NRO 18 Ura pankkialalla ohjasi Veikko Karhulahden metsäsijoittamisen pariin. Sivut 22–23 PANKKI VAIHTUI METSÄÄN PERJANTAINA 8. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 Vesa-Matti Väärä 10482_.indd 1 10482_.indd 1 3.12.2023 13.34 3.12.2023 13.34. JOULUKUUTA 2023 . NRO 22
Sivut 22–23 PANKKI VAIHTUI METSÄÄN PERJANTAINA 8. Stora Enso on markkinoinut konseptia hyödylliseksi myös ”ammattitaitoisille kuljettajille, MENESTYKSEN MAHDOLLISUUS VAI PALUU TORPPARIAIKAAN. JOULUKUUTA 2023 . ”Olemme laajentaneet puunhankintaamme Länsi-Suomeen, ja haluamme Harvesting Partner -konseptin avulla houkutella yrittäjäksi kehittymishaluisia alan ammattilaisia, mutta konsepti on tarjolla myös jo toimiville yrityksille”, kertoo Stora Enson operaatiojohtaja Elina Hopponen. Metsäpalvelu Nygård Oy:n Arto Nygård on ensimmäinen Stora Enson uuden konseptin mukainen yrittäjä Suomessa. Vimpelissä uutta mallia esittelemässä oli myös Stora Enson operaatiojohtaja Elina Hopponen. Alan edunvalvojassa malli herättää myös epäilyksiä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. 10483_.indd 2 10483_.indd 2 3.12.2023 13.42 3.12.2023 13.42. AJANKOHTAINEN / UUTISET 8.12.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Nielutavoitteen saavuttaminen hämärän peitossa ›› 8–11 Ruotsin metsäala hyötyy kruunusta ›› 14–15 METSÄSTÄ Metsänhoidon myytit murskaksi ›› 18–19 Muokkauskone kerää risutkin ›› 26 Osakekirjat käyvät myös keräyskohteeksi ›› 31-31 PILKKEITÄ Savolaiset veivät kaskioppinsa Amerikkaan asti ›› 34 Jonglööri pitää moottorisahat lennossa ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. NRO 18 Ura pankkialalla ohjasi Veikko Karhulahden metsäsijoittamisen pariin. Uudessa mallissa korjuukumppaniksi ryhtyvä yrittäjä saa käyttöönsä leasing-sopimuksella puunkorjuuseen tarvittavat metsäkoneet nelivuotisen sopimuskauden ajaksi. Rahoitussopimuksen pankin kanssa on neuvotellut Stora Enso. Kuva: Veli-Matti Väärä SAMI KARPPINEN STORA ENSON uusi puunkorjuukonsepti on rantautunut Ruotsista Suomeen. Stora Enson uudessa mallissa yrittäjä korjaa puuta leasing-koneilla. NRO 22 . LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Vesa-Matti Väärä Veikko Karhulahti aikoo kasvattaa pakuria koivikossaan
Mahdollisuus menestyä täytyy yritystoiminnassa olla omissa käsissä. Lieneekö tarvetta uusien yritysten perustamiselle?” Rahoitusmarkkina kiristynyt Ensimmäinen Stora Enson uuden konseptin mukainen korjuukumppani on Metsäpalvelu Nygård Oy Alajärveltä. Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan on oltava tarkkana, että kilpailu alalla pysyy tasapuolisena. Yrityksellä on jo entuudestaan yksi Sampon ja Rottnen koneketju urakoimassa Metsänhoitoyhdistys Suomenselälle. Kaikki yrittäjät kantavat itse yrittäjän vastuun ja ovat vastuussa omasta liiketoiminnastaan. UUTISET 8.12.2023 Metsälehti.fi 3 ”Kaikki yrittäjät kantavat itse yrittäjän vastuun.” HARVESTING PARTNER -KONSEPTI Stora Enso tarjoaa yrittäjälle nelivuotisen urakointisopimuksen. Stora Enso neuvottelee rahoitussopimuksen, yrittäjä käyttää koneita leasing-sopimuksella. Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa sopimusyrittäjille ei ole tarjolla riittävästi työtä – menevätkö Harvesting Partnerit etusijalle. Viime viikolla Vimpelissä männikön suojuspuuhakkuulla savotoi kaksi upouutta Komatsun metsäkonetta. ”Olimme poikien kanssa puhuneet jo aiemmin yritystoiminnan kasvattamisesta. SA M I KA RP PI N EN joilla on halua lähteä yrittäjiksi”. Malli on Stora Enson käytössä Ruotsissa. Jaakkola muistuttaa, että Suomessa on jo noin 1 500 toimivaa puunkorjuuyritystä, joista löytyy myös kasvuhaluisia toimijoita. ”Jos partnerisopimusta tarjotaan jo sopimussuhteessa oleville, niin se voi luoda uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rahoituksen saamisessa. Koneyrittäjien Jaakkola näkee periaatteessa hyvänä asiana, jos ison metsäyhtiön selkänoja mahdollistaa puunkorjuuyrityksen kasvun. SE PP O SA M U LI FAKTA 10483_.indd 3 10483_.indd 3 3.12.2023 13.43 3.12.2023 13.43. Se voi rajoittaa monen yrityksen kasvua. Jos asiakas haluaa lähteä helpottamaan rahoituksen saantia, niin en näe siinä ongelmaa.” Jaakkolan mukaan on kuitenkin oltava tarkkana, ettei rahoitusmahdollisuuksilla vaikuteta alan kilpailuun epätasapuolisesti. Yrittäjällä yrittäjän vastuu Kumppanipakettiin kuuluvat myös Stora Enson yrittäjälle tarjoamat kirjanpitoja henkilöstöpalvelut sekä koulutus. En tiedä, olisiko rahoitusta järjestynyt, jos koneketjun olisi halunnut ostaa itse”, kuusi vuotta yrittäjänä toiminut Arto Nygård sanoo. ”Jos asiakas alkaa toimia liian syvällä yrittäjän liiketoiminnassa, niin se ei koskaan kuulosta kovin hyvältä.” Stora Enso aikoo ottaa käyttöön Harvesting Partner -konseptinsa seuraavaksi Itä-Suomessa. ”Tällä konseptilla ei ole vaikutusta kilpailuun. ”Vääristyykö kilpailu, jos markkinoilla olisi muitakin laajenemishaluisia yrityksiä, mutta asiakas ottaa tietyn joukon erityiskohteluun?” hän kysyy. Yritys työllistää tällä hetkellä myös Nygårdin kaksi poikaa sekä yhden ulkopuolisen kuljettajan. Koneyrittäjien Jaakkola muistuttaa, että yrittäjän on aina syytä miettiä, missä menevät yrittäjän vapauden rajat. Tämä on herättänyt kummastusta alan yrittäjissä sekä etujärjestö Koneyrittäjät ry:ssä. Uudet kumppanit värvätään hakuprosessin kautta. Toivon, että iso yhtiö voi taata paremmin tasaisen työllisyyden ympäri vuoden.” Nygårdin toinen korjuuketju jatkaa metsänhoitoyhdistykselle urakointia. Hopposen mukaan kumppanuudesta kiinnostuneita on ollut jo tähän mennessä kymmeniä. ”Tässä kiinnosti mahdollisuus päästä ison puunhankintayhtiön urakoitsijaksi yhdellä korjuuketjulla. Yritys tavoittelee kaksivuorotyön tuottamia korjuumääriä, mutta Hopposen mukaan mitään sitovia kuutiomääriä ei sopimuksiin kirjata. ”Rahoitusmarkkina ja etenkin omarahoitusvaateet näyttävät kiristyvän jopa liikaa. Pakettiin kuuluvat myös kirjanpito-, henkilöstö-, sekä koulutuspalvelut. Tämä malli antoi siihen hyvän mahdollisuuden ilman, että tarvitsee sitoa koneisiin isoja omia pääomia. Niin on myös tässä mallissa”, Hopponen vakuuttaa. ”Onko toiminta lojaalia nykyisiä sopimuskumppaneita kohtaan, jos mahdollisesti heidän palveluksessaan työskentelevistä osaavista kuljettajista tehdään yrittäjiä ja rakennetaan näin uutta kilpailua?” kysyy Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola
Sen maksama yhteisöveropotti kohosi yli sataan miljoonaan euroon. ”Jos on sopiva kohde, niin tukea kannattaa hakea”, kehottaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta. M ET SÄ G RO U P METSÄSEKTORIN 10 SUURINTA YHTEISÖVEROJEN MAKSAJAA Verotettava tulo, € Maksettu yhteisövero, € Metsä Fibre Oy 802 113 848 160 425 770 UPM-Kymmene Oyj 369 364 718 71 339 885 UPM Energy Oy 340 099 670 68 022 934 Yara Suomi Oy 305 632 765 61 129 553 Tornator Oyj 199 719 078 39 946 816 Metsäliitto Osuuskunta 181 809 933 36 364 987 Keitele Group 177 906 756 35 590 351 UPM Speciality Papers 115 318 922 23 039 738 Versowood Group Oy 105 883 931 21 179 786 Stora Enso Oyj 140 435 976 19 212 755 Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, joka on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Määräaikainen tuki on päättymässä, ja tuen hakuaika loppuu vuoden lopussa. Eteläisen Suomen yhteismetsistä runsaimmin yhteisöveroja maksoi Mustialan yhteismetsä Loimaalta, 407 000 euroa. Etelä-Savon mhy:n verotettava tulo oli viime vuonna noin puoli miljoonaa euroa, Metsäreviirin puukauppayhtiö, Skogsreviret, oli yhdistyssarjan kakkonen ja Varsinais-Suomen Lounametsä kolmonen. Buchert perää vahvaa teollisuuspolitiikkaa Suomeen on rakennettu 2010-luvulla vahvaa tekstiilikuituteknologian osaamista. Myös John Deeren osin omistama Waratah kohosi kymmenen suurimman yhteisöveronmaksajan listalle metsäkonevalmistajista. Selluja sahateollisuutta harjoittava Metsä Fibre maksoi alan toimijoista viime vuonna eniten yhteisöveroa, runsaat 160 miljoonaa euroa. Mh-yhdistyksillä isoja haastajia Menestyneiden metsäpalvelutuottajien joukkoon on noussut lukuisia yksityisiä yrityksiä. 10484_.indd 4 10484_.indd 4 3.12.2023 13.51 3.12.2023 13.51. ”Uudemmilla, vuosina 2012– 2018 toteutetuilla uudistushakkuukohteilla sekä kokonaislajimäärä että punaisen listan lajimäärä olivat merkitsevästi korkeammat kuin vanhemmilla hakkuilla”, kertoo Luken tutkija Juha Siitonen tiedotteessa. Sahayrityksistä Keitele on ylivoimainen ykkönen, mutta sen perässä on iso joukko kymmeniä miljoonia viime vuonna hankkineita yrityksiä. Suurista konevalmistajista Komatsu Forest jäi listan ulkopuolelle. Luontopaneeli: Kehuja ja kehitysehdotuksia Suomen Luontopaneeli on tuottanut kaudella 2020–2023 merkittävän määrän raportteja, lausuntoja ja mietintöjä ajankohtaisista aiheista, paneelista tehdyssä arviossa todetaan. Ponsse ja Deere omaa luokkaansa Metsäkonevalmistajista Ponsse ja John Deere Forestry olivat omassa luokassaan 5,7 miljoonalla ja neljällä miljoonalla eurolla. Yhteismetsistä suurimman yhteisöveropotin, 1,7 miljoonaa euroa, maksoi Inarin yhteismetsä. Metsänhoitoyhdistysten kilpailijoista runsaimmin yhteisöveroja maksoi Loviisassa toimiva Wide Skog Ab, 83 000 euroa. Se myi koko metsäomaisuutensa Sinituotteen pääomistaja Ilkka Brotherukselle. Metsäsektorin toimijoista eniten yhteisöveroja maksoi Metsä Groupin selluja sahateollisuutta harjoittava Metsä Fibre. Tuen avulla metsitystä on tehty noin 5 400 hehtaarille. Prosessien skaalaaminen teolliseen mittaan vie aikaa, mutta Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert uskoo, että kaupalliset läpimurrot eivät ole kaukana. Metsäkoneyritysten ykkönen oli Metsäkonepalvelu lähes kahden miljoonan euron vuosituloksellaan. Paneelin työn vaikuttavuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että se kehittää toimintojaan tiedevälittäjänä. Vielä ehtii hakea metsitystukea Suomen metsäkeskus on myöntänyt tukea joutoalueiden metsitykseen vuodesta 2021. Samalla yhteismetsä nousi Hausjärven suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi. ”Nyt tarvitaan vahvaa teollisuuspolitiikkaa, jotta innovaatioista siirrytään tehdasmittaiseen tuotantoon ja jotta investoinnit saadaan kotiutettua Suomeen”, Buchert sanoi Metsämiesten Säätiön 75-vuotistilaisuudessa. Toki isoilla yhdistyksilläkin näyttää verotilaston mukaan menneen hyvin. Kakkosena oli vielä radikaalimpaan ratkaisuun päätynyt Hausjärven yhteismetsä. AJASSA 8.12.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN MIKKO RIIKILÄ METSÄJÄTIT maksoivat metsäsektorin muhkeimmat yhteisöverot vuodelta 2022. Seuraavana listalla olivat pohjoisen suuret Kuusamo ja Salla sekä pari vuotta sitten perustettu yhteismetsä Aari. Metsäjätit ja sahat yhteisöverokärkenä Verotiedot paljastavat, että vuosi 2022 oli sahafirmoille hyvä. Sen perässä tuli joukko itäsuomalaisia metsänkoneyrityksiä, muun muassa Moto Team Tauriainen Oy, Motoajo Oy ja Metsäkoneurakointi Toropainen Oy. Luonnonhoidolla on väliä Hakkuiden yhteydessä tehtävillä luonnonhoitotoimilla on myönteisiä vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä inventointi kertoo. Näiden jälkeen suurin oli vuosikymmenet metsäkoneiden varaosia ja varusteita tuottanut, suurelle yleisölle tuntematon Koneosapalvelu Oy. Verotiedot paljastavat, että vuosi 2022 oli sahafirmoille hyvä. Se myi lähes 3 000 hehtaarin yhtenäisen metsäalueen AA Sakatti Mining Oy:lle, joka kompensoi kaupalla kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Pääosa yhteisverosta ohjautuu valtiolle, kuntien osuus on vajaat 24 prosenttia. Toisin kuin kilpailijansa, se tuo metsäkoneita maahan, mutta ei valmista niitä Suomessa. Paneeli voisi lisätä oikea-aikaista vuoropuhelua koko valtioneuvoston ja virkahenkilöiden kanssa, raportissa todetaan. Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat. Sahayritykset taas olivat tärkeitä verojen maksajia monissa pikkukunnissa. Parannettavaakin jäi. Luke tutki UPM:n eri aikoina tehtyjen hakkuuaukkojen lajistoa. Kymmenen suurimman yhteisöveroja maksavan joukossa on vain kaksi yritystä, joiden kotipaikka on muualla kuin pääkaupunkiseudulla – Imatralle kirjautunut Tornator sekä Keitele Group Keiteleellä
Sen sijaan vain alle puolet piti heitä monimuotoisuuden edistäjinä tai asiakaspalvelijoina. Virheelliset käsitykset vaikuttavat metsistä käytävään keskusteluun”, toteaa tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio Taloustutkimus Oy:stä tiedotteessa. Esimerkiksi metsien omistukseen ja hyödyntämiseen liittyy yhä epäselvyyksiä. Metsämiesten Säätiön teettämään kyselyyn vastasi lähes 1 600 suomalaista. Hieman pienempi joukko, 41 prosenttia, tiesi, että suurin omistaja ovat yksityiset metsänomistajat. Kolmannes koki metsäammattilaiset ulospäin suuntautuneiksi ja alle kolmannes aktiivisiksi viestijöiksi. Siitä huolimatta kansalaisten tiedot metsistä ovat osin hataria, Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä selviää. Lisäksi 66 prosenttia oli sitä mieltä, että metsänomistajan näkemykset otettiin erittäin tai melko hyvin huomioon metsätöiden suunnittelussa. Samoin 44 prosenttia luuli, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. Nämä asiat nousivat kärkeen myös viime vuonna, kun samaa asiaa kysyttiin metsäammattilaisilta itseltään. Ammattilaiset onnistuneet hyvin Kokemukset metsäammattilaisten kanssa asioimisesta olivat pääosin positiivisia. Perusasioiden tietotaso, osaamisen tunnettuus ja arvostuksen nosto onnistuu metsäalan osaajien itsensä kertomana. Vastaajista 44 prosenttia luulee, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Naiset olivat näissä kysymyksissä keskimäärin kriittisempiä kuin miehet, vaikka heistäkin enemmistö oli tyytyväisiä. Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaista uskoo, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. 80 prosenttia Kysely: Kansalaisten metsätiedoissa puutteita Alan kannattaa huolehtia, että perusfaktat ovat tiedossa, tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio arvioi. Kukaan muu ei tule sitä tekemään puolestamme”, sanoo Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä. ”Metsäammattilaisilla on kykyä, halua ja osaamista viestiä osaamisestaan, mutta viimevuoMaan kattavin markkinapaikka. 74 prosenttia vastaajista koki, että metsäammattilainen oli kuunnellut metsänomistajan näkemyksiä erittäin tai melko hyvin. ”Metsäalan kannattaa pitää huolta siitä, että perusfaktat metsän omistuksesta ja hoidosta ovat yleisessä tiedossa. Tästäkin pienempi joukko, 38 prosenttia vastaajista, tiesi, että kasvu on hakkuita suurempaa. 68 prosentti katsoi, että ammattilainen oli hoitanut käytännön toiminnan sovitun mukaisesti erittäin tai melko hyvin. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10484_.indd 5 10484_.indd 5 3.12.2023 13.51 3.12.2023 13.51. vastaajista koki metsäammattilaiset talouskäytön edistäjiksi ja asiantuntijoiksi. AJASSA 8.12.2023 JUSSI COLLIN METSÄT ovat tärkeitä suomalaisille. SE PP O SA M U LI tisen tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia heistä kertoo työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista metsäkeskusteluun. Metsäammattilaisten julkisessa kuvassa korostuu talouskäyttö ja asiantuntemus
”Vanhat käytännöt kaivettiin esille.” 10485_.indd 6 10485_.indd 6 3.12.2023 14.17 3.12.2023 14.17. ”Tästä Stora Enson porukasta on kasvanut toinen perhe.” Kasvavan puumäärän operoija Stora Enso on kertonut tehostavansa puunhankintaa koko Suomen kattavalla hankinta-alueellaan ja valmistautuu Oulun uuden kartonkilinjan käynnistymiseen vuoden 2025 alussa. Tämä tietää korjuun ja kuljetuksen tehostamista sekä välivarastopaikkojen ja terminaaliverkoston hiomista. Hopposen tehtävä on varmistaa, että kasvavat puumäärät saadaan ohjattua tehokkaasti tehtaalle. Myös metsäkonevalmistajien kanssa tehdään tiivistä YHDEN FIRMAN NAINEN Tuore operaatiojohtaja Elina Hopponen on ollut Stora Enson leivissä liki 20 vuotta. Hopponen aloitti Stora Ensolla vuonna 2004 ja on siitä lähtien ollut firman palveluksessa lukuisissa tehtävissä korjuuesimiehestä itja kehitystehtäviin. Se on karkeasti Stora Enson vuosittain hankkima puumäärä. Kyseessä on noin miljardin euron investointi, joka kasvattaa Oulun tehtaan puunkäyttöä arviolta miljoonalla kuutiolla. Viimeisimmäksi Hopponen toimi ostopäällikkönä, kunnes siirtyi operaatiojohtajaksi viime elokuun alussa. ”Kaikki lähtee siitä, että puu on kuljetettavissa silloin, kun sitä tarvitaan. Siinä määrin organisaatio on onnistunut”, Hopponen kehuu. Tässä auttaa ajourien optimointi ja entistä parempi suunnittelu sekä erilaisten maapohjien tunnistaminen teknologiaa ja tarkempaa dataa hyödyntämällä. Ilmaston muuttuessa myös lyhyempiin talviin ja lisääntyvään märkyyteen on varauduttava. Kokonaispuunkäyttö Oulun tehtaalla on kartonkilinjan käynnistymisen jälkeen noin 3,4 miljoonaa kuutiota. Ja ylipäänsä optimoidaan puun kuljetusreittejä ja kuljetusmuotoja, jotta puu saadaan kuljetettua mahdollisimman tehokkaasti loppukäyttöpaikkaan”, Hopponen kertoo. Taakse jäänyt märkä syksy ei ehkä ollut tuoreelle operaatiojohtajalle helpoin aloitus, mutta unia sateet eivät ole Hopposelta vieneet. Syksyllä yhtiön operaatiojohtajana aloittaneen Elina Hopposen tehtävänä on varmistaa, että nämä miljoonat kuutiot kulkevat ongelmitta metsistä tehtaille. AJASSA / HAASTATTELU 8.12.2023 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVA 20 MILJOONAA kuutiota. ”Puut on saatu riittämään tehtailla ja on päästy tavoitteisiin
Storan Enso on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä. 8.12.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Uiton paluulle oli kaksi perustetta: logistiset syyt sekä ympäristösyyt. NUOREMPANA SEURASIN AHKERASTI uutisia ja hötkyilin kaikesta sirpaletiedosta, mutta nykyään olen oppinut ottamaan rauhallisemmin. Rakennuksien keskelle jää kolmen hehtaarin metsäalue ja ympärille reilusti suojeltuja metsiä. Saadaan ehkä enemmän ympärivuotiseksi korjuuta sitä kautta”, Hopponen arvioi. Metsäviestinnässä pitäisi saada edes kansan perustiedot kuntoon. ”Vanhat käytännöt kaivettiin esille, uitto saatiin käyntiin ja se onnistui erinomaisen hyvin”, Hopponen kertoo. Metsäkoneet olivat pitkän taistelun jälkeen jo paikalla, kunnes alueelta löytyi ”vesiuoma jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista” – eli noro. Ennallistaminen ei vaikuta muutenkaan keskittyvän metsiin. Olen kylläkin viihdyttänyt edelleen itseäni tarkastamalla iltapäivälehtien kannet kassajonossa. ”Tietynlaiset turvemaakohteet kestävät hakkuita jopa paremmin kuivana kesänä kuin huonona talvena. Olen saanut lukea runsaasti pelottelua maatalouslehdistössä EU:n ennallistamisasetuksesta. Liukkaus jokatalvinen ongelma Tällä hetkellä operaatiojohtajan työpöydällä ajankohtaisimpana on yhteistyö tieja rataverkosta vastaavien kanssa. Kuten kotikaupungissani käynnissä olevassa metsäkiistassa: Kaupungin pitäisi kaataa kahdeksan hehtaaria metsää ja saada alueelta laskemani mukaan 110 miljoonan euron verran tuloja rakennusoikeuksien myynnistä. Eiköhän metsiä kannata edelleen uudistaa, pitää taimikot kovassa kasvukulmassa ja hoitaa harvennukset ajoissa. Rakennukset halutaan jättää noron takia nyt rakentamatta. Minulla oli vartti ylimääräistä aikaa, jonka käytin menemällä EU:n omille sivuille ja etsin, mitä asetuksessa oikeasti sanotaan. Etsin ”jallu luuraa” -hengessä iltapäivälehtien kansista joka päivä löytyvän Vladimirin sekä jonkin piilevän terveysriskin. Puunhankintamäärien kasvu lisää kuljetusmääriä, jolloin kuljetusvaihtoehtoja ja reittejä on hyvä olla enemmän. EU haluaa ottaa itselleen metsienpäätösvallan ja uudistushakkuut kielletään. PELKOA JA KAUHUA METSISSÄ 10485_.indd 7 10485_.indd 7 3.12.2023 14.17 3.12.2023 14.17. Stora Enso aloitti uiton viime kesänä uudelleen neljäntoista vuoden tauon jälkeen. Turha tässä on metsiä hoitaa, kun ei niitä saa kohta enää käyttää. Tiestön osalta puukuljetuksia hankaloittaa etenkin alemman tieverkoston vuosien saatossa syntynyt korjausvelka sekä ylläpidon puutteelliset resurssit. Suomessa on toistettu 20 prosentin ennallistamistavoitetta. Kaiken viestinnän jälkeen kolmasosa kansasta luulee valtion omistavan kaikki metsät ja 44 prosenttia kuvittelee hakkuiden olevan suurempia kuin metsien kasvun. Toisaalta ilmastonmuutos voi lisätä kuumien ja kuivien kesien osuutta. Hän haluaa olla innostamassa nuoria metsäalalle ja pysymään alalla. Joka kerta. Jostakin syystä me kuluttajat luemme mieluummin ikäviä uutisia kuin tulevaisuuden uskoa luovia tarinoita. Toiseksi uiton päästöt ovat jopa 75 prosenttia rautatieja aluskuljetuksia vähäisemmät. Stora Enso uittaa puita Saimaan vesistössä, ja puut päätyvät Imatran tehtaille. yhteistyötä koneiden aiheuttaman pintapaineen vähentämiseksi. VAIKUTTAVA VIESTINTÄ ON VAIKEAA. EU:n mukaan lakiehdotus ei velvoita luomaan uusia suojelualueita. Kaupungilla olisi ollut rahalla käyttöä. EU:n mukaan kosteikot, turvemaat, niityt ja dyynien elinympäristöt kärsivät eniten ja ovat ennallistamistoimien kärjessä. Ihmiset eivät ymmärrä. KUKA KUKA ELINA HOPPONEN STORA ENSON operaatio johtaja 44vuotias VALMISTUNUT vuonna 2002 metsänhoitajaksi Joensuun eli nykyisestä ItäSuomen yliopis tosta TOIMINUT Stora Ensolla eri tehtävissä vuodesta 2004 KOTOISIN Kontiolahdelta, asuu Jyväskylässä PERHEESSÄ puoliso sekä kaksi kouluikäistä lasta HARRASTAA hiihtoa, retkiluis telua, lenkkeilyä, bodybalancea sekä varjoliitoa EI OMISTA metsää, mutta on harkinnut metsän ostoa ”Kuljettajapula metsäalalla on yksi merkittävä puunhankinnan pullonkaula”, operaatiojohtaja Elina Hopponen linjaa. Sitä on jo nyt hyödynnetty. Samoin kielletään puun polttaminen, kirjanpainajat tappavat kuuset, myyrät syövät taimet, sudet syövät metsurin, tehtaat lopetetaan, ulkomaiset rahastot ostavat Suomen metsät ja kaikki järkevä toiminta muutenkin kielletään. Tunnelma on ollut kuin 20 prosenttia Suomesta pitäisi suojella. Suomessa ei voisi rakentaa yhtään tietä, jos norot olisivat täysin suojeltuja. Lapseni kantoivat kouluruokailussa lautaset käsissä, koska tarjottimien peseminen vei liikaa rahaa. Rautateillä omat haasteensa tuo laaja yksiraiteisuus. Vaikka miten peloteltaisiin. Tajusin, että ne eivät tee minua iloisemmaksi tai tietävämmäksi. ”Yksi merkittävä tekijä talviaikaan on liukkauden torjunta yleisillä teillä. Synkät uutiset myyvät. Lopetin iltapäivälehtien lukemisen huhtikuussa 2022. Siellä on jo tältä syksyltä esimerkkejä, että meidän on täytynyt keskeyttää ajo syrjäisemmillä teillä, koska liukkauden torjunta on jäänyt hoitamatta eivätkä autot vain pysy teillä.” Hopponen toivookin, että etenkin tulevat teolliset investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin, kun euroja tiestön ylläpitoon budjetoidaan. Pelko myy. Metsäpuolella tehdään usein mukavan lämpöistä tarinaa ja kuvitellaan ihmisten ymmärtävän tarinoiden taakse. Luontoväki voittaa metsäväen viestinnässä. Päästöjen vähentäminen puunkuljetuksessa auttaa yhtiötä päästötavoitteessaan. Kun tietoa ei ole, niin tunteet vievät. METSÄUUTISOINTI ON SYNKKÄÄ. Uitto käynnistyi hyvin Lyhyemmät matkat puu kulkee kumipyörillä, ja pidemmät kuljetukset hoidetaan rautateitse tai vesiteitse joko aluskuljetuksin tai uittaen
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola lienee ollut kiusallisen lähellä totuutta kysyessään lokakuussa, että onko metsien hiilinielulaskenta toimittajille liian vaikea ymmärtää. ”Kaikki tietävät, että lopullista totuutta ei vielä tiedetä.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Lausunnon antoi Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä Ylen jutussa vuosi sitten. Todellisuudessa yhtälössä on muuttujia edelleen hurjan paljon. Tänä syksynä on käynyt ilmi, että päätelmiä tehtiin tuolloin päivittämättömien vertailutietojen pohjalta, mutta siitä lisää tuonnempana. Lisäksi taustalla etenevä byrokraattinen prosessi, jonka pohjalta mahdollisen laskun suuruus määräytyy, on äärimmäisen monimutkainen. Hurjimmat arviot Suomelle koituvasta laskusta liikkuivat jopa seitsemässä miljardissa eurossa. 10501_.indd 8 10501_.indd 8 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Julkisuudessa käytiin tuolloin tiukkaa vääntöä siitä, millainen lasku Suomelle koituu, jos emme saavuta maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden eli lulucf-sektorin ilmastotavoitteita vuosina 2021–2025. Tällaiset kauhukuvat on ollut helppo ottaa ilmastopolitiikan keppihevoseksi ja nostaa esiin tv:n keskusteluohjelmissa. Median jutuissa, kuten tässäkin, yksinkertaistetaan asioita rajusti. Paha vain, että metsänielutavoitteet ja -toteumat muuttuvat alati – jopa takautuvasti. On kuitenkin yksi asia, josta ollaan yksituumaisia: On hyvin toHIINIELUTAVOITTEISSA varmaa on vain epävarmuus Suomi pyrkii vimmaisesti EU:n ilmastotavoitteisiin ja katseet ovat metsissä. Siksi asiantuntijatkaan eivät ole innokkaita arvailemaan Suomelle vuonna 2027 lankeavan hintalapun summaa. 8.12.2023 8 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN ”K yllähän tämä on suorastaan kansallinen hätätilanne.” Näin ei julistanut pääministeri Petteri Orpo marraskuussa Vartiuksen raja-asemalla turvapaikanhakijoiden ryskytellessä rajapuomia
8.12.2023 Metsälehti.fi 9 METSÄSTÄ SA M I KA RP PI N EN 10501_.indd 9 10501_.indd 9 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26
Antti Mutanen Sama suunta Metsänielu ilman puutuotteita 2013–2021, milj. Maiden vertailutasolaskelmat ovatkin kaikki erilaisia. ”On muistettava, että hakkuiden pienentyminen nostaa metsien nielua, mutta metsäteollisuuden tuotannon pienentyminen laskee puolestaan puutuotenielua”, huomauttaa Mutanen. Arviossa oletetaan, että Suomella olisi käytössä lulucf-asetuksen mukaiset joustot. Jos metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat, tai puita kuolee paljon luontaisesti, voivat metsät muuttua päästölähteeksi. Suomellekin tämä on ollut todella monimutkainen ja raskas prosessi.” ”Tärkeä luku on 2,9 miljoonaa tonnia” Metsänielujen laskennallisen vertailutason määrittäminen on ollut tuskallista muissakin EU-maissa. Inventaarion menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Yleistäen vertailutasolaskelmat pohjautuvat tapaan, jolla metsää on kussakin jäsenmaassa hoidettu vuosina 2000–2009. Sen verran suurempi Suomen maankäyttösektorin hiilinielun pitää olla vuonna 2030, kun sitä verrataan vuosien 2016–2018 keskimääräiseen tasoon. Kuluvan vuoden hakkuumäärillä uusi vertailutaso voi olla jo hyvin lähellä. Metsien vertailutaso: Laskennallinen taso, jota vastaan arvioidaan metsänielujen (sisältäen puutuotteet) todellinen kehitys kaudella 2021–2025. Myös laskelmien laadukkuudesta on esitetty epäilyjä. dennäköistä, että Suomi ei tule saavuttamaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteitaan vuosina 2021–2025. 10–40 miljoonan tonnin vaje Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi lokakuussa metsänielun vertailutason teknisen korjauksen. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista land use, land use change and forest. tonnia CO2-ekv Lä hd e: Lu ke , Th ün en -I ns tit ut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Saksa Suomi 10501_.indd 10 10501_.indd 10 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Tilanne selviää lopullisesti vuonna 2027, kun EU käsittelee jäsenmaiden vuosilta 2021– 2025 ilmoittamat kasvihuonekaasuinventaarioiden tulokset sekä vertailutasot teknisine korjauksineen. ”Tuorein arvio on 10–40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että metsänielun alijäämä tulee olemaan pienempi kuin vuoden 2021 hakkuutasoihin perustuva arvio. Poistumayksikkö: Lulucf-sektorin päästöjä voidaan kompensoida ostamalla poistumayksiköitä toisilta jäsenvaltioilta, jos yksiköitä on kaupan. Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielu määritetään vuosittain kasvihuonekaasuinventaariossa. Samalla se päivitti arvion siitä, kuinka paljon Suomi jää metsänielutavoitteesta vuosina 2021–2025. Lisäksi Suomen olisi saavutettava vuosille 2026–2029 määritettävä maankäyttösektorin tase, joka kuvaa sektorin vuotuisten Lotta Heikkonen Saksan kirjanpainajatuhot ovat syöneet myös maan metsänielua. ”Jäsenvaltiot ovat tehneet lulucf-asetuksesta omat tulkintansa. Uusi vertailutasolaskelma on tehty vain kansalliseen käyttöön ja se vaatii EU:n hyväksynnän. Puutuotenielu huomioiden ero oli runsaat seitsemän miljoonaa tonnia. Viime vuonna Suomen metsänielu oli siis pikaennakkotietojen mukaan noin viisi miljoonaa tonnia pienempi kuin vertailutaso ilman puutuotteita. Ennen teknistä korjausta arvio oli 50– 80 miljoonaa tonnia. 8.12.2023 10 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TÄTÄ NE TARKOITTAVAT Lulucf: Lulucf-asetus ohjaa EU:n politiikkaa maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien (maankäyttösektori) ilmastovaikutusten suhteen. Kasvihuonekaasuinventaario: Inventaariossa lasketaan metsien sekä muiden maankäyttösektorin luokkien päästöt ja nielut vuosittain. Tämän vahvistaa myös johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maaja metsätalousministeriöstä. Se laski 23,5 miljoonasta tonnista 14,8 miljoonaan tonniin, kun puutuotteita ei oteta huomioon. Vuonna 2022 hakkuut olivat lähes kaksi miljoonaa kuutiota pienemmät kuin 2021 ja pikaennakkotietojen mukaan metsien hiilinielu ilman puutuotteita nousi kahdeksasta kymmeneen miljoonaan tonniin. Jos metsänielu, jonka kokoon vaikuttavat erityisesti hakkuut, pysyisi vuoden 2021 tasolla, päädyttäisiin noin 40 miljoonan tonnin vajeeseen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Mutanen sanoo. Hiilinielu: Metsät toimivat hiilinieluna, kun ne sitovat ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä. Inventaarion lukuja verrataan laskennalliseen vertailutasoon, johon Luken tekemä tekninen korjaus vaikutti. Tänä vuonna tammi-syyskuun hakkuumäärä on jopa viisi miljoonaa kuutiota pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2021. EU onkin päättänyt luopua vertailutason käytöstä vuosien 2021– 2025 jälkeen. Jos todellinen nielu velvoitekaudella on vertailutasoa suurempi, maat voivat saada siitä hyötyä. Mutasen mukaan Suomen kannalta tärkeä luku on jatkossa 2,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
”Vanha menetelmä perustui liian pieneen aineistoon, jonka vuoksi asioita jouduttiin olettamaan paljon. Menetelmäpäivitykset eivät vaikuta olennaisesti Suomen taTURVEMAAMETSIEN PÄÄSTÖT PALJON LUULTUA SUUREMMAT ”Suomi on edelleen jäljessä tavoitteestaan. Metsänielu oli yli 20 miljoonaa tonnia viimeksi ensimmäisenä koronavuonna 2020, joten tavoite ei vaikuta toivottomalle. ”EU:n ilmasto-osaston pääjohtaja Kurt Vandenberghe kehotti meitä ilmoittamaan, onko Suomi miettinyt poistumayksiköiden ostoa. Maan metsänielu oli vuonna 2016 vielä 60 miljoonaa tonnia, mutta toissa vuonna enää 41 miljoonaa tonnia, ja maankäyttösektori oli muuttunut neljän miljoonan tonnin päästölähteeksi. ”Iso ja tärkeä kokonaisuus on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (Misu) toimeenpano, jossa viedään noin 30 toimenpidettä käytäntöön”, Heikkonen sanoo. Yksiköiden merkittäväksi myyjämaaksi on povattu muun muassa Saksaa. Poistumayksiköistä voi tulla niukkuutta Suomelle mahdollisesti koituvaan laskuun vaikuttaa merkittävästi lulucf:ään kytkeytyvien poistumayksiköiden, joilla sektorin päästöjä voidaan kompensoida, hinta. Vuonna 2016 se oli vielä 17 milvoitteeseen metsänielun suhteen, mutta nyt nettonielu ja vertailutaso ovat jälleen vertailukelpoisia. Tavoite tarkoittaisi karkeasti, että Suomen metsien pitäisi vuonna 2030 olla noin 19 miljoonan hiilidioksiditonnin nielu. Ongelmallista oli, että joulukuun 2022 ja lokakuun 2023 välillä Suomelle aiheutuvan laskun suuruutta laskettiin julkisuudessa pohjautuen tietoihin, jotka eivät olleet vertailukelpoisia keskenään”, Mikola sanoo. Lähde: Luke YKSI osoitus metsänielulaskennan yllätyksistä saatiin, kun Luke päivitti laskelmiinsa tuoreet tutkimustiedot turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöistä. Tämän keinon Orpon hallitus on kuitenkin rajannut pois työkalupakista. Muutosta selittää ennen kaikkea se, että uuden tiedon valossa turpeen hajoaminen kiihtyy lämpötilan noustessa. Maaja metsätalousministeriössä keskitytään nyt siihen, mihin voidaan vaikuttaa. 10501_.indd 11 10501_.indd 11 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Jos katsoo positiivisesti, niin voi tämän nähdä tutkimuksen onnistumisenakin. Uusien laskelmien mukaan päästöt olivatkin peräti 7,9 miljoonaa tonnia. Poliitikkojen ja virkamiesten työtä ei helpota se tosiasia, että metsänielun suuruus ja tavoitteet muuttuvat alati laskentamenetelmien muuttuessa. Vanha menetelmä Uusi menetelmä Maaperän CO2-tase (Mt CO2/vuosi) 199 199 1 199 2 199 3 199 4 199 5 199 61997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021 Käyrän suunta vaihtui Uuden ja vanhan menetelmän tuottama ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilitase Suomelle. Hinnasta, tai siitä, onko yksiköitä ylipäätään kaupan, ei ole vielä tietoa. Jos nielutavoitteita ei saavuteta EU-tasolla, voivat yksiköt olla kiven alla, tai niiden hinta nousta päästöpilvien yläpuolelle. Maaja metsätalousministeriössä muiden maiden tilannetta seurataan tarkasti. ”On tärkeää näyttää myös EU:n suuntaan, että teemme töitä asian eteen”, painottaa Heikkonen. Toimenpiteillä pyritään lisäämään metsien kasvua ja vähentämään päästöjä turvemailla. Tosin vuoden 2022 noin kymmenen miljoonan tonnin nielu pitäisi lähes tuplata, samalla kun Venäjän tuontipuu pyritään korvaamaan ainakin osin kotimaasta. Kolmen miljoonan tonnin lisäys nieluihin ei ole toteutuessaankaan Suomen tavoitteiden kannalta käänteentekevä. Hakkuita ei olla rajoittamassa Hiilinielun kasvattamiseen on olemassa yksi keino ylitse muiden: hakkuiden rajoittaminen. ”Kaikki tietävät, että lopullista totuutta ei vielä tiedetä”, Antti Mutanen kiteyttää ongelman. Vielä jäi kirittävää Metsänielu laskettuna vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä verrattuna päivitettyyn vertailutasoon Lähde: Luke Milj. Turhaa polemiikkia julkisuudessa aiheutti se, että inventaarion menetelmät päivitettiin ensin ja vertailutasolaskenta vasta vuotta myöhemmin. Merkittävä syy Saksan metsänielun hiipumiselle ovat massiiviset kirjanpainajatuhot. Misun avulla tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä kolmea miljoonaa tonnia lisää hiilensidontaa. Mikola vakuuttaa, että uusi menetelmä on huomattavasti vanhaa parempi. Siksi katseet ovat jatkossakin tiukasti puissa. Vanha menetelmä myös oletti, että turpeen hajoamisesta syntyvät päästöt pysyvät koko ajan tasaisina.” Laskennallinen vertailutaso uusiksi Kasvihuonekaasuinventaarion menetelmämuutos vaikuttaa metsän nettonielun suuruuteen sekä laskennalliseen vertailutasoon, joka päivitettiin lokakuussa. Vielä vuonna 2019 EU-komissiolle toimitetuissa laskelmissa oletettiin, että turvemaametsiemme maaperäpäästöt ovat 3,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Onko kyse ole tutkijoiden epäonnistumisesta, kun arvio päästöistä muuttui muutamassa vuodessa totaalisesti. ”Nielun lisäystavoite on hyvä, koska mielestäni meidän tulisi olla enemmän kiinnostuneita metsien nettonielun kehityksestä”, Mutanen näkee. ”Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että hakkuita ei rajoiteta”, Heikkonen huomauttaa. Vertailutaso ilman puutuotteita laski 23,5 miljoonasta tonnista 14,8 miljoonaan tonniin. Tutkimus korjaa itseään”, kuvailee Luken tutkimuspäällikkö Juha Mikola. Trendi turvemaan päästöissä oli aiemmin voimakkaasti laskeva, mutta nyt käyrä on vahvasti nouseva. Markkinat voivat toki rajoittaa hakkuita tehokkaasti, vaikka poliitikot eivät sitä tekisikään. Samalla voivat muuttua historiallisetkin tasot. ilman puutuotteita Juha Mikola joonan tonnin nielu. t CO -ekv. Nyt Saksankin tilanne on muuttunut. Päästöjä kuvaava grafiikka meni samalla uuteen uskoon hämmentävällä tavalla. ”Muutos on kieltämättä tosi iso. -14,84 Hoidettu metsämaa -90 -92 -94 -96 -98 -20 00 -02 -04 -06 -08 -20 10 -12 -14 -16 -18 202 -21 Päivitetty vertailutaso tonnia CO -ekv. 8.12.2023 Metsälehti.fi 11 METSÄSTÄ nettonielutavoitteiden yhteismäärää. Suomen osalta metsien sitoma hiilen määrä on ilmastoyhtälössä ylivoimaisesti suurin yksittäinen muuttuja. Vertailutaso on 8,65 miljoonaa tonnia aiempaa matalampi. Mutta kannattaako meidän ilmoittaa suureen ääneen tässä vaiheessa, että olisimme ostamassa yksiköitä?” Heikkonen pohtii
fi:n toimitusjohtaja Jukka Pusa. ”Jokaisella arvioijalla on oma tapansa.” 10487_.indd 12 10487_.indd 12 3.12.2023 14.37 3.12.2023 14.37. Erityisesti runsaspuustoisissa kasvatusmetsissä odotusarvot voivat kohota epärealistisen korkeiksi, ellei niitä oikaista käsisäädöllä. Molemmat tilat oli arvioitu summa-arvomenetelmällä, jossa metsätilan käypä arvo lasketaan puuston ja maapohjan arvon ja kasvatusmetsiköistä tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen nykyarvon, eli odotusarvon perusteella. Jokaisella arvioijalla on oma tapansa arvostaa eri tekijöitä”, sanoo Suomen suurimman metsäkiinteistöjä välittävän yhtiön Metsätilat. ”Tiedostamme tilojen hinnoittelun epäyhtenäisyyden. Esimerkiksi runsaat hoitotarpeet tai vähäiset nykyhetken hakkuumahdollisuudet perustelevat korkeaa alennusprosenttia. Arvioijan tehtäväksi jää suhteuttaa, kuinka tarkoin kohteena oleva metsikkö vastaa mallia. Tarkoitus on säätää hinta-arvio vastaamaan METSIEN HINNOITTELU REMONTIN TARPEESSA Metsätilojen hinta-arviot ovat nykyisellään melkoista arpapeliä. PUUKAUPPA & TALOUS 8.12.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ VÄLILLÄ tuntuu, ettei metsätilojen hinta-arvioissa ole päätä eikä häntää. Toisen arvioitu käypä hinta oli 3 500 euroa hehtaarilta ja toisen yli 6 000 euroa. Äskettäin Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan rajalla oli myynnissä kaksi vierekkäistä, toistensa kaltaista metsätilaa. Arvionvaraista laskentaa Kasvatusmetsille laskettava odotusarvo perustuu Tapion taulukoihin, jotka kuvaavat niitä varten mallinnettujen metsien kehitystä. Kalliimmassa esimerkkimetsikössä automatisoitu laskenta oli antanut kasvatusmännikkökuvion odotusarvoksi yli 8 000 euroa hehtaarilla ja metsikön käyväksi arvoksi yli 14 000 euroa hehtaarilla. Saadusta summasta tehdään kokonaisarvon korjaus. Markkinatietoa arvioiden sijaan Puuston ja maapohjan yhteisarvosta tehtävä kokonaisarvon korjaus tarkoittaa yleensä 10–30 prosentin alennusta summa-arvoon. Tietokone-ohjelma laskee odotusarvot, mutta käytännössä ne on täsmättävä käsityönä. Uudet, kauppahintatilastoja hyödyntävät työkalut tarkentavat hinnoittelua. ”Todelliset odotusarvot jäävät aina muutamaan tuhanteen euroon, eikä kasvatusmetsikön käypä hehtaarihintakaan voi olla kymmentä tuhatta euroa”, Pusa sanoo
72,02 s 57,49 s 24,20 . Hankintahinnat .. Toistaiseksi se ei ole käytössä, mutta kokemukset ovat lupaavia. Hankintahinnat 69,77 s 70,05 s 64,07 . .. 56,71 . s nousussa . .. .. 44,78 s .. 46,34 . Läheskään kaikki eivät näin tee, vaan esimerkiksi odotusarvoista esitetään vain yhteenveto. .. .. Uudistushakkuu 71,35 . .. .. 27,27 s 28,25 . .. .. 62,19 . 10487_.indd 13 10487_.indd 13 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. .. 35,45 s Harvennushakkuu 65,25 . 19,17 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. .. 19,80 s 20,63 s 20,07 . ”Alentamatonta summa-arvoa pitäisi verrata metsätilojen kauppahintatilastoon, joka on nykyisellään riittävän kattava hinta-arvioiden tekemiseksi.” Pusa on samoilla linjoilla. 26,75 s 25,44 s .. Usein puustotiedot ja odotusarvot kerrotaan metsänarvon liitteenä olevassa kuvionselityskirjassa. .. Ensiharvennus 36,71 s 33,29 s .. s nousussa . .. .. 45,28 s 44,24 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Metsätilakaupan asiantuntija, Metsälehden julkaisemaa ”Hannun hintaseurantaa” laativa Hannu Liljeroos luopuisi korjaustekijän käytöstä kokonaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,24 s 64,95 . 27,03 s 26,55 s 34,07 s 34,49 s Harvennushakkuu 61,90 s 63,27 s 50,24 s 23,48 s 24,67 s 23,95 . 27,88 s 27,33 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,11 . 27,63 s .. .. 31,55 s 33,48 s Uudistushakkuu 71,38 s 72,27 s 55,04 . .. 20,74 . 21,51 s 21,09 s .. .. 45,01 s 45,05 s 44,72 s .. 26,18 s 27,25 s 36,46 s 35,27 s Harvennushakkuu 61,30 s 61,77 s 50,80 s 23,76 s 25,12 s 25,47 s 31,89 s 32,58 s Ensiharvennus 43,92 s 47,44 s 42,22 s 18,68 s 19,13 s 18,90 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikko 47 – ostajien vähäisyyden vuoksi Lapin luvut puuttuvat s nousussa . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,50 . Ensiharvennus 57,19 s 60,61 s .. .. 45,24 . .. 24,94 s 25,31 s 33,05 s 33,79 s Uudistushakkuu 67,48 s 69,54 s 64,48 s 24,44 . 20,31 s 21,37 s 20,37 s .. .. 23,47 . s nousussa . 25,02 s 26,41 s 25,42 . Harvennushakkuu 66,52 s 66,16 s 50,34 s 24,18 . Metsätilat.fi on kehittänyt laskentatyökalua, jolla metsätilan hinta voidaan määrittää kauppahintatilastojen perusteella. .. .. Harvennushakkuu .. Hankintahinnat 73,41 s 73,84 s 59,50 s 45,41 s .. Hankintahinnat 71,70 s 71,41 s 64,53 s 44,56 s 45,31 s 45,96 s .. .. 27,02 . AJASSA 8.12.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . Hankintahinnat 69,89 s 70,10 s .. 23,85 s 31,44 s 31,62 s Harvennushakkuu 57,26 . .. .. 28,33 s Ensiharvennus .. 45,24 s 51,83 s 52,84 . 29,44 . .. 30,37 s Uudistushakkuu 65,44 s 65,68 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 30,49 s 31,96 s Ensiharvennus 45,00 s 45,03 s .. 32,23 . 23,34 s .. .. .. 69,22 . 24,00 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. Korjausprosentti voidaan laskea, mutta yleensä se tehdään rutiininomaisesti, vaikka metsien kauppahinnat ovatkin viime aikoina olleet lähellä metsän korjaamatonta summa-arvoa tai sitä parempia. .. 25,03 s 27,58 s 24,35 s 32,84 . Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 682 430 m 3 Puukauppamäärä vko 47 metsän markkinahintaa. Uudistushakkuu .. .. Uudistushakkuu 71,67 s 72,86 s 60,21 s 25,30 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,11 s 71,29 s 51,72 s 24,32 s 25,93 s 26,03 . 23,08 . 20,21 . Hankintahinnat 64,88 s 61,97 s .. 61,61 s .. .. Hankintahinnat 68,15 s .. 33,86 s Uudistushakkuu 67,56 . .. 71,69 63,09 s 26,81 s 27,67 . .. .. .. 40,30 . 28,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 33,88 s .. s nousussa . 25,21 s 24,92 . ”Läpinäkyvyys parantaa hintoja” Hinnoittelun sumeutta lisää se, ettei hinnoittelun perusteita läheskään aina avata myyntiesitteissä. .. .. .. 22,28 s 23,48 . .. 20,69 s 29,06 . 25,27 . Harvennushakkuu 64,96 s 65,97 s 47,56 s 24,68 s 25,23 s 26,08 . ”Kokemukseni mukaan mahdollisimman avoin tieto rohkaisee ostajaehdokkaita tekemään parempia tarjouksia kaupan kohteena olevista tiloista.” Tosin läheskään kaikkien Metsätilat.fi:n myymien tilojen hinnoitteluperusteita ei avata kokonaan. .. .. 30,31 . 30,24 s 31,18 s Ensiharvennus 43,02 . .. 41,21 s 18,54 s 18,97 s 18,80 s 25,91 s 28,23 s Hankintahinnat 70,89 s 72,33 s 63,89 . 60,34 . .. .. 44,30 . .. 19,62 s 19,87 s 18,69 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 53,36 s 25,49 s 25,67 s 26,41 s 32,36 s 33,62 s Ensiharvennus 51,96 s 50,05 s .. .. .. .. Hankintahinnat 74,97 s 77,93 s .. .. .. 44,34 s .. 46,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,98 s 69,59 s 58,05 s 23,23 s 25,32 s 24,18 s 31,41 s 32,99 s Uudistushakkuu 68,14 s 70,85 s 61,54 s 24,90 . .. .. Pusa kannattaa mahdollisimman läpinäkyviä arvioita. 31,84 s Harvennushakkuu 61,65 s 61,33 s 38,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,27 . .. 65,51 . 31,57 s Ensiharvennus 49,36 s .. .. 67,10 s .. .. 27,33 s 29,77 s 26,51 s 35,57 s 35,67 s Harvennushakkuu 61,42 . 46,19 . 44,73 . 20,44 . 25,46 s 23,50 . .. 45,30 . .. 21,61 s 20,81 . Kaikki eivät myöskään avaa käytettyä arvonkorjausprosenttia. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 62,74 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,61 s 68,18 s 60,67 s 23,53 . .. .. 29,72 . 24,88 s 25,69 s 23,75 s 31,18 . 20,94 . .. .. .. 60,36 s 25,10 s 26,25 s 26,02 s 33,14 s 34,47 . .. 16,79 s 15,42 s 15,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,74 s 70,83 . 18,92 . 41,55 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa
Ehkä huoltoseisokit kohdennettaisiin yksittäisten tuotantolinjojen osalta todennäköisemmin Suomeen kuin Ruotsiin. Miten suomalaiset sahat pärjäävät Laitilan mukaan Stora Enson työnjaossa kyseeseen voisi tulla lähinnä laskusuhdanteessa sahauksen keskittäminen Ruotsiin, mutta sillä ei suuria saavutettaisi. Taivekartongin kysyntä on suhteellisen vakaata, joten suuriin tuotannon rajoituksiin ei liene tarvetta. A N D RE M A SL EN N IK O V IS M O PE KK A RI N EN Stora Enson sellutehtaista Enocell (alla) ja vastarannalla sijaitseva Skutskär ovat vastinpari. Samaan aikaan Suomessa firmojen tunnusluvut hohtavat punaisella. Ruotsin sahateollisuus on hyötynyt halvasta kruunusta, joka on tuonut sille 15 prosentin kilpailuedun – ei vain suhteeessa suomalaisiin, vaan kaikkiin euroalueen sahureihin. Hänen mukaansa suomalaisten sahayritysten ylläpitämä kilpailukykyindeksi on painunut jopa alemmas kuin finanssikriisin aikaan. Toisaalta, Stora Ensolla ei Ruotsissa ole kuin kaksi sahaa, Alan saha Pohjanlahden rannikolla ja Gruvön saha Vänernin rannalla Billerud-Korsnäsin kartonkitehtaan naapurissa. ”Syynä ovat muun muassa Sveaskogin hakkuurajoitukset pohjoisessa sekä eteläisen Ruotsin kirjanpainajatuhot. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kumpikin on melko pieni, eikä kumpaakaan ole suoraan integroitu sellua edelleen jalostaviin laitoksiin. Meillä laitokset ovat tyypillisesti suuria ja uudehkoja.” Laitila arvioi, että haastavin markkinatilanne lienee kraftlineria tuottavilla Stora Enson Varkauden ja Oulun uudenkarheilla kartonkikoneilla. Stora Enson viestintäjohtaja Ingrid Peura ei tartu täkyyn, vaan vastaa odotetun ympäripyöreästi: ”Globaalisti toimivana yrityksenä Stora Enson raportointi perustuu segmenttiraportointiin, joten emme julkaise taloudellisia tietoja maittain. Esimerkiksi ruotsalais-suomalaisessa metsäyhtiössä Enso kyntää syvällä, mutta Storalla menee mukavasti. ”Imatran pelastus on sen suuruus, vaikka puunhankinnan kannalta sijainti on tällä hetkellä hieman haastava. ”Sahausta jatketaan niin kauan kuin kassavirta on positiivinen.” ”Meillä laitokset ovat suuria ja uudehkoja.” 10487_.indd 14 10487_.indd 14 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. ”Tätä rajoittaa se, että tehtaiden tuotanto on paljolti erikoistunut.” Hän huomauttaa, ettei Stora Ensolla itse asiassa ole kovin runsaasti teollisuutta Ruotsissa. Tehdasta ei voida korvata lisäämällä valmistusta Ruotsissa. Tukkipula rajoittaa Ruotsin sahausta Toisaalta ruotsalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään valuuttakurssietuaan markkinaosuuksien valtaamiseen. Ruotsissa tukkia hakataan niin paljon, ettei lisäämiseen ole mahdollisuuksia.” Sneckin mukaan suomalaissahat jatkavat tuotantoaan kannattavuuden kustannuksella, koska sekä omista työntekijöistä että markkinaosuuksista maailmalla halutaan pitää kiinni. Seuraako tästä tuotannon vuotamista parempien tuottojen perässä länsinaapuriin. Indeksi määritellään tukin ja sahatavaran vientihinnan suhdelukuna. Edellisvuodesta sahatavaran tuotanto on laskenut noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä eli toistakymmentä prosenttia, mitä Aalto kuvaa romahdukseksi. Konsernin sisältä niille ei löydy ruotsalaista vastinparia. Sahateollisuuden väistyvän puheenjohtajan, Koskisen sahatoimialan johtajan Tommi Sneckin mukaan tukkipula rajoittaa Ruotsissa sahojen tuotantoa. Strategiset hankkeemme, kuten miljardin euron investointi Oulun tehtaan uuteen kartonkilinjaan, etenevät suunnitellusti.” Myöskään Ruotsin ja Suomen metsäteollisuuteen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila ei usko, että tuotanto suuressa määrin siirtyisi Ensolta Storalle, eli Suomesta Ruotsiin. ”Siellä on runsaasti meikäläistä pienempiä laitoksia, jotka ovat keskittyneet erikoistuotantoon. Ruotsalaisten tehtaat pienempiä Nestepakkauskartongeissa samalla viivalla ovat Imatran ja Karlsstadin lähellä olevan Skoghallin tehtaat. 8.12.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN puunjalostajat tekevät nyt laskusuhdanteessakin mukiin menevää bisnestä. ”Ruotsalaisten valuuttakurssietu närästää myös Keski-Euroopan sahayrityksiä”, kertoo Metsäteollisuuden tuotanto ei valu Pohjanlahden yli Ruotsin metsäteollisuus porskuttaa halpuutetulla kruunullaan, mutta asiantuntijat eivät usko mittavaan suomalaistuotannon länsivuotoon. Samoin Inkeroisten ja Forsin tehtaat tuottavat suunnilleen samanlaista taivekartonkia. ”Enocell on uudempi, mutta Skutskär on erikoistunut tuottamaan fluffeli revinnäissellua, josta valmistetaan muun muassa vaippoja.” Ruotsin metsätehtaat poikkeavat melkoisesti suomalaisista. Stora Enson sellutehtaista Enocell ja Rauman vastarannalla sijaitseva Skutskär ovat vastinpari. Enocell on uudempi, mutta Skutskär on erikoistunut tuottamaan vaippojen valmistukseen käytettävää fluff-sellua. Kilpailijoista kraftlineria tuottavat SCA:n Obbolan ja Munksundin tehtaat, Billerud-Korsnäsin Gruvön ja Gävlen tehtaat sekä Smurfit Kappa Piteåssa
Sitä käyttäen ero Ruotsin hyväksi ei ole enää niin dramaattinen, mutta kuitenkin havaittava. Yli miljoonalla hehtaarillaan yhtiö on Ruotsin suurimpia metsänomistajia. marraskuuta kurssin mukaan, 1 euro = 11,37 kruunua tuottaa kartonkia, paperia ja sellua. RUOTSI VAHVOILLA MAAOTTELUSSA Sijoitetun pääoman tuotto-% Liiketulos-% Liikevaihto, milj. Holmen tuottaa paperia, kartonkia ja sahatavaraa viidellä tehdaspaikalla Ruotsissa sekä Espanjassa ja Britanniassa. MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN ja Suomen metsäteollisuus käyvät nyt eri tahtiin siitä huolimatta, että markkinatilanne on ankean samanlainen, ainakin jos vertailuna käyttää liiketulosprosenttia. Pääsyitä ovat halpa kruunu ja vähemmän kireä puumarkkina.” Isoja, mutta silti pienempiä Ruotsin isot metsäyhtiöt ovat suomalaisia pienempiä ja luonteeltaan enemmän perinteisiä metsäyhtiöitä kuin biojalostamoita. ”Holmenilla ja SCA:lla on suhteellisen suuria metsäja energialiiketoimintoja, joissa kannattavuudet ovat korkeita, mutta jotka sitovat merkittävästi pääomaa.” Viljakainen pitääkin sijoitetun pääoman tuottoa sopivampana mittarina. Pörssiyhtiöitä analysoivan Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen kuitenkin korostaa, että kannattavuusprosentti ei aina ole paras luku yhtiöiden vertailuun, sillä tuotesortimenteissa ja niiden pääomavaltaisuudessa on eroja. Tosin Ruotsin suurin metsäyhtiö Billerud joutui näyttämään suomaistyylistä lukua, kahta prosenttia. Svenska Cellulosa Ab tuottaa kartonkia, sellua, sahatavaraa ja energiaa. Yhtiöllä on vesija tuulivoimaa. Suurin metsäyhtiö Billerud Ruotsissa metsäyhtiöt pärjäävät paremmin Kruunun kurssi ja helpompi puumarkkina avittavat länsinaapuria. ”Ruotsissa metsäteollisuudella menee nyt keskimäärin hieman paremmin kuin Suomessa. Tammi-syyskuussa se oli suomalaisyhtiöillä kahdesta viiteen, kun länsinaapurin Holmenilla ja SCA:lla luvut olivat 23 ja 27. Kalenterit ovat nyt tilattavissa verkkokaupassa osoitteessa: kauppa.hevosurheilu.fi Tilaa 17.12.2023 mennessä, saat kalenterit jouluksi! Seinäkalenteri 13,00 € Taskukalenteri 14,50 € Osta molemmat kalenterit edullisesti yhdessä vain 25,00 €! 10487_.indd 15 10487_.indd 15 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. €* tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu 2023 2022 2023 2022 2023 Stora Enso 5 22 4 17 7 222 UPM 3 11 5 15 7 929 Metsä Group 7 24 2 23 4 624 Billerud 6 16 2 14 2 786 Holmen 10 14 23 32 1 531 SCA 5 10 27 44 1 205 *Kruunumääräinen liikevaihto muutettu euroiksi 29. AJASSA Tilaa Hevosurheilun kalenterit 2024! Vuosi toisensa jälkeen suurta suosiota saaneet Hevosurheilun kalenterit ovat taas tilattavissa. Tehdaspaikkoja on viisi Ruotsissa, kolme Yhdysvalloissa ja yksi Suomessa – pakkauspaperikone Pietarsaaressa. SCA omistaa Pohjois-Ruotsissa 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää ja on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja
Tämä näkyy sekä uudistamishakkuissa että kasvatushakkuissa. Liian voimakkaista kasvatushakkuista seuraavia kasvun menetyksiä ei saada kiinni metsän koko kiertoaikana. Käytännössä komissio keräisi datan omaan järjestelmäänsä, ja sen kautta komissiolle avautuisi suora mahdollisuus valvoa ja ohjata metsänkäyttöä jopa kuviotasolla. Pelkästä puiden iästä asiaa ei voi aukottomasti päätellä, koska ilmaston lämmetessä puiden kasvunopeus ensin kiihtyi. Lisäksi komissio kirjauttaa itselleen lähes itsevaltaisesti oikeuden antaa täydentäviä delegoituja säädöksiä – näin myös tuoreessa valvonta-asetusesityksessä. Maakuntatason tiedonkeruuta syvemmälle ei pidä mennä ja tulevaisuus, jossa komissio kuviotasolla valvoisi metsien käyttöä, kuulostaa pelottavalta. Monille eurot pankkitililä ovat näköjään arvokkaampia kuin vahvasti kasvavat puut metsässä. ”Aikaisen ensiharvennuksen jälkeä.” JALMARI KOLU METSIEN KIERTOAJAT ovat Suomessa lyhentyneet vuoden 2014 metsälain uudistamisen jälkeen. Metsäkäyttöilmoituksiin perustuvan selvityksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suurella todennäköisyydellä puuta kaatuu nykyään merkittäviä määriä enemmän merkittävästi hoikempana kuin ennen metsälain uudistamista. Karppisen ehdotuksesta käy parhaillaan vilkas debatti Metsälehden keskustelupalstalla. Esitys kuitenkin osoittaa halun rakentaa valvontajärjestelmää. Näitä kannattaisi tutkia. Hakkuiden varhentamisesta koituvat menetykset vain paisuvat, kun hiilinielut jäävät tavoitteistaan ja valtio joutuu ostamaan hiilinieluja muualta. Siihen ei tarvita asetusta vaan komission suuntaviivat, joissa jäsenmaille annetaan työkaluja. Vielä vuosi sitten komissiosta kerrottiin, ettei mitään isoveli valvoo -järjestelmää ole tulossa. Hakkuiden varhentamisen selitykseksi tarjotaan myös maaseudun ahdinkoa sekä sääntelyn ja suojelun pelkoa. Tavoite metsätiedon laadun parantamisesta on kannatettava. Tällaista viestiä kertovat myös metsäammattilaiset kentältä. KOMISSION VALMISTELU ON SAANUT omituisia piirteitä. Komissio lakkautti metsäisiä sidosryhmäfoorumeita, eikä tilalle perustettua metsätyöryhmää ole kutsuttu koolle pohtimaan monitorointia. Moni ottaa avosylin vastaan kaiken, mitä EU:n komissio metsiin ehdottaa. Pötypuhetta. Paluu vanhaan tosin heikentäisi pitkäksi aikaa metsäteollisuuden puunsaantia. Pelkona on, että tarkempi hakkuiden syynäys aiheuttaisi pahaa verta. Komissio siis kaappaa valtaa jäsenmailta ja parlamentilta. Tarkoituksena on komission mukaan tukea metsien tuhonkestävyyttä paremman ja harmonisoidun datan myötä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI HÄMMENTÄVÄÄ HYVÄUSKOISUUTTA. Yksi ratkaisu hiilinieluongelmaan voi olla se, että veronmaksajat alkavat maksaa metsänomistajille kiertoaikojen pidentämisestä. 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tämä olisi yksityisomaisuuden suojaan puuttumista, mutta perustuslakivaliokunta voi tällaisen poikkeuksen hyväksyä painavista syistä. Tällä hetkellä tärykalvoja tärisyttää ehkä harmittomalta kuulostava esitys metsien monitoroinnista. Peruste, että komission satelliittien kautta keräämä tieto toisi kustannussäästöjä, ontuu pahasti. Data voi olla jäsenmaiden käytössä ilman valvonta-asetustakin. Metsäammattilaisten mukaan käsitys metsän hakkuukypsyydestä on samalla alkanut hämärtyä. KUN METSÄÄN MENNÄÄN aikaisemmin kuin Metsänhoidon suositukset opastavat, metsänomistaja menettää tuloja, kansantalous menettää tuloja, hiilinielut eivät kasva niin suuriksi kuin voisivat kasvaa ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Epäselvää tosin on keneltä ja mihin hintaan (sivut 8–11). Tämä on huolestuttava ja demokratiaa halveksiva toimintapa, koska säädöksiin on komission ulkopuolelta vaikea vaikuttaa. Komissio ehdottaa, että tietoa kerättäisiin yli 30 metsäindikaattorista. Se voi selittää yllättävän suuren osan hakkuiden varhennuksista. EU-KOMISSIO HAMUAA ITSELLEEN METSIEN VALVONTAVALTAA EU:n jäsenmaiden ja parlamentin on syytä palauttaa komissio ruotuun, kirjoittaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Keskustelijat tuntuvat pitävän ajatusta erinomaisena. Se esittää poikkeuksetta asetuksia, joissa joustonvara on suppea. Komission ääneen sanomiin tavoitteisiin riittäisivät Forest Europen kaltaiset olemassa olevat prosessit, päällekkäinen raportointi on turhaa ja kallista. Siitä löytyy pintaa raaputtamalla hurjasti huolenaiheita. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tämä tuli selväksi pari vuotta sitten, kun Suomen metsäkeskus tutki asiaa metsänkäyttöilmoituksia tarkastelemalla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PALUU VANHAAN HOUKUTTELEE 10488_.indd 16 10488_.indd 16 3.12.2023 14.31 3.12.2023 14.31. Hakattavan puuston kypsyyttä ei ole selvitetty kunnolla ilmeisesti asian herkkyyden takia. Uskotaan komission vilpittömyyteen – ehkä jopa osaamiseen, vaikka hälytyskellon pitäisi piristä niin, että korvissa soi. KUN VALMISTELU MUUTAMA VUOSI sitten alkoi, kertoi komissio haluavansa auttaa jäsenmaita saamaan parempaa tietoa metsistä sekä parhaat tiedonkeruumenetelmät käyttöön. .. VIIME METSÄLEHDESSÄ toimittaja Sami Karppinen ehdotti pohdittavaksi uudistamisläpimittojen ja -ikien palauttamista metsälakiin. Nykyinen komissio on selvästi halunnut lisätä valtaansa jäsenmaiden kustannuksella
Hyväähän ne tarkoittavat, tavallaan, mutta kyllä se vähän tympii, sillä eetoksen aitioon ei rynnitä. Tämän ajan erisuuntaiset tahtomukset ovat arvoiltaan erilaisten maailmankatsomusten, kulttuuristen mannerlaattojen tahtotiloja, jotka kilpailevat paikasta eetoksen aitiossa. Yleensä piirtävät leimikon rajan uusiksi jo tarjousvaiheessa, jotta ei se mikään yllätys ole.” Tolopainen ”Kertaakaan ei ole jäänyt mitään korjaamatta, kerran olisi pitänyt rajata päätehakkuu paremmin. Johtuu osaltaan luottotoimijoista, joiden kanssa on yhteistyö sujunut pitkähkön ajan erinomaisesti.” Metsäkupsa ”Semmoista muistan sattuneen, että on ostettu paikan päällä käymättä paikasta, josta ei järjellisesti saa korjattua. Joskus joutuu toki ajouran vaihtamaan toiseen paikkaan, jos alun perin kantavalta vaikuttanut paikka puhkeaa ja kone on vaarassa upota. Jäsenmaiden ja parlamentin on syytä puhaltaa peli poikki ja palauttaa komissio ruotuun. Pyysin ajon keskeytystä ja se onnistui. Aikaa kunnolliseen lakivalmisteluun ei ole. 10488_.indd 17 10488_.indd 17 3.12.2023 14.32 3.12.2023 14.32. Aina joku tahtoo ”Kärkkäinen kirjoitti edellisessä Metsälehdessä puunkorjuun toteutuksessa kismittävistä asioista. Eivät ole puunkorjaajat onnistuneet vielä aiheuttamaan meikäläiselle potutuksen tunnetta.” Visakallio ”Ei ole tullut potutuksen tunnetta. Metsälehti.fi 17 MAANOMISTUKSEN eetoksessa on monta tasoa. Valmistelussa näkyy komission halu varmistaa, että kaikki sen aiemmin ja tulevaisuudessa säätämät linjaukset viedään käytäntöön jopa kuviotasolla. Kiittelin asiasta kaikkia osallisia. Komissio toki tietää, että se saisi työryhmältä palautetta, joka ei olisi mieluisaa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Itseä kismittää epämääräiset korjuuja ajourat, jotka seilaavat sinne tänne ja paikoin ovat lähes vierekkäin.” Isaskar Keturi ”Avauksen kaltainen tilanne voi syntyä, kun hakkuun toteuttaa kokematon kuski ilman paikannusvälineitä paljon kehutulla pikkukoneella käyttäen haamu-uria eikä leimikkoa ole merkitty maastoon.” Suorittava porras ”Itselläni ovat hommat puukorjuussa onnistuneet tällä vuosituhannella niin hyvin, ettei potutukselle ole aihetta. Komissio on ajatellut itse tuntevansa metsäasiat metsäsektoria paremmin. Ajo siirrettiin parilla viikolla ja pakkanen hoiti homman kotiin. Ehkäpä siinä asuu ristiriita, jota metsänomistaja ei huomaa. Koko leimikosta on sitten maksettu, mitä on kauppakirjaan laitettu ja puut ovat jääneet pystyyn.” e-salo ”Aivan tyypillistä sahojen ostotoimintaa, että jättävät päätehakkuissa leimikon heikoimmin kasvaneen osan korjaamatta. Silloin tulee mieleinen.” Timppa ”Tein tänä vuonna kolme puukauppaa. Suuressa osassa viime vuosien metsäprosesseja komissio on kintaalla viitannut metsäpuolen esityksille. On selvää, että metsäisiä maita pitäisikin kuulla suhteessa enemmän kuin muita. Puuta, mutta kenen kukkaroa lihottamaan. Jalommasta päästä se, että tila pyritään antamaan seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse sai, ja että kaiken päällä on metsien ja maan, siis valtion, kohtalonyhteys. Metsänomistukseen liittyvä isompi aate kaikkialle leviävästä hyvästä on sekin mieliin iskostettua, mutta eetokseen omaksuttua. Suojelua, mutta miltä, itseltänikö. Mutta se ei käy laatuun, että joku tietää paremmin mikä on metsälle hyväksi. MARKO MÄKI-HAKOLA KIRJOITTAJA ON MTK:N METSÄJOHTAJA WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EE RO S A LA MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Raivaatko kaikki lehtipuut varhaisperkauksessa. Komissio menee selvästi jäsenmaiden tontille ohjatessaan metsänhoitoa. Ei voi kun kiitellä koko organisaation asennetta. Tahtojen taistossa metsänomistajakunnan yli huudellaan isänmaan ja luomakunnan asiaa. Syksyinen eh-kauppa alkoi hakkuulla pakkasen aikaan ja sää muuttui rankaksi vesisateeksi. Korjuujälki eh:lla mainio. Varmasti muutamia keskusteluja on maiden kanssa käyty, mutta komissio piti esityksensä salassa viime hetkeen saakka, joten kunnon kuulemisia ei ole ollut. On laatuunkäypää ajattelua, että mikä on hyväksi metsälle, se on hyväksi metsänomistajalle. Mikä kismittää raatia eniten. Nyt siihen tuli kapea piikki yhteen reunaan ja sen uudistaminen on vaikeaa.” Gla ”Hieman ihmetyttää nuo korjaamatta jääneet alat, kun itsellä ei sellaista ole 50 vuoteen päässyt tapahtumaan. Komission kausi on lopuillaan. .. Erikoisia ovat myös komission väitteet, että Suomea ja Ruotsia sekä metsänomistajia olisi kuultu erityisen paljon. Kun järjestelmä on perustettu, voi komissio ottaa askeleita mihin suuntaan vaan. Ei oliiviasioissakaan pohjoismaita hirveästi kuulla. Noin sen pitää toimia.” Jalmari Kolu Verkkokeskustelu: Mikä potuttaa puunkorjuussa. Toki se tekee sen taitavasti ilmastosyihin verhottuna. i Päätehakataanko nykyään liian nuoria metsiä. Sen sijaan ihmettelyä, millaisista paikoista puut on onnistuttu hakkaamaan ja tuomaan tien varteen. Jos nauhoo aukon itse tai on mukana, niin sitä voi säätää vähän. Vähemmän jaloa on kokemuksesta kumpuava epäilys, että joku on aina tahtomassa jotakin. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 43% Ei 57% neet alueelle 50 hehtaarin KU VA A JA AJASSA EU:n komissio on viime vuosina usein viitannut kintaalla metsäpuolen esityksille, Marko Mäki-Hakola kirjoittaa
Olemassa olevaa lahopuustoa on säästettävä hakkuussa, sillä hakkuun jälkeinen lahopuumäärä vaikuttaa lahopuulajistoon enemmän kuin hakkuutapa. SE PP O SA M U LI 10489_.indd 18 10489_.indd 18 3.12.2023 15.20 3.12.2023 15.20. Jatkuva kasvatus ei automaattisesti turvaa uhanalaisten metsälajien vaatimia vanhoja lehtija havupuita eikä järeää lahopuuta. Jatkuva kasvatus voi hyödyttää esimerkiksi metsäkanalintuja, joille on jatkuvapeitteisessä metsässä enemmän suojaa ja poikasille enemmän varpukerroksen hyönteisravintoa. Kasvatustavassa käytettävä poimintahakkuu, jossa puustosta kaadetaan enimmillään puolet, säilyttää pääosan varttuneen metsän lajistosta. Raivaus on nopeinta silloin, kun pintakasvillisuus ja lehdet eivät haittaa näkyvyyttä – siis loppukeväällä tai alkukesästä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 8.12.2023 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ 1. Näin erityisesti, jos lehtipuut kasvavat istutuskuusten seassa. Menetelmä tukee mustikkaa ja muita metsälajeja, jotka vaativat puuston jatkuvaa peitteisyyttä ja varjostusta. Säästöpuita on jätettävä jatkuvassa kasvatuksessa yhtä lailla kuin avohakkuissa. VA LT TE RI SK YT TÄ Lehtipuita pitää säästää pystyyn jo taimikon ensimmäisessä raivauksessa. Sekapuustoisuuden ylläpito vaikuttaa olevan jatkuvassa haastavampaa kuin avohakkuissa: valoa vaativat puulajit, kuten mänty ja koivu, edellyttävät pienaukkohakkuita. Tarua Sekametsien kasvatusta tutkivan tuoreen Sekava-hankkeen tulosten perusteella lehtipuusekoitusta pitää jättää pystyyn jo varhaisperkauksessa eli taimikon ensimmäisellä raivauskerralla. Ongelma on, että metsätaloudesta eniten kärsivät lajit vaativat usein säilyäkseen vanhoja eläviä puita ja järeää kuollutta puustoa. Poistaako koivun kasvatus juurikääpäsienen. Lahoa aiheuttavan juurikääpäsienen valtaamalle metsäalueelle kannattaa istuttaa koivua. Metsälehti selvitti seitsemän yleisen metsänhoitoväitteen todenperäisyyden. Jatkuva kasvatus lisää metsän monimuotoisuutta. 2. TOTTA JA TARUA METSÄNHOIDOSTA Tuleeko nopeakasvuisista kuusentaimista huonolaatuista puuta. Kaikki lehtipuut pitää poistaa varhaisperkauksessa. Totta ja tarua Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria hakkuuaukkoja. Alikasvoskuuset näyttävät olevan istutuskuusia herkempiä lahovialle
5. Jalostetut kuusentaimet kasvavat niin nopeasti, että puuaineksesta tulee huonolaatuista. Lisäksi alikasvokset esiintyvät tiheinä ryhminä, joissa juurikääpäKasvunopeuden vaikutukset puuaineksen laatuun ovat erilaisia eri puulajeilla. On tärkeää, että juurikäävän saastuttamalla paikalla kasvatetaan selkeästi lehtipuustoa. VA LT TE RI SK YT TÄ sienen on helppo levitä. Huono valinta on kuitenkin myös lahokuusikon avohakkuu ja istutus kuuselle. Mikäli oksien kasvua pystytään hillitsemään puun nuoruusvaiheessa ja myöhemmin edistetään oksien luontaista karsiutumista ja pidetään männyn kiertoaika kyllin pitkänä, on männystä mahdollista kasvattaa hyvälaatuinen järeä tyvitukki rehevälläkin kasvupaikalla. Totta ja tarua Käytännössä taimien raivaaminen onnistuu aina, paitsi korkeimpien hankien aikaan. Lehtipuuta pitää tällöin olla kuusikossa vähintään 30 prosenttia runkoluvusta metsikköön tasaisesti jakautuneena, mieluusti enemmänkin. Tarua Rehevä kasvupaikka lisää männyllä paksuoksaisuutta, mikä on puun jatkokäytön kannalta huono laatutekijä. Koivikon alle luontaisesti syntyvät kuusentaimet täytyy käydä raivaamassa nurin, sillä ne pitävät tartuntaa yllä. Rehevien paikkojen nopeakasvuisten mäntyjen runkomuoto voi myös kehittyä huonolaatuiseksi. Yksi koivusukupolvi poistaa juurikääpää, ja seuraavaksi voi taas istuttaa kuusta. Mäntyjen tulee kasvaa taimina ja nuorina puina riittävän tiheässä. Kuusimetsän jatkuva kasvatus perustuu alikasvostaimiiin, joten kasvatustapa soveltuu huonosti lahovikaisiin kuusikoihin. METSÄSTÄ 8.12.2023 Metsälehti.fi 19 Nykyiset istutuskuuset kasvavat niin hurjaa vauhtia, että jos varhaisperkauksessa kaadetaan kaikki lehtipuut, niitä ei enää saa myöhemmin kasvamaan kuusten kanssa samaa tahtia. Tähän saakka Suomen metsien kasvua on pidetty liian hitaana, eikä käännettä täysin päinvastaiseen ole näköpiirissä. 7. Nopea kasvu pienentää havupuilla puuaineksen tiheyttä, joka on yleinen laatukriteeri. Jos tiheys laskee liiaksi, syntyy huonolaatuista höttöpuuta. Rehevällä paikalla kasvava mänty on aina huonolaatuista. Kuivaoksaisen välitukin ja terveoksainen latvatukin kohdalla laatueroa saattaa olla useammin karumpien kasvupaikkojen hyväksi. Koivulla nopea kasvu parantaa puuaineksen laatua. Tarua Metsänjalostuksella pyritään parantamaan puiden kasvua. Mäntytaimikoissa tulee muistaa, että lehtipuuntaimien varjoon jäävät männyntaimet kelpaavat hirville erityisen hyvin, joten säästettävien lehtipuiden ja mäntyjen välille tulee jättää pari metriä turvaväliä. Jos raivauksessa tulee kaatumaan havupuita, kuten esimerkiksi mäntytaimikon harvennuksessa eli toisella raivauskerralla, raivaus tulee tehdä pakkaskelillä. Raivauksia ei kuitenkaan kannata tehdä ihan milloin sattuu. Jos kasvupaikka on juurikäävän tartuttama, lahotartunnalta eivät säästy luontaisesti syntyneet alikasvoskuuset eivätkä kuusen istutustaimet. Lähteenä lisäksi Luken raportti: Talousmetsien luonnonhoidon ekologisten vaikutusten synteesi. Viljavassa maaperässä harvakseltaan kasvavien puiden ytimeen kehittyy taimina heikkolaatuista puuta. Yksittäisiä huonosti käsiteltyjä, kuten liian harvoja, metsiköitä löytyy, mutta huonon puunlaadun syy ei ole ollut jalostetuissa taimissa tai siemenissä. Jalostus parantaa lisäksi esimerkiksi rungon muotoa ja oksakulmia. Alikasvoskuuset ovat herkemmin lahovikaisia kuin istutuskuuset. Kasvunopeuteen vaikuttavat kasvupaikan ravinteisuus ja taimikon tiheys. Totta Koivupuusukupolven kasvattaminen on tehokas keino saada puita lahottavaa juurikääpäsientä häviämään tai ainakin merkittävästi vähenemään maaperästä. Lisäys ei vaikuta olennaisesti puuaineksen tiheyteen ja käyttökelpoisuuteen. 3. Lahopuiden säästämiseen tulee kiinnittää huomiota hakkuutavasta riippumatta. 4. Taimikonraivauksen voi tehdä milloin vain. Alikasvokset kärsivät usein valon ja ravinteiden puutteesta, mikä todennäköisesti lisää niiden alttiutta tartunnalle. Jos taimikon annetaan olla liian kauan omillaan, puiden kehitys heikkenee ja raivaustyön hinta nousee. Totta Suurten puiden alla kasvavat kuusentaimet eli alikasvoskuuset näyttävät olevan istutuskuusia herkempiä puita lahottavalle juurikääpätartunnalle. VA LT TE RI SK YT TÄ Jatkuva kasvatus ei ole automaattinen monimuotoisuuden pelastaja. Kun juurikäävän lahottama kuusikko uudistetaan koivulle, ehtivät kuusten kantojen juuret lahota koivusukupolven aikana niin paljon, etteivät ne enää pysty levittämään juurikääpätartuntoja koivikon jälkeen perustettavan kuusikon juuristoon. Ensimmäisellä raivauskerralla on tärkeää säästää pystyyn erityisesti siemenistä syntyneitä pieniä rauduskoivuntaimia. Myös lehtisekapuusto voi vähentää juurikäävän leviämistä kuusikossa. 10489_.indd 19 10489_.indd 19 3.12.2023 15.20 3.12.2023 15.20. Ohjeistus on raivata taimikot ensimmäisen kerran noin metrin mittaisena ja tehdä toinen taimikonhoito puulajista ja taimikon tiheydestä riippuen 3–7 metrin pituusvaiheessa. Ne voivat menestyä kuusten seassa koko metsikön kiertoajan. Puulajin vaihto lehtipuuksi on ehdottomasti paras ratkaisu. 6. Metsänjalostuksen tuoma kasvunlisäys leventää puun vuosilustoja kuitenkin maltillisesti. Vastauksia kysytty Luonnonvarakeskuksesta Tuula Piriltä, Martti Venäläiseltä, Jari Miinalta ja Karri Uotilalta sekä Itä-Suomen yliopistosta Henrik Heräjärveltä. Näin ehkäistään puita lahottavan juurikääpäsienen leviäminen kaadettujen havupuiden kantoihin ja sitä kautta pystyyn jääneisiin puihin
Logosol ES8 Sähkösaha, 8 kW. Kaikki hinnat ilman arvonlisäveroa ja rahtia. 8200-000-0025 4 Maailman paras puunkiristin 4 Pakollinen: tuulettimen siivet teräpyörissä 4 Erittäin vakaa nopea ja tarkka sahaus 4 Kestää vertailun, huippulaatua! 4 Ketju antaa hienoimman sahapinnan 4 Laajenna rajattomasti 4 Helppo lähteä liikkeelle 4 Erittäin edullinen! Sopii B751/B751 Prolle ym. Kone Nygård Maskin | VAASA | 06-3577 850 | logosol@konenygard.fi Hydroforest | EKENÄS | 0400 477 890 | klaus.sundblom@hydroforest.fi Hydroforest | KIMITO | 040 580 3256 | magnus.lindh@hydroforest.fi OTA YHTEYTTÄ MEIHIN JO TÄNÄÄN! We are looking for more distributors in Finland! Contact us for more info: +46 611 18285 info@logosol.se ! Art nr 4508-001-1027 Kulmatuki XL € 73 € 73 (€ 83) Laipan kärkituki Art nr 6600-001-7005 € 131 € 131 (€ 146) ALENNUS! TEEMME SUUREN INVESTOINNIN UUDELLA, SUUREMMALLA TEHTAALLA VARASTON TYHJENNYS! 12,5% 10499_.indd 20 10499_.indd 20 3.12.2023 15.24 3.12.2023 15.24. Hinnat ovat voimassa 31.01.2024 asti TALVIKAMPANJA! SAHAYKSIKÖT F2 Ketjusahalaitos (4 m) + Stihl MS661, manuaalinen etäsyöttö € 3 433 € 3 433 (€ 3 716) SÄÄSTÄ € 283! Tuotenro 4525-555-7020 Tuotenro 6610-000-0015 Tuotenro 6600-000-7015 Tuotenro 6600-000-0017 Tuotenro 6610-000-0005 Tuotenro 8410-001-0036 Tuotenro 8410-001-0005 Tuotenro 8200-555-0015 Tuotenro 8000-000-0615 Tuotenro 8310-001-0036 B751 PRO B751 PRO B1001 Tuotenro 6600-000-7025 Tuotenro 8310-001-0200 Tuotenro 8310-001-0205 Tuotenro 8310-555-0200 Tuotenro 6600-555-7020 Tuotenro 7605-000-1235 Ei sisällä laippaa ja ketjua! ALENNUS! 10% ALENNUS! 12% € 1 701 (€ 1 890) € 247 (€ 274) € 648 (€ 720) € 1 260 (€ 1 400) € 3 300 (€ 3 690) € 290 (€ 322) € 2 490 (€ 2 720) € 4 374 (€ 4 860) € 103 (€ 114) € 9 900 (€ 11 000) € 14 500 (€ 15 600) € 2 646 (€ 2 940) € 513 (€ 570) € 1 836 (€ 2 040) Logosol ES5 Sähkösaha, 4,6 kW. KISKON JATKOKSET HIRSIJYRSIN ALENNUS! ! 12% TÄYDELLISET TARVIKKEET VÄHENNYKSIIN OSTA ENNEN VUODENVAIHDETTA! ALENNUS! 15% SAHALAITOS JOPA LOGOSOL F2 Ketjusahalaitos 4 m € 1 479 € 1 479 (€ 1 690) LOGOSOL F2+ Ketjusahalaitos Hinta alkaen € 1 820 € 1 820 (€ 2 080) ALENNUS 12,5% ALENNUS 12,5% SÄÄSTÄ € 211! SÄÄSTÄ € 260! ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 15% LOGOSOL B751 PRO Vannesahalaitos Hinta alkaen € 7 830 € 7 830 (€ 8 700) LOGOSOL B751 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) LOGOSOL B1001 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 10 350 € 10 350 (€ 11 500) SÄÄSTÄ € 985! SÄÄSTÄ € 870! SÄÄSTÄ € 1 150! PÄIVITÄ KETJUSAHALAITOSTASI! PÄIVITÄ VANNESAHALAITOSTASI LISÄÄ TARJOUKSIA OSOITTEESSA LOGOSOL.FI LOGOSOL B751 Vannesahalaitos 4,6 kW € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) SÄÄSTÄ € 985! Art.nr. Pidennä sahalaitostasi ja sahaa pidempiä tukkeja. Ei syöttöä ALENNUS! 15% B751 13 HK/15 HK/4,6 KW SYÖTTÖLAITTEET LISÄVARUSTEET TRAILERPAKETTI TUKINKÄSITTELYPAKETTI HYDRAULINEN Yksinkertainen veivisyöttö sähkösahalle Sähkösahan manuaalinen etäsyöttö Yksinkertainen veivisyöttö moottorisahalle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Tukin siirrin, B1001 Manuaalinen etäsyöttö moottorisahalle F2/ F2+ (4 m) ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% Tuotenro 4525-555-0001 € 235 (€ 268) ALENNUS! 15% 2 x 0,5 metriä Sisältää 2 kpl 0,5 metrin jatkopalkkeja. Ei syöttöä Trailerpaketti tukijaloilla, pyöränakselikapasiteetti 1 300 kg Tukinkäsittelypaketti B751 PRO LM230 Hirsijyrsin 4 kW Terät hirsiaihioiden valmistukseen 3–6 tuumaa. Kiskon jatkokset Sahakiskon pidennysosa. LM410 4 kW Sopii kiskoleveyksille 825–960 mm
LM410 4 kW Sopii kiskoleveyksille 825–960 mm. Pidennä sahalaitostasi ja sahaa pidempiä tukkeja. Ei syöttöä ALENNUS! 15% B751 13 HK/15 HK/4,6 KW SYÖTTÖLAITTEET LISÄVARUSTEET TRAILERPAKETTI TUKINKÄSITTELYPAKETTI HYDRAULINEN Yksinkertainen veivisyöttö sähkösahalle Sähkösahan manuaalinen etäsyöttö Yksinkertainen veivisyöttö moottorisahalle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Tukin siirrin, B1001 Manuaalinen etäsyöttö moottorisahalle F2/ F2+ (4 m) ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% Tuotenro 4525-555-0001 € 235 (€ 268) ALENNUS! 15% 2 x 0,5 metriä Sisältää 2 kpl 0,5 metrin jatkopalkkeja. Ei syöttöä Trailerpaketti tukijaloilla, pyöränakselikapasiteetti 1 300 kg Tukinkäsittelypaketti B751 PRO LM230 Hirsijyrsin 4 kW Terät hirsiaihioiden valmistukseen 3–6 tuumaa. KISKON JATKOKSET HIRSIJYRSIN ALENNUS! ! 12% TÄYDELLISET TARVIKKEET VÄHENNYKSIIN OSTA ENNEN VUODENVAIHDETTA! ALENNUS! 15% SAHALAITOS JOPA LOGOSOL F2 Ketjusahalaitos 4 m € 1 479 € 1 479 (€ 1 690) LOGOSOL F2+ Ketjusahalaitos Hinta alkaen € 1 820 € 1 820 (€ 2 080) ALENNUS 12,5% ALENNUS 12,5% SÄÄSTÄ € 211! SÄÄSTÄ € 260! ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 15% LOGOSOL B751 PRO Vannesahalaitos Hinta alkaen € 7 830 € 7 830 (€ 8 700) LOGOSOL B751 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) LOGOSOL B1001 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 10 350 € 10 350 (€ 11 500) SÄÄSTÄ € 985! SÄÄSTÄ € 870! SÄÄSTÄ € 1 150! PÄIVITÄ KETJUSAHALAITOSTASI! PÄIVITÄ VANNESAHALAITOSTASI LISÄÄ TARJOUKSIA OSOITTEESSA LOGOSOL.FI LOGOSOL B751 Vannesahalaitos 4,6 kW € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) SÄÄSTÄ € 985! Art.nr. Kone Nygård Maskin | VAASA | 06-3577 850 | logosol@konenygard.fi Hydroforest | EKENÄS | 0400 477 890 | klaus.sundblom@hydroforest.fi Hydroforest | KIMITO | 040 580 3256 | magnus.lindh@hydroforest.fi OTA YHTEYTTÄ MEIHIN JO TÄNÄÄN! We are looking for more distributors in Finland! Contact us for more info: +46 611 18285 info@logosol.se ! Art nr 4508-001-1027 Kulmatuki XL € 73 € 73 (€ 83) Laipan kärkituki Art nr 6600-001-7005 € 131 € 131 (€ 146) ALENNUS! TEEMME SUUREN INVESTOINNIN UUDELLA, SUUREMMALLA TEHTAALLA VARASTON TYHJENNYS! 12,5% 10499_.indd 21 10499_.indd 21 3.12.2023 15.24 3.12.2023 15.24. Logosol ES8 Sähkösaha, 8 kW. Kaikki hinnat ilman arvonlisäveroa ja rahtia. Kiskon jatkokset Sahakiskon pidennysosa. 8200-000-0025 4 Maailman paras puunkiristin 4 Pakollinen: tuulettimen siivet teräpyörissä 4 Erittäin vakaa nopea ja tarkka sahaus 4 Kestää vertailun, huippulaatua! 4 Ketju antaa hienoimman sahapinnan 4 Laajenna rajattomasti 4 Helppo lähteä liikkeelle 4 Erittäin edullinen! Sopii B751/B751 Prolle ym. Hinnat ovat voimassa 31.01.2024 asti TALVIKAMPANJA! SAHAYKSIKÖT F2 Ketjusahalaitos (4 m) + Stihl MS661, manuaalinen etäsyöttö € 3 433 € 3 433 (€ 3 716) SÄÄSTÄ € 283! Tuotenro 4525-555-7020 Tuotenro 6610-000-0015 Tuotenro 6600-000-7015 Tuotenro 6600-000-0017 Tuotenro 6610-000-0005 Tuotenro 8410-001-0036 Tuotenro 8410-001-0005 Tuotenro 8200-555-0015 Tuotenro 8000-000-0615 Tuotenro 8310-001-0036 B751 PRO B751 PRO B1001 Tuotenro 6600-000-7025 Tuotenro 8310-001-0200 Tuotenro 8310-001-0205 Tuotenro 8310-555-0200 Tuotenro 6600-555-7020 Tuotenro 7605-000-1235 Ei sisällä laippaa ja ketjua! ALENNUS! 10% ALENNUS! 12% € 1 701 (€ 1 890) € 247 (€ 274) € 648 (€ 720) € 1 260 (€ 1 400) € 3 300 (€ 3 690) € 290 (€ 322) € 2 490 (€ 2 720) € 4 374 (€ 4 860) € 103 (€ 114) € 9 900 (€ 11 000) € 14 500 (€ 15 600) € 2 646 (€ 2 940) € 513 (€ 570) € 1 836 (€ 2 040) Logosol ES5 Sähkösaha, 4,6 kW
Nyt 20-vuotiaan koivikon paikalla oli ylikypsäksi päässyt kuusikko, josta lähti puuta liki 400 kuutiota hehtaarilta. ”Kuviolla on nyt noin 1 500 puuta hehtaarilla. Yhtiö on sitoutunut ostamaan vaikka 10490_.indd 22 10490_.indd 22 3.12.2023 15.27 3.12.2023 15.27. Metsänhoitotyöt ja suunnittelun olen ulkoistanut oikeille ammattilaisille, mutta minulla on aina oma näkemys kullekin metsäkuviolle tehtävästä toimenpiteestä”, metsänhoitajan koulutuksen saanut Karhulahti sanoo. hittyykö tähän vielä kunnollinen kuusikko vai kärsivätkö kuuset hakkuussa liiaksi?” Karhulahti on aina ollut kiinnostunut metsästä, joka tuli tutuksi jo kotitilalla Punkalaitumella. Kahdella kuviolla ensiharvennetun koivikon alta nousee luontaisesti kuusi, joka näyttää kirivän koivuja uhkaavasti kiinni. Nuori koivikko tuottamaan Pellolle laskeutuvassa loivassa rinteessä kasvavasta 2,5 hehtaarin koivukuviosta Karhulahti päätti tehdä koealan, johon istutetaan ensi keväänä pakuria. ”Kun koivut poistetaan, KeKÄÄPÄTILIÄ ODOTELLESSA Veikko Karhulahdesta tuli metsänomistaja jo kouluiässä. Kolmasosaan istutetaan pakuri, ja yksi kolmannes poistetaan samalla toteutettavassa ensiharvennuksessa. ”Ensimmäiset metsäkaupat tein opiskeluaikanani. 8.12.2023 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO LAITILA, TEKSTI VESA-MATTI VÄÄRÄ, KUVAT ”NÄMÄ ensimmäiset koivulle istutetut kuviot ovat tukkimitassa ja valmiita myytäväksi noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua, 50 vuoden iässä”, Veikko Karhulahti, 68, arvioi. Karhulahti aikoo itse olla mukana merkitsemässä pakurille sopivia puita, joista ei tulisi hyvälaatuista tukkia. Valikoitujen koivujen kylkiin isketään keväällä mahlan irtoamisen päätyttyä neljä pakuritappia 40 sentin välein, samalle kyljelle. Kävelemme tuoreessa kangasmetsässä Kiikan Vehkakorven kylässä nykyisessä Sastamalassa. Metsänomistaja hänestä tuli koulupoikana 1960-luvulla, kun hän sai 17 hehtaarin metsäpalstan puolittaisena lahjana isoisältään – saman, jossa nyt olemme. ”Olen nyt viiden eri yhteismetsän osakas.” ”Tämä on minulle eräänlainen koeala”, Veikko Karhulahti sanoo. Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa, ja Veikko Karhulahti uskoo sen lisäävän omistajilleen helppojen yhteismetsien suosiota. Loput jäävät kasvamaan tukkipuuksi.” Karhulahti on tehnyt sopimuksen Kääpä Forestin kanssa. Pankkiura ohjasi metsäsijoittamisen pariin. Tavoitteena on saada kolme satoa kahdesta eri käävästä. Iso osa Karhulahden omistamasta palstasta on uudistettu 20– 30 viime vuoden aikana
JÄÄKAUDEN VUOKSI PERUSKALLIOTA peittävä maaperä koostuu Suomessa pääasiassa nuorista maalajeista. 8.12.2023 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Karhulahti tekee paluun metsäkaupoille, kunhan hinnat jonkin verran laskevat. Suomen metsätalouden onni on, että vuotuinen sademäärä on suurempi kuin haihdunta. ”Tilastot vääristävät energiapuun hintaa pahasti, niiden mukaan puusta maksetaan alle 20 euroa kuutiolta. Kokenut varainhoitaja Karhulahti penää rahastoilta ennen kaikkea avoimuutta arvonmäärityksen käytäntöihin. Palvelun mukaan on laajoja alueita, joilla irtomaata on kallion päällä alle metri. Todellisuus on toista.” Tähän sopii porata. Jos mahdollista, Karhulahti aikoo tiristää viimeiset mehut lahoista koivuista istuttamalla niihin lopulta lääkeaineena tunnettua lakkakääpää. Enimmillään hänellä oli suorassa omistuksessa reilut 200 hehtaaria metsää, nyt noin 100. Työn ohessa Karhulahti alkoi ostaa metsää myös itselleen. Muutamalla kympillä saa ostetuksi vertaisarvioidun tutkimusraportin. ”Kun jäin eläkkeelle, Turun OP Privaten hallinnoitavat varat olivat 1,2 miljardia euroa.” Eläkepäiviä Karhulahti malttoi viettää puoli vuotta. Se, kuinka paljon irtomaa voi pidättää vettä puuston kasvua varten, riippuu maaperän paksuuden lisäksi siitä, millainen on sen raekoostumus. Sieltä hän ajautui pankkiuralle edeten Turun seudun osuuspankin yksityispankin johtajaksi. Järeäpuustoisessa koivun ja kuusen sekametsässä koivut saattavat voida kuivuusjaksona paksusti samaan aikaan kun kuuset kärsivät koivun ottaessa haltuunsa kaiken saatavissa olevan veden. Juuri nyt kokenutta metsäsijoittajaa ilahduttaa hurjasti noussut energiapuun hinta. ”Lopetin metsäpalstojen oston jo vuosia sitten hintatason noustessa liian korkeaksi. Olen nyt viiden eri yhteismetsän osakas.” Yhteismetsistä innostunut Karhulahti on itse ollut mukana käynnistämässä valtakunnallisesti toimivaa Metsänhaltijan yhteismetsää, jossa mukana on myös Suomen Sijoitusmetsät. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat vanhat kuusikot, joiden stressaantuminen kuivuuden vuoksi saattaa johtaa hyönteistuhojen yleistymiseen. Omilla metsillään Karhulahti on päässyt arvonnousu huomioiden jopa 10 prosentin tuottoon, ja nykyisellä korkotasolla tuottovaatimus on hänen mielestään vähintään viisi prosenttia. Kierotyviset ja haarautuneet koivut joutavat pois, ja ovat siksi omiaan pakurin kasvualustaksi. ”Olen liittänyt viime vuosina Itäja Pohjois-Suomessa sijaitsevia palstoja alueilla toimiviin yhteismetsiin. Loput sadosta jätän markkinoiden armoille.” Tavoitteena on kerätä koivikosta kaksi pakurisatoa, tarvittaessa osa lähtee tuolloin energiapuuksi. Sekametsillä on omat etunsa, mutta myös vaaransa. Lääkkeeksi on ehdotettu koivun ja kuusen yhteiskasvatusta sekametsinä. Tästä huolimatta on jo nykyisen ilmaston aikana kasvukautisia kuivuusjaksoja. Ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan olettaa, että vedestä tulee aiempaa useammin puutetta. Yhdessä veljensä kanssa omistamaltaan toiselta palstalta Punkalaitumelta energiapuusta maksettiin 30 euroa kuutiolta, vaikka kyseessä oli pystykauppa. Sen jälkeen hinnat tosin nousivat vielä kymmeniä prosentteja.” Hintoja kirittivät Karhulahden mukaan etenkin ostolaidalla olleet metsärahastot. Metsäsijoittamisen pariin hän ajautui juuri varainhoitotyön kautta. Tutkijat ovat jo kiinnittäneet huomiota ilmiöön. Hintahuippu saavutettiin alkuvuodesta 2023, ja nyt hinnat ovat jo kääntyneet laskuun. Maapeitteen paksuus vaihtelee, mutta keskipaksuus on vain runsas kahdeksan metriä. Metsän hinta karkasi Karhulahden sijoituksista valtaosa on osakemarkkinoilla, mutta metsää hän pitää salkun vakauttajana. PALSTALLA 10490_.indd 23 10490_.indd 23 3.12.2023 15.28 3.12.2023 15.28. Sijoitukset rahastoihin ovat hiipuneet ja niiden tekemät ostot lakanneet. Maaperän vedenpidätyskyky riippuu siitä, kuinka suurelle partikkeleiden pintaalalle vettä voi kiinnittyä. Irtomaan paksuuden omissa metsissä voi selvittää GTK:n ylläpitämästä Maankamara-palvelusta. Olisiko viisasta unohtaa sekametsäintoilu silloin, kun maaperän paksuus on alle kaksi metriä. Nyt hän tekee Turun sijoitushallinta -nimisen yrityksen kautta asiakkailleen muun muassa sijoituspalveluiden kilpailutusta ja valvontaa. Siksi hienojakoinen maa-aines pidättää vettä paremmin kuin karkea. Moni osakesijoituksia miettivä asiakas omisti metsää tai halusi ostaa sitä lisää, ja Turun OP:ssä juuri Karhulahti toimi usein metsäpalstojen arvonmäärittäjänä. Karhulahti aloitti työuransa 1980-luvun alussa juuri perustetussa ympäristöministeriössä ja oli lyhyen rupeaman virkamiehenä myös Metsähallituksessa. Koivun putkiloissa ei ole vastaavaa mekanismia, vaan koivu haihduttaa kuivana kautena kaiken veden minkä se saa otetuksi maaperästä. Kuusen vuosimiljoonia kestänyt evoluutio on saanut aikaan tarkoituksenmukaisen toiminnan. Puhtaassa kuusikossa olisi parempi tilanne: kaikki puut säästäisivät vettä. Suomen oloihin perustuva tutkimus löytyy internetistä hakufraasilla ”Does Drought Influence the Relationship Between Biodiversity and Ecosystem Functioning in Boreal Forests”. ”Laskennallinen tuotto hehtaarilta kymmenen vuoden kuluttua on sovitulla hinnalla noin 26 000 euroa, jos kaikki menee suunnitellusti. Ajattelin tosin sitoa vain puolet tulevasta sadosta sovittuun 35 euron kilohintaan. KOIVUSEKOITUS VOI LISÄTÄ KUUSEN ONGELMIA KUIVINA KESINÄ SASTAMALA kaiken arviolta 8–10 vuoden kuluttua kerättävästä pakurisadosta. Tiedetään, että kuusi pystyy reagoimaan kuivuuteen nopeasti, koska solujen rengashuokoset sulkeutuvat rungossa kuivuuden kohdatessa. AVAINKYSYMYS ON, miten kuivuuteen reagoi kuusen ja koivun sekametsä. Lopulta pakurikoivut ovat luultavasti lahonneet niin paljon, että niistä tulee metsään rutkasti lahopuuta
Moni on ehtinyt huolestua, uhkaako mäntyjä ilmaston lämmetessä sama kohtalo kuin kuivien paikkojen kuusia. Havuparikasta esiintyy luonnostaan esimerkiksi kuolleissa kävyissä, ja se leviää itiötartuntana. 10491_.indd 24 10491_.indd 24 3.12.2023 15.56 3.12.2023 15.56. Tautia havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2021. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja laittaa panikoijille jäitä hattuun. Kuvassa punaisen ruskeaksi kuivuneita mäntyjä Turun saaristossa. ”Asiat pitää nyt selvittää kaikessa rauhassa.” TU IJ A H YT Ö N EN /L U KE Etelänversosurma ja okakaarnakuorianen tappavat mäntyjä pystyyn lounaisrannikolla. Okakaarnakuoriaistuhojen seurantaan ja tutkimukseen sen sijaan ei ole vielä saatu rahoitusta. Kuivuneiden puiden kaato ja poltto eivät ole enää tätä päivää. Tauti etenee vuosikasvaimessa uusimmasta vanhimpaan. Vielä ei uutisoida Keski-Euroopastakaan, että kaikki männyt ovat kuolleet”, Ylioja summaa. Tästä syystä sairastuneiden puiden poisto ei välttämättä auta. ”Tämä voi olla yksittäiselle metsänomistajalle paha paikka, mutta eihän tämä mikään iso ilmiö vielä ole. 8.12.2023 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TIIA PUUKILA ”SAARISTOMÄNNYT kuolevat, tutkijat pelkäävät uuden taudin leviävän laajalle Suomeen”. Yksittäisten mäntyjen kuoleman saattaa aiheuttaa myös tyvitervastauti tai jalokuoriaisiin kuuluva sinikauniainen. Unohda tuhopuiden poltto Havuparikasta tutkitaan parhaillaan Lukessa Alfred Kordelinin säätiön rahoituksella. Tutkijat eivät myöskään ole löytäneet ruskettuneista puista kuoren alle talvehtimaan jääviä okakaarnakuoriaisia. Tilannetta on kuitenkin seurattava”, Ylioja rauhoittelee. Esimerkiksi näin mediassa on uutisoitu havuparikassienen aiheuttamasta etelänversosurmasta. ”Asiat pitää nyt selvittää kaikessa rauhassa. ”Suomessa täysikasvuisten mäntyjen kuoleman yhteydessä on etelänverso surman kanssa aina tavattu okakaarnakuoriainen. ”Meillä ei ole varmuutta, olisiko tauti pystynyt yksin tappamaan täysikokoisia puita ilman okakaarnakuoriaista”, Ylioja kertoo. Ylioja varoittaa vanhentuneista torjuntaohjeista, joita metsänomistajille yhä saatetaan antaa. Saaristossa tuhot näkyvät selvärajaisina useamman puun tuholaikkuina. Se parveilee ja iskeytyy puun latvaosiin. Okakaarnakuoriainen tuo mukanaan sinistäjäsienen, jota sen toukat käyttävät ravintonaan. Valtaosa kuolevista männyistä on satoja vuosia vanhoja kalliolla kasvavia maisemamäntyjä, mutta osa myös talousmetsän tukkimäntyjä. Tuhoja on havaittu rannikolla Varsinais-Suomen alueella ja Lounais-Suomessa. Ilman tutkimusrahaa ei pystytä selvittämään esimerkiksi, voiko okakaarnakuoriainen iskeytyä runsastuttuaan kirjanpainajan tavoin myös terveisiin puihin. Taimia ja alle 15-vuotiaita mäntyjä voi kuolla pelkästään tähän tautiin”, selventää Luken erikoistutkija Eeva Terhonen. Torjuntaohjeiden päivitys vaatii vielä lisää tutkimusta. Kun tuho silmin havaitaan, kuoriaiset ovat jo jättäneet rungon. Turhaa paniikkia mäntytuhoista Etelänversosurma ja okakaarnakuoriainen kurittavat kalliomaisemia, mutta talousmetsissä on vain muutamia tuholaikkuja. Jokaisesta ruskettuneesta puusta on löytynyt havuparikassienen lisäksi okakaarnakuoriaista. Keski-Euroopassa okakaarnakuoriainen on nimetty männyn pahimmaksi tuhohyönteiseksi, mutta Suomessa se ei ole vielä aiheuttanut suuria metsätaloudellisia tuhoja. Stressi altistaa etelänversosurmalle ja kuoriaistuhoille, ja niitä ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männiköissä. ”Jos lounaisessa Suomessa tulee usean puun tuholaikkuja nopeasti, silloin aiheuttaja on okakaarnakuoriainen ja havuparikas”, Ylioja kertoo. Kuoriainen jouduttaa kuolemaa Luonnonvarakeskus on kartoittanut lounaissaaristossa punaiseksi muuttuneita mäntyryhmiä. Okakaarnakuoriainen puolestaan on kirjanpainajien kanssa samaan sukuun kuuluva pienikokoisempi kaarnakuoriaislaji. Havuparikassienen aiheuttaman etelänversosurman tunnistaa äkillisesti kasvukauden aikana harsuuntuvista ja ruskettuvista latvuksista. Sinistäjäsieni tukkii vedenkulun, minkä seurauksena latva kuolee nopeasti
”On tärkeää seurata, mihin suuntaan tuhotilanne on kehittymässä. Tällä hetkellä mikään virallinen taho ei kerää laajamittaisesti tietoa puuston kuolleisuuden kehittymisestä. Metsä Group ja analytiikkayritys Collective Crunch tiedottivat vuosi sitten tekoälysovelluksesta, jolla pyritään tunnistamaan hyönteistuhoja ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. Teeman parissa on ahkeroitu myös maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Spru ceriskhankkeessa. Satelliittija ilmakuvien on katsottu tunnistavan hyvin etenkin runsaat puustotuhot. Muutokset voivat olla hyvin äkillisiä. Tekoäly etsii droonikuvilta yksittäiset kuusipuut ja luokittelee ne terveisiin, heikentyneisiin ja kuolleisiin. Sovellus päivittää hyönteistuhojen etenemisestä satelliittikuviin perustuvaa kartta-aineistoa useamman kerran vuodessa. Näin kertovat kuolleita puita tekoälyn avulla ilmaja satelliittikuvista kartoittavan Koko Forestin havainnot. Kuolleen puuston lisääntyminen näkyy vihreällä värillä. 8.12.2023 Metsälehti.fi 25 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ Kuolleen puuston määrä on seitsenkertaistunut Kaakkois-Suomen pahimmilla kirjanpainaja-alueilla kuuden viime vuoden aikana. Viereiset kuvat osoittavat, miltä yrityksen Maanmittauslaitoksen vääräväri-ilmakuvista tekemä analyysi näyttää vuosina 2020 ja 2023. Junttilan mukaan on haastavaa ennustaa, kuinka nopeasti kuusikkotuhot etenevät. Suomen metsiin iskeytyi Keski-Euroopasta tuttu ilmiö: kovasta kuivuusstressistä kärsivät kuuset eivät pysty puolustautumaan hyönteisten hyökkäyksiltä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on luonut samassa hankkeessa tekoälymallin, jonka avulla droonikuvista voidaan luokitella kuusten terveydentilaa. Se tukee tuhoriskin seurantaa omissa metsissä ja auttaa toimenpiteiden ajoittamisessa vahinkojen välttämiseksi”, kertoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden digitalisaatiojohtaja Olli Leino. Kartoitusmenetelmä tunnistaa selvät muutokset puuston ylimmässä latvuskerroksessa. Tuhomäärää seurattava Vuonna 2022 perustettu Koko Forest on tehnyt kartoituksia myös muualla Suomessa – muun muassa Kuopion Tahkolla, jonka puustokuolemat ovat olleet tänä vuonna otsikoissa. 2023 2020 10491_.indd 25 10491_.indd 25 3.12.2023 15.56 3.12.2023 15.56. Metsien analytiikkapalveluita tarjoava yritys on kartoittanut menetelmänsä avulla Kaakkois-Suomesta 200 000 hehtaaria metsää. Kysymys on, millä varmuudella eri menetelmät pystyvät tunnistamaan yksittäiset kirjanpainajien iskemät kuuset jo tuhon alkuvaiheessa. ”Päätöksenteon kannalta on olennaista, että aiheesta on ajankohtaista tietoa.” Tutkijoiden mukaan tuoreiTekoäly paljastaa kirjanpainajat Metsien hyönteistuhojen seurantaan on viime aikoina kehitetty useita tekoälyyn perustuvia sovelluksia. Kuolleet puut näkyvät vihertävinä, elävät havupuut tumman punaisina ja lehtipuut kirkkaan punaisina. Hyönteistuhoaineisto on ollut kesästä lähtien Metsä Groupin (Metsäliitto Osuuskunnan) omistaja-asiakkaiden käytettävissä mobiilisovelluksessa kirjanpainajan vaikutusalueella. ”Muutokset voivat olla hyvin äkillisiä.” KO KO FO RE ST den kuusikuolemien taustalla on etenkin vuoden 2021 kuiva ja ennätyskuuma alkukesä. Hankkeessa on kehitetty riskimallia, joka paljastaisi laajoille kirjanpainajatuhoille alttiit alueet kartalla. Kuolleiden puiden määrä on lisääntynyt Koko Forestin analyysikuvien perusteella merkittävästi viime vuosina Etelä-Karjalassa. Se pitäisi myös metsäalan toimijoiden hahmottaa”, Junttila sanoo. Kuvien alaraunassa näkee, miten esimerkiksi etelään päin auki oleva metsänreuna on ollut otollinen paikka kirjanpainajien iskeymille. Satelliittikuvia ja drooneja Hyönteistuhojen seuraamiseen on kehitetty viime vuosina ahkerasti uusia kaukokartoitustietoihin pohjautuvia menetelmiä. ”Sovelluksen pääpaino on hyönteistuhoille altistuneiden elävien puiden tunnistamisessa. Samuli Junttila korostaa kirjanpainajatuhojen seurannan tärkeyttä. ”Pystymme kartoittamaan, miten puiden kuolleisuus on kehittynyt”, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija ja Koko Forestin johtava asiantuntija Samuli Junttila. Muutosta aiheuttaa esimerkiksi kuolleiden kuusien harsuuntuminen
Mättäitä ja laikkuja Muokkain on kaksirivinen ja jatkuvatoiminen. Muokkausterien liikettä sää tämällä kunnollisen mättään muodostumista voitaneen varmistaa. Keskimäärin mättäät oli vat koneen jäljiltä riittäviä istutuspaikoksi. ”Kone on mukavampi ja er gonomisempi kuin kaivinko ne. Riittää, kun kuljettaja va litsee ajolinjat.” Helmisen mukaan koneen tuottavuus on merkittäväs ti kaivinkonetta parempi. Nyt uutuuskone on lähes val mis ja koeajossa. ”Keskimäärin hehtaarin muokkaamiseen kuluu noin puolitoista tuntia aikaa. Rantalan mukaan Metsä Group haluaa myös olla tu kemassa kotimaista metsän hoitokoneiden valmistusta. Puolitoista tuntia hehtaarilla Konetta pari viikkoa koeaja neen metsäkoneyrittäjä Juho Helmisen ensi kokemukset ovat myönteisiä, vaikka pa ranneltavaakin vielä löytyy. Osa mät täistä jäi kuitenkin pystyyn, eikä kääntynyt ylösalaisin. Aluksi testataan vain muokkainta. ”Meidän ajatus tässä yh teistyössä on, että Risutec saa tästä tuotteen ja me taas viemme asiaa eteenpäin yrit täjäkenttään ja palveluna metsänomistajille.” Muokkaus ja risujen ajo käyvät samalla koneella Risutecin ja Metsä Groupin muokkauskone tehostaa uudistusalojen käsittelyä. Muokkausta voidaan sää tää myös sekametsien perus tamista tukevaksi. Työlajien yhdistäminen tuo myös helpotusta kevään kii reiseen metsänhoitoseson kiin”, toteaa puunhankinnan kehitysjohtaja Juho Rantala Metsä Groupista. 10492_.indd 26 10492_.indd 26 3.12.2023 16.10 3.12.2023 16.10. Mä tästysmonttujen syvyys oli enimmillään noin 25 sent tiä syviä. Maa mätästetään tai lai kutetaan ylös alas liikkuvin kuokkamaisin terin, joiden muotoilu muistuttaa kaivin koneissa käytettäviä mätäs tyslevyjä. Myös hak kuualalla ajaminen vähenee. Koneen ensimmäisen pro totyypin muokkauslevy ei tii vistä mätästä, mutta se on tuotekehityksen seuraava as kel. ”Mättäiden tiivistys saa daan mukaan muokkaimen ohjelmointia muuttamalla. Kohotessaan terä pyöräyttää maapaakun mättääksi laikun viereen. ”Muokkain voidaan säätää esimerkiksi niin, että se tekee joka toisella kaapaisulla istu tuskelpoisen mättään ja väliin laikun luontaisesti syntyvien sekapuiden itämisalustaksi”, Taipale sanoo. Muokkaus etenee 2–2,5 ki lometrin tuntinopeudella. Hakkuutähteil lä kuormatulla koneella ei ole tarkoitus muokata”, toteaa Tommi Taipale Risuteciltä. Se vähentää koneiden siirto ja, koska erillistä muokkaus konetta ei tarvita. METSÄSTÄ 8.12.2023 26 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISUTEC ja Metsä Group ovat kehittäneet kuorma traktorin perään asennetta van maanmuokkaimen, mal liltaan Risutec MG Combi. Maahan painuva terä kaa paisee ”mättäällisen” maata ja pintakunttaa. Jatkossa sama kone voi sekä ajaa hakkuutähteet että muokata maan, mikä vähentää koneiden siirtotarvetta. Maa muokataan ylös alas liikkuvilla muokkausterillä. ”Tämän uuden lisälaitteen myötä muokkaus voidaan teh dä aiempaa tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Mekaanisia muutoksia ei tar vita”, Taipale kertoo. Kone on kehitetty Metsä Groupin toimeksiannosta, mutta sikäli kuin kone etenee sarjavalmistukseen, sitä myy dään kaikille muokkausyrit täjille toimeksiantajasta riip pumatta. Kone voi sekä mätästää että laikuttaa metsämaata. Se tar koittaa, että metsäkone ve tää muokkainta, joka tekee mättäitä tai laikkuja kahteen riviin halutuin välimatkoin. Kai vinkoneella hehtaarin saa tehtyä työvuorossa.” Koneen hintaa ei vielä ole vahvistettu, mutta Taipaleen mukaan hinta asettuu alem malle tasolle kuin vahvimman kilpailijan, ruotsalaisvalmis teisen Bräckelaikkurin. Tarkoitus kui tenkin on, että kuormatrak tori kerää hakkuutähteet au kolta ja muokkaa sitten maan. ”Kone korjaa ensin hak kuutähteet osalta aukkoa ja varastolta palatessaan muokkaa risuista vapautu neen alueen
Kenellä tahansa on mahdollisuus kartuttaa rahastoa ja liittyä mukaan tärkeänä pitämäänsä toimintaan. Vaihtoehtoja on kaksi: nimikkorahasto ja määrätarkoitusrahasto. APURAHAT VUODELLE 2024 Metsämiesten Säätiöön on mahdollisuus perustaa lahjoittajan nimeämä rahasto. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2023–31.1.2024. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2024 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. METSÄSTÄ 8.12.2023 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2024 apurahoja 1,8 miljoonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI • VERKOSTOT TUNNETTUUS • METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Rahastoista haettavaksi laitetut ja myönnetyt apurahat julkaistaan Metsämiesten Säätiön kotisivuilla sekä vuosikertomuksessa. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. Rahaston perustamisella ja kartuttamisella lahjoittajat voivat pysyvällä tavalla osoittaa tukevansa tärkeänä pitämäänsä asiaa laajasti tai kohdennetusti metsien talouskäytön ja ihmisen hyväksi. www.mmsaatio.fi Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. www.mmsaatio.fi/lahjoita/nimeamasi-rahasto Rahastolla tukea tärkeänä pitämääsi asiaan v 10492_.indd 27 10492_.indd 27 3.12.2023 16.10 3.12.2023 16.10. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10500_.indd 28 10500_.indd 28 4.12.2023 10.38 4.12.2023 10.38. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. On kahdenlaisia metsänomistajia
METSÄSTÄ 8.12.2023 Metsälehti.fi 29 Matkat esimerkiksi metsäpalstalle tallentuvat automaattisesti Laitenetti-sovellukseen, joten sovellusta voi hyödyntää ajopäiväkirjana. Paikantimessa on pieni oma akku, jonka ansiosta virtaa riittää toviksi, vaikka se irrotetaan virta lähteestä. Asia on toki helppo korjata vaikka tei pinpalalla. Tätä kannattaa käyttää, jotta kilometrit tallentu vat mahdollisimman tarkasti sil loinkin, kun gpsyhteys tai mobii liverkko pätkii. Pieni miinus tulee siitä, et tä gpsyhteyden toimivuutta il maiseva, silloin tällöin vilkahta va vihreä huomiovalo on turhan kirkas pimeässä autoillessa. Sijainnin lähetystiheyden voi valita kolmesta vaihtoehdosta, joista tiuhimpaan tahtiin, kym menen sekunnin välein, sijaintia päivittää livetila. Esimerkiksi listaus ajoista päi väkohtaisesti tai tietyltä ajanjak solta olisi hyödyllinen toiminto. PLUSSAT JA MIINUKSET + vaivaton käyttää + kohtuuhintainen – sovelluksen historiahakutoiminto Teltonika paikannin muistuttaa tupakansytyttimeen kytkettävää usb-laturia, mitä se myös on. Paikantimen hallinta tapah tuu maksuttoman Elisa Laite netti sovelluksen kautta. Elisa Laitenetti -liittymä 4,99 eur/kk. Vanhempia saattaa kiinnostaa joskus sekin, missä perheen nuo rison käyttöön luovutettu auto tai traktori liikkuu. 170 MAH, 3,7V Li-Ion akku sähkökatkosten varalle. Vaikka verokirjanpidon avuksi Parin kuukauden kokeilun ai kana paikannin tuotti sovelluk seen hyödyllisen ajopäiväkir jan. Paikannin lähettää sijaintitie dot Laitenetti sovellukseen, jon ne ne tallentuvat automaattisesti. Paikantimen sijainnin voi myös jakaa sovelluksen kaut ta toiselle henkilölle. ELISA TELTONIKA FMP100 -PAIKANNIN TOIMII Elisa Laitenetti sovelluksen kanssa. Sau mattomasti toimiakseen laite vaatii myös Elisan liittymän, jol laisen saa mukaan senttiä vail le vitosen kuukausimaksulla. Paikantimen voi yhdistää myös Karttaselainsovellukseen teks tiviestikomentojen avulla. Tiedot talteen automaattisesti Kun simkortti on aktivoitu ja sovellus sekä paikannin paritet tu, on paketti käyttövalmis. Teltonika tai Elisan sovellus eivät kilpaile esimerkiksi met sästyskäyttöön kehitettyjen lait teiden kanssa, mutta yhdistelmä tarjoaa useimmille kuluttajille yleispätevän ja kohtuullisen hin taisen paikannusratkaisun. Kokeilimme syksyn ajan Tel tonika FMP100 gpspaikannin ta, joka on ”naamioitu” auton tupakansytyttimeen käyväksi laturiksi. Se toimii myös metsänomistajan ajopäiväkirjana. Laite paikantaa itsensä gpssa telliittien avulla ja lähettää tiedon mobiiliverkon kautta sovelluk seen, jolla paikantimen sijain tia voi seurata mistä päin maail maa tahansa. Paikannin vaatii toimiakseen Elisan liittymän. OTTAA virran tupakansytyttimestä USB-liitäntä ulkoisten laitteiden lataamiseksi. Periaatteessa sovelluksen kaut ta pystyy paikallistamaan esimer kiksi varkauden kohteeksi joutu neen auton, jos rosvo ei ymmärrä irrottaa paikanninta pistokkees ta. Sim-kortti asennetaan sivusta avautuvaan koloon. KOKEILTUA FAKTA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ELISA on kuluneen vuoden aika na tuonut markkinoille kattauk sen erilaisia paikantimia. Mal leja löytyy kiinnitettäväksi niin ajoneuvojen akkuihin kuin lem mikkien kaulapantoihin. AUTOMAATTINEN AJOPÄIVÄKIRJA Elisan Teltonika-paikannin näyttää, missä ajoneuvosi liikkuu. Tätä emme kokeilleet. Matkalaskun tekeminen ja metsätyömatkojen merkintä ve rokirjanpitoon onnistui pienel lä viiveelläkin, kun ajokilometrit kellonaikoineen pystyi tarkista maan sovelluksesta. Sovellus on helppo käyttää, mutta ajohistorian tarkasteluun soisi olevan useampia vaihtoehto ja. 10500_.indd 29 10500_.indd 29 4.12.2023 10.38 4.12.2023 10.38. Pai kannin tökätään auton tupakan sytyttimeen, josta se saa virtansa. MITAT 96,7 x 33,4 x 27,5 mm PAIKANTIMEN hinta 70 euroa
Lokomo ja Rauma-Repola. Tämä juttu on ideoitu toimittaja Mikko Häyrysen ja Kantasen yhteistyönä ja on suurimmaksi osaksi jälkimmäisen kirjoittamana. Yhtyneet Paperitehtaat – nimi takaisin Repolan edeltäjä 2. Se syntyi vuonna 1920, kun Walden niputti haltuunsa saamat Myllykoski Oy:n, Jämsänkosken sekä pörssinoteeratun 3. Vuonna 1920 pörssissä oli lähes 20 metsäyhtiötä. Syntyi maan Pekka Kantanen on kerännyt vanhoja osakekirjoja ja obligaatioita yli 40 vuotta. 8.12.2023 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN PEKKA KANTANEN SS kripofiili eli osakekirjojen keräilijä Pekka Kantanen on eläköitynyt sijoitusalan ammattilainen, joka on kerännyt vanhoja osakekirjoja ja obligaatioita yli 40 vuotta. Yhdessä niistä tuli Yhtyneet Paperitehtaat. 3. Walkiakoskella, Kajaanilla ja 5. Helsingin pörssissä on noteerattuna kolme isoa metsäyhtiötä: Metsä Board, Stora Enso sekä UPM-Kymmene. kertovat keskittymisen tarinan 1. Uleålla. Nykymuotoinen UPM-Kymmene syntyi vuonna 1996 suuressa metsäteollisuusfuusiossa, kun pääomistajat Kansallispankki ja Yhdyspankki eli kilpailevat KOPja SYP-pankit fuusioituivat pankkikriisin yhteydessä. Hyväksi esimerkiksi käyvät suomalaisen metsäteollisuuden vaiheet. Hieno nimi kuvasi kokonaisuutta, sillä mikään yhtiöistä ei olisi pärjännyt yksin ja yhdessä ne olivat enemmän kuin osiensa summa. Joukossa oli sekä metsää että metallia ja tunnettuja yhtiöitä ovat etenkin Rosenlew, 1. Kahdestakymmenestä tuli yksi UPM-Kymmenen historia on poikkeuksellisen monipuolinen, sillä se on yhdistelmä noin kahdestakymmenestä entisestä pörssiyhtiöstä. Näistä Repola oli monialayhtiö, johon päärahoittaja Kansallis-Osake-Pankki oli vuosien mittaan ”sijoittanut” lukuisia pienempiä yhtiöitä. Ennen UPM-Kymmenen syntyä Repolan metallipuoli Rauma siivottiin pois ja siitä tuli myöhemmin osa nykyistä Metsoa. Simpeleen. 10493_.indd 30 10493_.indd 30 4.12.2023 10.39 4.12.2023 10.39. Tämän jälkeen fuusioituivat myös pankkileirien hallitsemat metsäyhtiöt. Yhtyneet Paperitehtaat (Uni ted Paper Mills Ltd.) oli puolestaan metsäparoni Juuso Waldenin luomus. Vanhoissa arvopapereissa Kantasta kiinnostavat koristeellisen ulkonäön lisäksi niiden kertomat tarinat yhteiskunnan ja yrittämisen historiasta ja kehityksestä. Uuden yhtiön rungon muodostavat kaksi päähaaraa – koppilainen Repola ja syppiläinen Kymmene. Matkan varrella kokonaisuus vahvistui vielä pörssinoteeratuilla 4. Nykymuotoon on päädytty monien järjestelyjen kautta, ja yhtiöihin on fuusioitu paitsi toisia pörssiyhtiöitä myös useita ei-noteerattuja yhtiöitä. Yhtyneet Paperitehtaat ja Rauma-Repola fuusioitiin KOP:n johdolla vuonna 1991
Kaikki alkoi, kun norjalainen Hans Gutzeit muutti Norjasta Kotkaan parempien tukkipuiden perään. 5. Vuonna 1996 Yhtyneet Paperitehtaat palasi yhtiön nimeen englanninkielisessä muodossa UPM. Kahdeksasta tuli Kymmene 6. Sadassa vuodessa kemiallinen metsäteollisuus on kehittynyt ja ryhtynyt valmistamaan puusta sellun lisäksi uusia bioraaka-aineita. Samalla valtio osti myös lankarullia tehtailleen pörssinoteeratun Tornatorin. Suomen itsenäistyminen ja siihen liittyneet geopoliittiset riskit saivat norjalaiset myymään yhtiönsä Suomen valtiolle. kertovat keskittymisen tarinan 7. Tämä näkyy yhä Stora Ensossa, jonka äänivallasta valtiolla on 27 prosenttia. Taustalla on edelleen alkuperäinen metsänomistajien osuuskunta, joka hallitsee 60 prosenttia äänistä. 6. Enso-Gutzeit oli sitten siinä. 8.12.2023 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ Sata vuotta sitten Helsingin pörssissä oli parikymmentä metsäyhtiötä – niistä on syntynyt kolme suurta. A. Kymmene, toinen metsäjätin sukuhaaroista, on ollut eri nimillä pörssissä vuodesta 1915. 4. Vuonna 1911 norjalaiset ostivat Vuoksen rannalta Standertskjöldien omistaman Enson Puuhiomon. Onneksi nimihäpeää kesti vain viisi vuotta. Pisin noteeraus 1915-1975 oli nimellä Kymin Osakeyhtiö. Serlachiuksen ja nimeksi tuli pörssissä Metsä-Serla. Uudeksi nimeksi tuli Metsäliiton Selluloosa Oy. 10493_.indd 31 10493_.indd 31 4.12.2023 10.39 4.12.2023 10.39. MTK:n marssi teollisuuteen MTK perusti Metsäliitto Oy:n vuonna 1947 hoitamaan jäsentensä puukauppoja. Stora Enso, kansainvälisesti suomalainen Jos UPM-Kymmenen sukuhistoria on laajin, niin Stora Ensolla se on kansainvälisin. Kymmeneen on vuosien saatossa liitetty kahdeksan eri pörssinoteerattua yhtiötä – Läskelä ja Leppäkoski, Högförs, Strömberg, Kaukas, Schauman sekä Pietarsaaren Selluloosa. Aika näyttää, vieläkö suuret yhtiöt muuttuvat vielä suuremmiksi. Pörssiin pääsee joskus helpoiten, kun ostaa vanhan pörssiyhtiön. Gutzeit & Co:ksi. TIETOA LÖYTYY osakekirjojen keräilystä www.osakekirjakerailijat.fi obligaatioista www.obligaatio.fi suurin teollisuusyritys, jonka nimeksi tuli käsittämättömästi Repola. Aktiebolaget W. Muutaman mutkan jälkeen ”Norjan saha” yhtiöitettiin Hansin isän mukaan 7. Uuden tasavallan syntyhetkillä valtio hankki näin tukevan jalansijan metsäteollisuudessa. 2. Monet muistavat Enso-Gutzeitin. Vuonna 1974 nimi muutettiin Metsäliiton Teollisuudeksi. Matka jatkuu Menestyminen on edellyttänyt kykyä uudistaa sekä rakenteita että tuotantoa. Historia antaa ymmärtää, että kyllä. Monen mutkan kautta yhtiö on nyt listoilla Metsä Board -nimisenä. Vuonna 1987 Metsäliiton Teollisuus osti G. Vuonna 1953 otettiin uusi askel Metsäliiton ostaessa Wärtsilältä vanhan, Äänekoskella sijaitsevan sellutehtaan
PILKKEET 8.12.2023 32 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT TUUTULAULUSTAKIN tuttu Hämeen härkätie pauhaa puolen kilometrin päässä. Metsästäjien, riistahallinnon ja tutkimuksen tarmo on kohdistunut peurasuman selvittelyyn. ”Peurat ilmestyivät Hämeenlinnan seudulle 60-luvulla, kauriit vasta vuosituhannen vaihteessa.” Kaupungeissakin vilahtelevat kauriit ovat saaneet elellä melko rauhassa. 10494_.indd 32 10494_.indd 32 4.12.2023 10.40 4.12.2023 10.40. ”Kieltämättä työltä tämäkin on alkanut viime aikoina tuntumaan”, Rantala viittaa valkohäntäpeurojen ylitarjontaan. Niiden määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvulta, Suomessa jopa 30-kertaistunut. Tuhat vuotta sitten sellainen saalis olisi vaatinut tuhottomasti työtunteja ja eittämättä ison pyyntiporukan. Sen syntyaikoina 800-luvulla Hämeen luonnossa asusteli varmuudella sorkkaeläimistä vain hirviä ja metsäpeuroja. Luku on tosin valistunut arvio. Kumpikin jahtireissu on tuottanut tulosta. ”Kauriskantoja ei seurata järjestelmällisesti”, Luonnonvarakeskuksessa hirviin keskittynyt erikoistutkija Jyrki Pusenius myöntää, ettei jokaisen riistalajin seurantaan ole yhteneviä tutkimusresursseja. Niitä metsästetään seurassa vuosittain parikymmentä. Ensin kaatui peurapukki, myöhemmin kauriinvasa. Juuri tuollaisen hiljaiselon ihmisen liepeillä viihtyvä metsäkauris osaa. Metsälehdelle Luke antoi tänä syksynä arvion, jossa kannan kooksi haarukoitiin lähes 100 000. Marraskuussa 2023 hämeenlinnalainen Esa Rantala on ennättänyt käydä saman päivän aikana metsästämässä ensin aamulla valkohäntäpeuroja ja iltapäivällä metsäkauriita. ”Harva enää intoutuu kaurismetsälle.” Euroopassa asustaa arviolta 10–15 miljoonaa metsäkaurista. Suomessa niiden määrä on 30 vuodessa arviolta kymmenkertaistunut. ”Mutta sellaista lukua kuin 80 000 metsäkaurista, on joskus pyöritelty.” Se on saatu saalistilastojen, liikennekolarien, hirvenmetsästäjien tekemien ilmoitusten ja lumijälkilaskentojen yhteenvetona. Ehkä 80 000 kaurista Viime vuodet Etelä-Suomessa on pyydetty hartiavoimin peuroja vähemmäksi. Kasvu on ollut huomattavasti huimempaa kuin taannoin valkohäntäpeuroilla. Kauris koko maan laji Vastikään 150 vuotta täyttäneen Hämeen läänin Metsästysseuran jäsenellä Esa Rantalalla on yli 30 vuoden kokemus aiheesta. Siinä sivussa metsäkauris on saanut elellä poissa polttopisteestä. METSÄKAURIS SEURAAVA YLLÄTTÄJÄ Metsäkauriskannat vahvistuvat peuranpyyntitalkoiden varjossa
PILKKEET 8.12.2023 Metsälehti.fi 33 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Mantukimalainen kerää mesikastetta haavan lehdiltä. Harva enää intoutuu kaurismetsälle.” Peuranpyyntiin on sen sijaan käsky käynyt. Se tekee noin 40 peuraa tuhannelta hehtaarilta. Se olisi vain puolitoistakertainen määrä 80 000 kauriiseen nähden. Molempien saalismäärät laskivat hieman edellisestä ennätysvuodesta. Kasvit tarvitsevat siitepölyä hedelmöittääkseen siemenaiheet, mutta useimmat kasvit tuottavat siitepölyä niin runsaasti, että sitä riittää pölyttäjien ravinnoksikin. Mantukimalaisen kärsä on niin lyhyt, ettei se saa mettä esimerkiksi puna-apilan kukista. Puna-apilan kukat ovat niin tiheänä sykerönä, ettei mantukimalainen pääse edes puremaan reikää kukan tyveen, MEDEN KORVIKETTA PUUN LEHDILTÄ josta varastaisi meden. Mantukimalainen voi siis kärsiä nälkää kukkivan apilapellon laidassa! Onneksi on korvikeruokaa tarjolla, usein runsaastikin. Syvien kukkien vieraiksi kelpaavat kimalaiset, mehiläiset ja perhoset. KAMALA LUONTO 10494_.indd 33 10494_.indd 33 4.12.2023 10.40 4.12.2023 10.40. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Hirvija peurajahdit kuluttavat voimia. Kukat kilpailevat pölyttäjistä, mutta toisaalta pyrkivät eri tavoin myös rajoittamaan vieraiden määrää. Jyrki Pusenius muistuttaa, että pitää osata myös katsoa lukujen taakse. Parhaana vuonna niitä on kaadettu lähes 200 päätä. Yksinkertaisin keino on viedä mesivarasto niin syvälle pitkän torven pohjalle, etteivät lyhytkieliset hyönteiset saa mettä. Koko maassa pyydettiin edellisellä metsästyskaudella noin 70 000 valkohäntäpeuraa ja 20 000 metsäkaurista. Eri kimalaislajeillakin imukärsän pituus vaihtelee. ”Vähän niin kuin talviautoilijat.” Esa Rantala pyytää vuosittain Hämeenlinnasta 2-3 kaurista: ”Liha on erinomaista ja kauriita runsaasti.” AIKUISTEN KIMALAISTEN ravintoa on kasvien mesi, mutta toukat tarvitsevat kasvaakseen myös siitepölyn proteiineja. Pölytystulos voi siis olla hyvä, vaikka kimalaisia ei olisi kukissa nähtykään! Toiset kasvit rajaavat vieraittensa määrää rakentamalla kukat sellaisiksi, etteivät kaikki hyönteiset pääse meden äärelle. ”Saalismäärä on kymmenkertainen kauriiseen verrattuna.” Luonnossa voimasuhteet ovat lähempänä tasapeliä. ”Kauriita asustaa periaatteessa läpi Suomen.” Tarmoa kaurisjahtiin Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyskausi päättyy helmikuun puolivälissä. Meden korvikkeeksi löytyy kirvojen erittämää mesikastetta kasvien lehdiltä. Siitepölyä voi kerätä tuulipölytteisistä kasveista kuten heinistä ja nokkosista. Myös hedelmäpuiden kukat ovat avoimia. Vieraita siis riittää, mutta merkittävä osa siitepölystä harhautuu vieraiden lajien kukkiin. Kauriinvasaa pellonreunusmetsikössä suolistava Esa Rantala toivoo hartaasti, että metsästäjiä kiinnostaisi välillä muukin kuin peurajahti. Niillä merkittäviä pölyttäjiä ovat kukkakärpäset ja muut lyhytkärsäiset hyönteiset, vaikka päähuomio kiinnitetäänkin kimalaisiin ja mehiläisiin. Peurat ovat pakkautuneet Helsinki–Lahti–Tampere–Pori-linjan sisälle. Avoimissa kukissa, kuten leinikkien tai hanhikkien kukissa, voivat käydä kaikki hyönteiset. ”Siitäkin huolimatta, että kauriit ovat siirtyneet entistä enemmän taajamiin ja kaupunkeihin, missä niiden metsästys on asutuksen takia kielletty tai vaatii erityisjärjestelyjä.” Rantala pelkää, että seuraavaksi yhteiskunnan yllättää kaurispaljous. Työmäärä vain on suurempi, kun mesi ja siitepöly on kerättävä erikseen. Viime keväänä Suomen luonnossa arvioitiin asustavan 120 000 valkohäntää. Mettä on tarjolla usein runsaasti, joten oikean sorttiset pölyttäjät saavat hyvän palkan työstään
Huhdan avulla savolaiset asuttivat Pohjois-Savon ja veivät menetelmän myös Pohjois-Ruotsin metsiin sekä Amerikkaankin. Tämä takasi hyvän sadon, mutta huhtakaskessa menestyi vain ”korpiruis”. Noki tunkeutui usein vaatteenkin läpi ja yhdistyi ihon hikeen. Tavallinen kaskiviljely tehtiin lehtimetsään tai lehtipuuvaltaiseen sekametsään. Viertokankia työnnettiin rintarovion alle. MUSEOVIRASTO Kaskensytytys tikulla, tulukset olivat sentään vuonna 1928 olleet jo vuosikymmeniä poissa käytöstä. Myös se poltettiin kahteen kertaan, mutta niin, että ensin poltettu ala sai seistä ennen toista polttoa useiden vuosien ajan. A H TI RY TK Ö N EN , M U SE O VI RA ST O M U SE O VI RA ST O ”Löysäläiset olivat tärkeä työvoiman resurssi.” 10495_.indd 34 10495_.indd 34 4.12.2023 10.41 4.12.2023 10.41. Siitä saatiin vain yksi sato. Sen tekniikka eroaa Länsi-Suomessa ja Skandinaviassa käytetyistä perinteisistä kaskiviljelymenetelmistä vaatimalla perinpohjaista suunnittelua sekä suuren työpanoksen. Tällöin viljeltiin naurista, pellavaa ja ohraa. K. Inha kuvasi kankien kanssa ahertaneet kaskenviertäjät vuonna 1893. Kaskiviljelyssä viljelyskasvit käyttivät pellossa olleet ravintoaineet loppuun, joten maa oli jätettävä muutaman vuoden viljelyn jälkeen lepäämään. Siten kaskiviljely muodostui kiertoviljelyksi. Tuli räiskyi ja savupilvi peitti ympäristön. Siinä menestyi vain sankassa havumetsässä kasvatettu korpiruis. Sen jälkeen alue jätettiin laidunahoksi. Huhtakaski oli kaskiviljelymenetelmistä kehittynein. Viertomiesten kasvoilla valui hiki. Näitä variaatioita oli Suomessa aina 1800-luvulle asti. Siinä kaski tehtiin sankkaan havutai sekametsään ja viljelykasviksi sopi ruis. Huhtaviljelyssä tarvittiin runsaasti työväkeä. Edellisten lisäksi oli huhta, jota on kutsuttu kesävierrehalmeeksi. ”Jokkoon teill ol lihhoo rievussa paestettu?” kysyttiin kun haluttiin tietää, oliko kaskea jo poltettu. Ensimmäinen tyyppi oli yhden polton ja yhden sadon huhta. Huhtakaskessa yhden alan tuli olla samanaikaisesti kaadettuna, yhden täytyi olla pystyssä kuivumassa ja yhden alan tuli olla valmiina poltettavaksi ja kylvettäväksi. Viljelykierto oli yleensä 1tai 3-vuotinen. Palavat puut viskautuivat kaaressa eteenpäin polttamaan veresmaata. Myöhemmin tulivat kahden polton ja yhden sadon huhta sekä kahden polton ja kahden sadon huhta. Taloissa ja torpissa elelleet ”löysäläiset” olivat tärkeä työvoimaresurssi. Savolaisten vientituote Huhtakaski levisi savolaisten mukana Ruotsiin ja Amerikkaankin. PILKKEET 8.12.2023 34 Metsälehti.fi TUULA VUOLLE-SELKI PERINNÄISEN maatalouden maanviljelysmenetelmistä vanhin on metsäseuduilla harjoitettu kaskiviljely. Ensimmäinen tyyppi on ollut mahdollisesti käytössä Suomessa jo keskiajalla, kahden polton ja yhden sadon huhta 1600-luvun lopulla ja kahden polton ja kahden sadon huhta vasta 1700-luvulla. Puut kaadettiin vuotta ennen viljelystä. Rukiin jälkeen saatettiin viljellä ohraa tai naurista, lopulta myös kauraa. Sato jaettiin sen mukaan, kuinka suuren työn kukin oli kasken eteen tehnyt. Kaskiviljelyn menetelmistä kehittynein Huhtakasken kehittivät suomensukuiset, Pohjois-Venäjällä asuneet kansat. I. 1900-luvun Pohjois-Savossa kaskiviljelyssä ei kaadettu enää koko metsää tulen saaliiksi vaan poltettiin tukkilaisilta tähteeksi jääneitä jäännöspuita. Kysymys ei ollut pelkästään yhteiskuntarakenteesta vaan myös siitä, että viljelymuotona kaskiviljely sopi laajaan maahan, jossa oli pieni väestö. Rieskamaa erottui siten, että kaataminen sekä polttaminen tapahtuivat samana keväänä. Huhtakaski ulottui 1800-luvulle Huhtaviljelyäkin oli kolmea eri tyyppiä, jotka edustivat menetelmän eri kehitysasteita. Kaskiviljelyssä käytettiin ruista, joskus myös ohraa. Suomi kuului Euroopan niihin osiin, joissa kaskiviljely säilyi pisimpään. Suomessa harjoitettua kaskiviljelyä oli kolmea eri tyyppiä
LUKIJALTA 10495_.indd 35 10495_.indd 35 4.12.2023 10.41 4.12.2023 10.41. Toiset puulajit ovat toisen näköisiä ja menestyvät toisessa kohdassa. Markkinat ja puuntarve ovat aina muodostaneet ”nollarajansa”, pitäisikö niille antaa isompikin ohjaava valta. Juttu avautuu uuteen näkymään. Annika Kangasta taas kiiteltiin esimerkillisestä tutkijan kompetenssin esilletuonnista metsätalouden hyväksi viestinnän eri foorumeilla. SE PP O SA M U LI ONKO metsään ja metsien hyödyntämiseen liittyvä metsäsanasto runsas. Hopeisella ansiomerkillä palkittu Eliisa Kallioniemi työskenteli Metsälehdessä lähes neljä vuosikymmentä. Pronssisen ansiomitalin saivat Metsä Groupin metsäasiantuntija Mika Hytönen, kämppäemäntä Sirpa Kilpinen-Pusa, Suomen Metsämuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Saarimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Antti Sipilä. Niitä myönnetään pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja Säätiön tarkoitusperien hyväksi. Elävä latva, oksisto, neulaset tai lehdet ovat puuyksilön biologinen kasvukoneisto, eiköhän sitä koneistoksi tarvitse sanoa, vai mikä olisi parempi sana. Juuret, runko ja elävä latva ovat puuyksilöä ja sen hyvinvointia. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Metsässä on erilaisia maapohjia, on vesistöjä ja soita, on korkeampia maankohtia ja alavampia – nämä vaikuttavat metsiemme kuviomuodostumiseen. Puuyksilön kasvuympäristö ja puiden tiheys toisiinsa nähden ohjaa puun runkomuotoa ja muuta ilmiasua. Metsäsanasto limittyy ainakin biologian ja ekologian eli elämänopin ja luonnontalouden kanssa. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 JUSSI COLLIN 75-JUHLAVUOTTAAN viettävä Metsämiesten Säätiö on jakanut huomionosoituksia eli Säätiön hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä alan toimijoille. Entäs tukijärjestelmät, nekin tuovat byrokratiansa ja ohjaavat metsien käyttöä. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Lisäksi säätiö huo mioi neljää pronssisella anMetsämiesten Säätiö huomioi ansioituneita Metsälehden entinen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi sai säätiön korkeimman ansiomerkin. Eliisa Kallioniemen mitalia perusteltiin näkemyksellisellä, rauhallisella ja erilaisia näkökulmia esille tuovalla metsäalan puolesta puhumisella. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Sanat ja sanasto on tarpeellinen, että voidaan asioista keskustella, kirjoittaa ja ymmärtää. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Miten yksittäinen puu voi ja kasvaa, se on biologiaa. Kangas on myös Metsälehden luettu kolumnisti. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Metsäpalot aikoinaan, hakkuut ja metsänhoito, maanomistuksen rajat ja mitkä kaikki asiat vaikuttavatkin tuohon metsikkökuvioiden kirjoon. siomitalilla ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja Sää tiön tarkoitusperien hyväksi. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Hopeinen ansiomerkki on Säätiön korkein huomionosoitus. Mukavia sanoja ovat säästöpuut, tekopökkelöt, lahomaapuut ja ynnä muut, mutta ne ovat myös hyviä tekoja hakkuin käsiteltävissä talousmetsissä. . Puuyksilön elämä ja kasvu kertovat kasvukohdan vesija ravinnetaloudesta. Metsälakiin on kirjattu metsienkäytön tiukin raja. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. PILKKEET 8.12.2023 Metsälehti.fi 35 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Ison haapapuun ekologia on kuulemma aivan mahtava, ja esimerkiksi näitä haapoja meitä on opetettu säästämään, ja muutakin luontoa. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Hopeisen merkin saivat Metsäalan asiantuntijat ry:n emeritus-neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho, Metsälehden emerita-päätoimittaja Eliisa Kallioniemi, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas, Metsä Multia Oy:n johtaja Kai Laaja ja TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala. Meitä on kolmekymmentä viime vuotta opetettu huomioimaan talousmetsissä luonnonhoito ja jättämään esimerkiksi säästöpuita avohakkuualueille. Puut ja muu luonto yhdessä ovat metsä. 09 315 49 840). MATTI MYLLYKOSKI METSURI SIIKALATVA Mitä tarkoittaa metsä. Sertifiointiin eli laatujärjestelmiin ja hyvän metsänhoidon suosituksiin on kirjattu asioita, jotka jäävät lain pohjarajaa ylemmäksi. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Samoin talousajattelu on tehnyt metsistä käsittelyalueita, ja puhutaan järkevistä kokonaisuuksista. Metsien käyttö ja rahallinen hyöty on metsätaloutta, ja näin metsänomistamisessa on ”ekonomiansa” eli yhteys rahatalouteen. Kasvuun vaikuttavat maaperätekijät, kasvustotekijät ja ilmastotekijät
09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. Omaa rantaviivaa n. 3,5 ha. Taimikoiden raivauksissa on poistettu kaikki lehtipuu ja mahdollisesti jätetty raivauksen jälkeen taimikko liian tiheäksi. Lehdistössä on mainostettu energiapuun korkeaa hintaa, mutta ainakaan omalla alueellani Hausjärvi/Riihimäki en ole nähnyt korkeita hintoja energiapuuharvennustarjouksissa. Jättäkäämme siis lehtipuita kuusentaimikkoon raivauksen yhteydessä. Mielestäni tässä on tehty kaksi virhettä, joihin olen itsekin ollut urani aikana syyllinen. Toinen virhe on, että taimikoiden raivauksissa jätetään aivan liian paljon kuusen runkoja. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä korkein tarjous. Hakkuumahdollisuuksia heti. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Hienot maisemat Pyhäjärvelle. Kuusen alaoksat kuolevat valon puutteesta ja kasvu hidastuu. Uuden metka-tuen sääntö on se, että ”alle kolmimetrisiin taimikoihin ei saa jäädä kasvatettavaa puustoa haittaavaa tai latvavaurioita aiheuttavaa etukasvuista lehtipuustoa”. 4,6 ha, rehevät kasvupohjat. Metsänhoito on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, ja metsässä tehty virhe tai onnistuminen näkyy vasta vuosikymmenien päästä. 11 ha. Kekkosta pidetään aktiivisena yhteishengenrakentajana. Tätä täytyy vähän pureskella. Aina ei kuusikossa ole näin pieniä lehtipuita. Kuusen neulaset ovat happamia, eli maapohjan pH-pitoisuus alenee ilman lehtipuiden neutralisoivaa vaikutusta. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. PELTOJA METSÄTILA, Punkaharju, Hiukkajoki 17,16 ha. Nuorten kuusten raivauksissa tulisi jättää runkoja istutustiheyden verran eli korkeintaan 1 800 hehtaarille eli noin 2,5 metrin välein. Laania Metsänhoitaja Juha Fränti on nimitetty energiapuuliiketoimintaan keskittyvän Laanian metsäjohtajaksi. Tilan kokonaispuuston määrä n. 155.000 € 2. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 42 ha metsä/peltotila. Pihapiiri rakennuksineen (mm. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 37-vuotias Kekkonen työskentelee metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa, mutta on nyt vanhempainvapaalla. Ensimmäisen virhe on se, että kaikki lehtipuut on raivattu alas kuusentaimikosta. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Todellisuudessa metsävähennyspohjan muodostavat 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankitut tilat. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ETELÄISESSÄ Suomessa on kuusi ollut aina itsestäänselvyys uudistushakkuiden jälkeisenä uudistamispuulajina rehevillä mailla – ja täystiheänä. Hän kannustaakin kaikkia toimimaan aktiivisesti yhteisen hyvän edistämiseksi. 1067 m 3 . Siis kaikki lehtipuu täytyy raivata. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. 300 metriä, ei rantarak.oikeutta. On hyvä, jos tarjouksia edes saa. Nurmiviljeltyjä luomupeltoja 11,81 ha. 9200 m 3 . Kohde myydään TARJOUSTEN PERUSTEELLA HUUTOKAUPAT.COMsivustolla (kohdenumero 4510730), jonne tarjoukset tulee jättää 10.12.2023 klo 16.00 mennessä. Taina Kekkonen on vuoden metsäasiantuntija 10496_.indd 36 10496_.indd 36 4.12.2023 10.43 4.12.2023 10.43. 390.000 € METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. 10,5 ha, kituja joutomaita n. Lisätietoja: Antti Kakkonen, puh. Tämä vaikuttaa taimikon kasvuun. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Väärä tieto metsävähennyksestä METSÄALAN asiantuntijat Meto on valinnut metsätalousinsinööri Taina Kekkosen vuoden metsäasiantuntijaksi. Kokonaispuustoa n. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Kasvupohjat pääosin tuoretta kangasta. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Yleensä nyrkkisääntö on, että jätettävien lehtipuiden pituus on noin puolet kuusikon pituudesta, jotta lehtipuista ei tulisi valtapuita. Peltojen p-ala n. Valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että Kekkonen toimii ammattikunnan eduksi monella tasolla: Meton hallituksen jäsenenä, alueyhdistyksen varapuheenjohtajana, metsänhoitoyhdistysten toimipaikkaosaston puheenjohtajana, työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettuna ja alueellisessa metsäsertifiointitoimikunnassa. Hp. METSÄVÄHENNYSTÄ käsitelleestä kolumnista (Metsälehti 21/2023, sivu 9) sai käsityksen, että metsävähennyksen voisi saada miltä tahansa omistamaltaan metsäpalstalta. Hintanäkemys 38.000 e. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Rungot eivät jaksa järeytyä kuitupuuharvennukseen asti, mutta vaativat harvennusta. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tarjouksen voi tehdä myös esim.osista: 1. 51 ha. 8,7 ha ja metsää n. METSÄTILA, Uukuniemi, Värtsi 5,239 ha. 15 ha. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 545.000€. vuosikerta. 74.000 e. Hp. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 4. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Peltojen p-a n. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. 269.000 e/tarjous. Uudistusvelvoite 2,1 ha:n kuviolla. Osa tilasta kuuluu yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Karujen maiden männyn uudistamisesta ja raivauksista on sitten ihan oma lukunsa. 044 264 6507. Yhdistyksen syyskokouksessa uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ja Multian Sahan toimitusjohtaja Heikki Nuoranne. ”On paljon niitä, joiden mielestä ’asia ei kuulu mulle’. Hp. 050 464 6500 MAATILA, Laihia N. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Pääosin varttuneita kasvatusmetsikköjä, kokonaispuustoa n. Yhteensä n. 40,4 ha. Hp. Hp. 1050 m 3 . joulukuuta. 740 m 3 . Tämä on tietenkin teoriaa. Tässä vaiheessa ei kuitupuuta tule riittävästi, joten ainoa vaihtoehto on energiapuuharvennus. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 8,7 ha ja eritt. Metsämaata n. Näin teemme maailmasta yhdessä vähän paremman paikan”, Taina Kekkonen toteaa tiedotteessa. 53.000 e. Sijainti Laihian eteläosassa, rajoittuu Ilmajoen rantaan. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA HAUSJÄRVI Kaksi virhettä Sahateollisuus ry Sahayhtiö Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainio on valittu Sahateollisuus ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Metsämaata n. Mutta kun jokainen kantaa kortensa yhteisten asioiden ja yhteishengen eteen, se riittää. Metsämaan kasvupaikat pääosin puolukkaturvekangasta (n. Hp. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 4,4 ha. konehalli, 18x12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), pellot n. Nämä ylitiheät taimikot tuottavat vain energiapuuta. 7,8 ha). 029 432 6108 Eero Sala p. runsaspuustoista metsää n. 36 ha. Metsää n. perustettu 1933 8.12.2023 36 Metsälehti.fi NIMITYKSIÄ LUKIJALTA VALINTA OIKAISU MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Kulennoinen 14,187 ha. Kok.puusto arviolta n. 5200 m 3
tai p. PALKINNOT metsäristikosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Alasaarela, Yli-Olhava, Eija Sivula-Suominen, Ähtäri ja Tiina Varis, Haapajärvi ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 22.12.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/ Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). METSÄKRYPTO 22 10496_.indd 37 10496_.indd 37 4.12.2023 10.43 4.12.2023 10.43. PILKKEET 8.12.2023 Metsälehti.fi 37 METSÄKRYPTO 22 METSÄRISTIKKO 19, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 22”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Se on jonglööreille vähän samanlainen klisee kuin taikurille kanin vetäminen hatusta. Akkusahojen kanssa olisi vaikeampi vakuuttaa yleisö siitä, että sahat ovat käynnissä. Teen ylläpitotreenin vähintään kerran viikossa.” Akkusahaan vaihtamista hän ei ole suunnitellut. ”Yksi heitto kestää 0,6 sekuntia. Tarvitsin kuitenkin näyttävän lopetuksen esitykselleni.” Aiempaa kokemusta moottorisahoista Mustosella ei ollut. Janne Mustonen jongleeraa Echon CS2511 TES -sahoilla, jotka painavat heittokahvan kanssa 3,5 kiloa. Kaikki kuitenkin sähköistyy, joten voi olla, että edustan viimeistä sukupolvea, joka jongleeraa moottorisahojen kanssa.” Sahat lentoon Pikkujoulukausi on moottorisahajonglöörin kiireisintä aikaa. JANNE MUSTONEN Taikuri-jonglööri 44-vuotias Mukana Maagikot 3 -kiertueella tammi-helmikuussa 2024 Tehnyt kaksi Guinnessin maailmanennätystä: 2018 jongleeraamalla kolmella moottorisahalla 98 heittoa peräkkäin 2019 avaamalla moottorisahalla 27 pullonkorkkia minuutissa Pääsi jatkoon Britain’s got talent -kilpailussa vuonna 2018 KUKA 10497_.indd 38 10497_.indd 38 4.12.2023 10.45 4.12.2023 10.45. Tulen kanssa työskentelyyn liittyi kuitenkin niin paljon byrokratiaa, että Mustonen päätti vaihtaa sen moottorisahoihin. Nykyisin hän jongleeraa Echon CS2511 TES -sahoilla, jotka painavat heittokahvan kanssa 3,5 kiloa. Lisäksi kaasuttimia on säädetty, jotta sahat pysyvät käynnissä pyöriessään ilmassa. 8.12.2023 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”KISKAISTAANPA sahat käyntiin”, sanoo taikuri-jonglööri Janne Mustonen ja ottaa käteensä yhden pihamaalle riviin asetelluista Echon moottorisahoista. ”Olin luvannut itselleni, etten ottaisi esitykseeni moottorisahoja. Mustonen nostaa yhden moottorisahoista metallisen telineen päälle ja alkaa heilutella kahta muuta käsissään. Ensi vuonna Mustonen on mukana Maagikot 3 -kiertueella. Kaikki kolme moottorisahaa lentävät vuorollaan muutaman kerran ilmaan, kunnes Mustonen pysäyttää liikkeen. Sitä ennen häntä työllistää muun muassa pikkujoulukausi, joka on taikuri-jonglöörin työssä kiireisintä aikaa. Hetken päästä ensimmäinen moottorisaha lentää ilmaan, ja Mustonen nappaa vapautuneeseen käteensä telineellä olevan moottorisahan. Paikallisesta pienkoneliikkeestä valikoitui mukaan Echon polttomoottorisaha, sillä sen pohjaan sai kiinnitettyä heittokahvan. Mustonen jongleerasi pitkään yhdellä moottorisahalla ja kahdella pallolla, mutta totesi jossain vaiheessa, että kolme sahaa on enemmän kuin yksi. ”Jos saha lähtee huonosti kädestä, peräännyn. Vuonna 2018 hän teki Guinnessin maailmanennätyksen jongleeraamalla kolmella moottorisahalla 98 heittoa peräkkäin. Rutiinista turvaa Harjoitellessaan Mustonen pukee ylleen viiltosuojahousut ja -käsineet sekä turvasaappaat, mutta esityksissä ainoa turvavaruste ovat viiltosuojakäsineet. Turvallisuus tulee rutiinista. Pian Kouvolassa Kymenlaaksossa sijaitsevan omakotitalon pihalta kuuluu kolmen moottorisahan pärinä. Sahojen keventämiseksi niiden laippoihin on tehty reikiä. Sittemmin mukaan tulivat tuli ja jongleeraus. Teräketjuöljy taas on korvattu crc:n kaltaisella vähemmän sotkevalla liukasteella. Mustonen on treenannut moottorisahojen kanssa kymmenisen vuotta. Siinä ajassa ehtii heittää yhden moottorisahan ilmaan ja ottaa toisen kiinni. Terät pyörivät koko ajan, se helpottaa heittämistä”, hän kertoo. ”Sahan ääni on iso osa temppua. Tulesta sahoihin Uransa Mustonen aloitti taikurina. Lisäksi hänet on nähty Britain’s got talent -kilpailussa
Hieman se kastanjaa muistuttaakin, joskin hybridin kiiltävät paksuhkot lehdet ovat reunoistaan kastanjanlehteen verrattuna oikeasti teräväpiikkisiä. ) ovat oikeita puita – tai ainakin valtaosa niiden sukuun kuuluvista sadoista lajeista. Suunniteltu hakkuualue oli peräti 275 hehtaaria ja sillä kasvava metsä vasta 50-vuotiasta. Traditioon kuuluu lisäksi tapa, että koristeen alla oleskelevaa henkilöä on lupa suudella. METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Koska eurooppalainen orjanlaakeri (Ilex aquifolium ) ei juurikaan kestä kovia pakkasia, ovat sen marjaisat koristeoksat usein tuontitavaraa kylmässä Pohjolassa. latifolia) orjanlaakerin risteymä. Puu voi saavuttaa jopa 15 metrin pituuden. Ruokakaupoissa myydään jo jouluherkuiksi kastanjoita paahdettaviksi. 8.12.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 22.12.2023 Miten käy METSÄRAHASTOJEN. Asiaan on kehitelty paremmin talvenkestävää ratkaisua. Suomeen on rantautunut myös muita keskieurooppalaisia jouluun liittyviä perinteitä, kuten ovat kauppapuutarhoissa ja toreilla myytävät valkomarjaiset mistelin tai punamarjaiset orjanlaakerin oksat. Kyseistä ilmiötä on kuvattu monissa romanttisissa elokuvissa, lauluissa ja kirjallisuudessa aina sarjakuvia myöten. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT JOULUNAIKAAN liittyy monenlaisia traditioita. Orjanlaakerihybridi säilyttää lehtensä vihreänä ympäri vuoden. Puun latinankielinen sukunimi Ilex viittaa rautatammeen (Quercus ilex ), joka samoin ainavihantana puuna säilyttää lehtensä vihreänä ympäri vuoden. Eräs yritelmistä on ikivihreä hybridipuu, Ilex x koehnea , joka on eurooppalaisen ja itäaasialaisen (I. Hybridipaitoja pukinkonttiin Suomenkielistä nimeä orjanlaakerihybridille ei ole virallisesti määritetty, mutta englanninkielisissä maissa puuta kutsutaan ’kastanjanlehti-orjanlaakeriksi’ (chestnut leaf holly). Meillä Suomessa orjanlaakerikoristeet ovat vielä melko marginaalisessa asemassa joulukuusten rinnalla, mutta maissa, joissa kuusia ei liiemmin kasva, on tilanne toinen. Alun perin Keski-Euroopasta on peräisin vanha tapa ripustaa joulunaikaan orjanlaakerin tai mistelin oksia kattoon tai ovenpieleen koristeiksi. Tarkoitus oli hakata 28 000 runkoa tukkipuita, 11 000 kuutiota kuitupuuta, 1 500 kuutiota kaivospölkkyjä ja 2 000 kuutiota halkoja. Nykyään mainosnikkareiden käsissä misteli ja orjanlaakeri menevät usein sulavasti sekaisin ja joululahjamarkkinoilta löytyy pilvin pimein muun muassa ”Kiss me under the mistletoe”-hybridipaitoja. Misteli (Viscum album ) on puiden oksilla majaileva ”Asterixista tuttu” puoliloinen, kun taas orjanlaakerit (Ilex spp. Orjanlaakerioksien käyttö sisätilojen koristeina periytyy tiettävästi jo muinaisten roomalaisten ajoilta ennen ajanlaskun alkua. Nimi ”koehnea” kunnioittaa saksalaista kasvitieteen professoria, Bernard Koehnea (1848–1918). HYBRIDIPUUN OKSIA JOULUKSI Orjanlaakerihybridin kiiltävät lehdet ovat teräväpiikkisiä. ”Uudistushakkuulle panee metsälaki jyrkän rajan, eikä myöskään metsänhoidollisesti sellainen voi tulla kysymykseen, sillä heti hakkuun jälkeen maa alkaisi siinä määrin ruohottua, että taimettuminen kävisi mahdottomaksi.” Liian aikainen hakkuu ”ISO OSA kansasta ei tiedä, että puuta kasvaa hakkuita enemmän ja että yksityiset omistavat eniten metsiä – tietämättömyys vääristää metsäkeskustelua.” Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen X-viestipalvelussa 29.11.2023 10497_.indd 39 10497_.indd 39 4.12.2023 10.45 4.12.2023 10.45. ”Metsä on yksityistilan metsistä puisevimpia ja korkeatuottoisimpia, ehkä kasvuunsa nähden ensimmäinen koko maassa”, Metsälehti kirjoitti ja hyväksyi korkeintaan lievän harvennuksen. Niissä valkomarjaisen mistelin sijasta on kuvattu punamarjaisen orjanlaakerin lehtiä tai marjoja. JOULUKUUSSA 1933 Metsälehti esitti syvän huolensa hakkuusta, joka oli suunnitteilla N:n tilan metsään. Sekään ei tosin aivan Suomen paukkupakkasista pidä, mutta puusta on etelämpänä aina Pohjois-Amerikkaa myöten tullut varsin suosittu puutarhojen ja puistojen koristepuu. Ilmiön historiallinen tausta on mysteeri, mutta kirjallisia mainintoja asiasta löytyy ainakin 1700-luvun Englannista
KAMPANJA CFORCE 850XC GREY EDITION VAKIONA KAIKKI TÄMÄ: • Suorituskykyinen 800 cc:n moottori • Teho 44 kW/60 hv • Taloudellinen 4-tahti/4-venttiili • Progressiivinen EPS-ohjaustehostin • EFI-polttoainejärjestelmä • Automaattinen CVTech-variaattori • Kirkkaat LED-ajovalot • Puskurit korroosionkestävää terästä • 285 mm maavara • E-tyyppihyväksytty 3000 LBS vinssi • Vetokoukku ja perävaunun pistoke • Iskunkestävät käsisuojat • Jämerät 26” maastorenkaat • Mattamustat alumiinivanteet • Hydrauliset levyjarrut • Kaksois A-tukivarret/keinuvarret • Öljy-/kaasuiskunvaimentimet • Erillisjousitus edessä ja takana • USBja sähköpistoke sekä tavaralokero • Ergonomiset istuimet • Matkustajan selkänoja ja käsikahvat cfmoto.fi Ostaessasi mönkijän lisäksi myös Black Wolf 150 cm -lumi levypaketin, saat 300€ hintaedun! Paketin hinta 399€ (norm. 699€) vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa! GREY ED 9890€ CFORCE 850XC KAMPANJAHINTAAN 31.12.2023 SAAKKA 10498_.indd 40 10498_.indd 40 4.12.2023 10.58 4.12.2023 10.58