Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat. Sivut 14–15 Ajankohtaista: Metsäpalvelut uusiksi ›› sivu 3 Puukauppa: Parempi hakata rajojen sisällä ›› sivu 12 Metsänomistaja: Suuri hirvisota ›› sivut 18–19 Kokeiltua: Legendaarinen saha sai seuraajan ›› sivu 22 Kannot talteen Sa m i K ar pp in en. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 • Nro 21 • WWW.METSALEHTI.FI Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Myös viime viikolla pidetyn Metsätieteen päivän teemaksi oli valittu metsätaloutta ohjaava sääntely. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Sivu 25 Suomen susista komea kuvateos Sivu 27 Euroopan unioni suoristi banaanit Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Se pp o Sa m ul i. 2 METSÄLEHTI 21 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Iso joukko metsänomistajia aikoo ainakin kokeilla, miten puusatoa korjataan ilman avohakkuita. Asian oppimiseen ei tarvita kalliita kursseja, oppikirjoja, saati turhanaikaisia tutkimuksia. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. PÄÄKIRJOITUS 7.11.2013 S uuri metsälakien uudistus alkaa vihdoin muuttua käytännöksi. Lakimuutosten aiheuttamaa käännettä kuvattiinkin vaikutuksiltaan suurimmaksi liki sataan vuoteen. . Tästä osoituksena Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäkeskuksen järjestämät eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuskurssit ovat täyttyneet nopeasti. Päätösvalta siirtyy entistä enemmän metsänomistajille, joten on kiinnostavaa tietää, mitä he aikovat tehdä. Maltillinen palkkaratkaisu on laiha lohtu vientivetoiselle alalle, joka pyristelee rakennemuutoksen ja kasvavien kustannusten kourissa.” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen blogissaan Amerikkalaisperheet ratkaisevat suunnan Sivut 4–5 Myyrähuippu ensi vuonna Myyräkannat ovat alkaneet vahvistua koko maassa. Suuri osa vastaajista arvioi hyödyntävänsä siinä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta, mutta kilpailun vapautuessa valinnanvara palvelujen tarjonnassa kasvaa. Sivut 10–11 Helsinkiläisgraa. Toisessa ääripäässä ovat uudenlaisia hakkuutapoja toivovat metsänomistajat, jotka lakimuutoksen yhteydessä ovat saaneet paljon huomiota. Kyseessä on tavallinen harmaaleppä. Tekstari motokuskille riittää. Eikä kyse siis ole määrämitasta vaan hyvästä metsänhoidosta. Metsälain velvoitteet väljenevät ja samalla metsäorganisaatiot uudistuvat. Liito-orava estää vain harvoin hakkuun Metsänomistajan kannattaa selvittää, onko metsään merkitty liito-oravan reviirialue. Kentälle odotetaan myös metsänhoidon suosituksia, joita viimeistellään Tapiossa. Joka tapauksessa hyville neuvoille ja uusille taidoille on kysyntää, ja siihen metsäammattilaiset valmistautuvat. kko hurahti Lappiin Sivut 16–17 Metsäkoneita kavahdettiin Vuonna 1985 hakkuiden koneellistumisen pelättiin vievän leivän metsureilta ja isänniltä. Sitä tutkijat ovat kysyneet useissa kyselytutkimuksissa. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Perusteet ovat korkealentoista matematiikkaa, mutta käytäntö selväpiirteistä. Vastausten perusteella metsien käsittelyn uudet vaihtoehdot kiinnostavat. Metsänomistajat jakaantuvat erilaisiin ryhmiin. Sivu 7 Hake ja pelletit hintaseurantaan Suurkäyttäjien pelletinkulutus on kovassa kasvussa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Höpö höpö! Sain äskettäin professori Timo Pukkalalta aineistoa jatkuvan kasvatuksen perusteista ja toteutuksesta. MIKKO RIIKILÄ Helppoa kuin heinänteko Metsäteollisuus tallaa jatkossakin kivistä polkua. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Toista laitaa edustavat puuntuottajat, jotka ovat rakentaneet toimeentulonsa metsätalouden varaan. Sivu 20 Raivurin terä kuntoon koneella Sivu 21 Uutuusmönkijä peruskäyttöön Sivu 23 Tirolissa jahti ei ole halpaa Sivu 24 ”Lakiesityksessä on valuvika” Lukijan mielestä turvemaiden metsien uudistamisvelvoite ei ole taloudellisesti kannattava. Nähtäväksi jää, miten kyselytutkimuksissa ilmaistut aikomukset toteutuvat puuta myytäessä. Heille nykyiset hakkuutavat sopivat hyvin. Poista hakkuukypsät puut ja jätä kaikki muut puut kasvamaan.” Lisämääreenä todetaan, että puu on hakkuukypsä, kun rinnankorkeusläpimitta on 25 senttiä. Pahka on nykyään jokapäiväisessä käytössä, ajaa ovenkahvan asemaa.” Hessu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Suora lainaus Pukkalan raportista: ”Hyvä metsänhoito on helppoa. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. www.metsalehti.. Sivu 9 Minkä puun kupeessa pahka on. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ”Ennakkoraivausalueella oli tämä erikoisuus arvattavaksi. Kyselytutkimusten tuloksista voi päätellä myös, että metsien käsittelyssä ei haluta siirtyä vanhoista menetelmistä uusiin, vaan nykyistä monipuolisempaan valikoimaan menetelmiä. Metsäammattilaiset opettelevat uusia taitoja Metsämiehet ovat tuskailleet, kuinka vaikeaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita on toteuttaa. Muutoksessa avainasemassa ovat metsäammattilaiset, joiden pitää hallita menetelmien koko kirjo. Vaikka lakipykäliä ei vielä ole nuijittu kiinni, niiden seurauksiin varaudutaan jo nyt. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat
Toisaalta toimintojen eriyttäminenkin palautuisi lähtöruutuun. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 21 • 2013 3 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsätalouden edistämisorganisaatioissa käy kova myllerrys. ”Toimintamme ydin ei muutu, vaikka siirrymme markkinaehtoiseksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa, joten ei ole varmaa, voisiko se olla osakkaana tällaisessa yhtiössä. Metsäpalvelut ei ole kahteen vuoteen saanut valtion varoja toimintaansa”, metsäpalvelujohtaja Jukka Enarvi korostaa. Työntekijöitä on 300. Korjuuketjuja meidän töissämme on parikymmentä. Jatkossa tavoitteena on metsänomistajien kokonaispalvelu, joten tarjontaa on lavennettu muun muassa metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja puukauppaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio puolestaan yhtiöitetään ensi vuoden lopulla. Lisäksi Tapio omistaa metsäpuiden siementuotantoa. ”Puukauppaan lähdettiin suometsien kunnostushankkeiden kautta. Ulkoapäin katsoen metsäkeskuksen kaksoisrooli silti hämmentää. ”Tavoitteena on erottua kilpailijoista. Se ei halua puumarkkinoille uutta valtio-omisteista kilpailijaa. Puukauppapalvelut sisältävät leimikoiden välitystä ja hankintapalvelua. Tähän liittyy kaksi ongelmaa. Siirtymävaiheen kulujen vuoksi tulos on tap piolla, mutta ensi vuodesta Enarvi lupaa voitollisen. Myös metsäkeskuksen metsäpalveluyksiköstä muodostettaneen ensi vuoden aikana osakeyhtiö, vaikka tätä ei siirtymälainsäädännössä olekaan todettu. Toivonen uskoo, että Tapion palvelut tekevät kauppansa jatkossakin. ”Tytär-Tapio” palvelee muita asiakkaita. Alustavasti on kaavailtu, että metsäpalveluyhtiön omistajaksi – ainakin siirtymävaiheen ajaksi – tulisi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö. ”Yhtiön perustamista ja sen toimintojen määrittämistä varten tarvittaneen vielä täsmentävää lainsäädäntöä”, Toivonen arvioi. Metsäteiden kunnostus, suometsien hoito ja metsäsuunnittelu ovat tärkeimmät työlajit. Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön.” Omistajat haussa Tapiosta muodostetaan valtion yhtiö samaan tapaan kuin energianeuvontaa antavasta Motivasta. MTK:ta tämä närästää. ”Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön.” Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikön lukuun työskentelevä EJR Bioenergyn hakkuukone harvensi metsänomistaja Jussi Marttisen männikköä viime viikolla Kangasniemellä.. Johtaja Ritva Toivosen mukaan Tapiosta muodostetaan kaksi yhtiötä. ”Kokemuksemme mukaan kysyntää on. Markkinoiden armoille Metsäkeskus ja Tapio ovat uuden edessä, kun kaupallinen ja julkinen toiminta erotetaan lopullisesti toisistaan. ”Henkilöstö ja tase ovat erillään. Metsä-alkuisella nimellä se ei onnistuisi.” Puukauppa ahdistaa MTK:ta Metsäpalveluyksikkö toimii valtakunnallisesti kuudessa alueyksikössä 38 metsätiiminä. Toistaiseksi puukauppa on ollut vähäistä, mutta lähivuosina se noussee miljooniin kuutioihin”, Enarvi selvittää. Metsäkeskuksen sisällä julkisten palveluiden ja metsäpalveluliiketoiminnan välille on rakennettu selvä sermi. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus säilyy Emo-Tapion toisena tytäryhtiönä. ”Asetelma selkeytyy, kun julkistamme Helsingin metsäpäiville metsäpalveluyksikön uuden nimen ja logon marraskuun lopulla”, Enarvi kertoo. Tapio-konsernin liikevaihto on 11– 12 miljoonaa euroa, josta Metsäkustannuksen osuus on neljä miljoonaa euroa. Liikevaihto kohoaa tänä vuonna yli 40 miljoonan euron. Viime kevääseen asti Tapio omisti osan taimiyhtiö Taimi-Tapiosta. Tarjoamme niitä asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti”, Enarvi vastaa. Vain se tiedetään, että sanaa ”metsä” ei siihen liity. Nimeä ei vielä paljasteta. Tietojärjestelmien eriyttämistä viimeistellään. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut erottuu lopullisesti emostaan, kun se tämän kuun lopulla saa uuden nimen ja logon. Tapio tuotteistaa tietoa ja osaamista Myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on parin vuoden aikana siirtynyt markkinaehtoiseen toimintaan. Toisena omistajavaihtoehtona on pohdittu valtioneuvoston kansliaa. Todennäköisesti Tapio Oy:n omistajaksi tulee valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö. Tutuin esimerkki tiedon tuotteistamisesta ovat metsänhoitosuositukset, joita Tapio parhaillaan uudistaa uuden metsälain hengen mukaisiksi. ”Emo-Tapio” tuottaa palveluita valtiolle. Samalla nimellä valvotaan lakia ja jaetaan kemeratukia sekä toisaalta tehdään liiketoimintaa, joita laki ja rahoitus koskevat. Vuoden 2015 alusta se muutetaan osakeyhtiöksi. ”Meille taimikonhoito ja puukaupan avustaminen ovat samanarvoisia palveluita. Missiomme on tutkimustiedon muokkaaminen käytäntöä hyödyntäviksi tuotteiksi koko metsäelinkeinolle”, Toivonen tiivistää
Niin kävi ?nanssikriisinkin jälkeen. Uudistetut suositukset on tarkoitus julkaista ensi vuoden alussa, kun uusi metsälaki on astunut voimaan. Henkilösuojainten käyttö on tärkeää ja yksintyöskentely kielletty. Savo ei ole puheeseen tarttunut, vaikka diplomityöstä alkanut Ponsse-savotta on kestänyt jo 11 vuotta. Loppuun ajettuja koneita on pakko vaihtaa tuoreempiin. Uutta suosituksissa on muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus. Elpyminen alkoi pienin askelin. Eniten kuitenkin lisääntyivät koivun hakkuut – tukkien hakkuumäärä 21 prosenttia ja kuidun 20 prosenttia. Vuoden 2009 tuotanto leikkautui neljännekseen edellisvuodesta. Koivukuitua hakattiin runsaat 6 miljoonaa kuutiota, koivutukkia 700000 kuutiota. ”Siihen asti mentiin liian volyymivetoisesti. Turvemaiden erillisistä harvennusmalleista luovutaan ja tilalle tulee ohjeita turvemaametsien hoitoon. Tukalassa tilanteessa syntyi paljon uutta. 4 METSÄLEHTI 21 • 2013 LYHYESTI Konekuskeja tarvitaan eniten Työvoiman tarve metsäalalla kasvaa. Kolmekymppisellä Nummelalla alkoi rankka mutta opettavainen työssäoppimisjakso. Koivun hakkuut nousussa Hakkuut lisääntyivät alkuvuonna. Kiinteistötunnuksiin muutoksia Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu ensi vuoden helmikuussa. Toimitusjohtaja Nummelasta tuli kesäkuussa 2008, ja hän joutui heti tuoreeltaan kohtaamaan Amerikasta vyöryneen ?nanssikriisin. ”Jo kesällä markkinat osoittivat hidastumisen merkkejä, mutta syksyllä rysähti kunnolla. Ponssella jouduttiin ennen kokemattomaan sopeutukseen. Hakkuutyö tuhoalueilla on vaarallisimpia metsäalan töitä ja vaatii hyvää ammattitaitoa. Vuoden 2009 alku meni tukevasti tappiolle. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan eniten hakattiin mäntykuitua, liki 11 miljoonaa kuutiota. Palsta kaupaksi verkossa Kiinteistökauppaa voi tehdä nyt myös internetissä. ”Myös laadunhallinta kriteeristöineen ja tarkistuslistoineen tuo uutta käytännönläheistä sisältöä suosituksiin”, kertoo Tapion metsänhoitoja bioenergiayksikön johtaja Olli Äijälä. Lisäksi palvelussa voi valtuuttaa pankin tai toisen henkilön toimimaan puolestaan, hakea kiinnitystä omistamaansa kiinteistöön ja siirtää sähköisiä panttikirjoja. Metsänhoitosuositukset päivittyvät vuoden alussa Tapion metsähoitosuositusten päivitys on edennyt loppusuoralle. Tuotekehitys organisoitiin uudelleen. Syntyi uusi linjaus, jonka ohjaamana yhtiö toimii edelleen. Työsuojeluhallinnon ohjeiden mukaan hakkuut tuhoalueilla tulisi tehdä pääasiassa hakkuukoneilla. ”Yhtiön historian ensimmäinen tulosvaroitus ja rajuimmat sopeutustoimet alkoivat, kun olin ollut sata päivää toimitusjohtajana”, mies muistelee. Palvelussa voi hoitaa omakotitalon, kesämökin tai tontin kauppaan liittyvät asiakirjat. Yrityksen suuntaa ja johtamista muutettiin voimakkaasti. Uusia tekijöitä kaivataan alalle keskimäärin 1120–1360 henkilöä vuodessa. Tappio puolittui jokaisella vuosineljänneksellä, vaikka liikevaihto laski lähes koko vuoden. Tunnus ei enää jatkossa ole sidoksissa sijaintikuntaan. Järjestelmää muutetaan, jotta odotettavissa olevat suuret kuntamuutokset voidaan viedä kiinteistörekisteriin. Alkoi kiivas tekeminen ja tuotteiden nopea uusiutuminen.” Amerikkalaisperheet näyttävät suuntaa Nummelan mukaan metsäkonevalmistajat kohtaavat suhdannekäänteet ensimmäisten joukossa. Maanmittauslaitoksen uusi Kiinteistökaupan verkkopalvelu avattiin viime perjantaina. Metsätehon laatimassa selvityksessä tarkasteltiin työvoiman tarpeen muutoksia vuoteen 2020 saakka. Nummelan mukaan Ponsse palasi juurilleen, perinteiseen toimintatapaansa. Meiltä hävisivät markkinat alta, kun ?nanssikriisi jäädytti asiakkaidemme rahoituksen ja talouden rattaat pysähtyivät.” Vieremäläisellä vuoristoradalla Kauppoja peruuntui, ja Ponssen pihoille ruuhkautui uusia ja käytettyjä metsäkoneita. Eniten kaivataan metsäkoneenkuljettajia, 480– 630 henkilöä vuosittain, puutavara-auton kuljettajiakin tarvitaan 290–380 vuodessa. Tammi-syyskuussa puuta on hakattu yhteensä lähes 41 miljoonaa kuutiota, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla jaksolla. ”Kesällä 2009 saimme viestejä, että huoltoliiketoiminta alkaa piristyä. Se kertoi, että hakkuut olivat lisääntymässä ja asiakkaidemme työtilanne alkoi parantua”, Nummela muistelee. Tiukoilla olevat yrittäjät hankkivat ensi vaiheessa käytettyjä koneita. Tuskan lisäksi kriisi tuotti yhtiölle myös tervehdyttävän kokemuksen. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T urkulaislähtöisen Ponssen toimitusjohtajan Juho Nummelan haastattelu soljuu mukavan merellisellä murteella. Suunnitelmia laman kukistamiseksi työstettiin kuumeisesti vuoden 2008 lopulla. Sen sijaan metsureiden tarve vähenee, heitä tarvitaan 160 henkilöä vuodessa. Seuraavaksi toipui vaihtokonekauppa. Kriisi korosti laadun ja tuotekehityksen sekä toisaalta kannattavuuden ja kassavirran tärkeyttä”, Nummela muistelee. Uusien koneiden kauppa vahvistuu viimeisenä. Vain osaavalla asiaa myrskytuhohakkuille Syyspuhurien käynnistyttyä työsuojeluhallinto muistuttaa myrskytuhometsien hakkuiden riskeistä. Uuden nousun kynnyksellä ”Nyt ei tehdä kompromisseja, vaan suunnitellaan kone täysin uudelta pohjalta.”. Toimihenkilöitä tarvitaan noin 150 vuodessa ja ylempiä toimihenkilöitä 40. Finanssikriisiin asti Ponssen 2000-luku oli vakaan ja voimakkaan kasvun aikaa. Joulukuussa päästiin ensi kertaa plussalle. ”Asiakkaiden parissa toimivista huollosta ja myynnistä tuli keihäänkärki, jota koko muu yhtiö ryhmitettiin tukemaan. Jos moottorisahatyöhön kuitenkin joudutaan, sitä saa tehdä vain työhön pätevä ja erityistä opastusta saanut työntekijä. Maanmittauslaitoksen rekisterikartoissa kiinteistötunnukset näkyvät jatkossa kokonaisina, nyt kartalla näkyy vain tilakohtainen tunnus
Havainto, jonka olen puolen kilometrin päässä omasta metsästäni tehnyt ja joka on edelleen nähtävissä, on järkyttävä. Omin toimin on pystytty turvaamaan markkinat sekä työllisyys tehtaalla. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. ”Päätimme ensimmäisissä palavereissa, kun Einarikin (Vidgren, Ponssen perustaja) oli vielä mukana, että nyt ei tehdä kompromisseja, vaan suunnitellaan kone täysin uudelta pohjalta. Tilanne on vakava. Siitä alkaen Vieremällä on rakennettu metsäkoneita kahdessa vuorossa. Sen ensi esittely Ruotsin Elmia-messuilla keräsi viime kesänä hurmosta lähentelevän huomion. Kaikkiaan ponsselaisia on runsas tuhat. Kaarnakuoriainen nauttii lämpimästä. Heistä noin 450 työskentelee Vieremän tehtaalla. Muutamat myrskypuut sain omasta metsästäni liitettyä laajempaan leimikkoon. Merkille pantavaa on se, että energiapuukasojen takana varsinkin paisteisissa paikoissa löytyy poikkeuksetta kaarnakuoriaisen tappamia kuusia kaikenikäisissä metsissä. Scorpionin tahtiin Nummelan mukaan Ponsse on rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan eri yhtiö kuin vuonna 2008. Kuinka voidaan yksityiseltä puuntuottajalta vaatia pykälien nojalla metsätuholain noudattamista kuutioiden ja runkoluvun tarkkuudella, kun valtio hoitaa asioitaan näin leväperäisesti. Puukolla kaivelun jälkeen näkyi vielä muutama kesken muodonvaihdosta oleva kaarnakuoriainen, muut olivat jo lähteneet hakemaan uusia kotipuita. Ero 2000-luvun alkuvuosien vakauteen on suuri”, Nummela toteaa. Metsiä tulee katseltua välillä vaarallisenkin tarkasti. 5 METSÄLEHTI 21 • 2013 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Päälle on heitetty viira, joka peittää kasoista vain pienen osan. ”Yhdysvaltain pientalorakentaminen on tärkeä tunnus. Lähistöllä painui maan poveen sinne unohtunut massiivinen energiapuuauma, joka naapurimetsään oli unohtunut. Valtion metsien ja Metsähallituksen tulisi näyttää esimerkkiä yksityisille puuntuottajille. Metsämme eivät kestä tätä energiapuuvouhotusta. Tuttua metsänrajaa tähyillessä osuu silmään harsuuntuneita kuolleita kuusia, jotka ennen hyvinvoivina viheriöivät. Harventaa pitäisi, mutta vaikuttaa siltä, että harvennuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kesäaikaan ajan paljon itäisen Hämeen ja itäisen Uudenmaan maaseudulla. Viime kesänä se työskenteli tukkikuusissa niin ahkerasti, että latva vielä vihersi terveen näköisenä, kun kaksi kolmannesta rungosta kuoriutui jo kaarnastaan. Tilauksia on kertynyt pitkälti ensi vuoden tuotantoon.. Metsäkoneiden kysyntä kasvaa ja uuden Scorpion-hakkuukoneen tilauksia on jonossa pitkälle ensi vuoteen. Metsiin jää hakkuiden jälkeen ”istumapöllejä”, telapuita ja tarpeeksi järeitä latvoja kuoriaisten kodeiksi. Usko omaan ratkaisuun oli alusta alkaen kova.” Scorpion tulee sarjatuotantoon ensi vuoden alkupuolella. Herpaantumiseen ei silti ole varaa. ”Konkaritkin sanoivat, ettei sellaista pääse kokemaan kuin kerran urallaan.” Tuotekehitykseen lähdettiin kunnianhimoisesti. Puuntuottaja on ymmällään. ”Uusi Ponsse” kiteytyy innovaatioita pursuilevaan ja ulkoisestikin futuristiseen Scorpion-hakkuukoneeseen. Joku viisas on valistanut metsänomistajia lohduttaen, että ilmiön aiheuttaja, kaarnakuoriainen, ei iskeydy alle 18 sentin läpimittaisiin puihin (kaiketi rinnankorkeusläpimitta on kyseessä). ”Suhdannevaihtelut ovat yhä nopeampia, joten muutoksiin on osattava reagoida viivyttelemättä. Tuho on alkanut, kuuset ruskettuvat ja kuolevat. Juho Nummela › Ponsselle vuonna 2002 › Tehtaan johtajaksi vuonna 2006 › Toimitusjohtajaksi vuonna 2008 › Ikä 36 vuotta › Perhe vaimo ja yksi lapsi › Harrastaa jääkiekkoa, metsästystä ja ”jatkuvaa laihduttamista” Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummelalla on aihetta hymyyn. Sijainti on juuri ja juuri Salpausselän pohjoisliepeellä, kilometrin päässä etelässä alkavat Salpausselän eteläpuolen savipohjaiset kuusikot. Jatkokin lupaa hyvää, tilauskanta on karttunut yli puolitoistakertaiseksi viime vuodesta, ja oman kodin rakentaminen kiinnostaa yhä useampaa amerikkalaista. Kumpi on tärkeämpää, energiapuu vai metsien terveys ja kasvu. Energiapuut, niin risut kuin kannotkin on varastoitava jossain muualla kuin keskellä kasvavia kuusimetsiä. Tuo väittämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Metsäkonevalmistaja menestyy, kun sen asiakkaat menestyvät.Vaikeampaa on nähdä, milloin puunkorjuu alkaa piristyä lamasta. Metsähallituksen Sillanpään kuusen siemenviljelyalueella on tehty harvennushakkuu viime talvena. Sillanpään aumojen taustapuissa näkyy selvästi energiapuuvaraston vaikutus kasvaviin kuusiin. Idea työstettiin myyntikuntoon kolmessa vuodessa, mikä kuvaa yhtiön uuden toimintatavan avainsanaa: ketteryys. Kaarnakuoriainen iskee myös nuoriin, ensiharvennusikäisiin metsiköihin. Lahopuuta joukossa on minimaalisen vähän. O n eletty pitkä ja kuuma kesä. Tukkimittaiset kuuset on kasattu massiivisiin aumoihin oksineen päivineen, tyvestä latvaan. Viime vuonna metsäkoneala rojahti uudelleen monttuun, ja viime talvi oli Ponssellekin vaikea. Tekniikka automaatiojärjestelmineen on kehitetty omalla osaamisella. Puiden kärsimys näkyy silmissä. Sillä ei ole ainakaan hyönteisten kannalta merkitystä, korkeintaan pitää linnut loitolla. Suomalainen metsähygienia Ponssen Juho Nummela on sitä tyytyväisempi, mitä useampi amerikkalaisperhe päättää rakentaa omakotitalon. Käänne parempaan ajoittui viime kesään. Ympärillä on tuhansia hehtaareja kuusivaltaisia yksityismetsiä. Vaikka Pohjois-Amerikka ei meille ole volyymiltään suurimpien joukossa, siellä tapahtuvat muutokset näyttävät suuntaa ja vaikuttavat maailmanlaajuisesti jopa sahatavaravirtoihin”, Nummela kertoo. Yksittäisiä ruskettuneita kuolevia puita ja puuryhmiä näkyy siellä täällä
”Mutta siitä ei päästä mihinkään, että poimintahakkuut ovat talvileimikoita ja niistä maksetaan pienempää kantohintaa.” METSÄALAN AJANKOHTAISLEHT I • PERJANTAINA 10. Suonenjoella toteutetussa tutkimuksessa viidennes yli 2,5-metrisistä puista kärsi vaurioista poimintahak kuissa. Korjuujäljessä opittavaa Selvitystä kaipaa edelleen, miten poimintahakkuissa taataan jatkuvat hakkuutulot ja metsän kasvu hakkuusta toiseen. Yksi sellainen on vapaaehtoisen yhdistelmäverotus. Sovelluksen arvioidaan muun muassa edistävän sähköistä puukauppaa. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Riistavahingoista karu yllätys ›› sivu 3 Puukauppa: Energiapuu kelpaa ›› sivu 12 Kokeiltua: Dyneemaköysi ei vähällä petä ›› sivut 20–21 Vinkki: Pottiputkesta pottuputki ›› sivu 25 Puustoarvio puhelimella M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Tekniikka avittaa poimintaa Hakkuukone voi opastaa motokuskia valitsemaan puita poimintahakkuissa. Biologia ei hänen mukaansa rajoita metsänhoidon monipuolistamista. ”Esteet ovat pikemminkin psykologisia, sosiologisia ja poliittisia”, hän arvioi. Se jakaa Innovaatiopalkinnon joka kolmas vuosi. Sovelluksen avulla metsänomistaja voi älypuhelimellaan selvittää puuston määrää, arvoa ja hakkuumahdollisuuksia. ”Hetken päästä kone ehkä kertoo, että tuo ja tuo puu pois, tai arvioi jäljelle jääneiden puiden pohja-pinta-alan hehtaarilla”, kertoi tutkija Matti Siren Metsäntutkimuslaitokselta. Motokuskille apu voi tulla yllättävältä taholta. Tulokset ovat lupaavia. TOUKOKUUTA 2013 • Nro 9 • WWW.METSALEHTI .FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Korjuuvaurioiden määrä ylittää selkeästi sallitun neljän prosentin rajapyykin. ”Näin myyntiverotuksella on vihreän veron vaikutus, vaikka niin ei ole missään tapauksessa ollut tarkoitus”, Uusivuori sanoi. Metsänarvioinnin asiantuntijoiden Taksaattoriklubi toimii Suomen metsätieteellisen seuran alaisuudessa. Metsää mittaava äly puhelinsovellus palkittiin Taksaattoriklubin innovaatiopalkinto myönnettiin tänä vuonna mobiilin metsänmittaussovelluksen kehittäneelle Trestima Oy:lle. Esimerkiksi poimintaja pienaukkohakkuiden puunkorjuun ei ole ylivoimaisen vaikeaa. Puiden poiminta vaatii pidempää puomia ja suurempaa harvesterin päätä. Siren kuitenkin uskoo, että korjuujälki paranee kokemuksen myötä, mutta vaihtelu tulee olemaan suurempaa kuin tasaikäisissä metsissä. Poimintahakkuissa metsään mennään 15–20 vuoden välein, joten metsämaa on koetuksella. Konelaserin toivotaan helpottavan katkottavien puiden valintaa ja harvennusvoimakkuuden laskemista. Metsälehti kertoi palkitusta sovelluksesta numerossa 9/2013. Molemmat ovat myös metsänomistajia. Tekniikan kehittyessä metsäkoneen keräämää tietoa voidaan hyödyntää myös maaperän kantavuuden arvioinnissa. Veroa ei makseta metsien kasvusta vaan ainoastaan puuta myytäessä, mikä kannustaa metsänomistajia siirtämään myyntiä. Riittää, että osaa ottaa edustavia kuvia metsästään. Jatkossa koulutuksen, käytännön opin ja huolellisen suunnittelun lisäksi puiden kaadossa voi avittaa hakkuukone. Esteet muita kuin biologisia Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sauli Valkonen toivoo realismia keskusteluun avohakkuun vaihtoehdoista. 6 METSÄLEHTI 21 • 2013 TIIA PUUKILA Uusi metsälaki sallii eri-ikäiskasvatuksen, mutta käytännön tietämys on vielä vähäistä. Viime vuonna perustetun Trestima Oy:n toimitusjohtaja Simo Kivimäki ja tekninen johtaja Timo Rouvinen ovat taustaltaan Nokian tuotekehittelijöitä. Erirakenteisen metsän kasvatuksessa on Valkosen mukaan teknisiä ja biologisia ongelmia, joita menetelmän kannattajat unohtavat ja vastustajat liioittelevat. Puiden korjuu tulisi pystyä tekemään siten, etteivät jäävä puusto ja tulevat hakkuumahdollisuudet vaarannu. ”Puun myyntitulojen verotus heikentää keinotekoisesti metsätalouden kannattavuutta, Uusivuori totesi Metsätieteen päivässä. Tutkimukset osoittavat, että hakkuun vaikeutuessa myös korjuuvauriot lisääntyvät. Oppimista siis on. ”Pidämme konseptia erinomaisena”, todetaan palkintoraadin perusteluissa. Jos poimintahakkuut yleistyvät, konekanta järeytyy. ”Perinteinen tyyli osataan ja uskon, että niin tämäkin, kunhan päästään opettelemaan.” Verotus heikentää kannattavuutta Tutkija Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitokselta arvioi, että nykyinen puun myyntituloihin perustuva verotus kasvattaa puustopääoman kokoa ja johtaa metsien vanhenemiseen. Tutkijat ovat selvittäneet, pystytäänkö harvesterin voimansiirtoa hyödyntämällä luomaan ajokoneelle kartta maaston heikoimmista kohdista. Sillä on mahdollisuuksia yltää myös vientituotteeksi. Siren esitteli poimintahakkuiden uusimpia tuulia Metsätieteen päivässä Helsingissä viime viikolla. Samaan aikaan yhteiskunta hyötyy, koska vanhat metsät muun muassa lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja sitovat hiiltä ilman, että näistä palveluista tarvitsee maksaa metsänomistajille korvausta. Siinä metsänomistaja voisi määräaikaisesti – esimerkiksi 15 vuodeksi – valita pinta-alaperusteisen verotuksen, jonka aikana myyntitulojen veroprosentti olisi alennettu. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että myyntiverotukselle etsitään vaihtoehtoja. Sovellusta markkinoidaan metsäorganisaatioille, mutta varsinainen kuluttajatuote on vasta kokeilukäytössä
7 METSÄLEHTI 21 • 2013 OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN H iljaisen jakson jälkeen myyräkannat ovat alkaneet vahvistua koko maassa. Hiirenloukut on syytä pitää vireessä mökeissä, ulkorakennuksissa ja liitereissä. Tämän hetken tilanne ennakoi myyrähuippua eteläiseen Suomeen ensi vuoden syksylle. Myyrätuhoja voi yrittää torjua käyttämällä taimisuojia. Uruguayn tehtaan tuotantoa nostetaan sadalla tuhannella tonnilla. Metsälehdessä 12/2013 kerrotaan tarkemmin latvatuhojen hoidosta. Metsämyyrät, ja vain metsämyyrät, levittävä myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölyävien eritteiden kautta. Läntisessä Suomessa kannan nousu on ollut hitaampaa kuin Keskija Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä runsaasti niin metsäkuin peltomyyriä. Ensin mainittuja on markkinoilla runsaasti, jälkimmäisiä valitettavasti ei oikeastaan yhtään ympärivuotisesti toimivaa. Helpoin ja ympäristöä vähiten kuormittava keino on riittävän laajamittainen pyynti hiirenloukuilla. Pohjois-Suomessakin aallonpohja on ohi. Suurin osa UPM:n käyttökatteesta tulee sellusta, jonka hinta on korkealla. tujen elintarvikkeiden kulutus lisääntyy nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Tänä syksynä myyriä on alkanut ilmaantua, Myyrätuhot pahenevat taas Etelä-Suomessa myyrä huippuun pitää varautua jo ensi syksynä, pohjoisessa vuonna 2015. Stora Enson loppuvuosi näyttää vaisulta. Stora Enson turva on kartongeissa. Yhtiön toinen Etelä-Amerikan sellutehdas käynnistyy ensi vuonna. Muualla Etelä-Suomessa erityisesti metsämyyräkannat ovat jo kohtalaiset, paikoin jopa runsaat. Pienten taimien uudelleen istuttamisessa ei kannata hätäillä heti keväällä, vaan tarkkailla tilannetta kaikessa rauhassa. Toimintaympäristö ei ole muuttunut helpommaksi, vaan parannus on saatu kustannussäästöillä ja tuotannon tehostamisilla. Metsänomistajan tulisi pyrkiä pitämään taimikkonsa mahdollisimman ikävänä elinympäristönä myyrille. Jo olemassa olevan juuriston ja maan alle istutettujen ehjien sivuoksien turvin moni maata myötenkin katkottu kuusentaimi ryhtyy uuteen kasvuun kuin myyriä ei olisi koskaan ollutkaan. Tietoa myyräkuumeesta löytyy osoitteesta www.metla.?/ajankohtaista/myyrakuume.htm Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. Erityisesti metsämyyriä tavataan jo kohtalaisesti. UPM tekee eniten rahaa sellulla, Stora Enso kartongeilla. Koska metsämyyrä on tällä hetkellä runsain laji, valtaosa tuhoista ilmenee havupuiden kärkisilmujen ja ylimpien vuosikasvainten kuorten syöntinä. Uuden myrkyn hyväksymistä kuitenkin odotellaan. Lapissa oli ennätyksellisen myyrähuippu syksyllä 2011, minkä jälkeen kannat romahtivat olemattomiin seuraavana talvena. Ylikapasiteetti arvioidaan 10–15 prosentiksi. Paperi on pulma molemmille yhtiöille, edelleen. Metsämyyrille maistuvat myös pienet, vastaistutetut taimet hangen alla. Molemmat yhtiöt ovat suurimmaksi osaksi paperiyhtiöitä, mutta paperin kysyntä Euroopassa jatkaa laskuaan viiden prosentin vuosivauhdilla. Ravinto (heinäkasvit) ja suoja (heinikko ja hakkuutähteet) kannattaa poistaa niin hyvin kuin mahdollista. Nykyaikainen postimyynti verkkokaupoista lisää pakkausmateriaalien kysyntää ja pakatMetsäyhtiöt puristivat parempaan Viime vuotta edellä kolmannen kvartaalin tunnuslukuja (suluissa Q3/2012) UPM Stora Enso Liikevaihto Me ( Me) Me ( Me) Käyttökate Me ( Me) Me ( Me) Tulos Me ( Me) Me ( Me) Tuloksissa ei ole mukana kertaluonteisia eriä. Myös talMIKKO HÄYRYNEN UPM ja Stora Enso tekivät kolmannella vuosineljänneksellä parempaa tulosta pienemmillä liikevaihdoilla. Taimituhoja odotettavissa Myyriä on Oulun eteläpuoleisessa Suomessa jo sen verran runsaasti, että taimituhoja tulee väistämättä tulevan talven aikana. Potilastilastot kertovatkin jo tapausten lisääntymisestä. Jo viime kesänä myyräkannat olivat vahvistuneet selvästi koko eteläisessä Suomessa. Myyräkuume lisääntyy Metsämyyrien runsaus kasvattaa olennaisesti myyräkuumeriskiä. Vioitetut pienet kuusentaimet ovat sitkeitä ja toipuvat yleensä hyvin. Taimien toipumisaste paljastuu yleensä juhannuksen tienoilla. Jos syklinen kuvio on todella palannut, ensi kesä on pohjoisessa nousuvuosi ja 2015 huippu. Selluyksikkö oli selvästi voitolla, mutta Stora Enson tehtaiden kannattavuus on heikompi kuin suomalaisilla kilpailijoilla. Paperija kartonkimaailmassa kovin kysyntä ajoittuu kolmanteen kvartaaliin, joten tuloskunnon jatkumisesta paremmalla tasolla ei ole varmuutta. UPM:n kustannusjahti jatkuu ja yltää puunhankintaan ja metsäliiketoimintaan, missä vähennystarve on 30 henkilöä. Suhteellinen myyrätiheys Suomessa syksyllä 2013 Pohjois-Karjalassa eniten myyriä Lähde: Metla Myyräkannat ovat kääntyneet kasvuun. visin käytettävät myrkyt ovat toimivia, vaikkakaan tällä hetkellä markkinoilla ei ole yhtään myyntiluvan saanutta tuotetta. Läntisimmässä Suomessa kannat ovat lähteneet kasvamaan selvästi keskistä ja itäistä Suomea hitaammin. Ne kaluavat pikkutaimetkin ylhäältä alaspäin. mikä kielii nousuvaiheen alusta. Le en a Lo uh iv aa ra. Käyttökate on liikevaihdosta muuttuvien ja kiinteiden kulujen jälkeen jäävä osuus, ennen poistoja ja rahoituskuluja. Myyrien määrää taimikossa voi yrittää omatoimisesti vähentää. Vuoden viimeisen neljänneksen odotetaan jäävän viime vuotta heikommaksi. Ainakin erikoispuiden taimet tulisi suojata joko taimisuojilla tai karkotteilla. Vuosikymmeniä kateissa olleet kannanvaihtelut ovat palanneet Pohjois-Suomeen. UPM:n vajaan 2,5 miljardin euron liikevaihdosta puolet tulee Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiyksiköstä. Niiden osuus 2,6 miljardin liikevaihdosta oli yli 800 miljoonaa euroa ja kartonkiyksikön käyttökate ylsi 150 miljoonaan euroon. Maailma pakkaa Stora Enson eduksi Stora Enson paperiyksikkö teki liikevaihtoa runsaan miljardin, mutta liiketoiminta toi voittoa vain 13 miljoonaa euroa. Euroopassa paperinteko tuottaa vain neljän prosentin käyttökatetta, mutta Aasiassa 15 prosenttia
Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.?/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.?/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas -palveluumme 09 315 49 840 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. 8 METSÄLEHTI 21 • 2013 Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyviä lukuhetkiä toivotellen. Kestotilaaja, missä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta
Li in a K je llb er g. Megawattitunnin tuottamiseen tarvitaan puolisen kiintokuutiometriä energiapuuta, joten karkeasti yleistäen metsähakkeen 20 euron tehdashinta megawattitunnille tarkoittaa 40 euroa kiintokuutiometrille. ”Metsäenergiaindeksin kaupallinen käyttö on alkanut ja kasvanut nopeiten koko Foexin historian aikana”, bioindeksikoordinaattori Tuomo Neuvonen sanoo. Metsähake on kalleinta polttoainetta noin 20 euron hinnallaan, sahanpuru puolestaan halvinta 16 euron hintatasolla. Hintatietoja kerätään sekä ostajilta että myyjiltä. Metsäenergian hinnat mukaan seurantaan Metsälehden verkkosivuilta löytyvät nyt myös puuenergian ja pellettien kuukausittaiset keskihinnat. Indekseistä sopimusten viitehinnat Hintaindeksit toimittaa Foex Indexes Oy, joka on suomalainen, metsäteollisuustuotteiden hintaseurantaan erikoistunut yritys. Hintaseurantaa pyritään laajentamaan myöhemmin myös metsäpään hintoihin. Metsähake koostuu hakkuutähteistä, runkoja kokopuusta sekä kannoista. Bioenergia ry:n toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn mukaan joissakin tapauksissa lämpölaitosten kannattaa maksaa pelletin energiasisällöstä huomattavasti metsähaketta enemmän, koska pellettiä on helpompi kuljettaa, varastoida ja käyttää. Kumpaakin indeksiä käytetään yritysten välisten metsäenergiaja pellettikauppojen viitehintana. Kun pelletissä puhutaan sadoista tuhansista tonneista, metsäenergian käyttömäärät ovat useita miljoonia kuutiometrejä. Öljyllä käyviä yli kahden megawatin voimaloita on pari tuhatta, ja niistä osa varmasti siirtyy pellettiin.” Tuohiniityn mukaan kotimaassa on sekä pururaaka-ainetta että käyttämätöntä valmistuskapasiteettia vastaamaan kasvavaan kysyntään. Metsäperäinen energia sisältää metsähakkeen sekä teollisuuden sivutuotepurun ja -kuoren, joille on omat alaindeksit. Suurkäyttäjien pelletin kulutus on voimakkaassa kasvussa. Pelletin käyttö kovassa kasvussa Pelletti-indeksi sisältää teollisen mittakaavan pellettien hintoja Pohjoismaissa sekä muualla Itämeren altaan alueella. Metsäenergiaan verrattuna pelletti pysyy kuitenkin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Tasalaatuisuuden ja käyttö varmuuden vuoksi pelletin energia sisällöstä ollaan valmiita maksamaan muuta metsä energiaa enemmän. Nykyiset pelletöintilaitokset voivat kaksinkertaistaa tuotantonsa ja lisäksi pari tehdasta on koipussissa. ”Pellettilaitokset voivat olla täysin miehittämättömiä, joten vuosittainen huoltokustannus on pienempi kuin hakelaitoksissa.” Suurkäyttäjien pelletin kulutus on voimakkaassa kasvussa. Suurkäyttäjille pelletin hinta on nykyään 30 euroa megawattitunnilta. Metsäntutkimuslaitoksessa valmistellaan energiapuun ensimmäisen omistajavaihdoksen hintojen tilastointia. Pelletin kotitalouskäyttäjien hintatilastointi on Tilastokeskuksen ja Bioenergia ry:n verkkosivuilla. Tavoite on julkistaa hintaseuranta alkuvuodesta. ”Kasvu jatkuu ainakin pari vuotta. Viime vuonna kotimaan käyttö oli noin 200000 tonnia, mutta tälle vuodelle Tuohiniitty arvioi neljänneksen lisäystä. Seurantajakso on kuukausi. 9 METSÄLEHTI 21 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN M etsälehden verkkosivuilla on avattu metsäenergian ja pelletin hintaseurannat. Seurantayksikkö on energiasisällön eli megawattitunnin hinta käyttöpaikan portilla. Pienkiinteistöissä pelletin arvonlisäveroton hinta on noin 45 euroa megawattitunnilta. ”Yleensä uuden indeksin käyttäytymistä seurataan pitempään ennen käyttösopimusten tekoa.” Indeksien kaupallinen hyödyntäminen vaatii erillisen sopimuksen Foexin kanssa. Metsäperäisen energian arvonlisäveroton tehdashinta on nyt runsas 18 euroa megawattitunnille
Tirri ihmetteleekin, miksi viranomaiset eivät ilmoita automaattisesti metsänomistajalle, että hänen maansa saattavat olla liito-oravan reviiriä. Kaupat tehtiin, ja puunostaja lähetti Suomen metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksen. Monenkirjavia havaintoja Suomessa luonnonsuojelulaki suojelee liito-oravaa tiukasti. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat V iime kesänä Kalevi Tirrin Hyvinkään Kytäjärvellä sijaitsevasta metsästä löytyi kirjanpainajatuhoja. Tirri kunnosti 650 metriä tietä, jota pitkin puut kelpaisi kuljettaa pois. ”Se olisi reilua meitä metsänomistajia kohtaan. Ely-keskus pitää eläimen reviirialueista rekisteriä, jonka tiedot perustuvat osaksi Helsingin yliopiston kymmenen vuotta sitten tekemään liito-orava. Sen jälkeen ely-keskuksen virkamies päättäisi, mitä siellä saisi tehdä vai saisiko mitään. Säästyisi monelta mieliharmilta”, hän korostaa. Kalevi Tirriä rajaus harmitti varsinkin, kun asia selvisi hänelle vasta kaupanteon jälkeen. Puustosta ei hakattaisi runkoakaan, ennen kuin virkamiehet kävisivät katsomassa, onko metsä liito-oravan käytössä. 10 METSÄLEHTI 21 • 2013 LIITO-ORAVA VOI YLLÄTTÄÄ Kalevi Tirri ehti tehdä puukaupat ja kunnostaa 650 metriä tietä, ennen kuin hänelle selvisi, että metsässä on liito-oravan reviirirajaus. Sitten saapui metsäkeskuksesta kirje: hakkuualueella oli liito-oravan reviirirajaus. Tirri korjasi saastuneet puut pois ja ryhtyi suunnittelemaan myös terveiden kuusikkojen hakkuita
Reviirirajaus on merkitty metsäkeskuksen lähettämään karttaan. Kirjanpainajan saastuttamat puut Tirrin metsässä olivat yksittäisiä. Muuten saattaa tulla ikävä yllätys. Isoimmat alueet ovat olleet viitisen hehtaaria, ja keskimääräinen rajaus on puoli hehtaaria. Metsänomistajille viranomaiset eivät ilmoita reviirirajauksista ennakolta, koska ei ole resursseja selvittää, kuka alat omistaa. ”Aika harvoin päätöksistä valitetaan. Juha Lumme toivoo, että ostaja joustaisi, kun kyse on suojelusta. ”Aika harvoin on kyse paljon yli hehtaarista. Kalevi Tirrin palstanaapuria kiinnostaa Metso-ohjelma. Liito-oravarajauksen vuoksi Tirri joutui keskeyttämään metsän ennakkoraivauksen. Jos omistaja tietää, että liito-oravan reviiri rajoittaa metsän käyttöä, hän ei saa salata tietoa ostajalta. Esimerkiksi 2011 niitä oli koko maassa 409 kappaletta eli puolisen prosenttia kaikista metsänkäyttöilmoituksista. Mutta mitä jos samasta metsästä löytyy liito-oravan lisäksi runsaat kirjanpainajatuhot. Laki kun velvoittaa viipymättä sekä poistamaan saastuneet puut että suojelemaan eläintä. Maata hän ei todennäköisesti ehdi muokata ennen talvea, joten uuden metsän perustaminen lykkäytyy yhden kasvukauden verran. Koska hakkuulle ei ole laillista estettä, ostajalla on oikeus periä takaisin käsiraha ja saada sopimuksen mukaista sakkomaksua. Toinen syy on tiedon kirjavuus. Siksi ilmoitamme reviirirajaukset tapauskohtaisesti, kun metsänkäyttöilmoitus on tullut”, sanoo metsäneuvoja Leena Kalin metsäkeskuksen Häme-Uudenmaan alueyksiköstä. Tieto siitä menee useille tahoille, muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitolle. Muuten hän joutuu helposti maksamaan korvauksia. Usein alue soveltuu myös Metso-ohjelmaan, josta omistaja voi hakea sille suojelua ja itselleen korvauksia. Hakkuuta hieman rajataan ja hakataan vähemmän kuin kauppakirjassa on sovittu, eikä puunmyyjä yleensä joudu korvausvastuuseen. Jos hakkuun rajoittamisesta liito-oravan vuoksi koituu omistajalle mittava taloudellinen haitta, valtio voi maksaa hänelle korvauksia. ”Rajoitukset ovat yleensä pienempiä kuin maanomistaja luulee.” Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkaan kohdistuvia metsänkäyttöilmoituksia tehdään vuosittain nelisensataa. ”Mukana on uusia ja hyvinkin vanhoja havaintoja, joiden jälkeen tilanne on voinut moneen kertaan muuttua. Uudenmaan ely-keskukseen saapuvista ilmoituksista suurimman osan hakkuita ei rajoiteta lainkaan. 11 METSÄLEHTI 21 • 2013 inventointiin. ”Mielestäni korkeat maksut näissä tapauksissa ovat kohtuuttomia, koska Metson tavoitteista on aikanaan sovittu yhteisesti.” Tirri pääsee hakkaamaan Kalevi Tirri saa hakkauttaa metsäänsä alkuperäisen metsänkäyttöilmoituksen mukaan, sillä merkkejä liito-oravasta ei löytynyt. Luonnonsuojelulaki menee metsätuholain edelle”, Leena Kalin vastaa. Metsäkiinteistöä myydessä pitää olla tarkkana. Suuri osa havainnoista päätyy tietokantaan, mutta jos ne ovat kovin epävarmoja tai elinympäristö selvästi sopimaton liito-oravalle, niitä ei kirjata. Muitakin luonnonsuojelulain tai metsälain kymppipykälän mukaisia rajoitteita saattaa metsästä löytyä – jotkut ajoissa, jotkut vasta sitten, kun hakkuu on jo aloitettu. Silloin tällöin omistaja haluaa jopa purkaa puukaupan suojellakseen metsänsä täysin vapaaehtoisesti. ”Yksittäisiä puita saa korjata, mutta laajempiin uudistushakkuisiin tarvitaan ely-keskuksen lupa. ”Kun tekee pystykauppaa, kannattaa varautua siihen, että ihan kaikkea ei saada hakattua. Yhdessä alueista syntyisi eläimelle järkevä kokonaisuus. Lain mukaan metsäkeskuksen on välitettävä ely-keskukselle liitooravan lisääntymisja levähdyspaikkaan kohdistuvat metsänkäyttöilmoitukset. Kun metsänomistajalla ei ole oikeutta poistaa tuhoutuneita puita, hän ei joudu myöskään korvausvastuuseen, jos kirjanpainaja ehtii levitä naapurin puolelle. Puukaupassa on riskinsä, ja liito-oravan reviirin osuminen omalle kohdalle on yksi niistä. Tuoretta tietoa tulee kuntien kaavaselvityksistä sekä metsissä liikkujilta. Suppeimmillaan hakkuukielto saattaa koskea vaikka vain yksittäistä puuta. Rajoitukset ovat yleensä pienempiä kuin maanomistaja luulee”, kertoo ylitarkastaja Juha Lumme. Tietooni ei ole tullut oikeusmurhia.” Liito-oravaa ei saa salata Kun metsänkäyttöilmoitus koskee aluetta, jolla liito-orava on havainnoitu, viranomaiset käyvät useimmiten tarkastamassa metsän. Tiedot eläimen elinalueista menevät myös metsäkeskukselle. Käynnin perusteella ely-keskus määrittelee metsänkäytön rajat. Naapurin metsä onkin liito-oravalle parempi kuin Tirrin, mutta myös Tirri harkitsee vielä metsänsä suojelemista. ”Hyvä olisi, jos ennustettavuutta pystyttäisiin parantamaan. Jos hän ei peru puukauppaa, hakkuu viivästyy kuukaudella. Tosin ely-keskuksen päätöksestä on 30 vuorokauden valitusaika. Siksi puukauppojen kohtaloa ei voi sataprosenttisesti ennustaa. Yleensä valitus koskee sitä, että hakkuun rajaus on liian iso tai liian pieni”, Juha Lumme toteaa. Minusta viranomaisten toiminta on silti ollut asiallista ja sovittelevaa. Liito-oravahavainnot pystyy jo hakkuuta suunnitellessa tarkistamaan joko oman alueen ely-keskuksesta tai metsäkeskuksesta. Jos kauppa joudutaan purkamaan, molemmat osapuolet tavallisesti nuolevat näppejään. Riskejä on kuten missä tahansa taloudellisessa toiminnassa”, sanoo metsä-asioihin erikoistunut lakimies Matti Kiviniemi. Tu om as H ei no ne n. Joskus pienen, joskus ison”, Kiviniemi toteaa. Liito-orava muuttaa lisääntymisja levähdyspaikkojaan, joten siitä ei voi perustaa täysin sitovaa, ajantasaista rekisteriä. Tavallisesti liito-oravan reviiri rajoittaa hakkuuta mutta ei estä sitä kokonaan. Tarkista itse metsäsi tiedot Suomessa kansalaisen velvollisuus on selvittää itse, miten hän voi omaisuuttaan – myös metsäänsä – käyttää. LIITO-ORAVA VOI YLLÄTTÄÄ Metsänomistajan kannattaa selvittää itse, onko hänen metsäänsä merkitty liito-oravan reviirialue. ”Se on neuvottelun paikka. ”Päätös riippuu siitä, tuleeko naapuri mukaan ja saanko riittävän korvauksen”, hän tuumaa. Kauppahintaa voidaan alentaa tai kauppa voidaan purkaa kokonaan, jos rajauksen taloudellinen merkitys suhteessa kaupan kokoon on olennainen
Sillä, kuka merkkinauhat on maastoon laittanut, ei ole Kainulaisen mukaan merkitystä vahingonkorvauksen määrää mietittäessä. Merkkaajalla ei merkitystä Moinen tilanne ei ole aivan harvinainen Maaja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:ssa puukauppaa asiantuntijana seuraavalle Anssi Kainulaiselle. 12 METSÄLEHTI 21 • 2013 PUUKAUPPA MARTTI LINNA K eski-Suomessa metsäpalstan omistava mieshenkilö päätti viime syksynä tehdä puukaupan jo iäkkääksi ehtineestä kuusikostaan. ”Mikäli ostaja ylittää tämän sopimuksen mukaisen hakkuuoikeutensa taikka hakkaa sopimukseen kuulumattomia puita, vahingon määräksi katsotaan luvatta hakattujen puiden sopimuksen mukainen hinta kaksinkertaisena, ellei vahingon osoiteta olevan vielä suuremman.” Lähde: MTK:n metsäjohtokunnan 11.10.2009 hyväksymät sopimusehdot. Kainulainen kehottaa kuitenkin metsänomistajia perehtymään tarkasti kauppasopimuslomakkeiden teksteihin – myös niihin, jotka on kirjoitettu pienellä präntillä. Meille asti nämä puukauppariidat kantautuvat yleensä vasta silloin, kun tilanteeseen ei enää löydetä ratkaisua.” Keski-Suomessa tilanne ratkesi neuvotellen. Jos alue on hyvin merkitty, sen pitää riittää.” Korjuuajat venyvät Paljon yleisempi ongelma on viime vuosina ollut sovituista puunkorjuun aikatauluista myöhästyminen. Eli suo siellä, vetelä täällä. Se luovutetaan vain kyseiseltä alueelta. Vahinko tuplaa hinnan Hakkuu yli leimikon rajan on metsäyhtiölle kallis tapa hankkia puuta. Tarmokas ja omatoiminen metsänomistaja kävi merkitsemässä kuvion maastoon kirkkaan värisellä kuitunauhalla. Onneksi vahingot ovat suhteellisen harvinaisia, ja niistä useimmiten päästään sopuun paikallisesti neuvotellen. Monesti se on johtunut huonoista korjuuolosuhteista, mutta Kainulaisen mukaan syitä on ollut muitakin. M ik ko R iik ilä M ar tt i Li nn a. ”Tapana on ollut, että jos kauppakirjassa sovitun hakkualueen rajat ylitetään saman metsänomistajan maalla, hänelle maksetaan vahingossa hakatuista puista kaksinkertainen hinta.” Eli halvaksi puutavarapinon jatkamiskeinoksi ei tällaisesta vahingosta metsä?rmalle ole. Kaupat tehtiin, ja kaikki oli valmista moton tulla. ”Hakkuuoikeus luovutetaan hakkuuoikeuden haltijalle. Tärkeä merkintä. Metsänomistaja piti sitä kohtuullisena korvauksena männiköstä, jonka hän oli suunnitellut pitävänsä lihomassa vielä pitkään. ”Ostajat ovat pienentäneet puuvarastojaan, joten hakkuut ovat pysyneet paremmin aikataulussa. Metsä?rma suostui mukisematta maksamaan vahingossa hakatuista puista tuplahinnan. Voi vain arvailla kuskin tuntoja, kun isännän kuusen oksaan ripustama merkkinauha ilmestyi näkyviin, ja hän huomasi olevansa sen väärällä puolella. Onneksi tilanne on jonkin verran parantunut – kiitos kaikkialla vaikuttavan taloudellisen tilanteen. Mikäli leimikko on oikein rajattu, on vahingon aiheuttaja korvausvelvollinen. Satelliittipaikannuksenkin aikakaudella ihminen tekee virheitä: kun hakkuukoneen kuljettaja saapui leimikon reunaan, hän paikansi itsensä väärin ja aloitti työt kuusikon sijaan viereisellä kuviolla kasvaneesta 50-vuotiaasta männiköstä. Motokuski myönsi virheensä, ja korjuupomon paikalle hälyttämä metsänomistaja totesi tapahtuneen. Parisenkymmentä aaria hyväkasvuista metsää oli siinä vaiheessa jo nurin. Hyvillä metsäkeleillä hän innostui vielä raivaamaan kuusten alta pois hakkuuta haittaavan risukonkin. Kauppasopimuksen teksteistä löytyi tarvittava lause
Havutukkileimikoita Ojala toivoo loppuvuodeksikin, sillä sahat vetävät puuta runsaasti. . KYMI-SAVO . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . . . ETELÄ-POHJANMAA . . . . . . . . Hankintahinnat . Virkeä loppusyksy. . nousussa . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . . . Harvennushakkuu . . Hankintahinnat . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . ”Toivomme, että tahti jatkuu tällaisena.” Tällä hetkellä yhtiöllä ei ole varsinaisesti pulaa mistään puutavaralajista. . . nousussa . Ostojohtaja Esa Ojalan mukaan koko maassa on nyt toimelias vire ja hintataso on pysynyt vakaana. . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . Hankintahinnat . . Sekä uudistusettä päätehakkuita on ollut hyvin tarjolla, joten myös energiapuuta on riittänyt. . . . Ensiharvennus . . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–44, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 HANNA LEHTO-ISOKOSKI Stora Ensolla puukaupat ovat tänä syksynä sujuneet hyvin koko maassa. . Ensiharvennus . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . KOKO MAA . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . On tavallista, että Pohjois-Suomessa kaupankäynti kesän jälkeen virkistyy muuta valtakuntaa myöhemmin, mutta parin kolmen viime viikon aikana sekin on tullut mukaan. Niiden jälkeen listalla tulee koivukuitu. . . nousussa . . . nousussa . . . nousussa . Uudistushakkuu . Hankintahinnat . Harvennushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . LAPPI . KESKI-SUOMI . 13 METSÄLEHTI 21 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41–44 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Eniten kysyntää on mäntyja kuusitukille. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . Ensiharvennus . . Hankintahinnat . Harvennushakkuu . . nousussa . . . Edeltävät talvikaudet kuin jäivät niin lyhyiksi, ettei normaalimääriin päästy. . . . . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . Uudistushakkuu . . . . . . . . nousussa . . . . . Harvennushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . Viime talvena ja kesänä korjuukelit olivat suotuisat, joten yhtiö pystyi hyvin purkamaan reservejään. Uudistushakkuu . . . . . . . . ”Nyt tilauskirjaan mahtuu vielä hyvin talvileimikoita”, Ojala ilmoittaa. . . . Uudistushakkuu . . . . . SAVO-KARJALA . . . Hankintahinnat . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . nousussa . Uudistushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . Hankintahinnat . . . Ensiharvennus . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . . Ensiharvennus . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . . . . . . .
Sopivia istutuspaikkoja löytyy enemmän alalta, josta kannot on nostettu kuin alalta, jonne kannot on jätetty. Maltillista energian kasvatusta Metsäyhtiö UPM on nostanut kantoja maillaan 2000-luvun alusta. Vinkkejä kannonnostoa harkitsevalle kuin kantojen juurivesoista alkunsa saanut lehtipuusto. Uudistusala saattaa joutua odottamaan taimiaan yhden kasvukauden, jos kannonnoston, maanmuokkauksen ja istutuksen ketjuttaminen eivät mene nappiin. Vesakkoa riittää Haittapuolena kannonnostossa on vesakoituminen. Yhtiön metsäenergia-asiantuntija Matti Markkilan mukaan varhaishoitotarve ei ole lisääntynyt kantojen noston seurauksena. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K annonnosto herättää monissa epäilyksiä. Jos nostat kannot, tarkkaile perkaustarvetta. Näin alalle jää kantoja lahopuuksi, eikä lannoituksestakaan tarvitse kantaa huolta. Tulokset alalta, josta kannot oli nostettu kolmekymmentä vuotta sitten, ovat yllättäviä. Se hidastaa lahon leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Mitä voimakkaammin kannonnosto paljastaa kivennäismaata, sitä hanakammin lehtipuusto valtaa alaa. Huolellinen maanmuokkaus varmistaa taimien kasvuunlähdön. UPM:n ensimmäinen kannonnostoala vuodelta 2000 on perattu kerran. Kannonnosto helpottaa maanmuokkausta ja istutusta. Päänvaivaa kuitenkin aiheuttaa uudistamisketjun venyminen. Etenkin juurikäävän vaivaamista kuusikoista on syytä napata kannot ylös. Nykytietämyksen mukaan ravinteetkaan eivät karkaa uudistamisalalta, jos hakkuutähteet kerätään oikeaoppisesti. Varaudu siihen, että uudistamisketju voi venyä ja vesottuminen teettää lisätyötä. ”Nykytekniikalla kanto pilkotaan ensin ja nostetaan ylös pienempinä paloina. Nostotekniikka on vähentänyt turhaa hoitotarvetta”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen. Tavoitteena on, että se mikä luontaisesti syntyy, hyödynnetään. Jos uudistaminen viivästyy, siemensyntyiset vesat, heinät ja vatukot saavat etumatkaa. Kun oksia ja kantoja ei tarvitse väistellä, muokkaus on paitsi edullisempaa myös laadukkaampaa. Yhdistelmäkasvatuksessa varhaisperkauksessa taimikkoon jäKannonnostoon sopii päätehakkuukuusikko vähäkivisellä kantavalla maalla. Ongelmatonta se kuitenkaan ei ole. UPM soveltaa energiapuun ja ainespuun yhdistelmäkasvatusta tällä hetkellä männiköissä, mutta tutkii kasvatusmenetelmän mahdollisuuksia myös kannonnostoalojen kuusikoissa. Tutkijat ovat viime vuosien aikana ottaneet kannonnoston suurennuslasin alle ja selvittäneet osan metsänomistajan mieltä painavista kysymyksistä. ”Vesakoituminen on ongelma kannonnostoaloilla. Entä teettävätkö vesakko ja heinät ylimääräistä työtä. Kuusikko on hyvä kohde Oiva lähtökohta kasvulle. 13-vuotias kuusikko on venähtänyt 6–7-metriseksi. Hakkuutähteistä ja kannoista kolmannes jätetään korjaamatta, ja neulasten annetaan varista kasvupaikalle. Se lähtee kasvuun hitaammin Kannonnoston monta hyötyä Kantojen nosto vähentää juurikääpää, helpottaa maanmuokkausta ja auttaa tainta lähtemään kasvuun. Mieti, haluatko hyödyntää kannonnostoalalle luontaisesti syntyneen vesakon energiapuuna. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 21 • 2013 14 METSÄNHOITO Kannonnosto helpottaa uudistamista, ja siitä maksetaan pieni korvaus. Kannonnosto yhdistettynä hakkuutähteiden keruuseen helpottaa maanmuokkausta. ”Pelkkä kannonnosto ei kuitenkaan riitä maanmuokkaukseksi”, muistuttaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Hannu Ilvesniemi. Kohteesta riippuen lehtipuuta tulee niille 1,3–1,5-kertainen määrä tavalliseen uudistusalaan verrattuna”, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta. Omiaan se on aloilla, jotka istutetaan ja kitketään koneellisesti. Tilannetta helpottaa hieman se, että kannonnostoalalla vesakko on pääasiassa siemensyntyistä. Kun kuusen päätehakkuualalta korjataan tukkien lisäksi hakkuutähteet ja kannot, lähtevätkö matkaan myös ravinteet. Nosta kannot juurikäävän vaivaamista kuusikoista. Tulevan puusukupolven kasvu ei kärsi, päinvastoin. Siksi kannonnostotekniikkaa on kehitetty, eikä kantoja enää revitä ylös kokonaisina 2000-luvun alun tapaan. Myös ravinnetilanne oli sama riippumatta siitä, oliko kannot nostettu tai jätetty”, kertoo varttunut tutkija Kristian Karlsson Metsäntutkimuslaitokselta. Kannonnostoon sopii kuusivaltainen päätehakkuukohde, joka on lähellä metsätietä. ”Kannonnostoalalla puusto jäi paremmin henkiin ja kasvoi täystiheänä
Kosteita ja kivikkoisia paikkoja vältetään ruman korjuujäljen vuoksi. Muita sopivia kohteita ovat kuusivaltaiset päätehakkuukohteet kangasmailla. Näin ensimmäisestä hakkuusta saadaan kuidun lisäksi energiapuuta. Metsänomistajalle ei heru kannonnostosta valtion tukia, mutta puunostajat maksavat kannonnostoja risujenkeräysoikeudesta pienen korvauksen. Kannonnosto on järkevää kuusen päätehakkuualoilla, joissa maannousemasieni on lahottanut tyviä. Maltillisesti hoidettu energiapuumetsikkö on jatkossa mahdollista saada tuottamaan pienemmilläkin tuilla. Tämä säästää maanpintaa ja vesakoituminen pysyy aisoissa. Tällä hetkellä juurakot nousevat yhtiön koko puuhankinta-alueella. 15 METSÄLEHTI 21 • 2013 ”Pelkkä kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi.” TIIA PUUKILA Kantoja nostetaan noin kymmeneltä prosentilta kuusen päätehakkuualoista. Hyvien kokemusten siivittämänä kantojen korjuuta tarjottiin puukaupan yhteydessä myös halukkaille yksityismetsänomistajille. ”Ei tällä tavalla tarvitse kaikkialla pitkien taipaleiden takana kasvattaa, vaan hyvillä paikoilla kangasmailla lähellä teitä ja voimalaitoksia”, Markkila sanoo . Vielä vähäistä Lahopuuksi jätetään parikymmentä kantoa hehtaarille. Yhtiön metsäenergian asiantuntija Matti Markkila huomasi, etteivät hakkuutähteet yksin riitä turvaamaan yhtiön tehtaiden ja lämpölaitosten metsäenergiatarvetta. Kannot nostetaan paloina. Viime vuonna kantoja ja juurakoita kerättiin talteen runsas miljoona kiintokuutiota. Fossiiliset polttoaineet ovat todella halpoja”, arvioi professori Antti Asikainen Metlasta. 2000-luvulla alkaneen kannonnostobuumin isä löytyy UPM:n palveluksesta. tetään runsaat kolmetuhatta tainta hehtaarille. Uutena on mäntyjen kantojen korjuu aloilla, joissa tyvitervas lahottaa männyn tyviä. Entä miten metsänomistaja hyötyy kannonnostosta. Metsäntutkimuslaitoksen varttuneen tutkijan Juha Laitilan mukaan kantojen korjuu tuo noin parinsadan euron lisäyksen puukauppatiliin hehtaaria kohden laskien. Nostoalan tulee olla enintään viidensadan metrin päässä metsätiestä. Parisataa euroa hehtaarilta Kantojen keruusta sovitaan puukaupan yhteydessä. ”Tällä hetkellä emme pärjää metsäpolttoaineilla kivihiilelle ollenkaan. Suurin varjo kannonnostolle ja koko metsäenergialle lankeaa fossiilisten polttoaineiden suunnalta. Yhtiö tutkii yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa, voidaanko tällä tavalla vähentää männyn tyvitervastautia. Jättökannoissa suositaan lehtipuuta. ”Aloitimme männyn kantojen noston yhtiön metsissä pari vuotta sitten, ja nyt olemme olleet yksityismetsissä tänä ja vähän viime vuonnakin”, Markkila kertoo. Kohteen tulee olla kooltaan vähintään hehtaari ja sijaita alle viidensadan metrin päässä lähimmältä metsätieltä tai varastointipaikasta. Kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi. Hän luotsasi kannonnostoa aluksi UPM:n mailla. Taimikko kasvatetaan tavanomaista tiheämpänä ensiharvennukseen. Markkilan mukaan asenteet kannonnostoa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja vain harva metsänomistaja jättää kannot nostamatta, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Tutkimukset ovat osoittaneet kantojen korjuun hidastavan juurikäävän leviämistä seuraavaan puusukupolveen. UPM on yksi Suomen suurimmista kannonnostajista. Lehtipuiden kannot säästetään Kannattavaa lähellä tietä Kannot paloiksi Taimi mättääseen
Tie kaartuu ennen jokea kämpän pihaan, vieressä on vaja. Kemijokeen laskeva Luiro oli taannoin tärkeä uittoväylä Lapin puiden matkatessa kohti Kemiä. Kuljen kohti Lapin sydäntä ja pyrin tavoittamaan asioita tämän maan tavoista ja identiteetistä omaan sielunmaisemaani,” Rantanen pohtii. ”En halua olla turisti, joka nyppii rusinat pullasta elämyksinä mahtavan maiPITKÄ MATKA LAPIN SYDÄMEEN Graa?kko Lasse Rantaselle ei pelkkä turisti-Lappi riitä. Kämpän terassilta johtavat vankat pitkospuut rantaan, jossa likellä rantakiviä on juuri valmistunut kota. Ranta on alkanut riittyä, ja muutamat lähikivet ovat jo jään saartamia. ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Lasse Rantanen haluaa oppia tuntemaan lappilaisen identiteetin. Kämppäprojektin ohessa syntyi kuvitus kirjaan. Olemme Luirojoen rannassa. Kämppä oli selviö ”Alun perin oli selvää, että teetän kämpän rakennustyön paikallisilla voimilla ja hankin hirret lähiseudun metsästä”, Rantanen kertoo. Graa?kon oman piirus. Luiro saa alkunsa Saariselän tuntureiden juuresta retkeilijöiden ja vaeltajien hyvin tuntemasta Luirojärvestä. Rantanen päätyi pelkkahirteen. ”Kelon arvo on paljon enemmän kuin kuolevan puun hinta.” seman äärellä, vaan tahdon osallistua paikallisen yhteisön toimiin ja tutustua ihmisiin. Kymmenvuotias Into-koira osaa jo varoa heikkoja jäitä ja pysyttelee mielellään isäntänsä kanssa kuivalla törmällä. ”Olen parhaillaan pitkällä matkalla. Joki mutkittelee läpi aapamaiden ennen kuin sen vedet kootaan Lokan tekojärveen. Haluan myös perehtyä alueen rikkaaseen kulttuuriin ja sen tarinoihin, jopa mystiikkaan”. Monien sattumusten summana ja määrätietoisena pyrkimyksenä Rantanen seisoo nyt kämpän edustalla ja kuuntelee ylävirralta kantautuvaa Hietakosken etäistä ja jatkuvaa kohinaa. Kämpästä ylijääneistä hirrenpätkistä vastavalmistunut joelle aukeava mutterikota on viimeisin rakennuskohde tontilla, Pitkoksilla seisoo Itä-Lapin sydämeen tukikohtansa perustanut, Lapin kuumetta alituisesti poteva helsinkiläinen graa?kko Lasse Rantanen. Voimalaitoksen kautta Luiron vedet matkaavat vielä 145 kilometriä välillä rauhallisesti lipuen, välillä koskissakin kohisten. Puut sahattiin seitsemän kilometrin päässä kämppätontista Tanhuan kylässä. Hetki pitää kuitenkin viivähtää kodassa ja katsella pehmoisella taljalla virran pyörteitä. Hirsityön teki värriöläinen hirsirakentamiseen erikoistunut rakentaja ja poromies. Pieniruutuiset ikkunat teetettiin perinteitä kunnioittaen Pelkosenniemellä. Rantaselle kämpän rakentaminen oli jännittävää aikaa. 16 METSÄLEHTI 21 • 2013 U utukainen kämppäkartano pilkottaa puiden lomasta
Kuvituksen myötä Rantasella alkoi tiivis pari vuotta kestänyt kierros eri puolilla Lappia. Se on sukua muinaisille puupiirroksille ja kuivaneulagra?ikalle. Tuloksena on kaksisävykuva. Graa?kko Rantanen muuttaa näkemänsä kuviksi raapekartonkitekniikalla. Mustavalkoisen työn Rantanen skannaa tietokoneelle, jonka avulla kuva väritetään lopulliseen asuunsa. Kustantajakonkari Hannu Tarmio pyysi tunnetun ja palkitun graa?kon kirjahankkeensa aisapariksi kuvittamaan Lapin sydän -teosta. Tutuiksi tulivat niin Enontekiön ja Inarin ylängöt tunturikoivikkoineen kuin Muonion, Sodankylän, Kittilän ja Savukosken outametsien kynttiläkuusikot ja petäjäharjut. Lasse Rantasen ”makrokatse” voi tavoittaa esimerkiksi kitukasvuisen juurakon. Kivenmurikan karttajäkälä ja kelon kyljen uurtuneet ”korkeuskäyrät” ovat löytäneet Lapin sydän -teoksen sivuille uskomattoman hienosti toteutettuina.. Kirja ilmestyi vuonna 2009, toinen painos julkaistiin 2012. ”Makrokatseen” avulla löytyi herkullisia yksityiskohtia aivan läheltä laakean taivaan alta. Kaikissa kämpän rakennusvaiheissa mukana ollut Rantanen summaa: ”Olen tyytyväinen, huojentunut ja vähän ylpeäkin”. Retkeillessään ympäri Lappia Rantanen loi laajojen maisemakokonaisuuksien ohessa katseen myös jalkojensa juureen. Lapin sydän Samaan aikaan kämppäprojektin kanssa Rantanen ryhtyi haasteelliseen kuvitustyöhön. kartongin mustaksi tussatun pinnan alta valkoisia sävyjä. Hän raapii esiin ”Haluan perehtyä alueen rikkaaseen kulttuuriin ja sen tarinoihin, jopa mystiikkaan.” Into ja Lasse tutkailevat alkavan talven merkkejä vasta valmistuneen kodan edustalla. Jännitystä lisäsi kysymys, miten omintakeinen ja eritasoinen kaksilappeinen rakennus sulautuu joen partaalle puiden kätköön. 17 METSÄLEHTI 21 • 2013 tuksen pohjalta nousi unelmien kohde
Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Välikangas kävi tekemässä vahinkoarvion pari viikkoa sitten. Kuusela mietti pitkään, tohtiiko ilmoittaa hirvituhot metsäkeskukselle. Yksi, noin kymmenen hehtaarin taimikko sijaitsee lähellä kotitaloa. Arviointikulutkin jäävät itse maksettaviksi, jos 170 euron korvausraja ei ylity. Vahinkoarvioiden teko on viivästynyt, sillä uuden asetuksen mukainen maastotallennusohjelma saatiin käyttöön vasta elokuun puolivälissä.. 78-vuotias Kuusela viettää edelleen runsaasti aikaa metsätöiden parissa. Noin 1,7 hehtaarin kuviolla on siellä täällä syötyjä männyntaimia, paikoin vieri vieressä. Vanhoja kuusikoita on uudistettu tuottaviksi männyntaimikoiksi, joista osa on ehtinyt jo harvennushakkuuvaiheeseen. Osa parin metrin mittaisista taimista ”Moottorikelkalla kävin viime talvenakin taimikon tarkistamassa lähes päivittäin, mutta kyllä ne hirvet siitäkin jonkun taimen pääsivät yöaikaan syömään.” Hajanaisia tuhoja Viime talvena hirvet verottivat osaa kauempana sijaitsevista taimikoista, paikoin vahingot olivat melkoisia. Sen Kuusela on ainakin toistaiseksi onnistunut varjelemaan hirvituhoilta. Nuorempien riesaksi ovat tulleet hirvet. Korvauksen nykytasosta saa hyvän kuvan kuviolta, jota kävimme katsomassa. ”Minulla on näitä hirven syönnille alttiita taimikoita vajaat 30 hehtaaria”, Kuusela kertoo. Metsänkasvatuksen riesaksi ovat tulleet hirvet. Maata on nyt kaikkiaan noin 400 hehtaaria, siitä metsää tosin vain vajaat kaksisataa hehtaaria. ”Moottorikelkalla kävin taimikon tarkistamassa lähes päivittäin, mutta siitäkin hirvet pääsivät jonkun taimen yöaikaan syömään.” ”Tästä ei taida enää tukkipuuta tulla”, tuumaa sallalainen Lauri Kuusela hirvivahinkotarkastuksen yhteydessä. Vahinkoarviota tehtäessä taimikon koealat mitataan ennalta määrätyistä kohdista. Kuuselalla oli kuitenkin tuhoaluetta sen verran paljon, että lopulta hän päätyi jättämään arviopyynnön. 18 METSÄLEHTI 21 • 2013 METSÄNOMISTAJA HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat S allalainen eläkeläinen Lauri Kuusela asuu Helena-vaimonsa kanssa Sallan ja Kemijärven puolivälissä sijaitsevassa Isohalmeen kylässä. Korvausten tason alenemisesta oli ollut puhetta metsänhoitoyhdistyksen tupaillassa. Osaa taimista hirvet ovat verottaneet jo parina aikaisempana vuonna. Taistelu hirvien kanssa Lauri Kuusela jaksaa puurtaa monenlaisissa metsätöissä. Loppu on erilaisia soita. Kuuselat ovat lisänneet rintamamiestalon metsäalaa hankkimalla sitä lisää
Kun raivaussahaa alkaa laulattaa kuusten ollessa vajaan metrin mittaisia, voidaan saada aikaan loistava taimikko. Pyyntimiehiä porukassa on noin 80. Pituuskasvu on kuitenkin kärsinyt. Ei siis ole ihme, että alkuaan hyvin onnistuneet kuusenistutukset ovat rappeutuneet jopa kasvatuskelvottomiksi. Käteen jää siten alle tuhat euroa. 19 METSÄLEHTI 21 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Lisää kaatolupia Kuusela on myös hirvimies ja yrittää siten osaltaan pitää hirvikantaa kurissa. On tapauksia, että muutaman vuoden kuluttua istutuksesta on jäljellä enää 500 heinän kanssa taistelevaa elävää kuusta. Nyt kuivahkojen ja sitä karumpien maiden taksaperusteena on kylvö. Alkuperäinen kuusen runkoluku voi säilyä, vaikka maanomistaja laiminlöisi heinimisen muutaman vuoden ajan. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki kuivahkojen kankaiden alueet istutetaan. Hankintaa mönkijällä Lauri Kuuselalla riittää intoa vielä metsänhoitotöiden ja hankintahakkuiden tekoon. K un kuusta istutetaan reheville maille, kasvatuksen alkuvaiheessa uhkaa pienten taimien tukehtuminen kilpaileviin heiniin ja ruohoihin. Kuuselan pihapiiriin tuokin hyväkuntoinen piennartie, jonka molemmin puolin on kaivettu ojat. Puut hän ajaa mönkijällä, koska sillä pääsee kätevästi liikkumaan aurausalueen välejä myöten. Salla. PALSTALLA Vesakko ei pysty tappamaan kuusia ainakaan viiteen vuoteen istutuksesta, ehkä ei koskaan, jos maanomistaja laiminlyö ensihoidon. Vähän meinaa Kuuselaa naurattaa, mutta tällä kuviolla tuho katsotaan vielä lieväksi, koska kasvamaan jää kohtalainen taimikko. Heinä estää tehokkaasti pienten siemensyntyisten lehtipuiden leviämistä. Korvausten taso aleni Hirvivahingot arvioidaan keväällä voimaan tulleen riistavahinkoasetuksen mukaan. Kuuselan seuralla, Kursun Erällä, on tänä vuonna nelisenkymmentä lupaa. Jo muinaiset suomalaiset tiesivät tämän: ”Vävystä vähäinen apu, tyhjä hyöty tyttärestä.” Jokaisella sukupolvella on omat menonsa, ja heinänpölyssä tarpominen helteisellä kentällä on harvalle mieluisinta kesäpuuhaa. Lisäksi korvataan arviointikulut, 720 euroa. Kun realiteetit ovat mitä ovat, kenttä odottaa inVesa on helpompi kuin heinä Haapavesojen ansiosta kuusen tainta eivät ole nujertaneet alleen saniaiset ja muu kasvillisuus. Vieraalla työvoimalla teetettynä heiniminen on niin kallista, etteivät metsänomistajat ole halukkaita maksamaan sitä. Ikää vain tulee koko ajan lisää ja rekat suurenee.” Kuuselalla on nyt meneillään noin 40-vuotiaan aurausalueen mänty-koivu-sekametsän toinen harvennus. nolla vaihtoehtoisia viljelyketjuja, jotka eivät vaadi heinimistä. Vahinkoalaa on kaikkiaan noin 17 hehtaaria. Jos metsänomistaja ei enää pysty hoitamaan heinimistä ja kohde todennäköisesti heinittyy pahoin, ryhdikkään neuvojan kannattaa ehdottaa kemiallista heinäntorjuntaa alusta alkaen. Vanha kuormainkaan ei ole jäänyt tyhjän pantiksi. Se on asennettu 50-luvun Nu eld-traktoriin. Se olisi kuitenkin tehokas keino vaikeilla kohteilla. Seura sai hirvivahinkoihin vetoamalla lisättyä pyyntilupien määrää. Lauri Kuusela mittauttaa siistit hankintapuupinonsa vielä perinteisin menetelmin. Ehkä ne hieman myös vähentävät heinän elinvoimaa. Kun runsas materiaali kaataa talvella kuusentaimen, se ei helposti selviä pystyasentoon. Kuusen kasvu voi kärsiä, mutta se ei tukehdu heinään. Välikangas mittaa kuviolta ennalta määritellyt koealat, luokittelee vahingot vaurioluokkiin ja mittaa taimikon valtapituuden koealan paksuimman taimen mukaan. Pientä apua voi tulla juurivesoja tekevästä haavasta, mutta sillä avulla ongelma ei poistu. ”Uuden asetuksen säädösten perusteella korvausten taso putosi Lapissa selvästi . Mutta jos istutusalalla on runsas siemensyntyinen tai muu vesakko, tilanne voi olla toinen. Kun ennen sai keskimäärin 150 euroa hehtaarilta, nyt tavanomainen hehtaarikorvaus on alle 100 euroa”, Välikangas kertoo. Heikoimmin selviytyvät kohteet, joilla uhkana on pelkkä heinäja ruohokasvillisuus. Jotakin ehkä olisi tehtävissä käyttämällä suuria istutusmättäitä. Metsänomistajat vanhenevat. Viime talven jäljiltä Lapin pahimpia hirvituhoalueita olivat juuri Sallan Kursun lähialueet sekä Oulangan kansallispuistoon rajoittuva Isokuusikon alue. ”Rekkakuorman olen yrittänyt vuodessa tehdä. Tietä on 2,3 kilometriä, ja lisäksi siitä lähtee muutaman sadan metrin pistoteitä. Paljon ei kannata elättää toiveita siitä, että tulevat perinnönsaajat olisivat tulossa huolehtimaan taimikosta. Puuvartiset vesat estävät heinää kaatumasta kuusen päälle. Sitä vastoin paha heinikko pystyy tekemään taimikosta vajaatuottoisen. Mutta jos vesat estävät edes hieman heinän kaatumista kuusentaimen päälle, olisiko mahdollista lisätä vesoja uudistusalalla. Hirvikannan epätasaisuus näkyy Kemijärven ja Sallan rajamailla: Kemijärven puolella joutsijärveläisillä on vain kahden hirven kaatolupa. Metsänomistajista yhä suurempi osa on alkutuotannosta vieraantuneita: ei heidän työpanoksensa varaan voi paljoa laskea. Sekä ojat että maansiirtotyöt on tehty vanhalla kourakuormaimella, josta Kuusela on lisälevyin tehnyt maakauhan. Paljon saavutetaan, jos viljely tehdään heti hakkuun jälkeen kunnollisiin mättäisiin. Vaarana on tietysti, että tulevana talvena hirvet syövät lisää taimia. Siksi neuvontaorganisaatiot kehottavat heinimään tuoreet istutusalat vähintään kerran vuodessa, mutta mieluummin kahdesti. Sitä Kuusela on käyttänyt ojantekoon. Tiedot menevät maastotallentimelle, joka laskee saman tien mitattavan kuvion korvauksen suuruuden. Kun Välikangas on saanut kaikki Kuuselan hirvituhotaimikot inventoitua, Kuusela saa kasvuja laatutappiokorvausta yhteensä 1350 euroa, mikä on verollista tuloa. on sen näköisiä, että niistä ei tukkipuuta tule, ei ehkä kuitupuutakaan. Temppu ei onnistu käytännössä. Rollaattorin kanssa uudistusalalla ei paljoa saada aikaan. Korvaustaso aleni, koska aikaisemmin taimikoiden perustamiskustannus laskettiin aina istutuksen taksojen perusteella. Vesat auttavat kuusen selviytymistä Tutkijat ovat kiinnittäneet hämmästyttävän vähän huomiota siihen, että joillakin kuusen uudistusaloilla taimet selviävät, mutta toisilla eivät. Lisäksi Kemijärvellä ja Sodakylässä syntyi jonkin verran tuhoja. Metsäneuvoja Kari Välikangas luokittelee syödyt taimet eri vaurioluokkiin. Kuuselalla on myös vanha maataloustraktori tai kaksikin ja kuormain, mutta mönkijä on kuulemma kätevämpi. Etenkin soistuvilla mailla ne saavat usein hyvän lisän siemensyntyisestä lehtipuusta. Mutta metsäalan olisi murrettava myös keskinäisen vaikenemisen muuri, jonka vuoksi ei ole sopivaa puhua kemiallisesta heinäntorjunnasta. Tässä tapauksessa se oli 58 euroa ja sentit päälle. Neuvo on hyvä, mutta monesti epärealistinen
Metsureiden työpaikkojen vähenemisen Simonen laittoi hankintahakkuiden kasvun syyksi. Pohjois-Suomessa oli kuntaja jopa maakuntaliittotasolla vaadittu monitoimikoneiden kieltämistä. rmassa oli enimmillään töissä 27 työntekijää. ”Vikaa on monessa asiassa. 80-luvulla markkinoille alkoi ilmaantua varsinaisia metsäkoneita. Esimerkiksi Lapissa on parin viime vuoden aikaan mennyt konkurssiin puolenkymmentä isoa metsäkoneyrittäjää. Kilpailutuksessa otetaan laatupisteet huomioon. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Tilaisuudessa puhunut silloinen maaja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi näki puunkorjuun koneellistamisen tärkeänä keinona alentaa kustannuksia. Lisäksi puunajossa oli kaksi tukkirekkaa. Metsäkoneet olivat yhteinen uhka, jonka arveltiin vievän leivän molemmilta, metsureilta ja hankintaisänniltä. Määttä hankki ensimmäisen Marttiinin häntämotolla varustetun Kockums-merkkisen hakkuukoneen vuonna 1990. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva P uunhakkuun koneelllistuminen oli kuuma puheenaihe vuonna 1985, kun uudenmallisia metsäkoneita alkoi ilmaantua metsiin. Lisäksi metsissä touhusi iso määrä hankintahakkaajia, jotka olivat etupäässä maatilojen isäntiä. Jos harjoittelija tekee huonoa jälkeä, saattaa urakoitsijalta jäädä seuraava sopimus saamatta. Huolta kannettiin erityisesti metsureiden työllisyydestä, olihan heitä metsätöissä vielä noin 25000. ”Kaikenlaista kurssitustakin järjestettiin, mutta metsurit jäivät eläkkeelle tai menivät muihin töihin.” MITÄ NYT KUULUU. Hankintapuun osuus puukaupasta oli noin 40 prosenttia. Simosenkin puheista kävi ilmi, että tuolloin ajateltiin metsureiden siirtyvän koneenkuljettajiksi. Määttä oli aloittanut metsäurakoinnin maataloustraktorilla ja siimakoneella 16-vuo tiaana vuonna 1964. Kilpailutus onkin Määtän mukaan ajanut monet urakoitsijat ahtaalle. Näin ei Määtän mukaan käynyt. Vuonna 1985 hän omisti jo puolenkymmentä metsäkonetta, jotka olivat silloin vielä ajokoneita. Siimatraktoreilla aloitettiin ”Tutulta kuulostaa”, toteaa posiolainen metsäkoneyrittäjä Tapio Määttä vanhaa juttua lukiessaan. Määttä muistele, että maataloustraktoreita oli puunajossa vielä metsäkoneidenkin aikaan. Paljon porua metsä koneista Koneellistumisen pelättiin vievän leivän niin metsureilta kuin hankintaisänniltä. Esimerkiksi Metsähallitus mittaa tarkasti laatua. Niille oli esitetty myös työllistämisveroa. Marjatta-vaimon ohella . Tuolloin valtaosa puusta hakattiin metsurivoimin, metsäkoneiden osuus oli vain viitisentoista prosenttia. Kouluista valmistuneita ei voi ottaa suoraan vaativaan hakkuutyöhön. Keskustelua käytiin siitäkin, onko oikein tukea metsänomistajien omaa hankintatyötä verovapaudella. Toisaalta harjoittelijoitakin on vaikea pitää töissä, koska työn laadun vaatimukset ovat kovat”, Määttä kertoo. Hakkuukoneitakin alkoi ilmestyä metsiin, ja juuri ne aiheuttivat pelkoa metsureiden työpaikkojen vähenemisestä. ”Kalustoa on nyt vähennetty, kun ikää alkaa kertymään”, kertoo 65-vuotias Määttä. Uusia päteviä kuljettajia on vaikea löytää. ”Taloudellisesti parhaiten pärjäsivät ne isännät, jotka eivät hankkineet kallista metsävarustusta noin sadan hankintakuution vuotuista ajoa varten.” Kuljettajista nyt puutetta Tämän päivän suurin ongelma metsäkonealalla on jatkuva kuljettajapula. Vuoden 1985 jutussa vielä kaavailtiin, että metsureista tehdään koneenkuljettajia. 20 METSÄLEHTI 21 • 2013 puolestaan piti koneellistumista välttämättömänä. Koneurakoitsijain liiton seminaarista kertoneessa Metsälehden uutisessa (19/1985) asiaa valotettiin monelta kantilta. Motoja oli noin 300. Tilalle tulivat niistä tehdyt erilaiset viritelmät, kuten Ford County. Sen jälkeen Määtällä on ollut lähes kaiken merkkisiä hakkuuja ajokoneita. Merkkien kirjo oli melkoinen, Määtälläkin oli silloin 6–7 eri merkkistä konetta. Metsäkäyttöön varustellut traktorit olivat kuitenkin melko kalliita ajotehoon verrattuna, ja niiden arvo laski nopeasti. Sellaisen Määttäkin hankki vuonna 1970. Perusmalliset maataloustraktorit hävisivät tehottomina vähitellen markkinoilta. Parhaimmillaan töissä oli kolmisen vuotta sitten kahdeksan hakkuukonetta ja seitsemän ajokonetta. Metsäteollisuuden työnantajaliiton johtaja Tauno Simonen ”Parhaiten pärjäsivät isännät, jotka eivät hankkineet kallista metsä varustusta sadan hankinta kuution ajoa varten.” Metsälehti 19/1985 Tapio Määttä tekee nykyisin lähinnä vain koneiden siirtoja ja huoltotöitä.
Terä kiinnitetään rungossa olevaan napaan. Teroittimen osat ovat hiomalaite, 20 astetta molempiin suuntiin kallistuva alusta napoineen, johon terä kiinnitetään sekä yläreunan stoppari, joka lukitsee terän hiomisen ajaksi. Tämä siksi, että molemmille sivuille haritetut hampaat voidaan teroittaa. Katsekontakti löytyi, kun koko laitetta kallisti taaksepäin. Kiveen sahatun terän voi suosiolla vaihtaa ja sen voi kunnostaa kotona.” Honkamäki kaavailee koneen verolliseksi hinnaksi 150:tä euroa. Metsässä tehdään käsityönä pelkkä kevyt ylläpitoviilaus. Veijo Honkamäki rakensi raivaus sahan terän teroituslaitteen itse, kun sellaista ei kaupasta saanut.. Tällöin terä osuu helposti kiveen, ja vaurioituneen terän korjaaminen viilalla on työlästä”, hän kertoo. Jyväskyläläinen yrityskouluttaja ja keksijä Veijo Honkamäki kehitti laitteen ensisijaisesti omaan tarpeeseensa. Terähampaan muoto muistuttaa tehtaan jäljiltä olevaa terähammasta. Normaaliterän Raivurin terä kuntoon konetyönä Jyväskyläläiskeksijä kehitti teroittimen, joka tekee viilat kotioloissa tarpeettomiksi. Sittemmin runkomateriaali on muuttunut metalliksi. Käyttö vaatii harjoittelua Honkamäen käsissä teroitin työsti virheetöntä jälkeä. Tosin tehtäväkin oli haastava. Kaikki samansuuntaiset terähampaat hiotaan peräjälkeen. ”Tällaisenkin terän teroitus helpottuu, kun se on muutamaan kertaan koneella hiottu. Teroitin voidaan säätää 200ja 225-millisille terille. ”Raivaamme omassa metsässämme vesat läheltä maan pintaa, jotta kannot eivät haittaa esimerkiksi mönkijällä liikkumista. Honkamäki korostaa, että alusta alkaen koneella teroitetun terän käsittely on helpompaa. Sen asemaa voidaan muuttaa säätöruuvilla. viilaus kesti pari minuuttia. Toinen ongelma on käsiteltävän terähampaan näkeminen, kun laitteeseen kiinnitetty terä kallistettiin itseä kohti. 21 METSÄLEHTI 21 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Raivaussahan terän teroituslaite lupaa helpotusta viilauksen kanssa tuskailevalle. Koneella teroitettu hampaan etureunan muoto vastaa 5,5 millin viilaa. Toistaiseksi laitteella ei ole jälleenmyyjää. Tällöin terähampaiden muoto ja pituus eivät vaihtele, eikä säätöjä tarvitse muuttaa teroituksen aikana. Terä oikeaan asentoon Rakenteeltaan Honkamäen laite on yksinkertainen. Raivaussahan terän hampaiden etureunan kaari muotoutui 5,5 millimetrin pyöröviilalla työstettyä jälkeä vastaavaksi. ”Ideana on, että terät kunnostetaan kotona koneella. Sitten alusta kallistetaan toiseen ääriasentoon ja teroitetaan toisen puolen terähampaat. Koska tarpeeseen sopivaa konetta ei ollut tarjolla, sellainen piti tehdä. Runkoon kiinnitetty hiomalaite on akseloitu. Koneelle on haettu patenttia. Teroitettaessa sitä kallistetaan kohti terää. Tämä on tarpeen, kun peräkkäiset terähampaat ovat eripituisia. Kuluneen, pariin kertaan kiveen sahatun terän vaihtelevan pituisille hampaille teroituskulmaa piti säätää hammaskohtaisesti. Siihen sopii sekä 20-milliselle että tuumaiselle teräakselille tarkoitettu terä. Koneen rungon hän rakensi itse – ensimmäinen prototyyppi valmistui puusta. Sen jälkeen viilauskulmat löytyvät helpommin”, keksijä neuvoo. Napaan kiinnitettyä terää voidaan kallistaa 20 astetta molempiin suuntiin. Ensimmäinen kymmenen koneen sarja on valmistunut. Terä lukitaan viilausasentoon rungon ylälaidassa olevalla stopparilla. Ensi kokeilemalla homma ei sujunut yhtä jouhevasti. Hiomalaitteeksi Honkamäki löysi sahanketjun teroittimen
Tämä näkyy erillisinä virrankatkaisinja ryyppyvipuina, joista ”länsisahoissa” luovuttiin jo 2000-luvun alussa. Järeää puutakin viisneljäkolmonen puree terhakasti, kunhan ketju on kunnossa. Kilpailijoita kevyempi Moottorin sylinteritilavuus on 43,1 kuutiosenttimetriä ja teho 2,2 kilowattia. ”Hallintalaitteita on – ehkä tietoisesti – ryyditetty 1980-luvun tuulahduksin.”. Lisäksi moottori on huomattavan bensapihi. Moottoritehoiltaan sahat ovat tasaväkiset. Ahtaat täyttöaukot Tekniikaltaan Husqvarna 543 on ehtaa 2010-lukua. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarna 543 valmistetaan Japanissa Xenoahin tehtaalla. Xenoah alkoi jo ammoin valmistaa kopiota Huskun suosikkimallista. Ilmahuuhtelulla toimiva Xtorq-moottori on vähäpäästöinen, sitkeä ja sähäkästi kiihtyvä. Erillinen ryyppyhanikka tuo tuulahduksen 1980-luvulta. Runko on kevytmetallivalua. Malli oli valmis jo viime vuonna ja ilmestyi hetkeksi Husqvarnan nettisivuillekin, mutta hävisi nopeasti. Vanha kaksneljäkakkonen häviää leikkuutehossa useita sekunteja. Husqvarna 543 XP(G) › Sylinteritilavuus 43,1 cm › Teho 2,2 kW › Suurin kierrosnopeus 14 900 rpm (mitattu) › Polttoainesäiliön tilavuus 0,42 l › Öljysäiliön tilavuus 0,27 l › Ketjujako .325” › Terälaippa 13 tuumaa › Paino 4,5 kg (4,7 kg)* › Paino työkunnossa 5,7 kg › Maahantuoja Husqvarna Oy › Valmistusmaa Japani › Hinta 585 € (635 €) * Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä. Tästä iso plussa. Stihl painoi sata grammaa enemmän kuin Husqvarna. Huskun vanha 242 painaa 5,9 kiloa. Kokeilimme leikkuutehoa sahaamalla 20 sentin kuusipöllin päästä viiden kiekon sarjoja. Vanhan liiton miehetkin voivat lopettaa legendaarisen 242:n haikailun. Saha käynnistyi lähes aina ensimmäisellä vedolla, sekä kylmänä että lämpimänä. 22 METSÄLEHTI 21 • 2013 nun kaatonokat sopivat aukkoihin. Kaasu pohjassa se vinkaisee tehdassäädöin 14900 kierrosta minuutissa. Kytkinpaloja pitelee yhtenäinen jousipanta. Primerpumppu on tavallisesta poiketen sahan oikealla puolella. Moottori toimi ongelmitta tehdassäädöin, mikä ei kaikilla Xtorq-moottoreilla ole ollut itsestään selvää. Husqvarna 543 on moderni, mutta hallintalaitteita on – ehkä tietoisesti – ryyditetty 1980-luvun tuulahduksin. Husqvarna on kierroskone, joka tuo mieleen 1980-luvun sahat. Harvennushakkuille Husqvarna 543 on huippuvehje – kevyt, sähäkästi kiihtyvä ja ketterästi käsiteltävä. Kombikansekunti ensin mainitun hyväksi. Eikä aikakaan, kun tuotekehittelijät alkoivat piirrellä nykyisiin päästönormeihin istuvaa versiota mallista. Virrankatkaisin on itsestään palautuva. Huskun ja Stihlin ero oli reilu Ympäri käydään, yhteen tullaan Husqvarna 543 on kuin harvennuksille luotu. Tarjolla on myös kahvalämmitteinen XPG-malli. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Bensaja öljytankin täyttöaukot ovat ahtaat. Valmistajan mukaan markkinoille tuloa lykättiin talvitestien ajamiseksi pohjolassa. Husqvarna 242 kiersi täydellä kaasulla 15400 kierrosta. Elektronista Autotune-ohjausjärjestelmää ei ole. Paino työkunnossa mitattiin vain kokeiltavanamme olleesta XP-mallista. Ilman kombikannua tankkaus käy sotkuiseksi. Myös keskipakoiskytkimen rakenne on 80-lukulainen. Tyhjäkäynnin säätöruuvi (T) on erinomaisen hyvin esillä. Ilmanputsari kannattaa siis pitää puhtaana. KOKEILTUA Husqvarna 543X on maineikkaan 242:n sukua suoraan alenevassa polvessa. Nokattomasta kymppilitran kanisterista tankatessa loiskuu varmasti yli. Stihlin kierrokset on rajoitettu 14 000:een. Vuonna 2006 Husqvarna osti Xenoahin Komatsulta. Se on kuitenkin sijoitettu niin, ettei sahaa saa sammutettua muuttamatta otetta takakahvasta. Toisaalta moottori näyttää reagoivan herkästi puhdistimen likaisuuteen ja menettää kierrosherkkyytensä. Uutuus-Huskun tärkein kilpailija on Stihlin MS 241. Bensaja öljysäiliön täyttöaukot ovat ahtaat. Mallin syntyhistoria juontuu hupaisan mutkan kautta 1980-luvun metsurien suosikkiin Husqvarna 242 XP:hen. Paljon enempää ei voi pyytää. Nailonverkosta valmistettu ilmanpuhdistin pysyy puhtaana pitkään. Uusissa sahamalleissa kytkinpalojen välillä on irralliset jousipalat. Käyttövalmiina saha painaa 5,7 kiloa – valmistajan ilmoittama ”ilman terälaitetta, tankit tyhjinä” -paino on 4,5 kiloa. Molemmat kiihtyvät riuskasti. Kylmäkahvaisen mallin suositushinta on 585 euroa, lämpökahvat nostavat suositushinnan 635 euroon
Mittaristosta löytyvät kaikki toiminnot, joita tämän luokan mönkijässä tarvitaan. Polariksen järjestelmä pitää vedon Halpa perusmönkijä Polaris Sportsman 400 on edullinen mutta laadukas perusmönkijä monenlaiseen harrastuskäyttöön. Polaris 400 on myös hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Moottorin teho riitti hyvin täysienkin puukuormien vetämiseen tasaisessa maastossa. Liikkuminen on jouhevaa hankalissakin paikoissa. Selkein valonpilkahdus on Yhdysvaltojen talouden elpyminen. Tämänkokoinen mönkijä riittää mainiosti useimmille metsänomistajille. Kuormankin kanssa Polaris lähtee kevyesti liikkeelle. Suojamuovi tarpeen Polariksen pohja on kohtalaisen hyvin suojattu, mutta erillinen suojamuovi on hyvä asentaa jo ostovaiheessa. Ruotsin talous on repsahtanut niin huonoon jamaan, että sitä voisi jopa nimittää Pohjolan Suomeksi, ellei Suomi myös sattuisi sijaitsemaan Pohjolassa.” ”Varsinkin viime vuodet metsämaineellaan ylvästellyt Suomi on ajelehtinut vailla selkeää metsästrategiaa. Odotettu elpyminen alkaa kuitenkin perin nahkeasti. Tänä vuonna luvassa voi olla hallituksen metsäpoliittinen selonteko” , lehti arvioi. Sysisynkät lamavuodet KOKEILTUA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Polariksen pienimmässä metsämönkijässä, Sportsman 400:ssa, on kaikki tarpeellinen, mutta ei erityisiä hienouksia. ”Taloudellinen kehitys Suomen metsäteollisuuden päämarkkina-alueella Euroopassa on pääsääntöisesti surkeaa. Samalla kilpailu Euroopassa lientyy, kun Pohjois-Amerikan metsäteollisuus keskittyy nykyistä vahvemmin kotimarkkinoilleen” , lehdessä todettiin. Metsälehdessä ennustettiin vuonna 1993 nihkeää nousua talouskurimuksen syövereistä. ”Metsälaman pohja alkaa häämöttää. Malli sopii etenkin niille metsänomistajille, joilla mönkijän käyttötarkoitus painottuu omien polttopuiden ajoon ja metsätalouden hoitotöihin. Muovipohjan kanssa on mukavampi liukua kivien ja kantojen yli, jos maavara käy tiukaksi. › Moottori 455 cm › Teho 30 hv › Jäähdytys neste › Jarrut levyjarrut › Maavara 28 cm › Polttoainesäiliö 15,5 l › Paino 312 kg › Hinta 5 990 € päällä kaikissa pyörissä, eikä erillisiä etupyörästön lukkoja tarvita. 23 METSÄLEHTI 21 • 2013 UUTINEN VUONNA 1993 LAURA KAKKONEN 1990-luvun alun lama heitteli rajusti myös metsäteollisuutta. Ero ei tunnu suurelta, mutta kun mönkijää joutuu käsivoimin liikuttelemaan hankalissa paikoissa, keveydestä on etua. ”Saksa on juuttunut sitkeään taloudelliseen taantumaan. Ne tipahtavat helposti pois koloistaan, jos akkua joutuu kallistamaan. Painoa 400-kuutioisella mönkijällä on noin 40 kiloa vähemmän kuin esimerkiksi Polarik sen 850-mallissa. Polariksen peräkoukku on erillisen varren päässä ja ulottuu normaalia kauemmaksi taakse. Peräkärryn sähkövinssin johtojen asentaminen akkuun oli vaikeaa, koska johtojen kiinnityspulttien mutterit ovat mönkijöiden akussa irrallaan. Kauan odotettu Britannian elpyminen viipyy yhä. Suurempi voi olla tarpeen, jos käytössä on kuormainperäkärry.. Maavaraa Polariksessa on 28 senttiä. Peräkärry on siten helppo irrottaa ja laittaa paikoilleen. Rankakuormat, taimet ja raivaussahat kulkevat kätevästi matkassa. Mönkijällä ajettiin myrskyn kaatamista puista tehtyä kuitupuuta noin 15 kuutiometriä ilman ongelmia. Tätä mönkijää ei vahingossa hyökkäytä peräkärrystä auton perään, vaikka väärä vaihde sattuisikin päälle. Polariksen mittaristosta löytyy kaikki tarpeellinen. Loppuvuosi on kuitenkin synkentänyt ennusteita” , lehti kirjoitti. Polaris Sportsman 400 H.O. Ohjaus pysyy kevyenä tiukissakin paikoissa. Polaris 400 on kelpo mönkijä harrastuskäyttöön ja vaativampaankin puunajoon. Se on jousitoiminen eikä jää vahingossa päälle. Polariksen 400 mallissa ei ole sähköistä bensansyöttöä ja käynnistystä avitetaan normaalilla rikastinvivulla. Suomalaisten hintakilpailukyky on ennätyksellisen hyvä, mutta se on laiha lohtu, kun asiakkaiden rahat ovat loppu. Kasvua on näkyvissä Yhdysvalloissa ja Kaukoidän uusien talousmahtien Etelä-Korean ja suomalaispolitiikoillekin tutun Taiwanin sekä Kiinan taloudessa.” Sysisynkkä edellisvuosi toi Suomen metsäteollisuudelle 3,5 miljardin markan tappiot. Koeajossa ollut puomivinssillä varustettu peräkärry oli sen verran etupainoinen, että keula nousi hieman pystyyn, vaikka takajousitus säädettiin tiukimpaan mahdolliseen asentoon. Koska tehoja ei ole kovin paljon, kaasun toiminta on maltillista. Parhaimmillaan ala pääsee muutamia satoja miljoonia plussan puolelle. Se sopii silti erinomaisesti tavallisen metsänomistajan työvälineeksi sekä harrastuskäyttöön. Maailmantalouden elpyminen alkaa suomalaisittain väärästä suunnasta. Polariksessa tehdasasentaja oli ratkaisut tämän ongelman kiilaamalla mutterit ohuilla puutikuilla paikoilleen. Se voi avata markkinoita paperin viennille. ”Tänä vuonna tuloksen ennustetaan paranevan. Monet Euroopan maat olivat yhtä syvällä laman pyörteissä. Polariksen akku on hieman hankalassa paikassa takalokasuojan alla. Syksyn kampanjahinta on hitusen alle 6 000 euroa. Vielä alkusyksyllä odotukset olivat optimistiset
Hintoja on jouduttu alentamaan ja varausjonot ovat lyhentyneet.” Kohteliaisuussyistä en tivaa tarkkoja taloudellisia tunnuslukuja. Siis Alppien arvoriistaa. Suomessa riistatiheydet ovat luonnollisesti alhaiset, joten eurooppalainen systeemi ei meillä toimisi. Päälle vielä metsästys-, majoitusja muut palvelumaksut, niin voi ynnäillä, ettei jahtireissusta selviä alle 3000 eurolla.” Vertaamme tilannetta Suomeen. Se maksaa. Maanomistajat vuokraavat maansa markkinatalouden määrittämään hintaan ja peittävät sillä eläinten aiheuttamia tuotantotappioita. aiheuttamat vahingot valtion kerääminä pyyntilupamaksuina. Alppirinteillä päivän aikana kohdatut puolen tusinaa vaeltajaa olivat poikkeuksetta kiinnostuneita metsästyksestä kertoillen avoimesti, missä olivat gemssejä nähneet. Töissä ollaan heinä-joulukuussa periaatteessa koko ajan. Vertaus sopii yhtä lailla autokuin erätoimittajan työhön. Ainakaan siihen ei ole aihetta. Päälle saksanhirvet, metsäkauriit ja villisiat sekä riistanlihan myynnistä kertyvät tulot. Reviirin pitkäaikainen vuokralainen on kolmen ammattimetsästäjän muodostama metsästysyhtiö. Nykyjärjestelmä takaa tasapuolisen korvauksen kaikille maanomistajille. Ennemminkin ajatukseni on kertoa luontomatkailuista hylättynä hyödykkeenä, joka Suomessa lymyilee lapsipuolena miljoonien hehtaa rien metsiköissä. Arviolta yrityksen liikevaihto voisi huippuvuonna kivuta miljoonaan euroon. Josef paljastaa gemssejä kaadettavan Itävallan Alpeilla metsästysmaan vuosivuokra kipuaa jopa puoleen miljoonaan euroon. ”Kyllä tämä ihan kannattavaa liiketoimintaa on”, myöntää Josef, yksi kolmesta ammattimetsästäjästä. Liikevaihto jopa miljoona euroa Eräs Itävallan parhaista jahtireviireistä sijaitsee Scharnitzissa Tirolin osavaltiossa. Talvisin riistaa ruokitaan voimakkaasti, joka lienee kausityöntekijöiden palkkojen ohella suurin muuttuva kustannus. Syy on yksinkertainen. Epäilen, että moni saa vastaavan ansion vähemmälläkin uurastuksella.. Metsästysauton takalasin tarra paljasti, mitä oltiin tekemässä ja missä. Ja paljon. Talvella ja keväällä jahtikauden ulkopuolella korjataan ja kunnostetaan paikkoja ja laitteita sekä tehdään riistanhoitotöitä. Lasken niistä kertyvän kaatomaksuina pyöreästi 200000 euroa. Gemssi: pienet sarvet, kallis kaataa. Toisaalta, jos mailla ei ole riistaa, jää maakin vuokraamatta. ”Itävallassa gemssien kaatoTyyriit terveiset Tirolista Alppikoira kuului metsästysyhtiön kiinteään kalustoon. maksut pyörivät parista tuhannesta eurosta ylöspäin. Tällä kertaa sille ei onneksi ollut käyttöä, sillä saalis kaatui paikoilleen. Alpeilla metsän arvo mitataan luina, ei puina. Summa jakautuu maita omistavien tahojen kesken. Karkeasti laskien osakasta kohti voisi jäädä hyvänä vuonna noin 50000 euroa. Siitä pois vuokra, konekalusto sekä muut kiinteät kustannukset. Muualla maailmassa riistan aiheut tamista metsäja maatalousvahingoista heruu harvoin penniäkään. Reilun 12000 hehtaarin vuosivuokra on 400000 euroa. ”Vaikka kyllä maailmantalouden kompurointi näkyy meilläkin. Maassa maan tavalla ”Olen asunut Alppien äärellä koko ikäni ja kirjoitan metsästyksestä työkseni, mutta silti kaadoin ensimmäisen gemssini vasta pari vuotta sitten”, paljastaa itävaltalaisen Der Anblick -metsästyslehden nelikymppinen toimittaja Stefan Maurer. Meillä hirvenmetsästys on ”jokamiehenoikeus” ja metsästysmaat vuokrataan useimmiten vastikkeetta. Niinpä kenenkään tuskin kannattaa kateilla, jos meikäläinen kirjoittaa käyneensä metsällä eräällä Euroopan kalleimmista jahtireviireistä. Siten riistakannat pysyvät yhteiskunnallisesti sovitun kipurajan alapuolella ja metsästäjät maksavat hirvien vuosittain 70–80 yksilöä. 24 METSÄLEHTI 21 • 2013 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat O n eri asiaa omistaa Ferrari kuin koeajaa Ferrari
On siksi helppo yhtyä Sulkavan näkemykseen turvemaiden metsien uudistamisvelvoitteen poistamisesta metsälaista. Taimikko on istutettu 2005. Sulkava perustelee harmistustaan lähinnä ympäristönsuojelullisilla kriteereillä, erityisesti uudistamisen jälkeen tarvittavan ojien kunnostuksen aiheuttamalla vesistökuormituksella. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 21 • 2013 25 Metsälehden numerossa 19/2013 Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava harmitteli turvemaiden metsien uudistamisvelvoitetta. Toivottavasti siellä joskus isommat koneet pysyvät pystyssä. Mittasin ja kuvasin kaksi. Sanotaan, että routa tasaa. Samasta taimikosta löytyi myös nyt pitkiä kasvaimia. siitä syystä, ettei meillä ole tarpeeksi lahopuuta. Haluan pelastaa uhanalaisia lajeja, mutta tosiasioihin pohjautuen. Liikkuminen raivaussahan kanssa siellä oli hankalaa, kun putosin aina välillä heinän ja vesakon alla oleviin ”ojan pätkiin”. Sen jälkeen se oli aurattu ja istutettu männylle. ANNE KALMARI kansanedustaja, kesk. Istuttamatta oli vielä neljän hehtaarin alue. Esimerkiksi Metsä-Savossa kuusikoita on jouduttu hakkaamaan kirjanpainajan vuoksi jo yli 10 000 kuutiota. Vertailun vuoksi raivasin samalla edellisen kesän samanmoiset istutukset, jotka oli tehnyt asiansa osaava kaivurimies. Viime vuosien myrskyt ovat pistäneet puita nurin surutta. Kemeratuen kanssa pääsin ihan mukavaan ansioon. Homma onnistui hyvin. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi Metsähallituksen tekemät, sotatannerta muistuttavat lahopuuraiskiot, joissa monitoimikonein katkotaan puita poikki muutaman metrin korkeudelta, ovat typeryyden huipentuma. PILAPIIRROS LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA Vähän väliä voi lukea väitteen, että metsän monimuotoisuus kaventuu mm. Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa miljoona hehtaaria niin kutsuttuja kalinpuutossoita, joissa puuston kasvattamisen edellytyksenä ovat 20–30 vuoden välein toistuvat lannoitukset (Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille, Tapio 2008). Kovakuoriaisten uhanalaisuus on ainakin viimeisimmän tutkimuksen mukaan pienentynyt. Entäpä jos uusi sääntely, jonka tavoitteena on lisätä lahopuiden määrää, on sekä turha että jopa metsiemme kannalta vaarallinen. Mukana päällä moottorisahakokoon kasvaneet isot koivut, jotka useimmat hirvet olivat taitelleet. Sanoin ojamiehelle, että hän laikuttaisi sen siinä samalla. Sulkavan murheeseen voi yhtyä myös taloudellisesta näkökulmasta. Eikö lahopuu jo riitä. Toisaalta metsiemme ongelmana ovat kirjanpainajajien aiheuttamat tuhot. Nykyisessäkin metsätuholaissa on toki korjuuvelvoite. Pisimmät ovat 5–6-metrisiä. Mikäli viljavuudeltaan karuilla kasvupaikoilla joutuu tekemään yhtään mitään toimenpiteitä (maanmuokkauksia, istutuksia, hieskoivikon raivauksia ym.) vakiintuneen taimikon aikaansaamiseksi, tuleva puuston kasvu ei välttämättä riitä kompensoimaan uudistamistöistä syntyneitä kuluja. Vain kokoojaurilla vahingoittui kuusen taimia, jotka jäivät useasti ajokoneen renkaiden alle. Vaikka suurimmat tuhot on saatu korjattua, on metsissä paljon kaatunutta puuta, jota ei ole joko kannattanut korjata tai joita ei yksinkertaisesti ole huomattu. Ne olivat 135–140 sentin mittaisia. Viime vuonna Metsälehdessä oli kilpailu siitä, kuka löytää pisimmän vuosikasvaimen. Lahopuun määrä oli kasvussa jo edellisessä, vuoden 2008 inventoinnissa. Keräsin mönkijällä siltä alueelta syksypuolella hakerankaa yhteensä noin sata kiintokuutiota. Olin siihen aikaan palkkatöissä. Nyt se alue on täynnä metrisiä ojan pätkiä ja ylösnousseita isoja kiviä. Oja-alueella keräilyhommasta ei tullut mitään. Metsäihmiset tietävät, että tuhoilla on suora yhteys metsässä oleviin lahopuihin. Edellisen omistajan aikana siinä oli tehty parinkymmenen hehtaarin päätehakkuu. Myyrätuhot olivat seuraavina vuosina melkoiset, kaksikin kertaa täytyi taimikkoa täydentää. Metsäntutkimuslaitoksen tulee selvittää, onko meillä tarvetta lisätä lahopuun määrää sääntelyllä. Vaikka nämä alueet jo tehtyjen ojitusja lannoitusinvestointien takia kannattaa kasvattaa uudistuskypsiksi, ei niiden metsittäminen ja jatkokasvattaminen enää uudistushakkuun jälkeen ole metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa. Näin hän tekikin – ojakauhalla. Lahopuun katoamiseen vedotaan ja metsänhoitoomme ujutetaan uusia vaatimuksia EU:n kautta. Otin urakakseni aukon istuttamisen vähitellen kuuselle ja raivasin palteiden tiheät koivuvesaikot harvemmiksi. Lakiuudistuksen mukaan metsänomistajalla on hakkuun jälkeen velvollisuus uudistaa ojitetun suon puusto, jos sen kasvu ylittää vuodessa yhden kuutiometrin hehtaarilla. MIKA NIEMINEN Riihimäki Kannattamatonta uudistamista Ti m o To iv an en Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Ei ole tasannut. Tämä on yksi perusteista esimerkiksi silloin, kun hallituspuolueista ehdotetaan, että kannot tai latvus eivät olisi bioenergian tuottamisen kannalta kestäviä. Pari kertaa mönkijän kaaduttua luovutin homman. Pisin oli 138-senttinen, minun toiseksi tullut oli 136–137 senttiä pitkä. Lakiesitys ei nimittäin ota ollenkaan huomioon sitä, että huomattavalla osalla turvemaista puuston kasvu tai edes elossa pysyminen on perustunut lannoitukseen. Joutivatkin jäädä, jos ei kerran mönkijällä mahtunut ajamaan välistä. Kun kannattavuudesta ei ole varmuutta, metsänomistajalla täytyy olla täysi oikeus sijoittaa rahansa vähemmän riskialttiisti. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. Metsätuhojen ennaltaehkäisyyn tähtäävä uusikaan lakiehdotus ei ratkaise ristiriitaa metsälain monimuotoisuuden turvaamistavoitteen ja metsätuholain korjuuvelvoitteen välillä. TAPANI SYRI Somero Tyhmäilin minäkin. Lienevätkö myyrät lannoittaneet, kun taimet ovat nyt hyvässä kasvussa. Ne olivat hirvet syöneet, lähes joka ainoan. Tuta sain näistä ojista, kun perkasin sen viime kesänä. Edelleen on paljon metsälöitä, joissa ei ole käyty kymmeniin vuosiin. Tai ainakaan kukaan ei sitä voi metsänomistajalle taata tilanteessa, jossa kalinpuutossoiden puunkasvattamisen kannattavuudesta uudistushakkuun jälkeen ei vielä ole tutkimustuloksia. Kun metsän kasvatus ojitusalueella on ollut metsänomistajan mielestä taloudellisesti kannattavaa, hän jatkaa sitä uudistushakkuun jälkeenkin ilman lain määräämää pakkoa. Lahopuuta käytetään perusteena silloinkin, kun vaaditaan metsälakiin korvauksetta suojeltaviksi kohteiksi uusia korpityyppejä. Rahoille olisi muutakin käyttöä. KAUKO PIHLAJAMÄKI Ikaalinen Taas pitkä vuosikasvain Seitsemän kesää sitten metsässäni tehtiin kunnostusja täydennysojitusta. Myös lannoittamatta pärjääviin suometsiin sisältyy kyseenalaisia kohteita uudistamisvelvollisuuden näkökulmasta
Koneurakoitsijoiden palkat kuitenkin maksaa puun myyjä. Kaaos piilotetaan massiivisella tiedotuksella ja teknisesti tehokkaiden koneiden työnäytöksillä niin kuin ”Keisarin uudet vaatteet” -sadussakin. Syrjäyttäminen on vääristänyt metsätalouden toimialan käsitteen. Metsänomistajien edunvalvonta eliminoitiin antamalla edunvalvonta hallinnon elimille, metsänhoitoyhdistyksille. Seurauksena oli katastro. Talouselämässä tehokkuudella tarkoitetaan kustannustehokkuutta, metsäalalla teknistä eli määrätehokkuutta. 299 sivua. Iso joukko viljelijöitä lopetti tilanpidon ja muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin Euroopan suurimmassa rauhan ajan muuttoliikkeessä. Metsätaloudeksi ymmärretään vain puunkasvatus. Pääosa puukaupoista oli 1960-luvun alussa tienvarsikauppoja, joissa puunmyyjät olivat korjuutyön urakanantajia, jos eivät itse tehneet korjuuta. Sisällöltään kirja vaalii lajityypin perinteitä. Ralf Henriksson: Halla hanhen hartioilla. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyä palkkasummaa, sillä pystykaupassa sovitaan vain jäännöksestä (kantohinnasta). Hänellä olisi kirjoittajana kaikki edellytykset luoda eläviä tarinoita talouselämämme lähihistoriasta. Välillä hillityn epäsovinnaista ja hauskaakin, mikä palkitsee lukijan. Tehokkuuden väärinymmärtäminen on tuonut metsäalalle megaluokan vääristymiä. Samalla syrjäytettiin metsänomistajat korjuutyöstä niin omassa metsässä kuin palkkatyöstäkin. Ympäristöä vääristävät metsänhoitajien ammattikulttuurin asenteet ja metsäalan organisaatiot. Teksti on eloisaa. Tarjolla on konstailemattomia eräjuttuja niistä kiinnostuneille. Metsäkoneiden korkeita pääomakustannuksia pyritään hillitsemään alistamalla koko metsätalous metsäkoneiden tarpeille. MIKKO RIIKILÄ Erätarinoita elävästi SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsiin tuotiin puunajon erikoiskone metsätraktori. Kun pystykaupoissa metsäyhtiö on korjuutyön urakanantaja, puusadon korjuu on alettu ymmärtää puunjalostuksen toimialalle kuuluvaksi metsäyhtiöiden työksi. Koneet vaativat avohakkuita, suuria puukauppoja ja puun kesäkorjuuta. LAURI VAARA Artikkeli perustuu kirjoittajan maaliskuussa tarkastettuun väitöskirjaan ”Metsänhoitajien maa”. Muutaman sivun tarinat on koottu metsäja vesilintumetsiltä, hirvijahdeista ja kalareissuilta eri puolilta Suomea. Mustavalkoinen väritys ja linnunkakan muoto antavat turvan lehvästössä kierteleviltä saalistajilta. sa paljastuukin aivan toisennäköinen otus: synkeän musta toukka, jota koristavat kirkkaankeltaiset raidat ja omituiset, kärjestään airomaisesti laajentuneet karvat. , joka tunnetaan ”suurena muuttona”. ikka. Sisällöltään ”Halla hanhen hartioilla” ei yllätä. Hinta 20 euroa. Kustannusten minimointi ei 50 vuoteen ole ollut puunkorjuussa ensisijainen tavoite. Henrikssonin tapa kirjoittaa on kiinnostava, ja teksti jämäkkää. He eivät hyväksyneet metsiinsä metsätraktoria, kun edullisempaakin korjuuta maataloustraktoreilla oli tarjolla. Poliittinen valvonta eliminoitiin eriyttämällä metsäkeskukset valtion hallinnosta. Tehokkuuden väärinymmärtäminen kertoo liiketaloudellisen osaamisen puuttumisesta metsäalalta ja väärinymmärretyn tehokkuuden toimeenpano metsätalouden toimintaympäristön vääristymisestä. Kun metsänhoitajat tulivat yksityismetsiin 1900-luvun alussa, ammattikunta sai vapaat kädet järjestää tarvittavat organisaatiot. 26 METSÄLEHTI 21 • 2013 Metsäalalla ymmärretään väärin tuotantotoiminnan peruskäsite, tuotannon tehokkuus. Liiketaloudellinen osaaminen jäi puutteelliseksi, koska valtion metsätalous ei ollut yritystaloutta. Sen tuloksena metsätalous on kaaoksessa niin yritystoimintana kuin metsien käsittelynäkin. L innun uloste on kaksiväristä. Myllylahti Oy, 2013. Yöllä se täyttää suolensa lehtimassalla, mutta päivän lepää julkeasti kaikkien nähtävillä lehden yläpinnalla, missä aurinko mukavasti lämmittää ja nopeuttaa ruoan sulamistakin. Melkeinpä toivoisi, että Henriksson innostuisi muistelemaan myös työuralla kokemaansa. Sen tuntituotos oli silloin käytössä olleen maataloustraktorin tuontituotosta korkeampi, mutta korkeat pääomakustannukset nostivat metsätraktorin kustannukset kuutiometriä kohden maataloustraktorin kustannuksia korkeammiksi. Tavallisesti se on vielä ongenkoukkumaisesti mutkalla, mikä vain vahvistaa paskamaista ulkonäköä. Puunkorjuutyön ottaminen pois maatilayrittäjiltä romahdutti tilojen talouden, sillä talvikauden puunkorjuu oli siihen aikaan monille tiloille välttämätön tulojen lähde. Valkoinen osa on kiinteää virtsahappoa, tummassa osassa ovat sulamattomat ravinnon jäänteet kuten kasvikuidut ja hyönteisten kitiinipanssarit. Metsäyhtiö siis korjaa puuta metsänomistajan rahalla ilman Tehokkuus on ymmärretty väärin TUTKIJALTA KIRJA maksajan vastuuta. Talouselämän johtotehtävissä, viimeksi Finnforestin vaneriteollisuuden talousjohtajana toiminut Ralf Henriksson siirtyi oravanpyörästä oman metsänsä hoitajaksi Ikaalisiin. Se näkyi silloisista taksataulukoistakin ja todettiin myös metsätalouden liikeopin oppikirjassa, josta oheinen gra. Metsätalouden suunnittelukomitea määritteli vuonna 1961 puunkorjuun tehokkuuden työn tuottavuudeksi, jota mitataan työtunnin kuutiometreillä. Komitean jäsenet olivat maan johtavia metsäammattimiehiä, ja komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori. Kesäkorjuuta varten on rakennettu tiheä metsäteiden verkosto. Musta-keltainen asu varoittaa koskemasta, sillä monet raitapaidat ovat myrkyllisiä, pahanmakuisia tai kiukkuisesti pistäviä. Viimeisessä nahanluonnisIkävä ulkonäkö pelastaa Leppäyökkösen nuori toukka näyttää aivan linnun kakalta, ja siksi lehvästöstä ruokaa etsivät pikkulinnut jättävät sen rauhaan. Linnunkakan hyljeksintään turvaa moni hyönteinen. Välillä ollaan Emäsalon vesillä haukijahdissa, välillä Paatarilla sorsia naakimassa. Kuitupuun kuljetuskustannukset vuonna 1973 Markkaa / m 20 18 16 14 12 10 8 6 Kilometriä 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Metsätraktori Hevoskuljetus Maataloustraktori. Myös metsätyöt pääsevät esille, kun hankintahakkaaja ei voi vastustaa pyypesueen kutsua vaan moottorisaha pitää käydä autolla vaihtamassa pyssyyn. Se kuivahtaakin niin pian, etteivät edes kärpäset siitä kiinnostu. Tuloksena olivat vahvoilla valtaoikeuksilla varustetut ilman valvontaa toimivat hallinnon laitokset, nykyiset metsäkeskukset. Aikuisena toukka olisi liian iso tintin ulostetta matkimaan. Reissussa ollaan äijäporukalla, kuten eräkirjoissa yleensä. Leppäyökkösen toukka on taitavimpia linnunkakan matkijoita. Metsänhoitajien ammattikulttuuri on muotoutunut metsähallituksen virkamiesten kulttuurina 1800-luvulla. Kesällä linnunkakka ei houkuttele ketään. Seuraava sade huuhtoo kakan pois kasvin lehdeltä. Amatöörisarjan eräkirjailijoille ominaista Veikko Huovisen tai A.E Järvisen ontuvaa imitointia tästä kirjasta ei löydä. Metsänomistajia on siis sata vuotta ohjattu tehottomaan metsätalouteen lähes rajattomalla vallalla ja puutteellisella ammattitaidolla. Ehkä leppäyökkösenkin toukka on kerännyt suojakseen kasvien haittaaineita, tai sitten se vain huijaa ja luottaa siihen, että lintu on jo kokenut raitaisten eläinten kelvottomuuden. Metsänhoitotöiden lomassa mies on koostanut moninaisilta kalaja jahtireissuiltaan kertyneet muistot eräkirjaksi. Metsäyhtiöt ottivat metsänomistajalta urakanantajan oikeudet torjumalla tienvarsikaupat ja siirtymällä pystykauppoihin. Sen sijasta on maksimoitu koneiden tuntituotosta aina raskaammilla metsäkoneilla. Metsäyhtiö perii palkat etukäteen vähentämällä ne puunmyyjän bruttotulosta (tehdashinnasta)
Hänen huumorintajunsa, erityisen terävä sanan säilä ja räväkät kannanottonsa olivat oppilaille inspiraation lähteitä mutta metsäalan vaikuttajille usein liikaa. Lähinnä niitä saatiin tallennettua karhujen valokuvaamisen oheistuotteina, kuten myös ahmakuvia. Tähän myös kirjan nimi viittaa. Hän tuli samalla kehittäneeksi nyttemmin menestykseksi osoittautuneen ja miltei koko itärajalle levinneen matkailukonseptin: turisteille tarkoitetun petojen katselun ja valokuvaamisen piilokojuista, eli wildlife-matkailun. Tekstistä jää sellainen käsitys, että tekijä on susien puolella, mutta vain koska niitä voidaan käyttää Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian emeritusprofessori Päiviö Riihinen kuoli syyskuun 12. Hän selvitti ensimmäisenä metsänhoidon tason vaihtelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä metsänomistajien keskuudessa. Vasta viime vuosina on alettu laajemmin ymmärtää metsien hoito ja käyttö taloudellisena toimintana ja että metsätalouden kansalliset tavoitteet on määriteltävä demokraattisen politiikkaprosessin kautta eivätkä voi olla metsäalan sisäinen asia. Hinta 55 euroa. Vuotta myöhemmin hän alkoi hoitaa kansantaloudellisen metsäekonomian professorin tehtävää, mikä jatkui eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 1993. Riihinen kävi oppikoulun Jyväskylässä. Myös hänen raakapuumarkkinoita koskeva tutkimuksensa avasi uuden aihealueen. Hän toimi aktiivisesti myös kansainvälisissä tehtävissä, kuten YK:n työjärjestö ILOssa, Dar-es-Salaamin ja Nairobin yliopistoissa metsäekonomian professorina sekä useissa asiantuntijatehtävissä kehitysmaissa. Articmedia 2013. Metsänhoitajaopintojen jälkeen hän opiskeli vuoden ASLA-stipendiaattina Berkeleyssä, Kalifornian yliopistossa ja väitteli maatalous-metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1962 professori Eino Saaren ohjauksessa. Sairauden vaivaamat loppuvuodet olisivat olleet raskaita kantaa ilman Marita-vaimon rakastavaa tukea. Myös metsäpolitiikan tutkimuksessa Riihinen teki pioneerityötä. Kuvissa minua häiritsee susien elämää jonkin verran tuntevana se, että ne ovat kuvattu pääosin aivan aavalla ja märällä nevasuolla, jossa luontaisesti karhut ja sudet eivät ilman ruokatarjoilua karhujen aktiiviaikaan liiemmin viihdy. ARI KOMULAINEN La ss i R au tia in en. Nyt kirja jää – petotutkija Ilpo Kojolan Kuhmon susista kertovasta tekstiosuudesta huolimatta – lähinnä kertomukseksi susien valokuvaamisesta. Taistelijat-kirja on samalla oiva osoitus sitkeästä työstä, joka palkitsee tekijänsä. Taitavana, älykkäänä ja nopeana sanan käyttäjänä hän oli innostava opettaja ja koulutti Suomeen vahvan metsäekonomistikunnan. marraskuuta 1926 Pielavedellä karstulalaiseen metsäteknikkoperheeseen. MATTI KELTIKANGAS OLLI HALTIA MARKKU SIMULA Kirjoittajat ovat Päiviö Riihisen oppilaita, työtovereita ja ystäviä. Riihinen oli tutkijana vapaa ideologisesta painolastista ja poikkesi ajattelussaan metsätieteen perinteisestä valtavirrasta. Maatalous-metsätiteellisessä tiedekunnassa Riihisen hallinnolliset kyvyt olivat monipuolisesti käytössä. päivänä pitkän ja vaikean sairauden murtamana. Toisaalta jäin pohtimaan kirjan huikeita kuvia katsellessa ja tekstiä lukiessani, että ainekset parempaan tietokirjaan susista – joista maaseudun asujat, luontoväki ja metsästäjät ovat käyneet tiukkaa debattia – olisivat olleet miltei kasassa. Päiviö Riihinen oli kansainvälisesti arvostettu tieteenalansa edustaja ja toimi aktiivisesti kansainvälisen metsäntutkimusjärjestön IUFROn tehtävissä, joihin veti mukaansa kolleegojaan ja oppilaitaan. Professori Päiviö Riihinen matkailutarkoituksien hyödyntämiseen ja Rautiaisen susistudion suoranaiseen mainostamiseen. 160 sivua. Verkostoitumisesta ei sillon vielä puhuttu mutta kansainvälisen vuorovaikutuksen merkitys tuli hänen ansiostaan itsestäänselvyydeksi metsäekonomisteille Suomessa. Puutteistaan huolimatta Taistelijat on vankka päänavaus susista kertovien valokuvakirjojen saralla. Se olisi ollut todellinen uroteko susien puolesta. Hänen Kuhmoon, itärajan pintaan järjestämässä ”ravintolassa” alkoi vierailla karhujen ohella myös susia. Nyt tämän susistudion tuotteet eli Rautiaisen susikuvat on julkaisEnsimmäinen kuvateos Suomen susista Lassi Rautiaisen Kuhmossa sijaitsevassa ”susistudiossa” vierailee sekä karhuja että susia. 27 METSÄLEHTI 21 • 2013 KUOLLUT KIRJA Lassi Rautiainen ja Ilpo Kojola: Taistelijat. Lassi Rautiainen on tämän petovalokuvaamisen pioneereja Suomessa. Rautiainen ei tyytynyt vain valokuvaamaan susia omassa rauhassaan, vaan tuotteisti siitä omien sanojensa mukaan susistudion, Euroopan parhaan paikan katsella ja valokuvata Venäjän rajalla elävää villiä sutta. Etenkin päälaelta nahattomaksi revitty ahmankuva pysäyttää: luonto on joskus armoton. Päiviö Riihinen oli innokas liikunnan harrastaja joka teki Karstulan kesäpaikallaan itse metsätyöt sekä rakensi uutta ja kunnosti vanhaa. tu näyttävänä kirjana, jossa pääosin näistä pedoista otettuja valokuvia on 170. Hänelle taloustiede oli osa yhteiskuntatieteitä ja yksityismetsänomistajan päätöksentekoa hän analysoi sosiologisesta näkökulmasta. Kuvillaan Rautiainen pystyy osoittamaan susien sukulaissuhteet, muodostuneet laumojen alfaparit ja pentueet sekä käytöksen niiden kohdatessa muita petoja. Tätä ei Euroopassa ollut tutkittu lainkaan. Kaikista näistä teemoista on sittemmin tullut metsäntutkimuksen avainalueita, jotka palvelevat metsäpolitiikan suunnittelua. Rautiaisella kävi vuosia ja vuosikymmeniä jatkuneen haaskaruokinnan kanssa vuosituhannen vaihteen jälkeen onnenpotku. Riihinen oli aikaansa edellä ollut uranuurtaja kansantaloustieteen soveltamisessa metsätaloudellisiin kysymyksiin. Valokuva sudesta vielä pari vuosikymmentä sitten luontovalokuvaajalle todellinen onnenpotku. Hän oli syntynyt 2
Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki lukijat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnettuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. 28 METSÄLEHTI 21 • 2013 www.metsalehti.?/media Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Teemu Saarinen LKV, PJT-Forest Oy Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.
09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 38 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Hollola, Hatsina 20,76 ha. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 040-7360681. 300 metriä. Pitkäaikaisen toimihenkilömme eläköityessä haemme 20 toimihenkilön joukkoomme vakituiseen työsuhteeseen METSÄTOIMIHENKILÖÄ Arvostamme aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitoa, kykyä toimia työyhteisössä/tiimin jäsenenä ja metsätalousinsinöörin koulutusta. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää n. Kokonaispuusto n. Kokonaispuusto on n. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. Runsaspuustoinen metsätila, jossa heti hakkuumahdollisuuksia. Kisaan osallistui lähes 650 valokuvaajaa, kuvia tuli yli tuhat. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. 970 m 3 . 65%. 139 m 3 /ha. 39 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Lieksa, Lieksa 94,1 ha. Emon ja poikasen katse on vangitseva”, valintaraadissa mukana ollut lintuharrastaja Pirkka-Pekka Petelius toteaa. Erinomainen metsäautotie kulkee tilan läpi. 40 000 €. Hakemukset 22.11.2013 mennessä sähköpostilla kari.salo @mhy.fi. Tie halkaisee tilan. Melko tasainen tuore kangasmaa. Ranta-alueella n. Hyvä metsäautotie tilan läpi. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 29 METSÄLEHTI 21 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. V. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hevossalo 8,1 ha. 0400-282331 tai toiminnanjohtaja Kari Salo p. 150 m 2 . Heti hakkuumahdollisuuksia. Mukavankokoinen puuhapalsta Kuhmon itäosassa noin 27 km Kuhmon keskustasta. 1000 m 3 . Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Hyvä kohde! 85 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. Viistolammen rantaviivaa n. rantarak.paikka, rakennusoikeus max. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. Hp. 20 40 60 80 100 Kyllä 25% Ei 75% LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Mäntyvaltainen, järeä puusto n. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Kemijärven eteläosassa Isokylän kylässä rantametsätila. Määräala Särkijärven rannalta. Vuonna 2011 suoritettu tuhkalannoituksia n. euroa. Todellisuudessa viimeiset metsänhoitomaksut maksetaan ensi vuoden joulukuussa. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsälehti Makasiinin 7/13 metsänhoitoyhdistysten asemaa koskeneessa uutisessa ”Edunvalvoja vai puukauppias” todettiin virheellisesti, että viimeiset lakisääteiset metsänhoitomaksut lähtevät metsänomistajien tileiltä joulukuun alussa. 75 000 €. Kohteella n. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Puustoa n. Puruveden rannalla mahtavissa maisemissa, 2 rakennuspaikkaa pohjoisrannalla. Toimesta lisätietoja antavat Latvatiimin tiimiesimies Erkki Rytilahti p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy SIIKALAKEUS Mhy Siikalakeus toimii seitsemän kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Joutsen innosti luontokuvaajia Katja Moison kuva arvioitiin ykköseksi yli tuhannen kuvan joukosta. 2162 m 3 . Tasainen ja kasvava maapohja. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hollola, Upila 6,81 ha. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. 13.237m 3 , eli keskipuustona n. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havupuuvaltaista. BirdLife Suomen ja sähköverkkoyhtiö Elenian järjestämä Bongaa joutsen kameralla -kilpailu sai luontokuvaajat liikkeelle. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. www.metsalehti.. Toimi täytetään 1.1.2014 lukien tai sopimuksen mukaan. Kasvupaikat valtaosin lehtomaista kangasta. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Toimen toimialueena on Siikalatvan kunnan Kestilän kylä. Puustoinen metsätila, kokonaispuusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Ylärauvanlammen rantaviivaa n. Rantarak.paikka Puruveden rannalla, rak.oikeus 200 m 2 . 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 300 m. Runsaspuustoinen metsätila Punkaharjun Hiukkajoella. MHY Siikalakeus 2x100_92mm 30.10.2013 12.38 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN GALLUP OIKAISU Kannattaako kantojen nostaminen. Kokonaispuusto 1027 m 3 . suojelualue, jonka sopimusaika päättyy 28.5.2014. Kompakti palsta tien varressa. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Voittajaksi valittiin Katja Moison kuva Iso ja pieni . Vuotuinen hakkuusuunnitteemme on yli 600 000 m3 ja liikevaihtomme 5,2 milj. 95 000 € RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hiukkajoki 12,159 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. R-oikeus 2x100 m 2 . 333 000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 125 000 € METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 11,2 ha. 1900 m 3 , tukkipuun osuus noin 25 %. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 0,5 ha määräaik. ”Voittajakuvasta on helppo pitää. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 48 ha alueella! UPM Bonvesta metsätila. 26 300 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Metsätila, jonka kokonaispuusto n. 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Toimimme 4800 metsänomistajajäsenemme yksityismetsissä. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. 62 000 €. 1445m 3 + taimikot. 09 315 49 807 Tiia Puukila p
Naisille sopivien palveluiden tarjonta varmistuisi parhaiten sillä, että myös henkilökunta olisi naisvaltaista. Metsänhoitoyhdistyksen toimialueen rajaamisesta ei enää säädetä lailla, vaan samalla alueella voi toimia yhtä aikaa useita yhdistyksiä, ja sillä tavoin syntyy kilpailua niiden välille. Monimetriset lehdet voivat leveydeltäänkin olla tämän Metsälehden luokkaa. Banaanit suoriksi Koulun jalkapallotunneilla ennen EU:n direktiivejä kutsuimme banaanipotkuksi laukausta, jonka lentorata muistutti käyrää banaania. Uusi laki mahdollistaa ainakin teoriassa naismetsänomistajien palvelemiseen erikoistuvien metM etsänhoitoyhdistyslaki uudistuu vuoden 2015 alusta. Samaan aikaan kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, säädettiin Brysselissä (EY N:o 2257/94) banaanien normimitat kurkkujen ohella. ) on kymmenittäin, mutta noin puolet maailmankaupan banaaneista on yhtä ja samaa Cavendish-lajiketta. Tuotettuaan banaaniterttunsa varsi kuolee, ja uusi yksilö kasvatetaan juurivesasta tai pistokkaasta. Laki ei varmaankaan sallisi enemmistösukupuolen eli miesten syrjintää naismetsänhoitoyhdistyksessäkään. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävä on tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja, sanotaan uudessa laissa. lokakuuta aloittanut Katja Raninen, 32. Mielenkiintoinen uusi piirre on se, että metsänomistajat voivat perustaa niin halutessaan metsänhoitoyhdistyksen, jos vähintään 300 metsänomistajaa on hankkeessa muNaisten oma metsänhoitoyhdistys HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Kun edellisen jääkauden rippeet sulivat Suomesta pois noin 10000 vuotta sitten, innostuivat etelän ihmiset viljelemään makeannälkäänsä lipputangon korkuisia ruohokasveja. Sittemmin banaanit suoristuivat lain nojalla. Itse luokittelisin syötävät banaanit hedelmiin, mutta kasvitieteessä ne ovat marjoja. Jokunen rohkea miespuolinen saattaisi naisten joukkoon liittyä. ”Kutsuimme banaanipotkuksi laukausta, jonka lento rata muistutti käyrää banaania.”. Toinen kasvava metsänomistajaryhmä, joka saattaisi kaivata omiin tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita, ovat tietenkin kaupunkilaismetsänomistajat. kana ja heidän omistustensa yhteispinta-ala on vähintään 10000 hehtaaria. METSÄKUSTANNUS OY Metsäkustannuksen asiakaspalveluja taloussihteerinä on 7. Mauno Laurila, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva kenttäesimies, Kannus 50 VUOTTA 11.11. Alkuajan Nokia-kännyköitäkin kutsuttiin banaaneiksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Realia Management Oy:ssä myyntisihteerinä. Etelä-Englannissa – maantieteellisesti Brysselin korkeudella – banaaneja voi hämmästellä tavallisessa kotipuutarhassakin. Vaihtoehtoja pitää olla tarjolla ja niiden seuraukset tiedossa päätöksenteon tueksi. Mahtaneeko tämä banaani täyttää EU-kriteeerit. Kun metsätaloudessa yleensä pyritään käyttämään alkuperältään monipuolista geneettistä taimimateriaalia, ovat banaanitaloudessa asiat heikommilla kantimilla. Metsänhoitoyhdistysten erikoistuminen erilaisten metsänomistajaryhmien tarvitsemien palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen toisi tervetullutta monimuotoisuutta metsien käsittelyyn, mikä on myös uuden metsälain yksi tavoite. Liian käyriä banaaneja ei hyväksytty ykkösluokan myyntiin, ja extraluokan banaanin tuli olla vähintään 14 senttimetriä pitkä ja 27 millimetriä paksu. Asia herätti keskustelua ja viisi vuotta sitten säädös purettiin. Brysselin banaanit Banaani voi kasvaa niinkin pohjoisessa kuin Brysselissä. Jukka Kunnari, metsänhoitaja, Lappeenranta (ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 14.11. Aika näyttää ehtiikö banaani levitä lämpeneviin Suomen metsiin ennen seuraavaa jääkautta. Tänä päivänä tuon puumaisen jättiruohon tuottamia jalostettuja keltaisia hedelmiä kannetaan kuitenkin kassikaupalla suomalaiskoteihinkin. Mikko Rytkönen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Iisalmi 60 VUOTTA 19.11. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 85 VUOTTA 19.11. Varsinkin kaupunkilaisnaismetsänomistajat ovat ehkä kaivanneet palveluntarjontaan hieman keskustelevampaa otetta kuin on ollut saatavilla. Parhaimmillaan yli kym menen metrin korkeuteen kurkottelevat ”banaanipuut” valerunkoineen ovat maailman kookkaimpia ruohokasveja. Yksistään se, että on olemassa käsite naismetsänomistaja, paljastaa että nainen metsänomistajana eroaa normimetsänomistajasta eli miehestä. Hannu Sotkasiira, Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski ry:n valtuuston jäsen, Taivalkoski 24.11. 30 METSÄLEHTI 21 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Metsänomistajista nykyisin noin 40 prosenttia on naisia. Kuuluisa panamantauti, muiden tuhonaiheuttajien ohella, hävitti edelliset suosikkilajikkeet lähes tyystin ja uhkaa myös nykyisiä klooneja sukupuutolla. Vaikka perustehtävä pysyy melko lailla entisellään, moni hallinnollinen asia muuttuu. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon palvelutarjonta eroaisi niin kutsutusti tavallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta. OY HUSQVARNA AB KTM Tommi Larmas on nimitetty Oy Husqvarna Ab:n dealer-kanavan myyntipäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi. Kaikki naismetsänomistajat eivät aina ole olleet tyytyväisiä metsänhoitoyhdistyksiltä saamaansa miehekkääseen palveluun, vaikka monet varmasti ovatkin olleet. Kyseessä on siemenetön ja pistokkaista lisättävä klooni, jonka kaikki yksilöt ovat keskenään identtisiä kuin ”kaksi marjaa”. Banaanien kasvatusmaita on toista sataa, ja Euroopan unioni on banaanikaupan merkittävä markkina-alue. Lämpimikseni työntelin lastenvaunuja pitkin katuja ja trooppisena yllätyksenä törmäsin tornitalojen katvepuistossa reheviin ”banaanipuihin”. Banaanilajeja (Musa sp. Aiemmin Larmas on työskennellyt Suomen Michelinin palveluksessa raskaiden renkaiden myyntipäällikkönä. Siemenettömät lajikkeet eivät tarvitse pölytystä tuottaakseen banaaneja, mutta luonnonlajeilla pölytyksen hoitavat muun muassa lepakot. Ei Suomessa vaan Uudessa Guineassa lähellä Australiaa – eikä tapahtumilla ollut tiettävästi mitään yhteyttä keskenään. Jokin aika sitten piipahdin perheineni Brysselissä. Osa banaanilajeista kestää tilapäisesti pientä pakkastakin. Olli Lukanniemi, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Häme-Uusimaa, luonnonhoidon asiantuntija, Hämeenlinna sänhoitoyhdistysten perustamisen, mikä loisi edellytyksiä naisten toivomien palveluiden kehittämiselle. Antti Leskelä, Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Kuusamo 15.11. Pohjoisen ilmavirtauksen vallitessa lämpötila notkahti ajoittain lähelle nollaa. Pakollinen metsänhoitomaksu esimerkiksi siirtyy historiaan
Joulupöytään metsopaisti . METSÄRISTIKKO 21 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 21.11. . Kaikki säästöpuista . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Saako Suomi uuden sellutehtaan. 09 315 49 840. Harmaa metsätalous Seuraava Metsälehti ilmestyy 21 marraskuuta. Metsäristikko 18, oikea ratkaisu. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Grönroos, Lappeenranta, Kauko Koivunen, Lappi ja Tapio Malinen, Pieksämäki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oregonin metsäsota . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Näin toimii jatkuva kasvatus . 31 METSÄLEHTI 21 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh
Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin. Hinta 48 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Toinen uudistettu painos! Toinen uudistettu painos! Uutuus Uutuus Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Kirjaan on koottu tietoa niistä asioista, joita uusi metsänomistaja kohtaa heti omistuksensa alkumetreillä. Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Hinta 29 € Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Hinta 39 € Makuja kairasta kaupunkiin Pimeneviä iltoja varten!. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, peltoja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. www.metsakustannus.. Hinta 26 € Uuden metsänomistajan kirja Satu Rantala (toim.) Kattava tietopaketti uusille ja tuleville metsänomistajille. tai asiakaspalvelustamme, puh. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?