NRO 21 . Tästä hyviä esimerkkejä ovat pienten ja keskisuurten toimijoiden koulutustuki ja Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. PERUSTETTU VUONNA 1933 MAINOS Metsämiesten Säätiön toiminta yltää käytännön tekijöille asti. kasvanut metsäalan merkittävä vaikuttaja, yhteiseen hyvään tähtäävä mesenaatti. Omaisuuden tuottoa ja lahjoitusvaroja jaetaan tänä päivänä apurahoina ja stipendeinä vuosittain vajaa kaksi miljoonaa euroa – paljon enemmän kuin Säätiötä perustettaessa oli sen koko alkupääoman määrä. Metsämiesten Säätiön tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Niina Uronen Kai Laaja Tuija Tähtinen Su om en Me tsäm useo Luston toim itus joh taja Me tsä -Multi a Oy: n jo htaja V a lm en n u ks en Vire O y:n yr ity sv alm e nt a j a www.mmsaatio.fi METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ syntyi sota-ajan lapsena. LOKAKUUTA 2021 . ” ” ” Ihminen ja metsä Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy 1930–1940 lukujen vaihteen sota-aikaan. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja lahjoitusvaroja alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Viisaat metsätyönantajien ja metsätyöntekijöiden edustajat päättivät 18.11.1948 perustaa yleishyödyllisen metsäalaa palvelevan säätiön, Metsämiesten Säätiön. Samoin on tehnyt Metsämiesten Säätiö – se on vaikuttanut niin ihmisten kuin metsien hyvinvointiin ja toiminnallaan voimallisesti vahvistanut suomalaisten metsäsuhdetta ja -identiteettiä. Säätiön kasvu metsäalan mesenaatiksi Onnistuneen sijoituspolitiikan ansiosta Metsämiesten Säätiöstä on Metsäalan tärkein menestystekijä on osaava ja motivoitunut metsäosaaja. Metsäkulttuuri vaikuttaa niin ihmisiin kuin metsiin. Ratkaisuksi perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtäväksi tuli ruokatarpeiden ostolupien hankkiminen savotoille. NRO 18 PERJANTAINA 24. Korttiannokset eivät riittäneet savotoilla raskasta metsätyötä tekeville jätkille. Jos 75-vuotias Metsämiesten Säätiö olisi ihminen sanoisin hänelle, että haluan kiittää sinua metsäalan uudistumisen tukemisesta! Tartut uusiin haasteisiin ja olet valmis löytämään ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Säätiö on jakanut toimintansa aikana tukea metsäalalle jo yli 50 miljoonaa euroa. Sen palauttaminen kymmenille tuhansille jätkille ei ollut mahdollista. Säätiö kunnioittaa syntyhistoriaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnallaan. Toimitusmaksuista oli kertynyt nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämä. TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2023 . Olojen parannuttua säännöstelystä luovuttiin ja välitystoiminta kävi tarpeettomaksi
5999 € sis. 24% Klapituiko klapikoneet alk. Sivut xx–xx Suomen myydyin nelivetoinen minitraktori solis.fi SOLIS 26 9+9 Alk. alv. 11.590 € sis. VUODEN TAKUU tai 3000 h *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Solis 26 9+9, 14 990 € (sis. 3538,52 €, todellinen vuosikorko 8,4 % sis. TORSTAINA 7. Metsälehden testaama! Koeaja lähimmällä jälleenmyyjällä . Palvelun tuottaa OP Yrityspankki Oyj. 14.990 € tai 179 €/kk* sis. avausmaksu 300 € + käsittelymaksu 10 €. kulut), sopimusaika 60 kk, kuukausierä 179 €, käsiraha 3000 €, viimeinen suurempi erä 5000 €, kuukausierä sisältää koron 5,9 % ja käsittelykulun 10 €/kk. NRO 18 xxxxx. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. 24%. Forstaman metsäperävaunut alk. alv. alv. Luottokustannukset yht. toim. LOKAKUUTA 2021
LOKAKUUTA 2021 . Nyt tavoitteena ovat sekametsät, ja se pitää muistaa jo varhaisperkauksessa. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli. TORSTAINA 7. NRO 21 . MARRASKUUTA 2023 . NRO 18 Puhtaiden kuusikoiden aika on ohi. Sivut 10–13 TAIMIKKOON UUSIN OPEIN PERJANTAINA 24
Kuusi vuotta sitten listan kakkosena olleen, elokuussa edesmenneen Yrjö Laakkosen tilalle listalle ovat nousseet hänen lapsensa Emma, Kalle ja Ville Laakkonen. Top100-listan ykkössija heltiää hieman yli 10?000 hehtaarilla. Sata suurinta ovat entisestään kasvattaneet metsäomaisuuttaan. MARRASKUUTA 2023 . Juha Marttilan tulot olivat etujärjestöpomotasoa.. ”Ensimmäiset ostotilani olivat UPM:n maita. NRO 21 . Minulla ei ole yhteistyösopimusta minkään metsäyhtiön kanssa, vaan järjestän metsieni hoidon itse.” Osa yhteismetsiin Suurimpien metsänomistajien kärkikaartiin kuusi vuotta sitten kuuluneen Kajaanissa asuvan Harri Suutarin metsäpinta-ala on tilaston mukaan pienentynyt. Kun myös hänen puolisonsa Irman metsäomaisuus lasketaan lukuun, pariskunnan yhteenlaskettu metsäomistus on suurempi kuin Huilajalla. NRO 18 Puhtaiden kuusikoiden aika on ohi. Metsistään mies ei silti ole luopunut, vaan kyse on omistusjärjestelyistä. Pyrin edelleen hankkimaan aktiivisesti lisää metsiä. ”Omistan edelleen Kajaanin ympäristössä sijaitsevat metsät itse. Suurin yksityinen metsänomistaja on edelleen Anna Maria Huilaja. Sen jälkeen sadan suurimman yksityisen metsänomistajan yhteenlaskettu metsäpinta-ala on kasvanut noin 20?000 hehtaarilla. LOKAKUUTA 2021 . Alkuun hankin metsiä lähinnä harrastuspohjalta metsästyksen ja kalastuksen vuoksi. Metsälehti julkaisi ensimmäisen kerran listauksen eniten metsää omistavista yksityishenkilöistä marraskuussa 2017. Pääosin hänen metsänsä sijaitsevat Koillismaalla. Sivut 10–13 TAIMIKKOON UUSIN OPEIN PERJANTAINA 24. Kuva: Seppo Samuli MIKKO RIIKILÄ SUOMEN sadan suurimman yksityisen metsänomistajan yhteenlaskettu metsäpinta-ala on 190?000 hehtaaria. Muualla olevat metsät olen siirtänyt yhteismetsä Aariin.” Naisia kymmenen suurimman metsänomistajan listalla on Huilajan ja Harvian lisäksi helsinkiSUURMETSÄNOMISTAJAT YHÄ SUUREMPIA Suomessa suoraan eniten metsää omistaa Anna Maria Huilaja. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. AJANKOHTAINEN / UUTISET 24.11.2023 4 Metsälehti.fi UUTISET Hallitus vahvisti metkan tukitasot ›› 7 Gazan sota näkyy suomalaissahoilla ›› 14–15 METSÄSTÄ Energiapuun korjuuseen uusilla opeilla ›› 20–21 Testissä öljytön voiteluaine ›› 26 Häirintä ulottuu metsäalallekin ›› 29 PILKKEITÄ Metsänhoitoa ulkosaaristossa ›› 30–31 Metsäpeuran tulevaisuus näyttää hyvältä ›› 32–33 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Biowatin omistuksesta aikanaan luopunut, Nakkilassa asuva metsänhoitaja Ari Vastamäki on 15 vuodessa luonut yli 5?000 hehtaarin metsävarallisuuden. Metsäyhtiöiden metsäosastoilla eniten tienasi Juha Mäntylä. Nyt tavoitteena ovat sekametsät, ja se pitää muistaa jo varhaisperkauksessa. Ilkka Brotherus sijoittuu suurmetsänomistajalistalla seitsemänneksi. Pekka Kopra ylsi yritysmyynnillä koko valtakunnan tulolistalla toiseksi. Sittemmin toiminta on ammattimaistunut. Harri Suutari on suurmetsänomistajalistalla sijalla kuusi. M A RK KU U LA N D ER SA M I KA RP PI N EN JU SS I VI ER IM A A SE PP O SA M U LI Pertti Harvia on Suomen toiseksi suurin yksityinen metsänomistaja. Listan kakkosena on muuramelainen kiuastehtaan entinen toimitusjohtaja Pertti Harvia. Hänen metsänsä sijaitsevat Lapissa. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Saija Huuskonen taimikossa, johon on jätetty jo varhaisperkauksessa lehtipuita. Hänen metsänsä sijaitsevat pääosin Ranualla. Kuudessa vuodessa Huilajan metsäpinta-ala on kasvattanut lähes 2?000 hehtaarilla
UPM:n Sauli Branderin vuosiansio kohosi yli puolen miljoonan. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Mika Säynäjäkangas kuten Metsätilat.fi:n Jukka Pusa ylsivät ”satatonnarien” listalle. Matti Kylävainio on noussut metsänomistajien top-sataan. Hän on listan ainoa, joka kotikunta on Helsinki. Luvian sahaa hallinnut Huhtamaan suku myi yrityksensä itävaltalaisille. Tienesti on samaa luokkaa muiden isojen etujärjestöjen ykkösmiesten kanssa. Suurin listan ulkopuolella Metsäkeskuksen koostamalla listalla ei ole metsiään omistamiensa yritysten kautta hallitsevia. Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan ansiotulot olivat 130?641 euroa ja metsävaltuuskunnan puheenjohtajan, maaja metsätalousyrittäjä Mikko Tiirolan 108?499 euroa. Samoin Thomas ”Björnin poika” Wahlroos on kadonnut suurimpien metsänomistajien listalta. Esimerkiksi Kone-yhtiön suur omistaja Antti Herlin hallitsee yli 10 000 hehtaarin metsäomaisuutta yritystensä kautta. Metsäyhtiöiden metsäosastojen selvästi parhaiten tienaava oli Metsä Groupin johtoryhmän jäsen ja Osuuskunta Metsäliiton liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä miljoonan euron vuosituloillaan. Suvun päämies Matti Huhtamaa kuittasi 13,05 miljoonan pääomatulot ja hänen lapsensa Henri 11,64 miljoonaa, Harri 11,27 miljoonaa ja Heidi 11,28 miljoonaa euroa. UUTISET 24.11.2023 Metsälehti.fi 5 SUURMETSÄNOMISTAJAT YHÄ SUUREMPIA METSÄOMISTUKSEN KYMMENEN KÄRKI Asuinkunta Omistusala, ha 1 Huilaja Anna Maria Lontoo, Britannia 10 006 2 Harvia Pertti Kalevi Muurame 6 901 3 Vastamäki Ari Pekka Nakkila 5 271 4 Stenberg Jari Matti Jokioinen 4 106 5 Rautio Reijo Veli Oulainen 4 042 6 Suutari Harri Yrjö Kalevi Kajaani 3 578 7 Brotherus Ilkka Johannes Hausjärvi 3 552 8 Harvia Irma Tuulikki Muurame 3 469 9 Takamäki Tapani Henrik Kuortane 3 046 10 Lähdesmäki Elisa Sirje Elena Helsinki 2 988 A N TT I A IM O -K O IV IS TO M A RK KU O JA LA EM IL BO BY RE V SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI läinen Elisa Lähdesmäki. Lehtomäki järjestöjen äyrikuningatar MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ansaitsi 247?422 euroa. Sahateollisuus ry:n ykkösmiehenä viime vuodenvaihteeseen asti työskennelleen toimitusjohtaja Kai Merivuoren ansiotulot olivat 156?076 euroa. Kuusi vuotta sitten Herlinillä oli omissa nimissään reilut 1 200 hehtaaria metsää, mutta nyt hän on kadonnut listalta kokonaan. Osin hänen vuosiansioitaan kartuttanee Leijona Cateringin hallituksen puheenjohtajuus. Joukon äyrikuninkaaksi kohoaa Kuhmo Oy:n Juhani Pääkkönen suurten pääomatulojensa ansiosta. MIKKO RIIKILÄ MIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHDEN KOOSTE metsäalan vaikuttajien vuoden 2022 tuloista kertoo, että todellisiin suurtuloihin tarvitaan yritysmyynti tai suuryhtiön metsäjohtajuus. Suomen metsäkeskuksen johtajan Ari Einin vuosiansiot ovat noin puolet Anne Ilolan tuloista. Metsälehden kolumnistin Jyrki Ketolan metsävarallisuus on kuudessa vuodessa karttunut 1 250 hehtaarista 1 350 hehtaariin, mutta tästä huolimatta hänen sijoituksensa suurimpien metsänomistajien listalla on pudonnut kuudessa vuodessa kuudella sijalla. Kaikkiaan sadan suurimman metsänomistajan listalla on 18 naista. Eniten hankki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon Pekka Sahlman, jonka ansiotulot olivat 150?000 euroa. Hän sanoo etsivänsä erityisesti kakkos-, kolmoskehitysluokan kasvatusmetsiä, mieluusti harventamattomia. Maan korkein metsäviranomainen, maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Tuula Packalén puolestaan sai tyytyä 116?020 euron vuosiansioihin. Sijalle 80 sijoittunut Suonenjokelaisen metsäpalveluyritys TP-Metsän omistaja Esa Peltonen on edelleen aktiivisesti ostolaidalla. Sahateollisuudessa Pekka Kopra myi osuutensa Versowoodista pikkuveljelleen Villelle ja kohosi ansioillaan koko maan kakkoseksi. Suomen sata suurinta metsänomistajaa sekä laajempi kooste metsäalan vaikuttajien tuloista löytyy Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta metsälehti.fi. Metsä Groupin Metsäjohtaja Juha Jumppanen hankki 400?000 euroa, logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti päihitti Jumppasen suunnilleen metsätoimihenkilön vuosipalkan verran. Keitele Groupin omistajiin kuuluva Matti Kylävainio ei vielä kuusi vuotta sitten näkynyt isoimpien metsänomistajien listalla, mutta nyt hän on kivunnut listan sijalle 99. Paula Lehtomäen ansiotulot olivat lähes 350 000 euroa.. Huomion arvoista on, että hänen metsänsä sijaitsevat Uudellamaalla, jossa hehtaarin käypä hinta on moninkertainen pohjoisen hehtaareihin verrattuna. Sahojen metsäjohtajien ansiotulot ovat hieman yli sadantuhannen euron. Stora Enson Janne Partanen on sekä Branderiin että Metsä Groupin miehiin verrattuna syvässä palkkakuopassa. Ylijohtaja Tuula Packalén ylsi niukasti yli sadantuhannen tuloihin. Metsäjohtaja Karoliina Niemi hankki noin 120?000 euron ansiotulot. Metsälehteä julkaisevan Tapio Oy:n johtajan Anne Ilolan ansiotulot olivat 223?641 euroa. Keitele Groupin perustaja Ilkka Kylävainio kietaisi tuhdit pääomatulot myytyään omistuksensa pojilleen Matille ja Mikolle. METSÄALALLA TODELLISET SUURTULOT OVAT HARVASSA Metsälehti Makasiinista tutun Jyrki Ketolan sijoitus on hieman laskenut. Hän jatkaa sahausta omistamassaan Westas Oy:ssä. Ponssen omistajasuvusta suurten metsänomistajien listalle on kivunnut Janne Vidgren. Yhdistysten ykkönen Pohjois-Savosta Pääosa isojenkaan metsänhoitoyhdistysten johtajista ei yllä satatonnareiden sarjaan, mutta heitäkin joukkoon mahtuu. Helsinkiläisiä on yhteensä kymmenen. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi viime vuoden puolivälissä valitun Paula Lehtomäen ansiotulot olivat lähes 350?000 euroa, tosin ne kertyivät osin muualta kuin Metsäteollisuuden hommista
Parkkosen mukaan perussuomalaiset näkee, että kaupungin metsiä voitaisiin ylipäätään hyödyntää taloudellisesti nykyistä enemmän. Esitys kaatui kuitenkin hallituksen äänestyksessä äänin 10–3. Ei tulotavoitetta, ei ongelmaa Vihreiden valtuustoryhmän 1. Metsä Group kokeilee sähkörekkoja Metsäkeskus haluaa lisää mäntyä Metsäkeskuksen mukaan männyn kasvatusalaa voitaisiin lisätä vuosittain nykyisestä tuhansilla hehtaareilla. ”Ulkoiluja virkistysmetsille sekä lähimetsille ei ole asetettu tulotavoitteita, joten siinä mielessä en näe kirjanpainajatuhoja ongelmana. Samalla tehtaalle rakennetaan latausinfraa rekkoja varten. Toteutuneiden kauppojen hintahaitari on kasvanut. Tällaisilla kasvupaikoilla mäntyä voitaisiin viljellä noin 3 000 hehtaaria nykyistä enemmän vuosittain. Kaupungin metsäohjelman tavoitteet ohjaavat metsien käyttöä metsätuhoja luonnonsuojelulaki huomioiden”, Helle toteaa. ”Asetukseen liittyy uhkia ja epätietoisuutta sekä Suomelle aiheutuvien kustannusten että maaja metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Sähkörekkojen käyttöönotto on yksi keino vähentää puuhankinnan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. ”Kaupungin talousmetsissä voidaan mielestäni tehdä tarvittaessa ennakoivia hakkuita, jos niillä edistetään metsien terveyttä.” Lisää asiaa kirjanpainajasta suojelualueilla sivulla 25. Perussuomalaisten Joni Parkkonen esitti kaupunginhallituksen kokouksessa 9. Toki turvallisuudesta pitää reittien varrella pitää huolta.” Talousmetsien osalta Helle suhtautuu kirjanpainajatuhoihin varautumiseen joustavammin. Metsä Groupin laskelmien mukaan puunhankinnan hiilidioksidipäästöistä noin puolet syntyy puunkorjuusta ja puolet kuljetuksista. Tukkipuun hintalama ei ulotu Pohjolaan Sahatavaramarkkinoiden heikkous on johtanut tukin hintojen putoamiseen lähes maailmanlaajuisesti. Tässä tilanteessa puut voitaisiin ennemmin myydä, kun ne vielä ovat terveitä ja Kirjanpainaja ja suojelu puhuttavat Jyväskylässä Perusuomalaiset tarkastelisivat suojelualueita kriittisesti hyönteistuhojen uhatessa puustoa. Jos Suomi pitää linjansa, Suomi vaatii neuvostossa asetuksen hylkäämistä”, arvioi MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen tiedotteessa. Ostovoimaisimmat tahot pitävät hintatasoa yllä heitä kiinnostavissa kohteissa, mutta vähemmän kiinnostavissa kohteissa on nähty merkkejä hintatason laskusta. SA M I KA RP PI N EN niistä saa rahaa, kuin antaa niiden kuolla pystyyn”, Parkkonen perustelee. marraskuuta talousarvioon tekstilisäystä, jonka mukaan kaupungin tulisi purkaa omistamiensa metsien suojelua niin, että vain erityisen arvokkaiden alueiden suojelu jatkuu. ”Kaupungin suojelualueverkosto on hiljattain ollut kommentoitavissa ja vahvistettu. Suomessa venäläisen raakapuun tuonnin loppuminen on kuitenkin nostanut kotimaisia kantohintoja kymmenisen prosenttia. ”Puutavarankuljetukseen sopivia sähköja biokaasuautoja on ollut heikosti saatavilla, mutta niiden tarjonta on nyt parantunut. Mieluummin näen lähimetsät lahopuuta sisältävinä monimuotoisina metsinä kuin avohakkuin käsiteltyinä. Haluammekin kannustaa ja tukea yrittäjiä sähköja biokaasuautojen hankinnassa”, kertoo Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti. Yhtiön tavoitteena on vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. varapuheenjohtaja ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen Ilona Helle ei näe tarvetta muuttaa suojelualueisiin tehtyjä lin jauksia. Tilakauppojen hintahaitari kasvanut Metsätilojen hintojen nousu rauhoittui kuluneen kesän aikana, metsätiloja hankkiva ja hallinnoiva Aari Metsä Oy arvioi. Globaali hintaindeksi on pudonnut 10 prosenttia vuodessa, Wood Resources International (WRI) raportoi. Tarkoitus on ottaa sähkörekkojen lisäksi myös biokaasurekkoja käyttöön. Samalla tuhoutumisvaarassa olevan puuston myyntiä tulisi nopeuttaa. Hyönteistuhot ovat kiihtyneet kuluvana vuonna eri puolella kaupunkia, erityisesti Laajavuoren ja Roninmäen alueilla. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella kuusta istutetaan vuosittain noin 3 000 hehtaarin verran liian karuille paikoille. ”Mielestämme potentiaaliset tuhoalueet kannattaisi ottaa hyötykäyttöön. Keskustelua on syytä jatkaa, sillä valtuuston tekemä linjanveto asiaan on nyt välttämätöntä”, Parkkonen sanoo. AJASSA 24.11.2023 6 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA JYVÄSKYLÄN metsien kirjanpainajatilanne on herättänyt keskustelua kaupungin päättäjien keskuudessa Metsälehden uutisoitua aiheesta (Metsälehti 19/2023). Kirjanpainajatuhojen lisääntymisen kaupungin metsissä biologina työskentelevä Helle on kuitenkin havainnut. Ruotsissa tukinhinnat ovat nousseet lähes 15 prosenttia.. MTK tyytymätön ennallistamissopuun MTK ei ole tyytyväinen marraskuun alkupuolella saavutettuun sopuun EU:n ennallistamisasetuksesta. Kirjanpainajat ovat kurittaneet Jyväskylän kaupungin järeitä kuusikoita, joista osa sijaitsee suojelualueilla tai virkistysja ulkoilumetsissä. ”Vaikka esitys kaatui hallituksessa, niin keräämme lisää faktoja ja nostamme asian uudestaan esiin kuun lopussa valtuuston kokouksessa. Lisäksi maalajiltaan karkeat, ravinteisuudeltaan tuoreen kankaan metsiköt tulisi uudistaa männylle. Pohjois-Suomessa nähtiin jopa hintojen laskua. Järjestön mukaan neuvottelutulos ei täytä Suomen tavoitteita. JUSSI COLLIN METSÄ GROUP on käynnistänyt Kemin biotuotetehtaalla hankkeen, jossa kokeillaan sähkörekkojen käyttöä puunkuljetuksissa tehtaan ja puuterminaalien välillä. Vihreissä ajatus ei innosta. ”Lähivuosina päästöjen vähentämiseen on odotettavissa enemmän ratkaisuja puunkuljetusten puolelle, joten siksi keskitymme nyt etenkin kuljetuksen päästöjen vähentämiseen”, sanoo metsäjohtaja Juha Jumppanen. Jyväskylän kaupunki omistaa metsää 9 000 hehtaaria, josta noin 6 000 hehtaaria on päätehakkuuikäisiä tai varttuneita kuusivaltaisia metsiä, joiden katsotaan olevan kirjanpainajatuhoille alttiita
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta työn valmistuttua. Havupuuvaltaisissa metsissä se saa olla enintään 12 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 15 metriä. anhalla metsälläsi. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Tästä voidaan poiketa, jos terveyslannoitus tehdään taimikoissa. Kaikkien työlajien yksityiskohtiin tuli muutoksia kemeraan verrattuna. Jos saKuolleesta puusta kannustinkorvaus Hallitus vahvisti uuden metka-kannustejärjestelmän tukitasot. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ. Lannoitukseen vaatimus puun määrästä Terveyslannoituksessa uutta on vaatimus puuston määrästä. Jos hoidettavan jakson puuston keskipituus on 3–8 metriä, kohteelle saa jäädä enintään 2 500 runkoa hehtaaria kohden. Kannustinkorvaus on kuitenkin enintään 20 prosenttia ympäristötuesta. Kuolleen puun määrän tulee olla vähintään 20 kuutiometriä hehtaaria kohden ja vähintään 10 kuutiometriä. Pienpuun keruu tuo lisää tukea Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan metkassa vasta työn valmistumisen jälkeen. AJASSA 24.11.2023 Metsälehti.fi 7 JUSSI COLLIN METSÄTALOUDEN uusi kannustejärjestelmä metka tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uuden metsätien tukitaso säilyy entisellään. Kulotuskohteen pinta-alan tulee olla yli kaksi hehtaaria ja ravinteisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta tai sitä rehevämpää maa-alaa. Yksityisteiden perusparannuksen tukitaso nousee vastaamaan yksityistieavustusten tukitasoa (70 prosenttia). SA M I KA RP PI N EN malla kerätään pienpuuta, tukea voi saada 300 euroa hehtaarille. Metkan kannustinkorvausta laskettaessa kuolleeksi puuksi luetaan läpimitaltaan 15-senttiset pystyssä ja kaatuneina maan pinnalla olevat kuolleet rungot. Ojien kunnostusta vältettävä Suunnitellut metsänkäsittelytoimet on voitava toteuttaa niin, että tarpeetonta ojien kunnostusta vältetään. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Hoidetun kohteen puun keskipituuden tulee olla vähintään 0,7 metriä. Metsäteiden tukiehdot ovat pitkälti samanlaisia kuin kemerassa. Ojien kaivuuta ei tueta. Alla kolmemetrisiin taimikoihin ei saa jäädä kasvatettavaa puustoa haittaavaa tai latvavaurioita aiheuttavaa etukasvuista lehtipuustoa. Tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon voi saada enintään 200 euroa hehtaarille. Kohteella on oltava vähintään 70 kuutiometriä hehtaaria kohden kasvatuskelpoista puustoa ennen lannoitusta. Uutta on tavoitekantavuutta koskeva vaatimus. Kokonaan uusi tuettava työlaji on kulotus. Mitä enemmän kuollutta puuta kohteella on, sitä suurempi on korvaus. Tätä pidempiin lehtipuukohteisiin saa jäädä enintään 1 300 runkoa hehtaaria kohden ja havupuukohteisiin enintään 1 500 runkoa hehtaaria kohden. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Terveyslannoituksen tuki on 155 euroa hehtaaria kohden boorilannoituksessa ja 270 euroa hehtaaria kohden turvemaiden tuhkalannoituksessa. Kaikkien työlajien yksityiskohtiin on tulossa muutoksia vanhaan kemeraan verrattuna. Hallitus vahvisti viime viikolla järjestelmän tukitasot ja sääti työlajien yksityiskohdista. Metkassa tukea saa taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäteiden kunnostukseen, suometsän hoitoon, kulotukseen ja luonnonhoitoon. Tuen saamiseksi on täytettävä keskipituutta ja jäävän puuston määrää koskevat vaatimukset. Tukea voidaan korottaa, jos hankkeeseen kuuluu sillan tekemistä tai korjaamista. Ehtona on, että suunnitelma sisältää vesiensuojelun kannalta tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelun ja luontoarvojen selvittämisen sekä vähintään kahden muun tarpeellisen metsänkäsittelytoimenpiteen suunnittelun. Suometsän hoitosuunnitelman tekoa tuetaan. Yhden maanomistajan kiinteistöllä toteutettavan yksityistien perusparannuksen tuki on 6 000 euroa kilometriä kohden. Kuolleesta puustakin voidaan maksaa kannustinkorvausta ympäristötuessa
Kun toisille kuuma puheenaihe ovat uudet moottorisahamallit, toisille se on metsien hyperspektrikuvaus. Hyperspektrikamera havaitsee paljon laajemman värijakauman kuin ihmissilmä. Hyperspektrikuvauksella tietoa pystytään päivittämään ja havaitsemaan muutoksia esimerkiksi metsän terveydentilassa. AJASSA / HAASTATTELU 24.11.2023 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA PUUT VOI NÄHDÄ hyvin monella tavalla. ”Puiden neulasten kuivuminen tai kellastuminen näkyy heti spektrissä.” tään tarkentamaan jo olemassa olevaa kaukokartoitustietoa”, Hovi kertoo. Hovin tutkimustyössä yksi pääaiheista on hyperspektrikuvaus. Kartoitusta voi myös tehdä metsäkoneeseen tai vaikka älypuhelimeen asennetuilla mittareilla. Uudet kuvaustekniikat voivat tuoda apua puulajien erottamiseen ja puiden terveyden seuraamiseen. ”Puiden neulasten kuivuminen tai kellastuminen näkyy heti spektrissä.” Kaukokartoitusmenetelmistä onkin viime aikoina haettu innok. Aalto-yliopiston tutkija Aarne Hovi kuuluu ennen kaikkea jälkimmäiseen ryhmään. Puulajien erottelu on tähän mennessä ollut yksi kaukokartoitusaineistojen perusongelmista. Se tarkoittaa kaukokartoitusta, jossa hyödynnetään valon spektriä: valon eri aallonpituuksien näkymistä värijakaumana. Hovin ohjaaman tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyperspektriteknologialla pystytään esimerkiksi erottamaan eri puulajeja toisistaan. Kaukokartoitusta tehdään perinteisesti ilmasta tai avaruudesta: satelliiteilla, lentokoneista tai droonikuvilla. Jussi Juolan väitöksessään käyttämä menetelmä perustuu siihen, että puulajien rungot heijastavat valoa eri tavoin. ”Uusilla menetelmillä pystyVALO NÄKEE TARKEMMIN Aarne Hovi tutkii metsien kaukokartoitusta. Hyötytietoa puiden terveydentilasta Aarne Hovi tavoittelee omassa työssään laserkeilauksen ja hyperspektriaineistojen yhteiskäyttöä. Laserkeilauksella saadaan selville puuston perustunnukset, kuten tilavuus ja pituus. Hovi tutkii metsien kaukokartoitusmenetelmiä eli puiden mittaamista etäältä
Aarne Hovin mukaan kaukokartoitustieto voi hyödyttää niin metsätaloutta, luonnon monimuotoisuuden huomioimista kuin metsien ilmastovaikutusten arviointia. 24.11.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. Alkuun vähennyksen määrä oli 50 prosenttia, ja vuonna 2008 vähennyksen määrä nostettiin takautuvasti 60 prosenttiin. Tämän ajatellaan helpottavan sukupolvenvaihdoksia ja vahvistavan perhemetsänomistajien mahdollisuutta kisata metsätiloista rahastoyhtiöitä ja erilaisia metsään sijoittavia instituutioita vastaan. Viimeaikainen mielenkiinnon kohde on ollut metsien valokuvaus ilmasta droonilla. 30 prosentin verokannalla etu on peräti 18 000 euroa. Hovi sai tänä syksynä Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin. ”Tutkimus on tiimityötä. Vähemmän tunnettu asia onkin sitten se, että kun palstan myy edelleen, käytetty metsävähennys lisätään kauppahintaan ja verotetaan luovutusvoittoverolla. Nyt tarvittaisiin jämerää tyyppiä saamaan aikaan pieni lisäys metsävähennyksen käyttäjille perhemetsätalouden puolella: lisätään sukupolvenvaihdoskauppoihin mahdollisiksi ostajiksi sisarusten lisäksi sisarusten lapset. Hovi on myös mukana kehittämässä matemaattista laskentamallia, jolla pystytään mallintamaan puiden latvusrakenteen vaikutusta satelliittikuvahavaintoihin. Me kaikki lapsettomat tädit, sedät ja enot seuraamme lievän kateellisina vähennyksen siirtyvän osaksi verotettavaa tuloamme – olkoot sisarusten lapset meille vaikka kuinka rakkaita ja tilamme päätymässä kaupalla heidän hoteisiinsa, verottaja muistaa meitä mojovalla lisäverolla. Maastossa kerättyä tietoa tarvitaan Hovin mukaan yhä kaukokartoitusaineistojen tulkinnassa käytettävien mallien laadintaan. Perusteluiden mukaan hän jaksaa kärsivällisesti opastaa nuorempia tutkijoita ja kertoo suomalaisen metsänhoidon piirteistä havainnollisesti kansainvälisessä työyhteisössä. Erään ansioituneen yhteismetsälobbarin kädenjälki onkin edelleen näkyvissä yhteismetsälaissa: kun metsävähennyksiä sisältävää metsäpalstaa ollaan liittämässä yhteismetsään, kaikki käytetyt metsävähennykset nollataan, niin lapsellisilta kuin lapsettomilta liittyjiltä. ”Kun vertaa droonilla otettua kuvaa satelliittinäkymään, siitä saa ahaa-elämyksiä, miltä metsä näyttää satelliitin perspektiivistä.” Kaukokartoitusmenetelmillä metsistä saadaan tietoa, jota ihmissilmä ei havaitse. Hyperspektrikameroiden koko on viime vuosina pienentynyt, mikä mahdollistaa niiden yhdistämisen drooniin, hakkuukoneen kaatokouraan sekä tulevaisuudessa myös älypuhelimiin. Verohallinto on ehdoton: vähennyksen määrää pitää verovelvollisen itse seurata ja osata lisätä veroilmoitukseensa. Hakemuksia on ollut 70 000– 90 000, joista osa toki varmaan on kohdistunut samoille metsänomistajille. METSÄVÄHENNYS KAIPAA PÄIVITYSTÄ ”Nyt tarvittaisiin jämerää tyyppiä.”. ”Uusilla lähimittausmenetelmillä voidaan tehostaa maastoaineistojen keruuta.” Tutkimusongelmia ratkotaan yhdessä Metsänhoitajaksi opiskellut Hovi tutki jo väitöskirjassaan laserkeilausta, joten päätyminen töihin Aalto-yliopistoon kaukokartoitustutkijaksi oli luonteva polku. ”Odotamme, että sekä Nasalta (Yhdysvaltojen avaruushallinto) että Euroopan avaruusjärjestöltä tulee tulevaisuudessa operatiiviset hyperspektrisatelliitit.” Satelliittien ohella kehittymässä ovat myös lähimittausmenetelmät. ”Tarkalle metsätiedolle on yhä enemmän kysyntää. Ei auta, vaikka vähennykset olisi käytetty jo 1990-luvulla eikä niistä löydy enää mitään merkintää muistiinpanoissa. Eikä siinä vielä kaikki: Petteri Orpon seitsemän viikon ajan sepitetyn, hyväksi mainitun hallitusohjelman tavoitteena on vähennyksen nosto jossakin vaiheessa 75 prosenttiin. Tällaisille metsien terveydentilan seurantamenetelmille olisi tilausta myös ulkomailla. Vertailun vuoksi kemeratukia on maksettu vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. KUKA KUKA VALO NÄKEE TARKEMMIN AARNE HOVI TYÖSKENTELEE yliopistotutkijana geoinformatiikan tutkimusryhmässä Aaltoyliopistossa KOULUTUKSELTAAN metsänhoitaja, väitellyt metsien laserkeilauksesta 37-VUOTIAS ASUU Helsingissä HARRASTAA liikuntaa, luonnossa liikkumista ja metsien kuvaamista droonilla kaasti apua esimerkiksi kirjanpainajakuoriaisten hyökkäyksille alttiiden kuusten tunnistamiseen. Tutkimuksemme tavoitteena on, että uusista teknologioista saadaan kaikki mahdollinen tieto irti.” Uusi kamera metsäkoneisiin. Ja lapsettomia on vuosi vuodelta enemmän – Suomessa kun jo puolet 35-vuotiaista miehistä oli viime vuoden tilastojen mukaan lapsettomia. MUUTAMIA POIKKEUKSIA verolakeihin on toki tehty. Ideat syntyvät ja kehittyvät keskustelemalla. Kun metsätila vaihtaa omistajaa sukupolvenvaihdoksella, käytetty metsävähennys annetaan anteeksi. Pieni muutos, mutta valtava vaikutus. Valtiontalouden tarkastusvirasto laski tämän vuoden maaliskuussa sen vuotuiseksi arvoksi noin 70 miljoonaa euroa ja käyttäjämääräksi 15 000 henkilöä. METSÄVÄHENNYKSELLÄ METSÄNOMISTAJA saa vähentää verotuksessaan osan ostamansa metsän hankintamenosta. 100 000 euron metsätilakaupasta saa rajoittamattomana aikana tehdä 60 000 euron vähennykset tietyin edellytyksin. Isoimmat onnistumisen elämykset liittyvät siihen, että haastava tutkimusongelma saadaan yhdessä ratkaistua.” Hovi myöntää, että työ metsien kaukokartoituksen parissa on niin mielenkiintoista, että hän viihtyy aiheen parissa myös vapaa-ajalla. VEROTUKSEN JA ERILAISTEN TUKIEN on sanottu olevan tapoja suunnata ihmisten toimintaa yhteiskunnan toivomaan suuntaan. Metsävähennys kutistaa kivasti puunmyyjän verotaakkaa. METSÄVÄHENNYS EI OLE ARVOLTAAN mikään pikkujuttu. Samalla päätettiin, että vähennyksen saadakseen voi myydä puita miltä tahansa omistamaltaan metsäpalstalta
AJASSA. Siksi kaikki lehtipuut neuvottiin raivaamaan varhaisperkauksessa nurin. marraskuuta. Sekametsän mahdollisuudet voidaan kuitenkin pilata jo taimikkovaiheessa. Vuosikymmeniä sitten viljelykuuset jäivät herkästi lehtipuiden jalkoihin. Huuskonen on sekametsien kasvatusta tutkivan Sekava-hankkeen vetäjä. Yksi hankkeen keskeisimmistä tuloksista on, että varhaisperkauskäytäntöjä tulee muuttaa. 24.11.2023 10 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT J alostettujen istutuskuusten kasvu on jo niin rivakkaa, että se laittaa metsänhoidon käytännöt uusiksi. Sekapuustoisuus parantaa metsien terveyttä, ravinnetaloutta, vähentää tuhoriskejä ja lisää metsien monimuotoisuutta. Jotta hyväkasvuisesta kuusentaimikosta kasvaa sekametsä, täytyy vanhat taimikonhoito-opit päivittää. Samaan aikaan metsänkasvatuksen uudeksi tavoitteeksi ovat tulleet yhden puulajin metsien sijaan sekametsät. Koivujen säästämistä puoltaa jo se, että vesasyntyiset koivut lahoavat siemensyntyisiä herkemmin. ”Ripeäkasvuisessa istutuskuusikossa sekapuukoivut pitää jättää jo varhaisperkauksessa”, summaa hankkeessa tiiviisti mukana ollut erikoistutkija Jari Miina. ”Meidän tuloksemme osoittavat, että viljelyketjun onnistuessa nykyisillä viljelykuusen taimilla on hurja vuosikasvu. Nykykuuset pärjäävät entistä paremmin kilvassa lehtipuiden kanssa. Nelivuotinen hanke on tulossa tänä vuonna päätökseensä, ja loppuseminaari pidetään 28. Mikäli koivusekoitusta mielii pitää koko kiertoajan, tulee sekapuusto perustaa siemensyntyisisSEKAMETSÄT MULLISTAVAT VARHAISHOIDON Puhtaiden kuusikoiden aika on tullut päätökseen, ja nyt tavoitellaan sekapuustoisuutta. Tähän tulee nyt suuri muutos. Jos varhaisperkauksessa poistamme kaiken lehtipuuston, emme enää saa sinne lehtipuustoa kasvamaan kuusen kanssa samassa pituusvaiheessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen
›› Kolmen kasvukauden jälkeen luontaisesti syntynyt koivu on aavistuksen viljelykuusta pidempi.. Samalla tarkoituksena on tarjota metsänuudistamiseen nykyistä tarkempia ja monipuolisempia ehdotuksia. Niiden kasvua seuraamalla on tarkoitus selvittää, miten eri puulajit kasvavat toisiinsa verrattuina, miten taimikonhoito tulisi ajoittaa, minkä kokoisia lehtipuita uskaltaa jättää sekä miten kasvupaikka ja maantiede vaikuttavat puiden kasvuun ja kehitykseen. Niitä ei ole, jos kaikki on raivattu varhaishoidossa nurin. Ensimmäiset kokeet on perustettu vuonna 2020. Sekametsäkoealoista tullaan saamaan jatkossa tärkeää tutkimustietoa sekametsien perustamisesta ja hoidosta. Viljelykoivu karkaa kasvussa Jalkaudumme Huuskosen kanssa yhteen Sekava-hankkeen koealoista, Vesijaon tutkimusmetsään Padasjoelle. Kymmeniätuhansia koetaimia Sekava-hankkeessa selvitetään, miten sekametsät tulisi perustaa ja metsiä hoitaa, jotta sekapuustoisuus säilyisi kiertoajan loppuun asti. 24.11.2023 Metsälehti.fi 11 Erikoistutkija Saija Huuskonen etsii koe aloja Vesijaon tutkimusmetsässä Padasjoella. ”Se ei aina ole mustikkatyyppi, laikkumätästys, kuusen istutus”, Huuskonen summaa. AJASSA tä koivuista. Hanketta varten on perustettu kaikkiaan yli 280 koealaa ja mitattu runsaat 56 000 tainta. Se on yksi Luonnonvarakeskuksen kestokokeista, jota seurataan uudistamisesta lähtien vuosikymmeniä eteenpäin
Kullakin ruudulla kasvaa omanlaisensa pienoissekametsä. ”Ensimmäisten vuosien tulokset osoittavat, että istutusrauduskoivun varhaiskehitys on niin paljon nopeampi, että emme saa yksijaksoista sekametsää KOMMENTTI ”Ripeäkasvuisessa istutuskuusikossa sekapuukoivut pitää jättää jo varhaisperkauksessa.” viljellen kasvatettua siten, että istuttaisimme sekä kuusta että koivua”, Huuskonen kertoo. Koivut huomioon läpi kiertoajan Muutaman vuoden päästä Sekava-hankkeen kestokoetaimikoissa on edessä varhaisperkaus. Miten nyt saadaan käytäntö oppimaan tästä pois?” Miina pohtii. Se tiedetään Sekava-hankkeen kertamittausaloista, joissa on tutkittu olemassa olevia sekametsiä, että kuusen kasvu ohittaa koivun vuotuisen pituuskasvun. On kuusen istutusta ja männyn kylvöä, kuusen istutusta ja männyn istutusta, kuusen istutusta ja luontaista koivua. Tutkimustaimet on suojattu hirvituhoja ehkäisevällä Trico-käsittelyllä. Se vaatii varmasti koulutusta, koulutusta ja vielä kerran koulusta. Miten se tullaan toteuttamaan, on vielä työn alla. Tämän takia taimikkoon voi jättää aavistuksen kuusia pidempiäkin koivuja. Mänty on Trico-käsittelystä huolimatta menettänyt latvansa. VANHA KÄYTÄNTÖ ISTUU TIUKASSA. Maallikon silmään vuonna 2021 perustettu koetaimikko näyttää erikoiselta. Mikäli metsänhoidossa ei aleta suosia sekametsiä, niiden osuus laskee. Jopa kuusen ja rauduskoivun sekaistutus löytyy. Tätä ohjetta Suomen metsien hoidossa on luettu kuin piru Raamattua, ja se näkyy metsissämme. Tällä hetkellä sekametsien osuus nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä on uudistuskypsiä metsiä alhaisempi. Alkuvaiheessa koivujen pituuskehitys on rivakampaa, mutta koivun pituuskasvu suhteessa kuuseen hidastuu noin 20 vuoden iässä. 69 % 31 % 31 % 20 % 20 % 15 % 14 % Yhden puulajin metsät Sekametsät Sekametsät Suomen metsät Kuusi-koivu-mänty Mänty-kuusi Muut Kuusi-koivu Mänty-koivu Luontaisesti syntyneen ja viljellyn rauduskoivun pituusero on huima kolmen kasvukauden jälkeen. TIIA PUUKILA Lähde: Luke Kolmasosa sekametsiä Tyypillisimmin sekametsissä kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Myös luontaista koivua on tullut jonkin verran tyhjiksi jätettyihin mättäisiin. Se oli helppo kirjoittaa ja hyvin helppo toteuttaa. ”Varmimmin toimiva menetelmä yksijaksoiseen sekametsänkasvatukseen on kuusen istutus ja luontaisen rauduskoivun hyödyntäminen sekapuustona.” Koemetsään viljellyt jalostetut rauduskoivut sen sijaan ovat venähtäneet jo yli kaksimetrisiksi. Taimikonhoidossa ja harvennuksissa pitää koko ajan huolehtia myös koivujen latvuksista”, Huuskonen summaa. Liki kuuden hehtaarin hakkuuaukea on jaettu 24 koeruutuun. 24.11.2023 12 Metsälehti.fi AJASSA ”KAIKKI LEHTIPUU varhaisperkauksessa pois.” Näin metsäammattilainen ohjeisti minua viime kesän taimikonhoitourakassani. ”Selvän sapluunan virittäminen sekametsiin ei ole niin helppoa kuin se, että kuusen istutustaimikossa metrin pituusvaiheessa kaikki lehtipuu raivataan pois. Asialla voi olla myös metso tai metsämyyrä. Sekametsiä on suhteessa enemmän uudistuskypsissä metsissä. Kolmen kasvukauden jälkeen männyistä ja kuusista pisimmät ovat noin puolen metrin mittaisia. ”Jotta saamme koivut säilymään elinvoimaisina ja kasvukuntoisina kiertoajan loppuun asti, se edellyttää, että koivuilla on ollut kasvutilaa. Kiitos nykykuusten hyvän viljelyvarmuuden ja räjähtävän kasvun, tästä hokemasta on aika päästää irti. Aine näkyy valkoisena värinä
Päätimme nostaa sen korkeammalle tasolle kuin FSC:ssä on”, kertoo metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri. UPM:n tavoitteena on omissa metsissä nostaa lehtipuun osuus 20 prosenttiin kaikilla kohteilla, joilla se on biologisesti mielekästä. Varhaisperkauksessa vastaavaa sääntöä ei ole, mutta kun istutustiheyksiä kuusella lasketaan, lisää se varhaisperkauksessakin jätettävän lehtipuuston osuutta. Porukan kouluttamiseen täytyy olla isot resurssit varsinkin, kun työvoima on nykyään kausiluonteista”, Viiri kertoo. KAIKKI KOLME SUURTA metsäfirmaa – Metsä Group, Stora Enso ja UPM – tavoittelevat toimillaan sekapuustoisuuden lisäämistä. Metsä Group muutti varhaishoidon ohjeistusta jo viime vuonna. ”Kyse on isosta muutoksesta, eikä puulajisuhteiden muuttaminen metsissä tapahdu suinkaan sormia napauttamalla vuodessa tai parissa. Pihlajat on kaluttu ja yksittäisiä koivuja maisteltu. ”Päivitimme viime vuonna osittain sekava-hankkeenkin kautta tulleen tiedon perusteella meidän taimikonhoito-ohjeita niin, että pyrimme jo varhaisperkausvaiheessa noin 10 prosentin lehtipuuosuuteen”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Lehtipuuosuuden tuplaaminen vaatii vanhojen tapojen pois oppimista ja tekijöiden perehdytystä. 24.11.2023 Metsälehti.fi 13 Tällä koealalla tutkitaan, miten viljelykuusi ja kylvö mänty saadaan kasvatettua sekametsänä. Taimikonhoidossa Stora Enson tavoitteena havupuumetsiköissä on jättää pääpuulajia enintään 80 prosenttia. Kuusentaimia voivat rokottaa kuivuus ja ahavatuhot. Turvallisempi vaihtoehto ehkä olisi se 1 600 tainta hehtaarilla”, Huuskonen summaa. ”On varmasti hyvä, että kuusenistutustiheyttä voidaan vähän alentaa. Metsäntutkimuslaitoksen sekametsäkokeet hirvi aikanaan tuhosi. Hyvä niin, sillä hirvi on selvästi vieraillut Padasjoen tutkimusmetsässä. ”Vuonna 2025 alamme istuttaa alemman viljelytiheyden kohteita. Myös Stora Enso ja UPM jättävät lehtipuuta hakkuilla. Kolmen kasvukauden jälkeen kuusi on vielä kylvömäntyä edellä. AJASSA. Tämä johtuu siitä, että olemme pitkälti myyneet vuoden 2024 istutuskohteet. Sekava-hankkeen koealat on käsitelty hirvituhoja torjuvalla Trico-karkotteella. UPM ja Stora Enso ovat lisäksi alentaneet kuusen istutustiheyttä 1 600 taimeen hehtaarilla. Kaikki kolme metsäyhtiötä tarjoavat metsänomistajille kuusi-mänty-sekaviljelyä. Huomioon pitää kuitenkin ottaa se, että myös tuhoriskit kuusentaimien varhaiskehityksessä voivat lisääntyä muuttavassa ilmastossa. Se on ollut jo toistakymmentä vuotta UPM:llä. Niitä ei lähdetty uudelleen neuvottelemaan”, kertoo Stora Enson metsänhoitopäällikkö Antti Rantanen. Metsä Group linjasi viime vuonna lisäksi, ettei se osta puunhankinnassa kuin mäntyä, kuusta, koivua sekä läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Toisaalta luontaisesti syntyneiden koivujen ja mäntyjen suurin uhka sekä samalla koko sekametsäosuuden lisäämiseen liittyvä merkittävin kysymysmerkki ovat hirvituhot. ”FSC-sertifioinnissa on 10 prosentin lehtipuutavoite. METSÄFIRMAT SEKAPUUSTOISUUDEN ASIALLA Särkymävaraa pitää olla Suositus jättää lehtipuustoa jo varhaisperkauksessa on johtanut kuusen istutustiheyksien laskemiseen. Koivun taimet käsitellään kaksi kertaa vuodessa ja havupuun taimet syksyllä. Viimeksi istutusohjettaan muokkasi Stora Enso nyt syksyllä. Lisäksi Trico-käsittelystä huolimatta muutamien männyntainten latvoja on jokin vioittanut. Nykyään metsänhoidonsuosituksissa kuusen istutustiheys on 1 500–1 800 tainta hehtaarille
Sahatavaran varastot ovat matalalla sekä Suomessa että Ruotsissa, ja sahojen piirissä on tuotantokatkoja. Toimitusjohtaja Hany Yacoub kertoo, että orastavasti parantunut markkinatunnelma on kääntynyt epävarmaksi varovaisuudeksi.. ”Mutta hinnat eivät ole vironneet. Viennissä Israeliin Koskisen Oy on suurimpien joukossa. ”Israel on ostanut venäläistä sahatavaraa, ja se määrää siellä hintatason.” Sneckin mukaan hintataso on nyt sellainen, että sahaaminen ei kannattaisi, mutta sahata täytyy. Pieni määrällinen vaikutus on sillä, että eteenpäinmyynti Israelin kautta Länsirannalle ja Gazaan on nyt poikki. ”Kriisi ei näy markkinoilla, ainakaan vielä, mutta kaikki toimitukset menevät nyt Haifan kautta”, sahateollisuus-toimialan johtaja Tommi Sneck kertoo. A LE X A N D RI A PO RT A U TH O RI TY Egyptissä muuttunut tunnelma Utajärvellä toimiva Orasko Oy vie sahatavaraa kaikkiaan yhdeksään arabimaahan. Jos mittariksi otetaan kuutiomäärä, joukkoon nousee vielä Tunisia. Sneck on havainnut asiakkaissaan ilmiön, että tavaran riittämisestä kannetaan huolta, mikä poikii tilauksia. ”Israelissa voi tulla rekyyli myöhemmin, jos nyt vietävä tavara jää täyttämään varastoja.” Venäläinen sahatavara määrää hintatason Venäjään kohdistetut pakotteet vaikuttavat välillisesti Lähi-Idän markkinoihin Gazan sotaa enemmän. Sahat sahaavat tänä vuonna miinusmerkkistä tulosta, pääsääntöisesti.” GAZAN SOTA VAIKUTTAA SAHATAVARAN VIENTIIN Israeliin sahatavaraa viedään toistaiseksi entiseen tahtiin, mutta Egyptissä tunnelma on kääntynyt. PUUKAUPPA & TALOUS 24.11.2023 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN SUOMEN sahatavaraviennille Gazan sota ja etenkin konfliktin laajeneminen on ilmassa leijuva uhka, joka toteutuessaan vaikuttaisi etenkin mäntytavaran vientiin. Valtaosa Suomesta Egyptiin vietävästä sahatavarasta kulkee nippurahtina Alexandrian sataman kautta. Venäjä on suunnannut sahatavaran viennin sinne minne vielä voi, etenkin Kiinaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään. Sahaamisen laittaminen tauolle voi tulla vielä kalliimmaksi, jos asiakassuhteet ovat katkolla ja jos henkilöstö äänestää jaloillaan. Sahatavarasatamia Israelissa on kaksi, Haifa pohjoisessa ja lähellä Gazaa sijaitseva Ashdod. TÄRKEITÄ VIENTIMAITA SUOMEN 20:stä sahatavaraviennin arvoltaan suurimmasta kohdemaasta joka neljäs on Pohjois-Afrikassa tai Lähi-Idässä. Egypti on sijalla kolme, Saudi-Arabia sijalla kahdeksan, Israel sijalla kymmenen, Algeria sijalla 11 ja Marokko sijalla 17
.. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,72 . 23,68 s 30,70 . .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 66,83 . 43,50 s .. Hankintahinnat 71,78 . 24,26 . 33,19 s Uudistushakkuu 66,99 . .. 24,49 . Maan talous oli kärsinyt jo aiemmin energian hinnan noususta. 16,40 s .. Uudistushakkuu 65,23 s 66,35 . Hankintahinnat .. 31,40 . 23,20 . 68,62 s 65,27 . 24,68 s 24,00 s 21,76 s 31,96 s .. 45,57 . .. 71,67 s 61,54 . Negatiivinen tunnelma vaikuttaa ostovoimaan, rakennushankkeita lykätään.” Usein suurten kriisien uhka nostaa hintoja, koska tavaraa ostetaan varastoon pahimman varalta, mutta Yacoub ei ole sellaista nyt havainnut. .. 47,58 . .. 21,29 s 20,56 s 19,64 s 26,16 s 26,82 s Ensiharvennus 40,65 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,59 s 57,93 s .. .. 35,01 . 44,68 s .. 21,91 s 21,48 20,51 . 30,85 s Ensiharvennus 42,72 s .. 58,49 . 25,46 . 26,56 . .. 25,88 s 25,51 s 33,18 . 19,68 s 20,50 s 20,19 s .. 17,57 . Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 752 898 m 3 Puukauppamäärä vko 45 ”Ihmiset tietävät, että jos sota leviää, niin siitä tulee iso, ja silloin ainoa tavoite on pelastaa oma elämä. 20,85 s 20,18 . .. .. .. .. 31,86 s Ensiharvennus 40,75 s 44,77 s 39,16 s 18,27 s 17,87 s 18,49 s .. 26,72 . Harvennushakkuu 61,07 s 60,88 s 40,31 s 24,24 s 24,87 . .. 25,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,14 . .. .. 32,48 s Ensiharvennus .. Hankintahinnat 69,25 s 69,66 s 63,92 s 46,38 s 46,64 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,10 s 71,83 s 57,06 s 24,63 s 26,73 s 25,67 s .. Harvennushakkuu 61,85 s 61,17 s 38,30 . 18,75 . Ensiharvennus 45,38 s .. 35,58 . 58,72 . 43,76 s .. 26,86 . Tuorein virallinen vuosi-inflaatiolukema on liki 40 prosenttia, elintarvikkeilla jopa 70 prosenttia. 51,82 s 25,13 s 25,10 s 25,66 s 32,55 . .. 30,29 . .. 15,99 . 23,22 . 25,23 . .. 46,53 s .. 41,59 . .. .. Ensiharvennus .. 26,80 s 26,46 s 33,95 . Harvennushakkuu 55,68 s 54,57 s .. 45,95 s 38,05 s 18,29 s 18,47 s 18,57 s 26,23 s 27,73 s Hankintahinnat 69,83 s 70,79 s 63,68 s 44,59 s 45,39 s 44,79 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 71,13 s 52,90 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 25,14 . 23,61 . 70,85 . 24,88 s 26,31 s 30,70 . .. .. Harvennushakkuu 67,15 s 66,07 s 49,80 s 25,02 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,91 s 69,38 s 57,80 s 23,13 . .. Hankintahinnat 67,36 s 64,38 s .. .. 34,14 s Harvennushakkuu 61,82 s 63,10 s 49,84 s 23,37 s 24,44 s 23,91 . 19,57 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,10 . 26,52 s 31,49 s 33,32 s Uudistushakkuu 71,34 . Uudistushakkuu 71,15 . Hankintahinnat 65,90 s .. 16,23 s .. .. Uudistushakkuu 71,24 s 72,59 s 59,80 s 25,52 s 27,81 s 27,34 s .. 33,04 s Uudistushakkuu 67,39 . .. Hankintahinnat 74,96 s 75,40 s 67,65 s 45,19 s 44,06 s 45,34 s .. 63,49 . 31,31 . 60,93 s .. .. .. 27,55 s 27,18 s 34,65 . Hänellä on kuitenkin viesti muille sahayrityksille Gazan sodasta riippumatta: nostakaa hintaa. 26,40 . 29,71 s 29,65 s Uudistushakkuu 63,42 . .. 31,50 s Ensiharvennus 42,91 s 42,59 s .. 18,54 . 32,87 s 31,65 . ”Mutta se tiedetään, että vaikutukset ovat negatiiviset.” Isku Egyptin muutenkin vaikeaan yleistalouteen on huomattava, sillä turismitulot ovat jo nyt leikkautuneet noin 70 prosentilla. .. 69,23 . 72,00 s 55,76 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. s nousussa . .. .. 19,09 . 43,67 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,21 s 67,03 s 60,96 s 23,53 s 24,07 s 24,96 s 31,74 . 47,66 . 20,93 s 21,82 s 19,53 s 27,72 s 27,71 s Uudistushakkuu 63,19 s 60,99 s .. 30,14 . 24,87 s 25,33 s 26,89 s 33,84 s 34,36 s Harvennushakkuu 60,94 s 61,46 s 50,98 s 23,65 s 24,77 s 25,14 . s nousussa . 25,05 s 24,14 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,83 . .. 28,50 s 33,52 s 34,75 s Harvennushakkuu 64,87 . 32,65 s Uudistushakkuu 68,06 s 70,68 s 61,27 s 24,88 . 65,62 . .. 31,49 s 31,50 s Harvennushakkuu 57,93 s 56,41 s .. .. 44,07 s .. 44,79 s 43,28 . .. 34,01 . s nousussa . 30,63 s Ensiharvennus 42,33 . 23,57 . .. 21,61 s 20,22 s .. .. 24,84 . 66,01 . 29,40 s 28,00 s Ensiharvennus 39,34 . ”Maailmalla tiedetään, että Suomen sahoilla on korotuspaineita, ja syyt ymmärretään. .. .. .. 29,28 . 19,56 s .. Suomalaisella tavaralla on ongelmaton maine, ja siitä ollaan valmiita maksamaan vähän enemmän.” Voi vain odottaa ja katsoa Aleksandriassa toimivan sahatavaran maahantuoja El Tobgi & Co:n johtaja ja Egyptiläis-suomalaisen kauppayhdistyksen puheenjohtaja Sherif Tobgi painottaa, että kukaan ei tiedä sodan kestoa, lopputulosta ja seurauksia. 44,49 s 44,73 s 44,09 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 41-45 keskiarvo s nousussa . Hankintahinnat 70,75 s 70,26 s 62,73 s 44,41 s 45,84 s 45,38 s .. .. 24,25 . Hankintahinnat .. ”Nyt voimme vain odottaa ja katsoa, sillä mitään ei voi ennustaa eivätkä asiat ole meidän käsissämme.” Sodilla ja keinottelulla on taipumus liittyä yhteen, mutta Tobgi luonnehtii, että vakaa toimintaympäristö on ekstravoittoja tärkeämpää.. 25,89 . .. 22,16 s 23,82 s 22,75 . 31,11 . .. 33,05 . 34,77 s Harvennushakkuu 65,57 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 27,18 . .. 29,64 . 21,09 s 21,18 s 20,37 . AJASSA 24.11.2023 Metsälehti.fi 15 s nousussa . 20,79 s .. 25,03 . 24,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,29 s 65,59 s 40,46 . 72,58
Metsäliitto on maksanut jäsenilleen osuuskorkoa kahden vuoden aikana liki 140 miljoonaa euroa. Osuuskunnan osuuspääoma on kasvanut vuosien 2021 ja 2022 aikana yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. ”Kaskisten investointiselvitys etenee täysillä suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan ei ole tullut muutoksia Sunilan sellutehtaan sulkemisen eikä toimitusjohtajankaan vaihdon takia. Urapainumia ei tullut runsaan havutuksen ansiosta. Selvitys ja ympäristöluvat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella, jolloin päätös investoinnista voidaan aikaisintaan tehdä. Stora Enso hamuaa lisää Suomi-puuta. Metsäliitto Osuuskunnan perusajatuksena on omistaa konsernin teollisuusyhtiöitä ja luoda markkinoita osuuskunnan jäsenten myymälle puulle. Ilkka Hämälän mukaan Metsä Group haluaa laajentaa tuotevalikoimaansa. Poimintahakkuu avohakkuun sijaan maisemasyistä ja puuston nuorehkon iän vuoksi, vaikka poimintahakkuun riskinä juurikääpä sekä tuulija hyönteistuhot. ”Osuuskunnan tilanne on viime vuosina merkittävästi parantunut.” VALTTERI SKYTTÄ STORA ENSO aikoo kasvattaa puunhankintamääriään Suomesta. Osuuskunta maksoi perusosuuksille korkoa viime vuodelta 7,0 prosenttia ja Metsä1-lisäosuuksille 6,5 prosenttia. 24.11.2023 16 Metsälehti.fi MIKKO LAITILA METSÄLIITTO Osuuskunta on ostanut parin viime vuoden aikana jo yli 14 miljoonaa Metsä Boardin B-osaketta. Osakekurssi on nyt jo selvästi Metsäliiton ostohintojen alapuolella. ”Meidän on saatava osuuskuntaan sijoitettuja pääomia tuottavaan käyttöön. Metsä Boardin lunastusraja tulee vastaan vasta 90 prosentissa. Sen hetkinen markkinatilanne vaikuttaa päätöksen aikatauluun”, Hämälä muotoilee. Järeästä poimintahakkuusta vain kaksi tarjousta Poimintahakkuu Sastamala, Pirkanmaa Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä , € Mäntytukki 30 70 2 100 Kuusitukki 215 73 15 695 Koivutukki 17 55 935 Koivukuitu 12 36 432 Karsittu ranka 73 34 2 482 Kuusilahokuitu 28 30 840 Yhteensä 375 60 (keskim.) 22 484 Karsittuun rankaan sisältyi kuusikuitu, mäntykuitu ja lehtikuitu. Uutena elementtinä on puukauppavolyymeihin perustuva voitonjako, jolla palkitaan aktiivisia puunmyyjiä. Jäsenillä on mahdollisuus sijoittaa puunmyynnistä kertyvää varallisuutta osuuskuntaan. Stora Enson puunhankintaorganisaatiota on hiljattain laajennettu kattamaan myös Suomen läntisimmät osat. Hämälä ei muista, että osuuskunta olisi hänen konsernijohtoaikanaan vuoden 2008 jälkeen myynyt Metsä Boardin osakkeita. Kilpailutuksen teki kesällä mhy Satakunta. Metsäkuljetusmatka 250 metriä, varastopaikka soratien varressa. Myös kaukokuljetus onnistui hyvin sateitten lomassa eikä tielle aiheutunut vaurioita. Metsä Boardin Husumin tehtaan taivekartonkikapasiteetin kasvattaminen 200 tuhannella tonnilla on juuri valmistumassa, ja yhtiö selvittää parhaillaan uuden taivekartonkitehtaan rakentamista Kaskisiin. Metsäliitto omistaa nyt Metsä Boardin osakkeista 51,8 prosenttia ja äänivallasta liki 69 prosenttia. Suunnitelmaan kuuluu myös puunhankinnan tehostaminen jo olemassa olevilla hankinta-alueilla, eli Stora Enson ollessa kyseessä, koko Suomessa. ”Useamman vuoden perspektiivillä katsottuna jäsenmäärä on ollut laskeva, mutta toisaalta jäsenten omistama metsäala on kasvanut. Osuuskunnassa on nyt jäseniä reilut 92 000. Tarjouksia tuli vain kaksi. Tavallisesti tavoitteena on jakaa tuloksesta noin puolet. Vanhemmille lisäosuuksille maksettiin vähemmän. Olemme tulleet Länsi-Suomeen pysyvästi”, Partanen sanoo. Matala korkotaso innostanut sijoittamaan Hämälä uskoo, että jäsenten sijoitusintoa on viime vuosina nostanut matala korkotaso, sillä Metsäliiton voitonjako on tuottanut selvästi paremmin. Tästä kertovat tekstiilikuituprosessin kehitys Äänekosken koetehtaassa ja 3D-koetehdas, jossa kokeillaan puukuidusta valettujen muottien valmistusta. Metsäliiton ostamat osakkeet ovat kuitenkin pitkäkestoinen hankinta. Poistuma 250 kuutiota/hehtaari, poistuvan puuston keskijäreys yli 700 litraa. ”Suurin osa jäsenten sijoittamista rahoista menee Metsäliiton lisäosuuksiin. Ostot herättävät ihmetystä, sillä Metsäliitolla on jo ehdoton valta tytäryhtiössään äänivaltaisten A-osakkeiden kautta. Tukin hinta oli jo kääntynyt laskuun kevään hintapiikin jälkeen. Osuuskunnan jäsenten into sijoittaa puunmyyntituloista saatavia rahoja Metsäliittoon on Hämälän mukaan kiihtynyt viime vuosina. Korjuu onnistui hyvin syksyn sateista huolimatta. Tukkiprosentti 65. Metsä Boardin alkuvuoden liikevaihto ja liiketulos painuivat selvästi, kolmannella vuosineljänneksellä liiketulos suorastaan romahti. PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Metsäliitto kahmii tyttärensä osakkeita ”Johonkin sisään virtaava raha on sijoitettava”, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä perustelee. Myyjä päätyi mhy:n korjuupalveluun paitsi hintavertailun myös nopean korjuun vuoksi. Yhtiön kannalta ratkaisevat kartonkimarkkinat ovat kuitenkin kärsineet kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja kysyntää painaa myös kartonkiasiakkaiden varastojen purku. Olemme entistäkin aktiivisempia Eteläja Itä-Suomessa, samoin Pohjois-Suomessa valmistaudumme (Oulun) investoinnin myötä kasvavaan puunkäyttöön”, kertoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. Uusille puunhankinta-alueille on palkattu uusia omia työntekijöitä, rakennettu yrittäjäverkostoa sekä ryhdytty luomaan asiakassuhteita metsänomistajiin. ”Meillä säilyy tarve kasvattaa kotimaan puunhankintaa myös Sunilan tehtaan sulkemisen jälkeen. Osuuskunnan taloudellinen tilanne on viime vuosina merkittävästi parantunut.” Vuosien 2022 ja 2023 aikana Metsäliitto on hankkinut Metsä Boardin B-osakkeita yhteensä 111 miljoonalla eurolla. Ostojen keskihinta on ollut 7,77 euroa per osake. Metsä Boar diin sijoittaminen ei ole osuuskunnan toiminnan ydintä, mutta johonkin sisään virtaava raha on sijoitettava,” Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä perustelee. Osuuskunnan jäsenten metsäomaisuus on nyt 5,5 miljoonaa hehtaaria.” Joinakin vuosina osuuskunta on jakanut koko tuloksensa jäsenille. Seppo Samuli Sahasuhdanteen vaisuus leikkasi ostajien kiinnostusta, vaikka pirkanmaalainen leimikko oli järeytensä vuoksi nimenomaan tukkileimikko, puolitoista hehtaaria lehtomaisen kankaan kuusikkoa Sastamalassa, läpimittansa puolesta päätehakkuukypsää, latvuskerrokseltaan tasalaatuista, pohjaltaan hyvin taimettuvaa. Miljardi-investointi ratkeaa ensi vuonna Hämälä perustelee Metsä Boardiin sijoittamista sen kannattavuudella sekä sillä, että pitkäaikaisena enemmistöomistajana Metsäliitto toteuttaa Metsä Boardin kasvustrategiaa
Kupilka retkijuomaastiat lahjarasiassa, yrityksesi logolla 28 € / kpl (alv 0%) Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta www.kolodesign.fi Kysy lisää tai tee tilaus jani.niemelainen@kolodesign.fi 050 540 3211 / Jani
YKSITYISMETSIEN PUUNTUOTANNON nimellinen kokonaistuotto oli vuosina 2018–2022 keskimäärin 8,1 ja reaalinen 6,8 prosenttia. Toivottavasti myös metsien monitorointiasetuksesta nousee sen ansaitsema kohu. Näiden perusteella lasketun liiketuloksen tuotto on ollut yksityismetsissä keskimäärin 3,3 prosenttia vuosina 2018– 2022. Niistä enemmän sivulla 35. Harvoin aloitteet toteutuvat ensimmäisten versioiden kaltaisina, vaan ne hioutuvat kompromisseiksi matkan varrella kohujen saattelemina. ASIAKIRJOJEN VUOTAMINEN on EU:n tapa toimia. Vilkas keskustelu aloitteista varhaisessa vaiheessa on EU:n päätöksenteon toimivuuden kannalta olennaista. Tuotto oli viiden vuoden keskiarvona korkea, sillä ajanjaksoon sattuivat huippuvuodet 2018 ja 2021, eikä suuria notkahduksia alaspäin tapahtunut. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tilastossa ”Metsä sijoituskohteena” lasketaan yksityismetsien puuntuotannosta saatava tuotto omaisuuden arvolle. Menoja ovat investoinnit metsänhoitoon ja -parannukseen sekä arvio hallintoym. Vuodetut paperit ovat koepalloja, joilla testataan reaktioita jäsenmaissa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tuottoindeksi lasketaan maakunnittain tilastojen ja VMI-tietojen perusteella. Hän varoittaa blogissaan etujärjestön verkkosivuilla, että komission tavoitteena on valvoa metsien käyttöä jopa metsikkötasolla ja varmistaa, että toimenpiteet metsissä ovat komission hyväksymiä. Samaan aikaan teollisuuspuun määrä yksityismetsissä on lisääntynyt lähes 10 prosenttia ja tukkipuun osuus koko puustosta noussut 34 prosentista 39 prosenttiin. JOS MÄKI-HAKOLAN SKENAARIO pitää paikkansa, se on huolestuttavaa, koska komissiossa ei ole parasta ymmärrystä pohjoismaisesta metsätaloudesta ja metsänomistuksesta. Tuottoa tulee myös siitä, että puut kasvavat ja kuitupuuta järeytyy tukkipuun mittoihin. Edellisen viiden vuoden aikana tämä pääasiassa puuston järeytymisestä syntynyt tuotto on ollut keskimäärin 1,5 prosenttia. Tämän osoittivat muun muassa metsäkatoja ennallistamisasetusesitykset. Suomella tässä olisikin muille paljon annettavaa. Metsälehden tilaajilleen tarjoama metsänhoidon Metsätietäjä-palvelu on saanut uusia toiminnallisuuksia. Asian vahvistaa uutisessaan MTK:n oma lehti, Maaseudun Tulevaisuus, joka kertoo nähneensä vuodetut asiakirjat. TÄLLÄ VIIKOLLA KOMISSIOLTA odotettiin esitystä metsien monitorointiasetuksesta, josta komissio kertoi pari vuotta sitten. KOMISSIO HALUAA TARKAT TIEDOT METSÄSTÄSI "Luonnon muo vaama kuusiaita reunustaa met säpolkua." JUHAJNS. Omaisuuden arvoon vaikuttaa kasvun lisäksi myös puuston kantoraha-arvon muutos. Mäki-Hakolan mukaan komissio haluaa kerätä tiedot hakkuista, puun energiakäytöstä sekä seurata metsiin jäävän lahopuun määrää. Hinnat ovat nyt laskusuunnassa, mutta kuitupuun kesihinnat tulevat olemaan Luken Metsäsektorin METSÄ ON TUOTTANUT VIIME AIKOINA HYVIN Metsä on hitaasti rahaksi muutettava, erityisosaamista ja pitkä jänteisyyttä edellyttävä omaisuuden laji, kirjoittaa tutkija Esa Uotila. MTK:n mukaan kaikkia näitä tietoja hyödynnettäisiin metsien käytön kontrollointiin Brysselistä Mäki-Hakolan mukaan komissio haluaa kerätä metsistä tietoa puolen hehtaarin tarkkuudella. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tuloja ovat pystykauppahintojen ja hakkuumäärien perusteella lasketut hakkuutulot ja valtiolta puuntuotantoon saadut tuet. Yksityismetsiksi luetaan muut paitsi metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hallinnassa olevat metsät. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan komissiolla on hankkeessa kuitenkin ketunhäntä kainalossa. Kun pystykauppahinnat nousevat, nousee omaisuuden arvo, ja päinvastoin. Edellisen viiden vuoden aikana puun hinnan vaikutus tuottoon on ollut ilman rahanarvon muutosta 4,2 prosenttia ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaation huomioon ottava reaalituotto 2,0 prosenttia. Alkuperäinen tavoite oli hurskas: komission piti auttaa jäsenmaita kehittämään metsiensä seurantaa ja monitorointijärjestelmiä niin, että jäsenmaat saisivat metsiensä tilasta parempaa tietoa. Ilman suuriakin vuosittaisia vaihteluita tuotossa aiheuttavaa pystykauppahintojen muutosta reaalituotto oli 5,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2022 hehtaarikohtainen kantoraha-arvo oli noin 5 000 euroa (yhteensä 63,4 miljardia euroa). Ainakin suomalaisille ja ruotsalaisille metsänomistajille koituisi paljon harmia, jos asetus toteutuisi vuodetun kaltaisena PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsälehdelle Mäki-Hakola kertoo uskovansa, että tulossa on seurantajärjestelmä, jolla komissio voisi valvoa kaikkea toimintaa myös suomalaisissa metsissä. Myös vanhojen metsien sijainnit, lintupopulaatioiden koot sekä tiedot erilaisista elinympäristöistä päätyisivät komission tietokantoihin. menoista. Tänä vuonna puun tuonnin loppuminen Venäjältä on näkynyt koko painollaan, ja kuitupuiden pystykauppahinnat nousivat kesällä ennätyslukemiin. Tuotto on positiivinen, kun hakatun puuston arvo on pienempi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. 24.11.2023 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Omaisuuden arvona käytetään kantoraha-arvoa, jossa puuston tilavuudet puuntuotannon metsämaalla kerrotaan pystykauppahinnoilla. Näin laskettu tuotto on lisääntynyt noin 0,5 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa
”Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään. Metsätilan arvon määrittämiseen ei ole kattavia tilastoja, vaan yksittäisen tilan arvo määrittyy markkinoilla. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Mutta niille, jotka nämä reunaehdot hyväksyvät, se tarjoaa keinon hajauttaa sijoitussalkkuaan kiinteään omaisuuteen ja päästä omaan metsään. Hyvä kuitenkin on, että veronmaksajien tukea siihen ei enää myönnetä.” Metsuri motokuski ”Suomi on nimensä mukaisesti märkä maa. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 29% En 71% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen kokonaistuotto oli vuosina 2018–2022 keskimäärin 6,8 prosenttia. Kyllä minä ojat aukaisutan ja tarvittaessa teetän uusiakin. Tämähän on järjetöntä. LUKEN TILASTO KERTOO, mikä maakunnittainen puuntuotannon tuotto on tilastojen perusteella laskettuna. Tilakohtainen tuotto voi olla jotain aivan muuta. Sinne sitten harvennushakkuun yhteydessä ojalinjat auki ja ojitus.” Makarov Verkkokeskustelu: Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa Vanha laki takaisin. Kun olen ostellut palstoja, kiertelen kankaat ja etsin luontaiset vedenkulkupaikat. Nyt meillä on metsäneuvontaan tullut muotiin ’uusi viisaus’, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Ohjeet ja työtavat ovat muuttuneet ja sen myötävaikutuksella myös haittoja on estetty. Kantoraha-arvona laskettu puuston arvo nousee 5 500 euroon hehtaarilta eli yhteensä 72,3 miljardiin euroon. Mielipiteeni on, että hullujen hommaa. Savimaiden läpi tulevat Etelä-Suomen joet ovat aina olleet saven samentamia. ESA UOTILA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE TUTKIJANA LUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOPALVELUISSA. 24.11.2023 Metsälehti.fi 19 METSIEN hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Melkoista rääpimistä. i Ostaisitko akkuraivaussahan. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Päätehakataanko nykyään liian nuoria metsiä. Ilman kuivatusta täällä ei kasva mitään.” Kalle Kehveli ”Jalkanen voisi joskus työntää päänsä järveen ja katsella pinnan alle. Kun aurinko ei paista, ei näy yhtään mitään. SA M I KA RP PI N EN suhdannekatsauksen ennusteen mukaan selvästi yli 20 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna. Mitä näkyy. Samoin miten luulette laajojen suistoalueiden syntyneen jo paljon ennen maataloutta, jos maa liikkuisi virtaamien mukana vain ojituksen seurauksena?” Isaskar Keturi ”Miksi aikaisempien vuosikymmenten virallisia ojitusohjeita ja niitten seurauksia kannattaa enää vatuloida, sillä niitten ’luvallisten’ rypemisten jäljiltä sitä voivottelua vaan kuuluu. Sillä rahalla kannattaisi ennen vaikka täytellä maanteiden kuoppia.” Hemputtaja ”Eihän sitä ojien aukaisua ole missään kielletty. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa. Luvut ovat selvästi korkeammat kuin Suomen osakemarkkinoilta tai vuokrahuoneistoista saatava tuotto tänä vuonna. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Muka ennallistetaan. Reaalituotto nousee lähes 10 prosenttiin (nimellistuotto 16 prosenttia). Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko. Metsä on hitaasti rahaksi muutettava, erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä edellyttävä omaisuuden laji. Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Mutta ei kai kukaan kiellä ojitusta, kun vesistöpäästöistä pidetään huolta. Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?” Veli-Jussi Jalkanen ”Noinhan se varmaan on, mutta onhan meillä satoja tuhansia vesistöjä pilattu ojituksilla. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt. Etelä-Suomessa metsätilojen hinnat ovat jo pitkään olleet niin korkeat, että pelkän puuntuotannon perusteella niihin sijoittaminen on kyseenalaista. Tummaa Cola-vettä ja pohjamutaa, jonne jalka uppoa polvea myöten.” Ola_Pallonivel ”Ojitusten vaikutuksia vesistöihin on turha kieltää, mutta ei kaikki ole ojitusten seurausta. Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta. Olisiko hyödyllisempää kehittää olemassa olevasta edelleen parempia käytäntöjä?” Mehtäukko ”Viimeaikoina on telkussa näytetty, kuinka komea masiina vetelee suolla turvepintaa vanhoihin ojiin
”Hoitamattomien nuorten metsien lisäksi on pyritty tuomaan lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten energiapuun korjuu vaikuttaa metsänomistajan talouteen ja luonnon monimuotoisuuteen ja millaisilla kohteilla energiapuun korjuu on järkevää”, kertoo suositusten päivitysprojektia vetänyt Tapion metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa. ”Energiapuun kysyntä on kasvanut varsinkin Venäjän hyökkäyssodan takia, kun energiapuun tuonti Venäjältä on loppunut. Lisäksi puuston tulisi olla kesENERGIAPUUN KORJUUN SUOSITUKSET UUSIKSI Päivityksen taustalla on energiapuun kasvanut kysyntä. Samoin kuin muissakin hakkuissa, metsänomistajalla on oikeus vaatia suositusten mukaista hakkuuta myös energiapuun hakkuissa.” Reippaasti kaadettavaa Energiapuuta korjataan nuorista kasvatusmetsistä sekä uudistushakkuiden yhteydessä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 24.11.2023 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG MITEN toteuttaa energiapuun korjuu hoitamattomissa nuorissa metsissä. Lisäksi energiantuotannossa on yleinen tarve lisätä kotimaisuusastetta.” Metsänomistajalle energiapuun korjuun suositukset tarjoa vat Nikinmaan mukaan apuvälineen, jonka avulla voi pohtia, sopisiko energiapuun korjuu omaan metsään ja millaisia vaikutuksia sillä olisi. SA M I KA RP PI N EN Säästöja lahopuut tulee säästää energiapuun korjuussa. Muun muassa tähän tarjoavat apua Tapion hiljan päivitetyt energiapuun korjuun suositukset. Energiapuuta voidaan korjata nuorista metsistä kokopuuna, joka korjataan oksineen. Hoidetuissa nuorissa metsissä puuston runkoluvun tulee suositusten mukaan olla ennen energiapuuhakkuuta noin 2 500 runkoa hehtaarilla. ”Suositusten avulla pyritään huolehtimaan, että energiapuun korjuu pysyy metsänhoidon ja ympäristön kannalta laadukkaana. Nuorissa metsissä energiapuun korjuun edellytys on Nikinmaan mukaan se, että puut voidaan korjata koneellisesti. Päivityksen taustalla on hänen mukaansa energiapuun kasvanut kysyntä. ”Kaadettavaa saa siis olla reippaasti”, Nikinmaa selventää. SA M I KA RP PI N EN
SA M I KA RP PI N EN poistuisi liikaa ravinteita. Se johtuu Nikinmaan mukaan siitä, että niissä energiapuun korjuu on lähinnä keino välttää kustannuksia, jolloin kohteelle asetetut vaatimukset eivät ole yhtä tärkeitä kuin hoidetuilla kohteilla. Se on tehokasta, kun hoitamattomat kohteet ovat usein melko hankalia ja ennakkoraivaus tulisi niissä kalliiksi”, Nikinmaa sanoo. KANTOJEN korjuussa arvioitava mahdollinen eroosion ja vesistökuormituksen riski. Sekä kantojen että hakkuutähteiden keruuta suositellaan energiapuun korjuun suosituksissa vain kuivahkoille kankaille ja niitä rehevämmille kasvupaikoille. SA M I KA RP PI N EN Ennakkoraivaus, jossa poistetaan näkyvyyttä haittaavat pienet puut ja pensaat, voi olla tarpeen ennen energiapuun korjuuta. HOIDETUISSA nuorissa metsissä puuston runkoluvun oltava ennen hakkuuta noin 2 500 runkoa hehtaarilla. SELVITÄ nuorissa metsissä ennakkoraivauksen tarve. Hoidetuissa metsissä ennakkoraivaus, jossa poistetaan näkyvyyttä haittaavat pienet puut ja pensaat, on sen sijaan yleensä tarpeen, jotta vältytään puustovaurioilta. Puuston keskiläpimitan taas tulisi olla vähintään kymmenen mutta korkeintaan 16 senttimetriä, ja korjuualan olisi hyvä olla vähintään kaksi hehtaaria. Hakkuutähde kuusikoista Uudistusaloilta kerätään energiapuuksi sekä kantoja että hakkuutähdettä eli kaadettujen puiden oksia ja latvuksia. Jos metsä on kauttaaltaan ryteikköä, on syytä miettiä, kannattaisiko kaikki rungot korjata energiaksi ja uudistaa ala uudelleen.” Ennakkoraivaus tarpeen Energiapuuta korjataan nuorista metsistä sekä kokopuuna, joka korjataan oksineen, että karsittuna rankana, josta karsitaan maastossa oksat pois. kipituudeltaan yli kymmenen metrin mittaista. Hakkuutähteen kuivatusaikoja on päivitetyissä suosituksissa pidennetty. HAKKUUT MUISTIIN Kantoja kerätään nykyisin melko vähän. SA M I KA RP PI N EN. Siitä voi aiheutua kasvutappioita”, hän sanoo. Kokopuukorjuun yhteydessä metsästä poistuu oksien ja neulasten tai lehtien mukana ravinteita. Hoitamattomiin nuoriin metsiin energiapuun korjuun suositukset eivät anna yhtä tarkkoja ohjeita. Jos taas uudistusalalta kerätään kantoja, tulee alle kolmen metrin päässä säästöpuuryhmästä olevat kannot jättää korjaamatta, jotta säästöpuiden juuret eivät vaurioidu. ENERGIAPUUTA myyvän on hyvä suunnitella metsätalouttaan metsän kiertoajan mittaisissa jaksoissa, sanoo Tapion metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa. Lisäksi noin joka viidennen puun oksat tulisi jättää hakkuualalle. ”Jos kaikissa harvennuksissa korjataan kokopuuta ja vielä päätehakkuussa kerätään hakkuutähteetkin talteen, lähtee metsästä todella paljon ravinteita. ”Jos tavoitteena on kunnostaa metsä, sellainen kohde on hyvä, jolla hehtaarilta löytyy vähintään 400–500 hyvälaatuista runkoa. JÄTÄ 30 prosenttia hakkuutähteestä uudistusalalle. Säästöpuut tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle, vesistöjen ympärille tulee jättää suojavyöhykkeitä ja jos kohteella on lahopuuta, tulee sekin jättää paikoilleen. Hakkuutähteitä kannattaa hänen mukaansa korjata lähinnä kuusikoista, sillä männiköissä ja koivikoissa kertymä on turhan pieni. ”Kokopuun korjuu tehdään monesti sellaisilla hakkuukoneen kourilla, joilla voidaan kerätä kerralla useampi puu, esimerkiksi giljotiinikourilla. Päivitetyt energiapuun korjuun suositukset löytyvät osoitteesta metsanhoidonsuositukset.fi. ”Mitä kauemmin hakkuutähde saa kuivaa hakkuualalla, sitä paremmin neulaset ja niissä olevat ravinteet varisevat hakkuualalle”, Nikinmaa sanoo. METSÄSTÄ 24.11.2023 Metsälehti.fi 21 TEE NÄIN ”Hakkuutähteestä 30 prosenttia tulisi jättää uudistusalalle.” VINKIT ENERGIAPUUN KORJUUSEEN SOPII sekä nuoriin kasvatusmetsiin että uudistushakkuiden yhteyteen. Siksi kokopuuta tulisi suositusten mukaan korjata vain kuivahkoilta kankailta ja sitä rehevämmiltä kasvupaikoilta. Energiapuun korjaaminen useampaan kertaan kiertoajan kuluessa sopii hänen mukaansa korkeintaan tuoreille tai sitä rehevämmille kasvupaikoille. Tulevia sukupolvia varten energiapuuhakkuut kannattaa Nikinmaan mielestä kuitenkin kirjata muistiin. ”Hakkuutähteestä 30 prosenttia tulisi jättää uudistusalalle”, Nikinmaa sanoo. Kantoja tosin kerätään nykyään melko vähän. Hän muistuttaa myös, että säästöpuuryhmien yhtey teen ei saa kasata hakkuutähteitä. Mikään ei tosin varsinaisesti kiellä korjaamasta energiapuuta useampaan kertaan kiertoajan kuluessa. Säästöpuut suojaan Luonnonhoidon osalta energiapuun korjuussa pätevät pitkälti samat säännöt kuin missä tahansa puunkorjuussa. HAKKUU voitava tehdä koneellisesti. HOITAMATTOMISTA nuorista metsistä löydyttävä vähintään 400–500 hyvälaatuista runkoa hehtaarilta. ”Jos uudistushakkuissa on kaadettu isoja koivuja tai haapoja, olisi niiden latvukset hyvä jättää metsään”, Nikinmaa sanoo. Niitä karummilta kasvupaikoilta Karsittua rankaa korjataan varsinkin hoidetuista nuorista metsistä. Karsittua rankaa korjataan varsinkin hoidetuista metsistä, kokopuuta hoitamattomista. HUOMIOI säästöpuut ja muut luontoarvot. HAKKUUTÄHTEIDEN ja kantojen korjuu sopii kuivahkoille kankaille ja sitä rehevämmille kasvupaikoille
Lisäksi alueen henkilökunnan ruoka ja juoma valmistetaan saman energiapaketin voimalla. Ehkä tarkimman määritelmän hänestä teki ruotsinkielinen metsälehti Skogsbruket, joka haastattelussaan nimesi hänet ”vasaprofileniksi”. ”Kaikki energia on uusiutuvaa ja fossiilitonta. Työnsä ja liiketoimensa Udd on tehnyt näkyväksi Bock’s Cornerissa, Pukinkulmassa, jonka keskus on hänen yhdessä poikansa kanssa suunnittelema Wasa Innovation Center. Käsitettä on vaikea jouhevasti suomentaa, mutta se kertoo, että miltei kaikki Vaasassa tuntevat mustassa nahkaliivissään viihtyvän miehen. Innovaa tioita esteistä piittaamatta, vaikka läpi seinän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen metsänomistajauransa alku olisi peMETSIEN KÄTKETYT KULTAKAIVOKSET Monialayrittäjä ja metsänomistaja Sture Udd saattaa tietää jotain, josta meillä muilla ei ole vielä aavistustakaan. ”Tämä on Net Zero -rakennuspaketti: CLT elementtejä ilman eristyksiä ja suunniteltu niin, että elementeistä voi tehdä aikanaan uuden talon ilman purkujätettä. CNC-sorvauksella niiden tekeminen ei maksanut enempää kuin nelikulmaistenkaan. Kokonaan puusta tehty rakennus on kannanotto ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja samalla havaintoesimerkki uudenlaisen puurakentamisen tekniikoista – nimensä mukaisesti innovaatioista. ”Tulin junalla Helsingin rautatieasemalle. Metsänomistajaksi minuutin harkinnalla Uddin maailmassa puu on ratkaisu yhtä lailla maailman kuin maaseudun ongelmiin. Me länsimaissa olemme päästäneet ilmakehään niin paljon hiilidioksidia viimeisten 70 vuoden aikana, ettei sitä saa enää yhtään lisätä. Puurakenteet varastoivat hiiltä, ja energian tuotamme kokonaan suurella aurinkopaneelivoimalaitoksellamme, maalämpösekä jäähdytysjärjestelmällä ynnä loput tuulivoimalla”, Udd kertoo. Ikkuna-aukosta irrotetuista kappaleista tehtiin vallattoman muotoisia pöydänkansia neuvottelutilaan. Siksi tarvitsemme uudenlaista tekniikkaa ja osaamista.” Hauska esimerkki uudenlaisesta rakentamistavasta ovat rakennuksen pyöreämuotoiset ”barbababa-ikkunat”. Huomasin myynPuuseinään upotettu mieshahmo kuvaa Sture Uddin asennetta. Sture Uddin ennakkoluuloton yritteliäisyys on tehnyt hänestä kotikaupungissaan Vaasassa hyvin tunnetun miehen.. 24.11.2023 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA VAASA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT VAASALAISTA monialayrittäjää Sture Uddia on kutsuttu niin visionääriksi, rohkelikoksi kuin Puuha-Peteksikin. rustunut kovinkaan syvälliseen visioon tai pohdintaan – päinvastoin
Eivätkä pohjoisen rämeetkään eivät jää välttämättä tuottamattomiksi. Eri asia sitten on, etteivät kaikki kirjaukset vaikuta aina siirtyvän oston tehneen henkilön papereista puunkorjaajalle. PUUNKORJUUN MIELIPAHAA VOI VÄHENTÄÄ titiskin, jossa lappilainen kiinteistönvälittäjä Hannu Tervo kaupitteli maatilojen lisämaiksi hankittuja palstoja. Perinteisellä metsäjärjellä on silti vaikea ymmärtää, että menestynyt yrittäjä sijoittaa rahojaan lappilaiseen rämeeseen tai kituliaaseen metsään – vaikka kuinka halvalla saisi. ”Teen töitä 28 tuntia vuorokaudessa, joten arvostan metsissäni sitä, että niissä ei tarvitse tehdä mitään aikaa vievää, ellei sitten vapaa-ajan kuluttamista. Olen minäkin metsiäni harvennuttanut, mutta sekin onnistuu ilman omaa ajankäyttöä. Perustana on Uddin visio tulevaisuudesta. Siitä koituu koko maalle hyötyä. Pitkät aliurakointiketjut aiheuttavat eniten riskejä. Kuvitteleeko myyjä, että taimikon varjelu on ronskiin työhön suuntautuneelle puunkorjuun toteuttajalle yhtä itsestään selvää kuin taimikkoaan vuosikausia paijanneelle maanomistajalle. Pahimmillaan puunkorjaaja ei voi kohtuukustannuksin muuta kuin epäonnistua, kun varastopaikka on sellaisella soistuneella lietemaalla, jonka kantavuus on talvellakin riittävä tilastollisesti vain kerran 20 vuoden aikana. Hintapyyntö oli sadan euron luokkaa hehtaarilta. ”Jo nyt minunkin maillani on vireillä tuulivoimapuistoja, ja pidemmällä aikavälillä myös turpeen ainesosista opitaan varmasti jalostamaan arvokkaita materiaaleja. ”Noin puolet siitä on kunnon metsää, lisäksi suuri määrä hyviä rantapalstoja, mutta loput rämeitä”, hän kertoo. Pahimmat vauriot ovat usein metsätien varrella olevan varastopaikan läheisyydessä, koska siellä on eniten puutavaran metsäkuljetuksen aiheuttamaa kuormitusta. 24.11.2023 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Mietin noin minuutin ja päättelin, että tässä kaupassa ei voi ainakaan hävitä.” Uddin mukaan erilaisten tuottoprosenttien laskeminen metsähankintojen perusteeksi johtaisi kokonaan toiselle polulle. Puunkorjaajien mukaan kauppakirjaan on ani harvoin kirjattu erityisesti varjeltavien taimikkojen sijaintia. MAANOMISTAJA VOI OLLA PETTYNYT myös siihen, jos ajouria tehdään häntä kuulematta hyvin onnistuneiden ja huolella hoidettujen taimikoiden läpi, jotta saataisiin metsäkuljetusmatka lyhenemään muutamia kymmeniä metrejä. On hyvä, että meillä on paljon ihmisiä, jotka hoitavat ahkerasti metsiään. Pienellä metsäpalstalla ei ehkä ole omalla maalla vaihtoehtoja. Silloin puun uudenlaiset hyödyntämistavat voisivat tarjota maaseudulla tilaisuuksia uudenlaiseen yrittäjyyteen jopa kaupunkeja paremmin.” Wasa Innovation Center on nollapäästöinen puutalo, joka tuottaa energiansa maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Keinoja mielipahan torjumiseen siis on. Jos se lisää metsäkuljetusmatkaa silloin tällöin muutamia satoja metrejä, se on pienempi murhe kuin kauhistella tienvarren muuttumista mutakuopaksi. Elettiin 1990-lukua, ja pankit halusivat eroon lainoistaan ja vakuuksistaan. Mustassa nahkaliivissä viihtyvä Sture Udd puhuu nopeasti ja nauraa paljon.. Ajourien painumat ja pahimmillaan syvien raiteiden muodostuminen on edelleen vakava ongelma. Metsänomistajaa voi harmittaa myös se, että tienvarsivarastojen tekemiseksi raivataan turhan paljon talousmetsää. EI OLE KATTAVAA SELVITYSTÄ, mitkä puunkorjuun toteutuksen seikat kiukuttavat eniten metsänomistajaa. Maailman ja maaseudun pelastus Udd paljastaa, ettei ole kaikilla tiloillaan edes ehtinyt vierailla. Metsäyhtiöt kyllä tekevät kyselyjä, mutta päätelmiä ei ole päästetty julkisuuteen. Harvennukselta korjatun puun arvo on kolme senttiä kilolta. Arvaus on, että metsänomistajilla on eniten pettymyksiä ajourista ja puutavaran varastoinnista. Juurisyy saattaa kuitenkin olla se, että metsätien varteen sijoitettu varastopaikka on huonosti kantavalla maalla. Ostolaidalla hän pysytteli kymmenisen vuotta, ja nyt hänelle on kertynyt yli 3 000 hehtaarin metsäomaisuus Lapissa. Suurilla metsäpalstoilla metsänomistaja voi pyrkiä metsätalouden suunnittelussa kehittämään metsikkötalouttaan siten, että varastopaikat löytyvät kantavilta paikoilta. Asian hoitoa helpottaa, jos metsätien osakkaat tekevät päätöksen siitä, että muutamassa viikossa pois kuljetettavat puutavarapinot saa sijoittaa ojan päälle aivan ajoradan reunaa hipoen. Pitäisi kuluttaa aikaa tuoton optimointiin, metsätöiden seurantaan, mahdollisiin lannoittamisiin ja ties mihin, ja sittenkin tavoite voisi jäädä saavuttamatta. ”Tämä olisi erinomainen mahdollisuus maaseudulle, jos siellä varttuvat nuoret osaisivat nähdä puut tulevaisuuden kultakaivoksia eivätkä kolmen sentin kilohintaisina harvennusmetsinä. Ruoan raaka-aineena arvo on ainakin satakertainen.” Udd muistuttaa, että ensimmäinen puutransistori on luotu ja japanilaiset lähettävät NASA:n kanssa puusatelliitin maata kiertävälle radalle. Jos näin voitan jotain, kun mietin metsiin sijoittamista minuutin, on hyöty tuntia kohti valtava.” Udd antoi välittäjälle pysyvän toimeksiannon ostaa lukuunsa samanlaisia palstoja, kun niitä ilmaantui markkinoille. Parhaimmillaan siitä voidaan jalostaa vaikkapa 30 000 euron kilohintaisia lääkeaineita ja melkein kaikkea muutakin. ”En sano, että kaikkien pitäisi toimia näin. Hän harmittelee, ettei nuorille ole osattu havainnollistaa puun tulevaisuuden mahdollisuuksia. ”Olen varma, että vielä minun elinaikanani puun arvo tulee kohoamaan voimakkaasti, kun puulle kehitetään uusia, arvokkaita jalostustapoja
Metsäkeskuksen metsävaratiedoissa tai metsätoimijoiden kartta-aineistoissa ei raja-aineistojen tarkkuutta ilmoiteta. Hakkuukoneiden uusimmat paikannuslaitteet antaisivat tähän hyvän mahdollisuuden. Vasta 2000-luvun paikannustekniikalla rajapyykkien sijainti kyetään määrittämään virheettömästi. Oikea sijainti selviäisi tarkasti, kun hakkuukoneen koura laskettaisiin rajapyykin päälle”, Kontteli sanoo. Paikannus perustuu navigointisatelliittien lisäksi maa-asemien lähettämiin paikannussignaaleihin ja koneen asentoa määrittäviin antureihin. Parantunut paikannustarkkuus ei auta, jos rajapyykit ovat kartalla väärässä paikassa.” Tulemme rajapyykille, joka on kartalla kymmenen metriä pielessä. Tuotantopäällikkö Mikko Laa. Komatsu Forestin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Seppo Kontteli ehdottaa samaa mahdollisuutta puunkorjaajille. ”Pystymme määrittämään jopa sen, miltä puolelta runkoa kaatosahaus on tehty”, Kontteli sanoo. METSÄSTÄ 24.11.2023 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA NILSIÄSSÄ METSÄÄ omistava maanmittausteknikko Arto Heiskanen päätti tarkastaa tiluksiensa rajatiedot ja huomasi, etteivät kaikki rajapyykit ole maastossa siellä, missä niiden kartan mukaan pitäisi olla. Joskus rajapyykit on siirretty sivuun rajapisteestä esimerkiksi ojan kohdalla, mutta tällöin siirrosta on merkintä maanmittausasiakirjoissa, jotka löytyvät Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Se ei paljon auta, kun rajapyykit kartalla ovat jopa kymmenen metriä harhassa. Virheen vaikutus kertautuu, kun seuraavaan pyykkiin on pitkä matka. ”Tämä on ongelma. Kumpi kuvaa rajan todellista kulkua, jos pyykki on maastossa Luvassa rajarikkoja Uusimmat hakkuu koneet paikantavat sijaintinsa senttien tarkkuudella. Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta voi tarkistaa omien metsätilojen rajapyykkien tarkkuuden. John Deere ja Ponsse ovat tuomassa koneisiinsa samanlaista paikannustekniikkaa lähiaikoina. ja kartalla eri paikassa. 12 miljoonaa rajapyykkiä Suomessa on rajapyykkejä kaikkiaan 12 miljoonaa. tikaisen mukaan maanomistajat voivat selvittää omien tilojensa raja-aineistojen tarkkuuden Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. ”Kuljettajat voisivat raportoida Maanmittauslaitokselle virheellisesti karttoihin merkityistä rajapyykeistä. Metsäkoneet paikannusavuksi. ”Omat rajat kannattaa ennen hakkuita merkitä aurausviitoin. ”Maastossa oleva pyykki määrittää rajan paikan, ei kartta”, Heiskanen korostaa. Ensimmäiset uutta paikannustekniikkaa käyttävät Komatsu Forestin hakkuukoneet ovat koekäytössä Metsä Groupin työmailla. Maanmittausteknikko Arto Heiskanen neuvoo muitakin metsänomistajia merkitsemään rajat ennen hakkuita. ”Jokaisen pyykin kohdalla kerrotaan, kuinka tarkasti se on paikannettu ja millainen pyykki on sekä myös se, jos se on kadonnut”, Laatikainen sanoo. Myös ennakkoraivaus helpottaa hakkuukoneen kuljettajaa pysymään tilan rajojen sisällä”, Heiskanen neuvoo. Pahaksi onneksi pyykki on tilan kulmassa. Paikannuksen tarkkuus on senttien luokkaa. Niistä noin kolmen miljoonan pyykin sijainti tiedetään epätarkaksi – eikä ihme sillä vanhimmat niistä vietiin maastoon jo 200 vuotta sitten. Rajapyykkejä voivat siirtää vain Maanmittauslaitoksen ammattilaiset. Maanomistajat voivat raportoida kartalle väärin merkityistä rajapyykeistä Maanmittauslaitoksen verkkopalvelun Karttapaikan palautetyökalulla
Viime vuosien kuivina ja kuumina kesinä kuusia on kuollut samaan aikaan niin suojelualueilla, hakkuuaukkojen reunoissa kuin jopa keskellä talousmetsää. Kuivuusstressin ja kuusen puolustuskyvyn heikkenemisen välillä on selvä yhteys. Tutkimushavaintojen mukaan suojelumetsät eivät kuitenkaan ole erityisiä alkupisteitä laajemmille tuhoille. Suojelualueetko syynä kirjanpainatuhoihin. Esimerkiksi tuhoille riskialtista hakkuuaukkojen reunakuusikkoa on metsämaisemassa moninkertainen määrä suojelualueisiin verrattuna. Viime vuosina epidemioita näyttää kuitenkin laukaisseen kuivuuden kuusille aiheuttama stressi jo ilman merkittäviä myrskytuhoja. Melinin mukaan Suomessa on muutamia tapauksia, jossa suojelualueelta talousmetsään levinneestä kirjanpainajatuhoista on maksettu metsänomistajille lakisääteinen korvaus. TAUSTA Maan kattavin markkinapaikka. Kuivuus noussut tuulenkaatojen rinnalle Tuhojen luonteessa onkin tapahtunut 2020-luvulla muutos. Etenkin vuoden 2021 pitkä kuuma ja kuiva kesä löi alulle massoittain kirjanpainajatuhoja – myös aiempaa pohjoisempana ja kuusikoissa, joiden ei ajateltu olevan erityisen alttiita tuhoille. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~. Kirjanpainajaa esiintyy luontaisesti niin talouskuin suojelumetsissä. ”Kuusten pihkapuolustus ei enää toimi, jos kuivuutta kestää riittävän pitkään. Viime aikoina kirjanpainajat ovat iskeneet monenlaisiin kohteisiin. Aiemmin oletuksena oli, että tuhoryöpsähdys on seurausta tuulenkaadoista, jotka ovat helppoa lisääntymisalustaa kuoriaisille. Hakkuuaukkojen reunaolosuhteet, tuulituhot ja kuivuus ovat suojelualueita suurempia syitä kirjanpainajatuhojen leviämiselle. METSÄSTÄ 24.11.2023 Metsälehti.fi 25 VALTTERI SKYTTÄ TUTKIMUSTULOKSET eivät tue väitettä, että suojellut kuusikot olisivat erityinen riski kirjanpainajatuhojen leviämiselle. Hellekesänä 2010 kirjanpainajatuhot alkoivat samanaikaisesti niin suojelukuusikossa kuin ympäröivissä talousmetsissä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikön Markus Melinin mukaan olemassa oleva tieto kertoo, että jos kirjanpainajatuhoja on suojelumetsässä, niitä on jo ympäröivässä metsämaisemassa ylipäänsä. ”Jos minulla olisi kuusimetsää vieressä, en pelkäisi naapurin suojelualuetta vaan naapurin tekemän hakkuuaukon reunaa.” Suojelualueen kuusten korjuu ei poistaisi ympäröivien talousmetsien kirjanpainajariskiä maisematasolla. Toisaalta tapausten syyja seuraussuhteita ei ole selvitetty kattavilla tutkimuksilla. ”Tuhoja on ollut talousmetsissä myös metsien sisällä kuivilla alueilla”, Ylioja kertoo. Norjassa on huomattu kokeissa, että kirjanpainaja iskee onnistuneemmin kuivuuden stressaamiin kuusiin”, Markus Melin kertoo. Luke) tutkijat Juha Siitonen ja Antti Pouttu selvittävät aihetta 10 vuotta sitten Sipoossa Uudellamaalla. ”On hyvin vaikea sanoa, että kirjanpainajatuho olisi lähtöisin suojelumetsästä”, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Suojelualueiden rooli kuusikoiden hyönteistuhoissa on noussut esille tänä vuonna muun muassa Kuopion Tahkolla ja Jyväskylässä. Metlan (nyk. Hakkuuaukkojen reunoilla, tuulenkaadoilla ja kuivuudella on suurempi vaikutus kirjanpainajien lisääntymiseen. Leviämisistä korvauksia Suojelumetsien vanhat, heikkokuntoiset kuuset ovat toki otollisia lisääntymispuita kirjanpainajille. SA M I KA RP PI N EN SUOJELUSTA VAIKEA SAADA SYNTIPUKKIA TUHOIHIN Kirjanpainajatuho voi levitä suojelualueelta ympäröivään talousmetsään. Kirjanpainajat ovat viime aikoina iskeneet monenlaisiin kohteisiin niin talouskuin suojelumetsissä
”Suomessa tuhat motoa hakkaa puuta joka päivä. Lisäksi vertasimme Lube-Enin ja mineraaliöljyn vesistövaikutusta kaasuttamalla sahaa rannassa niin, että öljysumu levisi veden ylle. Lube-Enistä ei jäänyt jälkeä veteen. Mittaustemme mukaan terälaipat ovat Lube-Eniä käytettäessä kymmenen prosenttia viileämpiä kuin perinteisillä öljyillä”, kertoo Finn harvestin operaatiojohtaja Eino Piironen. Kokeilu tehtiin Husqvarna 560 yhdisteet pienemmiksi yksiköiksi kuten hiilidioksidiksi ja vedeksi niin nopeasti, että yhdisteistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Hänen mukaansa yhtään voiteluaineesta johtuvaa ketjutai laipparikkoa ei kokeilun aikana ole ollut. Mineraaliöljy muodosti veden pintaan näkyvän öljykalvon. Miten se toimii moottorisahassa. Mittasimme Lube-Enillä ja mineraaliöljyllä voidellun terälaipan kärjen lämpötilat pitkän, tauottoman sahauksen jälkeen. Esimerkiksi Suomen suurimpiin lukeutuva puun korjuuyritys Finnharvest on siirtynyt käyttämään Lube-Eniä kaikissa koneissaan Suomessa ja Saksassa. Glyserolipohjaisten voiteluaineiden tärkeä ominaisuus on biohajoavuus. Mineraalipohjaisella öljyllä sahattaessa veden pintaan jäi näkyvä öljykalvo. Raaka-ainetta entistä runsaammin tarjolla Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Kaisa Helttusen mukaan glyserolia saadaan biodieselin valmistuksen sivutuotteena. Toimii myös moottorisahassa Metsälehti kokeili Lube-Eniä moottorisahan terälaitteen voitelussa. Piironen on innoistaan uudesta voiteluaineesta. Mineraaliöljyllä voidellun laipan lämpötila oli 75 astetta. Tuote on samanhintaista kuin LubeEn. Tuotetta käyttää noin sata koneyritystä Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Myös synteettinen glyseroli on biohajoavaa.” Glyserolia käytetään myös lääketeollisuudessa, kosmetiikassa ja ruuan valmistuksessa. Nyt se voidaan korvata biohajoavalla valmisteella. 10471_.indd 26 10471_.indd 26 23.11.2023 8.47 23.11.2023 8.47. Lube-En voiteluainetta myydään Accon myymälöissä ja Envionin verkkokaupassa. Glyserolia kutsutaan myös glyseriiniksi. SA M I KA RP PI N EN Vesiliukoinen Lube-En ei muodosta öljykalvoa veden pinnalle. Yö pakastimessa ei hyydyttänyt Lube-Enin notkeutta. Tämä on käytännön vastuullisuutta, jossa haluamme olla mukana.” Valmistajan mukaan terän voiteluun riittää tavallista vähäisempi määrä Lube-Eniä. Sen saatavuus on parantunut biodieselin tuotannon kasvaessa. Kymmenen litran kanisterin verollinen hinta on noin 27 euroa. M IK KO RI IK IL Ä MIKKO RIIKILÄ LUBE-EN VALMISTETAAN tislatusta synteettisestä glyserolista. Myös Cobiolube Chain soveltuu moottori sahojen terälaitteiden voiteluun. Yhdessä vuorossa koneet ovat kuluttaneet 3–5 litraa öljyä, joka päätyy luontoon. Sama pätee myös auton peräkontissa – öljytön voiteluaine ei sotke paikkoja. TOINENKIN VALMISTAJA SUOMESSA SUOMESSA on myös toinen glyserolipohjaista terälaitteiden voiteluainetta tuottava yritys, Jarmat Oy, jonka Cobiolube Chainin valmistuksessa käytetään kasviöljystä valmistettua glyserolia. Valmistajan Envion Oy:n myyntijohtajan Lauri Eskolan mukaan aine muodostaa kitkaa vähentävän ”nanokerroksen” metallien pinnoille. Lube-Enillä voidellun terälaipan kärkiosan lämpötila oli keskimäärin 65 astetta. Tämän käyttäjät vahvistavat. ”Kokeilimme tätä ensin Saksassa, missä mineraaliöljyt ovat hakkuukoneissa kiellettyjä, ja totesimme voitelutehon mineraaliöljyjä paremmaksi. METSÄSTÄ 24.11.2023 26 Metsälehti.fi KOKEILTUA XP -moottorisahalla. Synteettinen glyseroli valmistetaan propeenista, joka on öljynjalostuksen sivutuote. ”Maaperän mikrobit tai sienet hajottavat glyserolin kemialliset Öljytön ”teräketjuöljy” yllätti Biohajoava ja vesiliukoinen Lube-En päihittää koneyrittäjän mukaan perinteiset teräketjuöljyt hakkuukoneissa. Matalampi lämpötila on seurausta pienemmästä kitkasta, mikä taas kertoo tehokkaammasta voitelusta. Lube-Enillä voidellun terälaipan lämpötila oli pitkän sahauksen jälkeen kymmenisen astetta alempi kuin mineraaliöljyllä voidellun. Metsälehdellä on parhaimmillaan kokeiltavana Cobiolube Chain voiteluainetta. Lisäksi koneiden lauhduttimet ja ikkunalasit pysyvät puhtaina, toisin kuin öljypohjaisia tuotteita käytettäessä
ilmannopeus: 93 m/s » Paino: 10,1 kg ALE -25% » Tilavuus: 45,6 cm³ » Teho: 2,2 kW » Ketjujako: 3/8”P » Paino: 4,8 kg » Koot: S 2XL » Koot: S 2XL ALE -34% » 2100 W oikosulkumoottori » Max. 649,00) 3M PELTOR X4P5 KUULOSUOJAIN 35 , 00 (ovh. 199,00) » Kalvollinen välikauden takki » Koot: M 2XL SCENTLOK VAPOUR METSÄSTYSHOUSUT 119 , 00 (ovh. ilmamäärä: 1380 m3 / h » Max. 1 1 . 259,00) SIOEN POROFORST ACTIVE SADETAKKI 59 , 00 (ovh. 2 6 . Tarjoukset voimassa 24.-26.11.2023! HUOM! Kampanjatuotteita rajoitettu erä! » Sahausluokka 1 » Paino: 2360 g/pari » Koot: 39 47 HAIX PROTECTOR PRO VIILTOSUOJAKENGÄT 199 , 00 (ovh. vesipaine: 140 baaria » Max. 2 4 . 199,00) » Kalvollinen välikauden housu » Koot: M 2XL ALE -40% ALE -40% ALE -30% ALE -25% ALE -27% ALE -40% ALE -23% Katso kaikki kampanjatuotteet: www.uittokalusto.?/black-friday. 789,00) » Reppupuhallin » Max. 259,00) » 1800 W oikosulkumoottori » Max. vesipaine: 135 baaria » Max. vesimäärä: 440 l/h » Korkeapaineletku 6 m » Kypäräkiinnitys » Vaimennus 32 dB » Paino 429 g STIHL MS 462 C-M VW MOOTTORISAHA 1149 , 00 (ovh. 89,00) STIHL MS 251 MOOTTORISAHA 489 , 00 (ovh. | A L E N N U K S E T J O P A 5 % BLACKFRIDAY www.uittokalusto.. vesimäärä: 450 l/h » Korkeapaineletku 8 m STIGA HPS 235 R PAINEPESURI 199 , 00 (ovh. 59,00) ALE -34% STIHL BR 500 REPPUPUHALLIN 589 , 00 (ovh. / black-friday METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 1569,00) » Tilavuus: 72,2 cm³ » Teho: 4,4 kW » Ketjujako: 3/8”P » Paino: 6,1 kg SCENTLOK VAPOUR METSÄSTYSTAKKI 119 , 00 (ovh. 379,00) ALE -23% SIOEN POROFORST ACTIVE SADEHOUSUT 39 , 00 (ovh. 49,90) STIGA HPS 345 R PAINEPESURI 229 , 00 (ovh
METSÄSTÄ 24.11.2023 Metsälehti.fi 29 jintää oli kokenut 40 prosenttia kaikista vastaajista. Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Luontoa Consulting sekä Workday Designers yritysten tänä vuonna toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista metsäalalla. tytöttelyä ja asemasta riippumatta odotetaan esimerkiksi kahvinkeittoa tilaisuuksissa”, kuvailee kyselyyn osallistunut nainen. Positiivista kehitystä on tutkimuksen mukaan silti tapahtunut ja naisten kasvava osuus alalla koetaan yleisesti positiivisena. Metsäalan muotti on ahdas Naismetsä ammattilaisista lähes puolet on havainnut kiusaamista tai syrjintää viime kahden vuoden aikana, tuore kysely tutkimus kertoo. Naisista jopa 47 prosenttia oli huomannut kiusaamista tai syrjintää viime kahden vuoden aikana, kun kaikkien vastaajien osalta tulos oli 36 prosenttia. Metsäala ei myöskään poikkea mittareiden mukaan suuresti muista aloista. ”Kulttuurisesti vastauksissa näkyy myös tietty vanhoillisuus tai hierarkkisuus. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia vastaajista pitää työpaikkaansa moninaisena, mutta moninaisuus tunnistetaan suppeasti. ”Näistä poikkeamista ei ole vielä syytä vetää yleisiä johtopäätöksiä koko alalle. ”Naisena metsäalalla saa edelleen joskus ns. Kerrotaan ensin hyvät uutiset. Kokemus siitä, että töissä saa olla oma itsensä, ei ole metsäalalla yhtä vahva kuin muilla aloilla keskimäärin, selviää tuoreesta tutkimuksesta. SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ”EI TÄÄLLÄ VOISI kertoa olevansa vihreä, vegaani ja homo.” Näin kuvailee metsäalan työyhteisöään eräs Yhdestä puusta -kyselytutkimukseen vastanneista henkilöistä. Yleisesti suomalaisessa työelämässä ollaan monimuotoisuuden johtamisessa vielä monessa paikassa alussa”, sanoo Workday Designerin työpäivämuotoilija Henna Nätynki. LISÄKSI vastaajissa oli ammattiliittojen Loimun ja Teollisuusliiton jäseniä. FAKTA. Aineistosta piirtyy kuitenkin myös toisenlainen kuva, joka ei ole imarteleva – osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet eivät metsäalalla saavuta kaikkia. Myös luottamus kaikkien tasavertaisiin etenemismahdollisuuksiin on metsäalalla heikompi kuin työssäkäyvässä väestössä yleensä. ORGANISAATIOISTA mukana olivat Stora Enso Metsä sekä Metsäkeskus. Metsäalalla puolet naisista on kohdannut epäoikeudenmukaista kohtelua sukupuolensa perusteella, miehistä vain seitsemän prosenttia. Aihe nähdään jopa tabuna”, todetaan tutkimusraportissa. Erityisesti nuoremmat henkilöt nostavat esille, että alalla on suvaitsemattomuutta ja vanhakantaisuutta esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kohtaan. Toisaalta tuloksista nousee esiin vahvasti myös se, että ainakin julkisesti metsätoimihenkilöt ovat edelleen usein kuin samasta puusta veistettyjä. Metsäalan tulokset ovat samansuuntaisia kuin Workday Designersin tänä vuonna tekemässä paneelitutkimuksessa, joka koski koko suomalaista työssäkäyvää väestöä. Naisten kiusaaminen ja syrjintä yleistä Naiset kokevat kiusaamista tai syrjintää metsäalalla selvästi enemmän kuin miehet. Siinä kiusaamista tai syrLisäksi vastaajat nostavat esiin sen, että eriäviä mielipiteitä ei voi kaikissa työyhteisössä esittää ilman, että siitä seuraa eristämistä tai erilaista käyttäytymistä kritiikin esittäjää kohtaan. KYSELYN LISÄKSI toteutettiin runsas 20 haastattelua. Metsäalalla myös puututaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun aiempaa tehokkaammin. ”Asemasta riippumatta odotetaan kahvinkeittoa.” YHDESTÄ PUUSTA -TUTKIMUS KYSELYTUTKIMUKSEEN vastasi yhteensä 632 henkilöä, joista 69 prosenttia oli miehiä ja 30 prosenttia naisia. Se näyttäytyy vastaajien mielestä lähinnä siten, että työpaikoilla on eri ikäisiä ihmisiä, miehiä ja naisia sekä erilaisia työtehtäviä ja osaamista. Osa naisista kokee, että uralla eteneminen on heille vaikeampaa, kun huomioidaan esimerkiksi vanhempainvapaiden jakaantuminen, miehinen kulttuuri sekä kapea ja arvostettu ”metsämiehen” muotti. Yleisesti metsäalan työntekijät ovat tyytyväisiä työyhteisöihinsä ja oma työporukka koetaan tärkeänä, joskin pandemian myötä yleistyneet etätyöt ovat vaikuttaneet yhteisöllisyyden kokemuksiin. ”Tutkimuksen tulosten perusteella naisten kokemukset työelämästä ovat kautta linjan kielteisemmät kuin miesten kokemukset”, kertoo Luontoa Consulting Oy:n toimitusjohtaja Inka Musta. Suuri osa kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä työpaikkaansa ja kokee osallisuutta. Samasta puusta veistettyjä. Paneelitutkimukseen verrattuna metsäalan tulokset olivat hienoisesti huonommat erilaisuuden arvostamisessa sekä siinä, saako jokainen olla työelämässä oma itsensä
”Paksun sammalkerroksen alta syystä tai toisesta paljastuneet kivennäismaalaikut ovat olleet hyviä itämisalustoja”, hän sanoo. Se kuuluu ainakin Saarron laskentatavan mukaan jo ulkosaaristoon. Saarto ja hänen vaimonsa Tove Saarto omistavat vajaan 20 hehtaarin suuruisesta saaresta noin puolet. Metsää Saarrot omistavat myös Kuusamossa. Syvemmällä metsässä näkyy mustuneita männynrunkoja, joiden Otsamo arvioi selvinneen joskus metsäpalosta. Kun puukaupat eivät tulleet kyseeseen, päättivät Saarrot kokeilla, löytyisikö pusikoitumisen hillitsemiseen apua Suomen metsäkeskuksen ja Tapion vetämästä Monimetsä-hankkeesta. Aivan rannan tuntumassa puulajivalikoimaan tuovat vaihtelua yksittäiset pihlajat. Siellä, missä ennen oli avointa, kasvaa nyt nuorta puustoa. Antero Saarron mukaan Byskärin metsää hoidetaan maisema edellä. Lounaissaariston suuremmat saaret ovat jääneet taakse, ja suuntana on Byskär. Männyn valtakuntaa Byskär on männyn valtakuntaa. Monimetsä-hankkeen asiantuntijat rantautuivat Nauvon edustalle Byskäriin miettimään vaihtoehtoja. Vanhempien mäntyjen seassa näkyy paikoin tiuhassa kasvavia nuoria mäntyjä. Ne näyttävät niin samanikäisiltä, että Otsamo arvioi niiden olevan poikkeuksellisen hyvän siemenvuoden tulos. Hankkeen tavoitteena on edistää talousmetsien luonnonhoitoa. Soitin Paraisten lämpövoimalaitokseen ja sieltä sanottiin, että ottavat kyllä puuta vastaan, jos saan sen jotenkin kuljetettua heille”, hän kertoo. Pariskunnalla on omistusta myös Svartössä, ja Byskärin paikan he ostivat vuonna 2011. ”Kuusamossakin meille on tärkeää, että rantoMITÄ TEHDÄ SAARIMETSÄLLE. Byskär sijaitsee kuitenkin niin kaukana merellä, että sieltä ei puuta noin vain kuljeteta pois – ei, vaikka Antero Saarto harvennushakkuita saareen kaipaakin. Saartojen metsää ovat saapuneet katsomaan hankkeen parissa työskentelevät Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Riikka Otsamo ja Tapion luonnonhoidon asiantuntija Nora Arnkil. Antero Saarto on harmissaan saarien pusikoitumisesta. Rannan tuntumassa kasvaa järeitä käkkärämäntyjä, mutta saaren keskiosia kohti puiden rungot suoristuvat. Saarrot asuvat mantereen puolella Kaarinassa, mutta Tove Saarto on kotoisin Nauvossa sijaitsevasta Svartö-saaresta. 24.11.2023 30 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI VESA-MATTI VÄÄRÄ, KUVAT K arttaplotterista näkee, että moottorivene kiitää jossain Nauvon edustalla. Venettä ohjaava Antero Saarto hiljentää sillan kohdalla, mutta lisää sitten taas vauhtia. ”Paikoitellen puolet puustosta pitäisi ottaa pois. METSÄSTÄ. Saarrot ohjaavat seurueen vanhan laidunalueen ja heinää kasvavan puuttoman kosteikon ohi. Sekä Svartö että Byskär ovat metsäisiä, ja Svartössä Saarrot ovat teettäneet hakkuitakin
24.11.2023 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ Byskär sijaitsee Nauvon edustalla Lounaissaaristossa. Mikään ei kuitenkaan estä lisäämästä avoimuutta nuoria mäntypuskia harventamalla. ”Pienipiirteisyys korostuu saaristometsissä. Nyt hän on kuitenkin kiinnostunut kuulemaan, mitä Otsamo ja Arnkil tekisivät Byskärissä kasvavalle puustolle. Vaihtelua maisemaan Antero Saarto on huolissaan siitä, että tiheästi kasvavat nuoret männyt aiheuttavat Byskärin pusikoitumista. BYSKÄR ”Pienipiirteisyys korostuu saaristometsissä.” Riikka Otsamo, Antero ja Tove Saarto sekä Nora Arnkil pohtivat, mitä männikölle kannattaisi tehdä. Otsamon mukaan Byskärillä ei kuitenkaan ole kyse samanlaisesta pusikoitumisesta kuin monilla muilla saarilla. Hän huomauttaa myös, että puustoa ei tarvitse poistaa tasaisesti, vaan puuta voi jättää jonnekin enemmän ja jonnekin vähemmän. Nuoria mäntyjä kasvavat rykelmät raivaamme jossain vaiheessa niin, että merimaisema säilyy, mutta joitain nuoria puita jätämme myös kasvamaan. Antero Saarto ohjaa moottorivenettä kohti Byskäriä. jen ja vanhojen metsäkuvioiden luonto ja maisema säilyvät kauniina. ”Annamme metsän toistaiseksi olla. On aika suunnata takaisin kohti manteretta. Ehkä puita saisi myös myytyä polttopuiksi naapurisaareen. Antero ja Tove Saarto ovat rakennuttaneet Byskäriin talon. Järeää puuta on niin paljon, että sitä voisi harventaa. Ja jos saaressa on joskus ollut avoimempaa ja meri näkynyt paremmin, miksei puustoa ottaisi pois?” Aurinko pilkistää pilven takaa. Sen verran nuoria mäntyjä kannattaa Otsamon mielestä kuitenkin jättää, että siementävää puustoa on jatkossakin. Talousmetsäkuvioita haluamme hoitaa hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti”, Antero Saarto kertoo. Kelot ja vanhat puut taas kannattaa jättää”, hän sanoo. Arnkil suosisi saaristometsissä kerroksellisuutta. Tosin jos tavoitteena on hoitaa metsää, suojelu ei ole mahdollista”, hän pohtii. Byskärin metsää voisi Otsamon mukaan periaatteessa hoitaa kuin talousmetsää. ”Tähän ei oikeastaan ole oikeaa vastausta. Nuoret männyt kasvavat niin tiuhassa, että myös niitä olisi harvennettava, jos halutaan, että jotkut niistä kasvavat isoiksi. Otsamo on samaa mieltä. Käytännössä se ei kuitenkaan kannata, sillä puun kuljettaminen saaresta ei ole taloudellisesti järkevää. Arnkil toteaa, että se riippuu paljon siitä, millaista metsää Saarrot saareensa haluavat. Rannat kasvavat jäkälää, sammalta ja mäntyjä.. Rannoilla ja kallioilla kasvavia saariston käkkärämäntyjä ei tietenkään kaadeta”, Antero Saarto suunnittelee. Suoria vastauksia ei ole löytynyt, mutta Saarrot ovat tyytyväisiä. Byskärin mäntymetsä on Otsamon mielestä ainutlaatuinen ulkosaariston luonnontilainen metsä. Puusto täyttää Otsamon mukaan myös Metso-ohjelman kriteerit, joten esimerkiksi kymmenen vuoden määräaikainen suojelukin voisi tulla kyseeseen. ”Täältä löytyy lahopuuta ja keloja sekä ympäristöstään erottuvia soistuneita painanteita ja paksua ja rikkoutumatonta sammalkerrosta. Näillä pusikoituminen johtuu varsinkin laidunnuksen loppumisesta, mutta myös rehevöittävästä typpilaskeumasta ja ilmastonmuutoksesta. Saaresta löytyy muutama kosteikko
Vuoden kuluessa kohti loppuaan ja lumikerroksen vahvistuessa pienet rykimäparttiot eli pienet laumat alkavat kasaantua isommiksi tokiksi, jotka aloittavat viikkoja kestävän vaelluksen kohti talvilaitumia. ”Vain ennen rykimää suoritettu sarvien kelominen voi tuottaa pieniä kasvutappioita.” Komeasarvinen hirvas rykimän päätyttyä. Näyttääkin siltä, että peurat vaativat pakkaskelejä ennen rykimän käynnistymistä. Harmiton metsänomistajalle Suomessa on viisi hirvieläinlajija sekä puolivilli poro kuudentena: hirvi, metsäpeura, metsäkauris, valkohäntäkauris (valkohäntäpeura) ja täpläkauris (kuusipeura). Syy lienee, että lokakuun alkupäivinä – kuten tänäkin syksynä – on ollut huomattavan lämmintä ja jatkuvia vesisateita. Vaikka hirvaiden aggressiivisuus toisia hirvaita kohtaan laskeekin kiivaamman rykimän laannuttua, niin valtahirvas antaa rykimäparttion liepeillä kärkkyville kilpakosijoille tarvittaessa kyytiä kauemmaksi vaatimien läheisyydestä. Näihin aikoihin hirvaat (urokset) pudottavat sarvensa, mutta vaatimet pitävät ne päässään kevääseen asti. Lokakuun vaihtuessa marraskuuksi on rykimän kiivain vaihe jo takana. PILKKEET 24.11.2023 32 Metsälehti.fi LUONTO ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄPEUROJEN eli suomenpeurojen rykimä eli kiima-aika on viime vuosina siirtynyt noin viikolla eteenpäin lokakuun puolenvälin paikkeille. Metsäomistajan näkövinkkeMETSÄPEURAN UUSI TULEMINEN Metsäpeura on metsänomistajalle ainoa (lähes) harmiton hirvieläinlaji. Sarvien mukana menee myös hirvaiden kiivain luonto, ja monesti ne lyöttäytyvät omiksi poikaporukoikseen, koska vaatimet hätistelevät ne sarviinsa turvautuen tiehensä parhailta jäkäläkankaiden kaivuukiekeröiltä. Se saa pitää kruununsa vielä jokusen viikon ennen sarvien pudottamista ennen vuodenvaihdetta.. Silloin valtahirvaat alkavat sietää kilpailijoitaan keräämiensä vaatimien ja vasojen joukossa
Kuhmon suunnan peurakan ta on laskennan mukaan noin 830 eläintä. Se ei käy kukilla vaan nauttii ravinnokseen koivun mahlaa. Onneksi kannan hidas elpy minen on alkanut myös Kuhmon peuroilla, ja läntinen populaa tio kasvattaa edelleen lukumää räänsä. Se laajentaa koloa vielä sivullepäin ennen kuin asettaa munansa lehteen muodostuneeseen onkaloon. METSÄN KÄTKÖISSÄ UKKONUIJAPISTIÄINEN ei ole harvinainen, mutta harvoin sitä pääsee näkemään. Ainoastaan ennen rykimäaikaa suoritettu sar vien kelominen nuoriin mäntyi hin tai kuusiin voi tuottaa pieniä kasvutappioita. Hyvältä vaikuttaa met säpeurojen, noiden metsiemme alkuperäisten ylväiden eläinten, tulevaisuus!. MESTARILLINEN LEHTISAHAAJA Komea ukkonuijapistiäinen viettää aikansa pääosin koivujen latvuksissa ja laskeutuu harvoin kuvaajien ulottuville. Nuijapistiäinen aloittaa sahauksen lehden reunasta, mutta jättää lehden yläpinnan ehjäksi. Lopulta haavan peittää korkkimainen kuori, joka nousee millin verran tervettä kuorta paksummaksi. Se kävi itärajan ta kaa tapahtuneen paluun jälkeen korkeimmillaan vuonna 2001, jolloin peurojen lukumäärä oli lähes 1 700. Sellaisia olen itsekin nähnyt. PILKKEET 24.11.2023 Metsälehti.fi 33 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Lehden sisässä muna on suojassa kuivumiselta, mutta myös pedoilta ja loisilta. Se puree ohuitten oksien ympäri rengasmaisen uran, josta tihkuvaa nestettä se juo. Terät liikkuvat vuorotahtiin edestakaisin, kun naaras sahaa koivun lehden alapintaan koloa. Kohtuullisen turvattu tulevaisuus Suomen metsäpeurakanta ja kautuu kahteen erilliseen popu laatioon. Naaraan pistin on muuttunut sahaksi, jossa suojaavan kourun sisällä on kaksi liikkuvaa terää. Tiedot koteloitumisesta ovat ristirii taisia. Viidessä vuodes sa kanta romahti alle tuhanteen yksilöön. Aikuinen viettää enimmän aikaa koivujen latvuksissa. Loinen tekee brutaalisti vain reiän kotelokoppaan ulos päästäkseen. Nuijapistiäinen avaa kotelokopan siististi niin, että kupolimainen kansi jää usein saranakohdastaan kiinni. Tyhjästä kotelokopasta näkee, onko sieltä kuoriu tunut itse sahuri vai joku loinen. Harmittomuudesta voi maan viljelijä olla eri mieltä. Syytä tähän ei tarkas ti tiedetä, koska tuolloin ei vie lä ollut nykyisen kaltaista peu ratutkimusta. Läntinen osa, joka on peräisin vain muutamasta siir toistutuspeurasta, on kasvattanut lukumääräänsä viimeisimmän lentolaskennan (2022) mukaan pariin tuhanteen peuraan. Syöntijälki on tuoreeltaan melko huomaamaton, mutta paisuu selvästi erottuvaksi ”sormukseksi”, kun koivu korjaa vaurion. Metsäpeu rat vierailevat pelloilla ahkerasti etenkin loppusyksystä, kun lun ta on vähän maastossa. Ukkonuijapistiäinen kuuluu sahapistiäisiin. Tällöin lumenpintaan tulee niin vankka kuorikerros, ettei peura voi si tä koparallaan rikkoa, ja jäkälän kaivaminen käy mahdottomaksi. Talviravintona nautitaan myös varpukasveja. Aikuista tutumpi on sen toukka, paksu vihreä ”mato”, jonka selkää koristaa mustahko juova. Tällöin on tyytyminen naavo jen ja luppojen syöntiin, mutta laajat hakkuut ovat pyyhkineet nämä luppometsät suojelualuei ta lukuun ottamatta lähes tyys tin pois. Näitä voi etsiä kaadettujen koivujen latvuksista; matalissa koivuntaimissa pis tiäinen ei ruokaile. Lisä verta siihen on saatettu paril la muullakin siirtoistutuksella. Jäkälää löytyy myös taimikoista Metsäpeurat näyttävät pärjäävän talviaikaan myös nuorissa met sissä, jos niistä löytyy jäkälää, peurojen parasta talviravintoa. Jäkälän kaivaminen etuko paroilla (sorkilla) lumikerroksen alta voi jopa edistää aukeamman paikan taimettumista, kun maan pinnan kasvillisuus rikkoontuu – puhutaan peurankyntämästä. Toisten lähteiden mukaan toukat laskeutuvat syksyllä maahan ja koteloituvat maan sisään; toisten mukaan toukka kiinnittyy ohueen koivun oksaan ja kutoo siinä suojakseen tynnyrimäisen kotelokopan. Syyksi on arveltu kasvanutta petokantaa, loisia tai muita sairauksia. Todellinen ongelma peurojen talviravinnon kanssa tulee, jos keskellä talvea sataa vettä. KAMALA LUONTO listä näistä vain metsäpeura on lähes harmiton eläjä. Toukatkin elävät suuren osan elämästään koivujen latvuksissa
Miksi lannoittaisin metsääni. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Lisäät hiilensidontaa. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille
Myös Lounais-Suomessa myyriä voi esiintyä paikoin niin runsaasti, että taimituhoja syntyy talvella. JUSSI COLLIN METSÄNHOITOSUOSITUKSET on nyt integroitu Metsätietäjään. Palveluun voi ladata myös tulojen ja kustannusten tositteet. Muistiinpano-toiminnossa kuviotietoihin voi lisätä tekstiä ja kuvia. Alueella on siis luvassa jo toinen peräkkäinen talvi, jolloin myyrämäärät ovat korkeita. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat alkaneet odotetusti kasvaa kesän 2023 aikana. Voimakkaat ja maantieteellisesti laajalti samanaikaiset myyräsyklit vaikuttavat olevan riippuvaisia peltomyyrien esiintymisestä. MYYRÄ TILANNE SYKSYLLÄ 2023 Tummuusaste heijastaa myyräkannan voimakkuutta. Jyrsijöiden jätöksiä siivotessa kannattaa välttää pölyävän aineksen ilmaan nousemista, eikä pölyimuria pidä käyttää. Ne tarvitsevat tuoretta itävää heinäkasvillisuutta lisääntyäkseen hyvin. Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa PuumaMyyrämäärä vaihtelee melkoisesti Luken myyräkatsaus: Suurin taimituhoriski kohdistuu Oulun seudulle ja Kainuuseen. Nyt käyttäjä voi tutustua Metsätietäjän ehdottaman toimenpiteen yhteydessä siihen, miten toimenpiteen toteutus tulisi suorittaa metsänhoidon suositusten mukaisesti ja miten löytää lisätietoa aiheesta, jos kiinnostaa. Ylä-Lapin Käsivarressa ja Utsjoella myyräkannat olivat huippuvaiheessa. Kannattavuusseuranta on perusmuotoinen kirjanpito, johon metsänomistaja voi tallentaa metsätaloutensa vuotuisia tuloja ja kustannuksia, kohdistaa niitä tuloja kustannuslajeille, sekä ladata palvelusta excel-koosteen. Sen jälkeen suuriin myyrähuippuihin liittyvä laaja maantieteellinen synkronia on ollut kateissa jo melkoisen kauan, ja sama suuntaus jatkuu. Kannat ovat sen sijaan vaihdelleet vuodenaikaisesti, vuodesta toiseen samalla tasolla. LOUNAIS-SUOMESSA ja osissa Pirkanmaata myyräkannat olivat syksyllä huippuvaiheessa. SUURIN TAIMITUHORISKI kohdistuu Oulun seudulle ja Kainuuseen, missä esiintyy runsaasti peltomyyriä, Kainuun pohjoisosissa myös lapinmyyriä. Näin näyttää käyneen Kaakkois-Suomessa, missä myyräkannat ovat jo usean vuoden ajan vaihdelleet vain vuodenaikaisesti – keväällä vähemmän ja syksyllä enemmän. Suositusten avulla tähdätään kokonaiskestävyyteen metsien hoidossa. Sijainnin voi valita joko kartalta tai maastossa GPS-paikannuksena. Arvonlisäverojen osuudet ovat omissa sarakkeissaan, mikä helpottaa vuotuisen alv-ilmoituksen tekoa. Oulun seudulla ja Kainuussa, koettiin myyrähuippu syksyllä 2022, ja myyrärunsaus jatkui vielä syksyyn. Kesällä 2022 oli voimakas nousuvaihe, keväällä jyrsijöitä esiintyi Ylä-Lapissa runsaasti ja lisääntyminen alkoi varhain, mikä ennakoi huippua syksylle. Metsätietäjä on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa palvelu, joka mahdollistaa metsänhoidon monitavoitteisen suunnittelun. ”Ainutlaatuinen työkalu” Metsätietäjän uusien ominaisuuksien ansiosta Metsälehti kasvattaa päätoimittaja Petri Koskisen mukaan etumatkaansa metsänomistajan digitaalisten työkalujen tarjonnassa. Loukkuun kuolleesta metsämyyrästä tartuntaa ei saa. Metsänhoitosuositukset ovat nyt mukana Metsätietäjässä Metsätietäjä on Metsälehden palvelu, joka yhdistää käyttäjän tilan tiedot, Metsälehden sisällöt ja paljon muuta.. PILKKEET 24.11.2023 Metsälehti.fi 35 TUTKIJOILTA MYYRÄKANTOJEN vaihtelussa vallitsevat edelleen hyvin vahvat maantieteelliset erot. Jos peltomyyrät, pahimmat taimituholaisemme, ovat vähissä, syklit voivat kadota väliaikaisesti kokonaan. Mikäli valittu sijainti osuu oman metsäkiinteistön sijaintiin, joka on jo aikaisemmin ladattu Metsätietäjään, tulee muistiinpanoon tästä kiinteistöja kuviotieto. Myyrien kannannousu kuitenkin hidastui kesällä, mahdollisesti poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi, ja huippu jäi keskinkertaiseksi. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut vaimeaa ja kohtalaisen epäsäännöllistä. Kuluneen kesän laaja-alainen myyräkantojen kasvu voi enteillä huippua ensi syksyksi. Myyräsyklit ovat tällä läntisen Suomen alueella olleet säännöllisimmät koko Suomessa. Näillä alueilla todettiin jo viime talvena myyrien aiheuttamia taimituhoja, ja uusia tuhoja on odotettavissa alkaneen talven aikana. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myyräkannat ovat niukat. Viimeksi laajaa maantieteellistä samanaikaisuutta oli 2008, jolloin myyrähuippu ulottui samanaikaisesti etelärannikolta Oulun kieppeille ja länsirannikolta itärajalle. Myös paikoin Keski-Suomessa on havaittu vastaavaa. Vastaava palvelu on toistaiseksi vain ammattilaiskäytössä”, Koskinen sanoo. Alueen myyräkantojen vaihtelussa ei ole useaan vuoteen ollut havaittavissa selkeää monivuotista sykliä. Lisäksi metsänhoidon suositukset on integroitu Metsätietäjään. Paikoin metsämyyriä on kuitenkin ollut sen verran, että ulkorakennuksissa ovat loukut naksuneet metsämyyrien pyrkiessä suojaan pakkasten tullessa. Jos asumuksiin syystalvella tuppautuu metsämyyriä, kannattaa pitää hiirenloukkuja jatkuvasti vireessä ja ennaltaehkäistä viruksen leviäminen. Tämä epämääräisyys voisi liittyä talvisten lumiolosuhteiden suureen vaihteluun.Toisaalta pitkät kuivuusjaksot keskikesällä haittaavat peltomyyrien lisääntymistä. Myyrien määrä ei kuitenkaan ollut järin suuri. Metsänomistajan näkökulmasta suosituksilla tavoitellaan onnistuneita ratkaisuja, jotka johtavat omien arvostusten mukaiseen lopputulokseen – hyvinvointia tuottavaan metsään. Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa metsämyyrät kuitenkin runsastuivat selvästi kesän 2023 aikana. Kaakkoisimmassa Suomessa myyriä tavattiin vähän tai kohtalaisesti. Metsänhoidon digitaaliseen työkaluun Metsätietäjään on tuotu uusia ominaisuuksia ja työkaluja. Näitä ovat työkalu kannattavuuden seurantaan ja muistiinpanojen tekoon sekä metsänhoitosuositusten liittäminen käyttäjän metsätilan kuvioihin. ”Metsälehti tarjoaa tilaajilleen ainutlaatuisen metsänhoidon suunnittelun työkalun, jossa on nyt merkittäviä uusia ominaisuuksia. Lounais-Suomen kohtalainen myyrähuippu taittuu todennäköisesti alkaneen talven aikana. Lähde: Luonnonvarakeskus la-hantavirusta eritteissään, ja tartunta tapahtuu hengitysteitse pölyävissä paikoissa uloste-aerosoleista. Tämän perusteella on odotettavissa, että seuraava myyrähuippu saavutetaan siellä syksyllä 2024. HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU KIRJOITTAJAT OVAT LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJOITA. Kannattavuusseurantaa voi käyttää myös metsätalouden budjetoinnissa ja toteuman seurannassa, sillä tapahtumat voi yhdellä klikkauksella muuttaa arvioista toteutuneiksi. Peltomyyrät ovat vähissä
390.000 € METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. 545.000€. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Metsää n. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Hp. 42 ha metsä/peltotila. Hienot maisemat Pyhäjärvelle. runsaspuustoista metsää n. Jälkiviisaasti voi nähdä, että joissakin asioissa metsäala on ollut paksupäistä. MIKKO HÄYRYNEN 50-luvun lasten vaikuttajatarinoita KIRJA www.metsalehti.fi/metsamaa PELTOJA METSÄTILA, Punkaharju, Hiukkajoki 17,16 ha. Hp. 36 ha. Se oli oikeutus toimintakulttuurille, joka tänä päivänä näyttää monilta osin erikoiselta, röyhkeältäkin, ja jopa omaa etua ymmärtämättömältä. Sijainti Laihian eteläosassa, rajoittuu Ilmajoen rantaan. 53.000 e. Nurmiviljeltyjä luomupeltoja 11,81 ha. Hp. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 9200 m 3 . 740 m 3 . Kokonaispuustoa n. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. konehalli, 18x12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), pellot n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin. Peltojen p-ala n. 14 kirjoittajaa ovat yhteiskunnan silmäätekeviä, mukana kaksi pääministeriäkin, ja siksi elämänkokemukset ovat vaikuttamistarinoita. Metsäteollisuus toi valtaosan maan vientituloista, ja ala samaistettiin vientiteollisuudeksi. Myöhempien vuosikymmenten lapset voivat ihmetellä, mikä olikaan kantohintojen määritysjärjestelmä, jossa hinnat laskettiin tietyillä kertoimilla metsäteollisuuden vientihinnoista. 269.000 e/tarjous. 029 432 6108 Eero Sala p. Näkökulmaero ympäristöjärjestöjen kanssa on selviö, mutta vastakkainasettelun jyrkkyydessä lienee omaakin vaikutusta. Esimerkiksi Finnpap oli paitsi tyylipuhdas kartelli myös 1990-luvulla maailman suurin paperikauppias. Hinta kustantajan verkkokaupassa 27 euroa. 40,4 ha. Peltojen p-a n. Väyläkirjat 2023. perustettu 1933 24.11.2023 36 Metsälehti.fi NIMITYKSIÄ MYYDÄÄN Esa Härmälä: Sukupolvemme suuret tarinat. 8,7 ha ja metsää n. 8,7 ha ja eritt. Omaa rantaviivaa n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hän on vastikään toimittanut kirjan 1950-luvun lasten elämänkaarikokemuksista. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. METSÄTILA, Uukuniemi, Värtsi 5,239 ha. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 4,4 ha. Yksityismetsätalouden Työnantajat – Privatskogsbrukets Arbetsgivare r.y. Metsämaata n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Oliko suunniteltu talous huonoa. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Hakkuumahdollisuuksia heti. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. Yhteensä n. 4,6 ha, rehevät kasvupohjat. Tai kun kilpailukyky laitettiin kuntoon devalvaatioruiskein. Kilpailevien sertifiointijärjestelmien syntyhistorian Valtanen kertoo seikkaperäisesti. 5200 m 3 . Kartellien ja muiden kilpailunrajoitusten aika alkoi murentua 1980-luvun EFTAtäys jäsenyyden myötä ja päättyi lopulta vuoden 1995 EU-jäsenyyteen. 300 metriä, ei rantarak.oikeutta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 464 6500 MAATILA, Laihia N. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Yksityismetsätalouden Työnantajat Metsänhoitaja Lasse Lahtinen on valittu Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. MTK:N puheenjohtajana ja Metsähallituksen pääjohtajana toiminut Esa Härmälä ei sammaloidu. 51 ha. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Tarjouksen voi tehdä myös esim.osista: 1. 15 ha. (YT) on metsänhoitoyhdistysten perustama työnantajien ja urakanantajien yhteenliittymä. Hp. 74.000 e. 1067 m 3 . 50-luvun lapsia voinee kiittää, jos tämän ajan toive on, että ”lapsilla olisi edes yhtä hyvin”. Hp. Kirjan ulkopuolelta kuultu tarina Metsäteollisuuden keskusliiton edustusautoindikaattorista saattoi olla tottakin – jos teollisuusherrat olivat saaneet lupauksen devalvaatiosta, niin auto kannatti vaihtaa hetimiten ennen kuin tuontituotteiden hinnat nousevat. Lahtinen siirtyy uuteen pestiin metsien hiilensidonnan parissa toimivan Skoggi Oy:n toimitusjohtajan paikalta. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 11 ha. Kok.puusto arviolta n. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Monipuolisen uran tehnyt metsänhoitaja Hannu Valtanen muistelee metsäopintojaan, miten hän oli stadin kundi maalaispoikien joukossa, ja etenee kertomaan, kuinka suunniteltua oli talous. Sen jäseninä on myös muita yksityismetsätaloudessa toimivia metsäja metsätaimitarhatyönantajia. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. Pääosin varttuneita kasvatusmetsikköjä, kokonaispuustoa n. Jonkinlaisen vastauksen antaa grafiikka, joka näyttää metsäteollisuuden viennin arvon nousseen jyrkällä kulmakertoimella aina vuoteen 2000 asti, mutta tyssänneen sitten siihen. 285 sivua. Tarinoita yhdistää kirjan nimen alempi rivi: 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan. Hp. Kasvupohjat pääosin tuoretta kangasta. Härmälä kirjoittaa esipuheessaan sukupolvensa kuulleen usein, että ”lapsilla on sitten paremmin”. Aiemmin hän on työskennellyt MTK:ssa, metsänhoitoyhdistyksissä ja yhteismetsässä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. vuosikerta. Ilmastopaneeli Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän Ilmastopaneelin puheenjohtajaksi kaudelle 2024–2027. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Nykyinen toiminnanjohtaja Kari Immonen siirtyy eläkkeelle ensi vuoden aikana. Seppälä on toiminut paneelin jäsenenä sen perustamisesta lähtien.. 155.000 € 2. Tai että puunkäyttöä lisäävät investoinnit hyväksyttiin Keskusliitossa, ja vähintään suuntaa-antava lausunto pyydettiin kilpailijoilta ja Suomen Pankilta. Hän aloittaa ensi vuoden alussa. Paneelin nykyinen puheenjohtaja Markku Ollikainen jää toiminnasta pois kuluvan kauden jälkeen
Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. PALKINNOT metsäkryptosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Leena Herranen, Huopanankoski, Seija Pohjanen, Oulainen ja Anne Schwartz, Kerava. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen.. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PILKKEET 24.11.2023 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 21 METSÄKRYPTO 18, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 8.12.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. sanaristikot.net. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . tai p
Häggblom toivoo kuitenkin, että hankkeen keinovalikoimaa käytetään sen jälkeenkin. ”Metsäresepti toimii, jos opintonsa keskeyttäneiden määrä laskee ja opiskelijoiden ahdistuneisuus vähenee. Häggblom kertoo, että ammattikorkeakoulun sisätiloihin on toivottu myös niin sanottua aistihuonetta. Lisäksi seurataan muun muassa opintonsa keskeyttäneiden määrää. Ainakin yhden. Esimerkiksi videokuvaa solisevasta purosta tai metsäisiä ääniä sisältävä huone toimisi metsän korvikkeena silloin, kun sää ei sovellu ulko-opetukseen. Opiskelijoiden ideoima Metsäresepti-hankkeen keinovalikoima on opiskelijoiden itsensä ideoima. hes kaikkiin opintoihin ja eri koulutusasteille ja tehdä siitä Suomen mallin edistää nuorten hyvinvointia.” Hankkeen vaikuttavuutta mitataan haastattelemalla siihen osallistuneita opiskelijoita ja opettajia. Tampereen ammattikorkeakoulun opettajat ovat tästä syksystä lähtien voineet pitää luentonsa koulun parkkipaikkojen yhteydessä sijaitsevassa pienessä Metsälämpäreeksi kutsutussa metsikössä. Taustalla on ammattikorkeakoulussa viime keväänä käynnistynyt Metsäresepti-hanke. ”Olemme tänä syksynä kokeilleet kännykkäapplikaatiota, jossa opiskelijan pitää kävellä tietty matka saadakseen seuraavan tehtävän”, Häggblom kertoo. Ajattelimme, että jos me suomalaiset, jotka olemme maailman metsäisin kansa, emme tuo metsää lähemmäs opiskelijoita, niin ketkä sitten”, kertoo ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Metsäresepti-hankkeen vetäjä Ulla Häggblom. Metsän ja luonnon vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on tutkittu paljon. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia innostamalla heitä viettämään aikaa metsässä ja muualla luonnossa. 24.11.2023 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA LIINA KJELLBERG, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVA KUINKA MONEN korkeakoulun tilanvarausjärjestelmästä löytyy luentosalien ja auditorioiden lisäksi lähimetsä. ”Hankkeen voisi skaalata läMetsästä mielen hyvinvointia Tampereen ammattikorkeakoulun Metsäresepti-hankkeen tavoitteena on tuoda metsä osaksi nuorten oppimisympäristöä. ”Olemme huolissamme nuorten jaksamisesta. Myös pelillistämistä on kokeiltu. Ainakin toistaiseksi hanke on saanut opiskelijoilta myönteistä palautetta”, Häggblom sanoo.. ”Valitsimme ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kohderyhmäksi siksi, että jos he löytävät metsän jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan, säilyy yhteys metsään läpi opiskeluajan ja toivottavasti läpi koko elämän”, Häggblom sanoo. Metsässä pidettävien luentojen lisäksi siihen kuuluvat muun muassa kaikille opiskelijoille avoin metsäkerho sekä ammattikorkeakoulun lähiympäristön ulkoilureittien hyödyntäminen niin opetuksessa kuin hyppytuntienkin aikana. Käytännössä hankkeen tavoitteena on käyttää metsää ja luontoa oppimisympäristönä ja tuottaa opiskelun ohessa luontokokemuksia erityisesti osana ensimmäisen opiskeluvuoden opintoja. METSÄRESEPTI-HANKE Tampereen ammattikorkeakoulun hanke Tavoitteena ottaa metsäluonto osaksi opintoja ja edistää siten opiskelijoiden hyvinvointia Kaksivuotinen, päättyy vuoden 2024 lopussa Sitran rahoittama Ulla Häggblom seisoo Tampereen ammattikorkeakoulun parkkipaikkojen yhteydessä sijaitsevassa Metsälämpäreessä, jossa on tästä syksystä lähtien voitu pitää luentoja. Metsäresepti-hanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti
Varsinaista metsätaloudellista käyttöä rohtostoraksilla ei juuri ole. Sen sijaan Styrax-suvun lajien hartsia käytetään hyvinkin tunnettujen hajuvesimerkkien ainesosana. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT VÄLIMEREN kaakkoisosissa ja Lähi-idässä aina Turkkia, Israelia ja Palestiinaa myöten kasvaa voimakkaasti tuoksuva puu. Kasvitieteessä latinankielistä sanaa ”officinalis” käytettiin Linnéen aikoihin viittaamaan kasviperäiseen farmakologiaan eli lääkeaineoppiin. Aineen tehosta ei tosin ole jäänyt kirjallisia todisteita. HARTSIPUU PALESTIINAN KUPEESTA Rohtostoraksin runko on usein voimakkaasti haarautunut. Linné ei keksinyt Styraxnimeä omasta päästään, vaan nimitys oli ollut pitkään käytössä hartsia tuottavista kasveista. Erään lähteen mukaan muinaiset roomalaiset käyttivät storaksia myös käärmeiden karkottamiseen ja vastamyrkkynä toistensa myrkytysyrityksiin. Rohtostoraksin luumarjojen siementen on arvioitu sisältävän myös myrkyllisiä ainesosia. Metsälehden mukaan hakkuut ”hyvin monessa tapauksessa tulevat täydellisiksi hävi tyshakkuiksi”. Storaksiuutetta on lisätty myös joihinkin hammastahnoihin, suuvesiin ja saippuoihin. Puun antiseptistä pihkaa käytetään paikoin myös lääkkeenomaisesti ihovaurioihin, sydänvaivoihin ja kroonisiin hengitystieinfektioihin. Syynä olivat lehden mukaan kohonneet puunhinnat sekä se, että ”miltei jokainen metsänomistaja kiiruhtaa myymään metsäänsä ja siten keventämään viime vuosien velkataakkaa tai kohottamaan matalalle painunutta elintasoaan”. ”Metsästä poistetaan kaikki parhaimmat yksilöt ja hakkausjälki muistuttaa tällaisissa tapauksissa myrskyn tuhoja”, Metsälehti kirjoitti. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa huomasin myynnissä 25 sentin kalikoita, joissa tuun pysymään!” Tapion metsäasiantuntija Airi Matila viestipalvelu X:ssä 16.11.2023 Seuraava Metsälehti ilmestyy 8.12.2023 Totta ja tarua METSÄNHOIDOSTA METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Rohtostoraksi (Styrax officinali s) on pensasmainen puu, joka harvoin kasvaa kirahvia korkeammaksi. Storaksi sisältää runsaasti bentsoehappoa, jonka on todettu tappavan monia mikrobeja ja karkottavan kasvissyöjäeläimiä. Jotkut uskovat sen olleen myös ainesosa tuoksusuitsukkeessa, jota Vanhan testamentin mukaan poltettiin liitonarkkia ympäröivässä ilmestysmajassa exoduksen aikana. Luumarjat maistuvat lampaille, vaikka itse siementen on arvioitu sisältävän myös myrkyllisiä ainesosia. Puu viihtyy kuumissa ja aurinkoisissa paikoissa eikä juurikaan kestä pakkasta. Kulkeutuessaan lampaiden suoliston läpi sulamattomina puu pääsee leviämään uusille kasvupaikoille. Ennen ostin 33 sentin klapeja. Luontaisilla kasvupaikoillaan, jopa puolentoista kilometrin korkeudessa, se harvoin muodostaa yhtenäisiä metsiköitä. Istutettuna se pärjää vielä Ranskassa ja Kaliforniassa. Kussakin marjassa on vain yksi siemen. Naapurimaamme edesmennyt kasvitieteilijä Carl von Linné kuvasi lajin tieteelle vuonna 1753. 24.11.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI ”KLAPIBISNES monipuolistuu. Hakkuumäärien kasvu pelotti. Hajuste-, lääkeja karkotusaine Rohtostoraksi kukkii keväisin, ja sen valkoiset kellomaiset kukat houkuttelevat monia pölyttäjähyönteisiä ja medenkerääjiä. Sen runko on usein voimakkaasti haarautunut. Hieman karviaismarjaa muistuttavia, alle parisenttisiä luumarjoja muodostuu loppukesästä myöhäiseen syksyyn. Puun oksista tai lehdistä eläimet eivät ole kiinnostuneita. Styrax-sukuun kuuluu nykyään toistasataa lajia, mutta rohtostoraksi on niistä ainoa Välimeren alueella. Esimerkiksi lehti nosti Pohjois-Karjalan, missä enimmät hakkuut tehtiin joko kokonaan ilman lei mausta tai ostajan toimittaman leimauksen perusteella, eivätkä ne eivät vastanneet niille ammatillisesti asetettuja vaatimuksia. Muinaiset egyptiläiset, foinikialaiset ja roomalaiset tunsivat rohtostoraksin jo ennen ajanlaskumme alkua. MARRASKUUSSA 1933 Metsälehti oli huolissaan hakkuumääristä, jotka olivat nousseet paljon suuremmiksi kuin edeltävinä vuosina. Puun rungon tai oksien kuorivauriokohdista valuvaa pihkamaista hartsinestettä kutsutaan storaksiksi. Storaksi kiinnostaa etenkin kosmetiikka-, lääkeja elintarviketeollisuutta
metsäalan opiskelijoiden kansainvälistyminen opiskelijavaihdoissa, metsäalan ihmisjohtamisen kehittäminen Metsäalan Johtamisakatemiassa sekä metsäalan koulutuksen laadun mittaaminen ja kehittäminen. Lahjoituksen voit tehdä Metsämiesten Säätiön tilille: FI44 5541 2820 0321 01 tai MobilePay: 68729 Rahankeräyslupa RA/2021/664 www.mmsaatio.fi. Juhlimme merkkipaalua metsäalan ja sillä töitä tekevien ihmisten hyväksi, sillä metsien hoito ja käyttö on tänäänkin ratkaisu aikamme suuriin ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Myös Suomen Metsämuseo Lusto, metsäammattilaisten viestintätaidot, tohtorikoulutus sekä pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön koulutustuki ovat rahoituskohteitamme. Hyviä esimerkkejä vaikuttavista apurahahankkeistamme ovat mm. Käytämme lahjoitukset täysimääräisesti lahjoittajan toivomaan kohteeseen. Sinäkin voit olla tukemassa metsäalan kehitystä sanansaattajana, lahjoituksella, tai oman rahaston perustajana. MAINOS Metsämiesten Säätiön syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Lahjoituksilla lisää vaikuttavuutta toimintaan Säätiö hakee lahjoituksia kasvattaakseen apurahojen määrää ja vaikuttavuutta. Niinikään jaamme stipendejä metsäalan opinnoista valmistuville sekä työyhteisöjen hyville tyypeille. Kannatettavia apurahahankkeita jää pettymykseksemme joka vuosi runsaasti rahoittamatta. Lahjoitus käytetään lyhentämättömänä kuten kaikki lahjoitukset Metsämiesten Säätiölle. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ työtä metsäalan hyväksi jo 75 vuotta Joensuun Seudun Metsätilanomistajat lahjoittivat Metsämiesten Säätiölle 15?000 € Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten metsätietämyksen lisäämiseen sekä maakunnan metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen