X X X X X X X X X X X X X METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. MARRASKUUTA 2015 • NRO 21 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Riista ja metsästys näkyvät Teemu Peltosen metsänhoidossa. ›› sivut 12–13 Puukauppa: Energiapuun tie vie Naantaliin ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Teroitukseen apua ›› sivu 22 Ku va Se pp o Sa m ul i. Sivut 20–21 Kopissa arki unohtuu Uutinen: Otson kehitys takkuaa ›› sivut 2–3 Ajankohtaista: Nouseeko tukin alamitta
Se aiotaan yhtiöittää osakeyhtiöksi, jonka väliaikainen omistaja olisi valtio. Toinen epäselvä asia on pääomittaminen, eli kuinka paljon valtio on valmis panemaan rahaa Otson taseeseen. Kustannusjahti puree ensi vuonna Lisäaikaa tarvitaan, koska näkyvästä markkinoinnista huolimatta Otson toiminta on edelleen tappiollista. ”Toimiva korvausjärjestelmä ja pyyntilupamaksun kannustava hinnoittelu ovat avain tasaisempaan hirvikantaan, Tiirola totesi.. Taimikkotiedot viedään Metsäkeskuksen ylläpitämään Metsään. Aikaisempi arvio oli heinäkuun alku, sitä edellinen viime vuoden loppu ja sitä edellinen vuoden 2014 loppu. Yhtiöittäminen tarvitsee EU:n komission hyväksynnän. Suomen metsäkeskukseen tulleiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella eniten myrskytuhohakkuita on Kuopio–Mikkeli–Tampere– Kokkola–Kuopio-rajauksen sisäpuolella. Aasianrunkojäärät iskivät Vantaalla Lehtipuita tuhoavia aasianrunkojääriä on löytynyt Vantaalla Itä-Hakkilassa kasvavista puista. Uudeksi vetäjäksi tuli Kari Lundell Metsä Groupista. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN teksti ja kuva O tson yhtiöittämiseen tarvitaan lisäaikaa ensi vuoden loppuun. Tiirola: Hirvituhojen korvaukset uusiksi Nykyinen hirvituhojen korvausjärjestelmä on uudistettava, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaati Metsänhoitoyhdistys Muhoksen 80-vuotisjuhlissa. Sitä ei vielä tiedä kukaan. Metsäkeskus muistuttaa, että metsänkäyttöilmoitukseen on hyvä merkitä tieto myrskyhakkuusta aina, kun hakkuun lähtökohta on myrskytuho. Yhtiöittäminen johtuu EU:n kilpailulainsäädännöstä samaan tapaan kuin kiistelty Metsähallituksen yhtiöittämishanke. fi-palveluun, jossa ne ovat metsänomistajan saatavilla. Ensimmäinen toimitusjohtaja irtisanottiin tämän vuoden alussa heikon talouskehityksen vuoksi. Tarvetta on etenkin päätehakkuille ja järeille mäntyvaltaisille harvennuskohteille. Eviran mukaan jäärät pesiytyivät puihin jo muutamia vuosia sitten. Otson liikevaihdosta suurin osa tulee raskaista kemeralajeista eli metsäteiden kunnostuksista ja suometsien ojituksista. Hakkuiden tarkka ajankohta selviää myöhemmin. Otson tähänastinen taival ei ole ollut helppo. Sitä tulisikin yksinkertaistaa ja korjata sellaiseksi, että se myös korvaa hirvien aiheuttamat vahingot. Niiden tukitaso laskee ensi vuonna. Tästäkin vuodesta on tulossa tappiollinen. Puut menevät Oulun ja Veitsiluodon tehtaille ja sekä yhtiön omille että ulkopuolisille sahoille. ”Ensi vuonna pitäisi saavuttaa vähintään nollataso”, Lundell sanoo. Taimikoissa riittää hoitotarvetta Suomen metsäkeskus on kuluvana vuonna koonnut yksityismetsistä taimikkotietoja 128 000 hehtaarilta. Nykymallissa Otso ei voi mennä konkurssiin, mikä tuo sille ainakin teoreettisen kilpailuedun. Myrskytuhot osuivat Keski-Suomeen Lokakuun alun Valio-myrskyn suurimmat tuhot osuivat Keski-Suomeen. Satsaus saattaa kannattaa kilpailun edistämisen vuoksi. 2 A J A S S A 5. Otso on Suomen metsäkeskuksen erillinen liiketoimintayksikkö. Stora Enso kaipaa talvileimikoita Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueella on pitkästä aikaa hyvät mahdollisuudet ostaa talvileimikoita ja vielä kuluvan talven korjuuseen. Hänen mukaansa järjestelmä on vaikeaselkoinen eikä edes toimi. Otso lähti liikkeelle suurella henkilöstömäärällä, jota on leikattu kolmanneksella nykyiseen noin kahOtson yhtiöinti pitkittyy yhä Valtion vetoapua tarvitaan ensi vuoden loppuun. Viime vuonna Otso teki noin 37 miljoonan euron liikevaihdon ja 18 prosenttia tappiollisen tuloksen. Mukaan liitetään lisäksi hoitoehdotus. ”Näin positiivista sanomaa emme ole saaneet metsänomistajille kertoa moneen vuoteen”, hankinta-alueen johtaja Antti Partanen kertoo. Kaadetut puut kuljetetaan poltettaviksi. Siitä liki kolmanneksella – 35 600 hehtaarilla – on välitöntä tarvetta hoitotöille. Jäärien tuhoamiseksi lähes kaikki saastuneen alueen lehtipuut joudutaan kaatamaan
Eteläisen ja itäisen Suomen myyräkannat ovat puolestaan edenneet jo selvään nousuvaiheeseen, mikä ennakoi myyrähuippua näille alueille ensi vuoden loppupuolelle. Eniten alenee pieniläpimittausten mäntyjen runkojen tilavuus. Seuraava yt-kierros alkoi helmikuussa 2015, jolloin haettiin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Niiden tilavuus todettiin upotusmittauksin. ”Kyllä tästä toimivan yrityksen saa, mutta uusi toimintatapa pitää oppia. Sivu 5 MItä se on, mikä ei ole paperia eikä muovia. ”Henkilöstövähennysten kustannusvaikutus alkaa purra täydellä voimalla ensi vuonna. Metsämyyrä levittää myös myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Etenkin Pohjois-Suomen metsänomistajien on hyvä tiedostaa vakava taimituhoriski alkavana talvena. Lähde: Luke Runsas kanta Heikko kanta Kohtalainen kanta Myyrähuippu päällä pohjoisessa Eteläja Itä-Suomessa myyräkanta on suurimmillaan ensi vuoden lopulla. Tyviläpimittojen määritys perustuu tyvifunktioihin. Etelässä kannat yhtenäistyvät Muutaman epämääräisen kannanvaihteluvuoden jälkeen Suomen eteläisen puoliskon myyräkannat ovat alkaneet osoittaa merkkejä alueellisesta ja ajallisesta yhdenmukaistumisesta. MTK on suorasanaisesti kritisoinut valtion toimimista metsäpalvelumarkkinoilla. Jos Otso poistuisi kuvioista, niin mhy:t ottaisivat valtaosan vapautuvasta lähes 40 miljoonan euron liikevaihdosta ja samalla yhdistysten hinnoitteluvoima kasvaisi. Valtalajeina pohjoisessa ovat metsämyyrä, harmaakuvemyyrä ja lapinmyyrä, jotka kaikki voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja metsäpuiden taimikoissa ja kotipuutarhoissa. Niistä hakkuukonein mitattiin vähintään 20 miljoonaa kuutiometriä. Tarkistuslaskenta toi miljoonasäästön Lu st o/ Pe its a M ik ol an ko ko el m a Harsintametsiä inventoimassa 1938. Vielä on epäselvää, kuinka paljon. Metsäkeskus valvoo metsälakeja ja myöntää kemeratukia eikä EU-tasolla suvaittu, että sama taho valvoo itseään ja toteuttaa itse tukemiaan hankkeita. Otson tekemiset ovat pitkälti samaa mitä metsänhoitoyhdistykset tekevät. Havaintojen perusteella hakkuukoneiden mittaustietokoneille on laadittu uudet tyvifunktiot, jotka otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. Sivut 6–7 Männyntyvitervas levinnyt länteen Sivu 8 Pankit suoraan käsiksi metsävaratietoon Sivu 10 METSÄSTÄ Pakurista saa paljon terveellistä Sivut 18–19 Kaikki koivu ei ole samasta puusta Raudusja hieskoivun erottaminen toisistaan ei aina ole helppoa. Sivu 28 Cannesin palmut kestivät jättisateet Sivu 34. Pölyimuria ei tule käyttää, koska se levittää viruspölyn ilmaan. Liiketoimintayksikkö lanseerattiin syksyllä 2013 nimellä Otso Metsäpalvelut. Sen jälkeen mittaus perustuu hakkuukoneen mitta-antureiden antamiin todellisiin läpimittoihin. Sivu 21 Venäjän metsätalous uudistuu hitaasti Länsimaiden investoinnit itänaapurin metsäteollisuuteen ovat vielä olleet vähissä. Keskimääräisellä 50 euron tehdashinnalla tämä tuo puunjalostajille noin kymmenen miljoonan kuution säästöt vuosittain. Keski-Suomen ja Pohjanmaan myyrät saavuttivat monin paikoin – joskin laikuttaisesti – jo viime syksynä huipputiheydet. AJASSA 3 5. Hakkuukonemittauksessa runkojen tyvien läpimitta kaatosahauksesta 1,3 metrin korkeudelle asti määritellään laskennallisesti. Myyräkannat voivat säilyä korkeana pitkällekin talveen, mutta kesään mennessä ne romahtavat. Etenkin Keski-Suomen myyräkannat ovat alentuneet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. Rinnantasalta kymmensenttisen männyn runkotilavuudesta häviää uusilla funktioilla laskettuna 2,3 prosenttia, 35-senttisellä männyllä alenema on 0,7 prosenttia. Peitsa Mikolalle vuosisata täyteen Suomen tiedeseuran nestori on ehtinyt olla monessa mukana. MIKKO RIIKILÄ HAKKUUKONEMITTAUKSESSA käytettäviä männyn tyvifunktioita tarkennetaan. Tähän asti käytössä olleet tyvifunktiot on johdettu 1960-luvulla mitattujen koepuiden perusteella. Keskija Länsi-Suomen myyräkannat ovat niukat tai ne ovat romahtamassa. Jätökset tulee siivota desinfioivaan liuokseen kastetulla rätillä. TÄSSÄ NUMEROSSA Otson vaikeat ensiaskeleet Alueelliset metsäkeskukset yhdistettiin Suomen metsäkeskukseksi ja samalla liiketoiminta erotettiin metsäkeskuksen viranomaistoiminnasta vuoden 2012 alussa. Hakkuukonemittausta käytetään niin puukauppojen luovutusmittauksessa kuin korjuu-urakoinnin perusteena. Kentällä on epävarmuutta ja työlajien myynti odotustilassa”, Lundell sanoo, mutta on kuitenkin toiveikas. Toimipaikkojen määrä on laskenut alun yli sadasta noin 60:een, joista valtaosa 2–3 henkilön toimistoja. Ne alentavat mäntyrunkojen tilavuutta keskimäärin prosentin. Palveluvalikoima laajeni kattamaan puun valtakirjakaupan, metsäkiinteistövälityksen ja sertifioinnin. Viime vuonna hakattiin yhteensä noin 26 miljoonaa kuutiota mäntytukkia ja -kuitupuuta. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin myyrät runsastuivat kunnon huippuun syksyyn mennessä, ja niin metsäkuin peltomyyrän sukuisten lajien tiheydet olivat suuret. Luonnonvarakeskus on tutkinut mäntyjen tyvet uudelleen. Myyräkuumeriski on ajankohtainen koko maassa, etenkin pohjoisessa. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin kesällä 2014 ja ne johtivat maltillisiin irtisanomisiin ja koko henkilöstön lomautukseen. Vuoden 2014 loppuun saakka henkilöstöä koski lakisääteinen irtisanomissuoja. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Keskija Länsi-Suomessa myyräkannat ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan alhaiset tai romahtamassa, kun taas Eteläja Itä-Suomessa kannat ovat alkaneet kasvaa. Vielä on avoinna, että mitä tehdään, millä mittakaavalla ja millä alueilla.” Etelän myyrähuippu vielä edessä Pohjois-Suomessa on paraikaa myyrähuippu. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 AJASSA Metsäteollisuus kiertää kouluissa Rapautuneen maineen palauttaminen aloitetaan nuorista. ”Kemerauudistus ei helpota asioita. teensataan. Mittaustulokset osoittivat mäntyjen tyviosien todellisen tilavuuden olevan pienempi kuin tähän asti käytettyjen tyvifunktioiden perusteella on laskettu. Kemeran raskaat lajit odotustilassa Otson tuotepaletti on laaja, mutta suurin osa liikevaihdosta tulee kemeran raskaista työlajeista eli metsäteiden rakentamisesta ja suometsien ojituksesta. Sivut 24–25 Jättiläisen syntysanoista kulunut 20 vuotta Sivu 25 PILKKEITÄ ”Huono metsänhoito auttaa juurikääpää” Sivu 26 Rasvaisten sorsien aika Sivu 27 OTSO HUITU, JUKKA NIEMIMAA, HEIKKI HENTTONEN POHJOIS-SUOMESSA on parhaillaan laaja-alainen myyrähuippu. Myyriä tavataan Pohjanmaalla paikoin vielä kohtalaisesti, mutta odotettavissa on, että nämäkin kannat laskevat alkavan talven aikana alhaisiin lukemiin. Tämä tuo teollisuudelle noin 200 000 kuutiota ”ilmaista puuta”. Eteläja Itä-Suomessamyyriä on kohtalaisesti ja ne ovat runsastumassa. Näin ollen prosentin alenema mittaustuloksessa tarkoittaa 200 000 kuutiometrin puumäärää, josta teollisuus ei siis jatkossa maksa kantorahoja tai korjuukuluja. Molempien tukitaso laskee ensi vuonna. Varsinkin metsämyyriä on monin paikoin jo kohtalaisen runsaasti. Metsämyyrät hakeutuvat näihin aikoihin ihmisasutuksiin, ja Puumala-virus leviää metsämyyrien ulosteissa. Metsämyyrät on syytä poistaa asumuksista loukuilla syksyn ja alkutalven aikana. Hyvä kysymys on, oliko supistus riittävä liiketoiminnan kannattavuuden kannalta”, Lundell sanoo
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Paras tulevaisuudenkuva olisi, että rakentaminen, ja erityisesti puurakentaminen, lähtisi kunnolla kasvuun niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. En jaksa uskoa, että muut kuin suuremmat metsäyhtiöt lähtisivät tuohon mukaan. Edes ruplan devalvoituminen ei ole lisännyt venäläisen puun suosiota, mikä on jättänyt hyvin tilaa metsänomistajien puukaupoille. Kunhan nyt sellupuulla päästäisiin edes siihen, että vuoden jokainen päivä on potentiaalinen kaupantekopäivä. Näyttää siltä, että huhussa on perää.” Suorittava porras Alas ajettu biojalostamo Nykyiseen markkinatilanteeseen ostajien hölmöilyt ehkä mahtuvat, mutta siinä vaiheessa, kun puuta pitäisi ostaa 15 miljoonaa kuutiometriä lisää, on puumarkkinoilla myös luottamuksen oltava kunnossa. Sellutehtaiden lisääntyvää puuntarvetta tyydyttämään liikenisi silloin sekä päätehakkuiden kuitupuuta että sahoilta haketta ja purua. Jos taas tukin kysyntä pysyy vaisuna, puun tuonti Venäjältä todennäköisesti kääntyy kasvuun. Puun tuonnin Venäjältä ennustetaan tänä vuonna vähenevän jo kolmatta vuotta peräjälkeen. Sen jälkeen puu kuitenkin myös kallistui ja menetti kilpailukykyään kotimaiselle raaka-aineelle. Puun käyttö Suomessa kasvaa lähivuosina ainakin kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Viimeisenkin metsäjäärän on syytä lukea metsänhoitosuositusten luonnonhoito-ohjeet huolella – ja ottaa niistä opiksi. Hasan ja Junnikkalan pienpuulinjat kärsivät usein puupulasta ja minimimitat 31,5–13,0 Eskolan parruveistämön 28–8,5.” Lasse ”Nyt taas liioitellaan näiden investointien puunkulutuksen lisäystä ja vähätellään Suomen puuvaroja. ??. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 72% Kyllä 28% vas taa jia 14 1 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Miltei yhtä varmasti hakkuiden raju lisäys nostaa metsätalouden taas pitkästä aikaa ”punavihreän” etelän median hampaisiin, ja yliopistojen päivystävät dosentit pääsevät paasaamaan uhanalaistuvien metsälajien epistolaa. Vielä viime vuonna paperin ja varsinkin kartongin vienti itänaapuriin sujui paremmin kuin monen muun tuotteen, mutta nyt sekin on tyrehtynyt. Eniten idästä tulevissa kuormissa on koivukuitua, jota naapurissa on paljon paremmin saatavilla kuin Suomessa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 LUKIJAKUVA Aiotko käydä Metsämessuilla. Perimätieto kertoo, että alueella olisi tiputeltu ahkerasti pontikkaa. AJASSA 4 5. Kovin vähiin tuontipuu tuskin hupenee, koska metsäteollisuusyrityksille on on tärkeää pitää kanavat Venäjän suuntaan auki. Esimerkiksi tiuhasyistä mäntyä saadaan helpoimmalla karuilta kasvupaikoilta, ihan sydänpuusta lähtien.” Kuusessa ollaan ”Kirjoitin jo jokin aika sitten uusien tehtaiden mahdollisista vaikutuksista yläharvennuksen mielekkyyteen tulevaisuudessa. Tästä seuraa tietysti se, että metsäteollisuuden narina puun kehnosta tarjonnasta yltyy entisestään. Kaikki mitä myydään euroina, käy venäläisille huonosti kaupaksi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. MIKKO RIIKILÄ Suurhakkuisiin luonnonhoito edellä ”Selluinvestointien seurauksena kuitupuun kysyntä kasvaa ja yhtenä keinona hankkia tätä puuta on väläytetty myös havutukkien minimiläpimitan nostamista 20 senttiin. Ikävämielisiinkin kysymyksiin on mukavampi vastata, kun on jotain mitä vastata. Odotettavissa oleviin hyökkäyksiin on pakko vastata tiukalla puolustuksella. Määrä jäänee hiukan alle kahdeksan miljoonan kuutiometrin, eli noin puoleen puuntuonnin huippuvuoden 2005 luvuista. Luottamus saavutetaan parhaiten soutamalla samaan suuntaan, ei nilkkoihin potkimalla.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola valtuuskunnan kokouksessa 28.10. ??. Kun Äänekosken uusi biotuotetehdas käynnistyy, harvennushakkuiden sellupuu ei lähesPuun tuonti vähenee, vielä ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi kään kata lisääntyvää puuntarvetta. Puuvirta Suomeen kääntyi kasvuun, kun Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi 2012. Miten se olikaan, alaharvennus on metsäteollisuuden salaliitto saada halvalla kuitupuuta, mutta meneekö yläharvennuksen laskelmat nyt uusiksi, jos todella läpimittaa nostetaan?” Ammatti Raivooja ”Tukista menee nykyisinkin ja tulevaisuudessa kolmasosa sellutehtaalle sahoilta hakkeena.” Pähkäilijä ”Törmäsin tällaiseen tapaukseen. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Pääasiassa puu jalostetaan Itä-Suomen tehtailla. Ruplan arvon romahdus näkyy meillä niin katukuvassa kuin yritysten tuloksissa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähkö postilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Tällä hetkellä eletään selvässä puun ylitarjontatilanteessa.” Korpituvan Taneli ”Tämä läpimitan nosto kouraisee kovasti tietyillä karummilla paikoilla puun kasvattajia. Luonnonvarakeskus ennustaa suhdannekatsauksessaan, että puun tuonnin väheneminen jatkuu myös ensi vuonna. Yllättävää on ollut, että ruplan halpeneminen ei ole lisännyt puun tuontia itärajan takaa. NÄKÖKULMA SITAATTI. Uusi kysymys: Oletko hakenut uutta kemeraa. Tarvitaan myös uudistushakkuita ja sitä varten tukille uutta kysyntää. Jos metsää on kasvatettu kovin sakeana, päätehakkuun tukkiprosentti voi tällöin pudota todella paljon.” Puun takaa ”Onneksi täällä Pohjanmaalla on pikkutukilla ja parrulla kysyntää. Ennuste sisältää kuitenkin varauksen, joka liittyy kuitupuun kysynnän kasvuun Suomessa
