Sivut 9–11 Lisää lahoa Jo ha nn a Ko kk ol a Halkaisuvoima 22 tonnia Puun maksimi paksuus 48cm Klapin pituus 20 55 cm Paino 1600 kg puh. ›› 14–15 Puurakentamisessa muistettava kosteus ›› 19 Kokeilu: Reppuakusta ei virta ollut heti lopussa ›› 23 PILKKEITÄ Metsästys periytyy yhä isiltä pojille ›› 28 Mikä onkaan yleisin päiväperhosemme. MARRASKUUTA 2017 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Je re M al in en UUTISET Vanhat ojitusalueet taakka vesistöille ›› 2–3 60 vuotta Lapin metsänviljelyä ›› 4–5 Metsätalouden maineen vartija ›› 6 Uusi laskuri arvioi hirvituhot ›› 7 METSÄSTÄ Missä on mokailtu metsänhoidossa. ›› 25 Uuden-Seelannin raudukset vaarassa ›› 30 Metsänomistaja Harri Hakulinen ja puunostaja Saku Pirhonen pohtivat, kuinka lahopuutalkoot huomioidaan tulevassa hakkuussa. www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista:. 09 274 6880 www.fatgad.. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23
23.11.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva U uden tutkimuksen mukaan metsätalous kuormittaa vesistöjä monta kertaa enemmän kuin on uskottu. Tulokset vasta alustavia Metsätalouden vesistökuormitusta selvittävässä Seurantaverkko-hankkeessa seurataan vesistöihin kulkeutuvaa typpi-, fosforija kiintoainekuormitusta. Vuonna 2014 aloitetun seurantatutkimuksen ensi tulosten mukaan metsätalouden todellinen osuus ravinnekuormasta olisi kuitenkin jopa 13–15 prosenttia. ”Näin varmaan, mutta ainakaan toistaiseksi meillä ei ole mitään näyttöä jatkuvapeitteisen metsätalouden vähäisemmästä vesistökuormituksesta”, Finer toteaa. Suurin selittäjä erolle on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Leena Finerin mukaan vanhojen ojitusalueiden aiheuttama kuormitus. ”Vesistöjen ja purojen suojakaistat Metsätalouden vesistöhaitta on luultua isompi Talousmetsien ravinnekuorma on tuoreen seurantatutkimuksen mukaan paljon ennakoitua raskaampi. Niiden analysointi jatkuu. ”Se voidaan jo sanoa, että metsätalous vaikuttaa valuman laatuun. Muokkaus kutistaa maaperän hiilivarastoa AVOHAKKUUN jälkeinen metsämaan muokkaus pienentää orgaanisen hiilen varastoa maaperässä, ympäristötieteen dosentti Heikki Simolan tuore tutkimus kertoo. Hanke on maaja metsätalousministeriön rahoittama. Kantavuuskartat helpottavat korjuuta SUOMEN metsäkeskus on julkaissut maaston kantavuutta kuvaavia korjuukelpoisuuskarttoja. Tällä hetkellä myynnissä on 25 kohdetta, ne löytyvät Huutokaupat.com-sivustolta. Tähän asti metsätalouden osuus vesistöjen typpija fosforikuormasta on arvioitu 3–5 prosentiksi kokonaiskuormasta. Sopivan käyttötavan valinta riippuukin siitä, millaisia tavoitteita asetetaan. Sitä tekevät Luke, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Ely-keskukset ja Tapio Oy. Metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormaa käytettäneen jatkossa kampanjoinnissa jatkuvan kasvatuksen puolesta turvemailla. Puuston keskitilavuus on 113 kuutiota hehtaarilla, keskikasvu 4,8 kuutiota hehtaarilla vuodessa ja vuotuinen kasvu 110 miljoonaa kuutiota. Eri puolilla maata on perustettu 30 mittauspistettä. ”Ojituksen ja ojitusmätästyksen jälkeen valumavesien mukana liikkuva maa-aines ja ravinteet voidaan pysäyttää esimerkiksi laskeutusaltaiden ja ojavesien virtausnopeutta hidastavien patojen avulla.” Hän suosittaa nykyistä täsmätympää metsänhoitoa. "Meillä ei ole näyttöä jatkuvapeitteisen metsätalouden vähäisemmästä vesistökuormituksesta." Vapo huutokauppaa 50 000 hehtaaria VAPO aikoo myydä 1 500 maa-aluetta, yhteensä 50 000 hehtaaria, eri puolilta Suomea verkkohuutokaupassa. Yhtä vastausta ei ole, sillä ongelma on monimutkainen ja suotkin erilaisia. Niistä kymmenellä seurataan luonnontilaisista metsistä ja 20 pisteellä talousmetsistä valuvien vesien laatua. Edellisestä inventoinnista puuston määrä on kasvanut viisi prosenttia. Ihmisen toimista riippumaton luontainen huuhtouma tuottaa vesistöihin päätyvästä fosforista 35 prosenttia ja typestä 40 prosenttia. Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot ja kesäkorjuuseen sopivat kohteet, joten koneyrittäjät näkevät, koska millekin kohteelle kannattaa mennä. Arvio on perustunut metsätalouden toimenpiteiden aiheuttamaan, kokeellisesti määriteltyyn ominaiskuormitukseen. Heikkotuottoisille parempaa käyttöä HEIKKOTUOTTOISTEN , ojitettujen soiden käyttöön ei ole vain yhtä ratkaisua, Luonnonvarakeskuksen johtamassa LifePeatLandUse-hankeessa arvioidaan. Esimerkiksi vesistökuormituksen vähentäminen rajoittaa puuntuotantoa”, professori Artti Juutinen Lukesta toteaa. Sen sijaan muokkaamattomilla avohakkuilla hiilivarasto säilyy keskimäärin lähes ennallaan. Maatalouden osuus typpija fosforipäästöistä on edelleen selvästi suurempi kuin metsätalouden. ”Jos lisätään ympäristötavoitteita, joudutaan tinkimään taloudellisista tavoitteista. Puuston tilavuus kasvoi viisi prosenttia SUOMEN metsien puuston kokonaistilavuus on noussut 2 464 miljoonaan kuutioon, Luonnonvarakeskuksen tuoreimmat, VMI12:een perustuvat laskelmat kertovat. Toistaiseksi mittauspisteiden yläpuolisia metsätaloustoimia ei ole inventoitu.” Vähemmän ja matalampia ojia Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Antti Leinonen ennakoi, että tulos haastaa metsätalouden tarkentamaan vesiensuojelutoimia. Niitä voi ladata Metsäkeskuksen verkkosivuilta.. Karttoja on saatavilla 21 alueelle eri puolilta Suomea, noin neljän miljoonan hehtaarin alalta. Hanketta koordinoiva Leena Finer korostaa, että tulokset ovat alustavia ja perustuvat vasta vuosien 2015 ja 2016 havaintoihin. Etenkin syväauraus vähentää maaperän hiilivarastoja, mutta vaikutus on samansuuntainen myös kevyemmillä muokkausmenetelmillä. Myynnissä on niin metsää kuin maatalousmaata sekä metsästysja virkistyskäyttöön sopivia soita ja kosteikkoalueita
Suomen ykkönen olisi Ruotsin listalla sijoittunut kolmanneksi. Toisaalta liian karuilla turvemailla kunnostusojitus ei kannata. Pelletin toimittajat ovat kotimaan suuria tuottajia. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Osa tutkimuksista toteaa ravinnekuorman johtuvan turpeen liiasta kuivumisesta. Suuria valmistajia ovat Vapo, Versowood ja Stora Enso. MIKKO RIIKILÄ S uomen sadan suurimman metsätilan yhteenlaskettu pinta-ala on yli 170 000 hehtaaria. Senkin kun on todettu sakeuttavan vesistöihin valuvaa ravinnekuormaa. Metsäkeskuksen tilasto ei kerro, missä suuret metsätilat sijaitsevat. Lauren on koostanut suosimulaattorin, jolla voidaan tutkimustietoon perusteella ennustaa kunnostusojitusten taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Tuonti oli 50 000 ja vienti 34 000 tonnia. Sata suurinta omistaa yli 170 000 hehtaaria Listaus suurimmista yksityisistä metsänomistajista paljastaa, että Suomessa on yllättävän suuria metsätiloja.. Kotimaan pelletin tuotanto oli viime vuonna 271 000 tonnia, joten Helsingin laitos ottaa suoraan noin 15 prosentin osuuden. Jatkuvan kasvatuksen eduistakaan ole näyttöä tässä asiassa. Toiset taas kertovat, että ravinteet liikkuvat, kun pohjaveden pinta nousee vanhojen ojien tukkeutuessa. Ne käyttävät raaka-aineena höylänlastua ja purua, ja tuotantomäärät riippuvat emotehtaan koosta. Sadanneksi eniten metsää omistavan pinta-ala on 1 070 hehtaaria. MIKKO RIIKILÄ Vaikeaa on nostusojitukset eivät ole tarpeen. Runsaspuustoisia alueita ei tarvitse ojittaa. Normaalikäytössä pellettiä palaa 40 000 tonnia lämmityskaudessa. 3 AJASSA / 23.11.2017 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsälehti Makasiinista tuttu kolumnisti Jyrki Ketola sijoittuu Top 100 -listan jälkipuoliskolle noin 1 200 hehtaarin metsäomaisuuksineen. Kolmonen on muuramelainen Pertti Harvia . Kakkossija menee monien tuntemalle Pohjois-Karjalan liikemiehelle Yrjö Laakkoselle , joka häviää ykkössijan vajaalla tuhannella hehtaarilla. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. MIKKO HÄYRYNEN H elenin pellettilämpölaitos Helsingissä on koekäyttövaiheessa. Metsäkeskuksen tilaston mukaan eniten metsää, yli 8 000 hehtaaria, omistaa AnnaMaria Huilaja, jonka kotipaikka on Lontoo. Tällöin ojitus toimii kuten lannoitus ja nopeuttaa kuitupuurunkojen järeytymistä tukkipuun mittoihin”, Lauren sanoo. Täydellä teholla pelletin käyttö on 21 tonnia tunnissa eli rekkalastillisen kahden tunnin välein. tulisi hakkuilla rajata todellisen tarpeen eikä kaavamaisen ohjeen mukaan. Omistajien kotipaikka on voittopuolisesti eteläisessä Suomessa – tai vieläkin etelämpänä. Ruotsin maaseutusanomalehti ATL julkaisi viime viikolla samanlaisen listan länsinaapurin suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Siellä isoin yksityisen omistama metsätila oli pinta-alaltaan 15 000 hehtaaria. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi KOMMENTTI Soiden ojituksen ja voimakkaan maanmuokkauksen on todettu lisäävät vesistöjen ravinnekuormitusta. ”Simulaattori osoittaa, missä kunMETSÄTALOUDEN ja ojitusten ravinnekuorma vesistöille on hankala ratkaista. Aikanaan Ponssen toimitusjohtajana työskennellyt Suutari harrastaa hankintahakkuita omilla hakkuukoneillaan. Nelossijalla on Kainuun metsiin sijoittanut Harri Suutari . Tarkentuva paikkatieto auttaa jatkossa kohdentamaan vesiensuojelutoimia oikein.” Luken erikoistutkija Ari Lau rénin mukaan suometsissä tepsivin keino päästöjen vähentämiseen on tarpeettomien tai kannattamattomien kunnostusojitusten tekemättä jättäminen. Suomen metsäkeskuksen tilastoinnin mukaan Top 100 -listan keskimääräisellä metsätilalla on siis pinta-alaa reilut 1 700 hehtaaria. Ei oikein tiedä, mitä pitäisi vaatia kiellettäväksi. Kiuastehtailijan metsävarallisuus venyy noin 6 700 hehtaariin. Pellettitehtaita on kolmattakymmentä puunjalostuslaitosten yhteydessä, mutta pääosin pieniä ja alueel lisia. Vaikeaa tämä on ympäristöjärjestöillekin. Laitos tuottaa kaukolämpöä 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Suomen kaikkien metsätilojen keskikoko on 30 hehtaaria. ”Kannattavaa kunnostusojitus on, kun puusto on arvokynnyksellä ja alueen vesitalous huonossa kunnossa. 2001 2003 2005 2006 2009 2011 2013 2015 Tuotanto Suomessa Vienti Tuonti 1000 t 400 350 300 250 200 150 100 50 Puupellettien tuotanto, vienti ja tuonti 2001 2016 Lähde: Luke Pelletti palaa kotimaassa Pellettilämpölaitos käynnistyi Helsingissä Iso siivu kotimaan tuotannosta menee uuteen uuniin. Tulet sytytettiin lokakuussa, ja varsinaiset vihkiäiset pidetään kevättalvella. Suomen etämetsänomistajien puheenjohtaja Rauno Nummisella on metsää noin 1 100 hehtaaria. Suutarilla on metsiä reilut 5 000 hehtaaria. Lisäksi se ohjaa tekemään perustellut kunnostusojitukset tarkoituksenmukaisesti.” Vähintään puolen metrin syvyydessä loppukesästä oleva ojavesi on merkki, ettei ojitusta tarvita. Soiden ennallistamisestakaan ei olisi apua. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Samaan sukuun kuuluva Irma Harvia omistaa noin 3 300 hehtaaria metsää. Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä suurin osa pelletistä tehdään pyöreästä puusta
KUN METSÄLAKI kolme vuotta sitten uudistettiin, jännitettiin metsäalalla, lähteekö metsien jatkuvan kasvatuksen suosio nousuun. Uusi tieto on, että yli tuhannen hehtaarin metsäomaisuuksia on Suomessa enemmän kuin on oletettu. Ehkä se onkin tärkeintä. METSÄPÄIVILLÄ kultaisella ansiomerkillä palkittu metsäpolitiikan asiantuntija Ilpo Tikkanen kiinnitti puheessaan huomiota tärkeään asiaan. Siksi metsänomistajista ei pitäisi politiikanteossa kohdella yhtenäisenä joukkona. Kokonaisuutta hämärtää se, että viime aikoina metsänomistajuus on muuttunut paljon. Julkaistuista kuvista maksamme 50 €. Myös omistajien tavoitteet vaihtelevat paljon. Heidän hallussaan on yli 60 prosenttia metsien pinta-alasta. Suuri muutos metsissä aiheutti tarvetta kouluttautua ja keskustella. Suomessa Tuntematon metsänomistaja metsävarat tunnetaan paljon paremmin kuin niiden omistajat. Vuodenvaihteessa päättyy myös yksityismetsätalouden professorin virka Helsingin yliopistossa, mikä jättää aukon alan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen. Heidät tulisi tuntea paremmin, ja heidän mielipiteitään pitäisi kuulla enemmän.. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. METSÄNOMISTAJIEN JOUKKO on hajanainen ja sitä koskeva tieto eri tahoilla, joten tyypillistä metsänomistajaa on vaikea hahmotella. Ollakseen niin tärkeä joukko, metsänomistajista tiedetään yllättävän vähän. "Mitä Suomen historiassa tapahtuu, se Lapissa metsä kasvaa eniten Lapissa viljelymetsätalous ja metsätalouspäivät saivat molemmat alkunsa 60 vuotta sitten. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jatkuva kasvatus nousi tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen rinnalle, uudistettavan puuston läpimitalle tai iälle ei asetettu rajoitteita ja metsänuudistamisen vaatimukset väljentyivät. Monet aiheet, kuten uitto tai metsien uudistaminen, ovat puhuttaneet metsäväkeä vuodesta toiseen, mutta myös ympäröivä yhteiskunta heijastuu esitelmiin. LIINA KJELLBERG Imago kuntoon "Maanomistaja saa leimikolleen mukavasti lisäarvoa, kun hakee varsitielle kantavan paikan." METSÄ-MASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Keskiarvot kuvaavat heitä huonosti. Taustatukenaan hänellä ovat ensi vuonna pidettävien 60. Haastateltujen metsäammattilaisten mukaan uusi laki on parantanut metsäalan imagoa. Metsänomistajalla, joka hoitaa yrittäjämäisesti satojen hehtaarien omaisuutta, on erilainen näkökulma kuin kymmenen hehtaarin omistajalla. SUOMESSA PUHUTAAN usein meidän metsistämme kuin yhteisestä kansallisomaisuudesta. Virka on ollut Luonnonvarakeskuksen lahjoitusprofessuuri, mutta nyt nuo varat halutaan käyttää muihin tarkoituksiin. Lakiuudistuksen lähtökohtana oli huomioida metsänomistajien tavoitteet entistä paremmin. Sen sijaan Lapin metsätalouspäivistä tiedetään, että niitä vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 1959. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Lotta Pasma tekee parhaillaan opinnäytetyötä päivien historiasta. Tapio Oy:n julkaiseman selvityksen mukaan lakiuudistus ei ole tuonut metsien käsittelyyn juurikaan muutoksia. Menestyäkseen metsäala tarvitsee myös suuren yleisön tuen. Puuntuottajina metsänomistajat ovat vielä tärkeämpiä, sillä teollisuuden hankkimasta puusta noin 80 prosenttia on peräisin yksityismetsistä. Kolme vuotta on metsissä lyhyt aika. Laajan kyselytutkimuksen toteutti Metsäntutkimuslaitos, joka on nykyään osa Luonnonvarakeskusta. Tarkkaan ottaen valtaosan meidän metsistämme omistavat kuitenkin yksityiset metsänomistajat, joita on runsaat 600 000. Metsät ovat meille niin tärkeitä, että on luontevaa kokea niitä kohtaan vähintäänkin henkistä omistajuutta. 23.11.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI, teksti JUHA OLLILA, kuva M etsien historiasta on vaikea osoittaa päivämäärää, jolloin luonnonmetsien harsintahakkuista siirryttiin viljelymetsätalouteen, mutta se tapahtui 1950-luvun lopulla. Viimeksi metsänomistajista on tehty perusteellinen tutkimus kymmenen vuotta sitten. Metsätalouspäivien järjestelytoimikunnasta puheenjohtaja Mirja Vuopio ja jäsen Risto Jalkanen , jotka molemmat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa
Unelmien työpaikka Lotta Pasma on kotoisin Oulusta, mutta sukujuuret ulottuvat Kolariin. ”Nyt Lappi on täynnä nuoria kasvatusmetsiä”, sanoo Risto Jalkanen. . JALKANEN ”Tuo tuhkamäärä on joka tapauksessa aivan liian pieni sadalle koivulle. Paljon poltossa on ajoittain sahauspintaa, joka sisältää havupuun kuorta. Mitä mieltä?” ANEGHASWOOD ”Tekisin boorilannoituksen erikseen nestemäisellä boorilannoitteella, koska tuhkassa sen pitoisuus on alhainen. . näkyy myös päivien ohjelmassa: EU, lama ja työelämän muutokset", Lotta Pasma luettelee. Sekin on melko monipuolisesti sekä massiivisilla kenttäkokeilla että mallintamistutkimuksella varmistettu, ettei hakkuutähteiden, pienpuun eikä edes kantojen korjuusta aiheudu merkittävää haittaa metsäluonnollemme, vesistöillemme tai puuston tulevalle kasvulle. Kyllä se silti sinne koivikkoon kannattaa pöläyttää.” KORPITUVAN TANELI ”Totta kai se on hyvä panna metsään tai puutarhaan. Verkkokeskustelu: Kannattaako viedä tuhkaa koivulle. Sic transit gloria mundi ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Koska nestemäisten biopolttoaineiden tekeminen niin autoihin kuin lentokoneisiinkin on osoittautunut sekä teknisesti haastavaksi että kalliiksi, on öljyteollisuuden ja lentoyhtiöiden kiinnostus metsitystä ja metsiä kohtaan virinnyt: Metsittämällä laajoja alueita lentoliikenne voisi kompensoida kerosiinin polttamisen päästöt. Se kun on niin huonossa huudossa EU:ssa nykyään. Onko metsässäsi hoitorästejä. Koivikon lannoituksessa sillä ei kauhean suurta tehoa ole mutta kuitenkin.” WANHAJÄTKÄ ”Tuhkan olen aina vienyt enimmäkseen turvemaille. Tuleehan siitä hyvä mieli. Luultavasti siksi Metsäyhdistyksen huomionosoitusta vastaanottaessani mieleeni tuli Asterix-sarjakuvasta oppimani latinankielinen lause: Sic transit gloria mundi! – Niin katoaa mainen kunnia. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan keskimääräinen hehtaarikasvu on 2,1 kuutiometriä, kun se 1950-luvulla oli hädin tuskin yksi. 5 AJASSA / 23.11.2017 ”Tuli istutettua visakoivua kokeeksi vanhalle perunapellolle. Siitä voi olla monta mieltä, mitä saavutettiin ja ovatko saavutukset lähtökohtaisesti toivottavia vai turmiollisia. METSÄPÄIVIÄ EDELTÄVINÄ kahtena päivänä olin edistämässä EU:n biotalousstrategian uudistamista ja viemässä meille tärkeitä teemoja Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston delegaatiossa. Lapin metsätalouspäiviä Rovaniemellä. Gallup. Joka tapauksessa kiistatonta on, että valtava muutos energiasektorilla saatiin aikaan, samaan tapaan kuin Pohjois-Karjala-projektillakin onnistuttiin muuttamaan ihmisten ruokailutottumuksia. Tuhkaa voi kyllä muuten viedä puille tai omaan pihan istutuksille kalkitukseksi.” A. PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSESSA olevien maankäyttöä koskevien kirjausten vuoksi metsien vaihtoehtoinen käyttö on hiilen kerääminen ilmakehästä ja säilyttäminen puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Ensi talvena juhlitaan 60. Lappilaiset metsäteknikot aloittivat luentopäivien perinteen 1959. Kaksinkertainen kasvuvauhti Samalla tavalla kuin 60 vuotta sitten, maakuntaan kaivataan taas kipeästi investointeja puunjalostukseen. Vuosikymmenten työn tuloksena maakunnan metsät kasvavat puuta eniten Suomessa – 13,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. KERRAN VUODESSA MAALIKYLISSÄ . Grillauksesta ja leivinuunin lämmityksestä tulee helposti ämpärillinen tuhkaa vuodessa, siitä riittäisi jo sadalle koivulle. Kun valmistauduimme huolellisesti tapahtumaan, meitä evästettiin, että puun energiakäytöstä ei ole suotavaa puhua. Kun paistinrasvasta tuotettu biodiesel maksaa 150–200 euroa tonni, alkaa metsitys olla taloudellisestikin kannattavaa. Siksi myös metsätalouspäivillä on keskusteltu paljon esimerkiksi suojelusta, turismista ja poroista. Fakta MINUT PALKITTIIN METSÄPÄIVILLÄ Metsäyhdistyksen hopeisella ansiomerkillä, mitä arvostan suuresti ja mikä mieltäni lämmitti. Kärkenä on aina metsätalous”, sanoo Mirja Vuopio. Kyllä sen kuusen kasvussa huomaa – eikä luullakseni kasvuhäiriötä lisää, päinvastoin. Vaikutus lisätyn typen kanssa parantaa ravinnetasapainoa.” KIIPIJÄ ”Yleensä on pidetty koivun lannoittamista turhana – kannattamattomana. ”Siitä on kuitenkin haluttu pitää kiinni, että päivien nimi on metsätalouspäivät. En tiedä tuhkalannoituksen antamaa kasvunlisäystä, olisiko se hyvää koivulle.” JÄTKÄ ”Puun tuhka on hyvä lannoite turvemaille, mutta hakkuutähteiden jättämisellä on ravinnelisäyksen lisäksi vaikutusta ravinteiden käyttökelpoisuuteen orgaanisen aineksen lisääntymisen takia.” PUUKI KOLUMNI Oletko hakenut hirvivahinkokorvauksia. . Aikaisemmin tämä vaihtoehto on ollut taloudellisesti ajateltuna lähinnä teoreettinen. Puhutaan, että boorin puutokset ovat tällaisilla kohteilla yleisiä. Tällä hetkellä kiistellään bioenergian ilmastohyödyistä ja haitoista, ja kuten kaikki tiedämme, sama keskustelu on laajentunut kaikkeen teolliseen puunkäyttöön. Uusi kysymys: En 79% Kemijoki oli metsätalouden valtasuoni ja uitto Lapin metsätalouspäivien vakioaihe tietävät Mirja Vuopio, Risto Jalkanen ja Lotta Pasma. Kun opinnot ensi keväänä valmistuvat, kiinnostaisiko työpaikka Lapin metsätaloudessa. . Sitä olen kokeillut männylle kivennäismaalle, koska kuoressa on paljon ravinteita. Näihin teemoihin liittyen olen johtanut monia hankkeita ja ohjelmia niin kotimaisella kuin ulkomaisella rahoituksella ja osallistunut useisiin hankkeisiin, joissa on tuettu sekä kansallista että EU:n uusituvan energian politiikkavalmistelua ja arvioitu erilaisten politiikkavaihtoehtojen tulemia. Perusteluissa mainittiin erityisesti panokseni metsäbioenergian kehittämisessä. ”Se olisi ihan mahtavaa!” Pasma vastaa empimättä. METSÄBIOENERGIA ONKIN kansallinen menestystarina. Sittemmin metsäväki on kokoontunut joka vuosi puimaan ajankohtaisia asioita, parhaimmillaan yli 400 hengen voimin. 1990-luvun alkupuolelta asti olen ollut mukana tekemässä alan tutkimusta korjuuteknologian kehityshankkeissa, biomassan saatavuustarkasteluissa ja puubiomassan energiakäytön ympäristöja ilmastovaikutusprojekteissa. . Lapissa metsätaloutta on totuttu jo varhain sovittamaan yhteen muiden tarpeiden kanssa
Fagerblomin mielestä merkittävämpi uhka on hiilinielujen laskentatavasta Suomelle aiheutuva mainehaitta. Kaikille on selvää, kenen asialla esimerkiksi Metsäteollisuus ry on." Hiilinielut pinnalla Brysselissä Euroopan unionin ilmastopolitiikka ja metsien rooli siinä ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä Brysselissä. 23.11.2017 / AJASSA 6 Kuka. perheeseen kuuluu vaimo . Fagerblomin mukaan monet pitävät lobbausta outona suhmurointina. Vuodesta 2001 Metsäteollisuus ry:ssä työskennellyt Fagerblom on tottunut Brysselin-kävijä. koulutukseltaan metsänhoitaja . . LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsäteollisuus ry:n energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom on tottunut oikaisemaan saman harhakäsityksen kerta toisensa jälkeen: Ei, Suomessa ei korjata puuta poltettavaksi aivot nollilla ja valtion rahoilla. "90 prosenttia siitä ajasta, kun puhutaan metsien ilmastovaikutuksista, puhutaan todellisuudessa jostain muusta, esimerkiksi suojelusta tai monimuotoisuudesta." Lulucf-asetuksen osalta keinot alkavat Fagerblomin mukaan olla vähissä. Todellisuudessa se on hänen mukaansa arkista työtä, sähköpostien lähettämistä ja ihmisten tapaamista. Se luo laskentasäännöt sille, miten metsien käytön ilmastovaikutukset huomioidaan unionissa vuosina 2021–2030. Hiilinielujen laskentatapa voi siis aiheuttaa Suomelle laskennallisia päästöjä, vaikka metsävaramme kasvavat. Viestiä Brysseliin Metsäteollisuus ry:n Ahti Fagerblom pelkää EU:n hiilinielulaskelmien kolhivan Suomen metsätalouden mainetta. Metsäteollisuus ry:n energiaja ilmastopäällikkö . "Päättäjät kokevat asiantuntevan lobbauksen tervetulleeksi ja tärkeäksi. "Eri maiden pitäisi antaa hyödyntää kansallisia vahvuuksiaan", Fagerblom sanoo. . Matkoilla verkostoidutaan ja keskustellaan päättäjien kanssa. . Metsäasiat joutuvat hänen mielestään myös turhan usein energiaja ilmastopolitiikan heittopussiksi. Julkisuudessa on keskusteltu, miten kalliiksi tämä tulee. Ja metsäteollisuus puolestaan jalostaa puun niin pitkälle kuin pystyy", Fagerblom sanoo. syntynyt 1973 . Moneen kertaan pitää kertoa, että metsänomistaja tähtää tukkipuun kasvattamiseen, koska siitä saa parhaiten rahaa. Vääntöä on ollut varsinkin niin sanotusta lulucf-asetuksesta. "Vielä ei tiedetä, millaista hiilinielua Suomi ryhtyy tulevalla kymmenvuotiskaudella tavoittelemaan, miten paljon puuta silloin käytetään tai miten paljon metsät silloin kasvavat. Asetus on edennyt Eurooppa-neuvoston, komission ja parlamentin välisiin neuvotteluihin, ja tavoitteena on, että lainsäädäntö valmistuu vuodenvaihteen tienoilla. . HAASTATTELU. "Tämä on Brysselissä valitettavan yleinen harhakäsitys. . Vielä ei siis tiedetä, pitääkö Suomen kompensoida hakkuita ostamalla nieluyksiköitä. AHTI FAGERBLOM . Ja vaikka tiedettäisiin, nieluyksiköiden hintaa ei vielä tiedetä", hän sanoo. Viimeisin esitys on, että metsät katsotaan hiilen lähteeksi, jos hiilinielu on kyseisellä ajanjaksolla pienempi kuin vuosina 2000–2009. Asiantuntijoita kutsutaan paikalle, kun halutaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia päätöksillä on. . harrastaa oleilua Lobbaus on arkista työtä, sähköpostien lähettämistä ja ihmisten tapaamista, kertoo Metsäteollisuus ry:n Ahti Fagerblom. asuu Helsingissä, josta myös kotoisin . Muutaman päivän mittaisia lobbausmatkoja kertyy vuodessa useita. Ongelmia syntyy, kun kaikki maat halutaan sovittaa samaan muottiin. "Jos laskentatapa antaa sellaisen tuloksen, ettei Suomessa kasva riittävästi puuta, syntyy sekava soppa, jota pitää selitellä pitkin ja poikin Eurooppaa. Fagerblomin mukaan sitä on turha arvailla. Selittelijän asemaan joutuminen ei kuulosta hyvältä eikä reilulta." Metsät liian usein heittopussina Vaikka EU:n ilmastopolitiikka voi Suomesta katsottuna vaikuttaa epäreilulta, on Fagerblomin mielestä hyvä, että EU:lla on yhteisiä tavoitteita. Suomessa vertailuajanjaksolle osui lama ja metsäteollisuuden huonoja vuosia, joten puuvaroja jäi käyttämättä ja hiilinielu oli suuri
Vahingoittumat taimet kuuluvat vaurioluokkaan yksi. Tämän jälkeen laskuriin merkitään puuston valtapituus sekä tuhoalueen pinta-ala. Kolmantena laskuriin merkitään puulaji ja sen jälkeen koealan koko. Siirrät tukkija rankapuut jne. Sami-puukourat, etukuormaimiin toimitusm. "Koealoja kannattaa ottaa tasaisin välein vähintään kymmenen." SAMI-puunkäsittelykoneet hyvällä hintalaatusuhteella Sami-vinssit HV-1000, etukuormaimiin • hydraulimoottorin vetovoima 1000 kg • vaijeri 8 mm • vaijeria 30 metriä • vaijerin nopeus 2,3 m/s • suojaverkko • Euro-sovite • vinssiä ohjataan traktorin ohjaamosta • vaijeri vedetään rummulta käsin toimitusm. . . Laskurin sisältävän Tapion Maastotaulukot-sovelluksen voi ladata Android-käyttöjärjestelmiin. Tutustu! Hydraulisella käännöllä Toimitusmaksu 120,Toimitusmaksu 100,. 3.250,Myynti ja lisätiedot puh. . Korvauksen saamiseksi laissa määriteltyjen hirvituhojen täytyy ylittää 170 euroa. 80,1.250 ,HINNAT 1.390,2.290,PH-200 PHV-200 • kourien leveys, mm 1800 1800 • kourien määrä, kpl 3 3 • kääntökulma, +/o 45 45 • hydraulimoottori, kp 1000 • vaijerin (8 mm) pituus, m 30 Toimitusmaksu vain 75,Sivusiirtosylinteri lisävaruste 190,Pelkkä vinssi erikseen 940,Sami-juontokourat PH 200 ja PHV 200 vinssillä Kaikki hinnat alv % Sami-hydrauliset puunhalkaisijat toimitusm. Koealueiden mittausta metsässä Laskurilla voi arvioida niin taimikoiden kuin järeämmän puuston tuhoja. Taimikkojen arvot ja puutavaran hinta päivitettiin vastaamaan nykytasoa. Laskurin käyttö on kaikille ilmaista. Taimituhot luokitellaan nyt kahteen luokkaan: pahoin tai lievästi vaurioituneiksi. . Toisena laskuri kysyy metsän kasvupaikkatyyppiä, joka on yleiHirvituhojen arviointiin laskuri Uuden laskurin avulla metsänomistaja saa varmemmin selville, kannattaako hirvituhoista hakea korvausta. pituus 1050 mm 650 mm • 2-nopeus venttiili on • nopea peruutus on • halkaisuterä 2/4 on • jatkopöytä on • 3P-kiinnitys on Yhdistelmäpaketin tarjoushinta 7.990,+ toimitusmaksu Metsäperävaunu & kuormainyhdistelmä Kuormaaja • ulottuvuus 4,6 m • nostom. Oletuskoeala, jonka sisältä ehjien ja vaurioituneiden taimien määrä lasketaan, on 50 neliömetriä. . Taimien vaurioluokkien määritelmät löytyvät laskurista. 0,4 m 3 • Euro-sovitteella Sami-puukouralla kuormaat ja purat puukuormat helposti. Hirvituhojen tarkka arvioiminen metsässä on metsänomistajalle lähes mahdotonta ilman apua. "Koealojen määrä riippuu tuhoalueen pinta-alasta, mutta niitä kannattaa ottaa tasaisin välein vähintään kymmenen", Kotiharju sanoo. Hirvivahinkolaskuri toimii kännykällä, muulla mobiililaitteella tai tietokoneella. Jos tuhopuut ovat taimia, ensiksi tulee tietää, minkä kunnan alueella tuhometsä sijaitsee. 7 AJASSA / 23.11.2017 Tausta VALTTERI SKYTTÄ H irvituhojen omatoiminen arviointi metsässä helpottuu. 120,PL-1050 1.490 ,PL-650 1.025 ,Malli PL-1050 PL-650 • työntövoima t 7,8/180 bar 6,6/180 bar • puun max. Tuhojen arvioimiseksi metsästä kannattaa mitata koealoja. "Jos kasvupaikasta ei ole varmuutta ja haluaa varmistaa, onko korvauskynnys ylittynyt, tulos kannattaa laskea karummalla kasvupaikkaluokalla", Kotiharju opastaa. Vahinkoja mitataan vain kasvatetuksi tarkoitetusta puustosta. "Laskuri antaa oikeansuuntaisen arvion korvaussummasta vain, jos sinne on osannut merkitä oikeita tietoja", sanoo laskuria toteuttamassa ollut Tapion asiantuntija Ari Kotiharju . Kolme vuotta vanhempia tuhoja ei korvata. Sen saa aikaiseksi pyörähtämällä taimikossa ympäri nelimetrisellä kepillä, kuten taimikonhoidossa. Hirvivahinkolaskuria voi käyttää verkkoselaimella osoitteessa www.maastotaulukot.fi. 120,toimitusm. Vaurioluokkien kanssa tarkkana Lopuksi laskuriin merkitään kahteen eri vaurioluokkaan kuuluvien taimien lukumäärät ja koealojen määrä. Tämän vuoden uudistuksen ennakoidaan nostavan hirvituhojen korvaustasoa neljänneksellä. Tavallisimpia hirvituhokohteita ovat mäntytaimikot, joissa hirvet ovat katkoneet latvoja ja syöneet taimien neulasia ja silmuja. Metsäkeskukselle tehty aiheeton vahinkoilmoitus voi puolestaan tuoda korvausten sijaan kuluja, jos vahinkojen määrä ei ylitäkään tarkastuksessa korvauskynnystä. 020 7459 700 Sami-tuotteet voit ostaa helposti myös verkkokaupastamme. . simmällä hirvituhopuulla eli männyllä tavallisesti kuivahko tai kuiva kangas. 80,1.290 ,• leveys 1100 mm • korkeus 990 mm • pituus 950 mm • paino 195 kg • tilavuus n. KORVAUKSET UUDISTUIVAT . Maaja metsätalousministeriön rahoittamalla hirvivahinkolaskurilla metsänomistaja voi itse arvioida, kannattaako hirvien tuhoamista taimista tai puunrungoista tehdä vahinkoilmoitus Suomen metsäkeskukseen. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. 21 kNm • nostovoima max pituudella 460 kg Metsäperävaunu • kantavuus 5,0 t • 3 pankkoa • teli • hydrauliset tukijalat • etusermi Ajankohtaisia lumityökoneita Hiekoittimet SL-1500 työl./ tilavuus 640 l 2.190,SL-2000 työl./ tilavuus 850 l 2.350,SL-2300 työl./ tilavuus 1000 l 2.490,Puskulevyt, uusi järeämpi malli 2500 HD työleveys 268 cm 1.850,3000 HD työleveys 318 cm 1.970,Katso koko Sami-mallisto netistä: verkkokauppa.turunkonekeskus.fi Siipilumikauhat alk. Lisäksi niistä on tietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla otsikolla Hirvieläinvahinkoarviot. . Kun hirvivahinkolaskuriin syöttää vaadittavat tiedot, se ilmoittaa lopuksi mahdollisen korvaussumman
Valoisimmat tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä muun muassa elintarvike-, kosmetiikkaja lääkepakkauksissa käytettävällä ensikuitukartongilla. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.. "Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on paljon muoviin perustuvia pikaruokapakkauksia, kuten muovikuppeja. 23.11.2017 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS, teksti ja kuva M aailman väkiluvun voimakas kasvu, kaupungistuminen, sinkkutalouksien lisääntyminen ja kestävä kehitys ovat trendit, jotka kasvattavat kansainvälistä kartonkimarkkinaa 3–4 prosentin vuosivauhdilla. Metsän ammattilainen välittää. tut kartongit ovat parhaimmillaan 30 prosenttia keveämpiä kuin kilpailevat, pelkästä sellusta tai kierrätyskuidusta valmistetut kartongit, Joukio kertoo. Elintarvikepakkauspuolella kasvavana huolenaiheena ovat kierrätyskuitukartongista tehdyistä pakkauksista elintarvikkeisiin mahdollisesti siirtyvät mineraaliöljyt. Kiina ja Sveitsi ovatkin jo kieltäneet kierrätyskuidun käyttämisen suorassa elintarvikekontaktissa, Italiassa käyttöä on rajoitettu ja Saksa valmistelee parhaillaan siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tästä kartonkipakkauksia on 260 miljardia dollaria, josta puolet on ensikuituja puolet kierrätyskuitukartonkia. Metsä Boardin valmistaman taivekartongin etu on keveys. Suunta muovipakkauksista ympäristöystävällisempiin kartonkipakkauksiin on vauhdittumassa. Siellä on iso siirtyminen tapahtumassa kartonkikuppien käyttöön", Joukio sanoo. Metsä Board valmistaa Suomessa taivekartonkia ja valkoista ensikuitulaineria Äänekoskella, Kyröskoskella, Simpeleellä ja Tampereella sekä valkoista ensikuitulaineria Kemissä. Tätä huolta kierrättämättömästä kuidusta ensikuidusta valmistetuilla pakkauksilla ei sen sijaan ole. Osin kemihierteestä valmisteTrendit tukevat ensikuitukartonkia Metsä Board satsaa vahvasti kasvavaan ensikuitukartonkimarkkinaan. "Valmistamme ensikuidusta sekä taivekartonkia että valkoista laineria, ja olemme viimeisen viiden vuoden aikana onnistuneet kasvamaan huomattavasti yli markkinakasvun eli keskimäärin 10 prosenttia vuodessa", kertoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio . Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehtaan ylpeys on arkittamo. Kuvassa robotit liimaavat etikettejä kartonkiarkkilavoihin. Keveys etuna Yhtiö on Euroopan ykkönen sekä taivekartongissa että valkoisessa ensikuitulainerissa, ja sen tuotteita käytetään kuluttaja-, myymäläja tarjoilupakkausten sekä graafisten tuotteiden materiaalina. "Tämä tuo asiakkaillemme pienemmän ympäristöjalanjäljen sekä suoraa säästöä kuljetusketjussa." Tällä hetkellä kaikkien pakkausmateriaalien markkinaksi arvioidaan noin 840 miljardia dollaria vuodessa. Ruotsissa Husumin tehtaalla tehdään molempia laatuja. Suurimpia asiakkaita ovat kansainväliset merkkituotevalmistajat, kuten Nestlé, Unilever ja L'Oreal ja kotimaisista merkeistä Fazer
Metsään jätetyistä rungoista eli säästöpuista tulee hiljalleen lahopuuta. Lahopuu on elintärkeää monelle metsälajille, mutta sitä on Suomen talousmetsissä vähänlaisesti. VALTTERI SKYTTÄ, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuvat. –ou, kuollut puu! Se on vietävä äkkiä pois metsästä ennen kuin se levittää tauteja ja tuholaisia. Säästöpuita ja tekopökkelöitä Jo metsäsertifikaatit PEFC ja FSC edellyttävät, että hakkuissa ei kaadeta kaikkia puita. Jos koskemattomissa luonnonmetsissä lahoavaa järeää puuaineista on jopa 60– 120 kuutiota hehtaarilla, talousmetsähehtaarilla lahopuuta on keskimäärin vain 4,3 kuutiota. Sertifiointikriteerien lisäksi metsäala pyrkii tällä hetkellä parantamaan metsäluonnon tilaa useilla erillisillä kampanjoilla. Nyt, kun selluteollisuuden buumi nostaa puunkäyttöä ja kuumentaa keskustelua hakkuiden kestävyydestä, lahoavat puunrungot on jälleen nostettu yhteisten talkoiden tavoitteeksi. Metsänomistajan ei pidä säikähtää, jos puukaupassa ei haluta kaataa kaikkia runkoja. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsäala on yrittänyt parantaa tilannetta 1990-luvulta alkaen. 9 AJASSA / 23.11.2017 Enemmän tätä Talousmetsät kaipaavat lisää lahopuuta. Hakulinen ja hänen kanssaan puukaupan solminut Stora Enson puunostaja Saku Pirhonen päätyivät jättämään kuusi-mäntysekametsän hakkuussa keskimääräistä enemmän säästöpuita. Vai levittääkö sittenkään. Yksi hankkeista jalostui käytännön toimiksi joensuulaisen Harri Hakulisen edustaman perikunnan metsissä. Taustalla on metsäteollisuusyritysten viime keväänä lanseeraama yhteinen lahopuutavoite. Lahopuuohjelman on tarkoitus näkyä muun muassa siinä, että puunostajat ottavat lahopuut ja esimerkiksi erikseen tehtävät tekopökkelöt entistä kuuluvammin puheeksi metsänomistajien kanssa puukauppaa solmittaessa. Metsäala onkin jälleen ryhtynyt lahopuutalkoisiin
Hakkuussa säästöpuuryhmään jäävässä kuusessa on linnunpesä. ”Metsänomistajat tarvitsevat esimerkkejä siitä, mitä lahopuiden lisääminen ja esimerkiksi tekopökkelöt tarkoittavat. Korjattavaa puuta kertyy runsaasti, noin 300 kuutiota hehtaarilta, vaikka metsään jätetäänkin aiempia käytäntöjä enemmän puuta. Keskustelua puukauppaa solmittaessa Lahopuussa koko merkitsee. Jo kuolleiden puiden säästämisestä ei ole vaaraa metsän terveydelle. . Näin voidaan haudata vanhat ajatukset siitä, että säästöpuut lisäisivät hyönteistuhoja”, Pirhonen sanoo. . . 23.11.2017 / AJASSA 10 Hakulinen ja Pirhonen esittelevät pohjoiskarjalaista säästöpuuryhmää, joka jää koskemattomaksi tulevassa hakkuussa. 2. . Jokainen metsänomistaja päättää itse, paljonko haluaa lahopuuta lisätä. Puiden joukossa on jo muutama kuivanut kelo ja lahokoivu. Fakta ”Tällainen kivikkoinen rinne on muutenkin hyvä paikka säästöpuuryhmälle, sille maanmuokkaus ja uusien taimien istutus tähän olisi hankalaa", Pirhonen sanoo. . Kirjanpainajakuoriainen on riski tuoreiden, huonokuntoisten tai tuulessa kaatuneiden kuusten säästämisessä. . 2. . . Oleellista on, että puunkorjuussa tai maanmuokkauksessa vältetään tuhoamasta vanhan metsän lahorunkoja ja hakkuualalle jätetään niin eläviä kuin kuolleita säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi. Lahopuuta on talousmetsissä vähän, mutta lahosta riippuvia lajeja on noin neljännes kaikista metsälajeista. Pohjois-Karjalassa toteutettavan hakJos kaatunut puunrunko on jo lahoamistilassa, siitä ei ole haittaa metsän elävälle puustolle. Noin 70 prosenttia kuolleesta puusta on maalahopuuta. . . . Määrän lisäksi on oleellista, onko lahopuu pystyvai maapuuta, kuinka järeää se on, mitä puulajia laho on ja mikä on puun lahoaste. . Nauha osoittaa metsäkonekuskille, että näitä ei kaadeta. 1. . Kuorensa pudottaneissa, kuolleissa kuusissa kirjanpainaja ei enää elä. 3. Leimaus kertoo, että tämä mänty kaadetaan pylväspuuksi. . Puulajeista tärkeimpiä lahopuita ovat haapa, raita, jalot lehtipuut ja kuusi. Puunrunko maatuu täysin noin 100 vuodessa. . Yli 50 senttiä paksut lahoavat puunrungot ovat yksittäisistä puista tärkeimpiä. Niitä voi säästää parhaiten päätehakkuissa. Pitkä lahoamisprosessi on erityinen luonnon kannalta. Suuret lahopuut ovat luonnon kannalta tärkeimpiä. . Sen sijaan lahopuusta riippuville lajeille järeä runko on tärkeä. Vain haapaa ei kannata säästää mäntytaimikoihin. 3,9. . Fakta HIDAS PROSESSI . . Säästöpuiden sijoittelu on oleellinen Talousmetsissä järeää lahopuuta on EteläSuomessa 3,9 ja Pohjois-Suomessa 4,8 kuutiota/ha. kuun suunnittelu vaati puunostajalta eli Pirhoselta hieman enemmän vaivaa, mutta hän vaikuttaa tyytyväiseltä puukauppaan. LAHO EI OLE RISKI . 1. Kun lahoava runko on noin 50-vuotias, puusta alkaa vapautua runsaammin ravinteita elävien puiden käyttöön. Sertifiointikriteerit ylittävien säästöpuumäärien jättäminen on vapaaehtoista. Lisäksi hakkuussa säästyviin noin 50 runkoon kuuluu muun muassa kaksi suurta haapaa ja kuusi, jonka oksalla on iso linnunpesä. Elävistäkään lehtisäästöpuista ei ole terveysriskiä. 3
En tarkoita tällä sitä, ettei polttopuuta tarvittaisi. Jos ei muu auta, tehdään klapia puupelloilta eli pellolle istutetuista koivuista. KOMMENTTI Ainoastaan etelässä pientä lisäystä Lu on no nv ar ak es ku s VM I 912 , *e nn ak ko tie to Viime vuosina lahopuun määrä on noussut vain etelän talousmetsissä. Esimerkiksi tekopökkelöitä ei tehdä arvokkaimmista tukeista vaan vähäarvoisemmista lehtipuista. Osa nuorista peltokoivuista on aina tyveltään mutkaisia, eikä niistä koskaan kasva kunnon tukkia. Metsä Groupin laskelman mukaan esimerkiksi kahden tekopökkelön säästäminen hehtaarille "köyhdyttää" metsänomistajan lompakkoa vain 0,5–1,5 euroa. Ai että! Tuli suorat halkopinot ja viimeisen päälle siistiä jälkeä. Puut oli jätetty säästöpuiksi pienen hakkuuaukon reunaan. ”Myös tekopökkelöt on hyvä sijoittaa säästöpuuryhmään. Riistatiheiköiden ja muun luonnonhoidon miettiminen alkaa oikeastaan jo taimikonhoidossa ja hakkuiden ennakkoraivuussa", muistuttaa yhtiön metsäasiantuntija Kimmo Hilli . Ainoastaan tuoreelle myrskyn kaatamalle havupuulle on laissa säädetyt rajat, joiden ylittyessä rajan yli menevä puumäärä tulee korjata pois metsästä. Pohjoisessa ei ole ollut laajoja myrskytuhoja, mikä näkyy lahon määrissä. Silloinkaan kyse ei ole itse asiassa lahopuusta, vaan tuoreista kuusista, joihin on päässyt iskemään kirjanpainajakuoriaisia. No, täysin tyhmästihän se oli metsänomistajalta tehty. Käytännössä lahopuun säästäminen voi tuoda merkittävää haittaa elävästä puustosta vain kuusille. Kirjanpainaja ei viihdy kuivaneissa ja jo kuorensa pudottaneissa kuusissa, joten niitä ei kannata raahata pois metsästä. Pystykuivat suosiolla metsään Stora Enson yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila korostaa, että säästöja lahopuiden jättäminen ei ole taloudellinen riski eikä se vaaranna metsän terveyttä. Syys saapui, ja haavanrungot muuttuivat tuulenkaadoista polttopuiksi. Muutamia kuivaneita ja kuolleita puita ei kannata myyntiin tarjota, ja Kallio-Mannila kehottaa metsänomistajia jättämään tällaiset puut suosiolla metsään. Lehtipuista ei vaaraa LOPPUKESÄN myrsky kaatoi mökkitien varresta kaksi haapaa. "Päinvastoin, vanhoissa kuolleissa kuusenrungoissa voi asustaa kirjanpainajan vihollisia", Kajava sanoo. Kun jättöpuut säästetään ryhmiin, lahoavat puunrungot eivät haittaa maanmuokkausta tai uusien taimien istutusta muulle metsäkuviolle. Yhtiön kanssa puukauppoja solmineista metsänomistajista noin 70 prosenttia on sallinut tekopökkelöiden teon. "Minua puunostaja kuunteli metsässä, kun esitin hapuilevia ajatuksia esimerkiksi linnun pesäpuun säästämisestä. Hänen mukaansa viime vuosina on tullut selväksi, että entistä useampi metsänomistaja suhtautuu myönteisesti luonnon hyväksi talousmetsissä tehtäviin lisätoimiin. "Isossa kuvassa kyse on siitä, että metsätaloutta pitää kehittää monimuotoisempaan suuntaan, jotta metsien hyödyntäminen hyväksytään myös tulevaisuudessa." Kuollut puu kiertäen Metsäyhtiöistä Metsä Group tiedotti jo reilu vuosi sitten tekopökkelökampanjastaan, jossa muutamien metrien kor”ESIMERKIKSI raitojen jättämisestä ei ole vaaraa metsän terveydelle”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Sirke Kajava . 5 10 15 20 25 5 10 15 20 25 20042008 20092013 2014(2018)* Et el äSu om i Po hj oi sSu om i 1996– 2003 20042008 20092013 2014(2018)* 1996– 2003 Lahopuuta kuutiota/ha Lahopuuta kuutiota/ha talousmetsät suojelualueet Luonnonmetsissä yli 10 senttiä paksua kuollutta puuta on 60–120 kuutiota/ha. Lehtipuut taas ovat monesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaampia.” Kallio-Mannilan mukaan yhtiö ostaa pystyyn kuivaneita puita metsistä vain erikoistapauksissa, kuten kuusikoiden laajemmissa kirjanpainajatuhoissa. VALTTERI SKYTTÄ Älä hölmöile, vaikka polttopuukuume iskee kuisia pätkäistyjä puunrunkoja tehdään metsään jo harvennushakkuuvaiheessa. Aisaus eli kuusen kuoren poisto esimerkiksi moottorisahalla runkoa pyyhkäisemällä on hyvä keino tehdä tuoreista tuulenkaatamista kuusista riskitöntä tulevaisuuden lahopuuta. Tässäkin metsäkonekuski voisi katkaista jonkun koivun 4–5 metrin korkeudesta ja jättää latvan lahoamaan”, Pirhonen kertoo tekopökkelöiden teosta säästöpuuryhmän laidalla. Päinvastoin. "Metsänomistajien on helppo ymmärtää, että tekopökkelöt ovat tärkeitä niin kolopesijöille kuin yleisesti lahopuulajeille", sanoo Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo . "Tavoitteena on, että säästöpuut ja niiden sijainti otetaan huomioon jo nuorissa metsissä. 11 AJASSA / 23.11.2017 asia. 60–120. Jälkipolvi jatkaa samalla mallilla, sillä metsäasiantuntija Saku Pirhosen kanssa sovittiin, että hakkuussa jätetään normaalia enemmän säästöpuita. Mutta haapahaloille olisi varmasti löytynyt luonnon kannalta edullisempi vaihtoehto. Hakkuussa korjaamatta jätetyn säästöpuun tarkoitus on nimensä mukaisesti säästyä metsään lopullisesti: aina kuolemaa ja maatumista myöten. On tärkeää, että metsässä on lahopuujatkumoa eli siellä on erilaisessa kuolemanvaiheessa olevaa puuta.” Kallio-Mannilan mukaan metsänomistajat ovat suhtautuneet kyselyihin lisälahopuun säästämisestä pääosin myötämielisesti. Metsänomistajien lisäksi tietoa ja avoimempaa asennetta kaipaavat osin myös metsäammattilaiset. ”Lahopuu on keskeinen, helppo ja halpa keino lisätä metsien monimuotoisuutta. Etenkin vanhemman polven mieleen tuntuu iskostuneen kuumeinen vimma pätkiä polttopuiksi jokainen ränsistynyt lehtipuu, joka sattuu silmään sopivalla etäisyydellä talosta tai mökistä. "Olemme kouluttaneet sekä omaa väkeä että urakoitsijoita siinä, miten lahopuun tuhoutumista voi välttää hakkuissa ja maanmuokkauksissa", Soimasuo kertoo. Soimasuon mukaan metsissä on tärkeää myös säilyttää jo olemassa olevaa kuollutta puuta. Keskustelemalla päädyimme myös säästämään haapoja ja keloja, sillä polttopuuta on aitat täynnä", metsänomistaja Harri Hakulinen kertoo. ”Monimuotoisuus ja taloudellisuus käyvät käsi kädessä. Harri Hakulisen (vas.) edesmennyt isä oli metsänhoitaja, joka suosi monipuolista metsänhoitoa. Koivukuitupuun hinta taas on sillä tasolla, että koivut ovat halkoina arvokkaampia
Jopa yli puolet kohteista jää kesken Mikkosen mukaan perinteinen korjuukelpoisuusluokittelu kesätai talvikohteisiin ei tarjoa nykyoloissa riittävää tietoa puunkorjaajien tarpeisiin. Korjataan helmikuussa. Baltiassa puu hinnoitellaan tehtaalle toimitettuna, joten vertailu Suomeen ei suoraan onnistu. Pystyvarantoa toki on, mutta korjuukelpoiset leimikot ovat todella vähissä”, kuvailee pihtiputaalaisen puunkorjuuyritys Putaan Mottimestareiden toimitusjohtaja Pasi Mikkonen tilannetta pohjoisessa Keski-Suomessa. ”Joka kohteella on käytävä tarkistamassa olosuhteet etukäteen." KOHDE: Päätehakkuu talvikorjuuna. Baltiassa puun hintojen heilahdukset ovat nopeampia kuin meillä. Vaikka puukaupat hoituisivat etänä verkon välityksellä, vaatii korjuun suunnittelu yhä useammin maastokäynnin. ”Jokaisen leimikon sen hetkinen korjuukelpoisuus on käytävä tarkastamassa juuri ennen korjuuta. Virossa havutukki maksaa sahan pihalla lähes 80 euroa. Kaksi kuusivaltaista kangasmaakuviota ja yksi turvemaapellolle istutettu hieskoivukuvio. Kuitupuu kallistunut Baltiassa. Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja. Puutavaramäärä kantohinta myyntitulo laji m3 e/m3 euroa Mäntytukki 25 51 1275 Mäntytukki (välitukki) 10 44 440 Mäntypikkutukki 3 25 75 Mäntykuitu 22 16,75 368,5 Kuusitukki 85 48,5 4122,5 Kuusipikkutukki 20 25 500 Kuusikuitu (hiomo) 105 16,75 1758,75 Kuusikuitu (sellu) 2 16,25 32,5 Koivukuitu 116 16,25 1885 Haapakuitu 4 11,25 45 Yhteensä 392 10 502,25 Suikalepalstan päätehakkuu TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ KANTOHINNAT ovat Baltian maissa nousseet märän syksyn vuoksi jopa kymmenen euroa kuutiolta, kertoo Ruotsissa ilmestyvä maaseutusanomalehti ATL. Usein joko tiestön, varastopaikan tai itse leimikon heikko kantavuus on esteenä korjuutyölle”, yhdeksän korjuuketjun voimin Metsä Groupille ja Hasalle urakoivaa yritystä luotsaava Mikkonen sanoo. Mäntytukin hinta on kohonnut Latviassa kahdeksalla eurolla ja kuitupuukin 7–8 euroa kuutiolta. SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso yhtiö KAUPAN KOKO: 392 m2 (arvio) LEIMIKON KOKO: 2,1 ha, lisäksi harvapuustoinen peltoheitto 0,5 ha MUUTA: Kapean suikalepalstan pitkä metsäkuljetusmatka painoi hintoja. 23.11.2017 / AJASSA 12 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva Kädestä suuhun mennään. Virossa energiapuun hintakin on kohonnut viisi euroa. Poikkeuksellisen märissä olosuhteissa korostuu korjuukohteesta saatavan tuoreen ennakkotiedon merkitys. ”Loka-marraskuulla olemme joutuneet keskeyttämään korjuun jopa kolmessa kohteessa viidestä kantavuusongelmien vuoksi. Kuljettajien työllisyyden ja laitosten puuhuollon varmistamiseksi joudumme ottamaan kohdevalinnoissa tietoista Tuoreen tiedon merkitys korostuu Leimausselosteeseen tai metsäsuunnitelmaan ei voi luottaa, kun puuta korjataan poikkeuksellisen märissä metsissä. Viimeisimpien korotusten jälkeen havukuitupuun hinta Latviassa on noin 44 euroa. Jos leimikko on ostettu vuosi sitten kuivien kelien aikaan, voi tilanne leimikolle mentäessä olla täysin toisenlainen. Laiha lohtu on, että saman ongelman kanssa on painittu loka-marraskuulla lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Virossa kuusitukin hinta on syksyn mittaan noussut 12 eurolla
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun hankintavastaava Juhani Leinonen ei muista pitkältä uraltaan yhtä haastavaa sulan maan korjuukautta. Ratkaisu riippuu siitäkin, saadaanko puut kuljetettavaksi ja millainen määrä puuta jää korjattavaksi talvikeleille”, Mikkonen sanoo. Marraskuun alussa pakkanen kävi Keski-Suomessa 14 asteessa ja puu liikkui pari päivää hienosti. Näin vältytään koneiden turhilta lavettikuljetuksilta. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Koko kesän kelirikko” Marraskuulle osuva kelirikko ei ole poikkeuksellinen. riskiä, joka ei aina onnistu.” Osa keskeytyksistä johtuu puutteellisesta ennakkotiedosta. ”Kelirikko on jatkunut käytännössä viime keväästä saakka. Tilanne on kuitenkin korjuun kannalta tavanomaista vaikeampi, koska kesäja kelirikkovarantoja on syöty koko alkusyksy. 13 AJASSA / 23.11.2017 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat 55,57 58,74 43,21 16,01 17,43 15,47 23,16 24,57 Uudistushakkuu 57,4 59,81 44,98 17,96 18,81 17,33 25,64 25,92 Harvennushakkuu 48,43 49,8 37,58 15,14 15,5 14,33 20,84 21,03 Ensiharvennus 38,92 38,95 11,8 11,47 11,43 17,05 Hankintahinnat 56,72 57,21 47,2 27,48 29,26 27,8 34,67 34,5 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,27 59,81 41,97 15,95 18,22 15,94 22,47 24,77 Uudistushakkuu 58,96 60,7 43,12 16,92 19,18 17,32 23,97 25,65 Harvennushakkuu 51,03 51,79 37,91 15,73 16,06 15,05 21,18 22,59 Ensiharvennus 12,12 11,75 Hankintahinnat 58,99 58,38 46,29 28,12 29,73 29,08 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,91 59,7 41,42 16,04 17,69 15,62 22,56 24,42 Uudistushakkuu 59,17 60,65 43,07 17,92 18,83 17,61 25,59 25,58 Harvennushakkuu 49,24 50,74 37,76 15,7 15,74 14,91 21,69 Ensiharvennus 41,02 36,98 12,45 11,66 11,56 Hankintahinnat 58,56 58,85 45,44 28,51 30,15 28,31 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,53 56,97 42,87 15,71 16,09 15,17 22,21 23,69 Uudistushakkuu 56,88 58,34 45,13 17,66 17,85 17,18 25,01 Harvennushakkuu 47,12 47,31 36,76 15,14 14,83 14,49 21,16 21,29 Ensiharvennus 11,31 11,41 Hankintahinnat 55,76 55,63 45,96 28,25 28,83 28 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,04 57,55 16,73 17,63 16,46 23,81 Uudistushakkuu 57,73 58,25 18,6 18,03 26,65 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,59 51,97 15,92 17,04 15,12 23,51 25,27 Uudistushakkuu 53,37 53,34 18,57 18,47 17,13 25,91 26,5 Harvennushakkuu 45,05 44,39 13,77 13,84 12,81 20,39 20,48 Ensiharvennus Hankintahinnat 54,32 53,14 26,24 26,8 26,55 35,6 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,87 47,95 15,08 13,6 22,36 Uudistushakkuu 48,96 49,15 17,45 15,92 23,89 Harvennushakkuu 44,52 41,69 13 11,85 20,76 Ensiharvennus Hankintahinnat 50,36 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,89 59,63 45,64 16,34 17,62 15,55 22,22 23,81 Uudistushakkuu 59,34 60,72 47,41 18,04 19,18 17,35 24,35 25,68 Harvennushakkuu 50,77 51,03 38,46 16,01 16 14,72 21,35 21,34 Ensiharvennus 40,9 38,51 12,13 11,45 11,55 18,92 Hankintahinnat 58,17 58,53 49,5 29,18 29,96 29,08 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Yksi siirto viidenkymmenen kilometrin ajomatkalla aiheuttaa noin kahdensadan euron kustannukset. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Kuusitukin kysyntä on tällä hetkellä erittäin hyvä, mutta korjuukelpoiset kohteet ovat kortilla. Jotta osa leimikosta kannattaa käydä korjaamassa, pitää harvennushakkuuta olla tehtävissä useampi hehtaari. ”Joka kohteella on käytävä tarkistamassa olosuhteet etukäteen. ”Kun työtä tehdään kahdessa vuorossa, niin mieluummin vähintään viisi hehtaaria. Korjuuyrittäjälle tärkeä tieto on sekin, että leimikko ei juuri nyt ole korjattavissa. Itse leimikon korjuukelpoisuus on yleensä arvioitu oikein jo puukauppaa suunniteltaessa, mutta puiden kuljetuskelpoisuuden arviointi tiestön osalta on usein vaikeampaa”, Leinonen toteaa.. Leinonen uskoo, että puiden kuljetus sopivien sääolojen vallitessa terminaaleihin ja välivarastointi esimerkiksi juna-asemille lisääntyy tulevaisuudessa. Korjuupalvelun organisaatiolle kosteat olosuhteet aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä. Jos sadan motin harvennusleimikolla käytetään ajokonetta kahdesti, niin puiden ajosta saatavat eurot kuluvat käytännössä jo pelkkiin lavettikuljetuksiin”, Mikkonen havainnollistaa. Kohteiden ollessa kortilla rima kuitenkin laskee koko ajan. Kun keli siitä lämpeni plussalle, ei kaikille metsäteille pääse edes henkilöautolla”, hän kuvailee. Metsätyö Mannisen Toni Manninen ajoi tukkia metsätien varteen Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun työmaalla Jyväskylän Nyrölässä. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa
"Kuusta istutetaan hirven pelossa kasvupaikoille, jotka sopisivat paremmin männylle", sanoo Metsähallituksen kehittämisasiantuntija Nuutti Kiljunen . Hänen mielestään vähintään juurikäävän lahottamat kuusikot pitäisi pystyä viljelemään lehtipuille. Luken hiljan julkaisemien valtaKohti uusia kömmähdyksiä Muutama vuosikymmen sitten ojitettiin turhan karuja soita, nyt istutetaan liikaa kuusta. Metsähallituksen Kiljunen lisäisi sekä koivun että hybridihaavan viljelyä, jos metsänomistajien ei tarvitsisi pelätä hirvituhoja. inventoinnin tulosten mukaan taimikonhoito on myöhässä 795 000 hehtaarilla, ensiharvennus lähes miljoonalla hehtaarilla. Virheitä ei pysty metsänhoidossa täysin välttämään. Tapion Metsänhoidon suositusten mukaan männyn taimikonharvennus suositellaan tehtävän, kun puuston keskipituus on viidestä seitsemään metriä. Samaa mieltä on Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Leena Finér . "Kuusen tuotto on kuivalla kankaalla pieni mäntyyn verrattuna. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Eljas Heikkisen mukaan tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Monipuolisemman puulajivalikoiman avulla pystyttäisiin paremmin hallitsemaan sekä puusta tehtäviin tuotteisiin että metsien terveyteen liittyviä riskejä", hän sanoo. Pohjois-Pohjanmaata koskevassa laskelmassa kuusikolla nettotulojen nykyarvo oli yhden prosentin korolla nolla euroa hehtaarilta, kun se männiköllä oli 5 000 euroa hehtaarilta", hän sanoo. Kyllä, sanovat metsänhoidon asiantuntijat. Se, että taimikonharvennusta venyte. Monella mieleen nousee ensimmäisenä kuusen kasvattaminen liian karuilla kasvupaikoilla. Koivu kunniaan Ongelmana ei UPM:n metsänhoitopäällikön Jyri Schildtin mukaan ole pelkästään kuusen istuttaminen liian karuille kasvupaikoille, vaan myös se, että kuusta istutetaan liian paljon. "Koivua ja muita lehtipuita tulisi suosia enemmän." Kuusta istutetaan hirvituhojen pelossa männyn kasvupaikoille. ”Luvut ovat hurjia. ”Taimikonhoidon rästit näkyvät puuston kiertoajan loppuun saakka sekä puulajisuhteissa että metsän tuotoksessa. "Nyt istutettavat puusukupolvet ovat päätehakkuuiässä vuosikymmenten päästä. Mitä rehevämmästä kasvupaikasta on kyse, sitä enemmän metsänuudistamisen satsaukset valuvat hukkaan.” Metsähallituksen Kiljunen oudoksuu männyn taimikonharvennuksen korkeaa takarajaa. Katse taimikoihin Kansantaloudellisesti merkittävin metsänhoidon tämän hetken kömmähdyksistä on Metsäkeskuksen Heikkisen mukaan taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästit. Rästit pienentävät tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia ja aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien eurojen tappiot”, Heikkinen sanoo. Samaa sanoo UPM:n Schildt. Sekametsät ovat vahvimpia tuhonaiheuttajia vastaan", hän sanoo. "Koivua ja muita lehtipuita tulisi suosia enemmän. Tapahtuuko metsissämme kömmähdyksiä tälläkin hetkellä. 14 23.11.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG M etsänhoidon historiaan mahtuu lukuisia kömmähdyksiä: mäntyä on viljelty liian reheville kasvupaikoille, turhan karuja soita on ojitettu ja siemenviljelmiä on jätetty perustamatta. Sa m i Ka rp pi ne n kunnan metsien 12. Etelä-Suomessa kuusi kattaa Schildtin mukaan 80 prosenttia istutusmääristä. Entä jos mänty ja koivu ovat silloin kuusta kysytympiä. ”Männyn tyvitukin laatu määräytyy kuuden metrin valtapituuteen mennessä
Sa m i Ka rp pi ne n Sa m i Ka rp pi ne n Sa m i Ka rp pi ne n Sa m i Ka rp pi ne n Metsänviljelyyn ei ole kaikkialla tarjolla siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. Liian voimakas maanmuokkaus vaikeuttaa myös taimikonhoitotöiden tekoa.” Juurikäävän torjuntaan Finér toivoisi lisäpanostuksia. "Se hankaloittaa metsänhoidon osaamisen jalkautumista. Liian suurina pidetyillä avohakkuualoilla kasvaa nyt hyväpuustoista metsää. Tekevälle sattuu Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästit pienentävät tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Nykymetsänhoidon kömmähdykset, TOP 3 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus 1. Turhat kunnostusojitukset ja liian voimakas maanmuokkaus 2. UPM:n Schildt pohtii, nähdäänkö hiljalleen suosiotaan kasvattava eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus tulevaisuudessa metsänhoidon kömmähdyksenä. Metsäkeskuksen Heikkinen nostaa yhdeksi kömmähdykseksi metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelman hitaan toteuttamisen. Yksipuolinen puulajivalikoima 3. Torjunnasta tulisi hänen mukaansa huolehtia myös turvemailla ja varsinkin sellaisilla paikoilla, jonne juurikääpä ei ole vielä levinnyt. "Ajateltiin, että kaikki maat kasvavat, kunhan liika vesi saadaan pois ja ravinnetalous lannoittamalla kuntoon. Hänen mielestään turvemaita kunnostusojitetaan turhaan ja maanmuokkauksessa käytetään liian voimakkaita menetelmiä. Viivyttely taimikonhoidossa Jyri Schildt UPM 1. Taimikonhoidon rästit 3. Puutteet juurikäävän torjunnassa Er kk i O ks an en / Lu ke Su om en m et sä ke sk us Au vo Sa pa tt in en UP M tään siitä, vaikeuttaa vain työn toteutusta”, hän sanoo. Taimikonhoidon rästit Juurikäävän torjunta on tärkeää myös siellä, minne lahottajasieni ei ole vielä levinnyt. Näin kävi hänen mukaansa Osaran aukeiden kanssa. Sekametsät kestävät tuhonaiheuttajia paremmin kuin yhden puulajin metsät.. Näin kävi esimerkiksi 1960ja 1970-luvuilla, kun karuja rämeitä ryhdyttiin ojittamaan metsätalouskäyttöön. Nykyään haasteena on hänen mukaansa metsänomistajakunnan hajanaisuus. Viive siemenviljelysten perustamisessa Nuutti Kiljunen Metsähallitus 1. Vesistökuormitus kuriin Luken Finér on huolissaan metsämaahan liittyvistä kömmähdyksistä. Metsien kasvua on yritetty lisätä, mutta väärin menetelmin. Menetelmä osoittautui kuitenkin taloudellisesti kannattamattomaksi", sanoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt . Voi kuitenkin käydä niin, että metsän seuraava omistaja ihmettelee, miksi edellinen omistaja on toiminut näin.” LIINA KJELLBERG KÖMMÄHDYKSET kuuluvat metsänhoitoon, sanovat metsänhoidon asiantuntijat. Koivun vähäinen viljelymäärä 3. Metsähallituksen kehittämisasiantuntijan Nuutti Kiljusen mukaan kömmähdysten mahdollisuus on nykyään pienempi, sillä tieto on vuosien aikana karttunut. Koivun vähäinen viljelymäärä 3. Kuusen kasvatus liian karuilla mailla 2. Metsänomistajat eivät välttämättä tunne metsäomaisuuttaan ja metsänhoidon periaatteita." Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Leena Finér muistuttaa, että alun perin kömmähdyksenä pidetty saattaa osoittautua joksikin aivan muuksi. Se lisää vesistökuormitusta. 15 METSÄSTÄ / 23.11.2017 Leena Finér Luonnonvarakeskus 1. Loputkin siemenviljelykset tulisi hänen mukaansa kiireesti perustaa, jotta metsänviljelyssä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän jalostettua siementä. ”En tuomitse jatkuvaa kasvatusta tai sano, että siinä tehtäisiin enemmän mokia kuin tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessakaan. Kuusen kasvatus liian karuilla mailla 2. ”Mitä enemmän maanpintaa rikotaan, sitä todennäköisempää on, että ravinteita huuhtoutuu. Niiden taustalla on usein puutteellinen tietämys. Kuusen kasvattaminen liian karuilla mailla 2
Työtila on kävelymatkan päässä vanhassa Högforsin tehdaskiinteistöstä. Siitä on tullut tärkeä kiintopiste, jossa metsästäjä, kalastaja ja keräilijä voi toteuttaa itseään. tain tuotteita myymässä ja markkinoimassa. Alitajunta kyllä työskentelee vääjäämättä, halusit tai et”, tuumaa Järvi. Kaukomaiden markkinat kutkuttavat mieltä. ”Karkkilan seutu tuli tutuksi jo aiemmin perhokalastusharrastuksen kautta. Jaurujoen varressa he näkivät merkkejä reilun neljän vuosikymmenen takaisesta laajasta myrskytuhosta, jossa puita kaatui puistossakin kosolti. Tämän vuo. ”Joskus on hedelmällistä viettää tovi luovasti jouten." Ruokokynän jälki on yhtä aikaa vahva ja hivelevän tarkka. Järvi on kulkenut omaa tietään sisustusarkkitehdin ja kalustesuunnittelijan maailmasta vapaaksi taiteilijaksi. Nykyinen elämänmuoto teollisessa maailmassa on ajallisesti vain joitakin prosentteja, jos sitäkään, ihmiskunnan historiasta.” Vuodesta 1988 alkaen Savukosken mökki on kuulunut Teemu Järven kesään. Kohta on näkyvillä tutun eläimen hahmo, jonka liike on vangittu valkoiselle paperille. 16 23.11.2017 / METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat R anteen ote on rento, kun täsmällinen liike kuljettaa ruokokynää valkealla paperilla. Välillä kynä sukeltaa mustepulloon ja jatkaa sitten tankattuna viivan piirtämistä. Pitkäjänteinen työ taiteen parissa on tuomassa tuloksia. Sieltä hän ammentaa tärkeitä asioita taiteeseensa. Karjaanjoki on hoitotoimien myötä eteläisen Suomen parhaita harjus ja taimenpaikkoja”, Järvi kehuu. Helsinki, Karkkila, Savukoski 44-vuotias Teemu Järvi on jättänyt Helsingin osittain taakseen ja keskittyy nykyisin työhönsä jykevähirsisessä kodissaan Karkkilassa. Helsingissä on yhä käytävä viikoitRennosti Teemu Järven kädenjälki on helppo tunnistaa. Tulevaisuudessa Järvi toivoo saavansa enemmän aikaa varsinaiselle piirtämiselle. ”Joskus on hedelmällistä viettää tovi luovasti jouten kalalla tai metsällä. Hän tunnistaa itsessään ikiaikaisen perimän. Taiteilija Teemu Järvi tunnetaan eläinkuvistaan ja omaperäisestä käsialastaan. Tuotteita laidasta laitaan Teemu Järven Illustrations-tuotteiden kirjoon kuuluu muun muassa numeroitua taidegrafiikkaa painettuina pigmenttivedoksina paperille tai koivuviilulle. Taiteelliseen työhön keskittyminen on nyt paremmin mahdollista Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän kolmevuotisen taiteilija-apurahan turvin. Pitkäjänteinen työ taiteen parissa on tuomassa odotettuja tuloksia. Kynäaihiot Järvi kerää kalamatkoillaan reheviltä järviltä tai merenrannoilta. Hän on myös tuotteistanut piirroksiaan julisteiksi, postikorteiksi, kalentereiksi ja erilaisiksi käyttöesineiksi. ”Menestyäkseen tällä elonkehällä ihminen on kautta aikojen ollut saalistaja ja keräilijä. Ruokokynän jälki piirtyy vahvana kontrastinaan herkkä ja hauras viiksikarvan viivan terävyys. Kansankielessä kaislana tunnettu järviruoko sopii taitelijan välineeksi loistavasti. Järvi on avannut menestyksellä töilleen markkinoita Euroopassa: Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Hollannissa. Kuluvan marraskuun messumatka Japaniin ja Koreaan pitää taiteilijan kiireisenä. ruokokynällä den lomaohjelmaan kuului kalareissu Norjan Finnmarkiin ja naisystävän kanssa vaellus Urho kekkosen kansallispuistossa. Viime vuosina Järvi on työskennellyt useita viikkojen jaksoja myös Kemijoen rantatörmällä. Esimerkiksi kudottu keittiöpyyhe on valmistettu yhteistyönä Lapuan Kankureiden kanssa. Hänen piirrostekniikkansa perustuu vanhalle aasialaiselle tussiperinteelle. Parin solmuvälin mittainen pätkä veistetään päästä viistoksi, ja työväline on valmis
Eläinkuvasto on Teemu Järven tunnetuin aihepiiri.. 17 METSÄSTÄ / 23.11.2017 Taiteilija Teemu Järven katse suuntaa kohti Japania ja Koreaa
Pitäisi melkein luopua palkkatöistä, että ehtisi tehdä metsätöitä." Ulkoilmaihmiseksi ja intohimoiseksi metsäharrastajaksi tunnustautuva Hannele Airola vaikuttaa kuitenkin ymmärtävänsä poikansa valintaa. Omat 50 hehtaariaan Airola hankki muutama vuosi sitten, kun sopivia tiloja tuli myyntiin juuri vanhempiensa omistamien metsäpalstojen rajalta. Sosiaalinen ja aktiivinen nuorimies kyllästyisi kuoliaaksi ohjaamossa, missä ei voi työskennellä ja jutella toisten kanssa. On kuusentaimia odottava kuuden hehtaarin päätehakkuuaukko, harvennusta odottavia kuusikkoja ja koivikkoja, viime talvena harvennettu männikkö, ja reippaasti kasvamaan lähteneitä kuusenja koivuntaimikoita. Pidän metsätöistä, ja olen niitä tilalla tehnyt talvisin 30 vuoden ajan. Aika ei vaan millään riitä kaikkeen. Airolan metsissä kirjanpainaja on ollut tähän mennessä vain satunnainen vieras. Naapurikaupunki Orimattilassa tuholaiset ovat isompi ongelma, joten Airolat tarkkailevat tilannetta tiiviisti.. 18 23.11.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kärkölä ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Y ksi on varmaa: Matti Airolasta ei koskaan olisi metsäkoneenkuljettajaksi. Kun sukupolvenvaihdos tulee ja tilan maat siirtyvät nimiini, niin vierekkäiset palstat helpottavat metsänhoitoa ja puukaupan tekoa." Oli Airolalla myös pienen pieni taka-ajatus: kun omat palstat ovat lähellä Verenperintönä metsä Tuore metsänomistaja Matti Airola mielii metsätöihin, mutta aika ei tahdo riittää. Lisäksi aikaa pitäisi suoda avopuoliso Jasminillekin . Matin metsässä on viime vuonna ja nyt keväällä istutettuja koivuntaimia, niin sylettää, jos Yli-Airolan tilan ylpeys on tulevan isännän Matti Airolan kanssa samanikäinen, 26-vuotias koivikko. Kolmatta ei siellä sovi olemaan", Matti Airola puolustautuu. Viime aikoina hänen niskaansa on pakkautunut myös tiekuntien hallintohommia. Istutan, raivaan, teen pientä hankintahakkuuta ja tilalle energiapuuhakkuuta", Hannele Airola kertoo. "Äidillä ja isällä ovat omat metodinsa metsätöissä. "Matti haluaa toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana. "Oman ajan hallinta on aika tiukkaa. Toki Airola on myös tuore metsänomistaja ja tulevaisuudessa siementuotantoon erikoistuneen kotitilansa Yli-Airolan kymmenes isäntä. Äiti Hannele Airola on huolella hoitanut myös kuvioon kuuluvaa puolihehtaarista visakoivikkoa. kotitilan metsiä, töihin saa helpommin samassa pihapiirissä asuvien vanhempien apua. " Hirville kyytiä Matti Airolan metsiin mahtuu monenlaisia kuvioita. Tämä näkyy myös Airolan ammatinvalinnassa: 26-vuotias kärköläläinen on kouluttautunut radiotoimittajaksi, ja nyt hän työskentelee maatalousaineiden yleis opettajana Mäntsälässä. "Yhteinen raja oli iso intressi. Keväisin ja syksyisin Airola osallistuu myös kotitilan peltotöihin, omien puheidensa mukaan "sataprosenttisesti". Äiti erityisesti on ollut korvaamaton apu pojalleen. "Matti on ulkoistanut aika paljon tilan töitä meille. "Nyt kun ei ole pakkasia, niin teen vielä hirvien torjuntaa Tricolla. Heinäyksestä, istutuksesta ja raivauksesta ovat tähän mennessä vastanneet lähinnä äiti-Hannele ja isä-Tapio. Näin on myös tapahtunut. Satsaus vaikuttamiseen Tokihan nuorempi Airola osaa tehdä metsätöitä: puunkaato, raivaussahan käyttö, istutus ja heinäys sujuvat. Airola on nimittäin paitsi opettaja ja vapaa-aikoinaan Alkon myyjä, myös päijäthämäläisen kotipaikkakuntansa valtuutettu sekä seurakunnan luottamusmies
HYVÄÄ MAALIN JA PUUN YHTEISKÄYTTÖÄ on esimerkiksi se, että talon ulkoverhoukseen käytetyn laudan syrjät ja ulkopinta on maalattu, mutta laudan tuuletusraon puoleinen lape on maalaamaton. Sadepisarat putoavat pystysuoraan vain satukirjoissa. PALSTALLA YLEINEN MIELIPIDE KANNATTAA lähes yksimielisesti sitä, että puuta käytettäisiin sisustamiseen ja rakentamiseen aiempaa enemmän. "Meillä on iso hirvikanta tällä alueella. Betoniportaiden takaa löytyi paha lahovaurio. Maalilla voidaan hidastaa kosteuden imeytymistä puuhun. Käytännön kokemus on, että mitä enemmän puurakennuksessa on kulmia, taitekohtia, parvekkeita, kattoikkunoita ja ties mitä erkkereitä, sitä vaikeampaa on kosteuden hallinta. "Sen mukaan kuin lompakko kestää. Pystylaudoituksen tulisi päätyä terävään tippanokkaan, josta pisarat putoavat maahan. Hyvin harkittu puun käyttö on se, mihin kannattaa pyrkiä, ei mahdollisimman suuri puun käyttö. Ihme on, jos koko puurakentaminen ei saisi kolhuja tästä tyrimisestä. "Muutamia yksilöitä on ollut, eikä se kirjanpainajaongelma täällä Kärkölässä ole niin paha. Se on aina jollain lailla varma sijoitus." Toisaalta metsä on myös osa Airolan verenperintöä. "Kyllä se on ollut minulle itseisarvo, että olen joskus metsänomistaja. Kuinka se kokonaisuudessaan on sujunut. Tällä kuopalla syvyyttä on hieman toista metriä. Jos lauta kastuu maalipinnan rikkoutumisen tai muun syyn vuoksi, kosteus haihtuu tuuletusraon kautta aiheuttamatta ongelmia. Kun ilma on kuivaa, puu luovuttaa kosteuden takaisin ilmaan. Mitä enemmän puuhun yhdistetään muita materiaaleja kuten terästä, betonia, kiveä ja kuparipeltiä, sitä enemmän on odotettavissa puun vioittumisena näkyviä ongelmia. Puuta pitäisi kuitenkin käyttää vain sellaisissa kohteissa ja sellaisin tavoin, ettei se lahoa tai homehdu. Pitkäikäinen puuta paljon sisältävä rakennus tai rakennelma on erinomainen hiilen varastopaikka. "Ajattelen metsää taloudelliselta kannalta: metsä on yksi viimeisiä rahavarastoja. Puu koetaan materiaalina miellyttäväksi, ja pitkäaikaisessa käytössä korostuvat ilmastohyödyt, koska puolet puun massasta on ilmasta otettua hiilidioksidia. Yksi päätehakkuukuusikko piti maannouseman takia istuttaa koivulle, ja kirjanpainaja ei ole vielä päässyt pesiytymään. Yksi puuaineen perusominaisuus on, että se imee kosteasta ilmasta vettä. Asian toinen puoli on, että maali hidastaa myös kosteuden poistumista puusta. Sen sijaan naapurissa Orimattilassa on huono tilanne, ja pelkään, että kirjanpainajat leviävät tänne." Taloutta ja verenperintöä Airola on lyhyehkön metsänomistajauransa aikana ehtinyt jo allekirjoittaa kaksi puukauppasopimusta, joista toisen lähellä sijaitsevan Koskisen Oy:n Koskitukin kanssa. Jopa oma häämatkakin kuulemma alkoi aikoinaan hirvijahdilla. "Heille meni koivun erikoistyviä, se oli oikein hyvä kauppa. Muutenkin Airola on päässyt tuholaisten suhteen melko vähällä. Arkkitehti saa toki olla romantikko, mutta rakennuksen käyttäjä toivoo, että romantiikkaan yhdistyisi myös vahva kosteusfysiikan osaaminen. "Metsä on yksi viimeisiä rahavarastoja." Se on aina kokonaisvaltainen harkinta." Kolme vuotta ja 50 hehtaaria on nyt metsänomistajuutta takana. Vuosi sitten keväällä istutetut kuusentaimet ovat Hannele Airolan heinääminä lähteneet virkeään kasvuun Viime syksynä istutettu koivikko sai kesällä heinät kiusakseen. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ULKOVERHOUKSEN LAIMINLYÖNTEJÄ löytyy paljon. Varmempi rakenne olisi, että rakennelmassa on kunnollinen katto, mutta hirret jätetään käsittelemättä ainakin sellaisella aineella, joka muodostaa kosteussulun. Oikeassa maailmassa on tuulen vuoksi syntyneitä vinosateita ja pyörteisyyden vaikutuksia, jolloin vesi liikkuu jopa alhaalta ylöspäin. Huonoa maalin ja puun yhteiskäyttöä on esimerkiksi se, että pyöreistä hirsistä tehdyn grillikatoksen hirret on kauttaaltaan maalattu mahdollisimman vedenpitäviksi mukaan lukien hirsien päät. Taimet maistuivat myös rusakoille ja peuroille.. Kun hirsi kuitenkin kostuu jotakin kautta, vesi ei pääse haihtumaan mistään suunnasta ja lahoutumisen edellytykset ovat valmiit. 19 METSÄSTÄ / 23.11.2017 ne syödään", Hannele Airola sanoo. Jos puurakentaminen saa vääränlaisen käytön takia huonon maineen, sen parantaminen vie aikaa ja rahaa. Hiidenkirnuja ei joka metsästä löydy. Puu imee kosteasta ilmasta vettä Eri materiaalien yhdistäminen on taitolaji. Puurakenteet on suunniteltava siten, että valuva vesi poistuu vahinkoa aiheuttamatta. Selvää on, että kuiva puu kannattaa pitää rakentamisen aikana kuivana. Jos tippanokkaa ei ole, ulkopintaa pitkin valuva vesi imeytyy laudan pään kautta, ellei leikkausta ole katkaisusahauksen jälkeen käsitelty poikkeuksellisen huolellisesti. Tässä asiassa on lipsuttu Helsingin Wood City -rakentamisessa. "K3 eli kiitettävä kolme", Airola vastaa kelpo opettajan tavoin. Hirvien torjuntaa äiti-Airola harrastaa myös pyssyn kanssa: hän on vuosikymmenet metsästänyt hirviä. Kun olen tiennyt, että saan kototilan jossain vaiheessa haltuuni, niin on luonnollista, että haluan ostaa lisää maata ympärilleni." Joko olet lähdössä hankkimaan uutta metsää. Mutta ihan tarjouskilpailutuksen mukaisesti myydään puut." Viiden kilometrin päässä sijaitseva, tuhat henkeä työllistävä Koskitukki onkin yksi syy siihen, että metsänomistajuus kiinnostaa nuorta Airolaa. Minä en onneksi vielä ole joutunut hirvituhoista kärsimään, mutta vanhemmilla hirvituhoja on ollut", Matti Airola kertoo. Totta kai, jos rajalta tulee myyntiin, ja jos se palvelee jo olemassa olevaa metsäaluetta helpottamalla kulkemista, niin sitten
Afrikan maiden piirissä on liittymishaluja, mutta edellytysten täyttyminen teettää lainsäädäntötyötä. Historiallisesti maasta on viety raakapuuta, mutta nyt halutaan kehittää omaa jalostusta. ”Kymmenen vuoden tähtäimellä on tärkeää parantaa kuljetusyhteyksiä ja sitä kautta puun hintaa.” Kongon metsissä on paitsi kotimaisia puunkorjuuyrityksiä, myös toimijoita Kiinasta, Ranskasta, Malesiasta ja Italiasta, ja yrityksillä on nyt mahdollisuus kaksoissertifiointiin. Eurooppalaislähtöinen PEFC tuli myöhemmin, ja sitä kehitettiin varsinkin pienmetsänomistusvaltaiseen metsätalouteen. ”Ihmisistä suurin osa elää luontaistaloudessa, ja he etsivät Afrikka tähyää PEFC:hen Pienmetsänomistukseen suunniteltu sertifiointi laajentunut syntyseudultaan Euroopasta myös trooppisille alueille. Päiväntasaajalla sijaitseva maan ja Suomen välillä on yllättäviä samankaltaisuuksia. Tilaisuudessa puhunut Kongon tasavallan metsäministeri Rosalie Matondo sanoi maansa metsien suurimman uhan olevan kaskeaminen ja siitä seuraava metsäkato. Pinta-ala on jokseenkin sama ja väkimäärä 4,6 miljoonaa. Matondo sanoi, että parhaillaan kehitetään kevyempiä metsien käytön menetelmiä ja hävitettyjen alueiden uudelleenmetsittäminen on suuri haaste. Yleisimmät metsäsertifikaatit ovat PEFC ja FSC. Sertifioinnin uskotaan tuovan lisäarvoa yksinkertaisesti sitäkin kautta, että ympäristötietoisten maiden markkinat edellyttävät puutavaralta sertifikaattia. 20 23.11.2017 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti TERO PAJUKALLIO, kuva P EFC-sertifioinnissa on mukana 49 maata. Kongon metsäala on 23 miljoonaa hehtaaria, Suomen 26,3 miljoonaa. Metsäministeri Rosalie Matondo uskoo sertifoinnin parantavan investointiedellytyksiä. viljelyskelpoista maata.” Myös polttopuuhakkuut kuluttavat metsiä, sillä puu on yleensä kotitalouksien ainoa energialähde. PEFC:n Juha Uppa sanoo, että molemmille on sija. Sertifiointi on yksi askel tiellä, jolla maasta kehitetään luotettava ja kiinnostava investointikohde. Suomen kokoinen maa Kongojoelta Kongon tasavalta on Afrikan kahdesta Kongosta pienempi, Kongojoen luoteispuolinen valtio. Kongon tasavalta kaipaa investointeja etenkin maatalouteen ja metsäsektorille. ”Maantieteellinen jako ei enää ole kovinkaan selkeä, mutta sertifikaattien työnjako isojen alueiden ja pienmetsänomistajien välillä näyttää vakiintuneen. Metsien käyttö muistuttaa Suomen kaskiaikaa. Myös kaksoissertifiointi yleistyy eli sama metsäalue sertifioidaan molemmilla järjestelmillä.” PEFC:n peruskriteerit ovat samat kaikille maille, mutta jonkin verran on kansallista säätöä. Kongon tasavalta on uusin afrikkalainen PEFC-maa. Uusia maita on tullut etenkin Aasiasta. Lainsäädännön ja kiistattoman metsänomistuksen vaatimukset koskevat sekä Eurooppaa että kehittyvää maailmaa, mikä rajoittaa monien Afrikan maiden liittymismahdollisuuksia. ”Kehittyvien maiden sertifiointitaival lähtee metsien kestävän käytön perusasioista.” Kongo odottaa PEFC-lisää Kansainvälinen PEFC-yleiskokous pidettiin viime viikolla Suomessa. "Ihmisistä suurin osa elää luontaistaloudessa.". FSC oli ensin, ja se oli alun perin tarkoitettu tropiikin oloihin. Kongo kaipaa ulkomaisia investoijia samaan tapaan kuin Suomi metsäteollisuuden alkuaikoina
Tämä on tilanne myös meidän metsätilayhtymämme yhteensä 16 peltohehtaarilla, jotka 1970-luvun puolivälissä metsitettiin männylle. Vain muutama taimi menetettiin korjuuvaurion vuoksi. Pystyyn jätettiin parhaimpia mäntyja koivurunkoja odottamaan taimikon ensiharvennusta, joka siintelee jossakin 15 vuoden päässä. Taimivapaat urat mahdollistivat suunnatut kaadot urastolle, jolloin vältyttiin latvusten alle murskaantuneilta taimilta. Vaikka oksa tai päälle kaatunut runko pyyhkäisi jollakin kaadolla taimen kumoon, ovat ne tässä kehitysvaiheessa – pituus alle puoli metriä – sitkeitä. Viimeksi istutettuja taimia joudutaan vielä muutama vuosi pelastamaan aluskasvillisuuden vallasta – tämä on elinehto täystiheälle taimikolle rehevällä kasvupaikalla. 21 METSÄSTÄ / 23.11.2017 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat P elloillle 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla istutetut männyntaimet ovat kasvaneet pääosin huonolaatuisiksi räkämänniköiksi. Kaikkea suojuspuusta ei tällä savottakierroksella vielä poistettu kokonaan. Reilun puolentoista hehtaarin kokeilun perusteella olisi, kun päällä on riittävästi suojuspuustoa. Metsästä löytyy runkojen tyvilenkoutta, monivääryyttä, paksuja lahoja poikaoksia. Ajourat vapaina taimista Monitoimikonetta ei korjuuseen kannattanut päästää, kun suojuspuuston harvennus tuli tänä syksynä ajankohtaiseksi. Viimeisimmät vuosikasvaimet ovat reilusti yli puolimetrisiä, ja latvat tavoittelevat yli kolmen metrin pituutta. 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€!. Olisiko kuusen istutus näillä hallanaroilla pelloilla toiminut paremmin. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. Voimaperäisesti viljelty peltomaa on laatumännikölle liian rehevä kasvupaikka. Jo istutusvaiheessa oli tiedossa, että männikköä joudutaan lähivuosina harventamaan. Suurempi on istutettu 2007 ja pienempi 2015. metsalehti.fi TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. Moottorisahatyönäkään ei savotassa ei ollut tavoitteena tehdä mahdollisimman paljon motteja päivässä, vaan huolellista ja Tarkan paikan savotta Suojuspuut korjattiin pois taimikkoa varjostamasta. Katso video! www. mahdollisimman tarkkaa työtä taimivahinkoja välttäen. Suojuspuusavotassa vapautettiin kasvutilaa kahdenkokoiselle taimistolle . Kun kuvion loppualankin istutusmännyt olivat valtaosaltaan huonolaatuisia, myös tämä alue istutettiin kuusentaimilla keväällä 2015, kuitenkin ilman maanmuokkausta. Kymmenen vuotta sitten istutetut kuuset ovat viimeinkin äityneet kovaan kasvuun. Päällä kasvanut suojuspuustomännikkö on taannut sen, että keväthallat eivät ole verottaneet taimien kasvua, kuten on käynyt avohakkuualojen taimille. Niinpä olimme ottaneet ajourien tarpeen huomioon jo tuolloin jättämällä ne vapaiksi taimista. Istutimme kuusentaimet puoleen tästä alueesta mätästyksen jälkeen vuonna 2007
22 23.11.2017 / METSÄSTÄ Fakta VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva P uita lahottava ja tappava mesisieni on yltynyt laaja-alaiseksi vitsaukseksi itäisessä Tshekin tasavallassa. "Taimituhoja aiheuttavat peurat, kauriit ja villisiat." Metsä tuottaa vain jos se saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan. Nuori istutettu kuusentaimi kellastuu Itä-Tshekissä, mikä viittaa puun juuristossa tuhoa tekevään mesisieneen. Puulajin vaihto avuksi Mesisieni lahottaa tyvipuuta sekä juuristoa. Svoboda esittelee aitoja, jotka ovat välttämättömiä pienten taimien suojaamiseksi eläintuhoilta. . "Huomiota herättäneitä kuusten mesisienituhoja on ollut saaristossa. Puulahon aiheuttajia mutta myös ruokasieniä. Etelämpänä on myös erilaisia mesisienilajeja kuin Suomessa. Tuoreiden kantopintojen ja puiden juuristojen välityksellä leviävä sieni on lahottanut valtio-omisteisia kuusikoita muun muassa Vitkovin alueella noin 5 000 hehtaarin alalla. Kuusen vaihtaminen toiseen puulajiin ei sekään ole täysin ongelmatonta. Ratkaisuksi sieniongelmaan tshekit ovat ottaneet puulajinvaihdon. . Varttuneilla kuusilla aiheuttavat tyvilahoa ja pihkavuotoja. Mesisieni on metsämaassa luontaisesti esiintyvä sieni. Tuhokierre pahenee, kun kaarnakuoriaiset iskevät mesisienen heikentämiin puihin”, kertoo aluejohtaja Josef Svoboda . ”Kuivuus heikentää kuusia, ja sienituho leviää. "Suomessa mesisieni lahottaa usein samoja kuusia, jotka jo kärsivät pahimmasta kotimaisesta tuhonaiheuttajasta eli juurikääpäsienestä. . Suomessa esiintyy neljä lajia, tunnetuimpana pohjanmesisieni. Hantulan mukaan Keski-Euroopassa mesisienituhojen taustalla voi olla myös se, että luontaisia lehtimetsiä on muutettu istutuskuusikoiksi ja sieni on tarttunut kuusiin lehtipuiden kannoista. Sienen lahovaikutus näkyy ensiksi kellastuvissa neulasissa. Taimi todennäköisesti kuolee. OTSO osaa selvittää metsäsi mahdollisuudet ja tuntee ajanmukaisimmat menetelmät, joilla vihreälle omaisuudellesi asettamasi tavoitteet voidaan toteuttaa. Sienituhon alkusysäykseksi Tshekin metsähallituksen asiantuntijat epäilevät ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta. Mesisieni lahottaa Tshekin kuusikoita Suomessa mesisienet aiheuttavat toistaiseksi vain vähän metsätuhoja. . Siellä on kuivia jaksoja, jolloin mesisieni voi vahingoitta kuivuudesta kärsiviä puita", kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Hantula . Kuusten tilalle nousee esimerkiksi pyökkiä. Sieni lisääntyy, kun puiden kunto on heikentynyt sääolosuhteiden tai esimerkiksi muiden sienituhojen vuoksi. Kellastuttavat nuoria mäntyjä kesken kasvukauden. Kymmenessä vuodessa tuhohakkuita on jouduttu tekemään alueella niin, että kuusen osuus on pudonnut metsissä reilusta 60 prosentista 40 prosenttiin. Juuriyhteyksien kautta sieni leviää myös tuhokuusten tilalle istutetussa taimikossa. Sadanta on ollut Itä-Tshekissä lähes koko 2000-luvun ajan alle keskiarvojen. Me tiedämme, mitä sinun metsäsi tarvitsee: www.otso.fi Tunnistatko metsäsi piilevän potentiaalin?. Jos kesäiset kuivuusjaksot yleistyvät, myös mesisienituhot voivat lisääntyä, vaikka sienilaji ei tällä hetkellä aiheuta kotimaassamme merkittäviä tuhoja. Tshekkiläisten kuusten kuolemaan menee 3–5 vuotta, pieni taimi voi tuhoutua nopeamminkin. ”Taimituhoja aiheuttavat esimerkiksi peurat, kauriit ja villisiat.” Juurikäävän vanavedessä Myös Suomessa on ennakoitu, että kuusen tuhoherkkyys lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. Mesisienelle tyypillistä onkin, että se yleistyy seurannaisvaikutuksena. MESISIENET . Jos puun tyvi on lahonnut onkalomaiseksi, puussa on usein juurikäävän lisäksi mesisieni", Hantula kertoo.
MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija P elkästä akkusahasta puhuminen olisi Pellencin tapauksessa epäreilua. Paino valjaineen noin 9 kg . Metsänomistajalle avautui kuitenkin mahdollisuus saada puukaupparahansa myös euroina eurotilille. Terää on kevennetty aukoin. Jännite 43,62 V . . Puistotöissä sitä viitsii kannella, mutta ei monttumätästetyllä varhaisperkaustyömaalla, vaikka akkuosaa kannattelevat valjaat ovatkin ergonomiset ja laadukkaat. . Akku valjaineen painaa noin yhdeksän kiloa. . Metsäterällä ongelmaksi tulee sahan etupainoisuus. . Ketjunopeus 14,5 m/s . Yläkahvainen saha sopii puunhoitajille. Jännite 43,2-44,4 V . Valmistusmaa Ranska . Metsänhoitotöihin sitä ei silti kannata hankkia. Pellencin Excelion-raivaussaha voidaan varustaa myös metsäterällä. Teho 2kW . Fakta Rottia ja vanhoja miljoonia "Ruotsin kiinnostus Emuun on alkanut kasvaa.". Yläkahvalla varustettu Pellencketjusaha on tarkoitettu puunhoitajille. Ruotsissa mielet ovat kuitenkin alkaneet muuttua ja kiinnostus Emuun on alkanut kasvaa" , Metsälehti kirjoitti optimistisesti ja melkoisen ennenaikaisesti. . . . . Ketjusaha on vain pieni osa monien maisemanhoitotyökalujen järjestelmää, jota voidaan käyttää pitkälle kehitettyjen akkujen kanssa. Terälaite 12 tuumaa/1/4” ketju . Paino terälaitteineen 3,16 kg . "Suomessa ollaan toiveikkaita, vaikka Ruotsi jättäytyy pois Emusta. Terän kiinnitys poik keaa muiden valmistajien ratkaisusta. 6200 rpm . Seuraava suuri rahauudistus tapahtui vuoden 1999 alussa, kun Suomen markka sidottiin Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja markan taival itsenäisenä valuuttana päättyi. . Yläkahvalla varustettu ketjusaha . Piirroksessa (vero)karhu halaa veroilmoituksensa kanssa hikoilevaa metsänomistajaa ja antaa ohjeen: "Ilmoittakaa tulot ja menot vanhoissa markoissa, kannan verot sitten nykymarkoissa." Selvyyden vuoksi käyttöön otettiin nimitykset "vanha markka" ja "uusi markka" ja näille lyhenteet vmk ja umk. Normaaliin tahtiin työskenneltäessä Pellencin isosta akusta riittää virtaa työpäiväksi, todennäköisesti toiseksikin. Tavallisten akkusahojen akut kestävät yhtäjaksoista sahausta enintään kymmenen minuuttia. Saha puunhoitajille Ketjusaha Pellenc Selion C21HD:n moottoriteho on kaksi kilowattia. Siitä riitti virtaa yli kahden tunnin tauottomaan sahaukseen. Se on kevyt ja kätevä. Ehkä voima kanavoituisi paremmin leikkuutehoksi, jos saha varustettaisiin karkeammalla teräketjulla. Akkumeininkiä ammattilaisille Pellenc on laadukas, ammattikäyttöön tehty laite. . Enää ei kympin setelin Paasikiven päästä päässyt taittelemaan rottaa. Raivaussaha . Välillä risut työntyivät aukkoihin ja raivaaminen piti keskeyttää. Ratkaisu ei ole hyvä, koska välillä risut työntyivät läpi aukoista. Pellencin Li-Ion 1500 akussa riittää virtaa helposti työpäiväksi. . . Kierrosnopeus 6200 rpm . . Tuolloin Suomen markka uudistettiin niin, että nimellisarvosta pudotettiin kaksi nollaa – toisin sanoen entisestä satasesta tuli yksi markka. PELLENC LI-ION 1500 -AKKU . . Metsäyhtiöt puolestaan iloitsivat valuuttariskien vähenemisestä, vaikka pahin kilpailija Ruotsi ei vielä ollut valmis luopumaan omasta kruunustaan. Valmistusmaa Ranska . Se on suunnilleen kaksinkertainen viime numerossa esittelemiemme akkusahojen tehoon verrattuna. Akun verollinen hinta on 2 700 euroa. Se voidaan varustaa sirkkeliterällä puuvartisen vesakon sahaamiseen. . Valmistusmaa Ranska . Hinta 1 116 euroa EXCELION 2000 . Ketjusahan lisäksi kokeilimme pihatöihin tarkoitettua Pellenc Excelion 2000 -raivaussahaa. Terän pyörimisnopeus max. Tehokkaasta moottoristaan huolimatta saha ei pärjännyt vähätehoisemmille akkusahoille kiekkosahauskokeessa. Metsälehden pilapiirtäjä irvaili tuoreeltaan uudistukselle. Vielä 70-luvun puolella saattoi moni täsmentää esimerkiksi asuntonsa maksaneen niin ja niin monta "vanhaa miljoonaa", jotta todellinen arvo tuli varmasti kaikille selväksi. Valjaineen se painaa yli yhdeksän kiloa. . Samalla palautettiin käyttöön markan sadasosat eli pennit. Paino 5,4 kg . . Tietokoneohjattu akku purkaa itsensä varastointia varten sopivalle varaustasolle, kun se jää pitkäksi aikaa käyttämättä. Kapasiteetti 35 Ah . . Hinta 2 716 euroa PELLENC SELION C21HD . Pellenc-raivaussahan metsäterää on kevennetty aukoin. 23 METSÄSTÄ / 23.11.2017 EERO SALA JOS MONELLA SUOMALAISELLA oli tammikuun alussa vuonna 1963 vaikeuksia hahmottaa hintoja, syy ei ollut, ainakaan pelkästään, pitkäksi venähtäneiden uudenvuodenjuhlien. Kokeiltavanamme oli malliston järein Pellenc Li-ion 1500 -reppuakku. . . Historiallinen tapahtuma saattoi kuitenkin mennä monelta ohitse, koska markan kolikot ja setelit eivät vielä hävinneet mihinkään ja hinnatkin ilmoitettiin yhä markkoina. Teho 2,8 kW . Terän hitaanko kehänopeus ja sahan keulapainoisuus heikentävät sen sopivuutta metsänraivaukseen. . Terän pyörimisnopeus, enimmillään 6 200 kierrosta minuutissa, ei riitä jouhevaan metsän raivaukseen. Vanhat setelit ja kolikot vedettiin pois käytöstä ennätysmäisen nopeasti, vain kahdessa kuukaudessa. Terää on kannateltava, mikä lisää työn rasittavuutta. Suurimmalle osalle kansalaisista eurot tulivat tutuiksi vasta kolme vuotta myöhemmin, kun käyttöön otettiin uudet eurokolikot ja -setelit. Hinta 1 199 euroa 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Teho 2 kW
Kulukoot kotvanen, ennen kuin Onni saa päättää siirtyäkö lihapullien syöjästä hirvenkaatajaksi. Poikkeus ovat Etelä-Suomen isot kaupungit, joissa uusi metsästäjä on useimmiten 30–39-vuotias mies. Kyseisessä kirjassa niitä syntyy nappia painamalla. Riemu saa epäilemättä rinnan läikehtimään molemmilla. Onnikin tiesi tasan tarkkaan ennen ensimmäistä yhteistä hirvijahtiamme, miten nuo maan mainiot hirvilihapullat ovat kulkeutuneet hänen lautaselleen. Ilmiön selittäminen lapselle on aivan eri asia kuin sen toteuttaminen. Vaikka lähtökohta onkin otollinen metsästäjäksi varttumiselle, se olkoon aikanaan hänen oma valintansa. ”Hirvi ammutaan ja paloitellaan. Ymmärrän. Niiden mukaan suomalaisten poikien polte metsästäjiksi loimuaa yhä väkevänä. Asettakin saa käsitellä aikuisen luvanhaltijan välittömässä valvonnassa kuinka nuori tahansa. Muodostakoon poika aikanaan oman maailmankuvansa. Matemaattisesti se merkitsee noin kahdeksasosaa uusista metsästäjäkortin suorittaneista suomalaisista. 24 23.11.2017 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat T ilastot eivät tunnetusti valehtele. ”Kaupunkilaisten on usein vaikea päästä metsästysseuroihin jäseniksi ennen kuin heille on karttuinut ikää sekä suhteita tai maaomaisuutta”, arvioi Suomen Metsästäjäliittoa liki 40 vuotta johtanut, eläkkeellä oleva eräneuvos Juha K. Niin oli myös tänä syksynä toteutunut Onnin elämän ensimmäinen hirvijahtipäivä. Tunne on aitoa ja vilpitöntä. Moraalinvartijana Erätoimittajan työssä kohtaa lapsia, jotka ovat kaataneet hirven hyvin nuorena, jo alakouluikäisenä. Siirtymätaipaleella autossa yritän kertoa pojalle metsästyksen olevan osa luonnon kiertokulkua, jossa koirallekin käy valitettavavasti joskus huonosti. Suomen laki ei metsästäjän minimi-ikää määritä. Lapsen kanssa metsälle mentäessä hyvät eväät ja kiireettömyys ovat onnistumisen kulmakiviä. Vältän susisadattelua. Silti en ole ikinä ollut innostunut tekemään nuorista hirvenkaatajista lehtijuttua. Hirvipomo arpoo passipaikat. Jos seurana on hiljaisuutta ja tehokkuutta vaativa vanhempi, joka tarjoilee tauolla mustaa kahvia, on lapsen kiinnostus luontoon kuopattu ehkä eliniäksi. Kuusivuotiasta Onnia hymyilytti elämän ensimmäinen hirvijahti, kun erälukemisto ja -eväät oli valittu huolella.. Karkkipussi. Metsästyksessäkin niitä on tarjolla monenmoisena painoksena. Kolmesta lapsestani nuorin, Onni , on pian 7-vuotias esikoululainen. Lihapullat parasta Onneksi suomalainen sielu sammuu nopeammin kuin syttyy. Kairikko . "Mehua, makkaraa, voileipää ja iskän kahvit", Onni listaa. Hän on maaseudun lapsi, jonka isä harrastaa metsästystä. Niin yksinkertaista se on! Salainen ase Metsästäjän aamu alkaa repun pakkaamisella. Kuten moraali. Samalla voi tutustua ääntenpäästelijöihin valokuvien avulla. Se nostattaa tunnetta muutamassa metsästäjässä. Pienestä kaiuttimiesta kuuluu ulinaa. Vuosittain heitä on yli tuhat. Sinappi meinasi unohtua. Pojan kanssa passissa Metsästysharrastus kulkee yhä isiltä pojille. Jahtikodalla kuohahtelee muukin kuin pannukahvi. Onni ei sano mitään. Sitten se syödään”. Isät ovat ymmärrettävästi ylpeitä jälkikasvustaan. Onni ei tosin osaa lukea, mutta metsän ääniä hän ihmettelee innolla. Hän selailee kirjasta suden kuvan ja painaa nappia. Viesti perillä. Eniten uusiksi metsästäjiksi hakeutuu vuodesta toiseen 10–14-vuotiaita, maaseudulla tai pikkukaupungeissa asuvia poikia. Sitten on se sivutaskusta löytyvä suuri salaisuus, jota ei kerrota äidille. Hirvirepun huipentaa passilukemiseksi valittu eläinkirja. Susi on liikkunut alueella ja tappanut pari päivää aiemmin hirvikoiran. Mielestäni hyvin harva lapsi on kykenevä ymmärtämään eläimen tappamisen eettisyyttä. On olemassa muitakin mittareita. Siis sitä tapahtuman taustalla hahmottuvaa kokonaisuutta, jota kutsutaan metsästykseksi. Jahti voi alkaa
Purun ja kuoren osuus liikevaihdosta on 6-8 prosentin luokkaa ja loppu kertyy selluhakkeesta. Molempien jakeiden hinnat ovat rapautuneet, eikä tästä huolimatta sahoille kertyneistä kasoista ole päästy eroon. Runsain perhonen on kuitenkin useimpina vuosina kangasperhonen tai nykyiseltä nimeltään vihernopsasiipi. Tuulivoimatuki ei enää pahentaisi sähköjärjestelmän epätasapainoa ja fossiilisia polttoaineita korvaavan puupohjaisen energian tuotanto saataisin kasvuun. Tesmaja lanttuperhonen vain sattuvat viihtymään samanlaisilla paikoilla kuin perhosten laskijatkin, avoimilla niityillä ja pientareilla. Metsähakkeelle maksettava muuttuva sähköntuotannon tuki asettaa sekä kotimaisen että tuontihakkeen voimalaitosten polttojärjestyksessä purun ja kuoren edelle. Ketun tiedetään joskus Ilveskö asialla. Tuella ei ole lisätty metsähakkeen käyttöä ja sillä aiheutetaan suurta vahinkoa suomalaiselle vientiteollisuudelle ja hakkeen toimitusketjuun investoineille urakoitsijoille. Suomen runsain päiväperhonen Vihernopsasiipi on laskeutunut kylmänkukalle ja paljastanut siipiensä hohtavan vihreän alapinnan. Kun aamulla menin jatkamaan työtä, mullasta löytyi puolikas jänis. Näennäisesti ongelma ei ole suuri, sillä sahojen kassavirta kertyy 80-prosenttisesti sahatavarasta. Puunkorjuun tehokkuuden kannalta olisi ollut taloudellisesti järkevämpää, että eri puunostajat olisivat käyttäneet samaa urakoitsijaa lähekkäisillä työmailla. Järjestelmä voi olla tehokas, mutta se ei toimi. KAI MERIVUORI Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja. Markkinalla on puupolttoaineista raju ylitarjonta. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Naapureiden on helppo keskittää korjuut samalle urakoitsijalle, jolloin minimoitaisiin isojen koneiden kalliit siirrot. Toisesta kuvasta näkyy osin mullan sekaan kaivettu jäniksenpuolikas ja toisesta kuvasta jäljellä oleva takaosa. Paikka on Salon Angelniemessä. Elinympäristöjensä suhteen vihernopsasiipi on siis vaatimaton, eivätkä toukan ravintokasvivaatimukset ole sen suuremmat: metsissä ravintokasvina on useimmiten mustikka ja vadelma, soilla juolukka, niityillä myös hiirenvirna ja metsäapila, mutta useat muutkin kasvit kelpaavat toukalle. Sekä kettu että ilves saattavat kätkeä saaliin jäännökset syöntihetkien välillä. KATJA HOLMALA Luonnonvarakeskus Sahateollisuuden sivutuoteongelmat ovat osittautuneet sitkeiksi. Tukijärjestelmää on kutsuttu EU:n tehokkaimmaksi. Kaikki olivat pieniä kuvioita isoille koneille. Yöllä kasvimaahan oli haudattu puolikas jänis. Sentään yhden ostajan osalta myyjinä oli kaksi naapuria. Aina maassa ollessaan vihernopsasiipi pitää siipensä pystyssä ja kääntää vielä kyljen päin aurinkoa lämpöä keräämään. Tuulettomina päivinä tarvittavaa säätövoimaa on haettu tuontisähköstä ja vesivoimasta, jonka lisäämismahdollisuudet ovat rajatut. Tällä hetkellä ilveskanta Varsinais-Suomessa näyttäisi hieman tasaantuneen aikaisempien vuosien huippuun verrattuna. On oletettavaa, että myös kilpailutuksen seurauksena tuulivoiman kapasiteettia rakennetaan lisää. Siksi on todennäköistä, että ilveksiä tavataan ajoittain myös lähellä asutusta tällä tiheään asutulla seudulla. Kuvan perusteella ei pysty varmasti päättelemään, onko kyseessä rusakko vai metsäjänis. CHP:llä saattaa olla rajatusti mahdollisuuksia pärjätä suurten kaupunkin kaukolämpövoimalaitoksen uusinnan yhteydessä, mikä olisi liikahdus järkevään suuntaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ Kerronpa esimerkin tältä syksyltä: Lemin Kesäniemessä kilometrin säteellä Stora Enso teki avohakkuita, Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistys harvennushakkuita ja UPM avohakkuita. Energiatuet samalle viivalle LUKIJALTA. Toinen vaihtoehto olisi, että pystykaupasta siirryttäisiin tienvarsikauppaan, jossa metsänomistaja ostaa korjuupalvelun suoraan yrittäjältä. Metsähakkeen käyttö ei kuitenkaan kasva lähellekään energiantuotannolle tai metsänhoidolle asetettuja tavoitetta. Puupohjaisen energian markkinanäkymät ovat heikot ja polttoaineiden – sekä metsähakkeen, purun, että kuoren – tarjonta kasvaa sahaja selluteollisuuden tuotannon kasvun myötä. Kolmen eri urakoitsijan metsäja ajokoneita siirreltiin kuin norsuja. Lapissa lentoaika yltää heinäkuun alkuun. Purun ja kuoren menekkiä ei ole saatu kasvuun. Lyhyellä tähtäimellä sahojen tilanne korjaantuisi saattamalla puru, kuori ja metsähake saman tuen piiriin tai poistamalla hakkeelta tuki. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa. Tuki ohjattaisiin energiatuotantoyksikölle, joka koostuu sekä tuulivoimaloista että taajamien tai teollisuuden yhteyteen rakennettavasta uusiutuvia puupolttoaineita käyttävästä CHP-tuotannosta. Lienee ilveksen hautaama. Tuulivoiman (tai aurinko-) kapasiteetin kasvattamisen tukemisen edellytykseksi voitaisiin asettaa vastaavan uusiutuvaan polttoaineeseen perustuvan säätövoimakapasiteetin rakentaminen. Uusiutuvan energian osaoptimointiin perustuvat tukipoliittiset ratkaisut ovat pudottaneet sähkön hinnan, mikä puolestaan on johtanut siihen, että suurten kaupunkien yhteydessä toimivia CHP-laitoksia ei elinkaaren lopussa kannata korvata tehokkaaksi todetulla CHP-ratkaisulla, vaan keskittyä vain lämmön tuotantoon. Seudulla on vankka ilveskanta. Tämä olisi edellyttänyt, että urakoitsijat eivät olisi olleet yhtiöiden/ yhdistyksen korvamerkitsemiä, vaan käytössä olisi ollut urakoitsijoiden pooli, josta metsäyhtiöt olisivat varanneet resursseja. Kangasperhonen on nimensä mukaisesti metsälaji, joka lentelee toukokuulla ja vielä kesäkuun alkupuolellakin erilaisilla metsän aukioilla, hakkuuaukoilla, kallioilla, metsäautoteillä, metsänreunoissa ja soilla – mutta myös kuivahkoilla niityillä ja pientareilla, missä sillä on parempi mahdollisuus tavata perhoslaskijoitakin. Nimistä vanhempi kertoo sen elinpaikat, tuoreempi sukulaissuhteet ja parhaan tuntomerkin: siipien alapinta on hohtavan vihreä. 25 PILKKEITÄ / 23.11.2017 LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS PERHOSLASKENTOJEN MUKAAN runsain päiväperhosemme on vuodesta riippuen ollut tesmaperhonen tai lanttuperhonen – mutta Suomen runsain päiväperhonen kumpikaan ei varmasti ole. Onko ilvesten määrä kasvussa, kun ne tulevat näin lähelle taloja. kuljettavan suurikokoista saalistaan osina. Uusiutuvan energian tukijärjestelmää tulisi kehittää siten, että tukipolitiikan vaikutus koko energiamarkkinaan huomioitaisiin nykyistä paremmin. IRMA WELLING Saimaan Metsänomistajien pj Koneita siirrellään kuin norsuja Muokkasin viikonloppuna kasvimaata keittiön ikkunan alla. Uusin toimenpide-esitys on teknologiavapaa kilpailutus, jonka avulla pyritään löytämään edullisin tapa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa Suomessa kahden terawattitunnin verran. Tuulienergian tuotantoa tuetaan, kun tuulee tai aurinko paistaa, oli energialle sitten juuri sillä hetkellä kysyntää tai ei. Menekkiongelmat kuitenkin heikentävät sahojen tulosta jopa kaksi prosenttiyksikköä. Varsinais-Suomessa Salon lähialueilla on otolliset olosuhteet ilveksille, erityisesti saaliseläinten runsauden osalta. Markkina supistuu. Ilvekselle on tyypillistä, että se aloittaa jäniksen syömisen päästä, joten päättömän jäniksen löytäjä on suurella todennäköisyydellä todistanut juuri ilveksen onnistunutta saalistusta. Yläpinta on tasaisen tummanruskea, mutta se näkyy vain perhosen lentäessä. Pitemmällä tähtäimellä ennakoimattoman sähköntuotannon aiheuttamaa säätövoimaongelmaa voitaisiin rajoittaa uusitulla tukipolitiikalla. Kätköpaikkana kasvimaa voisi myös olla kumman tahansa, tosin on harvinaista että ilves piilottaa saaliinlopun pihapiiriin. Yksikkö voi perustua myös kahden erillisen yhtiön yhteistyösopimukseen. Nykyiset kannustimet eivät tunnista markkinoilla kasvavaa ongelmaa, jonka kasvava ennakoimaton energian tuotanto – tuulivoima – aiheuttaa
Tautien ja tuholaisten vastustustai sietokyky on vaikea kohde. Metsäpuiden jalosteita ei siis pidä rinnastaa muiden viljelyskasvien jalosteisiin. Uusien lajikkeiden kehittäminen on paljolti kilpajuoksua tautien ja tuholaisten muuntumisen kanssa. Ilmastoon sopeutuneisuus on säädöksiä noudatettaessa hyvällä mallilla. Puiden vasteilla niihin ei ole samalla tavalla mitattavia tunnuksia kuin kasvulla ja laadulla. Oleellinen ero on sekin, että metsäpuilla jalostettua kylvösiementä tietylle alueelle tuotetaan monessa siemenviljelyksessä. Kussakin siemenviljelyksessä on oma yksilöllinen kloonikokoonpano, joten vaihtelua tulee, kun eri omistajille ja eri vuosina toimitetaan käytännössä siemeniä tai taimia, jotka ovat eri kloonien jälkeläisiä. Nyt arjen oivallukset kiertämään. Mikä sytyttää sinut liekkeihin. Lajikkeen yhtenäisyys ja pysyvyys perustuu joko itsesiittoisuuteen tai kasvulliseen lisäämiseen, jotka säilyttävät lisäysaineiston geneettisen rakenteen muuttumattomana. Jatkossa tilannetta seurataan tutkimuksen sekä koeviljelyn avulla, ja käyttöalueita tarkistetaan tulosten perusteella. Metsäviljelyaineisto on siemensyntyistä, ja ASIANTUNTIJALTA El iis a Ka lli on ie m i Kirjoittajan mukaan ilmaston lämpenemiseen ei vielä kannata varautua käyttämällä keskieurooppalaisia alkuperiä. Lämpenemisen vaikutuksia ei vielä kannata lähteä ennakoimaan käyttämällä keskieurooppalaisia alkuperiä. Epäilykset metsänjalostuksen vaikutuksista geneettiseen monimuotoisuuteen voivat olla peräisin perusteettomasta rinnastuksesta peltoja puutarhakasvien lajikkeisiin – jopa lemmikkikoirien ”sairaisiin” erikoisrotuihin. Jos kasvupaikka on sopimaton tai metsän hoito laiminlyödään, tulos on aina huono. Perustana on ilmastoon sopeutuneisuus, jota voidaan kuvata vuosisyklin tunnuksin ja soveltaa ilmastollisten tunnusten kuten lämpösumman avulla. Kun ei ole yhtä yleistä asetta kaikkia tuhoja vastaan, pidän haaveita täsmäjalostuksesta epärehellisinä. Käytössä oleva metsänviljelyaineisto ei suinkaan ole geneettisesti yhtenäistä ”kloonitavaraa”, vaikka kiihkeimmät viljelyn vastustajat sitä käsitystä levittävät. Elävyysprosentti tai terveiden puiden määrä ovat liki ainoita numeerisia tunnuksia. Varoittava esimerkki on saatu jo kuusen mustakoro-taudista. Asia on hoidettava muulla tavalla. Osallistu Ticketmasterin 100 euron lahjakortin ja kirjapalkintojen arvontaan. Se ei ole mikään yksinkertaisesti periytyvä ominaisuus, vaan lopputulos syntyy perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan. Puuyksilöillä on vaihtelua esimerkiksi kasvinsyöjäeläimille kelpaavuudessa (rauduksen hartsinystyt) tai alttiudessa versosumalle. KERRO TARINASI METSÄAMMATTILAISEN HYVINVOINNISTA! metsahyvinvointi.fi Mikä saa sinut heräämään hyvällä mielellä työaamuun. Vastustuskyvyn valintajalostus yhtä tuhon aiheuttajaa vastaan olisi periaatteessa mahdollista, mutta noilla kaikilla loisilla geneettinen muuntuminen voi tapahtua moneen kertaan puusukupolven aikana. Jalostuksen kannalta viljelyvarmuus on monimutkainen asia, koska se koostuu monesta tekijästä. Itävyystestissä olevien männynsiementen geneettinen monimuotoisuus auttaa puita selviämään muuttuvissa oloissa. Erilaisia viruksia, bakteereja, sieniä, selkärangattomia ja nisäkIlmastonmuutos, metsänjalostus ja tuhoriskit käitä on mahdollisina tuholaisina kymmeniä tai satoja. Mikä saa sinut motivoitumaan. Lajike on määritelmän mukaan pysyvä, sisäisesti yhtenäinen ja jonkun ominaisuuden perusteella muista lajikkeista selvästi erotettava kokonaisuus. Viljelyvarmuus tai kenttäkestävyys on välttämätön ehto viljelyn onnistumiselle. 26 23.11.2017 / PILKKEITÄ Metsänjalostuksessa meillä on alun pitäen korostettu kolmen ominaisuuden yhdistelmää: viljelyvarmuuden, kasvun ja laadun. Millainen työnteko on mielekästä. Metsäpuista ei käytetä termiä lajike vaan puhutaan jalosteista
Pahimmassa tapauksessa yksi ikävän tuliaisen merten takaa tuova konttialus riittää saastuttamaan maamme metsistä suuren osan. • 50 000 kuormainta. Mielestäni vastaus on väärä. Metsälehti Makasiinissa 7/2017 on aiheeseen liittyvä artikkeli ”Syytä huoleen?”. Ilmaston muutos lisää aikaa myöten erilaisten tuhojen riskiä. Tuolloinhan tilanostajia oli vähän ja maamme biotalouden nousu otti vasta haparoivia ensiaskeleitaan. Toivotaan, että samaa ei nyt koeta metsätalouden ja -teollisuuden piirissä. Männyn ja kuusen siemenviljelyksiin ulkopuolinen taustapölytys tuo lisää vaihtelua. Mänty, kuusi ja rauduskoivu ovat tuulipölytteisiä ja voimakkaasti ristisiittoisia puulajeja. Matalakorkoisella velkarahalla ostetun tilan omistaminen ei vielä monia ahdistane, mutta taloudellinenkin riskikerroin nousee inflaation kiihtyessä ja korkojen vääjäämättä jossain vaiheessa noustessa. VEIKKO KOSK I Kirjoittaja toimi ennen eläkkeelle siirtymistään metsänjalostuksen professorina Metsäntutkimuslaitoksessa. Nyt tila-arvioiden mukaiset hintanäkemykset näyttävät varsinkin metsäteollisuuskeskusten tai sellaisiksi suunniteltavien lähellä kivunneen muutamassa vuodessa selkeästi. Puiden kukinnan ja siemensadon määrässä on laajan vuosien välisen vaihtelun ohessa suuret erot kloonien välillä. Kasvullisesti lisätyn aineiston tuotanto ja käyttö ovat Suomessa vasta tutkimusja kehittämisvaiheessa. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Metsätilamarkkinoilla näyttää vuoden 2013 jälkeen tapahtuneen suuri hinnanmuodostuksen perusteiden muutos. Yyterissä loistähtipistiäinen tuhosi nopeasti 200 hehtaaria mäntymetsää. • 35 000 metsäperävaunua. Jokainen näistä näyttää yllättävän myös metsäammattilaiset. Esitän summa-arviomenetelmään kuitenkin selkeää painotusta riskikertoimena, joka ottaa tosiasioihin perustuen huomioon metsätalouteen liittyvät uudet ja perinteiset riskit ja uhat. Muutakin tilojen arvoon vaikuttavaa on ilmassa. Teoriassa ja paperilla siemenviljelyksiltä peräisin olevan metsänviljelyaineiston geneettisestä monimuotoisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Yksi maan suurimmista metsäsijoitusyhtiöistä ilmoitti taannoin lopettaneensa tilaostot hintojen karattua. Hyväuskoinen maksaa helposti liikaa eikä osaa ottaa kaikkia metsän omistamiseen liittyviä riskejä ja muita seikkoja huomioon. Tuolla tavalla Setälän laskuoppia, liiketaloutta ja metsäbiologiaa tulkiten sekä summa-arvomenetelmän muuttujien osilla arvioiden hulvattoman Metsätilojen arvonmäärityksessä kehitettävää El iis a Ka lli on ie m i kalliskin metsätila on halpa. Myös metsien myrskytuhot ovat lisääntymässä ilmastonmuutoksen vuoksi. Moni näytti uskovan, että metsän arvo kasvaa jopa 20 prosenttia vuodessa. Laaja yksilövaihtelu syntyy myös siemenviljelyksessä, vaikka siinä siemeniä tuottavat kloonatut vartteet. Vaikka mahdolliset seuraukset näkyvät vasta tulevaisuudessa, asiantila on syytä selvittää. Tilojen hintapyyntöihin lisätään usein vielä reilu siivu jo muutoinkin optimistisen käyvän hinnan päälle. 27 PILKKEITÄ / 23.11.2017 siksi aina sen geneettinen vaihtelu on laaja. Suomalaisella metsätaloudella on myös tukku uusia biologisia uhkia. Artikkelissa Luonnonvarakeskuksen metsägenetiikan professori Katri Kärkkäinen kertoo, että ainakaan Suomessa siemenviljelyssiementen ja luonnonmetsien geneettisen muuntelun laajuudessa ei ole eroa havaittu. Ei ole kovin kauan siitä, kun Metsälehdessäkin kerrottiin metsänomistajien käsityksistä tilojensa arvon kehityksestä. Näitä riskejä ja uhkia ei oteta huomioon metsäammattilaisten summa-arviomenetelmällä laadituissa metsätilojen arvonmäärityksissä. • Markkinoiden laajin valikoima. Siinä kerrotaan Ruotsissa Skogsstyrelsenin esittämästä epäilyksestä, että metsänjalostus saattaa vähentää metsäpuiden perinnöllistä muuntelua, ja lisätä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Teknillis-taloudellisista syistä käpyjen keruu tiettävästi rajoitetaan vain runsaasti käpyjä kantaviin klooneihin. Klooneja on kussakin viljelyksessä useita kymmeniä, ja niiden vartteet on istutettu satunnaisesti alueelle. Välittäjiltä ja myyjiltä tilojen hinnoista kuulemani vastaus on usein, että jos tila menee kaupaksi, hinta on oikea. Ovatko metsät ja metsäteollisuus saman hypen vallassa kuin suomalainen kännykkäteollisuus 1990-luvulla. Vertailun tulos on siis yhdenmukainen edellä esitetyn lisääntymisbiologiaan perustuvan johtopäätöksen kanssa. Tällöin geneettinen pohja kaventuu, ja toisaalta silloin valinta suosii runsaasti kukkivia genotyyppejä. Mihin se myyntiverojen osuuskin puuston kokonaisarvosta näyttää niin usein katoavan. Tila-arvioiden kokonaisarvon korjauksetkin jäävät ainakin toisinaan pienehköiksi. Tuho kohdistuu vain osaan puustoa ja suurin osa säilyy hengissä. Päinvastoin: esimerkiksi odotusarvot määritetään toisinaan jopa tilan nykyistä puuston arvoa suuremmiksi tai yhtä suuriksi. Silti on välttämätöntä ryhtyä pitkäjänteiseen kokeelliseen tutkimukseen sekä patologien, eläintieteilijöiden ja geneetikkojen yhteistyöhön, jotta voidaan valmistautua tuhojen torjuntaan. Vantaalla puolestaan yllätyttiin todennäköisesti maan rajojen ulkopuolelta kantautuneiden koivutuholaisten leviämisestä, ja tuholaisten pilaamat koivut jouduttiin kaatamaan. Brittiläisessä Kolumbiassa vuoristonilurin kerrotaan tappaneen sikäläiset mäntymetsät. Vakuutuskorvauksetkaan eivät kata kuin osan kaatuneen tukkipuun arvosta. Vaikka itse puut ilmeisesti pystyvät mukautumaan muutokseen, myös niiden taudit ja tuholaiset hyötyvät muutoksesta. Huonona satovuonna siemenerä voi koostua vain muutaman kloonin jälkeläisistä. Uusia hyönteisja kasvitautiuhkia leviää ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen liikenteen mukana. JUHANI KAUPPINEN metsänomistaja LUKIJALTA www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Ilmeinen tarve olisi paikata kuusen siemenviljelysten niukkaa satoa alkioita monistamalla. Se on reilua metsäalan yleisen uskottavuudenkin kannalta. Metsäjalostuksen kannalta tuhoja tautiriskiin on varauduttu niin hyvin kuin on realistisesti mahdollista varmistamalla aineiston sopeutuneisuus ja laaja sisäinen muuntelu. Säädökset sallivat myös kloonatun aineiston käytön, mutta silloin kloonien lukumäärä ja käytön laajuus määritellään. Kun se aikanaan onnistuu, ei olla menossa monokulttuureihin vaan klooniyhdistelmiin. Erityisen uhanalaisiksi tulevat hyvin vanhat kuusikot sekä eri syistä heikkokuntoiset puustot. Takavuosien kuumat kesät nostattivat kirjanpainajat parveilemaan suomalaisiin alati tiheneviin kuusimetsiin. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS!. Pelkästään EU:n linjaukset voivat heijastua nopeasti tilojen hintoihin ja koko biotalouden tulevaisuuteen
Mainio harrastuspalsta. Yhteisen lounaan jälkeen matkaamme kohti alppikaupunki Bad Reichenhallia, missä majoitumme. 39.000 €. 30 km. Finnairin suora lento Helsingistä Müncheniin lähtee kello 8.00. 135.000 €, tarjoukset pyyd. Päivä alkaa perehtymällä bioenergian tuotantoon. METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. PRAHA WIEN BERLIINI AMSTERDAM MÜNCHEN Strasbourg SAKSA SWITZ. Savirannalla sijaitseva metsäpalsta myydään määräalana. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Palstalle ei tieyhteyttä. ITÄVALTA TSHEKKI KÖNIGSSEE BAD REICHENHALL Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Kirjavala 25,5 ha. 3.100 m³. 3.12.2017 Peltojen hp. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. Mahtava kokonaisuus, joka koostuu metsästä n. Iltapäivällä risteilemme Saksan kauneimmaksi alppijärveksi kutsutulla Königsseellä St. Tila rajoittuu Ilomantsi-Eno tiehen ja metsäautotie kulkee tilan läpi, joten se on hyvin saavutettavissa. 64 % eli n. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Määräalalla puusto n. Hp. Muutamalla lehtipuuvaltaisella kuviolla puusto on jo saavuttanut uudistuskypsyyden. Myynnissä määräala Timolan kiinteistöstä. 4129 m 3 . 28 23.11.2017 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA BAIJERIIN 25.–29.3.2018 MATKAOHJELMA SUNNUNTAINA 25.3. METSÄPALSTA, Kitee Närsäkkälä 12,4 ha. 040 510 8085 METSÄTILA, Heinävesi 32 ha. Hp. (050) 464 6500. Iltapäivällä tutustumme Berchtesgadenin kansallispuistoon ja käymme katsomassa saksanhirviä. Aamupäivällä vapaata. Tarjouskauppa, lähtöhinta 90.000 €. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Mh. METSÄPALSTA, Paltamo 24 ha. 179.000 € / tarjous. Myyjä pidättää itselleen n. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Muille hinta on 1 555 euroa. 247.000 € / tarjous viim. Mh. 3.12.2017 METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Kokonaispuusto n. Hyvin saavutettavissa oleva palsta; etäisyys Paltamosta n. Yhteinen päivällinen. TIISTAI 27.3. TORSTAI 29.3. Hp. Aamupäivällä vierailu Ramsaussa Dieterichin sahalla, joka jalostaa vuoristometsien puuta oman vesivoimalan tuottamalla energialla. Ilmoittautumiset 20.12. Matka jatkuu kohti Hitlerin Kotkanpesän maisemia. LISÄTIETOA MATKASTA MYÖS OSOITTEESTA WWW.METSALEHTI.FI/LUKIJAMATKA. 168 m³/ha. Aamiaisen jälkeen paluu Müncheniin, mistä suora lento Helsinkiin kello 12.1015.35. Vesimatka mantereesta n. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Puusto koostuu pääasiassa kasvuisista nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä, joita on osittain harvennettu. Rajoittuu asfalttitiehen! Metsän hp. 200.000 € / tarjous viim. Tilan saavutettavuus on erinomainen tilan halkaisee metsäautotie. 30 km. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 5,6 ha:n suuruisen, talouskeskuksen sisältävän määräalan. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. ILMOITTAUTUMISET 20.12. mennessä. 20 km ja Kajaanista n. V. Perillä kiertoajelu. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat myyntituottoja jo varsin pian. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Taimikonhoitotöitä tehty, puuston kehitysluokkajakauma tasainen. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). METSÄTILA, Ilomantsi, Sonkaja 64 ha. jättämään: Veijo Laukkanen puh. 8.969 m 3 . 3.700 m 3 , pääasiassa uudistuskypsää havutukkivaltaista metsää, määräala saa pinta-alaan suhteutetut oikeudet yhteisiin maaja vesialueisiin ja tieoikeuden. Metsämaata on n. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. KESKIVIIKKONA 28.3. 15.000 €/ha / tarjous viim. Puusto n. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. 155.000 € / tarjous 26.11. 2011 laaditun metsäsuunnitelman pohjalta päivitetty puuston kokonaismäärä tällä hetkellä on noin 1.600 m 3 . Palstan kokonaispuusto on n. 2,5 ha. Hinta sisältää lennot, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ruokailut ruokajuomineen sekä suomenkielisen oppaan palvelut. mennessä: Kon-Tiki Tours/Trio Travels, puhelimitse 09 466 300, sähköpostilla tai verkkokaupan kautta www.kontiki.fi. Karvion kylässä sijaitseva tila, jonka kokonaispuusto on noin 3.000 m 3 . 200 m 3 . 3.12.2017 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 75.700 €. Henkilöautolla perille. Frisi an Is. 17,5 hehtaaria. Bartholomä -kappelille. Kirjattu tieoikeus palstan eteläosan halki kulkevaa Särkisuon metsätietä pitkin, pohjoisessa myyntikohde rajautuu Savirannantiehen. MAANANTAINA 26.3. Koko tilan pinta-ala on 66,47 ha, mutta myyjä pidättää itsellään tilasta kuviolla 25 olevan kosteikon suojaalueineen, n. Kokonaispuusto n. Hp. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Metsälehden seuraava lukijamatka suuntautuu yhdelle Euroopan kauneimmista metsäalueista Saksan ja Itävallan rajalla. Metsäkiinteistö kehitysluokaltaan pääasiassa kasvatusmetsää ja taimikoita, Punkaharjun Putikosta Kirjavalaan johtavan tien varrella. Iltapäivällä tutustumme talousmetsien hoitoon osavaltion metsiä hallinnoivassa Bayerische Staatsforsten -yrityksessä. 49.000 €. 53,7 ha ja hyvistä, tukioikeudellisista pelloista 19,83 ha. MENNESSÄ Matka maksaa kahden hengen huoneessa Metsälehden kestotilaajille 1 490 euroa/henkilö. 10 km, Savonlinnasta n. Puumäärä metsissä n. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. METSÄTILA, Vihti, Jokikunta 53,7 ha. 12.000 €. Yhteinen päivällinen. Hp. Osa bunkkeria on vielä nähtävissä, minkä lisäksi museossa voi eläytyä toisen maailmansodan aikaan. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh
Molempien lajien lehtien flavonoidija fenolihappopitoisuudet sen sijaan laskivat lämmityksen vaikutuksesta. 09 315?49?803 Eero Sala p. Oikeus on lähtenyt siitä, ettei ”noin -pinta-alalla” ole kauppakirjassa ratkaisevaa merkitystä, vaan mitä kaupassa on todellisuudessa tarkoitettu. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Tämä lisää eri pajukasvilajien selviytymismahdollisuuksia tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Haapakin (Populus tremula ) kuuluu pajukasvien heimoon. Se lisäsi sekä hanhenpajun että haavan kasvua ja haavan lehtien salisylaattipitoisuuksia. Työpisteesi on Mäntsälässä. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 8.12. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaisesti. M ik ko H äy ry ne n Tutkituista lajeista sekä nopeakasvuinen haapa että hidaskasvuinen hanhenpaju osoittivat sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Koska alue oli selvästi maastoon merkitty ja merkitty alue tarkoitettu kaupan kohteeksi, ostaja ei saanut korvauksia oletettua pienemmästä pinta-alasta. Se mitä kaupassa oli tarkoitettu, ei toteutunut tässä tapauksessa. Haapa sopeutuu ilmastonmuutokseen Haapa ei tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kuulu ilmastomuutoksen häviäjiin. Väitöksen mukaan yksilöiden väliset erot olivat voimakkaita kaikissa kolmessa pajukasvilajissa. Korvaus vesijättömaasta le merkitty määräala on myyty metsätalousmaana, josta kuitenkin osa oli jakokunnan omistamaa vesijättömaata. Määräala oli merkitty myös maastoon. Haavan puolustuskemia muuttui jo toisen kasvukauden aikana. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0400 769 604 Metsänomistajat MHY Uusimaa 2x110_92mm 14.11.2017 10.36 Sivu 1 Savcor Oy:n Forest Systems -liiketoimintayksikkö hakee vakituiseen työsuhteeseen Mikkeliin Projektipäällikköä Tehtävänäsi on määritellä, ohjata toteutusta ja johtaa projekteja metsäliiketoimintaan liittyvissä tietojärjestelmäprojekteissa. Kasvutavaltaan monimuotoisella mustuvapajulla on myös hyvät selviytyä äkkinäisistä ilmastollisista muutoksista. Edellytämme hakijoilta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta, hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Savcor Oy toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on osa Trimble-konsernia. Väitöksessä vertailtiin haavan, hanhenpajun ja mustuvanpavun sopeutumista kohotettuun lämpötilaan, ultarviolettisäteilyyn ja hiilidioksiditasoon. 040 506 1162 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Määräalan hinnaksi sovittiin 3 000 euroa hehtaarilta eli yhteensä 30 000 euroa. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintayksikön johtaja Mikko Kerkelä, puh 040 096 8235, sähköposti mikko.kerkela@trimble.com. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Teidän on vaadittava myyjää lunastamaan vesijättöalue myyjän kustannuksella teidän omistukseen jakokunnalta. Maastoon ja kartalJUSSI COLLIN Kasvutavaltaan erilaiset pajukasvilajit sopeutuvat ilmastomuutokseen, Katri Nissisen tuore väitöskirja kertoo. Kauppakirjassa oli pinta-ala merkitty noin 10 hehtaaria ja maininta, että määräala on metsämaata. Eduksi katsotaan kokemus vastaavista tehtävistä ja uusien metsäalan standardien osaaminen. Osaat johtaa projekteja tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tämän vuoksi toimitus keskeytettiin. Hahmotat isojakin kokonaisuuksia, pidät langat käsissäsi ja sinulla on kokemusta raaka-ainehallintajärjestelmien toimittamisen johtamisesta. Kohotetussa lämpötilassa haavan normaali muutos lehtien puolustuskemiassa estyi. 29 PILKKEITÄ / 23.11.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Toimit osana isompaa tiimiä ja tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 2017 osoitteeseen mikko.kerkela@trimble.com. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. mennessä sähköpostitse. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Savcor Oy toimittaa tietojärjestelmiä metsäja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Nissisen väitöskirja tarkastetaan huomenna perjantaina Itä-Suomen yliopistossa. Tehtävä edellyttää hyviä yhteistyötaitoja ja matkustusvalmiutta. Miten minun pitäisi toimia, että saisin korvausta pienentyneestä pinta-alasta. www.savcor.com. UUSIMAA Metsänhoitoyhdistys Uusimaa ry hakee palvelukseensa METSÄNEUVOJAA Työtehtäväsi ovat puukaupan, metsänhoidon ja asiantuntijapalvelujen markkinointi ja myynti. Teidän tapauksenne on toisenlainen. Erottamistoimituksessa selvisi, että määräalan pinta-alasta oli jakokunnan maata (vesijättöä) yli kolme hehtaaria. Kohotettu lämpötila lisäsi kasvinsyöjien aiheuttamia vaurioita, mutta toisaalta vähensi lehtien ruosteinfektioita. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 359 (LT/16) Lukijoita 147 000 (KMT/16–17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN Ostin tilani rajalta määräalan metsää. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Työ alkaa tammikuussa 2018 tai sopimuksen mukaan. timo.leirimaa@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Timo Leirimaa puh. Lunastuksen jälkeen olette saanut juuri sen alueen mitä kauppakirjassa oli tarkoitettu. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. VÄINÖ SIKANEN LUKIJAKYSYMYS Vajaasta pinta-alasta on useita oikeudessa käsiteltyjä tapauksia. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Esimerkiksi eräässä tapauksessa kauppakirjassa luki ”noin 2,0 hehtaarin määräala”, mutta todellisuudessa määräala oli 1,2 hehtaaria. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Arvostamme aiempaa kokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä tavoitteellista otetta työhön. Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen viimeistään maanantaina 4.12. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kohotetulla lämpötilalla oli suurin vaikutus. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Tehtävässä menestyminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulutasoista tutkintoa ja raaka-ainehankinnan osaamista. Tämä on ollut menettely kaikissa vastaavanlaisissa tapauksissa, jotka ovat tulleet tietooni
Biotalouden päämäärä on vaatimattomasti auttaa meitä saavuttamaan hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä, ja siinä samalla saada aikaan kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Omavaraisuutta ja puolustustahtoa Suomessa riittää ja siitä ruotsalaiset ovat kovin iloisia. Esimerkiksi Britanniaan saapunut ensimmäinen siemenerä tuotti vain ”poikayksilöitä” ilman hedelmiä. ENITEN RUOTSALAISIA KIINNOSTI kuitenkin se, miten Suomi voi ollakin niin omavarainen tomaattien suhteen. Viime vuonna Uusi-Seelanti oli maailman suurin kiivihedelmien viejämaa, kattaen lähes puolet koko maailman Uuden-Seelannin kiivit kattavat lähes puolet maailman viennistä. Nimestä tulikin oivallinen myyntivaltti vientimarkkinoille. "He kutsuvat kiiveiksi jopa omia kansalaisiaan." tamassa vuodessa. SUOMALAISET OVAT HYVIN strategisesti ajattelevia ihmisiä, kuten saksalainen tuttavani kerran totesi. Kiivi (Actinidia deliciosa ) on vankkarakenteinen puuvartinen köynnöskasvi. Erään lääkäriarvion mukaan miltei joka sadas uusiseelantilainen voi saada jonkinasteisia allergiaoireita kiivihedelmistä. Tutkija-arvion mukaan uusiseelantilaiset saivat tuotannon nopeammin kannattavaksi ja tätä nykyä kyseiset hedelmät ovat merkittävä osa maan maataloustuotteiden vientiä. Meillä onkin valtioneuvostotasolla valtaisa määrä erilaisia strategioita ja jopa jonkinlaista strategiaväsymystä on havaittavissa. Yksilösuorituksen sijaan uskotaan yhteiseen tekemiseen ja vaaditaan myös yhteiskuntaa kantamaan kortensa kekoon eli tasoittamaan tietä innovaatioille tutkimuksen, koulutuksen, rahoituksen ja sääntelyn avulla. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin taiteilija Ilona Ristalle, toimittaja Vesa Martikaiselle, tutkimusprofessori Antti Asikaiselle ja lehtori Jukka Talvitielle. Suosittua kiiviä pidetään Uuden-Seelannin kansallishedelmänä. Viejämaana Kiina on maailmantilastoissa vasta sijalla 14, puolen prosentin osuudellaan. Kansainvälistä sympatiaa on herättänyt erityisesti lentokyvytön kansallislintunsa ”kiivi”. Palkinnon saajan valitsee Metsämessujen johtoryhmä. 1950-60-lukujen taitteessa nokkelat markkinamiehet keksivät nimetä myös kiinankarviaisen ”kiiviksi”. Kasvi on kaksikotinen, jossa emija hedekukat ovat eri yksilöissä. Sievää, siistiä ja vaurasta punamultaidylliä riittää Uppsalasta Faluniin. Suomalaisilla peruspessimisteillä on vähän erilainen lähestymistapa. Kiina on maailman suurin kiivihedelmien tuottaja. Muun muassa Wanganuin kaupungissa – jonne Isabel Fraser juuri aikoinaan toi ensimmäiset kiivihedelmän siemenet – on tänä syksynä vaadittu alueen koivujen kaatamista ”koska ne aiheuttavat astmaa”.. NUORTEVA METSÄN ETUNOJA Europarlamentaarikko Nils Torvalds on palkittu Metsän etunoja -tunnustuspalkinnolla. Englanniksi sitä kutsutaan kiinalaiseksi karviaismarjaksi tai kiwiksi. METSÄTEOLLISUUS RY Metsä Groupin tuleva pääjohtaja Ilkka Hämälä on valittu Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajaksi vuodeksi 2018. Hämälä seuraa tehtävässä UPM:n toimitusjohtajaa Jussi Pesosta. Se on kotoisin Kiinasta, missä se luonnonvaraisena kiipeilee vuoristometsien runkoja pitkin. Kasvit tuottivat satoa jo muutaman vuoden päästä. Taalainmaalla syykin siihen selvisi. Ruotsalainen maaseutuväki puhuu ihan samoista asioista kuin mekin, mitä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tulee. Minun tehtäväni oli kertoa suomalaisesti biotaloudesta, jota Ruotsissa – yllättävää kyllä – vähän ihaillaan. Syyksi on epäilty rauduskoivun siitepölyn aiheuttamaa ristiallergiaa. Kaiken lisäksi ihmiset ovat myönteisiä ja kohteliaita ja suhtautuvat suomalaisiin ylenpalttisen ystävällisesti. Ruotsalaisen konsultin mukaan innovaatiot ovat sitä, kun aamulla hampaita harjatessaan hoksaa, että minullahan on idea! Siitä sitten kehittämään siitä edelleen tuotetta – mutta voi, monesti tuotteesta ei tulekaan suurta menestystarinaa. RUOTSISSA ASIAT OVAT niin hyvin, ettei oikein mitään kannata muuttaa. Sen kananmunaa hieman suurempia nukkapeitteisiä ja ruskeakuorisia hedelmiä kasvitieteilijät kutsuvat marjoiksi. Samoihin aikoihin myös Britanniassa ja Yhdysvalloissa kokeiltiin kyseisen kasvin kasvatusta – kehnolla menestyksellä. Biotaloutta Taalainmaalla "Ruotsalainen innovaatio on sitä, että aamulla hampaita harjatessa hoksaa, että minullahan on idea!" HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat VIIME vuosisadan alussa Isabel Fraser -niminen opettajatar toi Uuden-Seelannin Wanganuihin matkatuliaisena kourallisen hedelmänsiemeniä Kiinasta. Haluttiin myös tietää, että onhan Suomi varmasti säilyttänyt asevelvollisuuden, ja näin tietenkin on. Vientituloja maa saa kiivistä vuosittain noin miljardi euroa. Molemmilla tavoilla päästään varmaankin eteenpäin. viennistä. Innoissaan he kutsuvat kiiveiksi jopa omia kansalaisiaan – samoin kuin rahayksikköään, jonka dollarinkolikossa lintu paistattelee. SUOMEN METSÄYHDISTYS Suomen Metsäyhdistys on myöntänyt korkeimman huomionosoituksensa, kultaisen ansiomerkin, Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Ilpo Tikkaselle. 5 000 euron suuruinen palkinto myönnetään metsäalan vaikuttajalle, joka on toiminnallaan luonut uskoa alan tulevaisuuteen. Terveellisyydestään huolimatta, kiivihedelmällä on myös kolikon kääntöpuolensa. Vasemmalla ”tyttö”, oikealla ”poika”. Ruotsin-matkan jälkeen uskoni strategioiden mahtiin vain kasvoi. 30 23.11.2017 / PILKKEITÄ ANSIOMERKIT PALKINTO NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Oikea vastaus on Närpiön ansiosta. Tuotanto syödään kotimaisin voimin lähes kokonaan, eikä hedelmiä riitä vientiin juuri nimeksikään – tosin vientiluvut tällä vuosikymmenellä ovat moninkertaistuneet muuUudenSeelannin kiinalainen karviaisköynnös Hedelmiä tuottava kiiviköynnöspariskunta Etelä-Ruotsissa. Metsäneuvos Ilpo Tikkanen on tehnyt laaja-alaisen työn metsäekonomian ja -politiikan tutkijana ja yliopisto-opettajana sekä kansainvälisten verkostojen rakentajana. Siitä ei pidä masentua, vaan käydä rohkeasti odottamaan uutta älynväläystä. Kiivi vastaan koivu Uusi-Seelanti tunnetaan monista luontoarvoistaan. Keskikokoinen, 120–130 grammaa painava kiivi päivässä turvaa reippaasti aikuisen ihmisen C-vitamiinitarpeen. Tämän huomasin äskeisellä Ruotsin-reissullani, kun sain kunnian osallistua maatalousviraston järjestämään maaseututapahtumaan Taalainmaalla. Keskustelua käydään kuitenkin pikkupiireissä maaseutuneuvojien ja heidän asiakkaidensa kesken, kun taas meillä harjoitetaan strategialähtöistä biotalouspolitiikkaa. Tämä on huomattu myös Uudessa-Seelannissa, missä rauduskoivua on paikoin istutettu koristepuuksi. Palkitsemista perusteltiin Torvaldsin vuosia jatkuneella työllä Suomen metsien, metsäosaamisen ja metsien käytön puolesta. Pitäähän sitä olla yhteinen ymmärrys siitä, mitä tavoitellaan ja miten. Erityisesti herkimmille koivuallergikoille kiivin syöminen voi poikkeuksellisesti aiheuttaa hoitoa vaativan yliherkkyysreaktion. Molemmissa maissa uskotaan että muutokseen tarvitaan innovaatioita
JOULUKUUTA. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Palkinnot metsäkrypto 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Eila Antikainen, Jokijärvi, Taisto Heino, Lahti ja Jenni Marjamäki, Tampere. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 23.11.2017 METSÄRISTIKKO 21 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 7. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Ku op io n ku lt tu ur ihi st or ia lli ne n m us eo Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.12.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäkrypto 18, oikea ratkaisu • Metsä-Suomi vuonna 1917 • Miten hoitorästeistä selvitään. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. • Taimikonhoitokoulu: Erikoistapaukset • Perintömetsää myymässä • Kesäkisan parhaita • Päreporoja vuolemaan
Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsa?lehti_17-2017_260x380mm_Ida Fram_Metsa?kustannus_Metsa?sananparret 2017_7985_2.indd 1 20.9.2017 13.40. ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi