X X X X X X X X X X X X X METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 6. Sivut 18–19 Auma täynnä klapia Uutinen: Suo-ohjelma ei kiinnostanut ›› sivu 3 Haastattelu: Laiskan miehen metsänhoitoa ›› sivu 8 Kokeiltua: Näppärä mönkijäkuormaaja ›› sivu 22 Asiantuntijoilta: Kemeraesityksen kritiikki ›› sivu 26. MARRASKUUTA 2014 • Nro 21 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Nro 19 • TORSTAINA 6. MARRASKUUTA • METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSALEHTI.FI Rovaniemen omakotiasujat ostavat yhä enemmän polttopuuta Jouni Lehtiseltä
METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. Katso lisää www.metsaforest.. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. UUTTA! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. Metsa_Mobiili_Metsalehti_260x380_FINAL.indd 1 28.10.2014 15:28:14. METSÄ GROUP. /mobiili
NRO 21 TÄ S S Ä N U M E R O S S A J u ss i T ia in e n A J A S S A Suo-ohjelma sai vaisun vastaanoton Harva maanomistaja on kommentoinut soidensuojeluohjelmaa. Kirkkonummella sijaitseva Soidensuo on yksi soidensuojelun täydennysohjelmaa varten kartoitetuista soista. Soita laidasta laitaan Otsikoihin soidensuojeluohjelma nousi lokakuussa, kun ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) päätti ottaa aikalisän ja selvittää, voiko soiden suojelu perustua aidommin vapaaehtoisuuteen. Tiedot suojeltaviksi suunnitelluista soista ovat salaisia eikä niitä ole kerrottu maanomistajillekaan. ”Moni metsänomistaja on taatusti suojelun kannalla, mutta päätös pitää saada tehdä itse.” Suojeluohjelmaa varten on kartoitettu kaikkiaan 300 000 hehtaaria pääosin ojittamatonta suota. Tavoitteena on lisätä suojeltujen soiden määrää 100 000 hehtaarilla. Grahn-Laasonen kertoo esityksensä ohjelman jatkosta marraskuun loppuun mennessä. Jotta suon vesiolosuhteet eivät muuttuisi, voidaan suojelualueeseen lisäksi liittää enintään puun pituuden levyinen kaistale ympäröivää kivennäismaata. Maanomistajat ovat Metso-ohjelman kanssa tottuneet siihen, että suojelu on vapaaehtoista.” Soidensuojeluohjelmakin perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen. Jos jokin suo halutaan mukaan ohjelmaan, voi valtio lunastaa sen itselleen halusi maanomistaja sitä tai ei. Nykyiset soidensuojelualueet Lähde: Metsähallitus/MML AJASSA Metsäkone ei pian kuskia tarvitse Sivu 5 Myyräkantojen ennustus vaikeutuu Sivu 6 Ilmastomuutos edellyttää hakkuita Pekka Kauppi ja Hannes Mäntyranta linjaavat pam. 3 6. Viime vuonna yhteydenottoja tuli noin kolmelta prosentilta kirjeen saaneista, tänä vuonna noin kuudelta prosentilta”, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Aulikki Alanen. Suojelutavasta ja korvauksista neuvotellaan maanomistajan kanssa ja maanomistaja voi päättää, haluaako myydä ohjelmaan valitun suon valtiolle, perustaa yksityisen suojelualueen vai vaihtaa maata valtion kanssa. Lopullista karsintaa odottaa nyt vajaat 130 000 hehtaaria suota. ”Siitä on pitkä aika, kun meillä on viimeksi ollut näin laajamittaista, lähinnä yksityismaita koskettavaa, suojeluohjelmaa. Sivu 7 Mh-yhdistykset mukaan MTK:hon Sivut 10–11 Keiteleen ostot Kemijärvelle alkoivat Sivu 12 METSÄSTÄ Neulasanalyysi paljastaa puutoksen Sivut 14–15 Puu valtaa alaa betonilta Sivut 16–17 Komatsu uudisti hakkuukoneensa Sivu 20 Älypuhelin laskee kantorahaeurot Sivu 23 PILKKEITÄ Metsäkoneiden jälki ei aina ole kaunista Sivu 24 Mäyrät ja ketut kesällä rauhaan Pienpetojen metsästysajoista annettiin uudet määräykset. Kirjeissä kerrotaan, että ELY-keskukset kartoittavat yksityismailla sijaitsevia soita suojeluohjelmaa varten. Ympäristöministeriön kokoamien tietojen perusteella vain muutama prosentti maanomistajista on reagoinut ELY-keskusten tänä ja viime vuonna lähettämiin kirjeisiin. Mukana on niin puustoisia kuin puuttomiakin soita. Suolle voidaan myös määrätä pakkorauhoitus. Hänen mukaansa reilu puolet yhteydenotoista on ollut neutraaleja, noin viidennes myönteisiä ja noin neljännes kielteisiä. Nissinen pitää päätöstä hyvänä. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen ympäristöpäällikkö Markus Nissinen arvioi yhteydenottojen vähyyden kertovan siitä, etteivät maanomistajat ole ymmärtäneet, mistä ohjelmassa on kyse. Käytännössä viimeinen sana on kuitenkin valtiolla. etissaan metsien roolia ilmastomuutoksessa. ”Kirjeitä lähetettiin viime vuonna yli 5 000 ja tänä vuonna yli 10 000. MARRASKUUTA 2014 . LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva O tsikoihin noussut soidensuojelun täydennysohjelma ei ole herättänyt maanomistajissa suuria tunteita. Sivu 25 Laulava lintukirja opiksi lapsille Sivu 28 Melkein kuin Jaakon palko Sivu 30. Luonnonsuojelujärjestöt ovat kritisoineet päätöstä, MTK kiitellyt
Miksei vapaaehtoisuutta kokeiltaisi. Tärkeää on myös se, että suojelusta saatava korvaus on kohdallaan. . Harvalta muulta yksityishenkilöltä odotetaan samanlaista panostusta luonnonsuojeluun kuin yksityisiltä maanomistajilta. Metsälehden pikagallupissa kai voisi seuraavaksi kysyä, että puhkaiseeko kuusitukki juhannukseen mennessä 50 euron rajapyykin.” Jees h-valta ”Itsellä on kanssa sopimukset, mutta onhan se järjen köyhyyttä, ettei kysy tarjouksia muualta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Vanhaa sellutehdasta puretaan jo, ja uuden biotuotelaitoksen valmistelu etenee. Saman ovat huomanneet myös kilpailijat. Metsänomistajan on voitava luottaa siihen, että sulan maan aikana tehty hakkuu ei vaurioita metsää. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. MARRASKUUTA 2014 . Jos todetaan, että se ei toimi, voidaan ainakin sanoa, että yritettiin. PÄÄ K I R J O I T U S N Ä KÖ KU L M A S I TAAT T I Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Hakkuissa on kasvun varaa, ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat laskeneet, että ensi vuosikymmenellä sitä on yhä enemmän. Tieto voi pitää paikkansa, vaikka onkin peräisin hevosmiehiltä.” Kansanedustaja Osmo Soininvaara kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä (43/2014). Uusi kysymys: Oletko käyttänyt metsaan.. Puuta riittää. Parhaimmillaan sopimus. M E T S A L E H T I . 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sitä odotetaan ensi talvena. rman ja sahan tarjouksessa on ollut tukissa kympin ero sahan puolelle.” Kepa ”Jos kiinteistövero metsämaahan tulee, haluaisin tietää, miten se automaattisesti poistaisi jokamiehenoikeudet. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Muun muassa metsänhoidon tulosten turvaaminen hirvivahingoilta parantaisi puuntuottamisen kannattavuutta, mistä koituisi etua myös metsäteollisuudelle edullisempana ja laadukkaampana puuraakaaineena ja edelleen kilpailukyvyn parantumisen muodossa.” Mehänpoika Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen sai luontojärjestöt takajaloilleen päättäessään ottaa soidensuojeluohjelman valmistelussa aikalisän. Tavoite ei kuitenkaan täyty vain harvennushakkuilla. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. palvelua. LU K I JA KU VA Siistiä työtä ”Neljä kertaa viikon aikana olen hirvilauman ajanut alueelta pois.” Moritz Tarvitaan lisää kelirikkoleimikoita ”Nyt en kyllä käsitä myyntihaluja, kun kuusi tukkina laskettelee tasatahtiin joka kuukausi. Käsittääkseni jokamiehenoikeuksia ei tähänkään asti ole kirjattu lakiin, vaan ohjeistus on syntynyt käytännön toiminnan pohjalta.” Niko ”Vielä ei ole minunkaan kohdalleni osunut yhtään jatkuvan kasvatuksen harvennusta, jossa homma olisi toimiva.” Metsuri motokuski ”Hirvikannan alasajo olisi hyvä alku myönteiselle talouskehitykselle Suomessa. Oletko nähnyt liito-oravaa. Raaka-ainetta kasvaa metsiin paljon enemmän kuin sitä käytetään. Tämän täytyy näkyä kunnolla myös kantohinnassa – kumpaankin suuntaan – jotta tieinvestointi houkuttelee puun myyjiä. Kun metsien käyttöaste kasvaa, täytyy puukaupan markkinointia, korjuuta ja kuljetuksia tehostaa. Sijoituksen hyötyä punnitaan tarkkaan. Ympärivuotiseen korjuuseen tarvitaan myös taitoa ja hyvää suunnittelua puunostajilta ja -korjaajilta. Vapaaehtoisuuteen perustuva Metso-ohjelma on osoittanut, että suojeluhalua on. Sellainen leimikko, jolta puuta voi korjata myös syyssateilla, on paljon arvokkaampi kuin leimikko, jonne pääsee vasta roudan tultua. NRO 21 Muutama vuosi sitten eduskunnassa käynyt delegaatio kertoi, että Suomessa ravit työllistävät enemmän ihmisiä kuin sahat. Myös sahauksen pitää lisääntyä, jolloin puru ja hake kattavat osan raaka-ainetarpeesta. Jos Äänekosken biotuotetehdas rakennetaan, vuonna 2017 sellukattiloihin tarvitaan yhteensä lähes kuusi miljoonaa kuutiometriä puuta enemmän kuin nyt. AJASSA 4 6. Varsinainen investointipäätös vielä puuttuu. Äänekoskelta kuuluu hyviä uutisia. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Raaka-ainetta on saatava metsästä ympäri vuoden, mihin teiden nykykunto ei riitä. www.metsalehti.. ??. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Natura 2000 -ohjelmasta taas jäi paha maku. Korjausurakkaan tarvittaisiin sekä valtion että yksityistä rahaa, mutta kummallakin suunnalla kukkaronnyörejä kiristetään. Uhanalaisen suoluonnon suojeleminen on tärkeää, mutta pakko on huono lähtökohta. Uusimmassa Osuustoiminta-lehdessä Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä pitää rakentamispäätöstä jo lähes varmana, koska havusellun hyvä kysyntä näyttää jatkuvan. Ministeri haluaa selvittää, voiko soiden suojelu perustua vapaaehtoisuuteen. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ??. Sekä UPM että Stora Enso ovat ilmoittaneet tehtaidensa uudistuksista, jotka lisäävät sellupuun tarvetta parilla miljoonalla kuutiometrillä. LIINA KJELLBERG Pakko on huono kannustin. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. Päätöstä tukee myös ylijäämäinen puutase. Metsänomistajia arveluttaa kallis metsätieremontti, vaikka valtiolta saa tukea kunnostukseen. F I GALLUP VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kyllä 31% EI 69% v as t a a jia 13 7 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.
Metsästä ei kannata hakea pientä kuormaa. En ole vielä nimeäni paperiin laittanut, enkä taida laittaakaan ennen kuin korvauspuoli on käyty läpi. ??. ??. Onneksi minulla oli puukauppa kesken lähellä rataa ja sain siihen liitettyä näitä radanvarsikaistaleita. Fiksua, tehdään metsästä joutomaata, minulle sitä kehkeytyi noin kolme hehtaaria, annetaan siinä kasvattaa risukkoa tai joulukuusia. Sähköistyminen vie aikaa Metsäkoneiden metsästä keräämän tietomäärän Kuosmanen arvioi kasvavan nopeasti. Keveyden ehto on kuitenkin koneiden itseohjautuvuus. ”Tonteilla” pidetään katselmus ja merkitään kaadettavat puut. Ajattelin, että kone kuin kone. Metsissä sellaisia voidaan Kuosmasen mukaan nähdä jo vuonna 2025. NRO 21 A JA N KO H TA I N E N KO LU M N I FA K TA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva R obotiikkaa, sähköistymistä, metallista lasia ja tietoa niin paljon kuin kamerat, laserskannerit ja ultraäänianturit ehtivät kerätä. Kuosmasen 2050-luvulle ajoittamassa visiossa metsätyömaalle ajaa harvesteri kuskeineen ja harvesterin perässä lauma miehittämättömiä kuormatraktoreita ja esimerkiksi kantojen keruuta tekeviä koneita. Kyselin sitten mahdollisia korvauksia. Päärata on rakentettu suurten nälkävuosien aikaan ja valmistui 1870 Pietariin asti. ”Nykyiset metsäkoneet ovat suuria ja tehokkaita, koska kuskin palkkakustannukset ovat niin isot. Korvattavaa ei liikenneviraston mukaan synny ja asia on sillä siisti. Maa jää omistajalleen ikään kuin metsämaaksi, mutta kuitenkaan sillä ei voi kasvattaa puuta. Siinä on metsäkoneiden tulevaisuus, arvioi Aalto-yliopiston koneenrakennustekniikan laitoksen johtaja Petri Kuosmanen. Maanomistusta ruuhka-Suomessa Viime kesä toi uuden yllätyksen tilani radanvarsimetsiin. Jos työ tehtäisiin ilman kuskia, voisi samassa metsässä pyöriä viidestä kymmeneen pientä konetta.” Professori Petri Kuosmanen esittelee Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentamaa peltorobottia, joka suunnistaa kameran, laserskannerin ja ultraääniantureiden avulla. Rataosuus sähköistettiin ensimmäisten joukossa. » Kaivukone tai traktorikaivuri kauhalla tai muokkauslevyllä: muokkaa maanpinnan ennen istutusta. Sain vastaukseksi, että kaistaleella puut saavat kasvaa vain 7–8 metriä pitkiksi ja maa jää maanomistajan omistukseen ja metsämaaksi. Paikallinen mhy ei ole herätellyt maanomistajia paikallislehdessä tai jäsenkirjeissään. Meitä radanvarsimetsien omistajia kuitenkin on paljon ja pinta-alaa kertyy. Peräänkuulutan jälleen sitä paljonpuhuttua metsänomistajien edunvalvontaa, näissä tapauksissa sitä tarvittaisiin. Luulisi asian nyt muitakin radanvarsimetsien omistajia kiinnostavan kuin allekirjoittanutta. Sammuttamaan lähti talon väkeä ja osa jäi vielä öiksi vartioon. Päärata kulkee maideni läpi yhteensä noin kilometrin verran radan molemmin puolin. Tarkoitus on kaataa puut pois koko rautatiealueelta, 30 metrin etäisyydeltä raiteista. Valtakirja ja puukaupan toimekisantosopimus on tullut organisaatiolta, joka hoitaa puunkorjuun ja markkinoinnin ja tarjoaa mahdollisuutta osallistua Metsäsäätiömaksuunkin näiden pakkokauppojen yhteydessä. ”Harvesterista kuljettaja katoaa viimeisenä, mutta esimerkiksi kuormatraktori osaisi kyllä ajaa puut metsästä tienvarteen ilman kuljettajaa, kun sille näyttää oikean reitin.” Kokonaan ilman ihmistä koneet eivät pärjää vielä pitkään Robotit tulevat metsiin Tulevaisuuden metsäkone on kevyt, ympäristöystävällinen ja kuskiton. » Korjuri, harveri, yhdistelmäkone: kaataa, karsii, mittaa ja pätkii puut ja kuljettaa ne metsästä. Tärkeimpiä metsäkoneita » Hakuukone, harvesteri, moto: kaataa, karsii, mittaa, pätkii ja pinoaa tukit metsään. Kuosmasen mukaan ympäristöystävällinen ja kevyt. ”Aiheeseen kaivattiin uutta näkökulmaa. Suomessa on tuhansia kilometrejä rataa, samoin radanvarsia. Juuri siksi hänet onkin pyydetty puhumaan metsäkoneiden tulevaisuudesta tänään Helsingissä alkaneille Metsäpäiville. Jos radanvarret tyhjennetään puusta, kertyy sitä melkoiset määrät – niin suuret määrät, että se vaikuttaa jo paikallisiin puumarkkinoihinkin. AJASSA 5 6. MARRASKUUTA 2014 . Kuosmanen perustaa arvionsa koneisiin yleensä, sillä omien sanojensa mukaan hän ei tiedä metsäkoneista juuri mitään. Mielenkiintoista on, että asiasta on oltu kovin hiljaa. RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Tuo 30 metriä leveä paljaaksi hakattu kaistale on aika hurjan näköinen, ja muutaman vuoden päästä se on pusikoitunut läpipääsemättömäksi. Viesti oli karu. Kestävyyttä metsäkoneisiin saadaan metallisen lasin kaltaisista uusista materiaaleista. Metsäkoneissa ovat samat trendit kuin muissakin koneissa”, Kuosmanen sanoo. Kaikenlaisia huoltotielinjoja ja rata-alueen levennyksiä on noille paikkeille ajan mittaan muodostunut, korvauksista ei niinkään ole mitään merkittävämpää jäänyt mieleen. Osansa radan lieveilmiöistä ovat myös radanvarsimetsät saaneet. Sain kesällä kirjeen Liikenneviraston rataisännöitsijältä. Korvauksia ei maksettaisi senkään takia, että kaatuneet puut ovat joskus sulkeneet radan, eikä maanomistajalle tällöin ole koitunut mitään seuraamuksia. Kaatuessaan myrskyssä nämä puut aiheuttavat turvallisuusriskin. Millainen on siis tulevaisuuden metsäkone. aikaan. Jos palataan höyryveturien aikaan 60-luvulle, harva se kesä veturin kipinä sytytti radanvarsimetsiä palamaan Mankalan aseman läheisyydessä. Trendit ennakoivat itseohjautuvien koneiden tuloa. » Istutuskone: muokkaa maapinnan ja istuttaa taimet. Koneet ovat myös kovaa vauhtia sähköistymässä, mutta kokonaan sähköllä toimivia metsäkoneita nähdään aikaisintaan 2040-luvulla. Korvauksista ei ollut mitään tietoa, kysyin myös koskeeko aukkokaistaletta uudistamisvelvoite, ei mitään selvää vastausta. » Kuormatraktori, ajokone: kuljettaa puutavaran metsästä. Samoja laitteita voisi hänen mukaansa hyödyntää metsäkoneissakin. Allegro sukeltaa kaksi kertaa päivässä metsieni läpi. » Erilaisia raivauspäitä ja koneita taimikonhoitoon: katkovat tai kitkevät vesakkoa
Myös runsaslumisen Itä-Suomen myyräsyklit ovat käyneet epäsäännöllisiksi. Nykyinen epäsäännöllinen populaatiodynamiikka vaikeuttaa myyräennusteiden laatimista. Jyväskylän yliopistossa hyväksytty Katri Korpelan väitöskirja osoittaa, että myyräsyklien taustalla on monimutkainen vuorovaikutus myyrien ja niitä saalistavien petojen välillä. AJASSA 6 6. Oulun eteläpuolissa Suomessa peltomyyrien ja niiden lähisukuisten lajien tiheydet ovat vaatimattomia. ”Tosin yleispetojen vaikutus näyttää kasvavan, kun ilmasto lämpenee.” Ilmasto määrää syklit Korpelan mukaan myyrien kannanvaihtelut – myyräsykli – riippuvat ilmastosta. Metsämyyrien aiheuttamaa myyräkuumetta on esiintynyt jonkin verran, mutta lähellekään ennätyksiä ei päästä. ”Kesän sääoloilla on talven säitä suurempi vaikutus myyrien populaation kasvuun.” Länsija Pohjois-Suomessa kesäisten sademäärien kasvu on viime vuosikymmeninä lisännyt pienpetojen kesäaikaista myyrien pyyntiä, mikä on vahvistanut myyräsyklejä. NRO 21 MIKKO RIIKILÄ ILMASTONMUUTOS sekoittaa tuoreen tutkimuksen mukaan myyräkantojen säännönmukaista vaihtelua. Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. Syksyn huippu jäi valtaosassa aluetta vaatimattomaksi tai kokonaan väliin. Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat vahvassa nousussa kohti huippua ensi vuonna. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan idänkenttämyyräkannat ovat kohtalaisen vahvat. Samoin on poissa laaja kannanvaihtelujen maantieteellinen samanaikaisuus. Malli ennustaa myyrien ja pienpetojen, erityisesti lumikon vuorovaikutuksen heikentyvän, ja samalla myyräkantojen syklisyys vähenee.” Korpelan mukaan yleispedoilla kuten ketuilla on tähän asti ollut vain vähän vaikutusta myyrien kannanvaihteluihin. Ennustaminen vaikeutuu Suhteellinen myyrätiheys Suomessa syksyllä 2014 Keski-Suomessa eniten myyriä Lähde: Metla Kaakkois-Suomessa metsämyyräkannat olivat tänä syksynä huomattavasti alhaisemmat kuin syksyllä 2013. Myyrähuippu jäi väliin Eteläisen Suomen myyrätilanne on laikuttainen. Syksyllä joitain myyrälajeja tavattiin monin paikoin Lapissa ennätyksellisiä määriä, toisaalta peltoja lapinmyyrät eivät laajalti olleet vielä aivan huippulukemissa, mikä on tyypillistä nousuvaiheelle – odotettavissa on myyrähuippu pohjoisilla leveysasteilla vuoden 2015 syksyllä. Kannat ovat vaihdelleet niin ajallisesti kuin alueellisesti, vuodenajasta ja vuodesta toiseen ja paikkakunnalta toiselle. OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN M yyrien kannanvaihtelut ovat Oulun eteläpuolisessa Suomessa edelleen epäsäännöllisiä. Etäisen Suomen metsänomistajille Korpela ennakoi nykyistäkin pahempia myyrätuhoja. Samalla hän laati mallin, joka ennustaa myyräkantojen kehitystä lämpenevässä ilmastossa. ”Ilmasto vaikuttaa, kuinka voimakkaasti ja mihin vuodenaikaan pedot rajoittavat myyrien populaatiokasvua sekä miten voimakkaasti ja millä aikaviiveellä petopopulaatio vastaa myyräkannan muutoksiin.” Tutkimuksen mukaan selkeät myyräsyklit eivät riipu runsaslumisista ”kunnon talvista”. Samalla kannanvaihtelut ja tuhot saattavat käydä yhä rajummiksi. Samalla kannanvaihteluiden ennustettavuus kuitenkin vaikeutuu. Siellä myyrähuiput vähitellen häviävät. Myyrien kannanvaihteluita on viime vuosina leimannut epäsäännöllisyys. Metsäntutkimuslaitoksen historian viimeiset myyrien seurantapyynnit (vuodenvaihteesta alkaen toimimme Luonnonvarakeskus-nimikkeen alla) osoittivat, että metsämyyriä tavataan kohtalaisia tai alhaisia määriä Oulun eteläpuolisessa Suomessa. Myös kasvillisuus muuttuu yksipuolisemmaksi. Pohjoisessa kanta kasvaa. ”Havaintoaineiston perusteella ei kyetä osoittamaan, miten sateisuus vaikuttaa saalistukseen”, hän toteaa. Näillä runsailla alueilla metsämyyrät aiheuttanevat alkavana talvena havupuiden taimien latvatuhoja. Vaikuttaa siis siltä, että kannat olivat huipussaan jo silloin, ja ne ovat viime kesän aikana romahtaneet. Pohjois-Suomessa syklit sekosivat 1980-luvulla, mutta ovat palautumassa. Korpela tarkasteli laajan seuranta-aineiston perusteella myyräkantojen vaihteluita viimeisimpien 50 vuoden aikana. MARRASKUUTA 2014 . ”Etelässä myyräkantojen vaihtelu muuttuu epävakaaksi. Jää nähtäväksi, nousevatko näiden alueiden kannat vielä ensi vuoden aikana – todennäköisempää kuitenkin lienee, että peltomyyrän sukuisten lajien kannat painuvat talven aikana alhoon. Samalla myyrähuiput voivat käydä nykyistäkin runsaammiksi ja epäsäännöllisemmiksi. Kun pienpetojen tärkein saaliseläin käy harvalukuiseksi, saalistuspaine kohdistuu entistä voimakkaammin metsäkanalintuihin. Aiemmin selvä kolmivuotinen sykli, josta oli selvästi erotettavissa huippu-, romahdusja nousuvuodet, on ollut pääosin kateissa. Monin paikoin kannanvaihtelut viittaavat siihen, että kuluvan syksyn aikana myyräkannat kokivat jonkinlaisen huipun, joka jäi kuitenkin vaatimattomaksi. K im m o T a sk in e n /L e h ti k u v a. Selkeimpinä syklit ovat säilyneet etelässä ja lännessä. Pohjoisessa huippu ensi vuonna Keskisessä Suomessa metsämyyriä on selvästi runsaammin. Pohjoisen luonnolle myyräkantojen harvenemisesta koituu ongelmia. Korpelan mallit lupaavat ilmastonmuutoksen tuovan helpotusta pohjoisen Suomen metsänomistajille. Pohjois-Suomen myyräkannat ovat runsastuneet hurjaa vauhtia viime kesänä
Suomen Metsäyhdistyksen kustantama pam. ”Metsien kasvua on osattu Suomessa hyödyntää haittaamatta jäljelle jääneen puuston kehitystä. ”Meillä on kokemusta siitä, että päästöjen laskentatavat voivat tuottaa yllätyksiä. Vanhan lain mukaista rahoitusta voidaan maksaa ennakkosuunnitelman vaativille hankkeille vuoden 2019 loppuun asti”, kertoo johtava esittelijä Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksen Rovaniemen toimistolta. On kuitenkin mahdollista, että eduskunta myöhentää rahoitushakemuksen viimeistä jättöaikaa noin kuukaudella. Tällä hetkellä luonnonsuojelurikoksesta ei ole säädetty törkeää tekomuotoa. Kaupin mukaan järeytyminen on ollut vahvaa etenkin Etelä-Suomessa. Rikos voitaisiin arvioida törkeäksi, jos se on kokonaisuutena arvostellen törkeä ja sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, se on erityisen suunnitelmallinen tai se aiheuttaa vakavaa vaaraa luonnolle. Se on vähän oppien vastaista, sillä jossain vaiheessa kasvun pitäisi hiipua puuston lisääntyessä”, sanoo ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta. Kaupin ja Hannes Mäntyrannan kirjoittaman tuoreen pam. Rangaistus rikoksesta olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Metsäkeskuksen on tehtävä päätökset hankkeiden hyväksymisestä kesäkuun loppuun mennessä. Harmaan talouden torjumiseksi kehitetty ilmoitusvelvollisuus on lisännyt yrittäjien hallintotyötä ja -kustannuksia. Tiirola: Kuitupuu ei reagoi Kuitupuun hinta ei korreloi metsäteollisuuden tuloksentekokyvyn ja lopputuotemarkkinoiden hintakehityksen kanssa, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi. Ne on nykytiedon mukaan saatava valmiiksi ja rahoitushakemus vireille viimeistään 20. Syynä Suomen metsien kasvaneeseen hiilinieluun ei ole metsäpinta-alan lisääntyminen, vaan puuston tiheytyminen ja järeytyminen. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta Suomen metsiä pitää kuitenkin hakata. ”EU on keskittynyt ilmastoasioissa metsän katoamiseen tropiikista. NRO 21 VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva SUOMEN metsiä on hoidettu ilmaston kannalta kiitettävästi. Metsien kasvun elpyminen on sitonut fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, jotka ilmakehään jäädessään kiihdyttäisivät ilmaston lämpenemistä. Sellaisia kemerahankkeita, joiden tekemiseen ei tarvita ennakkosuunnitelmaa, eivät toteutuksen siirtymäajat koske. HANNU JAUHIAINEN VANHOJEN ehtojen mukaisia kemerahankkeita voi vielä suunnitella muutaman kuukauden. Miljoonaa m3 1951– 1953 1964– 1970 2004– 2008 2009– 2012 100 200 300 400 500 Tiheää metsää ja järeää puuta Paksut tukkipuut sitovat runsaasti hiiltä. 30 cm) puuston määrän kehitys Suomessa 1951–2012. etti ”Hakata vai säästää – metsät ja ilmastonmuutos” julkaistaan tänään torstaina Metsäpäivien avajaisissa.. maaliskuuta mennessä. Tukijärjestelmä muuttuu ensi vuoden aikana. Metsäkeskus voi hyväksyä hankkeita vain saamiensa varojen ja hyväksymisvaltuuksien rajoissa. ”Vanhan lain mukaisten hankkeiden rahoitushakemukset on saatava vireille 20.3.2015 mennessä. Nykyisessä ilmastopaketissa metsätaloutta ei noteerata, mutta nyt sovittiin, että vuoteen 2020 mennessä päätetään, miten maankäyttösektori eli muun muassa metsäta lous tulevissa ilmastotavoitteissa huomioidaan. Hänen mukaansa metsäyhtiöiden tuloksentekokyky sellupuun jalostuksessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa per jalostettu raakapuupuumotti. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä”, Tiirola totesi. Kemerasuunnitelmilla kiire Pekka Kauppi muistuttaa, että runsaiden hakkuiden rinnalla pitää huolehtia myös metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä. Suomalaispuut ovat säilöneet paksuuntuneisiin runkoihinsa yhä enemmän hiiltä. ”Hämmästyttävää on se, että puuston kasvu on kehittynyt jopa nopeammin kuin puuston määrä. Pitäisi lähteä liikkeelle myös omien metsien mahdollisuuksista hidastaa ilmastomuutosta”, Kauppi sanoo. Paksujen puiden määrä kolminkertaistunut Järeän (läpimitta 1,3 metrin korkeudella väh. Ympäristönsuojelutaso on Suomessa korkea, joten metsäteollisuuden tuotantoa kannattaa maailmanlaajuisesti katsoen pitää mahdollisimman paljon täällä. Tilaa niin suojelulle kuin hakkuille Puut siis kasvavat entistä paremmin, vaikka metsissä on yhä enemmän puuta. MARRASKUUTA 2014 . On oltava tarkka, että meidän metsien iso hiilinielu otetaan huomion”, ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöistä sanoo. etin mukaan metsäteollisuus on tehnyt 1 700 miljoonasta kuutiosta puuta bioenergiaa viimeisen 45 vuoden aikana. Niinpä etenkin pienten yritysten mahdollisuus kasvaa ja kehittyä heikkenee, Koneyrittäjien liitto moittii. AJASSA 7 6. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsäautotien ja ojituksen päätoteuttajan – joissakin tapauksissa metsänomistajan – on ilmoitettava Verohallinnolle kuukausittain muun muassa tiedot työmaan työntekijöistä. Metsien avulla voitaisiin hoitaa neljäsosa maailmassa tarvittavista ilmakehän kasvihuonekaasujen vähennyksistä. Lisäbyrokratia harmittaa Rakennusalalle kesällä voimaan tullut tiedonantovelvollisuus koskee myös metsäautoteitä ja kunnostusojituksia. Niiden määrä on kiinni ensi vuoden budjetista. Metsiemme sitoman hiilidioksidin määrä on vain kasvanut viimeisen puolen vuosisadan aikana. Kaikkien hankkeiden hyväksyminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka toimittaisiinkin määräaikojen puitteissa. ”Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt. Yksi tärkeimmistä syistä hyvään tilanteeseen on onnistunut metsänhoito. Kivihiilikaivoksiin ei kasva uusia puita sitomaan hiilidioksidipäästöjä. Metsät mukaan ilmastopakettiin EU:n tuoreeseen, vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastopakettiin tehtiin metsätalouden kannalta merkittävä kirjaus. Lähde forest.. Muuten viimeaikojen kasvukaudet ovat olleet poikkeuksellisen suotuisia puiden kasvulle.” Kauppi arvelee, että metsien kasvu on hyötynyt yhteisvaikutuksesta: hyvän metsänhoidon teho kertautuu, kun kasvuolosuhteet ovat hyvät. ”Puustoa ei mahdu metsiin määräänsä enempää, mutta se raja on vielä hyvin kaukana. Jos puun polttamisen sijaan olisi käytetty kivihiiltä, ilmakehään olisi päätynyt 1 300 miljoonaa tonnia fossiilista hiilidioksidia nykyistä enemmän. Kaupin johtaman tutkimuksen mukaan Suomen metsien vuosittaisesti noin 100 miljoonan kuution kasvusta 28 miljoonaa on ilmaston lämpenemisen tuomaa kasvulisäystä. Oikein toteutettuna hakkuut kiihdyttävät kasvua.” Samalla kun suomalaismetsät ovat omalta osaltaan olleet hidastamassa ilmastonmuutosta, ne ovat myös hyötyneet siitä. Metsänhoidon teho kertautuu ”2000-luvulla ainoa huono kasvuvuosi on ollut vuosi 2008. Ihan heti ei myöskään tule vastaan, että Suomen puut olisivat liian isoja teollisuudelle.” Runsas kasvu on Kaupin mukaan hyvä asia, sillä metsiä voidaan samalla sekä suojella että hakata lisää. LY H Y E T Törkeä luonnonsuojelurikos lakiin Rikoslakiin pitäisi lisätä uusi törkeää luonnonsuojelurikosta koskeva säännös, oikeusministeriön työryhmä ehdottaa
Heikki Smolander » Syntynyt 1949 » Asuu Suonenjoella » Metsänviljelyn erikoistutkija » Aiemmin Suonenjoen tutkimusaseman johtaja » Maaja metsätieteiden tohtori, väitellyt 1985 FA K TA H AA STAT T E LU. Muuten edellytyksiä laadun parantamiseen ei ole.” Uudistaminen parani merkittävästi Viime vuosikymmenellä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa tehty uudistamistyön laadun kehittämishanke oli menestystarina. Kuten UPM:ssäkin, tulokset paranivat, kun niitä alettiin inventoida. Tätä mieltä on kokenut tutkija ja metsäpolitiikan ravistelija Heikki Smolander. MARRASKUUTA 2014 . ”Kehittämistä ei voi ulkoistaa. AJASSA 8 6. Valitettavasti Kärkkäisen ajatukseen ei ole tartuttu kunnolla sen paremmin tutkimuksessa kuin käytännössäkään.” Smolander nimeää Kärkkäisen ajatuksen ehkäisymenetelmiksi. Tähän astikin kehittämistä on tehty aluekehittämisrahoilla. Metla ja metsäkeskukset löysivät kuitenkin yhdistykset, joiden kanssa hanketta päästiin pilotoimaan. Hän uskoo, että kymmenentä prosenttia nykyisistä kemeravaroista vastaava summa riittäisi suureen harppaukseen metsänhoidossa. ”KYMMENEN PROSENTTIA NYKYISISTÄ KEMERAVAROISTA RIITTÄISI SUUREEN HARPPAUKSEEN METSÄNHOIDOSSA.” Vesakonperkuun tukemista järkevämpää olisi Heikki Smolanderin mielestä rahojen ohjaaminen työhön, jossa pohdittaisiin, miten vesakoitumista voisi vähentää. ”Kemeratuilla korjaillaan tehtyjä laiminlyöntejä taimikoiden hoidossa. Viime vuosina laatutyön painopiste on siirtynyt omavalvontaan. ”Taimikonhoidossa omavalvonta tulee tulevien kemeratukien myöntämisehdoksi.” Seuraavaksi kehittämiskohteeksi Smolander näkee hakkuiden ja hoitotoimien mukaan puustotietoja päivittävien ja päätöksentekoa ohjaavien metsävaratietojärjestelmien kehittämisen myös yksityismetsiin. Idean isä oli metsänhoitopäällikkö Fred Kalland. Alun perin inventointi oli kehitetty UPM:n metsäosastolle. ”Tulevassa kemeralaissa kehittämisvaroja ei enää ole. Maaja metsätalousministeriö osarahoitti työtä kemeran kehittämisvaroista”, Smolander toteaa. Vielä 2000-luvun alussa yksityismetsien uudistamistulokset olivat kauniisti sanoen vaihtelevia. NRO 21 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T ekemisen tukeminen luo tehottomuutta esimerkiksi taimikonhoidossa. Se varmistaa sitoutumisen hankkeeseen. Esimerkiksi mätästys oli 2000-luvun alussa harvinaista. ”Professori Matti Kärkkäinen suositteli jo kymmenen vuotta sitten tässä lehdessä laiskan miehen metsänhoitoa. Aloite kehittämistyöhön tuli yksityismetsätalouden ulkopuolelta. Muun muassa metsurit ja muokkauskoneiden kuljettajat omavalvovat töitään. Tärkeintä on itse koettu tarve parantaa toimintaa. Oikea-aikaisuus säästäisi enemmän kuin nykyiset kemerat tuovat metsänomistajille.” Ehkäisyä kemeran sijaan Ennaltaehkäisevä kehittämistyö olisi veteraanitutkijan mielestä parasta metsänhoitoa. ”Ratkaisevaa oli, että neuvojat saivat palautteen ja joutuivat vertaamaan tuloksiaan. Tuen ohjaaminen kehitystyöhön on kestävä tapa parantaa kannattavuutta. ”Sen tulisi muistuttaa omistajia. Tällä hän tarkoitti, että kannattaisi etsiä keinoja, joilla vesakoitumista voitaisiin ennalta torjua. Parhaat käytännöt yleistyivät nopeasti. Niitä ovat esimerkiksi haapojen kaulaaminen ajoissa ennen päätehakkuuta, koivujen välttäminen säästöpuina, niukasti maata rikkova muokkaus sekä heti hakkuuta seuraava viljely. Niistä yritykset maksavat itse osan. Hän remontoisi metsätalouden tukijärjestelmät. Tuki demoralisoi laadun kehittämistä.” Hänen mukaansa vesakonperkuun tukemista järkevämpää olisi rahojen ohjaaminen työhön, jossa pohdittaisiin, miten vesakoitumista voisi vähentää. ”Pian huomattiin, että päästöjä on halvempaa alentaa kehittämällä entistä vähemmän vettä kuluttavia prosesseja” Puoli prosenttia kehittämiseen Viime vuosina kemeravaroista on sijoitettu kehittämistoimintaan puoli prosenttia. Sama koskee myös metsäteiden kunnostusta. Smolander viittaa Sitran ja Tekesin tuloksekkaaseen tapaan tukea teollisuuden kehityshankkeita. Kuusenviljelyn tulokset parantuivat samaa tahtia kuin mätästys yleistyi.” ”Aluksi yksityispuoli vastusti ajatusta. ”Myös Kari Kurun kehittämä vesakoiden kitkentä on lupaava ehkäisymenetelmä.” Smolander esittää esimerkin metsäteollisuudesta, joka 1970-luvulla rakensi massiivisia vedenpuhdistamoita. Hän koki, että laadun parantamista tarvittaisiin myös yksityismetsissä. Tulevaisuus näyttää ollaanko jatkossa kokonaan niiden varassa vai onnistuuko maaja metsätalousministeriö löytämään uuden rahoituskanavan”, Heikki Smolander pohtii. Esimerkiksi onnistuneiden kuusen istutustaimikoiden osuus vaihteli yhdistyksittäin 30–90 prosentin haarukassa
Kirja on tarkoitettu kaikille metsäasioista kiinnostuneille, mutta erityisesti metsänomistajille, metsäammattilaisille ja alan opiskelijoille. Lastulevyä käytetään eri muodoissa muun muassa lattialämmityslevynä sekä kalusteissa. Sellun ja tarralaminaattiliiketoiminnan toimitukset kasvoivat. NRO 21 www.metsakustannus.fi www.facebook.com/metsakustannus Tervetuloa Metsämessuille juhlimaan kanssamme! Tutustu uutuuksiin ja messutarjouksiin osastollamme 6b61 Polku omaan metsään Metsänkasvatus Saija Huuskonen, Jari Hynynen ja Sauli Valkonen (toim.) Kattava tietopaketti metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Paperin ja vanerin kannattavuus parani ja kustannukset alenivat. Paperi söi tuloksia Metsäyhtiöiden tulokset 7–9/2014 (suluissa 7–9/2013) Stora Enso UPM Liikevaihto, miljoonaa euroa 2 514 (2 553) 2415 (2472) Tulos, ennen veroja ja ilman kertaluontoisia eriä, milj. ELIISA KALLIONIEMI SUOMEN ainoa lastulevytehdas Järvelässä tuottaa vuodessa noin 100 000 kuutiometriä levyä. Lastulevyn valmistus säilyy Suomessa Koskisen Oy:n uudistettu tehdas puristaa sahanpurusta muun muassa joka kodin peruspintaa melamiinilevyä. Toisen tuotantolinjan uusiminen ei lisännyt tehtaan kapasiteettia, mutta se mahdollistaa esimerkiksi entistä paksumpien levyjen valmistamisen. Laskua oli myös paperinja kartongin tuotannossa sekä puutuotetoimituksissa. Aiemmin tuotteen valmistajia oli useita, mutta nyt Koskisen Oy on ainoa. Yhtiö ilmoittaa uudet säästötavoitteensa lähiviikkoina. Tulos ennen veroja ja kertaluontoisia eriä laski kymmenen miljoonaa viime vuoden 126 miljoonasta eurosta. Myös Stora Enso paransi kannattavuuttaan huomattavasti vuoden takaisesta. Sellun hyvä vire ei kuitenkaan riittänyt tasaamaan päätuote paperin alamäkeä. Uutta kysyntää puutuotteille kaivataan, sillä rakentaminen on lähes pysähtynyt. set supistuivat kolme prosenttia vuoden takaisesta. Tehtaan tuotanto myydään pääasiassa kotimaahan. euroa 116 (126) 213 (173) Tulosprosentti liikevaihdosta 4,6 (4,9) 8,8 (7,0) Omavaraisuusaste, % 34 ( 36) 64 (55) Liikevaihto laski kuitenkin kaksi prosenttia viimevuotisesta. Metsä Group julkistaa osavuosikatsauksensa 5. Samaan aikaan liiketoiminnan kannattavuus kuitenkin parani onnistuneen kulukuurin ansiosta. Viimeisin kotimainen kilpailija Puhos Board Kiteellä meni konkurssiin vuonna 2011. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologista kestävyyttä unohtamatta. Yhtiön liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä puolitoista prosenttia vuoden takaisesta. AJASSA 9 6. Raaka-aineena on sahanpuru, josta noin 70 prosenttia on peräisin Koskisen Oy:n sahalta. Jos paperiliiketoiminta jätetään laskuista, yhtiön liikevaihto kasvoi kolme prosenttia. Lyhennystä korjausvelkaan Uusitun lastulevytehtaan avajaisissa lokakuussa puhunut valtiovarainministeri Antti Rinne lupaili valtion rahaa julkisten rakennusten korjausvelan lyhentämiseen. Lasku johtui lähinnä paperin toimitusten kutistumisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uudistetun metsälain avaamat mahdollisuudet metsänkasvatuksessa on otettu huomioon tarkasteluissa. ”Syksy on hiljentynyt todella dramaattisesti”, kuvasi Koskisen Oy:n levyteollisuuden johtaja Markku Lähteenmäki. Hyvästä tuloksesta huolimatta uusilta säästöiltä ei vältytä. Paperin ja kartongin toimituk. Sitä varten on tarkoitus perustaa erityinen rahasto Remontti Oy. UPM:n tulos ylitti odotukset. Myös paperitoimitukset Aasiaan lisääntyivät. TIIA PUUKILA METSÄYHTIÖ UPM:n tulos oli heinä-syyskuussa huomattavasti odotuksia parempi. Taustalla ovat Euroopan heikoilta näyttävät talouden kasvunäkymät sekä uusien parannuskohteiden tunnistaminen. marraskuuta. Sen sijaan sellun toimitukset kasvoivat lähes neljäkymmentä prosenttia viime vuodesta. Suomessa lastulevyä käytetään vuodessa noin 150 000 kuutiometriä. Kummankin metsäjätin tuloksista on kiittäminen onnistunutta kulukuuria. UPM:n tulos ennen veroja ja ilman kertaluontoisia eriä kasvoi neljäkymmentä miljoonaa vuoden takaisesta 173 miljoonasta eurosta. UPM yllätti Stora Enson liiketoimintaa nakersi paperin kysynnän alamäki. Sellu veti, paperi ei Myös Stora Enson tuloksessa näkyi paperin kysynnän supistuminen. Jouko Karvinen jättäytyi yhtiön johdosta heinäkuun lopussa. MARRASKUUTA 2014 . UPM:n säästöohjelma saavutti 200 miljoonan euron vuotuisen säästötavoitteensa etuajassa. Uutuus messuhintaan! vuotta 15 Metsälehti Makasiini on on osa 81 vuotiasta Metsälehteä, jonka saat myös erikseen joko paperisena tai sähköisenä versiona. Kolmannen vuosineljänneksen katsaus oli ensimmäinen, jonka tuore toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström esitteli
Jokainen voi pohtia, riittääkö se tarvittavien metsäpalveluiden saamiseen.” MTK:lle viisi euroa jäseneltä MTK:n metsäedunvalvonta muuttuu kaksiportaiseksi. Kahta lukuun ottamatta kaikki yhdistykset ovat hakeneet MTK:n jäsenyyttä. MARRASKUUTA 2014 . Järjestön ylimpään päättävään elimeen, MTK:n valtuuskuntaan metsänomistajat saavat maksuosuuttaan vastaavan edustuksen eli 20 paikkaa. Nykyisin MTK:n valtuuskunnassa on kaksi metsänomistajien edustajaa. Maataloustuottajilla on 55 edustajaa. Useiden yhdistysten alueilla metsää omistavat jatkavat ainakin aluksi kaikkien yhdistysten jäseninä, joiden alueella metsää omistavat. Kaikki jäsenedut saa kuulumalla yhteen yhdistykseen. Maksuille on tulossa vaihtelevia perusteita. Ensi vuonna valittava MTK:n uusi metsävaltuuskunta linjaa tulevien jäsenmaksujen perusteet. ”Metsänomistajat eivät siis ole suoraan MTK:n jäseniä. ”Se on noin viisi euroa metsänomistajajäsentä kohti”, Tiirola huomauttaa. Yleisimmäksi näyttää muodostuvan muutamaportainen, hehtaariperusteinen jäsenmaksu. ”Meillä ehdotus on 50 euroa jäseneltä, joka on hieman alempi kuin mediaanimetsänhoitomaksu viime vuonna”, metsänhoitoyhdisMikko Tiirolan (oik.) sekä yhdistyskentän iso savotta alkaa olla valmis. Metsänomistajille yhdistyksen jäsenyys on jatkossa vapaaehtoinen. ”Alustavasti on kaavailtu mallia, jossa alle 20 hehtaaria tilojen jäsenmaksu olisi 48 euroa, 20–50 hehtaarilla 75 euroa, 50–100 hehYhdistykset yhdessä rintamassa MTK-leiriin Metsänhoitoyhdistykset liittyvät yhtenäisenä joukkona MTK:n jäseniksi. Valtuusto vahvistaa jäsenmaksut joulukuussa”, kertoo metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen. ”Jäsenmaksut eivät nouse” Metsänomistajilta kerättävät jäsenmaksut päätetään loppusyksyn aikana metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa. Yhdistysten ja MTK:n välisenä linkkinä tähän asti toimineet metsänomistajien liitot lopetetaan. Järjestöllä ei ole henkilöjäseniä”, Tiirola selvittää. 10 6. Anssi Kainulainen toimi kokouksen sihteerinä. Yhdistykset liittyvät lähes yksituumaisina MTK:hon. ”Jäsenyys on vapaaehtoista. NRO 21 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti PEKKA SIPOLA, kuvat M etsänomistajien etujärjestön uudistaminen on ollut iso savotta. Tosin kaikki tänä vuonna metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat pysyvät yhdistyksen jäseninä, elleivät hae eroa. MTK:n metsävaltuuskunta määritteli viime viikolla metsänhoitoyhdistysten ensi vuoden jäsenmaksut MTK:lle.. Enemmistö metsänomistajista puolestaan pysyy yhdistysten jäseninä. Metsänomistajat pysyvät metsän sijaintipaikkakunnalla toimivan yhdistyksen jäseninä. Metsänomistajat ovat yhdistyksen ja yhdistykset MTK:n jäseniä. taarilla 100 euroa ja tätä suuremmilla tiloilla 145 euroa. Operaatio aiheutti suukopua maakunnissa, mutta päättyi menestykseen. Maksut jaetaan yhdistyksille siinä suhteessa kuin ne maksoivat jäsenmaksuja metsänomistajaliitoille edellisvuonna. MTK:n metsävaltuuskunta linjasi yhdistysten ensi vuoden jäsenmaksupotiksi MTK:lle 1,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna metsänomistajiksi tulleita automaattijäsenyys ei koske ”Metsänomistajakyselyiden perusteella ennustan, että 80 prosenttia metsänomistajista pysyy yhdistysten jäseninä”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Osassa yhdistyksiä kaavailee tasasuuruista jäsenmaksua
”Velvoite loppuu, kun jäsen hakee eroa yhdistyksestä”, Tiirola selventää. Siihen on vissi syy: ”Niiden omistajat ovat herkimmin eronneet yhdistyksistä, kun maksu on ollut satoja tai tuhansia euroja. Ylimaakunnallisten suurfuusioiden tekeminen voi vaikeutua. ”Ei radikaalia muutosta” Osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta pitää hyvänä, että metsäpalveluiden tarjonta ja kilpailu lisääntyy. Uutta on, että yhdistykset voivat olla osakkaina puukauppayrityksissä tai perustaa niitä. ”Esimerkiksi yhdistyksen toimipisteisiin voidaan perustaa äänestyspaikkoja. PohjoisSuomen metsänomistajien liiton puukauppayhtiö Lapin Metsämarkkinat siirtyy Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistysten muodostaman yhdistyksen omistukseen. Yhdistyslain mukaan minkä tahansa yhdistyksen jäsenmaksu on jäseniä velvoittava ja näin ollen ulosottokelpoinen. Yhdistyksissä kaavaillaan, että jäsenille tarjotaan palveluita alennettuun hintaan, esimerkiksi huokeampia taimia. Tähän asti metsäkeskus on valvonut metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Tähän asti metsäkeskus on vahvistanut rajat. ”Uusien metsäteollisuusinvestointien varmistamiseksi on tärkeintä huolehtia metsänhoidon tasosta. Valta säilyy valtuustoilla Metsänomistajien valitsemat valtuustot käyttävät jatkossakin ylintä päätösvaltaa metsänhoitoyhdistyksissä. ”Yhtä lailla kuin metsänomistajat voivat hakea palveluita naapuriyhdistyksestä, yhdistykset voivat tarjota palveluita perinteisten rajojensa ulkopuolellekin. Isojen tilojen jäsenmaksut alenevat eniten. Hän ennakoi, että metsänhoitoyhdistysten aktivoituminen merkitsee enemmän yhteydenottoja metsänomistajiin ja sitä kautta lisää puuta markkinoille. Metsänomistajan kannalta on tärkeää, että toimintamallit ja vastuusuhteet ovat selkeitä ja avoimia niin puukaupassa kuin muussakin liiketoiminnassa.” Asunta pohtii, voivatko yhdistykset jatkossa uskottavasti toimia metsänomistajien edunvalvojina, jos ne lähtevät omistamiensa yritysten kautta ostamaan puuta. NRO 21 AJASSA A n n a B a c k ”KYSELYIDEN PERUSTEELLA 80 PROSENTTIA METSÄNOMISTAJISTA PYSYY YHDISTYSTEN JÄSENINÄ.” Luvian sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa pohtii, kuinka sahatavaran viennille tärkeän serti. ”Stora Enson intressi on tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa jatkossakin.” Länsitalo huomauttaa, ettei bisnes ole helppoa, mutta luottaa, että metsänhoitoyhdistyksissä löytyy tarvittavaa osaamista siihen. ”Sen jälkeen sovelletaan yhdistyslakia. Vuosittaisesta lähes 600 000 kuution tukintarpeesta yhtiö ostaa pystykaupoin kaksi kolmannesta. Sen näen jatkossakin metsänhoitoyhdistysten tärkeimpänä tehtävänä.” Hän ei odota radikaalia muutosta metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Loppuosa tulee yhdistysten toimittamana. Samalla jäsenillä olisi mahdollisuus äänestää sähköisesti”, Tiirola kaavailee. Puukauppaan mukaan meneminen tuo melkoisen henkilökohtaisen vastuun yhdistysten hallitusten jäsenille.” ”Toiminta tehostuu” tys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo. Lisäksi isoja tiloja on vähän, joten ne eivät edusta suurta osuutta jäsenmaksukertymästä.” Jäsenmaksulaput postitetaan huhtikuussa. Se keskittyy yhdistyksen korjuupalvelun tuottaman energiapuun kauppaan. oinnin kattavuus turvataan, jos merkittävä osa metsänomistajista jäisi metsänhoitoyhdistysten ulkopuolelle. ”Yhtään tällaista hanketta ei tietääkseni ole vireillä”, Tiirola kertoo. Tosin vain periaatteessa. Valvonta loppuu ensi vuoden lopulla. Niihin voi perehtyä MTK:n nettisivuilla. Huhtamaan mukaan Luvian puunostopolitiikka jatkuu ennallaan. Metsänhoitoyhdistysten fuusioita nähtäneen jatkossakin, kun pieniä yhdistyksiä sulautuu isompiin naapureihinsa. Sen jälkeen yhdistyksillä on vapaammat kädet. MTK:n kautta yhdistyksen jäsenille on lisäksi tarjolla erilaisia etuja. Leimikoiden kilpailuttaminen parhaiten maksaville ostajille sekä puunkorjuu ja toimitukset tehtaille ja sahoille jatkuvat nykyisin pelisäännöin. Jatkossa metsänhoitoyhdistykset saavat määrittää toimialueensa. ”Yhdistykset ovat meille tärkeä yhteistyökumppani. Ensimmäiset uuden lain aikana järjestettävä valtuustovaalit on toteutettava postiäänestyksenä. ”Esimerkiksi viimetalvisen Seija-myrskyn jälkeen lisäsimme tukin ostoja yhdistyksiltä, jotta hallitsemattomaksi kasvanut myrskypuusuma saatiin hoidettua.” Huhtamaa toivoo yhdistyksiltä vastavuoroisuutta. ”Ne ovat jo viime vuosina aktivoituneet puunkorjuussa ja -kaupassa. On odotettavissa, että jatkossa yhdistykset toimivat entistä aktiivisemmin metsänomistajien suuntaan”, kiittelee Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Niihin on saatava vähintään 300 metsänomistajaa ja 10 000 hehtaaria metsää. Puukauppaa yhdistykset eivät jatkossakaan saa tehdä omissa nimissään. ”Voiko yhtä aikaa sekä kilpailuttaa valtakirjakaupoin saatuja leimikoita ja toimia puun ostajana. Mutta jos korjuupalvelua kasvatetaan tavoitellen itsetarkoituksellisesti vain yhdistysten liikevaihdon kasvua ja tämä johtaa esimerkiksi tukkipuun vientiin, on yhteistyötä harkittava uudelleen.” ”Aktivoituminen hyödyttää kaikkia” ”Olemme alusta asti nähneet metsänhoitoyhdistysten uudistumisen positiivisena. 11 6. Hänen mukaansa yhteistyö lähiseudun yhdistysten kanssa on sujunut molempia osapuolia hyödyttävästi. Tiirola korostaa, että lähes kaikkien metsänomistajien jäsenmaksu on alempi kuin metsänhoitomaksu. Uskon, että osa yhdistyksistä laajentaa toimialueittaan.” Samalla alueella voi siis tulevaisuudessa toimia useita metsänhoitoyhdistyksiä. Lisäksi metsänomistajat voivat perustaa uusia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan perustama Karjalan Mänty Oy aloittaa ensi vuoden alusta. MHY 2015 » 89 metsänhoitoyhdistystä (ensi vuoden alussa noin 80) » 301 000 metsänomistajaa jäsenenä » 1 000 toimihenkilöä, 700 metsuria, satoja urakoitsijoita » Maan kattava organisaatio MARKKINAOSUUS » 80 % yksityismetsien metsänhoitotöiden suunnittelusta » 60 % metsänhoitotöiden toteutuksesta » 75 % puunmyyntisuunnitelmista » 45 % yksityismetsien puunmyynnistä valtakirjakauppana TOIMINTA » metsänomistajien neuvontatapaamisia 137 000 » metsäsuunnittelu 271 000 ha » puunmyyntisuunnitelmat: 28 milj m3 » valtakirjakauppa: 16 milj m3 » puunkorjuu: 5 milj m3 » maanmuokkaus 42 000 ha » metsänviljely 42 000 ha » nmk ja taimikonhoito 102 000 ha LIIKEVAIHTO 256 M€ » josta liiketoiminnan tuotot 230 M€ » mh-maksut kertymä 26 milj € » Tiedot vuodelta 2013 FA K TA Hakenut MTK:n jäsenyyttä Harkitsee (Päijänne) Ei hae jäsenyyttä (Kiiminki) Ruotsinkieliset yhdistykset Mh-yhdistykset ja MTK. Metsänhoitoyhdistyksestä voi erota hallitukselle tai puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä. MARRASKUUTA 2014 . Yhdistys voi perustaa firman Tiirolan mukaan metsänomistajien edunvalvonta säilyy yhdistysten ydintoimintana. Jäsen voi halutessaan nostaa moitekanteen yhdistystä vastaan”, kertoo metsäkeskus Suomen johtava metsälainsäädännön asiantuntija Janne Uitamo. Kilpailuvirasto saattaa puuttua niihin, koska yhdistyksillä on määräävä markkina-asema metsäpalveluiden tuotannossa
MARRASKUUTA 2014 . ”Näyttää siltä, että osa metsänomistajista on jäänyt odottelemaan sitä tilannetta, että me tulemme markkinoille.” Puuta hankitaan sekä metsänhoitoyhdistysten kautta että suoraan metsänomistajilta. Oma kolmen ostomiehen tiimi hankkii osan puusta ja loput tulevat muilta metsäorganisaatioilta. NRO 21 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva K emijärven puunhankinnasta vastaavan Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki kertoo, että puuta Kemijärven uudelle laitokselle hankitaan niin yksityismetsistä, yhteismetsiltä, Metsähallitukselta kuin muiltakin tarjoajilta. Haverinen on korjannut paljon puuta hankintana, mutta nyt myyty leimikko on niin hankalassa paikassa, että maataloustraktorilla ei sieltä puuta kannata lähteä korjaamaan. P U U KAU P PA. Metsäpalsta on reilun kymmenen hehtaarin kokoinen, ja se laitetaan nyt kerralla kuntoon. Kun saha saadaan toimimaan kunnolla, sahattavien pikkutukkien latvaläpimittaa pyritään vielä alentamaan. Tarjouksia tuli kolme, yksi iso ostaja ei ollut talvikohteesta kiinnostunut. ”Keiteleen tarjous oli selvästi paras, joten puukaupat oli helppo tehdä”, Haverinen kertoo. Ostoalue kattaa Koillisja Keski-Lapin itärajalta Rovaniemen seudulle. Syrjälä kertookin, että puuta on tarjottu hänelle viime viikot, vaikka missään ei ole edes mainostettu oston aloittamista. Yhteisomistuksessa olevan tilan puukauppa-asioita hoitava Haverinen kertoo teettäneensä hieman syrjäisellä paikalla sijaitsevalle ulkopalstalle leimikon Kemijärven metsänhoitoyhdistyksellä. Osalla ostajista ovat jo ensi talven korjuukiintiöt täynnä. Syrjälä kertoo, että syksyn aikana ostettavien omien leimikoiden korjuut aloitetaan ensi vuoden puolella. Täydellä vauhdilla yhdessä vuorossa toimiessaan saha käyttää eri kokoista tukkia noin 350 000 kuutiometriä vuodessa. Keitele on kiinnostunut etenkin mäntyvaltaisista kasvatustai päätehakkuuleimikoista. Ostettavan tukin pienin mitta on alkuvaiheessa 310–12. 12 6. Sen jälkeen hän pyysi tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta. AJASSA Keiteleen puukauppa Kemijärvelle alkoi Kemijärven sahan ja liimapuutehtaan rakennustyöt etenevät vauhdilla. Tarjontaa tuntuu olevan, sillä monen vanhan ostajan talvileimikkokiintiöt ovat jo täynnä. Osa alueesta harvennetaan ja osa hakataan siemenpuuasentoon. Sahaukseen saadaan silloin hyvin tarkasti kaikki suora mäntypuu. Kemijärven tehtaan koesahaukset käynnistyvät loppuvuoden aikana, ja täyteen vauhtiin saha on tarkoitus saada kevättalvella. Viime viikolla hän teki ensimmäisen puukaupan suoraan metsänomistajan kanssa. Liimapuutehtaan on aikomus käynnistyä toukokuussa. Tehtaan puunostot aloitettiin lokakuun puolivälissä. Isoja leimikoita saatetaan ostaa kauempaakin. ”OSA METSÄNOMISTAJISTA ON JÄÄNYT ODOTTELEMAAN, ETTÄ ME TULEMME MARKKINOILLE.” Antti Syrjälä (vasemmalla) teki puukaupan kemijärveläisen Oiva Haverisen kanssa viime perjantaina. Syrjälän mukaan puun osto pyritään saamaan nyt täyteen vauhtiin. Puun ostajankin on helpompi toimia, kun tarjolla on valmis leimikko puustotietoineen. Kaupat tehtiin Kemijärven eteläpuolella asuvan Oiva Haverisen kanssa. Yhdistykset ovat Syrjälän mukaan tärkeitä yhteistyökumppaneita. Talvileimikotkin kelpaavat Syrjälän ensimmäiset kaupat ovat olleet lähinnä yhdistysten valtakirjakauppoja. ”Sen jälkeen merkittävä osa sahan tuotannosta menee omaan jatkojalostukseen”, Wuolijoki kertoo. Kolme ostomiestä Kemijärven puunhankintaa oli lokakuussa jo käynnistelemässä hankintaesimies Antti Syrjälä, joka palaa vanhoille ostoalueilleen Keiteleen Kiuruveden ostotiimistä. Tämän viikon alussa ostoesimiehinä aloittivat myös Teemu Pohjola sekä Petri Tolonen. Myynnissä oli sisarusten omistuksessa olevan tilan talvileimikko. Kaikki kolme ovat entisiä Lappipanelin ostomiehiä, Pohjola ja Tolonen ovat viime vuodet ostaneet puuta Pölkylle. ”Sellaiset leimikot kiinnostavat eniten, joissa mäntysahapuuta saadaan vähintään puolet hakkuukertymästä”, Syrjälä sanoo. Talvileimikoita on siis mahdollista saada vielä ensi talven korjuuseen, kun myy puunsa Keiteleelle
46,95 . 38,72 . Harvennushakkuu 42,99 . 14,52 . KAINUU-POHJANMAA . 13,23 . 29,59 . Ensiharvennus 45,46 . 14,74 . 46,23 . 14,77 . 46,19 . 37,94 . nousussa . 53,72 . nousussa . 15,54 . 55,20 . 57,95 . 15,24 . 41,52 . 18,51 . 25,29 . nousussa . 23,01 . 14,09 . 14,55 . 55,38 . 30,35 . 52,98 . 21,28 . 23,75 . 15,32 . 44,56 . 30,86 . 18,17 . 20,96 . Mäntytukin koko maan keskihinta on pysytellyt koko syksyn 54 euron yläpuolella. 56,45 . Ostomäärä on noin satatuhatta kuutiometriä viime vuoden tasoa alhaisempi. 23,68 . 37,92 . 12,18 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,78 . 18,57 . 37,37 . 53,92 . 56,08 . 16,52 . Mäntykuitupuun koko maan keskihinta on ollut lievässä laskusuunnassa muutaman kuukauden ajan. 15,23 . 16,88 . 41,18 . 56,11 . Harvennushakkuu 49,43 . 18,03 . 45,46 . 14,73 . 42,03 . 28,00 . 36,92 . 16,74 . 13,99 . 16,37 . 14,74 . Uudistushakkuu 55,85 . 16,69 . 45,44 . 13,05 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,61 . 13,70 . 16,84 . 30,11 . KYMI-SAVO . 23,43 . 17,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 46,34 . Harvennushakkuu 46,13 . Myös kuusikuitupuun hinta on laskussa. 25,41 . 28,41 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,59 . 45,37 . 15,21 . 43,47 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,58 . 22,01 . 17,16 . 22,27 . 15,54 . 14,80 . 28,53 . Ensiharvennus 41,71 . 24,79 . 17,37 . 44,49 . 14,77 . 15,59 . 17,69 . Harvennushakkuu 48,92 . 28,32 . 54,99 . 47,86 . 52,90 . Harvennushakkuu 48,24 . 33,29 . 29,33 . 13,47 . Koivutukin kuutiometrihinta nousi noin eurolla syksyn aikana ja on tasaantunut 42 euron tuntumaan. Harvennushakkuu 49,65 . 20,50 . 29,83 . nousussa . 17,34 . 15,69 . 24,80 . 19,48 . 14,88 . 14,85 . 24,59 . 14,42 . 56,65 . 29,95 . Hankintahinnat 57,88 . 50,89 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,56 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,06 . Ensiharvennus 46,24 . 45,03 . 12,54 . 12,93 . Hankintahinnat 54,94 . 16,60 . 21,11 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 22,91 . 16,43 . 43,98 . 40,42 . 13,02 . 17,35 . 30,34 . NRO 21 AJASSA EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41–44 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 702 269 Etelärannikko 29 502 Pohjanmaa 19 283 Lounais-Suomi 67 804 Häme-Uusimaa 97 746 Kaakkois-Suomi 69 411 Pirkanmaa 42 351 Etelä-Savo 88 450 Etelä-Pohjanmaa 39 131 Keski-Suomi 47 502 Pohjois-Savo 51 480 Pohjois-Karjala 40 800 Kainuu 17 231 Pohjois-Pohjanmaa 57 515 Lappi 34 058 Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Hankintahinnat 60,63 . KOKO MAA . 19,60 . 28,31 . 24,86 . 22,63 . 43,89 . Hankintahinnat 54,58 . 37,32 . 43,32 . 18,22 . 17,87 . 22,27 . Hankintahinnat 56,32 . Uudistushakkuu 53,12 . 18,24 . 19,20 . Harvennushakkuu 47,45 . 22,54 . 56,18 . 51,75 . nousussa . 14,28 . Mäntypikkutukeista maksetaan keskimäärin vähän päälle 22 euroa kuutiometriltä ja kuusipikkutukeista noin euron enemmän. 32,83 . 29,66 . LAPPI . nousussa . 13,64 . 20,75 . 35,49 . 55,24 . Koivukuitupuun hintataso on jonkin verran vaihdellut ja on nyt hieman parempi kuin loppukesän aikana. 15,35 . 14,13 . 26,38 . 14,60 . 30,00 . 13,51 . 13,92 . 34,70 . 13,39 . Kuusitukin hinta laski samalle tasolle runsas kuukausi sitten. 23,42 . Ensiharvennus 44,32 . ETELÄ-POHJANMAA . 13,26 . 47,43 . 44,89 . 49,05 . 17,12 . 22,32 . Hankintahinnat 55,35 . 42,65 . 20,66 . 16,03 . 46,77 . 46,05 . 27,37 . 14,18 . Hankintahinnat 57,88 . 54,48 . 13,97 . Perinteisesti hintataso on tähän aikaan jonkin verran laskenut, koska ostettavat leimikot ovat olleet pääosin talvikohteita. 10,02 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–44 , 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 HANNU JAUHIAINEN Lokakuun puukauppa tasaantui keskimäärin 700 000 kuutiometrin viikkovauhtiin. 29,52 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 26,25 . 14,31 . Pikkutukkien hinnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu 57,88 . Uudistushakkuu 57,09 . 17,38 . nousussa . 22,87 . 55,73 . 15,49 . 22,03 . 12,75 . 13,85 . Ensiharvennus 47,32 . Tahti tasaantui puukaupassa. 41,26 . 53,67 . 47,90 . Puun hinnoissa ei viime viikkojen aikana ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Uudistushakkuu 57,76 . 20,27 . 28,45 . 15,21 . 14,87 . MARRASKUUTA 2014 . 13,54 . 20,24 . 54,86 . Ensiharvennus 46,79 . 31,03 . 14,83 . Uudistushakkuu 47,23 . Harvennushakkuu 48,21 . Uudistushakkuu 56,43 . 14,24 . 24,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,33 . 19,70 . 23,78 . 15,36 . KESKI-SUOMI . 31,07 . Ensiharvennus 47,57 . 12,67 . 17,32 . 55,95 . 17,58 . 14,23 . 13 6. Uudistushakkuu 57,52 . 17,46 . 16,76 . 16,37 . 14,92 . 14,93 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,83 . 14,44 . 15,29 . 21,94 . 14,42 . 28,86 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 16,18 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Hankintahinnat 57,19 . 49,64 . 24,46 . 44,25 . 46,27 . 17,44 . 22,12 . 29,21 . 15,32 . 36,46 . 48,04 . 18,05 . 17,55
Epävarmoissa tilanteissa se kuitenkin kannattaa teettää. Kullakin laboratoriolla on omat saatelomakkeensa. Neulasanalyysin voi tehdä varttuneesta taimikosta ylöspäin, ja se maksaa 50–100 euroa. ”Samanlainen oire voi syntyä hyvin monenlaisesta puutostilasta. Uusimmat neulaset talteen Oikea hetki neulasnäytteen keruuseen on puiden lepokaudella lokakuusta maaliskuun loppuun. Neulasanalyysejä tekevät yksityislaboratoriot, joista pisimpään alalla toiminut on Viljavuuspalvelu. M E T S Ä S T Ä Kuusen vanhempien neulasvuosikertojen kellastuminen kertoo kaliumin puutoksesta. Näkyvät oireet kertovat vakavasta puutostilasta. Sen seurauksena neulaset jäävät tavanomaista lyhyemmiksi ja sivuoksien kasvaimet ohuiksi, puutteellisesti puutuneiksi. Värimuutokset säilyvät seuraavaan alkukevääseen, mutta saattavat hävitä jälleen keväällä. Valittujen puiden tulee olla terveitä, eikä näytettä saa ottaa aivan ojan reunalla kasvavasta puusta. Neulasten kertomaa Mikä ravinnepuutos puustoa vaivaa, selviää varmimmin neulasista. Jos puustolle annetaan lannoitetta, josta ei ole hyötyä, rahat menevät hukkaan ja ympäristölle koituu turhia huuhtoumia”, kertoo varttunut tutkija Päivi Merilä Metsäntutkimuslaitokselta. Mistä mahtaa olla kysymys. Huhtikuussa maan lämmetessä ravinteet alkavat jälleen liikkua eivätkä neulasanalyysin tulokset ole luotettavia. Oksan kärjet pakataan paperipusseihin ja postitetaan laatikossa laboratorioon. Neulasanalyysi auttaa valitsemaan metsikölle oikean lannoitteen. Puutos varmistuu laboratoriossa Parhaiten ravinnepuutos varmistuu neulasnäytteistä tehtävällä ravinnetutkimuksella eli neulasanalyysillä. ”Näytteitä ei pitäisi käsitellä paljain käsin, sillä kämmenpohjasta voi irrota jotain. Ravinnepuutoksen huomaa parhaiten loppusyksystä alkutalveen. Kasvukin on kärsinyt. Samaisessa kuusikossa voi olla puutosta muistakin ravinteista, mikä varmistuu neulasanalyysillä. Mikäli puutosoireet ovat selkeät, neulasanalyysia ei välttämättä tarvita. Vain uusin neulasvuosikerta kelpaa näytteeksi. Näytteet kerätään teleskooppileikkurilla puun ylimmästä kolmanneksesta latvuksen eteläpuolelta. Niissä ravinnetila poikkeaa muusta puustosta. Myös Metsäntutkimuslaitokselta voi kysyä mahdollisuudesta vastaanottaa näytteitä. MARRASKUUTA 2014 . M E T S Ä S T Ä 14 6. Terveyslannoitukseen myönnettävä kemeratuki korvaa neulasanalyysin kulut. Kustakin puusta leikataan yksi tai kaksi kasvainta vihreän latvuksen yläosasta. Vanhojen kaskimaiden kuusikoiden vaiva puolestaan on boorin puutos, joka aiheuttaa kärkisilmujen kuolemista oksien ja päävarren kärjistä. Neulasanalyysillä pystytään varmentamaan, mistä on kyse. Myös ohjeet keruuajankohdasta ja tarvittavasta neulasten määrästä saattavat vaihdella, joten ennen näytteenottoa kannattaa olla yhteydessä metsäammattilaiseen tai laboratorioon. Tällöin puiden ravinnesuhteet ovat tasoittuneet. Suositeltavaa on käyttää hansikkaita tai muovikäsineitä”, Moilanen ohjeistaa. Lannoittamattomilla turvemailla on kaliumin lisäksi usein puutosta fosforista. Puu pensastuu. Erityisesti ojitettuja turvemaita, joissa on yli puolimetriä turvetta, kannattaa pitää silmällä. Oireet kielivät kaliumin puutoksesta, jota esiintyy viidesosalla ojitetuista turvemaista. Epäselvissä tilanteissa tuen saanti edellyttää neulasanalyysiä. Neulasanalyysiä varten valitaan eri puolilta kuviota vähintään kuudesta kahdeksaan valtapuuta, jotka edustavat kasvatettavaa puustoa. Kuusen vanhat neulasvuosikerrat ovat muuttuneet kauttaaltaan keltaisiksi. M E T S Ä N H O I TO M a rk k u S a a ri n e n /M e tl a. Kangasmailla neulasten hailakka väri voi kertoa typen puutoksesta. Mukaan sujautetaan taustatietoja näytteenottometsiköstä. Neulasanalyysin tulokset tulevat yleensä postitse muutamassa viikossa. Oksan kärkiä tarvitaan puolisen litraa. Myös haulikkoa on käytetty oksien pudottamiseen. Analyysi ei kuitenkaan ole kemeratuen ehto, mikäli ravinnepuutos on silmin nähtävissä. Lannoitustarvetta voi kuitenkin olla, vaikka puusto olisi oireeton. Helpoiten näytteiden keruu sujuu talvisen harvennuksen yhteydessä kaadetuista valtapuista. ”Vaikkei näkyviä puustosoireita olisikaan kyseisellä hetkellä, kasvu saattaa olla puolet tai kolmasosa siitä, mitä se parhaimmillaan voisi olla”, kertoo vanhempi tutkija Mikko Moilanen Metsäntutkimuslaitokselta. Tällöin puut ovat siirtäneet vararavintoaineita tulevan kasvun tarpeisiin silmuihin ja uusimpiin neulasiin. Välimatkaa ojaan tulisi olla vähintään kolmisen metriä. NRO 21 TIIA PUUKILA, teksti HEIKKI KIURU, piirrokset M ännyn edellisen vuoden neulasten päät kellertävät
Näyte latvuksen yläosasta. 2 Kerää neulasnäytteet lokamaaliskuussa. Ainoastaan fosfori on hidasliukoista ja täysmääräisesti käytettävissä vasta muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta. Ne auttavat tulosten analysoinnissa.. Ota neulasnäytteet vallitsevan latvuskerroksen puista eri puolilta kuviota. Kevään alussa levitetty lannoite korjaa ravinnetasapainon kuluvan kasvukauden aikana. 3 Leikkaa ylimmistä oksista yhdestä kahteen oksankärkeä puun eteläpuolelta. NRO 21 Vinkit neulasanalyysiin 1 Mikäli puusto ei kasva odotusten mukaan tai neulasissa näkyy oireita, selvitä mahdolliset puutostilat neulasanalyysin avulla. Kaliumin ja fosforin puutteen voi korjata joko tuhkatai rautaa sisältävällä kalium-fosfori-lannoitteella. Tuhkan hyvä puoli on, että sitä voi levittää myös talviaikaan. Neulasoireet häviävät kesän kuluessa, ja seuraavana vuonna lannoitus näkyy jo pituusja läpimitan kasvussa. 4 Helpoiten näytteenotto sujuu harvennushakkuun yhteydessä tuoreista hakkuutähteistä. MARRASKUUTA 2014 . Näytteistä tulee kerätä vähintään 6–8 valtapuusta eri puolilta metsikkökuviota. Mikäli neulasanalyysin tulokset osoittavat ravinnepuutoksen, on terveyslannoitus paikallaan. METSÄSTÄ 15 6. Liitä mukaan taustatietoja näytemetsiköstä. Ota näytteeseen mukaan vain uusin neulasvuosikerta. Leikkaa yhdestä kahteen oksankärkeä latvuksen ylimmästä kolmanneksesta puun eteläpuolelta. Lannoitteiden vaikutus kestää kymmenen, jopa kaksikymmentä vuotta. Typen ja boorin puutokseen löytyy omat tuotteensa. Neulasnäytteeseen otetaan mukaan vain uusin neulasvuosikerta. Pakkaa ja postita neulasnäytteet paperipussissa. Käsittele näytteitä käsineet kädessä. Uusimmat neulaset talteen. Lannoituksesta nopea apu Valitse edustava puu. Pakkaa paperipussiin. Fosforin tätäkin pidempään. Niiden tulisi edustaa kooltaan ja kasvatustiheydeltään kuvion keskivertovaltapuuta
Heikkinen on ollut kokoamassa Arkkitehtuurimuseossa parhaillaan esillä olevaa näyttelyä, joka tiivistää puurakentamisen viime vuosien saavutukset. Suomeen kaivataan projektilähtöistä tuotantotapaa. Puurakenteen etu on se, että siinä on puun tuntua. Yksi tehdas on jo Kuhmossa.” Puunkäytön etuja ei Heikkisen mukaan hyödynnetä esimerkiksi työpaikkojen sisätiloissa niin hyvin kuin olisi mahdollista. Puuteollisuudelle on haaste, ettei lasketa heti rukkasia käsistä, jos jokin suunniteltu puurakennus ei sovikaan juuri omaan tuotantoon.” Puun työstöä nimittäin oppii eniten tekemällä. Se imee itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä kuivalla ilmalla. ”Ainoana ongelmana on se, että äänieristys on liian hyvä. Lopullinen muoto on saatu aikaan ulkoja sisäpintoihin kiinnitetyillä lehtikuusipaanuilla ja haapapäreillä. Ei tiedetä, mitä naapuri puuhailee”, Heikkinen naurahtaa. NRO 21 Suomessa pelättiin vuosisatojen ajan puurakennuksia tulipalojen vuoksi. Puurakentamista on kehitetty Suomessa aktiivisesti viimeisen 20 vuoden ajan, sillä myös valtiovalta on ryhtynyt tukemaan puuhankkeita entisen puutalojen syttymisherkkyyteen kohdistuneen pelon sijaan. Puuarkkitehtuurin paluu on kuitenkin alkanut. Betonielementtejä korvaamaan tarkoitettujen ristiinliimattujen puulevyjen eli CLT-levyjen nousukiito auttaa puurakentamista jo kohti asuinkerrostaloja. MARRASKUUTA 2014 . Yli alkuhaasteista Puuarkkitehtuurilla on Suomessa valoisat näkymät. Näin rakennuskustannukset eivät nousseet yli keskimääräisen. ”LUOVUUDEN KAUTTA SAADAAN PARHAIMMILLAAN HYVÄÄ HALVALLA.” VALTTERI SKYTTÄ ”Y ksi puun mahdollisuuksista on se, että siitä pystyy rakentamaan hyvin monella tavalla. CLT-levyistä tehtyjen tilaelementtien avulla puusta voidaan rakentaa asuntoja teollisella tuotannolla tehdasoloissa. ”Myös puurakentamisessa pitää tehdä monimuotoisia rakennuksia. Arkkitehdin ja insinöörin yhteistyöstä syntyi persoonalliselta näyttävä talo, jonka runko on tehty peruselementeistä. METSÄSTÄ 16 6. ”Toimistorakennukset ovat eräs mielikohteistani. Sisätiloihin lisää puuta Puurakennuksissa yksi asunto on oma yksikkönsä. Puun perusominaisuudet ovat samat työstetään puuta sitten tietokoneella tai satoja vuosia vanhoilla menetelmillä”, sanoo Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen. Puurakentamisen noususta ovat pitäneet myös uusien puutalojen asukkaat. Elementtirakennus on nopeaa, ja nopeus tarkoittaa talonrakennuksessa kuivana pysymistä. K u v a : T u o m a s U u sh e im o. ”Nyt alkaa olla CLT-levyissä riittävää kysyntää niin, että Suomeenkin voisi perustaa levytehtaita. Puu on miellyttävä materiaali työympäristössä. Puu on myös aina lämmin pinta verrattuna kiveen.” P U U TA B E T O N IN T IL A L L E 4. Professorin mukaan puuarkkitehtuurissakin hienoimman lopputuloksen tuo osaaminen ja kekseliäisyys. ”Luovuuden kautta saadaan parhaimmillaan hyvää halvalla.” Yksi esimerkki suomalaisesta kekseliäisyydestä on arkkitehtuurinäyttelyssä esillä oleva kotilon muotoon rakennettu puutalo. Puurakennuksissa ostetaan parhaimmillaan myös tunnelmaa ja juurevuutta
Massiivisen hirren vastapainona on viileä design. Katossa ja ulkoseinissä on 50 000 tervattua haapapaanua. Puukuokka-kerrostalot tehdään ristiinliimatuista puulevyistä eli CLT-levyistä. Kärsämäelle rakennettu paanukirkko siirsi perinteisten hirsija puurakentajien taitoja nuoremmille sukupolville. Kirkon sydän on hirsikehikko, jolle on tehty takki paanuista. Kuva: Marko Huttunen Kuva: Jussi Tiainen Kuva: Mika Huisman Kuva: Kai Kuusisto Kuva: Jussi Tiainen Kuva: Marko Huttunen Kuva: Mikko Auerniitty ja OOPEAA. Pintakäsittelemättömät laudat harmaantuvat luonnostaan ja sulautuvat kallioympäristöön. METSÄMUSEO LUSTO 1994 Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki Punkaharjulla sijaitsevan Suomen metsämuseon rakentaminen käynnisti puurakentamisen esiinmarssin 1990-luvulla. Rakennuksen yhtä päätyä koristaa lasien välissä oleva puuveistos. CLT-levyt valmistetaan Itävallassa, levyistä valmistettavat tilaelementit tehdään Stora Enson Hartolan tehtaalla. 3. Massiivipuuta olevaan hirteen on sitoutunut puun kasvun myötä runsaasti hiiltä. /puupalkinto 1. Neljästä sakarasta koostuvan rakennuksen puuosiin on käytetty kuusta, mäntyä ja koivua. Rakennus ottaa tilansa.” Tällä aukeamalla esitellyt puurakennukset ovat Vuosirenkaita 1994–2014 -puuarkkitehtuurinäyttelyn pääkohteita. Sisäseinät on verhoiltu tervaleppälankuilla, julkisivu on tehty taivutetuista kuusirimoista. Rakenteet on suunniteltu eristämään ääntä. Pitkän terassin kärjestä aukeaa merimaisema, mutta kiilamaiset seinät tuovat yksityisyyttä ja tuulensuojaa. LILJA-KAPPELI 2005 (1.) Vesa Oiva Ouluun valmistuneessa kappelissa pääosassa ovat isot vanerielementit. Rakennuksen malli on toiminut esikuvana monille myöhemmille puurakennuksille, joissa on hyödynnetty samaa betonin ja puuverhouksien yhdistelmää. HILJAISUUDEN KAPPELI 2012 (4.) arkkitehtitoimisto K2S Helsingin Kampissa sijaitseva kappeli osoittaa, kuinka pienikin rakennus voi olla suuri kaupunkiympäristössä. 2. 6. Lusto koostuu betonirungosta, joka on verhottu puulla. Vuoden 2014 Puupalkinto-ehdokkaita voi äänestää osoitteessa www.woodarchitecture.. Pekka Heikkinen: ”Laatua matalilla kustannuksilla.” PUUKUOKKA-KERROSTALOT 2014–2015 (6.) Anssi Lassila ja OOPEAA Jyväskylään on määrä valmistua marraskuussa Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo. MARRASKUUTA 2014 . 7. Pekka Heikkinen: ”Kokoaan suurempi merkitys. METSÄSTÄ 17 6. vuotta kehitystä KYLY-SAUNA 2009 (3.) Avanto Arkkitehdit Mäntyhirsistä rakennettu sauna on massiivipuurakennelma eli puuosat ovat täyttä puuta. NRO 21 VILLA MECKLIN 2008 (5.) arkkitehtitoimisto HuttunenLipasti-Pakkanen Velkuan saariston loma-asunto on tehty edullisista puumateriaaleista. KÄRSÄMÄEN PAANUKIRKKO 2004 (7.) Anssi Lassila Ulkonäkö 2000-luvulta – menetelmät ja työkalut 1700-luvulta. Kaarevassa muodossa ja puiden työstämisessä on käytetty apuna tietokonemallinnusta. Näyttely on esillä Arkkitehtuurimuseossa 25.1.2015 asti. Rakennuksen vanerinen harjakatto jatkuu maahan asti ja muodostaa samalla kappelin seinät. Puulajeista pääosassa ovat koivu ja mänty. Puupinnoilla on parannettu rakennuksen akustisia ominaisuuksia. Kerrostalon yksi asunto koostuu kahdesta puuelementista. Hirret on liitetty yhteen tapeilla, joten saunan voi halutessaan purkaa ja koota. 4. 5. Pekka Heikkinen: ”Persoonallista mutta kannattavilla tuotantomenetelmillä.” SAAMELAISKULTTURIKESKUS SAJOS 2012 (2.) HALO-arkkitehdit Betonirunkoinen, puulla verhoiltu kulttuurikeskus suunniteltiin kunnioittamaan ympäröivää Lapin luontoa ja saamelaiskulttuuria
Isoon varastoon voi tehdä keskeytyksettä paljon puuta”, sanoo Lehtinen. kä puunkuivatusauma. M E T S Ä N O M I STA JA. Lisäksi Lehtisellä on uudempi traktori klapien lastausta varten. ”LAPPILAINEN KOIVU ON SITKEÄÄ JA USEIN KIEROAKIN.” Viimeinen erä Jouni Lehtisen tämän vuoden polttopuuta valmistui kesällä tehdyistä kuitupuista. Lapin koivulle oma terä Lehtisellä on muutaman vuoden vanha Palax 90 -klapintekokone. Isoon aumaan tehdään perusklapi eli 33-senttinen koivupuu. NRO 21 Varastokentällä on lisäksi pienemmissä pinoissa tai kuormalavapaketeissa 25ja 50-senttisiä koivuklapeja sekä sekapuuta. Kentän reunassa on klapien kuivatusta varten kolmisen metriä leveä ja noin 50 metriä pitHarrastajasta yrittäjäksi Hyvälaatuinen klapi käy kaupaksi ja asiakkaat pysyvät uskollisina laatupuun toimittajalle, rovaniemeläisyrittäjä tietää. Jouni Lehtinen on kehitellyt oman teräratkaisun puun halkaisuun. Siihen mahtuu klapeja 5–6 metrin korkeudelta, yhteensä 700–800 heittokuutiometriä kerrallaan. Nimellä on omat nettisivut, joilta löytyvät hinnastot ja luettelo tarjolla olevista polttopuulaaduista. Lehtisen polttopuubisnes alkoi kymmenkunta vuotta sitten, ensin vähän harrastuksena mutta sittemmin toiminta on laajentunut niin, että Lehtinen on Rovaniemen suurimpia klapiyritäjiä. Polttopuuksi soveltuisi Lehtisen mukaan monelle asiakkaalle parhaiten 30-senttinen klapi, mutta perinteisestä metrin halon pätkimisestä kolmeen osaan on vakiomitaksi jäänyt 33 senttiä. METSÄSTÄ 18 6. Puutavaran katkaisu tapahtuu kovapalateräisellä sirkkelillä. ”Klapien tekoon menee useampi kuukausi aikaa, joten sen pitää olla tehokasta. MARRASKUUTA 2014 . ”Kun kuivatusvarasto on aukealla ja tuulisella paikalla, puu myös kuivuu nopeasti ja hyvin”, Lehtinen kertoo. Käyttövoiman kone saa vanhasta maataloustraktorista. Lehtisen toiminimi on Jounin klapi. Rovaniemi HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat L aadukasta ja kuivaa klapia tarjoamalla yrittäminen kannattaa, rovaniemeläinen klapiyrittäjä Jouni Lehtinen uskoo. Yrityksen puutavaralanssi tai lappilaisittain ranttee sijaitsee Rovaniemen lähellä, Lehtisen vanhempien metsäpalstalta vuokratulla tontilla. Vuosittainen toimitettu klapimäärä on jo yli tuhat heittokuutiometriä. Lehtinen tekee pääosan puusta keväällä, jolloin se on kuivaa heinäkuussa. Terä kaipaa teroitusta ehkä kerran vuodessa, eikä teräketjuöljyjen kanssa tarvitse puuhastella
Klapiksi jalostettava koivu ja sekapuu ostetaan kuitenkin ulkopuolisilta. Ainakin se on totta, että Ruotsissa yritetään Suomea enemmän vakuuttaa puuntuottajille, että panostus hyvään taimija siemenmateriaaliin kannattaa. Lisäksi oksien paksuus suhteessa läpimittaan on saatu pienenemään. Puut ovat jalostuskelpoisia kasveja siinä kuin ruis, ohra, vehnä ja kaura. Kun ennen ostettiin 2–3 heittokuution eriä, nyt tavallinen toimitusmäärä on 4–5 heittokuutiota. Metsäpuolella puiden systemaattinen jalostus aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla. Jouni Lehtisen apuna polttopuuhommissa on myös vaimo Sini Lehtinen. Ongelmaa voisi vähentää lisäämällä työntövoimaa, mutta se taas hidastaa koneen työskentelyvauhtia. Viime vuosina männyn taimitarhakylvöstä on testatun tai alustavasti testatun siemenen osuus ollut runsas puolet. Puiden kuljetukseen Lehtisellä on järeä kehikolla varustettu peräkärry. Lehtisen asiakkaat ovat pääosin rovaniemeKun polttopuuvarasto on aukealla ja tuulisella paikalla, puut kuivuvat nopeasti. MARRASKUUTA 2014 . Nykyisin into on hiipunut. Missä muualla rahalle saa parempaa vastinetta. Ongelma on, ettei jalostuksen tuloksia ole onnistuttu viemään hyvin käytännön tasolle. Männyllä on oksat saatu aiempaa enemmän vaakasuoraan sahamiesten iloksi. Elokuu paras toimitusaika Elokuu olisi Lehtisen mukaan polttopuiden paras toimitusaika. Vuosittain puun ostajia on 300–400. Perinnöllisyys toimii myös metsässä Syksyn kuva hybridihaapakokeista. Asiakaskin voi todeta kuivan puun helposti: ne kilisevät sopivasti, kun kuorman kippaa pihamaalle.” Lehtiselle on tulossa traktorin kauhaan punnituslaite, jonka avulla heittokuutionkin saa mitattua tarkasti. Terien pitää olla riittävästi porrastettuna, jotta halkaistavat klapit eivät jumiudu terään”, hän kertoo. Siellä on selkeästi panostettu siihen, että tulevaisuuden puut olisivat parempia kuin nykyiset. Kuusella osuus on ollut noin 15–30 prosenttia. Lyhimmän kasvukauden lajike keskellä. Käytäntö on ollut valmis hyödyntämään tuloksia. Vahinko. Moni asiakas tosin jättää puiden oston syksyn loskakeleille. Lehtinen maksaa noin kaksi euroa koivukuitupuun hintatason päälle sopivan suorasta ja järeästä koivusta, jos sitä on metsänomistajilta tarjolla. Tarkka vertailu on vaikeaa, koska myös Ruotsissa kuusen kukkiminen siemenviljelmillä on arvoituksien arvoitus. Suomen nihkeys edistää metsänjalostusta tehokkaasti eroaa maailmanlaajuisesta trendistä. Parin viime vuoden aikana ongelmana on ollut puun saatavuus. Sopiva määrä on vähintään nuppitai rekkakuormallinen. ”Sen olen lisäksi pannut merkille, että nyt keskivertoasiakas ostaa hieman enemmän puuta kuin aiemmin. Olisiko meillä tästä jotakin opittavaa, vaikka eri kouluttajat vaikuttavat keskittyvän levittämään jatkuvan kasvatuksen ilosanomaa?. ”Lappilainen koivu on sitkeää ja usein kieroakin. Tuloksia vain joudutaan odottamaan kauemmin, ja myös jalostus on monessa suhteessa vaikeampaa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jalostetun materiaalin käyttö on edullista. Vähintään yhtä tärkeää on ollut viljelyvarmuuden paraneminen. Polttopuun kysyntä on ollut tasaisessa kasvussa. Jos jalostushyöty on 15–20 prosenttia, ylimääräisen puukuution tuottaminen jalostuksen avulla maksaa alle euron. METSÄSTÄ 19 6. Lajikkeista voi puhua vain harvoin. NRO 21 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Levyillä kuorman voi jakaa kahteen osaan. Etelä-Amerikan puuviljelmien menestys johtuu vain osittain suotuisista kasvuolosuhteista ja hyvästä puulajien valinnasta. PA L STA L L A Sopiva kirittäjä Suomelle on Ruotsi. ”Ohuesta puusta on hidasta tehdä klapeja. Enää ei olla yhtä pahasti syyssäiden armoilla kuin isoisän aikaan. Taudinkestävyyttä on pystytty edistämään ja kasvuaikaa lyhentämään merkittävästi. Verkosta löytyy esimerkiksi palvelu www.kunskapdirekt.se/plantval. Hyviä selityksiä heikkoon jalostetun materiaalin käyttöön on kyllä kuultu. Klapikoneen hydraulihalkojan teräratkaisun Lehtinen on itse kehitellyt. ”Nyt syksyllä puuta on tosin tullut saataville jo sopiva määrä, lieneekö koivukuitupuun kysyntä tehtailla vähentynyt.” Puuta ovat Lehtiselle toimittaneet pääasiassa energiapuun ostajat ja sahat. Puu tulee eri toimittajilta Lehtisellä on yhdessä vaimon ja lasten kanssa parisataa hehtaaria omaakin metsää. läisiä omakotitalon omistajia. Siihen mahtuu puuta seitsemän heittokuutiometriä. ”Pyrin siihen että myymäni puu on kuivaa, sen kosteusprosentti saa olla enintään 20. Se mahdollistaisi puulämmityksen hinnan vertaamisen sähkön hintaan. Kun puun kuivuusprosentti on tiedossa, jatkossa polttopuuta olisi mahdollista myydä kilowatteina. Innostus ja tulevaisuudenusko olivat suurimmillaan 1960-luvulla ehkä lumovoimaisten jalostuksen edistäjien ansiosta. Esimerkiksi kuusella jalostetun materiaalin käyttö on Ruotsissa kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Terän virittelyllä halkaisu on saatu sujuvaksi ja nopeaksi. Suurempi merkitys on ollut sillä, että lajikkeita on kehitetty määrätietoisesti modernein menetelmin. ”Oman metsän puut ei riittäisi tämänlaajuiseen jalostukseen, koivua on metsissä sekapuuna melko vähän”, Lehtinen kertoo. Rovaniemelle rakennetaan koko ajan uusia omakotitaloja, joissa puuta voidaan polttaa. Paljolti taustalla on pohjoisamerikkalainen osaaminen, jota on ryhdytty soveltamaan käytännön mittakaavassa. Kone katkoo ja halkoo läpimitaltaan 25-senttisen puun samassa ajassa kuin ranteenvahvuisenkin, mutta klapia tulee paljon enemmän. Etenkin suoraa ja sopivan järeää koivua ei ole ollut riittävästi saatavilla. Jo nyt hyviä tuloksia Nykyisin jalostetut taimet kasvavat selvästi paremmin kuin maatiaistaimet eron ollessa puulajista riippuen vähintään kymmenen prosenttia. Osuudet ovat luvattoman alhaisia. Nykyaikaisessa peltoviljelyssä olosuhteisiin sopivan lajikkeen valinta kuuluu ilman muuta käytännön ammattitaitoon. Jouni Lehtisen apuna polttopuuhommissa on usein myös aviopuoliso Sini Lehtinen, joka käyttää tarvittaessa klapintekokonetta ja hoitelee paperitöitä. Suomessa on enemmän kiinnostuttu runoilemaan metsämystiikasta. Lapin koivusta ei aina synny klapeja helpolla. Viljanviljelyssä sato on pystytty jalostuksella moninkertaistamaan vanhoihin maatiaislajikkeisiin verrattuna. Sieltä saa tietoa, millaista metsänviljelymateriaalia suositellaan eri uudistusaloille ja mitä maksaa, jos ei käytetä hyväksi jalostuksen mahdollisuuksia. Jää kuitenkin epäilemään, ettei kaikkea mahdollista ole tehty asian parantamiseksi
”Esimerkiksi Ruotsissa yrittäjät suosivat pykälää suurempia koneita kuin meillä. ”Näin yrittäjä säästää polttoainekuluja 7 000 euroa vuodessa”, Ettemo arvioi. Koneissa on Stage 4 Final -päästönormit täyttävät moottorit. Tuotanto alkaa keväällä ja toimitukset asiakkaille ensi kesänä. Metsäkoneiden koko kasvussa Komatsu Forestin Suomen viestintäpäällikkö Antero Siuron mukaan Suomessa uutuusmallistoa aletaan esitellä Kerralla koko värisuora Komatsu Forest uudisti koko hakkuukonemallistonsa ketterästä harvennuskoneesta superjäreään harvesteriin. Kaikissa koneissa on sama, entistä viihtyisämpi ja tilavampi ohjaamo. Enemmän tehoa, vähemmän löpöä Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty kuljettajan työympäristöön. Moottorit valmistetaan Accon omistamassa Linnavuoren moottoritehtaassa Nokialla. Suomeen tätä mallia tuskin tuodaan.” Komatsun pienin, 901-malli on hakkuukoneiden keskisarjaa. FA K TA. Urea hajottaa typpioksidit hiilidioksidiksi ja ammoniakiksi. Niistä merkittävin on kolmen hydraulipumpun järjestelmä, joka jakaa tehon tarvetta kuormituksen mukaan. Sen omistus on vaihtunut lukuisia kertoja. ”Niitä myydään vain muutamia kymmeniä vuodessa.” Moottorit tulevat Suomesta Komatsu Forest on omaa sukuaan Valmet Metsäkoneet. Tämän kokoluokan koneiden menekki on maailmanlaajuisesti noin kolmesataa vuodessa. Viimeksi pörssiyhtiö Kone myi metsäkonetuotannon japanilaiselle Komatsulle, joka valmistaa koneet Ruotsin Uumajassa. Vaikka Valmet-brändistä onkin jäljellä vain väri, suuri osa osista tulee edelleen Suomesta. Komatsu 901 » Paino 16 850 kg » Leveys 276 cm (650 mm renkaat) » Moottorin teho 150 kW–850 Nm » Nosturin ulottuvuus 10-11 metriä Komatsu 911 » Paino 17 600 kg » Leveys 273 cm ( 600 mm renkain) » Moottorin teho 170 kW/950 Nm » Nosturin ulottuvuus 8,7–11 metriä Komatsu 931 » Paino 19 600 kg » Leveys 273 cm (600 mm renkain) » Moottorin teho 185 kW, 1100 Nm » Nosturin ulottuvuus 8,7–11 metriä Komatsu 951 » Paino 23 600 kg » Leveys 306 cm (710 mm renkain) » Moottori 6-sylinterinen Accodiesel » Teho 210 kW/1200 Nm » Nosturin ulottuvuus 8,5/10,3 m Komatsu 931 on tarkoitettu ensisijaisesti päätehakkuille. Koneiden tuottavuus on kasvanut edellisestä mallisarjasta. Tästä huolimatta polttoaineen kulutus on alentunut 15 prosenttia. Mallistoon kuuluvat harvennusmetsien ketterä hakkuukone 901, jokametsän hakkuukone Komatsu 911, päätehakkuille tarkoitettu Komatsu 931 sekä markkinoiden järeimpiin lukeutuva pyöräharvesteri Komatsu 951. NRO 21 ensi vuoden alkupuolella. Niitä myydään vuosittain – kaikki valmistajat ja markkinat huomioon ottaen – noin 600 konetta. Tuskin koskaan konevalmistaja on kerralla uudistanut ja esitellyt yhdellä kertaa koko mallistoaan. Typpioksidipäästöt puhdistetaan ruiskuttamalla pakokaasun sekaan urealiuosta. Siuro kertoo, että isojen metsäkoneiden, esimerkiksi Komatsun 911ja 931-mallien kysyntä on vahvistumassa. ”Tämä on uuden aikakauden alku”, hehkuttaa Komatsu Forestin tuotepäällikkö Tobias Ettemo. Koko malliston kehittäminen onnistui, koska koneiden tekniset ratkaisut ovat samankaltaisia ja niissä käytetään samoja komponentteja”, kertoo Komatsun Ruotsin markkinointijohtaja Peter Hasselryd. MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat U umajassa tehtiin pari viikkoa sitten historiaa. Entistä kehittyneemmän moottorin lisäksi koneiden polttoaineen kulutusta on alennettu ja tuottavuutta parannettu monin teknisin ratkaisuin. MARRASKUUTA 2014 . Tätä pienempien hakkuukoneiden markkinat ovat Siuron mukaan taantuneet vähäisiksi. ”Suunnittelu aloitettiin kolme vuotta sitten. ”Dieselmoottorien typpioksidipäästöt ovat 1990-luvun lopulta alentuneet 97 prosenttia”, Ettemo kertoo. Komatsu pani koko hakkuukonemallistonsa uusiksi. METSÄSTÄ 20 6. Ohjaamot puolestaan tekee Rautaruukki ja renkaat Nokia Renkaat. Raskaimman sarjan hakkuukoneiden, kuten Komatsu 951:n, kysyntä on lievästi kasvussa
Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6b61! Sunnuntai 9.11. 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Jussi Collin 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Eero Sala 14.00-17.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi Lauantai 8.11. Olen Metsälehden kestotilaaja. 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-13.00 Metsäeväät, metsässä voi syödä hyvin, Leena Juurikkala-Ketola 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen 14.00-15.00 Kysy metsätilan sukupolven vaihdoksesta, Pirjo Havia 15.00-16.00 Metsämieli, hyvinvointia metsästä, Sirpa Arvonen Osasto 6b61. Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Perjantai 7.11. 10.00-12.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 10.00-12.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Tiia Puukila 11.30-13.00 Uudet metsänhoitosuositukset, vinkkejä hyvään metsänhoitoon, Kalle Vanhatalo, Tapio 13.00-15.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 13.00-15.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Liina Kjellberg 14.30-16.00 Metsänkasvatus, uudet menetelmät ja kannattavuus, Saija Huuskonen, Metla Metsäkustannus on mukana Metsämessuilla Helsingissä 7.-9.11.2014 Tule tapaamaan metsäalan asiantuntijoita sekä antamaan palautetta ja juttuvinkkejä Metsälehden toimittajille. Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja
Multi Metellä korjattiin kokeilun aikana noin 40 kuutiometriä kolmimetristä koivukuitua savolaisessa mäkimaastossa. Multi Meten saa lyhyemmällä kuormainpuomilla ilman perävetoa 6 hevosvoiman moottorilla, ja myös 13 hevosen moottori on tarjolla. Peruutusta varten tarvitaan pienet pultit molempiin napoihin. Oma vipu löytyy telin siirrolle sekä molemmille tukijaloille. Peräkärryn vinssi toimii hydraulisesti ja on erittäin tehokas ja nopea, joskus jopa vaarallisen nopea. ”ISOTKIN PÖLLIT NOUSIVAT VAIVATTA KYYTIIN JA KUORMAN PURKU SUJUI NOPEASTI.” Multi Mette XLT-5 4wd » Moottori Briggs&Stratton Vanguard » Ulottuvuus 4,2 m » Hydraulinen vinssi ja peräveto » Valmistaja Ihan Uus Oy » Hinta varustuksen mukaan noin 14 000 euroa » www.ihan-uus.net Multi Mette on toimiva mönkijäkuormain hankintahakkuiden puunajoon. MARRASKUUTA 2014 . Kuormaimen käyttöön oli kohtalaisen helppo totutella. Säätövaraa on noin 70 senttiä. Se toimi kokeilun ajan moitteetta. Kuormaimessa oli riittävästi tehoja, isotkin pöllit nousivat vaivatta kyytiin ja kuorman purku sujui nopeasti. Kääntyvä venttiilipöytä Multi Meten kuormainvivusto vaatii hieman totuttelua. Vinssi toimii kaukosäätimellä, joka on nykyiseen tyyliin niin pieni, että sitä on käytettävä paljain käsin. Aisapaino on silloin lähes olematon. Peräkärry on pääosin tehty kotimaassa. NRO 21 HANNU JAUHIAINEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuvat M ulti Mette on mukavanoloinen mönkijän kuormainperäkärry. Multi Metten vinssi on tehokas ja toimii kaukosäätimellä. Letkujen paikkaa vaihtamalla suuntaa on helppo muuttaa. Vapaakytkin helpottaa ajoa maastossa, jossa on välillä helpompia osuuksia. Peräveto toimii pyörien välissä olevilla hydraulimoottoreilla. Voimaakin on sen verran kuin tämänkaltaisista järjestelmistä yleensä saa irti. le omalla vivulla, ja se toimii pyörien välissä olevien hydraulimoottorien avulla. Tyhjällä kuormalla ajettaessa teli on sisäänvedettynä. Paria hydrauliletkua piti kerran kiristää. Perävetojärjestelmä osoittautui käytännön metsätöissä varsin toimivaksi. KOKEILTUA Multi Metten venttiilipöydän voi ajon ajaksi kääntää taka-asentoon. Tässä on ensin omat haasteensa, etenkin kolmimetrisiä puita on laitettava kyytiin niin että päät eivät ulotu etusermiin. Multi Mette-kuormainjärjestelmän on kehitellyt joensuulainen Matti Räsänen. Toimiva peräveto Peräkärryn peräveto kytketään päälMonipuolisesti mönkijäkuormaajalla Multi Mette on kotimainen vaihtoehto mönkijän kuormainperäkärryksi. Siinä on monta pientä erikoisuutta, joita muissa järjestelmissä ei ole: hydraulinen telinsiirto ja hydraulimoottoreilla toimiva perävaunun neliveto sekä hydraulijärjestelmän paineenalennin. Kuormainperäkärryn vetokoneena oli muutaman vuoden vanha Polaris 700 EFI. METSÄSTÄ 22 6. Kolme moottorivaihtoehtoa Kokeiltavana olleen kuormaimen voimanlähteenä oli 10 hevosvoiman tehoinen Briggs&Strattonin Vanguard-polttomoottori. Multi Metessä on erikoinen jousikevennys, joka nostaa takimmaiset pyörät kokonaan ilmaan, kun teli vedetään lyhimmilleen. Kun peräkärryn teliä siirretään eteenpäin, mönkijän perä nousee ylös. Veto kytkeytyy pois vauhdin kasvaessa riittävän suureksi. Peräveto toimii silloin myös eteen, mutta neliveto on aina päällä. Tukijalat ovat jämäkät, eikä kärry huoju niiden varassa. Lisäksi vivut on hydrauliselle perävedolle sekä vinssille. FA K TA. Kuormain toimi puun korjuussa hyvin, eikä mitään ongelmia ilmennyt. Pari kertaa maahan painunut tukijalka takertui juurakon alle. Hydraulisen telinsiirron avulla voidaan tasapainottaa peräkärryä. Kuormaimen jatketta liikutellaan omalla vivulla, samoin kouran käyttöä. Kun peräkärry on tyhjänä normaaliasennossa, mönkijän takajousitus on painunut lähes pohjaan. Peruutusta varten vetokytkin on kytkettävä pois kahdella napoihin kierrettävällä pultilla, jotka estävät navan ulkopuolisen kehän pyörimisen. Järeä Polaris sopii hyvin kuormainperäkärryn vetoon, koska siinä tarvitaan tehoja. Nelivedon erikoisuus on se, että kun vauhti ylittää 3 km/h, veto kytkeytyy pois. Kahdella päävivulla ohjataan puomia ja kouran kääntöä. Ennen kuormausta teliä siirretään taaksepäin ja puut kuormataan siten, että peräkärry on tasapainossa. Venttiilipöydän voi noustaa ylös ajon ajaksi. Kun peräkärry irrotetaan mönkijästä, venttiilipöytä on helppo nostaa mönkijän takatarikalta kuormaimen mukana tulevan kytkentäpuomin avulla. Kouran sulkija toimi työntöliikkeellä, mikä tuntui vaikealta omaksua. Peräveto päällä voi siten ajaa helpommassa paikassa nopeammalla vauhdilla ja veto ottaa taas päälle, kun vauhti laskee nelivetonopeuteen
Runkolukusarjan avulla voidaan laskea puuston tukkiosuus puulajeittain. Sen perusteella saadaan kuvion tarkka kantoraha-arvo. Ostajia varmasti kiinnostaa palstojen todellinen puumäärä”, Kivimäki huomauttaa. Sen jälkeen sovellus ladataan puhelimeen. 23 6. Tarvittaessa tulkintaa tarkennetaan ihmissilmällä. Ensi vuoden aikana sovellukseen lisätään harvennusmallit. JUSSI COLLIN Kädenvääntö EU-jäsenyydestä hallitsi vuoden 1994 metsäpoliittista keskustelua Metsälehdessäkin. Kivimäki ja hänen yhtiökumppaninsa Timo Rouvinen työskentelivät aiemmin Nokian matkapuhelinten tuotekehittelijöinä. ”Kuvat siirtyvät palvelimeen, jossa ne tulkitaan konenäön avulla. Muuten puustotiedot lasketaan hehtaarikohtaisina. -palvelusta tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä”, Kivimäki selvittää. Metsanmyynti.. ”Aluksi suhtauduin jäsenyyteen myönteisesti. Metsanmyynti.. Metsikkökuviolta kuvia on otettava 5–10. Edellytyksenä kuitenkin oli, että maatiloille turvataan tasavertainen toimeentulo Tanskan ja Keski-Euroopan kanssa. MARRASKUUTA 2014 . EU-jäsenyys ja rahajärjestelmä Emuun sitoutuminen veisivät mahdollisuuden itsenäiseen rahapolitiikkaan. Ne kertovat, kuinka monta eri läpimittaluokkiin kuuluvaa puuta hehtaarilla on. Käytännössä se ei ole tarpeen. Samalla käyttäjä voi liittää siihen vanhan metsäsuunnitelman kuviotietoineen. -sovelluksen on laatinut tamperelainen Trestima Oy, joka toi viime vuonna markkinoille vastaavan, ammattilaisille tarkoitetun sovelluksen. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. MTK muistutti myös, ettei vientiteollisuus ole selvinnyt ilman leväperäistä talouspolitiikkaa paikanneita devalvaatioita. Teollisuuden mukaan vapaan kaupan lisäksi jäsenyyden puolesta puhui myös ulkomaisen pääoman saanti sekä mahdollisuus vaikuttaa unionia koskevien päätösten tekoon. Sen perusteella sovellus hakee Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastosta kyseisen alueen uusimmat kantohinnat”, Kivimäki selvittää. Kun näin ei käynyt, oli päätöksen tekeminen helppoa”, Antero Aho Reisijärveltä perusteli ei-kantaansa lehdessä. Maaseutua uhkaava autioituminen nähtiin kuitenkin suuremmaksi ongelmaksi. NRO 21 Kännykkä laskee kantorahat UUTINEN VUONNA 1 9 9 4 METSÄSTÄ Juu vai ei. ”Kun rahapolitiikan käyttömahdollisuudet sidotaan, jää joustovaraa vain palkkoihin, työllisyyteen ja kantohintoihin. ”Vanhoja kuviotietoja voidaan ladata Metsaan.. Toisaalta myytävät metsätilat maksavat usein satoja tuhansia euroja. Aivan halpaa lysti ei ole: kymmenen hehtaarin käyttöoikeus maksaa ilman arvonlisäveroa 66 euroa. Näin mitatun kuvion puustotiedot siirtyvät metsänhoitoyhdistyksen myytäväksi tai suoraan puun ostajille”, Kivimäki paljastaa. Sovelluksen käytöstä maksetaan hehtaarien mukaan. ”Puiden pituudet voidaan mitata erikseen. Ammattilaissovelluksesta tehtiin perusmetsänomistajan versio. Tällöin sovellus laskee puustotiedot kuvioittain. Se toimii Androidja Windows-puhelimissa. Ei ole vaikea arvata, mitkä joustaisivat eniten”, MTK:n toiminnanjohtaja Markku Nevala summasi. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat METSÄNOMISTAJILLE tarkoitettu uutuussovellus tekee älypuhelimesta ammattimaisen tarkan metsänmittauslaitteen. esitellään tänään alkavilla Metsämessuilla Helsingissä. ”Metsäsuunnitelma maksaa jopa 20 euroa hehtaarilta. ”Samalla sovellukseen lisätään myy-toiminto. MTK:n vastustuksen taustalla oli ennen muuta huoli maataloudesta. Laskenta-algoritmimme määrittää pituudet muiden puustotunnusten perusteella riittävän tarkasti.” Lisäksi sovellus tuottaa eri puulajien runkolukusarjat. ”OSTAJIA VARMASTI KIINNOSTAA PALSTOJEN TODELLINEN PUUMÄÄRÄ.” Simo Kivimäki työskenteli ennen Nokian matkapuhelinten tuotekehittelijänä.. EU:n ulkopuolella meitä lyötäisiin kuin vierasta sikaa, metsäteollisuus perusteli myönteistä EU-kantaansa Metsälehdessä syyskuussa 1994. Niiden avulla voidaan laskea harvennuksessa korjattavan puuston kantoraha-arvo. Metsänmittaussovellus toimii Androidja Windows-puhelimissa. Puustotiedot palautuvat puhelimeen noin minuutissa”, selvittää toimitusjohtaja Simo Kivimäki. ”Puhelimen paikannin määrittää metsän sijainnin. Tosiaikainen arvo puustolle Sovellus tuottaa metsäsuunnitelmista tutut puustotunnukset, mutta tarkemmin kuin metsäsuunnittelussa keskimäärin. Puustotunnukset tulkitaan matkapuhelimella otetuista kuvista. MTK:ssa maatalouden kanta ratkaisi, vaikka järjestössä myönnettiin, että unionin ulkopuolelle jääminen saattaisi tuottaa metsäteollisuudelle pulmia. Jo hyvissä ajoin ennen syksyn kansanäänestystä asetelmat olivat selkiytyneet: teollisuus puolsi jäsenyyttä ja tuottajajärjestö MTK vastusti. -sivustolla. Ensiesittely Metsämessuilla Sovelluksen käyttäjäksi kirjaudutaan Metsanmyynti.. Sadalta hehtaarilta hinta on 540 euroa, siis 5,4 euroa hehtaarilta
Läheinen sukulainen männynjuurikääpä toimii toisella tavoin. Vai olisiko mahdollista velvoittaa urakoitsija korjaamaan jälkensä. Kesämökkitontiltani kaadetaan saarihakkuun yhteydessä puustoa. Puunostaja on lupautunut kaatamaan puita myös pihapiiristä. Kysyjän antamien tietojen perusteella en osaa antaa suoraa vastausta siihen, pitäisikö koivut kaataa juuri nyt. Iso haara voi huonolla tuurilla aiheuttaa jopa henkilövahinkoja. Kun puu kasvaa ja haarassa oleva massa lisääntyy, aiheuttavat haarat tuulisella säällä haarautumiskohtaan yhä voimakkaampaa liikettä ja kuoren vaurioita. Koneurakoitsijat pitäisi ohjeistaa tekemään mätästykset oikein ja ajokaluston koko ja paino pitäisi valita maaston kantavuuden mukaan. MARRASKUUTA 2014 . Kuusen juurikääpä lahottaa puun kuollutta ydinosaa sekä rungossa että juurissa, mutta puu estää erittämillään torjunta-aineilla sientä valtaamasta rungon elävää pintaosaa. Luonnossa vastaus on vielä erilainen riippuen siitä, tarkasteleeko kysymystä yksilön vai koko populaation kannalta. Eikä myöhemmin marjastajan tai sienestäjän ole siellä helppo liikkua kun aikaisemmin tasainen maasto on muuttunut kulkukelvottomaksi. M E T S Ä N KÄT KÖ I S S Ä LU K I JA LTA LU K I JA KYSY M YS Metsätalouden koneellistuminen on tuonut tehokkuutta sekä puun korjuuseen että metsän uudistamiseen. Torjunta onnistuu useimmiten niin hyvin, ettei sieni pääse runkoon – mutta puu kuolee, kun pihka tukkii nesteitä latvuksen ja juuriston välillä kuljettavan solukon! Tyvitervastaudin nimellä on hyvät perusteet. 24 P I L K K E I T Ä 6. Puu voi olla aivan terveen näköinen, vaikka laho olisi jo noussut rungon sisällä metrien korkeuteen. Vanhempien puiden kohdalla olisi arvioitava niiden kunto. Takavuosien suurten metsäaurojen muokkaamat kuunmaisemat ovat ehkä historiaa, mutta nykyistenkin työkoneiden jäljissä on usein toivomisen varaa. Lukija Helsingistä Terve haarauma lehtipuussa ei aiheuta vaaraa ympäristölleen, vaan sitä voi pitää jopa koristeellisena. Kun on kyse pihapuista, miten tulee suhtautua koivuihin, joissa on haaroja tai poikaoksia. Ja kun vuoden tai parin kuluttua taimikkoa lähtee perkaamaan, näissä vatukon, heinikon ja horsman peittämissä montuissa saattaa käydä hullusti – perkaaja voi kaatua ja jopa taittaa jalkansa. Uusimpien tutkimusten mukaan juurikäävät ovat rouskujen ja haperoiden sukulaisia. Jos maa-aines on hiekkaa tai hiesua, ei taimi sellaisella kummulla kuivana kesänä menesty. Osa männyistä jopa pystyy pitämään männynjuurikäävän kurissa niin, että se muodostaa sienijuuren ja hankkii humuksessa olevaa ainesta hajottamalla ravintoa männylle! Ystävä vai vihollinen. Kirjoittaja kuvasi raskaan ajokoneen pehmeään maahan jättämät jäljet. JAAKKO PURO Vaaralliset kuopat Luonnossa – sen paremmin kuin ihmisten keskenkään – ei aina ole itsestään selvää, kuka on ystävä ja kuka vihollinen. Jos kääpiä esiintyy tai jos koivujen yleiskunto on muuten heikko, kannattaa harkita puiden kaatamista. Niin kuin nyt puuta lahottavat sienet: koko luontoa ajatellen ne ovat hyväntekijöitä, jotka nopeuttavat ravinteiden kiertoa, mutta lahottajien kanssa kamppaileva puu ei varmaan loistaan ystävänä pitäisi! Hyvän esimerkin ongelman monimutkaisuudesta tarjoavat juurikäävät, jotka metsätaloudessa lasketaan pahimpien tuholaisten joukkoon. Juurikääpien itiöemät ovat tavallisesti piilossa juurten alapinnalla. Haarat ja poikaoksat tosin syntyvät koivulla yleensä latvan vaurioitumisen seurauksena, joten on mahdollista että samassa yhteydessä koivun solukkoon pääsee jokin lahottajasieni. Vanhempien pihapuiden kunto kannattaa tarkistaa ja kaataa puita tarvittaessa.. Etenkin kääpien esiintymistä haarautumiskohdissa ja yleisemminkin rungossa on syytä tarkastella. JARKKO HANTULA metsäpatologian professori, Metla Onko poikaoksasta haittaa. Raskaiden ajokoneiden jättämät jäljet pehmeään maapohjaan ovat kamalia (ks. Tässä on metsäneuvojilla näytön paikka. kuva) ja mätästysten seurauksena syntyneet kuopat vaarallisia. Juurikäävillä on läheinen yhteys suomalaisen metsän varsinaisiin hyväntekijöihin, juurisieniin, joiden ansiosta puut menestyvät ankarassa ilmastossamme. Siitä taudin nimi maannousema. Konekannan kasvaminen on saanut aikaan myös työn jälkeä, johon ei aina voi olla tyytyväinen. Se tappaa mäntyjen hienointa juuristoa ja leviää kohti runkoa. Suuri kuusenjuurikäävän itiöemä on kasvanut tiepenkassa osittain paljastuneeseen juureen. Istutusohjeiden mukaan mätäs tulee kääntää ylösalaisin samaan kohtaan, josta se on nostettu (kääntömätästys) niin, että 30–40 senttiä kivennäismaata jää istutettavan taimen ympärille ja juuret pääsevät tuoreeseen humukseen. Uudet taudinaiheuttajat saattavat vaurioiden kautta päästä kuoren läpi ja voittaessaan puun fysiologiset puolustusreaktiot ryhtyä lahottamaan puuainesta. Mitä pitäisi tehdä. Miten herkästi sellaisten puiden kunto huononee. Mänty puolustautuu erittämällä pihkaa niin, että se kyllästää tyven solukot. Kannattaisiko ne kaataa. Ainakin raivaussahan kanssa tällaisessa maastossa on vaarallista työskennellä. Kuopan pohjasta kummulle saattaa olla toista metriä. Kai näin monesti tehdäänkin ja oman yhtymän metsässä on tehty, mutta usein näkee raskaalla telakoneella tehtyjä mätästysalueita, joissa suurella kauhalla on kaivettu puoli kuutiota maata ja nostettu se kuopan reunalle. Tällaisen lahon seurauksena haaran lujuus kovia tuulia vastaan heikkenee ja lopulta kokonainen haara saattaa romahtaa. NRO 21 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Tällaiset romahdukset vaativat kuitenkin pitkälle edenneen lahon, jonka aiheuttaja useimmiten näkyy ulospäin itiöemien (kääpien) kasvuna ja muutenkin puun heikkenevänä ilmiasuna. Ektomykoritsaa eli pintasienijuurta muodostavat sienet – rouskut, haperot, tatit, valmuskat ja muut – ovatkin ilmeisesti kehittyneet lahottajista, jotka puu on käännyttänyt hyökkääjistä rengeikseen. Kuvassa näkyvä puu on isokokoinen, mutta jos joukossa on myös nuoria ja kaikin puolin terveitä puita, en näe syytä niiden kaatamiselle
Viime vuoden 46 100 ketun saalis on viiden vuoden seurantajakson alhaisin. Pienpedoille lisääntymisrauha Mäyrien ja kettujen kesämetsästys on nyt kokonaan kielletty. Mäyrän lisääntymisaika on kuitenkin lavea, ja joskus poikasia on havaittu jo helmikuussa. PILKKEITÄ 25 6. Saalis oli seurantajakson alhaisin. Niinpä se sai asetuksessa aavistuksen kettua suopeamman kohtelun. ja kettu 15.4.-31.7 paitsi Lapissa toukokuun alusta alkaen. Vieraslajeina pidettyjen minkin ja supikoiran rauhoitusstatus säilyi samana kuin ketulla ja mäyrällä tähän asti: ”vain naaras kesällä”. Metsästäjähän ei voi varmuudella tietää, mitä eläimiä maan alla milloinkin piilottelee ja onko niillä kenties poikasia. Tähän asti vain pennulliset naaraat olivat rauhoitettuja. Minkkiä ja supikoiraa kun on pidetty pahimman luokan riistarosvoina. Mäyrien kevätpyyntiä on vältelty jo aiemmin Eniten murhetta mäyränpyynnissä on aiheuttanut luolakoirametsästys. Toisaalta ketun rauhoitusajan pidentymisen uumoillaan petraavan pentutuottoa, koska uroskettu avustaa naarasta pentujen hoitamisessa. Metsästysvuonna 2013 mäyrän sai saaliikseen 5 000 metsästäjää. ”Loogisuuden nimissä puuttuvat lajit tultaneen täydentämään listalle myöhemmin. ”Se olisi vaikeuttanut supikoirien luolapyyntiä maaliskuussa, joka on erittäin tehokasta ja tärkeää riistanhoitotyötä. ”Mäyrän varhennetulle rauhoitusajalle oli biologisesti vankat perustelut, mutta ketulla rauhoitusajan alkua lykättiin kaksi viikkoa ja Lapissa kuukausi alun perin esitetystä”, kertoo asetusluonnoksen valmisteluun osallistunut Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskuksesta. Pyytäjiä on sittenkin vähänlaisesti”, Hokkanen sanoo. Hän ei kuitenkaan olisi pitänyt järkevänä päätöksenä mäyrän metsästyskauden rajoittamista esimerkiksi syys-helmikuuksi – jahtiaikaan, jota on väläytelty usein. Varsinkin mäyrän rauhoitusajan pidentämistä on vaadittu julkisuudessa jo kauan. Ministeriö on ilmeisesti lähtenyt liikkeelle kaikista ajankohtaisimmilla pienpedoilla ja jättänyt vieraslajit minkin ja supikoiran toistaiseksi sivuun”, Vartiainen epäilee. Eettiset ongelmat alkavat, jos jahti kohdistuu keväällä pienpetojen pentupesiin. Kettujenkin metsästys pentuaikaan on ollut perinteisesti vähäistä. ”Valtaosa tuntemistani luolakoiraharrastajista on noudattanut jo aiemmin herrasmiessopimusta, jonka mukaan mäyrän metsästys maan alta lopetetaan helmikuuhun. Mielestäni koiran laskeminen poikaspesään on eettisesti tuomittavaa”, tunnettu luolakoirametsästäjä ja riistasuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskuksesta sanoo jämäkästi omista ja jahtikavereidensa pelisäännöistä. Niiden luulisi koskettavan yhtälailla kotoperäisiä kuin vieraslajeja. Maan alla työskentelevä koira taas ei lakeja lue ja lajeja tunnista. Myös supikoiralle ja minkille lisääntymisrauha. NRO 21 JERE MALINEN, teksti ja kuvat M arraskuun alussa voimaan astunut metsästysasetuksen muutos kieltää jatkossa tyystin kettujen ja mäyrien metsästyksen poikasaikana. Joissakin hiekkapesissä käytävät saattavat mutkitella 10 metrin syvyydessä, ylikin. R I I STA Maanalainen luolakoirametsästys on tehokasta riistanhoitoa. Ketun (kuvassa) ja mäyrän kesämetsästyksen kieltävä asetusmuutos astui voimaan marraskuun alussa.. Mäyrät asuvat usein hankalissa kalliopesissä, eikä niistä otuksia edes pyydetä. Asetusmuutos kattavasta lisääntymisrauhasta koskee vain kotimaisia pienpetoja. MARRASKUUTA 2014 . Elävänä pyytävästä loukusta mäyrän voi aina vapauttaa, mutta pesäluolastolta kevättalvella koirilla metsästettäessä koko pesue tuhoutuu. Mäyriähän tulee siinä touhussa joskus väkisinkin sivusaaliina.” Kettupentueet pärjäävät paremmin Mäyräsaalis on vaihdellut viiden viime vuoden aikana 8 600–14 000 yksilön välillä. Myös ketunpyyntimäärät ovat olleet laskussa. ”Mäyräkanta kyllä kestää tuollaiset pyyntimäärät. Syynä saattavat olla heikommat myyrävuodet, jotka ovat rokottaneet kettukantaa. Jos näin tapahtuu, se tullee nostattamaan metsästäjien keskuudessa vilkasta vastarintaa. Mäyrä on nyt rauhoitettu 1.4.–31.7. Tähän asti vain lajien pennulliset naaraat olivat rauhoitettuja 1.5.-31.7. Maaja metsätalousministeriö on perustellut rauhoitusajan pidennystä ennen muuta eläinsuojelullisilla näkökohdilla. Nekin jäävät metsämiehiltä koluamatta. Mäyrä synnyttää poikaset tavallisesti huhtikuussa, kettu toukokuussa
Puut ovat eläneet kaksi maailmansotaa. Siellä myös sahataan arvokasta viulupuuta. Tästä voi seurata, että kohdealueelle suunnitellaan mahdollisimman paljon ojanperkausta. yhteisö, jonka tarkoituksena on maatilatalouden tai metsätalouden harjoittaminen. mom.). Sekä hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa että lakiluonnoksessa puhutaan ekologisista tuista (2. Zanetti työskentelee yhteisön taimitarhalla. Suunnittelukorvauksille tulisikin laatia uudet perusteet, jotka kannustaisivat tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun ja työn toteutukseen. Halvin sahatavara maksaa 120 euroa kuutiometriltä ja paras laatu 800 euroa. Siellä kasvaneista kuusista parhaat jalostetaan soittimiksi lähiseudun verstailla. Pääsääntöisesti rahoituslain mukainen tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle, joksi ymmärretään mm. Tämä tuottaa vaikeuksia jopa ammattilaisille (erityisesti Ija II-turvekangastyypit). Herää kysymys, onko ’ekologinen tuki’ lainkaan suomen kieltä. Turhia kustannuksia Lakiesityksessä ja sen perusteluissa on hyvin vähän mainintoja suunnittelupalkkioiden tasoista. ca Communità di Fiemme -yhteisöä 1100-luvulta lähtien. Taimia tarvitaan lähinnä tuhojen korjaamiseen, sillä nykyään metsät uudistetaan pääasiassa luontaisesti. Kriteerien ja raja-arvojen oikeellisuutta voidaan tosin arvioida vasta, kun tarkennuksia sisältävät asetukset on säädetty. Laatu vaihtelee, mutta yli 120-vuotiaat tukit ovat järeitä. Nykyään esimerkiksi kunnostusojitussuunnittelun palkkiot ja tuet perustuvat kaivettaviin ojametrimääriin. Laatu näkyy myös hinnassa. Tavaraa saa sekä PEFCettä FSC-leimalla. Vaarana on, että ojia perataan turhaan eli todellista tarvetta enemmän. Val di Fiemmen saha oli Italiassa ensimmäinen, jolle serti. Tänä syksynä niitä on riittänyt. Metsät ovat aina kuuluneet laakson asukkaille. mom.) ei voida pitää onnistuneena, ja se on ristiriidassa edellisen pykälän kanssa, jonka sanamuodosta voidaan päätellä metsällä tarkoitettavan maapohjan ja puuston muodostamaa kokonaisuutta. ”Sirpaleita löytyy päivittäin”, kertoo Ilario Cavada. Toisaalta lakiesitys lisää byrokratiaa, kankeuttaa tietyiltä osin käytännön toimenpiteiden toteutusta sekä lisää metsänomistajan omaa vastuuta omaisuudestaan. Yhteishankkeiden edistäminen on neuvonnallinen haaste – se ei voi olla itse tarkoitus. Miksi yhteismetsään suhtaudutaan myönteisemmin kuin yhden maanomistajan suurehkoon metsälöön. Pyrkimys suunnitelmallisuuden edistämiseen on kannatettavaa erityistä suunnittelua vaativien työlajien osalta. Metsätien tekemisessä tuen saajana on tosin tiekunta. Esimerkkinä näistä ovat tilanteet, joissa haihduttavan puuston määrä on riittävä ylläpitämään suotuisat kuivatusolosuhteet kasvupaikalla, vaikka ojasto olisikin teknisesti huonossa kunnossa. Yhteismetsä Dolomiiteilla Italian Val di Fiemmessä ei vain hiihdetä. Mikäli ison metsätilan omistaja voisi saada tämän lain mukaista tukea, avautuisivat myös nämä tiet virkistyskäyttöön maksutta määräajaksi (40 §, 3. Lakiluonnoksen epäonnistunut sanavalinta tarkoittanee yksinkertaisesti sitä, että lakia sovelletaan mainituissa metsätalouden maaluokissa. Käsitteellistä hapuilua Metsän määrittelyä metsämaaksi, kitumaaksi, joutomaaksi tai muuksi metsätalousmaaksi (2 §, 4. Positiivista ovat myös vaatimukset suunnitelman tekijän ammattitaidosta. ”LAKITEKSTIN TULISI OLLA YKSISELITTEISESTI YMMÄRRETTÄVÄÄ.” A S I A N T U N T I J O I LTA ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuvat METSÄLEHDEN lukijamatkalaiset mittailevat komeita kuusenrunkoja sahalla Fiemmen laaksossa. Suunnittelukorvausten perustana voisi ehkä olla pinta-alaperusteinen laskentamalli. 1085/2013, 2 §) olla saman. Huippulaatua sahan tukkisumassa on vähän. Samalla tuettavien työla jien määrä vähenee. Lakitekstin tulisi olla yksiselitteisesti ymmärrettävää ja vakiintuneesta kielen käytöstä poikkeavat ilmaisut tulisi erikseen määritellä! Lakiluonnos jakaa tuettavat työlajit niiden suunnittelun ja toteutuksen vaativuuden suhteen kahteen kategoriaan, joista vaativammat (terveyslannoitus, suometsän hoito, metsätien tekeminen ja metsäluonnon hoitohanke) edellyttävät metsäkeskuksen hyväksymää toteuttamissuunnitelmaa. Soveltamisalan tulisi sekä tässä että uudessa metsälaissa (vrt. JUHANI PÄIVÄNEN emeritusprofessori SAKARI SARKKOLA dosentti Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella HALLITUS on antanut esityksensä (HE 138/2014) eduskunnalle kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi (kemera). Metsätien tekemiseen myönnettävän tuen edellytyksenä on – kuten muissakin erityistä ammattitaitoa edellyttävissä hankkeissa – metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. Tämän voidaan katsoa olevan ristiriidassa metsäenergian käytön edistämispyrkimysten kanssa, vaikka EU-määräykset saattavatkin aiheuttaa rajoitteita tukipolitiikalle. Ehkäpä maaja metsätalousvaliokunta tai metsäasioista kiinnostunut kansanedustaja voisi vielä vaikuttaa säädettävänä olevaan lakiin, jotta sen tuleva soveltaminen olisi helppoa ja yksiselitteistä. Yksi tuhannesta Kaikkein arvokkainta puuta saadaan ylhäältä vuoristosta. NRO 21 kukselle tehdyn, hyväksyttävän toteutusilmoituksen perusteella (9 §). MARRASKUUTA 2014 . Tämä vaatimus on hallituksen esityksessä riittämättömästi perusteltu ja asettaa maanomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. ”Tuhannesta puusta yksi on viulupuu”, kuvaa Ilario Cavada. Tämä taas aiheuttaa turhia kustannuksia metsänomistajalle ja yhteiskunnalle sekä mahdollisesti myös enemmän haitallisia ympäristövaikutuksia. Alueen noin 18 000 asukkaalla on oikeus kerätä metsistä poltto. puuta ilmaiseksi ja ostaa lautoja sahalta alennettuun hintaan. Suomalaisiin tekee vaikutuksen tukkien lajittelu ja sahaus. Vähemmän vaativille työlajeille (taimikon varhaishoito, nuorenmetsän hoito ja juurikäävän torjunta) voidaan tukea osoittaa metsäkesKemeraesityksessä hyvää ja huonoa Hallituksen esitys selkeyttää tukimenettelyä mutta lisää byrokratiaa ja on osin ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Lakiehdotus selkeyttää tukimenettelyä, minkä lisäksi se pyrkii sopeuttamaan toimintoja uuden metsälain vaatimuksien mukaisiksi. luvun otsikko). Meikäläinen metsäkuusi kasvaa Pohjois-Italiassa komeisiin mittoihin. He omistavat myös sahan. Niistä kuuluisimmat sijaitsevat Antonio Stradivarin kotikaupungissa Cremonassa parin sadan kilometrin päässä. Mikä siis estää tuen myöntämisen hankkeelle, jossa tie sijaitsee vain yhden maanomistajan mailla, jos metsätiestön kehittämiskriteerit muutoin täyttyvät. Suunnitelmavelvoite lisää merkittävästi toimijoiden tarvetta hallita ojitusalueiden rajakasvupaikkatyypit. Puunkorjuu jyrkiltä rinteiltä on kallista. ”20 minuuttia ja kori oli täynnä kantarelleja!” kertoo Elizabetta Zanetti. Kylien edustajat kokoontuvat päättämään metsien käytöstä komeaan kivitaloon, joka on palvellut Magni. Siten on viimeinen hetki pohtia, tulivatko laajalla lausuntokierroksella annetut kommentit riittävästi huomioonotetuiksi lakitekstiä viimeisteltäessä. Toteutukseen suunnattujen tukien perusteet ovat yksiselitteisemmät. kaatit myönnettiin. mom.). Nyt on viimeinen hetki keskustella hallituksen esityksen sisällöstä. Onko tämä sopusoinnussa metsätilojen tilakoon kasvattamistavoitteiden kanssa. Ojaston kunnostukseen suunnatun tuen myöntämisen edellytyksenä mainitaan joukko vähimmäisvaatimuksia, jotka alueen tulee täyttää ja joiden kuvaukset tullaan asetuksella tarkentamaan. Esimerkkinä mainittu turvekangastyyppien entistä tarkempi jaottelu on kuitenkin osoittautunut sekä ravinnetaloudellisesti että puuntuotoksellisesti niin merkittäväksi asiaksi, että se on syytä ottaa huomioon myös säännöksissä. Entä tilanteet, joissa vaatimukset täyttyvät, mutta kunnostustarvetta ei silti ole. Ehdotuksia suometsien hoidon tukien suuntaamisesta kasvupaikkaperusteisesti voidaan periaatteessa pitää tarkoituksenmukaisina. Viulupuu saa kuivua vähintään vuoden, kertoo Ilario Cavada. Näistä esimerkiksi pystykarsinnan merkityksen voidaan katsoa olevan vähäinen, mutta etenkin energiatukien loppumisella tulee olemaan suuri merkitys. Esimerkiksi suometsän hoidon onnistunut toteutussuunnittelu vaatii metsänhoidon ja puunkorjuun tietämyksen lisäksi monipuolista ekologis-teknistä asiantuntemusta kasvilajistosta, kasvupaikkatyypeistä, kuivatustekniikasta, hydrologiasta ja vesiensuojelutekniikoista. Raaka-aine hyödynnetään tarkkaan. PILKKEITÄ 26 6. Hän työskentelee metsäasiantuntijana Val di Fiemmen metsiä hallinnoivassa organisaatiossa, joka muistuttaa suomalaista yhteismetsää. Tarkkaan ottaen tiekunta ei kuitenkaan harjoita metsätaloutta, vaan rakentaa ja ylläpitää metsätietä! Tuen myöntämisen edellytys on, että metsätiehanke toteutetaan yhteishankkeena (17 §, 4. Myös sieniä kyläläiset saavat kerätä vapaasti, toisin kuin Italiassa yleensä
Selkeät ohjeet valokuvineen opastavat kättä varmalla otteella vaihe vaiheelta. Kaiken lähtökohta on materiaalin tuntemus. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Hinta 39 €. Kirja kokoaa yhteen suosittujen Puusta tehtyja Veistotöitä-kirjojen parhaat ohjeet ja sisältää myös uusia ohjeita. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. Puutyöt pärekorista pistoaitaan Markus Tuormaa Puutyöt on puukäsitöitä harrastavan aarre arkku. Se sisältää käsityöohjeita ja runsaasti tietoa erilaisista työstötavoista, työvälineistä sekä puutyöperinteestä. Hinta 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Lujasta, taivutusta kestävästä koivusta tulee hyvä kirvesvarsi, ja toisaalta karvaalta maistuvasta tuomesta ei ole kauhaksi. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottori sahojen tiedot. Hinta 32 € Moottorisaha sata vuotta Suomessa Mikko Riikilä Kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Hautala on valinnut kirjaan yhden valo kuvan jokaiselta valokuvaus vuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta saha mallia. Sahat saapuivat Suomen saloille jo vuonna 1915, mutta ne yleistyivät vasta useiden teknisten innovaatioiden jälkeen 1950-luvulla. Lahjakauteen Metsän poika Hannu Hautala Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man
Toivottavasti uusi Luonnonvarakeskus mahdollistaa näidenkin asioiden selvittämisen. Koska juurikäävän torjuntaa tarvitaan. Laulujoutsen ei enää välttämättä muuta Lapin suolammille vaan pysähtyy pesimään jo Etelä-Suomen järville. Mummin vaatimuksesta jouduttiin myös ryytimaa kasvihuoneen ja omenatarhan väliltä aitaamaan hanhipoikueen syötyä kertaalleen jo kesäkuun puoliväliin mennessä herne-, papuja tillikylvökset. Voidaanko sanoa, millaisen pakkaskauden tai lumitilanteen jälkeen on turvallista hakata kuusikkoa, kun sää on jälleen lämmennyt ja mahdollinen lumi sulanut. Ryhmittely on ymmärrettävä varsin väljäksi. 3) Onko tässä suhteessa tärkeää vuorokauden keskilämpö vai vuorokauden alimmainen lämpötila. Omia työpaikkojaan virkamiesparat yrittävät siinä varmaankin turvata. , Helsinki 2014. Avustukset nostavat vain samassa suhteessa kunnostuksen kuluja. JUSSI KETTUNEN Tämänhetkinen käsitys on, että juurikäävän torjuntatarve vähenee nopeasti lämpötilan pudotessa viiden asteen alapuolelle. NRO 21 PALVELUKSEEN HALUTAAN K I R JAT LU K I JA LTA LU K I JA KYSY M YS KIITOKSET hyvästä jutusta ”Metsätie kuntoon tarpeiden mukaan” (Metsälehti 19/2014). Arvosteluraadin nuorempi jäsen (Toivo, 4 vuotta) olisi mieluusti painellut yksi kerrallaan kaikkien lintujen kuvat kuullakseen ja oppiakseen äänet. JYRKI HÄRKÖNEN Suonenjoki Turhaan ylijäreitä teitä Pertti Koskimies: Lasten lintukirja – Laulava kirja. Onko kuitenkin nykyisin niin, että maksetaan mielummin 50–60 prosenttia ylihintaa tien kunnostuksesta Otsolle ennen kuin ruvetaan talkoilla tai ihan oikeilla hinnoilla muuten vaan puuhaamaan tien kunnostusta. Suurimmalta osalta metsäteitä keretään kyllä ajamaan puut pois talvella tai kuivimman kesän aikaan. Perustellaan tiekunnan isännille, että saa niin ja niin paljon avustusta tien peruskunnostukseen. Edellä mainittujen tietojen puute on kyllä hyvin tutkijoiden tiedossa, mutta asiaa ei ole toistaiseksi ehditty korjata resurssipulan takia. PILKKEITÄ 28 6. Valitettavasti kunnollista tutkimustietoa ei kuitenkaan ole seuraavista asioista. LAPSILLE tarkoitettu laulava lintukirja soveltaa nykytekniikkaa, jossa painettu tietokirja tarjoaa korkeatasoisten valokuvien ja lyhyiden esittelytekstien lisäksi myös ääniesimerkkejä. Työnjohto ja ”suunnittelu” maksavat älyttömästi. Sitä vastoin jäi epäselväksi, miten ääninäytteen antajat oli valittu. Lukuja kuuntelupiirimme päätteli, että tekniikka oli rajoittanut äänimäärien taltiointia. Monesti metsätie on paremmassa kunnossa kuin vierellä kulkeva valtion tie. Kids.. Torjunta-aineiden käyttö on hieman hankalaa pienissä hankintahakkaissa. Usein tiestä saataisiin hyvä ihan pelkällä maalaisjärjellä. Kun metsäkeskuksesta tuli Otso, niin ehjän korjaaminen tuntuu vaan lisääntyvän. Se taas voi jopa lisätä metsätienkäyttöä. Tiestä tehdään aivan älyttöman ylijäreä. Jokaisesta tiekunnasta löytyy varmasti osakas joka tajuaa mihinpäin vesi virtaa ja millaista mursketta tie tarvitsee. 1) Kuinka pitkä ajanjakso itiötuotannon loppumiseen riittää, pysäyttääkö itiötuotannon esimerkiksi yksi lokakuinen pakkasyö vai tarvitaanko useampia. 2) Kuinka nopeasti tällaisen pakkasyön jälkeen itiötuotanto käynnistyy, vai käynnistyykö ollenkaan. Pojanpojan herkkä korva pääsee auttamaan isoisää korkeiden äänten erottelussa. Äänitehostein esitellyistä vieraslajeista molemmat raatilaiset suhtautuivat kielteisimmin kaLinnut ja niiden äänet tutuiksi nadanhanheen: eteläsuomalaisen kesäpaikkamme loivan hiekkarannan vesiraja, joka aiemmin oli lasten mieluisinta kahluuja leikkipaikkaa, on jouduttu verkkoaitaamaan yli kahden kuukauden ajaksi, jotta hanhipari ei poikasineen – pahimmillaan seitsemän kappaletta – nousisi rannalle kakkimaan. JUHANI PÄIVÄNEN Suometsätieteen emeritusprofessori TOIVO PÄIVÄNEN edellisen pojanpoika Sanotaan, että havupuun hakkuissa juurikääväntorjunta-aineita on käytettävä syksyisin isänpäivään asti. 18 sivua + 30 linnunääntä. MARRASKUUTA 2014 . Syksyissä on kuitenkin eroja ja välillä voi olla koviakin pakkasjaksoja ja sitten taas lämpenee. Kirjaa tullaan varmasti käyttämään lintujen ja niiden äänien tunnistamista opeteltaessa. JARKKO HANTULA Metsäpatologian professori Metsäntutkimuslaitos. Esimerkiksi lintulajit, joiden kannat ovat viimevuosikymmeninä runsastuneet, eivät välttämättä pysyttele kirjan luokittelemissa ympäristöissä. Esiteltyjä lintulajeja on noin sata, joista ääninäytteen pääsee antamaan 30. Valkoposkihanhi valtaa pesimäpaikoikseen Suomenlahden saaria ja laidunnukseensa kaupunkien puistoja Helsingin musiikkitalon ja Kiasman välistä viheriötä myöten. Kirja esittelee linnut elinpiirien mukaan ryhmiteltyinä kuva-aukeamina: pihapiiri, pellot, rannat, saaristo, kosteikot, havumetsät, lehtimetsät, suot ja tunturit. Siten ei valitettavasti ole mahdollista antaa kovin tarkkaa vastausta esitettyyn kysymykseen. Hinta 24 euroa. Jäämme odottamaan seuraavaa kesää
0400 391 054 Metsäpalsta, Perho, Kirvesmäki 61,72 ha. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. Kokonaispuusto n. Pohjoisemmalle palstalle hiljattain tehty kunnostusojitus ja penkkatie talvikäyttöön. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta (vähintään metsätalousinsinööri tai vastaava) sekä hyviä ATK-taitoja. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa LOUNAMETSÄ Mhy Lounametsä toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. Rak.oik. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. UPM Bonvesta metsätila,www.bonvesta.fi Hp. 1650 m 3 . 050 464 6500. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Pääasiassa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kok.puusto n.7541m 3 . 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 60 km, Joensuuhun n. UPM Bonvesta-metsätila. 25.500–34.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄNEUVOJAA toimimaan Kivijärven kunnan alueella. Hp. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Mäntyvaltainen kokonaispuusto 13 850 m³. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa kahdentoista kunnan alueella. Määräala, jossa kaksi pientä lampea, Kokkolampi ja Riihilampi. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. Kokonaispuusto on n. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Juuan Petrovaarassa Saarijärven rannalla. 2 palstasta muodostuva metsäkiinteistö Punkaharjun keskustaajaman tuntumassa, Kauvonniemen alueella, Vanhatien varrella. 35 km. nyt vain 125.000 € / tarjous Metsäpalsta, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. Etelärannan määräalatonttien pa:t n. 90 m (ei rantarak.oikeutta). UPM Bonvesta-metsätila. 633.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 50 ja liikevaihtomme on noin 14 milj. 20.210 m 3 , eli n.151 m 3 /ha. Kokonaispuusto n. Hakemuksia ei palauteta. 700 m talvitietä. Lähetykseen merkintä ”Metsäesimies” tai ”Metsäasiantuntija”. 2000 m 3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. Mhy:n liikevaihto on 15 milj. Palstalle kulkuyhteys metsätietä, jonka jatkona n. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 33 065 (LT/13) Lukijoita 138 000 (KMT/13–14) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄPALSTA, Punkaharju, Kauvonniemi 20,47 ha. Erinomaiset tieyhteydet. Rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Hakemukset liitteineen 14.11.2014 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Hakemuksia emme palauta. 22 km, Nurmekseen n. Vuoden viimeisessä arvonnassa voitto meni vantaalaiselle Veli Anttilalle. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Ilpo Pentinpuro p. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Metsänomistajat Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. 295.100 €. 11 ha. 0,64 ha ja 0,43 ha. Päätehakkuuikäistä reilu 10 ha. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Hp. PILKKEITÄ 29 6. Harri Tasanen 0500 560 544 tai metsäpäällikkö Hannu Justen 044 533 8242 PALKINTO Vuoden viimeinen iPad Varpaisjärvelle Kuluvan vuoden aikana olemme arponeet tilaajiemme kesken seitsemän iPad Air -tablettia. Puustoa n. Haemme METSÄSIANTUNTIJOITA ja METSÄESIMIEHIÄ sijoituspaikkoina Paimio, Turku, Mynämäki ja Laitila Metsäasiantuntijan tehtäviin kuuluu metsäpalvelujen tarjoaminen metsänomistajille ja metsäesimiehen tehtäviin kuuluu töiden toteutus yhdessä tiimin jäsenten kanssa. Tiedusteluihin vastaa tj. 75.000€ / tarjous Metsäpalsta, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. 289.600 €. Yhdistyksellä on jäseniä 9500 ja heidän omistamansa metsäpinta-ala 240 000 ha. 450 m, ei rantarak.oikeutta. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Juuan keskustaan n. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 7 km, Varkauteen n. Isot taimikot (T2) erinomaiset, pienten taimikoiden (T1) kehitystä tarkkailtava. METSÄPALSTA, Kuhmo, Juonto 215,3 ha. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Rajoittuu tiehen n:o 904, Kuhmon kaupunkiin n. RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme luonnonkaunista tonttia, joista pohjoisrannan tontti (0,63 ha) lohkottu. 500 m, hyvä tieyhteys. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, kykyä sitoutua, markkinointija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Mh. Metsämaasta n. Rantasalmen keskustasta n. 100 k-m 2 /tontti. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. Ihanteellinen metsätalouden harjoittajalle, joka jaksaa odotella jonkin aikaa isompaa metsätiliä. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keskisuomi. 14 060 m³ Heti hakattavaa puustoa on n. Taimikkovaltainen metsätila Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 1115 m 3 , Pihlajaveden Pitkänpohjanlahden rantaviivaa n. Erittäin runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala. €. Määräala 20 km Sotkamon keskustasta kaakkoon. Reilunkokoinen 2 palstassa oleva metsätila. Puusto n. 3500 m 3 , rantaviivaa n. Metsäenergia-tuntemus luetaan eduksi. 1200 m 3 , Saarijärven rantaviivaa n. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo, Tipasoja 158,5 ha. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 20.11.2014 mennessä osoitteella Mhy Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. MARRASKUUTA 2014 . 45.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Loivia rinnetontteja, järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. 97.000 € METSÄPALSTA, Juuka 29,85 ha. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä p. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Alueelle johtava metsäautotieverkosto huippukunnossa. 09 315 49 803 Eero Sala p. NRO 21 KESKI-SUOMI Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Puustoa n. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 2 560 m³. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Lisätietoja antavat tj. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. 85 km. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 € METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. 24 km. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Onnea voittajalle!. 56.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Lisäksi arvostamme metsäasiantuntijalta markkinahenkisyyttä ja metsäesimieheltä kokemusta puunkorjuusta, puunkuljetuslogistiikasta ja metsänhoitotöiden toteutuksesta. Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 040 554 3857. 80 % varttunutta kasvatusmetsää
Valeakaasia ( Robinia pseudoacacia) ei kuulu varsinaisten akaasiapuiden sukuun. Yhdysvaltojen itäosissa eräs hernekasveihin kuuluva puulaji yltää oikeassakin elämässä sangen korkealle. . Ranskan kuninkaan botanistit, isä ja poika Robin, toivat valeakaasian Ranskaan ja Eurooppaan yli 400 vuotta sitten. Valeakaasia leviää tehokkaasti juurivesojen kautta, josta syystä sitä pidetään muun muassa Etelä-Afrikassa ja Australiassa haitallisena vieraslajina. Valtteri Skytän määräaikaista toimittajuutta on jatkettu helmikuuhun 2016. MARRASKUUTA 2014 . Toisaalta juuri samasta syystä valeakaasiaa istutetaan etenkin eroosioalueille, joista muu kasvillisuus on syystä tai toisesta hävinnyt. Vesa Vuorela, metsänhoitaja, Espoo (ilman vastaanottoa) 70 VUOTTA 18.11. Kiven molekyylirakenne ei kuulemani mukaan mahdollista paperin tekoa, mutta ehkä Paulilla on joku salainen resepti. Valeakaasian puuaines on erittäin kovaa ja kestää lahoamatta jopa sata vuotta. Puusta saadaan mehiläisten kerääminä erityisen makeaa hunajaa, joka voi pysyä juoksevana ja kirkkaana jopa vuosikausia. Sovittaaksemme ilmastosyntimme meidän pitäisi toimia kuten Paulin perhe, jonka kolmivuotias poika osaa kasvattaa kahvinpuruissa siitakesieniä. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Tämän kuultuani aloin pohtia kalojen lisääntymisbiologiaa, joka ei muistini mukaan perustu elävien poikasten synnyttämiseen vaan kutuhommiin. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Kansansadussa tosin Jaakon puumaiset taikapavut kasvoivat pilvien yläpuolelle. Mehiläiset keräävät puusta erityisen makeaa hunajaa.. Puhuttiin Torinossa asiaakin ja suomalaiset saivat paljon huomiota toukokuussa julkaistun Suomen biotalousstrategian ansiosta. Puu menestyy myös ravintoköyhillä kasvualustoilla juuristonsa typpeä sitovien bakteerien avulla. . 21 B, 00100 Helsinki. Otetaanpa esimerkiksi kahvi, jota me skandinaavit, joita Pauli syystä tai toisesta tuntuu erityisesti vihaavan, juomme enemmän kuin missään muualla maailmassa. Puu palaa kohtuullisesti jopa kosteana. lisensiaatti, Venetmäki (lähipiirissä) 17.11. Yleisö oli haltioissaan näistä visioista ja antoi Paulille raikuvat aplodit. Hänen työsuhteensa jatkuu elokuun 2015 loppuun. Tänä päivänä ranskalaiset lisäävät valeakaasian syötäviä kukintoja salaatteihinsa ja amerikkalaiset napostelevat niitä sellaisenaan tai friteerattuina. Timo Kaukonen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon hallituksen varapuheenjohtaja, Joroinen 50 VUOTTA 12.11. . Valeakaasiahunaja saattaisi joidenkin korvissa kuulostaa mahdollisesti yhtä epäilyttävältä kuin valelehmänmaito – jos sellaista olisi. Ajatelkaa nyt, skandinaavit tappavat naaraskalat mädinhimossaan ja näin tuhoavat kalaemon masussa olevat kalanpoikaset. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Heidän istuttamansa valeakaasia on yhä Pariisin vanhin puu. Puuta onkin käytetty erityisesti lujuutta ja kosteudenkestoa vaativissa rakenteissa kaivoksissa ja ratapölkyissä. Suomen eteläisimmissä puutarhoissa sitä tavataan tavallisesti pakkasvaurioista kärsineenä pensaana. Tilaisuuden jälkeen pohdimme suomalaisporukalla, miksi Pauli tuntui erityisesti vihaavan meitä skandinaaveja ja päädyimme olettamukseen, että hänellä on ehkä ollut joskus muinoin tanskalainen tyttöystävä, joka on näyttänyt tälle jalolle soturille kaapin paikan. Kun kivet on käytetty, voidaan tilalle istuttaa bambua, joka ei ole puu vaan ruoho ja jota sen vuoksi voidaan hakata. Valeakaasiaa ei äkkiseltä herneeksi uskoisi. Puun kuori ja lehdet ovat sen sijaan ihmiselle myrkyllisiä. . Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. . Tenho Ronkainen, Metsänhoitoyhdistys Kuusamon valtuuston jäsen, Kuusamo 60 VUOTTA 12.11. Eeva Kurko on aloittanut määräaikaisena asiakaspalvelusihteerinä. 80 VUOTTA 20.11. Skandinaavit syyllistyvät kahvin juonnin ja metsänhakkuun lisäksi myös mädin syöntiin, minkä seurauksena maailman kalakantoja uhkaa sukupuutto. Valeakaasian keväiset kukinnot ovat sangen näyttäviä ja sisältävät runsaasti mesikastetta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Pauli pani kuitenkin vielä paremmaksi ja ilmoitti, että metsiä ei saa hakata, eivätkä varsinkaan skandinaavit saa niitä hakata, koska ne ovat hiilivarasto. Imagoja markkinointisyistä kyseistä hunajalaatua myydään kaupoissa nimellä ”akaasiahunaja”. Eikä siinä vielä kaikki. PILKKEITÄ 30 6. Eläimetkin joutuvat varomaan sen piikikkäitä oksia. malaiselta tekniikan tohtorilta kahden kesken. Pasi Pakkala, maat. Tehokkuutta ja markkinointikikkailua Valeakaasia on nopeakasvuinen ja kuivuudenkestävä. Timo Lehtinen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksen jäsen, Turku 22.11. Paperi, nähkääs, voidaan tehdä kivestä. Kukaan ei kysynyt, kuinka kivestä syntyy paperia paitsi minä, joka kysyin sitä suoItalian puheenjohtajakauden yksi päätapahtumista oli Torinossa lokakuun alussa pidetty biotalouskonferenssi, jonka vetonaulaksi oli kutsuttu maailmankuulu henkilö nimeltään Gunter Pauli. Minulla ei ollut kunnia tuntea tätä herrasmiestä aiemmista yhteyksistä, mutta ei hätää: guuglaamalla hänestä löytyy tietoa vaikka millä mitalla. Omalla kohdallani kiinnostuksen herättivät hänen epätodelliset tarinansa, jotka tuntuivat uppoavan monisatapäiseen yleisöön kuin veitsi sulaan voihin. Valeakaasia on Unkarin eniten istutettu puulaji ja Etelä-Koreassa puulla on ollut merkittävä osuus maan tehokkaissa metsitysprojekteissa. ja metsät. Polttopuuna Puinen hernekasvi ”VALEAKAASIAA ISTUTETAAN ETENKIN EROOSIOALUEILLE.” valeakaasia on paloarvoltaan erinomaista; joidenkin pohjoisamerikkalaisten mukaan maanosan parasta. pallon hiilidioksidipäästöt lievästi sanottuna erikoisilla konsteilla. Tarja Rinta-Hynnilä, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Eteläja Keski-Pohjanmaa, hankesihteeri, Seinäjoki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Sen suurimmat yksilöt ovat Helsingin rautatieaseman kellotornin pituusluokkaa ja puu voi luontaisesti kasvaa vielä yli puolentoista kilometrin korkeudessa pilvikerroksen yläpuolella. NRO 21 Epätodellisia tarinoita Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. . Pauli on yksi niistä lukemattomista tapauksista, jotka ovat ottaneet maailman pelastamisen keppihevosekseen. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat HERNEKASVEISTA tulee helposti mieleen puutarhoissa ja pelloilla kiemurtelevat polvenkorkuiset palkokasvit – harvemmin mitään suurempaa. Isossa salissa sanottiin että olemme edelläkävijöitä ja siitähän me tykkäsimme, koska biotalouden vastuullisiksi edelläkävijöiksi olemme aina halunneetkin. Kahvipurusta voidaan tuottaa myös korkean lisäarvon tuotteita, esimerkiksi huippukalliita pohjallisia, kuten saimme kuulla. Hänellä on oma konsulttiyritys, jonka taivaallisena tavoitteena on nollata maaM E R K K I PÄ I VÄT N I M I T Y K S E T R A KA S PÄ I VÄ K I R JA N U O R T E VA METSÄKUSTANNUS OY Ilpo Jäppinen on nimitetty kustannuspäälliköksi käytännön tietokirjoihin. Päädyin siihen että Pauli oli syöttänyt meille tahallaan melkoista potaskaa. Miksi kenenkään kannattaisi kiinnostua tämän itseriittoisen hahmon ajatuksista ylipäätään. Eteläja Keski-Euroopassakin sen villilupiinia muistuttava nopea leviämiskyky on paikoin aiheuttanut närää
Metsäliiton pitkä taival . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Sinikka Himola, Kemi, Juha Rautio, Laikko ja Jukka Tuohimaa, Patana. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . marraskuuta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. METSÄRISTIKKO 21 Metsäristikko 18, oikea ratkaisu M e ts ä G ro u p. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. MARRASKUUTA 2014 . Näin torjut tuulituhoja . Riistanhoidon mallitila Seuraava Metsälehti ilmestyy 20. PILKKEITÄ 31 6. Mitä karulla suolla voi tehdä. Uusien tehtaiden vaikutus puukauppaan . 09 315 49 840. Puukauppasopimus vuosimallia 1900 . NRO 21 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 20.11. . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”
Metsämessujen uudella Tulevaisuuden tori -alueella esiteltäviä tuotteita ei voi uskoa puuksi, ellei itse näe ja koe. Torilla esitellään mm. klo 9–18, 8.11. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. Avoinna: pe 7.11. OIKEITA KOHTAAMISIA. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille kuin metsän ystävillekin mielenkiintoisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Näytteilleasettajien osastoilla on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. biopolttoaineella kulkeva, puupohjaisia biomateriaaleja hyödyntävä henkilöauto sekä puupohjaisia vaatteita ja kosmetiikkaa. Metsäalan toimijat esittelevät messuilla kävijöille, mihin kaikkeen puuta käytetään nyt ja tulevaisuudessa. la klo 10–18, su 9.11. MENKÄÄ METSÄÄN! 7.–9.11.2014 Messukeskus Helsinki www.helsinginmetsamessut.fi Liput helposti verkkokaupasta /shop messukeskus.com