Siksi puunkorjuulle tarvitaan valvojia. ›› 4–5 Uuden metsälain välitilinpäätös ›› 6–7 Tietosuoja-asetus yllätti kävynkerääjät ›› 8 Motolistat vain metsänomistajille ›› 12–13 METSÄSTÄ Harvennuskin on taitolaji ›› 14–15 Metsäsanojen kertomaa ›› 16–17 300 kilometrin leimikolla ›› 20 Uusi tie jatkuvapeitteiseen metsään ›› 22 PILKKEITÄ Lasten kanssa retkelle autiotuvalle ›› 24 Mandariini ei ole Kiinassa vain kieli ›› 30 Hakkuussa myyjän ja ostajan näkemykset eivät aina kohtaa. Sivut 9–11 Tuleeko tukkia. JOULUKUUTA 2019 • NRO 22 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTISET Kunnostusojitukset huomion kohteeksi ›› 2–3 HENKILÖ Metsästä insinöörin logiikalla Diplomija metsätalousinsinööri Pentti Kurki on Metsälehden verkkosivujen uusi blogisti. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. Sa m i Ka rp pi ne n Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi
tus voi jopa lisääntyä sitä mukaa, kun ojituksesta kulunut aika kasvaa. . Meidän johtopäätöksemme on, että päästöjen kasvu ei johdu ojitusten iästä vaan ilman nousseesta lämpötilasta, joka lisää typen ja hiilen vapautumista.” Ojitusmetsien vesistöpäästöt kaksi vuotta sitten valokeilaan nostaneen tutkimuksen takana oli Luken johtava tutkijan Mika Nieminen. Tuomariston mukaan lähes 50 metriä korkeata opiskelijataloa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti kiinnostavana esimerkkinä. Jos kaikki varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, Suomeen on tulossa lähivuosina miltei 7 500 uutta puukerrostaloasuntoa, noin 1 500 asuntoa enemmän viime vuoteen verrattuna. Kunnostusojituksiakin silti tarvitaan. . Turhia kunnostusojituksia ei kuitenkaan pidä tehdä, jos puuston kasvu ei sitä vaadi. Pääsyynä ovat 1960–1980-luvuilla suometsiin kaivetut ojat. Finérin mukaan uudet tiedot suometsien ravinnevalumista eivät ole syy lopettaa täysin kunnostusojituksia. Ojia tehtiin 1960–1980-luvuilla ja niitä on myöhemmin availtu kunnostusojituksilla. Niemisen mukaan vanhoista ojitusmetsistä näyttää valuvan kasvava määrä ravinteita, vaikka ojille ei ole tehty mitään. Tutkimus arvioi aikaisemmin, että metsäojitusten vaikutus suometsien ravinnepäästöihin menee ohi kymmenessä vuodessa. . Myös Mika Nieminen on samaa mieltä lisätiedon tarpeesta, mutta näkee, että menetelmä voisi olla hii”Ei voida mennä äärilaidasta toiseen.” Vaikka metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta on osoittautunut arvioitua suuremmaksi, maatalous kuormittaa yhä vesistöjä neljä kertaa udistushakkuita, lannoituksia, metsäojituksia ja maanmuokkauksia enemmän.. ”Mutta jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa”, Finér sanoo. Tornatorin metsien arvo koheni Metsätalousyhtiö Tornatorilla on Suomessa metsää noin 620 000 hehtaaria. Uuden tutkimustiedon perusteella on kuitenkin selvää, että vaikutukset jatkuvat pidempään. ”Metsäojitus selittää merkittävän osan metsistä tulevasta ravinnekuormituksesta”, kertoo Luken tutkimusprofessori Leena Finér. ”Emme tiedä, millaisia alueet ovat olleet ennen ojitusta ja mitä niille on tehty vuosikymmenten saatossa. . . Fakta VALTTERI SKYTTÄ M etsäojien ympärillä kuohuu muuallakin kuin pintavalutuskentillä. Vastaavasti viime vuonna onnettomuusmäärät olivat joka kuussa edellisvuotista suuremmat maaliskuuta lukuun ottamatta. Tutkijoilla erilaisia näkemyksiä Tuoreet tulokset eivät kuitenkaan antaneet selvyyttä jo kaksi vuotta sitten syntyneeseen kohuun siitä, että ojitusmetsistä tuleva kuormikunnostusojituksia. Käypä arvo on nyt 184 miljoonaa euroa suurempi kuin viime vuoden lopun tilinpäätöksessä. Kun vesi painuu syvälle, kerros, jossa turve hajoaa ja josta lähtee ravinteita liikkeelle, on yhä paksumpi. LYHYET UUTISET 5.12.2019 / AJASSA 2 Puuston tilavuus kasvanut Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on uusimpien metsävaratietojen mukaan noussut 2,5 miljardiin kuutioon. Hehtaaria kohden se on noin 2 370 euroa. ”Jos tuotetaan puuta turvemailla, joudutaan tekemään hakkuita ja VESISTÖKUORMITUS . Niiden avulla moni suo saatiin kasvamaan puukuutioita, mutta samalla aiheutettiin pitkäkestoisia ympäristövaikutuksia. Se on ympäristöministeriön mukaan 12 hanketta enemmän kuin viime vuonna ja parikymmentä enemmän kuin vuonna 2017. Varmasti toteutuvia hankkeita on 18, todennäköisiä 31 ja mahdollisia 14. Opiskelijatalo palkittiin Puupalkinnolla Joensuuhun valmistunut 14-kerroksinen puukerrostalo Joensuun Lighthouse on saanut vuoden 2019 Puupalkinnon. Lämpö johtuu syvemmälle turpeeseen ja lisää sen hajoamista sekä ravinteiden vapautumista.” Ilmastonmuutos ja ojitus yhdessä näyttävät huonolta yhdistelmältä. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat suurimmat ojitetuilla soilla. Se on 120 miljoonaa kuutiota enemmän kuin viisi vuotta sitten tehdyssä inventoinnissa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Puuosat toimitti Stora Enso. Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on selvästi aiemmin luultua suurempi. Avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen. Tilavuudesta puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja loput 20 prosenttia lehtipuuta. ”Sitä ei tiedetä tarkkaan, mistä tämä johtuu. Vesi ei saa painua kuivinakaan kesinä kovinkaan syvälle”, Nieminen sanoo. Järviin, jokiin ja mereen valuu ravinteita etenkin metsäojitusten seurauksena. Metsäkauriskolarit kasvussa Metsäkaurisonnettomuudet ovat olleet tänäkin vuonna kasvussa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Kokkonen kirjoittaa blogissaan. Metsä ojituksista syntyi uusi kohu Tutkimus: Ojitetuista suometsistä valuu vesiin ravinteita luultua enemmän. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi viime viikolla uusia tutkimustuloksia, joiden perusteella metsätalouden osuus vesistöihin valuvasta typen ja fosforin ravinnekuormasta on noin kaksi kertaa aiemmin luultua suurempi. Riistakolarien määrä on ollut tänä vuonna lähes joka kuussa suurempi kuin vuotta aiemmin. Suometsissä tutkitaan parhaillaan jatkuvaa metsänkasvatusta, joka voisi vähentää kunnostusojitusten tarvetta. Finérin mukaan ravinnepäästöjen kasvun ja ojitusten iän välistä yhteyttä ei näillä tutkimusaineistoilla voi yleistää koko valtakuntaa koskevaksi tiedoksi. Tammi–lokakuun aikana sattui 700 riistakolaria enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, lisäyksestä reilu 600 oli onnettomuuksia metsäkauriiden kanssa. Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto ja pääsuunnittelija oli arkkitehti Samuli Sallinen. Puukerrostalojen rakentaminen vauhdittuu Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla 63 puukerrostalohanketta. Metsien käypä arvo on päivitetty, minkä seurauksena se nousi lähes 1,5 miljardiin euroon. Puuston tilavuudesta 64 prosenttia sijaitsee yksityisomistajien metsissä ja valtion metsissä 21 prosenttia. Nousua selittää ennakoitu puun kysynnän kasvu ja metsänarvostuksessa käytetyn diskonttauskoron lasku. Ojia ei pidä kaivaa liian syviksi.” Peitteinen eli jatkuva metsänkasvatus voi siirtää tai vähentää kunnostusojitusten tarvetta. ”Vedenpinnan säätely on suometsissä tärkein asia
Laajoja avohakkuita pitäisi turvemailla välttää”, Nieminen sanoo.. Tarkastuksissa nousi esiin kaksi keskeistä kunnossapitotyötä. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Toiseksi heinän ja vesakonniitto jää tekemättä riittävän ajoissa. Jatkossa se määräytyy hakemuksen jättämisen mukaan, tähän saakka se on määräytynyt toimituksen loppukokouksen ajankohdan mukaan. M ik ko Ri ik ilä JUSSI COLLIN M aanmittaustoimitusten hinnoitteluun on luvassa muutoksia ensi vuoden alusta. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. M ik ko Ri ik ilä lensidonnan ja vesistökuormituksen kannalta lupaavin vaihtoehto suometsissä. ”Veden ja ravinteiden virtausta pitää pystyä hallitusti viivyttämään.” Mika Niemisen mukaan ongelma on se, että suometsistä tulee ravinnehuuhtoumia vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta. Kustannusten nousun takia hintoja esitetään korotettavaksi keskimäärin 6,2 prosenttia. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Eniten huomautettavaa oli kääntöpaikkojen mitoituksessa ja sorastuksessa. Kun nämä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla”, sanoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta. Korjaavia toimia suositeltiin neljännekselle kohteista. Maanmittaustoimitusten hinnat nousevat Ehdotuksen mukaan useimmat toimitukset muuttuisivat kiinteähintaisiksi. Jos ravinnevaluma on ylipäänsä lähtenyt liikkeelle, sen pääsyä vesistöihin on vaikea pidättää. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. ”Ympäristön näkökulmasta avohakkuumetsätalous on suometsissä varsin haitallista. Tarkastuksissa arvioitiin metsätien kuntoa 291 kilometriltä sellaisilta teiltä, joiden rakentaminen tai perusparannus oli valmistunut pääosin vuonna 2011. Päätös hinnoittelun muutoksista ja hinnankorotuksista tehtäneen vielä tämän vuoden puolella, asiasta päättää maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Monet kääntöpaikat olivat liian kapeita, eivätkä täyttäneet kemeratuen rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Näissä maksu määräytyy yhden tai useamman muuttujan, esimerkiksi pinta-alan tai osakkaiden määrän, mukaan. Maaja metsätalousministeriö on lähettänyt asiaa koskevan asetuksen lausuntokierrokselle. 3 AJASSA / 5.12.2019 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa vain kolmannes tiehankkeista täytti metsätieohjeiden vaatimukset, korjaustoimia vaadittiin yli 60 prosentilla kohteista. ”Ensinnäkin tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein. ”Ojat täytyy pitää varmasti jossain määrin kunnossa jatkossakin. Myös kiinteähintaisten toimitusten maksun määräytymisen ajankohta muuttuu. Metsäkeskuksen tarkastuksessa kunnossa pidosta oli huolehdittu 60 prosentilla kohteista. Lanaus unohtuu kunnossapitäjiltä Metsäkeskus tarkasti myös kemerarahoitusta aikanaan saaneiden teiden kunnossapitoa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi JUSSI COLLIN M etsäteiden rakentamisessa ja perusparannuksissa on parantamisen varaa. 09 315. Kunnossapidosta oli huolehdittu yli 60 prosentilla, mutta laiminlyöty 10 prosentilla kohteista. Lisäksi usealle metsätielle ei ollut ajettu soraa riittävältä leveydeltä. Metsäkeskus tarkasti teiden kuntoa 56 kilometriltä eri puolilta maata. Vain kolmannes metsäteistä täytti vaatimukset Eniten huomautettavaa oli kääntöpaikkojen mitoituksessa. Esityksen mukaan osa toimituksista – muun muassa yksityistietoimitus, halkominen, rakennuspaikan osan lunastus ja yhteisten vesialueiden yhdistäminen – muuttuu kiinteähintaisiksi. Työmäärät jäivät kauas alueellisissa metsäohjelmissa asetetuista tavoitteista, vaikka rahoitusta on lisätty. Ei voida mennä äärilaidasta toiseen.” Vettä tehokkaasti pidättävien vesiensuojeluratkaisujen, kuten putkipatojen ja pintavalutuskenttien, osuutta tulee lisätä, sanoo puolestaan vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta. Uusia metsäteitä ja vanhojen perusparannuksia tehtiin tänä vuonna 640 kilometriä. Toimitukset hinnoitellaan omakustannusperiaatteella. Työajan mukaan veloitettaviksi jäävät enää lähinnä lunastusja korvaustoimitukset. Tulosten mukaan varsinkaan hienojakoisille kangasmaille ja turvemaille suunnitellut teiden päällysrakennekerrokset eivät ole usein riittäviä. Metsäteiden kantavuutta mitattiin pudotuspainomittauksilla
Esimerkiksi siitä, voidaanko metsänomistajan leimikko ohjata suoraan korjuupalvelun korjattavaksi ilman kilpailutusta, ei välttämättä ole selkeää ohjetta. Monet yhdistysten toimihenkilöt kokevat tilanteen ristiriitaisena ja stressaavana. Yhteistä metsän ja ympäristönsuojelun ammattilaisten yhdessä kehittämille keinoille on, että vedet pyritään pidättämään suolla mahdollisimman pitkään. 62-vuotias . Työura tietotekniikan ja -johtamisen parissa . Selvityksen mukaan metsistä ja soilta peräisin olevan typen ja fosforin kokonaiskuormitus on samaa luokkaa kuin ennenkin on oletettu. Lisäksi kävi ilmi, että metsätalouden aiheuttama kuormitus jatkuu paljon pitempään kuin ennen arvioitiin. PENTTI KURKI . Puun kysyntä lopulta ratkaisee, miten tehokkaasti suometsien kasvavia hakkuumahdollisuuksia käytetään hyödyksi. Metsissä vesiensuojelun eteen on tehty jo pitkään töitä, mutta sen tulokset näkyvät malleissa hitaasti Kaikesta huolimatta metsistä ja soilta huuhtoutuvia ravinteita on saatava vähennettyä vielä tehokkaammin. 5.12.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Työmaakierros sahurin hakkuutyömaalla. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Perheessä vaimo, kaksi aikuista lasta sekä koira . Uutisissa kerrotut luvut ovat suuria. Metsään on pantu enimmäkseen muuta kuin metsän itsensä tuottamaa rahaa. Nyt tarkentuneista kuormitustiedoista huolimatta suometsien hyödyntämistä on mahdollista jatkaa.. ”Ensimmäiset tilat hankittiin mökin läheltä Pirkanmaalta 2000-luvun alussa. Nyt on 370 hehtaaria Pirkanmaalla ja Hämeessä.” Kurki kertoo ostaneensa nuoria metsiä pitkäaikaiseksi sijoitukseksi. En pyri optimoimaan taloutta lyhyellä, vaan pitkällä tähtäimellä.” Insinööri ajattelee yhtälöillä Puhtaalta pöydältä aloittamisessa on etunsa, sillä silloin osaa ihmetellä, kysyä ja hankkia tietoa. Helsingin Munkkiniemestä . Uuden tekniikan, kuten paikkatiedon, avulla suometsien uudistamista tai kunnostusojituksia osataan myös suunnitella aiempaa paremmin. . Elämän motto: ”Onni ei tule etsien vaan eläen” AJANKOHTAINEN Kuka. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA Metsänhoitoyhdistysten harjoittama puunkorjuupalvelu aiheuttaa pahimmillaan luottamuspulaa puukauppaosapuolien välille valtakirjakaupoissa. Tiedonnälässään hän hankki työn ohessa metsätalousinsinöörin koulutuksen. Tieto on peräisin Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemästä laajasta selvityksestä, jonka tulokset julkistettiin viime viikolla. . . Tarvitaan sekä soiden suojelua että entistä tehokkaampia menetelmiä vesien suojeluun suometsien käsittelyssä. Kurki on diplomi-insinööri ja työskennellyt koko työuransa tietotekniikan alalla. Katkonta ammattimiesten työtä.” METSÄ-MASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Yhdistysten kipuillessa asian kanssa tarjoutuu yksityisille metsäpalveluyrityksille mahdollisuuksia puumarkkinoilla. Hakkuiden ehto kuitenkin on, että suometsätalous ei rasita vesistöjä kohtuuttomasti. Siihen uudet tiedot ja menetelmät antavat hyvät edellytykset. Myös käytännön vesiensuojelutoimenpiteet ovat parantuneet paljon. Vaikka korjuupalvelu on yhdistyksissä eriytetty omaksi kokonaisuudeksi, on riippumattomuus helppo kyseenalaistaa. Tämä voi olla jossain tapauksessa myös isojen metsäyhtiöiden intressi. Korjuupalvelusta on muodostunut yhdistyksille talouden kulmakivi, joten toimihenkilöiden leipä on sidoksissa puunkorjuuseen toimenkuvasta riippumatta. . Vaikka metsää on huomattava määrä, sukuperintönä ei ole tullut sen enempää metsää kuin metsäosaamistakaan. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kurki katsoo metsäasioita insinöörin logiikalla ja näkee mielessään päätösInsinööri, metsänomistaja, blogisti Metsälehden uusi blogisti Pentti Kurki ei halua ohjeistaa, vaan keskustella. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi sekä vapaaehtoinen Metso-suojeluohjelma että suunnitteilla oleva kemeran korvaava uusi tukijärjestelmä tulevat hyvään tarpeeseen. Toisaalta ne ovat kuitenkin vaatimattomia verrattuna esimerkiksi maatalouden aiheutKunnostusojituksia voidaan jatkaa tamaan vesistökuormitukseen. ”Päätöksenteossani on pitkä aikajänne. SAMI KARPPINEN Kaksi roolia MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsälehden verkkosivujen uutena blogistina aloittava Pentti Kurki on harvinainen metsänomistaja. Uutta on, että metsänhoitotoimien aiheuttama kuormitus on isompi ja vastaavasti luonnonhuuhtoutuma oletettua pienempi. Metsätaloudesta aiheutuu vesistöihin ravinnekuormitusta paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
Näille pitäisi saada oma kauppapaikka vai onko sellainen jo?” A. Arviointikulut ovat noin 15 prosenttia kokonaissummasta. ”Tilojen nykyhinnoilla se on mahdotonta. Kurki ei näe hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja metsänkasvatusta toistensa vihollisina. lastulevyjen tuotantoon. Kyllä sitä joku kympillä ostaisi!” BIOHORROR Verkkokeskustelu: Ostavatko metsäyhtiöt muita kuin kotimaisia lajeja. Järkevämpää olisi myydä kuin ostaa metsätiloja.” Kurki on laskenut, että Etelä-Suomessa ostotilalle on vaikea saada edes kolmen prosentin tuottoa. Sahureilla ei myöskään ole varaa ottaa kentälleen yhtään uutta kasaa, kun ennestään on lähes 150 erilaatuista kasaa. Jos korkotaso nousee, niin korjausliike alaspäin voi olla nopea.” Metsälehden blogistina Kurki ei halua ohjeistaa muita, vaan herättää keskustelua ja saada palautetta omille päätöksille. Oli 1,5v tienvarressa, lopuksi tuli hakerekka ja haketti pois. Kontortamänty kelpasi havukuituun.” KUITUPUUNKASVAT ”Kontortamänty ei meillä mene hyvin kaupaksi. Mutta hirvi on välistä viisas elukka ja osaa väistellä passija koiramiehiä. Pentti Kurki sanoo tehneensä metsissään sekä oikeita että vääriä. Hirvikantaa tasoittamassa ”Vuoden 2007–2008 puuhuumassa tuli tarjottua lehtikuusta selluyhtiölle muun puukaupan ohella. Näin pystytään tekemään edes muutaman päivän keitto. 68% Kyllä Gallup. Noin 30 metsästäjää ja puolenkymmentä hirvikoiraa ovat syksyn tehneet töitä, mutta tulos on poikkeuksellisen laiha. Metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen arvio tarvittaisiin vain silloin, kun taimikko jouduttaisiin uudelleen viljelemään. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Eli jäitä hattuun näissä puulajiasioissa.” KORPITUVAN TANELI ”Kontortaahan on nimenomaan paljon sellufirmojen maille istutettu. Eivät halunneet ostaa. ARTO ”Kyllähän sellutehtaalle kelpaa lehtikuusi, kontorta yms. Nykyisessä järjestelmässä metsästäjiltä kerättyä rahaa menee niin vahinkojen arviointiin kuin korvausten maksamiseen. Ainakin täällä Lapissa runsas lumi alkoi jo marraskuun alkupuolella vaikeuttaa jahtia. Vai voiko sanoa, että kuvitteellinen hinta 100 €/kuutio lehtikuuselle voi pitää paikkansa, jos sitä ei sillä hintaa kukaan osta. JALKANEN ”Mitä enemmän lukee juttuja muista puulajeista, sitä enemmän tuntuu, ettei todellisuus kohtaa – ainakaan hinnan osalta. Viime vuonna pyyntiä voitiin jatkaa täysillä vielä joulukuussa. Niiden korvauksia olisi syytä yksinkertaistaa. Vaikka hirviä on paikoin vähänlaisesti, on niitä toisaalla taas vähintäänkin tarpeeksi. Myytö puuta vuonna 2020. Suuri osa metsäteistä on umpilumen peitossa, ja tavallisella henkilöautolla niitä pitkin on vaikea tai paikoin mahdoton liikkua. Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi. Nyt lumitilanne on sellainen, että pyynti on vaikeaa, kun runsas lumi hidastaa koirien kulkua. Se vaatisi kuitenkin isompaa kasvatusalaa ja levyjen valmistajan ym.” PUUKI ”Fiskarsissa ja Lahdessa on erikoispuun käyttäjiä, Kontiolahdella Puuartistit jne. Esimerkiksi omalla seurallani on tälle syksylle 13 aikuisen ja yhdeksän vasan pyyntilupaa, joista oli marraskuun loppuun mennessä saatu käytettyä 5+5. Susiakin on tietysti hyvä olla, mutta hirvikoirien kannalta ne ovat ongelmallisia. Korvaus voisi olla vähän suurempi kuin nyt, kun arviointikulut jäisivät pois. fi-palvelussa riittäisi ja hehtaarilta maksettaisiin tietty vakiokorvaus. ”Metsänhoidossani ei ole yhtä ideologiaa, vaan käytän ennakkoluulottomasti erilaisia kasvatustapoja.” Tilahinnat yritysmäisen metsätalouden jarru Jos Pentti Kurki jotakin voisi muuttaa, niin hän edistäisi tilarakenteen kehittymistä, jotta yritysmäisestä metsätaloudesta olisi pääelinkeinoksi. 5 AJASSA / 5.12.2019 HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. ”Olen tehnyt sekä oikeita että vääriä päätöksiä. Ainakin Rovaniemellä lupia on nyt vähintään riittävästi, ja niitä jää osalta seuroista melkoisesti käyttämättäkin. tilanteet monen tekijän yhtälöinä. Ei sen takia, että hirviä ei pyydettäisi, vaan siksi, että niitä ei saada saaliiksi. Hirvikanta on kuitenkin keikkunut suositusten ylärajoilla tai yläpuolella, joten pyydettävää on riittänyt. Mielenkiinto tulee siitä, että metsänhoito ei ole tarkasti mitattavaa tiedettä ja luonto hoitaa asiat joskus eri tavalla kuin itse toivoo.” Hirvenmetsästäjät ovat taas syksyn urakoineet jahtimailla parhaan kykynsä mukaisesti. Moni hyvä hirvikoira on tänäkin syksynä päätynyt susien suuhun, ja jahti on siltä osin ohi. ”Päätöksiä joutuu tekemään jatkuvasti ja paljon, ja jokainen päätös vaikuttaa hyvin pitkälle.” Yhtälöissä talousnäkökulmalla on edelleen vahvin kerroin, mutta mukaan on tullut myös ilmastonäkökulmaa. Korvausjärjestelmä voisi olla sellainen, että metsänomistajan oma ilmoitus metsään. Ehtona on, että toimitus on tuollaiset 1 000 rekkakuormaa parin kuukauden sisällä. Seuran lihapäällikkönä ajattelen samoin, eli parhaamme me metsästäjätkin teemme. Metsänomistajien sietokykykin hirviä kohtaan kasvaisi, kun syödystä taimikosta saisi hieman nykyistä paremman korvauksen ja hieman vähemmällä byrokratialla ilman pelkoa siitä, että joutuu arvioinnin maksumieheksi. Ei tarvi liimoja lisäillä ja on luonnonmukaista ilman kemikaaleja, mikä on hyvä markkinointivaltti nykyään. Naapurin metsästä tuli jotain 200 kiintoa. Edes lehtikuusta. Kontrolliksi riittäisi, että korvausta saaneet alueet näkyisivät vaikka metsästäjien Omariistan sivuilla. Metsänomistajana ajattelen niin, että myönnetyt luvat pitäisi saada mahdollisimman tarkoin käytettyä. Etelä-Suomessa hirvijahdin ongelmaksi on muodostunut runsas susikanta. Perusteeksi riittäisi se, että taimikossa on selvästi näkyvää hirvituhoa vähintään hehtaarin alueella. KOLUMNI Insinööri, metsänomistaja, blogisti Metsänomistajan pitää tehdä paljon päätöksiä. Ylitihentymät ja talvilaidunten keskittymät aiheuttavat mittavia taimistotuhoja. Että liekkö polttoon panevat.” SITOLKKA ”Lehtikuusi olisi erinomainen raaka-aine esim. ”En usko, että metsätilojen hinnat voivat enää nousta. Lupamääristä on käyty vuosittain keskustelua – milloin niitä on liian vähän ja milloin liikaa
”Luken arvio on, että siellä kuusipuutavaran poistamisen takarajaa tulisi aikaistaa samaan heinäkuun puoliväliin kuin eteläisellä A-vyöhykkeellä.” Mäntypuun määräajat erityisvaikeita Heikoiten metsätuholaki on estänyt ytimennävertäjien tuhoja. Harrastaa liikuntaa Metsälaki toimii metsätalouden osalta, mutta luontovaikutuksista tarvitaan lisäselvityksiä, Matleena Kniivilä kiteyttää metsälakiuudistusten arvioinnin antia. Metsälaista poistettiin hakkuukypsyys, hyväksyttiin jatkuva kasvatus, lievennettiin uudistamisen määräaikoja ja poistettiin velvoite kokonaan vähätuottoisilta soilta, ja lisättiin lakikohteisiin uusia suotyyppejä. . Sitten voidaan pohtia, että minkäkokoiset pinot voidaan vapauttaa siirtovelvoitteesta, ja tarkentaa poistoaikoja.” Juurikäävän torjunnan aluerajaus on pääsääntöisesti onnistunut. Metsätuholaki sen sijaan tarvitsee tarkennusta.” Toisin kuin pelättiin Kniivilä korostaa, että aina ei ole selvä mikä johtuu laista, mikä jostain muusta. Vuoden sisällä hakkuusta viljeltyjen alojen osuus on yli kaksinkertaistunut, tarkastelu osoitti. . 5.12.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva V iiden vuoden tarkastelujakso on lyhyt, mutta jotain voi jo sanoa”, erikoistutkija Matleena Kniivilä toteaa uudistetusta metsälaista. . Tutkimusala metsäekonomia ja -politiikka . Kniivilä pohtii, että taustalla voivat olla yleiset metsänhoidon saavutukset ja että puut varttuvat nopeammin. Koska tuhot eivät ole kasvaneet, niin lain tarkistamiseenkaan ei ole painetta. Kniivilän vetämä Luonnonvarakeskuksen tutkijaryhmä on maaja metsätalousministeriön tilauksesta arvioinut vuoden 2014 metsälain ja metsätuholain uudistusten vaikutuksia. Ihan kaikessa ei muutosta ole tapahtunut. . Kantokäsittely on tarpeen myös tuottavimmissa turvemaiden männiköissä ja suositeltavaa rajan pohjoispuolella parhaiten kasvavissa metsissä. . Erisuuntaista kehitystä saattaa selittää, että etelään on osunut myrskyjä, kun taas pohjoisessa niiltä on viime vuosina vältytty. Perheessä lapsi ja avopuoliso . . Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö . Maatalous-metsätieteiden tohtori . Lehtipuulajien käyttö uudistamisessa ei ole lisääntynyt, mutta yhden puulajin havumetsät ovat vähentyneet.” Metsätuholain hankalat rajat Metsätuholaki toimii vaihtelevasti. Ongelmat ovat suurimpia B-vyöhykkeellä keskisessä Suomessa, jossa 700 asteen raja täyttyy useimpina kesinä ennen poistopäivää. Erikoista on, että uudistamisjäreydet eivät ole laskeneet, vaikka uudistamisiässä on selkeä laskeva suunta. Toisaalta se ei ole lähellekään yhtä kauhea tuholainen kuin kirjanpainaja ja vahingot jäävät paikallisiksi. Nollakorot ovat voineet lisätä viljellen uudistamisen kiinnostavuutta sijoituskohteena. Kesä 2013 oli lämmin eikä laki toiminut missään, kun taas viileänä kesänä 2015 laki toimi kaikkialla. Pelot keskenkasvuisten metsien päätehakkuista eivät näytä toteutuneen. Metsätuholaki hakee vielä muotoaan. Vaikutukset monimuotoisuuteen ovat vielä epäselviä. Puntarissa uusi metsälaki Uudistetun metsälain vapauksia on käytetty vastuullisesti. Lahopuun määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa talousmetsissäkin, Pohjois-Suomessa taas vähentynyt, eikä etelä-pohjoinen ero ole enää kovinkaan iso. ”Puutavaran poistopäivämäärät ja aluejako ovat hankalia, koska kesät ovat erilaisia.” Kirjanpainajien kuoriutumiseen tarvitaan 700 asteen lämpösumma. ”Pelot metsänhoidon huonontumisesta eivät ole käyneet toteen.” MATLEENA KNIIVILÄ . HAASTATTELU Kuka?. ”Pelot metsänhoidon huonontumisesta eivät ole käyneet toteen. 47-vuotias . ”Tarvitaan lisäselvityksiä, että kuinka suuret mäntypinot lisäävät tuhoja ympärysmetsissä. ”Puulajisuhteissa ei näy selvää muutosta. Kymppipykälän kohteiden keskipinta-alan muutoksia selvitetään vielä. . ”Uudistamisten pelättiin viivästyvän, mutta merkittävä muutos onkin viljelyn ripeytyminen”, Kniivilä sanoo. Luontovaikutukset epäselvät Monimuotoisuusvaikutukset ovat epäselviä ja arviointi kesken. Kotoisin Outokummusta, asuu Espoossa . Jatkuva kasvatus on lähtenyt liikkeelle hitaasti, eivätkä heikkotuottoisten soiden uudistamisvelvoitteen poiston vaikutukset vielä näy
Vertailun vuoksi: kymmenen pienikokoisen säästöpuun tilavuus on 0,4 kuutiota. VALTTERI SKYTTÄ Metsäalan kyky säästää hakkuissa luonnolle arvokkaita lehtipuita ja lahopuustoa sai kovaa kritiikkiä Metsätieteen päivässä toissa viikolla. ”Aukkonsa viljelemättä jättävien osuus on noin kymmenen prosenttia. Valtakunnan metsien inventointien mukaan viljelemättä jääneistä aloista noin kolmannekselle on kehittynyt kasvatuskelpoinen taimikko. > 19. M ik ko H äy ry ne n FOREXPO.FR EUROOPPALAISET METSÄNHOITOJA METSÄTALOUSMESSUT 17. Nopea uudistaminen varmistaa viljelyn onnistumista sekä vähentää heinäntorjunnan ja taimikonhoidon tarvetta. Siitosen mittaamilla hakkuukohteilla puunkorjuu oli hävittänyt 90 prosenttia järeästä ja luonnolle arvokkaasta lehtipuustosta. Viljely entistä nopeammin Hakkuualat on uuden lain aikana viljelty entistä nopeammin. KESÄKUUTA 2020 MIMIZAN (Ranska). Pohjanmaan naapurissa Kainuussa yksityismetsien avohakkuita tehtiin kasvatusmetsissä kaikkein vähiten, vain 19 prosenttia. Haapa päätyy nykyisin useimmiten energiapuuksi. Osa keskenkasvuisista metsistä hakattaneen pellon raivausta varten. Vaikka tuhoalueiden osuus rajattaisiin tästä pois, jatkuvan kasvatuksen hakkuiden ala suunnilleen kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kolmen vuoden kuluttua hakkuusta 80 prosenttia uudistusaloista on viljelty. Jatkuvapeitteisen metsänhoidon hakkuutapoja ovat poimintaja pienaukkohakkuut. Niistä neljännes kohdistui Itäja Pohjois-Suomen tykkytuhometsiin. Kolmelle neljästä istutusalasta istutettiin kuusta. 7 AJASSA / 5.12.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva Kohta kuusi vuotta voimassa ollut uusi metsälaki vapautti hakkuita. Noin puolet kohteista rajautui hakkuukypsään päätehakkuukuvioon, joten kyse on voinut olla kuviokoon laajentamisesta. Jatkuva kasvatus yleistyy hitaasti Uuden metsälain ideologisesti merkittävin uudistus oli ympäristöjärjestöjen lakiin ajama jatkuvapeitteisen metsänhoidon salliminen – jokainen voi nyt valita mieleisensä metsänhoitomenetelmän. Niissä lähes puolet avohakkuista kohdistui kasvatusmetsiin. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoin mukaan nykyiset PEFC-sertifikaatin edellyttämät säästöpuumäärät eivät lisää luonnolle tärkeän kuolleen puun määrää metsissä, eivätkä edes turvaa kuolleen puun määrän säilymistä nykytasolla. Niissä vaihtoehtona olisi ollut uudistaminen. Toistaiseksi niiden osuus on jäänyt marginaaliseksi. ”Kuollut puu ei lisäänny nykyisillä säästöpuumäärillä” Haapa päätyy hakkuissa yleensä energiapuuksi, vaikka se olisi säästettynä arvokas luonnolle. Kolmannes aukoista on viime vuosina istutettu heti hakkuuta seuraavana vuonna. Metsänomistaja saa energiapuusta vain vähäisesti tuloa, kun taas metsään säästyessään haavat olisivat erityisen arvokkaita luonnolle. ”Vuonna 2011 kysyimme metsänomistajien näkemyksiä metsänhoidosta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Nuorta metsää kaatuu Pohjanmaalla Lakiuudistus on lisännyt kasvatusmetsien päätehakkuita. ”PEFC:stä on tullut este ja hidaste luonnonhoidon tason parantamiselle. Vuosituhannen alussa näin tehtiin vain reilulla 10 prosentilla hakkuualoista. Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Aki Hostikan mukaan runsaimmin ”alamittaisia” metsiä päätehakattiin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. hän kasvatusmetsiä kaadettiin Satakunnan naapurissa Varsinais-Suomessa. Nyt selvästi useampi on tyytyväinen kuin 2011”, selvittää tutkija Harri Hänninen Lukesta. Kasvatusvaiheen metsien päätehakkuut ovat uuden metsälain aikana lisääntyneet. Keto-Tokoin mukaan kymmenen vähintään 10-senttisen säästöpuun sijaan hakkuissa tulisi jättää vähintään 20 senttiä paksuja kuolleita puita vähintään 20 kuutiota hehtaarille. Viime vuonna ilmoitetuista päätehakkuista 31 prosenttia kohdistui metsiin, jotka eivät Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan olleet uudistuskypsiä. Toistimme osan kysymyksistä uudessa tutkimuksessa. Standardin mitoitukset eivät perustu tutkimustietoon.” Jopa kaatunutta puustoa kerätään polttoon Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha Siitosen esittelemien tuoreiden mittaustulosten perusteella säästöpuiden valinta ja jo olemassa olevan lahopuuston säästäminen hakkuissa eivät vastaa metsänhoidon suosituksia. Maakunnittaiset erot kasvatusmetsien avohakkuissa ovat yllättävän suuria – ja epäloogisia. Suunnilleen yhtä väMetsälain uudistus ilahduttaa metsänomistajia Metsänkäsittely menetelmiin tyytyväisten metsän omistajien osuus on kasvanut uudistetun metsä lain aikana. Muutamalla Siitosen esittelemistä hakkuuaukoista lahopuita oli pyritty säästämään systemaattisesti, osalla kohteista poltettavaksi oli kerätty jopa kaatunutta kuollutta puustoa. Kuva tuoreesta hakkuualasta Lieksasta. ”Säästöpuiksi jätetään pieniläpimittaista koivua ja mäntyä.” Metsätieteen päivän tilaisuudessa ihmeteltiin muun muassa suurten, luonnon monimuotoisuuden superpuiksi kutsuttujen haapojen korjuuta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) suuren Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että metsänomistajat ovat uuden lain aikana selvästi aiempaa tyytyväisempiä vallitsevaan metsänkäsittelyyn. Syynä tähän ei ole uusi metsälaki, vaan mäntyja koivutaimikoita uhkaavan runsaana pidettävä hirvikanta. Viime vuonna ilmoitettujen hakkuiden alasta 2,5 prosenttia oli jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Siinä ei ole tapahtunut suurta muutosta”, Hostikka kertoo. PEFC-sertifikaatin kriteerien mukaan säästöja lahopuita tulee jättää hakkuussa yhteensä vähintään 10 kappaletta hehtaarille. Kaikkiaan uudistamiskypsyyttä saavuttamattomia kasvatusmetsiä päätehakattiin reilut 60 000 hehtaaria. Hehtaareina mitaten jatkuvan kasvatuksen hakkuita ilmoitettiin viime vuonna 27 000 hehtaaria
Käpyjen keruu on aina luvanvaraista, myös valtion mailla. Verkostot tarpeen Kerättävää riittäisi, sillä kuusten latvukset notkuvat käpyjä Eteläja Keski-Suomessa. ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% ETUSI JOPA 2880€ MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com PANOSTA KÄYTÖN MIELLYTTÄVYYTEEN HANKI KUORMAIMESI ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ! Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Niihin on turvautunut myös Eero Mähönen. ”Parhaat vinkit olen saanut rekkaja konemiehiltä. Kuusenkävyt kerätään hakkuuaukkojen tuoreista latvuksista syys-joulukuussa. Seuraavaksi aion mennä sahojen portille”, Mähönen miettii. ”Ymmärrän kansainvälisesti toimivia isoja yrityksiä, vaikka tietojen luovuttaminen olisikin kaikkien metsäalalla toimivien etu”, sanoo myyntijohtaja Kari Lahtinen Siemen Foreliasta. Kuusenkäpyjä ostaa myös Tapio Palvelut ja osa metsänhoitoyhdistyksistä. Lahtisen mukaan kerääjien omat verkostot ovat nyt tarpeen. Tapani Lamminahon toivo puolestaan lepää metsäkoneurakoitsijoissa. Metsäpuiden siemeniä tuottava Siemen Forelia on Metsähallituksen tytäryhtiö. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Samaan pulmaan on törmännyt hämeenlinnalainen Eero Mähönen. 050 475 8686 Jämsä 3.-5.9.. Tue suomalaista työtä ja valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. Kaikkiaan metsikkökerääjät keräävät tänä syksynä arviolta 100 000–200 000 litraa kuusenkäpyjä, mikä tarkoittaa noin 1 000–2 000 siemenkiloa, arvioi Siemen Forelian Lahtinen. ”Ennen sain metsäyhtiöistä tietooni päätehakkuun sijainnin, metsänomistajan nimen ja yhteystiedot. Viimeisin vinkki tuli hirvimieheltä.” Kuusi liikkuu verkkaisesti Metsähallitus kertoo hakkuukohteistaan kerääjille auliisti. Eero Mähösen käpysaalis uhkaa jäädä tavoitteesta, koska keruukohteiden löytäminen on vaikeutunut EU:n tietosuoja-asetuksen myötä huomattavasti. Edellisen kerran kuusella oli hyvä käpyvuosi seitsemän vuotta sitten. Yhdestä aukosta kuulin erään tutun isännän pojalta. Se keräyttää kuusenkäpyjä hyvinä käpyvuosina koko maasta Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. ”Me ohjaamme kerääjät omille työmaillemme. Tosin puukauppa käy nyt hitaasti, ja uusia keruukohteita ilmaantuu vähän”, sanoo metsänhoitoesimies Merja Havo-Antila Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta. Myös metsänhoitoyhdistykset opastavat usein kerääjiä kohteille ostaessaan käpyjä. Pari hyvää aukkoa löysin ihan tuurilla. H A HEHTAARI.FI ONNISTU TILAKAUPASSA! hehtaari.fi HELPOIN TIE TILAKAUPPAAN METSÄTILAT | MAATILAT | TONTIT | LOMA-ASUNNOT | ASUNNOT www.hehtaari.fi | p. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja sitä täydentävä Suomen lainsäädäntö kieltävät metsäyhtiöitä luovuttamasta myyjän tietoja kolmannelle osapuolelle. ”Kohteeni olen löytänyt ajelemalla kymppitietä ja havainnoimalla. Nyt yhtiöt eivät anna enää mitään tietoja”, Mähönen harmittelee. Syynä on puolitoista vuotta sitten voimaan tullut Euroopan unionin tietosuoja-asetus. Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. ”Tietosuojalain mukaisesti emme anna henkilötietoja ulkopuolisille. 5.12.2019 / AJASSA 8 MEERI YLÄ-TUUHONEN, teksti JYRKI LUUKKONEN, kuva Kuusenkäpyjen kerääminen on osoittautunut tänä syksynä tavanomaista hankalammaksi. Ensi vuonna tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomien vaikeuksien kanssa painivat todennäköisesti männynkäpyjen kerääjät, sillä männylle on ennustettu hyvää käpyvuotta. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja. Laki koskee myös leimikkoja metsänomistajatietoja mahdollista kävynkeräystä varten”, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen. Tietosuoja-asetus kiusaa kävynkerääjiä Puunostajat eivät enää anna kävynkerääjille tietoa hakkuukohteista. ”Ostomiehiltä olen saanut vain yhden hyvän vinkin metsäyhtiön omille maille, vaikka olen joka jätkää pöllyttänyt", sanoo kävynkerääjä Tapani Lamminaho Keuruulta
Tämä toteutuu parhaiten, jos jokaisen kaadettavan rungon tukkisaanto maksimoidaan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. jalostusarvo Puukauppasopimus sanelee raamit puiden katkonnalle, mutta näiden raamien sisällä voi tapahtua paljon. Puun ostajan tavoitteena voi sen sijaan olla maksimoida koko leimikon jalostusarvo, mikä takaa tuotteille parhaan mahdollisen myyntihinnan. Puuppolan Metsätyön hakkuukoneenkuljettaja Markku Nurminen ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Henri Huusko keskustelevat katkontaan vaikuttavista tekijöistä Versowoodin pääte hakkuu leimikolla Laukaassa.. Se nähdään yhdistyksissä sekä liiketoimintana että edunvalvontana. ”Suomessa puunkorjuun ongelmallisuus kiteytyy siihen, että metsänomistajan tilipussin suuruus ja leimikon jalostusarvo eivät korreloi keskenään. Metsänomistaja haluaa saada puistaan mahdollisimman hyvän hinnan. Lopputulos on aina jonkinasteinen kompromissi”, kertoo puutavaran mittaukseen ja katkontaan erikoistunut kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:sta. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat P uukaupassa myyjän ja ostajan intressit eivät aina välttämättä kohtaa toivotulla tavalla. Siksi tarvitaan korjuun valvontaa. Puuttumiskynnys veteen piirretty viiva Metsänhoitoyhdistykset ovat profiloituneet puunkorjuun valvojina. 9 AJASSA / 5.12.2019 Puukauppatulo vs
”Tällöin myös kuljettajalle on jo muodostunut selkeä käsitys leimikosta, joten hän osaa ottaa kantaa onnistumisen edellytyksiin.” Korjuun valvonnan yhteydessä Huusko varmistaa aina, että hakkuukoneen mittalaitteen toiminta on tarkastettu. Kun katkotut puut ovat levällään palstalla, on katkontaa helpompi tarkastella kuin puiden ollessa pinossa. ”Ensin katsotaan yleiskuvaa korjuusta sekä sitä, että korjuuohje vastaa hakkuusopimusta. Se sisältää myös leimikon suunnittelun, kilpailutuksen ja tarjousten vertailun." Huusko suuntaa maastoon valvomaan korjuuta, kun työt ovat olleet jo hetken aikaa käynnissä. Lain mukaan mittaeron tulee olla neljän prosentin sisällä, mutta yleisesti pyritään alle kahden prosentin mittaeroon. ”Iso kysymys on, että missä menee raja, jolloin asiaan on puututtava. ”Metsässä muodostuu käsitys siitä, minkä verran kuutioita ja mitä puutavaralajeja kohteelta on mahdollista tehdä. ”Tarkastan, että tukkiosa on hyödynnetty pääsääntöisesti puukauppasopimuksen mukaisiin minimilatvaläpimittoihin saakka. Se, että tuntee myytävän kohteen, on hyvä lähtökohta myös korjuun valvonnalle, kun odotukset ovat realistiset”, Huusko sanoo. "Metsän omistajan tili pussin suuruus ja leimikon jalostus arvo eivät korreloi keskenään.". ”Metsänomistajalle palvelun kustannus on meillä päätehakkuukohteella 0,8 euroa per kuutiometri. ”Mutta korjuunja katkonnanohjauksen avulla leimikosta voidaan lähteä hakemaan jalostuksen kannalta tietynlaista pölkkyjakaumaa eli arvosaantoa. Valtaosassa leimikoista korjuu onnistuu Rintalan mukaan hyvin, ja toiminta on puukaupan sopimusehtojen mukaista, mutta toisinaan valvonnassa paljastuu puutteita. ”Julkisuuteen nousevat lähinnä vain ne tapaukset, joissa on erilaiset näkemykset siitä, onko toimittu sopimusehtojen puitteissa”, Rintala huomauttaa. 5.12.2019 / AJASSA 10 Hakkuukoneen mittalaitteen kalibrointi tarkistetaan korjuun valvonnan yhteydessä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että myös lyhyitä tukkimittoja hyödynnetään kattavasti.” Pauli Rintala huomauttaa, että hakkuukone optimoi lähtökohtaisesti hintalistan avulla yksittäisen rungon katkonnan metsänomistajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Metsäneuvoja Henri Huusko pyrkii katsomaan katkottuja pölkkyjä kokonaisina runkoina, jolloin voi päätellä onko rungosta saatu tukkiosa tarkasti talteen. Kolmanneksi hakkuun päätyttyä varmistetaan mittaustiedoista, että hakkuu, mittaus ja runkojen katkonta on tehty sopimusehtojen mukaisesti.” Tiedä mitä myyt Metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsäneuvoja Henri Huusko sanoo, että onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle leimikon suunnittelusta. Tämän pitää tapahtua kuitenkin puukauppasopimuksen mittojen ja laatujen puitteissa.” Esimerkiksi kuusikon päätehakkuulla puunostaja voi saada parhaan tuloksen katkomalla mahdollisimman paljon sahan tilaamaa 5,5 metrin mittaista ja latvaläpimitaltaan 18-senttistä kuusitukkia. Päätehakkuulla valvonnan painopiste on puutavaran katkonnassa. Päijänteen metsänhoitoyhdistys suorittaa puukaupan korjuun valvonnan maastossa aina, jos metsänomistaja on antanut yhdistykselle valtakirjan puukaupan hoitamiseen. Mittalaitekontrollia, jossa mittaisimme itse pölkkyjä, emme suorita vaan vastuu siitä kuuluu yrittäjälle ja puunostajalle.” Ovathan kaikki mitat käytössä. Korjuunvalvonnan voi ostaa metsänhoitoyhdistykseltä tai monilta yksityisiltä metsäpalveluyrityksiltä myös erillisenä palveluna. Metsänhoitoyhdistysten tekemä korjuun valvonta koostuu kolmesta pääkohdasta. ”Pyydän mittalaitteen kalibroinnista tositteen, joka liitetään puukauppa-asiakirjoihin. Korjuun lähtökohdat vaihtelevat, joten vaatii paljon ammattitaitoa havaita metsänomistajan kannalta oleelliset asiat.” Selvät virheet hoidetaan yleensä ostajan ja myyjän välillä nopeasti ja vähin äänin. Toinen ja vaikeammin valvottava asia ovat hakkuussa käytettävät mittaja laatuvaatimukset. Metsänomistajan kannalta tämä voi kuitenkin tarkoittaa monta prosenttiyksikköä pienempää tukkiosuutta. Jokaiseen pikkuasiaan ei voi puuttua, mutta oleellisiin kylläkin. ”Pyrin yhdistämään katkotuista pölkyistä kokonaisia runkoja, jolloin pystyy hahmottamaan selkeämmin, onko tukkiosa otettu tarkasti talteen.” Korjuunvalvojan työkaluna mukana kulkee rullamitta, jolla tarkistetaan tukkien latvaläpimittoja
Kerro puunostajalle välittömästi mahdollisista havaituista epäkohdista. ”Ehdottomasti metsänomistajan kannattaa olla yhteydessä hakkuukoneenkuljettajaan. . ”Runkokoon pienentyessä erot tukin katkonnassa eri ostajien välillä korostuvat. Varmista, että hakkuutavat ja -alueet sekä mitat vastaavat sovittua. Lähes aina korjaavien toimenpiteiden suhteen on päästy ostajan kanssa helposti sopimukseen”, Huusko toteaa. Uskon, että sillä on vaikutusta myös työskentelymotivaatioon ja huolellisuuteen.”. 11 AJASSA / 5.12.2019 Ostajan intresseissä voi olla pitkien tukkimittojen painottaminen katkonnassa. Ota kuvia korjuusta ja puupinoista. . Korjuun päätyttyä Huusko tarkastaa mittaustositteista, että puut on katkottu sovitusti. Mutta harvennuksella tarkastelun alla ovat etenkin harvennusvoimakkuus, poistettavien puiden valinta, korjuuvauriot ja ajourien suunnittelu sekä urapainumat.” Kaikilla leimikoilla kiinnitetään huomiota ympäristöasioihin, kuten säästöpuiden laatuun ja määrään sekä metsälakikohteiden huomiointiin. ”Keliolosuhteet vaihtelevat niin nopeasti, ettei ongelmilta aina vältytä. Keskustele kuljettajan tai puunostajan kanssa, jos leimikossa ilmenee tavallista runsaammin esimerkiksi lahoa, lenkoa tms. Sahayhtiöiltä hän saa niin kutsutut pitkät motolistat, mutta suuret metsäyhtiöt eivät pitkiä listoja toimita metsänhoitoyhdistykselle, jolla on omaa korjuupalvelua. NÄIN VOIT VAIKUTTAA KORJUUSEEN . . . . . . . Ota yhteyttä hakkuukoneenkuljettajaan, kun korjuu alkaa. Varmista, että hakkuussa käytetään lyhyitä ja pitkiä pituusmittoja ja tukkiosa hyödynnetään minilatvaläpimittaan asti. Jos yksi pieni asia menee pieleen, syntyy muistakin asioista helpommin erilaisia näkemyksiä. Näille tapauksille löytyy yleensä looginen selitys.” Yksi keskeinen asia, johon korjuun valvonnassa myös kiinnitetään huomio, on teiden kunto. . tukkisaantoa alentavaa vikaa. . Näin vältytään yllätyksiltä loppumittauksessa. Vieraile hakkuutyömaalla ja kerro kuljettajalle tavoitteistasi. ”Korjuun alkaessa metsänomistajan soitto hakkuukoneenkuljettajalle tai vierailu leimikolla antaa metsänomistajalle kasvot. Toisinaan tiedot sallituista kulkureiteistä tai myyjälle korjattavista puutavaralajeista eivät tavoita kuljettajia. . ”Toisinaan keskustelemme kuljettajan kanssa esimerkiksi siitä, miksi tukkirungolta vaikuttava puu on katkottu kuitupuuksi. Niistä voi olla apua mahdollisissa riitatilanteissa. Tarvittaessa pyydä keskeyttämään korjuu, kunnes epäkohdat on selvitetty. ”Valvonta suoritetaan aivan samalla periaatteella kuin muidenkin ostajien leimikoilla." Metsänomistajan kannattaa käydä leimikolla Suoraan puunostajan kanssa asioiva metsänomistaja voi myös omatoimisesti pyrkiä vaikuttamaan korjuun onnistumiseen. ”Tämä vaikeuttaa metsänomistajan edunvalvontaa, koska pitkästä motolistasta voisi tarkistaa, että esimerkiksi lyhyitä tukkimittoja on hyödynnetty kattavasti, eikä jotain tiettyä pituus-läpimittayhdistelmää ole painotettu liikaa.” Valtakirjalla myydyillä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun leimikoilla korjuuta valvoo Huuskon mukaan saman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja. Teiden kunto puhututtaa Harvennuksilla korostuvat katkonnan rinnalla myös muut seikat. . Mittaja laatuvaatimukset vaihtelevat ostajittain, perehdy niihin ennen kaupantekoa. Monilla metsänomistajilla on erityistoiveita hakkuun suhteen, ja ne on hyvä kerrata myös kuskin kanssa”, Huusko huomauttaa. . Varastopaikat on suunniteltu jo ennen korjuuta, joten niistä ei juuri tarvitse huomautella. Usein ongelmat korjuussa liittyvät tiedonkulkuun. Huuskon mukaan isompia epäkohtia puunkorjuussa tulee esille varsin harvoin. Etenkin järeydeltään pienissä ja laadultaan heikoissa leimikoissa se voi pudottaa tukkiprosenttia merkittävästi
Kuitupuun hankintahinnatkin laskivat syyskuusta, mutta hintataso oli edelleen reaalisesti keskimäärin nelisen prosenttia vuoden takaista korkeampi. Hinnat laskivat syyskuusta kahdesta neljään prosenttia. Taulukosta ammattilaisen on mahdollista todeta, onko korjuussa hyödynnetty kattavasti puukauppasopimuksen mukaisia mittoja. Etenkin MTK on rummuttanut tänä syksynä asian merkityksestä tavanomaista aktiivisemmin. Pitkän motolistan juju on, että se tarjoaa tiedot ristiintaulukoituna. Kun läpimitat yhdistetään taulukossa pituuksiin, voidaan tulkita tarkemmin sitä, onko tukit katkottu optimaalisesti metsänomistajan tilipussin kannalta. Tukkipuun hintojen ja kysynnän laskiessa metsänomistajat pelkäävät, että tukkilaatuista puuta katkotaan kuitupuuksi. Lokakuussa mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa keskimäärin 32,4 euroa, koivukuitupuusta 32,7 euroa ja kuusikuitupuusta 33,5 euroa kuutiometriltä. Siinä on kerrottu katkottujen pölkkyjen kuutioja kappalemäärät pituusja läpimittaluokittain puutavaralajikohtaisesti. Puunkorjuuta harjoittaville metsänhoitoyhdistyksille yhtiöt eivät listaa kuitenkaan luovuta. ”Listassa on liikesalaisuuden piirissä olevaa katkontatietoa.” Kuusitukki 160 170 180 200 210 400 430 460 490 3,0 30 3,0 12,0 5,0 90 40 3,0 4,0 1,0 5,0 1,0 2,0 1,0 3,0 2,0 m3 kpl Lpm/pi PTL Pitkässä motolistassa jokainen katkottu pölkky on taulukoitu ristiin omaan lokeroonsa pituuden ja latvaläpimitan mukaan. Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha JumppaVain metsänomistajan silmille Metsäyhtiöiden mielestä pitkän motolistan mukana metsän hoitoyhdistyksille valuisi liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Asian selkeyttämiseksi tässä jutussa puhutaan katkontaerittelystä ja pitkästä motolistasta. Leimikon puut varastoidaan pellolle, minkä vuoksi korjuu onnnistuu vain talvella. Pitkän motolistan Metsä Group ja UPM toimittavat metsänomistajalle pyydettäessä. Lokakuussa mäntykuitupuun keskimääräinen kantohinta oli 17,2 euroa, kuusikuitupuun 19,0 euroa ja koivukuitupuun 16,4 euroa kuutiometriltä. Asia ei ole ongelma, jos metsänomistaja saa tukkikokoisesta ja -laatuisesta puusta tukin hinnan. Lokakuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 54,4 euroa ja kuusitukista 57,8 euroa. Myös kuitupuun hintakäyrät ovat kääntyneet alaspäin. ”Toimimme metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa kilpailijana, emmekä toimita pitkiä motolistoja yhdistykselle kilpailulainsäädännöllisten riskien välttämiseksi”, toteaa UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Puukaupan yhteydessä sovittiin myös ostajan toimesta tehtävästä ennakkoraivauksesta ennen korjuuta. HARVENNUSHAKKUU Puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo Mäntytukki 20 44,00 880 Kuusitukki 5 44,00 220 Mäntypikkutukki 30 25,00 750 Kuusipikkutukki 10 25,00 250 Mäntykuitu 110 15,00 1650 Kuusikuitu 30 15,00 450 Koivukuitu 80 14,00 1120 YHTEENSÄ 285 18,66* 5320 * Keskikuutiohinta Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2017. Stora Enso ei luovuta listaa metsänomistajalle, mutta näyttää ja käy sen pyydettäessä läpi asian tuntijan kanssa. Puuta korjaava metsän hoitoyhdistys on kilpailija Katkontaerittelyn esimerkiksi UPM, Stora Enso ja Metsä Group toimittavat metsänomistajalle tai hänen valtuuttamalleen taholle lähes saman kaltaisena automaattisesti mittaustodistuksen liitteenä. Ennakkoraivaus käynnistyi samalla viikolla kun kauppa solmittiin. Pudotus edellisvuoteen oli reipas, sillä vuotta aiemmin puukauppaa tehtiin 6,3 miljoonaa kuutiometriä. SAMI KARPPINEN YKSITYISMETSISTÄ tehtiin lokakuussa puukauppoja Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Teoriassa katkontaa voidaan kuitenkin ohjata kauppakirjassa sovittujen mittojenkin puitteissa suuntaan, jossa arvokasta tukkipuuta tehdään vähemmän ja kuitupuuta enemmän. Kuluvan vuoden aikana tukkikauppaa on tehty vuoteen 2018 verrattuna 34 prosenttia ja kuitupuun kauppaa 13 prosenttia vähemmän. Tukkipuun hinnat ovat laskeneet koko vuoden 2019 ajan. Puut korjataan tänä talvena. Luisu jatkui Korjuu pellon jäädyttyä KOHDE: Talvikorjuukelpoinen harvennus SIJAINTI: Keski-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö HAKKUUKERTYMÄ: 285 m3 LEIMIKON KOKO: 5,5 ha MUUTA: Metsäyhtiö solmi puukaupat suoraan metsänomistajan kanssa. Käsiteviidakko aiheen ympärillä on sekava ja vaihtelee toimijoittain. 5.12.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsänomistajalle ja metsänhoitoyhdistyksille luovutettava katkontatieto on jälleen puukauppakeskustelun keskiössä. Taulukko voi paljastaa myös sen, jos korjuussa on painotettu jotain tiettyä pituuden ja läpimitan yhdistelmää, tai rajoitettu esimerkiksi lyhyiden tukkimittojen kertymää
58,95 s 42,07 . 11,90 s 12,10 s 18,22 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,03 . 46,53 s 21,17 s 22,41 . 15,03 . 59,98 s 43,71 s 18,54 s 21,38 s 18,40 s 24,78 Harvennushakkuu . Vaikka puunostajien keskuudessa pidetään mittalistojen ympärille synnytettyä kohua ylimitoitettuna, on ainakin UPM ilmoittanut reagoivansa asiaan. 47,29 s 31,60 . 10,77 Hankintahinnat . 57,08 . 45,25 . 33,28 s 30,33 . 20,54 . 16,72 . 20,74 Ensiharvennus . 46,48 s 32,01 s 32,82 . 17,62 s 16,25 . Samoilla linjoilla on Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkanen. 16,34 . 56,36 s 31,24 . 21,82 s 22,30 Ensiharvennus s 35,46 . 18,86 s 27,70 s 29,36 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,67 s 55,75 . ”Meillä sitä pyydetään noin prosentissa kaikista kaupoista”, sanoo Jumppanen. 25,93 Harvennushakkuu . 23,50 . 15,77 . 11,39 . 12,14 . 50,54 . 23,14 s 23,05 Ensiharvennus . 24,28 . 24,95 Uudistushakkuu . ”Riitatilanteissa voimme näyttää listan metsänomistajan valtuuttamalle edustajalle. 10,84 . 490 520 550 kpl m3 6,0 9,0 1,0 40 60 10 1,0 6,0 1,0 150 18,0 9,0 4,0 3,0 2,0 37,0 60 30 20 10 270 2,0 2,0 5,0 Puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat Puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat. 15,82 . 16,55 . 11,65 Hankintahinnat . 47,23 . 44,34 s 18,92 s 20,35 s 18,29 s 26,71 . 57,15 . 11,12 . 16,09 . 58,12 . 52,35 39,61 . 31,19 s nousussa . 37,42 . 15,81 s 15,73 Ensiharvennus s 32,04 . 38,32 . 57,07 . 15,92 . 41,77 s 15,67 . 57,19 . 24,84 Uudistushakkuu . 53,34 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Kehitämme tietojärjestelmiä, jotta tulevaisuudessa pitkä motolista voidaan toimittaa automaattisesti metsänomistajalle mittaustodistuksen liitteenä. 13,10 s 12,86 Hankintahinnat . 12,38 . 58,02 . 60,20 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 55,12 . 61,63 . Stora Enson Honkanen sanoo, että heidän nykymuotoinen katkontaerittelynsä perustuu virallisen mittaajan suositukseen dokumentissa tarvittavasta informaatiosta. 31,22 s nousussa . 41,71 . 16,94 s 19,66 s 16,69 . 43,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,60 s 18,15 s 26,08 . ”Tieto menee kahteen käyttötarkoitukseen, eli metsänomistajalle ja puun vastaanottajalle.” Pitkiä motolistoja metsänomistajat kyselevät ostajilta harvakseltaan. 57,94 . 16,65 . 55,53 . 48,64 s 32,32 . 51,70 s 37,67 s 16,87 . 50,92 . 57,37 . 31,34 s 31,54 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,75 . 23,11 . 18,31 . 15,17 . 16,96 . Valtakirjakaupoissa tiedot toimitetaan suoraan metsänomistajalle metsänomistajan pyynnöstä”, Brander kertoo. ”Lainsäädännöllisesti liikutaan vähintäänkin harmaalla alueella, jos tietoja luovutettaisiin kilpailijoille”, Jumppanen toteaa. 13,76 . 14,26 . 12,43 Hankintahinnat . 36,18 s 33,16 . 19,86 . 44,08 s 18,12 s 18,00 s 18,01 Harvennushakkuu s 46,65 . 12,79 . 15,44 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vain metsänomistajan silmille sen mukaan yhtiön kilpailijat pystyvät näkemään listasta kenelle puuta toimitetaan ja mitä asiakkaiden kanssa on sovittu. 51,34 s 52,13 . 27,57 Harvennushakkuu . 51,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 42,35 . 53,87 . 15,30 . 38,47 . 16,18 s 15,78 Uudistushakkuu s 55,85 s 57,41 . 59,02 . Yhtiön ulkopuolisten sahojen toimitusten osalta se on myös asiakkaamme liikesalaisuuden piirissä olevaa tietoa, jota emme koskaan luovuta kolmannelle osapuolelle.” Pitkää motolistaa kysytään harvoin Lähes kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset harjoittavat puunkorjuupalvelua, joten käytännössä yhdistykset jäävät vaille isojen yhtiöiden pitkiä motolistoja. 47,57 . 57,19 . 31,93 s 31,61 s 35,29 s 35,66 s nousussa . 11,92 . 17,86 s 16,45 s 23,64 s 23,93 Ensiharvennus s 13,42 . 31,63 s 31,52 s nousussa . 17,05 . 59,64 s 46,88 s 31,53 . 57,40 . 15,92 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 55,47 . 35,45 . 31,90 . 13,59 . 59,33 . 23,03 Ensiharvennus . 24,54 Uudistushakkuu s 53,86 s 53,49 . 48,72 . ”Listassa on liikesalaisuuden piirissä olevaa katkontatietoa. 18,69 . 46,62 . 20,58 s 18,46 s 29,01 . 17,40 . 13 AJASSA / 5.12.2019 s nousussa . 58,77 . 57,82 s 44,15 s 17,70 s 19,58 s 16,57 s 24,18 s 26,43 Uudistushakkuu . 13,38 Hankintahinnat . 26,88 Harvennushakkuu . 58,39 . 56,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 51,42 . 32,11 s 31,96 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 45–48 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 23,38 Uudistushakkuu . Emme rajoita tiedonsaantia tai mahdollisuutta edunvalvontaan”, huomauttaa Jumppanen
Harvennukset eivät lisää puuston kasvua, vaan alentavat sitä puulajista riip puen vaihtelevasti. Ensiharvennuksia ja myöhempiä harvennuksia kutsutaan kasvatushakkuiksi. . . . ”Yleispätevä sääntö on ensiharventaa, kun puut ovat 13–16 metrin pituisia.” . Varhainen ensiharvennus nopeuttaa puiden järeytymistä. Koivikossa vähän pelivaraa Liian taajassa kasvavien puiden alaoksat jäävät varjoon ja alkavat kuolla. Metsänhoidollisesti tärkeimpiä ovat ensiharvennukset. Harvennuskäsitteet metrin pituuteen lykätty ensiharvennus tuottaa runsaammat hakkuutulot, mutta myrskytuhojen vaara kasvaa. Rauduskoivu on herkkä ylitiheydelle, ja sen latvus supistuu nopeasti, jos harvennus viivästyy. Elävän latvuksen supistuminen hidastaa puun kasvun elpymistä harvennuksen jälkeen. Kasvatushakkuut: Yhteisnimitys ensiharvennuksille ja myöhemmille harvennuksille. Nopeimmin harvennusvaiheen saavuttavat istutetut rauduskoivikot. Koivuja kuusimetsissä kasvu elpyy parissa vuodessa harvennuksen jälkeen, männiköissä elpyminen kestää jopa kymmenen vuotta. . Kiertoajan ensimmäinen tuloja tuottava hakkuu. Tyvitukin mitalta alaoksien pitääkin kuolla, mutta liialliselta latvuksen supistumiselta vältytään, kun metsät harvennetaan ajoissa. Toinen harvennus: tehdään yleensä 10–15 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Vaikka puuston kokonaiskasvu ei lisäänny, yksittäisten puiden paksuuskasvu kiihtyy ja yhä suurempi osa rungoista saavuttaa tukkipuun mitat. Männyllä elävää latvusta pitäisi olla 40 prosenttia puiden pituudesta, koivulla 50 ja kuusella 50–60 prosenttia. . Poimintahakkuu: Jatkuvan kasvatuksen mukainen hakkuutapa, jossa metsiköstä korjataan lähinnä tukkipuita. Niissä poistetaan kasvussa jälkeen jääneitä sekä laadultaan huonoja puita. . . . Vaihtoehtona on jatkuvapeitteinen metsätalous eli jatkuva kasvatus. Yläharvennus: Tasarakenteisen puuston harvennustapa, poistetaan metsikön suurimpia ja arvokkaimpia puita hakkuutulojen kartuttamiseksi. Runsaimmin kasvaa harventamaton metsä. Ne tuottavat noin kolmanneksen kiertoajan puunmyyntituloista – pääosa metsärahasta tulee päätehakkuussa, jossa metsä uudistetaan. . METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat V altaosa talousmetsistä kasvatetaan tasarakenteisina, jolloin kasvatettavat puut ovat suunnilleen samankokoisia ja valtapuiden kasvua edistetään harvennushakkuin. Alavai yläharvennusta Tasarakenteista metsää voidaan käsitellä alatai yläharvennuksin. . Eteläisen Suomen viljelymetsissä istutuksesta on tällöin kulunut 15–30 vuotta, pohjoisessa hieman pidempään. 16–17 Harvenna ajoissa Oikea-aikaiset harvennukset kartuttavat puuston tukkisatoa. Siitä tosin ei ole suurta iloa, sillä tukkia tulee vähän ja harvennustulot jäävät saamatta. Tällöin puuston arvo kohoaa nopeasti. Myöhässä tehtävät, voimakkaat harvennukset altistavat metsän myrskytuhoille. Männiköt voidaan ensiharventaa jo 10–12-metrisinä. Yleispätevä sääntö on ensiharventaa metsä, kun puut ovat 13–16 metrin pituisia. Kuusi sietää varjostusta parhaiten, joten harvennusten ajoittamisessa on eniten pelivaraa. Alaharvennuksessa poistetaan metsikön pienimpiä puita. Hakkuussa saadaan myös tukkia. Tavoitteena on avartaa kasvatettavien puuston elintilaa, vahvistaa puiden elinvoimaa ja tuhojen sietokykyä. Ensiharvennus: tehdään, kun puut ovat 10–16-metrisiä ja 20–30-vuotiaita. Tuottaa noin 50 kuutiometriä kuitutai energiapuuta hehtaarilta. Tällaista metsänkasvatusta nimitetään metsikkötaloudeksi. Alaharvennus: Tasarakenteisen puuston harvennustapa, poistetaan metsikön pienimpiä puita. Usein tämä kannattaakin, koska poistettavat, iso-oksaiset susipuut eivät vielä tässä vaiheessa ole liiaksi varjostaneet vieressään kasvavia hento-oksaisia lisävaltapuita. Lisäksi puita kuolee ja lahoaa runsaammin kuin harvennetussa metsässä – tätä kutsutaan luonnonpoistumaksi. Männiköt saatetaan harventaa kolme kertaa. . Yläharvennuksessa puolestaan poistetaan suurimpia puita harvennus14 5.12.2019 / METSÄSTÄ
Mitä isompia puita harvennetaan, sitä enemmän harvennus tuottaa tuloja. Lisäksi valtapuustoa harvennetaan, kunnes tavoiteltu kasvatustiheys saavutetaan. Pohjapinta-ala m /ha Valtapituus, metriä 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 10 12 14 16 18 20 22 Kasvatusmetsä pitää harventaa kun puiden latvukset ulottuvat kiinni toisiinsa. Se mitataan relaskoopilla. Kuusikot harvennetaan kahdesti. Harvennus on tarpeen, kun PPA ylittää harmaista katkoviivoista alemman ja kiireinen kun PPA ylittää ylimmän harmaan katkoviivan. Yhdelläkin kiertoajan kuluessa tehdyllä harvennuksella päästään kuusikossa kohtalaiseen tulokseen. Luontoarvoja korostavassa harvennuksessa voi jättää selvästi enemmän erilaisia lehtipuita havupuuston sekaan. Koivikot harvennetaan toisen kerran 10–20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Kahdesti harvennettu viljelykoivikko varttuu Etelä-Suomessa hakkuukypsäksi 40–50 vuodessa. Tällaiset harvennukset alentavat puuston kokonaiskasvua. Hieskoivikot harvennetaan kerran kiertoaikanaan. Jos puusto halutaan kasvattamaa mahdollisimman nopeasti tukkipuun mittoihin, metsää ensiharvennetaan voimakkaasti. Puita voidaan poistaa lievästi yläharventaen, joten hakkuussa saadaan myös tukkia. Harvennuksessa puustoa poistetaan niin, että PPA asettuu vihreiden käyrien välille. Lähteinä on käytetty emeritusprofessori Kari Mielikäisen sekä Suomen metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen haastatteluja sekä Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Puuston kasvua koivutai muu lehtipuusekoitus ei lisää, mutta kuusikon sekapuina kasvavat koivut voivat tuottaa arvokasta tukkia. Viljelykuusikot sietävät voimakkaitakin harvennuksia ilman sanottavia kasvun alenemia. Ohjerunkolukuja ja harvennusmallien mukaisia voimakkaammat harvennukset alentavat erityisesti männiköiden kasvua. Mustat viivat osoittavat PPA:n, joka metsälain mukaan on jätettävä kasvamaan. Harvennusmallien mukainen harvennusohjelma tuottaa elinvoimaisen puuston ja turvaa runsaan tukkisadon. Rauduskoivikkoa on harvennettava säälimättä. Tarpeettomia harvennuksia kannattaa välttää turhien korjuuvaurioiden ja lahovikojen välttämiseksi. Valtapituus on metsikön sadan paksuimman puun keskimääräinen pituus. Jos metsässä halutaan kasvattaa mahdollisimman runsaasti puuta, harvennuksissa korjataan pois vain kuolemassa olevat puut. Pohjapinta-ala (PPA) on runkojen poikkileikkauksen yhteenlaskettu pinta-ala hehtaarilla. Männiköt harvennetaan tavallisesti kolme kertaa, jotta arvokkaat tukkirungot järeytyvät riittävästi. Harvennusesimerkki Tuoreen kankaan kuusikko ja männikkö yli 1200 d.d. tulojen kasvattamiseksi. Valtapuita lyhyemmät ja toisaalta valtapuista huonolaatuisimmat poistetaan. 15 METSÄSTÄ / 5.12.2019. Turhimmasta päästä ovat tukkikuusikoiden harvennukset. Toinen harvennus tehdään 10–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Käytännössä molempia harvennustapoja yhdistellään. Varsinkin lehdettömään aikaan ohjeen mukaan harvennettu metsä näyttää harvalta. Koivusekoitus ei lisää tuotosta Havumetsiin pyritään harvennuksissa jättämään kymmenen prosentin koivusekoitus. Kuusikon toisessa harvennuksessa poistetaan myös tukin mittaisia puita, mikä kasvattaa puun myyntituloja
Esimerkiksi avohakkuuaukkojen pinta-alat ovat nykyisin pienentyneet.” Entäpä jatkuvaan kasvatukseen yhdistettävä peitteinen metsänhoito: mitä se on. Jo Jukolan veljekset löysivät vapauden Impivaaran metsistä. Mielikuvat tulevat monesti menneisyydestä. Silläkin on ajan saatossa tarkoitettu erilaisia metsän kehityskulkuja. metsän peittoon Metsänhaltijoiden lumoama kulkija, joka ei enää löydä metsästä kotiin. ”Onko siemenpuumännikkö, jossa on pystyssä sata tukkikokoista männynrunkoa ja säästöpuita, peitteinen metsäalue?” Hallikainen kysyy. Kuuset kasvavat paksusammaleisella metsänpohjalla, minkä vuoksi uusien kuusentaimien syntyminen on luontaisesti vähäistä. Jatkuvaan kasvatukseen taas sisältyy idea, että metsä kehittyy luonnostaan eri-ikäisrakenteiseksi eli isojen ja pienempien puiden mosaiikiksi. Yksipuolisinta mahdollista talousmetsää. ajaa metsänkalaa Kerätä metsästä syötäviä sieniä. Metsittyminen on paluuta hoidetusta ja järjestelmällisestä kohti villiä, mutta palautuminen luonnontilaan voi olla myös miellyttävä asia. puupelto Tasaikäinen puupelto koostuu vain yhdestä istutetusta puulajista. Raju nimitys loi mielikuvaa siitä, että vanhat kuusikot olivat kuolemassa pystyyn ja ne piti kiireellisesti kaataa ja metsä uudistaa. ”Jos pitää päästä eroon avohakkuista, millaisesta avohakkuista mielikuvissa halutaan eroon. Sanoista tulevissa mielikuvissa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin siihen, mihin aikakauteen omat käsitykset sanojen merkityksistä nojaavat, sanoo erikoistutkija Ville Hallikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Metsässä on eri-käisiä ja -kokoisia puita (toinen nimitys eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus) ja maisema on koko ajan metsäinen ja puustoinen (kolmas nimitys peitteinen metsänhoito). Vallitsevan tasaikäisrakenteinen metsänkasvatuksen yksi perusidea on, että osa puista kehittyy luontaisesti toisia puita heikommin ja karsiutuu pois. metsäläinen Negatiivinen sävy: metsissä elävä sivistymätön ja primitiivinen ihminen. Tosin veljekset löysivät sieltä myös tien tulla täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. VALTTERI SKYTTÄ M etsäaiheisten sanojen arvolataukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun keskustelu avohakkuista ja hiilinieluista on kiihtynyt. Karhulle on suomen kielessä jopa joitakin satoja nimityksiä, jos mukaan lasketaan murteet ja jo käytöstä poistuneet, mutta esimerkiksi vanhassa kansanrunoudessa mainitut nimitykset. ”Esimerkiksi Lapissa tarvitaan lisää tutkimustietoa, miten puut kasvavat jatkuvan kasvatuksen poimintaja pienaukkohakkuiden jälkeen.” Jos käytännön tutkimustietoa ei ole, mennään uskomusmetsänhoidon puolelle. Etsijät eivät löydä metsän peitossa olevaa, vaikka kävelisivät vierestä. Kun ihminen elää syrjässä muusta yhteiskunnasta, hän voi metsittyä. Hänen mukaansa erityisen huolellisesti kannattaa myös miettiä sitä, mitä on luonnonmukainen metsänhoito. Mihin metsäaiheisten sanojen tuomat mielikuvat perustuvat. MEHTURI ITSEMURHAKUUSIKOSSA PU UP EL TO metsän peittoon metsänukko METSÄNÄIJÄ m et sä lä in en JA TK UV A KA SV AT US AJAA METSÄNKALAA TEHOMETSÄ TALOUS TALOUSMETSÄ itse m urh aku usik ko 16 5.12.2019 / METSÄSTÄ. Positiivinen sävy: metsäläiselämä merkitsee vapautta, seikkailua ja alkuperäisessä luonnossa elämistä. Omanlainen kiertoilmauksensa seonneelle eli henkisesti metsän peittoon joutuneelle ihmiselle. Metsän heikoimpia ja huonolaatuisimpia puita poistava alaharvennus jäljittelee ja nopeuttaa tätä luonnonmukaista kehitystä. itsemurhakuusikko Lappilainen kuusimetsä. Teorian mukaan kuusikoiden lahoaminen on uudistumista nopeampaa eli puusto tekee hitaan itsemurhan. metsänukko, metsänäijä Karhu eli otso alias mesikämmen. Avohakkuu, tehometsätalous, puupelto. jatkuva kasvatus Metsään ei tehdä avohakkuuta, vaan uusia taimia synnytetään luontaisesti harventamalla puustoa poimintatai pienaukkohakkuilla
Avohakkuusta syntyy uudistamisvelvoite. Taustalla ajatus, että monet puuntuotantoa parantavat toimet eivät ole kannattavia metsänomistajalle, vaan niihin tarvitaan valtion tukirahoitusta (kemeratuki). talousmetsä Talousmetsän hoito tähtää taloudelliseen hyötyyn. Ne ovat vajaatuottoisia vain ihmisen näkökulmasta. Ongelmana on, että kestävyyden eri osa-alueita koskevat tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään. Hyvillä, kasvuisilla metsillä on hintansa. Talousmetsässä on sinne tarkoituksella istutettua tai kylvettyä puulajia, mutta myös muita luontaisesti syntyneitä puita. Sosiaalisesti kestävä metsätalous huomioi puun korjuun lisäksi metsien muut käyttömuodot ja metsätyöntekijöiden työskentelyolot. Esimerkiksi sairaat ja tuhoista kärsivät metsät kuuluvat luonnon kiertokulkuun. MEHTURI ITSEMURHAKUUSIKOSSA kestävä metsätalous AVOHAKKUU metsä mehturi METSURI m ets än pa ran nu s TEHOMETSÄ TALOUS TALOUSMETSÄ 17 METSÄSTÄ / 5.12.2019. Ekologisesti kestävä metsätalous ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta tai aiheuta eläinja kasvilajien sukupuuttoja. Liettuassa sana medis ja latviassa sana mezs tarkoittavat puuta ja metsää. Visuaalisesti aukoksi koetaan kaksi kertaa ympäröivän puuston pituutta suuremmat avoimet alat. Metsänparannus on katsottu arvolatautuneeksi termiksi, koska metsä ei luonnon näkökulmasta tarvitse ihmisen parannusta. metsuri ja mehturi Metsätyömiehestä käytetty nimitys vakiintui sanakirjoissa metsuriksi vasta 1990-luvulla. avohakkuu Metsäalalta kaadetaan kaikki puusto lukuun ottamatta muutamaa säästöpuuryhmää tai yksittäisiä säästöpuita. kestävä metsätalous Puuntuotannollisesti kestävä metsätalous tarkoittaa, että puustoa ei hakata kasvua enempää. Kansainvälinen metsäluokittelu perustuu puuston latvuspeittävyyteen. Mehturi tarkoitti yöksi metsälaitumelle jäänyttä lehmää tai metsäsikaa alias mäyrää. Esimerkiksi 1970-luvulla metsuri-sana rinnastettiin konemaiseen automaatioon, kuten puimuritai nosturi-sanoihin. Suurin osa Suomen metsistä on yksilajisten puupeltojen ja ihmisen kosketukselta säästyneiden luonnontilaisten metsien väliin sijoittuvaa talousmetsää. Lähteenä: Kielitoimiston sanakirja, Kielikellon artikkeli Metsänpeitosta metsäkeskuksiin, Kirsti Aapala Kotus, Ville Hallikainen Luke metsä Puiden muodostama kasviyhdyskunta. Suomalaisen tilastoluokittelun mukaan metsämaata on alue, jossa puusto kasvaa hehtaaria kohden vähintään yhden kuution vuodessa. Metsä on vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen alue, jolla puuston latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja puusto pystyy saavuttamaan vähintään viiden metrin pituuden. Teknisesti ja taloudellisesti kestävä metsätalous tarkoittaa kannattavaa toimintaa, jossa esimerkiksi puunkorjuumäärä on teknisesti mahdollista toteuttaa. Alle 0,3 hehtaarin aukot ovat luontaisesti uudistuvia pienaukkoja. Sanan negatiivinen sävy tulee siitä, että voimakkailla toimilla on ollut kielteistä vaikutusta metsien monimutoisuuteen ja vesistöihin. tehometsätalous Mahdollisimman tehokasta puuntuotantoa voimaperäisillä ojituksilla, maanmuokkauksella, lannoituksella, metsänviljelyllä yms. Uudistamisvelvoitteen perusteella avohakkuuta on yli 0,3 hehtaarin suuruisen aukon tekeminen. Suomen kielen metsä-sanan alkuperä ei ole edelleenkään varma. Puulajien määrän suhteen talousmetsä ei siis välttämättä ole köyhää, mutta se voi olla sitä muiden luonnon kannalta tärkeiden määreiden, kuten lahopuun määrän osalta. Savolaismurteiden mukainen metsuri eli mehturi on sen sijaan ollut tunnettu termi jo ainakin 1800-luvulla. Sana voi olla vanha laina balttilaisista kielistä. Rajana on korkein kestävä hakkuumahdollisuus. metsänparannus Metsäalueen taloudellisen tuottokyvyn parantaminen esimerkiksi taimikonhoidolla, ojittamalla, lannoittamalla tai uudistamalla huonosti kasvava metsäalue. 0,3 hehtaaria tarkoittaa sivuiltaan 60ja 50-metristä suorakulmiota
Kiihtelysvaara. Ensimmäinen palsta oli kolmisen hehtaaria, sittemmin harrastuksesta on tullut jonkinmoinen työmaa. rittäjänä oli Metsähallitus, nyttemmin rahastot. ”Kun tila hankitaan, niin hoitorästit puretaan ja tila laitetaan hyvään kasvukuntoon.” Aikaisemmin tarjouskilpailuissa kiMelko mukavaa hommaa Jouko Heiskasella on monta syytä olla tyytyväinen metsänomistaja Pohjois-Karjalassa. Raakoja puuston arviointivirheitä ei enää juuri tapahdu. ”Joka haluaa metsästään luopua, saa nyt hyvän hinnan.” Tilahinnoittelun läpinäkyvyys eli laatu on vuosikymmenten mittaan parantunut. Heiskanen on ostanut tiloja reilun sadan kilometrin säteellä Kiihtelysvaarasta ja on tyytyväinen, sillä Pohjois-Karjalassa metsä kasvaa. Karsittu sorvivisa on arvokasta, mutta pelkän oksavisan kasvattaminen ei kannata. Heiskanen näkee osakeyhtiöomistuksessa hyviä puolia. Yläharvennus toimii Heiskanen osaa kuusikon yläharvennuksen. Maapohjat ovat tuoretta tai lehtomaista kangasta ja toimittajalla tulee olo, että ollaan kuin etelämpänä Hämeessä. Kaskimailla on varttunut tai varttumassa päätehakkuuseen vasta ensimmäinen kaskiajan jälkeinen havupuusukupolvi. Hinnat ovat Heiskasen tuntuman mukaan menneet kipurajoille ja ylikin, mutta markkinahinta on aina oikea. 18 5.12.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO HÄYRYNEN, teksti MISKA KORPELAINEN, kuvat M aaseudun muutos tuntuu Kiihtelysvaaralla ja Tohmajärvellä. Pääsääntöisesti metsästä tullut raha on laitettu uusien tilojen hankintaan. Päätehakkuu tulee 15 vuoden päästä, ja silloin kuutioita kertyy yli 300. Heiskanen on kuullut puhuttavan – ja vähän muistaakin – että metsät ovat kauttaaltaan olleet paloraiskioita. Hybridihaavikko on kasvanut hyvin ja säästynyt tuhoilta. Laidat tyhjenevät, ihmiset pakkautuvat taajamiin”, Jouko Heiskanen kertoo kotiseudustaan. Osakeyhtiöomistuksella etunsa Heiskanen on ostanut metsätiloja reilut neljäkymmentä neljän vuosikymmenen aikana. Laatokan vaikutus tuntuu lämpötilassa, mäkisillä mailla ei tarvita ojituksia eikä turvemaita juuri ole. Kaskiajan seurauksena on boorinpuutoksen vaivat, ilman korjaavaa lannoitusta kuusikoista tulee kyttyrälatvaisia. ”Maaseutu sopeutuu. Visakoivikko tuottaa vain hoidettuna, Jouko Heiskanen näyttää. ”Ei se vaikeaa ole, mutta ei kuitenkaan sovi joka paikkaan.” Heiskasen kokemus on, että yläharvennus sopii hyväpohjaisten maiden kasvuisiin kuusikoihin. Osakeyhtiö ei saa metsävähennystä, mutta verotus on kuitenkin suoraa metsänomistusta kevyempi. Pienet viljelykset on metsitetty jo vuosikymmenet sitten. Mikä metsästä on tullut, se metsään on mennyt. Kokemus on osoittanut myös, että täydennysistutus muokkaamattomaan maahan isoilla kuusentaimilla toimii. Muutamat koivut on jätetty, jotta tulisi muutakin kariketta kuin vain neulasia. Henkilöomisteinen yritys on saanut kemeratuet. Osa tiloista omistetaan suoraan, osa metsäyhtyminä veljien ja omien poikien kanssa, osa taas osakeyhtiön kautta, jonka päätoimiala on puuja hirsitalopakettien edustus. Tuoreessa yläharvennuksessa lähti sata kuutiolta hehtaarilta ja jäi vielä lähes 250 kuutiota. Ympärivuotinen asutus vähenee, mutta kesämökkien varustelutaso nousee
”Olen laiska tietä pitkin juoksemaan ja valmista latua hiihtämään. ”Jos ei karsi, niin ei oikein mitään tule. 19 METSÄSTÄ / 5.12.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Viime keväänä raivaussahatyöt alkoivat maaliskuussa keväthangilla. Esimerkkinä on mainittu douglaskuusi, jonka viljely on laajamittaista esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Järeille hyvälaatuisille tukeille voi arvella löytyvän menekkiä pienissäkin erissä. Puuta istuttaessa ei tiedä, mikä markkina on.” Pakurilla kovat laskelmat Pakurikääpä on metsäntuotteista uusinta. Jostakin syystä Mustilan seudulla Elimäellä douglaskuusi on pysynyt terveempänä. Toisaalta sienituhot ovat olleet suomalaisissa koemetsiköissä paikoitellen ongelma. Puu kasvaa nopeasti ja tekee pitkillä kiertoajoilla suoran, järeän rungon, jonka rinnankorkeusläpimitta voi olla metri ja pituus 50 metriä. Talvet ovat lyhyitä, keskilämpötila kohonnut, talven paukkupakkaset harvinaisia ja poikkeussäät nykyistä yleisempiä. Ja kyseessä on melkein kotimainen puulaji, kun lähimmät luontaiset esiintymät ovat Äänisen itäpuolella. ”Joka haluaa metsästään luopua, saa nyt hyvän hinnan.”. ”En ole kokenut vaikeaksi, ja minusta tämä on melko mukavaa hommaa.” Metsä on harrastuspaikka ja kuntosali. Laaja levinneisyysalue mahdollistaa sen, että siltä löytyy valoilmastoltaan Suomen kaltaisia alueita. Keski-Euroopasta ei missään tapauksessa pidä ostaa siemeniä tai taimia, ne on tarkoitettu toisenlaiseen valoilmastoon. Nuorella iällä latvanvaihdokset ovat olleet paikoitellen yleisiä, eikä hirvikään ole ollut maistelematta pehmeitä neulasia. Visakoivu tuottaa eniten tiliä, mutta vaatii myös eniten työtä. Jos kasvatus onnistuu ja pakurin hinta pysyy nykytasolla, tuo kahdeksan vuoden päästä korjattava ensimmäinen sato huomattavan tilin. Viljelykokemuksia siitä on useilta kymmeniltä tuhansilta hehtaareilta, kun douglaskuusella kyse on kymmenistä hehtaareista. Laskelmat ovat kovat. Tuhojen riski on olennainen tekijä puulajin valinnassa. Douglaskuusi voisi olla vaihtoehto kuusen viljelylle. Melkein kaikkea Heiskasen ensimmäiset muistot metsätöistä ovat viiden vanhasta, jolloin kulotettu alue kylvettiin männylle ja pikku-Jouko veti kepillä kylvöviiruja. Ulkomaisia puulajeja omaan metsään. Lehtikuusen viljelystä on Suomessa useiden kymmenien tuhansien hehtaarien kokemus, douglaskuusesta vain kymmenien. Pakurikäävän viljely on Heiskasen metsissä uusinta uutta ja odotukset ovat korkeat. Douglaskuusen harvennuspuulle ei löydy kysyntää. Kasvatusmenetelmän on oltava sellainen, että kuitupuuta syntyy mahdollisimman vähän. Siksi ensi kevään istutuksiin taimia tilaavalla henkilöllä pitää olla näkemys Suomen ilmastosta 40–100 vuoden kuluttua. Sen luontainen levinneisyysalue on laaja Pohjois-Amerikan länsirannikolla Meksikon rajalta aina Kanadan Brittiläiseen Kolumbiaan asti. ”Aika tärkeältä hommalta tuntui silloin ja nyt siinä on komea tukkimetsä.” Heiskanen on oppinut metsäoppinsa itse, ja hän saa metsätalousyrittämisen kuulostamaan helpolta. Jotkut ovat jo ennättäneet suositella, että viljelyyn pitäisi ottaa sellaisia puulajeja, jotka ovat nykyisin yleisiä keskieurooppalaisessa metsätaloudessa. Kannattaa harkita. Douglaskuusen ravinteisuusvaatimukset ovat suunnilleen kuusen luokkaa. Pelättyjä hirvituhoja ei ole tullut, koska metsikkö on pikitien vieressä. Porataan reikä, lyödään ympätty tappi reikään ja vaha päälle. ”Douglaskuusta kannattaisi kokeilla männyn tyvitervasalueilla.” Hyväkasvuinen kuusikko on vastikään yläharvennettu. Ymppäys reilun hehtaarin alalle kävi viikonlopussa. Kolme, neljä ymppiä runkoon, maastajaloin eri korkeuksille mutta samalle puolelle. Kokeneen puunkasvattajan veikkaus on, että douglaskuusen sijasta ulkomaisista puulajeista kannattaa valita siperianlehtikuusi. Menekinedistäjät ovat jo ennättäneet hehkuttaa, ettei douglaskuusi ole altis kirjanpainajatuhoille, joista kuusi kärsii. Solbölen alueella Raaseporin kaupungissa sienituhoja on ollut yleisesti, ja myös Tuusulassa ja Punkaharjulla niistä on kärsitty. Visakoivua ja hybridihaapaa Heiskasella on sekä visakoivua että hybridihaapaa, molemmat istutettu vuosituhannen taitteessa. Alkuaan pohjoisamerikkalainen douglaskuusi, puutavaramarkkinoilla nimellä oregonmänty, ei ole kasvitieteellisesti sen enempää kuusi kuin mäntykään, vaan ihan oma sukunsa. Muita tuhoja on raportoitu vaihtelevasti. Kuulostaa hyvältä. Joka kesä oksinnan niin, että tulee oksatonta sorvivisaa. Metsähommille hyväksi, jos on työnarkkarin vikaa.” Vaikka Heiskasen tiloilla on kokeiltu melkein kaikkea, niin ei kuitenkaan ihan kaikkea. ”Katsotaan nyt mihin maailma muuttuu. Heiskanen on istuttanut eli ympännyt pakuria rantavyöhykkeen koivuihin, jolloin metsälain kymppipykälän kohteenkin saa tuottavaksi. Tämä on tärkeää, sillä Suomen ilmaston lämmetessä päivän pituuden vaihtelu kesällä ja talvella säilyy entisellään. Hybridihaavikko on ajalta, jolloin Metsäliitto teki kasvatussopimuksia, ja kasvatus on onnistunut hyvin. PALSTALLA Puuston kasvatus on pitkäjänteistä. Ilmastonmuutoksen myötä kirjanpainajatuhojen riski on kuusella kasvamassa. Hybridihaavan kasvatusinto tussahti, mutta jos energiapuun kysyntä kasvaa, niin Heiskanen pitää nopeakasvuista ja vesoista uudistuvaa hybridihaapaa kiinnostavana. Oksavisan kasvattaminen ei kannata.” Kysyntä on muotiherkkää, mutta ”onhan puulla aikaa olla pystyssä jos muoti ei ole kohdallaan”. Yleinen tutkijoiden arvio on, että kaikista ilmastonmuutoksen torjuntatoimista huolimatta Suomen ilmasto vertautuu tuolloin Keski-Euroopan nykyiseen ilmastoon
”Reunavyöhykkeen takarajalla saa kasvattaa 20-metrisiä puita. Esimerkiksi viisi metriä vyöhykkeen takana saa olla 25-metrisiä puita. Korhonen neuvoo, että jos haluaa myydä linjapuut itse, kantoaukeaa levennetään toiselta reunalta kahdeksan metriä. Pohjoisesta siirretään Ruotsista tulevaa sähköä ja myös tuulivoimaloiden sähköä Etelä-Suomeen. Jatkossa sähköä siirretään kahdella 400 kilovoltin voimajohdolla. Toljanderin työmaalla johYli tuhannen tilan leimikko Fingridin Metsälinjaa avataan yli 300 kilometriä. ”Lisää kapasiteettia tarvitaan, koska etelässä tuotetaan yhä vähemmän sähköä. Metsälinjaa levennetään, koska johtoaukean 220 kilovoltin linja korvataan 400 kilovoltin voimajohdolla. Mehiläispöntöille avoimet linja-alueet ovat otollisia. Tätä suurempia määriä harva tarvitsee polttopuuksi.” ”Pieni osa ajattelee, että kun ei vastaa mitään, niin asia unohtuu." Petäjävesi Muhos 20 5.12.2019 / METSÄSTÄ. Luontoihminen ehkä perustaisi johtoalueelle kosteikon tai perinnebiotoopin. Esimerkiksi gineillään maineeseen noussut Kyrö Distillery tuo käyttämänsä katajanmarjat ulkoa. ”Noin puolet savotasta on valmiina, lopullinen deadline on kesäkuussa”, kertoo Otson operaattori Tapani Korhonen. ”Maapohjasta maksettava korvaus perustuu Tapion määrittelemiin ohjehintoihin. Petäjäveden pohjoispuolella Metsälinjaa levennettiin 18 metriä. Kiinnostava mahdollisuus voisi olla katajanmarjojen keruu johtoalueilta. mään kirjeisiin, joissa linjahakkuusta tiedotetaan ja kerrotaan vaihtoehdoista puiden markkinoimiseksi. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K oneyrittäjä Antti Toljander taiteilee voimajohdon reunapuita kumoon Petäjävedellä. ”Pieni osa ihmisistä ajattelee, että kun ei vastaa mitään, niin asia unohtuu. Linjan varrella työskenneltäessä metsäkoneet pitää maadoittaa, jottei koneisiin muodostu ylimääräistä sähkövarausta. ”Kannattaa vastata” Metsälinjan laajennukseen tarvittavan maapohjan sekä reunavyöhykkeen käyttöoikeuden Fingrid on lunastanut kertakorvauksella maanomistajilta. Johtoalueen puusto kuuluu metsänomistajalle. Sitä pidemmät kaadetaan”, Korhonen selostaa. Katajat jätetään yleensä raivaamatta. Sen ulkopuolella kymmenen metrin reunavyöhykkeellä voisi kasvattaa matalaa puustoa, mutta usein puuston pituus johtaa siihen, että myös reunavyöhykkeeltä poistetaan kaikki ainespuu. ”Emme saisi kotimaasta riittävästi marjoja. Usein hakkuukertymät aliarvioidaan. Se ulottuu Petäjävedeltä Muhokselle. Näin ei käy, vaan lopulta johtoalue avataan. Hänen mukaansa moni haluaa pitää linja-alueelta kaadettavat puut polttopuuna. ”Pystymme ottamaan erilaiset mitat huomioon hakkuussa, kunhan saamme ajoissa tiedon”, Toljander korostaa. Katajanmarjoja giniin. Marjoille voisi olla kysyntää. METSÄMAILLA johtoalueiden hyödyntämiseen ei monia houkuttelevia keinoja ole. Uusi johto valmistuu 2022”, kertoo Fingridin metsäasiantuntija Tero Ojarinta. Sen takana pätee metri metriltä -periaate. ”Kannattaa ilmoittaa meille joulukuusiviljelmästä, jotta tiedämme ohjeistaa linjan raivaajia”, Tero Ojarinta neuvoo. Korhonen ja Ojarinta kannustavat metsänomistajia perehtynattaa toimittaa oman ostajan puutavaran mittavaatimukset linjaa hakkaaville koneille. Esimerkiksi joulukuusia voisi kasvattaa, mutta sekin on peltomaalla helpompaa. Kun maanomistajan maalla toimitaan, olisi tärkeä saada omistajan tahto selville”, Ojarinta sanoo. Toljander työskentelee Otso Metsäpalveluiden lukuun. Otso urakoi 303-kilometrisen, Metsälinjaksi nimetyn voimajohtoyhteyden levennyshakkuut. Halutessaan puut voi myös myydä tai pitää itse. Niihin voi saada valtion tukea. Ennakkoarvio lupaa savotasta 57 000 kuutiota puuta. Työmaata riittää kilometrin verran pohjoiseen ja lisäksi muutama kilometri etelään. Katajanmarjoja voi kerätä jokamiehen oikeudella. Kasvatusmetsien odotusarvot lisätään maapohjan lunastushintaan”, Ojarinta kertoo. Ylipitkiä puita voidaan poistaa myös reunavyöhykkeen takaa. Otson Tapani Korhonen (oranssi) ja Fingridin Tero Ojarinta (keltainen) tarkastelivat järeän kuusikon hakkuuluokoa. Vuosittain käytämme katajanmarjoja yli 4?000 kiloa”, tuotantopäällikkö Jani Kujala kertoo. Yleensä metsänomistajat antavat puukauppavaltakirjan Otsolle, joka korjaa ja markkinoi puut. ”Soitan maanomistajalle, kun puuta on kertynyt parikymmentä kiintoa. Pahan mielen määrä vain lisääntyy
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Ei koske Posti Rahti, eikä kotiinkuljetuksia!. 24% alv. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto JOULUKAMPANJA! VERKKOKAUPPATILAUKSET ILMAISELLA TOIMITUKSELLA! Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! 59 ,00 Sioen Poroforst Sport sadehousut 139 ,00 Sioen Poroforst Sport sadetakki Kampanja voimassa 15.12.2020 asti. Hinnat sis
PENTTI NIEMISTÖN metsänhoitomalli antaa osviittaa, millaisia ratkaisuja ehkä tavoitellaan, jos ilmastoasiat korostuvat metsänhoidossa. Lähtökohdaksi luontuu noin 30-vuotias männikkö, jossa on runsaasti alikasvoskuusta. Mutta: 45 vuoden metsänhoito-ohjelma on haastava. ”Hidastuskaistan” männikkö urien välissä väljennetään seuraavassa hakkuussa.. Aaltoimaista kuusikkoa Nelivaiheisen kasvatusohjelman tuloksena pitäisi olla pituudeltaan aaltomainen, erirakenteinen metsikkö, jossa kiihdytyskaistan kuusikot ovat Alikasvoksesta jatkuva peitteiseen metsään Tarjolla on vaihtoehto niin ennakko raivauksille kuin avohakkuillekin. Hidastuskaistat jätetään kasvamaan kaksijaksoisina, tarvittaessa valtapuustoa väljentäen. Sen aikana metsän omistaja vaihtuu ainakin kerran. Urien reunojen männikköä harvennetaan tavallista voimakkaampana, ja välialue jätetään käsittelemättä. Hakkuut seuraavat toisiaan 15 vuoden välein. Neljännellä hakkuukerralla ohituskaistan kuusikko harvennetaan ja viimeiset männyt poistetaan. Vasta kolmannessa hakkuussa hidastuskaistan männikkö ensiharvennetaan uusilta ajourilta. Ajouran reunojen ”kiihdytyskaistoilla” kuusialikasvos on vapautettu. Hidastuskaistalta voidaan kaataa maahan huonoja puita taimien kehityksen auttamiseksi ja lahopuun lisäämiseksi, mutta sitä ei muuten harvenneta. Tukin hintakin varmasti kipuaa jossain vaiheessa ennätystasolle, ja silloin ahneus saattaa painaa pitkäaikaiset suunnitelmat taka-alalle. Tämä onnistuu Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön kehittämällä mallilla. Ajourat avataan 40 metrin välein ja ensiharvennus tehdään vain osittaisena. MIKKO RIIKILÄ 45 vuotta on pitkä aika Kiihdytyskaista 20 m harvennetaan 1-vaiheen ajouralta Hidastuskaista 20 m harventamatta Ensiharvennus, männyt 30-vuotiaita. Kasvatusmännikön alikasvoksesta voisi kuitenkin myös lähteä kehittämään kaksijaksoista ja lopulta erirakenteista metsää, jos kasvupaikan viljavuus riittää kuuselle. Metsikön ensimmäisestä hakkuusta on tällöin kulunut 30 vuotta. Harvennettua osaa Niemistö kutsuu kiihdytyskaistaksi ja harventamatta jäävää välialuetta hidastuskaistaksi. Toisessa hakkuussa kiihdytyskaistojen männikköä väljennetään tai huonolaatuiset männyt poistetaan. Kuusialikasvos harvennetaan. 22 5.12.2019 / METSÄSTÄ KOMMENTTI MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat T avallisesti kasvatusmännikön alle muodostunut alikasvoskuusikko ennakkoraivataan ennen ensiharvennusta. Ideaa voisi toimia erityisesti turvemailla, joissa alikasvosta usein on vaivaksi asti
Mäntyjakson voimakas ensiharvennus alensi mäntyjen kasvua, mutta ei tukkituotosta. . Metsätyömiehen poika oli itse töissä pohjoisen uitoilla ja hakkuilla 13-vuotiaasta 20-vuotiaaseen, kunnes toinen maailmansota katkaisi nuoruuden savotat. Viiltosuojaus luokka 2 (pysäyttää 24 m/s nopeudella liikkuvan teräketjun) . . Kenkien nilkkaja kantaosat on hyvin pehmustettu. KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN,kuva Husqvarnan mallistossa Functional -tuotteet ovat niin sanotusti toiseksi parhaita ja hieman kohtuuhintaisempia kuin Technical-kärkimalliston. Kokeilemamme Functional 24 kengät on mitoitettu pysäyttämään 24 sekuntimetrin vauhdilla pyörivä moottorisahan ketju. ”Kyllä minä luonnonsuojelija tunnen olevani. Entistä laadukkaammat – ja samalla kalliimmat – Functional 24 turvankengät vetävät vertoja Husqvarnan ykkössarjan Technical-turvakengille ja ovat aivan eri maata kuin tähän asti Functional-merkillä myydyt kengät. Luontohan pitäisi säilyttää luontona mahdollisimman pitkään. Uusien kenkien kanssa jalka pysyi kuivana. jo kasvatusmetsää, kun taas hidastuskaistan kuuset ovat mäntyjen varjostuksessa vielä matalia. Eihän semmoinen puu muutu, nehän on monta miespolvea ihan samannäköisiä.” Päätalon mukaan sellaista metsää löytyi hänen nimikkopolkunsa varrelta Taivalkoskelta.. Harvennuksissa ja väljennyksissä alikasvoksen varominen lisäsi hakkuun kustannuksia 2–4 e/m3 normaaliin harvennukseen verrattuna. Vanhat Functional-kengät – vaikka Suomessa tehtiinkin – olivat pohjiltaan ja muutenkin lähinnä vetelät ja sellaisenaan metsätöihin huonosti sopivat. Kengät kärjet on vahvistettu teräksellä, joten ne suojaavat jalkaterää myös putoavilta esineiltä. Köyhyydessä Koillismaalla kasvaneen miehen oli ollut joka tapauksessa vaikea sopeutua kaupunkiin. Harvennettu kuusialikasvos ei alentanut ensiharvennetun mäntyjakson kasvua, mutta alikasvos hidasti varttuneen mäntyjakson kasvua . Kenkiä on tarjolla kokoina 39-47. . . Siitä ei nähnyt kuin paikan päällä, että jotain oli otettu.” Pohjoisen avohakkuut olivat ärsyttäneet Päätaloa jo silloin, kun hän oli niitä seuraamassa ”tekopitäjänsä” Taivalkosken kunnanmestarina 1950-luvun alussa. Tämä on tärkeää varsinkin männikössä, koska sitä pitäisi harventaa usein ja voimakkaasti, jotta alikasvos kehittyy sen alla”, Pentti Niemistö vastaa. Nyt mallistojen erot ainakin turvakengissä näyttävät supistuvan. Kenkä on lestiltään kapeahko. Se on viisikymppiä vähemmän kuin Husqvarnan huippumallin Technical 24 turvakengistä pyydetään. Siellä saattaa olla tuhannen vuoden ikäinen tervehdys. Lopuksi kehujen kääntöpuoli: kun kengän laatu paranee, myös sen hinta nousee. Fakta NAHKA TURVA JALKINEN FUNCTIONAL 24 . Saatavilla koot 39–47 . Mäntyjakson voimakkaat myöhemmät harvennukset alensivat sekä kasvua että tukkituotosta . . Samalla valtapuustoa väljennettäisiin hieman tavallista reippaammin. . ”Kaistoittain eriytyvät hakkuutavat ovat puunkorjuussa toimivampia kuin koko metsikköön ulottuva poiminta. . ”Kyllä mulla oli monesti mielessä, että jokohan minä kokoan kamppeeni ja lähden takaisin maalle.” Sydänvika hidasti 1980-luvun alussa Päätalon lenkkeilyä Tampereen Hervannan metsissä. ”Minä olen aina kaiholla muistellut sitä aikaa, kun ennen sotia olin metsätöissä ja puuta otettiin hevosella ja harventamalla. Valtapuuston poistohakkuu alikasvosta säästäen maksoi 1,5 e/m3 enemmän kuin avohakkuu . . Kokeiltavana olleiden uusien kenkien pohjat kestävät vankkuudessaan vertailun tyyriimpiin vaelluskenkiin ja niiden pohjalta valmistettuihin metsurien turvankenkiin. Myös muuten kengät tuntuvat erittäin jämäköiltä. Jalkaan vetämistä helpottaa varren suun takapuolelle asetut lenkit. ”Kasvatettavan puuston määrä koko metsikössä pysyy kasvun ja hiilensidonnan kannalta riittävän korkeana. Jatkossa metsää voidaan kasvattaa jatkuvapeitteisenä tai se voidaan uudistaa. 23 METSÄSTÄ / 5.12.2019 Metsälehden sivuilta Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Kirjailijaprofessori kertoi Metsälehden haastattelussa tammikuussa 1983, ettei ollut suuri avohakkuiden ystävä. Mitä hyötyä monivaiheisesta kasvatusmenetelmästä sitten saadaan. . Uusien Functional 24 -kenkien suositushinta on 289 euroa. Kuinka hyvä suojakalvo todellisuudessa on, selviää toki lopullisesti vasta, kun kenkiä on käytetty vuodenkin verran aktiivisesti. Toinen hyöty koituu Niemistön mukaan siitä, että kuusikko kehittyy erirakenteiseksi, joten edellytykset metsän kasvattamiseen jatkuvapeitteisenä paranevat. Mäntyvaltapuuston poistohakkuissa vaurioitui 23 prosenttia kuusista . Koekäyttöön otimme maahantuojan neuvosta kengät, jotka olivat kooltaan numeroa suuremmat kuin tavallisesti käyttämämme, ja niillä pärjäsi raivuulla ja istutuksissa. Mutta eihän me yksistään voida olla luonnonsuojelijoita, koska puu on meille kaikkein tärkeimpiä toimeentulon antajia.” Päätalo arveli, että hänen suhtautumisensa metsään oli herkempää ja hiukan romanttisempaa kuin nuoruudessa, ”jos nyt niin voi miehestä sanoa.” ”Minulle on rakkain maisema sileä, hiekkapohjainen ja kumpuileva jäkäläkangas, jossa valkea jäkälä on mattona ja jossa on maailmanaikuisia kaatuneita puita. . ”Kun palasin sodan jälkeen Tampereelle, ensimmäisen talven minä tein halkoja tuolla Alasenjärvellä, kun muita töitä ei ollut.” Myöhemmin vuodet rakennusmestarina ja kirjailijana etäännyttivät Päätaloa metsänhakkuiden kehityksestä. . Männikön aliskasvosta voisi kasvattaa tekemällä ennakkoraivauksen sijasta taimikon harvennuksen. Husqvarnan Functional 24 turvakengät lähentelevät ominaisuuksiltaan merkin parhaita Technical-kenkiä. Se parantaa kenkien käyttömukavuutta. . . Kuusialikasvoksen ylitiheys hidasti eräissä tapauksissa mäntyjakson, joskus kuusten omaa kasvua . Helpoimmin koettava ero edelliseen Functional-kenkään on pohjien vankkuus. Hakkuussa ajourametriä kohti kertyvä puumääräkin lisääntyy, mikä pitää korjuukustannukset kurissa.” Metsätyömiehen poika – ja luonnonsuojelija VALTTERI SKYTTÄ TÄNÄ SYKSYNÄ ON MUISTELTU Kalle Päätaloa, joka olisi eläessään täyttänyt marraskuussa 100 vuotta. Kenkä muotoutuu, mutta kärkiosan teräsvahvike ei mukaudu jalan muotoon, joten kenkiä kannattaa sovittaa huolella ennen ostamista. Kengän materiaali on vedenpitävää ja hengittävää Tepor-kalvoa. Mäntyvaltapuuston harvennuksissa vaurioitui 12 prosenttia kuusista. Vankkapohjaista turvaa metsään Husqvarnan uusi viiltosuojin varustettu turvakenkä Functional 24 on laadukas ja mukava. . Mäntyvaltapuuston voimakas harvennus kiihdytti alikasvoskuusten pituuskasvua, mutta kasvu taittui 15 vuoden kuluttua. . Suositushinta 289 euroa Plussat ja miinukset + vankka pohja + laadukas viimeistely – kapeahko lesti Fakta TUTKIMUS HAVAINTOJA
Aivan aitoja nämä eläimet eivät kuitenkaan ole, sillä haalareiden alta löytyvät 3ja 5-vuotiaat tytöt. Kerrossängyn ja makuupussin yhdistelmä synnyttää helposti riehaantumista. Kertaakaan ei kuulu harmittelua, että ei olisi mitään tekemistä. Meille vanhemmille autiotuparetken ykköskokemuksia ovat itse tuvalla puuhastelu ja yöpyminen. Kaakaot mukissa, nakit käsissä ja pienet otsavalaisimet päässä tytöt malttavat nakottaa hetken paikallaan. RETKEILY 24 5.12.2019 / PILKKEITÄ. Tällaistako oli elämä maaseudun tuvissa ennen sähköä, televisiota ja nettiä. Kilometrin kävelymatka autiotuvalle kuitenkin muuttaa kaiken. Lapset sen sijaan elävät täysillä omaa seikkailuaan jo retken ensimetreillä, kun auto jää parkkipaikalle. Retkeily on erityisen hyvä tapa tarjota lapsille positiivisen ponnistelun kokemuksia, sanoo lasten luontosuhteeseen erikoistunut yrittäjä Susanna Suutarla. Luonto herkistää meitä niin itsetuntemukseen kuin toisten ihmisten tarpeiden tunnistamiseen.” Surffausta ja jääkarhuja Kontiolahden kunnan huoltama Ahvenlammen autiotupa Herajärven Kierros -retkeilyreitillä on ollut syksyn mittaan ahkerassa käytössä. Lasten kanssa retkeily ei ole vanhemmilta huono investointi, sanoo Suutarla. Lasta kuunteleva fyysinen ponnistelu luo myös mielelle kykyä ponnistella”, Luonnossa kotonaan -kasvatuskonseptin yhdessä Suomen Ladun kanssa kehittänyt Suutarla sanoo. Tytöt peuhaavat kerrossängyn yläpetillä ja möyhentävät makuupusseja. Sitten edessä on rinkkojen ja reppujen purkaminen, makuualustojen ja -pussien virittely sekä vieraskirjan tutkailu ennen iltaruokaa. Kaakao ja makkara pitävät hetken aikaa pyllyn penkissä. Oma reppu on tietysti oltava kaikilla. Suklaa, lammen pohjaan tiiraaminen kirkkaan jään läpi, jääkarhun muotoinen lumikasa ja tasapainoilu polttopuun säleestä tehdyllä surffilaudalla olivat jääneet viisivuotiaalle parhaiten mieleen. Ensin bongaamme hylkeen, joka sitkuttelee liukkaalla Ahvenlammen jäällä. Pulkka tai kantolaite on hyvä turva kiukkuhetkien taltuttamiseen, kun matkanteko ei enää maistu. ”Retkeily antaa lapsillekin mahdollisuuden ylittää sopivalla tavalla itsensä, ja lapselle syntyy näiden kokemusten myötä tiettyä pitkäjänteisyyttä. Vieraskirjaan on kertynyt viestejä viikoittain ensilumen satamisen jälkeenkin. ”Luonnossa vietetty aika on omiaan parantamaan lasten sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa, kun he siirtyvät koulumaailmaan. Sytytämme ensin tulen tuvan kamiinaan. Ponnistelu hyväksi lapsillekin Pitkiä kävelymatkoja ei lasten kanssa ole syytä suunnitella, jotta tylsistyminen ei iske ja matkanteko muutu kärsimykseksi. Vaikka jälkiruoaksi tekemämme, sulatetulla suklaalla kuorrutetut hedelmäpalat eivät kuuluneet suomalaisten arkeen 150 vuotta sitten, saamme himmeässä kynttilänvalossa kiinni vanhoista ajoista. Vanhemmille paras kiitos tulee kotimatkalla seuraavana päivänä, kun auton takapenkiltä kuuluu: ”Milloin mennään seuraavan kerran eräkämpälle?” Oma reppu on ehdoton Yön yli ulottuva retki autiotuvalle on lapsille alkutalven kohokohta. Teemme nuotion myös rantaan ja viritämme välineet makkaran paistamista varten. Hetkeä myöhemmin kaksi pupua loikkii nelinkontin ensilumen verhoamassa varvikossa. Ennen nukahtamista kertaamme päivän tähtihetkiä makuupussin lämmössä. HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat P imeän alkutalven aikana ei metsässä pitäisi eläimiä juurikaan näkyä
Niinpä vuosituhannen vaihteen tienoilla maahamme saapuneesta uudesta leppäpirkosta tuli idänpirkko. Uudet tulokkaat voivat asettua pysyviksi asukkaiksi, jos ne löytävät sopivan elinym päristön ja ravinnon. Pelkkä ilmaston lämpeneminen ei riitä. Metsämaamme ovat myös muuttuneet itsenäisyyden aikana lähes yhden metsätyyp piluokan verran viljavammik si. Oli sihan alikasvoksen käyttö myös ”muodikasta” jatkuvaa kasvatus ta parhaimmillaan. Valokuvan perusteella rohke nisin kyllä yrittää männikön uu distamista kuusikoksi. 25 PILKKEITÄ / 5.12.2019. KeskiEu roopassa se on jo vuoristolaji (saksaksi BergMarienkäfer), mutta menestyy hyvin vielä Italian Apenniinienkin metsissä ja puutarhoissa. Rajan yli ilman viisumia Idänpirkko on yksi viime vuosina maahamme saapuneista uusista lajeista. vennushakkuut saavat kuusen ilmestymään paikalle yleensä viimeistään ensiharvennuksen jälkeen. Jos kuus ten kasvu alkaa jossakin vai heessa hiipua, on lannoitus aina mahdollista. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJAKYSYMYS KAMALA LUONTO OLISIKO JÄRKEVÄÄ säästää ja hyödyntää istutusmännikköön syntynyt kuusialikasvos uuden puusukupolven perustaksi. Lauha talvi ja viileä kesä sopisivat hyvin nimenomaan läntisille lajeille, mutta niillä on pitkä matka Suomeen, kun ne joutuvat kiertämään Itämeren. Osa kuu sikoista on ollut heikkotuottoisia liian karun kasvupaikan tai epä onnistuneiden harsintahakkui den jäljiltä. Lukija harkitsee männikköön syntyneen kuusialikasvoksen hyödyntämistä. Viljelymetsätalou den alkuvaiheessa alikasvoksia pidettiin usein kehityskelvotto mina kasvupaikan, syntytavan ja kehittymättömien puunkorjuu menetelmien ansiosta. Koivikoiden ja männiköiden alle hiipineitä kuu sia on pikkuhiljaa vapautettu ylispuita poistamalla. Maanmuokkaus ja har Alikasvoskuuset nurin vai kasvatukseen. Ai noa tuntemani tieteellinen tut kimus on Metsäntutkimuslai toksen tutkijan Antti Isomäen selvitys vuodelta 1979. Uudistamisvaiheessa kuviolle tuli kuusen luontaista siemennystä sen eteläpuolella olevasta kuusivaltaisesta reunametsästä. Onnistuessaan männikön päätehakkuun jälkeen alueella voisi olla jo varttunut kehityskelpoinen kuusen taimikko ilman uudistamisen kustannuksia, mutta epäonnistumisen riskit mietityttävät. TEUVO GERLANDER Kitee HUOMATTAVA OSA varttuneista kuusivaltaisista metsistämme on syntynyt itsestään ilman aktiivis ta uudistamista. Vai raivaisinko sen pois haittaamasta ajankohtaista harvennushakkuuta. Karuhkon mustikkatyypin kuvion (3,5 ha) kuusivaltainen puusto hakattiin 1987 ja istutettiin keväällä 1988 männyn siemenviljelysalkuperää olevilla paakkutaimilla. Nyt puuston tilavuus on 175 m 3 /ha ja toinen harvennushakkuu on pian ajankohtainen. Hänen esitte lemänsä, usein lannoittamalla tehostettu menetelmä ei saa nut laajaa kannatusta silloisten puunkorjaajien keskuudessa. Ruotsiin idänpirkko saapui etelästä tai lännestä ja sai siellä nimekseen nässelplattpiga siksi, että usein sen löytää nokkoskasvustoista. Itsestään syntyneen ja kokeen aikana kahdeksan met rin mittaiseksi varttuneen kuu sikon arvoa tutkija piti selväs ti tuotostappiota korkeampana. Tilanne on tänä päivänä toi nen. Kuuset näyttävät riittävästi valoa saa tuaan elinvoimaisilta. Suurin osa lajeista tulee meille kuitenkin kaakosta. Suomessa talvet ovat lämmen neet, mutta kesissä muutos ei ole ollut yhtä selvä, vaikka pari viimeistä kesää ovatkin olleet lämpimiä. Erityisesti alueen eteläosalle on kehittynyt melko tasainen ja hyväkuntoinen kuusialikasvos (kuva). Idänpirkko syö, niin kuin useimmat muutkin leppäpirkot, kirvoja, ripsiäisiä ja muita pieniä kasvien pinnalla eläviä hyön teisiä. Idänpirkko ei kuitenkaan ole erityisen itäinen laji, vaan elää suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa; puuttuu se sentään Brittein saarilta. Rehevöitymistä on aktivoi nut maanmuokkauksen ohella ilmasta satava typpilaskeuma, joka on lisännyt Euroopan met sien kasvua ainakin sata vuotta. Kuusen luontaista uudis tamista männikön alle kokeili 1970luvulla Yhtyneiden Pape ritehtaiden metsänhoitopäällik kö Väinö Koivisto. Uudistamista vilje lemällä puoltavat puunkorjuun helppous ja rotutaimilla saatava jalostushyöty – luontaista puoles taan vuosikymmenien aikavoitto ja hirvituhojen välttäminen. Koska ne tavataan ensi kerran jossakin itärajan tuntumassa, ne saavat helposti itään viittaavan suomenkielisen nimen. Linnut ja osa hyvin lentävistä hyöntei sistä voi tulla suoraan meren yli kin, esimerkiksi kiitäjille meren ylitys ei ole ongelma. Sen mu kaan alikasvoskuuset hidastivat männikön kasvua 25 vuoden mit tausjakson aikana noin kuution vuodessa. Puusto kehittyi varsin nopeasti, ensiharvennushakkuu tehtiin jo 2010. Itäisten lajien tuloreitti olisi lyhyempi, mutta ne ovat sopeu tuneet selväpiirteiseen vuoden aikojen vaiheluun, jossa kesä on lämmin ja talvi jatkuu katkoitta kevääseen. KARI MIELIKÄINEN professori emeritus ILMASTO MUUTTUU, ja se tuo meil le jatkuvasti uusia lajeja. Nimenomaan oikullinen talvi, jossa suojasäät ja pakkaskaudet vuorottelevat epäsäännöllisesti, on esteenä monien itäisten lajien kotiutumiselle
33,60 € (42,00) Keksi ja opi! Maapallo, valtiot ja liput tuotepaketti Mahtava tietopaketti sisältää lasten maailmankartaston, 18-sivuisen tarraja tehtävävihon, maailman seinäkartan sekä 250 palan maailmankarttapalapelin. KARTTAKAUPAN LAHJAVINKIT KARTTOJA JA KIRJOJA 20 % ALENNUKSELLA JOULUKUUN AJAN! UUDET SEIKKAILUT UU DE T SE IK KA ILU T Toim. Jonna Saari Karttapallo 36,72 € (45,90) Aitoja makuja luonnosta 25,60 € (32,00) Raaputettava maailmankartta 14,32 € (17,90) TILAA VERKKOK AUPASTA ! Retkipaikka – Uudet seikkailut Suosittu Retkipaikka-kirja on saanut jatkoa! Uutuuskirjassa esitellään 80 upeaa ja yllätyksellistä retkeilykohdetta ympäri Suomea. 26,60 € (32,00) Perinteisiä eräruokia 21,60 € (27,00) Kaunis on matkaajan maailma 21,60 € (27,00) Innostu hiihdosta! 25,60 € (32,00) Talvisodan kartta 1939-1940 10,40 € (13,00) Lumijälkien maasto-opas 17,60 € (22,00) Suomen tähtitaivas Opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen MARKUS HOTAKAINEN Suomen tähtitaivas 21,60 € (27,00) Drink Nordic 25,60 € (32,00) Kansallispuistot tutuiksi Itä-Suomi 13,60 € (17,00) Liljojen lumo 21,60 € (27,00) Selviydy äärioloissa 21,60 € (27,00) 23,20 € (29,00). Upea lahja nuoremmille löytöretkeilijöille! Sata vuotta karttoja Kirjaan kootut kartat kuvaavat suomalaisia koskettaneita tapahtumia, ilmiöitä ja merkkipaaluja vuosilta 1919—2019. Se kertoo selkeästi ja käytännöllisesti eri luovutustavoista, kuten kaupasta, lahjasta, testamentista ja perinnöstä. Kirja on samalla vuonna 2019 satavuotista taivaltaan juhlistavan Karttakeskuksen juhlateos, jossa nostetaan esille myös suomalaisen kartografian saavutuksia. Joukossa on luontopolkuja, rotkoja, linnoja, koskia ja muita kohteita. Kirjan hyvät kartat johdattavat retkeilijän perille. 23,20 € (29,00) Sujuvasti seuraavalle Kirja auttaa metsän sukupolvenvaihdoksessa ja muissa omistusjärjestelyissä
Heta Välimäki LUKIJAKYSYMYS NIMITYKSIÄ METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsämiesten Säätiön hallitus on valinnut JUHA MÄKISEN jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi pitää muistaa, että koivut ovat puunostajan omaisuutta. puheenjohtaja MAUNO YLINEN Kauhavalta ja 3. (Vaneri on päällekkäin liimattuja viiluja.) Puun pitää olla vanerinvalmistuksessa sopivan kosteaa. Liekö menneet mökkiläisten saunojen tulipesiin sytykkeiksi. Laadunhallinnan kannalta koivujen kaatoa voidaan silloin hetkellisesti rajoittaa. MTK MTK:n nykyinen puheenjohtaja JUHA MARTTILA on valittu kolmivuotiselle jatkokaudelle. puheenjohtaja MARKUS EEROLA Hyvinkäältä. Jos vaneriksi päätyvässä koivutukissa on halkeamia, siitä ei synny sorvatessa kunnollista viilua. ”Käsillä oleva kirja ei ole, eikä väitä olevansa koko totuus, mutta se on painava puheenvuoro tuiki tärkeään metsäpoliittisen keskusteluun. Varapuheenjohtajana jatkaa ERKKI ETELÄAHO ja sijoitustoimikunnan puheenjohtajana JARKKO NIEMI . Jalka voi jäädä jumiin, ja pinon lähtiessä vyörymään tilanne voi olla vielä pahempi. Arvonta on käynnissä 25.11.2019–29.2.2020. Tuohesta on maksettu, ja se poltetaan energiaksi. JANNE VAITTINEN hankintapäällikkö, UPM Saako koivupinosta repiä tuohta. Tuohta ei pidä kiivetä repimään tukkipinoista turvallisuussyistä. Metsäkirja vei Tieto-Finlandian KIRJAUDU JA PYYDÄ TARJOUS – VOITA RAIVAUSSAHA! TUTUSTU JA KIRJAUDU www.upmmetsa.fi/verkkopalvelu Husqvarna 545FXT raivaussaha (kahvanlämmityksellä) TESTAA VERKKO PALVELUA HELPOSTI! Arvomme kaksi raivaussahaa kaikkien verkkopalvelussamme tarjousta pyytäneiden kesken. Koivuista oli käyty selvästi repimässä käsin tuohta irti. Marttila on toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. 27 PILKKEITÄ / 5.12.2019 TIENVARRESSA OLI kesällä pino koivunrunkoja odottamassa kuljetusta tehtaalle. Koivun kuori irtoaa puusta helpoiten kaadettaessa keväällä niin sanottuun nila-aikaan. Lukija Lappeenrannasta TUOHEN REPIMINEN voi heikentää koivutukkien laatua, sillä tuohi suojaa puita kuivumiselta. Tuohi suojaa koivutukkia myös puun pilaantumista aiheuttavilta sienitaudeilta, jotka leviävät helpoiten syksyllä, kun on sateista ja lämmintä. Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja on Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän kirja Metsä meidän jälkeemme . Puheenjohtaja valitaan vuosittain. Tukit menevät siksi vaneritehtaalla hautomoon ennen sorvausta, mutta jos koivutukkiin on tullut halkeama, sitä ei enää pystytä tehtaalla paikkaamaan. Tarkkaavainen lukija oli huomannut, että tienvarren koivupinoista oli kadonnut tuohta parempiin käsiin. Tukit painavat satoja kiloja. Seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin jatkamaan myös 2. Koivutukin kaataminen on taitolaji ja vaatii metsäkonekuskilta erityistä huolellisuutta. – VOITA RAIVAUSSAHA! Husqvarna 545FXT raivaussaha (kahvanlämmityksellä) kaksi raivaussahaa kaikkien verkkopalvelussamme. Kuivuminen taas aiheuttaa koivutukkiin halkeamia. Selluksi menevä koivukuitupuu halutaan myös saada tehtaalle mahdollisimman tuoreena ja vaaleana, joten tuohta ei pidä repiä kuitupuustakaan. Lisäksi kirja on hyvin jäsennelty, raikkaasti kirjoitettu ja kauniisti kuvitettu”, voittajan valinnut emeritusprofessori ja tietokirjailija Sixten Korkman arvioi. Kelpasivatko puut vielä vanerin tai sellun valmistukseen, vaikka tuohta oli revitty. Metsämiesten Säätiön tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjassa arvioidaan kriittisesti nykyistä avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta ja pohditaan yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa. Mäkinen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2018 ja Säätiön hallituksessa vuodesta 2011
Kovapohjaisia kangasmaita. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. mhy:n tiedostojen ja karttamittauksen perusteella se on noin 32,4 ha (n. 52 000 €. Kaksi itsenäistä kiinteistöä ja yksi määräala, kiinteistörekisteriin perustuva kokonaispinta-ala n. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Kolmesta metsäkiinteistöstä muodostuva kokonaisuus. Hp. 13,4 ha määräala metsätilasta. +8 %). Ottoalueen pinta-ala n. Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. 117 000 €. Tiloilla on harvennushakkuita ja siemenpuiden poistoa tarjolla. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Havupuuvaltainen puusto yhteensä n. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, lähtöhinta 79 000 € METSÄKIINTEISTÖ, Sulkava, Lohilahti 81,7 ha. 1 km. Kiinteistölle on haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 1 840 m 3 . Harvennushakkuumahdollisuuksia on hieman yli 5 hehtaarin alalla. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Puusto on havupuuvaltaista. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, lähtöhinta 190 000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo, Saunajärvi 24,1 ha. Hp. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). METSÄKIINTEISTÖ, Punkaharju, Kattila-aho 25,44 ha. Ainespuun määrä on noin 3 000 m 3 , josta tukkipuuta on noin 25 %. Kehitysluokat valtaosin kasvatusmetsiä, osalle harvennushakkuu tehtävissä heti. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1 500 m 3 . 28 5.12.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHAT metsalehti.fi part of Mondi Group Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Hintanäkemys yht. 2 km. Ottamisaika 10 vuotta. 3,6 milj. 7 ha) sekä kitu-ja joutomaata. Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. Vaasan hallinto oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Haemme joukkoomme HANKINTAESIMIESTÄ Vastaamaan puunostoja korjuutehtävistä toimialueelle Suonenjoki, Rautalampi ja Konnevesi. Kokonaispuuston määrä on noin 4 900 m 3 , josta tukkipuun osuus on noin 28 %. TARJOUKSET pyydämme jättämään 15.12.2019 mennessä os. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 81,7 ha. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Todellinen pinta-ala on suurempi kuin kiinteistörekisterissä mainittu 30 ha, esim. Myydään tarjousten perusteella. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Hp. 2 000 m 3 , rehevät kasvupohjat ja kattava tieverkosto. Molemmat palstat ovat hyvien tieyhteyksien varrella. 050 464 6500 METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Toimistopaikkana Suonenjoki. Metsälö on mitä parhaimmassa kehitysvaiheessa, nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus on merkittävä. Kiinteistön puuston määrä n. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. TARJOUKSET pyydämme jättämään 15.12.2019 mennessä os. Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään 12.12.2019 mennessä osoitteeseen: mikko.palmroth@harvestia.fi Lisätietoja tehtävästä antavat: Mikko Palmroth 050-5989595, Jari Takkinen 044-5087142 www.harvestia.fi Harvestia 2x110 (5.12.)_92mm 25.11.2019 13.01 Sivu 1 METSÄTILA JA MÄÄRÄALA, Punkaharju, Vuoriniemi Metsätila 2,195 ha sekä n. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000m 3 . Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. 1 700 m 3 , valtaosa kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. 040 510 8085 METSÄKIINTEISTÖ, Juva, Näärinki 30 ha. Harvestia ostaa kuitu-, tukkija energiapuuta sekä pystyettä hankintakaupalla. Tilan rajalle on hyväkuntoinen metsäautotie. Hintanäkemys 75 000 €. Kuhmon Saunajärvellä 24,1 ha metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. Kasvullista metsämaata on noin 69 ha, loppuosa peltoja (n. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 35 000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh
029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kalenterin tekijöitä, kolmea lounaissuomalaista naista yhdistää läheinen suhde metsään, joka näkyy kirjasta. 224 sivua. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Hakemukset liitteineen 27.12.2019 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu / hakemus, Isokatu 70, 90120 OULU tai sähköpostiosoitteeseen juhani.heikkinen@mhy.fi. www.teos.fi METSÄLEHDEN ristikoista tuttu sanataituri ja Sanaris Oy:n perustaja Erkki Vuokila on laatinut aivan uudenlaisen ristikkokirjan. UPM Biofore – Beyond fossils. Työ tulee ottaa vastaan 1.3.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Kirjassa on paljon myös ratkaisuja, joten niiden takia ensi vuoden kalenteria ei tarvitse jäädä odottelemaan. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lisäksi edellytämme sinulta metsäalan tutkintoa. Hinta 30 euroa. p. 050 512 9224 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Toteutukseltaan se on kuitenkin hyvin kiehtova. Taina Kaarto, Maarit Soini, Riitta Suominen: Metsän Aika Kalenteri 2020. www.upm.fi OULUN SEUTU Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Ouluun, vastaamaan jäsenmetsänomistajien metsäpalveluista pääsääntöisesti entisen Ylikiimingin alueella. Meillä on oma taimitarha Joroisissa ja metsänhoitotöihin erikoistunut tytäryhtiö UPM Silvesta. Keksitkö kuka on Pollen Nivelet. 2019. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. Ajankohtaan sopivat Taina Kaarron ja Maarit Soinin kuvat osoittavat, että kaikenlaiset metsät ovat kaikkina vuodenaikoina kauniita. Sellainen on kuitenkin luvassa, jos Vuosikirja osoittautuu myyntimenestykseksi. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. Hinta 34,50 euroa. www.upmmetsä.fi Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. 0503076408. Työsuhteessa noudatetaan YT – METO työehtosopimusta. Lisäksi vastaamme sekä UPM:n että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950(LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta,Joensuu Ilmoita Metsälehdessä. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Valtaosan puusta hankimme Suomesta yksityismetsän omistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluita. Sinulta odotamme asiakaspalveluhenkisyyttä sekä aikaisempaa kokemusta puukaupasta ja puunhankintaketjusta. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Riitta Suomisen tekstit syventävät tunnelmaa, kuten tämä runo vuoden päätteeksi: "Metsän joulussa lumi kimaltelee kuusten oksilla/ ja kuka tahansa voi poiketa tuomaan oman joulutervehdyksensä." Kalenterin paperi on melko painavaa, joten mukana kuljetettavaksi se on vähän raskas. Hän on Ville Peltonen. Omakustanne. Suomen ensimmäisen jääkiekon maaVuodelle 2020 KIRJAT ilmanmestaruuden 25-vuotispäivää kirjassa muistellaan anagrammeila, joista löytyy tuttuja pelaajanimiä. www.metsanaika.fi METSÄN AIKA on perinteinen kierreselkäinen kalenteri, joka sisältää myös valokuvia ja runoja. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6114 Kauppak. Haemme nyt kahta METSÄASIAKAS VASTAAVAA UPM Metsä vastaa puuraaka-aineen hankinnasta UPM:n tuotantolaitoksille Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. ELIISA KALLIONIEMI toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen UPM Metsän Pohjoiseen yksikköön Länsi-Lapin alueelle. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen 0400-287288 tai hallituksen puheenjohtaja Juha Sipola 040-3556853 Metsänomistajat MHY Oulun seutu 2 x 100_92mm 29.11.2019 10.35 Sivu 1. Metsäasiakasvastaavan tehtävässä palvelet metsänomistaja-asiakkaita puu kaupallisissa asioissa. mennessä. EVVK eli Erkki Vuokilan Vuosikirja 2020 on samalla kertaa sanapähkinöitä sisältävä puuhakirja että kalenteri. 29 PILKKEITÄ / 5.12.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Sanaris Oy ja Kustannusosakeyhtiö Teos. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi Erkki Vuokilan Vuosikirja 2020. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Lue lisää ja hae tehtävään osoitteessa www.upm.fi/tyopaikat 21.12. Lisätietoja tehtävästä antaa pohjoisen yksikön päällikkö Matti Turkama, puh. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Kansainvälisen kosteikkopäivän kunniaksi helmikuisessa kryptossa on paljon soita ja suohon liittyviä sanoja. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Kaiken kaikkiaan palveluksessamme on noin 650 metsäammattilaista, jotka työskentelevät 120 eri paikkakunnalla. Työpöydälle kalenteri sopii hyvin paitsi muistin tueksi myös inspiraation lähteeksi. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. Joka viikolle on kaksi aukeamaa ajankohtaan sopivia ristikoita, piiliksiä ja muita tehtäviä sekä kalenterisivu, johon mahtuu pieniä muistiinpanoja. Puun korjuusta, kuljetuksista ja metsänhoitotöistä huolehtii 200 yrittäjän verkosto, joka työllistää yli 2000 henkilöä. 029 432 6108 Eero Sala p. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus mhy:ssä sekä perehtyneisyys puunkorjuuseen ja / tai ojitukseen. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta
Ristipölytystä vaativissa ”alkuperäisissä” mandariineissa siemeniä on runsaanpuoleisesti, ja niiden kaupallinen tuotanto on vähentymään päin. Monimuotoisuuden kannalta hyvää on se, että sekametsien kasvatus on lisääntymässä. Kerrotaan, että japanilaiset lähettivät varsin yleisesti mandariineja jo 1800-luvulla Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneille amerikanserkuilleen sadon kypsyttyä loppuvuodesta. Toisaalta metsät myös järeytyvät aiempaa nuorempina, mikä puolestaan johtuu pääosin siitä, että nykyisin metsät uudistetaan päätehakkuun jälkeen viivyttelemätä. Mandariinia pidetään yhtenä sitrushedelmäpuiden ”kantaäideistä” sitruunan ja pomelon ohella. Valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan metsät uudistetaan kuitenkin edelleen pääosin 80-90-vuotiaina. Osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Omasta mielestäni hienon seminaarin parasta antia oli juuri havainto toimijoiden vilpittömistä hyvistä pyrkimyksistä kohti vielä parempaa ja kestävämpää metsien hoitoa. Seminaarissa kritisoitiin kuitenkin lakiuudistuksen tuomia aiempaa tiukempia rajauksi metsälain kymppipykälän kohteissa, koska sekä kohteiden pinta-aloja että maanomistajan taloudellisen menetyksen sietorajaa on pienennetty. Puu kestää kuivuutta ja alhaisia lämpötiloja – jopa pakkaspäiviä – paremmin kuin appelsiini, mutta puusta poimitut ohutkuoriset hedelmät kestävät heikommin kuljetusta ja varastointia. Vaikka metsätaloudessa muutokset tapahtuvat hitaasti, ympäröivä maailma muuttuu yhä kiihtyvään tahtiin. Maaperän suhteen mandariinipuu on ”kaikkiruokainen” ja sen viljely onnistuu reheviltä mailta kuiville hiekkamaille ja jopa tiiviille savimaille. Kiertoaikojen lyhentyminen esimerkiksi näyttäytyi metsälain uudistamisen aikaan aivan toisessa valaistuksessa kuin nykyisin, kun metsiä tarkastellaan yhä useammin hiilinieluina ja paineita olisi pikemminkin kiertoaikojen pidentämiseen kuin lyhentämiseen. Siinä missä suomalaiset heittelevät hupimielessä saapasta tai kännykkää, osa kiinalaisista viskoo toiveikkaana mandariineja kiinalaisen uudenvuodenvieton viimeisenä päivänä. Kiinalaisessa kansanperinteessä mandariinit edustavat varakkuutta ja niiden uskotaan tuovan onnea. Toiveena on, että sen sopiva löytäjäkandidaatti ottaisi yhteyttä lähettäjään – etenkin jos mandariini maistuu makealta ja kelluu riittävän kauan. Pahat kielet kertovat, että erityisesti institutionaaliset sijoittajat parturoisivat puustot hyvin nuorina saadakseen sijoitetulle pääomalle mahdollisimman suuren korkotuotoen. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Marras-helmikuun sesonkiaikana oranssikuoriset pikkuhedelmät, kuten klementiinit ja satsumat, ovat Suomessa usein tuontitavaraa Espanjasta tai Välimeren alueen tienoilta. PEKKA NUUTINEN, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Vihanti (ilman vastaanottoa) 50 VUOTTA 11.12. ERKKI ALATALO, talousneuvos, metsätalousteknikko, Keminmaa (matkoilla) 70 VUOTTA 17.12. Kaikkiin näihin tavoitteisiin suhtaudutaan kunnianhimoisesti ja ollaan valmiita kehittämään metsänkäsittelymenetelmiä siten, että tavoitteet saavutetaan. Mandariinipuu tuottaa runsaasti hedelmiä vielä 50–80 vuoden iässä, jopa vanhempanakin. Metsälakiuudistuksen yhteydessä luovuttiin myös metsänuudistamisikää ja -järeyttä koskevista rajoitteista, mikä näkyy nykyisessä metsänkäsittelyssä yhä nuorempien metsien avohakkuina. Luontojärjestötkin olivat tuolloin innokkaasti mukana valinnanvapautta puolustamassa. Jatkuvapeitteisyys määritellään tosin niin, että siihen kuuluu myös metsikkötaloudesta tuttuja metsänkäsittelytapoja, kuten luontainen uudistaminen siemenja suojuspuustoineen mukaan lukien pienaukkohakkuut, jolloin uusi puusto saadaan aikaan reunametsän tuottamilla siemenillä. Metsikkötaloudella eli jaksollisella metsänkasvatuksella on edelleen selvä ylivalta, mutta jatkuvapeitteistä metsäkasvatustakin tehdään. sumat ja tangeriinit kuuluvat samaan mandariinitaksoniin, mutta ovat jalostettu siemenettömiksi banaanin tavoin. NUORTEVA Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Metsälaki siis muuttui, vaan muuttuiko mikään metsässä, tätä pohdittiin Metsätieteen päivän seminaarissa muutama viikko sitten. Metsänhoito pelastaa maailman Mandariini on alle kymmenmetrinen, monihaarainen, piikkioksainen ja kiiltävälehtinen ainavihanta puu. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva JOULUNAJAN lähestyessä kauppojen hedelmälaarit pursuavat röykkiöittäin erityyppisiä ja -makuisia mandariineja. Se on kotoisin eteläisen Kiinan alueelta ja Japanista, mutta sitä viljellään ympäri maapalloa subtrooppisilla ja trooppisilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Kasvatusmenetelmiin tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa, koska esimerkiksi nykyiset kasvumallit eivät anna sekametsien kehityksestä realistista kuvaa. Silkkipaperiin käärittyinä niitä sujautettiin sikäläisiin pukinkontteihin, kuten takanreunalle ripustettuihin joulusukkiin. Parin viikon juhla-ajan innoittamana parisuhdetta kaipaavat ”sinkut” kirjoittavat silloin puhelinnumeronsa mandariinin kuoreen ja viskaavat koko hedelmän sitten mereen tai jokeen pullopostin tavoin. Sen viljelyhistoria ulottuu tuhansia vuosia taaksepäin, mutta varsinainen kaupallinen viljely Euroopassa ja länsimaissa alkoi laajamittaisesti vasta 1900-luvun puolella. Tämän entisajan ”Tinderin” tai ”haetaan seuraa” -palstan käytännön toimivuudesta ei ole tietoa, mutta symbolinen tapa on paikoin voimissaan vielä tänäkin päivänä eteläisen Kiinan ja Malesian alueella. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Metsätaloudessa kuusi vuotta on niin lyhyt aika, ettei metsänhoitomenetelmissä vielä ole ehtinyt tapahtua mitään kovin radikaalia. Mandariinilajikkeita on useampi sata. 30 5.12.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 75 VUOTTA 20.12. Joulumieltä ja mandariininheittoa Japanissa ja Pohjois-Amerikassa mandariinit eri muodoissaan liittyvät monesti hyvinkin tiiviisti joulunviettoon. Appelsiinia pienemmän hedelmän suosio perustuu sen makeuteen ja helppoon kuorittavuuteen. Metsälakiuudistuksen tavoitteena oli myös parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Suomessa takanreunalla kuivatetaan pääasiassa märkiä saapassukkia ja itse mandariinit päätyvät kaupasta suoraan ruokapöytään. Monitavoitteinen metsänhoito pelastaa maailman. ULLA HUUSKO, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen elinkeinopäällikkö, Rovaniemi (matkoilla) RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Itsepölytteiset klementiinit, satMandariineilla uuteen vuoteen Metsälaki uudistui kuusi vuotta sitten, kun metsänomistajille haluttiin antaa lisää valtaa metsänhoitomentelmien valintaan. Mandariini (Citrus reticulata ) on alle kymmenmetrisenä pysyttelevä monihaarainen, piikkioksainen ja kiiltävälehtinen ainavihanta puu. Kiina, joka tuottaa yli puolet maailman mandariineista, vie niitä rajojensa ulkopuolelle vain murto-osan – valtaosan päätyessä kotimaisiin suihin. ”Ympäröivä maailma muuttuu kiihtyvään tahtiin.”. Selväksi tuli, että metsäalalla on selkeä pyrkimys parantaa toimintaa jatkuvasti ottamalla saman aikaisesti huomioon metsien taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset merkitykset. TUOMO KOTIMÄKI, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 60 VUOTTA 21.12. Suurimmat tuottajamaat ovat Kiina, Espanja ja Turkki. Muihin aikoihin tuodut mandariinihedelmät ovat yleensä peräisin muualta; enimmäkseen Etelä-Amerikasta tai Afrikasta
Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Sa m i Ka rp pi ne n TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 19.12.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 5.12.2019 METSÄRISTIKKO 22 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 19. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäkryptosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Erja Harju, Kokkola ja Mauri Kuusinen, Tampere. • Merkitse kiinteistötiedot oikein • Näin syntyy joulukranssi. JOULUIKUUTA. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Metsäkrypto 19, oikea ratkaisu • Suutari suosii hankintakauppaa • Suomen metsät numeroina • Vinkit serbiankuusen kasvatukseen • Miten metsänhoito on muuttunut 20 vuodessa. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22
Tutustu lisää www.solis.fi Solis 75. 11.149 € sis. PTO ulosotto Saatavilla myös tehokkaampia ja isompia traktoreita. www.solis.fi NELIVETOINEN PIENTRAKTORI 26 Alk. 26HP Mitsubishi diesel. alv. Takanostolaite vakiona (600 kg)