. MARRASKUUTA 2016 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 Pyörätuoli vaihtuu mönkijään, kun Kalevi Pullinen lähtee metsäänsä. Sivut 18–19 Esteistä huolimatta K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kemeraa haetaan varmuuden vuoksi . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Metsäkustannus avasi uudistuneen verkkopalvelunsa . sivu 24. sivu 20 PILKKEITÄ: Mikä toi mäntyyn ruskan värit. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10
Puutteellisten hakemusten korjauskehotukset teettävät metsäkeskuksella paljon turhaa ja turhauttavaa työtä. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva M aaja metsätalousministeriöllä ja Suomen metsäkeskuksella on ollut kemerahakemusten kanssa vaikeaa. Paperihakemuksissa puutteita ”Kaikkia hakijoita ei voi syyllistää, mutta luvattoman iso osa paperihakemuksista on vajaita”, kemeratukien asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta sanoo. Ennakkohaun vuoksi tukea on haettu kaiken varalta, mutta itse työn kanssa ei ole pidetty yhtä kiirettä. ”Sähköinen haku voi johtaa virtuaalityöhön. ”Hakemuksia tuli hirveä määrä ja siinä hengessä, että jätetään lomake, jotta päästään töihin.” Hakemuksia enemmän kuin työhaluja Kemera on ylityöllistänyt hallintoa. Ympäristöja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hakemuksia tulvi keväällä ”ovista ja ikkunoista”. Hän painottaa, että jos hakemus on jätetty, pitää työ myös tehdä. Neuvotteluissa haetaan säästöjä ja konsteja metsurityön kannattavuuden parantamiseksi. Hakemusten heikkous on ennen kaikkea kesällä 2015 alkaneeseen ennakkohakuun liittyvä ilmiö. Kaupan ansiosta Versowoodin liimapuutuotanto kasvaa noin 65 000 kuutiosta yli 80 000 kuutioon tänä vuonna. Sahaus vauhdissa Havusahatavaran tuotanto koheni heinä-syyskuussa. Paperilomakkeiden täyttöön verrattuna sähköinen haku on helppoa, mikä lisäsi hakemustulvaa. Yksi vaihtoehto on metsurien lomauttaminen sydäntalven ajaksi.. Kolme neljästä hakemuksesta tuli sähköisesti. Tiilikainen ounastelee, että vaikka hakemuksia on paljon, määrärahasta kymmenen miljoonaa euroa jää käyttämättä, koska työt eivät ole edenneet. Kaupassa liiketoiminnan koko henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen. 2 A J A S S A 10. Lokakuun loppuun mennessä hakemuksia oli tullut 3 800 kappaletta 16 000 hehtaarille. Hakemuksia ehätettiin tekemään ennen kuin ehdot kiristyivät, paljolti sähköpostin kautta. Metsänomistajien työhaluista sen sijaan ei ole varmuutta. Nyt kiinnostus osakeyhtiömuotoiseen toimintaan on kasvanut räjähdysmäisesti, MTK:n verojohtaja Timo Sipilä kertoo. Versowood ostaa Metsä Groupin liimapuutuotannon Metsä Group on sopinut Hartolassa sijaitsevan liimapuuliiketoimintansa myynnistä puutuotteita valmistavalle Versowoodille. Yhtiömuoto kiinnostaa Suomessa maaja metsätalouden harjoittaminen yhtiömuodossa on toistaiseksi ollut harvinaista. Kemerahakemusten ja -työilmoitusten kanssa on tehty pitkää päivää, mutta jonoa puretaan positiivisin mielin, sillä sähköinen asiointi on nopeuttanut työtä. Niskanen ei osaa sanoa, kuinka iso prosentti hakemuksista on huonoja, mutta lukumäärällisesti niitä on paljon. Alkuvuoden aikana on tuotettu havusahatavaraa yhteensä 8,4 miljoonaa kuutiota. Metsäteknologian professorin valinta on pantu jäihin, ja kahta hiljattain vapautunutta metsänarvioimistieteen professuuria ei ole säästösyistä laitettu hakuun. Tuotannon kasvusta huolimatta sahauksen kannattavuutta heikensivät vientihintojen lasku ja korkeat raaka-ainekustannukset, Metsäteollisuus ry muistuttaa. Haku voitiin avata uudelleen 10. Metsähallituksessa alkavat yt-neuvottelut Metsähallitus Metsätalous Oy käynnistää metsurityötä koskevat yt-neuvottelut. Metsäteollisuus ry:n mukaan tuotanto nousi 2,6 miljoonaan kuutioon, mikä on runsaat yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Varattu määräraha ylittyi, ja haku pantiin toukokuussa kiinni kevyiden työlajien osalta. Neuvottelujen kohteena ovat kaikki 357 metsuria. Kun hakeminen on helppoa ja tukea haetaan kaiken varalta, itse työ saattaa unohtua.” Metsäkeskuksissa on purettu hakemussumaa, ja eduskunta lisäsi myöntämisvaltuutta 30 miljoonaa euroa. Metsäala vetoaa professuurien puolesta Suuri joukko metsäalan toimijoita vetoaa Helsingin yliopiston metsäalan professuurien puolesta. Se on reilut kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. lokakuuta, mutta pelkästään taimikon varhaishoitoon rajattuna ja saatesanoilla, että toivotaan välittömästi toteutettavia kohteita. ” Jos hakemus on jätetty, työ pitää myös tehdä.” Sameli Salokannel toimii rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntijana metsäkeskuksen Jyväskylän toimipaikassa. Asiaa vauhdittaa hallitusohjelman lupaus varainsiirtoveron poistamisesta tilanteissa, joissa liikkeen-, ammatintai maaja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilötai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Syynä ovat viime vuonna tapahtunut siirtyminen ennakkohakuun, keväällä voimaan tulleet tiukemmat ehdot ja alkuvuodesta alkanut sähköinen haku. Ongelmana on talvella tehtävä työ, jonka tuottavuus on alhainen ja kustannukset korkeat
UPM kehui kolmannen vuosineljänneksen tulostaan erinomaiseksi ja tarkoitti sillä vertailukelpoiseksi kutsuttua tulosta, joka kasvoi noin 60 miljoonaa euroa viime vuodesta. Yllättävää oli, että perinteinen paperibisnes Euroopan ja Pohjois-Amerikan laskevilla markkinoilla pystyi parantamaan tulostaan. Kuntien kartellikäräjät pääsivät alkuun 32 kuntaa vaatii vahingonkorvauksia puukauppakartelliin osallistumisesta tuomituilta metsäyhtiöiltä. Metsähallituksen korvauskanteet Helsingin käräjäoikeus kumosi todeten, ettei puukauppakartelli aiheuttanut taloudellisia menetyksiä. Kemeraan ei lähiaikoina ole tulossa oleellisia muutoksia, ja nykymallilla mennään vuoteen 2020 saakka, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä arvioi. Toteutusajan lyhentämistä harkitaan Kemerahakemuksen myönteinen päätös ja tuen maksu ovat eri asioita. Lähivuosina tulee selvitettäväksi, miten sähköinen haku on vaikuttanut todellisiin työmääriin. Liikevaihtoa kasvatti kartongintuotannon aloittaminen Varkaudessa ja Puolan Ostrolekassa, mutta kokonaisuudessaan yhtiön liikevaihto laski. Paperilla parempaa Metsäyhtiöiden liikevaihdot kääntyivät laskuun, mutta taseet vahvistuivat. Sähköisissä hakemuksissa puutteita ei samalla tavalla ole, koska ohjelma opastaa hakemuksen täytössä eikä ota vastaan vajaita hakemuksia. Käytännössä on vaikea löytää järkiperustetta, miksi taimikon varhaishoitoa pitäisi lykätä määräajan loppuun. AJASSA Itsenäisyyden puu on kuusi Sivu 5 Vähemmän routaa, enemmän tuulta Dosentti Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta tutkii ilmastomuutoksen vaikutusta metsiin. Kuntien kanteet nostettiin 21.12.2011, joten ne eivät kilpailunrajoituslain mukaan ole vanhentuneita. Taseet vahvistuvat UPM ja Stora Enso ovat suunnilleen samankokoisia, mutta UPM teki alentuneellakin kannattavuudella kaksi kertaa suuremman tuloksen. € 161 (144) 336 (498) 90(121) 20 (48) tulosprosentti 6,7 (5,8) 13,7 (19,7) 7,9 (9,9) 4,5 (9,6) omavaraisuusaste, % 47 (42) 58 (56) 44 (29) 48 (46) henkilöstö 26 819 (27 232) 19 559 (19 874) 9 451 (9 599) 2 493 (2 642) Tuloksissa on otettu huomioon kaikki kustannukset. Yhtiössä mietitään mitä rahoilla tehdä ja lisäosinko on mahdollinen. AJASSA 3 10. Yhteensä 32 kuntaa vaatii vahingonkorvauksia puukauppakartelliin osallistumisesta tuomituilta Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM Kymmeneltä. Korkeimman oikeuden taannoisen ratkaisun mukaan puukauppakartellin mukaisten kanteiden vanhenemisaika alkoi 21.12.2006. ”Ainoa mietinnässä oleva muutos on, että voisiko toteutusaikaa lyhentää.” MIKKO HÄYRYNEN SUURTEN metsäyhtiöiden kolmannen vuosineljänneksen suurin yllätys oli, että perinteisellä paperilla tehtiin mukavasti rahaa. Korvausvaatimusten yhteissumma ilman korkoja kohoaa kuuteen miljoonaan euroon. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 TÄSSÄ NUMEROSSA Hakemusten puutteet paljastuivat, kun lomakekasoja ryhdyttiin purkamaan. Alkuvuonna tehty hakemus antaa siis työaikaa melkein kolme vuotta. Kuntien kanteiden käsittely alkoi viime viikolla ja pääkäsittely jatkuu ensi helmikuulle. Jos oletus saa vahvistusta, johtopäätös on, että sähköinen haku on heikentänyt kemeran tehoa. Mahdollista on, että tuen hakemisen kynnys on madaltunut ja tukea on haettu kohteisiin, jotka aiemmin olisi tehty ilman tukea. Puutteita löytyi etenkin tilanumeroista ja omistajatiedoista. Pörssissä UPM:n tulosjulkistus sai aikaan kymmenen prosentin kurssinousun, sillä varsinaisen liiketoiminnan tulos oli odotuksia parempi. UPM näkee painopaperien kysynnänlaskun jatkuvan. UPM aikoo sulkea aikakauslehtipaperikoneen Itävallassa ja Saksassa, mutta asiasta tiedotettiin reilu viikko tulosjulkistuksen jälkeen, eikä arvio 75 miljoonan euron sulkemiskuluista laimentanut pörssireaktiota. Päätöstä odotetaan ensi vuoden kesänä. Stora Enson tase on kohtuullinen ja UPM:n jopa niin hyvä, että se rasittaa jo oman pääoman tuottoprosenttia. MIKKO RIIKILÄ HELSINGIN käräjäoikeus aloitti kuntien puukauppakartellista esittämien vahingonkorvausvaateiden käsittelyn viime viikolla. Aiemmin näitä eriä kutsuttiin kertaja satunnaiseriksi, ja ne tapaavat olla huomattavia tulosjulkistuksesta toiseen. Sen sijaan kaikki kustannukset huomioon ottava viimeisen rivin tulos osoitti yli kaksi kertaa suurempaa tuloksen laskua. Vastaajat kiistävät aiheuttaneensa vahinkoa puuta myyneille kunnille. Euroopan paperitehtaat ovat tarkastelussa ja ylipäätään kustannusjahti jatkuu. Divisioona paransi tulostaan yhtiön osista eniten, paljolti alhaisten energiaja sellukustannusten vuoksi. Ero on pienenemään päin, sillä Stora Enson kaikki kustannukset huomioon ottava tulos parani. € 2 393 (2 500) 2 445 (2 530) 1 143 (1 225) 440(498) tulos ennen veroja, milj. Paperidivisioona on edelleen yhtiön suurin tulosyksikkö pienentyneestä liikevaihdostaan huolimatta. Varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä ovat esimerkiksi omaisuuden arvonalentumiset ja tehtaan lopettamiseen liittyvät kertaluontoiset kulut. Liikevaihdot laskussa Kolmannen vuosineljänneksen avainluvut 2016 (suluissa 2015) Stora UPM Metsä Metsä Enso Group Board liikevaihto, milj. Tuki pitää hakea ennen töiden aloittamista, ja töiden tekemiseen on aikaa kahden seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka. Myös liikevaihto ja tulosprosentti laskivat. Metsä Groupin liikevaihtoa ja tulosta painoi halventunut sellu ja Ruotsin Husumin uuden kartonkikoneen sisäänajovaiheen erinäiset vaikeudet. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Luvassa surkea teerija metsosaalis Sivu 25 Ruotsalaisen hirvitilan vieraana Sivu 26 Tekniikka lisää puuenergian tuottoa Sivu 27 Dersu Uzalan havupuut Sivu 30 Sa m i K ar pp in en. Niskanen kiittää kuitenkin, että hakemusten laatu on sittemmin parantunut, vaikka puutteita on edelleen. Sivut 6–7 Metsänhoito takaa pohjaveden laadun Sivut 9–11 Hankintahakkaajat alkavat olla harvassa Sivut 12–13 METSÄSTÄ Kääntömätästys ei myllää maata Sivut 14–15 Porot ovat koko perheen juttu Sivut 16–17 Metsänhoitoa ilman raivaussahaa Sivu 21 Taimikonhoidon termit sekaisin Milloin puhutaan varhaisperkauksesta, milloin harvennuksesta, milloin varhaishoidosta
Jo pelkästään leimikoille vuosittain jätetyistä noin 300 000 kuutiometrin säästöpuista pottiin kertyisi useita miljoonia eroja. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Onko metsääsi iskenyt metsätauteja. Ovat muutoin kestäneet paremmin kuin kumisaappaat, joissa 80-luvun jälkeen laatu on laskenut todella alas.” Kuusessa ollaan ”Metsurin turvakengistä minulla on mallista kuin mallista hyvin huonot kokemukset. Jos metsänomistajat eivät löydä itselleen sopivia metsänhoitomenetelmiä, jäävät metsät hoitamatta. Kulotus on yksi esimerkki tästä. Talvella ok, käytän itsekin.” Arto ”Itsellä vähenivät selkeästi nahkaturvakenkien käyttämisellä jalkojen paleleminen ja suonenvedot, joita kalseat kumisaappaat aiheuttivat. Esimerkiksi MTK ja Energiateollisuus keksivät, että sähkölinjojen lähellä kasvavia riskipuita voidaan maanomistajan luvalla katkoa tekopökkelöiksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Pitäisi käyttää vuorotellen kahta paria!” Väkitukko Vastakkainasettelu perinteisen jaksollisen metsänkasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen välillä näyttää hiljalleen lientyneen. ??. ??. Pyöreän pöydän keskusteluista, ja myös niiden ulkopuolelta, on virinnyt paljon uusia ideoita luonnonsuojeluun. Ilmaiseksi ei saa kuitenkaan kaikkea. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sen lisäksi, että luonto otetaan hakkuissa huomioon, tarvitaan myös suojeltuja metsäalueita. Ainakin minun jalkani hikoilevat niissä tolkuttomasti, lämpimillä keleillä etenkin. Hyvä niin, sillä kyky uudistua on metsäalan elinehto. LIINA KJELLBERG Vaihtoehtoja on oltava Korvausten määrä on vähäinen todellisiin metsissä esiintyviin tuhoihin verrattuna. Jokaista suojeltua hehtaaria kohti se lupaa suojella saman verran. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ilmaiseksi ei saa kaikkea ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi ”Heinäkuussa 2006 syöksyvirtaus laajensi talvella tehtyä aukkoa. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Ja sitten yön aikana niitä ei oikein ehdi saada kuiviksi. Kengät, joissa on nauhat, ovat hakkuutyössä liian herkät takertumaan kiinni risuihin ja oksiin, lisäksi nauhat rispaantuvat äkkiä.” Jätkä ”Kun on kymmeniä vuosia kumija kumiteräsaappaita töissä pitänyt, niin osaa kyllä arvostaa nahkaista turvakenkää. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. AJASSA 4 10. Vielä muutama vuosi sitä edistettiin toimintaohjelma Metson hankkeessa, mutta nyt yksityismetsien kulotus on jäämässä historiaan. Korvausten vähäisyyteen vaikuttaa muun muassa se, että vain 60 prosenttia metsien pinta-alasta on korvausten piirissä, koska vain yksityiset voivat hakea korvauksia. Uusi kysymys: Onko mäntykuidun kysyntä kasvanut. Jatkuva kasvatus on vakiinnuttanut paikkansa metsänkasvatusmenetelmien joukossa eikä enää herätä vahvoja tunteita puolesta tai vastaan. Vaikka valtaosa metsänomistajista suosii jaksollista metsänkasvatusta, on vaihtoehtoja oltava. Toisaalta Suomi on yhdessä muiden maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, joten on tärkeää, että hakkuut eivät vaaranna tätä tavoitetta. Äskettäin julkistettu raportti antaa hyvän ohjenuoran. Metsänomistajien vapaaehtoisesti suojelemien säästöpuiden ja luontokohteiden arvoa vastaavasti valtio sitoutuisi perumaan säästöjä luonnonhoitohankkeiden Metso-rahoituksesta. Niitä valtio tavoittelee muun muassa kannustamalla metsänomistajia suojelemaan metsiään Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta ilman korvausta. Kyllähän nahkaturvakenkien hinnalla saa kolmet kumiset turvasaappaat, mutta minä olen tullut siihen tulokseen, että kumisaapas jalkaan vain ojanperkuuseen.” Korpituvan Taneli ”Nahkakengistä sen verran, että loska/vesiaikaan eivät ole hyvät. Onko teillä arvoisat ammattilaiset suosituksia?” Suomi elää metsistä ”Olen kokeillut nahkakenkiä, nahkasaappaita ja kumiturvasaappaita. Tulevaisuudessakin keksitään epäilemättä jotain uutta, joka saa ensin takajaloilleen. Hallitus tavoittelee hakkuisiin 15 miljoonan kuutiometrin kasvua. Myös Metsossa voitaisiin käyttää samaa periaatetta kuin Suomen juhlavuoden metsien suojelussa. Siinä todetaan, että luonnon monimuotoisuus kestää hakkuiden lisäyksen, mutta selvitys osoittaa myös, millä edellytyksillä. Niin ikään tilojen yhteiset luonnonhoitohankkeet kärsivät Metso-rahojen puutteesta. Metsänhoitomenetelmien uudistuminen tuskin jää jatkuvaan kasvatukseen. Myös korvausperusteet ovat huonontuneet, koska sekä metsälakia että hirvituhojen korvaamisesta säädettyä asetusta on muutettu.” Asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta hirvituhokorvauksista Asiantuntijat ovat tammikuusta lähtien pohtineet ministeri Kimmo Tiilikaisen pyöreän pöydän keskusteluissa metsien käyttöä ja suojelua. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Metsurin turvakengät hakkuulle olisi ostoslistalla. Kuvan tyvet ovat muistoja siitä.” Timppa Vuosikymmen syöksyvirtauksesta. Paras hinta/laatusuhde on Nokian Loggereilla, muut kumiturvasaappaat ovat liian kapeat lestiltään. Menee ihoa pitkin vesi kenkiin ja kuivuvat todella huonosti. Pyöreässä pöydässä syntyi myös ajatus tilata Luonnonvarakeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta yhteinen selvitys siitä, miten hakkuiden lisäys vaikuttaa luontoon. Tärkeämpää kuin se, miten metsiä hoidetaan, on että niitä ylipäänsä hoidetaan. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 50% EI 50% vas taa jia 16 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p
Juhlapakettia, joka sisältää yhden juhlataimen, myyvät 4h-nuoret. On ymmärrettävää, että tutkijat helposti ylilupaavat ja samalla aliarvioivat epäonnistumisriskit tai unohtavat olennaisen näkökulman. Muotien seuraamiselta ei ole jäänyt aikaa perustehtäviin kuuluvien tietojen päivitykseen. Kampanjan tuotot ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatuksen rahastoon. Väitän, että metsällisen päätöksenteon pohjaaminen tiukemmin tutkimukseen edellyttää kulttuurin muutosta: Tutkijoiden on kritisoitava toistensa töitä ja lupauksia sekä käytännön on haastettava tutkijoiden tulokset ja johtopäätökset. Vanhasen mukaan hyviä juhlataimen istutuspäiviä ovat Snellmanin päivä 12. Mistä kymmenkertainen ennakointivirhe johtuu. Haluan kahdella esimerkillä valottaa ongelmia, joita on tutkimustiedon hyödyntämisessä päätöksenteossa. Metsäalan kannalta tavoitteessa on omat ongelmansa. ??. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan kuitenkin vain prosentti tai pari on jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Oma ongelmansa on mediaorientoituneet lupaavat tutkijat. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Tulevaisuuden kuusi » juhlistaa sata vuotta täyttävää Suomea » tavoitteena vähintään 30 000 istutettua kuusentainta » tuotot lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatukseen » taustalla ENO-verkkokoulun tuki ry » virallinen suojelija presidentti Sauli Niinistö AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Löytyykö menetelmä, joka tuottaa siementaimeen verrattuna kilpailukykyisiä taimia, on vielä täysi arvoitus. Hyvä tutkija uskoo asiaansa. ”Tavoitteena on, että mahdollisimman moni istuttaisi juhlapuun tai juhlametsikön”, sanoo Tulevaisuuden kuusi -kampanjan kampanjapäällikkö Mika Vanhanen . Valitettavasti metsätieteissä ei ole enää tapana puuttua kollegoiden tuloksiin taikka lupauksiin. ENO-verkkokoulun tuki ry:n aloitteesta käynnistetty kampanja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa. Uusi muoti on vaimentanut kiinnostuksen vanhaan. Lupauksilla ja mediajulkisuudella rahaa hakevia tutkijoita on joka ikäluokassa. Niistäkin osa on saanut alkunsa Itsenäisyyden kuusen siemenistä. Tilannetta pahentaa media, joka näyttää olevan kiinnostuneempi tutkijoiden lupauksista kuin aikaansaannoksista. Kyselytutkimuksissa parikymmentä prosenttia metsänomistajista oli ilmoittanut ottavansa menetelmän käyttöön. ”Haluamme tuoda esille, että Suomi elää yhä metsästä, mutta tavoitteena on myös yhdistää sukupolvia. Uuden aloittaminen seksikkäästä aiheesta menee läpi mediasta. Näin aikovat tehdä muun muassa eduskunta, presidentit, useat kunnat ja suurlähetystöt sekä julkisuuden henkilöt muusikko Pave Maijasesta uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkään . Tuotot menevät rahastoon Itsenäisyyden kuusen jälkeläiset on varattu julkisyhteisöille, mutta metsänhoitoyhdistysten lahjoittamia juhlataimia voi kuka tahansa ostaa. Kampanjaa varten on kehitetty mobiilisovellus, jonka avulla taimi tallentuu kartalle ja johon istuttajat voivat tallentaa kuvia ja videoita istutuksesta. Valtionhallinto on päättänyt alkaa hyödyntää tutkimustietoa päätöksenteossa. Eikö aika ja energia riitä tutkimustulosten seuraamiseen. toukokuuta ja kansainvälinen rauhanpäivä 21. Vastapainona on uutta tietoa tuotavat tutkijat, jotka viihtyvät paremmin tieteen parissa kuin julkisuudessa. Myös rahoittajien tulee katsoa enemmän aikaansaavuutta kuin lupailevuutta. AJASSA 5 10. Tutkijayhteisön tulee pitää kurissa edellisiä ja nostaa jälkimmäisiä. Tulevaisuuden kuusi -kampanjaan voi tutustua Helsingin Messukeskuksessa 11.–13.11 vietettävillä Metsämessuilla ja osoitteessa www.tulevaisuudenkuusi.fi. Tutkijat, joilla on jo ratkaisuja tämän päivän ja työkaluja nouseviin ongelmiin, eivät kiinnosta. On vaikea kuvitella sellaista metsänhoidon temppua, jolle ei löydy tukea tutkimustuloksista. Helsingin Kaivopuistossa kasvava Itsenäisyyden kuusi kylvettiin silloin. LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLAKETTUNEN, kuva Sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea voi ensi vuonna juhlia istuttamalla kuusen. Urani aikana metsäpuiden kasvullinen monistus on ollut lähellä läpilyöntiä ainakin neljä kertaa. Lupaavat tutkijat. Uuden metsälain valmistelussa tutkijat ennakoivat eri-ikäiskasvatuksen lisäävän markkinapuun tarjontaa. Metsikköpakettia myy ENO-verkkokoulun tuki ry. Yksinkertaisin selitys on, ettei kysytty halukkuutta siirtyä, jos kantohinnat ovat tuntuvasti alempia. Vastuuta on myös käytännön organisaatioilla. Sen sijaan lopulliset tulokset eivät kiinnosta enää toimittajia. Kun Suomi vuonna 1967 täytti 50 vuotta, istutettiin maassamme 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenestä kasvatettua kuusentainta, Kotikuusta. Ensi vuonna istutetaan Tulevaisuuden kuusia. Menetelmät ovat tähän asti kaatuneet korkeisiin taimen hintoihin. syyskuuta, mutta muitakin juhlaja merkkipäiviä sillä voi juhlistaa. Jotkut myös uutisoivat hypoteesit tuloksina. ??. Ammattikunta on ollut kiinnostunut vuorotellen monimuotoisuudesta, bioenergiasta, ilmastomuutoksesta ja nyt biotaloudesta. Se jatkaa suomalaista juhlakuusiperinnettä, joka alkoi vuonna 1917. Aikoinaan saimme toimihenkilöltä kiitokset siitä, että tämä pääsi päivittämään metsäuudistamisen tietojaan ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Kuusia Suomen itsenäisyydelle Maamme satavuotisjuhlaa voi viettää istuttamalla kuusen. Mika Vanhanen pitää kädessään muistolaattaa, jonka juhlataimen ostaja saa. Kotikuusia aikoinaan istuttaneet voivat nyt istuttaa Tulevaisuuden kuusia nuorempien sukupolvien kanssa”, Vanhanen sanoo. Tieteen sisäinen keskustelu karsii pahimmat ylilupaukset aloilla, joilla on vahva tieteellisen keskustelun perinne. Ne ovat kiinnostuneita visionääreistä, jotka lupaavat vallankumousta milloin mistäkin suunnasta
”Sateet lisääntyvät, kun ilmasto lämpenee. Mauri kaatoi Pohjois-Suomessa miljoonia kuutiometrejä metsää. Silloin Suomeen voi tulla vuonna 1982 riehuneen Mauri-myrskyn kaltaisia myrskyjä. Metsäpaloriski kasvaa Etelä-Suomen metsien riesana on Venäläisen mukaan tulevaisuudessa kuivuus. Karkeasti voidaan sanoa, että lumituhojen todennäköisyys kasvaa Oulu–Ilomantsi-rajan pohjoispuolella. Ilmatieteen laitoksella lasketaan parhaillaan koko maan kattavia tuulikertoimia, joiden avulla voidaan arvioida, miten usein eri alueet ovat alttiita tuulituhoille. ”Lauhojen talvien määrä kasvaa.” Katse tulevaisuudessa HAASTATTELU. Eri ilmastomallit antavat hyvin erilaisia ennusteita esimerkiksi siitä, lisääntyykö tuulisuus vai ei. ”Kuusta on suosittu, sillä se kelpaa huonosti hirville. Pohjois-Suomessa talvilämpötilat pysyvät yhä pakkasella, joten sade tulee lumena. ”Ruotsissa paloi pari vuotta sitten 14 000 hehtaaria metsää. AJASSA 6 10. Etelä-Suomessa sade tulee entistä useammin vetenä”, Venäläinen selventää. Lumituhoja pohjoiseen Venäläinen edustaa Ilmatieteen laitosta Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa Forbio-hankkeessa. Hakkuualoista tulisi tehdä mahdollisimman yhtenäisiä ja istutettavaa puulajia valitessa kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin kuusta. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ilmasto muuttuu ja miten muutos vaikuttaa metsien kasvuun ja metsätuhojen riskiin. Kylmiä talvia esiintyy tulevaisuudessakin, mutta lauhojen talvien määrä kasvaa.” Venäläisen mukaan voi käydä myös niin, että myrskyradat muuttuvat. Siitä kärsii varsinkin kuusi. Ilmastoennusteiden mukaan maa on tulevaisuudessa yhä useammin niin kuiva, että laajat metsäpalot ovat mahdollisia. ”Mauri oli Karibialta lähteneen trooppisen myrskyn peruja. ”Esimerkiksi myrskytuhoalueen näkisi satelliittien avulla nopeasti”, Venäläinen sanoo. Kuivien kausien yleistyessä kasvaa myös metsäpalojen riski. Metsien kannalta tuulisuuden vähenemistä tai lisääntymistä tärkeämpää on tosin se, meneekö maa routaan talvisin, kun tuulet ovat voimakkaimmillaan. Palojen esiintyminen ei kuitenkaan riipu pelkästään ilmastosta, vaan myös valvonnalla ja sammutustoimilla on merkitystä. Tässäkö on Suomen metsien tulevaisuus. ”Routa ankkuroi puut maahan, jolloin ne eivät kaadu niin herkästi. Parhaillaan tutkitaan, alkaako siltä suunnalta tulla enemmänkin myrskyjä”, Venäläinen kertoo. Metsätaloudessa kannattaa hänen mukaansa varautua tuulituhojen yleistymiseen. ”Enenevässä määrin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen dosentti Ari Venäläinen . Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole suoraviivaisia. Laajat metsäpalot ovat ilmaston puolesta mahdollisia meilläkin”, Venäläinen sanoo. Arvio on, että Pohjois-Suomessa lumituhot lisääntyvät mutta Etelä-Suomessa vähenevät. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat R oudattomia talvia ja tuulituhoja, lumikuorman alla katkeavia latvuksia sekä laajoja metsäpaloja. Satelliitit avuksi Merkittävimpiä metsiämme uhkaavista ilmastotekijöistä ovat roudattoman ajanjakson piteneminen ja tuulituhojen yleistyminen. Puunkorjuu on monilla kosteilla paikoilla mahdollista vain silloin, kun maa on roudassa, ja tuulituhot altistavat metsät hyönteistuhoille. ”Suomessa on hyvä metsäautotieverkosto, lentovalvonta toimii ja ihmiset noudattavat melko hyvin metsäpalovaroituksia, joten laajojen metsäpalojen todennäköisyys on täällä pienempi kuin monissa muissa maissa”, Venäläinen toteaa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää satelliittitietoja nykyistä paremmin. Koivu ja mänty kestävät kuitenkin kuivuutta huomattavasti paremmin.” Metsätaloudessa kannattaa varautua roudattoman ajan pitenemiseen ja tuulituhojen yleistymiseen, sanoo Ari Venäläinen. Tuulisuuden lisäksi hankkeessa selvitetään muun muassa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien lumituhoihin
Arvokkaimmat taimet kannattaa lisäksi turvata taimisuojilla. Taimikkotuhojen riski on suurin Itäja Etelä-Suomessa. Ensilumen jälkeen myyrien jälkimäärä on helppo todeta taimikoissa. Myyräkannat olivat tälläkin alueella, kuten muuallakin Lapissa, huippuluvuissa jo syksyllä 2015. Myyräkannat ovat odoteMyyräloukkujen aika Myyräkannoissa on suuria alue-eroja. Osissa Keski-Lappia myyräkannat eivät ole suostuneet romahtamaan alkusyksyyn mennessä. Ari Venäläinen » asuu Vantaalla, kotoisin Heinävedeltä » 60-vuotias » työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vuodesta 1983 » väitellyt Helsingin yliopistosta, aiheena maanpinnan energiataso pohjoisella havumetsävyöhykkeellä » vaimo ja kolme aikuista lasta » harrastaa kalastusta, hiihtoa, lenkkeilyä ja soutua » raivannut opiskeluajan kesätöinä metsää Lähde: Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutos tuo PohjoisSuomeen lumituhoja ja Etelä-Suomeen kuivuutta, kertoo Ari Venäläinen. Tällöin talvehtivaa kantaa voi pyrkiä rajoittamaan loukkupyynnillä. Kuvassa kohoaa Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulassa sijaitseva sääasema. Metsähiiriä ja -myyriä kannattaa myyräkuumeen välttämiseksi pyytää hiirenloukuilla pois ihmisasutuksista sitä mukaa, kun niitä tiloihin hakeutuu. Vastaistutettujen taimikoiden omistajien kannattaa kuitenkin myös Etelä-Suomessa varautua talvisiin tuhoihin. Kirjoittajat ovat metsäja eläinekologian tutkijoita Luonnonvarakeskuksessa. Kannat vaihtelevat Myyrätilanne, syksy 2016 tusti romahtaneet tai ovat paraikaa romahtamassa suurimmassa osassa Pohjois-Suomea, Kainuun korkeudelta ylöspäin Etelä-Lappiin. Näillä alueilla sekä peltomyyrän – pahimman taimituholaisen – että metsämyyrän kannat ovat runsaat. Myyrien kannankasvua edistää suhteellisen sateinen sää, mikä ylläpitää jyrsijöiden ravintokasvien tuoreutta ja uudistumista. Näillä alueilla talviset taimituhot ovat epätodennäköisiä. Talvella myyrien pääsyä taimien kimppuun voi ehkäistä polkemalla lunta taimen ympäriltä. Loukutus kannattaa Taimikonomistajat voivat vielä ryhtyä torjuntatoimiin korkean myyrätuhoriskin alueilla. Kyseessä on harvinainen tapahtuma, sillä suuria myyrämääriä harvoin esiintyy kahtena peräkkäisenä vuotena keväästä syksyyn. Jo 50– 100 hiirenloukun virittäminen muutamaksi päiväksi myyrien käytäviin ja koloihin voi saada aikaan merkittävän loven tuholaisten määrään. Mikäli myyrät selviävät talvesta hyvin, voivat kannat lähteä keväällä kasvuun. Kannat romahtaneet pohjoisessa Pohjanmaan, Suomenselän ja ylemmän Keski-Suomen myyräkannat ovat kevään tavoin edelleen vaatimattomat, vaikka lievää runsastumista onkin havaittu. Loppukesän ja alkusyksyn pitkä kuivahko jakso on saattanut paikoin Etelä-Suomessa taittaa myyrien voimakkaimman nousun ennen aikojaan. Vaikka itäisessäkin Suomessa on alueellista vaihtelua myyräkantojen suuruuksissa, on odotettavissa, että jyrsijät aiheuttavat siellä talven kuluessa tuhoja taimikoissa. Itäja Etelä-Suomessa myyriä on kohtalaisesti tai runsaasti, kun taas keskisessä Suomessa kannat ovat nousuvaiheessa. Luken keväisten ennusteiden mukaisesti myyrien määrät olivat syksyyn mennessä kohonneet merkittäviksi idässä, erityisesti Pohjois-Savossa sekä Pohjoisja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat romahtaneet lukuun ottamatta osia Keski-Lapista. Ensi kesälle istutuksia suunnittelevien metsänomistajien on hyvä tiedostaa, että läntisen ja keskisen Suomen myyrätuhoriski tullee talvella 2017–2018 olemaan normaalia suurempi. Taimituhojen riski on alkavana talvena suurin Itä-Suomessa. Hieman yllättäen kannat olivat vielä vahvat kautta tämänvuotisen kasvukauden. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 FAKTA VALTUUSTOVAALIT 4.–25.11.2016 Metsänhoitoyhdistysten ÄÄNESTÄ! Muista käyttää äänioikeuttasi Tutustu ehdokkaisiin www.mhy.fi/vaalit OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN MYYRIEN kannanvaihtelut ovat erilaisissa vaiheissa eri puolilla maata, osoittavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantapyynnit. Kevään seurantapyynnit ennakoivat myyrähuippua syksylle myös Etelä-Suomeen. Myyrämäärä pysynee alhaisena vuoden tai pari, joten ensi vuosi on taimien istuttamiselle hyvää aikaa. Tämä on toteutunut suurimmassa osassa aluetta, mutta siellä täällä löytyy poikkeuksellisen alhaisen myyrätiheyden laikkuja. AJASSA 7 10
Ensin mainitusta on tullut vakavaa ylitarjontaa, kun paperitehtaita on suljettu. Se olisi maailman suurin havusellua tuottava laitos, jonka tuotanto kohoaisi 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat parasta mahdollista suorituskykyä, optimaalista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. Metsänhoito yhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (vas.) lupaa Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredriksonille, että kuitupuuta riittää, kunhan uusi tehdas valmistuu.. AJASSA 8 10. Esimerkiksi Pohjois-Savon yhdistys pystyisi toimittamaan Finnpulpille satoja tuhansia kuutiota kuusikuitua vuosittain”, Pekka Sahlman lupaa. Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson korostaa, että päästönormit voivat ratkaista tehtaan kohtalon. Ympäristölupa ratkaisee Finnpulpin jatkon Kilpailijoita tiukemmat päästönormit saattavat jäädyttää Kuopioon kaavaillun biotuotehdashankkeen. Samalla metsänomistajien kantorahatulot karttuisivat”, Sahlman toteaa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 FIKSUMPI BENSIINI Kaikille moottoreille ja merkeille Aspen 2 Full Range Technology on polttoaine, joka sopii kaikkiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2% öljyä sisältävällä bensiinillä, merkistä riippumatta. ”Istutuskuusikot järeäytyvät nopeasti, kun niitä päästään harventamaan. Siinä tapauksessa Finnpulp voisi käynnistyä vuonna 2020. Lähes 3 500 ihmistä työllistyisi, lähinnä puunhankinnassa ja kuljetuksissa. Käy Aspen-jälleenmyyjäsi luona (lähimmän löydät sivuilta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä innovatiivisesta keksinnöstä. ”Toivomme lupaviranomaisilta tasapuolista kohtelua. Tervetuloa! PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY PARAS MAHDOLLINEN VOITELU ERITTÄIN PUHDAS MOOTTORI KAIKILLE MERKEILLE www.fi.aspen.se MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva FINNPULPIN johtoryhmään kuuluva Timo Piilonen rakensi viime vuosikymmenellä Metsä Botnialle sellutehtaan Uruguayhin – rajanaapuri Argentiinan rajusta vastustuksesta huolimatta. Pohjois-Savon ely-keskukselle tämä ei riitä, vaan se vaatii Kuopion Sorsasaloon kaavaillulle suurtehtaalle osin tiukempia päästönormeja kuin Metsä Fibren tehtaalle. Se tietäisi hyvää alueen sahoille, jotka ovat keskittyneet kuusen sahaukseen. Kallaveden ranta-asujaimisto näyttää vähintään Argentiinan veroiselta haasteelta sellumiehille. Päätöstä odotetaan tammikuussa. Kun valitset Aspen 2 (tai Aspen 4 4-tahtimoottoreille) tavallisen bensiinin sijaan käynnistyy moottori helpommin, päästöt ovat puhtaammat ja käyntivarmuus on parempi. ”Uusi sellutehdas mahdollistaisi välttämättömien harvennusten tekemisen nuorissa kuusikoissa. Luvan myöntää aluehallintovirasto avi. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanille tärkeä tieto oli, että Finnpulpille kelpaa yhtä lailla kuusikuin mäntykuitupuu. Vastarinta on puettu huoleksi Kallaveden tilasta. Finnpulp perusti ympäristövaikutusten arviointinsa päästönormeihin, jotka mukailevat Äänekoskelle tulevan Metsä Fibren biotuotetehtaan lupaehtoja. Liian tiukat päästönormit voivat karkottaa sijoittajat.” Fredrikson arvioi, että tehtaan rahoitusneuvottelut vauhdittuvat ensi vuoden alkupuolella, jos avi myöntää Finnpulpille parhaalla nykytekniikalla järkevästi saavutettavissa olevat päästörajat. Nykyisistä metsäyhtiöistä riippumaton puunostaja parantaisi metsänhoitoyhdistysten ja itsenäisten sahojen toimintaedellytyksiä puumarkkinoilla ja vahvistaisi kilpailua puumarkkinoilla. Maakunnan bruttokansantuotetta suurtehdas kasvattaisi lähes miljardilla eurolla. Jättipotti metsänomistajille Itäisen Suomen metsäväelle Finnpulp olisi todellinen ilouutinen. Aspen alkylaattibensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 kaikille niille, jotka arvostavat älykkäämpää bensiiniä käytettäväksi metsätöissä, puutarhassa, rakennuksilla, veneessä, skoottereissa, moottoripyörissä tai karting-autoissa
Siksi Altia suojelee pohjavesialueitaan myös metsänhoidon keinoin. Toisaalta se on yksinkertaista vain niin kauan kuin alkoholijuomia valmistavalla Altialla riittää puhdasta pohjavettä tuotantonsa tarpeiksi Nurmijärven Rajamäellä. Tästä syystä Altialla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kuinka yhtiön 700 hehtaarin metsää hoidetaan ja mitä tehtaan ympärillä olevalla yhteensä 1100 hehtaarin alueella voi ja ei voi tehdä. Muutama vuosi sitten Altia jopa päätti suojella vedenottamonsa lähistöllä sijaitsevan osansa Kurkisuosta, sillä osan suosta omistanut Koskenkorva-viinan valmistuksessa tärkein raaka-aine on puhdas, käsittelemätön pohjavesi. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K oskenkorvan valmistaminen on periaatteessa yksinkertaista: jääkauden muodostamalta moreeniharjulta 12 metrin syvyydestä pumpataan puhdasta, käsittelemätöntä pohjavettä ja sekoitetaan se etanolin ja muiden tarvittavien ainesosien kanssa. Puhtaan pohjaveden varmistaminen puolestaan riippuu huolellisen metsänhoidon sekä alueen ympäristönja vedensuojelun yhdistämisestä. Vedellä on väliä Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. AJASSA 9 10
Koska pohjavettä löytyy jo muutamia metrejä maan pinnan alapuolelta, yhtiössä valvotaan tarkoin, mitä sen alueilla tehdään. Päädyttiin siihen, että suon suojelu on paras keino turvata meidän pohjavesivarantomme”, kuvaa Altian ympäristöasiantuntija Milja Karhu 2010-luvun alussa käynnistynyttä prosessia. Kyllähän se jossain vaiheessa iso riski on”, Karhu myöntää. Me tiedämme, mitä alueilla tapahtuu ja mitä sinne saa rakentaa”, Tanskanen sanoo. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Vapo aikoi laajamittaisesti ryhtyä nostamaan alueelta turvetta. Näin suodattuneesta sadevedestä tulee pohjavettä. ”Metsällä ja kasvillisuudella on pohjavedelle iso merkitys. Jos metsää ei ole, sadevesi imeytyy maahan nopeammin, maaperän eroosio lisääntyy ja vesi ei suodatu ja puhdistu yhtä tehokkaasti. ”Me emme ole ihan niin pitkälle vielä asiaa ajatelleet. Pohjaveteen voi myös sekoittua myös maaperän humusta. Lilja-Rothstenin muistuttaa, että edessä voi olla ikäviä yllätyksiä, jos luontaisia ravinteita ja vettä pidättäviä rakenteita lähdetään keinotekoisesti muuttamaan. Tanskasen mukaan yhtiöllä on pohjavesialueillaan monenlaista metsää: on päätehakkuuta odottavaa perinteistä mäntykangasmetsää, suometsiä, nuorta mäntymetsää, kuusimetsää ja jonkin verran sekametsää. Juuri sellaista vettä Altia tarvitsee alkoholinvalmistukseen vuosittain muutaman sata miljoonaa litraa. Maaperässä vedestä suodattuu pois ilmansaasteita ja raskasmetalleja ja veteen liukenee hyödyllisiä mineraaleja ja kivennäisaineita. Lisäksi metsätön alue ei haihduta vettä niin paljon ja siten tasaa lämpötilaeroja. ANNE HELENIUS SUOMALAISILLE on itsestään selvää, että meillä on puhdasta pohjavettä ja lähteitä, sanoo luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten Tapio Oy:stä. Meidän kannattaa olla ennalta viisaita”, Lilja-Rothsten sanoo. Puhdas vesi on itsestäänselvyys Ilmastonmuutos tuo eteen yllätyksiä vesitalouteen Suomessakin. Osa sataneesta vedestä haihtuu ilmaan, mutta osa siivilöityy latvuksen ja kasvillisuuden läpi maaperään ja sen jälkeen juuristoon, joka sienirihmastoineen pidättelee vettä. Aikoinaan Altian erään pohjavedenottamon lähellä sijainneen kemiallisen pesulan tulipalon yhteydessä maaperään pääsi pari kuutiota pesukemikaaleja. Salpausselän harjun jatkeen läpi suodattuvan Rajamäen pohjavesialueen päivittäiseksi vedenmuodostukseksi on arvioitu 8000 kuutiota, josta Altia käyttää tuotannossaan tällä hetkellä noin kymmenesosan. Metsänhoitajamme, joka on työskennellyt alalla 30 vuotta, on kertonut, että puunkasvu on lisääntynyt ihan selkeästi tuona aikana Etelä-Suomessa”, Tanskanen muistuttaa. Ensin vesi sataa metsään. ”Metsänhoitaja, joka tekee töitä meidän metsissämme, ilmoittaa heti, jos metsästä löytyy vaikkapa autonakkuja tai muuta jätettä. Kunnon suojakaista on tarpeen myös kovemman maanmuokkauksen yhteydessä. ”Maa-alueemme sijaitsevat tärkeimpien pohjavedenmuodostumisalueiden päällä, joten se antaa meille aika hyvän turvan. Kouluesimerkki veden kiertokulusta selventää asiaa. ”Muuttuvassa ilmastossa meidän on kuitenkin tärkeää ennakoida esimerkiksi rankkasateista ja maan routiintumattomuudesta johtuvat vaikutukset”. ”Hyvin hoidetulla talousmetsien vesiensuojelulla voidaan varmistaa, etteivät ravinteet päädy lähivesistöön sinilevien ravinnoksi”. Jos maaperä olisi pelkkää hiekka-aavikkoa, ei vesi olisi samanlaista kuin nyt”, Karhu sanoo. ”Jos kaikki vedenottamomme saastuisivat samanaikaisesti, se olisi katastrofi, sillä mikään vesilaitos ei pystyisi toimittamaan meille niin paljon vettä kuin tarvitsemme”, Karhu kertoo. ”Metsällä ja kasvillisuudella on pohjavedelle iso merkitys.” Sa ar a Li lja -R ot hs te n. Lilja-Rothstenin mukaan terveellä järjellä pääsee jo pitkälle: kestävällä metsätaloudella ravinteet pysyvät metsissä. Metsän ja sen alla olevan mineraalimaan läpi suodattunut pohjavesi maistuu raikkaalta ja on väriltään kirkasta. ”Yhtiön metsänhoidosta vastaa yhteistyökumppani, joka on tarkoin ohjeistettu ja koulutettu sen varalle, että metsäkoneesta pääsisi jossain vaiheessa öljyä luontoon. Iso pohjavesialue pilaantui niin, ettei alueen vettä pystytä käyttämään enää talousvetenä. Avohakkuita ei tehdä rantaan saakka, vaan jätetään käsittelemätön suojakaista, joka pidättelee veden ja ravinteiden virtausta järveen. Entä ilmastonmuutos, joka Suomessa tulevaisuudessa lisää rankkasateiden riskiä ja maaperän eroosiota ja siten vaikuttaa myös pohjavesiin. ”Toisaalta ilmaston lämpeneminen myös palvelee meidän metsiemme kasvua. Pahimmillaan eron voi huomata pohjaveden laadussa, kuten värissä ja maussa. AJASSA 10 10. Myös paikalliset ilmoittavat aktiivisesti, jos metsässä on jotain sinne kuulumatonta”, Karhu lisää. ”Nyt olisi tärkeää korostaa sitä, että pohjaveteen ja lähteisiin kannattaa suhtautua kunnioituksella esimerkiksi siinä, kuinka hakkuita toteutetaan. Tarkkaa valvontaa metsissä Altialla on Rajamäellä kaksi suurta vedenottamoa, joista on vedetty putket suoraan tehtaalle. Toisaalta meidän alueellamme toimittaessa koneissa käytetään biohajoavia öljyjä niin paljon kuin on mahdollista, ja pohjavesialueella avohakkuita vältetään”, kertoo Altian kiinteistöpäällikkö Arto Tanskanen . Varovaisuus myrkyllisten kemikaalien suhteen ei ole turhaa. Hyvin hoidettu metsä, maistuva vesi Kuinka metsä sitten vaikuttaa pohjaveteen ja sen makuun. ”Koska meille tärkeä pohjavesialue on suon vieressä ja toinen isoista vedenottamoistamme hyvin lähellä suota, niin turpeennosto olisi ollut iso riski vedenlaadulle
Hän kertoo osastollaan jokin aika sitten pidetystä pohjavesien makuvertailusta, jossa oli mukana Altian eri pohjavedenottamoiden vesien lisäksi myös Nurmijärven kunnan vesilaitoksen vettä. AJASSA 11 10. Kun väärennettyä kossua verrataan aitoon, veden koostumus erottaa akanan jyvästä. ”Kyllä vesissä oli eroja. Ilman hyvin hoidettua metsää ja maaperää Rajamäen vesi maistuisi eilaiselta ja myös Koskenkorvan maku olisi toisenlainen.. Missään muissa vesissä ei ole luontaisesti samankaltaista veteen liuenneiden aineiden koostumusta ja toisaalta samanlaista vettä olisi vaikea yrittää keinotekoisesti valmistaa. Karhun mukaan tarkka-aistisimmat voisivat makueron havaita. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Ainutlaatuista vettä Altia valmistaa Rajamäen pohjavedestä muitakin väkeviä juomia kuin Koskenkorvaa, muun muassa Jaloviinaa ja Leijona-viinaa. Kun asiaa on tutkittu on huomattu, etteivät prosentit ole riittävät, koska pulloon on selkeästi joku lisännyt Päijänne-tunnelin vettä”, Tanskanen muistelee pilke silmäkulmassa. Arto Tanskanen ja Milja Karhu kertovat, että ilman Kurkisuon suojelua Solttilan vedenottamon vedenlaatu olisi ollut vaarassa. Lisäksi yhtiöllä on viinituotantoa. ”Joskus asiakas on epäillyt, etteivät Koskenkorvan voltit ole kohdallaan. Käsittelemättömän, raa’an pohjaveden käyttö alkoholin valmistuksessa on maailman mittakaavassa todella harvinaista. Kun niitä sai rinnakkain maistella, niin raaka pohjavesi oli raikasta ja paremman makuista kuin käsitelty vesi”. Kaikkiaan tehtaalla valmistuu eri pullokoot mukaan lukien yli 700 eri tuoteartikkelia. Oman pohjaveden erityispiirteitä Altia voi hyödyntää esimerkiksi tuoteväärennösten paljastamisessa. Mutta eikö lopulta ole lähes sama, millaiseen veteen etanoli sekoitetaan
UPM:n Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen puolestaan kertoo, että yhtiötä kiinnostaa kaikenlaiset kesäleimikot. 31,20 . Ensiharvennus 41,59 . 41,35 . 56,50 . Uudistushakkuu 55,27 . nousussa . 28,43 . 44,69 . 13,94 . 28,50 . 15,38 . Hankintahinnat 56,49 . 11,73 . Kesäleimikoilla kysyntää PUUKAUPPA. 15,09 . 15,44 . Yhdistys on harvoin välittämässä metsänomistajan itsensä tekemiä puita”, Haataja summaa metsänhoitoyhdistyksen tilanteen. nousussa . 21,15 . KYMI-SAVO . 57,95 . 14,30 . 11,29 . 58,46 . 16,92 . Mäntykuitu on Nurmelan mukaan kysytty laji läpi Suomen, mutta kuusitukkia ostetaan mieluiten kuusisahojen läheltä ja mäntytukkia vastaavasti mäntysahojen läheltä. Uudistushakkuu 57,27 . 24,72 . Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä kertoo, että juuri nyt yhtiön puukauppa painottuu kesäkorjuukelpoisiin pystyleimikoihin. 38,51 . 36,67 . 18,44 . 55,66 . Vain murto-osa on perinteistä, metsänomistajien itsensä hakkaamaa ja tien varteen kuljettamaa hankintapuuta, puunostajat arvioivat. Lähde: Metsäteollisuus ry ANNE HELENIUS H ankintakaupan kannattavuus pohdituttaa metsänomistajia, ja yhä useampi päätyy lopulta tekemään vaivattomamman pystykaupan. 45,99 . 10,94 . 40,96 . Harvennushakkuu 48,43 . 11,53 . 18,37 . 11,15 . 21,52 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41-44 keskiarvo KOKO MAA . 14,75 . 55,40 . 57,02 . Talvikohteiden osalta tilanne vaihtelee paikallisesti koko maassa, sillä ensi talven puut alkavat Toivakaisen mukaan olla jo kasassa. Hankintahinnat 56,24 . 16,82 . 18,87 . Harvennushakkuu 46,44 . 20,31 . 57,53 . 25,13 . 15,68 . Perälän mukaan kuusitukki on nyt mäntytukkia halutumpaa. 44,59 . 15,40 . 15,47 . nousussa . 16,45 . 17,03 . 17,50 . ”Meidän koko puukaupasta noin 10 prosenttia on hankintapuuta, mutta isäntiä, jotka kaatavat puunsa itse, on todella vähän. Hankintahinnat 17 euroa kuutiolta Kuusikuidun keskihinta lokakuussa. Stora Enson mieluisimmat ostoskohteet ovat tällä hetkellä kuusitukki ja mäntykuitu, vaikka yhtiö ostaakin kaikkia puutavaralajeja, sanoo ostopäällikkö Risto Nurmela . Ensiharvennus 11,19 . 36,72 . 16,98 . 42,01 . 24,66 . 20,14 . Aika moni hankintakauppa kääntyy lopulta sellaiseksi, että hakkuukone käy sen tekemässä”, kertoo ostopäällikkö Risto Nurmela Stora Ensosta. 35,99 . 12,18 . Uudistushakkuu 56,28 . 20,38 . 28,33 . 12,26 . 10,92 . 29,18 . 56,19 . 20,63 . 15,45 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,88 . 11,12 . 15,94 . Uudistushakkuu 55,51 . 56,47 . Ensiharvennus 39,43 . 29,71 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,77 . nousussa . 15,00 . 14,59 . Metsäyhtiöiden ostoslistan kärjessä on mäntykuitu. 28,94 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,43 . 16,86 . Metsä Groupilla puolestaan hankintakauppojen osuus koko puukaupasta on pitkään ollut noin 20 prosenttia. 48,41 . 16,84 . 47,58 . 16,07 . 38,46 . 28,19 . 15,80 . 14,96 . 17,73 . Harvennushakkuu 48,96 . 23,79 . 49,98 . 32,75 . Ensiharvennus 37,31 . AJASSA 12 10. 17,35 . 56,34 . 15,08 . Suurin osa tehdyistä hankintakaupoista on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluiden tuottamaa tai muuten koneellisesti korjattua puuta. 18,22 . Yhtiö ostaa sekä uudistushakkuita että harvennuksia koko maassa. Samanlainen käsitys asiasta on metsäasiantuntija Jukka Haatajalla Pääkaupunkiseudun metsänomistajien palvelutoimistosta. Hankintahinnat 59,21 . Tämä näkyy Luonnonvarakeskuksen kokoamassa tilastossa, jonka mukaan vain kuudesosa viimevuotisesta puukaupasta oli hankintakauppaa. 23,52 . 24,68 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,97 . 27,81 . 54,96 . 22,61 . ETELÄ-POHJANMAA . 23,63 . 40,18 . 44,99 . 45,75 . ”Hakkuutyön itse tekeviä isäntiä on häviävän pieni määrä entiseen verrattuna. ANNE HELENIUS Puukaupassa suurin kysyntä kohdistuu tällä hetkellä erityisesti kesäleimikoihin. 14,57 . 43,59 . 22,77 . Katoavaa kansanperinnettä Yhä harvempi kaataa hankintapuut itse. Harvennushakkuu 45,69 . 21,09 . 22,18 . 11,69 . 47,38 . ETELÄ-SUOMI
12,56 . ”Hinnoittelussa heijastuu se, miten meidän metsäteollisuutemme haluaa hankkia puunsa. Uudistushakkuu 54,65 . Harvennushakkuu 44,07 . AJASSA 13 10. 13,28 . Keskimäärin rekkakuormallinen Hankintakauppaerien koot vaihtelevat huomattavasti: muutamasta kymmenestä useisiin satoihin motteihin. nousussa . 34,73 . 19,47 . Leskisen mukaan hankintakaupan suosiota on vähentänyt myös hinnoittelu, jota erityisesti tukkipuun osalta Leskinen kuvaa sanalla ”karsea”. 55,61 . 53,04 . Hankintahinnat 55,73 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 KESKI-SUOMI . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,79 . 19,68 . 53,63 . Reilumpi hinnoittelu lisäisi suosiota Eräs syy hankintakaupan hiipumiseen on metsänomistajarakenteessa tapahtunut muutos: omana työnä tehdään asioita yhä vähemmän, ar vioi MTK:n Etelä-Savon kenttäjohtaja Timo Leskinen . 19,44 . 43,10 . 16,97 . 30,15 . 52,32 . 14,27 . 20,29 . Hankintahinnat 54,28 . 9,51 . 16,94 . 22,74 . 12,42 . 28,25 . 16,37 . Tukissa tahtoo välillä olla laatuvaikeuksia”, Stora Enson Nurmela sanoo. 13,83 . 15,16 . MTK:n Kainuun metsäasiantuntija Heikki Rahko on Leskisen kanssa samoilla linjoilla. 26,94 . ”Kauppamäärästä sillä on edelleen merkitystä, koska ensiharvennukset ja tuulenkaadot ovat sellaisia, että metsänomistajat niitä enemmän tai vähemmän tekevät edelleen itse”. 44,72 . 23,02 . ”Kyllä se yläraja löytyy yleensä sieltä verottajan määrittelemästä 125 verovapaasta kuutiosta. 40,23 . Uudistushakkuu 48,18 . Se haluaa pitää koko hankintaketjun omissa käsissään”. 21,59 . 13,68 . 15,56 . Harvennushakkuu 43,33 . 47,52 . 10,61 . Ensiharvennus Hankintahinnat 53,38 . Tällä hetkellä puunostajien hankintapuun ostoslistan kärjessä ovat havukuidut, erityisesti mäntykuitu. 15,25 . 44,70 . Ensiharvennus 34,37 . 23,54 . 28,27 . 12,72 . 36,39 . 15,41 . H an nu Ja uh ia in en. 15,59 . 17,35 . 20,08 . 14,66 . Tästä arviolta noin puolet on isäntien itsensä hakkaamaa. 53,34 . 23,15 . Keskiarvo pyörii siinä rekkakuorman ympärillä”, Toivakainen arvioi. Tyypillinen hankintahakkaaja, joka itse kaataa ja ajaa puut, tekee yleensä noin sadan kuution eriä. 20,01 . 15,66 . Tukkipuun lisäksi koivukuitu käy paikoittain huonommin kaupaksi, sillä koivukuitua käyttäviä tehtaita on entistä vähemmän. 39,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,03 . ”Kyllä kai nyt aletaan olla kipurajoilla, kun korjuukustannus alkaa olla lähellä tienvarsihintaa”, Rahko arvioi. 14,23 . 45,06 . 40,94 . UPM:n aluejohtaja Matti Toivakainen ei paljasta hankintakaupan tarkkoja prosentteja, mutta kertoo mottimäärän olevan aika vähäinen. 24,36 . 45,21 . KAINUU-POHJANMAA . 42,19 . LAPPI (puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja) . SAVO-KARJALA . 56,08 . 13,31 . Ensiharvennus 10,17 . 27,92 . 17,77 . 34,00 . nousussa . 42,80 . 17,34 . 25,41 . 11,95 . Hän muistuttaa, että jos puuta tarvitaan jatkossa lisää, hankintakauppojen kehittämisellä on mahdollista lisätä puumääriä. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,15 . Ensiharvennus 11,67 . 56,74 . Syynä ovat pitkät kuljetusmatkat, sillä alueella ei ole kuitupuuta jalostavia tehtaita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,56 . Harvennushakkuu 46,91 . 24,01 . Parhaiten metsäyhtiöille kelpaa mäntykuitu. Metsäyhtiöistä Metsä Group ostaa hankintapuuta koko maasta, Stora Ensolla hankintapuun ostoon on rajoitteita Länsi-Suomessa ja Lapissa ja UPM ei pohjoisen yksikkönsä alueella osta hankintapuuta käytännössä ollenkaan. 14,54 . 23,13 . Uudistushakkuu 52,29 . Hankintapuun hintataso on heikko. 17,55 . 24,39 . 28,23 . 23,41 . 15,28 . 20,85 . 15,29 . Hankintahinnat 54,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,24 . 10,51 . 11,94 . 16,78 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI ”Kyllä nyt aletaan olla kipurajoilla.” Hankintapuuta noudetaan tienvarresta yhä vähemmän. 46,21 . nousussa . 10,28 . 17,57 . 14,53 . 17,06 . 14,31 . Harvennushakkuu 44,99 . ”Havukuitua mieluiten ostetaan hankinnalla, sillä siinä laatu onnistuu paremmin. 54,42 . Uudistushakkuu 56,43 . ”Konehankinnat ja koneellisesti korjatun puun osuus kasvaa myös hankintakaupassa”, sanoo yhtiön puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä . 18,70 . 28,30 . 51,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,24 . Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 14 365 Pohjanmaa 30 837 Lounais-Suomi 56 402 Häme-Uusimaa 86 603 Kaakkois-Suomi 60 786 Pirkanmaa 51 724 Etelä-Savo 107 557 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 63 463 Keski-Suomi 77 556 Pohjois-Savo 89 106 Pohjois-Karjala 77 895 Kainuu 32 227 Pohjois-Pohjanmaa 81 621 Lappi 54 868 885 012 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 44 Kantohintojen kehitys Kymi–Savossa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–44, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa
Taimet menestyvät ja kasvavat yhtä hyvin niin laikkukuin kääntömättäillä. Kääntömätäs tehdään kuopaisemalla tulevan mättään alta kivennäismaata, joka sitten läjätään kunttakerroksen päälle. 10. Erojakin on. Joka taimelle pikku komposti Kääntöja laikkumättään sisälle jäävä kuntta alkaa hajota – kompostoitua. Osaamattomien kuskien jäljiltä montuista voi tulla monin verroin syvempiä. Laikkumätästyksessä kaapaistaan pintamaasta laikku, ja kertyvä maa pyöräytetään laikun viereen mättääksi. Molemmat menetelmät sopivat tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden sekä vastaavien turvemaiden istutusaloista. Laikun syvyyden pitäisi jäädä pariinkymmeneen senttiin. Tämä vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Tällöin vapautuu typpeä, joka siivittää taimen nopeaan kasvuun. METSÄNHOITO. Sen kevytversio on naveromätästys, jossa tehdään pintavettä kerääviä pikkuojia, naveroita. Lisäksi mättään sisus on laikun tai äesvaon pohjaa kuohkeampi ja lämpimämpi, joten taimen juurilla on ihanteelliset olosuhteet. Ympärillä oleva maa jää ehjäksi, ja mätäs kohoaa aavistuksen ympäristöstään. Mättäät kasataan ojamaista, jolloin puhutaan ojitusmätästyksestä. Vedenvaivaamille uudistusaloille kaivetaan muokkauksen yhteydessä kuivatusojat. Vaara vähenee, kun maa mätästetään istutusta edeltävänä syksynä ja taimet istutetaan mahdollisimman syvälle. Kun liika vesi ei vaivaa maata, istutusalat voidaan kääntötai laikkumätästää. Kuivina kesinä kääntömätäs on laikkumätästä turvallisempi alusTasaista mätästystä Kääntömätästys tuottaa parhaan kasvualustan istutustaimille eikä myllää metsämaata kumpareikoksi. Ympäristöstään lievästi kohoava mätäs on istutustaimien kasvualustana parempi kuin laikku tai äesvako. Muokkaamattomaan maahan istutettujen taimien eloon jääminen on epävarmaa ja kasvu parhaimmillaankin hidasta. Kääntömätästystä ei suositella hienojakoisille savija hiesumaille, koska pintarouta, rouste, voi nostaa äskettäin istutettuja taimia maasta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 M E T S Ä S T Ä 14 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat A loitetaan perusteista: Maanmuokkaus on miltei välttämätöntä, kun taimia istutetaan
Kääntömätästyksessä uudistusalalle ei muodostu kuoppia. Kuulostele, kuka tekee mättäät laadukkasti. Pintakasvillisuuden peittämät mätätysmontut ovat pahimmillaan vaarallisia ja varmuudella raivostuttavia. Esimerkiksi ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin jää pienemmäksi. 4. M ik ko R iik ilä. Suomessa metsäyhtiö UPM on leimautunut laikkumätästykseen. Monia muitakin on. 5. Siemensyntyistä lehtipuuvesakkoa kasvaa samassa suhteessa vähemmän. Lisäksi taimi on paremmin suojassa kuivattavalta kevätahavalta kuin korkeammissa laikkumättäissä. MIKKO RIIKILÄ Kaunista metsänhoitoa ta, koska taimen juuristoon johtuu maan sisältä runsaammin kosteutta. Metsämaan muokkauksessa työn laatu vaihtelee edelleen melkoisesti. Vähemmän vesoja ja kuoppia Kääntömätästyksessä kivennäismaata paljastuu kolmannes vähemmän kuin laikkumätästyksessä. Kääntöja laikkumätätys tehdään yleensä kaivinkoneilla, joten työ on hidasta ja kallista. Metsänhoitoyhdistysten muokkaajat tekevät pääosin laikkumätästystä. Hienojakoiset maat muokataan istutusta edeltävänä syksynä, aikaisintaan syyskuussa. Jatkossa mätästystä voidaan ohjata paikannuslaitesovelluksin, mutta siihen asti mättäiden määrää on kontrolloitava maastomittauksin. Sitten ovat vielä ne montut. Taimi istutetaan mättään keskelle vähintään 15 sentin päähän kunttakerroksesta. Metsä Group puolestaan suosii kääntömätästystä. Myös muokkauksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisemmiksi, kun maan pintaa paljastetaan niukasti. Kannattaa tehdä yleensä juuri ennen istutusta. Kääntömätästys paljastaa kivennäismaata kolmanneksen vähemmän kuin laikkumätästys, joten vesakkoa syntyy niukasti ja näin varhaisperkaus sujuu nopeasti ja edullisesti. Keskimääräinen veroton hinta on 400 euroa hehtaarilla. 3. Taimet istutetaan mättään keskelle, taimipaakun päälle noin viisi senttiä kivennäismaata. Arkitodellisuus voi olla järkyttävän kaukana metsänhoitoesitteiden kauniista kuvista. Menetelmillä ei ole hintaeroja. Tämä merkitsee pienempää varhaisperkauksen tarvetta ja kustannuksia. Kääntömätästys olisi yksi keino siistiä metsätalouden tuottamaa maisemaa. Mariseville maallikoille vastataan yliolkaisesti, että maisema pehmenee jo kymmenessä vuodessa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ”Kuivina kesinä kääntömätäs on laikkumätästä turvallisempi alusta.” Vinkit kääntömätästykseen 1. Näin tukkimiehentäituhot pysyvät kurissa. Mätästys on taitolaji. METSÄSTÄ 15 10. Varhaisperkaajien on helppo liikkua tasaisessa maastossa. Esimerkiksi maanmuokkauksessa olisi paljon tehtävää. 2. VESAKKOA SYNTYY VÄHÄN. Myöskään istutuksen hinta ei riipu mätästystavasta. Ei ihme, jos yleinen mielipide ja metsänomistajatkin kavahtavat, kun ytimiään myöten möyrityllä istutusalalla ei hyväjalkainenkaan pääse liikkumaan. Varmista, että mättäitä tehdään tavoiteltua istutustiheyttä vastaava määrä. Varmista, että muokkaaja tekee vähintään istutustiheyttä vastaavan määrän mättäitä. KOMMENTTI METSÄVÄKI ei juuri ole miettinyt, miltä metsätalouden toimet näyttävät. RIITTÄVÄSTI MÄTTÄITÄ. ISTUTA RIITTÄVÄN SYVÄLLE. Muokkauta ja istuta hakkuualat viipymättä hakkuun jälkeisenä vuonna
Koulutus poronvasasta kestäväksi ja tottelevaksi ajoporoksi on pitkä ja monivaiheinen rupeama. Ulkomaalaiset turistit Aasiasta ja Euroopasta tulevat nauttimaan elämyksistä puhtaan luonnon pariin. Seuraavana talvena rekeä kuormitetaan ja porolla ajetaan maltillisesti. Ennen kuin turisti pääsee ajoporon kyytiin, on ajokilla pitkä taival koulutusta ja valmennusta vaativaan tehtäväänsä. Valitun vasan on oltava kookas, hyväkuntoinen ja luonteeltaam vireä. Sallalainen Aarne Aatsinki perheineen on porotilallaan Kelloselässä erikoistunut perinteisen porotalouden lisäksi ajokkaiden kouluttamiseen. Vasasta ajoporoksi Ensimmäisenä vasavuonna poroa totutetaan ihmisiin ja käytetään valjaissa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat M atkailu on yksi harvoista kasvavista elinkeinoista Lapissa. Aarne Aatsinki näyttää mallia. Työaikaa sillä on parhaimmillaan 12 vuoden ikäiseksi. Neljäntenä vuonna poro kuohitaan häräksi ja se alkaa olla valmis matkailun palvelukseen. Toisena vuonna se vetää jo tyhjää rekeä. Viikonkin mittaiselle matkalle mahtuu monenlaisia aktiviteettejä, joista yksi suosituimmista on poroajelu. Ajokkaaksi aiottu poro valitaan siitokseen jääneistä urosvasoista. ”Ajokkaan kouluttamisessa maltti on enemmän kuin valttia, hitaasti edetään poron kehittymistä lukien”, Aatsinki kertoo. METSÄSTÄ 16 10. Jäkälä on lyömätön poron herkku.. Työ erotusaidalla on voimaa ja taitoa vaativaa työtä. Aatsingin parikymmentä ajopoPorojen pauloissa Aatsingin tilalla Sallassa koko perhe elää poroelinkeinosta
ajokkaiden ruokintaa, porotarinoita pohjoisen taivaan alla ja suopunginheittoa. Teemme ruuan alusta alkaen ja tarjoilemme sen maastossa. Työtä porotilalla työtä riittää kaikille. Tyttäret ovat myös kokeneita porojen esittelijöitä erilaisissa tapahtumissa. Myös perheen kolme kouluikäistä lasta osallistuvat tilan töihin. Noin 15 asiakkaan lisäksi ryhmässä on mukana kahdesta kolmeen opasta. Hän työskentelee sesonkiaikana myös paikallisen ravintolan keittiössä Raisa omistaa erotustöissä avustavat koirat ja kouluttaa ne. Laurilla on vinkki myös Aarnen ja Raisan tytärille: kilpaporon kuskeiksi tarvitaan nuoria ja taitavia ohjastajia. Pitkällisen käsittelyn myötä poron koipinahat taipuvat käsityömateriaaliksi. Kyllä elämä olisi köyhempää, ellei poroja olisi”, Raisa Korpela pohtii. Aarnen isä Lauri on kilhakka kilpaporomies huolimatta 80 vuoden iästään. Aarnen palvellessa turisteja, ollessa aitatai heinätöissä, nylkiessä teurastamolla tai toimiessa työnjohtajana Pohjois-Sallan paliskunnassa syksyn erotustöissä hoitaa Raisa tilan työt kotona. Koko perhe on mukana syksyn erotuksissa, ja silloin lasten koulutyökin voi pikkuisen joustaa. Monet hollantilaisista, espanjalaisista, ranskalaisista tai saksalaisista asiakkaista eivät ole ennen nähneet metsään tehtyä nuotiota, saati tehneet sitä itse.” Päiväretkien lisäksi ajoporoilla tehdään myös myöhäiseen iltaan ajoittuvia revontulten metsästysretkiä. Turistiryhmät pääsevät ajoporojen kyytiin päiväretkelle, joka kestää kuusi tuntia ja matkaa kertyy 11 kilometriä. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 roa kuljettavat Sallan Poropuistossa turisteja läpi talven marraskuusta maaliskuuhun. Tärkein ohjelmanumero lienee kuitenkin ruokailu maastossa avotulella. Porojen pauloissa ”Ajokkaan kouluttamisessa maltti on enemmän kuin valttia.” Raisa Korpela on lähtemässä rekiajelulle.. Aarnen vaimo Raisa Korpela valmistaa pöydän ääressä karvakenkiä miehelleen. ”Reessä on perunat, lisäkkeet, kalatai lihatarpeet ja voipaketti. METSÄSTÄ 17 10. Hilla-Inkeri , Vilma ja Inka omistavat kukin nimikkoporonsa sekä omat korvamerkit. Jatkumo perinteisten maaseutuelinkeinojen parissa on tärkeä. Pororetkien ohjelmassa on mm. Revontulet ovat etenkin aasialaisten suosiossa, mutta sääolosuhteista johtuen niiden näkeminen on varsin oikullista. ”Opin ammentaminen seuraaville sukupolville on sydämessä. Oman porokarjan hän osti kuutisen vuotta sitten. Porot yhdistävät perheen Aatsingin perheessä kaikki ovat poroelinkeinon pauloissa
Metsäyhtymän jäsenet ovat Vaikka jalat ovat pelistä poissa, Kalevi Pullinen liikkuu aktiivisesti metsissään mönkijällä. ”Verkossa olevat metsäpalvelut, kuten Metsään.fi ja meidän kohdallamme Metsä Groupin Metsäverkko, helpottavat asioiden hoitoa.” Kemera pois taimikonhoidolta 70-vuotias Pullinen on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja metsät ovat olleet olennainen osa elämää niin lapsuuden maisemana kuin työpaikkana. Luottamustoimissaan hän on havainnut, että byrokratiaa voisi karsia myös metsäasioissa. Työurastaan hän teki 17 vuotta Paloheimon entisen sahan puunhankinnassa ja jatkoi myöhemmin Metsäkeskuksella. ”Kun on ikänsä liikkunut metsässä, niin on hienoa, että mönkijällä pääsee yhä metsään.” Pullinen on aktiivinen eläkeläinen, joka toimii Riihimäen kaupunginvaltuustossa sekä on Riihimäen–Hyvinkään seudun metsätilanomistajayhdistyksen puheenjohtaja. ”Taimikonhoitotöihin tulisi kannustaa kemeratukien sijaan verohelpotuksilla.” Tientekoon ja muihin monimutkaisempiin töihin kemeratuki on Pullisen mukaan yhä paikallaan. Nyt Pullinen omistaa kotitilan metsät yhdessä kahden veljensä kanssa. ”Mönkijän penkiltä pystyy tekemään myös hieman metsänhoitotöitä: leikkaamaan joulukuusia ja karsimaan visakoivuja”, Pullinen kertoo. Ajokki on riihimäkeläisen metsänomistajan tärkein työkalu, sillä verenkiertohäiriö selkäytimessä vei alaraajojen liikuntakyvyn parikymmentä vuotta sitten. Ihmiset ovat sen osalta Ei esteitä, pelkkiä hidasteita Ensimmäiset visakoivikot alkavat olla sellaisessa harvennus vaiheessa, että visaaihioita alkaa kertyä.. tehneet sopimuksen siitä, miten metsiä hoidetaan. Omistus yhtymässä Pullinen säilyttää mönkijäänsä tyttären autotallissa, josta on lyhyt matka entisen kotitilan mailla sijaitsevaan metsään ja sen lukuisille traktoriurille. Samalla voi karsia joulukuusia ja visakoivuja. Siirtolaistila lohkaistiin Erkkylän kartanosta. ”Taimikonhoitotöissä kemeratukien hakusulut sekoittavat metsänomistajia. Pullisen mukaan verkkopalvelut auttavat nykyisin metsätilan yhteisomistuksessa. Pellot ja pihapiiri raivattiin itse keskelle kuusikkoa. METSÄSTÄ 18 10. Niistä ei ole vielä kinoksiksi asti, ja ura pysyy joka tapauksessa auki, sillä Kalevi Pullinen kurvailee sitä pitkin mönkijällä. Pullisen ajo ei ole revittelyä, vaan mönkijällä ajetaan rauhassa metsää katsellen. ”Ensi kesänä on visakoivun karsintatalkoot.” Kalevi Pullinen seuraa metsiensä kasvua mönkijällä liikkuen. Pullisen perhe saapui Riihimäelle aikoinaan sodan jälkeen evakkoina Antreasta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Riihimäki METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M uutamia talven ensimmäisiä lumihiutaleita putoilee metsässä kulkevalle traktoriuralle. Veljet tekevät metsäyhtymän taimikonhoitotyöt. Erikoisuuksia kokeilevan metsänomistajan tuorein aluevaltaus on pakurikääpä. ”Tyhjästä lähdettiin ja meitä lapsia oli viisi, mutta koskaan ei puutetta ollut”, Pullinen kertoo
Taloudellisesti peittämisen merkitys saadaan hyödyksi vähentämällä siemenmäärää tai luottamalla siihen, että suuresta taimimäärästä voidaan valita parhaat jatkokasvatukseen. Metsäyhtymän metsistä löytyy myös kaksi erikoisuutta: visakoivuja ja pakurikääpää. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Pakuripuiksi valittiin ajourien varrella kasvavia hieskoivuja, jotka on muutenkin tuomittu poistettaviksi harvennuksissa. Pisteitä vähentää myös se, että vasta nyt on alettu miettiä, miten konekylvetty siemen saadaan peitetyksi. PALSTALLA Peitetty syyskylvös voi onnistua Konemiehiltä on unohtunut, että kyseessä on biologinen materiaali, jota pitää käsitellä hellästi. Hän uskoo, että pääasiassa hieskoivun runkoihin istutulla pakurilla on kysyntää etenkin Aasiassa, jossa sitä käytetään terveyslääkkeenä. Karkealla maalajilla sirkkataimet saivat lumen sulamisvesistä hyvän alun verrattuna siihen, että kylvö olisi tehty vasta keväällä parhaan kevätkosteuden menettämisen jälkeen. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 tympääntyneitä järjestelmään.” Pakurikääpää hieskoivuihin Kuusi on Etelä-Hämeen rehevien maiden pääpuulaji, mutta istutuskuusikoiden sekaan syntyy luontaisesti niin mäntyä kuin koivua. ”Ensi kesänä on visakoivun karsintatalkoot. Konekylvön laitevalmistajat eivät sitä vastoin saa pisteitä. ”Männyt kasvavat laadultaan paremmiksi sekametsissä. Ja vanhaan hyvään aikaan pian kylvön jälkeen satoi pysyvä lumi, jonka suojassa kuivat siemenet pysyivät horroksessa kevääseen saakka. Syksyyn mennessä sirkkataimet kasvattivat pitkän kasvukauden ansiosta sellaisen juuriston, joka vähensi roustetuhoja, etenkin kun maalaji ei sellaisia tuhoja suosinut. Visakoivutalkoot kesällä Tuoreen pakurikääpäkokeilun ohella metsissä riittää lähiaikoina puuhaa visakoivujen parissa. On odotettava maanpinnan jäähtymistä siihen asti, että kylvetty siemen ei enää sinä syksynä idä. Tärkein asia kuitenkin on, että kylvetyt siemenet peitetään ohuella maakerroksella. Tuoreessa Pekka Heleniuksen selvityksessä kevätkylvössä saatiin parhaimmillaan viisi kertaa enemmän taimia peitetystä kylvöksestä peittämättömään verrattuna. Monella puunkasvattajalla on mieluisia kokemuksia syyskylvöstä. Syyskylvö voi onnistua karkeilla maalajeilla, kun se tehdään myöhään ja siemen peitetään. Moni visakoivikko on kasvamassa lähiaikoina jalostuskuntoon, ja Pullinen toivoo visalle lisää käyttöä. METSÄSTÄ 19 10. Oksia karsitaan niin, että koivuihin jää kaksi kolmasosaa latvusta.” Visakoivu on tavallisesti rauduskoivun muunnos, jonka puuainekseen muodostuu parhaimmillaan kaunis ja puutuoteteollisuuden arvostama kuviointi. Monet laitteet vähentävät siementen itävyyttä, kun siemenet ammutaan kovalla paineella maahan. Menopeli säilyy tyttären autotallissa metsätilan kupeessa. Eivätkä keväätkään ole aina edenneet mannerilmaston mukaisesti. Ja koivujen alle kasvaa usein seuraava puusukupolvi luontaisesti kuusista”, Pullinen kertoo. ”Ensimmäistä satoa voi odottaa 5–6 vuoden päästä”, Pullinen sanoo. Pullisen mukaan visakoivua ei ole kahta samanlaista, etenkään, jos ne eivät ole kloonattuja. Lumi myös suojasi liiallisilta pakkasilta. Tuomarniemellä saavutetut kokemukset seuraavasti: ”Syyskylvöaikaa ei ole aloitettava liian aikaisin. Vanhat niksit kannattaa palauttaa mieleen. Pakurikäävän istutukseen käytetyssä reiässä on haavanhoitoainetta. ”Ensiharvennuksia tehdään niin, että kunnollisille visakoivuille tehdään tilaa muiden puiden kustannuksella.” Visakoivujen kasvatus vaatii metsänomistajalta työtä ja riskinottoa. Kuitupuun osalta tarina on Pullisen mukaan sama kuin muualla: hinta jatkaa samalla tasolla vuodesta toiseen. Seulakauhan periaate vaikuttaa lupaavalta: sillä ripotellaan paikallista kivennäismaata kylvöksen päälle. Näin on myös Pullisen veljesten mailla, ja Kalevi Pullinen onkin vakuuttunut sekametsien kasvatuksen kannattavuudesta. Joskus runsaimmin taimia saadaan hyvin vähäisellä siemenen peittämisellä, joskus taas jopa 10–20 millimetriä on optimaalisin peitto. Kuivina keväinä peittämisen merkitys korostuu, mutta aina peittäminen antaa etua mm. Hyvä, että edes nyt kehitellään. 1990-luvun alun istutuksista tulee jo ensimmäisiä tukkeja. Voitaneen sanoa, että tavallisesti syyskylvöaika Etelä-Suomessa alkaa lokakuun puolimaissa ja jatkuu maan jäätymiseen saakka”. Luonto saa valita, mikä eniten miellyttää. Jos kylvövako tehdään varteen kiinnitetyllä kulmaraudalla, se painetaan maahan hieman vinosti, jolloin yläpäässä peitto on milliluokkaa ja alapäässä senttiluokkaa. Nykyhetken tietämyksen valossa ohjeeseen ei ole paljoa lisättävää, joskin tavanomainen aikataulu on pari viikkoa myöhäisempi. Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen yksikkö saa erityiskiitoksen siitä, että viime vuosina on ryhdytty selvittämään luontoon kylvetyn siemenen peittämisen merkitystä. Keväällä saatiin sitten syyskylvön hyödyt. Mutta on toki niitäkin, jotka ovat menettäneet uhkapelissä. Vajaa 70 vuotta sitten oli tietysti itsestään selvää, että kylvetty siemen peitettiin muutaman millimetrin maakerroksella, ja kylvöpaikka oli kuivaa kangasmaata, jossa sadevesi läpäisi maan. Syksyllä säät ovat saattaneet vaihdella niin, että siemenet ovat keränneet kosteutta ja saaneet pakkasvaurioita. siksi, etteivät hyönteiset ja linnut pysty syömään niin paljon kuin avoimelta tarjottimelta. Vanha niksi on tarjota luonnolle kaikkia vaihtoehtoja. Pakurikääpä on tosin vasta esiasteella, sillä sientä istutettiin koivunrunkoihin viime elokuussa. ”Koivu kasvaa pelloilla hyvin. Rehevä maa toisi muuten oksikkuutta.” Kuusitukilla on hyvin kysyntää alueella useiden sahalaitosten ansiosta. ”Nyt on tarjolla hienoa kotimaista jalopuuta vientiin.” Vuonna 1949 painettu Suuri metsäkirja I tiivistää siihenastiset mm
Käytettävyyden helpottamiseksi sisällöt on jaettu kuuden eri teeman alle. Metsäkustannuksen blogissa omaa metsäsuhdettaan valottavat tuore metsänomistaja Johanna Hytönen , metsäopiskelija Darja Salonen ja joulukuusta lähtien myös kirjailija Roope Lipasti sekä metsäammattilainen Veikko Iittainen . Jos olet tilaaja, pääset tätä kautta myös muuttamaan esimerkiksi osoit teesi. MAKSULLINEN. Vain kirjau tu nut käyttäjä voi osallistua keskusteluun, kom mentoida uutisia, lähettää ku via. Kehitämme palvelua muutenkin. Työ jatkuu Vaikka sivusto on avattu, valmis se ei vielä ole. Osa artikkeleista ja näköislehdet ovat maksu muu rin takana, mutta esi mer kiksi Metsälehden kesto tilaajat pääsevät lukemaan näitä vapaasti palveluun kir jautumalla.. Keskustelut tallessa Vaikka palveluun on tuotu paljon uutta, on vanhasta suurin osa tallella, joskin entistä ehompana. Vuoden loppuun mennessä avaamme Metsäkustannuksen uuden kirjakaupan. Puunhintalaskurin avulla pystyt vertaamaan saamiasi tarjouksia keskenään ja vertailemaan niitä koko maan tai oman alueesi keskihintoihin. Jotta voit ottaa uu delleen käyttöön vanhan tun nuksesi, sinun tulee tilata uusi salasana. Palvelusta löytyvät edelleen myytävät metsätilat sekä metsäalan vapaat työpaikat. Kuvien lähettäminen ja niiden kommentointi edellyttävät kirjautumista. K I R J A U T U M I N E N . Sivuston käy tet tä vyyden helpot ta miseksi si sältö (artikkelit, keskustelut, lukijoiden kuvat ja uutiset) on jaoteltu kuuden eri teeman alle. Jos olit kirjautunut vanhalle sivustolle, tietosi on siirretty uudelle. Hintatiedot tulevat Luonnonvarakeskuksesta ja päivittyvät viikoittain. NÄKÖISLEHTI. Metsä maa kaup paan keskitytään Hannun hinta seurannassa, jonne tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos kokoaa kuu kausittain tilaston toteutuneista tilakaupoista ja hinnoista. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 JUSSI COLLIN M etsälehden ja lehteä kustantavan Metsäkustannuksen verkkopalvelu on uudistettu. Sivus ton maksuttomia si säl töjä voi lukea palveluun kirjautumatta. TEEMAT. Kuten ennenkin, osallistuminen edellyttää palveluun kirjautumista. Metsälehden Metsäuutiset raportoi alan tapahtumista edelleen tiiviisti. Palvelusta on tehty entistä helppokäyttöisempi ja havainnollisempi. Hyvien hakutoimintojen ansiosta arkistoa voi hyödyntää entistä paremmin. Uusi palvelu avattiin eilen (9.11.) tutussa osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijoiden kuvissa uutta on se, että palveluun voi ladata kerralla useampia kuvia. Uudistuksen tavoitteena on ollut päivittää sivuston ilmettä – edellinen sivusto on peräisin vuodelta 2012 – ja parantaa palvelua: tarjota lukijoille entistä enemmän tietoa ja elämyksiä. Vanhat keskustelut on uudistuksessa säilytetty. Sivustolta löy tyy tä hän ohjeet. Palvelu on tuotettu yhteistyössä Lehtiluukun kanssa. Suurin muutos on, että sivustolla julkaistaan nyt myös painetun lehden materiaalia – artikkeleita, testejä, vinkkejä. Palvelusta löytyvät myös Metsälehden näköislehdet ja niiden arkisto. HANNUN HINTASEURANTA. Näkemyksiään voi esittää suositulla keskustelupalstallakin. Nyt uutisia pääsee myös kommentoimaan. Metsälehti.fi meni uusiksi Uusittu Metsäkustannuksen verkkopalvelu tarjoaa entistä enemmän metsään liittyvää tietoa, vinkkejä ja elämyksiä. Jatkokehityksessä käyttäjien palaute on tärkeätä, joten toivommekin teidän kertovan mielipiteenne uudesta sivustostamme. Puun hinnat näkyvät sivustolla edelleen. Uuden sivuston on suunnitellut ja toteuttanut digitoimisto Frantic. METSÄSTÄ 20 10. Uutta ovat myös blogit. Kaikki sisältö ei ole vapaasti luet ta vissa
”Sodin näitä viisaiden ohjeita vastaan”, hän puuskahtaa. Rahoituksen järjestää OP puun myyntisaatavan kaupalla. kuka maksaa sen, että sellu menee nyt hyvin kaupaksi. ”Parhaita koivuja jätän aukkopaikkoihin jos ei muuta ole.” Matikkapäästä apua Luumäkeläinen metsänomistaja iloitsee puuta käyttävistä lämpölaitoksista, joita kuntaan on saatu lisää. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelussa arvio oli kuusi kuutiota. Kasvamaan jäävät kuuset ovat keskimäärin 5–6 metrin mittaisia. Metri on hyvä väli, että moton koura sopii aikanaan siihen väliin”, Perälä kertoo. Koivurankoja kertyy kasalle rutosti, sillä metsänomistaja on sahan kanssa ensimmäistä kertaa 16 vuotta sitten ostamallaan suokuviolla. Samaan aikaan työpalkat ovat moninkertaistuneet. Se saa armotta tuta moottorisahan teräketjua. Ensi vuodeksi Perälöiden tilalla on suunnitteilla sukupolvenvaihdos Manu-pojan hyväksi. METSÄSTÄ 21 10. Perälä nimittäin vihaa raivaussahaa, eikä paljon perusta nykyisistä metsäopeista. Jos on ollut 150, olen tehnyt tarjouksen. Metsänomistaja.” Hannu Perälä osti viimeisen metsätilan omiin nimiinsä kolme vuotta sitten. Siinä syntyy kysymys siitä, Hannu Perälä ei juuri raivaussahasta perusta. Kysy lisää UPM Palvelukeskuksesta 020 4165 100 tai suoraan metsäasiakasvastaavaltasi. ”Metsänomistaja maksaa joka hommasta. Niiden päälle on venähtänyt kymmenmetrinen hieskoivikko. Perälä tekee – sata sellaista joka talvi. Siitä metsäpinta-ala on kasvanut ostojen myötä nykyiseen 70 hehtaariin. 30 eurolla per puukuutio tila ei täällä vielä ostajalle jää, mutta 38 eurolla alkaa jo jäädä.” Patalaiska kuusikymppinen ei tee tällaisessa metsässä viisituntisia päiviä. Kun metsästä hakataan aikanaan tukkia, hän ei saa siitä kuin puolet hyvän tukin hinnasta oksaisuuden takia.” Satasen ansioille päivässä Taimien istuttamista perustellaan yleensä sillä, että se lyhentää metsän kiertoaikaa viljelystä aina aikanaan tapahtuvaan avohakkuuseen. 62-vuotiaasta Perälästä tuli metsänomistaja alaikäisenä, kun hän osti äidiltään kuudentoista hehtaarin tilan. Lue lisää www.metsämaailma.fi Metsä rikastuttaa elämääsi. Sen sijaan kuitupuun hinnan kehitys synkistää. Laiskan miehen metsätaloutta Hannu Perälä kutsuu itseään maata viljeleväksi insinööriksi.. 16 vuotta rauhassa olleelta kuviolta kertyy monen kokoista puuta kasalle, ja parhaat jäävät kasvamaan. ”Se on yksi hailea, hakataanko puut 60 vai 70 vuoden päästä. Me UPM:llä hoidamme kaikki metsäasiat puolestasi. ”Kuitupuun hinta on ollut 25– 30 vuotta sama. Sitä aukkoa ei enää hakkaa se sama mies, joka teki edellisen aukon.” Tänä syksynä Perälä lähti moottorisahan kanssa katsomaan, millaisia tarpeita luonto oli 16 vuodessa suokuviolle kasvattanut. ”Jos puuta on ollut 100 kuutiota hehtaarilla, en ole ostanut. Hannu Perälä ei usko siihen metsänhoitosuositusten mukaiseen ajatukseen, jossa talvella tehdään avohakkuu reheväpohjaiseen metsään ja seuraavana kesänä aukko muokataan ja istutetaan tarhalta tuoduilla taimilla. Luontainen uudistaminen vie kymmenen vuotta enemmän aikaa, mutta erolla ei ole mitään väliä. ”Laskin, että nämä 70 hehtaaria kasvavat keskimäärin viisi kuutiota puuta vuodessa. Se tuntui hyvältä.” Hyväkuntoinen hankintahakkaaja ei pidä alikasvoksen raivaamista moottorisahalla raskaana. UPM Puukaupan rahoituspalvelun avulla sinulla on mahdollisuus saada jopa 80 % puukaupan arvosta viidessä pankkipäivässä tilillesi. ”Jätän kuusia aika tiheään. Poika saa isänsä mukaan valita metsänhoito-oppinsa ihan itse – vaikka sen raivaussahalinjan. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat L uumäkeläinen Hannu Perälä lopettelee näinä päivinä Suo-Anttilan kylällä kuusi-hieskoivikon harvennusta. Insinöörismiehellä on hankintojen tekemisessä ollut matematiikasta apua. Tee puukauppaa UPM Metsän kanssa, niin saat rahoituspalvelun käyttöösi ja pääset käsiksi metsäsi tuottoon nopeasti. UPM METSÄ Puukaupparahaa alle viikossa! Kuuntelimme metsänomistajia ja laitoimme vauhtia puukauppaan. Alla kasvaa turkkina kuusialikasvosta
Taimikonhoidolla tarkoitetaan ensisijaisesti kuusija mäntytaimikoiden hoitoa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 VALTTERI SKYTTÄ Jos rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin taimikonhoito on yksi Suomen rakastetuimmista asioista. Tärkeintä on muistaa kaksi vaihetta. raivauskerta. » Taimikon harvennus: Taimikon 2. Taimikonhoitosanaston sekamelskaan on kuitenkin löydettävissä jonkinlainen selvyys, jos ajattelee itse asiaa käytännön tasolta lähtien. Taimikonhoito » Taimikkoa pitää lähes aina raivata istutuksen, kylvön tai siemennyksen jälkeen, jos haluaa, että paikalle syntyy taloudellisesti mahdollisimman tuottava metsä. FAKTA Sama kuusentaimikko 9-vuotiaana. raivauskerta. Lisäksi taimikko harvennetaan kokonaisuudessaan suositeltuun kasvatustiheyteen. » Taimikon varhaisperkaus: Taimikon 1. (Kemerassa termillä tarkoitetaan 0,7–3 metriä korkeiden taimikoiden varhaisperkausta.) Seitsemänvuotias kuusentaimikko, joka tulisi varhaisperata eli raivata pois kuusentaimien kasvua haittaavat lehtipuut. Pääasiassa lehtipuiden poistoa havupuutaimien ympäriltä. Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusaseman taimikonhoitotutkijat suosittelevat, että kuuRaivaustermit sikin sokin Taimikonhoitoa eli kansankielellä raivausta koskevista termeistä on syntynyt sekamelska. Varhaisperkaus on viivästynyt. METSÄSTÄ 22 10. K ar ri U ot ila. Metsäalalla kulkee rinnakkain neljä tai viisi taimikoiden raivausta kuvaavaa termiä. 12-vuotiaana hoitamattomuus on jo aiheuttanut huomattavia haittoja tuotantopuustolle eli pääasiassa kuusentaimille. Poistetaan havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto, kuten varhaisperkauksessa. Koivuntaimikoiden hoidossa taimikon harvennus on monesti ainoa hoitotoimenpide. Taimikon harvennus tulee tehdä kiireellisenä. » Taimikon varhaishoito: Sisältää varhaisperkauksen lisäksi mahdolliset täydennysistutukset ja heinäntorjunnan. Arvokkaat havupuut saavat kasvutilaa
» Nuoren metsän kunnostus: Kemeraan liittyvä termi. Metsurin ja kalastajan edellä ovat vain kirvesmiehet, betonimiehet ja muurarit sekä putkiasentajat. Näissä tapauksissa raivaus-termi menee varsinaisen taimikonhoidon ulkopuolelle, eikä enää ole kyse puuntuotantoon tähtäävän taimikon hoitamisesta. Tärinätaudit ovat puhjenneet metsureilla keskimäärin yli 10 työvuoden jälkeen, kun 1960-luvulla sen saattoi saada jo 4–5 työvuoden jälkeen. Taimikonhoitoa koskevat kemerasanat tulevat tukipolitiikkaa hallinnoivasta maaja metsätalousministeriöstä sekä Suomen metsäkeskuksesta. Raivaus-termi ongelmallinen Nuoria puuntaimia sisältävän metsäkuvion hoitamisessa on kansankielellä kyse raivaamisesta. Moni joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaivojen takia. ”Taimikonhoidon termit täytyy monesti havainnollistaa käytännössä metsässä.” Muuta raivausta » Viivästynyt taimikonhoito: Ajallaan hoitamatta jääneen taimikon raivaus. Metsänomistaja hakee taimikonhoitotöilleen kemeratukea valtiolta joko taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon. Poistetaan suurten puiden alla kasvava pienpuusto tai kasvussa jälkeen jääneet, ainespuuksi kelpaamattomat puut. Riukuuntuneen ja huonokuntoisen metsikön raivaus. Rajaa nuoren metsän kunnostukseen usein vaikea erottaa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 sitai mäntytaimikot hoidetaan Suomessa pääasiassa kahdessa vaiheessa. Kankaanhuhdan mukaan nuoren metsän hoito voi myös yleisterminä kattaa vähän kaikkea: taimikon varhaisperkausta, myöhempää taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta. Ensin tulee siis taimikon varhaisperkaus ja sitten taimikon harvennus. Varhaishoito tarkoittaa käytännössä tutkimuksen suosittelemaa varhaisperkaus ta. ”Metsäalan työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin eniten eli kolmannes tukija liikuntaelinsairauksien perusteella. Taimikon harvennus kulkee myös nimellä myöhempi taimikonhoito. FAKTA Taimikon harvennuksessa taimikko harvennetaan sopivaan tiheyteen ja sieltä poistetaan lehtipuustoa sekä huonolaatuiset havupuut. Koska niin tutkimus kuin tukipolitiikka painottavat kahdessa vaiheessa tehtävää taimikonhoitoa, järkevää on käyttää näitä kahta vaihetta kuvaavia termejä. Metsurin monet taudit Er kk i O ks an en / Lu ke. Raivaus-sana kuvaa melko hyvin käytännön taimikonhoitoa, sillä koko touhun tarkoituksena on raivata kasvutilaa taimikon parhaille puille ja parantaa näin puuntuotantoa. » Ennakkoraivaus: Ennen harvennustai uudistushakkuuta tehtävä raivaus. ”Taimikonhoidon termit täytyy monesti havainnollistaa käytännössä metsässä, että niiden sisällön ymmärtää”, Kankaanhuhta muistuttaa. Raivausta metsikössä, jossa puusto on yli 3 metristä, mutta keskiläpimitaltaan rinnankorkeudeltaan enimmillään 16 senttiä paksua. » Nuoren metsän hoito: Kemeraterminä joko taimikon harvennusta tai nuoren metsän kunnostusta. Raivaustermien paljous voi pahimmillaan synnyttää väärinymmärryksiä ja tuoda taimikonhoidon sijaan haittoja taimikolle. Kuulosuojaimet ja tärinävaimentimet yleistyivät, ja niiden ansiosta metsätöistä aiheutuneita haittoja oli saatu vähennettyä merkittävästi. Voidaan tehdä joko raivaamalla miestyönä tai koneellisesti, jolloin kaadettavat puut myydään energiapuuksi. Kemerasanastokin sekoittaa Toisaalta metsänomistajalle on hyödyllistä tuntea myös kestävän metsätalouden rahoituslaissa eli kemerassa käytettävät tukitermit. ??. Tästä huolimatta vuoden 1977 Metsälehdessä uutisoitiin, että moottorisahaus oli aiheuttanut lähes joka toiselle metsurille meluja tärinävaurioita. MARIANNE MINKKINEN 1970-LUVULLE tultaessa alettiin kiinnittää enemmän huomiota työturvallisuuteen. Sahausta ja katkottujen pöllien siirtämistä tuli jaksottaa siten, ettei keho rasitu liikaa. Pelkällä raivaamisella on, kuten yllä esitetty, useita tarkoituksia, joten olennaista on puhua nimenomaan taimikon raivaamisesta. Lisäksi työn lomassa tuli pitää riittävästi taukoja. METSÄSTÄ 23 10. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan nykyään vain 10–15 tärinätautitapausta vuodessa, ja luku kattaa muutkin ammattiryhmät kuin metsurit. Juttua varten on haastateltu myös Metsäkeskuksen Markku Remestä ja Matti Äijöä. Suosittelemme lämpimästi niiden käyttöä, sillä kaksivaiheinen taimikonhoito on puuntuotannon näkökulmasta usein eniten hyötyä tuottava ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto”, kertoo varttunut tutkija Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Nuoren metsän hoitoon kuuluu taimikon harvennuksen lisäksi nuoren metsän kunnostus. AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Metsureiden valkosormisuus ja muut tärinätaudit ovat vähentyneet selvästi. Kehitykseen ovat vaikuttaneet täsmälleen samat keinot, jotka listattiin vuoden 1977 Metsälehdessä: laitteiden parantunut tärinävaimennus ja keventyminen, lämpimät autokuljetukset, taukotuvat sekä lämpimät ateriat. Yhteistä eri kohteiden raivaus-termille on se, että raivuutyö tehdään ainakin tällä hetkellä pääosin raivaussahalla. Metsureiden tukija liikuntaelinsairaudet taas ovat edelleen yleisiä verrattuna muihin ammattiryhmiin. Tautia pystyttiin ehkäisemään nauttimalla työmaalla lämpimiä aterioita, käyttämällä taukotupaa sekä taittamalla välimatkat lämpimässä autossa, mikäli mahdollista. ”Nämä nimitykset ovat tällä hetkellä vakiintuneet tutkimuskäyttöön. Metsuri ja kalastaja ovat neljänneksi yleisimpiä ammatteja, joista miehet jäävät työttömyyseläkkeelle tukija liikuntaelinsairauksien takia. Tämä auttoi myös vähentämään selkävaivoja. Yritetään kunnostaa taimikkovaiheessa hoitamatta jäänyt nuori metsä ensiharvennuskuntoon. Valkosormisuus kuuluu muiden muassa näihin verenkiertosairauksiin.” Valkosormisuudessa sormenpäiden verisuonet supistuvat kylmässä liian voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa tuntohäiriöitä. Raivausta on kuitenkin myös hakkuuta odottavien metsäkuvioiden ennakkoraivaus tai sähköja tielinjojen auki raivaaminen. Taimikonhoidon käytännön vastine tullee edelleen olemaan taimikon raivaus. Taimikonhoitoon tutustuminen kannattaa siis aloittaa kahdesta termistä: taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus. Tehostaa hakkuuta ja vähentää hakkuuvaurioita. Toiseksi eniten eli viidennes eläkkeitä myönnettiin erilaisia verenkiertosairauksia poteville. ”Nuoren metsän kunnostus on kemeralähtöinen termi, jolla viitataan metsäalueeseen, jossa taimikonhoitotyöt ovat jääneet rästiin ja puusto yritetään kunnostaa ennen ensiharvennusta”, Luken Kankaanhuhta kertoo
MATTI LATVALA Seinäjoki Monet metsänomistajat ovat syyskuussa olleet huolissaan kellastuvista männyistään luullen, että niissä on jokin paha tauti. Sen sijaan poistuvien neulasten lukumäärä on ollut suuri, koska varsinkin taimet ovat viime vuosina kasvaneet hyvin pituutta. Neulasten kellastuessa mänty pilkkoo niiden viherhiukkaset ja siirtää ne, osan ravinteista ja korkeaenergiset yhdisteet versoihin, runkoon ja juuristoon. Onko tehtävissä muuta kuin odottaa, että talvinen luonto hoitaa taimikon terveeksi. Millaiset vahingot ovat odotettavissa. Männyn ruskassa, joka on aina syksyinen ilmiö, käytännössä yksiväriset neulaset irtoavat herkästi heti kohta kellastuttuaan tai viimeistään muututtuaan vaaleahkon ruskeaksi. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS SYKSYN KOSTEASSA METSÄSSÄ sammalet hehkuvat syvän vihreinä. Sammalet nostivat ilmakehän happipitoisuuden suurin piirtein nykyiselle tasolleen 30 miljoonassa vuodessa. Kesän runsassateisuus ja vähentynyt säteily rajoittivat yhteyttämistä merkittävästi etelässä ja etenkin kaakossa. Se avasi eläimillekin tien maan pinnan valloitukseen. Latvan ja oksien pituuskasvun myötä männyn oksien kärkiin syntyy joka vuosi uusi tehokas neulasvuosikerta. Parhaimmillaan niiden tuotto on ollut ehkä kolmannes nykyisen kasvipeitteen tuotannosta. Sieni tartuttaa neulasia pääasiassa niin, että jopa kaikki talvehtineet neulaset karisevat kasvukauden alkaessa, vanhojen neulasten ollessa herkimpiä. Pitkällä aikavälillä mänty poistaa keskimäärin yhden vuosikerran verran vanhimpia neulasiaan. Vanhenevat neulaset käyvät vuosien myötä puulle taakaksi, koska ne kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Ilmiö on identtinen lehtipuiden ruskalle. Siksi vanhimmat neulaset poistetaan. Punavyökariste on ollut meillä jo ainakin 10 vuoden ajan. Neulasista puuttuu selkeä karistesienen tuottama punaväri. Niistä kehittyivät joskus noin 450 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset sammalet, jotka muistuttivat nykyisiä nauhamaisia maksasammalia. Kulunut sateinen ja siten pimeä kesä ei ole suosinut neulasmäärien kasvattamista. Taimikossa ei ainakaan sanottavasti esiinny väli-isäntää eli haapaa. Metsänomistajan lähettämässä kuvassa kiinnittää huomiota, että taimiin jää talveksi vain uusin eli kesällä 2016 syntynyt neulasvuosikerta. Vaikka puut ovat jo lopettaneet kasvunsa, sammalet ovat täydessä iskussa. Vähyys voi osin selittyä hyvällä kasvulla. Neulasiahan on sitä enemmän, mitä pidempi kasvain on. Koska sen tartunnat pystyvät karistamaan neulasia myös syksyllä, punavyökariste voi olla läsnä vaan ei osallinen karisseissa neulasissa. Latvukset ovat pääsääntöisesti pysyneet vihreinä. Neulasten tyvet säilyvät usein vihreinä. Happi taas on välttämätön aine kaikille eläimille, meille ihmisillekin. Ensimmäiset putkilokasvit, pienet liekomaiset ruohot, eivät vielä uhanneet sammalten valtaa. Niukassakin valossa ne yhteyttävät, sitovat auringon valoa kemialliseksi energiaksi ja vapauttavat happea. Kolmen hehtaarin mäntytaimikkoni sivuversojen neulaset ovat ruskettuneet. Männyn väri kummastutti lukijaa. Vihreät hapen tekijät Isokastesammal ja muut nykyiset maksasammalet ovat ensimmäisten maakasvien jälkeläisiä. Sammalten valtakausi jäi lyhyeksi. Sammalet peittivät lopulta maan kaikkein kuivimpia alueita lukuun ottamatta. P I L K K E I T Ä 24 10. Määrä vaihtelee kuitenkin puun neulastilanteen ja kesän sääolojen perusteella. Onko kysymyksessä männyn versoruoste. Kylmää kestävät sammallajit kehittyivät luultavasti vuoristoissa ja kun ilmasto viileni viimeisten viiden vuosimiljoonan aikana, sammalten valtaan jäivät pohjoisen viileät alueet, kaikkiaan miljoonia neliökilometrejä. Neulasvuosikertoina neulaMistä männyn ruska tulee. Vihreän kadottua neulaset irtoavat helposti. Koska tuota väritystä ei ole nyt nähtävissä, vahva yhtenäinen, koko neulasen mittainen kellastuminen, ruskettuminen ja kariseminen ilman punaista väriä ja punaruskeita vöitä viittaa vahvasti normaaliin ilmiöön. sia ei nyt välttämättä poistunut poikkeuksellisen paljon (kuvassakin vain yksi vuosikerta). Kun taimesta poistuu vain yksi vanhempi vuosikerta neulasia, se on hyvin näyttävä, jos männyllä on pitkät kasvaimet. RISTO JALKANEN dosentti, johtava luonnonilmiöiden tutkija Luonnonvarakeskus, Rovaniemi M at ti La tv al a. Jo rahkasammalsuot peittävät 150 miljoonaa hehtaaria. Neulaspoistuma, jota on ollut erityisesti Etelä-Suomessa, on kuitenkin osa männyn kasvun ja kehityksen vuosisykliä ja siten luonnollinen ilmiö. Satoja miljoonia vuosia sitten sammalet muuttivat maan ilmakehän meille ihmisillekin sopivaksi. Vasta kun saniaiset kasvoivat kookkaammiksi ja syntyivät ensimmäiset puut noin 400 miljoonaa vuotta sitten, sammalet saivat väistyä sivummalle. Näin eläisimme kautta, jolloin varsinkin nopeasti kasvavat puut tulevat toimeen uusimmalla vuosikerralla. Levät aloittivat veden yläpuolisen maailman valtaamisen ehkä jo kambrikaudella, kun vuoroveden vaihtelut jättivät rannimmaiset levät ajoittain kuiville. Punavyökaristetartunnassa neulanen on kirjavasti punaruskea, mitä leveät punaruskeat poikkivyöt korostavat. Itse asiassa saamme kiittää sammalia olemassaolostamme. Neulasia vähentävää kuivuutta on ollut aiempina kesinä mutta ei nyt. Männyllä tavataan nykyään yleisesti punavyökaristetta. Etelässä talvehtivia neulasvuosikertoja pitäisi olla vähintään 2–3. Vuosikertoina neulaspoistuma nyt ollut todennäköisesti sama nuorilla ja varttuneilla männyillä; pitkien kasvaintensa takia taimikot ovat kuitenkin olleet paikoin jopa pelottavan keltaisia
Moni metsästäjä pidättäytyi metsästyksestä kokonaan. ”Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kanalintukantojen ennustaminen on vaikeaa. Ne ovat paljon arempia kuin nuoret linnut, joten käsitys lintujen vähyydestä ylikorostuu.” Väänänen epäilee, että tänä syksynä Suomesta saatiin saaliiksi teeriä vähemmän kuin ehkä koskaan tilastoidun historian aikana. Jos ei ole kolmiolaskentoja, ei ole myöskään kestävää metsästystä.” Minne katosivat kanalinnut. ”Tästä ei valtakunnallinen lintutilanne voi enää huonommaksi mennä. Silti tästä syksystä uumoillaan kaikkien aikojen pohjanoteerausta. Silti hän on optimisti. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan saalis oli surkea. ”Hiljaa mielessäni luotin kanalintusykliin. Sitä se oli jo 2014, mutta vuosi sitten tärkeimpiä metsäkanalintujamme metsoja ja teeriä pyydettiin yhteensä vain 133 000 lintua. Perin surkeaa Viime syksynä kanalintujahdeissa kävi noin 100 000 metsästäjää. Eteläja Keski-Suomessa lintutilanne oli pysynyt edellisvuoden vaatimattomalla tasolla. Syksyn teerisaalis saattoi vajota historiallisesti alle sadantuhannen linnun. Samanlaista palautetta hän on kuullut muiltakin lintujahdissa käyneiltä kanakoiraharrastajilta. Niinpä maaja metsätalousministeriö rajoitti valtaosassa Suomea kaikkien kanalintujen metsästysaikoja. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21. Olihan takana jo kaksi huonoa lintuvuotta. Myös metsästysseurat toppuuttelivat pyyntiä tiukentamalla henkilökohtaisia saaliskiintiöitä. Niinpä moni metsästi tänä syksynä vain raitista ilmaa tai jätti jahdit jopa tyystin väliin. RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat S ivullisesta kanalintukantojen arviointi vaikuttaa sammakkoprofessorin viralta: Sataako kesäkuussa vettä vai onko öisin hallaa, kukkiiko mustikka mukavasti, punastuuko puolukoita tarpeeksi, lenteleekö hyönteisiä, vaivaako kettuja myyräpula, jäätyykö talvella vesi urpuihin vai jääkö kieppilumi satamatta. PILKKEITÄ 25 10. Jahdit jäihin, jos kato jatkuu Metsäkanalintuja 1970-luvulta lähtien metsästänyt riistaeläintieteen yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta pitää lokakuun lopussa päättynyttä lintusyksyä kehnona. Jos menee, on mietittävä ensi syksynä jopa metson ja teeren metsästyksen kieltämistä koko Suomessa.” Katja Ikonen on samoilla linjoilla. Aiemmat pohjanoteeraukset ovat vuosilta 1998 (102 500 teertä) ja 2009 (101 100 teertä). Hän paljastaa Luonnonvarakeskuksen kahvipöytäkeskusteluissa keväällä tuumitun, että kanalintukatojen olisi pitänyt kääntyä kesällä kasvu-uralle. ”Se on kanalintujen metsästysverotuksen säätelyn kulmakivi. Kolme peräkkäistä huonoa vuotta on ajanut metsäkanalinnut ahtaalle. Pahiten pakitettiin Pohjois-Suomessa. ”Kanalintukannat vaihtelevat vuosittain voimakkaasti eri puolilla maata, joten tällainen laskentatuloksiin perustuva valtiojohtoinen sekä paikallinen metsästyssäätely on toimiva yhdistelmä”, linjaa ministeriön luonnon virkistyskäyttöyksikön ylitarkastaja Janne Pitkänen . Lähihistoriassa sato on ollut yhtä heikko vain kahdesti (1998 ja 2009). Mielipide ei perustu pelkästään omiin jahtiressuihin Lappiin ja Kainuuseen. ”Tiedän ennustamisen vaarallisuuden, mutta silti sanon lintukantojen kääntyvän nousuun. Metsoja teerisaaliista ounastellaan historian heikointa. Metsäkanalintukausi päättyi lokakuun lopussa. Siksi riistantutkimuksen tärkein tehtävä on selvittää lintujen määrää enemmän kuin tulevaisuutta”, myöntää riistakolmiolaskentojen tilastoinnista vastaava suunnittelija Katja Ikonen . ”Jos lisääntyvät emolinnut ammutaan vähiin, mistä uudet poikaset saavat sitten alkunsa?” Ikonenkin sanoo uskovansa ensi kesään. Heinäkuun loppupuolella tehtyjen riistakolmiolaskentojen perusteella metsäkanalintujen taantuminen oli jatkunut suuressa osassa maata. Siihen, että lintujen yläja alamäet vaihtelisivat 6–7 vuoden välein.” Nousukausi ei sitten alkanutkaan. Hän peräänkuuluttaa metsästäjiltä malttia etenkin katovuosina. ”Toisaalta huonoina syksyinä maastossa on pääasiassa vain aikuisia lintuja. ”Tästä ei lintutilanne voi enää huonommaksi mennä.” Kansalliskoiramme suomenpystykorva on linnunhaukkuja. Niin ne ovat aina tehneet.” Vaikka eivät kääntyisikään, silti Ikosen mukaan riistakolmiolaskenta on syytä käydä kiertämässä. Lajien yhteistiheys oli monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin
Vierailijoita hirvitilalla käy vuosittain noin 25 000. Pohjois-Ruotsissa sijaitsevalla Älgens Hus -hirvitilalla asustaa nyt kahdeksan kesyä hirveä. Hirvien lisäksi tilalla voi tutustua hirvistä kertovaan museoon, katsoa hirvistä kertovan dokumentin ja maistaa hirvenmaidosta tehtyä juustoa. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Johansson yritti vuosia saada Poliitikosta hirvitilalliseksi Kun kukaan muu ei tarttunut tilaisuuteen, päätti Christer Johansson perustaa hirvitilan itse. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 13.00-16.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Anne Helenius 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 TAPIO ForestTEST -verkkokurssien uutuuksia. Anssi Aalto 12.00-15.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Mikko Häyrynen 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Kilo hirvenmaidosta valmistettua juustoa maksaa 3 000 kruunua eli noin 300 euroa, mutta juustonvalmistus teettää Johanssonin mukaan siitä huolimatta liikaa työtä. Poliisi otti kiinni maantiellä harhailleen ja kysyi, voisimmeko huolehtia siitä”, Johansson kertoo. Yksi esitetyistä keinoista oli hirvitilan perustaminen. Tarja Ollas Lauantaina 12.11. 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. ”Kaksi luonnossa syntyneistä on löytynyt karhun tappaman emon vierestä, kolmas harhaili maantiellä. Reilut 20 vuotta sitten tilanne oli eri. Kaikki alkoi Bjurholmin kunnan teettämästä selvityksestä, jossa etsittiin keinoja kehittää alueen turismia. 09.00-12.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Liina Kjellberg 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Kaikki oli hyvin byrokraattista”, Johansson muistelee. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 Kysy metsätilakaupasta ja metsän arvon määrittämisestä. Juustonvalmistuksesta tilalla ollaan tosin hiljalleen luopumassa. Olli Äijälä Sunnuntaina 13.11. Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-17.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 15.30-17.30 TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. 10.00-13.00. Hirvenmaidosta juustoa Älgens Hus -hirvitilalla on tällä hetkellä kahdeksan hirveä. Hirvistä viisi on syntynyt hirvitilalla, kolme luonnossa. Ari Nieminen Metsämessut Helsingin Messukeskuksessa 11.-13.11.2016 Metsäkustannuksen osastolla tapahtuu. Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Lisäksi huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia! Tervetuloa osastollemme 6b71.. Christer Johansson esittelee Älgens Hus -hirvitilan museossa, miten suuriksi hirvien sarvet voivat kasvaa. Johansson on nuoresta asti käynyt hirvimetsällä. PILKKEITÄ 26 10. Suhde metsästykseen ei muuttunut hirvitilalliseksi tulon jälkeen. Johansson arvioi, että hirvitilan perustaminen onnistuu Ruotsissa nykyään helposti, kunhan täyttää tietyt vaatimukset. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Hirviä Johansson on elämänsä aikana kaatanut pitkälti yli 50. Nykyään Ruotsissa on hänen mukaansa noin 25 hirvitilaa. Hirvitilan perustaja Christer Johansson kehottaa vieraita astumaan sisään aitaukseen. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 LIINA KJELLBERG, teksti TERO PAJUKALLIO, kuva HIRVET Elsa ja Fritz eivät ole moksiskaan aidan viereen kerääntyvistä ihmisistä. Niille on aidattu 24 hehtaarin suuruinen alue. Hannu Liljeroos 10.00-13.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-14.30 Opi taimikonhoidon ja istutuksen parhaat käytännöt mobiilikurssilla. Useimmat haluavat kokeilla, miltä hirven turkki tuntuu”, hän kertoo. Älgens Hus -hirvitilalla Bjurholmissa Pohjois-Ruotsissa varttuneina ne ovat tottuneet siihen, että vierailijat tulevat lähelle, silittävät ja tarjoavat kerppuja. ”Ihmiset ovat yleensä sekä yllättyneitä että lumoutuneita päästessään näin lähelle hirviä. ”Ruotsissa ei ollut silloin kokemusta hirvitilojen perustamisesta. Perjantaina 11.11. ihmisiä innostumaan ajatuksesta, mutta päätti lopulta perustaa hirvitilan itse. Johansson on pyörittänyt Älgens Hus -hirvitilaa reilut parikymmentä vuotta. Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-17.00 Kokeile itse: TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-16.00 Lisätuloja energiapuusta
Jo pitkään on ounasteltu, että puissa on energiapitoisia haihtuvia aineita. Tutkimukset ja myös käytännön toiminta ovat osoittaneet, että uuden tekniikan ansiosta huomattavasti pienemmällä puumäärällä kuntatason lämpölaitoksissa voidaan tuottaa sama määrä energiaa kuin nykyisin. Maaseudun elinvoimaisuus lisääntyy merkittävästi, kun energian tuotantoa voidaan hajauttaa kannattavasti. Hake voidaan viedä suoraan polttoon, eikä synny kustannuksia eikä energiatappioita varastoinnissa. Kauhavan uuden laitoksen toiminnassa eniten lämpöä saadaan ainakin talviaikaan suoraan metsästä tuotetun hakkeen käytöllä. hiilidioksidia. Toiminnan tuottavuutta voidaan nostaa oikealla polttotekniikalla, logistiikkaa muuttamalla ja ennen kaikkea ottamalla kaikki tuotettu lämpö talteen. Puu voidaan hakettaa pystyasennossa ja samalla siirtää kouraa seuraavan puun luo. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . Ilahduttavaa on, että Suomessa on patentoitu uudenlainen hakeharvesterin koura, joka nappia painamalla muuttuu harvesterista hakkuriksi. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot. Yhdistyksellä on jäseniä 7500 ja heidän omistamansa metsäpinta-ala 200 000 ha. Lahoavat puut tuottavat tietysti hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmaston kannalta haitallista. Valtiovallan tukitoimet tulisi suunnata siten, että voidaan ohjata kehitystä nopeasti uudenaikaisen tekniikan hyväksikäyttöön, eikä vanhaa tekniikkaa kannata enää tukea. Myös tuulituhot ovat lisääntyneet. 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . Kuntiin kannattaa perustaa paikallisia energiaosuuskuntia, joiden avulla paikallinen metsien hyödyntäminen ja hoito lisääntyy ja kaikki raha jää kuntalaisten käyttöön. Metsien avulla voimme kohottaa työllisyyttä ja samalla parantaa vaihtotasetta. t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Näin yksinkertaisella tavalla voidaan Suomen taloutta kohentaa, etenkin koska uusilla laitteilla on varmasti myös suuret vientimahdollisuudet. On selvää, että puiden rungoissa tapahtuu syksyllä kemiallisia reaktioita, joilla puu varustautuu pakkasten tuloon, jotta elävä solukko ei jäätyisi. Viimeisen vuoden aikana on energiantuotannossa hakevoimaloissa tehty havaintoja, joiden perusteella on odotettavissa suuria harppauksia voimaloiden hyötysuhteessa. Tällöin voidaan vaikkapa harvennushakkuissa puu hakettaa suoraan harvesterissa olevaan konttiin, eikä tule erillistä välivaihetta haketusta varten. Uusia panoksia tarvitaan myös pienten sekä lämpöä että sähköä tuottavien laitosten kehittämiseen. PILKKEITÄ 27 10. Edelleen on paljon lämpölaitoksia, joissa savukaasujen lämpötila on liian korkea, ja siksi savupiipun kautta menee taivaalle paljon lämpöä ja myös päästöt ovat korkeat. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . Kuntien työllisyyttä, verotuloja ja taloutta voidaan vahvistaa uuden tekniikan ansiosta. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Metsien kasvu antaisi monenlaisia mahdollisuuksia lisätä puuston käyttöä energian tuottamiseen. Haemme METSÄSIANTUNTIJAA sijoituspaikkana Paimio Metsäasiantuntijan tehtäviin kuuluu metsäpalvelujen tarjoaminen metsänomistajille ja töiden toteutus yhdessä tiimin jäsenten kanssa. Niissä on tehokkaat savukaasupesurit, ja lämmön talteenotto tapahtuu aivan uudella tasolla. Tällöin lämpöä saadaan huomattavasti enemmän ja myös päästöt ovat täydellisemmän palamisen ja savukaasujen pesun ansiosta pienemmät. Hakemuksia emme palauta. Samalla toimintaa voidaan muutenkin järkeistää ja kustannukset alenevat merkittävästi, eli puuperäisen energiantuotannon tuottavuus nousee kymmeniä prosentteja. Näiden aineiden merkitystä itse palamisreaktioissa ei vielä tunneta ja sitä kautta tutkimuksilla voidaan vielä lisätä lämmön saantia ja saada lisäarvoa myös poistamalla savukaasujen pesuvedestä käyttökelpoisia aineksia, esim. 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 n a l a ä s t e M n e n i a li t t a m m a n a n n i k n a h n u u p . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Odotamme sinulta metsäalan koulutusta (vähintään metsätalousinsinööri tai vastaava) sekä hyviä ATK-taitoja. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Lisätietoja antaa johtaja Harri Tasanen 0500 560 544 metsänhoitoyhdistys MHY Lounametsä 2x120_92mm 1.11.2016 10.55 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Puuta lahoaa metsiin vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiota ilman mitään käyttöä, ja samalla metsävarat lisääntyvät kasvun ansiosta huomattavalla nopeudella. Energiapuun käyttöä ei tarvitse lisätä vaan vähentää, ja siitä huolimatta saadaan energiaa enemmän panostamalla koko ketjun jokaiseen lenkkiin. a k s e i v a l A i k o j a l a K a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h : e m m ä t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . 1 1 . Lahoaminen johtuu osittain hoitorästeistä. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K LOUNAMETSÄ Mhy Lounametsä toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. Näillä uusilla menetelmillä on Kauhavalla saatu erinomaisia tuloksia. Lisäksi arvostamme markkinahenkisyyttä ja oma-aloitteisuutta sekä kokemusta puunkorjuusta ja metsänhoitotöiden toteutuksesta. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . Vanhoilla tavoilla laskettaessa hyötysuhde on noussut jopa 130 prosenttiin. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 24.11.2016 mennessä osoitteella Mhy Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. Vastaavasti autoilijat huolehtivat syyläreiden pakkaskestävyydestä hyvin energiapitoisilla aineilla. Viimeaikaisilla tutkimuksilla on selvitetty, että keväällä lämpötilan noustesPuuenergian tuottavuusharppaus ”Tukiaiset voidaan lopettaa. Myös tällä sektorilla suomalaiset pystyvät tuottamaan kilpailukykyisiä laitteistoja. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m n u l u O ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H . ” sa havupuiden rungoista erittyy kuoren läpi hyvin energiapitoisia yhdisteitä. Puunpolton tukiaiset voidaan lopettaa. Mhy:n liikevaihto on 14 milj. Uutta suomalaista tekniikkaa on kuitenkin kehitetty ja patentoitu keskikokoisia lämpölaitoksia varten. Lähetykseen merkintä ”Metsäasiantuntija”. Merkittävä tekijä hakevoimalaitoksissa ovat hakevarastoihin liittyvät kustannukset. Tuoreen puun poltossa energiansaanto on suurempi kuin vanhoilla tavoilla, ja lämpöpumpputekniikalla saadaan kaikki tuotettu lämpö talteen. Metsäenergia-tuntemus luetaan eduksi. JOUKO LAASASENAHO emeritusprofessori TUTKIJALTA
Ja se todella edistää näitä. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. korjuun suunnitteluja mittaustehtävät, metsänhoitotöiden organisointia sekä kehittämistehtäviä. Esimerkiksi naapuripuut ovat pitäneet hengissä viereistä kantoa antamalla vettä ja ravinteita. Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Japanissa lääkärit ovat kuulemma alkaneet kirjoittaa potilaille ”metsäkylpyreseptejä”. metsät. Näissä ilmiöissä luomakunnan kruunu ja ympäristöpsykologia olivat keskiössä. Toki metsäpsykologiaa sivuaisivat myös vaikkapa jatkuvan kasvatuksen saaminen metsälakiin, metsä kirkkona (metsäteologiaa), metsän arvot metsästykselle, marjastamiselle ja sienestykselle, avohakkuut jne. Säätiön tavoitteena on kehittää suomalaista metsätaloutta. Tavoitteena on, että korjuuesimiehellä on valmiudet siirtyä myöhemmin hankintaesimiehen tehtäviin. Pyydämme lähettämään hakemukset sähköpostilla: kari.wuolijoki @keitelegroup.fi 20.11.2016 mennessä. 800 000 m 3 sahatavaraa ja 350 000 m 3 jatkojalosteita. 0400 717 292. Suomen elintaso ja materiaalinen hyvinvointi on vieläkin osin puun varassa – kyllä niitä on vain kaadettava, vaikka niillä olisikin tunteet. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2016 on n. Haemme Kahta hankintaesimiestä sekä korjuuesimiestä Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Viestintä puulta puulle tapahtuu osin sienirihmaston välityksellä. Evoluutiossa kirahvikin on oppinut tämän ja siirtyy suosiolla aterioimaan sadan metrin päähän. Emopuu, usein niin kutsuttu pluspuu, on kaukana. Puut ovat sosiaalisia. Sitten nämä käyvät tuhohyönteisiä syömään. Puilla ei ole keskushermostoa eläinten tavoin, tuskin edes tikapuuhermostoa, mutta kyllä puillakin on oma ”psykologiansa”. Puut tekevät juuriliitoksia, joilla ne vaihtavat ravinteita ja viestivät keskenään, milloin pudottaa lehdet. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 7.12.2016 mennessä osoitteella: Jouko Tuovolan Säätiö, Rutavantie 51, 32610 VAMPULA Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti: kalle.vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (iltaisin) Jouko Tuovolan Säätiö 2x50_92mm 17.10.2016 10.55 Sivu 1. Puu pystyy myös tuottamaan houkutusaineita tuhohyönteisten vihollisille. Afrikan savanneilla kierreakasiat ovat kirahvien ravintoa. Ne lähettävät kuulemma sähköisiä signaaleja loukkaantuessaan. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 APURAHA PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Puiden väitetään jopa ääntelevän. Puilla on ”Wood Wide Web” eli verkosto sienien välityksellä. Pian syömisen alettua syötävä akasia viestii varoituskaasulla (etyleeni) naapureille kirahvista, ja sitten akasiat alkavat varastoida myrkkyä lehtiinsä. Puusto suodattaa myös ilman epäpuhtauksia. Siirrytään puupsykologiaan ja -sosiologiaan. Metsäammattimiehenä minulle tulee mieleen, kokeeko istututustaimi olevansa orpo. Ja kahdessa tunnissa elimistön puolustuskyky tehostuu. Korjuuesimiehen tehtäviin kuuluvat mm. Siitä on vain kerätty siemenet ja kasvatettu taimi ”kasvatuslaitoksessa” eli taimitarhalla. Muutamassa minuutissa verenpaine laskee metsässä. Ne eivät varjosta naapuria, vaan kasvattavat oksat toiseen suuntaan. Palveluksessamme on yli 400 puualan ammattilaista. 200 miljoonaa euroa. Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2016 myönnettäviä tutkimusapurahoja. Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu opinnäytetyön kulukorvaukseksi. Ne huolehtivat toisistaan ja ”lapsistaan”. Puut arpeuttavat eli kylestävät haavojaan ja vaurioitaan. Tunnissa tarkkaavaisuus paranee. Kuitenkin metsäpsykologian käsite tulisi määritellä. Kun työskentelin metsurina 50 vuotta sitten, ei tullut mieleenkään, että kaadettava puu tuntisi kipua. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki p. Ne hoitavat sairaita naapureitaan ja varoittavat toisiaan sienirihmastojen välityksellä sähkösignaaleilla. Saksalainen metsänhoitaja Peter Wohlleben väittää, että puut tuntevat jopa kipua, jos tuholaiset niitä nakertavat. PILKKEITÄ 28 10. TAPIO KLEN psykologian tohtori, maat. Puut viestivät keskenään kemiallisilla aineilla ja auttavat vaikeuksiin joutuneita kavereitaan. Tarjoamme • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Avoimet hankintaesimiehen toimialueet ovat: Kuopio – Tuusniemi Pyhäjärvi – Kiuruvesi Korjuuesimiehen toimi sijaitsee Alajärvellä. Metsäpsykologia lienee enimmäkseen ymmärretty siten, että metsä edistää henkistä hyvinvointiamme ja terveyttämme. Sille on tarvetta. tohtori Pieksämäki Vielä vähän lisää metsäpsykologiasta ”Puut auttavat kavereitaan.” APURAHA OPINNÄYTETYÖTÄ VARTEN Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa Huittisissa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Mutta nämä olisivat eri epistolan aiheita. Tuotamme vuodessa n. Metsään liittyvät monet tunnearvot kuuluvat metsäpsykologiaan. Puut oppivat ja muistavat. Parissakymmenessä minuutissa mieliala kohenee. AGRONOMI Riitta Alestalo kirjoitti asiallisen ja mielenkiintoisen kolumnin metsäpsykologiasta (Metsälehti 19/2016). Puunhankintayhtiömme Keitele Forest vastaa sahojemme puuhuollosta
Mh. 10 hehtaaria, vaatimaton vanha rakennuskanta. Kaavoittamatonta rantaviivaa n. Mh. 2,2 ha, uudistuskypsää metsää n. 63.000 €/tarjous 20.11.2016 mennessä METSÄPALSTA, Juuka 16,075 ha. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. Hp. Hp. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Määräala Kytösaari-nimisestä saarimetsätilasta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 MYYDÄÄN OIKAISU Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. 0400 391 054 METSÄTILA, Mynämäki, Kuljuntie 31,3 ha. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. UPM Bonvesta metsäpalsta. 15 km kuntakeskuksesta. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. V. V. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. METSÄHALLITUS aikoo palauttaa metsäpeuroja takaisin niiden alkuperäisille asuinsijoille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle mittavassa yhteishankkeessa. tila sekä varasto omalla sisäänkäynnillä. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. Maalaispihapiiri, iso omakotitalo, aittaja navettarakennukset, runsaasti varastotiloja, kaunis paikka maaseudun rauhassa Punkaharjun Vuoriniemellä. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen, tilalla myös hyväkuntoinen metsäautotie. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. Mh. 1.530 m³. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Metsistä hieman yli 80 % nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa tällä hetkellä n. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Tarjoukseen voidaan liittää myös toive kaupanteon ajankohdasta. Keskipuusto on n. Yhteishinta 160.000 €. 84.000 €. Hinta 47.500 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Toisessa vaiheessa siirrettyjen peurojen jälkeläisiä vapautetaan luontoon 1,5–2 vuoden ikäisinä. UPM Bonvesta-kohde, lisätiedot: www.bonvesta.fi. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 19.000 €. Yllämainitut kohteet myydään 18.11. Pihapiiri siistissä kunnossa. METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Kirjalliset (sähköposti) tarjoukset joko Turun Seudun OPKiinteistökeskus / Matti Sipilä Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai matti.sipila@op.fi Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Metsäpeura kuoli aikanaan sukupuuttoon liiallisen metsästyksen seurauksena. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 808 Veera Honkala (tämä numero) Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsäpeurat takaisin luontoon METSÄKONEVALMISTAJA Ponsse on palkittu Kasvupalkinnolla. Sodan jälkeen se palasi Kainuuseen itärajan takaa. 130.000 € METSÄPALSTA, Vaala 87,1 ha. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. Hyvin hoidetulla piha-alueella as.rakennuksen lisäksi hirsirunk. 860 m³. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Mahdollisuus ostaa myös koko tila, jossa on osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Puustoa n. 34.000 m 3 eli yli 150 m 3 /ha. Todellisuudessa eniten yhteismetsiä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Hämeessä. MAATILA, Mynämäki (Mietoinen), Kuneistentie 35,2 ha. Rakennuslupa tekn. 17,5 hehtaaria. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu. 97 %. 1.200.000 €/tarjous METSÄPALSTA, Kiuruvesi, Tihilänkangas 24,12 ha. Timolan kiinteistön määräala, josta metsämaata on n. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. 275.000 €. Voidaan myydä myös koko tila n. asuinrakennus, piharak. ok-kotitalo on rakennettu v. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Särkisalmi 22,98 ha. 800 metriä. pa 16,075 ha, todellinen pa noin 20,6 ha. Metsää ja viljeltyä peltoa kahtena määräalana, pellot tukioikeuskelpoisia. 2.148 m 3 . As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Siitä kannasta tehtiin onnistunut palautusistutus Suomenselän keskiosiin 30 vuotta sitten. Tuottavaa metsämaata n. 118.500 €. 19.7 ha. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Hp. 0400 97 17 18 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. 64 % eli n. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa on runsaasti harvennushakkuumahdollisuuksia. Niihin tullaan vastaamaan”, ylitarkastaja Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä toteaa. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Lauhavuoren kansallispuiston ja Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa sijaitseviin aitauksiin siirretään 10–15 peuraa. Rantasauna. 09 315 49 803 Eero Sala p. Maanmittauslaitos suorittaa pinta-alakorjauksen. Aivan vieressä kirkas lampi. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Kasvupalkinto myönnettiin nyt toista kertaa. Tiilivuorattu 2-kerr. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Maapohjat lähes kokonaan kangasmaita. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. iso aulatila, 1 h, tekn. Kiinteistörekisterin muk. Huikea metsätila, kokonaispuusto n. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Mainio metsäsijoitus, josta saat tuottoja jo varsin pian! UPM Bonvesta metsäpalsta. Ylispuustoista taimikkoa n. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Taimikkovaltainen metsätila hyvän tieyhteyden päässä. Hyvin saavutettavissa oleva määräala vain 5 km Vaalan kirkonkylältä kaakkoon. MÄÄRÄALAT, Mynämäki, Alhontie ym. maalämpö v. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. sekä varasto. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 1,5 ha. 050 368 8769 Yhteismetsiä koskevan jutun (Metsälehti 19/2016) faktalaatikossa väitettiin virheellisesti, että eniten yhteismetsiä olisi Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Lapissa. Taimikoista suurin osa hoidettu. PILKKEITÄ 29 10. Kokonaispuusto n. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. Pihapiiri on avara, istutuksia ja marjapensaita, peltoalueella lisätilaa kasvimaille tai vaikkapa eläinten laitumeksi, Oh, k, 4 mh, wc, kph/wc, sauna, varastotilaa, kellarikerr. Avo-ojissa olevaa tukikelpoista peltoa 22,5 ha, taimikkovaltaista metsää n. Mäntyvaltaisen puuston kokonaismäärä n. 2010. Hp. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Kouvola, Jaala 231,1 ha. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Myös kalastusmahdollisuus. Palkitsemisperusteissa todettiin, että palkinnolla halutaan kunnioittaa yhtiön perustajan Einari Vidgrénin mittavaa elämäntyötä, jota seuraava sukupolvi nyt menestyksekkäästi jatkaa. 125.000 €. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 24,5 ha. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . 30 000 €. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, taimikoita tilalla vain n. 75.700 €. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Pohjoisosassa on välittömiä harvennushakkuutarpeita. 25 km kaakkoon Juuan taajamasta. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Ahvionsaari 50,7 ha. Rajoittuu 3 eri järveen. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. Ensimmäisessä vaiheessa peuroja siirretään luonnosta ja eläintarhoista palautusalueille rakennettaviin aitauksiin. Palkinto myönnetään yritykselle, joka tehnyt rohkeita päätöksiä viennin, uusien työpaikkojen ja innovaatioiden edistämisessä ja on poikkeuksellisella tavalla nostanut Suomen taloutta kasvuun. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Monipuolinen kehitysluokkajakauma, tieyhteys palstalle. Alueella runsas hirvikanta. Hp. 2012 valmistunut ok-talo kauniin peltomaiseman keskellä Savikummunsalossa, n. Pohjois-Savossa Kiuruvedellä kasvatusmetsistä koostuva metsätila. 130 ha, hp. 3.100m³. ASUINKIINTEISTÖ, Punkaharju, Vuoriniemi 1,3 ha. Viime vuonna palkinnon sai Metsä Group Äänekosken tehdasinvestoinnista. ”Palautusistutusten kohdealueilla ei ole elänyt peuroja yli puoleentoista vuosisataan, joten palautus varmasti herättää paikallisten keskuudessa kysymyksiä. navettarakennus ja pihasauna. Talossa oh, k, 4 mh, khh/ph, kh, s, varasto, kahdella sivulla terassi, käynti oh:sta, mh:sta sekä khh:sta. 1977, perusja ylläpitokorjauksia on tehty, mm. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. Koivenvaaran metsäkiinteistö sijaitsee n. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 168 m³/ha ja palstan kokonaispuusto n. Puuston kokonaismäärä on noin 4.350 m 3 , josta tukkipuuta on noin 20 %. Kattava ja hyväkuntoinen metsäautotieverkosto. Rakennukset vaativat kunnostusta. 5.800 m³. aitta, jonka päädyssä liiteri, työtiloja navetassa, traktoritalli ja 3 katospaikkaa, lato, maakell. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Ponsse palkittiin METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p
Tekniseltä laadultaan siperianlehtikuusi on eurooppalaista kaimaansa vähäoksaisempi ja suorarunkoisempi. ”Siperianlehtikuusta kasvaa Äänisen aalloilta Amur-joen maisemiin.” Ministeri Olli Rehn kertoi lähitulevaisuudessa eduskunnalle annetavasta energiaja ilmastopoliittisesta selonteosta. Talvikauden neulasettomuudesta on etua ankarissa tuuli-, lumija tykkyolosuhteissa. Siperianlehtikuusella on päällystetty myös pyöräilyvelodromeja. Siinä venäläinen tutkimusmatkailija ja kasvillisuuskartoittaja Vladimir Arsenjev seikkailee talven kynnyksellä Itä-Siperian maisemissa majailevan metsämiehen kanssa. Kuuluisa Raivolan lehtikuusikko perustettiin 1700-luvulla naapurimaamme laivanrakennussuunnitelmia varten. Sitä kuitenkin olen miettinyt, millä mekanismeilla Suomessa voitaisiin vähentää metsänomistajien puunmyyntiä, jos metsien käytölle asetettaisiin ilmastosyiden takia rajoituksia ja kuinka metsäteollisuutta voitaisiin estää ostamasta puuta. Äkkipäätään näyttäisi siltä, että veronmaksajille lankeaisi lasku korvausten muodossa. Suomen perustuslaki nimittäin takaa vahvan omaisuudensuojan sekä yrityksille että kansalaisille. Vaikeus tulee siitä, että valtio saattaa joutua korvausvastuuseen, jos kivihiilen käyttö kielletään lailla ja sitä käyttävät energiayhtiöt kärsivät taloudellisesti. Luontaisesti siperianlehtikuusta kasvaa likimain Äänisen aalloilta Siperian läpi Amur-joen maisemiin saakka. PILKKEITÄ 30 10. Viljelymetsiä löytyy useista Euroopan maista ja Kanadan preerioilta. ??. Vanhoissa puissa lahonkestävän sydänpuun osuus onkin suuri. Luontaisilla kasvualueillaan siperianlehtikuusi voi kasvaa reilusti yli 50 metriseksi ja saavuttaa parhaimmillaan lähes tuhannen vuoden iän. Siitä lähtien olen pohtinut visaista kysymystä poliittisten päätösten seuraamuksista yritysten, mutta myös metsänomistajien kannalta. Visainen kysymys Komissio puolestaan asettaa jäsenmaille uusiutuvan energian tavoitteet, jotka perustuvat sangen monimutkaiseen ja osittäin läpinäkymättömään laskentamalliin ja johon sisältyy myös harkinnanvarainen poliittistaloudellinen ”korjauskerroin”. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Kivihiilen osuus lämmön ja sähkön tuotannosta on jo nykyisin häviävän pieni joten sen korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla ei olisi hirveän vaikeaa. Jaakko Honkaniemi, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen valtuuston jäsen, Urjala 50 VUOTTA 16.11. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi WESTAS GROUP Juha Järviö on aloittanut Westas Groupin metsäosaston hankintaesimiehenä alueella 12. Sahatavara saattaa paikoin myös vääntyillä puutteellisesta kuivatuksesta tai sahapuun vaihtelevasta laadusta riippuen. pituuden. Toinen hyvä juttu on se, ettei Suomi suinkaan ole yksin tässä asiassa, vaan monet muutkin jäsenmaat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä. Lahonkestävä laivapuu Siperianlehtikuusta pidetään suhteellisen lahonkestävänä rakennuspuuna. Puu on kuitenkin altis lahoamaan juurikääpäsienen esiintymisalueilla. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva ISÄNI vei minut 70-luvulla elokuviin katsomaan Dersu Uzalaa, Akira Kurosawan Oscar-palkittua luontodraamaa. Suomen osalta laskentamalli sisältää ansan, jonka takia metsäperäisen biomassan käyttöä voidaan joutua rajoittamaan. ??. Olli Rantanen on nimitetty korjuuja kuljetusesimieheksi. Kaikeksi onneksi komission mallin harhaisuus on nyt tunnistettu. Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) kuuluu nimestään huolimatta mäntykasveihin. Siperianlehtikuusi tulee myös tarvittaessa toimeen pinnallisella juuristollaan ikiroudankin alueilla. Mallin olemusta selvitettäessä on käynyt ilmi, että se on alunperin tehty maatalouden hiilinieluvaikutusten laskentaan. Toiveita on että laskentamallien käyttöön saadaan tolkkua, jottei komission ilmastopolitiikkaa tehdä tuulesta temmattujen laskelmien pohjalta. Siperianlehtikuusta on käytetty ilman kyllästystäkin vaativissa kosteissa olosuhteissa kuten laitureissa, veneenrakennuksessa, kaivosja ratapölkyissä sekä puhelinpylväissä. Tietoja voi muuttaa viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Näistä lähtökohdista on päädytty siihen että komission malli antaa Suomen metsien hiilinieluksi erittäin merkittävästi pienemmät lukemat kuin Luonnonvarakeskuksen laskelmat tavoitevuonna 2050. Korvauksia maksettaisiin joko metsänomistajille ja teollisuudelle liiketoiminnan rajoittamisesta tai komissiolle hiilinielutavoitteiden saavuttamattomuudesta. Hän siirtyy tehtävään mhy Lounametsästä. MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA 60 VUOTTA 15.11. Syksyn kellastamista lehtikuusista tulee minulle edelleenkin mieleen juuri Siperian kylmät talviolosuhteet, jossa havupuutkin pudottavat neulasensa talvesta selvitäkseen. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Siinä missä metsämänty on Suomessa pohjoisin havupuu, on siperianlehtikuusi Venäjällä metsänrajapuu Jäämeren rantamaisemissa ja vuoristoissa. Siperianlehtikuusesta on sen sijaan Englannissa työstetty viime vuosituhannen vaihteessa maailman suurimmaksi mainostettu puurakenteinen purjelaiva, Southamptonin Tenacious. Lisäksi Suomen osalta laskelmissa on käytetty vanhentuneita metsävaratietoja. Toivottavasti olen väärässä.. Tätä nykyä viljeltyä lehtikuusta on arvioitu kasvavan maassamme reilusti Helsinkiä suuremmalla pinta-alalla. Merituulisessa Islannissakin puun on ennustettu saavuttavan tulevaisuudessa jopa yli 20 metrin Selviytyvät siperianlehtikuuset Siperianlehtikuusi on nimestään huolimatta mäntykasvi. Siemenistä kylvetyt puut eivät kuitenkaan ehtineet varttua riittävän nopeasti laivaston tarpeisiin, ennen kuin rauta korvasi puun rakennusmateriaalina. Tuomo Raininko, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Niinisalo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Lisäksi taimet maistuvat hirvelle, myyrille ja tukkimiehentäille. Ennen jääkautta siperianlehtikuusi viihtyi Suomessakin luontaisesti. Alueeseen kuuluvat Isojoki, Kauhajoki, Karvia, Teuva, Parkano ja Kihniö. Ari Meriläinen, Suomen metsäkeskuksen asiakkuuspäällikkö, Rovaniemi (matkoilla) 23.11. Viran nykyinen haltija, Metsähallituksen luontopalvelujohtajaksi siirtynyt Timo Tanninen, jäi virkavapaalle syyskuun alussa. Viimeksi Niiranen toimi Pohjois-Karjalan ely-keskuksen johtajana. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Metsänhoitaja Ari Niiranen on nimitetty ympäristöministeriön ylijohtajan viransijaiseksi elokuun loppuun 2021. Laiva on 65 metriä pitkä ja rakennettu yli 200-vuotiaista siperianlehtikuusista. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Suomi nimittäin yrittää ilmastosyistä hangoittelemaan kivihiilestä kokonaan eroon seuraavien vajaan viidentoista vuoden aikana
Vanhojen karttojen kertomaa . PILKKEITÄ 31 10. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Palkinnot metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Aalto, Iso-Evo, Hannu Peurala, Sastamala ja Eija Tuisku, Alavus as. Ajourissa ei pidä nuukailla . osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4, 00240 Helsinki. Linnut valmistautuvat talveen . net. Mikä se hiilinielu on. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. marraskuuta. . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen.. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 21 METSÄRISTIKKO 6, RATKAISU H an nu Es ko ne n Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.11. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Näin ennakkoraivaat Seuraava Metsälehti ilmestyy 24. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tyvitervas on ikävä vieras
Voit selata ja päivittää kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia paikan päältä sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Valmistelet metsänhoitotyön tai puukaupan tarjouspyynnön oman metsäsi siimeksessä tai omalla kotisohvallasi. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.. Tutustu Metsäverkkoon osoitteessa: www.metsaverkko.fi ja lataa Metsäverkon mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – jopa keskellä metsää! Sovelluksen avulla suunnistat haluamallesi kuviolle tarkastamaan kiireelliset hakkuut ja metsänhoitotyöt. METSÄVERKON MOBIILISOVELLUS – METSÄSI TIEDOT AINA MUKANASI METSÄ GROUP. Metsäverkon mobiilisovellus on omistajajäsenillemme maksuton