Metsälehti 21/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MARRASKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuutta, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Sivut 8–11 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. NRO 21 . PERUSTETTU VUONNA 1933 8961_.indd 1 12.11.2021 16.46. LOKAKUUTA 2021
Ei ole enää. Natura-ohjelma on jättämässä kaatuneet puut nykysijoilleen. Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. Natura-alueella puunkorjuu on kiellettyä. NRO 21 . NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuutta, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Näin arviolta puolen miljoonan kuutiometrin myrskypuurytö jää rydöksi porojen ja retkeilijöiden kiusaksi. LOKAKUUTA 2021 . Niistä ne eivät pääse itse pois eivätkä pysty pakenemaan petoja.” Paliskunnan edustajat ovat esittäneet Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle, että 300 hehtaarin ydinalue Kylmäluoman kankaalla sekä porotaloudelle tärkeimmät kulkureitit muulla osalle aluetta raivattaisiin tuulenkaadoista . Kuva: Sami Karppinen UUTISET Otson tarina ei ollut ruusuinen ›› 5 Kelirikkokausi on jo ehtinyt korjuun riesaksi ›› 12 METSÄSTÄ Metsävaratieto poiki sähköisiä ilmaispalveluja ›› 18–19 Tulokas sahojen superraskaaseen ›› 22–23 Lehtikuusi kestää lahoa yhtä hyvin kuin kestopuu ›› 24 PILKKEITÄ Koiran kuono haistaa vaikka juurikäävän ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 89. Maalahopuusta ei alueella tule puutetta, mutta ihmistoiminta ei onnistu vuosikymmeniin. Kaatuva puusto on murskannut poroaitaukset, eikä poroja enää voi päästää laiduntamaan alueelle. PERUSTETTU VUONNA 1933 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI HANNU HUTTU, KUVAT KESÄINEN Paula-myrsky kaatoi noin 1 800 hehtaaria metsää Taivalkosken Kylmäluomalla. 8962_.indd 2 12.11.2021 16.52. ”Kun lumi peittää tuulenkaadot, porot olisivat vaarassa pudota päällekkäin olevien latvusten sisälle muodostuviin onkaloihin. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. NatuNATURA ESTÄÄ MYRSKYHAKKUUT Meilläkin voi edessä olla samanlainen kirjanpainajakatastrofi kuin Saksassa, jos myrsky tuhoaa laajalti Natura-kuusikkoa Etelä-Suomessa. Toiveen toteutumista pidetään epätodennäköisenä. Taivalkosken paliskunnan poroisännän Mika Käsmän mukaan Kylmäluoman suojeltu boreaalinen luonnonmetsä oli viime kesään asti alueen paras porolaidun ja siellä oli myös poron erotusaitauksia. MARRASKUUTA 2021 . Paula-myrsky aiheutti kesällä melkoiset tuhot tuhot Taivalkoskella. 18.11.2021 2 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN / UUTISET KANSI Virpi Lipsonen (vas.) ja Tarja Karjula kävivät lokakuun lopussa Pyhä-Häkin kansallispuistossa
EU:n alueella on 26 000 Natura-aluetta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suurtuho iski Natura-alueelle. Natura-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat aina tiukasti suojeltuja. Suomessa Natura-alueita alettiin muodostaa EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla. Sellaisen rytinän jälkeen Suomessakin voitaisiin nähdä Keski-Euroopassa koetun kaltainen metsäkatastrofi, jos kirjanpainajakanta runsastuisi ja levittäytyisi suojelualueelta talousmetsiin. ”Tuulenkaatojen korjuu tarkoittaisi käytännössä avohakkuuta. . 18.11.2021 Metsälehti.fi 3 UUTISET NATURA ESTÄÄ MYRSKYHAKKUUT ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot.” MAASEUDUN VIHATUIN BRÄNDI 1990-LUVULLA . Maankäyttö voidaan sallia riippuen siitä, mitä tavoitetta varten alue on perustettu. . MIKKO RIIKILÄ MITEN Suomi on varautunut laajaan myrskytuhoon Etelä-Suomen natura-alueilla, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). . Meidän osattava hallita riskit ennalta myös siinä tapauksessa, että sään ääri-ilmiöt, kuten helteet ja myrskyt, yleistyvät. . Ne kattavat 18 prosenttia EU:n maaalasta. . Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan porojen erottelualueilta ja teiltä puustoa on raivattu rajoitetusti. Suomessa Natura 2000 -verkoston laajuus on viisi miljoonaa hehtaaria, siis noin 15 prosenttia maa-alasta. ”Raivauksia voidaan tehdä hyvän suunnittelun ja Natura-arvioinnin perusteella erilaisten reittien avaamiseksi, jotka myös palvelevat poronhoitoa.” Kaikkiaan Paula-myrsky kaatoi Koillismaan metsissä puuta noin kaksi miljoonaa kuutiota. Tavoitteena on suojella Euroopan tärkeitä luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. Kaikkia Natura-alueita ei ole kattavasti suojeltu. Olen puhunut tästä ministeriössä.” Kysymyksen, pitäisikö tehdä niin sanotusti ”puolat” eli toimia hädän hetkellä ohi EU:n säädösten, ministeri väistää. Natura 2000 -ohjelma perustuu EU:n vuoden 1979 lintudirektiiviin ja vuoden 1992 luontodirektiiviin. Se on tietysti laiha lohtu, jos tuloksena on kirjanpainajien suurtuho. ”On osattava ennakoida, millaisiin tilanteisiin voimme joutua ja miten niissä voidaan toimia. En missään tapauksessa halua Suomeen Saksan kaltaisia suurtuhoja. Tällä hetkellä asia on huolestuttavalla tolalla.” Lepän mukaan tuhoihin varautumisesta on käyty alustavia keskusteluja. Toisin olisi, jos myrsky kaataisi laajalti eteläsuomalaista Natura-kuusikkoa vaikkapa Evolla tai Isojärven kansallispuistossa. Kylmäluoman kaatunut mäntyvaltainen puusto ei pohjoisessa aiheuta suurta hyönteistuhoriskiä. Tällöin boreaalisen luonnonmetsän pinta-ala pienenisi ja kompensaatioksi pitäisi löytää korvaava alue, mikä olisi lähes mahdotonta.” Etelässä suurmyrsky voisi olla tuhoisa Natura-alueen puunkorjuuseen tarvittaisiin Melantien mukaan EU:n komission puolto. Varoittava esimerkki on valkoposkihanhikysymys, jossa on törmätty ympäristöhallinnon äärimmäiseen jäykkyyteen.” PITÄISIKÖ TEHDÄ PUOLAT, MINISTERI LEPPÄ. Ilmaston lämmetessä tuholaisen torjunta käy entistä toivottomammaksi. ra-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat tiukasti suojeltuja, mukaan lukien kaatuneet metsät. Tästä seuraa, etteivät myöskään metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa. Naturaan kuuluvat muun muassa kansallispuistot. Vain pienialaiset raivaukset sallitaan Metsälaki ei ulotu suojelualueille. ”Nykyisellään metsänomistajat voivat hakea korvauksia ympäristöministeriöltä, jos metsätuhot leviävät suojelualueilta. Porotalous, retkeily ja maisema kärsivät. Natura-alueiden rajaukset kuohuttivat mieliä maaseudulla. Kohteista 80 prosenttia on valtion mailla. FAKTA SE PP O SA M U LI Kajaani Taivalkoski 8962_.indd 3 12.11.2021 16.52. Sellaisen saaminen lienee vieläkin vaikeampaa kuin korvaavan luonnontilaisen metsäalueen löytäminen. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot. Pahimmin myrsky runteli Taivalkosken ja Kuusamon metsiä. ”Muilta osin Natura-alueen kaatuneet puut saavat jäädä metsään, ellei valtiovalta toisin päätä.” Myös Tolonen pitää syntynyttä tilannetta erikoisena. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi myrskypuita on voitava korjata myös Natura-alueilla. . ”Myrskypuita on syytä korjata myös Natura-alueella, koska metsien terveydestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. . Lisäksi kaatunut puusto muodostaa muutaman vuoden kuivuttuaan vakavan metsäpaloriskin.” Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikönpäällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoman Natura-alueen myrskypuut pysyvät puunkorjuun ulottumattomissa
Yksi tarkastelukulma tulee olemaan hirvikannan säätely. ”Viime vuonna valtion varoista korvattiin 55 suden koiralle aiheut tamaa vahinkoa. Metsä-Lapin eteläja keskiosissa talvella 2019/20 ennen aikojaan tapahtuneen romahduksen jäljiltä myyräkannat ovat vieläkin pääosin alamaissa. Kaikkiaan vahinkoja oli korvattu marraskuun alkuun mennessä 195 673 eurolla. Kirjoittajat ovat Luonnon varakeskuksen tutkijoita. Rahastojen puukaupoista verottajalle voi jäädä vielä vähemmän. ”Kaikkien pitää nähdä, että hirviä ei saa olla yli oman tarpeen”, Leppä totesi. Kun tavallinen metsänomistaja myy puuta, joka kolmas puu menee verottajalle. LYHYET HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) seurantojen mukaan myyrätilanteessa on suuria eroja eri puolilla Suomea. ”Esitän metsäverotuksen kokonaisuudistusta, jossa kaikki puunmyyjät maksaisivat samaa yhteisöverokannan tasoon sidottua metsäveroa”, Tiirola sanoi. METSÄHALLITUS HYÖDYNTÄÄ TEKOÄLYÄ Metsähallitus ottaa tänä syksynä tekoälyn tuottamat puutavaralajiennusteet laajempaan käyttöön. Länsi-Suomessa myyrähuippu Syksyn myyrätilanne lumen polkemisella taimien ympärillä ja pyytämällä myyriä loukuilla. Jatkossa ennusteita kehitetään myös muille hakkuutavoille. Myyräkanta romahti talvella 2019/20, ja sen jälkeen myyriä oli odotetusti vielä tämän vuoden alkukesällä niukasti. Pohjanmaan maakunnissa lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata on runsaasti sekä peltoettä metsämyyriä. Todennäköisesti kannat kasvavat jonkin verran ensi kesän lisääntymiskauden aikana. LEPPÄ KÄYNNISTÄÄ RIISTAHALLINTOLAIN ARVIOINNI N Nykyinen riistahallintolaki on ollut voimassa kymmenkunta vuotta eikä sen toimivuutta ole arvioitu. Lampaille aiheutuneet vahingot ovat kasvusuunnassa, mutta koiravahingot laskussa. SAHATAVARA VETI ALKUVUODEN VIENTIÄ Metsäteollisuuden viennin arvo nousi Luonnonvarakeskuksen mukaan tammi-elokuussa 8,7 miljardiin euroon, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla jaksolla. Luonnonvarakeskus arvioi Suomen susikannaksi maaliskuussa 279–321 sutta. Niitä voi ehkäistä runkosuojilla, Pohjanmaalla myyrähuippu Pahimmat taimituhoja myyräkuumeriskin alueet ovat lännessä ja idässä. Myyrätiheys on huipussaan, mutta myyrämäärät romahtanevat alkavan talven aikana. Eteläja Pohjois-Savossa myyriä tavattiin syksyllä 2021 kohtalaisesti. Ennuste on, että nousuvaihe jatkuu kesän 2022, jolloin huippuvaihe saavutetaan 2023. Puutuoteteollisuuden viennin arvo nousi 2,4 miljardiin euroon. Sen sijaan Utsjoen pohjoisosissa ei vielä nousun merkkejä näkynyt. Lammasaitauksessa susi voi tappaa suuren määrän eläimiä, mutta käyttää ravinnoksi niistä vain osan. Pirkanmaan ja Satakunnan pohjoisosissa myyriä tavataan kohtalaisesti, mikä ennakoi huippua ensi syksylle. Kasvu oli vahvaa sahatavarassa, jonka viennin arvo nousi 56 prosenttia ja vientimäärä 16 prosenttia edellisestä vuodesta. Koiravahinkoihin voi vuositasolla vaikuttaa paljon yksittäisen reviirin susien käyttäytyminen. Pahin taimituhovaara lännessä ja idässä Länsi-Suomessa voi alkaneen talven aikana esiintyä taimituhoja. Loukkuun kuolleista myyristä tartuntaa ei saa. Tilanne on pysynyt samankaltaisena muutaman vuoden. Alkuun niitä hyödynnetään perinteisten uudistusja harvennushakkuiden suunnittelussa kertyvän puutavaralajijakauman arviointiin. Massaja paperiteollisuuden vientiarvo oli 6,3 miljardia euroa, jossa nousua seitsemän prosenttia. Määrä on noin 30 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. ”Alueellisesti koiravahinkoja tapahtuu useimmin Kainuun, 8963_.indd 4 12.11.2021 16.55. Mutta kun esimerkiksi metsätalousyhtiö Tornator myy puuta, vain joka viides menee. mille aiheuttamien vahinkojen korvausmäärissä kannan arvioitu kasvu ei ole näkynyt aivan suoraviivaisesti. Lounaisja Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat alhaiset. Tekoälyn avulla pyritään vähentämään metsässä tehtäviä mittauksia. Käsivarren kärjessä tilanne näyttää selkeältä. Pohjanmaalla ja läntisessä Keski-Suomessa myyräkannat ovat huippuvaiheessa. Ihminen voi saada myyräkuumetartunnan hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Lähde: Luke SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA MAAja metsätalousministeriö on esittänyt ensi talvelle suden kannanhoidollista metsästystä poronhoitoalueen ulkopuolelle. Rakennuksiin syksyllä ilmestyvät metsämyyrät kannattaa poistaa loukuilla tartuntariskin minimoimiseksi. Myös laajempaa metsävakuutusta voi harkita vahinkojen varalle, mutta se pitää hankkia ajoissa, ei tuhojen jälkeen. Susien kotija tuotantoeläiSusivahingoissa kaksi suuntaa Suden tappamien koirien määrä on vähentynyt, lampaiden kasvanut. MTK:n metsävaltuuskunnassa viime viikolla puhunut maaja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi käynnistävänsä lain arvioinnin. Jos esitys hyväksytään, Suomessa saisi metsästää ensi talvena kaksikymmentä sutta. Tänä vuonna vahinkoja on korvattu marraskuun alkuun mennessä 24 kappaletta”, kertoo suunnittelija Mari Tikkunen Suomen riistakeskuksesta. Lounais-Suomessa, suurimmassa osassa Pirkanmaata ja osissa Keski-Suomea myyräkannat ovat tällä hetkellä alhaiset. Kannat kasvoivat kesän aikana, ja kasvun odotetaan jatkuvan syksyyn 2022 asti. AJASSA 18.11.2021 4 Metsälehti.fi TIIROLA: VEROUUDISTUKSEN PAIKKA Metsänomistajia kiusaa verotuksen vinoutuminen, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi valtuuskunnan kokouksessa viime viikolla. Oulun seudulta Itäja Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä myyrät ovat nousussa ja huippuvaihe saavutettaneen ensi vuonna. Metsämyyrää tavataan nyt paikoitellen runsaasti Länsija Itä-Suomessa. Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ja itärajaa pitkin Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä myyriä esiintyy kohtalaisesti. Ministeri kehotti metsästäjiä käyttämään syksyn jahdissa kaikki luvat
Irtaantuminen Metsäkeskuksesta itsenäiseksi yritykseksi viivästyi vuosi toisensa perään. Taustalla oli metsätyömarkkinoiden kilpailun avoimuus. Otson liiketoiminnan mahdollisesta ostajasta haetaan selvyyttä jo aiemmin. Pahaa jälkeä lammasaitauksessa Lammasvahingoille on ominaista, että kerralla yhdessä vahinkotapahtumassa menetetään useita eläimiä. Toistaiseksi toiminnalle on kerrottu etsittävän nimenomaan yhtä jatkajaa. Vanha maailma katoaa ympäriltä Otson ongelmina olivat alusta alkaen valtiolliselta toimijalta periytynyt raskas organisaatio ja itse bisneksen riippuvaisuus metsätöistä, joissa valtion kemeretuilla on suuri rooli. Sinne uutta sellutehdasta rakentavaa metsäyhtiötä kiinnostavat ainakin suometsien puut. Alueelliset metsäkeskukset lakkautettiin, ja metsäkeskuksen toiminta jaettiin kahtia viranomaistoiminnaksi (Metsäkeskus) ja liikeyritykseksi (Otso). ”Suurin haaste elinkelpoinen yhtiö” Otson tarinaa yrityksenä ei voi kuvailla ruusuiseksi. Tänä vuonna nautaeläimiä on korvattu yhdeksän kappaletta”, Tikkunen kertoo. LOKAKUUSSA konkurssiin hakeutuneelta Otso Metsäpalvelulta jäi kesken kasa metsätöitä. Niin sanottuihin raskaisiin metsätöihin on yhä osaavia koneyrittäjiä, mutta kuka tekee Metsälehti kertoi viime numerossa Otson konkurssin synnyttämästä tilanteesta. Mahdollisen jatkajaehdokkaan kannattaa selailla Otson historiaa. Otson leipälajeiksi tulivat metsäteiden teko ja kunnostus sekä suometsien käsittely, joka tuohon aikaan kiteytyi kunnostusojitusten ympärille. ”Viime vuonna lammasvahinkotapahtumia oli 35 kappaletta, joiden perusteella korvattiin 323 lammasta”, sanoo Tikkunen Tänä vuonna tapahtumia on ollut marraskuun alkuun mennessä 46 kappaletta, joiden pohjalta on korvattu 231 lammasta. Olennaista on, millaista teiden teko ja suometsien käsittely on jatkossa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Yhtiö alkoi muodostua vajaat kymmenen vuotta sitten väkipakolla, kun metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen toimintaa uudistettiin rajusti. AJASSA 18.11.2021 Metsälehti.fi 5 Länsi-Suomessa myyrähuippu Syksyn myyrätilanne Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.” Tänä vuonna yhdestä koiravahingosta on maksettu korvausta keskimäärin 3 572 euroa. Otson konkurssipesän selvityksen on määrä valmistua joulukuun 13. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8963_.indd 5 12.11.2021 16.55. Otson johdon oli vielä vuonna 2019 todettava, että tieja suometsähankkeiden toteutusmallit olivat olleet alueellisten metsäkeskusten aikoina ”hyvin kirjavia”. Teiden ja soiden metsätyöt olivat vanhastaan valtion vetämiä siksi, että laajojen hankkeiden kokoonjuokseminen vaatii työlästä suunnittelua. Otson kesken jääneistä hankkeista suurin osa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Ratkaisu viimeistään joulukuussa Otsolta vapautuu metsätyömarkkinoille miljoonien eurojen arvosta hankkeita. Vanhoista rakenteista irti pyristeleminen oli kenties niin rankkaa, että Otsolle kävi kuin entiselle savottajätkälle, jonka eväät oli syöty jo ennen kuin töiden teko oli edes kunnolla alkanut. Metsäkeskus ei voinut enää sekä myöntää metsänhoitotöihin tarkoitettuja kemeratukia etPedon tie metsässä nousi pystyyn tä toteuttaa itse tukitöitä. Metsätiekilometrien kunnostus vaatii uudenlaista tehokkuutta, ja suometsien käsittely on suuressa murroksessa niin ilmastokuin vesistöpäästöjen vuoksi. VALTTERI SKYTTÄ UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. päivään mennessä. Samaan aikaan, kun yhtiö kamppailu uudistaakseen toimintaansa sisältä, maailma muuttui ulkona. Ainakin metsänhoitoyhdistysten nettisivuille on ilmestynyt entistä selkeämmin erityisiä tieja oja-asiantuntijoita, kun yhdistysten hartiat ovat yhdistymisten myötä leventyneet. UUTISANALYYSI suunnittelutyöt. Niille etsitään parhaillaan jatkajaa. Vuonna 2020 yhdestä lampaasta maksettu korvaussumma oli keskimäärin 334 euroa. Metsäteitä tai kunnostusojituksia ei ole kumpaakaan kehuttu erityisen hyväksi liiketoiminnaksi. ”Nautavahinkoja tapahtuu vähän, ja siksi esimerkiksi petoaitojen myönnöissä priorisoidaan lammastiloja. Menneisyys painoi, vaikka yritys oli ollut omillaan jo useamman vuoden. Sitä kautta voi pohtia, kuinka paljon yhtiön ongelmat johtuivat siitä, että se repäistiin markkinoille valtion helmoista ja kuinka haastavia ovat itsessään ne metsätyölajit, joita Otso teki. ”Otson suurimmaksi haasteeksi todettiin elinkelpoisen yhtiön perustaminen”, kerrottiin Metsälehdessä vuonna 2014. Otson tuloskehitys oli alusta alkaen heikkoa
Opettelin sitä pari vuotta yövuorossa, kunnes ystäväni sai töitä Suomesta ja houkutteli minutkin mukaan”, Jõesaar kertoo. Metsänomistajien kanssa asioidessa tarvitaan Jõesaaren mukaan myös tilannetajua. ”Vielä 10–15 vuotta sitten motokuski oli metsän kuningas. Metsäalasta Jõesaar kertoo kiinnostuneensa jo lapsena. Muistan, kun olin kuusitai seitsemänvuotias ja paistoimme savotalla nuotioperunoita. ”Isäni on Viron ensimmäisiä metsäkoneyrittäjiä. Hänellä on tiedossaan vain kuskin etunimi ja yritys, jossa tämä työskentelee, mutta niiden avulla oikea henkilö löytyy helposti. Moottorisahalla liikkeelle Jõesaar on kotoisin Virosta. Itse koen työskenteleväni palvelualalla. Sieltä se kiinnostus lähti.” Myöhemmin Jõesaar ajoi isänsä hakkuutyömailla puita traktorilla. Pyrin kuuntelemaan metsänomistajia, sillä heidän maillaanhan työskentelen”, hän sanoo. ”Vuonna 2004 ystäväni pyysi minut Venäjälle ajamaan ajokonetta. AJASSA / HAASTATTELU 18.11.2021 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”NYT oli niin pätevä motokuski, että häntä pitäisi Metsälehdenkin haastatella”, kehuu lehden toimitukseen soittanut, metsänsä harvennukseen tyytyväinen metsänomistaja. Ystävysten silloinen työnantaja kannusti Jõesaarta opiskelemaan 8964_.indd 6 12.11.2021 16.57. Marraskuun alussa tapaamme hakkuukoneenkuljettaja Janek Jõesaaren kantahämäläisessä ensiharvennuskuusikossa. Suomeen hän muutti viitisentoista vuotta sitten ja työskentelee nykyisin Kanta-Hämeessä toimivan ATT-Forest Oy:n hakkuukoneenkuljettajana. va perintömetsä. Osa on tehnyt metsätöitä koko ikänsä, osa ei ole edes tiennyt omistavansa metsää. On helppo ymmärtää, mikä Jõesaaressa metsänomistajia miellyttää: palveluasenne, jota tämä edellyttää kaikilta metsissä työskenteleviltä. On hyväksyttävä, että jollekin metsä on puhtaasti sijoituskohde ja jollekin toiselle muistoja täynnä olePALVELUALALLA METSÄSSÄ Metsätöissä tarvitaan nykyisin niin palveluasennetta kuin tilannetajuakin, sanoo hakkuukoneenkuljettaja Janek Jõesaar. Ensimmäisen moottorisahansa hän osti 16-vuotiaana ja ryhtyi tekemään metsurin töitä. Kahdeksassa tunnissa ehtii harventaa kohteesta riippuen 0,5–4 hehtaaria, kertoo Janek Jõesaar
”Ensimmäiset vuodet olivat vaikeita. Mielikuvia vastaan on vaikea taistella faktoilla. Töitä hän tekee yhdessä vuorossa, ja työpäivän pituus on kahdeksan tuntia. ”Paras palkka on, kun metsänomistajat kehuvat ja pyytävät tekemään seuraavatkin harvennukset.” Jõesaar on suorittanut työn ohessa ylioppilastutkinnon. Suomessa on ruskeaa jatkuvasti lisää kasvavaa järjettömän energiapitoista ainetta maaperä täynnä. 37-vuotias . Laatu on tärkeämpää.” Kahdeksassa tunnissa ehtii Jõesaaren mukaan harventaa 0,5–4 hehtaaria –?pitkälti riippuen siitä, onko kohteet ennakkoraivattu vai ei. Opinnot hän suoritti etänä. hakkuukoneenkuljettajaksi, ja vuonna 2010 tämä valmistuikin hakkuukoneenkuljettajaksi virolaisesta Luuan metsäkoulusta. Metsänomistaja = paha. ”Mediassa näkyvät vain ääripäät. Ensimmäinen metsän uudistamisen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite kaatui juuri eduskunnassa. Koko Suomen vuotuinen energiatarve saataisiin kerättyä käyttämällä 3 prosenttia suoalastamme. Tulisi tilastoihin ja faktoihin pohjautuvia analyysejä sotkemaan kivaa keskustelua. asuu Valkeakoskella, kotoisin Tallinnasta . perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta . Hän arvelee, että metsätöissä vaaditaan niin hyvää suomen kielen taitoa, että alalle on vaikea tulla. AJASSA 18.11.2021 Metsälehti.fi 7 ” 10–15 vuotta sitten motokuski oli metsän kuningas.” JANEK J ÕESAAR . Koneiden kantavuutta on lisätty telojen avulla, ja teknologian kehitys mahdollistaa sulavammat liikkeet. WWF:n sivujen mukaan ”hakkuiden lisäksi iso uhka on riittämätön metsien suojelu.” Metsäasioista julkinen keskustelu käydään elokuvaohjaajan, lentokentälle kiirehtivän poliitikon ja luonnonsuojelulla rahansa tienaavien kesken. metsäkoneenkuljettaja . käy vapaa-ajallaan kuntosalilla ja ulkoilemassa ja uimassa lastensa kanssa . Poissa silmistä, poissa mielestä. Metsiään kestävästi kasvattavia ei oteta mukaan keskusteluun. Luontojärjestöjen nuorassa kulkemisen ensimmäiset seuraukset ovat jo esillä. SOVELTAVA LASKENTA = HYVÄ. Turveala teki viimeisinä vuosinaan merkittävästi ympäristötoimia, mutta kaatui lopulta monta vuosikymmentä sitten tehtyihin synteihinsä. Lapsenusko on söpöä. Hänen mukaansa myös hakkuujälki on nykyisin selvästi parempi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Yle kertoo meille ikimetsä-dokumentissaan, että ”Suomessa tehdään edelleen erittäin raskasta maaperän käsittelyä” ja taustalla näytetään kuvia 1980-luvulla viimeksi suositusta maaperän raskaasta aurauksesta. Metsässä ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin hakata jatkuvasti tukkeja, ja linnut laulavat taustalla. Toinen yritys tulee varmasti. Hakkuupään nivelet pitää rasvata kahdeksan tunnin työnteon jälkeen, kertoo Janek Jõesaar. Metsäpuolella sopivasti valikoimalla totuutta saadaan ihmiset uskomaan, että valoa kaipaavat puut uudistuvat varjossa ilman mitään vaivaa ja ongelmia. Metsäalalla kuvitellaan vanhojen syntien unohtuvan tottelemalla luontojärjestöjä metsänkasvatuksessa. TUNTEET VOITTAVAT TIEDON asiassa harvennuksia. LUONTOJÄRJESTÖ = HYVÄ. ”Joskus nuorempana panostin määrään, nyt pyrin panostamaan laatuun. Harvennukset työmaana Jõesaar esittelee alle viikko sitten tehtaalta tullutta, harvennuksille suunniteltua hakkuukonetta. Itse hän opetteli kielen lukemalla ja kuuntelemalla kirjoja. Uudistaminen = paha. Haaveissa jatko-opinnot Metsänomistajia Jõesaar kertoo tapaavansa kymmenestä hakkuutyömaasta noin kahdella. Paras toimintamalli on jossain siinä välissä.” Muita virolaisia metsäkoneenkuljettajia Jõesaar ei Suomesta tunne. ”Metsäkoneet ovat kehittyneet paljon. Mietin, uskalletaanko ulkomaalaiselle antaa näin vastuullista hommaa.” Vuosien varrella kokemus ja itseluottamus ovat kasvaneet. Ulkomailla oleva sellutehdas ei saastuta Kallavettä. EU:n tiukimmin suojelluista metsistä 59 prosenttia sijaitsee Suomessa. Kuvitellaan, että vaihtoehtona on joko vetää metsä sileäksi tai jättää se kokonaan käsittelemättä. Siitä hän on harmissaan, miten huonosti muut kuin metsänomistajat tai metsäalalla työskentelevät tiedostavat, että luontoarvoja pyritään huomioimaan hakkuissakin. Pekka Syvänen KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA 8964_.indd 7 12.11.2021 16.57. TURVE = PAHA. Vanhojen metsien määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa 1970-luvun jälkeen. Metsäkonealalla on yleistä tehdä pitkää päivää, mutta itse en siihen usko. Metsää vastuullisesti kasvattavien ääni hukkuu mediassa luontoväen äänen alle. Nuorassa ei ole hyvä kulkea. saanut Metsämiesten Säätiön myöntämän Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin KOLUMNI JATKUVA KASVATUS = HYVÄ. Me jätämme ruskean kultamme käyttämättä, turpeen käyttö tulee loppumaan tulevien vuosien aikana. Jõesaar tekee työkseen pääKUKA. Suomi on ottanut kunnianhimoisen tavoitteen laskea päästöjä. Ihmisellä on luontainen tarve uskoa helppoon hyvään. Nyt haaveissa ovat metsätalousinsinöörin opinnot. Mitä useampi menee vapaaehtoisesti luontoväen määräykseen, sitä vaikeammaksi elämä muuttuu meille lopuille. työskentelee ATT-Forest Oy:ssä . Helppona kikkana laskea päästöjä Suomessa on siirtää tuotanto ulkomaille eli käytännössä korvata tiukasti ympäristösäädeltyä tuotantoa löysemmin säädellyissä maissa tapahtuvalla tuotannolla. HISTORIA TULEE TOISTAMAAN itseään metsäpuolella. Laihdutuksessa halutaan uskoa herkkuja sisältäviin ihmedieetteihin, ja sijoittamisessa ihmiset lankeavat pyramidihuijauksiin. Vielä 15 vuotta sitten uusia koneita piti olla koko ajan ruuvailemassa, nykyisin ne tulevat käyttöön valmiimpina”, Jõesaar sanoo. Osalla porukasta jää metsät hakkaamatta kevein perustein tehtyjen HCV-karttojen takia ja saamelaisalueilta ei saa myytyä puuta omasta metsästä
Suomen metsien pinta-alasta luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia on arviolta 2–3 prosenttia. 8965_.indd 8 12.11.2021 17.14. Pyhä-Häkin kaltaisten metsien LUONNON PIIRTEITÄ TALOUSMETSIIN Metsiin vaaditaan ”luonnonläheistä metsätaloutta” EU:ta myöten, mutta mitä se tarkoittaa. Tarja Karjula ja Virpi Lipsonen kävivät syysretkellä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. 18.11.2021 8 Metsälehti.fi AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT K eski-Suomessa Jyväskylän pohjoispuolella sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto ei ole mikä tahansa metsäpläntti. Ainakin sitä, että talousmetsissäkin pitää saada säilymään luonnonmetsien piirteitä metsänomistajasukupolvilta toisille. Se on edustavimpia jäänteitä ikimetsän kaltaisista alueista eteläisessä Suomessa. Suojelumetsää he kuvailivat rauhoittavaksi ympäristöksi, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Kansallispuiston vanhoista männyistä ja muista metsänpiirteistä voi saada vinkkejä siitä, millainen on luonnonmukainen metsä, toki koskien vain tiettyjä olosuhteita
Tilaa kannattaa antaa monimuotoisuudelle, joka on tyypillistä juuri sille metsäalueelle. Aakalan mukaan metsärakenteita koskevat ikäkäsitykset ovat olleet Suomessa vaillinaisia. Se on ongelmallista, koska laajemman metsäalueen omistus jakautuu etenkin eteläisessä Suomessa useille yksityisille metsänomistajille. Luonnonläheisyys-termin sisällöstä on ollut kiistaa EU:ta myöten. Aikakäsityksen muuttaminen on yksi tärkeimmistä seikoista, jos talousmetsiin halutaan lisää luonnonmukaisuutta. ”Niin kuin aika olisi pysähtynyt”. Molemmat ovat liikkuneet myös talousmetsissä. ›› 8965_.indd 9 12.11.2021 17.14. Ylisukupolvisia metsärakenteita Jos talousmetsissä kvartaali on neljännesvuosisata, luonnonmetsissä se on neljännesvuosituhat, kuvailee Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Aakala. Pitkälle lahonneen järeän puun kehittyminen kestää niin kauan, ettei sitä ehdi syntyä talousmetsän normaalissa kiertoajassa.” Jos talousmetsistä halutaan luonnonmukaisempia, niihin tarvitaan metsärakenteita, jotka säilyvät usean metsänomistajasukupolven ajan. 18.11.2021 Metsälehti.fi 9 AJASSA LUONNON PIIRTEITÄ TALOUSMETSIIN piirteitä kannattaa tarkastella, sillä metsiin on tänä vuonna vaadittu näkyvästi luonnonläheistä tai luonnonmukaista metsätaloutta ja metsänhoitoa. ”Jokaisen puun ei tarvitse olla vanha, vaan metsästä pitää löytyä tiettyjä avainrakenteita ylisukupolvisesti”, sanoo metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopistosta. Aika ei toki pysähdy luonnonmetsissäkään, mutta siellä muutoksen rinnalla ovat vahvasti erilaisten metsänpiirteiden säilyvyys tai jopa pysyvyys – ja jatkumo. Lipsonen ja Karjula osuvat kuvailussaan oikeaan. ”Jos metsien käsittelyssä tehdään sapluunamaisesti jokaisella metsäkuviolla samankaltaiset toimenpiteet, se ei ole luonnonmukaista. Yksi sapluuna ei riitä Säilyvyyden ja jatkumon lisäksi luonnonläheisessä metsätaloudessa tärkeää on metsärakenteiden vaihtelu. ”Jokaisen puun ei tarvitse olla vanha.” Luonnonmetsissä isot, monisatavuotiaat männyt voivat elämänsä aikana selvitä useammasta metsäpalosta. Koska talousmetsistä poistetaan puita, niissä voidaan jättää luonnolle tilaa rajallisesti. Kansallispuistoa he kuvailivat rauhoittavaksi ympäristöksi. Kuusisukupolvet vaihtuvat ympärillä. Virpi Lipsonen Limingasta ja Tarja Karjula Saarijärveltä retkeilivät tänä syksynä syyslomallaan Pyhä-Häkissä. Metsäluonnossa on erityyppisiä rakenteita eri paikoissa”, Kuuluvainen kertoo. ”Kelopuun syntymisessä voi kestää satoja vuosia, ja sen jälkeen kelo voi säilyä satoja vuosia. Rakenteiden vaihtelua ja jatkuvuutta pitäisi pystyä tarkastelemaan myös isommassa mittakaavassa. Kun samat säästöpuut periytyvät isovanhemmilta lapsenlapsille, talousmetsissä päästään pikkuhiljaa kiinni luonnonmukaisempaan aikajänteeseen
Lähde: Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopisto *Edellyttää, että metsäpaloja ei torjuta. Metsään ei kehity puuston luontaisen harvenemisen kautta syntyviä monimuotoisia puustorakenteita. Joillekin lajeille tärkeää on metsän kokonaisrakenne. Vain suojelulla metsissä saadaan säilymään runsaasti tiettyjä metsärakenteita ja pystytään turvaamaan laajempia metsäelinympäristöjä kokonaisuudessaan. Lahjoitettu metsä on jatkossakin osaavissa käsissä ja sen hoitoa jatketaan tutun kumppanin kanssa. Luonnonlakeja noudatteleva, tehokas talouspuuston kasvattaminen ei kuitenkaan kata alkuunkaan kaikkia luonnonmukaisuuden piirteitä. Epätoivotut rakenteet Itä-Suomen yliopiston Tuomas Aakalan mukaan luonnonhäiriön eli metsätuhon jälkeen metsiin jää keskimäärin paljon puustoa ja erilaisia rakennepiirteitä. FAKTA Pyhä-Häkissä kasvava mänty ehti elää lähes 500-vuotiaaksi. Aakala muistuttaa, että säästöpuiden pysyvyys ja kuolleen puun säästäminen ovat hyviä keinoja kaventaa eroja talousja luonnonmetsien välillä. Luonnonmetsissä on myös rakennepiirteitä, jotka ovat talouspuuston kasvatuksessa epätoivottuja, kuten lahopuu tai laatuvikainen puunrunko. ”Eri lajit käyttävät metsää elinympäristönään erilaisissa mittakaavoissa. AJASSA 18.11.2021 10 Metsälehti.fi ”Lumivyöryn jälkeen voi olla sellaista taimikkoa, mistä lahopuut puuttuvat.” ”Esimerkiksi lahopuuta kannattaa säästää enemmän paikoille, joissa on muutenkin edellytyksiä lahopuulajiston esiintymiselle”, Kuuluvainen sanoo. Kerromme mielellämme lisää: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi käytetään lyhentämättömänä lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Muuta luonnollista tapahtumaa en ole keksinyt”, Aakala sanoo. Esimerkiksi harvennushakkuissa käytettävää alaharvennusta perustellaan sillä, että se jäljittelee ja nopeuttaa metsän luontaista kehitystä, kun heikolle jääneitä puita kaadetaan ja vahvoille annetaan lisää kasvutilaa. Monimuotoisuus ylläpitää terveyttä Metsätalous on ajatellut luonnonmukaisuutta perinteisesti puuntuotannon näkökulmasta. Toiset lajit, kuten lahopuulla viihtyvät lajit, vaativat hyvin tietyntyyppisiä metsänpiirteitä”, Kuuluvainen kertoo. Lahjoitus 8965_.indd 10 12.11.2021 17.14. Lähtökohtaisesti puiden poistaminen metsistä jäljittelee siis hyvin heikosti mitään luonnontapahtumaa. Nyt puu seisoo pystyssä jykevänä kelona. Kulojen ja metsäpalojen aikaansaamia piirteitä on talousmetsissä vähemmän kuin luonnonmetsissä. Aika on suhteellista Aika Palokorot* Hiiltynyt puu* Järeä puusto Järeä lahopuu Järeät haavat Kelot Järeän lahopuun jatkumo ta lo us m et sä n ki er to ai ka Monet luonnonmetsän rakennepiirteistä ovat pitkäikäisiä, mutta syntyvät hitaasti. Lahjoita metsäalan hyväksi. ”Lumivyöryn jälkeen voi olla sellaista taimikkoa, mistä lahopuut puuttuvat paikallisesti. Lisäksi tarvitaan suojelualueita. Tällainen rakennevaihtelu on kuitenkin yksipuolista, jos taimien tai isommankaan puuston sekaan ei ole onnistuttu säästämään luonnonmetsien rakennepiirteitä, kuten ikivanhoja puita, jatkuvaa eriasteista peitteisyyttä tai lahopuuryhmiä. Talousmetsiin piirteiden saaminen vaatii suunnittelua, sillä talousmetsän normaalissa kiertoajassa (60-100 vuotta) ehtii hädin tuskin muodostua esimerkiksi järeää lahopuuta. Sen sijaan hakkuut toistuvat paljon useammin kuin häiriöt, ja niiden jäljiltä metsä jää paljon yksipuolisemmaksi. Monimuotoisuus taas on yksi metsän terveyden peruspilareista. Kun talousmetsissä toimii samansuuntaisesti metsän luontaisten kehityspyrkimysten kanssa, metsätalouden tulos on hyvä. Jos talousmetsien käsittely on luonnonläheistä, on todennäköisempää, että myös arkinen talousmetsä säilyy mahdollisimman monen lajin asuinpaikkana ja monimuotoisena. Luonnonmetsässä taimia ympäröi aina suuri määrä kuollutta tai palanutta puustoa sekä järeitä eläviä puita. Näin on esimerkiksi liito-oravalle. LUONNONLÄHEISYYS TAI LUONNONMUKAISUUS Miten talousmetsien rakenteessa esiintyy luonnonmetsille tyypillisiä piirteitä. Taimikoita katsellessa tuppaa puolestaan unohtumaan, että vähälahopuustoisia nuoria metsiä ei ole luonnossa olemassa. METSÄRAKENTEET Talousmetsämaisemassa on rakennevaihtelua: aukkoja, taimikoita ja isompaa puustoa. Lahjoittajana päätät, mihin kohteeseen lahjoitus tai lahjoitusmetsän tuotto lyhentämättömänä käytetään, vaikkapa metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta nuorille kertomiseen tai metsäalan arvostuksen nostamiseen
4. AJASSA 18.11.2021 VALTTERI SKYTTÄ JULKISUUDESSA väännetään kättä siitä, onko metsien jatkuva kasvatus vai avohakkuisiin perustuva tasaikäinen metsänkasvatus luonnonmukaisempaa. Jatkuvan kasvatuksen tuoma peitteisyys ei yksinään riitä luonnonläheisyys-leiman saamiseksi, vaan menetelmässä pitää pystyä erikseen säästämään muita luonnonmetsien piirteitä. Säästöpuiden määrä ja laatu: suurempia säästöpuuryhmiä, järeämpiä säästöpuita, luonnon kannalta oleellisinta säästöpuustoa, kuten järeää lehtipuuta. Kuuluvainen muistuttaa myös, että peitteellisyydessä pitää olla vaihtelua. Kerromme mielellämme lisää: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi käytetään lyhentämättömänä lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Talousmielessä vähäarvoisten ja epätoivottujen metsänrakenteiden ja poikkeusyksilöiden, kuten haarautuneiden puunrunkojen tai jatkojalostukseen huonosti kelpaavan lehtipuun säästäminen. 3. 1. Rakenteiden säilyvyys ja jatkumo: säästöpuu korjataan metsästä vain metsätuholain rajan ylittävältä määrältä, säästöpuuryhmän tulee säilyä metsässä myös seuraavissa hakkuissa. Lahjoittajana päätät, mihin kohteeseen lahjoitus tai lahjoitusmetsän tuotto lyhentämättömänä käytetään, vaikkapa metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta nuorille kertomiseen tai metsäalan arvostuksen nostamiseen. ”Jatkuvassa kasvatuksessakaan ei voi mennä sapluuna-ajatteluun. ”Se on konservatiivinen arvio”, Kuuluvainen sanoo. Riitely on turhaa, sillä luonnonmukaisuutta ei voi tiivistää pelkkään metsänkasvatusmenetelmään. ”Uhanalaisten lajien kannalta metsien merkittävimmät rakenteet, kuten lahopuut, eivät liity uudistamistai metsänkasvatustapaan”, Tuomas Aakala sanoo. Jatkuvaan peitteisyyteen tähtäävien hakkuutapojen osuus on tilastoissa vain joitakin prosentteja, kun luonnonmetsien tutkimuksissa on Timo Kuuluvaisen mukaan havaittu, että eriasteisesti peitteisiä metsiä olisi luonnon oloissa ainakin puolet metsäpinta-alasta. Metsäpalot jättävät jälkeensä huomattavasti enemmän kuollutta ja elävää puustoa kuin avohakkuut. Nykyistä runsaampi säästöpuumäärä voisi tuoda avohakkuualoille nouseviin taimikoihin joitakin luonnonmetsien piirteitä. Lahjoitettu metsä on jatkossakin osaavissa käsissä ja sen hoitoa jatketaan tutun kumppanin kanssa. Kulotus: luonnonmetsissä on enemmän pienten metsäpalojen aikaansaamia piirteitä. . Lisää taimikoita, joissa on runsaasti järeää lahopuustoa: metsäpaloalueiden suojelu. FAKTA Lahjoita metsäalan hyväksi. Kasvatustapa ei ratkaise luonnonläheisyyttä EROJEN KAVENTAMINEN TALOUSJA LUONNONMETSIEN VÄLILLÄ Metsärakenteita, joilla talousmetsiä saadaan luonnonläheisemmiksi. Rakennetta on nyt talousmetsissä huomattavasti vähemmän kuin sitä olisi luonnonmetsissä. ”On huomattu, että lajit, jotka arveltiin aiemmin pelkästään vanhan metsän lajeiksi, viihtyvät oikein hyvin avoimemmilla paahteisilla aloilla, jos siellä vain on järeää puuta”, Kuuluvainen sanoo. . Vaihtelu on luonnonmetsän keskeinen ominaisuus.” Avohakkuita ei voi tutkijoiden mukaan perustella metsäpalojen jäljittelyllä, vaikka molemmat lisäävätkin valon määrää metsissä. . Sitä tuhoutuu puunkorjuussa ja maanmuokkauksissa. Suojelutoimet Vanhojen metsien suojelu: suojeluun alueet, joille on syntynyt tärkeitä luonnonmetsien piirteitä luonnollisten häiriöiden jälkeen, esimerkiksi paljon palanutta puuta tai myrskyn kaatamaa kuollutta ja lahoavaa puuta. Se ei ole toivottavaa. 5. Lahjoitus 8965_.indd 11 12.11.2021 17.14. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että voimakkaat metsäpalot olisivat Suomessa luonnon oloissa harvinaisia. . . 2. Luonnonläheisyyden näkökulmasta jatkuvan kasvatuksen osuuden lisäämistä puoltaa se, että menetelmä edistää metsien eriasteista, jatkuvaa peitteisyyttä. Kuolleen puun säästäminen: järeää, pitkälle lahonnutta puuta on talousmetsissä vähiten
”Työ on taiteilua siinä rajoilla, ettei maastotai tiestövaurioita aiheudu liikaa.” Puunkorjuu on pitänyt keskittää suuressa osassa maata kovapohjaisille maille syksyn sateiden takia. Tiivis yhteydenpito asiakkaisiin ja metsänomistajiin on edellytys sille, että korjuuta voidaan pyörittää. 8966_.indd 12 12.11.2021 17.29. Työ on koko ajan taiteilua siinä rajoilla, et”VETTÄ KUIN KEVÄTTULVASSA” Tehtaiden puun tarve on kova, mutta nopeasti vaihtelevat syyskelit tekevät puunkorjuusta pahimmillaan piinallista. Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Torniossa satoi lokakuussa peräti 187 millimetriä, mikä on yli kolme kertaa keskimääräistä enemmän. Korjuuyrittäjän ja kuljettajien vaikutusmahdollisuudet tilanteeseen ovat rajalliset. Kyllä nyt on oikea kelirikon kelirikko. ”Tuntuu, että olosuhteet ovat vuosi vuodelta hullummat ja haastavammat. Taiteilua riskirajoilla Keski-Suomessa syyskorjuuta on tehty samankaltaisissa olosuhteissa kuin pohjoisemmassakin. Vettä on tullut hurjasti”, kuvaili tilannetta viime viikolla operaatiopäällikkö Jarmo Kittilä AJ Metsä Oy:stä. ”Korjaamme tällä hetkellä paljon harvennusleimikoita. ”Vettä on maastossa kuin kevättulvassa. Yhtiö korjaa puuta Stora Ensolle Meri-Lapissa ja Ruotsin Norrbottenissa . Kunnon pakkasia odotellessa puita pitäisi saada tien varteen tasaiseen tahtiin, sillä moni tuotantolaitos käy kovilla kierroksilla. ”Olemme etsineet korjuuseen kivisten maiden kohteita, mutta osaa koneista on jouduttu seisottamaan. PUUKAUPPA & TALOUS 18.11.2021 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA PUUNKORJUUN suunnittelijoilla on jälleen edessään vaikea syyskausi. Metsäpalvelu Hiekkalan Vesa Hiekkala ajoi puita erittäin kivisessä maastossa Metsä Groupin harvennusleimikolla Äänekoskella viime viikolla. Painorajoituslappuja on tullut teille, ja olemme joutuneet keskeyttämään korjuun joissain kohteissa”, kertoo Pihtiputaalla toimivan Putaan Mottimestareiden yrittäjä Pasi Mikkonen. Ongelma on, että kelit vaihtelevat usean asteen pakkasesta koviksi vesisateiksi niin nopeassa tahdissa, että esimerkiksi teiden kunto voi muuttua korjuun aikana moneen kertaan”, Kittilä kertoo
”Tehtaidemme puuhuollon kannalta tilanne on tällä hetkellä vakaa. Kun alan kannattavuus on tänäkin vuonna puun hyvästä kysynnästä huolimatta heikko, ei kaikilla yrittäjillä ole mahdollisuutta näin tehdä”, Mikkonen huomauttaa. Kelirikon aikana korjuussa ei ole aivan täydet kierrokset päällä. UPM:llä ei kuitenkaan ole ainakaan julkituotuja suunnitelmia uusista paperikoneiden sulkemisista. MIKKO HÄYRYNEN VAIKEUKSISSA rämpivien painopapereiden hinnat ovat tänä vuonna nousseet ja kirjapainojen suunnasta kuuluu, että paperiniukkuus on pidentänyt painotuotteiden toimitusaikoja. Talvea tietysti odotetaan kovasti. Helpotusta paperien ahdinkoon se ei kuitenkaan ole tuonut, sillä sekä Stora Enson että UPM:n painopaperitoiminnot ovat tänä vuonna tehneet tappiota. Puuta on korjattu monin paikoin ennätystahtiin. Lisäksi lähes kaikki painopapereiden valmistuskustannukset ovat nousseet, kuten sellu, kierrätyskuitu ja kemikaalit. Vaikka vuoden kuutiot olisivat jo pinossa, aiheuttaa syksyn kelirikko koneyrittäjille työllistämisvaikeuksia. 500 600 700 800 Päällystetyn aikakauslehtipaperin hintakehitys Suunta kohti koillista Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Indeksi 7.1.2020-9.11.2021 8966_.indd 13 12.11.2021 17.29. Kohdevalinnan lisäksi leimikon sisällä on työjärjestys mietittävä tavallista tarkempaan. Myyntihintojen korottaminen oli siksi ehdottoman välttämätöntä.” Van der Berg näkee nykyisen kysynnän elpymisen liittyvän koronarajoitusten purkamiseen ja markkinoiden normalisoitumiseen. 18.11.2021 Metsälehti.fi 13 AJASSA tei maastotai tiestövaurioita aiheudu liikaa”, Mikkonen toteaa. Painopaperien hinnannousu ei vielä riitä Koronasokki sysäsi painopaperit entistä syvempään ahdinkoon. Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tekemän tuoreen kyselyn perusteella moni kuljettaja on katsellut töitä tasaisemman työllisyyden takaavilta aloilta. Määrä on kuusi prosenttia enemmän kuin edeltävän viisivuotisjakson tammi-syyskuiden hakkuumäärien keskiarvo. Pohjoisimmassa osassa maata onkin jo monin paikoin pakkaskelit”, kuvailee tuotantopäällikkö Pasi Arkko Metsä Groupista. Kysyntä ja hinnat ovat kivunneet, mutta kustannukset vielä enemmän. Myös logistiikkakustannukset ovat nousseet huomattavasti. ”Pitkän aikavälin markkinanäkymät ovat ennallaan.” Euroopan kulutusmäärissä se tarkoittaa keskimäärin viiden prosentin laskua joka vuosi. ”Viime aikoina olemme lisäksi kokeneet energiakustannusten jyrkän nousun. Tammi-syyskuussa teollisuuspuuta hakattiin yhteensä 47,5 miljoonaa kuutiometriä. Kiivas korjuuvuosi takana Yleisesti korjuuyrittäjien työllisyystilanne on tänä vuonna ollut hyvä. Hän muistuttaa, että koronatoimien vuoksi tämä vuosi alkoi historiallisen alhaisilla hinnoilla. ”Hinnankorotukset eivät ole täysin kattaneet kustannusten nousua”, UPM:n Communication Papers -liiketoiminta-alueen myyntijohtaja Ruud van den Berg sanookin. ”Jos työntekijöistä haluaa pitää kiinni, se on tehtävä tuloksen kustannuksella. ”Hakkuutähteiden hyödyntäminen urilla ja urien suunnittelu siten, että niihin kohdistuu ajopainetta mahdollisimman vähän, ovat keinoja vaikuttaa onnistumiseen”, AJ Metsän Kittilä sanoo
19,80 s 17,21 . 66,29 s 46,58 s 19,88 s 21,30 s 18,97 . .. 16,59 . 26,70 . 17,77 . .. 25,48 . 29,28 . .. .. 53,99 . 52,36 . 16,57 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 39,03 s 18,05 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. 47,57 s .. 21,89 . Ensiharvennus .. 17,52 . .. 18,82 s 19,28 s 17,38 s .. 59,33 . 37,50 . .. 38,46 . 32,22 s .. .. 12,44 s 10,51 s 10,41 s .. .. .. 56,70 . 69,74 s .. Harvennushakkuu 57,97 . 29,81 s 31,02 . 41,03 . s nousussa . 20,23 s .. .. Harvennushakkuu 48,85 . Hankintahinnat 62,66 s 63,70 s 50,10 . 56,72 . 17,11 . .. 19,54 . .. 36,11 . 16,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,12 . 18,18 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 32,94 s .. 16,08 . Ensiharvennus .. 24,92 s 24,14 . 18,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,53 . 23,84 s 24,14 s Uudistushakkuu 62,27 s 63,62 s 47,10 s 19,26 s 19,11 . 17,56 . .. .. .. 17,39 . 16,63 . .. .. Harvennushakkuu 48,33 s 47,68 s .. .. 17,27 s 16,84 . 29,58 s 30,57 . .. .. .. 27,06 . .. 13,93 s 14,35 s 13,89 s .. 50,99 . Uudistushakkuu 65,10 . 14,31 s .. .. 20,97 s 19,24 s Hankintahinnat 61,70 s 63,73 s 48,64 s 32,27 s 32,60 . .. Harvennushakkuu 50,40 . 15,12 s .. 26,62 . Ensiharvennus .. .. .. s nousussa . 28,84 . 33,39 s 33,54 s 33,26 s .. .. 19,12 . 28,71 . Päätehakkuita kesäkorjuuseen Kohde: Noin 90-vuotiaista uudiskypsää männikköä, kesäkorjuukelpoisia päätehakkuita sorateiden varrelta Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: 408 m 3 Leimikon koko: 2,1 ha Muuta: Mhy:n valtakirjakauppa, joka kilpailutettiin loppukesästä ja tarjouksia tuli kolme. 21,65 s 19,02 . Uudistushakkuu 58,05 s 57,86 s .. 31,33 . 64,91 . .. 12,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,36 s 66,51 s 42,36 . 21,66 . .. 26,64 . 17,41 s 25,64 s 26,61 . 19,46 s 29,80 s 31,36 . .. .. 30,19 . 17,92 . 29,43 . .. 15,20 s 15,29 s 14,05 . 67,29 s 50,70 . .. 18,63 . 16,72 . Uudistushakkuu 61,19 . 59,16 . .. 17,71 s .. 18,86 . 64,92 s 46,30 s 33,79 s 33,03 . 22,48 . 61,42 . 52,71 . KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 23,38 s .. 18.11.2021 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS s nousussa . .. Uudistushakkuu 64,02 . .. 13,20 . .. 19,00 . Hankintahinnat 58,99 s 60,21 s 47,91 s 32,19 s 32,70 . Ensiharvennus .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Ensiharvennus 34,52 s 37,37 s .. 18,78 . .. .. Hankintahinnat 67,14 . 28,93 . 52,45 s .. 15,41 s .. 35,72 . 64,07 . .. 17,80 s 26,35 . 32,78 . .. 20,55 . Hankintahinnat 58,42 s 58,68 s .. .. .. 23,22 s 23,05 . .. 28,06 . 48,10 . .. 34,79 s 30,32 s 13,01 s 12,55 . .. 27,95 s 27,79 s Harvennushakkuu 51,39 . 23,88 . .. .. 12,94 s .. .. 43,05 s 18,29 s 20,77 . .. 19,48 . Ensiharvennus 33,83 . Hankintahinnat .. 63,34 . s nousussa . Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). .. Harvennushakkuu 52,54 . 32,43 s .. 33,92 . Uudistushakkuu 58,09 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,41 . .. Hakkuut alkoivat reilun kahden viikon päästä sopimuksen allekirjoittamisesta, ja puutavara kaukokuljetettiin nopeasti ennen syyssateiden alkamist a. Uudistushakkuu 65,59 s 67,57 s 44,31 . .. Uudistushakkuu 63,38 . 13,70 s .. .. 55,16 . 26,04 . Harvennushakkuu 53,45 . 33,02 . 17,61 . 17,39 s 25,26 . Harvennushakkuu 56,06 . 19,74 . 17,76 . .. 29,72 . 17,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,52 s 67,20 . 38,68 . Hankintahinnat 59,60 s 60,50 s .. 23,86 . 40,26 . 13,69 s .. 36,22 . 15,80 . 19,85 . 17,02 . 32,48 s 37,60 s 36,63 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 41-44 keskiarvo s nousussa . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 32,88 s .. 20,34 . Uudistushakkuu 65,11 s 68,03 s 44,51 s 19,49 s 22,04 . .. Hankintahinnat 61,16 s 60,52 s .. Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 214 67,00 14 338,00 Mäntypikkutukki 15 25,00 375,00 Mäntykuitu 121 19,50 2 359,50 Kuusitukki 16 67,00 1 072,00 Kuusipikkutukki 3 24,00 72,00 Kuusikuitu 14 18,70 261,80 Kuusilaho 1 11,00 11,00 Koivukuitu 24 19,30 463,20 Yhteensä 408 18 952,50 TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. 18,95 . Ensiharvennus 40,97 s 39,70 s 32,13 s 13,37 s 13,17 . Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 8966_.indd 14 12.11.2021 17.29. .. 20,79 . 25,73 . Harvennushakkuu 56,03 . 25,66 s Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,78 . .. 18,95 . s nousussa . Kestotilaajan eDUT paranevat. .. 17,90 s 26,54 s 28,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 s 55,80 s 33,69 s 15,97 16,43 . 44,34 . .. Ensiharvennus .. 23,80 . 14,28 s 14,31 . .. .. 15,14 s .. 23,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,64 s 66,00 . 17,07 . .. Hankintahinnat 63,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,73 s 61,29 s 44,03 s 17,20 s 17,23 . 18,05 . 31,71 s .
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. 8966_.indd 15 12.11.2021 17.30. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä)
Kuusikko ei ole riskitön sijoitus, kun otetaan huomioon yleistyviksi arvioidut myrsky-, kuivuus-, palo-, juurikääpäja hyönteistuhot. Kuusella ja männyllä läpimitan kasvun nopeutuminen huonontaa puuaineen tiheyttä, jäykkyyttä, lujuutta ja oksaisuutta. Tämäkin lehti on painettu poikkeuksellisesti tavallista ohuemmalle paperille. Se on perusteltua, kun puutavaralla on ollut – hieman kärjistäen – laadusta riippumaton vakio kuutiometrihinta. Vielä kolme vuotta sitten arvio oli, että maailmanlaajuisesti paperin kysyntä hupenisi 0,2 prosenttia vuodessa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Niitä voi havaita puuta käyttävä yritys, mittarinaan esimerkiksi kannattavuus. Digitaalinen tieto ei kokonaan korvaa painettua lehteä. Tämä pätee yhtä lailla Metsälehden paperille painettuihin juttuihin kuin verkkouutisiin tai videoihin. Olemme selkeyttäneet ulkoasua pitäen kuitenkin mielessä viestin, jonka olette meille lukijatutkimuksissa lähettäneet: tärkeintä on sisältö, luotettava ja riippumaton metsätieto. Tiedetään myös, että ytimen ympärillä olevat ensimmäiset noin 15 vuosirengasta ovat ns. Jos vuosirenkaan leveys onkin neljä millimetriä, tulee sylinterin läpimitaksi 120 millimetriä. VAIKKA PAINOPAPERIN VALTAKAUSI on ohi, sillä on sijansa tulevaisuuden ennusteessa. KUUSI ON EUROOPAN TÄRKEIN rakennuspuulaji, ja puolet Suomen sahatavaratuotannosta on kuusta. Puusta jalostettavien tekstiilikuitujen ja kuitukankaiden kilohinta on lähempänä paperin kuin sellun hintaa. Pula on teräksestä, komponenteista, kemikaaleista – jopa paperista. Jos ennuste toteutuu, ne nousevat korvaamaan paperin jättämää aukkoa viennin arvossa. Metsänhoidon periaatteena on pitkään ollut tuottaa maksimimäärä puuta hehtaaria ja aikayksikköä kohti. Tämä näkyy nyt pulana ja hinnankorotuksina. Jos ensimmäisten 15 vuosirenkaan leveys on millimetri, muodostuu tyvitukin ytimen ympärille 30 millimetrin läpimittainen nuorpuusylinteri. Samalla painopaperin hinta nousee kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Samassa raportissa on korjattu ylöspäin arviota puupohjaisten hygieniatuotteiden ja tekstiilien kysynnästä. Uusien digitaalisten kanavien ansiosta palvelemme nyt laajempaa yleisöä kuin koskaan. Laadun tuottaminen voi muuttua määrän tuottamista kannattavammaksi vasta, kun laatupuusta saa yleisesti paremman hinnan. KYSE ON KUITENKIN OHIMENEVÄSTÄ ilmiöstä. ELIISA KALLIONIEMI Päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi LUKIJAKUVA AJASSA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Jälkimmäisessä tapauksessa kaksi ytimen vierestä saatavaa Tiheämpää kuusta Olisiko havupuiden nuoruusvaiheen kasvua syytä hillitä, vaikka vuosikymmeniä on tähdätty päinvastaiseen, pohtii Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henrik Heräjärvi kirjoituksessaan. nuorpuuta, jonka rakennussahatavaran näkökulmasta ikäviin piirteisiin lukeutuvat alhainen lujuus ja vääntyilyherkkyys. Sen olemme huomanneet myös Metsälehdessä. Lujuuslajiteltu sahatavara on tukin ytimen vierestä sahattua ns. Mielellämme lukisimme, kuinka olemme onnistuneet Metsälehden uudistuksessa. Pitkällä aikavälillä paperin tarve vähenee. Aika ajoin lehtiä pitää päivittää, kuten nyt olemme tehneet Metsälehdelle. Samaan aikaan energia ja sellu ovat kallistuneet. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Se on toivottavasti entistä kiinnostavampi. Uusimmassa konsulttiyhtiö Afryn tekemässä ennusteessa pudotus on paljon jyrkempi, melkein kolme prosenttia vuodessa. Siitä huolimatta myös paperisen lehden lukijamäärä on kasvanut. 18.11.2021 16 Metsälehti.fi MIKÄÄN EI NYT TUNNU riittävän. SARVIPÄISEN PAKON SANELEMA ylenmääräinen kuusen viljely arveluttaa. Nyt yleistynyt runkohinnoittelu, joka perustuu arvioon leimikon todellisesta jalostusarvosta, on tervetullut askel kohti laadusta maksamista. Tästä lisää sivulla 31. YLÄKERTA TÄRKEINTÄ ON SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS ”Kovasti muistuttaa seittiä vanhan hirren pääty, ja hyvin naamioituu kutoja.” LASSE KOKKO 8967_.indd 16 12.11.2021 17.32. Jokainen rakenteellisiin käyttökohteisiin myyty sahatavarakappale lujuuslajitellaan. Hankalampaa on, jos terveen puun sisälaadussa tapahtuu hitaita ja näkymättömiä muutoksia. Näiden tuhoriskien realisoituessa vaikutukset ovat silminnähtäviä, käsinkosketeltavia ja helposti ymmärrettäviä. Paperin kysyntä on kasvanut lähelle koronapandemiaa edeltävää kulutusta nopeammin kuin metsäyhtiöt ovat osanneet odottaa. sydäntavaraa. Lehtien ja kirjojen kustantajat ihmettelevät joulusesongin alla hupenevia paperivarastojaan
Lujuuslaadultaan parempaa puuta, jota voisi tuottaa esimerkiksi kasvattamalla taimikoita ja nuoria metsiä nykyistä tiheämpinä, käytetään aikanaan suuremmalla todennäköisyydellä pitkäikäisinä tuotteina. Sahalle arvokas tyvitukki edellyttää maltillista nuoruusvaiheen läpimitan kasvua. Ovatko sarvipäät uineet Pohjanlahden yli Ruotsiin. Näin hidaskasvuisesta tukista voisi maksaa enemmän, koska siitä tehdyistä tuotteista saisi enemmän rahaa. Metsästäjien näkemyksiä on kuunneltava, mutta paikallinen tuntuma sopivasta metsästettävän määrästä saa nykyisin liikaa painoarvoa. Hirvijärjestelmää on uudistettava niin, että ”sopiva” hirvien määrä määritellään puolueettomasti ja monta eri näkemystä yhteen sovittaen. Silloin on todennäköistä, että ne saavat lujuuslajittelussa alhaisemman ja halvemman luokan kuin hidaskasvuisemmat lankut. 1 hirvi on nähty. Jossakin hirviä on yhä runsaasti, eikä laji ole kuolemassa Suomesta sukupuuttoon, sillä hirviä on kanta-arvion mukaan lähes 100 000. Yksityinen metsänkasvattaja voi ajatella sitäkin, että puun laatuun investoiminen voi aiheuttaa jälkipolville hyötyä ja iloa. Hirvijahdin epätasapainoa voisi tasata se, että pienemmän kannan alueella metsästävät pääsisivät jonakin viikonloppuna vaihdossa ampumaan sinne, missä hirviä on joka syksy paljon. Kun jokainen lisämillimetri vuosirenkaan leveydessä alentaa kuusipuun tiheyttä ja lujuutta, voidaan hitaammalle kasvulle laskea rahallinen hyöty. Mites muualla?” Korpituvan Taneli Verkkokeskustelu: Kuinkas on hirviä kaatunut . Kun on naaraat säästetty, ne vetävät koko maakunnan sonnit.” Tolopainen ”Yksi lupa jäljellä ja sekin hoidetaan viikon päästä. ”12 reissua takana. Vakiojäreyteen tähdättäessä hitaampi kasvu tarkoittaa pidempää kasvatusaikaa. Saalis 7 vasaa ja 3 aikuista. Kaikki luvat käytetään.” Metsuri motokuski ”Pappakerho ei saa enää hirviä hengiltä. 8967_.indd 17 12.11.2021 17.32. Hirviä edelleen paljon, kuten viimeiset parikymmentä vuotta on ollut.” Anton Chigurh ”Kaksi naarasta, neljä vasaa ja yksi jalkansa katkaissut kolarihirvi/srva. ONKO HAVUPUIDEN NUORUUSVAIHEEN läpimitan kasvun suitsinnassa järkeä, kun kaikki metsätaloustoimet ovat vuosikymmeniä tähdänneet päinvastaiseen. Sahatavaralta vaaditaan korkeampaa tiheyttä, kun siirrytään alemmasta ja halvemmasta lujuuluokasta ylempään ja kalliimpaan. Enimmäkseen surffailtu tyhjillä saloilla.” Suorittava porras ”Meillä seura on ollut vain yhden viikonlopun jahdissa. Metsästys pitää vapauttaa täysin, jokamiehenoikeudeksi.” Timppa ”Luvat 6 aikuista ja 4 vasaa, lupa-alue 2 800 ha. Jos hitaammin kasvatetusta puutavarasta saa paremman hinnan kuin hatarammista pölkyistä, syntyy markkinaehtoinen kannustin sitoa metsiin hiiltä kauemmin eli pidentää kiertoaikoja. Tieto hämmästyttää, sillä juuri Pohjanmaan rannikolla on Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen tiheimpiä hirvikantoja. YLE uutisoi, että hirviä ei tunnu riittävän metsästettäväksi. Myös hiilivaraston pysyvyys olisi parempi, koska lujempi puu kestää paremmin ainakin tuulija lumikuormia. Havainnot hirvien ”loppumisesta kesken” voivat toki pitää paikkansa paikallisesti, sillä hirvien lukumäärän tiedetään vaihtelevan suuresti saman seudun sisällä. Metsästysalue luokkaa 3 000 hehtaaria. Enempää ei yritettykään. Metsästys on siksi keskeytetty osassa Pohjanmaan rannikkoa. Tuloksena 18 elukkaa orressa. Aihe on herkkä, mutta kukaties ilmastonmuutoksen – jonka senkin tosin arvioidaan lisäävän kasvua – voisi kääntää tässä eduksi. Sillä taas on vaikutusta toiminnan kannattavuuteen, kun se sidotaan raaka-aineen ostohintaan. Uroksia ei ole saatu tähtäimiin eikä vasoista ole ollut merkkejä viimeisen kaadon jälkeen eli kahteen viikkoon. Yhtään ei ole meidän porukka saanut.” Tikan poika ”Tulkaa hakemaan meiltä elukoita, luvat on loppu ja karjaa on vaikka kuinka paljon. Seuraavina kumpanakin yksi vasa.” Kalle Kehveli ”Naapuriseura ampui kiintiönsä täyteen kahdessa viikonlopussa. 18.11.2021 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET METSÄPILA TOIMITTAJALTA METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN HENRIK HERÄJÄRVI kakkosnelosta koostuvat täysin nuorpuusta. Kahtena ensimmäisenä viikonloppuna saatiin 4 aikuista ja 2 vasaa. VALTTERI SKYTTÄ Mikä on riittävästi
”Tuomme laadukkaat metsävara ja elinympäristötiedot tarjottimelle. METSÄVARATIEDOT KUIN TARJOTTIMELLA Metsäkeskuksen avoin metsäja luontotieto on nopeasti lisännyt metsänomistajien maksuttomia sähköisiä palveluja. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 18.11.2021 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KYMMENEN vuotta sitten laaditusta Jyrki Kataisen hallitusohjelmasta löytyy kirjaus, jossa todetaan, että ”julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön”. Metsään.fi tarjoaa kätevän kanavan omatoimiselle metsänomistajalle metsänkäyttöilmoituksen ja kemerahakemusten tekoon. 60 000 metsänomistajaa käy vuosittain Metsään.fi:ssä Metsään.fi on vakiinnuttanut vuosikymmenessä paikkansa metsänomistajien käyttämänä kanavana paitsi oman tilan tietojen ja toimenpide-ehdotusten katselupaikkana, etenkin kemerahakemusten tekemisessä. Metsäkeskus itse tarjoilee tiedon metsänomistajille Metsään.fi-verkkopalvelun kautta. Lisäksi se jakaa avointa metsäja luontotietoa omana palvelunaan, jossa ei ole mukana henkilötietoa. ”Kaikkiaan kemerahakemuksia tehdään vuosittain noin 45 000, joista metsänomistajat tekevät Metsään.fi:ssä 14 300. 8968_.indd 18 12.11.2021 17.34. Metsäkeskuksen kuuden vuoden välein toteuttama laserkeilaus tuottaa varsin tarkkaa metsävaratietoa. Kirjaus ei ole jäänyt sanahelinäksi. Perinteiselle metsäsuunnitelmalle on tarvetta yhä harvemmin. Lisäksi palvelussa voi tehdä ilmoituksen hirvivahingoista tai lähettää omaa metsää koskevan suojeluselvityspyynnön. Metsäkeskus tuottaa metsävaratiedon veronmaksajien varoilla, koska toiminnan katsotaan olevan yhteiskunnan ja metsäalan kannalta järkevää. Samalla Metsään.fi-palvelu on tuulilasi metsän tuleviin näkymiin ja työkalu viranomaisasioinnin hoitamiseen”, tiivistää Metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen päällikkö Ilpo Rautio. Metsänkäyttöilmoituksia palvelun kautta tulee noin kymmenen tuhatta vuodessa, mikä on vajaa kymmenen prosenttia kokonaismäärästä”, Rautio listaa. Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistojen ja myöhemmin Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen vapauduttua maksutta kaikkien käyttöön ovat metsänomistajille ja luonnossa liikkujille tarjottavat palvelut monipuolistuneet ja sähköistyneet nopeasti. ”Esimerkiksi ympäristötukeen liittyvät suojeluselvityspyynnöt ovat lisääntyneet. Niitä tulee palveluun noin 700 vuosittain”, Rautio kertoo. Vuosittain palvelussa asioi noin 60 000 omatoimista metsänomistajaa
METSÄSTÄ 18.11.2021 Metsälehti.fi 19 ”Kemerahakemuksista tehdään noin kolmasosa Metsään.fi:ssä.” . Kuutiotietoja ei siirretä, vaan puustotiedot päivitetään edelleen hakkuutavan mukaan harvennusmallien pohjalta.” Verkkopalveluiden elinkaari ei ole nykymaailmassa kovin pitkä. VERKOSTA 8968_.indd 19 12.11.2021 17.34. Jatkossa palvelu toimii mobiililaitteillakin.” Toimijoilla tasapuoliset mahdollisuudet tietoihin Metsävaratiedon avoimuuden myötä metsäalan toimijat ovat tuoneet uudenlaisia sovelluksia metsänomistajien käyttöön. UPM Metsä (UPM) . Metsänomistajalle kätevä karttapalvelu on Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivusto. Paikkatietoikkuna.fi-sivustolla pystyy tarkastelemaan esimerkiksi historiallisia ilmakuvia, jotka voivat paljastaa tietoa omankin metsätilan vaiheista. Tutustumisen arvoinen on myös Paikkatietoikkuna.fi-sivusto, joka toimii kansallisena paikkatietoportaalina. Kun metsävaratieto on avoimesti saatavilla, pystytään palvelu tarjoamaan metsänomistajalle helposti, vaikka palveluntarjoajalla ja metsänomistajalla ei olisi asiakassuhdetta. Myös eri toimijoiden metsätilan arvonmääritykseen tarkoitetut verkkopalvelut hyödyntävät avointa metsävaratietoa sujuvasti. Lisäksi metsävaratietoa päivitetään metsänkäyttöilmoituksista ja kemerahakemuksista kertyvällä tiedolla. OmaMetsä (MHY, korvaamassa Metsäselaimen) Tiedot jatkossa suoraan hakkuukoneelta Metsään.fi:n metsävaratietoa päivitetään monesta lähteestä. Metsään.fi (Suomen Metsäkeskus) . ”Yksi ongelma on ollut, että metsänkäyttöilmoitus voidaan tehdä, vaikka metsää ei lopulta hakattaisikaan. Maanmittauslaitos tarjoaa itsekin todella monipuolista sähköistä tietoa maksutta kansalaisille. SAMI KARPPINEN PAIKKATIETOIKKUNASSA TIETOA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ UPM Metsä on selkeä ja helppokäyttöinen mobiilisovellus oman tilan puustotietojen tarkasteluun. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola näkee asian osin ongelmallisena. Vapaasti käytettävissä on yli 2 000 ajantasaista karttatasoa yli 60:lta eri organisaatiolta. Sovelluksessa ei ole toimintoja esimerkiksi etäisyyksien tai pinta-alojen mittaamiseen. MAANMITTAUSLAITOS on tarjonnut vuodesta 2012 alkaen digitaalisen paikkatiedon maksutta kaikkien halukkaiden käyttöön. ”Tieto hakkuun toteutumisesta ja käsitellyn alueen tarkka sijainti saadaan päivitettyä hakkuukoneen datan pohjalta. Metsänomistaja saa nopeasti maksutta arvion metsätilansa arvosta. Muutamassa minuutissa kuka tahansa saa älylaitteeseensa varsin tarkat metsävaratiedot tilastaan. Siksi otamme jatkossa vastaan dataa myös hakkuukoneilta”, sanoo Rautio. Taustalla on etenkin metsätalouden kemeratukijärjestelmän muuttuminen Metkaksi, joka edellyttää tietojärjestelmiltä uusia ominaisuuksia. Metsäkeskuksen verkkosivuilla pääsee avoimesti näkemään kaikki Suomessa tehdyt metsänkäyttöilmoitukset. Tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt esimerkiksi UPM, joka tarjoaa UPM Metsä -nimisen mobiilisovelluksensa ilmaiseksi kaikille halukkaille metsänomistajille. Palvelusta on hyötyä metsänomistajalle, mutta toisaalta hakkuuaikomusten avoimuus voi aiheuttaa konflikteja. Tosin arvion saa halutessaan lähes yhtä helposti myös naapurin metsätilasta. Tilatunnuksen avulla avoimesta metsävaratiedosta on liian helppo päästä henkilötason omaisuusarvoihin kiinni. Alan isot toimijat ovat sitoutuneet toimittamaan tiedot Metsäkeskuksen järjestelmään. Muutos mullisti yksityisten yritysten karttasovellusten tarjonnan Suomessa nopeasti. Avoimen metsävaratiedon avulla pystytään yhdistelemään aineistoja metsänomistajan omaisuudensuojan rajoittamiseksi.” Kokonaisuudessaan metsävaratiedon avoimuus on palvellut metsäalaa sekä metsänomistajia jopa paremmin kuin kukaan osasi odottaa. ”Uusittu palvelu on tavoitteena olla käytössä arviolta 2023–2024. ”Vastoin meidän ja tietosuojavaltuutetun kantoja lainsäätäjä ei rajannut tilatunnusta henkilötiedoksi. Tärkein inventointilähde on kuuden vuoden sykleissä tehtävä laserkeilaus. eMetsä (Stora Enso) . Nykyisen Metsään.fi-palvelun tilalle onkin jo aloitettu suunnittelemaan uutta vastaavaa palvelua. Esimerkiksi metsäpalveluyrittäjien työ on helpottunut merkittävästi ja näin alan tasapuolinen kilpailu on lisääntynyt. Metsäverkko (Metsä Group, jäsenille) . Tarkastelemaan pääsee vaikka metsien lahopuupotentiaalia tai tuoreita kullanhuuhdontahakemuksia
Komeiden petäjien vuoksi hankittu Aloitetaan valtakunnan julkisuuteen kohonneesta seitsemän hehtaarin Paatsamakorven palstasta. Hehtaareista puhutaan epäselvästi kuin poromiesten tokkien pääluvuista, mutta se selviää, että Mannisilla on suunnilleen 500 hehtaaria ostettua metsää. Vaan vähänpä tiesimme. ”Tilaa ostaessani ajattelin ryhtyä tekemään hirsitöitä, ja komeat männyt olisivat sopineet siihen tarkoitukseen hyvin. Sitä voisi kuvata luonnontilaisen kaltaiseksi. 18.11.2021 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI HANNU HUTTU, KUVAT SAIN tehtäväksi haastatella Kainuussa metsää omistavia isää ja poikaa, Petri ja Pekka Mannista, jotka saivat äskettäin julkisuutta myymällä metsäpalstansa Luonnonperintösäätiölle. 8969_.indd 20 12.11.2021 17.42. ”Rahastot uudistavat metsänsä ja hoitavat taimikkonsa huolella.” Poika Pekka ja isä Petri Manninen sekä karkeakarvainen erityisasiantuntija Onni lähtivät metsäkierrokselle. Hän sai siis valita yrittäjyyden ja perehtyi kiinteistönvälitykseen suorittaen LKV-tutkinnon. Isä Petri valmistui 1990-luvun alussa metsätalousinsinööriksi ja aloitti uransa yrittäjänä moottorija raivaussahatöissä – kuukausipalkkaisista toimihenkilön töistä ei lama-aikana ollut toivoakaan. Toki suojelu kävi mielessä jo ennen ISÄ, POIKA JA KAINUUN METSÄBUUMI Petri ja Pekka Mannisesta tuli hetkeksi tunnettuja, kun he myivät seitsemän hehtaarin metsäpalstansa suojelualueeksi. Tällaisia metsänomistajia media haluaa nykyisin esitellä. Kun poika Pekka valmistui pari vuotta sitten metsänhoitajaksi, työtilanne oli eriomainen. Vanhoja metsäojia on siellä täällä, ja taannoisen harvennushakkuun ajouratkin näkyvät vielä. ”Mannisten yhteystiedot löytyvät heidän yrityksensä, Kajaanin Metsäpalvelu Oy:n nettisivuilta.” Manniset ovat siis metsäpalveluita tuottavia kovan luokan metsäammattilaisia. Valtapuusto on kuusivaltaista, seassa on salskeita petäjiä ja hieskoivuja sekä alikasvoksena sankka kuusentaimikko. Suojeluun palstaa tarjottiin sen jälkeen, kun edelliskesän Uuno-myrsky oli murjonut valtapuustoa. Metsää he omistavat edelleen. Soitin Mannisten yhteystietojen saamiseksi Luonnonperintösäätiön Pohjois-Suomen asiamies Ari-Pekka Auviselle
Suomeksi asetus tarkoittaa sitä, että raudat on laitettava suojakoteloon, jonka suuaukko on sopiva solakalle minkille, mutta aivan liian pieni esimerkiksi karhun käpälälle. Siitäkään ei varauksetta jakseta iloita. myrskyäkin, koska palstalle olisi pitänyt rakentaa pitkästi tietä ja uudistaminenkin olisi ollut aika työlästä”, Petri Manninen kertoo. Saamansa myyntitulot seurakunta käytti Paltaniemen kuulun puukirkon kunnostamiseen. KARHUKESKUSTELUSSA on epäilty, että karhu on saanut raajaansa suojaamattomat raudat. Vieraslaji minkin kannan kurissa pitämiseksi käytetään heti tappavia rautoja. 18.11.2021 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Mahdollista on sekin, että karhu on rikkonut uteliaisuuttaan kevytrakenteisen kotelon ja saanut raudat käpäläänsä. Mitoitus voisi olla, että ankkurointiketjun pitää kestää 400 kilon painoa vastaava veto, ja rautojen on auettava, jos vetovoima ylittää 100 kilon painoa vastaavan vedon. Metsästysasetuksen mukaan ”raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille”. Kärsimyksen lopettamiseksi rautoja kantava karhu on jouduttu ampumaan ainakin Kihniössä, Lieksassa ja Sonkajärvellä. Osin tästäkin syystä moni kainuulainen on halukas suojelemaan metsänsä. Raavas mies repäisee ketjun poikki karhusta puhumattakaan. PALSTALLA 8969_.indd 21 12.11.2021 17.42. KARHUPARKA RAUDOISSA nä huippusuhdanteissa. Satunnaisesti muitakin rauhoittamattomia ja rauhoitettuja eläimiä löytyy: raudat eivät tunnista laukaisijaa. Paljon vaikeampaa on taivutella maaja metsätalousministeriö kehittämään metsästysasetusta. Ensin metsää ostivat yksityiset, ja Kainuuseen muodostui tuhansien hehtaarien metsänomistuksia. Niitä kannatti ostaa sen, mitä pankki suostui rahoittamaan.” Sitten kuvaan tulivat suuret sijoittajat ja rahastot. Karhuvahinkoja estäisi, jos metsästysasetus vaatisi heti tappaviin rautoihin kestävän teräsketjun, joka on kiinnitettävä tukevaan puuhun tai ankkuroitava vastaavalla tavalla. ”Useassa tapauksessa myyminen suojeluun on houkutteleva keino saada tuottoja metsästä”, Pekka Manninen toteaa. Heidän mukaansa maakunta on edelleen metsäyhtiöiden puunhankinnan reserviä, jossa puukauppa käy aktiivisesti lähinKajaani Taivalkoski METSÄSTÄJIÄ on moitittu syksyn mittaan siitä, että karhut ovat saaneet eturaajaansa teräksisen minkin pyydystämiseen tarkoitetun loukun. Kauppa Luonnonperintösäätiön kanssa oli Petri Mannisen mukaan taloudellisesti neutraali. Sitä juurta ovat pääosin Mannistenkin metsät. ”Saimme tästä suunnilleen omamme pois.” Manninen osti Paatsamakorven Paltamon seurakunnalla. Eniten myydyissä malleissa on puuhun tai vastaavaan kiinnitettävä ketju, joka pitää raudat paikoillaan. Kaicellin sellutehdasta kaivattaisiin Paltamoon, vaikka sen tuloon ei kukaan enää taidakaan uskoa. Metsäbuumin nosteessa Kun UPM toistakymmentä vuotta sitten vetäytyi Kainuusta ja pani myyntiin Kajaani-yhtiön mukana saamansa mittavan metsäomaisuuden, alkoi Kainuun metsissä tapahtua. Kun raudat maksavat halvimmillaan vain toistakymmentä euroa, valmistajalla ei ole ollut varaa käyttää kellonvitjoja vahvempaa ketjua. Avautumismekanismin kehittäminen ei vaadi kummoista insinööritaitoa. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiön kanssa teemme paljon yhteistyötä”, Pekka Manninen selvittää. ”Rahastot uudistavat metsänsä ja hoitavat taimikkonsa huolella”, kertoo metsäoperaatioista vastaava ja yrityksen toimitusjohtajana toimiva Petri Manninen. ”Monilla rahastoilla näyttää kassa olevan kunnossa, joten ostopalstoja saatetaan hakata aika säästeliäästi.” Mannisten yritys tuottaa metsäpalveluita myös yksityisille metsänomistajille. ”Saa nähdä, Lapissakin on paljon puuta tarjolla…” Suojeltavaksi myydyn alueen salskeista petäjistä piti alun perin tulla hirsirakennuksia. VIELÄ PAREMPI OLISI, että asetus vaatisi ankkurointiketjun lisäksi rautojen avautumismekanismin. Petri Mannisen mielestä Kainuussa on sellutehtaan kokoinen aukko puun kysynnässä. Jos karhu ei ole onnistunut vapautumaan siitä, raudat ovat vähitellen syöpyneet raajassa luuhun asti. Jos karhu saisi raudat käpäläänsä, se voisi vetää käpälänsä pois suoralla vedolla, jos raudat olisivat kiinni jossakin tukevassa. ”Pääosan työajastani käytän myytävien ja suojeluun menevien metsätilojen arviointiin. Samalla metsien hinnat ovat nousseet raketin lailla, joten moni yksityinenkin myy nyt metsiään. Uudet suurmetsänomistajat ovat myös aktiivisia metsäpalveluiden käyttäjiä, mikä työllistää Kajaanin Metsäpalvelun alun toistakymmentä metsuria. Metsä Fibren Kemin tuleva tehdas lisännee Kainuun puun kysyntää, kun rautatieyhteyksiä parannellaan ja Metsä Group rakentaa puunhankintaorganisaatiota alueelle. Petri Mannisen mukaan suursijoittajat eivät pyri repimään metsistään kaikkea irti. Raaja kyllä luistaa raudoista, jos ne eivät ole viikkojen kuluessa tunkeutuneet yhä syvemmälle ja syvemmälle. Muuten varsinkin harvennusleimikoiden kauppaaminen tahtoo olla tuskan takana, eivätkä kantohinnatkaan anna aihetta riemuun. Metsästäjät ovat kertoneet, että minkkiloukuista saadaan eniten minkkejä, sitten hillereitä ja näätiä. Kainuussa tehtaan kokoinen aukko Yrittäjä-Mannisille Kainuu on erinomainen toimintaympäristö, mutta metsänomistaja-Mannisten näkökulma on synkeämpi. Se tietää työtä Mannisten kaltaisille yrittäjille. ”Aluksi UPM myi metsiään edullisesti
On myös helppo kuvitella, kuinka työkseen metrisiä tammia kaatava ranskalaismetsuri nauttii väkivahvasta uutuussahasta. Siitä huolimatta savotalle kannattaa ottaa myös kepeämpi saha mukaan, jos karsintatyötä on paljon. Saha voidaan varustaa myös 15tai 18-tuumaisilla laipoilla, mutta silloin se lienee vahvasti takapainoinen. Sen perusteella laskettu teho–paino-suhde (kW/kg) on parempi kuin Stihl MS 661:n, mutta häviää niukasti Stihlin ruiskumoottorilla varustetulle 500i-mallille. Karsintaan kevyempi saha mukaan Jyhkeydestään huolimatta saha tuntuu jouhevalta käsitellä. noksi ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 7,6 kiloa. Se on nelisen kiloa enemmän kuin Suomen metsätöissä tavallisesti käytettävillä moottorisahoilla. Ison Huskin moottorin sylinteritilavuus on 92,7 kuutiosenttimetriä. Näin ison sahan käyttäjät Suomessa ovat harvassa. Emme mitanneet sahan leikkuutehoa, mutta sen on riittävä. Varsinkin paksujen puiden kaadossa ja pätkinnässä klapin mittaan tällainen saha puoltaa paikkaansa. Työkunnossa, 28 tuumaisella (70 cm) terälaipalla sahan kokonaispaino on 10,5 kiloa. METSÄSTÄ 18.11.2021 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA KOHTASIMME Husqvarna 592 XPG:n kokeilussa kaksi uudenlaista haastetta. Saha on tasapainoinen 28 tuuman vakiolaipalla. Todennäköisimmin sellaisen hankkivat pihaja puistopuiden kaatajat ja arboristit, jotka käsittelevät poikkeuksellisen järeitä puita. 8970_.indd 22 12.11.2021 17.44. Valmistajan mukaan puolueetYläkuva: 70-senttisen tukin halkaisu tarjosi kunnon haasteen isolle Huskille. Valmistaja ilmoittaa sahan paiHaastaja superraskaaseen Husqvarnan moottorisahamalliston suurin on väkivahva ja jouhevahko käsitellä, mutta karsintatyöhön raskas. Tärkein kilpailija on Stihl MS 661. Ensinnäkään riittävän järeitä puita ei ensi hätään ollut löytyä. Vakiovarusteena on 28-tuumainen terälaippa, jonka valmistaa japanilainen Sugihara. Lisäksi moottori osoittautui kierrosherkäksi. Päivitetyn Autotune 3.0 -moottorinohjausjärjestelmän siivittämänä kone rykäisee 5,6 kilowatin huipputehot. Katso video Metsälehden Youtubesta. Toisaalta meillä ei ollut kunnollista vertailukohtaa, koska tämän kokoluokan sahoja on ei Suomessa juuri käytetä. Suurin kierrosluku on rajoitettu 9 600:aan minuutissa
Tämän pohjalta ei vielä voi sanoa mitään uudistumisen dynamiikasta sillä aikamittakaavalla, jota jatkuvan kasvatuksen toimivuuden arviointi edellyttäisi”, Saarinen kertoo. alv:n) PLUSSAT JA MIINUKSET + teho + hyvä käsiteltävyys + tasapaino pitkällä laipalla – paino karsintatyössä – iso ja kallis Suomen puille MIKKO RIIKILÄ METSÄ GROUP suosittelee jatkuvaa kasvatusta pohjoisten suometsien omistajille. Myös raakahumuskerros on paksu, mikä haittaa taimettumista. Ylijäreä tukki halkesi Kokeilimme isoa Huskia sekä ylijäreiden tukkien halkomisessa että suurten pihapuiden kaatamisessa. Vakiona seuraava 28 tuuman terälaippa on maineikkaan japanilaisen laippavalmistaja Sugiharan tekoa. Tosin etelässäkin kuusikoista saattaa löytyä hyviä alikasvoksia.” Etelän kokeet lähtökuopissa Luken erikoistutkija Markku Saarinen kertoo, että Etelä-Suomessa jatkuvan kasvatuksen hakkuin käsiteltyjen korpisoiden taimettumista ja kasvua on seurattu vasta 4–5 vuotta. Terälaippa suositeltu 18–36 tuumaa (45–90 cm) . ”Koealojen puustot on mitattu vasta kahdesti, joten meillä on pisimmillään vain viiden kasvukauden tiedot. ”Pohjoisen korpiojitusalueilla rahkasammal säilyy pidempään, mikä edistää taimettumista. Teräöljysäiliön tilavuus 0,42 litraa . Teho 5,6 kW . ”On hienoa, että organisaatiot ja metsänomistajat lähtevät kokeilemaan vaihtoehtoisia metsänkasvatuksen menetelmiä.” Vähiltä koekentiltä ei Saarisen mukaan saataisi yleistettävissä olevia havaintoja. Läpimitaltaan 70-senttisen männyn kaato sen paremmin kuin katkaisukaan eivät tarjonneet vastusta voimasahalle, terää kesti painattaa voimien takaa. Järeät kaarnapiikit helpottavat järeiden puiden katkaisusahauksia merkittävästi. Koekentät on vasta perustettu. Jatkuvapeitteinen kasvatus voi onnistua, jos taimia syntyy riittävästi. ”Hyvä taimettuminen ja taimien paras alkukehitys saavutettiin läpimitaltaan suunnilleen puuston valtapituutta vastaavilla pienaukoilla, mutta vaihtelu oli suurta. Metsähallituskin suosii jatkuvapeitteisyyttä suometsissään. Sylinteritilavuus: 92,7 cm 3 . Luonnonvarakeskuksen (Luke) koekentillä tehtyjen mittausten perusteella erikoistutkija Hannu Hökkä pitää ojitettujen korpisoiden taimettumisedellytyksiä kohtalaisina. FAKTA 8970_.indd 23 12.11.2021 17.44. Paino työkunnossa 28 tuuman laipalla 10,5 kg . Tätä ei maastomittauksin ole varmennettu Suomen turvemailla. METSÄSTÄ 18.11.2021 Metsälehti.fi 23 HUSQVARNA 592 XPG . Polttoainesäiliön tilavuus 0,86 litraa . Maahantuojan mukaan kiinnostus järeään sahaan on ollut yllättävää. Sahassa käytetään Husqvarnan 3/8-jaollista, teräväkulmaista X-Cut C85 -teräketjua. Pohjoisessa mittaustietoja on jo 2000-luvun alusta. Hänen mukaansa vieläkin vähemmän on mitattua tietoa erirakenteisten suopuustojen kasvusta ja kehityksestä. Vaikeuskerroin kasvoi, kun sahasimme samankokoisen ylijäreän tukin keskeltä halki. Samalla saadaan runsaasti metsiköitä, joiden mittausten perusteella voidaan kalibroida puuston kehitystä kuvaavia malleja.” Käytäntö kiilaa tutkimuksen edelle Suometsissä ollaan siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen vähäisin tutkimustiedoin. Suositushinta 1549 euroa (sis. LU O N N O N VA RA K ES KU S toman mittauslaitoksen kokeessa Husqvarna osoittautui vajaat viisi prosenttia tehokkaammaksi kuin Stihl MS 661. ”Osa jo olemassa olevista taimista on kuollut hakkuissa, toisaalta uusiakin on tullut tilalle. Jatkossa sahaan sopiva ketjuvalikoima laajenee. Moottori sai puhkua kaikki kilowattinsa pihalle pitkän laipan leikatessa koko mitaltaan puuta pituussuunnassa. UPM ilmoitti luopuvansa korpisoiden avohakkuista omissa metsissään. Jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon siirtymisen uskotaan sekä turvemaan hiilidioksidipäästöjä että turvemaiden vesistökuormitusta. Etelässä ojitusalueet kuivuvat tehokkaammin, sammallajisto saattaa olla kankaan sammalia. Maanmuokkaus haittasi taimettumista.” Pohjoisen tuloksia ei voi sellaisinaan soveltaa Etelä-Suomessa. Luonnonvarakeskus on kokeillut jatkuvaa kasvatusta ojitetulla korpisuolla Metsähallituksen mailla Heinävedellä. Osalla paksuturpeisista ojitusalueista kaliumin puutos on ainakin osasyy sille, ettei kasvu vieläkään ole elpynyt.” ”Hienoa, että kokeillaan” Epävarmuudesta huolimatta Saarinen pitää hyvänä, että jatkuvaan kasvatus otetaan käyttöön ennen tutkimustulosten varmistumista. Mallin on määrä tulla kauppoihin vielä tämän vuoden kuluessa. Tutkijan mukaan se on ainoa keino päästä eteenpäin. ”Mitä enemmän käytännön laaja-alaista kokemusta saadaan, sitä paremmin päästään kiinni yleistettävissä oleviin toimenpideohjeisiin. Teräketju X-Cut C83/85 3/8 ketjujaolla . ”Osalla koealoista jopa pienten, hyvinkin varjostettujen taimien elpyminen on ollut yllättävän voimakasta neljännestä hakkuuta seuraavasta kasvukaudesta alkaen. Paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 7,6 kg . Kiinnostavinta on nähdä eri kokoisten ja eri tavoin varjostettujen puiden kasvun elpyminen voimakkaan yläharvennuksen jälkeen.” Saarisen mukaan vaihtelu koekenttien välillä on suurta. Uutuuttaan kiiltänyt äänenvaimentajakin alkoi saada tummuvia sävyjä pintaansa. Ero ei käytännössä ole merkittävä
Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. ”Lähialueelta voin ostaa trak torin kuormallisen, mutta kun puu tulee kauempaa, tukkeja pi täisi olla ainakin puutavaraau tollinen.” Lehtikuusitukkien vähimmäis latvaläpimitta on 15 senttiä. Sahurin tilauskirjat ovat parin viime vuoden aikana olleet täy dempiä kuin aikoihin. Marko Metsolla riitti kiireitä viime kesänä, kun omatoiminikkarit halusivat lehtikuusilautaa terassinsa tekopuiksi. Pienen on pakko erikoistua. Metso keskittyy lehtikuusituk kien sahaamisen. Välillä lähiseudun metsänomistajat tuovat tukkeja sahattavaksi. Kan tohinta jää alemmas kuin kuu situkeissa, koska sahatavaran saanto on muun muassa kuivien oksien vuoksi pienempi. ”Sahatavaran hinta on kohon nut, joten muun muassa omien tuulenkaatopuiden sahaus on alkanut kiinnostaa metsänomis tajia.” Suomalainen pärjää siperialaiselle Lehtikuusilankkuja ostavat yksi tyiset nikkaroijat ja rakennusliik keet. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. Tällä hetkellä varsinkaan haavan me nekki ei ole hääppöistä. METSÄSTÄ 18.11.2021 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA NELJÄTTÄ vuotta kenttäsirk kelillä urakoiva Marko Metso luonnehtii itseään Keiteleen toi seksi suurimmaksi sahayrittäjäk si – ykkössijaa hän ei kertoman sa mukaan tavoittele. Kysyntää siivittää kyllästä mättömien lehtikuusilankkujen luonnostaan hyvä lahonkestä vyys. 18.–22.5.2022 ILMOITTAUTUMISET Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Vuosimäärä kertoo, milloin paalut ovat lahonneet niin, että ne katkeavat taivutettaessa. Se taitaa olla hänelle melkein kutsumus. tai puhelimitse 09 466 300. ”HARMITTI, KUN LEHTIKUUSI JA MUUT ERIKOISPUULAJIT PITI PÄTKIÄ ENERGIAPUUKASAAN.” KESTOPUUN VEROISTA Luonnonvarakeskus on selvittänyt puutavaran lahonkestävyyttä upottamalla koepaaluja puoliksi maahan. 8972_.indd 24 12.11.2021 17.46. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.. ”Jopa nuorista lehtikuusis ta sahatut lankut kestävät yhtä hyvin lahoa kuin kestopuu, jo ka on tarkoitettu esimerkiksi te rassin laudoiksi, mutta ei maa kontaktiin.” Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. Eroa siis kolme nollaa ykkösen perässä. Suomessa kasvatettujen lehti kuusten lahonkestävyys on var mistunut Luonnonvarakeskuksen 2006 aloittamassa kokeessa, jossa niitä on verrattu Siperian hidas kasvuisiin lehtikuusiin. Hän tekee myös tavallista rah tisahausta. Lehtikuusten lisäksi Metso sa haa haapaa ja tervaleppää. Tukit lähialueelta Lehtikuusen ostajia on harvassa, joten ihan ykköspölkkyjä Metson ei tarvitse keräillä. Erikoistutkija Martti Venäläisen mukaan tutkimus on yhä osittain kesken, koska sydän puusta sahatut lehtikuusipaalut eivät vielä ole lahonneet. Siihen olisikin matkaa. Idea alkoi kehkeytyä jo takavuosina, kun mies ajoi hakkuukonetta. Välillä Metso kier tää traktorilla vedettävän sahan sa kanssa lähiseuduilla. LAHONKESTO Voimakas kyllästysaine Vähintään 15 vuotta Suomessa kasvanut lehtikuusi, sydänpuu vähintään 15 vuotta Siperiassa kasvanut lehtikuusi, sydänpuu vähintään 15 vuotta Nuori lehtikuusi 13 vuotta Laimea kyllästysaine 12 vuotta Männyn sydänpuu 9 vuotta Männyn pintapuu 5 vuotta Lähde: Luke 2020 että lehtikuusen lahonkestä vyys vetää vertoja kestopuulle. Se tie detään jo, että suomalainen leh tikuusi on ensimmäiset 15 vuot ta kestänyt lahoa yhtä hyvin kuin siperialainen Sama vertailu on osoittanut, Lehtikuusen sahaaja pysyy kiireisenä Kotimainen lehtikuusi kestää lahoa siinä kuin siperialainenkin, ja se pitää keiteleläissahurin kiireisenä. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljä päivällistä hotellilla. Nii tä hänelle toimittavat lähiseu dun metsänomistajat, lähistön metsänhoitoyhdistykset ja met säyhtiöt. Keitele Timberin Keiteleen saha nielee vuosittain miljoona kuutiota tuk kia, Metson noin tuhat. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. ”Harmitti, kun lehtikuusi, haa pa ja muut erikoispuulajit piti aina pätkiä energiapuukasaan.” Metso sahaa vuosittain 500 kuutiota lehtikuusitukkeja. Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa
”Kohteilla, joilla esimerkiksi taimikonhoito on jäänyt tekemättä, voi energiapuunkorjuu tuottaa metsänomistajalle paremman tuloksen verrattuna siihen, että kohteelta korjattaisiin vain kuitupuuta.” Vaikka karsimattoman energiarangan kantohin ta on vain muutamia euroja, metsänomistajan ti liä parantaa energiapuun suurempi kertymä. ”Kouralla on myös helppoa katkoa runko tarvit taessa latvasta alkaen pätkä kerrallaan.” Kohdevalinta ratkaisee kannattavuuden Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvo ja Tiina Riihiahon mukaan energiapuulle on nyt erittäin hyvä kysyntä KeskiSuomessa. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. Katso video Metsälehden Youtubesta. METSÄNHOITO Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. 18.–22.5.2022 ILMOITTAUTUMISET Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Raivauksesta aiheutuu met sänomistajalle kuluja, mutta käytännössä se kuit taantuu usein kemeratuella. vähentää korjuuvaurioiden riskiä. ”Hakkuukoneeseen verrattuna kaivinkoneella ja joukkokäsittelykouralla on mahdollista päästä pa rempaan työjälkeen”, Toljander kuvailee. Liian pienistä taimikoista ei energiapuuta kannata konekalustolla lähteä kor jaamaan”, Toljander painottaa. Näin runkoja ei tarvitse kaataa kasvatetta vien puiden väleihin eikä vetää kouran läpi, mikä Energiapuusavottaan kaivurilla Poukkoileva energiapuun kysyntä osoittaa kasvun merkkejä. Metsäkuution joukkokäsittelykouralla varustettu kaivinkone korjasi energiapuuta Muuramessa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen työmaalla viime viikolla. tai puhelimitse 09 466 300. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.. 8972_.indd 25 12.11.2021 17.46. ”Kannattavuuden suhteen oikea kohdevalin ta on erittäin tärkeää. Metsälehden vlogistinakin toiminut Metsäkuu tion yrittäjä Antti Toljander hakee uutta puh tia energiapuusavotoille 15 tonnia painavalla te laalustaisella kaivinkoneella, joka on varustettu TMKenergiapuukouralla. Riu kuuntuneesta metsästä voi energiapuuna kertyä kuutioita jopa toista sataa, kun kuitupuukertymä jäisi tästä noin puoleen. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. Koneyrittäjän näkökulmasta energiapuun kor juu on haastava laji: suuri määrä pieniä runkoja pi täisi korjata siististi, mutta tehokkaasti. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljä päivällistä hotellilla. Yrittäjälle se tietää jälleen kalustoratkaisujen pohtimista. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. Energiapuuleimikkokin edellyttää usein kevyt tä ennakkoraivausta. Yhdistelmän etuna on, että poistettavat rungot voidaan kerätä kouralla uran varteen pystyasen nossa. Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa. METSÄSTÄ 18.11.2021 Metsälehti.fi 25 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ETENKIN turpeesta luopuminen vauhdittaa juu ri nyt monien lämpövoimaloiden puun käyttöä
”Lukkari tunnusti ei juuri oikein tehneensä meitä kohtaan, minä teen saman tunnustuksen itsepuolestani häntä kohtaan, ja niin on välimme kuitti, varsinkin koska myönnän että olimme hänelle aika visapäitä oppilaita” , toteaa Jukolan Juhani Seitsemässä veljeksessä. Miten vanhoja ilmaisut ovat ja miten ne ovat alun perin syntyneet, on usein mahdoton selvittää. Visapään aikalaisia lienevät myös visakallo, puuM E P ÖL K K Y P Ä Ä T 8978_.indd 26 12.11.2021 17.47. suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen. Me suomalaiset olemme kutsuneet toisiamme metsäisillä nimityksillä ties kuinka kauan. Monet kotimaisten puiden nimet, kuten haapa, koivu, kuusi, paju ja petäjä, ovat ikivanhoja. METSÄSTÄ 18.11.2021 26 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI TIMO TOIVANEN, PIIRROKSET ”YXI PÖLKKY , yhdexän reikää. ”Suomen sanojen ikää ja alkuperää voi sukukielten vertailevan tutkimuksen avulla jäljittää tuhansien vuosien taakse. Vertailun avulla ei kuitenkaan voida selvittää, miten ja millaisissa sivumerkityksissä niitä on aikoinaan käytetty”, sanoo Turun yliopiston Suomen kielessä on ainakin kahdeksan metsäistä tapaa kertoa kanssaihmiselle, että tämä on kovapäinen. Vastaus on tietenkin ihminen. Kielikuvat yleisiä 1800-luvulla metsäisiä ilmauksia viljelee muun muassa kirjailija Aleksis Kivi. ”Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu ”, sanailee Paimion kirkkoherra Henrik Florinus vuonna 1702 ilmestyneessä ensimmäisessä suomalaisessa sananlaskukokoelmassa. ” Näin arvuuttelee Rantsilan kappalainen Kristifrid Ganander vuonna 1783 ilmestyneessä ensimmäisessä suomalaisessa arvoituskokoelmassa. Olemme pölkkypäitä, hongankolistajia, risupartoja, puunhalaajia ja vanhoja käpyjä. Ensimmäiset suomenkieliset kirjoitukset ovat 1500-luvulta, mutta suomalainen kansankieli pääsee Häkkisen mukaan kirjoituksissa esiin vasta 1700-luvulla
Kansankielessä puusilmä tarkoittaa Häkkisen mukaan puista tai kivistä rakennettavaa vedenkeräyskohtaa, jonka avulla vesi johdetaan valtaojaan. Asioita hankaloittavan henkilön voidaan sanoa olevan kantona kaskessa. Mitä korkeammalta keloa ta8978_.indd 27 12.11.2021 17.47. METSÄSTÄ 18.11.2021 Metsälehti.fi 27 pää, pölkkypää, taulapää, latvaroso, latvalaho ja lahopää. Taustalla ei ole sana näre, vaan kiukkuun liittyvät näreä, näristä ja närä. Esimerkki tästä on 1900-luvun tuotantoa oleva hongankolistaja, joka on kutsumanimi pitkälle ja usein hoikalle henkilölle. Kaikki tarkoittavat kovapäistä, hidasälyistä tai hölmöä. Esimerkiksi ilmaisulla olla näreissään ei ole Aapalan mukaan mitään tekemistä nuorten kuusten kanssa. Kasketulle eli poltetulle alueelle saattoi jäädä palamattomia tai huonosti palaneita kantoja, jotka vaikeuttivat alueen kyntämistä. ”Jos ihmistä esimerkiksi sanotaan tervaskannoksi, hänellä on samoja ominaisuuksia kuin tervaskannolla: sitkeyttä, kestävyyttä ja pitkää ikää”, hän selventää. Lähteinä käytetty myös teoksia Suomalainen fraasisanakirja ja Svengaa kuin hirvi sekä verkkosivustoja Urbaani Sanakirja ja Kysy kirjastonhoitajalta. Ilmaisu on peräisin kaskiviljelyn ajalta. Toisaalta se voi olla halventava nimitys ekohipeille.” Joka paikan höyliin eli moniosaajiin suhtaudutaan sen sijaan nykyisin pääosin myönteisesti, kun taas aiemmin lisänimellä oli kielteinen kaiku. Osa ilmauksista on lainattu muista kielistä, mutta niihin on lisätty metsäinen vivahde. Lainauksia ulkomailta Häkkisen ja Aapalan mukaan on mahdoton sanoa, miten paljon metsäisiä ilmauksia suomen kielessä on. Luoviakin selityksiä Joillekin metsäisille ilmaisuille on keksitty varsin luovia selityksiä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijan Kirsti Aapalan mukaan metsäiset ilmaisut näyttävät usein olevan kielikuvia . Samoin risuparran parta muistuttaa risukkoa, ihastuneena ollaan pihkassa, samasta puusta veistetyt muistuttavat toisiaan ja kirveellä veistetyn kasvot ovat jylhät tai jopa rujot. Aapalan mukaan Suomelle on kuitenkin metsäisenä maana luontevaa, että metsäisyys näkyy myös sanastossa. Yhden selityksen mukaan eksyneet löysivät muinoin takaisin kotikyliinsä takomalla kelohonkia. Ulkomuoto voi myös pettää. kielisestä versiosta wie von Himmel gefallen , joka tarkoittaa taivaasta pudonnutta. Aivan äkkiseltään ei löydy selitystä sillekään, miksi vihainen polttaa päreensä mutta ei ihan täysjärkisellä on päreitä kainalossa. Monissa metsäisissä ilmauksissa näkyy Suomen historia. Merkitys vaihtelee Monet metsäisistä ilmaisuista vaikuttavat äkkiseltään kielteisiltä. Luultavampaa on, että pitkää ihmistä on verrattu pitkäkasvuiseen honkaan eli mäntyyn. ”Esimerkiksi puunhalaaja voi olla myönteinen sana niille, jotka saavat lohtua ja toivoa puiden halailusta. Osalle ilmaisuista on vaikeampi keksiä selitystä. Ilmaisu puusta pudonnut on Häkkisen mukaan käännös saksanM E P ÖL K K Y P Ä Ä T koi, sitä kovempi ääni siitä syntyi. Henkilöä, joka havainnoi ympäristöään huonosti, kutsutaan puusilmäksi. Ääni sai kylän koirat haukkumaan. Tai miksi vanhus on sekä käpy että kääpä. Häkkisen mukaan ilmaisun myönteisyys tai kielteisyys riippuu kuitenkin sekä aikakaudesta että sanan käyttäjän ajattelutavasta. Aapalan mukaan selitys tuskin pitää paikkaansa. Ilmaisu puulla päähän lyöty taas on käännös saksankielisestä versiosta wie vor den Kopf geschlagen , joka tarkoittaa päähän lyötyä
Toisin kuin etelässä, valtion mailla samalla alueella hirviä voi metsästää useampi seura tai seurue. Toraa on aiheuttanut muun muassa koirien määrä ja käyttötapa metsästyksessä. Samalla taktiikalla näyttää edenneen myös koppelo, joka on etsinyt varvuista kesäkauden viimeisiä appeita ennen talven yksipuoliseen havuravintoon siirtymistä. PILKKEET 18.11.2021 28 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT PYSTYKORVAN häntä vilahtelee silloin tällöin harvahkossa metsämaastossa. Lokakuun loppupuolella maan peittänyt karkeakuorinen lumivaippa tekee tosin PYYNTIKULTTUURIT NOKITUSTEN Pohjois-Suomen jahtimaat houkuttelevat metsästäjiä etelästä – paikallisten mielestä välillä jo liiaksikin. 8971_.indd 28 12.11.2021 19.18. Päivän kävely vailla hakkuutähteitä, ojitusalueita ja metsäteiden ylityksiä on etelän metsästäjälle luksusta, jota ei enää Suomessa voi muualla kokea. koiran etenemisestä vaivalloista. Sodankylän pohjoisosien rauhassa samoillessa on vaikea kuvitella, että Lapissa on tänä syksynä käyty kovilla kierroksilla keskustelua siitä, mahtuvatko kaikki pyytäjät ja pyyntitavat näihin erämaamaisiin olosuhteisiin. Tämä on herättänyt keskustelua paikallisten metsästäjien keskuudessa, joilla on kotikuntansa alueen valtion metsissä vapaa metsästysoikeus”, kuvailee tilannetta Metsähallituksen vs. Etenkin hirvenmetsästys on puhuttanut niin lehtien palstoilla kuin kunnanvaltuustoissakin. “MIELUUMMIN JUTELTAISIIN METSÄSSÄ YHDESSÄ ENNEN KUIN RIIDELLÄÄN.” Vaikka kirves on kalahtanut Metsähallituksen metsiin Lapissa paikoin rajullakin kädellä, löytyy esimerkiksi Lokka-Porttipahta lupa-alueen pohjoisosista vielä monikäyttömetsän statuksen saaneita alueita, joilla voi nauttia laajoistakin vanhojen metsien alueista. erätalousjohtaja Jyrki Tolonen. ”Ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien määrä on pohjoisessa Metsähallituksen mailla jonkin verran kasvanut. Kuori pettää tämän tästä tassujen alla, joten koira katsoo viisaammaksi edetä vaaran rinteen vanhojen kuusien tyveltä tyvelle, sillä kuusten suojassa lunta ei ole vielä paljoakaan
Ikääntyessään myös kuusen kuori kaarnoittuu, mutta ei ikihongan mittoihin. Vanhimmat kuoren osat ovat pinnalla ja nuorimmat sisällä, joten puun kasvaessa kuoren pinMETSÄN KÄTKÖISSÄ 8971_.indd 29 12.11.2021 19.18. pykälän arvokkaat luontokohteet ja sertifiointimääräyksiin omat pykälänsä. Kilpikaarnaiset kuuset ovat siis tavallisesti hyvin vanhoja. LUKIJA LUUMÄELTÄ TERMI kilpikaarna liitetään tavallisesti mäntyyn, jolla kaarnakilvet ovat vanhemmiten litteitä ja kookkaita. HAISUPIMIKKÄ ja muut kääpien ja lahopuun sisällä elävät lajit edustavat metsän piilevää monimuotoisuutta. Mieluummin juteltaisiin metsässä yhdessä ennen kuin riidellään”, Tolonen toivoo. Etelässä jahti alkaa vasta lokakuussa, joten tämä voi tuoda alkukauden koirametsästäjiä pohjoiseen entistä enemmän.” Tolosen mukaan välittömiä muutoksia valtion maiden metsästyslupakäytäntöihin ei ole luvassa, mutta asiasta kerätään parhaillaan tietoa. Kuvan pimikkä on taivuttanut päänsä niin alas, että silmät ja tuntosarvetkin jäävät etuselän kitiiniharjanteen alle piiloon; vain vasemman tuntosarven kärkiosa häämöttää kuvassa. Lumikki tuo jokaiselle varmaan mieleen satumaailman kääpiöineen eikä suinkaan pohjoisamerikkalaista pienikokoista kevätkasvia! TÄMÄNKERTAISEN SANKARIMME, pimikkökuoriaisiin kuuluvan haisupimikän, nimeäminen on onnistunut paljon paremmin. LUKIJAKYSYMYS ONNISTUNUT suomenkielinen nimi kuvaa kantajansa ominaisuuksia tai elämäntapoja. ”Pohjoisimmat kunnat ovat etenkin kanakoirametsästäjien suosiossa. Niitä ei juuri näe, ellei tiedä, mistä etsiä. Tämän seurauksena kuori paksunee ja runko kaarnoittuu uurteiseksi. Erilaisesta ulkonäöstään huolimatta nuorten ja vanhojen kuusten kaarnat eivät poikkea rakenteeltaan toisistaan. Ero ulkoasussa johtuu puun tyvija latvaosan suhteellisesta kasvunopeudesta ja sen aiheuttamista eroista kuoren irtoamisessa. ”Lapissa hirviä metsästetään jo ennen kiima-aikaa syyskuun alusta kuun 20. Siinä vaiheessa pitää aikuistuneiden asukkaiden lähteä etsimään uutta elinpaikkaa. Silti etenkin kolmessa pohjoisimmassa kunnassa metsästyspaine puhuttaa. Metsässä vastaani tuli merkillinen kuusi. Muut vastaavan ikäiset ja kokoiset kuuset olivat tätä huomattavasti sileämpirunkoisempia. päivään. Nimen alullakin on hyvä peruste: otus torjuu häiritsijöitään pahalla hajulla AIKUINEN on lähemmin katsottuna erikoisen näköinen kyrmyniska. ”Pienriistan metsästyksessäkin on huomioitava, etteivät koirat aiheuta vahinkoa poronhoidolle. Vaikka puut näyttävät tasaikäisiltä, tämä puu on voinut kasvaa viimeiset vuodet muita hitaammin. Sen kuori oli juuresta latvaan kuin vanhalla männyllä. Koska nuorten puiden paksuuskasvu on nopeaa ja kuoren pintaosa jatkuvasti irtoavaa, pysyy kuori ohuena. Mitä lajitunnistukseen tulee, kuusia ei käy tunnistaminen vain rungon perusteella. Hirvijahti aloitetaan pohjoisesta Metsähallitus myöntää hirvenmetsästykseen niin kutsuttuja aluelupia. Usein koko käävän sisäosa on syöty ja ”kodin” ehjänä pidetyllä lattialla on paksu kerros nonparellimaisia ulosteita. Porotyot.fi-sivustolla osa paliskunnista ilmoittaa käynnissä olevista erotuksista”, Tolonen vinkkaa. Jos esimerkiksi poroerotus sotkeentuu koirien vuoksi, voivat vahingot olla merkittäviä. Todella huonoja nimiä on syntynyt, kun meille vieraille ja vähämerkityksisille lajeille on äkkiä tekaistu nimi. Etuselässä on leveä kitiinipalle, joka jatkuu päähän niin, että se jakaa silmätkin kahteen osaan, joista toinen tähyää ylös, toinen alas. Haisupimikkä elää yleisenä kaikkialla Suomessa tunturialueita lukuun ottamatta siellä, missä ravintoa, koivulla elävää taulakääpää on. Kun ikääntyvän puun paksuuskasvu hidastuu, kuoren ei tarvitse antaa periksi yhtä nopeaan kuin nuorena. Puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros kasvaa sisäänpäin puuta ja ulospäin kuorta. Alueluvan hakijaporukassa pitää olla vähintään kuusi metsästäjää, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta ja lisäksi neljä metsästäjää, joilla on muualla metsästysmahdollisuus, mutta jotka eivät kuitenkaan metsästä muualla. Näitä varten on luotu metsälain 10. HENRY VÄRE YLI-INTENDENTTI LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, KASVITIIMI M A R KK U K A RV A N E N nuorissa talousmetsissä useinkaan näe. HAISUPIMIKÄLLÄ ON OSUVA NIMI Haisupimikkä viihtyy omissa ulosteissaan, läpeensä syödyn taulakäävän ryynimäisissä jäännöksissä. ”Riistakeskus puolestaan myöntää pyyntiluvat Luonnonvarakeskuksen tuottamien kantalaskelmien pohjalta.” Pohjoisen metsästysmaille on riittänyt tulijoita jo ennen koronaa. Miksi tämän kyseisen kuusen kuori on kilpikaarnoittunut, voi selittyä puuyksilöiden välisellä vaihtelulla. Ympäristö kuitenkin vihjaa puun olevan kotimainen metsäkuusi. Yksi syy on hirvestyskauden ajoitus. Lahopuun ja muiden erikoisten ympäristöjen lajien tulevaisuus turvataan jättämällä niiden elinpaikat rauhaan. ”Mitään totaalikieltoa ulkopaikkakuntalaisten metsästykseen ei tule, sillä Metsähallituksen velvollisuus on tarjota metsästysmahdollisuuksia valtion maille. taosat ensin venyvät ja sitten repeilevät. Haisupimikkä on yksi niistä tuhansista lajeista, jotka hyötyvät lahopuun varjelemisesta ja tekopökkelöistä. Mikä aiheuttaa kilpikaarnamaisen kuoren kuuselle ja mikä kuusilaji mahtaa olla kyseessä. Maastossa tarvitaan enemmän yhteispeliä. Luvat niille alueille myytiinkin loppuun muutamissa minuuteissa.” Syyskuussa lintuluvista on usein niukkuutta etenkin Itä-Lapin alueella, mutta lokakuulta alkaen lupia on jo hyvin saatavilla. PILKKEET SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA 18.11.2021 Metsälehti.fi 29 ”Kaikki etelästä tulevat metsästäjät eivät ole tottuneet tähän. Koska kaarnoittuminen liittyy ikääntymiseen ja kasvun hidastumiseen, ei kilpikaarnoittuneita kuusia Miksi kuusen kuori on kuin männyllä. Riistakeskus ja Metsähallituksen riistasuunnittelijat varmistavat osaltaan sen, että metsästys mitoitetaan kestävästi.” Loppusyksylle löytyy lintulupia Pienriistanmetsästyksessä äänenpainot ovat olleet maltillisempia. Koko kuoriaisryhmä on saanut nimensä valonarkuudestaan. Ne asustavat pimeissä tiloissa, esimerkiksi lahoissa puissa ja käävissä niitä sisäpuolelta syöden ja liikkuvat ulkoilmassa vain yöaikaan
Suomalaisen metsänomistajakulttuurin monet kohdat tuntuivat olevan sitä, mitä brittiläisestä näkökulmasta haaveiltiin. ”Kävi ilmi, että on edullista ja taloudellisesti kannattavaa kasvattaa niitä mäntyjä ja kuusia sekaisin osittain sen takia, että niillä on vähän erilainen kasvurytmi. Mänty kasvaa nopeammin nuorella iällä ja kuusi rupeaa kiristämään vanhemmalla iällä.” Vettenranta tekee kuitenkin juuri nyt töitä Pisa-tutkimuksen parissa. Nousuhumala nostatti rintaa, ääneen julisti ruuminsa kunnon: ”Tulis Nalle nyt tähän, sille näyttäisin vähän, kuka metsässä yleensä määrää! Löisin kantoon päätänsä jäärää. Se löytyy nimellä Spotifysta sekä osoitteesta metsalehti.fi. Osana laajempaa kokonaisuutta maat, joiden metsät peittävät yli 80 prosenttia maailman metsistä, pyrkivät sopimuksella lopettamaan metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Sitten vilkaisi taakseen ja punastui noloissansa: Karhu polulla seisoi, hirven korvissa soi, äännähti viimein käheästi: “Kun tulee juotua älyttömästi, niin sitä höpöttää kaikenlaista.” Emeritusmetsuri Uho 8974_.indd 30 12.11.2021 17.54. Suurten linjojen lisäksi tarvitaan paikallista kosketuspintaa. Tällä kertaa tutustutaan Laukaan Savion kylällä Jouni Vettenrantaan. Ehkä se yksittäisen puun historia ei sittenkään ole kaukana COP:n maailmanpuusta. PILKKEET 18.11.2021 30 Metsälehti.fi PEKKA VIRTANEN, TEKSTI JA KUVA YKSIKIN puu on tärkeä. Tai sitten ne hukkuvat satojen esitysten joukkoon. Jopa yksittäisiä sanoja ja sanamuotoja punnittiin tarkoin. Sattui tehtaalle janoissansa, rankin haistoi, silmänsä sulki ja ryyppäsi kerran, siitä jonkin verran humaltui, virkkoi näin: “Olisipa karhu nyt edessäin, sille näyttäisin voimani julki.” Vielä maisteli aihion pintaa, koki selvemmin voimansa tunnon. Koska monethan näkevät tämän luonnon turmelemisena, mutta kyllä tämä on metsä, vaikka tämä on aukko. Hain siihen ja pääsin yllättäen. ”Tahallani toin sinut tähän aukon keskelle. Ala on aika lailla erilainen kuin metsäala, jossa opettajan koulutuskin tuli käytyä, mutta en olisi päässyt tuohon hommaan, jos en olisi käynyt läpi noita kaikkia.” Podcastissa kuuluu tunnelmia hämärtyvästä metsästä tai itse asiassa aukealta. Sopimusten teko ei COP:ssa ollut helppoa. Ura tutkijana ja opettajana oli oiva tausta päätyä juuri tähän tehtävään. Kaikki raajansa sijoiltaan runnon!” Maistoi uskoa vahvistaakseen, vielä vakuutti voimiansa. Mieleen jäi osasto, jossa pohdinnan alla oli paikallistason ympäristösuhteet. Niin ikään suurellekin yleisölle avoimilla estradeilla metsä kirvoitti ajatustenvaihtoon. Jouni Vettenranta on aikanaan valmistunut metsätalousinsinööriksi, sitten Joensuun yliopistosta metsänhoitajaksi ja väitellyt tohtoriksi aiheena havusekametsien kasvatus. SINI SILVÀN, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHDEN nettisivuilta löytyy jälleen kuultavaksi uunituore Ihan metsässä -podcast. Sitä tähdentävät lukuisat brittiläiset paikallisista puuyksilöistä ja niiden historiasta kertovat kirjat. Glasgow’n ilmastokokouksessa huoli maailman metsistä näkyi myös suurina mielenosoituksina. Maailman puut esillä Glasgow’ssa Ilmastokokouksessa haettiin myös sopimusta metsäkadon lopettamiseksi. LUKIJALTA Hirvisonni, ylpeä sarvistansa kesäyönä metsässä kulki. Ilmastokokous kaikenkattavuudessaan jätti pakostakin monet teemat kuten monimuotoisuuden käsittelyn vähemmälle. ”Arviointitutkimuksissa, kansainvälisissä tutkimuksissa haettiin luonnontieteen asiantuntijaa. Huoli maailman metsistä näkyi virallisissa ja epävirallisissa keskusteluissa sekä valtavissa mielenosoituksissa. Glasgow´n marraskuun alkuviikkojen ilmastokokous COP26 nosti puolestaan esiin koko maailman metsien merkityksen ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tarkennusta välillä vaatisi metsäkäsitekin, sillä niin erilaisiin luontokokonaisuuksiin ja sisältöihin se eri maissa ja tilanteissa viittaa. Koko planeettaa ajatellen konkreettiset toimenpiteet leijuvat kyllä vielä ilmassa ja luonnon muutoksiin on sopeuduttava. Metsäalalta Pisa-tutkijaksi Ihan metsässä -podcastissa tavataan Pisa-tutkimuksessa luonnontieteiden asiantuntijana toimiva Jouni Vettenranta. Siinä suomalaiskoululaiset ovat perinteisesti olleet huipulla, nyt pohditaan, miksi kärki on karkaamassa. Kuusi on varjo tai puolivarjolaji, mänty tykkää valosta. Jonakin päivänä tässä on vielä puustoinen metsä tämän hypoteettisen metsän kohdalla.” Ihan metsässä -podcast on tehty yhteistyössä Metsämiesten sää tiön kanssa
SAMI KARPPINEN Elämää Linkolan kanssa KIRJAT LUKIJALTA KANSALLISPUISTOISSA ja muilla suojelualueilla lahopuun määrät lisääntyvät vuosi vuodelta. Mäyrä ja palokärki rakastavat vanhenneita kantoja. Minerva 2021. EU:n alueella on 26 000 Natura-aluetta. Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. Lisäksi kaatunut puusto muodostaa muutaman vuoden kuivuttuaan vakavan metsäpaloriskin.” Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikönpäällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoman Natura-alueen myrskypuut pysyvät puunkorjuun ulottumattomissa. Tämä on luonnollisesti jäänyt sota-aikojen kauheuksien varjoon. Jussilan taidokas teksti osoittaa osaltaan, ettei hänen ja Linkolan suhde ollut tavanomainen kalastajan ja kämppäemännän romanssi, vaan kahden syvästi luonnon puolesta ajattelevan ja sivistyneen ihmisen kumppanuus. FAKTA SE PP O SA M U LI Kajaani Taivalkoski TORSTAINA 7. Pystyyn kuolleet ja sitten kaatuneet vanhat lehtipuut. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi myrskypuita on voitava korjata myös Natura-alueilla. Puut kun elävät vain aikansa, kuten ihmisetkin. Isot pystyyn kuolleet lehtipuut, usein aukkoihin jätettyjä koivuja. . Linkolan valtti oli tavallista vahvempi riippumattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta. Meidän osattava hallita riskit ennalta myös siinä tapauksessa, että sään ääri-ilmiöt, kuten helteet ja myrskyt, yleistyvät. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot.” MAASEUDUN VIHATUIN BRÄNDI 1990-LUVULLA . NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuutta, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Kuten Linkola, myös ”Väinämöinen oli tietäjä, näkijä ja moraalinen opettaja, jolla oli hallussaan ymmärrys maailman luonteesta ja tilasta”. Olen puhunut tästä ministeriössä.” Kysymyksen, pitäisikö tehdä niin sanotusti ”puolat” eli toimia hädän hetkellä ohi EU:n säädösten, ministeri väistää. Juurikäävän vaikeasti havaittava uurastus vanhoissa kuusikoissa, joskus toki yllättävän nuorissakin. NRO 21 . Voit vastata verkossa osoitteessa www.metsalehti. Jussila muistuttaa, että Linkolalle ja monille aikalaisille 1930-luvun Saksa oli paitsi kulttuurin myös luonnonsuojelun kehto. Isot metsiin jäävät hylkylumpit. Maalahopuusta ei alueella tule puutetta, mutta ihmistoiminta ei onnistu vuosikymmeniin. ”Muilta osin Natura-alueen kaatuneet puut saavat jäädä metsään, ellei valtiovalta toisin päätä.” Myös Tolonen pitää syntynyttä tilannetta erikoisena. PENTTI Linkolan kanssa ensin parisuhteessa, sittemmin ystävänä ja työtoverina vuodesta 1989 Linkolan kuolemaan (2020) saakka elänyt Anneli Jussila tuo esille kirjassaan Pentti Linkola ja minä naisen ja läheisen näkökulman Linkolasta. Jussila luo Linkolasta kenties aiempaa tasapainoisempaa kuvaa, vaikkei miehen ajoittaista masennusta tai kiihtymisiäkään tyystin ohiteta. Jussila perusti 1990-luvulla Linkolan ja Anto Leikolan kanssa Luonnonperintösäätiön, jonka suojelujohtajana Jussila nykyään toimii. Entä tulisiko meidän korjata jotain Metsälehdessä. Onko lehti mielestäsi parantunut, huonontunut, vai huomasitko edes muutosta. Huumorilla sanoisin, että metsien suojelu tarkoittaisi sitä, että kommandoryhmät syöksyisivät myrskyjen alettua vanhoihin metsiin pitelemään puita pystyssä, irti päässyt punakukko kylvetettäisiin nopeasti ja sairaat puut parannettaisiin lääkityksellä. Kaatuva puusto on murskannut poroaitaukset, eikä poroja enää voi päästää laiduntamaan alueelle. Natura-alueiden rajaukset kuohuttivat mieliä maaseudulla. . Tyvet lahoutuvat täällä etelässä nopeasti aiheuttaen nukkuma-asennon. NRO 21 . . Useimmiten lahoa kuusitavaraa. ”Suurenmoista, suurenmoista”, sai hän todeta luettuaan säätiön vuoden 2019 tilinpäätöksen. ”On osattava ennakoida, millaisiin tilanteisiin voimme joutua ja miten niissä voidaan toimia. Hetkeksi hypätään dekkarimaisiin tunnelmiin, kun Jussila kuvaa Paatsjoen sillan räjäyttämiseen tähdänneen suunnitelman laatimista. ”Raivauksia voidaan tehdä hyvän suunnittelun ja Natura-arvioinnin perusteella erilaisten reittien avaamiseksi, jotka myös palvelevat poronhoitoa.” Kaikkiaan Paula-myrsky kaatoi Koillismaan metsissä puuta noin kaksi miljoonaa kuutiota. Natura 2000 -ohjelma perustuu EU:n vuoden 1979 lintudirektiiviin ja vuoden 1992 luontodirektiiviin. Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala ja hae 6.12.2021 mennessä! Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu 3 B, 80100 Joensuu Puh. Luontoäiti hoitaa homman paremmin, ilmaiseksi ja monimuotoisemmin, useista eri puulajeista. Jussilan teksti soljuu sujuvasti. 25 euroa. Ilmaston lämmetessä tuholaisen torjunta käy entistä toivottomammaksi. Kuinka onnistuimme. Paula-myrsky aiheutti kesällä melkoiset tuhot tuhot Taivalkoskella. fi/lukijakysely tai postikorPiditkö uudistuksesta. . Kaverittomuus ei koivulle sovi kuten männylle ja haavalle. Ei ihminen voi oikeasti vanhoja metsiä suojella, ainoastaan jättää ne hakkaamatta. Lumituhopuut, nuorempia ja pienempiä, koivujakin joskus runsaasti. UUTISET AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.11.2021 Metsälehti.fi 3 18.11.2021 2 Metsälehti.fi UUTISET CLT yleistyy omakotitaloissa ›› 2–3 Kelirikkokausi on jo ehtinyt korjuun riesaksi ›› 12 METSÄSTÄ Metsävaratieto poiki sähköisiä ilmaispalveluja ›› 18–19 Tulokas sahojen superraskaaseen ›› 22–23 Lehtikuusi kestää lahoa yhtä hyvin kuin kestopuu ›› 24 PILKKEITÄ Metsä kuuluu suomalaisissa sanonnissa ›› 26–27 Koiran kuono haistaa käävän ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Vielä elävät vanhat kääpien verhoamat puut. Tällä hetkellä asia on huolestuttavalla tolalla.” Lepän mukaan tuhoihin varautumisesta on käyty alustavia keskusteluja. ra-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat tiukasti suojeltuja, mukaan lukien kaatuneet metsät. ASKO AHONEN KORKEAKOSKI Lahopuusta ei ole pulaa PALVELUKSEEN HALUTAAN KÄSISSÄNI on Metsälehden numero, johon on uudistettu ulkoasua ja vähän sisältöäkin. Ei ole enää. Jussila ottaa kantaa myös siihen, oliko Linkola ”naistenmies”. Kaikkia Natura-alueita ei ole kattavasti suojeltu. Sellaisen rytinän jälkeen Suomessakin voitaisiin nähdä Keski-Euroopassa koetun kaltainen metsäkatastrofi, jos kirjanpainajakanta runsastuisi ja levittäytyisi suojelualueelta talousmetsiin. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. ”Tuulenkaatojen korjuu tarkoittaisi käytännössä avohakkuuta. PERUSTETTU VUONNA 1933 Kannen kuva Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI HANNU HUTTU, KUVAT KESÄINEN Paula-myrsky kaatoi noin 1 800 hehtaaria metsää Taivalkosken Kylmäluomalla. Tuulija lumituhoja syntyy, sienitaudit ja tuhohyönteiset saavat vapaasti mellastaa. Vastanneiden kesken arvomme kaksi otsalamppua. Varoittava esimerkki on valkoposkihanhikysymys, jossa on törmätty ympäristöhallinnon äärimmäiseen jäykkyyteen.” PITÄISIKÖ TEHDÄ PUOLAT, MINISTERI LEPPÄ. Hän peilaa Linkolan hahmoa ja ajattelua muun muassa kansallisiin myytteihin. Pahimmin myrsky runteli Taivalkosken ja Kuusamon metsiä. Näin arviolta puolen miljoonan kuutiometrin myrskypuurytö jää rydöksi porojen ja retkeilijöiden kiusaksi. Tästä seuraa, etteivät myöskään metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa. LOKAKUUTA 2021 . Kuusta ja mäntyä valtaosin. Se on tietysti laiha lohtu, jos tuloksena on kirjanpainajien suurtuho. PERUSTETTU VUONNA 1933 tilla osoitteeseen Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ne kattavat 18 prosenttia EU:n maaalasta. Porotalous, retkeily ja maisema kärsivät. Natura-alueella puunkorjuu on kiellettyä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suurtuho iski Natura-alueelle. MARRASKUUTA 2021 . ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot. Natura-ohjelma on jättämässä kaatuneet puut nykysijoilleen. Luonnonperintösäätiön saavuttama menestys palautti Linkolan uskoa luonnonsuojelun mahdollisuuksiin. 237 sivua. Ihmisen tarkoituksella metsiin tekemiä lahopuita. Tavoitteena on suojella Euroopan tärkeitä luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. Männyn tappajana on usein tervasroso, kuusella kaarnakuoriaiset tai hakkuun seurauksena äkilliset lisääntynyt auringon paahde. LOKAKUUTA 2021 . Kirjan loppupuolella Jussila vie lukijansa syvälle filosofisiin pohdintoihin. 040 706 9166 Mhy.fi/pohjois-karjala Metsässä hyvä 8974_.indd 31 12.11.2021 17.54. . . Oliko Supo ryhmän jäljillä. Mikä ylipäätään on mielestäsi Metsälehdessä parasta. Korkeat kannot. ”Myrskypuita on syytä korjata myös Natura-alueella, koska metsien terveydestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. En missään tapauksessa halua Suomeen Saksan kaltaisia suurtuhoja. ”Kun lumi peittää tuulenkaadot, porot olisivat vaarassa pudota päällekkäin olevien latvusten sisälle muodostuviin onkaloihin. Kohteista 80 prosenttia on valtion mailla. Natura-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat aina tiukasti suojeltuja. Toisin olisi, jos myrsky kaataisi laajalti eteläsuomalaista Natura-kuusikkoa vaikkapa Evolla tai Isojärven kansallispuistossa. Järeä raivuupuusto ja hakkuiden isot latvukset. Hän uskalsi sanoittaa suorasukaisesti sen mitä näki ja ajatteli. ”Nykyisellään metsänomistajat voivat hakea korvauksia ympäristöministeriöltä, jos metsätuhot leviävät suojelualueilta. Vain pienialaiset raivaukset sallitaan Metsälaki ei ulotu suojelualueille. Taivalkosken paliskunnan poroisännän Mika Käsmän mukaan Kylmäluoman suojeltu boreaalinen luonnonmetsä oli viime kesään asti alueen paras porolaidun ja siellä oli myös poron erotusaitauksia. Tulevat sukupolvet osoittavat, mihin lokeroon ja asemaan Linkola historian kirjoilla lopulta asettuu. Suomessa Natura-alueita alettiin muodostaa EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla. Myös talousmetsissä monen sorttista lahopuuta riittää, kuten listasta ilmenee: Tuulen kaatamat puut. Seikkaperäisesti ruoditaan sitä, oliko Linkola fasisti. Risujen ja lumen alle piiloutunut konehakattu puutavara. Suomessa Natura 2000 -verkoston laajuus on viisi miljoonaa hehtaaria, siis noin 15 prosenttia maa-alasta. Naturaan kuuluvat muun muassa kansallispuistot. Maankäyttö voidaan sallia riippuen siitä, mitä tavoitetta varten alue on perustettu. Jussila kiteyttää Linkolan perusteellisen pohdinnan jälkeen, ”kaikella rakkaudella”, hulluksi. Niitä kaatuu joka vuosi, ja aina osa jää pystyyn sijoilleen. . Niistä ne eivät pääse itse pois eivätkä pysty pakenemaan petoja.” Paliskunnan edustajat ovat esittäneet Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle, että 300 hehtaarin ydinalue Kylmäluoman kankaalla sekä porotaloudelle tärkeimmät kulkureitit muulla osalle aluetta raivattaisiin tuulenkaadoista . Sellaisen saaminen lienee vieläkin vaikeampaa kuin korvaavan luonnontilaisen metsäalueen löytäminen. Tällöin boreaalisen luonnonmetsän pinta-ala pienenisi ja kompensaatioksi pitäisi löytää korvaava alue, mikä olisi lähes mahdotonta.” Etelässä suurmyrsky voisi olla tuhoisa Natura-alueen puunkorjuuseen tarvittaisiin Melantien mukaan EU:n komission puolto. Kylmäluoman kaatunut mäntyvaltainen puusto ei pohjoisessa aiheuta suurta hyönteistuhoriskiä. Toiveen toteutumista pidetään epätodennäköisenä. NatuNATURA ESTÄÄ MYRSKYHAKKUUT Meilläkin voi edessä olla samanlainen kirjanpainajakatastrofi kuin Saksassa, jos myrsky tuhoaa laajalti Natura-kuusikkoa Etelä-Suomessa. Määritelmä yllättää, mutta sen ymmärtääkseen on luettava perustelut. Lyhyiksi katkenneet vanhat koivut, pökkelöitä, vain sitkeä tuohi pitää koossa. Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan porojen erottelualueilta ja teiltä puustoa on raivattu rajoitetusti. Haemme metsäasiantuntijaa Joensuuhun Työtehtäviin kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi sekä metsänomistajien neuvonta. MARRASKUUTA 2021 . Hinta n. Metsäteiden varsille lopullisesti unohdetut pikku nyssäkät, metsänomistajan puut. MIKKO RIIKILÄ MITEN Suomi on varautunut laajaan myrskytuhoon Etelä-Suomen natura-alueilla, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. Männyn ja kuusen pystykelot. Kirjan alkupuoliskon kuvaukset parin arkielämästä ovat mielenkiintoista luettavaa. PILKKEET 18.11.2021 Metsälehti.fi 31 Anneli Jussila: Pentti Linkola ja minä – Elämää toisinajattelijan kanssa. Maahan kaatuneet männyn ja kuusen pystykelot. NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuut ta, mutta mitä se oikein tarkoittaa
Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 13 metsätilaa kokonaispuustolla 33 500 m 3 . 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa GreenGold www.greengold.fi on pitkäjänteiseen metsien omistamiseen ja hoitamiseen erikoistunut metsäsijoitusyhtiö. oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamies-tyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsämaata 321 ha ja viljeltyä peltomaata 25 ha. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. Lisätietoja antavat Päivi Kaisto, 044 244 8390, paivi.kaisto@greengold.fi tai Eezy Personnelin henkilöhakukonsultti Seija Tolonen, 040 525 4885, seija.tolonen@eezy.fi Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksen kera 26.11. Omaa rantaviivaa on n. ”Harju” metsätilakokonaisuus 423 ha Lähtöhinta 2 250 000 € . 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Välittömät hakkuumahdollisuudet kohdistuvat lähinnä siemenpuiden poistoon ja pienimuotoisiin harvennushakkuisiin. Arvostamme kokemustasi metsätalouden operaatioiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Pihasauna, leikkimökki, kesäkeittiö ym. Metsäpalsta, rantarak.paikka, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. 115.000 € ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju Omakotitalon talouskeskus yli 3 ha:n metsäisellä tilalla. 029 432 6114 Kauppak. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. 79.000 € RANTAMETSÄTILA, Mikkeli, Ristiina 7,2 ha. 5 km:n vesimatkan päässä. Tavoitteena on kestävä ja kannattava metsien omistus, joka varmistaa ennakoitavan pitkäjänteisen tuoton. 85 km. HUUTOKAUPPA SULKEUTUU 02.12.2021 KELLO 12.00 Lisätietoja +372 5048522, Arto Matikainen WWForest Management OÜ Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 1,2 ha. Määräala, jonka maapohja lehtomaista kangasta, kok.puusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, kuusivaltaista uudiskypsää 0,5 ha ja nuorta kasvatusmetsää 0,2 ha. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyvät pinta-alan suhteessa. Eezy 18.11._95 8.11.2021 10.28 Sivu 1 8975_.indd 32 12.11.2021 17.57. Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työhön. Olet järjestelmällinen ja uskallat sekä haluat tarttua toimeen. . Hp. Arvostamme kokemustasi metsäkiinteistömarkkinoilla ja työskentelystä metsänomistajien kanssa. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Pihlajaveden rannalla. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. www.greengold.se Toimintamme laajentuessa haemme kahta henkilöä vahvistamaan tiimiämme kiinteistöjen hankinnassa ja hoitamisessa: OPERAATIOVASTAAVA Tehtäväsi on organisoida ja koordinoida yhtiön puukaupan, metsänhoitoja muiden töiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Hintanäkemys 14.000 € / TARJOA! Tarjoukset osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Olemme osa GreenGold Groupia, joka omistaa tällä hetkellä metsiä seitsemässä Euroopan maassa yhteensä noin 60 000 ha. Yöveden rantaan rajoittuva rantametsätila. Hp. 1.064 m 3 , joka hyvässä kasvukunnossa harvennuksen jäljiltä. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 13 metsätilaa kokonaispuustolla 41 000 m 3 . 48.000€ / tarjous viim. Konehalli 147 m 2 , jossa lämmitettävää tilaa 30 m 2 . Hp. Asuinrakennuksen lisäksi autotalli, liiteri ja runsaasti varastotilaa. Kahden auton autotalli. 029 432 6108 Eero Sala p. Sinulla on käytännön suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. 2021 mennessä Personnelin kotisivujen kautta osoitteesta www.eezypersonnel.fi -> avoimet työpaikat. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Metsämaata 345 ha ja viljeltyä peltomaata 55 ha. . 4 km ja Hämeenlinnaan n. Toimipaikkasi on sovittavissa, mutta ensisijaisina ovat Joensuu, Kuopio, Kajaani tai Oulu. 1500 m 3 , peltoa on n. 3.11.2021. Tilaa on mukavasti isommallekin perheelle. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 125 km, Hämeenlinnasta n. Pääset myös vaikuttamaan yrityksemme toimintojen kehittämiseen ja laajentamiseen. Hp. 1,1 ha luonnosuojelualuetta. Puustoa on arvion mukaan 837 m 2 , josta tukkipuuta noin 50 %. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. Hp. 12 km. 70.000 €. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 50 km ja Tampereelta n. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. runsaasti varastotilaa. . GreenGoldilla tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn osana kansainvälistä tiimiä. Työ edellyttää matkustamista. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. 3,8 ha. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Molemmat valittavat henkilöt raportoivat GreenGoldin Suomen toimintojen vetäjälle ja ovat johtotiimin jäseniä. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Olet järjestelmällinen ja uskallat sekä haluat tarttua toimeen. Etäisyys Hattulan keskustaan vain n. ”Rapla” metsätilakokonaisuus 365 ha Lähtöhinta 1 650 000 € . METSÄALAN AMMATTILAINEN Tehtäväsi on vastata alueellasi metsäkiinteistöjen ostosta ja hankittujen metsien kokonaisvaltaisesta hoidosta. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kehitysluokiltaan puusto koostuu eri-ikäisistä kasvatusmetsistä ja siemenpuukuviosta. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Sinulla on käytännön suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito. 50 m. Työ edellyttää matkustamista. Kokemus metsäkiinteistömarkkinoista ja työskentelystä metsänomistajien kanssa katsotaan eduksi. Parolan harjussa Lehijärven rantatiehen rajoittuva kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Rak.oikeus 160 m 2 /tontti. Kokonaan v. 25 km, Lahdesta n. Merkitty laivareitti SavonlinnaPunkaharju n. Metsätilakokonaisuus 788 HA VIRO . 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. Tontilla Sorsamojärven rantaviivaa n. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Pinta-alasta n. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. Myydään määräalana, johon sisältyy 2 rantakaavan mukaista rantarak.paikkaa. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työhön. Etäisyys Helsingistä n. Kokonaispuusto n. 160.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Vapautuu nopeasti. RANTATONTTI (määräala), Hämeenlinna, Tuulos 8,000 m 2 . Hp. Puuston määrä n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hattula 7,463 ha. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 30.000 € / tarjous. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hp. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 18.11.2021 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN . Sinulla tulee olla kokemusta metsätietojärjestelmien hyödyntämisestä ja kehittämisestä. 115.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. varastotiloja. Lisäksi tehtäviisi kuuluu käyttää ja kehittää yhtiön operatiivisia tietojärjestelmiä
tai p. 1 2 3 4 3 1 2 3 4 5 6 20 20 11 7 8 9 10 11 12 2 19 2 1 9 2 13 14 15 16 17 18 15 1 22 19 20 21 22 23 24 18 11 8 8 6 3 sanaris.fi/Erkki Vuokila 1 12 11 10 7 12 5 22 2 23 13 8 1 24 7 2 5 10 18 5 1 23 20 9 20 24 20 16 2 7 12 5 9 12 17 15 1 21 3 20 13 15 11 4 20 11 4 11 8 8 6 2 4 1 10 14 20 1 23 15 20 22 10 1 5 22 8 4 15 19 8 20 20 1 20 8 17 8 24 11 2 8 17 15 9 8 16 3 13 13 9 20 22 20 20 24 2 6 24 3 15 3 17 6 21 3 4 6 2 15 21 8 14 20 8 23 1 15 4 20 21 2 15 22 20 16 16 2 15 R I S T I K K O B B I Z E T R I T K E N I O W A R D I O Ä L Ä F Z L O H I F I L E E A A B L O Y J E M S Ä O F H N I X O N T S W Ö O C K A T T A V U U S T C L A E S X H U V E R O K A W A L E S U N E T C O L A N I D B P Y P U Z O Ä L L I A P Ö L Y T S I N Ä F I N N N A Q G R C A R L N A P P I K U P E A T H Y Ö T Y Ä R A S K J A C Q U E S K E R O H Y V E H S W I L M A A I G E N E V E A V A I L I J A T I S Ä N T Ä U I L B A S S O T R I T A L A T B U N I O N Y A H A M B O A A L A N S A M I R J A M G C A S A N O V A P I T A R I F F I T L I H O A I E S T E K G A N O P I T Q N T E I J A D L N O L O M E T O D I D U K E R U N G S I X T E N O K A P I I I K K A H I N F O I I M O T O T H A U K A T M I C K E L M E R I O T S O T A N O A O R U U T A R O M I A I D O T B L A T U M O R A P E A T A A S E N T O T O T A P A N I O S C A R Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero T ÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 2.12.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 21”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti 8975_.indd 33 12.11.2021 17.57. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Liisa Kekkonen, Heinola, Jukka Ropponen, Espoo ja Unto Timonen, Valtimo. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. PILKKEET 18.11.2021 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 21 METSÄKRYPTO 18, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero:
Luonnonvarakeskus puolestaan toimittaa lahottajista näytteet sekä etsii tervasroson ja juurikäävän saastuttamia metsälöitä, joissa koiria voi treenata. Vuoden päästä tuloksia Koirien hajuaistia hyödynnetään erilaisissa luontokartoitustehtävissä, mutta juurikäävän ja tervasroson osalta hajutunnistusta ei ole aikaisemmin viety maastoon ja todelliseen käyttöön. Ideariihi ammattikorkeakoulun metsäasiantuntijoiden ja Luonnonvarakeskuksen metsätuhoasiantuntijoiden kanssa polkaisi lopulta kaksivuotisen yhteishankkeen alulle. Tukkikokoisten puiden latvoja kuivattava tervasroso on pohjoisen männiköissä muuta maata yleisempi riesa. ”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, meillä olisi ensi vuoden joulukuuhun mennessä mahdollisesti juurikääpää ja tervasrosoa tunnistavia koirakkoja käytettävissä. Mikäli koulutus onnistuu, voidaan koiria opettaa tunnistamaan myös muita metsätuhon aiheuttajia. Nenässä koiralla on erilaisiin hajuihin reagoivia reseptoreita liki 900, lähes kolme kertaa enemmän kuin ihmisillä. ”Koira pystyy paljon ihmistä paremmin tunnistamaan ja erottelemaan hajuja. HAJURESEPTORIT HYÖTYKÄYTTÖÖN . Vielä kun saamme yrittäjiä mukaan, koirakkojen määrä tulevaisuudessa lisääntyy.” Kuonot kohti metsätuhoja Koiria koulutetaan Rovaniemellä tunnistamaan juurikääpää ja tervasrosoa. Idea koirien koulutuksesta metsätuhojen tunnistajiksi sai alkunsa Vinbladin ja hänen kollegojensa pohdinnasta, mihin kaikkeen koirien hajuaistia voisi hyödyntää. . Kymmenen koiraa kouluttajineen aloittaa joulukuussa metsätuhojen tunnistukseen tähtäävän Nose4Wood-hajukoulutuksen. Pilottikoulutuksessa koirat opetetaan tunnistamaan ja ilmaisemaan juurikääpä ja tervasroso hajun perusteella. Näin pystyttäisiin juurikäävän torjumisen lisäksi esimerkiksi varjelemaan taimikoita nykyistä paremmin tervasrosotartunnalta ja kasvatusmetsissä tunnistamaan ja poistamaan sairastuneita puita. Vinbladin odotukset hanketta kohtaan ovat korkealla. PILKKEET 18.11.2021 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN Alati muuttuva suomalainen metsänomistajuus heijastaa koko yhteiskunnan rakentumista.” TUULIKKI HALLA JA REETTA KARHUNKORVA METSALEHTI.FI-BLOGISSAAN TIIA PUUKILA, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA KOIRIEN tarkasta hajuaistista toivotaan apua torppaamaan juurikäävän leviäminen pohjoiseen. . Lapin ammattikorkeakoulun kontolla on koirakkojen eli koirien ja kouluttajien hankkiminen sekä koulutuksen toteutus. Lapin ammattikorkeakoulussa starttaa joulukuun alussa koulutus, jossa koiria opetetaan tunnistamaan metsissä tuhoja aiheuttavia lahottajasieniä: juurikääpää ja tervasrosoa. ”Jos koiria saadaan koulutettua tunnistamaan juurikääpä, se mahdollistaisi sen, että juurikääpää voisi ehkä estää tänne leviämästä”, visioi projektipäällikkö Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä. 8976_.indd 34 12.11.2021 17.59. . Joten uskon kyllä koirien onnistuvan hajuaistin avulla tunnistamaan ne puut, joissa lahottajaja ruostesieniä on.” Toiveena on, että koira pystyisi tunnistamaan tuhonaiheuttajan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja laajalta alueelta. Tukena koulutuksessa toimii koirien hajutyöskentelyyn erikoistunut koirakoulu Vainuvoima. FAKTA Sanna Vinblad ja kahdeksanvuotias lapinporokoira Malla aikovat myös hakea Lapin ammattikorkeakoulun järjestämään hajukoulutukseen. En ole kuullut ihmisestä, joka esimerkiksi pystyisi haistamalla tunnistamaan ihmisen verensokerin laskun ja koira pystyy siihenkin. Sen sijaan kuusia sekä mäntyjä lahottavaa juurikääpää tavataan Pohjois-Suomessa toistaiseksi vähän ja koirien avulla tilanteen myös toivotaan pysyvän aisoissa
ENSI NUMEROSSA Alati muuttuva suomalainen metsänomistajuus heijastaa koko yhteiskunnan rakentumista.” TUULIKKI HALLA JA REETTA KARHUNKORVA METSALEHTI.FI-BLOGISSAAN 500 600 700 800 Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Indeksi 7.1.2020-9.11.2021 Suunnitteletko hankintahakkuita. Kreikantuliaisina kyseistä sirolehtistä vaahteraa tai sen siemeniä olivat tosin jo vuosikymmeniä aiemmin kiikutelleet innostuneet kasvituristit ainakin Ranskaan ja Englantiin. Fiilaten ja höyläten Kreetanvaahteran puuainesta on vuosien saatossa sahattu, höylätty ja nikkaroitu moniin eri tarkoituksiin; lattialaudoista ja huonekaluista aina Zorbas-elokuvasta tuttuihin kreikkalaisiin perinnesoittimiin. ”MIELENKIINTOISTA: Venäjällä sekä ympäristöjärjestöt että metsäyhtiöt pitävät pohjoismaista, intensiivisen metsänhoidon mallia kestävänä. Sittemmin on havaittu, että kreetanvaahteran lehdet kellastuvat ja punertuvat sopivan kylmillä keleillä normivaahteran tavoin ja tarvittaessa putoavat maahan. Näin teki myös ranskalainen professori Joseph Pitton de Tournefort, joka istutti ennen Linnén syntymää tieteellisesti silloin vielä nimeämättömän vaahterantaimen Pariisin kasvitieteelliseen puutarhaan Jardin des Plantes:iin vuonna 1702. Osuvasti puun lehvästöä onkin tänä päivänä kuvattu kattavammin termillä ”osittain ikivihreä” (”semi-evergreen”), joka Irwin Goodmanin erästä ikivihreää riimittelyä vapaasti varioiden ”joskus pysyy – toisinaan sitten taas ei”. Uittoyhdistyksilta saatujen tietojen mukaan uittokesä oli ”vesisuhteiltaan ja työvoimatilanteenkin osalta yleensä hyvä tai vähintään tyydyttävä”. Naapurimaamme kasvitieteilijä Carl von Linné kuvasi kreetanvaahteran tieteelle vuonna 1767. GALLUP SITAATTI METSÄLEHTI kertoi 16. Muutama iäkäs jättipuukin on säilynyt nykypolvien ihmeteltäväksi. 20 40 60 80 100 % Osallistu keskusteluun osoitteessa Metsälehti.. Kreikan saariston lisäksi puun luontaista levinneisyysaluetta ovat Peloponnesoksen niemimaa sekä Turkin Välimeren puoleiset osat. Onnistunut uittokausi Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. joulukuuta. Kaiken kaikkiaan uitot oli kuitenkin saatu suoritettua lokakuun loppuun mennessä. 8976_.indd 35 12.11.2021 18.00. Lopettaako hinnannousu kemiallisen lannoituksen. Kreetan ikivihreät vaahterat Pariisin kasvitieteelliseen puutarhaan istutettu kreetanvaahtera on yli 300 vuotta vanha. Osapuilleen ostoskärrypoletin kokoiset lehdet muistuttavat hieman kotoisen karviaismarjamme lehtiä. Uusi kysymys: Kannattaako metsää ostaa nykyhinnoin. Linné antoi kreetanvaahteralle latinankielisen lajinimen sempervirens, mikä sanana tarkoittaa ikivihreää. Ulkoisilta mittasuhteiltaan puu ei ole järin suuri, mutta sietää ilmaston suhteen ankariakin kasvuolosuhteita. marraskuuta 1961 päättyneestä uittokaudesta. Euroopassa intensiivistä metsänhoitoa syytetään metsävarojen liikakäytöstä ja luonnon monimuotoisuuden köyhdyttämisestä.” LUONNONVARAKESKUKSEN METSÄPATOLOGIAN PROFESSORI JARKKO HANTULA TWITTERISSÄ HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA MUINAISEN Minotauruksen maisemissa Kreetan saarella ja Egeanmeren katveessa kasvaa ikivihreänä pidetty vaahteralaji. Vielä puolentoista kilometrin korkeudella tavattava kreetanvaahtera onkin usein puurajan viimeisiä lajeja. Puu sietää 40 asteen helteitä ja kestää hengissä 15 asteen lyhyitä pakkasjaksoja. Tällä hetkellä kohtuullisen hyväkuntoinen puu on tiettävästi Pariisin vanhin kreetanvaahtera. Poikkeuksiakin kuitenkin oli, niistä huomattavin Kokemäenjoen tulvavahinkojen aiheuttama viivytys. Vuorilla pensasmaisena kitkutteleva puu voi alempana rehevillä mailla venyä pituudeltaan yli kymmenmetriseksi ja latvukseltaan tuplasti leveämmäksi. Kreetanvaahtera (Acer sempervirens) on eräs kuivuuden ja kuumuuden kestävimmistä vaahteralajeista. PILKKEET 18.11.2021 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 60 VUOTTA SITTEN Seuraava Metsälehti ilmestyy 2. Kreetanvaahteran lehdet kuuluvat vaahterasuvun pienimpiin. Pienestä koosta on etua äärevissä oloissa
CFORCE 850XC EFI EPS GREY EDITION tulossa myymälöihin joulukuussa • Voimakas 800 cc. 4-tahti V-Twin -moottori • Enimmäisteho 44 kW/60 hv • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • 285 mm maavara • Jykevät 26. 10 390€ 60 km/h 8977_.indd 36 12.11.2021 19.22. maastorenkaat • 14” alumiinivanteet • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi alk