Metsälehti 23/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Saha soimaan Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. JOULUKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / MOOTTORI SAHAKOULU HANKINTA TYÖSTÄ NIUKKA TILI METSÄLEHTI VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN OMISTAJA TARVITSEE. METSÄNOMISTAJA Sähkölinjakorvauksista kiistellään • Mitä Otso tekee. METSÄ SUUNNITELMASTA KYSYMYSTÄ 1103_.indd 1 28.11.2013 15.36. • Talvileimikoilla vielä ottajia TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N VA RU ST EE T
Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. 1104_.indd 2 28.11.2013 15.37. Metsäkirjakauppa Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 48 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Pukinkonttiin www.metsakustannus.. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. tai asiakaspalvelustamme, puh. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakon?ikteja. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Hinta 39 € Makuja kairasta kaupunkiin Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, peltoja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta
METSÄ JA LAIT KOLUMNI: Edistetään kysyntää ENNEN & NYT: Vauhdikas koivikko LUHTA: Jättiläinen kivipedillä TAPIONPÖYDÄLTÄ: Riistakauden satoa PILKKEET: Kantokäävän työn jatkaja TUOTE & TEKIJÄ: SKEITTAAJA KOKO IKÄNSÄ Puuseppä Esa Niirasen rullalaudat tunnistaa pohjan koivutuohesta. . METSÄLEHTI MAKASIINI 20 74 SISÄLLYS NRO / . PÄÄKIRJOITUS: Veroselvitys tulee tarpeeseen METSÄNOMISTAJA: Tapio Hovi on toiminnan mies UUTISET: Sähkölinjoissa muhii kiista Metsäpalvelut saivat uuden ilmeen METSÄTYYPPI: Mikä on Euroopan pahin metsämörkö, Eveliina Pokela. METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tunnelmallinen tukikohta KÄÄNNEKOHTIA Metsäalan kehitys ja taitekohdat näkyvät Metsälehden sivuilla. KYSY POIS: Miten välttää sienitaudit. 44 JUHA TANHUA SEPPO SAMULI METSÄLEHTI . Aloittelevan metsänomistajan tärkein hankinta on raivaussaha. MARKKINAT: Hyvää ei pidä hämmentää KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Viisi tarjousta talvileimikosta VERKOSTA: Kohti yritysverotusta TEEMA: VARUSTEET MIKÄ ON TARPEELLISTA. MAKASIINI • MAKASIINI • 1105_.indd 3 29.11.2013 16.54. . RAHAPUU: Sotketaan taas puumarkkinat OMA METSÄ METSÄNHOITO: 18 kysymystä metsäsuunnitelmasta MOOTTORISAHAKOULU: Hankintalisä jää usein laihaksi TUTKIMUS: Viron sakaaleista halutaan eroon METSÄPERINTÖ: Kuka perii yksinäisen
Myös monet metsäntutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kiristyneen lahjaja perintöverotuksen ohella metsäverotus on hidastanut metsien sukupolvenvaihdoksia. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Maaja metsätalousministeriössä vasta valmistaudutaan veroselvityksen tekemiseen. H allitus valmistelee parhaillaan metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. PÄÄKIRJOITUS verohelpotuksen tavoite. Viime vuosikymmenen lopulla verotusta lievennettiin laajentamalla metsävähennyksen soveltamisalaa ja korottamalla vähennyksen määrää. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. Lisäksi se teki verotuksesta entistä vaikeaselkoisemman, mikä johtaa hankaliin tulkintaongelmiin. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio selvensi asiaa metsäpäivien avajaisissa. Viimeksi Metsätieteen päivillä pohdittiin, heikentääkö verotus metsätalouden kannattavuutta. Lyhyen historiansa aikana nykyinen metsäverojärjestelmä on jo kokenut pienen uudistuksen. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Toivottavasti selonteon viestit täsmentyvät, sillä 40-sivuisesta luonnoksesta konkreettisten toimien tärkeysjärjestystä on vaikea hahmottaa. 09 31549842 Ansa Seppälä p. Veroleimikoita ei kannata vielä kiirehtiä tekemään tai säästämään. Toimittaja Tiia Puukila selvitti, mitä metsätöissä tarvitaan. Tavoite edistää yritysmäistä metsätaloutta on hyvä, ja jos siihen on mahdollista päästä metsäverotusta muuttamalla, asia on selvittämisen väärti. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Siitä huolimatta kannattaa yrittää. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Varsinaiset päätökset siirtyvät seuraavalle eduskunnalle, jota pääsemme valitsemaan runsaan vuoden kuluttua. Se on myös tehnyt kaupasta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon siirtää metsä sukupolvelta toiselle. Muutos on kannustanut ostamaan uutta metsää ja lisännyt puunmyyntejä, mikä oli Veroselvitys tulee tarpeeseen PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Hänen mukaansa selonteon tärkein linjaus on, että metsätalouden harjoittamisessa pyritään yritysmäisyyteen. Sitä ennen metsiä verotettiin pinta-alan perusteella yli 80 vuotta. vuosikerta, perustettu 1933. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. Metsäverotus nousi puheenaiheeksi myös viimevuotisilla metsäpäivillä, kun Björn Wahlroos toivoi verojärjestelmää, joka kannustaisi metsänomistajia myymään puuta. MAKASIINI • 1106_.indd 4 29.11.2013 16.53. www.metsalehti.. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Tämä tarkoittaa, että selonteossa aiotaan esittää metsäverotuksen uudistamista. Kun vähennys aiemmin oli sidottu tilaan, nyt se on metsänomistajakohtainen. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g VUODEN viimeisen Metsälehti Makasiinin teemana ovat metsänomistajan varusteet. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Kukaties johtopäätös on, että yksinkertaisinta on pyrkiä tavoitteisiin purkamalla sukupolvenvaihdoksia hidastava suma. Uutinen herätti paljon keskustelua, sillä siitä, kun edellisen verouudistuksen siirtymäaika päättyi, on kulunut alle kymmenen vuotta. Jutun ideoinnissa teiltä lukijoilta saamistamme vinkeistä oli paljon hyötyä, mistä suuret kiitokset! Metsäverotukseen palaamme tuttuun tapaan jo heti tammikuussa. 09 31549803 Eero Sala p. Samalla metsävähennyksen laajentamisella toteutettu verohelpotus on nostanut metsätilojen hintoja. Metsävähennyksen muutos on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on uudistaa verotusta. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Paperi on tärkeä, sillä se on mitä todennäköisimmin lähdeaineistoa seuraavan hallituksen metsäpolitiikalle
Lumi tuo valoa hämärään marraskuiseen päivään 27.11. MARRASKUUSSA Talvi tekee tuloaan metsään. Kuhmon Iivantiirassa. Yölliset sankat lumisateet kasvattavat lumipeitettä nopeasti. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Ville Heikkinen 1107_.indd 5 29.11.2013 16.51
METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • MAKASIINI • 1108_.indd 6 29.11.2013 16.50
Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. TOIMINNAN MIES Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI MAKASIINI • 1108_.indd 7 29.11.2013 16.50
Keväällä 2011 hän teki eläTapio Hovi nauttii fyysisestä työstä. Tupa sijaitsee Virroilla, Toisveden kylässä, ja se tuli Tapio Hoville tilakaupan mukana. Metsätöihin Hovi oli tottunut jo vanhempiensa maatilalla Lempäälässä. Eikä hätää, vaikka kahvitauko haastattelun vuoksi tänään hieman venähtää. Loput olivat 20–50-vuotiasta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Sitten Hovi karsii oksat ja lähtee välittömästi seuraavan koivun kimppuun. Loput hän lainasi pankista, ja kaupat tehtiin lokakuussa 2010. Hän halusi yrittäjäksi ja omaa metsää. Pitää tapahtua!” hän kertoilee samalla, kun polkaisee kengät jalasta punaisen tupansa porstuassa. Eipä aikaakaan, kun Sastamalasta tuli myyntiin täysin hoitamaton metsätila. Lisäksi nuorukaisen tielle osui oikea ihminen: nyt jo edesmennyt metsäsijoittaja Kalle Järvenpää, joka antoi kullanarvoisia neuvoja ja kannusti. Metsän kunto avainasia Tapio Hovi kunnosti metsäänsä ripeästi. Oppisopimusajalta Hovilla oli jäänyt rahaa säästöön. Leveän metsäojan yli hän loikkaa tuosta vain, 27-vuotias mies elämänsä kunnossa. Säästöistä osa ja lainaa loput Valmistumisen jälkeen 2008 Tapio Hovi työskenteli kaksi vuotta enonsa metsissä ja mietti tulevaisuuttaan. Se miellytti nuorta miestä: pohjat kohtalaisen rehevät, puusto terveen näköistä. Tuli entistä vahvempi tunne, että sitä tahdon elämältäni oikeasti”, Hovi muistelee kahvikupin ääressä. Opinto-ohjelma ei Hovin mielestä edennyt riittävän ripeästi, joten hän vaihtoi sen oppisopimuspestiin silloisessa metsähoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaassa. ”Istuminen ei ole minun juttuni”, Hovi vahvistaa, kun lopulta malttaa lähteä kahvitauolle. Seuraavana päivänä uusi omistaja pörräsi raivaussahan kanssa taimikossa. Hetken kuluttua koivu kaatuu tarkalleen sinne, minne metsätalousyrittäjä Tapio Hovi sen tähtäsi – metsikön reunasta peltoaukeaa ja kohtalontovereitaan kohti. Hän kun ostaa metsätiloja ja laittaa ne kuntoon. Pieni vanha talo käy mainiosti tukikohdaksi, kun Hovi tekee pitkää päivää ympärillä avautuvissa metsissä. Vesisade ja räntä eivät haittaa mitään.” oottorisaha ulvaisee terhakkaasti. Paikallaan oloa hän on vältellyt viimeistään siitä saakka, kun lukion jälkeen opiskeli metsuriksi Hyvinkäällä. Työt jatkuvat, sillä rauduskoivikossa talon lähellä ahkeroi monitoimikone. Kuulostaa aivan kuin se odottaisi, milloin teräketju pääsee haukkaamaan koivun kylkeä, ja pääseehän se. kansa herra ja työskennellä luonnossa. Kooltaan tila oli vajaat kymmenen hehtaaria, joista 1,5 hehtaaria vanhaa, järeää tukkipuustoa. ”Vain navakalla tuulella pysyn poissa metsästä. ”Hän puhui, että minun kannattaisi ostaa metsää, koska osaan itse hoitaa sitä. ”En pidä aikailusta”, hän muistuttaa. Virrat METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1108_.indd 8 29.11.2013 16.50. Valkeni, että hän tahtoi olla oman aiKuusi kasvaa Virroilla vauhdikkaasti. ”Halusin töihin. Ensimmäisen moottorisahansakin hän oli ostanut 16-vuotiaana
”Kyllä se pisti miestä jännittämään. Esimerkiksi kuusen tyvilahoa ei näe ulospäin. JÄI KIPINÄ, ETTÄ HALUAN TEHDÄ TÄMÄN TOISTEKIN.” MAKASIINI • 1108_.indd 9 29.11.2013 16.50. Metsäsijoittamisen riskit ainakin selvisivät kertaheitolla. Kaikkia puutavaralaatuja kasvoi enemmän kuin Tapio Hovi oli arvioinut. ”Muuten olisi käynyt hullusti. Täytyy vain tietää, että kasvava puusto on tervettä. Olihan hän juuri tehnyt valtavan työn, jota luonto näytti pitävän pilkkanaan. Myrsky vaurioitti parhaita kasvatusmetsäkuvioita. Jos on ostanut metsätilan ylihintaan ja puusto onkin lahoa, tulee helposti kaksinkertainen tappio. Sitä paitsi menee 20–30 vuotta, ennen kuin metsästä saa seuraavan kerran kunnolla hakkuutuloja. Ja onneksi kaikkea ei ollut ehditty harventaa. Kai kokemuksella jokin tarkoitus oli”, hän pohtii hiljaisella äänellä. Laadukkaista kasvatusmetsistä pitää myös pankinjohtaja: jos tilakaupat ”KYLLÄ SE PISTI MIESTÄ JÄNNITTÄMÄÄN. Sotku oli hirvittävä. Onneksi Hovi oli vakuuttanut metsänsä kunnolla. Liian suuri osa metsästä olisi muuttunut vajaatuottoiseksi.” Tila osoittautui silti mainioksi hankinnaksi. Ostohintakin oli kohtuullinen, vaikka Hovin mielestä metsätilasta kannattaa joskus maksaa jopa ylihintaa. Jäi kipinä, että haluan tehdä tämän toistekin.” Kovan työn jälkeen tila alkoi olla unelmakunnossa, mutta sitten tuli vastoinkäyminen: Tapani-myrsky. Kaikki meni kuitupuuksi. Päätehakkuuikäisen metsän riski on, ettei puun laatuun pysty enää vaikuttamaan. mänsä ensimmäiset puukaupat. Metsästä oli juuri hakattu melkein 400 mottia harvennuspuuta, kun myrsky kaatoi sata lisää. Täytyi motivoitua uudelleen. Kokemus sai nuoren miehen mietteliääksi. ”Hetken aikaa kesti, että selvisin henkisesti
Näin vältetään ravinnehävikki. Ja koivua pitää olla, sillä sekapuustosta kasvaa terve metsä. ”Paikassa oli silti jotakin, mikä minua kiinnosti”, hän sanoo. Hän laski, että hakkuutuloilla hän saisi maksettua luoton vähiin. ”Maksan välillä kaiken pois ja tarvittaessa otan uutta. Hovi haluaa harjoittaa selväpiirteistä ja järjestelmällistä metsätaloutta. rahoittaa lainalla, ne sekä hoidetut taimikot ovat arvokas vakuus. Päämääräni on, että hankin tilan ja hoidan sen kuntoon nopeasti. Jatkuva kasvatus sopii hänesHovi asuu viikot pienessä talossa metsätilallaan. Laadukas koivu kasvaa nopeasti, kun sitä harventaa voimakkaasti. Tie oli niin huonossa kunnossa, että auto juuttui kiinni. Virtain-tilan Tapio Hovi hankki kokonaan lainarahalla. Puustosta 70 prosenttia oli männikköä, joka senikäisenä on turvallisempi ostos kuin kuusikko. ”PÄÄMÄÄRÄNI ON, ETTÄ HANKIN TILAN JA HOIDAN SEN KUNTOON NOPEASTI.” tua kauppakirjan allekirjoittamisesta. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1108_.indd 10 29.11.2013 16.50. Järvenpään tavoin Hovi tähdentää, että kun energiapuuta korjataan kasvatusmetsistä, puu tuodaan karsittuna rankana ja oksat jätetään metsään. Leppä paitsi tarjoaa pyylle ravintoa myös sitoo juurinystyröillään typpeä, mitä Hovia neuvonut Kalle Järvenpääkin arvosti. Hovi kerkesi jo ihmetellä, mihin oikeastaan oli matkalla. Sellainen kasvaa teollisuudelle kelpaavaa arvopuuta, mutta innokas metsästäjä jättää elintilaa myös riistalle. Tapansa mukaan Hovi ennakoi, miltä paikka näyttäisi valmiina kymmenen vuoden kuluttua, ja teki kaupat. Jos ostan hoitamatonta nuorta metsää hyvällä pohjalla, se tuottaa 20 vuodessa järeää tukkia.” Kun Hovi osti Virtain-tilan, sen ojat olivat tukossa. Hoitotöitä oli rästissä hirvittävä määrä. Paikka oli ollut hänellä pari viikkoa, kun niitä jo ryhdyttiin kunnostamaan. ”Kannattaa muistaa, että korjuutulot kokopuusta menevät äkkiä terveyslannoituksiin. Reilun 20 hehtaarin metsäalasta puolet oli kypsää päätehakattavaksi. Hän ei poista kaikkia leppiä ja raitoja. Hän myös paransi edelliskerrasta: saha soi jo kahden tunnin kulutSekapuustosta terve metsä Hovi haluaa tehdä metsästä omansa näköisen. Seuraavassa paikassa, jonka hän ostaa, pitää olla hakattavaa loppulainan verran. Kasvamaan jäävä puusto myös vahingoittuu helposti energiapuusavotassa”, hän huomauttaa. Ojalinjat piti raivata auki kaivuria varten. On osattava ennakoida Viime syksynä Tapio Hovi ajoi Virroille katsomaan tilaa, jota perikunta myi
Nyt pihapiiriin tulee myös kunnostettu tie. Paitsi kova tuuli. Virroilla maapohjat ovat kivikkoista Lempäälää parempia, joten metsä on helpompi uudistaa. Itse hän ei aio siihen ryhtyä. Viikot kuluvat metsätilalla, ja viikonlopuiksi hän matkustaa kotiin Lempäälään. Sydäntalveksi Hovi jättää omat metsät. Ovat tilat toki myös eläketurva. Siitä tulee kuin tilkkutäkki.” Saa tehdä mieluista työtä Uutta metsätilaa Hovi etsii koko ajan. Keväällä avopuoliso Jenni Ketonen auttoi Hovia istuttamisessa, kun omalta sairaanhoitajan työltään ennätti. Haluan rohkaista muita nuoria kuten minuakin rohkaistiin”, Hovi sanoo. Uuttera joka säällä Kun kahvit on juotu, Tapio Hovin on aika palata raivaamaan koivikkoa alikasvoksena puskevan kuusikon tieltä. Jonkin verran hän tekee töitä myös suoraan isännille. Niitä pitää ajatella pitkän ajan sijoituksena. Eniten kiinnostavat kotikulmat Lempäälässä sekä Virrat. Tutustu maksutta joulukuun ajan. www.metsalehti.?/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. ”Kuusen kasvu on mahtava. Saan myös huoletta nauttia ruuasta, kun kulutus on valtava”, innokas kotikokki iloitsee. melkoinen puusto.” Paljon uuttera uusi omistaja on jo saanut Virroilla aikaan: ojittanut, raivannut, istuttanut ja hoitanut. Vuosikymmeniä joutomaana viettäneellä pellolla kohoaakin vanttera kuusitaimikko. Saa tehdä työtä, josta pitää. ”Käy helposti niin, että metsästä ei pysty hahmottamaan selvää kuviorakennetta. ”Ja jos minulle suodaan joskus lapsia, jätän metsät heille.” Rahansa Hovi laskee tarkkaan, koska sitä on investointien jälkeen jäätävä myös elämiseen. Seudun etuja on sekin, että juurikääpä ei ole pahasti levinnyt sinne saakka. tä lähinnä pieniin yksityismetsiin. ”En pelkää fyysistä rasitusta. Kunto pysyy hyvänä. Kymmenen vuotta eteenpäin, ja tässä on ”Kovalla työllä pääsee eteenpäin. kuten haluat . MAKASIINI • 1108_.indd 11 29.11.2013 16.50. Hänelle elämänlaatu on tärkeämpää kuin rikastuminen. Vaikka metsiin sijoittaakin, Tapio Hovi ei haaveile tulevaisuudesta miljonäärinä. Enää ei tarvitse pelätä, että edes henkilöauto jäisi kiinni. Silloin hän työskentelee metsurina useimmiten Metsä Groupin ja Koskitukin työmailla. Ulkona satelee kuivaa pakkaslunta, mikä on hyvä työkeli siinä kuin kaikki muutkin
MTK taas katsoo, että maanomistajalle kuuluu osuus myös verkkoliiketoiminnan tuotosta. Samalla Keiteleen puunhankinta laajenee Pohjanmaalle, missä yhtiö on palkkaamassa omia ostomiehiä. Sähkön siirrossa käytäntönä on ollut, että sähkölinjojen vaatimista maista korvataan maanomistajalle pelkästään aiheutunut haitta. Pienemmät, jakelulinjoiksi kutsutut korkeintaan 45 kilovoltin linjat käsitellään maankäyttöja rakennuslain mukaisesti. Vielä 1980-luvulla Suomessa pesi muutama sata kultasirkkuparia, mutta nykyään tuskin yhtään. MTK haluaa neuvotella MTK suosittelee maanomistajille sopimisesta pidättäytymistä ja korvausten ratkaisemista pakkomenettelyn kautta. Äärimmäisen uhanalaisten lajien listalle on noussut kultasirkku, joka on nopeasti hävinnyt Suomen pesimälinnustosta. ”Yritämme saada vastapuolelle neuvotteluhalua, sillä pakkomenettelyt ovat yhtiöiden kannalta hitaita, hankalia ja kalliita”, ympäristöjohtaja Markku Tornberg MTK:sta sanoo. Jos tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat lähellekään, niin erityisesti Pohjanmaalle on tulossa iso määrä uusia sähkölinjoja. ”Valtaosin on päästy vapaaehtoiseen sopimukseen. MTK on tyytymätön linjoista maksettaviin korvauksiin. Energiateollisuus ry:n verkkoliiketoiminnan johtajan Kenneth Hännisen mukaan energiateollisuus on valmis neuvotteluihin, mikäli edellytyksiä on. Voimalinjojen rakentaminen edellyttää aina lunastuslain mukaista lunastustoimitusta, jossa maahan lunastetaan pysyvä käyttöoikeus ja määritetään lunastuskorvaus. Korvauksesta voidaan sopia joko vapaaehtoisesti rakentajan ja maanomistajan kesken, tai sähköyhtiö hakee kunnan rakennuslautakunnalta pakkoSähkönsiirrossa muhii kiista Tuulivoimalan rakentaminen on tuomassa lisää sähkölinjoja metsiin. Kahdenlaisia linjoja Maankäytöllisesti sähkölinjoja on kahdenlaisia ja niistä on säädetty eri laeissa. Maailman 10 065 lintulajista 198 on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Mistään suurista ongelmista en ole kuullut.” Hännisen mukaan monimutkaisen pakkomenettelyn lopputulos ei yleensä poikkea vapaaehtoisesta sopimisesta, ja korvaukset ovat olleet joskus jopa tarjottua vapaaehtoista maksua pienempiä. Vuotuinen tukkipuun käyttö Eteläja Keski-Pohjanmaalla kasvaa reilut 200000 kuutiota. Kaikkiaan uhan alaisiksi on luokiteltu 1312 lintulajia. Keitele tiedotti syyskuussa rakentavansa Kemijärvelle puutuotetehtaan. MAKASIINI • MAKASIINI • 1110_.indd 12 29.11.2013 16.45. Myös kantaverkkoa pitää vahvistaa. UUTISET Lyhyesti Kultasirkku uhkaa hävitä Uhanalaisia lintuja on kansainvälisen BirdLifejärjestön mukaan enemmän kuin koskaan ennen. MIKKO HÄYRYNEN TUULIVOIMALOIDEN rakentamiseen on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan rakennuspaikasta maksetaan teollisuustontin vuokraa ja vaikutusalueellekin jotain niin kauas kuin toisen myllyn rakentaminen on estynyt. Keitele EteläPohjanmaalle Keitele Timber on ostanut Alajärveltä Myllyahon sahan konkurssipesän ja aloittaa sahauksen tässä kuussa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain satatuhatta kuutiometriä mäntysahatavaraa. Siinä muhii periaatteellinen kiista, johon etujärjestöjen välisen suositussopimuksen jatko kaatui muutama vuosi sitten. Energiateollisuuden kanta on, että toteutunut haitta korvataan. Periaatteellisella kysymyksellä on isot taloudelliset vaikutukset
Toisaalta, Uimaharjun liukosellutehdas tuottaa enemmän kuin Rovio. ”Putkiremontin tekeminen CLT-taloissa maksaa kymmenesosan betonitaloon verrattuna.” RAKENNUTTAJAYHTIÖ LAKEAN ALUEPÄÄLLIKKÖ JOUNI LIIMATAINEN MASSIIVI PUUELEMENTEISTÄ RAKENNE TUN KERROSTALON EDUISTA. LEHTIKUUSI / . Hinta katsotaan Tapion summa-arvotaulukosta. TALOUSELÄMÄ / . Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomessa, noin 300000 kuutiometriä ja Etelä-Savossa, noin 400000 kuutiota. Summa-arvotaulukossa on erikseen maapohjan hinta kasvupaikan mukaan 210–580 euroa hehtaarilta sekä puuston odotusarvot. Elenia uudistaa ilmajohtojaan maakaapeleiksi parin tuhannen kilometrin vuosivauhtia. kauppahintatilaston mukaan todelliset kauppahinnat ovat huomattavasti korkeampia”, Tornberg painottaa. Pakkosijoitusoikeuden myöntämisen jälkeen korvauksesta voidaan edelleen sopia. ”Olemme päättäneet nostaa maapohjasta maksettavaa korvausta 20 prosenttia taulukkohintaa korkeammaksi. Hetemäelle Metsän etunoja -palkinto Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki on saanut Metsän etunoja -palkinnon. Hehtaarikorvaukset vaihtelevat noin 800 eurosta 6 500 euroon, puustosta riippuen”, Harala kertoo. MTK haluaa energiayhtiöt neuvottelupöytään, jotta sähkölinjojen korvauksia saataisiin parannettua. . Lunastustoimituksessa ei lunasteta omistusoikeutta, vaan yhtiö saa oikeuden rakentaa sähkölinjan toisen maalle, ja tälle käyttöoikeudelle määritetään korvaus. Taulukkohinta ei riitä Ilmalinjojen leveys vaihtelee pienimpien jakelulinjojen viidestä metristä aina voimajohtolinjojen 20 metriin. ”Maanmittauslaitoksen TO N I KN U U TI LA MAKASIINI • MAKASIINI • 1110_.indd 13 29.11.2013 16.46. Energiateollisuus puolestaan katsoo, että korvaustaso on lähellä kauppahintatilaston toteutuneita hintoja. Tammi-elokuussa Suomeen tuotiin puuta 7,88 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Sähköverkkoyhtiö Elenian maankäyttöpäällikkö Sanni Haralan mukaan Tapion tänä syksynä päivitetyt summa-arvotaulukot vastaavat aiempaa paremmin kauppahintatilaston hintoja. Muussa tapauksessa korvausasia tulee siirtää lunastustoimitukseen. Jos myöhemmin linjalle tehdään esimerkiksi moottorikelkkareitti, niin siitä ei sovita sähköyhtiön, vaan maanomistajan kanssa. Eino rokotti 30 miljoonalla Eino-myrskyn aiheuttamat metsävahingot ovat täsmentyneet noin 1,5 miljoonaan kuutiometriin. Palkinnon saajan valitsi Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand. ”En usko.” MAA JA METSÄTALOUS MINISTERI JARI KOSKISEN VASTAUS KYSYMYKSEEN, ONKO METSÄVEROTUKSESSA PALUUTA PINTA ALAVERO TUKSEEN. KAUPPALEHTI . Hetemäki palkittiin 5000 euron stipendillä, jonka lahjoitti Suomen Messusäätiö. Pysyvässä käyttöoikeudessa korvaus maksetaan maapohjan hinnan perusteella, yhtiö ikään kuin ostaa maapohjan. MTK:n mielestä taulukon maapohjan hinnat ovat aivan liian pieniä. Vain yksi tehdas.” VTT:N TUTKIMUSPROFESSO RI ALI HARLIN. Puita kaatui herkimmin hakkuuaukeiden laidoilla, juuri harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. ”Lauri Hetemäki uskaltaa kertoa metsäsektorin skenaarioista selkeästi, usein myös rakentavan kriittisesti, mutta säilyttäen samalla tutkijan tarkkuuden”, Nystrand perusteli. sijoitusoikeutta. Maakaapelit ovat maanomistajille pienempi, ainoastaan metrin levyinen haitta, joten pakkomenettelyt ovat harvinaisia. Metsänomistajille myrskystä koitui metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset
Metsänomistajien ja alan toimijoiden on ollut vaikea ymmärtää, mitkä palvelut kuuluvat millekin puolelle”, kertoo Otso Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. metsuritöiden välitys . Taustalla lakiuudistus Metsäkeskuksen metsäpalveluiden uusi ilme on jatke kahden vuoden takaiselle metsäkeskuslain uudistukselle. Metsänhoitoyhdistyslain muutos ja metsänhoitomaksun poistuminen ajavat myös metsänhoitoyhdistykset kehittämään toimintaansa. ”Me olemme jo kaksi vuotkeissa ojalinjojen tieltä raivattavien puiden korjuun ja kauppaamisen hoitaa hankkeen vetäjä. ”Me olemme ainoa riippumaton valtakunnallinen metsäpalveluiden tarjoaja. sukupolvenvaihdokset . energiapuun korjuuseen ja tukiin liittyvä neuvonta SA M I KU LJ U MAKASIINI • MAKASIINI • 1111_.indd 14 29.11.2013 16.43. Metsäkeskuksen julkisten palveluiden puolella myönnetään esimerkiksi kemerarahoitusta hankkeille, joita taas metsäpalvelut hoitavat. metsäsuunnittelu . kemeratukien myöntäminen ja lain valvonta . hirvituhojen arviointi ja korvaukset . vesiensuojelun suunnittelu . UUTISET TIIA PUUKILA METSÄKESKUKSEN metsäpalvelut sai uuden ilmeen metsämessujen alla. Yli sata konttoria Otson tehtävänä on vakiinnuttaa paikkansa metsäpalveluiden tarjoajana metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja muiden metsäpalveluyritysten rinnalle. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2015 alusta. Tällä hetkellä Otso kilpailuttaa asiakkaidensa puita ympäri Suomen. Mikä ihmeen Otso. metsänomistukseen, sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetsiin liittyvä neuvonta . Metso-ohjelman ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet . puukauppa . Puukauppaa laajennettu Vaikka ilme vaihtui, metsäpalveluiden toiminta ei kokenut yhdessä yössä suurta mullistusta. Halkoliiteri-polttopuupalvelu . Otson palvelut . tiekunnan hallintopalvelut . Suurin syy jaolle oli kilpailun avoimuuden säilyttäminen. ojien ja teiden suunnittelu ja kunnostus . Entinen sininen metsäkeskus vaihtoi logonsa karhuun ja kantaa nyt nimeä Otso Metsäpalvelut. hyönteis-, myrskysekä muut metsätuhoasiat . Esimerkiksi suometsänkunnostushankMetsä keskuksen julkisten palveluiden tehtävät . Meillä on yli sata toimistoa ja toimialueena koko Suomi. Samassa rytäkässä henkilöstö ja toiminta jaettiin kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Myös puukauppa on kuulunut metsäpalveluiden toimikuvaan heti alusta asti. Epäselvyyksien välttämiseksi yksiköt eriytettiin. Uudesta ilmeestään huolimatta Otso on yhä Suomen metsäkeskuksen yksikkö. metsien kiinteistövälitys Jukka Enarvin luotsaamassa Otso Metsäpalveluissa työskentelee kolmesataa henkeä sadassa toimistossa ympäri Suomen. Metsäkeskuksen metsäpalvelut vaihtoi nimensä ja teki näkyvän pesäeron metsäkeskuksen julkisiin palveluihin. metsäveroasiat . metsälakiin ja metsien hyönteistuholakiin liittyvä neuvonta ja valvonta . Lopullinen pesäero on kuitenkin suunnitteilla. Metsänomistaja pystyy asioimaan kotipaikkakuntansa toimistolla”, Enarvi kertoo. Julkisten palveluiden toiminnan rahoittajaksi tuli valtio, mutta metsäpalveluiden tuli pärjätä omillaan. Uuden ilmeen toivotaan selkeyttävän metsäkeskuksen tehtävänjakoa julkisten palveluiden ja metsäpalveluiden välillä. metsänomistajien koulutus ja kurssit . Sitä on kehitetty, jäsennelty ja laajennettu viimeiset kaksi vuotta. Jo ennen ilmeen päivittämistä vanhan metsäkeskuksen alueellisia palveluita on levitetty koko maan kattaviksi. Metsänomistajia on avitettu sukupolvenvaihdoksissa, veroilmoitusten täytössä ja metsäkiinteistöjen välityksessä. metsänhoito . ”Tavoitteenamme on, että meidän kautta hoituvat kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut”, Enarvi kertoo. Samalla säästetään kustannuksissa, kun maastotyöt tekee kollega metsätilan sijaintikunnan toimipisteeltä. metsätila-arviot . ta toimineet itsenäisesti pelkästään asiakkaiden projekteista tulevilla tulovirroilla”, Enarvi sanoo. ”Ulospäin metsäkeskus on näyttäytynyt yhtenä organisaationa, jolla on vihreä ja sininen puoli. Tällä hetkellä sen etuna ovat kasvava etämetsänomistajien määrä. Puukauppaa on laajennettu myös hankkeiden ulkopuolelle. Maaja metsätalousministeriö kaavailee, että Otso yhtiöitettäisiin ensi vuoden aikana. luonnonmukainen metsien kasvatus . Metsään.?-metsävaratietopalvelu . Nähtäväksi jää, kuinka kauan Otso säilyttää asemansa ainoana riippumattomana valtakunnallisena metsäpalveluiden tarjoajana. Toimintaa on tarkoitus luotsata vieläkin pidemmälle. Vuoden 2012 alusta lakiuudistus lakkautti alueelliset metsäkeskukset ja toimintansa aloitti valtakunnallinen Suomen metsäkeskus. yksityisteiden rakentaminen ja siltasuunnittelu . luonnontuhojen vahinko arvioinnit
Puun energiaja muu käyttö eivät mielestämme kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. inventoinnin laskentatuloksista. Biotalouden kenttä on todella hajanainen. Myrskykaadot luetaan mukaan kuolleiksi puiksi, vaikka ne korjattaisiin myöhemmin talteen. Lahopuiden mittaus aloitettiin valtakunnan metsien 9. Byrokratia ja sääntely, esimerkiksi biomassan hyödyntämistä koskeva. Meitä on Suomesta, Saksasta ja Virosta, yhteensä kuusi. Huumori kukkii. Mitä omaan työhösi kuuluu. Se valvoo metsänomistajien etua, kun Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto päättävät metsäasioista. Mikä ovat metsän omistajan pahimmat uhat. Pidämme yhteyttä keskeisiin päättäjiin, lobbaamme. inventoinnin tulokset vuosilta 2004–2008 osoittivat lahopuun määrän laskeneen Pohjois-Suomessa. Näissä tuloksissa ei ole laskuvirhettä, mutta myös niiden paikkaansapitävyys epäilyttää tutkijoita. HANNA LEHTO ISOKOSKI Kuvio Vuosi 2010 tuhoisin Lähde: Metla, Suomen metsäkeskus Asta, Veera, Lahja ja Sylvi kaatoivat yli viisi kertaa enemmän puita kuin Eino-myrsky. Myrskyt sotkevat Jo valtakunnan metsien 10. Myös inventoinnin alla ja aikaan sattuneet myrskyt sotkevat tuloksia. KUKA: Metsänhoitaja Eveliina Pokela, 28 vuotta. METSÄTYYPPI Mikä on CEPF. Nyt keskustellaan kiihkeästi siitä, että puuta pitäisi käyttää ensisijaisesti rakentamiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona energiaksi. Laadimme tiedotteita päättäjille, pidämme yllä verkkosivuja ja lähetämme jäsenille tiedoksiantoja. Alustavien laskelmien mukaan lahopuun määrä olisi vähentynyt Pohjois-Suomen ja kasvanut Etelä-Suomen talousmetsissä. Korjattu tulos tulee varmaankin olemaan sellainen, että Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt vielä enemmän kuin alustavat tulokset osoittivat ja pohjoisessa vähennys on joko pienempi tai sitä ei ole”, Korhonen arvioi. Sen avulla jaksamme, sillä työtä on niin paljon kuin ikinä ehdimme tehdä. ”Virhe koskee vain pientä osaa lahopuustoa ja ilmeisesti tulosten suunta ei muutu. MITEN: Järjestö kutsui haastatteluun. Seuraavassa inventoinnissa jotain jäi ehkä mittaamatta. MAKASIINI • MAKASIINI • 1111_.indd 15 29.11.2013 16.43. Mitä järjestö tekee. Lahopuun pituuksia ei mitata maastossa, vaan ne ennustetaan laskentamalleilla. Pyöritän talon hallintoa sekä viestintää. Me emme halua sellaista. Tuhoutunut puusto / milj. Suomalainen Eveliina Pokela pitää eurooppalaisten metsänomistajien puolia Brysselissä. Uusi ohjelma oli joissakin tapauksissa laskenut lahopuun pituudet lyhyemmiksi kuin aikaisemmassa inventoinnissa. Syynä on laskentaohjelman vaihdos. Mikä on Euroopan pahin metsämörkö. m 2 4 6 8 Aamo 1978 Mauri 1982 Manta 1985 Pyry, Janika 2001 Unto 2002 Asta, Veera, Lahja, Veera 2010 Tapani, Hannu 2011 Antti 2012 Eino 2013 TIIA PUUKILA UUSIMMAT valtakunnan metsien inventointitulokset lahopuun määrän vähentymisestä ovat paljastuneet osittain virheellisiksi. Nyt tutkijat ovat löytäneet ongelmia 11. inventoinnissa 1996–2003. Selvitti aikaisemmin maaja metsätalousministeriössä, miten suomalaista metsäosaamista vietäisiin ulkomaille. Korhonen Metsäntutkimuslaitokselta. Etelä-Suomen lahopuun määrissä näkyvät vuoden 2010 myrskyt. MITÄ: Työskentelee Euroopan metsänomistajajärjestöjen keskusliiton CEPFin poliittisena neuvonantajana. Vähentyminen näkyi pitkälle lahonneiden maapuiden määrissä. Kaikki ovat hyvin käytännönläheisiä, jalat maassa. Lahopuu laskettiin väärin Etelä-Suomessa lahopuun määrä on lisääntynyt todennäköisesti alustavaa arvioita enemmän. Parhaillaan perehdyn myös biotalouteen, jonka edistämisestä eri toimijoilla on runsaasti erilaisia näkemyksiä. Työ tehtiin tarkkaan. Lyhenne tulee ranskankielisestä nimestä Confédération Européenne des Propriétaires Forestiers. Se on eurooppalaisten metsänomistajajärjestöjen kattojärjestö, jonka jäseniin kuuluu myös Suomen MTK. Minkälainen työtiimisi on. ”On paljastunut, että alustavat tulokset lahopuun määristä ovat osin virheellisiä”, kertoo erikoistutkija Kari T
Junnikkala ei malta olla toistamatta sahojen huonoa tilannetta. Nyt niin ei näytä tapahtuvan. Etelä-Pohjanmaalla joillakin ostajilla leimikkotilanne on niin hyvä, että talvileimikoiden aktiivinen ostaminen on lopetettu. ”Hilden tuhoja arvioidaan parhaillaan, mutta niiden ennakoidaan olevan samantapaisia kuin Einon. Hyvää ei pidä hämmentää Hyvin käyvän puu kaupan taustalla saattaa vaikuttaa myös pankkien kiristynyt luoton anto, minkä vuoksi rahoitusta on haettu metsä pankista, Juha Junnikkala pohtii. ”Kun puunhintoihin ei liity nousupiikin odotuksia, niin kauppaa uskalletaan käydä.” Hän pohtii myös, onko pankkien lainahanojen kiristäminen vaikuttanut siihen, että rahoitusta on haettu metsäpankista. Hyvän tilanteen takana on monia syitä, joita yhteisesti voi kuvata häiriöiden puutteeksi. Hyvä pystyvarantotilanne hillitsee tukinhintojen nousupaineita. Seuraavat kuukaudet ostetaan talvileimikoita, mikä näkyy hintatasossa.” Talvileimikot ovat halvempia, koska ne ovat pehmeillä mailla. Aikaisempi, lokakuun lopulla Eteläja Länsi-Ruotsiin osunut Simone-myrsky kaatoi noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. MARKKINAT MIKKO HÄYRYNEN SAHUREIDEN viesti on, että puukauppa käy hyvin ja silloin ei pidä hämmentää. Monimutkaisten syy-seuraus-suhteiden vuoksi kivihiili on etenkin rannikon voimaloissa metsäenergiaa edullisempaa polttoainetta. Sahatavaran kotimaan ja Euroopan menekki on huonoa, mutta Kaukoitä ja Pohjois-Afrikka vetävät. ”Kun neljä ja puoli vuotta on tehty tappiota, niin ei ole pahitteeksi vaikka yhden puolivuotta tekee vähän plussaakin.” Nousu pysähtyy Harvestia Oy ostaa ensisijaisesti Itä-Suomen havutukkia ja koivukuitua. Vaikka Eino-myrsky ei poikinut isoja tuhoalueita, niin Kauranen uskoo, että myrskyllä on silti vaikutusta kantohintoihin. Kivihiilen tuonti ei ole suoraan pois metsäenergian menekistä, sillä haketta toimitetaan myös monille maatiloille ja muille pienemmän kokoluokan käyttäjille. Yleensä länsimyrskyt purkavat pahimman voimansa Ruotsiin ja myrskypuiden tarjontapiikki tuntuu sahatavaramarkkinoilla lahden tälläkin puolella. Leimikkotilanne on hyvä, mutta toimitusjohtaja Pekka Kauranen kertoo varovaisin sanakääntein, että koivukuitupuun tarjonta on ollut niukkaa. TU O M A S N EV A LA IN EN MAKASIINI • MAKASIINI • 1112_.indd 16 29.11.2013 16.41. Puita on kaatunut sieltä täältä, mutta ei kovin suuria määriä”, Sveaskogin Pohjois-Ruotsin Piitimessä toimiva myyntipäällikkö Paavo Valonen sanoo. Jönköpingin eteläpuoleisen Ruotsin vuotuinen korjuumäärä on noin 22 miljoonaa kuutiometriä, joten myrskypuu ei muuta kokokuvaa. Puumarkkinoilta ei löydy nyt dramatiikkaa: kauppa käy, korjuuta haittaava pehmeä aika näyttää jäävän lyhyeksi eikä myrskykään isosti vaikuttanut. ”Nousu pysähtyy ja sitten on lievää laskua. Junnikkalalla mahtuu kuitenkin vielä talvileimikoita tämän kauden korjuuseen. Kalajokisen Junnikkala Oy:n metsäpäällikkö Juha Junnikkala uskoo puunhintojen tasaisen kehityksen tuoneen rauhaa puumarkkinoille. ”Kaikki menee kaupaksi, mutta metsäenergian hinta on laskenut aavistuksen verran”, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa toteaa. ”Etelä-Ruotsissa on ollut tukkipulaa ja metsänomistajien tarjoamat pienet myrskypuuerät ovat jopa positiivinen asia”, Valonen kertoo. Ruotsissa pienet tuhot Se, mikä Suomen puolella oli Eino, oli Ruotsin puolella Hilde
. . . . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. . . Uudistushakkuu . . . . . . . Harvennushakkuu . . . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . Uudistushakkuu . . . Harvennushakkuu . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . nousussa . . . . Uudistushakkuu . Uudistushakkuu . . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Ensiharvennus . . . . . . . . Ensiharvennus . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Ensiharvennus . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . . . . . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . Ensiharvennus . . . . . . . Ensiharvennus . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . . . . . . Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . Harvennushakkuu . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–47/2013 2011 2012 984778 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 10/2012 2/2013 12 4 6 8 10 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 1112_.indd 17 29.11.2013 16.41. Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Ensiharvennus . . . .
Ne ovat alhaalla edelleen, vaikka mäntytavaraa onkin alkanut kasautua. Kuusitukin hinnassa vaihteluväli oli suurempi, 54–58 euroa. Ruotsissa metsien käyttöaste on Suomea korkeampi, minkä vuoksi metsässä ei ole samalla tavalla puskuria tasaamaan kysynnän vaihteluja. Yksi ostajista tarjosi männystä runkohintaa mäntyainespuun nimellä. Pylväs ratkaisi Tarjousten kokonaissummissa ei ollut suurta eroa, kaikki olivat reilut Viisi tarjousta talvileimikosta MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARALLE kuuluu vähän parempaa muutaman vientimaan hyvän vedon vuoksi, mutta kokonaisuutena vuosi 2013 kirjautuu keskinkertaiseksi. ”Ainoastaan Japani maksaa laadusta, muille riittää alemmat laadut ja niidenmukaiset hinnat”, yksityisten sahojen järjestön Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Pylväästä maksettiin 70 euroa kuutiometriltä. Ruotsin sahureilla on ollut vaikeaa sekä kallistuneen kruunun että puun saatavuuden kanssa. Englannissa ja Saksassa markkinat ovat parantumassa, mutta Ranska ja Hollanti ovat heikkoja. Tarjous hinta oli noin 50 euroa kuutiometriltä. Myyntiin päätyi vajaan kahden hehtaarin päätehakkuuleimikko. Tämän vuoden sahausmäärä yltää vajaaseen kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Hintavertailussa parhaaksi todettiin kahden ostajan yhteistarjous. Kiina vetää hyvin ja pelot talouskasvun hidastumisesta ovat lieventyneet. Varastot myytiin kesällä ennätysalas. Näille puutavaralajeille luvattiin myös takuumäärät. Alue sijaitsee tilustien varrella ja on talvikorjuukohde. Kotimaassa rakennuslupien määrä putoaa edelleen, mutta korSahavuosi päättyy sarastukseen jausrakentaminen on jonkin verran korvannut laskua. PUUKAUPPA ETELÄ KARJALASSA Puutavaralaji Määrä m Mäntytukki m Mäntypylväs m Mäntypikkutukki m Mäntyparru m Mäntykuitu m Kuusitukki m Kuusikuitu m Kuusilaho m Yhteensä m 22 600 euroa. Yhdistys pyysi tarjoukset paikallisilta puunostajilta. Etelä-Euroopassa tilanne on vakiintunut, joskin kulutus on ylipäätään alhaisella tasolla. Muutaman vuoden takaisen ison myrskyn puut on sahattu ja Etelä-Ruotsin sahat käyvät vajaasti. Asian ratkaisi pylvään, pikkutukin sekä parrun hinta. Osassa tarjouksista oli mukana vain perinteiset puutavaralajit, osassa myös pikkutukki, parru ja yhdessä vielä pylväskin. Japani näyttää viimein saaneen taloutensa liikkeelle, mutta maa on pysynyt poissa markkinoilta kesän jälkeen ja sulatellut suuriksi kasvaneita varastojaan. Lähde: Tullitilasto 2012 Ranska Saksa Japani SaudiArabia Britannia Israel Kiina Egypti Hollanti Egypti Algeria Japani Britannia Marokko Israel SaudiArabia Tunisia Tanska Kuusi Mänty 1000 m 1000 m Kiina vetää Havusahatavaran tärkeimmät vientimaat tammi-elokuussa sekä viime vuoden vastaavana aikana 100 200 300 400 500 100 200 300 400 500 2013 MAKASIINI • MAKASIINI • 1113_.indd 18 29.11.2013 16.42. Ensi vuosi mentäneen samalla tasolla ja kantohintojen kehitys näyttää tylsän tasaiselta. Mutta arabikevät ja poliittinen epävarmuus eivät ole vieläkään kokonaan ohitse.” Euroopan markkinatilanne on säilynyt heikkona ja hintojen nosto näyttää hankalalta. Tarjouksia tuli viisi, joista yksi oli kahden ostajan yhteistarjous. Suomi on voittanut markkinaosuutta Ruotsilta. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN METSÄÄ Etelä-Karjalassa omistava perikunta päätti tehdä puukaupan ja valtuutti metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan asiaa. Kaupat tehtiin tämän tarjouksen perustella. ”Pohjois-Afrikasta voi odottaa reilua kasvua, koska siellä on paljon nuorta väkeä ja myös varallisuutta, vaikka se onkin jakautunut epätasaisesti. Vienti on kasvanut neljälle markkinalle – Japaniin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Israeliin. Normaalin mäntytukin tarjoushinnat olivat samaa tasoa kaikilla ostajilla, 58–59 euroa kuutiometriltä. Metsänomistajan saamaan lopulliseen rahamäärään vaikuttaa eri puutavaralajien kertymä, mikä vaihtelee ostajittain erilaisten mittaja laatuvaatimusten vuoksi
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Kannattaako hankkia mönkijä. Wahlroos heitti ’laiskalle rahalle’ kovempaa veroastetta mainiten erikseen metsäomaisuuden. . Ehkä sitten loppuisi tai ainakin vähenisi vinkuminen ylihintaisista metsäpalstoista.” KORPITUVAN TANELI ”Minun mielestä metsävähennys on yksi parhaita tapoja edistää metsätilakauppoja. Nythän julkisen sektorin osuus bkt:stä on vain 57 prosenttia, toiseksi eniten koko Euroopassa.” HILUXMETSURI ”Valtion ja kuntien toiminnan perusta on, että ne antavat ihmisille mahdollisuuden pistää asiansa kuntoon. Tämä on ainoa keino kehittää metsätilakokoa ja puuntuotannon tehokkuutta.” PUUN TAKAA ”Ongelma on siinä, että puhutaan elinkeinon harjoittamisesta, yrittäjyydestä, ammattimaisuudesta ja ties mistä ilman, että kerrotaan, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan asioita käytännössä halutaan muuttaa.” GLA ”Muutoksista ensimmäisen pitäisi olla metsävähennyksen poisto. Saisi silläkin myyntihintoja alaspäin. WWW.ERALUVAT.FI Metsänhoitoyhdistykset ovat saaneet uudet kotisivut. Ei voi luottaa minkäänlaiseen pysyvyyteen.” HEMPUTTAJA ”Tämä systeemi tulee romahtamaan ja varmasti. Jos se poistuisi, tilakauppoja tehtäisiin entistä vähemmän ja tilat pirstaloituisivat aina vain pienemmiksi.” MJO ”B. 20 40 60 80 100 EI 55 % KYLLÄ 45 % ”Etelän metsuri ja Huski kuivuneita palmunoksia pudottelemassa. Paine siihen suuntaan on jollain tasolla nähtävissä.” NIKO ”Suomen on pelastanut kehitysmaan kohtalolta se, että täällä metsät ovat suurimmaksi osaksi perheiden omistuksessa eikä suurten korporaatioiden plantaaseja.” KOUKKU ”No niin, ammutaanpa tämäkin nyt äkkiä alas eli nykysysteemi on siis paras?” JUIPPI ”Lopputuloksena saamme veroasteen jälleen nousuun. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. MAKASIINI • MAKASIINI • 1114_.indd 19 28.11.2013 15.40. Nyt näkyy olevan linja, että sotketaan. Sosialistien viimeinen korahdus.” METSÄNVARTIJA Kohti yritysverotusta Metsäselonteon tavoite ohjata metsäalaa yrittäjyyteen puhutti verkossa. Asta-myrskyn reittikin näkyy. Mies roikkuu valjaissa ja asiallisissa turvavarusteissa, mutta peittyy tuuhean latvuksen kätköihin.” PUUN TAKAA PALMUMETSURI JA HUSQVARNA Seuraa maapallon metsäpeitteen muutosta vuosina 2000–2012. MHY.FI ja METSÄNOMISTAJAT.FI ”Metsäverotusta ollaan vihdoinkin muuttamassa myös Suomessa yritysverotuksen suuntaan. EARTHENGINEPARTNERS.APPSPOT.COM/ SCIENCE GLOBAL FOREST Mihin tarvitaan erälupia ja mitä ne maksavat
TEEMA: VARUSTEET MAKASIINI • 2211_.indd 20 28.11.2013 16.49. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsänomistajalla on varaa, mistä valita. Kärkeen nousi yksi tuote ylitse muiden: raivaussaha. Metsälehti kartoitti, mitä aloitteleva metsänomistaja tarvitsee. PÄRJÄISIKÖ NÄILLÄ. Metsäylioppilas Holtti Hakonen kokeili Husqvarnan, Uittokaluston, Koneliike Oleniuksen ja FinnRaivan tuotteita metsämessuilla Helsingissä
MAKASIINI • 2211_.indd 21 28.11.2013 16.49
Itse valitsen aina amRaivaussaha on metsänomistajan tärkein ostos. matoimiselle metsänomistajalle on tarjolla monen moista työvälinettä. Painoluokaltaan 8–9 kilon eli 2–3 kilowatin ammattisahoja Äijö suosittelee metsänomistajille, joilla raivattavaa on vuosittain useampia hehtaareja. Raivaussaha on ykkönen Lukijoiden ostoslistalla on yksi selvä suosikki: raivaussaha. Löytyy sahoja, jalkineita, asusteita ja turvavarusteita. Se on turvallinen työväline verrattuna vesuriin, kirveeseen ja moottorisahaan. Metsätöihin soveltuvia raivaussahoja on markkinoilla viitisen merkkiä, ja kullakin valmistajalla on vähintään toinen mokoma eri malleja. ”Raivaussaha on suhteellisen halpa ja pitkäkestoinen hankinta. Siihen voi myös vaihtaa teriä tarpeen mukaan”, Äijö perustelee. Tuotevalikoima vetää aloittelijan hiljaiseksi. Hyvin pidettynä ja huollettuna se kestää käyttöä toistakymmentä vuotta. Myös Äijö sijoittaa raivaussahan ykköshankinnaksi. Vuosikymmenen ajan metsänomistajia kurssittanut Äijö tuntee metsänomistajien tarpeet. Raivaussaha soveltuu mainiosti myös aloittelijalle, sillä raivuun oppii nopeasti. Puun täytyy mennä kerrasta poikki. Pyysimme myös metsäneuvoja Matti Äijöä Suomen metsäkeskuksesta kertomaan omat suosituksensa. TEEMA: VARUSTEET 2211_.indd 22 28.11.2013 16.49. Siihen saa tarvittaessa hankittua varateriä, joilla onnistuu niin vesakon kuin heinienkin raivuu. Jos omistaa metsää rehevillä mailla muutamankin hehtaarin, raivattavaa löytyy aina. Metsälehti kysyi lukijoiltaan, millä aloitteleva metsänomistaja pärjää. ”Kun on paljon töitä ja rajallinen aika tehdä niitä, tuntien pitää olla tehokkaita. Käyttötarve määrää, mikä saha kannattaa ostaa. Intoa metsien hoitoon piisaa, mutta ensin pitäisi hankia jotain kättä pitempää
Kokemattoman käsissä se voi olla turvallisuusriski, jos voimat eivät riitä sitä hallitsemaan. Itselläni ainakin on sellainen.” Raivausveitsen saa omakseen muutamalla kymmenellä eurolla. Hätätilanteessa tällaisessa sahassa riittää potkua pätkimään metsäteille kaatunut tukkipuukin. Se on tehokas apuväline horsman, vatukon ja heinän niittoon taimikon ensimmäisinä vuosina. Vesakon raivuu onnistuu selkä suorana ilman iskuliikkeitä. MAKASIINI • 2211_.indd 23 28.11.2013 16.49. Jos taas sahan kahvoissa ei ole tarkoitus viettää vuosittain muutamaa päivää pidempään, tehoiltaan ja kooltaan pienempi saha riittää. Työvälineenä se on vesuria ergonomisempi eikä vaadi samanlaista voimaa ranteeseen. ”KUN ON PALJON TÖITÄ JA RAJALLINEN AIKA TEHDÄ NIITÄ, TUNTIEN PITÄÄ OLLA TEHOKKAITA. ”Hyötyynsä nähden raivausveitsi on niin edullinen hankinta, että se pitäisi löytyä jokaisen metsänomistajan varastosta. Sitä ei vain saa kaupasta. Ei kannata ostaa heikointa eikä järeintä.” ”MÖNKIJÄ, moottorikelkka ja traktorin metsäkärry ovat ainakin omalla kohdallani tarpeettomia. Sen lisäksi tarvitaan puolihyllymetriä hyvää kirjallisuutta, ajatusten vaihtoa, silmät auki metsässä kulkemista, hyvä raivaussaha tai -veitsi sekä raakaa työtä.” ”ALOITTELEVAN on hyvä teettää asiantuntijalla metsäsuunnitelma, jos tila ei ole kovin pieni. Veitsi soveltuu vielä peukalon paksuisen ja vähän sitä vahvemman vesakon kaatamiseen. Takavuosina sahat ovat olleet tiukkavetoisia eli sahan Raivausveitsi on edullinen vaihtoehto raivaussahalle. Jos sahaus sujuu, se on hyvä hankinta raivaussahan rinnalle. Kun käyttö on vähäistä, ei ole merkitystä, saako tankillisella muutaman puun vähemmän kaadettua. Keskikokoisella ammattisahalla omatoiminen omistaja pystyy tekemään energiapuusavottaa ja valmistelemaan metsäänsä tulevaan konehakkuuseen. Painavin ja tehokkain saha on ammattitaitoisen hankintahakkaajan kaveri tukkisavotoille ja siemenpuuhakkuille. Metsäalan opiskelukaan ei mene hukkaan.” Mitä metsänomistaja tarvitsee. Keskikokoinen 4–5 kilon ammattisaha on sen sijaan harkinnan arvoinen ostos. Halvimmillaan raivaussahan saa viidelläsadalla eurolla. Ammattikäyttöön ja pidempiaikaiseen raivuuseen soveltuvista sahoista saa pulittaa päälle tuhat euroa. Kaikki metsänomistajat eivät kuitenkaan moottorisahaa tarvitse – eivät ainakaan sitä järeintä mallia. Työkseen raivaavilla on kaksi sahaa. ”Raivausveitsen käyttö on hyvää hyötyliikuntaa ja käy jäykkäselkäisille.” Keskikokoinen riittää Moni lukija piti moottorisahaa tarpeellisena. Tehokas harvennushakkuille tarkoitettu saha sen sijaan on hyvä olla olemassa”, Äijö sanoo. Jos suunnitelmissa on sahata muutamia kymmeniä tankillisia vuosittain useamman vuoden ajan, moottorisaha kannattaa hankkia. ”Tämän päivän metsänomistajista alle kymmenen prosenttia tarvitsee kaikkein tehokkainta ammattikäyttöön tarkoitettua raskasta moottorisahaa. Lukijat vastaavat mattikäyttöön tarkoitetun sahan”, Äijö sanoo. Raivausveitsi kaikille Mikäli raivaussahan käyttö arveluttaa, mutta taimikoita riittää, sekä Äijö että lukijat pitävät hyvänä vaihtoehtona raivausveistä. Varhaishoitoa varten on näppärä, tehoiltaan ja kooltaan pienempi raivaussaha ja ensiharvennusta lähestyville kohteille kaikkein suurin ja tehokkain saha. PUUN TÄYTYY MENNÄ KERRASTA POIKKI.” ”RAIVAUSSAHA on mielestäni paras ja tärkein hankinta.” ”METSÄNOMISTAJA tarvitsee ehdottomasti luotettavan ja tehokkaan raivaussahan.” ”TÄRKEIMMÄT työkalut ovat kaksi raivaussahaa: toinen kolmioterällä varhaisperkauksiin ja toinen muuhun taimikonhoitoon.” ”KAKSI POTTIPUTKEA, isompi ja pienempi. Se sopii niin miehen kuin naisenkin käteen. Äijö ohjeistaa kiinnittämään huomiota sahan koon lisäksi käynnistykseen. Yllättävän vähällä rojumäärällä selviää maatalouteen verrattuna.” ”KAIKKEIN TÄRKEINTÄ on intohimo metsätalouteen. Traktorin takakauha on loistava taimien kuljetukseen.” ”YLIVOIMAISESTI tärkein hankinta on raivaussaha ja siihen parhaat saatavilla olevat valjaat.” ”MIKÄLI hoidettavana on taimikoita, kannattaa hankkia raivaussaha
Uusimpiin sahamalleihin valmistajat ovat kehittäneet niin sanotun puolipuristuksen. Männyntaimille ja yksivuotisille kuusentaimille käy halkaisijaltaan pienempi ja koivuntaimille ja muille suuremmille taimille suurempi putki. Tarjolla on vain kahden valmistajan putkia, joten sopivan valinta on yksinkertaista. Näiden sahojen kyljessä on nappi, jota painamalla vetovastus kevenee ja saha hyrähtää pienemmälläkin voimankäytöllä käyntiin. TEEMA: VARUSTEET MAKASIINI • 2211_.indd 24 28.11.2013 16.49. Markkinoilla on tarjolla useita moottorisahamalleja sadan euron mökkisahoista tuhannen euron ammattisahoihin. Runsaalla sadalla eurolla saa työvälineen, jolla istuttaa viisitoista vuotta ja ylikin. Vakoissa on enemmän valinnanvaraa kuin putkissa. Myös niskalenkin tulee olla pehmustettu ja riittävän leveä, jotta veri pääsee kiertämään eikä taimilastissa oleva vakka paina ikävästi hartioita. Ne sopivat parhaiJos istutettavaa on paljon, kannattaa harkita oman pottiputken ja taimivakan ostoa. Hän perustelee valintaansa pottiputken edullisella hinnalla ja pitkällä käyttöiällä. Helpompi vaihtoehto on napata putki omasta varastosta. Riittää, kun tietää minkä kokoisia taimia istuttaa. Aloittelevalle metsänomistajalle sopii hyvin istuttajan toisella kyljellä roikkuva perusvakka tai lantiolle ilman niskaremmiä vyötetty kevytvakka. Pottiputken ostoa ja omatoimista istutusta puoltavat myös työn helppous. Äijö sijoittaa pottiputken ostoslistalle heti raivausja moottorisahan jälkeen. Vakalla taimet kulkevat vaivatta istutusalalla, ja töitä saa tehdä selkä suorana kumartelematta. Ammattisahat palvelevat huollettuna yli kymmenen vuottakin ja säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa. Ostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että vakka pysyy tukevasti kylkeä vasten. Tämä voi selittää, miksi perintösaha tai käytettynä ostettu vanha saha eivät suostu käynnistymään. Kestävästä sahasta haaveilevaa Äijö neuvoo kääntymään sellaisen valmistajan puoleen, joka on valmistanut niitä jo kauan ammattikäyttöön. Halvimman sahan voi ostaa, jos sillä ei sahaa suuria määriä ja tiedostaa, ettei se välttämättä kestä käytössä vuotta, kahta pidempään. Hyvä kaveri pottiputkelle on taimivakka. Pottiputken käytön ja istutuksen oppii tunnissa, ja se on sopivaa liikuntaa kaikenikäisille. Istuttajalle oma putki Jos tulevina vuosina riittää istutettavaa, kannattaa harkita oman pottiputken ostoa. Kyljen molemmille puolille asettuvan kaksoisvakan ja selässä kannettavan taimirinkan käyttö vaatii totuttelua. käynnistämiseen on vaadittu voimakas räjähtävä vetäisy. Jos sahaus jää, laadukkaan sahan saa aina myytyä eteenpäin. Vaikka pottiputkia saa lainaan metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäyhtiöiltä, kovin pitkää matkaa lainauksen ja palautuksen takia ei kannata ajaa
Hankintahinta hirvitti, mutta käytössä ne ovat osoittautuneet erittäin mukaviksi.” ”RAIVA RAIVAUSVEITSI on ehdoton ensiostos. Se on kevyt kantaa pitkällekin ja toimii jopa kävelykeppinä.” ”RAIVAUSSAHA + moottorisaha + käsityökalut (konkeloliina/kaatorauta/-kiila/t-sakset) + turvavarusteet.” ”TUKEVAT kengät, kypärä, silmikko ja kunnollinen asukokonaisuus.” Mitä metsänomistaja tarvitsee. Kylmille ilmoille vaaditaan paksummat ja tilavammat housut, joiden alle mahtuu välikerroksia. Äijön istutuskalustoon kuuluvat perusja kaksoisvakka sekä neljä pottiputkea. ”PARAS OSTOKSENI lienee pari talvea sitten hankitut vaelluskenkien tyyliset turvakengät. Lukijat vastaavat Viiltosuojattujen varusteiden tulee olla testattuja. Kesäurakkaan sopii hengittävä kangas. Joskus istutettavaa on paljon. ten suuria määriä istuttavalle. Ne eivät kastuessaankaan valu vyötäröltä”, Äijö sanoo. Raivaaja tarvitsee housut, joiden läpi nokkoset eivät polta tai risut raavi. Suurin osa metsänomistajista ei tarvitse järeintä ammatti sahaa, keski kokoinen riittää. Moottorisahaajan takissa ei tarvitse olla viiltosuojaa, joten sama takki käy sekä sahaukseen että ”VIILTOSUOJATUT LAPPUHAALARIT TAI HENKSELIHOUSUT OVAT MIELLYTTÄVÄT. Kunnon valjaiden avulla sahan paino jakautuu koko ylävartalolle ja sahaa jaksaa huudattaa pidemmän työpäivän. ”Pyrin istuttamaan aina itse, koska keväällä on hienoa olla luonnossa ja istutus on hyvää hyötyliikuntaa. Moottorisahaajan valinta on testatut viiltosuojahousut. Silloin näillä välineillä varustetaan myös apujoukot. Metsän ja taimikon kehitykselle antaa aivan eri arvon, kun sen on itse tehnyt.” Heijastimia ja väriä Työvälineiden kaveriksi metsänomistaja tarvitsee käyttöä kestävät ja toimivat työvaatteet. Raivaajan ostoslistalla on tukevat nykyaikaiset rinkkavaljaat, joissa on riittävästi säätöjä, hyvät pehmusteet ja levät olkaimet. Ne suojaavat jalkaa, jos saha lipsahtaa. ”Viiltosuojatut lappuhaalarit tai henkselihousut ovat miellyttävät. Leimat ovat viesti turvallisuudesta. Niistä on hyvä lähteä.” ”RAIVAUSVEITSEN keksijä ansaitsisi mitalin. NE EIVÄT KASTUESSAANKAAN VALU VYÖTÄRÖLTÄ.” MAKASIINI • 2211_.indd 25 28.11.2013 16.49. Kun hankit turvavarusteita, vertaile hintoja ja kysy tuttujen metsurien kokemuksia.” ”RAIVAUSSAHAAN kannattaa panostaa.” ”RAKENNA metsääsi laavu. Voit viettää siellä aikaa nuotiolla.” ”JOS OSTAT moottorisahan, osta suurin, mitä liikkeessä on.” ”ÄLÄ OSTA mönkijää, osta mieluummin edullinen traktori ja kärryt.” ”OSTA klapikone.” ”MOOTTORISAHA ja raivaussaha. Se on paras työkalu alta kaksimetrisen ryönän raivaukseen.” ”ISOMMAN ja pienemmän moottorisahan sekä raivaussahan eri terillä
Pimeänä aikana tarvitaan heijastavaakin pintaa. Suuremmassa taimikossa, jossa vaarana on puiden kaatuminen päälle, tarvitaan myös kypärä. Metsätöihin kannattaa valita takki, jossa ilma vaihtuu selkäpuolella olevan läpän tai verkon kautta. Aloittelevan metsänomistajan yksi tärkeimmistä hankinnoista on sopivat jalkineet. Kylmään vuodenaikaan niissä tulisi olla vuorta. Raivaaja valitsee käsineet kelin mukaan. Kesällä hengittävyys on avainasemassa. Se estää lunta ja oksia hulahtamasta takin kaulukseen. Kenkiin kannattaa satsata Ennen metsätöihin lähtöä kannattaa suunnata katse jalkoihin. Myös kännykälle pitää löytyä paikkansa. Hyvässä takissa ei ole säästelty väriä. Etenkin aloittelijan tulisi valita vain priimaa. ”Värikäs työvaate erottuu hyvin metsässä. Nykyään monen valmistajan takissa on puhelimelle sopiva tasku vasemman hauiksen kohdalla. Moottorisahaajan ostoslistalla ovat viiltosuojahanskat. Niillä saa sahasta ja puista pitävämmän otteen. Moottorisahaajan kannattaa valita kypärä, johon saa tarvittaessa kiinnitettyä viitan. Raivaajan asukokonaisuus maksaa 300–500 euroa ja metsurin 500– 700 euroa. ”Aloittelevan sahurin ja vain muutamia tankillisia vuosittain sahaavan tapaturmariski on satakertainen verrattuna ammattilaiseen”, Äijö muistuttaa. Jos jotain sattuu ja raivaajaa joudutaan etsimään hämärässä, heijastin ilmaisee sijainnin.” Turvallisuudesta ei tingitä Takin ja housujen lisäksi sahaaja tarvitsee suojan silmille, kuulolle ja päälle. raivuulle. TEEMA: VARUSTEET MAKASIINI • 2211_.indd 26 28.11.2013 16.49. Turvavarusteissa ei pidä pihistellä. Turvavarusteet kannattaa sovittaa huolella. Nilkkaa tukevat karheapohjaiHyvillä hansikkailla sahasta saa pitävän otteen. Talvella alle on mahduttava myös välikerroksia. Pientä taimikkoa raivatessa asian ajavat silmikko, jossa on kuulosuojaimet, tai erilliset kuulosuojaimet ja suojalasit. Myös hanskat kuuluvat varustukseen
gps-laite, 3. Metsurin turvasaappaalle löytyy myös ergonomisempi ja arvokkaampi vaihtoehto: viiltosuojatut gore-texturvakengät. Traktori on ”KESKIKOKOINEN raivaussaha, raivaussahatyöhön sopiva puku, karkeakuvioiset jalkineet, käsineet, kypärä, kuulosuojaimet ja silmikko. metsävakuutus, 4. Varhaishoidossa kypäräpaketin voi korvata suojalaseilla, päähineellä ja kuulosuojaimilla.” ”KOKEMUKSENI mukaan tällä listalla pääsee alkuun: 1. Metsurin turvasaappaat sekä nahkaiset turvakengät maksavat kummatkin alle sata euroa. Eri asia on, kannattaako moisia apuvälineitä hankkia. Jos tuotelistaan lisätään vielä vesuri, oksasaha, kirves sekä metsurinsetti koukkuineen, saksineen ja mittoineen varustepaketti täyttää aktiivisenkin metsänomistajan vaatimukset. Kannattaa hankkia heti kunnollinen.” ”ISTUTUSTYÖKALUJA on turha ostaa, koska ne saa ilmaiseksi lainaan.” ”METSÄKOULU KIRJA ja muuta kirjallisuutta sekä Metsälehti + Makasiini.” ”METSÄTALOUSYRITTÄJÄ kurssi.” ”UUSI METSÄNOMISTAJA tarvitsee asiantuntevia neuvoja.” ”HYVÄT suojakalvolliset jalkineet pitävät jalat kunnossa.” ”TURHA hankinta on mönkijä varusteineen. ”MITÄ POHJOISEMMAKSI MENNÄÄN JA MITÄ HARVEMMAKSI TIEVERKKO KÄY, SITÄ PERUSTELLUMPI HANKINTA MÖNKIJÄ TAI MOOTTORIKELKKA ON.” Lisäksi verottajan kanssa on neuvoteltava, mikä osuus käytöstä lukeutuu metsätalouden käyttöön ja mikä katsotaan yksityiskäytöksi. Soveltuvuus metsätalouden kalustoon pitää aina harkita tapauskohtaisesti.” Mönkijä on hyvä apuväline taimien, työvälineiden ja rankojen kuljetukseen tasaisella kankaalla. ”Olen pitänyt syksyllä raivatessani kumisaappaita. Lukijat vastaavat set kengät säästävät monelta vahingolta, sellaiset jalassa sahaaja ei liukastele eikä nilkka muljahda. raivaussaha ja turvavarusteet, 5. moottorisaha, 6. Hyvissä turvakengissä myös sääriluun sivusta löytyy viiltosuoja. Jos metsänomistaja tekee vuosittain hankintahakkuita, korjaa energiapuuta tai huolehtii kalustollaan metsäteiden kunnossapidosta, suurempi ostos voi olla perusteltu. Moottorisahaajan ainoa oikea valinta on turvasaapas, joka suojaa jalkapöytää ja varpaita vahingon sattuessa. Minulla on myös yhdet vettä pitävät gore-tex-kengät, mutta ne ovat niin kalliita, että niitä säälien laittaa raivuulle jalkaan”, Äijö kertoo. metsätaloussuunnitelma, 2. Jos metsätöihin aikoo hurauttaa mönkijällä, myös hydraulikuormain ja metsäkärry ovat tarpeen. Myös niiden ylläpito, vakuutukset ja polttoaineet maksavat”, Äijö luettelee. Jos sellainen on jo olemassa, ohje on, että sen metsätalouskäytöstä saa vähentää 13,50 euroa käyttötuntia kohden. mönkijä perävaunuineen.” ”ENSIMMÄISEKSI hyvät turvavarusteet, toiseksi hyvä raivaussaha ja kolmanneksi yleiskäyttöön tarkoitettu moottorisaha.” ”RAIVAUSSAHA on metsänomistajan tärkein työkalu. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään ja mitä harvemmaksi tieverkko käy, sitä perustellumpi hankinta mönkijä, moottorikelkka tai muu maastokelpoinen kulkuväline on. Poikkeustapauksia toki löytyy. Isompia koneita harkiten Raivausveitsi, pottiputki ja taimivakka sekä raivausja moottorisaha varusteineen kulkevat kaikki auton takakontissa metsään, ja niiden varastointi onnistuu kaupungissakin. MAKASIINI • 2211_.indd 27 28.11.2013 16.49. Esimerkiksi polttopuiden haku omaan käyttöön rajataan metsätalouskäytön ulkopuolelle. Verottaja on tiukentanut linjaustaan mönkijän osalta. Eri lukunsa ovat maalla metsiensä naapurissa asuvat metsätilalliset. Heillä on varastotilaa jopa mönkijälle tai traktorille metsävarusteineen. Kesähelteillä taimikon raivuuseen omiaan ovat maatalouspuolella ja rakennustyömailla suositut nahkaiset turvakengät. ”Niihin sitoutuu paljon pääomaa ja ajo vaatii ammattitaitoa. Uusia mönkijöitä ei enää hevillä huolita verovähennyksiin. Raivaajalle turvakenkä on turhan kömpelö ja painava. Louhikkoinen, jyrkkä tai upottava maasto ei sen sijaan ole mönkijän paikka. Kosteammille aloille ja märille keleille hyvä valinta on kumisaappaat. Ajata mieluummin puut paikallisella urakoitsijalla ja keskity itse metsänhoitoon.” ”PERUSRAIVAUSSAHA ja tarvikkeet riittävät.” Mitä metsänomistaja tarvitsee. Esimerkiksi päätoiminen metsätilallinen voi vähentää uudenkin mönkijän tai traktorin verotuksessa
Yksi lukijoista suositteli rakentamaan tätä varten omaan metsään laavun. Taukopaikaksi riittää monesti kannonnokka. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset järjestävät metsänomistajille raivaussahaja moottorisahakursseja. Metsäkelpoisen vanhan traktorin voi löytää jopa 5 000 eurolla. ”Traktorissa pitää aina olla turvakaari tai -hytti”, Äijö muistuttaa. ”Väärin käytettynä moottorisaha on vaarallinen työväline. Innokkaimmille on tarjolla ammattiopistojen järjestämä metsätalousyrittäjän tutkinto. Jos metsätila sijaitsee kaukana kotoa, laavulla tai sen yhteyteen rakennetussa vajassa voi myös säilyttää halvimpia metsävarusteita. Vaikka sahauskokemusta olisi jonkin verran, lisäoppia kaivataan monesti esimerkiksi turvallisuudesta. TEEMA: VARUSTEET MAKASIINI • 2211_.indd 28 28.11.2013 16.49. Kirjoista ja kursseilta saa oppia sahojen käyttöön, huoltoon ja metsänhoitoon. Jos laavu ei toimi matkailutai mökkeilypaikkana eikä se ole malliltaan kaikkein kallein mahdollinen, verottaja suhtautuu siihen myötämielisesti. Kaiken kruunaa koulutus Yksin oikeanlaiset työvälineet eivät tee autuaaksi, niitä on myös osattava käyttää. ÄIJÖN OSTOSLISTA Ehdoton ostos Suosittelee lämpimästi Kehottaa harkitsemaan Älä osta Raivaussaha Raivausveitsi Moottorisaha Pottiputki Taimivakka Turvavarusteet Mönkijä Traktori Laavu Vesuri Viila ja teränohjain varteenotettava valinta, jos ajokokemusta löytyy ja maastoon voi tehdä ajourat. Metsään sopiva riittävän suuri mönkijä maksaa helposti yli 10 000 euroa ja kärry hydraulikuormaimella saman verran. Metsäkeskuksen sahauskursseja vetävä Äijö tietää, että metsänomistajien osaamisessa on puutteita. Traktori kulkee epätasaisemmalla maalla kuin mönkijä. Metsäalan kirjallisuus sekä metsänomistajille suunnatut peruskurssit tarjoavat rutkasti tietoa metsätöiden ajoittamiseen ja kasvupaikalle sopivien puiden valintaan. ”Tärkeintä, on että metsänomistaja pystyy perustelemaan, miten metsäverotuksen menoihin tai poistoihin laitettavat vähennykset liittyvät metsäomaisuuden omistukseen tai sieltä saatavien tulojen hankintaan.” Kätevän käsissä laavu syntyy muutaman sadan euron rakennustarpeista. Eväiden syönnin lisäksi laavu tarjoaa sateen suojan vaikka vaatteiden vaihtoon. Lisätietoa tarvitaan myös metsänhoidosta. Äijö innostuu ideasta. Työn hohdokkuus voi etenkin nuorison silmissä nousta, jos päivän päätteeksi grillataan makkaroita ja nautitaan nokipannukahvit. Varsinkin moottorisahan kanssa vaaditaan huolellisuutta ja osaamista. Ja aina, kun on kysyttävää, voi vetäistä metsäneuvojaa hihasta. Niillä opitaan laitteiden päivittäinen huolto, oikeanlainen työtekniikka ja säädetään tarvittaessa raivaussahan valjaat ja kahvat käyttäjälleen sopiviksi. Varusteet eivät yksin riitä. Taukopaikka kannattaa Tauot ja eväiden syönti rytmittävät metsätöitä. Perusasiat puunkaadosta ja karsinnasta pitää olla tiedossa”, Äijö sanoo. Se voi olla käypä paikka esimerkiksi polttoainekanisterille, sillä bensiinin säilytystä kaupunkivarastossa ei katsota aina suopeasti
Sillä ei ole väliä, hankkiiko ruotsalaisvai saksalaisvalmisteisen sahan: tärkeintä on, että apu on lähellä. Katso, mistä ostat Vaikka internetin verkkokaupoista saa tänä päivänä miltei mitä vain, metsätyövälineitä sieltä kannattaa tilata harkiten. Kun sahan ostaa mahdollisimman läheltä kotia tai metsätilaa, sen huollattaminen on vaivatonta ja varaosien osto sujuu. Eri valmistajien varusteita on hyvä vertailla ja sovittaa alan erikoisliikkeissä. Pääsen sunnuntainakin metsään ja poikkean alkuviikosta maksamassa.” MAKASIINI • 2211_.indd 29 28.11.2013 16.50. Osaavat myyjät näkevät heti, mikä koko on oikea ja istuu parhaiten. Äijö on sahannut neljällä eri merkillä ja ostanut niitä sahoja, joita kotipaikan lähellä sijaitseva liike myy ja huoltaa. Raivausja moottorisahaostoksilla ostopaikan valintaan on kiinnitettävä erityishuomiota. ”Jos sahasta hajoaa laippa lauantaina, soitan kauppiaalle ja sovin, että hän laittaa varaosan tuttuun paikkaan verstaan nurkalle. Ammattiliike osaa heti myydä oikean osan eikä toimitusta tarvitse turhaan vartoa. Sellaista tautia ei olekaan, johon ammattitaitoinen liike ei osaisi antaa diagnoosia ja hoitoa”, metsäneuvoja Matti Äijö suosittelee. ”Saha kannattaa hankkia liikkeestä, jossa onnistuu myös sahan huollattaminen ja varaosien saanti
Jos käytetään metsän nykyistä verotusarvoa, useimpien verotus kiristyy. MAKASIINI • MAKASIINI • 1122_.indd 30 28.11.2013 15.46. Metsäalan kehityksen kannalta metsätalouden rinnastaminen elinkeinotoiminnaksi olisi kannatettavaa ja perusteltua. Miten he Sotketaan taas puumarkkinat En keksi, miten verotus voisi olla nykyistä kannustavampi tilakoon kasvattamiseen. Meillä on noin 300000 alv-rekisterissä olevaa metsätilaa ja niillä noin 700 000 omistajaa. Sen sijaan olen huolestunut siitä, mitä tapahtuu veromuutoksessa niiden aktiivisten metsänomistajien metsävähennyspohjalle, jotka ovat kasvattaneet tilakokoa. Tulemme esittämään tätä tärkeimpänä linjauksena metsäpoliittisessa selonteossa. M uutos vaikuttaisi merkittävästi ainakin sosiaaliturvaan. Aktiivisena tilakokoa kasvattaneena metsätalousyrittäjänä en keksi, miten verotus voisi olla nykyistä kannustavampi tilakoon kasvattamiseen. kaikki selviäisivät muutoksesta kohtuudella. Toiminimi, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö, tosiasiassa kohtelu ei ole sama. Ensinnäkin metsätalouden harjoittamisen edellytysten tulisi olla tasapuolista metsänomistusmuodosta riippumatta. Se on satua ja pysyy satuna, jokainen elinkeinoverolain piirissä oleva yrittäjä tietää sen. Hän kertoi: ”Metsäpoliittisessa selonteossa nostetaan voimakkaasti esille yritysmäisen metsätalouden harjoittaminen. R atkaisu kannustaisi puheen mukaan tilakoon kasvattamiseen. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Eikä se ole edes peiteltyä osingonjakoa. Kokeekohan paperimies sen oikeudenmukaiseksi. Puukauppa toimii nykyisin, älkää taas sotkeko sitä veromuutoksilla. pykälä. Passiivisilla metsänomistajilla on harvoin metsävähennyspohjaa. Miten ihmeessä se tehtäisiin. T odellinen muutoksen tarve ja ongelma on perintöja lahjaverolain 55. On tärkeää myös huomata, että metsätalous rinnastetaan Suomessa nykyisin sijoitustoiminnaksi, vaikka se muodostaa osalle metsänomistajista pääasiallisen elinkeinon tai tärkeän sivuelinkeinon. Puheessa annettiin ymmärtää, että metsätalouden harjoittamisen tulisi olla tasapuolista metsänomistusmuodosta riippumatta. Olisikohan se aina oikeudenmukaista. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Esimerkki ehkä valaisee asiaa. Jos taas käytämme verottajan perintöverotuksessa muille kuin maatalousyrittäjille määräämää verotusarvoa, verotus kevenee. Jos taas kaikki 300000 tilaa saavat hakea omaa verotusarvoa, niin töitä riittää verottajalla ja konsulteilla. No, häntä ehkä lohduttaa se, että tasapuolisen verokohtelun takia joku helsinkiläinen metsätalousyrittäjä myy miljoona-asuntonsa verottomana omistamalleen osakeyhtiölV altakunnallisilla metsäpäivillä järkytyin, kun kuuntelin maaja metsätalousministeriön kansliapäällikön puhetta. Veromuutoksen jälkeen jäätäisiin odottamaan seuraavaa muutosta, koska metsän arvon määritys vaikuttaa voimakkaasti todelliseen verotuksen tasoon. Lisäksi se kannustaisi tilakoon kasvattamiseen ja sukupolvenvaihdoksissa yritystoiminnan jatkuvuutta. Jos pykälän muuttaminen tuottaa angsteja muutamille virkamiehille, pitää päättäjien ohittaa virkamiehet ja päättää äkkiä keskustelu metsäverotuksen muuttamisesta. Riittää, kun sen soveltamisala tulee koskemaan myös metsätaloutta. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC le ja jää siihen asumaan asuntoedun verotusarvolla. Se johtaisi valtavaan verotuksen ja sosiaaliturvan optimointikikkailuun. Paperimies päätyy irtisanomisen jälkeen eläkeputkeen: työttömyyskassasta tulee päätös, että ette voi saada työttömyyskorvausta, kun teillä on metsätila, te olette yrittäjä. Ministeriössä valmistellaan metsästä saatavan tulon siirtämistä pääomatuloverotuksesta elinkeinoverotuksen puolelle.” Y mmärsin vain viimeisen virkkeen – ministeriössä valmistellaan sitä, että metsätaloudessa siirrytään pääomatuloverotuksesta elinkeinoverotuksen puolelle
sivu 40 ALLAKKA Tunnelmallinen tukikohta sivu 42 M IK KO RI IK IL Ä 1123_.indd 31 28.11.2013 15.47. sivu 38 KYSY POIS Miten voi välttää sienitaudit. METSÄSUUNNITELMA KERTOO KAIKEN Maastomittauksista luotettavaa tietoa suunnitteluun sivu 32 OMA METSÄ MOOTTORISAHAKOULU Hankintahakkaajalle niukka tili sivu 35 TUTKIMUS Virossa päästään sakaalijahtiin sivu 36 METSÄPERINTÖ Kuka perii yksinäisen
MAKASIINI • MAKASIINI • 1124_.indd 32 28.11.2013 15.48. METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ METSÄ SUU NNITELMASTA Puiden rinnakorkeusläpimitta ratkaisee muun muassa metsikön kehitysluokan ja hakkuukypsyyden
Mitä metsäsuunnitelma kertoo metsien hoitotarpeesta. Miten metsäsuunnitelman puustotiedot kerätään. Metsäkeskus, uudelta nimeltään Otso Metsäpalvelut, on perinteisesti ollut suurin metsäsuunnitelmien laatija. Maastossa tehdyt mittaukset ja havainnot ovat edelleen luotettavimmat tietolähteet suunnitteluun. Hinta on 10–20 euroa hehtaarilta. Kuvio on puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue, jolle ehdotetaan samaa käsittelytapaa. Tarkkuudeltaan tyydyttävä suunnitelma voidaan laatia myös päivittämällä vanhan metsäsuunnitelman puustotietoja. Metsikkökuvioiden koko vaihtelee puolesta hehtaarista ylöspäin. Ei välttämättä, jos hän tuntee metsänsä ja niiden hakkuumahdollisuudet hyvin. Viime vuosina metsänhoitoyhdistykset ovat lisänneet suunnittelua merkittävästi, kuten myös yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Maastotyönä tehdyt suunnitelmat maksavat noin 20 euroa hehtaarilta. Vanhojen suunnitelmatietojen päivitykseen perustuvat ovat edullisimpia. Puuston kehitykselle välttämättömät hoitotarpeet listataan kiireellisyysluokittain: heti tehtävät hoitotoimet, jotka yleensä ovat jo myöhässä, lähimpien viiden vuoden aikana tehtävät työt sekä toisella viisivuotiskaudella tehtävät hoitotyöt. Myös ilmasta tehtävällä laserkeilauksella kerättyjä metsävaratietoja käytetään suunnittelun tukena ja tietolähteenä. Millaisia metsäsuunnitelmia on saatavilla. Lisäksi suunnitelmassa on yhteenvetotiedot tilan puuvaroista sekä ennuste puuston tulevasta kehityksestä, jos metsää hoidetaan ja hakataan suunnitelman ehdotusten mukaisesti. Mitä metsäsuunnitelma maksaa. Laserkeilaus tuottaa kohtalaisen luotettavaa tietoa puuston määrästä, mutta ei puulajisuhteista, metsien hoitotarpeesta, puuston iästä eikä kasvusta. Mikä on kuvio. Kuka metsäsuunnitelmia tekee. Mikä metsäsuunnitelma on. Tarjolla on vanhoista suunnitelmatiedoista kasvumallein päivitettyjä metsäsuunnitelmia sekä maastomittauksiin perustuvia ”perinteisiä” metsäsuunnitelmia, jotka sisältävät ammattilaisen näkemykset metsien hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista. Maastomittausten tarkkuuteen ei kuitenkaan päästä. Metsäsuunnitelma sisältää kuvioittaiset tiedot puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien hoitotarpeesta ja hakkuumahdollisuuksista. Esimerkiksi metsäkeskuksen laatimia suunnitelmatietoja voidaan siirtää muun muassa metsäyhtiöiden verkkosuunnitelmien tietojärjestelmiin, mitä yhtiöiden ja metsänomistajien yhteistyösopimuksissa usein edellytetään. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsien käsittelyohjelma tavallisesti kymmeneksi vuodeksi. Metsäyhtiötkin tekevät jonkin verran metsäsuunnitelmia. Mitä metsäsuunnitelma kertoo. Jos metsä ei ole tuttu, kannattaa pienellekin tilalle laatia suunnitelma. Käsittelykuvioiden KYSYMYSTÄ METSÄ SUU NNITELMASTA Metsäsuunnitelma kertoo puuston määrän ja kasvun sekä metsänhoitotarpeet. Muuten metsän hakkuumahdollisuudet ja hoitotarpeet saattavat jäädä huomaamatta. Kaikki suunnitelmien laatijat pyrkivät tarkentamaan MAKASIINI • MAKASIINI • 1124_.indd 33 28.11.2013 15.48. Viime vuosina yhtenäistä käsittelytapaa on korostettu kuvion rajausperusteena. Tarvitseeko alle 20 hehtaaria omistava pienmetsänomistaja metsäsuunnitelmaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Relaskooppi on vanha keksintö, mutta edelleen metsäsuunnittelijoiden tärkeimpiä apuvälineitä kokoa on pyritty suurentamaan erityisesti koneellisen puunkorjuun tehostamiseksi
Millaisia tavoitteita metsäsuunnitelmassa asetetaan, jos metsänomistajalla ei ole erityisiä toiveita. Etenkin aloittelevien metsäsuunnittelijoiden työn jälkeä kontrolloidaan tarkastusmittauksin. Periaatteessa ei, mutta käytännössä kyllä. Lisätäänkö verkkosuunnitelmien kuviotietoihin metsien vuosittainen kasvu automaattisesti. Metsäpalstan myyntiä varten voi teettää suunnitelmaa tarkemman metsäarvion. Myös etelässä nuoret hoidetut metsät kasvavat mallien ennustamaa enemmän. Metsäkeskuksen suunnitelmissa tarkkuustavoite on, että yli 90 prosentilla kuvioista puustoarvio ei saa poiketa todellisesta yli 20 prosenttia. Saako suunnitelman omalle tietokoneelle. Varsinkin Pohjois-Suomessa suunnitelmien puustoarviot ovat usein alakanttiin tehtyjä. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden verkkometsäsuunnitelmissa on viestitoiminto, jolla metsänomistaja lähettää tiedot tekemistään töistä palvelun ylläpitäjälle, joka päivittää tiedot suunnitelmaan. Uskaltaako niiden perusteella ostaa tai myydä metsää. Esimerkiksi taimikoissa viiden vuoden aikaikkuna on liian lavea. Kysymyksiin vastasi Otson metsäpalvelupäällikkö Markku Mehtätalo. Metsänomistajan toiveesta metsäsuunnitelmaan voidaan lisäksi merkitä esimerkiksi otolliset lannoitusja pystykarsintakohteet. Tosin jos tilalla on runsaasti hakkuukypsiä ja harvennuksen tarpeessa olevia metsiköitä, ehdotetut hakkuumäärät voivat tilapäisesti ylittää puuston kasvun. Yhdistysten ja metsäyhtiöiden verkkosuunnitelmiin tallentuu automaattisesti tieto suunnitelmaa ylläpitävän organisaation tekemistä hakkuista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa ennustettu kasvu voi olla kolme kuutiota hehtaarille vuodessa, todellisuudessa aurausalueen nuori kasvatusmännikkö saattaa kasvaa jopa kymmenen kuutiota. Voiko metsänomistaja itse päivittää suunnitelmaa verkossa, kun hän esimerkiksi on saanut hoidettavaksi ehdotetun taimikon kuntoon. Metsään.?-palveluun kerätyistä tiedoista koostetaan metsänomistajille metsätiedotteita, joista kerrotaan lähimpien viiden vuoden aikana välttämättömät metsänhoitotyöt ja hakkuut. Nuoret hoidetut suunnitelmissa ja metsänhoitoyhdistysten SilvaNetissä puuston vuotuiset kasvut lisätään kasvukauden jälkeen kuvioittaisiin puustotietoihin. METSÄNHOITO hoitoehdotusten ajoitusta. Kuinka usein suunnitelma kannattaa uusia. Isot toimijat tallentavat suunnitelmat omiin tietojärjestelmiinsä, ja metsänomistajat voivat käyttää omia suunnitelmiaan verkon kautta. Maastomittauksiin perustuviin metsäsuunnitelmiin verrattuna metsäkeskuksen Metsään.?-palvelun puustotiedot ovat tarkkuudeltaan vaihtelevia ja osin epätarkkoja. Erityisesti viljelymetsät kasvavat malleilta karkuun. Metsäyhtiöiden verkkometsäMetsäsuunnitelmaan on merkitty muun muassa tilaan liittyvät metsänhoitotyöt. Tiedot kerätään laserkeilauksella, joka antaa hyvän kuvan kokonaispuumäärästä, mutta on epätarkka puulajien ja metsänhoitosekä hakkuutarpeiden tunnistamisessa. metsät sen sijaan kasvavat merkittävästi nopeammin kuin kasvumallit ennustavat. Lähtökohtana on pyrkiä kestäviin hakkuumahdollisuuksiin, mikä tarkoittaa, että hakkuut eivät ylitä puuston kasvua. Kuinka luotettavia metsäsuunnitelmien puustotiedot ovat. Kokemukseni mukaan varsinkin metsätiedotteiden hakkuuehdotukset ovat hyvin varovaisia ainakin nuorissa metsissä. Metsään.fi-palvelun käyttö maksaa saman verran (60 euroa vuodessa) kuin kerran kymmenessä vuodessa maastotyönä tehty suunnitelma 30 hehtaarin tilalle (noin 600 euroa). Samalla kirjataan tehdyt hakkuut ja hoitotoimet. Perinteinen paperinen suunnitelma on edelleen suosittu. Mitä eroa on Metsään.?-palvelun kuvioittaisilla puustotiedoilla ja metsäsuunnitelman kuviotiedoilla. Omalle tietokoneelle suunnitelmia ei saa. Tämä voidaan tehdä tietokoneella puuston kasvumalleja käyttäen. Kuinka tarkoin kasvumallein tehdyt puustotietojen päivitykset osuvat oikeaan. Kasvumallit kuvaavat luotettavasti varttuneiden kasvatusmetsien ja hakkuukypsien metsien kehitystä. Suunnitelman puustotiedot kannattaa päivittää alle kymmenen vuoden välein. Mitä metsätietoja saa maksutta. MAKASIINI • MAKASIINI • 1124_.indd 34 28.11.2013 15.48. Kasvumallien epätarkkuus tekee puustotietojen päivittämisen haasteelliseksi
Pienillä leimikoilla kantohinta jää usein alle 10 euron tai ostotarjouksia ei tule yhtään. Siitä pitää vielä vähentää puiden ajokustannus, noin kuusi euroa kuutiolta. MOOTTORISAHAKOULU OSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ H ankintahakkaajan ansio muodostuu tienvarteen toimitetun puutavaran hankintahinnasta ja leimikosta tarjottavan kantohinnan erotuksesta. Tukkimetsän omatoiminen hakkuu lyö vielä huonommin leiville kuin kuitupuun. Mäntykuitupuun hankintahinta on keskimäärin 30 euroa ja kantohinta ensiharvennusleimikoilla 14 euroa. MAKASIINI • 1125_.indd 35 28.11.2013 15.49. Myös jouheva hakkuutekniikka ja työn järkevä suunnittelu parantavat työn tuottavuutta. Kun hakkaa itse, saa metsästään mieleisensä. Sellaisissa tapauksissa tukin hakkuussa voi olla järkeä. Muutaman kymmenen kuution tukkierien pystymyynti on usein mahdotonta. Hankintatyön tulo on verovapaata, kun vuotuiset hakkuut ovat enintään 125 kuutiometriä. Jos kuitupuusta tarjotaan kahdeksan euroa kantohintaa, hakkuusta hankkii 16 euroa kuutiolta. Näin hankintalisäksi jää 16 euroa. Työn tuottavuutta voi kuitenkin parantaa. Sama koskee ylitiheitä metsiköitä, joissa korjattavien puiden koko on keskimääräistä pienempi. Viikonloppusavotat ovat myös erinomaista kuntoliikuntaa ja syksyinen metsä on parhaimmillaan miellyttävä paikka puuhailuun. Kunto nousee Oman metsänsä hankintahakkaajan kannattaa etsiskellä työlleen motivaatiota metsänhoidon puolelta. Tosin puun hinnoittelu on vinoa: hankintaja kantohinnan erotus ei aina kata koneellisen korjuun kustannuksia. Tosin tällöin puiden ajoon tarvitaan pitkäulotteisella kuormaimella varustettu metsätraktori. Satasen ansaitakseen pitäisi tehdä kymmenen kuutiota kuitupuuta päivässä. Mitä huonompaa kantohintaa ostajat tarjoavat, sitä paremmaksi hankintalisä nousee. Pöllien kasaus kymmenen metrin vyöhykkeelle ajourasta säästää työaikaa merkittävästi verrattuna siihen, että pöllit raahataan ajouran varteen kasoille. Tästä huolimatta kaikki hakkuun kulut – sahojen, bensojen ja varusteiden hankinta ja matkakulut – voidaan vähentää metsäverotuksessa. Tilastohinnoista laskien tukin hankintalisä jää joskus jopa miinusmerkkiseksi, koska kantohinnat ylittävät tienvarsihinnat. Silloinkin kunnon päiväpalkan hankkiminen on tiukassa. Näillä oletuksilla omatoimimetsurin palkaksi jää kymppi kuutiolta. tienvarsihinnan voi laskea kokonaan hankintalisäksi, jos leimikkoa ei pystykaupalla saa myytyä. Ääritapauksessa Hankintalisä jää usein laihaksi Hankintahakkuulle ei kannata lähteä suurin tulo-odotuksin, mutta metsänsä saa mieleiseen asentoon ja sahurin kunto nousee. 125 kuutiota verotta Onneksi verottaja ymmärtää amatöörisahuria. Sitä kutsutaan hankintalisäksi. Puun tienvarsihinta tai ajokustannukset eivät juuri muutu. Se ei aloittelevalta amatööriltä onnistu. Hankintahinta – kantohinta = hankintalisä – puiden ajo = hankintahakkaajan palkka Omassa metsässä puuhailu on mukavaa ja kohottaa kuntoa, vaikka ansiot voivatkin jäädä vähäisiksi. Tuottavuus paremmaksi Aina tilanne ei ole näin lohduton. Koneellinen hakkuu on alentanut korjuukustannuksia, mikä on leikannut hankintalisää
Myös Eino-myrsky synnytti uusia pesäpaikkoja kirjanpainajille. TUTKITTUA Kestävyysarviot ristiriitaisia Metsien kestävän käytön eri arviointimenetelmät antavat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ristiriitaisia tuloksia. Alkusyksystä hakkuita oli vasta runsaalla tuhannella hehtaarilla. Niitä saa metsästää vapaasti ilman rajoituksia. Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Tanja Myllyviidan mukaan kestävyyttä tulisi arvioida monipuolisemmin ja huomioida taloudellisten tekijöiden lisäksi ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Viron sakaaleista halutaan eroon Viroon on putkahtanut jostakin sakaaleja. Kirjanpainaja tuhot tuplaantuneet Kirjanpainajien takia on hakattu tänä vuonna metsää kaikkiaan 2300 hehtaaria, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Sakaalit viihtyvät lämpimässä. Sakaalin levittäytymistä Suomeen pidetään epätodennäköisenä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2205_.indd 36 28.11.2013 15.50. Katri Hamusen mukaan puukauppaa tehdessään kaupunkilaismetsänomistaja on yleensä yhteydessä vain perheeseensä ja metsäalan ammattilaiseen. Pahimmat tuhot ovat keskittyneet Kaakkois-Suomeen, mutta kirjanpainajahakkuut ovat lisääntyneet myös Häme-Uudellamaalla sekä Etelä-Savossa. Siellä sen levinneisyysalue ulottuu Kaakkois-Aasiasta Lähi-Idän kautta Itä-Eurooppaan asti. Järvistä ja tekojärvistä vapautuu vuodessa vain 0,32 miljardia tonnia hiilidioksidia. Männil puhuu sakaaleista monikossa. Maan toinen kultaturkki ammuttiin 6.8.2013 Suomenlahden rantamaisemista Kiviõlista. Kolkko talvi, vähäinen saaliseläinten määrä sekä kilpailu suurpetojen kanssa koituisi sen kohtaloksi. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN TÄNÄ TALVENA Virossa valmistaudutaan sakaalijahtiin. Ensimmäisen sisävesien maailmanlaajuisen kartoituksen mukaan hiilidioksidia vapautuu eniten trooppisista puroista ja joista, yhteensä 1,8 miljardia tonnia vuosittain. Maaseudun naapuruusverkostot eivät kaupungeissa asuvia metsänomistajia tavoita. Päätös on aiheuttanut paljon polemiikkia lehtien yleisönosastoilla. Riistaviranomaiset toivovat, että sakaalit olisi saatu kitkettyä maasta siihen mennessä. Niiden vaikutusta hiilen kiertoon ei ole huomioitu, koska ne peittävät vain murto-osan maapallon pinta-alasta. Niinpä lainsäädäntöä tarkistetaan Virossa sakaalin osalta uudestaan ensi keväänä. Kaupungeissa ei ole verkostoja Kaupungeissa asuvat metsänomistajat eivät juurikaan ole tekemisissä muiden metsänomistajien kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Myllyviidan mielestä on myös tärkeää, että kaikki asianosaiset kutsutaan mukaan jo arvioinnin alkuvaiheessa. Luku on epätarkka, sillä lajia ei ole pahemmin tutkittu. Tuhojen ennustetaan leviävän Tapani-myrskyn alueelle lounaaseen ensi kesänä. Maan historian toinen saalissakaali, aikuinen uros, kaadettiin elokuussa Koillis-Virosta Suomenlahden rannalta Kiviõlista. ”Sakaaleihin suhtaudutaan luontoomme kuulumattomana vieraslajina, joilla ei ole lainsuojaa. TE RO SI VU LA / RO D EO TI IA PU U KI LA Joet ja purot hiililähteitä Joista ja puroista vapautuvan hiilidioksidin määrä on kansainvälisen tutkimuksen mukaan paljon aiemmin arvioitua suurempi. Laji on julistettu hävitettäväksi. Neljästä tunnetusta sakaalilajista ainoastaan sakaali eli kultasakaali asustaa Afrikan ulkopuolella. Kukaan ei tiedä, mistä tai kuinka eläin sinne tuli. Euroopassa arvioidaan karkeasti elävän 20000 sakaalia. ”Emme pysty varmuudella sanomaan, ovatko sakaalit saapuneet omin jaloin vai onko niitä karannut tai vapautettu esimerkiksi yksityisistä tarhoista”, kertoo Viron ympäristökeskuksen riistaosaston johtaja Peep Männil. Eniten niitä asustaa Balkanin niemimaalla ja Bulgariassa. Havaintoja kertyy entisten itäblokin maiden ohella säännöllisesti myös Italiasta, Itävallasta ja Saksasta. ”Havaintojemme mukaan sakaalit ovat saaneet tänä kesänä pentuja ainakin Matsalussa.” Ei metsästysrajoituksia Viron vasta vahvistetussa uudessa metsästyslaissa sakaali ennätettiin ottaa huomioon. Lajin lähimmille yhtenäisille elinalueille Unkariin ja Romaniaan on tuhat kilometriä. Kaikki eivät hyväksy sakaalien tappamista”, Peep Männil paljastaa. Matsalun kansallispuistossa ammuttiin helmikuussa nuori naarassakaali
WWW.PROVITER.FI TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.?. Suositushinta 160 euroa. WWW.VANDERNET.FI Turvallista ja lämmintä Jalaksen Gran Premio -turvajalkineet pitävät jalat lämpiminä. Laite on JAPAn tekemä, siis laitilalaista laatutyötä. Laite toimii kaikissa olosuhteissa. Yöhön älyn loisteessa Petzlin Tikka R -valaisimet tuovan älyn otsalamppuihin. Nostokoukku maksaa 35 euroa, sakset 45 euroa ja varustevyö 25 euroa. Polttomoottori antaa voiman hydraulihalkojalle, joka pilkkoo jopa 60 senttiä paksut pöllit. Hinta ilman alv:tä ja ohjelmistoja noin 1700 euroa. Tarjolla on muun muassa nostokoukku, pinotavarasakset, kotelot sekä varustevyö. Tikka R -valaisin maksaa 90 euroa ja Tikka RXP 115 euroa. Pohjallisia ohjataan kaukosäätimellä, akku kestää viisi tuntia. Sensori aistii ympäristön valoa ja säätää valon käyttäjälle ihanteelliseksi. WWW.FISKARS.FI Puhu paikantimella Trimblen Juno 5 -paikanninlaite yhdistää älypuhelimen, maastopaikantimen sekä kahdeksan megapikselin digikameran. WWW.TRIMBLE.COM Hinattavaa halkaisuvoimaa Moottorikelkoistaan tunnettu Arctic Cat esitteli hinattavan halkomakoneen. WWW.ARCTICCAT.FI WWW.JAPA.FI MAKASIINI • MAKASIINI • 2210_.indd 37 28.11.2013 15.51. Sähköä pohjallisiin ThermaCELL-lämpöpohjallisten ladattava akku lämmittää jalkoja. Biokeraaminen tekovilla lämmittää ja sisävuoren infrapunalangat aktivoivat jalkojen verenkiertoa. Suositushinta Jalas 1808 Ice Track 160 euroa. WWW.JALAS.FI Design-koukku pöllimetsään Fiskarsin WoodXpert-työkalut lupaavat uutta muotoilua ja ergonomiaa. Hinta 3790 euroa
Puhtaalla metsätilalla luovutusvoittovero ei kasvattaisi verokuormaa, koska kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen arvo olisi samaa suuruusluokkaa. Liisa ja Maija ovat jo iäkkäitä. Ne kohottavat tilan arvon 540000 euroon. ”Tontit luetaan metsätalouden maaksi, jos yhtään niistä ei ole rakennettu tai myyty”, Sikanen selventää. ”Seitsemään osaan jaetun metsäomaisuuden hoitaminen olisi hankalaa, varsinkin kun Maijan lastenlapset ovat alaikäisiä. Käytännössä kauppa olisi kuitenkin hankala toteuttaa. Tontit nostavat hintaa Maijan tyttäretkin voisivat ostaa Liisan tilan. Tontit nostavat tilan hintaa niin, ettei Maija pystyisi rahoittamaan koko kauppahintaa hakkuutuloilla, vaan hänen pitäisi hakea lisärahoitusta pankista. ”Lahjaveroa ei mene, kun kauppahinta on yli 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Jatkossa puukauppatulot estäisivät lastenlapsilta opintotukien saamisen.” Sikasen mukaan tasajaosta menisi perintöveroa 103400 euroa, kun laskennassa käytetään nykyhetken metsän ja tonttimaan arvoja. Arvattavasti he eivät innostu pitkälle tulevaisuuteen ulottuvista rahoitusjärjestelyistä. Jos Maija ostaisi Liisa-siskonsa metsät, Liisalle ei koituisi veroseuraamuksia, koska maaja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa lähisukulaisten väliset kaupat on vapautettu luovutusvoittoverosta. Jos omia rintaperillisiä ei ole, kannattaa metsä omaisuuden kohtaloa puntaroida tarkoin. Ison tilan kaupassa se tuo kymmenien tuhansien eurojen verosäästöt. Tässä jutussa kerrotaan, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Esimerkkitapauksessa tontit nostaisivat kauppahintaa niin paljon, että luovutusvoittovero kohoaisi kaksinkertaiseksi (73000 euroa) metsävähennykseen verrattuna. Maija on naimisissa ja hänellä on kaksi noin 30-vuotiasta tytärtä ja viisi alle kouluikäistä lastenlasta. Lisäksi kauppahinnasta laskettava metsävähennys alentaa puun myyntituloista maksettavan veron 30 prosentista 12 prosenttiin. Myös hänen Maija-siskonsa on perinyt samansuuruisen metsäpalstan. Tällä hetkellä esimerkiksi Etelä-Savossa Saimaan rantatontin arvo verottajan ohjeen mukaan on vain 24000 euroa.” Kauppa tulisi kalliiksi Liisa on halukas tutkimaan muita vaihtoehtoja omaisuutensa siirtämiseksi sukulaisille. METSÄPERINTÖ I känsä yksin elänyt, lapseton Liisa omistaa 110 hehtaarin metsäpalstan. ”Veikkaan, että rantarakennuspaikkojen arvot jopa kaksinkertaistuvat muutamassa vuodessa. Metsävähennystä ei voi laskea tontKUKA PERII YKSINÄISEN. Tuttu lakimies epäili, ettei Liisan jälkisäädöksen muotoilu ehkä ole järkevin mahdollinen. Maija on jo aiemmin lahjoittanut 90 prosenttia metsäpalstastaan tyttärilleen. Niinpä hän on laatinut testamentin, jonka mukaan hänen omaisuutensa jaetaan tasan Maija-siskon tyttärille ja heidän lapsilleen, siis seitsemään osaan. Metsälehden sukupolvenvaihdosasiantuntija Väinö Sikanen on samaa mieltä. Liisa haluaa siirtää metsänsä ja muun varallisuutensa siskonsa jälkeläisille. Tässä tapauksessa luovutusvoiton verovapaus koskisi myös rantatontteja. Näin puukauppoihin tarvittaisiin aina maistraatin lupa. Osayleiskaavassa tilalle on merkitty yhdeksän rantatonttia. Liisa tosin joutuisi maksamaan luovutusvoittoveron saamastaan kauppahinnasta, koska sisarusten lapsia ei lueta lähisukulaisiksi. Lähisukulaisiksi luetaan luopujan sisarukset ja lapset. Sikasen mukaan puhtaiden metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa kauppa on usein edullisin tapa. Näin siis miltei neljännes tilan arvosta siirtyy täysin veroitta tilan jatkajalle.” Esimerkkinä käytetyn Liisan tilan arvosta neljännes on noin 125000 euroa. Metsänsä Liisa on perinyt vanhemmiltaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN MAKASIINI • 1126_.indd 38 28.11.2013 15.53
”Jos testamentissa edunsaajiksi luetellaan sekä sisko ja tyttäret sekä heidän puolisonsa ja tytärten lapset, jakajia on yhteensä 11. Heidän äideilleen pidätetään enimmillään 30 vuoden määräaikainen hallintaoikeus metsään. ”Tyttäret maksaisivat perintöveron näin lasketusta nykyarvosta.” Diskonttaus alentaa jäljellä olevan kauppahinnan nykyarvoa merkittävästi. Hallintaoikeuden saamisesta ei mene veroa. Näin metsän ilman hallintaoikeutta perivät Maijan lasten lapset joutuvat maksamaan yhteensä vain 29700 euroa perintöveroa. Kymmenen vuoden kuluttua Maijan tyttäret voivat jakaa yhteisesti omistamansa kaksi tilaa. Tämä siksi, ettei testamenttia tehtäessä voida tietää, milloin perintö saadaan.” 30 vuoden hallintaoikeus alentaa perittävän omaisuuden verotettavaa arvoa 55 prosenttia. Jos Liisa kuolee ennen kuin summa on kokonaan maksettu, maksamaton osa diskontataan kahdeksan prosentin korolla nykyhetkeen. Jaon jälkeen tyttäret saisivat uudet metsävähennykset. Liisan muun omaisuuden jakamisesta on säädettävä testamentilla. Laskentajakso on puolet jäljellä olevasta maksuajasta. Mitä useampia edunsaajia testamentissa mainitaan, sitä suurempi omaisuus voidaan mahduttaa verovapaisiin, enintään 20000 euron eriin. ”Tällöin kaikki tilat tulisivat metsävähennyksen piiriin ja puun myyntivero laskisi 30 prosentista 12 prosenttiin.” Kymmenen vuotta maksuaikaa Kauppahinnalle voidaan sopia koroton kymmenenkin vuotta kestävä maksuaika, jonka kuluessa tyttäret maksaisivat kauppahintaa tädilleen. Sekin olisi merkittävästi vähemmän kuin alkuperäisen testamentin mukainen perintövero (103400 euroa). Lastenlasten maksettavaksi tuleva lahjavero voitaisiin rahoittaa heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa tekemin verovapain rahalahjoituksin. ”Omaisuuden siirto voitaisiin tehdä myös Liisan eläessä lahjakirjalla, jolla hän lahjoittaisi metsiensä omistusoikeuden Maijan viidelle lastenlapselle ja enimmillään 30 vuoden hallintaoikeuden heidän äideilleen”, Sikanen neuvoo. 29 730 € Luovutusvoittovero 73000 € + Metsävähennys noin 35 000 €* Ei veroa Tytär 1 Lapsi 1 Lapsi 2 Lapsi 3 Lapsi 4 Lapsi 5 Tytär 2 1/7 1/7 1/7 1/7 1/7 1/7 1/7 Käypä arvo 540 000 € Kauppahinta 75,1 % = 413 000 € 110 ha Liisa Sisko-Maija Tytär 1 Tytär 2 Uinuva omistoikeus Max 30 vuoden hallintaoikeus 110 ha Liisa Sisko-Maija Tytär 1 Lapsi 1 Lapsi 2 Lapsi 3 Lapsi 4 Lapsi 5 Tytär 2 1/2 1/2 1/5 1/5 Maksaa 207500 € Maksaa 207500 € 1/5 1/5 1/5 Veroitta siirtyy 540000–413000 = 125000 € * Varainsiirtoveron jälkeen MAKASIINI • 1126_.indd 39 28.11.2013 15.53. Tämän vuoksi Liisan testamentti on kuitenkin muotoiltava uudelleen niin, että Liisan kuoltua hänen metsänsä omistus periytyy suoraan Maija-siskon lastenlapsille. Testamentti tai lahjoitus selkeitä Esimerkkitapauksessa testamentti on selvin tapa sukupolvenvaihdokseen. Sikanen korostaa, että Maijan tyttärien kannattaisi tässä tapauksessa ostaa myös äitinsä kymmenen prosentin osuus heidän yhteisestä metsätilastaan. Järjestelyn edullisuutta korostaa se, että yksiltä perintöveroilta säästytään kokonaan, koska perintö hyppää yhden sukupolven yli. 103 400 € Perintövero yht. Luovutusvoittoveroa ei mene, koska kyse on lähisukulaiskaupasta ja omistusaika ylittää kymmenen vuotta. Myöskään käytettyjä metsävähennyksiä ei tällöin tulouteta luovutusvoittona verotettavaksi. Tällöin lastenlapsille koituisi maksettavaksi noin 68000 euroa lahjaveroa. tien arvosta. ”Testamentissa on syytä todeta, että Maijan tyttäret voivat päättää, kuinka pitkän hallinta-ajan he haluavat. Verotuksellisesti tällainen jako tulkitaan kaupaksi ja kauppahinnaksi lasketaan puolet yhden tilan arvosta. ”Tällaisessa tapauksessa lahjakirjassa on mainittava, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä”, Sikanen korostaa. Tällöin voidaan verovapaasti siirtää enimmillään 220000 euron arvosta rahavaroja ja muuta omaisuutta.” Liisan vaihtoehdot Vanha testamentti Uusi testamentti Kauppa Tasajako seitsemään osaan 110 ha Liisa Sisko-Maija Perintövero yht
Kun uudet kuningattaret ja koiraat kuoriutuvat elokuussa, ampiaiKYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Yhteinen juuristo on hyvä puiden ravinteiden oton kannalta, mutta se tarjoaa myös oivan kulkuväylän lahottajasienille puusta toiseen. Talvihaalaria esiin kaivaessani koin merkillisen yllätyksen: ampiaiset olivat tehneet ison pesän haalarin takapuoleen! Korkeutta pesällä oli 25 senttiä ja leveyttä 20 senttiä. Viivästyneessä energiapuun kesäkorjuussa riski on jo huomattavan suuri. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. MAKASIINI • MAKASIINI • 2203_.indd 40 28.11.2013 15.54. Miksi juuri haalareihin. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Ruotsalaiset tutkijat ovat tässä asiassa meitä epäilevämpiä. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. KUNINGATTARET ETSIVÄT SUOJAISEN TALVEHTIMISPAIKAN RAKENNUKSISTA, HALKOPINOISTA TAI MAASTA. Suomessa elää kymmenkunta ampiaislajia. Havupuun kannot käsitellään tämän vuoksi kesähakkuissa harmaaorvakalla (Rotstop) tai urealla, jotka estävät lahon leviämisen naapuripuihin. Keväällä naaras rakentaa pienen pesän, jossa on kymmenkunta toukkakammiota. Asian tekee ikäväksi se, että jopa puolella harvennusmetsän puista on juurija sienijuuriyhteyksiä naapureidensa kanssa. Juurikäävän itiöt tarttuvat helposti tuoreisiin kantoihin lämpötilan ollessa plussan puolella. Samalla se erittää hormoneja, jotka pitävät työläiset kurissa. Kun ensimmäiset työläiset kuoriutuvat, ne ottavat vastuulleen niin pesän laajentamisen kuin toukkien ruokinnankin. Taimikonhoito suositellaan yleensä tehtäväksi juhannuksen nurkilla, koska silloin kaadetut lehtipuut vesovat vähiten. Yleisen käsityksen mukaan alle kymmensenttiset kannot eivät levitä lahoa eläviin puihin. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Tämä on yhdyskunnan vaarallisin vaihe. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Tästä lähtien kuningatar pysyttelee pesässään ja keskittyy munintaan. Miten suuri riski on, että perattavat, enintään parimetriset havupuut saavat jonkin sienitartunnan kesähakkuussa. Riski on erityisen suuri kuusivaltaisten metsien jatkuvassa kasvatuksessa, jossa kesäkorjuu ja kantokäsittely ovat perinteistä harvennushakkuuta hankalampia. Ensimmäiset toukat kuningatar joutuu ruokkimaan itse. Luultavasti kuningatar on menehtynyt toukilleen ravintoa hakiessaan. Haalarit ovat vain tarjonneet sopivan kiinteän ja suojaisen paikan, kun talvehtinut kuningatar on etsinyt paikkaa, johon hovinsa perustaisi. KARI MIELIKÄINEN Miten ampiainen valitsee pesäpaikan. Pesäpaikan valinta ei ole mielenosoitus sen paremmin ahkeruuden kuin laiskuudenkaan puolesta. Keskustelussa kokeneen metsänomistajan kanssa tuli esiin, että perattavat havupuut olisikin parasta kaataa talvella, jotta sienitaudit eivät leviäisi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten välttää sienitaudit. Vain pensasampiainen rakentaa avoimesti puun oksalta riippuvan pesän. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kysyjän ehdotus kaksivaiheisesta taimikonhoidosta, jossa havupuut kaadetaan vasta talvella, on työläs, mutta varma keino puuston terveyden turvaamiseksi. Vaikka ampiaisilla on hyvät puolustautumiskeinot, ne piilottavat pesänsä näkymättömiin, maan onkaloihin, onttoihin puihin tai rakennuksiin, eri lajit erilaisiin paikkoihin. Paras tapa huolehtia nuorten metsien kaikenpuolisesta terveydestä on hoitaa taimikot ajoissa mieluiten talviaikaan. Tyvilaho tarttuu havupuihin perinteisesti kolhujen ja katkenneiden juurten kautta sulan maan aikaan. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. Aitan katosta laskin, että noin puolet pesistä on tuhoutunut pieninä. Kaikkein salakavalimmin laho leviää saastuneista kannoista aivan kannon vieressä kasvaviin taimiin
Tarkennuksessa selvisi, että kyseessä on M-Tronic-järjestelmällä varustettu saha, jota ei voi säätää. Jos sillä pilkotaan puuta kuolinpesän omiin tai osakkaiden tarpeisiin, sen arvoa ei voi vähentää metsäverotuksessa. Edellisessä Metsälehti Makasiinissa tarkastelin Sthil 460:n kaasutinongelmaa. Lisäksi on tarkistettava kaasuvivuston toimivuus, niin että kaasuläppä avautuu täysin. A A RO KO RH O N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 2203_.indd 41 28.11.2013 15.54. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.. Sain moottorin lopulta pyörimään lorauttamalla bensaa ilmansuodattimen aukosta. LEO SAASTAMOINEN Hallintaoikeudesta eroon. Senkään jälkeen moottori ei käynyt täysin kierroksin. Tilan koko on 12 hehtaaria, puusto on valtaosin 20-vuotista taimikkoa. Teette omistajien kanssa kirjallisen sopimuksen luopumisesta ja toimitatte sen ja lahjaveroilmoituksen verottajalle. Uudet kuningattaret parittelevat. Suosittelen, että saha käytetään merkkikorjaamolla, jossa voidaan tutkia esimerkiksi ilmavuodot, joita ei ilman asianmukaisia testaustyökaluja havaita. VÄINÖ SIKANEN Talvihaalareista oli löytynyt ampiaisille sopiva pesäpaikka. Lahjoitimme vaimoni kanssa omistamamme metsätilan viisi vuotta sitten kahdelle tyttärellemme. HANNU JAUHIAINEN Miksi saha ei käynnisty. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Kysyjän tapauksessa, kun saha ei ota täysiä kierroksia, on sahalle tehtävä ensin normaalit kunnossapitotoimenpiteet: muun muassa ilmansuodattimen puhdistus, äänenvaimentimen puhdistus ja kipinäsuojan puhdistus. Metsäkäytön osuuden tulee olla yli 50 prosenttia, jotta laite voidaan liittää metsätalouden kalustoon. Onko se järkevää. Polttoaine kannattaa vaihtaa vasta hankittuun. Jos taas klapikoneella tehdään pelkästään myyntiin menevää puuta, sen hankintahinta voidaan lisätä metsätalouden kalustoon ja vähentää 25 prosentin vuosipoistoin. Jos klapikoneella tehdään sekä omia polttopuita että myyntipuuta, vain myyntipuun teon osuus kuluista on vähennyskelpoista. Tilan käypä arvo lienee noin 30 000 euroa. AutoTune-järjestelmällä varustettua konetta ei voi itse säätää. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Teidän tapauksessanne silloin ei synny verotettavaa lahjaa. AutoTune-järjestelmä aloittaa säätöprosessin automaattisesti, kun konetta käytetään kuormitettuna 3–5 minuutin ajan. Näillä toimenpiteillä varmistetaan koneen ilmansaanti ja pakokaasujen ulosvirtaus. tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki set hylkäävät pesänsä. Pidätimme hallintaoikeuden itsellämme. Hedelmöityneet kuningattaret etsivät suojaisen talvehtimispaikan rakennuksista, puiden onkaloista, halkopinoista tai maasta. Kuolinpesän kalustoon liitetty klapikone voi olla hankittu kuolinpesän tai jonkun osakkaan nimissä. Saha on mallia Jonsered 2252, jossa on AutoTune-moottorinohjausjärjestelmä. Viimeksi kesällä käytössä ollut sahani ei meinannut käynnistyä viikonloppuna millään. Missä vika, mitä teen. Kysyjä oli tehnyt ne toimenpiteet, jotka ovat käyttäjän tehtävissä. Voitte luopua hallintaoikeudesta ilman veroseuraamuksia, koska voitte molemmat lahjoittaa osuutenne hallintaoikeudesta (7 500 euroa) tyttärillenne (kummallekin 3 750 euroa). Olemme 55-vuotiaita. Sopimukseen tarvitaan todistajat, mutta ei kaupan vahvistusta. Puut otetaan kuolinpesän metsästä. Haluaisimme nyt lahjoittaa myös hallintaoikeuden tyttärille. Yleisimmin sahan käynnistymisongelman aiheuttaa polttoaineen vanheneminen. Työläiset ja vanha kuningatar kuolevat viimeistään syksyn pakkasiin. Näin yhden lahjan arvo jää alle 4000 euron. Voiko klapikoneen hankintahinnan vähentää kokonaisuudessaan kuolinpesän metsäverotuksessa. Olennaista on se, mihin klapikonetta käytetään. Huoltopisteessä diagnostiikkatyökalun avulla saadaan koodit ja korjausehdotukset kaikkiin sähköosiin. Näin ollen hallintaoikeuden arvo on 15000 euroa. Kun koiraat ovat tehtävänsä tehneet, ne joutavat kuolemaan. Jatkossa tilan arvo kasvaa nopeasti, jolloin verovapaa luopuminen ei enää olisi mahdollista. Jos kone ei toimi tämän jälkeen normaalisti, suosittelen laitteen vientiä huoltopisteeseen. Kun huoltoon liittyvät toimenpiteet on tehty, kone käynnistetään. SEPPO VUOKKO Voiko klapikoneen vähentää verotuksessa. Pidättämänne hallintaoikeuden arvo on teidän ikäkertoimella puolet tilan käyvästä arvosta. Jos tilan käypä arvo on korkeampi, hallintaoikeudesta voidaan luopua kahdessa vaiheessa kolmen vuoden välein. Lisäksi testauslaitteiston avulla tarkistetaan ja kalibroidaan sahan sähköinen toimivuus. Klapikoneen on ostanut yksi kuolinpesän osakas. P.S
Tuulenkaatoryhmästä saa ilmaisia rakennusja tulipuita, tiheikössä riittää riukuja ja havuja. Täten rakennelma avautuu nuotion suuntaan, olipa kyseessä hirsi-, pressutai havulaavu. Mutta kun mukavaan maastonkohtaan rakentaa tukikohdan, siitä on hyötyä ja iloa pitkäksi aikaa. Perinnönsiirtokin saattaa olla helpompaa, kun jälkipolviin on laavulla leikin ja elämysten keinoin istutettu elävä kiinnostus metsän rauhaan ja mukaviin metsäpuuhiin. Kannellinen ämpäri ja muutama muovikassi ovat ilon aiheita, kun yllättäen löydetään vuosisadan sienipaikka tai halutaan tuoda nuotiolle sammutusvettä. Muovikassista saa tilapäisen sukankin, jos saappaaseen ilmaantuu vuotokohta. Myös pikkukodan tai havumajan oviaukko on tulen suuntaan. Vaatteet säilyvät oman aikansa, ne uusitaan tarvittaessa. Sinne, missä rakennusmateriaali on lähellä, on helpointa rakentaa. Kun rakennuspuuhiin on ryhdytty, tehdään laavusta samalla sellainen, että siihen mahtuu pitkäkseen. Autolla pääsee työmaan lähelle, varsinaisia sekä varavarusteita voi kuljettaa hytissä tai lavalla kassikaupalla. Vallitsevat tuulet tulevat lounaasta, kylmä puhuri puskee koillisesta. Meikäläisen tukikohta on sellainen, jossa voi lipan alla seistä ja vaihtaa vaatteitaan. Istumisen pitäisi olla luontevaa ja helppoa. Suuri kivi, kumpareiden väli tai pitkään paikallaan oleva suojaava metsä antavat pelivaraa, muutoin nuotio on yleensä parhaimmillaan kaakossa. Kevään linturetkillä ja syksyn marjamatkoilla on nautinto ottaa nokoset tai jopa yöpyä tulilla. Muoviin suojattu tulitikkurasia kuuluu tietysti vakiovarustukseen. T ärkeintä tukikohdassa on, että kun paikka on olemassa, sinne tulee helpommin mentyä. Joutilas kirves ja sahakin haukkuvat hintansa, kun tehdään nuotioon polttopuita tai irrotetaan työmaalla juuttunutta moottorisahan tai raivurin terää. Pieni kerä ohutta rautalankaa on tarpeen vaatteiden kuivatuksessa ja kahvipannun ripustuksessa. Savu ei saisi tupruta laavun sisälle, ei myöskään jäätävä viima. Eväät syödään ja työväTunnelmallinen tukikohta Tee metsätukikohta taukopaikaksi työhön varastopaikaksi työkaluille retkipaikaksi isoille ja pienille ystäville METSÄLÄISEN ALLAKKA MAKASIINI • MAKASIINI • 2202_.indd 42 28.11.2013 15.54. TU U LI KK I SI RO LA nee, sitä paremmin huomaa kaikki hoitoja hakkuutarpeet, uudet tuulenkaadot ja luonnonihmeet. Siispä tukikohtaan hankitaan kannellinen saavi tai puuastia, johon varusteet jemmataan. J oskus räntäsateessa, suohon puljaamisen jälkeen vanhat saappaat ja risat sukat sekä poistoon menevät raappahousut ovat kullanarvoisia. Työ voi jatkua eikä vilustuminen uhkaa, kun saa kuivaa ylleen. Kuivat polttopuut ja hyvät sytykkeet laavun sisällä takaavat sen, että kiireessä tai sateessa saa nopeasti lämmittävän liekin loimuamaan. N uotio on olennainen osa taukopaikkaa. Ja mitä useammin metsään meH yvä metsätiestö on suuri helpotus kaikkeen työhön ja harrastukseen. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. lineet huolletaan istuen, rimppakintutkin saavat lepohetken. Kansi on hiirien ja tinttien varalle, astiassa homehtuminen on hitaampaa. Niitä töitä tulee tehdyksikin. Ja onpa monta hyvääkin tietä, jotka ovat poissa käytöstä kelirikon tai paksun lumen aikana. Yritäpä matalassa laavussa kontillaan ollen korvata märät turvahaalarit kuivilla, niin tajuat syyn. Lämmittely, vaatteiden kuivatus, eväiden lämmitys ja valaistus edellyttävät avointa tulta tunnelman ja elämyksen lisäksi. Metsässä on kuitenkin monta tärkeää kolkkaa, johon tien vaikutus ei yllä
Hinnat voimassa vuoden 2013 loppuun. Auta pukkia! Lahjaksi Työsi jatkajalle Ystävällesi Läheisellesi Makasiini -50% Metsälehti sisältäen Makasiinit -25% 2212_.indd 43 28.11.2013 15.55. T I L A U S K O R T T I M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Lahjatilaus koskee vain kestotilaajia. 10% ALV) Metsälehti (sisältäen Makasiinit) -25% / 12 kuukautta = 91 € (sis. Kaikilla on kaikkea, mutta ihan jokaiselle Metsälehden tarvitsevalle se ei vielä tule. Hänelle, jolle Metsälehdestä on ihan yhtä paljon iloa kuin sinulle. 10% ALV) Tilauksen lähetti ja maksaa Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Tilaa oheisella kupongilla tai puhelimitse 09 315 49 840 www.metsalehti.. Toivota läheisellesi hyvää joulua ja tuottoisaa metsää. Toimi heti. Polku omaan metsään Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Lahjan saaja Hänelle tilataan määräaikaisena Metsälehti Makasiini -50% / 12 kuukautta = 34 € (sis. Kyllä sinä tiedät. Auta pukkia! Tilaa lahjaksi Makasiini tai Metsälehti reiluun tarjoushintaan työsi jatkajalle, hyvälle ystävällesi, läheisellesi
METSÄLEHTI VUOTTA MAKASIINI • 2201_.indd 44 28.11.2013 16.00
Seuraavilla sivuilla vanhat lehtijutut peilaavat metsähistorian taitekohtia. TEKSTI ELIISA KALLIONIEMI PIIRROS HANNU VIRTANEN 2201_.indd 45 28.11.2013 16.00. KÄÄNNEKOHTIA METSÄLEHDEN SIVUILLA Metsälehden 80-vuotistaipaleen aikana huolenaiheet ovat olleet monet: on pelätty puupulaa, kerran jopa metsien kuolemaa
Suuret uudistukset saatiin kuitenkin hädin tuskin alkuun, kun maailmantalouden romahdus aiheutti äkkipysäyksen kaikkeen kehittämiseen. 1933 1932 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1932 Lehti syntyy keskelle lamaa Metsälehden toimitus sijaitsi alkuun tavaratalo Stockmannin yläkerrassa. Näin metsiä ryhdyttiin kunnostamaan sekä kepillä että porkkanalla. Keskusmetsäseura Tapion tehtäväksi oli lakiuudistuksessa annettu metsälain valvonnan ohjaaminen ja yksityismetsätalouden edistäminen, jota varten tarvittiin myös iso lehtiuudistus. Ensimmäinen vuosikerta ilmestyi 1933. Metsien hävittäminen kiellettiin, mutta toisaalta valtio ryhtyi jakamaan metsänomistajille rahaa esimerkiksi soiden ojittamiseen. Metsälehti seurasi valppaana tapahtumia. Lehden ensimmäiset näytenumerot kirjoitettiin Stockmannin yläkerrassa sijainneessa toimituksessa loppuvuodesta 1932. Benjamin Helander 1935 Piirroksistaan ja sarjakuvistaan tunnettu Aarno Liuksiala aloittaa Tapiossa ja Metsälehdessä 1939 Sota syttyy LU ST O / TA PI O N KO KO EL M A LU ST O / TA PI O N KO KO EL M A METSÄLEHTI VUOTTA 2201_.indd 46 28.11.2013 16.00. On yllättävää, että Metsälehden synty sijoittuu juuri pulavuosiin. Uudistukset alkoivat vaikuttaa vasta vuosien päästä. Pian taantuma alkoi maaseudulla hellittää, ja muutaman vuoden kuluttua uusi nousukausi tempasi metsätalouden mukaansa. Juuri ennen suurta lamaa Suomessa tehtiin isoja metsäpoliittisia linjauksia. Vuonna 1928 säädettiin Väinö Tannerin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen esityksestä sekä yksityismetsälaki että metsänparannuslaki. 1.12.1933 8.12.1933 1933 Metsälehden ensimmäinen vuosikerta, pää toimittajana A. Kerran kuussa ilmestynyt Tapio-lehti korvattiin sanomalehtimäisellä Metsälehdellä, joka ilmestyi joka viikko. Tuohon aikaan ajatus, että metsää erityisesti hoidetaan ja kasvatetaan, oli pienmetsänomistajille aivan uutta. Taimia istuttivat vain harvat ja hakkuissa sovellettiin ”ikuista harventamista” eli harsintaa
Euroopasta kantautui huolestuttavia uutisia ja sotaan osattiin varautua, mutta lopulta sodan syttyminen 30. 1940 Halkolaki, eli laki polttopuun saannin turvaamiseksi. SA RL E/ LU ST O /E N SO N KO KO EL M A V. 19 43 E. Sanomalehtipaperia säännösteltiin, mutta myös Metsälehti ilmestyi, usein tosin kaksoisnumerona. K. Metsälehti ennakoi jo seuraavassa numerossa varovaisesti sodanjälkeistä aikaa, mutta kukaan ei osannut aavistaa, että se koittaisi vasta monen vuoden jälkeen. Kaikesta oli pula, myös puusta ja varsinkin metsätyömiehistä. Metsänhoitotöiden rästit kasvoivat. Sodan jälkeen säännöstely jatkui vielä pitkään. 2.4 .19 43 5. Ennen sotaa edistetty metsänparannus sai jäädä odottamaan parempia aikoja. Asutus tuottaa 46000 uutta tilaa. 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1939 Sota muutti kaiken 20 .12 .19 39 20.12.1939 1944 Sotakorvaukset, jälleenrakennus alkaa. marraskuuta 1939 yllätti. 1947 Metsälehden päätoimittajaksi N.A. Halontekotalkoot Ensossa. 1940 Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti 10 % pinta-alastaan. Sieltä saatiin raaka-ainetta kenkiin, vaatteisiin, ruokaan, autojen polttoaineeseen ja tietysti sahatavaraan ja paperiin. Osara 1948 Harsintajulkilausuma 1948 Valtio ryhtyy tukemaan metsäteiden rakentamista. Sodan aikana säädetty halkolaki toi metsänomistajille hakkuuvelvoitteen ja salli avohakkuut myös kasvukykyisissä metsissä. Toisaalta metsä antoi paljon. A H O LA / LU ST O / M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A 2201_.indd 47 28.11.2013 16.00. Jälleenrakennus ja sotakorvausohjelmat vaativat runsaasti puuta ja työtä. 3. Enson johtaja, insinööri Tamminen seuraa naisten työskentelyä
Metsälehti toi julki vastustuksen, mutta selvästi lehti kannatti uutta järjestystä ja toimeliaisuutta, jonka lakimuutos toi metsiin. Puukaupassa metsäyhtiöt joutuivat tottumaan niin ikään uuteen aikaan. Metsänhoitoyhdistyslaki toi järjestystä 1951 3.12.1948 1950 Korean sota syttyy 1950 Ensimmäinen valtakunnallinen metsämarssi 1951 Metsänhoitoyhdistyslaki 1953 Metsälehden pää toimittajaksi Erkki K. Kauppoja tehtiinkin pian paljon, sillä Korean suhdanne nosti puun hinnan ennätyskorkealle. Kun ennen kauppoja oli solmittu kahden kesken, nyt myytäviä puita leimasi metsänhoitoyhdistyksen ammattimies. 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 10.11.1950 27.1 0.1 95 Metsänhoitoyhdistyksiä oli perustettu paljon jo ennen sotia, mutta vuonna 1950 säädetty laki virallisti niiden aseman. Varsinkin pakollista metsänhoitomaksua vastustettiin ankarasti. O SA RA N KO KO EL M A METSÄLEHTI VUOTTA 2201_.indd 48 28.11.2013 16.01. Kalela (kuvassa vasemmalla) LU ST O / N .A . Yhdistykset kuitenkin saivat aikaan paljon hyvää
Aatteen voima kantoi pitkälle, sillä suomalaiset ymmärsivät metsien merkityksen. Ensimmäinen Metsätalouden rahoitusohjelma MERA laadittiin 1964, sitä seurasivat peräjälkeen MERA II ja MERA III. Palosuo (toinen vasemmalta) 1960 Hevosia puunajossa vielä 250000, mutta määrä vähenee nopeasti. Vuonna 1948 julkaistu harsintajulkilausuma ei kuitenkaan vielä saanut käännettä aikaan, vaikka siitä varsinkin jälkikäteen on tullut kuuluisa. 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1964 Tehoa puupulan torjuntaan 26.11.1964 30.1.1964 16.4.1964 Piennaraura käytössä Metsähallituksen Sodankylän hoitoalueella vuonna 1971. Tavoitteet saavutettiin hyvin. 1964 Ensimmäinen MERA-ohjelma 1969 Peltoja aletaan metsittää TARMO HERRANEN / LUSTO / METSÄHALLITUKSEN KEHITTÄMISJAOSTON KOKOELMA M A RK KU ES KO LA / LU ST O 2201_.indd 49 28.11.2013 16.01. 1963 Metsälehden päätoimittajaksi V. Siksi puupula ei tullut yllätyksenä. Metsänomistajien ääni kuului lehden palstoilla vain harvoin. Suomessa metsävaroja on inventoitu tarkasti poikkeuksellisen pitkään. Tätä menoa puu ei tulisi riittämään nopeasti laajentuvalle metsäteollisuudelle. Metsälehden tekijöillä riitti kerrottavaa. Jo sotien jälkeen arvovaltaiset metsäntutkijat huolestuivat vallitsevasta ”hakkausmenetelmästä”, jossa myytäväksi poimittiin vain parhaita puita. Varsinainen tehometsätalouden aika käynnistyi vasta, kun mukaan tuli Suomen pankki. Joka hehtaarin piti tuottaa. Teho-sanalla oli siihen aikaan hyvä kaiku. 1950-luvulla metsien hyvää hoitoa edistettiin valistuksella ja kampanjoilla kuten metsämarsseilla. Metsien hoitoa ja perusparannuksia, kuten teitä ja ojituksia, ryhdyttiin tukemaan avokätisesti. Noin kymmenen vuotta jatkunut tehometsätalouden kausi on yksi suuri syy siihen, että metsissä on nyt niin paljon hakattavaa. J
Lehden kolumnisti ja metsänomistaja Perämaan Esa koki metsänomistajan kohtaamat paineet ristiriitaisina: toiset moittivat avohakkuista ja toiset puun panttaamisesta. Metsälehdessä metsänomistajien ääni kuuluu entistä paremmin. 1983 Metsän vuosi 1983 Metsälehden päätoimittajaksi Paavo Seppänen 21.7.1983 21.7.1983 13.1 .19 83 21.4.1983 80-luvulla kannettiin huolta havupuiden harsuuntumisesta. Öljyn hinnannoususta seurannut kivihiilen polton kasvu sai metsät voimaan huonosti. Metsälehden palstoille ilmestyi uusi sana ”harsuuntuminen”. Lehti alkaa ilmestyä joka toinen viikko. Toimitus kasvoi, ja seurasi metsämaailmaa entistä laajemmalla näkökulmalla. M IK KO H ÄY RY N EN METSÄLEHTI VUOTTA MAKASIINI • 2201_.indd 50 28.11.2013 16.01. Energiakriisi 1970-luvun puolivälissä pysäytti ihmiset ajattelemaan luonnonvarojen riittävyyttä. Jotkut pelkäsivät jopa metsien kuolemaa. Saastumisesta ja luonnonsuojelusta näkökulma laajeni metsäluonnon suojeluun. Eräänlaiseksi kohokohdaksi nousi Metsän vuosi 1983, josta tuli hyvin erilainen kuin metsänomistajat ja metsäammattilaiset olivat ajatelleet. Puut menettivät neulasiaan. 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1983 Metsäluonnon vuosi 1975 Ensimmäinen harvesteri Pika 75 1972 Kuutiojaloista kiintokuutiometreihin 1973 Puun hintahuippu 1977 Metsälehden päätoimittajaksi Aarne Jänterä 1982 Metsälehden päätoimittajaksi Olavi Mattila
Hyvä esimerkki tästä on kestävän metsätalouden rahoituslaki, jonka uudistusyritykset kerta toisensa jälkeen pysähtyvät Brysseliin. Siitä huolimatta Rio de Janeiron ilmastokokous nousee käännekohdaksi kansainvälistymisessä. Uudessa laissa metsien käytöltä edellytettiin ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Vuosien mittaan on kuitenkin käynyt selväksi, että tämä on vain osittain totta. Internetin käyttö yleistyy. 1992 Rion kokous 11 .6 .19 92 23.1.1992 9.1.1992 25 .6 .19 92 2201_.indd 51 28.11.2013 16.01. 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 1992 Metsäverotus muuttuu 1992 Rion ympäristökokous 1995 Suomesta EU:n jäsen 1997 Metsälehden verkkopalvelu www.metsalehti.. Unioniin liityttäessä 1995 oli tapana muistuttaa, että metsässä ei juuri mikään muutu. Kokousta seurasi monta muuta kansainvälistä kokousta ja sopimusta, joiden seuraukset alkoivat näkyä metsissä. Menestyksemme on perustunut metsästä saatavien tuotteiden kauppaan ja sen vuoksi kanssakäyminen muiden maiden kanssa on ollut luontevaa. Koska EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, jäsenmaat päättävät metsään liittyvistä asioista itse. Metsälehti perustaa 1997 ensimmäisten lehtien joukossa verkkouutispalvelun, joka tarjoaa uutta luettavaa joka arkipäivä. 1999 ilmestyy ensimmäinen Metsälehti Makasiini. Kansainvälisen ympäristötietoisuuden nousu huipentui metsälakiuudistukseen 1997. Euroopan unionin vaikutus on ollut omaa luokkaansa. 1999 Ensimmäinen Metsälehti Makasiini Juuri metsien vuoksi Suomi on ollut hyvin kansainvälinen jo pitkään
Vuonna 2008 tuotanto kääntyi kuitenkin laskuun, ja viime vuonna se oli enää 8,9 miljoonaa tonnia. Kun vapaus lisääntyy, metsänomistaja kantaa myös riskin”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Metsälaki uudistuu ensi vuonna. Samalla velvoite keskimääräistä parempaan metsänhoitoon kumottaisiin”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esittää. Miten yhdistysten käy. Lakiraja määritellään puuston vähimmäispohjapinta-alan (m 2 /hehtaari) perusteella. Paperitehtaan yhteyteen 1930-luvulla nousseen virkailijakerhon edessä olevissa lipputangoissa liehuvat UPM:n liput. Koskisella ei vielä ole selvää kantaa mhy-lain tarpeellisuuteen. Teksti | Liina Kjellberg Kuvat | Seppo Samuli M arraskuun päivä on Kouvolan Myllykoskella sumuinen. Sekä suurten että pienten metsätilojen lukumäärä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa pakollisen metsänhoitomaksun poistamista. Metsäntutkimuslaitoksen ennustukset povaavat sahatavaralle vakaata kysyntää, mutta kuitupuun käytön arvellaan laskevan. Parhaiten, yli 80-prosenttisesti, hakkuumahdollisuudet on hyödynnetty Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa sekä Häme-Uudellamaalla. Lyhyesti RO DE O H A N N U ES KO N EN MAKASIINI • AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 12 • 2012 Etelä-Savo hyödyntää parhaiten Ainespuukokoisen puun hakkuukertymä 2007–2011 suhteessa kestävään hakkuumahdollisuuteen vuosina 2009–2018 Lähde: VMI 11 / Metla Ahvenanmaa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 prosenttia TIIA PUUKILA M etsien virallinen kasvuvauhti on nyt 104 miljoonaa mottia vuodessa. Juuri nyt metsissä eletään isoa käännekohtaa, kenties merkittävintä sataan vuoteen. Pakkanen ja Leikola ovat kirjoittaneet kolmiosaisen kirjasarjan metsäalan historiasta. ”Päätehakkuualat on jatkossakin uudistettava”, selventää työryhmään kuuluva metsäkeskuksen aluepäällikkö Ilkka Koivisto. Ministeriön mukaan lakiluonnos muotoillaan syksyn aikana, laki saadaan voimaan todennäköisesti ensi vuonna. Samalla metsänomistajat saavat vapaasti päättää, ovatko he yhdistyksen jäseniä vai ei. UPM on ilmoittanut sulkevansa Myllykosken paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Viime vuodesta kanta on vähentynyt viidenneksen vuoden 2009 tasolle. Tavoitteena on karhukannan levittäytyminen tasaisemmin ympäri Suomea. Suurin, yli 70 miljoonan motin kestävä hakkuukertymäarvio ylittää Durbanin tavoitteen, mutta nykyiseen metsienkäyttöön nähden tavoite ei ole rajoite. Se merkitsee loppua veroluontoiselle metsänhoitomaksulle, koska perustuslain mukaan veroluontoisesta maksusta voi päättää vain eduskunta. Paperitehtaan piipuista nousee höyryä. Metsänomistajia on 737 000 Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 737 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. UUTISET Kävelevä Lokkeri esille Yhdysvalloissa John Deere on pannut näytteille maailman ensimmäisen kävelevän metsäkoneen, Suomessa kehitetyn Lokkeri-harvesterin. Kaikkiaan metsien kokonaistilavuus on 2,3 miljardia mottia. Asiaa pohtinut metsäteollisuuden, MTK:n sekä maaja metsätalousministeriön muodostama työryhmä lausui, että metsänomistajien valinnanvapautta on lisättävä ja metsäpalvelumarkkinoita on kehitettävä nykyistä tasapuolisemmiksi. Tarina ei ole poikkeuksellinen. Samalla päättyy Pekka Kinnusen ura tehtaan paperikoneenhoitajana. Metsien laajan yksityisomistuksen takia metsien uudistamisajoissa on vaihtelua. Metsänhoitomaksusta yhdistykset ovat päättäneet itse. A nt er o A al to ne n 21.6.2012 12.4.2012 1.3 .20 12 8.1 2.2 011 JY RK I VE SA METSÄLEHTI VUOTTA MAKASIINI • 2201_.indd 52 28.11.2013 16.02. Miten tähän päädyttiin. Samaan aikaan metsäteollisuus uudistuu. Maaja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan seuraavaksi asiaa puidaan metsäalan muiden toimijoiden kanssa. ”Tavallaan sitä lähtee ihan mielellään”, toteaa eläkkeelle lähtevä Pekka Kinnunen lopetettavan Myllykosken tehtaan edessä. Hakkuuaktiivisuus vaihtelee alueittain Runsaat viisi vuotta sitten höllentyneet uudistamisen lakirajat eivät ole innostaneet metsänomistajia hakkaamaan metsiään tavallista nuorempina. Hakkuumahdollisuuksista huomattava osuus on mäntyä. Suomen valtakunnan metsien 11:nnen inventoinnin (VMI 11) tulokset vuosilta 2009–2011 osoittavat, että kasvu jatkuu hyvänä. Kolmesta paperikoneesta kaksi on vielä toiminnassa joulukuun ajan. Suomessa käytetään hakkuumahdollisuuksista keskimäärin seitsemänkymmentä prosenttia, mutta hakkuuaktiivisuus vaihtelee paikkakunnittain. Mikäli energiapuuta ei lasketa mukaan, hakkuumahdollisuudet nousevat seuraavalla kymmenvuotiskaudella 75 miljoonaan ja 30 vuodessa 84 miljoonaan kuutioon. Suomessa elää 1330–1445 karhua. Sitä kasvaa puutuotannon alasta lähes 65 prosentilla. ”Tällä hetkellä metsävarat antavat mahdollisuuden kasvattaa sekä energiaettä ainespuuhakkuita, jos puunkäyttöä on tarvetta nostaa”, tutkija Olli Salminen metsäntutkimuslaitokselta arvioi. Uudistamisvelvoite sen sijaan pysyy lakisääteisenä. Etelä-Pohjanmaalla kasvu ei sen sijaan lisääntynyt. Edelliseen inventointiin verrattuna puuta on sata miljoonaa kuutiota enemmän. Kuusijalkainen metsäkone on nähtävillä yhtiön kotikaupungissa Molinessa, Illinois’n osavaltiossa. ”Tavoitteena on, että yhdistyskenttä toimii jatkossakin tuloksellisesti ja kehittää edelleen toimintaansa. ”Vapautuminen muutettaisiin maksuttomaksi. Metsänomistajille meneillään oleva käännekohta on iso, mutta koko Suomelle se ei enää ole yhtä merkittävä kuin aiemmat. Uudistamisrajat poistuvat Puuston uudistuskypsyyttä ei tulevassa laissa enää määritellä, päätehakkuun ajankohta jätetään metsänomistajan ratkaistavaksi. Karhukannan kasvu pysäytetty Karhukannan kasvu on parin viime vuoden aikana saatu pysähtymään. Myllykosken paperitehtaan yli satavuotinen taival päättyy vuoden lopulla. Metsien käsittelyssä vastuu siirtyy metsänomistajalle. Taimikon perustamisilmoitus unohtuu usein metsänomistajilta. ”Uudistuskypsistä metsistä lähes 30 prosenttia olisi uudistettava pian.” Metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt 2000-luvun alun 99,5 miljoonasta 104 miljoonaan kuutiometriin. Sulkemista yhtiö perustelee tehtaan kannattamattomuudella ja ylikapasiteetilla. Paperin tuotantomäärät olivat nousseet Suomessa tasaisesti, ja vuonna 2007 paperia tuotettiin ennätykselliset 11,3 miljoonaa tonnia. Metsälehti elää mukana sekä lehtimaailman että metsämaailman murroksissa. Tämä kelpaa myös MTK:lle – tosin M IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • Vapaus koittaa MIKKO RIIKILÄ UUDEN METSÄLAIN hengen voisi yksinkertaistaen kiteyttää seuraavasti: ”Tehkää mitä lystäätte, mutta turha tulla valittamaan, jos asiat menevät pieleen.” Aivan mitä vaan ei kuitenkaan saa tehdä. ”Pidän linjausta myönteisenä. Tänä vuonna paperitehdaskin siirtyi kokonaisuudessaan UPM:n omistukseen, kun yhtiö osti M-realin 35 prosentin omistusosuuden. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kantaa voisi verottaa kestävästi 160 yksilön verran. Energiapuun kanssa suurin kestävä hakkuukertymä on 2009–2018 välisenä ajanjaksona 69 miljoonaa kuutiota ja nousee 30 vuodessa 73 miljoonaan mottiin. ”Jos nämä ehdot täyttyvät, ei ainakaan kilpailuneutraliteetin takia ole aihetta asettaa yhdisHallitus ryhtyy uudistamaan metsänhoitoyhdistyslakia. Metsäkeskuksen mukaan metsälain kolmen vuoden määräaika on liian pitkä, ja uudistamistyöt pitäisi tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua hakkuusta. Jatkuva kasvatus sallitaan Työryhmän jäsen, tutkija Sauli Valkonen katsoo lakiuudistuksen muuttavan suomalaisen metsäjärjestelmän perusteita. Metsäkeskuksen kysely lähtee niille, jotka ovat tehneet hakkuita mutta eivät vielä ole ilmoittaneet uudistamistoimenpiteistä. Metsäteollisuus on innoissaan, mutta yhdistyksissä valmistaudutaan väen vähennyksiin. Hän ennakoi, että kaikille hakkuutavoille tulee sama lakiraja. UUTISET Tuhansille muistutus metsän uudistamisesta Tuhannet metsänomistajat saavat lähiaikoina muistutuksen metsän uudistustarpeesta. 2013 Kaikki muuttuu 2006 Puun tuonnin ennätys yli 20 miljoonaa kuutiota 2007 Tukin hintahuippu 2010 Metsälehden päätoimittajaksi Eliisa Kallioniemi 2013 MobiiliMetsälehti 44 45 METSÄLEHTI Makasiini 8/2011 METSÄLEHTI Makasiini 8/2011 . Vuoden 2006 jälkeen lakkautettujen paperija sellutehtaiden lista on pitkä: Voikkaa, Lielahti, Kemijärvi, Kajaani, Summa, Kaskinen, Kangas. Nykyisellään puuston pohjapintaala voidaan kasvatushakkuussa alentaa 10–16 neliömetriin hehtaarilla puuston pituudesta riippuen. Niiden kehittämisessä syntynyttä teknologiaa sovelletaan kuitenkin nykyisin kaikissa John Deeren metsäkoneissa. Tähän asti lainsäätäjä on holhonnut metsänomistajia. Energiapuu korvaa kuitua Suomessa on viimeisten viiden vuoden aikana hakattu ainespuuta keskimäärin 51,5 miljoonaa mottia. Metsien vuosikasvu tällä hetkellä on keskimäärin viisi kuutiometriä hehtaarilla, kun se vielä 1950-luvulla harsintahakkuiden jälkeen oli vaatimattomat 2,5 mottia hehtaarilla. Energiapuuta on puolestaan korjattu lähes 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta alle kuusi miljoonaa mottia käytettiin kotitalouksien polttopuuna. Kävelevät metsäkoneet eivät koskaan päätyneet tuotantoon. Korhonen metsäntutkimuslaitokselta. . Energiapuuta voitaisiin tällöin korjata noin 25 miljoonaa kuutiota, josta ainespuunkokoista olisi 7–8 miljoonaa mottia ja loput oksia sekä kantoja. Hallitus ei tyydy tähän, vaan laki uusitaan. Hakkuissa ei tuijoteta yksin uudistamiseen vaadittavaa ikää tai läpimittaa vaan valittu metsienkäsittelytapa sekä rahan tarve ratkaisevat. Maaja metsätalousministeriö aikoo leikata tämän vuoden saalismäärän korkeintaan 133 karhuun. Ennen sotaa vientituotteista jopa 90 prosenttia oli peräisin metsästä. ”Toivoisin lakiin täsmennystä, kuinka tällöin menetellään. Yli tuhannen hehtaarin metsätilakokonaisuuksia oli yksityisomistuksessa 73. ”Uudistuskypsien metsien alasta lähes kolmellakymmenellä prosentilla olisi metsänhoidollisesti kiireellinen uudistustarve”, Korhonen kertoo. Työkavereiden ja paikkakunnan puolesta kuitenkin harmittaa. Uudistamisvelvoite koskee myös lakirajaa vähäpuustoisemmaksi harvennettuja kasvatusmetsiä. Miten tähän on tultu. Luku on toista kertaa peräkkäin kolminumeroinen. Tämän vuoksi laissa määriteltyjä kasvatushakkuun jälkeisiä vähimmäispuumääriä, niin sanottua lakirajaa, alennetaan, jotta taimia voi syntyä ja kehittyä vallitsevan puuston varjossa. Metsänomistajien toimintavapautta rajoitetaan muun muassa metsäluonnon suojelun puolella. Se korvaa alenevaa kuitupuun käyttöä, kunhan sillä vain on riittävä hinta, jotta metsänomistajat ovat halukkaita myymään”, Salminen sanoo. ”Sopiva lakiraja jatkuvassa kasvatuksessa olisi 8–12 neliömetriä”, Valkonen arvioi. Metsäyhtiö osti kesällä Myllykoski Paper Oy:n emoyhtiön Myllykoski Oyj:n. Lyhyesti JO H N D EE RE tyksille nykyisen kaltaisia toiminnan rajoitteita”, Koskinen sanoo. Nyt onneksi on paljon muutakin, mutta metsissä ja metsistä suomalaiset elävät edelleen. Yksin tai puolison kanssa metsää omisti 423 300, verotusyhtymissä 143 700 ja kuolinpesien kautta 170 100 suomalaista. Maaja metsätalousministeriön kokoama työryhmä linjaa parhaillaan periaatteita, joiden perusteella lakiteksti laaditaan. Erityislain tarve ratkeaa lainvalmistelun yhteydessä.” Pakkomaksusta eroon MTK haluaisi oikoa pakollisen metsänhoitomaksun aiheuttaman vääristymän asetusmuutoksella, joka helpottaisi maksusta vapautumista. Oman haasteensa puunkäytölle tuovat Durbanin ilmastokokouksen Suomen metsille asettama hiilinielutavoite. Puu on perinteinen mutta onneksi myös tulevaisuuden materiaali. Metsät kasvavat kohisten Hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään vaihtelevasti, selviää valtakunnan metsien uusimmista inventointituloksista. Joulukuun alusta lukijat ovat voineet seurata metsäalan tapahtumia myös lehden tablettiversiosta. ”Arvioisin, että lakiuudistuksen valmistelussa menee tämä vuosi”, ministeri totesi. Jatkuva kasvatus hyväksytään metsänhoidon vaihtoehdoksi. Lapissa kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin verrattuna mutta suuri osa metsistä on vielä nuoria, joten hakkumahdollisuudet ovat kasvua pienemmät. Sen sijaan esimerkiksi Etelärannikolla on paljon hakkaamattomia uudistuskypsiä metsiä. MIKKO RIIKILÄ PAKOLLISEN metsänhoitomaksun poistuminen on yhä todennäköisempää. Puuston määrä sen sijaan jatkaa todennäköisesti kasvuaan”, arvioi VMI:n johtaja Kari T. Kuinka paljon hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään, riippuu kuitenkin kysynnästä. Verrattuna 1950-luvun metsiin puuston määrä on kaksinkertaistunut. Metsänomistajille on luvassa vapautta ja vastuuta. Etelä-Suomessa metsämaalla päästään jopa 6,6 mottiin hehtaarilla, kun Pohjois-Suomessa hehtaarikasvu jää 3,2 kuutioon. ”Energiapuunkäyttö kasvaa. Paperi ei käy enää kaupaksi entiseen malliin, joten tehtaita lakkautetaan. Tilalle tulee vapaaehtoinen jäsenmaksu, jonka yhdistykset keräävät itse. ”Hehtaarikohtainen kasvu on aikalailla vakiintumassa. 44 METSÄLEHTI Makasiini 8/2011 45 METSÄLEHTI Makasiini 8/2011 . Tampereella suunniteltu Lokkeri valmistui vuonna 1994. Toisaalta sellutehtaat käyvät täysillä ja lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa sahatavaran kysyntää. Päätavoitteet ovat pakollisen metsänhoitomaksun poistaminen. Tämä sopii metsänomistajia edustavalle MTK:lle. Lähes kaikki metsään liittyvät lait on joko juuri uudistettu tai niitä uusitaan parhaillaan. Suurin kasvunlisäys on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Metsähistorian käännekohtien hahmottamisessa auttoivat professori Matti Leikola, metsänhoitaja Esko Pakkanen, joka on työskennellyt teollisuuden puunhankinnan parissa sekä Risto Hyvärinen, joka on seurannut alaa ensin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana ja sen jälkeen Metsämiesten Sää tiön asiamiehenä. Synkimmät arviot vuodelle 2020 ennustavat, että teollisuuden kotimaisen ja ulkomaisen puunkäyttö olisi samaa luokkaa kuin ainespuun nykyiset hakkuut kotimaassa. Alle 20 metsähehtaarin tiloja oli 60 prosenttia tiloista
Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lukuisia siemenviljelyksiä eri puolille Ruotsia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. Puh. Ja odotimme. Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% 2206_.indd 53 28.11.2013 16.04. Panostamme vuosittain yli kolme miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön taataksemme taimillemme parhaat eväät elämään — ja parhaan tuoton kaikille pohjoismaisille asiakkaillemme. Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Tarkkailimme ominaisuuksia, jotka tiesimme kulkevan suvussa. Kelpuutimme mukaan vain valiot, jotka kukoistivat kasvuolosuhteissaan. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. 0500 569566 johan.gronros@skogsplantor.fi www.skogsplantor.fi Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Odotuksemme palkittiin. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkö-taimia nopeammin. Työmme kuitenkin jatkuu. Sitten odotimme. Se on geeneissä. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme
Kuvan tervahauta on Laatokan Karjalasta vuodelta 1943. ”METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITET TÄKÖ” Tervanpoltto yleistyi 1600-luvulla ja oli kaskeamisen ohella puun suurkuluttaja Suomessa. Metsissä ne aiheuttivat kuitenkin vain paikallista hävitystä. METSÄ JA LAIT MAKASIINI • 2178_.indd 54 28.11.2013 16.33
Vaikka uudessa laissa ei huolehdita metsien häviämisestä tai puupulasta yhtä totisesti kuin aikanaan Ruotsin vallan ajan pykälissä, henki on silti sama. ”METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITET TÄKÖ” Metsälakiuudistus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. ESKO PAKKANEN LU ST O /L A SS E BO CK ST RÖ M IN KO KO EL M A /A RT H U R BO CK ST RÖ M MAKASIINI • 2178_.indd 55 28.11.2013 16.33
Asetuksilla ei ollut juuri vaikutusta. Bucht kirjoitti Hollolan pitäjää koskevassa graduaaliväitöskirjassaan vuonna 1792, että ”Metsän-puute on ollut ja on hyvin yleistä useilla seuduilla, erityisesti Pyhäniemen, Vitarlan ja Lumjalan Kylissä Emokirkko-Läänissä sekä myös Asickalan Kapellissa.” Syyksi hän luki ensi sijassa hillittömän kaskeamisen. Sahat kuriin Pelko metsien loppumisesta hallitsi myös myöhempää metsälainsäädäntöä, jonka tärkeimpiä tavoitteita olikin ehkäistä metsien hävitystä sekä ohjata metsien käyttö kruunun kannalta edullisempiin tarkoituksiin. Ennen kaikkea sahateollisuus joutui tiukan säätelyn alaiseksi, mikä jatkui vuoteen 1861 saakka. Ehkä jotain sen suuntaista saattoi ilmetä Ruotsin puolella, jossa kaivosteollisuus laajeni voimakkaasti, mutta Suomessa tilanne oli toinen. Tärkeimmät metsiin liittyvät määräykset koskivat maanomistusta ja metsien käyttöoikeuksia. Ne sisälsivät muun muassa kieltoja, joilla rajoitettiin metsästystä ja hedelmäpuiden käyttöä, esimerkiksi kuninkaalle oli varattu yksinoikeus kauriin metsästykseen. Siitä on lukuisia mainintoja, esimerkiksi J.F. Esimerkiksi Peter Woldemar Hannikainen totesi vuonna 1896: ”Niillä hyvin epämääräisillä rajoituksilla, joita entisaikain lainsäädäntö joskus asetti metsän käyttämiselle, ei ollut, voipa sanoa, juuri mitään merkitystä käytännössä.” Vesisahat olivat ainoa käyttäjäkunta, joka joutui rajoituksista kärsimään, mutta ne kompensoivat sitä luvattomilla sahauskiintiöiden ylityksillään. Keskiajan lopulla ruotsalaiset toivat Suomeen oman oikeutensa lähinnä maakuntalakeina. Eikä hoito-ohjeita tarvittukaan, sillä peloista huolimatta metsiä riitti. Yksikään niistä ei koskenut varsinaisesti metsien hoitamista. Meillä kaskeaminen ja tervanpoltto olivat suurimpia metsävarojen kuluttajia, mutta eivät kuitenkaan varsinaisesti metsien hävittäjiä muuten kuin paikallisesti. Ruotsin vallan aikana annettiin kuusi metsiä koskevaa asetusta, joista ensimmäinen oli vuodelta 1647. Samalla metsien muuta käyttöä pyrittiin rajoittamaan kielloin ja rajoituksin. Pelko aiheutui lähinnä siitä, että 1900-luvun alkuun saakka uskottiin metsämaan paljaaksi hakkaamisen estävän tai ainakin vaikeuttavan uuden metsän syntyä. Tämän ”Valtakunnan metsien järjestysja ohjesäännön” perusteluissa todettiin metsien olevan sellaisen hävityksen kohteena, että mikäli asiaan ei saada parannusta ”eivät ainoastaan nykyisin kukoistavat Vuorikaivokset läheisessä tulevaisuudessa joudu osin hätään osin autioiksi” , tultaisiin kokemaan myös yleistä puun puutetta koko valtakunnassa. Jotakin uutta Ruotsin vuoden 1805 metsäasetus oli voimassa Venäjän valtaan siirtyneessä Suomessa vuoteen 1851 saakMetsälakeja jo viidellä vuosisadalla 1650 1700 1750 1800 1850 1900 1950 2000 1647 Ensimmäinen metsiä koskeva asetus 1805 Metsäasetus 1851 Suomen ensimmäinen oma metsäasetus 1886 Metsälaki 1918 Asetus toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi 1928 Yksityismetsälaki 1997 Metsälaki 2014 Metsälaki RUOTSIN VALLAN AIKA VENÄJÄN VALLAN AIKA ITSENÄINEN SUOMI METSÄ JA LAIT MAKASIINI • 2178_.indd 56 28.11.2013 16.33. Näin siitä huolimatta, että sahojen puunkäyttö säilyi pitkään vähäisenä. Paikallista puutetta Sopii kysyä, missä määrin pelko metsien loppumisesta oli oikeutettua. Siksi metsien käyttöä ryhdyttiin meillä jo varhain säätelemään lainsäädännöllä. Näitä olivat kaivosteollisuus sekä laivanrakennus. elko metsien loppumisesta ei ole uusi asia. Totta kuitenkin oli, että paikallisesti puusta oli puutetta, jopa pahaakin. Tapani Tasasen selvityksen mukaan Ruotsin ajan metsäasetuksissa säädettiin yli 20:stä metsiä koskevasta asiasta. Uudella ajalla ryhdyttiin säätämään erityisiä metsiä koskevia asetuksia ja määräyksiä
PELKO AIHEUTUI LÄHINNÄ SIITÄ, ETTÄ LUVUN ALKUUN SAAKKA USKOTTIIN METSÄMAAN PALJAAKSI HAKKAAMISEN ESTÄVÄN TAI AINAKIN VAIKEUTTAVAN UUDEN METSÄN SYNTYÄ. Kun myös paperiteollisuudesta tuli puun käyttäjä, teollisuuspuun käyttö kasvoi merkittävästi. Hyvä metsänhoito määriteltiin näin: ”Kehoitteeksi ja palkinnoksi hywinjärjestetystä, warukkaasta ja metsänkylwämisen ja istuttamisen kanssa yhdistetystä metsänhallitsemisesta.” Pykälä osoittautui kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi, eikä asetus muutenkaan edistänyt yksityismetsien hoitoa. ka, jolloin annettiin Suomen ensimmäinen oma metsäasetus. pykälä sisälsi kuitenkin jotain uutta: siinä kannustettiin yksityisiä metsänomistajia hyvään metsänhoitoon lupaamalla palkkioi ta. Sitä ei hälventänyt lisääntynyt tietous metsävaroistamme. Benjamin LU ST O /S U O M EN M ET SÄ YH D IS TY KS EN KO KO EL M A /M ET SÄ TA LO U D EL LI N EN VA LI ST MAKASIINI • 2178_.indd 57 28.11.2013 16.33. Se oli aiempia yksityiskohtaisempi, mutta noudatti pääpiirteiltään entistä linjausta: metsiä tuli käyttää kestävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Kymmenien kieltojen jälkeen asetuksen 98. Lisäksi pienikokoista pyöreää puuta ryhdyttiin viemään, joten pelko metsävarojen loppumisesta nousi kansalliseksi kysymykseksi. Jälkimmäinen merkitsi, että sahauksen rajoituksia kiristettiin entisestään. Huoli metsien riittävyydestä nousi uudelleen 1800-luvun lopulla, kun sahaus vapautettiin rajoituksista, paperiteollisuus ryhtyi käyttämään puuta ja pienikokoista pyöreätä puuta ryhdyttiin viemään. Huoli puusta kasvaa Sahaus vapautettiin 10 vuotta uuden metsäasetuksen jälkeen. Kuvassa paperipuuta lastataan laivaan Ykspihlajan satamassa vuonna 1941. Jo 1850-luvun alussa Claes Wilhelm Gyldén oli selvittänyt – enemmän arvaamalla kuin arvioimalla – että metsämme kasvoivat lähes kaksi kertaa mitä niitä hakattiin. ”Pelko metsien loppumisesta ei antanut valtion johdosta edesvastuussa oleville rauhaa” , toteaa A
Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksi kertaa suurempaa kuin niiden käyttö, eikä ainakaan teollisen käytön uskota enää kasvavan: energiapuuhuumakin jäänee lyhytaikaiseksi. Eihän meidän tarvitse pelätä metsien häviämistä. Valtiopäivät kuitenkin hyväksyi uuden metsälain, ja se tuli voimaan vuonna 1886. Vasta vuonna 1912 eduskunta hyväksyi asetuksen ”toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi”, jolla korvattiin metsälain 14. Hakatun metsän tilalle tulee luonnostaankin uusi metsä – ainakin ajallaan. Metsiä riittää Tarvitaanko Suomessa edelleen metsälakia. pykälä. Mikäli osa metsänomistajista haluaa hakata metsiään ”väärin” – mitä se sitten lieneekin – onko sillä merkitystä. Lisäksi metsävaramme lisääntyvät kaiken aikaa ja yhä enemmän metsiä jää käytön ulkopuolelle, lähes poikkeuksetta luonnontilaan. Kimmokkeena nuorten metsien estottomiin hakkuisiin oli propsien ja paperipuiden kasvanut vienti. Lisäksi rakennusja luonnonsuojelulait säätelevät liiankin tehokkaasti yleistä maankäyttöä sekä metsien monimuotoisuusvaatimuksia. Komiteoiden näkemykset ja esitykset olivat osittain ristiriitaisia. Helanderin mukaan ”metsää, varsinkin nuorta, kasvuisaa metsää hakattiin niin säälimättömästi, että hävitykselle olisi ollut saatava esteitä, mikä ei osoittautunut mahdolliseksi. Monin paikoin eteläisessä Suomessa ilmeni metsien hävitystä, mutta kokonaisuudessaan metsiä riitti. Metsiähän Suomessa riittää! ESKO PAKKANEN Helander. Sen ohella, että siinä oli metsien hävitystä koskevia tiukennuksia ja myös seuraamuksia, siinä määrättiin perustettavaksi lääninmetsälautakunnat. Vaikka uusi laki oli aiempia edistyksellisempi, se ei estänyt metsien hävittämistä, joskin hävitys jäi usein paikalliseksi. ”Raiskaavia hakkauksia on tuhansittain jäänyt toimittamatta, moni metsä on hävityksen seurauksena rauhoitettu, onpa määrätty pahimmissa tapauksissa uuden metsän hankkiminen keinollista tietä.” 1920-luvulla rauhoitettiin vuoMETSÄ JA LAIT MAKASIINI • 2178_.indd 58 28.11.2013 16.33. Metsälaki huomattiin liian epämääräiseksi, valvonta heikoksi ja oikeudenkäynti raskaaksi ja teholtaan vähäpätöiseksi. Vuosina 1872–81 asetettiin kolme metsäkomiteaa, joiden tehtävänä oli selvittää metsiemme todellinen tila sekä tehdä esityksiä metsälainsäädäntömme uudistamiseksi. pykälä sääti metsänhävityksen estämisestä ja alkoi näin: ”Metsämaata älköön aukeaksi hävitettäkö.” Mikäli näin tehtiin, metsänomistajan oli ryhdyttävä toimenpiteisiin ”metsän uudestikasvamisen edistämiseksi”. LAIN VALVONTA OLI JÄTETTY MUIDEN LAKIEN TAPAAN POLIISI VIRANOMAISTEN TEHTÄVÄKSI, MIKÄ MERKITSI ETTEI OLLUT VALVONTAA. Näitä hävityshakkuita tehtiin erityisesti rannikkoseuduilla. Sen 14. Niiden ensisijaisena tehtävänä oli valvoa metsälain ja -asetuksen noudattamista. Oli kovin monta tulkitsemisja lain kiertämismahdollisuutta, ja yleinen syyttäjävirasto oli asiaan kovin perehtymätön ja välinpitämätön.” Lautakunnat apuun Vaikka vuoden 1886 metsälain tiukentamiseksi ja erityisen metsänhoitolain säätämiseksi tehtiin useita yrityksiä, se oli voimassa runsaat 40 vuotta. Niissä arvioitiin olevan puuta jopa enemmän kuin mitä Gyldén oli esittänyt. Silti Tapio saattoi todeta vuoden 1922 katsauksessaan uuden lain tehneen hyvää jälkeä maamme metsissä. Kieltoja vailla valvontaa Komiteoiden näkemykset poikkesivat toisistaan myös metsälain osalta. Lain valvonta oli jätetty muiden lakien tapaan poliisiviranomaisten tehtäväksi, mikä merkitsi ettei ollut valvontaa. Asetus tuli voimaan vuonna 1918. Lautakuntien lainvalvontatehtävä oli kuitenkin vaikea, sillä määrämittaeli harsintahakkuut olivat vielä 1920-luvulla yleisiä
Hävitetty pinta-ala oli tästä neljännes, ei sen enempää. Vuonna 1997 voimaan tulleen metsälain suurin muutos oli siinä, että metsien monimuotoisuus asetettiin metsien talouskäytön ohella yhtä tärkeäksi tavoitteeksi. Uudistamisesta ei tingitä Tapion tiukan ja kaavamaisen tehometsätalouslinjan arvostelu kasvoi 1980-luvulla. Myös yksityismetsälaki tähtäsi ensisijaisesti metsien hävityksen estämiseen, niinpä lain ensimmäinen pykälä alkoi: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Eikä metsiä saanut niin hakata, että ”metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan.” Mikäli metsä haluttiin uudistaa voimaperäisemmin eli avohakkuun ja metsänviljelyn tietä, siitä oli annettava rahallinen vakuus metsälautakuntaan. sittain noin 500 metsää, keskimäärin vajaat 20000 hehtaaria. Samaan aikaan tuli voimaan myös uusi luonnonsuojelulaki, joka koski niin ikään metsiä. Kuvassa kangasmetsää lohkoharsinta hakkuun jäljiltä vuodelta 1929. Se toi lakiin kuuluisan kymppipykälän. LU ST O /M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A MAKASIINI • 2178_.indd 59 28.11.2013 16.33. Metsälautakuntalaitos, ennen kaikkea Tapio, otti tehtäväkseen myös metsänhoidollisen ohjauksen yksityismetsissä. Myös nuoren metsän – muunkin kuin havumetsän – ”järkiperätön” hakkaaminen luettiin metsänhävitykseksi. Kun vielä ympäristötietoisuus lisääntyi vauhdilla, metsälainsäädäntö uudistettiin kokonaan 1990-luvulla. Metsien hoitamiseen yksityismetsälaki ei antanut ohjeita tai määräyksiä. viljelymetsätalouden aikaan eli avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Harsinta hakkuutkin loppuivat vasta sotien jälkeen. Vaikka metsälaki uudistuksessa pehmenikin, hakkuun jälkeisestä uudistamisvelvoitteesta ei tingitty. Parhaillaan metsälakia ollaan taas uudistamassa. Vaikka lakiesityksessä ei puhuta enää metsien hävittämisestä, henki on yhä sama. Tapiolta hoito-ohjeita Vuonna 1928 tuli voimaan yksityismetsälaki. Se oli eräänlainen valtion viraston ja yksityisen järjestön välimuoto, sillä sen tehtäviin kuului niin lainvalvonta kuin myös yksityismetsien neuvonta. Silti metsien käyttöä halutaan rajoittaa 26:lla melko yksityiskohtaisella pykälällä. Se ryhtyi sotien jälkeen julkaisemaan metsänhoidollisia ohjeita, jotka saivat vähitellen – lainvalvojan ja -tulkitsijan roolin ansiosta – ”virallisen”, mutta sinänsä lakiin perustumattoman aseman. Vaikka metsien hävittäminen kiellettiin, metsien hoitoon metsä lait eivät ohjeita juuri antaneet. Lakiin sisältyy uudistamispakko, vaikka myönnetään, ettei puuston määrä rajoita metsiemme taloudellista käyttöä nykyistä suuremmassakaan määrin. Harsintahakkuut eli suurimpien puiden poimintahakkuut olivat yleisiä samoin luontainen uudistaminen, vasta sotien jälkeen siirryttiin ns. Sen myötä lääninmetsälautakunnat korvattiin metsänhoitolautakuntalaitoksella, johon kuului 16 lautakuntaa sekä kaksi keskusmetsäseuraa, Tapio ja Skogskultur
I lmastonmuutoksen ohella isoja myräköitä on metsäpolitiikassakin. Sääntely ja metsänomistajaa ”holhoava” ajattelu vähenee. /kolumnit. KOLUMNI teille on markkinoilla kysyntää. Toisaalta myös metsänomistajan vastuu kasvaa. Minusta näin on. Tuulen kaatamia runkoja katsellessa tuntui siltä, että myrskyt oikeasti ovat aikaisempaa useammin vieraana. N ousevan biotalouden myötä metsiin perustuvat elinkeinot voivat kokea uuden nousun. Mieleen saattaa nousta kysymys siitä, ovatko tuet lainkaan perusteltuja. Metsissä olevat taloudelliset mahdollisuudet muuttuvat todellisiksi euroiksi, kun puulle ja muille tuotK iertelimme tyttären kanssa metsissä muutama viikko sitten. Sen sijaan meillä on mahdollisuuksiin nähden liian vähän metsien hyödyntämistä. Metsät ovat edelleen Suomessa todella tärkeä luonnonvara, jota voitaisiin hyödyntää – kestävyys säilyttäen – monipuolisesti nykyistä enemmän. Jonkinlaiset kannustavat tuet olisivat myös tässä mielessä jatkossakin yhteiskunnan kannalta luultavasti hyvä investointi. Suomessa ei ole tarpeettomia metsävaroja, kuten joskus olen kuullut sanottavan. Mekin tarkistimme siipan kanssa metsävakuutuksen kattavuutta Asta-myrskyn innoittamina. On järkevämpi pyrkiä kasvattamaan kilpailukykyisiä elinkeinoja tuomaan työpaikkoja kuin painia kulujen kanssa, joita syntyy kun työstä on puutetta. Biotalouden mahdollisuuksia ei kannata päästää käsistä. Toki tukijärjestelmä ja tukimuodot varmasti kaipaavat remonttia. Nykyiset kemeratuet ovat vähintään osin sidottu siihen ajatukseen, että metsiä hoidetaan tasa-ikäisrakenteisina metsiköinä ja metsänomistajalla ainakin yhtenä tavoitteena on taloudellinen tulos, eli hän jossakin vaiheessa myy puuta markkinoilla. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. Lisäksi muun muassa luonnonhoito, vesien laatu, kunnollinen tiestö ja maisema ovat asioita, joiden laatuun yhteiskunnan lienee perusteltua satsata. Kenties suorat tuet voivat kehittyä vaikkapa verovähennysten kaltaisiksi. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Hyvä niin – holhoamisen aika on ohi. Markkinalähtöisyys on tässä tuuletuksessa päivän sana. Veto voi toimia jopa paremmin kuin työntö. Metsänkasvatuksessa ilmaston muuttumiseen on varauduttava tosimielellä. Hyvä niin, sillä se asia oli kunnossa Hannuja Tapani-myräköiden iskiessä. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 2208_.indd 60 28.11.2013 16.11. Yhteiskunnan satsausta voisi entistä määrätietoisemmin kohdentaa myös siihen, että osaamme auttaa markkinoilla olevia asiakkaita huomaamaan metsien mahdollisuudet. Minusta näin on. Organisaatioita ja totuttuja toimintatapoja on uudistettu olan takaa. Nyt ollaan siirtymässä aiEdistetään kysyntää Mieleen saattaa nousta kysymys siitä, ovatko tuet lainkaan perusteltuja. kaan, jolloin toiveiden mukaisesti metsiä on mahdollista hoitaa hyvin moninaisin eri tavoin, myös eri-ikäisrakenteisina. Voi arvella myös tukijärjestelmiin kuuluvien metsätaloudellisten toimien porkkanarahojen joutuvan kriittiseen tarkasteluun, kun metsäpolitiikka väljenee ja alan kehityksen ohjauksessa luotetaan yhä enemmän markkinoihin. Niinpä nykyiset tukijärjestelmät kaipaavat uudistamista jo tästäkin vinkkelistä. Varautumisessa vastuu on metsänomistajalla. Muun muassa metsälainsäädäntö ja metsänhoitoyhdistyslaki uudistuvat
Aino Huuskonen kuuli hiljattain radiosta, että istumatyö lyhentää elinikää ja läksi saman tien metsään. Laatikossa pellon reunassa odottivat rauduskoivun taimet. Puoli hehtaaria jäi kasvija perunamaata varten. Tilan viljelyala oli kuitenkin vuosien varrella kutistunut. Keitele-järven ranVauhdikas koivikko Vesantolaisten Huuskosten viljapelto muuttui nopeasti reheväksi rauduskoivikoksi. nassa sijaitseva paikka oli rehevä ja on yhä. Pariskunta päätti metsittää loputkin kivisistä pelloista samana vuonna, kun molemmat pääsivät eläkkeelle. Tyttöjen isovanhemmat Aino ja Eino Huuskonen olivat leipätöidensä ohessa viljelleet talonsa takana sijaitsevalla pellolla luomuviljaa, pääasiassa ruista. Aino on nyt 75-vuotias mutta raivasi vielä pari vuotta sitten kaksi hehtaaria tilan metsistä, joita on yhteensä 81 hehtaaria. Koivut kasvoivat niin nopeasti. . Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Enimmäkseen puusto on 30–40-vuotiasta, mutta myös 80–100-vuotiasta löytyy. Asta-myrsky kaatoi neljä hehtaaria, joten uudistusaloilla riittää myös taimikonhoitoa. ”Muut puulajit eivät kerinneet vauhtiin mukaan”, Huuskonen arvelee. Varusteet olivat asianmukaiset: pottiputket, vakat ja ulkotöihin sopivat vaatteet – kuten kuvasta näkyy. Eino Huuskonen kuoli pian sen jälkeen, kun kuvaparin koivut oli istutettu. Huuskoset käyttivät pellossa viherlannoitusta eli kasvattivat apilaa tai jotakin muuta typensitojakasvia, jonka tilalle kylvivät seuraavana vuonna viljan. ”Metsästä nauttii, kun sitä hoitaa.” 2005 2013 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Harvennettavaa on aika paljon, samoin päätehakattavaa ja istutettavaa. ENNEN & NYT HANNA LEHTO ISOKOSKI H elatorstaina 2005 jyväskyläläiset Henna ja Piia Hytönen saapuivat mummolaan Vesannolle metsää istuttamaan. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. ”Se oli hyvä ratkaisu. Saan olla huoleti”, Aino Huuskonen sanoo. Rivien välit puskevat horsmaa ja heinää ja joistakin kohdista leppää, mutta eivät vielä riesaksi asti. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.. Monenikäistä metsää Reilut kahdeksan vuotta myöhemmin entisellä pellolla kasvaa yli kahdeksanmetrinen koivikko. Aina sieltä jotakin tekemistä löytyy. Lähetä ne meille Metsälehteen. MAKASIINI • 2209_.indd 61 28.11.2013 16.12. Henna ja Piia Hytösen kahdeksan vuotta sitten istuttamat koivuntaimet ovat jo yli kahdeksanmetrisiä
LUHTA 2177_.indd 62 28.11.2013 16.13
Lumesta työntyvä kivipaasi pysähdytti minut tunturiylängöllä ja sai myös lykkäämään leiriytymistä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Jättiläinen nukkui pää kivisellä tyynyllä, otsassa oranssi kastinmerkki. MAKASIINI • 2177_.indd 63 28.11.2013 16.13. Halusin leiriytyä, mutta en halunnut jäädä nukkujan vaikutuspiiriin. JÄTTILÄINEN KIVIPEDILLÄ Pyhät paikat puhuttelevat, kun ne löytää yllättäen
Ihmisellä on valtava tarve merkitä käymiään tai valtaamiaan luonnonalueita niin suurin kivin ja kivikasoin kuin vain pystyy nostelemaan. Löysin pesivän tunturipöllön nokan osoittamasta suunnasta. Näkymättömän väen hallitsema luonto kaikkineen koettiin pyhänä, mutta muutamat paikat, kuten suuret lähteet, kalEteeni ilmestyi lohkare, jonka päällä kyyhötti korppikotkalta näyttävä kivilintu. Niissä maapallon kolkissa, joiden yli jääkausi jyristeli, ihmeteltiin metsistä ja tuntureilta löytyviä talon kokoisia kiviä. Ehkä hiidet, muinaiset jättiläiset, olivat niitä asetelleet tarpeisiinsa. Pyhiä olivat myös Saana ja Halti ja likimain jokainen tuhatmetrinen tunturi niiden välissä. Myöhemmin maanviljelyn keksiminen synnytti täysin toisenlaisia mietteitä. Seuraavan päivän lyhyessä valossa jatkoin suksittelua lounaaseen laakealle tunturiylängölle. Halusin käydä kurkistamassa Tierbmesvaaran seitakiveä. Myöhemmin seitoina esiteltiin tutkijoille myös pyyntialueiden rajakiviä. Muinaissuomalaisessa mytologiassa kaikkialla pyyntimailla asui haltijoita: vesiäisiä, maahisia, tonttuja. Koska kiven luona asui väkevä haltia, asuinpaikan läheltä valikoitui poikkeava lohkare palvoskiveksi, seidaksi. Olin suunnitellut leiriytymistä, mutta huomasin, etten mitenkään voi enkä haluakaan pystyttää omaa telttaani kivijättiläisen lepopaikan luo. Reilun peninkulman uppuroituani löysin isolta lapinkodalta näyttävän kivenjärkäleen. Pitkillä vaelluksilla metsästäjän piti löytää tilapäinen palvoskivi. Se ilmaisi itsensä ihmisen tai pyynnin kohteena olevan eläimen hahmona. Iltahämyssä oli pakko pysähtyä ihmettelemään lumesta työntyvää kivipaasia. Pitkäaikaiset seidat olivat tietyn suvun, perheen tai yhteisön nautinnassa. JOSTAIN SYYSTÄ JÄTTILÄIS KOKOISIIN HIIDEN KIVIIN ILMESTYY KESÄ ÖINÄ LINTU HAHMOJA TAI IKIAIKAISTEN TIETÄJIEN SILUETTEJA. lionjyrkänteet tai tunturit kätkivät erityistä taikaa. En tuntenut yhtään mitään. LUHTA MAKASIINI • 2177_.indd 64 28.11.2013 16.13. Näin maassa nukkuvan jättiläisen lumisessa viltissään, pää kivityynyllä. Näin itse löytämäni seita vaikutti toimiini, vaikka maankuulu nähtävyys jätti kylmäksi. Etsin kulkureittiä tuulenpieksemien ja kivirakkojen välissä ja valmistelin mieltäni pyhän paikan kohtaamiseen. Keskitin siihen kaiken tarkkaavaisuuteni, tutkiskelin sisintäni, tunnustelin sellaisia herkkiä värähtelyjä, joista viisaat puhuvat ikivanhojen palvospaikkojen yhteydessä. Ehkä seitakiven laajempi ympäristö oli muutenkin liian pyhää. Nukkujan otsalla loisti oranssi jäkäläkuvio kuin kastinmerkki tai otsalamppu. Aikanaan Tierbmes merkitsi saamelaisille ukkosen jumalaa ja koko Tierbmesvarrin tunturi pyhää paikkaa. Haltijoita ja palvoskiviä Kaikilla keräilijä-, metsästäjätai paimentolaiskansoilla Siperiassa, Euroopassa, Afrikassa tai Etelä-Amerikassa oli hämmästyttävän samanlainen maailmankuva. Kristillisin vertauksin pyhä paikka, seita, ei ollut jumala vaan temppelin alttari. Syyskesän yöhämyssä hiidenkivet tuntuivat jotenkin puhuttelevilta, vaikka päivällä ohittaisin ne täysin arkisina. Muistelin Martti Haavion kirjoituksia haltijoista, ja epäilin oleskeluni häiritsevän paikan haltijaa. Pyyntionni riippui niiden suosiosta – ja suututtamista piti välttää. Pyramidin rakentaja tarvitsi elämälleen erilaisen selityksen kuin metsästäjä, joka eli kädestä suuhun suoraan luonnon suopeudesta. Uhraaminen käänsi näkymättömän väen suosiolliseksi pyynnille. Itse asiassa en koskaan innostu karttojen tai opasteiden elämyspaikoista. L umisina syksyinä Kilpisjärven takamailla pystyy hiihtämään jo paljon ennen joulua
Mutta uskonko oikeasti peikkoihin, maahisiin, tonttuihin ja keijuihin. Koen ympäristön päivänvalossa aivan arkipäiväisesti ja järkevästi. Sitä vastoin aivan varmasti mikä tahansa tarina paranee, jos sattuman tai Gaussin käyrän tai suurten lukujen lain sijaan valitsen juonenpunojaksi haltijan taikasauvan. Elämässä pärjääminen riippuu samalla tavoin luonnon suopeudesta tai metsänhaltijan lahjoista kuin muinaisella pyytömiehellä. Vaikuttavin pyhä paikka, jonka muistan, on kuitenkin ihmiskäden työtä. Ne eivät ole hämärän hallusinaatioita, koska ne jäljentyvät valokuviin. Tietäjä, noita tai shamaani pääsi matkalleen meditaation, rummutuksen tai huumaavien kasvien tai sienien avulla. Metsästän kameralla eläimiä, lintuja ja maisemia. Uskonko tonttuihin. Olen itse korjaillut muistomerkkiä lahon ja roudan tuhoilta, sillä paikan haltija ei näytä vaivautuvan niin arkisiin puuhiin. Sopivasta kulmasta ja sopivassa mielentilassa niissäkin voi nähdä kiinnostavia hahmoja. MAKASIINI • 2177_.indd 65 28.11.2013 16.13. Monista luontokuvaajista poiketen en rakentele studioita, joihin kuvattava houkutellaan, vaan lähden kamera valmiina patikoimaan metsään tai tuntureille. Mutta jostain syystä jättiläiskokoisiin hiidenkiviin ilmestyy kesäöinä lintuhahmoja tai ikiaikaisten tietäjien siluetteja. Päiväretkeilijät ovat rakennelleet Kiilopään laelle kivikökköjä. Joillakin oli muita parempi kyky kohdata näkymätön todellisuus ja tuoda viestejä esi-isien asuttamasta alisesta maailmasta. En voi vastata, koska kysymys on näkymättömästä. Kalevala esittelee täystoimisen shamaanin, sivutoimisia oto-tietäjiä ja lisäksi tämän ammattikunnan vitsauksen, huijaritietäjän: Väinämöisen, Ilmarisen, Joukahaisen. Syystalven lumilla Nammatjin tunturi Pohjois-Ruotsissa katseli tarpomistani ilkeän näköisenä pienet pirunsarvet ohimoillaan. Erikoisen järeässä aarnimetsässä seisoo liki viiden vuosikymmenen ikäinen risti muistona traagisesta elämänkohtalosta
RIISTAKAUDEN SATOA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARJA GRÖNROOS TAPIONPÖYDÄLTÄ 2207_.indd 66 28.11.2013 16.16
Vuosittain ammutaan vahingossa tuhansia rauhoitettuja vesilintuja. V esilintujen metsästys eli sorsastus alkaa 20. Luista voi vielä keittää lihalientä. Yleensä vieraskortilla metsästävän mukana metsällä on ”isäntä” eli joku seuran jäsenistä ja vieraan saama saalis vähennetään isännän saaliskiintiöstä. Metsästäjät ja maanomistajat ovat ryhtyneet vastatoimiin ja rakentaneet Suomeen jo 2000 vesilintukosteikkoa. Tärkein riistavesilintu on heinäeli sinisorsa. Riistan makua ei kannata peittää kovin voimakkailla mausteilla. Kaada kastiketta varten liemi vuoasta kattilaan, lisää kerma, maizena ja mausteet ja kiehauta. Kun metsästystilanne on päällä, pitää lajinmäärityksen olla selkärangassa, jotta vältytään rauhoitettujen lintujen ampumiselta. Valtion metsästyslupia myy Metsähallitus. Liipasinta ei pidä painaa, ellei ole aivan varma, mikä lintu on tähtäimessä. Syynä on metsästysalueiden, kuten kosteikkojen, väheneminen ja siitä johtuen vesilintukantojen taantuminen. elokuuta kello 12 ja päättyy joulukuun lopussa. Sorsastajien määrä on 20 vuodessa pudonnut jopa puoleen. Suomessa voi metsästää myös valtion mailla. Sorsa on vähärasvaista miedonmakuista riistaa. Asettele pekoniviipaleet sorsan päälle niin, että pinta peittyy. Vesilintujahdissa kävi viime vuonna vajaa 10000 metsästäjää, kun riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä oli reilut 300000. Mikäli haluaa metsästää vesilintuja, mutta ei omista maata, kannattaa hakeutua metsästysseuran jäseneksi. Metsästettäväksi jää 17 lajia. Suomessa on 28 vesilintulajia, joista 11 on rauhoitettua. Tarkista maku. Maanomistaja on oikeutettu metsästämään omilla maillaan. Kaada uunivuoan pohjalle valkoviini. Tarjoa sorsa keitettyjen herneiden ja porkkanoiden sekä kirpeän metsämarjahillon kera. MAKASIINI • 2207_.indd 67 28.11.2013 16.16. Laita sorsa vuokaan ja paista 175 asteessa noin 2–3 tuntia, kunnes liha on kypsää. Metsän antimet kuuluvat syksyn ruokiin, yksi kauden riistaherkuista on sorsapaisti. SORSAPAISTI SAVIPADASSA UUNIVALMISTA SORSAA G PEKONIA SITRUUNAN MEHU SUOLAA KATAJANMARJOJA VALKOSIPULIN KYNTTÄ DL VALKOVIINIÄ KASTIKE RKL MAIZENAA ½ DL KERMAA SUOLAA KATAJANMARJOJA Hankaa sorsan pintaan sitruunamehua, valkosipulin kynnet, suolaa ja rouhittuja katajanmarjoja. Sitä jopa tarhataan. Leikkaa linnusta viipaleita ja asettele tarjolle lisukkeiden kera. Monet metsästysseurat myyvät metsästyslupia eli oikeutta metsästää maillaan. Kauden aikana ammutaan lähes 500000 vesilintua. Metsästäjäperheissä riistalintuja varastoituu jopa pakastimiin, mutta jos ei ole mahdollisuutta lähteä itse sorsajahtiin, voi riistaonneaan koettaa kauppahalleissa. Lajien tunnistus tärkeää Sorsastajalta edellytetään hyviä metsästystapoja ja erinomaista lajien tunnistusta
KYSYMYSTÄ M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 2216_.indd 68 29.11.2013 16.58. Vesi on lähempänä maan pintaa ja kasvillisuutta, kun ojat ovat huonossa kunnossa. Laki on tiukka, ja jokaisen ojitushankkeen yhteydessä on suunniteltava vesiensuojelurakenteet. Laskeutusaltaat eivät kuitenkaan pidätä kaikkein hienointa ainesta kuten savea, hiesua tai orgaanisia turvehiukkasia. On KUNNOSTUS OJITUKSESTA Kunnostusojittajan kannattaa pysyä hyvissä väleissä naapurien kanssa. Mikä rooli vesiensuojelulla on. Laajalle alueelle voidaan tehdä myös kosteikko. Kerro mielipiteesi Metsälehden nettisivulla metsalehti.. Kysy verotuksesta JATKUVA KASVATUS, eri-ikäisrakenteinen kasvatus, erirakenteiskasvatus – samasta asiasta käytetään useita eri nimityksiä. Kerro samalla, mistä lehden jutusta pidit eniten ja mistä vähiten. Koulutukseen haetaan työja elinkeinotoimiston kotisivuilta www.te-palvelut.fi/koulutukset löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Se on iso kuoppa, joka kaivetaan yleensä laskuojan varteen. Yhdessä ojat ja vesiensuojelujärjestelmät saadaan toimimaan. Jokaiseen kuivatusojaan kaivetaan lietekuoppia, joihin karkein maa-aines jää. Yhdessä ne voivat muodostaa kosteikon. Kosteikko sisältää syvänteitä ja laajoja matalia osia. Kentällä veden mukana kulkeva hieno aines siivilöityy kasvillisuuden pintaan tai turpeeseen. Siellä arvioidaan, ovatko suunnitelman vesiensuojelutoimenpiteet riittävät vai pitäisikö niitä parantaa. mennessä osoitteeseen Nimikilpailu, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Miksi ojitukseen tarvitaan naapureita. Kuoppa mitoitetaan siten, että vesilitra viipyy altaassa vähintään tunnin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Sopivia ammatti-ihmisiä löytyy metsänhoitoyhdistyksistä, Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluista ja metsäpalveluyrityksistä. Rahkasammalen voimakas kasvu kertoo huonosta kunnosta. Jos mielessäsi on jokin veroilmoituksen täyttämiseen tai muuten verotukseen liittyvä kysymys, voit lähettää sen meille. Ojien kunto heikkenee kes kimäärin 20–30 vuodessa. Turvemailla, joita on otettu metsätalouskäyttöön. Tietoa työvoimakoulutuksen aikana maksettavista taloudellisista etuuksista saa Työlinjan koulutusneuvonnasta p. Näin ne päätyvät maastoon eivätkä vesistöihin. Täytyy tarkkailla, onko puuston pituuskasvu alkanut heiketä. Altaan koon ratkaisee se, paljonko kohtaan kertyy vettä kevättulvan aikana. Kosteikko ei ole yhden ojitushankkeen vesiensuojeluMistä huomaa, että olisi aika kunnostaa ojat. Mitä vaaroja kunnostusojituksesta voi koitua vesistöille. tai lähetä perinteistä postia 9.12. Levennetään ojaa. Ojat kannattaa kunnostaa hakkuun yhteydessä. Siellä ei saa olla ennestään vettä johtavia urapainaumia. Altaan kokoa laskettaessa huomioidaan myös, minkä verran puusto haihduttaa vettä. METSÄNHOITO kuvattava ojituksen mahdolliset vaikutukset ja varauduttava torjumaan haitat. Kunnostusojituksesta tehdään vesilain mukainen ilmoitus alueelliselle ely-keskukselle. Paikassa ei pidä ajaa millään ajoneuvolla, ettei uria synny. Ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka on perehtynyt sekä turvemaiden puunkorjuuseen että ojasuunnitteluun. Ne eivät hoida kuivatusta riittävän hyvin, ja luonto palaa lähemmäs suoekosysteemiä. Ideana on hidastaa veden virtaamisnopeutta niin, että sen mukana tuleva kiintoaines kerkiää laskeutua altaaseen. Millaisissa paikoissa kunnostusojitusta yleensä tarvitaan. Maan pinnan muoto sanelee rakenteet, mutta pintavalutuskenttä voi yhdistyä laskeutusaltaaseen. Se on erittäin oleellinen osa projektia – ojitusalueen vedet päätyvät jossakin vaiheessa johonkin vesistöön. VIELÄ EHTII OSALLISTUA VIIME NUMERON jutuista eniten ääniä sai metsänhoitoaihe 19 kysymystä kunnostusojituksesta. Jos ojitus tehdään hakkuun yhteydessä, ennen ojitusta kannatta ehkä kustantaa yhdessä piennartie, jotta puut saadaan pois. Yleensä ojituskohteilla tehdään harvennushakkuita tai korjataan energiapuuta, mutta päätehakkuuikäisiäkin kohteita on. Jonkin verran myös kivennäismailla ja ohutturpeisilla mailla, joilta turve on hävinnyt kuivatuksen jälkeen. Lisäksi edellytetään C-ajokorttia, CE -kortti on eduksi. Ojan kaivaminen maksaa noin 50 senttiä metriltä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan vastaamaan kaikkiin kysymyksiin alkuvuoden 2014 numeroissa. LUKIJAKYSELY Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu, järjestää yhteistyössä Pirkanmaan työja elinkeinotoimiston kanssa Autohakkurin käyttöja kuljettajakoulutusta (649498) Koulutusaika 7.1.2014-6.10.2014 Hakuaika päättyy 15.12.2013 Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhanalaisille yli 20-vuotiaille henkilöille, joilla on alalle soveltuva koulutus tai työkokemus (esim. Laskeutusallas saattaa olla kymmeniä metrejä pitkä ja 5–7 metriä leveä. Sen paikka on laskuojassa, joka kerää usean pienemmän ojan vedet. Jos maasto on tarpeeksi kaltevaa, jätetään osa ojasta perkaamatta. Se tulee myös taloudellisesti edullisimmaksi. Allas ei ole välttämätön, jos alueella on esimerkiksi pintavalutukseen sopivia kohtia. Kaikki jouluun mennessä tulleet kysymykset osallistuvat arvontaan. Ojassa virtaavan veden mukana huuhtoutuu kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita vesistöihin. Linkki lukijakyselyyn löytyy etusivun oikeasta laidasta. Miten laskeutusallas suunnitellaan. Mikä on kosteikon idea. Kuinka usein ojat pitäisi perata. Sen ansiosta korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Mikä on pintavalutuskenttä. Palkintoina on neljä Raiva-raivausveistä. Laskeutusallas on siis isompaa valuma-aluetta koskeva ratkaisu. Mikä on laskeutusallas. 0400 342 560 PALVELUKSEEN HALUTAAN SEURAAVAN Metsälehti Makasiinin teemana on metsäverotus. Sen pitää olla loivaluiskainen, jotta eläimet pääsevät sieltä pois. Toisaalta hyvä metsänkasvu vähentää ojien kunnostustarvetta. He auttavat esimerkiksi perustamaan yhteishankkeen naapurien kanssa ja osaavat arvioida, saako siihen kemeratukea. Runsas puusto haihduttaa niin, että puut kasvavat hyvin kosteudesta huolimatta. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. Koulutuspaikkakunta on Hämeenkyrö. Lisätietoja koulutuksesta antaa: Tredu, Tapio Talonen p. Ne on hyvä tarkistaa, jos uudisojituksesta on kulunut sen verran. Voidaan myös rakentaa laskeutusallas, pintavalutuskenttä tai putkipato. Koulutuksen hankinnasta vastaa Varsinais-Suomen ELYkeskus ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa yhteystoimistona on Pirkanmaan työja elinkeinotoimisto. Loivasti viettävä alue, jonka läpi vesi virtaa vähitellen kasvillisuuden ja pintaturpeen seassa. Ojat kulkevat usein useamman omistajan mailla, joten yhteishankkeella saadaan paras lopputulos. Kokonaisuudesta nähdään, mistä vesi tulee, minne se menee ja mihin se kannattaa johtaa. Ne kulkevat läpi, joten tarvitaan lisäksi muita rakenteita kuten pintavalutuskenttä, jonne vesi ohjataan seuraavaksi. Tarkoitukseen sopii vähäarvoinen, luonnontilainen alue. puutavara-autonkuljettaja, metsäkoneenkuljettaja tai kokemusta raskaista työkoneista). Arvonnassa palkinnon voittivat Heli Moilanen, Juhani Savukoski ja Merja Villikka. Matalaan osaan kehittyvä kasvillisuus pidättää kiintoainesten lisäksi ravinteita. Ojia ei välttämättä tarvitse kunnostaa ennen päätehakkuuta. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Sama koskee vesiensuojelurakenteita. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI Ojan kunnostukseen saa kemeratukea, mutta kunnostus voi kannattaa, vaikka tukea ei saisikaan. Jos on, juuret eivät saa märkyyden vuoksi happea. Sitten selkiytynyt vesi jatkaa eteenpäin. 0295 020 702. Mitä metsänomistajan on viisainta ensimmäiseksi tehdä. Mikä on sinun mielestäsi osuvin nimitys tälle yleistyvälle metsänkasvatusmenetelmälle. Voit lähettää kysymyksesi myös internetin kautta. Päästöjä koetetaan torjua kaikin keinoin. Se taas määritellään valuma-alueen koon perusteella
Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.. Mikkelin kaupunki hakee palvelukseensa Metsäpalveluesimiestä (työavain 47279) taajamametsien hoitoon ja käytt öön liitt yvien töiden organisointi in, asukasyhteistyöja työnjohtotehtäviin. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2014 apurahat maksetaan. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. 0400 375 009 tai johtaja Matti Kylävainio, p. Puun käyttömme kasvaessa laajennamme puun hankinta-aluettamme länteen Suomenselän alueelle Kyyjärvelle, Perhoon, Soiniin, Alajärvelle, Vimpeliin, Ähtäriin, Kuortaneelle ja Alavudelle. . Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2013-31.1.2014. Jätä sähköinen hakemus pe 20.12.2013 klo 15.00 mennessä osoitt eessa www.kuntarekry.. 040 743 0088. MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 2216_.indd 69 29.11.2013 16.58. Keitele Groupin liikevaihto nousee vuonna 2013 yli 130 miljoonaan euroon. Keitele Groupin toiminnan laajentuessa Keiteleen toimipisteen ympärillä orgaanisen kasvun kautta ja uuden liiketoiminnan myötä Kemijärvellä Pohjois-Suomessa vahvistamme puunhankinnan organisaatiotamme. Haemme tälle uudelle hankinta-alueelle kahta henkilöä Ostoja korjuutehtäviin Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Työkokemusta puun ostoja korjuutehtävistä • Metsäteollisuuden ostoja korjuujärjestelmien tuntemusta Tiedustelut: hankintapäällikkö Kauko Mustonen, p. Tuotamme vuodessa 410.000 m 3 sahatavaraa ja yli 200.000 m 3 jatkojalosteita. 040 502 4717. Palveluksessamme on yli 320 puualan ammattilaista. Tarjoamme • Mahdollisuuden olla mukana avainasemassa kehittämässä toimialalla nopeasti kasvavaa ja kehittyvää yritystä (metsäpäällikkö) • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemukset sähköpostilla: ilkka.kylavainio @keitelegroup.. tai postitse: Keitele Group, Teollisuustie, 72600 Keitele 31.12.2013 mennessä. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2014 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • metsäkulttuuri, • koulutus, • viestintä ja • hyvinvointi. Uudet tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Etsimme metsäosastollemme Metsäpäällikköä Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Työkokemusta puun oston ja korjuun johtamisesta • Metsäsektorin vahvaa verkostoa • Tuloshakuisuutta • Hyviä esimiesja vuorovaikutustaitoja Tiedustelut: toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio, p. Mikkelissä 29.11.2013 Tekninen toimi PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHAT Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI • 2215_.indd 70 29.11.2013 16.59
MAKASIINIKRYPTO Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Ari Niiranen, ylijohtaja, maat. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. osoitteessa Metsälehti, 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Risto Santapukki, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaan metsäneuvoja, Tampere Palstan sähköpostiosoite: paivi.laipio@metsalehti.. Mikko Karppelin, suojelupäällikkö, metsänhoitaja, Kotka (metsän siimeksessä) VUOTTA 18.12. Tarmo Tiihonen, Metsänhoitoyhdistys Posion alueneuvoja, Posio 21.12. maisteri, Liperi (ei vastaanottoa) 19.12. HUOMIONOSOITUKSIA Makasiiniristikko , oikea ratkaisu 2215_.indd 71 29.11.2013 16.59. MERKKIPÄIVIÄ Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 on valittu UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Palkinnot makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Jarmo Hakala, Lempäälä, Tenho Paananen, Mahlu ja Aatos Rönkkö, Espoo. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 19.12. Timo Kukosta Vuoden metsänhoitaja Espoossa tänä vuonna avatun Luontokeskus Haltian johtaja Timo Kukko on valittu Vuoden metsänhoitajaksi. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen. Tauno Taivassalo, Keski-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalous insinööri, Perho (perhepiirissä) VUOTTA 16.12. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 11.12. Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin pääjohtaja Kari Jordan Metsä Groupista sekä toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora Ensosta. ja metsät. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Jukka Heikkilä, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän hallituksen puheenjohtaja, Eurajoki 20.12. Pelkoselle Metsäyhdistyksen kultainen merkki Professori Paavo Pelkoselle on myönnetty Suomen Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki
2214_.indd 72 29.11.2013 16.59. Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet monia kääpälajien keskinäisiä riippuvaisuuksia: tikankääpä jatkaa pakurikäävän työtä, voikääpä on lepänkäävän seuraaja ja sitkokääpä taulakäävän. Se punainen kääpä, joka lahottaa paahteisilla paikoilla olevia koivun ja pihlajan rankoja, on punakääpä ja monin verroin Kantokäävän työn jatkaja Rusokäävän itiöemiä löytää vain kantokäävän lahottamista puista, usein kantokäävän kuolleen itiöemän vierestä. Kun yksi lahottaja uupuu, toinen jatkaa sen työtä. Toisaalta useat elävän puun lahottajat ovat yleisiä, mutta suuri osa niiden pehmittämään puuhun pureutuvista lajeista harvinaisia. Tuoreen puun lahottajalajeja on vähän, mutta niiden työn jatkajien lajikirjo on suuri. Joillekin nimenomaan kantokäävän lahottama puu on ainoa oikea elinympäristö. Puu on tehty kestämään. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. PILKKEITÄ rusokääpää yleisempi! Vanhojen metsien kartoitus on tuonut esiin lukuisia uusia rusokäävän kasvupaikkoja ja monista vanhojen metsien etsijöistä on tullut hyviä kääpien tuntijoita. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. MAKASIINI • Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Se elää useilla eri puulajeilla. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Siksi sen lahottaminen on pitkä ja hankala prosessi. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Kun puu on lahonnut niin pitkälle, ettei se enää tarjoa ravintoa kantokäävälle, astuvat remmiin toiset lahottajat. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se kelpuuttaa elinympäristökseen useimmiten varjoisassa korvessa makaavan kantokäävän pehmittämän kuusen. Metsänomistaja pitää sitä pikemminkin tuholaisena kuin luonnon monimuotoisuutta rikastavana lajina, mutta nimenomaan yleiset lajit ovat luonnon rikkauden perusta. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KANTOKÄÄPÄ on yleinen tuoreen puun lahottaja, joka käy elävienkin puiden kimppuun. Yksi niistä on kauniin punainen rusokääpä
ENSI NUMEROSSA ”MITEN SE VÄHENNYS MERKITTIINKÄÄN...” TEEMA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . joulukuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 19. Metsälehden ohjeilla veroilmoituksen teko sujuu SH U TT ER ST O CK MAKASIINI • 2213_.indd 73 29.11.2013 17.01. TAMMIKUUTA
Minä valmistan niitä käyttäjän painon ja pituuden mukaan sekä sen, minkälaisia temppuja hän tekee. Joskus tuntuu, että kaikki menevät koristeiksi seinälle. Mutta jos skeittilaudan tekee kokonaan puusta, ainut tarpeeksi kimmoisa ja kestävä materiaali on Kanadan vaahtera. Pohjaviiluksi laitan usein koivuntuohta. Se on huomattu myös maailmalla. Jos hän ei onnistu laskeutumaan keskelle lautaa, se katkeaa helposti. MAKASIINI • MAKASIINI • 1148_.indd 74 29.11.2013 17.02. Puuseppä Esa Niiranen tuntee perinpohjin sekä rullalaudat että -lautailijat. Painavalle kaverille sopii jäykempi ja paksumpi lauta kuin kevyelle. Rullaeli skeittilaudan pitää olla pikkuisen kimmoisa, sillä skeittaaja tekee sillä melkoisia temppuja – tulee vaikka 20 rappusta kerralla alas. Menetelmäni ansioista pystyn käyttämään kaikkia puulajeja. Nyt rullalaudoista lähtee elanto. Silloin jokaisesta tulee varmasti hyvä. Jos haluan lopputuloksesta kevyen, pudotan pari viilukerrosta pois tai hion ne ohuemmiksi. Kestävimmän skeittilaudan saa mittatilaustyönä. Mökkimme läheltä saan sellaista, jonka pinnassa on sammalta ja jäkälää ja joskus joku hyönteinen. OSTAN lautoja varten joko valmiita viiluarkkeja tai viilunippuja. Nyt olen puuseppä, ja huonekalujen lisäksi valmistan lautoja työkseni. Tykkäsin kokeilla, pystyisinkö. Puristan laudat muotoon yksitellen. Tulee hienonnäköistä. New York Times julkaisi minusta hiljattain jutun. SKEITTAAJA KOKO IKÄNSÄ Skeittaus vei lahtelaisen puuseppä Esa Niirasen jo lapsena. Nipuista sahaan itse arkit ja saumaan ne sopivan levyisiksi. LAUTANI maksavat 150 eurosta ylöspäin, ja niitä tilataan usein syntymäpäivälahjoiksi. Asiakas ei raaskikaan skeitata sillä vaan haluaa toisen, rumemman laudan käyttöä varten.” Lisätietoja www.uniqdesign.?. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT JUHA TANHUA ”OLEN skeitannut 10-vuotiaasta saakka, ja 13-vuotiaana rakensin ensimmäisen rullalautani. Hän itse on skeitannut jo 27 vuotta. Ne tekevät laudasta kestävämmän. Tuohi tuo lautaan pohjoismaisen hengen. Koivuntuohi pohjaviiluna on Niirasen tunnus. Yhdistän puuviiluihin teollisesti tuotettuja kuituja kuten kevlaria tai hiilikuitua
” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Kun on tarvis ollaan joustavia. Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. MK Myllymaa_230x297.indd 1 28.4.2013 21.02 1149_.indd 75 28.11.2013 15.38. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. www.metsalehti.?/media Metsälehdellä on mukava tapa toimia. Helppo on tehdä yhteistyötä. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat. Se, mikä luvataan, pitää
Japa_ForestPro_Metsalehti_ain.indd 1 26.11.2013 09:47:04 1150_.indd 76 28.11.2013 15.38