TORSTAINA 7. NRO 18 Puun hinta on peruste yhä useammalle puukaupalle. PERUSTETTU VUONNA 1933 11074_.indd 1 11074_.indd 1 3.12.2024 16.12.32 3.12.2024 16.12.32. LOKAKUUTA 2021 . Sivut 8–11 RAHA RATKAISEE TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2024 . NRO 22
11075_.indd 2 11075_.indd 2 4.12.2024 14.32.46 4.12.2024 14.32.46. Raportin mukaan hirvahinkokorvausten pinta-alat ovat noin kaksi prosenttia kaikista metsikön laatua alentavista hirvieläintuhoista, jotka VMI:ssä havaitaan. NRO 18 Puun hinta on peruste yhä useammalle puukaupalle. NRO 22 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 5.12.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainajat valmistautuvat ensi kevääseen ›› 4 Ylijäreälle kuusitukillekin löytyy käyttöä ›› 12–13 METSÄSTÄ Suoraan yrittäjältä ostava säästää ›› 18–19 Metsästystä virolaisittain ›› 24 Näin mitoitat vakuutuksesi ›› 25 PILKKEITÄ Metsurin varusteet ennen ja nyt ›› 28–29 Esittelyssä yksi urapolku ›› 31 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. VMI kattava tietolähde Valtio maksaa hirvivahinkokorvauksia vain yksityisille metKORVAUKSET PALJASTAVAT VAIN MURTO-OSAN HIRVITUHOISTA Metsälehti kysyi metsäntutkijoiden näkemystä riistaviranomaisen metsänhoito-ohjeista. Samana vuonna hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista maksettiin metsänomistajille korvauksia noin 960 hehtaarin alalta. Metsätuhoraportin tiedot perustuvat valtakunnan metsien inventointiin (VMI). LOKAKUUTA 2021 . Samaisen Luken raportin mukaan vaille korvausta jää jopa suurin osa hirvieläinten aiheuttamista vakavista ja täydellisistä puustotuhoista. PERUSTETTU VUONNA 1933 11074_.indd 1 11074_.indd 1 28.11.2024 12.31.19 28.11.2024 12.31.19 Metsää ensiharvennetaan Petäjävedellä Keski-Suomessa. Hirvivahinkokorvausten pinta-alat ovat vain 19 prosenttia metsäinventoinnin havaitsemista vakavista ja täydellisistä tuhoista. JOULUKUUTA 2024 . Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2023 metsätuhoraportin mukaan hirvieläimet aiheuttivat viime vuonna tuoreita syöntituhoja 170 000 hehtaarin alueella. Sivut 8–11 RAHA RATKAISEE TORSTAINA 5. Luke on selvittänyt tuhokorvausten osuutta todellisesta tuhomäärästä myös hirvieläinten vaikutuksia käsitelleessä raportissaan vuonna 2021. Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ PÄÄOSA hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista jää metsänomistajien harteille, eikä todellisten tuhojen määrä käy alkuunkaan ilmi vuosittaisista hirvivahinkokorvauksista. Sen sijaan, että ohjeet vähentäisivät hirvituhoja, ne voivat lisätä tuhoriskiä ja tuoda kasvutappioita puustolle
Mänty on talvisin pääravintoa Hirvivahinkoja väitetysti vähentävien metsänhoitokeinojen ideana tuntuu olevan, että kokonaisravintomäärän lisääminen vähentäisi suoraan hirvien arvokkaille puulajeilla aiheuttamia tuhoja. Kritiikkiä ”metsänhoito-ohjeille” Metsälehti kysyi myös metsäntutkijoiden näkemystä Suomen riistakeskuksen esittelemistä ”hirvivahinkoja vähentävistä metsänhoitokeinoista”. Onko tutkimuksin todettu, että kuusitaimikkoon säästetty lehtipuusto vähentää hirvien laidunnusta viereisessä mäntytaimikossa. HIRVIJAHDISSA JOKA VIIDES METSÄNOMISTAJA › Vuonna 2014 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hirvenmetsästykseen osallistuu viideosa metsänomistajista. metsäinventoinnit antavat kattavan kuvan hirvieläintuhoista. Riistakeskus ei vastannut haastattelupyyntöihin eikä Metsälehden sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin vuosi sitten, kun Metsälehti kysyi samaisista metsänhoitokeinoista Sorkka-hankkeen loppuraportin ilmestyttyä. › Metsästyskortti oli vuonna 2014 noin joka toisella metsänomistajalla. Hän pitää erityisen ongelmallisena riistaviranomaisen ohjeissa esiteltyjä suuria taimitiheyksiä ja lehtija havupuiden H A N N U H U TT U erilaista kasvudynamiikkaa. Yksityisten metsänomistajien saama tuhokorvausmäärä on joka tapauksessa kaukana hirvieläinten aiheuttamien metsänkasvutappioiden todellisesta tasosta. Tutkimuksen perusteella lehtipuusto pyrkii kehittymään etukasvuiseksi, minkä on todettu lisäävän varjoon jäävien männyntaimien hirvituhoriskiä. UUTISET 5.12.2024 Metsälehti.fi 3 KORVAUKSET PALJASTAVAT VAIN MURTO-OSAN HIRVITUHOISTA Korvausalat ovat vain 19 prosenttia vakavista tuhoista. Matalan mukaan hirvien alueellisen ravintotilanteen ja taimikkotuhojen yhteys ei ole suoraviivainen. Aiheesta lisää Metsälehden verkkosivuilla. ”Esitetyt taimikontiheydet ovat erittäin korkeat. Hirvikannan säätelyjärjestelmässä on väännetty kättä siitä, miten pitkälti hirvituhojen määrää voidaan arvioida pelkästään maksettujen hirvivahinkokorvausten perusteella. Erityisen pulmallista tuntuu olevan se, miten männyntaimien talviaikaista syöntiä voitaisiin vähentää metsänhoidolla. › Metsänomistajien osallistuminen hirvijahtiin on selvästi yleisempää Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Metsäntutkijoiden mukaan esitellyt keinot voivat lisätä arvokkaiden puiden tuhoriskiä ja tuoda metsälle kasvutappioita sen sijaan, että ne ehkäisisivät hirvien aiheuttamien puustovahinkoja. ”Ei ole. Kesäaikaan suositun lehtipuuston lisääminen kuusen taimikkoon ei todennäköisesti vaikuta millään lailla talvikauden tuhoriskiin toisaalla olevissa männyntaimikoissa”, Matala kertoo. Riistakeskus on tuonut kyseisiä metsänhoitokeinoja esille esimerkiksi Metsästäjä-lehden numerossa 2/2024 ja vuosi sitten päättyneesHirvikannan vaihtelu näkyy tuhomäärissä 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 Tuhoaika 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 VMI tuoretta syöntiä, ha Hirvikanta jahdin jälkeen, yksilöä Lähteet: Metsätuhoraportti 2023 ja Hirvitietotaulukko 2024, Luke; Metsäkeskus 80000 100000 120000 1400 Hirvituhokorvauksia, ha: 1460 960 KUKA FAKTA 11075_.indd 3 11075_.indd 3 4.12.2024 14.32.48 4.12.2024 14.32.48. Luken vuoden 2023 metsätuhoraportissa kerrotaan, että sä Sorkka-hankkeessa. ”Taimikoiden hirvieläintuhot ovat sinänsä suhteellisen helposti tunnistettavissa jonkun hirvieläimen aiheuttamaksi, eikä metsikön laatua alentaneita taimikoiden hirvieläintuhoja siten merkittävästi jää VMI:ssä tunnistamatta”, raportissa todetaan. ”Ohjeilla parannetaan hirvien ravintotilannetta, mutta metsätuhojen väheneminen on epävarmaa”, kertoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Vähäisistä syöntituhoista ei korvauksia saa, mutta VMI:n syöntiluvuissa on mukana myös metsikön laatua alentavia hirvieläintuhoja. Matalan mukaan vaihtoehtoinen ravinto eli ravinnon lisääminen taimikkoon voi itse asiassa kasvattaa kyseisen taimikon tuhoriskiä. Erityisesti tällaisilla tiheyksillä kärsii rauduskoivujen kasvu ja elinvoimaisuus”, arvioi Luken johtava tutkija Saija Huuskonen. Riistaviranomainen esittelee muun muassa oppikirjamaisin ympyräkoealapiirroksin, miten vaihtoehtoinen ravinto ja sekapuusto vähentäisivät hirvituhoja. › Innokkaimpia hirvenmetsästäjiä ovat suurmetsänomistajat: yli 100 hehtaaria omistavista hirvijahtiin osallistui 45 prosenttia. Lehtipuuston kasvatus havupuiden seassa vaatii oikea-aikaista raivausta ja puuston väljyyttä. Lähde: Hirvi, metsästys ja metsätalous metsänomistajan näkökulmasta, Luke sänomistajille, joten korvauspinta-alat eivät ole suoraan verrannollisia VMI-tietoihin
Laskuri auttaa metsänomistajaa tarkastelemaan hiilen virtaamista metsässä – minkä verran hiiltä on varastoituneena maaperään, puustoon ja puutuotteisiin sekä miten metsän hiilivarasto kehittyy metsänkäsittelyn seurauksena. Pirkanmaalla tehtiin kesäkuun alun ja marraskuun puolivälin aikana metsänkäyttöilmoituksia yhteensä 322 hehtaarille hyönteistuhojen takia. Paljon riippuu kevään ja kesän säistä. Luke ja Metsäkeskus seuraavat kirjanpainajamääriä vuosittain yli 40 paikkakunnalla Eteläja Keski-Suomessa. Elinvoimaisessa kuusikossa yksittäiset tuulenkaadot eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää hyönteistuhojen leviämisvaaraa. JU H O KO KK O N EN Paljonko metsässäsi on hiiltä. Luonnonsuojeluliitto vähentäisi hakkuita viidenneksellä Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii vuosittaista ylärajaa hakkuille Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla hyönteistuhojen takia tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä nousi, kun taas esimerkiksi Uudellamaalla se laski. Myös talven tuulissa kaatuvat kuuset kannattaa Kokkosen mukaan hakea pois metsästä ennen kevättä. Taustalla voi olla metsänkäyttöilmoituksiin tänä vuonna tehty muutos, jonka mukaan hakkuita ei enää merkitä hyönteistuhohakkuiksi yksittäisten hyönteisten vaivaamien puiden takia. Yliojan mukaan siitä ei voi kuitenkaan vielä päätellä, että kirjanpainajien määrä olisi esimerkiksi Uudellamaalla laskussa. Lyly-myrskyn tuhojen korjuun Eurajoella voi aloittaa poikkeuksellisesti heti metsänkäyttöilmoituksen teon jälkeen. Hänen mukaansa kirjanpainajat ehtivät todennäköisesti lämpimimmillä alueilla tehdä ensimmäisen uuden kuoriaissukupolven lisäksi sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven. Liitto ehdottaa, että valtiovalta, metsäalan toimijat ja tutkimuslaitokset kehittävät yhteistyössä keinoja, joilla vähentäminen toteutetaan kestävästi. Ainakin syyskuussa kirjanpainajia esiintyi vielä jonkin verran, joten Kokkonen kehottaa metsänomistajia vielä tarkistamaan, näkyykö metsissä uusia kuivuuden tai hyönteisten vaivaamia kuusia. UPM auttaa soiden ennallistamisessa Metsäyhtiö UPM on lisännyt palveluvalikoimaansa soiden ennallistamisen. AJASSA 5.12.2024 4 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG TALVEHTIVIA kirjanpainajia on metsissämme nyt paljon. Metsä Group julkaisee Metsäverkko-palvelussaan laskurin omistajajäsentensä metsien hiilivarannoista. LYHYET 11076_.indd 4 11076_.indd 4 4.12.2024 14.29.52 4.12.2024 14.29.52. Etelä-Karjalassa vastaava hehtaarimäärä oli 358, Kymenlaaksossa 287 ja Uudellamaalla 195. Koko maassa metsänkäyttöilmoituksia tehtiin hyönteistuhohakkuiden takia kesäkuun alun ja marraskuun puolivälin välisenä aikana 1 804 hehtaarille. Säällä suuri merkitys Se, että talvehtivia kirjanpainajia on nyt paljon, ei välttämättä tarkoita sitä, että kirjanpainajien tuhoalueet laajenevat ensi vuonna. Mallinnukseen perustuva laskuri näyttää metsien hiilivaraston koon tällä hetkellä ja ennusteen seuraavan 50 vuoden ajaksi. Uusille alueille Kirjanpainaja aiheutti tänäkin vuonna laajaa tuhoa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Poikkeuslupaa tavallista aikaisempaan aloitukseen ei tarvita. Altteimpia kirjanpainajan tuhoille ovat hakkuuaukeiden paahteiset reunametsät, mutta tuhot ovat alkaneet yleistyä myös metsiköiden sisäosissa kuivuuden vaivaamilla alueilla. Myrskytuhojen korjuuseen vauhtia Metsäkeskus muuttaa käytäntöjä metsänkäyttöilmoituksesta ja korjuun aloittamisen ajankohdasta. Viime vuonna vastaava hehtaarimäärä oli 2 199 hehtaaria. Se koskee vain Lyly-myrskyn (1.–2.11.) kaatamien puiden korjuuta Eurajoen kunnassa. ”Alueellista vaihtelua on paljon, mutta eivät kirjanpainajan tuhot ainakaan vähenemässä ole”, arvioi Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen. Ensi kevättä odottaa suuri joukko kirjanpainajia Lämmin syksy suosi kirjanpainajaa, joten kuusikot kannattaa käydä tarkistamassa uusien tuhojen varalta. Luonnonsuojeluliiton mukaan taso pitäisi pudottaa nykyisestä noin viidenneksellä eli 55–60 miljoonaan kuutioon. Poikkeusmenettely on voimassa ensi vuoden maaliskuun loppuun. Hiililaskennat valmistuvat yhtiön omistajajäsenille kuluvan vuoden aikana. Ennallistamispalveluun kuuluu kohteen valinta, arvio toteuttamiskelpoisuudesta, ennallistamissuunnitelma, kustannusarvio ja siihen pohjautuva tarjous, puiden poisto tarvittavilta osin, kaivinkonetyö ja lopputarkastus. ”Sellaiset kuuset, joiden latvuston neulaset ovat vaalenneet tai joiden latvus on voimakkaasti harsuuntunut, kannattaa käydä korjaamassa pois talven aikana”, hän sanoo. Viime vuosina hakkuukeskiarvo on noussut 72 miljoonaan kuutioon, mikä on kestämätöntä, järjestö toteaa. Seuranta päättyi jo syyskuussa, joten sitä, vaikuttiko lämpimänä jatkunut syksy kirjanpainajien aktiivisuuteen, ei mitattu. Kokkonen arvioi, että hyönteistuhojen takia tehtävien metsänkäyttöilmoitusten määrä kasvaa vielä loppuvuotta kohti, kun metsänomistajat liikkuvat metsissään ja tuhoja paljastuu lisää. Kokkonen ar vioi, että vähentynyt valon määrä on saanut kirjanpainajat hakeutumaan lämpimästä säästä huolimatta talvehtimispaikkoihin. Viime vuosina tuhojen määrä on lisääntynyt myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja varsinkin Pirkanmaalla. Viileä ja sateinen sää heikentää kirjanpainajien lisääntymistä. Palvelua tarjotaan vain yhtiön sopimusasiakkaille. Samaa mieltä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Varhain alkanut lämmin ja vähäsateinen kesä sekä pitkään jatkunut lämmin syksy hyödyttivät kirjanpainajia, ja ne lisääntyivät runsain määrin
Kartta-aineiston pelätään tuovan uusia rajoituksia metsien käsittelyyn. ”Tämä johtuu siitä, että aineisto pohjautuu valuma-alueen kuormitukseen ja veden laatuun, eikä metsävaratietoja ole yhdistetty aineistoon.” Ely-keskuksen Mäkysen mukaan aineisto toimisi suosituksena ja ”herätekarttana” metsänomistajille, metsäalan toimijoille sekä viranomaisille. Työ on kirjattu vesienhoitosuunnitelmissa uudeksi laadittavaksi ohjauskeinoksi.” Taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi sekä kansallinen laki vesien ja meren hoidon järjestämiseksi. Riski harmaan suojelun lisääntymiselle on iso”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri. Tavallinen metsänomistaja pääsee tutustamaan aineistoon tuolloin ainakin paikkatietoikkuna. Aineiston pulpahtaminen julkiseen keskusteluun juuri Hukkajoen raakkuepisodin jälkeen on Mäkysen mukaan sattumaa. ”Aineisto voi luoda rinnakkaisohjeistusta metsäja vesilain sekä sertifioinnin rinnalle. Kartta-aineisto julkaistaan ely-keskuksen mukaan uudestaan maaliskuussa 2025. ”Tämä ei missään nimessä aiheuta huolta metsänomistajille, vaan aineiston perusteella voidaan antaa suosituksia ja se tuo ammattilaisille selkänojaa vesistöihin liittyvään päätöksentekoon”, sanoo ylitarkastaja Anne Mäkynen Pirkanmaan ely-keskuksesta. MTK:sta arvioidaan, että kartta-aineisto voi pahimmillaan luoda Suomeen uusia alueita, joilta teollisuus ei uskalla ostaa puuta, vaikkei puukaupalle olisi lain mukaan esteitä. Se pisteyttää vesistöt sen mukaan, kuinka herkkiä ne ovat metsätalouden vesistövaikutuksille. Aineisto näyttää sellaisenaan varsin dramaattiselta, kun lähes kaikki vesistöt on luokiteltu herkkyyden mukaan”, kuvailee Metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen. ”Jos ei ole päätöstä, ei ole myöskään valitusoikeutta. AJASSA 5.12.2024 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ELY-KESKUKSET ovat koonneet laajan koko Suomen vesistöt kattavan kartta-aineiston. Raatikainen huomauttaa, että toisaalta kaikkein tärkeimmät kohteet eivät välttämättä nouse kartoilla esille. Ely-keskuksen kuvauksen mukaan paikkatietoaineisto on suunnattu metsänomistajien, metsänhoidon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. ”Suosituksia ja selkänojaa” Ely-keskuksesta huoli harmaasta suojelusta torpataan. Aineiston tavoitteet ovat hyviä, mutta uusien ohjeistusten tuominen vanhojen rinnalle voi vain lisätä hämmennystä kentällä.” Ongelmallista on Syrin mukaan myös se, että metsänomistaja voi saada ely-keskuksesta suosituksia metsätalouden toimenpiteisiin, mutta ne eivät pohjaudu mihinkään lakiin, eikä niistä ole olemassa päätöstä. Esimerkiksi Pirkanmaan ely-keskuksen alueella on yli 13 000 vesistökohdetta, joista noin 10 prosenttia on luokiteltu uudessa aineistossa herkiksi tai erittäin herkiksi metsätalouden vesistövaikutuksille. ”Jos ei ole päätöstä, ei ole valitusoikeutta” MTK:n Syri painottaa, että kaikki haluavat toimia varovasti herkkien vesistöjen äärellä. Metsäkeskus vaatii tarkempaa ohjeistusta Kulisseissa aineistosta on kuitenkin käyty kiivasta keskustelua. Ely-keskuksen mukaan syynä oli joidenkin maakuntien ely-keskusten aineistoista paljastuneet virheet. Taas lisää harmaata suojelua. Mitä tapahtuu, jos metsänomistaja ei toimi suosituksen mukaan?” Syri kysyy. ”Ohjeistusta on mielestäni vielä tarkennettava.” 11076_.indd 5 11076_.indd 5 4.12.2024 14.29.55 4.12.2024 14.29.55. Ympäristöalan toimijoissa on herättänyt närkästystä se, että Suomen metsäkeskus ei ole tehnyt päätöstä aineiston käyttöönotosta osana avointa metsäja luontotietoaan. Aineisto sisältää muun muassa raakkupurot sekä virtavedet, joissa elää lohikalakantoja. ”Ohjeistusta kartta-aineiston käytöstä ja tulkinnasta on mielestäni vielä tarkennettava. fi-verkkosivuston kautta. Metsätaloudelle herkiksi vesistöiksi on luokiteltu esimerkiksi Pirkanmaan ely-keskuksen alueella noin 1 300 kohdetta. Kartta-aineisto julkaistiin jo kertaalleen syyskuussa, mutta se poistettiin nopeasti näkyvistä. ”Tuore tutkimustieto on aina tervetullutta. ”Asiaa on valmisteltu jo kaksi vuotta sitten ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön ohjauksessa. MTK näkee riskin harmaan suojelun lisääntymiselle suurena. Metsäkeskus kuvailee ely-keskusten laatimaa kartta-aineistoa metsätaloudelle herkistä vesistöistä dramaattiseksi
Ranta on ollut kiinteästi mukana myös matkajärjestelyissä. Pohjoinen vei kuitenkin voiton: suku on lähempänä, ja kalastusja metsästysharrastusten puitteet ovat kunnossa. Osansa järjestämisvastuusta kantaa Lapin Metsänhoitajat. Lapissa metsäkiistoja ja konflikteja on riittänyt. YHTEENSOVITTAJA LA PIS TA Aki Ranta on luotsannut Meto Lappia seitsemän vuotta. Meto Lapille, yhdelle Meton paikallisyhdistyksistä, 400–500 henkeä yhteen kokoava tapahtuma on vuoden pääponnistus. Alkusyksystä porukka kävi Saksassa Mainzin ympäristössä. Toinen hyvä esimerkki yhteistyöstä on Tornionjoen vesistöalueen kunnostaminen, viime vuonna alkanut monivuotinen hanke, jossa myös metsäala on kiinteäs ti mukana esimerkiksi soita ennallistamalla. Pääpuulajina kasvaa tammea, ja sen sekaan on syntynyt luontaista puustoa, etenkin koivua ja pyökkiä. Vuotuisten Lapin Metsätalouspäivien lisäksi Meto Lappi järjestää joka toinen vuosi ulkomaanmatkan. Sen jäsenistä valtaosa on metsätalousinsinöörejä ja metsäteknikkoja. Esimerkiksi Ylä-Lapin metsäkiistoja on onnistuttu hänen mukaansa vähitellen sovittelemaan ja toimivia neuvotteluyhteyksiä luomaan. Ranta pitää reissun antia mielenkiintoisena, varsinkin kun poliittisista ja ympäristösyistä 11077_.indd 6 11077_.indd 6 4.12.2024 14.34.21 4.12.2024 14.34.21. Meto Lapin puheenjohtajan Aki Rannan mukaan tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Pääkohteena oli vuoden 1990 myrskytuhojen jälkeen uudistettu metsä, jossa käytössä ovat jatkuvan kasvatuksen menetelmät. Metsäalan, poronhoitajien, matkailuyrittäjien, kaivosteollisuuden ja tuulivoimayhtiöiden näkemykset siitä, mikä on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa maankäyttöä, eroavat väkisinkin toisistaan. ”Yhteensovittamisessa on menty paljon eteenpäin, ja vanhojakin solmuja alkaa aueta”, Ranta sanoo. Siinä sivussa työelämä on kuljettanut metsätalousinsinööri-agronomi-puuseppää moneen. Turhia ojituksia Saksan malliin Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen puhuttaa vuodesta toiseen myös Lapin Metsätalouspäivillä. AJASSA / HAASTATTELU 5.12.2024 6 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA POHJOISIMMAN Suomen metsistä ovat kiinnostuneet monet muutkin kuin metsänomistajat ja puuta jalostava teollisuus. Meto eli Metsäalan Asiantuntijat on metsäja luonnonvara-asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö. ”Vanhojakin solmuja alkaa aueta.” Ennen metsätalousinsinöörin opintojaan Aki Ranta asui muutaman vuoden Keski-Suomessa
Yksi salaisuuksistani oli Uudellamaalla sijaitsevan tammukkapuron sijainti. Opin sijainnin tenavana perintönä ja kävin purolla onkimassa tammukoita. Metsää rakastavana ihmisenä tykkään monimuotoisesta metsästä – minun metsääni kuuluvat myös aukeat aurinkoiset uudistusalat niille erikoistuneine kasveineen. Niistä on aiheutunut tulvaongelmia alueella, ja kiintoainetta on valahtanut vesistöihin. ”Olen sekatyömies, joka on kierrellyt erilaisissa hommissa.” Nyt päivät täyttyvät kahdesta työstä. Syynä ovat epäonnistuneet metsäojitukset. Helppo heitto, en ole koskaan kuullut määritelmää ”oikealle metsälle” – veikkaisin oikealla metsällä tarkoitettavan aktiivisella metsänhoidolla saavutettua uudistuskypsää metsikköä. IKÄ 37 vuotta KOTOISIN Inarin Ivalosta, asuu Rovaniemellä PERHEESSÄ puoliso ja kolme pientä lasta HARRASTAA remontointia, kalastusta, metsästystä ja pallopelejä lo Rovaniemellä ja Rovaniemeltä siirretty hirsitalo rakenteilla Kolariin kesäasunnoksi, voi pitää pienenä ihmeenä, että voimia riittää myös järjestötyöhön. ”Ei tässä tehtävässä jaksaisi, jos koko porukka ei olisi aktiivinen”, Ranta kiittelee muita järjestön toiminnassa mukana olevia. Lisäksi Ranta toimii osa-aikaisena tieisännöitsijänä Routamap Oy:ssä. Täysi työviikko kertyy operaattorin tehtävistä Veljekset Vaaran sahatuotannossa. En ole törmännyt edes maaseutulehdistössä pohdintaan luonnonsuojelun haittapuolista monimuotoiselle luonnolle. En koe kuollutta kuusikkoa monipuolisena retkeilykohteena. Koska hanketöillä on tapana olla määräaikaisia eikä rahoitusta uusille suunnitelmille vuosi sitten löytynyt, oli aika keksiä taas jotain uutta. Aktiivisella luonnonhoidolla voitaisiin hidastaa luonnollista muutosta ja ohjata metsää monimuotoisuuteen. METSÄTILALLAMME ON LEHTOA . alueen metsiä hoidetaan nyt vesitalous edellä. Ja Rantahan keksi, useammankin uuden homman. Kun Rannalla on kolme pientä lasta, remontoitavana omakotitaMINULLA ON VÄHÄN salaisuuksia. Emme saisi myöskään ilman selkeää asetusta virkamiespäätöksellä laajennetuista suoja-alueista mitään korvausta. Näin kuitenkin on, sillä marraskuussa Meto palkitsi Rannan Vuoden Metsäasiantuntijana. Ja jää sellaiseksi ellei salaman anneta uudistaa metsää tai ihminen auta luontoa kirveen kanssa. LUONTOVÄKI RAKASTAA SANOA , että Suomessa ei ole oikeita metsiä vaan pelkkiä puupeltoja. Tammukkapuro oli tuhoutunut, vesi ei enää virrannut yhtenäisenä kaloille uimakelpoisena uomana lahopuiden tukittua veden vapaan juoksun. Oli järkevä tyyppi, hän sanoi minulle suojelun olevan luontotyypin suojelua. Luonto ei pysähdy siihen tilaan mihin luonnonsuojelija sen haluaa pysähtyvän vaan jatkaa matkaansa. Harmitti ihan vietävästi katsella paikkaa, halusin vain mennä pois. Lehdon jäämisestä uudistamisen ulkopuolelle tuli meille taloudellista tappiota. Meillä tehdään pääasiassa tiukkaa ”ei tikkuakaan poikki” -suojelua, kun muualla suojelualueita hoidetaan aktiivisesti. Agrologi porotalouspainotuksella Meton toimintaan Ranta päätyi mukaan jo opiskeluaikanaan Lapin ammattikorkeakoulussa. Kävelimme purolle ja huomasin puron äärellä salaisuuden muuttuneen turhaksi tiedoksi. Kävin ennen hakkuita lehdossa Metsäkeskuksen virkamiehen kanssa toteamassa kohteen olevan metsälain mukainen kymppikohde. Ilman ihmisen apua rehevien maapohjien metsät ajautuvat synkiksi kenttäkerroksesta kuolleiksi kuusikoiksi. Suomalaisena erikoisuutena emme saa lainvoimalla suojellusta kohteesta taloudellista korvausta valtiolta. Rehevillä kasvupaikoilla metsä vaihtuu kierron aikana moneen kertaan kunnes se päätyy synkäksi kuusikoksi. Suomessa yksittäinen ministeri voi keksiä raakkupurolle sadan metrin vyöhykkeen ja tehdä metsänomistajasta suojelun ainoan maksajan. Rakastetaan metsää ylpeästi kirveiden kanssa ja ei välitetä pikitieltä piipittävien tietämättömistä aivoituksista. 5.12.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI AKI RANTA METO Lapin puheenjohtaja, sai marraskuussa Metolta Vuoden Metsäasiantuntija -tunnustuksen KOULUTUKSELTAAN metsätalousinsinööri, agrologi ja puuseppä, näyttötutkinto rakentamisalalta ja pian myös tieisännöitsijäkoulutus suoritettuna TYÖSKENTELEE operaattorina Veljekset Vaara Oy:n sahalla ja tieisännöitsijänä Routamap Oy:ssä. Lopulta kuusikkoon tulee kirjanpainaja ja tappaa elinkaarensa loppuvaiheessa elinvoimaltaan heikentyneet kuusikot pystyyn. Saamme kaataa alueelta suuria varjostavia puita ja muutenkin ylläpitää lehtoa. Viime kesänä teki maastotöitä valtakunnan metsien inventoinnin parissa. Monipuolinen sekatyömies Ranta on oikea henkilö puhumaan erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta, sillä häntä voi pitää aiheen kokemusasiantuntijana: niin opiskelut kuin työurakin ovat vieneet monenlaisiin paikkoihin ja tehtäviin, usein moneen paikkaan samanaikaisesti. Monimuotoinen luonto suojellaan yksipuoliseksi. PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. RIP tammukat. Kukaan ei ollut huolehtinut purosta puroalueen jäätyä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle. 11077_.indd 7 11077_.indd 7 4.12.2024 14.34.22 4.12.2024 14.34.22. SUOMESSA LUONNONSUOJELU poikkeaa Manner-Euroopasta. Opinnoissaankaan hän ei päästänyt itseään helpolla, vaan suoritti metsätalousinsinöörin tutkinnon ohessa myös agrologin tutkinnon porotalouspainotuksella, onhan suvussa poronhoitajia ja Ranta itsekin on omistanut poroja aikaisemmin. Päätin siirtää tietoa eteenpäin ja näyttää tammukkakätkön myös pojilleni. LUONNONSUOJELUN ERITYINEN LUONTOSUHDE KUKA KUKA. Opintojensa päätyttyä Ranta jäi töihin ammattikorkeakoululle, jossa oli mukana erilaisissa metsäja maaseutupuolen hankkeissa: hän pääsi esimerkiksi kehittämään metsäkonesimulaatiokoulutusta ja nokkosen viljelyä sekä käynnistämään oppilaitoksen omaa biotalouslaboratoriota. Parhaimmat apajat olivat penkkojen alla
5.12.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA ”PUUTA KYLLÄ RIITTÄÄ” Puun kysyntä näyttää kasvavan edelleen ja takana on monta vilkasta puukauppavuotta. Moni harvemmin puuta myyvä on yllättynyt kuluvan vuoden aikana tarjotuista pystyhinnoista. 11078_.indd 8 11078_.indd 8 4.12.2024 14.35.50 4.12.2024 14.35.50. Aiemmasta poiketen nyt myös harvennuskuitupuun hinta houkuttaa metsänomistajia puukaupoille. Kokenut puuntuottaja vakuuttaa puun riittävän jatkossakin, kunhan hinta on kohdallaan
Mielessäni vedin lipun puolitankoon, kun Kuopioon kaavailtu Finnpulpin sellutehdashanke kaatui”, Jääskeläinen kertoo. Pelkästään omiin näköhavaintoihinsa Jääskeläinen ei perusta luottamustaan puun riittävyydestä. Näkymät vahvistavat metsänomistaja Jari Jääskeläisen luottamusta puun riittävyyteen – metsää ja puuta riittää, katsoopa mihin suuntaan tahansa. Tuvan pöydällä on sulassa sovussa luontolehtiä, Maaseudun Tulevaisuuksia, Metsälehtiä kuin myös Helsingin Sanomia – ja lehdet kiertävät kyläläisten kesken lukijalta toiselle. ”Teen yleensä puukauppoja kolmen neljän vuoden välein, jotta pystyn myymään vähän suurempia eriä kerralla.” Viimeksi hän myi talvikorjuuseen menevän leiJatkuu seuraavalla aukeamalla. 5.12.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO RIIKILÄ JA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT V V iitasaaren Kolkun kylällä sijaitsevan maatilan pihapiiriltä avautuu maisema joka ilmansuuntaan. Hän seuraa taloutta niin kotimaassa kuin maailmalla. Jääskeläisellä on toista sataa hehtaaria hyväkasvuisia metsiä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla. Varmemmaksi vakuudeksi hänellä on tukenaan 60 vuoden kokemus metsähommista. Maanviljelyksen lopettanut mies myy puuta säännöllisesti. ”Suomeen olisi puuvarojen puolesta voitu rakentaa vielä yksi sellutehdas. ”Ennusteiden mukaan hyviä puukauppavuosia on tulossa jatkossakin.” 11078_.indd 9 11078_.indd 9 4.12.2024 14.35.54 4.12.2024 14.35.54
Hankintahakkaajan korjuuketjun kustannukset ovat kuitenkin nousseet rajusti inflaation seurauksena. Itse on puut pitänyt tarjota ostajille.” 11078_.indd 10 11078_.indd 10 4.12.2024 14.35.59 4.12.2024 14.35.59. Aiemmin pyörähdin usein metsäyhtiöiden toimistolla kuulostelemassa, mitä metsäasiantuntijat ajattelevat puukauppatilanteesta. Lähimmät sahat ovat muutaman kymmenen kilometrin päässä Keiteleellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella, eikä kuitupuuta ahmivalle Äänekosken sellutehtaallekaan ole paljon matkaa. Vaikka kuitupuun tienvarsihinta on noussut, on hankintalisä pysytellyt 20 euron tuntumassa. Ennen vastuun kantoi sama ihminen, jonka kanssa puukauppa tehtiin. ”Eivät ostajat ikinä soittele. Tosin isot metsäyhtiöt eivät aina tee ostotarjouksiaan yhdistyksen kilpailutuksiin, mutta silloin olen koettanut saada niiltä erillisen tarjouksen. Ajattelisi, että kiivaan puutarpeen vallitessa puunostajat pommittaisivat puhelinsoitoillaan liki metsänomistajaa, jolla riittää puuta myytäväksi. Hän uskoo, että kantohinnat pysyvät nykyisellä tasolla tai saattavat noustakin, ja se varmistaa, että halukkaita puun myyjiä riittää lähivuosiksikin. Myyjän on vaikea tietää, keneen pitäisi ottaa yhteyttä.” ”Eivät ostajat ikinä soittele. AJASSA 5.12.2024 10 Metsälehti.fi mikon viime kesäkuussa, hehtaarin verran aukkoa ja viitisen hehtaaria harvennuksia. ”Nyt tehtävät on jaettu eri tahoille. Kaikenlaisia virheitä tulee aiempaa enemmän kuin korjuuyrittäjät ja esimerkiksi teiden auraajat tulevat kaukaa eivätkä tunne paikkoja. Nykyisin konttorien ovet tahtovat olla lukittuja.” Hänen mukaansa puunostajien toiminta on viime vuosina käynyt metsänomistajalle hankalammaksi. Seuraavan leimikon paikkakin on jo mietittynä. Puut ostanut metsäasiantuntija ei esimerkiksi vastaa puutavara-autojen särkemistä teistä. Jari Jääskeläinen vakuuttaa, että puuta riittää kasvavista metsistä myyntiin teollisuuden tarpeisiin jatkossakin. Aukkoa olisi tarjolla, kunhan kantohinnat sattuvat kohdalleen. Itse on puut pitänyt tarjota ostajille. ”Yleensä annan metsänhoitoyhdistyksen pyytää ostajilta tarjoukset ja vertailen niitä itse ja valitsen parhaan ostajan. Vähän erikoiselta se kyllä tuntui.” Hän kertoo tehneensä kauppoja miltei kaikkien alueella toimivien ostajayhtiöiden kanssa. ”Edellisen päätehakkuun risut ajettiin hakettamattomina Pohjanmaalle asti. ”Kun tukin hinta asettuisi yhdeksänkympin tuntumaan ja kuidun neljäänkymppiin, niin voisin hyvinkin tehdä uuden puukaupan saman tien.” Kukaan ei soita puunmyyjälle Vaikka Jääskeläisen tila sijaitsee kaukana kirkonkylistä, se sattuu lukuisien puunostajien ydinalueelle. Myös energiapuulla on nyt menekkiä. Yllättäen todellisuus on tyystin toinen
Näin hankintahakkaajan palkka ei ole parantunut. En näe ongelmaa siinä, jos alueellisesti puretaan vuosikymmeniä kasvatettua puuvarantoa hetkellisesti reilumminkin. Pellervon taloustutkimus (PTT) ennusti marraskuussa, että yksityismetsien puukauppamäärä kasvaa tänä vuonna yhdeksän ja ensi vuonnakin kuusi prosenttia. Mutta ennusteiden mukaan hyviä puukauppavuosia on tulossa jatkossakin. Passiivisilla metsänomistajilla olisi valtavasti puunmyyntipotentiaalia.” Merkkejä yhä useampien metsänomistajien aktivoitumisessa puukaupoille onkin Karttusen mukaan nähtävissä. Hinnan päälle ymmärretään ihan toisella tavalla kuin ennen.” MTK:n Metsätutka -kyselyssä lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti suunnittelevansa puukauppoja seuraavan vuoden aikana. Hyviä puukauppavuosia luvassa. ”Kieltäisin ne kokonaan, jos voisin. ”Puukauppa on edelleen pitkälti aktiivisten ja säännöllisesti kauppaa tekevien metsänomistajien varassa. ”Jokainen metsänomistaja tekee puukauppapäätökset oman tarpeen ja tilanteen mukaan. Puukaupoissa liikkuu helposti kymmeniä tuhansia euroja, mutta firmat eivät ole ha10 20 30 40 50 60 Hankintakaupat Pystykaupat Hinta houkuttaa Harvoin puuta myyvät metsänomistajat ovat kantohintojen noustessa lisänneet myyntejään. Litraa / m 3 lukkaita neuvottelemaan. Puhelimessa Karttunen on sanoissaan varovaisempi. Metsäteollisuus voi mielestäni olla tyytyväinen, että tarjonta on nyt hyvällä tasolla. Riittääkö puuta näin paljon, kun useissa maakunnissa hätyytellään jo kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoja. Tämän uskotaan vahvistavan puuntarjontaa myös ensi vuonna. Metsätutka-kyselyssämme puunhinta on noussut metsänhoidollisten syiden rinnalle tärkeimmäksi perusteeksi puukauppa-aikeille. Se voi tarkoittaa, että ostajien himot talvileimikoita kohtaan ovat yllättävän laimeita. ”Uskon, että puuta riittää markkinoille jatkossakin. ”Niiden ei pitäisi olla liikesalaisuuksia.” Muutenkin hän kummastelee ostajayhtiöiden tapaa toimia. Pysyykö tarjonta yllä, jos puunhinnat nyt lähtevät laskuun. Toisaalta talvikorjuukohteiden kysyntää sanelee paljon sääolosuhteetkin. Tosin tällä kertaa kantohintojen ennakoidaan pysyvän korkeina pidempään kuin vuonna 2008. Hankintalisä, siis hankintaja kantohinnan erotus ei ole kasvanut, vaikka puusta maksetaankin entistä paremmin. Teollisuus on kuitenkin moittinut korkeita puunhintoja syksyn aikana yhä selvemmin äänenpainoin. Muunnettu vuoden 2023 rahan arvoon. ”Lopulliset markkinavaikutukset näkyvät lopulta vain markkinoilla. Suomen metsät kuitenkin kasvavat kokonaisuudessaan enemmän kuin niitä hakataan”, Karttunen huomauttaa. Marraskuun alun markkinakatsauksessaan MTK totesi, että ennusteiden mukaan nousevat puun hinnat mahdollistavat metsänomistajille puukauppojen viivästyttämisen. Metsänomistajat tarjoavat puuta myyntiin myös lähivuosina, vaikka takana on jo monta huippuvilkasta puukauppavuotta. Hyvät kuitupuun hinnat ovat innostaneet ihmisiä myymään harvennusleimikoita entistä enemmän. Puuta on tullut tarjolle, vaikka hinnat ovat olleet nousevia. ”Samankokoisessa autokaupassa keskustellaan ja sovitaan moninaisista asioista.” Hän paheksuu metsäyhtiöiden kaupan edistämiseksi tarjoamia bonuksia ja hintatakuita. 20 40 60 80 100 Reaalihinta Nimellishinta Vuoden 2007 ennätyshinta kuusitukilla saavuttamatta Vaikka havutukkien hinta on noussut, reaalihinta ei ole vielä kivunnut vuoden 2007 tasolle. AJASSA 5.12.2024 Metsälehti.fi 11 MTK:N tutkimusjohtaja Kalle Karttunen vahvistaa, että Jari Jääskeläisen tilannearvio puuntarjonnasta on yleistettävissä. Ne vain hämärtävät puun todellista hintaa ja tekevät ostotarjouksista entistä vaikeammin vertailtavia.” SE PP O SA M U LI Kalle Karttunen 11078_.indd 11 11078_.indd 11 4.12.2024 14.36.00 4.12.2024 14.36.00. ”Hyvä markkinatilanne houkuttaa puukaupoille. Karttunen kuvailee lukua ennätyskorkeaksi. 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2024 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2024 10 20 30 40 50 60 70 Litraa Puunkorjuun kustannukset kohonneet Mäntykuitupuukuution hankintahinnalla saatu kevyen polttoöljyn määrä litroina 2002-2024 2002 2005 2010 2015 2020 2024 Kuusitukin keskimääräiset nimellisja reaalihinnat pystykaupoissa 1995-2024 (lokakuu, kaikki hakkuutavat) Mäntykuitupuun keskimääräinen reaalihinta pystyja hankintakaupoissa 1995-2024 (lokakuu). Suurille muutoksille ei ole tällä hetkellä perusteita suuntaan tai toiseen.” Puuta on Karttusen mukaan ostettu tänä syksynä enemmän kuin korjattu. Karttusen mukaan Suomessa on nähty nyt sen suuntaisia merkkejä, että puumarkkina toimii aiempaa paremmin. Esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennus aikanaan sekä Kiinan virkistyvä kysyntä lisäävät metsäteollisuustuotteiden kysyntää.” HINTA HOUKUTTAA PUUKAUPOILLE ”Kieltäisin bonukset ja hintatakuut” Jääskeläinen ihmettelee myös sitä, ettei kattavia puutavaran mittauslistoja luovuteta myyjälle ennen kaupan hyväksymistä
Havuvaneria käytetään sekä korjausettä uudisrakentamisessa, ja tässä järjestyksessä, ja molempien tilanne on tahmea. Sahauksen kannalta ylijäreiden tyvien sorvaaminen on mahdollista, mutta niiden osuus on kuitenkin pieni. 11079_.indd 12 11079_.indd 12 4.12.2024 14.38.34 4.12.2024 14.38.34. Pelastusta odotetaan korkojen laskusta ja ostovoiman kasvusta, mutta toipuminen on tuskallisen hidasta. ”Täällä näkee joitain infrahankkeita, mutta ei juurikaan asuinrakentamista.” Järeää ja ylijäreää Pelloksen tehtaat pystyvät yhdessä tuottamaan havuvaneria yli 400 000 kuutiota, mikä tukinkäyttönä on suunnilleen miljoona kuutiota. ”Uusia asuntoja seisoo myymättöminä kaikissa maissa eikä uusia rakenneta.” Kekin mukaan pohjakosketus koettiin viime vuonna. ”Venäjä ei ole havuvanerissa ollut oikein minkäänlainen pelaaja, Euroopan markkinoille tullut määrä vastasi meidän yhden tehtaan vuosituotantoa.” Päivä ei nouse idästä Havuvanerin tilanne on nyt yhtä lailla vaikea kuin sahatavaran. Pellos on itseasiassa kolme tehdasta, joista vanhin 1960-luvun lopulta. PUUKAUPPA & TALOUS 5.12.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVA UPM:N Pelloksen vaneritehtaat Mikkelin Ristiinassa ovat Euroopan suurimmat ja maailmanmitassa kolmen suurimman joukossa. ”Venäjä ei ole havuvanerissa ollut oikein minkäänlainen pelaaja.” Suurin osa Pelloksen sorvaamasta puuvirrasta on järeänpuoleista kuusitukkia. Hänen tuore tuntumansa on, että vanerimarkkinoilla päivä ei nouse idästä. UPM:n vaneriliiketoiminnan johtaja Mika Kekki kertoo, että havuvanerin tilanne on olennaisesti toinen kuin koivuvanerin, joka on toisaalta hyötynyt venäläisvanerin sanktioista, toisaalta kohdannut raaka-aineniukkuuden. Raaka-aine tulee muun puunhankinnan mukana 140 kilometrin säteellä, lukuun ottamatta 15:tä prosenttia, joka tulee hinaamalla Saimaata pitkin. Sorvaukseen voidaan ottaa maksimissaan tyveltä 76-sentHAVUVANERI PELASTAA YLIJÄREÄT KUUSITUKIT Sahaukseen arvoton kuusentyvi on sorvaukseen mitä sopivin. Pelloksella on käyty muutosneuvottelut, lomautusviikkoja on jo pidetty ja lisäviikot talven aikana ovat mahdollisia. Vaikka suunta on loivasti ylös, niin edelleen ollaan jäljessä täyden käynnin tilauskertymiä. ”Isompi vaikutus siirtyy ensi vuoden puolelle, mutta mennäänkö toiselle vuosipuoliskolle, se jää nähtäväksi.” Kekki vastaa puhelimeen työmatkaltaan Shanghaista. Kiinan markkinat on kyllästetty venäläisellä tavaralla. Maassa kuluttajien varallisuudesta keskimäärin kaksi kolmasosaa on kiinni asunnossa, ja niiden hinnat ovat tulleet alas
.. 32,97 . 52,91 . 31,76 . .. Voi kysyä, syntyykö kolmella ostajalla ja harvalukuisilla, eteläiseen ja itäiseen Suomeen sijoittuvilla tehtailla kunnollista, koko maan kattavaa kilpailua. 33,04 . 32,26 . nousussa . 33,67 . 51,43 . .. 28,39 . 34,10 . 32,68 . 27,56 . 29,88 . 75,85 . 11079_.indd 13 11079_.indd 13 4.12.2024 14.38.37 4.12.2024 14.38.37. .. ”Sorvitukki on harvoin puukaupan ratkaisija eikä hinta aina poikkea sahatukin hinnasta”, MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo. 32,33 . 60,91 . 82,51 . 26,69 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,96 . nousussa . 75,47 . .. 31,65 . 31,71 . 31,44 . .. 69,26 . Ensiharvennus 64,72 . 26,35 . 40,49 . .. 74,23 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,18 . 45,09 . .. 39,15 . 23,59 . 74,88 . 33,00 . .. 75,93 . 49,92 . 25,18 . 76,17 . 53,00 . 31,03 . 21,64 . 33,17 . ”Porttihinnat ovat nyt korkeampia kuin vaneriteollisuudessa koskaan, joten kyllä se kilpailulta tuntuu.” Sorvilisä harvinainen Joka tapauksessa sorvilisä on harvinainen, eikä sitä ole äänekkäästi kaivattukaan. .. .. 40,16 . .. 26,07 . .. Harvennushakkuu 76,55 . 41,09 . 36,81 . 34,55 . Viilupuu ja kertopuu ovat samankaltaisia tuotteita, jotka näyttävät paksuista viiluista liimatulta paksulta vanerilta. 38,27 . Hankintahinnat .. .. . 83,29 . .. Ensiharvennus 45,55 . .. .. .. 26,15 . 32,87 . 82,21 . 26,68 . Metsä Groupin Suolahden tehdas lopettaa vuonna 2026. . 33,80 . 41,71 . .. Uudistushakkuu 83,23 83,77 . 37,69 . Hankintahinnat 81,61 . 33,89 . 82,50 . 34,68 . 38,76 . Harvennushakkuu 68,59 . Hankintahinnat .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,63 . 68,23 . 33,58 . 64,53 . 21,79 . 32,90 . .. nousussa . 40,04 . .. 47,70 . .. 33,15 . 53,06 . 33,91 . 51,99 . .. 40,55 . 26,36 . Harvennushakkuu 75,19 . 31,47 . .. Hän näkee vanerikuusella erityisarvoa silloin, jos tyvitukit ovat sahauksen kannalta ylijäreitä. 30,93 . 51,80 . 29,86 . 64,45 . 33,35 . 29,64 . 34,08 . .. 27,50 . 33,57 . 61,98 . 28,73 . 34,63 . 30,99 . 52,18 . nousussa . 53,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,42 . .. 83,22 . 36,64 . 42,32 Harvennushakkuu 74,54 . .. 80,87 . .. 27,98 . 52,86 . 80,88 . . Uudistushakkuu 76,54 . .. 33,36 . 38,46 . 36,07 . 83,62 . .. 33,11 . nousussa . 26,54 . 37,15 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,66 . 31,36 . 38,28 . m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 1 2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 10 20 30 40 50 60 70 80 .. 67,11 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,77 . 76,42 . .. .. 33,79 . Harvennushakkuu 69,06 . 28,88 . 27,35 . 52,21 . 51,99 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Ensiharvennus 54,83 . Hankintahinnat 79,88 . .. 32,58 . 53,98 . ”Metsänomistajan kannalta tosi hyvä juttu, sillä muuten ne menisivät kuitupinoon kuidun hinnalla.” Rintala kehottaa varmistamaan, että jos puukaupassa on sovittu sahatukin maksimijäreydestä, niin silloin on sovittu myös vaneritukeista. .. 44,24 . .. 66,92 . .. 79,97 . 32,31 . 33,64 . 63,65 . .. Harvennushakkuu 76,40 . 51,99 . 47,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,94 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,11 . Harvennushakkuu 73,76 . 35,01 . Ensiharvennus 60,39 . 33,57 . Ensiharvennus .. 77,60 . .. 43,26 . 38,51 . Ensiharvennus 57,24 . 34,93 . 69,08 . 40,26 . 73,58 . 32,43 . .. .. 37,19 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 44-47 keskiarvo . 38,71 . 72,59 . 32,12 . 27,72 . 32,58 . 31,94 . 62,89 . Hankintahinnat 75,65 . .. 42,35 . 54,74 . 39,98 . Uudistushakkuu 83,12 . 40,05 . nousussa . 32,59 . .. 66,37 . 81,25 . 76,42 . Keskimäärin läpimitat ovat vähän yli 30 senttiä. 30,24 . Ensiharvennus 61,63 . 60,45 . 42,38 . 47,56 . .. .. .. 55,56 . nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,02 82,70 . .. 71,13 . 41,80 . 58,03 . 82,60 . Suurin osa sorvitukeista tulee integraattien muun puunhankinnan mukana. AJASSA 5.12.2024 Metsälehti.fi 13 . Uudistushakkuu 82,73 . .. Uudistushakkuu 81,88 . 27,22 . 39,50 . .. 74,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,17 . Uudistushakkuu 81,40 . 36,96 . 52,89 . 28,81 . Harvennushakkuu 74,07 . .. 52,81 . 32,76 . .. .. 31,33 . 39,62 . 23,29 . 44,74 . 38,96 . 83,13 . .. 57,12 . 35,12 . .. 46,46 . . 86,66 . .. Kekin mukaan syntyy. 65,16 . .. .. nousussa . Milj. 32,06 . 74,34 . Ensiharvennus 55,15 . Hankintahinnat 79,97 . 41,19 . 31,34 . 52,23 . 40,06 . .. .. Viilunohutta kilpailua Havutukkia viiluttavia tehdaspaikkoja on puolentusinaa, pohjoisimpina Stora Enson Varkauden viilupuutehdas ja Metsä Groupin Äänekoskelle valmistuva kertopuutehdas. 33,17 . 58,90 . nousussa . 67,01 . 42,08 . Hankintahinnat 78,21 . 37,89 . 33,31 . .. 32,20 . 34,71 . .. .. 40,91 . .. 42,48 . .. 39,45 . 43,30 . Uudistushakkuu 83,72 . .. 54,45 . 35,08 . 83,06 . .. .. 81,94 . Uudistushakkuu 74,12 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 26,48 . .. 42,39 . Ensiharvennus .. .. 33,50 . 26,54 . .. 78,12 . 40,15 . 61,95 . 70,81 33,59 34,84 35,06 .. .. Hankintahinnat 75,73 . 38,95 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 84,69 . 53,02 . 41,37 . 53,06 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 66,34 . 27,90 . 31,20 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,66 . .. 27,90 . 68,99 . .. 26,28 . €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2004 2010 2015 2020 2024 Lähde: Luke Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 879 914 Puukauppamäärä vko 47, m 3 tinen tukki, mutta niitä ei tule monta viikossa. Uudistushakkuu 83,11 . 48,81 . 53,86 . 26,80 . .. 78,47 . .. 33,10 . .. 34,89 . Harvennushakkuu 75,83 . 56,04 . 27,56 . 27,08 . 44,32 . 28,24 . .. 42,26 . 52,74 . .. Hankintahinnat 79,07
PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Useimpien verotus kevenee Sipilän mukaan lakimuutokset keventävät useimpien metsänomistajien verotusta. Meillä metsätilakauppa käy! HELI VIRTANEN MAANVUOKRATULOJA aletaan pian verottaa samoilla perusteilla kuin muitakin vuokratuloja: pääomatuloina. Suurin osa maanvuokratuloja saavista ei viljele maata aktiivisesti. Päätehakkuuvaltainen talvileimikko Pirkanmaalla Päätehakkuu Puutavaralaji m 3 hinta e/m 3 yhteensä Mäntytukki 380 79 30 020 Mäntypylväs 60 89 5 340 Mäntykuitupuu 202 38 7 676 Kuusitukki 325 81 26 325 Kuusi sorvitukki 1 81 81 Kuusi pikkutukki 50 41 2 050 Kuusikuitupuu 118 38 4 484 Laho kuusi 1 23 23 Koivutukki 22 68 1 496 Koivukuitupuu 63 38 2 394 Haapa 1 23 23 Energiapuu 1 23 23 Yhteensä 1 224 79 935 Harvennus/ylispuuhakkuu Yhteensä 158 7 663 Leimikko yhteensä 1 382 87 598 11079_.indd 14 11079_.indd 14 4.12.2024 14.38.40 4.12.2024 14.38.40. Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat osoittavat, että jo 1 167 euron kuukausittaisilla eläketuloilla marginaalivero nousee 43,4 prosenttiin – toisin sanottuna se on silloin selvästi korkeampi kuin pääomatuloista maksettava 30 prosenttia. Tähän asti maatai metsätilaa vuokraavaa on kohdeltu toisin periaattein Maanvuokratuloja aletaan verottaa pääomatuloina Ensi vuoden alusta alkaen maanvuokratulot ovat samalla viivalla muiden vuokratulojen kanssa. Monenlaisia maanvuokratuloja Lainvalmistelun vaikutusarvioinnissa muutoksen on arvioitu koskevan noin 45 000:ta maanomistajaa. Petteri Orpon hallituksen yksi tavoite on vahvistaa tuulivoimainvestoinneille suotuisaa toimintaympäristöä. Pienempi mutta todennäköisesti kasvava osuus on tuulivoimayhtiöiden maanomistajille maksamia ko rvauksia. Metsänomistaja voi saada maanvuokra tuloja esimerkiksi tuulivoimayhtiöiltä. Muita mahdollisia keinoja saada maanvuokratuloja ovat aurinkovoimalat ja linkkimastot, metsien vuokraaminen metsästykseen, maisenmanvuokra-alueiksi tai Tornatorille metsätalouskäyttöön sekä kaivosyhtiöiden maksamat kaivospiirimaksut. Maatalouden tulot jaetaan verotuksessa tilan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi, ja tämä jako on koskenut myös maanvuokratuloja. Verojohtaja Timo Sipilä MTK:sta pitää tulevia muutoksia tervetulleina ja perusteltuina. Enää heidän ei tarvitse antaa erillistä maatalouden veroilmoitusta. Uudet omistajat pyysivät tuttua sahayhtiön puunostajaa selvittämään tilan hakkuumahdollisuuksia, ja niitä löytyikin mukavasti. 5.12.2024 14 Metsälehti.fi ÄITI lahjoitti Pirkanmaalla sijainneen metsätilan tyttärelleen ja tämän miehelle. Vuoden 2024 veroilmoitukset pitää siis tehdä vielä entisin periaattein. ”Vuokratulo maatilasta tai sen osasta on selkeästi pääoman kerryttämää tuloa. VANHOJA männiköitä ja kuusikoita päätettiin uudistaa reilu viisi hehtaaria. Lakimuutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa, ja ne koskevat vuoden 2025 alusta alkaen toimitettavaa verotusta. SA M I KA RP PI N EN Talvileimikko myytiin sahayhtiölle kuin muita vuokranantajia. Siksi on selkeää, että se ei ole maatalouden tuloa”, Sipilä sanoo. Vain maatai metsätilan rakennuksista, rakennelmista ja niiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot pysyvät maatalouden tuloina. Suurin osuus maanvuokratuloista ja valtion veropotista tulee viljelykäyttöön vuokratuista pelloista. On selvää, että lakimuutos pienentää useimpien palkansaajien verotaakkaa. Maaston huonon kantavuuden vuoksi leimikko päätettiin korjata talvikelillä. Niinpä kaikki maanvuokratulot tai ainakin valtaosa niistä on luettu ansiotuloksi, jota on verotettu progressiivisesti. Niinpä maanvuokratulot ovat olleet monelle metsänomistajalle ainoita maatalouden tuloja. Samaan kauppaan otettiin kiireelliset harvennushakkuut ja pieni ylispuiden poisto, joita kertyi hieman yli kaksi hehtaaria. Koska pelkkää metsää omistavilla ei ole yleensä juurikaan maatalouden nettovaroja, heillä pääomatulo-osuus on jäänyt olemattomaksi
Lämpölaitosten on nyt optimoitava puuvarastojaan paitsi säiden vaihteluja myös sähkön hinnan vaihteluja ennakoiden. Tutkijat esittivät kanahaukkojen pesämetsiksi soveltuvan vain noin kolme prosenttia Keski-Suomen pinta-alasta. 5.12.2024 16 Metsälehti.fi SEKÄ LUONNONVARAKESKUS että Pellervon tutkimuslaitos ennakoivat metsätaloudelle vahvaa vuotta 2025. Kannattaisiko Viron mallia kokeilla Suomessa riistakantojen sääntelyssä (s. Yksittäisiä tutkimuksia mieluummin kuunnellaan niiden synteesejä, joihin toivottavasti kelpaavat myös vastakkaiset tulokset ja vastineet, kirjoittaa metsäsuunnittelun professori Jari Vauhkonen. Pieni prosenttiluku vastaa kuitenkin 67 000 hehtaaria virtuaalista haukkametsää. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Sähkökattilat ovat tuoneet energiayhtiöille myös uusia haasteita. Tieteen viestin hakkuiden rajoittamisen välttämättömyydestä täytyy olla selvä. Moni hämmästelee, mistä hakattavaa riittää, kun aktiiviset metsänomistajat ovat jo pari vuotta urakoineet hoitorästejään. Lopputuotteiden hinnat alkavat taas nousta, ja se panee puunostajat ponnistelemaan entistä kovemmin. Mitä nopeammin sähkökattiloita rakennetaan, sitä vähemmän kuitupuuta palaa energiaksi ja tukkia päätyy selluksi. Ekonomistit kuitenkin vakuuttavat, että hakattavaa riittää. Ei ihan pieni määrä potentiaalisesti korkean suojeluarvon PÄÄTÖSTEN ON PERUSTUTTAVA TUTKIMUKSEEN METSÄTALOUS VAHVISTUU POHJOISESSA Tutkimustiedotteiden mukaan hömötiaisten vähenemisen suurin syy ovat metsähakkuut, mutta onko tämä koko totuus. Ennusteiden logiikka on yksinkertainen: puusta on niukkuutta, mutta sen kysyntä vain kasvaa. Näistä varastoista lämpöarvot haihtuvat 15 prosentin vuosivauhdilla. Eurooppalaisen kuluttajan ostovoima kohenee, kun korot laskevat. 24). Passiiviset metsänomistajat tuskin muuttuvat aktiivisiksi ensi vuonnakaan. ”Koivua kulkee pyörien päällä.” juhajns 11080_.indd 16 11080_.indd 16 4.12.2024 14.40.04 4.12.2024 14.40.04. Tämä on hyvä uutinen. Pörssianalyytikoiden mukaan sähkökattilat eivät kuitenkaan riitä ratkaisemaan metsäteollisuuden ylikapasiteettia suhteessa puun tarjontaan. Metsätalouden vahvistuminen lisää hyvinvointia ensi vuonna monessa maakunnassa. Tutkimukseen kirjoittamassani vastineessa epäilin yhden laskentaparametrin vaikutusta ennusteisiin. Pohjoisen metsänomistajat kiittävät. Toisin kuin artikkeliin liitettyä alkuperäistä karttaa, korjattua karttaa ei ole saatu riippumattomasti arvioitavaksi. W IK IM ED IA CO M M O N S Tiede on itseään korjaavaa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TUTKIMUSTIEDOTTEIDEN MUKAAN monimuotoisuudelle tärkeät haukkametsät häviävät ja hömötiaisten vähenemisen suurin syy ovat metsähakkuut, tarkemmin hakkuista johtuva talvikuolleisuus. Haukkatutkimuksessa sekä haukkametsät että niiden hakkuut olivat kaukokartoituksella tuotettuja ennusteita, joita ei ole maastossa tarkastettu. JUURI NYT tilanne on teollisuuden näkökulmasta karmea. Tämä ei onnistu kovin hyvin, vaan puuta jää seisomaan kentille suuria määriä. Vai onko. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Sellutehtaallekaan energiapuuvarastoa ei voi lajittelematta myydä, kun joukossa on lahovikaistakin puuta. Ennusteet lupaavat raakapuun hintojen nousua ja hakkuiden kasvua. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tekijät myönsivätkin, että sitä muuttamalla kartasta tuli erilainen. Kysynnän kasvua tukevat paitsi teollisuuden kapasiteetin kasvu myös talouden elpyminen Euroopassa. ENSI VUONNA PUUKAUPPA kuitenkin kasvaa erityisesti Pohjois-Suomessa, kun Metsä Groupin biotuotehdas nostaa kierroksia Kemissä ja Stora Enson taivekartonkilinja käynnistyy Oulussa. Helpotusta tuovat energiayhtiöiden sähkökattilat. Lopputuotteiden hinnat ovat alhaalla ja raaka-aineiden hinnat nousseet
Siellä on järeän puun ohella paljon kuitua ja energiarankaa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Teetkö klapeja oman metsän puista. Joiltakin epävarmuus vie yöunet. Jos hakkuukohteella on tukkipuuta vähääkään enempää, ei kannata hankintana hakkuuttaa. Koska vastineita ei ole vertaisarvioitu. Yhden palstan kunnostus, jossa oli sekalaista kuviota, ja pari kertaa tuulenkaatoja. Jos lähialueella on lämpölaitoksia, niin tarjous energiarangasta, se voi tällä hetkellä yllättää myönteisesti.” Metsä-masa 11080_.indd 17 11080_.indd 17 4.12.2024 14.40.05 4.12.2024 14.40.05. Sertifikaattien, suositusten ja lakien ristipaineissa yksittäisen toimihenkilön on kuitenkin lähes mahdotonta toimia aina oikein. Leimikoiden ja metsänhoitotöiden suunnittelua varjostaa osalla jopa pelko virheistä luontoasioiden huomioisessa. Voin jatkaa juttua mallien parametritasolle, mutta ehkä toisella foorumilla. Metsäalalla ymmärretään ja hyväksytään laajasti luontokohteiden huomioimisen tär keys. Moni muukin metsäalan ammattilainen on kertonut samaa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Onko metsäsi FSC-serti ioitu. Tarjoukset leimikosta, ostajakohtaiset laatuvaatimukset normaalija pikkutukista. Esimerkiksi runsasoksainen mänty menee selluksi, mutta jos sen myy hirsitalotehtaalle on hinta hyvä. Entä miten on huomioitu myöhempi vastineiden lisäämä ymmärrys, että samasta aineistosta voitiin yhtä perustellusti tehdä erilainen päätelmä. Puut myin runkohinnalla ja kuivaset/ tuulenkaadot hakkaavat maanomistajan laskuun. Se on totta, mutta epäsuhdassa julkaisusarjan käytäntöön, joka ei sisällä vastineiden vertaisarviointia. Pitkät solakat männyt menee sähkötolpiksi. Tavallinen sahatavara on paljon paremmalla hinnalla, kun pyrkii 5,2 metrin keskimittaan. Harva ostaja haluaa ostaa raakkitukkia selluksi tukin hinnalla.” Nostokoukku ”Jos leimikko on riukumaista ja harventamatonta ja tukkiosuus hieman arvoitus, voi hankintakauppa olla oikea valinta. EN VÄITÄ, ETTEIKÖ metsässä ryskäminen voisi vaikuttaa haitallisesti lintukantoihin. Koivikoita olen hakkuuttanut klapiyrittäjälle, jolloin hakepuut/ pienemmät kuidut myynyt sitten muualle.” Metsäkupsa ”Epäilyä on paljon ilmassa. Yksinkertaisinta olisi ohjata asioita toimivalla lailla. Ehkä siksi esimerkiksi Metsätehon näyttöön perustuvan päätöksenteon synteeseistä mallinnukseen ja simulointeihin edes osittain perustuvat tutkimukset oli rajattu pois. metsää yhteensä 78 maastossa havaitun pesän perusteella. Varsinkin, kun kartta osoittautui monitulkintaiseksi. ”Millaisia kokemuksia teillä on hakkuiden teettämisestä hankintakaupalla. ”Käytän työaikani mieluummin muuhun kuin ely-keskuksen kanssa asioiden selvittelyyn”, hän totesi. Tulkinnanvaraa metsäluonnossa riittää. Laatu on tiukempi hankinnassa ja tukin mittoja vähempi.” Mehtäukko ”Kaikkein tärkeintä on myydä puut sinne, mistä saa parhaimman hinnan. Varmaan hyvä tapa, kun leimikot on siihen sopivia.” Gla ”Itsellä hakataan parasta aikaa runsaspuustoista riukuuntunutta ostopalstaa. Peruste. ALKUPERÄISET TUTKIMUSTIEDOTTEET ovat luoneet mielikuvia. Miten luotettavasti hömötiaisen talvikuolleisuustutkimuksessa hakkuita kuvaa globaalin metsäkadon tunnistamiseen kehitetty kartta. TUTKIMUKSEEN PERUSTUVAN päätöksenteon tavoittelussa kannattaa muistaa, että tiede on itseään korjaavaa. ”Tutkimukseen perustuva” viittaakin usein vertaisarvioituihin tutkimuksiin, mikä on nurinkurista, koska täytyyhän jokaisella kaoottisessa artikkelimaailmassa toimivalla olla kokemuksia myös vertaisarvioinnin epäonnistumisesta. Pitäisi tehdä uudistushakkuu harventamatta jääneeseen riukuuntuneeseen metsään. Niiltä osin tutkimuksesta toiseen toistuvat kysymykset panevat epäilemään hakkuiden rajoitussuositusten yksikäsitteisyyttä. Silloin menee vähän enemmän ja paksumpaa selluksi, mutta silti tulos on parempi.” Heikki Klaavu ”Kun tällä hetkellä tukista saa pystykaupalla paremman hinnan kuin hankintana, niin hankala on semmoisia hankintahakkuita perustella, joissa tulee kovin runsaasti tukkia.” Rane ”Tukin hankintahinta on jo pitkään ollut pystykauppaa huonompi. Muistetaan: kaikki mallit ovat virheellisiä, mutta osa voi olla hyödyllisiä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 94% en 6% AJASSA Verkkokeskustelu: Kokemuksia hankintakaupan teettämisestä. Oulun yliopiston hömötiaistutkimuksen vastineet ovat yhteensä yhtä pitkät kuin alkuperäinen teksti, joten menetelmiin on jäänyt rutkasti täsmennettävää artikkelin vertaisarvioinnista huolimatta. Oma asiantuntemukseni riittää arvioimaan lintujutuista vain metsän käsittelyjä ja niiden kuvaukseen käytettyjä aineistoja. Siinä pohjoismaisen talousmetsän avohakkuiden ja harvennusten tiedetään sekoittuvan niin, että hakkuiden voi tulkita lisääntyneen metsätilastoista poikkeavalla tavalla. Muuten ely vie ja muut vikisee. JARI VAUHKONEN KIRJOITTAJA ON METSÄSUUNNITTELUN PROFESSORI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Hintoja en muista, mutta mhy:n kautta hommatut koneketjut hoitivat hommansa hyvin. Kuunnellaan yksittäisiä tutkimuksia mieluummin niiden synteesejä, joihin toivottavasti kelpaavat myös vastakkaiset tulokset ja vastineet. Tilanteeseen on saatava muutos. Oulun yliopisto ei suostu päivittämään hömötiaistiedotteeseensa edes mainintaa tulosten vastineista. Tuntuu, että pystykaupassa kuituja energiapuu menisivät liian helposti ja liian halvalla yhtiön hyväksi.” Käpykaartilainen ”Itsellä kokemusta muutamasta. 5.12.2024 Metsälehti.fi 17 SAHAYHTIÖN kokenut puunostaja kertoi hiljattain suoraan, että hän ei osta puuta enää kohteista, jotka rajautuvat puroihin tai vastaaviin luontokohteisiin. SYKE lisäsi haukkatiedotteensa alaindeksiin, että tutkimusmenetelmästä on käyty keskustelua. Viranomaisena Suomen metsäkeskuksen pitäisi pitää kiinni viimeisistä sille suoduista tehtävistä ja ottaa johtava rooli metsässä. Kuka pelkää ely-keskusta. Järeät kuusikot ovat kertopuuta. Kun aiempi hömötiaistutkimus erotti avohakkuiden ja harvennusten vaikutuksen – josta tosin voi tehdä erilaisen tulkinnan havaintoihin sovitetun mallin eri osia painottamalla – niin kuinka uskottavia ovat käsittelyt sekoittaviin aineistoihin perustuvat mallipohjaiset suositukset
”Mitä isommat summat, sitä tärkeämpi on kirjallinen sopimus.” Metsäpalvelu Kytöharjun Mikko Kytöharju teki ennakkoraivausta energiapuuleimikkoon Ylistarossa marraskuun lopulla. Nuorempi omistajaMonilla metsäpalveluyrittäjillä on nykyään käytössä modernit tietojärjestelmät, joiden avulla työkohteiden suunnittelu ja toteutus onnistuu helposti. Myymme nykyään noin 60–70 prosenttia raivaussahatöistä suoraan metsänomistajille”, kertoo Etelä-Pohjanmaalla toimivan Metsäpalvelu Kytöharjun yrittäjä Mika Kytöharju. Työn toteuttaa kuitenkin pääsääntöisesti metsuripalveluita tarjoava yritys alihankintana. ”Tänä aikana metsäpalveluyrittäjyys on yleistynyt ja metsänomistajissakin osin sukupolvi vaihtunut. 11081_.indd 18 11081_.indd 18 4.12.2024 14.41.36 4.12.2024 14.41.36. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 5.12.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KUN metsässä odottaa kiireellinen taimikonhoitotyö tai istutusurakka, ottaa moni metsänomistaja yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen tai tuttuun metsäyhtiöön. ”Olemme huomanneet, että metsänomistajat ostavat palveluja meiltä suoraan koko ajan enemmän. Kytöharju on toiminut yrittäjänä yhdessä Mikko-veljensä kanssa jo vuodesta 2002. Väliporras työketjussa tarkoittaa suurempia kustannuksia metsänomistajalle, koska kaikki toimijat haluavat työlleen katetta. Siksi metsänomistajan voi olla järkevää ostaa palvelu suoraan yksityiseltä yrittäjältä, joita löytyy yhä useammalta paikkakunnalta. OSTA SUORAAN YRITTÄJÄLTÄ JA SÄÄSTÄ Metsänhoitotöiden ostaminen suoraan työt toteuttavilta yrityksiltä on yleistynyt. Työ tehdään suoraan yksityiselle metsänomistajalle, kuten valtaosa Kytöharjun yrityksen kohteista tänä päivänä
Jos palvelun alihankintana ostava iso toimija laskuttaisi metsänomistajaa esimerkiksi 700 euroa hehtaarilta, voi metsuriyrittäjän saama korvaus olla 550 euroa hehtaarilta. Metsänomistaja ja yrittäjä voivat sopia hehtaarihinnaksi vaikkapa 625 euroa, mikä on molemmille järkevä vaihtoehto. Raivaussahatöiden tekijöillä on kädet täynnä töitä, joten vakituisen suoran asiakkaan savotat saattavat tarvittaessa mennä myös ”hoitojonoissa” etusijalle. Kilpailuttaminen kannattaa aika ajoin myös metsänhoitopalveluissa. ”Yrittäjän näkökulmasta ei nykyään ole suurta eroa siinä, teemmekö työt alihankintana vai suoraan metsänomistajalle. Suurimmat riskit liittynevät siihen, että kohde olisi käsitelty väärällä tavalla ja tästä aiheutuisi metsänomistajalle tappioita. ”Mitä isommista summista on kysymys, sitä tärkeämpää on kirjallinen sopiminen. Parhaassa tapauksessa kohteelle löytyy hinta, joka on järkevä sekä metsänomistajalle että yrittäjälle. METSÄSTÄ 11081_.indd 19 11081_.indd 19 4.12.2024 14.41.37 4.12.2024 14.41.37. ”Hintakilpailu on raivaussahatöissäkin nykyään kovaa”, sanoo Kytöharju, jolle tarjousten tekeminen on arkirutiinia. Metsänomistajan kannalta riskit metsänhoitopalveluja ostaessa ovat kohtalaisen pienet, kun maksaa laskut vasta kun työ on tehty. Metsänomistajat ovat lähtökohtaisesti rehtiä väkeä.” Juhlamokkapaketti on päässyt uusiokäyttöön raivurin kaasukahvan talvisuojana. Tärkeintä on, että työt tulee tehtyä ajallaan. Entä pelottaako metsäpalveluyrittäjää, että metsänomistajat jättävät laskut maksamatta. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI polvi löytää meidät yhä useammin myös netin kautta.” Maastokäynti tehtävä joka tapauksessa Osa metsäpalveluyrityksistä tekee töitä pääasiassa alihankintana isommille metsäalan yrityksille. Myös alihankintana tehtävässä työssä erilaiset suunnitteluja raportointivastuut ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta taksat eivät ole nousseet vastaavasti”, Kytöharju sanoo. Meillä on reilun kahdenkymmenen vuoden aikana jäänyt kerran osa sovitusta summasta saamasta. Yrittäjän on usein käytävä tarkistamassa työmaa etukäteen, vaikka toimeksianto tulisi isommalta toimijalta. Myös työn suunniteltu toteutusajankohta sekä se, kuka hakee mahdolliset metka-tuet työhön, on hyvä sopia. Sopimukseen on syytä kirjata vähintään metsätila jota sopimus koskee, käsiteltävät alueet työlajeineen sekä hinnat tai hinta-arvio. ”Ei pelota. Välikäsien puuttuessa tarkka tieto työmaasta sekä metsänomistajan toiveet välittyvät todennäköisesti paremmin sahan kahvoihin saakka. Vaikka taimikonhoito kuittautuisi bonuksilla, on metsänomistajan hyvä pysyä hintatietoisena. Tuttujen asiakkaiden kesken sopimus voidaan vahvistaa esimerkiksi sähköpostiviestillä”, Kytöharju kuvailee. Mika (vas.) ja Mikko Kytöharju ovat nähneet yrittäjinä metsäpalvelualan murroksen ja vapautumisen 2000-luvulla. Ja ihan hyvä niin. Esimerkiksi tilan rajojen etsiminen tai ympäristöasiat voivat edellyttää ennakkosuunnittelua metsänhoitokohteillakin. 5.12.2024 Metsälehti.fi 19 KILPAILUTA RAIVAUSSAHATYÖT SIINÄ MISSÄ PUUKAUPPAKIN METSÄNOMISTAJALLE asiakassuhde suoraan metsäpalveluyrittäjän kanssa voi tarjota muitakin kuin rahallisia etuja. ”Aika usein yrittäjä voi tarjota palvelun suoraan metsänomistajalle edullisemmin, jolloin molemmat voittavat”, vahvistaa Kytöharju. On kuitenkin hyvä muistaa, että toimijat lisäävät laskuun joka tapauksessa omat katteensa. Myös metsänomistajan toiveet voidaan huomioida paremmin, kun tieto niistä tulee suoraan meille.” Parhaimmillaan molemmat voittavat Metsäpalveluyrityksiltä voi kysyä taimikonhoitotai ennakkoraivauskohteelle tarjouksen siinä missä metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäyhtiöiltä. ”Käytössämme on myös poistumaan perustuva taksataulukko, jota voidaan käyttää hinnoittelun perusteena. Ja jos jotain menee pieleen, voi asiasta sopia suoraan tekijän kanssa. Mika Kytöharju käy usein maastossa tarkastamassa raivattavan työkohteen etukäteen esimerkiksi rajalinjojen osalta, vaikka työ tehtäisiin alihankintana. Isoissa kohteissa, joissa aikamenekin arviointi etukäteen on vaikeaa, tämä voi olla metsänomistajallekin järkevä vaihtoehto.” Mustaa valkoiselle Riippumatta siitä, mistä metsänhoitopalvelut ostaa, kannattaa työstä sopia kirjallisesti. Suoraan metsänomistajan kanssa asioidessa tämä hoituu Kytöharjun mukaan usein jo tarjouksen teon yhteydessä. Talven alla yrittäjiä työllistävät etenkin ennakkoraivaukset. Hän sanoo, että jopa 95 prosenttia raivaussahatöistä tehdään kiinteällä, etukäteen sovitulla hehtaaritaksalla. Metsäyhtiöiden tarjoamat bonukset ja muut edut houkuttavat osaltaan ostamaan metsänhoitopalveluita puukaupan yhteydessä isoilta toimijoilta. Osa puolestaan pyrkii tarjoamaan palveluita nimenomaan suoraan yksityisille metsänomistajille. Tänä vuonna veljekset aloittivat myös energiapuun ostamisen Metsäpeikko -yrityksen puitteissa. ”Silloin tiedämme jo valmiiksi, millainen työmaa meitä odottaa
Nyt hän voi tehdä metsässä sellaisen päivän kuin haluaa. ”Voi tehdä metsässä sellaisen päivän, minkä haluaa”, Lähde sanoo. 5.12.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄTÖISSÄ asuu suuri ilo. ”Isä toppuutteli, mutta me oltaisiin tietysti haluttu kaataa aina se suurin puu.” Lähde kuvailee, miten menneen ajan metsätyömiehistä kyllä näki, miten raskasta puunkaatotyö oli painavilla sahoilla, paksussa lumihangessa ja pelkkä karvalakki päässä. Lähde MOOTTORISAHAMIEHEN UNELMAA Risto Lähde näki nuorena menneen ajan metsätöiden karuuden. Lähde aloitti metsätöiden tekemisen jo pojankoltiaisena, mutta varsinainen moottorisahamiehen unelma-aika on alkanut vasta eläkkeellä. Yksi Lähteen käyttämistä ensimmäisistä moottorisahoista oli Solo-merkkinen, painava ja toiminnaltaan epävarma. Solosta nykyaikaiseen Stihliin Lähde haluaa korostaa, kuinka hyvää liikuntaa metsätöiden tekeminen on. Siitä varmasti haaveilee myös moni tätä juttua lukeva nuorempi metsänomistaja, joka töikseen kuluttaa tietokoneen näppäimistöä. Hänen oma ykkössahansa on Stihl MS 261C. Kolmimetrisistä kuusipölleistä on jo kertynyt mittava energiapuupino tien laitaan. ”Ilmoitin energiapuuta ostavalle Laanialle, että tammikuussa mitataan”, Lähde sanoo. Kovakuntoinen moottorisahamies on itse siitä oiva esimerkki. ”Välineet ovat nykyisin huippua. On kevyet sahat ja hyvä turvavaatetus.” Oppia on tullut Lähteen mukaan myös metsätyöläisen eväshuollossa, jota ei nuorena osattu. Moottorisahasta tuli tuttu työkalu Lähteelle ja hänen veljilleen nuoresta pitäen. Samalla hän kertoo, että metsässä tehdään maltillisia parin kolmen tankillisen päiviä. Muuta ei voi todeta, kun katsoo 77-vuotiaan Risto Lähteen innokasta menoa metsäpalstoillaan Hartolassa Päijät-Hämeessä. Risto Lähde pohtii, millaisista eläimistä, myrskyistä ja talvista maamerkkikuuset kertoisivat, jos ne puhua osaisivat. Naapurimetsänomistajakin kuulemma ”kuuntelee aina aamuisin, millä sahalla se Risto jo sahaa, ja lähtee itse samalla”, Lähde sanoo pilkettä silmäkulmassaan. Nykyaikaisen sahan ulkokuoresta näkee, ettei se ole ollut pelkästään tuvan penkin alla. 11082_.indd 20 11082_.indd 20 4.12.2024 14.42.39 4.12.2024 14.42.39. Neljä jättimäistä kuusta seisoo säästöpuina vastapainona hakkuille. Tällä hetkellä Lähde tekee omissa metsissään moottorisahalla nuoren metsän hoitoa eli energiapuun korjuuta tiheinä kasvaneista nuorista kuusikoista
Ohjelma kysyy, hakeeko puoliso tukea. Esimerkiksi jos anoo taimikonhoidon tukea vain satunnaisesti Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta, huomaa nopeasti, ettei käyttöliittymän suunnittelija ole ollut tehtäviensä tasalla. Vuonna 1996 istutetun kuusikon ensiharvennuksessa sadan kuution kertymästä melkein puolet oli jo tukkia ja pikkutukkia. Jos aviopari omistaa metsätilan puoliksi, he anovat yhdessä taimikonhoidon tukea, koska säädösten mukaan metsätilasta pitää omistaa 60 prosenttia, jotta voisi yksinään hakea tukea. ”Koivulla on arvoa.” Kotipaikkaa ympäröivät metsät ovat olleet Lähteen mukaan vanhastaan koivikkoja. Muutama ehtolause, pientä tietoliikennettä hakijan ja metsäkeskuksen väillä, ja tulos olisi parempi. Jos sitä ei viitsi ohjelmoida, paljon virheitä jäisi tekemättä kysymysten oikealla järjestyksellä ja selkeillä ilmaisuilla. MONIN PAIKOIN USKOTAAN, että tuottavuus kehittyy toiselle tasolle sen ansiosta, että kansalaiset korvaavat puhelimen käyttöä, kirjeenvaihtoa ja erityisesti palvelupisteiden hyödyntämistä omatoimisella asioimisella tietoverkon kautta. ”Kerran harvennus ja 56-vuotiaana päätehakkuuseen”, Lähde pohtii mahdollisia metsänkasvatusvaihtoehtoja. Erillisilmoituksessa kohdekuukausi on palkanmaksukuukausi, muuten työssäolokuukausi. ”Muistavat ja kiittävät, että on isä käynyt hommissa.” Lähde kertoo kuuntelevansa sunnuntaiaamuisin Minna Pyykön radio-ohjelmaa, jonka jälkeen hän lähtee omaan metsään. Tehty työ on ollut tarkkaa, pystyyn jääneissä kuusissa tai niiden juurilla ei näy korjuuvaurioita. Kasvua jälkikasvulle Lähde osoittaa vielä metsässä, että kun kuusten latvat kaataa ajouralle, vanhalla maataloustraktorilla voi hakea puita harvennettavasta kuusikosta myös kesäaikaan. ”Metsäkäynnistä saa silloin aina hyvää mieltä. METSÄALALLA ON onnistuttu heikonpuoleisesti. Metsäherrojen arvovaltainen viesti oli, että suo kerrallaan ojitetaan. Jos arvaa väärin, aikanaan tulee Suomen metsäkeskuksesta neljä sivua pitkä ilmoitus kuulemisesta, jossa saa perustella väärinymmärryksensä. Jos ilmoittaa palkanmaksusta harvakseltaan, aikaa menee ja kiukku kohoaa. Siinä, jos jossain, on saavutettu metsänomistajan tavoite mahdollisimman arvokkaan puun kasvattamisesta. (Kotialbumi) Innokas metsätyömies soisi, että raivausja moottorisahatyön tuoma positiivinen liikuntahyöty saisi samaa arvostusta kuin sauvakävely. Työura oli silloista metsänparannusta eli ojitusta ja teiden tekemistä. ”Montako pölliä sitä on nostettu näillä”, Lähde pohtii käsissään vuosimallin 1987 tukkisakset, jotka ovat käytössä myös tuoreessa energiapuuhakkuussa. Lähde kertoo myyneensä puunsa pääasiassa sahayhtiö Versowoodille siitä lähtien, kun kotitilan metsät vuonna 1996 jaettiin sisarusten kesken. Esimerkiksi palkka ilmoitetaan omalla järjestelmällä ja työnantajan sairausvakuutusmaksu toisella järjestelmällä, erillisilmoituksella. Puheista käy selväksi, että noin 80 hehtaarin suuruisella metsätilalla tärkeätä on paitsi metsänkasvu myös jälkikasvu. ”Metsäpäätökset pitää tehdä niin, että 20 vuoden päästä tästä voidaan todeta, että silloin tehtiin hyvät ratkaisut”, Lähde sanoo. ”Silloin puhuttiin, että teollisuus tarvitsee lisää tuoretta puutavaraa ja tarvitaan tie viereen viemään se puutavara pois”, Lähde kertoo. Vastikään päätehakatusta kuusikosta kertyi puolestaan noin 0,7 hehtaarin alueelta 250 kuutiota puuta, jossa tukkiprosentti oli 96. Huonosti on onnistuttu tuloverorekisterin kehittämisessä. Muutamat organisaatiot ovat onnistuneet hyvin kuten verohallitus. Ei silloin juuri muusta puhuttu, Lähde sanoo. Todellisuudessa ohjelmoija ei ole halunnut tehdä interaktiivista käyttöliittymää, joka huolehtisi siitä, ettei kansalainen voi arvata väärin. Tarkoittaako epäselvä kysymys, että tekeekö puoliso oman hakemuksen (oikea vastaus on EI), vai sitä, että lomakkeella haetaan tukea yhdessä (oikea vastaus KYLLÄ). Veroilmoitus onnistuu kansalaisten mielestä hyvin aikaan ja paikkaan sitomattomasti. Hyvät arviot koskevat myös metsäveroilmoitusta, josta on olemassa myös metsäteollisuusyritysten versioita. Sahan merkkinä Solo. Selvää on vain, etteivät kaikki saa kaikkea haluamaansa. HARTOLA luottaa vuosien käytössä toimivaksi todettuun kalustoon: Stihl-Raket raivaussaha on vuodelta 1988 ja kulkupelinä toimiva Honda-mönkijä vuodelta 1995. Teollisuus kaipaa taas lisää puuta Lähteen varsinainen ammattiura metsien parissa sinetöityi vuonna 1972, kun hän pääsi Rajamäelle työnjohtajakouluun. 5.12.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Täällä on kaikki hyvin.” Risto Lähde ajaa sahauskohteelle mönkijällä. Huimaa kasvua kuusikoissa Lähteen kertomat esimerkit hänen tilallaan tehdyistä viimeaikaisista hakkuista osoittavat, että Päijät-Häme on metsänkasvussa maamme eliittiä. Käyttöliittymä on huono, ja käyttäjän pitää olla melkoinen juristi antaakseen oikeat tiedot. Se, että lapset ja lapsenlapset saavat hyvän metsän tulevaisuudessa. Kaadettujen kuusten tilalle hän aikoo istuttaa ensi keväänä koivuja. SÄHKÖINEN ASIOINTI VAATII JÄRJESTELMILTÄ PALJON 11082_.indd 21 11082_.indd 21 4.12.2024 14.42.42 4.12.2024 14.42.42. Kyytiin mahtuvat kaikki tarvittavat metsätyövarusteet. Ja tietysti silloin pitää muistaa, että kohdekuukausiajattelu on järjestelmissä erilainen. Ja pelkästään sen selvittäminen, että metsurin ammattiluokitusnumero on tilastokeskuksen mukaan 62100, vie oman aikansa. ”Teollisuuden näkökulmasta lisää puuta tarvitaan myös nyt.” Teollisuuden puuntarpeen ohella omaansa kaipaavat myös hiilensidonta ja vanhojen metsien suojelu. Risto Lähde polttopuiden teossa noin kolmetoistavuotiaana
11083_.indd 22 11083_.indd 22 4.12.2024 14.43.41 4.12.2024 14.43.41. Aiemmin toimi. Varsinkin yrittäjinä työskentelevät pitävät tilannetta kestämättömänä. Ongelmia on ollut myös metsäkoneenkuljettajilla: ”Moto ei pysty lähettämään mittaustietoja netin kautta, vaikka ne pitäisi lähettää joka päivä.” Parikin vastaajaa kertoi ongelmista saada yhteyttä metsästyskoiran pannassa olevaan GPS-paikantimeen: ”Useampi koira on syksyn aikana ollut vaarassa jäädä auton alle, kun ei tiedetä, mistä kohdasta se tulee tielle.” Liittymä vaihtoon, alennuksia hintoihin Vastaajilta ei kysytty, minkä teleoperaattorin verkossa ongelmat ovat ilmenneet, mutta vastauksista päätellen ongelmia on ollut kaikissa verkoissa. Siinä olisi saattanut käydä huonosti – vaan onneksi ei käynyt, ei ainakaan tällä kertaa. Myös netti on hidastellut monilla. Verkkoyhteydet ovat heikentyneet tänä vuonna selvästi, kertovat Metsälehden verkkokyselyyn vastanneet. Syrjäisillä metsäpalstoille ei puhelin toimi, kenttä heikko. Reilu viidesosa vastanneista ei ollut huomannut yhteyksissä muutosta. Kuviotietojen tarkastelu ei tahdo onnistua ”tuskallisen hitaan” internetyhteyden takia. Marraskuussa auki olleeseen kyselyyn tuli vastauksia tasaisesti eri puolilta Suomea. Kuuluvuus ”KENTTIÄ ETSITTÄVÄ KUIN 25 VUOTTA SITTEN” Metsälehden kyselyyn vastanneet kertovat, että matkapuheluiden kuulumisessa on ollut tänä vuonna ongelmia. Ongelmista raportoitiin tasaisesti eri puolilta maata, joskin syrjäiset alueet korostuivat vastauksissa. Kaksi eri liittymää puhelimessa ja vaivoin saa hommat hoidettua. Kaksi kolmasosaa kertoi, että ongelmia on ollut matkapuheluiden kuulumisen kanssa. Muutamat nostivat esille ongelmat karttojen latautumisessa. Eräs totesi, että yhteyksien puuttuminen on arkipäivää eikä siitä ole aiheutunut ongelmia: ”Tiedossa olleet katvealueet ovat pysyneet ennallaan. Jos sattuisi onnettomuustilanne tai ei voisi liikkua, apu jäisi saamatta”, kirjoitti eräs vastaajista. Ilmiö on seurausta 3G-verkon alasajosta. METSÄSTÄ 5.12.2024 22 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA AUTO on motissa metsäautotien päässä, kännykkä ei kuulu ja flunssakin painaa päälle. Yli puolella vastanneista nettiyhteys oli hidastunut. Vain kaksi vastaajaa 58:sta ilmoitti verkkoyhteyksien parantuneen aiemmista. Karttojen latautuminen hyvin hidasta Toteutuneiden tai toistaiseksi vasta kuviteltujen vaaratilanteiden lisäksi 3G-verkkojen alasajo on aiheuttanut monenlaista epämukavuutta. ”Kenttiä etsittävä kuin 25 vuotta sitten
Simpal T4 -etäohjattava pistorasia mahdollistaa lämpötilan tarkkailun ja säätämisen etänä. Käytössä on esimerkiksi 3G-verkossa toimivia paloilmoitinjärjestelmiä ja autojen eCall-järjestelmiä. Vaihdan operaattoria ja testaan, auttaako. KAVERI TAI SATELLIITTIPUHELIN METSÄÄN ”Satelliittipuhelin on oikein hyvä valinta, vaikka onkin kallis investointi.” 11083_.indd 23 11083_.indd 23 4.12.2024 14.43.44 4.12.2024 14.43.44. Vaikka operaattorien itse tuottamien karttojen perusteella 4G-verkko vaikuttaisi toimivan tietyssä paikassa ongelmitta, näin ei välttämättä ole. Käytännössä laite seuraa mökin lämpötilaa ja katkoo tarvittaessa sähköpatterin virtaa siten, että lämpötila pysyy halutuissa lukemissa. Jos käytössä on Elisan liittymä, Simpalia voi ohjata maksuttomalla Laitenetti-sovelluksella, jonka käyttäminen on yksinkertaista. ”Laite ilmoittaa myös mahdollisista sähkökatkoista.” Simpalin etäohjattavassa pistorasiassa on lämpötila-anturi (kuvassa laitteen alapuolella), jonka ansiosta mökin lämpötilaa voi tarkkailla ja säätää etänä sovelluksen avulla. Pistorasiaa voi ohjata myös tekstiviestikomennoin tai Play-kaupasta ilmaiseksi saatavalla GSM Socket V3 -sovelluksella, jota voi käyttää kaikkien operaattoreiden liittymillä. Operaattoreita ei ole velvoitettu rakentamaan toimivia verkkoyhteyksiä Suomen joka kolkkaan: 99 prosenttiin asunnoista kyllä, mutta metsissä liikkuvat ovat lopulta itse vastuussa turvallisuudestaan. Yksi listasi toimivat vinkit kaikille heikkojen yhteyksien kanssa pähkäileville: ”Ilmoita, missä olet töissä, lataa tarvittavat materiaalit laitteelle, pidä mukana ensiapupakkausta, vettä, evästä ja lämmintä vaatetta.” KUN teleoperaattorit ryhtyivät ajamaan 3G-verkkojaan alas, päätöstä perusteltiin sillä, että kaistoja vapautuu tehokkaampien 4Gja 5G-verkkojen käyttöön. muilla alueilla on vaikuttanut normaalilta.” Moni oli jo ollut yhteydessä teleoperaattoreihin. ”Puhelin ottaa yhteyden satelliittien kautta, eli siinä ei ole samanlaisia katveita kuin mobiiliverkossa. Yksinkertaisimmillaan Simpalilla voi kytkeä pistorasian virrat päälle ja pois päältä sovelluksen kautta. Summa ei kuulosta suurelta, mutta 12 kuukauden aikana liittymästä kertyy jo enemmän kustannusta kuin itse laitteesta. Kinkkisiin tilanteisiin on siksi syytä varautua ennalta. Simpalin erottaa perusmallin etäohjatuista pistorasioista siihen kytkettävä lämpötila-anturi. METSÄSTÄ 5.12.2024 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA Ongelmia on myös pihapiirissä ja sisällä aivan yleisen tien varrella. Lepistön mukaan satelliittipuhelin on järkevä valinta, jos liikkuu vähänkin enemmän luonnossa. ”Metsään kannattaa mennä ennemmin kaverin kanssa kuin yksin. ”Toiveemme on, että se, mitä peittokartoilla luvataan, toteutuisi myös käytännössä”, Lepistö sanoo. Todellisuus on kuitenkin ollut toinen, tai ainakin muutos tapahtuu hitaasti. G S M v e r k o n kautta ohjattavien laitteiden kohdalla on huomattava, että ne vaativat toimiakseen aina oman sim-kortin ja liittymän. Simpal T4 -etäohjattava pistorasia tarjoaa simppelin työkalun mökin lämpötilan säätämiseen ja tarkkailuun kotoa käsin. Kartat eivät lataudu, kun yhteys on niin huono. Itse kunkin punnittavaksi jää, kuinka paljon on valmis sujuvampaan arkeen satsaamaan. Paljonkohan mökillä on lämmintä. Osa palvelutasoon pettyneistä oli neuvotellut alennuksia maksuihinsa, moni oli vaihtanut operaattoria ja ainakin pari vastaajaa oli päätynyt hankkimaan kaksi liittymää, jotta hommat hoituisivat. Toisaalta esimerkiksi pörssisähköllä lämmittäjä voi säästää sievoisen summan rytmittämällä lämmitystä sähkön hintakäyrien mukaan. ”Operaattorit väittävät, että kuuluvuuspeitto on asutukseen nähden erinomainen. Se näyttää kuitenkin joissain tapauksissa olevan enemmän sanoja kuin konkretiaa”, pelastusylitarkastaja Jari Lepistö sisäministeriöstä toteaa. SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA TALVEN kynnyksellä monelle tuttu kysymys on, että miten mökin lämmityksen kanssa toimitaan näinä kalliin sähkön aikoina. Simpalin saa toimimaan esimerkiksi Elisan Laitenetti S -liittymällä, joka kustantaa 5,29 euroa kuussa. Ulkoiset suuntaantennit eivät auttaneet. Näin mökin sähköpatterin saa lämpiämään haluttuna ajankohtana. Laite ilmoittaa myös mahdollisista sähkökatkoista, mikä on mökkiläiselle talvella hyödyllinen tieto. Jos käy jotain, kaveri voi yrittää saada tilattua apua paikalle.” Entä jos kaverin kanssa liikkuminen ei ole mahdollista. Laitteet itsessään ovat kohtuuhintaisia. Ongelmia oli yritetty ratkoa muun muassa lisäantennein. Sen jälkeen, kun verkot on suljettu, näiden järjestelmien ilmoituksetkaan eivät lähde eteenpäin. Yksi sim-kortti lisää Etäohjattavia pistorasioita ja muita älyratkaisuja on tarjolla nykyään paljon. Lähinnä haittaa, kun nettiradio ei kuulu. Se on oikein hyvä valinta, vaikka onkin kallis investointi.” Lepistö huomauttaa, että 3G-teknologian alasajoon liittyy muitakin turvallisuuskysymyksiä kuin hätäpuheluiden soittaminen metsän keskeltä. Pitäisikö silloin harkita satelliittipuhelinta. Simpal T4 maksaa noin kuusikymmentä euroa. Esimerkiksi maastonmuodot tai rakennukset voivat luoda katvealueita
Jutun metsästyslainsäädäntöä koskevat tiedot on tarkistettu sähköpostitse Keskonnaametista, Viron ympäristöhallinnosta. Afrikkalainen sikarutto taas on pienentänyt villisikasaaliita. ”Maanomistajien kanssa on neuvoteltava, mistä kohdin villisikoja pystyy ampumaan”, Teder kertoo. Metsästysseurat ja maanomistajat tekevät sopimukset tavallisesti kymmeneksi vuodeksi. Metsästäjäjärjestö Eesti Jahimeeste Seltsin mukaan virolaisseurat metsästävät keskimäärin noin 10 000 hehtaarin alueella. Rehumaissipellot ongelmallisia Syksyn jahtikausi on meneillään. Samalla se tarkoittaa, että seuralle asetetut tavoitteet eivät täyty. Yli 30 vuotta Virossa metsästänyt Teder on ollut Keenin metsästysseuran puheenjohtaja jo 26 vuotta. Tederin mielestä isompi metsästysalue tuo etua riistaeläinkantojen hoitoon. Virossakaan maanomistajan ei ole pakko sallia metsästystä maillaan. ”Meidän pitäisi ampua parikymmentä villisikaa, mutta ei ole, mistä ottaa.” Keenin seuran toiminta-alueesta puolet on viljelysmaata ja puolet metsää. Varsinkin hirvet siirtyvät jahdin alettua näppärästi pienen alueen ulkopuolelle. Määräaikainen sopimus kannustaa seuroja pitämään välit hyvinä maanomistajiin: aina on mahdollista, että seuran toimintaan pettynyt maanomistaja ei allekirjoita sopimusta seuraavalle jaksolle. Jos firmojen metsissä havaitaan hirvieläinten aiheuttamia tuhoja, pieni metsästysseura voi joutua maksamaan niistä korvauksia isolle yhtiölle. Lisäksi metsäkauriita kuolee paljon kolareissa. Määrät perustuvat riistan tiheyteen alueella, ja seuran toiminta-alueesta riippuu, mitä lajeja listalta löytyy. Ennen sikaruttoepidemiaa Keenin seura saattoi pyytää 80 villlisikaa vuodessa, mutta nyt tyypillisempi saalismäärä on kymmenen. ”Meidän pitäisi ampua parikymmentä villisikaa, mutta ei ole, mistä ottaa.” SAALISMÄÄRIÄ JAHTIKAUDELLA 2023/2024 villisika 14 293 metsäkauris 12 443 supikoira 4 848 majava 4 573 hirvi 4 061 saksanhirvi 3 607 kettu 3 273 valkoposkihanhi 2 021 lehtokurppa 1 903 Lähde: Keskonnaagentuur (Viron ympäristökeskus) SH U TT ER ST O C K IM A G ES Ravintoa maasta tonkivat villisikalaumat aiheuttavat vahinkoja esimerkiksi juurikasja perunapelloille. Seurat sopivat metsästämisestä maanomistajien kanssa samaan tapaan kuin Suomessa. Seura saa päättää, pyytääkö se riistalajeja vähimmäismäärän vai sitä enemmän. METSÄSTÄ 5.12.2024 24 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN VOI metsästys mennä näinkin: Ennen kuin metsästyskausi alkaa, jokaiselle metsästysseuralle määritellään vähimmäissaalismäärät. ”Yleensä metsästäjät pitävät huolen siitä, että riistaa ammutaan riittävästi”, Heiti Teder kertoo. Ammatiltaan Teder on metsuri. Myös tehokkaalla metsästyksellä on ollut osuutta asiaan. Ilves rauhoitettiin kahdeksan vuotta sitten, ja kasvanut petopaine on pienentänyt metsäkauriskantoja koko maassa. Virossa lukumääräisesti tärkeimmät saaliseläimet ovat villisika ja metsäkauris. Jos vahinkoja kuitenkin löydetään ja maanomistaja on tehnyt edellisvuonna riistavahinkojen ehkäisyilmoituksen, lasku lähtee tavoitteet laiminlyönnelle metsästysseuralle. 11084_.indd 24 11084_.indd 24 4.12.2024 14.45.06 4.12.2024 14.45.06. Tavoitteena voi olla pyytää esimerkiksi 20 villisikaa, 30 metsäkaurista, kolme hirveä ja yksi saksanhirvi eli isokauris. Virossa metsästäjä korvaa riistavahingot Riistaeläinkantojen hoitoa helpottaa, että metsästysalueet ovat suurempia kuin Suomessa. Määräaikaiset maanvuokrasopimukset Virossa metsästysalueiden vähimmäiskoko on 5 000 hehtaaria, kun se Suomessa on 1 000 hehtaaria. Seura toimii Otepään kunnan alueella Kaakkois-Virossa, melko lähellä Latvian ja Venäjän rajoja. Metsästäjiä harmittaa myös, että metsäyhtiöt omistavat alueelta koko ajan enemmän metsää. Hän on työskennellyt Suomessa melkein yhtä pitkään kuin hoitanut metsästysseuransa asioita Virossa. Kaurisvahingot ovatkin vähentyneet Virossa viime vuosina. Mitä enemmän seura metsästää nyt, sitä vähemmän saalista on luvassa tulevina vuosina. Silloin hän ei kuitenkaan voi hakea korvauksia riistavahingoista. Rehumaissin viljelyn yleistyminen aiheuttaa päänvaivaa, koska villisikalauma voi jäädä oleskelemaan tiheän ja korkean kasvuston sekaan ja tuhota samalla valtavat pinta-alat peltoa. Tavoitteiden täyttämättä jättämisestäkään ei seuraa rangaistusta automaattisesti. Korvauksia maksetaan enimmillään sata euroa hehtaarilta
11084_.indd 25 11084_.indd 25 4.12.2024 14.45.08 4.12.2024 14.45.08. Yksittäisiin tuulenkaatoihin ei vakuutuksella kannata varautua, myrskytuhoihin sen sijaan kyllä. Ennen vakuutuksen ottamista alkaneita tuhoja ei korvata. Kirjanpainajatuhojen korvauksia suitsitaan Halvimmat metsävakuutukset korvaavat vain metsäpalojen aiheuttamat, kattavammat myös hyönteisten ja myrskyn aiheuttamat tuhot. Se alentaa vakuutusmaksuja merkittävästi. Esimerkiksi Lähi-Tapiolan metsävakuutuksissa kuutiokohtaiseksi enimmäiskorvaukseksi voi valita 15, 26 tai 35 euroa. Nuorissa metsässä esimerkiksi myrskyn aiheuttama puun arvon alenema jää yleensä vähäiseksi. Talvella otetut vakuutukset eivät korvaa saman talven lumituhoja. Myrskytuhoille määritellään kuutiometrikohtainen enimmäiskorvaus. ”Jos vakuutus otetaan huhtikuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, vakuutukset eivät korvaa saman vuoden aikana paljastuneita kirjanpainajatuhoja”, Pohjolan Partanen sanoo. Varttuneiden metsien vallitsemilla tiloilla tukkipuuta saattaa pirstoutua kuitutai energiapuuksi, jolloin puun arvo putoaa 80 eurosta noin 20 euroon. ”Tarkkoja hintoja en voi antaa, koska meillä vakuutusten hinnat vaihtelevat alueittain”, Makkonen sanoo. Metsävakuutukset pantatuille tiloille Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ennakoi, että jatkossa pankit saattavat edellyttää kaikkien lainojen vakuudeksi pantattavien metsien vakuuttamista. ”Kun useampia tiloja samassa yhtiössä vakuuttaneen metsänomistajan tiloille iskee sama myrsky, vähennetään vain yksi omavastuu.” Varovaisemmallakin omavastuun nostolla vuotuinen vakuutusmaksu kevenee tuntuvasti. METSÄSTÄ 5.12.2024 Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Jo nyt osa pankeista vaatii metsän vakuuttamista, jotta se kelpuutetaan lainan vakuudeksi. ”On normaalia, että tuuli kaataa muutamia puita äskettäin harvennetusta metsästä. Vakuutusta ei voi ottaa vain tilan puustoisimmille kuvioille. Hän neuvoo, että enimmäiskorvauksen taso mitoitetaan metsätilan vallitsevan puuston mukaan. Noin viidenkymmenen hehtaarin metsätilan vuotuinen vakuutus maksaa keskimäärin 400 euroa vuodessa, kun turvaa haetaan niin metsäpaloilta, myrskytuulilta, lumen murroilta ja hyönteistuhoilta. metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään MIKKO RIIKILÄ METSÄVAKUUTUKSESTA ei kannata maksaa liikaa. Tällöin vakuutus korvaa tilan arvoa alentavat tuhot.” Partanen muistuttaa, että omavastuu on tuhokohtainen ja vakuutuskohtainen. ”Vakuutusmaksu puolittuu, kun omavastuu korotetaan 500 eurosta 5 000 euroon. Luo tunnukset ja aloita. Näin puolitat metsävakuutuksen hinnan Lumija kirjanpainajatuhojen korvausehtoja on tiukennettu. Enimmäiskorvaus puuston mukaan Metsäpalo-, lumija hyönteistuhot korvataan täysimääräisesti. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. Pohjola Vakuutuksen tuoteasiantuntija Hannu Partasen mukaan puuntuotannon normaaleja riskejä ei ole syytä vakuuttaa. Hinta vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Vakuutusmaksu kohoaa suunnilleen kolmanneksella, kun enimmäiskorvaus nostetaan alimmalta ylimmälle tasolle. Muuten maksat helposti turhasta. Lähi-Tapiolan metsäasiantuntija Marika Makkosen mukaan omavastuun tuplaaminen 500 eurosta tuhanteen alentaa vuotuista vakuutusmaksua kymmenkunta prosenttia. Partasen neuvo tarkoittaa vakuutuksen omavastuun korottamista. Tämä mukailisi muiden kiinteistöjen panttausperiaatteita. Vakuutus kannattaa mitoittaa vain poikkeuksellisten tuhojen varalle. Vakuutuksella kannattaa hakea turvaa mittavilta tuhoilta, jotka alentavat tilan arvoa
Se näkyi suoritteessa ja meni korvien väliin.” Nykyään parhaimmat turvavaatteet ovat coretexia ja strechiä. Kilpailutettiin ja haettiin sellaisia turvaja suojavarusteita, jotka eivät olleet käytännöllisiä ollenkaan”, Sirviö kertoo. ”Työnantajat katsovat, että ne ovat liian kalliita. Lopulta metsätöihin ei ollut enää asiaa ilman kypärää ja riittävää suojavarustusta. Moottorisahat kevenivät ja syrjäyttivät 1970-luvulla kirveen puun karsinnassa ja hevosen korvasi traktori. 5.12.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, TEKSTI ANNA BACK, KUVITUS S eitsemän prosenttia. Vähitellen käsityökaluin ja hevosen avulla tehtävä kausityö muuttui ammattimiesten ympärivuotiseksi puunkorjuuksi. ”Siitä minun henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan laatu kärsi. Moni veti metsätöihin lähtiessään ylleen sarkavaatteet sekä karvalakin. Varusteet ja sahat kuitenkin kehittyivät nopeasti. Työvaatteet olivat alkuun pitkälti metsätyömiehen omin rahoin hankittavia. Samalla varusteet kehittyivät, ja työnantaja alkoi osallistua kustannuksiin. Turvasaappaat saattoivat olla niin liukkaat, ettei niillä pysynyt pystyssä. Sillä tavalla saatiin miehet käyttämään suojakypärää ja kuulosuojaimia”, muistelee Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö. 1980-luvulla turvavarusteet olivat jo vallan toimivia, ja työnantaja maksoi niistä suurimman osan. Samalla vaatimukset työvaatetukselle kiristyivät. Käytettävyys koetuksella Alkuun suojavaatteet repeilivät herkästi ja sahojen käyntivarmuus oli toista kuin tänä päivänä. Myös sahat ovat menneitä vuosikymmeniä kevyempiä ja turvallisempia, ja niissä on esimerkiksi lämmitettäviä kahvoja. Näin harva metsätyömies käytti kypärää ja silmäsuojaa vuonna 1970. ”Jos ei käytä kypärää, annetaan yksi kirjallinen varoitus, ja sen jälkeen se on kotia lähtö.” ER KK I H EI KI N H EI M O / LU ST O Sätkä oli tuttu näky entisajan metsurin huulilla. Takapakkia kuitenkin otettiin 1990-luvulla. Ne myötäilevät sahaajan liikkeitä, ovat kevyitä ja säänkestäviä. Kuulosuojaimet sentään joka neljäs otti savotalle mukaan. Sirviö teki metsurin töitä kolmekymmentä vuotta. Niitä ei niinkään hankita, vaan tulee jostakin vähän halvempia versioita.” SARKAHOUSUISTA VIILTOSUOJIIN Suojavarusteiden kehitys on auttanut metsureita jaksamaan työssään, mutta silti kaikki eivät saa stretchiä ja goretexia ylleen. Runsas tupakanpoltto altisti sydänja verisuonitaudeille, jotka olivat metsätyömiehillä yleisiä. Työnantajan ja työntekijöiden välisissä neuvotteluissa päädyttiin siihen, että työnantaja ostaa turvaja suojavarusteet työntekijöille. Ensimmäiset metsurin turvavarusteet olivat tulleet 1960ja 1970-luvun vaihteessa markkinoille, mutta ne koettiin paitsi hankalina myös kalliina. 11085_.indd 26 11085_.indd 26 4.12.2024 14.49.29 4.12.2024 14.49.29. ”Kun aloitin Kainuussa 1980-luvulla, tuli ehto, että jos ei käytä kypärää, siitä annetaan yksi kirjallinen varoitus, ja sen jälkeen se on kotia lähtö. Harvemmin työnantajan kustantamat suojavarusteet kuitenkaan ovat markkinoiden parhaimpia. Housut taas muuttuivat kastuessaan painaviksi ja työn nopeus kärsi. Metsäalan työehtosopimus velvoittaa työnantajaa hankkimaan metsurille työnkuvaan sopivat vaatteet. Nykyään hän on työturvallisuuskeskuksen metsäalojen työalatoimikunnan jäsen ja metsurien työturvallisuusja työsuojeluasioiden konkari. ”Se oli osin vielä urakkapalkka-aikaa
Metsuri vastaa nykyään työn suunnittelusta, työnjäljen mittaamisesta ja työtulosten raportoinnista. NYKYMETSURI SU O M A LA IN EN M ET SÄ TY Ö M IE S / LU ST O SU O M A LA IN EN M ET SÄ TY Ö M IE S KU VA > M IK KO RI IK IL Ä Nostokoukku Pinotavarasakset Varustevyö 11085_.indd 27 11085_.indd 27 4.12.2024 14.49.41 4.12.2024 14.49.41. Nykyään metsissä työskentelee arvioilta noin 3 000 metsuria, ja heistä varovaisen arvion mukaan puolet on ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä. HOUSUJEN haaroissa käyttömukavuutta tuo kevyt neljään suuntaan joustava stretch-materiaali. ”Siellä on paljon ikäviä työsuhteita. Turvavarusteiden kehitys on tukenut työssä jaksamista. VIISIIRI on kevyt ja silmikon läpi näkee vaivatta. HOUSUISSA on viiltosuoja, mutta viiltosuojamateriaali on nykyistä paksumpaa ja vettyneenä painavaa. Siten työ on keventynyt ja työssäoloajat pidentyneet”, Sirviö kertoo. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkauksessa on ilmennyt alipalkkausta, joka on kriminaalista toimintaa”, Sirviö harmittelee. Nykyään tavallista metsänhoitotyötä tekevän yli kuusi vuotta alalla olleen metsurin työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka on alle 2 200 euroa. Ammattitaudit kuten valkosormisuus, tärinätauti ja kuulon alenema eivät ole samanlainen ongelma kuin viisikymmentä vuotta takaperin. Metsurinpuserossa suojatut vetoketjulliset pehmustetut taskut, joissa puhelin on säältä suojassa ja helposti löydettävissä. 5.12.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ TYÖTTÖMYYS JA TAPATURMAT VEIVÄT TYÖKUUKAUSIA AMMATTIMAISEN metsätyömiehen vuositulot vuonna 1966 olivat hieman alle 6 000 markkaa eli tämän päivän rahassa runsaat 12 500 euroa. METSURIPUSERON ilmanvaihtoa parannettu kainaloiden vetoketjullisilla aukoilla. Moottorisahatöistä on siirrytty yhä enemmän metsänhoitotöihin. Vuositulosta on vähennetty työnaiheuttamat menot ja lisätty yrittäjäntulo. KUULOSUOJAINTEN tehokkuus oli nykyistä heikompi. Samaan aikaan työn luonne on muuttunut henkisesti aikaisempaa kuormittavammaksi. Fyysisesti kevyempää, henkisesti raskaampaa Sotien jälkeisessä Suomessa hakkuille tarvittiin valtaisa määrä metsätyömiehiä. POLVISSA ja lahkeissa vahvikkeet. Hinnassa ovat mukana pusero, viiltosuojahousut, viiltosuojatut käsineet, nahkaturvakengät, kypärä sekä varustevyö. Toisaalta kännyköiden ja gps-paikantimien käyttö on lisännyt turvallisuutta metsässä. METSÄTYÖPUSERON kyynärpäissä joustavaa, kevyttä ja kestävää vahviketta. Myös metsäalan johtamiseen kiinnitetään tänä päivänä entistä enemmän huomiota. Tuotekehitykseltään pisimmälle viety metsurin turvavarustus maksaa veroineen noin 1 700 euroa. Mukana kannettavien VARUSTEIDEN määrä on kasvanut ja varustevyöhön on saatavilla olkaimet. SILMÄSUOJA huurtui herkästi ja sen läpi näkeminen oli hankalaa. ”Raskaiden puiden siirto ja kasaus ovat jääneet pois. Vuositulojen pienuus johtui työpäivien vähäisestä määrästä. Yksin työskentely on lisääntynyt ja työnkuva laajentunut. Jutun lähteenä on käytetty myös Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1972 julkaisemaa tutkimusta Suomalainen metsätyömies sekä Luston amanuenssi Marko Rikalan toimittamaa kirjaa Miehen työ. HOUSUJEN viiltosuojamateriaali ohutta ja kevyttä, joka suojaa polvia myös kankaan kiristyessä polvea vasten. Työkuukausia vähensi kausityöttömyys, sairaudet, tapaturmat, huono sää sekä hankalat työmatkat. Tavallinen työpuku kypärineen, kuulosuojaimineen ja käsineineen maksoi 1970ja 1960-lukujen taitteessa 200–300 markkaa eli nykyrahassa noin 420–640 euroa. Mikäli mahdollinen kausityöttömyys ei pienennä ansioita, vuosipalkaksi tulee hieman yli 27 000 euroa. Merkittävimmät epäkohdat kohdistuvat ulkomaalaiseen työvoimaan. 1950-luvulla savotoilla uurasti puoli miljoonaa metsätyömiestä. HANSIKKAISTA uupuu viiltosuoja Nahkaiset TURVASAAPPAAT suojaavat jalkoja. METSURI VM. Myös työnkuva on muuttunut. PUSEROSSA ei ole vetoketjua, vaan se piti vetää epäkäytännöllisesti pään yli. Vastuu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti tehdystä työstä on pitkälti yksittäisen työntekijän harteilla. 1970 VAATETUKSESTA löytyy heijastimia, jotka lisäävät työturvallisuutta metsätyömaalla
Pesän tulee olla huolellisesti eristetty, paukkuvathan kevättalvella vielä tuimat pakkaset. Uros on karmiininpunainen, ja sen yläja alanokka ovat ristikkäin. Tähän nokan kummalliseen rakenteeseen kiinnitti huomionsa jo vuonna 1758 Carl von Linne antaessaan linnulle tieteelliseksi nimeksi Loxia curvirostra , joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”kieronokkaista lintua”. Kolmesta viiteen munaansa käpylintunaaras pyöräyttää pesäkupin pohjalle helmi-maaliskuussa, joskus jo tammikuussa. Myös ulkomuodoltaan pikkukäpylintu eroaa tavallisista pikkulinnuistamme. Pesiä jo tammikuussa Jo joulun aikoihin pikkukäpylinnut asettuvat pesimäsijoilleen kuusivaltaisiin metsiin. Se pesii talvella syöden lähes yksinomaan kuusen siemeniä. On laskettu, että pesiVAELTAVA PAHAN ILMAN LINTU Pikkukäpylintua on syytetty rutosta ja sodista, mutta kiitetty Kristuksen auttamisesta. Muninnan jälkeen naaras hautoo tauotta. Tämän takia pikkukäpylinnun lisääntyminen on täysin sidoksissa kuusen hyvään siemensatoon, joita Suomessa sattuu kolmen neljän vuoden välein. Hyvinä kuusen siemensatovuosina lintuja voi olla maassamme yli neljäsataatuhatta paria, mutta seuraavana vuonna ei todennäköisesti juuri ollenkaan. Myös tuleville poikasille tarjoillaan samaa kuusensiemenpuuroa koko kevään ajan. Pesänsä ne rakentavat huolellisesti männyn latvukseen, hyvin harvoin kuuseen. Lintu väänsi nokalla nauloja Jeesuksen jaloista. Vaelluslintuna siihen ei oikein istu mikään muuttolintuteoria. Nokkatyökalulla lintu vääntää kuusen käpysuomut auki ja saa kävyn sisältä siemenet suuhunsa. Niistä tunnetaan 19 alalajia, joiden äänet, värit ja ruokavalio poikkeavat toisistaan. 11086_.indd 28 11086_.indd 28 4.12.2024 14.50.50 4.12.2024 14.50.50. Silloin ne pesivät jossain muualla laajalla levinneisyysalueellaan, joka ulottuu Euroopasta Venäjän taigametsien kautta aina Alaskaan asti. Nuoren pikkukäpylinnun naaraan vihertävän harmaa höyhenpuku on muuttumassa uroksen punaiseksi. Tutkijoillekin pikkukäpylintu tuottaa päänvaivaa. PILKKEET 5.12.2024 28 Metsälehti.fi LUONTO HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT PIKKUKÄPYLINTU on lintujemme joukossa kummajainen. Vain saatavilla oleva kuusensiemen houkuttaa pikkukäpylintuja. Uros ruokkii sitä kuusen siemenpuurolla, jota se oksentaa kuvustaan
Malmberg risti sen Fauna Fennicassa pikkukäpylinnuksi vuonna 1872. Nyt puna-ailakkia on liki koko Suomessa. PILKKEET 5.12.2024 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Joskus ne lähtevät liikkeelle suurella joukolla ja voivat ulottaa matkansa tuhansien kilometrien päähän Keskija Etelä-Eurooppaan asti. Puna-ailakki on monirotuinen kasvi, ja eri seutujen erilaisiin ympäristöihin sopeutuneet paikalliskannat eroavat usein jo ulkonäöltään. Mutta miten puna-ailakki sisämaan valtasi. Kyllä lajia nurmissakin näkee, mutta ei se varsinaiselta heinänsiementulokkaaltakaan vaikuta. Selailin toisessa tarkoituksessa Kujalan ja Ulvisen vuonna 1964 julkaistua Kymenlaakson flooraa, kun silmiini sattui puna-ailakin kartta. Kukaan ei liene tutkinut sisämaan puna-ailakkien alkuperää. Toisaalta kristillisen legendan mukaan pikkukäpylinnun ristille nokalle löytyy selitys. Kylän reunojen kulttuurilehdoissa se kyllä kasvaa villin omenapuun ja terttuseljan seurana. Vaeltavan käpylintuparven havaitsee useimmiten niiden kuuluvasta ja helposti erottuvasta yhteysäänestä kip-kip-kip. METSÄN KÄTKÖISSÄ mäaikaan pikkukäpylintupoikue tarvitsee noin 90 000 kuusen siementä varttuakseen lentoon. KAIKKI seudun uudet lajit eivät ole vieraslajeja – tai miten sen nyt ottaa. 11086_.indd 29 11086_.indd 29 4.12.2024 14.50.52 4.12.2024 14.50.52. Kun Kujala ja Ulvinen tekivät kasvistoselvityksiä pääosin 1950-luvun puolella, puna-ailakkia kasvoi yleisenä Kymenlaaksossa vain rannikon tervaleppälehdoissa. Vanhat kasvistoselvitykset ovat hyödyllisiä, kun tarkastellaan lajistomuutoksia. Punaiseksi lintu värjäytyi Jeesuksen verestä, kun se irrotti orjantappuran piikin otsalta. Kuvan punaiset linnut ovat uroksia. Huonoina satovuosina pikkukäpylinnut jättävät pesimisen väliin Suomessa ja pesivät jossain muualla levinneisyysalueensa kuusimetsissä. Sisämaan puna-ailakkien runsauden painopiste on itäinen: se on Järvi-Suomessa runsaampi kuin Pohjanmaalla, missä alkuperäiset rannikkoesiintymät olisivat lähellä. Ulkonäkövertailuilla se ei ehkä selviä, mutta geenien avulla puna-ailakkien alkukoti voitaisiin paikantaa. Syksymmällä Suomeen voi tulla vaeltavia pikkukäpylintuja idästä, Venäjän laajoista taigametsistä. Sisämaassa puna-ailakki on vahvasti piennarkasvi, jota ei juuri MISTÄ PUNA-AILAKKI TULI SISÄMAAHAN. Kun ajoimme touko-kesäkuun vaihteessa Pohjanmaalle, tienvarret Petäjäveden ja Ähtärin välillä peitti yhtenäinen punaisten kukkien kasvusto samaan tapaan kuin kotipuolessa maan kaakkoiskulmalla lupiini pahimmillaan. Puna-ailakki oli alkujaan merenrannan kasvi, mutta on viime vuosikymmeninä levittäytynyt koko Suomeen metsissä tapaa. Ja mistä se tuli. Linkkutai vääränokka Vanha kansa kiinnitti menneinä vuosisatoina huomionsa pikkukäpylinnun kieroon nokkaan. Kasviatlaksen tuoreimmassa versiossa voi vertailla eri aikoina tehtyjä karttoja ja katsoa, kuinka puna-ailakki on vallannut koko Suomen. Halikossa puhuttiin tortuslinnusta ja Karjalassa piitsosta tai koltsoista. Saamelaisille pikkukäpylintu on yhä edelleen guossabahcatloddi, joka viittaa kuusikossa viihtyvään lintuun. Ryntäys tapahtui vasta, kun niittytalous oli jo sammunut. Useimmiten pikkukäpylinnun löytää korkean puun latvasta. Miksi ulkomailta tullut uusi laji on vaarallisempi kuin kotimainen tulokas. Pesimäkauden jälkeen touko-kesäkuussa käpylinnut lähtevät vaeltamaan etsien sopivia ruokamaita. Kuusamossa se oli linkkunokka ja Haukiputaalla vääränokka. Puna-ailakin leviämisrynnäkkö osuu samaan aikaan ja on hyvin samanlainen kuin kiusallisena tulokkaan pidetyn lupiinin – mutta ei ole herättänyt samanlaista huomiota. Lintututkijatkin nimesivät linnun kierotai ristinokaksi, kunnes J.A. Kuvaava on havainto Utista seiskatien varresta: yksi yksilö. Sisämaan muutamat esiintymät olivat nuoria ja ihmisen mukana tulleita. Linnun nokka vääntyi, kun se yritti nokallaan vääntää Jeesuksen jaloista ja käsistä ristiinnaulitsemiseen käytettyjä nauloja. Punainen, ristinokkainen lintu oli Keskija Länsi-Euroopassa pahanilmanlintu, joka tiesi vastoinkäymisiä tapahtuvaksi: sotia, sairauksia ja jopa ruttoa
Tämä näkyy metsänhoidossakin. Edellä mainitut asiat on käyty läpi jo ennen artikkelin julkaisua sekä hankintapuut myyneen tien osakkaan että tiekunnan puheenjohtajan kanssa. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Suomessa sen sijaan tehdään hartiavoimin perkausja harvennustyötä sillä aikaa, kun viisas jatkuvan kasvatuksen harjoittaja keskittyy johonkin tuottavaan odotellessaan seuraavaa yläharvennusta – puut todellakin kasvavat itsestään ilman ihmisen puuttumista suuremmalti asiaan. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. 5.12.2024 30 Metsälehti.fi PILKKEET LUKIJALTA METSÄLEHDEN 21/2024 artikkelissa “Kuka korjaa metsäautotien?” käsiteltiin Murrikkomaan metsätien puunajoa tiekunnan näkökulmasta. Luontainen uudistuminen hoitaa sekametsäisyyden luonnollisesti kunkin kasvupaikan menestystekijöiden mukaisesti, ja luonnon kelpoisuuskilpailu johtaa parhaimpien taimien selviytymiseen suuremmiksi puiksi. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2025 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2024–31.1.2025. Muutenhan öljyvarannot tuottaneet saniaismetsät olisivat jääneet kehittymättä! MATTI LEHTO-OKSA JYVÄSKYLÄ Metsää ei tarvitse kasvattaa LUKIJALTA Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2025 apurahoja 1,8 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi/apurahat. Katselmuksessa sovittiin, että tiekunta lanaa hiesumaasta tehdyn tien, jonka jälkeen pahimpiin paikkoihin ajetaan UPM:n kustantamana kaksi kuormaa mursketta. Sopimuksen lisäehtoihin oli kirjattu, että puut tulee tehdä tien varteen hyvissä ajoin ennen kelirikkoa, maaliskuun loppuun mennessä. Samalla metsäasiakasvastaava keskusteli paikalla olleen puunmyyjän kanssa, että tie vielä kestää puunajon. JOONAS LAAKSONLAITA METSÄASIAKASPÄÄLLIKKÖ ROVANIEMEN METSÄASIAKASYKSIKKÖ UPM:n vastaus artikkeliin metsäautotiestä ”Hiljaa istuen, tekemättä mitään, kevät tulee ja ruoho kasvaa itsestään”. UPM:n näkökulmasta asiassa toimittiin tilanteeseen nähden parhaalla mahdollisella tavalla, tiekunnan osakkaan toiveita noudattaen. APURAHAT VUODELLE 2025 Metsäalan hyväksi 11087_.indd 30 11087_.indd 30 4.12.2024 14.53.37 4.12.2024 14.53.37. Puutavara-auto haki puut heti seuraavana päivänä 16.4. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Viisas ei tee turhaa työtä, vaan kun yksi asia on kunnossa, keskittyy johonkin muuhun tuottavaan. Tällä haluttiin välttää mahdolliset vauriot tiestölle, puunmyyjä kun itsekin on tien osakas. puutavara-autoilijaa varten. UPM:n metsäasiakasvastaava kävi ne heti merkitsemässä 15.4. Valta yrittää puuttua asioiden luonnolliseen kulkuun. Hankintapuukaupat tehnyt metsäasiakasvastaava sai puunmyyjältä ilmoituksen tien painumisesta saman vuoden elokuussa. Puunmyyjä oli mukana valvomassa ja ohjeistamassa murskekuormien ajoa. Hankintapuut myynyt asiakas ilmoitti huhtikuun puolivälissä UPM:lle, että puut ovat ajettavissa ja pyysi hakemaan puut vielä samalle keväälle, vaikka niiden toimitus viivästyikin sovitusta. Samalla sovittiin artikkelissakin mainittu katselmus tien kunnosta. Artikkelissa kerrottiin, että hankintapuiden kaukokuljetus puuautolla aloitettiin liian myöhään huhtikuussa. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Kyseisistä hankintapuista oli tehty ennakkoon puukauppasopimus saman vuoden helmikuussa. Näin kuuluu itämaisen uskonnon Zen-sanonta. Jatkuva kasvatus ei tarvitse kuin osaavan metsäkoneen kuljettajan ja tukkipuiden poiston 15–20 vuoden välein
Finsilvalla on noin 130 000 hehtaaria metsää. Käsitys on vahvistunut työsuhteen aikana. ”Uskon, että kokemukseni luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, luonnonsuojelusta ja esimerkiksi uusiutuvasta energiankäytöstä tuo lisäarvoa Finsilvalle.”, Nissinen sanoo. Hän aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa. ”Tavoitteenamme on tuoda markkinat mukaan luontopääoman ylläpitämiseen. Ehkä hienointa on ollut nähdä se, kuinka metsät ovat vuosien varrella kehittyneet. Yleisesti ottaen metsäala laahaa palkkakehityksessä jäljessä. 5.12.2024 Metsälehti.fi 31 URAPOLKU / PILKKEET SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Mitä mieltä olet metsäalan palkkauksesta. Metsäja ympäristöpäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa luontopääomamarkkinoiden seuranta ja edistäminen sekä kestävän metsätalouden, maankäytön ja uusiutuvan energian kehittäminen. Työntekijälle tulee tunne, että hänestä välitetään aidosti. Hain paikkaa, ja sopimus tehtiin nopeasti haastattelun jälkeen. Hyvän metsänhoidon vaikutus metsien kasvuun on suuri. Kaipasin enemmän maastoon, sillä työni oli muuttunut liian toimistopainotteiseksi. Tehtävään on valittu MTK:n kenttäpäällikkö ja ympäristöasiantuntija Markus Nissinen. Sen huomaa omastakin ajattelutavasta. Asiaan toivoisi jatkossa selkeyttä. Ilmoitettu 21.11.202 Vanhenee 8.12.2024 Toimistopäällikkö Mhy Lakeus Ilmoitettu 18.11.202 Vanhenee 8.12.2024 Finsilva Metsätalousyhtiö Finsilva vahvistaa metsäja luontopääoman kehittämistä pestaamalla metsäja ympäristöpäällikön. Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/tyopaikat tai käytä QR-koodia. Nissisellä on siihen kokemusta ja osaamista, jota Suomessa on tällä hetkellä vähän”, sanoo Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen tiedotteessa. Raakkutapaus nosti stressitasoja ja sen jälkeen on tullut itsekin mietittyä entistä tarkemmin, että onhan kaikki ympäristöasiat tullut varmasti huomioitua. Se takaa, että aktiivisen kilpasuunnistajan peruskunto pysyy hyvällä tasolla. Kuulin puskaradion kautta Metsä-Multian hakevan leimikonsuunnittelijaa. Tässä työssä päivärahat tuovat kyllä hieman lisätuloa. Yritysten kannattaisi panostaa enemmän siihen, että hyvistä työntekijöistä pidetään kiinni. Toimistosta maastoon PEKKA NOPONEN IKÄ:61 TYÖ: Leimikonsuunnittelija puunkorjuuyritys Metsä-Multia Oy:llä kesäkuusta 2023 alkaen AIEMPI TYÖ: Metsänhoidon operaatioesimies, metsäalalla vuodesta 1984 KOULUTUS: Metsätalousteknikko Jyväskyläläiselle Pekka Noposelle kertyy työpäivän aikana tyypillisesti 20 000–30 000 askelta. Suojavyöhykkeiden, säästöpuuryhmien ja lakikohteiden rajaus tehdään huolella. NIMITYS 11087_.indd 31 11087_.indd 31 4.12.2024 14.53.41 4.12.2024 14.53.41. Yrittäjien positiivinen asenne motivoi myös työntekijöitä. Kun täytin 60 vuotta, tarjosin töissä kakkua ja kerroin nämä kehut myös työnantajalle. Täällä ei harrasteta ikärasismia. Myös keväinen taimihässäkkä tuntui vuosi vuodelta raskaammalta. Millainen on nykyinen toimenkuvasi. Leimikonsuunnittelijan näkökulmasta sääntöviidakko sertifikaateissa on jo hyvin monimutkainen. Asenneilmapiiri ympäristöasioita kohtaan on muuttunut todella paljon. PALVELUKSEEN HALUTAAN Logistiikan Operaatioasiantuntija, Lappi KUKA. Mietityttikö isosta metsäyhtiöstä puunkorjuuyrityksen leipiin siirtyminen. Esimerkiksi Metsäkeskuksen aikana 1980ja 90-luvuilla olin suunnittelemassa ojituksia kohteisiin, jollaisiin ei voisi tänä päivänä ajatellakaan toimenpiteitä. Ei, sillä Metsä-Multia on työnantajana hyvässä maineessa. Olin edellisen työnantajan palveluksessa parikymmentä vuotta. Leimikon rajauksen ja rajalinjojen selvittämisen lisäksi aikaa kuluu yhä enemmän luontoja ympäristöasioihin. Miten metsäala on muuttunut. Suunnittelen puunkorjuun Metsä-Multian asiakkaiden ostamissa leimikoissa. Metsäyhtiön tiloja hoitaessa tämä kehitys oli erityisen hyvin nähtävissä. Luontoasiat huomioidaan aidosti. Voisihan se olla parempikin. Mikä on työssäsi parasta
perustettu 1933 LUONTOKATO , ilmastokriisi, ylikulutus, kaivokset ja vieraslajit uhkaavat luontoa. vapaa-ajan rakennus. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Alataloja Mäkelä-kiinteistöillä (7486 m2 ja 4016 m2) talouskeskus sekä metsämaata n. 1920 rak. Ensiharvennuksessa avataan ajoura keskimmäinen koivurivi poistaen ja viereiset harventaen. 230 m3. Ei muuta kuin puupeltoja kasvattamaan. Hp. (sähkö ja vesi) Hp. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Idea ei ole uusi, vaan asian tutkimiseksi perustettiin kokeita jo 1970-80 luvuilla, jopa viiden metrin rivivälejä käyttäen. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Kiinteistöllä lisäksi purkukunt. Kiinteistöstä n. Erillään talouskeskuksesta olevan Savikumpukiinteistön pa on 2,195 ha, jolla sijaitsee sähkötön hirsinen kesämökki, kaksi liiteriä ja laavu. 285 metriä. 68.724 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. okt myydään purkukuntoisena. Mutta paririvit voisivat tällöin olla parempia, esimerkiksi viiden metrin välein puut paririvissä 1,4 metrin taimivälillä. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Savikumpu-kiinteistöstä tai talouskeskuksen kiinteistöistä voi halutessaan tehdä erilliset tarjoukset. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja, emme hölmöilyä. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Näin kertoo Suomen Luonnonsuojeluliitto nettisivuillaan. 41.002 € Yhteensä 109.726 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Navettarakennuksessa verstastila ja sauna, pihapiirissä nukkuma-aitta. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset. Tällä kertaa luvuksi valittiin 60 – vuosittaiset hakkuut pitäisi rajata 60 miljoonaan kuutioon. Vakomaista maanmuokkausta voisi vähentää, istutusta tehostaa ja etenkin taimikonhoitoa koneellistaa, jos tällainen puupelto ei tökkää silmään. Kuusikko harvennetaan myöhemmin, jolloin myös järeitä koivuja voidaan kaataa ajouralle kuusia vaurioittamatta. 029 432 6114 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Saman suuntaista vaikutusta on havaittu toisella valopuulajilla, männyllä, mutta ei varjoa sietävällä kuusella. Edullisin suunta puuriveille voisi olla etelä-lounaasta pohjois-koilliseen, jolloin tiheät puurivit eivät blokkaa iltapäivän auringonvaloa ja vallitsevat lounatuulet huuhtelevat rivien välejä. Mitä hyötyä riviin istuttamisesta voisi olla. Luvulla ei ole tieteellistä perustetta eikä vaikutusarviota, ja asiantuntijat voivat todeta sen suoraan vähentävän Suomen kykyä vastata SLL esittämiin, luontoa uhkaaviin ilmiöihin. Virheen taustalla on se, että vuonna 2021 viisi kuntaa vaihtoi maakuntaa. Kukaan ei varmasti yllättynyt, että SLL vaati jälleen maailman kestävimmin tuotetun uusiutuvan puun käytölle rajoituksia. 1140 m 3 (+2024 kasvu). Ikävää on, että SLL tietää varsin hyvin, mitä tarkoittaa hakkuuvuoto. Latvusten supistumisen seurauksena tiheä tasavälinen koivikko ja männikkö ajautuvat harventamatta konkurssiin aikaisemmin kuin rivi-istutetut kumppaninsa. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Noin 0,9 hehtaarin alue on metsätalouskäytössä, puustoa n. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 4,4 ha. 044 264 6507 YHTEISMETSÄKIINTEISTÖT, Savonlinna Helppoa metsänomistusta! Kiinteistöt koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Metsämaata n. Sanotaan vaikka kolme koivuriviä rinnakkain kolmen metrin välein (kasvu ei kärsi nuorenakaan) ja sitten vuorostaan 3–4 kuusiriviä. 3,345 ha. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6108 Eero Sala p. Suomessa ja Ruotsissa kuusella, männyllä ja kontortalla on tulos ollut, että rivivälillä ei ole vaikutusta puuston kasvuun, tuotokseen eikä laatuun, kun runkoluku hehtaarilla on sama. Saman lehden sivun 17 tuoreeseen puukauppaan oli yhteishintaan eksynyt ylimääräinen ykkönen. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! ÄSKETTÄIN on alan lehdissä ja somepalstoilla keskusteltu puiden istutuksesta riveihin siten, että taimiväli rivissä on pieni, mutta riviväli koneita varten suuri. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 1980 rak. Oma sähköliittymä ja kaivo. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Kiinteistöllä v. Luken metsävaratiedot julkaistaan kunakin vuonna voimassa olevan maakuntajaon mukaisina, siksi VMI12ja VMI13-tuloksia ei muuttuneiden maakuntien tapauksessa voi suoraan vertailla toisiinsa. 1,295 hehtaarin alueella (ML 10 § kuviot) voimassa oleva ympäristötukisopimus, joka päättyy vuonna 2031. Karuilla tai vaihtelevilla mailla rivit eivät menesty samalla tavoin, koska edullisimmat pienkasvupaikat pitäisi saada tuottamaan laatupuita. Uusi asia ei ole, ettei SLL esitä parempaa vaihtoehtoa tilalle vastustaessaan planeetan parasta ratkaisua. vuosikerta. 0,4 ha. vanha asuinrakennus, varastorakennus, vanha saunarakennus ja uudempi kevytrakenteinen saunarakennus. Kohteella voimassa Simpelejärven rantaosayleiskaava, kaavaan on merkitty kiinteistölle vakituisen asunnon rakennuspaikka, ei rantarakennusoikeutta. Tilanne kuitenkin muuttui päinvastaiseksi 20–25 vuoden iässä, jos koivikon harvennus viivästyi. Talouskeskuksessa sähköliittymä ja kaivo, v. 3,61 ha, kokonaispuusto n. Rungon epäpyöreyttä tai solakkuutta rivi-istutus ei näytä lisäävän. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 28.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. Rivi-istutuksessa latvukset säilyivät pitempinä ja puut eriytyivät selvemmin latvuskerroksiin, kun valo pääsee riviväleissä syvemmälle latvustoon. Omaa rantaviivaa n. Rivin suuntaiset oksat jäävät ohuemmiksi ja riviväliin suuntautuvat puolestaan kasvavat pitemmiksi ja paksummiksi, mutta kokonaisoksikkuuteen tällä ei ole vaikutusta. Rehevät kasvupohjat. 331 m3. Laihian eteläosassa sijaitseva tila on ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Planeettamme ei selviä tuhoamalla Suomen yhteiskunta tai tekemällä siitä luontoreservaatti. JURI LAURILA KEMIJÄRVI Arvottu luku 60 LUKIJALTA METSÄLEHDESSÄ 21/2024 sivulla 4 puhuttiin kuudesta maakunnasta, joissa puusto on pienentynyt, mutta todellisuudessa maakuntia on vain viisi: Kanta-Häme, Uusimaa, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso ja Ahvenanmaa. PENTTI NIEMISTÖ TUTKIJAEMERITUS ETELÄ-POHJANMAA Vieläkö puupeltoja halutaan. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. Koivu-kuusisekametsän tavoittelussa riviin istutus näyttäisi myös toimivan hyvin, koska etukasvuiset rauduskoivut eivät pääsisi piiskaamaan omissa riveissään kasvavia kuusia. Hp. 431 m3, josta ainespuuta n. Peltojen pinta-ala n. 35 000 € KIINTEISTÖT, Rautjärvi, Miettilä, Miettiläntie 1230 ja Pukkelontie 99 Kolme kiinteistöä, yht. 139.000 €/tarjous. Liikaa maakuntia ja yhteishintaa OIKAISU 11088_.indd 32 11088_.indd 32 4.12.2024 14.55.30 4.12.2024 14.55.30. Oikea summa on 44 800 euroa. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. 5.12.2024 PILKKEET MYYDÄÄN LUKIJALTA www.metsalehti.fi/metsamaa RANTAMETSÄTILA, Parikkala, Eskola, Lemmikontie 40 4,089 ha. Lisätiedot: https:// www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ Lisätietoja myös välittäjältä, ole yhteydessä! MAATILA, Laihia 15 ha. Myös harvennushakkuussa olisi hyötyä siitä, että harvennettavaa olisi molemmin puolin konetta. Sen sijaan nuorissa rauduskoivikoissa mittasin kuutiokasvun alenemista silloin, kun riviväli oli yli kolminkertainen taimiväliin verrattuna. Vähentäessämme hakkuita Suomessa luomme painetta hakata enemmän muualla, kuten Amazoniassa. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. PALKINNOT metsäkryptosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Leena Koivuniemi, Kyynärö; Leila Soikkeli, Halikko ja Pirkko Vaahtovuo, Turku. net. tai p. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 20.12. 5.12.2024 PILKKEET METSÄRISTIKKO 22 METSÄKRYPTO 19, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! 11088_.indd 33 11088_.indd 33 4.12.2024 14.55.32 4.12.2024 14.55.32. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €
Suomalaisiin koteihin, yrityksiin ja julkisiin tiloihin on viime vuosina pystytetty noin 1,4 miljoonaa joulukuusta, joista valtaosa on kotimaisia, kertoo Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. ”Kotimaisen joulukuusen hiilijalanjälki on noin 1,5 kiloa hiilidioksidiekvivalentteja. ”Siitä jäi kipinä. JOULUPUUSEURA NOIN 200 jäsentä eli noin puolet joulukuusten kasvattajista VALTAKUNNALLINEN yhdistys PERUSTETTU vuonna 1991 EDISTÄÄ joulukuusten ja leikkohavujen kasvattajien sekä heidän ja sidosryhmien välistä yhteistoimintaa VASTAA alaan liittyvästä koulutuksesta ja tiedotuksesta Kotimainen joulukuusi on vuodesta toiseen yleisin valinta suomalaisiin koteihin. ”On ihan hilkulla, että sertifiointi saadaan vihdoin läpi myös pelloilla kasvatetuille kuusille. H EI N I KA TA JI ST O /J O U LU PU U SE U RA N KU VA -A RK IS TO Juha Ruuska on jättämässä Joulupuuseuran puheenjohtajuuden. Tanskasta tuotavien joulukuusten määrä on hieman laskenut ja Baltian maista ja Puolasta tuotavien noussut, mutta kaikkiaan tuontikuusten määrä ei ole viime vuosina kasvanut”, hän arvioi. Toivottavasti vuoden päästä jouluna on nykyistä enemmän PEFC-sertifioituja kuusia.” Entä millaisen kuusen Ruuska pystyttää jouluna omaan kotiinsa. Joulukuusten kasvatus on Ruuskan mukaan lähes ympärivuotista työtä. Vuodenvaihteessa puheenjohtaja vaihtuu. Vielä kymmenisen vuotta sitten joulukuusi pystytettiin noin 1,5 miljoonaan kotiin. Innostus joulukuusikauppaan syntyi opiskeluaikoina Helsingin yliopiston Metsäylioppilaiden kuusikaupassa. 5.12.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG KOTIMAINEN joulukuusi pitää edelleen pintansa. Joulukuusen kasvatuksesta kiinnostuneita Ruuska neuvoo aloittamaan pienistä määristä. Kotimainen kuusi tuo yhä joulun Joulukuusia hankitaan hieman aiempaa vähemmän mutta entistä aiemmin. Ympärivuotista työtä Ruuska on myynyt joulukuusia kolmisenkymmentä vuotta ja viljellyt niitä parikymmentä vuotta. ”Esimerkiksi Somerolla, jossa minulla on 7,5 hehtaaria kuusipeltoa, istutin ensimmäiset kuuset vuonna 2014 ja viimeiset tänä vuonna. Muovikuusten – joita Joulupuuseurassa ei kutsuta joulukuusiksi, vaan joulukoristeiksi – suosio on Ruuskan mukaan sen sijaan kasvussa. Nykyisin hän viljelee joulukuusia yhteensä kymmenellä hehtaarilla Ruovedellä ja Somerolla. Kuusia pitää leikata vuosittain, lannoittaa ja heinätä. Ne, jotka kuusen hankkivat, hankkivat sen kuitenkin yhä aikaisemmin. H EI N I KA TA JI ST O /J O U LU PU U SE U RA N KU VA -A RK IS TO MIKÄ 11089_.indd 34 11089_.indd 34 4.12.2024 14.56.31 4.12.2024 14.56.31. 2000-luvulle tultaessa otin hoitaakseni ensimmäiset vuokraviljelmäni ja vuonna 2013 aloitin joulukuusten viljelyn omilla mailla”, Ruuska kertoo. Kolmimetrisen etukäteen valikoidun metsäkuusen, joka tuodaan sisään aattoiltana kuusikaupan päätyttyä. Puheenjohtajana Ruuska on pyrkinyt edistämään joulukuusenkasvatuksen ammattimaistumista ja edistämään joulukuusten sertifiointia. Ekologisuudessa aito joulukuusi peittoaa hänen mukaansa kuitenkin muovikuusen. Markkinoille ei voi tuoda kerralla monta tuhatta puuta, vaan kauppaa pitää kasvattaa hiljalleen.” Sertifioinnin edistäjä Joulupuuseuran puheenjohtajana Ruuska on toiminut pian kymmenen vuotta. ”Ulkomailta tuodaan vuosittain noin 150 000 joulukuusta. Muovikuusta pitää käyttää 10–20 kertaa ennen kuin ollaan samoissa päästöluokissa.” Kaikkiaan joulukuusten suosio on hieman hiipunut. Valtaosa kasvatettavista joulukuusista on perinteisiä metsäkuusia, mutta mukaan mahtuu myös mustakuusia, serbiankuusia, valkokuusia ja jonkin verran pihtoja. Aloin ostaa kuusia ja myydä niitä omaan lukuuni. Ruuskan mukaan moni haluaa joulukuusensa jo ennen itsenäisyyspäivää
Orwellin vuoden tilinpäätös ” HALLITUSOHJELMAN LUPAUS LUNASTUSLAIN UUDISTAMISESTA OIKEUDENMUKAISEMMAKSI ON JÄLLEEN SIIRTYNYT. Kasvia käytetäänkin paikoin pensasaidan tapaan torjumaan eroosiota, sekä sitomaan orgaanista ainesta karuun ja pöllyävään hiekkamaahan. Vaikka kyseessä oli niin sanottu Orwellin vuosi, metsänomistajien näkökulmasta olisi voinut mennä paljon huonomminkin – kyseessä oli hyvä puukauppavuosi. Opuntiakaktukset ovat täynnä lähes huomaamattoman pieniä koukkukärkisiä piikkejä. Karjanrehuksikin kaktusta on syötetty. KAKTUKSIA RUOKAPÖYTÄÄN JA KOREILUUN METSÄLEHDEN vanhojen uutisten palstalla on tänä vuonna muisteltu vuotta 1984. Jos ei aivan hintojen, niin ainakin kaupanteon vilkkauden perusteella” , lehti kirjoitti vuosikatsauksessaan. ”Jopa niin hyvä, että joillekin puukaupan konkareille on tullut mieleen Korean konjuktuurin viimeinen syksy. Viikunaopuntia eli viikunakaktus (Opuntia ficus-indica ) on tiettävästi alun perin kotoisin Meksikosta, mutta sitä on kautta aikain kuljetettu ympäri maailmaa viljelykasviksi. TÄMÄ VIIVYTTELY EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ, SILLÄ SE UHKAA MAANOMISTAJIEN OIKEUKSIA.” MTK:N VALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA EERIKKI VILJANEN VALTUUSKUNNAN KOKOUKSESSA 26.11.2024 Viikunaopuntian hedelmät kypsyvät syksyllä kellanpunaisiksi. Kookasta ja huteroa opuntiaa ikkunanlaudalla siirrettäessä, kasviin tuli vahingossa tartuttua paljain käsin kaatumisen estämiseksi. Suomessakin niitä voi paikoin ostaa ruokakaupoista kaktusviikunan nimikkeellä. Hedelmät ovat syötäviä, ja niiden makua pidetään vähintään melonin arvoisena. Sen litteät pingismailan kokoiset versonivelet voivat painaa toista kiloa kappale. Ligniiniä ja selluakin kaktusuutteesta on löydetty. Viikunaopuntia kukkii keväisin, ja pientä päärynää tai isoa perunaa muistuttavat hedelmät kypsyvät syksyllä kellanpunaisiksi. Kirvat ja opuntiat päätyivät myös Australiaan, jossa opuntiat ovat nykyään maanvaiva vieraslajina. Kantapään kautta opin asian lapsena, jolloin kasvattelin innoissani kaktuksia ja orkideoita. Monille eläimille kasvi toimii vesileilin tavoin. Meksikossa opuntiaa pidetään mahdollisena tulevaisuuden biopolttoaineiden raaka-ainelähteenä. Sukunsa hallussa on koko kaktusheimon suurin levinneisyysalue etelä-pohjoissuunnassa Patagoniasta aina Kanadan rajoille. Kuivatut ja murskatut naaraskirvat olivat erityisesti atsteekkien ja inkojen suosima väriraaka-aine, jonka espanjalaiset toivat kasvin kera sittemmin Eurooppaan ”kirvoineen päivineen”. 5.12.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Vuosien saatossa yhdestä opuntiakaktuksesta voi otollisissa olosuhteissa kehittyä läpipääsemätön kaktuspöheikkö. 11089_.indd 35 11089_.indd 35 4.12.2024 14.56.33 4.12.2024 14.56.33. Opuntian vesipitoisuus on miltei ruokakurkun luokkaa. Kirvoista koreita vaatteita ja elintarvikeväriä Opuntiakaktuksia napostelevia kokenillikirvoja (Dactylopius coccus ) on käytetty vuosituhansia kankaiden värjäykseen karmiininpunaiseksi. Kivuliaiden pikkupiikkien poistamiseen ihosta tarvittiin kosolti kärsivällisyyttä sekä pinsettejä ja suurennuslasia. ”Ehkä vielä hetken aikaa muistellaan myös viime talven ennätyshankia ja rastasparvia, tuhoisia helluntaihalloja, pieniä mäntymittareita Jaamankankaalla, yllättäviä pystykarsintavaurioita sekä ensimmäisen metsäpoliittisen ohjelman ja metsälakien odotusta” , Metsälehti kirjoitti joulukuussa 1984. Näin varaudut ILMASTONMUUTOKSEEN Metsälehti Makasiini ilmestyy 20.12.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA HARVALLA kasvilla on yhtä monta käyttömuotoa ja levinneisyyttä kuin eräällä mehikasvilajilla. Vuosisatoja sitten kirvasäkit olivat lähes arvometallien hintaisia. Irrotessaan ja maahan pudotessaan ne juurtuvat helposti. Isoja suoriakin piikkejä toki on. Huonekasvina opuntiaa kannattaa käsitellä varoen – tai ainakin hansikkaat käsissä. Nykyään kokenillia käytetään erityisesti kosmetiikassa, mutta myös ”hyönteisravinnon ystäville” makeisissa, monissa juomissa kuten Camparissa, ja joissakin punaviineissä. Viikunaopuntia voi kasvaa yli viisimetriseksi piikikkääksi järkäleeksi
Max katkaisu 250 mm. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Kinetic K325 Leveys 1,64 m Paino 2700 kg Voidaan asentaa Tapio 160 sykeharvesteri. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Vaunu 110 D, leveys 2,28 m. Metsä-Säämänen 260x360 2024_Metsä-Säämänen 25.11.2024 13.14 Sivu 1 11090_.indd 36 11090_.indd 36 4.12.2024 15.00.44 4.12.2024 15.00.44. Country 720 Kuormainpaketti Ulottuvuus 7,2 m nostaa 3,5 m 1356 kg. Kinetic K437 Leveys 1,9 m Paino 3500 kg Voidaan asentaa AH 30 HS pienpuurullaharvesteri. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. Paino 215 kg. renkaat 400/60-15,5. Renkaat 500/50-17. Max katkaisu 300 mm Paino 230 kg Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 70 S, leveys 2 m. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 150 km rahtivapaasti ) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg