Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 22. ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Rahamiehen turva-asu ›› sivu 20 Parrusavotta kasvattaa tiliä A ri Ko m ul ai ne n. Sivut 22–23 Ajankohtaista: Metsävaratieto lisäsi tuskaa ›› sivu 3 Puukauppa: Pinta-alavero taas tapetilla ›› sivu 12 Metsänhoito: Mitä tehdä räkämännikölle. MARRASkuuTA 2012 • Nro 22 • www.Metsalehti.fi Parruaihio on oivallinen vaihtoehto harvennuksille kuitu-ja tukkipuun väliin
09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. EFIn varajohtajan sijoittuminen vahvistaa Joensuun asemaa johtavana metsäosaamisen klusterina. Kuten pääministeri Katainen mainitsi puheessaan Suomi-Venäjä-huippukokouksessa, EFIllä, Itä-Suomen yliopistolla ja Metlalla on erinomaiset mahdollisuudet luoda metsäalan Venäjä-osaamiskeskus.” euroopan metsäinstituutti efin johtaja Risto Päivinen Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Viimeksi poliitikot vaativat paluuta vanhaan kesällä 2009. eeRo sala AJANkOHTAISTA kanadan konsultti luottaa saha-alaan Sivut 4–5 Naapurit pitivät metsäpalaverin Suomen ja Venäjän metsä huippukokouksessa toivottiin puolin ja toisin rohkeutta investointeihin. Muistia hämärtää puukaupassa vallinnut kohtalaisen tasainen vaihe, joka ulottui melkein vuoteen 1993, jolloin veromuutoksen siirtymäkausi alkoi. Sekin unohtuu, että tutkimusten mukaan pinta-alavero ei tasannut puuntarjontaa. Jos valtio haluaa lisätä metsien hoitoa, hakkuita ja tilojen siirtymistä nuoremmille, veroporkkanoista löytyy siihen sopivia keinoja. Nykyinen myyntituloihin perustuva verotus ei kannusta myymään eikä hoitamaan metsiä. Metsätilanomistajat ovat keskimäärin paljon vanhempia kuin maanviljelijämetsänomistajat. Pinta-alaverotukseen on turha haikailla takaisin, mutta metsätilojen verotuksesta kannattaa keskustella. Erityisesti Wahlroos oli huolissaan pieniä tiloja omistavista kaupunkilaisista, joiden metsissä puu lahoaa pystyyn. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. Ehkäpä Suomi voisi vastineeksi vaatia yhteistä puukauppakomissiota. Sivut 16–17 Pinta-alavero ei lisäisi myyntejä PÄÄkIRJOITuS 22.11.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi kirjanpainajat kiusana kaakossa Sivut 18–19 Metsäradio sentään pelastui Sivu 23 Vähän erilainen hirvestysretki Sivu 24 PILkkEITÄ Metsäverisen miehen kirja Sivu 25 Vekselisopalle onnellinen loppu Kyösti Nissinen muistelee aikaansa Kemi Oy:n piiriteknikkona. Björn Wahlroosin havainto puuta seisottavista metsätilanomistajista on oikea. Keskustelu on hyvä aloittaa pohtimalla ensin halutaanko, että metsätalous on yrittämistä vai sijoittamista. Sivu 6 Jatkuva kasvatus Metsäpäivien teema Sivut 8–9 kuitupuun hinta jäänyt pahasti tukista Sivut 10–11 METSÄSTÄ Näin ikuistat metsän oikein Metsälehdestä tuttu Jorma Peiponen jakaa vinkkejä metsän kuvaamiseen. Kun kantohinnat laskivat, metsänomistajat jäivät silloinkin odottelemaan parempia aikoja. Viime viikolla pidettyä metsähuippukokousta selvästi enemmän huomiota sai pääministeri Medvedevin toistama toivomus yhteisen lapsikomission perustamisesta. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Mitä kauemman aikaa kuluu, sitä huonommin muistetaan edellisen verojärjestelmän heikkoudet kuten työläys. 2 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA U PM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti Metsäpäivien avajaisissa paluuta met sien pinta-alaverotukseen. Venäjälle vietävän paperin ja kartongin tulleja jopa korotettiin sovitusta. Syynä kaupan tasaisuuteen taisivat kuitenkin olla ostajien ja myyjien väliset hintasuositussopimukset eikä pinta-alaverotus. Tilojen siirtämistä nuoremmalle polvelle lykätään muun muassa siksi, että metsätilanomistajien sukupolvenvaihdoksia verotetaan ankarammin kuin maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Pinta-alaverotus jäi historiaan jo vuoden 2006 alussa, mutta silloin tällöin se nousee puheenaiheeksi. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Voihan WTO Venäjän WTO-jäsenyys ei ainakaan heti ratkaissut Suomen ja Venäjän puukaupan ongelmia, mieluummin päinvastoin. Vähäsiä myyntejä selittää metsänomistajien ikä. Tullien tilalle on itänaapurissa kehitetty niin paksu byrokratia, että tilanne on sama kuin ennenkin. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suomeen tuodaan juuri sellaista puuta ja niin paljon kuin Venäjän valtiovalta katsoo hyväksi. Ilmiö ei kuitenkaan johdu verojärjestelmästä tai omistajien kaupunkilaisuudesta, mutta verotuksella on siihen osansa. Suomi on valittanut WTO:hon, ja sehän kestää. Sivu 26 Tanskan kuusissa ei ole mätää Sivu 30 Pe kk a Si po la. Hänen mukaansa se olisi hyvä keino vauhdittaa puun tuloa markkinoille. Ja kun yksi valitus on saatu käsiteltyä, edessä on uusi tulkintaerimielisyys ja valituskierros
Siinä metsänomistajat saavat tilansa metsävaratiedot nähtäväkseen verkkopankkitunnuksilla ja voivat itse päättää, kenelle muulle haluavat tietonsa jakaa. Näin hankitun tiedon tarkkuus ja luotettavuus riittävät metsähoitoja hakkuuehdotusten laatimiseen. Ne tulevat paikkatietoikkuna-palvelun kautta, ja Maanmittauslaitos vastaa sen laillisuudesta. Metlan tiedot ovat vain suuntaa antavia ja mahdollisuus virhetulkintoihin pienillä aloilla on suuri, eikä omistajatietoja luovuteta kenelle tahansa. Tieto on aika karkeaa. Metsänhoidon tarve selviää vasta maastossa. Maaja metsätalousministeriö painottaa, että toisin kuin Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoaineistoja, Metlan metsävaratietoja ei katsota henkilörekisteriksi. Päällekkäisistä palveluista ei kuitenkaan ole kyse, vaikka niistä osin samaa tietoa löytyykin. kiinteistötietojärjestelmän käyttöluvista on tarkat säännökset.. Mäkelä muistuttaa lisäksi, etteivät tilan omistajatiedot ole vapaasti saatavilla, vaan niiden luovuttaminen edellyttää lainmukaista käyttötarkoitusta. ”Selvä ero on siinä, että metsään.fi-palvelussa tieto on kuviokohtaista ja se sisältää toimenpide-ehdotuksen kullekin kuviolle”, Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini selventää. Esimerkiksi suoramarkkinointi ei lain mukaan ole syy tietojen luovuttamiselle. Metlan aineisto ei sisällä kiinteistötietoja. ”Ne ovat perustietoa metsävaroista. Paikkatietoikkunassa tieto on luokiteltu. Alkuperäiset metsävaratiedot saa käyttöönsä, jos ne lataa Metlan tiedostopalvelun kautta omalle koneelle ja käsittelee sopivan paikkatieto-ohjelman avulla. Metlan tieto yleistietoa Metlan monilähdeinventoinnin metsävaratiedot päivitetään useammin ja ne kattavat kaikkien metsänomistajien metsät, mutta avaruudesta otettujen kuvien vuoksi ne ovat Metsään.fi-palveMetsävaratiedoista nousi metakka Metsäntutkimuslaitoksen metsä varatietojen julkistaminen ei sujunut ongelmitta. Metsäkeskuksen metsävaratietojen keruu yksityismetsistä perustuu satelliittikuvia tarkempaan laserkeilaukseen ja koealoihin. Tarkkoja tilatietoja kuviorajoineen sieltä ei saa, ainoastaan suuntaa antavaa tietoa esimerkiksi puuston tilavuudesta sekä iästä. Siellä niihin voi halutessaan yhdistää tilan rajat ja -kiinteistötunnuksen. lun tietoja epätarkempia. tiia PUUkila kOMMENTTI Uhka vai mahdollisuus tiia PUUkila M etsäntutkimuslaitoksen marraskuun alussa julkaisemat metsävaratiedot saivat MTK:n huolestumaan metsänomistajien tietosuojasta. Valtakunnan metsien inventointiin ja satelliittikuviin pohjautuvat tiedot on ladattu Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna-palveluun. Kiinteistötunnuksen avulla metsävaratiedot henkilöityvät metsänomistajaan. Erityisesti ihmetystä on aiheuttanut se, että samoihin aikoihin avatussa Metsäkeskuksen tarjoamassa Metsään.fi-palvelussa tietoturva on huomattavasti korkeampi. Metsään.fi-palvelu on selkeästi neuvonnallinen palvelu. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Lisäksi EU-direktiivi edellyttää, että tietyt viranomaisen hallussa olevat paikkatietoaineistot ovat yleisön saatavilla. ”On erikoista, että saman minis teriön alainen toimija tuo julkiseen tietoon sellaista materiaalia, joka varsin helposti on yhdistettävissä henkilöön. Pienalueilla virheet ovat suuria”, kertoo monilähteisestä inventoinnista vastaava professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitoksesta. Jos metsävaratiedot kuitenkin yhdistyvät kiinteistötietoihin, kuka tahansa näkee, löytyykö mailtani suojeluun sopiva korpi – vai näkeekö sittenkään. ”Avaamalla monilähdeinventoinnin yhteydessä syntyneitä metsävarakarttoja Metla toimii direktiivin ja sen nojalla annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti”, sanoo ministeriön ylitarkastaja Matti Mäkelä. Nyt väännetään kättä, missä kulkee julkisen tiedon raja ja mikä vastaavasti on henkilötietoa. Metsään.fi neuvonnallinen palvelu Tietosuojan lisäksi myös kahden metsävaratietopalvelun lähes samanaikainen julkistaminen on herättänyt kysymyksiä. Vaikka Metlan metsävaratiedot voidaan yhdistää Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa kiinteistötunnuksiin, metsätilan omistajan tietoja ei luovuteta kenelle tahansa. Metlan inventointitietojen avulla seurataan metsävarojen kehitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. On hienoa että metsänomistajille tarjotaan lisätietoa omaisuudestaan. Toimenpidetarve tarkistetaan maastossa. Yhdessä Maanmittaus laitoksen tietojen kanssa ne voidaan yhdistää metsän omistajaan. Ne on suunnattu erilaiseen käyttötarkoitukseen. Metla noudattaa lakia Metsäntutkimuslaitoksen tietojen julkistamisen ongelmat eivät liity itse metsävaratietoihin vaan eri tietolähteiden yhdistämiseen. Kyllä tässä on keskustelun paikka”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo
Määrät ovat taattuja ja tarvitsee neuvotella vain hinnasta. Ei ensi vuonna, mutta mahdollisesti finanssikriisin jälkeen vuosikymmenen puolivälissä. Tuhkateistä lupaavia kokemuksia Tuhka näyttäisi sopivan hyvin metsäteiden perusparannukseen. Neuvotteluissa sovittiin enintään 90 päivän määräaikaisista lomautuksista Joensuun tehtaalla. ”Kun sahat 1980luvul la lakkasivat tekemästä rahaa, niin ne lakkasivat myös investoimasta. Sellainen syntyy silloin, kun kysyntä kasvaa, mutta tarjonta supistuu tai pysyy ennallaan. Vastakkainen malli eli julkinen metsänomistus ei ole hyvä sekään. Kiinassa ensin, Yhdysvalloissa toisena. Metsäntutkimuslaitoksen juuri julkaistu siirtotutkimus kertoo myös, että rauduskoivut voivat hyödyntää uusia kasvuolosuhteita poikkeuksellisen hyvin. Rakentaminen käynnistyi viime kesänä, viime viikolla muurattiin peruskivi ja laitos käynnistyy vuonna 2014. ”Suomi on yli 50-prosenttisesti vientimaa, ja koska kuljetusmatka on pitkä, täällä tulisi olla vientimaita alhaisemmat hinnat. Kanadan sahaaminen vähenee, koska Brittiläisessä Kolumbiassa hyönteistuhometsien hakkuut vähenevät ja Quebecissa hakkuumääriä supistetaan 30 prosentilla hallituksen päätöksellä. Pesonen: Lappeenranta on ensimmäinen askel UPM:n Lappeenrantaan tulevan biojalostamon rakennustyöt ovat aikataulussa. Kysynnän noustessa sahat eivät enää saakaan kaikkea raaka-ainettaan omilta mailtaan omakustannushinnalla, vaan joutuvat ostamaan yksityisiltä, hintasyklejä seuraavilta yhtiöltä. Samanaikaisesti Venäjän puutullit ovat vähentäneet sahatukin viennin alle puoleen aikaisemmasta. Tuhkamurskerakenteet toimivat tienrakennuksessa hyvin niin ympäristön kuin tekniseltä kannaltakin, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapios ta kerrotaan. Puurakentamisella työpaikkoja Puurakentamisella voi olla merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kiinan, Japanin ja arabimaiden markkinat vetävät ja suurin yllätys on, että Yhdysvaltojen markkinat elpyvät nopeasti. kaksi menestys tarinaa Russell E. Tutkimuksessa siirrettiin rauduskoivuja EteläSuomesta ja Rovaniemeltä eteläiseen Kanadaan. Taylor uskoo, että supersuhdanne tulee ennemmin tai myöhemmin. Metsänomistuksen äärimallit ongelmallisia Suomen laajapohjainen pienmetsänomistus tekee puukaupasta nykivää. on kanadalainen, sahateollisuuteen erikois tunut konsulttiyritys. Ne eivät yritä täysillä.” Moni kanadalaissaha on tyytynyt sahaamaan yhtä tai kahta lankkulaatua yksille markkinoille, Yhdysvaltoihin. ”Lappeenrannan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi muuraustilaisuudessa. Taylorin johtama International Wood Markets Group Inc. Lisäksi eteläsuomalaiset koivut ovat kasvaneet tutkimusjakson aikana 20–30 prosenttia nopeammin kuin kanadalaiset serkkunsa paperikoivut. Hinnan ja laadun tulee olla oikeassa suhteessa.” Taylor hämmästelee myös suomalaissahojen puunhankintaosastojen miehitystä ja siitä koituvaa kustannusta. Taylor antaa tunnustuk sen, että Suomen metsä teollisuudella on pitkä ja menestyksekäs historia, mutta niin oli myös Brittiläi sellä Kolumbialla. Neuvotteluissa sovittiin Joensuun ja Kesälahden tehtaiden tuotantohenkilöstöä koskevista lomautuksista. Tapio hakee ratkaisuja vierimetsien hoitoon Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on ryhtynyt kehittämään sähkölinjojen vierimetsien hoitoa yhdessä sähkönjakelijoiden sekä työja elinkeinoministeriön kanssa. Taylor vieraili Suomessa Puutuote teollisuusyrittäjät ry:n ja Suomen Sahat ry:n järjestä mässä kongressissa. ”Vaikka Kiinassa tukin hinta on nyt korkealla, niin Venäjä ei pysty tarjoamaan, koska koko toimitusketju on romahtanut.” Rikka rokassa on myös, että Yhdysvalloissa suuret sahayhtiöt ovat myyneet metsiään yksityisille, metsätaloutta harjoittaville yhtiöille. Tuhkan käyttöä tienrakennuksessa on tutkittu Tapion johtamassa hankkeessa, jossa on testattu tuhkan ja kalliomurskeen eri seossuhteita tienrakennuksen materiaalina. 4 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 LyHyESTI Rauduskoivu pärjää kanadassa Suomalainen rauduskoivu sopeutuu hyvin lämpenevään kasvuympäristöön. Mikäli puurakentamisen osuus nousisi 20 prosenttiin kaikesta talonrakentamisesta, se toisi maakuntaan 1?300 työpaikkaa ja lisäisi bruttokansantuotetta 140 miljoonalla eurolla. Supersyklin merkkejä Taylor puhuu supersyklin mahdollisuudesta. Kaikki siirretyt koivut ovat säilyneet hengissä. Se puolestaan kostautuu kilpailukyvyn heikkenemisenä. Deere ja kesla lomauttavat Metsäkoneita valmistavan John Deere Forestryn yt-neuvottelut ovat päättyneet. ”Mutta jos tukin laatu on erityisen hyvä, niin hintakin voi olla erityisen hyvä. Taylor pitää kiinnostavina Metsäliittoa ja ruotsalaista Södraa, jotka hankkivat puuta jäseniltään. Sellainen kierre on koettu Brittiläisessä Kolumbiassa, missä sahausmäärät ovat pudonneet kolmasosaan huippuvuosista. ”Ensimmäiset merkit tarjonnan niukkuudesta voidaan nähdä 2014. Yllättävyyttä korostaa, että huippuhintoja maksetaan marraskuussa, vaikka yleensä syksy on laskevien hintojen aikaa.” Sahatavaran tarjonta saattaa takerrella Taylor ennakoi sahatavaran hintaan voimakasta heiluntaa, sillä tarjonta ei kasva kysynnän tahdissa. Taantumakuopan jälkeen asuntoaloitusten määrä on jo kasvanut puolella, ja määrän odotetaan tästäkin kaksinkertaistuvan. ”Kanadan ja Venäjän esimerkit osoittavat, että julkinen metsänomistus ei johda niin tehokkaaseen toimintaan kuin olisi mahdollista. Mutta ensin tarvitaan kysynnän kasvua ja työttömyyden laskua.” Suomen tukki näyttää kalliilta Taylorin tekemissä kansainvälisissä vertailuissa sahojen tukkikustannus tapaa olla Saksassa korkein, sitten seuraa Itävalta tai Suomi. Tällöin teollisuus voi toimia yhden, isoa metsänomistajajoukkoa edustavan tahon kanssa. Nyt sahausmäärä on kolmannes aiemmasta.” ”Julkinen metsänomistus ei johda sellaiseen tehokkuuteen kuin olisi mahdollista.”. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva ilmajohtojen vierimetsistä, kehittää riskikohteiden kartoitusmenetelmiä, selvittää ennaltaehkäisevien metsänhoitotoimien taloudellista merkitystä ja kehittää toimintamalleja hoitotoimien toteutukseen. Lisäksi on seurattu tuhkamurskerakenteiden ympäristövaikutuksia. Suomessa näyttää, että pitää neuvotella sekä määrästä että hinnasta.” Kanadalaiskonsultti: Sahatavaralle supersuhdanne Jos maailman talousalueiden suhdanteet osuvat kohdalleen, sahatavaraa kysytään enemmän kuin tuotetaan. Silloin hinnan on joustettava ylöspäin. Yhdysvalloissa suurin osa puusumasta tulee teollisuuden itsensä tai suurten maanomistusyhtiöiden mailta. Lomautukset koskevat 320 tehtaan työntekijää. Puurakentamisella voi olla vahva vaikutus tulevaisuudessakin. Mikko häYRYnen, teksti jUha tanhUa, kuva K anadalaisen sahateollisuuteen erikoistuneen konsulttiyrityksen johtaja Russell Taylor muistuttaa, että vaikka velkakriisi näivettää Eurooppaa, muualla maailmassa asiat ovat aika hyvin. ”Ja se näyttää toimivan. Jos puun hinta on liian matala, niin sahoista tulee laiskoja. Myös metsäteknologiayhtiö Keslan yt-neuvottelut ovat päättyneet. Ruotsissa pärjätään vähemmillä ostomiehillä. Ja se riitti viime vuosikymmenen puoliväliin saakka. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää ja ne koskevat 114:ää henkilöä. Sittemmin puunhinnat, valuutta ja ammattiyhdistykset vahvis tuivat. Näin katsoen teidän tukin hintanne näyttävät hyvin korkeilta.” Taylor varoittaa, että jos sahat joutuvat toimimaan kannattavuuden rajamailla, niille ei kerry rahaa kaluston uusimiseen. ”Sahatavaran hinnat ovat korkeimmillaan viiteen vuoteen. Tällainen piikki saattaa koittaa vuosikymmenen puolivälissä. Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan puurakentaminen on kannattava puunkäytön muoto Etelä-Pohjanmaalla: yksi puurakentamiseen käytetty euro tuottaa keskimäärin toisen euron muualla aluetaloudessa
Päätösvaltamme yhdistyksissä kasvaa. Valitut päättäjät joutuvat kiperien paikkojen eteen seuraavalla vaalikaudella. Tervetuloa siis uusi metsälainsäädäntö. Onko tämä tätä päivää. Asioiden ja vaihtoehtojen salaaminen, epäselvät laskut ja hinnat, turhat ajokilometrit, kuihtuneet taimet, taimikonhoidon työvoimapula – tuntuuko tutulta. Pitäkäämme silmämme ja korvamme auki ja kuunnelkaamme herkällä korvalla niitä, jotka ovat meidät valinneet ja jotka palveluista ovat valmiita maksamaan. Mhy-laki tullee uudistettuna voimaan vuoden 2014 alusta, ja viimeiset pakolliset mhy-maksut kannettaneen ensi vuonna. Kunnallispolitiikassa joudutaan näkemään taistelu pienempien maalaiskuntien ja suurten keskuskuntien välillä. Mhy-lain muutos saa monissa metsänhoitoyhdistyksissä johdon housut tutisemaan. Vanhat konstit metsänomistajien ”edunvalvonnan” nimissä eivät enää pitkään kannattele keplottelijoita. Metsänhoitoyhdistysten on pärjättävä omillaan, siis liiketoimintansa tuotoilla ja muilla palvelumaksuilla. Suomenmaasta löytyy moninainen metsänhoitoyhdistysten kirjo. Hyväveliverkostojen vaaliminen hienosyisellä ja herkällä paikallispolitikoinnilla. Kavereiden, ystävien ja kylän miesten suosiminen. Siinä tapauksessa kun olisi potkujen paikka, saattaa toiminnanjohtaja saada pienen luunapin. jatkuvan kasvatuksen, olen metsänhoidossani toteuttanutkin niitä. Lakiuudistus poistaa myös yhdistysten toimialuerajat siten, että asiakas voi valita itselleen parhaimman yhdistyksen. Valitettavasti on. Mhy-lain ja metsälain uudistamistyö on loppusuoralla. K ahdet metsiä koskettavat vaalit ovat takana. Voimia ja uskallusta uusille mhy-valtuustoille. Tervetuloa uusi mhy-laki! Vaalien jälkeen Russell taylor uskoo, että sahatavaralle koittaa kovan kysynnän vuosia vuosi kymmenen puolivälissä, mutta varoittaa samalla, että nykyisin huonosti kannattavat sahat eivät pysty pitämään kilpailukykyään kunnossa.. Tulevaisuudessa ei iso osa liikevaihdosta rapsahda tilille automaattisesti, kuin konsanaan rengille illallinen. Operatiivinen toiminta on toiminnanjohtajien vastuulla, mutta he nauttivat lähes diplomaattista koskemattomuutta. Tervetullut lainmuutos ainakin minulle. Mikä on metsätalouden kohtalo maankäytön, kaavoituksen ja ympäristömääräysten ristitulessa varsinkin täällä ruuhka-Suomessa. Avohakkuista ei ennen 70-luvun puoltaväliä ollut puhettakaan. Muuten varsinkin reuna-alueiden asiakkaat karkaavat sille puolelle aitaa, missä ruoho on vihreämpää. 5 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistajayrittäjä. Aikaansa seuraavat, asiakkaitaan kuuntelevat ja palvelevat yhdistykset tulevat varmasti pärjäämään. Osaan kyllä yläharvennuksen ja peitteisenä kasvatuksen ja ns. Oppi on siirtynyt perimätietona, sillä perinteinen itähämäläinen hakkuutapa taloissa on ollut se, että metsästä otetaan puuta, mutta se otetaan niin, ettei sitä jälkeenpäin huomaa. Paikkamme on vaativa ja haasteellinen. Maaseutukuntien kohtalona on joutua tyhjiin imetyiksi riippakivialueiksi, joissa toimii näennäisdemokratia keskuskuntien ehdoilla. Sääliksi käy sokeasti yhdistykseen luottaneita metsänomistajia. Joukossa on niin rautaisia ammattilaisia kuin viimeiset puunsa myyneitä vanhuksia. Yhdistykset joutuvat nyt tekemään todellista palvelubisnestä, joka tarjoaa valikoimaa ja laatua. Metsälain uudistaminen tuo metsänomistajalle enemmän vaihtoehtoja ja vähentää tiukkaa sääntelyä metsänkäsittelyssä
adelta furniture Vision oy:n toimitusjohtaja Petri Pajumäki sai tilaisuuden esitellä suomalaista puusepäntaitoa pääministereille jyrki katainen ja Dmitri Medvedev. Toistaiseksi säädökset rajoittavat Venäjällä puun käyttöä isojen rakennusten materiaalina. Rajanylityspaikkoihin Medvedev lupasi investointeja ensi vuoden aikana. Pääministeri Dmitri Medvedev ei suoraan vastannut Kataisen toiveeseen, mutta kokouksen alla neuvottelut havupuun tuontibyrokratiasta edistyivät. Vuonna 2011 Venäjällä hakattiin puuta 197 miljoonaa kuutiometriä. Molemmissa maissa puuta voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Venäjän kaipaamat paperija selluinvestoinnit ovat entistäkin kaukaisempi asia. ”Suomessa luotamme lujasti vapaan kaupankäynnin hyödyllisyyteen, enkä usko, että tullikorotukset palvelevat pidemmällä tähtäimellä kenenkään etua. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhaisen mukaan investointihaluttomuus liittyy lamaan ja paperin kysynnän lasku rajoittaa investointimahdollisuuksia. 6 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Mikko häYRYnen eliisa kallionieMi V enäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ei ainakaan vielä ole poistanut kaupan esteitä. Venäjä on modernisoimassa metsätalouttaan ja pienessä mitassa suomalaisia toimijoita on runsaastikin mukana, mutta venäläiset toivovat erityisesti suomalaisia metsäteollisuusinvestointeja. Suomalaiset ehdottivat yhteistyötä muun muassa puurakentamisessa, jota vieraille esiteltiin Helsingin Viikissä. Ulkomaisia sijoituksia on Kiinasta ja Japanista, mutta suomalainen raha on tärkeää siksi, että sen mukana tulee kokemus suurten hankkeiden toteuttamisesta. Viime vuosina hakkuut ovat lisääntyneet, mutta edelleen metsät ovat vajaakäytössä. Viime viikolla järjestetty Suomen ja Venäjän välinen metsähuippukokous oli järjestyksessään neljäs. Aiemmat kokoukset on pidetty Moskovassa 2002, Helsingissä 2004 ja Pietarissa 2009. ”Suomen biotaloussektori tarjoaa tuottavia investointimahdollisuuksia myös vaiVenäjällä hakkuut lisääntyvät Lähde: Venäjän metsähallinto Milj. Ita r Ta ss / Le ht ik uv a keassa kansainvälisen talouden tilanteessa”, totesi maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. Suomalaisviejät ovat yllättyneet myös paperin tuontitullien korotuksista. Retki houkutteli vain pientä osaa vieraista. Olisi hyvä, jos näistä korotukista voitaisiin luopua”, sanoi pääministeri Jyrki Katainen metsähuippukokouksen päätöspuheenvuorossaan. Neljännes maailman metsistä kasvaa Venäjällä. Maan taloudessa metsäalan merkitys on vain parin prosentin luokkaa. Klinov kuvasi venäläisten omarahoitteista investointitahtia sanonnalla, että Venäjällä hevonen valjastetaan hitaasti, mutta sitä ajetaan nopeasti. ”Ehkä ajamme vielä yhdessä.” Tervetuloa Suomeen Myös suomalaiset isännät muistuttivat hyvistä investointien Suomi toivoo Venäjältä kaupan esteiden poistoa Metsähuippu kokouksessa naapurit toivottivat toisensa tervetulleiksi investoimaan. edellytyksistä rajan tällä puolen: toimintaympäristö on vakaa, väestö koulutettua ja infrastruktuuri toimii. Samaan aikaan Suomessa markkinapuuta korjattiin kaik kiaan 52,3 miljoonaa kuutiometriä. Venäjän teollisuusja kauppaministeriön kevyen teollisuuden ja metsäteollisuuden osaston johtajan Mihail Klinovin mukaan Venäjä sijoittaa itse 400 miljardia ruplaa metsäalan kehittämiseen, ja summasta jo puolet on pantu toteen. Mukana oli noin kaksi ja puolisataa suomalaista ja venäläistä osanottajaa. Toiveissa sellutehdas Huippukokous pyrki edistämään suorien kontaktien syntymistä. m 50 100 150 200 250 2007 2008 2009 2010 2011. Venäjän hallinnolliset vaatimukset jarruttavat yhä havupuun tuontia. Suomalaiset yhtiöt investoivat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Venäjälle mekaaniseen puunjalostukseen, mutta investoinnit eivät ole saaneet jatkoa
”Se olisi ideaalitilanne. Myös koivu näyttäisi ensi keväänä kukkivan heikosti, kun tänä vuonna oli huippukukinta. Metsäntutkimuslaitoksen ja met säkeskuksen maastotöillä on erilaiset tavoitteet ja siten myös erilaiset otantamenetelmät ja mittaukset. ”Huonompaa kohti ollaan menossa. ”Siksi kuusen siementuotantoa on hankala ennustaa. Se on muutaman prosentin enemmän kuin edellisvuonna, mutta matkaa EU:n asettamaan tavoitteeseen – 38 prosenttia vuonna 2020 – vielä on. hanna lehto-isokoski Kuusilla ja männyillä on tänä syksynä ollut hyvä käpysato Etelä-Suomessa, pohjoisessa ei niinkään. Yhteistyön tavoitteena on vähentää päällekkäistä työtä eri valtion organisaatioissa. jUssi Collin Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta oli Suomessa viime vuonna 33 prosenttia. Lain soveltamisalan tulisi kattaa koko kasvihuonekaasujen päästöja nielusektorin. Suurin positiivinen työllisyysvaikutus saadaan aikaan keruuja kuljetuslogistiikassa, jos puubiomassojen tuleva lisäkäyttö kyetään kattamaan kotimaisilla raaka-aineilla. Kuuseen vaikuttaa myös se, milloin edellisen kerran on ollut hyvä sato, eivätkä antoisat vuodet vuorottele säännöllisesti. Raportin mukaan uusiutuva energia mahdollistaa tulevaisuudessa jopa tuhansien uusien työpaikkojen syntymisen. Kustannushyötyjen lisäksi tieto olisi entistä tarkempaa”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Tomppo. Viisainta istuttaa tai kylvää Metla aloittelee parhaillaan tutkimuksia kuusen ensi syksyn käpysadosta. Yhteistä koealojen mittausta kehitetään ja testataan pari vuotta. Samoin käy koivunsiemenille. Paneelin mukaan lakiin tulisi kirjata ilmastonmuutoksen hillinnälle lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, lisäksi lakiin voitaisiin ottaa säännökset toimenpiteiden toteutumisen ja kasvihuonekaasujen seurannasta. Kasvua rajoitti teollisuustuotannon lasku ja lämmin loppuvuosi. Nopeimmin tulevaisuudessa kasvavat aurinkoja tuulivoimateknologioiden markkinat”, arvioi toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ely-keskuksesta. Viimeisten 35 vuoden aikana koivu on vain kerran kukkinut paremmin. Almin kokoama uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin viime viikolla. Etelä-Suomen metsiköistä toistaiseksi tehtyjen silmuanalyysien perusteella emikukintoja on vähän, joten kevään 2014 siemensadosta on tulossa heikko. Uusiutuvat yhä kasvu-uralla jUssi Collin Suomeen pitäisi saada vahva ilmastolaki, Ilmastopaneelin selvityksessä todetaan. Männyllä taas on pikkukäpyvaihe, jonka avulla pystymme arvioimaan sen sadot vuoden pidemmälle kuin kuusen.” Eteläja Keski-Suomessa myös mänty tuotti kuluvana syksynä hyvin käpyjä. Organisaatiot ovat hakeneet ministeriöstä rahaa ensikesän testitöihin. Ostajien tarpeet täyttyivät jo marraskuun alkupuolella, ja moni verottomia euroja toivonut kerääjä joutui pettyneenä nuolemaan näppejään. Sääntelykeinot ilmastolaissa painottuisivat viranomaisten informaatio-ohjaukseen. Se vaikuttaa sekä kuuseen että mäntyyn”, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitoksesta. Yksityisiä koskevat säännökset toteutettaisiin nykyisissä ja tarvittaessa uusissa ympäristöoikeuden erityislaeissa kuten päästökauppalaissa. koealojen mittaukset yhteen Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsä keskus tiivistävät yhteistyötään. Tämän syksyn männynkävyt ovat kehittyneet kevään 2011 kukinnasta, jolloin kesän 2010 sääolot ratkaisevat sadon suuruuden. Velvoitteeseen pääsy edellyttää vielä merkittävää panostusta muihinkin energialähteisiin. Puuenergian osuus uusiutuvista on yhä vahva, noin 80 prosenttia ”Myös jatkossa valtaosa lisäyksestä tulee puubiomassoista. ilmastopaneeli haluaa ilmastolain. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, Metlan valtakunnan metsien inventoinnin ja metsäkeskuksen metsävaratiedon keruun koealamittaukset yhdistyvät vuonna 2015. Tuhansia työpaikkoja luvassa Bioenergia-alalla on huomattavat kasvumahdollisuudet, esimerkiksi etanolin, biokaasun ja puudieselin tuotanto on vasta alkuvaiheessa. Uusiutuvan energian toimialan liikevaihto oli viime vuonna 900 miljoonaa euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tulevaisuuden haasteista merkittävimpiä on teknologian kehittäminen niin, että vaikeasti hyödynnettävissä olevat energiaraaka-aineet saadaan prosessoitua yhä tehokkaammin. Ilmastolakia tarvitaan tuomaan ilmastopolitiikkaan ennustettavuutta yli hallituskausien ja yhtenäistämään hajanaista lainsäädäntöä. 7 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 jät-Hämeen mukaan ne tulivat liian myöhään. Mänty on tuottanut tänä syksynä hyvin käpyjä eteläisessä suomessa. Kuusen hyvästä käpysadosta julkaistiin vielä pari viikkoa sitten useita uutisia, mutta ainakin metsänhoitoyhdistys Päitiia PUUkila Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus selvittävät mahdollisuuksiaan yhdistää metsävaratietojen keruuseen liittyviä maastotöitä. Kesällä 2009 on merkitystä myös. Mäntyä kannattaa jatkossa istuttaa tai kylvää”, Hokkanen suosittelee. Sekä männyn että kuusen siemenet varisevat keväällä ja itävät ensi kesänä. Sadon suuruuteen vaikuttaa moni tekijä. Se sisältäisi myös energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen. Kuusen siemensato kehittyy parhaiten, kun ensimmäinen vuosi on kylmä ja sateinen ja seuraava, kukkimista edeltävä kesä, on lämmin ja aurinkoinen. Tämän syksyn kävyt ovat peräisin kevään 2012 kukinnasta. Yhteistyö on jo alkanut. Alustavien ennusteiden mukaan myös männyn käpysato jää vuoden päästä vaisuksi. ”Kun saamme tuloksia, millä edellytyksillä maastotyöt voidaan yhdistää, katsomme onko jotain muutakin, mitä voimme tehdä yhdessä”, Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini kertoo. ”Tärkein niistä on kukkimista edeltävien kahden kasvukauden sää. Aivan ongelmatonta maastotöiden yhdistäminen ei kuitenkaan välttämättä ole. Er kk i O ks an en Siemensadot heikkenevät Ensi syksynä kuusen ja männyn käpysato jäänee huonoksi. Maastotöiden lisäksi yhteistyötä voisi tiivistää esimerkiksi tiedonkäsittelyssä. Ala työllisti 6?200 henkilöä 1?400 toimipaikassa. Laki tulisi valmistella puitelaiksi, johon kerättäisiin linkit erityislakeihin
Uusin juuri rai vaussahakalustoni. Koe tan luoda yhteyk siä, jotka auttaisivat työnsaamisessa val mistumisen jälkeen. Tarkem min sanoen Evon metsäopistolta, jos ta hän valmistuu metsätalousinsinöö riksi ensi keväänä. Se koskee myös jatkuvaa kasvatusta, jonka uusi metsälakiehdotus sallii. 8 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Mikko Riikilä, teksti eRkki oksanen, kuvat Metsämessut keräsivät metsäasioista kiinnostuneet Helsingin Metsämessuille. ”Tästä on tullut minulle tapa. Jatkuva kasvatus saattaa vaatia investointeja uusiin konemalleihin. ”Olen Taloustaitolehden media myyjä ja koetan ta vata hyödyllisiä kontakteja. Yläkoululaiset vähän viileämmin. Alakoululaiset sähelsivät lapsuuden innolla. Osastol la esillä olevat Tai miTassut kiinnos tavat. Täytyy täällä sel vittää, tuliko teh tyä oikea valinta.” Tassuja taimille Metsänomista ja kati Duarte oli saapunut mes suille Jyväskyläs tä. Myös metsäväkeä oli paikalla ilahduttavasti. ”Yritän tava ta täällä mahdolli sia työnantajia. Työtä kyselemässä sonja niemi oli läh tenyt messuille Lammilta. Että ensin investoidaan ja sitten huomataan, että pieleen meni”, sanoi Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa. Metsätieteilijäkin etsi työnantajia Helsingissä opiske leva andreas salmi oli messuil la samasta syys tä kuin Niemi. Puomien täytyy ulottua pitkälle, ja hakkupäiden on kyettävä käsittelemään suuria runkoja. Moni tuli paikalle puhtaasti tunnelman vuoksi. Kuljettajille on järjestettävä koulutusta, koska yläharvennus. Lisäksi metsämessut näyttivät houkuttelevan metsistä kiinnostuneita kaupunkilaisiakin. Koetan tu tustua erilaisiin metsäorganisaa tioihin ja niiden ih misiin. Runkojen koot myös vaihtelevat enemmän kuin avohakkuualoilla. Piti hakea Stihlin osastolta.” kunhan maisema ja muut aineettomat arvot säästyvät. Kyselimme messukansalta, mikä messuilla kiinnosti. Se on viisituhatta enemmän kuin viime vuonna. ”Neuvonnassa on korostettava objektiivisesti vaihtoehtoisten menetelmien kannattavuutta ja riskejä”, sanoi metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkanon toiminnanjohtaja Aki Haapaniemi Metsäpäivien seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Vapaasti vastauksia tulkiten messujen metsäinen tunnelma taisi olla selkein yhteinen nimittäjä. ”Meille istutet tiin viime keväänä taimia. Niemen mukaan työllistyminen näyt tää huonon talou dellisen tilanteen vuoksi hankalalta. Pienkone osastot kiinnostivat kin omatoimisesti taimikkonsa raivaa vaa miestä. ”Opiskelen met sätieteitä. Olen kier rellyt täällä eri pis teissä. ”Tämä on jokavuotinen tapa” hanna lehto-isokoski, teksti eRkki oksanen, kuvat U usien toimintatapojen omaksuminen metsänhoidossa vie aikansa, kun vanhoja on noudatettu vuosikymmenet. Tääl tä löytyy aina jotain kiinnostavaa. Opiskelijoita, ammattilaisia ja metsänomistajia eri puolilta maata. Hänellä sen parem min kuin kurssitove reillakaan ei vielä ole tiedossa työpaikkaa. Metsänomistajat tutkivat moottorisahoja. Emme omista metsää, mutta kerään joka vuosi marjoja ja sie niä. Tänä syksy nä keräsin puolukat PohjoisSuomes ta, samalla reis sulla kun mies oli metsästämässä.” Vihreä viikonloppu keräsi Helsingin messukeskukseen 56?000 kävijää ympäri Suomenmaata. ”Olen kyllä Hus kun mies, mutta niillä ei ollut kas seja, joten piti ha kea Stihlin osastol ta. Hän katseli kiin nostuneena, kuin ka metsänhoitoyh distyksen osastolla esiteltiin pottitai mien istuttamista. Tarkoituk seni on selvitel lä metsäalan työ mahdollisuuksia.” Bisnesyhteyksiä Kiireisenä messu keskuksen käytä vää kiitänyt hel sinkiläinen tommi Ratilainen viet ti metsämessuja työn merkeissä. ”Toivon, ettei jatkuvasta kasvatuksesta tule muotivirtausta. Pi tää kysyä Päijän teen yhdistykseltä.” Aina jotain kiinnostavaa Helsingissä asuva leila tervonen ker toi tulevansa mes suille joka vuosi. Kun yksityismetsien käyttöä ja hakkuita suunnitellaan, avainasemassa ovat metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt. timo tolppa (vasemmalla) ja aki haapaniemi toivoivat, että metsänomistajan mielikuva välittyisi toimintaohjeeksi motomiehelle. Kysymys askarrutti Metsäpäivien seminaaripuhujia. Heidän koulutuksessaan on jo perehdytty myös eri-ikäismetsien rakenteeseen ja hakkuisiin. ”Olen Huskun miehiä, mutta niillä ei ollut kasseja. Koska metsänhoitoyhdistysmaksu mahdollisesti lakkaa, vähenevät rahat metsänomistajien neuvontaan. Kaikkiaan Helsingin messukeskuksessa edellisviikonloppuna järjestetty Vihreä viikonloppu -tapahtuma, johon myös metsämessut sisältyivät, keräsi yhteensä 56?000 kävijää. ”Ovatko he tulevaisuudessa valmiita maksamaan neuvonnasta ja lisääntyvistä suunnittelukuluista?” Haapaniemi kysyi. Lisäksi miehe ni metsästää, joten metsä on meille tär keä vapaaajan viet totapa. kausiluonteisuus rasittaa koneyrittäjää Jatkuva kasvatus tarkoittaa yläharvennuksen lisääntymistä, mihin koneyrittäjien mukaan tarvitaan ainakin entistä järeämpiä hakkuukoneita. Kiiret tä pitää, täällä on paljon yhteistyö kumppaneitamme.” Pienkoneet kiinnostivat Metsänomistaja Reino Pietikäinen Lopelta oli messuil la Stihlin muovikas sin kanssa varustau tuneena. Hänen mukaansa metsänhoitoyhdistysten työntekijöiden suurimpia haasteita on sisäistää, että osa metsänomistajista todella tyytyy pienempään tuottoon, Jatkuva kasvatus haastaa koneyrittäjät Jatkuva kasvatus saattaa vaatia uutta korjuukalustoa ja runsaasti neuvontapalveluja, mutta mistä niihin löytyvät rahat. Sellaisia pi täisi ehkä laittaa taimien suojaksi. näin jatkuvan kasvatuksen leimikoissa vältyttäisiin riidoilta. Messuperjantain aamupäivällä messukeskuksen täytti koululaisten kirmailu. Yhdistys ne istutti, mutta lähi vuosina istutukset jatkuvat. Opiskelijat etsivät yhteyksiä työnantajiin
Taaleritehdas on varainhoitotalo, joka keskittyy yksityishenkilöiden omaisuuden hoitopalveluihin. ”Mikäli korjuukustannukset halutaan pitää nykyisellään, kausiluonteisuutta pitäisi päinvastoin vähentää”, Timo Tolppa totesi. Minimisijoitus on 100?000 euroa. . Taaleritehtaalla on hoidettavia varoja 2,3 miljardia euroa ja asiakkaita 2?200. ”Taaleritehtaan Metsä on sijoittajalle helppo ratkaisu, me hoidamme kaikki käytännön asiat. helmikuuta 2013 saakka. Sijoittajina pääomarahastossa tulee olemaan yksityisiä suomalaisia sijoittajia sekä institutionaalisia sijoittajia sekä yhteisöjä. . Mikä on hakkuumahto. Polku omaan metsään Testaa metsätietosi, haasta kaverisi. Kenelle kuuluu maa ja vesialueen metsästysoikeus. Kuinka kauan kantoon tarttunut juurikääpä pysyy elinvoimaisena. Lisää metsää on tarkoitus hankkia seuraava kahden vuoden aikana. sijoitusrahasto on uudenlainen tapa päästä metsänomistajaksi. UPM:ltä on tarkoitus ostaa noin 6?000 hehtaaria Ilomantsista, Kiuruvedeltä, Pyhännältä ja Utajärveltä. Yksi tehdas toimii jo Huittisissa, ja Kuopioon on suunnitteilla uusi jätteitä hyödyntävä biokaasulaitos. Kuinka suuri osa koivu mahlasta on vettä. Rahasto on edelleen avoin ja siihen voi sijoittaa 5. 9 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 on vaativampi tehtävä kuin alaharvennus. Pelaa metsätietovisaa osoitteessa www.metsalehti.fi/pelit Parhaat tietäjät osallistuvat mönkijän arvontaan. Korjuuajankohdaksi myös jatkuvassa kasvatuksessa soveltuvat parhaiten kevättalven paksun hangen kuukaudet. Metsiä Taaleritehdas on jo hankkimassa. Mistä saa luotettavimmin oman metsänsä sijanitikuntaa koskevan markkinatiedon. Taaleritehtaan metsäasiantuntijana toimii Jyrki Ketola. Se taas entisestään lisää hakkuiden kausiluonteisuutta, mikä puolestaan rasittaa jo nyt koneyritysten taloudellista kannattavuutta. hannU jaUhiainen Taaleritehtaan Metsä on pääomarahasto, joka tähtää tulevina vuosina yhdeksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Oletko marjastaja vai tietäjä. jatkuva kasvatus kiinnosti Metsäpäivien yleisöä, joka kyseli esiintyjiltä ahkerasti lisätietoja. Mihin puutavaran mittaus Suomessa perustuu. Minkä lajien risteytys hybridihaapa on. Mikä on kuitupuun optimi mitta korjuussa, kuljetuk sessa ja tehdaskäsittelyssä. . . www.taaleritehdas.fi/metsa taaleritehdas sijoittaa metsään. Sijoitusrahastojen lisäksi Taaleritehdas on mukana teollisessa toiminnassa. . Kyseessä on konkreettinen omistus, joka hajauttaa hyvin sijoitussalkkuakin” kertoo Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa. Taaleritehdas aikoo rakentaa Suomeen biokaasulaitosten verkon. Lisäksi Tolppa toivoi toimivia malleja ja ohjeita jatkuvaan kasvatukseen. Sijoituskohteena metsä sopii hyvin suomalaiselle sijoittajalle. Arvo 7500 euroa! Missä pituudessa hieskoivulle tehdään taimikon harvennus
Ongelmana on etenkin, miten saadaan kuusi uudistumaan kuusen alle. kuitupuuta ei kasvata kukaan Hintasuhteen muutoksen vuoksi metsänomistajan kannattaa keskittyä entistä enemmän tukin tuottamiseen. ”Tosiasia kuitenkin on, että metsänomistajat ovat saaneet kaupaksi muutaman miljoonan kuutiometrin sellaista puuta, jolle ei muuten olisi ollut käyttöä”, toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä kiteyttää. Nyt hintasuhteet ovat kuusella 33 ja männyllä 29 prosenttia. Tasonousu on selvä verrattuna 1960ja 1970-lukuihin.” Jatkuva kasvatus jättää kysymyksiä Jaksollisen metsänkasvatuksen oppi päätehakkuineen ja uudistamisineen on kehitetty aikana, jolloin tukin ja kuitupuun hintaero oli nykyistä pienempi. ”Luontaisten kuusentainten syntymisessä on paljon vaihtelua, ja se on yhä hieman mysteeri. Kolström näkee menetelmässä myös monia metsänhoidollisia muttia. Männyllä jalostushyöty tulee etenkin parempilaatuisena tukkina, kunhan taimikon alkukeKuitupuun hinta laskee ja laskee Kuitupuun hinta on liukunut alamäkeä ja tuskin koskaan nousee entiselleen. ”Järeiden puiden loppumisesta puhutaan, mutta VMI-tulosten mukaan puusto on järeämpää kuin koskaan aikaisemmin. 10 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Mikko häYRYnen V iisitoista vuotta sitten kuusikuitupuu maksoi 61 prosenttia kuusitukin hinnasta. Millainen metsänhoito sitten tuottaa enemmän tukkia. Valtaosa energiapuusta on tullut hakkuiden sivutuotteena. Metsätalouden karkaavaa kannattavuutta pitää tavoitella uusin keinoin. Hintasuhteen muutos saa jatkuvan kasvatuksen näyttämään houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Kuitupuun reaalihinnan lasku tuskin pysähtyy, mikä ruokkii metsätalouden kannattavuuden laskevaa suuntaa. Mäntykuitupuulla suhde oli 39 prosenttia. ”Alkukehitys pitää hoitaa hyvin, jotta järeytyminen tapahtuu nopeasti”, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Taneli Kolström painottaa. Vanhat keinot kannattavuuden parantamiseksi, eli tukkipuuhun tähtäävä metsänhoito, ovat hyviä edelleen, mutta ne eivät riitä. ”Koneiden käyttö yleistyy jo pelkän työvoimapulan vuoksi.” 10 20 30 40 50 60 70 1997 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 Kuusikuidun hinnan osuus kuusitukin hinnasta Kuitupuun hinta luisuu Lähde: Metla Prosenttia. Yhtäkkiä ajatellen jatkuva kasvatus on erinomainen keino tukkipuuosuuden kasvattamiseen, sillä parhaimmillaan siinä hakataan pelkästään tukkipuita ja kuitumittaiset jätetään järeytymään. ”Varhaisperkaus, taimikonhoito ja ensiharvennus, siitä se muodostuu.” Tukin laatu ei paljon vaikuta tukin hintaan, ei ainakaan niin paljon kuin sen pitäisi vaikuttaa, joten tukkia kannattaa kasvattaa aina, vaikka heikkolaatuistakin. Energiapuulla kilpailu toimii paremmin, sillä ottajia on aina valmiina vähintään puolenkymmentä. Uudet keinot, jatkuva kasvatus ja energiapuu, kuulostavat kiinnostavilta, mutta lähempi tarkastelu antaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jossakin paikassa taimia tulee, jossakin ei.” Jatkuvassa kasvatuksessa jää myös jalostushyöty saamatta. Ja kiitettävästi metsänomistajat ovat tukkia kasvattaneetkin. Metsäntutkimuksella on kuitenkin vielä tehtävää, sillä talouslaskelmat jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia. Tuskin kukaan kasvattaa kuitupuuta sen itsensä vuoksi, vaan sitä kasvaa tukkipuun kasvatuksen mukana. Helposti sanottu, sillä niinhän on kannattanut tehdä aina. Kolström pitää jalostushyötyä merkittävänä, sillä jalostetut kuusentaimet kasvavat tukkikokoon viidessäkymmenessä vuodessa, luonnontaimet tarvitsevat kaksi-kolmekymmentä vuotta enemmän. Jäljelle jää toivo, että tulevaisuus tuo sellaista mitä ei vielä ole: konetehoa metsään ja uutta kysyntää teollisuuteen. ”Avohakkuiden vierastaminen vaikuttaa jatkuvan kasvatuksen yleistymiseen enemmän kuin kuitupuun hinta.” Energiapuu korvaa jotakin Energiapuun tulovirrat voivat paikata kuitupuun hinnan laskua, sillä energiapuun kautta metsätalouteen on tullut sellaista uutta kysyntää, jota ei aiemmin ole ollut. Runkopuun korjuu energiaksi alkoi yleistyä vasta muutama vuosi sitten, ja aika näyttää onko noste niin vahva, että se vaikuttaisi kuitupuun hintaan. hityksestä huolehditaan. Toinen kysymys on, voiko energiapuun kysyntä jopa jarruttaa kuitupuun hinnan laskua
10 20 30 40 50 60 70 1997 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 Kuusikuidun hinnan osuus kuusitukin hinnasta Kuitupuun hinta luisuu Lähde: Metla Prosenttia Kantorahatulo 20–30% Kuitu 70–80% Tukki. ”Sanomaja aikakauslehtipapereihin käytettävän mekaanisen massan valmistus on vähentynyt ja kysynnän supistuminen osuu nimenomaan kuusikuituun.” Sellunvalmistuksen puunkäyttömäärät ovat sen sijaan hienoisesti nousseet. Ja loppujen lopuksi raakapuun hintavaihtelut ovat varsin vaimeita verrattuna moneen muuhun raaka-aineeseen. Energiapuu ja arvopuu pitää kasvattaa eri paikoissa.” kannattavuuden avain koneellistamisessa Kun hyvä metsänhoito, vaihtoehtoiset kasvatustavat ja energiapuun kysyntäkään eivät riitä korvaamaan kuitupuun hinnan laskua, kannattavuuden avainta on etsittävä muualta. Harvestia on alueellinen lähinnä koivukuitupuun ja energiapuun ostaja. Mikko häYRYnen Vähän kumma juttu kOMMENTTI Energiapuu eri paikoista Energiapuun kysynnän kasvun pitäisi vaikuttaa myös kuitupuun hintaan, sillä kuitupuuta voidaan polttaa energiaksi, ja koivua on pieninä määrinä poltettukin. ”Jos tuonti täydentää kotimaan tarjontaa, kuten väitetään, niin kuitupuun hinnan nousun pitäisi lisätä kotimaisen puun markkinoille tuloa, mutta niin ei ole tapahtunut.” Hintaa alaspäin painavat tekijät eivät ole katoamassa minnekään, joten Järvinen ennustaa, että kuitupuun reaalihinta laskee edelleen mikäli tulevaisuus ei tuo uusia käyttökohteita. Talousteorioiden mukaan kaksi ostajaa ei riitä kunnon kilpailuun, eikä kolmekaan. Ensiharvennusten kannattavuuden kannalta kuitupuu on oleellinen asia, mutta niitä ei kannata jättää tekemättä vaikka puut joutuisi jättämään maanparannusaineeksi. Energiapuun varsinainen kasvattaminen tuskin yleistyy, ainakaan ainespuuleimikoilla, sillä energiapuun ja hyvien tukkiaihioiden kasvattaminen samalla leimikolla ei ole metsänhoidon helpoimpia tehtäviä. Energiapuuta korjataan yleensä hoitamattomista taimikoista. ”Metsänhoidon kustannuskehityksessä on vielä isoja, ottamattomia askelia ja ne liittyvät koneellistamiseen”, Kolström näkee. ”Mutta miten se tehdään, siinä on haastetta.” Energiapuun kasvattaminen tarkoittaisi taimikonhoitotöiden viivästyttämistä. Havusellu tehdään suurimmaksi osaksi mäntykuidusta, jonka hinta onkin laskenut vähemmän kuin kuusikuidun. Nyt on Metsäliitto, Stora Enso ja UPM. 11 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Kuitupuun hinta laskee ja laskee Kuitupuun hinta on liukunut alamäkeä ja tuskin koskaan nousee entiselleen. Silloin oli Metsäliitto, Enso ja sittemmin UPM:ään sulautettu Tehdaspuu. ”Itse en innostu energiapuun kasvattamiseen ainespuuleimikolla. Metsätalouden karkaavaa kannattavuutta pitää tavoitella uusin keinoin. kysynnän, tuonnin ja tarjonnan kehä Metsänomistajan kannalta kuitupuu on vähän kumma juttu. Tuontipuu vaikuttaa hinnoitteluun suuremmalla painolla kuin tuontimäärien perusteella voisi olettaa. Kuitupuu ei kannattavuutta ratkaise, mutta ei se saisi mennä liian halvallakaan. Ja talousteoriat antavat kuitupuun hinnanlaskulle kaksi selitystä – joko kysyntä on laskenut tai tarjonta lisääntynyt. Pohjois-Suomessa kuitupuun ostajia on käytännössä kaksi, Metsäliitto ja Stora Enso. Käytännössä on vaikea löytää yhtä tai edes kahta näkyvää syytä. Kilpailun vähyys saattaa selittää kuitupuun alhaista hintaa, mutta hinnanlaskua se ei selitä, sillä 1990-luvulla ostajia ei ollut sen enempää. Kolström toivoo sen löytyvän teknologian kehittymisestä. Tili tehdään tukilla, kuitupuu tuo 20–30 prosenttia kantorahasummasta. Se puolestaan on myrkkyä tukkiaihioiden järeytymiselle. Kuitupuun tarjonnan kasvu voi selittää paljonkin, sillä ojitusalueita on varttunut harvennusikään ja etenkin mäntykuitupuuta on metsissä paljon enemmän kuin teollisuus pystyy käyttämään. Kolström kannustaa siihen vain siinä tapauksessa, että sen pystyy tekemään niin, että tukkiaihioiden järeytyminen ei hidastu. ”Metsänkierron alkupään töihin tarvitaan samanlainen tehostamisharppaus kuin oli mieshakkuiden korvaaminen hakkuukoneilla.” Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta uskoo koneellistumisen yleistyvän jo pelkästään työvoimapulan vuoksi, mutta toisaalta hän epäilee, että pienen kuviokoon vuoksi koneiden tehoja ei saada kunnolla käyttöön. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen luetteleekin niitä kolme – kysynnän, tuonnin ja tarjonnan kehän
Metsän pinta-alavero ei tee autuaammaksi Pinta-alaverotuksen palauttaminen ei paranna puumarkkinoiden toimivuutta, vapaaehtoinen pinta-alaja myyntituloverotuksen yhdistelmä sen sijaan voisi toimiakin. tiia PUUkila P inta-alavero on maailman paras verotusmuoto”, ylisti UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Metsäpäivillä marraskuun alussa. yhdistelmäverosta kannustin puukauppaan Vaikka pinta-alaverotukseen ei sellaisenaan olisi paluuta, vapaaehtoinen yhdistetty pinta-alaja myyntituloverotus voisi toimiakin. Pinta-alavero kallis hallinnoida Pinta-alaverotuksessa metsää verotetaan vuosittain kasvupaikan tuottokyvyn mukaan. Metsäntutkimuslaitoksen professori Jussi Uusivuori ehdottaa yhdistelmäverotusta vaihtoehdoksi nykyjärjestelmälle, mikäli puunmyyntiin kannustava verotus on tarpeen. Hyvätuottoisen metsän omistaja maksaa enemmän veroja kuin heikommin tuottavan metsän omistaja. Metsäteollisuus kuitenkin tuskailee puumarkkinoiden epäPinta-alaverotuksen palauttaminen ei paranna puumarkkinoiden toimivuutta, vapaaehtoinen pinta-alaja myyntitulo verotuksen yhdistelmä sen sijaan voisi toimiakin. Wahlroosin mukaan nykyinen veromuoto passivoi metsänomistajia, koska verot voi välttää, jos ei myy puuta. Metsänomistajien vapaasti valittava pinta-alaveron ja myyntituloveron yhdistelmä sen sijaan saattaisi innostaa puukaupoille. ”Esimerkiksi normaalin metsänkiertoaikamallin mukaan pinta-alaverotuksella tai myyntituloverotuksella, jossa on täydellinen kulujen verovähennysoi keus, ei ole ratkaisevaa vaiku tusta metsänomistajan metsänhoitotai hakkuupäätöksiin”, sanoo metsäverotukseen perehtynyt ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. 12 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 PuukAuPPA tasaisuutta ja maanomistajat alhaisia puunhintoja, eikä puu liiku halutulla tavalla. Järjestelmään sitouduttaisiin määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi tai viideksitoista vuodeksi. Pinta-alaverotuksesta luovuttiin 13 vuoden siirtymäajan päätyttyä vuoden 2005 lopussa. Pinta-alaverotuksen palauttamista muodossa tai toisessa on väläytelty aika ajoin. Ollikaisen mukaan kumpikin verotusmuoto on niin sanotusti neutraali, eli ne eivät vaikuta merkittävästi siihen, mitä metsänomistaja päättää metsässään tehdä. ”Pinta-alaverotuksen voisi järjestää siten, että metsänomistaja voisi valita yhdistelmäverotuksen, jossa osa verotuksesta kannettaisiin pinta-alaan sidottuna”, Uusivuori esittää. Niiden pitäminen ajan tasalla osoittautui vaikeaksi ja kalliiksi. Vuosien saatossa sekä pinta-alaveroa että myyntituloveroa on arvosteltu pääoman laiskuudesta ja kannustamattomuudesta puukauppaan. Vaikka tekniikka ja metsävaratietojen keruu onkin nykyään tehokkaampaa kuin 1980-luvulla, pinta-alaverotus järjestelmänä on hallinnollisesti raskas. ”Entisen kaltaiseen pinta-alaverotukseen palaaminen tuskin tulee ajankohtaiseksi. Myös Wahlroosin esittämät argumentit veron puolesta on kuultu ennenkin, mutta vastaavin sanoin on myös pidetty nykyisen myyntituloverotuksen puolia. Se Wahlroosin mukaan kannusti metsänomistajia metsien hoitoon ja puun myyntiin. Neutraali verotus toimii, jos yhteiskunta ei halua puuttua metsänomistajan tekemisiin. Hän ehdotti pinta-alaveron ottamista uudelleen käyttöön joko vähennyskelpoisen metsämaksun muodossa tai muuten. Vastineeksi pinta-alaverosta yhdistelmäverotuksen valinnut saisi alemman myyntituloveroprosentin. 2006 alkaen metsäverotuksessa on ollut käytössä myyntituloverotus. ”Heidän kohdallaan vero kannustaisi lisäämään puunmyyntiä, koska hyöty järjestelmästä on sitä suurempi, mitä enemmän myyt puuta.” Pinta-alaveron hehtaarikohtaiset tasot määriteltäisiin alueittain maantuottokyvyn mukaan. M at ti B jö rk m an / Le ht ik uv a. Järjestelmän hallinnointia pitäisi kuitenkin kehittää siten, että se olisi käytössä ollutta pinta-alaverotusta edullisempaa. Yhdistelmäverotus olisi kannattava valinta metsänomistajille, jotka ovat keskimääräistä kiinnostuneempia myymään puuta. Pitäisikö jotain tehdä. Metsäverotuksesta väitellyt erikoistutkija Ville Ovaskainen Metsäntutkimuslaitoksesta ei usko, että metsänomistajien päällimmäinen tavoite olisi verojen minimointi. Kasvupaikkaluokitusten ja muiden tuottoperusteiden ylläpidossa oli ongelmansa”, Ovaskainen sanoo. ”Päällimmäinen tavoite ei ole verojen minimointi.” Puu tuskin liikkuisi metsistä tehtaalle liukkaammin, jos palaisimme pinta-alaveroon ja luopuisimme puunmyyntitulojen verotuksesta. Veron laskennassa käytettiin apuna maan keskimääräistä tuottokykyä ja puun keskihintoja. Puunmyynti ja siitä saatavat tulot eivät vaikuta verotukseen kuten myyntituloverotuksessa
24,10 . 29,13 . 17,72 . 13,93 . hankintahinnat 57,74 . 34,97 . 15,33 . KYMi-SaVo . 17,42 . 24,10 . ensiharvennus 42,25 . 16,41 . 19,62 . 17,94 . 40,46 . 29,95 . ensiharvennus 42,94 . 25,05 . 11,23 . 53,39 . 30,33 . Tasaisen markkinan syksy Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 595 107 etelärannikko 15 638 Pohjanmaa 29 097 lounais-suomi 29 213 häme-Uusimaa 57 197 kaakkois-suomi 66 014 Pirkanmaa 24 190 etelä-savo 78 265 etelä-Pohjanmaa 31 230 keski-suomi 48 166 Pohjois-savo 45 854 Pohjois-karjala 75 416 kainuu 35 145 Pohjois-Pohjanmaa 41 564 lappi 18 113 Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain ETElä-SuoMi . 22,19 . harvennushakkuu 47,85 . 44,97 . harvennushakkuu 46,59 . 14,24 . nousussa . Vaikka taantuman uskotaan kestävän ainakin ensi kesään, puumarkkinoiden osalta tuleva vuosi ei näytä synkältä. 56,24 . 14,62 . 17,51 . Siellä tuotantorajoituksia saattaa tulla”, arvioi Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. 15,58 . 14,39 . 44,69 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 51,89 . 43,29 . 18,91 . ETElä-PoHJanMaa . 46,19 . 25,50 . 19,44 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,51 . 30,18 . 46,38 . Uudistushakkuu 48,89 . 49,03 . Uudistushakkuu 55,86 . 19,45 . 16,54 . 31,43 . Uudistushakkuu 55,42 . 15,75 . 55,09 . 15,43 . 13,38 . ensiharvennus 43,62 . 17,45 . 41,16 . 15,16 . 14,83 . 30,28 . ensiharvennus 44,52 . harvennushakkuu 47,60 . 14,05 . 43,98 . 20,20 . 25,95 . hankintahinnat 58,60 . 25,46 . 24,56 . nousussa . ”Talvileimikoiden ostoa ensi talvelle joudutaan osalla alueita rajoittamaan. Kainuu-PoHJanMaa . 57,36 . 15,01 . 31,66 . 17,18 . 44,61 . 54,92 . 19,75 . harvennushakkuu 47,79 . 25,36 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,61 . harvennushakkuu 46,44 . 44,04 . 13,45 . nousussa . harvennushakkuu 48,23 . 13,92 . 29,56 . 41,75 . 18,58 . 43,47 . 24,38 . hankintahinnat 54,67 . KoKo Maa . 23,00 . 30,48 . 21,78 . 39,47 . 45,58 . 30,11 . 39,25 . harvennushakkuu 50,21 . 20,80 . 28,39 . 47,10 . 16,70 . 38,74 . 13,08 . 41,78 . 52,90 . 14,74 . 30,94 . 55,80 . 19,30 . 15,17 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,47 . 47,43 . 29,59 . 14,41 . 14,29 . 20,62 . nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. laPPi . 28,62 . 26,06 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,84 . 15,23 . 54,12 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki ja kuitupuun väliin sijoit tuva pikkutukki. hankintahinnat 54,57 . hankintahinnat 56,78 . Uudistushakkuu 55,73 . 19,66 . 43,57 . nousussa . 30,71 . 24,86 . 15,34 . Pitkään jatkunut lauha ja sateinen keli vaivaa vieläkin puunkorjuuta, joten kysyntää on edelleen etenkin kelirikkoleimikoille. 29,71 . 18,24 . 17,03 . 29,00 . ensiharvennus 44,79 . 30,63 . 14,77 . 55,78 . ensiharvennus 40,35 . Yksi syy verkkaisen tasaisiin puumarkkinoihin on kansainvälinen taantuma. 18,00 . ”Näillä näkymin puun käyttö säilyy meillä hyvällä tasolla ja puulle on hyvä kysyntä. KESKi-SuoMi . 18,10 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,00 . 37,37 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 16,00 . Uudistushakkuu 54,36 . 23,09 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,05 . Talvileimikoiden ostoa vielä toppuutellaan. 13,94 . 14,57 . 12,80 . 23,19 . 15,32 . 52,76 . 51,83 . 53,98 . 48,14 . 36,40 . 53,04 . 36,06 . nousussa . 54,55 . 21,76 . hankintahinnat 55,93 . 15,86 . 29,63 . 29,47 . 13,71 . 29,57 . 13,12 . 18,36 . 22,66 . 22,88 . 15,20 . 20,77 . 11,96 . 16,24 . 19,24 . 43,34 . 16,96 . 17,64 . 13,08 . 15,63 . nousussa . 12,08 . Hintaodotuksia ei ole ollut, joten puuta on tarjottu myyntiin ja ostettu vallitsevilla hinnoilla. 46,71 . 14,60 . 16,02 . 13,53 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityis metsistä ostetusta puusta. 43,25 . 17,82 . 30,07 . 54,18 . Uudistushakkuu 55,69 . 55,31 . 21,81 . SaVo-KarJala . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,96 . 23,61 . 23,35 . 29,88 . 15,85 . Sahat ovat tuloksen teon osilta tiukoilla. hankintahinnat 55,84 . 23,84 . Viikoittaiset puunostomäärät ovat pysytelleet useamman viikon ajan hieman yli tai alle 600?000 kuution. 18,61 . 17,44 . 14,94 . 21,34 . 14,04 . 14,01 . 14,12 . 18,60 . 24,88 . 24,09 . 53,54 . 19,47 . 47,69 . 45,99 . 20,46 . 29,65 . 23,53 . 38,78 . nousussa . 44,17 . 55,33 . 45,46 . 14,64 . 23,95 . 15,04 . 43,51 . 18,93 . 21,20 . 54,52 . hankintahinnat 56,86 . harvennushakkuu 47,67 . 17,53 . 24,83 . 14,14 . 16,51 . 13,70 . 15,16 . Uudistushakkuu 56,22 . 15,67 . 14,97 . 17,42 . 17,78 . 49,78 . ensiharvennus 45,15 . Viime viikolla puuta ostettiin runsaat 595?000 kuutiota. 18,62 . 54,01 . 25,28 . 19,45 . 14,90 . 15,25 . 41,43 . Niiden kysynnän ratkaisee talven pituus.” Puutavaralajeista tällä hetkellä eniten ostetaan tukkia sekä koivukuitua, mutta kaikille puutavaralajeille on kysyntää. 25,21 . ensiharvennus 42,90 . 41,57 . Uudistushakkuu 57,33 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,43 . 14,46 . 13 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–46, 2012 2010 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 tiia PUUkila Alkuvuoden tahmeuden jälkeen puukauppa on sujunut tavanomaista tasaisemmin. 16,88
Kaikkein ongelmallisinta uuden puusukupolven aikaansaaminen on turvemaapelloilla, joissa esiintyy usein ravinetummainen lenko mänty joutaa pois, takana oleva säästetään. Jos raudus ei käy, uudista viljava hallanarka paikka kuuselle, älä män nylle. Hynönen suosittelee metsänomistajaa kysymään ammattilaiselta apua puntaroidessaan vaihtoehtoja. Eteläsuomalaisen männikön tilavuuskasvu on parhaimmillaan 30– 40 vuoden iässä. älä odota täyttä kier toaikaa. tästä männystä ei laatutukkia tule, se kaadetaan. Mänty kasvaa parhaiten tuoreilla ja karuilla mailla, mutta tuolloin sitä erehdyttiin istuttamaan jopa reheville lehtomaisille kankaille ja turvemaista raivatuille pelloille. arvioi, kasvaako puista tukkia. Jos räkämänniköstä ei saada tukkia, mutta se on täystiheä, sitä ei kannata välttämättä harventaa kertaakaan vaan kasvattaa paras kasvuikä ja kaataa puut sen jälkeen. Päätös, pitäisikö räkämännikkö kaataa vai antaa kasvaa, on monesti vaikea. Vinkit räkämännikön hoitoon 1 laske männikölle pääoman tuotto. Pääoman tuotto ratkaisee Mitä nuorille kolmekymppisille räkämänniköille sitten pitäisi tehdä. Kovin pitkää armonaikaa ei räkämännikölle kannata antaa harvennuksen jälkeenkään, sillä yleensä luvassa on pääasiassa huonolaatuista tukkia. ”Pahimpia räkämänniköitä ovat ne, joissa liian rehevän kasvupaikan lisäksi jyllää vielä sienitauti. Monesti niiden uudistaminen on hankalaa. Poikaoksa ja lenko tyvi. Ensiharvennus tehdään 20–30 vuoden iässä. Tällöin männikköä pitää harventaa reilusti, jos se on täystiheä. Jo 35 vuoden ikäisessä männikössä ensimmäiset puut alkavat olla tukinmitoissa. Syntyi huonolaatuisia, tyvestä oksikkaita ja lenkoja, nykyisin räkämänniköiksi tituleerattuja metsiköitä. ”Pitää verrata, onko tulevaisuuden tuotto selvästi korkeampi, jos uudistaa alan nyt vai jos jatkaa männikön Katkaisu hoito vai jatkoaika. Harvenna täystiheä männikkö, vain jos tukkia tulee. Pelkkää kuitua kasvava metsikkö joutaa nurin, mutta jos tukkia tulee edes jonkin verran, annetaan hetki armonaikaa. Huonolaatuisiin rehevän maiden männiköihin iskee usein ammattilaistenkin keskuudessa huonosti tunnettu sieni, sorokka. Tällaisia männiköitä on etenkin pellonmetsitysaloilla”, kertoo Metsäkeskuksen Pohjois-Savon edistämispalveluiden päällikkö Tenho Hynönen. Kuitusaanto kannattaa maksimoida. nuorten räkämännikköjen hoidossa on kaksi vaihtoehtoa. Se tekee noin puolen metrin korkeudelle maasta tumman koron, joka tyrehdyttää puun paksuuskasvun tehden puusta toispuoleisen. 2 3 4 5 kasvatusta 10–20 vuotta.” Jos puista näkee, että ne ovat mutkaisia ja paksuoksaisia eivätkä ne kelpaa tukiksi tai männikkö on huononlaatunsa lisäksi harva, metsälaki ei estä kaatamasta vajaatuottoista metsää ennen aikojaan. tummia koroja tekevä sorokkasieni vaivaa surkeimpia männiköitä eikä kasvatus kannata. Pitäisikö kasvatusta jatkaa ja kuinka pitkään, selviää parhaiten laskemalla pääoman tuotto. Monesti rehevän maan räkämänniköt ovat heikonlaatunsa lisäksi harvoja. Puulajivalinnassa mentiin viljavilla mailla kirjaimellisesti päin mäntyä. huonolaatuisissa, oksikkaissa räkämänniköissä pystykarsinta on turhaa työtä. Harvenna huonolaatuisimmat puut Pystykarsinta ei kannata Sairas männikkö uudistetaan Ei tule tukkia Te nh o H yn ön en. Viidenkympin jälkeen nurin Mikäli räkämännikkö ei ole pahimmasta päästä ja tukkiakin tulee edes viidesosasta puita, kasvatusta kannattaa jatkaa. Parhaassa kasvuiässä olevaa täystiheää räkämännikköä ei kannata kaataa, vaikkei siitä laadun puolesta muuta tulisikaan kuin kuitua. Männyn tilalle kuusta Ongelmat eivät lopu, kun räkämännikkö kaadetaan. Joskus hehtaarilta tulee vain muutama tukiksi kelpaava puu ja kaikkein surkeimmista männiköistä vain kuitua. Periaate on sama kuin laatuharvennuksessa, eli alikasvospuiden lisäksi poistetaan myös suurimpia mutkaisia puita. Nurin se joutaa tavallisesti viimeistään reilun viidenkymmenen vuoden iässä. Räkämänniköihin erikoistunut ja pellonmetsityksistä väitellyt Hynönen tietää kokemuksesta, että tukkisaanto voi tällaisilla kohteilla olla olematon. Heikkolaatuisen metsän kasvu ja laatu kärsivät entisestään. METSÄLEHTI 2 2 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO tiia PUUkila, teksti saMi kaRPPinen, kuvat N yt korjaillaan 1970-luvulta 1980-luvun alkuun kestäneen mäntybuumin seurauksia. ”Olen hakannut muutaman 20–25-vuotiaan peltomännikön aukoksi, enkä ole katunut”, Hynönen sanoo
Myös terveyslannoitus on paikallaan, koska ala kärsii boorinpuutoksesta. Hieskoivua alalle on tullut jonkin verran. Myös rauduskoivu käy, jos paikka ei ole hirvien suosiossa. Se onnistuu kuusia vahingoittamatta, kun ajourat tehdään kahdenkymmenen metrin välein ja männyt nostetaan uralle. Parhaassa tapauksessa huonolaatuisen männikön alle on kasvanut luontaisesti kuusta. Reheville kivennäismaille paras puulaji on kuusi. jos tukkia tulisi, männikkö saisi 20 vuotta jatkoaikaa. nettotulojen nykyarvo Metsänhoitosuositusten mukaan kasvatus kiertoajan loppuun (+45 v) Päätehakkuu heti Päätehakkuu 10 v Päätehakkuu 20 v Päätehakkuu 30 v kun kuitusaanto 100% 2?206 €/ha 2?724 €/ha 2?528 €/ha 2?458 €/ha 2?213 €/ha kun kuitusaanto 80% ja tukkisaanto 20% 2?716 €/ha 2?894 €/ha 2?888 €/ha 2?935 €/ha 2?758 €/ha Metsänomistaja Reijo Vesterinen on päättänyt kaataa harventamat toman 40-vuotiaan räkämännikön heti nurin. Halla on pienempi paha kuin sellaisen puulajin istuttaminen, josta tietää etukäteen että siitä kasvaa huonolaatuista ja -tuotoista”, Hynönen sanoo. Istutuksen jälkeen maan ravinnetalous kannattaa avittaa tasapainoon lannoittamalla. Noin hehtaarin suuruinen turvemaapeltokuvio oli istutettu männylle nelisenkymmentä vuotta sitten. ”Kuusi ei ole viljavilla hallanaroilla paikoilla ongelmaton, mutta yleensä se selviää sielläkin. 15 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Jari Hynynen ja Saija Huuskonen tekivät pyynnöstämme suuntaa antavan kannattavuuslaskelman Kannonkoskella sijaitsevalle räkämännikölle. Hynynen ja Huuskonen antavat männikölle karun tuomion: Heti nurin! ”Männikkö saa olla todella surkea, että se kannattaa kaataa heti. Lisäksi ne ovat alavina aloina hallan arkoja. ”Valon muutos hidastaa aluksi kuusikon kehitystä, mutta kyllä se toipuu.”. se uudistetaan kuuselle. Kannattavuuslaskelmissa käytettiin kolmen prosentin laskentakorkoa, ja taustalla oli ajatus, että ala istutetaan hakkuun jälkeen kuuselle. Silti ne pitäisi uudistaa kuuselle, sillä rauduskoivu ei niissä pärjää. nehäiriöitä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos alalla on yli 150 mottia puuta, ikää on 40 vuotta ja tukkia tulee edes vähän, sitä kannattanee vielä kasvattaa 10–20 vuotta”, Hynynen sanoo. heti poikki ja pinoon katkaisuhoito paikallaan kannonkosken räkämännikön hehtaarikohtainen tuotto laskee, jos kasvatusta jatketaan. Kivennäismailla puulajin vaihto on turvemaapeltoja helpompaa. Hän aikoo hakata kuvion aukoksi, ojitusmätästää alan ja istuttaa sen kuuselle. Männikkö on poikkeuksellisen heikkolaatuista. Tukkia ei ole luvassa runkoakaan. Kannattavuuslaskelman pystyy tekemään Metlan Motti-ohjelmalla, mutta se vaatii vihkiytymistä asiaan. Tässä tapauksessa kasvatusta olisi kannattanut jatkaa vielä kaksikymmentä vuotta, jos alalta olisi saanut edes viidenneksen tukkia, Männikön omistaja Reijo Vesterinen on päätynyt samaan tulokseen kuin tutkijat. Tällöin kuusikko kannattaa vapauttaa ja männyt poistaa. Hakkuukertymäksi on arvioitu 160 kuutiota hehtaarilta
Kompaktikameran käyttäjä voi tarkistaa terävyysalueen riittävyyden vain ottamastaan kuvasta. Kun katsotaan etualalla olevia pääpuita, niiden takana olevat puut eivät saisi sotkea kuvaa. Katso tarkoin, mihin sen asetat”, neuvoo luontokuvaaja ja kouluttaja Jorma Peiponen. Lukijat ovat toivoneet ohjeita metsän valokuvaamiseen, joten tällä aukea malla Peiponen antaa niitä ja analysoi muutamia kuvia, joita lukijat ovat lähettäneet lehden verkkosivuille. Jos Peiposelta kysytään, kamerassa täytyy olla ennen kaikkea käsisäätömahdollisuus – olipa itse laite mallia kompakti tai järjestelmä. Jos metsä on hämärä, terävä kuva ei käsivaralla onnistu. kuvausta edeltävän yön vietin autossa nukkuen. Kuvaajan kannattaa tutkia kokonaisuutta rauhassa ja valita tärkeät elementit. Toista on teleobjektiivi, joka tiivistää etäisyyksiä ja lähentää puita toisiinsa. kuvaa ottaessani tarkensin objektiivin paljain käsin. Menetelmä voi käydä eläinja kasvikuviin mutta metsään ei.” Oikea tarkennusmenetelmä riippuu kamerasta. Peiponen kehottaa metsän kuvaajaa hankkimaan järjestelmäkameraan 50 millimetrin normaaliobjektiivin. Opettele oikea tarkennus Tarkentamisessa pitää olla valppaana. Peiposen otokset ovat tuttuja Metsälehden sivuilta. Tehtävä ei ole aivan niin yksinkertainen kuin kuulostaa, sillä omat silmät pitää opettaa näkemään – erottamaan olennainen epäolennaisesta. Toinen jalustan hyvä puoli on, että se pakottaa kuvaajan tutkimaan maisemaa tarkasti. On häiritsevää, jos takapuut näyttävät esimerkiksi olevan kiinni pääpuissa. Laajakulmaobjektiivi ei sovellu metsäkuvaukseen. lämmin käsi lämmitti kylmää objektiivia, ja siten objektiivin etupinnalle muodostui huurua, joka näkyy selvästi.” Moni ottaa metsäretkelle kameran kaveriksi. ”Kaikki alkaa perspektiivistä, jonka määrää kameran sijainti. Porvoolainen jorma Peiponen kuvaa luontoa työkseen ja pitää myös valokuvauskursseja.. Peiponen on sitä mieltä, että mitä vähemmän mukana on värejä ja yksityiskohtia, sitä parempi on yleensä lopputulos. ”Sellaista sekasotkua.” Kolmiulotteisuutta otokseen saa, kun kuvaa sumussa, lumisateessa tai vesisateessa. Peiponen lähtee luontoon usein, kun edellisenä iltana on satanut kunnolla vettä ja aamuauringon lämpö nostattaa sumua maisemaan. Neuvo sopii erityisesti lähikuvien ottajalle, mutta myös maisemakuvaajan kannattaa muistaa se. Järjestelmäkameran omistaja tarkentaa syväterävyysnastan avulla. Se tuottaa ihmissilmää vastaavan näkymän, johon luonnon dokumentoija yleensä pyrkii. Liian kauas tarkennetussa kuvassa taas suttuiseksi jää etuala, mikä on maisemakuvaajan pahimpia syntejä. Se hävittää metsän tunnun, koska puiden etäisyys toisistaan näyttää kasvavan. Keskikesän auringossa kuvat sekä yliettä alivalottuvat: joistakin kohdista tulee liian tummia ja joistakin liian vaaleita. Automatiikalla otetut kuvat ovat kameran tekemiä. ”Huonoimmat kohteet jäävät ottamatta.” käsisäätömahdollisuus kannattaa hankkia Pitääkö samoilijan kaulassa roikkua järjestelmäkamera vai riittääkö automatiikalla toimiva kompaktikamera. Paikallaan oleva kohde täytyy kuvata aina jalustalta, sillä metsämaisemassa kaiken pitää näkyä terävänä – taidekuva on eri asia. Maisemakuvan reuna-alueille ei saisi jäädä häiritseviä yksityiskohtia. Etualan kohteet näyttävät tummemmilta, jolloin syntyy syvyysvaikutelma. ”En ole nähnyt yhtään maisemakuvaa, jossa sellainen toimisi. Kuvasta tulee metsäinen. Turhan usein muistikortille tallentuu hahmottomia otoksia, vaikka pienellä vaivalla kuvista saisi toimivia. Kun kuvat otetaan pienillä aukkolukemilla f11–f16, tulee laaja terävyysalue. Ne ohjaavat katsetta kuvan ulkopuolelle. Metsäkuvat kuntoon ”tämä kuva on kahdesta kuvasta hallitumpi, vaikka siinä onkin yksi virhe. ”Vähemmän on enemmän.” Valitse sopiva sää Hyvin tärkeä tekijä on valo, joka ei saa olla liian terävää. Sitä hän painaa, kun haluaa nähdä lopullisen näkymän kameran etsimestä. 16 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 hanna lehto-isokoski E nsimmäiseksi kuvaaja valitsee metsässä mielenkiintoisen kohteen. Metsää on parasta kuvata pilvisellä kelillä tai sumussa. ”Tärkeää on, miten kuvan elementit suhtautuvat toisiinsa”, hän jatkaa. Jos kuvaaja tarkentaa liian lähelle, tausta jää epäteräväksi. Mitä pienempää aukkoa käytetään, sitä tummemmalta kuva näyttää ja sitä suurempi on terävyysalue
”Kuvaa ei saa ottaa nappulasta, koska jalusta voi tärähtää”, Peiponen tähdentää. ärsyttävät rungot on sijoitettu etualan puiden taakse.” Paras keino terävyyden tarkistamiseen olisi objektiivin tarkennusrenkaan vieressä oleva syväterävyysasteikko, mutta nykyobjektiiveissa sitä ei enää ole. Nyt oikean reunan puu häiritsee samoin kuin vasemman alanurkan muusi. Tällaisen kuvan voi ottaa kauempaa ja suoristaa puut tietokoneohjelmalla.” ”Jos kuvan reunan puu on tällä tavalla halki tai poikki, sellainen pitäisi olla toisellakin puolella. häirikkö on myös puu, joka kasvaa oikean etualan kuusen takana. Olisin kuvannut pahkan läheltä ja pystykuvana, joka korostaisi kasvamisen voimaa.” ”Kuva olisi pitänyt ottaa hieman vasemmalta ja rajata oikealta koivut pois. kuvatyyppi määrittää terävyysalueen Terävyysalue on se alue syvyyssuunnassa, jolla kuva on tarkka. Aivan kohteen takana on jokin tönkyrä. Kuvassa ei ole metsän tuntua, koska pääpuun ja taustalla olevien puiden väli on liian pitkä. Olisi kannattanut keskittyä pahkaan ja kuvata se lähempää. Maisema kuvaa ottaessa yksi kol masosa terävyysaluees ta muodostuu tarkennus kohdan etupuolelle ja kaksi kolmasosaa takapuolelle. Siihen tarvitaan lankatai infrapunalaukaisija. Lisäksi tausta on epäterävä. Onko se kanto vai kivi. Lähikuvissa terävyysalue on yhtä suu ri kummallakin puolella tarkennustasoa. Kuva ei ole ylivalottunut, sen sijaan pääkohde ja rajaus puuttuvat. Saisi syvyysvaikutelman. Kun kuvaaja on valinnut kohteen, pystyttänyt jalustan ja tarkentanut, pitää vielä laukaista. Se alkaa kiinnostaa enemmän kuin itse metsä, ja katsoja miettii, löytyykö sitä lisää. Tuollaista ei saa laittaa pääkohteen taakse. Kohta ei näytä terävältä, vaikka on sitä.” Ko ut us E H 6m 3 M et sä ku ps a Pä de. Katse ohjautuisi veteen ja ränniin ja tulisi kolmiulotteisuutta.” ”Laajakulma aiheuttaa sen, että puut kaatuvat poispäin. ”kuvassa on liikaa etualaa. 17 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Metsäkuvat kuntoon Jorma Peiponen arvioi Metsälehden lukijoiden Metsalehti.fisivustolle lähettämiä valokuvia. edellisen sivun kuvassa ongelmat on vältetty kuvauspaikan valinnalla. Turhan usein muistikortille tallentuu hahmottomia otoksia, vaikka pienellä vaivalla kuvista saisi toimivia. ”Taivas on metsäkuvissa hankala, mutta tässä kuvaaja on onnistunut saamaan siihen vähän sävyjä. kaatunut puu oikeassa alanurkassa häiritsee, samoin vasemman laidan kuoreton kuusi, joka sijaitsee katsojaa lähinnä olevan pääpuun takana. Näreet etualalla ja reunoilla häiritsevät.” ”Minkä ihmeen takia kuvassa on näin paljon tavaraa. Moni ottaa metsäretkelle kameran kaveriksi
Kaksi vuotta sitten esimerkiksi erään paikkakuntalaisen metsään tehtiin yhdeksän hehtaarin aukko, josta tuli 420 mottia pystykuivaa kuusta. Elimäen metsistä miltei 80 prosenttia on kuusikoita, joissa kuivat ja kuumat kesät 2010 ja 2011 suosivat kaarnakuoriaisiin kuuluvaa kirjanpainajaa. Puun lähettyvillä törröttää jokunen kanto. Ruokola ei silti halua kaataa kaikkea kerralla, ellei kirjanpainaja pakota. Itse kuusessa sinnittelee vielä vihreä latvus, mutta runko on jo epätoivoisen laikukas: kirjanpainaja on tehnyt huolellista työtä, tapansa mukaan. Met”käyn säännöllisesti metsässä katsomassa, löytyykö tuulenkaatoja tai kirjanpainajan tuhoamia puita”, hannu Ruokola kertoo. Ruokolan metsä sijaitsee Elimäellä Kymenlaaksossa, joka kuuluu Suomen pahimpiin kirjanpainajatuhoalueisiin. kirjanpainaja on kaivanut merkkinsä kaarnaan.. Niitä syntyi kaksi sukupolvea samalla kuin puiden vastustuskyky heikkeni. Kun se on huono, odottelen.” Hakkuukypsää kuusikkoa on parikymmentä hehtaaria. ”Olen siivonnut tuholaisen valtaamia puita sitä mukaa kuin niitä löytyy”, kertoo vanhan kuusikon omistaja Hannu Ruokola. Varmuuden vuoksi hän hakkasi parin hehtaarin aukon naapurin Turku Elimäki Elämää vanhan kuusikon kanssa Elimäkeläisen Hannu ruokolan metsä on säästynyt pahoilta kirjanpainaja tuhoilta, vaikka hyönteinen on Kymenlaaksossa varsinainen riesa. rajalle, koska kirjanpainaja oli ehtinyt naapurin puihin. Hannu Ruokola on onneksi päässyt vähällä, sillä metsästä on löytynyt vain muutaman saastuneen puun ryhmiä. Noin kolmen vuoden välein isäntä tekee puukaupat. Seuraavana vuonna saman omistajan metsästä kuskattiin 300 mottia kirjanpainajan pilaamaa puuta. ”Tulisi riivatusti uutta taimikkoa hoidettavaksi, mitä en toivo. Kuuset olivat jo päätehakkuuikäisiä ja matkasivat Kouvolan Sahalle. Jotkut puista ovat yli satavuotiaita, aikoinaan harsintahakkuista jäljelle jääneitä. En tiedä miksi.” Kirjanpainajan runtelemat puut Ruokola käyttää itse, koska sahat eivät niitä huoli. Yhtälö oli selvä. ”Kun hinta on hyvä, myyn. ”Ihan hyvää lautaa saa omaan käyttöön, vaikka ladon seinän korjaamiseen.” Männikkö omista siemenistä Ruokolan 50 hehtaarin metsä kuuluu perheen maatilaan, jossa on lisäksi peltoa toinen mokoma. ”Jostakin syystä olen säästynyt pahimmilta tuhoilta. 18 METSÄLEHTI 2 2 • METSÄNOMISTAJA hanna lehto-isokoski, teksti Pekka siPola, kuvat T ummanruskeassa kaarnanpalassa kulkee käytävä, josta erkanee useita sivukäytäviä seittimäiseksi kuvioksi
Seuraavana keväänä ilmojen lämmettyä hän laittoi pulloon siemenet, joista oli hieronut lenninsiivet pois, ja kylvi ne korkkiin tekemästään reiäs tä. 16 hengen hirviporukan keski-ikä on yli 60 vuotta, kuten niin monen muunkin metsästysseurueen. Ruokolan varastomökin hirret ovat toistasataa vuotta vanhoja. 19 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 N yt eletyn kaltaisina märkinä syksyinä on taas kerran havaittu, ettei huonosti kantaville teille soran tai murskeen ajo ole kaikilla paikoilla kustannustehokas ratkaisu. Ruokolan henkilökohtainen rahaliikenne kääntyi viime talvisen 63-vuotispäivän jälkeen mukavaan suuntaan. Nykyaikaisessa teiden kunnostuksessa suodatinkangas ajaa saman asian. Toiseen kohtaan jouduin istuttamaan männyt kahteen kertaan, kun hirvet söivät niitä aina vain”, isäntä puhelee. ”Olen joskus koettanut laskea, montako hirveä olen kaatanut. Vanhoina aikoina esimerkiksi soilla käytettiin latvuksista ja oksista tehtyä näretelaa kerroksena, joka esti sen pinnalle ajetun parempikantoisen maan sekoittumisen kaiken nielevään turpeeseen. En ole muutenkaan ensimmäisenä kokeilemassa sellaista, mikä ei ole varmaa.” Metsätyö palkitsee heti Ruokolan metsään kulkee 1980-luvulla rakennettu tie. Se alittaa kaksi Loviisan ydinvoimalasta tulevaa voimalinjaa, joiden rakentamiseen hupeni viisi hehtaaria metsänpohjaa. Nyt hänellä ja Raija-vaimolla on kaksi aikuista tytärtä, jotka elävät omillaan. Sekä kuusta, mäntyä että koivua on istutettu. Jos hiesusaveen laitetaan harvakseltaan muutamia murskeen palasia, kantavuus ei muutu miksikään. Jäsenistä yksi on alle 30-vuotias ja pari nelikymppistä. nykyaikaisessa tienteossa suodatinkankaita käytetään säännöllisesti. Jos ja kun märät syksyt yleistyvät, suodatinkankaita on ryhdyttävä käyttämään oloissa, joissa aiemmin arvioitiin selvittävän ilman niitä. Erityisesti hiesumailla ojat voivat liettyä mataliksi jo muutaman sateisen kesän aikana. Hinta on lähes sama riippumatta siitä, myykö pystyyn vai tienvarteen.” Puukaupat kilpailuttaa metsänhoitoyhdistys. Märän syksyn opetus on, että suhteellisen halpaa suodatinkangasta kannattaa käyttää aina, kun hyvän kantavuuden aineksen sekoittuminen huonommin kantavaan on mahdollista. Autolla kodin ja palstan välisen matkan hurauttaa muutamassa minuutissa. vutetaan maksimaalinen kantavuus. Itse asiassa myös hyvin murskevaltaista seosta rasittaa märissä olosuhteissa se, jos märän hiesusaven liukastusaine estää murskepalasten välisen kitkan kehittymisen täysimittaiseksi. Kuivana se voi olla kelvollinen pohja, mutta märkänä se ei kestä kummoista ajoneuvon painoa. Alun perin se oli osa Wrede-suvun Moision kartanon maita, mutta kun kartano teki vararikon, Hannun isovanhemmat ostivat paikan. ”Vanhat kuusikot on paras pistää kerralla aukoksi ja istuttaa.”. Uuden tien rakentamisessa tämä kyllä osataan. Huonokin tiemateriaali kantaa kuivana jotenkuten, mutta märkänä vain hyvät kitkamaalajit. Tilille tulee joka kuukausi eläke sen sijaan, että sieltä lähtisi myel-maksu. Hiekkatien parantaminen murskeella toimii huonosti pidemmän päälle, jos murskepalaset hautautuvat hiekan sekaan saamatta otetta toisistaan. Paikassa kasvaa hyvä, kymmenvuotias taimikko. alun perin rakennus oli sauna. sätaloudellisesti olisi toki ollut järkevää uudistaa aikaisemmin. Hankintahakkuisiin hän ei ryhdy. ”Mielelläni näkisin, että lapset ja aikanaan lapsenlapset pitäisivät paikan. Jompiakumpia pitää kohta harventaa. Myllättyyn turpeeseen soran tai murskeen ajaminen muka kantavuutta parantamaan on silkkaa rahan haaskausta. Ruokola siivoaa itse tuulenkaadot ja lumen katkomat puut, harrastaa pystykarsintaa ja joskus myös harventaa. Ruokola arvioi, että neljännes tilan tuotoista lähtee metsästä ja kolme neljäsosaa rukiin, ohran ja vehnän viljelystä. Metsänhoidon uudet tuulet kuten jatkuva kasvatus eivät Ruokolaa innosta. Täällä voisi humista nyt nuori metsä.” Loput noin 30 hehtaaria on eriikäistä nuorta metsää ja taimikkoa. Hyvällä ilmalla metsätyö on mukavaa, ja jäljen näkee välittömästi. Mäntyä Ruokola on myös kylvänyt reilun hehtaarin alalle. Kävyt hän keräsi oman metsän hakkuutähteistä. Yhdellä kulmalla kasvaa parikymmenvuotiaita lehtikuusia mäntyjen joukossa. Ennen kuin kantavuus alkaa merkittävästi korjaantua, hiesusaven ja murskeen seos saa olla aika lailla murskevoittoinen. Mursketta lisättäessä kantavuus ei alussa juuri parane. Raivaussahan kanssa tyttäret eivät metsään lähde, mutta isäntä lähtee. Vaikka myisivät metsästä puut, jättäisivät maapohjan haltuunsa”, Ruokola toivoo. Väitteen ymmärtämiseksi voidaan miettiä, millainen kantavuus on esimerkiksi hiesusavella. Itse tila on kuulunut Ruokolan suvulle 101 vuotta. Vasta silloin, kun murskepalaset kohdistavat kuormitettaessa voiman toisiin murskepalasiin, saaLisää suodatinkankaita metsäteille MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Yhden hirvilehmän porukka on saanut, ja vielä olisi luvat kahteen vasaan. Tieojat kuntoon Mutta perusasioiden on oltava aina kunnossa, jos halutaan ajaa puutavaraa metsäteillä muulloinkin kuin roudan aikana. Jos perusasiat eivät ole kunnossa metsätiellä, sorakuorman tuoma apu on lyhytaikainen, ja kallis. ”Vanhat kuusikot on paras pistää kerralla aukoksi ja istuttaa. ”Työstä ei makseta. Ei niitä ihan kahtakymmentä ole mutta aika lähellä.” juttua varten on haastateltu myös metsäneuvoja Markku saarekasta Mhy kymenlaaksosta. Tien runko on saatava kuivaksi silloin, kun se on säiden puolesta mahdollista. Tänä kesänä se on taas kerran huomattu. Jos metsätie on päässyt huonoon kuntoon, kannattaa miettiä pysyvämpiä ratkaisuja. Piha-aitan kuistia koristaa kiehtova puunjuurakko. Paikallinen metsästysseura on vuokrannut 2?000 hehtaaria metsästysoikeutta, joten lääniä riittää. Pistemäiseen liettymiseen riittää ylärinteen puolella olevan metsänviljelykuvion ojitusmätästys ilman kunnollisen selkeytysaltaan tekemistä. Pihapiiristä löytyvät tilan rakennukset, joista karja lähti parikymmentä vuotta sitten, ja moderni tasakattoinen asuintalo. Vähäisilläkin maaston sivukaltevuuksilla on tarkkailtava yläpuolista ojaa, että se pystyy keräämään maaperästä tihkuvan veden ja johtamaan pois. Yksi perussääntö on, ettei kantavuutensa menettäneeseen pohjaan kannata ajaa määrättömästi parempaa materiaalia, jos kerrosten sekoittumista ei estetä. Tämän syksyn jahti jatkuu vielä. Huonosti kantavan kerroksen päälle sijoitetaan suodatinkangas, jonka päälle ajetaan sora tai murske varsinaiseksi pintakerrokseksi. Ei tarvitse kierrellä pieniä, risaisia saarekkeita. Työ jatkuu.” Syksy kuluu hirvijahdissa Syksyisin Ruokola ehtii työn lisäksi myös harrastaa – jäniksen ja hirven metsästystä. kuvan tapauksessa suodatinkankaalla varustettu tienpätkä alkaa rumpuputken osoittamalta kohdalta turvemaan rajaa seuraten. ”Mikään muu ei sitten muuttunutkaan. Tiekuntien kevättalven vuosikokouksissa voi olla hyvä hetki aloittaa keskustelu loputtoman soranajon järkevyydestä tien peruskunnostukseen verrattuna. ”Se on aika tiheä, niin että hirvilläkin on varaa ronkkia. Ojat on aika ajoin puhdistettava kaivinkoneella niin, ettei vesi seiso niissä. Syksyn sateissa otetut valokuvat voivat sopivasti palauttaa mieleen tosiasiat
Rotaxin koneet ovat kokoonsa nähden voimakkaita, tehoa on yleensä enemmän kuin muiden merkkien isommissa moottoreissa. Kaiken järjen mukaan tiiviit lahkeiden suut pitävät lumen poissa varsikengästä. Housuilla voi hyvin lähteä myös raivuulle. Sateen pitäviä Extreme-asut eivät ole, mutta hengittävät tehokkaasti. Peileistä on kuitenkin hyötyä esimerkiksi puunajossa. Kännykälle olisi toivonut vedenpitävää taskua. Lahkeiden suut suojattu lumelta Housut ovat erinomaiset. Stihl avasi pelin tyköistuvilla X-Fit-tamineillaan. Kannattaako siis ostaa noin 650 euroa maksavat metsurin housujen uumalla on säätövaraa kymmenkunta senttiä. Kovassa metsäajossa osa näistä saattaa rapista pois. Uudella rungolla on pyritty parantamaan renkaiden otetta maasta. Ne ovat tukevat ja joustavat. Auki kirjoitettuna se merkitsee vaikeuksia, jos uuman ympärysmitta on suurempi kuin hartioiden. Rahalla saa parasta, mutta kuinka paljon parempi kallis turva-asu on, sitä koetamme tässä pohtia. Kannattaa siis käydä kaupassa sovittamassa. Housut ovat armeliaat ei-aivan-niin-atleettisellekin sahurille. Kiintoisa yksityiskohta ovat hihojen muotoon ommellut kyynärtaipeet ja housujen polviosat – housuissa on siis jo uutena polvipussit. 20 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 rahalla saa hulppeat turvaasusteet. Sen sijaan perusmönkkäri Outlander 400 tehdään yhä vanhalle pohjalle. Polvipussitkin ommeltu valmiiksi muotoon kOkEILTuA kOkEILTuA Eniten joustomateriaalista on hyötyä housuissa. Vanhan ajan turvahousut roikkuivat vettyessään, mikä teki liikkumisesta raskasta. Tehokas moottori Tehoa 650-mallissa on hyvinkin riittävästi. Niiden avulla voi tarkkailla kuorman kulkua, etenkin jos ei viitsi sitoa puukuormaa kiinni kuormainliinalla. Lahkeiden suun etureunassa ovat koukut, jotka kiinnittyvät turvakenkien nauhoihin ja estävät lahkeiden nousemisen. Turvakenkien nauhatkaan eivät kirpoa auki, kun ne pysyvät lahkeen suojassa. Metsäkäytössä liiasta tehosta ei aina ole etua. Takki sen sijaan on malliltaan ”slim fit”, suomeksi se tarkoittaa laihalle sopivaa. Vaikka Outlander 650 XT on maastomönkkäri, siinä on valmiina tieliikennevarustus, muun muassa peilit ja vilkut. Samalle rungolle on rakennettu myös viime vuonna esitelty tuhatkuutioinen malli. Kainalon alla olevat vetoketjulliset tuuletusaukot tehostavat takin ilmanvaihtoa. Lisäksi tarjolla on 500-kuutioinen malli. Esimerkiksi tuhatkuutioista Outlanderia on jo vaikea hallita hitaassa ajossa, koska kaasun kanssa pitää olla tarkkana. Asu ei lepata tai roiku, vaan mukailee vartaloa. lisäksi lahkeiden suut kiristetään nauhalla. Husqvarnan pykälää halvemmat Technical-asut ovat malliltaan selvästi väljemmät. Takin ja housujen perusmateriaalina on joka suuntaan joustava X-stretch-kangas. Niillä tavoitellaan käyttömukavuutta, ja vaikea siitä kokeilun perusteella on moitteitakaan keksiä. Viime vuosina tarjolle on tullut entistä laadukkaampia – ja kalliimpia – turva-asuja. Mikko Riikilä, teksti ja kuvat H usqvarnan Technical Extreme turva-asu maksaa noin 650 euroa. Hieman epäjohdonmukainen yksityiskohta takissa ja housuissa ovat kosteudelta suojatut vetoketjut. Joustokankaalla ei ole samaa ongelmaa, eikä materiaali myöskään rajoita liikeratoja. Tyhjänä ajettaessa peräkärryjen karikat saattavat tippua Tehoa ja pitoa Can-Am Outlander 650 XT › Moottori Rotax 650 cm3 › Maavara 28 cm › Paino 330 kg › Muuta XTvarustelu (sisältää muun muassa vinssin), uusi SST G2 runko, 3asentoinen ohjaustehostin, Visco Loktasauspyörästö, erillisjousitus, EFI › hinta 11?330 euroa › Rekisteröitynä tieliikenteeseen 14 989 euroa pomppuisessa maastossa, joten niitäkin voi seurata peileistä. 650-mallissa tehot pysyvät kuitenkin hallinnassa ja kaasua Pienet mäet eivät tuottaneet outlanderille puunajossa pulmia.. Viiltosuojamateriaali on paketoitu ohueksi kerrokseksi, jota ei kunnolla huomaa. lahkeiden suulla olevat koukut kiinnittyvät kengän nauhoihin ja estävät lahjetta nousemasta. Asu on varustettu lukuisilla heijastinnauhoilla, jotka varmistavat metsurin nähdyksi tulemisen, sikäli kuin joku hämärässä saati pimeällä hommia tekee. hannU jaUhiainen teksti ja kuva Can Amin uusi Outlander 650 -mönkijä on rakennettu tuoreen SST G2 -rungon pohjalle. Puserot olivat enstexiä ja housut paksulti topatut. Kauas on tultu parinkymmenen vuoden takaisista rytkyistä. Lisäksi lahkeiden suussa on kiristysremmi, jolla sama asia varmistuu. outlander 650 XT on tasapainoinen voimapesä niin puukuormien vetämiseen kuin maastoajoonkin. Hihojen kyynärosat ja housun lahkeiden etupuoli ovat lujaa Corduraa, joka ei hevin repeydy ja kestää mekaanista kulutusta. Kun kerran asukaan ei pidä sadetta, on vaikea keksiä, miksi vetskarit on tehty vedenpitäviksi ja samalla nahkeasti liikkuviksi. Nyt Husqvarna nokitti Technical Extreme -mallistollaan. Vyötärön mittaa voi näet säätää tarranauhalla, joustovaraa oli yli 10 senttiä. Tässä on onnistuttu: pito säilyi kaikissa pyörissä hankalassa maastossa ajettaessa, ja peräkärryn peruuttaminenkin onnistui aikaisempaa paremmin. Asiansa nekin toimittivat – motteja kertyi pinoon, kun ammattimiehet painoivat menemään
Jousiavusteinen käynnistinlaite keventää nykäisyä, joka moottorin käynnistämiseen tarvitaan. Outlanderin pohja oli suojattu hyvin suojamuovilla. Edessä ja takana on muoviset tavaratelineet. Mikko Riikilä, teksti ja kuva Kuten mallimerkintä PS 35 vihjaa, Dolmarin uutuussahan moottorin sylinteritilavuus on 35 kuutiosenttimetriä. Leveällä renkaalla saadaan parempi pito ja mönkijän tehot paremmin käyttöön. Satunnaisesti sahaavalle Syksyllä kauppoihin tullutta uutuusmallia myydään kampanjahintaan 269 euroa. Ne kieltävät kaasuttimet, joita voi säätää tavallisilla työkaluilla. Ymmärtääkseni niin Stihlin X-Fitkuin Husqvaran Technical Extreme -asujen tärkein kohderyhmä ovat metsätöihin harrastuneet varakkaat metsänomistajat. Tämä helPerussaha sopuhintaan Dolmar Ps 35 sopii esimerkiksi polttopuun tekijän työvälineeksi. Peräkoukku on irrotettavan tukivarren päässä mutterilla kiinni. Se on ehdottomasti sopuhinta. Suoja on tarpeen, jos joudutaan ajamaan korkeiden kivien ja kantojen yli. Dolmarin kaasuttimen suutinten säätämiseen tarvitaan erikoisavain samaan tapaan kuin esimerkiksi uusissa Husqvarnan sahoissa. Edellä sanottu ei tee vehkeestä tukkisahaa, mutta pätevän pelin esimerkiksi polttopuusavotoille. Vakiovarusteena sahassa on 14 tuuman laippa ja 3/8-jaollinen, 1,3 millimetrin ketju-uraan menevä hobby-ketju, jota viilataan neljän millin pyöröviilalla. Kuorman sai liikkeelle rauhallisesti pienellä kaasulla, ja sen saattoi ajaa perille asti pienemmällä vaihteella. Jos omalla palstalla on suoH an nu Ja uh ia in en osuuksia tai mönkijää käytetään esimerkiksi kaadettujen hirvien hakuun, kannattaa pohtia rengasvaihtoehtoja. Kapea, matalaprofiilinen ketju leikkaa pehmeästi. Lisäksi sahan virtalaitteessa on MPI (memory power ignition) -järjestelmä. Se tekee sahasta ”kiikkerän” esimerkiksi karsinnassa. Tehoa löytyy 1,7 kilowattituntia. Maahantuojan mukaan tämä johtuu amerikkalaisista päästösäädöksistä. Erityisesti Ruotsissa tällainen joukko on melkoisen laaja. Tosin äkkinäinen kuski tämänkin hyökkyyttää lähimpään puunkylkeen reippaalla kaasuttelulla. Kun saha sammutetaan virtakatkaisimella, kondensaattoriin varautuu ylimääräistä jännitettä. Säätöavainten myyminen on kuulemma Yhdysvalloissa kiellettyä. Moottori starttaa yleensä kerrasta, kun narua vetää ulos noin 20 senttiä. kevennetty käynnistys Amatöörikäyttäjän iloksi Dolmar on kehittänyt moottorin kevytkäynnistystä. Dolmar PS 35 C › sylinteritilavuus 35 cm3 › Moottorin teho 1,7 kW › Paino 4,4 kg (ilman te rälaitetta, tankit tyhjinä) › Polttoainesäiliö 0,4 l › Öljysäiliö 0,29 l › teräketju 3/8 › ketjun uraleveys 1,3 mm › terälaippa 14 tuumaa (35 cm) › Maahantuoja Makita Finland Oy › hinta 269 euroa pottaa seuraavaa käynnistämistä. Mallimerkki XT kertoo lisävarustuksesta. ”Taustapeileistä on apua myös metsäajossa.”. Niihin on saatavilla pikakiinnityselementtejä, joilla telineeseen voidaan kiinnittää vaikkapa varustelaatikko tai moottorisaha. Sahan käsiteltävyyttä hakkuutyössä haittaa etuja takakahvan huomattavan lyhyt väli. Pienet metsässä olleet mäet eivät tuottaneet ongelmia. Lämpimänä sahan saa helposti käyntiin. Husqvarnan ja Stihlin suosimaa ilmahuuhtelutekniikkaa merkki ei toistaiseksi ole ottanut käyttöön. Tukivarren sokka on uusittu ja näyttää nyt kestävältä. Saha on kiinnostava vaihtoehto satunnaisesti sahaa tarvitsevalle. Sinne mahtuu vedeltä suojaan varavaatetusta, eväitä tai muuta vastaavaa. Arvattavasti myös hyvää tiliä tehneet yrittäjämetsurit käyvät tilikauden lopulla sovittelemassa näitä kamppeita sahakaupassa. Luukku aukeaa takaapäin. Mutterin kiinnipysymistä on syytä tarkkailla, etenkin jos perässä on kuormainperäkärry. Renkaat tarpeen mukaan Koeajossa olleessa 650-mallissa oli perusrenkaat. Tästä seuraa välillä turhaa ähellystä sahaa käynnistettäessä. Puukuormat ajettiin metsästä maantienvarteen tilustietä pitkin. Dolmar luottaa katalysaattoreihin vastatakseen kiristyviin päästönormeihin. Esimerkiksi tiellä ajettaessa tehoja voidaan vähentää ja vastaavasti hankalassa maastossa lisätä. Märkä suo oli kuitenkin haasteellinen ajettava. Ilmoitettuun moottoritehoonsa nähden saha on pirteä ja leikkaa puuta vähintään mukiinmenevästi – juuri niin hyvin kuin tämän teholuokan laitteelta voi odottaa. 650-mallin maavara on 28 senttiä. Vakiona on muun muassa vinssi, vahvemmat puskurit sekä käsisuojat. Voimansiirto ja kaasu toimivat hyvin metsäajossa. 21 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 kOkEILTuA Dolmarin uutuus kevyeen keskisarjaan ei ole varsinainen savottasaha, vaan helposti käynnistyvä ja näppärä työkalu moneen käyttöön. husqvarnan technical extreme -turva-asu joustaa ja hengittää hyvin. Outlanderissa on kolmiasentoinen ohjaustehostin. Vauhdin saattoi pitää kivikkoisessa rinteessä hiljaisena, jolloin renkaiden pito säilyi hyvänä. Ohjaustehostin on mönkijöissä nykyisin jo lähes vakiovaruste, siitä on hyötyä etenkin raskaassa metsäajossa. Kannattaa muistaa, että toisin kuin alle satasen kiinansahoilla, Dolmarilla on uskottava huoltoverkosto. Outlanderissa on mukavan kokoinen varustetila istuimen alla. vetimet. voi käyttää rauhallisin mielin. Työkunnossa, tankit täynnä saha painaa reilut 5,5 kiloa. Muovirunkoinen PS 35 on kokoluokkaansa suhteellisen kevyt. Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Pienen moitteen voi antaa siitä, ettei virrankatkaisin palaudu itsestään pysäytysasennosta
Kiuruveden Jokelassa sijaitsevan metsätalousyhtymämme syksyn savotta sisälsi sekä ensiettä kakkosharvennusta. Koska laatuvaatimus ei ole yhtä kireä kuin pikkutukilla, parruaihioiden kourakasoja alkaa karttua ajouran varteen kiitettävää tahtia varsinkin kakkosharvennusalueelta. Saha oli vuonna 2010 laajentanut ostopiiriään Pohjanmaan suunnalta takaisin Ylä-Savoon. Näin kuitupinoon ei jää paljonkaan täytettä, jos poistettavat puut vain muilta ominaisuuksiltaan täyttävät parrun laatuvaatimukset. Ensiharvennuskuvioilta poisLisää euroja harvennuksilta Parrusavotta pelastaa hyvää puuta pois sellupuukasasta, ja tilipussi karttuu selvästi kuitukauppaa enemmän. Puuta on ostoalueellani ollut kiitettävästi tarjolla, ostomäärä on täällä vuositasolla noin 70?000 kiintoa”, Luttinen kertoo. Näin metsänomistajan tilipussiin karttuu aika paljon enemmän euroja kuin pelkästä kuitukaupasta. Parruaihiosta saa jo 37 euroa. Sahat soimaan Hankintahakkaajalle – kuten motomiehellekin – parruaihioiden pituudet antavat pelivaraa apteerata rungosta parruosuus tarkasti talteen. Lyhin parruaihio on pituudeltaan 310 senttimetriä (kuusen apumitta 280 senttiä) ja minimilatvaläpimitaltaan kahdeksan senttiä. Parrua kaksikin kolmasosaa Kuitupuusta on tänä syksynä maksettu hankintahakkaajalle vajaa kolmekymppiä kiintokuutiolta. Sellupinoonkaan niitä ei viitsisi pätkiä, eivätkä kaikki metsäfirmat osta pikkutukkia. Se on muutaman omistajavaihdosten jälkeen nimetty Haapajärven sahaksi eli HASAksi. järeän 410-senttisen parruaihion kasaus kourakasoihin ajouran varteen hipoo käsipelissä käsiteltävyyden rajoja.. Tosin kahta pisintä laatua ei hankintamiehiltä yleensä osteta niiden hakkuun vaikeuden vuoksi. 310 sentin (280) pituuden lisäksi parruaihioiden mitat ovat 410, 430, 460, 510 ja 610 senttimetriä. Kiuruvedeltä, Pielavedeltä ja Vuolijoelta puuta ostava hankintaesimies Mika Luttinen kertoo, että parrusaanto voi hyvästä kakkosharvennusmetsästä olla jopa 70 prosenttia hakatusta puumäärästä, joka muutoin menisi kokonaan sellupinoon. ”Parruaihioiksi ostetaan mäntyä ja kuusta. Tai jos ostavat, laatuja mittavaatimukset ovat sen verran tiukat, että kelpo puuta päätyisi myös sellupuiden kasaan. Muistan pikkupoikana isäni tehneen parrukauppaa Sahojen puu -nimisen firman kanssa. Niinpä teimme hyvissä ajoin kesällä sadan kiinnon parrukaupan Haapajärvellä toimivan Haapajärven sahan kanssa. 22 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 aRi koMUlainen teksti ja kuvat K akkosharvennuksen ristiriita on, että harventaa pitäisi mutta ei oikein raaskisi, koska poistettavat puut eivät vielä täytä tukkipuun mittoja. Pelastuksen pulmaan tuo parruaihio, jonka laatuvaatimukset soveltuvat ihanteellisesti täydentämään harvennusleimikoiden puutavaravalikoimaa
”Linjan läpi kulkee vuorokaudessa noin 16?000 pölkkyä. Tuhannet hartaat kuuntelijat eivät kuitenkaan halunneet vähin äänin luopua Metsäradiosta. He pelkäsivät asiaohjelmien viihteellistämistä. Latvuksesta saadaan enää harvoin kuitupölkkyä, siitä pitää parrun pieni latvaläpimitta huolen. Jo menomatkalla pistävät silmään alueen suometsien laadukkaasti suoritetut harvennushakkuut. Lenkoutta voi vähentää ratkaisevasti sahaamalla tyvestä sopivan pituinen lumppi pois ja tekemällä tyvestä lyhyen parrun. Jos rungossa riittää järeyttä, seuraavasta suoremmasta rungonosasta voi jo sahata pi”Jokaisen tukkitai parrupuuta hakkaavan kannattaisi vierailla omalla sahalla.” olli leppänen esittelee kiuruveden motomiehille parruaihioista sahattua kakkoslaadun kakkosnelosta.. Pienin latvaläpimitta parrulla on kahdeksan senttiä. ”YLE on hylkäämässä yli 300?000 valmiin asiakkaansa, radiokuuntelijan lempiohjelman. tetaan pääasiassa laadultaan huonoimmat puut. Hän vastaa siitä, että sahattava pölkyt täyttävät laatuvaatimukset. Kuuntelijoita hirvitti. Myös Metsälehti ilmaisi painavan mielipiteensä kanavan puolesta. Taistelu ohjelman puolesta palkittiin. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Metsurinmitalla suoritettu tarkistusmittaus kertoo, että tämän parrun latvaläpimitta riittää reilusti parruaihioksi. Se selventää kummasti laatuvaatimuksia. Kuunnellun ohjelman lopettamispäätöstä oli vaikea ymmärtää. Radio Suomen toiseksi suosituimman ohjelman oli määrä hiljentyä loppiaisena 2003. Vuodesta 1946 ohjelmaa lähettänyt Metsäradio sai jatkaa. Hankintamiehelle 410-senttinen järeä tyviparru hipoo jo käsiteltävyyden rajoja – varsinkin kun aihiot pitää saada ajouran varteen kourakasoihin, koska ne voidaan soisen maapohjan vuoksi ajaa vasta talvella maan riittävästi routaannuttua. Parruveistämöllä Kiuruveden miehiä on vastassa mittaamon esimies Olli Leppänen. Miksi Metsäradiosta luovutaan, tenttasi Metsälehti ohjelman tuottajalta Raino Hurmeelta. Millään muulla radiokanavalla tulisi edes mieleen tehdä jotain tällaista” , marraskuisessa pääkirjoituksessa päiviteltiin. Parru ja vajaakanttinen sahatavara parantavat pienimmillä aihioilla huomattavasti puusta saatavaa saantoa. demmän parruaihion. Kiuruveden pohjoispitäjän turvepohjaisilla kuvioilla tyvilenkous on tavallisin runkoja vaivaava vika. Parruveistämällä on niin sanottu muuttuva-asetuksinen sahauslinja, jossa laserit ja kamerat haistelevat aihiosta yksilöllisesti sen, mitä laatua mistäkin voidaan tehdä. Arvata saattaa, että näistä Pohjanmaan portin laakeista metsistä on otettu parruaihio poikineen parruveistämöön. ”Radio Suomen tarjontaa halutaan suunnata nuoremmille aikuisille, mutta Metsäradio on tyypillisesti iäkkäämmän ikäryhmän ohjelma”, kuului vastaus. Pian sotien jälkeen syntynyt radio-ohjelma oli tarjonnut tietoa ja viihdettä niin savottakämppäläisille kuin 2000-luvun metsänomistajillekin. Periaatteessa lenkous on tarkempaa kuin tukilla, mutta jos latvakartio osuu tyvilieriön sisälle, se voidaan sahata. Vasemmalta hasan kiuruveden hankintaesimies Mika luttinen, motomiehet ari nykänen, tuomo Mykkänen, keijo kärkkäinen, hankintahakkaaja anssi komulainen, ja motomiehet eero Remes, timo niiranen, antti autio, anssi nousiainen ja santtu kärkkäinen. hyvin teroitettu ketju leikkaa hetkessä parruaihion irti muusta rungosta. Yle taas säikähti alle nelikymppisten kuuntelijoiden siirtymistä kilpailevien kaupallisten kanavien taajuuksille. Nyt se uhkasi jäädä Ylen radioremontin jalkoihin. Uutinen lakkauttamisesta poiki satoja soittoja toimittajille, kymmeniä vaadekirjeitä, lukemattomia sähköpostiviestejä, kaksi eduskuntakyselyä ja kiivasta kirjoittelua lehtien palstoilla. Ihmeen hyvin on puuta sahalle riittänyt, vaikka korjuuolosuhteet ovat olleet erittäin vaikeat ”, Leppänen kertoo. Säästäkää Metsäradio! uutInen vuonna 2002 Lisää euroja harvennuksilta Mittaamon esimies olli leppänen esittelee haapajärven parruveistämölle tutustumaan tulleille kiuruveden motomiehille ja hankintahakkaajille parruaihioita ja niiden tärkeitä laatuominaisuuksia. Samalla moni muu kanava sai kyytiä, kun Yle uudisti ohjelmatarjontaansa. Meille on erittäin tärkeää, että kaikki parruaihioksi kelpaavat tulevat meille sahattavaksi eivätkä päädy sellupinoon”, tiivistää Leppänen parrun laatuvaatimukset. ”Tärkeimmät syyt siihen, että parruaihiosta tulee raakki, ovat mutkat, monivääryydet ja korot. Se täyttää neljän vuoden kuluttua seitsemänkymmentä vuotta – ellei Yle toisin päätä. Parruveistämöllä Hankintaesimies Luttinen järjesti Kiuruvedellä toimiville ja parrua HASAlle hakkaaville motomiehille ja parille hankintahakkaajalle tutustumiskäynnin yhtiön parruveistämölle. Niiltäkin saadaan parrua. 23 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 tiia PUUkila Yleisradion silloisen johtajan Arne Wessbergin uutinen Metsäradion lakkauttamisesta järkytti kansan. Jokaisen tukkija parrupuuta hakkaavan kannattaisi tehdä vierailu omalle sahalle
Ajoketju etenee tasaisena muodostelmana kuin ruotuväki. Löytyy pakkasen runtelemia kantarelleja, naavasta suunnitellaan joulukoristeita eikä hirven kaluama männyntaimikaan jää huomaamatta. ”Tätä on odotettu koko syksy. Ikkunasta katsellaan usvan seasta avautuvaa maisemaa. ”kiitos kivistä ja kannoista!” ”Joko saa huutaa?” Tero Honkanen kysyy malttamattomana. Herääminen hirvenmetsästäjänä on uusi kokemus. Hongistolaiset halusivat hirvimetsälle. ”Huolto pelaa varmasti”, Antti Raak lupaa jämäkästi ja alkaa tehdä tulta piisiin. Lupa tulee, melu alkaa. Toivottuja arvovieraita Matka Jäppilään kestää puoli tuntia. Lisäpotkua antaa puinen kalistin, jonka kolke karkottaa lehmänhermoisimmankin hirvilehmän. Päivän päätteeksi paistetaan majalla makkaraa yhdessä isäntien kanssa. Pohjois-Jäppilän Metsästysseuralle ja Niinisen seudun Metsästäjille vieraiden hyvänä pitäminen on tuttua puuhaa. Varkau den Latukadulla on käynyt vilske, kun palveluasuntojen väki on valmistautunut tulevaan ulkoilupäivään. Sen näkee jo lopputuloksesta: klassinen pohjoismainen muotoilu on yksinkertaisen kaunista. Seurojen yhteinen hirvipomo Tarmo Markkanen ottaa jokaisen vieraan vastaan lämpimin tervehdyksin ja kättelyin. Totta kai kunnon eväistä ja hyvästä seurasta. 24 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 LuONNOSTA jeRe Malinen, teksti ja kuvat M istä on hieno hirvijahtipäivä tehty. Sämpylät ja ruissiivut on kääritty kauniisti kelmuun, kuten rehellisten retkieväiden kuuluukin olla. Heidän hoteissaan alkoi aikoinaan Akkainjahtikin. Pitkiä puheita ei tarvita, kaikilla on kiire hirvijahtiin. tero honkanen antoi hirville kyytiä heinittyneestä taimikosta. Ulkoilupäivän teema on asukkaidemme itsensä valitsema. Kiitospuheessa Tero tiivistää tunnelman vilpittömällä tarkkuudella. Välikahvien kanssa jahtia kestää iltapäivän orastavaan hämärään asti. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta silti vain muutama kieltäytyi”, myöntää vastaava ohjaaja Merja Rahikainen tyytyväisenä. Jos jännitystä oli, se on saman tien poissa. Muutama matkalainen jää majamieheksi valmistelemaan tarjoilua. Vaikka ajoittain lähteminen turvallisesta Hongistosta ottaakin koville, ei marraskuisena perjantaiaamuna asukkaita tarvitse kahta kertaa kehottaa nousemaan autoihin. Samaa mieltä ovat jahti-isännät. Linja pysyy suorana ja välimatkat tasaisina. Kiirettä ei ole. Pohjois-jäppilän Metsästysseura ja niiniselän seudun metsästäjät järjestivät varkautelaisen palveluasunnon asukkaille ikimuistoisen hirvenmetsästyspäivän. Metsästäjät antavat viemisiksi purkitettua hirveä. Urheilumieheksi tunnustautuva kolmekymppinen epäilee, että tuleva hirvenmetsästyspäivä tuskin ottaa yhtä lujille. Sellainen vaatii jo taitoa, sillä ensimmäisestä vedosta ei saalista tullut. Tahti ja maasto on katsottu kaikille sopivaksi. Miehet ovat leiponeet pullia. Yöllä unta on joutunut odottamaan. Eräs takapenkkiläisistä muistelee kesällä samoille seuduille tekemiään pyöräretkiä. ”Kiitos kun saimme kulkea kivien ja kantojen yli yhdessä hirvenmetsästäjien kanssa.” Elämänpolun ”kivien” ja ”kantojen” voittamisessa hongistolaiset ovat maailman parhaita. Kukaan ei halua metsästä pois. Hirviporukan vastuulle jää saaliin kaataminen. Silti jokainen pääsee maistille. Lenkeille tuli monesti mittaa 90 kilometriä ja syke kävi kovimmillaan lähes 200 lyönnissä. Ajon päätyttyä Kari Hiltunen kertoo löytäneensä entisen hirven jäljet. Metsästyksen lomassa luetaan luontoa. Monella matkustajalla on tarina kerrottavana. Vanha totuus tunnetaan Vaalijalan kuntayhtymän Hongiston ohjatun asumisen yksikössä. Välillä vetäistään säkeistö ”Nuotiopiiriä”. ohjaajineen ja paikallisine oppaineen muodostavat ajoketjun. ”Me taisimme oppia tänään paljon enemmän elämästä kuin arvovieraamme hirvestyksestä.” kari hiltunen löysi maastosta ”entisen hirven” jäljet. Naisten kontolle on sälytetty suolapala. Hongistolaiset Viimeisen päälle hirvipäivä Suomalainen luonto yhdistää kaikkia kansalaisia. Työnjako on mietitty etukäteen. Ketään ei harmita, että hirvi jäi kaatamatta. ”Jahtia kestää iltapäivän orastavaan hämärään saakka.”. ”Vieläkö metsästetään?” hirvipomo kysyy uutterilta ajomiehiltä. ”En tosin ottanut sykemittaria mukaan.” Toivottuja jahtivieraita odottaa perillä 15 hirvenmetsästäjän ryhdikäs joukko. Niinpä tusinan punapukuisen joukko parveilee jo aamutuimaan ”klubilla” ohjaa jien saapuessa paikalle
Monia epäteräviä olisi kannattanut karsia sivuilta pois. Martti Hahtolalla on selvästikin esi-isiltään perityt geenit. Myös joitakin liian suuria osasuurennoksia olisi kernaasti kannattanut poistaa. Onhan meillä vielä kosolti aktiivisia metsänomistajia, joiden puunmyyntialttiuden voisi kuvitella pitävän metsäteollisuuttamme käynnissä nykyisenkin myyntiverojärjestelmän puitteissa. Metsäsektorille hän tarjosi kahta keinoa, joista varainsiirtoveron määräaikainen poistaminen metsiä koskevista omistusjärjestelyistä lienee lähinnä kosmeettinen. Keväinen telkkäpari juuri nousukiitoon päästyään on kevättunnelmaa parhaimmillaan. esko Pakkanen metsänhoitaja Wahlroosin lääkkeet eivät pure Kangaskorte on metsän omalaatuisimpia ja omintakeisimpia lajeja; siitä jos mistä voi sanoa, että tunnistamisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia. Kirjan parasta antia ovat selkeät ja helppolukuiset tekstit sekä runsas tietomäärä. Yhtälailla metsä tarjoaa myös marjoja ja sieniä. Hinta 34 euroa. Samoin aterioiva piisami jään ja sulan rajassa on sympaattinen. Kasvi ei tarvitse moista ainetta versonsa pystyssä pitämiseen, vaan kasvinsyöjien torjuntaan: minkään eläimen hampaisto ei kestäisi jatkuvaa kortteiden pureskelua. Metsäteollisuudesta itsestään ei ole suurten muutosten tekijöiksi, kuten Wahlrooskin totesi, vaikka yritystä onkin moneen pieneen. Hänen analyysinsä metsäteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä oli vastaansanomaton; samoin se, miten tähän oli jouduttu. Valtiovallan ohella teollisuuskin sai ansaitsemansa läksytyksen toimistaan tai pikemminkin toimimattomuudestaan, ei tosin riittävää. kuten sieniä ja marjoja, Martti hahtolan metsä tarjoaa myös riistaa.. Hän tuntee myös kansainvälisen jahtikulttuurin, omia suomalaisia erämiesperinteitä unohtamatta. Useat versoista ovat katkenneet, mutta joidenHiomatarpeet metsästä SEPPO VuOkkO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Loistava estraditaiteilija osasi ottaa yleisönsä, ja hänellä oli myös sanomaa. Näin sopiikin odottaa, onhan Martti Hahtola biologian ja maantiedon lehtori, joka jakaa tietoa luonnosta oppilailleen Mikkelissä. Onhan se niin lievä jo sellaisenaan, saatika sitten kaikkine vähennysmahdollisuuksineen. Kesällä kasvavat nuoret versot ovat hiukan eloisamman vihreitä. Vuotuinen metsävero maksettaisiin yhtä kiltisti kuin muukin kiinteistövero. Kankaalta päin tultaessa se onkin usein ensimmäinen merkki reunan lähteisyydestä. Wahlroosin päälääke, palaaminen pinta-alapohjaiseen metsäverojärjestelmään, on mielenkiintoinen mutta tehoton. Toinen, ja vielä merkittävämpi este paluulle ”1970-luvulle” on se, ettei sille ole enää tarvetta: yksityismetsien puuntarjonnasta tuskin tulee isompaa ongelmaa vastaisuudessa. Nivelikäs, harmaanvihreä ja tikkumainen verso törröttää kesät talvet samannäköisenä kankaan reunassa, eikä kasvista heti tiedä, onko se elävä vai kuollut. Kirjan kannessa soivat teerikukot hurjasti. Vaikka Hahtolalla on vankka elämän mittainen luontokokemus ja 50 vuoden kuvausharrastus takanaan, se ei erityisesti näy kuvien laadussa. Siinä petyttiin. Näätäkin saa luovuttaa turkkinsa erämiehelle. Tietokirja Erämiehen luonto etenee perinteisesti ja tavanomaisesti vuoden kierron mukaan. Ja kuten Wahlroos viestitti, tulevina aikoina vieläkin vähemmän. Kangaskortteen kasvupaikat ovat karun näköisiä mäntykankaita, mutta ei kangaskorte joka männikössä kasva. Talvija syksyjaksoissa esitellään monia jahtimuotoja. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 LukIJALTA kIRJAT Martti Hahtola: Erämiehen luon to. Määrä ei tässäkään tapauksessa korvaa laatua. kin versojen päässä on tähkämäinen itiöpesäkkeistö. Erämiehen minäkuvaan voi, ja on myös toivottavaa, liittää yhteisiä näkemyksiä riistanhoitajan, luontotarkkailijan, tutkijan ja vaikkapa luontovalokuvaajan ajatuksista. Biologina ja ornitologina Hahtolan metsästysharrastusta on joskus ihmeteltykin. nasta pesii Suomen alueella tai että kuovinaaras jättää heti muninnan jälkeen yksinhuoltajuuden koiraalle ja lähtee itse jo ennen juhannusta etelänmatkalle. Toiminnallisten metsästyskuvien ottaminen on tunnetusti vaikea valokuvauksen laji. Eniten odotettiin Wahlroosin lääkkeitä tilanteen korjaamiseksi. Pikkulintujen ruokintapaikalta otetuista kuvista voi selkeästi opetella tunnistamaan esimerkiksi käpyja harmaatikan eri sukupuolten värituntomerkit. Hän on metsäverinen mies. 192 si vua. Vuodenaikajaksot pitävät sisällään hyvin monimuotoisia lyhyitä tekstejä, joihin on sijoitettu runsaasti kuvia. On totta, että oli virhe muuttaa toimivaa, joskin hieman työlästä järjestelmää. Jänistulilla ja ilvesjahdin välillä käydään sorsien iltalennolla ja hirvipassissa. Metsäkustannus 2012. Martti Hahtolan teos Erämiehen luonto avaa mielenkiintoisen näkökulman metsästäjän, luontoharrastajan ja jopa luonnonsuojelijan yhteiseen aatemaailmaan. kuvatulva Otsikoidut tekstit on taitettu kuvien kanssa tavallisimmin yhdestä kolmeen aukeamaan. Ensimmäinen ehto olisikin jättää ase kokonaan pois metsällä oltaessa ja keskityttyä vain yhteen välineeseen, kameraan. antti saRaja kirjoittaja on freelancevalokuvaaja ja -kirjoittaja. Sehän suorastaan kannustaa myymään puuta. Se menestyy vain paikoilla, joilla liikkuva pohjavesi on niin lähellä maan pintaa, että korte pystyy kasvattamaan laajan maavarsistonsa pohjaveden tuntumaan. Hahtola vaikuttaa luontoharrastuksensa parissa olevan varsin sosiaalinen persoona. Valtion suuntaan osoitetut korjaustoimet jäävät pelkäksi toiveajatteluksi ainakin niin kauan kuin nykyinen hallituskoalitio jatkaa. Puuta siis meillä riittää, ellei valtio sitten jatka ja lisää tyhmää puun polton tukemistaan. Siksi kangaskortetta on käytetty hiomiseen ja kattiloiden puhdistamiseen ennen santapaperia ja teräsvillaa. Siihen ei kuitenkaan ole paluuta. Tätä nykyä teollisuus tarvitsee vuodessa noin puolet siitä puusta, jonka metsämme kasvavat. Kuvia on runsaasti, ja ne ovat tasoltaan varsin vaihtelevia. Nykyihmiselle kangaskorte näyttää merkityksettömältä erikoisuudelta, mutta aikaisemmin se oli niin tärkeä, että paikat nimettiin sen mukaan: huosiaissuot, -niemet ja -kankaat ovat kangaskortteen kasvupaikkoja. Kangaskortteen määrittelyssä piinkova on juuri oikea ilmaisu. kangaskortteen piinkova verso on yksinkertainen putki, jossa lehdet ovat surkastuneet vähäisiksi suomuiksi. Toisaalta muutama kuva kirjan annista erottuu myönteisesti ja jää pidemmäksikin aikaa kuvamuistin sopukoihin. Metsänomistajakunnan muutos ja vaurastuminen on aikaan saanut sen, että harva metsänomistaja ryhtyisi hakkuisiin vähäisen pinta-alaveron maksupakon innostamana. Liian usein erämies nähdään pelkkänä metsästäjänä, näin ainakin metsästämättömän suuren yleisön silmin. Aivan turhiakin kuva löytyy. Kortteissa on kiteinä piidioksidia, samaa ainetta kuin kallioiden kvartsi, ja kangaskortteessa sitä on vielä enemmän kuin muissa kortteissa. Hänelle itselleen on päivän selvää, että hyvinä riistavuosina metsästä voidaan mielihyvin ottaa riistapaisti. Tiesitkö esimerkiksi, että 60 prosenttia Euroopan telkkäkanErämies on myös luonnonystävä Harvassa lienevät ne Metsäpäivien avajaistilaisuuden osanottajat, jotka eivät olisi yhtyneet ylistykseen Björn Wahlroosin puheenvuorosta. Siihen teollisuuden kiusaan, että puuraaka-aine on Suomessa melkoisen kallista, ei Wahlroosillakaan ollut lääkettä
Mahtaisikohan nykyisin onnistua!. Kun isännälle tuli rahantarve, hän soitti Viljolle ja raha-asiat hoidettiin. Sängyssään Viljo luetteli minulle kaikki ne metsänomistajat, jotka olivat vekselin tehneet hänen suosituksestaan. Kohtalokkaat vekselit Rouva Malo, joka huolehti Simon konttorin siivouksesta, sanoi minulle eräänä aamuna, että Viljo pyysi minua käymään sairaalassa. Puukauppamuistojen keruun päärahoittaja oli Metsämiesten Säätiö. Vastasin, että minua on kielletty sinne menemästä. Tuohon aikaan löytyi isoistakin yhtiöistä inhimillisyyttä. Seuraavana päivänä menin sairaalaan mapit kainalossa, ja häpesin niitä aina kun joku hoitaja käveli vastaan. Hän neuvoi kutakin rahanpuutteessa olevaa asiakastaan hakemaan rahaa pankista vekselillä. Vuosiluku saattoi olla 1971 tai -72. Hän joutui potemaan Kemin keskussairaalassa aika pitkään. Kotiuduttuaan aikanaan sairaalasta, poikkesi hän monet kerrat toimistolla katsomassa, että asiat tulevat hoidetuksi. Keruu oli jatkoa 1970-luvun alussa kootulle muisti tiedolle, joka ulottui 1800-luvun metsäkaupoista 1960-luvun loppupuolelle saakka. Han nu Virt ane n. Tein listan vekseliasiakkaista ja laskelman siitä montako mottia pitäisi puuta ostaa ongelman selvittämiseksi ja tietenkin kantohintaehdotuksen. Lopuksi hän pyysi minua tekemään parhaani, jotta nuo asiakkaat saataisiin irti vekselikierteestään. Malon Viljo hoiteli asiakkaidensa muutkin metsäasiat niin, etteivät isännät aina olleet omista metsäasioistaan selvillä yhtään paremmin kuin hän. ostokielto jatkui ja vekselien eräpäivät alkoivat lähestyä uhkaavasti. Viljon mielestä sellainen ajatuskin oli mahdottomuus, että vakiasiakkaat myisivät kilpailevalle firmalle. Jahka ostokielto päättyy, lupasi hän katsoa hintaa siten, että korotkin tuli korvatuksi. Lupasin jättää vanhan konkarin rauhaan. Viljon täytyi saada levätä perusteellisesti, eikä minun pitänyt mennä sairaalaan kyselemään neuvoja huolimatta siitä, että kokemukseni oli vielä tuolloin varsin köykäinen. 26 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 K emi Oy:n Kemin piirin eteläosassa oli tuolloin Simon ostoalue, johon kuului myös Kuivaniemen kunta. Esittelin asian piiripäällikölle ja piirimetsänhoitajalle painottaen sitä, että se on ainoa tie saada vanha piirityönjohtaja vielä jaloilleen. Ostokielto oli edelleen voimassa. Asiat menivät hyvin. Seuraavalle sijalle ylsivät Erkki Raittila, Tauno Kuoppala ja Rauno Kervinen. Jonkin ajan kuluttua rouva taas lähestyi minua lähes itkua vääntäen ja sanoi, että ei se Viljo parane, ellen mene käymään hänen puheillaan. Tuli ehdoton kielto, ettei yhtäkään kauppaa saanut tehdä, kunnes toisin määrätään. Esitykseni hyväksyttiin ilman mitään muutoksia ja sain ostaa kultakin vekseliasiakkaalta riittävän määrän metsää. Mainittakoon, että esimieheni ei tiennyt Viljon vekseliasiakkaista mitään. Julkaisemme muistoista parhaita paloja. Metsälehti julkaisee otteita palkittujen kirjoittajien muisteluista. Vuorossa on jaetulle ensimmäiselle sijalle noussut Kyösti Nissinen. Ammattiveli makasi sängyssään varsin riutuneena, mutta selvästi ilahtuneena käynnistäni. Hän sanoi, että tule huomenna uudelleen ja tuo mukanasi kaksi mappia, joiden sijainnin hän tarkkaan minulle selosti. Esitys oli niin vakuuttava, että päätin uhmata esimiesteni määräystä ja menin sairaalaan. Ostokierroksen jälkeen vein hakkuusopimuslomakkeet Viljon nähtäväksi, ja siitä alkoi hänen toipumisensa. Hän oli vuosikymmenten varrella luonut alueelleen asiakaskunnan, joka ei voisi uneksiakaan puittensa myymistä kenellekään muulle kuin Malon Viljolle – yhtiö ei ollut asiassa olennainen osapuoli. Rahantarpeessa olevat isännät olivat huolissaan. Olisi asiaa. Puunostokielto kumottiin aikanaan, ja minä jatkoin Simon vt. Mapeista löytyivät täydelliset tiedot osoitteista, tiluksista, tilan omistussuhteista ja tietenkin pankkitilin numero ja vekselin raha-arvo ja erääntymispäivä. ”Tulos on erittäin hyvä verrattuna moniin muihin muistitiedon keruuhankkeisiin” , kertoi lehtori Jaana Laine Helsingin yliopistosta palkintojenjakotilaisuudessa. Sarjan aloitti viime numerossa Veikko Knuutilan kirjoitus. Hän jopa ehdotti, että ”koska en itse enää pääse edes maantieltä ojan yli metsään, tehdään niin, että pannaan toimistotyttö lopputiliin ja minä teen paperihommat ja käy sinä metsässä”. Lähetin rouvan mukana terveisiä, että lepäile rauhassa, kyllä minä täällä hoidan hommat. Viljo kertoi, että sairauskohtaus johtui ostolakon aiheuttamasta asiakkaiden vekselikierteestä, eikä hän selviä, ellei asioita hoideta. Siellä pomotti piirityönjohtaja Viljo Malo. Eivät ne mapit puseronkaan alle sopineet. Piiripäällikkö lähetti minut Simoon hoitamaan vt. Tilanne kävi tukalaksi, ja Viljo Malo sai voimakkaan sydäninfarktin. PuukAuPPAMuISTOJA Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnistivät viime syksynä puukauppamuistojen tallennushankkeen. piirityönjohtajan tehtäviä. Mutta sitten tapahtui ennenkuulumaton käänne vakaan yhtiön historiassa: ostokielto. piirityönjohtajana Viljo Malon sairausloman jatkuessa. No, sairausloma jatkui eikä tyttöä, siis nuorta rouvaa, tietenkään irtisanottu. Puukauppamuistoja-tallennushankkeen ensimmäisen palkinnon jakoivat Veikko Knuutila ja Kyösti Nissinen. Esimieheni piti minulle perusteellisen puhuttelun. Saattoipa olla, että jotkut hädissään haikailivat jo Veitsiluoto Oy:n puoleenkin. Enkä tiennyt minäkään. Er kk i O ks an en Palkitut kirjoittajat: Rauno kervinen, erkki Raittila, Veikko knuutila, tauno kuoppala ja kyösti nissinen. kYÖsti nissinen ”Uhmasin esimiesteni määräystä ja menin sairaalaan.” Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viime huhtikuussa päättynyt keruuhanke tuotti 104 henkilön kirjoittamana noin 850 sivua puukauppamuistoja. Myös Teollisuuden metsänhoitajat ry tuki hanketta. Muistot käsittelivät pääasiassa 1950–1970-lukuja. Yli sata muistelmaa kyösti nissinen muistelee aikaa kemi oy:ssä
Tarvitsetko työpaikan. Metsäkeskustelu. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt Suomalaisen metsän osoite Työpaikat. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Etsi täältä. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Osallistu. 27 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Suomen johtava metsäportaali uudistui. Etsitkö metsää. Sähköi sesti ja kätevästi. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Kommentoi. Avaudu. Kerro. Metsämaa. Metsämaasta löytyy. Metsäkortisto. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin.. Ilmoita täällä. Haasta. Tilaa tai palstaa. Haetko asiantuntijaa. Sana on vapaa
Väliin tulivat jatkosota ja Lapin sota, joiden jälkeen Kähkönen jatkoi työtään Mikkelissä vuoteen 1945. Elämä Ahmonsaaren torpassa oli monella tapaa puutteellista, varsinkin kun Kähkösen äiti kuoli jo vuonna 1919. Tuo erittäin pitkä kasvukausi syksyl lä on myös tavanomaista. Pääosaan nousevat kuitenkin aikalasten muistot savottaelämästä, työmenetelmistä ja erikoisista ihmiskohtaloista. Talvisodan sytyttyä marraskuun lopussa 1939 Kähkönen joutui muiden oppilaiden kanssa sotaan, Taipaleenjoen lohkolle pikakivääriryhmän johtajaksi. Sulo Raiskio itse aloitti tienaamisen 14-vuotiaana ropsinteossa. 259 sivua. Hinta 41 e (www.adlibris.com). Karkumatkan tunnustettuaan hän sai 1944 oikean nimensä takaisin ja nautti pitkään kansalaisluottamusta Pudasjärven kunnanvaltuustossa. eliisa kallionieMi Töissä Osaran aukeilla kokki elli Uusi-illikainen ja 16-vuotias osmo Granlund Pölkkänän kämpällä. Haastateltavien muistoista välittyy elävästi, kuinka iso merkitys hakkuutyömailla oli maaseudun nuorille miehille ja naisille. Heikki Kähkönen sai työpaikan Mikkelistä piirimetsälautakunnalta. Kevääl läkin hiukan normimetsähaapaa nopeampi aloitus. Osaran aukeisiin liittyy paljon myös metsänhoidon menetelmien ja metsäntutkimuksen historiaa, josta kirjan avulla on vaikea saada käsitystä. Heikki Kähkönen viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä. Kun Kähkönen syntyi Rääkkylän Ahmonsaaressa viisilapsisen perheen nuorimpana vuonna 1912, Suomi kuului suuriruhtinaskuntana Venäjän valtakuntaan. Viherkoski palveli savotoilla aina 1960-luvulle saakka. Kattava kuvaus Suomen suurimmasta metsänuudistamisurakasta jää odottamaan tekijäänsä. Metsäalan veteraanit Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio ovat tehneet ison työn kootessaan talteen Osaran aukeilla työskennelleiden muistelmia. Tuhkasta hy vinvointiSuomen perustaksi. Osuuspuu näytti taantuvan 1950-luvun lopussa ja Kähkönen päätti hakeutua takaisin metsätalousneuvojaksi. Kähkönen pääsi talvisodan alla vuonna 1938 Tuomarniemen metsäkouluun, jonka rehtorina oli tunnettu ja kunnioitettu metsänhoitaja Arvid Borg. Metsähallituksen pääjohtaja mukaan nimensä saaneet isot avohakkuut tehtiin pääasiassa 1950ja 60-luvuilla. kirjan kuvitusta. Lehti on vielä loka kuun lopulla vihreä – taitavat taimet yrittää jatkuvaa kasvua suomen syksyssä ja talvessakin. Nyt niiden tilalla kasvaa jo sankkaa metsää, mutta kirjantekijät ovat löytäneet vielä monta haastateltavaa, jolla on omia kokemuksia kuuluisilta savotoilta. Siellä toimi aktiivisesti eri yhtiöiden metsäteknikoiden, joka kokoontui kerran kuussa eri jäsenten kotona. Metsätalousinsinööri heikki kähkönen sata vuotta kIRJAT Veikko Vuontisjärvi, Sulo Raiskio: Osaran aukeat. Samoihin aikoihin Savotan Sanneina työskenteli 15-vuotiaita tyttöjä. Koska koulu oli sisäoppilaitos, opiskelijat oppivat tuntemaan hyvin toisensa. Työt käsittivät kesällä puutavaran kuljetusta lotjilla Saimaalla ja talvisin metsätöitä. joulukuuta. Hybdirihaapa ”Vuonna 2009 istutin pari sataa CO59910hybridiä koemielessä. Maaliskuussa 1940 sota loppui ja opiskelu Tuomarniemellä jatkui. 28 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Mikkeliläinen metsätalousinsinööri Heikki Kähkönen täyttää sata vuotta 7. Päästötodistuksen vastavalmistuneet metsäteknikot saivat joulukuussa 1940. osMo kähkÖnen olaVi kähkÖnen ja tUUla alho kirjoittajat ovat heikki kähkösen lapsia. Minne lie nee hybridi tarkoitettu kun vieläkin on vihreä – tänne kaakon kulmalle ei varmaankaan…” Pähkäilijä LukIJAkuVA ”Aika normaalia kehitystä, joka ei tosiaan alkuun paljon muista poik kea. Eroa tu lee eniten siinä kymmenen kasvu vuoden paikkeilta eteenpäin. Paikka aukeni ensin Pohjois-Savossa Sonkajärvellä ja myöhemmin Iisalmessa. Mutta paranee, kun juuret kun nolla pääsevät ruokkimaan. Eläkkeelle Heikki Kähkönen jäi vuonna 1977. Sitten hän siirtyi OTK:laisen Osuuspuun palvelukseen puunhankinnan piiriesimieheksi Heinävedelle. Eivät ole häikäisseet kasvunopeu dessa luontaisesti syntyneelle lehtipuulle (avohakkuu tehty talvella 2008–2009). Tuossa noin vii den kasvuvuoden jälkeen jo piristää tuonne puolentoistametrin pituus kasvuun ja vahvuuttakin alkaa tul la runkoon. Alkaa kestää hirvenkin lähentelyt.” jees h-valta Klikkaa itsesi metsäkirjojen verkkokauppaan: www.metsakustannus.fi Metsäkirjakauppa heikki kähkönen. Yksi koskettavimmista tarinoista on aikanaan kansalaissodan teloitusrivistä Lappiin karanneen Evert Viherkosken kertomus. Oma kustanne 2012. Teos kertaa Osaran aukeiden historiaa. Niinpä perhe, isä yksinhuoltajana, siirtyi vuonna 1922 saaresta pois Lauritsalaan Kaukaan puunjalostusteollisuuden pariin
METSÄPALSTA, Petäjävesi 63,45 ha. Hyväkuntoinen tie. tilasta koostuva rantametsätila Ahvenisen rannalla. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Kolmesta vier. Kolin kans. METSÄPALSTA, Suonenjoki, Viippero 8,75 ha. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Eri-ikäistä sekametsää, josta n. Uusi metsäautotie Orattin rantaan, rantaviivaa n. Venevalkamaoik. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?804 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 30 m. 95.000 €. 4000 m 3 . LOMAMÖKKI/ASUNTO, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . 1,5 ha on järeää hakattavissa olevaa kuusikkoa, vähän kasvatusmetsää, loput taimikkoa. 1,5 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. Puusto n. Hyvää perusmetsää, jossa erämajaksi sopivat huonokunt. METSÄPALSTA, Juuka, Ahmovaara 83,9 ha. 129.000 €. 09 315?49?842, 045 130 0211 MarKKinoinTi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Rantaviivaa n. Metsäpalsta 140.000 €, kotipalsta 300.000 €. Ostaa lisämaana kotipalsta 7,3 ha, jossa OKT 137 m 2 , tilateurastamo, lampola, pihatto ym. 09 315?49?845, 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 35.000 €. 2/3-osaa harvennettua, lopulla vieläkin paljon harvennettavaa ja päätehakkuuikäistä metsää, puusto n. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määräala, kokonaispuusto n. 09 315?49?841, 0400 913 822 ilMoiTuSMYYnTi Ja ainEiSToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?808, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. Petäjäveden lounaiskulmassa. hiekkarantaisen Simojärven rannassa. Mahd. 40 km, Kontiolahti 30 km, Joensuu 45 km. 166.000 €. Rauhallista sijaintia kaipaavalle kiinteistö, jossa 1930-luvulla rak. 699.000 €. Määräalasta reilu hehtaari entistä pellon pohjaa. 040 510 8085 METSÄPALSTA JA HIRSITALO, Parkano, Aurejärvi 33,53 ha. Kaasuliesi ja lämmitystä varten klapiuuni. Juuka n. hyvässä kasvussa olevaa männikköä n. 050 529 8299 MYYDään MYYDään KouluTuSTa gALLuP Myytkö valtakirjalla. 6-tiehen. puiston läheisyydessä monipuol. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy METSÄTILA, Ranua, Simojärvi N. Sähkölinjan rak. Asuinpinta-ala 91m 2 . Pihalla wc-varasto, halkoliiteri, laavu, oma kaivo. 47.500 €. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKoJulKaiSu METSäuuTiSET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSiaKaSPalVElu klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Ansa Seppälä p. 2861 m 3 . 5900 m 3 . Eri-ik. Hyvät mahdollisuudet mm. mökki, jossa tupakeittiö, mh ja sauna-ph. Neste Rallin Urrian erikoiskoe kulkee tilan läpi. 09 315?49?847 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 1993 valmistunut 3h+k ympärivuotisesti asuttava talo/ loma-asunto. METSÄPALSTA, Kankaanpää, Ala-Honkajoki 34,6 ha. 19.000 €. 09 315?49?806 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?802, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Lähde ja puro, mahdollisuus ruopata oma lampi. METSÄPALSTA, Sastamala, Lahdenperä 9,5 ha metsämaata paikallistien varressa. Hyvä saavutettavuus, raj. Puuta arviolta noin 550 m 3 , pääasiassa tukkia. LOMAMÖKKI, Ranua, Simojärvi 2000 m 2 . 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.fi. 150.000 €. alkamassa. Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen (hirsiaitta ei kuulu kauppaan), n. Hyvät marjastusja metsästysmahdollisuudet. Kunnostusojituksia ja tuhkalannoituksia tehty. Ei sähköä. 170 m. Huippupaikka metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostuneelle. 1980 rakennettu lautarak. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Simojärven läheisyydessä n. 3 km pitkä hevosreitti. Simojoen rannalla vuokratontilla sijaitseva, v. rakennukset. 45.000 € Kohteita myy: Finnea LKV, puh. metsästykseen ja kalastukseen. Puusto n. 84 ha metsätila. Hyvä traktoritiestö. 28 km päässä Ranuan keskustasta. hirsirunkoinen ja peltikattoinen asuinrakennus, useita piharakennuksia. 29 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToiMiTuS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. V. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 27400 m 3 . Perusparannettu metsäautotie, ei rantarak.paikkaa. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 37% Ei 63% ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ilmoitusmyynti Jarmo rautapuro, p. 26 ha metsää, 7 ha peltoa, 1,6 ha tiemaata, laitumia yms. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Mahdollisuus ostaa tontti omaksi. 09 315?49?849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 3 ha peltoa. 1430 m 3 . Metsä koostuu 2 tilasta, joilla yht
niilo tuominen, metsuri, Rymättylä 60 VuOTTA 7.12. Joulukuusiviljelmät kattavat kuutisen prosenttia Tanskan metsäpinta-alasta. Tätä varten tiloilta saa lainata sahoja ja eri hintaiset kuuset on näppärästi merkitty latvoihin kiinnitetyin värimerkein. Kultainen ansio merkki myönnetään henkilölle erityisistä, pitkäaikaisis ta ja vaikutuksiltaan valtakunnallisista ansioista maam me metsäalan hyväksi. Kaiken lisäksi metsäfirmat ponnistelevat parhaansa mukaan saadakseen aikaan uusia tuotteita, joilla ainakin osa vanhentuneista tuotteista kuten sanomalehtipaperista voidaan korvata. Puubiomassan käyttöön liittyvää osaamista on ja sitäkin tulee joka päivä roppakaupalla lisää, kun yliopistot ja tutkimuslaitokset kilvan tekevät uusia hienoja tutkimusjulkaisuja. Ulkomailta Suomeen tuodaan eniten joulukuusia Tanskasta – maasta, jossa kuusta (Picea abies) ei kasva luontaisesti ollenkaan, joskin viljelmiä on paikka paikoin. Wahlroosilla on omakohtaista näkemystä metsäasioista, onhan hän paitsi metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja myös suurmetsänomistaja Uhkakuvia ja mahdollisuuksia itsekin. Alkuperäisten havumetsien puuttuessa tanskalaiset joutuvat hakeutumaan metsitetyille pelloille. Syy myöhästymiseen selvisi seuraavan päivän lehdestä: Nallen kirja ”Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle” oli valittu Tieto Finlandia -ehdokkaaksi, ja kirjailija oli ollut siihen liittyvässä mediatapahtumassa. Tapa levisi Saksasta. Eihän sellainen olisi hyväksi markkinataloudellekaan, joka tarvitsee käyttövoimakseen kuluttajan kukkaroa. Tanskalaiset suunnittelevat myös tuotannon laajentamista Kiinan kasvaville joulukuusimarkkinoille. Lisäksi Metsäyhdistys kutsui valtiosihteeri Raimo sailaksen yhdistyksen kunniajäseneksi. Kaksisataa vuotta myöhemmin tuhannet tanskalaiset viljelijät tuottavat vuosittain jopa 12 miljoonaa joulukuusta, joista suurin osa myydään Saksaan. Metsäteollisuuden ulosmarssi Suomesta kuitenkin jatkuu, ellei avainasioita saada pian kuntoon. harri Rantonen, maat. Hopeiset merkit myön nettiin Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja simo jaakkolalle, Metsähallituksen suunnittelija juri laurilalle sekä metsätalousinsinööri Martti linnalle. Moni maatila saa joulukuusimyynnistä valtaosan vuotuisista tuloistaan. Kalleimmat puut ovat valmiiksi kaadettuja, mutta halvinta on metsästää ja kaataa sopiva joulukuusi itse. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. heikki helin, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaan johtava esittelijä, Tampere 50 VuOTTA 29.11. Viljellyt joulukuuset olivat tuohon aikaan vielä harvinaisia ja kalliita. ja metsät. Viljeltyjen puiden hintakin on pudonnut kohtuulliseksi. Hän tosin antoi odotuttaa itseään siinä määrin, että ohjelman järjestystä piti vaihtaa. maisteri, Lappeenranta (vastanotto kotona 10–15) Merkkipäiväpalstalle tiedot kerätään Liike sivistys rahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsä keskuksista. Metsäteollisuuden omaan piikkiin jää heikosti kannattava tuotepaletti: Suomi pukkaa maailmanmarkkinoille väärän sorttisia paperilaatuja. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Wahlroosia tuntuu harmittavan – eikä hän varmaankaan ole harminsa kanssa yksin – se, että Suomet metsät ovat vajaakäytössä. Tanskalaiset ovat onnistuneesti brändänneet puun tunnetuksi vientimarkkinoilleen, jonne puut toimitetaan ”Alkuperäinen Nordmann” -nimilogoilla. MERkkIPÄIVÄT 75 VuOTTA 4.12. Tänä päivänä yhä useampi puu on varta vasten joulua varten kasvatettu. Pinta-alaverotus panisi metsänomistajakuntaan vauhtia, sillä kerran vuodessa postiluukusta tipahtava verolippu kannustaisi puukauppoihin ainakin sen verran että verot tulisi katettua. Hän haluaisi saada puuta liikkeelle ja kun se ei näytä tapahtuvan hyvällä niin pitäisi laittaa tapahtumaan pahalla eli verotuksen avulla. Osa suomalaisista hakee joulukuusensa yhä suoraan metsästä. Neulaset pysyvät kaukasianpihjoulukuusia tanskanmaalta HuOMIONOSOITukSIA dassa myös paremmin kiinni kuivuessaankin, mikä on lisännyt puun suosiota siisteyttä arvostavissa kotitalouksissa. jukka enarvi, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, metsäpalvelujohtaja, Tampere 9.12. Talouden ja metsäteollisuuden näkymiä Wahlroos kuvaa synkiksi vaan ei toivottomiksi. Tanskan eniten viljelty joulukuusilaji, kaukasianpihta (Abies nordmannia) eli ”Nordmann fir”, on saanut nimensä suomalaisen professori Alexander von Nordmannin mukaan. Nordmannin kuusi on parin vuosikymmenen aikana syrjäyttänyt tanskalaisten joulukuusiviennissä perinteisen kuusen. Kööpenhaminasta pääsee autolla melko lyhyessä ajassa etenkin lapsiperheiden suosimille joulukuusifarmeille. Metsäpäivien yleisölle hän haastattelutilanteessa paljasti omistavansa 1?600 hehtaaria metsää. Siinä Wahlroos on tietenkin oikeassa, että Suomen metsissä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. ja metsät. Kaupunkilaistuneet viikinkien jälkeläiset taas saavat jännittäviä hakkuuelämyksiä melkein aidoissa metsämaisemissa. Laadukkaan osaamisen ja runsaiden metsävarojen varaan voidaan varmasti rakentaa menestyvää uutta teollisuutta, joka tuottaa niin korkean lisäarvon tuotteita, ettei puuta ja työtä tarvitse polkuhintaan myydä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Suomen metsäyhdistys jakoi Metsäpäivillä yhdistyksen ansiomerkkejä. Metsänomistajia Wahlroos moitiskelee siitä, etteivät he pidä omaisuudestaan huolta vaan jättävät puut metsiin lahoamaan. Isäntä mittaa saaliin koon ja pistää pakettiin. Noin joka sadas vientipuu tuodaan Suomeen. Kauniin itse hakatun puun voi saada alle kahdellakymmenellä eurolla. maisteri, Helsinki 1.12. 21 B, 00100 Helsinki. Niitä ovat työn ja puun hinta sekä tietenkin paljon puhuttu rikkidirektiivi, joka nostaa meriliikenteen polttoaineen hintaa yli kipukynnyksen. Puuta on todella paljon ja lisää tulee vaikka emme tekisi mitään. Hopeinen ansiomerkki myönnetään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työskentelystä Suomen Metsäyhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi. heikki nUoRteVa teksti ja kuva Nuorena metsäylioppilaana vietin joulunaluspäivät Kauppatorilla joulukuusikauppiaana. 30 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIVÄKIRJA Kirjoittaja on metsäneuvos. Palsta on avoin kaikille lukijoille. M etsäpäivien avajaisissa pari viikkoa sitten vetonaulana oli pankkiirinakin tunnettu Björn Wahlroos. Välinpitämättömät metsänomistajat Wahlroos haluaisi panna myymään metsäomaisuutensa joko pienellä pakolla tai sitten verokannustimen avulla, kuten varainsiirtoveron vapautuksella. Myymämme puut olivat kotimaisia latvakuusia hakkuutyömailta. tältäkin joulukuusifarmilta tanskalaiset pääsevät pian hakemaan joulukuusia – ja vaikkapa kaatamaan itse haluamansa.. Eipä siis mikään yllätys että hänellä on mielipiteitä niin talouspolitiikasta kuin metsäpolitiikasta. kuusenhakumatka kööpenhaminalaisittain Tanskalaisiin olohuoneisiin ensimmäiset koristellut joulukuuset ilmestyivät 1800luvun alussa. Tarkoituksena oli kerätä kurssikaverieni kanssa varoja opintomatkalle Kanadaan. antti Vertanen, maat. Pienenä yllätyksenä hän nostaa samalle listalle myös metsäverotuksen, joka taloustieteilijän mielestä pitäisi kiireesti palauttaa pinta-alapohjaiseksi. Kultaisen ansiomerkin saivat Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja juha aaltoila ja Opetushalli tuksen opetusneuvos lea houtsonen. Mika heino, Lounametsän metsänhoito yhdistyksen valtuuston jäsen, Taivassalo 9.12
Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄRISTIkkO 22 Metsäkrypto 19, oikea ratkaisu R is to Pö nt in en. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Taviokuurna viihtyy pihlajassa . Hirvet ja metsätalous Metsälehti Makasiini ilmestyy 7. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 09 315 49 840. net. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. . joulukuuta. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: kari erkkilä, Helsinki, taisto heino, Lahti ja kerttu jantunen, Kotka. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. Metsätalous kuntoon metsäteillä . raivaussahakoulu päättyy . 31 METSÄLEHTI 2 2 • 2012 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Miten bioenergian käyttö lisääntyy. ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.12. Teemana puuenergia
38 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Joululahjasi, ole hyvä! Metsänomistajan toivelahja Metsänomistajan toivelahja Upeat luontokuvat Upeat luontokuvat Suurteos kauniissa tuotelaatikossa! Suurteos kauniissa tuotelaatikossa! Joulutarjoukset ovat voimassa 17.12.2012 saakka. Erämiehen luonto Martti Hahtola Upea uutuuskirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. Suositun teoksen 2. Kasveista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys ja elinympäristöt. Hinta nyt 34 € norm. Hinta nyt 29 € norm. 38 € Ihminen ja metsä Kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta on julkaistu kahtena niteenä. Hinta nyt 34 € norm. Mukana on DVD. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa Hinta nyt 34 € norm. 42 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. painos! Suositun teoksen 2. Kirjoittaja tarjoaa laajan asiantuntemuksensa sekä vahvat mielipiteensä tuloksellisesta puuntuottamisesta ja metsien kasvattamisesta. 33 € Suomen tunturikasvio Henry Väre ja Rauni Partanen Ensimmäinen kattava kotimainen opas tunturikasveistamme innoittaa retkille Suomen tunturiseuduille ja tarkkailemaan toinen toistaa viehättävämpiä kasveja. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. Hinta nyt 37 € norm. Hinta nyt 36 € norm. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 38 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen, Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kun tilaat verkkokaupasta, syötä maksusivulla tarjouskenttään kampanjakoodi JOULU_2012. painos!. Kahden niteen yhteishinta nyt 108 € norm. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. 40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Uudessa painoksessa on mukana ensimmäistä kertaa Suomessa löydetty pikkulehdokki. Kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kirja on jaettu kolmeen ajanjaksoon: 1500–1850, 1850–1950 sekä 1950–2000. Kirjan kokoaa toimittajan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. 120 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emiritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Hinta nyt 37 € norm