”Pääviesti on se, että metsäteollisuudessa on useita erilaisia työmahdollisuuksia. Toinen kärhämä on sattunut silmiini metsänhoitoyhdistysten ja Metsäliitto Osuuskunnan välillä. ”Tietoa metsäalasta pitää saada myös opinto-ohjaajille ja vanhemmille. Nykyhallituksen hallitusohjelman mukaan Metsähallituksen johtamisjärjetelmää on selkiytettävä, koska Metsähallitus toimii kahden ministeriön alaisuudessa. Se tulisi vuokralaisten muistaa. Paperi mielletään puusta valmistettavaksi, mutta sen jälkeen on oudompaa. Parhaat onnitteluni! RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Tuolle selkiytys-sanalle voidaan löytää monta merkitystä, mutta harvemmin ne johtavat todelliseen selkiytymiseen. Metsänhoitoyhdistyksen hallitusten jäsenet eivät voi toimia enää Metsäliiton hallinnossa. Nämä kaksi organisaatiota ovat metsänomistajien omia ja heidän hallinnoimiaan. Nuorten kiinnostus kasvaa, kun he näkevät toimintaa käytännössä”, Lyytikäinen sanoo. Härmälä näkee kauhuskenaariona käräjillä jutun Kärhämöintiä ”Metsähallitus vastaan Metsähallitus”. Teollisuustyöntekijöiden kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa muun muassa automaation kehittymisen myötä, mutta työpaikkoja vapautuu tulevaisuudessa eläköitymisen myötä. Vaikka alan sisällä on huomattu aikojen muuttuneen paremmiksi, kaikki eivät tätä tiedä. AJASSA 5 5. Metsäteollisuus ry myöntää lisäksi opMaineenpalautus alkaa nuorista Metsäteollisuus yrittää palauttaa sen, minkä paperikoneiden sulkemisaalto romahdutti. Lyytikäinen kohottaa metsäalan mainetta levittämällä tietoa tulevaisuuden työntekijöiden eli nuorten keskuudessa. Nyt kuitenkin osuuskunnan uudet säännöt estävät luottamushenkilöiden ristiinedustuksen. Olen yksi heistä. Valtion metsä-, maaja vesiomaisuutta hallinnoivalla Metsähallituksella on omat tuotto-odotuksensa, ja näistä kantaa vastuun pääjohtaja ja Metsähallituksen hallitus. Työ ei lopu. Tilinpäätöksestä sitten selviää, kumman osuus on merkittävämpi. Uudet investoinnit lisäävät puolestaan työntekijätarvetta korjuuja kuljetuspuolella. Emme esittele nuorille pelkästään tehdaspuolta, vaan koko ketjua metsästä alkaen.” Eläköityminen vapauttaa työpaikkoja Yläkouluja kiertävä kampanja on yksi keino houkutella nuoria metsäalan pariin. Muissa Länsi-Euroopan maissa tämä ei olisi mahdollista. Ei ole helppoa valtion metsien vartijalla, kuten ole helppoa yksityisillä metsänomistajillakaan, jos tilan omistajien arvomaailmat pahasti törmäävät. Hän on kesäkuusta lähtien koordinoinut oppilaitosten ja metsäyritysten välisiä suhteita ja on itsekin mukana metsäteollisuuden koulukampanjassa. Metsästäminen on vaikeaa ilman maita, joten maanomistajat ovat keskeisessä asemassa kaikenlaisen metsästyksen mahdollistajina. ”NUORET SANOVAT, ETTÄ OHO, ONKO TÄMÄKIN PUUTA.” Paavo Lyytikäinen esittelee metsäteollisuuden tuotekirjoa koulukierroksilla tuotesalkun avulla. Ensimmäiset uravalinnat tehdään yläkoulussa, joten kahdeksas-yhdeksäsluokkalaiset ovat yksi metsätietoiskun pääkohderyhmistä. Nuoret sanovat, että oho, onko tämäkin puuta.” AJANKOHTAINEN KOLUMNI VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva P aperitehtaiden vaihtuminen kilometritehtaisiin viime vuosikymmenen lopulla himmensi yleiskuvaa koko metsäalasta. Metsähallituslain valmistelun yhteydessä pääjohtajan ja luontopalveluiden johtajan näkemykset olivat kaukana toisistaan. Tänä syksynä on nähty otsikoita keskeisten metsällisten toimijoiden keskinäisestä kärhämöinnistä. Hirviporukkamme on sikäli erikoinen, että siinä on vain kolmasosa maanomistajia. Heidän kauttaan viesti välittyy nuorille.” Metsureita ja paperia Lyytikäisen mukaan nuoret tuntevat metsäalan työmahdollisuuksista usein vain pienen osan. Näinä aikoina valtion metsillä on suuri vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen varsinkin Pohjois-Suomessa. Ei uskoisi, että niiden välille pääsisi suurta kärhämää syntymään. Sadoista hehtaareista vuokrasuorituksena voi olla parin kilon jauhelihapussi. ??. ??. ??. Käsitys työpaikoista on lisäksi vanhahtava. Aikaisemmin se on ollut pikemminkin maan tapa osuuskunnan vahvoilla ostoalueilla, joten toivottavasti säännöissä ei ole luottamusmiehen mentäviä reikiä. Suomessa metsästysmaat ovat käytännössä ilmaiseksi metsästysvuokrasopimuksilla metsästysseurojen käytössä. Sitten kun ensimmäisen vastaus on metsuri, muut kädet laskevat.” Käsitykset istuvat tiukassa myös tuotepuolelle. ”Hämmästystä herättää esimerkiksi kukkien, makeisten ja lahjatavaroiden käärepaperina käytettävä sellofaani. Me hirvenmetsästykseen vuosikymmenten ajan samassa paikallisessa porukassa osallistuneet tiedämme, että kaikenlaista kärhämää tavanomaisista aiheista tulee ja kaikenlaista voi tapahtua. Metsä Group eli entinen Metsäliitto oli pyrkinyt kaupoille leimikosta, josta oli jo yhdistykselle valtakirja annettu. ”Kun kysyn nuorilta, millaisia työtehtäviä metsästä tulee mieleen, moni viittaa. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että onkohan maanomistajien määrä mennyt liian vähiin. 70-vuotias Maanomistajain Liitto on tehnyt ansiokasta työtä meidän maanomistajien oikeuksien puolustamiseksi ja turvaamiseksi. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 pilaitoksille matka-avustuksia yritysvierailuihin, jotka suuntautuvat metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin. ”Paperin kulutuksen vähenemisen myötä monella on yhä mielikuva, että koko metsäteollisuus menee alamäkeen”, kertoo Metsäteollisuus ry:n koordinaattori Paavo Lyytikäinen . ”Tehdasvierailut ovat hyviä. Uusien investointien myötä alalla on kuitenkin valoisa tulevaisuus, ja metsäteollisuus haluaa muuttaa myös yleisen mielikuvan totuudenmukaisemmaksi. Metsähallituksen mailla ja vesillä on tärkeä merkitys myös luonnonhoidolle ja matkailulle
Niitä kulutetaan minuutissa kaikkiaan noin miljoona kappaletta”, sanoo Mustonen. Neuvottelut mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat käynnissä. Suurimpia yksittäisiä muovijätteen aiheuttajia ovat muovipussit. Pussit menevät kotimaisille ja ulkomaisille kauppaketjuille, joiden kanssa kolmikko käy parhaillaan sopimusneuvotteluja. Lisäksi se on ohuempaa kuin paperi, mikä tekee sen materiaalitehokkaammaksi, jolloin sen hiilijalanjälki on pienempi kuin paperin”, Torniainen sanoo. Suunnitelmissa on myös saada materiaalista täysin biopohjainen. Ensimmäinen rahoituskierros keräsi 1,1 miljoonaa euroa ja viime huhtikuussa perustettiin Paptic Oy, VTT:n spin-offyritys eli VTT:stä irrotettu uusi yritys. Valmis tuotantoon Paptic-materiaalin valmistus alkaa tänä vuonna Espoossa KCL:n pilottitehtaan paperikoneella. Se on kierrätettävä ja pääosin biopohjainen, joten sen käyttö ei lisää muovijätteen määrää. Samoin hinnaltaan. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K aikki alkoi kaksi vuotta sitten. Tavoitteena ei ole valmistaa materiaalia ja pusseja itse, vaan alihankkia materiaalin valmistus paperitehtailta ja pusseiksi jalostus muovipussin jalostuslaitoksilta. ”Meriin päätyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Paptic-pussi on valmistettu pääosin havusellusta. Paptic-pusseihin voi tutustua Helsingin Messukeskuksessa 6.–8.11 Metsämessujen Tulevaisuuden torilla. ”Kun on aikansa seurannut, miten nopeasti suuret yritykset tarttuvat uusiin mahdollisuuksiin, tulee sellainen olo, että tehdään sitten itse”, Torniainen sanoo. Paptic-materiaalin teollinen tuotanto on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Mustosen mukaan Paptic Oy:tä tuskin olisi syntynyt, ellei kolmikko olisi työskennellyt aikoinaan paperiteollisuudessa ja yhdessä jo vuosia. Tiedotusvälineet uutisoivat muovipussikielloista, ja muovipusseille asetettiin monissa maissa haittamaksuja. ”Alihankintamallia ei ole juurikaan sovellettu metsäteollisuudessa mutta esimerkiksi elintarviketeollisuudessa se on jo arkipäivää.” Uutta suunnitteilla Millaista markkinaosuutta Paptic tavoittelee. VTT:ssä työskennelleet asiakasjohtaja Tuomas Mustonen , liiketoiminnan kehittämispäällikkö Esa Torniainen ja erikoistutkija Karita Kinnunen-Raudaskoski näkivät valtavan markkinaraon. Hän päätti kollegoineen tuoda markkinoille ympäristöystävällisen vaihtoehdon muovipussille. Halu nähdä työnsä tulosten toteutuvan käytännössä vei. Paperia ohuempi Muovipussin vaihtoehtona on perinteisesti pidetty paperikassia. Tässä on kolmikon mukaan Papticin markkinarako, paperikassin ja muovipussin välissä. Paptic-pussit ovat tosin vasta ensimmäinen askel. Miljardi Paptic-pussia vuodessa on hyvä tavoite”, Torniainen kertoo. Syntyi Paptic, 70-prosenttisesti biopohjainen pääosin havusellusta valmistettu materiaali. Tarvittavat muutokset ovat hinnaltaan korvausinvestointien luokkaa”, Mustonen sanoo. ”Kaikkia muovipusseja ei voida korvata. Paperin ja muovin välissä Paptic yhdistää muovipussin ja paperikassin parhaat puolet. Mustonen toimii Espoossa sijaitsevan yrityksen toimitusjohtajana, Torniainen vastaa liiketoiminnan kehityksestä ja Kinnunen-Raudaskoski tuotekehityksestä. ”Papticissa yhdistyvät muovin ja paperin hyvät puolet. Kolmikko valitsi teknologioista ne, jotka soveltuivat parhaiten muovia korvaavan pussimateriaalin valmistukseen ja ryhtyi valmistamaan prototyyppipusseja. Ulkoisilta ominaisuuksiltaan, kuten vedenkestävyydeltään ja taiteltavuudeltaan, Paptic sijoittuu muovin ja paperin välimaastoon. Lisäksi sen hiilijalanjälki on suurempi kuin muovipussin, sillä paperikassin valmistukseen kuluu enemmän energiaa ja raaka-ainetta. Entä miten syntyi päätös siirtyä 2 600 työntekijän tutkimuskeskuksesta viisi henkilöä työllistävään startup-yritykseen. Paperikassin haittana on Mustosen mukaan kuitenkin se, että se repeää herkästi eikä kestä kosteutta. ”Paptic-materiaalia voidaan tuottaa nykyisillä paperikoneilla. Paptic-materiaali syntyy nykyisillä paperikoneilla.. Tulevaisuudessa tavoitteena on valmistaa Paptic-materiaalista muitakin tuotteita. Tuomas Mustonen, Karita Kinnunen-Raudaskoski ja Esa Torniainen tarjoavat ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muovipussille. AJASSA 6 5. VTT:ssä oli kehitetty teknologioita, jotka mahdollistivat uudentyyppisten materiaalien valmistamisen puusta. Pusseiksi materiaali jalostetaan ensi vuoden alussa
Työ virheen korjaamiseksi on jo aloitettu”, Perälä kertoo. (sovellettu fysiikka), MBA » Työskennellyt VTT:ssä, KCL:ssa ja M-realissa. Lähimpänä laissa säädettyä on Stora Enson mittaustodistus. Sitä tarvitaan noin 4 000 kiloa hehtaarille, jotta kaikkia ravinteita tulee maahan riittävä määrä. » Diplomi-insinööri (graafinen tekniikka). Myös Oulun ja Rovaniemen lämpövoimalaitoksilta on tulossa tarjolle rakeistettua tuhkaa Pohjois-Suomen alueelle. Järkevintä aluetta on ns. Karita KinnunenRaudaskoski » Kotoisin Varkaudesta, asuu Järvenpäässä. » Filosofian maisteri. » Työskennellyt VTT:ssä, KCL:ssä sekä Ahlstromilla ja Enso Gutzeitilla (nyk. HANNU JAUHIAINEN METSÄHALLITUSLAIN uudistaminen pitkittyy. Jos sopuun ei päästä, myyjä tai ostaja voi pyytää virallista mittausta, jolla kiista ratkaistaan. Nyt uusi hallitus on tuonut hieman muunnellun version käsiteltäväksi. Yhtiön puukauppalomakkeen sopimusehdoissa todetaan, että tyytymättömyys mittaustulokseen on ilmoitettava välittömästi. Laissa säädettyä ostaja ei voi muuttaa edes myyjän eduksi”, toteaa virallinen mittaaja Tapio Wall Luonnonvarakeskuksesta. Voimalaitostuhkaan joudutaan kuitenkin lisäämään ravinteita, koska niissä poltetaan myös turvetta, jonka tuhkassa on vähän tarvittavia hivenaineita. » Kalastaa ja kartingautoilee. Lapin kolmiTuomas Mustonen » Kotoisin Äänekoskelta, asuu Espoossa. Vuosittain on lannoitettu noin 1 500 hehtaaria. Metsä Board). HANNU JAUHIAINEN METSÄ GROUPIN Kemin kartonkitehtaan tuhkaa aletaan ensi talven aikana levittää lähialueen metsiin. UPM:n mittaustodistuksissa ei ole minkäänlaista määräaikaa tuloksesta valittamiseen. Pian Kemin ympäristön metsiä on mahdollista lannoittaa myös Metsä Groupin Kemin kartonkitehtaan tuhkalla. » Lenkkeilee vaimon ja kahden valkoisen länsiylämaanterrierin kanssa. Siinä todetaan, että myyjällä on 21 vuorokautta aikaa valittaa mittaustuloksesta. Lokakuisten kuulemistilaisuuksien lisäksi järjestetään pikaisesti uusi lausuntokierros. Mittaustodistusten päivämäärissä on inhimillinen virhe. » Kalastaa ja remontoi vanhaa perintötilaa. ”Metsä Group toimii aina lakien ja asetusten mukaisesti. ”Myös virallista mittausta on pyydettävä mittauslaissa säädetyn 14 vuorokauden kuluessa mittaustodistuksen päiväyksestä ja siinä sovelletaan samaa seitsemän vuorokauden tiedoksisaantiaikaa. Parhaita lannoituskohteita ovat harvennetut turvemaat. Hän korostaa, ettei virhe vaaranna puun mittaustarkkuutta. Stora Enso). ”Jos mittaustodistus on annettu myyjälle käteen, hänellä on lain mukaan 14 vuorokautta aikaa valittaa. » Työskennellyt VTT:ssä, KCL:ssä ja M-realissa (nyk. ”Lannoituskustannukset tulevat olemaan keskimäärin 300–400 euroa hehtaarilta riippuen etäisyydestä ja kohteen pinta-alasta”, Välikoski kertoo. Levitys on tarkoitus tehdä metsäkoneella talviaikaan. » Filosofian maisteri (kemia). ”Emme ole katsoneet tarpeelliseksi kirjoittaa mittauslain pykäliä auki metsänhakkuusopimukseen”, metsäpalvelujohtaja Panu Kärkkäinen toteaa. Määräaikaa jatketaan seitsemällä vuorokaudella, jos mittaustodistus toimitetaan postitse tai sähköpostilla. Esimerkiksi Versowoodin mittaustodistuksissa valitusaika on yhdeksän päivää. (nyk. Kemistä tuhkaa suometsiin Pohjoisen tuhka on Etelä-Suomen tuhkaa ravinteikkaampaa. Tällöin valitusaikaa on mittaustodistuksen päiväyksestä yhteensä 21 vuorokautta. Metsähallituslain uudistuksen taustalla ovat EU:n säädökset. Lakiesityksen mukaan Metsähallitus jatkaisi liikelaitoksena. Lannoitettavien soiden tulee sijaita noin 200 kilometrin säteellä Kemistä. Metsä Groupin Suomen puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä toteaa, että mittaustodistuksen valitusaika on järjestelmävirhe. Näitä määräaikoja metsäyhtiöt eivät kuitenkaan noudata. Välikosken mukaan Kemin tuhka on todettu ravinnepitoisuudeltaan hieman Etelä-Suomen tuhkia paremmaksi. Keitele Timberin mittaustodistuksissa ei valitusajasta ole mainintaa. Metsäyhtiöt rikkovat mittauslakia Metsäyhtiöiden puun myyjille toimittamat mittaustodistukset ovat puutavaran mittauslain vastaisia. Metsä Groupin puunhankintayhtiö Metsä Forestin mittaustodistuksessa myyjälle tarjotaan kymmenen päivän valitusaikaa. Mittausta koskevat erimielisyydet ovat harvinaisia ja ne ratkotaan yleensä myyjän ja ostajan kesken. Edellinen uudistushake tyssäsi, kun silloinen maaja metsätalousministeri Petteri Orpo keskeytti lakiesityksen valmistelun. AJASSA 7 5. Suunnitellun 500 hehtaarin vuotuiseen lannoittamiseen riittää yksi lannoitusyksikkö. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 MIKKO RIIKILÄ PUUTAVARAN mittauslain mukaan myyjällä on 14 vuorokautta aikaa ilmaista tyytymättömyytensä luovutusmittauksen tulokseen. Yhtiö on jo aiemmin toimittanut Äänekosken ja Kaskisten tehtailta syntyvän tuhkan metsälannoitteeksi. Tuhkaa on tarkoitus levittää lähinnä Metsä Groupin sopimusasiakkaiden metsiin. Metsähallituslakia on uudistettu pitkään ja hartaasti jo puolenkymmenen ministerin voimin. Sama juttu sahoilla Sahojenkin mittaustodistukset näyttävät olevan ristiriidassa puutavaran mittauslain kanssa. Asiakaspäällikkö Mikko Välikoski kertoo, että Kemistä syntyvä tuhka riittää vuosittain noin 500 hehtaarin lannoitukseen. Metsähallituslaissa otettiin aikalisä. Metsä Board). on alue Kemin pohjoisja itäpuolella. Tämän jälkeen virallista mittausta ei enää voi vaatia”, Tapio Wall muistuttaa. Puukaupan sopimusehtomme ovat lain mukaiset, ja niiden mukaan toimitaan mahdollisissa erimielisyystapauksissa. Muutostarpeesta on kuitenkin eri näkemyksiä. Tarkoitus on tehdä lannoitus heti hakkuun jälkeen samoja ajouria hyödyntäen, mutta myös aiemmin hakattujen ojitusalueiden lannoitus on mahdollista – kuitenkin ennen mahdollista kunnostusojitusta. Esa Torniainen » Kotoisin Kouvolasta, asuu Lohjalla. Metsätalous eriytettäisiin kuitenkin omaksi Metsähallituksen omistamaksi osakeyhtiöksi
» Sieni voi levitä kaikenikäisiin mäntyihin ja tauti tarttua miltei kaikkiin puulajeihin. ”Kantokäsittely on tarpeen, kun edeltävien viiden vuorokauden keskilämpötila on vähintään plus viisi astetta eikä hakkuun Noin 40-vuotiaan hyvin hoidetun männikön pitäisi olla parhaassa kasvussaan, mutta tyvitervaksen vuoksi se tekee kuolemaa. Huolellisesti täytetty hakemus sekä rahoituspäätöksen numeron sisällyttäminen toteutusilmoituksiin nopeuttavat käsittelyä. Männyn tyvitervaksen saastuttamia metsiä kannattaa, jos kasvupaikan ravinteisuus riittää, uudistaa koivulle. Tiheissä taimikoissa sieni voi levitä viereisiin taimiin. Varmin keino torjua tyvitervaksen leviämistä on kantojen käsittely urealla tai Rotstop-liuoksella hakkuissa. Merkittävä määrä hakemuksia on myös jouduttu hylkäämään, koska rahoitusehdot eivät ole täyttyneet. Kasvatusmetsän pitäisi ikänsä puolesta olla tuottoisimmillaan, mutta puut ovat harsuja ja vuosikasvu olematonta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat L okalahtelaisen Pasi Marttilan männikkö näyttää omituisen kurjalta. Männyntaimikot hoitoon pakkasella Tyvitervasta aiheuttava juurikääpäsieni muodostaa kääpämäisiä itiöemiä puiden tyville, juurten alle ja laho-koloihin. Toisinaan puut kuolevat nopeasti. ”Tervaskuvio on usein muodoltaan tähtimäinen”, Silver selvittää. AJASSA 8 5. Koivulle maa on liian karua, ja toisaalta nekin näyttävät kuolevan. Torjunta pitäisi tehdä toukoja marraskuun välillä. Tapaninpäivän 2011 myrsky helpotti tutkijoiden työtä. Kemerahakemusten käsittely pahasti jumissa Tukirahoja uhkaa jäädä jakamatta Metsäkeskuksen ruuhkan vuoksi. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin ja Luonnonvarakeskuksen tutkijan Tuula Pirin selvityksessä männyn tyvitervastautia löytyi kaikkien pitäjien alueelta lounaisessa Suomessa. FAKTA. Osa puista on kuollut, osa tekee kuolemaa. Käsiteltävänä on edelleen 25 000 hakemusta, ja uusia tulee noin 400 kappaleen päivävauhtia. Uusien hakemusten käsittelyä ovat lisäksi viivästyttäneet niiden puutteellisuus ja virheet. Myrsky paljasti taudin leviämisen Lokalahti sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Uuttakaupunkia. Mielestäni männyntaimikot kannattaisikin harventaa lämpötilan ollessa nollan alapuolella”, Piri neuvoo. Vähitellen puut harsuuntuvat, ja niiden kasvu taantuu. Varmimmin tyvitervaksen huomaa kannosta, johon muodostuu tyveltä 20–30 sentin korkeudelle ulottuva tervastunut vyöhyke. viää rihmastona juuria myöten viereisiin puihin. Tyvitervas » Männyntyvitervastaudin aiheuttaa männyn juurikääpäsieni. ”Tuuli kaataa varmimmin mäntyjä, joiden juuria tyvitervas on lahottanut. Männyt ovat kasvatuskelvottomia. Tämän vuoksi metsäkeskuksen työmäärä hakemusten käsittelyssä on kaksinkertaistunut. ”Juurikäävän itiöt tartuttavat jopa 3–5 sentin kantoja. Niinpä tutkimme myrskypuupinoja. ”Tämä oli odotettua, koska tyTyvitervas levisi länteen Männiköidemme pahin lahottaja valtaa lisäalaa. ”Männyt alkoivat vähitellen heiketä ja kuolla. Aiemmin yli puolet kemerahakemuksista saapui Metsäkeskukseen sähköisesti. Marttilan männikön kohtalotovereita löytyy ympäri Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Vanhat männyt saattavat elää sienitartunnan saatuaan vuosikymmeniä. Töiden teon jälkeen tehtävä toteutusilmoitus kannattaa lähettää Metsäkeskukselle vasta sitten, kun rahoituspäätös on saapunut hakijalle. Myös taimikot ovat vaarassa. Tyvitervas on levittäytynyt laajalti myös Etelä-Pohjanmaalle. ”En tiedä, mitä tälle tekisi. » Tartunnan saaneiden puiden juuret alkavat lahota, samalla juuret ja puun tyviosa pihkoittuvat voimakkaasti. Laajat tuhot ovat harvinaisia. Lisäksi on palkattu ulkopuolista työvoimaa. Olen ajatellut, että männikön alle syntyneet alikasvoskuuset saavat kasvaa sen minkä kasvavat”, Marttila kertoo. Puuta kaataessa tervaksen tuoksu on voimakas. Tartunnat varmennettiin laboratoriokokein.” Tautia löytyi alueen kaikkien pitäjien alueelta. Teetin neulasja maa-analyysit, mutta niiden tulokset olivat normaalit. HANNU JAUHIAINEN KEMERAN uudistusten vuoksi jumiutunut hakemusten käsittely johtaa pahimmillaan siihen, että 5–10 miljoonaa euroa kemeratukea jää tänä vuonna jakamatta. Metsäkeskus toivoo, että täydennyspyyntöihin vastattaisiin ripeästi. Myös mäntyjen seassa olevat koivut kituvat viimeisillään. vitervasta aiheuttavan juurikääpäsienen itiöt leviävät satoja kilometrejä”, Silver toteaa. Lopulta Metsäkeskus tunnisti tuhon männyn tyvitervakseksi.” Nyt männikkö on vähäpuinen, eikä tuotto-odotuksia juuri ole. Koska uusi laki tuli voimaan ajateltua aiemmin, Metsäkeskuksella ei alkuvaiheessa ollut vielä toimivaa tallennusjärjestelmää. Loppuosa jää käyttämättä, eikä se siirry ensi vuodelle. Yleensä tartunnat ovat vain yksittäisissä puissa. Usein puut kuolevat veden puutteeseen tai kaatuvat. Kun oireita havaittiin, tartunnan yleisyys kartoitettiin hakkuualan kannoista. Hakemusten ruuhka johtuu siitä, että uuden kemeran mukaan taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon töihin tulee hakea tukea ennen töiden aloittamista. Kuusissa se aiheuttaa samanlaisen tyvilahon kuin kuusen juurikääpäsieni. Metsäkeskuksen ruuhkaan useita syitä Ruuhkaa on lisännyt se, että uusia kemerahankkeita pystytään ottamaan vastaan sähköisesti vasta ensi vuoden alkupuolella. Tuoreesta kannosta sieni leaikana ole pakkasta.” Kantokäsittely ei puhdista jo sairastuneita metsiä. Käävät ovat yläpinnaltaan ruskeita ja alapinnaltaan valkeita. Myöskään kantojen nosto tai hakkuualojen kulotus ei tuhoa sientä. Kemeratukeen on tälle vuodelle varattu 65 miljoonaa euroa, josta ehdittäneen jakaa 55– 60 miljoonaa euroa. Metsäkeskus on valjastanut valtaosan henkilöstöstään käsittelemään kemerahakemuksia. Kannoissa sieni voi elää jopa 50 vuotta
fi.aspen.se Aspen 2 Full Range Technology polttoaine sopii kaikenmerkkisiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2 % öljyä sisältävällä bensiinillä. PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY. Tervetuloa!! OPTIMAALINEN SUORITUSKYKY • PARAS MAHDOLLINEN VOITELU • ÄÄRIMMÄISEN PUHDAS MOOTTORI • KAIKILLE MERKEILLE. Kun valitset Aspen 2 -tuotteen (tai Aspen 4 -tuotteen nelitahtimoottoreihin) tavallisen bensiinin sijaan, moottorista tulee helpommin käynnistettävä, sen päästöistä huomattavasti puhtaammat sekä toimintavarmuudesta parempi. Ota yhteyttä johonkin sadoista jälleenmyyjistämme (lähimmän jälleenmyyjän löydät sivulta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä hienosta innovaatiosta. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat optimaalista suorituskykyä, parasta mahdollista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. Kaikille merkeille. Aspen-bensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 lähtien kaikille, jotka haluavat parasta mahdollista bensiiniä metsäja puutarhakoneisiin, rakennustyömaalle, veneisiin, skoottereihin, mopoihin tai karting-autoihin
tuplaantuminen puoleen miljardiin euroon selittyy metsäomaisuuden kirjanpitoarvon korotuksella. UPM arvioi paremman kannattavuustason jatkuvan tänä vuonna kustannusjahdin ja suotuisien valuuttakurssien ansiosta. Kirjanpitoarvoa nosti myös laskennassa käytetyn korkokannan muutos. Ensi vuoden näkymät ovat toiveikkaat. Tietojen luovuttaminen kaupallisiin tarkoituksiin edellyttää metsänomistajan suostumusta, mikä pankkien mielestä on liian työlästä. Painopaperien Euroopassa alentuneet hinnat puolestaan painoivat tulosnumeroita alaspäin. Metsävaratietojen avaamista ovat vaatineet etenkin puunostajat ja metsäalan yrittäjäjät. » Leuan saranapintaan tehty 70% suurempi kulumapinta, jolloin kestävyys paranee huomattavasti. Muutosta ovat ajaneet etenkin Finanssialan keskusliitto ja OP-ryhmä, jolla on paljon metsänomistaja-asiakkaita. Toimituskulut näkyvät nettisivuilta www.sisuputki.fi Nouto ennakkoilmoituksesta: Teollisuuskatu 28-30 , Turku. Tilausten vastaanotto alkaa marraskuussa, laskutus tapahtuu tammikuussa, eräpäivä helmikuun loppu. MIKKO HÄYRYNEN UPM teki kolmannella vuosineljänneksellä huiman tulosparannuksen, mutta vain kirjanpidollisesti. » Hinta: 20 kpl 60,00 € kpl, toimitettuna Suomeen (sis.alv). Tilaukset välimyyntivarauksin eli tehdään määrätty määrä (lisäerä mahdollinen). Lakimuutos ei tuo pankeille oikeutta käyttää tietoja markkinointitarkoituksiin, joten siltä osin pankit ovat jatkossakin samassa asemassa muiden metsäalan toimijoiden kanssa. » Hinta: 1 kpl 34,00 € + toimitus kulut (sis.alv). Kannattavuutta jarruttavat viime vuotta alhaisemmat paperien hinnat sekä alentunut sähkön myyntihinta. Hinnat voimassa toistaiseksi. Sellun ja kartongin liikevaihto kasvoi, mutta paperien heikkeni. Muun toiminnan vaikutukseksi jää seitsemän miljoonaa euroa. » Hihnassa paremmat metalliset soljet ja vakka suurempi kuin ennen. UPM on maan toiseksi suurin sähköntuottaja. Niiden tietojen saatavuutta voidaan kyllä kehittää.” Julkisia tietoja Metsävaratiedot kootaan valtion varoin ja ne ovat julkisia.Metsäkeskuksessa yksittäisen metsänomistajan tiedot saa nähtäväkseen vapaasti. Taustalla on pankkien huoli luottojen vakuuksien arvoista, koska uudistetussa metsälaissa ei ole enää hakkuukypsyysrajaa. Tilaukset: info@sisuputki.fi / p 050 467 4525. Lakiteknisesti kyse on metsätietolain muuttamisesta ja oikeudesta rakentaa suora tiedonsiirtoyhteys Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietojärjestelmään. Stora Ensolla lupaavaa edessä Stora Enson liikevaihto pysyi ennallaan 2,5 miljardissa eurossa, mutta liiketoiminnan tulos kasvoi 22 miljoonalla eurolla. 10 5. Pankeille suora linja metsävaratietoihin Metsänsä luoton vakuudeksi antaneen metsänomistajan tietoihin päästään pian käsiksi ilman tämän suostumusta. Jos tilaa istutusputkia 20 kpl tai yli, vakat toimitetaan putkien mukana rahtivapaasti. » Käyttöohjeet mukana. ”Nyt pankeille annetaan oikeus ohittaa metsänomistajan suostumusvaihe”, lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Varaosat myös eri malleihin! WWW.SISUPUTKI.FI MIKKO HÄYRYNEN LUOTTOLAITOKSET ovat vuoden vaihteessa saamassa oikeuden päästä Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoihin suoraan ilman metsänomistajan suostumusta. ISTUTUSPUTKI » Myynnissä Putket 5 ja 6. ”Kaukokartoitus antaa riittävän tarkat tiedot hoitokohteista ja hakkuumahdollisuuksista. » Hinta 20 kpl 32,50 €, kpl + toimituskulut (sis.alv). ”Metsävaratietojen avaaminen on turhaa, koska jos metsänomistaja ei halua luovuttaa tietoja, niin ei hän halua asioida tietojen kysyjän kanssa”, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo. Tulos tehtiin etenkin sellulla ja valuuttakurssien myönteisillä muutoksilla, eli Yhdysvaltain ja Brasilian valuuttojen heikkenemisellä. Tuottajajärjestö MTK ei näe uudistuksessa mörköä, koska metsänomistaja on tehnyt aloitteen tarjotessaan metsäomaisuuttaan vakuudeksi. UPM näkee edelleen puun reaalihintojen laskevan, mutta hieman aiempaa arviota hitaammin, joten tulevaisuudessa omista metsistä odotetaan suurempaa tuottoa. Yhtiön kustannusjahti on edennyt etuajassa. » Pidempi kahva, vahvempi ja kulutusta kestävämpi leuka. Liikevoiton yli UPM nosti metsiensä arvoa Valuuttakurssit siivittivät UPM:n ja Stora Enson kolmannen kvartaalin tuloksia. Toimitukset maaliskuussa. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 AJASSA KOTIMAISET ISTUTUSPUTKET JA TAIMIVAKAT VAKKA » Väri sininen, myös hihnan pehmusteilla. Tämä on mahdollista, kun kyse on luoton myöntämisestä tai valvonnasta. » Hinta: 1 kpl 65,00 € + toimituskulut (sis.alv). Varkaudessa on jo aloitettu aaltopahvin tuotanto ja puurakennuselementtien valmistuslinja otetaan käyttöön ensi vuoden puolivälissä. » Poljinjalassa rasterointi, jolloin ei jalka lipsahda. Stora Enso ennustaa vuoden viimeisen neljänneksen tulosnumeroiden pysyvän jokseenkin kolmannen kvartaalin tasolla. Samoihin aikoihin käynnistyy Kiinassa Guangxin kartonkikone.. MTK vetää kuitenkin tiukan rajan siihen, että kaikissa muissa tarkoituksissa tilakohtaisiin tietoihin pitää kysyä metsänomistajalta lupa. Jos tiedot haluaa dokumentteina esimerkiksi sähköpostiin, tarvitaan kuitenkin laissa säädetty peruste, kuten sopimuksen täytäntöönpano. Tulos sai vauhtia myös valuuttakurssien muutoksista
Se kuitenkin söisi metsänomistajien harvennuksilta saamaa myyntituloa. Sahauksen kannattavuus paranisi ja kuitupuupinot pitenisivät. Pienimpien läpimittaluokkien tukeista saatavan sahatavaran hinta on niin huono, ettei sahaus nykyisillä kantohinnoilla kannata. Erityisesti varttuneiden kasvatusmetsien harvennusten ennakoidaan lisääntyvän. Puumarkkinoiden kannattavuusloikka Tukkien latvaläpimitan nostaminen olisi varma tapa parantaa sahauksen kannattavuutta. Manööverin maksumieheksi jäisi puun myyjä. LUE LISÄÄ SEURAAVALTA AUKEAMALTA. 15 16 17 18 15–19 32 12 2 20–24 78 69 55 39 25–29 90 87 84 79 30–34 94 93 91 89 35–39 96 96 95 93 40– 98 98 97 97 AJASSA MIKKO RIIKILÄ L ähivuosina tukkeja tulvii sahattavaksi entistä enemmän. » Järeissä männiköissä tukkisaanto ei juuri vähene, kun tukkien vähimmäislatvaläpimittaa nostetaan kolmella sentillä. Sahureille ne ovat painajainen. Tukin vähimmäispituutena käytetään neljää metriä Y = mäntyrunkojen rinnankorkeusläpimitat, cm. Lähde: Antti Ihalainen Luke, 2015 X Y. Inventoinnin mäntykoepuiden perusteella tehtyyn laskelmaan runkojen tukkiosuudesta eri vähimmäislatvaläpimitoilla. Heidän mukaansa ongelma ratkeaisi, kun tukin vähimmäisläpimitta nostettaisiin 18 sentin kipurajalle. Näin harvennushakkuun tulot laskisivat merkittävästi. » Laskelma perustuu valtakunnan metsien 11. Kuitupuun tarve lisääntyy uusien selluinvestointien valmistuessa. Niiden sahaaminen edellyttää sahateollisuuden kilpailukyvyn parantamista – tavalla tai toisella. Tätä voisi kutsua metsäsektorin sisäiseksi devalvaatioksi. Näin siksi, että runkojen latvaosat kapenevat voimakkaasti. X = tukkien vaihtoehtoiset vähimmäislatvaläpimitat, cm. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Näin tukin minimiläpimitta vaikuttaa » Rinnankorkeudeltaan 15–19-senttisillä rungoilla tukkiosuus laskee jyrkästi, kun latvaläpimittaa nostetaan. Kuitupuun ohella niistä kertyy vuosittain pari kolme miljoonaa kuutiota ylimääräisiä tukkeja, jotka keskittyvät tukin pienimpiin latvaläpimittaluokkiin, 15– 18 senttiin. 11 5
Kaikki metsänomistajat siirtyivät puun myyntitulojen verotukseen. UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin. MIKKO RIIKILÄ T änä ja ensi vuonna valmistuvat sellutehtaiden laajennukset sekä loppuvuonna 2017 käynnistyvä Metsä Fibren Äänekosken tehdas lisäävät kuitupuun kysyntää seitsemän miljoonaa kuutiota. Todennäköisesti tilanne muuttuu ”Korotuspaineet kohdistuvat kuitupuulle. 1995-99 Alueellisia yhtiökohtaisia puun hintasuositussopimuksia 1999 Kilpailuvirasto kielsi puun hintasopimukset. 2007 Kantohinnat nousivat kaikkien aikojen ennätystasolle, kun metsäyhtiöt varautuivat Venäjän vientitulleihin. 2008 Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan. ”Sahausta pitäisi jatkaa iltaja viikonloppuvuoroissa, mikä kohottaisi tuotantokustannuksia”, toteaa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsäpuolen tutkimusjohtaja Paula Horne . AJASSA 12 5. 2006 Paperintuotannon leikkaukset alkoivat. Viime aikoina suomalaissahojen kilpailukyky ei ole riittänyt edes markkinaosuuksien pitämiseen, saati että markkinoita kyettäisiin rohmuamaan kilpailijoilta. Sahurien mukaan kymmenen euron alennus tukin hintaan toisi edun, jolla tuotantoa voidaan lisätä mielin määrin. Tukin kantohinta on sahauksen suurin tuotantokustannus. Se ryydittää muuten vähäistä puunmyyntituloa. Pelkästään ensiharvennuksia lisäämällä uusien sellujättien puuhuoltoa ei pystytä järjestämään. Pöyry julkaisi äskettäin selvityksen biotalousinvestoin tien puuhuollon järjestämisestä. Perinteisesti puukauppaa on vauhditettu tukin hinnankorotuksin. Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kertoo, että varsinkin itäisessä Suomessa kuitupuun hakkuumahdollisuudet käytetään jo nyt kattavasti. Kaikki metsänomistajat siirtyivät puun myyntitulojen verotukseen 2006 Paperintuotannon leikkaukset alkoivat. Nykyisellä hintasuhteella niiden sahaus ei kannata. Sahaus ei kannattaisi Metsänomistajalle harvennusleimikolta kertyvä tukki on iloinen asia. Täysin mahdottomana Horne ei tätä pidä. 1999 Suomi liittyi Euroopan yhteisvaluutta Emuun. 2006 Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi. Nyt mäntytukkikuution hinta on 3,6 kertaa mäntykuitu”PERUSONGELMA ON PAHIMPIEN KILPAILIJAMAIDEN, RUOTSIN JA VENÄJÄN, VALUUTTAKURSSIETU.” Mäntytukista tulee ongelmapuu Selluntuotannon kasvu lisää kuitupuun korjuuta, ja sivutuotteena tulee runsaasti lisää mäntytukkeja. Avainkysymys on, miten ja mihin karttuvasta tukkisumasta syntyvät puolitoista miljoonaa ylimääräistä sahatavarakuutiota saataisiin myytyä kannattavasti. 1995-99 Alueellisia yhtiökohtaisia puun hintasuositussopimuksia. ”Mäntykuitupuun hakkuureservit keskittyvät varttuneisiin kasvatusmetsiin, joiden harvennuksissa kertyy myös tukkia.” Vuotuisten hakkuiden ennakoidaankin lisääntyvän yhteensä kymmenellä miljoonalla kuutiolla, koska kuitupuun sivutuotteena kertyy liki kolme miljoonaa kuutiota tukkipuuta. Lohtu voi jäädä laihaksi, mikäli mäntytukista tulee ylitarjontaa. Raaka-aineen hinnan alentaminen olisi varma tapa vahvistaa sahojen kilpailukykyä ja siivittää lankkukauppaa. ”Perusongelma on pahimpien kilpailijamaiden, Ruotsin ja Venäjän, valuuttakurssietu”, korostaa Suomen sahojen toiminnanjohtaja Kai Merivuori . Ennustettu lisäys olisi jopa kolmanneksen luokkaa. Sahoilla lautaa syntyy pian nykyistä järeämmästä tukista, jos sahayhtiöt saavat toteuttua aikeensa.. 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle. 1997-2004 Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muodostivat laittoman kartellin raakapuun hintojen hallitsemiseksi 1999 Suomi liittyi Euroopan yhteisvaluutta Emuun 2006 Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi. ”Se voisi onnistua, jos kuitupuun hinta samalla vahvistuisi siinä määrin, että metsänomistajien kantorahatulot eivät laskisi.” Tällä hetkellä tukkipuun myynnistä kertyy noin 70 prosenttia kantorahatuloista. 1997-2004 Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muodostivat laittoman kartellin raakapuun hintojen hallitsemiseksi. Tukin hinnan korotuksille ei ole edellytyksiä”, toteaa johtaja Petteri Pihlajamäki Pöyry Oy:stä. 2009 Metsä Botnian Kaskisten sellutehdas suljettiin. Tukin raju halpuuttaminen tuskin onnistuu, kun puun kysyntä kasvaa ennätysmäiseksi. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 Tukki kiskonut hintaeroa Mäntytukin ja -kuitupuun hintasuhde – montako kuutiota kuitua maksaa saman kuin kuutio mäntyä. Tukkija kuitupuun kantohintojen suhteen ennustetaan pienenevän. 1993 Metsätaloudessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen. UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin 2008 Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan 2009 Metsä Botnian Kaskisten sellutehdas suljettiin 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle 1991 Puun hintasuositussopimukset päättyvät. Pitäisikö tukkia halpuuttaa. Sahauskapasiteetti sinällään riittäisi lisätukkien sahaamiseen, mutta kannattavaa sahauksen kasvattaminen ei nykyisin hintasuhtein olisi. Nykyisin sitä hakataan vuosittain reilut kymmenen miljoonaa kuutiota. 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin. 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle. 1999 Kilpailuvirasto kielsi puun hintasopimukset. Jatkossa se olisi sahaukselle kohtalokasta. 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1991 Puun hintasuositussopimukset päättyvät 1993 Metsätaloudessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen
Hän ei myöskään halua ottaa kantaa sahurien ehdottamaan tukkien latvaläpimitan nostamiseen. 1997-2004 Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muodostivat laittoman kartellin raakapuun hintojen hallitsemiseksi. Pitkällä aikavälillä puutuotteiden kysynnän ennakoidaan kohenevan, mikä helpottaisi edessä olevan mäntytukkisuman purkua. ”Pienistä tukeista sahatun tavaran hinta on niin huono, ettei sahaus nykyisin kantohinnoin kannata”, Merivuori sanoo. TUKIN HINNAN KOROTUKSILLE EI OLE EDELLYTYKSIÄ.” K al le Pa rk ki ne n. Ne sallisivat runkojen nykyistä tarkoituksenmukaisemman katkonnan ja toisivat lisäarvoa sahaukseen, mikä parantaisi sahojen kilpailukykyä. 1995-99 Alueellisia yhtiökohtaisia puun hintasuositussopimuksia 1999 Kilpailuvirasto kielsi puun hintasopimukset. Parhaassa tapauksessa sahatavaran kysyntä Euroopassa elpyy jo parin vuoden kuluessa. 2006 Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi. ”Harvennuksilla se ohjaisi korjuuta laadukkaimpiin runkoihin, jotka pitäisi jättää kasvamaan.” Metsä Group pyrkii väistämään ylijäämätukkien ongelmaa keskittämällä kuitupuun hankintaa Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen, jossa on runsaasti harvennettavia metsiä, joiden tukkiosuus jää vähäiseksi. 1980-luvun puolivälissä vastaava suhdeluku oli 2,4. Mäntylä myöntää, että lähivuosina kuitupuun hintaan kohdistuu nousupaineita. UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin. Sahamiehillä olisi toinenkin, helpon kuuloinen ratkaisu edessä olevan tukkisuman purkamiseen ja kannattavaan sahaukseen. Nykyisin se on vaikeaa jopa ammattilaisille. Edellytyksenä on sahateollisuuden kilpailukyvyn elvyttäminen tavalla tai toisella. 2009 Metsä Botnian Kaskisten sellutehdas suljettiin. Hän muistuttaa, että runkohinnoittelu sopii vain päätehakkuille. 2007 Kantohinnat nousivat kaikkien aikojen ennätystasolle, kun metsäyhtiöt varautuivat Venäjän vientitulleihin. 2008 Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 Tukki kiskonut hintaeroa Mäntytukin ja -kuitupuun hintasuhde – montako kuutiota kuitua maksaa saman kuin kuutio mäntyä. Käytännössä moinen manööveri olisi vaikea toteuttaa. Se antaisi ostajalle vapaat kädet katkoa rungot mieleisellään tavalla. AJASSA 13 5. 1999 Kilpailuvirasto kielsi puun hintasopimukset. Laadultaan kehno, tukin mitat täyttävä pölli hinnoiteltaisiin tukin ja kuidun välimaastoon ja jalostettaisiin selluksi. ”Toimitamme sahoille tukkia ja saamme vastineeksi kuitupuuta ja haketta. Omin nokkineen latvaläpimittaa nostava ostaja häviäisi leimikoiden tarjouskilpailut. Hän ehdottaa tukkiongelman ratkaisuksi runkohintakauppaan siirtymistä. Kaikki metsänomistajat siirtyivät puun myyntitulojen verotukseen. Tukinlatva 18 senttiin. 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1991 Puun hintasuositussopimukset päättyvät 1993 Metsätaloudessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen. Kaikki metsänomistajat siirtyivät puun myyntitulojen verotukseen 2006 Paperintuotannon leikkaukset alkoivat. Metsä Group on solminut yhteistyösopimuksia itsenäisen sahateollisuuden kanssa. 1993 Metsätaloudessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen. 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin. ”KOROTUSPAINEET KOHDISTUVAT KUITUPUULLE. Sahausta on helppo lisätä, eivätkä uudet sahatkaan ole kovin mittavia investointeja. puun hinta. Tämä helpottaa molempien osapuolten toimintaa.” Sahasuhdanne voi pelastaa tilanteen Juuri nyt sahauksen näkymät ovat huonot, mutta sahasuhdanteilla on taipumus vaihdella. Samalla ostotarjousten vertailu helpottuisi. 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle. Puunmyyjien vinkkelistä asiaa katsova MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen korostaa, että järeä puu on jatkossakin hinnoiteltava tukkina. Hyvää lupaa myös Kiinassa viriteltävä vihreän rakentamisen ohjelma. Sen jälkeen ostaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Merivuori ennustaa, että puukaupassa otetaan käyttöön uusi puutavaralaji, jota voisi kutsua vaikka kuitutukiksi. 1995-99 Alueellisia yhtiökohtaisia puun hintasuositussopimuksia. 1999 Suomi liittyi Euroopan yhteisvaluutta Emuun. Sekä selluettä sahamiehet voittaisivat, puun myyjä sen sijaan ei, ainakaan lyhyellä aikavälillä. 2006 Paperintuotannon leikkaukset alkoivat. Metsä Group tähyää pohjoiseen Myös Metsä Groupille puuta hankkivan Metsä Forestin metsäjohtaja Juha Mäntylä näkee runkoja rungonosahinnoittelun mahdollisuutena puukaupan kehittämiseen. Tukkien vähimmäispituuden sekä laatuvaatimusten nostamisella olisi samansuuntainen vaikutus sahojen kilpailukykyyn. 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle. Kilpailulaki estää yritysten yhteistoiminnan. Tukin latvaläpimitan nostaminen 15 sentistä 18 senttiin parantaisi sahauksen kannattavuutta merkittävästi ja lisäisi hakkuissa kertyvän kuitupuun määrää. Euromääriä tai nousuprosentteja hän ei ala ennustella. UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin 2008 Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan 2009 Metsä Botnian Kaskisten sellutehdas suljettiin 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle 1991 Puun hintasuositussopimukset päättyvät. 1997-2004 Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muodostivat laittoman kartellin raakapuun hintojen hallitsemiseksi 1999 Suomi liittyi Euroopan yhteisvaluutta Emuun 2006 Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi
27,46 . 29,39 . 37,02 . 12,02 . nousussa . Ensiharvennus 11,80 . Kun sähkötukea nostettiin, voidaan turpeen veroa laskea. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 AJASSA PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41–44 keskiarvo KOKO MAA . ”Aluksi polttoaineesta on puuperäistä noin 600 000 kiintokuutiometriä”, kertoo Turun Seudun energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman . 24,76 . 18,35 . 52,63 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,62 . 28,83 . nousussa . 16,49 . 35,75 . 28,25 . 15,19 . Sen lämpöteho on 244 megawattia, sähköteho 142 megawattia ja polttoaineen kulutus 3 000 gigawattituntia vuodessa. 53,56 . Bastmanin mukaan silloin tarkastellaan myös puuhakkeen tuonnin kannattavuutta. Jatkossa biopolttoaineiden osuutta on määrä kasvattaa. 46,31 . 16,15 . 55,32 . ETELÄ-SUOMI . 20,57 . Sähköä ja lämpöä tuottavilla voimalaitoksilla kytkös toimii, mutta pelkkää lämpöenergiaa tuottavilla laitoksilla järjestelmä sorsii puuta. 12,39 . nousussa . 14,43 . 45,02 . 28,02 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,12 . ”Turpeen veron alennus pitäisi rajata vain laitoksille, joita myös puusähkön tuotantotuki koskee”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen . 43,66 . 37,12 . Tästä huolimatta myös ne pääsevät nauttimaan ensi vuoden alkuun kaavaillusta turpeen veron alennuksesta, 1,5 eurolla megawattitunnilta. 15,16 . 16,45 . 22,28 . 28,17 . 15,56 . 16,65 . 15,14 . KYMI-SAVO . 25,40 . 44,65 . 11,38 . Laitos tuottaa kaukolämpöä Turkuun ja sähköä vastapainetekniikalla. 16,81 . 48,32 . Idea on, ettei polttoaineiden keskinäinen kannattavuus voimalaitoksella muutu. 21,65 . MIKKO RIIKILÄ TURVEVERON laskeminen saattaa muodostua uhaksi energialaitosten puutoimituksille. 21,22 . 23,08 . 15,03 . 23,00 . 15,26 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,70 . 28,32 . 22,42 . 23,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,70 . Hankintahinnat 57,02 . 55,55 . 14,87 . 51,45 . Voimalan käynnistymisvaiheessa noin kolmannes polttoaineesta on puuperäistä, loput kivihiiltä. 17,9 . Uudistushakkuu 56,03 . 47,97 . 17,11 . 17,82 . Turvevero uhkaa puutoimituksia. 55,33 . 17,25 . 21,50 . 21,66 . 53,28 . 14,52 . Ensiharvennus 11,08 . nousussa . 54,27 . Tämä parantaa nuorten metsien hoidon edellytyksiä. 24,55 . 54,69 . Muun muassa Biowatti ja metsänPienpuun käyttö lisääntyy sadoillatuhansilla kuutiometreillä, kun Naantalin voimalaitos käynnistyy parin vuoden kuluttua. 10,98 . Harvennushakkuu 46,86 . 11,50 . 44,88 . 47,05 . 54,30 . Uudistushakkuu 57,06 . 30,03 . 14,10 . 16,08 . 18 % Vanerin, lastulevyn ja kuitulevyjen viennin kasvu elokuussa vuodentakaiseen verrattuna. 37,65 . ETELÄ-POHJANMAA . Uudistushakkuu 56,95 . 55,95 . 29,13 . 17,03 . Hankintahinnat 56,44 . 45,97 . 18,08 . 14,91 . Jatkossa puun määrä on tarkoitus nostaa noin miljoonaan kuutiometriin. 14,67 . 38,39 . 14,66 . 24,10 . 41,74 . 34,76 . Puusähkön tuotantotukea ei makseta pelkkää lämpöenergiaa tuottaville voimaloille. 15,29 . 14,47 . Ensiharvennus 11,12 . 41,76 . MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T urun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimala valmistuu vuonna 2017. 14 5. 29,35 . Metsähakkeesta tuotetun sähkön tuotantotuki on kytketty turpeen veroon. Hankintahinnat 59,39 . 15,33 . 40,56 . 38,19 . 15,65 . Harvennushakkuu 48,29 . 23,62 . Harvennushakkuu 48,77 . Lähde: Tulli Uusi suurvoimala ahmii energiapuut Naantaliin valmistuva suurvoimala lisää merkittävästi pienpuun kysyntää Lounais-Suomessa. 30,82 . 18,23 . 57,73 . 17,76 . 17,14 . Iso nielu rankapuulle Voimalan puutoimituksista on yhteisymmärrys useiden toimijoiden kanssa. 17,03 . 43,27 . 27,63 . Harvennushakkuu 46,08 . 19,76 . Hankintahinnat 53,46 . 16,99 . 25,99 . 20,34 . 15,11 . 11,29 . 10,93 . Ensiharvennus 12,01 . Uudistushakkuu 55,34
Täysi tuki maksetaan myös kannoille ja hakkuutähteille. 46,78 . nousussa . 11,33 . 14,90 . ”Turun Seudun Energian tarjoama hinta energiapuusta on tiukka. ”Tuotantotuen osuus on niin merkittävä, että olemme ensisijaisesti kiinnostuneet pienpuusta”, Bastman toteaa. Uudistushakkuu 48,08 . 16,63 . Hankintahinnat 54,12 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,37 . Pyrimme varautumaan myös niiden tarpeisiin.” Hänen mukaansa pienet, pelkästään lämpöä tuottavat voimalat ovat valmiita maksamaan hyvälaatuisesta runkopuusta parempaa hintaa kuin suurvoimalat. 19,41 . 54,49 . Harvennushakkuu 47,35 . Ensiharvennus 12,22 . 47,11 . MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 AJASSA KESKI-SUOMI . nousussa . 21,82 . 27,75 . 36,14 . Järeästä runkopuusta tuotetulle sähkölle tuotantotuki maksetaan puolitettuna. 26,87 . 24,12 . 28,54 . 23,84 . Ensiharvennus 11,18 . ”Kantohintaa jää, kun korjattavien runkojen koko on yli 30 litraa. ”Tosin energiapuuta kertyy ensiharvennusmetsistä selvästi enemmän kuin kuitupuuta, joten myytävää kertyy enemmän.” Tasasen mukaan yhdistys ei halunnut sitoutua kovin suuriin toimitusmääriin Naantaliin. 47,79 . 32,99 . 23,79 . 9,62 . 14,71 . 16,92 . 13,10 . 46,04 . 12,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,32 . Ensiharvennus 11,38 . 41,15 . 16,43 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 650 617 m 3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 44 Uusi suurvoimala ahmii energiapuut pelkäävät, että puun tukikelpoisuuden määrittämiseksi rakennetaan sekava ja työläs byrokratia. 17,01 . Energiapuuta hankitaan noin 130 kilometrin etäisyydeltä. 14,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,43 . 22,76 . Ensiharvennusmetsistä korjatulle energiapuulle pystytään hänen mukaansa maksamaan suunnilleen sama kantohinta kuin kuitupuullekin. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 11,33 . 22,60 . Myös alueen sahat sekä lännessä toimivat metsäyhtiöt UPM ja Metsä Group osallistunevat toimituksiin. 15,43 . LAPPI . 29,16 . 14,07 . 44,28 . Harvennushakkuu 45,92 . Lounametsä toimittaa ensi vaiheessa energiapuuta Naantaliin 70 000 kuutiota vuodessa. 21,02 . Hankintahinnat 54,82 . 28,81 . 41,89 . 44,33 . 13,33 . 24,61 . Hankintahinnat 56,47 . hoitoyhdistys Lounametsä kertovat sopineensa energiapuun toimituksista Naantaliin. ”Se olisi suuri vahinko pienpuun käytölle”, Bastman toteaa. 51,82 . 9,92 . Merkittävä osa puupolttoaineesta on metsäteollisuuden ja sahojen jätepuuta ja kuorta. Hankintahinnat 55,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,53 . Metsäteollisuus saa kyllä kuitupuunsa muutenkin tarpeeksi halvalla.” Yhdistys perusti hankintayhtiön Metsänhoitoyhdistys Lounametsä perusti oman puunhankintayhtiön, Lounapuu Oy:n, jonka lukuun se alkaa ostaa energiapuuta. Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 16 774 Pohjanmaa 12 273 Lounais-Suomi 48 040 Häme-Uusimaa 37 479 Kaakkois-Suomi 56 408 Pirkanmaa 23 942 Etelä-Savo 117 636 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 56 601 Keski-Suomi 49 951 Pohjois-Savo 83 280 Pohjois-Karjala 50 829 Kainuu 19 183 Pohjois-Pohjanmaa 64 623 Lappi 13 595 Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–44, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Kainuu-Pohjanmaalla 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 23,09 . Jatkossa määrää kasvatetaan liki 100 000 kuutioon, joka sisältää sekä runkopuun että hakkuutähteet ja kannot. 22,72 . 53,31 . 40,12 . 14,63 . 14,16 . Runkopuun osuuden ennakoidaan asettuvan ensi vaiheessa 200 000 kuutioon vuosittain. Harvennushakkuu 44,75 . Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen toivoo, että lakiesitystä voitaisiin vielä muuttaa järkevämmäksi. nousussa . 28,39 . 17,21 . 27,61 . 15,28 . 15,16 . 36,33 . 14,80 . 52,92 . Fixtereillä pystytään korjaamaan pienpuuta melkoisista ryteiköistäkin. KAINUU-POHJANMAA . 17,40 . 16,76 . ”Erilaiset tukitasot pitäisi yhdenmukaistaa. 16,88 . 52,11 . 18,16 . Sekä puunkorjaajat että voimayhtiö. 16,20 . Uudistushakkuu 55,16 . 20,14 . 15,31 . 12,12 . 26,31 . Ensisijaisesti energiapuuta on määrä hankkia pienpuuvaltaisista metsistä, joiden puulle maksetaan täysi puusähkön tuotantotuki. ”Täällä on vireillä monia biovoimalahankkeita. 54,60 . 17,10 . 29,98 . 15,46 . Harvennushakkuu 44,56 . Ensiharvennus 9,68 . Uudistushakkuu 55,80 . 52,84 . 11,21 . 16,80 . SAVO-KARJALA . 14,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,38 . 15 5. 50,26 . Toisaalta määrä on niin suuri, että voimme kunnostaa suuren määrän nuoria metsiä.” Tätä varten Lounametsä on pestannut kaksi Fixteri-paalaimella operoivaa yrittäjää. 49,22 . 29,05 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,27 . 18,99 . 43,00 . 35,27 . 21,19 . 42,95 . Uudistushakkuu 52,10 . nousussa . 16,86 . Tätä pienikokoisemmissakin puustoissa Fixteri on edullisempi kuin muut koneet tai raivaussahuri”, Tasanen kertoo. 13,25 . 16,50 . 26,34 . 15,25 . 20,27
Perinteisesti raivaussahauksessa on pyritty ”siistiin”, puistomaiseen jälkeen. ”Pajukot ovat hyviä suojapaikkoja, joihin esimerkiksi kanahaukka ei Metsonhoitaja raivaa suurpiirteisesti Ylimalkainen ote raivauksessa on tepsivää riistametsänhoitoa. Lisääntyvä valo vahvistaa myös mustikan kasvustoja”, Kursula kuvailee. ”Metsäkanalinnut viettävät suuren osan ajasta maassa. Oikea kysymys on, mitä kannattaisi jättää tekemättä. Riistatiheikköjen koko voi vaihdella muutaman puun ryhmistä pariin aariin. ”Jyrkkäreunaisten uusien ojien reunustoille riistatiheiköitä ei pidä sijoittaa, koska lintujen poikaset voivat hukkua ojiin.” Myös katajat, hirvien pureksimat pihlajaryhmät ja osan lepistä voi jättää kaatamatta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 M E T S Ä S T Ä 16 METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ K ysymys, mitä raivaussahurin pitäisi tehdä metsäkanalintujen elinolojen parantamiseksi, on lähtökohdiltaan väärä. Harvennushakkuu sinällään hyödyttää metsäkanalintuja, kunhan ennakkoraivaus tehdään riistaa suosien. Sa m i K ar pp in en. Tästä syystä harvennusleimikot kannattaa ennakkoraivata totuttua ylimalkaisemmin. Lisäksi raivaaminen on vaivalloista ja turhaa – parissa vuodessa pajukko vesoo entiselleen. Kuusi on tiheiköiden tärkein puu, mutta mukana saa mieluusti olla muitakin puulajeja. Vanhojen ojien reunat ovat houkuttelevimpia riistatiheikön paikkoja. ”Aikuiset linnut syövät mustikoita, ja pienet poikaset mustikan lehdillä eläviä hyönteisiä.” Muista sekapuut Taimikonhoidossa ja varhaisperkauksessa voi taimettumattomia kosteikkoja, ojanvarsia ja kuvioiden reunavyöhykkeen osia jättää riistatiheiköiksi. Oleellisinta on aukkopaikkojen ja tiheiköiden vaihtelevuus”, Kursula neuvoo. 5. ”KUN METSO VIIHTYY METSÄSSÄ, MYÖS MUU RIISTA MENESTYY.” Enintään metrin korkuiset kuusiryhmät ja yksittäiset kuuset voi jättää ennakkoraivaamatta, jos ne eivät ole ainespuiden lähistöllä Älä ennakkoraivaa turhaan. Tämä merkitsee vain ajan ja rahan haaskuuta. Ennakkoraivauksessa kannattaa jättää kaatamatta kaikki alle metriset kuuset, koska korjuuta ne haittaavat vain harvoin. Toisaalta niissä kasvaa monesti kuusitiheikköä ja esimerkiksi leppiä. Raivattaviksi ne ovat likimain tympeimpiä mahdollisia. ”Vaikeimmin raivattavat kohdat ovat usein parhaita riistatiheikön paikkoja”, Kursula neuvoo. Tältä vältytään, kun hehtaarille jätetään 4–5 raivaamatonta riistatiheikköä. Niille on tärkeintä, että matalia kuusiryhmiä säästetään suojapaikoiksi. Siksi taimia tai korjuuta haittaamatonta kasvustoa, jopa katajia, niitetään maahan. Se mikä parantaa metsäkanalintujen elinoloja talousmetsissä nopeuttaa myös raivausta, eikä metsänhoidon tavoitteista tarvitse juuri tinkiä. Talousmetsät ovat metsolle suotuisia elinpaikkoja, kunhan linnuille on tarjolla suojaa, erityisesti matalien alikasvoskuusien muodostamia tiheiköitä. Seuraavalla hakkuukerralla pituutta kasvanut alikasvos jouduttaisiin raivaamaan uudelleen, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia. Hän korostaa, että mustikka on avainlaji metsäkanalinnuille. Myös läpitunkemattomat pajupusikot voi tunnontuskitta jättää kaatamatta, sillä niissä on harvoin taimia. ”Harvennus tuo avaruutta. Parhaita paikkoja riistatiheiköille ovat kosteat painanteet ja kuvion reuna-alueet. Metso on avainlaji ”Kun metso viihtyy metsässä, myös muu riista menestyy”, kiteyttää riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta. Ajourat ovat metsoille kuin kiitoratoja, joita myöten linnut pääsevät vaivatta lentoon. Jos mahdollista, tiheiköt kannattaa sijoitella runsaan mustikkakasvuston tuntumaan tai kuvion reunoille
Älä ennakkoraivaa kaikkia lehtipuita. Tiheiköt kuvion reunaan. Taimikoiden aukkopaikkoihin voi jättää harventamattomia lehtipuuryhmiä. Sijoita riistatiheiköt runsasvarpuisten paikkojen lähelle. Männyistä voi tulla metson ruokailupuita, ja kuusikon sekapuina kasvavista männyistä kehittyy usein laadukkaita tukkipuita. Säästä katajat, matalat kuusiryhmät ja lepät aina kun mahdollista. Jatkossa Metsäkeskus tarkentanee riistatiheiköitä koskevia kameramääräyksiä. ”Kuusi antaa suojaa metsolle. Taimikoihin kannattaisikin jättää kuusten kanssa tasatahtiin kasvavia luonnonmäntyjä. Niitä osia voi kuitenkin esimerkiksi typistää, jotka haittavat taimia. Katajiakaan ei turhan päiten kannata kaataa. Suomen riistakeskuksen suositusten mukaan riistatiheiköt vievät pari prosenttia pinta-alasta, kun hehtaarille jätetään neljä puolen aarin tiheikköä. Osan taimia lyhyemmistä alikasvoskuusista voi jättää mäntyja koivutaimikoihin. Niitä ei pidä raivata. Kuuset kasvavat pian niiden ohi. Myös riistatiheiköiden enimmäiskokoa täsmennettäneen. Älä raivaa säästöpuuryhmien alustaa. Soiden reunat avainkohteita Soiden, korpien ja kangasmetsän vaihtumisvyöhykkeet ovat arvokkaita sekä metsälinnuille että metsäluonnolle yleensä. Suosi sekapuustoja. ”Pienistä alueista saadaan suuret hyödyt. Erityisesti istutuskuusikoista muodostuu tulevaisuudessa riista-autiomaita, jos niitä kasvatetaan puhtaina yhden puulajin metsiköinä. Kanalintujen kantojen vahvistamisessa talousmetsien luonnonhoito korostuu tiukan suojelun sijasta.” Lisätietoja riistaa suosivasta metsänhoidosta löytyy nettiosoitteesta riistametsa.fi . Taimikonhoidossa kannattaa lisätä sekapuiden osuutta. Kuusia voi myös katkoa latvastaan, jos ne häiritsevät kasvatettavia taimia. Riistatiheiköille reilusti kemeraa Varjele soiden reunoja. Ne lisäävät taimikon valoisuutta, mikä suosii mustikkaa. pääse edes talvella”, Kursula opastaa. M ar ko Sv en sb er g, Su om en rii st ak es ku s M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Merkitse riistatiheiköt kuitunauhalla ennalta. Tämänhetkisten säädösten mukaan kymmenen hehtaarin taimikonhoitotyömaasta voisi jättää hehtaarin riistatiheiköiksi ja kuitata lyhentämätön kemeratuki koko alalta. Männyntaimikoihin voi jättää sekapuuksi kuusia, mielellään valtapuustoa lyhyempiä välikerroksen puita. Uusi kemeralaki kannustaa tätäkin laajamittaisempaan riistanhoitoon. Hän korostaa, ettei metsäkanalintujen avainbiotooppien tarvitse olla laajoja. Koivuja ja muita lehtipuita on paras jättää taimikoiden reunoille, riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmien aluspuustoksi. Niitä on syytä käsitellä varoen. ”Niissä suosisin poimintahakkuita”, projektipäällikkö Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta neuvoo. ”Kemeratarkastuksissa tiheiköihin ei sijoiteta taimikoiden runkolukua määrittäviä koealoja”, lupaa luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. Soiden reunavyöhykkeillä kannattaa suosia poimintahakkuita. Vinkit riistametsänhoitoon Säästä leppiä, katajia ja pihlajia taimikon aukkopaikkoihin. METSÄSTÄ 17 5. Jätä lehtipuita taimikon aukkoihin. Siellä lintu on paremmin piilossa petolinnuilta kuin männyssä.” Suositusten mukaan taimikoihin tulisi jättää 20–30 prosenttia sekapuita. Korjuuta haittaamattomia lehtipuuryhmiä voi jättää kaatamatta. Taimikoihin ja nuoriin metsiin voidaan jättää riistatiheiköitä jopa kymmenen prosenttia kuvion pinta-alasta ilman, että tuen perusteena olevaa pinta-alaa vähennetään. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Riistatiheiköt pyritään jättämään lähelle kuvion reunaa, mielellään mustikkavarvikon lähelle. Todennäköisesti rahoitushakemuksessa on ainakin mainittava, että alueelle jätetään riistatiheiköitä
Pakuria on löytynyt niin rauduskuin hieskoivuistakin, ja onpa lepistäkin irrotettu joitakin kääpiä. Myös pakkashalkeamat ovat otollisia”, Matti Hannukkala kertoo.. Leena Hannukkala on kerännyt ja jalostanut pakurikääpää useamman vuoden. Järvenselät takaavat leudon pienilmaston. ”Rantakoivut ovat hyviä pakurikäävän kasvualustoja, sillä niissä lumi ja tuuli tekevät vaurioita koivujen kylkiin. ”Pakuriahan me etsimme – äidillä ja tyttärellä sama harrastus”, vaimo Leena Hannukkala kuittaa tapahtuneen. tikapuilla, vaan pakurit on kannettu rappusille saakka. Hannukkaloiden tila sijaitsee Hattulan Tyrvännossä, Vanajaveden ympäröimässä niemessä. ”Omissa metsissä olen viime aikoina huomannut, kuinka esimerkiksi tammi ja metsälehmus ovat juurtuneet talousmetsäänkin. Tyrvännössä edullinen pienilmasto Lahottajasienet tarvitsevat vaurioituneen puupinnan itiöiden kiinnittymiseen. Aina ei ole tarvinnut kiikkua METSÄSTÄ Harrastuksena PAKURI Hannukkalan perheessä pakurikääpä jalostuu moneen terveelliseen muotoon. Kääpä irtoaa koivun kyljestä usein kokonaisena napakasti kirveen hamaralla lyöden. Metsät ovat reheviä turvemaita. Haljenneeseen koivuun on kasvanut kookas pakuri. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat H attulalainen Matti Hannukkala ihmetteli taannoin, kun rannan koivikossa sekä vaimo että tytär kiipeilivät tikkaiden varassa. 18 5. Matti Hannukkala käyttää hankintasavotassa aikaa myös pakurin tähystämiseen. Pähkinäpensasta ja vaahteraa on aivan kiusaksi asti”, Matti kuvailee. Hankintasavottaa tehdessään Matti on pitänyt silmät avoinna ja pakuripahkat on kannettu kotiovelle
» Pakuria käytettiin Suomessa sota-aikana kahvinkorvikkeena. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 METSÄSTÄ ”SAAN PAKURISTA VIRKEYTTÄ JA ENERGIAA.” Leena Hannukkala on kerännyt ja jalostanut pakurikääpää jo useita vuosia. ”Saan pakurista virkeyttä ja energiaa. ”Yksi sellainen on jo saatu tiensä päähän”, Leena hymähtää. Listalta löytyvät myös pihka-, koivuntuhkaja kuusenkerkkätuotteet sekä pettuleipä. Tikkateenä tunnettu pakurijuoma tuli tunnetuksi sodanaikana myös kahvin korvikkeena. Kirves ja saha ovat sieltä järeämmästä päästä. Pakurikääpä » Koivun ja eräiden muiden lehtipuiden lahottajasieni. Viherjauhesekoitus sisältää muun muassa nokkosta, piharatamoa ja maitohorsmaa. Helpoin tapa nauttia pakurista on kiehuttaa siitä teejuoma. Lähde: Wikipedia FAKTA Puusta irrotetun pakurin työstäminen pienemmiksi palasiksi käy monin tavoin. » Pakuriteetä on käytetty nautintoaineena ja luontaislääkintään satoja vuosia. Leena Hannukkala pienii pakurin taltalla, ja muruiksi sitä jauhaessaan hän on käyttänyt muun muassa monitoimikonetta. Pakurituotteita Leena Hannukkalan keittiössä pakurituotteita valmistuu monin tavoin. Uskon myös sen vahvistavan kehon omaa immuniteettikykyä. Pakurin käyttäjät kertovat tavan takaa sen myönteisistä terveysvaikutuksista.” Hannukkalan metsäsaalis ei pääty pakuriin. » Suomessa ei ainakaan vielä luokiteltu elintarvikkeeksi. Pakuriteen lisääminen leipätaikinaan on parhaillaan kokeiltavana. Ei jokamiehenoikeus Vaikka kiinnostus pakuria kohtaan kasvaa koko ajan, pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuden piiriin. Maaja metsätalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt pakuriviljelyhankkeen, jossa puhtaita pakuriviljelmiä ympätään valikoituihin koivuihin koealoilla ympäri Suomea. Perinteeseen vahvasti pohjaavaa tietoa kehon hyvinvoinnin edistämiseksi jakaa myös tytär Miia Pakarinen . Juomaa voi maustaa yrteillä, ja tinktuuraa nautitaan ruokalusikallinen kerran päivässä. Mukana hankkeessa ovat myös Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.. Pakurisiirappi keitetään pitkään tikkateestä sokerin kanssa. » Käyttö mm. Pienitty pakuri kuivataan laakealla alustalla ilmavassa paikassa. » Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta yleinen koko maassa. Pakurista saadaan myös maittava smoothie omenan ja porkkanan ryydittämänä. Pakurijuomaa puolestaan saadaan uuttamalla vahvaa alkoholia pakurijauheessa. Oman hyvinvointinsa innoittamana Leena kertoo mielellään hyvistä terveysvaikutuksista. ravintolisissä, teenä ja mausteina sallittu. 19 5. Tämä siksi, että käävän aiheuttamaa kasvannaista ei saa kerätyksi puuta vahingoittamatta. Myös tutkijat ovat lähteneet liikkeelle
Pirstaloituminen johtuu vanhasta maanjakotyylistä, jonka seurauksena taloille jaettiin metsää pitkänomaisiksi palstoiksi. Johtoaukealla kasvaa koivunvesoja, ja Peltonen pelkää, että myös reunametsäkaistaleilla syntyy samanlaista ryteikköä. ”Naapurit luulivat, että teen jo leikkimökkiä, mutta tulikin kopMies, metsä ja koppi Reunametsien hakkuut ihmetyttävät omatoimiseen puunkorjuuseen tottunutta Teemu Peltosta. Sen edustalla olevalle ruokintapaikalle on jo viety sokerijuurikkaita, joten talon pihassa olevat juurikkaat jäävät odottamaan omaa vuoroaan. Kuusten keskellä olevasta kopista avautuu kaksi ampumalinjaa: ruokintapaikalle ja vieressä olevan tiheän mäntytaimikon laitaan. Hän nikkaroi kyttäyskopin itse kotinsa pihamaalla samalla kun perheen esikoistytär nukkui vieressä vaunuissa. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K okemäellä asuvan Teemu Peltosen auton peräkärry on täynnä sokerijuurikkaita. Sen lisäksi, että talojen lähimetsät puuttuvat, metsäpalstat ovat alueella usein useammassa osassa, Peltonen kertoo. Peltonen on aktiivinen metsästäjä. METSÄSTÄ 20 5. Kolme palstoista sijaitsee muutamien kilometrien päässä talosta ja yksi vähän kauempana.” Kyttäyskoppi ruokintapaikalla Peurojen kyttäyksen ja hirvijahtiin osallistumisen lisäksi Peltonen toimii metsästysseuran puheenjohtajana. Lähdemme käymään metsäpalstalla, jossa on Peltosen rakentama peurankyttäyskoppi. Hän aikoo istuttaa reunametsään mäntytaimia.. 43-vuotias Peltonen asuu vaimon ja kolmen lapsen kanssa aivan Kokemäenjoen rannassa. ”METSÄKONEEN HYTISSÄ TEHDÄÄN RATKAISUT METSÄLUONNON TULEVAISUUDESTA.” Peuroille on ruokintapaikalla tarjolla viljaa ja sokerijuurikkaita. Vaikka hän tähtää metsänomistajana ensisijaisesti hyvälaatuisten tukkirunkojen kasvatukseen, riista ja metsästysharrastus näkyvät omien metsien hoidossa. Niistä ei tule kidesokeria, vaan Peltonen kuljettaa juurikkaat pihamaaltaan metsään peurojen ruoaksi. ”Meillä metsäpalstoja on neljä. Kyttäyskopille on metsätieltä reilu kivenheiton matka. Maanviljelys on yhä voimissaan Satakunnan sydämessä, joten taloja ja peltoja vilisevässä rantamaisemassa ei juuri metsää näy. Metsiä harvennetaan niin, että mustikka kasvaa hyvin, sillä peurat syövät niitä. Samoin harvennuksia tehdään niin, että syntyy sopivia ampuma-aloja”, hän kertoo. ”Peurat tarvitsevat suojaa, joten kaikkia tiheikköjä ei raivata pois. ”Metsästä ei oteta mitään, mutta jotain se joskus antaa”, Peltonen sanoo kopilla
Siementävä puusto oli hiesvoittoista. Maailmaan mahtuu monenlaista ajattelua. Hän on tällä hetkellä opintovapaalla työpaikastaan vesilaitoksella. Vaarana on, että oma etu ajaa metsänomistajan edun edelle. Opiskelu on avannut silmät sille, että metsänhoidossa voi pienilläkin asioilla vaikuttaa riistan elinmahdollisuuksiin ja luonnon monimuotoisuuteen.” Reunametsien hakkuut ihmetyttävät Riistametsänhoidon lisäksi Peltosen perheen metsissä on toinen erikoisuus: yhden metsäpalstan halki kulkee suurjännitelinja. Peltonen, jolla on mahdollisuus puun omatoimisiin kuljetuksiin, valitsi kuitenkin tänä syksynä tehdyille reunametsähakkuille perinteisen vaihtoehdon. Hies alkaa rapistua paljon raudusta aikaisemmin, ja kun yläharvennus merkitsee yritystä pidentää kiertoaikaa, biologiset syyt alkavat tulla vastaan. Kokemäki. Jo 1970-luvulla julkaistiin tutkimus, jonka mukaan rauduksen osuus väheni metsiköissä iän myötä. Se pystyy kasvamaan soilla toisin kuin raudus, ja jos tyytyy kuitupuun tuottamiseen, harvennuksettomassa metsätaloudessa se voi olla järkevä puulaji nuoruuden nopean kasvun ja uudistamiskustannusten vähäisyyden ansiosta. Lisäksi johtoaukean reunoilla on niin sanottu reunametsävyöhyke, jonka metsätalouskäytölle on sähkönsiirrosta johtuen rajoituksia, vaikka puusto kuuluu maanomistajalle. Tuolloin haettiin yksittäisetkin vanerikoivut leimikoista hevospelillä, ja niin rauduksen osuus aleni vuosien kuluessa. Tulevaisuuden kasvua ajatellen se on hyvä lopputulos. Käytännössä erottaminen voi olla vaikeaa jopa ammattilaiselle. Rauduksen oksat ovat karheita toisin kuin hieksen. Luonnonkoivikossa sekaisin esiintyvät koivulajit eriytyvät jo harvennusikään ehdittäessä. tuntija Joonas Vaaramaa. Linjan alla olevalla johtoaukealla puuta ei voi kasvattaa. Pelko on, että yläharvennetussa koivikossa jäljelle jää raudusta heikommin kasvava hies, jonka järeyskehitys ei ole toivotunlainen. Siellä tehdään viime kädessä ratkaisut metsäluonnon tulevaisuudesta. Kuulija väitti, että häntä kutsuttiin siaksi. ”Metsäkoneen hytti on näköalapaikka metsäluontoon. Itsenäistä puuhaa metsässä Peltosen ampumat peurat menevät pääosin oman perheen ruoaksi. Reunametsissä kasvaa paljon puita, joista ei ole vuosikymmeniin haittaa johdoille”, Peltonen sanoo. Mutta hiestäkin tarvitaan. Totta kai on mukava hakata järeää puuta. Puita poistetaan ennakoivasti Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan voimalinjojen reunametsien käsittelyssä otetaan huomioon puiden muutaman metrin kasvuvara. Reunametsistä kaadetaan siis ennakoivasti sähkönsiirrolle lähitulevaisuudessa vaaraksi olevia puita. ??. ??. Vahva kaarnanmuodostus kielii rauduksesta, koska hieksellä on maahan saakka ulottuva kaarnoittumaton tuohivaippa. Raudus kasvaa hiestä nopeammin innokas yläharvennuksen suosittelija. On metsänomistajan asia miettiä, mitä hän hakkaa tulevaisuudessa. Idea uudesta ammatista syntyi ainakin osin peurankyttäyskopissa: myös metsäkoneen hytissä työskentely on itsenäistä puuhaa metsän keskellä. Moni perinteisen metsätalouden harjoittaja suhtautuu luonnonkoivikon yläharvennukseen hyvin epäillen. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Suomen talouspuulajien vähäisyyttä kuvaa sanonta, että meillä kasvatetaan pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. ”En missään nimessä ole sitä mieltä, ettei reunametsiä saisi kaataa, mutta pitääkö tekemisen olla niin totaalista. Tämä ei vastaa Peltosen tulkintaa hänen valitsemastaan hakkuuvaihtoehdosta. Niin kai voi sanoa, jos keskiviljavilla kivennäismailla raudus tuottaa puuta kolmanneksen enemmän kuin hies. Näin kertovat oppikirjat. Tukkipuun osalta ero on vielä suurempi, koska hies on lyhytikäisempi kuin raudus ja tekniseltä laadultaan heikompi. Jos taas puuntuottaja panostaa vanerikoivun tuottamiseen kivennäismaalla, puulajit on opeteltava tuntemaan. Tarkoitus oli poistaa pelkästään lunastusrajan ylittävät pitkät puut. Sananlaskun siteeraaminen on jokaisen omalla vastuulla. ”Reunametsien käsittelyvaihtoehdot on suunniteltu niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle. Yläharvennuksesta kiinnostunut saattaa innostua toisenlaiseen valintaan, jos suurimmista puista saadaan jo vaneritukkia tai sahakoivua. Kopista ulos tullessani huomaan kuitenkin usein, että koko asia on unohtunut”, Peltonen kuvaa kyttäysmetsästyksen syvintä olemusta. Hakkuissa kymmenen metriä leveät reunavyöhykkeet kaadettiin lähes paljaiksi. Varttuneessa harvennuskoivikossa hakkuukoneen käyttäjä vilkaisee koivun tyveä. Ei ole yllätys, kun innokas metsämies paljastaa opiskelevansa metsäkoneenkuljettajaksi. PALSTALLA Yksi syy rauduksen parempaan kasvuun on se, että yhteyttäminen jatkuu syksyllä pidempään. Tämä valinta lisää hieksen osuutta kasvatettavassa puustossa. Jos hakkuukoneen kuljettaja tekee selvää alaharvennusta, harvennushakkuun jälkeen koivikossa on rauduksen osuus suurempi kuin ennen hakkuuta. Mutta eivät nämä yritykset toki ole lainvastaisia. ”Reunametsäaukkojen myötä hirvijahtiin tuli myös lisää hyviä passipaikkoja”, metsästysseuran puheenjohtaja sanoo. On kuitenkin viisasta erottaa toisistaan rauduskoivu (eli raudus) ja hieskoivu (eli hies), niin erilaisia ne ovat puuntuottajan kannalta. Taimikonhoitovaiheessa lehdet ovat raivaussahan käyttäjän silmien tasalla. Saatetaan ajatella, että jätetään pienemmät koivut kasvamaan arvopuiksi, kun suuremmat otetaan hakkuussa pois. Kuvan vihreä raudus on tilavuudeltaan 65 prosenttia suurempi kuin viereinen samanikäinen jo kellastunut hies. Vanhat lahovikaiset hieskoivikot eivät ole rahakkaimpia päätehakkuuleimikoita. pi omaan harrastukseen”, mies sanoo ja nauraa. Toiminta reunametsissä perustuu siihen, että meillä on velvollisuus ylläpitää sähköturvallisuutta ja puuvarmuutta”, sanoo Fingridin Etelä-Suomen metsäasianKannoista päätellen osa reunametsästä kaadetuista puista ei ole täyttänyt edes kuitupuun mittoja. Peurankyttäyskopissa kannattaa olla valmiina, kun hämärä laskeutuu. Hies on yleensä mutkaisempi kuin raudus. Niiden avulla on helppoa erottaa raudus hieksestä ja suosia edellistä. Ei nyt sentään. Peuroista tehdään muun muassa uunilihaa, makkaraa ja purkkilihaa. Vaikka reunametsän hakkuu ei sujunutkaan kuten Peltonen luuli, siitä oli myös hyötyä. Mutta ainakin siihen kannattaa suhtautua kriittisesti, jos puunostaja on luonnonkoivikossa silmiinpistävän MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kerrotaan tuohtuneesta vaihtoehtoisen metsänhoidon kannattajasta, joka raivosi julkisuudessa metsänhoitoa käsitelleen esitelmätilaisuuden jälkeen. Itselleenhän sika vahinkoa tekee, jos ruuhen kaataa. Hakkuussa kaadettiin muuten hankalasti poistettavissa olevia isoja siemenpuumäntyjä. Käytännössä mutkaisuus ohjaa valinnassa enemmän, mutta se ei haittaa. Reunametsiä pyritään nykyisin käsittelemään yhä useammin avohakkuun kaltaisilla ainespuuhakkuilla. Huononäköiset voivat käyttää sormiaan tai suutaan. ”Kun menen kyttäyskoppiin, suunnittelen ajattelevani jonkun asian selväksi siellä ollessani. Raudukset ovat hiukan pidempiä ja selvästi järeämpiä kuin hiekset. METSÄSTÄ 21 5. Kannoista päätellen osa voimalinjan reunametsästä kaadetuista puista ei ole täyttänyt edes kuitupuun mittoja. Vaaramaan mukaan voimalinjojen reunametsiä käsitellään hakkuilla Etelä-Suomessa keskimäärin 25 vuoden välein
METSÄSTÄ 22 5. Säätöjä ovat ainakin äkkiseltään hankala tehdä, koska liikkuvia osia on paljon. Metsässä sähkö voidaan ottaa esimerkiksi mönkijän akusta. kertainen. Liikaa liikkuvia osia Toinen sähköteroitin, tarkkuushioja Precision Grinder, on varustettu ohjauskiskolla, jota pitkin hiomapuikkoa liikutellaan. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H alusimme selvittää, löytyisikö markkinoilla olevista viilauslaitteista apua amatöörisahurille, joka kokee teroitustaitonsa vajavaisiksi. Sen jälkeen hionta on tarkkaa ja helppoa – ainakin periaatteessa. Grind-N-Joint + Suhteellisen halpa + Helppo käyttää – Ei suomenkielistä käyttöohjetta Grind-N-Jointteroittimen ohjauslevy tuetaan terähampaisiin ja hiomapuikko asetetaan hampaiden etureunaa vasten. 5,5 ja 6,3 millin hiomapuikoilla voi teroittaa raivaussahan terät. Käyttäjä voi säätää viilauskulman, viilaussyvyyden sekä hiomapuikon kallistuksen. Ohjauslevyn suuntaviivat ohjaavat oikeaan teroituskulmaan. Puikkojen kestosta ei lyhyessä kokeilussa saatu havaintoja. Terähammas hioutuu parissa sekunnissa, koska hiomapuikko pyörii huimat 22 000 kierrosta minuutissa. Hiomakoneella voi alentaa myös puruhammasta, mutta se on monin verroin helpompi tehdä käsipelissä lattaviilalla. Yksinkertaisin myös helpoin Grind-N-Joint-malli on yksinLöydä kipinä riistametsänhoitoon! www.riistametsa.fi Halpisteroitin yllätti Jos teräketjun viilaus tuntuu työläältä, kannattaa kokeilla Grind-N-Joint-teroitinta. Grind-N-Joint-mallin verollinen hinta on noin 45 euroa. Samankokoista hiomapuikkoa käytettäessä ohjauslevyä ei tarvitse säätää uudelleen. Levyn pinnalle uurretut suuntaurat osoittavat käyttäjälle oikean viilauskulman. Lisäksi säädöt pitää tarkistaa aina, kun hiomalaite asetetaan laipalle, koska se ei asetu aina samaan asentoon. Tarjolla on läpimitaltaan 4, 4,8, 5,5 ja 6,3 millimetrin hiomapuikkoja. Hiomapuikko asetetaan terähampaalle ohjauslevyn tuelle levyn osoittaman viilauskulman suuntaisesti. Siinä on hiomapuikko ja ohjauslevy, joka säätää viilauksen syvyyden. Liian pitkään jatketun hiomisen seurauksena terähammas kuumeni ja mustui. Laitteen verollinen hinta on 79 euroa. Molemmissa sähköpartakoneen kokoinen voimakone pyörittää hiomapuikkoa. Laitetta on yksinkertaisinta käyttää, kun moottorisaha kiinnitetään terälaipastaan viilapenkkiin. Englanninkielisestä käyttöohjeesta ja suttuisesta kuvasta ei juuri ollut apua. Samalla terähampaan yläpinnalle muodostui kierrettä. Se osoittautui vaikeaksi. Tätä varten mukana on säätötyökalu. Kolmen hiomapuikon paketti maksaa verkkokaupassa 9,9 euroa. Läpimitaltaan neljämillinen puikko sopii esimerkiksi kaksisatasen Stihlin terälle, ja 4,8 millin puikko viilaa kaikki vakioketjut. Käyttäjän on osattava pidellä teroitinta vaakasuorassa. Precision Grinder tekee nimensä mukaisesti tarkkaa työtä, kunhan kaikki asetukset saa kohdalleen. Precision Grinder + Tarkka työnjälki – Mutkikas käyttää kaapeleilla. Sopiva säätö löytyi pienen järkeilyn jälkeen. Käytännössä homma on vaikeam paa kuin käsivaralta tehdyssä koneviilauksessa. Sieltä löytyi kaksi amerikkalaisen Granberg-yhtiön sähköistä teroitinta. Ohjauslevy on säädettävä niin, että hiomapuikko asettuu oikealle kohtaa terähampaalla. Pengoimme metsätarvikkeita myyvän Sahanpuru-nettikaupan valikoimia. Kokeilemamme hiomakone oli varustettu akkuun liitettävillä KOKEILTUA. Riittää, kun hiomapuikkoa liikuttaa rauhallisesti edestakaisin terähampaalla kolme neljä kertaa. Käsityksemme mukaan tavallisella viilalla on helpompi opetella viilaamaan kuin Precision Grinderillä, joten ainakaan aloittelijan ei kannata sellaista hankkia. Maahantuojan mukaan laite voidaan muuttaa verkkovirralla tai tupakansytytinpistokkeella toimivaksi. Laitteen käyttö on helppoa. Laite kiinnitetään pidikkeestään terälaipalle
Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. Kirjanpainajat uhkaavat metsäomaisuutta, ja aivan uusia tuholaisia pyrkii maahamme. Hinta 42 €. Tunnista ja torju metsätuhot. Metsätuhot-kirja on käytännöllinen käsikirja metsäammattilaiselle, opiskelijalle ja metsänomistajalle. Jatkuva kasvatus ja energiapuuhakkuut tuovat uusia haasteita metsien terveydenhoitoon. Kaikissa metsäja ympäristöalan tehtävissä korostuu laaja-alaisuus. Metsätuhot Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Kirjassa esitetään ajantasainen lainsäädäntö ja sen vaatimukset. Metsien käytön muuttuminen ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat tuhoriskeihin. Jokaisen käytännön metsäammattilaisen on tunnistettava keskeiset tuhot ja riskit sekä myös niiden hallinta ja torjunta. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhonaiheuttajat
”Kuitenkin vain noin puolet metsistä on mahdollista saada hakkuiden piiriin”, Kulikova muistuttaa. Tutkija Natalia Lukina Venäjän tiedeakatemiasta Moskovasta pitää sitä isona edistysaskeleena, mutta on pettynyt politiikan toimeenpanoon. Venäjällä voitaisiin hakata vuodessa yli 600 miljoonaa kuutiometriä, kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa. Tieto metsistä vanhentunutta Venäjällä uudistettiin metsäpolitiikkaa 2013. Yksi pioneereista ja kaikkein sinnikkäimmistä on maailman suurin metsäteollisuusyritys, amerikkalainen International Paper. Sitä jouduttivat Moskovan lähellä riehuneet palot, jotka peittivät pääkaupungin savuun päiväkausiksi. Venäjän WWF:n Nikolai Shmat kovin mielestä ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi. Metsää naapurimaassa riittää. ”Meidän täytyy tehostaa metsätalouttamme”, hän sanoo. Lisäksi yhtiö omistaa puolet Venäjän suurimmasta metsäyrityksestä Ilim Gropista. Tutkija Elena Kulikova Euroopan metsäinstituutista näyttää Venäjän karttaa, jossa eri väreillä merkittynä näkyy yli miljardi hehtaaria metsää – yli viidenVenäjä – ikuinen mahdollisuus Itänaapurissa metsätalous uudistuu hitaasti. Hän on työskennellyt Venäjällä, mutta nyt palannut pääkonttorille Amerikkaan johtamaan metsätalouden projekteja. Isoja sellutehdashankkeita on ollut vireillä useita, mutta toteutuneita investointeja vähän. Esimerkkinä Lukina mainitsee metsävarojen inventoinnin, sillä valtaosa metsävaratiedoista on vanhentunutta. Teiden puute haittaa heti Suomen rajan takana, puhumattakaan laajasta Siperiasta, ja vuoristoalueista, joiden metsiin ei ole pääsyä.. Se on pyörittänyt Suomen rajan tuntumassa Svetogorskin tehdasta jo vuodesta 1997. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Kulikova osoittaa kartalta mielenkiintoisen tiedon: metsittyneitä peltoja arvioidaan olevan jo yli 50 miljoonaa hehtaaria. Euroopan unionin ja Venäjän viilentyneet välit näkyvät myös metsätapahtumassa. Pietarin metsäakatemia, nykyään Teknillinen yliopisto, on tapahtuman toinen järjestäjä ja yksi Suomessa pääkonttoria pitävän EFI:n perustajajäsenistä. Nikolai Shmatkov kertoi, että viime vuonna Venäjällä paloi metsää satelliittikuvien perusteella arvioituna 4,6 miljoonaa hehtaaria nes kaikista maapallon metsistä ja suurin piirtein yhtä iso osa maailman puuvarannosta. Takavuosilta tuttujen fraasien sijasta metsäpolitiikkaa analysoidaan nyt uudella otteella. Amerikkalais-venäläisenä yhteistyönä käynnistyi pari vuotta sitten kokonaan uusi sellulinja Bratskissa Siperiassa. METSÄSTÄ 24 5. Ensimmäistä kertaa 22-vuotisen historiansa aikana Euroopan metsäinstituutti (EFI) järjestää vuosikokoustaan Venäjällä. ”Venäjällä on kaikki mahdollisuudet, on metsää, osaamista ja markkinat. Myös kaupungin metsistä vastaavia virkamiehiä on paikalla, sillä EFI on nimennyt Pietarin vuoden metsäkaupungiksi 2015. Naapurien metsät vertailussa Venäjä Suomi Metsä-ala 1 179 milj.ha 22,8 milj.ha Puusto 82 mrd.m³ 2,4 mrd.m³ Hakkuut 2014 202,3 milj.m³ 65 milj.m³ ”Metsähehtaari tuottaa Venäjällä kymmenen kertaa vähemmän kuin Skandinaviassa”, totesi Elena Kulikova. Nähdäänkö pian uusia investointeja. ”Keskustelu ylätasolla onnistuu, mutta meiltä puuttuu rakenteita, jotka tekisivät päätöksenteosta läpinäkyvää ja mahdollistaisivat kansalaiskeskustelun metsistä.” Harvennuksilla lisää tuottoa Venäjä on houkutellut ulkomaisia sijoittajia jalostamaan puuta. Metsäpalojen torjunnassa on sentään edistytty. ELIISA KALLIONIEMI, teksti GEORGI SHABLOVSKI, kuvat P ietarilaishotellin kokoustilassa puheensorinaan sekoittuu englantia, saksaa ja venäjää, kun yli sata metsäntutkijaa eri puolilta Eurooppaa verkostoituu. Venäläisten asiantuntijoiden suorasukainen puhe yllättää. Paikalla on venäläisiä tutkijoita, mutta federaation metsävirastosta ei ketään. Kun poliittinen tilanne vakiintuu ja muuttuu ennustettavammaksi, edellytykset ovat hyvät”, totesi International Paperin Kenneth Munson . Pietarilaisten vastaanotto on kuitenkin lämmin
Ehkä suhtautuminen metsiin muuttuu. Rakennamme siltaa Venäjän ja muun Euroopan välille”, Palahí sanoo. ”Eteläja Keski-Suomessa metsät kasvavat vuodessa 4,4 kuutiometriä hehtaarilla, kun vastaava luku rajan toisella puolella on vain 2,2.” Venäjä on luonnonvaroiltaan rikas maa, jonka ei toistaiseksi ole tarvinnut käyttää metsiään. Alkuvuonna vienti väheni 25 prosenttia verrattuna viime vuoden kuuteen ensimmäiseen kuukauteen”, Halonen kertoo. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. ”Metsien hakkuita voitaisiin lisätä 20–30 prosenttia ja samalla säilyttää luontoarvot ja luoda työpaikkoja.” Nykyään metsiä ei juurikaan harvenneta ja luontainen uudistuminen on pääuudistusmenetelmä. Fuusio ei ollut täysi yllätys, sillä alkukesästä Metsälehdessäkin oli pohdiskeltu maan johtavien metsäfirmojen yhdistymisaikeita. Euroopan suurin metsäyhtiö UPM-Kymmene syntyisi seuraavan vuoden toukokuussa. Sen sijaan tuontituotteet ovat venäläisille nyt kalliita. Puun tuonti vähenee ”Suomi on menestystarina”, totesi Kenneth Munson, jonka mielestä rajantakaisia metsänhoidon menetelmiä kannattaisi soveltaa myös Venäjällä. Suomea Munson pitää hyvänä esimerkkinä. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Munsonin mielestä kestävä metsätalouden periaatteiden käyttöönotto avaisi valtavia mahdollisuuksia Venäjällä. ”Vielä vuonna 2014 metsäteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle kasvoi, mutta nyt se on romahtanut. Metsälehden haastattelussa hän korosti, ettei uusi metsäjätti uhkaa suomalaisen metsänomistajan asemaa. Puumarkkinoita yhdistymisen ennakoitiin keskittävän entisestään. huolet himmenevät. EFI järjesti viime vuonna viikon kurssin nuorille venäläisille metsävaikuttajille. Joulukuussa uusi joukko nousevia kykyjä saapuu Joensuuhun tutustumaan kestävään metsätalouteen. Nuoria kykyjä Joensuuhun Kokouksen jälkeen tutkijat tutustuvat vielä Pietarhovin puistometsiin Itämeren rannalla. partnership-suhde; olemme samassa bisneksessä ja koetamme hoitaa sitä yhdessä hyvin” , Niemelä totesi. Palatsin komeiden kultausten loisteessa talouden Lähde: Venäjän tiedeakatemia Metsää Havumetsää Entistä havumetsää, joka hakkuiden jälkeen on muuttunut lehtipuuvaltaiseksi Metsittyneitä peltoja Suomi Venäjän metsissä näkyy 50 viime vuoden aikana harjoitettu metsätalous V la d O ze ro v / Sh ut te rs to ck .c om UUTINEN VUONNA 1995 ”VENÄJÄLLÄ ON KAIKKI MAHDOLLISUUDET, ON METSÄÄ, OSAAMISTA JA MARKKINAT.” Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asiantuntija Jukka Halonen ennustaa, että puun tuonti Venäjältä vähenee tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Silti se kannattaa, sillä yhteistyöstä hyötyisivät kaikki. Jättiläisen synty. Fuusion jälkeen markkinoita hallitsisivat Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene, jotka ostaisivat liki 80 prosenttia yksityismetsien puusta. ”Voimme lähivuosina nähdä hyvinkin yllättäviä ratkaisuja. ”Ruplan heikkenemisen myötä kiinnostus myydä puuta Suomeen on kyllä lisääntynyt, mutta kysyntä ei vastaa tarjontaa.” Myös venäläistä sahatavaraa on edullisesti tarjolla, mikä on kiristänyt kilpailua Euroopan markkinoilla. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 17 010 15 634 12 007 12 192 6 141 7 425 6 472 6 732 8 369 8 132 Tuontipuun määrä puolittui 5 000 10 000 15 000 20 000 Lähde: Luonnonvarakeskus Puun tuonti Venäjältä Suomeen, 1000 m³ 2005 2007 2009 2011 2014 JUSSI COLLIN Suomalaisen metsäteollisuuden historiassa alkoi uusi vaihe syksyllä 1995, kun metsäyhtiöt Kymmene Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ilmoittivat yhdistymisestään. ”Tämä on tiedediplomatiaa. Todennäköisimpänä pidettiin juuri Kymmenen ja Yhtyneiden fuusiota yhteisen pankkitaustan takia, mutta myös Enson ja Metsäliiton yhdistymistä pidettiin mahdollisena. Todennäköisesti määrä jää alle kahdeksan miljoonan kuutiometrin. Joka toinen rupla tulee öljystä ja kaasusta. Fossiilisten polttoaineiden halventuminen vei Venäjän talouden laskuun jo paljon ennen EU:n pakotteita, eikä öljyn hinnan uskota enää palaavan entiselle tasolle. ”Yhtiömme intressinä ei ole panna metsämyyjää polvilleen. UPM-Kymmenen puun käytön arvioitiin nousevan noin 20 miljoonaan kuutioon, josta yli puolet hankittaisiin yksityismetsistä. Yhtä mahdollisia kuin kotimaiset fuusiot ovat mielestäni kansainväliset järjestelyt” , arvioi tuolloin PTT:n tutkijana työskennellyt Jussi Uusivuori. Euroopan metsäinstituutin johtaja Marc Palahí on tyytyväinen. Suhteemme metsänomistajaan on ns. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi nousi Yhtyneiden tuolloinen varatoimitusjohtaja Juha Niemelä. Hänen mielestään suhteiden rakentaminen Venäjään on kuin maratonjuoksu. METSÄSTÄ 25 5
Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Jokainen vaurioitettu kuusi edistää lahon leviämistä. Hyvän aterian päälle on mukava hiukan levähtää, mutta käärmeillä kunnon ruokalepo on välttämättömyys. Vaikka kannot käsiteltäisiin niin en tiedä yhtään tapausta, jossa juuristoja runkovaurioita olisi käsitelty, ja niin juurikäävälle luodaan menestymisen edellytykset. Hyvä valmistelu ja suunnittelu on parhaiten palkattua metsänhoitotyötä, jonka palkka muodostuu siitä, että seuraavassa hakkuussa on vähemmän lahopuuta eikä juurikäävällä ei ole menestymisen edellytyksiä. Siihen on kiinnitettävä huomiota ajoissa – on turha tulla valittamaan sitten, kun vahinko on jo tapahtunut. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Ulkoinen ruoan sulatus on yleistä hyönteisillä ja hämähäkeillä, mutta ainutlaatuista selkärankaisilla. Siitä huolimatta tehdään metsässä jatkuvasti toimenpiteitä, jotka edistävät juurikäävän leviämistä, eikä kiinnitetä riittävästi huomiota metsän terveydenhoitoon. Kun tehdään kuusikon harvennus, korjuusuunnitelman teko etukäteen on ehdoton edellytys. Sydän suurenee ja verenkulku vilkastuu; myös munuaisten ja suolen massa kasvaa ja maksa suurenee peräti kaksinkertaiseksi. Kun saalis on sulanut, elintoiminnot palautuvat normaalille tasolle. pykälän mukaan luontaisten purojen rantoja ei saa hakata. Juurikäävän leviämistä autetaan Kirjoittajan mielestä juurikääpäongelma on osin itse aiheutettua. JOUKO JUURIKKALA M ik ko H äy ry ne n. Sen sijaan käärmeiden muu kehitys on kulkenut omia teitään – kaikille selkärankaisille yhteisistä 7 750 geenistä käärmeillä on oma sovellus joka kymmenennestä. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Miksi viranomaiset eivät puutu tehokkaammin toimenpiteisiin, joilla juurikäävän leviämistä edistetään. Saalis on sulatettava nopeasti ennen kuin se mätänee. Varhaisimmat käärmeet olivat ilmeisesti maan sisästä pieneläimiä etsiviä otuksia, joille jalat olivat tarpeettomia. Ajourat merkitään mahdollisimman kestävälle maapohjalle. Sairauden edistäminen ei ole luonnonsuojelua eikä hyvää metsän käsittelyä. Luultavasti kyy selviää, kun se kerran kesässä saa metsähiiren. Vaikka käärme ei liiku, sen elintoimintojen vilkkautta kuvaava hapen kulutus kasvaa jo seuraavana päivänä nelikymmenkertaiseksi. Energiapuun korjaaminen nuorista kuuSEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. ankeriaat). Kuusikkoa tulisi harventaa vain yhden kerran, ja sekin olisi tehtävä talvella. Näin tuhottuja taimikoita näkee jatkuvasti. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Terveydenhoito on oleellinen osa luonnonhoitoa. Terveen metsän kasvattaminen vaatii luonnon lainalaisuuksien tietämistä ja tunnistamista. Metsälain 10. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Kun käärmeet sitten palasivat maan pinnalle, evoluutio löysi uuden suunnan: käärmeistä tuli suurten saaliiden metsästäjiä. Se on sitä kehuttua ammattitaitoa, jonka tunnusmerkki on tehokkaasti kasvava ja terve metsikkö. Usein sinne jätetään jo valmiiksi sairaita kuusia, jotka sitten edistävät juurikäävän leviämistä. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Monien käärmeiden myrkky myös aloittaa saaliseläimen kudosten hajottamisen. P I L K K E I T Ä 26 5. Talvilepo on tietysti oma lukunsa ja jotakin sellaista, mihin python ei pysty. Ruokailujen välillä käärmeet elävät säästöliekillä. Kuusta ei samalla kasvupaikalla tulisi kasvattaa kauemmin kuin kaksi sukupolvea, sillä kolmas on jo melko varmasti sairas. Leukojen on venyttävä huikeasti, jotta nieleminen onnistuisi. Kun metsikön raivaus tehdään ennen hakkuuta, niin silloin raivattavat puut kaadetaan ajouralle vahvistamaan uran kantavuutta, koska lumen alla niiden kantavuus on merkittävä. Kyyn elintoimintoja ei liene samalla tarkkuudella tutkittu, mutta tuskin ne olennaisesti poikkeavat pythonin elintoiminnoista. Metsänhoitotöitä suunniteltaessa on aina mietittävä, millä tavalla tietty toimenpide vaikuttaa metsän terveyteen. Se on poikkeuksellisen suuri määrä, kun muilla selkärankaisilla perusgeenit ovat pysyneet liki muuttumattomina satoja miljoonia vuosia. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Monta kertaa on todettu, että juurikääpä eli tyvilaho on vakava sairaus erikoisesti kuusikoissa. Näin laadit lukijakirjoituksen Käärmeiden ulkomuoto on erikoinen, mutta ei ainutlaatuinen: muodoltaan samanlaisia selkärankaisia on liskoissa (vaskitsa), sammakkoeläimissä (matosammakot) ja tietysti kaloissa (mm. Ruokalepo käy työstä Tiellä yllätetty kyy nostaa päänsä ylväästi ja valmistautuu puolustamaan itseään. Suuriin ruoka-annoksiin erikoistuneitten käärmeitten ei tarvitse metsästää ylen aikaa, vaan ne viettävät suurimman osan elämästään suojapaikoissaan lepäillen. Myös ns. Erikoistuminen suuriin saaliisiin johti moniin muutoksiin käärmeen elintoiminnoissa. Saaliin pysäyttämiseksi – ja myös puolustuskeinoksi – kehittyi kyky tuottaa myrkkyä. Aikoinaan luonnon metsissä metsäpalo poltti sairaat kuusikot, ja kuloalueelle syntyi terve luontainen koivikko. Mitä enemmän kuusikossa ajetaan keräilemässä puita sieltä täältä, sitä enemmän tulee juuristoja runkovaurioita jäljelle jäävälle puustolle. sentaimikoista on tehokas keino juurikäävän menestymisen edistämiseksi. säästöpuuryhmissä, joita jätetään hakkuuaukeille, on sairaita puita
Kun meteorologi ennustaa viiden vuorokauden säätiedotuksessa navakkaa pohjoista, koillista tai Marrassorsa rasvaa pannun Sorsanmetsästyskautta kestää vuoden loppuun asti. RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat E lokuun 20:tta päivää juhlittiin 1990-luvulle asti metsästäjien jouluna. Ajoitukseen vaikuttaa syksyn eteneminen”, opastaa vesilintutohtori Veli-Matti Väänäne n Helsingin yliopistosta. Sen jälkeen sorsien määrä vähenee Sisä-Suomessa muutamassa päivässä kymmenesosaan alkutilanteesta, koska vesilinnut lähtevät metsästyksen häiritseminä aikaistetulle muutolle. Itsekin nelisenkymmentä vuotta vannoutuneesti sorsastanut tohtori Väänänen pitää marrassorsajahtia vesilinnustuksen aatelina. Yhden illan sopiva saalis: kaksi pulleaa sinisorsanaarasta.. Vannoutunut sorsastaja ei edes piittaa elokuun helteistä. Juuri ennen sisämaan järvien jäätymistä sorsia puskee Suomen yli urakalla. Kaaveet houkuttelevat muuttosorsat Rauno Mikkosen ulottuville. PILKKEITÄ 27 5. Itäisten tuulten mukanaan tuomat allit sekä rauhoitetut mustalinnutkin pysyttelevät visusti kaukana avovedessä. Marraskuussa muuttosorsat ovat vankassa rasvassa. Nykyään sorsastus on muutakin kuin aloituspäivä. Muuttavat öisin Toisin kuin hanhet, sorsat muuttavat öisin. Suomen järvissä uiskentelee eniten sinisorsia minuuttia vaille sorsastuskauden alkua. Tällöin on oikea hetki laskea houkutuskaaveet veteen tai lähteä kiertämään järveä. ”MARRASKUISESSA SORSASTUKSESSA SÄÄTIETO ON KAIKKI KAIKESSA.” Marraskuinen järvi on hiljaisuuden tyyssija. Marraskuisessa sorsastuksessa säätieto on kaikki kaikessa. Suomi sattuu sijaitsemaan muuttoreitin varrella, ja jossain lintujen on tankattavakin. Koska lintuja ei näy ilmassa, niiden uskotaan uupuvan myös järviltä. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 itäistä tuulta, on syytä puhdistaa säilytysrasva haulikosta. Muun muassa lyijyhaulikiellon myötä vesilinnustuksen polte on laantunut, mutta jahtitavat sitä vastoin monipuolistuneet. Kun pyrstön puolelta puhaltavat tuulet ovat saaneet lintumassat liikkeelle, kruunaa räntäsade pyytökelin. Haapanoitakin on vielä liikkeellä, mutta ne pariutuvat sinisorsia myöhemmin ja viihtyvät suurparvina avovedessä. Yksinäisyydessä autiolla järvellä räntäsateessa vietetyt hetket syöpyvät ikimuistoisesti mieleen. Suuntana ovat talvehtimisalueet – Atlantin Euroopan-puoleiset rannat. Sorsia on luvassa. ”Jälkihuippu osuu keskisessä Suomessa lokakuun loppuun, marraskuun alkuun. Saalis on komeaa juhlapukuista heinuria, eikä ruoanlaitossa tarvita vippaskonsteja kuten silavointia, kun linnuilla on omasta puolesta vankka rasvapalttoo päällä. Juuri silloin tummien vesien jylhässä hiljaisuudessa pyytävä sorsastaja palkitaan pulleimmilla paisteilla. Rasvattomat ja kauhtuneet sulkasatoiset linnut eivät saa hard core -harrastajia liikkeelle. Sopiva idänpuoleinen rintama patistaa Pohjois-Venäjän vesilintuvarantojen jälkipäänvalvojat liikkeelle. Niinpä valtaosa metsästäjistä ei edes tiedä taivaallamme viilettävistä lintumääristä. Niinpä riski rauhoitettujen tai vähäväkisten vesilintujen ampumisesta on vähäinen. Yöllä muuttavan sorsaparven matkanteko tyssää, ja ne pysähtyvät ruokailemaan ja odottamaan parempaa muuttosäätä suojaisiin sisäjärviin jopa useiksi päiviksi. Siten sisävesiin alkaa pikku hiljaa kertyä pohjoisesta sinisorsia. Jahtikausi käynnistyi sorsanpyynnillä, ja vesille kerääntyi jopa 200 000 metsäveljeä. Sinisorsa valtasaalis Myöhäsyksyn rantakaislikot ovat sinisorsien valtakuntaa. Voimakas idänpuoleinen rintama tuo tullessaan sorsille muuttomyötäiset tuulet
”Perustelin aina, että hyvä metsien hoito on parasta luonnonsuojelua.” Tiedon välittäjä Mikola matkusti paljon jo silloin, kun matkailu muuten oli harvinaista. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 ELIISA KALLIONIEMI ”SATAAN VUOTEEN mahtuu aika paljon”, Peitsa Mikola myöntää, kun toimittaja pahoittelee kysymyslistansa pituutta. Kolovesi on hieno alue, mutta sinne jo saatiinkin kansallispuisto.” Tärkein tapahtuma Peitsa Mikolan satavuotisjuhlan kunniaksi Suomen Tiedeseura julkaisi professori Pekka Kaupin toimittaman juhlakirjan, jossa eri alojen asiantuntijat kirjoittavat Mikolan elämäntyöhön liittyvistä aiheista. Perusteellinen kuva metsien tilasta auttoi monissa myöhemmissä töissä. Puupula on vanha ilmiö Pitkä kokemus auttaa arvioimaan nykyajan ilmiöitä. Puuta riittää.” Suomikin valmistautuu satavuotisjuhlaansa. Mihin uusi suojelualue kannattaisi nyt sijoittaa. Mikola itse suhtautuu vaatimattomasti saavutuksiinsa, mutta jos joku aikaansaannoksista pitää nostaa, hän valitsee kansainvälisen yhteistyön. Kirja julkistettiin juhlavasti Helsingin Säätytalolla pari viikkoa sitten. PILKKEITÄ 28 5. Metsälehteä selaamalla huomaa, miten hän oli monissa asioissa edellä aikaansa. ”Tähän voisin lainata professori Eino Saarta , jolla oli tapana toistaa vanhaa kansanviisautta: akat pelkäävät maailmanloppua ja miehet metsien loppua – eikä kumpaakaan tule. Tutkijana hän halusi välittää tietoa käytäntöön. Retkiä saattoi seurata Metsälehden palstoilta. Työn ohjaajana hänellä oli alan maailmankuulu tutkija Elias Melin. Ura Metsäntutkimuslaitoksella ja Helsingin yliopistossa huipentui 1957 metsäbiologian professorin virkaan, mistä hän jäi eläkkeelle 1978. Se sisältää myös Mikolan julkaisuluettelon, jossa on kirjoituksia yhdeksältä vuosikymmeneltä. Mikola kirjoitti lehteen runsaasti artikkeleita sekä ulkomailta että kotimaan asioista. ”Ehkä minä silloin Rankin saaressa kuitenkin tein kaikkein suurimman palveluksen isänmaalleni.” Le en a Lo uh iv aa ra Lu st o/ Pe its a M ik ol an ko ko el m a Metsäntutkijan vuosisata Peitsa Mikola on Suomen tiedeseuran nestori ja kansainvälisesti tunnetuimpia metsäntutkijoitamme. ”AKAT PELKÄÄVÄT MAAILMANLOPPUA JA MIEHET METSIEN LOPPUA – EIKÄ KUMPAAKAAN TULE.” ”Metsien täydellinen suojelu ja taloudellinen käyttö tahtovat lyödä ristiin. Sen kunniaksi on tarkoitus perustaa kansallispuisto. Kysymys oli ajankohtainen yhtä lailla 1930-luvulla kuin nytkin. Sama asia on yhä ajankohtainen myös pian pidettävässä Pariisin ilmastokokouksessa. Esimerkiksi 1981 Mikola pohti kirjoituksessaan tropiikin metsäkadon yhteyttä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Riittääkö Suomessa puuta, on yksi puheenaiheista, joka nousee usein esille. Lehtiartikkelissa hän varoittaa, että ilmastonmuutoksella voi olla arvaamattomia seurauksia, huonoja ja hyviä. ”Olen koettanut levittää suomalaista metsätietoa ympäri maailmaa.” Asiantuntijatyössä kannusti vankka kokemus siitä, miten nuoruuden hävitetyt harsintametsät oli Suomessa saatu kunnostettua hyvään kasvuun. Juuri hyökkäyksen alla hän oli saanut kuulla suru-uutisen veljensä kaatumisesta. Hänen ansiostaan metsäalan sanastoon vakiintui ”moninaiskäyttö”. Pohjolasta tropiikkiin Mikola mainitaan uranuurtajana monissa yhteyksissä, muun muassa mykorritsatutkijana ja metsäbiologina mutta myös trooppisen metsänhoidon asiantuntijana ja luonnonsuojelijana. ”Metsien hoidon kannalta lämpeneminen ja hiilidioksidipitoisuuden nousu ovat kuitenkin molemmat myönteisiä ilmiöitä”, hän muistuttaa. Oman väitöskirjansa Mikola teki Uppsalan yliopistossa Ruotsissa 1948 koivun mykorritsoista eli sienijuurista. ”Etelä-Suomen kansallispuistot ovat vähän liian pieniä. Peitsa ja Kaari Mikola Yhdysvalloissa 1951. Tuolloin apuraha kattoi vain yhden hengen kustannukset, joten vaimo ja kolme lasta jäivät Suomeen. Luonnonsuojelun alalla tärkein tehtävä olisi laajentaa näitä nykyisiä. ”Minulle nuo kesät olivat hyvin hyödyllistä aikaa”, muistelee Mikola. Väitöskirjan seurauksena oli kuuluisa harsintajulkilausuma, jossa joukko tutkijoita vaati muutosta metsien käsittelyyn. Aikanaan juuri Mikolan aloitteesta Etelä-Suomeen saatiin sodan jälkeen ensimmäiset kansallispuistot. Se liittyy sotaan ja Kotkan edustalla olevan saareen, missä nuori vänrikki osallistui tulenjohtajana kahden hyökkäyksen torjumiseen keväällä 1940. Kiitospuhettaan varten Mikola oli miettinyt valmiiksi, missä hän tuntee parhaiten palvelleensa maataan. Kestävästä metsätaloudesta hyötyy myös luonto. Suomen tiedeseuran vanhimman jäsenen kertomus alkaa Jyväskylästä, missä Mikola syntyi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1915. Nuoruuden kohokohdat sijoittuvat 1930-luvulle, jolloin hän pääsi ylioppilaaksi, valmistui metsänhoitajaksi ja ehti vielä aloittaa tieteellisen uran ennen talvisodan syttymistä. Tutkija Risto Sarvas tarvitsi apulaisen harsintametsiä koskevan väitöskirjansa aineistojen keruuseen, ja näissä merkeissä Mikola kiersi kaksi kesää Suomen yksityismetsiä. Että nämä käyttömuodot saataisiin harmonisoitua, se on ollut minulla päällimmäisenä tavoitteena.”. Kymmenistä matkoista tärkeimpiä olivat stipendiaattivuosi USA:ssa 1951 ja vuoden kestänyt stipendimatka maapallon ympäri 1967
Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. 10.00-11.30 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Mikko Häyrynen 12.30-15.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 12.00-13.00 Kalle Vanhatalo Tapiosta vastailee kysymyksiin metsätalouden kannattavuudesta 13.00-17.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta. Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6d71! Sunnuntaina 8.11. 13.30-16.30 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimitussihteeri Jussi Collin Lauantaina 7.11. 10.00-12.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta. 10.00-12.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta. Olen Metsälehden kestotilaaja. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Perjantaina 6.11. Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. PILKKEITÄ 29 5. 13.00-15.00 Kysy metsän ostamisesta ja myymisestä tai metsän arvon määrittämisestä, Hannu Liljeroos vastaa 14.00-17.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Liina Kjellberg 15.00-16.00 Tavattavissa Metsälehti Makasiinista tuttu Metsäperintö-palstan asiantuntija Pirjo Havia 16.00-17.00 Tapion Tarja Ollas neuvoo metsätiedon lähteille Metsämessut Helsingin Messukeskuksessa 6.-8.11.2015 Metsäkustannuksen osastolla tapahtuu. 10.00-12.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta. 13.00-14.00 Kysy metsätuhoista, paikalla ötökkäasiantuntija Kari Heliövaara, tuhoeläinten asiantuntija Antti Uotila ja sienitautien asiantuntija Risto Kasanen Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Lisäksi huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia! Tervetuloa osastollemme 6d71.. Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. 10.00-13.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Valtteri Skyttä 11.30-12.30 Tavattavissa Metsämieli-kirjojen kirjoittaja Sirpa Arvonen 12.00-14.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 13.00-14.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta. Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat. Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaali hintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). 10.00-13.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimitussihteeri Eero Sala 13.00-17.00 Tule kokeilemaan raivaussahan terän teroitusta
Tärkeintä on kuitenkin tieto siitä, millä alueilla poikueita on ollut – ei niinkään, missä yksittäisessä pisteessä, sillä aineistot kattavat laajoja alueita sekä kolmion sisäettä ulkopuolelta. Maanmittauslaitoksen ja Metsäkeskuksen aineistoista puolestaan selviää muun muassa pääpuulaji, puulajisuhteet, havaintopisteen etäisyydet sorateihin, vesistöihin, turvemaakuvioihin sekä sorateiden ja ojien tiheyden alueella yleensä. TUTKIJOILTA Laserdatasta laadittu pintamalli, josta metsän rakenne voidaan erottaa. Näin linnun sijainti voidaan yhdistää laserdataan sekä esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ja Metsäkeskuksen aineistoihin. Kyseessä on osa riistakeskuksen Riistakolmiotieto metsäsuunnittelussa -hanketta. PILKKEITÄ 30 5. Laserdata palYhteiskäytöllä tiedosta enemmän irti Laserkeilausdataa ja riistakolmioaineistoa yhdistämällä haetaan tarkempaa tietoa metsäkanalintujen elinympäristöistä. Tavoitteena on tutkia, mitkä asiat metsän rakenteessa ja maisemassa vaikuttavat poikueiden esiintymiseen. Vihreä väri kuvaa maanpintaan osuneita pulsseja, punainen väri kuvaa korkeinta pintaa johon pulsseja osui (ylin latvuskerros). Metsätaloutta pidetäänkin yhtenä syynä kanalintukantojen taantumiseen. Riistakolmioaineistossa havainnot ovat yksilöityjä muun muassa sijainnin ja sen mukaan, mikä laji havaittiin ja nähtiinkö yksittäinen lintu vai poikue. Aineistoja yhdistämällä saadaan selville, millaisilla alueilla mitäkin lajia tai sen poikueita on eniten havaittu. Onnistuessaan hanke toimii ponnahduslautana tarkemmille tutkimuksille. Kaikki käytetty aineisto on saatavilla vapaasti. UUTTA! Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpad -tietokoneet vaativaan maastotyöhön! • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus METSÄNOMISTAJA Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa: www.kantoon.fi Metsäkanalinnut ovat erityisen herkkiä metsien rakenteen muutoksille. Onkin erittäin tärkeää selvittää, mikä metsän rakenteessa vaikuttaa kanalintujen menestykseen esimerkiksi tarjoamalla parempia poikue-elinympäristöjä. Metsästäjien talkootyöllä hankkima riistakolmioaineisto sisältää arvokasta tietoa, jota kannattaa hyödyntää monin tavoin. Riistakolmiohavaintojen tarkkuus asettaa tähän luonnollisesti omat haasteensa. Aiheesta on valmistumassa myös pro gradu -tutkielma, jossa metsäylioppilas Olli Piiparinen tutkii kanalintujen poikue-elinympäristöjä metsäkuvioja maastotietokanta-aineistoista. Itä-Suomen yliopiston (UEF) metsätieteiden osaston ja Suomen riistakeskuksen yhteistutkimushanke selvittää, kuinka tarkasti metsäkanalintujen elinympäristöjä voidaan tutkia yhdistämällä nämä aineistot. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, toimiiko aineistojen yhteiskäyttö. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Tapio Silva Oy, Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen mikko.lumperoinen@tapio.fi p. Sijaintitieto on avain kaikkeen. Metsätalous on kuitenkin maassamme merkittävässä roolissa, jolloin myös metsäkanalintujen tulevaisuus on talousmetsissä. Hanke päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä, ja tuloksia pyritään esittelemään vuoden 2016 riistapäivillä. Kolmiulotteinen laserkeilausaineisto sisältää tarkkaa tietoa metsän ja sen kasvillisuuden rakenteesta. Tämä tutkimus vie riistakolmioaineiston tutkimuskäyttöä eteenpäin. MARKUS MELIN tutkija, Itä-Suomen yliopisto SAMI TOSSAVAINEN riistapäällikkö, Suomen riistakeskus PETTERI PACKALÉN apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto. 050-358 6020 www.tapio.fi/forestkit Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsien käytön suunnitteluun. Muuttujat, kuten puuston pituus, runkoluku tai kasvillisuuden määrä, kertovat kuinka paljon ravintoa, suojaa tai pesäpaikkoja metsä voi eri lajeille tarjota. Tämän jälkeen pureudutaan alueisiin, joissa poikueita on havaittu selkeästi enemmän kuin muualla. Tulevaisuudessa tutkimus voi tuottaa arvokasta tietoa siitä, mitkä metsän rakenteelliset ominaisuudet edistävät parhaiten metsäkanalintujen menestystä talousmetsissä ja kuinka näihin voidaan vaikuttaa metsänhoidolla. Riistakolmioaineisto on saatavilla digitaalisessa muodossa. Laserkeilausaineistoa puolestaan on saatavilla koko ajan kasvavissa määrin. jastaa metsän rakenteen ja kertoo esimerkiksi kasvillisuuden määrästä ja sen jakautumisesta eri korkeuksille
Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Kauppahinnasta menee neljä prosenttia varainsiirtoveroa. Konsernin puunhankintaosasto ostaa vuosittain noin 1,2 miljoonaa kuutiota puuta länsisuomalaisista metsistä. Haemme metsäosastolle KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Tehtävänäsi on suunnitella ja toteuttaa noin 200 000 m 3 vuosittaiset hakkuut yhteistyössä paikallisten ostomiesten ja korjuuyrittäjien kanssa. Avoimen tehtävän sijoituspaikka on Varsinais-Suomi esim. Mielestäni isoista haavoista on pelkästään merkittävää haittaa, koska ne vievät todella ison alan taimikosta. Tehtävään kuuluu hakkuiden ja kaukokuljetuksen ohjailu. Lehmus on myös yllättävän hankala tapaus levitessään. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Maisemallisesti mänty käy hyvin silmälle. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA Metsäalan asiantuntija puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Lisäksi loma-asunnosta ja tontista on maksettava luovutusvoittovero. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Westas Groupin Koskella ja Porissa sijaitsevat sahat tuottavat yhteensä noin 380 000 m3 kuusija mäntysahatavaraa. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella. Itse olen pyrkinyt jättämään aina mäntyjä pystyyn siitäkin syystä, että Etelä-Suomen kankailla ja rehevämmillä mailla mänty alkaa olla tulevaisuudessa puuharvinaisuus. Minkälaisia veroseuraamuksia tulee, jos koko metsätilasta tehdään kauppa tyttäreni lasten (3 tytärtä) nimiin. Konsernin liikevaihto on noin 105 miljoona euroa ja se työllistää yhteensä yli 130 henkilöä. Jos jätätte samalla itsellenne määräaikaisen hallintaoikeuden metsään tai sen murtolukuosaan, voitte harjoittaa metsätaloutta itsenäisesti tai yhtymän osakkaana. Hän haluaisi myös hankkia omistukseensa nyt tai myöhemmin koko tilan. Ne eivät haittaa tulevassa kuusikossa paljokaan, ja kantorahaakin voi joskus vielä saada. Mynämäki, Pöytyä. Vuoden metsänhoitoyhdistys -tunnustuksen myönsi MTK. Metsän osuus kauppahinnasta on vapaa luovutusvoittoverosta, jos olette omistanut tilan 10 vuotta. Westas Bioenergia Oy on merkittävä metsäenergian toimittaja. Hakemukset sähköpostitse 30.11.2015 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Tilan pinta-ala huomioiden on järkevä tehdä koko tilasta kauppa tyttärellenne tai hänen lapsilleen. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla on 6 500 jäsentä. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Olipa ostajana tyttärenne tai hänen lapsensa, niin kaupasta menee samansuuruiset verot. Pirkanmaasta vuoden metsänhoitoyhdistys. Metsätalousmaata jäsenillä on noin 200 000 hehtaaria. Yhtiö ostaa ja jalostaa hakkuilla sekä tuotannossa syntyvät sivutuotteet laadukkaaksi polttoaineeksi paikallisille lämpöja sähkölaitoksille. Myös kaunista rauduskoivua tulee jätettyä jokunen rehevällä paikalla sinne tänne maisemoinnin ja siementämisen vuoksi. Onko järkevää tässä vaiheessa erottaa vapaa-ajan asunnon ja tulevan saunamökin tontti muusta metsätilasta ja tehdä siitä kauppa. PALVELUKSEEN HALUTAAN Olen 63-vuotias, tänä vuonna eläkkeelle jäävä pienen, noin 10 hehtarin metsätilan omistaja. Lisätiedot ja haku 13.11.2015 mennessä osoitteessa: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Lappeenrannan hankintapiirille toimialueena Kouvolan pohjoisosa (Valkeala). Uudet rakenteet ovat palkitsijoiden mukaan mahdollistaneet metsänhoitoyhdistyksen kasvun alueensa merkittäväksi vaikuttajaksi puukaupassa. VÄINÖ SIKANEN Itse haluaisin jatkaa metsätalouden harjoittamista kuntoni mukaan vielä 5–10 vuotta. Tuomi on raivauksen kannalta viheliäinen puu levitessään oksikkaana ja sitkeähenkisenä isolle alalle. Nuoria mäntyjä kannattaa myös suosia, koska ne menisivät kuitupuuna puoli-ilmaiseksi. Kirjoituksessa kehotettiin jättämään isoja haapoja, tuomia, raitoja sekä jaloja lehtipuita ja välttämään laadukkaita tukkipuita. Minulla on metsätalouden verokirjanpidossa koneita ja laitteita, joiden hankintahinnan poistoja on tekemättä. Edellytämme hakijoilta metsätalousinsinöörin tai muuta soveltuvaa koulutusta. Onko minulla tässä tapauksessa mahdollisuutta jatkaa metsätalouden harjoittamista jossain muoOlisin jossain määrin eri mieltä viime Metsälehti Makasiinissa (7/2015) olleen, säästöpuita koskeneen kirjoituksen periaatteista. PILKKEITÄ 31 5. Tilan myynti tyttärelle dossa esimerkiksi hallintaoikeuden kautta. Kaatuessaan aikanaan ne vaurioittavat myös alla olevaa puustoa. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Uudistusaloille kuusen istutus on ollut vuosikausia ainoa vaihtoehto hirvien vuoksi, joten jo nyt metsät alkavat olla paikoin vain synkkää kuusikkoa. Valinta perustui erityisesti yhdistyksen myönteiseen kehitykseen viime vuosina. Toiveena on, että jätetyistä männyistä tulee ainakin jotain siemennystä ja uutta männikköä, vaikka kuusia istutetaankin alueelle. Pirkanmaan vahvuudet olivat monipuoliset metsänomistajien palvelut ja organisaation jatkuva, kilpailukyinen kehitys. Tyttäreni haluaisi ostaa tilalla olevan vapaa-ajan asunnon ja rakentaa sen yhteyteen perheelleen saunamökin. Sivutoimista metsänhoitoa 40 vuotta Viheliäisiä säästöpuita Vuonna 2011 perustettu Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on valittu viime vuoden metsänhoitoyhdistykseksi
Pilottihankkeita maakunnissa Askel riistametsän Projektipäällikkö Janne Miettinen kertoo, että tähän mennessä on jo toteutettu parisenkymmentä pilottikohdetta Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Toimipaikkasi on Iisvedellä, mutta työ vaatii aktiivista liikkumista korjuukohteilla. sINuLLA on tehtävään soveltuva AMK-tasoinen koulutus ja/tai vastaava ammatillinen osaaminen. Projektin turvin on tehty lähinnä riistapainotteisia taimikonhoitotöitä, ensiharvennusmetsien ennakkoraivauksia sekä riekkosoiden kunnostuksia. /metsamaa. Tästä esimerkkinä ovat taimikonhoidon ja raivauksen yhteydessä jätettävät riistatiheiköt. LÖYDÄ vihreä keitaasi Metsämaasta! www.metsalehti.. Vastaajat olivat kiinnostunut elinympäristön kunnostamisesta omalla tilallaan sekä riistapainotteisesta metsien hoidosta. Tämän syksyn aikana riistametsänhoitoa edistetään myös tiedotuskampanjalla, jossa riistakeskuksen yhteistyökumppanina on Suomen metsäsäätiö. Liikevaihtomme on noin 30 miljoonaa euroa. Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta ja ulospäinsuuntautunutta, positiivista luonnetta. Haemme Elenia Lämpöön Hämeenlinnaan HANKINTAPÄÄLLIKKÖÄ VAsTAAT työssäsi yhtiömme metsäja muun kotimaisen polttoaineen hankinnasta tuotantolaitoksille, sopimushallinnasta, varastojen materiaalija taloushallinnasta, hankintaketjusta sekä näiden kehittämisestä yhteistyössä asiantuntijaorganisaatiomme kanssa. Elenia tarjoaa mahdollisuudet kehittyä alan huippuasiantuntijaksi rohkeasti uudistuvassa ja osaavassa työyhteisössä. Metsänomistajat tunnistivat omilta mailtaan kunnostuksen tarpeessa olevia elinympäristöjä, kuten pienvesiä ja kosteikkoja. Lisäksi toivomme sinulta paikallistuntemusta sekä aiempaa kokemusta puun ostotehtävistä. Noin aarin kokoiset raivaamattomat alueet tuovat suojaa riistalle. Alan edelläkävijänä rakennamme älykästä sähköverkkoa sekä tuotamme ympäristömyönteisiä lämmitysratkaisuja. Metsäenergia, varastonhallinta ja logistiikka sekä talousseuranta ovat keskeisiä osaamisalueitasi. Tehtäviin kuuluu myös hankintatoiminnan kehittäminen ja toimitusketjun laadunvalvonta. Myös riistalle tärkeitä soiden ja kangasmaiden vaihettumisvyöhykkeitä tulisi säästää hakkuiden yhteydessä. Erikoissuunnittelija Mirja Rantala Suomen riistakeskuksesta kertoo, että vastauksia on tullut mukavasti. Jätä hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi 15.11.2015 mennessä osoitteessa www.elenia.fi/ura Elenia-konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluja tarjoava Elenia Oy sekä sen tytäryhtiöt Elenia Lämpö Oy, Elenia Palvelut Oy ja Elenia Finance Oyj. Niistä ei ole juuri haitta metsätaloudelle, ja kustannukset itse asiassa alenevat, kun raivaustyö vähenee”, Miettinen sanoo. Toiveissa on, että hanketta päästäisiin toteuttamaan koko maan alueella ensi kesänä, jolloin kyselyyn vastanneisiin metsänomistajiin otetaan yhteyttä. Lisätietoja tehtävästä antaa tekninen johtaja Anne Piispanen, puh 040 720 8065 ma 9.11. Riistahanke innosti Riistapainotteisesta metsienhoidosta kiinnostui lähes 500 metsänomistajaa. ja ke 11.11. ”Moni vastaaja kaipasi myös ammattilaisten neuvoja siitä miten omia metsiä pitäisi hoitaa riistan kannalta hyvin”, kertoo Rantala. www.elenia.fi HANNU JAUHIAINEN SUOMEN riistakeskuksen nettikyselyssä tiedusteltiin metsänomistajien halukkuutta osallistua omissa metsissään Askel riistametsään -hankkeeseen. Mukana ovat riistakeskuksen lisäksi Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus sekä UPM. Sähkön ja lämmön jakelu on palvelumme arjen turvaamiseen ja sujumiseen joka päivä. Suuri osa kertoi perusteeksi riistan hyvinvoinnin sekä metsästysharrastuksen. Tehtävä vaatii vastuuntuntoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja halua kehittää omaa työtään. Askel riitametsään -hankkeelle on jaettu jatkorahoitusta EU:lta. Tehtävässä menestyminen edellyttää tietoteknistä osaamista. Nyt etsimme joukkoomme uutta ammattilaista PUUN HANKINTAAN Palkattava toimihenkilö tulisi vastaamaan puuraaka-aineen ostosta, korjuusta ja kuljetusten organisoinnista. Työssäsi tarvitset hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja sekä itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyotetta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Iisveden Metsä on tuottanut laadukasta sahatavaraa yli 90 vuotta.Nykyinen vuosituotantomme on noin 100.000 kuutiota, josta lähes 80 % toimitetaan vientiin. Myös yleinen metsäluonnon moninaisuus sekä marjastus ja sienestys kannustivat metsien uudenlaiseen hoitoon. Tuotamme palvelut asiakkaillemme ja yhteiskunnalle yhdessä kumppaniverkostojemme kanssa. PILKKEITÄ 32 5. ”Usein hyvinkin pienillä keinoilla saadaan paljon aikaan. Tehokas, joustava ja lopputuotteen korkean laadun takaava raaka-aineen hankinta on keskeinen menestystekijämme. 040 900 7583 Iisveden metsä 2x120_92mm 22.10.2015 13.26 Sivu 1 Elenia toimii sadan kunnan alueella Kantaja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla. klo 14.00–16.00, sähköposti anne.piispanen@elenia.fi. Työ alkaa mahdollisimman pian ja työsuhde on vakituinen. Olet kokenut hankintatoimen osaaja ja omaat useamman vuoden neuvotteluja sopimuskokemusta joko polttoaineiden ostajana tai myyjänä mielellään energia-, paperitai metsäteollisuuden alalta. Koko toimintamme perustuu pitkäaikaisten asiakkaidemme vaativien toiveiden täyttämiseen. Työhakemukset pyydetään toimittamaan 20.11.2015 mennessä osoitteeseen tommy.lindstrom@iisveden.fi Lisätietoja: toimitusjohtaja Tommy Lindström, tommy.lindstrom@iisveden.fi tai p. Myös nykyinen kemera sallii pienialaiset, riistan vuoksi raivaamatta jätetyt alueet
Hyvät mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen kalastukseen tai muuten luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lounametsän liikevaihto on 14 milj. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 80.500 €. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Määräala Tuuloksessa. v. METSÄPALSTA, Parikkala, Kirjavala 9,12 ha. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. MAATILAN TALOUSKESKUS, Ranua, Kelankylä Majovantien varrella ent. Pinta-alasta n. Määräala lähellä Kuhmo-Nurmes maantietä. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Keskipuusto on n. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Uudistuskypsää heti n. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. PILKKEITÄ 33 5. Hp. Kokonaispuusto n. 350 m, 2 yleiskaavan mukaista rantarak.paikkaa, molemmilla rak.oik. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! UPM Bonvesta metsäpalsta. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Tuulos 13,6 ha. Kohteella asuinrakennus ja navettarakennus, joka on nykyisin varastokäytössä. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta, varasto. Yhteispinta-ala n. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 19.5600 ha. 2 kiinteistöä, yhteispa. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta sekä kokemusta puunkorjuusta ja metsäenergiaosaamista. Rehevät maapohjat, 7,2 ha OMT ja 6,4 ha MT. Lisätietoja tehtävästä antavat metsäpäällikkö Hannu Justen 044 533 8242 tai johtaja Harri Tasanen 0500 560 544. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. 200 k-m 2 . Helposti saavutettavissa oleva metsätila Kankaanpään eteläosassa lähellä Lavian rajaa. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. Sauna ja pesutilat rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. 120.000 €. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. 15.11. 3 000 m³. Rak.oikeus 250 k-m 2 . Kokonaispuusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Yhteishinta 160.000 €. Haemme Hankintapäällikköä www.keitelegroup.fi Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 88.000 €. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. Kokonaispuusto 3280 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista on tuoretta kangasta. 57 000 € / tarjous viim. Rauhallisella paikka luonnon keskellä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Savon Paino LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry toimii VarsinaisSuomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. 0,5 ha:n kokoinen suopalsta Risusaaressa. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. OMAKOTITALO, Ranua, Asmunti Talon pinta-ala n.100 m 2 . Vanha hirsirunkoinen as.rak., piharak. 1650 m 3 . Toinen kiinteistö on 7,56 ha, järvenrantaa n. Hakemukseen merkintä ”Metsäenergia-asiantuntija”. 09 315 49 803 Eero Sala p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2015 on 175 miljoonaa euroa. 43 000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 1440 m 3 ja heti hakkuumahdollisuuksia. Luonteeltasi olet ulospäinsuuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot. 39 000 €/tarjous. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 39.000 €. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 19 km taajamasta. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. 11 ha. METSÄPALSTA, Kankaanpää 4,669 ha. Päärak. Hp. Hankintapäällikön keskeisiä tehtäviä ovat korjuuja kuljetusresurssit sekä korjuun ja kuljetusten kehittäminen sekä osallistuminen puutavaran ohjaukseen. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Palstalle on tieyhteys. Sällintie menee tilan läpi. Rakennusvuosi on -57 ja laajennusosan valmistumisvuosi on 1997. maatilan talouskeskus. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 20.11.2015 mennessä osoitteella Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Palveluksessamme on yli 400 puualan ammattilaista. Suurempi kiinteistö on 2 ha ja on pihapiiriä luk.ottamatta pääosin metsämaata. Kiinteistöllä purkukuntoinen omakotitalo, hinta sisältää sähköliittymän (3x25). UPM Bonvestametsätila. 127 m³/ha. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 83.100 €. Kiinteistöön kuuluu myös n. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. Asuinrakennuspaikka, 2 rantarakennuspaikkaa n. Jäseniä yhdistyksellä on noin 7500 ja heillä on noin 200.000 hehtaaria metsää. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. 35.000 €/tarjous. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. metsänhoitoyhdistys MHY Lounametsä 21 2x150_92mm 27.10.2015 13.33 Sivu 1 Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta ja hyviä vuorovaikutustaitoja • Metsäteollisuuden ostoja korjuujärjestelmien tuntemusta Tarjoamme • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla kari.wuolijoki @keitelegroup.fi 20.11.2015 mennessä. 2700 m 3 , tukkipuun osuus noin ¼. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 15 000 € METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,9 ha. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 464 6500. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Mh. 3 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Lisätiedot: www.bonvesta.fi. Voidaan lohkoa osiin, tarjouksia otetaan vastaan. Puustoa n. Kiinteistö muodostuu 2 palstasta. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 0,6 ha. Varttunutta kasvatusmetsää n. 250 m 3 . 28 ha alueelle ja n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. 23 ha, kok.puusto n. Tuotamme vuodessa lähes 700.000 m 3 sahatavaraa ja yli 200.000 m 3 jatkojalosteita. sekä varasto. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Tuhkalannoitus tehty 2011 n. Ojalinjat avattu 2011-2012. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, p. Haemme METSÄENERGIA-ASIANTUNTIJAA Toimenkuvaan kuuluu koko Lounametsän alueella energiapuiden korjuuseen, varastonhallintaan ja kuljetukseen liittyvät asiat, toimipaikkana Laitila. 1200 m 3 , taimikkoa n. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. 0400 717 292. 474.500 €. Metsäenergiatoiminta on keskitetty Lounametsän omistamaan Lounapuu osakeyhtiöön. 16.920 m 3 , pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Kohteella lisäksi varasto (vanha navetta), piha-aitta sekä leikkimökki
Syykin on selvä: biotalous luo optimistista ilmapiiriä suomalaiseen yhteiskuntaan. Siinä vähän listaa usein kuulluista kysymyksistä, joihin tietenkin voi yrittää parhaansa mukaan vastata faktaperusteisesti. Palmut mielletään usein luonnolliseksi osaksi Välimerenmaiden ranta-alueiden kaupunkimaisemaa ja luontoa. Andelin kuvaa herkullisesti myös tilaisuudessa esiin tuotuja näköaloja: rekkaralli Äänekoskelta Vuosaaren satamaan kyydissä sellua, tatteja suomalaismetsistä Italiaan, tieteiskirjallisuuden piiriin kuuluva näkymä maanalaisista pelloista, joiden vaatima energia tuotetaan auringolla. maisteri, Kauniainen Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palmut eivät huuhtoutuneet mereen, vaikka ne olivat juuri saaneet parin kuukauden sademäärää vastaavan vesiannoksen muutamassa tunnissa. Tilaisuuden juontaja Jarmo Hyytiäinen totesi loppulausunnossaan, että biotalous pelastaa Suomen. Kaksin aina kaunihimpi Etelä-Amerikasta Eurooppaan palmulastissa kulkeutuneen kauniin jättiperhosen (Paysandisia archon ) toukat kovertavat palmunrunkoihin sormenpaksuisia käytäviään. ja metsät. Totaalisen köpelösti ei palmuille toistaiseksi ole kuitenkaan vielä käynyt. Aika raamatullista! ??. Pekka Airaksinen, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 60 VUOTTA 13.11. Riittääkö biomassa, jos sillä pitää korvata kaikki öljypohjainen raaka-aine, onko metsien lisäkäyttö ekologisesti kestävää, miten käy monimuotoisuuden, ovatko biopohjaiset raaka-aineet eettisesti kestäviä. Yksi puhuu aidasta toinen aidan seipäistä, yksi lepokodista toinen turistihotellista ja kolmas helvetin esikartanosta, joka on tarkoitettu niille, jotka eivät ymmärrä ilmastomuutoksen uhkaa, kirjoittaa Andelin erittäin vapaan tulkintani mukaan. Pyyhekumin pituiseksi kasvavalle otukselle maistuu erityisesti kookosja taatelipalmut. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Kaikki muut palmut ovat alueelle alun perin ihmisen istuttamia. VALTIONEUVOSTO Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa on siirtynyt maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen avustajaksi. Toinen tulokaslaji, Aasiasta Eurooppaan matkannut ruosteenpunainen kärsäkäs (Rhynchophorus ferrugineus ), taas on hyökännyt ainakin parinkymmenen palmulajin kimppuun. Metallipitoista palkintopalmua eivät perhostoukat arvosta tai ruosteenväriset kuoriaiset järsi. Biotalous merkitsee pohjimmiltaan systemaattista muutosta fossiilitaloudesta uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan talouteen ja vielä kaiken lisäksi siten, ettei fossiileja pelkästään korvata uusituvalla ja meno jatku muuten entiseen malliin, vaan toimintatapojen syvällistä uudelleen arviointia ja muuttamista. 21 B, 00100 Helsinki. ??. Biotalous on jotain sellaista, minkä me osaamme, jonka tarpeisiin meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat, meillä on sen piiriin kuuluvia perinteisiä teollisuudenaloja, jotka ovat valmiita uusiutumaan, me voimme luoda ratkaisuja myös maailmanluokan suuriin ongelmiin ja siinä sivussa kasvattaa myös omaa hyvinvointiamme. täviä sukkulamatoja tai sientä. Anneli Valta-Lisitsin, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuutettu, Lapinlahti 50 VUOTTA 22.11. Toisaalta biotalous on niin hyvä juttu, ettei kukaan voi sitä vastustaa – vai voiko kuitenkin. Rivieralla siipiväliltään yli kymmensenttisen perhosen aiheuttamat tuhot ja palmukuolemat havaittiin 2000-luvun alussa. Niiden tyville oli vesimassojen mukana kulkeutunut aimo annos vuorilta huuhtoutunutta tuoretta mutaa ja ylimääräisiä autoja. Jukka Vanhatalo, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Siikainen 22.11. Biotalous merkitsee siis sekä taivasta että helvettiä ja pelastusta. Myrskyt, tulokastoukat ja kaukomailta matkanneet kärsäkkäät ovat käyneet niihin uutterasti käsiksi. Biotalous onkin kaikkea raskaan teollisuuden ja luontomatkailun välillä ilmastotavoitteista tinkimättä ja siksi aika vaikeasti lähestyttävä aihe. MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti muutama viikko sitten biotalousseminaarin, jossa biotalouden mahdollisuuksista puhuttiin lämpimästi ja innostuneesti. Väittäisin kuitenkin, että Jarmo Hyytiäinen oli oikeassa – biotalous pelastaa Suomen. Tuhoja on tavattu myös Italiassa ja Espanjassa, eikä niiden laantumisesta ole tietoa. Lomaelokuvassa Mister Bean pääsi palkintomatkallaan lopulta tanssimaan Cannesin hiekkarannalle vihreiden palmujen katveeseen. Hannu Kankaanpää, maat. Tosiasiassa Manner-Euroopassa kasvavista palmulajeista vain yksi laji, pensasmainen kääpiöpalmu (Chamaerops humilis ), kasvaa alueella luontaisesti. Matti Leikola, maat. Vastavuoroisesti kärsäkkään kookkaat toukat päätyvät kotimaaperällään myös ihmisten ruokapöytään makupaloiksi. Cannesin elävät vihreät rantapalmut sen sijaan kelpaavat. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 80 VUOTTA 10.11. Tuoreet tulokashyönteislajit tanssivat omaa tuhotanssiaan Rivieran palmupöheiköissä. Kevääseen mennessä osa palmuista saattaa muuttua itsekin kullankeltaisiksi, jos nälkäiset tulokashyönteiset voittavat oman syöntikilpailunsa. Todennäköisesti elävän kasvimateriaalin mukana on Rivieran rannoille kotiutunut viime vuosina kaksi kookasta, erityisesti palmuista kiinnostunutta ja niille vaaralliseksi luokiteltua hyönteislajia. Punaisella matolla palmujen alla tanssi taannoin myös Aki Kaurismäki matkallaan elokuvansa palkintotilaisuuteen. Ensi kevään filmifestivaalin voittaja saa arvostetun Kultainen palmu -palkinnon. Se on vähän pelottavakin juttu ja ehkä siksi keskustelussa nousee esiin uhkakuvia ja kestävyysvaatimuksia. Pertti Kanon, metsänhoitaja, Helsinki 16.11. tohtori, professori emeritus, Helsinki 70 VUOTTA 9.11. Tulevaisuus saattaa näyttää mustalta seinältä ja hyväänkin tähtäävät muutokset voidaan kokea uhkana. Taivas ja helvetti HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva VIIKKO Cannesin lokakuisen katastrofimyrskyn jälkeen palmut huojuivat Croisetten rantabulevardilla tuttuun tapaansa kultaisessa auringonpaisteessa. Tämän ”palmunporaajan” syöntijälki muistuttaa Suomessakin lehtipuilla elävän puuntuhooja-perhostoukan tihutöitä. ja metsät. Ranskan Rivieran palmupuut ovat viime vuosina joutuneet tiuhaan ahtaalle luonnonvoimien myllerryksessä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Yhteiskunnassa kriisitietoisuus on nykyisin niin korkealla tasolla, ettei ihme että ihmisiä huolestuttaa ja pelottaa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Paikalla oli myös Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin, joka viime torstain lehdessä vaatii määrittelemään, mitä biotalous oikein on. Ei ihme, että elokuvapalkinnon nimi on Kultainen palmu. Peisa vastaa ympäristöministeriön vastuualueella ympäristöja luontoasioista.. Todellisuudessa kysyjä ei ehkä kuitenkaan halua kuulla faktoja, vaan tuoda esille huolensa ja pelkonsa, mihin pitäisi osata vastata ihan muulla tavoin kuin tosiasioita latelemalla. Rivieralla toukat eivät maistu paikallisille asukkaille tai turisteille. Niinpä runkoja runtelevia toukkia on yritetty torjua biologisesti ruiskuttamalla palmuihin hyönteisravinnosta piCannesin kultaiset palmut Palmut koristavat Cannesin festivaalipalatsia. PILKKEITÄ 34 5. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos
Kemera teettää paperityötä . Leikkuri iskee metsäntutkimukseen . PILKKEITÄ 35 5. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. Hyönteisten talvipuuhat Seuraava Metsälehti ilmestyy 19. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Sirkka Kanerva, Vääksy, Maija Ojakoski, Parkano ja Irene Siitonen, Ruovesi. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. 09 315 49 840. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Pariisissa päätetään paljosta . ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 21 METSÄRISTIKKO 18, OIKEA RATKAISU H an nu Es ko ne n. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsänhoitoa Suomen päälaella . marraskuuta. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 19.11
Tulevaisuuden torin yhteistyökumppaneina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsäteollisuus Ry ja UPM. Katso lisää: helsinginmetsamessut.. Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Samalla voit voittaa ainutlaatuisen elämyksen kahdelle: messukeskus.com/mobiili Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput: messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 € messukeskus.com/shop Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta shop. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Tulevaisuuden tori esittelee biotalouden innovaatiot ja kertoo konkreettisesti miten ne näkyvät elämässämme joka päivä. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. OSA helsinginmetsamessut.fi MENKÄÄ METSÄÄN! 6.–8.11.2015 Messukeskus Helsinki Lataa sovellus, voita elämys! Uuden Messukeskus-sovelluksen avulla voit tutustua suosikkimessujesi sisältöön. messukeskus.com OIKEITA KOHTAAMISIA