Metsälehti 22/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 10–11 Ajankohtaista: Pudotuspeli sellutehtaasta ›› sivu 3 Metsänhoito: Kaukana harsinnasta ›› sivut 14–15 Metsänomistaja: Valkohäntäpeurat vitsauksena ›› sivut 18–19 Kokeiltua: Kaivinkonesahat ›› sivu 20 Turvapaikka Pe rt ti H ar st el a. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. MARRASKUUTA 2013 • Nro 22 • WWW.METSALEHTI.FI Uudistusalalle jätetty säästöpuuryhmä antaa suojan uhanalaisille linnuille, hyönteisille ja kasveille
09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sivu 24 ”Minne se loppu katoaa?” Lukija laskeskelee, että metsänomistaja hyötyy vain vähän hakkuuaukioiden kannoista ja risuista tuotetusta sähköstä. Sivu 7 Kuolinpesien osuus metsistä on laskenut Sivu 9 Yleinen harhaluulo tilarajan leveydestä Sivu 19 Täpläpöllö järkytti metsäalaa Oregonissa Yhdysvalloissa käytiin 90-luvulla kaikkien aikojen metsäsota. Sitten keskustelu loppui kokonaan. Jalostusprosessissa tarvitaan paljon osaamista, ja parhaimmillaan siitä syntyy korkean jalostusasteen tuotteita. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yritysten ongelma ei olekaan ideoiden tai tuotteiden puute vaan se, miten ne saadaan kaupaksi. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Syksyinen heinäpallero ”Nappasin kuvan (olisikohan metsähiiren pesästä) peltoaukeamalta Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. www.metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Samalla ruuan tuotanto ja kaikkialle leviävä asutus vievät tilaa puuviljelmiltä. JUSSI COLLIN Innovaatioita kyllä riittää Niille, joiden mieleen juolahtaa tehdä jotakin itse myrskyn kaatamien puiden korjaamiseksi, suosittelemme Työsuojeluhallinnon oppaan lukemista. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Yksin runsaat metsävarat ei riitä, mutta nykymaailmassa ne ovat entistä isompi valtti puntaroitaessa tehtaan paikkaa. Siellä ei ollut ketään kotona.” KATJA KOSKELA 12 vuotta Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Viime viikolla muutama päättäjä innostui näitä taas kerran metsäteollisuudelta peräämään. Suomen kaltaisessa maassa sellutehdas sopisi silti kokonaisuuteen hyvin. Rauduskoivun geenit selvillä Geenitutkimus auttaa kasvattamaan parempi laatuisia puita, professori Yrjö Helariutta kertoo. Tähän asti ne ovat aina houkutelleet investointeja. Uudet tehtaat rakennettiin nopeakasvuisten puuplantaasien äärelle, ja täällä niitä pantiin kiinni. Pohjoisen pitkäkuituisella havusellulla on myös ominaisuuksia, joita ei voi korvata lyhytkuituisella, esimerkiksi eukalyptuksesta saatavalla sellulla tai edes etelän nopeakasvuisista havupuista keitetyllä massalla. Sivu 6 UPM harkitsee jo toista biojalostamoa Lappeenrannan biojalostamo käynnistyy ensi kesänä. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Turhaa puhetta. Uusilla puutuotteilla on hienoja ominaisuuksia, kuten uusiutuvuus ja pieni hiilijalanjälki. Suomi alkoi menettää kilpailukykyään. . AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 2 METSÄLEHTI 22 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Suomi on harvoja maita, missä metsä kasvaa paljon enemmän kuin sitä käytetään. Erotus riittäisi jo nyt parin ison sellutehtaan pyörittämiseen. Innovaatioista jankuttamisen sijaan voitaisiin keskittyä siihen, miten turvattaisiin uusien ympäristöystävällisten puupohjaisten tuotteiden pärjääminen markkinoilla. Sivu 25 Harsintahakkuun toinen hautaaminen Sivu 26 Pystykorvan kanssa joulumetsojahdissa Sivu 28 Inspiraatiota etelän puista Sypressien varjosta ovat hakeneet luomisvoimaa niin Chopin, Aho kuin Sibeliuskin. Sivu 22 Veden oudoin olomuoto Jäällä voi luistella ja pilkkiä, mutta saako merijäästä juomavettä. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa ero puun kasvun ja käytön välillä on paljon pienempi. Sivut 4–5 Einon tuhot jäivät Astasta ja Tapanista Viime viikonlopun myrsky kaatoi yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. PÄÄKIRJOITUS 21.11.2013 V iime aikoina on taas pitkästä aikaa vakavissaan puhuttu sellutehdasinvestoinnista Suomeen. Puukuitujen kysyntä lisääntyy. Puustot ovat nuoria ja hyväkasvuisia, joten hakkuumahdollisuudet lisääntyvät entisestään. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Meillä puuta riittää. Kehitys vie meilläkin kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa palvelualat syrjäyttävät perinteistä teollisuutta. Uusia sellutehtaita tarvitaan, sillä maapallon väestö kasvaa nopeasti. Siinä on hyviä esimerkkejä tapaturmista, joita myrskypuiden korjuussa on tapahtunut. Tulevaisuuden sellukattilat ovat uudenlaisia biojalostamoja, joista sellun lisäksi saadaan tehokkaasti uusiutuvaa ener giaa ja biopolttoainetta sekä raaka-ainetta moniin erikoistuotteisiin. Ennustetaan, että jo muutaman vuoden kuluttua maailmalla on pula paitsi kierrätyskuidusta myös tuoreesta puukuidusta. Hyvä paikka tehtaalle Jos ei muuta sanottavaa keksi, niin aina voi vaatia uusia innovaatioita. Ne eivät markkinoilla kuitenkaan auta, vaan hinta ratkaisee. Ne ehkä hillitsevät oma-aloitteisuutta.” Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola varoittaa. Pesä oli halkaisijaltaan noin 12-senttinen. Kaikkea mahdollista on jatkuvasti kehitelty, tuotu uusia ideoi ta tuotekehitykseen ja markkinoillekin. Muutama vuosikymmen sitten uudelle tehtaalle tuntui olevan paikkoja vähän joka maakunnassa. Suomen vanhat vahvuudet, metsät ja taito jalostaa puuta, ovat edelleen ajankohtaisia
”Yhdysvaltojen puuvarojen puolesta luonteva sijaintipaikka on etelävaltioissa, mutta siellä tuotetaan etelänmassaa.” Jäljelle jäävät Suomi ja Ruotsi Venäjällä on paljon puuta, mutta infrastruktuuria pitäisi parantaa julkisella rahalla. ”Venäjällä on monia hankkeita pöydällä, mutta yksikään uusinvestointi ei ole edennyt neuvostovallan jälkeen. Lisävauhtia antaa se, että väkirikkaat kolmannen maailman maat ovat vasta saavuttamassa varallisuustason, jossa aletaan käyttää hygieniapapereita. Lämpimien seutujen mäntylajeista valmistettu ns. Sillä tavalla kilpailijat karkotetaan ja hanke saa elintilaa. Jos tahtoa löytyy, niin Suomi on sopiva paikka maailman seuraavalle havusellutehtaalle. ”Voidaan kysyä, onko Suomessa teollisen edistämispolitiikan aika ohi, mutta maksetaanhan telakkatukiakin”, hän pohtii. ”Uusia havusellutehtaita ei ole rakennettu läheskään samaan tahtiin kuin lehtisellukapasiteettia.” Sijaintipaikka pudotuspeliä Jokinen luettelee tekijöitä, jotka pudottavat mahdollisia sijaintipaikkoja pois pelistä. ”Jos hanke on vakava, niin se tuodaan julkisuuteen. Täällä metsät kasvavat käyttöä enemmän, on osaava klusteri, johtavia metsä?rmoja valmiiksi paikan päällä, osaavat työntekijät.” Vakaan toimintaympäristön ansiosta Pohjoismaissa investointirahaa saa alhaisella korolla. Rannikko viennin kannalta, sisämaa puun saatavuuden kannalta.” Jätti-investointi rahassa ja puun käytössä Pientä tehdasta ei kannata rakentaa ja isoon tarvitaan paljon rahaa. Länsi-Kanadassa vuoriniluri on tuhonnut mäntymetsiä ja vaikeuttanut puunsaantia. M ar kk u U la nd er / Le ht ik uv a. ”Baltian maissa voisi yhteensä olla tarpeeksi puuta, mutta yhdessäkään ei riittävästi yksin.” Maailma tarvitsee uuden havu sellutehtaan. En ole ollenkaan yllättynyt, jos niin tapahtuu vuosikymmenen loppuun mennessä.” Saisiko Suomi uuden havusellutehtaan. Chile alkaa olla jo täynnä sellutehtaita, joten uutta kapasiteettia on vaikea lisätä. Brasiliassa on eukasellumaa, eikä siellä ole merkittäviä kotimarkkinoita havusellulle. Julkista, pehmeää rahaa on aina jollakin tavalla mukana. ”Molemmissa maissa sekä rannikon että sisämaan sijainnit ovat hyviä, mutta eri syistä. ”Jäljelle jäävät Suomi ja Ruotsi. Maailmantalous tarvitsee uutta kuitua. Vanhoja tehtaita on toki modernisoitu.” Länsi-Euroopassa Norja on yleiskallis, minkä vuoksi sieltä vastikään suljettiin sellutehdas. Kanada kärsii vahvasta dollaristaan ja on muutenkin epätodennäköinen sijaintipaikka useammasta syystä. Ruotsissa tehtaat ovat vanhempia kuin Suomessa, mikä lisää korvausinvestointien todennäköisyyttä. Sijaintipaikan valinta on pudotuspeliä, jossa vahvimmiksi veikataan Suomea ja Ruotsia. Suomi–Ruotsi-vertailussa molemmilla mailla on etunsa. Etelänmassa on karkeampaa ja soveltuu hyvin esimerkiksi vaippoihin, mutta huonommin painopapereihin. Pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa sekä globaalin tavaroiden siirtelyn, postimyynnin että elintarvikkeiden pakkaamisen myötä. ”Hihavakio on, että kapasiteettitonnin investointikustannus on kaksituhatta dollaria.” Jokinen ei muista, milloin sellutehdas olisi tehty täysin markkinaehtoisella rahalla. Kanadan keskiosista kuljetusketju Aasian kasvumarkkinoille on hankala. Baltian maissa voisi yhteensä olla tarpeeksi puuta, mutta yhdessäkään ei riittävästi yksin. Painopaperien alamäki länsimaissa supistaa kierrätyskuidun kertymää. Paperin kulutuksen kasvu on Aasiassa, missä paperikoneita on rakennettu tuontiraaka-aineen varaan. Jokinen ei lähde veikkaamaan, milloin sellutehdashankkeesta uutisoidaan, mutta kummallista olisi, jos metsäteollisuudessa ei puntaroitaisi tällaisia asioita. Sellulla on kysyntää ja hinta korkealla. etelänmassa ei suoraan kilpaile pohjoisen pitkäkuidun kanssa. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 22 • 2013 3 MIKKO HÄYRYNEN T akavuosikymmeninä markkinasellun povattiin jopa kuihtuvan pois metsäteollisuuden tuotevalikoimasta, mutta kävikin toisin – kysyntä kasvaa selvästi. Toisaalta kruunu on vahva, joten tällä hetkellä Suomi saattaa olla kilpailukykyisempi. ”Kun kysyntä kasvaa ja nykyiset tehtaat vanhenevat, niin markkinoilla on tilaus uudelle kapasiteetille”, Pöyry Management Consulting Oy:n selluasiantuntija Petri Jokinen sanoo. Miljoonan tonnin tehdas käyttäisi puuta reilut viisi miljoonaa kuutiometriä ja euroja tarvittaisiin miljardista kahteen
Jättielementeillä on kysyntää Koskisen taloteollisuuden tammikuussa avaama puurakenteisten jättielementtien tuotantolinja on ollut ahkerassa käytössä. LAURA KAKKONEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva S aisiko olla nopeakasvuisia, taudinja kuivuudenkestäviä puita tai taatusti visaisia visakoivun taimia. Selonteossa määritellään pitkän aikavälin tahtotila ja linjaukset metsiemme käytölle vuoteen 2050 asti. Venäjä kiristämässä puunvientiä Venäjä suunnittelee toimia raakapuun viennin kiristämiseksi. Koivun perimän selvitystyö aloitettiin vuonna 2011 teknologian halventuessa ja tehostuessa, mutta erilaisia esivalmisteluita tehtiin jo aiemmin. Metsäpolitiikan päämääriksi selonteossa esitetään kolmea ajatusta: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille, metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja metsät ovat monipuolisessa käytössä. Koivun perimä toimii mallina muille puulajeille, sillä sama geenitieto pätee muiden lehtipuiden lisäksi jopa havupuihin, Helariutta kertoo. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa metsänjalostuksessa. Tarkoitus on viedä puunviejiltä arvonlisäverovapaus, Metsäntutkimuslaitoksen Idän metsätieto -palvelu kertoo. Koivun naarasja koiraspuoliset kuTäsmäpuita geenitieteellä ”Geenivirheitä täytyy seurata sukupolvesta toiseen. Tulevina vuosina tällainen tilaus saattaa olla mahdollinen, sillä Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet rauduskoivun geeniperimän. Lituruohon jäljillä Helariutan alkuperäinen mielenkiinnon kohde liittyy puun muodostumiseen. Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -hankkeessa arvioidaan muun muassa metsäpalveluyrittäjien ammattitutkinnon sekä lisäkoulutuksen tarve. Nopea kotimainen Rauduskoivu valittiin tutkimukseen harkitusti, monesta eri syystä. MTK:n metsähoitoyhdistyksille tekemän kyselyn mukaan merkkejä ostoaktiivisuuden voimakkaasta vähentymisestä on näkynyt eri puolilla maata. Myös taudintai kuivuudenkestoa voidaan jalostaa etsimällä puista erilaisia geenejä, jotka auttavat kasvia kasvamaan hankalissa olosuhteissa. Suunnitelman mukaan arvonlisäveroa ei hyvitettäisi puunviejille kokonaan, vaan yritykset joutuisivat maksamaan siitä osan, esimerkiksi 80 prosenttia. Ostohaluissa on merkittäviä eroja yrityksestä ja alueesta riippuen. Hakkuita on tehty lähes ennätysvilkkaasti ja puun kysyntä on ollut hyvää, MTK arvioi. Harrastuksena aloitettu kasvion kerääminen johti lopulta kasvija perinnöllisyystieteen opintoihin yliopistossa. Tätä seikkaa professori pohti ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Ammattitutkinnosta apua metsäpalveluyrittäjälle. Tällä hetkellä puun viejät on vapautettu 18 prosentin arvonlisäverosta. Sieltä ovat lähteneet muun muassa seinäelementit ja kattoristikot Suomen suurimpaan puukouluun Kouvolaan. Päämäärät saavutettaisiin muun muassa luomalla edellytykset yritysmäisen metsäelinkeinon harjoittamiseen tilarakennetta parantamalla ja verotusta uudistamalla. Se tarkoittaa kolmea suurta puukerrostaloa. Puiden parempi kasvu tarkoittaa lisätienestejä metsänomistajalle, kun puut lihovat suuremmiksi ja kasvavat nopeammin. Tarkoitus on käynnistää pilottiluonteinen metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto, joka voitaisiin myöhemmin ottaa käyttöön koko maassa. Nyt ostohalut näyttäisivät kuitenkin hiipuvan. Tutkinto turvaisi ammattitaitoisen työvoiman saannin ja edistäisi metsien kestävää käyttöä. Arvoituksen selvittämiseksi tutkimuksissa tarvitaan lituruohoa, ”kasvikunnan banaanikärpästä”. Helariutta itse tutki koivun perinnöllisiä muotoja vuonna 2009, ja toisen tutkimusryhmän johtaja, professori Jaakko Kangasjärvi tutki koivun geenitoimintoja jo 1990-luvulla. 4 METSÄLEHTI 22 • 2013 LYHYESTI Kysely: Ostohalut hiipumassa Tänä vuonna puukauppa on käynyt hyvin. ”Lituruoho on ruohovartinen kasvi, jolla on samanlaiset anatomiset rakenteet kuin puulla. Akatemiaprofessori Yrjö Helariutta käyttää esimerkkinä Metsäntutkimuslaitoksen jalostusta varten kartoittamia, hyväkasvuisia metsikköpuita. Tuonnissa neljänneksen nousu Puun tuonti Suomeen lisääntyi alkuvuonna. ”Jos ymmärrämme koivun avulla, millainen perimä näillä niin kutsutuilla pluspuilla on, voimme entistä tehokkaammin yhdistää erilaisia ominaisuuksia ja geenejä ja saada aikaan hyväkasvuisia puita”, Yrjö Helariutta kertoo. Linjalla voidaan valmistaa vuodessa noin 30000 neliötä seinää. ”Omassa työssä mielenkiintoisinta on tehdä ensimmäisenä asioita, joita kukaan muu ei ole tällä maapallolla ennen tehnyt”, toteaa akatemiaprofessori Yrjö Helariutta.. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tammi-elokuussa puuta tuotiin yhteensä 7,9 miljoonaa kuutiota, mikä on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. ”Koivu on tärkeä kotimainen puu, ja sen lisääntymismekanismi on helpompi kuin havupuilla. Haluamme tutkia, mikä aiheuttaa eron puuvartisten kasvien ja ruohokasvien välille.” Kiinnostus kasvikuntaa kohtaan on lähtöisin Helariutan nuoruudesta. Eniten tuotiin koivukuitua, yhteensä 3,4 miljoonaa kuutiota ja toiseksi eniten haketta, 2,1 miljoonaa kuutiota. Puilla siihen kuluu yleensä vuosikymmeniä.” Koivun geenitutkimus auttaa lihottamaan runkoja – ja metsänomistajan lompakkoa. Suomen metsäkeskus ryhtyy kartoittamaan metsäpalveluyrittäjyyden kehitystarpeita. ”Näyttää siltä, että ensi vuoden osalta jättielementtilinja on myyty jo täyteen”, Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen kertoo. Kolmen Yhdysvalloissa vietetyn tutkijavuoden jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon tutkimaan puunmuodostusta. Selonteko puuttuisi tilarakenteeseen Maaja metsätalousministeriössä valmisteltu Metsäpoliittinen selonteko on lähtenyt lausuntokierrokselle
Olisiko ideaa koota kaikki Suomen kuntien talousmetsät yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Pinta-alalla mitaten suurimmat omistajat ovat Oulu ja Helsinki, mutta kunnan talouden kannalta metsän rooli on suhteellisesti suurin Itäja Keski-Suomen maalaiskunnissa. Puunjalostuksen lisäksi koivututkimus auttaa ymmärtämään kasvien evoluutiota ja lajien sukulaisuussuhteita. ”Visaisuus ei välttämättä ole se taloudellisesti tärkein ominaisuus, mutta se on helppo kartoittaa. Monille kunnille metsä on hyvinkin merkittävä tulonlähde ja talouden tasapainottaja. Ulkonäöltään erilaisista koivuista valittiin tietyt tutkittavat yksilöt. Metsäomaisuudelle saataisiin olennaisesti nykyistä systemaattisempi hoito ja sen myötä parempi taloudellinen tuotto. Kuntametsät Oy:n toimitusjohtajan paikkaa tavoittelisi varmasti suuri määrä hyvinvointivajeisia osaajia, joilta vielä puuttuu rouhea avobemari ja kunnon kaupunkilukaali. Kunnillahan on jo tänä päivänä vino pino erilaisia yhteisomistusjärjestelyjä, esimerkiksi maakunnalliset sähköyhtiöt, jätehuolto?rmat sekä sosiaalija terveyspalveluja tarjoavat kuntayhtymät. Helariutan mukaan pelkkä geeniperimän selvittäminen ei välttämättä ole vallankumouksellinen tulos, mutta sen hyödyntäminen tutkimuksissa voi tuottaa suuriakin yllätyksiä. Tornatorin metsät painottuvat kuntametsiä enemmän idän ja pohjoisen hitaampikasvuisille alueille, joten yhtenä yhtiönä kuntien metsissä päästäisiin kenties lähes samaan liikevaihtoon. 5 METSÄLEHTI 22 • 2013 PENTTI HYTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. ”Jos tärkeään geeniin tulee mutaatio, näemme tietynlaisen ilmiasun yksilössä. Ja jos isompi rahantarve yllättää, osuuksiaan voisi myydä pois muille osakkaille, tai kenties myös ulkopuolisille. Kuntatalouteen kertyisi tasaista tulovirtaa yhtiön voitonjaon kautta esimerkiksi osinkoina. Visan salaisuus Seuraavaksi tutkijat alkavat selvittää muun muassa visakoivun näyttävän puuaineen takana olevaa, muuttunutta geeniä. DNA:n emäsjärjestyksen selvittämisen avulla löydettiin erilaisen ulkonäön aiheuttava geenivirhe ja geeni sen taustalla. L ähes kaikki Suomen kunnat omistavat metsää, Tilastokeskuksen mukaan yhteensä kaikkiaan 428000 hehtaaria. Kuntametsät Oy olisi merkittävä toimija metsäalalla. Annettakoon tässä työnimeksi vaikkapa Kuntametsät Oy. Kukin kunta saisi yhtiöstä sille luovuttamiensa metsien arvon mukaisen määrän osuuksia. Tämä puolestaan kertoo siitä, mihin geeniä tarvitaan”, Helariutta selventää. ”Geenivirheitä täytyy seurata sukupolvesta toiseen, jotta ymmärtäisimme niiden periytyvyyden. Hakkuista kertyy bruttotuloja vuosittain 350000 euroa. Metsät ovat kunnan palkkalistalla olevan metsäammattilaisen hyvässä hoidossa. Kun menetelmät ovat selvillä, tutkijat voivat lähteä myöhemmin ilmenevien ja taloudellisesti merkittävämpien ominaisuuksien, kuten kasvun perään. Esimerkiksi syntymäkuntani Juuka omistaa metsää lähes 4000 hehtaaria. ”Varsinainen läpimurto saattaa tulla vasta sitten, kun perimää aletaan käyttää työkaluna erilaisten geenien löytämiseen”, Helariutta toteaa.. Ajatuksena on luoda ensin geenimutaatioiden kartoittamiseen soveltuvat menetelmät yksinkertaisimpien esimerkkien avulla. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Tasearvo on hyvän matkaa toista miljardia euroa. Kuntien metsät kimppaan Täsmäpuita geenitieteellä Yrjö Helariutta › syntynyt vuonna 1965 Helsingissä, kasvanut Porissa › työskennellyt Helsingin yliopistossa 15 vuotta › kasvien kehitysbiologian professori ja akatemiaprofessori › harrastaa jääkiekon katselua ja musiikin kuuntelua kinnot ovat samassa yksilössä, toisin kuin esimerkiksi poppelilla”, Helariutta kertoo. Useimmiten kuntien metsät ovat repaleisina rippeinä siellä täällä, ja niiden hoito on järjestetty siten, että kamreeri penkoo vain harvakseltaan mappejaan tutkaillakseen, löytyisikö metsistä tuohta kunnan kasvavien menojen katteeksi. Muita tutkittavia piirteitä ovat esimerkiksi jällen aktiivisuus paksuuskasvussa ja puiden kyky aistia päivän pituus. Hoitoja hallinnointikulujen jälkeen nettotuloksi jää runsaat 250000 euroa. Nykyjärjestelyllä – olettaen, että hyvin hoidetut Juuan metsät edustavat keskivertoa – kuntien metsien yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto jää alle 40 miljoonan euron. Sen liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa. Jos taas kunnalle ilmaantuu tarve muuttaa rajojensa sisällä olevaa talousmetsän käyttömuotoa esimerkiksi rakennusalueeksi, järjestelyyn voitaisiin laatia takaisinlunastusehdot. Verrokkina voidaan tarkastella vaikkapa Tornator-konsernia, jolla on metsää puolitoistakertainen määrä, eli runsaat 600000 hehtaaria. Puilla tämä on ollut yleensä hankalaa, koska siihen kuluu vuosikymmeniä.” Koivulla seuraava sukupolvi saatiin laboratorio-olosuhteissa aikaan jo vuoden kuluttua. Juridiselta muodoltaan kyseeseen voisi tulla osakeyhtiö, yhteismetsä tai jokin muu tarkoituksenmukainen omaisuuden hallintajärjestely. Sen ilmiasu nähdään suhteellisen aikaisin”, Helariutta kertoo. Hänen mukaansa puiden perinnöllisyystutkimuksissa etsitään sellaisia geenivirheitä, joiden takana on terveitä, tärkeitä geenejä. Loppukevennyksenä tuotakoon esille kunta-alan yhtiöiden hyvät työsuhde-edut
Vaikka sähkökatkoja oli laajalla alueella, metsätuhot näyttävät jääneen selvästi pienemmiksi kuin viime vuosien Tapanija Asta-myrskyissä. Foex laatii Metlan alueellisista hintatiedoista maankattavan indeksin, jossa on kaksi puutavaralajia, tukkija kuitupuu. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilasto kattaa lähes kaikki Suomessa tehdyt puukaupat, sillä tänä vuonna seurantaan liittyi myös merkittävä osa yksityisistä sahoista. Tuulenkaatoja on, mutta pääosin puita on kaatunut hajanaisesti. Maksuton hintatilasto julkaistaan Metlan verkkosivuilla sekä Metsälehden paperiversiossa ja verkossa. Hintaindeksi pyritään saamaan markkinoille alkuvuonna 2014. Hintaindeksiä voidaan käyttää takuuhintojen viitehintana, minkä toivotaan lisäävän puukaupan tasaisuutta. hyödykejohdannaisten sekä yritysten välisten kauppojen pitkien toimitussopimusten viitehintoina. Lisäksi tuhojen korjuu venyy yli talven, joten kertarysäyksellä ei suuria puumääriä tule tienvarsille”, Keskipohjan Juha Laitinen arvioi. Viesti on samanlainen myös muualla myrskyalueella. MIKKO HÄYRYNEN Puukaupan hintaseurantaan kehitetään maksullista hintaindeksiä. H en na Sa ar i. Pääosin tuuli kaatoi yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Puunhintoihin maksullinen indeksi Metsäntutkimuslaitoksen tilastot pysyvät jatkossakin ilmaisina, mutta niistä saa tehdä kaupallisia versioita. Suomen metsäkeskuksen mukaan vahingoittuneiden puiden määrä on todennäköisesti puolesta kahteen miljoonaan kuutiometriin, joka olisi arvoltaan 20–80 miljoonaa euroa. Kokkolan seudulla toimiva Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen arvioi, että myrsky kaatoi yksittäisiä puita ja puuryhmiä äskettäin harvennetuista metsistä, siemenpuualoilta sekä aukkojen reunoilta. Maanantain arvioiden mukaan suurtuhoilta kuitenkin vältyttiin. Metla ei itse aio kehittää hintatilastosta kaupallisia tuotteita, mutta kaupalliset toimijat voivat hyödyntää hintatilastoa Metlalle aiheutuvien kustannusten hinnalla. Metlan hintaseuranta säilyy maksuttomana kuten tähänkin asti. Toisaalta läheskään kaikkia tuulenkaatoja ei edes löydetä. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon toiminnanjohtaja Harri Huupponen ennakoi, että yhdistyksen alueella tuuli saattoi kaataa 100–200 000 kuutiota puita. Indeksejä käytetään etenkin pankkien tarjoamien hintasuojautumistuotteiden eli ns. Lukija kuvasi sähkölinjan päälle kaatuneen männyn Haapavedellä. Yhtenäisiä myrskyaukkoja ei sielläkään maanantain kuluessa raportoitu. Huupposen mukaan yhdistyksen metsurit ja hakkuukoneet lähtivät jo sunnuntaina sähköyhtiöiden avuksi raivaamaan sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Jopa kesän 2010 Asta-myrskyn kaatamia myrskypuuryppäitä löytyy yhä ja myöhemmät myrskyt ovat laventaneet lahopuujatkumoa. ”Nyt kaatuneet puumäärät eivät heilauta puun kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, joten en usko markkinahäiriöihin. Suuri määrä yksittäin kaatuneita puita jää metsään koska korjuu on kallista. 6 METSÄLEHTI 22 • 2013 MIKKO RIIKILÄ V iime sunnuntain Eino-myrsky riepoi metsiä Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan sunnuntain myrsky ei aiheuta merkittäviä häiriöitä puumarkkinoille. Ei häiriöitä puumarkkinoille Luontoväen esittämä huoli lahopuun hupenemisesta Suomen metsistä on Eino-myrskyn jälkeen taas pari pykälää perusteettomampi. Kehittäjänä on Foex Indexes Oy ja pohjana Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämä maksuton hintatilasto. ”Hajanaisesti kaatuneiden puuryhmien korjuu on kallista”, hän arvioi. ”Hajanaisesti kaatuneiden puuryhmien korjuu on kallista.” Eino koetteli kovimmalla kouralla Vaasan ja Oulun välistä seutua. Metsänhoitoyhdistys Suonteen neuvoja Kari Paaso arvioi, että tuuli kaatoi koko kunnassa puita noin kymmenen tuhatta kuutiota. Joutsassa kerrotaan muutamista usean sadan kuution myrskytuhoalueista. Foex on suomalainen, metsäteollisuusja bioenergiatuotteiden hintaindekseihin erikoistunut yritys. Kovimmat tuulet koettiin Pohjanmaan rannikolla Vaasan ja Oulun välillä, missä myrsky puhalsi yli 30 metrin sekuntinopeudella. Eino harrasti hajakaatoja Sunnuntainen myrsky aiheutti noin 20–80 miljoonan euron metsävahingot. Myös Sisä-Suomessa tuulen voima lähenteli 30:tä metriä sekunnissa. Puukaupan etujärjestöt Metsäteollisuus ja MTK suhtautuvat kaupalliseen hintaindeksiin myönteisesti. Alttiimpia ovat olleet äskettäin harvennetut metsät
Sellais. Toisen jalostamon puunkäyttömääriä ei yhtiö vielä halua kertoa. Toistaiseksi ollaan aikataulussa. Itse jalostamoa on portilta vaikea hahmottaa. ”Odottelemme nyt ministeriön ratkaisua. Toinen jalostamo suunnitteilla Mäntyöljyä saadaan sellunkeitossa sivutuotteena, ja suuri osa siitä poltetaan energiaksi. Muutoksen ansiosta sellun laatu paranee ja energiaa kuluu vähemmän. takin UPM tosin jo kaavailee: yhtiöllä on suunnitelma toisen biojalostamon rakentamiseksi Lappeenrantaan. Vähän kauempana erottuu kuitenkin sellutehtailta tuttuja valtavia putkirakennelmia ja suuria säiliöitä – iso laitos on selvästi rakentumassa. Näkymän peittää suuri sininen teltta, jonka sisällä tehdään putkitöitä. dilla. ”Tämä on ensimmäinen teollisen mittakaavan biojalostamo”, tutkimuspäällikkö Jaakko Nousiainen UPM:ltä kertoo. Koko laitoksen hintalappu on 200 miljoonaa euroa. Nyt yhtiö harkitsee toisen jalostamon rakentamista. Niinpä. Se käyttäisi raaka-aineena kiinteää biomassaa. Ei aivan yksinkertainen prosessi, mutta huomattavasti helpompi kuin dieselin valmistaminen kiinteästä biomassasta, esimerkiksi kuorista ja oksista. Puunkäytön kannalta vieläkin merkittävämpi on Metsä Fibren Joutsenon tehtaan sellukeiton uudistus. ”Nyt odotamme Helsingin Energian päätöksiä”, Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen kertoo. Sellutehtaalla ryhdyttiin heinäkuussa keittämään sellua uudella liemellä, polysul. Eino harrasti hajakaatoja Tutkimuspäällikkö Jaakko Nousiaisen mukaan biopolttoaineiden kasvunäkymät ovat varsin hyvät. Moni on ehtinyt jo jättää leikin kesken: esimerkiksi Stora Enso ja Neste arvioivat, ettei dieselinteko vielä kannata. Lisäksi tehtaan tuotantoa voidaan nostaa noin 50000 tonnilla vuodessa, mikä lisäisi puunkäyttöä 300000 kuutiota. Neljän hehtaarin rakennusalueelle kulkee tasainen virta rakennusmiehiä turvavarusteissaan. Kaasutuspäätöksiä odotellaan UPM:n biojalostamohankkeet eivät Kaakkois-Suomen metsiä suoraan merkittävästi verota. Jos hanke toteutetaan, kyseessä olisi Nousiaisen mukaan 400 miljoonan euron investointi. Puun kaasuttamisella vältetään polttoaineen kuljetuspulmat, tuotantojohtaja Ismo Nousiaisen toteaa. Enemmän puunkäyttöä lisäisi Metsä Groupin yhdessä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa kaavailema kaasutuslaitos, jos hanke vain toteutuu. ”Kiinteän massan raaka-ainepotentiaali on mittava, mäntyöljyä on tarjolla vain rajallisesti”, Nousiainen perustelee. Uudessa laitoksessa voitaisiin käyttää samanlaisia ratkaisuja. ”UPM ei tee kasviöljypohjaista biodieseliä, vaan toisen polven uusiutuvaa, hiilivetypohjaista dieseliä.” Biojalostamolla ruskeasta mäntyöljystä tehdään ensin vetykäsittelyn avulla puhdas hiilivety, josta diesel tislataan. Valmista Lappeenrannassa, Kaukaan tehdasalueella pitäisi olla ensi kesänä. Tekniikka on tuttu, sillä tehtaalla toimii jo tässä vaiheessa pieni kaasutuslaitos. biopolttoainetavoitteesta. Määrä kattaa neljänneksen Suomen kansallisesta vuoden 2020 liikenteen Kohta mänty muuttuu dieseliksi UPM:n biojalostamo käynnistyy ensi kesänä. Nousiainen haluaa vielä täsmentää terminologiaa ja valottaa samalla tuotantoa. Tällaista laitosta ei synny ilman tukea. Pakettiautot väistelevät kulkijoita ja sirkkeli soi. Yhtiö tulee valmistamaan jalostamolla mäntyöljystä vuodessa 100000 tonnia eli 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä tieliikenteeseen. UPM on hakenut laitosta varten työja elinkeinoministeriöltä 87 miljoonaa euroa energiatukea. Puuta kaasutuslaitos tulisi käyttämään noin miljoona kuutiota vuodessa: puuntarvetta ei kokonaan saataisi Joutsenon tehdasintegraatin tähteillä katettua. 7 METSÄLEHTI 22 • 2013 Suomalaisessa metsässä kääntyy uusi sivu JUSSI COLLIN, teksti TERO PAJUKALLIO, kuvat UPM:n Lappeenrannan biojalostamon työmaan portilla käy kohtalainen vilske. Lappeenrannan jalostamon käyttämästä mäntyöljystä pääosa saadaan yhtiön omilta laitoksilta. Ideana on, että Metsä Fibren Joutsenon tehtaalle rakennettaisiin kaasutuslaitos, josta Gasumin putkiverkoston kautta tuotaisiin Helsingin voimalaitoksille biokaasua. UPM laskelmien mukaan kannattaa. Investointipäätöstä toisesta biojalostamosta ei ole vielä tehty.” Mäntyöljyjalostamonsa yhtiö sen sijaan rakentaa omin päin, ilman yhteiskunnan tukea. Monen vuoden biopolttoainehuuman, erilaisten selvitysten ja pilottihankkeiden jälkeen maailman ensimmäinen puupohjaista biopolttoainetta valmistava jalostamo on valmistumassa. Ensi vaiheessa dieseliä syntyy sellunkeiton sivutuotteesta, ja mikäli toinen jalostamo päätetään rakentaa, lisääntyy lähinnä energiapuun käyttö
8 METSÄLEHTI 22 • 2013
7,7 milj. Kuolinpesä on taloudellisesti järkevä yhteisomistusmuoto silloin, kun erillisverovelvollisuudesta on hyötyä. HANNU JAUHIAINEN K uolinpesien omistusosuus yksityismetsien pinta-alasta oli vuonna 1990 18 prosenttia. Tarvitaan vain määräosainen perinnönjako. Tilanteen pitkittyessä kuolinpesän rakenne usein monimutkaistuu, kun osakkaiksi tulee alkuperäisten osakkaiden kuolinpesiä. Pinta-alaverotuksessa kuolinpesä oli Pilhjertan mukaan usein verotuksellisesti järkevä omistusmuoto, koska metsätalouden tulo oli ansiotuloa. 9 METSÄLEHTI 22 • 2013 Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. Verotuksellista etua voi syntyä, kun kuolinpesällä on ansiotuloja tai osakkaina on lapsia tai opiskelijoita. Kuolinpesien omistusrakenteen muutos nähtiin yhdeksi vaihtoehdoksi myös Metsätilakoon rakennetta pohtineen työryhmän esittämissä toimenpide-ehdotuksissa. Se mahdollistaa tappioiden vähentämisen osakkaiden verotuksessa, jos yhtymällä ei ole tuloja. Kun kuolinpesä oli oma verotusyksikkö, tulojen veroaste jäi usein alhaiseksi. Kuolinpesien ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun osakkaat eivät enää pysty yhteisesti sopimaan omaisuuden hoidon pelisäännöistä. www.metsalehti.?/mobiili kuten haluat . Sen jälkeen osakkaat omistavat kuolinpesäosuuden sijaan määräosan esimerkiksi metsämaista. Kuolinpesässähän tappiot voi vähentää vasta tulevien vuosien tuloista, jos niitä ylipäätään tulee. Yhtymäosuuksia on myös mahdollista myydä luovutusvoittoverovapaasti lähisukulaisten kesken. Kuolinpesissä käy kato Kuolinpesien osuus metsänomistuksesta on laskenut noin 10 prosenttiin. asiakirjamalleja kuolinpesän asioiden hoitamisesta sekä sen muuttamisesta yhtymäksi. Metsäomaisuutta muutetaan myös nykyisin entistä herkemmin rahaksi, kun tilalta poismuuttaneilla ei enää ole tiiviitä sidoksia lapsuudenaikaisiin maisemiin. Järkevyyden edellytyksenä on myös se, että metsätilan käytöstä ei ole kuolinpesän jäsenten kesken erimielisyyttä. Kuolinpesien osuuden väheneminen selittyneekin sillä, että niitä on muutettu yhtymiksi. Suomessa on paljon toimivia kuolinpesiä, joissa metsiä hoidetaan yhteisten sopimusten mukaisesti. Tämän työryhmän esityksiin liittyen Metsäntutkimuslaitos on laatinut metsanomistus.. ha 1,1 milj. ”Kuolinpesien osuuden pienenemiseen metsänomistusmuotona on vaikuttanut etenkin pinta-alaverotuksen päättyminen”, kertoo ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. ha 1,7 milj. Toimiviakin kuolinpesiä Kuolinpesä ei sinällään ole metsänomistusmuotona mahdoton. -nettisivuille kattavan ohjeistuksen erilaisista omistusmuutoksiin liittyvistä tilanteista. Vuonna 2009 osuus oli 12 prosenttia ja tuoreimpien, vuoden 2011 tietojen mukaan 10,5 prosenttia. Kuolinpesä on mahdollista muuttaa yhtymäksi kohtalaisen helposti. ha Yksityinen metsänomistus 2011 Yhtymät ohittaneet kuolinpesät Henkilöt Yhtymät Kuolinpesät 73,3 % 16,2 % 10 ,5 % Lähde: Metla. Myös yhteismetsä mainittiin yhtenä vaihtoehtona kuolinpesälle. Myyntiverotuksessa yhtymä on kuitenkin usein parempi vaihtoehto. Muutosta halutaan Talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuonna 2010 tekemän linjauksen mukaan kuolinpesiä tulee kannustaa siirtämään metsät yhdelle omistajalle tai muuttamaan kuolinpesä verotusyhtymäksi, jolle laaditaan yhteishallintasopimus. Pahimmillaan tilanne on niin monimutkainen, että asioista sopiminen on käytännössä mahdotonta. Sivuilta löytyy mm
Parhaimmillaan säästöpetäjä on pystyssä useamman vuosisadan ja tarjoaa kaaduttuaankin vuosikymmenten ajan sopivan elinympäristön lukuisille lajeille. Uhanalaistuminen on hidastunut ja muutama laji pelastunut. Pari vuotta sitten yhtiön eteläiset metsät liitettiin FSC-serti. Metsissä elävistä kovakuoriaisista runsas neljäkymmentä lajia on hyötynyt talousmetsien luonnonhoidosta, ja näistä suuri osa nimenomaan säästöpuista. Järjestelmälliseksi toiminta muuttui 1990-luvun puolivälissä. Lopullisen päätöksen säästöpuiden määrästä ja paikasta tekee metsänomistaja – tai näin sen pitäisi mennä. Osalle kuolleissa puissa elävistä kovakuoriaisista säästöpuut ovat olleet korvaamaton pelastaja. Esimerkiksi jos samassa leimikossa on kaksi parin hehtaarin uudistusalaa, paras ratkaisu on jättää säästöpuut yhdeksi useamman säästöpuun rykelmäksi toiselle näistä uudistusaloista. 10 METSÄLEHTI 22 • 2013 TIIA PUUKILA U udistusaloille on jätetty säästöpuita arviolta parikymmentä vuotta. SÄÄSTÖPUITA Er kk i O ks an en / M et la. Ja olemme vakuuttuneita, että monimuotoisuuden näkökulmasta se kannattaa”, sanoo UPM:n ympäristöjohtaja Timo Lehesvirta. Teeri löytää säästöhaavasta istumapuun ja kanalintupoikue turvaa säästö-puuryhmän alikasvuston suojista. Pienten viiden, kuuden puun ryhmien sijaan hakkuualan säästöpuut tulisi entistä hanakammin keskittää suuremmiksi ryhmiksi. Metsäyhtiö UPM:n mailla säästöpuita on jätetty metsiin kokeiluja testausmielessä vuosikymmeniä. Kahden vuosikymmenen aikana säästöpuut ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi sulauttaa ympäristötavoitteet osaksi kannattavaa metsätaloutta. Myös metsien tuleva hoito helpottuu, kun yksittäisiä puita ei tarvitse väistellä. Yleensä säästöpuissa on jopa enemmän lajeja”, sanoo varttunut tutkija Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitokselta. Jatkossa niiden rooli tulee korostumaan entisestään. Säästöpuut tarjoavat tikoille ravintoa, kolopesijöille pesäpaikkoja sekä saalistajille oivan tähystyspaikan. Se edellyttää, että rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään kymmensenttisiä puita jätetään ainakin viisi runkoa hehtaarille. Yksittäisessä säästöpuussa voi majailla kymmeniä hyönteisiä ja kääpiä. Vuonna 1994 uudistuneet Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset ja muutamaa vuotta myöhemmin käyttöön otettu metsäserti. Vuosisatojen satsaus luontoon Järkevään, vähätuottoiseen kohtaan keskitettynä säästöpuuryhmä on metsänomistajalle paitsi edullinen myös pitkävaikutteinen satsaus monimuotoisuuteen. Uusimman uhanalaisuusarvioinnin tulokset tukevat tutkijoiden löydöksiä. Kolmannes metsiemme lajeista tarvitsee eri-ikäistä lahopuuta ja on siksi hoidetuissa talousmetsissä ahtaalla. Vanhatalon mukaan säästettävien puiden sijoittaminen uudistusaloilla on parantunut viime vuosina, mutta toivomisen varaa löytyy. Suurempi säästöpuuryhmä tarjoaa muutamaa puuta monipuolisemmin erilaisia elinympäristöjä niin paahteisen kuin varjoisammankin paikan eliöstölle. ”Metsänomistajat voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa ja esittää toiveita. ointi toivat säästöpuut myös yksityismetsiin. Puunkorjuulta säästetyt puuryhmät ilmaantuivat hakkuumaisemaan 1990-luvun alkupuolella, kun ympäristötietoisuus lisääntyi. H an nu H u tt u ”Olemme vakuuttuneita, että monimuotoisuuden näkö kulmasta säästöpuiden jättö kannattaa.” lituksen ensimmäinen, vuonna 1993 julkaisema metsätalou den ympäristöopas. Esimerkiksi Janakkalan kahdelta uudistusalalta on löytynyt kymmenessä vuodessa runsaat kahdeksansataa kovakuoriaislajia, joista osa uhanalaisia. Nykyään valtaosa metsistämme on PEFC-serti. Niiden tehtävä on lisätä vanhojen puiden ja lahopuun määrää talousmetsissä. Säästöpuiden tehtävä on ollut turvata näiden lajien tulevaisuus. Tulokset kahdenkymmenen vuoden taipaleelta ovat lupaavia. UPM on tutkinut aktiivisesti säästöpuiden merkitystä metsissään. Kun hakkuutähteiden ja kantojen keruu energiaksi lisääntyy, säästöpuut osana talousmetsien luonnonhoitoa tarjoavat lahopuusta riippuvaiselle lajistolle kodin. ”Olemme seuranneet, kannattaako säästöpuita jättää. oinnissa. Myös linnuston arvellaan hyötyneen. Siinä säästöpuita jätetään hieman runsaammin kuin PEFC-serti. Säästöpuiden paras paikka on suuremmissa ryhmissä. ointiin. ”Hakkuualoille säästetyissä puissa on niiden kuoltua havaittu vähintään yhtä runsas lajisto kuin vanhan metsän sisällä vastaavissa puissa. oituja. ”Esimerkiksi Uudenmaan alueella lähes hävinneeksi arvioidusta haavanjalosoukosta on useitakin uusia havaintoja hakkuualojen säästöhaavoissa”, Siitonen kertoo. Nyt veikkaisin, että yhdeksällä kohteella kymmenestä hakkuukoneenkuljettaja päättää, minne säästöpuut jätetään”, arvioi metsänja luonnonhoidon laadun asiantuntija Kalle Vanhatalo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Tarkkuutta valintaan Säästöpuiden rantautumista Suomeen vauhditti Metsähal20 vuotta Säästöpuiden tulokset näkyvät
Viimeaikainen kehitys kuitenkin huolestuttaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempaa tutkijaa Pekka Punttilaa. Tähän voi tulla muutos. Pelisäännöt muuttuvat Re ij o P en t t ilä I lpo M an ne r ko s k i H an nu H u tt u T i i a Pu uk i la Uudellamaalla lähes hävinneeksi luokitellusta haavanjalosoukosta on tehty useita uusia havaintoja hakkuualojen säästöhaavoissa. Er kk i O ks an en / M et la. Käytäntöön niitä todennäköisesti sovelletaan vuoden 2016 alusta. Valtakunnan metsien inventoinnin ja luonnonhoidon laadunseurannan tulosten perusteella näyttäisi siltä, että elävien säästöpuiden määrä ja järeys ovat laskeneet uudistusaloilla. Säästöpuu on tärkeä monimuotoisuudelle kaaduttuaankin, ja sen tulee antaa lahota niille sijoilleen. oinnin käyttöönotto ja säästöpuiden jättäminen kolminkertaistivat elävän säästöpuun määrän uudistusaloilla viidessätoista vuodessa. ointi edellyttää, että säästöpuuta on löydyttävä talousmetsistä tietty määrä kasvatustavasta riippumatta. oinnin standardityöryhmän sihteeri Kalle Vanhatalo Tapiosta. Myös uusiin metsänhoitosuosituksiin on luvassa säästöpuiden osalta muutoksia. Säästöpuut tarjoavat palokärjelle nakuteltavaa ja kolopesijöille pesäpaikkoja. Uhanalainen keltakerroskääpä viihtyy kaatuneissa haavoissa. Päivitetyt serti. Lisäksi pohdittavana on, miten säästöpuut lasketaan ja tulkitaan eri-ikäisrakenteisina kasvatettavissa metsissä. Tämä koskee muun muassa säästöpuiden jättämistä”, Vanhatalo sanoo. Uudet metsänhoitosuositukset julkaistaan ensi vuoden alussa. ”Painetta on, että säästöpuumääriä nostettaisiin”, kertoo metsäserti. ointikriteerejä uudistetaan parhaillaan, ja säästöpuista käydään kiivasta keskustelua. Serti. ointikriteerit valmistuvat ja lähtevät kansainväliselle lausuntokierrokselle kesällä 2014. 11 METSÄLEHTI 22 • 2013 Metsäserti. Tutkija arvelee syiksi näille havainnoille muutoksia PEFCstandardin vaatimustasossa sekä säästöja lahopuiden korjuuta energiapuuksi ja kotitarvepuuksi. Talousmetsissä myös lahopuun määrä näyttää yllättäen vähentyneen päinvastaisista tavoitteista huolimatta. PEFCserti. ”Nykyisen standardin säästöpuukriteerissä ei enää korosteta järeyttä ja elävät säästöpuut on voitu korvata kuolleilla, jotka eivät enää kasva ja järeydy”, Punttila summaa. ”Metsänomistajaa halutaan muistuttaa, että monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa hyvää metsänhoitoa ja sen tasosta päättää metsänomistaja. Vanhatalon mukaan suositukset tulevat tuomaan aikaisempaa monipuolisemmin esille, miten metsänomistaja voi edistää monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, kuten säästöpuita ja lahopuustoa, omissa metsissään
Näin on käynyt erityisesti viime vuosina. Silloin hinta aleni edellisen vuoden tasolta koko vuoden. Kuusitukin hinta ei koskaan ole ollut vuoden korkeimmalla tasollaan tammikuussa. Puukauppakartelli purkautui vuonna 2004. Vuoden huonoimman ja parhaan kuukausihinnan ero ratkesi keskimäärin kuuteen, seitsemään euroon. ”Vuoteen 2006 jatkuneen pinta-alaverotuksen siirtymäkauden aikana pinta-alaverossa pysyneet purkivat hakkuusäästöjään, mikä toi puuta runsaasti ja tasaisesti markkinoille. Näin ollen heillä ei ole samanlaista tarvetta tinkiä kantohintoja ylöspäin kuin muilla metsänomistajilla. Esimerkiksi mäntykuitupuulla suurimmat vuoden sisällä tapahtuneet heilahdukset ovat useimmiten olleet alle parin euron. Silloinhan ostajat jahtaavat kesäleimikoita, joista on aina pula. Toinenkin syy vuoden 2005 jälkeiseen menoon on ilmeinen. Sen sijaan vuoden korkeimpien hintojen ajoittuminen on satunnaista – paitsi että tammikuulle vuoden paras mäntytukin hinta on sattunut vuoden 1995 jälkeen vain vuonna 2005. Muutaman kerran näin on käynytkin, mutta havutukkien vuoden huippuhinnat on maksettu useammin joulukuin toukokuussa. Tälle on vaikea keksiä järjellistä selitystä. ”Siinä vaiheessa metsäyhtiöt ovat tavallisesti ostaneet talven puut, joten kysyntä on vähäistä. ”Vasta vuodesta 2011 alkaen puukauppaa on käyty neutraalin verotuksen puitteissa. Kuukausittaiset hintavaihtelut näyttävät olevan vaimentumassa ja puukauppa on sujunut erittäin tasaisin määrin”, hän korostaa. Oli odotettua, että erityisesti havutukkien hintavaihtelut voimistuvat siirtymäkauden päätyttyä.” Verotus neutraaliksi Vielä seuraavinakin vuosina puun myyjille tarjoiltiin veroporkkanoita, jotka sotkivat puumarkkinoita vuoteen 2010 asti. Jopa vuonna 2007 parhaan ja huonoimman kuukausihinnan erotus jäi alle kolmen euron. Hintavaihtelut korostuneet Puun hinnan vuotuiset vaihtelut ovat vuoden 2005 jälkeen korostuneet – taloustieteilijä toteaisi, että markkinoiden volatiliteetti on kasvanut. Luulisi, että havutukkien parhaat kantohinnat ajoittuisivat touko-heinäkuulle. Sopimusmyyjät myyvät tammikuussa MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen pitää tammikuun kantohintakuoppaa odotettuna. Toisaalta tarjonta painottuu talvileimikoihin. 12 METSÄLEHTI 22 • 2013 PUUKAUPPA Halvin havutukkipuu kaupan tammikuussa Tukin huippu hinnat ovat hieman yllättäen osuneet useimmin loppuvuoteen. Järvisen mukaan verotuksen muutokset selittävät hintavaihteluiden voimistumista. Järvisen mukaan se on osaltaan lisännyt havutukkien hintavaihteluita. Sopimusmyyjille kantohintojen nousu hyvitetään jälkikäteen hintatakuuna. Tarkastelujakson alkupäässä havutukin vuoden korkeimman ja matalimman kuukausittaisen kantohinnan ero oli keskimäärin alle kolme euroa ja suurimmillaankin vain aavistuksen yli neljä euroa. Hulluna vuonna 2007 parhaan ja huonoimman kuukausittaisen keskikantohinnan ero repesi liki 20 euroon. ”Kuukausittaiset hintavaihtelut näyttävät olevan vaimentumassa.” Vuoden korkeimman ja matalimman kantohinnan erotus Veromuutos jyrkensi hintavaihtelua Lähde: Metinfo * tammilokakuu Mänty Euroa 13* 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 2000 99 98 97 96 1995 Kuusi 2 4 6 8 10 17,89 19,09. MIKKO RIIKILÄ M etsäntutkimuslaitoksen keräämien keskikantohintatilastojen mukaan vuodesta 1995 lähtien lähes joka vuosi on sekä mäntyettä kuusitukista maksettu heikoin hinta tammikuussa. Vuoden 2005 jälkeen hintajähmeys muuttui rytinäksi. Järvinen korostaa, että kantohintojen voimakkaat vaihtelut kohdistuvat vain havutukkiin. ”Vuoteen 1998 asti puukauppaa käytiin ostajaja myyjäpuolen sopimusten puitteissa, mikä sekin on tietysti hillinnyt hintavaihteluita vuoden sisällä. Niiden hinta on aina alempi kuin kesäja kelirikkoleimikoilla.” Keskitalven hintakuoppaa korostaa sekin, että vuoden alussa puuta tavallisimmin myyvät metsäyhtiöiden kanssa yhteistyösopimuksen tehneet metsänomistajat
Ensiharvennus . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . Väänäsen mukaan puuntarjonta on Etelä-Savossa ollut tänä vuonna erittäin runsasta. ”Vakaa hintataso on rohkaissut metsänomistajat myymään puuta.” Länsi-Suomessa talvileimikoiden kauppa käy paremmin. . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Hänen mukaansa tarjolle tuleviin kelirikkoja kesäleimikoihin tulee edelleen ostotarjouksia. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . . . . . . . . . . . Hankintahinnat . . . KAINUU-POHJANMAA . Hankintahinnat . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . Ostajilla on alkavan talven hakkuutarpeet ostettuna”, kertoo metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon toiminnanjohtaja Vesa Väänänen. . . . . . . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hankintahinnat . . Ensiharvennus . . . . . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . . . . . Ensiharvennus . . . . Ensiharvennus . Talvikauppa kangertaa idässä Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–46, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . nousussa . Uudistushakkuu . . . . . . . . Ensiharvennus . . nousussa . . . Hankintahinnat . Viime viikkoina talvileimikoiden kauppa on kuitenkin vaikeutunut. . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Hankintahinnat . . . . LAPPI . . . Ensiharvennus . nousussa . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . nousussa . . . . . nousussa . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. KESKI-SUOMI . Uudistushakkuu . 13 METSÄLEHTI 22 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . Harvennushakkuu . . . . Hankintahinnat . . Uudistushakkuu . . . . . Varsinkin Itä-Suomessa talvileimikoiden kauppa on kuitenkin tyrehtymässä. . . Uudistushakkuu . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Ensiharvennus . . ”Olemme tänä vuonna leimanneet ennätysmäärän puuta ja kauppakin on käynyt erinomaisesti. . Uudistushakkuu . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Harvennushakkuu . Hankintahinnat . . . . . . Harvennushakkuu . Harvennushakkuu . Harvennushakkuu . nousussa . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . toiminnanjohtaja Tapio Viinikka. . . SAVO-KARJALA . . nousussa . . KOKO MAA . . . KYMI-SAVO . . Ensiharvennus . . . ETELÄ-POHJANMAA . . . . . . . MIKKO RIIKILÄ Metsissä on menty koko syksy kovaa vauhtia. . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . nousussa . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . ”Paikalliset sahat ostavat edelleen leimikoita ensi talvenkin korjuuseen”, vahvistaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan vt. . . .
”Kun laadukkaat pienet puut jäävät jäljelle, metsän kunto säilyy tai jopa kohenee”, toteaa tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyn perusteella peräti puolet metsänomistajista saattaa ainakin kokeilla jatkuvaa eli eri-ikäisrakenteista kasvatusta. Vuosien myötä metsät ränsistyivät auttamatta. Menetelmässä metsästä poistetaan isot ja huonokuntoiset puut ja jätetään pienet kasvamaan. Sen jälkeen harventamista jatketaan suurimmista puista, kunnes metsän tiheys on sopiva. Ja moni haluaa. HANNA LEHTO-ISOKOSKI V uodenvaihteessa voimaan tuleva uusi metsälaki vapauttaa omistajan kasvattamaan metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella, jos hän haluaa. Vanhan ajan harsinnasta menetelmä on kaukana. Harvenna tarpeeksi usein, jotta alikasvos ja pienet puut pysyvät kunnossa. Uudet puusukupolvet tarvitsevat tilaa, vettä ja ravinteita. Vikapuut jätettiin, kun niitä ei tarvittu eikä välitetty tulevasta. Näin metsä jatkaa kiertoaan aina vain. On opittava erottamaan kehityskelpoiset puut huonoista. puuston ja alikasvoksen pitää korvata poistettavat puut”, Valkonen neuvoo. Pyri sekametsään: jätä valopuita ja tee pienaukkoja niiden taimettumista varten. Panosta alikasvokseen Jatkuva kasvatus onnistuu parhaiten, kun metsä on valmiiksi eri-ikäisrakenteinen, siellä on alikasvos tai kunnollinen taimikko. Kun muuttaa tasaikäisen metsän eri-ikäisrakenteiseksi, on metsä hakattava niin harvaksi, että alikasvos pääsee kehittymään. Harvenna riittävästi. ”Ympärillä kohoavan pienen Avainsana harvuus Jatkuvan kasvatuksen metsässä puusto on välillä hyvinkin harvaa ja sitä korjataan järeällä kalustolla. Tarkkoja arvoja ei toistaiseksi tiedä kukaan, sillä kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta ovat niukat. Menetelmän vastustajat esimerkiksi rinnastavat sen vanhan ajan harsintaan, vaikka jatkuvan kasvatuksen periaate on päinvastainen. Uhkana on kuitenkin kuusen ylivalta. Niille hakataan tarvittaesAlikasvosta pitää olla M et la Ju ha Va rh i. Niille jää tarpeeksi tilaa ja valoa sekä vettä ja ravinteita. Harsinta tarkoitti sitä, että otettiin vain isot ja hyvät puut pois. Jatkuvan kasvatuksen vinkit Eri-ikäisrakenteista metsää pitää kasvattaa harvana. Jatkuvaan eli eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyy joukko sitkeitä mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa. Jotta siltä vältyttäisiin, Valkonen kehottaa tietoisesti jättämään metsään valopuita: koivuja, mäntyjä ja haapoja. Mutta minkälaisia pikkupuita metsässä pitäisi kasvaa ja kuinka tiheässä. Jatkuvalla kasvatuksella tavoitellaan sekametsää, sillä se taimettuu helpommin kuin puhdas kuusikko. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 22 • 2013 14 METSÄNHOITO Jos metsässä ei ole valmista alikasvosta, harvenna puusto ja anna sen kehittyä. Varo liian isoja aukkoja rehevillä kasvupaikoilla ne heinittyvät ja pusikoituvat. ”Harvuus on koko jatkuvan kasvatuksen avainsana”, Valkonen tähdentää. Näin valitset puut poimintahakkuussa Sairaat ja vialliset puut poistetaan ensin. Taimista ja alikasvoksesta on huolehdittava hyvin
Muuten metsä tihentyy itsestään ja alikasvos ränsistyy. Alikasvosvaiheen erittäin tiheä palikka poikkeaa liikaa muusta puusta, ja laatua heikentävät kieroutuminen, oksatihentymät ja pihkataskut. ”Kannattavuus riippuu täysin siitä, kuinka hyvin kasvatus onnistuu ja uudistuuko metsä tehokkaasti”, Valkonen sanoo. Tarkkana koneen kanssa Tee tilaa pienemmille Ei sovi juuri kääpäkuusikkoon M et la M et la El iis a K al lio ni em i. Yrityksen väki on toistaiseksi harjoitellut jatkuvan kasvatuksen korjuuta erikoispuuhakkuina muutamalla kohteella. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. tai lähetä perinteistä postia osoitteeseen Nimikilpailu, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Hän korostaa, että jatkuvan kasvatuksen korjuille tulee selvästi kalliimpi urakkahinta kuin tasaikäisten metsien. Joka tapauksessa jatkuvan kasvattajan on hakattava puuta säännöllisesti, ainakin 10–20 vuoden välein. Kerro mielipiteesi Metsälehden nettisivulla metsalehti.. ”Tämä on uusi, vaativa työ, joka on huomioitava uusien kuljettajien koulutuksessa. Etenkin kuljettajilta menetelmä vaatii valtavasti. Taitava hakkuukoneen kuljettaja osaa varoa taimikkoa. Monen suomalaisen mielikuvissa jatkuva kasvatus yhdistyy historiallisiin korjuumenetelmiin: isäntä kaataa puuta moottorisahan ja pollen kanssa 1950-luvun idyllissä, eikä isoja metsäkoneita edes tarvita. ”Kun päältä korjataan kypsiä puita pois, vaaditaan joka kerta järeä kalusto töihin”, sanoo yrittäjä Pasi Heino mynämäkeläisestä Metsäkuljetus Heino & Uusitalo Oy:stä. Työ on hidasta, kun poimitaan yksittäisiä puita. Jo alalla olevat on lisäksi kurssitettava”, Heino toteaa. Puutavaran laatu ei ole vielä täysin varma, mutta Riikka Piispasen tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvan kasvatuksen kuusimetsästä ei välttämättä tule parempaa sahatavaraa kuin tasaikäisenä kasvatetun metsän puusta. Ei tarvita istutuksia, ei heinäämistä eikä perkauksia. Mikä on sinun mielestäsi osuvin nimitys tälle yleistyvälle metsänkasvatusmenetelmälle. Jatkuvan kasvatuksen metsä tuottaa vähemmän puuta kuin viljelty, mutta siitä ei koidu hoitokustannuksia. Heidän on osattava valita oikein puut, jotka metsään jätetään. Tuore kangas varmin Käytännössä jatkuva kasvatus tarkoittaakin sopivaa yksittäisten puiden ja pienaukkohakkuiden yhdistelmää. Tämän päivän todellisuus on kuitenkin toinen. Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa avohakkuut vältetäänkin, metsä ei suinkaan ole aina samannäköinen. sa pienaukkoja, jotta taimet saavat tarpeeksi valoa. Kuljettajan pitää ymmärtää jatkuvan kasvatuksen periaatteet sekä se, mihin menetelmä pyrkii. Eri-ikäisrakenteisuutta syntyy luontaisesti pohjoisimman Suomen männiköissä ja suometsissä. Korjuun jälkeen se saattaa olla hyvinkin harva. Hakattava säännöllisesti Kokeiden perusteella eteläsuomalaisesta jatkuvan kasvatuksen metsästä voi ottaa tukkipuuta 70–100 kuutiometriä 15 vuoden välein, pohjoissuomalaisesta harvemmin. Konemiehillä suuri vastuu Jatkuva kasvatus, eri-ikäisrakenteinen kasvatus, erirakenteiskasvatus – samalla asiasta käytetään useita eri nimityksiä. ”Koko homma menee pieleen. 15 METSÄLEHTI 22 • 2013 ”Ympärillä kohoavan pienen puuston ja alikasvoksen pitää korvata poistettavat puut.” Juurikääpävaara on jatkuvan kasvatuksen varjopuoli. Koska metsässä on yhtä aikaa hyvin erikokoisia puita, näkyvyys on huono, eivätkä taimet välttämättä erotu – varsinkaan lumessa ja pimeässä. Silloin avohakkuu on järkevin tapa korjata vahinko”, Valkonen tuumaa. Välillä kasvaa enemmän isoja puita, välillä taimia. Parhaiten menetelmä soveltunee tuoreen kankaan kuusikoihin, mutta saattaa se onnistua männiköissäkin, jos metsä hakataan tarpeeksi harvaksi ja valoisaksi. MIkä on oikea nimitys. Myös tiheitä ryhmiä kannattaa harventaa. Jatkuvan kasvatuksen metsästä poistetaan isompia puita pienempien sekä aliskasvoksen tieltä. Sitä tekee tietysti tavallinen hakkaajakin, mutta ison koneen ohjaimissa on lisäksi varottava, etteivät taimet ja pienet puut tuhoudu
Otso on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suoma laisessa metsämaassa. 16 METSÄLEHTI 22 • 2013 Peto metsässä. Paiskaa tassua virtuaalinallen kanssa! Surffaa AppStoreen tai GooglePlay:hin. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. www.otso.fi D a d d y F in la n d PS. Lue toimintaohjeet ja hämmästy…. Lataa älylaitteeseesi OTSO AR -sovellus
Otso on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suoma laisessa metsämaassa. 17 METSÄLEHTI 22 • 2013 Peto metsässä. Paiskaa tassua virtuaalinallen kanssa! Surffaa AppStoreen tai GooglePlay:hin. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. Lue toimintaohjeet ja hämmästy… Peto metsässä. Paiskaa tassua virtuaalinallen kanssa! Surffaa AppStoreen tai GooglePlay:hin. Lataa älylaitteeseesi OTSO AR -sovellus. Lue toimintaohjeet ja hämmästy…. Lataa älylaitteeseesi OTSO AR -sovellus. www.otso.fi D a d d y F in la n d PS. Otso on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suoma laisessa metsämaassa. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. www.otso.fi D a d d y F in la n d PS
Sen tietää Reinikaisen pariskunta, joka yrittää pelastaa metsänsä nälkäisten eläinten laumoilta. Vesilahdella kohdalle sattuvat Reinikaisten palstat. Keväällä eläimet popsivat kuusen latvuksia ja oksanpäitä, kun muuta vihreää ei vielä ole. Seudun ilveskanta on vahva, ja pedot ajavat peurat laumoina suojaisiin metsäsaarekkeisiin. Tulee laatutappiota. ”On sietämätöntä, että peuroja kulkee täällä kuin karjaa.” Hannes Reinikainen ja Anne-Mari PackalénReinikanen istuttavat ensin kuusentaimet Vesilahdelle. Kaikki puulajit maittavat Valkohäntäpeuroja tuotiin 1930-luvulla Laukon kartanon maille Vesilahdelle. Tulevaisuus tukkipuuna on mennyttä. ”Haluaisimme todella, että eläimiä metsästettäisiin ahkerammin. Reinikaiset laskevat, että jopa 20000 heidän istuttamaansa taimea on syöty. ”Tässäkin on tämmöinen töppy”, Hannes Reinikainen näyttää. Nuoren kuusen latva puskee kymmenkuntaa haaraa, kun peura on haukannut siitä useamman kerran. Sitten valkohäntäpeurat käyvät haukkaamassa niistä latvat ja oksanpäät. He ovat esimerkiksi kuudessa vuodessa istuttaneet 50000 puuntaimea. Pienet männyt maistuvat talvella, koivut kesällä. Työstä poikisi aikanaan kelpo metsä, ellei istutuksia hoitaisi ei-toivottu vieras – valkohäntäpeura. Se on käynyt myös Lähdekorpi-nimisellä palstalla, jota Reinikaiset esittelevät marraskuisena perjantai-iltapäivänä. Riistakeskus on jo vuosia myöntänyt alueen metsästäjille kaikki peurankaatoluvat, joita he ovat hakeneet, mutta metsänomistajan näkökulmasta niitä ei haeta tarpeeksi. METSÄNOMISTAJA. On sietämätöntä, että peuroja kulkee Valkohäntä peuran varjossa Valkohäntäpeura on huono paimen taimikossa. Menetysten hinta nousee tuhansiin euroihin. Myös lomilla Reinikaisten kalenteri täyttyy metsätöistä tarkan aikataulun mukaan, ja paljon pariskunta onkin saanut aikaan. Metsästäjät ampuvat suhteessa liikaa sarvipäitä, joten naaraat ja vasat jäävät laiduntamaan metsiin ja peltojen reunoille. Lisäksi kanta on vääristynyt. Perillä he ahertavat kaiken valoisan ajan Anne-Marin metsissä, aina sunnuntain kotiinlähtöön saakka. Perjantaina pariskunta kääntää auton keulan kohti Vesilahtea. Valkohäntäpeurojen leuat kun eivät käy joka kuusella samaan tahtiin. Ne ovat lisääntyneet tehokkaasti, ja nyt eläimiä on metsästäjien arvion mukaan 18–19 yksilöä tuhannella hehtaarilla eli tiheässä. Puuta ympäröivällä alalla kuusten keskinäiset pituuserot ovat isot, vaikka taimet on istutettu yhtä aikaa. 18 METSÄLEHTI 22 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat J alasjärvellä asuvien Anne-Mari Packalén-Reinikaisen ja Hannes Reinikaisen jokaisen viikonlopun ohjelma on sama
Tulevien muistihäiriöiden varalta sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Omituisia tapauksia Hyvässä säädöksessä kaikki sanat ovat tärkeitä. Heti ympärillä jatkuvat metsät. Millintarkan rajan pitää nimittäin kulkea raja-aukon keskellä. Kun ilta koittaa, Hannes Reinikainen lähtee kävelylle pariskunnan dreeverin Jeputinin kanssa. Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, jolleivät omistajat toisin sovi. Ei ole olemassa puolen metrin, metrin tai puolentoista metrin rajavyöhykettä, joka olisi rajanaapureiden yhteisessä hallinnassa. Ei ole lainmukaista, että joku ulkopuolinen polun tarvitsija raivaa rajalle 1,5 metrin aukon saamatta siihen valtuutusta kummaltakaan naapurilta. Metsät sijoitus Jalasjärven sivistysjohtajana työskentelevälle Anne-Mari Packalén-Reinikaiselle metsät ovatkin sijoitus, jolle hän odottaa tuottoa. ”Silloin olisi aina myytävää sekä nuoria puita kasvamassa tilalle.” Hannes Reinikainen puolestaan suunnittelee, mitä vaimon metsissä kannattaa kulloinkin tehdä. ”Todennäköisesti metsällä ei myöskään ole kaikille yhtä suurta taloudellista merkitystä kuin meille”, Reinikaiset pohtivat. Rajalla ei ole leveyttä. täällä kuin karjaa”, Packalén-Reinikainen sanoo. Ja raja-aukon raivaamisesta päättäminen kuuluu yksiselitteisesti omistajille. Kokonaisuudesta 40 prosenttia on taimikkoa sekä nuorta metsää ja 15 prosenttia päätehakkuuikäistä. Yksi teistä vie järven rantaan. Hän peri sen äidiltään, joka oli ostanut sen anopiltaan. Äidiltä perittyjen palstojen lisäksi hän on ostanut metsää Vesilahdelta, ja nyt sitä on yhteensä 65 hehtaaria. Sitä ennen ne tuovat kuitenkin paljon sisältöä Reinikaisten elämään. Jeputin-dreeverin nimessä yhdistyvät Jeltsin ja Putin. Rajan leveyden puuttuminen on otettava tosissaan. Vesilahti. Hän on 50-vuotias ja Hannes 58. Ehkä ilmoitukset vauhdittaisivat valkohäntäpeuran valtakunnallista hoitosuunnitelmaa. Joka tapauksessa rajan paikka on tarkalleen siinä, mihin se viimeisimmässä toimituksessa laitettiin maastoon. Jollei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, reT avallisimmin tilojen välinen raja kulkee pyykistä pyykkiin, joskin joissakin tapauksissa kulkuun saattavat vaikuttaa muutkin rajamerkit. Peuran puremasta kuusesta ei tukkipuuta tule. Ennen vanhaan voitiin sanoa, että raja kulkee sentilleen rajamerkistä toiseen. Korvauksia saa vain kerran kiertoajassa, joten hakeminen kannattaa ajoittaa oikein. Lisää metsää tekisi mieli, etenkin 20–30-vuotiasta. Avaaminen on puuston poistamista, mutta se ei anna valtaa koskea maa-ainekseen. Valkohäntäpeurat ruokailevat täälläkin. Valkohäntäpeuroja on myös hankala torjua. Metsäkeskuksen neuvoja kävi katsomassa taimikoita ja kirjasi haitat erittäin suuriksi, mutta Reinikaiset odottavat vielä, pahenevatko tuhot. Yli-innokkaiden ojittajien kannattaa huomata, että luvallinen raja-aukon avaaminen 1,5 metriä leveäksi ei anna minkäänlaista oikeutta tehdä siihen ojaa. Koivu on venynyt neljässä vuodessa viisimetriseksi, kun aita on suojannut sitä peuroilta. PALSTALLA kisteriyksikön omistaja saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Lähes uskomatonta mutta totta, oikeanpuoleisen tilan omistaja on avannut ylileveän raja-aukon naapurin puolelle ja käyttää sitä ajouranaan. Lapsia pariskunnalla ei ole, ja heidän jälkeensä metsät siirtyvät jollekin yleishyödylliselle taholle. Valtio korvaa peurojen tekemiä tuhoja samoilla perusteilla kuin muidenkin hirvieläinten. Toisella, naapurin korkean aidan suojaamalla puolella koivut ovat jo viisi metriä korkeita. ”Periksi emme anna. Ojasta on aina erikseen sovittava naapureiden kesken, vaikka toimi olisi niin vähäinen, ettei se vaadi viranomaislupaa. Raja on avattava siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi havaittavissa. Ne vain osoittavat, missä on rajan ja siihen nähden poikittaisen rajan leikkaussuunta. Se ei ole myöskään yhteismaaTilan rajalla ei ole leveyttä Rajapyykki näkyy kuvassa oikealla. Ja mikäpä on suunnitellessa, kun metsäasiat ovat läpikotaisin tuttuja jo lapsuudenkodista Kangasniemeltä. Nauhat eivät niitä pitele, eikä hirvikarkote toimi. Toisella laidalla eläimet ovat parturoineet puita säännöllisesti, ja ne ovat vasta 120-senttisiä. ta, jonka raikulipojat voivat noin vain vallata mönkijätai lumikelkkareitikseen. Packalén-Reinikainen on nimennyt paikan Äitienmaanrannaksi. Vielä vähemmän hänellä on oikeutta ottaa rajalta kaatamansa naapurin puut itselleen polttopuiksi. Innokas rajanaapuri ei toimi oikein, jos hän raivaa asiasta ilmoitettuaan vain naapurin puolelle 75 senttiä leveän aukon, mutta jättää omat puunsa kasvamaan. Peltoaukealla vastassa on tuttu porukka: hämärässä kiiluu ainakin kymmenen peuran silmäparia ja kilometrin päässä toinen mokoma. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta. Ja jos pykälät eivät tule mieleen, voi aina käyttää järkeään pyrittäessä hyviin naapurisuhteisiin. Pariskunta haaveilee, että voisi jonakin päivänä elää pelkästään omista metsistä. Toistettakoon se tässä: Metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden omistajat saavat avata yksiköidensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Pariskunta aikoo kaikesta huolimatta istuttaa syötyjen tilalle uusia puita. Varastoissa odottaa kuusi moottorisahaa, joista kaksi pääsee alkaneena viikonloppuna pureutumaan kuusennäreisiin. Vuonna 2009 Reinikaiset istuttivat koivuntaimia kahden puolen pelto-ojaa. Sitä vastoin myöhemmin rajalle laitetut muiden tilojen pyykit eivät ratkaise rajan kulkua. ”Unelmaa kohti voi aina pyrkiä, vaikka aloitimme metsään sijoittamisen hieman liian myöhään”, Packalén-Reinikainen miettii. Siellä sijaitsee mökki, jota pariskunta käyttää tukikohtanaan. Jos toimitusmiehet laittoivat rajaviittoja hieman mutkitellen, raja kulkee niiden mukaan, vaikka nykyaikaisilla välineillä saataisiin tehdyksi myös suora raja kulmapyykistä toiseen pyykkiin. Se oli sanonta, sillä ei todellakaan tarkoitettu, että raja olisi senttimetrin levyinen. Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi. Hankala torjuttava Pariskunta toivoo myös, että useammat alueen metsänomistajat ilmoittaisivat metsäkeskukseen peurojen aiheuttamista tuhoista, sillä kaikki eivät nyt tee sitä. Periksi ei anneta Reinikaiset ovat investoineet metsiin paljon, esimerkiksi teitä he ovat rakennuttaneet viitisen kilometriä. Rajalla ei ole leveyttä. En pidä joutomaata”, Packalén-Reinikainen napauttaa. 19 METSÄLEHTI 22 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Juttua varten on haastateltu myös metsä asian tuntija Arto Sivéniä mhy Pirkanmaasta sekä riista päällikkö Jani Körhämöä Suomen riistakeskuksesta. Eläinten määrälle tulisi rajat. Kerrankin koivutaimikossa aterioi viisi peuraa kolme tuntia sen jälkeen, kun Hannes Reinikainen oli levittänyt ainetta sinne. Se, että asiasta on voinut syntyä epäselvyyttä ja huonoja käytäntöjä, johtuu ilmeisesti siitä, että raja-aukon aukaisemisesta on oma lakipykälänsä. ”Eivätkä korvaukset kuitenkaan kata tappioista kuin osan”, Packalén-Reinikainen toteaa
Ryyppy ja virrankatkaisin ovat japanilaistyyliin erikseen takakahvan molemmin puolin. Pienempi kokeilemistamme Hitacheista, malli 33 EL, on luokassaan kevein ja samalla edullisin: 43 kuutiosenttimetriä, teho 2,09 kW ja paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä tasan neljä kiloa. Teho riittää järeänkin puun sahaamiseen. Sylinteritilavuudeltaan 50,1 kuutiosenttimetrin moottori tuottaa 2,4 kilowatin huipputehon. Ongelmana oli niukka bensan saanti startattaessa, koska kuminen primer-bensapumpun pallukka ei täyttynyt toistuvista painalluksista huolimatta. Moottori käynnistyi ongelmitta niin kylmänä kuin lämpimänäkin. Teräketju kiristyy nykymallin mukaisesti sivulta. Teräketjuöljyn syöttö on säädettävissä. Runsaalla viidelläsadalla saha voisi olla kohtalaisen edullinen ostos. Saha oli hyvä käsitellä eikä tärinäkään haitannut. Kannen aukaisun jälkeen ilmanpudistuskotelon voi helposti irrottaa. Ratkaisu näyttää vanhanaikaiselta, mutta käytännössä siitä ei ole haittaa. Moottorin teho riittää harvennuspuun sahuuseen. Kokeilimme kahta suomalaismetsiin sopivaa mallia. Halpa ja kevyt Muodoiltaan hieman seitsemänkymmentälukulaisen kulmikas saha on käsiteltävyydeltään mukiinmenevä – ei huippu, mutta Muutakin kuin kaivinkoneita Hitachi valmistaa myös moottorisahoja. Huskun, Jonseredin ja Stihlin saman kokoluokan lähes ammattilaistasoa olevien sahojen hinnat asettuvat 500–600 euron tienoille. ”Nettikauppojen korkeimpiin hintoihin Hitachia ei kannata ostaa.”. Nettikauppojen korkeimpiin hintoihin sitä ei kannata ostaa. Hitachia näyttää olevan myynnissä erinäisten nettikauppojen sivuilla. Hitachi cs51 EAP (33s) › Sylinteritilavuus 50,1 cm › Teho 2,4 kW › Vähäpäästöinen Pure?re-moottori › Bensatankki 5,3 dl › Öljysäiliö 2,7 dl › Paino 5,2 kg* › Maahantuonti Isojoen Konehalli Oy › Hinta 525 euroa *) Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä ei huonokaan. Se on kiinni yhdellä isolla, muovikannalla olevalla ruuvilla. Äkkiselaamalla isomman Hitachin hintahaitari levisi reilusta viidestä sadasta eurosta 676 euroon. Täysin uudesta sahamerkistä ei tosin ole kyse: paremmin sahavalmistajana tunnetun Tanakan moottorisahatuotanto siirtyi joku vuosi sitten Hitachille, ja samalla merkki muuttui. Pienemmässä Hitachissa sellainen on. Uuden ajan päästönormit alitetaan moottorin vähäpäästöisellä Pure?re-huuhtelujärjestelmällä. Hintoja kannattaa vertailla, jos aikoo Hitachiin ryhtyä – tämä koskee molempia malleja. Tosin etuja takakahvan välimatka on lyhyt, mikä tekee sahasta hieman kiikkerän käsitellä. Käyttökunnossa 13 tuuman laipalla varustetut sahat painavat noin 1,3 kiloa enemmän. Vaikka sahan yleisilme on muovinen, kampikammio on ehtaa magnesium-valua. Hakkuutöitä ajatellen sahan heikkous on kahvoihin välittyvä tärinä, mikä pudottaa muuten näppärän laitteen käyttöarvoa. Kylmänä saha käynnistyi ongelmitta. 20 METSÄLEHTI 22 • 2013 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H itachin moottorisahojen maahantuoja, Isojoen Konehalli ei juuri ole pitänyt ääntä ”kaivinkonesahoistaan”. Moottori on varustettu puolipuristimella, joten käynnistäminen on kepeää. Teräketju kiristetään perinteiseen tyyliin terälaipan tyveltä, mikä on hankalampaa kuin purukotelon kiristäminen sivusta. Ainoa mikä puuttuu on kaasutintilan ja sylinterin väliltä avattava talviaukko. Amatöörisahurin savotoilla tästäkään ei suurta haittaa ole, sillä sahan keveys kompensoi haitan moninkertaisesti. Iso Hitachi tiukassa raossa Hitachi CS 51 EAP on selkeästi pikkuveljeään modernimman oloinen malli. Lisäksi saha osoittautui varmatoimiseksi. Valmistajan ilmoittama painokin on kohtuullinen: 5,2 kiloa ilman terälaitetta ja tankit tyhjinä. Päällyskotelon saa helposti auki ilman työkaluja. Noilla luvuilla voisi odottaa mukavaa työkalua vaikkapa kotikoivikon ensiharventajalle. Hitachi 33EL › Sylinteritilavuus 43 cm › Teho 2,09 kW › Bensatankki 4 dl › Öljysäiliö 2,45 dl › Paino 4 kg* › Maahantuonti Isojoen Konehalli Oy › Hinta 395 euroa *) Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Hitachi CS 51 EAP on keskikokoinen ja omainaisuuksiltaan pätevä yleissaha. Kyse lienee yksilöviasta. Eikä hintakaan ole paha, tarjouksessa 399 euroa. Ainoa miinus Hitachille tipahti konstailusta puolilämpimänä käynnistettäessä
Siitä on paljon apua – tai oikeastaan se on puiden kuormauksessa välttämätön. Sen on alun perin rakennellut kemijärveläinen metsänomistaja. Puomin vinssi oli alkuperäisessä käytössä asennettu mönkijän perään. Puomijärjestelmä osoittautui toimivaksi, vaikka laite kaipaakin pientä tuotekehittelyä. Mönkijän akkuvirralla toimivan vinssin ainoa vika on hitaus. Niitä kannattaa kuitenkin kokeilla, jos asun hankkii. Poikkirauta on rakennettu niin, että se tulee peräkärryn rungon alle. sä. Lahkeiden etupuolella on pehmuste, joka vaimentaa risujen pistoja jalkoihin. Tästä seuraa, että tukijalkojen päät ovat matalalla ja ottavat epätasaisessa maastossa helposti kiinni kantoihin tai kiviin. Nurin on voinut mennä isoja tukkipuita, joista tehdyt tukkitai kuitupöllit painavat jo sen verran, ettei niiden nostelu käsivoimin tahdo onnistua. Puomivinssistä on paljon hyötyä Vinssillä varustettu puomi on kätevä apu satunnaisten isojen puiden ajossa. Joskus perinnevaljaiden aikana olkatoppauksia olisi tarvittukin, mutta esimerkiksi Husqvarnan nykyiset Trio-Balance-valjaat ovat niin hyvin pehmustetut, ettei lisätoppauksia osaa kaivata. Veikkaan, että vedenhylkivyys heikkenee, kun asu on pesty lukuisia kertoja. Vinssiksi hankittiin 260 euroa maksanut Bronco 3 500. Vinssillä saa isot puut kätevästi kyytiin, mutta pienempiä kuitupöllejä ei kauempaa kannata raahata kyytiin. 21 METSÄLEHTI 22 • 2013 KOKEILTUA KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO PÖNTINEN, kuvat Husqvarnan uudet Technical-raivausasut on väritetty reippaasti yhtiön tutulla oranssilla. Ne toimivat luvatusti. Sekä puseron että housujen suositushinta on 139 euroa. Lahkeet ja hihat on muotoiltu kyynärpäistä ja polvista hieman taivutetuiksi, minkä sanotaan helpottavan työskentelyä ja liikkumista. Hintaa tällaiselle tee-se-itse-viritykselle tulee vinsseineen 500–800 euroa. Jos tukijalkojen akseli olisi peräkärryn runkopalkin yläpuolella, ongelmaa ei olisi. Toisaalta raivauspuseroa voi yhtä lailla käyttää hakkuutöissä, kunhan hankkii viiltosuojatut housut. Kevyemmät puut pystyi nostamaan peräkärryn vierestä. Vettä hylkivä materiaali pitää sahurin kuivana sateen kastelemassa metsässä. Kannattaa sovittaa ennen ostamista. Broncon varustukseen kuului myös langaton kaukosäädin. Husqvarnan uudet raivaustamineet näkyvät hyvin. Värin lisäksi moni muukin seikka on muuttunut. Tähän hätään on yksinkertainen ja edullinen puomivinssi kelpo apuväline. Esimerkiksi IKH:n nostopuomi ilman vinssiä ja tukijalkoja maksaa alle 200 euroa. Valmiita puomivinssejä on jonkin verran myynnissä, IKH:n ja Avestan mallistoista sellainen ainakin löytyy. Oranssin värin lisäksi moni muukin yksityiskohta on uudistunut Huskun raivausasussa.. Puseron olkavarren tasku sopii hyvin kännykälle. Ne on nopeampi nostella käsin. Lisäksi taskuissa olevat tavarat puristavat valjaiden alla. Metsänomistaja Jaakko Pöntinen mieltyi asuun. Pusero muistuttaa juoksuasua: se on vartaloa mukaileva ja helma jatkuu selvästi housunkauluksen alapuolelle. Muutos Huskun edellisen sukupolven harmaansinisiin raivaustamineisiin on suuri. Asu on muotoiltu kuten Tech nical-metsurin tamineet. Puseron hartiaosassa ja housujen oikeassa kyljessä on taskut, joihin voi sovittaa asun mukana tulevat solumuoviset pehmikkeet lievittämään raivaussahan ja valjaiden aiheuttamaa puristusta. Koska peräkärryä käytetään useiden mönkijöiden kanssa, uusi vinssi kiinnitettiin peräkärryn etusermiin. Tukijalkoja tarvittiin vain todella raskaiden puiden nostamiseen. Metsälehden mönkijäkoeajoissa käytetty yli 10 vuotta vanha testiperäkärry varustettiin käytetyllä puomilla. Esimerkiksi kesällä koeajetun Country-kuormainperäkärryn hydraulitoimiseen vinssiin verrattuna nopeusero on suuri. Asu on hintansa väärti vähänkin enemmän raivaavalle. Alaselkä on hyvin suojattu, mistä annetaan plussa. Ongelmana on tukijalkojen sijainti. Onneksi Mja L-koon housujen lahkeenpituudessa ei ole merkittävää eroa. Pienikokoiset puut voi kerätä kyytiin käsivoimin, mutta viime aikoina yleistyneet myrskyt ovat tuoneet mönkijäkorjaajalle uusia haasteita. Metallivaijerin sijaan siinä on nykyaikainen vinssinaru. Kaukosäädin suuri apu Itse Bronco-vinssi toimi moitteetta. Kahdet housut, yksi pusero Asun materiaali on pinnoitettu vettä hylkiväksi, ja puku pysyykin pitkään kuivana esimerkiksi sateen jälkeen märässä metsäsNäkyvästi raivuulla HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Mönkijäsavotoilla korjataan yleensä ensiharvennuspuuta tai polttopuuksi meneviä rankoja. Hihojen olkavarsien taskut ovat hyvät esimerkiksi kännykälle, toisin kuin rintataskut, jotka jäävät raivaussahan valjaiden alle. Jos haluaa säästää, voi hankkia vain housut ja käyttää vanhaa metsurinpuseroa yläosana. Raivausasun housujen uuma on mitoitettu turhan atleettiselle vartalolle, siitä miinus. Niistä ei saa tavaraa ulos valjaita avaamatta
Syynä on ilmeisesti elinpiiriään laajentanut amerikanviirupöllö, joka on tehokkaampi saalistaja. Oregonissa sijaitsevan Maailman metsäinstituutin johtaja Sara Wu pitää hakkuukieltojen purkamista jokseenkin mahdottomana, sillä amerikkalaiseen tapaan se johtaisi vuosikausia kestävään oikeuskäsittelyjen kierteeseen. Metsäalan vetovoima on vähentynyt ja etenkin pienten tilojen sukupolvenvaihdokset ovat vaikeita, sillä metsänomistaminen ei kiinnosta nuoria. (liitto)valtio Metsäsektorin työlliset Lähde: Oregon Forest Resource Institute, Metsätilastollinen vuosikirja Täpläpöllö lienee Amerikan tutkituin lintulaji. Tuolloin maan yleinen mielipide alkoi vaatia, että liittovaltion omistamat viimeiset aarniometsät pitää säästää. Kuin pikkuja isoveli Oregon Suomi Metsäpinta-ala, milj. Koneet ovat kalliita ja astorialainen metsäkoneyrittäjä Mark Gustafson pitää turhauttavana, että sertiOregon metsäsodan jälkeen Täpläpöllön suojeluun kulminoituneesta metsäkiistasta toipuminen kestää pitkään, kuin sodasta ikään – niin taloudellisesti kuin tunnetasolla. Yksityismetsät ovat laajojen valtionmetsien seassa, ja luonnonmetsistä leviävät metsäpalot ovat todellinen riski. Taloudelliset vaikutukset osuivat erityisen voimakkaina Oregoniin, missä liittovaltio omistaa 60 prosenttia metsistä, ja nimenomaan maaseutupaikkakuntiin. Oregon tarvitsisi työpaikkoja kipeästi, sillä osavaltion palkkataso on matalampi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin. ”Vaikka Oregon on maatalousvaltio, niin täällä on paljon ihmisiä joiden kosketus maahan Toimivalla museosahalla töitä tehdään paljon ihmiskäsin. m Hakkuut, milj. ”Teki niin tai näin, niin saa kuulla joko ympäristöväen tai metsäteollisuuden syytöksiä.” Älkää uskoko Metsien miehiä Ikääntyminen koskettaa myös metsäkoneyrittäjiä. Säätely ajaa teollisuutta toisaalle Oregonilaiset kokivat täpläpöllökiistan epäreiluna. Uhanalaisen täpläpöllön suojeluun kulminoitunut kiista johti liittovaltion luonnonmetsien hakkuukieltoon. Metsäteollisuus sopeutui uuteen tilanteeseen raskaan rakennemuutoksen kautta. Oregonin metsälaki vuodelta 1971 on maan ensimmäinen ja myös tiukin. Lajittelu työllistää neljä miestä. m Metsänomistus, % yhtiöt, isot yksityiset yksityiset mo:t alkuperäisväestö – osavaltio, kunnat yms. Osavaltion talous nojasi puunjalostukseen, mutta suojelupaine tuli muualta Yhdysvalloista, mistä luonnonmetsät oli jo hakattu. Wu tiivistääkin, että Oregon saattaa olla mukava paikka viettää eläkevuosiaan, mutta ei välttämättä työvuosiaan. 22 METSÄLEHTI 22 • 2013 ei yllä maitopurkin ostoa kauemmas”, Wu sanoo. Omia metsiään oregonilaiset olivat hoitaneet hyvin. ha (puustoinen metsämaa) Vuosikasvu, milj. Suojelusta huolimatta täpläpöllöjen lukumäärä on jatkanut laskuaan. Wu sanoo ymmärtävänsä, että ei ole kivaa työskennellä liittovaltion metsähallinnossa. Vaatimukset saivat lisäpontta jalostusasteen mataluudesta ja pyöreän puun viennistä. Kymmeniä tehtaita on suljettu ja menetettyjen työpaikkojen määrä on yli kymmenentuhannen. Eri tavalla isännöidyistä metsistä koituu hankaluuksia. Oregon on edelleen Yhdysvaltojen suurin havusahatavaran ja vanerin tuottaja, mutta tuotannon kasvu nojaa etelävaltioiden istutusmetsiin. Tiukan metsälain vuoksi teollisuus hakeutuu osavaltioihin, missä säätely on löysempää. Metsäalan veto vähentynyt Metsäsodalla oli paitsi taloudelliset, myös henkiset vaikutukset. W ik ip ed ia C om m on s. Kaikilla osavaltioilla ei ole metsälakia vieläkään. YHDYSVALLAT Oregon Meksiko Kanada MIKKO HÄYRYNEN teksti ja kuvat Y hdysvaltojen luoteisosien 1990-luvun metsäkiista lienee lajissaan maailman kärjekkäin
Vesitraktori pukkii altaassa kelluvia douglaskuusitukkeja sahan syöttölinjaan. Miksi uudistaa toimivaa. Sarja sinkosi muutamat metsäkonemiehet kuuluisuuteen, mutta Gustafsonin kommentti sarjasta on yksiselitteisesti: ”Älkää uskoko siihen.” Sarjan antama kuva puunkorjuusta on lähempänä 50 vuoden takaista aikaa kuin nykypäivää. HullOakes oli Yhdysvaltojen viimeisiä höyrykoneella toimivia sahoja.. Tässä mielessä Stora Enso -fuusio on metsänkasvattajan edun mukainen ratkaisu. ”Iso ja vahva metsäyhtiö on metsänomistajan paras turva, koska menestyvä . Oakes toteaakin, että miksi uudistaa toimivaa laitosta. Voimanlähde on hiljattain vaihdettu sähkömoottoriin, sillä höyrykoneeseen on vaikea saada osia. Puheet siitä, että Enso olisi myyty ulkomaille, ovat roskaa” , Seppälä totesi. Omistajasukuun kuuluva Bill Oakes näkee sahan tulevaisuuden valoisana, raaka-ainetta ja asiakkaita riittää. Hull-Oakes Lumber on erikoistunut järeään douglaskuuseen. Yhtiön hallussa on 94 kappaletta paperija kartonkikoneita, ja yhteenlaskettu sahatavaran tuotanto on lähes kolme miljoonaa kuutiometriä.” Metsäntutkimuslaitoksen professori Risto Seppälä puolusti yritysten yhdistymistä. Maksimipituus on 85 jalkaa eli lähes 26 metriä. ”Uuden mammutti. Metsäkiista vähensi metsäalan vetovoimaa pysyvästi, Sara Wu sanoo. rma pystyy maksamaan kunnollista kantohintaa. Töitä tehdään paljon ihmiskäsin. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. ”Fuusion aiheuttamat ensireaktiot olivat kahtalaisia. ”Seppälän mielestä suomalaisen metsänomistajan ei kannata olla huolissaan Storan ja Enson fuusiosta. Maailman mahtavin Vesitraktori työntelee altaassa kelluvia douglaskuusitukkeja sahan syöttölinjaan. Gustafsonin mukaan varainhoitoyhtiöitä kiinnostaa vain yksi asia, sijoitetulle pääomalle tuleva korko. rman resurssit ovatkin pohjoismaisissa olosuhteissa poikkeuksellisen mittavat. Vuodesta 1937 toiminut saha on lähes alkuperäisessä kuosissa. Yhtiöiden mukaan pohjoismainen yhdistyminen luo maailmanlaajuisen suuryrityksen, jolla on mittavat synergiaedut ja vahva perusta strategiselle kasvulle” , lehti kirjoitti. Julkisessa keskustelussa on myös epäilty liukasliikkeisen ruotsalaisen yksityispääoman ja jähmeämmän suomalaisen valtiopääoman epäpyhän allianssin pitävyyttä.” Stora Enson paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti oli tuolloin maailman suurin, 13 miljoonaa tonnia. ”Se tarkoittaa pelkkiä päätehakkuita ilman taimikonhoitoja tai harvennuksia.” Puunkorjuuyritys Gustafson Logging on ollut mukana Suomessakin nähdyssä tv-sarjassa Metsien miehet. Luonnonmetsistä ei enää yhtä järeitä hakata, mutta kasvatusmetsistä saa jo niin järeää, että se on muille ylijäreää. Hull-Oakes hankkii puunsa omista, 4000 hehtaarin metsistä ja muiden sahojen puusumasta. Oregonin vuoristomaisemat tekevät näkymästä maalauksellisen. Varainhoitoyhtiöt ovat ostaneet Oregonista laajoja metsäalueita, sillä metsä vakauttaa omistussalkkua. Metsänomistajan kannalta Stora Enso -yhteenliittymä ja muut fuusiot merkitsevät, että jatkossa kannattaa entistä tarmokkaammin keskittyä tuottamaan laadukasta puuta, joka varmasti löytää ostajansa” , lehti vinkkasi. . ”Epäilevissä kannanotoissa pelätään päätösvallan luisumista Ruotsiin. oinnin vuoksi pitää osallistua koulutuksiin, joissa opetetaan jo ennestäänkin tuttuja asioita. Stora Enson liikevaihto on lähes 60 miljardia markkaa ja henkilöstön määrä on yli 40000. Metsäteollisuuden voimien yhdistämistä pohjoismaisella tasolla pidetään kovenevan kansainvälisen kilpailun takia välttämättömänä. Metsälehti järjesti lokakuussa lukijamatkan Yhdysvaltojen länsirannikolle Seattlesta San Franciscoon. 23 METSÄLEHTI 22 • 2013 UUTINEN VUONNA 1998 LAURA KAKKONEN Metsälehdessä uutisoitiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n ja suomalaisen Enso Oyj:n yhdistymisestä. Saha pystyy halkaisemaan 8,5 jalan – 2,6 metrin – paksuisia tukkeja
Ajan myötä merijäähän varastoitunut suolakin häviää lähes kokonaan – ja niin vain sille kahvipannullekin löytyi taas käyttöä. Prosessin eteneminen havaitaan selvästi, kun käännetään jääpala ylösalaisin. Pohjanlahden hylkeenpyytäjien kokemuksen perusteella näin voikin tehdä. Jään olemus onkin kiehtonut jo kauan. Tällaista en ole kokenut, joten on jälleen turvauduttava tiedekieleen: ”Koska veden ja jään rajapinnassa sulamislämpötila on alempi kuin jään sisällä, on sulamislämpötilan oltava nollaa korkeampi. Tiedekielellä se sanotaan näin: ”Aineen nestemäisen ja kiinteän olomuodon välisellä rajapinnalla on pintaenergiaa. Jään aikakausi on alkanut. ”Kun alle kahdeksanasteisessa LUONNOSTA Jään valtakausi alkaa taas Jää on veden arvoituksellisin olomuoto. Lopulta veden päällä on tiivis, kirkas jäämatto, jonka erilaiset kuviot viestittävät tapahtumahetkellä vallinneesta lämpötilasta, ilmavirtauksista ja kosteussuhteista. Joskus pintaan on kiinnittynyt kuin hauraita enkelinsiipiä tai jopa yksittäisiä eläinhahmoja. Käyttäväthän Lapin erämiehet suolaa kahvin höysteenä. Rajapinnan koheesiopaineeseen perustuvat laskelmat osoittavat sen olevan noin + 8 astetta.” Asia tuntuu käsittämättömältä. Sieltä työntyy esille levymäisiä kiteitä. ”Jään kuviot viestittävät jäätymishetken lämpötilasta, ilmavirtauksista ja kosteussuhteista.” Alkutalven jääkenttä synnyttää esille mielikuvituksellisia kuvioita, jotka muistuttavat hauraita enkelinsiipiä. 24 METSÄLEHTI 22 • 2013 JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat J ään merkityksestä suomalaisille kertoo paljon se, että maailman varhaisin luistin otettiin käyttöön Suomessa noin viisituhatta vuotta sitten. Saman mekanismin ansiosta järvien jäät kelluvat veden pinnalla. Lämmintä jäätä Tarkastelun arvoinen seikka on myös se, että jään lämpötila voi kohota jopa kahdeksaan asteeseen. Sehän voisi käytännössä tarkoittaa, että veden jäätyminenkin alkaisi jo kahdeksanasteisena. Sen säihkyvä kristalli on luonut mielleyhtymiä kirkkaan valon loputtomasta tanssista. Kun ne kerääntyvät yhteen, vesi saa varhaisimman katteen. Kun vesi jäätyy, se muuttaa olomuotoaan eli kiteytyy. Luistin oli valmistettu eläimen luusta, johon oli kaiverrettu reiät kiinnitysremmiä varten. Jos tämän rajapinnan ja nesteen oman pintaenergian summa on pienempi kuin kiinteän aineen pintaenergia, systeemi etsii pienemmän vapaan energian ja pinnalle muodostuu energiakalvo.” Seuraavalla luisteluretkellä tämä tieto varmasti jo avautuu, sillä onhan tunnettua, että liikunta terästää myös ajattelua. Se on askarruttanut myös tiedemiehiä. Pelkästään meillä vuosittain aiheutuvat kulut vastaavat kuudensadan miljoonan euron luokkaa. Prosessi perustuu nesteen pintajännitykseen. vedessä vierekkäiset vesimolekyylit järjestyvät jääkiteiden muotoon, syntyy välittömästi jään ja veden välisiä rajapintoja, joihin liittyvä koheesiopaine sulattaa vasta muodostuneet molekyylikiteet.” Vesialtaiden näkyvämpi jäätyminen alkaa varsinaisesti vasta neljässä asteessa, jolloin tämän lämpötilan omaava raskain pintavesi painuu veden ylösalaisen kierron vaikutuksesta pohjaan, missä se sitoo pinnalla olevan keveämmän nolla-asteisen veden paikoilleen. Tosin merijäästä sulatettu vesi ei ole hyvän makuista, mutta kai kahvinporot peittävät haitallisen makuvivahteen. Jään pintaa koristavat säännölliset ristiviivat, ympyrät, neliöt – lähes kaikki muodot maan ja taivaan väliltä. Liukastelu kaduilla tai teillä on jo kokonaan toinen juttu. Kaikkeuden suuren taiteilijan luomistyössä kaikki ikkunat ovat olleet avoimina. Kauan on pohdittu, voiko merivedestä syntynyttä jäätä käyttää makean veden asemesta. Tämän lisänä tulevat vielä kaikki kivut ja säryt. Täyttä varmuutta sen pintarakenteen ominaisuudesta ei ole vielä saatu. Epäilys herää, vaan tilanteelle löytyy aivan luonnollinen selitys. Lähde: Lasse Makkonen: Jään olemus kirkastui, Tiede 2000 1/98.. Vallalla ollut käsitys, että jään pinnalla oleva vesikerros toimisi liukasteena, on tarkentunut väreileviksi molekyyleiksi, jotka – kas kummaa – käyttäytyvät nesteen tavoin. Jään pinnalla on energiakenttä Jään olemus on askarruttanut kauan tutkijoita. Kun kääntää jään ylösalaisin, alta paljastuu monen kokoisia pienoispatsaita, kuin kiinan keisarien hautamonumentissa. Monesti jään pinta on kuin mosaiikkia, jossa kuviot luovat ympärille kauneuden harmoniaa. Ensin syntyy ohuita, pannukakun muotoisia laattoja
Asian yksinkertaistamiseksi etenemme sähkölankaa pitkin. Mummoa laskuttaa sekä sähkön myyjä että siirtäjä. Siis jonon lopusta lähtee 33000 euroa/h. Mummo maksaa tavarasta 15 senttiä/kwh. Toukat elävät rehevien vesien rantavyöhykkeessä, märässä sammalikossa ja kosteassa maassakin. Sitten kantojen ajokone, joka ajaa ne tien viereen. Loppu onkin kertolaskua: 0,15 e/kwh × 220000 kwh/ha = 33000,00 e/ha. Voimalaitos myy tavaran sähköyhtiölle, joka siirtää sen mummolle. Itse syöttinä juusto ei ehkä ole maailman paras, mutta tuo säilyvyys on suuri etu. Mutta mikä on syöttinä. Poltamme puun tunnissa, jotta pääsemme ymmärrettävään muotoon. Jalattomat toukat ovat melko kömpelöitä, mutta lamauttavat saaliinsa myrkyllä niin, ettei se enää pääse pakenemaan. Mielestäni hakkuuaukioiden kannonnoston ja risujen keruun rahavirrat ovat jääneet liian pienelle huomiolle. Nykyisin nestepussi on suojattu eristetyllä kangaspussilla, jolloin neste säilyy viileänä tuntikausia. Parvena sinne tänne singahtelevat pörisijät pitävät huolen, ettei uhri huomaa, kun yksi laskeutuu iholle verta hakemaan. Risujen omistaja sai 150 euroa/ha. Sa m i K ar pp in en R od eo 20 40 60 80 100 Kyllä 77% Ei 23%. Kuivattelun jälkeen ne viedään saman voimalaitoksen pihalle ja poltetaan lämmöksi ja sähköksi. Heinäkuun helteillä raivatessa metsurin nesteytys oli jatkuvasti ongelmana. Kun tavara on riittävän kuivaa, se poltetaan ja siitä saadaan lämpöä sekä sähköä. Ensin aukolle tulee risutukin käärijä. Paarman munaryhmä järviruo’on lehdellä. Itse olen nähnyt niitä useimmiten tuuheakasvuisilla rannoilla järviruo’on lehdillä. Aivan kuten hyttysilläkin, vain naaraspaarma imee verta ja koiras tyytyy kukkien meteen. Toiseksi risutukin ajokone. Pussi maksoi viime kesänä halvimmillaan viisi euroa. Etuna on se, että juusto säilyttää hajunsa. Se jäi kertomatta. Kannot nostetaan 70-prosenttisesti, jolloin kannoista irtoaa 120 MW/ha eli 120 000 kwh/ Minne tuotto häviää. www.metsalehti.. Perinteinen juustopala on oiva syötti myyräloukkuun. Pussin tilavuus on kaksi litraa, joten juotavaa riittää joksikin aikaa. Naaras tarvitsee veriaterian, jotta se saisi riittävästi energiaa munintaan. Siinä neuvottiin pyytämään tuholaisia hiirenloukulla. Paarmariesan alkulähteet SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. TORBJÖRN NIKUS Ylöjärvi Mikä syötiksi. Siitä kuoriutuvat toukat pudottautuvat rantaveteen ja aloittavat itsenäisen elämänsä. Tässä ”alaston” versio rakenteen selvittämiseksi. Mutta kosteita paikkoja on Suomessa niin tiuhassa ja paarmat niin hyviä lentäjiä, ettei niiltä saa olla rauhassa kuivilla kankaillakaan. Kuoriutuneet toukat pudottautuvat lehdeltä alas ja aloittavat itsenäisen elämänsä. Samoin, jos ei kerkiä loukkuja joka päivä kokemaan. Minulla on metsiä noin 65 hehtaaria ja olen käynyt niissä moottorisahan kanssa 45 vuotta. Värkkäsin sitten oheisenlaisen juomalaitteen, josta oli helppo aina vähänkin siirtyessä imaista nestettä. Viime Metsälehdessä oli artikkeli myyrätuhoista. Irtoputeleista ei vain muistanut juoda tarpeeksi. Syksyn sateissa juusto on ihan hyvä, koska se ei liukene pois niin kuin leipä tekee. Harva kai miettii, mistä ne oikein siunaantuvat, vaikka on kenties pannut merkille, että kiusallisimpia ne ovat kosteilla paikoilla, rannoilla ja soilla. Hehtaarilta saadaan noin sata risutukkia, yksi MW/kpl eli risuista saa energiaa 100000 kwh/ha. Paarmojen toukat ovat petoja, jotka elävät märässä maassa, soiden ja rantojen sammalikossa sekä ruohoisten rantojen liejussa. HEIKKI HENTTONEN Metsäntutkimuslaitos ha. Inspehtoori Kirjoittaja ihmettelee, kuka oikein hyötyy bioenergian tuottamisesta. Ainakin osa paarmoista asettelee munansa siisteihin ryhmiin kasvien lehdille sopivassa elinympäristössä. Vedessä elävät toukat nousevat maalle koteloitumaan. Seuraavaksi kuorma-auto vie risut kenties suoraan voimalaitoksen pihalle. Lisäksi tarvitaan muutama nippuside ja pikalukot vanhasta olkalaukun hihnasta. Ne talvehtivat toukkana. K un alkukesän hyttysistä on selvitty, saa metsässä kulkea aamuhetken rauhassa. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 22 • 2013 25 Edestakainen lentely on paarmojen suojakeino. Sitten aukolle tulee kannonnostaja. SEPPO FÖHR Metsurin juomapussi GALLUP Jätetäänkö säästöpuita riittävästi. LUKIJALTA VINKKI LUKIJAKYSYMYS . Sydänkesän lämpö saa paarmat taas lentoon. Minne se loppu katoaa. Otetaanpa esimerkiksi hehtaarin alue, jolta on hakattu juuri lakeaksi kunnon näreikkö. Kun päivä lämpenee, tulvahtavat paarmat yhtäkkiä ympärille
Harsintaharvennuksella, alias yläharvennuksella kuvattiin kasvatusmetsiköiden hakkuuta aina parhaita puita poistaen. Vajaatuottoisuutta oli luvassa silläkin hakkuutavalla. Harsinnan aikakaudella metsiemme hiilivaranto oli vain vähän yli puolet nykyisestä. ”Maaseudulla arkipäivään 1950ja 60-luvuilla kuuluneet leimauskilpailut olivat tehokas viestintäkeino. Vielä vahingollisemmiksi todettiin epämääräiset käsitteet harsinta ja harsintaharvennus. Leimakirveiden kalke tahditti alaharvennuksiin ja selkeisiin uudistamishakkuisiin siirtymistä. MIKKO RIIKILÄ L okakuussa 1988 Metsälehti esitteli 1940-luvun johtavien metsänhoidon tutkijoiden ja puunhankintapäälliköiden laatimaa harsintajulkilausumaa. Nykymaailmassa moinen päsmäröinti ei kävisi päinsä. Niiden avulla isännät omaksuivat uuden harvennustavan”, muistelee professori Matti Kärkkäinen. Harsintajulkilausumalla ei ollut lakisääteistä asemaa. Lohkoharsinta ja keskitetty harsinta vaadittiin korvattaviksi termillä ”suojuspuuhakkaus”. ”Meikäläiset kasvupaikat eivät ole niin hyviä, ilmasto ei ole niin suotuisa eivätkä puulajit niin varjonkestäviä, sitkeähenkisiä ja toipumiskykyisiä, että harsintarakenteinen metsikkömuoto voisi johtaa edes tyydyttäviin tuloksiin”, julkilausumassa todettiin. Ensi vuoden alussa uusi metsälaki hautaa sen opit metsämuseoon. Kehitystä vauhditti 1950-luvun alussa säädetty metsänhoitoyhdistyslaki, joka toi metsänhoidon neuvojat pitäjiin. Tänään, 65 vuotta myöhemmin Suomen metsiin on karttunut puuta 2,3 miljardia kuutiota. Täkäläisissä olosuhteissa menetelmä todettiin ”luonnonvastaiseksi ja epätaloudelliseksi hakkausmenetelmäksi”. ”Suurin ansio puuvarojen kasvusta kuuluu hakkuutapojen muutokselle. Palkintoa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomi ei kuitenkaan tästä hyvästä saa. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Sitä pidettiin tuhoisana, koska se johtaa ”hyvin nopeasti jatkuvasti vajaatuottoisina säilyviin tai pilattuihin metsiin”. Hänen mukaansa soiden ojitukset alkoivat tosimielellä vasta 1960-luvulla, ja ne lisäsivät puuston kasvua vasta melkoisella viiveellä. Jopa harsinta-sana piti juuria alan termistöstä. Samalla hakkuut ylittivät metsien kasvun. Kuva vuodelta 1925. Suomen puuvaranto oli 1920ja -30-luvuilla 1,5 miljardia kuutiometriä. Karttuvat puuvarat avaavat huikeita näkymiä esimerkiksi biopolttoaineiden tuotantoon ja mikseivät myös sahaukseen ja sellun valmistukseen. Todettakoon, että alkuaan harsinta oli merkinnyt mitä tahansa puuston harventamista. Metsälehti 19/1988 Suomen puuvarat 1930-luvulta 2010-luvulle Milj. Ensin tuomittiin varsinainen Harsintajulkilausuman muistolle Harsintahakkuut kuohuttivat myös vuonna 1988. Lisäksi puuta on metsistämme korjattu vuoden 1948 jälkeen nelisen miljardia kuutiota. 26 METSÄLEHTI 22 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Selkeisiin uudistamishakkuisiin siirtyminen tuotti uusia metsiä, jotka juuri nyt ovat parhaassa kasvussaan”, Kärkkäinen toteaa. m 2500 2000 1500 1000 500 Lähes kaksinkertaiseksi Lähde: Metla / VMI * Nyky-Suomen alue Mänty 2009– 2011 2004– 2008 1996– 2003 1986– 1994 1977– 1984 1971– 1976 1964– 1970 1951– 1953 1936– 1938* Kuusi Lehtipuut Hämäläismetsässä on tehty lohkoharsintahakkuu. Metsäherrojen omavaltaisen manööverin tulokset voi lukea valtakunnan metsien inventointituloksista. Ensin mainittu tarkoittaa määrämittahakkuuta, jossa parhaat puut kerätään talteen. Silloin oli kulunut 40 vuotta kuuluisan harsintajulkilausuman julkaisemisesta. Jatkossa metsänomistaja voi väljin rajauksin toteuttaa kaikkia edellä tuomittuja hakkuutapoja. Sodan jälkeisten alueluovutusten vuoksi varanto hipui 1,3 miljardiin kuutioon. Lausuman viesti oli yksiselitteinen: kaikkinainen harsinta piti kitkeä niin hakkuupalstoilta kuin jopa metsänhoidon terminologiasta. Silti sen opit otettiin yksityismetsälain valvonnan ohjenuoraksi. Lu st o /M et sä ha lli tu ks en ko ko el m a. Ensivaiheessa alaharvennukset alkoivat kasvattaa puustoja. Lausujat myönsivät, että sitä voidaan harjoittaa suotuisissa olosuhteissa – mutta ei Suomessa. Unohtaa ei pidä sitäkään, että jokainen puukuutiometri sitoo ilmakehästä 200 kiloa hiiltä. Jälleenrakentajien metsänhoito-oppi Julkilausuma muutti hakkuita nopeasti. Nyt harsintajulkilausuman laatimisesta on 65 vuotta. harsinta, joka on jatkuvaa kasvatusta vastaava hakkuutapa
Samojen tekijöiden koostama tuotos on nyt paketoitu ja Menestyselokuva kääntyi luontokuvakirjaksi painettu kuvateokseksi. KIRJA Ville Suhonen, Hannu Siitonen & Mikko Pöllänen: Metsän tarina. Ensilukemisella ei voi tietää, kuka puhuu tai ajattelee ja onko lukemisen kohteena oleva kappale tarua vai totta. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Kuinkahan moni lukija tietää, että tekstin toukomettinen (s. Metsän tarina oli vuodenvaihteen tietämillä kaikkien aikojen katsotuin teatterilevitykseen päässyt suomalainen luontodokumentti. 164) ja mistä nimitys piiskuupetäjä on peräisin (s. Dokumenttielokuvassa tasot erottuivat eri kertojien äänin. 84) tarkoittaa viereisen sivun sepelkyyhkyä. 157). Kunnolliset kuvatekstit olisivat nostaneet kirjan arvoa ja käyttöalaa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Mahtavien luontokuvien välissä kulkevassa tekstissä on kolme – harmillisen sekavasti toisiinsa lomittuvaa – tasoa: faktaa vanhojen metsien ekosysteemeistä, . 129). Sen kuvaukselliset ansiot olivat kiistattomat: pääosassa oli luonnonmetsän vuodenkierto, jota ei koskaan aikaisemmin ole Suomessa ikuistettu liikkuvalle kuvalle samalla kaiken kattavalla kauneudella. Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen kuvissa metsä on esillä monelta kantilta.. 216 sivua. Maahenki Oy, Helsinki 2013. 128), mikä kääpä muodostaa lipan liito-oravan pesäaukolle (s. Kirjan lopussa on äärimmilleen pelkistetty kuvaluettelo, josta selviää kuvauksen kohde tai maisemakuvan paikkakunta. 144) ja harmaapäätikka liito-oravan kimpussa (s. Tekstin on laatinut Ville Suhonen ja kuvituksesta vastaavat monissa yhteyksissä palkitut luontokuvaajat Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen. Kaikki kuvat ovat korkealaatuisia. ”Kirjan lukeminen lapselle on haasteellinen tehtävä.” Helmipöllö, sammakot ja metsäpalo. Kirjassa tekstilajien rajat on häivytetty – liekö taiton yhtenäisyys ollut tärkeämpää kuin tekstin aukeaminen. metsakirjakauppa.. Kirjan lukeminen vaikkapa lapselle on äärimmäisen haasteellinen tehtävä. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Joissakin on myös todellisia tilanteita: oravanpoikanen emonsa kainalossa (s. Upea katselukirja olisi tekstityyppien erottelulla ja kuvatekstien tarkennuksilla kohonnut varteenotettavan tietokirjan luokkaan. Mitä kääpiä on koivupökkelössä (s. Valittu ratkaisu nostaa valokuvat pääosaan. Kuvien itseisarvo vielä korostuu, koska kuvatekstit puuttuvat. Hinta 46 euroa. Kuvien perusteella voi siten harjoitella lintuja muiden eläinlajien tunnistamista, ja määrityksen onnistumisen voi tarkistaa kuvaluettelosta. Hinta 39 € Makuja kairasta kaupunkiin Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. ktiivisen isän nuoruuden kokemusten välitystä pojalle ja kirjallisuudesta valikoitua otosta pohjoisten kansojen myyttisistä uskomuksista. tai asiakaspalvelustamme puh. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. 154), minkä ajankohdan myrskytuho (s. Elokuvan etenemistä ryyditti väljähkösti isän tarinointi ja pojan äänellä annettu kuittaus sanoman perille menosta. 27 METSÄLEHTI 22 • 2013 Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.
Minulle se on aina ollut joulumetso”, Lappalainen korostaa, ettei jouluna tietenkään metsästetty, vaan joulupöydässä syötävä riista hankittiin etukäteen. Rauhassa sai kulkea”, Olli Lappalainen muistelee ensimmäistä eräreissuaan pohjoiseen. ”Maaseudulla vanha perinne oli hakea joulujänis. Metsästykseen ja kalastukseen ei pidä sekoittaa kansantaloustieteitä”, Lappalainen tuumii, ettei hänen elämänkatsomuksessaan eräpäiviä lasketa elinpäiviksi. Yli jäänyt saalis suolattiin puusaaveihin ja tuotiin kotiin.” Siitä Lappalainen piti jo tuolloin huolen, että ainakin yksi musta metso säilyisi joulupöytään asti. Yhden Lapista, toisen kotikulmiltani Rantasalmelta.” Tämän syksyn ensimmäinen metso antautui eräksi Kemijärven Jumiskosta, jossa Lappalainen oli jahdissa kuudetta syksyä peräkkäin. Milloin on ollut rauhoituksia ja muita metsästysrajoituksia, milloin vain muuten huonoa tuuria Tapion tarhassa kulkiessa. ”Metso syksyllä, jänis viikko ennen joulua.” Pystykorvainen metsämies Ei Lappalaistenkaan joulupöydässä Rantasalmen Kolkonpäässä ole syöty joka joulu metsoa. ”Pystykorvia on ollut vain kolme. Kalaa ja riistaa. ”Ahne ei saa olla. Ajankohtakin oli ominainen, metsästyskauden viimeinen päivä. ”Jos joku tuolle hinnan laskisi, niin kallishan se olisi, jopa joulupöytään.” Kahden metson sääntö Olli Lappalainen on jo vuosia noudattanut joulumetsonsa pyynnissä tarkkaa perinnettä. Se on koiraksi nuori, mutta silti jo kokenut. Haukulle hiipiminen kysyy nöyryyttä. Ase on matkassa harvoin. ”Syys-lokakuun kuljen lähimetsissä ja haukutan lintuja. Synti ja häpeähän se on silloin pomppulintuja paukutella.” Olli Lappalaisella on ollut ”punaisia koiria” yli 30 vuotta. Nahka päällä paistettu metso, minä en tiedä paremmasta.” Kun syksyn työt on tehty. Pyydän syksyssä korkeintaan kaksi metsoa. ”Siltä on pyydetty metsoja, teeriä, pyitä, jäniksiä, supikoiria ja yksi kettukin, se haukkuu hirviä ja hakee vedestä sorsia.” Ainoa minkä Lappalainen on työkaveriltaan kieltänyt on oravahaukku. Heti toisena listalla on kohtuus. Metsoja pitää pyytää taiten. Ei niitä ole tungokseksi edes hyvinä syksyinä.” Joulumetson Lappalainen lokkaa eli kynii. ”Sitäkin se tosin tekee, kun metsästäjä ei muuta löydä”, pystykorviin piintynyt mies nauraa. Joulumetson pyrstö pilkistää jo Olli Lappalaisen repusta, mutta suomenpystykorva Huli tiirailisi taivaalta vielä lisää lintuja. Olli Lappalainen kaipaa kinkun kaveriksi omalta koiralta pyydettyä metsoa. Vili eli 16-vuotiaaksi ja Pikikin pitkälle toiselle kymmenelle.” Tuorein tapaus on 3,5-vuotias Huli. Ei ollut metsäautoteitä, ei tosin autojakaan monella. Pystypäin jää lintu pyytämättä.. ”Eväitä ei ollut. Kaikenriistan koira, jonka ainutlaatuisena ominaisuutena on haukkua puussa olevaa lintua. Mutta aika usein on. Lappalainen asusteli muutaman viikon metsässä, kulki ja erästi. Syksyn toisen metsonsa hän pudotti Hulin haukkuun alle kilometrin päästä kotoaan. Sääntö numero yksi kerrottiin jo aiemmin: Vain koiran haukkuun. Määräpaikkana oli Savukoski. Loppusyksyllä sulka on tiukassa ja tarkkaan työhön menee helposti tunti. ”Vanha kukko viikon reissulta. Koiratkin ovat välillä olleet toipilaita tai liian vanhoja linnunpyyntiin, eikä Olli Lappalainen ole halunnut ampua sattumalintuja siitä asti kun hän hankki ensimmäisen suomenpystykorvansa. Joulumetso kansalliskoiralta Monen metsästäjän pöydässä on jouluna jänistä. Niiden nimet hän muistaa vaikka unissaan, kuten on vaimon mukaan joskus ladellutkin: Piki, Vili ja Huli. Jos joku tuolle hinnan laskisi, niin kallishan se olisi, jopa joulupöytään.” ”Mutta ei se niin mene. ”Kansalliskoira. 28 METSÄLEHTI 22 • 2013 JERE MALINEN teksti ja kuvat 50 vuotta sitten Lapin metsissä tapasi vain paikallisia metsästäjiä sekä silloin tällöin meitä etelän lerppahattumiehiä. ”Vaivan palkka peritään jouluaattona, kun metso muhii miedolla lämmöllä leivinuunissa. Kaikki mitä syötiin, piti itse pyytää. Elettiin 1960-luvun alkupuolta
050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Kauppa ei tarkoita jokamiehenoikeuteen perustuvan luonnon käytön rajoittamista. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 1 km:n metsäautotie. Lisätietoja toimistosta. Hyvät taimikot, heti hakkuumahdollisuuksia. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 1900 m 3 , tukkipuun osuus noin 25 %. Kasvupaikat valtaosin lehtomaista kangasta. Hyvä metsäautotie tilan läpi, puustoa 1445 m 3 + taimikot.Huom! Keitele Forest on ilmoittanut rakentavansa Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuutehtaan. Hp. Kokonaispuusto on n. Suomalaiseen elokuvakulttuuriin poikkeuksellisen runsaina kuuluneet tukkilaiskuvaukset heijastavat vahvasti yhteiskunnan muutosta, to teaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarninen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Maiseman laadun parantumisella tarkoitettiin reitin varrella näkyvien avohakkuualojen vähenemistä. Kompakti palsta tien varressa. 125 000 € METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 11,2 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Kehitysluokkaa 04 on 6 ha. 275 000 €. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kivilahti 66,8 ha. Jatkuva haku. Rantametsätila, Ylärauvanlammen rantaa n. Kaarninen analysoi tutkimuksessaan 30 suomalaista elokuvaa, joissa metsäteollisuus, metsätyö ja metsätyöläiset ovat keskeisesti esillä. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. 29 METSÄLEHTI 22 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. Siinä maanomistajalle maksetaan korvausta siitä, että hän ottaa maiseman ja luontomatkailun huomioon metsänkäsittelyssä. Hyvä kohde! 85 000 €. 1950-luku oli tukkilaiskomedian todellista kulta-aikaa. Rajoittuu yhdeltä sivulta tiehen no. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Äänekoski 88 ha. 1000 m 3 . Elokuvissa erottaa neljä jaksoa. Maiseman hinta on 12 euroa Luontoarvoista ollaan valmiita maksamaan, ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen kyselystä. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hevossalo 8,1 ha. Erinomainen metsäautotie tilan läpi. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Rantarak.paikka Puruveden rannalla, rak.oikeus 200 m 2 . 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Rajoittuu valtion tiehen, tilalla oma n. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 09 315 49 803 Eero Sala p. Melko tasainen tuore kangasmaa. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havupuuvaltaista. Maisemaja virkistysarvojen turvaamiseksi on esitetty maisemaja virkistysarvokauppaa. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. rakennuspaikka, rak.oikeus 150 m 2 . 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 39 000 €. 26 300 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv JUSSI COLLIN Luontomatkailijat ovat valmiita maksamaan maisemasta ja monimuotoisesta luonnosta. 5200, keskellä hyvä metsäautotie. Kohteella n. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Uimaharjun taajamaan n. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. 1920ja 1930-luku olivat vakavan tukkilaiskuvauksen kautta. 40 000 €. Kokonaispuusto n. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. 62 000 €. Kokonaispuusto n. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Puruveden rannalla mahtavissa maisemissa, 2 rakennuspaikkaa pohjoisrannalla. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. tukisopimuksen alaisia alueita 31.12.2022 asti, korvaus maksettu myyjälle. 2162 m 3 . Tilalla n. METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Heti hakkuumahdollisuuksia. 300 m. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää KOULUTUSTA MYYDÄÄN LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. Sodan aikana ja sen jälkeen valmistui joukko vakavia maaseutuelokuvia. Tie halkaisee tilan. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan matkailun kehittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin laajempia toimintaja rahoitusmalleja, joilla yksityismaiden matkailukäytöstä voitaisiin sopia pitemmäksi ajaksi. Mukavankokoinen puuhapalsta Kuhmon itäosassa noin 27 km Kuhmon keskustasta. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Määräala Särkijärven rannalta. Mäntyvaltainen, järeä puusto n. Vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn vastasi runsaat 900 matkailijaa. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. Tavoitteena on, että luontomatkailun lisääntyessä osa matkailutulosta virtaisi maanomistajille. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 111 m 3 /ha. METSÄPALSTA, Hollola, Hatsina 20.76, ha. Reilun kokoinen tila lähellä keskustaa. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyssä 58 prosenttia vastaajista oli sillä kannalla, että matkailijoiden pitäisi maksaa osuutensa maiseman ja luonnon säilymisestä. Tasainen kehitysluokkajakuma, heti hakkuumahdollisuuksia. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. V. 207 000 €. 95 000 € RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hiukkajoki 12,159 ha. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 20 km. Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Tämä tullee lisäämään puun kysyntää alueella merkittävästi. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 10 ha ymp. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Kokonaispuusto 1027 m 3 . Tukkilaiselokuvat todellisuuden tulkki A nt er o A al to ne n. 7405 m 3 eli n. Suomessa on jo tehty joitakin yksittäisiä maisemaja virkistysarvokauppasopimuksia. 75 000 €. Runsaspuustoinen metsätila Punkaharjun Hiukkajoella. R-oikeus 2x100 m 2 . Television aikakaudella puolestaan on valmistunut nostalgisia ja realistisia menneisyyden ja nykyisyyden kuvauksia. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Maiseman laadun paranemisesta oltiin valmiit maksamaan noin 12 euroa ja monimuotoisuuden lisääntymisestä pari euroa vähemmän noin viikon pituiselta käynniltä
Luostarihuoneiston ikkunasta näkyi kuitenkin säveltäjää elähdyttäviä sypressejä ja appelsiinipuita. Jo matkapianon saaminen paikalle oli työn takana. 30 METSÄLEHTI 22 • 2013 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Tehtäviini kuuluu osallistua pohjoismaisen metsäntutkimusrahan jakamiseen, ja kruunuissa ilmaistuna summat ovat yli kymmenkertaisia euroihin verrattuna. Naisystäväkin oli tyytymätön ja kirjoitti Mallorcan surkeasta talvesta kirjan, joka suututti saarelaiset. Sypressirinteet siivittivät Jean Sibeliustakin inspiraatioon hänen säveltäessään Italiassa toista ja tunnetuinta sinfoniaansa. Olin Kööpenhaminassa kokouksessa, joka pidettiin Vestamagerin luontokeskuksessa pienen metromatkan päässä kaupungin keskustasta. Chopinin sypressit ”Sypressipuiset ovet, paneelit ja lattiat ovat olleet suosittuja Salomon ajoilta asti.” Tällä paikalla Frederic Chopin piteli sadetta sypressien varjossa 175 vuotta sitten. Lisäksi taiteilijan yskä osoittautui tuberkuloosiksi, rakennus kylmäksi ja talvi erityisen sateiseksi. Rakastan pohjoismaista yhteistyötä monesta syystä enkä vähiten siksi, että sen puitteissa pääsee tutustumaan mielenkiintoisiin paikkoihin. Tulin maininneeksi tästä myös Tanskan kokouksessa ja sain aikaan kiintoisan reaktion. Tosiasiassa kyseessä ovat sangen pienet pennoset, mutta niillä saadaan paljon aikaan. Maailmalla puu tunnetaan myös italiansypressinä, vaikka se todennäköisesti on alunperin kotoisin Välimeren itäosan maista. Norjalainen kollegani kysyi järkyttyneenä, olivatko talot tarkoitettu ihmisasumuksiksi. Yhdessä olemme enemmän. Juhani Aho kuvaili Firenzeä sypressirunkojen lomasta ja Pekka Halonen ikuisti pilarimaisia puita maalauksiinsa. Toisin on Tanskassa. Erityisesti ruotsalaiset jaksavat kantaa aiheesta huolta. Välimerensypressi (Cupressus sempervirens ) kuuluu katajan tavoin sypressikasvien heimoon. Lääketieteen tutkijoita kiinnostavat sypressin eteeriset öljyt ja antioksidanttiset ominaisuudet.. Pohjoismaiden lisäksi myös Baltian maat saavat osallistua. RAKAS PÄIVÄKIRJA 60 VUOTTA 29.11. ja metsät. Sanat ovat Sakari Topeliuksen, ja Italian Etnan maisemissa haikaillaan Suomeen. Asialla ovat olleet Tanskaan muuttaneet hollantilaiset niinkin varhain kuin 1700-luvulla. Arto Teittinen, aluejohtaja, maat. Sypressien siimeksessä, kaukana kotimaastaan Puolasta, Frederic Chopin intoutui säveltämään varsin koskettavia teoksia. veäoksainen runkomainen muotonsa. Piirainen on ollut Koneyrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2008. Mielenkiintoisia ovat myös maiden väliset kulttuurierot. Sokeri pohjalla pohjoismaisessa yhteistyössä on tietenkin sukupuolten tasa-arvo. Tänä päivänä pienen luostaripuutarhan sypressejä ja Chopin-museota ihastelevat tuhannet turistit. tohtori, Helsinki 29.11. Vuonna 2014 liiton energiavaliokunnan puheenjohtaja on Marko Nummijärvi, maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Markku Suominen ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Timo Tolppa. Pohjoismaat ovat yhtä aikaa samanlaisia ja erilaisia. Nämä sypressit on kuitenkin istutettu vierailun jälkeen. Suomalaiseen makuun alueen luonnonkauneus on vaatimatonta. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että metsäasioissa pohjoismaiden pitäisi yhdistää voimansa voidakseen toimia vastapainona Etelä-Euroopalle. Moni taiteilija on hakenut inspiraatiota sypressejä vilisevistä Välimeren maisemista. Kooltaan varsin mittavaksi, lähes puolisataametriseksi, kasvavalla puulla on sekä pystyoksainen pylväsmäinen että leKONEYRITTÄJIEN LIITTO Asko Piirainen jatkaa Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden. Valinnasta päätettiin lokakuun lopulla liittokokouksessa. Kyseiset puuyksilöt eivät kuitenkaan ole samoja, joiden katveessa Chopin sateessa käyskenteli. Liiton hallitukseen vuosiksi 2014–2015 valittiin kone yrittäjät Mika Jormakka Parikkalasta ja Seppo Saarelainen Lieksasta. Tämä sillä Luontoretkellä Kööpenhaminassa HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ”Miss’ sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun”, alkaa suomalaisille rakkaan Sylvian joululaulun toinen säkeistö. Nykyisin Vestamager on kuitenkin supersuosittu ulkoilualue, jossa käy runsaasti myös koululapsia. Hänen mielestään ei pitäisi puhua vastapainosta, vaan siitä kuinka etelä ja pohjoinen voivat täydentää toisiaan. Pihalla nykyään kasvavat sypressit eivät ole alkuperäisiä. Vara puheen johtajaksi vuosiksi 2014–2015 valittiin kone yrittäjä Markku Suominen Eura joelta. Liiton hallituksessa jatkavat liiton varapuheenjohtajana Timo Tolppa Hämeenlinnasta ja hallituksen muina jäseninä Marko Nummijärvi Kauhajoelta sekä Harry Luokkamäki Ylistarosta ja Pasi Mikkonen Pihtiputaalta. varauk sella, että tanskan kielen taitoni on jossakin määrin puutteellinen. Chopin vietti sateisen mutta tuotteliaan talven tässä Valldemossan luostarissa 175 vuotta sitten. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Topelius ei tiettävästi itse koskaan käynyt Italiassa, toisin kuin laulunsa Sylvia-suvun kerttulinnut muuttomatkoillaan. Kun katsoo toiseen suuntaan, näkee vastarakennetun futuristisen kaupunginosan, jonka ankara betonibrutalismi hätkähdyttää. Pohjoismaisen ministerineuvoston myöntämillä varoilla rahoitetaan yhteispohjoismaisia tutkimusryhmiä ja tutkijaverkostoja, joiden puittessa eri maiden tutkijat pääsevät tekemään yhteistyötä. Erityisesti sypressipuiset ovet, paneelit ja lattiat ovat olleet suosittuja Salomon temppeliajoilta lähtien. Pohjoismaisessa yhteistyössä on hauskaa myös se, että valuuttana käytetään yleensä kruunuja. maisteri, kauppat. Yliopisto-opintoihin on meillä jo vuosikaudet hakeutunut yhtä paljon tyttöjä kuin poikia, ja on tyttöjä runsaslukuisasti myös ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa opinnoissa. Alue sijaitsee meren rannalla ja on itse asiassa rakennettu meren päälle. Erilaisuus on suuri rikkaus, kun pohjalla ovat kuitenkin pohjoismaiset arvot, jotka me jaamme. Jari Kärnä, maat. Kokousväki arveli, että Suomessa olisi samanlainen ongelma, mutta jouduin sen kiistämään. Hänen tarkoituksenaan oli parannella pitkittynyttä yskää ja tehdä etätöitä yhdessä kuuluisan kirjailijanaisystävänsä, George Sandin kanssa. ja metsät. Uudelleen metsitetty puutarha Marraskuussa 175 vuotta sitten säveltäjä Chopin matkusti koleasta Pariisista aurinkolomalle Mallorcalle. Ilpo Ervasti, metsänhoitaja, Espoo 50 VUOTTA 29.11. Ruotsalainen kollega nuhteli minua negatiivisuudesta. Laajat alueet ovat heinikkoa, jolla laiduntaa lehmiä, ja taivaanrannassa näkyy palanen merta. Ajatus on kieltämättä kaunis, mutta kun ne jyrää meitin! S uomessa tuskin kenenkään mieleen tulisi perustaa luonnosuojelualuetta entiselle kaatopaikalle, mikä on vain osoitus katajaisen kansamme tiukkapipoisuudesta. Niin ainakin olin ymmärtänyt aikaisemman käyntini perusteella. Samoin olin ymmärtänyt, että aluetta oli jossakin vaiheessa käytetty kaatopaikkana. Vestamagerissa ei oikeastaan kasva metsää, vaan pelkkää pusikkoa. Sypressejä istutetaan nykyään etenkin koristeja maisemapuiksi mutta myös metsätalouskäyttöön. Metsäala ei naapurimaassamme houkuttele tarpeeksi tyttöjä, ja asiaan yritetään saada parannusta. maisteri, Turku Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. He päätyivät asumaan Valldemossan vuoristokylän entiseen luostariin. Muinainen laivanja talonrakennus sekä karjanlaidunnus verottivat raskaasti alkuperäisiä laajoja sypressimetsiä. Erikseen asiaa tiedustellessani paikallinen opas arveli puutarhassa kasvaneen välillä enimmäkseen perunaa
osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 09 315 49 840. Metsäkrypto 19, oikea ratkaisu Jo rm a Lu ht a. Haltijoita ja palvoskiviä . 80 vuotta Metsälehteä . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. joulukuuta. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Onko metsäsuunnitelmasta hyötyä. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Lakipykälillä metsänhävitys kuriin . Mitä varusteita metsänomistaja tarvitsee. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. 31 METSÄLEHTI 22 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. . Metsälehti Makasiini ilmestyy 5. Kannattaako oma hakkuutyö. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. . METSÄRISTIKKO 22 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 5.12. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Karjalainen, Laukaa, Eero Martikainen, Hämeenlinna ja Kyösti Tiainen, Uukuniemi. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
klo 10–17. Avoinna: pe 22.11. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Liput: 16 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su), OutletExpo ja Menopeli. Metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. www.helsinginmetsamessut.. myös Vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. Lauantaina 23.11. MENKÄÄ METSÄÄN! 22.–24.11.2013 MESSUKESKUKSESSA OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. klo 9–18, la 23.11. klo 10–18, su 24.11