Metsälehti 22/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 7 7. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Halkokauppaa, uittolakkoja ja vallankumous Metsä-Suomi 100 vuotta sitten Seuraavat sata vuotta • Perintömetsän kauppa • 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä TE EM A : M ET SÄ -V U O SI 19 17 5317_.indd 1 5.12.2017 9.54
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. METSÄ GROUP. 5318_.indd 2 5.12.2017 9.55. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA
Edellisyön lumisateen ja pienen pakkasen koristelemat puut. Kaamos tulee. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT 28.11. Aurinkoista aikaa on päivässä enää neljä tuntia, jos on pilvetöntä. KUVA: JUHA OLLILA 5415_.indd 3 30.11.2017 16.00. Rovaniemellä
19 SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8 7.12.2017 KU O PI O N KU LT TU U RI H IS TO RI A LL LI N EN M U SE O JO H A N N A KO KK O LA Ukkoherroja eli metsätyömaan ylimpiä työnjohtajia susiturkeissaan konesavotalla Rovaniemen lähistöllä talvella 1921. 56 ENNEN & NYT: Huono lähtö, kelpo tulos 58 Kesäkilpailun parhaita 65 PAKINA: Kun joulupukki tissit sai s. 4 MAKASIINI 8 • 2017 5320_.indd 4 30.11.2017 16.45. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Sata vuotta metsässä 6 METSÄNOMISTAJA: ”Pitää olla avara mieli” 12 UUTISET: Unohtakaa Saharan metsittäminen 13 METSÄTYYPPI: Vieläkö ehtii antaa luontolahjan. Intohimoiselta metsänomistajalta Eeva Karttuselta löytyy työvälineitä joka lähtöön. 14 MARKKINAT: Kiinaan myydään nyt mäntyä 15 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Vertailu vei runkohintakauppaan 16 Tilakaupan loppukiri käynnissä 17 VERKOSTA: Kuivana metsätöissä Teema 19 Metsä-Suomi vuonna 1917 35 Seuraavat sata vuotta 40 RAHAPUU: Nousu tarttui metsäsektorille Oma metsä 42 METSÄNHOITO: 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä 45 PIKATESTI: Jämäkkä viilausteline 46 TAIMIKONHOITOKOULU: Jos hoito myöhästyy 48 TUTKIMUS: Kopterilla pinosta mittaa 49 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Suojelun monet suunnat 50 PERINTÖMETSÄ: Perintömetsä myyntiin 52 KYSY POIS: Miten monilatvaisuus hoidetaan. 6 s
Sen rinnalla 54 000 kuutiometrin sahatavarakauppa oli mitättömän pientä. Puuta käytetään samoihin tarkoituksiin kuin nytkin, mutta paljon myös muuhun. METSÄLEHTI on raportoinut metsäalan kehityksestä jo vuodesta 1933 lähtien, eli lehti täyttää ensi vuonna 85 vuotta. Vastauksista voi päätellä ainakin sen, että metsien arvo kasvaa. Toimittaja Mikko Häyrynen selvitti, mitä metsiin eri näkökulmista perehtyneet asiantuntijat ajattelevat seuraavista sadasta vuodesta. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 17.12.2017 asti. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. Tämän numeron mukana lähetämme ilmestymiskalenterin, josta näet, mitä olemme suunnitelleet ensi vuodeksi. Lehtien ilmestymisjärjestys muuttuu siten, että vuoden ensimmäinen numero on tällä kertaa Metsälehti. Nyt jää historiaan jotain, mitä emme osaa aavistaakaan ja tilalle syntyy uutta. SATA VUOTTA METSÄSSÄ M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 7 TE EM A : M ET SÄ VU O SI 19 17 7. Kansikuva johdattaa mielenkiintoiseen juttukokonaisuuteen, jossa metsähistoriaan perehtynyt tietokirjailija Esko Pakkanen kuvaa tapahtumia metsissä ja metsiin liittyen sata vuotta sitten. Metsien arvo oli nähtävissä, mutta kukaan ei olisi osannut arvata miten nopeasti metsäteollisuus laajenee ja minkälaista huippusuhdannetta elettäisiin jo kymmenen vuoden kuluttua. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. Kuka enää muistaa rullaja nappulateollisuutta, joka kukoisti Suomessa sata vuotta sitten. 5 MAKASIINI 8 • 2017 5320_.indd 5 30.11.2017 16.45. Metsalehti_Makasiini_2017_12_07.indd 1 20.11.2017 13:57:17 kansi8.indd 1 29.11.2017 16.37 Kannen kuva: Mikko Himasen Torppa Ristiinassa. Vuonna 1917 polttopuuta myytiin Suomesta lähes 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsälehti Makasiinin veronumero ilmestyy 1. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SUOMEN juhlavuoden kunniaksi valitsemamme kansikuva näyttää havainnollisesti, miten tarpeellista puu oli sata vuotta sitten. Yhtä mahdotonta kuin nyt oli silloinkin tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sitä kului jo pelkästään aitoihin ja rakennuksiin miljoonia kuutiometrejä. Muutoksen vauhti vain kiihtyy. Vielä enemmän tarvittiin polttopuuta, kun harvakattoiset talot yritettiin talven tultua pitää lämpiminä. Halot olivat myös arvokas vientituote. helmikuuta. Uusi hämmentävä muuttuja on ilmaston lämpeneminen, jonka vaikutuksia on vaikea ennustaa. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Halkokauppaa, uittolakkoja ja vallankumous Metsä-Suomi 100 vuotta sitten Seuraavat sata vuotta • Perintömetsän kauppa • 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. 66 JO RM A LU H TA KU O PI O N KU LT TU U RI H IS TO RI A LL LI N EN M U SE O Pakkasen ja vesisateiden vaihtelu on jäädyttänyt rimpisuota epätasaisesti. Kuva: Ivar Ekström; Varkauden museo Luonnosta 66 LUHTA: Aapa kohmettuu talveen 70 TAPION PÖYTÄ: Villisiasta juhlavuoden kinkku 72 KÄSIN TEHTY: Päre taipuu poroksi 76 LUKIJALTA: Alv-muutoksesta apua teiden kunnostukseen 78 KRYPTO 80 PILKKEET: Havumetsän sieniaarre 82 TUOTE & TEKIJÄ: Pihkavoiteesta helpotusta s. Nyt tulevaisuus on vähintäänkin yhtä paljon metsän peitossa
METSÄNOMISTAJA ”PITÄÄ OLLA AVARA MIELI” Eeva Karttusen luonteella kehitetään koko ajan uutta, kaunista ja taloudellista. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JOHANNA KOKKOLA 6 MAKASIINI 8 • 2017 6 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 6 30.11.2017 16.01
Eeva Karttusen metsänhoitoura alkoi varovaisesti raivaussahalla. Nälkä ja into kuitenkin kasvoivat syödessä: nyt vapaaaika kuluu metsässä ja työt sujuvat neljällä moottorisahalla. 7 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 7 30.11.2017 16.01
”Pari kuukautta ennen kuolemaansa isä sanoi haluavansa jättää tilan minulle, että saan siitä myös hyödyn itselleni.” Karttuselle on ollut tärkeää, että hänen oma poikansa Antti lähti täydestä sydämestään mukaan metsänhoitoon. Ihan turha on leikkiä huonoilla vehkeillä.” Leikkiminen onkin kaukana, kun Karttunen karauttaa viikonloppuisin ja lomillaan metsäänsä. Tekemisen riemu on vain lisääntynyt sen viisivuotisen jakson aikana, jolloin Karttunen on yhdessä Antti-poikansa kanssa hoitanut suvulleen pitkään kuulunutta tilaa. Tilanhoito oli monen vuoden ajan enemmän tai vähemmän herrassaan. Kaivosyhtiö Boliden Kylylahti Oy:n talouspäällikkönä päivätyötään tekevä Karttunen sanoo suorastaan rakastavansa metsätöitä, sillä siinä näkee heti työnsä tuloksen. Tämä on aivan mahtavaa vastapainoa toimistotyölle”, Karttunen luettelee. Isä pisti merkille tyttärensä ahkeroinnin. Joensuulainen Eeva Karttunen puuhaa tulta kesällä pystytetyn taukotupansa kamiinaan. I lmassa on kihisevää innostusta, lumensekaisesta räntäsateesta huolimatta. ”Kyllä nuoret saa kiinnostumaan, kun heidän mielipiteitään kuunnellaan ja heidät otetaan aidosti mukaan päätöksentekoon. ”Sanoin isälle, että säälittää, jos omaisuus menee piloille, kun metsää ei hoideta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.” Sanat muuttuivat lihaksi, kun Karttunen päätti itse tarttua raivaussahaan ja opetella metsätöiden tekoon. 8 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 8 30.11.2017 16.01. Pikkusahalla syntyy klapia, isolla Huskulla sujuu harvennushakkuut, yksi iso saha on Antin käytössä tukinkaadossa ja neljännellä tehdään siis lankkua. ”On mielekästä tekemistä, saa olla raikkaassa ulkoilmassa ja kunto kohoaa. ”Aloitin raivaussahalla, ja kun vastaan tuli kuvioita, joihin raivaussaha ei enää tehonnut, ostin pienen 32-kuutiosenttisen sahan ja opettelin käyttämään sitä”, Karttunen kertaa metsätyöhistoriansa alkua. On esimerkiksi raivattu liian ravinteikkaaseen maahan aikanaan kylvettyä männikköä jatkuvan kasvatuksen kohteeksi, on istutettu pieni ala lehtikuusta ja suojattu vaOnko latva terve tai onko hirvi rouhaissut rungosta. Ollaan Polvijärvellä, 40 kilometrin päässä Pohjois-Karjalan pääkaupungista, keskellä Karttusen 32-hehtaarista perintömetsätilaa. Uudehko metsänomistaja miettii tarkoin, minkä männyn ottaa ja minkä jättää kasvamaan. Antti neuvoi äitiään ostamaan kunnon sahan, ammattilais-Husqvarnan. ”Tällä tilalla ei viiteen vuoteen ole muut tehneet metsätöitä kuin minä ja Antti”, Karttunen sanoo. Äkkiseltään luulisi, että varustehankinnoissa Karttuselta on lähtenyt homma viiltosuojakäsineistä, mutta ei: ”Kunnon välineillä työ on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Pikkusahalla tehtiin jonkin aikaa töitä, kunnes huomattiin, että tehoa ei ole riittävästi. Metsät hyvään hoitoon Metsätöitä ei kukaan muukaan ollut hyvään toviin tehnyt siinä vaiheessa, kun Karttunen sai tilan itselleen isänsä testamenttaamana. Vihdoin Karttusta, tarkkaa talousihmistä, alkoi tilanne sylettää. ”Nyt riittää tehot.” Eikä tässä vielä kaikki: settiin kuuluvat myös turvavarusteet, Stihl-saha ohjurin kera lankun tekoa varten sekä mönkijä tukki-, maansiirtoja juontokärryineen. Aluksi metsätila oli Karttusen veljen ja isän yhteisomistuksessa, mutta veli kuoli, ja Karttusen isä ei ikänsä vuoksi enää jaksanut tehdä metsätöitä. Minusta on ihanaa, kun Antti puhuu meidän metsästä.” Hirvistä harmia Metsänomistajaksi tultuaan Karttunen on poikansa kanssa saanut tilallaan paljon aikaiseksi
Metsään meni, sillä alueelle kuuluu jääneen jopa neljä sarvekasta tuhannelle hehtaarille. Kaatolupia pitäisi lisätä niin, että korkeintaan 1,5 hirveä saisi tuhannelle hehtaarille jäädä.” Jatkuvaa kasvatusta Kävelykierros Karttusen metsässä paljastaa työmaan laajuuden. Puustosta puolet on kuusta ja puolet mäntyä, jälkimmäistä on tilan emännän mielestä aikoinaan viljelty liikaakin, jopa väkisin. ”Kunnon välineillä työ on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Katso nyt, tuollaista paksuoksaista mäntyä, siitä ei ole kuin puuhevosen persereiäksi”, Karttunen ensin tuhahtaa ja sitten jo nauraa päälle. ”Nyt yksityinen metsänomistaja kasvatJoensuu Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu taa karjaa valtiolle. 9 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 9 30.11.2017 16.02. Polvijärvelle kaatolupia lisättiin, jotta hirvikanta saataisiin vajaaseen kolmeen hirveen tuhannella hehtaarilla. Osuva sanonta on kuulemma peräisin Oksainen propsi kasvatti tähden sisäänsä. Ihan turha on leikkiä huonoilla vehkeillä.” Poika meinasi tehdä kelopölleistä pilkkeitä, mutta äiti halusi lankkua, ja sai tahtonsa läpi. Tästä on harvennettu koko kolmikko. Ryteikön männyt ovat kasvaneet tuppaissa. jaa 10-vuotias männyntaimikko hirvikarkote Tricolla jo kolmeen otteeseen. ”Maaperä on liian ravinteikasta männylle, se kasvaa liian oksaiseksi. Hirvistä Karttusella onkin sapekasta sanottavaa. ”Tämä on hirvien talvehtimisaluetta ja viime talvena täällä mellasti kahdeksan hirven lauma ja pilasi yhden taimikon.” Karttunen sanoo nykyisen hirvipolitiikan olevan kestävän metsänhoidon kannalta sietämätöntä
”Kuvio olisi ollut täysin piloilla, mutta jatkuvalla kasvatuksella tästä saa vielä jotain aikaiseksi. Olen myös karsinut oman silmän mukaan, sillä rakastan kaikkea kaunista ja minusta myös metsän pitää olla kaunis.” Työtä riittää myös aikoinaan täysin epäonnistuneessa männikössä, josta männyt ovat hävinneet kokonaan ja tilalle kasvaneiden kuusten päältä pitäisi kaataa rauduskoivut pois. Jopa neljän tuppaissa kasvavat oksaiset männyt ovat saaneet kyytiä virkeänä ojentelevan kuusikon tieltä. ”Lisäksi tulevat sellaiset päivät, joilta ei tule kilometrikorvauksia, eli kun teen esimerkiksi pilkkeitä.” Huutia alan toimijoille Puukaupan tekoon Karttunen ei vielä ole ehtinyt. Siihen en halua sortua.” On Karttunen kuullut toisenkin ikävän jutun, isoista metsäfirmoista. ”Esimerkiksi apteeraukset eivät ole menneet metsänomistajan kannalta suotuisasti. Nyt Karttunen on raivaamalla pelastanut vajaan neljän hehtaarin suuruista kuviota jatkuvalle kasvatukselle. Miksi jatkuvan kasvatuksen kokeilu. Vielä olisi uudistuskypsää kuusikkoa, hirviltä varjeltavaa männynja lehtikuusentaimikkoa sekä erilaisia harvennusta kaipaavia kuvioita. Liike-elämän palveluksessa elämäntyönsä tehneenä hän kokee, että siinä asiassa on vielä opettelun paikka, sillä: ”Olen kuullut, että naismetsänomistajan euro on 80 senttiä. Tärkeää on myös, että puunostaja kuuntelee myyjän mielipidettä. Siihen en halua sortua.” Metsän ammattilainen välittää. ”Olen kuullut, että naismetsänomistajan euro on 80 senttiä. ”Kuitupuusta saatavalla rahalla ei osteta vastaavaa määrää lämpöenergiaa Antin ja minun taloihin.” Karttuselta kuluu metsätöihin tarkan kirjanpidon mukaan noin viitisenkymmentä päivää vuodessa. Savonlinnasta, missä Antti-poika opiskeli metsäalaa ja biotaloutta. Myöskään puukauppakartelli ei kuulosta reilulta liiketoiminnalta.” ”Puukaupassa ei saa polkea metsänomistajan etua, vaan toiminnan pitää olla eettisesti ja moraalisesti kestävää”, Karttunen jatkaa. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 10 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 10 30.11.2017 16.02. Harvennuspuun Karttunen käyttää talon lämmitykseen, sillä kuitupuun hinta on surkea. ”Katselen, onko latva terve tai ovatko hirvet rouhaisseet runkoa. Jatkuvaa kasvatusta kokeillaan myös hirvituhojen ehkäisemiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi.” Ryteikköisen männikön raivaamisessa Karttusen aika kuluu sen miettimiseen, mikä puu otetaan ja mikä jätetään. Taukotupa valmistui kesällä ja nyt on puitteet vihdoin kunnossa
Yhteistyökumppaneikseen hän kaavailee esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalija terveyspuolta. Karttunen on mitannut ja huomannut, kuinka metsässä oleilu ja työskentely laskee verenpainetta ja vaikuttaa muutenkin suotuisasti. ”Olen odottanut, että minua pyydetään. Huh! Kuulija uupuu jo pelkästä ajatuksesta. En näe mitään vastakohtaa metsän luonto-, Puita kamiinaan ja kahvinkeittoon. Hän visioi, että jossain vaiheessa hänen metsäänsä voisi rakentaa polkuja, joita voisi vuokrata terveysja terapiakäyttöön. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 11 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 11 30.11.2017 16.02. Metsän ammattilainen välittää. Siitä aion tehdä itselleni sängynpäädyn, kun en ole vielä mistään löytänyt mieleistä.” Eli taas on syntymässä Eeva Karttusen tapaan uutta, kaunista ja taloudellista. ”Antti sahasi minulle viikonloppuna kelolankkua. Kyllä heidänkin pitää markkinoida itseään sekä kertoa, mitä konkreettista hyötyä saan jäsenmaksun maksamalla.” Visiona terveysmetsä Taukotupa on ehtinyt jo lämmetä 21-asteiseksi, ja metsäreissun jälkeen siellä on mukava jatkaa juttua, jota Karttusella riittää. ”Minun pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Pitää vaan olla avara mieli.” Karttusen aika ja avara mieli riittävät päivätyön ja metsähommien lisäksi vielä ahkeraan martta-toimintaan, omakotitalon hoitamiseen, monenlaisten käsitöiden tekoon, kulttuuririentoihin ja Joensuun Katajan koripallojoukkueen pelien tiiviiseen seuraamiseen. ”Haluan, että ostaja kunnioittaa meidän päätöstämme jatkuvasta kasvatuksesta. Se ei saa olla ivan ja pilkan aihe.” Paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä Karttusella ei ole kummoistakaan kerrottavaa, sillä hän ei ole jäsen. talousja terveysarvoilla. Turvavarustepuolella Eeva Karttunen ei tee poikkeusta. Yksi hänen haaveistaan on terveysmetsä. ”Kiinnostaa kokeilla, mitä terveysmetsä vaatii ja millaista siellä pitää olla.” Karttunen kertoo, että uusien asioiden kokeilu ja kehittely on osa hänen luonnettaan. Metsästä pitää tulla terveenä takaisin
Kansainvälisten sopimusten mukaan maailman metsäpinBrasilia hävittävät metsiään. Lisäksi alue on asuttua, joten metsät parantaisivat monien elinoloja. ”Kato on hidastunut, mutta metsäpinta-ala vähenee yhä kolme miljoonaa hehtaaria vuodessa. Metsitykseen soveltuvia, maatalouskäytössä jo olevia alueita Sahelissa on seitsemän Metsiä ei kannata istuttaa autioon Saharaan. Kiireellisintä on kuitenkin metsäkadon pysäyttäminen. ”Puita ei pidä viedä sinne, missä ei ole ihmisiä ja maataloutta.” Saharan eteläpuolisessa Sahelissa sademäärä sen sijaan riittää puiden kasvuun. Tarkoitus on torjua metsittämällä ilmastonmuutosta. ”Näyttää siltä, että Anttonen ja kumppanit eivät ole selvillä siitä, mitä jo ollaan tekemässä ta-alaa on määrä kasvattaa 350 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Niger Mali SAHARA Egypti Libya Algeria Mauritania Nigeria Länsi-Sahara Tsad Sudan SAHEL Marokko MIKKO RIIKILÄ ÖLJY-YHTIÖ ST1:n toimitusjohtaja Mika Anttonen esitteli Metsäpäivillä ideaansa istuttaa metsiä Saharaan ja kastella taimia aurinkosähköllä puhdistetulla merivedellä. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olavi Luukkasella on vuosikymmenien kokemus trooppisten ja kuivien alueiden metsien hoidosta. Sen eteläpuolella Sahelissa on runsaasti maata, suotuisat olosuhteet ja väestöä, joka hyötyisi metsistä. 12 MAKASIINI 8 • 2017 12 MAKASIINI 8 • 2017 5324_.indd 12 30.11.2017 16.06. metsäalan lisäämiseksi Afrikassa ja muualla trooppisilla alueilla. Sen avulla viljasadot voidaan kaksintai kolminkertaistaa ja lisähyötynä on parantunut hiilensidonta. Erityisesti Indonesia ja AJASSA Unohtakaa Saharan istutukset! Olavi Luukkanen IC RA F Faidherbia-puu (kuvassa Tansaniassa) sopii peltometsäviljelyn osaksi erityisen hyvin. Sen sijaan Kiina, Intia ja Vietnam ovat lisänneet metsäalaansa.” Luontaista metsää 30 dollarilla hehtaari Rutikuivaan Saharaan ei metsittäjien Luukkasen mukaan kannata pyrkiä. Hän jos kuka tietää metsien arvon kuivilla alueilla, mutta toivoo ripausta realismia visiointiin. Hänen ehdotuksensa haiskahtavat suoraan sanoen uuskolonialismilta: tehdään jotain Afrikassa, jotta me hyödymme siitä”, Luukkanen toteaa
miljoonaa neliökilometriä. Jos maat kylien ympärillä ovat valtion, metsät hävitetään.” Hän esittelee kuvia Sahelin metsistä. Suojelualueesta ei makseta korvauksia. ”Maailman köyhimpiin kuuluvassa Nigerissä metsäpeite on saatu takaisin viidelle miljoonalle hehtaarille sen jälkeen, kun kylien omistusoikeus viljelymaihin vahvistettiin. Eniten suojeluun on tarjottu alueita pohjoisessa ja idässä. Lisää kaivattaisiin vielä etenkin Satakuntaan, Etelä-Karjalaan, Uudellemaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Sahelissa luontainen uudistaminen maksaa Afrikan kuivia alueita avustavan World Vision -kansalaisjärjestön mukaan 30 dollaria hehtaarilta. 1 Vieläkö 100-vuotiasta Suomea ehtii muistaa suojelulahjoituksella. ”Metsittäminen turvaisi Sahelin ruokahuollon. Taimikko syntyy, kunhan karja hätistetään metsitettävältä alueelta. YM PÄ RI ST Ö M IN IS TE RI Ö 13 MAKASIINI 8 • 2017 13 MAKASIINI 8 • 2017 5324_.indd 13 30.11.2017 16.06. 4 Mihin suojelualueita kaivataan erityisesti lisää. Kyllä. Helpoin tapa on jättää hakemus Luontolahjani.fi-sivustolla. 2 Mitä on lahjoitettu suojeluun. Projektipäällikkö Heidi Laurila kertoo, että ensi vaiheen tavoitteena on luoda kiinnostusta autiomaiden metsittämiseen. ”Pari sataa puuta hehtaarilla suojaa maata kuivuudelta. Kuivina vuosina viljelijät voivat saada lisätuloja puuta myymällä.” Tutkimusten mukaan metsäpeitto kaksintai kolminkertaistaa peltojen tuottamat sadot. Puiden lehdet ovat karjalle tärkeää rehua ja lisäävät maaperän eloperäistä hiiltä. Kuinka paljon: Suojelutavoite yksityismailla on 1 800 hehtaaria. Lahjoitetusta alueesta tulee yksityinen luonnonsuojelualue, joka jää maanomistajan omistukseen. Näin paikallinen väestö on saatu huolehtimaan metsistä. Istutus keinokasteluineen maksaisi vähintään tuhat dollaria. pykälän mukaiset edellytykset. Sahelissa uuden metsän aikaansaaminen onnistuisi Luukkasen mukaan ilman istutuksia. Ratkaisevaa on maanomistuksen järjestäminen. ST1:N Saharan metsityssuunnitelmat ovat alkuvaiheessa. Suojeltavien alueiden täytyy täyttää luonnonsuojelulain 10. Juurimetsän tukena on runsas siemenpankki. Metsätyyppi ER KK I O KS A N EN Hiilinieluista päästövähennyksiä. Metsiä, soita ja erämaamaisia alueita. Muuten metsitys ei olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Ensimmäisiä malli-istutuksia päästäneen tekemään vuonna 2019, todennäköisesti Marokkoon. ST1 selvittää myös, voiko EU-tason lainsäädäntöä muuttaa niin, että metsittämisestä muodostuvat hiilivarastot voitaisiin lukea päästövähennyksiksi. Marraskuun lopussa oli suojeltu miltei 1 300 hehtaaria. Suuruusluokka on sama kuin tutkijoiden laskelmat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavasta uusien metsien kokonaisalasta. 3 Paljonko vapaaehtoisia suojelualueita on perustettu. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kuka: Luontolahjakampanjan vetäjä ympäristöneuvos Päivi Gummerrus-Rautiainen Mitä: 100-vuotiaan Suomen kunniaksi on tänä vuonna voinut lahjoittaa maata suojeluun Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa. ”Istutuksissa voi olla järkeä, jos halutaan kasvattaa puita, joista saadaan esimerkiksi ruokaöljyä tai arvokasta puutavaraa.” Peltometsästä kolme satoa Luukkasen mukaan metsitys voi onnistua vain paikallisten asukkaiden tuella. Kampanjaan voi osallistua myös rahalahjoituksella. Osaan maata kaivataan lisää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suojeltavia hehtaareja, Päivi GummerusRautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Esimerkiksi vuoden 2011 kuivuuden aikaan Nigerissä ruoka riitti alueilla, joissa puut suojasivat viljelyksiä. Tavoitteena on, että kaikkiin maakuntiin saataisiin 100 hehtaaria uusia suojelualueita. Vieläkö ehtii antaa luontolahjan. Suojeluperuste voi olla esimerkiksi harvinainen laji tai edustava maisema. Maa pursuilee vesomiskykyistä juuristoa, josta maanpäällinen osa on syöty tai palanut. Usein alueet, jotka koetaan suojelun arvoisiksi, myös täyttävät edellytykset. Puiden juuret työntyvät jopa kymmenien metrien syvyyteen ja pitävät puuston vehreänä kuivien kausien yli. Ely-keskukset vastaanottavat suojeluehdotuksia vuoden loppuun. Nälkä on Afrikassa vähintään yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos.” Professori Olavi Luukkasen mukaan Sahelin metsitys onnistuu luontaisin menetelmin. Metsä kasvaa puuta, suojaa ja lannoittaa viljelmiä sekä tuottaa syötävää karjalle. Minimipinta-alaa ei ole. Kampanjassa suojellaan lisäksi saman verran valtion maita kuin yksityisiä lahjoitushehtaareja kertyy. Lisäksi tiedossa on jo sen verran päätöstä odottavia kohteita, että 1 800 suojeluhehtaarin tavoite todennäköisesti ylittyy. Mukana on myös yksi ulkosaariston kohde ja lintuvesialue. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Äkkiseltään ne näyttävät harveikoilta, mutta ovat arvokkaampia kuin voisi arvata
59,74?. Suomalaissahat tietävät, miten lautaa lajitellaan ja laatu on tasainen. 17,51 . Junnikkala Oy:n mäntysahauksesta Kiinaan menee kymmenesosa, mutta Veli-Matti Junnikkala ja Kiinan-myynnistä vastaava Ming Yu uskovat markkinan kasvuun. 17,91 . 43,23?. 51,65 . Toiveissa on samanlainen menestys kuin kuusella. 15,78?. M IIA M A N N IN EN Varmalla pohjalla ei vielä olla. 38,62?. Kasvuohjelman päällikkö Jyrki Mantere on hiljattain palannut kampanjamatkalta. 15,93 . 18,89 . ???. 50,93 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 47,58* 15,27* 14,63* Ensiharvennus Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN VIENNINEDISTÄMISJÄRJESTÖ Finpro on puolisentoista vuotta etsinyt mäntytavaralle uusia markkinoita Kiinasta. 38,21?. 60,88?. 15,58?. ”Mäntytavaralle on löytynyt käyttökohteita sisäverhouksista, eli lähinnä paneeleista, sekä kyllästämöihin menevästä tavarasta. 11,81?. 15,08 . 42,91 . 16,52?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,25?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,43 . 17,36?. Harvennushakkuu 50,51 . AJASSA Raakapuun kantohinnat viikolla 47 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,19 . 14,8?. 19,26?. 16,23 . 17,38?. Ulkoterassien rakentaminen on Kiinassa jonkinasteinen trendi.” Kiinan-markkinoilla kova kilpailu Suomalaista mäntysahatavaraa kampanjoidaan Kiinaan. Myyntipäällikkö Veli-Matti Junnikkala sanoo, että Kiinan-kysyntä ei vielä tuo hirveästi apua, mutta se on kuitenkin tuonut vaihtoehdon epävarmaksi käyneelle Egyptin-markkinalle. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,9?. 11,46 . Uudistushakkuu 59,41?. 15,84 . 18,01 . 15,56?. 15,11?. 60,84?. Ensiharvennus 38,83 . 41,81 . 18,74 . 59,91?. 11,54 . ”Jos pienimpiä, heikkolaatuisimpia mäntytukkeja pitää sahata normaalin tukin hinnalla, niin sahaus ei ole koskaan kilpailukykyistä.” Pohjois-Afrikka yhä ykkönen Kalajoella ja Oulaisissa sahaava Junnikkala Oy on nähnyt Kiinan niin merkittäväksi markkinaksi, että Kalajoelle on palkattu paljasjalkainen kiinalainen myyntimies hoitamaan Kiinan-kauppaa. 15,49 . Ensiharvennus 11,96 . 15,98 . 16,13?. Markkinat voidaan menettää helposti ja Kiinan kysyntä koskee vain pientä osaa koko mäntytukkisumasta. Heikoimmille laaduille niitä on saatu Kiinasta, mutta päälaaduille isossa mitassa ei vielä.” Junnikkala muistuttaa, et14 MAKASIINI 8 • 2017 14 MAKASIINI 8 • 2017 5325_.indd 14 30.11.2017 16.38. Ensiharvennus 11,96 . 59,95?. 39,75?. Uudistushakkuu 57,35 . 12,73* 11,91?. 16,76 . ”Venäjä on kova kilpailija, mutta joissakin tuotteissa suomalainen tavara saattaa pärjätä”, hän kertoo. ??. 45,86?. Suomalaisella männyllä on mahdollisuuksia kohteissa, joissa sahatavaran ulkonäöllä on merkitystä. 37,52 . 47,7?. 58,85?. 11,4 . 49,66 . Uudistushakkuu 59,08?. Jopa niin hyvä, että muunmaalaistakin tavaraa myydään suomalaisena.” Mantere korostaa, että merkittävällä osalla mäntytukkien kertymästä on vakava hintaongelma. 44,98?. ”Suomalaisen sahatavaran maine on hyvä. 16?. Kasvu-uralle on silti päästy. 11,52?. 18,28?. nousussa. Harvennushakkuu 50,86 . 15,88 . 17,38?. Harvennushakkuu 48,26 . ”Mäntytavaralle tarvitaan uusia markkinoita. 14,44?. 16,83?. 17,4
17,63?. 47,82 . 16,04 . 10,82* 11,36 . 45,24?. Vertailussa arvioitiin etenkin arvokkaan sorvitukin kertymää, jonka vaikutusta kaupan kokonaishintaan pidettiin ratkaisevana. Vientihinnat ovat tosin laskeneet sekä tänä että viime vuonna. 52,15?. 36,39* 18,49 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,45 . 13,97?. 17,16?. 11,87?. Sateinen, pitkä syksy on ajanut kaikkien puunostajien leimikkovarannot lähelle nollaa. 16,91 . 12,89 . Harvennushakkuu 47,54?. 15,74?. Yrityksen mäntysahauksesta Kiinaan menee kymmenisen prosenttia. Kun suhdanne joskus taittuu, niin sitten otetaan sahureista mittaa. Metsänomistaja päätyi tekemään kaupan metsänhoitoyhdistykselle annetulla valtakirjalla. 11,81?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 53,54?. 50,29 . 17,57 . Puutavaralaji Puumäärä, m 3 hinta, €/m 3 tulo, € Mäntytukki 90 58,50 5 265,00 Mäntykuitu 20 20 400,00 Kuusiainespuu, runkohinta 408 53,75 21 930,00 Kuusi, laho 15 13 195,00 Koivutukki 2 43 86,00 Koivukuitu 7 19,50 136,50 Yhteensä 527 28 012,50 Kommentti NYT on menossa miesmuistiin ensimmäinen korkeasuhdanne, jossa mäntysahauksella ei pystytä tekemään kunnon tulosta. 59,82?. Uudistushakkuu 56,87 . 15,76?. 43,02?. 15,39?. 58,37?. Uudistushakkuu 49,17?. 16,21?. Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 37,09 . 57,09?. 43,04 . 15,12?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,38 . 60,78?. 12,94?. 17,72?. 15,31?. 44,3 . Kauppa päätettiin tehdä runkohinnalla sahayhtiön kanssa. Ensiharvennus 33,52* 38,18* 11,15 . Tarjousten vertailussa käytettiin hyväksi metsänhoitoyhdistyksen ylläpitämää katkonta-aineistoa eri puunostajista. Näin rehevän maapohjan aiheuttama heinäongelma vältetään. Kilpailun täytyy siis olla kovaa ja etenkin halvan ruplan Venäjältä.” 15 MAKASIINI 8 • 2017 15 MAKASIINI 8 • 2017 5325_.indd 15 30.11.2017 16.38. ”Samantyyppistä Kiina-buumia kuin kuusella ei ole vielä näkynyt mäntytavarassa, mutta toivottavasti näkyy.” Vientihinnat laskeneet Metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että mäntytavaran menekki Kiinaan on lähtenyt tänä vuonna voimakkaaseen kasvuun. ”Jännä tilanne, sillä yleensä kysynnän kasvaessa hinnat nousevat. 18,31 . 17,28?. Leimikon tarjouspyyntö siirrettiin sähköiseen Kuutio.fi-palveluun, jonka kautta tuli viisi tarjousta. 17,82 . Harvennushakkuu 49,07 . Ensiharvennus 11,32* 9,9* 10,79* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,84 . Ensiharvennus 12,52?. 35,3* 15,89 . Tiedot kerätään viikoittain. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,78 . MIKKO HÄYRYNEN ETELÄKARJALAINEN metsänomistaja oli lukenut viestimistä, että kelirikkokelpoiselle tukkileimikolle voisi olla kysyntää ja hintatasokin on paras vuosiin. Metsänomistajan toiveen mukaisesti alue muokataan ja kuusen taimet toimitetaan jo tulevana keväänä. 16 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Metsänomistaja otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen lokakuun puolivälissä. 13,91?. 41,44?. 15,73 . 49,02 . 15,54 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,07?. 18,77 . Parhaat tarjoukset Katkontavertailu johti runkohintakauppaan Kelirikkokelpoinen päätehakkuuleimikko Etelä-Karjalassa olivat suuren integraatin perinteinen puutavaralajeittainen tarjous ja keskisuuren sahayhtiön tekemä tarjous, jossa kuusella oli runkohinnoittelu. 15,02 . Harvennushakkuu 44,21 . Yhdessä tehdyn metsäkäynnin yhteydessä rajattiin kahden hehtaarin kuusivaltainen päätehakkuuala. 17,52?. Harvennushakkuu 45,12?. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsäkäynnin yhteydessä tehtiin suunnitelma hakkuualueen uudistamiseksi. Uudistushakkuu 53,21 . 42,17?. 47,28 . 11,96?. 14,73 . 14,64?. Se on pelkästään heikkolaatuisinta tavaraa, jota kotimaassa käytetään esimerkiksi trukkilavoihin. 14?. 36,75 . 15,11?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Uudistushakkuu 59,35?. MIKKO HÄYRYNEN tä Pohjois-Afrikka on edelleen mäntytavaran ykkösmarkkina ja hinnan määrittäjä
Lapissa metsämaan hehtaarihinta on pudonnut alle tuhannen euron. “Lapin kohteita luonnehtii, että niistä maksetaan tällä hetkellä hintapyyntöä vähemmän.” Huonoa laatua ylihintaan Liljeroos on havainnut, että huonoa laatua tarjotaan ylihintaan. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Kauppaprosessi on ylipäätään nopeampi ja papereita ja paperien kopioita liikkuu vähemmän. Vastaanotto on ollut myönteinen, vaikkakin varsinainen läpilyönti on vielä tulevaisuutta. “Huonolaatuiset puustot hinTilakaupan loppukiri käynnissä Loppusyksyllä metsätilojen tarjousajat päättyvät ja kaupat viimeistellään. “Kauppojen määrä on syksyn kuluessa tasaisesti lisääntynyt. Pirkanmaan hintakerroin on edelleen korkein eli siellä metsätilat ovat puustotietoihin suhteutettuna kalleimpia. Mullistavaa on, että kaupanvahvistajaa ei enää tarvita. Kiinteistökauppa sähköistyy MAANMITTAUSLAITOS avasi alkuvuonna verkossa uudistetun sähköisen kiinteistökaupan, nimeltään Kiinteistövaihdannan palvelu. 16 MAKASIINI 8 • 2017 16 MAKASIINI 8 • 2017 5420_.indd 16 30.11.2017 16.13. Silloin myös tarjousajat umpeutuvat, joten kaupanhieronnassa tulee ratkaisun ajat. Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN tarjonta vähenee tyypillisesti loppusyksyllä. “Mielestäni on tarpeetonta hakea sukulaiskaupoille hintaa tällä tavoin. Pirkanmaalla hintakerroin maan korkein. Osapuolten ei tarvitse olla läsnä kaupantekotilaisuudessa, mistä on merkittävä matkakustannusten säästö etenkin, jos asutaan kaukana tai kauppaa tehdään yhteisomistuksista. Käypä hinta voidaan selvittää riittävän luotettavasti kauppahinta-aineiston, kuten tämän seurantani avulla.” Lapin hehtaarihinta putosi alle tuhannen euron. Palvelu tunnistaa osapuolet pankkitunnistuksella. Lokakuussa oli useita kohteita julkisesti kaupan, mutta Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä käy ilmi, että niistä tehtiin kuitenkin sukulaisten väliset luovutukset. Tällaisten metsien päätehakkuutulo putoaa merkittävästi tukkiosuuden alentuessa”, hän varoittaa. Liljeroos on kiinnittänyt huomiota myös toiseen, vaikkakin pienempään epäkohtaan. Lähes puolet myydyistä hehtaareista Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa. Hän arvioi tänä syksynä kohteen, jossa oli noin 50 vuotta sitten hyville maapohjille istutettuja männiköitä. Puustojen laatu oli huono ja hän arvioi tukkiosuuden jäävän useilla kuvioilla noin 30 prosenttiin. Lainhuutohakemus lähtee vireille heti ja palvelun avulla panttikirjoja voidaan siirtää pankista toiseen. Kakkosena tulee Häme-Uusimaa, sitten Satakunta ja Varsinais-Suomi. Kaupat tehdään noin kuukauden sisällä tarjousajan päättymisestä”, hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos sanoo. Uutta on, että palvelun kautta voidaan tehdä kaupan esisopimus. noitellaan herkästi liian arvokkaiksi. Tämän vuoden kauppamäärä on nyt hivenen yli tuhat eli lähes sama kuin vuosi sitten. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 26 17 290 25 22 132 46 5 317 40 0,95 Satakunta 43 31 903 26 19 119 35 4 560 38 0,98 Häme-Uusimaa 74 52 1 152 28 16 129 40 5 683 44 1,06 Etelä-Karjala 52 33 924 37 14 96 38 3 954 41 0,9 Kymenlaakso 49 33 574 32 13 116 38 4 362 38 0,9 Pirkanmaa 74 62 1 673 25 15 121 38 5 057 42 1,1 Etelä-Savo 100 76 2 299 30 12 113 41 4 480 40 0,92 Eja K-Pohjanmaa 162 130 3 278 27 14 95 25 2 673 28 0,89 Keski-Suomi 117 96 2 724 28 12 110 33 3 914 36 0,88 Pohjois-Savo 104 91 2 986 31 13 99 32 3 444 35 0,86 Pohjois-Karjala 108 98 2 946 27 13 112 31 3 361 30 Kainuu 135 123 8 276 21 5 89 23 2 042 23 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 231 160 7 009 21 9 84 17 1 764 21 0,89 Lappi 69 50 3 199 22 12 62 15 998 16 0,73 Koko maa 1 344 1 052 38 233 lisäys lokakuussa 149 143 4 592 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2017 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Myyjälle se on turva siltä varalta, jos ostaja haluaakin ostokrapulassaan perääntyä kaupasta. Palvelu listaa myyjän kiinteistöt ja myyjä valitsee, minkä kiinteistön omistus vaihtuu
20 40 60 80 100 Kyllä 59% Ei 41 % Onko metsässäsi hoitorästejä. En ole aiemmin niitä nähnyt täällä Itä-Suomessa.” PAHKATAR TAVIOKUURNATÄDIT ATERIALLA Gallup Uusi kysymys: Haetko joulukuusen omasta metsästäsi. Todella ohut, ei haittaa liikuntaa ollenkaan.” ARTO ”Miksi sadehousut. Sadelahkeet ovat varsin hyvät, kunhan ne on valmistettu joustavasta materiaalista, joka on kestävä ja kevyt. Ohuet goret, joista ei tule painavia vaikka kastuvat. Pukeminen helppoa myös vauhdista.” TOPINTAM ”Dimexin avohaalari sekä sadetakki, joka on ympäriinsä rinnan korkeudelta auki. Jalassa Stihlin ruskeat talviraivaushousut. Housun lahkeet kun teippaa jesarilla saappaaseen kiinni, niin eivät lahkeetkaan repeydy. Elikä ilmanvaihtokin on otettu huomioon.” MAKAROV ”Tänään luminen metsä ja nollakeli. www.sitra.fi/uutiset/tuore-raportti-suomalainenvoi-pienentaa-hiilijalanjalkeaan-jopa-37-prosenttianailla-arjen-valinnoilla/ ”Tapasin eilen lenkillä taviokuurnaparven, kun olivat popsimassa pihlajanmarjoja. Talvi jo saa, mutta mitä luonnossa silloin tapahtuu. VERKOSSA ”Tuntuu satavan vettä päivittäin. www.euronews.com/2017/11/21/portugal-in-the-lineof-fire Hiilijalanjälkeä voi pienentää arjen teoilla. Miltä valmistajalta löytyisivät käyttökelpoiset sadehousut?” TAMPERELAINEN ”Itsellä käytössä sadepuolihaalari. www.suomenluonto.fi/tag/talvi Englanninkielinen uutisvideo näyttää, millaista jälkeä metsäpalo voi pahimmillaan tehdä. Yhdellä asulla pääsee monta vuotta eikä ole hinnalla pilattu.” METSURI-MOTOKUSKI Kuivana metsätöissä Verkkokeskustelijat jakavat vinkkejä märässä metsässä työskentelyyn. 17 MAKASIINI 8 • 2017 17 MAKASIINI 8 • 2017 5420_.indd 17 30.11.2017 16.13. Lahkeista väljä, saa kengät jalassa päälle. Otan maasturin täyteen erilaisia housuja ja takkeja.” TOLOPAINEN ”Minusta Dimexin sadeavohaalari on ihan riittävä märille keleille!” SYRJÄLÄ JARI ”Saksan armeijaylijäämän sadehousut. Edulliset, muistaakseni pari kymppiä.” KUUSESSA OLLAAN ”Täytyy ihan kokeilumielessä lähteä perjantaina raivuulle, kun tulee hyvät räntäkelit ja pääsee kokeilemaan erilaisia varusteita. Raivaushousut kastuvat varsinkin polvista ylöspäin, sadetakkikin vuotaa kuin räystäs. Henkselit ja vetoketjut ylös asti. Kestävät sen, mitä sateessa on tarve raivata. Kestävät kohtalaisesti kosteutta vahvojen etutoppausten takia.” TAMPERELAINEN ”Itselläni on ollut urheilukerrasto ja IKH:lta ostettu sadeasu, housut ja takki. Kiinnitys vyöhön ja lahkeiden suussa kuminauhat.” JÄTKÄ ”Litsläts-keleille hain raivaushousujen päälle sopivat urheiluliikkeen perussadepöksyt. Lukijan kuva Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5327_.indd 18 29.11.2017 15.42. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
METSÄVUOSI 1917 SATA VUOTTA SITTEN SUOMESSA TAPAHTUI PALJON, MYÖS METSÄSSÄ. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. UUSI METSÄLAKI HYVÄKSYTTIIN, LAKOT KIUSASIVAT METSÄTEOLLISUUTTA, JA METSÄNOMISTAJAT TEKIVÄT KELPO TILIN PIETARIN HALKOKAUPALLA. SA KA RI PÄ LS I; M U SE O VI RA ST O 19 MAKASIINI 8 • 2017 19 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 19 29.11.2017 15.42. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. TEKSTI ESKO PAKKANEN Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto Nuoria jätkiä Raahe-yhtiön Ylä-Säynäjän pääpirtillä Rovaniemellä
Työttömyys kasvaa Maailmansodan syttyminen elokuussa 1914 oli tyrehdyttänyt Suomen länsiviennin lähes kokonaan. Pehkonen, Arthur Castrén, Juhani Arajärvi, E.N. Molemmat osapuolet pyrkivät haalimaan aseita mistä vain. Työväestön ja porvariston vastakkainasettelu syveni kesän ja syksyn aikana. Punakaartit ja venäläissotilaat syyllistyivät toimissaan laittomuuksiin ja väkivaltaisuuksiin, joita porvaripuoli oli omilla toimillaan vauhdittamassa. ER IC SU N D ST RÖ M ; H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O 20 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 20 29.11.2017 15.42. Svinhufvud (pöydän päässä), Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Aleksander Frey ja O.W. ”Monet maamme kaupungit täydellisen nälänhädän partaalla”, otsikoi Karjala 4. lokakuuta – melkoisesti liioitellen. Ruoan niukkuus ja säännöstely johtivat kahakointiin ja mustaan pörssiin, mistä seurasi hintojen nousua, rikollisuutta ja paikoin jopa nälänhätää. Se tiesi tuhansia työttömiä, erityisesti sahateollisuudessa, joka oli maamme suurin teollisuusala. Turussa hyökättiin Valion varastoihin, koska siellä epäiltiin piiloteltavan voita. marraskuuta yleiseli ns. Myös Helsingissä tehtiin voiryöstöjä ja toreilla tapahtui monenlaista kahakointia. Moni teollisuuslaitos joutui supistamaan tuotantoaan tai ajan myötä lopettamaan sen kokonaan. Leipäkortit käyttöön Levottoman vuoden aikana tuli esimerkiksi ruoasta pula. Syyt olivat yleensä samat kuin muissakin työtaisteluissa: työaika ja palkka. Vas. itsenäisyyssenaatti istunnossaan. Työttömyys paheni vuoden loppua kohden. Suurlakko hiljensi maan Vuosi 1917 oli työmarkkinoilla rauhaton. Vuoden aikana oli noin 500 lakkoa – kaikilla aloilla ja lähes kaikkialla, myös metsäja maataloudessa lakkoiltiin. Kun vielä tuli tieto bolsevikkien vallankumouksesta Venäjällä, SAJ ja puolueen muodostama Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto julistivat maahan 14. Kuvassa tämä ns. Se yhdessä elintarpeiden hintojen nousun ja ruokapulan kanssa loivat yleistä levottomuutta. P.E. Louhivuori. Ne kaikki merkitsivät vanhojen yhteiskunnallisten valtarakenteiden sortumista, mutta myös sekasortoa, ryöstelyä ja raakaa väkivaltaa eli Markku Kuisman sanoin ”anarkiaa, hätää ja verenvuodatusta”. Annetut vastaukset eivät tyydyttäneet työväen edustajia. uoden 1917 isot poliittiset tapahtumat merkitsivät Venäjän keisarivallan sortumista maaliskuun vallankumouksessa, sitä seurannutta väliaikaisten hallitusten aikaa, valtalakia, bolsevikkien lokakuun vallankumousta, suurlakkoa marraskuussa sekä Suomen itsenäistymisjulistusta joulukuussa. Lokakuun lopussa Suomen Ammattijärjestö (SAJ) esitti sosiaalidemokraattisen puolueen tukemana porvarilliselle senaatille joukon vaatimuksia. E.Y. suurlakon. Tilanne vain paheni vuoden loppua kohden. Svinhufvudin johtama senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917. Setälä, P.E
TOUKOKUU: Senaatti päättää Metsätieteellisen koelaitoksen perustamisesta. MAALISKUU: Vallankumous Venäjällä. Vuoden 1917 tapahtumia A BO A KA D EM I Kymi-yhtiön Kymintehtaan paperisali. Se tuo mukanaan myös lääninmetsälautakunnat valvomaan yksityismetsien käyttöä. MARRASKUU (6.-8.11.): Lokakuun vallankumous eli bolsevikit kaappaavat Venäjällä vallan. Monella sahalla ja tehtaalla tapahtui laittomuuksia, joista useimmat liittyivät aseiden takavarikointiin. MARRASKUU: Eduskunta vahvistaa uuden metsälain, tosin asetuksena. päivä illalla. Siitä kehittyi myöhemmin Metsäntutkimuslaitos, joka sulautui hiljattain Luonnonvarakeskukseen. marraskuuta – se toteutui vaihtelevasti muutaman päivän viiveellä. Koska lämmityksen lopettaminen olisi merkinnyt muun muassa vesijohtojen jäätymistä, toimihenkilöt ryhtyivät kattilanhoitajiksi. Viikon kestänyt suurlakko, jota voidaan pitää vapaussodan kenraaliharjoituksena, toteutui parhaiten kaupungeissa, mutta hiljensi lähes koko maan. 21 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 21 29.11.2017 15.42. Siitä lisää seuraavilla aukeamilla. Muutaman päivän jälkeen Serlachius siirrettiin kotiarestiin, mutta hänen onnistui paeta Helsinkiin. P.H.Norrmén kuvasi sen aikaisia tapahtumia: ”Kolme päivää lakon puhkeamisen jälkeen tunkeutui venäläisiä sotamiehiä ja vierasta roskaväkeä, jotka olivat tulleet Vilppulasta, sekä muutamia harvoja yhtiön omia työmiehiä tehtaanvirkamiesten asuntoihin vaatien kaikkien aseitten luovuttamista. Siitä kehittyi myöhemmin nykyinen Metsäteollisuus ry. Yksi lievimpiä oli Tornion Lehden kertomus Alatornion sahalta: ”Sahan konttorirakennuksen tarkastuksen yhteydessä uhattiin prouningilla sahan inspehtorin tytärtä neiti Lindsteniä.” Serlachiuksen Mäntän tehtaalla lakko kesti viikon. Suomen eduskunnan 6. Saksalaisetkaan eivät olisi voineet tulla etujaan valvomaan talven aikana. Lääninmetsälautakunnista muotoutui myöhemmin nykyinen Suomen metsäkeskus. JOULUKUU (6.12.): Eduskunta antaa itsenäisyysjulistuksen (senaatti 4.12.). Tilanteen edullisuus valkeni vasta jälkeenpäin, joten Suomessa ei päästy kokeilemaan sosialismia.” Vuoden tapahtumat mahdollistivat kuitenkin Suomen itsenäistymisen. Jo keväällä oli Kuusinen kirjoittanut Työmies-lehdessä: ”Suomen kansan eduskunnan pitäisi saada päättää, millaiseksi Suomen valtiollinen asema on luotava.” Myös Leninin johtamat Venäjän bolsevikit tukivat suomalaisten sosialistien itsenäisyysajatuksia. Simpeleen paperitehtaalla lakko alkoi 15. Vuoden aikana tapahtui paljon muutakin ja myös metsätaloudessa. Sen seurauksena päättyvät eteläisessä Suomessa käynnissä olleet mittavat linnoitustyöt ja työttömiksi jää kymmeniä tuhansia. Kolme päivää myöhemmin lakkolaiset ilmoittivat isännöitsijälle, että myös höyrykattilan lämmitys lopetettaisiin. MARRASKUU: Eduskunta vahvistaa lain kahdeksan tunnin työajasta. Mutta Suomen vallankumouksen heikkoutena oli juuri bolsevikkien kaltaisen määrätietoisen, uhkarohkean johdon puute. Vallankumous peruuntui Suurlakolla tähdättiin työväen vallankumoukseen. Keskusneuvosto tekikin sitä koskevan päätöksen, mutta se peruuntui. joulukuuta antama itsenäisyysjulistus seuraamuksineen tuskin kuitenkaan vastasi sen enempää Kuusisen kuin Lenininkään odotuksia ja toiveita. MARRASKUU (14.–18.11.): Suomessa julistetaan yleiseli suurlakko. Väistyen väkivallan tieltä antoivat ne, joilla sattumalta oli aseita, ne pois. Metsäteollisuudessa lakko vaikutti eri tavoin. Keskusneuvosto päätti dramaattisten vaiheiden jälkeen lopettaa lakon 18. TOUKOKUU: Yleisessä maanviljelijöiden kokouksessa päätetään perustaa Maataloustuottajain keskusliitto (MTK). HELMIKUU: Koko metsäteollisuuden kattava yhteistyöorganisaatio, Puunjalostusteollisuuden Keskuskomitea, perustetaan. Vallankaappausta ei siis yritetty, mistä Pentti Luntinen toteaa: ”(Otto Wille) Kuusinen oli jälkeenpäin sitä mieltä, että riviväen vallankumousinto ja venäläisten apu olisi riittänyt kukistamaan porvarit, nämä kun olivat ymmällä ja huonosti valmistautuneet sekä käytännöllisesti katsoen aseettomia. Laitos aloitti toimintansa vuonna 1918 Metsähallituksen alaisuudessa. Mutta tehtaan johto kieltäytyi panemasta tehtaita käyntiin, ennen kuin anastetut aseet oli palautettu, eikä ruvennut ottamaan töihin kotietsintöihin osaaottaneita työmiehiä.” Kun toimitusjohtaja Gösta Serlachius piti kiinni näistä kahdesta vaatimuksesta, punakaartilaiset vangitsivat hänet
Ennen sotia oli pyöreää puuta viety selvästi enemmän, lähinnä kaivosja paperipuita länteen. Se oli reilu puolet kasvusta. Puunviennistä valtaosa eli yli 80 prosenttia koostui Venäjälle viedyistä haloista (2,4 miljoonaa kuutiota), joita vietiin sinne niin rautateitse kuin vesitse. Vastaperustetun MTK:n tilastotoimiston mukaan Itäja Keski-Suomesta hankituista markkinahaloista toimituspaikoilla saatu hinta jakautui eri osapuolille seuraavasti: Metsänomistajat 10-20 % Hakkuu 5-10 % Metsäja kaukokuljetus 30-5 0% Välittäjät 30-45 % Tukki ei kiinnostanut Valtioneli kruununmetsistä puita myytiin 2,7 miljoonaa kuutiota. Kun lasketaan vielä mukaan muut pienet puunkäyttöerät ja luonnonpoistuma, niin päästään ehkä noin 30 miljoonan kuution kokonaispoistumaan. H akkuut jäivät Suomessa selvästi kasvua pienemmiksi vuonna 1917. Edellisvuodesta nousua kertyi peräti 100 miljoonaa markkaa. Halkokauppa kannatti Vaikka yksityismetsien hakkuut jäivät 10–15 prosenttia pienemmiksi kuin edellisvuonna, puun myyntitulot lisääntyivät. Puunkäyttö oli kaikkiaan noin 25 miljoonaa kuutiota, josta teollisuuden osuus oli vain hieman yli neljännes eli 6,6 miljoonaa kuutiota. Toki ”inflaatiomarkkoja”, mutta silti voi sanoa vuoden olleen metsänomistajille melko suotuisan. Valtaosa lisäyksestä tuli halkojen myynnistä, josta hyötyivät monet muutkin. ”Yritteliäisyys herpaantui, uusiin metsänhakkauksiin ryhdyttiin epäröiden, samoin metsäkauppoihin, ja uittoväylien varsille jäi uittolakkojen vuoksi seuraavaan vuoteen suuret määrät puutavaraa”, arvioi Lauri Ilvessalo Metsätaloudellisessa Aikakauskirjassa. Tästä yli puolet oli polttopuuta (halkoja ja sysipuita), joita MetMetsänomistajille suotuisa vuosi Hakkuut kutistuivat vuonna 1917, mutta halkokaupan kasvu lisäsi metsänomistajien tuloja. Maaseudun kotitarvepuun osuus oli edelleen yli puolet puunkäytostä, ja kun mukaan lasketaan kaupunkiväestön puunkäyttö, päästään 60 prosenttiin. Yksityismetsien kantorahatulo oli Heikki Kunnaksen mukaan 240 miljoonaa markkaa (300 miljoonaa euroa), mikä oli 85 prosenttia kaikista kantorahatuloista. Siitäkin polttopuun osuus oli lähes puolet. Metsämaata oli tuolloin noin 25 miljoonaa hehtaaria ja kasvu oli reilut 50 miljoonaa kuutiota. Raakapuun vienti sekä liikenne käyttivät puuta yhtä paljon, kumpikin 1,8 miljoonaa kuutiota. Teollisuus käytti puuta vain puolet siitä mitä vuonna 1913. 22 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 22 29.11.2017 15.42
Niinpä myös sahapuista saadut myyntitulot (11 miljoonaa markkaa) olivat neljänneksen edellisvuotta suuremmat. ”Sahahirsiä” myytiin (luovutettiin) vajaa miljoona kuutiota, mutta niiden keskihinta nousi edellisvuodesta yli kolmanneksella. Tampereella tarjotut hinnat jäivät pahimmillaan vain puoleen edellisvuoden hinnoista. Jyväskylän ja Sortavalan huutokauppoihin eivät eräät isot yhtiöt (Gutzeit ja Halla) edes osallistuneet. Tarjolla olleesta 1,5 miljoonasta tukkirungosta myytiin ainoastaan 0,4 miljoonaa. Sahateollisuuden lama näkyi valtionmetsien tukkihuutokaupoissa, joissa kysyntä jäi normaalivuosia vähäisemmäksi ja tarjotut hinnat alemmiksi. Reaalihinnat kuitenkin laskivat vuoteen 1913 verrattuna noin 40 prosenttia. Ahlström-yhtiön Varkauden tehdaslaitokset 1920-luvun puolivälissä. Sahatukkien tehdashinnat olivat vajaat kaksi kertaa edellisvuotta korkeammat ja kaksi kertaa korkeammat kuin vuonna 1913. IV A R EK ST RÖ M ; LU ST O , SU O M EN M ET SÄ YH D IS TY S H A N S N IL SE N Metsähallituksen ja Gutzeit-yhtiön metsämiehiä tukkien luovutuksessa Enon Kuohatinjoella. Myös kuusipaperipuun hinnat kehittyivät samaan tapaan. Tukin vähäinen kysyntä sekä tukin ja pienpuun hintasuhteiden muutos johti siihen, että paikoin hiomaja tukkipuita ryhdyttiin tekemään haloiksi. Viime mainittua varten oli edellisvuonna perustettu uusi yksikkö, Metsähallituksen halkovarasto. 23 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 23 29.11.2017 15.42. Sillä oli halkolaitokset myös Uimaharjussa ja Salmin Uuksussa. sähallitus toimitti niin valtion laitoksille kuin jossain määrin myös yksityisille kuluttajille
Näistä voi mainita Kuopion kolme kauppaja teollisuusyhtiötä, Hallman, Ranin ja Saastamoinen, joilla oli tarkasteluvuonna yhteensä 12 rahtihöyryä, Savonlinnan And. Täältä oli viety polttopuuta Pietariin ja muuallekin Venäjälle jo 1700-luvulta lähtien, mutta määrät alkoivat kasvaa vasta 1800-luvun lopulla. Auvinen sekä Nestori Kojosen Savonlinnan Puutavara Oy, jolla oli kahdeksan höyrylotjaa. Saimaan lotjilla ei useinkaan viety lastia Pietariin asti, vaan halot siirrettiin Uuraassa lotjista isoihin venäläisiin parkkeihin tai rahtihöyryihin. Eniten Pietarin halkokuljetuksissa käytettiin höyrylotjia eli tervahöyryjä. Lisäksi halkoja kuljetettiin isot määrät myös Laatokan rannoilta sekä Suomenlahden rannikolta. Valtaosa oli vain yhden aluksen varustajia – enimmäkseen tavallisia talonpoikia, kauppiaita, liikemiehiä ja muita ammatinharjoittajia, yksin tai muutaman henkilön muodostamana laivanisännistönä. Jyrki Paaskoski selittää kehityksen näin: ”Ensimmäisen maailmansodan aikana polttoainepulasta kärsivä Pietari osti kaiken polttopuun, mitä Saimaalta pystyttiin kuljettamaan. Kuljetuksiin tarvittiin satoja lotjia ja höyrylotjia, joita rakennettiin kosolti lisää näinä vuosina. Venäläisiä sotilaita Helsingin rautatieaseman portailla. Vielä enemmän eli 10 oli Gutzeit & Co:lla. Kesän mittaan yhtiö ilmoitteli lehdissä haluavansa vuokrata ”merikelpoisessa kunnossa olevia Tervahöyryjä ja Proomuja halkojen kuljetusta varten”. Varustajia oli runsaasti. Sakari Auvisen sanoin: ”Saimaalta viedyt halot eivät enää olleet (Pietarin) lämpöhuollon täydentäjä vaan välttämättömyys.” Tervahöryjen aikaa Huippuvuosi oli 1916, jolloin polttopuuta vietiin Suomesta Venäjälle kolme miljoonaa kuutiota. E nsimmäinen maailmansota sai aikaan ennätysmäisen halkojen viennin Suomesta Venäjälle. Näin tehtiin, koska lotjien hinaaminen oli hankalaa merellä, toki niitäkin nähtiin Suomenlahden aallokoissa. Tuolloin halkoja vietiin vuosittain 600–700 000 kuutiota, josta valtaosa kuljetettiin rautateitse, vajaa viidennes vesitse. Kovan kysynnän seurauksena halkojen hinnat nousivat, ja saVallankumous päätti halkobuumin Suomalaiset halot olivat sodanaikaisessa Pietarissa välttämättömyys. Saimaalta kanavan kautta vietyjen halkojen osuus oli tästä yli kolmannes. Niistä puolet oli rakennettu yhtiön omalla Laitaatsillan telakalla Savonlinnassa. Erityisesti Pietarin huomattava sotateollisuus tykkivalimoineen ja konepajoineen tarvitsi energialähteekseen puuta, kun Saksa esti hiilikuljetusten toimittamisen lännestä.” Lisäksi Venäjän rautatiekalusto oli niin kiinni sotakuljetuksissa, ettei vaunuja riittänyt hiilen tuontiin Venäjän omilta kaivoksilta idästä. Todella isoihin määriin päästiin sodan puhjettua, jolloin myös Saimaan kanavan rooli vientitienä kasvoi merkittävästi. N ES TO RI JA A KK O LA ; H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O 24 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 24 29.11.2017 15.42. Sittemmin yhtiö hankki lisää rahtihöyryjä, lähinnä puisia mutta myös rautaisia, ja parhaimmillaan, vuonna 1921, yhtiöllä oli 36 rahtihöyryä, ylivoimaisesti eniten Saimaalla ja tietysti koko Suomessa. Vallankumousjuhlintaa Helsingissä 4.4.1917. Myös purjealuksia oli käytössä, etenkin Laatokalla ja Suomenlahdella. Oli isompiakin varustajia, ihan yksityisiäkin, mutta enimmäkseen sahateollisuutta tai raakapuun vientiä harjoittavia yhtiöitä, kauppaliikkeitä ja vastaavia
Siitä Saimaan kanavan kautta laivattiin lähes puolet. Kerrottiin, että moni viejistä jäi rahoitta tai sai palkkansa arvonsa menettäneinä ruplina. nottiin – ehkä liioitellen – että uuden halkoaluksen hinnan saattoi hankkia jopa yhdessä purjehduskaudessa. ”Toiset Laatokalta Pietariin matkalla olevat alukset ovat saaneet määräyksen viedä halot jonnekin suojaisiin satamapaikkoihin kuletettavaksi perille vasta ensi laivauskautena. Paluurahdit lisäsivät liikenteen kannattavuutta, ja niitä oli alkuun myös saatavissa, lähinnä viljaa ja jauhoja. Lehdissä oli lukuisia ilmoituksia halonkuljetuksiin soveltuvan laivauskaluston ostamisesta tai vuokraamisesta. Lisäksi halkojen kysyntä alkoi vähetä, mikä näkyi myös hinnassa eikä paluurahteja ollut enää saatavana. KA N AV A M U SE O 25 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 25 29.11.2017 15.42. Saimaan halonviejät yrittivät kesällä lopettaa viennin, mutta boikotti purkautui. Ongelmat kuitenkin pahenivat, ja syksyllä halkokauppa loppui lähes kokonaan, paljolti kysynnän puutteeseen. Pietariin matkalla olevia höyrylotjia Saimaan kanavassa. Kauppalehti kertoi lokakuussa useitten Pietariin matkalla olleiden rahtihöyryjen kääntyneen takaisin ja suunnanneen kulkunsa Helsinkiin tai muihin rannikkosatamiin. Toki myös alusten myyjiä ja vuokraajia oli tarjolla. Parhaimmillaan ilmoitettiin tarvittavan 25 ”tervahöyryä tahi lotjia hinaajineen”, ja kiinnostuneita oli Viipuria ja Helsinkiä myöten. Muitakin ongelmia ilmeni: suomalaisia halkoja laivamiehiä pidätettiin ja aluksia takavarikoitiin. Yksin Kuopion tullipiirikamarin alueelta lähti 147 alusta ulkomaille, lähes kaikki halkolastissa Pietariin, eteläiseltä Saimaalta vielä enemmän. Halkoja vietiin Venäjälle niinkin paljon kuin 2,4 miljoonaa kuutiota. Kesäkuussa alkoivat vaikeudet Odotukset olivat korkealla myös kesälle 1917. Pietarin halkobuumi loppui bolsevikkien lokakuun vallankumoukseen. Nopeasta romahduksesta huolimatta vuosi ei silti ollut kokonaisuutena huono. Liikenteessä oli myös muita kuin Saimaan laivureita, ja kun kaksi lotjaa törmäsi yhteen syyskuussa Saimaan kanavassa, toisen proomun omisti Rauman Puutavaraliike ja toisen Camille Lardot Viipurista. Uutta laivauskalustoa rakennettiin, yksin Mikkelin läänissä 23 uutta höyrylotjaa. Kevät sujui vielä entiseen tapaan, mutta kesäkuussa alkoivat vaikeudet. Sotavuosina ruplan arvo markkaan verrattuna putosi neljännekseen. Ruplan kurssi heikkeni tuntuvasti ja ruplien vaihtaminen markoiksi vaikeutui. Halkojen kuletusseisaus on nyt kestänyt jo parisen kuukautta eli siitä alkaen, kun kaikki lotjat määrättiin takavarikoitaviksi, eikä enää tänä syksynä suuntautune Pietariin”
Oma tappionsa syntyi myös siitä, etteivät sahat ja tehtaat saaneet käyttöönsä riittävästi puuta. Muillakin uittoväylillä oli työtaisteluita, joista todettiin Metsätaloudellisessa Aikakauskirjassa: ”Lakkoja on kevään kuluessa sattunut miltei kaikilla tärkeimmillä uittoväylillä. Vesistöittäin oli vaihtelua: Salmin Uittoyhdistys Raja-Karjalassa uitti edellisvuotista enemmän, mutta Kemijoella uitto jäi uittoyhdistyksen aikaisen historian pienimmäksi. Lakot koskivat 162 työnantajaa ja liki 20 000 työntekijää, ja niissä menetettiin yhteensä 262 000 työpäivää. Työtaistelujen tulos oli koko lailla tasapeli: 13 tapauksessa työnantaja sai vaatimuksensa läpi, 12:ssa työntekijäpuoli, ja lopuissa 48:ssa kumpikin osapuoli jousti vaatimuksistaan. Lakkoiluun oli ryhdytty pääosin palkan ja työajan tähden. Lakoista aiheutui merkittävät taloudelliset menetykset: jo yksin 10 markan päiväpalkalla työntekijät menettivät 2,6 miljoonaa markkaa, mutta työnantajat kärsivät enemmän. H akkuiden väheneminen näkyi vuonna 1917 myös uitoissa: ne jäivät noin kolme miljoonaa kuutiota eli neljänneksen pienemmiksi kuin edellisvuonna. Savotoille haettiin helpotusta uudesta tekniikasta. Toki vuodet 1917–18 pitivät tuotannon muutenkin normaalia pienempänä. U PM 26 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 26 29.11.2017 15.43. Lisäksi uittokustannukset nousivat, kun muun muassa väylien kuntoonlaitto jouduttiin tekemään samoille puille kahdesti. Hyvin suuria puumääriä tultanee jättämään vesistöihin seuraavaan vuoteen ja näyttää työnantajille niissä seuduin, missä työntekijät eivät ole suostuneet kohtuullisiin palkkaehtoihin, olevan aikomuksena uittaa puutavaraa vain sellaisiin paikkoihin, joissa ne voidaan säilyttää ensi vuoteen.” Uiton ongelmia lisäsi vielä samana vuonna voimaan tullut kahdeksan tunnin työpäivä, jota pyrittiin soveltamaan myös uittotöissä. Raiteita pitkin Pietariin Puuta kulki myös junilla. Uittojen keskeytyminen aiheutti puutavaran laadun heikkenemistä, korkokustannuksia sekä hukkapuiden määrän kasvua. Senaatti selvittää Uittolakkojen määrä nousi niin suureksi, että senaatti asetti toukokuun lopulla komitean selvittämään lakkojen laajuutta ja niiden seuraamuksia. Yli puolet kesti enintään viikon, vain kolmessa tapauksessa 2–4 kuukautta. Senkin perille saamisessa oli suuria vaikeuksia, mikä johtui ennen kaikkea toista kuukautta kestäneestä uittolakosta sekä loppusyksyn myrskyistä. VR:n kuljettama puumäärä oli vuonna 1917 noin 1,6 miljoonaa tonnia eli vajaat 2,5 miljoonaa kuutiota. Tämä lienee käypäinen arvio, sillä tonnien ja kuutiometrien suhde vaihteli ja lisäksi VR:n tilastointikäsite ”metsäntuotteita” sisälsi niin raakaUittolakoista miljoonatappiot Työtaistelut, myrskyt ja työajan lyhentyminen rasittivat uittoja. Lakkoja oli ollut runsaat 70 ja niiden kesto oli vaihdellut. Hevosponttuu Pälkäneellä kesällä 1924
Terä taas on kiinnitetty liikkuvaan luistiin, joka antaa sille hyvän tuen. Rautatietariffit nousivat tuntuvasti. Kemi-yhtiön Nuortin höyryveturisavotta Savukoskella sekä Raahe-yhtiön sähköveturikokeilu Kuusamossa olivat vielä tuoreessa muistissa, mutta eivät enää jatkuneet. Suuri osa niistä suuntautui Pietariin. Osaa niistä käytettiin halkojen sekä sahatavaran kuljetuksiin. Kuljetusmäärä oli noin kuudenneksen edellisvuotta pienempi. Melkoinen osa heistä osallistui myös uittotöihin. Kun Arbor vaati kaksi miestä, Tapio pani vähän paremmaksi: ”konetta hoitamaan tarvitaan mies ja poika”. 27 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 27 29.11.2017 15.43. Autoilla oli vielä olematon rooli metsäteollisuuden kuljetuksissa. Työt tehtiin urakalla. Vaikka Arboria valmistettiin vuoteen 1934 saakka, siitä ei tullut kaupallista menestystä, vielä vähemmän Tapiosta. Myöskin voidaan koneen eteen asettaa pieni pyörä, joten konetta voi lykätä kuin kärryä. puuta kuin myös sahatavaraa ja vähän muutakin. Suomessa oli patentoitu kaksi moottorisahaa, Arbor ja Tapio, joista Arboria valmistettiin vuonna 1917 tiettävästi jo peräti 300 kappaletta, pääasiassa Venäjän markkinoille. Uusia koneita savotoille Puut korjattiin lähes kokonaan talvisaikaan ja perinteiseen tapaan: mieshakkuu ja hevosajo lanssille. Metsätyövoimaa oli arviolta 50–60 000 miestä, ehkä muutama nainenkin, ainakin puita kuorimassa. Moottorisahojen aikakausi alkoi vasta 1940-luvun lopulla. Silti vuonna 1917 nähtiin koneitakin metsässä. Ylimitta oli edelleen voimassa: halkoja pinotavarapinoissa piti olla ylimääräistä korkeutta yleensä 5–15 senttiä, ostajasta ja puutavaralajista riippuen. Työväki oli enimmäkseen paikallista, mutta etenkin Pohjoisja osin Itä-Suomessa paljolti kauempaa tullutta. Ensimmäiset puunkaatokoneet oli Suomessa (ja Ruotsissa) otettu käyttöön edellisvuonna. Tapiota kuvailtiin Metsätaloudellisessa Aikakauskirjassa näin: ”Koneisto on asetettu kelkalle, jota myöskin voi käyttää paarina. Pääasia patentissa on se, että moottori on kiinnitetty kelkkaan, joten terän täriseminen estyy, niin ettei ole pelkoa terän katkeamisesta. Metsätöissä otettiin koneellistamisen ensiaskeleita. Kone kiinnitetään puunrunkoon rautalankaköydellä. Ennen sodan syttymistä Suomessa oli vajaat 200 kuorma-autoa, joiden lastauskyky oli yleensä vain joitakin tonneja. Sahaaminen samoin kuin koneen siirto rungosta toiseen käy nopeasti.” KU O PI O N KU LT TU U RI H IS TO RI A LL IN EN M U SE O Vastavalmistuneita Arbormoottorisahoja Turun tehtaalla syksyllä 1917. VR:n halkokuljetukset, jotka tilastoitiin erikseen, nousivat 1,4 miljoonaan tonniin, mikä merkitsi yli kahta miljoonaa pinokuutiometriä. Molemmat koneet olivat tekniikaltaan paljolti samanlaisia, molemmissa oli kolmihevosvoimainen Archimedes-moottori ja molemmat painoivat noin 100 kiloa
Rauma Woodin kertomuksessa todettiin: ”Yhtiö hankki työväelle ruokavaroja ja hevosille heiniä sekä kakkuja.” Victor Hoving puolestaan kuvaili Kymi-yhtiölle vuonna 1915 siirtyneen Juantehtaan historiikissa: ”Kun elintarviketilanne alkoi tehtaan väestölle käydä huolestuttavaksi, Björkenheim antoi ostaa viljaa, perunoita, voita ja muuta, mikä sitten jaettiin seudun osuuskaupan välityksellä säännöstelyhinnoilla. Isojen yhtiöiden ohella näin menetteli muun muassa H.G. Yhtiöiden toiminta sai osakseen niin arvostelua kuin myös kiitosta. joulukuuta – itsenäisyysuutisen vieressä: ”Wenäläinen sotawäki jouduttamassa Suomen nälänhätää. Vuoden 1917 alussa Venäjän oma elintarvepula yhdessä rautateiden sekasorron kanssa vähensivät viljan tuontia ja syksyllä se loppui kokonaan. Suomessa oli siirrytty karjatalouteen, mikä oli vähentänyt viljanviljelyä. ”Koska useissa paikoin maatamme on nälänhätä alkanut uhata ainakin osaa wäestöstä, on senaatti päättänyt jakaa kruununmakasiineissa olewan syömäwiljan maamme hädänalaisten kuntain kesken”, kirjoitettiin maamme sanomalehdissä toukokuun alussa. IV A R EK ST RÖ M ; VA RK AU D EN M U SE O , A H LS TR Ö M 28 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 28 29.11.2017 15.43. Tilanne paheni vuoden loppua kohden. Esimerkiksi Tornion Lehti otsikoi 7. Anastaa ja syö wähiä wiljawarastoja.” Leipä kortille Ruokapulan taustalla oli monia syitä. Sen mukaan useimmat jäsentehtaisPettua kiskotaan petäjäpuista Vieremällä vuonna 1918. Hintojen erotuksen suoritti yhtiö.” (Gösta Björkenheim oli Kymi-yhtiön toimitusjohtaja, jonka punaiset murhasivat Kuusankoskella maaliskuussa 1918.) 200 grammaa päivässä Paperiteollisuuden työnantajaliitto asetti marraskuussa komitean selvittämään elinkustannusja palkkakysymyksiä sekä jäsenyritystensä toimia elintarvikeasiassa. Viljaa oli käytettävissä vain kolmannes siitä kuin aikaisemmin. Yhtiöt työväkeä ruokkimaan Metsäteollisuus pyrki eri tavoin helpottamaan työväestönsä ruokahuoltoa. U seimmissa sotaa käyvissä Euroopan maissa alettiin kokea ruoan puutetta vuoden 1917 aikana. Saksan tuonti loppui sodan puhjettua ja siitä lähtien elettiin suuresti venäläisen viljan varassa. Ennen sotaa 60 prosenttia Suomessa käytetystä viljasta oli tuontitavaraa, pääosin Saksasta saatua. Paloheimo Riihimäellä. Se johti viljan säännöstelyyn, ja leipäkortit otettiin käyttöön jo alkuvuodesta suurimmissa kaupungeissa ja vähitellen koko maassa. Woista, lihasta, jauhoista ja perunoista otetaan sitäpaitsi maksu alle ostohintojen.” Yhtiöt toimivat eri tavoin. Viljan ohella kaupoissa oli puutetta muun muassa voista, maidosta ja lihasta. Pettua pöytään Sodan jatkuessa ruoasta tuli vähitellen pulaa ja peruselintarvikkeita ryhdyttiin säännöstelemään. Muutkin peruselintarvikkeet tulivat ”kortille”. Näin oli myös Venäjällä ja Suomessa. Kansan Äänen mielestä oli väärin, että vain Kaukaan tehtaan työväki sai elintarvikkeita, kun taas Keski-Suomi kirjoitti toukokuussa: ”Äänekosken Tehdas Oy on wiime talwen ja kewään kuluessa pitänyt kiitettäwää huolta työläisistään ruokatarpeita heille hankkimalla. Maatalouskiinteistöjä omistavat yhtiöt toimittivat tehtaittensa työväelle elintarvikkeita tiloiltaan
Yhtiön palveluksessa oli tuolloin 264 työntekijää ja näillä 535 perheenjäsentä. Tiesipä Tapio, että tupakallekin oli löydetty korvaava raaka-aine – sitä saatiin katajan kuoresta. Inkeroisten tehdas puolestaan oli tehnyt valtaosan hankinnoista elintarvikelautakunnan kautta, koska yhtiön edustaja oli sekä pitäjän että tehtaan elintarvikelautakunnan puheenjohtaja. Lehdet olivat täynnä neuvoja ja reseptejä jäkälän käytöstä ihmisja eläinravintona, ja monen kunnan elintarvikelautakunnat patistivat kuntalaisia jäkälän keruuseen. Pettua, jäkälää ja sellua Myös korvaavia ruokatarpeita jouduttiin käyttämään. Maaseutulehdissä oli helsinkiläisten ostajien ilmoituksia ”Rajaton määrä kuivia Peuranjäkäliä ostetaan”, ja Metsätaloudellisessa Aikakauskirjassa kerrottiin joulukuussa: ”Helsingin ja Viipurin elintarvikelautakunnille on lähetetty Kellosta ja Kempeleestä puoli miljoonaan kiloa jäkäliä. Eikä jäkälän käyttö jäänyt vain syrjäseutujen kiusaksi. Sekään ei ollut paljon, sillä säännöstelyannos oli 160 grammaa, kun normaalioloissa laskettiin henkilön päivätarpeeksi 600 grammaa. Utajärven kunta, monen muun tavoin, pyysi kesäkuussa 1917 Metsähallitukselta lupaa saada kiskoa pettua valtionmetsistä nälänhädän torjumiseksi, mikä myös myönnettiin. Kulennoisissa ja oli yleisöä päiwällisillä jotenkin runsaasti ja hywinpä näkyi jäkäläleipä maistuneenkin”, kirjoitti Itä-Savo. Vielä lähetetään puoli miljoonaa kiloa.” Selluloosastakin onnistuttiin valmistamaan ihmisille kelvollista ravintoainetta, eläinten rehuna sitä myös käytettiin. Sodan jatkuessa ruoasta tuli vähitellen pulaa ja peruselintarvikkeita ryhdyttiin säännöstelemään. Petoeläimiä tapettiin vuonna 1917 SVT:n mukaan seuraavasti: 14 karhua, 13 sutta, 18 ilvestä, 1 135 kettua, 65 ahmaa, 68 saukkoa, 45 näätää, 1 509 kärppää sekä 39 047 petolintua, joista viimemainituista maksettiin tapporahaa noin 20 000 markkaa. Valtion maille metsästämään Luontaistalouden merkitys korostui muutenkin. Lisäksi yhtiön omat lehmät olivat tuottaneet ”5701 ltr oskummad mjölk per månad”. 29 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 29 29.11.2017 15.43. IV A R EK ST RÖ M ; VA RK AU D EN M U SE O , A H LS TR Ö M KA IN U U N M U SE O Hillanpoimijoita Paltaniemellä 1920-luvulla. Keiteleelle perustettiin petäjäislautakunta, jonka tehtäviin kuului muun muassa valvoa, ”ettei petäjäisjauhoja viedä ulkopuolelle Keiteleen kuntaa”. Ruuan puute kuitenkin jatkui ja paheni vuosina 1918 ja 1919. Järjestettiin esimerkiksi jäkäläkursseja, kuten Kerimäellä lokakuussa: ”Jäkäläkurssit oliwat t.k. 14 p. Saalismääristä ei ole tietoa, mutta eduskunnassa tehdyn arvion mukaan Suomessa vuotuisen riistasaaliin arvo oli noin kolme miljoonaa markkaa. Metsän merkitys ravintolähteenä korostui entisestään, koska tuolloin oli paikoin kyse todellisesta nälänhädästä. Esimerkiksi Pankakosken tehdas oli hankkinut suoraan lihaa, läskiä, perunoita, suolasilakkaa, voita, juustoa sekä petroolia. Tämän onnistuikin saada viljaa siinä määrin, että vuodenvaihteessa laskettiin viljaa riittävän toukokuulle saakka 200 gramman päiväannoksilla. ta olivat hankkineet elintarvikkeita työväelleen joko suoraan itse tai yhteistyössä paikallisen elintarvikelautakunnan kanssa. Läskelän paperitehtaalla alkoi elintarviketilanne muodostua syksyllä kriittiseksi. Myös jäkälää käytettiin ravintona. Siksi ruokapulan helpottamiseksi metsästys ja kalastus sallittiin kaikille vapaasti valtionmailla ja -vesillä. Yhtiö sai luvan perustaa tehtaalle oman elintarvikelautakunnan ja lähetti edustajansa Venäjälle viljaa ostamaan
Vuonna 1917 toiminnassa oli mukana peräti neljä eri järjestöä: maanviljelysja talousseurat, osuustoiminnallinen Pellervo-Seura, Suomen Metsänhoitoyhdistys sekä vuonna 1907 perustettu Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio. Tapio oli ryhtynyt vuodesta 1908 alkaen järjestämään yhdessä maanviljelysseurojen kanssa ”Tapion päiviä”, joissa valistettiin metsänomistajia esitelmin ja retkeilyin. Vuonna 1894 asetettu yksityismetsäkomitea oli mietinnössään esittänyt muun muassa metsänhävityksen kieltämisen sisällyttämistä metsälakiin. LU ST O 30 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 30 29.11.2017 15.43. Uusi metsälaki vahvistettiin Valistuksesta huolimatta hyvän metsänhoidon ei voi sanoa olleen trendikästä, ei etenkään yksityismetsissä. Vuonna 1917 osanotto oli kuitenkin tavallista laimeampaa: kolmessa tilaisuudessa oli vain 110 osanottajaa. Halkojen kova kysyntä johti hävityshakkuisiin, niiden ehkäisemiseksi säädettiin metsäasetus syksyllä 1917. M etsänomistajille suunnattu neuvonta oli voimistunut 1800-luvun lopulla. Vuonna 1918 myös lääninmetsälautakunnat tulivat vähitellen viidenneksi metsänhoidon valistusorganisaatioksi. Lain käsittely valtiopäivillä viivästyi, ja edusMetsänhävitykselle kielto Levottoman vuoden aikana saatiin valmiiksi isoja lakiuudistuksia, muun muassa uusi metsälaki ja työajan lyhennys kahdeksaan tuntiin päivässä. Eniten asiaa tuli edistämään metsälainsäädännön uudistus
Kun lakko oli kestänyt reilun kuukauden, työnantaja suostui palkkavaatimuksiin, mutta työaika jäi vielä tuolloin entiselleen. Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden 1918 alussa. Yksi tapahtui Haukiputaalla touko-kesäkuussa. Metsänhävityskiellon ohella uusi laki toi mukanaan lääninmetsälautakunnat valvomaan yksityismetsien metsänkäyttöä. Halkohakkuiden ohella hävitystä aiheuttivat myös Venäjän sotilasviranomaisten toteuttamat laajat linnoitusja muut sotilashakkuut, jotka kohdistuivat suurelta osin yksityismetsiin. Useat muut yhtiöt seurasivat Kymin esimerkkiä, mutta osalla tehtaista työajan lyhentämiseen päästiin vain lakolla tai lakonuhalla. Se korvautui 10 vuotta myöhemmin tiukemmalla metsälailla. Vuonna 1924 vahvistettu ”Lex Pulkkinen” pakotti metsäyhtiöt luopumaan niistä tiluksista, joita olivat laittomasti hankkineet. Tapion vuosikatsauksessa todettiin, että ”kaikkein suurin metsätaloudellinen voitto kuluneena vuonna on epäilemättä kuitenkin se, että laki metsän hävityksen ehkäisemiseksi sai vahvistuksensa ja astui voimaan 1918 alusta”. Esimerkiksi Serlachiuksen Mäntän tehtailla käytiin viikon lakko, johon osallistui yli 700 työntekijää. Sahaja paperiteollisuudessa työväen järjestäytyminen oli helpompaa ja siksi myös yleisempää. Myös sahoilla oli työtaisteluita. Esimerkiksi Paperiliiton jäsenmäärä nelinkertaistui ja oli 8 5000, eli kaksi kolmasosaa paperityöläisistä oli liiton jäseniä. Työaika lyheni Yksi vuoden merkittävimmistä lakiuudistuksista koski työaikaa, jonka lyhentäminen käytössä olleesta 10–12 tunnista oli ollut työväenliikkeen vaatimuksena jo vuosisadan alusta alkaen. Muun muassa Gabriel Kallio kirjoitti Tapiossa, että ”olen nähnyt sahayhtiöiden metsiä, joissa ei järkiperäisyyttä ole hoitoja hakkaustoiminnassa”. Se johti sittemmin vuoden 1928 kämppälakiin. Rajoitusta kierrettiin metsäyhtiöiden perustamien apuyhtiöiden ja bulvaanien avulla, ja asiasta käytiin kovasanaista keskustelua niin eduskunnassa kuin etenkin sanomalehdissä. ”Puunjalostustrusti vaaraksi metsille” Metsäyhtiöiden maanhankinta oli edelleen kiistelyn kohteena. Aktiivisimmat metsätyöläiset liittyivät muiden alojen ammattiliittoihin, kuten vuonna 1917 perustettuun Suomen Maatyöväen Liittoon, mutta heitä ei ollut monia. Vapunaattona 1917 toimitusjohtaja Björkenheim ja luottamusmiehet allekirjoittivat sopimuksen kahdeksan tunnin työaikaan siirtymisestä kaikissa työtehtävissä ”siihen saakka kunnes Suomen Edsukunta saa asiasta lain”. Linnoitushakkuiden vahingot arvioitiin kymmeniin miljooniin markkoihin. Itse asiassa Kymi-yhtiö oli soveltanut kahdeksan tunnin työaikaa jo vuosina 1907–08. miltei suoranaiseksi esteeksi metsien paremmalle hoidolle.” Näin siitäkin huolimatta, että Yksityismetsänhoitajayhdistyksen asettama komitea oli samana vuonna valmistuneessa selvityksessään todennut, että ”yhtiöiden metsätalous on yksityisten metsätalouteen verrattuna melkoista edistyneempää”. Vuonna 1917 Suomen Ammattijärjestö esitti lakolla uhaten vaatimuksen kahdeksan tunnin työpäivään siirtymisestä vappuun mennessä. Uudelleen se otettiin käyttöön yhtiön hiomolla 1916 ja vuotta myöhemmin laajennettiin koskemaan yhtiön koko työväkeä. Kajaanissa sen sijaan riitti lakolla uhkailu. Hän päätti Metsätaloudellisessa Aikakauskirjassa julkaistun kirjoituksensa näin: ”Vaikka puunjalostusteollisuus onkin maallemme tavattoman tärkeä, niin muodostaa ylivoimaiseksi paisunut puunjalostustrusti mm. Myös metsätöissä oli tiettävästi muutama lakko, mutta ne olivat pienimuotoisia ja paikallisia. Metsänhoidon opettaja Lauri Ilvessalo puolestaan totesi, että ”jos asetus olisi saatettu voimaan kolme vuotta sitten, olisi se varmaan voinut, ellei kokonaan niin ainakin melkoisessa määrässä, ehkäistä sota-ajan halonhakkuut aikaansaamasta sitä ennenkuulumatonta metsän hävitystä, minkä ne nyt tuhansien hehtaarien alalla ehtivät aiheuttaa”. Myös metsätyöväen asumisja työolot olivat esillä eduskunnassa. Työntekijät vaativat työajan lyhentämistä kymmenestä tunnista yhdeksään ja tuntipalkan korottamista 45 pennistä 75 penniin. Myös kaikista myyntihakkuista tuli tehdä ilmoitus ennen hakkuun aloittamista. Tapio julkaisi uutta lakia selventävän opastuskirjan, jota suositeltiin kaikille metsänomistajille ja metsänhoitomiehille. Kiista oli työajasta ja palkasta. W IK IM ED IA CO M M O N S 31 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 31 29.11.2017 15.43. Selvityksen tulokset pyrittiin luonnollisesti kiistämään. Arvid Borg. Siltä osin metsätyöväen asema parani, että vuonna 1917 voimaan tullut asetus tapaturmavakuutuksista koski myös metsäja uittotöitä. juuri laajojen omien metsiensä avulla sangen vakavan vaaran Suomen metsien tuotantokyvylle, pyrkien muodostumaan mm. Maatalousja metsämaan siirtyminen talonpoikaisomistuksesta teollisuudelle (noin kaksi miljoonaa hehtaaria) oli johtanut vuonna 1915 asetukseen, jolla rajoitettiin teollisuuden oikeutta hankkia lisää maata. Metalliteollisuus suostui ja paperiteollisuus seurasi heti perässä. kunta vahvisti uuden metsälain – nyt tosin asetuksen muodossa – vasta marraskuussa 1917. Myös osassa työväenlehtiä asetuttiin maanhankinnassa teollisuuden kannalle, mikä sai Ilkan otsikoimaan ”Sosialistit ja suurkapitalistit yhteen hiileen puhaltamassa”. Metsätyöväen järjestäytyminen alkoi kunnolla vasta sotien jälkeen. Metsätyöntekijät eivät olleet järjestäytyneitä, sillä vuosisadan alun tukkirenkaat ja tukkityöläisten liitot olivat lopahtaneet omaan mahdottomuuteensa. Tuomarniemen metsänvartijakoulun johtaja Arvid Borg arvosteli ankarasti teollisuuden maanhankintaa pitäen sitä ”suurena kansallisena onnettomuutena”. Eduskunta vahvisti lain kahdeksan tunnin työajasta lopullisesti vasta marraskuussa
Tutkimus saa vauhtia Vuonna 1917 päätettiin perustaa Metsätieteellinen koelaitos. Laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin sen metsänhoidon professori – aluksi virkaatekevänä – Olli Heikinheimo. Tapion katsauksessa todettiin: ”Tulkoon tämä laitos Suomen metsätalouden edistäjäksi ja uusien urien aukaisijaksi maallemme tällä tärkeällä talouden alalla”. Vuonna 1909 perustettu Suomen Metsätieteellinen Seura julkaisi vuoden aikana kolme nidettä tieteellistä Acta Forestalia Fennicaa -lehteä numeroilla 6–8. Laitoksen budjetti vahvistettiin 83 800 markaksi (100 000 euroa). Toiveita esitettiin myös koulutuksen kehittämisestä. Se valmistui lokakuussa, ja sen mukaan Helsinkiin – Metsähallituksen alaisuuteen – perustetaan Metsätieteellinen koelaitos, johon aluksi tulee kolme professorin virkaa. Numero 7 sisälsi A.K. Yhdistyksen aikakausjulkaisu, Metsätaloudellinen Aikakauskirja, ilmestyi 12 vihkona, joissa oli yhteensä 526 sivua. Lisäksi senaatti päätti toukokuussa Metsätieteellisen koelaitoksen perustamisesta. Laitos (sittemmin Metsäntutkimuslaitos) aloitti toimintansa heinäkuun 1918 alussa ja jatkoi aina vuoteen 2015 saakka, jolloin se sulautui osaksi Luonnonvarakeskusta. Lehti oli metsänomistajille tarkoitettu, monipuolinen ja käytännönläheinen. Vihkot sisälsivät laajan kirjon metsäalan uutisia, tutkimusselosteita, puheenvuoroja, kirjareferaatteja, kokousselostuksia ja paljon muuta. Lisäksi tarjolla oli puukaupallista tietoa. PO H JO IS -K A RJ A LA N M U SE O 32 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 32 29.11.2017 15.43. Nyt Metsähallitus sai tehtäväkseen tehdä tarkemman esityksen uudesta laitoksesta. Hanke oli lähtöisin Suomen Metsänhoitoyhdistyksestä ja Metsähallituksesta, ja se perustui A.K. Saksa oli myös suomeksi julkaistujen tutkimusten referaattikieli. Hyytiälän tutkimusasema kuului Helsingin yliopistoon, johon metsäntutkimus oli keskittynyt. ”Kansa ilman metsää on kuoleva kansa”, oli Ranskan presidentti Poincaré todennut Pariisin metsäkongressin päättäjäispuheessaan vuonna 1913. Hyytiälän kurssi lähdössä harjoitustöihin kesällä 1915. Helsingin yliopistoon 11 vuotta aiemmin Evolta siirtynyt metsänhoitajien opetus monipuolistui, kun perustettiin metsäpolitiikan professuuri, alkuun yksityisen lahjoituksen turvin. Venäläisenemmistöinen senaatti ei kuitenkaan ollut hanketta hyväksynyt. Tutkimukset käsittelivät mäntymetsien kasvua ja uudistumista, myrskytuhoja Suomessa sekä metsänhävityksen ja polton vaikutusta metsämaahan. Cajanderin ja häntä seuranneen komitean vuonna 1913 tekemiin ehdotuksiin. Suomen Metsänhoitoyhdistys täytti 40 vuotta, mitä juhlittiin Hämeenlinnassa pidetyssä vuosikokouksessa kesäkuussa, sen yhteydessä tehtiin retkeily Evolle. Tosin virka saatiin täytetyksi vasta vuonna 1925. Kahdessa muussa oli kolme tutkimusta kummassakin, niistä kolme saksankielisiä ja yksi Etelä-Saksan metsätyyppejä käsittelevä. Metsäntutkimusta suomeksi ja saksaksi Metsäalalla julkaisutoiminta oli melko vireätä. M etsätieteille vuosi oli merkittävä. Metsäntutkimuksen tulokset esiteltiin lehdessä ymmärrettävästi ja kirjoitusten joukossa oli myös ohjeita metsänomistajille, kuten ”Puiden istutuksesta syksyllä” sekä ”Mitä kotitarvepuiden säästämiseksi olisi huomioon otettava”. Metsänhoitoyhdistys Tapion Tapio-lehti (Metsälehden edeltäjä) ilmestyi 12 niteenä, joissa oli yhteensä 342 sivua. Cajanderin laatiman laajan katsauksen seuran toiminnasta vuosina 1909–17. Tapio oli ottanut sen tunnuslauseekseen edistääkseen metsien hoitamista
LU ST O , M ET SÄ H A LL IT U S 33 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 33 29.11.2017 15.43. Minkä koulun käyneissä tahansa saattaa löytyä toimintaan innostuneita sekä vähemmän innokkaita miehiä ja eiköhän osuttane oikeaan oletettaessa, että kussakin joukossa on kutakin lajia suhteellisesti yhtä paljon.” Myös metsätyöntekijöiden koulutus oli lähellä alkuaan, kun samainen Thomé esitti metsätyöläisammattikoulun perustamista Ahlström-yhtiön Salahmin ruukin yhteyteen. Tapiolla oli muutakin julkaisutoimintaa, muun muassa erilaisia opaskirjasia kuten ”Ohjeita pienehköjen sahalaitosten pystyttämisessä ja hoidossa”. Ropponen perheineen virkatalonsa edustalla Miehikkälässä. Paperitekniikasta ilmestyi myös oppikirja, Onni Suursalmen 128-sivuinen omakustanne ”Paperikoneesta ja sillä työskentelystä”. Teollisuus työllisti noin 60 metsänhoitajaa 28 yhtiössä, eniten Ahlström-, Gutzeitja Kymi-yhtiöissä. Eniten koulun käyneitä oli teollisuuden palveluksessa, alun kolmatta sataa. Suomessa oli viisi metsänvartijakoulua (vuodesta 1922 metsäkoulua), joista valmistui vuosittain 60–70 metsänvartijaa eli metsätyönjohtajaa. Käytännönläheistä käsikirjaa luonnehdittiin Paperilehdessä näin: ”Sellaista kirjaa ei paperiteollisuudessa ole vielä kirjoitettu missään maassa”, lisäksi siitä katsottiin olevan suurta apua ”harjoittelijoille ja vasta-alkaville”. Jossain määrin käsiteltiin myös metsäasioita. Samoin kävi teollisuuden omalle metsänvartijakoululle, jota Yksityismetsänhoitajayhdistyksen W.G. Koulutukseen toivottiin parannusta Vuonna 1917 Suomessa oli vajaat 400 metsänhoitajaa. Ainakin nimimerkki E.J.L:n mielestä keskustelu oli turhaa: ”Sanottakoon suoraan: mies ei ole toimintatarmoinen siksi, että hän on käynyt sen tai tuon metsäkoulun ja yhtä vähän on syytä pitää häntä tämän asian vuoksi velttona. Sen ensimmäisessä numerossa todettiin lehden käsittelevän ensi sijassa paperiteollisuuden teknisiä ja kaupallisia asioita. Vuonna 1917 oli koulun käyneitä metsänvartijoita vielä melko vähän. Vuonna 1917 alkoi ilmestyä myös uusi metsäalan aikakauslehti, vuonna 1914 perustetun Finska pappersingeniörers föreningenin (Suomen Paperi-insinöörien yhdistys) ”Finsk Papperstidning – Suomen Paperilehti”, joka nimensä mukaisesti oli kaksikielinen ammattijulkaisu. Metsähallituksen metsänvartija O. Metsähallituksen lähes 900 metsänvartijasta heitä oli hieman yli 100. Senaatti myönsi loppuvuonna varat 30 uuden oppilaspaikkaan metsänvartijakouluissa. Metsänvartijakoulun käyneillä metsänvartijoilla oli kaksi ”ammattijärjestöä”, vuonna 1906 perustettu Suomen Metsänhoitoammattimiesyhdistys sekä tarkasteluvuonna perustettu Finlands Svenska Skogsmanna Fackförbund. Ensin mainittu julkaisi vuodesta 1909 alkaen ”Metsämies”-lehteä, jossa käytiin keskustelua muun muassa siitä, ”ovatko metsäkoulun käyneistä henkilöistä jonkun määrätyn koulun käyneet toisia etevämmät”. Lehdessä oli alusta pitäen – toisin kuin suomenkielisissä metsälehdissä – sivukaupalla ilmoituksia, mikä takasi vakaan taloudellisen perustan. Lehden keskeistä antia oli kuukausittainen markkinakatsaus. Ylivoimaisesti eniten, yli 200, oli Metsähallituksen palveluksessa. Thomé esitti. Ehdotus ei kuitenkaan saanut vastakaikua. Sitä vastoin hanke valtion metsäja sahateollisuuskoulun perustamiseksi Tampereelle raukesi
Myös Lauri Ilvessalo päätti kulunutta vuotta koskevan katsauksensa toiveikkaana: ”Jos metsäntuotteiden vienti ensi keväänä pääsee alkamaan, kuten yleisesti odotetaan, niin avautuu maallemme mahdollisuus saada tämän viennin kautta runsaalla mitalla hyvitystä sota-ajan raskaista taloudellisista menetyksistä.” Ehtona kuitenkin oli, että ”maassa vallitsee järjestys ja rauha”. Metsänhoitaja Esko Pakkanen on kirjoittanut useita metsänkäytön historiaa koskeavia kirjoja. Sitä jouduttiin kuitenkin odottamaan ainakin puoli vuotta ja sinä aikana elettiin katkerin aika maamme historiassa. Venäjän sekavien olojen johdosta olivat sieltä tulevat maksut lakkautuneet ja kaikki Venäjän markkinoille tarkoitetut paperitoimitukset oli täytynyt keskeyttää. Jotta olisi saatu jälleen hengähdysaikaa, tehtaille määrättiin täydellinen joululoma joulukuun 22. ”Tilanne Venäjällä, varsinkin sikäläiset liikenneolot ja bolshevististen tullitoimitsijain rettelöimiset ovat noin kuukauden ajan tehneet miltei mahdottomaksi paperinviennin Suomesta Venäjälle. Norrmén: Toiminimi Ahlström 1896–1927 (1927), P.H. Myös hevosmiehille oli runsaasti työtä tarjolla, ja ”elintarpeita hankitaan mahdollisuuden mukaan”. päivänä pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa (toimitusjohtaja) Björkenheim ilmoitti, että metsätyöt olivat keskeytymässä äärimmilleen vietyjen palkkavaatimusten sekä ajomiesten puutteen takia. päivään saakka. Kaikki tuotanto lopetettiin täksi ajaksi. Kasvun ehtona järjestys ja rauha Metsäpuolella uskottiin uuden vuoden tuovan parempia aikoja. Sen lisäksi ovat Pietarin pankit suljetut, joten paperitehtaitten tavaraintilaajat eivät saa varoja niittenkään paperilastien tilittämiseen, jotka vaikeuksista huolimatta kuitenkin onnistuisivat Pietariin pääsemään”, kirjoitti Uusi Päivä 29. Lähteinä on käytetty muun muassa seuraavia teoksia: Jorma Ahvenainen: Paperitehtaista suuryhtiöksi (1972), Jorma Ahvenainen: Suomen sahateollisuuden historia (1984), Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa (2006), Heikki J. Lomautusajalta maksettiin työntekijöille täysi palkka.” Hätäaputöillä työttömyyttä lievittämään Elintarvikepulan ohella työttömyys säilyi pahenevana ongelmana. Sitä ei mainittu, että kevään uittolakot olivat aikaansaaneet sen, ettei kaikilla sahoilla riittänyt tukkeja talvisahaukseen. Suomen Paperiyhdistys ei ollut lähettänyt kuukauteen paperia Venäjälle, ja useimmat paperitehtaista olivat rajoittaneet tuotantoaan tai pysäyttäneet sen kokonaan. Useampi kunta tarjosi halonhakkuuta metsissään, ja työväkeä houkuteltiin korotetuilla palkoilla. Läskelän tehtaat. Norrmén: Mäntän tehdas 1869–1928 (1928). Siksi vaadittiin hätäaputöiden lisäämistä. Näihin kuuluivat myös metsätyöt, joiden osalta vaatimukset kohdistuivat paljolti Metsähallitukseen. Työväelle oli kuitenkin järjestetty väliaikaistöitä. Perusteluissa todettiin muun muassa, että ”sahateollisuus on niin ikään suurimman osan työläisiään jättänyt joutilaaksi ja on tässä teollisuudessa erittäin huomattava, että useilla sahoilla, varsinkin Pohjolassa, on työväki jätetty työttömäksi, vaikka sahoilla on kyllä nostettu suuret määrät tukkeja talvisahausta varten”. Edustajat epäilivät, että työnantajat ”enemmän tai vähemmän keinotekoisesti” pyrkisivät näin lisäämään työttömyyttä. Myös tukkeja ja halkoja haluttiin ostaa. V uoden loppu suurlakon jälkeen oli vaikeaa aikaa. Oli muitakin vaikeuksia. päivästä tammikuun 2. ”Rajaton määrä halonhakkaajia saa ansiokasta työtä Pieksämäen–Jyväskylän rataosalla”, ilmoitettiin Keski-Suomen vuoden viimeisessä numerossa. Vuotta 1918 kohden Loppuvuodesta heräsi toiveikkuus ja uuden vuoden toivottiin tuovan parempia aikoja. LU ST O 34 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 34 29.11.2017 15.43. Joukko sosiaalidemokraattisia kansanedustajia Oskari Tokoin johdolla esitti tammikuun 1918 alussa eduskunnalle työttömyystöiden välitöntä käynnistämistä kolmen miljoonan markan määrärahalla. ”Sahatukkeja sekä leveranssikaupalla että muuten ostamme”, ilmoitti Huittisten Myllyja Saha-Osakeyhtiö vuoden lopulla lännessä ja Suomalaisen Puuliikkeen Kiviniemen saha vastaavasti idässä. Myös Kuortaneelle kaivattiin ”rajaton määrä” hevosmiehiä sekä Vuojoen kartanolle ”halonajajia ja -hakkaajia”. Oli metsätöitä tarjollakin, näin erityisesti pienemmillä työnantajilla. joulukuuta. Kunnas: Metsätaloustuotanto Suomessa 1860–1965 (1973), Pentti Luntinen: Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 (1992), P.H. Jorma Ahvenainen kuvailee tilannetta Kymi-yhtiössä näin: ”Joulukuun 17. Sanomalehdissä oli viljalti metsätilojen myyntija ostoilmoituksia
Puuta tarvitaan silloinkin ja paljon. VUONNA 2117 SEURAAVAT SATA VUOTTA Vuonna 2117 maailma ja Suomi ovat toisenlaisia paikkoja. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK 35 MAKASIINI 8 • 2017 35 MAKASIINI 8 • 2017 5404_.indd 35 29.11.2017 15.16
Maailmassa on nyt metsää noin 0,55 hehtaaria henkilöä kohden. Todennäköisesti nykyistä enemmän – YK ennustaa, että väestö on kasvanut nykyisestä 7,6 miljardista 11,2 miljardiin. ”Se tietää ilmastopakolaisten hyökyä ja uusia kansainvaelluksia ja saattaa muuttaa Suomenkin väestörakennetta.” Idän kolme isoa Kiinan merkitys Suomen metsäteol36 MAKASIINI 8 • 2017 36 MAKASIINI 8 • 2017 5404_.indd 36 29.11.2017 15.16. Sekin on globaali megatrendi. Sitä myötä jokainen metsähehtaari on arvokkaampi.” Kun maaja metsäala niukkenee, niin niiden arvo nousee. Suomea pidetään ilmastonmuutoksen hyötyjänä, mutta monet maailman alueet uhkaavat muuttua elinkelvottomiksi. Hetemäki on vakuuttunut, että sadan vuoden päästä tuotteiden kirjo on paljon laajempi. Metsää käytetään yhä useampiin sellaisiin tuotteisiin, jotka tänä päivänä tehdään uusiutumattomista raaka-aineista. Jos metsäala säilyy nykytasolla ja väestö kasvaa ennustetusti, niin vuosisadan lopussa metsää olisi enää 0,36 hehtaaria henkilöä kohden. T ämän ajan isoja megatrendejä ovat globaali väestönkasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen, ilmastonmuutos ja kaikentekevät robotit. Mennyt sata vuotta oli painopaperien, sellun ja sahatavaran dominoimaa aikaa. ”Se tarkoittaa, että vähemmästä pitää saada enemmän irti. Kukaan ei tiedä, paljonko maailmassa on väkeä vuosisadan lopulla. Vaikutus ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sillä viljelyä voidaan tehostaa ja ihmiskunnan proteiinintarvetta tyydyttää tulevaisuudessa myös uusilla tavoilla, kuten hyönteisravinnolla ja kalankasvatuksella yhä kauempana rannikosta. ”Talousmallia on muutettava niin, että uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä päästään eroon niin hyvin kuin suinkin. Tulevaisuuspelissä on monia ennustamattomia jokerikortteja. Väestönkasvun vuoksi puuvillapeltoja pitää ottaa ruoantuotantoon ja tekstiilikuidut on tuotettava jossain muualla. ”Emme voi tietää, mitä tuotteita sadan vuoden päästä kysytään, mutta sen tiedämme, että niistä isompi osa on metsäperäisiä”, apulaisjohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista toteaa. Siitä on kansainvälisesti sovittu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.” Metsä niukkenee, arvo nousee Kun väkimäärä kasvaa, niin hehtaarimäärä per pää vähenee
Metsillä suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kun tavoitteena on vähentää fossiilipäästöt tasolle, jonka hiilinielut ja uudet hiileen talteenottomenetelmät sitovat . ”Tänä vuonna istutetut taimet elävät merkittävän osan elinkaarestaan ilmastossa, jota ei vielä ole”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo. ”Jaloista lehtipuista tuskin tulee metsätalouden valtavirtaa edes eteläisimmässä Suomessa. Aina oikukkaat säät ovat jalostaneet puut sopeutuvaisiksi.” Edes voimakkaimman lämpenemisen skenaario ei ole turmiollinen. Metsävakuutukset kehittyvät ja niiden hinnoittelussa otetaan huomioon riskien suuruus ja todennäköisyys. Metsäteollisuuden alkuvuosikymmenet ensimmäiseen maailmansotaan saakka mentiin paljolti Venäjän-menekin varassa, koska Venäjä oli kotimarkkina-aluetta kuten EU nyt. Sadan vuoden päästä hehtaarikasvu saattaa olla kuution enemmän kautta maan, ja ylikin. Niiden mallintaminen on tieteentekijöille vaikeaa. . Pyökki, valkopyökki, vaahterat, talvitammi ja jopa jalopähkinä pärjäisivät täällä, mutta vieraiden puulajien viljely on taloudellinen kysymys. ”Puiden geneettinen sopeutumiskyky on kuitenkin hyvä. Puut pystyvät ottamaan hyödyn irti pitemmästä kasvukaudesta ja korkeammasta lämpösummasta. . Mäkipää uskoo, että markkinatalous auttaa riskeihin varautumisessa. Mahdollisuuksia ja uhkia ”Se tarkoittaa, että vähemmästä pitää saada enemmän irti. Iso naapuri Venäjä on aina heiluttanut Suomen metsäalaa. Hetemäki pohtii, että ehkä myöhemmin mukaan tulee Intia. Ainoastaan juurikäävästä johtuva puulajin vaihto kuusesta joksikin muuksi voi olla talousperuste jalojen lehtipuiden yleistymiselle.” Suometsien hoito menee uusiksi Kangasmaiden metsänhoito ei välttämättä sadan vuoden päästä paljon poikkea nykyisestä. Jos maa lähtee mukaan biotalouteen ja ilmastotalkoisiin, niin se olisi iso mahdollisuus ja valtava markkina-alue vieressä. lisuuden uudelleenrakentamisen, vai pitäisikö sanoa uuden biotalouden, pääomasijoittajana näkyy jo. Sen sijaan suomailla isoa muutosta ei tarvitse odottaa pitkäänkään. Sitä myötä jokainen metsähehtaari on arvokkaampi.” 37 MAKASIINI 8 • 2017 5404_.indd 37 29.11.2017 15.16. ”Suometsien kasvatuksessa murros on edessä jo kymmenen vuoden sisällä”, Mäkipää uskoo. Kestävästi tuotetun puubiomassan kysyntä kasvaa globaalisti, kun siirrytään fossiilitaloudesta biotalouteen ja puusta valmistettavien tuotteiden kirjo kasvaa. Hetemäki sanoo Venäjän elävän vielä fossiilitaloudessa. ”Mutta samalla tuhoriskit kasvavat ja jokin tuhonaiheuttaja saattaa pyyhkäistä isojakin alueita.” Odotettavissa on myrskyjä, hyönteisinvaasioita ja sienituhoja. ”Avohakkuuseen päättyvä kasvatustapa ei ole erityisen kannattava ja sillä on niin paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia, että muita keinoja on etsittävä.” Metsäalasta kolmannes on suometsiä ja niiltä tulee merkittävä osa RAISA MÄKIPÄÄ . Pohjoiset metsät voivat kasvavaa entistä paremmin, mutta tuhoriskeihin varauduttava. Enemmän kasvua, enemmän riskiä Ennen kuin tänä vuonna istutettu kuusentaimi kaadetaan vuosisadan lopulla, sen on täytynyt selvitä monista vaaroista. Vaikka ilmasto mahdollistaa jalojen lehtipuiden kasvattamisen nykyistä pohjoisempana ja aivan uudetkin puulajit, niin ihminen päättää
Ne halutaan pitää mukana puuntuotannossa, mutta kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormituksiin pitää löytää ratkaisut. ”Sadassa vuodessa loputkin metsänhoitotyöt on koneellistettu ja koneissa on älyä”, Metsätehon tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen visioi. Kunnostusojituksia tehtäisiin vähemmän, sillä haihduttava puusto pitäisi pohjaveden sen verran alhaalla, että juuristo pärjää. Kokemustietoa tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Se on metsäteknologian kehityshyppäysten mahdollistaja.” Tulevaisuuden korjuukoneet tunnistavat puun ominaisuudet sensoreiden avulla, jotta ne voidaan täsmäohjata eri tuotantolaitoksille. ”Talouskasveja voivat olla sammalet tai levät, mutta niiden geenimanipulaatio on vielä tulevaisuuden visio.” Geenimuuntelun keinoin puuhunkin voidaan lisätä haluttuja ominaisuuksia tai saada niitä tuottamaan haluttuja aineita. ”Sadan vuoden päästäkin metsätalouden tuotosta suuri osa tehdään isolla määrällä kuutioita.” 3 muutostekijää 38 MAKASIINI 8 • 2017 5404_.indd 38 29.11.2017 15.16. kasvusta. Mäkipää ajattelee etenkin rahkasammalia. ”Digitalisaatio kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. . Ilmastonmuutos heikentää puunhankinnan olosuhteita ja ajaa uusiin ratkaisuihin. ”Jatkuva kasvatus saattaa olla ratkaisu tai sitten pitää keksiä ihan jotain muuta.” Tuotettaisiinko sammalia. Metsien monipuolistuvat ekosysteemipalvelut vahvistavat biotaloutta, mutta vaativat yhteensovittamista. Puuta korjattaisiin nykyiset määrät, mutta suuremmalta pinta-alalta. Korjuuteknologiaa on jo olemassa. Hämäläinen ei kuitenkaan pidä uskottavana, että robottiyrittäjän älykkäät automaattikoneet lähtevät aamulla palstoilleen ja huoltavat ja korjaavat itsensä. Puunkorjuuseen ei tule yhtä isoa kehityshyppyä, mutta kylläkin kuljettajan päätöksentekoa helpottavaa automatiikkaa ja puoliautomaatiota. ”Ihminen tarvitaan joka tapauksessa poikkeustilanteiden hallintaa Jarmo Hämäläinen . Digitalisaatio, automaatio ja robotiikka mahdollistavat tuottavuushyppäyksen. Ne eivät periaatteessa juuri poikkea nurmikon leikkuusta tai peltotöistä. Jos sadan vuoden päästä on löydetty ja eristetty kasvien halutut kemialliset yhdisteet, niin geenimuokkauksen keinoin niitä voidaan siirtää hitaasti kasvavasta lajista nopeakasvuiseen. Sanotaan, että teknologian kehitys yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Sadan vuoden päästä puuntuotannollisesti marginaalisilla turvemailla saatetaan tuottaa kasveja, joiden biomassatuotos on nopeampi kuin puiden. Hän uskoo, että pitkälle viety automaatio ja robotit tulevat rutiinitöihin ja selkeisiin olosuhteisiin, kuten maanmuokkaukseen ja istutukseen. Sadan vuoden päästäkin metsätalouden tuotosta suuri osa tehdään isolla määrällä kuutioita.” Mihin tarvitaan ihmistä. Korjuun koneellistamisessa meni 50 vuotta, mutta vaikutus on sataprosenttinen. ”Uudet tuotteet voivat nousta merkittäviksi, mutta ne eivät syrjäytä puuntuotantoa. . Jotta kone voisi toimia autonomisesti, sen pitäisi pystyä aistimaan toimintaympäristö kaikissa tilanteissa luotettavasti. Mäkipää pitää mielenkiintoisena suometsien jatkuvaa kasvatusta. Siihen metsä on vaikeampi paikka kuin vakioitu tehdasympäristö tai puutavaraterminaali. Turvetta sanotaan puolifossiiliseksi, mutta rahkasammal on uusiutuvaa silloin, kun korjataan vain pinnan elävää kerrosta
”Mutta jos keskittyminen alkaa, niin silloin nousee kysymys, miten metsien tuoma hyvinvointi jakautuu niin, että kiinnostus alan kehittämiseen säilyy.” Hetemäki nostaa vertailukohdaksi öljyvarojen omistuksen. Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla luonnonvaroilla. Jo nyt on nähtävissä, että sekä pienten että suurten metsätilakokonaisuuksien määrä kasvaa ja keskikokoisten vähenee. Se on huomattavasti keskittyneempää kuin metsävarojen ja myös ongelmallisempaa. Luonnonhautausmaan liikeideassa yhdistyy yleinen ekologisuus, kustannustehokkuus ja metsien suojelu. Metsätalous on saanut yhteiskunnallista huomiota ja siihen on satsattu”, metsäinstituutin Lauri Hetemäki sanoo. Yhdysvalloissa hautausmaan pito voi olla yrityksen liiketoimintaa. Haudalle voidaan istuttaa puu elämän jatkumon symboliksi. Maailman väestön ja keskiluokan kasvu. Kuluva vuosisata saattaa olla paluuta keskitetympään omistukseen. ”Se luo ymmärrystä metsätaloutta kohtaan. Metsänomistajia on satoja tuhansia ja jokseenkin jokaisella on ainakin metsää omistava sukulainen tai tuttu. ”Vesitie ei kulu eikä tarvitse päällystettä, joten ilmastomuutos parantaa sen edellytyksiä.” Kuka omistaa metsät. Kaliforniassa metsähautausmaa on yhdistetty punapuumetsän suojeluun. Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa näkyy jo alkava suuntaus, että ei haluta arkkutai polttohautausta eikä muistomerkkiä vaan metsähautaus. . ”Biotalouden kehitys sitouttaa yhteiskuntaa laajasti ja jakaa tuottoa laajemmalle.” Metsän multiin Tänä päivänä metsissä on touhua, jota ei sata vuotta sitten voitu kuvitellakaan, kuten suunnistus tai geokätköily. Usean rekan ja yhden kuljettajan letka-ajo voi onnistua vakioreiteillä, mutta tuskin alemmalla tieverkolla. Ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen. Lauri Hetemäki . Hämäläinen pitää mahdollisena, että raskaatkin autokuljetukset voivat olla tulevaisuudessa päästöttömiä, kun akkuteknologialle annetaan sata vuotta aikaa kehittyä. . Jotain kuvittelematonta on varmasti seuraavankin sadan vuoden päästä. ja konetöiden oheistoimia varten, eikä etäohjaus riitä kaikkeen.” Metsärobottien haasteena ovat myös pienet työmaat ja jatkuvat siirtotarpeet. Vielä ei kuitenkaan ole menossa metsänomistusten isoa siirtymää yksityisiltä omistajilta isoille instituutioille. ”Kun joulun alla muistetaan poismenneitä, niin ehkä sadan vuoden kuluttua käydään metsähautausmaalla”, Hetemäki pohtii. 3 muutostekijää 39 MAKASIINI 8 • 2017 5404_.indd 39 29.11.2017 15.16. Rautatieja aluskuljetusten yleistymiseen Hämäläinen uskoo. Jos ajatusta kehittää, niin ei ole tuulesta temmattua, että Lapin-matkoihin hurahtanut kiinalaisturisti ostaisi viimeisen leposijansa aihkimännyn alta. Suomessa 1900-luku oli vuosisata, jolloin metsänomistus oli kaikista eniten hajallaan
Siinä häviäjänä olisi erityisesti metsätalousyrittäjä. noin 13 prosenttia ja lisäksi vahvistunut rakkaan kilpailijamme Ruotsin kruunua vastaan vuodessa noin 3 prosenttia. Kuusisahatavaran vienti vetää kivasti, erityisesti Kiinaan. Hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja nousu todennäköisesti jatkuu. Odotan ja toivon puun hintoihin lievää nousua. Työllisyys parani ja inflaatio kiihtyi. Mikäli hinnat nousisivat nopeasti, teollisuuden kilpailukyky heikkenisi ja seuraava laskusuhdanne tekisi rumaa jälkeä M etsäsektorilla on nyt noususuhdanne, mutta ei, en sanonut huippusuhdanne. Ns. N yt elämme suomalaisella metsäsektorilla täysin päinvastaista aikaa. Työnantaja alkoi maksaa palkat ”väärällä” rahalla, vientihinnat markoissa ja tuontihinnat markoissa nousivat. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jos hankintakuusikuidun hintaa olisi nostettu kuluttajahintaindeksin mukaisesti ja puut pitäisi hakata sekä kuljettaa tienvarteen sen aikaisilla välineillä, olisi uusi traktori vain haikea päiväuni. Mitä oikeasti tapahtui. Kun markan kurssi muihin valuuttoihin verrattuna heikkeni hetkessä, vientiteollisuuden kilpailukyky parani samassa silmänräpäyksessä. Palkkojen, kuljetusten ja raaka-aineiden hinnat näyttävät pysyvän kurissa. Noususuhdanne on tarttunut lähes koko alalle. Se käy molemmissa maissa kovilla kierroksilla. RAHAPUU 40 MAKASIINI 8 • 2017 40 MAKASIINI 8 • 2017 5417_.indd 40 29.11.2017 16.33. Nykyinen valuuttamme euro on vahvistunut metsäteollisuustuotteiden viennin kannalta tärkeintä valuuttaa Yhdysvaltain dollaria vastaan vuodessa Noususuhdanne tarttui metsäsektorille Odotan ja toivon puun hintoihin lievää nousua. Isoista alan sisäisistä osista oikeastaan vain mäntysahatavaran kysyntä ja hinta laahaavat. Kun samaan aikaan tehtaat ovat moderneja ja investointeja tehtaiden uudistamisiin tehdään, niin hyvältä näyttää. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC metsäteollisuudessa. Siihen Suomen Pankki yhdessä maan hallituksen kanssa reagoi devalvoimalla markan. Jopa painopapereilla menee nyt kohtalaisesti. Pakkaaminen maailmalla lisääntyy voimakkaasti ja kartonki kasvattaa markkinaosuuttaan, kun taas öljypohjaisen muovin osuus pienenee. Valuutan vahvistumisesta huolimatta kilpailukykymme on hyvä. Nyt vanhat miehet muistelevat haikeina, kuinka monta hankintamottia kuusikuitua piti hakata ja tuoda tienvarteen, että sai ostettua uuden Valmet-traktorin. Menneinä aikoina, jota monet metsätalousyrittäjät yhä kaiholla muistelevat, elettiin devalvaatiokierteessä. Sekä havuettä lehtisellun kysyntä on vahvaa ja pysyykin toistaiseksi vahvana. teknisistä puutavaralajeista erityisesti viilupuun (LVL), joka on tavallisen kuluttajan näkövinkkelistä tosipaksua vaneria, vienti vetää hyvin. Suurimmat riskit näen Yhdysvaltojen ja Ruotsin rakentamisessa. Vientiteollisuuden kilpailukyky heikkeni nopeasti. Kohta vientiteollisuuden kilpailukyky taas heikkeni ja uusi devalvaatiokierre oli valmis. Taloudellisesti kierteestä hyötyivät harvat, eivät ainakaan metsätalousyrittäjät, mutta useimmat olivat onnellisia. M etsätalousyrittäjänä näen metsäteollisuutemme kilpailukyvyn poikkeuksellisen vahvana. Mäntysahatavaran vienti hieman tökkii, erityisesti Pohjois-Afrikan talousongelmien takia. Kotimaiset kustannukset karkasivat: hinnat, palkat, kuljetukset ja lähes kaikki muukin
OMA METSÄ METSÄNHOITO 20 kysymystä hoitorästeistä Sivu 42 PIKATESTI Jämäkkä viilausteline Sivu 45 TAIMIKONHOITO Kun hoito viivästyy Sivu 46 ALLAKKA Suojelun monet suunnat Sivu 49 PERINTÖMETSÄ Perintömetsää myymässä Sivu 50 KYSY POIS Miten monilatvaisuus korjataan. Sivu 52 TUTKIMUS Motit selville kopterilla Sivu 48 ST O RA EN SO 5412_.indd 41 29.11.2017 14.28
Metsälaki velvoittaa uudistamaan metsän päätehakkuun jälkeen ja tarvittaessa huolehtimaan taimikon jälkihoidosta, mutta varsinaista taimikonhoitoa laki ei velvoita tekemään. Yhdenkin vuoden myöhästyminen näkyy, työ muuttuu hitaammaksi ja kalliimmaksi. Hoito näkyy tukkeina 100 000 125 000 150 000 175 000 200 000 100 200 300 400 500 600 VMI8, 1986– 1994 VMI9, 1996– 2003 VMI10, 2004– 2008 VMI11, 2009– 2013 VMI12, 2014– 2016 ha ha m /ha 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Hoidettu Hoitamaton Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu ja luonnonpoistuma 16 Miten nopeasti myöhässä oleva taimikonhoito muuttuu rästiksi. Joskus taimikon voi hoitaa kerralla kuntoon, joskus heinäntorjuntaa ja vesakonperkausta tarvitaan harva se vuosi. Taimikonhoitoon saa kemeratukea. Taimikonhoidon tarve riippuu kuitenkin kasvupaikan rehevyydestä. 17 Onko jossain vaiheessa myöhäistä hoitaa taimikko kuntoon. Kaikki vastaukset perustuvat artikkelissa mainittujen henkilöiden haastatteluihin. Heinä jättää rehevällä kasvupaikalla taimen herkästi alleen. Jos taimikkoja ei ehdi itse hoitaa, kannattaa hoitotyöt teettää ammattilaisella. Uudistamisvelvoite täyttyy, jos taimikko on riittävän tiheä ja taimia on tasaisesti, niiden keskipituus on puoli metriä ja muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehittymistä. Lisäksi taimikonhoidon kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Jos paikalla kasvaa vajaan kymmenen metrin mittainen puusto, ei taimikonhoidosta välttämättä kuitenkaan ole enää hyötyä. Hoidetussa kuusikossa varhaishoito ja taimikon harvennus on tehty, hoitamattomassa varhaisperkausta ei ole tehty ja taimikon harvennus on myöhästynyt. Metsänomistajakohtaisen PEFC-sertifikaatin saaminen edellyttää, että metsissä on teh44 MAKASIINI 8 • 2017 5344_.indd 44 29.11.2017 16.25. 18 Velvoittaako metsälaki huolehtimaan taimikoista. Taimikonhoito on metsänhoitotöistä tärkein. PEFC-sertifikaatin saaminen edellyttää ryhmäsertifiointien osalta, että sertifiointialueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta tehdään vuosittain vähintään 60 prosenttia. 19 Velvoittaako metsäsertifiointi huolehtimaan taimikoista. ty vähintään 60 prosenttia viisivuotiskauden taimikonhoitotarpeesta. 15 Miten usein taimikon kunto tulee tarkastaa. FSC-sertifioidussa metsässä taimikonhoitorästejä ei saa olla. Havupuusto elpyy kohtalaisen hyvin, joten melko pahastikin rästiin jäänyt taimikko kannattaa yrittää pelastaa. Rästit kasvussa Taimikonhoidon hehtaarimäärät vuosina 1996–2016. Silloin kannattaa harkita nuoren metsän kunnostusta tai energiapuuharvennusta. Nyrkkisääntö on, että taimikonhoito tehdään kahdessa vaiheessa: ensin vesakonperkaus, sitten taimikon harvennus. Sen vaikutukset näkyvät läpi puuston kiertoajan. Taimikonhoidolle on tietty optimaalinen aika. Kerran tai jopa kaksi kertaa vuodessa. Ajallaan tehty taimikonhoito lyhentää puuston kiertoaikaa huomattavasti, jopa 10–20 vuotta. Kyllä. Taimikonhoito maksaa pitkällä aikavälillä itsensä takaisin. Vaikka taimikossa ei olisi hoitotarvetta, voivat esimerkiksi sienitaudit tai hirvet tehdä siellä tuhojaan. 12 Miten monta hoitokertaa taimikko vaatii. SA M I KA RP PI N EN 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Lä ht ee t: Lu ke , Ta pi on M et sä nh oi do n su os itu ks et Taimikonhoitorästien määrä kuluneiden viiden valtakunnan metsien inventointijakson aikana. 20 Entä jos taimikoitaan ei ehdi hoitaa. 14 Miten tärkeää taimikonhoito on. Hoitomäärissä nousua Tuoreelle kankaalle istutetun kuusikon tuotos 63 vuoden iässä. Uusi taimikko on lain mukaan saatava aikaan sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluttua hakkuusta. 13 Saako taimikonhoitoon tukea
Jutun lähteenä on käytetty Hyvän metsänhoidon suositukset ja Raivaamaan -kirjoja. Hoitamattomuuden vuoksi metsänomistajalla on tyypillisesti edessään lehtipuuston varjoon jäänyt istutuskuusikko tai liian tiheyden vuoksi riukuuntumassa oleva männikkö. TAIMIKONHOITOKOULU OSA 8: ERIKOISTAPAUKSET Taimikonhoitosarjan vinkkejä raivaajille 1 Tarkista taimien kunto myös ensimmäisinä vuosina. Kosteikkopajukot ja muut hankalat raivauskohteet kannattaa jättää alusta alkaen suosiolla koskemattomiksi luontotiheiköiksi. Jätettävien puiden valintaan pitää jaksaa kiinnittää huomiota. Metsurityönä nuoren metsän kunnostus tarkoittaa puolestaan raskasta raivaussahaharvennusta. Tämä on vaativa menetelmä, joten se kannattaa vain erityisen hallanaroilla paikoilla. Sen verran havupuita tai rauduskoivuja jää normaalisti kasvamaan nuoreen metsään ensiharvennuksen jälkeen. Koivujen alle kasvaneet elinvoimaiset kuusentaimet eli kuusialikasvos hyödynnetään harventamalla koivujen määrä ylispuustoksi. 6 Paksuimmat havupuut nurin vasta kylmällä ilmalla juurikääpäriskin vuoksi. Hieskoivu on raudusta parempi ylispuu, sillä raudus on kuusentaimille kovempi kilpailija. 46 MAKASIINI 8 • 2017 5413_.indd 46 29.11.2017 14.30. Jos hyväkuntoisia kuusia, mäntyjä tai koivuja ei löydy tätä määrää, kannattavinta voi olla metsän kasvatus päätehakkuuseen eli noin 40–50 vuoden ikään ilman harvennusta. 4 Joskus puulajivalinta menee pieleen. Se on toimenpiteenä varsinaisen taimikonhoidon ja ensiharvennushakkuun väliltä. Puuston kunto huomioon Joskus ryteiköksi räjähtäneen taimikon tilanne voi olla niin huono, että metsänomistaja joutuu miettimään, kannattaako taimikolle tehdä taloudellisessa mielessä mitään. Vielä varmempi merkki metsän kasvukunnosta on, jos hehtaarille on säästettävissä 700–1 000 hyvälaatuista runkoa. 7 Muista mitata koealoja taimikon harvennuksessa. Näin käy etenkin, kun metsä vaihtaa omistajaa ja taimikonhoitotöihin tulee rytäkässä useamman vuoden katkos. Koneella tai raivaussahalla Sekalaiseksi pöheiköksi kasvaneen taimikon raivaus on vaikea työ, joka kannattaa usein jättää ammattilaisten hoidettavaksi. Jos ylispuukoivut ovat riittävän laadukkaita vanerinvalmistukseen ja ne onnistutaan kaatamaan kuusten yltä ilman suurempia taimivaurioita, kaksijakoinen rauduskoivu-kuusisekametsä voi olla taloudellisesti jopa tuottavampi kuin puhdas kuusikko. Hoitamattoman taimikon harvennusta kutsutaan nuoren metsän kunnostukseksi. Jos harvennettavasta nuoresta metsästä kerätään koneella energiapuuta, hoitotuen lisäksi voi saada pienpuun keräämisen tukea. 5 Älä ota liian isoa raivaustavoitetta. Ilman mittauksia taimikko jää raivauksen jäljiltä usein liian tiheäksi. Huonossakin metsikössä tulisi olla hehtaaria kohden tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 taimea, joista voi kehittyä arvokkaita tukkipuita. VALTTERI SKYTTÄ J oskus metsään nousee hakkuun jälkeen taimikko, jonka raivaus ei onnistu oppikirjan yleisohjeilla. Jos puuston eteen on vielä tehtävissä jotain, on hyvä muistaa, että riukuuntuneessa nuoressa metsikössä harvennus kannattaa tehdä lumija tuulituhoriskin vuoksi lievänä ja kahdessa osassa. Toisaalta omatoiminen raivaus voi säästää rahaa, jos istutuskuusia on riittävästi hengissä ja lehtipuuryteikön poisto vaatii vain raakaa sahan heilutusta. Syy ei välttämättä ole metsänomistajan toimettomuudessa. Työhön maksetaan valtion kemeratukea. 3 Säästä lehtipuita havupuiden sekaan. Ylispuuston harventaminen on tehtävä varoen, ettei puunkaato vahingoita liikaa kuusentaimia. Sekalainen taimikko voi syntyä myös ahkeran raivaajan metsiin, jos metsänuudistamismenetelmä on valittu väärin tai taimet ovat kärsineet esimerkiksi eläintuhoista. Jos omatoiminen savotta ei onnistu, myöhästyneen taimikonhoidon voi paikata joko metsäkoneella tai metsurityönä. Kuusentaimien hallatuhojen välttämiseksi ylispuusto voidaan joskus jättää tiheämmäksi niin sanotuksi verhopuustoksi. Koneellisessa nuoren metsän kunnostuksessa pöheiköksi muuttuneesta metsiköstä kerätään energiapuuta. Heinää, jos tarpeen. Kyseessä on niin sanottu kaksijaksoinen metsä, jossa on tavallisesti luontaisesti syntynyttä kuusentaimikkoa yllään suurempia lehtipuita. Sekalainen työmaa Jos taimikonhoito viivästyy tai jää tekemättä, kannattaa arvioida, onko ryteikössä riittävästi ainesta tuleviksi tukkipuiksi. Tukien tarkemmat ehdot löytyvät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Jos kuuset on istutettu liian karuun maahan, tavoitteena voi olla kuusi-mäntysekametsä. Asiantuntijat muistuttavat aiheellisesti, että sekametsä kestää tuhoja paremmin. Taimikkoa voi täydentää istutustaimilla. 2 Hakkuussa jätettyjen säästöpuuryhmien alustoja ei raivata. Muuten hyviä puita kaatuu ja huonoja jää pystyyn. Kuusitaimikko koivujen alla Taimikonhoidon erikoistapaukseksi voi lukea myös tilanteen, jossa puusto kasvaa selvästi kahdessa kerroksessa
2. Ensi vuoden juttusarjassa kerromme metsäsuhteen rakentamisesta. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, koneellinen nuoren metsän kunnostus energiapuunkorjuulla voi olla ratkaisu. 1. 4. Sekalainen taimikko voi syntyä, jos metsänuudistaminen epäonnistuu. Alikasvoksena elänyt kuusentaimi elpyy hakkuun jälkeen kasvuun, jos sen vuosikasvu eli latvakasvain on vähintään 5–10 senttiä. 2. 3. 47 MAKASIINI 8 • 2017 5413_.indd 47 29.11.2017 14.30. 4. VA LT TE RI SK YT TÄ M IK KO RI IK IL Ä VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 1. Tässä taimikossa riittää hyväkuntoisia kuusia, joten taimikonhoito vaatii vain ahkeraa ja järkevää raivausta. Liian viljavaan maahan kylvetty männikkö tuottaa päänvaivaa taimikon kasvaessa. 3
”Mahdollisuuksia on moneen. Stora Enso kokeilee, miten pienoiskopteria voi hyödyntää tehdasalueen puuvarastojen seurannassa. Kopteria on näppärä käyttää”, Korvenranta uskoo. Laajojen periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet yhä useammin paikalliset kiistat. ”Puupinojen korkeutta on ollut vaikea mitata käsin, joten dronen ottamat kuvat parantavat mittausten tarkkuutta”, kertoo kopteria ohjaava puuterminaalin esimies Niko Hannula. Sen jälkeen kaavoitusja viime vuosikymmeninä myös yleiset luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet tärkeämmiksi. ”Dronejen tekniikka, kuten kopterikuvien tarkkuus, on parantunut, ja niiden keräämiä tietoja pystytään prosessoimaan nopeammin. Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat kymmenen viime vuoden aikana nousseet ympäristökiistojen aiheeksi. 1970-luvulla metsäasiat nousivat kaavoituksen rinnalle tärkeimmiksi ristiriitojen aiheiksi. Luke: Päästöjä ei vähätellä ST O RA N ES O 48 MAKASIINI 8 • 2017 48 MAKASIINI 8 • 2017 5411_.indd 48 29.11.2017 14.31. Lisäksi jalkatyö suurten koneiden ja puukasojen keskellä on vaarallista. VALTTERI SKYTTÄ DRONEJEN eli pienoiskopterien tekniikka ja hintataso tuntuvat asettuneen sille tasolle, että koptereiden hyötykäyttö yleistyy vauhdilla. ”Mittaustyö on vaatinut erikoisjärjestelyjä. PINOSTA MITTAA TUTKITTUA Kopterin ottamista ilmakuvista muodostetaan tietokoneohjelmalla 3D-malli, josta saadaan selville puupinojen tilavuus. Kopterikuvilla niistä kertyy entistä tarkempaa vertailutietoa. Yhtiö on kokeillut lennokkia myös tehtaan hajukaasujen mittaamiseen suoraan piipun suusta. H EI KK I SA RV IA H O Metsät ikuinen kiistanaihe Luonnonvarakeskus (Luke) torjuu dosentti Heikki Simolan väitteen Suomen hiilipäästöjen tarkoituksellisesta vähättelystä. Metsien käytön riidat ovat kuitenkin olleet yleisiä koko ajan 1960-luvulta tähän päivään. Teknologiaa on myös helppo käyttää”, kertoo Stora Enson projektipäällikkö Mika Korvenranta. Vastaajien mieleen olivat parhaiten jääneet 1960-luvun vesivoimaristiriidat. Nyt työtä ei tarvitse keskeyttää puukentällä.” Ilmakuvasta voi myös nähdä yhdellä silmäyksellä puukentän tilanteen, mikä helpottaa työsuunnittelua. Suometsätieteen professorin Raija Laihon mukaan Simolan aineistot painottuvat metsätalouteen kelpaamattomiin kohteisiin, ja niissä korostuvat kasvupaikkatyypit, jotka eivät ole kovin yleisiä edes heikkotuottoisissa alueissa “Maanmuokkauksen ja avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin”, johtava tutkija Aleksi Lehtonen puolestaan kirjoittaa tiedotteessa. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista. Turvallista ja tarkkaa Kopterimittauksen testausalueella Stora Enson Anjalankosken tehtailla puupinot on aikaisemmin mitattu viikoittain kulkemalla pinojen vierellä mittapyörän ja -kepin kanssa. Myös metsäjätti Stora Enso on siirtynyt kopteriaikaan ja testaa parhaillaan tekniikkaa, jossa tehtaan varastokentällä olevien puupinojen ja hakekasojen tilavuudet mitataan lennokin ottamien ilmakuvien avulla. Jopa niin vauhdilla, että liikenneja viestintäministeriö ilmoitti vastikään haluavansa tehdä arktisten olosuhteiden ja vapaan lennokkilainsäädännön Suomesta miehittämättömien ilma-alusten testausmaan. Simolan mukaan raportoinnissa ei oteta huomioon turvemaiden metsäojituksen sekä kangasmaiden maanmuokkauksen vaikutuksia. Valtavia pinoja voi olla tehdasalueella kymmeniä. Stora Enson tavoitteena on, että ilmakuvausta voitaisiin käyttää puuja hakekasojen mittaukseen yhtiön tehtailla niin kotimaassa kuin ulkomailla ensi vuonna
Monessa lehdessä on tänä syksynä ollut kovin kantaaottavia kirjoituksia metsänkäsittelystä suhteessa marjasatoon. E ntä sitten marjojensuojelu. Aina joku onneton lentää lankaan, saa sähkövamman ja katkaisee siipensä. Parempi kaunis kuolema kuin kurja elämä. Joku voi yrittää ottaa kiinni villin katin, minä en. Useasti olen nähnyt, kun yksi harakka lentää räkättäen ristiin rasSuojelun monet suunnat METSÄLÄISEN ALLAKKA Suojele luontoa poista vieraslajeja vähennä vahinkolintuja lopeta eläinten kärsimykset 49 MAKASIINI 8 • 2017 49 MAKASIINI 8 • 2017 5405_.indd 49 29.11.2017 14.32. Jos pystyy poistamaan yhdenkin vahinkolinnun, niitä on ensi kesänä monta vähemmän, kun pesijää ei ole. Muutoinkin tänä vuonna jäi monin paikoin paljon marjoja metsään, eli ei niistä isoa pulaa ole. Eläinsuojelujärjestö Animalia älähti heti, ettei söpöjä saa tappaa. Niinpä harakoita ja variksia riittää. Sinne jäivät marjat, ei näkynyt yhtään yleisönosastokirjoittajaa poimimassa. Ja moni näistä paikoista on ollut joskus avohakkuualana. V arislintujen määrä on suhteeton. On tässä kaikki jo koettu, kissanpuremista ja -raapimisista lähtien. TU U LI KK I SI RO LA harvennuskuvioita. Tämä alun perin tarhakarkulainen idän lahja on tunnetusti sairauksien ja loisien kantaja, joka syö kaiken, mitä eteen sattuu osumaan. tiin. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. pykälän mukaan. Eli avohakkuu on paha poika, joka hävittää kaikki marjat, ilmeisesti ainiaaksi. Nuoria ja kokemattomia isompi osa. Syysmuuton aikaan lintuja on liikkeellä paljon. Toinen katsoo asian olevan julmuutta vahingoittunutta eläintä kohtaan, hänen mielestä eläin tulisi päästää kärsimyksistään eläinsuojelulain 14. Toinen tarkkailee oksalla. Itse puolestani olen sotkenut tuhansia kiloja marjoja raivatessani V oihan nyt duudelin duudeli, onko supikoirastakin tullut puudeli. Kun kissan näkee kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta hiippailevan keskellä metsää, niin arvelen, ettei se siellä kotihiirijahdissa ole. Sitten paikalle saapuu joukko uteliaita, palokunta ja poliisi. Kesällä EU täydensi torjuttavien vieraslajien luetteloaan supikoiralla, josta tulee lainsuojaton siirtymäajan jälkeen helmikuussa 2019. En ymmärrä tuotakaan. Keväisin niiden omaan poikasaikaan alkavat pikkulinnut pesiä. Nyt talven ollessa tuloillaan ne nälkiintyvät ja hakeutuvat ihmisten ilmoille. Ihana kollinkusen tuoksu lemahtaa ulkosaunan rappusella. Itsekään ei viitsi poimia enempää kuin mitä on vuotuinen tarve. Moni kotoperäisen lajistomme, ehkä myös uhanalainen poikanen on päästänyt viimeiset parkaisunsa supin hampaissa. Kumpaako pitäisi suojella. V illiintynyt kissakin on vieraslajilistalla. Pari vuotta hakkuualue on ollut perhosparatiisi, kunnes vadelma tulee leikkiin mukaan. Melkein 60-vuotias entinen aukko oli salskea männikkö, jonka pohja oli pullollaan mustikoita ja puolukoitakin. Pikkulinnut päätyvät pikapuoliin parempiin suihin, mutta joutsenparka jää räpiköimään tuskissaan. Joku näkee tämän suurena mainetekona ja saa sädekehän itselleen. Siitä muutama vuosi niin taas löytyy marjoja. Kun pikkulinnun hermo pettää, se lähtee pesästään häätämään häiritsijää, niin tarkkailijalle paljastuu pesän paikka ja helppo ateria. Toksoplasma-niminen tauti nauttii tilanteesta. Kaatopaikat, mutta etenkin liikenteessä liiskaantuneet sammakot, hiiret, jänikset ja isommatkin otukset muodostavat jatkuvan ja notkuvan herkkupöydän. Pähkäilyn jälkeen saapuu joku, joka kiikuttaa eläinparan hoitoon ja mahdollisesti elinkautiseen häkkielämään. Kymmenet litrat punaposkisia puolukoita mummu poimi läheisestä, hoidetusta taimikosta. Vadelman maku herahtaa suuhuni, kun mietin omia uudistusalojani
Yksi poika, Seppo, kuoli lapsettomana ja hänet peri hänen aviovaimonsa Julia, joka on elossa. Homma on hoidettu. Tila on saanut olla oman onnensa nojassa jo vuosia, sillä yhteistä asioiden hoitajaa ei ole löytynyt. Mies Tauno oli kuollut jo aiemmin ja hänen kuolinpesänsä oli jo jaettu. Sen jälkeen Ville ja Veera myyvät luovutusvoiton verosta vapaasti yhtymäosuutensa Varpulle. Senkin järjestämiseen tarvitaan jaksamista – joskus enemmän kuin kohtuudella voisi odottaa. Lopulta todistus selvennyslainhuudosta kuitenkin saadaan. Sami kokee saaneensa melkoisen työvoiton, kun hänellä on käsissään kaikkien tilan nykyisten omistajien niPERINTÖMETSÄ MYYNTIIN Kuolinpesän osakkaat voivat myydä metsätilan, jos metsänomistus ei enää houkuta. Veera on valmis ostamaan tilan. Tarvitaan selvennyslainhuuto Yleensä oikeus myydä metsätila osoitetaan lainhuutotodistuksella, jonka saa Maanmittauslaitoksesta. Kuolinpesän tilan myyntiin on saatava kaikkien omistajien suostumus. Asunto-osake on jo myyty, irtaimisto ja rahat jaettu. Yhden jo kuolleen tyttären, Riitan, kuolinpesään kuuluu hänen kaksi elossa olevaa aikuista lastaan, Sanna ja Sami. Sami huokaisee helpotuksesta lukiessaan lainhuutohakemuksen täyttöohjeista, että yhdenkin osakkaan allekirjoitus riittää. Ketkä ovat omistajia. Sami etsii käsiinsä ja laittaa liitteeksi mummonsa Eila Miettisen perukirjan ja sukuselvityksen ja merkitsee osakkaiksi perukirjaan merkityt osakkaat. On kuitenkin parempi etsiä sopuratkaisua. Silti se kannattaa. Läheskään aina myynti ei suju näin helposti. Kuolinpesä omistaa 25 hehtaarin metsätilan Miettulan Suonenjoella. Koska Sami ei ole aivan varma, keitä kuolinpesään kuuluu, yhteinen hakeminen kuulostaa haastavalta. Toisen kuolleen tyttären, Sirpan, ainut perillinen, Jaakko, asuu ulkomailla. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 50 MAKASIINI 8 • 2017 5340_.indd 50 29.11.2017 15.01. Samia askarruttaa, ketkä ovat tällä hetkellä Miettulan omistajia. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat voivat hakea yhteisesti selvennyslainhuudon kuolinpesään kuuluvaan kiinteistöön. Miettulan tilan lainhuutotodistuksessa näkyy vain Eilan isälle Eerikki Karhuselle myönnetty lainhuuto. Vuonna 1985 kuolleen Eila Miettisen jakamattomaan kuolinpesään kuului alun perin hänen viisi lastaan. Yhteisomistuksen purkamiseksi sisarukset tekevät murto-osaisen jaon yhtymäksi ja kukin hakee lainhuudon 1/3-omistukselleen. Ihan näin helposti asia ei etene, lisäksi tarvitaan myös Samin äidin (Riitan) perukirja sekä Sirpan ja Sepon perukirjat sukuselvityksineen ja testamentin tiedoksiantotodistuksineen. Hän ryhtyy selvittämään, saisiko tilan myytyä. Hakemukseen pitää kuitenkin merkitä kaikki kuolinpesän osakkaat nimeltä. Riitan poikaa Samia tilanne harmittaa. Yksi varteenotettava konsti on laittaa perintömetsä myyntiin. Kaupan teko voi osoittautua kuitenkin työlääksi. Ostaja lähipiiristä Veikko Suomisen kuolinpesään kuuluu enää 50 hehtaarin metsätila. Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakea selvennyslainhuuto. Eila oli aikanaan perinyt tilan isältään ja lainhuuto oli jäänyt hakematta. Ei tarvitse jaksaa: kuolinpesän saa aina purettua, viimekädessä oikeusteitse. Sen hän päättää selvittää ensimmäiseksi. Kuolinpesän osakkaat Ville, Varpu ja Veera haluavat lopettaa metsän yhteisomistuksen. Viidestä lapsesta on nyt elossa kaksi, Raija ja Rauha, joista Rauhalla on edunvalvoja. M inä en kyllä enää jaksa tätä touhua.” Tällaisia huokauksia olen kuullut monen kuolinpesän osakkaan suusta. Kuolinpesän ei kuitenkaan tarvitse hakea lainhuutoa. Asia muuttuu huomattavasti vaikeammaksi, jos kuolinpesä on ollut niin pitkään jakamattomana, että alkuperäisten osakkaiden sijaan on tullut heidän kuolinpesiään. Ja hakemuksen liitteeksi on laitettava perukirja ja sukuselvitys alkuperäisenä sekä mahdollisen testamentin tiedoksiantotodistukset
Jaakon ja Raijan allekirjoittamat valtakirjat hän antaa kaupanvahvistajalle. Myyntilupa maistraatista Koska yhdellä kuolinpesän osakkaalla, Rauhalla, on maistraatin määräämä edunvalvoja, on kiinteistön kauppaan haettava lupa maistraatista. Siksi saatua kauppahintaa ei heti jaeta osakkaille. Osakkaat olivat tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että Sami otti asian hoitaakseen ja vei koko prosessin maaliin. Eilan perukirjasta otetaan 3/5 metsän arvosta, Riitan perukirjasta 1/5 ja Sepon perukirjasta 1/5. Sami tekee myös tilityksen raha-asioista osakkaille kirjaamalla ylös kaikki kauppaan ja selvitystöihin liittyneet kulut ja liittää tilitykseen laskukopiot. Sami tekee Verohallinnolle ilmoituksen saadusta luovutusvoitosta. met ja perintöosuudet. Sami oppi asioiden hoitamisesta mielestään enemmän kuin koskaan elämänsä aikana. Muutaman kuukauden kestäneiden keskustelujen jälkeen tila annetaan kiinteistövälittäjälle myytäväksi jokaisen osakkaan allekirjoittamin valtakirjoin. Kauppakirjaan kaikki osakkaat Kun kuolinpesä on osapuolena kiinteistökaupassa, on kauppakirjaan merkittävä myyjäksi henkilön kuolinpesä ja lueteltava kaikki pesän osakkaat. Muista verot Sami on sen verran noheva, että osaa myös varautua tuleviin veroseuraamuksiin. Sami allekirjoittaa kauppakirjan omasta sekä serkkunsa Jaakon ja tätinsä Raijan puolesta. Hän jakaa rahoista puolet heti selvennyslainhuudon mukaisin perintöosuuksin. Asiamiehenä voi toimia toinen osakas. Ammattiapua on tarjolla Koko tapahtumaketju kesti melkein kaksi vuotta. Selvennyslainhuudon pohjalta tämä käy helposti. Osakkaaksi pitää merkitä myös Riitan ja Sirpan kuolinpesät osakkaineen sekä Sepon perinyt Julia. Joskus hän mietti, olisiko pitänyt ostaa ammattiapua näitä asioita hoitamaan. Rauhan puolesta kauppakirjan allekirjoittaa hänen edunvalvojansa. Tästä kuolinpesä joutuu maksamaan luovutusvoiton veroa 12 060 euroa. Loput hän jakaa vasta, kun kaikki kulut ja verot on maksettu. Lupa saadaan reilun kuukauden kuluttua ja kauppa päästään viemään loppuun. Kiinteistökauppa täytyy tehdä eli kauppakirja allekirjoittaa kaupanvahvistajan vahvistamana ja kaikkien osakkaiden läsnä ollessa. Selvennyslainhuuto riittää. Eilan perukirjassa metsän arvo on niin pieni, että perukirja-arvon sijaan käytetään hankintameno-olettamaa, joka on 40 prosenttia 45 000 eurosta (45 000 euroa=3/5 kauppahinnasta) Laskutoimituksen jälkeen luovutusvoittoa kertyy kuolinpesälle 39 000 euroa. Koska tässä on kyseessä sisäkkäisiä kuolinpesiä, katsotaan hankintameno näiden osalta erikseen. Helpommalla olisi päässyt, mutta oppi olisi jäänyt saamatta. Osakas voi myös valtuuttaa asiamiehen allekirjoittamaan kauppakirjan puolestaan. (Katso Verohallinnon ohje 15.11.2016, Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa) Tilakaupassa oli kauppahinta 75 000 euroa. Sami on jututtanut jokaista kuolinpesän osakasta ja Rauhan edunvalvojaa. Sami on sopinut muiden osakkaiden kanssa, että tilan kauppasumma maksetaan hänen tililleen. Hakemuksen liitteeksi nimittäin tarvitaan kauppakirja, kauppakirjan luonnos tai esisopimus sekä asiantuntijan ajantasainen arvio metsän arvosta. Lisäksi hän tekee kuolinpesän jakokirjan. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 5340_.indd 51 29.11.2017 15.01. Nyt ei myöskään ostajalle eikä kaupanvahvistajalle tarvitse kasata kaikkia perukirjoja liitteineen. Verotettavaa luovutusvoittoa laskettaessa kauppahinnasta vähennetään hankintameno tai hankintameno-olettama. Ostajan kanssa päätetään tehdä kauppakirjan luonnos ja hakea maistraatista lupa kaupan toteuttamiseen. Sitä ennen on hankittu metsäammattilaisen laatima tila-arvio, jonka perusteella hintapyyntö on asetettu. Lupaa hakee Rauhan edunvalvoja, mutta hän voi tehdä sen vasta, kun kauppa on yksilöitävissä niin, että hintakin on jo sovittu
Pienten taimien kilpalatvojen leikkaustavalla ja 52 MAKASIINI 8 • 2017 52 MAKASIINI 8 • 2017 5348_.indd 52 29.11.2017 14.35. paljon. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. SEPPO VUOKKO Miten monilatvaisuutta hoidetaan. Katkenneen rungon tyngän voi leikata pois seuraavana vuonna. Ihmistä lukuun ottamatta sienten syöjät valitsevat ravinnon sen tuoksun eivätkä ulkonäön tai värin perusteella. SEPPO VUOKKO Onko pakuria ollut aina. Sikäli kun tiedetään, lakkisienten itiöemien pinnan värillä ei ole merkitystä sienen kannalta. Ehkä sienten myrkkyjä ei olekaan suunnattu itiöemien syöjiä vastaan, vaan ne torjuvat maaperässä rihmastoja syöviä pikkueläimiä kuten hyppyhäntäisiä, hyönteisiä, änkyrija sukkulamatoja. Tiettävästi kärpässienen värillä ei ole merkitystä sienen kannalta. Peltomyyrän kuorima tai jäniksen katkaisema taimi tekee yleensä uuden latvan alemmasta sivusilmusta. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Pieninä syödyt taimet toipuvat hyvin ja ne kasvavat valmiin juuristonsa ansiosta yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin istutettavat täydennystaimet. Puiden monilatvaisuutta aiheuttavat eläimet, naapuripuiden piiskaus, säätekijät ja ravinnehäiriöt. Tuskinpa sen yleisyydessäkään on tapahtunut mitään olennaisia muutoksia. Meilläkin pakurituotteiden myynti on sallittu, vaikka sen terveysvaikutuksia ei ole kattavin kokein vahvistettu. Kelmun tarkoitus on luultavasti suojata itiöemää kuivumiselta. Väri vaihtelee samassakin suvussa suuresti, esimerkiksi rouskuilla valkoisesta punaisen ja ruskean eri sävyihin ja mustarouskun ruskeanmustaan. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Lyhytikäisillä ja pienillä sienillä, esimerkiksi hiipoilla, pintakelmu on ohut. Piensienissä on lajeja, joiden itiöemän värillä on selvä tehtävä. Siitä on vain yhtäkkiä tullut muotisieni – vähän samaan tapaan kuin suppilovahverosta 1970-luvulla. Sen sijaan useimmilla suurikokoisilla lakkisienillä on paksu ja usein värikäs pintakelmu. Onko sitä ollut metsissä aina vai onko se vasta nyt alkanut yleistyä. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Punakärpässieni on kyllä myrkyllinen ja sillä on esimerkiksi hyönteismaailmassa yleisesti myrkyllisyydestä kertova räikeä väritys, mutta toisaalta kärpässienistä haitallisimmat valkokärpässieni ja kavalakärpässieni eivät varoita myrkyllisyydestään. Liikalatvan päästä, juuresta vai siltä väliltä. Onko kärpässienelle mitään hyötyä huomioväristään. Varoittaako punakärpässieni värillään myrkyllisyydestään. Kertaakaan ei ole silmiini sattunut ohjeita taimien monilatvaisuuden poistamisesta ja taimien tulevan laadun parantamisesta. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsäalan lehdet neuvovat jatkuvasti taimikkojen perkausta. Pakurikäävän lääkinnällinen käyttö on vanhaa, erityisesti Venäjällä, missä sitä käytetään mitä moninaisimpien sairauksien hoitoon ja yleiskuntoa vahvistavana juomana. Pakurikääpää on ollut Suomessa luultavasti niin kauan kuin täällä on koivua kasvanut. Olen perkauksessa katkonut liiat pois ja jättänyt parhaimman latvan runkopuuksi, mutta en tiedä, miten se oikeaoppisesti pitäisi eri puulajeilla tehdä. Haaroittuvasta taimesta kannattaa valita paras kasvain latvaksi ja katkoa muut lyhyemmiksi jo ensimmäisenä kesänä. Siihen verrattuna muut sienet erottuvat huonosti maastossa. Ainakin jotkut loistavan oranssit ruostesienet houkuttelevat värillään ja erittämällään sokeriliuoksella hyönteisiä itiöittensä kantajiksi. Pienkoneiden asiantuntija. Pakurin käsittelystä ja pakuriteen valmistuksesta Jorma Palmén antoi hyviä ohjeita tuoreimmassa Sienilehdessä (3/2017). Nämä kaikki aiheuttavat niin kuusen-, männynkuin koivuntaimissa monilatvaisuutta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Myös hirviä saisi olla vain kolmannes nykyisestä. Metsämyyrä kiipeää puuhun syöden silmuja ja kuorta viimeisimmistä kasvaimista. Jotakin säännönmukaisuutta lakkien väreissä sentään on. Pakurikäävistä puhutaan LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Vadelmat kasvoivat kaksin verroin enemmän kuin normaalivuotena. Tämä vuosi oli varpujen, pensaiden ja vesakkojen osalta kamala
Niitä voi lyhentää melko vapaasti, kunhan yksi kasvain saadaan muodostamaan puulle uusi latva. Esimerkiksi viime kesänä istuttamassamme 53 MAKASIINI 8 • 2017 53 MAKASIINI 8 • 2017 5348_.indd 53 29.11.2017 14.35. Mänty maistuu hirvelle ympärivuoden. Lannoituksen jälkeen syntyvä rungon osa on yleensä laadukas ja terve. Olin aiemmin sitä mieltä, ettei hirvi syö mäntyä kesällä. Parantumattomia vaurioita puihin tekevät myös metsäkauriit, jotka kuorivat nuoria puita merkatessaan reviiriään syyskesällä. Lannoitus kannattaa tehdä mahdollisimman varhain, jotta myöhemmissä hakkuissa hylättävät tyvileikot jäisivät lyhyiksi. Nyt olen tullut toisiin ajatuksiin, sillä parina viime kesänä istuttamamme männiköt ovat maistuneet hirville myös kesällä. Kilpailevat haarat on hyvä typistää heti ja poistaa ne seuraavana kesänä päärungon vahvistuttua. KARI MIELIKÄINEN Syöko hirvi mäntyä kesälläkin. Tuhon kohteena voivat olla varttuneen taimikon puut, joita hirvilehmä taittaa vasoilleen rungon puolivälistä. Kesällä männyn osuus hirven ruokavaliosta on kuitenkin pieni. Kaksihaaraisen koivun kilpalatvaa ei kannata katkaista aivan juuresta, koska kasvamaan jätetty haara katkeaa usein jo ensimmäisessä rankkasateessa. Ravinne-epätasapaino ei parane leikkaamalla. Hirvien syömät männyt ja koivut ovat vaikeampia korjata. Sienituhojen välttämiseksi leikkaamista syksyn sateisimpina kuukausina on syytä välttää. Erityisesti viljavilla kaskija peltomailla boorin puutoksen haaroittamat puut tarvitsevat terveyslannoitusta. VA LT TE RI SK YT TÄ vuodenajalla ei ole suurta merkitystä, jos kohteena ovat kuluvan kesän kasvaimet. Runkoihin jää korjausleikkauksista huolimatta laatuvikoja, joista pahimpia ovat mutkat, poikaoksat ja laho
taimikossa mäntyjä ei ole napsittu vain ohimennen, vaan hirvet ovat pyörineet siellä ja syöneet taimia järestään. • 50 000 kuormainta. Tuntuu kuitenkin siltä, että kesäsyönti halutaan kumota näköharhana. Hyväksyykö verottaja puolisoiden väliset kaupat. Verottaja tulkitsee kaupan tarkoituksen olleen kiertää veroja. Hieman isommat taimet yleensä toipuvat kesäsyönnistä sinänsä hyvin, mutta kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa pituuskasvun menetys voi koitua kohtalokkaaksi. Tämä johtuu mahdollisesti runsaasta ravinteisuudesta taimitarhalannoituksen ansiosta. Hirvi syö männyn taimia myös kesällä. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 54 MAKASIINI 8 • 2017 5348_.indd 54 29.11.2017 14.35. • Markkinoiden laajin valikoima. Hankintatyö kirjataan tehdyksi aina tekovuonna 2C-lomakkeen taustapuolelle. Miten on. Aion myydä klapit ensi vuonna. JUHO MATALA Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Joudumme nyt ottamaan sinne keväällä täydennystaimia melkoisesti. Nämä puut tein klapeiksi kesän aikana. Vastaistutetut taimet eivät kestä syöntiä, koska ne syönnin seurauksena paitsi katkeavat myös usein irtoavat maasta. On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Verolain veronkiertopykälä antaa verottajalle mahdollisuuden hylätä metsävähennys. Vaikka männyn taimet eivät olekaan hirven kannalta merkittävä osa ravinnosta kesäaikaan, voi metsänkasvattajan näkökulmasta tuhoiksikin luokiteltavia vahinkoja syntyä myös kesällä. • 35 000 metsäperävaunua. Olen suunnitellut myyväni yhden metsätiloistani vaimolleni. Miten hankintatyön arvo ja kulut vähennetään. Kesällä hirvi valitsee ravintoarvoltaan parasta ravintoa, männystä hirvelle maistuu tällöin erityisesti pienten taimien uudet versot. Koneyrittäjä korjasi muun hakkuun yhteydessä laskuuni koivukuitupuuta seitsemän kuutiota. Jos polttopuiden hankinnasta on aiheutunut muita kuluja, nekin vähennetään syntyvuoden verotuksessa, vaikka polttopuista ei vielä olisikaan saatu tuloja. Puolisoiden kaupat tulevat joka tapauksessa aina selvittelyyn. Jos haluaa verottajan hyväksynnän, kaupalle on siis oltava muu peruste kuin metsävähennys. Tarkoituksena olisi saada kaupasta metsävähennys. Suosittelen, että haette ennakkoratkaisun asiasta tai annatte verottajalle sen, mikä verottajalle lain mukaan kuuluu. Lisähaastetta metsänkasvattajalle aiheuttavat samanlaisia tuhoja tekevät valkohäntäja metsäkauriit. VÄINÖ SIKANEN Miten klapien korjuukulut kirjataan verotuksessa. Työn arvo vähennetään käteiskaupan arvosta – siis klapien myyntitulosta – sinä vuonna, kun klapit myydään ja niistä saadaan tuloja. Puolisoiden välinen kauppa ei tarvitse verottajan hyväksyntää. Metsävähennyksen saaminen on sen sijaan verottajan harkinnassa. Jos kaupan teon peruste on pelkästään metsävähennyksen saaminen, niin verottajan tulkinta tulee olemaan kielteinen. Koneyrittäjälle maksettu korvaus vähennetään maksuvuoden verotuksessa. Lisäksi suositaan esimerkiksi pajuja, vadelmaa ja ruohovartisia kasveja kuten maitohorsmaa. Verottaja tekee ratkaisun yksittäistapauksittain ja kokonaisharkinnan perusteella. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Hankintatyön ilmoittaminen ja sen arvon vähentäminen saattavat siten sattua eri vuosille. Kaupasta menee varainsiirtoja luovutusvoittovero. Saako puolisoiden välisestä kaupasta metsävähennyksen. Kannattaa huomioida, että puolisoiden kauppa ei ole sukupolvenvaihdoskauppa. Saako vaimoni kaupasta metsävähennyspohjaa. Tämä on etenkin pienimuotoisessa klapikaupassa tavanomaista, koska puita yleensä kuivatetaan yksi vuosi. Sen kokonaisruokavaliossa mäntyjen osuus on kesäaikaan kuitenkin häviävän pieni, pääosan hirven kesäravinnosta metsäalueilla muodostavat koivun versot ja lehdet ja mustikan kasvaimet
NYT PÄÄSET PUUSTA PITKÄLLE PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI: HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA 5416_.indd 55 29.11.2017 15.44
Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. ”Silloin ei puhuttu boorista ja muista hivenaineista mitään. Hyvönen on ehtinyt harventaa kuvassa olevan kuvion naapureineen jo pariin kertaan. Istutimme kuuset veljesporukalla 1950-luvun loppupuolella. Otimme 4 000 kuusentainta Eero-veljen kerhopalstalta ja veimme metsään, paljasjuuriset taimet.” Kuuset istutettiin vanhalle kaskiniitylle, jossa lehmäkin vielä muutamia vuosia Huono lähtö, kelpo tulos Lannoitus sai Myhin tilan kuuset kasvamaan kituliaan alun jälkeen. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Sitä ei uskoisi, kun katsoo viime kesänä otettua kuvaa vihmerästi kasvaneesta kuusimetsästä. aiemmin laidunsi. Annetaan siis metsänomistaja Pekka Hyvösen kertoa: ”Tässä on kaksi hehtaarin kokoista kuusikuviota rinnakkain. Aluksi kun ei omistettu raivaussahoja, niin aikamoinen lepikkokin kuviolla oli.” Puita piti tosin vielä kolmannenkin kerran ajaa kuusikosta pois, kun Asta-myrsky kaatoi laajalti rautalampilaisenkin metsää. ”Heti löytyivät latvat kuusiin.” Jo 300 kuutiota hehtaarilla Aikaa kului ja kuusikko kasvoi. 56 MAKASIINI 8 • 2017 5351_.indd 56 30.11.2017 16.55. Kirjanpainajat vierailivat vuoden 2010 Astamyrskyn jälkeen, mutta nyt tuholaiset ovat pysyneet palstalta pois. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ”Helpotti päätöksentekoa monella kuviolla, kun olisi jo pitänyt hakata aikaisemmin”, Hyvönen veistelee. Vaikka maaperä oli lehtomaista kangasta, sen hivenaineet eivät Hyvösen arvion mukaan olleet tasapainossa. Siinä tiivistettynä Pohjois-Savossa Rautalammilla sijaitsevan Myhin tilan kuusikuvion historia. ”Nyt hommat ovat kaikki korjaantuneet, ja tilalla on kasvamassa hyviä nuoria koivikoita.” Viime kesänä otetussa kuvassa kasvaa komea kuusikko, jossa Hyvösen arvion mukaan on noin 300 mottia hehtaarilla. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1967, vajaat 10 vuotta istuttamisen jälkeen. ”Nythän se vasta hirveästi puuta työntää, ja saa vielä 10 vuotta kasvaa.” 1967 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT PEKKA HYVÖNEN V aikea alku, hivenaineiden puutos ja vihoviimeisenä vitsauksena vielä vuoden 2010 Asta-myrsky. Alku oli ollut taimikolle hankala. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kuvassa olevalta kuviolta myrsky särki reunat, mutta naapurikuvion puista meni puolet. ENNEN & NYT Kituliaasti lähteneistä kerhotaimista kasvoi kaunis kuusikko. ”Yhden kerran mentiin ihan moton kanssa, toisen kerran otettiin sahan kanssa huonolatvaisia harakanpesäpuita pois. Lähtö oli hirveän huono: latvoja kuivui ja latvanvaihtoja oli paljon.” Hyvönen osti lopulta suursäkillisen hivenlannoitetta ja levitteli sen kituisaan kuusikkoonsa, ja jo alkoi tapahtua
METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA BAIJERIIN 25.–29.3.2018 METSÄLEHDEN seuraava lukijamatka suuntautuu yhdelle Euroopan kauneimmista metsäalueista Saksan ja Itävallan rajalla. Muille hinta on 1 555 euroa. Tutustumme alppimetsien hoitoon ja puunjalostukseen sekä retkeilemme kansallispuistossa. MATKAN HINTA Kahden hengen huoneessa Metsälehden kestotilaajille 1 490 euroa/henkilö. Lisätietoa matkasta myös osoitteesta www.metsalehti.fi/ lukijamatka. Aamupäivällä vierailu Ramsaussa Dieterichin sahalla, joka jalostaa vuoristometsien puuta oman vesivoimalan tuottamalla energialla. Aamiaisen jälkeen suuntaamme kohti Müncheniä, mistä lento lähtee kello 12.10 ja laskeutuu Helsingin kentälle 15.35. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Päivä alkaa perehtymällä bioenergian tuotantoon. KESKIVIIKKONA 28.3. Käymme myös katsomassa Hitlerin loma-asunnon maisemia. Yhteinen illallinen. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ruokailut ruokajuomineen sekä suomenkielisen oppaan palvelut. Yhteisen lounaan jälkeen matkaamme kohti alppikaupunki Bad Reichenhallia, missä majoitumme. TIISTAI 27.3. Aamupäivällä vapaata aikaa. Alppien vuoristometsiin Kestotilaajan etu 5408_.indd 57 30.11.2017 16.16. Iltapäivällä risteilemme Saksan kauneimmaksi alppijärveksi kutsutulla Königsseellä katsomaan St. TORSTAI 29.3. Matka jatkuu kohti Hitlerin kuuluisan Kotkanpesän maisemia. ILMOITTAUTUMISET 20.12. Osa bunkkeria on vielä nähtävissä, minkä lisäksi museossa voi eläytyä toisen maailmansodan aikaan. MENNESSÄ Kon-Tiki Tours/Trio Travels, puhelimitse 09 466 300, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai verkkokaupan kautta www.kontiki.fi. Finnairin suora lento Müncheniin lähtee Helsingin lentoasemalta kello 8.00. Bartholomä -kappelia. MAANANTAINA 26.3. Perillä kiertoajelu. Se pyörittää satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa, josta puun lisäksi iso osa tulee metsästyksestä ja kalastuksesta. Iltapäivällä tutustumme talousmetsien hoitoon osavaltion metsiä hallinnoivassa Bayerische Staatsforsten -yrityksessä. Iltapäivällä tutustumme Berchtesgadenin kansallispuiston metsiin ja käymme katsomassa saksanhirviä. Päivän päätteeksi yhteinen illallinen. Lähde kevätretkelle MATKAOHJELMA SUNNUNTAINA 25.3. Yhteinen päivällinen
JÄLJELLE JÄÄVÄ METSÄ, HAVURAUTA JA MUITA KESÄKISAN PARHAITA KESÄKILPAILU 58 MAKASIINI 8 • 2017 5352_.indd 58 30.11.2017 16.18
Metsät ovat kuin lapsia. Sekin käy ilmi, miten tärkeää metsäperinnön siirtäminen polvelta toiselle on. Murehdin usein, mitä minusta jää jäljelle, kun aikani tällä maapallolla päättyy. Lopulta se selviytyy täysin omillaan ja me voimme keskittyä nauttimaan työmme tuloksesta. En tiedä, kuinka kauan minun aikaani kestää. Metsä jää elämään minun jälkeeni ja muistuttaa olemassaolostani. Riittää, että tarkkailemme sen varttumista ja tarvittaessa ohjailemme sitä oikeaan suuntaan. Ehkä hän sen nähdessään muistaa minut. Ymmärsin, että tuostakin joukosta yksi saattaa olla kasvatettavaksi valikoituva loistoyksilö, joka saavuttaa tukkimitat ja lopulta uudistuskypsyyden. Toisille riittää pieni puuhapalsta, kun taas toiset kaipaavat suurempaa katrasta holhottavakseen. Ainakin metsä jää elämään 59 MAKASIINI 8 • 2017 5352_.indd 59 30.11.2017 16.18. Oivalsin, että minusta jää ainakin kaikki se, mitä olen metsälle tehnyt. Isäni aikaa kesti yli viisikymmentä vuotta. Jotkut eivät koskaan saa metsää omistukseensa, vaikka toivoisivat. Minun kannattaa tarkoin harkita, millaisen jäljen haluan itsestäni jättää. VANHEMMAT sanovat omakseen ihmistä, jonka Jumala on luottanut heille määräaikaishoitoon, toteaa Maija Paavilainen lapsiaiheisessa kuva-aforismissaan. Mittaa männynaluilla oli muutamia senttejä. Kuukauden kuluttua ne olivat jo nousseet terhakasti pintaan. Toiset eivät niitä halua, toisille ne tulevat yllätyksenä ja toisille hartaasti odottaen. Lokakuun Makasiinissa esittelimme viisi tarinaa, nyt vuorossa on kahdeksan kertomusta. Lainassa tulevilta sukupolvilta, kuten sanotaan. Samoin me metsänomistajat kutsumme omaksemme metsää, joka on hoidossamme vain tietyn aikaa. Toisille aika on pidempi, toisille lyhyempi. Yhtäläistä on, että elämme mukana niin lapsen kuin metsän kehityksessä. Kun metsä kasvaa, se kaipaa entistä vähemmän huolenpitoamme. Seuraamme sen haparoivia alkuaskelia, jolloin meidän on hoivattava sitä erityisen tarkoin. Minusta tuli metsänomistaja reilu vuosi sitten. Omalla kohdallani sukupolvet eivät välttämättä vaihdu kuten niiden kuuluisi. Kun juhannuksena kylvin männynsiemeniä, jatkumo konkretisoitui. ”METSÄN MÄÄRÄAIKAISHOITAJA” Metsälehden Sukupolvien metsä -kesäkisan anti osoittaa, miten metsä sitoo perhettä yhteen monin eri tavoin. Minä en luultavasti ole enää sitä hetkeä näkemässä, mutta joku toinen on. Nuo pienet siemenet, jotka eivät tahtoneet pysyä hyppysissäni, painettiin mättään suojiin. Myös määrä vaihtelee
Niitten poikien kans on heleppo tehä yhteistyötä ja ovat muutenki sopusaa porukkaa. Eikä vaaji mettäkoulutusta, ihan merkonomipohjalta onnistuu. Juhanusviikola 2010 kävimä Kittilän mhy:n Seppälän Pasin kans kiertelemässä palstat ja tojethin, että on ensiharvenustarvetta 620 mottia mutta kans hakkuukypsää mettää, ei akuuttia tarvetta hakata. Jälkipolvikin oppii samalla luonnonmukaista metsänhoitoa. Isäni Eelin saatesanoila: älkää pojat myykö maata, sen valamistus on lopetettu! Tämä tarina on tosi ja kertoja elää. Syksylä 2012 myythin 700 mottia harvenuspuuta ja rahuskaa tuli 15 000 euroa. 27.7. Rantevaarin silmissä siintävät uudet sukupolvet. Tehimä pystykaupan -85 alussa ja saima mukavasti ”mettärahoja”. Perusti perheen ja sai isojaossa jänkää, ojanvarsiniittyjä ja kuivia kankhaja. ÄITINI hiihteli 1900-luvun alussa Kuhumosta töihin Laphiin. TIMO LEPPÄLÄ 60 MAKASIINI 8 • 2017 5352_.indd 60 30.11.2017 16.18. -98 uus metääsuunnitelma ja -99 liityimä mettäsertifiointhin ja tehtin eri kuvioila hoitotöitä. Kuvassa Kauko ja Vesa Visuri. Hämmästellään taas vuosikasvun mittaa – elämän kiitolaukkaa. Vastaus: ”Nämät on pikkurahoja, kymmenen vuojen jäläkhin voipi sitte tehä tilin”. Kannatti ahkeroida talven suojakeleillä, tampata ahkiolla liukas ajoväylä, jota myöten harvennustukit kulkevat ihmisvoimin ja juniorin avustamana. Nyt ku olhan jo elatuksela, niin seuraava askel on tilan siirtäminen pojan hoijettavaksi, saapi lyhentää ees vähän sitä tolokutonta asuntolainaa. 1985 tethin sitte mettänhoitotöiKyllä Lapissaki puu kasvaa KUN kevätaurinko alkaa lämmitellä puuliiterin porraspuuta, sulaa rantevaarin kohmeinen sielu, elpyy toivo valosta ja tulevista hommista, rankakasat alkavat vajua ja pinossa kuivuneet koivuhalot kutkutella sormenpäissä työn nautintona. Totesima, että ammattimies on ja ossaa asiansa. Ja nöyrä kumarrus Kittilän mhy:n suunthan ja hatunnosto. 2004 myythin mh-suunnitelman mukhan ylispuukumpu, josta tuli 5 000 euroa ikkunaremonthin. Mielessä jo siintävät syksyiset retket marjametsään yhteiset nuotiotulet makkaranpaistot ja mehukahvit; aurat taivaalla valmistautuvat etelään ja pellolla kääntämään maata talvilepoon. 24.9. 50-luvun alussa Korean suhtanne nosti puun hintaa ja silloin het myit ensi kerran kotipalstalta mettää. Perustima kiinteistöyhtymän. 2002 mettäkäynin tulos: ”Antaa kasvaa”. SILJA VISURI Ylivieska Oodi rantevaarille Neljän hehtaarin tontilta riittää harvennettavaa, jota isäntä käsipeleillä kelkkaa, Ruotsin armeijan ahkiota ja logistista lahjakkuuttaan hyväksikäyttäen vetää rantteelle. Niilä rahoila het ostit Rovaniemeltä talon ja muutit kauppalhan. Pois lähtiessä kysyin Pasilta, että mitä nyt. 1971 leimathin kotipalstalta 1 170 runkoa sahapuuta ja 1972 lannotethin ja ojitethin jänkäpalsta. Kävimä Pasin kans kattomassa hakkuujäläkeä ko moto oli töissä ja puhutima kuskia. 1984 tila siirtyi meile lapsile, kolomele pojale ja tyttärele. Se meni kattoremonthiin. 97 tila siirty minule ja vaimoleni ja osakhat olit ratkashun tyytyväiset. Äitini peri 1934 palstan ja ostit isän kans lissää sisarilta, toistasattaa ha. SI LJ A VI SU RI tä, raivaus, vesakon torijunta, lautasauraus ja kylyvö ja 86 syksylä männyn kylyvö ja 92 mekaaninen raivaus sekä maaliskuussa 95 pystykarsinta. Näin yli seittenkymppisenä kaupunkilaisena mettänomistajana loppulauselma on, että methän kannattaa panostaa. Se korvaa siihen laitetun rahan, ei pikavoittoja mutta varman tuoton
TOIVO LAATIKAINEN Tyrnävä 61 MAKASIINI 8 • 2017 5352_.indd 61 30.11.2017 16.18. Tyttäreltäni jäi puolitoistavuotias Jaakko-poika, jolle olen nimennyt myös oman metsäalueen. Metsä, jota vanhempani olivat säästäneet ja sanoneet minulle sen jäävän, oli nyt tarpeen. Tein metsäkaupat vuonna 2001 avohakkuuna 2,5 hehtaaria sekametsää. Suuren surun kohtasin keväällä 2016, kun menetin äkillisesti raskaana olevan nuoremman tyttäreni. Vuosittain tehtiin tarpeelliset polttopuut. Puutavaraa en ottanut takaisin, vaan tilasin Vehasen sahalta mökkitarpeet ja palkkasin rakennusmiehet. Tämä havaittiin vasta vuosien kuluttua erikoisena puun kasvuna ja silloisena ensivierailuna. Syytinkiin kuului vuotuinen halkomäärä 12 kuutiota ja ne piti olla pilkottuna asunnon yhteydessä olevaan puusuojaan. Menetin myös vanhempani ja niin sain sitten perinnöksi kotitilani vuonna 1988. Mutta mitä myrskyt ovat tehneet metsälleni. Niistä sitten olemme tehneet elämänkumppanini kanssa polttopuita. Ihana tunne istua mökin terassilla saunan jälkeen ja nauttia maaseudun rauhasta. Lapsena kävin metsässä keräämässä sieniä ja marjoja yhdessä vanhempieni kanssa. Leskeksi jäin vuonna 1999. ISOVANHEMPANI saivat omistukseensa Nakola-nimisen lohkotilan vuonna 1922 Perniössä. Siinä ojan reunassa sattui olemaan pieni männyn taimikin, jota tosin piti tämän vieraan suojella, mutta kuitenkin liekki oli päässyt tämän puun latvaa hieman hivelemään. Osa metsää on ollut myös karjan laidunmaana. Haaveeni oli rakennuttaa itselleni ns. Vanhempani jatkoivat tilan hoitoa ja metsä antoi heille tarvittavat polttopuut ja puutavaran rakennusten kunnossa pitoon. Tuolloin oli kaunis aurinkoinen kevätpäivä, jolloin pihan puhdistuskin oli ajankohtainen. Mökki valmistui ja olin saanut 50-vuotislahjaksi oman mökin, saunan sekä lämpimän veden. Niinpä tuo silloinen vieraskin innostui toisten mukana piha-aluetta puhdistamaan ja samalla ojan reunaa haravoimaan silloista kulotusta varten. Tätä on ihaillut naapuritkin ja kaikki, jotka sattuvat kyläilemään tällä seutulla. Mitä puita sitten istutetaan tähän alueeseen, ei vielä tiedetä. Sisävessa tuntui ihanalta talvipakkasilla, kun pikkulaan ei tarvinnut mennä. Isovanhemmat asuivat pihapiirissä kuolemaansa asti ja minä olin heidän ainoa lapsenlapsensa. Päätin pitää kotitilani. Sille alueelle tein nyt elokuussa kuusipuun metsäkaupat. Metsää ei myyty, se sai kasvaa jälkipolville. Jälleen metsä antoi voimaa, kun pahimmassa shokkivaiheessa teimme ryteikön raivausta päivästä toiseen. Toimelias Jaakko esittelee tyttöjen ja omaa metsää vieraille. Isojakolitteran mukaan tilusala on viljeltyä maata 7 hehtaaria ja varsinaista metsämaata 11 hehtaaria. mamman saunamökki. Tapani-myrsky kaatoi sata mäntyä ja Seija-myrsky kymmenen kuusta. Puutavara rakennukseen oli sahautettu omasta metsästä. Jälkipolvet saavat sitten aikanaan tehdä omat ratkaisut perintömetsälleen. He hoitivat tilaa yhdessä aina vuoteen 1946, jolloin myivät tilan nuorimmalle pojalleen. Istutetut metsäalueet olen nimennyt lastenlasteni mukaan. Kaksi tytärtäni ja muita sukulaisia sekä ystäviä osallistui metsänistutustalkoisiin. Kun oli sitten kulunut muutama vuosikymmen, huomioitiin vasta, kuina tämä puun alku olikin ilahtunut tästä kulotuksesta ja silloisesta vieraan käynnistä niin kovasti, että alkoi kasvattamaan neljää uutta latvusta, jotka nyt 53 vuoden päästä hauskuttaa meitä kaikkia muitakin. Isovanhemmat käyttivät metsän puita polttopuina ja sahauttivat lautoja rakennusaineiksi tilan rakennuksiin. Tunne on valtava, kun näkee oman metsän hoidettuna ja saa sieltä vuotuiset polttopuut, marjat sekä sienet. Mistä rahat rakentamiseen. Nyt Elsin koivikko on viisitoistavuotias ja toisella neljä vuotta myöhemmin hakatulla hehtaarin alueella kasvaa Allin männikkö. Itse kerään voimia metsäntöistä, marjoista sekä sienistä eläkevuosiini. Pellot vuokrasin ja metsän hoito jäi vapaa-ajan harrastukseksi. Hikeä on virrannut moneen otteeseen ennen kuin karsitut, pätkityt, halkaistut puut ovat olleet klapeina puuliiterissä. Samaan aikaan alueelle vedettiin vesiverkostoa, joten saunamökNakolan metsät sukupolvien saatossa ki mukavuuksin olisi mahdollista. Kymmenen vuotta hoidimme mieheni kanssa metsää ja teimme pieniä pystykauppoja sekä sahautimme puutavaraa rakennusten korjaustarpeisiin. Vanhempi poika oli kaatunut talvisodassa. Metsästäjilläkin on laavu metsässäni ja sen vuokrana saan joka vuosi hirvipaistin. LEILA TIILIKKA Perniö Ensivierailun muisto SIITÄ on kulunut 53 vuotta, kun Anneli oli ensikertaa käymässä vieraana kotipaikallani Kainuussa. Isäni sai tilan omistukseensa ja kauppakirjan ehtona oli, että isovanhemmat pidättivät itsellään elinajakseen tilalta eläke-etuna vapaan asunnon yhden huoneen hellahuoneena tekeillä olevasta rakennuksesta. Metsä on ollut aina lohduttanut minua elämän muutoksissa. Tämä lienee ennustanut latvuksillaan jopa tulevaisuutta, joka sopiikin oikein hyvin meidän perheen kuvioihin
Mutta ihme ja kumma, isä otti tasapuolisesti meidän ajatuksemme huomioon, vaikka viimeisen sanan sanoikin. Lapsuuden metsieni omistajaketjussa seuraavana ollut isäni ei luottanut papan tavoin pelkästään omiin tietoihinsa; hänen aikanaan metsiimme tulivat metsäalan asiantuntijat. Muistan, että jo noin kymmenvuotiaana minun mielipidettäni kuunneltiin. Jos vaikka sie ruppiit?” ”Mut miehä oon tyttö, eks sie pappa muista!” ”Tottaha mie sen muistan! Va siun pittiä ihe muistua, jotta tytöt ne pystyyt iha kaikkee, mihi pojatkii. Ennen puukauppoja kävimme tarkkaan kolmistaan “strategian” läpi. Mukava huomata, että metsänhoito jatkuu sukupolvelta toiselle jo neljännessä sukupolvessa ja että pienistä taimista on saatu kasvatettua komea metsikkö. Ei pappa ollut katkera, hän ymmärsi olevansa vain pieni nappula suuremmassa pelissä. Me tiedämme, mitä sinun metsäsi tarvitsee: www.otso.fi Tunnistatko metsäsi piilevän potentiaalin. Kyl sie pystysit näistä mehistäkkii huolen pitämää.” Kävi kuten pappa oli arvellut ja havurauta jouti pian koristeeksi seinälle. Minä ja vaimoni Anita siirsimme kesällä 1972 osan taimista omalle aukolle, joka sijaitsi Hermannin tekemän aukon alapuolella. Otimme lapiolla Hermannin kylvämän taimen juuripaakkuineen pärekoriin ja kuokalla teimme kuopan, johon taimi istutettiin. Ja se mäki, joka pienenä tuntui niin raskaalta kävellä, oli muuttunut vain pieneksi mäennyppyläksi. Vuosien varrella taimikkoa on raivattu ja ensiharvennettu ja pari vuotta sitten tehtiin isompi harvennus. Homma tuntui varmasti aika pitkästyttävältä tuon ikäisistä lapsista, toki he keksivät kaikenlaista tekemistä ja olivat apunakin taimien istutuksessa. Sen lisäksi hän tilasi alan lehtiä ja luki kaiken metsien hoidosta, minkä vain sai käsiinsä. OTSO osaa selvittää metsäsi mahdollisuudet ja tuntee ajanmukaisimmat menetelmät, joilla vihreälle omaisuudellesi asettamasi tavoitteet voidaan toteuttaa. 62 MAKASIINI 8 • 2017 5352_.indd 62 30.11.2017 16.18. Tärkeässä puuhassa siis – viisivuotias ja yli seitsemänkymppinen. Oksakasa oli jo ainakin kärriliiterin oven korkuinen, mutta menihän niitä navetassa talven mittaan alusina. Äidillä ja minulla oli joissakin asioissa täysin erilainen näkemys metsänhoidosta kuin isälläni. ”Kuule pappa, kuka se se sitte tekköö niä mehtähommat ko mie lähen kohta kouluu ja sie kuolet?” Näin, että pappaa vähän huvitti, hän lopetti työn ja taputti pölkkyä kutsuen neuvonpitoon. ”Katsoha sie, ko ne on tämmöset työt vähä niinkö vanhoje horiskoje ukkoje hommii. Myrsky on riepotellut omalta osaltaan reunapuita. Papalta minulle jäi itämään ajatus, että kukin vuorollaan on vain yksi lenkki sukupolvien ketjussa ja metsää tulisi hoitaa niin, että se jäisi entistä parempana seuraaville. Molemmat olivat yllättyneitä, miten isoja taimista oli tullut. Marjon poika Aleksi ja Meerin poika Teemu olivat tekemässä ennen isoa harvennusta ennakkoraivausta palstalla vuonna 2015. Kauppatilanteessa isä oli kuin muutkin sen ajan isännät, eli keskusteli yksin puunostajien kanssa. MATTI MUHONEN Ähtäri Metsä tuottaa vain jos se saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan. Tänä kesänä kävimme tyttäriemme kanssa katsomassa kyseistä Jo neljännessä sukupolvessa tyhjentyä, mutta lopulta minusta tuli papan aatosten mukaan lapsuuskotini ja sen metsien omistaja ja hoitaja. PAPPA naputteli havuraudalla hakkuupölkyllä kuusenoksat pieniksi ja minä kasasin paksuimmat tyvet seinänvierelle karjakeittiön uunissa poltettaviksi. Kesti monen monta vuosikymmentä, navettakin jo Havuraudasta se alkoi VUONNA 1965 Hermanni-isä kulotti ja kylvi rukiin kulotetulle alueelle. Pappa itse ehti näitä metsiä hoitaa vain reilun vuosikymmenen; hänen monen sukupolven vaalimat kotimetsänsä jäivät sodan jaloissa isomman isännän haltuun. Koska itselläni ei ole lapsia, metsän omistamisesta on tullut myös pikkiriikkisen rasite: petänkö isän ja papan, jos en löydäkään jälkeeni sellaista, joka kunnioittaisi niitä arvoja, joita olen heidän kanssaan vaalinut. LEILA BACKMAN Rutalahti metsäpalstaa. Istutusta, polttopuun keruuta tai pilkkeitten tekoa suurempiin saavutuksiin en pysty, mutta heiltä olen saanut rohkeutta käyttää alan taitavia apunani. Mut siit mie oon varma, et kyl meiä mehät ain hoitaja löytäät. Päätökset olivat kuitenkin yhteisiä – sitä tuskin kukaan perheemme ulkopuolinen arvasi! Kun kymmenkunta vuotta sitten jouduin vanhempieni jälkeen ottamaan vastuun metsistä, tajusin, kuinka hyvän koulun pappa ja isä olivat kuin huomaamatta minulle pitäneet. Pappa sanoi, että näin säästyisi olkia ja että oksat olivat hyvää maanparannusainesta pellolle. Kesällä ruis korjattiin pois. Pappahan kyllä sanoi, että näille metsille löytyy aina hoitaja, mutta löytyykö. Oma metsä on aina ollut minulle ilon ja virkistyksen lähde, ja se on antanut taloudellisen turvan. Seuraavana talvena Hermanni kylvi hangelle vielä männyn siemenet. Onneksi myös aviopuolisoni ehti läpäistä isän tiukan “metsäkoulun”. Toki hän tunsi ne tarkasti, olihan hän valinnut sieltä kaikki kylmän tilan rakennuspuut ja raivannut poikineen osan pelloiksi. Mutta en myöskään usko, että hän vanhana miehenä enää juurtui syvälle uusiin kotimetsiinsä. Mutta on se tuonut myös rutkasti vastuuta kannettavaksi; minkälainen lenkki minä olen metsiemme hoitajana sukupolvien ketjussa. Mie luulen, tai oon varma, et miu jälkee ei enniä kukkaa nuoremmista tähä ruppii. Mukana kesällä taimien istutuksessa olivat tyttäremme, 6-vuotias Marjo ja 5-vuotias Meeri
OTSO osaa selvittää metsäsi mahdollisuudet ja tuntee ajanmukaisimmat menetelmät, joilla vihreälle omaisuudellesi asettamasi tavoitteet voidaan toteuttaa. Seuraavan vuonna metsäpalo tuhosi metsän. Varhaisperkaus piti tehdä kahteen kertaan, mutta nyt alueella on hyvä taimikko, jota yhdistyksen neuvojakin kiitteli. Valmistimme niistä kaverin kanssa tervaa ja ”mäntytislettä”, joilla käsittelin aitan. Istutin aukon männylle, ja ensiharvennus tehtiin vuonna 2005. ALE PELLINEN Lohilahti Tuhkasta nousi taimikko Metsä tuottaa vain jos se saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan. HAKKASIN noin satavuotiaaseen metsään uudistushakkuun 1970-luvulla. 5352_.indd 63 30.11.2017 16.18. Yhtään ei tarvinnut istuttaa. Kun puut eivät kelvanneet kuitutai edes energiapuuksi, rakennutin niistä rannalle aitan. Me tiedämme, mitä sinun metsäsi tarvitsee: www.otso.fi Tunnistatko metsäsi piilevän potentiaalin. Alue oli ensin noin hehtaarin laajuinen, mutta Manta-myrsky kasvatti pinta-alaa toisella hehtaarilla. Metsästä löytyi tervaspuita ja kantoja. Luonto suoritti tehtävänsä ja kylvi aukkoon siemenet. Taimia tuli liiaksi asti, parhaimmillaan niitä oli noin 15 000 kappaletta hehtaarilla
27 €) Riistaherkkuja Suomesta Hinta 30 € (norm. asti. 34 €) Selviydy luonnossa Hinta 10 € (norm. niin kirjat ehtivät pukinkonttiin! Tarjoukset voimassa 15.12. 27 €) Puistotreeni Hinta 30 € (norm. 32 €) Tulevaisuuden kuusi Hinta 10 € (norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 5409_.indd 64 30.11.2017 16.20. 38 €) Glögikirja Hinta 10 € (norm. 36 €) 100 vuotta suomalaisia uistimia Hinta 30 € (norm. 24 €) Iloinen joulukoristekirja Hinta 15 € (norm. 38 €) Framtidens gran Hinta 10 € (norm. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Uuden ajan puutyöt Hinta 30 € (norm. 38 €) Erämyytit Hinta 25 € (norm. 38 €) Puoli tuntia bileisiin Hinta 20 € (norm. 34 €) Jigikalastajan opas Hinta 30 € (norm. 22 €) Pukinkonttiin 20 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 15 € Nyt 10 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Tilaa viimeistään 15.12
Ymmärsin tuijottavani pahvista naamaria, jonka silmänreijät ammottivat mustina ja jonka parta oli tehty pumpulista. Äidin mielestä uskoin ja isä meni pannuhuoneeseen. Hyvää joulua. Itse muistelen lapsuuteni Joulupukki-kokemuksia yksinomaan hyvällä, vaikka eivät ne aina aivan Mauri Kunnaksen kirjoista napattuja olleetkaan. S e on kohta joulu. Itse en siihen peliin oikene enkä jaksa uskoa siihenkään, että narraukseen perustuva pukkileikki aiheuttaisi lapselle traumoja. Onpa eri mukavaa, koska jouluun liittyy monta somaa asiaa. Muistan Joulupukin tulleen meille velipojan yöhousut jalassa ja isäukko teki pukin polvien ohuuden perusteella luuvalodiagnoosin. Täydellisenä kuulin luuvaloepisodin vasta KUN JOULUPUKKI TISSIT SAI vuosien päästä. Ensimmäinen pukkimuistoni ajoittuu kolmen ikävuoden seutuville. Isän vitsistä herneet nokkaansa kiskaissut Joulu-ukko pyörähti kannoillaan ja lähti hyvästejä sanomatta tai harjoittelemaani joululaulua kuuntelematta. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa joulun päälle tolkkuava nuorimmainen ei taatusti parran takana piilottelevan käypäläisen todellista henkilöllisyyttä hiffaa ja se luo tulevalle aattoillalle aivan uudenlaiset odotukset. On käynyt edellisinäkin vuosina, vaikka pienimmät paketinsaajat ovat tunnistaneet Korvatunturin isännän Ulmas-Paliksi tai Räsäsen Pekaksi. Ekaluokalla ollessani Palonurmen ala-asteen kuusijuhlassa vieraillut korvatunturilainen erottui aikaisemmin näkemistäni huomiota herättävän isojen tissiensä ansiosta. PAKINA SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Poikaporukassa ihmettelimme asiaa ja joku ylempiluokkalainen paljasti partasuun erääksi kylämme emannuudeksi. Senkin muistan, kun arvelin pukkeilua ensimmäistä kertaa tekopeliksi. Se oli pehmeä laskeutuminen totuuteen, vaikka en vielä aattona tuonutkaan julki totuuden paljastumista. Kovasti se nauratti silloin ja huvittaa vielä nytkin. Lienenkö tuonut ihan tosissani vieläkään. Emme väittäneet vastaan, mutta lopullista niittiä pukkiuskoni arkkuun rintava pukki ei ampunut. Monet idealistit tuomitsevat näistä asioista puhuttaessa koko Joulupukin ja alkavat asetella valkopartaa samalle viivalle joulun pyhimpien sanomien kanssa. Ei ole enää montaa yötä. 65 MAKASIINI 8 • 2017 5410_.indd 65 30.11.2017 16.20. Kohta keittiön ikkunaan koputettiin, juoksin katsomaan. En jäänyt tapausta ihmettelemään, raplasin ensimmäisen pakettini auki ja yhytin pehmosammakon. Aattoiltana isä ja äiti erehtyivät kuhisemaan kuulleni siitä, uskonko vielä lahjojen tulevan Automarketin sijaan Korvatunturilta. Ei tullut tupaan pukki, mutta isä tuli. Joulupukki meillä kyllä käy. Lapsen silmien kirkkaus, jännitys ja ilo antavat aikuisellekin paljon, vaikka varmasti aatonaluspäivät jurnutankin emännälle sukulaisten tuomien pakettien paljoudesta, kulutusjuhlan kusipäisyydestä sekä siitä, että nurkkamme ovat jo entuudestaan täynnä ryönää ja rövänssiä. Se ammuttiin seuraavana jouluna. Lahjoista en ole välittänyt vuosikausiin, kovaa vauhtia keski-ikäistyvälle junttaspulikalle juhlan tuntu syntyy joutilaisuudesta, puuhastelusta ja yleisestä tunnelmasta. Pukin takinkin tajusin nähneeni sen sataan kertaan halkoliiterin naulassa, mutta silti viitoin Joulupukkia sisälle
Pääosa aavasta kantaa kulkijan, paikoin pilkistää sulia rimpiä. 66 MAKASIINI 8 • 2017 5353_.indd 66 30.11.2017 16.22. LUHTA AAPA KOHMET TUU TALVEEN TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Pari päivää ennen jouluaattoa aurinko kipuaa keskipäivällä juuri ja juuri horisontin yläpuolelle
Selvisin sairastumatta kylmästä kylvystäni suorimpeen. Pian ehdotin puhelun lopettamista. Kerroin, että olin juuri pudonnut jäihin ja halusin pelastua elävien joukkoon. Rintataskussa pirisi kännykkä. AAPA KOHMET TUU TALVEEN Ennen joulua PohjoisSuomen aapasuot kovettuvat helppokulkuisiksi jääkentiksi. Itse virittelin metsävaltion halkovajan puista hyvänlaiset tulet ja riisuin saappaat, sukat ja housut sitä mukaa kun ne sulivat. 67 MAKASIINI 8 • 2017 5353_.indd 67 30.11.2017 16.22. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA K ahdeksan vuotta sitten joulukuussa saapastelin soidensuojelualueen laavupaikkaan tavallista hätäisemmin askelin. Ilmeisen kummastunut lehtimies ei koskaan soittanut uudelleen ja juttu jäi tekemättä. Soittaja oli maakuntalehden toimittaja, joka kyseli silloin uunituoreesta kirjastani Vastailin jonkin aikaa mahdollisimman asiallisesti, hetken päästä ääneni alkoi väristä ja täristä. Entisinä aikoina teräksinen routa oli itsestäänselvyys, nykyään sula silmäke voi vaania missä hyvänsä
Helmikuussa voi olla pakkasia, mutta lumen alle ei jäädy routaa koko talvena. Kuoren koloissa talvehtivien hyönteisten ja hämähäkkien tiheys saattoi olla moninkertainen kunnon umpimetsään verrattuna. Kertasin myös kaamosretkien vähiä lintuhavaintoja. Vuodet eivät ole veljiä, eivät syksyt eivätkä joulut. Hömötiaisia harhautui pikkumäntyihin avosuon keskelle, ehkä ihan järkisyystä. Siksipä leiriydyin nytkin Metsähallituksen laavupaivuodesta kahlaajien, sorsien ja kuikkalintujen huudoista. Kilometrin kävelyyn iso reppu selässä kului hiukan yli kymmenen minuuttia. Pakkasiltana suolammen jää vonkuu ja ulisee. Kaikki mättäät ja rimmet olivat niin teräksisessä roudassa, että ne olisivat kestäneet hevosen, traktorin tai kuorma-auton. Kesällä suo kuhisi elämää, hyönteisiä ja niitä syöviä lintuja. Harmaina joulukuun iltoina suo voi olla havahduttavan äänetön. Hyvin usein oli pilvistä, hiukan sumuista ja keskipäivälläkin hämärää. Suon vesirimmet ja parin hehtaarin kuikkalampi laavuniemen sivussa vongahtivat, mourusivat ja ulisivat. Nyt sellaiseen ei luoteta. Suolahdekkeen koivupökkelöistä olin ainakin kerran löytänyt sekä pikkuettä pohjantikan. Ennen routa tuli aina Muistelin myös yli sata vuotta sitten ilmestynyttä Ilmari Kiannon Punaista viivaa. Revontulikaari kohoaa pohjoistaivaalle ja purkautuu parissa minuutissa. Katselin illan hiipumista ja korkealla taivaalla valaisevaa kuun puolikasta. Viiden jälkeen oli täysin pimeää. Suoaukea kävi niin tasaharmaaksi, että pyyhin koko ajan silmälaseja ja kameran linssejä, vaikka ne olivat aivan puhtaat. Nyt oli toisin. Kelonsäipät paukkuivat lähellä ja kaukana. Joulukuussa rimpeen molskahtaminen oli aina erilaista kuin heinäkuussa. Vasta pimein kaamos toi metsoja riipimään neulasia aavan keskellä törröttävistä kitumännyistä. Kerroin, että olin juuri pudonnut jäihin ja halusin pelastua elävien joukkoon. Kirkas ilta Vaikka tällä kertaa oli vanhan ajan routainen alkutalvi, narisutin pakkaslunta nykyaikaisella soidensuojelualueella. Muutama vuosi myöhemmin marssin samojen suoaukeitten yli ja koko ajan teki mieli laulaa tai nauraa. Vaakasuora valo muotoili ja paljasti mättäiden ja rimpien rytmin ja tuntui häikäisevämmältä kuin valoisampina vuodenaikoina. Myöhäinen ensilumi voi sataa aivan sulien sammalmättäiden päälle. Sama maisema, jonka pimentymistä katsoin, täyttyi puolet Virittelin oman laavukankaan metsävaltion tulipaikan syrjälle. Suon jokasyksyinen perusteellinen routaantuminen oli Kiannolle päivänselvä luonnonlaki. Suoraan yläpuolella linnunradan tähtipölyn keskellä kimmelsi Kassiopeian tähdistön kaksoisvee. Vielä viisikymmentä vuotta myöhemmin kaikki pohjoisen Suomen isot puusavotat perustuivat oletukseen varmasta roudasta. Jään ja roudan äänet Yhdessä suhteessa alkutalvi oli kaikissa oloissa keväisen tai kesäisen aapasuon vastakohta. Ennen pitkää tuli vastaan myös sulavettä, usein näkyvissä, joskus piilossa. Unohduin pohtimaan viime vuosien alkutalvien näkymiä pohjoisilla suoaavoilla. Routaisuus, lumen määrä, pilvisyys ja lämpötila vaihtelivat, mutta useimmiten lunta oli jonkun verran ja rutisevat mättäät kantoivat ainakin nipin napin. Viidentoista tai kolmentoista asteen pakkasen ero ei kuulosta kummoiselta, mutta ilmojen muutos on vienyt roudan syntymiselle tärkeitä syyspakkasia. Yleisin lintuhavainto oli korppi. Kuun ja tähtien alla pakkanen kiristyi. Keskilämpötila Suomessa on noussut Kiannon ajoista tähän päivään puolisentoista astetta. Nuotio valaisi metsään kullanvärisen huoneen, jonka takana häämötti suuri suoaukea. Juuri ennen joulua aurinko nousi keskipäivälläkin vain hitusen horisontin yläpuolelle. Muistelin kesäreissuja lintujen tai hillojen perässä, jolloin kulkureitti oli ylen mutkikas ja jokainen askel vaati ponnistelua. kalle. 68 MAKASIINI 8 • 2017 5353_.indd 68 30.11.2017 16.22. Koska mikään ei ollut kastunut, virittelin minimaalisen iltanuotion ja pystytin sen kupeeseen ikioman kangaslouteen. Yksinäinen korppi tai pariskunta tuntui lentävän myöhäsyksyn päivinä joka ainoan suoaukean yli
Kuunpuolikas valaisee jäätynyttä maisemaa. 69 MAKASIINI 8 • 2017 5353_.indd 69 30.11.2017 16.22. Ilta pimenee heti neljän jälkeen. Vähäinenkin iltanuotio luo kullanvärisen metsähuoneen, jonka yläpuolella kimmeltää Kassiopeian kaksoisveekuvio
Työnnä lämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Kuumenna uuni 125 asteiseksi ja laita kinkku vasta kuumaan uuniin. Hän teki terveysjuoman sekoittamalla viiniin kanelia ja hunajaa. Sulatusta jatketaan vielä 4–5 vuorokautta 4-asteisessa jääkaapissa upotettuna 10-prosenttiseen suolaliuokseen. Se syö myös muun muassa perunaa, viljaa ja leipää ja pikkujyrsijöitä. Villisian metsästystä koskevaa lakia on muutettu niin, että nyt porsaatonta eläintä saa metsästää ympäri vuoden, mutta porsaan kanssa liikkuva eläin on edelleen aina rauhoitettu. Näitä juodaan varsinkin joulun aikaan, mikä sopii hyvin maihin, joissa jouluna on kylmää. Suomessa on 68 villisikatarhaa. Saksassa ja Itävallassa se on nimeltään glühwein, Pohjolassa se tunnetaan nimellä glögg tai glögi. TAPION PÖYTÄ VILLISIASTA juhlavuoden kinkku Joulupöytään tulee vaihtelua, kun joulukinkun tekee villisiasta ja maustaa glögin metsämarjoilla. Kinkku on parhaimmillaan, kun sisälämpötila on 75–80 astetta. Valmista kuten tavallinen kinkku Villisiasta saa maukkaan ja juhlavan pääruoan jouluksi. Nykyinen Suomen luonnossa elävä villisikakanta on arviolta vajaa 1 500 yksilöä. Villisiasta tehty joulukinkku valmistetaan kuten tavallinenkin kinkku. Eniten niitä on Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Paistoillan aamulla kinkku otetaan pois jääkaapista ja neste vaihdetaan jääkylmään suolattomaan veteen. Villisika on kaikkiruokainen. Marjoja voi laittaa glögin joukkoon sellaisenaan tai käyttää valmista marjamehua. Jos kinkku on tuore, sen voi suolata 10-prosenttiseen suolaliuokseen. Tällainen maustettu juoma sai keksijän mukaan nimen hypokras tai ipokras. Metsämarjat glögiä maustamaan Lääketieteen isä Hippokrates keksi maustetun viinin noin 400 eKr. Jos kinkku on suolattu, liika suola kannattaa liottaa pois ennen paistamista. Itse metsästetty tai tarhaajalta ostettu villisian kinkku voi olla tuore, pakastettu tai suolattu ennen kuin sitä ryhdytään valmistamaan jouluruoaksi. Jos kinkku on pakastettu, se kannattaa ottaa viimeistään viikkoa ennen joulua sulamaan jääkaappiin. Venäjältä saapuu lisää yksilöitä vuosittain, lisäksi niitä karkaa silloin tällöin sekä Venäjällä että Suomessa sijaitsevista tarhoista. Usein kinkkua paistetaan yön yli. Sitä maustamaan sopivat muun muassa puolukka, karpalo ja vadelma, jolloin tulee punaista glögiä tai tyrni ja lakka, jolloin saadaan keltaista glögiä. Marjaja maustevalikoimaa voi muunnella sen mukaan, mitä kotoa löytyy. Glögiin voi lisätä punatai valkoviiniä tai siitä voi tehdä alkoholitonta mehuglögiä. Kinkku paistetaan uuniritilällä ilman paistopussia, mutta ritilän alle tarvitaan pelti keräämään paistonesteet. Annosta on helppo suurentaa tarpeen mukaan. Sille maistuvat juuret, mukulat, versot, kukat, terhot, pähkinät, marjat, hedelmät ja sienet. Vuonna 1662 hypokras-juoma sisälsi Englannissa sherryä, valkoviiniä, maustepippuria, muskottia, mausteneilikkaa ja sokeria. Laita pellille muutama desi vettä, lisää vettä tarvittaessa. Maustettua ja lämmitettyä viiniä juodaan monissa maissa. Glögiin voi käyttää metsiemme runsasta marjavalikoimaa. M onien vaiheiden jälkeen villisika (Sus scrofa) on levinnyt uudelleen Suomeen Virosta ja Venäjältä 1900-luvulta alkaen, mutta on yhä harvalukuinen. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Lämmin karpaloglögi tuo mieleen syksyiset metsämaisemat. Paista kinkkua 1–1,5 tuntia painokilo kohden. 70 MAKASIINI 8 • 2017 5406_.indd 70 30.11.2017 16.24. Maaja metsätalousministeriö haluaisi puolittaa villisikakannan Baltiassa esiintyvän afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Se tonkii ruokaa kärsällään maasta ja lehtikarikkeesta
Villisian kinkun lisukkeeksi sopii metsäsienisalaatti ja karpalot. KARPALOGLÖGI MAUSTELIEMI 1 l karpalomehua 1–2 palaa kanelitankoa 1 tl neilikoita 1 tähtianis pala inkivääriä muutama katajanmarja Laita ainekset kattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen ja jätä hautumaan pariksi tunniksi. Lämmitä liemi uudelleen kuumaksi ja lisää siihen: 2 dl punaviiniä 0,5 dl hunajaa Anna hautua hetki. 71 MAKASIINI 8 • 2017 5406_.indd 71 30.11.2017 16.24. Laita glögimukiin muutama karpalo. Tarkista maku ja siivilöi mausteet pois. KARPALOGLÖGILLÄ MAUSTETTU VILLISIAN KINKKU Hiero kinkun pinnalle 1 rkl kurkumaa 1 rkl timjamia Laita uunipellille 2 dl karpaloglögiä ja 2 dl vettä KASTIKE Tee paistoliemestä kastike suurustamalla jauhoilla ja lisäämällä siihen kermaa ja punaviiniä
Poroja vuollessa olivat myös tunteet läsnä. Manto72 MAKASIINI 8 • 2017 5403_.indd 72 30.11.2017 16.25. Muutamat kylässä käyvät miehet vuolivat Kalle-pojalle päreporoja ja toisinaan hevosiakin. Ohut ja puun syyrakenteen mukaan kiskottu päre oli kestävää materiaalia myös erilaisten korien ja vakkojen tekemiseen. Sen kaveriksi voi tehdä reen. Lasten lelut tehtiin aikuisten töiden lomassa samoista aineksista kuin muutkin esineet. Halon valintaan kiinnitetään kuitenkin yhä erityistä huomiota: sen tulee olla suorasyinen ja oksaton honkahalko. Nämä nelijalkaiset eivät syntyneet muiden päretöiden sivutuotteena, vaan materiaaliksi haettiin polttopuukasasta sopiva halko. PUUSTA TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA E nnen vanhaan puhdetöitä tehtiin tuvan hämärissä palavan päreen valossa. Ehkä tämä johtui siitä, ettei enää eletty yhtä omavaraisesti kuin aiemmin. Kunnon pärepuuta Kirjailija Kalle Päätalo kuvailee omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan ensimmäisessä Päre taipuu poroksi Kalle Päätalon kirjoistakin tutun lasten lelun, päreporon, vuolee hetkessä. Täällä pohjoisessa riittää pimeää ja kun yksi päre palaa vain neljännestunnin, tarvittiin päreitä valtavasti. Ei olekaan ihme, että usein tarvittu päre synnytti monipuolisen leikkikalukulttuurin. Halutessaan rauhoitella poikaa toisten lasten kanssa tehtyjen kyseenalaisten hevoskauppojen jälkeen taitava vuolija Jakke kehuskeli Kallelle, että tämä osasi valita saman tien kunnon halon poroa varten. Päreet halkaistaan käsin puukkoa apuna käyttäen mahdollisimman ohuiksi. osassa Huonemiehen poika päreporojen tekoa 1920-luvulla. Päre nimittäin kestää hyvin taivuttamista ja siihen voi taittaa jyrkkiäkin mutkia. Miehet kävivät töissä suurilla hakkuutyömailla
Siitä vuolaistiin nukke, jolle kietaistiin kankaanpalanen hameeksi, pikkuruinen tuoli, viulu ja jopa pyssy. Olen kirjoittanut päreiden kiskonnasta aiemmin tarkemmin (Metsälehti Makasiini 8/2009). Poikkitikkujen ja perälautaan tehdyn raon väliin jännitettään toinen päre, joka muodostaa reen pohjan. Ensimmäinen päre taitetaan reen sivuiksi ja perälaudaksi ja siihen pistettyihin reikiin työnnetään kaksi poikkitikkua. Yksinkertaisilla tavoilla elukalle saa halutun eläimen näköä: Hevoselle pitempi häntä, porolle lyhyempi. Leikkirekien esikuvina ovat olleet oikeat talvikulkuneuvot. Pienessä avattavassa pärekirstussa lapsi saattoi säilyttää omia aarteitaan. Poroa tai hevosta vuoltaessa päreen kummastakin syrjästä halkaistaan siivut ja ne taitellaan jaloiksi. Näin reki saatiin muistuttamaan veneenmallista ahkiota, joka on ollut perinteinen kulkuväline niin poron kuin hiihtäjänkin vetämänä. Samat ominaisuudet ovat tarpeen aikuistenkin käyttöesineitä tehtäessä. Rekeen tarvitaan kaksi pärettä Porojen ja hevosten lisäksi päreistä tehtiin lapsille entisaikaan muutakin. Pohjoisessa pärereen pohjan muodostavaan päreeseen on mielellään vuoltu suippo kärki. Upeiden laskujen jälkeen poikaa odotti vihainen äiti, päänsä kuhmulle lyönyt pikkusisko ja nupopäiksi muuttuneet päreporot. Näin syntyy tukeva ja itsestään koossa pysyvä rakenne. Huolimaton vuolaisu tai taittaminen voi lohkaista ne irti jo tekovaiheessa. 73 MAKASIINI 8 • 2017 5403_.indd 73 30.11.2017 16.25. Tämän vuoksi päreporot kiinnostivat Marttaa sitäkin enemmän. Päreestä osattiin taitella myös pikkurekiä. Päreestä voi taitella kumpiakin. Kallekaan ei tavallisesti antanut pikkusisarensa Martan leikkiä herkillä päre-eläimillään. Lapsenvahdiksi jouduttuaan Kalle keksi, että antamalla päreporot kerrankin pikkusiskon leikkiin, hän vapautuu ja voi mennä ulos mäkeä laskemaan. Poroja on tehty pohjoisessa, hevosia etelämpänä. Pärereen sivut pyrittiin muotoilemaan reenjalaksia muistuttaviksi ja keskelle jäävä päreen kärki muotoiltiin pyöreäksi. Myös muita päreleluja tehtäessä hyödynnetään usein päreen taipuisuutta ja taittelunkestoa. Varsinaisia rekiä taas käytettiin etelämpänä. Jalkojen väliin jäävästä puusta saa muotoiltua eläimelle pään ja hännän. Sarvia tehdessä on oltava huolellinen, sillä ne ovat päreporon heikoin kohta. Niiden syyrakenne on halkaisutekniikasta johtuen ehjä, joten päreisiin voi tehdä taitoksia puun murtumatta. Päreporoa tehtäessä puun on kestettävä jalkojen, kaulan ja hännän taittelu muotoonsa. Iijoen alue kuuluu poronhoitoalueen eteläosaan, joten on luonnollista, että Kallen valikoimaan kuuluivat kummatkin. Reki tehdään kahdesta päreestä. Esimerkiksi pärekorin reunassa päreet taitellaan jyrkästi. Porolle tietysti vuollaan myös sarvet. Pärerekiä on tehty lapsille eri puolilla Suomea, niin etelässä kuin pohjoisessakin. puusta eli puun elävästä pintakerroksesta tehtyinä päreet ovat taipuisia. Kiitokset Kalle Päätalon teosten tuntijalle Matti Puolitaipaleelle, jonka avulla kirjailijan laajasta tuotannosta löytyivät juuri päreporoa käsittelevät sivut. Sarvien kanssa tarkkana Porojen lisäksi Kallella oli myös päreestä tehtyjä hevosia
3. Päreiden kiskonta aloitetaan halkomalla pölkky kirveellä tai kiilalla säteittäisesti lohkoihin, niin että yhden lohkon leveydeksi tulee halutun päreen leveys pintapuun kohdalta. 3. Piirroksessa taitoskohdat on merkitty katkoviivalla ja pois vuoltavat osat on varjostettu. Jotta päreistä saisi ohuita ja taipuisia, on puun oltava ohutlustoista. Vuolin aluksi sarven haarat. 2. Reen etuosaan pistetään puukonkärjellä tehtyihin reikiin kaksi puutikkua, jotka pitävät laidan puolet yhdessä. Koripäreet on kiskottava tarpeeksi pitkästä pölkystä, mutta leikkiporoja ja -rekiä varten voi aivan hyvin kiskoa muutaman päreen vaikkapa tavallisesta saunaklapista. PÄREPORO ja pärereki tehdään päreistä vuolemalla ja taittelemalla. Päreet kiskotaan tavallisesti männystä. SARVET kannattaa vuolla ennen pään tarkempaa muotoilua. Puukon hamarapuolta voi käyttää taittamisen tukena. Pohja pujotetaan puutikkujen väliin ja reen perään tehtyyn rakoon, jolloin se jännittyy tukevasti paikalleen. Kappaleiden ohennuttua käytetään kirveen sijasta puukkoa, jolla painetaan aloitushalkeama. Pärereki tehdään kahdesta päreenkappaleesta, joista toinen taitellaan reen laidoiksi ja toinen taivutetaan reen pohjaksi. Etenkin lyhyt hännäntypykkä lohkeilee helposti, jos sitä yrittää taittaa valmiiksi muotoiltuna. Sydänpuu on liian kuivaa ja jäykkää. 1. Halkaisemista jatketaan pintapuun osalta vuosirenkaiden suunnassa aina keskeltä halki niin monta kertaa, että lopputuloksena on muutaman millin vahvuisia päreitä. Taitokset kannattaa tehdä tässä vaiheessa, ennen hännän ja pään tarkempaa muotoilua. 2. Lohkon sydänpuuosa halkaistaan pois. Päreenkiskontaan kelpaa vain mantoeli pintapuu, joka on puun kasvaessa ollut elävää. Päreet on kuitenkin kiskottava ennen puiden kuivumista. Puukolla tehdyn aloituksen jälkeen puolikkaat saa väännettyä käsin toisistaan irti. TAIVUTIN poron jalat alas ja kaulan sekä hännän aihiot ylös. Näin ne eivät niin helposti lohkea vahingossa irti. HALKAISIN puukolla poron jalat erikseen päreen sivuilta, sekä etuettä takapäästä. 1. Jos toinen puoli paksunee liikaa, sitä on väännettävä voimakkaammin sivulle, kunnes halkeama palaa taas keskelle. 74 MAKASIINI 8 • 2017 5403_.indd 74 30.11.2017 16.25
TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. 7. 7. LOPUKSI pitempi vuolaisu kokoaa sarven haarat yhteen. 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€! 75 MAKASIINI 8 • 2017 5403_.indd 75 30.11.2017 16.25. 6. 4. Häntä vuollaan samalla tavoin kapenevaksi typykäksi. LOPUKSI taittelin porolle polvet. 5. Myös muut taitokset voi lopuksi varmistaa, jotta poro pysyy tukevasti pystyssä. 6. KUN poron pään taivuttaa alaviistoon, sarvet nousevat samalla ylös. PORON turpa on vuoltava varovasti, etteivät sarvet lohkea irti. 4. 5
Tämän vuoksi tien osakkaat joutuvat maksamaan tiemaksuissa myös 24 prosentin arvonlisäveron kunnossapitoyrittäjille heidän laskujensa lisäeränä. Suomen kansallisin päätöksin ei voida Alv-muutoksesta apua teiden kunnossapitoon LUKIJALTA He ajavat aina samoja raiteita. Tieosakkaat jakaisivat veron tieyksiköiden määräytymisperusteen mukaisesti yksityistalouteen ja yritystoimintaan. pussitie vai läpikulkutie. Eduskunnassa on tehty useita lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä epäkohdan korjaamiseksi. Muutetaan lakia Vanha sananparsi sanoo, aina susi syitä löytää, kun lihaa tekee mieli. Tuen keinoksi hän esittää esimerkkinä epäoikeudenmukaista ja byrokraattista kilometrikohtaista tukea varmaankin sen vuoksi, että hän tietää verotuksen keinoin asian hoidon olevan poliittisessa päätöksenteossa vaikea, ellei peräti mahdoton. Tuon kuitenkin verokeinot esiin yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Hyöty on 30 prosenttia, kun alv:n vähennysoikeudella se olisi sata. Toiseksi vedotaan EU:hun, jossa alv-veropohjan laajuudesta on säädetty Suomea sitovasti EU:n direktiivissä (2006/112/EY). Ensinnäkin vedotaan Suomen lakiin, jonka mukaan alv:n piiriin kuuluvan tavaran tai palvelun myyntiä on harjoitettava liiketoiminnan muodossa, ansiotarkoituksessa, sen on oltava jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa, itsenäistä ja siihen sisältyy yrittäjäriski. Laskuesimerkki: 1 000 euron kustannuksiin alv-lisäys on 240 euroa, jonka palauttamista esitin aluksi. Kulkemiseen vaikuttaa, onko tie ns. VA ST AV A LO /S TI G H ÄG G LU N D PILKKEET 76 MAKASIINI 8 • 2017 5414_.indd 76 30.11.2017 16.28. Yksityistien tiekunta ei nykyisin pääse alv-velvolliseksi ja joutuu maksamaan 24 prosentin alvin tien kunnossapitolaskuissa. Edellä esitin vain maksetun veron palauttamista, en tukea. Muutokseen suorastaan velvoittavat yleiset verotuksen lainsäädäntöperiaatteet, joiden mukaan verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja kohdella samassa asemassa olevia verovelvollisia tasapuolisesti. Toiseen VM:n perusteluun EU:n direktiivistä pitää todeta, että verotuksen on meille vakuutettu olevan kansallisen lainsäädännön piirissä. Tiekunnan toiminta ei täytä näitä kriteereitä. Alv:n palautus voisi olla ylikompensoiva joko 1,5tai 2-kertainen. Olisi kohtuullista saada hoitotoimiin yhteiskunnan tukea heidän puolestaan, varsinkin, kun henkilöautolla kulkevat ovat pääsääntöisesti joko taitamattomia tai ajattelemattomia. Jos Suomi korjaa omaa lakia, uskoisin siitä olevan helppo notifioida EU:ssa, jos on edes tarpeellista. Alv-lakiin on tehty kymmeniä muutoksia. Jos saisimme ylikompensoivan palautuksen, niin yleisimmin se olisi 1,5-kertainen, eli tässä esimerkissä 360 euroa, jolloin varsinainen avustus olisi 120 euroa. Ensimmäiseen kohtaan voi todeta, että jos Suomen laki estää, niin lisätään lakiin yksityistiekuntien oikeus hakeutua alv:n piiriin. Kuvaamani menetelmän avulla olisi yksityistiekuntien tukeminenkin mahdollista. Valtiovarainministerin (virkamiesten?) vastaus on aina jokseenkin sama ministerin puolueeseen tai sukupuoleen katsomatta. Aina tulisi varoa raiteissa ajamista ja käyttää mahdollisimman hyvin hyväksi koko ajorata. JYRKI KETOLA toi viime Metsälehti Makasiinissa (7/2017) esiin perustellusti metsäteiden kunnossapitotuen tarpeellisuuden. Kun minulla on yksin omistamani metsätie, saan sen osalta kaikki maksamani arvonlisäverot vähentää alv-laskelmassa. Suomi on EU:n metsäisin maa ja meillä on yli 100 000 kilometriä yhteisiä metsäteitä. Vero menee valtion kassaan, jolla rahoitetaan kaikkea hyvää, jota valtiolta saamme, muun muassa moottoriteitä pääkaupunkiseudulla. Muutoksen tulisi koskea luonnollisesti myös maatalouden tarpeisiin osittain tai kokonaan kohdistuvia tiekuntia. Muutos voidaan perustella tarkoituksenmukaisena metsätalouden liiketoimintana. Vero on kustannuslisänä omiaan vähentämässä halukkuutta yksityisteiden kunnossapitoon. Jos tiellä olisi runsaammin läpikulkuliikennettä, niin veronpalautus olisi kaksinkertainen, eli 480 euroa, jolloin avustus 1 000 euron kustannuksista olisi 240 euroa. Arvonlisävero on näin valtion rankaisu yksityisteiden kunnossapidosta. Metsäteillä kulkee huomattava määrä myös ulkopuolista väkeä, metsästäjiä, marjastajia, sienestäjiä, koiramiehiä ja muita. ”KONSULIT VALVOKOOT” veropohjaa laajentaa. Suomi on harvaan asuttu ja EU:n direktiivi lienee laadittu Keski-Euroopan tiheään asuttuja kyläteitä ajatellen. Eihän tunnu kohtuuttomalta. Se on liiketoimintaa ansiotarkoituksessa ja sisältää yrittäjäriskin. Yksityistien tiekunta ei pääse arvonlisäverovelvolliseksi vaan on kuluttajan asemassa. Niin tai näin, kuitenkin EU-lainsäädännön johtava periaate on kaiken yritystoiminnan kuulumisesta alv:n piiriin. Kun sateisena kesänä muodostuu vesilammikoita, niitä ei väistetä vähääkään, jolloin veden mukana hiekat ja sepelit pirskahtavat kauas ja nopeasti lammikot syöpyvät syviksi ja teräviksi kuopiksi. Taitamattomia kuskeja Verotuksen kautta byrokratia ei lisääntyisi, veronpalautus olisi tasapuolinen ja kohdistuisi kustannusten mukaisesti vain niihin tiekuntiin, jotka pitävät tiet kunnossa. Mutta kun olen kymmenen muun metsänomistajan kanssa rakentanut yhteisen metsätien metsätalousliiketoimintaani oleellisesti kuuluvana, liiketoiminta ja ansiotarkoitus häviävät ja siltä osin saan tiemaksuihin sisältyvät arvonlisäverot vähentää vain tuloista tuloveron puolella
Jaksollisessa kasvatuksessa lahopuuta syntyy lisäksi suhteellisen nopeasti, kun osa säästöpuista kaatuu melko pian. Eri-ikäinen pysyy yhdessä vaiheessa Monimuotoisuus perustuu merkittävässä määrin siihen, että metsässä on eri kehitysvaiheita puuttomasta alasta vanhaan metsään. Kolmantena kesänä siellä ei ole haavan haapaa. Kaksi kertaa tällainen temppu saman kasvukauden aikana vie vesakon energian lähes kokonaan, kun ne eivät pysty varastoimaan mitään juuriinsa talveksi. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Päätelmiä tutkimuksesta ja ohjeita käytäntöä varten tehdään yleensä kuitenkin vasta tulosten perusteella. Jaksottaisessa kasvatuksessa tällaiset erityisen tärkeät elinympäristöt jätetään luonnontilaan tai käsitellään poimintahakkuin kuten esimerkiksi lehdot. Olisi toivottavaa, että ainakin tutkijat vastaisivat näihin kysymyksiin, jotka kiinnostavat monia metsänomistajia, jotka viime kädessä päättävät, miten heidän metsiään kasvatetaan ja hakataan. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Ihminen ja metsä 77 MAKASIINI 8 • 2017 5414_.indd 77 30.11.2017 16.28. Eniten vain yhdessä kehitysvaiheessa eläviä lajeja on toisaalta maan ollessa puuton, toisaalta silloin kun metsässä on vanhoja, kuolleita ja lahoavia puita. Saman lehden haastattelussa Tiede-sivulla (13.11.) Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen toteaa, että ekosysteemipalvelujen tutkimushankkeen mittarit voisivat ohjata metsien käyttöä luonnonhoidon ja esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Toinen tärkeä tekijä monimuotoisuudessa on erilaiset kasvupaikat. Tärkeä asia luonnonhoidossa on metsien monimuotoisuuden säilyttäminen. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2018 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Erävihreiden puheenjohtaja Kajaanissa kirjoittaa (Maaseudun Tulevaisuus 29.11.), että ”jatkuvaa kasvatusta soisi sovellettavan huomattavasti nykyistä enemmän”. Olen itse saanut haapavesakon kuriin ilman kemikaaleja seuraavalla tavalla: Kun haavan vesat toukokuussa ovat kasvaneet riittävästi, ne ajetaan raivurilla. Mitkä ovat ne tutkimukselliset ja tieteelliset perusteet, jotka osoittaisivat, että metsän kasvattaminen eri-ikäisenä olisi luonnonhoidon kannalta parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvattaminen tai mikä olisi sen tuoma lisäarvo. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2017-31.1.2018. Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.fi > Apurahan hakeminen. Monet lajit elävät erilaisissa metsissä, mutta jotkin tarvitsevat tavallisesta metsämaasta poikkeavan elinympäristön kuten lehdon, puronotkon, paahderinteen tai muun sellaisen. Lahopuun lisäämiseksi yksittäiset kuolleet puut tulisi aina jättää metsään. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Tolvasen toteamukseen sisältyy kuitenkin ennakkokäsitys, että metsän kasvattaminen eri-ikäisenä olisi luonnonhoidon kannalta tavoiteltavaa. VIIME numerossa (Metsälehti Makasiini 7/2017) oli Kari Mielikäisen vastaus haapavesakon hävittämistä koskevaan kysymykseen. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Metsän kasvattamisessa eri-ikäisenä metsä pysyy koko ajan yhdessä ja samassa kehitysvaiheessa, jossa elää vain osa lajeista. JUKKA SIHVOLA Haavat pois raivaamalla APURAHA LUKIJALTA JULKISUUDESSA on viime aikoina esitetty käsityksiä, että metsien kasvattaminen eri-ikäisinä eli niin sanottu ”jatkuva kasvatus” olisi suositeltavaa luonnonhoidon kannalta. Kussakin kehitysvaiheessa on oma lajistonsa. Eri-ikäisessä kasvatuksessa lahopuuta ei kerry sen enempää kuin jaksollisessa kasvatuksessakaan. Käytännössä tämä tarkoittaa metsälajien, erityisesti harvinaisten ja uhanalaisten lajien, elinehtojen turvaamista. Erkki Annila professori emeritus Kehitysluokat välttämättömiä metsien luonnonhoidossa METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2018 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2018 apurahoja 1,5 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. Seuraavana keväänä taimikossa oli muutama haavan vesa, jotka saattoi ohi mennessään napsia. Lahopuu on tällä hetkellä tärkein yksittäinen tekijä lajien suojelussa. Tuskin on yhtään lajia, jonka elinehtona olisi eri-ikäisenä kasvatettu metsä. On hyvä, että metsien monipuolista käyttöä varten kehitetään erilaisia mittareita metsien omistajien ja käyttäjien päätöksentekoa varten. Elinympäristönä tällainen metsä ei juurikaan poikkea varttuneesta kasvatusmetsästä jaksottaisessa kasvatuksessa. Kun ne lähtevät taas kasvuun kesällä, niin ne leikataan uudelleen raivurilla elokuun alussa
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 78 MAKASIINI 8 • 2017 5383_.indd 78 30.11.2017 16.30
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 50 vuotta 15.12. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. 60 vuotta 17.12. Mäkinen on ollut säätiön hallituksen jäsen jo vuodesta 2011. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. MERKKIPÄIVÄT Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. net. Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 5383_.indd 79 30.11.2017 16.30. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tarja Ollas, Tapio Silva Oy, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, Vantaa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Puheenjohtajana vuodesta 2011 toiminut metsäneuvos Ilpo Tikkanen ei ollut enää käytettävissä hallitukseen sääntöjen ikäpykälän vuoksi. MAKASIINIKRYPTO 8 Loimu ry Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimun uudeksi puheenjohtajaksi on valittu metsänhoitaja Helena Herttuainen. Herttuainen työskentelee Suomen 4H-liitossa aluejohtajana. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 21.12.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsämiesten Säätiö Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2018 alkaen on valittu viestintäjohtaja Juha Mäkinen. Timo Koikkalainen, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Kajaani (matkoilla). Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. R i s t i k ko l öy tyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Loimu ry on monialainen akavalainen liitto. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. NIMITYKSET Palkinnot Makvasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Kuitti, Töysä, Pekka Pulksten, Mäntsälä ja Marja-Liisa Uusi-Kouvo, Alastaro. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Kaksivuotinen toimikausi alkaa ensi vuoden alussa
Voit vastata osoitteessa www.metsalehti.fi/kysely tai lähettämällä postia osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Missään muualla maapallolla ei voi yhdeltä seisomalta nähdä niin monia erilaisia lakkisieniä kuin syksyisessä havumetsässä. Iso-Britannian Brightonissa juhlijat kokoontuivat lähes viisimetrisen taidejoulukuusen ympärille. Palkinto sisältää kaksi pellavasta ja puuvillasta valmistettua pyyhettä, ja sen arvo on noin 120 euroa. Kotoisista puistamme vaahteralla ja saarnella on keräsienijuuri. Männyillä on omat sienikumppaninsa, kuusella omansa, samoin lepällä, koivulla ja haavalla. Viime numeron suosituin juttu oli Matti Kärkkäisen haastattelu ”Tärkeintä on kuviokoko”. Syynä on havumetsän puiden erikoinen sienisuhde. Useimmilla kasveilla sienijuuren muodostavat keräsienet, jotka eivät tee näkyviä itiöemiä. Kysy verotuksesta Palkintopaketti sisältää kaksi Päre-pyyhettä. Kierrätystaidetta Brightonissa SU O M EN LO N TO O N IN ST IT U U TT I siitä, että sienirihmasto muodostaa mikroskoopissa selvästi näkyviä keräsiä juuren kuorisoluihin. Oksille kiinnitetyt kukkasipulit muistuttavat suomalaisesta joululaulusta ”No onkos tullut kesä”. Kuusi tuo juhlamieltä, mutta välittää samalla viestiä kierrättämisen tärkeydestä. Pintasienijuuri vallitsee viileässä ilmastossa paikoilla, joilla typpi on joko sitoutuneena humukseen tai ammoniakkina. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN YLEENSÄ luonnossa sekä tuotto että monimuotoisuus kasvavat navoilta päiväntasaajalle päin mentäessä. Useat sienilajit kelpuuttavat kumppanikseen useita eri kasvilajeja, mutta toiset ovat rajoittuneet yhden puulajin tai yhden puusuvun kumppaniksi. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Kumppaneina ovat näkyviä itiöemiä muodostavat sienilajit ja lajien lukumääräsuhteet ovat päinvastaiset kuin keräsienijuuressa. Valitsemme niistä mielenkiintoisimmat, ja vastaamme kysymyksiin lehdessä. Kaikkien vuoden loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Lapuan Kankureiden Päre-kylpypyyhkeitä. Mielellämme julkaisemme myös mielipiteitä ja kokemuksia metsäverotuksesta. Suurimmalla osalla kasveista, myös tropiikissa, on sienijuuri, joka tehostaa kasvien, myös useimpien ruohojen, veden ja ravinteiden ottoa. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. HELMIKUUN 1. päivänä ilmestyvässä Metsälehti Makasiinissa julkaisemme taas hyviä vinkkejä metsäveroilmoituksen täyttämiseen. ”Suomalaisilla on taipumus tehdä asiat virkistävällä, erilaisella tavalla”, kiitteli kaupunkifestivaalin johtaja Julian Caddy. Kotoisissa havumetsissäkin on molempia: humuskerroksessa vallitsevat puiden ja kanervakasvien juurisienet, mutta esimerkiksi syvälle mineraalimaahan juurensa tunkevalla kastikalla on kumppanina keräsieni. Lähetä meille postia vuoden loppuun mennessä. Kuvataiteilija Ilona Valkonen on koristellut kuusen kierrätysmateriaalilla, joka on kerätty kaupunkilaisten avustuksella. Taigan puilla on toisenlainen sienijuuri. Keräsienijuuri on sadoilla tuhansilla kasvilajeilla, mutta keräsienilajeja on alle kolmesataa. Toki tropiikissakin on pintasienijuuria hyödyntäviä kasveja ja juurisieninäkin on meille tuttujen sukujen lajeja kuten vahveroita ja tatteja. Säännöstä on joitakin poikkeuksia – yksi niistä on taigan sienilajisto. Myös lauhkean vyöhykkeen lehtipuut kuten tammet, jalavat ja pyökit luottavat lakkisienten muodostamaan pintasienijuureen. Pintasienijuurta muodostavia puulajeja on noin 1 500, mutta sienilajeja monin verroin enemmän, ainakin 5 000. Kangasrousku on männyn seuralainen, joka antaa satoa hyvinkin karuilla paikoilla. LA PU A N KA N KU RI T 80 MAKASIINI 8 • 2017 5402_.indd 80 30.11.2017 17.07. Ero on sienijuuren laadussa. Festivaalin Suomi-teema jatkuu keväällä. Arvonnassa Stihlin valjaat voitti Timo Vänni Helsingistä. Voit jo nyt lähettää verotukseen liittyviä kysymyksiä. Nimitys johtuu Havumetsän sieniaarre SUOMEN itsenäisyyspäivää vietettiin eilen eri puolilla maailmaa. Keräsienen muodostama sisäsienijuuri toimii taas parhaiten mineraalimaassa, missä typpi liikkuu nitraattina
09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?80 Eero Sala p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 5402_.indd 81 30.11.2017 17.07. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. ENSINUMERO Ensi numerossa Suuri veropaketti Näin täytät metsäveroilmoituksen TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 7231613 Pasi Myllymaa p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Uusi juttusarja Metsäsuhteen rakentaminen: kahdeksan vinkkiä uudelle metsänomistajalle. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 SH U TT ER ST O CK IM AG ES METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2018 ILMESTYY 1.2.18 SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 21.12. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
Useat ovat ottaneen voiteen käyttöön muun muassa alkoholittomuutensa sekä lyhyen ja allergiariskiä vähentävän ainesosalistan ansiosta. Kuusenpihkalla on kolme ominaisuutta. Sitä voi käyttää atooppisen ihon oireiden lievitykseen, huuliin, kuiviin jalkapohjiin, kovettumiin, känsiin ja haavaumiin sekä parranajon jälkeen rauhoittamaan ja desinfioimaan ihoa. Pihqa-voiteella on lukemattomia käyttötarkoituksia. Pihqa-voidetta on myynnissä laajalti ympäri maan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI ”KUN kuuseen tulee haava, sen oma pihka hoitaa haavan ja kuusi paranee. Se on antiseptinen, vähentää tulehduksia ja auttaa kudoksia paranemaan nopeammin. Kuusenpihkan lisäksi voide sisältää vain lääkevoiteissa käytettävää valkovaseliinia. Suomessa pihkaa on käytetty ihonhoidossa jo sukupolvien ajan. Keräämme pihkan elävistä puista niitä vahingoittamatta. 82 MAKASIINI 8 • 2017 82 MAKASIINI 8 • 2017 5419_.indd 82 30.11.2017 16.34. Valmistamme kolmenlaista voidetta: 10-prosenttia pihkaa sisältävää voidetta ihmisten ihon hoitoon, 15-prosenttista voidetta lemmikkieläimille ja 20-prosenttista isoille tuotantoeläimille, kuten hevosille. Meillä on yhteistyömetsänomistajia, jotka joko keräävät pihkan itse tai sitten he antavat luvan käydä keräämässä pihkaa omilta mailtaan. Niin Pihqa-voiteen valmistus alkoi Tuusulassa vuonna 2015. Käytämme ainoastaan kotimaisista kuusista käsin kerättyä pihkaa. Se ei kuitenkaan ole lääketuote. Sitä myydään muun muassa kaikissa Suomen apteekeissa, isommissa Prismoissa ja maatalousja eläinkaupoissa.” PIHQALLA HELPOTUSTA Kuusenpihka on luonnon oma ihonhoitoaine, kertoo Pihqa-voidetta valmistavan Karelia Arctic Oy:n toimitusjohtaja Susanna Böckerman. Pihqaa saa kolmea eri vahvuutta: ihmisille sekä seuraja tuotantoeläimille. Toistaiseksi olemme saaneet tarpeeksi pihkaa voiteen valmistusta varten. Sitä voi käyttää myös talvisin koville joutuviin koiran tassuihin ja hevosten haavaumien hoitoon. TUOTE JA TEKIJÄ Pihqa-voide levittyy hyvin iholle ja tuoksu on hyvin mieto, kertoo Susanna Böckerman. Jukka kehitteli tuotetta eteenpäin, kertoi voiteesta muille ja löysi yrityskumppaneita. Pihqa-tuotemerkillä myytävän kuusenpihkavoiteen resepti juontaa juurensa sadan vuoden taakse, jolloin yrityksemme perustajajäsenen Jukka Haarasen isoisä käytti pihkaa työhevostensa haavaumien ja nirhautumien hoitoon. Kuusenpihka on melko arvokas raaka-aine ja sen saatavuus vaihtelee
ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi. Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta. Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsälehti_Makasiini_7-2017_230x297mm_Ida Fram_Metsäkustannus_Metsäsananparret 2017_7985_1.indd 1 10.10.2017 13.45 5363_.indd 83 5.12.2017 9.56
PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. Metsalehti_Makasiini_2017_12_07.indd 1 20.11.2017 13:57:17 5364_.indd 84 5.12.2017 9.57. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 17.12.2017 asti. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm 3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh