Metsälehti 21/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 19. ›› 30–31 Viitasaarelaisen Sirpa Kuneliuksen vapaat kuluvat sukutilojen metsissä. Sivut 20–21 Yrittäjän intohimo UUTISET Metsien käsittely ei näy hiilivarastossa ›› 2–3 Rahastojen metsäostoja liioiteltu ›› 6 Entä jos jättäisi viljelemättä. ›› 11–13 Runkohinnoittelu ottanut ison loikan ›› 14–15 METSÄSTÄ Ei ojien vaan puuston vuoksi ›› 16–17 Metsän antimista aineksia kasvojen kaunistukseen ›› 18-19 Suomi.fi-tunniste nosti ison porun ›› 23 Testissä sadeasu japanilaisnimellä ›› 27 PILKKEITÄ Mistelin myytit eivät rajoitu jouluun ›› 28 Pienen Kanarian saaren suuri puu ›› 34 Sa m i Ka rp pi ne n 8120_.indd 1 18.11.2020 8.57. MARRASKUUTA 2020 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä
8121_.indd 2 18.11.2020 9.00. Silloin juurikäävän torjuntaa tulee tehdä riskialueilla marraskuun loppuun saakka”, sanoo valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Eniten puutteita havaittiin maanmuokkauksessa. ”Usein myös siementävää puustoa oli jätetty liian vähän”, Ari Nikkola Metsäkeskuksesta kertoo. Luontainen uudistaminen onnistunut vaihtelevasti Luontaisen uudistamisen tuloksissa on parantamisen varaa. Metsäkeskus: Juurikääpää torjuttava pakkasiin asti Juurikääpää torjutaan sen riskialueella toukokuun alusta marraskuun loppuun. Suunnitelmissa on nostaa tehtaan integroidun sellun kapasiteetti 780 000 tonniin vuodessa ja lisätä kartonkikapasiteettia 120 000 tonnilla. ”Poikkeus on Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, jota lähes puolet metsänomistajista oli käyttänyt”, kertoo tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta. Metsänomistajatutkimus: Sähköisten palveluiden käyttö vähäistä Metsänomistajat ovat ottaneet metsäalan uusia sähköisiä asiointipalveluita vain vähäisessä määrin käyttöönsä, Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta selviää. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää. LYHYET UUTISET 19.11.2020 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla käynnistämä laaja tutkimus osoittaa, että metsämaan hiilivarasto säilyy vakaana metsien käsittelystä riippumatta. Kannattavuusselvitys valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen on päätösten aika. Jatkoaikaa on haettu vain 146 kemerahankkeelle, rahoitushakemuksia on tehty yli 36 000 kappaletta. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Stora Enso suunnittelee isoa tuotannon lisäystä Ruotsissa Stora Enso kaavailee sellun ja kartongin tuotannon lisäämistä Skoghallin tehtaalla Ruotsissa. Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Lisäajan hakumahdollisuus kemeratöille päättyy vuodenvaihteessa Viime toukokuussa säädettiin mahdollisuus hakea nuoren metsän hoitohankkeiden toteutukseen vuosi lisäaikaa koronan aiheuttamien töiden viivästymisten vuoksi. Vain noin puolelle Metsäkeskuksen tarkastamista luontaisesti uudistetuista hakkuualoista oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen, hyvä taimikko. Hanke nimettiin Biosoil-tutkimukseksi, kun maanäytteitä kerättiin toistamiseen 2000-luvulla, Biosoil-tutkimus osoitti, että metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Torjuntaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos lämpötila on laskenut pakkasen puolelle tai maassa on yhtenäinen lumipeite. ”Tärkeintä on huomata, että hiilivaraston muutos on vähäinen suhteessa metsämaan kokonaishiilivarastoon. ”Sää näyttää jatkuvan lämpimänä. Tuotanto käynnistyisi aikaisintaan vuoden 2023 lopulla. Mahdollisuus hakea lisäaikaa päättyy vuoden lopulla. Mahdollisuutta lisäaikaan on Suomen Metsäkeskuksen mukaan käytetty vähän. Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, loput puustossa. Esimerkiksi monet metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksen asiointipalveluista tunnetaan nimeltä, mutta niiden käyttö on vähäistä. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa. Esimerkiksi 300 kilon muutos on alle puoli prosenttia metsämaan koko hiilivarastosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi havainnollistaa. Kymmenen kiloa neliömetrillä Tutkimuksessa kerättiin maanäytteitä yli 600:lta valtakunnan metAvohakkuu ei hävitä hiilivarastoa Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen
Lämpöä tuottavien energiayhtiöiden kertomissa suunnitelmissa ei Muukkosen mukaan kaavailla hakkeen tuomista Itämeren aluetta kauempaa. Näytteistä analysoitiin hiilen määrä karikkeessa, humuksessa ja 40 sentin kivennäismaakerroksessa. Luken tilastoinnin perusteella suurin osa lisääntyneestä haketuonnista ei päädy sellukattiloihin vaan lämpöja voimalaitoksiin. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 1 8/ 2016 1 8/ 2017 1 8/ 2018 1 8/ 2019 1 8/ 2020 Lä hd e: Lu ke 8121_.indd 3 18.11.2020 9.00. Tarjousten keskittämisen kautta ostaja halunnee muodostaa alueelta yhteneväisen hintanäkemyksen”, ar vioi johtaja Harri Välimäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta. Näin tutkijat ovat pystyneet seuraamaan, miten erilaiset metsänkäsittelyt ovat vaikuttavat metsämaahan varastoituneen hiilen määrään. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki, siis hiilidioksidipäästö, on kymmenen hiilidioksiditonnia vuodessa. 3 AJASSA / 19.11.2020 sien inventoinnin (VMI) pysyvältä koealalta ensin 1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla. Tänä vuonna hakkeen tuontimäärä on vain kasvanut. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. MIKKO RIIKILÄ Puuntuottaja helposti hiilineutraaliksi EteläSuomi PohjoisSuomi Suurin osa hiilestä metsämaassa Metsämaan hiilivarasto, tonneja/hehtaari 40 20 20 40 60 Maan pinta Puusto Pintakasvillisuus Karike Juuristo Humus Kivennäismaa 40 cm Lähde: Luke KOMMENTTI VALTTERI SKYTTÄ L ämpöja voimalaitoksissa näyttää palavan kasvava määrä ulkomailta tuotua haketta. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Vaikka tuontihakkeen määrä on nousussa, metsähakkeen kokonaispolttomäärä voimaloissa on ollut vuodesta 2014 lähtien hyvin tasainen, reilut 7,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Laajalla alueella toimivat UPM:n toimihenkilöt eivät aina käy maastossa tarkistamassa valtakirjaleimikkoa. Ulkopuolisilla ei ole tietoa VMI-koealojen sijainnista, joten metsiä on käsitelty satunnaisen vaihtelevasti. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi. Hän kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, joka osoitti, että kymmenen vuoden välein toistetuilla typpilannoituksilla saadaan aina aikaan yhtä suuri kasvun lisäys kuivahkon kankaan männiköihin. Esimerkiksi muutaman hehtaarin lannoitus kerran kymmenessä vuodessa tai hyväkasvuisten viljelymetsien perustaminen lisäävät ainakin keskikokoisen metsälön vuosikasvua – siis hiilensidontaa – helposti kymmenen hiilidioksiditonnin verran. Kasvanut hakkeen tuonti voi olla merkki siitä, että energiayhtiöt varautuvat kiristyvään kilpailuun kotimaisesta metsähakkeesta. ”Peräkkäisten mittausten ansiosta meillä on havaintoja, miten maaperän hiilivarasto muuttuu erilaisten metsänkäsittelytoimien seurauksena”, Ilvesniemi kertoo. Puuttomallakin metsämaalla noin 25 ihmisen hiilijalanjälkeä vastaava hiilimäärä. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Metsähaketta vielä suurempia määriä energiaksi poltetaan metsäteollisuuden sivutuotteita ja jäteliemiä. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi ”Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky.” Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, loput puustossa. Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Metsähake kattaa vain osan kaikesta puupolttoaineesta. Kasvava tuontihakemäärä siis syrjäyttää lämpövoimaloissa kotimaista metsähaketta, ainakin toistaiseksi. 09 315. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Puustoiselle metsähehtaarille on siten varastoitunut 40 suomalaisen hiilijalanjälki. ”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tämä mahdollistaa tarjousten tekemisen tehokkaasti”, Kärkkäinen perustelee. ”Uskon taustalla olevan hintakontrollin. UPM keskittää valtakirjatarjoukset Alkuvuosi selvää nousua Tuontihake, miljoonaa kuutiota. Haketta käytetään selluteollisuudessa ja polttolaitoksissa. Tuontihaketta käytetään lämmöntuotannon lisäksi sellunvalmistukseen. Metsänomistajien näkökulmasta perusteltu kysymys tuontihakkeen kohdalla on sama kuin tuontipuulla ylipäänsä: onko tuonnin tärkein tehtävä pitää kotimaan puunhintataso kurissa. Turve korvattava jollain Lämmöntuotanto on tällä hetkellä suuressa murroksessa, sillä Suomen hallituksen tavoitteena on, että turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu tällä vuosikymmenellä. Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa. Hyväkasvuiset metsät sitovat hyvin hiiltä Hiilinieluina vanhat metsät eivät Bio soil-tutkimuksen mukaan ole yhtä tehokkaita kuin suurimman kasvun vaiheessa olevat nuoret metsät. ”Suomessa on niin isompia kuin pienempiä kunnallisia voimalaitoksia, joiden pitää lähivuosina korvata turve energiantuotannossa. ”Kun metsänhoitoyhdistykset pyytävät tarjouksia, luotamme lähtökohtaisesti leimikkotietoihin. Paikallisten metsäasiakasvastaavien vastatessa pääosin saamistaan suorista metsänomistajien puukauppakontakteista, voimme kokonaisuutena parhaiten luoda hyvän asiakaskokemuksen”, korostaa UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Pääosa tuontihakkeesta on peräisin Venäjältä. Tuontiyhteyksien avulla halutaan varmistaa, että turvetta korvaavasta puupolttoaineesta ei tule pulaa talven kylmimpinä päivinä. Ilvesniemen mukaan esimerkiksi metsänlannoitus on varma keino lisätä metsien hiilensidontaa. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Kuutio.fi -sovellus, sekä nykyiset metsävaratiedot mahdollistavat osaltaan tarjouspyyntöihin vastaamisen keskittämisen tietyissä kohteissa. Puu on realistinen vaihtoehto”, kertoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Karoliina Muukkonen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan tuontihakkeen osuus poltetusta metsähakkeesta nousi viime vuonna viidesosaan. Tuontihake korvaa kotimaista SAMI KARPPINEN M etsäyhtiö UPM on lanseerannut tänä vuonna käytännön, jossa tarjousten tekeminen metsänhoitoyhdistysten valtakirjaleimikoihin on keskitetty alueellisesti tietyille henkilöille. Esimerkiksi Jyväskylän seudulle tarjoukset valtakirjaleimikoihin voi tehdä Heinolasta käsin toimiva metsätoimihenkilö. Puuntuottajalle hiilineutraalius ei ole utopistinen tavoite. Metsänhoitoyhdistyksissä uusi toimintamalli on herättänyt keskustelua
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Onneksi valtaosa metsistä kuuluu yksityisille metsänomistajille, jotka tekevät päätöksiä tervettä maalaisjärkeä soveltaen. Lyhytelokuvaa ja sienimustetta Syyskuussa alkaneen Sienet ja taide -työpajakurssin alkajaisiksi lukiolaiset saivat oppia vierailevilta asiantuntijoilta, mihin kaikkeen sieniä on jo hyödynnetOivalluksia sienistä Savonlinnan taidelukiossa tutustutaan tänä syksynä biotalouteen taiteen keinoin. Projekti on osa Opetushallituksen lukio-opetuksen kehittämishanketta, joka kulkee nimellä Biotalouspolku lukioissa. TIIA PUUKILA, teksti KATRIINA KAIJA, kuva L ukiolaisten sienipiirroksilla kuvittama liitutaulu vakuutti kuvataiteen lehtori Kati Sinkkosen. toteutetaan Savonlinnan taidelukiossa sekä osassa Imatran ja Lappeenrannan lukioita . Kaavamaisuutta, josta äsken haluttiin eroon, kaivataan nyt takaisin. Tämän lehden juttuja pohjustaessamme harvensimme kollegan kanssa kymmenvuotiasta taimikkoa, joka oli laikutettu ja istutettu kuuselle. tavoitteena lisätä lukion opettajien ja oppilaiden ymmärrystä biotaloudesta . Savonlinnan taidelukiossa Taikkarissa on pureuduttu tänä syksynä metsäbiotalouteen luomalla sienistä taidetta. Se on suomalaisessa metsätaloudessa erityisen arvokasta. . Metsänomistamisen perusperiaatteita on ylisukupolvisuus. Metsänomistaja pelastaa 8122_.indd 4 18.11.2020 9.03. Mukana on viitisenkymmentä Taikkarin toisen vuoden opiskelijaa. ”Monelle biotaloudesta tulee ensimmäisenä mieleen perinteiset puupohjaiset tuotteet, mutta se on paljon muutakin. ”Pätevinkään ammattilainen ei voi estää metsää uudistumasta.” Ehkä oppia voisi soveltaa useammin käytäntöön. mukana Luonnonvarakeskus sekä Itä-Suomen yliopisto . Idea sienten hyödyntämisestä tuli hankkeessa mukana olevalta Luonnonvarakeskukselta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Nyt tehtäviä ratkaisuja arvioidaan ajatellen tulevia sukupolvia, joille metsät halutaan jättää perinnöksi vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ne on itse saatu. Tuomarniemen metsäkoulusta mieleeni ovat jääneet opettaja Antti Väätäisen lohduttavat päätössanat metsänuudistamisen kurssilla. Myös tehometsätalouden jykevimmät keinot jäivät monelta soveltamatta. Eduskunta puolestaan käsittelee kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan, että valtion metsissä siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. HISTORIASTA tiedetään, että metsänhoidon muotivirtaukset vaikuttavat omistajien ratkaisuihin hitaasti, mikä on koitunut Suomen metsien onneksi. Toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että kasvatusmenetelmä on edelleen viisasta valita kasvupaikan perusteella. SAMI KARPPINEN Luonto paikkaa ”Kanto muuttui hevosmuurahaisen käsittelyssä taideteokseksi.” LASSE KOKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. . Poimintahakkuut on jo pitkään ollut luonteva tapa käsitellä puustoja ulkoilualueilla ja maiseman vuoksi, mutta siitä aloitteissa ei ole ollut kyse. BIOTALOUSPOLKU LUKIOISSA . 19.11.2020 / AJASSA 4 METSÄTALOUDESSA eletään erikoisia aikoja. Valtuustoissa eri puolilla Suomea on viime aikoina pohdittu, pitäisikö kunnan metsien käsittelyssä siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Esimerkiksi sadan vuoden takainen into kokeilla vieraita puulajeja ei koskaan kunnolla tarttunut pienmetsänomistajiin. . . Metsien hoito ei ole pitkään aikaan ollut niin politisoitunutta kuin se on nykyään. Valtuustoaloitteissa tähdätään siihen, että kasvupaikasta tai metsänhoidon tavoitteista riippumatta avohakkuut kiellettäisiin poliittisella päätöksellä. Savonlinnan kaupungin hallinnoima hanke . Tavoitteena on tuoda metsäbiotalous osaksi opetusta ja tarjota mahdollisuuksia ennakkoluulottomaan innovointiin ja pohdintaan, mitä kaikkea biotalous voi olla. Lisäksi liian usein törmätään siihen, että uudistamiseen tehty investointi valuu osin hukkaan. Rehevät notkanteet olivat puolestaan märkiä ja hieskoivun valtaamia. Kangaskumpareilla kuusi kasvoi liian karuilla maapohjilla, joten kasvatettaviksi valikoituivat luontaisesti syntyneet männyt. Sienissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja koko ajan löytyy uutta”, kertoo projektisuunnittelija Päivikki Liukkonen. . METSÄN kasvatusta eri-ikäisrakenteisena eli jatkuvaa kasvatusta on tutkittu vasta muutama vuosikymmen, mikä on metsässä lyhyt aika. Sienet olivat onnistunut teemavalinta ja innostivat oppilaita. tuotoksiet verkossa www.openmetsa.fi ja www.metsabiotalous.fi Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSÄNHOITOPALVELUJEN alati kohoavat hinnat hirvittävät niin metsänomistajia kuin palveluita myyviä ammattilaisia. Teoreettisten mallien avulla puuston kehitystä voidaan ennustaa, mutta myös mallit nojaavat käytännöstä saatuun tietoon. Kun päätöksentekijöitä on satoja tuhansia, monipuolisuus säilyy metsien käsittelyssä. Alle oli jo tulossa luontaisesti kuusta
Metsänomistajan tulee tarjota ilman korvausta hyvät marjapaikat, tiet marjapaikoille ja kauniit maisemat. En ole vieläkään onnistunut saamaan muista hyödyistä kuin puusta rahaa tililleni. ”Lopputulosta tärkeämpää on, mitä ajatuksia prosessi synnyttää ja minkälaisia näkökulmia se avaa. Bruttokansantuote on vaikea termi. Syksyn mittaan lukiolaiset ovat vuorostaan saaneet kokeilla media-, maalausja sarjakuvapajoissa, minkälaisia oivalluksia he sienistä keksivät. Professori kertoi metsätalouden olevan Suomelle vähämerkityksellinen, koska sen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut alle koneteollisuuden. En ainakaan suurempia puita raivaisi ennen pakkasia.” SCIENTIST ”Olen pyrkinyt tekemään lehtipuun perkaamista kesällä/ syksyllä tuo juurikääpäpeikko ajatuksissani. 5 AJASSA / 19.11.2020 KOLUMNI KUUNTELIN AUTORADIOSTA Yle Suomen lähetystä. Työn tuottavuus on todella huono, jos joutuu joka kannon erillisenä työvaiheena suihkimaan urealla.” MOREENI ”Omatoimisesti en ole kantokäsittelyä tehnyt kuin joskus siemenpuiden kantoihin. Oletteko välttäneet havupuuvaltaisten taimikoiden raivuuta lämpimien kelien aikana?” KUNTTAKERROS ”Vähän ristiriitaisia tiedot ja käsitykset ovat. Vielä ei tiedetä, lähtevätkö sienet kasvuun. Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2019 yhteensä 12 360 miljoonaa euroa, eli koko Suomen viennistä 19 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. Meidän opiskelijoistamme vain osa hakeutuu kulttuuritai taidealalle, ja senkin takia tämä on todella tärkeä yleissivistävä kurssi”, Sinkkonen kehuu. KUUNTELIN ERÄÄN puolueen luentosarjaa kansantaloudesta. ”Nämä nuoret ovat niitä tulevaisuuden toimijoita ja innovaattoreita”, Liukkonen muistuttaa. Tarvitsemme kaikki saatavilla olevat eurot. Suuressa kultaryntäyksessä parhaiten ansaitsivat hakkujen ja muiden tarvikkeiden kauppiaat. Raivaussahahommia teen lämpimillä keleillä lehtipuuvaltaisiin kohteisiin, havupuuvaltaisia viileämmillä keleillä.” METSÄKUPSA ”Kun ottaa tavoitteekseen sen, että ei raivaa yhtään havupuun kantoja juurikäävän leviämisaikaan, niin saa metsänsä säilymään terveenä. Aalto yliopiston materiaalikokeiluissa sienet ovat taipuneet esimerkiksi kuulokkeiksi ja nahan korvikkeeksi. Gallup ty. Sinkkosen johdolla opiskelijat ovat keittäneet verihelttaseitikistä sienimustetta, värjänneet paperia sekä tehneet sienivärillä taidegrafiikkaa. Ilmastohyödyt valtio on ominut. METSÄNOMISTAJAT kuvataan mediassa huijattuina hölmöinä, jotka tuottavat halpaa kuitupuuta kiinalaisten vessapaperiksi. Kissa kiitoksella elää, mutta kiitoskin tuntuisi mukavammalta kuin haukut. Toimittaja selvästi koki, että eihän ihminen nyt metsää voisi omistaa. Maisemakin tuottaa meille mielihyvää, mutta rahaa siitäkään emme saa. Pankkilainaa saamme maksaa yksin, muuten metsämme ovat kansakunnan yhteistä omaisuutta. Ei toisten tilille. Voiko metsää omistaa. ”Tämä on ollut opiskelijalähtöistä tekemistä, keksimistä ja uteliaisuutta. Viime vuosina on ollut kelien puolesta vähän arveluttavaa. Sen korvaaminen kasvattamalla muuta vientiä ei olisi helppo temppu. Uppiniskaiset metsänomistajat eivät kuitenkaan ymmärrä parastaan. Maalauspajassa on jopa kokeiltu istuttaa maalaukseen sienirihmastoa ja yritetty kasvattaa sitä. Kuutio puuta sitoo 30 euron edestä hiilidioksidia. PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON mukaan jatkuvan kasvatuksen pitäisi olla valtamenetelmä metsänkasvatuksessa. Samalla vaikeasti hahmottuvasta biotaloudesta on toivottavasti jäänyt ajatuksia itämään. Media yrittää ohjata metsänomistajia kannattavampaan jatkuvaan kasvatukseen tai tuottamaan edes pakurikääpää. Heidän oman metsätaloutensa hentaarituotto näkyy olevan kovin heikkoa, mutta onneksi konsultointi tuottaa mukavasti. Katriina Kaija (vasemmalla), Kati Sinkkonen sekä Päivikki Liukkonen ohjaavat opiskelijoiden työskentelyä maskien takaa. Mökkiläisten (ja paikallisten) valitus uudistushakkuiden jälkeen marjapaikkojen ja maisemien väliaikaisesta muuttumisesta on absurdia. Meidän metsätaloutemme tavoitteena on tuottaa euroja omalle tilillemme. Opiskelu on sujunut tänä syksynä koronasta huolimatta hyvin. Tulosta siteerattiin mediassa runsaasti ilman mitään kritiikkiä. Parhaillaan opiskelijat viimeistelevät töitään, jotka tulevat joulukuussa Taikkarin Galleria Eteisen biotaidenäyttelyyn. Vienti on selkeämmin mitattavaa. Alun perin biotalouteen oli tarkoitus tutustua taidepajoissa viime huhtikuussa, mutta korona pakotti siirtymään etäopetukseen ja samalla kevään suunnitelmat peruuntuivat. Öttimönkijäisille tarjoamme laajasti asuinpaikkoja, ne kiittävät minua pölyttämällä mustikat. Esimerkiksi musiikkivienti oli 79 miljoonaa euroa. Hankintahakkuut moottorisahan kanssa isänpäivän jälkeiseen aikaan. Suomen metsien kokonaishiilensidonta vuodessa vastaa 660 000 000:ta euroa, josta metsänomistajille jaetaan nolla euroa. Jatkuvassa kasvatuksessa parhaiten tienaavat menetelmässä auttavat konsultit. Eikä tarvitse raahata metsään suihkupulloa.” TIINA LIETZÉN ”Tällä hetkellä tilanne on se, että lähes kaikki taimikonharvennukset ja ennakkoraivaukset tehdään juurikääpäaikaan ilman kantokäsittelyä, mikä ei lupaa hyvää tulevaisuuden lahotilanteelle.” PANU Verkkokeskustelu: Juurikäävän torjunta raivuulla. Vastapainoksi marjanpoimijat eivät pahemmin tunne kiitollisuutta. Nyt syksyllä opiskelu on jatkunut normaalisti, tosin vakiovarusteeksi ovat tulleet maskit ja visiirit. ”Kiinnostaisi kuulla näkemyksiä ja toimintatapoja juurikäävän torjunnasta omien metsien hoidon yhteydessä. Sitten kun olen ensimmäistä kertaa myynyt mustikat ja kanttarellit metsistämme pystykaupalla, lupaan muuttaa mielipidettäni. Yksi porukka lähti esimerkiksi tekemään lyhytelokuvaa”, kertoo mediapajan vetäjä Katriina Kaija. Pakurikäävästä ainoa varma tienaaja ovat pakuri-istukkaiden myyjät. Toimittaja kuvaili marjanpoimintaansa ja pohti samalla, voiko metsää edes omistaa. 8122_.indd 5 18.11.2020 9.03. Ylen toimittaja ei ollut ajatuksensa kanssa yksin. Jyväskylän tieteentekijöiden mukaan jatkuva kasvatus tarjoaa eniten hyötyä: puun myyntituloja, ilmastohyötyjä, virkistysarvoja ja elinympäristöjä metsän eliöille. Sekin on mukavasti rahaa, en halua väheksyä mitään vientiä
Niihin ei tavallisella palkansaajalla ole varaa.” Viime vuonna rahastot myivät metsiä noin kolmella miljoonalla eurolla. . Rahastolta rahastolle Ärölä muistuttaa, että rahastot paitsi ostavat myös myyvät. Koska maata ei enää valmisteta, niin samasta pinta-alasta tehdään enemmän kauppaa. Perheeseen kuuluu vaimo. Tämän vuoden alkupuoliskolla osuus lukumäärästä oli noussut 14 prosenttiin ja osuus kauppasummasta 37 prosenttiin. Trendin taustalla voi nähdä perintömaan eetoksen heikentymisen, Esa Ärölä uskoo. Kauppasummasta kolmannes Ärölä on seurannut metsätilakauppaa Maanmittauslaitoksessa vuodesta 2011. ”UPM:n metsien myynnit nostivat rahastojen osuutta vuoteen 2016 saakka. ”Yhteismetsät kasvavat nimenomaan siten, että niihin liitetään metsätiloja osuuksia vastaan. Tämän vuoden alkupuoliskolla myynnit olivat jo kymmenen miljoonaa euroa. ”Nykyisillä ostomäärillä yksityismetsien päätyminen rahastoille kestää 450 vuotta”, hän suhteuttaa. ”Myydyt kohteet ovat sekä pinta-alallisesti että rahamääräisesti suuria. ”Tilakauppaa on opittu tekemään eikä kaupantekoa koeta mörkönä. Kauppamäärät kasvussa Metsätilakauppojen vilkastuminen on pitkän ajan trendi, joten sekä rahastot että yksityiset hen450 vuotta Sen verran Esa Ärölän mukaan nykymenolla kuluu, ennen kuin rahastot ovat ostaneet kaikki yksityismetsät. Ärölä vertaa, että puhtaita peltokauppoja tehdään vain noin 600 ja pelloilla tilastoinnin alaraja on pienempi, kaksi hehtaaria. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat R ahastot ovat tulleet voimalla metsätilamarkkinoille, mutta niiden ostot ovat saaneet ehkä enemmän julkisuutta kun faktoja katsomalla olisi aiheellista, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä aprikoi. . Siirtyminen puunmyyntiverotukseen, tarjonnan siirtyminen paikallislehdistä nettiin, metsäkiinteistövälityksen ammattimaistuminen, Hannu Liljeroosin hintaseuranta Metsälehden kanavissa, hän luettelee. . Harrastaa valokuvausta, lenkkeilyä, nikkarointia, retkeilyä ja luonnossa liikkumista. . Avustaa metsäisten kiinteistötoimituksien arvonmäärityksissä ja analysoi metsien ja peltojen kauppahinta-aineistoja. Kuka. . Perintömaan eetoksen hämärtyminen näkyy myös siten, että ollaan aiempaa valmiimpia liittämään perintömetsä yhteismetsään osuuksia vastaan, tai perusteilla olevaan yhteismetsään. Ärölä pohtii, että syitä on monia. Johtava asiantuntija Maanmittauslaitoksessa. Asenne on muuttunut.” Kuolinpesien osuus myynneistä on viidenneksen luokkaa. ”Sidos maahan ei ole kuten joskus aiemmin. Kymmenen vuotta sitten kauppamäärät olivat 1 500 kappaleen tasolla. Yhteismetsien suorat metsätilaostot ovat tilakaupan koko mittakaavassa marginaalisia.” HAASTATTELU Metsätilakaupan vilkastuminen on tilastollinen tosiasia. Ärölä varoittaakin, että jos ei tarkastele tilakauppojen koko kuvaa, niin tilakaupoista ja etenkin metsärahastojen kaupoista saa helposti klikkiuutisia. kilöt voivat ”ostaa enemmän”. . 19.11.2020 / AJASSA 6 ESA ÄRÖLÄ . . Yli kymmenen hehtaarin metsätiloista tehdään noin 2 700 kauppaa vuodessa. Välillä rahastojen ostot laskivat hieman UPM:n myyntien lakkaamisen myötä, mutta alkoivat taas nousta viime vuonna.” Viime vuonna rahastojen osuus oli tilakauppojen määrästä noin 13 prosenttia ja kauppasummasta noin 30 prosenttia. Metsätilakauppa on tullut avoimemmaksi, avataan ja kuvataan myytävä tuote, ei myydä pelkästään paikallisesti vaan valtakunnallisesti.” Perintömaan hämärtyvä eetos Ärölä on havainnut myös, että perintömaan eetos vähitellen hämärtyy. Rahastojen maanhankinnoista nousi keskustelu sen jälkeen, kun rahastojen maita myytiin edelleen ulkomaisille instituutioille – ja etenkin sen jälkeen, kun rahastot alkoivat kilpailla yksityismetsien vähän pienemmistäkin ja tavallisiksi metsätiloiksi luettavista kohteista. 8123_.indd 6 18.11.2020 9.05. Seurannasta näkee, että rahastojen osuus metsätilamarkkinoilla on vahvistunut, mutta ei suoraviivaisesti vaan aaltoviivana. Tosin pääosin kaupat tapahtuvat rahastolta toiselle rahastolle. Osuus kertyneestä kauppasummasta oli kahdeksan prosenttia, mutta yksittäiset isot kaupat saattavat heitellä ostajaryhmän osuutta
7 AJASSA / 19.11.2020 SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha LM29V2 LumberMate Hinta alk: 5590,00 Hinta alk: 4690,00 Luotettava ja taloudellinen Norwood tukkivannesaha Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Tukin halkaisija: 74 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m (sis. Hinnat sis. Traileri ei sisälly hintaan. Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 4,8 m MN26V2 LumberMan Uusittu malli! Uusittu malli! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Vahvistettu, vääntöjäykempi sahakelkka Parannettu terän ohjain ja sahanpurun poisto Vahvistettu, vääntöjäykempi sahakelkka Parannettu terän ohjain ja sahanpurun poisto Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla 8123_.indd 7 18.11.2020 9.05. jatkon) Laudan leveys max: 61 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti 14 hv Kohler 7,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,8 m Laudan leveys max: 59 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot HUOM! Kuvan malli lisävarusteltu. 24% alv
Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiolan kokeneista varainhoitajista saat luotettavan ja vastuullisen kumppanin puukauppatulojen sijoittamiseen. Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa 8139_.indd 8 18.11.2020 9.08. Niin kauan kuin LähiTapiolassa on vakuutettu, on myös sijoitettu
”Kun olen tilannut työn am8140_.indd 9 18.11.2020 9.11. Heikki Henttonen Lukesta kerää tietoja metsähiiren nykylevinneisyydestä. Jos loukkuusi jää pitkähäntäinen isokorvainen metsähiiri, lähetä siitä kännykkävalokuva sähköpostitse osoitteella Heikki.Henttonen@luke.fi. Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksen Riistapopulaatioiden dynamiikka -ryhmässä. Molemmat osapuolet ovat vastanneet Metsäkeskuksen kirjalliseen selvityspyyntöön lokakuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä. Muoniosta Etelä-Utsjoelle ja Sodankylän pohjoisosiin ulottuvalla alueella myyriä oli syksyllä melkoisesti. Sen sijaan Eteläja Keski-Lapissa myyräkannat laskivat lopputalvella. Länsija Keski-Suomessa myyrämäärät ovat nousseet keväästä. menetysten määrää korvausvaatimuksen perusteeksi”, kertoo Mäkinen. Kuluneena kesänä myyrämäärät nousivat kuitenkin poikkeuksellisesti uudelleen kohtalaisiin tiheyksiin. mattimaiselta toimijalta, minulla on mielestäni ollut oikeus luottaa siihen, että hakkuutyö suoritetaan lakien, asetusten ja sopimuksen mukaan aiheuttamatta vahinkoa metsälleni. Läntisessä Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa, myyräkannat vaihtelevat toistaiseksi edelleen säännöllisessä kolmivuotisessa rytmissä. Ylimmän Lapin myyräkannat ovat romahtaneet, mutta Metsä-Lapissa myyriä esiintyy nyt kohtalaisesti ja havumetsärajalla runsaasti. Kun tuloksesta vähennetään kokooja urana käytetyn reitin osuus, jossa oli osin vanhaa painumaa, jäi urapainumien osuudeksi vielä 39 prosenttia.Suomen metsäkeskuksen tarkastusraportissa määrää kuvaillaan ”poikkeuksellisen suureksi.” Metsälaki sallii kangasmailla urapainumia korkeintaan 20 prosenttia urien kokonaispituudesta. Selvitysten perusteella Metsäkeskus tekee asiassa päätöksen ja ratkaisee, ilmoittaako se asiasta poliisille mahdollista esitutkintaa varten. Metsäkeskuksen tarkastuksessa 38,8 prosentilla harvennuskuvion ajourista oli painumia. Laki sallii painumia korkeintaan 20 prosenttia. Erityisesti kaivataan havaintoja levinneisyyden pohjoisrajalta Jyväskylä-linjan pohjoispuolelta. Tänä syksynä myyrämäärät ovat vielä kohtalaiset, mutta läntiseen Suomeen voidaan odottaa myyrähuippua syksylle 2021. Kesällä 2019 Metsä-Lapissa oli vahva nousuvaihe, ja siksi syksyksi 2020 odotettiin huippua laajalti Metsä-Lappiin ja Koillismaalle. Sama kuvio toistui Keskisessä Suomessa ja osissa Pirkanmaata. HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU I täja Etelä-Suomessa myyriä tavataan monin paikoin yhtä runsaasti kuin viime syksynä, mutta toisin paikoin vain niukasti. Tiheydet eivät ole vielä ennätykselliset, joten on mahdollista, että huippu koetaan vasta syksyllä 2021. METSÄHIIRIHAVAINTOJA KERÄTÄÄN . Metsäkeskus on pyytänyt tahoilta selvitystä myös tähän liittyen. Korjuuvauriot huomioiden jäävän puuston pohjapinta-ala putoaa kohteella lähelle lakirajaa, 12,2 neliömetriin hehtaarilla, lakirajan ollessa on 11 neliömetriä. Maastotarkastuksessa löytyi puuston korjuuvaurioita yhteensä 7,7 prosentissa kasvamaan jääneistä puista. Myyrät ovat kuitenkin runsastuneet huomattavasti kuluneen kesän aikana. Runkovaurioiden osuus oli 5,5 ja juuristovaurioiden 2,2 prosenttia. Syyskuussa Metsäkeskus suoritti kohteella maanomistajan pyynnöstä virallisen korjuujäljen mittauksen metsälain valvontatehtävänä. Lapin myyräkannat romahtivat viime talvena, ja kuluneena kesänä myyriä ei Käsivarressa ja Pohjois-Utsjoella liikoja vilissyt. Niiden määrät eivät ole huolestuttavia osia Lounais-Suomea lukuun ottamatta, eikä peltomyyrien aiheuttamia tuhoja ole laaja-alaisesti odotettavissa. Valistunut arvaus on, että ylimmässä Lapissa on ensi kesän lopulla pientä nousua, välivyöhykkeen huippu romahtaa ja eteläisempi alue saattaa nousta huippuun vuoden viipeellä. Harvennusmallien suosittelema pohjapinta-ala on 17,1–20,1 neliömetriä hehtaarilla. Tälle vuodelle odotettu tiheyshuippu keskeytyi viime talven aikana. Kanta-Hämeessä myyriä on paikoin jopa enemmän kuin viime syksynä. Tummilla alueilla runsaasti myyriä, vaaleilla alueilla niukasti myyriä, harmailla kohtalaisesti, joskin laikuttaisesti. Metsämyyrät kiipeävät talvella havupuiden taimien latvaan ja syövät kärkisilmut ja joskus kaluavat vuosikasvaimen kuortakin. Mäkinen uskoo ja toivoo asiassa löytyvän sovinnollisen ratkaisun, mutta luottamus metsäalan toimijoiden ammattitaitoon saanee pysyvän kolauksen. Viime kesän voimakkaimmin runsastuneet lajit ovat metsämyyrä ja Etelä-Suomessa metsähiiri, kun taas peltomyyräkannat ovat vaatimattomat. 9 AJASSA / 19.11.2020 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsälehti uutisoi viime tammikuussa Keski-Suomessa Karstulassa Markku Mäkisen metsässä tehdystä hakkuusta, jossa roudattomaan maahan syntyi korjuussa pahat maastovauriot. . Nyt näin ei tapahtunut.” Metsäkeskuksen tarkastuksen yhteydessä kävi myös ilmi, että leimikon yhdestä kuviosta oli jäänyt metsänkäyttöilmoitus tekemättä. Toisin kävi. Metsäkeskuksen mittaustuloksen mukaan pahimmin vaurioituneella 2,6 hehtaarin harvennuskuviolla urapainumien osuus ajourien kokonaispituudesta oli 53 prosenttia. Korvausvaatimus ulkopuolisen arvion pohjalta Mäkinen ja puunostaja eivät ole vielä sopineet mahdollisista korvauksista. ”Olen pyytänyt paikallista metsänhoitoyhdistyksen edustajaa arvioimaan taloudellisten Urapainumia tuplasti yli lakirajan Karstulan korjuujälkisotkun selvittely on edelleen kesken. Muista mainita pyyntipaikka. Myyrämäärät vaihtelevat Taimituhojen vaara ei ole huolestuttava kuin osassa Lounais-Suomea. Metsähiirellä näyttää olevan ennätysvuosi, ja omakotiasujat ovat monin paikoin pyytäneet nurkistaan ja vinteiltään huippusaaliita. Ei pahaa taimituhoriskiä Vaikka metsämyyräkannat ovat monilla alueilla korkealla, niin pahimmat taimituholaiset, peltomyyrät, eivät ole pysyneet mukana. Myyräkannat laskivat Kainuussa, Savon ja Karjalan maakunnissa sekä Etelä-Suomessa viime talven aikana. Edellinen myyrähuippu koettiin syksyllä 2018. Lapin kolmijakoinen myyrätilanne on poikkeuksellinen, ainakaan 60 vuoteen tällaista ei ole ollut. Kesän myötä myyräkannat kuitenkin monin paikoin toipuivat talvisesta takaiskusta. Sen sijaan runsaat metsämyyrä voivat tehdä omaa myyräntyötään
Enimmillään Kuution avulla on tehty liki puolet yksityismetsien kuukausitason puukaupoista. Toimihenkilöillä jää näin aikaa enemmän varsinaiseen asiakastyöhön eli metsänomistajien palvelemiseen”, Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo kertoo. Turha käsityö jää pois ja aikaa säästyy varovaisesti arvioituna tunnista kolmeen tuntia kilpailutusta kohti, ja virheiden määrä vähenee. Kuutio on kaikille avoin ja metsänomistajille maksuton alusta, jolla puukaupat voi hoitaa ammattilaisen avustamana tai itsenäisesti, jos haluaa. “Kuutio säästää kolme tuntia kilpailutusta kohti” ”Digitaalinen markkinapaikka Kuutio on tuonut lisää tehoa ja virheettömyyttä puukaupan kilpailutuksiin. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys sai uuden toiminnanohjausjärjestelmänsä kautta tarjouspyynnöt ja tarjoukset kulkemaan automaattisesti järjestelmien välillä, mikä toi jopa odotettua suuremmat hyödyt. Haluamme näin maksimoida sähköisen työkalun tuomat hyödyt”, Takalo sanoo. Kuutio_ML_Tabloid_260x380mm_Takalo_20201112_.indd 1 12.11.2020 15.51 8124_.indd 10 18.11.2020 9.20. ”Me kilpailutamme kaikki myyntiin tulevat leimikot Kuutiossa ja hyväksymme jatkossa vain Kuution kautta tulleet tarjoukset valtakirjakauppoihin. Kuution kautta kulkevasta kolmesta puukaupasta kaksi tehdään valtakirjalla. ”Säästämme jopa enemmän työaikaa kuin odotimme
SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsänhoidon kustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella hurjasti. Vuonna 2002 metsikön alkuvaiheen metsänhoitokulut pystyi kuittaamaan myymällä 49 kuutiota kuusikuitupuuta, mutta viime vuonna pinon piti olla jo tuplasti suurempi, 98 kuutiota. Voisiko niillä korvata istutustaimia ja alentaa metsänuudistamisen kustannuksia. Viime vuonna samasta paketista joutui jo pulittamaan keskimäärin yli 1 900 euroa. Vielä vuonna 2002 mätästys, istutus, taimet sekä kaksi taimikonhoitokertaa maksoivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan metsänomistajalle noin 1 100 euroa. Taimikonhoidossa tästä kohdasta on kaadettu istutetut kuuset. Raivaussahurit kaatavat joka päivä miljoonittain luontaisesti syntyneitä puuntaimia. Samalla kun metsänhoidon kustannukset ovat nousseet, ovat metsäjohtajat onnistuneet jäädyttämään kuitupuun hinnat. 8124_.indd 11 18.11.2020 9.20. 11 AJASSA / 19.11.2020 Kannattaako viljely aina. 11 AJASSA / 19.11.2020 Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Keskelle viljeltyä kuusitaimikkoa on syntynyt luontaisesti laadukkaita mäntyjä karummille kumpareille
Ratkaisevaa on, että kohteelle jää kasvamaan riittävä määrä tukeiksi varttuvia puita. Yhä useampi metsänomistaja onkin herännyt pohtimaan, kannattaako ensiharvennuksissa kaadettavia puita istuttaa. ”Varmimmin luontaisesti syntyneitä havupuiden ja rauduskoivun taimia on suhteellisen viljavilla mailla, kun maalaji on karkeahkoa moreenia tai hiekkaa. Taimikonhoitotyömailla törmätään toistuvasti siihen tosiasiaan, että alueelle olisi syntynyt vähintään riittävä määrä laadukkaita taimia ilman viljelyäkin. Fakta 8124_.indd 12 18.11.2020 9.20. Ensiharvennukselta saadaan hakkuutuloa tyypillisesti 500–1 000 euroa hehtaarilta. ”Viljavillekin kasvupaikoille syntyy paljon taimia, jos maalaji on sopivaa karkeusasteeltaan.” Hienojakoisilla maalajeilla ongelmaksi voi muodostua muokkausjälkeen syntyvä rouste. Hän muistelee muutamaa 6–7 vuotta sitten istuttamaansa uudistusalaa. Siementävä reunametsä kohtalaisen lähellä . Karkeahko maalaji . Riittävästi rikottu maanpinta . Sillä, korjataanko ensiharvennukselta hieskoivua energiapuuna vai kuusitai mäntykuitua ainespuuna, ei ole juuri rahallista eroa metsänomistajan kannalta. 19.11.2020 / AJASSA 12 Viljely ja taimikonhoitotyöt tähtäävät siihen, että 25–40 vuoden iässä päästään tekemään ensiharvennushakkuu metsään, jossa kasvaa 1 600–2 200 puuta. LUONTAISIA TAIMIA SYNTYY VARMIMMIN . Ja tietysti myös mäntykankaat taimettuvat herkästi. Maanpinta on rikottava Varsin yksimielisiä metsäammattilaiset ja tutkijat ovat siitä, että paras konsti lisätä onnistumisen mahdollisuuksia on muokata maata. . . Viljavuus ja maalaji merkittävässä roolissa Metsänhoidon tehostamista on pohdittu vuosien varrella monissa työryhmissä, mutta läpimurtoa ei ole saavutettu. Mutta voisiko asiaa ratkaista osin luonnon ehdoilla myös jaksollisessa metsänkasvatuksessa. . ”Mitä syvemmältä kivennäismaata paljastetaan, sitä enemmän syntyy koivua ja vähemmän mäntyä.” Varmin tulos saadaan kaivurilla tai äkeellä, mutta joskus vähempikin riittää. Ajatus istutustai kylvökuluista nipistämisestä tuntuukin houkuttelevalta, mutta asia ei ole aivan yksioikoinen. Savimailla en usko taimia syntyvän.” Metsäasiantuntija Ossi Hannula Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä nostaa maalajin tärkeäksi tekijäksi taimettumiselle. Niillä istutustaimien sekaan on kohonnut ”mielettömästi” mäntyä ja koivua. Yleensä koivujen alle alkaa syntymään luontaisesti kuusia. . Kivennäismaakuvioiden kosteisiin painanteisiin syntyy helposti turkkitiheä koivikko. Helenius muistuttaa, että siemenet itävät parhaiten paljastuneessa kivennäismaassa. ”Viljavilla kasvupaikoilla taimettuminen on yleensä heikompaa hakkuun jälkeen heinittymisen vuoksi.” Samoilla linjoilla on porilainen yrittäjämetsuri Mika Yli-Rahko. ”Käsitykseni mukaan taimia syntyy varmimmin, kun kasvualusta on enintään mustikkatyyppiä tai karumpaa.” Yli-Rahkon kuopiolainen kollega Kalle Pasanen on havainnut, että myös Pohjois-Savossa osa aukoista taimettuu tehokkaasti luonnostaan. Edes eteläisen veljeskansamme uutterat metsuriryhmät eivät ole kääntäneet kustannuskehityksen kelkkaa. . Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila nostaa keskeisenä asiaan vaikuttavana tekijänä esille maaperän viljavuuden. Soistuneilla rahkasammalpinnoilla ”Taimia syntyy varmimmin mustikkatyypin tai karumpaan kasvualustaan.” Mäntyjä syntyy luontaisesti viljavallekin kasvupaikalle, jos maalaji on sopivan karkeaa. Istutuksella päästään näillä kohteilla usein parempaan lopputulokseen kuin luontaisella uudistamisella tai kylvöllä”, toteaa Luken tutkija Pekka Helenius. Viljavuus mustikkatyyppi tai karumpi . Männyt pärjäävät yleensä kasvuvauhdissa hyvin istutetuille kuusille. ”Mitä hienojakoisempaa maa on, sitä enemmän roustetuhoja esiintyy. Ensimmäisenä haasteena on tunnistaa kohteet, joille voisi syntyä luontaisesti kehityskelpoinen metsä
Pääosin kasvatuskelpoisista puulajeista muodostuva, yli puolen metrin pituinen taimikko on saatava aikaiseksi Etelä-Suomessa 10 vuodesta Lapin 25 vuoteen jatkuvassa määräajassa. . Toisaalta luontaisessa uudistamisessa menetetään jalostetun viljelymateriaalin tuomat kasvuhyödyt. Kun etäisyys kasvaa 60–80 metriin, syntyi taimia 1 000 kappaletta”, kertoo Luken Helenius. Mutta jos taimija istutuskululta säästytään, ei merkitys kiertoajan kannattavuuteen todennäköisesti ole suuri. ”Keskinkertaista siemensatoa voidaan kompensoida tekemällä riittävästi laadukasta itämisalustaa. . Kuusikko sen sijaan tuottaa siementä harvemmin. Toisaalta muokkaamattomissa kohdissa maaperän kosteus lisää taimettumista. UUDEN METSÄLAIN UUDISTAMISVELVOITE ON VÄLJÄ . Rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Sameli Salokannel Suomen metsäkeskuksesta toteaa, että epävarmimpia taimettumaan ovat viljaville maille hakatut aukot, joille ei tehdä mitään. Koskee yli 0,3 hehtaarin hakkuualoja. . Heleniuksen mukaan luontaista taimettumista rajoittavat kuitenkin enemmän itämisolosuhteet kuin siemenmäärä. Luontaisten taimikoiden alkuvaiheen kehitys on pääsääntöisesti hitaampaa kuin viljellen perustettujen taimikoiden. Lisäksi tulosten seuranta vaatii metsänomistajiltakin aktiivisuutta. . Myös siemensadot vaikuttavat taimettumiseen varsinkin kuusella. . Viljelymetsätalous onkin helpompi paketoida myytäväksi tuotteeksi. ”Jos suosittelisimme metsänomistajalle luontaiseen uudistumiseen luottamista, kuka kantaisi vastuun, jos homma ei onnistukaan. Kulut sisältävät mätästyksen, taimet, istutuksen, varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen. ”Männyn luontaisen uudistumisen tutkimuksissa on havaittu, että 0–20 metrin etäisyydellä siementävästä puustosta syntyi 1 900 kehityskelpoista taimea hehtaarille. . Kivennäismaiden havupuuvaltaisissa taimikoissa hieskoivun osuus kasvatettavista puista saa olla enintään viidennes, Pohjois-Suomessa puolet. . Reunametsän siemennys hyväksytään enintään 50 metrin etäisyydelle aukon reunasta. Joka tapauksessa metsälain edellyttämä vähimmäismäärä kasvatuskelpoisia taimia syntyy kuitenkin usein määräajassa uudistusalalle, vaikka ei tehtäisi mitään. . Havupuuvaltaisessa taimikossa on oltava Etelä-Suomessa vähintään 1500 ja pohjoisessa 1200 taimea hehtaarilla. ”Kuka kantaisi vastuun, jos homma ei onnistukaan?” Yrittäjämetsuri Mika Yli-Rahko on huomannut, että usein luontaisia taimia syntyy uudistusaloille todella paljon. Tällä kohteella Yyterissä viljelykuuset kasvavat hyvin, mutta luontaisista rauduskoivuistakin olisi syntynyt metsä ilman viljelyä. . Pelkkä maanmuokkaus – tai esimerkiksi kantojen nosto ei ainakaan periaatteessa riitä lain edellyttämäksi taimikon perustamistoimenpiteeksi isolla aukolla, vaan alueella on oltava siementävää puustoa. . Haittapuolena on, että näin syntyvää kivennäismaapintaa on varsin niukasti ja epätasaisesti”, Helenius sanoo. Voimakas pintakasvillisuus voi estää taimien syntymisen ja uudistaminen edellyttää kalliita ja voimaperäisiä toimia sekä toistuvia taimikonhoitokertoja. ”Etenkin koivu itää hyvin kivennäismaan kosteilla rahkasammalpinnoilla”, huomauttaa Uotila. ”Tällöin luontaisen uudistumisen odottelu voi käydä metsänomistajalle kalliiksi.” 20 40 60 80 100 120 Yhä isompi kuitupino kulujen kattamiseen Uudistamisja taimikonhoitokulujen kattamiseen tarvittava kuusikuitupuun myyntimäärä (m 3 ) 2002 2019. Metsäammattilaisten näkökulmasta luontaisen uudistumisen onnistumisen ennustaminen on vaikeaa. . Viljely on varsin varma vaihtoehto”, pohtii Ossi Hannula. Hieskoivu kelpuutetaan pääpuulajiksi suometsissä ja kangasmetsien soistuneilla osilla. 2002 2005 2008 2011 2014 2019 Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa Fakta 8124_.indd 13 18.11.2020 9.20. Myös kasvutappioita syntyy, kun alue jää vuosien ajaksi puuttomaksi. Varmimmin siementä tuottaa mäntytai koivuvaltainen reunametsä. Metsänomistajan on tehtävä tarvittavat taimikon perustamistoimet kolmen vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. . Etua on, jos riittävän järeä siementä tuottava reunametsä on lähellä. . Sitä vastoin runsaskaan siemensato ei johda toivottuun uudistamistulokseen, jos itämisalusta on huono.” Viljely on varma vaihtoehto Teoriassa pelkkä maanmuokkaus avohakkuun jälkeen riittää usein varmistamaan kasvatuskelpoisen – tai vähintään varsin väljän metsälain vaatimukset täyttävän – taimikon synnyn. 13 AJASSA / 19.11.2020 ”Sulan maan aikaan tehtävässä puunkorjuussa metsäkoneiden telat murtavat humukseen kapeita kivennäismaarakoja, joissa on siemenille hyvät itämisolosuhteet
19.11.2020 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2 2019 2018 2020 TUORE PUUKAUPPA TIIA PUUKILA K uluvana vuonna Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella lähes puolet valtakirjalla tehdyistä kuusiavohakkuista on myyty runkohinnalla. Pystykaupoilla energiapuusta maksettiin heinä-syyskuussa keskimäärin 3,94 euroa kuutiolta. Eniten maksettiin rankapuusta, 26,61 euroa kuutiolta. Kuusta runkohinnalla PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 33,9 57 1930,02 Mäntykuitu 11,1 21 233,73 Kuusi kokorunko 1162 57,5 66812,7 Koivutukki 5,4 47 253,8 Koivukuitu 46,5 23 1068,35 Muu kuitu 60,3 5 301,25 Kuusilahokuitu 78,6 8 628,72 YHTEENSÄ 71 228,57 8125_.indd 14 18.11.2020 9.29. Edellisten neljän vuoden aikana runkohinnoittelua on käytetty noin kolmasosalla yhdistyksen valtakirjakaupoista. MTK:n tilastojen mukaan tänä vuonna kaikista valtakirjakaupoista noin 20–25 prosenttia on tehty runkohintakauppoina. Hankintakaupoissa keskihinta oli 24,39 euroa kuutiolta, prosentin enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Pohjois-Savon yhdistys lukeutuu kuusivaltaiseen alueeseen, jossa kuusitukista käydään parhaillaan tiukkaa kisaa. Kaikki tarjoukset tehtiin runkohinnalla. ”2020 myös integraatit ovat ottaneet runkohinnoittelun käyttöönsä, kun sitä aikaisemmin käyttivät pääasiassa sahayhtiöt”, Huttunen toteaa. Koko puulle sama hinta Runkohinnoittelun yleistyminen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella on tietoisen työn tulos. Yhdistys on opastanut viimeiset parikymmentä vuotta aktiivisesti metsänomistajia ja ostajia uudessa tavassa hinnoitella puuta. ENERGIAPUUN kauppa hidastui heinä-syyskuussa. Ainostaan laho hinnoitellaan erikseen. ”Olemme viimeisen viiden vuoden aikana havainneet, että runkohinnoittelun käyttö ja yleistyminen mukailevat aika lailla yleistä kilpailua leimikoista ja puutavarasta”, kertoo yhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen. Pystykaupoissa rangan hinta nousi edelliseltä vuosineljännekseltä seitsemän prosenttia, hankintakaupoissa hinta pysyi ennallaan. Valtakunnallisella tasolla runkohinnoittelu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin Pohjois-Savossa. Runkohinnoittelua käytetään yleisimmin selkeärakenteisissa järeissä päätehakkuuleimikoissa. Siten metsänomistaKilpa puusta lisännyt runkohinnoittelua Pohjois-Savossa ovat ensi kertaa liki kaikki ostajat ottaneet tänä vuonna runkohinnoittelun käyttöön. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan energiapuuta ostettiin yhteensä noin 660 000 kuutiota, mikä on runsaat 400 000 kuutiota vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä, mutta lähes 100 000 kuutiota enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. SIJAINTI: Pohjois-Savo OSTAJA: yksityinen saha HAKKUUKERTYMÄ: 1397,6 m 3 LEIMIKON KOKO: 3,2 hehtaaria MUUTA: Tarjouksia tuli yhteensä neljä, joista kaksi integraateilta ja kaksi sahoilta. Ostetusta energiapuusta pääosa oli rankaa (296 000 kuutiota) ja latvusmassaa (301 000 kuutiota). Energiapuun kauppa hiipui KOHDE: kesäkorjuukelpoinen päätehakkuukuusikko hiekkatien varressa. Eniten maksettiin rankapuusta, 4,33 euroa kuutiolta. Lisäys on huomattava. Tämä näkyy ostotarjouksissa. Runkohinnoittelussa puuta ei hinnoitella perinteisen tavan mukaan puutavaralajeiksi, vaan koko puulle annetaan yksi ja sama kuutiohinta. Se on pari prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä
32,51 . 47,81 s 22,34 s 23,23 s 19,38 s 30,46 . 16,88 s 15,68 s 23,20 s 23,70 . 28,56 s Uudistushakkuu 59,25 s 62,15 s 44,00 s 18,71 . Runkohinnoittelu kiinnostaa Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen vahvistaa, että runkohinnalla kauppaa tehdään vähän. 29,90 . 27,04 . 55,02 s 46,43 s 31,50 s 31,46 s 31,20 s s nousussa . 61,63 . Tänä vuonna hinnoittelumallin käyttö on kuitenkin pikku hiljaa lisääntynyt hyvin kokemuksin. Harvennuksille runkohinnoittelu sopii huonommin. 15,99 s 23,49 s 27,20 . 18,18 s 18,03 s 17,09 s 25,59 s 26,20 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,45 . 19,73 s 17,34 . 18,85 s 30,77 s Harvennushakkuu 52,13 s 54,55 s 38,63 s 17,60 s 17,71 s 16,47 s 23,12 s Ensiharvennus 12,91 s 12,61 . Myös Metsä Groupin Suomen puukaupan ja metsäpalveluiden johtajan Juha Jumppasen mukaan runkohinnoittelun mahdollistama vapaa katkonta tuo joustavuutta pääosin puutavaralajihinnoitteluna käytävään puukauppaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,83 s 61,37 s 42,75 s 17,71 . 33,00 . 17,71 . 28,12 . ”Olemme lisänneet runkohinnoittelun osuutta viime vuosina päätehakkuilla”, Jumppanen kertoo. 31,50 . 17,26 s 26,26 s 29,49 s Uudistushakkuu 59,31 . 23,25 . Keräämme siitä kokemuksia niin asiakkaan kuin puun ostajan näkökulmasta”, UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen summaa. Runkohinnalla tehtyjen puukauppojen osuus on kuitenkin yksittäisiä prosentteja. 17,23 s 24,55 . 53,59 . 38,41 . 15,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,09 s 59,22 . 21,78 s 19,46 28,98 s 28,32 . 60,62 s 31,53 . Samoin on hyvä pitää mielessä, että runkohinnoiteltu tarjous ei automaattisesti ole puutavaralajihinnoiteltua parempi. 12,42 . 12,63 s 11,81 . 15 AJASSA / 19.11.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 12,34 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,79 s 60,57 . 24,55 . Koskitukin metsäjohtaja Ville Parkkinen on myös pannut merkille, että runkohinnoittelun käyttö on lisääntynyt puumarkkinoilla tänä vuonna. 32,42 . Harvennushakkuu 45,18 s 47,88 s 38,23 s 15,81 s 16,34 s 15,85 s 22,50 . Uudistushakkuu 56,88 . 42,53 s 15,07 s 14,71 s 13,16 s 21,74 s 21,36 s Ensiharvennus 39,62 s 11,53 s Hankintahinnat 56,62 s s nousussa . s nousussa . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 42–45 keskiarvo Runkohinnoittelua käytetään yleisimmin selkeärakenteisissa järeissä päätehakkuuleimikoissa. Hankintahinnat 59,09 s 59,82 s 47,28 . 16,09 s 17,01 . Ensiharvennus 37,20 . 25,19 . Toisaalta sahurin näkökulmasta se vaatii kohteeseen todella hyvää tutustumista, jotta tiedetään, minkä tyyppistä tukkia siellä on ja kuinka paljon”, Parkkinen arvioi. 13,76 . 38,25 . Ensiharvennus 35,22 s 36,32 s 19,94 s 11,90 . 21,71 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 53,31 s 51,95 s 34,00 s 17,91 . 16,15 s 14,64 s 24,37 . Tyypillisesti hinnoittelumuotoa käytetään selkeärakenteisissa järeissä päätehakkuuleimikoissa, joissa rungon koossa ei ole suurta vaihtelua ja tukkiosuuden arviointi onnistuu siten paremmin. 56,59 s 37,91 s 17,73 . 48,21 s 16,35 . 26,53 . 23,52 . Harvennushakkuu 50,56 . 12,01 s 12,26 s Hankintahinnat 54,40 . Harvennushakkuu 48,37 . 57,50 . 19,29 s 28,33 . 31,71 . 8125_.indd 15 18.11.2020 9.29. 13,29 . 38,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,29 . 57,89 s 39,35 s 20,74 . 30,03 s 13,73 . Ensiharvennus 36,69 . 23,79 Ensiharvennus 12,56 . 23,48 s Ensiharvennus 12,59 . Uudistushakkuu 58,99 s 61,59 s 44,05 s 20,83 . 12,47 s 12,56 s 12,45 s 19,40 . 32,14 . 15,75 s Ensiharvennus Hankintahinnat 53,52 s 53,58 s 30,68 s 30,79 s s nousussa . 37,19 s 36,92 . 20,49 s 17,32 s 24,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,78 . 17,53 s Hankintahinnat 57,01 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,23 . Harvennushakkuu 48,74 s 51,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,96 s 50,91 s 34,00 s 15,21 . 27,26 . 25,08 s Harvennushakkuu 44,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,51 s 57,71 s 17,55 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 46,27 s 46,34 . Uudistushakkuu 55,29 . 32,20 s 31,78 . 23,02 . 47,86 . 49,00 s 19,49 s 18,67 s 17,73 s 27,22 . Hankintahinnat 58,60 . s nousussa . Uudistushakkuu 57,29 s 60,29 s 45,37 s 19,53 s 21,23 s 18,78 s 28,63 s 29,46 . 31,70 . 32,66 . 56,56 s 42,46 . Harvennushakkuu 46,30 s 43,91 s 14,64 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,66 s 60,75 s 42,27 s 17,79 . Koskitukkikin on käyttänyt runkohinnoittelua aavistuksen enemmän. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Tällä hetkellä ostamme puuta runkohinnoittelulla pilottiluonteisesti. 57,61 . 45,93 s 18,84 s 20,40 . Huttunen muistuttaa, että runkohintakauppaa solmiessa pitää olla tarkkana, ettei lahoa kirjata sopimuksessa sellukuiduksi, jolloin myös tervettä ainespuuta saattaa mennä huonommalla hinnalla. Ensiharvennus 34,42 s 34,29 s 12,02 s 10,90 s 10,60 s Hankintahinnat 55,93 s 31,90 s 31,76 s s nousussa . Hankintahinnat 57,21 . 58,00 s 45,12 . 53,55 s 37,52 s 17,19 s 17,58 s 16,55 s 23,53 . Puun ostajalle runkohinnoittelu mahdollistaa markkinatilanteeseen sopivan katkonnan. 21,18 . UPM testaa sekin runkohinnoittelua, mutta sen osuus yhtiön puukaupassa on hyvin vähäinen. 16,81 . 18,32 s 18,57 s 17,95 s 27,51 s 31,31 . 26,44 s 26,85 . 49,09 . 46,83 s 16,43 s 15,85 s 14,80 s 23,61 s 23,77 s Uudistushakkuu 50,79 . 21,80 . 39,72 . 31,32 . 43,45 s 17,01 s 19,24 s 16,59 s 25,23 . ”Olemme huomanneet, että runkohintakaupat ovat hyvä keino vastata nopeastikin muuttuviin saha-asiakkaiden tarpeisiin tukkien pituusjakaumassa”, Partanen kertoo. s nousussa . s nousussa . 13,63 s 13,55 s 18,10 s 18,62 s Hankintahinnat 59,11 . Sami Karppinen jan ei tarvitse kantaa huolta, miten arvokas tukkipuu katkotaan. 18,43 . 60,01 . 33,49 s Harvennushakkuu 53,18 . ”Se antaa vapautta ostajalle tehdä puulla, mitä haluaa
Ei syytä huoleen, kunnostusojitusten kanssa maltti on valttia. Suurimmaksi osaksi se johtuu siitä, että ojituksista seuraava muuttumisprosessi on edennyt viimeiseen turvekangasvaiheeseen ja varttunut puusto pitää pohjaveden alhaalla. Yleisesti ajatellaan, että koska Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, ojia tarvitaan viemään liikavedet pois. ”Mutta Eteläja Keski-Suomessa suurimman osan kesästä haihtuminen on sadantaa Tuntuuko oja tukkoiselta. suurempaa. 16 19.11.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O jia ei kannata kunnostaa ojien vuoksi, vaan puuston vuoksi”, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen kiteyttää. Alun perin ojitusten tehtäväksi ajateltiin, että ei olisi koskaan liian märkää. Paavo Ojasen mukaan pitäisi ajatella niin, että ojitetaan kun alkaa olla selvästi liian märkää. ”Puut eivät ole sen suhteen ollenkaan tarkkoja, ainakaan Eteläja Keski-Suomen viljavuudeltaan vähintään mustikkatyyppiä vastaavilla turvemailla.” Asiaa voi perustella paitsi puuston hyvällä, myös huonolla kasvulla. Sammaloitunutkin ojanpohja pystyy kuljettamaan vettä hyvin. ”Jos tähänkään mennessä ei ole tullut kelvollista puustoa, niin tuskin tulee kunnostamallakaan.” Kunnostustarve yliarvioitu Vaikka kunnostusojitukset vähenevät, niin suometsien kasvu vain kiihtyy. Ojituksista tulee jonkinasteisesti huonokuntoisia 20–30 vuodessa, mutta Ojanen korostaa, että puuston huonokuntoisuus on eri asia. ”Suometsät kasvavat erittäin hyvin siihen nähden, että kunnostusojituksia on tehty paljon vähemmän kuin alun perin pidettiin tarpeellisena.” Ojanen pitää yliarviona niin sitä, että kaikki turvemaat pitäisi kunnostusojittaa, kuin sitä, että kaikki turvemaat voi jättää kunnostusojittamatta. Sen sijaan paksuturpeinen, karumman puoleinen suometsä tuskin voi kasvattaa kovinkaan monta puusukupolvea ilman 8126_.indd 16 18.11.2020 9.31. Hän aloittaa vuoden alussa osa-aikaisena suometsien asiantuntijana Tapiossa. Vaikka keväällä on märkää, niin kesän aikana puusto haihduttaa pohjaveden pinnan syvälle.” Ohutturpeisilla mailla kunnostusta ei tarvita ehkä koskaan. ”Eteläja Keski-Suomessa kunnostusojitusta vaativia kohteita on aika vähän.” Ojanen on tutkinut metsäojitettuja soita kohta 15 vuotta ja väitellyt aiheesta tohtorinhatun
Peitteellisyys suojaa vesistöjä Ojanen esittelee turvekangasta Hämeessä Tammelassa. Kasvava puusto pitää ravinnehuuhtoumat pienempinä.” Innokkaalla kunnostusojituksella voidaan vähän lisätä puuston kasvua, mutta koituvat haitat voivat olla suurempia. Ojasen mukaan maailmanmitassa ojitetut suot aiheuttavat isot kasvihuonepäästöt, vaikka kyse on enemmän ruoankuin puuntuotannosta. Pohjaveden pinta on alhaalla, ja rehevällä suolla turpeesta vapautuu hiiltä suurin piirtein sama määrä kuin puustoon sitoutuu. Ellei sitten majava tule ja rakenna patoa. ”Taimivaiheessa riittää, että on jonkinlaiset ojat, jotka estävät suoranaisen tulvimisen.” Jos veden pitäisi mennä turpeen läpi 20 metriä, niin voi olla fiksumpaa tehdä saran keskelle navero, joka vie pintaveden pois. Puustoinen suo on ojitettu pääosin 1970-luvuilla ja harvennettu viisi vuotta sitten. Turve johtaa vettä hyvin heti ojituksen jälkeen. Puut kasvattavat juuristoaan loppukesällä, ja juurten kasvun kannalta oleellista on pohjaveden korkeus silloin. Tammelan turvekankaalla puuston kasvu sitoo hiiltä jokseenkin samansuuruisesti kuin turpeen hajoamisessa sitä vapautuu. ”Siellä kunnostusojituksia tarvitaan puuston kasvun kannalta, mutta kannattaako se kuitenkaan taloudellisesti. Kunnostusojitus on läheisen vesistön kannalta metsätalouden ongelmallisin toimi, sillä kiintoainesta lähtee liikkeelle ja turpeen hajoamisesta seuraa ravinnehuuhtoumia. Mutta hiili ei varastoidu puihin loputtomiin, vaan puu palaa tai lahoaa ennemmin tai myöhemmin. ”Noin neljännes metsien kasvusta on ojitusalueilla ja 80 prosenttia ojitusalueista katsotaan edelleen kannattaviksi. Yhtälö on hankala.” Tuleeko suo takaisin. Suometsien suuri tulevaisuuKun oja on syvä ja toimiva, niin kunnostustarvetta ei ole. Jos kansainvälisesti sovitaan niiden vähentämisestä, niin Suomen voi olla vaikea perustella, että miksi ei meillä. Kun ojitetun suon pinta laskee, ojituksen teho heikkenee, sillä ojat madaltuvat ja vesi virtaa huonommin tiivistyneen turpeen lävitse. Turvetta hajoaa Vinkit ojitukseen ”En tekisi isoja investointeja ainakaan paksuturpeisiin suometsiin.” 1. den kysymys on, voiko niiden puuta myydä. Vanhoilla ojitusalueilla veden pinta voi olla korkealla hakkuun jälkeen, mutta Ojanen korostaa, että taimi tarvitsee vain ohuen, liikavedestä vapaan kasvualustan. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja edistää vesiensuojelua. tusojitusten vähentäminen minimiin ei ole kritiikkiä uudisojitusten aikakautta kohtaan. Jos ojia ei kunnosteta, tuleeko suo takaisin. Eteläja Keski-Suomessa kasvien täyttämäkin sarkaoja voi pitää saran riittävän kuivana. ”Itse en tekisi kovin isoja investointeja ainakaan paksuturpeisiin suometsiin, sillä ei ole ihan varmaa saako tulevaisuudessa rahan takaisin.” Arvo ojituksille Ojanen korostaa, että kunnosTurvemaiden päätehakkuu saa aikaan ravinnepiikin valumavesissä. 3. sitä enemmän, mitä syvemmällä pohjaveden pinta on. Kun puusto kasvaa ja on hyväkuntoista, ei ole kiirettä kunnostusojittaa. 5. 2. Peitteellinen metsänkasvatus sopii etenkin turvemaille, jos taimettuminen onnistuu. ”Jos puusto on alkanut kasvaa, niin ne ovat edelleenkin kuivia. Suolle jääneillä märillä alueilla voi olla enemmän annettavaa luonnon monimuotoisuudelle, riistalle tai vesiensuojelulle kuin metsänkasvatukselle. Hakkuutavasta on vaikea sanoa, oliko se alikasvoksen vapauttamista vaiko yläharvennusta. Sitä on tutkittu yllättävänkin vähän, mutta esimerkiksi luovutetulle Karjalankannakselle jääneitä 80-vuotiaita ojitusalueita on käyty katsomassa. Suon läpi ja suolta pois suuria vesimääriä kuljettavien ojien tulee olla kunnossa. Pohjois-Suomessa tilanne on vaikea, sillä kesälläkin sataa haihduntaa enemmän. Mutta karummilla soilla, missä puusto ei ole kovin suurta, tilanne on toinen.” Jos suo on ollut kuopassa ja valuntakynnys on avattu, vesi pääsee pois. ”Jos vedenpinta lasketaan puolesta metristä vielä alemmaksi, niin ei se enää puuston kasvua lisää.” Hiilineutraalisuus vaikeaa Hiilineutraali metsätalous on joissakin tapauksissa mahdollista suometsissäkin, mutta se edellyttää, että turve pysyy turpeena. 17 METSÄSTÄ / 19.11.2020 kunnostusojitusta. ”Avohakkuun jälkeen vapautuu hurjasti ravinteita, mutta niille ei ole käyttöä. Ojitusprojekti oli todella onnistunut, ja saatiin pari miljoonaa metsämaahehtaaria lisää.” 8126_.indd 17 18.11.2020 9.31. 4. Käytännössä se tarkoittaisi kestävyyskriteerejä, joita ojitettujen turvemaiden puu ei täytä. Ojanen ei nauliinnu turvemailla peitteelliseen kasvatukseen, mutta näkee siinä paljon etuja
Uute Scientific taas valmistaa metsämaan mikrobeja sisältävää metsäuutetta. ‹ Partawan Yötön yö -partaöljyssä tuoksuvat muun muassa mänty ja katajanmarja. Säilöntäaineita pyritään välttämään ja ainesosaluettelo pitämään lyhyenä. ”Reseptissä on kymmenkunta erilaista maa-ainesta ja tuhansia erilaisia mik robeja”, kertoo Uute Scientificin toimitusjohtaja Kari Sinivuori. Hän toivoo, että metsäisten raaka-aineiden tuottajia olisi enemmän. Metsäisiä raaka-aineita käytetään erityisesti niin sanotussa luonnonkosmetiikassa, mutta myös moni perinteinen kosmetiikkavalmistaja on löytänyt nämä aineet. Puunkuorta hiuksiin Innomost käyttää raaka-aineena metsäteollisuuden sivuvirroista saatavaa koivua. Sen valikoimasta löytyvät koivunkuorijauhetta sisältävä kuivasampoo sekä ihonhoitoon tarkoitetut koivunhiilijauhetta sisältävä öljypuhdistuskakku ja metsäuutetta sisältävät metsäkakut. Lakka on ollut käytössä jo pidempään, nyt myös mustikka, puolukka ja karpalo”, sanoo Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Satu Vuorela. Valikoimaa löytyy: markkinoilla on niin mustikalla, koivunkuorella kuin metsämaan mikrobeillakin höystettyjä tuotteita. ”Pyrimme käyttämään metsäisiä raaka-aineita aina, kun se on mahdollista. Se jalostaa siitä koivunkuorijauhetta ja koivunhiilijauhetta. Asiakkaat ovat niistä haltioissaan”, kertoo Luonkosin tuotekehittäjä Miia Leino. › Havu Cosmeticsin huulipunan ulkokuori on tehty haavasta ja tervalepästä. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksen mukaan tietyille metsämaan mikrobeille altistuminen ehkäisee autoimmuunisai rauksia, kuten astmaa ja diabetestä. 18 19.11.2020 / METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG M illä metsänomistaja mieluiten punaisi huuliaan, öljyäisi partaansa, pesisi käsiään tai hoitaisi ihoaan. Hänen mukaansa ongelma on, että metsänomistajat eivät luomusertifioi metsiään ja näe sitä raaka-ainepotentiaalia, jota suomalainen metsä tarjoaa kosmetiikkateollisuudelle. ”Asiakkaat ovat niistä haltioissaan.” Mikko Koskinen / Partawa Luoto Cosmeticsin laventeli-pihkavoide on pakattu Sulapacin biohajoavaan rasiaan. Tarkkaa määritystä sille, mitä luonnonkosmetiikka tarkoittaa, ei Vuorelan mukaan ole. Sekä Innomostin että Uute Scientificin markkinat ovat tällä hetkellä kotimaassa, mutta kysyntää on myös ulkomailla. Tietenkin metsäisiä ainesosia sisältävällä kosmetiikalla. Luonnonkosmetiikan valmistajat eivät Vuorelan mukaan yleensä hae raaka-aineitaan suoraan luonnosta, vaan ostavat ne erilaisilta jakelijoilta. An na Ba ck 8127_.indd 18 18.11.2020 9.34. ”Varsinkin marjat ovat suosittuja. ”Toimittaja ja tarve eivät kohtaa.” Myös partatuotteita Riihimäellä valmistavalla Partawalla on ollut vaikeuksia löytää kotimaisia raaka-aineita, kertoo yrityksen toimitusjohtaja METSÄSTÄ IHOLLE Luonnonkosmetiikassa hyödynnetään niin metsäteollisuuden sivuvirtoja kuin oman metsän tuotteita. Käytännössä luonnonkosmetiikalle on yhteistä se, että raaka-aineet ovat peräisin luonnosta ja niitä on käsitelty mahdollisimman vähän. ”Koivunkuorijauhetta käytetään esimerkiksi kuivashampoissa ja kuorintavoiteissa korvaamassa mikromuoveja. Suosio kasvussa Luonnonkosmetiikan suosio on kasvanut viime vuosina. Koivunhiilijauhetta taas käytetään puhdistavissa tuotteissa, kuten kasvonaamioissa ja hammastahnoissa sekä koostumusaineena maskaroissa”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Sami Selkälä. Tällaisia ovat esimerkiksi kokkolalainen Innomost ja helsinkiläinen Uute Scientific. Metsäisyys myy Valmiiksi tuotteiksi Innomostin ja Uute Scientificin tuottamia raaka-aineita jalostaa muun muassa Naantalissa toimiva Luonkos. Ne voivat olla yrityksiä, jotka tuovat maahan ulkomaisia raaka-aineita, mutta viime vuosina alalle on tullut myös uusia kotimaisiin raaka-aineisiin panostavia yrityksiä
Yritys päätyikin hankkimaan partaöljyissä ja -vahoissa käytettävät metsäistä tuoksua tuovat eteeriset öljyt ulkomailta. Hylsyn ulkokuoressa on pääosin suomalaista haapaa ja tervaleppää, sisämekanismi on maissitärkkelyksestä valmistettua muovin kaltaista polylaktidia. Maunuvaaran mukaan onkin tärkeää katsoa tuotteen koko elinkaarta. Suomessa myytävä kosmetiikka on kuitenkin tarkkaan valvottua. Havu Cosmeticsin huulipuna on valmistettu luonnonvahoista ja -öljyistä. Poikosen mukaan metsältä tuoksuvalla kosmetiikalla on Suomessa kova kysyntä. Se voi olla sitä mutta ei välttämättä ole, sanovat Laurean Satu Vuorela ja Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala. Piikkiössä sijaitsevan Luoto Cosmeticsin perustaja Mia Peltola valmistaa tuotteensa osin itse kerätyistä raaka-aineista. Luonnonkosmetiikan raaka-aineet voivat tulPir itta Fo rs / Lu on ko s ‹ Luonkosin Vitality-metsävartalokakku on pakattu Kotkamillsin biohajoavasta kahvikuppimateriaalista valmistettuun pakkaukseen. Esimerkiksi laventeli-pihkavoide on pakattu suomalaisen Sulapacin valmistamaan biohajoavaan rasiaan. Tauriala-Rajalan mukaan tuotteen valmistaja vastaa siitä, että tuote on kosmetiikkalainsäädännön mukainen. Sen voi kierrättää biojätteenä”, kertoo yrityksen perustaja Lumi Maunuvaara. Jutussa mainittujen yritysten lisäksi metsäistä luonnonkosmetiikkaa valmistavat muun muassa Elämänpuu, Flow cosmetics, Hetkinen, Inari Cosmetics, Pure is Beauty, Rokua Skincare ja Senja Cosmetics. la todella kaukaa, ja luonnostakin löytyy myrkyllisiä ja allergisoivia aineita”, Vuorela sanoo. ”Se, että käyttää yhtä metsäistä ainesosaa, ei välttämättä vielä tee tuotteesta kestävää.” Tarkkaan valvottua Luonnonkosmetiikka mielletään usein turvallisemmaksi ja luontoystävällisemmäksi kuin perinteinen kosmetiikka. 19 METSÄSTÄ / 19.11.2020 ”Meiltä on toivottu koivun ja kaadetun puun tuoksuisia tuotteita.” Mika Poikonen. An na Ba ck 8127_.indd 19 18.11.2020 9.35. Innomost Innomostin koivunkuorijauheella voidaan korvata kuorintavoiteiden mikromuoveja. ”Pakkaus hajoaa täysin teollisessa kompostissa. Koivusaippuassa käytetyt koivunlehdet ovat omasta metsästä, osittain myös laventeli-pihkavoiteessa käytetty pihka. Uute Scientific Uute Scientificin metsäuute sisältää metsämaan mikrobeja. ”Kaikki riippuu raaka-aineista. ”Pihkaa tilaan myös Lapista paikalliselta kerääjältä.” Peltolalle, kuten monelle muullekin luonnonkosmetiikkayrittäjälle, merkitystä on myös sillä, miten kosmetiikka on pakattu. ”Meiltä on toivottu esimerkiksi koivun ja kaadetun puun tuoksuisia tuotteita.” Pakkauksella väliä Aina välikäsiä ei tarvita. Helsinkiläinen Havu Cosmetics lanseerasi reilu vuosi sitten puukuorisen huulipunan
Kunelius omistaa Konginkankaalla metsätilan perikuntana yhdessä kahden siskonsa kanssa. Kun taimet on saatu maahan, heinättyä sekä pelastettua alkuvuosina vatukolta ja pieneltä lehtipuulta Raiva-veitsellä, astuvat kuvaan Sirpa ja saha. Vuonna 1998 hankimme ensimmäisen raivaussahan, joka muuten leikkasi kiinni tämän syksyn savotalla. Eivätkä mielestä ole haihtuneet nekään kerrat, kun tyttäret tulivat ”liesusta” kotiin vasta aamuyön tunteina, joskus jopa suoraan aamulypsylle. Tämä aiheuttaa pähkäilyä sahurille. ”Tein pitkään taimikonhoitotöitä kassaran kanssa. ”Isä kuoli sydänkohtaukseen samana päivänä, kun minä täytin kahdeksantoista. Puukaupat suunnittelee ja kilpailuttaa Hämeenlinnassa asuva ja metsänhoitoyhdistyksellä työskentelevä Eija. Rimpilän tilan tytöille tulivat niin maakuin metsätalouden työt tutuiksi jo hyvin nuorina Reino-isän matkassa. ”Silmä alkaa jo sanomaan, mitä jätetään ja mitä otetaan pois.” töille muistutuksen työnteon merkityksestä, joten navetan jälkeen lähdettiinkin päiväksi metsätöihin.” Kaikki tilan töistä saadut opit tulivat tarpeeseen, kun täysi-ikäisyys koitti Kuneliukselle karulla tavalla vuonna 1979. Niinpä kävin hiljattain ostamassa uuden Husqvarnan 545-sahan, jolla nyt sahaan.” Metsänhoitoon Kunelius ei ole käynyt kursseja tai kouluja, vaan kokemus on opettanut toimivat menetelmät. ”Olemme huomanneet, että liika uskollisuus puukaupoissa ei välttämättä palkitse. ”Emme olleet kovin isoja, kun kuljetimme itse kasvatettuja avojuurisia kuusentaimia sinkLääkettä koko kropalle Taimikonhoito on Viitasaarella asuvan metsänomistaja Sirpa Kuneliuksen intohimo. ”Isä tietysti halusi antaa ty8128_.indd 20 18.11.2020 9.37. Kilpailutus varmistaa, että puut menevät sille, joka kyseistä puutavaralajia eniten tarvitsee”, Kunelius kuvaa. 20 19.11.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Viitasaari Elimyssalo SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M etsässä sielu lepää ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. ”Joskus joutuu miettimään, jätetäänkö mänty vai kuusi kasvamaan. ”Silmä alkaa jo sanomaan, mitä jätetään ja mitä otetaan pois.” Kunelius on todennut tilan metsissä toisinaan saman, mikä näkyy Suomen metsissä isommassakin mittakaavassa: ennen istutettiin mäntyä lähes kaikkialle, viime vuosina vuorostaan kuusta. Siitä lähtien olemme kantaneet vastuuta tiloista naisten voimin.” Raivausoppi kokemuksen kautta Kuneliuksen siskoksilla on selvä työnjako siitä, kuinka tilan metsäasioita hoidetaan. Raivaussahatyö on parasta lääkettä niin päälle kuin selällekin”, vastaa Viitasaarella asuva Sirpa Kunelius kysymykseen, mikä saa tilitoimistoyrittäjän viettämään ison osan vapaa-ajastaan sukutilojen metsissä Äänekosken Konginkankaalla. Uuden taimikon perustamisesta päävastuun kantaa puolestaan kotitilalla asuva Anneli. Välillä myös juttelen sahatessa puille ja kyselen, että kumpi teistä haluaisi jäädä kasvamaan”, tunnustaa Kunelius nauraen. Nykyään kasvamaan voi jäädä luontaisesti syntynyt mänty istutetun kuusen sijaan, jos kaskiämpäreissä isän istutettaviksi”, muistelee Kunelius
Siksi vanhan rummun purkaminen on turhaa. Kuten arvata sopii, rumpujen puhdistaja likaantuu perusteellisesti puuhassaan. Tierumpujen katsastus syksyllä Tuoreet metsäojien perkaukset vaativat tierummuilta hyvää kuntoa lisääntyvien tulvahuippujen vuoksi. ”Rakennusten kunnostustöihin menee eniten aikaa, mutta kaikkein parhaiten viihdyn metsässä.” Mielen lisäksi raivaussahatöissä kuntoutusta saa myös selkä. Vanhan rummun kapasiteetti kannattaa käyttää hyväksi. Ilmaston muuttumisen vuoksi talviaikaiset ongelmat todennäköisesti lisääntyvät. Sirpa Kunelius pitää lomia syksyllä, jotta ehtii raivuutöihin. Kun kolme asiaa selvitetään jokaisesta tien alittavasta rummusta, ollaan jo pitkällä, etenkin jos korjaaviin toimiin ryhdytään viivyttelemättä. Yli satavuotiaan talon pitäminen kunnossa ulkorakennuksineen edellyttää jatkuvaa remontointia niin sisäkuin ulkopuolelta. Syksyllä se voi onnistua, kun maa on märkää. Haalarit ja kurakengät kannattaa vaihtaa jo ulkona kodin sopuisan ilmapiirin turvaamiseksi. Tiekunnat suhtautuvat asiaan hämmästyttävän välinpitämättömästi ikään kuin asialle ei voisi mitään. 1) Onko rumpu tukkeutunut jäätyneestä vedestä enemmän kuin kerran kymmenessä vuodessa. 2) Onko rumpuun johtavan ojan yläjuoksulla tehty metsäojien perkausta enemmän kuin 300 metriä. 21 METSÄSTÄ / 19.11.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. On selvitettävä, johtuuko rummun jäätyminen alimitoituksesta, rummun betonisten osien keskinäisestä liikkumisesta, liettymisestä tai kasvillisuudesta. ”Vaikka alkuun tuntuikin, että istutettu puu on pyhä, eikä sitä voi kaataa. vupaikka on männylle parempi. Työtunteja ei kylläkään parane laskea.” Lenkki sukupolvien ketjussa Tilan töihin tarttuminen jo nuorena on opettanut Kuneliuksen tekemään tarvittaessa niin metsurin kuin timpurinkin työt. ”Haluaisin, että saamme pidettyä talon ja metsät hyvässä kunnossa seuraavaa sukupolveakin ajatellen. Minulla on raivatessa Respectan tiukka liivi päällä, jotta selälle ei tulisi kuitenkaan äkkinäisiä rytkäyksiä. Jos on, ojiin tuleva vesimäärä lisääntyy, koska talvella satava lumi ei jää puiden latvuksiin, josta se osittain haihtuu ilmaan. Syyksi paljastui mittava suon ojitus yläjuoksulla. Lietteen poistaminen rummusta on raskasta työtä, joka kannattaa tehdä juuri syksyllä runsaan vesimäärän virtauksen aikana. Yleensä ojien perkaus ei lisää olennaisesti veden vuosittaista määrää, mutta kyllä tulva-aikaisia huippuja ja runsaiden sateiden jälkeen kulkevia vesimääriä. Liikenne keskeytyi viikon ajaksi. Puumaisiin kasveihin auttaa vesuri, joskin haitan pitkäaikaista poistamista auttaa, jos onnistuu repimään pajut ja muut vastaavat kasvit juurineen. Kahteen ensimmäiseen syyhyn auttaa uuden muovisen rumpuputken asentaminen entisen viereen. Kesän kuivuuden vallitessa liete on kuin betonia, jota ei saa irrotetuksi rautakankea vähäisemmällä työkalulla. Vesikasvillisuuden saa poistetuksi kourukuokalla. Sirpa Kunelius Tilitoimistoyrittäjän arkipäivät kuluvat toimistolla numeroiden parissa, joten metsätyöt ovat erinomaista vastapainoa leipätyölle. Pahimmat paikat, kuten kiviset tienpientareet, hoidan Raiva-veitsellä.” Metsätöissä Kunelius kokee usein olevansa lenkki pitkässä sukupolvien ketjussa. Tästä se lähtee. Sitä vastoin metsäteillä veden nouseminen tielle ei ole lainkaan harvinaista. 3) Onko yläjuoksulla tehty yli kolmen hehtaarin päätehakkuita. Huonekalujen entisöintikin Kuneliukselta onnistuu omin käsin. 8128_.indd 21 18.11.2020 9.38. Tierummut olivat lisääntyviin vesimääriin alimitoitettuja, ja lisäksi ne osittain tukkeutuivat jäätymisen vuoksi. Se kyllä laskeutuu jonnekin vaarattomaan paikkaan ennen Suomenlahtea. ”Alaselkäni meni tilan raskaissa töissä aikoinaan huonoon kuntoon, mutta raivaussahatyö on auttanut vaivoihin. Kun käy kuviolla raivaussahan kanssa useamman kerran, saa luontaisesti syntyneet taimet pysymään kasvussa mukana. Lisäksi puiden varjostuksen puuttuminen nopeuttaa lumen sulamista keväällä. Jos on, usein toistuvaa ongelmaa ei tule sietää. Vettä oli noussut tielle noin 250 metrin matkalle, ja enimmillään vettä, jäätä ja veden sekaista lumisohjoa oli tiellä 40 senttimetriä. Veden virratessa hyvä työkalu on monimetriseen varteen kiinnitetty kourukuokka, jolla kaavitaan liete irti alajuoksulta päin virtaavaan veteen. TIERUMPUJEN INVENTOINTI kannattaa tehdä syksyisin. Mielen sopukoista esiin pulpahtavat helposti jo edesmenneet sielut, jotka ovat hoitaneet metsät ja raivanneet pellot. Valtion maanteiden käytön estyminen tulvien vuoksi ei ole ainutlaatuista, joskin sinänsä harvinaiset tapaukset ovat keskittyneet kevääseen. Jos perkauksia on tehty, pitää arvioida, riittääkö entisen rummun mitoitus vai pitääkö asentaa uusi rumpu auttamaan vanhaa. ”Kun on kolme tankillista sahannut, lämmittää saunan ja ottaa yhden saunakaljan, niin velatkin tuntuvat saatavilta.” Sirpa Kuneliuksella pysyy käsissä niin laastikauha kuin vasarakin, sillä kotitalossa riittää kunnostustöitä. PALSTALLA VIIME HELMIKUUSSA SULJETTIIN Kiuruveden Remeskylässä tie 599 liikenteeltä. Siskoni poika Juho tulee olemaan aikanaan tilojen seuraava omistaja.” Syksyn parhaiden raivauskelien aikaan Kunelius pitääkin mielellään lomaa tilitoimistotyöstään
09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Muista kuin Kuukauden kirjasta Muista kuin Kuukauden kirjasta peritään toimituskulut 5 € / toimitus. . Sieltä löytyy paljon sellaista hyödyllistä tietoa, mitä ei lehdessä ole. Mutta jos jäät kaipaamaan paperilehden ulkoasua, siitä pääsee nauttimaan näköislehden avulla, joka Metsälehti Digistä edelleen löytyy. . Vanhempia numeroita pääset katsomaan näköislehtiarkistosta. 22 19.11.2020 / METSÄSTÄ JUSSI COLLIN M etsälehden lukeminen älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella on nyt entistä helpompaa. Rekisteröityminen Metsälehden sivuille kannattaa muutenkin. Metsälehti Digi sisältää samat jutut kuin painettu lehtikin. Sitä varten tarvitset tilaajanumerosi (löytyy Makasiinin osoitekentästä tai laskusta). Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden tilaajapalvelu auttaa (puh. Sen lukeminen esimerkiksi puhelimella voi kuitenkin olla vaivalloista. Sen julkaisu päättyy vuoden vaihteessa. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Uusi Metsälehti Digi korvaa sovelluksella toimivan vanhan Metsälehti Mobiilin. Luonnonvarakeskuksen tutkija, MMT Sauli Valkonen on koostanut kirjaan oman ja kollegoidensa tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen erirakenteisen metsän kasvatuksesta. . 25 € Tarjoushinta on voimassa 15.12.2020 saakka. . Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on lukuoikeus. Koska palvelu on uusi, lehtiä on vain tältä syksyltä. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla. Sieltä aukeaa valikko, josta pääset myös takaisin Metsälehti.fi-etusivulle tai Metsälehteä tilaamaan. Tutustu myös näihin! Maastotaulukot 17 € Metsäpuiden uudistumis biologia 38 € Kansallispuistot tutuiksi Suomi – Retkeilijän opas 36 € Metsäsuunnittelun laskennan periaatteet 29 € T O IM ITU SKULU T 0€ E I TO IMITUSKU LU JA 25 € Marraskuun kuukauden kirja & kirjauutuuksia 8129_.indd 22 18.11.2020 9.41. . Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita Tutustu Metsälehti Digiin Uusi verkkolehti sisältää samat jutut kuin paperilehtikin. Juttu avautuu uuteen näkymään. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. REKISTERÖIDY PALVELUUN . Fakta Kuukauden kirja tarjoushintaan ja ilman toimituskuluja! Verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi . . Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon (tässä tapauksessa Metsälehti Makasiini 7/2020). Syötä kuponkikenttään koodi: jatku1020 Asiakaspalvelustamme: puh. . Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Jutut näyttävät verkkolehdessä toki hieman erilaisilta kuin paperilehdessä, sillä Metsälehti Digissä ne on sovitettu puhelimen tai tietokoneen ruudulle. Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä rekisteröitymällä Metsälehden verkkosivuilla. Lehden arkistosta löytyvät julkaistut uudenmalliset verkkolehdet. Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Uusi verkkolehti, Metsälehti Digi, toimii verkkoselaimessa, joten erillisiä ohjelmia tai sovelluksia sen lukemiseen ei tarvita. Kirja vastaa suoraan ja käytännöllisesti kysymyksiin, joita metsäntutkijoille on aiheesta vuosien varrella esitetty. Kirjan uudistettuun toiseen painokseen on päivitetty aiheeseen liittyvä viimeisin tieto. Näin luet verkkolehteä Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti . Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon tai näköislehtiin. Se ulottuu vuoteen 2012 saakka. 09 315 49 840)
Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Tunnelma metsässä sähköistyy. 8130_.indd 23 18.11.2020 9.44
. Katso-palvelu vaihdetaan tuoreempaan järjestelmään, ja metsäyhtymän edustajaksi valittu osakas täytyy valtuuttaa toimeensa uudelleen Suomi. Suomi.fi-sivuston valtuushakemukseen pääsee myös verottajan ohjesivun kautta. Jos metsäyhtymän osakkaat asuvat ympäri Suomen, helpointa on todennäköisesti, että jokainen osakas allekirjoittaa oman valtakirjansa. ”Vaihtoehtoisesti voisi käyttää sähköistä allekirjoitusta. Läheskään kaikilla ei sitä paitsi ole kotonaan tulostinta tai skanneria.” Bysanttilaista byrokratiaa Yhteisomistettujen metsätilojen sähköisiin veroilmoituksiin tarvittavien Suomi.fi-valtuuksien hankkiminen on tehty umpivaikeaksi. . 1) valtuushakemus + liitteet (allekirjoitettu valtuushakemus tai valtakirja muilta osakkailta) + passikopiot . Päättyvällä Katso-valtuudella metsätilan asioiden hoitajaksi valittu henkilö on voinut hoitaa esimerkiksi sisarusparven yhteisen metsäyhtymän veroasioita. . Ensin valtakirja tulostetaan netistä, täytetään ja allekirjoitetaan. Savotta kannattaa aloittaa Verohallinnon ohjesivulta osoitteesta vero.fi (Otsikko: Katso-palvelu poistuu käytöstä . . Mukaan myös henkilöllisyystodistukset Allekirjoituksen jälkeen valtuushakemus tai valtakirja lähetetään sille metsäyhtymän osakkaalle, joka on valittu metsäyhtymän edustajaksi. . Suomi.fi-palvelun rakenne on Digija väestötietoviraston (DVV) käsialaa. Verohallinnon ylitarkastaja Juha Kartano kertoo, että metsäyhtymien on mahdollista ottaa Suomi.fi-valtuudet käyttöön vielä ensi vuoden alussakin. . VALTTERI SKYTTÄ JOS metsäyhtymän edustaja haluaa hoitaa yhtymän veroasiointia sähköisesti, hänellä on edessään kaksi vaihetta: valtuushakemuksen teko ja asiointivaltuuksien käyttöönotto Suomi. Suomi.fi-valtuus: Näillä ohjeilla alkuun VALTUUTTAMINEN METSÄVEROASIOISSA . näin siirryt Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi). 4) veroasiointi Omaverossa metsäyhtymän puolesta Fakta Fakta 8141_.indd 24 18.11.2020 9.48. . fi-palvelussa. . 24 19.11.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ J yväskyläläismetsänhoitaja Petri Kilpinen hoitaa kolmen perhepiiriin kuuluvan metsäyhtymän veroilmoitukset. ”Ensimmäinen haaste oli löytää Suomi.fi-sivulta kohta, josta valtuutta haetaan. Kun valtuutusoikeus on saatu, metsäyhtymän asianhoitajan pitää vielä antaa asiointivaltuudet itselleen Suomi.fi-valtuuksissa. . ”Meillä on vain muutamia osakkaita, mutta voin kuvitella, millainen urakka valtakirjojen kerääminen on, jos osakkaita on runsaasti ja osa heistä asuu ulkomailla ja osa on jo ehkä hoitokodeissa. 3) metsäyhtymän edustaja: vahvistuksen tultua kirjautuminen Suomi.fi-palveluun pankkitunnuksilla, valinnaksi asioiminen yrityksen puolesta ja metsäyhtymän nimi tulee näkyviin. Oikea kohta on virkailijan valtuuttamispalvelu, joka löytyy sivun alalaidasta. Nyt hommaan tulee melkoisesti lisävaikeutta, koska Katso-tunnukset poistuvat käytössä ja tilalle on haettava Digija väestötietoviraston Suomi.fi-tunniste. Kingin mukaan osakkaat voivat esimerkiksi ottaa kännykällä kuvan allekirjoitetusta valtakirjasta ja henkilöllisyystodistuksestaan ja lähettää kuvat metsäyhtymän edustajaksi valitulle henkilölle. DVV:n kehityspäällikön Mika Kingin mukaan yhtymän osakkaan voi valtuuttaa yhtymän edustajaksi joko niin, että jokainen metsäyhtymän osakas allekirjoittaa valtuushakemuksen tai tekee erillisen valtakirjan. Sen jälkeen tarjolla on satoja erilaisia valtuutuksia, joiden joukosta on osattava valita metsäasioiden hoitamisessa tarvittavat vakuudet”, Kilpinen kertoo. Lopuksi se on kuvattava tai skannattava, jotta sen voi lähettää sähköisesti. DVV:n valtakirjapohja löytyy esimerkiksi, kun seuraa Verottajan ohjeita Suomi.fi-sivustolle ja täytää kohdan Ohjeet hakemuksen tekemiseen. En vain tiedä ketään, jolla olisi sellainen käytössä.” Kankeana hän pitää myös osakkaiden antamien valtakirjojen luomista. Valtuuksien aktivointi Suomi.fi:ssä Metsäyhtymän asianhoitajaksi valittu osakas saa tiedon hyväksytystä valtuushakemuksesta ilmoittamaansa sähköpostiin. Metsäyhtymät joutuvat tekemään sähköistä veroilmoittelua varten valtuushakemuksen, koska yhtymistä ja niiden jäsenistä ei ole olemassa yhtenäistä rekisteriä. Mukaan myös todiste omasta henkilöllisyydestä. fi-palvelussa. VALTUUDEN HAKEMINEN (metsäyhtymä) VAIHEET . . 2) sähköpostivahvistus valtuutusoikeuden rekisteröitymisestä . Kun asiointivaltuudet on aktivoitu Suomi.fi:ssä, metsäyhtymän edustaja voi hoitaa yhtymän veroilmoittelun Omavero-palvelussa. Valtuushakemus pitää printata, allekirjoittaa käsin, ja tämän jälkeen lähettää Verottajalle joko verkkopalvelun kautta, postitse tai viemällä lähimpään verotoimistoon. "Lisäksi edustajalle pitää lähettää kopio tai valokuva passista tai virallisesti henkilökortista", King kertoo. Niitä saa verotoimistoista. Samaan yhteyteen on liitettävä myös kopio passista tai henkilökortista. Se tie näyttää Metsälehden testauksen perusteella selkeämmältä kuin Kilpisen kertoma kokemus. Palveluun voi kirjautua pankkitunnuksilla. Valtuushakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä 2–3 viikkoa. Antaa yhtymän nimissä valtuuden itselleen tai tilitoimistolle. Metsäyhtymien ja kuolinpesien veroasiat voi edelleen ilmoittaa helmikuun loppuun mennessä paperilomakkeilla. Kilpinen ihmettelee, ettei valtuuksia haettaessa voi tunnistautua pankkitunnuksin, vaan henkilöllisyys on vahvistettava liittämällä hakemukseen kopio passista tai kuvallisesta henkilökortista. Metsäyhtymän asioita hoitava osakas liittää muilta osakkailta saadut allekirjoitetut valtakirjat ja henkilöllisyystodisteet valtuushakemukseen. Vaikka sähköisiä valtuuksia ei saisi heti hankituksi, se ei aja metsäyhtymää perikatoon
11 990 € 230 €/kk * TRX420FE1 T3B sh. 8142_.indd 25 18.11.2020 9.52. 8 990 € 175 €/kk * TRX520FE2 T3B sh. 10 790 € 205 €/kk * * Kuvien mönkijät lisävarustein. Metsälehti 1/1 sivu 260x380 mm + 5 mm facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland UUTUUDET! HONDA 2020 H O N D A M Ö N K I J ÄT. TRX520FA6 T3B sh. F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 890 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin
Ovatko niiden houkuttelemat karhu-, susija ahmakeskittymät syynä siihen, että peurat ovat äänestäneet jaloillaan ja Kuhmon peurakannan painopiste on siirtynyt reilusti länteen. Tämän jälkeen paksuniskaiset ja vaatimia huomattavasti rotevammat hirvaat lyöttäytyvät vaadinparttioiden liepeille ja ajavat Metsässä ryskyy Metsäpeurojen rykimän huippu on siirtynyt myöhemmäksi. Virallisesti Elimyssalo on luonnonsuojelualue. Nykyään Elimyssalon luonnonsuojelualueen Suomen puolta piirittävät kaupalliset petojen kuvausja katselupaikat. Hirvaat kiertelevät edelleen vaadinparttioiden mukana, mutta enemmänkin tottumuksesta kuin lisääntymistarkoituksessa. Viitasaari Elimyssalo www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Parttiot aloittavat hitaan siirtymisensä kohden talvilaitumia, ne kokoontuvat suurempiin tokkiin ja siirtyvät ruokailemaan pelloille, joilta löytyy ravitsevaa vihantaa nurmea täydentämään rykimän kuluttamia rasvavaroja. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Vuonna 1990 aluetta laajennettiin, ja se liitettiin rajan takaisen Kostamuksen luonnonpuiston yhteyteen. Kuhmon peurat siirtyneet länteen Vielä 1970ja 1980-luvuilla Kuhmon peurapopulaatio asusteli pääosin valtakunnan rajan ja Lentuanjärven välisellä alueella. Viime vuosina ilmastonmuutoksen edetessä ja säätilan pysytellessä lokakuussakin – kuten tänä syksynä – reilusti plussan puolella on rykimä Leinosen mukaan siirtynyt ainakin viikolla myöhemmäksi, lokakuun puoleen väliin. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Elimyssalo oli vaadinten tärkein vasomisalue, jolloin rykimäaikaan siellä tavattiin useita peuraparttioita, kuten Martti Montosen mainiosta Suomen peura -kirjasta voi lukea. Menneinä vuosina rykimän huippu osui lokakuun ensimmäiselle viikolle, kertoo metsäpeuroja vuosikymmeniä valokuvannut ja niistä kaksi kirjaa kuvittanut kuhmolainen luontovalokuvaaja Antti Leinonen. Reilussa viikossa on rykimän huippu ohi. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Suojelutoimenpiteet olivat osa metsäpeurakannan suojelua Suomessa ja siihen liittyi noin sadan kilometrin pituisen peura-aidan rakentaminen poronhoitoalueen rajalle. 8131_.indd 26 18.11.2020 9.53. Sarvia hangataan antaumuksella pieniin puihin, katajapensaisiin tai pajupuskiin niin, että valtahirvaiden komea sarvikruunu hohtaa lopulta mahonginvärisenä ilman yhtään nahanriekaletta. Hinnat sis. 26 19.11.2020 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva S oilla ja hakkuuaukioilla, hyvien ruokamaiden äärellä kesäkuukaudet viettäneet metsäpeuravaatimet ( Rangifer tarandus fennicus) ja vasat alkavat kesän lopulla kokoontua pieniksi parttioiksi. Elimyssalon ydinalue rauhoitettiin suunniteltuilta hakkuilta, ja presidentti Urho Kekkosen mahtikäskyllä vuonna 1977 perustettiin Elimysjärven luonnonhoitometsä. Tämä luonnossuojelualueiden kokonaisuus nimettiin vanhoja hyviä aikoja mukaillen Ystävyyden puistoksi. Samoihin aikoihin hirvaat kelovat sarvensa puhtaiksi niitä peittäneestä sarvinahkasta. alv 24 %. mahdolliset kilpakosijat tiehensä. Vuodenkierron edettyä marraskuulle ovat pienet rykimäparttiot kokoontuneet useamman kymmenen peuraa käsittäviksi tokiksi, jotka aloittavat vaelluksen kohti talvilaitumia. Tämä pätee etenkin hirvaisiin. Aikoinaan rajanpinnan parhailta peuramailta ei nykyään löydä kuin joitain vaeltavia yksittäisiä peuroja. Myös peurat ovat siirtyneet. Kirja julkaistiin 1974, ja Metsälehti Makasiinin lukijoille tuttu luontokuvaaja/kirjoittaja Jorma Luhta on nimennyt kyseisen teoksen vuosituhannen luontokirjaksi. Ne kokoavat ja paimentavat väsymättä ja mustasukkaisesti vaatimia, jos joku niistä vaikkapa yrittää erkaantua porukasta. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Elimyssalossa peurat ovat vaihtuneet katseluja kuvauspaikoilla vieraileviin petoihin. Muutamat peuravaatimet vaeltavat tutuille vasomisalueille rajan itäpuolelle
. Mutta onko Keiu oikeasti niin hyvä, että raivaussahurikin kehtaa sateen toivottaa tervetulleeksi. Nuotiosta lentäneet kipinät olivat polttaneet nailonverkkoon reikiä, ja lopulta puun oksa oli repäissyt suojan irti. Keiussa on asun valmistajan, belgialaisen Sioenin, Siopor-kalvo, joka toimii kuten muutkin Goretexin kaltaiset kalvot. . Tärkeintä on, että Keiu pitää sahurin lämpimänä ja asu on mukava. Kauluksen sisällä on myös huppu. Housut ovat väljät ja uumalta joustavat. . Kokeilumme perusteella kyllä. ”Työmailla kulkiessa tavoittaa hyvin harvoin kypärä päässä olevan metsätyömiehen. Suoja olisi tarpeen, mutta ne olivat menneet rikki jo parissa viikossa. ”Keiu” on japania ja tarkoittaa ”tervetuloa sade”. Maahantuonti ja myynti: Uittokalusto Oy P lussat ja miinukset + Mukava käyttää + Sateen pitävyys + Edullisuus – Hengittävyys raivatessa – Takin taskujen sijoittelu – Lahkeensuiden heikot nepparit tarkoitetuksi kalvoasuksi Keiu on edullinen. Työturvallisuus näkyi myös Metsälehden ilmoituksissa. Kalvon läpäisevyys ei riitä haihduttamaan kaikkea hikeä, jota keho riuskatahtisessa raivaamisessa tuottaa. Kumisadetakkeja saa huomattavasti halvemmalla, mutta metsätöihin Kokeiltua: Tervetuloa sade! Sipin Keiu-sadeasu on mukavimmasta päästä metsätöihin ja kalvoasuksi hinnaltaankin siedettävä. Toimittaja oli käynyt Metsähallituksen Rovaniemen hoitoalueella tutustumassa kokeiluun, jossa suojavarusteita testattiin käytännössä. . Silloinkin metsätöihin tarvitaan sadeasu. Hiukan useammin sentään kuulosuojaimilla varustetun” , kirjoitti Metsälehti marraskuussa 1970. Hyvää ovat koko lahkeiden mittaiset vetoketjut, jotka avaamalla housut voi pukea metsäkenkiä riisumatta. Taskut jäävät pääosin raivaussahan valjaiden alle puristuksiin. Lehdessä markkinoitiin myös työvaatteita ja kypäriä, mutta metsään ne olivat vasta tulossa. Toisesta lahkeesta neppari irtosi ensimmäisenä sahauspäivänä ja toinen avautui herkästi. koot S-XXL . Kukaan ei enää kaivannut naulaan jäänetä sarkavaatteita. Hakkuumiehet olivat mieltyneet etenkin työpukuun. L-koon takki ja housut sopivat hyvin vähän alle 180-senttiselle toimittaja-raivaajalle, jonka vartalon muoto ei muistuta maratoonaria. Sen sijaan kypärä jakoi mielipiteitä. Sarkahousut naulaan MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Ensin muutama peruste varautumiseen syksyisiin sateisiin: Täydellisessä maailmassa kaikki raivaukset voi tehdä poutakelillä, mutta se ei aina onnistu. Ei pysy, kuten ei millään muullakaan sadeasulla. 27 METSÄSTÄ / 19.11.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Kaulus on muhkean korkea, joten se suojaa viimalta. Picasa Fakta KOKEILTUA Sami Karppinen Syksyisessä metsässä on yleensä märkää, satoipa tai ei. Housujen kanssa kannattaa metsätöissä käyttää tukevia henkseleitä. Mainosten kertomaa ELIISA KALLIONIEMI METSÄTYÖMAIDEN ilme alkoi 1970-luvulle tultaessa muuttua, kun hakkuumiesten karvareuhkat vähitellen vaihtuivat kypäriin ja villapaidat työtakkeihin. Tätä ei kannata tulkita niin, että Keiut päällä raivaussahuri pysyisi kuivana lokakuun sateilla. Lisäksi materiaali on kevyttä, eikä sadekelilläkään vety. Taskuja ei ole, eikä vetoketjullista sepalusta. Sip-asujen valmistaja Sioen on Belgiassa päämajaansa pitävä teknisten tekstiilien ja turva-asujen valmistaja. 8131_.indd 27 18.11.2020 10.02. Ensimmäiseksi se ilmestyi moottorisahamainoksiin, joissa luvattiin laittaa stoppi ”valkoisille sormille”. Näin japanilaiset kuulemma toivottavat toisilleen, kun kuiva muuttuu monsuunisateiksi. Sopivat metsään Keiu-sadeasun muotoilu vastaa metsurin työasuja. Pusero on selkäosastaan pidennetty, joten ristiselkä ei altistu kylmälle. Hengittävä ja vettä pitävä Siopor-kalvo . Uusissa sahamalleissa kädensijat olivat tärinättömiä ja lämmitettäviä. Takki maksaa 119 euroa ja housut 79 euroa. Olipa joku saanut siitä pahan hiertymän otsaansa. hinta, takki 119 euroa, housut 79 euroa . Kainaloiden alla on vetoketjuin avattavat tuuletusaukot. Taskuja on kolme sekä lisäksi povitasku. Lahkeiden suulla vetoketju lukitaan nepparilla. Sen siis luvataan pitävän sadeveden loitolla ja läpäisevän hikoilun tuottamaa kosteutta. Kooltaan Keiut ovat reilut. Myös ”korvasuojista” pidettiin. Syksyisessä metsässä on märkää ja kylmää, vaikka ei sataisikaan. Näin tapahtuu, koska sadeveden molekyylit ovat isompia kuin hikipisaroiden. Taannoin yhtiö osti suomalaisen kellunta-asuja tekevän Ursuitin. Käytännössä lahkeiden vetoketjut pysyivät hyvin kiinni ilman neppariakin. Kypärään kiinnitetyn silmäsuojan huonoa laatua lehden haastattelemat metsurit moittivat. SIP KEIU -SADEASU
Suomea lähimmät luontaiset mistelialueet sijaitsevat Tukholman länsipuolella Mälarenin seudulla, mistä mistelin leviämistä myös Suomeen on odotettu jo vuosikymmeniä. Todellisuudessa misteli lisääntyy valkoisten marjojen sisältämistä siemenistä. Kun Balder oli suojassa viehuvilta nuolilta ja keihäiltä, pahantahtoinen Loki-jumala valmisti nuolen mistelistä ja sai Balderin sokean Höder-veljen ampujaksi. Kulorastaan tieteellinen nimikin Turdus viscivorus tarkoittaa mistelinsyöjärastasta. Misteliin on vuosituhansia liitetty monia uskomuksia. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8132_.indd 28 18.11.2020 9.56. Hänen äitinsä, Frigg – rakkauden jumalatar – vaati tällöin kaikilta luonnon olennoilta lupauksen olla vahingoittamatta Balderia. Yksittäisiä erakkoversoja on lisäksi löytynyt Kemiönsaaren Vänöstä, Jokioisilta ja Ahvenanmaan Finnströmistä. Koristeet tuotiin Suomeen todennäköisesti Keski-Euroopasta, jossa mistelikoristeita käytetään yleisesti. Tarkemmat selvitykset osoittivat misteliä esiintyvän laajalla alueella Naantalista Turun kautta Kaarinaan – 48 paikalla yhteensä 307 siemensyntyistä versoa. Monen myytin misteli MIsteli on toisaalla onnen tuoja, toisaalla kirottu loiskasvi. Niinpä siitä tehdäänkin yhä edelleen ”lintuliimaa”, jonka avulla Etelä-Euroopassa pyydetään pikkulintuja ruokapöytiin. Tästä tarinasta juontuu yhä edelleen uskomus, jonka mukaan mistelin alla annettu suudelma tuo onnea ja hedelmällisyyttä. Samalla mistelin on uskottu tuovan hyvää onnea. Turun mistelien alkuperänä lienevät kukkakaupoista tai yksityiskodeista kompostiin tai kaatopaikalle joutuneet, koristemistelien marjoja sisältäneet jäänteet. Suomen valloitus. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. LUONNOSTA Mistelit imevät kaiken tarvitsemansa veden ja ravinteet imujuurilla puun rungosta. Pohjolassakin mistelin myyttisyys tunnetaan. Keskiajalta lähtien Englannissa on koristeltu kirkkoja mistelillä karkottamaan sairauksia, salamoita, myrkytyksiä ja pahaa aiheuttavia taikoja. Misteliä pidettiin kuitenkin liian pienenä ja vaatimattomana uhmaamaan Balderia, ja näin se jäi Friggille tehdystä lupauksesta. Ilman yhteyttä isäntäkasviin misteli ei voi elää. Mistelin oksan alla annettu suudelma ja rakkauden kyyneleet pelastivat Balderin, toki vasta tuomiopäivän jälkeen, jolloin jumalten hämärä aika eli Ragnarök on ohi. Kulorastasta kutsutaan muualla Euroopassa ”mistelirastaaksi”. Se onkin mieltynyt syömään mistelin valkoisia marjoja syksyisin. Kuva on Grazista, Itävallasta. Hedelmällisyyden ja onnen kasvi Keltit yhdistivät mistelin juljuhlaansa ja uudenvuoden menoihin. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Jos misteleitä on puussa runsaasti, voi puu jopa kuolla. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Vuonna 2016 Turusta löydettiin useita misteleitä, jotka kukkivat ja tuottivat myös marjoja. Mistelin marjoja syövät esimerkiksi tiaiset, mustapääkertut, punarinnat, tilhet ja rastaat. Kertomuksessa ”Pyhän Balderin surma” mistelillä on tärkeä rooli. 28 19.11.2020 / PILKKEITÄ HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat M isteli on eri puulajeilla kasvava puoliloinen. Marjat kypsyvät myöhään syksyllä ja ovat syömäkelpoisia pitkälle kevääseen. Marjat ovat sittemmin joutuneet lintujen ruoaksi, ja ulosteiden mukana mistelin siemenet ovat päätyneet eri puulajien oksille kasvamaan. Hedelmämalto sisältää runsaasti viskiiniä, joka on kuin tahmeaa liimaa. Mistelin ikä on helppo laskea vuosikasvainten avulla. Tarinan mukaan Jeesuksen risti Golgatalla olisi valmistettu mistelistä, ja tämän takia misteli oli kirottu loiskasvi. Sen vihreät lehdet kyllä yhteyttävät, mutta ravinteet ja veden se ottaa isäntäkasvista imujuurien avulla. Tämän takia mistelistä tuli tärkeä joulukasvi. Höderin surmattua Balderin muut jumalat antoivat mistelin rakkauden jumalattarelle. Kasvin uskottiin saaneen alkunsa, kun salama iski puun runkoon. Balder, joka oli valon ja kasvillisuuden jumala, sai vihiä kuolemastaan. Muinaisille kelteille misteli oli pyhä kasvi ja kuolemattomuuden symboli. Ranskassa misteli tunnettiin nimellä ”herbe de la croix ” eli ristin yrtti. Kuvan kasvi on noin viisi vuotta vanha. Iskukohta oli mistelikasvin syntypaikka
29 PILKKEITÄ / 19.11.2020 Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8132_.indd 29 18.11.2020 9.56. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
Sitä riittää turpeeseenkin niin, että juurten pinnalle syntyy ruostevaippa, kun suovedessä pelkistyneenä oleva rauta hapettuu ruosteeksi. Myös Lankisen akryylivärein sekä akvarelli-tussi-piirroksin toteutettu kirjan kuvitus sykähdyttää. Toki karvapeitteen merkitystä on pohdittu. Raate nopeuttaa lampien umpeenkasvua. Vaikka kukat ovat näyttäviä ja mettä on runsaasti, pölytystulos jää usein heikoksi. Kirjanpainajalla on metsänomistajan korvaan ikävä kaiku eikä omenatarhuri varmasti arvosta pihlajanmarjakoita. Pennit miljooniksi Paljonko jahtimaasta saa vuokraa. Ilahduttavaa oli, että kirjassa esiintyvä metsänomistaja ei ajattele pelkästään euroja vaan arvostaa myös luontoa, kuten suurin osa todellisistakin metsää omistavista. Lajien merkityksestä metsätaloudelle kirjassa ei kerrota, mutta se tuskin kohderyhmää kiinnostaisikaan. Valkeat kukat ovat ylpeänä tähkänä, ja erikoisiksi ne tekee terälehtien sisäpinnan karvaisuus. Hyönteisen selkään lyhytheteisistä kukista tarttunut siitepöly osuu tarkalleen lyhyisiin luotteihin ja vastaavasti pitkäheteisten kukkien siitepöly hedelmöittää pitkäluottiset kukat. 30 19.11.2020 / PILKKEITÄ METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia Kukkiessaan raate on luontomme upeimpia kasveja. Suoturpeella raate jää kituliaaksi ja kukkii heikosti. Oma siitepöly ei kelpaa pölytykseen. Esimerkiksi kirjanpainajan kaverina puun ja kuoren välissä asuva mäihiäinen on oikeastikin kirjanpainajan seurannaislaji kaarniaismäihiäinen. Kelluvat raatteen versot ovat tukena myös vesien sammalille. Ilmava Hyvin ilmastoitu vesikasvi Mikä mahtaa olla terälehtien pitkien karvojen tarkoitus raatteen kukissa. Lankinen on koulutukseltaan metsänhoitaja, mikä näkyy kirjan sivuilla. kulkeutuu juuriin asti. OMAKUSTANNE 2020. Maavartensa avulla se voi myös rantaan tukeutuen kasvaa kelluvana pitkällekin avoveteen. Sopivia pölyttäjiä ovat kimalaiset ja suuret kukkakärpäset. Parhaiten raate kasvaa vapaan veden äärellä. Ilman vuoksi kasvi kelluu. Kysyimme asiaa yllä viitatussa jutussa haastatellulta Metsänhoitoyhdistys Savotan puheenjohtaja Tapio Tolppaselta. Näkyvämpiin lintuja nisäkäslajeihin tutustuminen käy helpommin. Näin raatteen avulla turvekerros levittäytyy avoveteen ja suokasvit pystyvät kotiutumaan kelluvaan rahkareunukseen. Ranta voi näyttää tukevalta, mutta innokas onkimies huomaa pian saappaittensa täyttyvän. IKÄSUOSITUS 3+ Kirjanpainaja, mäihiäinen ja pihlajanmarjakoi eivät ehkä kuulosta satukirjan hahmoilta. Kasvin kaikissa osissa on ilmaonteloita, väljää solukkoa, jossa happi pääsee kulkeutumaan kasvin kaikkiin osiin. Yksi mahdollinen selitys on, että se estää pienimpien, pölyttäjiksi kelpaamattomien hyönteisten pääsyn mesilähteelle. Varren tai juuren pätkän läpi pystyy helposti puhaltamaan. Kysyimme samaa myös Taalerintehtaan metsäsijoituksista vastaavalta Jyrki Ketolalta. Selityksenä voisi olla, että usein koko kasvusto on samaa yksilöä. Kasvupaikat vain ovat perin märkiä ja kukinta niin varhainen, etteivät useimmat meistä koskaan tule ihailleeksi raatteen kauneutta. Satukirjassa ”Kirjanpainaja ja eräs toinen tarina” kirjanpainaja asustaa vanhassa kuusessa yhdessä mäihiäisen kanssa ja kirjoittaa uutisia kahdelle lukijalleen: kuolemankellolle sekä sontiaiselle. 36 SIVUA. Kaikille tuhohyönteisten romantisointi ei ehkä sovi, mutta perinteisempien satuhahmojen rinnalle kirja tarjoaa vaihtelua. Tieto tulevasta hakkuusta saa kaverukset pelkäämään kotikuusensa puolesta. Satukirjan parasta antia on se, että se tutustuttaa nuoret lukijat lajeihin, joita ei silmin helposti havaita ja joita ei koulunpenkillä ensimmäisenä opita. Hänen kertomansa mukaan metsää omistavat sijoitusrahastot pyytävät hirvijahtimaista noin euron hehtaarilta vuokraa vuodessa. TIIA PUUKILA Satu kirjanpainajasta KIRJAT KAMALA LUONTO LUKIJAKYSYMYS Maaseudun Tulevaisuudessa oli äskettäin otsikko: Pienet metsästysseurat pulassa, kun rahastot haluavat vuokraa (hirvenmetsästysalueistaan). Toisessa tarinassa pihlajanmarjakoin toukka on joutunut huonon pihlajanmarjasadon vuoksi ottamaan kodikseen omenan ja päätyy ennen talvehtimistaan varsinaiseen seikkailuun. Ristipölytyksen varmistamiseksi kukkia on kolmenlaisia: sellaisia, joissa heteet ja emit ovat yhtä pitkiä, sellaisia, joissa heteet ovat lyhyet, mutta luotti pitkä, ja sellaisia, joissa luotti on lyhyt, mutta heteet pitkät. Aapasoitten rimmissä, puroissa ja rannoilla kasvit ovat kookkaita ja kukinta on runsasta. Hänen mukaansa Taalerintehtaan vuokrataso hirvimaista on noin 80 senttiä hehtaarilta vuodessa. Kun raate kasvaa märässä turpeessa, happea NOORA LANKINEN: KIRJANPAINAJA JA ERÄS TOINEN TARINA. Noora Lankinen kuitenkin todistaa esikoiskirjassaan, että myös tuhohyönteiset voivat olla tarinan arvoisia. solukko muodostaa yhtenäisen tilan, jossa happi pääsee kulkeutumaan lehdistä kasvin kaikkiin osiin. Hyönteisten biologiaa sekä elintapoja sivutaan tarinan lomassa. Jutussa todetaan: ”Rahastot sanovat, että vuokra on tämä, ota tai jätä.” Kiinnostaisi tietää, paljonko vuokra euroissa on – luulen, että joku muukin voisi olla kiinnostunut. Tässäkin kirjassa yhdeksi sankariksi nousee valkoselkätikka. Koko kasvi on hyvin mehevän, suorastaan turpean oloinen. MIKKO RIIKILÄ 8132_.indd 30 18.11.2020 9.57
Tehdään yhdessä hyvät puukaupat! Nimi muuttuu, laatu säilyy. Koskitukki on nyt Koskisen. Ja kuten muustakin omaisuudesta, on myös metsistä pidettävä hyvää huolta. Löydä lähin puunostajasi koskisen.fi tai soita 020 553 40. 31 PILKKEITÄ / 19.11.2020 Puukauppa Puukauppa on omaisuuden hoitoa. 8132_.indd 31 18.11.2020 9.57. Olemme huolehtineet suomalaisten metsistä jo yli sadan vuoden ajan ja teemme samoin myös tulevaisuudessa. Jos haluat turvata metsiesi tulevaisuuden, me autamme
040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Juuka, Petrovaara 30 ha. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Jos haaveissasi on rakentaminen Saimaan rannalle ja erityisesti Puruveden upeisiin maisemiin, niin nyt voit tehdä unelmistasi totta! Hp. Aamuaurinkotontilla on rantaviivaa noin 150 m. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa SATAKUNTA Maaseudun kiinteistönvälittäjä Metsänhoitoyhdistys Satakunta hakee toimialueelleen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen maaseudun kiinteistönvälittäjää yhteistyössä Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kanssa. Hakemuksia ei palauteta. METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 3,6 ha. Turvemaavaltaisella tilalla on puuta noin 850 m 3 , hyväkuntoinen metsäautotie tulee tilalle. Tilalla on hyvin kattava kevytrakenteinen metsäautotieverkosto. Tälläisia paikkoja on harvoin tarjolla. TARJOUKSET 30.11.2020 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Kuulumme valtakunnalliseen Metsätilat-ketjuun. Lisätietoja: www.mhy.fi/satakunta Hakemukset palkkatoiveineen 7.12.2020 mennessä sähköpostilla olli.maki@mhy.fi Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Olli Mäki 044 3776 211, olli.maki@mhy.fi Toimitusjohtaja Jukka Pusa 0400 636113, jukka.pusa@metsatilat.fi Metsänomistajat MHY Satakunta 2x160mm kiinteistövälittäjä_ML 23.10.2020 10.23 Sivu 1 LOIMIJOKI Metsänhoitoyhdistys Loimijoki toimii Loimaan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Oripään ja Ypäjän kuntien alueella. Sovitaanko esittely. METSÄPALSTA, Leppävirta 1,2 ha. 040 584 2145. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Länsi-Suomen Metsätilat Oy on Suomen suurin maaseudun kiinteistönvälitykseen keskittynyt yritys. Kuvioilla 1,5 ja 7 uudistusrästejä. Tonttien parasta A-ryhmää – toteuta unelmasi! Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-esitykseen: www.kiinteistomaailma.fi/1284194. Kuvioilla 1 ja 5 osittain kehityskelpoista luontaista taimiainesta. Tie rakennettu valmiiksi rantaan saakka. Metsämaan pinta-ala on 20,6 ha, loppuosa tilasta kitumaan rämetta tai avosuota. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Okt-rakennuspaikka, rakennusoikeutta 280 k-m 2 . Taimikoiden osuus on marginaalinen. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Kiinteistönvälitystyötä tehdään osana Metsätilat Oy LKV:n toimintaa ja välitysliike antaa koko palvelukonseptinsa ja hyvähenkisen välittäjäyhteisön vahvan tuen työllesi. Jos olet suorittanut LKV-tutkinnon ja jo tehnyt välitystyötä, tai olet valmis opiskelemaan ripeällä aikataululla ammattitutkinnon ja osoittamaan osaamisesi LKV-tutkinnolla, voit olla hakemamme henkilö. Tontilla kaksi RA-1 rakennuspaikka, jossa rakennusoikeutta 180 k-m 2 /rakennuspaikka. Myydään Kiinteistömaailman tarjouskaupalla, lähtöhinta 80.000 €. Myyjä pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. € YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Kasvun mahdollistamiseksi ja korvaamaan eläköitymisiä haemme mukaan uutta voimaa. Rannoille on rantakaavaan merkitty 6 kpl RA-lomarakennuspaikkoja, joissa rakennusoikeutta on 200 k-m 2 / rakennuspaikka. Rantametsätila puhdasvetisen Ylä-Luotojärven rannalla. Muuten niemi on maaja metsätalousaluetta, puusto mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä noin 400 m 3 . Tunnet olevasi kotonasi maaseudun kiinteistönomistajien parissa. Omaa kovapohjaista rantaviivaa lähes 500 m. 75.000 €. Meitä on tällä hetkellä 22 metsän ja kiinteistöjen ammattilaista. Hp. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA aluevastuulliseen tehtävään, toimipaikka Loimaa tai Humppila. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyy pinta-alan suhteessa. 32 19.11.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa RANTATONTTI, Punkaharju, Putkiniemi 2 ha. Arvostamme oma-aloitteisuutta, halua kehittyä ja aktiivista otetta palvelujen markkinointiin. Teimme vuonna 2019 yli 500 kiinteistökauppaa ja noin 2,2 miljoonan euron liikevaihdon. Hintanäkemys 14.000 €. Osuuden suuruus 605/18338. Asiakkainamme on noin 2200 metsänomistajaa. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Hintanäkemys 65.000 €. metsänhoitoyhdistys MHY Loimijoki 2x120 mm_ML 9.11.2020 10.27 Sivu 1 8134_.indd 32 18.11.2020 10.05. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. 133.000 € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Maapohja lehtomaista kangasta, kokonaispuusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, 0,5 ha kuusivaltaista uudiskypsää ja 0,2 ha nuorta kasvatusmetsää. Pääosa välityskohteista on metsää, mutta myös runsaasti muita kiinteistöjä sekä asumiseen että vapaa-aikaan, unohtamatta maatiloja. Puruveden länsirannalla hiekkapohjainen rantatontti, jossa omaa rantaviivaa noin 180 m. Puusto on hyvässä kasvuvaiheessa olevaa kasvatusmetsää, josta noin 60 % on varttunutta kasvatusmetsää. RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Kerimäki 19,1 ha. 80.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Kiinteistöön voi tutustua itsenäisesti paikan päällä. Toimihenkilöitä palveluksessamme on kuusi. Runsaspuustoinen ja valoisa Saimaan rantatontti 200 m 2 rakennusoikeudella. Sinulla on metsäalan koulutus ja vankka työkokemus metsäalalla asiakastyössä. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jari Neero, puh. www.metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Satakunta on johtava yksityismetsätalouden toimija Satakunnassa. 3,6 milj. Palvelemme toimialueemme 4 600 metsänomistajaa ja ajamme heidän etujaan 17 toimihenkilön voimin. Toimi täytetään sopimuksen mukaan. Rakennuspaikoilla metsänkäsittelymenetelmänä on kaavan mukaisesti harvennushakkuu. Varkaudentien varrella Osmajärven Levälahden rannalla määräala. Rantaviivaa niemen molemmin puolin, kovapohjainen osittain kallioinen ranta. Tutustu myös video-esittelyyn: www.kiinteistomaailma.fi/1284820 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 2,1 ha. Olet tottunut luomaan luottamuksellisia asiakassuhteita ja ylläpitämään niitä aktiivisesti. Rantaviivaa yhteensä noin 560 m. Hp. Upeat kalliorannat, puusto valtaosin kuivan kankaan mäntymetsää. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Myydään Kiinteistömaailman tarjouskaupalla, lähtöhinta 17.000 €. Ainespuuta metsätilalla on noin 3150 m 3 , josta tukkipuun osuus on noin kolmasosa. Osmajärven rannalla Lemmetynniemessä määräla. Hakemukset 30.11.2020 mennessä sähköpostilla jari.neero@mhy.fi. Monipuolisten metsäasiantuntijan tehtävien lisäksi odotamme mielenkiintoa aktiiviseen asiakaspalveluun ja metsävaratietojen käsittelyyn. Kangasmaasto, mäntyvaltainen varttunut kasvatusmetsä, jossa kokonaispuusto noin 450 m 3 , tie perille
Hakemukset ansioluetteloineen 27.11.2020 klo 16.00 mennessä petri.takalo@mhy.fi Lisätietoja toiminnanjohtaja Petri Takalolta 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommolta 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi www.paijannemhy.fi Päijänteen MHY 2 x 200_92mm 5.11.2020 10.43 Sivu 1 8134_.indd 33 18.11.2020 10.06. Luston nelihenkinen tiimi kokosi opettajien ja oppilaiden käyttöön aineistopaketit neljästä eri aihekokonaisuudesta. ”Finna.fi on kaikille avoin palvelu, josta löytyy samasta paikasta suomalaisten arkistoiden, kirjastoiden sekä museoiden digitoituja aineistoja”, kertoo projektiin osallistunut Luston viestintäasiantuntija Sari Kotivirta. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu ”Syksyinen metsälammikko on kaunis kuvattava, mutta uskaltaako sen vettä juoda?” Lukija Porvoosta Keväällä edesmennyt luonnonsuojelija Pentti Linkola kertoo elämänkerrassaan, että ”Ei ole lätäkköä, suota eikä ojaa, josta en voisi juoda”. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja sinun on kyettävä muodostamaan pitkiä luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Raatojen ohella luonnonvesi voi olla käyttökelvotonta esimerkiksi eläinten ulosteiden tai leväkukinnoista erittyvien myrkkyjen vuoksi. Luonnonvesiin turvautumalla Linkola säästi arvokasta aikaa, kun hän polki pitkiä matkoja Hämeen ja Keski-Suomen maaseudulla lintuja laskemassa. €/v. Lisäksi hänellä oli tuuria ja mitä luultavimmin poikkeuksellinen ”peltivatsa”. Ja kun myös vapaa-aikaa vietetään yhä useammin metsässä, on luontotietouden kysyntä nosteessa myös kodeissa. VALTTERI SKYTTÄ Vastaukseen haastateltu: mikrobiologian asiantuntija Ilkka Miettinen, THL ja kehittämispäällikkö Seppo Hellsten sekä ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Syke LUKIJAKYSYMYS An na Ba ck SAMI KARPPINEN Korona-aikana erilaisten etäopiskeluun tarkoitettujen aineistopakettien tarve on noussut kouluissa uudelle tasolle. Työ alkaa mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään tammikuussa 2021. 33 PILKKEITÄ / 19.11.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Finna.fi-sivustolta tämänkin metsäisen innovaation käyttötarkoitus selviää. Luonnonveden keittäminen tai muu suodattaminen on aina suositeltavaa. Metsälammikon veden laatu kiinnosti lukijaa. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan ehdottomasti eduksesi. Palkkaus YT-METO TES / palkkatoive. Tuskin Linkolakaan ihan joka kuralätäköstä joi, vaan valikoi matkansa varrelta puhtaimpia juomapaikkoja. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kirkkaimmastakaan luonnonvedestä ei voi tietää, mitä bakteereja, viruksia ja alkueläimiä vedessä on. Aineistot tuovat hyvin esille sen, kuinka monipuolisesti metsä vaikuttaa ja on vaikuttanut suomalaisten elämään”, kuvailee Kotivirta. Liikevaihtomme on noin 11 milj. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. TULE TÖIHIN KEHITTYVÄÄN JA VIREÄÄN ORGANISAATIOON! Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva yhdistys. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Sinulla on oltava soveltuva koulutus ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. Luonnonvesien juomista ei suositella, sillä metsälammikosta tai vaikka suuren järven selkävedestä ryystäminen on silkkaa arpapeliä. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Linkolakin myönsi kärsivänsä joskus keväisin ruokamyrkytyksestä siirtyessään hörppimään kaivoveden sijaan epämääräisempiä luonnonvesiä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Metsälammikon seisovan veden sijaan äärimmäiseen janoon on riskittömämpää hakea helpotusta virtaavasta lähdevedestä. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, oman työn itsenäistä organisointia sekä kykyä ja halua saavuttaa myynnilliset tavoitteet. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. €, lisäksi korjuupalvelun puumaksuvirta on 12-18 milj. 029 432 6108 Eero Sala p. Metsänkulkijan on mahdollista hyödyntää luonnonvesiä, mutta niiden sisältämiä taudinaiheuttajia vastaan saa immuniteetin korkeintaan lyhyeksi aikaa. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. m³. Voiko metsälammikosta juoda. Metsäiset opetuspaketit peruskouluille Olisitko sinä tiennyt, mikä on kuvassa näkyvä huosiain. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Vedessä on nimittäin petollista se, että veden ulkonäkö ei kerro totuutta siitä, kuinka puhdasta neste lopulta on. Finna.fi-osoitteesta löytyvät tehtävät ja opiskelumateriaalit ovat vapaasti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saatavilla. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsistä löytyvissä vedenlähteissä on toki puhtauseroja. Toimialueena Jämsän itäosa sekä entisen Korpilahden kunnan länsiosa ja toimistopaikkana Jyväskylä. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 1,6 milj. Tunnettu tarina on vatsataudin aiheuttanut kristallinkirkas tunturipuro, kun puron yläjuoksulle kuolleen poron raato on saastuttanut veden. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Nykyisen toimihenkilön siirtyessä toisiin tehtäviin haemme metsänomistajia palvelemaan aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti oman vastuualueensa metsänomistajille. ”Aiheet liittyvät ihmisten metsäsuhteeseen, metsäisiin käsitöihin, metsän antimiin sekä metsätyön koneellistumiseen. 029 432 6114 Kauppak. Paketti on oiva työkalu opettajille metsäkulttuurin opettamiseen. 270 000 ha ja hakkuusuunnite n. Tuotamme metsänomistajille lisäarvoa tarjoamalla heille monipuolisia metsätalouden palveluita. Toiminnoiltamme ja puustoltamme olemme maan johtavia metsänhoitoyhdistyksiä. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800 ja toimihenkilöitä 35. Toimialueemme on n. Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla reagoitiin tilanteeseen räätälöimällä Finna.fi-palvelun alla toimivalle Luokkahuone -sivustolle yläja alakoululaisille suunnattu metsäinen aineistoja tehtäväideapaketti. 029 432 6111 Sami Karppinen p
75 VUOTTA 26.11. Pyhälle puullekin kävi köpelösti, kun hurja hurrikaani kaatoi sen vuonna 1610. Uusi korvaava kanarianviherlaakeripuu istutettiin oletetulle alkuperäiselle kasvupaikalleen vajaat 350 vuotta myöhemmin. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Me jotka olemme olleet mukana Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisessa ihmettelemme, olemmeko taas matkalla kohti metsien laajamittaista hävitystä. Nykykäsityksen mukaan saaren pyhänä pidetty puu on laakerikasveihin kuuluva kanarianviherlaakeri (Ocotea foetans ). Matti Kärkkäinen, professori, Iisalmi (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kun Atlantin sumupilvet pyyhkivät korkealla vuorella kasvavan puun latvaa, sen lehvästöön kertyi kastepisaroita niin runsaasti, että koko saaren silloiset asukkaat saivat siitä juomavettä kyllikseen. Uusi puu, uudet tuulet Kanariansaaret kiinnostavat tätä kirjoittaessani lomakohteena koronavirusta karttamaan pyrkiviä lämpöhakuisia turisteja. Kemiön saarta noin puolta pienempi El Hierron saari on toistaiseksi vielä pysynyt suhteellisen turvassa taudilta, turistien suunnatessa isommille saarille. Tämä lause kiteyttää kestävän metsänhoidon syvimmän olemuksen. Kielioppikirjasta löysin lauseen, joka ilahdutti minua kovasti: Senex serit arbores, quae alteri saeculo prosint [Vanhus istuttaa puita hyödyttämään seuraavaa sukupolvea]. Keskustelimme hyvän ystäväni Eila Valtasen kanssa metsänhoidon kysymyksistä jokunen aika sitten. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tavoitteellisuus ja kunnianhimo ovat saaneet väistyä vapauden tieltä, mutta sillä on hintansa. Vuosien saatossa metsälakia on vesitetty niin että nykyisin melkein mikä tahansa kelpaa. Kyseinen ikivihreä lehtipuu toimi pitkään paikallisena ”vesitornina” kuivuutta vastaan. NISULA FOREST OY Timo Savornin on nimitetty Nisula Forest Oy:n myyntijohtajaksi. ”Jonnekin on kadonnut rehellinen empiiriseen tutkimukseen perustuva metsätalous”, toteaa Eila, joka teki pitkän päivätyön ensin Lapin yksityismetsissä ja sen jälkeen Kainuun metsäkeskuksen johtajana. Suurempiakin lukuja on mainittu. Sitä kasvaa luontaisesti vuorten rinteillä aina puolentoista kilometrin korkeuteen saakka useimmilla Kanariansaarilla ja Madeiralla. Saarelta oli vaikea löytää juomavettä, ja uteliaat sotilaat vain piipahtivat paikan päällä pikaisesti. Tänä päivänä ”sateensitojapuu” ja sitä ympäröivä sumupilvi vesialtaineen on ikuistettu myös El Hierron saaren viralliseen vaakunaan ja lippuun. METSÄLAIN RUKKAAMISEN yhteydessä ehkä ajateltiin, ettei kukaan viisas metsäomistaja lähde keskenkasvuisia metsiä uudistamaan. Lehdet ovat kooltaan luokkaa ”kännykkä”. Tarinan mukaan saaren alkuperäisasukkaat, bimbachet, onnistuivat jonkin aikaa salaamaan ”vesitorninsa” sijainnin. ”Silloin syntyi taimikoita, ei raiskattu kesken kasvuisia metsiä eikä leikitelty vakavilla asioilla, kuten ihmisten elämisellä näistä pohjoisista metsistä, mikä on pitänyt tämän maan pystyssä.” YHDESSÄ IHMETTELIMME , mitä tapahtui kestävän metsätalouden eetokselle. Metsille asetetaan yhä lisää tavoitteita perinteisen puuntuotannon rinnalle. Silloin ei vielä ymmärretty, että institutionaalisilla metsäomistajilla kuten rahastoilla on toisenlainen ansaintalogiikka kuin perinteisillä maatilametsänomistajilla. NUORTEVA TÄNÄ SYKSYNÄ TOTEUTIN pitkäaikaisen haaveeni ja aloin opiskella latinaa. Vuonna 1405 saari kuitenkin valloitettiin ja asukkaiden vesikätkökin paljastui. Nykyisessä metsälaissa on valuvirhe, jonka johdosta metsä voidaan hakata paljaaksi missä kehitysvaiheessa tahansa, kun aikaisemmin uudistushakkuut olivat mahdollisia vasta metsikön saavutettua uudistuskypsyyden eli tietyn järeyden. Puu voi luotettavien nykymittausten mukaan saavuttaa lähes 40 metrin pituuden ja kahdeksan metrin rungon ympärysmitan. Totesimme olevamme vanhan koulukunnan kasvatteja, joille on itsestään selvää, että metsänhoidon tulee perustua tutkittuun tietoon. Niiden tulee turvata luonnon monimuotoisuutta, toimia hiilinieluina ja -varastoina sekä tarjota virkistysmahdollisuuksia kansalaisille. Metsäammattikunta on pitänyt julkisuudessa jokseenkin matalaa profiilia, mutta kahdenkeskisissä keskusteluissa monet tuovat esille huolensa esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen seurausvaikutuksista pitemmällä tähtäimellä. 34 19.11.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Myös keskiajan lopulla, espanjalaisten valloittajien rynnätessä Kanariansaarille, jäi kuivaksi luokiteltu El Hierron saari aluksi valloittajien mielenkiinnon ulkopuolelle. En väitä että näin tapahtuisi säännönmukaisesti, mutta metsälaista ei ole takuumieheksi siinä, ettei niin tapahtuisi koskaan. Kasvoton metsänomistaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että palstat parturoidaan ja myydään eteenpäin ilman että killinkiäkään on tarvinnut laittaa metsänhoitotöihin. Metsiä pitää hoitaa hyvin HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva TARINA kertoo, että Kanarian pikkuruisella El Hierro -saarella kasvoi muinoin jättipuu nimeltään ”El Garoé”. Sen puuaines tuoksuu tuoreena monien mielestä sangen epämiellyttävälle. Jonnekin liikevoiton tavoittelun ja luonnonsuojelun tehostamisen välimaastoon se varmaan jäi. Vaikka useiden muiden laakeripuulajien lehtiä käytetään mausteena ja pidetään tuoksultaan kohtuullisena, on kanarian viherlaakeri toista maata. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Saarelaisille luvattiin ensi alkuun rauhallisia oloja, mutta sittemmin bimbachet päätyivät eurooppalaisten orjiksi. Kanarian sateensitojapuu Kanarianviherlaakeri saavuttaa lähes 40 metrin pituuden ja kahdeksan metrin rungon ympärysmitan. Puun ympärille oli kallioon koverrettu allas, johon latvuksen pidättämä sadevesi valui. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Emme katsele nykymeininkiä suopein silmin. 8135_.indd 34 18.11.2020 10.12. Metsänomistajilla on oikeus saada omaisuudestaan tuottoa ja menetetyistä tuloista kompensaatioita, kuten esimerkiksi Metso-ohjelmasta. Saksalaiset kutsuvat puuta ”haisulaakeriksi” ja Suomessakin eräs kansankielinen versio nimestä on haisuviherpuu. Metsiä pitää hoitaa hyvin, jotta ne tuottaisivat hyvinvointia paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville
JOULUKUUTA. R A U H A L A E E T U K O P P A V A R U S K A E R O T T U U A E L L I T A N T I L L I T H A N T I T N U K K E N O E T A K O M E N T E L E M I S A I E S L V I A L A I M U J N K E L T A I N E N P H A A S K A A J A A H A A T U U L A A N S A S A T T Y T Ä R E R I K E A U V O T V A A K A Y O R H I A T E R I A E T U S A M M A L Y R M Y D N U T U T S R L A D A R O Y T A S T E I L V E S S A F A R I A L A R I V I K O I T V A S U U K S I I N E S O L M I U T T I L I S Ä T U P L A N A A T I T T A S O I T E N O I N T Y Ö T A A V A T O N I Metsäristikko 18, oikea ratkaisu 8135_.indd 35 18.11.2020 10.13. PALKINNOT metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjo Numento, Tampere, Hannu Peurala, Sastamala ja Oiva Touhunen, Pohja. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . • Sahamarkkinoiden näkymät • Puu arvossaan Olympiastadionilla • Mikä on keskivertotukin arvo. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Mitä kuuluu hiilikompensaatioille. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • Metsänomistajan kuulumisia • Talvisempaa retkeilyä TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.12.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 19.11.2020 METSÄRISTIKKO 21 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 3. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk)
4x4 UUTUUS! Rahoituksella alk. +tk 600 EFI+EPS LED (10490?) SH.13990. Rahoituksella alk. 100?/kk. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 99/kk. 8490. +tk SH. Puun halkaisija 30-270 mm 420 x 340 x 1400 mm Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg Paino 210 kg Syöttöaukko KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. SAA AJAA TIELLÄ! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Rahoituksella alk. 4x4 Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. HETI TOIMITUS! 1 sylinterillä 1990. Finman V-aura Hydrauliikalla 11990 . 199?/kk. 169?/kk. 1990 . 8990 . 2 asentoa pysty tai vaaka 2 asentoa pysty tai vaaka 600 LTX EPS LED Ohjaustehostimella MAX PITKÄRUNKOINEN! 8136_.indd 36 18.11.2020 10.17. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. SH. 9490. TARJOUSHINTAAN! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! Finman V-aura + 800. +tk Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. 550 EFI EDUN ARVO 2990. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ohjaustehostimella EPS LED 1000 BLADE LTX EPS LED EDUN ARVO 2490. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! HALKAISUKONE OKSASILPPURI HALKOSIRKKELI 2290 . Rahoituksella alk. KAIKKI MALLIT 2-PAIKKAISIA 6790 . 99/kk. +tk Rahoituksella alk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 5990 . +tk Rahoituksella alk. +tk SH. 139?/kk. Rahoituksella alk. 99?/kk. +tk Ohjaustehostimella 550 EPS 4x4 +tk 6990 . 2 sylinterillä 2490. 8290 . 1490 . Rahoituksella alk. 149?/kk. TGB TAIWANILAINEN LAATUMERKKI JO VUODESTA 1965 420cc15 hv moottori, Kaikissa MADE IN USA sähköstartti. 159?/kk. Finman 120 Finman 150 2890 . 2490 . 179?/kk. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 7790 . HALKAISUKONE Rahoituksella alk. 99/kk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. 500 x 610 37 T 500 x 1100 37 T Sylinteri 89 mm, ISO 22GPM pumppu Hydraulipumppu 16GPM Paino 360 kg, 16" renkaat Paino 330kg Rahoituksella alk. +tk SH.11490?+tk EDUN ARVO 3050. 2490 . UUTUUS! EDUN ARVO 2990