Metsälehti 21/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 21 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55. MARRASKUUTA 2022 . LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 18 Tammelassa Kanta-Hämeessä paljastuivat poikkeuksellisen laajat hirvituhot. Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄÄ PERJANTAINA 25
Pari vuotta sitten istutetusta männyntaimikosta tuskin löytyy sellaista taimea, jota hirvi ei olisi syönyt. ”Tämä on luultavasti oman urani aikaisista korvauksista suurin. Uusitalo ja Joukas-Niemi seisovat Tammelassa Kanta-Hämeessä sijaitsevassa parikymmenvuotiaassa männikössä. Uusitalo arvioi, että poikkeuksellisen laajan tuhon tausLÄHES KYMPPITONNIN HIRVITUHOT Hirvet ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja yhdeksän hehtaarin alueella lounaishämäläisellä metsätilalla. Tuhot usean vuoden aikana Miten näin laaja hirvituho on syntynyt. Nyt sitä ei tehdä moneen kymmeneen vuoteen”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäasiantuntija Mikko Uusitalo. Hirvivahinkokorvausta metsänomistaja on saamassa kaikkiaan noin 9 000 euroa. Siellä täällä näkyy vahingoittumattomiakin taimia, mutta valtaosa taimista on enemmän tai vähemmän hirvien syömiä. 9756_.indd 2 9756_.indd 2 21.11.2022 12.56 21.11.2022 12.56. Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄÄ PERJANTAINA 25. AJANKOHTAINEN / UUTISET 25.11.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Sahateollisuus sai uuden johtajan ›› 6–7 Ilmainen metsäsuunnitelma verkosta ›› 8–11 METSÄSTÄ Hyvästit puhtaille kuusikoille ›› 18–19 Tuntemattomien akkusahojen testi ›› 22–23 Esimakua ennallistamisesta ›› 26–27 PILKKEITÄ Tuli syttyy vaikka keskellä talvea ›› 28–29 Finlandia-voittaja kirjoitti luontopäiväkirjan ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. ”Hirvet ovat hoitaneet ensiharvennuksen, energiapuuta taimiryhmistä jonkin verran tulee”, hän toteaa. Samoilla linjoilla on Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Kirsi Joukas-Niemi. Hirvet ovat syöneet männyntaimia kaikkiaan kuudella metsikkökuviolla. Janne Liukkonen, joka toimii Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistyksen edustajana riistavahinkojen maastokatselmuksissa, kertoo, että tuhoalue sijaitsee hirvien talvilaidunalueella. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli Kirsi Joukas-Niemi ja Mikko Uusitalo tutkivat hirvituhoja Tammelassa. Vastaavia tuhoja on ollut, mutta ei näin suurella pinta-alalla”, Joukas-Niemi sanoo. (Kuva Seppo Samuli) LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”JOS tämä olisi tavallinen taimikko, täällä tehtäisiin ensiharvennus kymmenen vuoden päästä. MARRASKUUTA 2022 . NRO 18 Tammelassa Kanta-Hämeessä paljastuivat poikkeuksellisen laajat hirvituhot. Loppua tuhoille ei näy. Tuhot ovat syntyneet useamman vuoden aikana. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. NRO 21 . Tuho ei rajoitu tähän männikköön, vaan ulottuu kaikkiaan yhdeksän hehtaarin alueelle saman metsänomistajan mailla. LOKAKUUTA 2021 . Nuorin männiköistä on muutaman vuoden ikäinen, vanhimmat 15–20 vuoden ikäisiä
Tänä vuonna hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille 0,7 miljoonan euron edestä. Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kirsi Joukas-Niemi arvioi, että laskun taustalla on hirvikannan pieneneminen. Tammelan hirvituhoalueella mäntyjen latvukset ovat sitä jo valkoisinaan. Metsänomistajan tulevaisuuden tulonmenetyksiä ajatellen 9 000 euron korvaus on sekä Joukas-Niemen että Uusitalon mielestä pieni. Tammela kuuluu hirvitalousalueeseen Etelä-Häme 1. Uusitalo ennakoi, että hirvituho näkyy kiertoajan hakkuutuloissa tuhansien eurojen menetyksenä. Vielä vuonna 2018 määrä oli lähes kaksi miljoonaa euroa ja viime vuonnakin yli miljoona euroa. Talvilaidunalueilleen hirvet siirtyvät vasta syyskuussa alkavan ja tammikuulle kestävän jahtikauden puolivälissä. Hän toivoo, että metsänomistajat sallisivat metsästyksen maillaan ja käsittelisivät männyntaimet Trico-hirvikarkotteella. Taimikoiden uudelleen istuttaminen ei kannata, sillä hirvituhot todennäköisesti jatkuvat. Vuoden 2016 jahdin jälkeen se oli yli 100 000 hirveä. Vaikka tavoitteessa ei vielä olla, alueen hirvikanta on vuosien varrella pienentynyt. 2000-luvun alussa se oli Luken mukaan yli kuusi ja vielä vuonna 2018 yli neljä hirveä tuhannella hehtaarilla. Tämän on epäilty vaikuttavan metsänomistajien intoon hakea korvausta. ”Alueen metsänomistajat eivät pysty tekemään järkeviä ja monipuolisia päätöksiä uudistettavan puulajin suhteen. Hirvivahinkokorvauksia on maksettu viime vuosina yhä vähemmän. Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvikannan koko oli viime vuoden jahdin jälkeen noin 81 000 hirveä. Hän kehottaakin kaikkia metsänomistajia tarkistamaan keväisin männyntaimikoidensa kunnon. Käytännössä joka paikassa kasvaa tulevaisuudessa kuusta, kun hirvet hoitavat muut puulajit pois.” Harvennustulot kärsivät Miten hyvin hirvivahinkokorvaus kattaa hirvien aiheuttamat tuhot. talla on myös se, että Tammelan alueen metsät ovat pääosin rehevillä mailla kasvavia kuusikoita. Uusitalo sanoo, että metsänomistajien kannalta hirvikanta on kuitenkin yhä liian suuri. Arvion hirvieläinten aiheuttamasta vahingosta tekee Metsäkeskus. ”Mieluummin metsänomistajat toki ottaisivat ensiharvennustulot”, Joukas-Niemi toteaa. Toinen hirvivahinkokorvausten määrään vaikuttava tekijä on Joukas-Niemen mukaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten aktiivisuus. Osa hirvien syömistä puista ei kelpaa kuin kuitupuuksi”, Joukas-Niemi sanoo. ”Syöntipaine on kova. Se, että hirvituhojen uhka on jatkuvasti olemassa, laskee hänen mukaansa myös koko metsätilan arvoa. Liukkonen huomauttaa, että vastuu hirvituhojen torjunnasta on myös metsänomistajilla. Joukas-Niemen mielestä korvaus on kohtalaisen hyvä. ”Jahti on aloitettava jostain”, Liukkonen sanoo. Viime vuoden hirvijahdin jälkeen alueella oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 3,36 hirveä tuhannella hehtaarilla. Harvoista männyntaimikoista suunnilleen 90 prosentilla on hirvituhoja”, hän kertoo. AlueelMetsänomistaja on ruiskuttanut mäntyjen latvuksiin Trico-hirvikarkotetta. ”Hehtaarille jää ehkä 300– 500 ehjää runkoa. Sitä voidaan maksaa hirvien puustolle aiheuttamista kasvuja laatutappioista, mutta jos tuhot ovat vakavia, voidaan myös täydennysistutuksesta tai taimikon uudelleen istuttamisesta aiheutuneet kulut korvata. LIINA KJELLBERG KORVAUSMÄÄRÄT LASKUSSA Janne Liukkonen tarkastelee hirvituhoja parikymmenvuotiaassa männyntaimikossa. Jos korvauskynnys ei näytä muutaman koealan perusteella ylittyvän, voidaan metsänomistajan kanssa päättää, että tuhojen arviointi lopetetaan, jolloin laskuakaan ei kirjoiteta. Jos hirvituhon korvauskynnys ei ylity, joutuu metsänomistaja maksamaan arviointikustannukset. Joukas-Niemen mukaan laskutus on joskus paikallaan, mutta usein tuhojen kartoitus voidaan hoitaa muiden tarkastusten yhteydessä neuvontakäynnillä. Tammelan hirvituhokohteella 9 000 euron korvaus maksettiin taimikoiden kasvuja laatutappioiden perusteella. UUTISET 25.11.2022 Metsälehti.fi 3 LÄHES KYMPPITONNIN HIRVITUHOT Katso video metsalehti.fi ”Hirvet ovat hoitaneet ensiharvennuksen.” linen riistaneuvosto on asettanut alueen hirvikannan tavoitekooksi 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla. 9756_.indd 3 9756_.indd 3 21.11.2022 12.56 21.11.2022 12.56. Liukkosen mukaan hirvenmetsästystä pyritään kohdentamaan pahoille hirvituhoalueille, mutta ongelmana on, että hirvet eivät välttämättä ole näillä alueilla metsästyskauden alkaessa. Niistä voi saada kohtalaisen tukkisaannon, mutta harvennustulot kärsivät
Saatavuuteen liittyvän epävarmuuden vuoksi juurikäävän torjuntavelvoitetta jouduttiin lieventämään väliaikaisesti valtioneuvoston asetuksella. Sähkön hinta on moninkertaistunut, mutta esimerkiksi lannoitteiden ja kasvuturpeen hinta on kohonnut kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Esityksen mukaan väliaikaisesti voimassaolevien laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista maksettavia korvauksia koskevien säännösten voimassaoloa jatkettaisiin vähäisin muutoksin vuoden 2027 loppuun. Tämänvuotisen inventoinnin mukaan vuoden kirjanpainajat tuhosivat Södran jäsenten metsissä puuta 675 000 kuutiometriä. Varmasti kustannuspaineita on. ETELÄ-RUOTSIN KIRJANPAINAJATUHOT VÄHENIVÄT Eteläisen Ruotsin kirjanpainajatuhot jatkavat supistumistaan ja ovat nyt pienimmillään vuoden 2018 jälkeen. Käytännössä taimien hintojen korotuksia on vaikea, usein jopa mahdoton saada läpi. ”Meidän suuntaamme ei toistaiseksi ole tullut viestejä asiasta. Viime kesän poikkeusjärjestelyt halutaan jatkossa välttää. Kartalle on merkitty laajenevat yhteismetsät, sieltä löytyy näiden yhteystiedot ja muutakin tietoa yhteismetsästä. Esityksen keskeinen tavoite on jatkaa laajojen metsätuhojen korvauksia koskevan tukijärjestelmän voimassaoloaikaa siten, että se täyttää uusien valtiontukisääntöjen vaatimukset. Istuttajien palkkakehitys sen sijaan on ollut maltillista. Laajenevat yhteismetsät -palvelu näyttää, mistä löytyy uusia osakkaita ottavia yhteismetsiä. Tuotantopanokset kallistuvat, mutta kiinteähintaiset ja usein monivuotiset toimitussopimukset jarruttavat taimien hintojen korotuksia. Metsäteollisuus ry aikoo lisätä omaa vaikuttamistyötään unionin suuntaan ja avaa sitä varten Brysseliin oman toimiston. Taimituottajien merkittävimmät kulut muodostuvat työpalkoista sekä öljyenergian ja kuljetusten sekä siementen hinnoista. Niitä sovelletaan vuosina 2023–2027. Ensimmäiset lavat asennetaan tuulivoimalaan Saksan Wartburgin liepeille vielä kuluvan vuoden aikana. LVL:STÄ TUULIVOIMALAN LAPOJA Stora Enso on sopinut yhteistyöstä saksalaisen Voodin Blade Technology -yrityksen kanssa puusta valmistettujen tuulivoimaloiden lapojen valmistamiseksi. Huippuvuonna 2019 määrä oli yli 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Näin yhteismetsiin liittyminen on entistä helpompaa”, kertoo metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana 1.1.2023 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. 9757_.indd 4 9757_.indd 4 21.11.2022 12.57 21.11.2022 12.57. Taimien hinnan korotusten lisäksi metsänviljelyä kuormittaa öljyn hinnan nousun aiheuttama maanmuokkauksen kallistuminen. Metsätaimien tuottajien mukaan taimien hintoja pitäisi korottaa, mutta se on käytännössä vaikeaa. Tukijärjestelmän uudistamisen lähtökohtana ovat EU:n uudet maaja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivat. Metsätuholakia rukataan uusiksi MISTÄ SOPIVA YHTEISMETSÄ. ”Kiinteähintaisten sopimusten osuus on yli kaksi kolmasosaa. Rajusti kallistuneen sähkön osuus tuotantokustannuksista jää noin viiteen prosenttiin. Esityksessä ehdotetaankin lisättäväksi lakiin uusi pykälä, jotta kiireellisiltä lainsäädännön muutostarpeilta juurikäävän torjuntavelvoitteen osalta vältyttäisiin jatkossa. Suomen suurimman metsätaimien tuottajan Finforelian myyntipäällikkö Johan Grönroos arvioi, että yhteensä tuotantokustannukset ovat nousseet vähintään 17 prosenttia viime vuodesta. Osa tuottajista tulee olemaan täysin asiakkaiden armoilla”, Kataja ennakoi. METSÄTEOLLISUUS LISÄÄ EU:SSA VAIKUTTAMISTAAN EU:n rooli metsäteollisuuden toimintaympäristön määrittämisessä on vahvistunut. TI IA PU U KI LA JUSSI COLLIN VALTIONEUVOSTO on antanut eduskunnalle esityksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamiseksi. Osassa taimisopimuksista on indeksiehto, mutta sekään ei varmista kustannusten nousua vastaavia hintojen korotuksia. Pohjantaimen toimitusjohtaja Rauno Katajan haarukka kustannusten nousulle on 12–15 prosenttia. Tarve tällaiselle muutokselle kävi ilmi, kun Ukrainan sodan seurauksena urean saatavuus viime keväänä heikkeni ja kantokäsittely vaikeutui. Suomen metsäkeskus on julkaissut uuden karttapalvelun yhteismetsistä kiinnostuneille. Kaikkiaan kirjanpainajien arvioidaan tänä vuonna tappaneen eteläisessä Ruotsissa noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä puuta. Näin siksi, että esimerkiksi useilla metsänhoitoyhdistyksillä on monivuotisia, kiinteähintaisia sopimuksia taimien toimittamisesta. Tämä on todellinen riski taimituottajille. 20-metriset lavat ovat jo tuotannossa, seuraavaksi suunnitellaan 80-metrisiä lapoja. Lakiin lisättäisiin myös säännökset olosuhteista, joiden vallitessa metsän hakkaajalla ei olisi velvollisuutta huolehtia juurikäävän torjunnasta ja tätä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. AJASSA 25.11.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ METSÄTAIMIEN kasvattajat ovat nyt ahtaalla. Taimikasvattajien kaikki tuotantopanokset ovat kallistuneet. ”Kartalta metsänomistaja voi etsiä metsäpalstansa läheisyydestä sopivaa yhteismetsää ja ottaa siihen yhteyttä. Arvio perustuu metsäyhtiö Södran omistajajäsenten metsissä tehtyihin inventointeihin. Ei merkittäviä talousvaikutuksia Lakiin halutaan myös lisätä säännökset sellaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalle, joissa muutoin jouduttaisiin ryhtymään nopeisiin juurikäävän torjuntavelvoitetta koskeviin lainsäädäntömuutoksiin. Toimistoa johtamaan ja vaikutustyötä vetämään on valittu Kaisu Karvala. Hinnankorotus vaikeaa Grönroos laskee, että ulosmyytävän taimen hintaa pitäisi korottaa 1,5–4 senttiä kappaleelta. Meillä on aiemmin tehdyt sopimukset tuleville vuosille”, kertoo johtaja Petri Pajunen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Juurikäävän torjuntavelvoitteeseen ehdotetulla muutoksella ei katsota olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kallistuva energia ahdistaa taimiyhtiöitä Kustannukset kasvavat, mutta toimitussopimukset jarruttavat taimien hinnankorotuksia. Maaja metsätalousministeriön mukaan lainsäädännön selkeyden kannalta ei kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista, että sääntelyä jouduttiin muuttamaan nopeasti poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lavat rakennetaan LVL-viilupuusta, joka kuormankantokykynsä ansiosta sopii suurikokoisiin tuulivoimalan lapoihin, Stora Ensosta kerrotaan
Maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutioon. Samalla sidotaan hiilidioksidipäästöjä ja estetään metaanipäästöjä, joita maatuvasta biomassasta muuten syntyisi. ”Suurin keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapista, vain 78 kuutiometriä hehtaarilla”, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Eeva Vaahtera. Lapissa kokonaiskasvu on suurin, lähes 12 miljoonaa kuutiota, vaikka keskikasvu on pienin, vain 1,8 kuutiota hehtaarilla. Männyn ja koivun kasvut olivat kutistuneet, mutta kuusen kasvanut. Biohiiltä käytetään Ruotsissa E4-tien työmaalla osana kasvualustaa. Pelasta taimikkosi! Kemera-tukea hyödyntäen on hoidettu taimikoita 300 000 jalkapallokentällistä parin vuoden aikana. Puuston biomassa metsäja kitumaalla yltää lähes 1 700 miljoonaan tonniin. Metsään.fi-palvelussa näet metsäsi hoitokohteet, löydät ammattilaisia tekijöiksi ja voit hakea kemera-tukea. Työmaille saadaan tätä kautta vähäpäästöisiä tai jopa kokonaan hiilinegatiivisia tuotteita. ”Biohiiltä voi käyttää moneen tarkoitukseen. metsakeskus.fi 9757_.indd 5 9757_.indd 5 21.11.2022 12.58 21.11.2022 12.58. Tarkista sinäkin metsäsi hoitokohteet ja hyödynnä valtion kemera-tuki. GRK:n suunnitelmissa on alkuun käyttää esimerkiksi metsiin jääviä hakkuutähteitä, ei siis esimerkiksi perinteistä energiapuuta eikä kuitupuuta. Keskikasvu on suurinta Kanta-Hämeessä, 8,2 kuutiota hehtaarilla. Monta käyttötarkoitusta Tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 20 000 tonnia biohiiltä. Kirjaudu palveluun verkkosivuillamme. Metsäammattilaiset neuvovat tukiehdoissa. ”Olemme kartoittaneet Suomessa seuraavien laitosten rakennuspaikkoja, joten meillä on mahdollisuus aloittaa seuraavien laitosten rakentaminen nopealla aikataululla”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi GRK:lta sanoo. Biohiili tuotetaan pyrolyysiprosessilla, jossa orgaaninen materiaali kuumennetaan korkeaan lämpötilaan vähähappisessa ympäristössä. Tarkoitus on valmistaa biohiiltä niin paljon, että sitä voidaan oman käytön lisäksi myydä muilHakkuutähteille uutta käyttöä Väylärakentaja kaavailee useita biohiililaitoksia Suomeen. GRK on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimiva rakennusalan konserni. VMI: Kuusi valtaa yhä alaa Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Jokin hinta hakkuutähteelläkin on, mutta sen suuruutta ei Rantsi vielä osannut tarkemmin arvioida. Laitos on täydessä toiminnassa vuoteen 2023 mennessä. Yksi biohiilen tuotantolinja tarvitsee raaka-ainetta noin 15 000 tonnia vuodessa. Hakkuutähteet käyttöön Biohiilen raaka-aineena käytetään kasviperäistä biomassaa, tällä hetkellä lähinnä neitseellistä puuainesta. Kasvu on pienentynyt edellisestä inventoinnista runsaat neljä miljoonaa kuutiota. Jatkossa tuotantoon voidaan käyttää myös metsäteollisuuden sivuvirtoja, lietettä tai esimerkiksi hevosen lantaa. Tähteiden korjuuta metsistä on jo viritelty yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Tavoitteena ovat noin 20 miljoonan euron investoinnit vähintään viiteen laitokseen. Investointien pääpaino on Suomessa GRK on koekäyttänyt uutta biohiililaitostaan Oulun liepeillä kesän 2022 ajan. Siitä suurin osa (58 prosenttia) muodostuu runkopuusta. Se rakentaa väyliä, teitä, raiteita ja siltoja. Kasvu on keskimäärin 4,5 kuutiota hehtaarilla. Molemmissa käyttökohteissa se voisi kompensoida jopa kaikki päästöt, mitä muuten tuotannosta syntyy”, Rantsi kertoo. Omissa infrahankkeissaan GRK pystyy käyttämään biohiiltä esimerkiksi kasvualustoina, maan parantamiseen ja veden puhdistamiseen. Puulajeista männyn tilavuus oli ylivoimaisesti suurin, lähes 1,3 miljardia kuutiota. JUSSI COLLIN METSIEN kasvu metsäja kitumaalla on 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, tuoreimmista metsävaratiedoista (VMI 13/12) selviää. G RK le käyttäjille, mahdollisesti jopa vientiin. Tutkimme myös, voiko biohiiltä käyttää asfaltissa tehostamassa bitumia tai betonin raaka-aineena. Männyn osuus vuosikasvusta on liki 44 miljoonaa kuutiota, kuusen vajaat 37 miljoonaa kuutiota ja koivun lähes 19 miljoonaa kuutiota. Se, mihin laitokset tulevat, riippuu paljon muun muassa ympäristöluvista ja raaka-aineen saatavuudesta. AJASSA 25.11.2022 Metsälehti.fi 5 JUSSI COLLIN VÄYLÄRAKENTAJA GRK aikoo rakentaa useita biohiililaitoksia vuoteen 2025 mennessä Suomeen, Ruotsiin ja Viroon. Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiota hehtaarilla. Ensimmäinen biohiilen tuotantoerä on viety Ruotsiin
”Ongelmia päättäjillä on omastakin takaa.” 9758_.indd 6 9758_.indd 6 21.11.2022 12.58 21.11.2022 12.58. ”Siinä auttaa, kun tuntee ihmisiä ja pystyy esittämään myös ratkaisuja ainaisen valittamisen sijasta. Siihen liittyy mielikuva kabinettisuhmuroinnista. Sahayritykset ovat riskiryhmää, koska ne toimivat siellä jossakin maakunnissa eivätkä sielläkään mitenkään kylänpinnassa. ”Tukkipuun saatavuus tarkoittaa esimerkiksi, että Metsähallitusta ei määrätä pienentämään hakkuumääriään.” Hallitusneuvottelujen aikana Säätytalolla on vilskettä ja sahateollisuus on yhtenä monista kilpailemassa poliitikkojen rajallisesta ajasta ja huomiosta. Yksityisiltä sahoilta usein LOBBAUS ON HYVÄ SANA Sahajärjestön uusi johtaja Tino Aalto siirtyi politiikasta politiikkaan vaikuttajaksi. Vaikuttamista kutsutaan myös lobbaukseksi. Hän on aiemmin ollut sekä lobbaaja että kolmen ministerin erityisavustaja – hän tietää siis, mitä on olla lobattavana. Aalto listaa, että sahajärjestöllä keskeisiä tavoitteita on kolme. ”Erityisavustajana lähtökohtani oli, että kaikkia kuunnellaan, sillä kaikki viisaus ei asu julkisen sektorin sisällä.” Sahateollisuuteen Aalto siirtyi suoraan liikenneja viestintäministeri Timo Harakan avustajan pestiltä. 25.11.2022 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA SAHATEOLLISUUS ry:n toimitusjohtajana hiljattain aloittanut Tino Aalto ei ole aiempien järjestöjohtajien tapaan sahateollisuuden tuntija, vaan ennen kaikkea poliittisen vaikuttamisen ammattilainen. ”En sano ykköspäättäjien mielikuvaa sahayrityksistä vanhentuneeksi, mutta ei haittaisi jos sitä päivitettäisiin.” Hallitusohjelma ja kolme tavoitetta Todellinen vaikuttamisen aikaikkuna ja näytön paikka on keväällä laadittava seuraavan hallituksen hallitusohjelma. mutta Aallolle sana ei maistu happamalta. Saman ahaa-elämyksen hän haluaisi välittää päättäjille. Aalto on perehtynyt sahayrityksiin syksyn ajan. Häntä on hätkäyttänyt tai ilostuttanut se, kuinka isoja ja kuinka moderneja tehtaita ne ovat. Tukkipuun saatavuuden varmistaminen, ammattidieselin käyttöönotto eli puutavararekkojen polttoaineen veronpalautussysteemi ja hallituksen sitoutuminen siihen, että poliittiset päätökset eivät heikennä alan kustannuskilpailukykyä. Ongelmia päättäjillä on omastakin takaa.” Jotta hallitusohjelmaan pystyy vaikuttamaan, niin Aallon mukaan täytyy tuntea henkilökohtaisesti 10 –20 keskeistä henkilöä ja saada sahateollisuuden näkökannat heidän tietoonsa. Mielikuva, joka kaipaa päivitystä Politiikan päättäjien pitää olla jotenkin perillä niin paljosta, että jotain jää aina katveeseen
Olen myös konepajayrittäjä. ”Yksityinen sahateollisuus tarvitsee oman järjestön, koska liiketoiminta on kuitenkin erilaista. PUUNMYYJÄNÄ MINUN ON VAIKEA murtautua yksin vapaammille markkinoille. Yhdelle asiakkaalle, joka maksaa liian vähän, on helppo tehdä töitä. Pyrin etsimään hakkuuyrittäjää meidän metsätilallemme ensiharvennukselle. Aalto toteaa ikuisuusasiasta, että puumarkkinoiden toimivuus ei varsinaisesti ole poliittinen asia. Sosiaalidemokraattien jäsenkirja on, mutta jäsenyys ei ole kovin aktiivinen. OLEMME METSÄTALOUSYRITTÄJIÄ. RUOTSALAISET TEKEVÄT PUUKAUPAT toisin. Tapasin Metkossa Metsälehden tubevideoilta tutun yrittäjän, ja sen seurauksena meidän tilallemme tulee oikean kokoisella koneella hakkaava yrittäjä tekemään ensiharvennuksen. Saisimme sitä laatua, mitä haluamme. Jo ennen vuoden 2022 kustannusinflaatiota koneyrittäjät tekivät kauttaaltaan tappiota. Kauhean vaikea paikka tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Huonon kohteen korjuukustannukset ovat kaksinkertaiset hyvään verrattuna. Metsänomistajien puuvirrat vapautuisivat, ja kuka kieltäisi metsäkoneurakoitsijaa urakoimasta vain parhaita kohteita. Nykyinen tilanne harmittaa minua vietävästi. 25.11.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA Pekka Syvänen KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. ”Asia surettaa, sillä ihmisenä olen EU-myönteinen.” Kaksi teollisuusjärjestöä tarvitaan Suhde Metsäteollisuus ry:hyn ja integraattiyhtiöihin on ollut sahajärjestölle vähän vaikea. Vaikka tappiollla. Kaikilla suomalaisilla sanotaan olevan metsäsuhde. Sahateollisuus ry:n Tino Aalto pitää ensi kevään hallitusohjelmaa poliittisen vaikuttamisen ykköstavoitteena. Korjuun ja puukaupan erotessa metsänomistajat saisivat motivaation parantaa kohteiden hakattuvuutta, jolloin korjuuskustannukset laskisivat, vaikka metsäkoneyrittäjille maksettaisiin työstä oikeaa hintaa. He eivät tule 24 000 kiloa painavalla koneella kaatamaan 80 kiloa painavia puita. Kysymys poliittisesta väristä saa Aallon aavistuksen mietteliääksi. Suomen heikko puun tehdashintatilanne tulee korjautumaan lisäämällä ostajien määrää viemällä puuta ulos Suomesta. Metsätaloustuotteet menevät asiakkaille liian halvalla tuotteiden arvoon nähden. Poliittista väriä, vähän Aalto on kotoisin Turun naapurista Aurasta ja asuu Helsingin Töölössä, mutta on henkisesti turkulainen. KUKA. METSÄNOMISTAJIEN LISÄKSI metsäkoneurakoitsijat yrittävät taistella elannostaan. Metry mielletään koko teollisuuden puolestapuhujaksi, vaikka sillä ei ole pk-kokoluokan yritysten antamaa mandaattia. Metsäkoneurakoitsivat myyvät palveluaan kouralliselle ostajia asiakkaiden määräämällä hinnalla asiakkaiden määräämissä kohteissa. Ennallistamisasetuksen kanssa järjestö on samoilla linjoilla kuin Metsäteollisuus ry ja MTK, että huono juttu Suomen kannalta. YHDESSÄ KOHTI KANNATTAVUUTTA KOLUMNI 9758_.indd 7 9758_.indd 7 21.11.2022 12.58 21.11.2022 12.58. Avaintähtialuekorjuuyrittäjät eivät ole panostaneet myyntiin. Aallolle se on tullut pienviljelijä-isoisän tilalta Satakunnan Vampulasta. Uskon, että muutoksen tuulet tulevat uusien yrittäjien mukana. Kaksi yrittäjyysmuotoani poikkeavat toisistaan täysin. Korjuuyrittäjä kertoi hinnan, jolla tekevät harvennuksen, ja me hyväksyimme sen. Nykyään hyvien kohteiden myyjille maksetaan liian vähän ensiharvennuksista – ja huonojen kohteiden myyjille suhteessa liikaa. KORJUUPUOLELLA MUUTOS LÄHTEE koneyrittäjistä heidän ryhtyessään myymään palveluaan ja metsänomistajista heidän ostaessaan korjuupalveluita suoraan yrittäjiltä. Konepajayrittäjänä myyn monelle asiakkaalle tuotteitani itse määrittelemällä hinnalla. Näen tosin myös mahdollisuuksia yhteistyöhön.” Ison teollisuuden järjestöllä on resurssit ja oikea suunta mitä tulee EU-vaikuttamiseen, mutta kaikissa asioissa intressit eivät ole yksi yhteen. Korjuun ja puun erottaminen parantaa koko tuotantoketjun järkevyyttä. Googlaamalla ei onnistanut. Esimerkiksi ensiharvennuksen korjuukustannukset vaihtelevat reilusti kohteen mukaan. ”Ensisijaisesti keskitymme asioihin, joihin voi vaikuttaa lainsäädännöllä tai budjettipäätöksin.” EU:n komissio vaihtuu 2024, mutta Aalto ei usko, että sen myötä EU-lähtöiset metsäaloitteet poistuisivat pöydältä. Vaikeasti selitettävä päästökauppaan liittyvä sähköistämistuki on etu, josta sahayritykset jäävät paitsi. TINO AALTO Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja lokakuun alusta alkaen 34-vuotias Kotoisin Aurasta, asuu Helsingissä Työskennellyt ministerien erityisavustajana, Teknologiateollisuudessa, Suunnitteluja konsultointiyritysten liitossa ja konsulttitoimisto Milttonilla Valtiotieteiden maisteri (valtio-oppi) Turun yliopistosta Perheessä puoliso ja yksi lapsi Harrastaa TPS:n kannattamista, liikuntaa ja lukemista kuultu viesti on, että tukki maksaa liikaa ja kuitu liian vähän. Metsätaloudessa myymme tuotteita muutamalle ostajalle käytännössä heidän määräämällään hinnalla. Yksittäiset yritykset ovat saattaneet päästä plussalle, mutta metsäkoneurakointiala on kokonaisuudessa tappiolla. Ruotsissa metsänomistaja valitsee, kenelle myy puuta ja kuka tulee korjaamaan puut. Metsäkoneyrittäjät voisivat myydä palveluaan myös vapaammilla markkinoilla itse määräämäänsä hintaan – eli myymällä palveluansa aktiivisesti suoraan metsänomistajille
Kuitenkin niin, että vaikka verkkopalvelut antavat vahvasti suuntaa, niin vasta maastokäynti antaa varmuuden. Kannolla housunsa kastelee verkkometsäsuunnitelmia kokeillessaan tämän jutun kirjoittaja. Ilmakuvat kertovat paljon Ilmakuvat nimenomaan monikossa, sillä kattoterTESTISSÄ VERKON ILMAISET METSÄSUUNNITELMAT Kokeilimme maksuttomia verkkometsäsuunnitelmia yhden kuvion vertailussa. Tällä vertailutestillä ei haeta voittajaa, vaan annetaan vinkkejä mihin ominaisuuksiin etenkin lisätoiminnoissa kannattaa kiinnittää huomiota. 25.11.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA M M aksuttomia verkkometsäsuunnitelmia on tarjolla puolenkymmentä. 9759_.indd 8 9759_.indd 8 21.11.2022 13.02 21.11.2022 13.02. Sijainti ei kuitenkaan ole seuraavan aukeaman taulukossa esitelty verkkometsäsuunnitelmien testikuvio. Kuviotieto oli kaikilla kunnossa, mutta käyttökokemus vaihteli. Ominaisuuksia ja metsätietoa on tarjolla niin paljon, että tuskin kukaan jaksaa kahlata niitä kaikkia lävitse, saati omaksua. Joku voi pitää pelkistetystä mallista, toiselle toimintojen runsaus on se suola. Palvelut kehittyvät nopeasti, ja niiden paremmuus on pitkälti tottumiskysymys. Sen sijaan suuria eroja on moninaisissa lisäpalveluissa ja ylipäätään käytettävyydessä. Verkkometsäsuunnitelmat ovat suuri apu etenkin etämetsänomistajille, ja kaukokartoitusmenetelmien kehittyessä vielä suurempi. Yhden kuvion perusteella tehty vertailutesti osoittaa, että ydin eli kuviokohtainen puustotieto on jokseenkin yhtäpitävä – yhtä tunnuslukua eli hehtaarikohtaista kuutiokasvua lukuun ottamatta
Arvokasvuprosentti on oleellinen etenkin päätehakkuukypsyyden määrittämisessä, mutta vaikeahko laskettava ja vähän käytetty tunnusluku. ›› 9759_.indd 9 9759_.indd 9 21.11.2022 13.02 21.11.2022 13.02. Haastava ja hyödyllinen arvokasvuprosentti Arvokasvuprosentti kertoo kuinka monta prosenttia puustoon sitoutunut pääoma kasvaa vuodessa, rahassa mitattuna. Päätehakkuuta kohti mentäessä erot pienenevät. Muistiinpanomahdollisuus on olennainen Kuviokohtainen muistiinpanomahdollisuus sekä tekstille että kuville on hyödyllinen etenkin, jos sen voi tehdä maastossa. 25.11.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA TESTISSÄ VERKON ILMAISET METSÄSUUNNITELMAT min alle voi niputtaa tavallisen ilmakuvan, lehtija havupuut paremmin erottavan ortoeli väärävärikuvan, ja hakkuukypsyydestä ja puuston tiheydestä kertovan latvusmallikuvan. Latvusmallikuvan soisi yleistyvän, mutta vertailussa se löytyi vain Stora Enson eMetsästä, etsiskelyn jälkeen. Kun jokin palvelu ilmoittaa käyttävänsä julkista metsävaratietoa, niin kyse on juuri Metsään.fi:n tiedoista. Latvusmallikuva näyttää sitä yhtenäisemmän punakeltaiselta mitä korkeampi puusto ja peittävämpi latvusto. Tämän vertailun palveluista ainoastaan UPM:llä on kuviokohtainen arvokasvuprosentti. Nuoret, kasvavat kuviot ovat kirkkaanvihreitä. Metsään.fi itseoikeutetusti ensin Kun perehtyminen pitää jostakin aloittaa, niin olkoon se Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, joka monessakin mielessä on muiden verkkopalvelujen äiti tai isä. Samoista lähtötiedoista voidaan eri laskentamalleilla päätyä hyvinkin erilaisiin prosenttilukuihin etenkin silloin kun harvennusmetsät ovat puutavaralajin siirtymävaiheessa. Jos kaikki vaikeudet tulevat kuitenkin samalla kertaa, niin mobiilisovelluksella akku hyytyy, hyppyset kohmettuvat ja aurinko häikäisee. Kuvan tallentamisen metsäsuunnitelman kuviotietoihin pitäisi olla lyhyen naputtelun takana, mutta ihan niin ei vielä ole
Metsäverkko näyttää ajourat Metsä Groupin Metsäverkon erityinen ominaisuus on, että yhtiön tekemien hakkuiden ja muokkausten työkoneiden liikkumiset eli ajourat näkyvät kartalla. Yleisvaikutelmana OmaMetsä on hyvä peruspalvelu perusmetsänomistajalle, mutta etenkin isommalla kuviomäärällä alkaa kaivata lisää mahdollisuuksia kuvioluettelon selaamiseen. fi uudistetaan myös mobiililaitteille. eMetsä kaipaa isompaa uudistusta sikäli, että FSC-ryhmäsertifioinnissa olevan metsänomistajan pitää osata klikata palvelussa ikään kuin omalle puolelleen. OmaMetsä muistuttaa punaisella kolmiolla kiireellisistä hoitotöistä. Etapio ei mukana Metsänomistaja saattaa joskus kuulla myös Etapiosta, jossa voi valita taloutta, hiilitasetta tai luontoarvoja painottavan suunnitelman. 25.11.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA Metsään.fi:n kanssa kannattaa tulla tutuksi jo senkin vuoksi, että kemerahakemusten ja toteuttamisilmoitusten lähettäminen sitä kautta on vaivatonta. UPM Metsä ja runsas anti UPM Metsä -verkkopalvelun ”valmistuminen” ja tilattujen käyttöoikeuksien saaminen kesti muutamia päiviä. eMetsässä turvallisuustoiminto Stora Enson eMetsä-sovelluksessa pohjakartaksi voi valita maastokartan tai vääräväri-ilmakuvan, jonka päälle voi halutessaan ladata rinnevalovarjostuksen tai puuston korkeusmallin. OmaMetsä ja satelliittikuvien anti OmaMetsä on metsänhoitoyhdistysten kehittämisyhtiön MHYP:n tuottama palvelu, mutta käyttö ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. UPM:n verkkopalvelu antaa yksityiskohtaista tietoa puustosta ja toimenpidetarpeesta. Palvelun miinuspuolelle menee, että karttapohjia on valittavana vain kaksi, maastokartta ja ilmakuva. eMetsästä tarkat kuviotiedot löytyivät etsiskelyn jälkeen. Etapion tuottaa Tapio Palvelut Oy ja se on saatavana vain Tapion asiakasyritysten kautta, ja siksi se ei ole vertailussa mukana. Aiempi huomio käytettävyyskokemuksen kankeudesta koskee myös Metsäverkkoa. Jostain syystä UPM:llä on silti myös mobiilisovellus, mutta ominaisuuksiltaan vaatimattomampi eivätkä verkkoversio ja sovellus ”keskustele keskenään”. Järjestelmän tekoäly tulkitsee satelliittikuvista esimerkiksi taimikonhoitotarpeita. Tämän jutun testikuviolle selainversio ja mobiilisovellus antoivat hiukan eri tunnuslukuja, mikä viittaa siihen, että tietojen päivitystahti on eri. Verkkopalvelu on mobiilioptimoitu eli se skaalautuu kännykän näytölle olematta kuitenkaan varsinainen mobiilisovellus. Metsään.fi:n puute on, että se on tarkoitettu työasemakäyttöön, mutta ei maastoon. UPM on tässä vertailussa ainoa, jonka kuviokohtaisissa tunnusluvuissa on myös arvokasvuprosentti. Metsäverkko näyttää ajokoneen ajamat ajourat, tässä tapauksessa päätehakkuulta. Sijainti ei tallennu automaattisesti, vaan kuvio pitää töpätä sormella näytöltä. Mobiilisovelluksessa voi aktivoida turvallisuustoiminnon, joka lähettää hälytyksen ja käyttäjän sijaintiedon TESTATUT VERKKOMETSÄSUUNNITELMAT JA ERÄITÄ OMINAISUUKSIA MONISTA METSÄÄN.FI UPM VERKKOPALVELU EMETSÄ METSÄVERKKO OMAMETSÄ tarjoaja/ ylläpitäjä Suomen metsäkeskus UPM Stora Enso Metsä Group metsänhoitoyhdistykset maksullisuus maksuton maksuton maksuton maksuton maksuton/mhy:n metsäsuunnitelman lisä selainversio kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä mobiilisovellus ei mobiilioptimoitu kyllä kyllä kyllä vääräväri-ilmakuva kyllä ei kyllä kyllä satelliittikuva, informaatioarvo heikko latvusmallikuva ei ei kyllä ei ei kuviokohtainen muistiinpanomahdollisuus, ml.kuva ei kyllä kyllä, mutta testauksessa kuva ei siirtynyt mobiilista selainversioon kyllä kyllä valituille henkilöille, jos palstaltaan ei ole palannut tiettyyn aikaan mennessä. 9759_.indd 10 9759_.indd 10 21.11.2022 13.02 21.11.2022 13.02. Metsään.fi näyttää toimenpidetarpeet punertavana ja myönnetyt kemeratuet keltaisena. Palvelu on maksuton ja perustuu julkiseen metsävaratietoon, mutta jos metsänomistajalla on mhy:ltä ostettu metsäsuunnitelma, niin OmaMetsä käyttää sitä. Uudistetun Metsään.fi 2.0 -palvelun odotetaan valmistuvan samalla aikataululla uuden Metka-tukijärjestelmän kanssa eli vuoden 2024 alussa, ja samalla Metsään. Palvelun tuottajan mukaan OmaMetsän erityispiirre ja vahvuus on satelliittikuvien hyödyntäminen. UPM:n palvelun anti on runsas ja käytettävyydessään kilpailijoitaan puoli askelta edellä. Metsäsuunnitelman ulkopuolisista palveluista eräs ominaisuus ansaitsee esillenoston. Myös väärävärikuvan tarkkuus jää jälkeen muista palveluista. Molemmilla puolilla käytettävyyskokemus on jotenkin kankea. Mobiilisovelluksen kuviokohtaisiin muistiinpanoihin voi lisätä kuvan ja sille selitystekstin
25.11.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA Kun akku loppuu ja hyppyset kohmettuvat Metsään.fi:tä lukuunottamatta palvelut ovat myös mobiilisovelluksina tai mobiilioptimoituna. Vaikka kuviotiedot ovat vanhentuneet, niin toimittaja tykkää käyttää vanhaa Metsäselain-sovellusta, jossa on maastokartta, tilarajat ja paikannustoiminto – yksinkertaisuudessaan lyömätön yhdistelmä. Naapuritilan vahva punainen kertoo hakkuukypsyydestä. Maastossa hitaammalla yhteydellä sovellusten latautuminen kestää varsinkin jos kuvioita on paljon. Hyppyset kohmettuvat ja akun latausprosentit pienenevät huolestuttavan nopeasti. Puuston pituuden ja tiheyden arviointi on arvailua. Jos tarkoitus on määrittää oma sijainti, kuten usein silloin kun etsii esimerkiksi hoidettavan taimikkokuvion tai koko tilan rajoja, niin paikannusta joutuu käyttämään tämän tästä. YLEISESTI voin suositella, että ensiksi kannattaa tulla tutuksi Metsään.fi-palvelun kanssa jo siksikin, että sen kautta voi tehdä kemerahakemukset ja toteutusilmoitukset. Metsään.fi ei kuitenkaan ole maastokäyttösovellus, ja maastokäytössä testin voittaja on musta hevonen testin ulkopuolelta. ESIMERKKIKUVIO NUORI KASVATUSMETSIKKÖ METSÄÄN.FI UPM VERKKOPALVELU EMETSÄ METSÄVERKKO OMAMETSÄ kuvion koko ha 0,6 0,6 0,55 0,6 0,56 puuston ikä 38 39 38 41 38 pohjapinta-ala m 2 15 13 14,8 14,8 14 runkoluku kpl/ha 1780 1932 1782 1836 1790 keskipituus m 9 9 9,2 9,2 9 keskiläpimitta cm 12 12 12 12 11 m 3 /ha 63 62 69 69 63 tukkiprosentti 2 ei ilmoita, mutta antaa tiedot tukkija kuitupuun määristä ei ilmoita, mutta antaa tiedot tukkija kuitupuun määristä ei laskettu tälle kuviolle kasvu m 3 /ha/v* 3,7 4 6,8 6,8 ei laskettu tälle kuviolle arvokasvu % ei ilmoita 8 ei ilmoita ei ilmoita ei ilmoita toimenpide-ehdotus ensiharvennus 2027 ensiharvennus 2027 ensiharvennus 2027 ensiharvennus 2029 ensiharvennus 2027 *suurimmat erot ovat hehtaarikohtaisessa kuutiokasvussa 9759_.indd 11 9759_.indd 11 21.11.2022 13.02 21.11.2022 13.02. MIKKO HÄYRYNEN VOITTAJA TESTIN ULKOPUOLELTA Latvusmallikuvassa testikuvio, nuori kasvatusmetsikkö, erottuu keltaisena. Käyttöä nopeuttaa, jos sovelluksen lataa lähtiessään offline-tilaan ja akun täyteen ja pitää puhelinta povitaskun lämpimässä. Ilmakuvakin on, mutta sitä tulee harvemmin käytettyä. Mobiilisovellusten selailu tuvan lämpimässä nopealla nettiyhteydellä antaa turhan auvoisen käsityksen. Vaaleat alueet on istutettu viisi vuotta sitten. KOMMENTTI Latvusmallikuvan (vasemmalla) alue tavallisessa ilmakuvassa. Metsäselain latautuu nopeasti ja yleensä maastossa riittää vastaus kysymykseen, että missä minä olen. Metsäselainta ei ole enää saatavana, ja kun puhelin seuraavan kerran vaihtuu, niin mainio sovellus katoaa
”Tällä hetkellä energiaranka muodostaa perälaudan kuitupuun hinnalle ja se pakottaa siihen, että kuitupuun markkinoiden on toimittava tai muuten koivukuitu jää saamatta”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. ”Se on lähinnä koivuparrua, mitä klapiyrittäjät tarvitsevat”, Sahlman summaa. Tavallisesti Venäjältä tuotu koivukuitu ja hake ovat suurelta osin jääneet itäisimpään Suomeen eikä energiapuulle juuri ole ollut kysyntää. 45 34 24 14 04 Koivu kiilasi edelle Kuitupuiden hintakehitys Savo-Karjalassa 2022, e/m 3 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Viikko 15 17 19 21 23 25 paljon Venäjältä tuotua haketta. Yhdistyksen rajojen sisällä ja tuntumassa on useita energialaitoksia, joista esimerkiksi Kuopion energia on aikaisemmin käyttänyt 9760_.indd 12 9760_.indd 12 21.11.2022 13.04 21.11.2022 13.04. Nyt yhdistykselle tulee poikkeuksellisen paljon ostopyyntöjä ja yhteydenottoja. ”Meillä koivukuidun hinnannousu on 5–10 euron välissä per kiintokuutio”, Sahlman kertoo. Etenkin energialaitosten läheisyydestä pieniläpimittaiselle koivulle saa parempaa hintaa energiana kuin selluksi myytynä. Tämän vuoden keväästä alkaen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viime vuonna Venäjältä tuotiin runsaat yhdeksän miljoonaa kuutiota, joista suurin osa oli koivukuitua ja energiahaketta. Pohjois-Savo sijaitsee kaukana havukuitua käyttävistä tuotantolaitoksista ja on kärsinyt kroonisesta kuitupuun kysyntävajeesta. Nyt puuttuvat motit yritetään haalia kotimaasta. Kovin kilpa on kuitenkin vasta edessäpäin. Puuntuonti itänaapurista tyssäsi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. perään ei ole ikinä aikaisemmin ollut”, kertoo Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. Nyt energiapuun ja koivukuidun kasvava tarve on auttanut ottamaan harvennusrästejä kiinni. Koivukuidun markkina käy kuumana. Myös marssijärjestys on muuttunut. Energia koivukuidun hintaveturina Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella koivukuidulle on aina ollut kysyntää, kiitos Mondi Powerfluten, entisen Savon sellun, sellutehtaan. Syykin on selvä. PUUKAUPPA & TALOUS 25.11.2022 12 Metsälehti.fi TIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVA KOIVUKUITUMARKKINOILLA vallitsee poikkeuksellinen tilanne: markkinat näyttävät toimivan. Vauhtia rästien purkuun Koivukuitu kasvaa pääasiassa harvennusmetsissä sekapuuna. ”Tällaista huutoa koivukuidun Kilpa koivukuidusta kovenee Energiayhtiöiden ja polttopuuyrittäjien tulo koivukuitumarkkinoille on pakottanut hinnat nousuun. Koivukuidun hinta on noussut alkuvuodesta yli viidenneksen ja ohittanut mäntykuidun, paikoin kuusikuidunkin, kuutiohinnat. Kova kilpailu on pantu merkille Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa. Hyvän lämpöarvonsa ansiosta koivukuitu on haluttua paitsi sellukattilaan myös polttoon, joten apajilla ovat niin metsäfirmat, energialaitokset kuin klapiyrittäjätkin. Myös polttopuuyrittäjät ovat valmiita lunastamaan oman osuutensa, mutta heillä laatuvaatimukset ovat monesti kovat. Vuosittain koivukuitua korjataan noin 200 000 kuutiota. Nyt puuta hankitaan lähialueen metsistä, mikä näkyy hinnoissa. Juha Mensonen korjaa koivua 1,8 hehtaarin energiapuukohteella Kehvossa, Siilinjärvellä
17,57 . Hankintahinnat 67,45 s 66,12 s 51,14 . 23,20 s 21,10 . Hankintahinnat 61,05 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 9760_.indd 13 9760_.indd 13 21.11.2022 13.04 21.11.2022 13.04. 27,48 s Harvennushakkuu 54,46 . .. Harvennushakkuu 64,16 . 16,19 s 15,82 s 23,24 s 23,92 s Hankintahinnat 68,90 . 24,99 . 71,93 . Lisäksi alkuvuoden UPM:n pitkä lakko säästi puuvarastoja, samoin Veitsiluodon paperitehtaan lakkautus vuonna 2021, Rintala luettelee. 23,79 s 22,88 . .. .. 53,87 . .. .. 74,64 s 48,73 . Venäjän tuonti tyrehtyi täysin vasta heinäkuussa. 29,55 . 20,00 . 21,09 . .. 50,76 . .. 63,92 . 58,33 . Hankintahinnat 71,07 s 72,26 . 31,64 . 20,77 . .. 16,72 s 15,37 s 16,88 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,86 . 39,60 . .. .. Hankintahinnat 60,02 . ”Sopimusehtoihin pystykauppaan on tullut muun muassa sellaisia ehtoja, että ei saa jättää itselleen, vaan pitää myydä niin sanotusti koko leimikko. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,08 . .. 29,28 . 21,30 . .. 27,55 s Ensiharvennus 36,67 . Uudistushakkuu 70,89 . 34,98 s 15,23 . .. .. 29,00 . 26,48 . Harvennushakkuu 59,02 . 21,66 s 22,04 s 23,35 s 30,02 . 39,87 s 40,69 . .. 21,81 s 22,42 s 20,82 s 27,68 . 40,13 s 38,78 s 40,56 s .. 31,02 s Harvennushakkuu 56,88 s 56,36 . 23,04 . 49,12 s .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 20,70 s 28,50 s 29,55 s Uudistushakkuu 70,68 s 71,39 s 39,35 s 22,76 s .. 24,58 . 22,37 s 31,34 . 19,60 s 25,88 s 24,64 . 27,14 . 16,29 s 13,79 s 22,64 s .. .. 23,83 s 32,39 . 39,70 s 40,55 s 41,11 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,56 s 73,61 s 47,14 s 21,02 s 23,19 s 21,11 s 28,92 s 29,43 s Uudistushakkuu 72,19 . 27,05 . s nousussa . 22,17 s 22,07 s 22,37 s 28,65 s 28,47 . 34,74 . 59,59 . 62,04 s .. 54,48 . 24,58 s 23,88 . .. .. .. 2021 2020 2022 .. .. Tämä on tämän kesän ja syksyn uusi ilmiö”, Rintala kertoo. Ensiharvennus .. 54,70 . 17,87 . 66,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,36 s 73,52 . Harvennushakkuu 65,29 s 65,19 . 20,37 s 21,09 s 21,89 s 27,93 s 28,93 . .. Uudistushakkuu 66,05 . 21,36 s 23,61 s 22,39 . .. .. .. 74,56 s 54,94 s 23,45 . 18,22 . Tämä voi hankaloittaa polttopuuyrittäjien tai metsänomistajien omien lämpökeskusten raaka-ainehankintaa, ja kovin kilpa on edessä. 19,97 s 17,29 s 24,90 s 25,45 s Uudistushakkuu 64,97 s 65,37 s .. 16,26 s 14,91 . .. 19,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,52 s 73,55 s 52,66 s 21,82 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,03 . Etelä-Savon yhdistyksen alueella latvusja oksamassat ovat olleet jo aikaisemmin pitkälti täyskäytössä. 59,19 . 23,17 . 21,29 s 22,32 . .. 31,39 s Harvennushakkuu 55,34 . 31,73 . 65,47 s 42,51 s 20,63 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 2006 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 990 661 m 3 Puukauppamäärä vko 45 Myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa harvennusmäärät ovat olleet kasvussa, mutta metsänomistajat odottavat vielä vahvistuvia hintoja. Ensiharvennus 42,11 . AJASSA 25.11.2022 Metsälehti.fi 13 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,26 s 68,05 . Ensiharvennus 47,35 . .. 28,25 s 28,87 s Uudistushakkuu 72,62 s 74,75 . 20,50 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 42-45 keskiarvo s nousussa . 41,58 . 21,89 . 19,90 s 26,54 . 45,92 . 20,77 s 26,40 . 31,65 . 27,50 s 26,87 . .. 18,09 . 16,13 s 16,90 s 16,14 s .. 43,92 s 20,46 s 21,56 s 22,52 s 27,20 . 70,61 s .. 43,91 s 20,03 . Hankintahinnat .. 39,93 s s nousussa . 17,54 s 18,22 s 17,68 s 24,70 s 25,66 s Hankintahinnat 71,70 s 71,96 . Harvennushakkuu 60,07 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. 62,13 . 40,74 . 23,89 . 22,80 . 70,57 . 34,89 s 20,11 s .. 47,74 . 38,92 s 39,49 s 39,87 s 41,92 . 50,60 . 29,78 . Ensi vuonna käynnistyy Kemin sellutehdas ja edessä on Venäjän tuontipuun täysmääräinen korvaaminen. 30,86 . 27,86 . .. 68,84 . 14,64 . Uudistushakkuu 69,63 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 20,30 . Toistaiseksi on voitu hyödyntää vanhoja varastoja. 48,72 . 22,20 s 29,23 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,61 . 44,15 . 13,12 s 13,80 s 12,38 s .. 32,38 . 18,02 . Uudistushakkuu 70,21 s 71,47 . Ensiharvennus 49,05 s 48,74 s .. 15,96 . .. Hankintahinnat 72,53 s 73,64 . 14,97 s 15,25 s 15,59 . 30,37 . 22,32 s 27,05 s 27,09 s Ensiharvennus .. 33,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,63 s 70,10 s 38,43 s 21,06 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 17,79 s 16,12 s 24,42 s 23,24 s Ensiharvennus 42,65 s .. .. 46,80 . 32,57 s 31,52 s Harvennushakkuu 63,90 s 64,33 . 16,93 s 25,44 s 25,53 s Ensiharvennus 38,41 s 41,34 s .. 30,99 . 73,34 . 44,73 . Harvennushakkuu 58,18 . 39,61 s .. ”Kaiken järjen mukaan kuitupuun kysynnän pitäisi olla ensi vuonna ja ensi talvena paljon kovempi kuin se on ollut tänä syksynä. 21,19 . .. .. .. .. 41,63 s 21,63 . Ensiharvennus .. 60,06 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,16 s 69,77 . 20,31 . 48,24 . 38,72 s 38,80 s 39,75 s s nousussa . .. 37,35 s 36,38 s 38,15 s s nousussa . .. .. Kisa vasta alussa MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala on huomannut kuitukauppaan tulleen kilpailun kiristyessä uusia piirteitä. Tämän pitäisi näkyä nykyistä korkeampina puunhintoina”, Rintala toteaa. 22,32 . 22,12 s 24,47 s 22,97 s 31,98 s 31,70 . ”Varmasti valtavirta koivusta menee metsäteollisuuden käyttöön edelleen, mutta energiayhtiöiden osuus on kasvanut”, arvioi Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. 22,32 s 21,05 . Nyt energiayhtiöiden katseet ovat sielläkin kohdistuneet harvennusmetsiin ja kuitupuukokoiseen puuhun. Hankintahinnat 68,98 . .. Uudistushakkuu 73,25
Kunnittaista tilastoa on julkaistu aiemminkin, mutta se on ollut maksullinen. Nyt on vasta tarjolla vuoden 2021 tiedot. Kohteella on booripuutoksesta johtuvaa poikaoksaisuutta sekä mutkaisuutta, joten katkonnalla on tärkeä merkitys tukkisaantoon. Pörssilistauksen toivotaan tuovan myös lisää näkyvyyttä. Vanhaisen mukaan nykyiset omistajat aikovat pysyä omistajina jatkossakin. Koskinen toi viime vuonna Venäjältä noin 40 000 kuutiota koivutukkia, joka on nyt hankittava muualta. Niistä selviää, että esimerkiksi Kittilässä teollisuuspuuta korjattiin viime vuonna 345 200 kuutiota, Juvalla energiapuuta 43 500 kuutiota ja Tohmajärvellä mäntytukkia 48 600 kuutiota. Hakkuu toteutetaan tänä talvena kuitupuunostajan koneketjulla. Osakkeita tarjotaan niin yksityishenkilöille, yhteisöille kuin instituutioille. Mukana on myös energiapuutavaralajit. Tarjouskilvan tukeista voittaneella sahalla oli käytössä lyhyt tukki kaikissa läpimittaluokissa. Iso integraatti teki tarjouksen koko leimikosta, mutta hävisi kahden ostajan yhteistarjoukselle. Sen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2024. Nyt palvelu päätettiin avata vapaasti katsottavaksi. Tilastoa on tarkoitus julkaista vuosittain. Kun pysyt kestotilaajana, saat kaiken tämän: Painetun Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin Metsälehti Digin Kaikki verkon maksulliset sisällöt Ota Metsälehden digitaaliset sisällöt käyttöösi jo tänään: metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä) Polku omaan metsään Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla kilpailuttamaan talviharvennukseen tuli kaksi tarjousta. Metsänomistajalle tärkeää oli hyvän hinnan lisäksi hyvä korjuujälki. Koskisella on parhaillaan käynnissä uuden sahan rakentaminen Järvelään. Haussa on 30 miljoonaa euron potti. TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN PUUNJALOSTUSYHTIÖ Koskisen suunnittelee listautumista Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Varat menevät investointeihin”, Koskisen hallituksen puheenjohtaja Juha Vanhainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Luken tilastosta kuntatason hakkuutietoja www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT | AGCOSUOMI.FI KESLA TRAKTORIVARUSTEET MATCHING YOUR TALENT Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon. Koskisen suunnittelee listautumista JUSSI COLLIN LUONNONVARAKESKUS (Luke) on julkaissut uuden hakkuutilaston. ”Metsänomistajia varmasti kiinnostaa, että pienempi dimensioisempikin puu kelpaa”, yhtiön toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoi. Koskisen liikevaihto on viime vuonna runsaat 300 miljoonaa euroa. Kuidusta ja pikkutukeista voittavan tarjouksen tehnyt firma katkoo koivukuidun kilpailijaa pienempään läpimittaan ja vapaamittaisena. Perheyhtiön listautumista perustellaan kasvulla. Uusi saha mahdollistaa käytettävän tukkipuun mittojen laajentamisen. 25.11.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS Arvoisa lukija, Metsälehden verkkosisältö kasvaa täysin uudella metsänomistajille räätälöidyllä, rahanarvoisella palvelulla 2023 aikana. ”Tarkemmalle datalle tuntuu olevan kysyntää. ”Pääsyy on yhtiön kasvustrategian toteuttaminen myös tulevaisuudessa. Voittaneessa tarjouksessa oli paremmat hinnat sekä tarkempi katkonta. Ostaja tekee myös kuusiparrua, jolla ensiharvennustiliä saadaan lihotettua. Venäjän aukkoa paikataan Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti puun tuonnin Venäjältä Suomeen. Kiinnostavammaksi tilasto muuttuu, kun vuosia kertyy lisää ja päästään katsomaan muutoksia. Sillä on noin 900 työntekijää. Kuntatason tietoja on toivottu, esimerkiksi kunnat käyttävät niitä hiililaskennassaan”, yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta kertoo. ”Olemme tehneet erilaisia toimia, joilla aukkoa paikataan”, Pahta totesi. Leimikko: Talviharvennus, josta 3,6 ha ensiharvennusta ja 7,9 ha varttuneen metsän harvennusta Sijainti: Pohjois-Savo Ostaja: kahden ostajan yhteistarjous, joista toinen saha Hakkuukertymä : 775 m 3 Yhteistarjous vei voiton Kahden ostajan yhteistarjous talviharvennuksesta Puutavaralaji määrä, m³ kantohinta, €/m³ yhteensä, € mäntyparru 2 27 54 mäntykuitu 3 24 72 mäntytukki 4 60 240 kuusiparru 137 27 3699 kuusikuitu 250 24 6000 kuusikuitu laho 1 12 12 kuusitukki 176 62 10912 koivutukki 20 50 1000 koivukuitu 180 28 5040 haapakuitu 1 12 12 energiaranka karsittu 1 12 12 yhteensä 775 27053 Kuusija mäntytukit menevät sahalle, muut tarjouksen toiselle osapuolelle. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Tutustu nyt! #yourlifetimematch 9760_.indd 14 9760_.indd 14 21.11.2022 13.04 21.11.2022 13.04. Omistajaryhmittäistä erottelua ei kuitenkaan ole. Uudessa tilastossa esitetään puun vuotuiset markkinahakkuut kunnittain ja puutavaralajeittain
Kun pysyt kestotilaajana, saat kaiken tämän: Painetun Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin Metsälehti Digin Kaikki verkon maksulliset sisällöt Ota Metsälehden digitaaliset sisällöt käyttöösi jo tänään: metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä) Polku omaan metsään 9760_.indd 15 9760_.indd 15 21.11.2022 13.04 21.11.2022 13.04. Arvoisa lukija, Metsälehden verkkosisältö kasvaa täysin uudella metsänomistajille räätälöidyllä, rahanarvoisella palvelulla 2023 aikana
Sen, kuten hakkeen, tuonti oli yksinäänkin selvästi suurempi kuin kaikenlaisen raakapuun noin kolmen miljoonan kuutiometrin tuonti kaikista muista maista. Viimeksi Stora Enso ilmoitti uusivansa Oulussa toisenkin paperikoneen tuottamaan kartonkia. Tuosta määrästä lähes 10 miljoonaa kuutiometriä oli tuontipuuta. Lähes neljän miljoonan kuutiometrin vuosituontiin yltäneen hakkeen tuonnin kasvu perustui viimeisinä vuosina energialaitosten hakkeeseen. TULEVAISUUDENUSKOA ON myös metsämaan ostajilla, selviää uusimmasta hintakatsauksesta: www.metsalehti.fi/metsamaa. Rakennustarvikkeita, pakkauksia ja hygieniapapereita tarvitaan entistä enemmän. Koivukuitupuuta tuotiin Venäjältä Suomeen yli neljän miljoonan kuutiometrin vuotuisia määriä, ja tuonti jatkui aina maaliskuun alkuun asti. Kilpailussa koivuvanerin markkinaosuuksista Venäjän osuus EU:n markkinoista oli kasvanut jo lähes puoleen ja yhdessä Valko-Venäjän kanssa yli puoleen. Sekin on selvää, että markkinoille kelpaa vain kestävästi tuotettu raaka-aine. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Pähkinähakki etsii lehtikuusen neulasten joukosta ravintoa.” LASSE KOKKO VIIME VUONNA SUOMESSA käytettiin puuta yli 85 miljoonaa kuutiometriä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomella tai EU:lla ei ole varaa jättää uusia liiketoimintamahdollisuuksia käyttämättä. PUUTA JALOSTAVA TEOLLISUUS näyttää elävän eri maailmassa kuin metsien suojelua vaativat piirit. Siksi metsien suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa on tehostettava samalla kun hakkuut lisääntyvät. Katsaukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 25.11.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Venäjän metsäteollisuustuotteiden torjuminen länsimarkkinoilta on avannut tilaa suomalaiselle sahatavaralle ja koivuvanerille, kirjoittaa tutkija Jussi Leppänen. Sen sijaan Venäjän kemiallinen metsäteollisuus ei ehtinyt muodostua merkittäväksi kilpailijaksi vientimarkkinoillamme. YRITYKSISSÄ ELÄÄ USKO tulevaisuuteen ja järjen voittoon, sillä puuperäisten tuotteiden kysyntä lisääntyy. Maailman väkiluku ylitti juuri kahdeksan miljardin rajan. Sitä on tänä vuonna korvattu omasta takaa, joten voi päätellä, että seuraavat ennätykset koskevat kotimaisen puun hakkuita. VENÄLÄISEN KOIVUVANERIN hintapaineen vuoksi koivutukin hinta on havutukkeihin verrattuna madellut viimeiset parikymmentä vuotta, mutta koivutukkien reilun miljoonan kuutiometrin vuosittaiset hakkuumäärät ja koivuvanerin tai vähintään koivuviilun tuotanto ovat suunnilleen säilyneet Suomessa. Syyskuisella metsämarssilla ne esittivät, että 30 prosenttia metsistä tulisi rauhoittaa hakkuilta. Helsingin Sanomien metsätoimittaja Jyrki Iivonen kirjoitti loppuvuonna 2003 ennustuksellisen lehtiartikkelin ”Tuhoon tuomittu koivu”. Kaupungit kasvavat. Kun Venäjän puuta korvaavalle tuonnille on nykyisessä muuttuneessa tilanteessa kysyntää muuallakin kuin Suomessa ja sen hintataso on korkea, korvaavan tuonnin Suomeen ei ennusteta juuri kasvavan. Siinä koivulle povattiin käyttöä lähinnä polttopuuna tropiikin plantaasien ja tehtaiden viedessä lehtisellumarkkinat ja Venäjän haaliessa Euroopan koivuvanerimarkkinat. Koivukuitupuuta on pitkään ostettu mäntykuitupuuta halvemmalla koivusellun ONKO VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA SUOMALAISEN KOIVUN PELASTUS. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE VENÄJÄ ON MENNEINÄ vuosikymmeninä tarjonnut Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvylle mahdollisuuksia raakapuun tuonnin kautta, mutta samaan aikaan myös kasvanut kilpailijana sekä sahatavaran että varsinkin koivuvanerin vientimarkkinoilla. Myös ympäristöjärjestöt ovat vaatineet lisää metsien suojelua. USKOA TULEVAISUUTEEN 9761_.indd 16 9761_.indd 16 21.11.2022 13.06 21.11.2022 13.06. Eikö puupula pelota metsäyrityksiä. Euroopan unionista on vyörynyt aloitteita, joiden tavoitteena on eri tavoin muuttaa tai estää hakkuita, jotta metsien monimuotoisuus saadaan turvattua ja ilmastonmuutosta hillittyä. Sen myötä puun kysyntä lisääntyy miljoonalla kuutiometrillä. VENÄJÄN VIENTITULLIEN vuoteen 2009 huipentunut korotusohjelma oli aikoinaan ensimmäinen herätys kauppapoliittista riskeistä. Meneillään on isoja investointeja, jotka lisäävät puun menekkiä varsinkin Pohjois-Suomessa, missä hakkuureserviä on kaikkein eniten. Ensi vuonna käynnistyy Metsä Groupin biotuotetehdas, joka kasvattaa puuvirtoja Kemiin 4,5 miljoonalla – pääasiassa kotimaasta hankitulla – kuutiometrillä. Toteutuessaan sääntely vähentäisi hakkuumahdollisuuksia huomattavasti. Samaan aikaan ilmastonmuutos ohjaa kuluttajien valintoja uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat lähtivät nousuun ja venäläisen raakapuun tuonti Suomeen päättyi: ensin yritysten keskeytettyä puuntuonnin, sitten Venäjän kiellettyä puunviennin ja lopulta myös venäläisten metsäteollisuustuotteiden kauppa päättyi EU:n pakotteiden myötä. Vuoden 2012 Venäjän WTO-jäsenyys ja siihen sisältyneet puun vientikiintiöt ja vientitullit vakauttivat puun tuonnin Suomeen aina viime vuoden loppuun asti
Myös lyhyiden tukkimittojen käyttö saattaa unohtua. Kyllä siinä mt-sahankin terän teroittaa, mutta jos hyvän haluaa tehdä, niin viilalla on vähän paranneltava. Silloinhan tuo teroituskone on hyvä, kun terän silpaisee maahan ja joutuu enemmän korjaamaan. Mitä katsoin yhden käsivarateroituksen jälkeen, niin hyvin puri. Lehtisellua myös tarvittaessa tuodaan Suomeen. Laitteet ovat aika paljon huterampia kuin esimerkiksi motokäyttöön tehdyt noin kymmenen kertaa kalliimmat koneet.” Jätkä Verkkokeskustelu: Millaisia kokemuksia teräketjujen teroituskoneista. Normaaliteroitukseen sitä ei kyllä tarvitse. Ensimmäisenä Euroopassa olisi täytettävänä Venäjältä vapautuneet koivuvanerin vientimarkkinat. Puukaupan konkari muistutti minulle, että kovan kuidun kysynnän aikaan tukin laatuvaatimukset saattavat kiristyä ja puuta ohjautua kuitupuupinoon herkemmin. Sen oppii nopeasti huomaamaan, kuinka paljon pituus muuttuu. Korjuukin saatetaan tehdä vapaamittaisena rankana, mikä parantaa saantoa. Suomessa energiapuun tienvarsihinnat rynnivät nyt paikoitellen kuitupuiden ohitse. -5 5 10 15 20 25 Puutuoteteollisuuden sekä Suomen koko teollisuuden yritysten keskimääräinen kannattavuus Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuus (ml. Itse kilpailuttaisin nyt puukaupan tarkoin ja vahtisin herkeämättä korjuun toteutusta. Tuossa minun teroituskoneessani joutuu pituutta korjaamaan, kun puolta vaihtaa. Metsuri motokuski ”Eräs vanha motoyrittäjä, entinen metsuri, teroittaa ketjut paikallaan terälevyllä. 9761_.indd 17 9761_.indd 17 21.11.2022 13.06 21.11.2022 13.06. JUSSI LEPPÄNEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA. Samaan aikaan UPM ja Stora Enso ovat perustaneet lehtisellun tuotannon kasvua Uruguayn ja Brasilian plantaasien ja sellutehtaiden varaan. Osa ostajista on siirtynyt hyödyntämään koivukuidun entistä tarkemmin. Nähtäväksi jää, löytyykö yllättävässä tilanteessa hankintatyöhön valmistautuneita metsänomistajia ja minkä roolin metsänhoitoyhdistysten ja niiden omistamien yhtiöiden korjuuja puunvälityspalvelut ottavat hankintaja energiapuun määrien kasvusta. Entä tekeekö teroituskoneenne oikeanja vasemmanpuoleisista hampaista samanmittaiset vain kääntämällä säädön oikealta vasemmalle (tai päinvastoin)?” Takametsien mies ”Mulla on teroituskone, mutta olen käyttänyt sitä aikoinani moton ketjujen teroitukseen. Hankintapuun kysyntä suhteessa pystykauppoihin on parantunut koivutukilla ja kuitupuilla. Se otetaan aikaisempaa pienempään latvaläpimittaan asti talteen. VENÄJÄN ENERGIAVIENNIN vähennyttyä Euroopassa on myös energiakriisi. Samalla kun suuntaa vaihtaa, niin hieman pyöräyttää pituusruuvia. 25.11.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA raaka-aineeksi, ja kotimaan koivukuitupuun hakkuut ovat jopa kasvaneet parilla miljoonalla kuutiometrillä lähes kymmenen miljoonan kuutiometrin tasoon. Nyt jos koskaan kannattaa kuutiohintojen ohella tarkastella, miten puunostajat puutavaran katkovat. Oli ennen meinannut illat mennä ketjuja teroitellessa. TIIA PUUKILA Kilpailu heijastuu katkontaan ”Onko palstalaislla kokemuksia teräketjun teroituskoneista. Mikäli harvennuksesta kertyy merkittävä määrä tukkia, ostajan laatuvaatimukset ja eri mittojen käyttö on hyvä syynätä läpi. Sanoi, että hän on niin paljon näitä teroitellut, että tulee pureva näinkin. Muistaakseni porakoneessa oli laikka. sahat), konsernit Sahat Koko teollisuus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Hake, sivutuoteja polttopuu Koivukuitupuu ja muut lehtipuut Koivutukki Havupuu * tammi-kesäkuu 2022 Liiketulos, % liikevaihdosta Lorem ipsum Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset * 100 200 300 400 500 600 700 800 Määrä, 1000 m 3 Lä ht ee t: Tu lli, Lu ke 1.1.2009 Venäjän vientitulliohjelma tukeille ja havupuulle 22.8.2012 Venäjän WTO-jäsenyys: havupuun vientikiintiöt sekä vientitullit EU-alueelle 1.1.2022 Venäjän havupuun vientikielto, 24.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2005 2012 2009 07/2022 Tulleja, kiintiöitä ja sota Venäjältä Suomeen tuotu raakapuu kuukausittain 1/2005-8/2022 kauppaja geopoliittisine käänteineen ENNENNÄKEMÄTÖN kilpailu koivukuidusta näkyy nousevien hintojen lisäksi katkonnassa. ” Rane ”Moottorisahakäytössä on kätevämpää viilata ketju paikallaan kuin alkaa irrotella/asennella teroituskoneen vuoksi.” Pavekka ”Kyllä niillä halvoillakin teroituskoneilla sellaisen perusteroituksen saa, kunhan tunnistaa sen, että niiden rakenne (muovia) ei sovellu voimakkaaseen painelemiseen, koska se joustaa helposti (joka kohdasta). Saako niillä ketjun teräväksi
Yleensä kuusen kasvupaikoilla kannattaa pyrkiä sekapuustoisuuteen. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan tekevän kesistä kuumempia ja kuivempia, mikä altistaa kuuset erilaisille tuhonaiheuttajille. Sekametsät kestävät erilaisia tuhonaiheuttajia paremmin kuin yhden puulajin metsät. Sekametsissä tuhoriskit ovat pienemmät”, hän sanoo. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 25.11.2022 18 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG SATA miljoonaa. Riittävästi mättäitä Sekä Huuskonen että Remes kehottavat metsänomistajia tähtäämään sekapuustoon jo siinä vaiheessa, kun metsää uudistetaan. Suunnilleen sen verran metsänistutuksiin toimitettiin viime vuonna kotimaisia kuusentaimia, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Kuusen kasvupaikoilla kannattaa yleensä pyrkiä sekapuustoisuuteen. TA TU VI IT A SA A RI 9762_.indd 18 9762_.indd 18 21.11.2022 13.10 21.11.2022 13.10. ”Kuusen suosimisessa on tapahtunut selvä taite. Se antaa hyvät leviämismahdollisuudet laajemmillekin tuhoille. ”Yleensä kannattaa pyrkiä sekapuustoisuuteen.” Samaa mieltä on Luken erikoistutkija Saija Huuskonen. Eipä juuri, toteaa Remes. Onko tästä huolimatta vielä sellaisia paikkoja, joissa päätehakkuu ja puhtaan kuusikon istutus on paras vaihtoehto. Niin sanotussa tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa, jossa metsänuudistaminen pääsääntöisesti perustuu päätehakkuuseen, maanmuokkaukseen ja taimien istutukseen, sekametsä syntyy Remeksen mukaan helpoiten, kun osa mättäistä jätetään SEKAPUUSTOA SINNE, MINNE ENNEN KUUSTA Pelkkää kuusta kasvava metsä on paras vaihtoehto enää harvoin. SA M I KA RP PI N EN Tuoreita kankaita karummille kasvupaikoille kuusi ei sovi ainakaan pääpuulajina. Samaan aikaan kuusen pahin lahottajasieni juurikääpä leviää kohti pohjoista ja kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan tuhot ovat yleistyneet. Kuvan kuusi on istutettu liian karulle paikalle. Määrä on paljon, mutta edellisten neljän vuoden luvuista on tultu alas. Metsiemme kuusettumisen aiheuttamista ongelmista on puhuttu viime vuosina paljon. ”Meillä on paljon puhtaita kuusikoita. Vuonna 2019 käyrä oli vielä ylöspäin”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes
Kuusentaimikkoon kannattaa jättää luontaisesti syntyneitä koivuntaimia. Männyn puuntuotos taas on rehevillä kasvupaikoilla samaa luokkaa kuin kuusen, mutta laadukkaan männikön kasvattaminen ei kuusen kasvupaikoilla onnistu. Puhtaan kuusikon puuntuotos on suurempi kuin sekametsän vain siinä tapauksessa, että kuusikko selviää ilman tuhoja kiertoajan loppuun saakka. VINKIT 9762_.indd 19 9762_.indd 19 21.11.2022 13.10 21.11.2022 13.10. Käytännössä sellaisia paikkoja, jotka kannattaa uudistaa kuuselle, on kuitenkin hieman vähemmän, arvioi Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Hirville maistuvat niin mänty kuin koivukin. Istuttamatta jätettyihin mättäisiin tulee luontaisesti lehtipuun taimia. Lehdoissa tulisi Remeksen mielestä kuitenkin suosia kuusen sijaan lehtipuita, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Juurikäävän vaivaamia kasvupaikkoja ei tule uudistaa kuuselle. ”Kuusen kasvu jää karuilla kasvupaikoilla heikoksi. Myös sellaisilla alueilla, joilla on paljon kirjanpainajan tuhoja, kannattaa Remeksen mielestä harkita kuusen korvaamista rauduskoivulla tai männyllä. Selvitä mahdollisuus suojeluun. ”Kuusen keskikasvu on eteläisen Suomen keskiravinteisilla kohteilla jopa yhdeksän kuutiometriä hehtaarilla. METSÄSTÄ 25.11.2022 Metsälehti.fi 19 LIINA KJELLBERG Metsämaastamme noin 60 prosenttia on kuusen kasvupaikkoja. 5. Jos taimet istutetaan, on juuristoyhteyksiä alkuvaiheessa vähemmän. VIISI VINKKIÄ LIITOORAVAMETSÄN KÄSITTELYYN 1. Lisäksi karulle kasvupaikalle istutetut kuuset kärsivät kuivuudesta, mikä altistaa ne erilaisille tuhonaiheuttajille”, Huuskonen sanoo. SA M I KA RP PI N EN Juurikäävän vaivaamaa kuusikkoa ei tule uudistaa kuuselle. Jos vesi kulkee maassa huonosti ja jää seisomaan, kannattaa paikalle istuttaa kuusta”, hän sanoo. Säästä kulkuyhteydet, lisääntymisja levähdyspaikat sekä ruokailualueet. Jos tavoitteena on sekametsä, hyvä suhde on 1 300 istutuskuusta ja 500 istuttamatta jätettyä mätästä hehtaarilla”, Remes sanoo. Se on todella paljon.” Kuusi sopii tuoreille kankaille ja sitä viljavammille kasvupaikoille. 3. ”Sekametsän kasvattaminen on riskeihin varautumista”, Huuskonen tiivistää. 2. Kaikista pahimmille hirvituhoalueille kannattaakin Huuskosen mukaan istuttaa kuusta, jos kasvupaikka sen vain sallii. Tyhjiin mättäisiin tulee luontaisesti lehtipuun taimia. Jatkuvassa kasvatuksessa puuston alla ei välttämättä ole niin paljon valoa, että sinne syntyisi lehtipuiden taimia. Kuusta kannattaa siis edelleen kasvattaa, mutta kuusenkasvatuksen riskit on hyvä tiedostaa. TARKKANA KUUSEN KASVUPAIKOILLA ”Sekametsissä tuhoriskit ovat pienemmät.” KUUSENKASVATTAJALLE Pyri sekapuustoon, vaikka kuusi olisikin pääpuulaji S uosi kuusta hienojakoisilla savitai hiesumailla hirvituhoalueilla, jos kasvupaikan viljavuus riittää Vältä kuusta lehdoissa pääpuulajina tuoreista kankaista karuimmilla juurikäävän vaivaamilla alueilla kirjanpainajan vaivaamilla alueilla istuttamatta. Jos tähtää sekapuustoon, kannattaa osa mättäistä jättää istuttamatta. Riskit hyvä tiedostaa Yleisin syy suosia kuusenkasvatusta lienee hirvituhojen pelko. JU H A TU O N O N EN SA M I KA RP PI N EN Kuusen rauduskoivua parempi puuntuotos selittyy Huuskosen mukaan osin sillä, että kuusta voi kasvattaa tiheämmässä. Tuoreita kankaita karummille kasvupaikoille kuusi ei ainakaan pääpuulajina sovi. Jos puulajia ei voi vaihtaa, kannattaa Remeksen mukaan välttää luontaisesti syntyneiden taimien kasvattamista. Tasaikäisrakenteisessakin metsässä voi Remeksen mukaan tosin käydä niin, että lehtipuustoa ei yrityksistä huolimatta synny kuusentaimien sekaan. Katso liito-oravahavainnot Metsään.fi-palvelusta. Se vähentää tartuntaa, mutta kokonaan ongelma ei poistu kuin puulajia vaihtamalla, sillä sieni säilyy juuristossa vuosikymmeniä”, hän sanoo. Huomioi liito-orava jo metsäsuunnitelmassa, ei vain leimikkotasolla. Vaikka metsiemme kuusettumisen sanotaan usein johtuvan hirvituhoista, on taustalla Remeksen mukaan myös se, että kuusen puuntuotos on pääpuulajeistamme paras. ”Juurikääpä siirtyy juuristoyhteyksien kautta isoista kuusista luontaisesti syntyneisiin kuusentaimiin. Samaa mieltä on Luken erikoistutkija Saija Huuskonen . ”Kuusi on aika ärhäkkä ottamaan tilaa. Kivennäismaista kuusen kasvupaikkoja ovat tuoreet kankaat ja sitä viljavammat kasvupaikat. Jo parimetriset taimet voivat olla pahasti sienen lahottamia. ”Uusien metsänhoidon suositusten mukaan kuusentaimia tulee istuttaa 1 500–1 800 kappaletta hehtaarille. Silloin kannattaa hänen mukaansa tyytyä puhtaaseen kuusikkoon. Jätä suojapuustoa, suosi lehtipuusekoitusta ja säästä haapoja. Kaikkiaan puuntuotos voi olla 500–600 kuutiometriä hehtaarilla. Tuoreista kankaista karuimmat eli sellaiset, joissa maalaji alkaa olla hietaa tai hiekkaa, Huuskonen ja Remes uudistaisivat männylle. Jos jollekin paikalle syntyy puhdas kuusikko, en lähtisi raivaamaan kuusia pois.” Puhtaan kuusikon kasvattaminen puoltaa Huuskosen mukaan paikkaansa myös silloin, jos kyseessä on rehevä ja hienojakoinen savitai hiesumaa. 4. ”Hienojakoisimmat maalajit eivät sovellu rauduskoivulle. Huuskosen mukaan sekametsän kasvatus näyttäisi onnistuvan paremmin tasaikäisrakenteisessa metsässä kuin silloin, kun käytetään jatkuvaa kasvatusta, joka perustuu luontaiseen uudistumiseen
Tästä huolimatta Lindkosken kylällä männyn ja koivun taimikot ovat säästyneet eikä hirvituhokorvauksia ole tarvinnut hakea. Lyly on harventanut taimikkoa joka toinen vuosi kohti tavoitetiheyttä. ”Tulen tänne uudelleen heti, kun ehdin. Työtä luontaisesti uudistuneen metsän raivuu on vaatinut. ”Olisin säästänyt metsän siirtolohkareen takia. ”Tämä on vankka osoitus, että rauduskoivulle voi uudistaa, kun sen tekee luontaisesti”, Lyly toteaa. Siitä lähtien hän on ajanut kotoaan Helsingistä Lapinjärvelle jahtikaudella kolmesti viikossa metsästämään ja pilkkomaan lihoja. Edelleen aikanaan laikutettuun maahan uudistunut koivikko on paikoin tiheää. Näky on jylhä, mutta samaan aikaan aavistuksen surullinen. Nyt puut ovat kasvaneet hirvivaaran ohi, ja toissa keväänä maahan sai kaataa hirvien suosimat puut. Pidennetty kiertoaika olisi palvelus luonnolle. Raivuu ilmojen kylmettyä Juurikääpä vaikuttaa myös raivuusuunnitelmiin. Tätä voi pitää pienenä ihmeenä, sillä metsätila sijaitsee Lapinjärvellä, missä on yksi Suomen tiheimmistä hirvikannoista. Tällä kertaa supimetsällä kunnostautunut terrieri jää saaliitta. Lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla kasvu on hurjaa, mutta metsän alkumetrit vaativat runsaasti työtä. Juurikäävän heikentämät puut ovat myös kelvanneet kirjanpainajille ja paikoin kuusten rungoista irtoaa kuori. Aktiivinen metsästys ja luontaisesti uudistettu koivu näyttävät olevan toimiva yhdistelmä. Hyvästä tahdosta huolimatta puiden kasvatusta ei aina ole mahdollista jatkaa. Kuusikon lomassa komeilee seitsemän metriä korkea sammaleen peittämä siirtolohkare. Sieltä olisi omat tuhkat ripoteltu alas. Myös Lyly liittyi seuraan heti ostettuaan metsän 1990-luvun lopulla. Alkuun hirvet söivät tietyt koivut vuodesta toiseen. Alueella ongelmaksi asti jyllääEI PUHTAILLE KUUSIKOILLE Olavi Lyly sai tarpeekseen juurikäävästä ja kirjanpainajista. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 25.11.2022 20 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT HELSINKILÄINEN Olavi Lyly näyttää silmin nähden tyytyväiseltä. Se on täsmähoitoa tästä eteenpäin.” Surullinen näky Lindkosken kylän lähimetsät ovat reheviä ja monin paikoin savipohjaisia. Myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen mietityttää eläkkeelle jäänyttä biologia ja metsänhoitajaa. Metsänomistaja Olavi Lyly on käynyt joka toinen vuosi raivaamassa luontaisesti uudistettua koivikkoa kohti tavoite tiheyttä. Saksanmetsästysterrieri Herra Papu juoksee edeltä tarkastamaan, löytyikö kiven kolosta siellä majaillut supi. Metsänomistaja tietää syynkin. vä juurikääpä on tappanut ympäröiviä kuusia pystyyn. Jatkossa Ly9763_.indd 20 9763_.indd 20 21.11.2022 13.11 21.11.2022 13.11. Lyly näkee puhelimestaan, missä Herra Papu tutkapanta kaulassaan on menossa. Lyly johdattaa meidät taukotuvan läheiseen kuusikkoon ja näyttää, miksi toimet luonnon hyväksi eivät aina onnistu. Luontaisesti syntyneessä taimikossa on särkymävaraa. Pian 20-vuotias luontaisesti syntynyt rauduskoivikko on varttunut vauhdilla, eikä hirven kaluamia puita tai aukkoja näy. Parhaiten harvennus onnistuu sähkösahalla. Nyt olen vakavasti harkinnut tämän uudistamista”, Lyly harmittelee. Kylän metsästysseura on aktiivinen ja siinä on mukana sekä kyläläisiä isäntiä poikineen että metsänomistajia. Pidennetty kiertoaika houkuttelisi Lylyä, sillä hän ei enää kaipaisi ylimääräisiä raivuuhommia
Pakkasia ja juurikäävän itiöinnin loppumista saa nykyään odottaa pitkälle syksyyn. Kun hyönteistuhohakkuu saadaan tehtyä, alalle kylvetään mäntyä. Nyt tukkikokoiset kuuset ovat kuivaneet pystyyn ja korjataan energiaksi. Ajorata saattoi olla kapea, mutta jos metsätie tehtiin puskutraktorilla kuten yleensä 1950-luvulla ja osin 1960-luvulla, molemmin puolin ajorataa tarvittiin runsaasti tilaa tieuralta pusketuille kannoille, kiville, hakkuutähteille ja humukselle. Tuoreessa opinnäytetyössä peräti 70 prosenttia kuljettajista arvioi, ettei kunnostus ole onnistunut: on tehty liian kapeita teitä ojasta ojaan mitattuna. Yhdistyksen edustajana Lyly on saanut olla mukana metsänhoitosuosituksia uudistavassa työryhmässä. Kuivan kesän jäljet näkyvät metsässä. Sitä pitkin pääsee maastoautolla hoitotöihin ja puut saadaan talviaikaan korjattua. Silloin se on menetetty, kun yhteyttävä pinta puuttuu.” Lyly on ollut mukana toistakymmentä vuotta Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:ssä, viimeiset kolme vuotta yhdistyksen hallituksessa. OVATKO METSÄTIET LIIAN LEVEITÄ VAI KAPEITA. Kapean tien runko kyllä kuivuu nopeasti keväällä, mutta se ei ole ainoa tärkeä asia. Herra Papua kuivunut kuusikko ei kiinnosta. Yhdistys on metsänomistajien kerho, jossa jaetaan kokemuksia ja ajatuksia, mutta myös osallistutaan metsäalan vaikuttamiseen. Alemmanasteiset metsätiet alettiin tehdä kaivukoneilla viimeistään 1980-luvulla, mutta toimitusinsinöörit määräsivät rasitteen leveyden vanhasta muistista edelleen anteliaasti. Suppilovahveropaikka on tyhjillään. ”Jos matkaan menee tunti per sivu, ei saa tulosta aikaan.” Raivattavaa on luvassa myös kaarnakuoriaisten jäljiltä. Soralla päällystetty ajorata saattoi olla kapea kantavan materiaalin säästämiseksi, mutta kun pengerluiskat molemminpuolisiin sivuojiin olivat kaltevuudeltaan vähäisiä, ojien etäisyys saattoi olla tasaisella maalla kymmenkunta metriä mitattuna ojan pohjalta ojan pohjalle. METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Kaikkiaan ennen aikaisesti hakataan kaksi hehtaaria kasvatusvaiheen kuusikkoa. Lämpenevän ilmaston vaikutukset selvästi näkyvät jo. ”Kuusi alkaa alaoksistaan pudottamaan neulasia. Leveys tarkoitti sitä aluetta, jolta puut raivattiin pois tientekoa varten. Myös viereinen kuusikko näyttää kärsineen. Löytyisikö tuumattaessa hyvä kompromissi vanhasta ja uudesta. Tien runko pysyy märkänä tukossa olevien ojien ja puiden varjostuksen vuoksi. ”Lihotusvaiheessa joudutaan hakkaamaan ja sitten tulee uudistamisen vaiva”, Lyly toteaa. PALSTALLA ly aikoo turvautua havupuutaimikoiden raivuussa ulkopuoliseen apuun. Lyly on tehnyt metsäänsä yhteeensä noin 700–800 metriä piennartietä. Se on saanut vainun jostain paremmasta ja katoaa varvikkoon. Puhtaita kuusikoita hän ei enää metsiinsä istuta. Olavi Lyly matkustaa jahtikaudella Helsingistä Lapinjärvelle hirvimetsälle kolme kertaa viikossa. Mikäli hirvet päätyvät taimikkoon, Lyly ottaa lampaanrasvan käyttöön. Käytäntö kuitenkin oli yleensä se, että lyhyet kannot nostettiin pois, käännettiin ympäri ja upotettiin syvälle tierunkoon kaatopinta alaspäin. Vähän käytetyillä metsäteillä käytännöksi on tullut usein myyntipuiden kasvattaminen tiealueella, ei ainoastaan sivuojien seutuvilla, vaan rohkeasti ajorataan asti rajoitteena vain se, etteivät puiden oksat raavi henkilöautojen kylkeä. LAPINJÄRVI 9763_.indd 21 9763_.indd 21 21.11.2022 13.11 21.11.2022 13.11. Ainoastaan latvus jää vihreäksi. Jos kaivurilla nostettiin kannot pois tierunkoa tehtäessä, niille toki tarvittiin tilaa, mutta vähemmän kuin puskutraktoriaikaan. Luiskat sivuojiin on kaivettu liian jyrkiksi ja kapea tie on alkanut sortua. Tientekijöiden ohjeet suosivat leveää tieuraa. 25.11.2022 Metsälehti.fi 21 TIETTÄVÄSTI EI OLE KATTAVAA tilastoa, millaisia metsäteiden leveyksiä toimitusinsinöörit määräsivät eri vuosikymmeninä tehdyissä tietoimituksissa, kun vieraan maalle perustettiin rasite kulkuoikeuden hankkimiseksi jollekin metsätilalle. Kuivuus näkyy Herra Papu juoksee edestakaisin sammalmättäiden lomassa tutkapanta kaulallaan. Siellä hän on nostanut esille pohjanvedenpinnan laskun seurauksena kuivuvat rehevien savimaiden kuusikot. Uudet metsätieohjeet ovat menneet toiseen äärimmäisyyteen kunnostettaessa vanhoja metsäteitä. Valistunut arvaus on, että sotien jälkeen ainakin 1980-luvulle saakka yleisin tieleveys oli 14 metriä. PIENMETSÄNOMISTAJIEN REAKTIO oli arvattavissa. ”Tällaiset empiiriset havainnot tulee ottaa suosituksissa huomioon”, Lyly toteaa. Pohjavedenpinnan lasku on kuivattanut savisen maan ja sen puuston. Toissa vuonna harvennettuihin kuusikoihin iski tänä kesänä kirjanpainaja. Kun raivaus lopulta turvallisesti onnistuisi, on päivä jo turhan lyhyt etämetsänomistajan ryhtyä hommiin
Tuoteperheessä on sekä 36:n ja 18 voltin koneita, mutta samat Multivolt-akut sopivat molempiin. Leikkuutehokin riittää rankapuun hakkuulle, ja akkujen kesto on vähintään kohtalainen. Raksamiehen pakkiin Japanilaismerkki Hikoki on Hitachin sukua. Ketjusahan lisäksi tarjolla on muun muassa ruohonleikkuri. Sahan teho on 1,8 kilowattia, mikä on akkusahojen sarjassa kova lukema. Joukon edullisimman moottorisahan teho on kilowatti. Sama vaiva kiusasi kaikkia joukon akkusahoja. Lisäksi katsoimme, millaiseen tuoteperheeseen sahat kuuluvat. Tämä on olennainen tieto, koska sahan valinnassa kannattaa ottaa huomioon, mitä muita koneita samalla akulla voi käyttää. Sitä tarvitaan, koska purusuojan alus täyttyy nopeasti roskasta, joka pitää poistaa. Lisää plussia tulee siitä, että samat akut sopivat myös rakennusja pihanhoitokoneisiin. Kaikki kokeilumme akkusahat keräävät runsaasti roskaa purukopan alle. Muihin metsäkäyttöön sopiviin akkusahoihin verrattuna Cramer on edullinen. Cramerissa, kuten joukon muissakin sahoissa, on matalahampainen 3/8-jaollinen ketju, joka kulkee terälaipalla 1,1 millimetrin ketju-urassa. Katso video metsalehti.fi 9764_.indd 22 9764_.indd 22 21.11.2022 13.13 21.11.2022 13.13. Samalla akulla toimivaan tuoteperheeseen kuuluu muun muassa robottileikkureita ja tavallisia ruohonleikkureita. Tarkoituksemme ei ollut vertailla lähtökohdiltaan hyvin erilaisia koneita vaan selvittää, millaiseen työhön ne sopivat. Paras metsässä Cramerin 48 voltin akkusaha osoittautui yllättävän hyväksi hakkuutöihin. Kapea ketju parantaa pienitehoisten sahojen leikkuutehoa. Ketjuja teroitetaan 3,2 tai neljän millin pyöröviiloilla. Myös ketjunopeus on tämän joukon kärkeä. Metsälehti kokeili metsäväelle oudompien valmistajien akkusahoja. Saha on kevyt ja jouheva käsitellä. Saha on muovisen oloinen. Kevyttä sahaa voi käyttää myös hirven riipimien mäntyjen sivuhaarojen karsintaan. Mökkiläiselle ja omakotiasujalle Tokmannin tuotemerkki Brücke tarjoaa oman pihansa hoitajalle kattavan akkutuoteperheen. Plussa tulee teräketjun pikakiristyksestä, joka toimii ilman työkaluja. Sillä suoriutuu pienten pihapuiden ja pensaiden ja rankojen katkonnasta tai vaikkapa mökkitielle taipuneen koivuruipelon raivaamisesta. Tarjolla on monipuolinen valikoima rakenAkkusahasarjan haastajat Tuntemattomista akkusahoista paljastui hyviä koneita jopa metsätöihin. METSÄSTÄ 25.11.2022 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KERÄSIMME kokeiltavaksi metsäväelle oudompien valmistajien akkusahoja
Sahaa ei ole tarkoitettu metsätöihin, mutta monen rakentajan työmaapakettiauton tavaratilasta Hikokin ketjusaha löytynee. Päätöksellään KHO kumosi tähänastisen käytännön. Pihapuolelle ”Milkkarilla” on muun muassa ruohonleikkureita, pensasSAHAUSAJASSA ISO ERO Brücke Cramer Hikoki Milwaukee Jännite, V 40 48 36 18 Paino työkunnossa,kg 5 5 5 6,4 Teho, kW 1 1,8 Ketjunopeus, m/s 18 20 14,9 12,4 Vakioakun varaus, Ah 2,5 4 4 12 Terälaipan pituus, cm 35 35 35 30-40 Ketjun jako/uraleveys, mm 3/8/1,1 3/8/1,1 3/8/1,1 3/8/1,1 Sahausaika 5x13 cm mänty, s 41,1 22,8 31,6 22,8 Hinta akun ja laturin kera, euroa 259 497 647 699 Vakioakun hinta, euroa 79,9 189 202 239 (Hinnat kerätty verkkokaupoista) Hikokin Multivolt-akut sopivat sekä 36 voltin että 18 voltin sähkökoneisiin. ”Kun lisäksi otettiin huomioon, ettei esillä olevassa yhteishalkomisessa suoritettaisi rahatai muita vastikkeita ja että A ja hänen veljensä saisivat siinä arvoiltaan yhtä suuret eli omistusosuuttaan vastaavat kiinteistöomaisuudet, esillä oleva yhteishalkominen ei ollut tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettu omaisuuden luovutus eikä siitä siten kertynyt tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua veronalaista luovutusvoittoa”, perusteli KHO ratkaisuaan. ”Kannattaa ottaa huomioon, mitä muita koneita akulla voi käyttää.” METSÄVEROTUS MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI VÄINÖ SIKANEN, ASIANTUNTIJA KORKEIMMAN hallinto-oikeuden päätös (KHO:2022:81) määrittää yhteisomistettujen tilojen jakamisesta osakkaille koituvia veroseuraamuksia. Toisaalta vastike on katsottu metsävähennyksen perusteeksi. Toisaalta halkomisen jälkeen osakkaat eivät voi käyttää metsävähennystä, jota kertyy vain vastikkeellisista luovutuksista. Tarjolla on lehtipuhaltimia ja pensasleikkureita, mutta esimerkiksi ruohonleikkuri puuttuu. Milwaukee pärjää ongelmitta rankametsässä, ja vähän isompikin puu kyllä kaatuu. Leikkuuteho on hyvä, vaikka sahan ketjunopeus on alhainen. Myös Hikokissa on teräketjun pikakiristys, siitä plussa. Aiemmin tällaiset jaot on tulkittu vastikkeellisiksi luovutuksiksi, joista on pitänyt maksaa varainsiirtoja luovutusvoittoveroa – pois lukien lähisukulaisten kesken tehdyt jaot tietyin edellytyksin. Milwaukeessa, kuten joukon muissakaan sahoissa, ei ole erillistä virtakytkintä. Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Halkominen voi olla vapaaehtoista jakoa edullisempi, jos osakkaat ovat yhteisomistuksen aikana käyttäneet runsaasti metsävähennystä, joka vapaaehtoisen jaon jälkeen tuloutettaisiin osakkaiden verotettavaan luovutusvoittoon. Laajin tuoteperhe Milwaukeen 18 voltin akkusaha on osa rannattoman laajaa akkutuoteperhettä. Pieni miinus tulee sahan painosta. Akku onkin syytä irrottaa, kun saha jää esimerkiksi pihalle, jotta lapset eivät saa sahaa vahingossa käytiin. Hikokin akkusahalla suoriutuu polttopuiden sahaamisesta ja pienehköjen puiden kaadoista. KHO:n päätös koski tapausta, jossa kaksi veljestä jakoi yhdessä omistamiaan kahdeksaa kiinteistöä. Kannattaako halkominen Halkomisessa osakkaat siis säästyvät luovutusvoiton verolta. Esimerkiksi 200 hehtaarin tilan halkominen kahdelle osakkaalle maksaa reilut 7 500 euroa osakasta kohti. Vakiovarusteena on joukon ylivoimaisesti tehokkain, 12 ampeeritunnin akku. Ennen vuotta 2020 haetut toimitukset laskutetaan työajan mukaan. Saha on saatavilla 30,35 tai 40 sentin terälaipalla. Maanmittauslaitoksen tekemässä kokonaisarvohalkomisessa toinen veljeksistä sai viisi kiinteistöä ja toinen kolme. Halkoen jakamisesta ei luovutusvoittoveroa Korkeimman hallintooikeuden päätös toi lisää vaihtoehtoja yhteisomistettujen tilojen jakamiseen. Lähisukulaisilta veroa ei perittäisi muutenkaan, jos omistus on jatkunut yli kymmenen vuotta. KHO:n päätös koskee vain maanmittaustoimituksena tehtyjä halkomisia. Halkominen katsottaisiin vastikkeettomaksi, vaikka osakkaat eivät olisikaan toisilleen sukua. Muodoiltaan saha on kantikas, mutta vankkatekoinen. Metsäkäytössä 35 sentin laippa on paras. leikkureita ja lehtipuhaltimia. Cramerin akkusaha toimi hakkuutyössä parhaiten tästä joukosta. Se kannattaako jako tehdä halkoen vai sopien on tapauskohtainen, korostaa Metsälehden sukupolvenvaihdosasiantuntija Väinö Sikanen. Se katsoi, että usean tilan muodostaman yhteisomistuksen jakaminen halkomalla rinnastuu yhden tilan halkomiseen, joten kyse ei ole vastikkeellisesta jaosta. NYKYÄÄN KIINTEÄT HINNAT Halkomisen hinnoittelu vuoden 2020 alusta. Omakotiasujalle ja mökkiläiselle Hikokin valikoima on niukka. Sopien jakamisesta koituva varainsiirtoja luovutusvoiton verot sekä saadun metsävähennyksen nettohyöty ovat usein suunnilleen samansuuruiset. METSÄSTÄ 25.11.2022 Metsälehti.fi 23 PLUSSAT JA MIINUKSET Brücke 40 V + edullinen + ketjun pikakiristys – leikkuuteho Cramer 48V 48CS18 + leikkuuteho + käsiteltävyys – tehokkaiden vara-akkujen puute Hikoki CS 36 DB MV + ketjun pikakiristys + vankka rakenne – tuoteperheessä niukasti pihanhoitokoneita Milwaukee M18 F + leikkuuteho + laaja tuoteperhe – ketjunopeus nuskoneita. Jaon jälkeen heidän omistustensa arvo oli yhtä suuri. Tilojen jakaminen osakkaiden keskinäisellä sopimuksella on vastikkeellinen luovutus veroseuraamuksineen. Miinusta tulee ”kaasuliipaisimen” kankeasta turvapainikkeesta. Pinta-ala enintään ha Hinta euroa 1 3 320 5 4 870 10 6 430 30 7 970 50 9 850 100 11 920 200 13 990 Kukin seuraava alkava 100 ha 3 110 Lisämaksu muodostetulta rekisteriyksiköltä 730 Lähde: Maanmittauslaitos 9764_.indd 23 9764_.indd 23 21.11.2022 13.13 21.11.2022 13.13. Tarjolla on erityisesti rakentajille tarkoitettuja akkukoneita
Tukkipinosta irtoaa leipä tihkusateisena syyspäivänä puolivälissä viikkoa. Valtaosa Mathiaksen tekemistä töistä muodostuu niin kutsutusta rahtisahauksesta. Lindbergin lisäksi paikalla on jonkin kilometrin päästä Karijoelta saapunut Juha Mäki-Ketola. Siinä odottaa sahurin seuraava työmaa. Käytännössä se tarkoittaa, että asiakas paitsi tilaa työn myös toimittaa sahalle sahurín kulloinkin tarvitseman puuerän, josta värkit milloin mihinkin sitten sahataan. Rapiat kolmekymppinen mies tienaa osan elannostaan pääosin rahtisahausta harjoittavana pienyrittäjänä Kristiinankaupungin Dagsmarkissa Pohjanmaalla. Niin on tehnyt myös Mäki-Ketola, jonka useamman kymmenen tukin käsittävä pino sahaa Lindbergin ja järeä, läpimitaltaan miltei metrisen sirkRahtisahuri Pohjanmaalta Nuori sahayrittäjä Mathias Lindberg räätälöi työn asiakkaan määärittelemiin mittoihin. PEFC-sertifioitua ja lähipuumerkinnällä varustettua valmista lankkua ja lautaa jopa erikoismitoilla löytyy myös Linima Woodin lautatarhasta, mutta määrä on rajallinen. Tien varressa oleva kyltti opastaa oikealle pihamaalle. Siellä odottaa Linima Woodin sahuri Mathias Lindberg. Ne puolestaan päätyvät Mäki-Ketolan Karijoella sijaitsevan, ensi keväänä ulkoverhoilultaan uusittavan pohjalaistalon julkisivuun. Yhdessä vaimonsa Nina Lindbergin kanssa hän viljelee ruokaperunaa. Tukit tulevat pääosin työn tilaajien metsistä. Työnsä Lindberg hinnoittelee tuntitaksalla. Parivaljakon vierellä komeilee kiitettävä pino järeitä mäntyja kuusitukkeja. Reilut puolitoista vuotta sahurina toiminut Lindberg ei ole tavallisimmasta päästä sahureita. Lautatarhasta löytyvän tavaran värkit Lindberg hakee omista metsistä. KRISTIINANKAUPUNKI kelisaha pääosin leveydeltään seitsentuumaisiksi laudoiksi. Mathias Lindberg sahaa kauden aikana tukkeja kaikkiaan 1 000–2 000 kuutiota. Paitsi sahuri, Lindberg on myös maanviljelijä. Hinta, jonka asiakas 9765_.indd 24 9765_.indd 24 21.11.2022 13.16 21.11.2022 13.16. Huonekaluvalmistajalta työllistää Linima Woodin Lindberg ja vaimo ostivat viime vuonna sen entiseltä omistajalta Harry Kankaalta, joka oli perustanut sahan vuonna 2004. Sahurin silmä ei petä. Kristiinan ja vieressä sijaitsevan Lapväärtin seutu tunnetaankin yhtenä maamme perunanviljelyn valta-alueista. METSÄSTÄ 25.11.2022 24 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT SAMAISELLA maantiepätkällä Lapväärtintie vaihtuu yks kaks Dagsmarkintieksi
TYYNTÄ KORJAAMAAN Aurinkovoimaa rakennetaan täydentämään keskimäärin vähätuulisten kesien tuulisähkön tuotantoa. Uusikaupunki 150–200 MW, yli 200 hehtaaria valmistunee parissa vuodessa. Sen aikana voimayhtiö hankkii tarvittavat luvat, laatii suunnitelmat ja rahoittajat. Sopimus purkautuu, ellei voimalaa määräajassa perusteta. 9765_.indd 25 9765_.indd 25 21.11.2022 13.16 21.11.2022 13.16. O X 2 SUURIMMAT HANKKEET POHJANMAALLA OX2 Kauhajoki: teho 600 MW – aurinkovoimaa. Alajärven aurinkopuisto 150 MW – valmistuu 2026. Esimerkiksi OX2:n euromääräisissä vuokrasopimuksissaan on indeksiehto. Monessa mukana Yrittäjä on ollut mukana monessa. Vähimmillään pinta-alaa pitäisi olla 4050 hehtaaria. Vuokran maksu alkaa tai kauppahinta maksetaan, kun tuotanto alkaa. Myös henkilöstövuokrausyritystä on Lindberg ehtinyt pitämään jonkun vuoden. Esisopimuksen allekirjoittamisesta kuluu yleensä 3–5 vuotta hankkeen valmistumiseen ja vuokran maksun alkamiseen tai kauppahinnan saamiseen. Hehtaarin tontille voidaan rakennettua nimellisteholtaan enimmillään yhden megawatin verran aurinkovoimalaa. Maanomistajien saama maanvuokratulo verotetaan progressiivisesti ansiotulona, ei pääomatulona kuten puunmyyntitulot. Rauman 50–100 MW voimalalla tarvittavat luvat. Saksalaisomistuksessa EPV Energia Lapua 80–100 MW – aurinkovoimaa. Senkin toiminnassa oli mukana vaimo. Suomessa liikkeellä on sekä kotiettä ulkomaisia yrityksiä. Jos alue on tarkoitus myydä voimayhtiölle, kaupan esisopimukseen on kirjattava ehdot, joilla kauppa toteutuu. Tarjolla voi olla myös ennakkomaksuja. Kiinteän vuokran vaihtoehtona on osuus voimalan tuotosta vuosivuokrana. Ruotsalaistaustainen yhtiö ATP Palloneva Oy Kauhajoki, 400-500 MW – aurinkoja tuulivoimaa. Forus Oy Suomalaisomisteinen yhteistyössä tanskalaisen Betterenergyn kanssa. Vaikka puutavaran hinta nousee, rahtisahaus maksaa aina saman verran. METSÄSTÄ 25.11.2022 Metsälehti.fi 25 maksaa, on kuulemma selvästi vähemmän kuin mitä valmis tavara maksaa kaupassa. Kauden aikana hän sahaa tukkeja kaikkiaan tuhannesta kahteen tuhanteen kuutiota. Vuokraa vasta 3–5 vuoden kuluttua MTK:n maankäytön asiantuntijan Juho Ikosen mukaan hankkeen valmisteluvaiheessa solmittu vuokratai kauppasopimus on määräaikainen varaus. ”Ensimmäiseen paperiin ei pidä panna nimeään alle. Pääosa rahtisahauksesta tapahtuu nimittäin kevätja alkukesän kuukausina siksi, että puut ehtivät kuivumaan parhaiten. MTK:n Ikonen kehottaa maanomistajia tarkkuuteen ja malttiin, kun heille esitellään sopimusluonnoksia. Tehtaalle päätyy mittoihin pätkittyjä profiileja. Tarkkana aurinkovoiman sopimuksissa Aurinkovoimaloiden tonteista jopa kilpaillaan, joten maanomistajien ei kannata tyytyä ensimmäiseen tarjoukseen. Lisäksi myyjä – kuten vuokraaja – saa ennen maiden luovutusta myydä puut omaan lukuunsa. Yhtiön juuret EteläPohjanmaalla Ilmatar Oy Ranskalaisomisteinen (70 %:n osuus). Se, että asiakas on mukana sahauksen ajan, on Mathiaksen mukaan toisinaan tapana. Tätäkin korkeammista vuokrista tosin kerrotaan. Suunnitteilla useita tuulija aurinkovoimapuistoja. Kirsikaksi kakun päälle Linima Woodilta löytyy myös kuorimo, joka on Mathiaksen ja vaimon omia investointeja. Tavoite hankkia lähes 10 000 hehtaaria maita aurinkovoimaloille. Puusta työstämisen taidon Mathias puolestaan oppi nuorena setänsä puusepänverstaalla työskennellessään. Vain kaupanvahvistajan hyväksymä esisopimus on juridisesti pitävä. ”Jos halutaan erikoismittoja, on hyvä, että asiakas on mukana. Vuokrien kerrotaan mukailevan eteläsuomalaisen viljapellon vuokria, siis 500–1 000 euroa hehtaarilta. Sähköaseman sijaan 110 tai 400 kilovoltin siirtolinjan läheisyyskin riittää. 50–60 MW aurinkohanke Suonenjoen Isonevalle, tuulija aurinkovoimaa Kauhajoen Pallonevalle josta aurinkovoimaa 190 hehtaarille, tuulija aurinkovoimapuisto Karstulan Kaijansuolle. ”Sen myötä sahaustarkkuuskin parani ja terät säilyvät pitempään”, Lindberg kertoo. Se on sopimusluonnos, joka toimii neuvotteluiden lähtötasona. KOKEILTUA ”Jos halutaan erikoismittoja, on hyvä, että asiakas on mukana.” MIKKO RIIKILÄ SUOMEN suurimpiin lukeutuvan hankeyhtiö OX2:n projektipäällikkö Kirsi Koivunen luonnehtii aurinkovoimalan ihannekohdetta: ”Sata hehtaaria entistä turvesuota Länsitai Etelä-Suomessa, sähköaseman vieressä.” Toki sisä-Suomeenkin on suunnitteilla aurinkovoimaloita. Sopivia kohteita ovat turvesuot ja tasaiset yhtenäiset metsät esimerkiksi isoilla ojitusalueilla. Neova Oy Suomalainen (ennen Vapo Oy). Tarjotut hehtaarihinnat ovat kohonneet parhaimmillaan jopa 15 000 euron paremmalle puolelle. Hehtaarille voidaan rakentaa teholtaan megawatin aurinkovoimala. Useimmiten hankeyhtiöt vuokraavat maat vuosikymmenien pituisilla sopimuksilla. Useampia maanomistajia koskevissa hankkeissa kannattaa perustaa neuvottelukunta, joka neuvottelee ja kilpailuttaa yhteistä sopimusta hankkeelle.” Maanomistajien on tutkittava erityisen huolella sopimuksen ehdot, jotka koskevat maanomistajan etujen toteutumista, osapuolien oikeuksia, vastuita ja velvollisuuksia sekä korvauksia näissä asiakohdissa. Jos ei ole rahtisahurin homma sahurin töistä tavallisimpia, ei ole myöskään vuodenaika, jona Lindberg Mäki-Ketolan tukkeja sahailee. Osa hankeyhtiöistä myös ostaa maita aurinkovoimaloille. Yli tuhannen euron sahanterällä on halkaisijaa kaikkiaan miltei metri. Sinne menevä puutavara hioutuu sileäksi sahasta erillään olevassa omassa höyläämössä. Jos on rahtisahaus pääosin sesonkityötä, työllistää Pohjanmaalla toimiva huonekaluvalmistaja Mathiasta ja vaimoa ympäri vuoden. Työ tulee myös hieman halvemmaksi, kun asiakas on apurina”, Lindberg sanoo. Tuotto-osuus määräytyy edellisen vuoden tuotannon ja sähkön hinnan mukaan. Loimaan Korven aurinkopuisto 130 MW – valmistumisarvio 2027. Pohjalaisten maanomistajien perustama IBV Suomi Vireillä aurinkovoimalat Uuteenkaupunkiin, Raumalle ja Ulvilaan
Taustalla näkyy sarkaojaan tehty pato. Siksi olisikin tärkeää, että jäsenmaat pystyisivät itse vaikuttamaan riittävästi kohdevalintoihin”, Partanen sanoo. Tornatorilla on pöytälaatikossa valmiita ennalPALUU LÄHTÖRUUTUUN Pieksämäellä saadaan esimakua siitä, mitä pian on enemmänkin edessä: ennallistamisesta. Ilmakuvat löytyvät osoitteesta paikkatietoikkuna.fi. Puusto on hakattu 1960-luvun lopulla ojitetulta suolta pois viime talvena, ja parhaillaan alueella häärii kaivinkone. ”Nyt puusto poistettiin noin 17 hehtaarin alueelta ja puuta kertyi kaikkiaan noin 900 kuutiota”, Tornatorin tilavastaava Timo Vartiainen ynnäilee puhelimen sovelluksesta. Stora Enson ympäristöpäällikkö Niina Partanen näkee ennallistamisen oikein valituilla kohteilla järkevänä. Metsätalousmielessä alue on siis ollut heikkotuottoinen. Tornatorin omistajiin kuuluva metsäyhtiö Stora Enso on luvannut olla mukana 1 000 hehtaarin ennallistamisessa. Kyse ei kuitenkaan ole ojitusmätästyksestä metsän uudistamista varten, vaan ojien aktiivisesta tukkimisesta. 25.11.2022 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MONI menneiden vuosikymmenten metsänparantaja luultavasti pökertyisi nähdessään, mitä Pieksämäen Paltasen maisemissa sijaitsevalla suolla tehdään lokakuussa 2022. Puusto Pieksämäen ojitetulla suolla ei ole missään vaiheessa lähtenyt kasvamaan toivotusti, joskin alueella on joitain vuosia sitten tehty harvennushakkuu. Ennallistamiselle on perusteet Tornator on tarttunut toimekkaasti ennallistamiseen jo ennen parhaillaan aiheen ympärillä kiivaana vellovaa julkista keskustelua. Työtä seuraamaan kokoontuneet 2020-luvun metsäammattilaiset katselevat toimintaa kuitenkin tyytyväisinä. 2012 1952 9766_.indd 26 9766_.indd 26 21.11.2022 13.17 21.11.2022 13.17. Paltasella tehdään jo etukenossa työtä, jota EU:n kaavaileman ennallistamisasetuksen odotetaan Suomessa muun muassa aiheuttavan: palautetaan suometsää aikaan ennen ojitusta, eli mahdollisimman luonnontilaiseksi. Kohde on Vartiaisen mukaan ennallistamiseen sikälikin hyvä, että alue sijaitsee Tornatorin maiden keskellä, eikä veden pinnan noususta aiheudu haittaa talouskäytössä oleville kuvioille tai muille maanomistajille. Paltasen suoalue ilmakuvassa vuonna 2012. Viime vuonna yhtiö ilmoitti ennallistavansa seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 3 000 hehtaaria karuja suoalueitai. Tornatorin luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö (vas.), Stora Enson ympäristöpäällikkö Niina Partanen sekä Tornatorin tilavastaava Timo Vartiainen toteavat, että ojat saavat sammaloitua tällä kohteella jatkossa rauhassa. Paltasen suoalue ilmakuvassa vuonna 1952. ”EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat hyviä, mutta asetuksen vaikutuksia ei vielä tiedetä
Vartiainen lisää listaan myös riekon, jonka päkätys oli miehen nuoruudessa vielä Savonkin soilla tavallinen öinen äänimaisema. IL M A KU VA T: PA IK KA TI ET O IK KU N A .F I Suon ennallistaminen on periaatteessa yksinkertaista. Siihen kuuluu myös suodatinkangas, jotta tulvavedet eivät pääse syövyttämään patoa”, Perkiö kuvailee. Sopivia kohteita voi ehdottaa Tornatorin mailla ehdotukset ennallistettavista kohteista tekee yleensä kyseisen alueen tilavastaavana työskentelevä toimihenkilö. Joka kolkkaa metsistä emme tunne niin perusteellisesti kuin paikalliset ihmiset usein tuntevat”, Perkiö toteaa. Kyllä ennallistamiselle perusteet on, mutta myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitäisi toimissa ottaa aina huomioon”, Perkiö huomauttaa. Patojen määrä ja sijainti arvioidaan valuma-alueen koon, suon kaltevuuden, ojakohtaisten virtaamien sekä vedenpinnan tavoitekorkeuden perusteella. Hyönteisistä esimerkiksi suoperhoset toivottavasti lisääntyvät”, Perkiö listaa. Usein esimerkiksi metsästäjillä tai marjastajilla voi olla hyviä ajatuksia ennallistamiskohteista. ”Paikkaan, josta suon vedet purkautuvat ulos, tehdään niin kutsuttu rakennepato. Paltasen suoalue ilmakuvassa kesällä 2022. Mikäli EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet viedään Suomessa edes osittain käytäntöön, piilee urakoissa kenties satojen miljoonien eurojen bisnesmahdollisuudet. Paltasen suoalue ilmakuvassa vuonna 2012. Ennallistamiseen erikoistuneita urakoitsijoita ei vielä ole paljoa, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin. Tornatorin tilavastaava Timo Vartiainen toteaa veden pinnan nousevan suon alavimmilla alueilla nopeasti. Palautetaan vesi suolle. Toisin kuin voisi kuvitella, tähän ei riitä se, että alueelta hakataan puusto ja jätetään ojat umpeutumaan omia aikojaan. ”Mielellämme otamme ehdotuksia vastaan ja toisinaan niitä meille tuleekin. Kaikkiaan Tornator omistaa Suomessa metsää 646 000 hehtaaria. ”Suomessa taitaa olla epäonnistuneita ojituksia jopa miljoonan hehtaarin alalla. Puusto on poistettu ennallistettavalta suoalueelta. 25.11.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ listamissuunnitelmia jo noin 1 000 hehtaarin alalle. Lisäksi arvioitiin, että puuston kasvu saataisiin elpymään karuillakin soilla lannoittamalla. Ojat padottava Perusedellytys suon ennallistamiselle on, että veden pinta suolla saadaan nousemaan. Rahkasammalet runsastuvat, kuten myös erilainen varpukasvillisuus. ”Ehdotuksia ennallistamiskohteista on tehty kaikkiaan noin 2 000 hehtaaria. ”Ainakin lakka ja karpalo hyötyvät ennallistamisesta. Perkiö ja Vartiainen myöntävät, että menneinä vuosikymmeninä metsäusko meni soiden ojituksissa toisinaan yli. Myös työjärjestys suolla on syytä miettiä huolella, jotta yllätyksiltä vältytään. Turvemaita metsistä on jopa kolmannes. Tornatorilla ei kuitenkaan pahastuta, jos vinkki sopivasta kohteesta tulee luonnossa liikkuvilta kansalaisilta. Ennallistamistyössä hyvä suunnittelu on kaiken lähtökohta. Ennallistamistyötä tehdään ennen kaikkea suoluonnon ja vesistöjen hyväksi, mutta usein suon ennallistamisesta on hyötyä myös ihmiselle. ”Vanhat ojat on padottava kaivinkoneella, sillä muuten vesi kulkeutuu niitä pitkin pois vielä pitkään, vaikka ojan pinta kasvaisi rahkasammalta”, Perkiö painottaa. 2022 9766_.indd 27 9766_.indd 27 21.11.2022 13.17 21.11.2022 13.17. Laajimmat alueet sijaitsevat Pohjois-Karjalassa”, kertoo Tornatorin luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö. Näin ei kuitenkaan aina käynyt. Avointa suoluontoa ei karsasta myöskään teeri, joka viritteli lokakuun viimeisinä päivinä kukerrustaan suolla ojia tukkivan kaivinkoneen möyrinästä piittaamatta
”Tulen tekeminen onnistuu Suomessa kaikkina vuodenaikoina. ”Nämä ovat melko lailla täydelliset yhden henkilön kynsitulet, jotka riittävät lämmittelyyn, kahvin keittämiseen ja makkaran paistamiseen. Etukäteen varautumisen merkitys korostuu entisestään, kun haluaa virittää nuotion marraskuiseen metsään. Varttitunti myöhemmin vierellämme ritiseekin pieni nuotio, jolle Eränkävijät-televisiosarjastakin tuttu kontiolahtelainen lupailee puoli tuntia paloaikaa. Kun tulia sitten ruvetaan tekemään, tärkeimmät tarvikkeet ovatkin jo valmiina.” Nuotiomme palaa keskellä monttua, jonka seinät antavat tuulensuojaa. Tasku imee niistä enimmän kosteuden. Pienet tulet voi helposti sammuttaa, ja paikka on helppo siivota sellaiseksi kuin emme olisi täällä olleetkaan.” Kimput kuusen oksista Kettunen sanoo, että ennakointi on retkeilyssä kaiken A ja O. ”Kun kuvittelet niitä olevan tarpeeksi, kerää vielä toinen moinen.” Tuli tarvitsee sopivasti polttoainetta, kuumuutta ja happea. Ei tehtävä kuitenkaan mahdoton ole, jos tietää mitä tekee”, sanoo luonnossa selviytymisen taitoja Karu Survival -yrityksensä nimissä kouluttava Mikko Kettunen. PILKKEET 25.11.2022 28 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT KUN palokärki huutaa riitteisen metsälammen yli ja syksyn ensimmäinen napakampi pakkanen nipistelee näpeissä, olosuhteet ovat täydelliset ulkoiluun. Marraskuu on perinteisesti se kostein kuukausi ja nuotion tekijälle haastavin. 9767_.indd 28 9767_.indd 28 21.11.2022 13.21 21.11.2022 13.21. Mutta miten käy retken kruunuksi suunnitellun nuotion kanssa, kun tulitarpeet pitäisi haalia sateiden kastelemasta metsästä. Nuotion pohjalta olemme kaapineet pois kostean sammalen, jotta kuumuus ei nosta sammaleen sitomaa vesihöyryä liekkien sekaan. RETKEILY Kun kaikki tarvikkeet ovat käden ulottuvilla, voi sytyttämisen jälkeen keskittyä rauhassa tulen ruokkimiseen. Ennen tulen rikittämistä keräämme kymmenen metrin säteeltä kuusen kuivia alaoksia pieniksi kimpuiksi sekä maahan ONNISTUU YMPÄRI VUODEN Käsien lämmittelyyn ja kahvitteluun sopivat kynsitulet syttyvät kosteassa syysmetsässäkin. Kytevä pesäke saa lisähappea puhaltamalla. ”Jos tiedän, että teen iltapäivällä tulet, kerään sytykkeitä taskuun pitkin päivää
Muun muassa Kiinassa on määrätietoisella politiikalla lisätty metsiä kymmenillä miljoonilla hehtaareilla. Ylipäätään metsän putkilokasvit MUSTIKAN SALAISUUS Metrisen vatukon alla mustikat ovat turvassa paahteelta, mutta myös kulkijan katseilta. ”Kun liekki on syttynyt, lähdetään tulta ruokkimaan. Tervas parasta, tuohta tarjolla Kaikkein parhaimpana sytykkeenä Kettunen pitää tervasta. Juuri nyt keskustelu käy kuuman, pitäisikö hakkuita rajoittaa, jotta metsät sitoisivat hiiltä vielä enemmän. Kirvestä eikä sahaa tarvita. Harventamisen jälkeen mustikan versosto tuuhettuu ja kukinta runsastuu. Kuusia löytyy melkein kaikkialta, ja neulasensa jo karistaneet oksat ovat lähes aina sopivan kuivia. Mustikan peittävyys eli versostojen keskimääräinen tiheys oli vähentynyt 1950-luvun 17.55 prosentista 1990-luvulla 7.74 prosenttiin. Kuusen kuivien alaoksien Kettunen kehuu sopivan nuotioon syksylläkin. Myös Afrikassa Saharan etelälaidalla sijaitsevalla Sahelin savannialueella on kasvatettu uutta puustoa 20 miljoonan hehtaarin alalle. Nuotion antaessa kuumuutta enemmän palaa siinä jo vähän kosteampikin tavara.” Usein Kettunen pakkaa kuivat klapit mukaansa jo kotipihassa ja kantaa ne mukanaan. Silti kirjassa todetaan, että ”Mustikka katoaa nopeasti avohakatuista metsistä.” Tätä on toitotettu totuutena siitä asti. ”Ei niitä montaa tarvitse olla. Kipinä sytyttää ensin tuohen pinnasta raaputetun hienojakoisen kasan. Hakkuun jälkeisissä ruohoisissa vaiheissa useimpien kasvien juurisieninä ovat mikroskooppiset keräsienet; metsäpuilla ja varvuilla sienikumppaneina ovat lakkeja muodostavat koteloja kantasienet. ”Kun kuvittelet niitä olevan tarpeeksi, kerää vielä toinen moinen”, Kettunen sanoo helposti napsahtavien oksien määrästä. Tutkimillani hakkuuaukoilla ja nuorissa metsissä mustikka on ollut koko ajan yksi runsaimmista kasveista. PILKKEET 25.11.2022 Metsälehti.fi 29 tippuneita, peukalon paksuisia oksia. Vähintäänkin on mahdollista istuttaa lisää biljoona eli tuhat miljardia uutta puuta. Usein hän kantaakin pientä tervaspalikkaa repussaan, sillä tervaksen avulla nuotio syttyy kehnommissakin oloissa. Aukolla kulkija ei kuitenkaan mustikkaa näe, ellei kääntele korkeampia kasveja syrjään. Sitä metsästä löytyy usein helpommin kuin tervasta. SUOMEN metsien hiilinielu on niin valtava, että siitä riittää sekä iloa että huolta. Kaikkien on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi, mutta välillä on hyvä tarkastella keinoja laajemmasta kuin vain yhden maan näkökulmasta. Mustikan ja sammalten yhtäläisen kehitysrytmin välillä voi olla syvempikin yhteys. Metsäkato on yhä ongelma, mutta kirjassa on paljon hyviä esimerkkejä sitä, miten metsäpinta-alaa on onnistuttu kasvattamaan. Toimituskunta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että lukijan mielenkiinto säilyy loppuun asti. Valtaosa kirjan kirjoittajista on senioriasiantuntijoita ja tutkijoita, joilla on pitkä kokemus maapallon metsistä. Liekkien läpäistessä ensimmäisen oksakimpun voi lisätä toisen. Mustikka pysyy niukkana ja pienikasvuisena niin kauan kuin ruohoja heinäkerros on tuuhea. Toinen hyvä sytyke on tuohi. Mustikka on arka paahteelle ja pakkaselle. Kertaakaan ei ole metsänomistaja lupaa kieltänyt.” SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Niin yksioikoinen tilanne ei kuitenkaan ole. Kun liekit tulevat siitäkin läpi, voi päälle laittaa jo lyijykynän paksuista oksaa ja jättää palamaan. Tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla siihen kuluu noin 20-30 vuotta, lehtipuuvaltaisilla kuvioilla pitempään. Mustikka on runsaimmillaan tuoreissa sammaleisissa kangasmetsissä. Ehkä kyse on maaperän mikrobien ja juurisienten vuorovaikutuksista. Jos katsoo peittävyyslukujen lisäksi mustikan suhteellista peittävyyttä, luvut ovat 21.36 ja 20.33 prosenttia eli mustikan osuus kasvipeitteestä on pysynyt samana, noin viidenneksenä. Siksi parhaat mustikkasadot saa harvennetuista metsistä. Kun ruohot väistyvät, mustikka ja metsän sammalet ottavat vallan. Esiintymien lukumäärä (havaintojen frekvenssi) oli kuitenkin kasvanut: mustikkaa oli 1950-luvulla 82,5 prosentilla koealoista; 1990-luvulla 87,5 prosentilla. Kohu alkoi kirjasta Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa, jossa verrattiin valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä kerättyjä tietoja 1950-, 1980ja 1990-luvulta. ELIISA KALLIONIEMI Biljoona uutta puuta KIRJAT 9767_.indd 29 9767_.indd 29 21.11.2022 13.21 21.11.2022 13.21. Versoston tuuheus riippuu valon määrästä. ”Tuohi on äärimmäisen hyvä tuote, sillä se ei maadu helposti. Kotoiseen metsäkeskusteluun Kari Silfverbergin ja työryhmän kokoama artikkelikokoelma Ilmastometsät tuo raikkaan tuulahduksen. Kun kirjoittajia on paljon, artikkeleiden taso vaihtelee ja toistoa on vaikea välttää. Into 2022. Mustikan menestyksen salaisuus on siis siinä, että pahiksina pidetyt vattu ja maitohorsma antavat aukoilla mustikalle suojan! Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa –Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa & Juha-Pekka Hotanen (toim.), Tammi 2000) Kari Silfverberg ja työryhmä: I l m a s t o metsät. METSÄN KÄTKÖISSÄ Mikko Kettunen on mieltynyt varmatoimiseen kipinärautaan. Metsänomistajalta nuotiolupaa kysyessä sovimme, että tuonko omat puut tai voinko käyttää maapuita. MUSTIKKA ON METSÄN tärkeimpiä ja runsaimpia kasveja ja sen väitettyä vähenemistä on pidetty yhtenä talousmetsien kurjan tilan ilmentäjänä. Vaikka kaatuneiden ja kuolleiden koivujen sisus on jo mennyt haperoksi, niin tuohi pysyy tosi pitkään hyvänä.” Jos tuohta tai tervasta ei ole saatavilla, ohuet ja kuivat kuusen oksat voi saada roihahtamaan sytyttimellä tai tulitikuilla, vaikka paperinenäliinan sytyttämällä. 271 sivua. Arviot vaihtelevat siitä, kuinka paljon maailmassa on tilaa uusille metsille. Metsät p l a n e e t a n pelastajina. selviävät avohakkuista yllättävän hyvin – vain yövilkka näyttää häviävän tyystin. Hinta 24,90 e. Istuttaessaan puita, ihmiset varmistavat polttopuun ja karjanrehun saantia, mutta samalla he tulevat vahvistaneeksi maapallon hiilinielua. Avainasemassa on ollut maankäyttöpolitiikan muutos, joka on tuonut paikallisille ihmisille valtaa päättää metsistä
Se on alun perin tuotu meille Pohjois-Amerikasta 1800-luvun puolivälissä, minkä jälkeen sitä on viljelty koristepensaana hyvin yleisesti. Sitä he eivät juuri sivua, vaikka kerrottavaa olisi varmasti. Siten paperista saatiin riittävän korkealaatuista palvelemaan hienoja muotija autolehtiä. Teos 2022. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9768_.indd 30 9768_.indd 30 21.11.2022 13.22 21.11.2022 13.22. Kyseessä on tuomipihlaja, ja tarkalleen ottaen laji on isotuomipihlaja (Amelanchier spicata), sikäli kuin kuvien tuntomerkeistä voi päätellä. Tätä mieltä ovat professorit Pekka Kauppi ja Jyrki Kettunen. Hän jäi vuosituhannen alussa eläkkeelle M-realin tutkimusjohtajan tehtävästä. ELIISA KALLIONIEMI Parasta aikaa Maan kattavin markkinapaikka. On kiinnostavaa lukea, miten vaikeaa oli aluksi oppia päällystämään paperia, eli hallitsemaan ”pastan ja paperin vuorovaikutus”, kuten Kettunen kuvaa. Viimeisessä luvussa professorit jättävät historian ja avaavat kiinnostavalla tavalla näkymää tulevaisuuteen. Uudessa kirjassaan he määrittelevät vihreän kultakauden vuosiin 1973-2008. Myös kirjoittajat elivät tuolloin omaa kultakauttaan. Kultakauden alussa uutta puuta kertyi metsiin 68 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja poistuma oli 55 miljoonaa kuutiometriä. LU KI JA N KU VA Tahti sekaisin varmuutta lajista ei ole saatu. Tarkemmin havainnoiden ympäristöstä löytyi muutamia pienempiä vastaavia puita. Suomalaiset yritykset onnistuivat myyntikartellin suojassa nousemaan aallon harjalle ja menestys oli taattu. Kettuselle myönnettiin professorin arvonimi 1988 ansioistaan modernin biotekniikan pioneerina. Se on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton ja menestyy meillä Lappia myöden. Kauppi väitteli tohtoriksi 1985 ja toimi muun muassa ympäristönsuojelun professorina Helsingin yliopistossa. Metsää oli niin paljon, että sitä oli varaa myös suojella. HInta 32,90 e. Linnut levittävät sen siemeniä, ja siksi sitä näkee usein luontoon levinneenä. Kultakauden lopulla kasvu oli noussut 105 miljoonaan kuutiometriin ja poistuma 72 miljoonaan kuutiometriin. Kultakausi päättyi 2008 taantumaan, joka vauhditti jo alkanutta lukijoiden pakoa paperin ääreltä. Hakkuut lisääntyivät, mutta niin myös metsien kasvu. ANNELI VIHERÄ-AARNIO ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUS Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen: Vihreä kultakausi 1973– 2008. Yksi arvaus on, että kyseessä voisi olla tuomipihlaja. HANKINTAHAKKAAJA ARVAUS osui oikeaan. Kansallispuistojen pinta-ala kolminkertaistui vihreän kultakauden aikana. Seurasi metsäteollisuuden ja metsätalouden murroskausi, jota nyt elämme. 167 sivua. Tarkat vuosiluvut houkuttelevat lukemaan, samoin näkökulma, jossa yhdistyy sekä teollisuuden että metsätalouden historia. Puu/pensas on noin kolme metriä korkea. Puu kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäellä tuoreella kankaalla harventamattoman 45-vuotiaan viljelymännikön alla, eli se tuntuisi sietävän varjostusta. SUOMALAISET ovat aina saaneet elantonsa metsistä, mutta erityisen loisteliasta toimeentulo oli 1970-luvulta alkaneella 35 vuoden ajanjaksolla. Olen näyttänyt kuvia puusta useammalle tutulle, mutta Outo puu harvennushakkuulla Tuomipihlaja hämmästytti hankintahakkaajaa. Hyvät ajat alkoivat, kun painopaperien kysyntä lähti kovaan kasvuun. PILKKEET 25.11.2022 LUKIJAKYSYMYS KIRJAT HANKINTAHAKKUULLA ajouraa tehdessäni tulin kaataneeksi vahingossa puun tai pensaan, jollaista en ole koskaan aiemmin metsässä nähnyt
Kamera on viety lintujen talviruokintapaikalle Oulangan kansallispuiston maisemiin. ”Muutaman hehtaarin sahauskokemuksella puoliksi sahattu muoviputki kyllä toimii tosi hyvin. Jokamiehen oikeuksissa katajan käpy rinnastetaan marjaan, joten toisin kuin muiden puiden käpyjä, katajan käpyjä saa kerätä ilman erillistä lupaa myös toisen metsästä. Lähetyksiä on katsottu jo yli 24 miljoonaa kertaa. Nyt katajissa sinisinä näkyvien ”marjojen” kehitys on nimittäin alkanut jo koronakeväänä 2020. Säät ovat siis suosineet katajan pölyttymistä keväällä 2020, ja kukka-aiheiden muodostumista jo ennen sitä. Ensimmäisenä ja toisena kesänä katajan käpy kasvaa hitaasti pysyen vihreänä. Livelähetykseen odotetaan useita kiinnostavia lajeja, esimerkiksi kuukkeleita, hömötiaisia, palokärkiä ja jopa maakotkia ja varpuspöllöjä. Tosin joinakin vuosina katajia vaivaava sienitauti, katajakariste, on kuivattanut ja ruskistanut katajien neulasia monin paikoin. Kataja kantoi viime kesänä paikoin poikkeuksellisen runsasta marjaeli käpysatoa. Katajanmarjoja varoitetaan syömästä liikaa, sillä runsas käyttö voi vahingoittaa munuaisia. Ei tarraillut kantoihin ja joustaa jonkin verran. WWF kuvasi viime vuonna lintuja samalla paikalla. Linnut levittävät katajan siemeniä ja edistävät lajin leviämistä, mutta kataja voi uudistua myös taivukkaista. Sitä käytetään myös ginin maustamiseen sekä siirapin valmistamiseen. Kolmantena kesänä käpy muuttuu siniseksi ja alkaa muistuttaa marjaa. Sami Karppinen nettu esimerkiksi riistaruokien mausteena. Katajanmarja on tunMiksi katajissa oli niin paljon marjoja. Se tarjoaa suojapaikkoja ja ravintoa monille lajeille myös silloin, kun lumipeite on jo maassa. Puolukoita avoimilta paikoilta kerätessäni olen kiinnittänyt huomiota myös katajien runsaaseen marjasatoon. ”Olen liikkunut syksyn aikana pohjoisen Keski-Suomen metsissä marjastuksen merkeissä. Luonnossa katajalla on todennäköisesti ekologisesti paljon kokoaan suurempi merkitys. Kaunis maisema, lähetyksessä kuultavat luonnon äänet ja upeat ja uhanalaisetkin lintulajit kiinnostivat suomalaisia. suojan kolmioterää varten. Se on sopeutunut monenlaisiin ympäristöihin, sillä katajaa tavataan Suomessa aina saaristomeren luodoilta Tunturi-Lappiin ulottuvalla alueella. ”Se on sen verran sotkuista ja vaarallista puuhaa, etten voi suositella.” Niinpä Laitinen valmisti ”miljoonalaatikosta” löytämistään tarvikkeista toimivan Muoviputkesta syntyi omatekoinen sektorisuoja Juha Laitisen ideoima sektorisuoja suojaa sahurin roskilta, mutta ei töki kantoihin. Juha Laitinen Leppävirroilta ideoi ja rakensi esimerkiksi kolmioterien kanssa käytettäväksi sopivan sektorisuojan raivaussahaansa. Tekeleen saa raivaussahan kulmavaihteeseen kiinni samoilla pikkupulteilla kuin normaalinkin sektorisuojan.” Ensi kokemukset ovat vakuuttaneet Laitisen. MIkä saa katajan tuottamaan näin paljon marjoja?” KATAJASTA KIINNOSTUNUT KATAJANMARJAT ovat itse asiassa katajan käpyjä, mutta niistä puhutaan yleisesti marjoina. Tämän syksyn poikkeuksellisen runsaan sadon taustalla lienevät useamman aikaisemman kesän hyvät olosuhteet. Kummoisia osia ei tarvittu: ”Noin 80 millimetrin muoviputkea, muutaman millin vahvuista peltiä ja jokunen pultti. Kataja on tuulipölytteinen ja pölytys tapahtuu touko-kesäkuussa. Lähetystä katseltiin viime talvena muutaman kuukauden aikana puoli miljoonaa kertaa”, sanoo WWF:n kehityspäällikkö Justus Hyvärinen. Se on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Kuvan kataja on kuvattu Viitasaarella Keski-Suomessa. WWF:n livekamera kuvaa Kuusamossa Kamera on viety lintujen talviruokintapaikalle Oulangan kansallispuiston maisemiin. Esimerkiksi karjanlaidunnuksen seurauksena syntyneiden katajaketojen lisäksi on kataja vallannut uusia elinalueita muun muassa sähkölinjojen alustoilta. PILKKEET 25.11.2022 Metsälehti.fi 31 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JUHA LAITINEN, KUVA LÄPIMITALTAAN kahdeksansenttisestä muoviputkesta saa vähällä vaivalla toimivan sektorisuojan raivaussahaan. Isot, siimaleikkureiden kanssa käytettäväksi tarkoitetut suojat eivät sovi metsänraivaukseen – iso muovisuoja tökkii kantoihin, joten sahaus käy takkuiseksi. Lähtökohta oli yksinkertainen. Katajalla menee Suomessa edelleen ilmeisen hyvin. Toisaalta, ilman suojaalaan ei oikein voi raivata, koska terä viskoo roskia sahuria kohti. WWF:n talvikamera kuvaa viimevuotiseen tapaan lintuja Oulangan kansallispuistossa. ANNELI VIHERÄ-AARNIO ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUS LUKIJAKYSYMYS 9768_.indd 31 9768_.indd 31 21.11.2022 13.22 21.11.2022 13.22. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, sääksen, rupiliskon ja taimenten elämää. Valo ja lämpö ovat katajan menestymiselle eduksi. Raskaana oleville naisille niitä ei suositella keskenmenon riskin vuoksi. Lisäksi putki suojaa roiskeilta hyvin, ei tarvitse olla isommasta putkesta tehty.” SA M I KA RP PI N EN EERO SALA LUONTOJÄRJESTÖ WWF:n talvilintukamerassa seurataan tänä talvena pohjoisten metsien asukkeja. ”Lähetys osoittautui suurmenestykseksi. Vaikka katajaa esiintyy luonnossa laajasti, tietää moni, että katajan siirtoistuttaminen vaikkapa omalle pihalle ei onnistu aina helposti. Kataja on kaksikotinen laji, eli heteet ja emit ovat pääsääntöisesti eri yksilöissä. Kamerassa on viime vuoden tapaan ääni ja myös lämpömittari. Talvilintukamera löytyy osoitteesta wwf.fi/luontolive/ talvilintu . Maailmanlaajuisesti katajan levinneisyysalue kiertää vaippana ulottuen koko pohjoisen pallonpuoliskon ympäri
perustettu 1933 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ja Motiva ovat myöntäneet vuoden 2022 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle. ja v. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Sneck valittiin jatkokaudelle yhdistyksen syyskokouksessa 16.11. 239 000 € MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Mh. ja v. 1 ha:n määräalalla. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Puustoa n. Tuusulasta vuoden julkisen puurakentamisen edelläkävijä TOISIN kuin Metsälehdessä 19/2022 kerrottiin, Stihl SR 450 -moottoriruisku on kaksitahtinen, ei nelitahtinen. 1500 m 3 , peltoa on n. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. 108 000 €. Mh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. 39.000 € METSÄTILA, Hiltula, Rantasalmi 21,8 ha. Tallirakennuksessa on 5 karsinaa; 4 x 9 m 2 ja 1 x 18 m 2 , pihatto, valjashuone, huoltoja varastotiloja, tallitupa, wc, rakennus on sähköistetty, vesijohto vedetty myös peltoalueen reunalle. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Molempien toimipaikka on Saarijärvellä. Hakemukset liitteineen 21.12. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 58 000 € MAATILA, Melkoniemi, Parikkala 4,9 ha. 050 464 6500 METSÄTILA, Askola, Huuvari. Tuusula on viime vuosina valinnut puun moniin julkisiin rakennuskohteisiin ja kaavoittaa vähähiilisiä puuasuinalueita. Nimitys www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Punkaharju, Lahdenkylä Heti vapaa maatilan talouskeskus n. Tilat täyttävät hevosten pitopaikoille asetetut vaatimukset. 1952 rak. Määräala metsää, joka rajoittuu Lassbackantiehen. 500 m 3 . 12,4 ha. alkuperäiseltä osaltaan hirsirunkoinen okt, navetasta hevostalliksi v. Pihapiirissä autotalli/varasto, kellarisauna, grillikatos, vanha sauna sekä navetta, jonka ak:ssa varastotiloja ja paja sekä yläk:ssa tilaa vapaa-ajan viettoon. Perustelujen mukaan kunta on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Kaikista rakennuksista ja laitteista on pidetty erittäin hyvää huolta. vuosikerta. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Ainespuuta metsäalueella on arvion mukaan 818 m 3 , josta tukkipuuta on noin 24 %. Varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien osuus on noin 50 %. ja laajennettu hirsirunkoinen asuinrakennus n. 27.11.2022. 029 432 6108 Eero Sala p. Monipuoliset mahdollisuudet tarjoava tila, jolla viimeisimpien 33 vuoden ajan on toiminut kasvihuonealan yritys. Pölläskyläntiehen rajoittuva kiinteistö koostuu vuokratuista pelloista n. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Lämmitys sähköllä ja tulisijoilla, joita on 5 kpl. 2020. autonosturi sekä 4 isoa kasvihuonetta, kaksi lämmityskonttia, lämpökeskus/huoltorakennus, varasto/kesätaukotila sekä suuri määrä koneita ja laitteita. mennessä sekä tiedustelut: Metsäasiantuntija: myyntipäällikkö Sami Paananen Metsänhoitoesimies: kenttäpäällikkö Jussi Linnala Lisätiedot: www.mhy.fi/keski-suomi Haemme metsäasiantuntijaa ja metsänhoitoesimiestä mhy.fi/keski-suomi Metsässä hyvä Onko tullut aika myydä maatai metsätila. Välittömiä harvennushakkuutarpeita on yhteensä noin 3,7 ha alalla. Etäisyydet: Porvoo n.17km, Helsinki n. Siksi olemme päätyneet valitsemaan puun, joka sitoo hiilidioksidia itseensä pitkän aikaa,” pormestari Kalle Ikkelä toteaa. Käynnissä ja suunnitteilla olevista julkisista rakennushankkeista puolet tehdään puusta. Järven rannassa on yksi yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka vapaa-ajan asunnolle. Määräalan koko on neuvoteltavissa tarpeittesi mukaan! Mh. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Pinta-alasta metsämaan osuus n. ”Kohteita rakentaessamme olemme halunneet tehdä ilmaston kannalta viisaita valintoja. 1984 perusk. Metsämaan pintaala on noin 8,5 ha, muu alue noin 0,5 ha koostuu talouskeskuksesta rakennuksineen. Kiinteistöllä v. Ensi vuonna varapuheenjohtajina toimivat Kalle Junnikkala Junnikkala Oy:stä ja Markus Luodelahti JPJ-Wood Oy:stä. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Päärakennuksen ak: 1 mh, tupa, keittiö, kh, yk: iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 3,7 ha, vanhasta talouskeskuksesta rakennuksineen ja metsämaasta jota on yhteensä noin 16,8 ha. Myytävänä Rantasalmen Hiltulassa kiinteistö, johon kuuluu Suuri-Mieloo järven rantaa noin 400 m. 040 510 8085 METSÄTILA/VAPAA-AJANASUNTO, Savonlinna, Hevossalo 9,0 ha. runsaasti varastotilaa. Tila myydään joko kiinteistötai liiketoimintakaupalla. 1968 laajen. Pihapiirissä sijaitsevat v. Nuorten kasvatusmetsien osuus metsämaan pinta-alasta on n. fi Timo Jaana remax.fi/remaxpellava Pellavantori 1 LH 1, 33100 TAMPERE 9769_.indd 32 9769_.indd 32 21.11.2022 13.24 21.11.2022 13.24. Taimikot kaipaa raivausrahaa. Tilalla myös konehalli/varasto, jossa mm. Sekoitus taimikoita, kasvatusmetsää, siemenpuualueita ja 1 kuvio uudistettavaa. 105.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. OIKAISU NIMITYS Tahti sekaisin Sahateollisuus ry Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck jatkaa ensi vuonna Sahateollisuus ry:n puheenjohtajana. Saimaan Puruvedellä Hevossalon saaressa Kerimäellä sijaitseva metsäkiinteistö, jossa on perinteinen mummonmökki. Mh. Lämmitysjärjestelmissä mahdollista käyttää kotimaista energiaa. Hp. 3,8 ha. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Puusto on rakenteeltaan pääosin hoidettua nuorta kasvatusmetsää kangasmaan kasvupaikoilla. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 56 %. Mh. 2009 muutettu talousrakennus, pihasauna, vanha hirsiaitta sekä 2-kerroksinen luhtiaitta. Kokonaispuusto on noin 1700 m 3 , josta tukkipuuta on noin 40%. PILKKEET 25.11.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN MYYDÄÄN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 a6114 Kauppak. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 1911 rak. 90 m 2 , jossa pintaremonttia v. 45.000€ / tarjous viim. Timo Kauppila Yrittäjä , LKV 040 561 7206 | timo.kauppila@remax.fi Jaana Roiha Vastaava hoitaja YKV, LKV, Kaupanvahvistaja jaana.roiha@remax. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 65km
PALKINNOT metsäkryptosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirjo Lehto, Turku, Veli Sopanen, Varkaus ja Helena Tiihonen, Savonlinna. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . E N K I D V Ä H J Y U M Ö P R X B G S O W T L A F C P E N K K I K S Y V Ä E X L S O O S I I K E N W O O D B S I X P A C K R S Ä D E A E P A L I B I O P I S O T A E T W I T T E R N T O N K I J A K E R R O S V T I W A G N E R Y E S S E X U I E K O L O G I A A J Ä N I S Ä M A N G O A U I N D I A N A S P O H J E A U P A S C A L A V T I I N E K X E R O X R I M A M B A T G Y R J Ö T F V H I H A T O N O Ä Ä L I Ö E R A F A E L N N R U U D U T U R I F F I O L H A L O S E T I I N T T I F O S A K A S Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.12.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. PILKKEET 25.11.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 21 METSÄKRYPTO 18, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 9769_.indd 33 9769_.indd 33 21.11.2022 13.25 21.11.2022 13.25. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
9770_.indd 34 9770_.indd 34 21.11.2022 13.26 21.11.2022 13.26. Luonto on läsnä Kytömäen kirjoissa ja sillä on romaaneissa oma roolinsa. Metsässä kuljetuista hetkistä sekä lapsuuden luontokokemuksista kumpuaa myös Luontopäiväkirja. Koti-ikkunan takana seisovat jykevät puut, pehmeät sammalet sekä kalliot siirtolohkareineen jäävät pysyvästi rauhaan. Voitti vuonna 2020 Finlandia-kirjallisuuspalkinnon kirjallaan Margarita Sai vuoden 2023 alusta viisivuotisen taiteilija-apurahan ja kirjoittaa neljättä romaaniaan Perheeseen kuuluu metsätalousinsinööriksi juuri valmistunut puoliso Harrastaa haitarin ja pianon soittoa sekä kävelyä. ”Oma ego himmenee metsässä kulkiessa ja alan ajatella kaikkea muuta. Näin voi yllättyä ja oppia uutta. ANNI KYTÖMÄKI 42-vuotias kirjailija Syntynyt Ylöjärvellä, asuu Hämeenkyrössä. Nyt omissa oloissa eläneestä metsästä tulee seitsemän hehtaarin suojelualue. Aikanaan kirjailija Väinö Linnan omistama metsä tuli myyntiin syksyllä, ja Kytömäki osti sen. Marraskuussa sammalten loisto, lehtensä pudottaneet puut yksityiskohtineen sekä lempeä matala valo puhuttelevat kirjailijaa. Kirjailija Anni Kytömäki osti ikkunastaan näkyvän kotimetsän ja perustaa siitä suojelualueen. Teos kertoo vuodenajoista, luonnosta, päähenkilön Katin elämänvaiheista sekä pohtii ihmisen asemaa eliökunnassa. Ne ovat kuin virvatulia metsän siimeksessä, jotakin yllättäviä aarteita”, Kytömäki kuvailee. Metsällä on ollut suuri rooli Finladia-palkitun kirjailijan teosten synnyssä. Metsällä oli senkin synnyssä olennainen osansa. Suojeltava metsä on yksi paikoista, jonne Kytömäki on tehnyt metsäretkiä, kerännyt havaintoja ja etsinyt rauhaa. ”Kun ympäröivä maailma ikään kuin himmenee ja sammuu, alkaa sisällä syntyä jotain. Virvatulia ja yllättäviä aarteita Finlandia-voittajan metsäretkiltä syntyi luontohavaintoja ja tunnelmia yhdistävä Luontopäiväkirja. PILKKEET 25.11.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN KUKA TIIA PUUKILA, TEKSTI LAURA VESA, KUVA KIRJAILIJA ja Finlandia-voittaja Anni Kytömäki on helpottunut. Koskikara hyppi rantakivillä etsien ruokaa virtavedestä. Silloin yleensä alkaa tulla päässä tilaa kuvitellulle ja olemattomalle, fiktion kirjoittamiselle.” Luontopäiväkirjassa eletään kuukausia päähenkilön Katin pohdintojen ja havaintojen kautta, mutta kirjan lopussa on kysymyksiä ja tilaa lukijan omille ajatuksille. Haastatteluaamuna Kytömäki ilahtui nähdessään läheisellä pienellä koskella Norjasta tulleen vieraan. ”Olen löytänyt sieltä kaksi harvinaista jäkälääkin: raidankeuhkojäkälää ja pohjankorvajäkälää. Erityisesti kirjailijan mieleen ovat painuneet saukon liukujäljet järven jäällä sekä öinen lehtopöllön ääntely, joka muistutti kimakkaa koiran haukkua. Kytömäki kannustaa hidastamaan tahtia ja havainnoimaan ympäröivää luontoa entistä tarkkasilmäisemmin ja -korvaisemmin. Kirjasta ilmestyi juuri toinen, Mari Tuomisen kuvittama painos. Se on oikeastaan mielentila, joka on välttämätön, jotta pystyy keksimään tarinoita.” Vieraita Norjasta Kytömäki on koulutukseltaan luontokartoittaja ja kulkenut lapsesta asti metsissä. Tästä huolimatta Luontopäiväkirjaa kirjoittaessa lähes joka kuukausi luonnosta löytyi jotain ennen kokematonta. ”Käyn koskea usein katsomassa, mutta on ihan eri tunnelma, kun siellä on joku toinenkin paikalla.” Metsälehti on osa Luontopäiväkirjan kustantanutta Tapio-konsernia
Esimerkiksi Ilomatsissa lunta oli tammikuussa jo yli 60 senttimetriä. Apinasaalistusta Tarzanin malliin Kapokkipuiden vaalea puuaines on kevyttä, pehmeää ja lujuusominaisuuksiltaan haurasta sekä herkästi murtuvaa. Pullomaiset rungot ovat kauttaaltaan massiivisten ja terävien piikkien peitossa. Pitkähäntäiset viidakon apinat ovat kuitenkin keksineet näppärän tavan päästä kapokkipuiden hedelmiin käsiksi. Onnistuessaan lentomatkansa ei pääty kohtalokkaasti rungon ”piikkimattoon”. Valkoja pullokapokkipuiden pituus jää useimmiten alle parinkymmenen metrin, mutta niiden pullomaisiksi paisuneet rungot voivat olla läpimitaltaan yli parin metrin luokkaa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kuivuessaan voimakkaasti kutistuva ja halkeileva puu ei juurikaan sovellu perinteiseen huonekalunikkarointiin. K a p o k k i p u i d e n kookkaat harmaasävyiset piikit ovat varsin teräviä ja muistuttavat kivettyneitä hain hampaita. Avautuessaan kotamaisista hedelmistä pursuaa hattaramaista ”höytyvää” siementen lomassa. PILKKEET 25.11.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄAMMATTILAISET pelkäävät, että viimetalvinen lumenpaljous toistuu, kertoi Metsälehti 14. Rungoiltaan erityisen piikikkäät valkokapokkipuu (Ceiba insignis ) ja pullokapokkipuu (Ceiba speciosa ) kasvavat luontaisesti Perun ja Ecuadorin alueilla aina Kolumbiasta Argentiinaan. Tiedemiehet ovat spekuloineet piikkien tarkoitusta arvellen niiden estävän nälkäisiä apinoita kiipeämästä runkoja pitkin syömään puun kukintoja ja hedelmiä. TERÄVÄPIIKKISET KAPOKKIPUUT Kapokkipuiden kookkaat piikit ovat teräviä ja muistuttavat kivettyneitä hain hampaita. K a p o k k i p u i d e n sukuun (Ceiba spp .) kuuluu parisenkymmentä lajia, joskin kapokkipuiden lajisystematiikka on melko sekava vyyhti vielä nykytutkijoidenkin keskuudessa. Metsälehti nosti marraskuussa 1952 korostetun ihaillen esille Orimattilassa 125 hehtaaria metsää omistaneen, kuusi vuotta aikaisemmin leskeksi jääneen agronomi Toini Kuoppalan. Kyseisiä lajeja on istutettu myös muun muassa trooppiseen Afrikkaan, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Monacoon. Puut pudottavat useimmiten suurimman osan lehdistään juuri ennen kukintaansa. AKTIIVISET naismetsänomistajat olivat 70 vuotta sitten ainakin lehtien sivuilla suuri harvinaisuus. Ne heilauttavat itsensä naapuripuista käsin makupalojen äärelle häntänsä varassa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 9. Hedelmät ovat reilun kahden kolmen tulitikkuaskin pituisia. tammikuuta 1982. Metsälehden mukaan varsinkin hankintamyyjien hermot olivat lumentulon takia kovilla: ”Metsätyön tekijälle lumi tietää hangessa kahlaamista, väsymistä, lyhyitä päiviä ja päiväansion pienentymistä.” Metsäliiton Itä-Suomen metsäkonttorista arvioitiin, että pinotavaran korjuu saattaa pysähtyä kokonaan, jos lumentulo jatkuu. Lehden mukaan ”Kuoppalan tilan toimelias emäntä oli useiden viime vuosien ajan reippain ottein hoidellut myös tilan isännyyttä” . ”Emäntä tuntee vastuunsa ja on suunnittelutyössä ahkerasti mukana ja leimauksilla hän on ollut aina”, ihasteli Metsälehdelle paikallinen metsätalousneuvoja. joulukuuta. Kanssasisariaan Toini Kuoppala toivoi mukaan metsäretkeilyille virkistäytymään ja oppimaan, sillä ”ei ne emännät ole niin typeriä kuin niitä pidetään”. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Oletko saanut korvausta hirvituhoista. 9770_.indd 35 9770_.indd 35 21.11.2022 13.26 21.11.2022 13.26. Harvinaisuus: naismetsänomistaja ”ENNALLISTAMISINTOILUN keskellä on hyvä muistaa, että soiden metsätaloustoimilla on saatu 16–17 miljoonan motin vuotuinen lisäkasvu maamme metsiin. Kukat muistuttavat hieman kiinanruusua, ja niitä pölyttävät lepakot. Tulo on hyvin kelvannut hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Mitä oikein on luontokato. Kyllä 5% EI 95% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ETELÄ-AMERIKAN läntisissä osissa kasvaa trooppisia lehtipuita, joihin ei juurikaan kannata kiivetä paljain käsin – tai tassuin. Ihmiset taas ovat hyödyntäneet hedelmien kuitusisustaa pehmusteina eri yhteyksissä. Etenkin valkokapokkipuuta pidetään soveliaana kaupunkipuuna; sen juuret kasvavat pääsääntöisesti melko suoraan alaspäin, eivätkä pintajuuret tällöin riko läheisiä katupäällysteitä. i Pitäisikö hakkuita vähentää Suomessa ilmastosyistä. Kukkia ja hedelmiä himoitsevat paikalliset apinat herkkupaloikseen, jos onnistuvat oksilla keikkuessaan piikkejä välttämään. Lumi haittasi hakkuita METSÄLEHTI 70 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Kapokit viihtyvät ravinnerikkaassa ja kuivassa maaperässä. ” Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Pekka Hotanen Twitterissä 17.11. Sitä on käytetty pehmusteena muun muassa tyynyjen ja patjojen täytteenä – kuten suomalaiset aikoinaan hyödynsivät soilla kasvavaa tupasvillaa
Kumppanina olet aina etusijalla puukaupoilla ja maksamme puullesi reilun FSC-hintalisän. Liittyminen käy helposti, sillä hoidamme puolestasi kaikki FSC-sertifiointiin liittymisen työvaiheet. PIDÄ METSÄSI RIKKAANA UPM Kasvu -kumppanina voit hankkia metsällesi FSC ® -sertifioinnin, joka on merkki laadukkaasta ja kestävästä metsänhoidosta. RYHDY KUMPPANIKSI upmmetsa.fi/kumppanuus 9771_.indd 36 9771_.indd 36 21.11.2022 13.28 21.11.2022 13.28