›› sivu 19 Kokeiltua: Pikkurahalla kenttäsaha ›› sivu 20 Metsänhoito: Näin laukaiset konkelon ›› sivu 22. MARRASKUUTA 2015 • NRO 22 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Palstarajat auki, niin naapurisopu säilyy ja puukauppatulojakin kertyy lisää, Tapani Siivonen opastaa. Sivut 14–15 Rajat esiin Uutinen: Metsävaratieto vapautuu ›› sivut 2–3 Palstalla: Miten käy hybridihaavan. K uv a Se pp o Sa m ul i METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 19
”Tiedon keruuta tulisi yksinkertaistaa. Nyt maaja metsätalousministeriö on aloittamassa valmistelut metsätietolain muuttamisesta niin, että Metsäkeskus voi luovuttaa puustotietoja ilman, että toimijoiden olisi perusteltava pyyntöä. MIKKO RIIKILÄ M etsävaratiedot ovat toistaiseksi olleet henkilötietoja metsätietolain muodostaman palomuurin takana. Näin saatavat säästöt sallisivat laserkeilausten tekemisen nykyistä useammin, mikä varmistaisi ajantasaiset puustotiedot”, toteaa elinkeinopäällikkö Marko Mäki-Hakola. 2 A J A S S A 19. Jatkossa hilatiedot voidaan vapaasti luovuttaa kopioina tai sähköisesti. Uitot päättyivät pääosin viime viikolla, mutta tehtaiden lähistöllä siirrellään vielä joitakin pienempiä lauttoja. Tähän kuluu vajaa kolmannes metsävaratietojen keruukustannuksista. Hän korostaa, että jatkossakin puustoja tilatietojen yhdistämisestä on ilmoitettava metsänomistajalle. Hilatieto avataan Metsätietojen avaaminen koskee ensisijaisesti laserkeilauksin kerättyä puustoja kasvupaikkatietoa, jotka määritellään erikseen jokaiselle 16 x16 metrin ruuduille eli hiloille. FTC Suurisavotta Oy:n tavoite on perustajansa mukaan helpottaa puukaupan tekoa sekä jouduttaa maksuliikennettä yhdistämällä digitalisaatio ja perinteinen metsäpalvelu. Laserkeilaus toimii varttuneissa metsissä, mutta taimikoiden tila on todettava maastossa. Riittää, että lakiuudistus ehditään viedä läpi tämän hallituskauden aikana.” Samalla pitäisi Mäki-Hakolan mielestä miettiä, kuka metsätietoja kerää. Mäki-Hakola toivoo, ettei lakiuudistusta pilattaisi hosumalla. Myös kaikkein uusien ympäristötukihankkeiden käsittely siirtyy ensi vuoteen. Hän esitteli Metsämessuilla Helsingissä uuden hankkeensa, joka pyrkii kokoamaan yhteen puun myyntiä suunnittelevia metsänomistajia. Luonnonsuojeluliitto: Avohakkuut lopetettava turvemailla Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että maaja metsätalousministeriö laittaa suometsätalouden haitat kuriin: suometsien kemeratuet ja avohakkuut turvemailla tulisi lopettaa. Näin Metsäkeskus pystyy keskittymään jäljellä oleviin vanhan kemeralain hankkeiden ja uuden kemeran nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan hankkeiden käsittelyyn. Valtakunnan metsiä inventoiva Luonnonvarakeskus Luke ja operatiivista tietoa tuottava Metsäkeskus inventoivat metsiä osin samankaltaisin maastomittauksin. ”Esimerkiksi tila-, kylätai kuntakohtaiset hilatiedot voidaan jakaa ilman, että maanomistajalta tarvitaan erillistä suostumusta tai että luovutukseen olisi muu laissa säädetty peruste”, selvittää lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maaja metsätalousministeriöstä. Tämä koskee muun muassa maaperäja puustotietoja. Teollisuudella kiire, MTK toivoo malttia MTK myöntyi tietosuojan raottamisen kannalle, mutta ei ehdoitta. Liiton mukaan avohakkuut ja niitä seuraava ojitusmätästys ovat tuhoisa ongelma etenkin vesistöille. Jo ennen komission moitteita metsävaratietojen keruun ja käytön tehostaminen nimettiin osaksi hallituksen Puuta liikkeelle -kärkihanketta. Riistakeskuksen mukaan Suomen karhukanta on tiheä ja täyttää suotuisan suojelutason kriteerit. Lakiesitys on määrä saada eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 LYHYET Metsäkeskus karsii kemeran käsittelyä Suomen metsäkeskus ei käsittele loppuvuonna kemeran tie-, terveyslannoitus tai suometsän hoitohankkeita. Sen toteuttamiseen on varattu 13 miljoonaa euroa. Puunostajien mielestä tämä on jarruttanut puukauppaa. Jatkossakin hilatietojen yhdistäminen kiinteistöja omistajatietoihin on kielletty, ellei siihen ole laissa säädettyä perustetta. Lahtonen ryhtyi puukauppiaaksi Metsänomistajien puolesta kartellikanteita ajava Reijo Lahtonen laajentaa toimintaansa metsäomaisuuden hoitoon ja puukauppaan. Metsätietolain remontin kiireellisyydestä on Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islanderilla erilainen näkemys kuin MTK:n Mäki-Hakolalla. Komission mukaan julkisten ympäristötietojen jakamista ei saa rajoittaa. ”Toistaiseksi puumarkkinoilla vallitsee ylitarjontatilanne. Itäisen Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella kaadettiin 51 karhua. Sysäys tietojen avaamisen tuli EU:n komissiolta, joka huomautti Suomea ympäristötietodirektiiviin puutteellisesta toimeenpanosta. Se on neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Metsätietojen avaaminen koskee lähinnä 16x16 metrin hiloille laserkeilauksin kerättyä puustoja kasvupaikkatietoa.. Karhusaalis kasvoi Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella kertyi saaliiksi 122 kontiota. Mäki-Hakolan mukaan keilausten väli tulisi lyhentää nykyisestä kymmenestä jopa kolmeen vuoteen. Poliittisesti asian valmistelua helpotti, kun myös MTK myöntyi hyväksymään metsätietojen jaon. Suomen riistakeskuksen mukaan määrä nousi viime syksyn jahdista viidellä eläimellä. Poronhoitoalueella kaadettiin 50 karhua. Tarkoitus on saada maksuun näiden töiden tukia mahdollisimman paljon. Taimikoiden maastotarkastukset pitäisi lopettaa. Tämän vuoden uittomäärä jäi noin 525 000 kuutioon. Islander toivoo asian Puustotietojen jakaminen vapautuu Myös metsänomistajajärjestö MTK on myöntynyt metsävaratietojen jakamiseen. Kannan levittäytymisvyöhykkeellä Keski-Suomessa saalis oli 12 karhua ja kehittyvän kannan alueella Lounais-Suomessa yhdeksän karhua. Uittokausi päättymässä Vuoden 2015 uittokausi on edennyt loppumetreille
”Puuntarve lisääntyy nopeasti, esimerkiksi Äänekosken sellutehdas käynnistyy vuonna 2017. AJASSA 20 vuotta lahjoituksia luonnonperinnölle Sivu 5 Verotus ei uudistu vain virkamiesvoimin Metsäverotuksen asiantuntija Väinö Sikanen kaipaa porkkanoita sukupolvenvaihdoksiin. Puumarkkinoille syntyy yhteinen verkkokauppa Uudella verkkosivustolla puita tavoittelevat ja välittävät kaikki alan merkittävät toimijat. Sivuston kautta voi siis periaatteessa kulkea 90 prosenttia Suomen puukauppamäärästä, mutta muutkin puukauppatavat ovat yhä mahdollisia. Kypärän käytössä oli puutteita, ja lähes neljännes vammoista olikin päävammoja. Sivu 6 Metsätkin esillä ilmastokokouksessa Sivu 7 Myrskytuuli vei ympäristötuen Sivu 8 Metsäntutkimuksella edessään vyönkiristys Sivut 9–11 METSÄSTÄ Uudesta kemerasta paperityötalkoot Sivut 16–17 Metsä kasvaa myös Suomi-neidon otsalla Inarista löytyy 1 700 metsätilan yhteenliittymä. » Puustotietoja päivitetään kasvumallien sekä ilmoitettujen hakkuiden ja hoitotöiden perusteella. ”Tässä tehdään biotalouden bioloikka ja digitalisaation digiloikka samaan aikaan”, komppaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo tiedotustilaisuudessa Hakkaraisen rinnalla. » Laserkeilaukset tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudelta. » Suomen metsäkeskus järjestää laserkeilaukset ja koostaa tiedoista kuvioittaisia puustotietoja, joita metsänomistajat voivat käyttää Metsään.fipalvelussa. » Vuosittain yksityismetsiä keilataan 1,5 miljoonaa hehtaaria. Moottorikelkkailijoiden yleisin onnettomuustyyppi oli törmäys esteeseen, mitä edelsi usein kelkan hallinnan menetys. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Keilausurakka puolivälissä » Laserkeilaukset aloitettiin viisi vuotta sitten. AJASSA 3 19. Näistä liikennekäytössä oli 32 740. » Myös metsänomistajat voivat ilmoittaa tekemistään hoitotöistä Metsään. Puukauppapaikan perustajaosakkaina ovat kaikki merkittävät suomalaiset puumarkkinatoimijat, yhteensä 23 puunostajaa ja kuusi puunmyyjää. Lisäystä tavoitellaan etenkin yksityismetsien puukaupoista. Sivu 24 Talvikin voi olla hyönteisten aikaa Sivu 25 Metsämessuilla riitti puuhattavaa Sivu 26 Japanissa männytkin huokuvat filosofiaa Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Sa m i K ar pp in en pikaista käsittelyä. Trafin tuoreen selvityksen mukaan mönkijäonnettomuuksia sattuu jo enemmän kuin moottorikelkkaonnettomuuksia – vuonna 2013 mönkijöillä 716 onnettomuutta ja kelkoilla 611. Metsänomistaja voi tuoda puunsa myyntiin sivustolle joko itse tai muun puunmyyjän kautta. Vakavasti loukkaantuneiden osuus oli vajaa viidennes. ”Puunkäytön tuleva lisäys on helpottanut yhteisymmärryksen löytymistä”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Yksityismetsät on määrä saada keilattua vuoteen 2020 mennessä. Sivut 18–19 Hybridihaavan tulevaisuus auki Sivu 19 Kuusamo hölläsi lupakäytäntöjään Sivu 23 PILKKEITÄ Katajaa pilattiin vuosisatojen ajan Riukuaitojen ja aurausviittojen vuoksi metsiemme katajat muuttuivat sotkuisiksi pensaiksi. Sähköinen puukauppapaikka eli puukauppaverkkosivusto avataan vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Metsäteollisuuden investointien on laskettu kasvattavan lähivuosina puun kysyntää 10 miljoonalla kuutiolla, ja hallitusohjelmaankin on kirjattu puunkäytön lisäämiseen 15 miljoonan kuution tavoite. Verkkosivusto on avoin kaikille metsänomistajille ja puukaupan toimijoille. ”Viimeinen sana puukaupoista ja metsänhoitotöistä päätettäessä on aina metsänomistajalla, tämä ei muutu jatkossakaan.” B lo m K ar tt a O y JUSSI COLLIN HENKILÖVAHINKOIHIN johtaneiden mönkijäonnettomuuksien määrä on viime vuosina kasvanut samalla kun mönkijöiden määräkin on lisääntynyt. fi-palvelun kautta. Traktorimönkijöiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Trafin ajoneuvorekisterissä oli mönkijöitä maaliskuussa 2014 yhtensä 41 237 kappaletta. Eniten henkilövahinkoihin johtaneita mönkijäonnettomuuksia sattui Uudellamaalla, kaikkiaan mönkijäonnettomuudet jakautuvat kuitenkin alueellisesti tasaisemmin kuin kelkkaonnettomuudet. Siihen mennessä uusien tietojärjestelmien pitäisi valmiita.” Islander korostaa, ettei metsätietojen avaaminen uhkaa metsänomistajien päätösvaltaa. Yleisin onnettomuus oli kaatuminen sivusuunnassa. Puustotulkinnan tarkentamiseksi keilausalueilla mitataan lisäksi satoja maastokoealoja. Metsäalan etujärjestöt ovat suunnitelleet yhteistä puukauppasivustoa jo vuosia, mutta kädenvääntö tuottaa tulosta vasta nyt. Tämän hetken linjausten mukaan organisaatioilta peritään sivuston käytöstä maksu, yksittäiseltä metsänomistajalta ei. Mönkijöillä yhä enemmän turmia Eniten henkilövahinkoja mönkijöillä sattui Uudellamaalla. VALTTERI SKYTTÄ METSÄALAN etujärjestöt MTK, Metsäteollisuus ry ja Metsäteho Oy perustavat kaikille yhteisen ja avoimen sähköisen puukauppapaikan. Puukauppapaikan perustajien mukaan metsävaratiedon avautuminen ja hyödyntäminen nousevat uudessa palvelussa tärkeään rooliin. H an nu Ja uh ia in en. Mönkijäonnettomuuksissa loukkaantui useimmiten mieskuljettaja. Sivuston tarkoituksena on helpottaa puunostajien ja -myyjien kanssakäymistä ja lisätä näin markkinoille tulevan puun määrää. Moottorikelkoilla sattuu eniten onnettomuuksia Lapissa. Molemmat muodostavat riskin, sillä mönkijä on normaalitilanteessakin vaativa ajoneuvo kuljettajalle. Yleisin vammaryhmä oli kuitenkin yläraajojen ja hartiaseudun vammat. Selvityksessä todetaan, että ilman kypärää ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli yleisempää mönkijöillä kuin kelkoilla. Puumarkkinat.fi pohjana Uusi verkkopalvelu perustetaan metsänhoitoyhdistysten nykyisin ylläpitämän Puumarkkinat.fi-sivuston pohjalle. ”Toivomme sähköisen puukaupan vaivattomuuden houkuttelevan myös uusia puunmyyjiä hyödyntämään metsiään ja vahvistamaan kotimaisen puun tarjontaa voimakkaasti kasvavan kysynnän vastapainoksi”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Sivustolla voi tarjota kaupaksi niin erilaisia leimikoita kuin hankintapuuta. Teknologian kehitys tuo jatkossa entistä tarkempaa tietoa myytäväksi leimatusta puualueesta, ja metsävaratietoon kaavaillut lakimuutokset avannevat puutietoa entistä enemmän puunosta jien nähtäväksi
??. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Luonnonvarakeskuksen ensimmäinen vuosi on kohta takana, mutta ulospäin organisaatio näyttää vielä hahmottomalta. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Kaikki metsäntutkimus ei kuitenkaan taivu uuden tutkimuspolitiikan vaatimuksiin. Uusi kysymys: Lämmitätkö puulla. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. LIINA KJELLBERG Selkiyttämisen varaa Raha vie tutkimusta LUKIJAKUVA. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Samaan aikaan kun laitosten yhdistämisestä päätettiin, valtion tutkimusrahoitus uudistui. Kun nähtävissä oli, että valtion tutkimusvarat vähenevät, oli järkevää etsiä säästöjä kokoamalla laitokset yhteen. Monesti pieni lumikerros ilman routaa vain pahentaa tilannetta, kun maanpinta kostuu ja liestyy.” Metsuri motokuski ”Aloitin hankintahakkuut heinäkuun lopulla. Toimintaa vasta hiotaan. Samalla väkeä vähennetään ja toimipaikkoja suljetaan, sillä valtion tuki niukkenee. ??. Organisaatioiden sijasta euroja ohjataan entistä enemmän tärkeiksi katsottuihin hankkeisiin. Puut kasvavat aivan liian hitaasti. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Käsi ylös ne , jotka osaavat laskea puuston pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan. Kuinka moni aloitteleva metsänomistaja tietää sitäkään, miten hehtaarille jääneiden puiden määrä tai keskipituus lasketaan. Nyt on menossa liian rehevän kasvupohjan männikön toinen harvennus. Olisi kuitenkin paikallaan, että lomakkeiden täyttöohjeissa kerrottaisiin, miten se tehdään. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. On hyvä, että metsänomistaja joutuu arvioimaan työnsä jälkeä: taimikko jää usein turhan tiheäksi. Kukaan ei tosin odottanutkaan, että kolmen laitoksen – Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen – yhteenliittymä saataisiin vuodessa vauhtiin. Oletko hakenut uutta kemeraa. Tästä onkin jo hyviä esimerkkejä. Silti maataloudesta ja metsästä on löytynyt vain vähän yhteistä tutkittavaa. Kun hallituksen yhtenä kärkihankkeena on myös digitalisaation edistäminen, metsäalalla on mahdollista saavuttaa melkoinen tuottavuusloikka. Pitäisi osata, jos mielii saada kemeratukea esimerkiksi varttuneen taimikon harvennukseen. Harvennus jatkuu, kunhan maassa makaavat puut saadaan kerättyä.” Rekkamies ”Kuusikkoon ei vielä uskalla mennä, kun lämpötila paukkuu 10 asteessa. Niiden selvittämiseen tarvitaan edelleen myös vanhanaikaisia koealoja ja aikaa. Vai onko sahat heitetty vajan nurkkaan parempia aikoja odottamaan?” M83 ”On aloitettu nuoren metsän harvennuksella, jota on kymmenen hehtaaria. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätehakkuuta pitäisi aloitella, mutta sinistyykö tukki vielä näillä keleillä?” Kaataja ”Myö hakataan kuusikoita täyttäpäätä. Periaatteessa metsäntutkimus on hyvin rahoittajien valokeilassa, sillä hallitus edistää biotaloutta ja kannustaa lisäämään hakkuita. Kokeneemmat metsänomistajat pystynevät täyttämään ne maalaisjärjellä, mutta ensimmäistä kertaa taimikkoa harventaneella voi mennä sormi suuhun. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP Ei 42% Kyllä 58% vas taa jia 20 8 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vahva havutus vain urille ja ei kun menoksi. Sahaan vain huonot puut pois, kun eivät osta hankintatukkia olleenkaan.” Puhveli VERKKOKESKUSTELU ”Reilun kuuden hehtaarin taimikonhoitoalalta tällaisia löytyi lähes 60. Tuoreet uutiset sähköisestä puukaupasta ja metsävaratietojen uudesta käytöstä ovat esimerkkejä siitä, mitä tutkimuksen, käytännön kokemuksen ja uuden tekniikan yhdistelmästä voi syntyä. Kemeratukien tavoitteena on innostaa metsänomistajia hoitamaan metsiään. Tähän ei Suomella ja sen kasvavalla biotaloudella ole varaa.” Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Harry Luokkamäki Metsänparannuspäivässä 13.11. Samalla haluttiin etsiä biotalouteen uusia näkökulmia yli raja-aitojen. Koivikolla aloittelin 295 mottia enskaa, seuraavana oli kuusikon enska 165 mottia. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Hyönteistensyöjiä syntyi useita satoja!” Ierikka Kerran käytetty asumus NÄKÖKULMA SITAATTI Vaikka tiestön korjausvelan taittamiseen on myönnetty 600 miljoonaa lisärahoitusta vuosille 2016–2018, monet pelkäävät, etteivät rahat ohjaudu riittävässä määrin alemmalle tieverkolle. Uuden tutkimuslaitoksen kokoonpanoon tärkein syy oli, että kaikki organisaatiot toimivat maaja metsätalousministeriön alaisuudessa. Luonnonvarakeskuksella tulisi olla tilaa myös tämäntyyppiselle tutkimukselle ja yhteiskunnalla varaa sen rahoittamiseen. ”Joko arvon metsämiehillä on syksyn hankintasavotat aloitettu. AJASSA 4 19. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tai uusien metsänhoitomenetelmien seuraukset eivät paljastu parin vuoden tutkimushankkeessa tai mallilaskelmien avulla. Tuen saamiseksi täytettävät lomakkeet toimivat päinvastoin. Hankintakauppaa ei ole tehtynä, joka on minulle poikkeava tilanne.” Koivunkaataja ”Pääosa tuulenkaadoista on kerätty, enskan harvennus on jo hyvällä alulla ja rasituksen tasaamiseksi aina väliin joku päivä ennakkoraivausta.” Lasse ”Ensiharvennusta aloiteltiin jo ennen Valio-myrskyä, sitten piti siirtyä tuulenkaatoja keräilemään
??. Pankissa olivat sitten esittäneet, että kannattaisi perustaa säätiö. Metsätiloja tarjotaan myös suoraan säätiölle, ja niitä etsitään netin ja lehtien myyntiosastoilta. Jo silloin säätiön toiminnanjohtajan pestiä hoitanut Anneli Jussila kertoo, että alku oli monestakin syystä hankalaa. Säätiön jo hankitut suojelukohteet ja niiden esittelyt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta www.luonnonperintosaatio.fi.. Uudistusalan koon vaikutus on myös Luken toimesta hyvin dokumentoitu. Eli koon lisäksi muodollakin on väliä. Lisäksi palstan koon rooli on unohdettu. Aikaa ehti kuitenkin vierähtää viisi vuotta, ennen kuin ensimmäinen metsätila, Akanvaara Parikkalassa, saatiin ostettua vuonna 2000. Säätiöllä on kattava yhdys henkilöverkosto, jonka kautta tulee tietoa ostettavissa olevista kohteista. Metsälönkokotoimikunta julkisti 45 vuotta sitten raporttinsa ”Metsälön koko ja metsätalouden rationalisointi”. Yhtenäinen 100 hehtaarin metsälö on kannattavampi kuin sellainen, joka koostuu viidestä kaukana toisistaan olevasta 20 hehtaarin palstasta. Sellainen perustettiinkin. Siinä käydään läpi rungon koon, leimikon koon ja uudistusalan koon vaikutusta puuntuotannon kustannuksiin. AJASSA 5 19. Saadut varat on sitten lahjoitettu säätiölle sopivan kohteen hankintaan. Viime vuosina tärkeä rahoituslähde ovat olleet testamentit. Erityisesti rajanaapurille myynti on tehtävä houkuttelevammaksi kuin metsätaloudesta kiinnostumattomalle jälkeläiselle. Tieto siitä, miten yksikkökustannukset räjähtävät rungon pienetessä, on kaikkien saatavilla. Uusia metsiä ja myös suoluonnon kokonaisuuksia etsitään koko ajan. Keskimäärin suojelukohteita on hankittu kaksi vuodessa, joskus useampiakin. Palstat ja tilat ovat kapeita ja pitkiä. Vaikka metsätilojen koko on tärkeä, hallitus aikoo kohdistaa poliittiset toimet sukupolven vaihdosten edistämiseen. Miten on, Luonnonvarakeskus. ”Olemme nyt sen verran tunnettuja, että monet kiinteistövälittäjät osaavat jo tarjota meille myyntiin tulleita suojelun kannalta arvokkaita tiloja”, Jussila kertoo. Teknologisen kehityksen takia tulokset eivät ole sovellettavissa tähän päivään. Niiden turvin suojelumetsien määrää on saatu lisättyä merkittävästi. Kustannusten välttämisen sijasta MMM yrittää edelleen tehdä kannattamattoman kannattavaksi tukemalla pienpuun kasvatusta taimikonhoitoa myöhästyttämällä. Tilakoon rinnalla järkevää toimintaa haittaa monilla alueilla niiden epäedullinen muoto. Helpoimmin tämä käy tukemalla lähinaapureiden välisiä kauppoja. Osa kaupoistakin on ollut lahjaluontoisia, sillä myyjät ovat halunneet luovuttaa tilansa säätiölle muodolliseen hintaan. Pääosa tiloista on ostettu ja kaksi on saatu lahjoituksena. Yhtenäisen metsälön hakkuut ja metsänhoitotyöt on helpompi organisoida. HANNU JAUHIAINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva L uonnonperintösäätiö sai alkunsa 20 vuotta sitten, kun kalastaja Pentti Linkola suunnitteli ostavansa säästöillään metsäpalstan suojeltavaksi. Väitän kuitenkin, että aika huutaa niiden päivittämistä. Tämä ei ole periytyvä ominaisuus. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila on ollut mukana säätiön alkuvaiheista asti. ”Luonnontilaiset tai sen kaltaiset metsät ja myös suot kiinnostavat meitä”, Anneli Jussila kertoo. Metsätiloja on hankittu myös markkinahintaan, jopa tarjouskilpailujen kautta. Mitä pienemmät alat, sitä suuremmat yksikkökustannukset. Rungon koon vaikutuksesta korjuukustannuksiin on Lukessa tehty hyviä selvityksiä. Hyödyntämällä suuruuden ekonomiaa toimintojen kaikilla tasoilla päästään kaksinumeroisiin tuottavuushyötyihin. Tämä on järkevämpi linja kuin välttämättömän rakennemuutoksen siirtäminen vielä kerran yhden sukupolven yli. Rahaa ei vielä juuri ollut, mutta vielä hankalampaa oli löytää sopivia kohteita ostettavaksi. Viime vuosina säätiöllä on käytettävissä keskimäärin 300 000–400 000 euroa vuosittain, mutta joinakin vuosina lahjoitukset ovat nousseet miljoonaan euroon. Leimikot on helpompi koota houkutteleviksi jne. Ruotsissa ne ovat reilusti kaksi kertaa Pieni on kallista suurempia. Tänä vuonna julkaistua juhlakirjaakin on myyty hyvin. Metsätilojen koon kasvattaminen nähdään tärkeänä, mutta sen kustannusvaikutukset on nykyisen metsäteknologian aikana heikosta tutkittu. Väitän, että sukupolven vaihdosten sijasta tuet, mikäli niitä halutaan todella käyttää Eteläja KeskiSuomen ylikuumentuneilla metsätilamarkkinoilla, kannattaa suunnata palstaja tilarakenteen korjaamiseen. Suojelukohteita on nyt 50 ja suojeltuja hehtaareita noin tuhat. Silti yksityismetsien uudistusalat ovat turhan pieniä, keskimäärin 1,4 hehtaaria. Alle kahden hehtaarin uudistusalojen määrän puolittaminen tällä hallituskaudella on oltava vähimmäistavoite. Kauppoja saatetaan tehdä hyvinkin nopeasti, mutta joskus kaupanteko voi kestää pitkäänkin, jopa neljä vuotta. Metsäsuunnittelijoiden ja puunostajien tulee ohjata metsänomistajat nykyisistä pienaukoista järkeviin päätehakkuuleimikoihin ja uudistusaloihin. korteista ja muusta materiaalista saatavat tulot. Niiden jakaminen puuntuotantoja korjuuketjun osapuolille osataan varmasti tehdä ilman valtiovallan ohjausta. Olennaisempaa kuin ikä on kuitenkin uuden omistajan kiinnostuneisuus aktiiviseen metsätalouden harjoittamiseen. Osasyy tähän on, että usein myyjinä on perikuntia, jotka eivät oikein itsekään tiedä, mitä metsällään tekisivät ja mihin hintaan sen myisivät Rahoitus monista puroista Säätiön rahoituksen perusta ovat erilaiset lahjoitukset sekä Suojelualueita lahjoitusvaroin Tasavuosia täyttävä Luonnonperintösäätiö etsii arvokkaita alueita suojelukohteiksi. Sittemmin lahjoitusvaroin toimiva säätiö on kartuttanut suojelumetsiensä määrää tasaiseen tahtiin. ”Ilmapiiri ei tämäntyyppiseen suojeluun ollut vielä 90-luvulla kovin suotuisa”, Jussila kertoo säätiön alkuvaiheen ajoista. Lisäksi arvioidaan palstan ja metsätilan koon vaikutusta rationalisointimahdollisuuksiin. Taustalla on havainto, että vanhukset eivät myy puuta niin aktiivisesti kuin nuoremmat. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 AJANKOHTAINEN KOLUMNI HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Alueelliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat järjestäneet paikallisia varjojenkeruukampanjoita tietyn tyyppisten suojelukohteiden hankintaa varten. ??. Säätiöllä on nyt metsää ympäri Suomen Enontekiöltä Uudellemaalle
Taimikkovaltaisilta tiloilta ei verorahoja olisi saanut.” Yhtymät erityisongelmallisia Metsäyhtymien omistusjärjestelyt ovat erityisen ongelmallisia etenkin, jos hehtaareja on enemmälti. » Oma sukupolvenvaihdos jo tehty, mutta hoitaa edelleen metsänhoitotöiden työnjohdon. » Päivärytmiin kuuluu tankillinen taimikonhoitoa, talviaikaan kaukomaihin tutustumista. Näin sanoo Väinö Sikanen, joka on viimeisten 14 vuoden aikana konsultoinut satoja sukupolvenvaihdoksia ja perinnönjakoja. Selvän rahan siirtäminen sukupolvelta toiselle tulee siis halvemmaksi. Niille tarvittaisiin erilainen verokohtelu kuin harrastepalstoille.” Sikanen käsitteli hiljattain tapausta, jossa luovutuksen lahjavero olisi ollut lähes 800 000 euroa. Sukupolvenvaihdoksessa on oma vaivansa, ja jos huojennos kuitenkin on tulossa, ei synny tarvetta tehdä luovutusta elinaikana. Se antaa potkua, että metsiä hakataan ainakin tuoton verran.” Sikasen mallissa olisi lahjaveron huojennos, jos luovuttaja on alle 70-vuotias. » Toiminut viimeiset yhdeksän vuotta yrittäjänä ja suunnitellut maaja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja perinnönjakoja. ”Jos siihen mentäisiin, niin tasapuolisuuden vuoksi tulisi olla viiden vuoden siirtymävaihe, jona aikana kaikki luovuttajat saisivat huojennoksen.” Isojen tilojen isot ongelmat Menossa on kehitys, jossa sekä pienten harrastepalstojen että suurten yrittäjämäisten metsätilojen määrä kasvaa. ”Ne ovat sellaisia summia, ettei niitä metsästä voida järkevillä hakkuilla ottaa.” Metsätilan kauppahinnasta saa metsävähennyksen eli puunmyyntitulojen merkittävän verohuojennoksen, mutta metsävähennys ei koske lahjoitusta. ”Pääsääntöisesti päädytään peltokaupoille, mutta kerran tuhannesta hehtaarista puolet piti laittaa myyntiin. ”Jos metsätila on tuhat hehtaaria, niin lahjavero on iso. FAKTA. Yli tuhannen metsähehtaarin omistajia on aika monta, ja näiden yrittäjämetsänomistajien sukupolvenvaihdosten ongelmat ovat jo käsissä. Sikanen vertaa, että jos saa miljoona euroa lahjaksi, niin siitä maksaa lahjaveron ja se on siinä. Verotus pakottaa näennäisviljelijäksi Jos on tuhat hehtaaria metsää ja ostaa päälle muutaman hehtaarin peltoa, asia muuttuu maatilan sukupolvenvaihdokseksi ja vero kevenee noin kymmenesosaan. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva J os metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotus uudistetaan virkamiestyönä niin siitä puuttuu se, mikä käytännön tekijällä on hallussaan, nimittäin metsänomistajien sielunelämän tuntemus. Sikasen mielestä vähennys tulisi ulottaa lahjoitukseen ainakin jossakin määrin. ”Tässä on epäkohta. AJASSA 6 19. » Työhistoria UPM:llä metsäneuvontapäällikkönä, suunnitteli muiden töiden ohella metsänomistaja-asiakkaiden sukupolvenvaihdoksia. ”Pitäisi olla porkkana, että luovutus tehdään ajoissa, jotta nuori väki pääsee metsään kiinni.” ”Ajoissa” tarkoittaa Sikasen mielestä, että luovuttaja on 60 ja 70 ikävuoden välillä. ”SUURILLE METSÄTILOILLE TARVITTAISIIN ERILAINEN VEROKOHTELU KUIN HARRASTEPALSTOILLE.” Väinö Sikanen » 72-vuotias » Metsätalousinsinööri, eläkkeellä. ”Siinä on ehtinyt tulla esille kaikki mahdollinen mikä aiheeseen voi liittyä.” Sikasen mallissa ikäporras Sikasen mukaan verohelpotukset eivät välttämättä edistä sukupolvenvaihdoksia varsinkaan, jos sama helpotus koskee lahjaveroa ja perintöveroa. Mutta jos saa lahjaksi miljoonan euron metsätilan ja myy sieltä puuta lahjaveron verran, puunmyynneistä pitää maksaa vero. » Kouluttanut aiheesta Mikkelin amk:ssa. ”Yhtymän verotusta olisi korjattava siten, että jokaisella osakkaalla olisi henkilökohtainen metsävähennyspohja ja metsävähennys tehtäisiin vasta, kun metsätulo on jaettu henkilökohtaiseksi tuloksi.” Verouudistus vaatii sieluntuntemusta Sukupolvenvaihdosten verotuksen päivittäminen ei Väinö Sikasen mielestä onnistu pelkällä virkamiestyöllä. Sikasella on ollut tapauksia, joissa ison metsätilan omistajalla on ollut kaksi vaihtoehtoa: joko myydä tila ja jakaa rahat tai hankkia peltohehtaareja ja ryhtyä näennäisviljelijäksi. Verohuojennos tulisi rajata joko aidoille viljelijöille tai antaa se kaikille yrittäjämäisille metsänomistajille.” Raja voisi olla myel-eläkevakuutuksen raja eli etelästä pohjoiseen 50, 75 tai sata hehtaaria. Metsämessuilla kuvatun Väinö Sikasen veromallissa olisi porras kannustamassa alle 70-vuotiaita luovuttamaan metsätilan nuoremmalle ja siirtymään leikkisämpiin hommiin. Jos olisi tehty kauppa, niin rahaa olisi tarvittu kolme miljoonaa. Se on isoille metsätiloille vahva kimmoke kilpailla peltohehtaareista todellisten viljelijöiden kanssa. ”Tunnen itse, että tässä iässä ei ole enää isoja rahantarpeita, mutta jos luovutus tehdään 30– 40 vuotiaille, niin heillä on asunnon ja auton hankintaa. ”Jos yhtymässä on kolme osakasta ja yksi ostaa kolmannen osuuden, niin metsävähennys tulee kummankin jäljelle jääneen osakkaan hyväksi, vaikka vain toinen heistä on laittanut rahaa peliin.” Ja kun osuus myydään, niin myyjä joutuu maksamaan luovutusvoittoveron toisen osakkaan käyttämästä metsävähennyksestä
. Maankäytön muutoksesta johtuvat metsänhakkuut – kun metsää kaadetaan esimerkiksi rakentamisen tieltä – alkoivat laskennallisesti vapauttaa ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin kasvavat metsät sitä ehtivät ilmakehästä sitoa. . Vaikka Pariisissa tuskin päästään metsien laskentasääntöihin, on maankäyttösektori, johon metsätkin kuuluvat, mainittu useimpien maiden neuvottelutarjouksissa. Hyötyjä ja uhkia Ovatko kansainväliset ilmastotavoitteet Suomen metsille uhka vai mahdollisuus. ”Kauhukuva on, että metsien hyödyntämisasteelle asetetaan katto sanelemaan, miten paljon metsänomistaja voi omaa metsäänsä hyödyntää”, Kainulainen sanoo. Etelä-Afrikan Durbanin ilmastokokouksessa neljä vuotta sitten tehtiin suomalaisen biotalouden näkökulmasta katkeria päätöksiä. Tämä antaisi fossiilisille polttoaineille etulyöntiaseman”, Fagerblom sanoo. Le ht ik uv a. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 SERTISERIFFI PEFC . Tämä tuskin toistuu Pariisissa. Säästät aikaa ja työ metsässä sujuu! . Euroopan komissio myönsi Suomelle erityisongelman ratkaisemiseksi korvaukseksi kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöyksiköitä. ”Maankäyttösektori on mukana myös EU:n neuvottelutarjouksessa, mutta millainen rooli sektorilla on, sitä ei ole vielä sovittu”, Granholm sanoo. UUDISTUNEET PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN VAATIMUKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN 2016! LIINA KJELLBERG SUOMELLA on paljon pelissä. Tällä hetkellä metsätaloudessa kaadetut puut lasketaan maankäyttösektorilla päästöksi, joten samat puut katsotaan päästöttömiksi, kun ne poltetaan voimalaitoksissa. Näin arvioivat Pariisin ilmastokokouksen alla niin maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm, MTK:n energia-asiamies Anssi Kainulainen kuin Metsäteollisuus ry:n energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom. Tutustu Sertiseri in ja hanki edullinen lisenssi verkkokurssille www.tapio. järjestettävässä ilmastokokouksessa metsiä koskeviin laskentasääntöihin tuskin vielä päästään. Saat todistuksen, jolla osoitat hallitsevasi PEFC metsäserti oinnin vaatimukset. /sertiseri TAPIO ForestTEST® Metsätalouden koulutuksia itsenäisesti suoritettavina kokonaisuuksina. Kokouksen tavoitteena on maailmanlaajuinen ilmastosopimus eli raamit sille, miten ilmaston lämpenemistä ehkäistään vuoden 2020 jälkeen. Tilanne on tämä vuoteen 2020 asti. Granholm ennakoi ilmastosopimusten pitkällä aikavälillä hyödyttävän metsäsektoria, mutta uhkiakaan ei hänen mukaansa pidä väheksyä. Miehet muistavat Suomea Durbanissa Etelä-Afrikassa vuonna 2011 kohdanneen vääryyden. Pariisissa on siis syytä olla tarkkana. Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja uusiutumattomia materiaaleja, mutta se edellyttää sitä, että puun käyttöön suhtaudutaan ratkaisuna hillitä ilmastonmuutosta. Varmista ammatillinen PEFC-osaamisesi Sertiseri n seurassa. Metsien rooli auki Pariisissa Ranskassa 30.11.–11.12. Pariisin ilmastokokousta enemmän Suomen metsiin ja metsäsektoriin vaikuttaakin hänen mukaansa EU:n ilmastoja energiapolitiikka. Jollain tavalla metsät siis aiotaan valjastaa torjumaan ilmastonmuutosta. Ilmastokokouksen yhteydessä tehty päätös muutti Suomen metsät hiilinielusta hiilen lähteeksi. Opiskelu netissä on helppoa ja mukaansa tempaavaa. AJASSA 7 19. ”Nyt on hyvä lakata murehtimasta menneitä ja siirtää katse tulevaisuuteen, jotta linjaukset jatkossa tukisivat Suomen hyviä biotalousnäkymiä”, Fagerblom sanoo. ”Päästöjä pitää vähentää, mutta se ei saa rajoittaa metsäsektorin toimintamahdollisuuksia kohtuuttomasti, eikä siirtymistä kohti biotaloutta.” Tarkkana kohti ilmastokokousta Edellisessä ilmastokokouksessa Durbanissa Suomi koki takaiskun. Fagerblom hämmästelee puheita, jotka kyseenalaistavat puun hiilineutraalisuuden energiantuotannossa. Kokous näillä näkymin pidetään terrori-iskusta huolimatta. Kainulaisen mielestä ne ovat molempia. ”Jos puun energiakäytölle asetetaan päästökerroin, aiheutuu puusta laskennallisia päästöjä kahdesti
Kääntäen tämä tarkoittaa, että metsälain suojaamille kohteille kaatuneita puita voidaan jättää enintään 10 tai 20 kuutiota puuta hehtaarille. Puutuoteteollisuudesta vastaavassa Metsä Woodissa jatketaan tuotantorajoituksia loka-joulukuussa ylitarjonnan vuoksi. Ympäristötuki takaisin Vakaslahti kertoo, että puronvarren lakikohde suojeltiin kymmeneksi vuodeksi neljä vuotta sitten. Paptic-kasseista ja niiden kehittäjistä kerrottiin Metsälehden edellisessä numerossa (21/2015). Näky sinällään ei ole harvinainen, mutta tällä kertaa asetelma on hieman mutkikkaampi. Jos puuston keskipituus on 20 metriä, suojavyöhykettä on siis yhteensä jätettävä 30 metriä. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Luonnonpurolle suojaa » Metsälain suojaamien pienvesien, muun muassa luonnontilaisten purojen ominaispiirteiden suojelemiseksi puron valoisalle puolelle – etelä-/ länsipuoli – on jätettävä suojavyöhyke, jonka leveys on sama kuin puuston keskipituus. ”Tuki peritään takaisin sopimuksen jäljellä olevalta jaksolta. Nyt UPM on aloittelemassa Valio-myrskyn kaataman puuston korjuuta. Kokeilun aikana testataan Papticin kassien toimivuus valmistuksesta ja painatuksesta alkaen kaupan kassalle ja kuluttajille saakka. » Vaihtoehtoisesti voi hakea metsälain 11 pykälän mukaista erivapautta ulottaa hakkuut suojavyöhykkeelle. Metsäneuvoja Kari Turunen ja metsänomistaja Kalle Vakaslahti pohtivat, mitä tehdä Valio-myrskyn murjomalle puron varrelle. Reunametsästä on kaatunut parinsadan metrin matkalta arviolta sata kuutiometriä tukkipuita. ”Metsätuholaki on vahvempi kuin metsälaki, joten myrskypuut on korjattava myös lakikohteilta ja ympäristötuen nojalla suojelluilta alueilta”, vahvistaa metsäneuvoja Kari Turunen Suomen metsäkeskuksesta. Vaikka pystypuuston hakkuut on kielletty, metsätuholain velvoitteet ulottuvat myös lakikohteelle. Liikevaihto nousi parilla kymmenellä miljoonalla eurolla 1,2 miljardiin. ”Kaikkiaan ympäristötukisopimus kattaa noin kolmen hehtaarin alueen”, Vakaslahti kertoo. Päätuotteiden kysyntä oli kolmannella neljänneksellä sahatavaraa lukuun ottamatta hyvällä tasolla, eikä hinnoissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kertopuuja vaneritehtailla aloitetaan yt-neuvottelut ja henkilöstön vähentämistarpeeksi arvioidaan noin 60 henkilöä. AJASSA 8 19. ”Metsänomistaja voi halutessaan jättää vaikka kaikki tuulenkaadot korjaamatta ilmoittamalla siitä Metsäkeskukselle. Kokeilu alkaa Seppälän ja Suomen Body Shopin liikkeissä ensi keväänä, jolloin ne korvaavat kauppaketjujen käyttämät muovija paperikassit. Liiketulosta kertyi 149 miljoonaa euroa, mikä on hieman enemmän kuin edellisellä neljänneksellä ja selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhtiön kassien raaka-aineista 70 prosenttia on uusiutuvaa ja biohajoavaa. » Metsänomistaja voi hakea kemeran ympäristötukea tulonmenestysten korvaamiseen, jos suojavyöhykkeille jää merkittävästi puustoa. Kuusivaltaisissa metsissä tuulen kaatamat puut on korjattava, jos niitä on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Tällöinkin puustoa on säästettävä 3 000 euron arvosta. Kaatunut reunametsä on osa metsälain suojaamaa luonnontilaisen puron suojakaistaa, jonka maanomistajat ovat rauhoittaneet kestävän metsäntalouden rahoituslain, eli kemeran mukaisella ympäristötuella. Männiköissä hälytysraja on 20 kuutiometriä. Maanomistaja saa pitää puiden myyntitulon”, Turunen selvittää. Sopimuksen kattamalla alueella oli puustoa noin tuhat kuutiota. Kemeran mukaista ympäristötukea kolmen hehtaarin alueelta maksettiin metsänomistajille noin kymmenen tuhatta euroa. Metsä Group paransi ja sopeuttaa JUSSI COLLIN PUUSTA muovikassin kaltaisia pusseja valmistava Paptic on sopinut kassiensa koekäytöstä Seppälän ja Body Shopin kanssa. Kuutioissa säästö on 200 000, kuten uutisessa todettiin. Yhtä asiaa muuramelaismetsänomistaja jäi aprikoimaan: ”Ihmettelin, että päätös asiasta piti tehdä Kuopiossa asti.” Metsäkeskus perii osan ympäristötuesta takaisin, kun myrsky iskee suojellulle metsälakikohteelle ja tuulenkaatoja joudutaan korjaamaan. Kassit voidaan kierrättää kartonkikeräyksessä. Puumuovikassit koekäyttöön Euroja, ei kuutioita OIKAISU. Samalla metsänomistajat joutuvat palauttamaan tätä vastaavan osuuden saamastaan ympäristötuesta. Silloin vastuu esimerkiksi kirjanpainajatuhojen leviämisestä on metsänomistajalla”, Turunen toteaa. Koko tukisumma maksettiin sopimuskauden alussa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄ Groupin tulos parani heinä-elokuussa. Tuulen viemä ympäristötuki Toisin kuin edellisen Metsälehden (21/2015) hakkuukonemittauksen tyvifunktio -uutisessa kerroimme, funktioiden uudistaminen tuo puunostajille noin kymmenen miljoonan euron (ei kuution) vuosittaisen säästön. Tässä tapauksessa takaisin perittävää kertyy noin 750 euroa. » Toisella puolella puroa suojavyöhykkeen ohjeellinen leveys on puolet puuston keskipituudesta. FAKTA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M uuramelaisen Vehkoon metsäyhtymän osakas Kalle Vakaslahti katselee Valio-myrskyn jälkiä tuoreen uudistusalan laidalla
VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M etsäntutkimus on joutunut viime vuosina muutosten keskelle, ja lisää on luvassa. Pitääkö tutkijoiden opetella myymään tietoaan lisärahoituksen toivossa. Luonnonvarakeskus, jonka alaisuuteen entinen Metsäntutkimuslaitos on kuulunut vuoden alusta lähtien, joutuu ensi vuonna tulemaan toimeen 10 miljoonaa euroa pienemmällä valtion budjettirahoituksella. Tasatakseen pienenevien rahavirtojen seurauksia Luke karsii kiinteitä kuluja ja tukitoimintoja sekä pyrkii kasvattamaan ulkopuolisen rahoituksen määrää. Luken tutkimusja asiakkuusjohtajan Jari Varjon mukaan säästöt näkyvät myös metsäntutkimuksessa, mutta tarkempia vaikutuksia esimerkiksi yksittäisten tutkimusalueiden osalta ei vielä tiedetä. AJASSA 9 19. Kuusentaimet kasvavat hyvin punaisen ledivalon alla. Metsäntutkija Johanna Riikonen tutkii Suonenjoella taimia. ”Lisäksi yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa ?. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Raha pakenee tutkimuksesta Metsäntutkimusraha muuttuu yhä kärsimättömämmäksi, vaikka juuri metsäntutkimuksen pitäisi olla pitkäjänteistä puuhaa. Tavalliset, keltaista valoa tuottavat lamput nostavat lämpötilaa niin, että taimiin syntyy enemmän epänormaaleja latvasilmuja
Esimerkki tästä on Vantaalla toimiva Luken metsälaitos, joka muuttaa yliopiston yhteyteen Helsingin Viikkiin. Tätä varmaan tutkimuspolitiikan tekijätkin ovat ajatelleet”, kertoo yliopiston metsälaitoksen johtaja Puttonen. ”Raha muuttuu kärsimättömäksi. kitoimintojen vähentämisestä, tämä tarkoittaa, että metsäntutkijoiden apuna on entistä vähemmän laboratorioja maastohenkilökuntaan. Kun tutkimushankkeen rahoitus on epävarmalla pohjalla, uuteen tutkimustietoon johtava riskinotto vähenee. AJASSA 10 19. ”Suunnittelemme parhaillaan, millä tavalla esimerkiksi laboratorioyhteistyömme toimisi laitteistojen ja henkilöstön osalta. Metsäntutkimuksen rahoituksen heikkeneminen vaikuttaa erityisesti pitkäjänteiseen tutkimustyöhön, sillä sitä metsäntutkimus usein juuri on, sanoo Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen johtaja ja Suomen metsätieteellisen seuran puheenjohtaja Pasi Puttonen. Hänen mukaansa ongelmana. Raha vähenee myös yliopistojen metsätieteiden laitoksissa. Taimien kasvatusaikaa pyritään lyhentämään, sillä varastointi tuo kustannuksia ja riskejä, Johanna Riikonen kertoo. Innovaatioita pitäisi saada aikaiseksi yön yli, vaikka metsäntutkimus on perusluonteeltaan pitkäkestoista.” Puttosen mukaan uudet tutkimusaiheet syntyvät usein nykyisen työn tuloksina. ”Tutkimukseen kuuluu se, että jotakin asiaa on jyystettävä vuosikausia ennen kuin saadaan uusi asia, aine tai teknologia esille”, Puttonen kertoo. ”Maastotieto on metsäntutkimuksessa edelleen oleellista, sillä pelkillä mallinnuksilla ei voi tuottaa metsänhoidossa ja sen suunnittelussa tarvittavaa tietoa”, Puttonen muistuttaa. Taimitutkimuksen tavoitteena on nopeuttaa ja parantaa taimien kasvua ja alentaa kustannuksia. YLIOPISTOILLE JÄISI ENEMMÄN PERUSTUTKIMUKSEN ROOLI.” lisääntyy esimerkiksi laboratorioissa ja aineistojen hankinnassa”, Varjo kertoo. Noin 350 Luonnonvarakeskuksen työntekijää päätyy käytännössä samaan rakennukseen yliopiston metsälaitoksen kansa. Kun leikkauksissa puhutaan tuAnne Uimarilla on tutkimuspöydällään metsänomistajalta tullut näyte kuusen mustakorosienestä. Kärsimätöntä rahaa Luken metsäntutkimus ei ole ainoa metsätiedon lähde, jota valtion leikkaukset koskevat. Samoilla käytävillä ja yhteisissä kahvipöydissä oleminen tuo mahdollisuuden tehdä uutta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 ”LUONNONVARAKESKUS NÄYTTÄISI LIIKKUVAN SOVELTAVAMMAN TIEDON TUOTTAJAKSI. Laatuja kasvutappiohin tai jopa puun kuolemaan johtava tauti on tartuttanut erityisesti pellonistutusaloilla kasvavia, 5–15-vuotiaita kuusikoita. Enemmän yhteistyötä Yksi ratkaisu tutkimusvarojen vähenemiseen on yhteistyön lisääminen eri tutkimusorganisaatioiden kesken
Myöskään EU-raha ei nöyrry helposti tukemaan Suomen kansallisen mielenkiinnon kohteena olevia metsäntutkimushankkeita, vaan tutkimuksella tulisi olla laajempi kansainvälinen ulottuvuus. Yhteistyön lisäämisen ohella rahapulaan haetaan ratkaisua valtion määrärahojen ulkopuolelta. Byrokratia on myös lisääntynyt. Yliopistoille jäisi enemmän perustutkimuksen rooli. Pitää tarkemmin miettiä, mihin kokeisiin käyttää resurssit”, vanhempi tutkija Anne Uimari kertoo. ”Aputyövoimaa ei ole niin paljon. Ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa riittää kuitenkin Puttosen mukaan haasteita. Saksa pohtii, johtaako rahoituksen väheneminen lopulta siihen, että tutkimusaiheita kopaistaan vain sieltä ja täältä. Kun tutkimusvarat vähenevät, julkiset tutkimuslaitokset eivät voi palkata ja houkutella uusia tutkijoita eivätkä aloittaa uusia tutkimuskokonaisuuksia”, Pajuoja sanoo. ”Aikaisemmin ulkoisella rahoituksella on haettu rahaa varsinaiseen tutkimustoimintaan. Muutosten myötä yhteistyöhön Luken metsäntutkimuksen kanssa ei kohdistu niin suuria odotuksia.” Metsäntutkimuksen rahoittamisessa on perimmiltään kyse tieteen asemasta yhteiskunnan tärkeänä kehittäjänä. ”Yhteistyökumppanin näkökulmasta Luken organisoituminen on ollut hidasta. Rovaniemi Joensuu Suonenjoki Punkaharju Parkano Kannus, siirtyy Kokkolaan Kokkola Viikki Loppi Oulu Paljakka : Vantaa (siirtyy Viikkiin) Loppi, Haapastensyrjä Suonenjoki Punkaharju Joensuu Parkano Kannus (siirtyy Kokkolaan) Oulu Paljakka Rovaniemi Kolari ( Metsäntutkimuksen toimipaikat Luonnonvarakeskuksen alaisuudessa 11 toimipaikkaa, vuonna 2018 enää 10 Vantaa, siirtyy Viikkiin Kolari suljetaan, siirtyy Rovaniemelle. ”Tutkimushankkeiden vetäjille on tullut lisää velvoitteita ja vastuuta. Kun vaihtoehdot ovat vähissä, jäljelle jää tehokkuuden parantaminen. ”Tässä vaiheessa isoin kiitos kuuluu tutkijoille ja tutkimusryhmille, jotka jaksavat puurtaa epävarmuudesta huolimatta”, Puttonen sanoo. Vaikka puiden siemenissä ja taimissa riittää yhä kehitettävää, moni pelkää, että biotalouden uusien tuotteiden hehkutus vie huomiota – ja rahaa – pois metsänkasvun alkupään tutkimuksesta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 VALTTERI SKYTTÄ ULKONA on marraskuisen pimeää, mutta kasvihuoneessa kuusentaimet lepäävät värikkäiden lamppujen alla. Saksalainen yritys osti Suonenjoen tutkimusasemalta tilaustutkimuksen männyntaimiin liittyen. Samaa koe-erää kasvatetaan vaihtelevissa olosuhteissa. Tärkeintä on pitää koko metsätiedon tuottamisketju hengissä. ”Jos käytetään vanhaa jakoa soveltavaan tutkimukseen ja perustutkimukseen, Luonnonvarakeskus näyttäisi liikkuvan soveltavamman tiedon tuottajaksi. Taimien kasvua, kuten muitakin puuntuotannon alkupään osa-alueita, tutkitaan Luken Suonenjoen toimipaikalla. Kuva on sumentunut, ja metsää on ollut vaikea löytää Lukesta. Taimienkasvatus on ympärivuotista toimintaa, joten metsäntutkimus tutkii myös keinovaloja. Aikaa kuluu rahoituksen hakemiseen ja muihin valmisteluihin, mikä on poissa itse tutkimisesta. ”Leikkausten myötä nousee kysymys, ohjaako ulkopuolinen raha jatkossa tutkimusta. AJASSA 11 19. ”Ei auta kuin keskittyä jokapäiväiseen tutkimustyöhön.” on kuitenkin mahdoton kiire, jolla muutosta tehdään. Suonenjoella taimia tutkitaan tuotantomittakaavassa. Vaarana on, että osaaminen kohdentuu niihin tutkimusalueisiin, joihin saadaan rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Timo Saksa. ”Ei auta kuin keskittyä jokapäiväiseen tutkimustyöhön” Suonenjoen metsäntutkimusasemalla tutkitaan metsänkasvatuksen alkupäätä eli siementuotantoa, taimien kasvatusta, maanmuokkausta ja taimikonhoitoa. Nyt sillä pitää paikata palkkoja ja muita kiinteitä kuluja.” Metsäntutkimuksesta ei vähene vain budjettirahoitus, vaan tiukkaa on muillakin rahoittajilla, kuten Suomen Akatemialla. Taimen rakenteeseen vaikuttaa selkeästi se, millaisessa valossa se kasvatetaan”, vanhempi tutkija Johanna Riikonen kertoo. ”Tutkijat joutuvat tutkimaan sitä, mihin saa rahoitusta. ”Metsäalan suuryritysten tutkimuspanostus kohdistuu puolestaan ennen kaikkea uusiin metsäjalosteisiin”, Puttonen arvelee. Suonenjoen kaltaisella tutkimusasemalla on laajat mahdollisuudet tehdä konkreettisia kokeita, joten tutkijat uskovat aseman tulevaisuuteen. Tutkimusta pitää karsia”, Riikonen sanoo. Leikkausten vaikutukset näkyvät silti tutkijoiden ajankäytössä. Puolentoista viikon ikäiset kuusentaimet osallistuvat stressinsietokykyä ja valosokkia selvittävään tutkimukseen. Ulkopuolinen raha tiukassa. Pasi Puttonen pelkää, että tutkimusleikkausten myötä poliittisessa keskustelussa saavat tilaa muut argumentit kuin todennettu tieto. Yksi tärkeä osa-alue, johon Suonenjoella mietitään ratkaisuja, on taimikonhoidon kustannusnousun pysäyttäminen. ”Taimen elinkaaren ensimmäisillä viikoilla on iso vaikutus siihen, millainen taimesta lopulta tulee. Tieteen asema uhattuna Metsäteollisuusyritysten omistaman metsäntutkimusyritys Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja ei usko, että ulkopuolisesta rahoituksesta löytyy suuresti apua valtion metsäntutkimuslaitoksille. Jatkossa teemme varmaan yhdessä enemmän”, Puttonen arvioi
”Toisilta hakkuukoneilta tulee enemmän raakkitukkeja kuin toisilta. 23,96 . Ensiharvennus 11,82 . 16,72 . 29,03 . Uudistushakkuu 55,93 . 45,92 . 18,5 . 11,51 . 16,55 . ”Heikkolaatuista tavaraa on alkanut tulla muutaman viime vuoden aikana”, Haapuu Oy:n metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski sanoo. 51,74 . Uudistushakkuu 57,53 . 16,32 . MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo KOKO MAA . Harvennushakkuu 48,6 . 54,80 . AJASSA 12 19. 42,89 . 10,98 . 11,24 . 16,66 . 15,27 . Hankintahinnat 54,06 . 54,5 . 15,01 . 24,43 . 40,75 . Yksikään hakkuukoneenkuljettaja ei ehdi huomata kaikkea, eikä koneen kopista voi nähdä laatuvikoja niin tarkasti kuin tukin vastaanotossa. 41,44 . 25,98 . 47,8 . 54,41 . 20,77 . 44,38 . Metsää omistavien kotitalouksien vuoden 2007 verotettavat mediaanitulot olivat noin 40 000 euroa – metsätalouden pääomatulot mukaanlaskettuna. 14,33 . 29,66 . 55,63 . 14,03 . Hakkuukoneen kuljettaja saa palkkansa tunneista ja kuutioista, joten hänellä ei ole samaa laadunvalvontaintressiä kuin sahoilla. 14,73 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,78 . 39,71 . 23,15 . nousussa . 20,8 . 56,63 . 14,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,37 . nousussa . nousussa . Harvennushakkuu 48,16 . 28,22 . 44,36 . 15,51 . 12,71 . 17,99 . 55,73 . 17,68 . 43,85 . 46,17 . Hankintahinnat 56,72 . 16,05 . 17,09 . PUUKAUPPA 17 582 892 ha Suomalaisten PEFCsertifioitujen metsien määrä Lähde: PEFC Suomi Le ht ik uv a / Se pp o Si rk ka. 27,78 . 17,05 . Hankintahinnat 58,77 . 28,49 . 10,9 . 47,12 . 33,81 . 15,12 . 55,47 . 21,3 . 15,35 . 17,91 . 19,96 . 45,13 . Leppäsen ja Harri Hännisen metsäverotuksen vaihtoehtoja tarkastelleessa tutkimuksessa vertailukohtana käyMIKKO HÄYRYNEN REHEVIEN maiden istutusmänniköitä varttuu päätehakkuuikään. ”Mutkaisuus on suurin syy ja oksaisuus toiseksi suurin.” Vikaisuus menee puun ostajan vahingoksi, sillä puukaupparahat on maksettu hakkuukoneen mittauksen mukaisesti. 22,64. 14,51 . KYMI-SAVO . MIKKO HÄYRYNEN M etsänomistajia pidetään monesti parempituloisina ja varakkaampina, vaikka asiaa ei suoranaisesti ole tutkittu. 29,66 . 21,05 . 29,41 . 15 ,00 . 15,07 . 11,21 . ”Leimikoiden välillä on isoja laatueroja ja tukkiprosentti saattaa vaihdella hyvinkin paljon.” Haapuu Oy hankkii puuta Hasa-yhtiölle Keski-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta, Keski-Suomen pohjoisosasta ja Pohjois-Savosta. 19,7 . Sahoilla se näkyy raakkitukkien kasvavana määränä. nousussa . Ensiharvennus 11,29 . 28,66 . 16,61 . 15,28 . 37,84 . 29,69 . Hankintahinnat 56,06 . 54,73 . Ensiharvennus 12,09 . Harvennushakkuu 46,47 . 53,45 . 25,43 . Sitä seurataan tarkkaan ja tarpeen mukaan annetaan sitten palautetta.” Viat ilmi sahalla Vaikka päätehakkuut hetkellisesti tuovat suuriakin tuloja metsänomistajille, tilastollisesti he eivät ole erityisen äveriäs joukko. 14,61 . 14,50 . ETELÄ-POHJANMAA . 15,10 . Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen sanoo. ”Mielikuva syntyy ehkä siitä, että varakkaimmat henkilöt ovat myös metsänomistajia, vaikka heidän varallisuutensa ei ole peräisin metsästä”, Puunmyyjät eivät koreile verotilastoissa Voiko puuta myymällä rikastua –vai onko metsänomistus vaurastumisen este. 52,9 . 36,35 . 17,05 . 37,01 . 17,13 . 10,37 . 20,11 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,02 . 17,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,42 . 21,95 . 18,19 . 24,60 . Uudistushakkuu 55,54 . 15,18 . 10,76 . 18,39 . 28,88 . Uudistushakkuu 56,79 . 48,16 . 53,6 . 17,19 . Ensiharvennus 35,67 . ETELÄ-SUOMI . Sahalla viallisista tukeista yritetään sahata mitä sahattavissa on, mutta käyttösuhde jää huonoksi. 36,66 . 22,79 . 30,51 . 28,46 . 15,08 . 24,17 . Harvennushakkuu 46,75
49,78 . LAPPI . 9,92 . Ensiharvennus 11,44 . 51,55 . Pääoma-, arvonlisä-, perintö-, lahjaja varainsiirtoverot menevät kaikki valtion kirstuun. 17,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,3 . Uudistushakkuu 55,55 . Metsätaloutta tukevia rahanreikiä on monia, samoin metsätalousperäisiä verolähteitä. 44,27 . 27,52 . 12,33 . KESKI-SUOMI . 14,04 . Ensiharvennus Hankintahinnat 55,99 . 16,94 . 15,11 . 53,7 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,57 . Kun tähän lisätään maksetut tulonsiirrot, päästään noin 40 000 euroon. 41,39 . 51,23 . Kunnalle vain vähäsen Puun myyntituloverotuksen keskimääräinen verokertymä on ollut noin 220 miljoonaa euroa vuosina 2006–2014. 18,45 . 23,95 . Ensi vuonna valtio palauttaa metsänomistajille kemerarahoituksen kautta 55 miljoonaa euroa, mutta sen pitemmälle menevää verotus-panostus-vertailua on vaikea tehdä. Verokertymät ovat vaihdelleet taantumaja verohuojennusvuoden 2009 vajaasta sadasta miljoonasta eurosta suhdannehuipun 2007 lähes 400 miljoonaan euroon. 45,65 . 53,10 . 14,54 . 19,3 . Harvennushakkuu 46,53 . 11,9 . 13,6 . 9,49 . 15,68 . 21,13 . 14,66 . Verovähennyksiä jää käyttämättä Leppäsen ja Hännisen tutkimus nosti esiin muutamia metsänomistajien tulotasoa vähentäviä tekijöitä. 14,73 . ”Pieni verokertymä tulee myös hankintatyön veronalaisesta osuudesta”, verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta sanoo. 16,94 . 45,81 . 19,43 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 603 341 m 3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 46 tettiin Tilastokeskuksen kotitalouksien tulonjakotilastoa, jonka mukaan kotitalouksien käytettävissä olevat mediaanitulot samana vuonna olivat noin 30 000 euroa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,64 . Se on likimain saman verran kuin metsänomistajakotitalouksien mediaanitulo, mutta verojen jälkeen. Vertailu viittaa siihen, että metsänomistajakotitalouksien tulot eivät ole muita suurempia, pikemminkin päinvastoin”, Leppänen pohtii. 21,66 . ”Tilakohtaiset vaihtelut ovat suuria ja joka vuosi löytyy tapauksia, että käytännössä koko tila on myyty puhtaaksi”, Leppänen sanoo. 16,72 . 16,47 . 26,14 . 22,68 . Hankintahinnat 52,35 . nousussa . ”Kun puunostajat ovat kuitenkin tehneet puukaupoista vuosi-ilmoituksen verottajalle, niiin tilanne on kuin palkansaajan veroehdotuksen korjaaminen – jos ei sitä korjaa, niin veroaste jää hieman korkeammaksi”, Leppänen vertaa. Metsänomistajista merkittävä osa on eläkeläisiä ja suuri osa maanviljelijäeläkeläisiä, joilla eläkkeet ovat pienempiä kuin palkansaajilla. 23,05 . 28,74 . 17,18 . 14,06 . 54,66 . 44,64 . 40,44 . 43,82 . 35,03 . ”Vuosi 2007 oli puukaupan huippuvuosi, jolloin kantorahatulot olivat kolmanneksen keskimääräistä suuremmat. 15,18 . 17,4 . 23,92 . AJASSA 13 19. 29,06 . Harvennushakkuu 44,76 . Ensiharvennus 9,71 . 12,68 . 14,38 . 13,89 . Hankintahinnat 53,73 . 13,03 . Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 518 Pohjanmaa 26 895 Lounais-Suomi 41 367 Häme-Uusimaa 55 227 Kaakkois-Suomi 56 245 Pirkanmaa 50 071 Etelä-Savo 81 056 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 26 912 Keski-Suomi 37 697 Pohjois-Savo 44 540 Pohjois-Karjala 53 173 Kainuu 18 673 Pohjois-Pohjanmaa 79 476 Lappi 14 489 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–46, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 2 4 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 6 8 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Etelä-Pohjanmaalla 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 14,11 . 52,55 . 10,96 . 21,48 . 16,98 . Kunnat saavat myös kiinteistöveron metsätalouden rakennuksista ja niiden rakennuspaikoista. nousussa . Kysyä voi – vaikka tutkimukselta ei saa vastausta – ovatko metsähehtaarit antaneet taloudellisen turvallisuuden tunteen, jonka vuoksi muuta ansaintaa ei ole niin pontevasti kehitetty, vai onko metsä ollut syrjäisillä seuduilla ansaintatapa, josta ylipäätään on tullut edes jotain tuloa. 19,9 . 14,94 . 30,77 . Uudistushakkuu 52,72 . 23,71. Harvennushakkuu 45,99 . 15,42 . 15,22 . SAVO-KARJALA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,52 . Etenkään pienehköjen metsätilojen omistajat eivät läheskään aina ilmoita verovähennyksiä eli metsäverotuksen esitäytetty 2C-lomake jää palauttamatta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,92 . 17,10 . nousussa . Se on ansiotuloa, jota verottaa sekä kunta, seurakunta että valtio. 42,18 . 29,34 . 35,68 . Hankintahinnat 55,93 . Toiseksi, metsänomistajien koulutustaso on muuta väestöä matalampi. 28,66 . 39,73 . 54,7 . 26,52 . Uudistushakkuu 47,34 . 12,85 . Ensiharvennus 10,72 . 46,08 . 15,44 . 29,81 . 21,95 . 15 . Harvennushakkuu 44,81 . Neljäs selitys on, että metsä ei niin hirveästi tuota. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Viime vuosina keskimääräinen liiketulos on ollut noin sata euroa hehtaarilla, eli mediaanikoon metsätilan keskimääräiset tulot jäävät pariin tuhanteen euroon. 23,14 . 16,73 . KAINUU-POHJANMAA . 46,72 . nousussa . 10,72 . 28,06 . MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 Laidasta laitaan Pääomaverotus, yksityismetsät, miljoonaa euroa Puun myyntitulojen arvioitu verokertymä 50 100 150 200 250 300 350 400 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e Lähde: Luke, Hänninen ja Leppänen: Metsäverotus – vaihtoehtojen tarkastelua Vuosina 2008-2011 oli käytössä verohuojennuksia, jotka pienensivät laskennallista verokertymää yhteensä 364 miljoonaa euroa. Kolmanneksi, valtaosa metsänomistajista omistaa metsää verraten vähän, mediaanikoko jää selvästi alla 20 hehtaarin. 17,02 . 50,86 . ”Metsähallitus, metsäyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloksestaan yhteisöveroa, jota jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille mutkikkaan tilitysjärjestelmän kautta.” Le ht ik uv a / Se pp o Si rk ka. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 54,56 . 24,15
Gps-paikantimesta on apua rajapyykkien ja rajojen etsinnässä. Kartoista näkee metsäpalstan rajat ja rajapyykkien sijainnit. Tiedon siitä, millaista pyykkiä on etsimässä, löytää Penttilän mukaan Rajapyykkien ja rajojen löytyminen helpottuu, jos mukana on kartta, johon ne on merkitty. Siivonen merkkaa rajat metsuria ja metsäkoneenkuljettajaa varten. Rajapyykki löytyy: metsänreunassa on kasa kiviä. Siivonen katsoo gps-paikannintaan ja lähtee kulkemaan kohti seuraavaa rajapyykkiä, numeroa 70. Paikannin näyttää, miten lähellä metsäpalstan rajaa Siivonen seisoo. Metsän reunasta pitäisi siis löytyä rajapyykki numero 71. Metsänomistajat eivät ole velvollisia pitämään rajoja auki, mutta Siivosen mukaan alan hiljainen sopimus on, että ne pidetään auki. Siivonen vilkaisee gps-paikannintaan. Hän pysähtyy tasaisin väliajoin solmimaan puiden oksiin kuitunauhaa ja tähyilee taaksepäin tarkistaakseen, että viimeksi solmittu nauha on samassa linjassa kahden aiemmin solMetsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäneuvoja Tapani Siivonen arvioi, missä forssalaisen metsäpalstan raja kulkee. Ei velvoitetta Se, miten metsäpalstan rajapyykit ja rajat erottuvat maastossa, on pitkälti kiinni metsänomistajasta. Siivosen kädessä olevassa kartassa kyseiseen kaarteeseen on kirjattu numero 71. Forssassa Kanta-Hämeessä sijaitsevalle metsäpalstalle on tulossa taimikonhoitoa ja päätehakkuu. M E T S Ä S T Ä 14 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”T uolta pitäisi löytyä rajapyykki”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäneuvoja Tapani Siivonen ja katsoo paikkaa, jossa metsän ja pellon välinen raja tekee kaarteen. ”Tällaisen käsi-gps:n tarkkuudeksi luvataan vähintään kymmenen metriä. Vanhat rajapyykit on yleensä rakennettu kivistä, uudemmat pyykit ovat usein betonipyykkejä tai metallista valmistettuja niin sanottuja putkitai pulttipyykkejä. Rajapyykkejä metsäpalstalla on vähintään jokaisessa kulmassa. Kartat avuksi Jos metsäpalstan rajapyykit ja rajat ovat hukassa, kannattaa metsänomistajan ottaa esiin vanhojen maanmittaustoimitusten kartat, neuvoo Maanmittauslaitoksen tuotantopäällikkö Hannu Penttilä. Varsinkin soilla on käytetty myös puisia pyykkejä. Rajapyykkien etsinnässä siitä on Pidetään rajat auki Metsäpalstan rajojen pitäminen auki lisää naapurisopua ja puukauppatuloja. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 maanmittaustoimitusten kartoista tai asiakirjoista. Tällä kertaa tehtävä on helppo: rajapyykkien paikat tiedetään ja rajanaapurit ovat samaa mieltä siitä, missä raja kulkee. mitun nauhan kanssa. Usein tarkkuus on parempi, mutta palstan rajoja tämän avulla ei voi määrittää. Käytä gpspaikanninta METSÄNHOITO. Muista kartta kuitenkin apua”, Siivonen sanoo. 19. Jos karttoja ei ole, saa ne Maanmittauslaitoksesta. Senkin mukaan rajapyykki on lähellä
”Naapurin kanssa kannattaa sopia etukäteen, että rajat pidetään auki. Avaa raja siten, että rajalinja tulee rajaaukon keskelle. ”Epäselvissä tapauksissa rajoille jää puusto, jota kukaan ei uskalla kaataa”, hän sanoo. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 ko saa olla enintään puolentoista metrin levyinen, elleivät metsänomistajat sovi muuta. Sovi rajojen avaamisesta naapurin kanssa. Yleensä rajat myös avataan. Raja-alueelta kaadetut puut taas kuuluvat sille, jonka metsästä ne on kaadettu. Riittää, että asiasta ilmoittaa. ”Jos tarkat gps-paikantimet ovat tulevaisuudessa kaikkien saatavilla, ei rajoja ehkä enää tarvitse pitää auki. Kaikki metsäpalstan rajapyykit eivät välttämättä ole samanlaisia. Sen mukaan metsänomistajat voivat avata metsäpalstojensa välisen rajan, jos rajan paikasta ei ole riitaa tai epäselvyyttä. Rajankäyntitoimituksessa Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri määrittää rajan sijainnin ja rajapyykkien paikat. LIINA KJELLBERG RAJAPYYKIN puuttuminen on yleisin syy hakea rajankäyntitoimitusta, kertoo Maanmittauslaitoksen tuotantopäällikkö Hannu Penttilä. Raja-aukEtsi rajapyykit Kun rajapyykit merkitsee näkyvästi, ne on helppo löytää mihin vuodenaikaan tahansa. On aika etsiä seuraava rajapyykki. Naapurit mukaan Metsäpalstan rajalinjojen avaamisesta säädetään niin sanotussa naapuruussuhdelaissa. Rajapyykin paikalleen asettaminen maksaa 210 euroa, jokaisesta rajankäyntiin osallisesta kiinteistöstä veloitetaan 185 euroa ja jokainen käyty rajametri maksaa 70 senttiä. Merkitse rajat kuitunauhalla tai aurausviitoilla. Siivonen nappaa käteensä ennakkoraivauksessa kaadetun kuusenrangan, katkoo siitä vesurilla oksat, iskee rangan maahan rajapyykin viereen ja sitoo rangan päähän hieman kuitunauhaa. Penttilänkin mielestä rajat on hyvä pitää auki. Silloinkin, jos vain yksi on halunnut toimitusta”, Penttilä sanoo. Pyykit näkyviin Forssassa rajapyykki numero 70 on löytynyt. ”Nyt se näkyy, vaikka ennen hakkuuta sataisi lunta”, hän sanoo. Tällä hetkellä rajojen auki pitäminen vähentää kuitenkin naapureiden välisiä erimielisyyksiä.” Siivosen mukaan umpeenkasvaneet rajat tulevat metsänomistajalle myös kalliiksi. Lähtökohtana on, että kustannukset jaetaan osapuolten saaman hyödyn mukaan. ”Ideaalitilanne olisi, että rajalinjalla ei olisi puita ja linja olisi merkitty esimerkiksi aurausviitoilla”, hän sanoo. Rajankäyntitoimituksen hinta riippuu rajapyykkien, rajanaapureiden ja rajametrien määrästä. METSÄSTÄ 15 19. Etuosasta sileä kivi erottuu ”EPÄSELVISSÄ TAPAUKSISSA RAJOILLE JÄÄ PUUSTO, JOTA KUKAAN EI USKALLA KAATAA.” Vinkit rajalinjoille Pidä metsäpalstan rajat avoinna. Etsi rajapyykit maanmittaustoimituksissa tehtyjen karttojen avulla. sammalen seasta selkeästi. Jos asianosaiset eivät ole sopineet rajankäyntitoimituksen maksamisesta, päättää siitä toimitusinsinööri. Tuo rajapyykit esiin Merkitse rajalinja Metsänhoitotyöt helpottuvat, kun rajalinja on näkyvissä.. Rajankäyntitoimitusta voi hakea myös silloin, jos rajapyykkejä ei löydy. Hae rajankäyntitoimitusta, jos rajapyykkejä ei löydy tai rajasta on kiistaa. Puunostajat tekevät epäselvissä tapauksissa leimikot varman päälle niin, ettei hakkuissa vahingossakaan kajota naapurin puihin. Hyötyjä maksaa Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäneuvoja Tapani Siivonen arvioi, missä forssalaisen metsäpalstan raja kulkee. Siivonen ja Penttilä eivät kuitenkaan lähtisi avaamaan rajoja keskustelematta naapurin kanssa. Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, mutta muutakin voi sopia. Lain mukaan rajan saa avata ilman naapurin suostumusta. ”Jos rajapyykki puuttuu ja raja ei ole maastossa havaittavissa, jaetaan kustannukset todennäköisesti tasan naapureiden kesken. Rajankäyntitoimituksessa Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri määrittää rajan sijainnin ja toimittaa puuttuvien pyykkien paikalle uudet. Raja avataan siten, että rajalinja tulee raja-aukon keskelle. Jos rajoista on vähänkin epäselvyyttä tai kiistaa, on rajankäyntitoimituksen paikka”, Siivonen sanoo
Ennen 3 paperia, nyt 14–15 lomaketta, liitettä ja päätössivua. Uitamon mukaan kemeralakiin pitäisi säätää poik keus, jos metsänomistajalle kertyvää paperimäärää haluttaisiin keventää. 16 19. Kun täyttää lomakkeet kunnolla, Metsäkeskus hoitaa loput. Ennakkovaatimus EU:lta Kotiin saapuvan paksun rahoituspäätöksen johdosta ei siis tarvitse huolestua, vaan se on osa uuden kemeran prosessia. Syynä lisääntyneeseen paperimäärään on se, että kemeratukeen sovelletaan kemeralain lisäksi valtionavustuslakia, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo. Kemeran keventymistä ei kuitenkaan tarvitse hakea lakimuutoksista saakka, jos sähköinen asiointi kehittyy Metsäkeskuksen suunnitelman mukaan. Sähköisesti saapuvassa rahoituspäätöksessä voi olla liitesivuja runsaasti, sillä verkossa riittää tavuja ja bittejä. Tärkeintä on, että minimipinta-ala täyttyy.” ”Tukien saamisessa on tällä hetkellä aikaviivettä, joten pitkää pinnaa tarvitaan”, Niskanen sanoo.. Ennakkovaatimus tulee Uitamon mukaan Euroopan unionin valtiontukisuuntaviivoista. Kemeratuen hakuprosessissa metsänomistajan käsien kautta kulkee nyt yhteensä 14–15-sivuinen paperinippu, kun aikaisemmin tuen hausta selvittiin kolmella paperiarkilla. on kerrottava valtionavustuslain 11. Metsänomistajat voivat jatkossa lähettää itse kemeratukihakemuksia Metsään.fi-palvelun kautta”, Uitamo kertoo. pykälän mukaisesti tietyt asiat. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus K esäkuussa uudistunut kemeralaki ja sitä seurannut hakemusruuhka ovat aiheuttaneet poikkeustilan Suomen metsäkeskukseen. Kemera Suomen valtio tukee yksityisten metsänomistajien metsänhoitoja metsänparannustöitä kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran avulla. Metsänomistajalle näkyvimmät muutokset ovat olleet tuettavien metsätyölajien uusiutuminen ja lisääntynyt byrokratia. Etenkin tukeen liittyvien ehtojen ja rajoitusten ilmoittaminen lisää paperien pituutta”, Uitamo sanoo. Metsänomistajan näkökulmasta kemeratuen haussa on tärkeää täyttää huolella ennakkoon tehtävä rahoitushakemus, vastaanottaa rahoituspäätös ja toimittaa Metsäkeskukseen toteutusilmoitus, kun metsätyöt on tehty, sanoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen. Kemeratukea myönnetään taloudellisesti huonosti kannattaviin metsätöihin, kuten taimikon varhaishoitoon. ”Esimerkiksi nuoren metsän hoidon ja taimikon varhaishoidon toteutus voi metsänomistajalla muuttua rahoitushakemuksessa kerrotusta. Nyt tukipäätöksessä PAPERIN VALTAKUNTA Uudistettu kemeratuki lisää lomakkeiden täyttöä ja kasvattaa metsänomistajan paperipinoa – ainakin kunnes sähköiset järjestelmät korvaavat postin. ”Vanha tuenhaku perustui vain kemeralakiin. Kemeratuen uudistuminen paisutti hakuprosessin paperimäärää. Metsänomistajan kannalta uusi vivahde kemeran haussa on myös tukihakemuksen teko ennakkoon ennen töiden aloittamista. ”Tavoite on, että sähköiset asiointipalvelut yleistyvät ensi vuoden alkupuolelta lähtien
2 Hakemusten käsittelyyn tarkoitettu uusi tietojärjestelmä oli vielä keskeneräinen, kun uusi laki astui voimaan. Lisätyövoimaa ja yt-neuvottelut » Sen lisäksi, että kolme neljäsosaa Metsäkeskuksen työvoimasta on osallistunut kemeraruuhkan purkuun, Metsäkeskus on palkannut ruuhka-avuksi ulkopuolista työvoimaa. Seurauksena oli hakemusten tallennusviive ja ruuhka. Syynä on kesäkuun alussa voimaan astunut uusi kemeralaki ja sitä seurannut tukihakemusruuhka. 5 syytä kemeraruuhkaan 70 65 55 2014 käytetty miljoonaa euroa 2016 budjetoitu 55 miljoonaa euroa 2015 budjetoitu 65 miljoonaa euroa, ehditään käyttää 55–60 miljoonaa Kemeravarat laskussa. 3 Kaikki tukihakemukset saapuvat nyt Metsäkeskukseen paperisina. Aiemmin hakemusta ei tarvittu esimerkiksi nuoren metsän hoidossa, toteutusilmoitus riitti. Virheitä on etenkin hakemusten kiinteistöja omistajatiedoissa, ja Metsäkeskus on joutunut kysymään metsänomistajilta tarkennuksia hakemuksiin. » Samanaikaisesti Metsäkeskuksen valtionapu on kuitenkin pienenemässä niin, että keskus aloittaa 40 henkilötyövuotta koskevat yt-neuvottelut. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 METSÄSTÄ KEMERATUKEA jäänee tänä vuonna käyttämättä 5–10 miljoonaa euroa, vaikka Metsäkeskuksen henkilöstöstä osallistuu tällä hetkellä tukihakemusten käsittelyyn 75 prosenttia. Paperisumaan on useita syitä: 1 Uuden kemeralain aikana rahoitushakemus on tehtävä ennen töiden aloittamista. Metsäkeskuksen työntekijämäärä on vähentynyt neljässä vuodessa 150 henkilöllä. 4 Uusi taimikon varhaishoitoon tarkoitettu kemeratuki on kiinnostanut metsänomistajia runsaasti, mikä on lisännyt hakemusmäärää. 5 Puutteellisia ja virheellisiä hakemuksia on ollut paljon. Hakemuksia on myös hylätty, koska tukiehdot eivät ole täyttyneet. 17 19. Vanhan lain aikaan suurin osa nuoren metsän hoitohankkeisiin tarkoitetusta tuesta anottiin sähköisesti
Uudistaminen onnistunut Koska Lapin erämaiden antimet kiinnostavat monia ja pohjoinen luonto uudistuu hitaasti, Ylä-Lapin metsätalous on saanut oman osansa metsäkiistoista. Puiden latvat tosin kertovat, että nyt ollaan pohjoisessa. 18 19. ”Nykyisin kymmenen hehtaaria on pienin osuus, joka voi kuulua yhteismetsään. Inarin yhteismetsä on perustettu vuonna 1960. Pienet palstat teettävät paljon toimistotyötä, sillä jokaiselle palstalle on tuloutettava osansa.” Kaiken kaikkiaan Inarin yhteismetsään kuuluu metsämaata noin 16 400 hehtaaria ja osakastiloja on lähes 1 700. ”Metsätalous on Ylä-Lapissa vielä varsin uutta. Taimettuminen on ollut viime vuosina hyvää. Sekä Mattilalla että Inarin yhteismetsän asiantuntija-apuna toimivalla Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen Vesa Väisäsellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus alueen yksityismetsätoiminnasta. Ivalon eteläpuolella sijaitsevan männikön ensiharvennuksesta ei siis koidu suurta tuottoa, mutta vähäkin on hyvä, sillä seuraavaa hakkuuta saa Mattilan mukaan odottaa todennäköisesti toiset 50 vuotta. Se on metsätalouden kannalta hyvä asia. Inari. Ivalon eteläpuolella sijaitseva metsäalue paloi aikanaan todennäköisesti pöllintekijöistä lähteneen palon seurauksena, Yrjö Mattila ja Vesa Väisänen kertovat. Perikuntia pilkottu Inarin yhteismetsä on Suomen pohjoisimpia yksityismetsäalueita. Ylä-Lapin metsistä suurin osa uudistetaan luontaisesti siemenpuiden avulla. Yhteismetsän tarkoituksena on kestävän metsätalouden harjoittaminen yhteismetsään kuuluvien osakastilojen hyväksi. ”Yhteismetsään kuuluu osakkaita Etelä-Suomea ja ulkomaita myöten”, Mattila kertoo. Etelämpänä yli 50-vuotiaaseen männikköön olisi ensiharvennuksen sijaan tehty jo toinen harvennus. ”Siinä se on kintaalla, tuleeko tästä tappiota”, sanoo männikön omistavan Inarin yhteismetsän puheenjohtaja Yrjö Mattila ja virnistää. Ensiharvennukseen männyt kasvoivat 55 vuotta: tosin palo oli totaalinen ja puiden kasvu lähti hitaasti käyntiin. Metsätalouden lisäksi toimintaan kuuluu metsien ja vesistöjen virkistyskäyttöä, metsästysoikeus osakkaille, kalastusoikeuksia, maa-aineksen myyntiä ja osakaskämpän vuokrausta. Latvaneulasten antama vaikutelma vahvistuu todeksi, kun kuulee juuri ensimmäistä kertaa harvennetun männikön iän: 55 vuotta. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat M etsä näyttää ensisilmäyksellä varsin tavalliselta männiköltä. Yhteismetsään kuuluvat palstat sijaitsevat pääosin Ivalon ympäristössä. Pieniä osuuksia on paljon, sillä kun perikuntia on pilkottu, perillisille on haluttu antaa jokin kiinnekohta seutuun. Viimeisimmät metsätalouteen liittyvät erimielisyydet ovat koskeneet Metsähallituksen eli valtion maita. Lähtötilanteessa kaikki metsät ovat olleet vanhoja hakkaamattomia metsiä”, Mattila kertoo. Heidän mukaansa hakkuiden aloitusaikana pelätty metsäkato ei ole toteutunut: METSÄNOMISTAJA Metsätaloutta äärirajoilla Yrjö Mattila luotsaa lähes 1 700 metsätilan yhteenliittymää Suomen pohjoisimmilla yksityismetsäalueilla. Tämän vuoksi noin puolet yhteismetsään kuuluvista tiloista on kooltaan alle 3 hehtaaria
Hybridihaapa ei ole mikään tulvapeltojen kasvi. Sienitaudit ja hyönteistuhot ovat yleisiä, ja lahoja muotovikoja aiheuttavat myyrät, jänikset ja hirvieläimet. Alueelta viedään myös pieniä määriä koivua Norjaan. Sen saannin turvaamiseksi pohjavesi ei saisi olla syvemmällä kuin 1–1,5 metrissä. Alkuvuosina petolintujen myyräjahtia voidaan helpottaa pylväiden päälle rakennetuilla poikkipuilla, joiden päällä linnut voivat tähystää saalistaan. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 METSÄSTÄ den tehtaille Kemiin. Suurin osa hakkuualueista uudistetaan luontaisesti eli hakkuut tehdään tavallisesti siemenpuuharvennuksina. Hyvän kasvun vuosi hybridihaapa kuluttaa paljon vettä. Menetelmä ei ole vaikea. Luonnottomuus on tietysti sitä, ettei amerikanhaavan siitepöly lennä parhaillakaan länsituulilla Amerikan mantereelta tänne saakka. Kuitupuu rajoittaa Puukauppa on käynyt Ylä-Lapin yksityismetsissä tänä vuonna heikosti. Hybridihaapa, Pohjolan eukalyptus Nykyisin ei monikaan usko, että hybridihaavasta saataisiin kunnollista sahaja vaneripuuta. Hybridihaavan tulevaisuus on avoin. Puunkuljetuksen tiemaksut valtion maiden halki nousivat, poistuneen uudistamistuen korvaava järjestelmä olisi puolestaan tärkeää etenkin suojametsäalueilla. Hinnat ovat alhaalla, joten metsänomistajilla ei ole myynti-intoa. ”Metsätalous tuo vaihtelua alueen elinkeinoihin matkailun ja porotalouden rinnalle. Uudistamistuelle korvaava järjestelmä Metsähallituksen tiemaksujen yhtenäistyminen ja uudistamiskemeratuen poistuminen ovat viime aikoina muuttaneet pohjoisen yksityismetsätalouden toimintaolosuhteita. Muutoksista huolimatta Inarin yhteismetsän toiminta on Mattilan mukaan vakaalla pohjalla. Aitausta pidetään ainakin Ruotsissa lähes pakollisena investointina nisäkästuhoja vastaan, ja samalle kannalle ollaan taipumassa Suomessakin. Myös taimettuminen MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Toisaalta vesi ei saisi nousta korkealle, sillä juuristo tarvitsee happea. Valtiovallan tuki tälle uusiutuvalle energialle on kiven alla, kun lähivuosikymmenien sadat miljoonat on jo varattu tuulivoiman tukemiseen. on ollut monta vuotta erittäin hyvää”, Mattila sanoo. Yrjö Mattilan mukaan metsätaloutta tarvitaan tasapainottamaan pohjoisen elinkeinovalikoimaa.. Väisäsen mukaanYlä-Lapin toiveena on, että 800 kilometrin päähän Äänekoskelle valmistuva biotuotetehdas kääntää puuvirtoja koko Suomessa ja nostaa myös pohjoisen kuitupuun kysyntää. ??. Kiertoajan keskikasvu voi olla sopivilla kasvupaikoilla jopa 20 kuutiometriä vuodessa. Vanha rehevä pelto on istutettu hybridihaavalle. Kiertoajan tulot vuotta kohti jäävät kuitenkin alhaisemmiksi kuin rauduskoivulla ja kuusella. Eukalyptusviljelmiä on sentään miljoonia hehtaareita. Suomessa haaveiltiin takavuosina, että vuosittain istutettaisiin 1 000 hehtaaria. Tavoitteesta on jääty kauaksi jälkeen. Siemenpuuasentoon hakatun alueen taimettuminen männylle kestää pohjoisessa noin 15 vuotta, mutta onneksi Lapin karuissa olosuhteissa taimien ei tarvitse taistella kasvutilasta esimerkiksi heinän kanssa. ”Yhteismetsän hoitokunnan jäsenistä viisi kuudesta on saamelaisia ja hallinnossa on kattava paikallinen edustus yhteismetsän eri alueilta.” Kun toiminnassa on mukana niin metsureita kuin poromiehiä, eri elinkeinojen näkemykset metsänkäytöstä tulevat esille. Siksi kannattavuus perustuu hyvän kasvun mahdollistamaan lyhyeen kiertoaikaan. Niitä on lähialueella kolme: Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä. Klooneihin perustuva viljelymateriaali on kallista, ja alkuvaiheessa myyrät ja jänikset on torjuttava taimisuojien avulla. Hybridihaavan kasvatus on intensiivistä. Alkuinvestoinnit ovat siis mittavat. Puusta ei myöskään synny kilpailua, jos leimikosta kiinnostuu vain yksi ostaja”, Väisänen kertoo. PALSTALLA Ruotsissa risteytettiin jo 1939 meikäläinen haapa ja amerikanhaapa. Ketut saattavat oppia käyttämään kapeita siltoja, jotka johtavat aitojen yli. Sitten katsotaan, millaisia lapsia luonnottomasta liitosta syntyy. Ruotsissa hybridihaavan viljelmiä on 2 500 hehtaaria. Samaan vesiastiaan laitetaan kevään tullen toisesta puulajista eminorkkoja sisältävä oksa, toisesta hedenorkkojen oksa. Siltojen ja petolintupylväiden tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta ruotsalaiset oppaat kyllä mainostavat niitä. Nykyisin yli puolet hakkuista on vanhojen siemeneli ylispuiden poistoja. Puut päätyvät pääosin yhtiöimäntyä kasvaa kaadettujen tilalle, tosin pohjoisen hitaaseen kasvutahtiin. Myös Suomessa hybridihaapa on kasvanut hyvin. ”Markkinat ovat eräänlaisessa tasapainossa: ei ole kysyntää eikä tarjontaa. Sopivilla kasvupaikoilla hybridihaavan kasvatus on kuusen viljelyä edullisempaa, jos laskelmissa käytetty korkokanta on suuri, ehkä yli neljä prosenttia. ”Nuoret metsät ovat hyvässä kasvussa. Erityisen hankala tilanne on kuitupuun osalta. Puhtaassa markkinataloudessa alun investoinnit pelottavat useimpia metsänomistajia niin, etteivät he innostu panostamaan tosissaan. Hybridihaavan kasvatus on jäänyt asiaan uskovien harrastukseksi. Metsätalouden ja hakkuiden aloittaminen puoli vuosisataa sitten merkitsee sitä, että Ylä-Lapissa kasvaa nyt myös nuorta metsää. Ylä-Lapin vanhat sahat on suljettu, mutta alueelta toimitetaan tukkipuuta Lappi Timberin sahalle Kemijärvelle. ”Metsät ovat uudistuneet. ”Tukkia saisi menemään enemmän, mutta kuitu rajoittaa. ”YHTEISMETSÄN HOITOKUNNAN JÄSENISTÄ VIISI KUUDESTA ON SAAMELAISIA.” Yrjö Mattila on havainnut muutoksia pohjoisen olosuhteissa. Jos pääoman hinta on alhainen, kuusen ja rauduskoivun viljely on kannattavampaa, erityisesti siksi, että niistä saadaan tukkipuuta. ??. Varovainen epäily on, että otsikko taitaa olla melkoista liioittelua. Syntyneiden taimikoiden päältä on voitu poistaa tukkia”, Väisänen kertoo. Ennen lähdettiin hiihtämään vappuna karhua metsään, nyt saa huhtikuun puolessa välissä laittaa moottorikelkan peittojen alle, hän sanoo. Kun toimitaan äärirajoilla, on pelattava yhteen”, Yrjö Mattila uskoo. Mattilan ja Väisäsen esittelemästä ensiharvennuksesta kertyneet kuitupuut menevät lämpölaitokselle. Suuria teollisia puunostajia Ylä-Lapin alueella on kaksi: Stora Enso ja Metsä Group. Laskelmissa oletetaan, että päätehakkuun tuotos myydään kuitupuun hinnalla, ja seuraava puusukupolvi saadaan juurivesoista. Pohjavesipinta on runsaassa metrissä. Osakkaiden luottamus säilyy, kun eri näkökulmat otetaan huomioon yhteismetsän päätöksenteossa. Kunnollinen aitaus sulkee ulkopuolelleen myös eläimiä, joiden toivotaan osallistuvan tuhojen torjuntaan. Lapin metsäraja-alueen suojametsien erityistavoitteena on estää metsärajan aleneminen. Muukin olisi mahdollista. Korkeiden kustannusten vuoksi viljeltävä lohko on valittava huolella. Kemijärvelle suunniteltu biojalostamo saisi ehdottomasti toteutua”, Mattila sanoo. Kokeesta syntynyt hybridihaapa osoittautui Ruotsissa kasvavan uskomattoman hyvin, ja suomalaiset innostuivat tekemään samoja risteytyksiä heti sotatoimista päästyään. 19 19
Myyntikunnossa sahalaitos mahtuu matalaan, 60 senttiä pitkään ja 30 senttiä leveään pahvipakkaukseen. Tarjolla on myös järeämmän puun sahaukseen sopivia versioita. tyy puuhommissa puuhaillen. Läpimitaltaan alle 20 sentin tukeista voisi voimakkaalla sahalla saada melko nopeasti lautoja. Alaskan Small Log Mill + edullinen + helppo koota + sopii harrastenikkareille – hidas käyttää – kuormittaa sahaa voimakkaasti Alaskan Mill on tukkien sahaukseen tarkoitettu moottorisahan lisälaite. Lankun sahaus on sitä helpompaa, mitä voimakkaampi saha on käytössä. METSÄSTÄ 20 19. Maahantuojalla on tarjolla tehdasvalmisteisia ohjausratoja. Kymmenen tuuman parrun sahaamiseen tukin kääntöineen ja ohjauslaudan asetteluineen kului noin tunti. Tätä pohdimme ja vähän epäilimmekin. Sahan ohjaamista varten laitteessa on pystykahva. Parhaiten Alaskan Mill sopisi harrastajanikkarille, joka viih. Sahaa ohjataan ohjauslevyn tukemana käsivaralta. Lankkujen kanssa ohjainlaite voidaan pinnan sahauksen jälkeen tukea jo sahattuun pintaan, mikä nopeuttaa työskentelyä. Laite on tarkoitettu läpimitaltaan enintään 40-senttisten puiden sahaukseen. Lauta kiinnitettiin metalliruuveilla tukkiin niin, että sahauslinja jäi ruuvinkärkien alapuolelle. Tyveltään 40 sentin tukin sahaamiseen se oli niukka, joten vaihdoimme sahaan 18 tuuman laipan. Niinpä tukin kupeelle piti ensin kiinnittää suora lauta, johon ohjauslevy tuettiin sahattaessa. Ne eivät nähdäksemme tuo lisäarvoa laudasta improvisoimaamme ohjaimeen. Saadun kokemuksen perusteella en lähtisi yrittämään tukkien halkaisua alle 50 kuutiosenttimetrin sahalla. Pykälää pienemmän, tyveltään noin 35-senttisen tukin sahaus sujui jouhevammin. Alaskan Small Log Mill on yhdysvaltalaisen Granberg-yhtiön valmistama. Pelkällä ohjainlaitteella mittatarkka sahaus ei olisi onnistunut. Se koostuu ohjaustasosta ja pidikkeestä, johon saha kiinnitetään laipastaan. Mittatarkan tavaran tuottaminen vaatii tarkkaa kättä ja huolellista työtä. Alaskan Small Log Mill on enemmän moottorisahan lisälaite kuin sahalaitos. Parhaiten laite sopii erikoismittaisten puutavarakappaleiden kuten parrujen sahaamiseen. Saha kovilla Sahana meillä oli 55 kuutiosenttimetrin Husqvarna Rancher, joka oli varustettu 15 tuuman laipalla. Parhaimmillaan parrujen teossa Alaskan Mill -laitteet kuvastavat amerikkalaista pioneerihenkeä, joka kannustaa selviämään omin avuin kaukana erämaassa. Sahattavan lankun paksuus säädetään muuttamalla sahan kiinnityspistettä, jolloin terälaipan ja ohjauslevyn välinen etäisyys muuttuu. Myös lankkujen sahaaminen onnistuu, mutta paksuista tukeista lähtien se on armottoman hidasta. Jos aihe kiinnostaa, niin tarjolla on lukemattomia, aika hulvattomiakin videopätkiä Alaskan Mill -laitteen käytöstä Alaskan Milliä tuo maahan metsätarvikkeita netissä myyvä Sahanpuru.com. Sahurilta tosin edellytetään vähintään lievää harrastuneisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Alaskan Millin maahantuojalta saimme erikoisvalmisteisen halkaisuketjun, jonka terähampaat on muotoiltu tarkoitukseen sopiviksi. Parrua sahattaessa lauta on tarpeen tukin jokaisella sivulla. Tarkoitus oli sahata niistä kymmentuumaisia parruja. Ohjainlauta tarpeen Kokeilimme muutamalla läpimitaltaan 30–40-senttisellä haapatukilla. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO PÖNTINEN, kuvat V oiko runsaan kahden sadan euron vehkeellä sahata tukista lankkua. Kokoaminen oli helpompaa kuin ensi katsomalta arvelimme – kiitos selkeästi kuvitetun kokoamisohjeen. Mittatarkan sahatavaran tuottamiseksi tukin kupeelle on kiinnitettävä suora lauta, johon sahalaitteen ohjauslevy tukeutuu. Latvapäässä lauta tuettiin hieman koholle, jotta parrusta tuli tasapaksu tukin kapenemisesta huolimatta. Suomenkielisiä ohjeita ei mukana ollut. Ison tukin sahaaminen osoittautui hitaaksi ja sahaa rankasti kuormittavaksi, vaikka Rancher ei heiveröisimmästä päästä moottorisahoja olekaan. Parilla sadalla kenttäsaha Alaskan Small Log Mill on toimiva laite, mutta ei Vilppulan sahaa sen takia tarvitse sulkea. Tosin ohjauslaudan kiinnittäminen hidastaa silloinkin sahausta
Kirjassa esitetään ajantasainen lainsäädäntö ja sen vaatimukset. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhonaiheuttajat. Kirjanpainajat uhkaavat metsäomaisuutta, ja aivan uusia tuholaisia pyrkii maahamme. Metsätuhot Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Kaikissa metsäja ympäristöalan tehtävissä korostuu laaja-alaisuus. Hinta 42 €. Metsien käytön muuttuminen ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat tuhoriskeihin. Metsätuhot-kirja on käytännöllinen käsikirja metsäammattilaiselle, opiskelijalle ja metsänomistajalle. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Jokaisen käytännön metsäammattilaisen on tunnistettava keskeiset tuhot ja riskit sekä myös niiden hallinta ja torjunta. Tunnista ja torju metsätuhot. Jatkuva kasvatus ja energiapuuhakkuut tuovat uusia haasteita metsien terveydenhoitoon
Irrota ote vänkäristä, kun runko irtoaa. Puuta, johon konkelo nojaa, ei pidä kaataa. Sahaa ei pidä nostaa hartioiden tason yläpuolelle. METSÄSTÄ 22 19. Liina kierretään rungolle samaan suuntaan kuin puuta aiotaan pyörittää. Konkeloiden purkamisessa kuluu aikaa ja voimia turhaan ponnisteluun. Konkeloliina kiristyy itsestään, kun kierrät sen päällekkäisin kierroksin rungon ympärille. Suoraan toista puuta vasten olevan konkelon saa alas siirtämällä tyveä taaksepäin joko kangella vivuten tai kaatotaljalla. Jännityksessä toista puuta vastaan oleva runko työntyy usein omalla voimallaan taaksepäin, joten kangella pystyy siirtämään jopa tukkipuuta, jos maa on tasaista. Rauhallisuus, maltti ja maalaisjärki riittävät. METSÄNHOITO ”PUUTA, JOHON KONKELO NOJAA, EI PIDÄ KAATAA. Laippaa ei pidä työntää kannon ja tyven väliin, koska terä juuttuu helposti. Virheiden välttäminen on helpoin tapa parantaa hakkuun tuottavuutta. Kanki pujotetaan liina päässä olevaan lenkkiin. Sen jälkeen runko pyörähtää kangesta nostaen. Ja sama käänteisesti, jos konkelon painopiste on naapuripuun oikealla sivustalla. Muutaman kympin motonet-taljastakin on iso apu. Kanto sahataan taaksepäin viistoksi, jotta tyvi liukuu sitä pitkin alaviistoon. Jos konkelo nojaa toisen puun vasemmalla sivustalla, rako sahataan rungon oikealle puolelle, jotta puuta voi pyörittää vastapäivään. Huolellinen kaatosuunnan valinta ja kaatosahaus ovat päteviä konsteja karttaa konkeloita. Sahaa runkoon noin metrin korkeudelle vänkärin lavan mentävä rako, niin vänkäri kiinnittyy puuhun tukevasti. Puolentoista kuution kuusi vasten tanakkaa mäntyä on kuitenkin tiukka paikka ammattilaisellekin. Pitopuuta kavennetaan vähitellen. Pitävimmän otteen saa, kun sahaa pystysuunKonkelot alas – turvallisesti Konkelon pudottaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Vastamäkeen se ei onnistu. SE ON HENGENVAARALLISTA.” taisen, vänkärin lavan mentävän raon runkoon. Pienehköjä konkelopuita voi katkoa tyveltä alkaen pätkiin. Sen voi kiinnittää joko pystypuuhun tai kantoon esimerkiksi konkeloliinalla. Ponnista jaloilla ja pidä selkä suorana, kun pyörität runkoa. Tee ensin vastasahaus rungon yläpinnalle ja sen jälkeen katkaisusahaus rungon alapuolelta. Se on hengenvaarallista. Joskus konkeloita silti syntyy. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija K onkelo syntyy, kun kaadon suuntaus epäonnistuu ja kaadettava puu jää nojaamaan toista puuta vasten. Silloin runkoa kangetaan taaksepäin. Tyveä voi siirtää kangella Pyörittäminen ei pudota konkeloa, jos se nojaa suoraan toista puuta vasten. Pienehköjä konkelopuita voi pyörittää vänkärillä. Irrota puun tyvi kannosta. Pyöritä runkoa Vaivattomin keino konkelon laukaisemiseksi on rungon pyörittäminen. Karsi ensin viisi, kuusi senttiä paksu, reilu parimetrinen ranka kangeksi. Lisää vetovoimaa konkelopuun tyven siirtämiseen saa kaatotaljalla. Harvennusmetsissä kaadettavat puut ovat melko pieniä, joten konkelotkin ovat yleensä helppoja laukaista. Jos konkelo ei millään keinolla laukea, merkitse se näkyvästi ja pyydä ajomiestä pudottamaan konkelo kuormaimella alas.. Työnnä kanki tyven alle ja nosta ylöspäin. Enemmän mahtia rungon pyörittämiseen saa konkeloliinalla. Pieniä puita voi pyörittää vänkärillä. Ohenna pitopuu navaksi, jos pyrit laukaisemaan konkelon runkoa pyörittämällä. Tyveä ei pidä irrottaa kannosta. Liina kiristyy itsestään rungon ympärille, ja kanki sovitetaan liinan päässä olevaan lenkkiin. Pitopuuta ei pidä sahata poikki, vaan se kavennetaan navaksi, jonka varassa tyvi pysyy kiinni kannossa, mutta pääsee pyörähtämään. Sahaus on tehtävä huolella. Sellainen maksaa reilun kympin ja mahtuu varustevyön taskuun
Kuusamo edelläkävijä ”Kuusamon tapa hoitaa metsätaloutta kaava-alueilla on esimerkillinen”, maisemaja kaavoitusasioihin erikoistunut metsänhoitaja Airi Matila Tapio Oy:stä sanoo. Rahkola ottaa esimerkiksi tänä syksynä tehdyn parin hehtaarin tontin ensiharvennuksen, jossa puuta kertyi noin 80 kuutiometriä. Lasilla katettu lippulaiva. ”Metsänomistajan kannalta se olisi ollut turhaa byrokratiaa”, hän sanoo. Samalla hän harmitteli, että joitakin puualan osaajia urakkaan oli vaikea löytää. Puu on kuitenkin niin merkittävä osa lahtelaista ja suomalaista sielunmaisemaa, että tätä taloa en voisi ikänä kuvitella betonisena.” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. JUSSI COLLIN KEVÄÄLLÄ 2000 valmistui suomalaisen puurakentamisen uusi lippulaiva, Sibeliustalo. Sisältä puuta löytyy kuitenkin yllin kyllin. Maisematyöluvan hakeminen maksoi naapurien kuulemisineen helposti 300–400 euroa. Rukan laskettelukeskukseen on matkaa vajaat kolme kilometriä, ja Rukan huippu häämöttää reunametsän puiden välistä. Kela pitää hyvänä sitä, että hakkuut voitiin tehdä ilman maisematyölupia. KUUSAMOLAINEN Veikko Kela esittelee Rukan itäpuolen Tahkolanrannalla sijaitsevan metsäpalstansa uudistushakkuita. Valtavat pylväät kohoavat 14 metrin korkeuteen, jossa kattorakenteet levittäytyvät kuin ikihongan oksisto , taloon tutustunut toimittaja Jari Salonen kirjoitti maaliskuun Metsälehti Makasiinissa. ”Jäljelle jääneitä kuusikoita ei ehkä enää kannata uudistaa, joten ne saattavat jäädä luonnontilaan”, Kela arvelee. ”Kunnanvaltuustoilla on tässä asiassa päätösvalta, ja ne voivat toimia järkevästi ilman, että metsänomistajille ja kunnan virkamiehille aiheutetaan turhia kuluja ylimääräisellä byrokratialla.” Maankäyttöja rakennuslaki ei edellytä maisematyölupaa kaava-alueilla, mutta kunnat voivat sen halutessaan vaatia. Hakkuun tarkoitus oli avartaa tontin maisemaa, ja se voitiin nyt tehdä ilman kunnan lupaa. ”Siellä on haettu usein koko metsäsuunnitelmakauden kattava maisematyölupa”, Rahkola kertoo. Kuusamossa on noin 130 erilaista kaava-aluetta, joten lupia tarvittaisiin vuosittain useita kymmeniä. Matila ymmärtää, että laajat ja yksitoikkoiset uudistushakkuut eivät sovellu matkailualan kylkeen. Äänieristys ratkaistiin kolmikerroksisella seinärakenteella: lasisen julkisivun ja salin sisäseinän väliin sovitettiin massiiviset hiekalla täytetyt puuelementit. Sisäänkäynnin jälkeen tulija astuu Metsähalliin. ”Niin puujaloilla kuin seisommekin, perinteistä alan taitoa alkaa jo olla Suomestakin vaikea löytää. Kelan tilalle tehtiin pari vuotta sitten maisemapainotteinen metsäsuunnitelma osana Ruka-Kuusamon alueen metsäsuunnitteluhanketta. Syrjäisemmillä kaava-alueilla harjoitetaan normaalia metsätaloutta ja uudistusalatkin voivat olla isompia. Nyt se tarvitaan vain yli hehtaarin uudistushakkuisiin, metsäneuvoja Petteri Rahkola Kuusamon metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Osana laajempaa elinkeinolähtöistä metsäsuunnitteluhanketta tehty ratkaisu on tuonut suurta helpotusta metsänomistajille. Taustalla häämöttää Ruka. Hämäävästi talon julkisivu on lasia. Metsäpalstoja on sekä rantojen ja matkailualueiden läheisyydessä että tausta-alueilla. Hakkuut toteutettiin metsäsuunnitelman mukaisesti malliksi muillekin metsänomistajille. Se hiljentää kuin kirkko. Vanhaan kuusikkoon on tehty maisemaa myötäilevästi noin hehtaarin kokoisia uudistusaloja. Lahteen Vesijärven satama-alueelle noussut konserttija kongressitalo oli sataan vuoteen suurin Suomessa rakennettu puurakennus, josta odotettiin myös lähtölau kausta julkisen puurakentamisen kasvulle. Metsänhoitoa matkailun ohessa Kuusamolaisen Veikko Kelan hakkuuaukot eivät matkailijoita häiritse, vaikka sijaitsevatkin kaava-alueella. Ydinalueilla hakkuut ovat yleensä pienimuotoisia harvennuksia tai pihapuiden poistoja, ja niiden tarkoituksena on yleensä maiseman parantaminen, ei niinkään metsätalous. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 UUTINEN VUONNA 2000 HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva KUUSAMON kaupunki päätti pari vuotta sitten vapauttaa kaava-alueiden hakkuut pääosin lupavelvoitteesta. Talon johtaja Antti Vihinen kertoi katselleensa ihaillen rakennusvaiheessa puuseppien työskentelyä. METSÄSTÄ 23 19. ”Sen sijaan maisemaan sulautuvien aukkojen, harvennusten tai yksittäisten puiden poistossa maisematyölupa on turhaa byrokratiaa, josta aiheutuu kaikille osapuolille ylimääräisiä kustannuksia.” Kuusamo karsi byrokratiaa Kaava-alueiden hakkuiden vapauttaminen lupavelvoitteesta säästää rahaa ja vaivaa. Konserttisalin seinät ovat punaiseksi petsattua koivuvaneria, lattia savukoivua ja 22 metrin korkeudella oleva katto kuusta. Jos Metsähalli hiljentää kirkon tavoin, sali on kuin temppeli. Uudistusaloja kertyi kaikkiaan puolenkymmentä hehtaaria noin hehtaarin aukkoina. Se helkkyy puun lukemattomissa sävyissä ja väreissä ja hiljentää vieraan uudelleen , Salonen kuvaili
Kuvittelisin, että alkuperäisessä koskemattomassa luonnossa parhaiten menestyvät katajat olivat yksirunkoisia, ohutoksaisia ja suhteellisen nopeasti kasvavia puita. Kauppahinta olisi teidän tarvitsema rahamäärä, joka turvaa teidän tulevan toimeentulon. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Korotonta maksuaikaa kauppahinnalle voitte sopia kymmenen vuotta. 120 vuotta sitten Suomessa oli noin miljoona kilometriä riukuaitaa ja missä vain mahdollista, aidanseipäät tehtiin katajasta. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Luovutuksesta syntyvään lahjan osuuteen saadaan lahjaveron 55 pykälän huojennus. Taimikon harvennus on ajankohtainen noin 15 vuoden kuluttua istutuksesta. Kasvukilvassa tappiolle jääneet puut poistetaan. Voi hyvinkin olla, että metsänomistajan taloudellinen tulos metsistään on näin toimien parempi kuin eri-ikäisrakenteisen kasvatusmallin mukaan toimittaessa. Ajantasainen metsäsuunnitelma on. Samanlainen katajien käyttö jatkui vielä sotien jälkeen, vaikka riukuaidat oli jo korvattu piikkilangalla; nyt katajia käytettiin aurausviittoina, ja siihen kelpasivat ohuemmatkin katajat. Hyviä katajakantoja valiten voitaisiin varmaan päästä johonkin 50 vuoden kiertoaikaan, joskin parhaita puita kannattaisi varmaan kasvattaa vieläkin pitempään. Näyttäisi siltä, että avohakkuu ja muokkaus parantaisivat taimien ja puuston alkukehitystä siten, että saavutetaan noin viiden vuoden aikavoitto. Vuonna 2009 toteutin ensiharvennuksen 1981 ja 1984 istutetuilla aloilla. Istutuksen jälkeen noin kolmena kesänä vapautan taimia heinäkasvustosta, pääasiassa viikatteella. Nämä toisen harvennuksen kohteet oli aikoinaan istutettu muokkaamattomaan maahan, ja osalla istutus oli tehty leppäverhopuuston alle. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. ja myytäisiin parkettija huonekaluteollisuudelle kiloittain. Jatkajat alkaisivat omissa nimissään viljellä tilan peltoja. Välittömästi keväällä istutetaan mättäisiin kuusen paakkutaimilla. Kolmas tila on kokonaan metsätalouskäytössä. Kasvamaan jätetty puuston määrä on suositusten mukainen. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Puoli vuosisataa sitten metsien katajat olivat valtaosin sotkuisia pensaita ja kunnollisia yksirunkoisia katajia, joita voi sanoa puiksi, oli niin vähän että niitä rauhoitettiin luonnonmuistomerkkeinä. Omistan rantatontteja ja noin 120 hehtaaria metsää kolmella eri tilalla, jotka kaikki ovat metsäalaltaan suunnilleen yhtä suuria. heidän opintotukiinsa. Sitä mukaa, kun metsät saavuttavat uudistuskypsyyden, toteutan niissä päätehakkuun kasvukauden jälkeen. Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Olen 70-vuotias yksinelävä metsänomistaja. Välimeren maiden rantamäntyjen huono runkomuoto on todennäköistä seurausta siitä, että vuosituhansien ajan parhaat rungot on otettu laivojen ja rakennusten tekoon. Asetus kumottiin 2006, mutta sen vaikutukset näkyvät: metsissä on nyt kauniita, suorarunkoisia katajia. Katajainen seiväs kestää miehen iän. Edellä kuvaamaani metsänkäsittelyä nimittäisin tasaikäisen metsän jatkuvaksi kasvatukseksi. Yläharvennukselle en lämpene. Siihen kelpasivat vain suorarunkoiset ja jo ranteen vahvuisiksi varttuneet puut. Heinäntorjunnan jälkeen seuraa taimikon perkausvaihe 5–8 vuotta istutuksesta. Näillä rehevillä metsämailla heinäkasvusto voi uudistusaloilla olla jopa yli kaksi metriä pitkää – vadelmaa, horsmaa, kastikkalajeja, angervoa ym. Joskus toteutan kemiallista heinäntorjuntaa uudistusaloilla. Mikä olisi verotuksellisesti edullisin ja järkevin vaihtoehto siirtää omaisuus seuraavalle tai seuraaville sukupolville. Satoja vuosia jatkunut suorarunkoisten katajien valikoiva käyttö jätti jälkensä Suomen metsiin. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Toisella tiloista on useampia rantatontteja. Tähän mennessä istutusmetsät, jotka on istutettu 40–50 vuotta sitten, ovat tuottaneet puuta 350–400 kuutiometriä hehtaarille. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 MINULLA on täällä Savon maisemissa muutaman kymmenen hehtaarin suuruinen metsäpala, joka on lähes kokonaan rehevää lehtomaista kangasmaata. Entä jos sama aika olisi käytetty siten, että aina olisi valittu suorarunkoisia ja nopeakasvuisia katajia sukuaan jatkamaan. Sotakin tuppaa olemaan negatiivista jalostusta, joka kohdistuu suoraan meihin. Samana syksynä tai seuraavana keväänä hakattu alue muokataan laikkumätästyksenä. On kysymys, niin huomattavasta omaisuudesta, että kannattaa teettää asiantuntijalla vertailulaskelmat eri vaihtoehdoista ennen lopullista päätöstä. Meillä olisi arvokas puu, jota kasvatettaisiin kuin visakoivua Perimän heikennystä Metsässä pärjäävät parhaiten kohti valoa kurkottavat katajat. Koska vävynne on koneyrittäjä, niin peltojen viljelystä entisen vuokramiehen avustuksella ei varmaan tule ongelmia. 1970-luvulla säädettiin katajia suojeleva asetus, joka rajoitti katajan käyttöä koristepuuna ja aurausmerkkeinä. Eihän kukaan sellaista tee! Kyllä tekee: käytännössä verkkokalastus, joka ottaa aina tiettyyn kokoon varttuneet kalat pois, johtaa kalojen kasvunopeuden ja keskikoon pienenemiseen. Perkauksessa poistetaan kasvatettavien taimien kehitystä haittaava lehtipuuvesakko. Mutta varsinainen aiheeni on kataja. Nyt eläkeukkona olen heinännyt vain viikatteella, joskus jopa 5–6 kesänä, kohteissa, joissa on suoritettu täydennysistutuksia myyrätuhojen jäljiltä. Näistä hakkuukertymä oli 86 kuutiometriä hehtaarilta, joista tukkipuun osuus 36 prosenttia ja pystykauppatulo 2 300–2 400 euroa hehtaarilta. Harvennukset olen tehnyt alaharvennuksen periaattein. Kasvatettavaksi valitaan laadukkain valtapuusto. Minulla on yksi naimisissa oleva tytär ja tyttärellä kolme lasta. Joulukuulla 2013 harvensin toisen kerran kohteissa, jotka oli istutettu 1968–1974. Voitte jättää tilan rakennuksiin itsellenne asumisoikeuden. Antamienne tietojen perusteella edullisin vaihtoehto olisi lahjanluonteinen kauppa tyttärellenne. 19. Ensiharvennukset kuusikoissa on toteutettu 25–30 vuoden kuluttua istutuksesta. Tyttären lapset ovat vielä opiskelemassa, jolloin askarruttaa myös se, miten mahdolliset lisätulot vaikuttavat mm. ESKO AIRAKSINEN Haukivuori P I L K K E I T Ä 24 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Hakkuukertymä oli 75 kuutiometriä hehtaarilta, lähes kokonaan kuusikuitupuuta. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Näin ei yhtään kasvukautta jää hyödyntämättä. On hyvä huomioida, että puunmyyntitulot vaikuttavat alentavasti opintotukiin. Itselleni haluan turvata taloudellisesti riittävän ja vakaan vanhuuden. Näin kaikille tiloille saadaan metsävähennyspohja ja lahjaveroon noin 80–90 prosentin huojennus. Lahjaveroon jatkajat voivat pyytää verottajalta 5 vuoden maksuaikaa. Näin laadit lukijakirjoituksen Huonontavaksi eli negatiiviseksi jalostukseksi (vaikka jalostus on tässä yhteydessä väärä sana) sanotaan sitä, että populaatiosta poistetaan aina parhaat yksilöt ja jätetään huonoimmat lisääntymään. Tulokset olivat yleensä hyviä. Vävylläni on kiinnostusta metsänhoitoon ja hän toimii sivutoimisena yrittäjänä metsäja koneurakoinnissa ja tekee myös yhteistyötä vuokraviljelijäni kanssa. VÄINÖ SIKANEN Miten siirrän omaisuuden?. Yhdellä tiloista on rantatontti ja viljeltyä peltoa reilut 10 hehtaaria, joka tällä hetkellä on vuokrattuna. Metsien harsintahakkuut, joissa otetaan tukkipuiksi varttuneet puut pinoon, johtaa myös puuston perimäaineksen heikentymiseen
Suuriakin hyönteisiä Hyppyhäntäisten ohella hangelta saattaa löytää myös isompia hyönteisiä: hämähäkkejä, lumikorentoja, vaaksiaisia, sylkikuoriaisen toukkia ja talvisääskiä. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 LUONNOSTA PILKKEITÄ HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat S uurin osa hyönteisistä viettää talven lepotilassa kylmänhorroksessa. Ennen vanhaan hyppyhäntiä kutsuttiinkin lumikirpuiksi. Koskikorennot ja muut pikkueläimet ovat tärkeää ravintoa pimeän ja kylmän talven yli selvinneille linnuille. Niitä voi nähdä jopa yli kymmenen asteen pakkasilla. Useimmiten hangella liikkuvat pienet, 1–3 millin mittaiset pisteet ovat hyppyhäntäisiä. Tämä on RUOSTESIIVEN TOUKKA, joka etsii itselleen koteloitumispaikkaa. Kuvan naaraalla on lisäksi komea munanasetin takaruumiissaan. Niiden avulla myös pitkän lentomatkan suorittaneet muuttolinnut saavat tarvitsemansa energialisän. Niiden hyppykykyä voi itsekin testata helposti. Normaalisti hyppyhäntäiset elävät maaperässä karikkeen suojassa. Monilla lumen päällä liikkuvilla ötököillä on pitkät jalat, eikä niiden ruumis kosketa kylmää lunta vaan on muutaman millin sen yläpuolella – lumen mikroilmaston lämpimimmässä paikassa. Ei tarvitse kuin tökätä hyppyhäntäistä havunneulalla, niin hyönteinen singahtaa ilmaan kuin katapultin ampumana. Potnapekka eli nykynimeltään HANKIKORRI kuuluu koskikorentoihin. Vanhimmat fossiilit ovat peräti 200 miljoonan vuoden takaa. Suomessa hyppyhäntiä on noin 175 lajia, joista vain osa nousee kevättalvella hangille. Jotkut hämähäkit jopa kutovat verkkoja lumikoloihin ja saalistavat hyppyhäntäisiä. SCOLIOCENTRA NIGRINERVIS -kärpänen on lumihyönteisistä yleisin joulutammikuulla. Potnapekka on kansanomainen yleisnimitys koskikorennoille, joita elää Suomessa 34 lajia. HYPPYHÄNTÄISET ovat alkeellisia ja pieniä hyönteisiä. Hyppyhangon tarkoitus onkin pelastaa eläin saalistajien kynsistä. Ne ovat vanha eläinryhmä, 350 miljoonaa vuotta. Myös musta, kiiltävän kitiininen toukka sattuu usein hiihtäjän eteen. Tumma väri kuitenkin imee ilmakehän lyhytaaltoista säteilyä tehokkaammin, ja tämän ansiosta pikkueläimen lämpötila voi nousta viisikin astetta ilman lämpötilaa korkeammaksi. Se on sylkikuoriaisen toukka, jota vanha kansa kutsui lumimadoksi. Tosin joiltakin lajeilta nämä lisäkkeet ovat surkastuneet pieniksi tyngiksi. Lumen sulaminen täyttää kuitenkin tilan vedellä, ja hyppyhäntien on kömmittävä esille. Aikuisen sääsken elämän optimilämpötila on lähellä nollaa. Hangelta ne syövät kasvien palasia ja siitepölyä. ”HANGELTA VOI LÖYTÄÄ HÄMÄHÄKKEJÄ, LUMIKORENTOJA, VAAKSIAISIA JA SYLKIKUORIAISEN TOUKKIA.” LUMIKORENTO on helppo tuntea; sillä on kärsämäinen kuono, pitkät jalat ja siivetön ruumis. Ne ovat alkeellisia hyönteisiä, joiden takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää lisäkettä. Ennen vanhaan talvisääsket tunnettiin kirsisääskinä. Kesän talvisääsket viettävät munana, toukkana tai kotelona. Jo muutaman senttimetrin korkeudessa lämpötilaa alentaa kylmänä puhaltava tuuli. Kotelosta kuoriutuu jo kesäkuulla komea perhonen. Kaikki hangilla elävät pikkueläimet ovat väriltään tummia vaikka luulisi, että valkoinen suojaväri parempi talvisissa olosuhteissa. Talvisääskien aikuisasteet esiintyvät nimenomaan kylmänä vuodenaikana, ja jotkut lajit lisääntyvät hankiaikaan. Se kömpii virtaavista vesistä kevättalvella, parittelee, munii ja kuolee pois.. Kesäisin maaperässä voi olla jopa 50 000 hyppyhäntää neliömetrillä, mutta niitä saattaa nähdä keväthangillakin paljon. Koskikorennot ovat lohikalojen mieluista ravintoa, joten potnapekka on mallina monessa urheilukalastajille suunitellussa vieheessä. Kesän korvalla siitä tulee kaunis perhonen. Useimmiten talvihangilla hiihtelevät törmäävät karvamatoon. Karvamatoja hangella Keväthangilla hiihtäjän silmiin osuu usein tumma, karvainen ruostesiipikehrääjän toukka, joka on etsimässä koteloitumispaikkaa. Nimensä hyppyhäntäiset ovat saaneet takaruumiin alla olevasta hyppyhangosta, jonka avulla otus voi pompata ilmaan ja lentää jopa kymmenen sentin päähän. HYÖNTEISRETKI hangilla Talvi on myös hyppyhäntäisten, talvisääskien, potnapekkojen ja muiden pikkuhyönteisten aikaa. Myös potnapekat ovat erittäin vanha eläinryhmä. TALVISÄÄSKET ovat aktiivisia syksystä kevääseen ja ne parveilevatkin kevättalvella. Eräät talvisääskilajit ovat todellisia talvilajeja. Hyönteisten koot eivät ole kuvissa oikeissa suhteissa toisiinsa. Heti jäiden alkaessa sulaa ja ilman lämmetessä mönkivät potnapekat ylös vedestä rantakiville ja kasveille. Ennen kevätjäille hakattiin avantoja ja niiden reunoilta kerättiin kuoriutumaan tulleita koskikorennon toukkia kalansyöteiksi. Niillä on takaruumiinsa alla hyppyhanko, jonka avulla ne voivat singauttaa itsensä kymmenien senttien päähän. 25 19. Eivät kuitenkaan kaikki – paikoin niitä voi nähdä liikkeellä talvipakkasillakin
marraskuuta järjestetyt Metsämessut. Sellusta Finland Oy:n kehittämä askartelumateriaali on valmistettu kotimaisesta sellusta ja sitä voi muotoilla esimerkiksi piparkakkumuottien avulla. LIINA KJELLBERG, MIKKO RIIKILÄ, tekstit; SEPPO SAMULI, kuvat > Viilanohjain ja haritusrauta tulivat tutuiksi, kun Metsälehden raivaussahaekspertti Risto Mykkänen opasti terän viilauksen saloihin. > Miesten sarjan voitti Simo Eskola. Lemiläistä metsänomistajaa Irma Wellingiä Mykkänen kehotti vaihtamaan viilan kerran viikossa.. Toiseksi sijoittui Marjo Aspegren (vas.) ajalla kolme minuuttia ja 22 sekuntia. PILKKEITÄ 26 19. Neljän koivupöllin halkominen kuuteen osaan vei kaksi minuuttia ja 33 sekuntia. METSÄ KÄVI KAUPUNGISSA < ”Mömmömäistä, ei hirveän ällöttävää”, kuvailivat Nurmijärvellä asuvat kaverukset Tuomas Heino ja Jesper Dolk Sellustaaskartelumassaa. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 R aivaussahan terän teroitusta, istutusbaanaa, halonhakkuuta ja askartelua sellusta. Voittoaika, jossa Eskola hakkasi kuusi koivupölliä kuuteen osaan, oli 2:31:75. METSÄMESSUT Yli-Ullavalla asuva Elina Rahkola (oik.) voitti Fiskarsin järjestämien halonhakkuun SM-kisojen naisten sarjan kolmatta kertaa. Kolmipäiväinen Meidän viikonloppu -tapahtuma, jossa Metsämessujen lisäksi olivat mukana muun muassa Elma-maaseutumessut ja Kädentaitotapahtuma, keräsi kaikkiaan 43 000 kävijää. ”Ei yhtään hankalaa”, totesi Onni Syrjälä saatuaan kuusentaimen istutettua. Muun muassa tätä tarjosivat Helsingin Messukeskuksessa 6.–8. < Vihdin Selkissä asuvat veljekset Onni (takana) ja Urho Syrjälä ottivat ensikosketusta istutukseen metsänhoitoyhdistysten istutusbaanalla
Ohjelmointi ja datan purkaminen tehdään helppokäyttöisellä tietokoneohjelmalla. Kevätkiireissä jokaisesta taimierästä tai -pakkauksesta huolehtiminen ei ole yksinkertaista sen enempää taimitarhalla kuin välivarastossakaan. Potentiaalinen käyttökohde on myös pakkasvarastoitujen taimien huolto. Myös käpykaristamon karistusuuni ja siemenlaboratorion idätyspöytä ovat otollisia paikkoja tallentimelle mahdollisten yöaikaan tapahtuvien sähkökatkojen ja laitehäiriöiden takia. Metsänviljelymateriaalin logistiikkaketjun vaaranpaikat saadaan vaivattomasti selville ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta rekisteröivillä tallentimilla eli niin sanotuilla loggereilla. Tallentimet kestävät yleensä hyvin iskuja ja ovat pienimmillään nappipariston kokoisia. Jos siementen itävyydessä on ongelmia, voidaan tallentimen keräämistä tiedoista tarkistaa, onko vika ollut keruunjälkeisissä olosuhteissa. On selvää, ettei tallenninta ole mahdollista laittaa jokaiseen taimilaatikkoon tai käpysäkkiin. Tallentimen voi ohjelmoida mittaamaan olosuhteita muutaman sekunnin välein, mutta yleensä riittää puolen tunnin tai tunnin mittausväli. Edullisimmillaan pelkkää lämpötilaa seuraavan tallentimen saa muutamalla kympillä. Lue lisää osoitteessa www.upm.fi/tyopaikat. Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 20 000 henkilöä. Moni luonnonilmiö, kuten kuusen kukinta tai tuhohyönteisten parveilu, on riippuvainen paitsi hetkellisistä sääoloista, myös lämpösummasta. Tallentimien pieni koko mahdollistaa niiden asettamisen kriittisiin kohtiin eli siemenviljelyksellä kävyn kylkeen roikkumaan tai tarhalla taimen juuriston tasolle tai taimilaatikkoon. Esimerkiksi käpysäkit voivat käytännön syistä joutua olemaan keruun jälkeen viikkoja ulkona. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsänomistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 käpyjen keräyspaikasta aina siementen myyntiin asti. TUTKIJOILTA Kävyt, siemenet ja siemenistä kasvatetut taimet reagoivat herkästi niitä ympäröiviin olosuhteisiin metsänviljelyketjun eri vaiheissa. UPM uudistaa bioja metsäteollisuutta. Millaisissa tilanteissa tallentimista voisi olla apua metsänviljelyketjussa. Edellytämme vähintään ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa (metsätalousinsinööri) sekä asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä verkostoitua eri sidosryhmien kanssa. Tutkimustoiminnassa tallentimia on käytetty jo pitkään esimerkiksi käpyjen kehityksen ja taimien kasvuolosuhteiden Tallenninmalleja on lukuisia: laitteiden ulkomitat, mittaustarkkuus sekä muistin koko vaihtelevat. Lämpötilan lisäksi esimerkiksi ilmankosteutta ja/tai säteilyä tarkasti mittaava tallennin maksaa jo useamman satasen. Auringon säteilystä tai kasvin itse tuottamasta lämmöstä johtuen niiden kokema pienilmasto poikkeaa usein yleisestä ilmanalasta. Jotta kasvatustoimenpiteiden vaikutuksista taimitarhalla voidaan tehdä päätelmiä, täytyy tietää tarkalleen kuinka esimerkiksi lämpötila vaihtelee taimien tasolla. Yritys sai Metsämessujen kanssa samaan aikaan järjestetyillä Elma-messuilla InnoElma-palkinnon, joka myönnetään vuosittain maaseudun innovatiiviselle yritykselle. Jos taimet kuolevat pian istutuksen jälkeen ja tallennin paljastaa laatikon sisälämpötilan olleen korkealla pitkään, syyllinen löytyy muualta kuin taimitarhalta. KATRI HIMANEN PEKKA HELENIUS Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Toisaalta lämpötilan nousu vilkastuttaa niiden elintoimintoja ja saa homesienet kasvamaan niiden pinnalla. Lepotilassa taimet kestävät kovaa pakkasta, mutta silmun puhjettua pienikin halla voi vaurioittaa niitä. Useimmat mallit mittaavat lämpötilaa tarkasti muutamasta kymmenestä pakkasasteesta aina 60–70 plusasteeseen saakka. Billerud-Korsnäsin QuickFill -säkkimateriaali on huokoista säkkipaperia. Pyroll Oy:n kehittämä patonkipakkaus on valmistettu taivekartongista, joka on päällystetty kompostoituvalla pinnoitteella. Se kestää venyvyytensä ansiosta paremmin täyttöä, joten siitä valmistetut säkit voidaan täyttää viidenneksen nopeammin kuin tavanomaiset säkit. Lähetä hakemuksesi viimeistään 25.11.2015 osoitteessa www.upm.fi/tyopaikat. Lisätietoja tehtävästä antaa myös metsäasiakaspäällikkö Tapani Melkas +358405185579 / tapani.melkas@upm.com. Koska taimilaatikon sisälämpötilaa on vaikea arvioida, tuntumaa pakkastaimien turvalliseen sulattamiseen ja välivarastointiin voi hakea laittamalla tallennin laatikkoon. Niinpä paikkakuntakohtainen sääennuste tai edes taimitarhan sääasema eivät aina anna riittävän tarkkaa tietoa vaikkapa hallatuhoriskistä. www.metsämaailma.fi seurantaan. PILKKEITÄ 27 19. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. Usein jo tieto tallentimien käytöstä motivoi huolehtimaan metsänviljelymateriaalista hyvin. Ne Siemenet seurantaan, taimet tarkkailuun Olosuhteita mittaavat tallentimet tulevat taimi-, käpyja siementuotantoon. Märkinä kävyt ovat arkoja pakkasille. Laite maksaa kuitenkin itsensä nopeasti takaisin, jos sen avulla tunnistetaan logistiikkaketjun vaaranpaikat ja opitaan suojaamaan vaikkapa suurella vaivalla kerätyt käpyerät haitallisilta olosuhteilta. Tällaisella mittausvälillä laitteen muisti riittää useaksi kuukaudeksi. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Rovaniemeläinen Arctic Warriors valmistaa lappilaisista kasveista – ruusujuuresta, väinönputkesta, nokkosesta ja pohjoisesta maariantuoksuheinästä – tehtyjä luontaistuotteita. UPM – The Biofore Company – www.upm.com UPM Puunhankinta ja metsätalous hakee vakituiseen työsuhteeseen Jämsän metsäasiakasyksikköön Petäjävedelle Metsäasiakasvastaavaa Metsäasiakasvastaava palvelee metsänomistaja-asiakkaitamme sekä puukaupallisissa että metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä. JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. K at ri H im an en. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti, ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia. Esimerkiksi Tanskassa tallennin kulkee jokaisen käpyja siemenerän mukana PALVELUKSEEN HALUTAAN toimivat useita vuosia pattereita vaihtamalla, eivätkä ole kovin vikaherkkiä, kosteusanturia lukuun ottamatta
Ehkä Metsäsota-kirjan tarkoitus on tavoitella karonkan kaltaista päätepistettä ”metsäsodalle”. PILKKEITÄ 28 19. Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun. Kannustamme osallistumaan kilpailuun, jos puuvajassa on yksikin hyvä oivallus esimerkiksi käytettävyyteen tai visuaalisuuteen liittyen, HSY:n ilmanlaatuasiantuntija Maria Myllynen kertoo. 0400-378286. Yksi kirjan pääkonnista on Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajana toiminut Eljas Pohtila, jonka taholta Lähde tuntee kokeneensa ”silmitöntä vihaa”. Metsäasiantuntijalle kokemus vastaavista tehtävistä ja erityisasiantuntijalle suoritettu LKV-tutkinto katsotaan eduksi. 413 sivua. 29 euroa. Lähde väitteli tohtoriksi 1969 ja vuodesta 1978 hän toimi professorina Metsäntutkimuslaitoksella. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Metsäalan asiantuntijoilla on ollut paljon valtaa, mutta Suomi on sentään ollut oikeusvaltio. Se olisi kaivannut myös tiivistämistä. Palveluksessamme on 33 toimihenkilöä sekä 65 metsuria. Samat asiat toistuvat useita kertoja ja Lähteen omat sekä häntä puolustavat sitaatit ovat pitkiä. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Kilpailu päättyy joulukuun 15. ELIISA KALLIONIEMI Kirjoittaja on Metsälehden päätoimittaja. Siitä huolimatta valinnanvapaus on tärkeä uudistus, ja sitä myös Lähde on omalta osaltaan edistänyt. Metsäsodiksi kutsuttiin vuosikymmenten takaisia suojelukiistoja, joita käytiin esimerkiksi Talaskankaalla ja Kessissä. Elämäkerta kirja ei kuitenkaan ole, vaan Lähteen kuvaus ”metsämafiasta”, joka hänen mukaansa rikollisin keinoin hallitsi Suomea. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet aktiivinen ja positiivinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. toimihenkilömme siirtyessä yhdistyksessämme toisiin tehtäviin sekä eläkkeelle haemme METSÄASIANTUNTIJAA sekä ERITYISASIANTUNTIJAA (MTS, arviot, LKV) Metsäasiantuntijan tehtävänä on monipuolisten metsäja puukauppapalveluidemme myynti ja tuottaminen Tervon kunnan alueella. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään 29.11.2015 sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman @mhy.fi. Vähän yllättäen Lähde kertoo suunnitelmastaan järjestää ”metsäsodan osapuolille” yhteinen karonkka juhlistamaan ”lupaavaa välivaihetta” eli uutta metsälakia. Tekstin siistiminen olisi parantanut kirjan uskottavuutta. Into 2015. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Hän korostaa myös, että tärkeintä eivät ole hienot valokuvat vaan ideoiden esille tuominen. POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Valittavilta henkilöiltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Vähäpäästöistä polttoa edistääkseen Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY haluaa kiinnittää huomiota polttopuun säilytysratkaisuihin ja järjestää Urbaani puuvaja -kuvakilpailun, jossa kerätään asukkailta ideoita toimivasta ja urbaanista vajasta. Puuvaja-kisa kerää ideoita. Eri tavoin ajattelevat ovat tyypillisesti käsityskyvyltään vajaita ja usein myös rikollisia. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT Erkki Lähde: Suomalainen metsäsota. Vuosituhannen lopun metsänkäsittelykiistat jäävät odottamaan toisenlaista historiankirjoitusta. Niistä ei tässä kirjassa kuitenkaan ole kyse. Urakointimaksuja maksoimme viime vuonna n 4,6 milj. Toisinajattelijana tunnettu professori Erkki Lähde kutsuu metsäsodaksi eri metsänkäsittelymenetelmistä käytyä ”taistelua”, jonka lähtölaukaus hänen mukaansa oli harsintajulkilausuma vuodelta 1948. Toistaiseksi valtaosa hakkuista on kuitenkin ollut perinteisiä. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman puh. Kirjaan tarttuu kuin elämäkertaan, joka kuvaa mielenkiintoista ajanjaksoa metsäntutkimuksessa ja metsätaloudessa. Kilpailussa saatuja ideoita hyödynnetään taustatietona myös ensi vuonna järjestettävässä urbaanin puuvajan suunnittelukilpailussa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Lisätiedot ja haku 29.11.2015 mennessä: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. euroa. Sallan rakotulilla osapuolet olisivat voineet läiskiä toisiaan olalle ja muistella menneitä. Sen sijaan pian kaksi vuotta voimassa ollut uusi laki antaa metsänomistajan vapaasti valita, millä menetelmällä metsäänsä uudistaa. euroa. ”Suru-uutinen Pohtilan poismenosta” 2014 kuitenkin mitätöi juhlaidean. päivä. Erityisasiantuntijaa vastaa tilakohtaisesta metsäsuunnittelusta, kiinteistöarvioinnista sekä mahdollisesti myös LKVpalveluiden tuottamisesta Vesannon, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella. Metsänomistajat MHY Pohjois-savo 2x200_92mm 13.11.2015 10.15 Sivu 1 Vanhaan metsälakiin jatkuva kasvatus sopi huonosti. Päätoimisto on Kuopiossa. Asukkaiden toimittamia valokuvia sekä näihin liitettyjä kertomuksia julkaistaan urbaanipuuvaja.fi-sivustolla joulukuussa. Katkeria muistoja Metsäalan ammattilainen puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Erityisen paljon pahaa tapahtui 1980-luvulla. Julkaistut ideat ovat kaikkien kaupunkilaisten hyödynnettävissä. JUSSI COLLIN Puun poltto on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla voimakkaasti, ja useimmissa alueen omakotitaloissa on varaava takka tai puukiuas. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi kolme kuutiota kuivaa koivuklapia tai vaihtoehtoisesti vastaavan määrän Metsäpirtin multaa. Kirjan alaotsikko ”Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun” ei vielä ole toteutunut, mutta Lähde toivoo niin käyvän. Vaikka aikaa on kulunut, Lähde kirjoittaa tuonaikaisista vaikuttajia tunteella ja suorasukaisesti, mikä tekee tekstistä tympeää luettavaa. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Liikevaihtomme oli viime vuonna 11,0 milj. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Tampereen hankintapiirille toimialueena Virrat. -Kuvattavien puuvajojen tai -katoksien ei tarvitse olla täydellisiä
Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Tiesin, että toinen aikuinen ei tykännyt pyörästä ja oli puskenut sen metsään vesakon yli. 434 000€ Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Hyvät mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen kalastukseen tai muuten luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. Tieyhteys, puustoarvio, rajoja merkitty Opkk-nauhalla. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?803 Eero Sala p. klo 16 mennessä. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 105.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kivilahti 155,6 ha. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Mäntyharju 37,2 ha. Aloin paneutua asiaan. 83.100 €. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. Kohteita myy: Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Matti Sipilä, puh. Yhteispinta-ala n. Joitakin eläimiä saa mennä yllättävän läheltä. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Kauniin Ylä-Vuotsan rantaviivaa n.1,2 km. Kuvio 14 (A0) on muokattu ja odottaa vain taimia. Luulen, että jos olisin väistänyt muutaman metrin sivulle polulta, se olisi jatkanut matkaansa. Rauhallisella paikka luonnon keskellä. Tämä jäi mieleeni, vaikka olen aina luottanut, ettei hirviä tarvitse pelätä. Reilunkokoinen palsta. Etäisyys Uimaharjun taajamaan vain n. 050 464 6500. Alkuun kannattaa suunnata etupuolelta, mutta suuntaa voi kääntää lähemmäs, kun eläin näkee, että ihminen menee ohi pysähtymättä. 39 000 €/tarjous. Olen mennyt ainakin 10 kertaa ison uroksen edestä, eikä se ole koskaan paikaltaan liikahtanut eikä jäänyt perään katsomaan, siirtynyt vain vähän matkaa vastakkaiseen suuntaan. 88.000 €. Suurempi kiinteistö on 2 ha ja on pihapiiriä luk.ottamatta pääosin metsämaata. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 350 m, 2 yleiskaavan mukaista rantarak.paikkaa, molemmilla rak.oik. Tuo syksy 1953 oli lähtö sille, että aloin ymmärtää hirvien tapoja – ettei se ole arka eläin ja luottaa ihmiseen. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 MYYDÄÄN LUKIJALTA METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1650 m 3 . Myydään tarjousten perusteella. Rajoja merkitty Opkk-nauhalla. Kun pääsin lähelle näin, että se oli metsässä kumossa. Kun lähdin pois, näin kahden aikuisen hirven ja kahden vasan jäljet jäljet tiellä. Tuulen suunta oli sopiva, ja kun lähestyin paikkaa, ilmestyi kaksi urosta seisomassa rinnakkain. Kerran tulin metsästä, enkä löytänyt pyörääni. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta, varasto. Päärak. Kaikesta näki, että se odotti, että väistän. Päätin kokeilla, ja niin menin ehkä 20 metrin päästä niiden edestä. Niin linnut kuin muutkin eläimet ovat tottuneet ihmisten liikkumiseen. Jos tyven tai heikko tuuli, linnut voivat olla levottomia, koska niiden aistit ovat ilmeisesti heikommat kuin maaeläimillä. Kokonaispuusto 3280 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista on tuoretta kangasta. /metsamaa METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. 13.400 m 3 , josta heti 4000-5000 m 3 hakattavissa. Kohteella asuinrakennus ja navettarakennus, joka on nykyisin varastokäytössä. Oli hyvä, ettei takana ollut tukevampi puu, muuten pyörä olisi voinut kärsiä. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Taimikot erinomaisesti onnistuneet, kattava, hyvä tieverkosto. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Ne olivat komeita, leveäsarvisia kuin veljekset eivätkä lähteneet muualle, vaan jäivät katsomaan perään. Lyytikkälän kylässä monipuolinen määräala tilasta Leporinne. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. METSÄPALSTA Eura, Hinnerjoki Puustoinen metsäpalsta tieyhteyden varrella. UPM Bonvesta -metsätila, www.bonvesta.fi. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Aloin heti tehdä hoitotöitä. 1887 m 3 . Heti hakkuumahdollisuuksia. Voidaan lohkoa osiin, tarjouksia otetaan vastaan. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. Heittelin halkoja kasaan ja pinosin, ja se tuli uudestaan samaan paikkaan ja oli taas pitkän aikaa. klo 16 mennessä. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. 2700 m 3 , tukkipuun osuus noin ¼. Ne lähtivät, kun menin lähelle, menivät edestäni ohi urosten taakse. Menin tietämättäni kohti emää ja vasaa. Pinta-alasta n. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. 200 k-m 2 . 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. RISTO JÄRVIMÄKI Kauhajoki LÖYDÄ vihreä keitaasi Metsämaasta! www.metsalehti.. maatilan talouskeskus. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. Kaikki tuntemani metsän eläimet, niin linnut kuin maaeläimetkin, ovat päät ja nokat aina tuuleen päin. Määräala lähellä Kuhmo-Nurmes maantietä. 7 km:n päässä kylätaajamasta. 23 ha, kok.puusto n. 050 3688769 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. Urokset lähtivät heti samaan porukkaan. Rajalla myynnissä myös toinen palsta! 7.000 € / tee tarjous 20.11. Ihmisen pitää kuitenkin olla oma itsensä tavalla, jonka hirvi on ihmisestä oppinut näkemään. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. sekä varasto. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Olen yleensä mennyt 15–20 metrin päästä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Savon Paino Ostin vuonna 1953 metsäpalstan alueelta, jossa oli ulkometsäsarkoja. 0,5 ha:n kokoinen suopalsta Risusaaressa. 48km ja Joensuuhun n. Sauna ja pesutilat rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. PILKKEITÄ 29 19. Kaikki metsän Hirviä läheltä ja kauempaa eläimet linnuista lähtien kuuluuvat samaan joukkoon. Silloin tutustuin hirviin ja tulin tulokseen, että ne olivat hyvin uteliaita. Kokonaispuusto n. 20 km, Ilomatsiin n. Silloin hirvi pysähtyi. Palstalle on tieyhteys. Puustoinen metsäpalsta, jossa hirsinen taukotupa/metsästysmaja. Kerran lähdin tavoittelemaan urosta, koska tiesin, että sillä oli kuoppa. MAATILAN TALOUSKESKUS, Ranua, Kelankylä Majovantien varrella ent. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. 11 ha. Mh. 65 km. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄPALSTA, Eura, Hinnerjoki 26,235 ha. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. On tärkeää, että nähdessään eläimen tai linnun ei muuta mitään, vaan jatkaa samaan tapaan pysähtymättä eikä näytä huomanneensa koko eläintä. 19.5600 ha. Samana syksynä hakkasin halkoja, kun iso uroshirvi tuli katsomaan työtäni viiden-kuudenkymmenen metrin päästä eikä pitänyt mitään kiirettä. Yhteishinta 160.000 €. Hirveä voi mennä hyvinkin läheltä, mutta en alkuun kehota siihen. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Rak.oikeus 250 k-m 2 . 2 kiinteistöä, yhteispa. Jos on iso uros kyseessä ja sen kanssa ollaan vastakkain, siinä jännitys nousee väkisin. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Puustoarvio. Kiinteistöön kuuluu myös n. Kokonaispuusto n. Jatkoin hiljaa eteenpäin, se kääntyi hiljaa, mutta katsoi vielä taakseen. 120.000 €. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! UPM Bonvesta metsäpalsta. Jatkoimme kumpikin matkaamme, ja väli oli kymmenisen metriä. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Huomioi myös rajalla erikseen myynnissä oleva pienempi palsta. Sitten selvisi syy. taimikot hyvin onnistuneet. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, järvenrantaa n. Kerran kun menin polkua, jonka hirvet olivat tehneet nevan yli. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Se vei lähimpään mäen kärkeen ja samaan aikaan tuli nuppahirvi mäestä vastaan. Hyvä tie perille. Asuinrakennuspaikka, 2 rantarakennuspaikkaa n. 35.000 €/tarjous. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 55.000 € / tee tarjous 20.11. Vanha hirsirunkoinen as.rak., piharak. v
Lisäksi maan vuoristoiset metsät ovat suureksi osaksi vaikeakulkuisia, eikä japanilaisilla ole juurikaan vapaa-aikaa niissä vaellella. Suursuosiota länsimaihin ovat edesauttaneet jopa Karate Kid -elokuvien bonsaifilosofiat. Japanin bonsaimännyt ”BONSAIMÄNTYJEN SUOSIOTA LÄNNESSÄ OVAT EDESAUTTANEET KARATE KID -ELOKUVIEN BONSAIFILOSOFIAT.” Suomalaista mäntyä hieman muistuttava neidonmänty kasvaa yleensä sekametsäpuuna. Matti Kärkkäinen, professori, Hattula, Lepaa (matkoilla) 5.12. Siihen liittyvän suomalaisen huippuosaamisen, kemian loputtomien mahdollisuuksien ja biomassojen älykkään käytön pohjalta pieni Suomi ponnistaa uuteen nousuun. Japanin metsäpinta-ala ja puuston vuotuinen kasvu onkin Suomen tasoa ja puuston tilavuus jopa yli kaksinkertainen. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Voittajat julkistettiin tänään Metsämessuilla Helsingissä. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Juuri ennen kuin koko momentti päätettiin lakkauttaa, sillä saatiin käynnistettyä joitakin sittemmin uraauurtaviksi osoittautuneita biotaloushankkeita. Sen sijaan puiden rahallinen arvo voi olla huikea; kalleimmasta vuosisatoja vanhasta neidonmänty-bonsaipuusta on huutokaupassa maksettu yli miljoona dollaria. Pelkän antiikkisen bonsairuukun hintakin oli monen vuoden palkkaa vastaava summa. Niistä valmiiksi iäkkäitä polvenkorkuisia mäntyvanhuksia siirrettiin sellaisenaan kasvamaan laakeisiin keramiikkaruukkuihin japanilaistemppeleihin tai ruhtinaiden puutarhoihin. Se on kotoisin pääosin Shikokun, Honshun ja Kyushun saarten vuoristometsistä. Neidonmänty (Pinus parviflora ) on yksi Japanin monista kotoperäisistä puulajeista. Niinpä maassa onkin totuttu tuomaan metsä olohuoneeseen tai puutarhaan bonsaipuiden muodossa. Puuta kasvaa myös muilla saarilla, joita pinta-alaltaan hieman Suomea suuremmalla Japanilla on kaikkiaan yli kolmetuhatta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Nykybonsaikulttuurissa pienissä ruukuissa kasvavat minipuut pidetään aisoissa typistämällä niiden versoja ja juuria säännöllisin leikkauksin. Tuhkasta Kokkolan kemistit aikovat valmistaa akkukemikaaleja ja muuta kivaa. Bonsaipuiden kasvatuskulttuurin japanilaiset omaksuivat alun perin Kiinasta. ??. Bonsaipuiden mahdollisia terveysarvoja on vaikea arvioida. Vasta myöhemmin olen oppinut, että molempien maiden juuret ovat syvällä metsässä. Suomalaista mäntyä hivenen muistuttava neidonmänty kasvaa yleensä sekametsäpuuna, ja harvoin näkee puhdasta yhden lajin mäntymetsää. Puu selviää yllättävän karuissa ja kuivissa olosuhteissa. Markku Haapaniemi, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija, Laitila Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Laulajamme oli aiemmin asunut Japanissa, ja oletin Shikokun olevan kaupunki. Prosessin aikana, joka toimii ”kerran läpi” -periaatteella, biomassasta saadaan talteen puhtaan kaasun lisäksi kaikki kemialliset komponentit, joita voidaan prosessoida edelleen korkean lisäarvon tuotteiksi epäorgaanisen kemian kautta. Tulosten uskotaan johtavan suuren kokoluokan investointiin ja kaupalliseen liikennepolttoaineen tuotantoon. Syys-lokakuun vaihteessa toistasataa metsäteollisuuden ammattilaista kiersi noin 300 yläkoulussa ympäri Suomea kertomassa nuorille alan ammateista, töistä ja tuotteista. Onneksi virkamiehet olivat olleet myös kaukaa viisaita ja kirjanneet momentin käyttötarkoitukseksi investointien lisäksi tutkimusja kehitystyön rahoittamisen. Vuoristojen karut kallionkielekkeet olivat oivia luontaisten bonsaipuiden kasvupaikkoja. 21 B, 00100 Helsinki. METSÄTEOLLISUUDEN KOULUKAMPANJA Oululaisen Myllytullin koulun 9D-luokan ”Puiden päivä” on kerännyt metsäteollisuuden koulukampanjakilpailun äänestyksessä eniten ääniä ja voittanut 3 000 euron luokkaretkistipendin. PILKKEITÄ 30 19. Juha Koponen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Leppävirta (perhepiirissä) 60 VUOTTA 28.11. VTT:n kaverit olivat suunnitelleet ja rakentaneet ”pytyn” ihan itse, ja homma näytti Sattuipa niin merkillisesti , että maaja metsätalousministeriöllä oli hieman ylimääräistä rahaa momentilla, jolta piti rahoittaa maatilakokoluokkaa hiukan suurempien biokaasulaitosten perustamista. Suomalaiset voivat helposti nauttia metsän virkistävistä vaikutuksista melko rauhassa jopa kaupungeissa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Kaj Lindh, metsänhoitaja, Lahti (matkoilla) 50 VUOTTA 5.12. Käänteiseksi kaasutusreittiä kutsutaan siksi, että biomassasta saadaan suoraan ne sivuvirrat, joita normaalissa biojalostamossa syntyy sellunkeiton yhteydessä ja joita voidaan jatkojalostaa edelleen. Metsä ikkunalaudalle Viime aikoina suomalaiset ja japanilaiset ovat tehneet yhteistyötä tutkiessaan metsien terveysvaikutuksia ihmiseen. Japanilaiset ovat huomanneet, että lyhyetkin metsäkävelyt vaikuttavat positiivisesti ihmisten mielialaan ja fysiologiaan. Neidonmännyn metsätaloudellinen merkitys on pieni, mutta puu on maailman tunnetuimpia bonsaipuita. Japanissa ihmisiä on sen sijaan lähes 20-kertainen määrä ja miljoonakaupunkilaisten mahdollisuudet rauhallisiin metsäretkiin ovat rajalliset. Kilpailussa oli jaossa kaikkiaan 10 000 euroa metsäteollisuusyritysten myöntämää stipendirahaa. PALKINTO. Japanissa bonsaikasvatuksesta muodostui vuosisatojen kuluessa suosittu taiteenlaji, joka on edelleen levinnyt maailmalle. Virkamiehet olivat kuitenkin aikaansa edellä, eikä investointihakemuksia saatu montaakaan. biojalostamoa, jossa biomassa muutetaan korkeassa lämpötilassa synteesikaasuksi, joka nesteytettynä kelpaa liikennepolttoaineeksi. Ymmärsin häneltä, että japanilaisilla ja suomalaisilla on paljon yhteisiä piirteitä. Tunnustan olevani hulluna teknologiaan. VTT, Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenia ovat kehittäneet niin kutsuttua käänteistä Hulluna teknologiaan MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva NUORUUTENI villeinä päivinä soitin joskus kimonopaita ja aurinkolasit päällä ”Shikoku Blues Crackers” -rockyhtyeessä. Alle tulitikun mittaiset neulaset kasvavat lyhytversoissa viiden ryppäinä ja puun siemenet ovat kookkaita, sentin pituisia. Maassa on jopa valittu metsiä, joilla on sertifioitu metsäterapian status ja kliinisesti todettuja terveysvaikutuksia. toimivan todellisuudessa yhtä hienosti kuin piirustuspöydällä. Koin ikimuistoisen hetken vieraillessani VTT:n demonstraatiolaitoksessa eli Bioruukissa, kun ”jämärahoilla” käynnistetyn hankkeen koeajot olivat meneillään. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 70 VUOTTA 26.11
Miten liitytään yhteismetsään. Puun polttamisen riskit ja niksit . . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kannattaako metsän vakuuttaminen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. MARRASKUUTA 2015 u NRO 22 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. joulukuuta Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.12. Suksilla Pieningän erämaahan Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 3. Sen voit ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatusi ruudut täyteen. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 19, RATKAISU A ri Ko m ul ai ne n METSÄRISTIKKO 22. Palkinnot metsäristikosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Manu Honkanen, Joensuu, Leevi Karvinen, Tohmajärvi ja Marja Salonen, Varkaus. 09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PILKKEITÄ 31 19. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Kun puukauppa poikii riidan . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta
Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. 59 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut:. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä