7. joulukuuta • numero 8/2012 • 8,50 € • www.metsalehti.fi Omassa rauhassa sinikka tuomiselle metsä on virkistäytymistä varten. METSÄNOMISTAJA METSÄTEISTÄ RIISTA hirvitiheys on arvokysymys LUHTA PihaPihlajan rastaat TEEMA BIOENERGIA suomi lämPiää Puulla metsässä riittää töitä • klapikaupassa reipas tahti • helsinkiin nousee puukortteli 15 KYSYMYSTÄ
Viihtymistä metsässä ikä kaikki. Lue, niin tiedät mitä suomalaisessa metsässä tapahtuu juuri nyt. Sana on vapaa. Kommentoi. Metsämaasta löytyy.. Suomen johtava metsäportaali uudistui. Metsäkeskustelu. Suomalaisen metsän osoite Metsäuutiset. Etsitkö metsää. Metsämaa. Kerro. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Avaudu. Tilaa tai palstaa. Suomen paras ja ajankohtaisin metsäuutispalvelu. www.metsalehti.fi Niin metsä vastaa kuin sinne klikkaa. Osallistu Metsäkirjat. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Haasta. Oppia metsästä ikä kaikki. Suomen parhaat metsäkirjat Suomen johtavalta metsäkirjakustantamolta
2 Pääkirjoitus: Entä jos petua ei tulekaan 4 MetsänoMistaja: Rohkeasti metsää hoitamaan 10 uutiset: Metsä työllistää 12 Koululaisille seiska metsänhoidosta 13 MetsätyyPPi: Mikä on Wood City. 40 tuoteuutuuksia: Entistä kevyemmät metsurisaappaat 42 riista: hirVitiheys on arVokysyMys Suomessa riittäisi nykyistä pienempi hirvikanta, mutta isommankin kanssa pärjättäisiin, Suomen ylin riistavirkamies Pentti Lähteenoja arvioi. 49 koluMni: Metsässä asuu toivo 50 luhta: Sottapytty 54 ennen & nyt: Luonnonniitystä metsä 56 taPionPöydältä: Riistamakkaraa joulupöytään 60 kryPto 62 Pilkkeet: EU:n erityisessä suojeluksessa 64 tuote & tekijä: Vuolemalla kaunista metsälehti makasiini 13 42 18 sisäLLYs nro 8/23 7.12.2012 KIMMO BRandT / cOM.PIc MIKKO RIIKILä 1 MAKASIINI 8 • 2012. 28 rahaPuu: Tarkastus ohjaa oma meTsä 30 Metsänhoito: 15 kysymystä metsäteistä 33 raiVaussahakoulu: Raivaa ennakkoon 34 MetsäPerintö: Kauppa kannattaa 36 tutkiMus: Ilves tähyää länteen 37 Metsäläisen allakka: Suuntaa suolle 38 kysy Pois: Miten sieni harvinaisuus päätyi Savoon. Suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Vesa Oiva. Lisäkysyntää puulle on tulossa sellutehtaallinen. Polttopuunkäyttö on lisääntynyt omakotitaloissa viime vuosina, mutta vielä enemmän puun poltto on kasvanut voimalaitoksista. 14 Markkinat: Ostoklapeille on ottajia 16 kuukauden PuukauPPa: Unohtunut suometsä yllätti 17 Verkossa: Lähdetkö vänkäriksi. Teema: Bioenergia 18 kenen kotona on takka. Jätkäsaareen rakennetaan puutalokortteli, jonne tulee jopa kahdeksankerroksisia puukerrostaloja
Suuri osa siitä liikenee myyntiin. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Siihen nähden kuinka paljon puuener gian tuesta puhutaan, rahasumma on pie ni verrattuna esimerkiksi tuulienergian saamaan tukeen. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Perusongelma on, että Suomessa ener gia ja metsäpoliittiset tavoitteet on yh distetty komissiota askarruttavalla taval la. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Tai mikkonsa hoitaneille metsänomistajille tä mä sopisi hyvin, samoin puunkorjaajat jät täisivät mielellään risukot sikseen. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo rautapuro p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. PääKirJoiTUs Vuoden ViiMeisessä Metsälehti Makasii nissa Mikko Riikilä luotaa monipuolisesti puu energian näkymiä. Samaa ei voi sanoa metsähakkeesta. Honkala Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Meil lä puu on aina ollut itsestään selvä energianlähde, ja tulevaisuudessa sen mer kitys vain kasvaa. Petua odotellessa energiapuun korjuutukea maksetaan vielä ensi vuosi vanhan keme ran mukaan. Hoitamattomat taimikot jäi sivät omistajiensa ja kansantalouden tap pioksi. Harvennettavaa riittää, mutta kasva va kysyntä luo painetta puun hintaan. Melkein puolet puuperäisestä energiasta on peräi sin sellutehtailta, jotka sellun ohella tuot tavat runsaasti lämpöä ja sähköä. Sen si jaan kannattavuusongelman kanssa kamp paileva metsäteollisuus kärsisi puun hin nannoususta. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Vääntö jatkuu ja samalla puunkorjaajia ja voimalaitosväkeä kiusaava epävarmuus. t alvi tulee ja suomalaiset tekevät ku ten aina, lisäävät puuta pesään. Nykyään valtion tuki energiapuun kor juuseen kanavoidaan kestävän metsätalou den rahoituslain eli kemeran kautta. Vuonna 2013 juhlimme Metsälehden 80vuo tista taivalta. Toista ääripää tä edustaa kasvava klapikauppa, joka sekin pyörii hyvin markkinalähtöisesti. Siksi tuki on haluttu kohden taa mahdollisimman lähelle metsää. Valtio haluaisi tukea samalla kertaa sekä energiapuun korjuuta että nuorten metsien kunnostusta. Puunpolton ympärille on syntynyt pal jon kannattavaa liiketoimintaa. Kemeraan sisältynyt haketus tuki loppuu vuodenvaihteessa. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Uusi tukijärjestelmä lähetettiin Euroopan unionin komissiolle, missä sen käsittely on edelleen kesken. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. Energiapuun hankinta siirtyisi entistä enemmän ensi harvennuksille. Lisäksi metsään sijoitet tu euro tuottaa paljon enemmän energiaa, työtä ja toimeentuloa kuin tuulimyllyihin käytetty raha. Tämän numeron välistä löydät ilmestymiskalenterin, josta näet, minkälaisia teemoja olemme suunnitelleet seuraaviin Ma kasiineihin. Sen varaan on laskettu iso osa uusiutuvan ener gian tavoitteesta, mutta ilman valtion tu kea puu ei liiku nuorista metsistä voimalai toksille. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Kom mission mielestä tuki taas pitäisi ohjata lai tospäähän. 09 315?49?808 0400 581 108 Veera J. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalVelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Jo kohta kaksi vuotta sitten laadittiin oma pienpuun energiatukea koskeva laki, petu. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva SEPPo SAMulI 2 MAKASIINI 8 • 2012. PEFC/02-31-162 entä jos petua ei tulekaan eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Puun kerääminen hoitamattomista nuo rista metsistä on niin kallista, että jos tukea korjuuseen ei järjesty, valtaosa taimikois ta jää oman onnensa nojaan
Talven muistu tus sai linnut varautuma an tu leviin pitkiin talvikuukau siin. marraskuu ta tu tulla paikalla sotkamola isessa metsässä, jossa kävi virkeä sii vellisten vilske. Kuva Antti Leinonen Kuvasarja esittelee metsä maisemia eri puolilta Suomea.. Kävin kes kiviikkona 28. maRRaskuussa Pitkällisten vesisateide n jäl keen yöllä pakastui
meTsänomisTaJa MAKASIINI 8 • 2012 4
oppia metsänhoidosta hän on ammentanut metsäkeskuksen kurssilta. loimaalainen Sinikka Tuominen on tuore metsänomistaja, joka ei pelkää tarttua moottorisahaan. TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI KUVaT SEPPO SaMULI Rohkeasti metsää hoitamaan 5 MAKASIINI 8 • 2012
”Sain sovittua viimeisten myrskykaato jen korjaamisesta. Rahaa en rungoista saa, mutta metsä siistiytyy.” Osa äidin kotitilaa Sinikka Tuomisen mökki ja viiden hehtaa rin metsäpalsta sijaitsevat Marttilassa Var sinaisSuomessa. Miehet vievät puut hak keeksi maatilan lämpökattilaan”, hän ker too. Mökin lähettyvillä jäkälän täplittämäs sä kangasmetsässä rojottavat männynrun got ovat viimetalvisen Tapanimyrskyn te kosia. Aluksi sisa rukset omistivat paikan metsäyhtymänä, mutta sitten Sinikka lunasti Seijan pois. Sahaostoksille minihameessa Sinikka Tuominen haluaa hoitaa metsänsä hyvin ja tekee ison osan töistä itse. Täältä saan hyvin pi dettyä metsän kunnossa”, hän sanoo. Kun isä ja äiti erosivat, isä lu nasti metsän. Saman tien varressa sijaitsi myös Tuo misen äidin kotitila, johon metsäkin aikoi naan kuului. Ne tulevat vastaan, kun käännytään valtatieltä pikkutielle ja aje taan monta monituista kilometriä pelto maiseman läpi, miltei viivasuoraan. meTsänomisTaJa k aksi miestä kaartaa pa kettiautolla metsätiel le Sinikka Tuomisen ke sämökin pihasta. Tuomiselta kaatui kaikkiaan noin 40 puuta, joista osa oli tukkeja. Pihalla seisovan Tuomisen ilme on iloinen ja hartiat ren not, sillä ne ovat hetki sit ten vapautuneet pitkään painaneesta taakasta. Mökille tuli kyllä poltto puuta ja tarpeeseen tulikin, mutta jokin ra ja senkin määrällä on. Varas tosta löytyy asianmukaisia työkaluja kuten vesuri ja raivausveitsi. ”Nyt asiat etenevät. Vaikka vakuu tus tappioita korvasikin, Tuomisesta tekee pahaa katsoa, miten rungot hiljalleen la hoavat. ”Raivausveitsestä pidän erityisen paljon. Hän ei saanut kaupattua puita puhurin jälkeen hirsimökkitehtaalle, koska monen muunkin rungot olivat nurin ja tavarasta oli ylitarjontaa. Se säästää selkää.” Viime kesänä Tuominen marssi rau 6 MAKASIINI 8 • 2012. Isän kuoltua 2007 metsä siirtyi Sinikal le ja hänen sisarelleen Seijalle. ”Se oli kaikkien mielestä paras ratkai su, koska minulla on palstan reunassa tämä mökki tukikohtana
Asioita käytiin läpi laa jasti vaikka pakostakin pintapuolisesti. ”Kyllä ne ovat vaikeita. takauppaan ja pyysi miesmyyjää esittele mään moottorisahoja. 7 MAKASIINI 8 • 2012. Ei se minua häiritse”, Tuominen pohtii. Sinikka Tuominen heittää Kallelle palloa metsässä, ja koira ottaa leikistä ilon irti. Aluksi moottorisaha pelotti mutta ei enää. ”KyLLä nE OVaT VaIKEITa. Saha kuitenkin löytyi. Tuominen pätkii sujuvasti myrs kyn katkomia puita ja halkaisee ne kirveel lä. Myyjät olivat kohteliaan häm mästyneitä. En OLE nERO VEROaSIOIdEn HOITaJana.” Kuusentaimi on lähtenyt kasvuun omia aikojaan. Sitä hän sai metsäkeskuksen järjestämäl tä Metsäänkurssilta, jolla kului yksi syksy ja seuraava kevät. En ole nero vero asioiden hoitajana”, Tuominen tunnustaa. ”Useimmiten metsätyövarusteita myy vät miehet suhtautuvat minuun hyvän tahtoisen isällisesti. Vaikeat vähennykset Alkutaipaleellaan metsänomistajana Tuo minen janosi myös tietoa metsänhoidosta. Erityisesti metsäyhtymän arvonlisäve rotus tuskastutti: minkälaisiin vähennyk siin on oikeus ja miten ne kannattaa tehdä, että saa maksimaalisen hyödyn. Kaatopuuhat hän jättää ammattiihmi sille, mutta muihin voimaa vaativiin töihin riittää käsiä omasta takaa. ´Ai, sulle vai?´ tämä kysäisi – Tuomisen päällä kun sattui ole maan ruudullinen minihame, vieläpä ta vallista tyttömäisempää mallia. Naapuriliikkees tä hän sai myös viiltosuojahousut ja turva saappaat. Tuomisen nel jästä lapsesta kaksi on aikamiehiä. Malli on helppo käynnistää ja kevyt pidellä. Tu tuiksi tulivat niin metsätyypit, lannoitus asiat kuin metsäverotuskin – tai niin tutuk si kuin nyt verotuksen kiemurat äkkipää tään voivat kenellekään tulla
Seurana metsäretkillä kulkee 2,5vuoti as Kallekoira, jonka perimästä löytyy su sikoiraa, bouvieria ja labradorinnoutajaa. Työ on osittain kesken. Myös karsinnan hoidan pakkasella. Tuomisen isä ehti tehdä puu kaupat juuri ennen kuolemaansa, ja jäljet ovat peräisin korjuusta. Tarvitsisin piirroksia ja kaavion siitä, miten nämä asiat menevät.” Korjuu roudan aikaan 52vuotias Tuominen asuu ja työskente lee Loimaalla psykiatrisena sairaanhoita jana. Työssä täytyy olla jatkuvasti sosiaa linen ja toisten käytettävissä, mutta omas sa metsässä saa mennä juuri niin päin kuin mieli tekee. meTsänomisTaJa ”Vieläkin on sellainen olo, että jotakin jäi vähentämättä. Nyt koira suuntaa tottuneesti mökin taakse maastoon, jossa erottuvat metsäko neen jäljet. ”Omistajana haluan päättää, milloin metsääni tullaan ja minkälaisilla välineillä. Jos kaikki su juu niin kuin pitää, Tuominen pääsee pa rinkymmenen vuoden kuluttua myymään mäntytukkia. Eihän se sieltä mihinkään nouse, mutta ai na kannattaa yrittää. Se syöksyy salamana sinisen pallon perään ja väistää uskomattoman ketterästi kannot ja oksankarahkat. 8 MAKASIINI 8 • 2012. Sitä ennen metsäs sä oli käyty vain hevosella. Toisinaan se kaivaa sala ojaputken päätä läheisen lammen pohjasta. Sinikka Tuominen tekee metsätöitä mielellään itse, ja tarvekaluja löytyy varastosta. Sinikka Tuominen ei halua uusia jälkiä metsäänsä: miksi kaikkia töitä pitäisi pääs tä tekemään kaikkina vuodenaikoina. Annan viedä täältä puuta vain roudan ai kaan. Silloin sienituhot jäävät pienemmiksi.” Seuraavaksi metsässä käydään, kun läpi mitaltaan 12senttisiä mäntyjä harvenne taan
Syksyn harmauden la tistamaa maisemaa elävöittää korpin raa kunta: täällä ollaan! ”Korppi hermostui tänä aamuna, kun tulin mökille. Kerran Tuomis ta kohtasi mökillä makaaberi näky, kun jonkin varislinnun kuolleita poikasia lojui eri puolilla pihaa, yksi puutarhatuolin sel känojalla, toinen kirveen pölkyllä. Tyttö tähdensi vielä varmuuden vuoksi, että en minä nyt toivo, että kuolisit, mutta sitten kun kuolet.” Sinikka Tuomisella on joka tapauksessa hyvin elävät suunnitelmat metsäpalstan sa varalle. Linnut pitivät samanlaista ääntä kuin pinteeseen joutunut kissa.” Kuka metsän perii. Työ piti tehdä jo viime ke väänä, mutta silloin Tuomiselle tuli avio Metsässä tarpominen rauhoittaa Sinikka Tuomista. Sitä on metsikössä riesana. ”Tarkkailen tilannetta”, Tuominen tuu maa. ero, ja asia lykkääntyi. Kahden aikuisen pojan lisäksi hänellä on kaksi aikuista ty tärtä ja neljä lasten lasta. ”Kerran tyttö kysyi, että murkku, saa ko joku meistä tämän paikan sitten, kun si nä kuolet. ”Metsästämään kai emo poikasiaan opetti. Heitä metsän periytyminen myös kiinnostaa, mikä hu vittaa Tuomista. Hänel le metsä on virkistäyty mistä varten. Hän teki tarjouksen naapuri palstasta, mutta hinta nousi liian korkeak si. Pian il mestyivät haukat, jotka lensivät nopeita py rähdyksiä raadolta toiselle. ”Tästä tulee yhtä seesteinen olo kuin joogaamisesta.” Sininen, vinkuva pallo on Kallen aarre. Tuominen kyl lä haluaisi. Joidenkin puiden tyvet ovat pak suuntuneet pahaenteisesti. En pelkää täällä pimeälläkään.” Kallen lisäksi seura na on metsäneläimiä. Sen tuo ma olotila muistuttaa joogaa, jota hän harras taa. ”annan VIEdä TääLTä PUUTa VaIn ROUdan aIKaan.” 9 MAKASIINI 8 • 2012. Aina sitä josta kin myyntiin putkahtaa. Metsänomistajan elämässä on myös jän nitysmomenttinsa kuten se, onnistuuko hän ostamaan lisää metsää. Ajatus motivoi häntä hoitamaan paikkaa. Omat lapset ovat 22–32vuotiaita eikä metsä ainakaan tois taiseksi herätä heissä intohimoja. Lastenlapset sen si jaan käyvät siellä leik kimässä. ”Metsä on turvalli nen paikka. Kym menvuotias Pinja kut suu isoäitiä murmelik si eli murkuksi, joka tulee ruotsin kielen sa nasta mormor. Käyn kai liian harvoin, vaik ka syksyllä tulen useammin kuin kesällä, koska nyt täällä ei enää ole mökkinaapu reita.” Ennen metsäkoneen käyntiä metsäs sä pesi myös hiirihaukka. Rauhallisen mielen lisäksi metsästä löyty vät mustikat, puolukat, kantarellit ja rouskut ruokapöytään. Tänä syksynä ennen lumen tuloa pitää vielä tarkistaa, miten nyt jo olemassa ole va taimikko on lähtenyt kasvamaan, ja et siä taimet heinän seasta. Kuten miltei kaikille metsänomistajille myös Sinikka Tuomiselle on tärkeää, että metsä periytyisi eteenpäin omassa suvussa. Hiirihaukan lentokoulu Viiden hehtaarin metsästä ei kovin paljon puunmyyntituloja irtoa, mutta se ei ole kaan Sinikka Tuomiselle pääasia. Mökin takana humiseva kuusikko on 5–10 vuoden päästä korjuukypsä, ellei juu rikääpä päätä toisin. ”Kiinteistönvälittäjä sanoi, että kos ka minun metsäni on rajalla, minun pitäi si olla valmis maksamaan vähän enemmän kuin muiden.” Palsta meni toiselle, mutta eihän se ai noa metsä maailmassa ole. Ensi keväänä hän tekee täyden nysistutuksia aukoille, joista isä viime töi nään myi puuta
Muu irtisanomisten tarve hoi tuu eläköitymisillä. Puuta on käytetty monipuolisesti mutta konstailemattomasti,” palkintolautakunta perusteli. Toisella kierroksella ha lukkaita ilmoittautui 25. ”Puukaupassa ja neuvonnas sa toimihenkilöistä on pulaa. Ensimmäisellä ker ralla hakemuksia tuli alle 20. On myös määräaikai sia ja vasta valmistuneita”, sel 10 MAKASIINI 8 • 2012. UUTiseT Puu-era-kerrostalolle Puupalkinto Vuoden 2012 Puupalkinnon saa puukerrostalo PuuEra. Yhtiö uusi haun myöhemmin keväällä, koska se halusi mu kaan enemmän vastavalmistu neita. Puupalkinnon myöntää Puuinfo. Se kannatte lee varsinkin metsänhoitoyh distyksiä ja työllistää koko kor juuketjua. niiden perusteella hallitus ratkaisee, ryhdytäänkö valmistelemaan lakia uusista kansallispuistoista. Metsänhoitoyhdistys Iso jokiKarijoen juuri auki ollut ta metsäneuvojan paikkaa haki niin ikään parikymmentä eh dokasta, mutta muutama vuosi sitten vastaavaan työhön pyrki vain kolme tai neljä. ”Kun etsitään tekijöitä iso jen kaupunkien liepeille, ha kemuksia tulee iso pino, Ou luun esimerkiksi 50–80 kappa letta. Vierumäelle rakennetussa viisikerrok sisessa puukerrostalossa on 27 asuntoa. ”Aika usein on niin, että tääl lä tehtaan porttien ulkopuolella elämä näyttää erilaiselta kuin sisäpuolella. Muuta mat ytneuvottelut, joita toimi henkilöpuolella on viime aikoi na käyty, ovat liittyneet raken teellisiin asioihin kuten met sänhoitoyhdistysten fuusioihin. Lyhyesti JO H a n n ES W IL En IU S ”Emme hae vanhan ajan metsätyönjohtajia vaan tavoit teellisia ja kilpailuhenkisiä asiakaspalvelijoita. Paikka oli au ki kahdesti. Immosta huolestuttaakin lä hinnä se, mistä saadaan lisää osaavaa väkeä. ”Jos uusia tuotteita ei tule, se heijastuu vääjäämättä myös tehtaan porttien ulkopuolelle.” Sopiva persoona saa paikan Metsä Groupin Oulun hankin tapiirissä on huhtikuun alun jälkeen ollut auki kolme toimi henkilön paikkaa, joista yhteen, ToholampiSievi alueen metsä asiantuntijaksi, rekrytoitiin ta lon ulkopuolelta. Seuraavaksi Metsähallitus tekee valituista aloitteista lisäselvitykset. Keskinen tähdentää, että tä nä päivänä valintakriteerit ovat erilaiset kuin ennen. ”Talon rakenteissa yhdistetään eri materiaalien hyvät ominaisuudet yhdeksi toimivaksi koko naisuudeksi. Eniten Nystrandia huolet taa, miten metsäteollisuus saa kehitettyä uusia tuotteita. Ne eivät ole vä hentyneet dramaattisesti, mis tä kiitos kuuluu osaksi energia puun tuotannolle. Metsätalouden toimihenkilöillä riittää töitä taantumasta huolimatta. ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) vie neljä aloitetta jatkovalmisteluun. Kaikki alueet sijaitsevat valtion mailla. En näe alan tulevaisuutta ollen kaan synkkänä.” Energiapuu kannattelee Håkan Nystrand korostaa, että hakkuumäärät ratkaisevat alan työllisyyden. Metsä työllistää TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI KUVa JUKKa-PEKKa MOILanEn Pitkin syksyä on kerrottu teollisuuden irtisanomisista ja ytneuvotteluista, mutta metsä alan toimihenkilöiden ei tarvit se juuri työttöminä kärvistellä – ainakaan toistaiseksi. Syrjäisempiin paikkoihin saamme 10–30 hakemusta”, pii ripäällikkö Ville Keskinen ker too. Palkinnon saaja julkistettiin Puupäivillä Helsingissä. Metsäyhtiö arvostaa nyt osaajaa, joka palvelee sujuvasti asiakasta ja tekee tehokkaasti kauppaa. Vuorovai kutustaidot ratkaisevat.” Tilanteet kuitenkin vaihtele vat. jopa neljä uutta kansallispuistoa Suomi saattaa saada jopa neljä uutta kansallis puistoa. Ehdokkaat uusiksi kansallispuistoiksi ovat Kä sivarren Suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Salon Teijo. Työttömiä työnhakijoita jou kossa ei juuri ollut, vaan suu rin osa halusi vaihtaa työnanta jaa. Meton jäsenistä suurin osa on metsätalousinsinöörejä, jot ka työskentelevät toimihenki löinä koko sektorilla metsän hoitoyhdistyksistä teollisuu teen. Paikan sai ehdokas, jolla oli kahdeksan vuoden työkokemus metsänhoitoyhdistyksestä. Meidän jäsentem me työllisyystilanne on loista va”, sanoo Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohta ja Håkan Nystrand. ”Kaikki eivät ole löytäneet koulutuksensa mukaista työtä vaan hakijoita on laivakokista lähtien. Kes tää aikansa, ennen kuin keksin tö muuttuu mittaviksi hakkuu määriksi. Myönteistä kerrottavaa on myös Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n toiminnanjoh tajalla Kari Immosella. Toinen tärkeä tekijä on se, että alan opiskelupaikkoja on karsittu ajoissa, eikä työmark kinoille ilmesty laumoittain vastavalmistuneita
Metsänhoitajilla huolia Jokinen ottaisi heti töihin yh den tai kaksi metsuria, jos jos takin löytäisi. työvoimapula jarruttaa kasvua Puunkorjuu ja puunkuljetusyritysten on mah dollista kasvaa kannattavasti, kunhan osaavaa työvoimaa on saatavissa, toteaa Juho Soirinsuo tuoreessa väitöstutkimuksessa. 70 prosenttia haastatelluista yrittäjistä ilmoitti kärsivänsä jonkinasteisesta työvoimapulasta. Metsä Groupin asiakaspalveluun palkataan ihmisiä, joilta onnistuu kaupanteko. mässä. Voi olla, et tä siitä ei tulekaan sellais ta instrumenttia, jolla puu saadaan liikkeelle.” MAAJA METSäTAlouSMINISTERI JARI KoSKINEN, MAASEuDuN TulEVAISuuS 28.11.2012. Huolestuneimpia työllisyy destä ollaan Metsänhoitaja liitossa. Irtisanomisuutisia ei ole liittoon kantautunut, mutta jos isot asiakkaat seisauttavat työ maita, se tuntuu. 11 MAKASIINI 8 • 2012. Soirinsuon mukaan puunkorjuu ja puun kuljetusalojen imagoa on nostettava, jotta ne houkuttelisivat nuoria ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset säilyisivät. ”Vajetta paikataan sekä ko neilla että ulkomaisella työvoi malla”, Kari Immonen sanoo. Koneyrittäjien liitosta koros tetaan niin ikään, että hyviä te kijöitä tarvitaan lisää. Tuosta määrästä on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria. ” METSäNHoIToyHDISTyS läNSI-SATAKuNNAN ToIMINNANJoHTAJA JAAKKo KlEMolA, METSäTAlouS 6/2012. Herää kysymys, että olisiko parempi, että energiapuuta ruvetaan ostamaan markki nalähtöisesti.” MTK:N METSäJoHTAJA JuHA HAKKARAINEN, MAASEuDuN TulEVAISuuS 28.11.2012. ”Komission mu kaan tuen pitää olla mahdollisim man lähellä laitosta, joka puun polttaa. ”Erityisesti julkinen sekto ri tarjoaa määräaikaisuuksia, vaikka valtiovalta samaan ai kaan puhuu niitä vastaan”, to teaa järjestöpäällikkö Jukka Sippola. ”Metsänomistajat tarvitse vat entistä enemmän asi antuntevaa neuvontaa, jon ka löytäminen edulliseen hintaan tulee tuskin hel pottumaan. Metsänhoitotarkoituksessa tehtyjä harven nushakkuita ei Venäjällä ole juuri tehty. Talou den heilahtelut saattavat tosin näkyä nopeasti jäsenistön elä 0,8 Suomessa on suota ja turvemaita yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. ”naapurimaissa saadaan yhdeltä metsäheh taarilta puutavaraa 4–6 kertaa enemmän kuin Karjalassa”, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen perustelee. Turvetuotannossa on 70?000 hehtaaria eli 0,8 prosenttia. Valtio suunnittelee muun muassa Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämistä, mikä ei tiedä etenkään nuorille met sänhoitajille hyvää – heitä kun on paljon juuri tutkijoina. Metsureilla ky syntää riittää muuallakin, vaik ka heitä joudutaankin lomaut tamaan talveksi. ”Perustiedot metsäalalta täytyy olla, mutta myös sopiva kaupallinen koulutus käy”, piiripäällikkö Ville Keskinen sanoo. karjala kehittää metsänhoitoaan Venäjän Karjalassa ryhdytään kokeilemaan har vennushakkuille ja metsän uudistamiselle perus tuvia skandinaavisia metsänhoitomenetelmiä, kertoo Karjalan Sanomat. vittää vt. toiminnanjohtaja Mika Jokinen
Tuoreen tutkimuksen mukaan koulunsa päättä vien koululaisten metsänhoidon osaaminen sai arvosanan 6,6. Auraamalla muokattuja aloja näkee harvoin, paitsi WSoy:n oppikirjoissa. Omat kokemukset paransivat Pila koululaisille seiska metsänhoidosta metsänhoidon osaamista. ”Yhdessä käytössä olevis ta oppikirjoista muun muassa maanmuokkausmenetelmiksi mainitaan ainoastaan kulotus ja auraus. Maaseudulla asuvat osasivat metsänhoitoon liitty vät asiat kaupunkilaisia parem min, ja pojille metsäasiat olivat tutumpia kuin tytöille. Metsäekologiaa käydään peruskoulussa laajalti läpi, mutta metsien hoitoon paneu dutaan keskimäärin vain muu taman tunnin verran koko pe ruskoulun aikana. ”Tutkimuksessa oppilaat suhtautuivat pääosin positiivi sesti metsänhoitoon ja halusi vat oppia lisää. Suurin osa tie dosti, että heillä on heikot tie dot metsänhoidosta ja he olisi vat halunneet lisätietoa”, Ran tanen kertoo. Kuvio UUTiseT Puutalot lasku-uralla Lähde: Tilastokeskus/VTT Puun osuus pientalorakentamisessa on hiljalleen laskenut, mutta asema on edelleen ylivoimaisen vahva. TIIa PUUKILa yhdeksäsluokkalaiset hallitsevat metsänhoidon pe rusteet korkeintaan tyydyttä västi. Tutkimus oli Rantasen pro gra du työ ItäSuomen yliopistossa. Opetushallituksen opetus suunnitelma kuitenkin edellyt tää, että oppilas tulisi tutustut taa peruskoulussa metsänhoi toon. Ongelmattomia eivät ole op pikirjatkaan. Yhtenä syynä heikkoon osaa miseen on opetuksen vähäi syys. Metsänhoidon opetuksesta vastaavat biologian opettajat nojautuvat usein pa remman tiedon puuttuessa op pikirjoihin. Osa opetta jista jättää aiheen kokonaan kä sittelemättä. Prosenttia 1995 2011 2000 2005 70 75 80 85 90 95 100 Oppikirjoista löytyy virheitä eivätkä opetussuunnitelman tavoitteet näytä toteutuvan. Tutkimukseen osallistui kol mekymmentä koulua ja yli 700 peruskoulun yhdeksäsluokka laista Uudeltamaalta, Pohjois Savosta ja PohjoisKarjalasta. Opetussuunnitelman ta voite ei tältä osin näytä kuiten kaan täysin toteutuvan”, arvi oi tutkimuksen tehnyt metsän hoitaja Sini Rantanen. 12 MAKASIINI 8 • 2012. Tämä ei ole enää ny kypäivää.” Oppilaat haluavat oppia Tyypilliset metsäalaan liittyvät väärinkäsitykset – valtio omis taa Suomen metsät ja metsäva rat vähenevät jatkuvasti – nä kyivät myös koululaisten vas tauksissa. Oppikirjoissa met sänhoitoa käsitellään kuitenkin suppeasti ja selkeitä asiavirhei täkin löytyy. ”Jos oppilas saa päästötodis tukseen biologian arvosanaksi kahdeksan, hänen pitäisi osata selostaa metsänhoidon perus teet. Oppilaista 55 prosentilla oli lähisuvussa metsää ja 40 pro senttia oli tehnyt metsätöitä
Rakentaminen vauh dittuisi samassa tahdissa. 2 kuinka suuri osuus rakennusmateriaaleista on puuta. Ruokaosaston päälliköksi tulee maatalousosaston päällikkö, ylijohtaja Heimo Hanhilahti. Päivityksellä on tarkoitus tukea ja tehostaa ministeriön toimintaa. 1 Mikä on jätkäsaaren Wood City. Tunnetuin projekti on Helsin gin yliopiston pääkirjaston Kaisatalo. 3 Mikä tekee puukorttelista ainutlaatuisen. Korjausrakentamisen kasvu yl läpitää koko rakentamista.” Venäjällä mahdollisuuksia Euroopan rakentamisen jyrk kä alamäki on takana, mutta nousua saadaan odottaa. Suomesta löytyy yksittäisiä kookkaita rakennuksia, mutta näin suurta puurakentamisen kokonaisuutta ei ole maailmal lakaan vielä montaa. Vuoden 2013 alussa ministeriössä toimii nykyisen viiden osaston ja neljän erillisen yksikön sijasta kolme osastoa: ruoka, luonnonvara sekä hallinto ja suunnitteluosasto. Sen takia halusimme osallistua ja panostimme kil pailuun. Suo men viennin kannalta tärkeässä Saksassa näkymät ovat kuiten kin keskimääräistä paremmat. suunnitteilla tuhansia puukerrostaloja 13 MAKASIINI 8 • 2012. Korttelin maantasosta tulee puurakenta misen näyteikkuna, jossa puus ta on otettu kaikki irti. Wood city on puusta ra kennettava kortteli Jät käsaaressa Helsingissä. MITEN: Halunnut nuoresta asti arkki tehdiksi. ”Puukerrostalojen markki naosuus saattaa nousta kym meneen prosenttiin viidessä vuodessa”, Pajakkala arvioi. ympäristöystävällisyys ja ra kentamisen nopeus ovat selkei tä puurakentamisen etuja. Puukerrostalojen osuuden nostaminen laskevilla markki noilla ei ole helppoa, mutta täl lä hetkellä suunnitteluvaihees sa on 7?000 puukerrostaloasun toa. Venäjän talous riippuu vah vasti öljyn hintakehityksestä, mutta maalle ennakoidaan kol men neljän prosentin talous kasvua. Kaikkiaan puukortteliin rakennetaan 28?000 kerrosala neliötä, jotka valmistuvat näillä näkymin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Puurakennukset ovat tä nä vuonna nostaneet osuuttaan monissa muissakin rakennus tyypeissä. Mikä on Wood City. Liettuassa määrä on yli 400?000, Latviassa 130?000 ja Virossa lähes 50?000. meTsäTYYPPi KUKA: Vesa Oiva on arkkitehtinä anttinen Oiva arkkitehdit toimistossa. Puurakentamisen tulevaisuus on lu paava ja täynnä mahdollisuuk sia. 4 Miltä näyttää puurakentamisen tulevaisuus. MIKKO HäyRynEn PuurakentaMisen edis tämistoimet alkavat tehota ja puukerrostalot näkyvät jo ti lastoissa, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala VTT:ltä totesi Puupäivillä Helsingissä. Ministeriö uusii osastonsa Maaja MetsätalousMinisteriön organisaatio uudistetaan ensi vuoden alussa. 5 aiotteko jatkossakin suunnitella puusta. Hallinto ja suunnitteluosaston päälliköksi on valittu kala ja riistaosaston päällikkö, ylijohtaja Pentti lähteenoja. Kilpailuehdotukses samme kaikki maanpäälliset ra kenteet, kantavat rakenteet mukaan lukien, ovat puuta. arkki tehtikilpailu, jonka Selina Anttisen kanssa voitimme, käytiin tämän korttelin yleissuunnitel masta. MITÄ: Voitti Selina anttisen kanssa Jätkäsaaren Wood city suunnittelu kilpailun. Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu puusta näin korkeita rakennuksia. Rakentamisen suurin po tentiaali on Suomen lähialueil la Venäjällä ja Baltiassa. Sinne tulee toimisto, ho telli ja asuinrakennuksia. Ehdottomasti. EteläEuroopassa julkinen ra kentaminen on jäissä. Sen päälliköksi tulee metsäosaston päällikkö, ylijohtaja Juha ojala. Ra kentamisen odotetaan vilkastu van etenkin Pietarin seudulla. “Kokonaisuudessa rakenta minen Suomessa vähenee, mut ta pysyy kohtuullisella tasolla. Venä jä tarvitsee 14 miljoonaa asun toa yltääkseen samalle asumis tasolle kuin Suomi. Jätkäsaaren puukorttelissa otetaan puusta kaikki irti, lupaa korttelin suunnittelukilpailun voittanut Vesa Oiva. Uudelle luonnonvaraosastolle kootaan metsäosaston, kala ja riista osaston ja pääosa yleisen osaston asioista, kuten vesitalous ja ympäristö asiat. Tämä on myös kahdek sankerroksisten puutalojen ja paloteknisten ratkaisujen pilottihanke. Etelä ja PohjoisEuroopan välillä on isoja eroja taloudes sa ja sen myötä rakentamisessa. TEKSTI TIIa PUUKILa?KUVa MaRKKU OJaLa / cOMPIc Puukerrostalojen markkinaosuus voi nousta 10 prosenttiin. Rakennuksien kantavissa seinissä ja välipohjassa hyödyn netään Stora Enson ristiinlii mattuja massiivipuulevyjä eli cTLlevyjä, elementtejä ja pilaripalkkijärjestelmää. Niiden markkinaosuus on silti yhä vaa timaton, pari prosenttia. Tämä oli ensimmäi nen suurempi puurakentami sen hanke, jonka olemme suun nitelleet. Vaikka puukerrostalojen ra kentaminen on lähtenyt liik keelle, niin hidas talouskehitys heikentää Suomen lähivuosien uudisrakentamista
KeskiSuomessa koivuklapi en käypä hinta on 50–60 euroa irtokuutiometriltä. Jyväskylä läinen Mikko Kylmälahti Oy myy vuosittain tuhatkunta ir tokuutiota klapia kaupunkilai sille. TEKSTI Ja KUVa MIKKO RIIKILä Metlan mukaan pientalois sa käytetään vuosittain reilut kuusi miljoonaa kuutiota polt topuuta. Kla pikauppiaat hankkivat osan polttopuustaan sisäSuomes ta, muun muassa Pirkanmaalta ja Savosta. Kun minusta oli viimeksi Kes kisuomalaisessa juttu, puheli met soivat tauotta ja klapivaras to oli tyhjentyä kerralla”, Mikko Kylmälahti kertoo. Parina pakkastalvena osal ta yrittäjistä puut pääsivät jopa loppumaan”, Hiitelä kertoo. Hänellä on runsaasti vakio asiakkaita, jotka tilaavat puu ta vuosittain. ”Polttopuukaupassa olisi kasvuvaraa, kunhan ostajat ja myyjät kohtaisivat nykyistä pa remmin.” Hänen mukaansa pääkau pungin omakotiasujat ostavat tyypillisesti pieniä määriä polt topuuta kerrallaan. ”Polttopuuyrittäjien määrä on lisääntymässä. Lisää pitäisi toimittaa kiireesti. Ongelmaa lieventää sekin, että yhä useampi tuottaja kuivaa puut koneellisesti. ostoklapille on ottajia Jyväskyläläinen Mikko Kylmälahti toimittaa vuosittain 1?000 irtokuutiota polttopuita pääosin kaupunkialueelle. Kysyntähuippu on talvella. Pakkasten alkaessa polttopuiden kysyntä kasvaa välittömästi.” Kylmälahti myy irtokuu tiollisen koivuklapia 60 eurol la, hinta sisältää arvonlisäve ron. Kaikista toimituksis ta lähtee lasku, vaikka kuititto man hinnan kysyjiä riittää. Yritys on alueen suurim pia. Klapin hinta asettuu myös Pirkanmaalla 50–60 euroon il man rahtia. marKKinaT Polttopuukaupassa liikkuu vuosittain miljoona kuutiota puuta. Klapikauppa keskittyy isoi hin kaupunkeihin. Samalla kau pallisen polttopuun käyttö kas vaa. Halkoliiteri.comin Uuden maan vastuuhenkilö olli-Pekka Koisti arvioi, että pääkaupunki seudun polttopuukaupassa olisi tilaa uusillekin yrittäjille. Rahti maksaa 30 euroa per toimitus. Etelässä kalliimpaa Polttopuukauppa on syksyn mittaan käynyt hyvin, Juha Hiitelä tietää. ”He soittavat, kun puut ovat loppu. Hiitelän mukaan tyydyttävään kosteusprosenttiin kuitenkin ylletään. Koivuklapin keskihinta on 60–70 euroa irtokuutiolta. Tänä syksynä kauppa on käynyt hyvin. Ostot alka vat syksyllä ilmojen viilentyes sä. Hän on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän klapien markkinapaikka Hal koliiteri.comin palveluvastaava. Ostoklapien osuus on noin miljoona kuutiota. Vanhempi vä ki hommaa tulevan talven kla pit perinteiseen tyyliin jo kesäl lä. Sekaklapi on 5–10 euroa koivua halvem paa. Sateisen kesän jäljiltä myyn nissä olevat polttopuut ovat kosteampia kuin normaalisti. Virostakin tuodaan jonkin verran, mutta tuontikla pin osuus on vähäinen. Sen sijaan nuoremmalle pol velle polttopuu on samanlainen ostohyödyke kuin mikä muu kin. ”Tehdään vaan haastattelu. 14 MAKASIINI 8 • 2012
... 16,93 . Ensiharvennus 43,85 . Harvennushakkuu 48,52 . 13,34 . 17,59 . 15,10 . 14,35 . 17,86 . Uudistushakkuu 49,13 . 14,22 . 49,70 . 43,05 . 17,40 . Harvennushakkuu 50,07 . 17,56 . 14,87 . 18,21 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,20 . 18,45 . 15,12 . 15,06 . 14,37 . 55,01 . 15,37 . ... 40,29 . 37,60 . 52,80 . 15,05 . 15,79 . ... 19,70 . 16,31 . 15,74 . Harvennushakkuu 47,27 . 17,39 . 14,26 . 16,05 . 19,04 . ... 38,69 . 15,04 . 54,46 . 48,27 . 48,81 . 13,49 . 42,93 . 53,09 . 14,12 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,57 . 29,56 . ... nousussa . 13,84 . 53,73 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 16,50 . 15,52 . Uudistushakkuu 55,95 . 42,12 . 41,88 . raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 . indeksi kertoo muutoksista 15 MAKASIINI 8 • 2012. 53,38 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,36 . 17,40 . 19,48 . 13,35 . ... 15,67 . 16,50 . 18,56 . ... 19,26 . 45,38 . 15,97 . 15,27 . ... 14,50 . 15,20 . 15,23 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,24 . 43,73 . 45,47 . 41,45 . Harvennushakkuu 46,70 . 12,66 . 48,00 . 43,24 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 19,21 . 16,43 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 18,14 . Ensiharvennus 43,94 . 53,74 . ... 14,11 . 18,49 . 13,67 . 17,30 . 19,46 . 17,06 . 12,94 . Uudistushakkuu 55,78 . 13,62 . 11,81 . 43,24 . 15,18 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 15,26 . 38,70 . 19,15 . 54,10 . 14,20 . 17,99 . 55,39 . 15,69 . 17,71 . 13,30 . 47,52 . Ensiharvennus 44,47 . 44,83 . 17,67 . 44,05 . 14,86 . Harvennushakkuu 46,17 . 17,71 . 47,23 . Ensiharvennus 43,48 . 18,26 . 41,33 . 13,19 . 14,88 . 17,09 . 14,23 . Uudistushakkuu 55,87 . 43,40 . 14,86 . 41,27 . Ensiharvennus 42,69 . 15,50 . 45,58 . 43,90 . ... 18,30 . 15,11 . 18,31 . 54,35 . 15,61 . 51,83 . 14,73 . Ensiharvennus 42,64 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,27 . ... 14,47 . Harvennushakkuu 47,91 . 13,37 . ... 52,26 . 18,04 . 16,33 . 55,47 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,72 . Uudistushakkuu 56,32 . Uudistushakkuu 55,57 . 11,21 . Uudistushakkuu 57,53 . 38,78 . ... Ensiharvennus 39,94 . 20,07 . ... ... 11,88 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,77 . 39,31 . 17,67 . 15,27 . 13,62 . Uudistushakkuu 54,26 . ... 14,33 . Silloin vallinneille eri puuta varalajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 15,77 . ... Ensiharvennus 45,12 . 14,31 . 54,73 . Harvennushakkuu 48,11 . Harvennushakkuu 48,29 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–47/2012 2010 2011 587000 Puutavaralajien kantohintaindeksit 11/2011 1/12 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta
Tämän vuoksi se kyseli puunhankintayrityksen ostomieheltä, onko tällä kauppaa vireillä kyseisen metsänomistajan kanssa. Joulumarkkinointiin valmistautumi sesta johtuvaa painopaperien syys kuun kysyntäpiikkiä ei tänä vuonna juuri nähty, mutta hienopaperien kysynnässä yhdysvaltojen lokakuu oli viime vuotta parempi ja Euroop pakin näyttää lievää kasvua. aukkoa tehtiin reilut kymmenen Maailmantaloudessa on orasta vaa optimismia, sillä Kiinassa kasvun hidastuminen on pysähtynyt. Markkinasellusta jo 40 prosenttia menee erilaisiin hygieniatuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa painopape rien kysynnän laskua nopeammin. Hies koivikon ihanteellinen kiertoaika on noin 50 vuotta. Puuta kertyi reilut 1?600 kuu tiota. Kun kelit sattui vat kohdilleen, lähdettiin metsään. ylivoimaisesti eniten kertyi koivukuitupuuta, yli 1?000 kuutioita. Optimisti voi jo nyt nähdä orastavia merkkejä nousuun varautumisesta, sillä markkinoilla aletaan uskoa paperin olevan tällä hetkellä halvempaa kuin kohta. Eikä hänellä nytkään ollut sensuuntaisia aikomuksia. Toiveena oli avata ojalinjat. unohtunut suometsä yllätti teollisuus valmistautuu nousuun Kuukauden puukauppa Vientikatsaus MIKKO RIIKILä taPahtui yläSavossa. ylitarjonnasta, kysynnän heikosta kasvusta ja lyhyistä tilauskannoista huolimatta tuottajat ovat ilmoitta neet vuodenvaihteen hinnankoro tuksista lähes kaikissa paperilajeissa. Vähän parempi aika saattaa alkaa maailmassa jo ensi vuonna, mutta Eurooppa joutunee odottamaan sitä vuoteen 2014. Muisti ei aina ole tiedon väärti. marKKinaT MIKKO HäyRynEn jokainen taantuMa on lop punut joskus. Taantumasta huolimatta maail man paperin ja kartongin kokonais tuotanto ylittää viimevuotisen, sillä erityisesti ruskeiden ulkopakkaus materiaalien ja hygieniapapereiden kysyntä kasvaa edelleen kohtalaisen hyvällä vauhdilla. Metsäkeskus kaavaili alueelle kunnostusojitusta. Maastokäynti yllätti omistajan: hän muisteli käyneensä alueella vuosi kymmeniä sitten, silloin puusto oli ongenvapoja muistuttavaa koivu tiheikköä. Sellun ja kierrätyskuidun kallis tuminen ruokkivat korotuspaineita. Maailman tasol la painopapereiden kysyntä laskee tänä vuonna pari prosenttia, mutta koko paperin ja kartongin tuotan to tulee olemaan prosentin kaksi plussalla. SUOMETSÄN HAKKUU SAVOSSA Puutavaralaji m 3 €/m 3 Mäntytukki 117 55 Kuusitukki 21 55 Koivutukki 24 43 Mä-pikkutukki 98 23 Ku-pikkutukki 10 23 Mäntykuitu 187 18 Kuusikuitu 41 20 Koivukuitu 1087 17 Haapakuitu 12 10 Energiapuu 90 10 yhteensä 1?687 34?791 ST O Ra En SO Pakkauskartongin kysyntä kasvaa yhä hyvää vauhtia. Kymmenen hehtaarin aukko yleensä suometsien rutiinihoito yläSavossa on harvennushakkuu ja kunnostusojitus. Korotuksia on harvoin yritetty yhtä heikossa markkinatilantees sa, mutta ne ovat syksyn aikana onnistuneet ainakin ruskeassa pakkauskartongissa, jossa ei ole huomattavaa ylitarjontaa. Hakkuualalle istutetaan kuusta, joten metsänhoitotöitä on lähi vuosiksi tiedossa melkoisesti. 16 MAKASIINI 8 • 2012. Seitse mänkymppinen metsänomistaja ei 40 vuoden omistusaikanaan ollut myynyt puuta metsästään, joka oli valtaosin vanhaa ojitusaluetta. Todellisuudessa suometsä oli muut tunut 80vuotiaaksi hieskoivikoksi, joka ränsistyi täyttä vauhtia. Vaneritukkia saatiin pinolle vain 24 mottia, joten koivun tukkiosuus oli kaksi prosenttia. Ei ollut, mutta ostomies soitti metsänomistajalle. hehtaaria, josta seitsemän hehtaaria suolle. Painopapereiden menekki laskee teollisuusmaissa, mutta Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien veto on kompensoinut osan länsimaiden kysynnän laskusta. Hakkuu tehtiin viime kesänä, kiitos siitä kuuluu leveisiin suoteloi hin investoineelle koneyrittäjälle. Paino papereissa ostajat ovat ilmoittaneet, että korotukset eivät käy, joten vuo denvaihteen hintaneuvotteluista on tulossa mielenkiintoiset. Osa uudistamiskuluista saadaan kui tenkin katetuksi vähäpuustoisten alojen metsittämiseen tarkoitetulla kemeratuella. yh dysvaltoihin ennustetaan parempaa talouskasvua ainakin ensi vuoden loppupuoliskolle, mutta paljon on kiinni siitä, kykenevätkö demokraatit ja republikaanit sopimaan talous kasvua tukevasta vero ja sosiaa lipolitiikasta. nyt tähän ei onneksi haksahdettu, sillä puusto lahosi enemmän kuin kasvoi. nyt puut odottavat talvitien päässä pakkasia ja kaukokuljetusta. Kuvassa kartonkikone Stora Enson Imatran tehtaalla
WIKIKKo.INfo/WIKI/SAHATAVARA ajankohtaista tietoa asiantuntijoilta ahmasta, ilveksestä, karhusta ja sudesta. Pisin kaatorauta on kuuden motin kalusto ”noilla sitä on joku savotoinut aikoinaan. Tietenkin tarvitaan moot torisaha, jolla sahataan. Hevos miehellä oli oma kanki ja tekomiehellä oma. Vänkäri on käyttänyt kankea uitolla purkaes saan sumaa sekä työntä nyt puuta apuna puukan gella kaatovaiheessa. Purut pois, että saa vän kärin teräosan sahausra koon. Pik kuvänkä kulki nimellä pyy vänkä. Vanhat jätkät ainakin huomaavat, mikä noista työkaluista ei ole entisaikaisessa savottakunnossa.” 6M3 noin 130 senttiä pitkä ja yleisin käytössä oleva noin 60senttinen.” E-H ”Kyllä se apupoika oli mie lessä päällimmäisenä, kun nimimerkkiä itellein vään sin. SuuRPEDoT.fI/WWW/fI/INDEx.PHP ”On olemassa laite, jota toiset kutsuvat vänkäriksi, toiset kaatoraudaksi. aiemmin puun kaadossa käytettiin apu miestä työntämään puu ta nurin. osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. meTsaLeHTi.Fi lähdetkö vänkäriksi. 20 40 60 80 100 EI 4 % KYLLÄ 96 % 17 MAKASIINI 8 • 2012. TuoTTAVATuoHI.fI Mikä on lautaa, mikä soiroa, mikä parrua ja mikä piirua. Kuvasta löytyy myös se ’vänkäri’, jota Kisi peräänkuulutti. Taval liset tukit nakeltiin kuor maan hevosmies etupäästä ja vänkäri takapäästä.” HaRRaSTELIJa Gallup teetkö itse polttopuusi. Meillä päin tukki rekassakin oli ennen van haan vänkärin penkki. Vänkäri on myös istunut kuorma autossa apumiehen pai kalla. Sitä voi yrittää metsäaiheisessa strategiapelissä. nyt haluaisin oikein eksaktia erittelyä. Kun tuli tähän runko juontoon perehdyttyä tuon tittelin kautta noin niin kuin kantapään kautta 70luvul la alta rippikouluikäisenä.” VänKäRI ”Hevossavottojen aikaan tukkien pyörittämiseen käytetty varrellinen rau takoukku eli haka. Se toimi kuin pol kurauta, mutta sen korva sivat nostokoukut.” aRTO ”Vänkäri on alunperin apumies. Olen luullut, et tä vänkäri on epävirallinen nimike apupojalle.” KISI ”Kaatorauta, kaatovippa, vänkäri. Kun hänet sitten korvattiin kaatoraudalla, se sai apumiehelle kuulu van nimikkeenkin.” KORPITUVan TanELI ”Tukkisavotassa vänkä ri/kankimies auttoi hevos miestä metsässä kuorman teossa. Se oli kolmen mie hen ryhmä, kaksi tekomies tä ja hevosmies. Metsälehden verkkosivulla pohdittiin vänkärin olemusta. Sillä nostetaan. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Miten virtuaalimetsän saa tuottamaan. Vän käri on myös inttää myly kyttänyt aatteensa ja op piensa puolesta mualiman tappiin asti.” 6M3 ”Kyllä vänkää voi myös painaa
Teema: Bioenergia MAKASIINI 8 • 2012 18. kenen kotona on takka
Ja kasvu jatkuu, sillä energiapuulle on syntymässä lisäkysyntää ainakin sellutehtaallinen. Vielä enemmän on kasvanut puunkäyttö voimalaitoksissa. omakotitalojen puunkäyttö on viime vuosina kasvanut reippaasti. Eikä ihme, sillä lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon rakennetaan joko takka tai uuni. TeKsTi miKKo riiKiLä?KUVaT risTo PÖnTinen Ja miKKo riiKiLä 19 MAKASIINI 8 • 2012. Monta kättä nousi, kun Toivakan lastentarhan eskareilta kysyttiin, onko kotona takka
Puusta on vuosikymmenen lopulla tulossa yhä tärkeämpi energian lähde. Kymmenen vuoden energiapuusavotalla on kunnostettu liki 400 hehtaaria nuoria metsiä. Osuuskunnan toinen osakas Pekka liukkonen muistelee myhäillen, kuinka kunnan päättäjät epäilivät 1990luvulla, riittääkö pitäjän met sistä puuta moiselle laitokselle. Pieni on Toivakassa kaunista. Puun osuus on suurempi kuin esi merkiksi ydinvoiman. ”Ostamme harvennuspuuta polt toaineeksi. Vuo sittain puuta palaa 1?500 kiintokuu tiota. ”Ballerina, taidemaalari, kampaaja… jääkiekkoilija, jalka palloilija...” Yksi pojista mietti metsätrak torin kuljettajaksi ryhtymistä. Silloin myös Suo men energiatuotannon pitäisi olla toisella mallilla kuin nyt. Päiväkoti lämpiää kir konkylän oman puuvoimalan tuotta malla lähienergialla – ja melkein jo kaisen käsi nousi, kun kysyttiin, ke nen kotona on takka. Energiapuusta kuidun hinta Toivakan kuntakeskusta lämmittää osuuskunta Vakkalämpö. Se hankkii puut ja huolehtii laitoksen toimin nasta. Puut korjataan nuorten metsien harvennuksilta. Öljylämmitys olisi yli tuplasti kalliimpaa ja eurot valuisi vat kunnasta ulos. Kymmenen vuot Teema: Bioenergia ta sitten valmistunut laitos maksoi 250?000 euroa. On riittänyt. Ainakin Touhuvakan lapset ovat jo pienestä pitäen saaneet tuntumaa bioenergiaan. Laitoksen omistaa kunta. HInTa On 32 EUROa TIEnVaRRESSa.” 20 MAKASIINI 8 • 2012. Tämän pitäisi kuitenkin olla vas ta alkua. Se tarkoittaa, että uu siutuvan energian osuus kulutetus ta energiasta on nostettava vuoden 2005 tasosta – 28,5 prosenttia – vuo ”OSTaMME HaRVEnnUSPUUTa POLTTOaInEEKSI. Yli viidennes, 84 terawatti tuntia, Suomessa vuosittain käytet tävästä energiasta on puuperäistä. Puuenergiaa harvennuksilta Jo nyt Suomi on puuenergian suur valta. Ja mikä tärkeintä, lähienergian tuotot pysyvät koti kunnassa. Ehkäpä joku muukin eskareista työllistyy aikanaan bioenergiaalal la, jos lätkä tai balettiura ei ota ur jetakseen. Tulevalle met sätraktorin kuljettajalle luulisi siis piisaavan savottaa. Vuonna 2008 Suomi sitou tui lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa EU:n ilmastotavoitteen mukaisesti. oivakan päiväkoti Touhuvakan eskari ryhmässä on mietitty tulevia ammatteja. Tämän hetken hinta on 32 euroa tienvarressa”, lämpöosuus kunnan osakas Petri Haikkala ker too. Toivakan tekninen johta ja Reino Suuronen laskee, että lähi energiasta jää kotikuntaan 100?000 euroa vuodessa. Kun joukko on varttunut ylä asteikään, heidän ammatinva lintasuunnitelmansa lienevät jä sentyneempiä
Puun osuus siitä oli 80 pro senttia. Vuosikymmenessä määrä on kasvanut yli miljoonalla kuutiolla. Viime vuonna osuus oli jo 33 pro senttia. Samas ta syystä päätehakkuutkaan eivät li säänny, joten hakkuutähteiden ja kantojen saatavuus ei kasva. Tosin niiden talteenottoa voidaan asian tuntijoiden mukaan hieman tehostaa. Kymmenessä vuodessa tapahtunut lisäyskin on lähes samaa suuruus luokkaa kuin Kemijärven entisen sellutehtaan puunkäyttö. 21 MAKASIINI 8 • 2012. Päätoimiset puuläm mittäjät ovat vähentyneet. Niiden kaukoläm pövoimaloita on viime vuosina Toivakan kuntakeskusta lämmittävän osuuskunta lämpövakan osakkaat Pekka liukkonen ja Petri Haikkala tutkivat hakkeen kosteutta. Lähteiden tarkastelu avaa odottamattoman näkökulman – pie ni on yllättävän suurta. Tästä syntyy mielenkiin toinen asetelma, joka heijastuu puu markkinoille. Siel tä biovoimalaitokset voivat hankkia polttoainetta teollisuuspuun hak kuiden määrästä, siis metsäsuhdan teista, riippumatta. Puu palaa maakunnissa Uusiutuvalle energialle ja ilmasto politiikalle asetetut tavoitteet on noteerattu erityisesti maakunta kaupungeissa. Yllä sanotusta seuraa, että ener giapuun kasvava kysyntä keskit tyy pakosta harvennusmetsiin. Lähes kaikkiin uusiin taloihin rakennetaan varaava takka tai uuni vaihtoehtoiseksi läm mön lähteeksi. Omakotilämmittäjien puun käyt tötapa on muuttunut. Omakotitaloja lämmitettiin viime vuonna 6,7 miljoonalla kuutiometril lä puuta. Määrä on suurempi kuin kahden modernin sellutehtaan puuntarve. Metsäteollisuuden ja sahojen tuo tanto ei lähivuosina kasva, joten myöskään niiden sivutuoteenergiaa ei tuoteta nykyistä enempää. Omakotitalot suurkuluttajia Energiapuun käyttö ja puuenergi an tuotanto ovat hajautuneet useil le tahoille. Enin osa tavoitteesta on tarkoitus saavuttaa lisäämällä puuenergian tuotantoa. Vuo sikymmenen lopun tavoite on 13,5 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna metsähaketta käy tetään energiaksi arviolta kahdek san miljoonaa kiintokuutiota. teen 2020 mennessä 38 prosenttiin
Kau kaan Voima Oy:n Lappeenrannan uusi laitos käyttää 200?000 kuutio metriä; Leppäkosken Energian, Met sä Groupin ja PVO:n Hämeenkyrön laitoksen käyttö on hieman tätä suu rempaa. Tällä hetkellä laitos ten polttoaineesta puun osuus on 40 prosenttia. 22 MAKASIINI 8 • 2012. Myös Uuteenkaupunkiin raken netaan voimalaa, joka käyttää noin 250?000 kuutiota puuta vuodessa. Joutsenon Metsä Fibren selluteh taalle valmistunut kaasutinvoimala korvaa maakaasua polttamalla kuor ta noin 200?000 kiintokuutiota vas taavan määrän. Jo se merkitsee 700?000 kiintokuutiometrin vuotuista kysyn tää puuraakaaineelle. Porvoon Tolk kisten voimala kuluttaa 200?000 kuutiota. Fortumin Järvenpään uudessa lai toksessa poltetaan yli 200?000 mot tia puuta vuodessa. Samanlaisia hankkeita on vireil lä joka puolella Suomea. Esimerkiksi Jyväskylän kaksi suurvoimalaa tuottavat kaukoläm pöä ja sähköä. Rovaniemelle suunniteltu Mustikkamaa nielisi jopa puoli mil joonaa kuutiota. Silloin vuotuinen puunkäyt tö kohoaisi parhaimmillaan 1,6 mil joonaan kuutiometriin”, kertoo tuo tantojohtaja Tero Saarno Jyväskylän Energiasta. Teema: Bioenergia yHTEEnSä UUdET VOIMaLaT LISääVäT PUURaaKa-aInEEn KäyTTöä KaHdEn UUdEn SELLUTEHTaan VERRan. Kehitys saa miltei hengästyttävät mittasuhteet, kun voimaloiden me gawattitunteina ilmoitettavat tuo tosluvut muunnetaan puun tarpeek si ja yksiköksi vaihdetaan kiintokuu tiometri. ”Tavoitteemme on nostaa polt toaineen käyttömäärää ja samalla puun osuutta polttoaineesta 70 pro senttiin muutaman vuoden kulu essa. Yhteensä uudet voimalat lisää vät puuraakaaineen käyttöä kahden uuden sellutehtaan verran, pyöreäs Jyväskylän Energian Keljonlahden voimala poltaa tulevaisuudessa jopa 1,6 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Vaasan Vaskiluo dossa koekäytössä oleva kaasutin voimala polttaa 300?000–400?000 kuutiota puuta vuodessa. Jopa kivihiilen vihreässä Helsingis sä on aloitettu kokeilut puukaasun ja pellettien polttamisesta. Lisäk si rakenteilla ja suunnitteilla on lu kuisia uusia laitoksia. remontoitu puuta käyttäviksi. Esimerkiksi Kuopion Energian voimalaremontit nostavat puun vuosikäytön 300?000 kiintokuutioon ensi vuonna
23 MAKASIINI 8 • 2012. Puun kysynnän osalta edellytyk set vuoden 2020 tavoitteen saavut tamiselle näyttäisivät siis olevan kunnossa. Tosin uusiutuvan energian 38 prosentin tavoiteosuus energian ko konaistuotannosta loittonee mer kittävästi, kun – tai jos – Olkiluodon kolmas ydinreaktori saadaan joskus toimimaan. Puun pienkäyttö on lisääntynyt yli miljoonalla kuutiolla kymmenessä vuodessa. omakotitalojen lämmittäjät käytettävät vuosittain enemmän puuta kuin kaksi suurta sellutehdasta. ”Kyllä tässä saadaan ruveta puita katselemaan ihan tosissaan”, toteaa voimalayhtiö EPV Energian hankin tainsinööri Esa Koskiniemi. Esimerkik si Vapon Kemiin suunnitteleman lai toksen vuotuinen puuntarve olisi 1,5 miljoonaa kuutiota puuta. Määrä voitaisiin tuottaa esimerkiksi lisäämällä met sähakkeen käyttöä yli kahdella mil joonalla kiintokuutiometrillä. Se kasvattaa Suomen energian tuotantoa noin 14 terawat titunnilla. Sellutehdas kuin suurvoimala Metsähaketta polttavien alue ja kaukolämpölaitosten noususta huo limatta sellutehtaat tuottavat yhä lä hes puolet puuperäisestä energiasta. Metsä fibren äänekosken sellutehdas myy puolen miljoonan puukuution energiasisältöä vastaavan määrän sähköä ja lämpöä. ”Rauman sellutehtaalla käyte tään vuosittain kolme miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta. Silloin uusiutuvaa energiaa on tuotettava yli viisi terawattituntia li sää, jotta uusiutuvan energian osuus pysyy ennallaan. ti kuusi miljoonaa kuutiometriä vuo dessa. Puolet sii tä jalostuu energiaksi, kun sellun Puolet sellutehtaan käyttämästä puusta jalostuu jäteliemien poltossa energiaksi. Vielä huimemmaksi puunkäyt tönäkymät käyvät, mikäli Suomeen rakennetaan suuria puusta biodie seliä tuottavia laitoksia
Puupula runsauden keskellä Suomen metsät kasvavat joka vuo si kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin niitä hakataan. Kannoista saa lisätuloa, mutta nosto paljastaa laajalti maata. Ydinreaktorin vuosituotannon verran energiaa saataisiin poltta malla 3,5 miljoonaa kuutiota puuta. Suuri sellutehdas tuottaa ener giaa myyntiin suunnilleen saman verran kuin Imatrankosken vesivoimalai tos. ”Harvennuspuuta tarvitaan ener giakäyttöön 3,5 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän.” Tähän asti energiapuuksi on kor jattu ensiharvennuspuuta nuoris. Miljoonat motit metsässä ovat laiha lohtu, kun ener giantuottajien maksuvara puusta on rajallinen ja niukkenee edelleen. Saatavuusongelma syntyy, koska puoliilmaiseksi saatavan energia puun – hakkuutähteiden ja kanto jen – määrää ei pystytä merkittäväs ti lisäämään. Bioenergiayhdistyk sen toimialajohtaja Tage fredrikssonin mukaan yli puolet metsähakkeen kasvusta kohdistuu harvennuspuu hun. Se on enemmän kuin kahden sellutehtaan tuottama brut toenergia. Se vastaa puolen miljoonan puukuution energiasisältöä. Samalla taimikonhoidon kulut nousevat. valmistuksen jätteenä syntyvä mus talipeä poltetaan soodakattilassa”, selvittää Metsä Fibren tehtaanjohta ja Timo Merikallio. Esimerkiksi Olkiluo don ykkös ja kakkosreaktorit tuot tavat vuosittain seitsemän terawatti tuntia sähköä. Teema: Bioenergia Kannot on metsänomistajalle kaksipiippuinen juttu. Hä täisempi luulisi, että puuenergian tavoitteiden saavuttaminen käy kuin paraatimarssi. Raumalla yli kolmannes tehtaan tuottamasta energiasta myydään ulos. Puunhankkijoiden arki näyttää, ikävä kyllä, paljon tukalammalta kuin ylitsepursuvien metsävarojen keskellä voisi luulla. Se lisää vesakoitumista. Ydinvoimalalle sellutehdas ei sen tään pärjää
Tavoitteen tueksi nopeimmille tuulivoiman rakentajille on tarjol la muhkea, 105 euron syöttötariffi, takuuhinta, joka tuulisähkölle mak setaan megawattitunnilta. EnERgIaPUUn KySynTä On PaKKO JaTKOSSa TyydyTTää KUITUPUULLa. Hoitamattomina kasvaneiden ”karanneiden” taimikoiden perkuu hakkuukonein loppuu. Tämä ilah duttanee ainakin motomiehiä. Ikävä kyllä, Helsingin näkövink kelistä eurojen polttaminen näyttää houkuttelevammalta tavalta tuot taa sähköä kuin puun polttaminen. ta, vain vähän kuitupuuta antavista leimikoista. Tuu livoima nauttii suurta kannatusta varsinkin ympäristöpiireissä. Yhdistet ty kuitu ja energiapuun korjuu voi ratkaista riidan. yhteispohjoismaisessa nord Pool sähköpörssissä sähkön hinta on noin 40 euroa megawattitunnil ta, joten tällä hetkellä syöttötariffi takaa tuulisähkölle 65 euron tuen tuotetulle megawattitunnille. nyt tuulivoiman osuus on olematon. ”Ensiharvennuksilta korjataan nykyisin kuitupuuta yhdeksän mil joonaa kuutiometriä. Jos mikään ei muutu, tukileikkauksen jälkeen eu:n uusiutuViksi kelpuut tamiin energialähteisiin kuuluvat puun lisäksi vesi, tuuli ja aurinko energia. Nuorten metsien energiapuuleimikoilla on tyypilli sesti maksettu noin viiden euron kantohintaa, siihen hintaan ei ke nenkään kuitenkaan kannata kuitu puuksi kelpaavaa puuta myydä. Vesivoiman kasvuvara on pieni ja aurinkoenergia jää kaamoksen kes kellä väkisin marginaaliseksi. Tämäkin on hie man paradoksaalista. Energiatukien leikkaamista vaatinut metsäteolli suus halusi nimenomaan estää tä män. Tuulienergialle on varattu yli puolet uusiutuvan energian tuki paketista. Energiapuun kysyntä on kaiken järjen mukaan pakko jatkossa tyy dyttää kuitupuulla. Puusähkön tuki on tänä vuon na 18 euroa ja ensi vuonna enää 13 euroa megawattitunnilta. Jos harven nuksilta korjattavien runkojen jä reimmät osat tehdään kuiduksi ja latvat energiapuuksi, kertymä kas vaa. 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Maatalous Kantopuu Latvusmassa Järeä, ei teoll.puu Harvennuspuu Harvennuspuuta kattilaan Metsähakkeen käyttö on moninkertaistunut 2000-luvun aikana ja kasvun pitäisi jatkua, jotta vuoden 2020 tavoitteisiin ylletään. Poltetaanko rahaa vai puuta. Mikä tärkein tä, myös metsänomistajille on jää nyt huonoistakin leimikoista hieman kantohintaa, joten risukoita on pan tu myyntiin kohtalaisen innokkaasti. Niiden korjuu on saatu nipin na pin kannattamaan avokätisen ke meratuen ansiosta. Silloin pienpuun korjuu käy mo nin paikoin kannattamattomaksi. Sa malla energiapuun määrätietoinen kasvattaminen nuorissa metsissä muuttuu nykyistä vähemmän hou kuttelevaksi. Jy väskylän Keljonlahden kaltaisissa yhdistelmävoimaloissa puusähkön tuottaminen kannattaa, kun sähkön pörssihinta kohoaa yli 50 euron. Sillä varauksella tosin, ettei kukaan halua tuulimyllyjä omalle takapihalleen. Katkonta voidaan tehdä niin, että molempia saadaan yhtä paljon, kertyy viisi miljoonaa kuutiota sekä kuitu että energiapuuta.” Hinta kilpailukykyiseksi Kuitupuun energiakäytön ongel ma on myös raha. Sen turvin tuuliener gian pitäisi vuoteen 2020 mennessä kasvaa kuuteen terawattituntiin, siis yhden ydinvoimalan tuotannon tuntumaan. Energiapuun korjuu seen tarjolla ollut yhteensä 11 euron kuutiokohtainen kemeratuki muut tuu todennäköisesti vuonna 2014 pienpuun energiatueksi ja leikkau tuu viiden euron tuntumaan. Jatkossa tämä ei enää ole itses tään selvää. Lähde: Suomen Bioenergiayhdistys 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (arvio) 25 MAKASIINI 8 • 2012. Tage Fredrikssonin mielestä so ta kuitu ja energiapuun hankkijoi den välillä voidaan välttää. ”Mitään ei tapahdu, jos puusta ei pysty maksamaan. Harvennuspuuta korjataan entistä enemmän energiakäyttöön
”En usko, että puun energiakäyt tö on ratkaiseva Suomen metsäteol lisuuden kannattavuuden kannalta. ”Sen ei pitäisi olla ongelma. Käsittääkseni tästä on selvitystulok siakin olemassa.” ”METSäTEOLLISUUdEn HUOLI PUUn nIUKKUUdESTa On aIHEETOn.” 26 MAKASIINI 8 • 2012. Met säteollisuuden huoli puun niukkuu desta on aiheeton.” Tukipolitiikkaan ryhtiä Jyväskylän Energian toimitusjohta ja Tuomo Kantola ihmettelee ener giapolitiikan tempoilevuutta. ”Pari vuotta sitten energiapuun korjuu puolestaan seisahtui, kun korjuutuet juuttuivat EU:n notifioin tiin.” Kantola korostaa, että energian tuottajille toimintaympäristön va kaus ja ennustettavuus ovat ratkai sevan tärkeitä. Sillä pystytään korjaamaan myös pienpuut, joten ennakkoraivausta ei tarvita. Tämä tuo säästöä metsä ja autokuljetukseen. Hän ei pidä hedelmällisenä kiis taa, mikä osa harvennuspuusta oh jataan energiapuuksi ja mikä sellu tehtaille. EPM Metsä hankkii puuta Ete läPohjanmaalla. Ero nykyta soon ei ole edes merkittävä, pari kol me euroa.” Uudet korjuutekniikat saattavat lievittää edessä olevaa nuorten met sien korjuun kannattavuuskriisiä. Se lienee reilut 45 euroa. Suhdanteet ratkaiskoot, miten run got jaetaan.” Kantola muistuttaa, että metsäte ollisuuskin on välillä tinkinyt perus tuotteidensa tuotannosta pystyäk seen tuottamaan enemmän energi aa sähkömarkkinoille. ”Nyt kokeilemme paalaavaa Fix terikorjuukonetta. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka arvelee, että energiapuulle muodos tuu nollaraja, joka määräytyy runko koon mukaan. Se tarkoit taisi noin 23 euron voimalaitoshin taa puupolttoaineelle. Näillä näkymin uusi pienpuun energiatuki saadaan voimaan vasta 2014 tai 2015, jos silloinkaan.” Kantola huomauttaa, että valta osa metsäenergian tuotannossa ole vista yrityksistä on pieniä. leimikoita ei tarvitse ennakkoraivata, mikä alentaa korjuukuluja. energiapuuksi kannattaisi korjata vain hakkutähteet ja kannot, joiden määrä on rajallinen”, EPM Metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto ker too. Fixteri paalaa korjaamansa puut noin 500 kilon paaleiksi. ”Uusiutuvan energian paketti ka sattiin pari vuotta sitten. Lisäksi haketus voidaan tehdä hake terminaaleissa, mikä sekin on edul lisempaa kuin tienvarsivarastoilla tehty haketus. Sen jälkeen on tehty monia muutoksia, jotka vai kuttavat bioenergian tuotannon kannattavuuteen. Voima laitosinvestoinnit ovat pitkävaikut teisia. Hongisto näkee umpikujan rat kaisuksi sen, että energian hin ta nousee niin paljon, että voimalat voivat maksaa puusta saman verran kun sellutehtaat. Hakettajat ovat syksyn mittaan tehneet ympäripyöreitä työpäiviä saadakseen marraskuun loppuun asti tarjolla olleen haketustuen hyödyn nettyä. Niiden tekeminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä. Todennäköisesti ennakkorai vauksesta tulee vielä lasku. Niiden kyky sopeutua äkillisiin muutoksiin on heikko. ”Alle 50litraisten runkojen kor juusta ei jää metsänomistajille mi tään. Pienpuun korjuukone fixteri poimii ja sitoo rangat 500 kilon paaleiksi. Tästä syystä haketta on viime ajat tuotettu tarvetta enemmän. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan vt. Paalit haketetaan terminaaleissa. ”Uusiutuvan energian tavoittei ta ei saavuteta, ellei energiapolitiik ka muutu johdonmukaiseksi. ”Metsien kasvu ylittää reilusti näköpiirissä olevat hakkuutarpeet. Tie dän, että osa suunnitelluista voima lahankkeista on jäädytetty energia politiikan sekavuuden vuoksi.” Hän kuvaa viime vuosien ratkai suja poukkoileviksi. ”Puuenergian hinnan on mukau duttava kuitupuun tehdashintaan. Jäljel le jäävä kemeratuki, noin 200 euroa hehtaarilla, ei yleensä kata raivaus kustannusta.” Myös hän ennustaa, että kuitu puuta korjataan jatkossa energia puuksi. Epävarmuus jat kuu. Tämä säästää korjuun kokonaiskustannuk sia”, Hongisto kertoo. Näin metsäja autokuljetus tehostuvat
Kuitupuun kantohinta on tällaisilla kohteilla yli 10 euroa. Oheinen korjuutaksa on erään metsäkone yrittäjän ja metsänhoitoyhdistyksen sopimuksen mukainen. Ilman tukea 80–90litraisen puun korjuu energiapuuksi tuottaisi nipin napin kantohin taa. Kun tuki muuttuu pienpuun energiatueksi ja alenee tällä tietämää viiteen euroon, vasta 50–60litraisten puiden korjuusta jää kanto hintaa. Ennakkoraivauksen kulua ei ole laskettu mukaan. Oheinen kartta (Metsälehti Makasiini 6/2012) kertoo energiapuun keskimääräisen tienvarsihin nan ilman kemeratukien vaikutusta. Korjuukuluihin on lisättävä 1–5 euroa työnjohtokustannuksia. Taulukossa tarkastellaan energiapuun korjuun tulosta kartan ”punaisilla alueilla”, joissa energia puun tienvarsihinta tämän vuoden alkupuolis kolla oli keskimäärin 20–24 euroa, laskelmassa 22 euroa. Laskelmassa on lisätty kolmea euroa. Tuet kohottavat kantohintaa. Marraskuun loppuun maksetun kemeratuen (11 euroa kuutiolta) ansiosta jopa 30–35litrai sen puuston korjuu tuotti metsänomistajalle kantohintaa. Kantohinta saadaan, kun tienvarsihinnasta vähennetään korjuun kulut. tärkein korjuun hintaan vaikuttava tekijä on puiden keskitilavuus (litraa/runko). Mäntytukki Kuusitukki Energiapuu 2012 Energiapuun hinta /m TILAVUUS VAIKUTTAA KORJUUN HINTAAN Rungon koko l Rinnankorkeus cm/pituus m Korjuutaksa € (hakkuu+ajo) Kantohinta (kemera 11 €) Kantohinta (petu 5 €) Kantohinta ilman tukea Tulos (kemera 60 m3/ha) Tulos (petu 60 m3/ha) Tulos (ei tukea 60 m3/ha) 30–35 9 /9 28 2 4 9 120 240 540 35–40 10 / 9 26 4 2 7 240 120 420 40–45 10 /10 25 5 1 6 300 60 360 45–50 10/ 11 24 6 5 360 300 50–60 11/ 11 23 7 1 4 420 60 240 60–70 12 / 11 21 9 3 2 540 180 120 70–80 12 / 13 19 11 5 660 300 80–90 13/ 13 17 13 7 2 780 420 120 90–100 13 / 14 16 14 8 3 840 480 180 Oletus: energiapuun tienvarsihinta 22 euroa Petu vie pienpuulta kantohinnan M ET Sä LE HT I 27 MAKASIINI 8 • 2012
Tarkastus ohjaa, mutta ohjaako täysin oikeaan ratkai suun. K ävin viikonloppuna tarkas tamassa juuri alkaneen har vennushakkuun tulosta. jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Huippuammattilaisia tarvitaan. On neksi en juurikaan hakkuun jälkiä tarkastamassa, vaikka maa sateiden jäljiltä kantaa huonosti. Motokuski voi myös hakata suorat ajourat ja tehdä tekni sesti hyvin tasaista jälkeä kiinnittä mättä erityistä huomiota poistetta vien puiden valintaan. Hän tekee vastaavia valintoja jokaisena työtuntina paljon. Motokuski voi valita, poistaako hän huonolaatuisimmat puut ja te kee ajouran niiden kohdalle sekä esi merkiksi poistaa kasvunsa lopetta neet hieskoivut. Heitä eivät ohjaa harhaan edes hie man vääriä asioita mittaavat tarkas tukset. Tarkastamani kohteen työnjäl ki oli hyvää. Taatusti hidasti vähän korjuuta, mutta tosi ammattilainen. T arkastus on ilman muuta hy västä, mutta johtaako se aina toivottuun lopputulokseen. Toisella kohteella harmittelin hakkuun tulosta jo etukäteen. Hänen osaamisellaan ja motivaatiollaan on suu ri merkitys metsätalouden kannatta vuuteen. Motokus ki teki mutkaiset ajourat pois taen edestään huonot puut ja jätti käytän nössä kaikki suorat puut pystyyn, hienoa jälkeä. Ku violla oli paljon lehmän kokoisia ki viä ja oletin, että kone puikkeleh tii kivien välissä ja pystyyn jää mitä jää. Ylivoimainen pääosa koneyrittäjistä ja konekuskeista yrittää tehdä työn sä niin hyvin, ettei siitä tule moittei ta. Ainoa pieni poik keus oli vesasyntyisten hieskoivujen jättäminen kuivan kankaan toises sa harvennuksessa. Mitä hän oli tarkastanut – mittausta, apteeraus ta, pohjapintaalaa vai runkolukua – en tiedä. Silloin näkee, onko poistettavien puiden valinta tehty hyvin. Mitä ilmeisimmin puuta ostavien yhtiöiden omissa tarkastuksissa kiinnitetään huomiota muun muas sa puiden kolhimiseen, ajouriin, ajo urapainaumiin ja hakkuun tasaisuu teen. Samoja asioita tarkastaa hy vin pienellä otannalla käsittääkseni myös metsäkeskus. Toivomukseni oli, että ne poistet taisiin harvennuksessa käytännössä kokonaan. Puut ostaneen yhtiön kuitunau haa löytyi muutaman metrin pät kä keskeltä kangasta, joten päättelin myös yhtiön edustajan käyneen tar kastamassa hakkuuta. Niiden kasvu on käytännössä loppunut ja päätehak kuuseen mennessä ne ovat jo laho ja. T arkastaessani harvennus hakkuun tulosta, pyrin me nemään paikalle silloin, kun moto hakkaa puita, mutta ajokone ei ole vielä korjannut niitä pois metsäs tä. Mikä. KI M M O BR a n d T / cO M .P Ic raHaPUU 28 MAKASIINI 8 • 2012. Versoruos te oli tehnyt parikymmentä vuotta sitten runkoihin mutkia ja tuplalat voja kohtuuttoman paljon. Monesti moitiskelen, mutta pi tää muistaa pohojalaisittain kehua kin. Lopputulos oli uskomaton, mo tokuski oli tehnyt ajourat kivien yli ja valinnut poistettavat puut hienos ti. Kun seurataan hakkuun tasaisuutta se kä pohjapintaalatavoitteen tai run koluvun toteutumista ja keskimää räistä ajourien etäisyyttä toisistaan, ajaudutaan osittain harhaan. Viime syksynä olin aivan hal tioissani, kun tulin tuoreen kankaan ensiharvennuskohteelle. Toivottu runkoluku, 600 runkoa hehtaarille, toteutui hy vin. Poistet tavien puiden valinta oli tehty kes kimäärin hienosti, huonolaatuiset puut oli poistettu. Pieni valinta – yksi mänty – jossa on mutka reilun kolmen metrin korkeudella, poistaako sen vai vie reisen suoran rungon. Joku asia ohjasi kuiten kin siihen, ettei kaikkia hieskoivuja poistettu. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Y htiöiden omissa ja metsä keskuksen tekemissä tarkas tuksissa on yksi vika. Jos päätehakkuussa saatava tyvi tukki on kooltaan 300 litraa, on va linnan arvo nykyisellä hintatasolla päätehakkuussa noin 12 euroa. Apteeraus oli kunnossa. Jälkimmäisestä saa tarkastukses sa aina puhtaat paperit, mutta en simmäisestä vaihtoehdosta voi tul la pieniä moitteita. M otokuski on paljon vartija na. tarkastus ohjaa Lopputulos oli uskomaton, motokuski oli tehnyt ajourat kivien yli ja valinnut poistettavat puut hienosti
RAIVAuSSAHAKoulu raivaa ennakkoon sivu 33 METSäPERINTö Tilakauppa kannattaa sivu 34 TuTKIMuS ilves tähyää länteen sivu 36 METSäläISEN AllAKKA suuntaa suolle sivu 37 KySy PoIS miksi saha sammahtelee. sivu 38 oma metsä METSäNHoITo 15 kysymystä metsäteistä sivu 30 M IK KO RI IK IL ä
Jos kuljetus matka metsästä tielle on reip paasti yli 300 metriä, korjuu kustannukset nousevat mer kittävästi. Yhden kilometrin metsämat kalla istutuskustannukset voi vat lisääntyä tai vähentyä tien kunnosta riippuen nollasta sa taan euroa hehtaarilla. Metsätieksi kutsutaan tie tä, jota käytetään pääasias sa metsätalouden kuljetuksiin. Ne palvelevat virkistys käyttöä ja ovat tärkeitä pelas tuslaitokselle. Mitä kantavampi tie raken netaan, sitä kalliimmaksi sen tekeminen useimmiten tulee. Esimerkiksi kelirikkoaikaan ajokelpoisen tien rakentami nen on kalliimpaa kuin varsi tien. Tien hintaan vaikuttaa lisäk si etäisyys lähimpään soran ottopaikkaan. Yhteishankkeissa, joissa mu kana on useampia metsätiloja, meTsänHoiTo Jos metsä sijaitsee tiettömien taipaleiden takana, voi tien rakentaminen kannattaa. 1 Mikä on metsätie. Aluetiet puolestaan liittyvät runkoteihin, jotka ovat kylätien tai alemman valtion tien tasoi sia teitä. Uuden tien rakentami seen voi tietyin edellytyksin saada kemeratukea tai lainaa. Alue ja runkotiet palvelevat usein muutakin kuin metsätalouden liikennettä. Sen tulee kestää raskas ta liikennettä muina paitsi keli rikkoaikoina. Puunkuljetuksia varten teh dään myös niin sanottuja talvi teitä, joita käytetään ainoastaan maan ollessa jäässä. Siihen ohjautuu useam pia varsiteitä ja sen tu lee kestää syyskelirikon aikai sia raskaita kuljetuksia. Aluetie on varsitietä astet ta parempi. Varsitiehen ei lii tetä muita teitä. Yleensä sopivana puiden lä hikuljetusmatkana metsä tai kuormatraktorilla pidetään 200–300 metriä. 4 Miten valitsen sopivan tietyypin. TEKSTI TIIa PUUKILa PIIRROS HannU VIRTanEn 15 kysymystä metsäteistä 30 MAKASIINI 8 • 2012. 3 Minkälaisia metsäteitä on. Lisäksi metsäteistä on muu takin kuin metsätaloudellista hyötyä. Tiestön ko konaisvaikutus puun hintaan on nollasta kuuteen euroa kuu tiolta. 2 Mitä hyötyä metsätiestä on. Jos metsässä sat tuu jotain, apu löytää nopeasti perille. Runkotiet rakennetaan kestämään ympärivuotista var si ja alueteiltä tulevaa raskasta liikennettä. Toimiva tiestö parantaa puukauppatiliä ja helpottaa metsänhoitoa. Jos metsätiehen ei ole tarkoi tus liittää muita teitä ja se ha lutaan rakentaa palvelemaan vain rajattua metsäaluetta, var sitien tasoinen tie riittää. Myös pehmeä maaperä lisää kustannuksia huomatta vasti. Jos esimerkiksi tie vie suo raan työmaalle, eikä istutetta via taimia tai raivaussahaka lustoa tarvitse kantaa metsässä pitkälle, säästyy aikaa ja rahaa. 6 Tukeeko valtio tien rakentamista. Tällöin tiettömälle alueell e kannattaa harkita tien rakentamista. Tien käyttö ja vaiku tusalue määräävät, minkälai nen tie rakennetaan. Metsätiet jaetaan kol meen tasoon sen mukaan, minkälainen merkitys niillä on osana tieverkkoa. Yhden tiemetrin rakenta minen maksaa EteläSuomessa noin 12–20 euroa. Jos harkitaan uuden tien ra kentamista, sille löytää suun nittelijan ja rakentajan parhai ten ottamalla yhteyttä paikalli seen metsänhoitoyhdistykseen, metsäkeskukseen tai alueel la toimivaan metsäpalveluyrittä jään. Kustannuk siin vaikuttavat muun muassa rakennettavan tien tavoitekan tavuus sekä pohjamaan laatu. 5 Paljonko tien rakentaminen maksaa. Taimi konhoidossa vastaava tien vai kutus on nollasta viiteenkym meneen euroon hehtaarilla. Varsitie on keveimmin ra kennettu metsätie, joka palve lee rajattua leimikkoa tai met sätilaa. Jos metsään pääsee kun nollisia teitä pitkin, puusta saa paremman hinnan. Puusta saatava hinta voi nousta huomattavasti leimi koissa, jotka muuttuvat tien an siosta talvikorjuukohteesta ke säkorjuukohteeksi. Vaikutus alueella tarkoitetaan metsä aluetta, jolta liikenne ohjautuu rakennettavalle tielle. Mikä li tiehen ohjautuu raskasta lii kennettä laajemmalta alueelta ja siihen halutaan liittää muita teitä, tehdään varsitietä kanta vampi ja leveämpi aluetie. Nykyään suurin osa raken nettavista uusista metsäteistä on varsiteitä. Paremman puun hinnan li säksi hyvä metsätie nostaa met sätilan arvoa ja alentaa metsän hoidon kustannuksia. Jos soramonttu löytyy läheltä, säästetään kulje tuskustannuksissa
Jos tie kulkee useamman metsätilan kautta, kaikkien maanomistajien kanssa tulee tehdä tiealueen luovutussopi mus sekä sopia kustannusten jaosta ja tienpidosta. Suunnittelun yhteydessä teh dään luonto ja ympäristöselvi tys, jossa arvioidaan rakennet tavan tien vaikutus luontoar voihin. Uuden tien rungon tiivistyminen ja painu minen kestävät vähintään kaksi vuotta. Kemeratuella rakennetta van tien pitää olla vähintään 500 metriä pitkä ja sen vaiku tusalueen noin 35 hehtaaria. Valtio maksaa suunnittelukus tannukset arvolisäveroa lukuun ottamatta. Myös talvi teillä tulee olla liittymälupa. Näin varmistutaan, et tei tiehankkeella vaaranneta monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä tai muita suoje lukohteita. Sen sijaan yhden ti lan tiehankkeita valtio tukee vain poikkeustapauksissa. Tielinjan hakkuusta ei tar vitse tehdä metsänkäyttöilmoi tusta metsäkeskukseen. Jos ensimmäisenä kesänä suun nitellaan ja hoidetaan ra hoitusasi at kuntoon ja talvella kor jataan puus to, seuraa vana kesä nä pääs tään var sinaiseen tienra kennuk seen. toteutustuki kattaa tukivyöhyk keestä riippuen 20?40 prosent tia todellisista kustannuksista. 8 Kuinka kauan tien rakentaminen vie. Jos vuosittainen hakkuumäärä tien vaikutusalueella jää alle kolmen kuution hehtaaril ta, tien tulee olla vähin tään 800 metriä ja vai kutusalueen 55 heh taaria. Mikäli rakennettava tie liite tään yleiseen tiehen, tarvitaan Tiehallinnon lupa. Pääsääntö on, että tie py ritään mahdollisuuksien mu kaan sijoittamaan kantaville 31 MAKASIINI 8 • 2012. Vasta tämän jälkeen tie on ajokelpoinen raskaammalle kin kalustolle. Tien suunnittelu, tar vittavien kokousten pitäminen, tietoimi tus, rahoituksen hake minen ja urakoiden kil pailutus vievät aikansa. Valtion tukivaroin raken nettavan tien tekeminen toisen omistaman maan kautta edel lyttää tietoimitusta, jossa tie oikeudet vahvistetaan. 7 Minkälaisia lupia tienrakennus vaatii. Tietoi mitusta haetaan siitä maanmit taustoimistosta, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee. Valtion varoin tuet tavan tien lii kenteestä yli puolet on oltava metsälii kennettä. 9 Miten tie sijoitetaan maastoon
Veden tu lee päästä virtaamaan esteettö mästi ojissa, jotta tie pysyy hy vässä kunnossa. Kääntöpaik koja rakennetaan noin 1?000– 2?000 metrin välein. Lanauksen lisäksi vesakko kannattaa niittää parin vuoden välein. Metsätien kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoi sia kuluja viidentoista prosen tin vuotuispoistoina. Vesakkoa raivatessa tu lee huolehtia, ettei raivuujäte tuki tien vierusojia. Uudistu neen lain tien sulkemista kos METSäTIEN PERuSPARANNuS yHDEN TIlAN HANKKEENA Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Varsitie 1?414 € 1?768 € 2?121 € ilman metsäsuunnitelmaa 1?061 € 1?414 € 1?768 € Aluetie 1?884 € 2356 € 2?827 € ilman metsäsuunnitelmaa 1?413 € 1884 € 2?356 € yhteishanke Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 % todellisista kustannuksista uusi metsätie 20 30 40 Metsätien perusparannus 40 50 60 32 MAKASIINI 8 • 2012. Yhteishankkeissa tukea saa tu kivyöhykkeestä riippuen 40–60 prosenttia. Metsätie on raken nettu palvelemaan metsätalou den kuljetuksia. Jos metsänomista jalla ei ole voimassa olevaa met säsuunnitelmaa, tuki laskee 1?060 euroon kilometriltä. Jos tie on rakennettu metsänparannus varoin, sen valmistumisesta tu lee olla kulunut yli 20 vuotta. 12 Milloin metsätielle kannattaa tehdä perusparannus. Sen tulee nor maalioloissa kestää raskaat kul jetukset. Perusparannukseen myönne tään kemeratukea tai lainaa. Jos tienpientareet pus kittuvat, tie menee nopeasti pi lalle. Takaisinmaksuaikaan vai kuttavat tulossa olevat puun myyntitulot. Jos tien vaikutus alueella on suunnitteilla suu ri puukauppa, tie voi maksaa it sensä takaisin jopa kerralla. Arvokkaat elinympäristöt kierretään riit tävän kaukaa. Metsätien perusparannus on ajankohtaista, kun tien raken tamisesta on kulunut parikym mentä vuotta ja jos sen kunto on pahasti rapistunut. Kun kemeralaki uudis tuu, puomia koskevat säännök set voivat muuttua. Jos metsälaki kohteen kiertäminen ei ole tek nisesti mahdollista, metsäkes kukselta voidaan hakea poik keuslupaa. Metsätien perusparannus on yleensä uuden tien rakentamis ta edullisempaa. Yhteishankkeissa metsä suunnitelman voimassaolo ei vaikuta tuen suuruuteen. Niiden kan tavuutta kannattaakin parantaa. Puukauppasopimukses sa kannattaa sopia tien käytös tä ja selventää, kuka vastaa tien mahdollisista vaurioista. lisätietoa tien rakennuksesta ja perusparannuksesta löytyy Metsätehon tieohjeistosta. 10 Kuinka nopeasti tie maksaa itsensä takaisin. 15 Jos tie vaurioituu, kuka korvaa. Jos esimerkiksi talvi korjuukohde myydään epähuo miossa kelirikkoleimikkona ja tie ei kestä kuljetuksia, vastuu seen voi joutua puun myyjä. Juttua varten haastateltiin Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tieja ojaasiantuntija Jyrki Mäkirantaa. Jos metsätiellä on myös METSÄTILAN SIJAINTI VAIKUTTAA TUKEEN Pohjoisessa tiehankkeisiin saa enemmän kemeratukea kuin etelässä. Vanhat, vuosikymmeniä sit ten rakennetut tiet eivät enää so vellu nykyisen raskaan kuljetus kaluston käyttöön. 1 2 3 muuta läpikulkuliikennettä, tien pitäjä vastaa liikennetur vallisuudesta, asianmukaisista liikennemerkeistä ja siitä, ettei tie riko normaaliajossa auton pohjia. Tien rakennuksessa välte tään turhia mutkia ja huomi oidaan riittävät vauhdinotto matkat, jotta puutavaraauto ei hyydy ylämäkeen. Tiehankkeet ovat pitkäaikaisia investointeja ja niitä tulisi tar kastella 20–30 vuoden aikajak solla. Yhden tilan hank keissa EteläSuomessa ykköstu kivyöhykkeellä varsitien perus parannuksen tuki on 1?414 euroa kilometriltä. Metsätie pitäisi lana ta vuosittain vähintään kerran, jotta se pysyisi kunnossa. 11 Kuinka usein tietä pitää kunnostaa. Täl lä hetkellä kemeravaroilla ra kennetun tien saa sulkea puo milla. maille. Huonoon kuntoon päässeiden teiden pa rantaminen on kalliimpaa. Soille mennään ja kalli oita räjäytetään vain poikkeus tapauksissa. Korvausasiat eivät kuitenkaan aina ole yksi selitteisiä. Tunnissa ehtii lanata noin vii si kilometriä. Vilkkaammin liiken nöidyltä tieltä edellytetään pa rempaa kunnossapitoa kuin vä hän liikennöidyltä tieltä. Tien lanaus traktorilanalla maksaa 40–50 euroa tunnilta. Tie rakennetaan maisemaan sopivasti, maaston muotoja mukaillen. Tuen ehtona on, että tien kun nossapidosta on huolehdittu, pa rannettavan tien vähimmäispi tuus on viisisataa metriä ja met sätieliikenteen osuus tien käy töstä on yli 40 prosenttia. 14 Saako valtion rahoittamaan tiehen laittaa puomin. Jos joku rikkoo tien tahal laan, hän on myös velvollinen sen korjaamaan. Kustannukset ovat tapauksesta riippuen 9–15 euroa tiemetriltä. Perusparannus on myös pai kallaan, jos kuljetustarve tiel lä kasvaa tai tie on alun alka en suunniteltu esimerkiksi liian kapeaksi tai kaltevaksi. Metsätien käyttöoikeus on pää sääntöisesti tieosakkailla. Jos tien käyttö on vähäistä, lanaus väliä voi pidentää. Vaikka tietä olisi huollettu hyvin, sii hen tulee ajan ja käytön myötä painaumia. 13 Paljonko perusparannus maksaa ja saako siihen tukea. kevat säännökset eivät kuiten kaan tule koskemaan nykyisen kemeralain aikaan toteutunei ta hankkeita
Itse raivauksen tekevä metsänomistaja voi halutessaan tehdä vaikka kuinka huo lellista työtä. raivaa ennakkoon Ennakkoraivauksessa poistetaan harvennettavasta metsästä puunkorjuuta haittaava puusto. Tyypillinen ennakkoraivauskohde on 30–40vuotias ensiharvennusmännikkö, jonka varjoon on syntynyt kattava, muuta man metrin mittainen kuusikko. Saman voi ohjeistaa niinkin, et tä kaadetaan kaikki rinnan tasalta alle nel jäsenttiset puut. . Osa suosii huolellista työtä, jossa kaikki puut kaadetaan maahan asti. Tee aluksi kaatosuunnan puolelle rungon puoliväliin yltävä sahaus. Jälki on siis tiä. Tarkasti tai roisisti Raivausjäljen suhteen on kaksi koulukun taa, jotka molemmat ovat omasta mieles tään oikeassa. Selvin tä on kaataa kaikki rinnan korkeudelta alle kahdeksan senttiä paksut puut. Osa suosii roisimpaa raivausjälkeä. 33 MAKASIINI 8 • 2012. Käytä eritasosahausta paksujen runkojen kaatamiseen. Raivatut puut voi jättää pystypuiden nojalle. . Kaikki puunkorjuuta haittaava alikasvos poistetaan. Raivattava puusto katkotaan matalaan, noin 20senttiseen kantoon. Tällöin raivaus toisi lisää kasvu tilaa jäävälle puustolle, joka ehtisi järeytyä ennen harvennusta. Jälki on hirveää, mutta työ nopeutuu ja antaa hak kuussa saman hyödyn kuin tarkka raivaus . Työnnä puu nurin. Sahaa sen jälkeen yhtä syvä kaatosahaus rungon vastakkaiselle puolelle. Puut katkotaan ja ne saavat jäädä muiden puiden nojalle elleivät kaadu itsestään. Koivuvaltaisissa metsissä kantojen uudelleen vesominen voi viedä varhaisen raivauksen hyödyt. Pyri raivaamaan tiheänä kasvavat metsiköt noin viisi vuotta ennen en siharvennusta. Varhainen raivaus sopii esimerkiksi ha vupuuvaltaiseen metsään. Kun ensiharvennuksessa korjataan energiapuuta, ennakkoraivaus tehdään yli malkaisemmin, näkemäraivauksena. toimi näin . raiVaUssaHaKoULU OSA 8 TEKSTI Ja KUVaT MIKKO RIIKILä k oneellisessa puunkorjuussa työn laatu ja tuottavuus paranevat ratkaisevasti, jos näkyvyyttä ja hakkuukouran lii kuttelua haittaava pusikko poistetaan en nen hakkuuta. Yleensä ennakkoraivaus neuvotaan teke mään vuosi pari ennen hakkuuta, mikä on kin yleispätevä ohje. Monesti raivaus kannattaisi tehdä tätä kin aiemmin, noin viisi vuotta ennen har vennusta. Raipat kaatuvat hakkuussa, koska hakkuu kone kaataa puut kohti harventamatonta metsää. yleensä ennakkoraivaus on tarpeen ennen ensiharvennusta. Mutta oksistaan muihin puihin taker tuneiden raivauspuiden painaminen maa han on työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Kaada kaikki rinnankorkeudeltaan al le kahdeksansenttiset puut, jos hak kuussa tehdään kuitupuuta. Ammatti laiset puhuvat alikasvoksesta. Ennakkoraivauksessa poistetaan kuitu puun mittoja täyttämätön puusto. ne kaatuvat maahan hak kuun edetessä. Tämäkin on tietysti parem pi kuin raivauksen laiminlyöminen. . Runkojen koon kas vaessa hakkuukustannus alenee nopeasti. Kaada kaikki alle nelisenttiset puut, jos harvennuspuu otetaan energia puuksi. Älä aikaile Hakkuukoneen kuljettajat kertovat usein, kuinka metsuri hälytetään paikalle vasta viime tipassa tekemään ennakkoraivausta, ja tämä saa rämpiä usein syvässä lumessa koneen edessä. Palkkatyönä raivaukset teet tävän kannattaa tyytyä ronskiin jälkeen. Vain pahimmin näkyvyyttä haittaavat aluspuut kaadetaan
Puuta myydään kasvun verran – 5,5 kuutiota hehtaarilta vuodessa. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun met sänomistaja myy tilan perillisilleen. Metsänomistajamme myy tilan kahdel le lapselleen. Pankkilainalla kauppaa ei välttämät tä tarvitse rahoittaa, ellei myyjällä ole vä litöntä rahapulaa. Alennettu kauppahinta tuo sukupolven vaihdokseen merkittävän veroedun, joka usein jää huomaamatta: lapset saavat liki neljänneksen tilan arvosta verottomasti. Tältä säästytään, kun kauppa hinta asetetaan 76 prosentiksi käyvästä ar vosta.” Jopa 12 vuoden maksuaika Esimerkissämme lapset maksavat metsäs tä 136?800 euroa isälleen. Jos tilalla on merkittäviä hakkuusäästöjä, kannattaa kauppahintana käyttää alentamatonta käy pää hintaa. Yleensä sukupolvenvaih doskaupat pystytään kuitenkin rahoitta maan metsän kasvua vastaavista hakkuis ta saatavilla hakkuutuloilla”, Sikanen roh kaisee. Esimerkkitapauksessa metsäomaisuutta siirtyy veroitta perillisille noin 43?000 eu ron edestä. Edullisin vaihe sukupolvenvaihdok sen tekemiseen on, kun metsänomista jalla on aikomus käyttää metsästä saa miaan tuloja vielä kymmenkunta vuotta. Kauppahinnasta menee lisäksi varainsiirtoveroa noin 5?600 euroa. la on ajantasainen metsäsuunnitelma. Se nostaa käytettävissä olevan metsävähennyksen määrää. 1 2 3 4 5 Maksettava vero, 10000 € 41040 16 418 veroprosentti 12 veroprosentti 30 Sukupolvenvaihdos 60-vuotiaana Isä jatkaa metsänomistajana 70-vuotiaaksi Myyntiveroissa voi olla eroja Pylväät havainnollistavat esimerkkitilan (50 hehtaaria Savossa) puunmyyntien verotusta seuraavan 10 vuoden aikana. Hänen mukaansa asiantuntijan on help po laskea, kuinka nopeasti kauppahinta saadaan metsätuloilla maksetuksi, jos tilal meTsäPerinTÖ kauppa kannattaa Jos tilalla on hakkuumahdollisuuksia vähintään puuston kasvua vastaava määrä, on myynti edullisin tapa siirtää metsä perillisille. Jos tila myytäisiin tätä alemmalla hinnalla, osa saannosta kat sottaisiin verotettavaksi lahjaksi. Jos pankkilainaa tarvi 34 MAKASIINI 8 • 2012. TEKSTI MIKKO RIIKILä aSIanTUnTIJa VäInö SIKanEn h aluatko maksaa puunmyyntitulois ta veroa 30 vai 12 prosenttia. Pienempää veroprosenttia pystyy hyödyntämään sukupolvenvaihdoksen yh teydessä. Lyhen nyksiä voidaan maksaa esimerkiksi kolmen vuoden erissä. ”Jos hän jatkaa metsän omistajana seu raavat kymmenen vuotta, hän maksaa puun myyntituloista 30 prosentin veron”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen toteaa. Kysy mys on hämmästyttävä, mutta pe rusteltu. Neljännes veroitta Sikanen ottaa esimerkiksi keskikokoisen 50 hehtaarin metsätilan EteläSavossa. Useimmissa tapauksissa asia alkaa olla ajankohtainen 60vuotispäivien juhlin nan aikoihin. ”Tällaiset summat tuntuvat maallikois ta usein hirveiltä. Sen käypä arvo on noin 180?000 euroa, kun hakkuumahdollisuudet ovat kasvua vastaa vat. Järjestelyä helpottaa ratkaisevasti se, et tä verottaja hyväksyy sukupolvenvaihdos kaupoissa 5–12 vuoden maksuajat. Kauppahintana käytetään 76 prosenttia käyvästä hinnasta. Kun tilan kauppahinta on yli 75 prosent tia käyvästä hinnasta, verottaja ei rankaise ostajia lahjaverolapulla. ”Jos lapset perisivät tai saisivat metsän lahjaksi, he maksaisivat 43?000 euron ar voisesta osasta perintö tai lahjaveroa noin 5?600 euroa. Sukupolvenvaihdoksen ansiosta veroprosentti laskee 12:een
Tällöin molemmat vanhemmat voivat lahjoittaa kaikille lapsilleen, lastenlapsil leen ja heidän puolisoilleen alle 4?000 eu roa, eli käytännössä 3?999 euroa, kerran kolmessa vuodessa veroitta. Vero kevyemmäksi Esimerkkimetsän kauppahinta tulee kui tattua 12 vuodessa, kun metsää hakataan EteläSavon keskimääräisen puuston kas vun – 5,5 kuutiota vuodessa – verran. Sikasen mukaan hallitus valmistelee säästövakuutusten verovapauden lopetta mista ensi vuonna. Tämä on edullisin järjestely silloin, kun metsäs sä on vain vähän hakkuumahdollisuuksia. Esimerkiksi niin, että kumpikin lapsista ostaa kolmanneksen metsästä. Jatkossa tämä käynee vaikeaksi. Lahjasta tai perinnöstä maksettava ve ro alenee merkittävästi, jos metsä siirre tään lasten lapsille ja heidän vanhempan sa pidättävät hallintaoikeuden 20 vuodek si. PanKKi LainaLLa KaUPPaa ei VäLTTämäTTä TarViTse raHoiTTaa, eLLei mYYJäLLä oLe VäLiTÖnTä raHaPULaa. Veroa he maksavat vain sijoituksen tuotosta. ”Vastaavaa kirjaa ei ole aiemmin vastaan tullut ja vaikea on tästä paremmaksi enää laittaa.” Ilkka 1.11.2012 karisto_ilmo_metsal_makas_11837 1 16.11.2012 11.10 taan, se kannattaa ottaa vasta maksuajan loppupuolella. Jos isä olisi jatkanut metsänomistaja na ja myynyt kauppahinnan verran puu ta, hän olisi maksanut myyntituloista vero ja 41?040 euroa. Kun luopuja on yhtymän osakkaana, hän saa vähentää metsätalouden matkakulut yhtymän tulosta, vaikka ei asukaan samas sa taloudessa omistajien kanssa. Kun lapset myyvät puut ja käyttävät metsävähennyksen, veroa menee vain 16?416 euroa. Vakuutuksen on voinut tehdä kolmen vuo den välein”, Sikanen kertoo. Se tulkittaisiin veronkierroksi. Osmo Perälä PUULÄMMITTÄJÄN KÄSIKIRJA www.karisto.fi Kirjat löydät lähimmästä kirjakaupasta tai tilaa verkkokaupasta www.netkirja.fi Kaikki puulämmittämisestä! Tuhti tietopaketti puulämmittämisestä, puun oikeaoppisesta polttamisesta, polttopuun hankkimisesta ja tulisijoista. Tällöin vero alenisi 5?700 euroon. Metsästä luopunut isä saa kauppahin nan osamaksuina samat hakkuutulot, jotka hän olisi saanut jatkamalla metsänomista jana samat 12 vuotta. Luopumisen tuskaa voi helpottaa jää mällä osakkaaksi lasten metsäyhtymään. Puun myynneistä he olisivat maksa neet täyden veron, joten veron maksami seksi olisi pitänyt myydä puuta yli 27?000 euron edestä. Vaihtoehtoisesti isä voi pidättää osuu den tilan hallintaoikeudesta määräajaksi. ”Jos näin käy, kannattaa neuvotella pan kin kanssa säästövakuutusten edunsaajien vaihtamisesta niin, että tuloutettava sum ma jakautuu alle 4?000 euron osiin. Vakuutussumman perilliset saavat luopu jan kuoltua. Jos lapset olisivat saaneet koko metsäti lan lahjana tai perineet sen, lahja tai pe rintöveroa olisi mennyt noin 19?000 eu roa. Tällöin säästytään lahjaveroilta.” Tämänhetkisen tiedon mukaan enim millään 35?000 euron henkivakuutukset ovat jatkossakin verottomia. Säästövakuutus tarkoittaa, että esimer kiksi isä tallettaa rahan sijoitustilille kol meksi vuodeksi. Verovapain, alle 4?000 euron lahjoituk sin kauppahinnan lyhennyksiä ei voi kuita ta. Sellaisen met sästä luopuja voi tehdä kaikille lapsilleen. Lähisukulaisten väli sissä metsäkaupoissa luovutusvoittoa ei ve roteta. Sen jälkeen lapset voivat nostaa talletuksen. ”Lahjoituksia voi kuitenkin tehdä, jos kauppahinta maksetaan kerralla esimer kiksi pankkilainalla”, Sikanen neuvoo. Tällöinkin hän pääsee hoitamaan metsää kuin omaansa ja saa osansa metsän tuotos ta. ”Lapset saavat tehdä metsävähennyksen. ”Tällöin sukupolvenvaihdoskauppa teh dään murtolukuosaisena. ”Näin siis veroprosentti aleni 30:stä 12 prosenttiin”, Sikanen toteaa. Omistuksen siirto saadaan kerralla val miiksi. ”Tähän asti säästövakuutuksin on voi tu siirtää verovapaasti 8?500 euroa esimer kiksi jokaiselle lapselle ja heidän lapsilleen. Tähän asti iso osa kaup pasummasta on voitu palauttaa veroitta os tajille, jos luopujalla ei ole ollut rahantar vetta. Yksi kolmannes jää isälle. Rahojen palautus vaikeutuu Verottaja edellyttää, että tilan kauppahinta todella maksetaan. Kaup pahinnasta tehtävä metsävähennys hyö dyntää tällöin koko yhtymää”, Sikanen sel vittää. Monipuolinen valokuvaja piirroskuvitus, mukana muurausohjeita ja piirustuksia mm. 35 MAKASIINI 8 • 2012. Sen perusteella he voivat myydä puuta ve roitta summalla, joka vastaa 60 prosenttia kauppahinnasta”, Sikanen toteaa. Isä voi jäädä osakkaaksi Luopuminen ei useinkaan innosta metsän hoitoon harrastunutta 60vuotiasta, jon ka eläkepäivät jo häämöttävät ja aikaa rai vaussahan pärryyttelyyn alkaisi vihdoin kin olla. puusuojia varten
Keskilämpötilan noustessa kuudella asteella sienen aktiviteetti kasvaisi EteläSuomessa 67 prosenttia ja Pohjois Suomessa yli kaksinkertaiseksi. lähitaimet varmin valinta Lähialueiden taimet ovat toistaiseksi varmin valinta lämpenevään ilmastoon, kertoo Metsäntutkimuslaitos. tehoa taimien tuotantoon Taimituotantoa voidaan tehostaa merkit tävästi havupuiden kasvullisen lisäyksen menetelmillä. Itärajaan rajoittuvissa riistamaakunnis sa ilvesten määrä on kääntynyt jo vahvaan laskuun. juurikääpätuhot uhkaavat Ilmastonmuutos pahentaa Metsäntutki muslaitoksen mukaan juurikääpätuhoja. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitok sen mukaan ilves on ollut jo tovin maam me runsaslukuisin suurpeto. Lopputulos on val takunnallisen kannanhoitosuunnitelman mukainen: tavoitteena on ollut ilvesten ta sainen levittäytyminen koko Suomeen. Sa manmoista määrää uumoilleen pyydettä väksi tänäkin talvena. Myös kiertoaikojen ja istutustiheyksien muutok silla voidaan lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nyt lajin runsastuminen näyttäisi tyssän neen. Tittelin tup sukorva riisti karhulta 2000luvun tait teessa. Viime vuosina etumatka on kasva nut, ja ilveksiä on jo tuplasti tiheämmässä kuin kontioita. PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa ilvesten lumijälkiha vainnot ovat vähentyneet 30–50 prosent tia. ilves tähyää länteen Ilvekset yleistyvät länsija Etelä-Suomen sakeilla peuramailla. Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä menetelmällä voidaan tuottaa yhdestä siemenestä puolessa vuodessa jopa yli tuhat pikkutainta. Tutkimuksessa selvitettiin kotimaisen raakaaineen saatavuutta pitkällä aikavälillä. Puuta saisi jopa puolet lisää Suomen metsistä voisi hakata kestävästi puuta jopa 50 prosenttia nykyistä enemmän. Ilvespentueita esiintyy nykyisin niin Helsingin, Turun kuin Tam pereenkin tuntumassa. M IK KO RI IK IL ä EI Ja M aT IK a In En / M ET La 36 MAKASIINI 8 • 2012. Riistantutkijoiden mukaan tärkein syy kannan vahvistumiseen on ollut viime vuosiin asti pienenä pysynyt metsästys. Siitä on pitänyt huolen 400 ilvekseen kohonnut vuotuinen metsästyssaalis. TUTKiTTUa TEKSTI Ja KUVa JERE MaLInEn Viikko sitten Suomessa asusti 2?300– 2?600 vuotta vanhempaa ilvestä. Idässä kannan kasvu on kääntynyt laskuun. Pohjois Suomessa tuhovaikutus ei ylittäisi puuston kasvun lisäystä, koska vettä riittäisi yhä kasvillisuudelle. Luku lie nee pienentynyt muutamalla kymmenellä, sillä metsästyskausi käynnistyi joulukuun alussa. Ilveskannan painopiste on liukumassa länteen ja etelään. Sen sijaan siemensiirroilla KeskiEuroopasta – eli lämpöolosuhteista, jotka voivat vallita Suo messa 2080–2100 paikkeilla – ei voiteta mitään vaan pikemmin päinvastoin. ”Havainnot kuvastavat luonnossa tapah tuneita muutoksia. Taimia voidaan myös tuottaa ympäri vuoden, koska työvaiheita ei ole sidottu havupuiden kukkimisen ja siementen kypsymisen biologiseen rytmiin. Sen sijaan Etelä Suomessa tuhovaikutus olisi kasvulisää suurempi. Tämä edellyttää kuitenkin metsänkasvatuksen tuntuvaa tehos tamista. Biotalous klusteri Fibicon tutkimuksen mukaan hakkuumäärän voi nostaa nykyisestä noin 55 miljoonasta yli 85 miljoonaan kuutioon. Viime vuosien tehokas metsästys on epäilemättä puraissut Itä Suomen ilveskantaa”, arvioi PohjoisKarja lan riistapäällikkö Juha Kuittinen
Tukin toisen pään voi myös nostaa kuitukasan tai kannon päälle. Yhtiökin saattaa joutua odotta maan sopivaa keliä jopa muutaman vuoden. Parissa vuodessa ne pai nuvat sammalikkoon. Mutta jos teet hakkuuta, on syytä huolehtia tulevasta lähikuljetukses ta. Sulan aikaan jalka uppoaa sammalikkoon ja kulkeminen on raskasta. Kanta via hankikelejä vain tuntuu tulevan kovin harvoin. Joulu ja tammikuulla voi olla säätiloja, jolloin suon pinta hieman jäätyy, mutta lunta ei ole paljoakaan. Moottorisahamies laittaa kasan ja tukin kylkeen nojaamaan kepin, hieman ajokoneen tarttumakohdan taakse. Näin ajomies tietää, mitä tavaraa lumikasan sisältä löytyy. meTsäLäisen aLLaKKa 37 MAKASIINI 8 • 2012. Lehdet ovat varisseet tai vetäyty neet talvehtimaan, hirvikärpäset mönkivät jo hirvien turkeissa. Vajaatuottoisten alueiden uudistaminen, taimikon perkaus ja ensiharvennus ovat kärkipäässä. Keskitalvella taas voi tulla tilan ne, jolloin korkeiden suopursujen ja vaivaiskoivujen päälle sataa puo li metriä pehmeää lunta. M etsätöillä on tärkeysjär jestys. Suolla oleva paksu hanki hautoo, eli antaa suon sisällä olevan valtavan vesimäärän lämmittää jo mahdollisesti jäätyneen pinnan su laksi. Sil loin on hakkuun ja raivauksen aika. Hyttyset häipyvät, mutta hirvikär päsarmeija ilmaantuu tilalle. Pyri siis kaatamaan kaik ki mahdolliset puut kohden ajouraa, niin sille kertyvä oksamatto paran taa huomattavasti kantavuutta. Tukeille si dotaan kaksi nauhaa, kuitukasoille yksi. Al kutalvella pehmeät suot kutsuvat puoleensa lähes yhtä voimakkaasti kuin hankikantoaikaankin. Tukit ja pöllikasat ovat helposti varvikon tasalla tai alempana. Suolla odottavan puutavaran korjuu seen auttaa tietysti sopiva kalusto, mutta myös ajouralla olevat hakkuu tähteet. TU U LI KK I SI RO La suuntaa suolle Varaudu kaikkiin säihin Raivauksella ei ole väliksi, miten puut jäävät. Jos suollasi on hakattavaa puus toa, etkä itse voi työtä tehdä, kan nattaa se myydä metsäyhtiölle ajois sa. Mänty on punainen, kuusi sini nen ja koivu vihreä. Meikäläiselle on vuosien saatos sa tullut kiireellisyyden kriteerik si myös maapohja ja ajankohta. Kesäinen räme on tukala Kesäaamuna hyttysystäviä on suo maastoissa riittävästi. Päivän koittaessa aurinko po rottaa armottomasti, sammalikko ikään kuin hohkaa kuumuutta myös alhaalta päin. Käytä vähäluminen alkutalvi suollasi ennakkoraivaukseen Harvennushakkuuseen rajaja ojalinjojen avaukseen jarMo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Pie nempikin lumipyry saattaa piilottaa ne näkymättömiin. Jos vielä sammalikon pinta sulaa upottavak si, kulkija rämpii jo haaroja myöden ja kaadetut puut uppoavat näkymät tömiin. Paksun lumen aikana pitäisi ajou ria sotkea traktorilla, jotta ne jää tyisivät. Varpukasvusto lehti neen muodostaa näkemäesteitä. Ajokoneen kourakin luistaa aluspuiden päällä, eikä mukaan tar tu isoja sammalmättäitä. Eikä tuo syksykään helpotusta. Tukit on syytä kaataa niin, että ne jäävät hie man koholle. Sellainenkin lämmin talvi voi tul la, että ei ole lunta eikä pakkasta. Keppiin sidotaan omanväri nen kuitunauha joka puutavaralajil le. Kasojen alle kannattaa laittaa kunnon aluspuut, jotta ne eivät pai nuisi. Raivaussahan tankkauskin on tehtävä vauhdilla, jotta jäisi verta lihaksien käyttöön
Laho etenee hitaasti, joten sienen ja puun yhteiselo voi jatkua vuosikymmeniä. Miten tämä sieni on joutunut Pohjois-Savoon Tervon kuntaan. MetsäVerotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalous ja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Metsätilan sukuPolVenVaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsän omistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Itiöemä on litteäliuskainen ja olemukseltaan kukkakaalimainen ja voi painaa usei ta kiloja. Vaikka kurttusientä nyttemmin on löydetty monesta paikasta Kemi– Joensuulinjan lounaispuolelta, se ei välttämättä tarkoita sitä, että sieni olisi leviämässä pohjoiseen. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. koneet leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Jo kysymyksestä käy ilmi kurttu sienen ekologiasta olennaisin: se on nimenomaan vanhojen mänty jen lahottaja, jonka itiöemä nousee maasta puun juurelta. aluksi se on lähes valkoi nen, mutta muuttuu vanhemmiten okraan vivahtavan keltaiseksi tai ruskeaksi. Käväisy internetin puolella kertoi, että pelkästään Suomi 24 keskustelupalstalla oli parikymmentä havaintoa kurt tusienestä, pohjoisin Oulujärven Manamansalosta. Kenties harvinaisuuden syynä on yksinker taisesti ikimäntyjen niukkuus! Kurttusieni saa ravintonsa lahot tamalla männyn juurten ja tyven puuainesta. nuorena se on herkul linen ruokasieni. Joka tapauksessa Tervon esiintymät ovat lähellä sie nen tunnettua pohjoisrajaa. löysin reilut viisi vuotta sitten ikimäntyjen juurelta oudon sienen, jolle monien mutkien jälkeen löytyi nimeksi kurttusieni. Jos metsänomistaja muistaa sa man ohjeen ja jättää kurttusienen asuttaman männyn pystyyn, hän saa sieniherkut vakiopaikalta tulevinakin vuosina. Siltä varalta, että ilmasto lämpenee, pitäisikö Etelä-Suomessa KYsY pois! LUKiJoiDen KYsYmYKseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Samanlainen löytyi tänä syksynä noin viiden kilometrin päässä edellisestä löydöstä, karusta vanhoja mäntyjä kasvavasta etelärinteestä. 38 MAKASIINI 8 • 2012. lakiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Silloin kun osuu paikalle itiöemän ollessa parhaimmillaan, sen voi hyvällä omallatunnolla poi mia ja jättää yliikäisiksi päässeet, selvästi kellastuneet itiöemät le vittämään itiöitään. ES a O Va SK a In En Aluksi kurttusieni on valkoinen, mutta vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi tai ruskeaksi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammatti ja aikuisopistossa. Kirjojen mukaan kurttusieni on harvinainen ja kasvaa vain eteläisimmässä Suomessa, eikä sitä harvinaisuutensa vuoksi suositella syötäväksi. Sieni nou dattaa menestyvän loisen elämän ohjetta: lehmää kannattaa lypsää, ei tappaa. Harvi naisista sienistä kertyy havaintoja sieltä, missä on eniten tutkijoitakin, eli Helsingin ja Turun tuntumasta. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Miten sieniharvinaisuus päätyi Savoon. Sitä mukaa kun kiinnostus sieniin on lisääntynyt, on lukuisista eteläi sinä pidetyistä sienistä tullut löytöjä sisämaastakin. SEPPO VUOKKO Onko kuuselle vaihtoehtoa
Tästä ovat kärsineet erityisesti KeskiEuroopan maat, joissa kuusi on ollut valtapuulaji yli vuosisadan ajan. Kauppahinta oli 76 prosenttia metsäkeskuksen arviosta. Olen itse käyttänyt moottori ja raivaussahoissa 98E 5 laatua. Metsätalouden rakennuksen kiin teistövero lasketaan poistamat toman hankintamenon mukaan. Jos metsänomistajalla on esimer kiksi omakotitalo yhdessä kunnassa ja metsätalouden rakennus toises sa kunnassa olevalla kiinteistöllä, metsätalouden rakennus on yleensä merkitty omakotitalon kiinteistöve rotietojen yhteyteen. Jos verovelvollisella on myös maataloutta, niin 2c ja 2lomakkei den menojäännöksistä muodostuu yhteinen menojäännös kiinteistöve rolaskentaan. Pien konebensiiniä käytettäessä polttoai nejärjestelmää ei tarvitse tyhjentää pitemmänkään käyttötauon ajaksi, sillä tuote ei seisoessa hartsiinnu tai muuten vanhene. Jos nyt tehtävän kaupan hinta ylittää vuonna 2005 tehdyn kau pan hinnan lisättynä kaupan kuluilla, joudut maksamaan ylimenevästä osuudesta ja yhtymän käyttämästä metsävähennyksestä luovutusvoit toveroa 30 prosenttia. fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki M IK KO RI IK IL ä Pienkonebensiinin hyvä säilyvyys helpottaa sen käyttöä. HannU JaUHIaInEn 39 MAKASIINI 8 • 2012. KaRI MIELIKäInEn Miksi saha sammahtelee. Verolomakkeella rakennuksia ei kohdenneta millekään kiinteistölle. Jos kesällä on käytössä talviaikaan ostettua bensiiniä, on sen kaasuun tumispaine kesälaatua suurempi. Pienkäyttäjän kannalta valmiin pienkonebensiinin hyvä säilyvyys on myönteinen ominaisuus. Tieto tästä siirtyy verottajalle 2c lomakkeen perusteella. Tällöin metsätalouden rakennuksen tiedot ovat maatilan rakennusten tietojen yhteydessä. Kuusi on mantereinen puulaji, joka pitää kunnon pakkastalvista ja satei sista alkukesistä. Kun sahan sammuttaa tai se sammuu, niin se toimii uudelleen käynnistämisen jälkeen taas seuraavat pari minuuttia. En voi olla edelleenkään korostamatta huollon merkitystä koneen toimintaan. Polttoneste pitäisi hankkia aina käyttövuodenajan mukaan, kos ka bensiinin koostumus vaihtelee vuodenajoittain. Myös Suomessa kuusia on kuollut kuivuuteen ja hyönteistuhoihin jo 1930 ja 1990luvuilla. Vuosittain olen sahannut 10–20 tuntia, bensana käytän 95E+2,5% 2-T-öljyä. Riskeistä huolimatta kuuselle ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kil pailukykyistä vaihtoehtoa Saksassa eikä Suomessa. Lisäksi polttonesteen seistes sä säilytysastiassa etanoli erottuu perusbensiinistä ja painuu säiliön pohjalle. LEO SaaSTaMOInEn Joudunko maksamaan luovutusvoittoveroa. Sen vuoksi metsätalouden raken nus näkyy yleensä metsänomista jan asuinkunnan kiinteistötietojen yhteydessä. Paineen lisäys polttoainesäiliössä aiheuttaa kaasuttimen tulvimista eli moottori saa liikaa polttoainetta, mikä ilmenee käyntihäiriönä. Sahassa oleva ”talvi ja kesä” räppänä on pidettävä kulloinkin oikeassa asennossa, vaikka sillä ei heti tuntusikaan olevan merkitystä. Säiden kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Metsätalouden rakennuksen verotusarvo ja siitä määrätty vero näkyvät kiinteistöverotuspäätökses sä. ostimme veljeni kanssa metsätilan isältämme vuonna 2005. Juuriston mataluus ja runsas neulasmassa aiheuttavat sille ajoittain ongelmia sopimatto milla kasvupaikoilla. Saha on kuusi vuotta vanha. VäInö SIKanEn Kiinteistöveron määräytyminen. Verotettavaa luovutusvoittoa joudut maksamaan koko yhtymän käyttämästä met sävähennyksestä, jos se ei ylitä 60 prosenttia ostamasi osuuden han kintahinnasta. Kun koneita käyttää vähän, niissä esiintyy ongelmia, joita ei ole enem män käytetyissä koneissa. Talvella saha on toiminut moitteettomasti. normaali vaihtelu on myös tulevina vuosikymmeninä se tekijä, johon meidän on vain sopeuduttava. Miten metsätalouden rakennuksen kiinteistövero määräytyy. Myynnistä ei mene luovutusvoit toveroa, jos yhtymä ei ole käyttä nyt metsävähennystä eikä veljesi maksama kauppahinta ylitä vuonna 2005 maksettua kauppahintaa lisät tynä kaupan kuluilla, koska kaupasta on kulunut yli viisi vuotta. Voinko myydä osuuteni tilasta veljelleni luovutusvoittoverotta. 95E 10:ssä on suurempi määrä etanolia ja oktaaniluku on alhaisempi. Kesällä tulee käyttää kesällä ostettua bensii niä ja talvella vastaavasti talvella hankittua. Tuhojen torjunnan parhaat keinot ovat sopiva kasvupaikka, nuorten kuusikoiden harvennukset, seka metsät, tuulelle ja auringonpaah teelle alttiiden metsänreunojen välttäminen ja myrskypuiden korjuu. Saksassa siemenalkuperältään tuntemattoman kuusen varomaton viljely on johtanut kuivuus, hyön teis ja myrskytuhoihin. Sahassa oleva ”talvi ja kesä” -räppänä, joka on kaasarin edessä oleva musta muoviläppä, ei mielestäni vaikuta mihinkään. Tanskassa oli 1990luvul la lämpimiä talvia, jolloin kuuset hengittivät itsensä huonoon kun toon. Tällöin siitä maksetaan kiinteistöveroa kahteen kertaan. Talvella jakelu asemille toimitetaan bensiiniä, jonka haihtuvuus on suurempaa kuin kesälaadulla. Mikä Stihl 250 -moottorisahaan on tullut, kun kesällä sahatessa tehot välillä häviävät. asiantuntijat vas taavat. Kun olet omistanut tilan kym menen vuotta, voit myydä tilan veljellesi verovapaasti. Toinen asia, johon kiinnittäisin huomiota polttonesteessä, on oktaaniluku. Bensiiniastiassa oleva polt toaine onkin syytä ravistaa ennen tankkausta. Lähetä kysymys osoittee seen makasiini@metsalehti. Poltto nestettä hankitaan usein suurempi määrä kerralla, joten polttonesteen ominaisuudet ehtivät muuttua säilytysastiassa – tapahtuu muun muassa polttonesteen haihtumis ta. Lähestyn kysyjän esittämää asiaa tarkastellen polttoainetta. Kannattaa ainakin tarkistaa, ettei metsätalouden rakennusta ole kirjattu vapaaajan rakennukseksi sijaintikiinteistölleen. näistä en siksimainittu sai runsaasti huomiota myös Metsälehden palstoilla. Kiinteistöverotuspäätöksen tie dot kannattaa tarkastaa ja korjata tarvittaessa seuraavan kiinteis töveropäätöksen ilmoitusosalla. Tietokonemalleihin perustuvat ilmastoennusteet ovat teoreettisia ja paikallisesti varsin karkeita. Maisema ja kokei lunhalu voivat toki johtaa toisiin aatoksiin. harkita ensi keväänä jotain muuta puulajia kuusentaimien sijaan. Polttonestesuodattimen tukkoi suus ja sytytystulpan huono kunto voivat myös aiheuttaa kysymyk sen mukaisia ongelmia
Hinta noin 330 euroa. nastat nos tetaan tanaan kengän kannan takana olevasta vivusta, kätevä ominaisuus tal ven liukkailla. suojaa käsille Husqvarnan uusi turvakä sinemallisto sisältää muka via ja näyttäviä turvakäsinei tä. Hinta 115 euroa. WWW.uITToKAluSTo.fI jos kolaaminen kyllästyttää Mcculloch SB 121 on näppärä ja edullinen lumi linko pihan kulkuväylien avaamiseen. WWW.HuSqVARNA.fI 40 MAKASIINI 8 • 2012. Linko on polttomoottorikäyttöinen, sen saa myös sähkö käynnisteisenä. WWW.uITToKAluSTo.fI ja pidot paranee Meindl airstream Timber cat turva kengät on varustettu pohjasta esiin työntyvillä nastoilla. Laajempi arvioi sahasta lähiaikoina Metsälehdessä. Suojaa 24 metriä sekunnissa pyörivältä ketjulta. Hinta noin 500 euroa. tästä ei saha kevene Piakkoin markkinoille tulevaa Stihl MS 150:ä on ke huttu maailman kevyimmäksi polttomoottorisahak si. Hinta 30 euroa. Functionalkäsineet ovat vettä hylkivää vuohennah kaa. Sylinteritilavuus on jyhkeät 23,6 cm3, teho 1 kW ja paino työkunnossa 3,5 kiloa. Maa hantuonti Husqvarna. Saap paassa on tekstiilikaulus, joka estää lu men pääsyn varrensuusta sisälle. WWW.STIHl.fI TUoTeUUTUUKsia Puoli kiloa kevyemmät nokian Jalkineiden Eurologgerturva saappaista on kehitetty puoli kiloa en tistä kevyempi malli, Eurologger2. TSL 227 Escape camo lumikengät on varustettu kuudella teräspiikillä ja iskunvaimennuksella. Säädettävissä eri kokoisille kengille. Vasemman käden rys tysen viiltosuojaus torjuu 16 metriä sekunnissa pyörivän ketjun läpisahauksen. Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta alkaen 445 euroa. WWW.NoKIANJAlKINEET.fI Pintapaineet pieniksi Oiva apu hangessa tarpojalle. Hinta 179 euroa
Suomen Sahat MetsaÌ lehti_Maksiin230x297mm_PAINO_KONV.indd 1 16.11.2012 16.38
TeKsTi miKKo HäYrYnen KUVaT Kimmo BranDT/Com.PiC MAKASIINI 8 • 2012 42. riisTa ”se on aRvovalinta” Sopiva hirvitiheys on metsäkeskustelujen ikuisuusaihe. Pienempi kanta riittäisi, mutta isommankin kanssa selvittäisiin, arvioi maan ylin riistavirkamies Pentti lähteenoja
Ruotsissa ei myöskään ole ollut asutustoimintaa, joten tilakoko on suurempi ja PohjoisRuotsi on harvempaan asuttua seutua kuin Suomen Lappi.” Hirvestys yhdistää Taloudellisena kysymyksenä hirvenmet sästys on pieni, mutta sosiaaliselta kantil ta iso asia. Maaseudulla hirvenmetsästys kokoaa väen yhteen arkiasetelmista poikkeaval la tavalla. Puhdasoppisimmat metsätalou denharjoittajat taas vaativat, että tuhoeläimet pitää hävit tää, ainakin omilta mailta. Vuotuinen hirvisaalis on keskimäärin yhdeksän miljoonaa kiloa, arvoltaan 50 miljoonan euron luokkaa. riisTa 44 MAKASIINI 8 • 2012. Valtio ei kuiten kaan kerää hirviltä veroa, sillä tuotto me nee verottomana metsästäjien pakastimiin eikä kaatolupienkaan kautta kerätä piilove roa korvausten kattamisen päälle. ”Suurin yhteiskunnallinen merkitys on harrastuspuolella. Sa ta vuotta sitten Suomessa oli hyvin vähän hirviä.” Toisaalta suurenkin kannan kanssa voi taisiin elää. Perusteluna sa notaan, että toisen harrastusta ei pidä har joittaa toisen elinkeinon kustannuksella. Lähteenojan mukaan hirvikannan suu ruus ei ole ekologiaa: se, mitä halutaan, on sosiaalinen ja taloudellinen kysymys. ”Ekologiseksi minimiksi on sanot tu 30?000 hirven talvikantaa. Esimerkiksi Ruotsissa hirvi kannat ovat viime vuosikymmeninä olleet tiheämmät kuin meillä. Niitä on vähän, jotka saavat edes osan toimeentulostaan riistata loudesta”, Lähteenoja huomauttaa. Uskon, et tä huomattavasti pienempikin kanta voisi pysyä geneettisesti monimuotoisena. Oikea elämä ei kuitenkaan ole aivan näin jyrkkää: moni metsänomistaja on myös metsästäjä tai toisinpäin. ”Hirvikantoihin, kuten riistapolitiik kaan yleensäkin, liittyy vahvoja jännittei tä”, maa ja metsätalousministeriön kala ja riistaosaston osastopäällikkö Pentti lähteenoja toteaa. m etsästäjien piirissä on hen keä, että hirvikantaa tu lisi nykyisestä vahvis taa. ”Se on arvovalinta. Kanta on tällä vuosituhannella ehtinyt ol la vähän isompi ja pienempi, mutta sopivaa kokoa ei tunnu olevan olemassakaan. Itse metsästys on miesvoittoista, Pentti lähteenojan viisivuotinen rupeama ylimpänä riistavirkamiehenä päättyy vuodenvaihteessa, jolloin hän siirtyy vetämään ministeriön hallintoja suunnitteluosastoa. Epäekologinen kysymys Hirven talvikanta on nyt 90?000 päätä
Se ei ole paljon alueen metsätaloudellisen tuoton päälle, joka EteläSuomessa on noin 100?000 euroa vuodessa. Hirvien pitäminen olisi kannattavaa, jos niitä voisi kasvattaa yhtä tiheässä kuin pui ta, mutta saalis on pari kolme hirveä tu hannelta metsähehtaarilta. Hirvet eivät yleensä tee tuhojaan nope asti, vaan aiheuttavat hiljalleen vikoja, jot ka jäävät rungon sisälle. Palautumista nopeuttaa se, että kan ta on naarasvoittoinen, jopa kaksi lehmää yhtä sonnia kohden. Lähteenoja käy silloin tällöin metsällä vaikkei ehdikään hirviporukkaan. Jahtikauteen joustoa Hirvivahinkojen kannalta kriittisintä aikaa on lopputalvi, jolloin hirvellä ei juuri muu ta syötävää ole kuin männyntaimet. Yhtiöi den, seurakuntien, kuntien ja Metsähalli tuksen maiden tuhot ovat korvausten ulko puolella. Metsä töitä riittää omalla palstalla, kotiseudulla Pöytyällä VarsinaisSuomessa. Hirvikannan kiertono peus on kuitenkin omaa luokkaansa, Läh teenoja korostaa. Kaatolupamaksuista korvataan ainoas taan yksityismetsien hirvituhoja. Kun talvikanta on 90?000 päätä ja kau desta toiseen kaadetaan noin 60?000 hir veä, niin koko hirvipääoma korjataan las kennallisesti puolentoista jahtikauden vä lein. Pesti vaihtuu taas vuoden vaihteessa, jolloin voimaan tulee ministeriön organisaatio uudistus ja mies siirtyy hallinto ja suun nitteluosaston päälliköksi. Metsästä riistan kautta hallintoon Pentti Lähteenoja on toiminut maa ja metsätalousministeriön kala ja riistaosas ton osastopäällikkönä eli maan ylimpänä riistavirkamiehenä vuodesta 2008. Juurikääpä aiheuttaa huomattavasti suurempaa vahinkoa ja leutojen talvien vuoksi se leviää pohjoisemmas. Kaikkia hirvivahinko ja ei ilmoiteta, sillä metsänomistajakohtai nen omavastuu on 170 euroa vuodessa. Harva toimiala yltää yhtä korkeaan pääoman tuottoprosenttiin. Nopeasta kierrosta seuraa, että vaikka kantaa metsästettäisiin pienemmäksi, niin se palautuu ennalleen muutamassa vuo dessa. Niitä ei edes arvioida. ”Oli hyvä hoitaa taimikoita, kun kesä oli viileä.” ”EKOLOgISEKSI MInIMIKSI On SanOTTU 30?000 HIRVEn TaLVIKanTaa.” 45 MAKASIINI 8 • 2012. Eikä hirvi ole läheskään pa hin metsätuholainen, mutta sen aiheut tamista vahingoista puhutaan merkitys tään enemmän. Niiden todellista merkitystä ei tarkalleen vielä tiedetä. Viime ke sinä kirjanpainajatuhot ovat yltäneet epi demian asteelle Kymenlaaksossa. Se tasoit taisi kannanvaihtelujen jyrkkyyttä.” Ei pahin, mutta puhutuin Hirvivahingot voidaan nähdä metsäta louteen sisäänleivottuna rasitteena, sil lä ilman nykyisenkaltaista metsätalout ta hirvikanta olisi vain murtoosa ny kyisestä. Sitä ennen hän työskenteli ministeriön met säosaston apulaisosastopäällikkönä. Jos kynnys ylittyy, niin korvaus on täysimää räinen ja omavastuu unohdetaan. Hirvituhoja korvataan vuosittain 3–5 miljoonalla eurolla. mutta peijaiset yhdistävät koko kylää. ”Menee vielä 50 vuotta ennen kuin ylei sesti päätehakataan niitä metsiä, jotka ovat taimikkovaiheessa olleet nykyisenkokoi selle hirvikannalle alttiina”, Lähteenoja to teaa. ”Riistapiireissä on yhtenäinen näkemys siitä, että tulee pyrkiä sukupuolijakaumal taan tasapainoisempaan kantaan. Kes kikokoinenkin myrsky pystyy tekemään muutaman kymmenen miljoonan euron tuhot hetkessä. Hehtaaria kohti laskettuna vuotuinen tuotos on eteläsuomalaisessa, hyväkasvui sessa kangasmetsässä viitisen kuutiometriä puuta ja puolisen kiloa hirvenlihaa. ”Jahtipäällikön määräyksiä on toteltava ja silloin ei katsota, kuka on mitä jahtikau den ulkopuolella.” Nopeasti uusiutuva Sekä puusto että hirvikanta ovat uusiutu via luonnonvaroja
Hirvenkaatolupien tuotot ja hirvivahinkojen korvausrahat löytyvät valtion budjetista, mutta muuten hirvestys on budjetoinnin ulkopuolista, verottamatonta harrastustoimintaa. riisTa
Hirvestäjien ukkoutuminen alkaa olla vakavasti otettava kysymys etenkin Lapissa, missä alueet ovat suuria ja ihmi siä on vähän. Alueellisia eroja tulossa Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoito piirit yhdistettiin Suomen riistakeskuksek si viime vuonna. Kaupallistaminen hidasta Suomessa metsästystä ei sanottavasti ole kaupallistettu, mutta jo Virossa metsästys kulttuuri on kaupallisempi KeskiEuroo pasta puhumattakaan. Maakunnan länsiosassa samaa il miötä ei ole. Nykyäänkin maa kuntien hirvikannoissa on ollut jonkin ver ran vaihtelua, mutta uudistuksen myötä erot todennäköisesti korostuvat, Lähteen oja arvelee. Tanskassa metsästyksen hehtaarikohtai nen liikevaihto saattaa paikoin olla puun tuotantoa suurempi, KeskiEuroopassa se ei ole mitenkään epätavallista. Isosarvisen saksanhirven kaatolupa saattaa maksaa yli 10?000 euroa. ”Nykyisinkin voidaan myöntää poik keuslupa liikuntavamman vuoksi. Varhaisemmalta ajalta ei ole luotettavaa tilastointia, mutta kanta lienee ollut joitain kymmeniä tuhansia. Yksi hirvitihenty mäalue on PohjoisPohjanmaalla Oulujär ven länsipuolella. Sen jälkeen on ollut kaksi viikkoa kiimarau hoitusta, jonka jälkeen metsästystä on jat kettu. Lähteenojan mukaan on aiheellista miettiä, miten ikääntyvä metsästäjäkunta saa jokasyksyisen hirviharvennuksen hoi dettua. Nykyinen talvikanta noin 80000 Taimikot laittoivat kannan nousuun Metsästys pienensi kantaa Alhainen metsästyspaine, alakanttiin menneet kannanarvioinnit 47 MAKASIINI 8 • 2012. Neljässä pohjoisimmassa kunnassa on kokeiltu hirven metsästyksen aloittamis ta jo syyskuun alusta kolmen viikon ajan. Laki tupaan menee vuosittain vain yksittäisiä tapauksia. ”aJaTUS On, ETTä näISSä RIISTanEUVOSTOISSa SIdOSRyHMäT PääSEVäT VaIKUTTaMaan.” Lähde: RKTL 1965 66 10 12 08 06 04 02 00 98 96 94 92 90 88 86 84 82 80 78 76 74 72 70 68 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 Metsänkasvatus kasvatti myös hirviä Hirvikanta lähti nousuun 1970-luvun alussa metsänhoidon muutoksen ja taimikoiden tarjoamien talvilaidunten turvin. Ehkä tä tä käytäntöä voitaisiin joustavoittaa.” Jos passipaikat ovat useiden kilomet rien päässä tiestä kuten PohjoisSuomessa voi olla, niin asialla on merkitystä. Ongelma korostuu leutoina, vähälumisi na talvina, jolloin hirvet eivät tule talvilai dunalueille jahtikauden päättymiseen eli vuodenvaihteeseen mennessä. Suomessa väestö vanhenee EU maiden nopeinta vauhtia, mikä vanhentaa yhtä lailla metsästäjiä kuin muitakin. Hen kilökohtaisesti olen muutenkin sitä mieltä, että metsästäjät ovat vastuullista joukkoa ja vähemmälläkin säätelyllä voitaisiin pär jätä.” Ukkoutuminen uhkaa Metsänomistajien keskiikä on nykyään 61 vuotta, eivätkä metsästäjät ole paljon nuo rempia. ”YläLapin kokemukset ovat hyviä. Alueellisissa riistaneuvostoissa on riis tanhoitoyhdistysten lisäksi metsäkeskuk sen, maakuntaliiton, elykeskuksen ja met sänomistajien edustajat. Samassa yhteydessä pe rustettiin yksi valtakunnallinen ja 15 maa kunnallista riistaneuvostoa. Lähteenoja pitää mahdollisena, että tällaisilla alueilla jahtiaikaa voitaisiin pidentää. ”Ajatus on, että nimenomaan näissä riis taneuvostoissa sidosryhmät pääsevät vai kuttamaan.” Jatkossa riistaneuvostot sopivat hirviti heydet omille alueilleen. Se saattoi selittyä sillä, että hirvimäärät ovat suuria metsäs täjämäärään nähden.” Pyyntiluvista luopuminen ei ole esillä vakavana vaihtoehtona, mutta mahdolli sesti ajoneuvon käyttö voitaisiin sallia hen kilöille, joiden liikkuminen muuten on vai keaa. PohjoisKarjalan itäosissa on koko tä män vuosituhannen ollut harva hirvikanta, ja suurin selittäjä on suurpetojen run saus. Toisaal ta pappojen kuskaaminen mönkijällä pas siin saattaisi entisestään ruokkia mieliku vaa hirvestyksestä ukkotouhuna. Suurpetoja pyritään levittämään tasai semmin koko maahan, joten hirvenmetsäs tystä harrastavat voivat saada seurakseen todellisen elinkeinonharjoittajan. ”Erityisesti PohjoisSuomesta on tullut viestiä, että siellä painotetaan metsätalout ta ja todennäköisesti tullaan pitämään ny kyistä pienempää kantaa.” Pedot vaikuttavat hirvikantaan paikoit tain. Salaelinkeinonharjoittajia ei Lähteen ojan mukaan enää juuri ole, sillä hirven sa lametsästys on käytännössä kitketty. ”Vaikka mahdollisuuksia olisi, en usko, että meidän metsästyskulttuuri kaupallis tuu kovinkaan nopeasti.” Vahingot keskittyvät vuodesta toiseen tie tyille talvilaidunalueille. ”PohjoisSuomen hirvikannat olivat monta vuotta korkealla
Testaa metsätietosi, haasta kaverisi. Kuinka kauan kantoon tarttunut juurikääpä pysyy elinvoimaisena. Kenelle kuuluu maa ja vesialueen metsästysoikeus. Minkä lajien risteytys hybridihaapa on. Mihin puutavaran mittaus Suomessa perustuu. Mistä saa luotettavimmin oman metsänsä sijanitikuntaa koskevan markkinatiedon. . Arvo 7500 euroa! Missä pituudessa hieskoivulle tehdään taimikon harvennus. . Kuinka suuri osa koivu mahlasta on vettä. Mikä on hakkuumahto. Pelaa metsätietovisaa osoitteessa www.metsalehti.fi/pelit Parhaat tietäjät osallistuvat mönkijän arvontaan. Mikä on kuitupuun optimi mitta korjuussa, kuljetuk sessa ja tehdaskäsittelyssä. . . Polku omaan metsään Oletko marjastaja vai tietäjä. ?
M aailmassa puukuituihin perustuvien tuotteiden kysyntä lisääntyy var muudella, kun ihmisten määrä ja elintaso nousevat lähivuosikymme ninä. Samaan päätelmään tuli myös eräs asiaa pohdiskellut mediayhtiö – heidän ajatuksissaan metsissä ei asu ainoastaan toivo, vaan suorastaan tulevaisuus. Seminaareista, mediasta ja taloustilastoista saa saman, huoles tuttavan kuvan: Suomen talousnä kymät pysyvät synkkinä heikon suh danteen myötä. Samalla vahvistuisi tuo kaiken kehityksen ydinenergia eli toivo ja innostus. Metsien hyvällä hoidolla tuote taan puun lisäksi myös paljon muuta hyvää. Haasteet ki teytyivät mainiosti finanssivaikut taja ja metsänomistaja Björn Wahlroosin puheessa marraskuisilla Met säpäivillä. M etsäalalle toivotun in vestointivirran kasvun kannalta paha suonenis ku olisi se, että lakkaisimme inves toimasta metsiin, vaikka juuri nyt markkinat eivät vedäkään kaikkea metsistä liikenevää biomassaa. Uusia plantaasimetsiä ei voi perustaa loputtomiin, sillä ne kil pailevat maasta ja vedestä ruoantuo tannon kanssa. O len syksyn mittaan saanut osallistua moniin tulevai suus ja talousseminaarei hin, muun muassa erään mediata lon ideariiheen metsäalan kehittä miseksi. Meillä on siis sittenkin edellytykset metsiin perustu vien pe rinteisten elinkeinojen vahvistumi selle ja uusien nousulle, etenkin kun Suomessa voidaan nostaa edelleen kustannustehokkaasti metsien vuo tuista kasvua. Mielestäni tä hän päätyi Wahlrooskin: Suomessa on runsaasti hyvin hoidettua met sää, vankka osaaminen metsien hoi dossa ja näihin perustuvat edut. Tarvi taan koko yhteiskunnan tahtotilaa kilpailukyvyn nostamiseksi. Ilmastonmuutoskin näyttäisi nykytiedon valossa käänty vän eduksemme. Samaan pää telmään on helppo tulla myös esi merkiksi lukemalla työ ja elinkei noministeriön johtaman Metsä alan strategisen ohjelman merkeis sä tehtyjä analyysejä. Niinpä elinkeinoelä män ja politiikan päättäjät kertovat kuin yhdestä suusta, että uusia in vestointeja tarvittaisiin Suomesta ja ulkomailta. Valtion talous ei kuitenkaan näytä mahdol listavan todella merkittäviä toimia asioi den edistämiseksi lähiaikoina. Onneksi Suomella ja metsäalalla on kuitenkin toivoa. Teol listen investointien houkuttelemi Teol listen investointien houkuttelemiseksi ylijäämäiset metsävarat lienevät välttämätön elementti. Investoinnit toisivat ki peästi kaivattuja vientituloja ja työ paikkoja. Suomi ei ole erityisesti houkutel lut investointirahaa. Murheenamme ovat kil pailijamaihin nähden kohonneet työvoimakustannukset. Tämä on menestyvien innovaatioi den perusta. 49 MAKASIINI 8 • 2012. Tämäkin kiinnostanee sijoit tajia. Harmiksem me Ruotsikin pärjää paremmin. Metsäalan toivo piilee vahvas ti myös itse metsissä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Meillä on tuo reen kansainvälisen WEFvertailun mukaan edelleen hyvä koulutustaso. metsissä asuu toivo KoLUmni ritVa toiVonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. M etsäalan on yksin mah dotonta vastata kaikkiin näihin haasteisiin. Ehkäpä jonain päi vänä me suorastaan kuljemme puu kuiduista tehdyissä vaatteissa, tank kaamme puudieseliä ja myös ajam me puukomposiiteista rakennetta villa autoilla. Metsien biomassoissa piilee mah dollisuuksia entistä kestävämpään rakentamiseen, energiahuollon ke hittämiseen ja ilmastonmuutok sen hillintään. SE PP O Sa M U LI seksi ylijäämäiset metsävarat liene vät välttämätön elementti. Edullisen energian aika on ohi
TEKSTI Ja KUVaT JORMa LUHTa LUHTa 50 MAKASIINI 8 • 2012. Se hylkää marjan ja syö vain siemenet. sottapytty Kaunis ja rakastettu taviokuurna on kolmesta pihlajan marja linnusta tuhlaavin ja sottaavin. Sen sijaan vihattu räkätti rastas käyttäytyy talvisessa piha pihlajassa paljon siistimmin kuin kesällä mansikkamaalla
Taviokuurnauros on samanaikaisesti kirkasvärinen, heleä-ääninen ja miellyttävän kesy. Pihlajanmarjojen syöminen on kuitenkin tuhlaavaa sottaamista, koska paksunokille maistuvat vain kovat siemenet. Marjatertut jäävät kamalan näköisiksi. 51 MAKASIINI 8 • 2012
Isot til hiparvet valtaavat myös pihapihla Räkättirastas syö pihlajanmarjat paljon siistimmin kuin mansikat kesällä. Tänä syksynä pihlajat notkuivat marjapaljoudesta koko Suomessa, ja melkoinen räksäjoukko jäi talvehti maan. J os synnyt linnuksi ja haluat py syä väleissä ihmisten kanssa, tarvitset sointuvan äänen. Kunnes tänä syksynä alkoi ennätysmäinen taviokuurnavaellus. Sen jälkeen Lapin havumetsissä pesivät taviokuurnat olivat melkein viisi vuosikymmentä pihlajanmar jatalvinakin harvalukuisia. Rastasparvet hyökkäävät jo syksyllä metsäpihlajiin ja niiden jäl keen syrjäisille takapihoille. Kun pysähdyin etsimään sil LUHTa miini äänen aiheuttajaa, löysin pih lajista keltaoransseja tai tulipunaisia marjansyöjiä, jotka paksuine nokki neen toivat mieleen papukaijan. Ne viivyttelevät reissua ete lään ainakin yhtä kauan kuin pihla jissa riittää syömistä. Kirkasääninen papukaija Muistan poikavuosilta joulukuun, jolloin koulusta kotiin pyöräillessä kaikilla puutaloalueilla ilmassa soi vat hivelevän kuulaat tilyliivihel lykset. Rä kättirastas on varmasti viha tuin ja vainotuin pikkulintu Suo messa. Pihlajanmarjat popsitaan ensin metsistä ja viimeiseksi kaupunkien toreilta. Sukulaislaji mustaras tas omaa kuitenkin yhtä vahingolli set elintavat, mutta sille on omistet tu paksun kirjan verran runoja. 52 MAKASIINI 8 • 2012. Niitä sai katsella metrin päästä ja lä hempääkin. Tietenkin räkäteistä on har mia mansikkamaalla ja viinimar japensaissa. Jopa Beatlesit riimittivät mustarastaas ta laulun, jota Paul McCartney yhä esittää. Räkätit ja muutkin rastaat parvei levat syyskuun lopussa valtavin par vin mustikka ja puolukkakankail la. Talviräksä ei ole paha suupaltti, sen höyhenpuku on hiukan vaaleam pi kuin kesällä, eikä pihlajissa tai aronia ja ruusupensaissa hiljakseen puuhailevia marjansyöjiä myöskään vihata. Kahden rastaslajin suosion ero on yksinkertaisesti siinä, että toinen rä kättää ja rutkuttaa, toinen lurittaa kaihoisaa huilua. Paksunokan, taviokuurnan, hur maavuutta ei suinkaan vähentä nyt niiden rauhallinen pelottomuus. Ani harva edes tunnistaa tal vipukuisen räkätin
Jonain päivänä yhden kyläkul man kaikki pihlajat on syöty marjat tomiksi. Suurina parvina liikkuvat tilhet ovat vielä systemaattisempia. Tutkijoiden mukaan parveutuminen tuo joukkopsykoosin. Hyvässä lykyssä taviokuurnat lounastavat pihlajan siemeniä tilhien tähystyspuiden al ta niiden ulosteista. Oikealla ko tiseudullaan Lapin metsissä se kai vaa siemeniä kuusen ja männynkä vyistä. Ne vaeltavat kuitenkin en simmäisinä etsimään naapurikylän syömättömiä pihlajia. Järjestelmällinen tilhi Vaikka räkättirastaalla on ikävä ke sätapa nokkaista pikku palanen jo ka mansikasta, pihlajissa se käyttäy KaHDen rasTasLaJin sUosion ero on YKsinKerTaisesTi siinä, eTTä Toinen räKäTTää Ja rUTKUTTaa, Toinen LUriTTaa KaiHoisaa HUiLUa. Kun tähtäilin niitä kameran kauko objektiivilla, tuntemattomat ihmiset tulivat juttusille. Kaikkiruokaiselle räkätille kelpaa sekä tilhen että taviokuurnan hätä ravinto. ”Kyllä ovat ihania lintuja, olen katsellut niitä kauppareissulla joka päivä”, sanoi painavia kasseja rah taava rouva. Kauniiden mar jaterttujen tilalle jää sotkuisia kuo ria, joiden punainen mustuu ja käp ristyy muutamassa päivässä. tyy mallikelpoisesti. Aterioinnin aikana nokka sot keentuu marjamössöön ja lintupar ven alle putoilevat marjanpalat ropi sevat kuin vesisade. Se nyppii mar jat kokonaisina terttu kerrallaan. Käyneissä marjoissa on alkoholia, mutta iso maksa antaa tilhille hyvän viinapään. Taviokuurnauros puo lestaan vihelsi ylimaallisen kuulaan tilyliin ja kymmenen linnun parvi lehahti uuteen pihlajaan. Tilhet hotkivat viimeiset pihlajanmarjat kuin hurmiossa. Taviokuurnat puolestaan etsivät koskemattomiksi jääneet marjater tut alaoksilta katujen ja jalkakäy tävien laidoilta. Tilhi ei sulata pihlajanmarjojen kovia siemeniä, joten puut leviävät tilhien ulosteiden mukana. Nuori on keltaisempi ja isompi osa höyhenyksestä harmaata. Ne tu levat kaikki samaan puuhun ja tyh jentävät sen usein tykkänään mar joista, kunnes etsivät uuden pihla jan. Kaksijalkaisia kul kijoita ne eivät ihmeemmin väistä. Taviokuurna ei ole aito marjalin tu vaan siemensyöjä, minkä jytäk kä nokkakin paljastaa. Mehukas marja on taviokuur nalle harmillista muhennosta, jon ka sisältä se etsii siemenet syödäk seen. Vanha tavio kuurna naaras muistuttaa väritykseltään appelsiinin kuorta. Pihlajassa värikäs ja kaunisääni nen paksunokka on tuhlaileva sotta pytty. jia, mutta kaipaavat turvapaikak si pieniä metsiköitä korkeine havu puineen. 53 MAKASIINI 8 • 2012. Tilhiparvet pörisevät maa han pihlajien alle, mistä ne löytävät omaa mieliravintoaan, taviokuur nien ruuantähteitä
Kameran takana seisoi 16vuotias Heino lohi, joka oli vielä kymmenen vuotta ai kaisemmin hakenut isänsä kanssa hevosel la heinää sekä kuvan ladosta että toisesta samanlaisesta. Paikka oli luonnonniitty, jon ka poikien isoisä oli hankkinut itselleen. TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI v uosi oli 1956, kun ranualaiset Lo hen serkukset kävivät tapansa mu kaan Oravivaarassa mäkeä laske massa. Kuvasta oikealle sijait see satojen hehtaarien turvetuotantoalue, joka ulottuu myös kuvaajan selän taakse. Kokeilevaa uudistamista Viime vuonna Lohi otti metsistään toista sataa kuvaa. Niitty sai metsittyä itsekseen ja niin se tekikin, varsinkin sen jälkeen, kun paikka ojitettiin 1973. Kun metsäsuunnitelma valmistui 1980luvulla, entinen niitty puski puolen toista metrin koivuvesakkoa. Osan valokuvassa näkyvästä metsäs tä Lohi uudistaa verhopuuston alle. Kotoa Ranuan Kuukasjär ven kylästä oli palstalle matkaa kuutisen kilometriä. Hies koivujen suojaan tulee kuusia, eikä maata muokata. Sahatavaraa niistä ei tule. ennen & nYT Luonnonniitystä metsä Serkukset leevi ja Pekka lohi söivät ladon seinustalla eväitä vuonna 1956. Tällä hetkellä puu ta palstalla on noin 400 kuutiota. Mak samme julkaistuista kuvista palkkion. Metsä on kahdeksan hehtaarin niemeke tuotantoalueen keskellä. 2011 1956 Metsäaiheisia kuvapareja voi lähettää Metsälehteen osoitteeseen Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasii ni@metsalehti.fi. 54 MAKASIINI 8 • 2012. Nyt ladon ja niityn paikalla on metsä. ”Tämä on kokeilu. Hän aikoo tehdä niistä albu min, joista näkyy sekä hänen että hänen kolmen lapsensa omistamien metsien sen hetkinen kehitysvaihe. Kuvan ottamisen aikoihin niityllä ei enää tehty heinää, ja latokin purettiin vuo sikymmenen lopussa. Heino Lo hi piti 22 vuotta taimitarhaa, joka nyt kuu luu veljelle. 15 vuotta sit ten metsän nykyinen omistaja Heino Lohi harvensi koivikkoa moottorisahalla. Liitä kuviin mukaan yhteystietosi. Toisen harvennuksen teki metsäkone muutama vuosi sitten. Eväät syötiin Tuomiojalla ladon sei nän suojassa. ”Nyt vain odottelen, että hieskoivuis ta saa kuitua tai polttopuuta. Ranualaisten Lohen serkusten huilauspaikassa varttuu nyt kuusia koivujen katveessa. Kuvaparin uudempi kuva on otoksista yksi, se on otettu aivan samasta paikasta kuin vanhempikin. Velipojalla on saman lainen pikku palsta, jota hän on viime vuo sina uudistanut tällä tavalla, ja työ näyttää onnistuneen hyvin.” Kuusentaimista ei tule pulaa. Tämä on liian pohjoista”, Lo hi kertoo
arvonnassa palkinnon voittivat Mauri långvik ylöjärveltä, Riia-liisa Rasimus Someenjärvel tä, Pertti Niemelä Kotkasta ja Martti Korkala Torniosta. Kalaharin autiomaan ja Sambesi-joen reunamien työmailla asustanut 120 000-päinen norsulaumojen keskittymä piti leijonien lisäksi metsämiehen maastossa hyvin valppaana. Syyrian Latakiasta ja Turkin rajalla olevasta Alepposta Mike ehti poistua 2010 lopulla juuri ennen Arabikevään puhkeamista. 44 eri työskentelymaan kokemuksella kuvataan trooppisten metsätalouden kasveja, paikallisia työskentelyoloja, kotipihan myrkkykäärmeitä Namibiassa, sekä alkuperäiskansojen elinoloja Filippiineillä. joulukuuta mennessä vastan neet osallistuvat arvontaan. Jännittävintä metsäperinnössä oli astua ensimmäistä kertaa omaan metsään. Palkinnoksi arvomme 10 vuorellista pipoa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikeasta laidasta, klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. lopussa. joutui sammuttamaan jättimäisiä metsäpaloja. ta, osoitteessa www.metsalehti.fi. Kirjassa on 256 sivua joilla 118 karttaa/valokuvaa, värikuvina 16 siv. Kerro samalla, mistä lehden jutusta pidit eniten ja mistä vähiten. Voit lähettää kommenttisi myös Met sälehden verkkosivuilla lukijakyselyn kaut kysy veRotuksesta Mti Mike Jurvélius meni metsäoppiin UPM:lle Lopen savotoille 1959, lähti lännen lokariksi Kanadaan 1965, jossa Vancouverin saarella mm. Mike Jurvélius, Tapailankuja 7, 14200 Turenki. Työt jatkuivat Opetushallituksessa, StoraEnsolla, Pöyryllä ja laajenivat aina Fidzisaarille. 040 4150 358, mike.jurvelius@gmail.com Suomen Savotoilta Lännen Lokariksi ja Maailmalle Suomen Savotoilta Lännen Lokariksi_Taitto 1 21.11.2012 11.30 Sivu 1 ViiMe nuMerossa mielenkiintoisinta luettavaa oli metsän perimisestä kertonut juttu ”Tässä se on”. TEKSTI TIIA PUUKILA?. Kirja maksaa 35 € + toimituskulut. ensi Vuoden ensimmäinen Metsä lehti Makasiini sisältää tuttuun tapaan yksityiskohtaiset ohjeet metsäveroilmoi tuksen täyttämiseksi. Kaikki 14. Vuonna 2002 Mike nousi johtamaan maailmanlaajuista metsäpalojen torjuntaa FAO:n pääkonttorista Roomasta käsin. Sittemmin hän siirtyi tropiikin metsätalouteen YK-töihin, tsunamien, maanjäristysten, tulivuorenpurkausten, vallankaappausten, sotien ja villieläinten keskelle. Sitä ennen uudella omistajalla oli kuitenkin paljon selvitettävää. Kirja pyrkii motivoimaan nuorisoa, sillä maapallon ylivoimaisesti parhaimmalla metsäalan koulutuksella, nuoruuden innolla ja pelottomalla asenteella voidaan nousta vaatimattomistakin lähtökohdista asiantuntijaksi aivan maailman huipulle. Voit myös lähettää metsäverotuksen liittyviä kommentteja. Kysymykset ja kom mentit julkaistaan nimettöminä. Kirja ilmestyy Metsämiesten Säätiön tukemana marraskuussa 2012. KUVAT SEPPO SAMULI TÄSSÄ SE ON TEEMA: UUSI METSÄNOMISTAJA MAKASIINI 7 • 2012 19 MAKASIINI 7 • 2012 18. Lähetä kommenttisi postikortilla osoit teeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoi nen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi. Pyrimme vastaa maan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin kysymyksiin. Jos jokin metsäverotukseen liittyvä asia askarruttaa mieltäsi, lähetä sitä koskeva kysymys Metsälehteen
RiistamakkaRaa Joulupöytään Joulupöytään sopivat kotitekoiset sherryllä höystetyt riistamakkarat. TaPionPÖYDäLTä TEKSTI Ja KUVaUSJäRJESTELyT MaRJa HaRTOLa KUVaT MaRIa gRönROOS 56 MAKASIINI 8 • 2012
Sananlasku Martti makkarat sitoo kertoo, että viimeistään Martin päivänä 10. Martin päivään mennessä Suomessa makkaroita on tehty eri puolilla maata eri aineksista ja eri eläimen suoliin. Saksalaisia makkaramestarei ta oli myös Ruotsissa. Makkara on perinteinen juhlaruoka, joka on maistunut kuninkaallisillekin. Li sää sipulit, sienet, mausteet ja sherry lihamassaan ja vaivaa taikinaa 20–30 minuuttia. LounaisSuomes sa tehtiin veri, liha ja jauhomak karaa siansuoleen, pohjoisessa veri ja jauhomakkaraa lehmän, poron tai lampaansuoleen ja idässä jau ho tai ryynimakkaraa lampaansuo leen. Ennen vanhaan makkarat tehtiin lehmänsarven avulla. 57 MAKASIINI 8 • 2012. marraskuuta piti makka rat olla tehtynä. Paista makkarat ennen tarjoilua, jot ta niihin tulee kaunis pinta. Vain LounaisSuomessa teh tiin laukkamakkaraa ja perunamak karaa. Kierrä täytetystä suolesta 10 sentin pätkiä tai sido makkarat langalla. METSäMIEHEN JouluINEN RIISTAMAKKARA 1 Kg HIRVEnTaI PEURanLIHaa 200 g SILaVaa 1 dL KUIVaTTUJa METSäSIEnIä (ESIMERKIKSI SUPPILOVaHVEROITa) 2 SIPULIa 3–4 VaLKOSIPULIn KynTTä 2 TL VaLKOPIPPURIa 1 RKL KaTaJanMaRJOJa MURSKaTTUna 1/2 dL TUORETTa PERSILJaa 2 RKL KUIVaTTUJa yRTTEJä (ESIMERKIKSI TIMJaMIa, LIPSTIKKaa, SaLVIaa) 1 TL InKIVääRIä 1 TL nEILIKKaa 1 TL MUSKOTTIa 11/2 RKL SUOLaa 1 dL MaKEaa SHERRyä SIan SUOLTa Jauha liha ja silava lihamyllyssä kahteen kertaan. Laita suoli kiinni muovipullosta teh tyyn suppiloon ja täytä suolta massalla perunasurvimen avulla työntäen. Roomalaiset rakastivat makkaroi ta, he maustoivat niitä muun muas sa pähkinällä ja kuminalla. m akkaroita on tehty jo antii kin Kreikassa. Saksa on kuuluisa makkaramaa, sieltä tulevat esimerkiksi bratwurs tit ja metwurstit sekä tapa syödä makkaraa hapankaalin kera. Hämeenlin nassa herttualle tarjottiin maksa, veri ja lihamakkaroita. Paista koepala ja maista. Makka rat kuitenkin kiellettiin kristinuskon alkuaikoina, koska niiden syömistä pidettiin pakanallisena mässäilynä. Saksalaisilta porvareilta omaksut tiin myös sisälmys eli ränttymakka roiden valmistus. Makkarat voitiin ha pattaa, kuivata, suolata tai palvata, jolloin ne säilyivät pitkälle kevää seen. Keitä mak karoita vedessä noin 30 minuuttia ja pistele ne, etteivät ne halkea. Siirrä lihamassaa varovasti suolessa eteen päin niin, että suoli ei ole ihan täynnä, vaan siinä on turpoamisvaraa. Makka roita tarjottiin myös Turun linnas sa vuonna 1562 Juhanaherttuan ja hänen vastavihityn puolisonsa, puo lalaisen prinsessan Katariina Jagel lonican joulupöydässä. Joulumakkaraan makua tuovat piparkakkumausteet. Ruoan nimeksi tuli salami . Joulumakkaroihin käytetään samoja mausteita kuin piparkakkuihinkin. Ensimmäi nen makkara oli hakatul la lihalla, verellä ja yrteillä täytet ty naudan pötsi, joka kypsennettiin nuotiolla. Hienonna sipulit ja persilja. Niitä tehtiin syksyl lä teurastuksen yhteydessä. Sellaistahan niiden syönti tahtoo ol la tämän päivän Suomessakin kesä aikaan. Saksa laiset hansakauppiaat toivat mak karantekotaidon Suomen Turkuun keskiajalla, ehkä jo 1200luvulla. Siellä makka ran kultaaikaa oli 1500luku, mak karoita nautittiin runsaasti varsin kin Kustaa Vaasan hovissa. Makkarat olivat Martin päivän juhlaruokaa, ja niillä herkuteltiin myös jouluna. Tarjoa puo lukoiden kera. Lisää tarvittaessa suolaa, maustei ta tai vettä
Kivet ovat suoran rajalinjan sivussa noin viisi metriä, kulmapyykit ovat selvästi näkyvissä rajan kulmissa. > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2012-31.1.2013. Varaa ilmoitustila 2.1. lehden mukaan viisarikivet ovat suuntaa antavia ja saattavat olla rajalinjan vieressä eivätkä keskellä. Maanmittauslaitoksen yliinsinööri Kalle Konttisen mukaan raja kulkee 98 prosentin todennäköisyydellä viisarikivien kohdalla. Lisäksi maastosta löytyy 1 Miten metsätilan rajat on merkitty maastoon. Ammattilaisilla on myös tar kat gpslaitteet. Paras tapa varmistaa ra jan paikka on katsoa pyyk kien paikat ja välimatkat vanhoista maanmittaustoimitusten kartoista. Kunnon pai kannuskalustolla rajan paik ka löytyy senttien tarkkuudel la. 9 kysymystä tilarajoista Oman metsän rajapyykit kannattaa etsiä viimeistään ennen hakkuita. Kysyin viime kesänä maanmittarilta asiasta. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. metsänHOItO maapyykkejä, joissa kallioon on hakattu numero. Tutkinto antaa valmiudet toimia mm. Niiden tarkkuus voi heittää jopa viisikymmentä metriä. Nykyään pitkälle rajalle 1. Joukosta löytyy yli sa ta vuotta sitten mitattuja pyyk kejä. Koulutus alkaa 7. Aikaisemmin, jos raja oli yli kolmesataa metriä pitkä, rajan tuntumaan laitettiin vii sarikiviä eli kolme kiveä peräk käin. Karttoja saa pien tä kopiointimaksua vastaan Maanmittaustoimisto lta. Maan mittauslaitokselta haetaan täl löin rajankäyntitoimitusta . Se voi olla lenkokin. Jos luku on 0,2 tai alle, mittaus on tehty nyky aikaisilla laitteilla. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Tällaisia tapauksia on tul lut vastaan muutamia. Kartassa ei ole merkintää viisarikivistä. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2013 apurahat maksetaan. Tällöin metsänomista ja ei pysty yksin koordinaattien avulla löytämään rajan tarkkaa paikkaa. Erikoisammattitutkinto suoritetaan näytöin joko valmistavan koulutuksen yhteydessä tai sen jälkeen. 1 3 2 4 se PP o sa m u li 32 MAKASIINI 7 • 2012 33 MAKASIINI 7 • 2012 58 MAKASIINI 8 • 2012. Opintojen keskeiset sisällöt: Metsäluonnonhoito – Työn suunnittelu ja toteutus – Asiakaspalvelu ja vuorovaikutustaidot – Metsien käsittely. Maanmittarin mukaan raja mutkittelee ja viisarikivet muodostavat rajalinjan. Sen sijaan kaupassa myytä viin gpslaitteisiin ei kannata yksin luottaa. Valmistava koulutus on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille. 4 Mistä rajojen etsintään saa apua. 5 Milloin tarvitaan maan mittaria. Rajapyykkejä on laitettu maastoon 1700luvun puolivä listä lähtien. Kaavaalueilla nii tä käytetään edelleen jonkin verran. Ra jat löytyvät parhaiten, kun raja pyykit etsii maastosta ja täsmää rajamitat vanhoihin maanmit taustoimitusten karttoihin. Nykyään lähes kaikki uu det rajapyykit ovat alumiinia. TeksTi ja kuvaT Tiia Puukila rajalinjan keskelle laitetaan sa manlaiset pyykit kuin rajojen taitepisteisiin. 4. Vanhoja pyykkejä on kuiten kin edelleen maastossa ja ne ovat lainvoimaisia. aPUraHoJa KoULUTUsTa Metsälehden Veromakasiini ilmestyy tammikuun 17. 3. 3 Miten rajapyykit löytää. 2 Minkälaisia rajapyykkejä on. päivä. Nii hin on merkitty metrimäärät, kuinka paljon matkaa on pyy kiltä toiselle. Rajapyykkiin hakatun numeron avulla pyykit eivät mene sekaisin. Metsäyhtiöillä ja metsänhoi toyhdistyksillä on käytössään maksullinen karttapalvelu, jo ka kertoo, kuinka monta pyyk kiä tilalta löytyy ja mitkä niiden koordinaatit ovat. Sata vuotta sitten joil lakin maanmittareilla on ollut kuitenkin erikoinen käytäntö laittaa viisariki vet vähän sivuun rajalta. mennessä. Nykyaikainen punainen metallipyykki löytyy tarvittaessa metallin paljastimella. Asiasta on kaksi erilaista tulkintaa. helmikuuta 2013. Samalla umpeen kasvaneet rajalinjat on syytä raivata auki. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2013 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2013 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • metsäkulttuuri, • koulutus, • viestintä ja • hyvinvointi. Rajanaapurin tiedot saa tarvittaessa Maanmittaus laitoksen paikallisesta toimipis teestä. jarmo rautapuro, p. Koordinaatit voi syöttää gpslaitteeseen. Niissä neljä puupaa lua muodostavat neliön ja viides paalu osoittaa keskellä rajapis teen paikan. Koordinaattien tarkkuus il moitetaan pistekeskivirheenä eli RSKlukuna. EPäTIETOInEn Pääsääntöisesti viisarikivet ovat ti lan rajalla ja osittavat rajan paikan. Mikäli tilan rajat ovat selkeät ja rajapyykit paikoillaan, voi ra jamerkit löytää myös suunnis tamalla kompassin ja maasto kartan avulla. Ne ovat noin 70 senttimet riä korkeita. Rauniopyykki on neliömäinen kivimuodostelma, jonka keskellä on rajalinjan paikkaa osoittava korkeampi keskikivi. Pyykkien koordinaateis sa voi kuitenkin olla epätark kuutta. Lisäksi sääntönä on, että pit killä rajalinjoilla rajapyykkejä tulee olla kolmensadan metrin välein. On mahdotonta sanoa, ovatko viisarikivet tässä tapauksessa raja linjalla vai sen vieressä, näkemättä vanhojen toimituspöytäkirjoja ja viisarikiviä maastossa. 1960luvulta 1990luvun puoliväliin tehtiin yksikivisen pyykin tapaisia betonipyykke jä. Viime Metsälehti Makasiinissa (7/2012) oli juttua rajalinjoista ja viisarikivistä. Se on talon pohjatyyppinen kivistä koottu raunio, jonka keskellä rajalinjaa osoittamassa on noin 70 sentti metrin korkuinen kivi. Luvun olles sa yhden ja neljän väliltä käy tössä on ollut mittanauha ja vanhat menetelmät. Yksikivisen pyykin kaltaisia betonipyykkejä on edelleen käytössä kaava alueilla. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Myös Maanmittauslaitok sen kiinteistörekisterin karttoi hin on kirjattu kaikki rajapyy kit. Lisäksi mahdollisuus suorittaa Ammatin harjoittaminen ja yrittäjyys -osuus. Jos pyykkejä puuttuu tai rajan paikasta syntyy kiistaa naapurin kanssa, apuun pyy detään Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri . Soilla on käytetty puisia raja pyykkejä. työnjohtajana, työnopastajana sekä erikoisosaamista vaativissa työkohteissa. Aikaisemmin rajo jen taitepisteet merkittiin kivi pyykein, 1980luvulla kivipyy kit vaihtuivat punaisiksi maa lattuihin alumiinisiin pyykkei hin. Viisarikiviä löytyy edelleen maastosta, mutta ne ovat suun taa antavia ja saattavat olla ra jalinjan vieressä eivätkä keskel lä. Kun karttapalvelusta etsii oman tilansa kartan ja asettaa hiiren kursorin tilan kulmalle, palvelin ilmoittaa kyseisen pis teen koordinaatit. Myös yh den kiven pyykkejä on laitettu maastoon aina viime aikoihin saakka. Maanmittauslaitos mer kitsee tilan rajalinjojen taite pisteet maastoon rajamerkein. Pyykki laitetaan silloin vähän matkan päähän taitepis teestä ja karttaan merkitään matka, jonka päässä pyykki on rajojen taitepisteestä. HAKUAIKA: 1.12.2012 – 17.1.2013 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi Lisätiedot: jyrki.haavisto@hamk.fi, puh. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.. Nii den avulla voi yrittää paikantaa tilan rajapyykit maastossa. Viisikivisessä pyykissä nel jä kiveä muodostaa neliön ja niiden keskellä, rajalinjan mu kaisesti, on viides kivi, johon on hakattu numero. Jos taitepisteessä on esimerkik si puro, rajapyykin paikkaa siir retään. (03) 646 5360 7. 09 315 49 847 LUKiJaLTa ovatko viisarikivet rajalla. Vapaasti valittavat (suoritetaan yksi): Metsien monikäyttö – Metsätalouden ja monikäytön kuljetuskaluston käyttöja huoltotaidot – Metsäsuunnittelu. Vanhat maanmittaustoi mitusten kartat kertovat parhaiten pyykkien paikat. fi. Esimerkik si rauniopyykki on klassinen rajapyykkityyppi. Maanmittauslaitoksen maan mittari ei enää saa lähteä näyttämään rajaa maastoon. Jos rajalinjaa ja pyykkien paikkoja on vaikea hahmot taa maastossa, rajan näyttämi seen ja raivaamiseen voi pyytää avuksi esimerkiksi oman tilan rajanaapurin, metsänhoitoyh distyksen neuvojan tai rajo jen aukaisupalveluja tarjoavan yrittäjän. Alumiiniputkes sa voi olla punainen hattuosa, jossa näkyy numero tai nume ro on hakattu kallioon putken viereen. Rajalinja ei aina ole suora. Niiden koordinaatit saat tavat heittää useita kymmeniä metrejä. Nykyään maa pyykkejä varten porataan kal lioon reikä, johon lyödään alu miiniputki. 2. Maanomistaja pystyy ha kemaan suuntaa antavia koor dinaatteja tilansa rajapyykeil le myös internetistä osoittees ta www.paikkatietoikku na.fi tai kansalaisen.karttapai kka
050 598 8936. Haemme Jyväskylän hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan metsänja luonnonhoidon palveluiden tuottamisesta Joutsan ympäristössä. , puh 040 582 9676. Palvelujamme ovat mm. www.metsakustannus.fi 59 MAKASIINI 8 • 2012. 050 598 8936. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Vahvan kokemuksen lisäksi arvostamme hyviä koulutusja vuorovaikutustaitoja sekä innovatiivista, aktiivista ja asiakaslähtöistä otetta työhön. Lisätietoja tehtävästä antaa Metsänhoitoja bioenergiayksikön johtaja Olli Äijälä, olli.aijala@tapio. Työ edellyttää matkustamista. Lisätietoja tehtävästä antaa Jyväskylän hankintapiirin piiripäällikkö Matti Rossi, puh. metsänhoidon menetelmien kehittäminen, kouluttaminen sekä metsänhoidon ja puunkorjuun laadunseuranta. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa metsäpalveluita emoyhtiönsä Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Makasiini 2 x 160_Taitto 1 27.11.2012 11.49 Sivu 1 Tietoa metsästä. Jätä hakemuksesi 18.12.2012 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO on metsiin perustuvan biotalouden asiantuntija. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa metsäpalveluita emoyhtiönsä Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Lue lisää tehtävästä ja menestymisen edellytyksistä: www.tapio. . Lisätietoja tehtävästä antaa Jyväskylän hankintapiirin piiripäällikkö Matti Rossi, puh. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 125 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Haemme Jyväskylän hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan metsänja luonnonhoidon palveluiden tuottamisesta Joutsan ympäristössä. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Tarjoamme mielenkiintoista ja haastavaa kehitys-, koulutusja projektityötä mukavassa työyhteisössä. Haemme metsänhoidon asiantuntijaa jolla on operaatiotai kehittämistehtävistä hankittua syvällistä, monipuolista ja käytännönläheistä osaamista metsänhoidosta. /rekrytointi Lähetä hakemuksesi viimeistään 13.12. PaLVeLUKseen HaLUTaan PaLVeLUKseen HaLUTaan METSÄASIANTUNTIJA ETSIMME JOUKKOOMME METSÄNJA LUONNONHOIDON OSAAJAA Metsäliitto Puunhankinta on yksityismetsien puukaupan markkinajohtaja Suomessa. Tapion toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 125 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. osoitteeseen tapio@tapio. Jätä hakemuksesi 18.12.2012 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat METSÄASIANTUNTIJA ETSIMME JOUKKOOMME METSÄNJA LUONNONHOIDON OSAAJAA Metsäliitto Puunhankinta on yksityismetsien puukaupan markkinajohtaja Suomessa
Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiiniristi kosta 7 on arvottu seu raaville kolmelle: Matti Alasaarela, yliOlhava, Anna Hiltunen, Puolan ka ja Terttu Sipilä, Ou lunsalo. nimiTYKsiä METSÄHALLITUS Metsähallituksen metsätalous osasto laitetaan uusiksi ensi vuo den alusta. Uudistuksesta seuraa joukko nimityksiä. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Eija laamanen, Metsän hoitoyhdistys MetsäSavon valtuuston jäsen, Kerava 15.12. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 2012 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. 85 VUOTTA 11.12. Kaikki edellämainitut kuuluvat metsätalouden johtoryhmään ja raportoivat metsätalouden johtajana jatkavalle Jussi Kumpulalle. Metsätalouden asiakkuusjohtajaksi on nimitet ty Heikki Kääriäinen, metsä ja suunnittelujohtajaksi Pertti Tuomi, metsänhoitojohtajaksi Heikki Savolainen, kehitys ja ympä ristöpäälliköksi Antti otsamo ja metsätalouden hallintopäälliköksi Jarmo leskinen. Juha Virkkunen, Metsän hoitoyhdistys Taivalkoski ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, Taivalkoski (ei juhlia) 23.12. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. leo Torvikoski, Metsän hoitoyhdistys Kalajokilaakson valtuuston jäsen, Sievi (matkoilla) 19.12. 2012 – ??/?. Matti Syvänen, Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan eläk keellä oleva entinen työnjohtaja, Tampere 60 VUOTTA 9.12. Ilkka oulujärvi, Suomen metsäkeskus, LounaisSuomen metsäneuvoja, Turku merKKiPäiViä maKasiiniKrYPTo 8 Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 20.12. Matti Multamäki, metsänhoitaja, Helsinki 17.12. osoittees sa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Pentti Seljamo, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, LounaisSuomi, tiimiesimies, Pori 50 VUOTTA 20.12. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VaSTaUSLäHETyS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LäHIOSOITE LäHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPaIKKa POSTInUMERO POSTITOIMIPaIKKa PäIVäyS ??aLLEKIRJOITUS?????????PUHELIn aSIaKaSnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTa. Kuoreen tunnus ”Makasiinikryp to 8”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapal kintoa. Esko Tuisku, Metsänhoi toyhdistys Lounametsän eläk keellä oleva toiminnanjohtaja, naantali 80 VUOTTA 13.12
Jos viitasam makko, jota maallikon on mahdoton erottaa tavallisesta peltosammakos ta, levähtää raparperin lehden alla, kiisseli on unohdettava ja kehitel tävä joku muu jälkiruoka! Viitasammakko on koko maassa yleinen metsäisten ympäristöjen asukki. hyvän mielen soihtumeri Suomen metsäkeskus sytytti neljäsataa jätkänkynttilää Tampereen keskustorilla marraskuun lopussa. PiLKKeiTä KUVa EMIL BOByREV 62 MAKASIINI 8 • 2012. Byrokraatti ajattelee kaava maisesti. Säädöksen soveltaminen tuottaa vaikeuksia jo liitooravan kohdalla, mutta miten sitä voidaan soveltaa viitasammakkoon. Soihtumerestä starttasi Hyvän mielen metsäkävely -hanke, jolla etsitään uudenlaisia keinoja nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVa JORMa PEIPOnEn eu on listannut luonto direktiivin liitteessä 4(a) joukon erityisesti suojeltavia lajeja, joiden lisääntymis ja levähtämispaikkojen hävittäminen on kielletty. Meillä viitasammakon erityissuo jelussa ei ole mitään mieltä, mutta maapallon mittakaavassa sam makkoeläimet ovat hädässä. Luul tavasti ihmisen mukana on kaikille mantereille levinnyt sieni, joka elää sammakon ihossa. Metsäkeskuslaisten talkootyönä valmistamilla kynttilöillä muistettiin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria. Hellyttävällä ulkonäöl lä voidaan perustella taloudellisia uhrauksia, mutta jos ”limaisen” sammakon vuoksi rajoitettaisiin kymmenientuhansien mökkiläis ten kesäeloa, viranomaiset saisivat kuulla kunniansa! Viitasammakon kylmä katse ei herätä samanlaista suojeluintoa kuin liito-oravan suuret mulkosilmät. Suomessakin sitä eu:n erityisessä suojeluksessa ilmeisesti on, mutta toistaiseksi se ei ole meillä aiheuttanut sellaista tuhoa kuin lämpimämmissä ympä ristöissä, missä sadat sammakkolajit ovat sukupuuton partaalla. Viitasammakko kutee lammissa ja järvissä, ei pienissä lammikoissa ja ojissa kuten peltosammakko. Parhaim millaan pulputtajia on satamäärin. Säädös, joka sorvataan muuttolintuja ajatellen – suurin osa luonnonsuojelun ammattilaisista on aloittanut uransa lintuharrastajina – ulotetaan koskemaan myös muita eläimiä. Miksi viitasammakko ei ole he rättänyt samanlaista suojelurumbaa kuin liitoorava, vaikka EU:n aset tamat velvoitteet ovat samat. Vii tasammakolla voisi torpata monet mökki ja laiturihankkeet ja teitten rakentamiset. Metsästä voisi olla apua, sillä tutkimuksen mukaan jo viisi minuuttia metsässä parantaa henkistä hyvinvointia. Syy on varmasti liitooravan suur ten silmien. Kesällä se on varsin huo maamaton, mutta kutuaikana kor venkulkija kuulee sen pulputuksen lammen rantaa sivutessaan: ääni on kuin pulloa täyttäisi. Tunnetuin näistä on liitoorava, mutta sitäkin yleisempi on viitasammakko
Seuraava Metsälehti ilmestyy 20. SEURaaVa METSäLEHTI MaKaSIInI ILMESTyy 17. TaMMIKUUTa 2013. ensi nUmerossa METSäVEROTUS teema Perusteelliset ohjeet veroilmoituksen täyttämiseen. 63 MAKASIINI 8 • 2012. joulukuuta
Minä tutustuin malliin poikasena, kun vanha mies veisti onnenlintuja kotiky lälläni Pielaveden Sarvimäessä. ”Se pysyy pitkään vaaleana toisin kuin pihkaiset mänty ja kuusi.” TUoTe & TeKiJä onnenlinnun esikuva oli Karjalan käki. Syntyy lintu muistakin puulajeista, mutta olen tottunut tekemään männystä. Liian kuiva taas murtuu helposti. ennen Vanhaan onnenlintuun veistettiin 40–50 sulkaa. Mietin, oppisinko minäkin veistämään yhtä hienosti ja rupesin harjoittelemaan. Käsityö on hidasta, joten rikastumisen voi unohtaa, mutta tässä sitä on ketkuteltu. Veistäjä Heikki niskanen tuntee sormissaan, milloin puu on sopivan kuivaa tuomaanristiksi. aluksi ujostutti, kun lähdin myymään töitäni markkinoille. Veistin vuosikymmenet pelkästä veis tämisen ilosta, kunnes vuosituhannen vaihteessa jouduin työttömäksi Postin lajittelukeskuksesta. Tuomaanristiä veistäessä täytyy olla tarkkana puun kuivuusasteen kanssa. Hyvä puu on tiukassa, mutta saan sitä sukulaismieheltä. Parasta on hitaasti kasvanut mänty. Kesäisin veistän ja teen kaup paa Kuopion keskustassa Pikku Pietarin torikujalla.” kaunista vuolemalla Tuomaanristin Heikki Niskanen veistää mieluiten haapapuusta. Tunnen sopivan kuivuusasteen sormissani. Hänellä on pelit ja vehkeet, joilla lähtee isoja runkoja metsästä. TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI KUVaT JannE ULVInEn ”Veistän Puusta onnenlintuja, tuo maanristejä ja muuta pientä tilpehööriä – koristeesineitä, joita voi tehdä puukolla. Pitää vain löytää sopiva pala puuta. Miehen taito teki valtavan vaikutuksen. Jos se on liian kosteaa, se ei tahdo kihartua. Verstaani on kotona Siilinjärvellä. Uutta työpaikkaa ei löytynyt, joten muutin harrastuksen työksi ja perustin yrityksen, Onnenlinnun. Tuntui, että nolaan itseni, mutta linnuthan menivät kuin kuumille kiville. 64 MAKASIINI 8 • 2012. Lisäksi vuolen koko linnun yhdestä kappaleesta. Sen syyrakenne on sitkeää ja se kestää. Lintujen siivet olivat niin ohuet, että niiden läpi kuulsi valo. kun työ on valmis, se pitää vielä pa kata ja myydä. Isompi onnenlintu maksaa noin 30 euroa. Puukon lisäksi tarvitsen vannesahan. Vaikka en minä paljon puuta tarvitse, kuutiolla pärjään vuoden. Onnenlintu on perinteinen koriste, joka ennen roikkui monen tuvan katosta. Joka vuosi ennen joulua myyn pari viikkoa Tuomaan markkinoilla Helsingissä. Olen lisännyt vaikeusastetta ja teen niitä 70
Mukana on DVD. 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. 38 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen, Penttilä Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa Hinta nyt 34 € norm. Hinta nyt 36 € norm. Suositun teoksen 2. 38 € Ihminen ja metsä Kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta on julkaistu kahtena niteenä. Kahden niteen yhteishinta nyt 108 € norm. Uudessa painoksessa on mukana ensimmäistä kertaa Suomessa löydetty pikkulehdokki. Hinta nyt 37 € norm. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Joululahjasi, ole hyvä! Metsänomistajan toivelahja Metsänomistajan toivelahja Upeat luontokuvat Upeat luontokuvat Suurteos kauniissa tuotelaatikossa! Suurteos kauniissa tuotelaatikossa! Joulutarjoukset ovat voimassa 17.12.2012 saakka. Hinta nyt 34 € norm. Kirjan kokoaa toimittajan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. 42 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. painos! Suositun teoksen 2. Hinta nyt 34 € norm. painos! Kirjat Maka 11-12.indd 1 28.10.2012 18.34. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 38 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. Kirjoittaja tarjoaa laajan asiantuntemuksensa sekä vahvat mielipiteensä tuloksellisesta puuntuottamisesta ja metsien kasvattamisesta. Hinta nyt 29 € norm. Hinta nyt 37 € norm. Erämiehen luonto Martti Hahtola Upea uutuuskirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. 33 € Suomen tunturikasvio Henry Väre ja Rauni Partanen Ensimmäinen kattava kotimainen opas tunturikasveistamme innoittaa retkille Suomen tunturiseuduille ja tarkkailemaan toinen toistaa viehättävämpiä kasveja. Kasveista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys ja elinympäristöt. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. Kirja on jaettu kolmeen ajanjaksoon: 1500–1850, 1850–1950 sekä 1950–2000. Kun tilaat verkkokaupasta, syötä maksusivulla tarjouskenttään kampanjakoodi JOULU_2012. 120 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emiritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. 40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu