Metsälehti 23/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JoULUKUUTa • nUmero 8/2014 • 9 € • www.meTSaLehTI.fI 3276_.indd 1 27/11/14 16:26. METSÄNOMISTAJA KU VA H A N N U PI IR A IN EN 4. M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 4 Kemeratöihin tulossa parin kuukauden tauko • Isompi tila on halvempi • Suuri Savotta jatkuu Te em a : bIo en er g Ia SahauS Ratapölkkyjä eRämaasta Luhta aRktista elämää pikateSti tulevaisuuden saha Bioenergia imatRa vaihtaa hakkeeseen korJuun LaaDuSta 21 KYSYMYSTÄ ”Maata menee väkisin” kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa
UUTTA ! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Katso lisää www.metsaforest.. /mobiili. Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana. Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297.indd 1 10.11.2014 17:00:07 3201_.indd 2 27/11/14 16:59. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. METSÄ GROUP
58 kesäkisa: Ei sahaa ilman tarinaa lUonnosta 60 lUhta: Arktista elämää 64 ennen & nyt: Varoittava esimerkki 65 kolUMni: Kauniit vai kauheat hakkuuaukeat 66 taPionPöydältä: Turska on enemmän kuin joulukala 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet : Einsteinin pörrötukka 74 tUote & tekijä: Koivusta salaatinottimet H A N N U PI Ir A IN EN jO rM A LU H TA LA U rI SE LI N 3 MAKASIINI 8 • 2014 3 MAKASIINI 8 • 2014 3202_.indd 3 28/11/14 17:01. oMa Metsä 34 Metsänhoito: 21 kysymystä korjuun laadusta 37 Pikatesti: sUPersaha säVäytti 38 Metsänhoidon perusteet: Kymppitonnin leimikko 40 tUtkiMUs: Kilo hirveä kaikille 41 Metsäläisen allakka: Hiljaisena aikana ajatellaan 42 MetsäPerintö: Usein kysyttyä sukupolvenvaihdoksesta 44 kysy Pois: Mikä aiheuttaa pallolatvan 46 tUoteUUtUUdet: Valoa pimeyteen 48 rataPölkkyjä eräMaasta Lauri Selin työskenteli kanadalaissahalla 1950-luvulla. metsälehti makasiini 6 60 48 SISÄLLYS NRO 8/23 4.12.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Kotimaista energiaa myös Helsinkiin 6 MetsänoMistaja: Moottoritie halkaisi maat 12 Kemeratöihin tulossa tauko Lakimuutos katkaisee tuet ainakin pariksi kuukaudeksi ensi vuonna. 32 rahaPUU: Miksi kemeralaki. 14 Otson yhtiöittäminen lykkääntyy 15 MetsätyyPPi: Arkkitehti Pekka Pakkanen 16 Markkinat: Sahat purkavat ylituotantoa 18 Metsätilat: Isompi palsta on halvempi 19 kUUkaUden PUUkaUPPa: Neljä tarjousta kesäleimikosta 21 Verkosta: Patsas vaihtopäällä teeMa: Bioenergia 22 iMatra Vaihtaa hakkeeseen Kolme uutta lämpölaitosta nielevät puuta 100 000 kuutiota vuodessa
09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 8 • 2014 3203_.indd 4 28/11/14 17:01. Tässä numerossa kerromme, miten biotalous etenee itärajalla. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Samoin siitä näkee, miten bioenergian kansainvälinen markkina kasvaa. Pellettien osuus on vain 5–7 prosenttia, mutta kovilla pakkasilla se tarkoittaa vähintään viittä rekkakuormaa molemmille laitoksille. Suunnitelman mukaan puu kaasutettaisiin Joutsenon selKotimaista energiaa myös Helsinkiin PEFC/02-31-162 Kannen kuva hannu piirainen Metsäkustannus Oy pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tarkemmat ohjeet löydät sivulta 68. 09 315?49?844, 050 572 2165 asiakaspalvelu@metsalehti.fi metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. Helsinkiin polttoaine kulkisi valmista maakaasuputkea pitkin. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Parhaillaan Helsingin Suvilahteen rakennetaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. Pelletin lisäksi on muitakin biovaihtoehtoja kuten hake, biohiili ja puukaasu. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo hakola p. Nyt myös Imatra on päättänyt vaihtaa maakaasun hakkeeseen. Biomassasta, kuten metsähakkeesta, tehdyn synteettisen biokaasun valmistusta Helsinki on selvittänyt yhteistyössä Gasumin ja Metsä Fibren kanssa. Puuenergian käyttö lisääntyy nyt kovaa vauhtia. Teknisesti hanke on lupaava, mutta sen huono puoli on, ainakin vielä, kallis hinta. Ylös ei tule mieleen kiivetä. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. Kädessäsi on vuoden viimeinen Metsälehti Makasiini. Ensi vuonna kaupunginvaltuusto päättää seuraavista askelista. Ensi vuonna aloitamme tuttuun tapaan metsäveroteemalla, jossa vastaamme myös lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. V altava hakekasa auttaa hahmottamaan puuenergian mittakaavaa. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. vuosikerta, perustettu 1933. Helsingin esimerkki osoittaa, miten vaikeaa on irrottautua halvasta kivihiilestä. Biohiiltä ei vielä tuoteta isoja määriä Suomessa, mutta sitä on saatavissa mahdollisesti Hollannista. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Toivottavasti Helsingin päättäjät löytävät ratkaisun, jolla kivihiiltä korvataan mahdollisimman paljon kotimaisella uusiutuvalla energialla. Kotimainen puu joutuu kilpailemaan paitsi fossiilisia polttoaineita myös ulkomaista bioenergiaa vastaan. Kasan kiertäminenkin kestää kauan. Puuperäisistä polttoaineista ensimmäisenä on otettu käyttöön pelletti, jota poltetaan Salmisaaren ja ensi vuonna myös Hanasaaren voimalaitoksilla kivihiilen joukossa. Hiili ja kaasu sisältävät energiaa tiiviimmässä muodossa kuin pelletti tai varsinkin hake, mikä olisi iso etu suurkaupungin lämmittämisessä. Lähiseudun metsänomistajille se tietää lisää kaivattua energiapuun kysyntää. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs lutehtaan kylkeen rakennettavassa biojalostamossa. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?803 Eero sala p. Jos pellettien polttoa päädytään lisäämään, myös siitä osa todennäköisesti tuotaisiin ulkomailta. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Uusiutuvan energian lähteitä on useita. Siitä huolimatta haketta siitä riittää poltettavaksi Tampereen Naistenlahden voimalaitoksella vain pariksi viikoksi. Tampereen tavoin hake kiinnostaa myös Helsinkiä, joka on ilmoittanut pyrkivänsä energiantuotannossa hiilineutraaliksi
Vedenpin nalle on ilmestynyt ohut jääkerros. KuVa Emil BoByrEV marrasKUUssa 3268_.indd 5 28/11/14 17:02. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Valitettava sti kuvassa ei kuule paikan hiljaisuutta eikä tunne syksyisen metsän tuoksua. Se muodosta a peilin, joka vääristää oikean maailman jännään kuvioon. Torstai-aa mu (27.11.) Vattulan luonnonsu ojelualuee lla Tampereen kupeessa
Helsinkiin lopulta vievä tie on Teivaalan mukaan tärkeä väylä työssä käyville ihmisille. METSÄNOMISTAJA Moottoritie halkaisi metsät Antti Teivaalan sukuyhtymän metsät ovat nyt useammassa osassa. Yksi metsäalueista näkyy kuvassa oikealla Tamperen läntisen ohitustien varressa. 6 MAKASIINI 8 • 2014 6 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 6 28/11/14 17:07
Moottoritie halkaisi metsät Antti Teivaala on kaupunkilaismetsänomistaja – kirjaimellisesti. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Hannu Piirainen 7 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 7 28/11/14 17:07. Laajeneva Tampereen seutu on muuttanut suvun metsää tieksi ja huoltoasemaksi, mutta kaupungin voimaloiden läheisyys tuo omat mahdollisuutensa puukauppaan
75 hehtaaria jyrän alle Puiden kohtaloksi koitui laajeneva Tampere. Kaksi vanhempaa lasta on jo lähtenyt maailmalle. Voimalalle on sitä parempi, mitä lyhyempi polttoaineen kuljetusmatka on. ABC-huoltoaseman lisäksi metsää vei moottoritie, jota varten Ylöjärven kaupunki pakkolunasti maata. Nyt uudet talouden keskukset uhkaavat jyrätä vanhan ajan. 1960-luvulla istutettujen koivujen keskipituus oli 2000-luvun mittauksessa hieman vaille 30 metriä”, Teivaala kertoo. Muutama vuosi sitten kahvia olisi juotu huoltoaseman sijaan keskellä Teivaalan sukuyhtymän omistamaa koivikkoa. Vanha kohtaa uuden ”Saa nähdä, mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä”, Antti Teivaala sanoo kotitilansa pihamaalla. Satoja vuosia vanhalle maatilalle on vain kilometrin ajomatka ABC:ltä. Moottoritietä pitkin matka metsätilan eri kolkkiin taittuu nopeasti. Kaupunki lähiympäristöineen on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista, ja lisääntyvä ihmismäärä tarvitsee elintilaa. Tilan ydin eli talouskeskus koostuu use?ammasta rakennuksesta, joista moni on yli sadan vuoden ikäinen. Tampereen seudulle on ennustettu parinkymmenen vuoden sisään 90 000– 100 000 asukasta lisää. Tampereella metsähaketta polttaa Naistenlahden suuri voimalaitos. Laajenevan kaupungin kaavamuutosten pitäisi syntyä neuvottelutuloksina maanomistajien kanssa. Ei se koivujen syy ollut, että sattuivat juurtumaan ihmisen tielle. ”Bioenergia on asia, joka Tulee olemaan meTsänomisTajien kannalTa HyVä juTTu.” Y löjärveläinen Antti Teivaala istuu huoltoaseman pöydän ääressä ja juo kahvia. ”Bioenergia on asia, joka tulee olemaan metsänomistajien kannalta hyvä juttu. Runsaan kivenheiton päässä moottoritien autovirrasta mäntymetsä järeytyy pikkuhiljaa tukkikokoon. Biokäyttö pitää puun kysynnän kovana”, Teivaala sanoo. Neuvoteltavaa Teivaalalla riittää. Metsiensä sijainnillehan ei kukaan voi mitään. Sitä löytyy Tampereen kupeesta Ylöjärveltä. Paikka on yksi Suomen kymmenistä ABC-liikennemyymälöistä. Viljely on yhä Teivaalan ja hänen serkkunsa pääelinkeino. Maisematyölupa kantona kaskessa Kaupunkimetsänomistamisessa on muitakin etuja. Antti Teivaala toivoo, että tilan vanha talouskeskus ympäristöineen ei jäisi Tampereen laajenemisen jalkoihin. Sen pihamaalla huomaa, kuinka vähän aikaa Suomi on ollut teollinen yhteiskunta. ”Maata menee väkisinkin ja sitä tarvitaan. Tilan päärakennus on itse asiassa oikea kartano. Nyt jäljellä on enää sänki, joka peittyy ja paljastuu vuorotellen alkutalven lumija vesisateissa. Teivaalan sukuyhtymän omistamista metsistä kiihtyvä kaupungistuminen on leikannut viime vuosina 75 hehtaaria. Nyt koivikosta on jäljellä vain muutama puu. Polton lisäksi jalostetaan muita tuotteita. ”Teivaala on ollut aina 1960-luvulle asti merkittävä paikallinen talouden keskus”, talonpoikaissuvun perillinen toteaa. ”Tässä oli hyvä kasvupaikka. Sukuyhtymän hallussa on yhä noin 400 hehtaaria ylöjärveläismetsää ja 100 hehtaaria peltoa. Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, mutta silti suuri maatila on pysynyt elinvoimaisena vain kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Polttopuita teen saunaa ja talossa olevaa puuhellaa varten”, Teivaala sanoo. METSÄNOMISTAJA Munkkikahvien jättämät sokerinmurut on pyyhitty pois suupielistä. Ei Teivaala silti valita, hämäläinen kun on. Sukutila sijaitsee vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Yhdessä talossa asuu Teivaala ja hänen vaimonsa pariskunnan nuorimman tyttären kanssa. Kyytipoikana kofeiinille on tuore munkkirinkilä. Teivaala kurvaa ylös ramppia ja pysäyttää auton kääntöpaikalle metsän laitaan. Ne maisemoivat ABC:n parkkipaikan reunoja. ”Taimien istutukseen käytettävä pottipotki ja raivaussaha ovat tutuimmat työvälineet itselleni. Asuminen, työpaikat ja kauppa vaativat tilaa.” Maiden pakkolunastusta Teivaala aikoo silti vastustaa loppuun saakka. 8 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 8 28/11/14 17:07. Teivaalalle ABC Teivo ei kuitenkaan ole mikä tahansa huoltoasema. Tai siis kasvaisi, jos olisi kesä. Suurkaupungin läheisyys tuo hänen mukaansa hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi energiapuukauppaan. Peltoviljelyn jatkosta ei voi sanoa varmuudella, mutta Teivaala uskoo metsänomistamisen kannattavan tulevaisuudessa myös taajamaympäristössä. Tilan vanhan talouskeskuksen ympärillä sijaitseville pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja ruista
9 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 9 28/11/14 17:08
Kilpailimme taannoin tutun kanssa siitä, kummalla on enemmän kirjoja. Hävisin hänelle parilla sadalla niteellä.” Teivaalankin hyllystä löytyi silti parituhatta kirjaa. Vertaus jäsenmaksun suuruudesta tulee Teivaalalle mieleen jo aiemmin mainitun ABC:n yhteydessä. Puuhan määrä hirvittää sivustakatsojaa, mutta Teivaalan mukaan kiinnostus asioihin ajaa eteenpäin. Tällä hetkellä hän on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Metsänomistajien ei ole enää ensi vuonna pakko maksaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksua. Siihen verrattuna summa ei Teivaalan mielestä ole suuri. METSÄNOMISTAJA Laatukoivikko on vaihtunut ABC:n valoihin. ”Luvan haku vie aikaa noin kolme kuukautta, ja sen päälle voivat tulla vielä naapurikuulemiset. Sen on huomannut myös Teivaala. Kasvavan kaupungin voimalat tarvitsevat kuitenkin energiapuuta lähistöltä käyttöönsä. Joka puun kaatoon pitäisi kysyä lupa, nääs. Pirkanmaalaiset metsänomistajat ovat huomanneet muutoksen lähestymisen, ja puheluita on tullut puheenjohtajalle saakka. Päätös asiasta tehdään piakkoin. ”Jäsenyysprosentti tulee olemaan meillä hyvä. Maksuportaat tulevat todennäköisesti kulkemaan noin 60 eurosta ylöspäin puolentoista sadan tietämille. 10 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 10 28/11/14 17:08. Jäsenmaksu mietityttää Teivaala on ollut yli 20 vuotta mukana metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Jo vaari ja isä olivat monessa mukana. Metsämiehenä hän pitkälti itseoppinut ja kannustaa metsänomistajia hankkimaan tietoa. Viime aikoina paljon aikaa on kuitenkin vienyt vuoden 2012 vaaleissa tullut edustajan paikka Ylöjärven kunnanvaltuustossa. Tämä aiheuttaa sen, että metsänomistaja tarvitsee maisematyöluvan metsänhoitotöilleen. Yksi osa pulmaa on Teivaalan mukaan se, että kaupunkilaisten yhteiset virkistysja ulkoilumaastot ulottuvat yksityisten maanomistajien maille. Lopulta lupa voi maksaa useamman sata euroa”, Teivaala kertaa omia kokemuksiaan maisematyölupaprosessista. ”eri luoTTamusToimeT TukeVaT Toinen Toisiaan, sillä asioiTa Tulee käsiTelTyä HyVin monelTa kannalTa.” Roskaajat ovat yksi kaupunkilaismetsänomistajan harmeista. ”Eniten on kysytty tulevan jäsenmaksun tasosta. Teivaalan mielestä maisematyöluvan rajana voisi olla avohakkuu. Luottamustoimien monitoimimies Teivaala on oikea luottamustoimien monitoimimies. Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi hän on jäsenenä muun muassa MTK:n metsäjohtokunnassa, Yksityismetsätalouden Työnantajien hallituksessa ja Länsi-Suomen metsätilat Oy:n hallituksessa. Hän on saanut työlupaa kyselleen kaupungin viranomaisen peräänsä jopa silloin, kun on ollut raivaamassa risukkoa nuoressa metsikössä. ”Eri luottamustoimet tukevat toinen toisiaan, sillä asioita tulee käsiteltyä hyvin monelta kannalta.” Teivaala on myös urheilumiehiä ja ollut mukana paikallisten urheiluseurojen toiminnassa. Osa metsänomistajista pohtii, ollako jäsen vai ei.” Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja suurin osa Länsi-Suomen yhdistyksistä tulevat Teivaalan mukaan käyttämään porrastettua jäsenmaksumallia. Jäsenmaksun hinnalla tankkaa auton kerran. Miehen mukaan aktiivinen osallistuminen on sukurasite. ”Vajaan vuoden olen käynyt kuntosalilla, vaikka olen tähän asti ajatellut, että kuntosali sijaitsee metsässä”, Teivaala kertoo. Kasvatushakkuisiin lupaa ei tarvittaisi. Hän sanoo, ettei ole täydellinen asiantuntija missään asiassa, mutta yleistieto auttaa ajattelemaan asioita monelta kannalta. Raivaustyömaan tarkastus ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Asutuksen laajentuessa taajamametsänomistajien on syytä varautua muutoksiin. ”Metsähommat on mukavia varsinkin, jos joka kelillä ei tarvitse lähteä hommiin, vaan voi valita työntekoon hyvän sään.” Aivan ongelmatonta kaupungin lähistöllä sijaitsevien metsien hoito ei ole. Niinpä oma liikunta on täytynyt sopeuttaa kunnanherran elämäntyyliin. Sitä taitoa kaupunkilaismetsänomistaja tarvitsee, kun samaan metsään änkeävät kaupungin mittamiehet ja omakotitonttia etsivät perheet. Mahdottomia ei tarvitse tavoitella, sillä vain Pohjois-Koreassa on 100 prosentin jäsenyys ja tyytyväisyys mahdollista”, puheenjohtaja sanoo. Näistä roskista Teivaala on tehnyt rikosilmoituksen. ”Olen lukenut aina paljon
11 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 11 28/11/14 17:08
Jos näin kävisi, uusien tukien mukaisia töitä voitaisiin ehkä aloittaa etuajassa. Pirkkalainen esittää, että tukihakemusten viimeistä jättöpäivää lykättäisiin huhtikuun loppuun. ”Komissiossa lakia käsitellään maatalouspääosastossa. Vielä 1600-luvulla peura esiintyi lähes koko Suomessa ja oli merkittävä riistalaji. Metsäkeskuksen virallisen selityksen mukaan maalis-kesäkuu on varattu epäselvien hankkeiden käsittelyyn. Suomen virkamiehet lomailevat heinäkuun ja komissio elokuun. Tämä edellyttäisi lain nopeaa notifiointia, kotimaisen lainsäädännön tarkennuksia ja metsäkeskuksen järjestelmien rakentamista. ”Tärkeimmät syyt maaja merikotkien hyvään pesintätulokseen olivat pesintäkauden suotuisat sääolot ja aiempaa parempi ravintotilanne. Laki lähtee komission käsiteltäväksi, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Voimaantulo auki Erityisesti energiapuuta korjaaville koneyrittäjille tauko on raskas. Metsurit sen sijaan työllistyvät kevään istutuksilla. TekSTi ja kuVa Mikko Riikilä NyKyiNeN kemeralaki päättyy ensi kesäkuun lopulla. Uusi tukijärjestelmä on alustavasti esitelty komissiolle. päivään. Lisäksi notifiointiin tarvitaan lausunnot ympäristö-, kilpailuja energiapääosastoilta”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriössä. Uusi laki tulee voimaan aikaisintaan ensi heinäkuun alussa. Tältä osin Hilska-Aaltosella on myönteistä kerrottavaa. Kevään eduskuntavaalit eivät ainakaan nopeuta asian käsittelyä”, Hilska-Aaltonen toteaa. Näin ollen tukea saavat taimikonhoitoja energiapuuhankkeet on saatava valmiiksi siihen mennessä. Komissiosta kantautuneiden epävirallisten tietojen mukaan ei ole aivan poissuljettua, että tukijärjestelmät voisivat olla voimassa yhtä aikaa. Uskon, että tämä ehdotus hyväksytään.” Pirkkalainen pelkää, että ensi vuonna töiden aloittaminen lykkääntyy pahasti. Metsäpirkan metsuri Veli Vanhalahti hakkasi viime viime viikolla energiapuuta Joutsassa. ”Metsäkeskus on ehdottanut hakemusten jättöpäivän siirtämistä huhtikuun 17. ”Notifiointiin kuuluu vähintään puoli vuotta, pahimmillaan jopa vuosia”, Hilska-Aaltonen kertoo. Hakijoille on varattava aikaa korjata huomautuksen saaneita töitään. Kotkilla menee hyvin, tunturihaukoilla ei Merikotkien pesintä onnistui erinomaisesti, muuttohaukan keskinkertaisesti, mutta tunturihaukan erittäin huonosti jo kuudentena vuonna peräkkäin, kertoo Metsähallituksen raportti. Suunnitelman metsäpeuran palautusistutuksista pitäisi valmistua ensi heinäkuussa. Savotat siis seisovat. UUTISET Lyhyesti Metsäpeurakanta aiotaan elvyttää Metsähallitus suunnittelee metsäpeuran eli suomenpeuran palauttamista entisille asuinsijoilleen eri puolille Suomea. Tunturihaukan taantuminen taas johtuu tärkeimmän saalislajin riekon vähyydestä”, toteaa ylitarkastaja Tuomo Ollila. Se merkitsisi monelle yrittäjille vaikeita aikoja.” Hilska-Aaltonen myöntää tilanteen hankaluuden. ”Tällainen riski on aina olemassa, kun liiketoiminta harjoitetaan julkisten tukien varassa.” Savotoille seisokki kemeratyöt taukoavat ensi keväänä ainakin kahdeksi kuukaudeksi, mutta paussi voi venyä pidemmäksikin. Ensi kevään savotat ovat hämärän peitossa. Uuden kemeralain voimaantuloa kukaan ei uskalla ennustaa. Kolmen kuukauden katko on käsittämätön ja tuntuu lähinnä virkamiesten simputukselta”, hän ihmettelee. Takaraja voi siirtyä Joutsalaisen metsäpalveluyritys Metsäpirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen ihmettelee, miksi viimeiset tukihakemukset on jätettävä jo keväällä, vaikka vanhaa kemeratukea saa maksaa kesäkuun loppuun asti. Tätä ennen uusien tukiehtojen mukaisia töitä ei voi aloittaa, koska tuen ehtona on metsäkeskuksen hyväksymä ennakkosuunnitelma eikä niitä voida hyväksyä ennen lain voimaantuloa. ”Jos laki ei ole voimassa heinäkuun alussa, se viipynee pitkälle syksyyn. W ik iM ed ia Co M M o n S 12 MAKASIINI 8 • 2014 12 MAKASIINI 8 • 2014 3285_.indd 12 28/11/14 17:09. Viime vuosisadan alussa sukupuuttoon metsästetty peura palasi 1950-luvulla, ja kanta runsastui lain suojan ja suunnitelmallisen hoidon myötä. Vanhan lain tukia voi hakea tällä tietämää maaliskuun 20. Eduskunta hyväksyy uuden lain vielä tänä vuonna, mutta se tulee voimaan vasta, kun EU:n komissio on hyväksynyt, siis notifioinut lain. ”Täysin mahdotonta se ei ole, mutta vielä epävarmaa ja riippuu monesta asiasta. ”Metsäkeskus tilittää kemerat parissa viikossa. päivään asti
Sitä saisi 0,7–3-metristen taimikoiden hoitoon. ”nyt ponnistuslauta on vahvin metsäsektorilla. 13 MAKASIINI 8 • 2014 13 MAKASIINI 8 • 2014 3285_.indd 13 28/11/14 17:09. Sama korjuutuki kaikelle pienpuulle Tulevan kemeralain sisältöä ei ole vahvistettu ja se voi Brysselin reissulla muuttua, mutta seuraavanlaisin suuntaviivoin uutta kemeraa viimeistellään: • Varhaishoidon tueksi ehdotetaan 160 euroa hehtaarilla. Syynä ovat äskettäin päätetyt paperikoneiden sulkemiset kaukaan ja jämsänkosken tehtailla. koska yhtiöllä on lakiin perustuva velvollisuus tarjota ensisijaisesti töitä irtisanotuille, ei koulutettaville välttämättä löydy työpaikkoja yhtiöstä. Tänä vuonna alkanut ensimmäinen koulutus viedään kuitenkin loppuun. Taimia voi jättää reilusti yli istutustiheyden. Mukana on tällä hetkellä noin 40 opiskelijaa. Metsähallitus kysyi sopimusyrittäjiltään mielipiteitä muun muassa työskentelyilmapiiristä, sopimusten pituudesta ja kehittämiskohteista. ne ovat palkanneet yhteensä laskien jopa satoja työntekijöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana.” koneYRiTTäjien liiTon VaRaToiMiTuSjohTaja SiMo jaakkola, koneYRiTTäjä 9/2014. 7 Seitsemänkerroksisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puumäärä kasvaa Suomen metsiin seitsemässä minuutissa. Tueksi ehdotetaan 230 euroa hehtaarilla. Tulos on lähes sama kuin vuonna 2011. Lisäksi pienpuun korjuusta näillä kohteilla saisi 220 euroa lisää. Tuoreessa yrittäjäkyselyssä kouluarvosana oli 8,4. Meillä Suomessa on maailman parhaiten hoidetut metsät.” uPM:n ToiMiTuSjohTaja juSSi PeSonen, Tekniikka & TalouS 14.11. • Vaadittavan ennakkosuunnitelman perustaksi kelpaisi metsäsuunnitelma tai Metsään.fi-kuviotieto. ”osaamme täällä koko ketjun, joten tähän toimintaan ei ole muiden helppo tulla. Millään muilla aloilla meillä ei ole niin monia avoimia mahdollisuuksia, niin monia kasvumarkkinoita ja monia kilpailuetuja.” TuleVaiSuudenTuTkija RiSTo linTuRi MeTSäTeolliSuuS RY:n SeMinaaRiSSa 19.11. • Kaikki hehtaarituet olisivat samansuuruisia koko maassa. yrittäjät tyytyväisiä Metsähallitukseen Yrittäjät ovat Metsähallitukseen urakanantajana kohtuullisen tyytyväisiä. UPM:n oppisopimuskoulutus jäihin uPM keskeyttää kymin ja kaukaan tehtaiden oppisopimuskoulutuksen. Metsäkoneyritykset uivat talouden valtavirrassa osin vastavirtaan. • Nuoren metsän hoitoon on tulossa yksi tuki, joka kattaa kaikki yli kolmimetriset taimikot ja nuoret metsät, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen jälkeen on alle 16 senttiä. Puut voidaan käyttää energiatai kuitupuuna. Yrittäjät kokivat, että Metsähallitus arvostaa heitä yrittäjinä ja että työskentelyalueella vallitsee hyvä ilmapiiri
Samalla FSC-sertifioidun metsän pinta-ala Suomessa ylitti miljoonan hehtaarin rajan. Otso ottaa aikalisän Metsäpalveluja tarjoavan otson lopullinen pesäero metsäkeskuksesta siirtyy vuodella. Metsäkeskus myöntää esimerkiksi kemerarahoitusta hankkeille, joita Otso hoitaa. ”Uusi kemeralaki ei todennäköisesti ala heti edellisen loputtua. Tavoitteena oli seurata, miten julkisen metsähallinnon uudistaminen oli onnistunut Suomen metsäkeskuksessa, otso Metsäpalveluissa ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa. Tu o M a S u u SH Ei M o Tiia PuuKiLa OtSO Metsäpalveluiden yhtiöittäminen siirtyy vuoden 2016 alkuun. Ylijohtaja Juha Ojalan LE EN a Lo u H iV a a ra M iK Ko ri iK iL Ä 14 MAKASIINI 8 • 2014 14 MAKASIINI 8 • 2014 3286_.indd 14 28/11/14 17:13. Nykyään PEFC-sertifikaattia hallinnoivat Metsänomistajien liitot, joiden toiminta on päättymässä. Tornator puolestaan on saanut Suomen metsilleen ympäristöjärjestöiden suosiman FSC-sertifikaatin. ”Lähdemme liikkeelle valtio-omisteisesta yhtiöistä. Tapio on toiminut omana erillisenä organisaationaan jo pitkään, joten aikalisä yhtiöittämiseen ei ollut tarpeen. Maaja metsätalousministeriö teetti keväällä ulkopuolisen arvioinnin metsätalouden edistämisorganisaatioiden toiminnasta. Valtio säilyy omistajana Otson yhtiöittäminen juontaa juurensa vuoden 2012 alussa voimaan astuneeseen metsäkeskuslakiin. Otso on viimeiset kaksi vuotta toiminut ilman valtion avustusta. Metsäpalvelumarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja Otson palveluiden kysyntä on vielä suureksi osaksi riippuvaista kemeratuista. Yhtiöittämisen yhteydessä se siirtyy Tapion tavoin valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen, ainakin aluksi. Liikevaihdosta 80 prosenttia koostuu kemeratuilla rahoitettujen hankkeiden toteuttamisesta. ”Todettiin, ettei yhtiöittämiseen olla vielä valmiita. Jaon syynä oli kilpailun avoimuuden säilyttäminen. Lakiuudistus lakkautti alueelliset metsäkeskukset ja jakoi metsäkeskuksen toiminnan kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin eli Suomen metsäkeskukseen ja metsäpalveluihin, nykyiseen Otsoon. Neuvontapalveluita tarjoavan KPMG:n laatimassa arviointiraportissa otson haasteet ovat muun muassa seuraavanlaisia: • Kilpailu kiristyy: metsäyhtiöt houkuttelevat asiakkaita edullisilla metsäsuunnitelmilla. Työvaihe tehtiin rakennuspaikalla polttamalla laudan pintaa viiden minuutin ajan. Kehitettävää riittää Otson johtaja Jukka Enarvi. • asiakkaat eivät ole mieltäneet otsoa puhtaasti metsäpalveluyritykseksi vaan edelleen osaksi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä. Ensi vuoden kemeralakiuudistus mietityttää Otso Metsäpalveluiden johtajaa Jukka Enarvia. • Metsänhoitoyhdistysten lakisääteinen veroetu, metsänhoitomaksu, vaikuttaa vielä joitakin vuosia yhdistysten hintakilpailukykyyn. Katkos tuissa toisi jälleen uusia hankaluuksia. Metsäpalveluita myyvän Otson oli alun perin tarkoitus aloittaa toimintansa yhtiönä ja ottaa lopullinen pesäero Suomen metsäkeskuksesta ensi vuoden alusta. Otson liiketoiminnan edellytyksiä on tarpeen parantaa, jotta yhtiö voi lähteä hyvin liikkeelle”, kertoo maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala. Uusien projektien käynnistymiseen tulee katkos, ja siitä olen pikkuisen huolissani”, Enarvi sanoo. Tällä hetkellä suurin osa liikevaihdosta syntyy kemeratuetuista suometsänkunnostusja tienparannushankkeista. Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on kuitenkin päädytty syksyn aikana vuoden aikalisään. Otson syksyisissä yt-neuvotteluissa päädyttiin irtisanomaan kymmenen toimihenkilöä ja lomauttamaan kaikki kolmesataa työntekijää kahdeksi viikoksi loppuvuodesta. Tapio aloittaa toimintansa yhtiönä ensi vuoden alusta. Tapion yhtiöittämistä koskeva laki esiteltiin presidentille viikko sitten. UUTISET Lyhyesti Sertifikaatteja taas lisää MTK, Metsäteollisuus ry ja Suomen Sahat ovat perustaneet yhdistyksen, joka toimii alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana Suomessa. ”Halusimme omaleimaisen ilmeen, joten päällystimme hirsirungon hiilenmustalla verhouksella. Sammutus onnistui merivedellä”, Leppälä kertoo. Se on eri asia, mitä vuodet tuovat tullessaan”, Ojala sanoo. Kahvilasta vuoden hirsirakennus Vuoden hirsirakennukseksi on valittu Helsinkiin viime kesänä valmistunut Kahvila Birgitta Hernesaari. • otson palveluiden kysyntä on merkittävältä osalta riippuvaista kemeratuista. Ministeriö teetti keväällä toiminnan arvioinnin Suomen metsäkeskukselle, Otsolle ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Kahvilanpitäjä Tommi Leppälä sanoo puun ja hirren ollen hänelle itsestään selviä materiaalivalintoja. Otson suurimmaksi haasteeksi todettiin elinkelpoisen yhtiön perustaminen
Göstassa on 101 liimapuukehää, jotka ovat kaikki erilaisia. Kulttuurieroja on esimerkiksi rakennusmääräyksissä. Suomen ilmasto yllätti espanjalaiset: kesän ja talven lämpötilaero on 50–60 astetta ja välillä sataa alijäähtynyttä vettä. Jokainen uusi puurakennus on pieni askel eteenpäin, sanoo arkkitehti Pekka Pakkanen. 2 Mikä on parasta Göstassa. Päätös vahvisti, että jo jätetyt 656 vahingonkorvauskannetta ovat edelleen voimassa. KuKa: arkkitehti Pekka Pakkanen Mitä: Veti suomalaisespanjalaista arkkitehtijoukkoa, joka suunnitteli espanjalaisten idean pohjalta Mänttään rakennetun Göstataidemuseon. Suuri Savotta -ryhmä aloittaakin vuoden loppuun jatkuvan kampanjan, jolla haetaan lisää osallistujia korvausoikeudenkäyntiin. Taidemuseot ovat rakennustaiteen helmiä. Puuta on paljon enemmän kuin rakennuksen pystyssä pysyminen vaatisi. 4 Mitä puurakentajat voivat oppia Göstasta. intensiivistä. CLT-levyt ja isot liimapuuelementit antavat paljon lupauksia. mETSäTyyppI 1 Serlachius-museoihin kuuluva Gösta-paviljonki voitti vuoden 2014 Puupalkinnon. Suuri Savotta jatkuu Metsäyhtiöiden puukauppakartellilta voi hakea korvauksia ensi tammikuun neljänteen päivään asti. Gösta sopii hyvin vanhan kartanon viereen ja maisemaan. ihmisten maailmasta arkkitehti etsii aina korjattavaa, luonnossa kaikki on jo kohdallaan. Suomalaisen rakentamisen laatu on myös loistavaa. Hän korostaa, että tarkoituksena ei ole riidankylväminen vaan ilmapiirin puhdistaminen. Miten: Harrastaa työn vastapainona kiipeilyä, jyrkänlaskua ja koskimelontaa. Sen jälkeen vahinkoa kärsineillä on viisi vuotta aikaa kanteen nostamiseen. Julkisivut ovat edullista suomalaista kuusilautaa, mutta arkkitehtuurilla ja muodolla tehdään rakennuksen arvo. Kun sellainen tehdään puusta, sillä on suuri merkitys. Hovioikeuden päätös merkitsee myös, että kaikilla 1997– 2004 puukauppoja Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n kanssa tehneillä on ensi tammikuun alkuun asti aikaa esittää korvausvaatimuksia kartellin aiheuttamista menetyksistä. Hovioikeuden mukaan vahingonkorvausvaateiden vanheneminen alkoi vasta 4.1.2010, kun markkinaoikeuden tuomio metsäyhtiöiden lainvastaisesta yhteistyöstä puumarkkinoilla sai lainvoiman. Betoniset välipohjat on liitetty puisiin pystyrakenteisiin ja julkisivu kaartuu kuusilaudalle luontaiseen suuntaan. Gösta osoittaa, että puu taipuu vastaamaan myös korkeimpia laatustandardeja. ”Uskon, että korvausvaatimuksia tulee runsaasti lisää, kun asian käsittely sai hovioikeuden vahvistuksen”, Lahtonen kertoo. 5 Mitä puusta rakennetaan seuraavaksi. TEKSTi Ja KuVa VaLTTEri SKyTTÄ Kuvio 200 -200 400 600 800 1 000 1 200 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 000 m Polttopuun hakkuut Suomessa Lähde: Metla, Tullihallitus Polttopuun markkinahakkuut Polttopuun nettotuonti 947 -32 MiKKo riiKiLÄ KartelliKenraali Reijo Lahtosen Suuri Savotta -joukko sai erävoiton, kun Helsingin hovioikeus kumosi pari viikkoa sitten Helsingin käräjäoikeuden keväällä tekemän päätöksen puukauppakartellin korvausvaateiden vanhenemisesta. ”UskOn, ETTä kORvaUsvaaTiMUksia TULEE Lisää.” 15 MAKASIINI 8 • 2014 15 MAKASIINI 8 • 2014 3286_.indd 15 28/11/14 17:14. Metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet harkitsevansa valitusluvan hakemista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, aikaa luvan hakemiseen on 60 vuorokautta. Jos yhtiöt saavat valitusluvan, vanhenemisasian käsittely jatkuu KHO:ssa ja mahdollinen korvauskanteiden käsittely siirtyy tulevaisuuteen. Olisi heidänkin kannaltaan parempi, että vanhat asiat selvitettäisiin ja puumarkkinoilla voitaisiin jatkaa rehdiltä pohjalta.” Vahingonkorvausten käsittely palautuu Helsingin käräjäoikeuteen. Miksi. Mikä on parasta Göstassa. rakennetaan materiaalin ominaisuuksien mukaisesti, ei niitä vastaan. ”Metsäyhtiöissä ja yhdistyksissä on sukupolvi vaihtunut. 3 Millaista oli tehdä töitä espanjalaisten arkkitehtien kanssa. Asian käsittely alkaa, kun hovioikeuden päätös on saanut lainvoiman. Göstan puurakenteet ovat innovatiivisia. Jokaisessa puurakennuksessa syntyy pieniä edistysaskeleita
Samaa ennakoi Keiteleen Kylävainio. Jos rakentaminen lisääntyy Amerikassa, jää osa paikallisesta sahatavarasta sinne, jolloin eurooppalaiset saavat lisää tilaa Aasiassa”, hän sanoo. Puuta kaikki kolme sahaa ostavat sahatavaran kysynnän hiipumisesta huolimatta pitkälti tavalliseen tapaan. Sahat purkavat ylituotantoa Puuta ostetaan sahatavaran kysynnän heikkenemisestä huolimatta. ”Meillä puolet tuotannosta on jatkojalostetta, esimerkiksi liimapuuta. Alkuvuoden hyvä menekki innosti sahat nostamaan tuotantoaan, mutta vuoden kuluessa sahatavaran kysyntä on laskenut. PTT:n metsäekonomistin Jyri Hietalan mukaan sahatavaran hiipuneen kysynnän taustalla on Euroopan taloustilanne ja maailmalla yleisesti vallitseva epävarmuus. Nyt odotellaan, tuleeko Amerikasta vetoapua. ”Lähiviikot ja -kuukaudet voivat tuntua pitkiltä monissa paikoissa, mutta talous on kuitenkin kääntymässä ja asiakkaiden varastot alkavat paikoin olla aika alhaisella tasolla”, Kopra sanoo. Keitele Group ei sen sijaan ole vähentänyt tuotantoaan. Rakentaminen, joka pitkälti sanelee sahatavaran kysynnän, on vilkkainta keväästä alkusyksyyn ja hiljenee yleensä talveksi. 16 MAKASIINI 8 • 2014 16 MAKASIINI 8 • 2014 3243_.indd 16 01/12/14 11:32. Nyt siitä on ylitarjontaa. Amerikasta vetoapua Sahoilla ylitarjontatilanteen ennakoidaan purkautuvan seisokkien avulla talven kuluessa. Dimension hoitaja Jiri Seppänen huolehtii Versowoodin Vierumäen sahalla, että sahatavara etenee kuljettimella järjestyksessä. ”Saattaa olla, että sahoilla kärvistellään vuosi tai pari, mutta keskipitkällä aikavälillä on ihan hyvää tulossa. Tulevaisuuteen miehet suhtautuvat myönteisesti. PTT:n Hietalan mukaan varsinaista kysyntäpiikkiä ei kuitenkaan ole odotettavissa. Luvian Saha pitää talvilomat joulupyhien aikaan ja myös Versowoodin sahoilla tuotantoa on toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan vähennetty pitämällä talvilomia ja pekkaspäiviä. Suomen suurimmista vientimarkkinoista vain Iso-Britannia, Saksa ja Egypti ovat vetäneet edes jollain tavalla. Tilannetta hankaloittaa myös euroon nähden heikentynyt Ruotsin kruunu. ”Sahatavaran tuotantomääriä kasvatettiin tänä vuonna sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta sahatavaran kulutus ei ole kasvanut odotetusti. Jalostuksen suuri osuus turvaa toimintaa tällaisissa suhdanteissa”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio. Sahoilla on paha tapa nostaa tuotantoaan niin paljon, että markkinatilanne muuttuu”, sanoo Luvian Sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa. ”Ruotsalaiset ovat kruunun avulla täyttäneet loppuvuoteen avautuneet aukot”, Huhtamaa sanoo. markkinat TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Sahoilla sopeudutaan hiipuneeseen sahatavaran kysyntään. Vuodenajallakin on merkitystä. Rakentamisen ennakoidaan elpyvän ensi vuonna hiljalleen sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla, mikä heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään
... 15,70 . nousussa . ... ... 43,69 . Ensiharvennus 44,71 . 18,00 . Uudistushakkuu 56,75 . 17,37 . Uudistushakkuu 47,85 . 42,50 . 14,24 . 32,41 . 14,34 . ... 17,14 . 13,31 . Uudistushakkuu 53,64 . 14,01 . ... 15,17 . 40,51 . 17,91 . 13,88 . 16,24 . 45,91 . 14,53 . Uudistushakkuu 55,50 . 52,89 . 52,09 . 17,60 . 47,51 . ... 45,27 . 37,40 . 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 8 • 2014 17 MAKASIINI 8 • 2014 3243_.indd 17 01/12/14 11:32. 44,78 . 45,94 . 15,77 . 48,03 . 16,94 . 17,37 . 13,98 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,04 . 17,29 . 15,32 . Harvennushakkuu 48,53 . 39,87 . 15,47 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 12,90 . 48,66 . 12,73 . 54,79 . 14,27 . 11,81 . 16,68 . 12,25 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 10,46 . 15,21 . ... 17,49 . 16,08 . 54,50 . 14,09 . Harvennushakkuu 50,31 . Ensiharvennus 46,65 . 14,31 . Harvennushakkuu 48,42 . 15,88 . 18,30 . 11,69 . 15,58 . 17,82 . 15,36 . ... 13,64 . ... 56,03 . Harvennushakkuu 44,20 . Ensiharvennus 45,71 . 44,26 . 51,03 . 15,29 . 15,02 . Uudistushakkuu 57,13 . 15,12 . Uudistushakkuu 57,90 . 15,19 . 15,02 . 45,08 . 16,39 . 37,56 . Harvennushakkuu 49,70 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 55,40 . 38,64 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,44 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,16 . 18,62 . 37,49 . 12,17 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,81 . 14,99 . 15,21 . 11,59 . 14,48 . 15,40 . 17,79 . Ensiharvennus 47,12 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 10/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,77 . 17,47 . 13,91 . Ensiharvennus 42,89 . 17,66 . 45,65 . 16,06 . 14,83 . 14,36 . 16,88 . ... Uudistushakkuu 58,36 . 55,35 . 17,73 . Ensiharvennus 45,72 . ... 14,70 . 16,94 . 13,88 . 15,20 . 45,70 . Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 . 14,26 . 41,59 . 12,76 . 43,75 . 54,83 . 42,26 . 53,92 . Uudistushakkuu 56,41 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,46 . 12,94 . ... 55,71 . 44,38 . 16,75 . 14,48 . ... 55,93 . 54,36 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 14,19 . 14,84 . Ensiharvennus 46,28 . ... 14,99 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 15,01 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,86 . 15,28 . 14,80 . 13,97 . 17,08 . 15,54 . 14,55 . 18,34 . 16,36 . 13,74 . 17,03 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,45 . ... Harvennushakkuu 48,21 . 13,92 . Harvennushakkuu 45,71 . 40,75 . 48,10 . ... 45,05 . 44,13 . ... 16,26 . Ensiharvennus 41,22 . 41,88 . 16,67 . 16,99 . 17,47 . 14,39 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 55,05 . Harvennushakkuu 46,70 . 14,19 . 14,26 . 45,68
Jaottelun rajana on 30 hehtaaria, paitsi Kainuussa ja Lapissa 60 hehtaaria. Varsinais-Suomessa kallista Kertoimet kuvaavat myös alueellista kauppahintatasoa. Esimerkiksi kerroin 0,9 tarkoittaa, että kauppahinta on ollut kymmenen prosenttia alle summa-arvon. Summa-arvo on hinnoittelumenetelmä, joka perustuu pelkästään puustoja maapohjatietoihin, joten mukana ei ole metsätalouden ulkopuolisia hintaa alentavia tai nostavia seikkoja. Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet kaupoista on tehty noin 60 kilometrin säteellä Oulusta. Hannu Liljeroosin tilastojen mukaan takamaiden pikkupalstoistakin maksetaan kovia hintoja. isompi metsäpalsta on halvempi Sijainti ei välttämättä selitä metsätilojen hintaeroja. Kehitysluokat, % Maakunta jako/ha myyty, kpl keskiala, ha taimikot hakkuukypsät puusto tukkiHinta Hinta kerroin* m3/ha osuus, % €/m3 €/ha Satakunta kaikki 21 23 30 21 119 38 5 059 43 1,04 Varsinais-Suomi kaikk i 27 24 29 15 112 38 4 895 44 1,12 Häme-Uusimaa kaikki 32 30 37 10 104 34 4 480 43 1,09 Kaakkois-Suomi kaikki 40 21 40 13 103 36 4 046 39 0,91 Pirkanmaa 10–30 ha 38 17 33 18 117 37 4 527 39 0,98 Pirkanmaa yli 31 ha 10 57 31 15 125 40 4 536 36 0,95 Etelä-Savo 10–30 ha 37 20 33 8 106 36 4 078 39 0,89 Etelä-Savo yli 31 ha 16 45 31 13 106 39 4 043 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 10–30 ha 56 19 35 12 83 27 2 647 32 0,88 Eja K-Pohjanmaa yli 31 ha 22 52 27 15 106 28 2 972 28 0,82 Keski-Suomi 10–30 ha 42 19 33 7 102 30 3 610 35 0,86 Keski-Suomi yli 31 ha 25 56 37 8 84 26 2 663 32 0,8 Pohjois-Savo 10–30 ha 31 19 42 9 83 33 3 010 36 Pohjois-Savo yli 31 ha 28 62 21 11 125 32 3 386 27 Pohjois-Karjala 10–30 ha 40 19 40 9 91 30 2 737 30 Pohjois-Karjala yli 31 ha 34 75 27 8 104 26 2 811 27 Kainuu 10–60 ha 69 35 18 7 95 21 1 843 19 Kainuu yli 61 ha 69 159 15 4 97 23 1 930 20 Pohjois-Pohjanmaa 10–30 ha 56 18 22 11 92 19 2 186 24 0,96 Pohjois-Pohjanmaa yli 31 ha 52 67 23 11 90 20 1 826 20 0,86 Lappi 10–60 ha 29 33 28 8 58 10 1 067 18 Lappi yli 61 ha 18 132 32 3 53 13 1 038 20 UUSIMAA VARSINAISSUOMI VARSINAISSUOMI SATAKUNTA KANTAHÄME PÄIJÄTHÄME KYMENLAAKSO ETELÄKARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOISKARJALA ETELÄPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKIPOHJANMAA POHJOISPOHJANMAA KAINUU LAPPI KESKI-SUOMI 45 47 63 7 9 1 11 9 1 6 6 5 3 3 1 1 1 1 16 37 32 26 28 22 9 7 2 22 40 38 42 15 18 19 15 16 5 20 6 12 56 28 27 11 PIRKANMAA 3 Metsätilakauppojen pinta-alajakaumat 10–30 ha 31–100 ha yli 100 ha METSÄTILOJEN HINTASEURANTA MiKKo HäyrynEn Metsänhoitaja Hannu Liljeroosin laatima metsätilojen hintaseuranta vahvistaa, että tilan koko vaikuttaa hehtaarihintaan. Suurempien tilojen kerroin on kaikissa maakunnissa 3–10 prosenttia pienempi. Myytyjen tiLojen tiedot 1.1.–15.11.2014 18 MAKASIINI 8 • 2014 18 MAKASIINI 8 • 2014 3244_.indd 18 28/11/14 18:22. Suuren metsätilan hehtaarihinta on edullisempi kuin pienen. Liljeroos on koonnut oheiseen taulukkoon tänä vuonna tehdyt metsätilakaupat ja jakanut ne maakunnittain kahteen kokoluokkaan. Tämä vahvistaa oletuksen, että isot kohteet ovat suhteellisesti hieman edullisempia. Tilojen sijainti ei selitä hintaeroa. Pienistä palstoista maksetaan korkeampia hehtaarihintoja, vaikka ne olisivat takamailla ja isommasta tilasta saa tukkualennuksen, vaikka se olisi kohtuullisen matkan päässä kaupungista. Ero on suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Oikeanpuoleisimman sarakkeen kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvojen suhteita. Muutamassa maakunnassa yli 30 hehtaarin tilakauppoja on niin vähän, että jaottelua ei ole tehty
Hannu Liljeroos ylläpitää metsätilojen hintaseurantaa Metsälehden verkkosivujen Metsämaa-palvelussa. Lapissa keskipuusto on noin puolet Etelä-Suomen kohteiden keskipuustosta. Alimman tarjouksen tehneellä ostajalla tukkia laskettiin kertyvän kaksi prosenttia enemmän, mikä korottaa hintaa 1 900 eurolla. Päätehakkuukelpoisesta metsästä 6,9 hehtaaria on kuusivaltaista, neljällä hehtaarilla pääpuulajeina ovat kuusi ja mänty. Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin kertoimet ovat pienen aineiston takia suuntaa-antavia. Paremman katkonnan arveltiin tuovan korkeimpaan tarjoukseen kolme prosenttia enemmän tukkia, mikä nostaa kauppahintaa vajaalla 2 900 eurolla. Kehitysluokat, % Maakunta jako/ha myyty, kpl keskiala, ha taimikot hakkuukypsät puusto tukkiHinta Hinta kerroin* m3/ha osuus, % €/m3 €/ha Satakunta kaikki 21 23 30 21 119 38 5 059 43 1,04 Varsinais-Suomi kaikk i 27 24 29 15 112 38 4 895 44 1,12 Häme-Uusimaa kaikki 32 30 37 10 104 34 4 480 43 1,09 Kaakkois-Suomi kaikki 40 21 40 13 103 36 4 046 39 0,91 Pirkanmaa 10–30 ha 38 17 33 18 117 37 4 527 39 0,98 Pirkanmaa yli 31 ha 10 57 31 15 125 40 4 536 36 0,95 Etelä-Savo 10–30 ha 37 20 33 8 106 36 4 078 39 0,89 Etelä-Savo yli 31 ha 16 45 31 13 106 39 4 043 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 10–30 ha 56 19 35 12 83 27 2 647 32 0,88 Eja K-Pohjanmaa yli 31 ha 22 52 27 15 106 28 2 972 28 0,82 Keski-Suomi 10–30 ha 42 19 33 7 102 30 3 610 35 0,86 Keski-Suomi yli 31 ha 25 56 37 8 84 26 2 663 32 0,8 Pohjois-Savo 10–30 ha 31 19 42 9 83 33 3 010 36 Pohjois-Savo yli 31 ha 28 62 21 11 125 32 3 386 27 Pohjois-Karjala 10–30 ha 40 19 40 9 91 30 2 737 30 Pohjois-Karjala yli 31 ha 34 75 27 8 104 26 2 811 27 Kainuu 10–60 ha 69 35 18 7 95 21 1 843 19 Kainuu yli 61 ha 69 159 15 4 97 23 1 930 20 Pohjois-Pohjanmaa 10–30 ha 56 18 22 11 92 19 2 186 24 0,96 Pohjois-Pohjanmaa yli 31 ha 52 67 23 11 90 20 1 826 20 0,86 Lappi 10–60 ha 29 33 28 8 58 10 1 067 18 Lappi yli 61 ha 18 132 32 3 53 13 1 038 20 Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kaikki muut luvut ovat liki toisiaan, mutta Kymenlaakson kerroin on 1,01 ja Etelä-Karjalan 0,86. Kaadettavat ylispuut ovat mäntyjä. Ylispuista taas arvioidaan kertyvän 58 kuutiometriä eli 20 kuutiometriä hehtaarilta. Metsänhoitoyhdistys arvioi, että sekä korkeimman että alimman tarjouksen tehneet ostajat katkovat puut metsänomistajan kannalta kahta muuta ostajaa paremmin eli niin, että tukkia tulee enemmän. Muut ostajat tekivät tarjouksen vain peruspuutavaralajeista. neljä tarjousta kesäleimikosta PystyKauPPa sataKunnassa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 338 59,90 Kuusitukki 1 517 58,20 Koivutukki 26 40,00 Mäntykuitu 104 18,50 Kuusikuitu 688 22,00 Koivukuitu 113 19,00 Oksat ja latvukset 2 205 1,50 Katkonnan tuoma lisä 2 859,00 € Yhteensä 2 788 134 950 € *Oikean sarakkeen kerroin tarkoittaa toteutuneiden kauppahintojen suhdetta summa-arvomenetelmällä saatuun arvonmääritykseen. Alimpaan tarjoukseen sisältyi myös pikkutukki. Kuusitukin hinta vaihteli alimman tarjouksen 55 eurosta toiseksi korkeimman tarjouksen 58,30 euroon kuutiometriltä. Kauppa käy Kainuussa Taulukossa on 792 metsätilakaupan tiedot eli alkuvuoden aineisto marraskuun puoliväliin saakka. Lapissa tilanne on päinvastainen eli tarjontaa on paljon, mutta kysyntää niukasti”, Liljeroos sanoo. kuukauden puukauppa 19 MAKASIINI 8 • 2014 3244_.indd 19 28/11/14 18:27. Metsämaahehtaarin hinnoissa ero on noin nelinkertainen. Taulukossa ei ole sukulaiskauppoja, alle 10 hehtaarin kauppoja eikä kauppoja, joissa on mukana erityisarvoja kuten rakennuksia tai rakentamisoikeuksia. eroja tukkien hinnoissa Ostajien tarjoukset erosivat toisistaan varsinkin kuusija mäntytukin sekä kuusikuidun hinnoissa. Koko maassa hehtaarin keskihinta on noin 2 500 euroa ja keskipuusto noin 95 kuutiometriä. Oksat ja latvukset sisältyivät kaikkiin muihin paitsi alimpaan tarjoukseen. Kaikkiaan 13,8 hehtaarin suuruinen leimikko koostuu 10,9 hehtaarista päätehakkuukelpoista havumetsää ja 2,9 hehtaarin suuruisesta kuviosta, jolta kaadetaan ylispuut. ”Vähiten kauppaa käydään eteläisimmissä maakunnissa niukan tarjonnan takia. Veljekset valtuuttivat metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan puukaupan. Korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja oli valmis maksamaan mäntytukista 59,90 euroa kuutiometriltä ja kuusikuidusta 22 euroa kuutiometriltä. Muut olivat valmiita maksamaan mäntytukista 57 euroa kuutiometriltä ja kuusikuidusta 18 tai 18,50 euroa kuutiometriltä. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa UPM/Bonvesta on ollut suurin myyjä noin 60 prosentin osuudellaan. Eteläja Keski-Pohjanmaan alue käsittää myös Pohjanmaan maakunnan ja Kaakkois-Suomi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Yli sadan hehtaarin kohteita on koko aineistossa 78, joista suurin osa Kainuussa. Arvokkainta metsämaa on Varsinais-Suomessa, siellä metsästä maksetaan keskimäärin 12 prosenttia summa-arvon päälle. Tiedot on koottu internetin kauppapaikoilta. Puut saatetaan korjata jo tämän vuoden puolella, mutta korjuu voi siirtyä talven ylikin. Toteutuneet kauppahinnat on saatu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Taulukon tiedot on laskettu metsämaan hehtaareille eli kituja joutomaat eivät ole luvuissa mukana. Talvella puita kesäleimikosta tuskin korjataan. Pienin tarjous oli reilut 122 000 euroa, korkein lähes 135 000 euroa. Veljekset tekivät kaupat korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Veljekset saivat leimikosta neljä tarjousta. Hakkuukertymäksi on päätehakkuualalla arvioitu kaikkiaan 2 726 kuutiometriä eli noin 250 kuutiometriä hehtaarilta. Myytyjen tilojen tiedot 1.1.–15.11.2014 LIINA KJELLBERG SataKunnaSSa metsää omistavat veljekset laittoivat lokakuussa myyntiin kesäkorjuukelpoisen päätehakkuuleimikon
Kun vuoden alin tonnihinta oli 725 dollaria, niin nyt lähestytään 740 dollaria. markkinat Vientikatsaus MiKKo HÄyrynen Lyhytkuituisen lehtipuuja pitkäkuituisen havusellun hintaero on tänä vuonna venynyt poikkeuksellisen suureksi, lähes 200 dollariin tonnilta. Maailman markkinamassan toimitukset ovat havusellussa puolitoista prosenttia viime vuotta pienemmät. Brittiläisessä Kolumbiassa vuoriniluri on tuhonnut kontortamänniköitä laajasti. yhdysvalloissa Mainessa suljettiin old Town -niminen, runsaan 200 000 tonnin tehdas. Vaikka havusellun kysyntä on laskussa, se ei tarkoita, etteikö Äänekoskelle suunnitellun tehtaan tuotannolle olisi tilaa vuonna 2018. Vaikka vanhaa tehdasta ei suljettaisikaan, niin huoltoseisokit pitenevät. Havusellun hinta näyttää korotusyrityksistä huolimatta pysähtyneen 930 dollarin tasolle. Kun sahaus vähenee, vähenee myös sellutehtaiden sahahakkeen saanti. Lyhytkuitusellun toimitukset ovat kasvaneet 5,5 prosenttia, mikä tarkoittaa vuositasolla yli miljoonaa tonnia. Viime kuukausien nousuvauhti on ollut vieläkin suurempi. Syys-lokakuussa pudotus oli useita prosentteja. tantoa on muuttunut markkinamassaksi paperikoneiden sulkemisten vuoksi. Sahat saavat edullista raaka-ainetta, mutta jonain päivänä puut eivät enää käy sahapuuksi. Syynä ovat korkeammat tuotantokustannukset, lähinnä siksi että havumassan valmistukseen kuluu enemmän puuta. Sellutehtaiden soodakattiloista 40 prosenttia on vähintään 35 vuotta vanhoja. Hintaa nostaa myös se, että yli 600 000 tonnia lyhytkuituisen markkinamassan kapasiteettia on poistunut. Pitkäkuitutuotantoa ei tänä vuonna ole merkittävästi suljettu, päinvastoin paperitehtaiden integroitua tuoLehtisellulla kysyntää Lähde: FOEX Indexes Oy Hintaero venyy 600 800 1000 Lehtipuusellu Havusellu 11/2014 1/2014 Dollaria/tonni Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. eritahtinen kysyntä sai lehtipuusellun hinnan lokakuussa pieneen nousuun. espanjassa enCe:n 400 000 tonnin tehdas on suljettu ja se muutetaan monipuolisemmaksi biotuotetehtaaksi. Tule mukaan! EI MENE METSÄÄN SE ON JO SIELLÄ www.metsähyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan 3297_.indd 20 28/11/14 17:24. Tämä on merkittävää, koska harvennushakkuut ovat harvinaisia ja tehtaat pyörivät lähes täysin sahahakkeen varassa. Paperinvalmistajat pyrkivät maksimoimaan halvemman lehtisellun ja minimoimaan kalliimman havusellun käytön, mikä näkyy toimitusmäärissä. Metsähyvinvointi -ohjelman ydintavoite on varmistaa, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla. Äänekoskelle yhä tilaa Pitkällä aikavälillä sellulaatujen hintaero kapenee, mutta havusellu on lähes aina kalliimpaa. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan työn tulevaisuuteen sekä vinkkejä asioista, joita voimme tehdä edistääksemme työn mielekkyyttä. Pohjois-Amerikassa on tavallista, että tehtaat ajetaan loppuun ilman isompia korjausinvestointeja. Ohjelmassa syntynyt tieto ja oivallukset on koottu metsahyvinvointi.fi sivustolle. Siihen mennessä pieniä tuottajia on pudonnut pelistä pois ja kulutus kääntynyt taas kasvuun
Vastaajia 138 20 40 60 80 100 Kyllä 40 % Ei 60 % osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Pystytetään patsaat maaja metsätaloustalousministeriön edustalle.” LoKa ”Jatkuva kasvatus on ihan last season. METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Onko metsälläsi myrskytuhovakuutus. Seuraava iso juttu on paleoliittinen kasvatus, missä puita kerätään metsästä vain tarpeeseen eli sen verran, minkä nuotio luolan suulla vetää.” aMMaTTi RaivooJa ”Miten sellaista voi palauttaa, mitä ei ole ollut olemassakaan?” Puun TaKaa ”ei ollut Pinsiön paroniakaan, mutta niin vaan taitelija teki hänestä patsaan Patsas vaihtopäällä Jatkuvasta kasvatuksesta keskusteltiin verkossa osin kieli poskessa. 21 MAKASIINI 8 • 2014 21 MAKASIINI 8 • 2014 3281_.indd 21 28/11/14 17:26. ”Tällainen löytyi harvennuksen yhteydessä. Malliksi sopisi hyvin hedelmällisyyden jumala Priapus.” HeMPuTTaJa ”ehdotan, että perustamme myös apostolin tukija korjuusäätiön, joka valitsee vuosittaisen apostolin ja veistättää patsaalle uuden vaihtopään.” HiLuxMeTSuRi ”Jatkuvan kasvatuksen vastustajat voivat pystyttää päättömän patsaansa rahoilla, jotka hankkivat myymällä massapuuta 13 eurolla motti.” KanTona ”aika kunniakkaalta rahan tuhlaukselta näyttää tuossa kylällä oleva 80-vuoti?as jatkuvalla käsitelty järeä tukkimetsä. Luontoon.fi nasan video kuvaa havainnollisesti hiilidioksidin vuosikierron maapallon ilmakehässä. www.youtube.com/watch?v=x1sgmfa0r04 ”Jatkuvan kasvatuksen apostolien kunnia on palautettava. Siinä on tikkua ristiin ukkosten jäljillä jo enemmänkin.” RaivuRi ”Jatkuvan kasvatuksen kieltäminen on ollut Suomen metsätalouden suurin häpeäpilkku.” ReiMa RanTa ”no jos patsaan tulee olla paroni, niin silloinhan mallina tulisi käyttää tätä von Münchausenin paronia.” Rane ”Metsän on pysyttävä aina tuottokunnossa. biotuotetehdas.fi Suomen suosituin retkeilysivusto on uudistunut. kylämme hotellin (urkin piilopirtti) pihaan.” PinSiön vaaRi ”Kysehän on antiikkisesta tavasta raiskata metsää ja siksi ehdotankin, että patsaan malli haetaan antiikin maailmasta. Jätin metsään kasvamaan kiikkuoksaksi.” PenTTi H Yhteinen Oksa Kaikki mitä haluat tietää Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeesta. Tässä ei ole mitään eroa jatkuvan kuin jaksollisenkaan menetelmän välillä.” KoRPiTuvan TaneLi ”Lähde, vaara ja kumppanit saavat varauksettoman kunnioitukseni itsellisinä ajattelijoina, vaikka en mikään jatkuvan kasvatuksen harjoittaja ole ollutkaan.” SuoRiTTava PoRRaS Uusi kysymys: oletko myynyt joulukuusia
Teema: bioenergia Tähän se Tulee 22 MAKASIINI 8 • 2014 22 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 22 27/11/14 16:31
Tähän se Tulee Imatralla rakennetaan biotalous-Suomea tosissaan. Kaupunki vaihtaa lämmityksen maakaasusta metsähakkeeseen ja rakentaa kolme uutta voimalaa. Metsänomistajien kukkaroa puuhun siirtyminen ei merkittävästi lihota, mutta hoitotöiden kannattavuus paranee. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT ari nakari 23 MAKASIINI 8 • 2014 23 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 23 27/11/14 16:31
Kenttä on tyhjä, mutta ensi vuonna sille nousee suurin Imatralle rakennettavista kolmesta biolämpökeskuksesta. Haluttiin halvempi polttoaine ja sitä kautta edullisemmat kuluttajahinnat”, Vainikka toteaa. Teema: bioenergia i matran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka astelee biolämpökeskuksen tontilla Imatran Virasojalla. Siirtyminen maakaasusta puulämmitykseen tulee maksamaan siirtojohtoineen noin 24 miljoonaa euroa. Imatran Lämpö on tehnyt sopimukset metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteena tulevan kuoren toimituksista Stora Enson, Metsäliiton, Vapon ja Karjalan Mänty Oy:n kanssa. Tienvarressa olevan tervalepikon päätehakkuu on erinomainen energiapuukohde. 24 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 24 27/11/14 16:31. Vaihdon takana ovat ennen muuta taloudelliset syyt: Vainikan mukaan kuluttajahintojen alentaminen on mahdollista vain siirtymällä maakaasusta biopolttoaineisiin. Kaksi muuta tulevat Rajapatsaaseen ja Immolaan. Kaupunkia tällä hetkellä lämmittävät maakaasukattilat jäävät huippuja varalaitoksiksi. Imatran Lämpö Oy on Imatran kaupungin sataprosenttisesti omistama lämpöyhtiö. Myös kotimaisuus, uusiutuvuus ja huoltovarmuus painoivat ratkaisussa. Karjalan Mänty on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kesällä perusta2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Metsähakkeen käytön kehitys koko maassa, 2000–2013 Tasaista kasvua Metsähake, 1000 m 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 -13 Lähde: Metla Imatra Siirtyminen maakaasusta biopolttoaineisiin mahdollistaa kuluttajahintojen alentamisen, Vesa-Pekka Vainikka sanoo. Tuontienergiassa on aina riskejä, jotka politiikan ja talouden kautta kiertyvät huoltovarmuuteen. “Investoinnin suurin tekijä oli hinta. Se tarkoittaa, että lämmityskaudella Imatralle tuodaan polttoainetta 4–6 rekallista päivässä ja viikossa tuhkaa ajetaan pois 3–5 kuorma-autollista. Rekkaralli käyntiin Puupolttoainetta – haketta ja kuorta – kuluu kolmella laitoksella reilut satatuhatta kiintokuutiota vuodessa. Laitosten on määrä olla käytössä vuoden 2016 alussa
. 25 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 25 27/11/14 16:31
”Se on kuin kuminauhaa, sot”yHdisTys kerToi, eTTä nyT leppä Menee kaupaksi.” Lepikon hakkuuta oli mietitty, mutta yhdistyksen yhteydenotto sai asian liikkeelle, Kimmo Suhonen kertoo. Pitkän linjan koneyrittäjät Ari ja Pertti Kiiskinen eivät lopeta hommiaan eläkkeelläkään. ”Yhdistys kertoi, että nyt leppä menee kaupaksi. Tervaleppä on lyhytikäinen, karkeasti arvioiden puolet rungoista lahoaa jo pystyyn. Kuutiohinta on kympin tienoilla. Koneyrittäjälle päätehakkuut ja järeät harvennukset ovat halutuimpia, mutta tämäkin menee kun on tien vieressä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Janne Hirvosen mukaan energiapuuhomma on kasvamaan päin. Alue on saanut olla omillansa ja luonto on kasvattanut tiheän tervalepikön. Tiheän lepikön alle ei ole noussut kuusialikasvosta, mutta kylläkin matalana kasvavaa tuomikkoa. 26 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 26 27/11/14 16:31. Oli hakkuuta itsekin mietitty”, Suhonen kertoo. Energiakorjuut kasvussa Suhosen lepikko kuivuu pinossa ensi kesän yli ja menee polttoon reilun vuoden päästä. ”Polttoaine ostetaan varastoon toimitettuna ja maksamme megawattitunneista. Suhonen kertoo, että 50-luvulla paikalle oli ajateltu peltoa, mutta raivattu alue jäi sillensä. Teema: bioenergia ma puunhankintayhtiö. Metsäenergiaa ei osteta suoraan yksityisiltä metsänomistajilta tai muilta pientoimittajilta”, Vainikka kertoo. Karsittu ranka kulkee tukkiautolla näppärästi. Lepikolle kyytiä Metsänhoitoyhdistys on jo aloittanut puunkorjuun Imatran tarpeita varten. Uutta konetta ei energiapuun korjuulla kuitenkaan pystyisi maksamaan, Pertti Kiiskinen korostaa. Poikkeuksellisen hyvä hinta selittyy sillä, että kyseessä oli avohakkuu ja rungon koko moninkertainen normaaliin energiaharvennukseen verrattuna. Hakkuukoneen rullat rikkovat kuoren, mikä edistää kuivumista. Niitä keloutuneita kuusia tulee likipitäen joka leimikosta.” Tuomikko kuin kuminauhaa Energialeimikon korjaa Ari ja Pertti Kiiskinen Metsätyö Oy normaalilla ainespuun korjuuketjulla. Haketus tapahtuu terminaalissa, missä on järeät murskaimet. ”Suurin osa energiapuun korjuusta on kirjanpainajien tappamien kuusikoiden hakkuita. Energiapuu otetaan jopa kolmen senttimetrin latvaläpimittaan. Niin tiheän, että tukkikoon runkoja ei ole. Marraskuun puolivälissä aherrettiin Kimmo Suhosen kotitilan mailla, Rautjärvellä, itärajan tuntumassa Purnujärven rantamilla. ”Meidän koneilla alkaa olla ikää ja pääoma on kuoletettu, mutta jos koneet joutuu ostamaan niin eiei…” Loppusyksystä, lehdettömänä aikana korjuu onnistuu ilman ennakkoraivausta, mutta jos olisi lehti puussa, ei tyviä näkisi. Reilun hehtaarin tervalepikkö laitetaan poikki ja pinoon
Maakaasun veroton hinta on sidottu öljyyn, kivihiileen ja kotimaan energiaindeksiin. Lämmityskäytössä maakaasun megawattitunnin hinta on noin 30 euroa, jonka päälle tulee 15 euron vero. S uomalaisessa energiakeskusteluissa on jäänyt vähälle huomiolle se, että maakaasu on menettämässä kilpailukykyään. Maakaasu on vaihdettu puuperäiseen energiaan Lappeenrannassa Kaukaan tehtaiden voimalassa, Järvenpäässä, Porvoossa, Orimattilassa ja Kouvolassa. “Maakaasun kilpailukyky on heikentynyt, koska kaasun verotusta on korotettu 2010-luvulla ja toisaalta kotimaista uusiutuvaa energiaa tuetaan”, Suomen kaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen sanoo. . Kauppisen mukaan maakaasuputkisto kannattaa kuitenkin säilyttää. Jos käyttö supistuu supistumistaan, kaasuverkon ylläpito vaikeutuu. Venäjä ei ole korottanut hintoja. Maakaasuverkko alkaa Imatralta ja yltää lännessä Ikaalisiin saakka. “Kaasuverkkoa voidaan käyttää biokaasun ja puusta kaasutettavan synteettisen maakaasun jakeluun. Maakaasun energiavero on seitsenkertaistunut viidessä vuodessa ja vuoden vaihteessa veroa korotetaan taas. Niilläkin on omat bioenergiasuunnitelmansa.” Tällä vuosikymmenellä maakaasun käyttö on vähentynyt kolmanneksen. Biokaasua syötetään jo nyt kaasuverkkoon, mutta synteettinen maakaasu on vielä suunnitelma-asteella.” Maakaasu verotetaan pelistä pois 27 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 27 27/11/14 16:31. “Jäljellä on teollisen käytön lisäksi isoja kunnallisia käyttäjiä, kuten Helsinki ja Tampere
“Suurimmaksi osaksi tavara vaihtaa suuntaa, mutta jonkin verran enemmän energiapuuta myös korjataan metsistä”, Närhi toteaa. ”Nuorten metsien hoitotöiden kysyntä kasvaa ja etumerkki saattaa muuttua. Puurykelmissä menee joskus laippakin. Joutsenon sellutehtaalta tulee myös kuorta. Kuusileimikon päätehakkuulta tulee hakkuutähteitä noin 50 kiintokuutiota hehtaarilta. Näin tavara ehtii kuivua ensi kesän yli. Jos ennen kuntoonlaitosta tuli pieni kustannus, niin ”nuorTen MeTsien HoiToTöiden kysynTä kasvaa ja eTuMerkki saaTTaa MuuTTua.” Janne Hirvonen sanoo, että eniten energiapuuta tulee kirjanpainajien tappamista kuusikoista. Puoleen päivään mennessä ketjuja on mennyt kaksi. Suurin merkitys on, että lämpölaitos tuo tasaista kysyntää”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo. Määrä jakautuu suunnilleen puoliksi hakkuutähteisiin ja puoliksi karsittuun ja karsimattomaan rankaan. 28 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 28 27/11/14 16:32. Metsäenergian kuutiohinta on tyypillisesti 3–4 euroa, joten uutta kantorahaa ei kerry yhdistyksen kautta kuin alle sata tuhatta euroa. ”Lämpövoimala ajatellaan helposti merkitystään isompana asiana. Merkittävää lisäystä yhtiön korjuumäärin Närhi ei kuitenkaan odota. Hyödyt ovatkin muualla. Teema: bioenergia kee mittalaitteen ja katkoo teräketjuja”, hakkuukonetta ajava Ari Kiiskinen sanoo. Hankinta-alueen säde on noin 70 kilometriä. Energiapuun kuskaaminen Kaakkois-Suomen ulkopuolelle sen sijaan vähenee. Hoitotöille lisää kysyntää Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys toimittaa Imatran Lämmön reilun 100 000 kiintokuutiometrin kokonaiskäytöstä viidenneksen, eli noin 20 000 kiintokuutiometriä. Imatran Lämmölle toimitetaan parin sadan hehtaarin hakkuutähteet ja vajaan 200 hehtaarin harvennuspuut. “En näe, että investoinnin vuoksi metsäenergian hankinta suuresti kasvaisi.” Stora Ensolla suurin osa Imatralle toimitettavasta polttoaineesta on kuorta Kaukopään tehtaalta Lappeenrannasta. Suurin osa Metsäliiton toimituksista on metsäenergiaa. Kuljetusmatkat kuitenkin lyhenevät. Stora Enson metsäenergiaesimies Sampsa Husu näkee, ettei Imatran investointi nosta oleellisesti maakunnan hakkeen kysyntää. Kuljetukset lyhenevät Myös Metsäliitossa ollaan jo käynnistämässä Imatralle menevien puiden korjuuta, Metsäliiton asiakaspäällikkö Matti Närhi kertoo
”Jotta homma lähtee käyntiin heti vuoden ensimmäisenä päivänä, niin yhtiön pitää olla valmiina”, yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Markku Vaario sanoo. Aiemmin metsänomistaja sai puukaupparahat vasta, kun yhdistys oli ensin kerännyt ne kaikilta niiltä, joille puuta oli leimikolta toimitettu. Yhden paperin taktiikalla Metsänomistajalle näkyvä muutos ei ole suuri, ainoastaan tilitykset tulevat uudella nimellä. ”Yhdistys ajaa jäsentensä etua. Loppumaksu saattoi siirtyä useita kuukausia. Kyse on Karjalan Mänty Oy:stä, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen sataprosenttisesti omistamasta yhtiöstä. Yhden yhdistyksen omistus on helpompi, koska vastuu ja päätäntä ovat yhdellä taholla. Siihen ei sovi, että ryhtyisimme kilpailemaan tukkileimikoista.” Kysymys on myös siitä, mitä tukeilla tehtäisiin. Ja mikä tärkeintä, rahat tulevat nopeammin ja yhdestä paikasta, osakeyhtiöltä. Tienvarteen korjatusta puusta tehdään mittaustodistus, jolloin omistus siirtyy metsänomistajalta osakeyhtiölle. Jotta lain kirjainta ei rikota, energiapuun ostot alkavat vasta vuoden vaihteen jälkeen. ”Karjalan Mäntyä ei ole ajateltu puunostoyhtiöksi sanan perinteisessä mielessä.” Ensimmäistäkään ostomiestä ei ole, sillä Karjalan Mänty ei juurikaan osta päätehakkuuleimikoita, vaan toimii harvennuksilla ja energialeimikoilla. Ne leimikot tulevat yhdistyksen korjuuseen automaattisesti muun kysynnän puuttuessa. . ”Jos omistajia on useita, niin saattaa tulla vääntöä siitä, miten voitot ja tappiot jaetaan.” Yhdistys yhtiön perusti 29 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 29 27/11/14 16:32. Etelä-Karjalassa kiirehdittiin ottamaan varaslähtö. Metsänhoitoyhdistyslaki uudistuu vuoden vaihteessa ja yhdistyksille sallitaan puukauppaa käyvien yhtiöiden omistaminen. Uuden ajan airut Karjalan Mänty on ensimmäinen puhtaasti yhdistystaustainen puukauppayhtiö ja käy esimerkistä siitä, mitä muualla maassa tulee tapahtumaan. ”Se tekee metsänomistajan tilitykseen pitkän viipeen.” Lisävaikeuksia aiheutui myös hakkuukoneja tehdasmittojen erojen selvittämisestä ja kohdistamisesta eri metsänomistajien puuerille. Yhteyshenkilöt yhdistyksen puolelta ovat samat kuin ennenkin, mutta puukaupan asiakirjat tehdään yhtiölle. V iime kesällä perustettiin puukauppayhtiö, jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa ja jonka ei haluta näkyvän juuri missään. Maakunnasta puuttuvat pk-kokoluokan sahat, isoja yhtiöitä yhdistyksen hankintatukit eivät taas kiinnosta. Karjalan Mänty on jo tehnyt sopimuksen energiapuun toimituksista Imatran lämmölle. Vaario pitää perinteistä valtakirjakauppaa hankalana etenkin energiapuun osalta, koska rahat saadaan vasta megawateista. ”On vaikea pitää erillään, kenen metsänomistajan puuta on missäkin hakekasassa.” Erilainen puunostoyhtiö Puukauppayhtiön perustaminen saattaa kuulostaa aluevaltaukselta, mutta Vaario vakuuttaa, että se ei ole sitä. ”Uskon, että yhtiöitä syntyy, mutta tuleeko niitä yhden vai useamman yhdistyksen alle, se vaihtelee”, Vaario pohtii. Kuivasta puusta saadaan megawatteja enemmän, minkä vuoksi puuta pitää varastoida ja kuivattaa. ”Metsänomistajalle tulee yksi paperi, jossa kerrotaan, että kantohinnat ovat nämä, korjuuaika päättyy tuolloin ja rahat tulevat tuolloin.” Puut korjaa edelleen metsänhoitoyhdistys, mutta osakeyhtiön tilauksesta
4 515 € ST 24 COMPACT LET 1790,Telavetoinen lumilinko isommille pihoille, vahvalla 208 cm 3 -moottorilla. Vuonna 2013 metsähaketta poltettiin kaikkiaan noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Rajan pinnan kaupunkeja on lämmitetty maakaasulla, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Työleveys 91 cm. Energialeimikolta ei nimittäin kannata ottaa erilleen 10–20 kuutiometrin kuitupuueriä, varsinkaan pienirunkoista tavaraa. Teema: bioenergia se saattaa muuttua pieneksi tuloksi. Työleveys 61 cm. 943 € Metsalehti_Makasiini_2014_12_04.indd 1 7.11.2014 14:22:29 30 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 30 27/11/14 16:32. Työleveys 51 cm. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Kaakkois-Suomessa puuperäistä energiaa on runsaasti tarjolla paljolti siksi, että vahvalle metsäteollisuusalueelle tuodaan raakaKommentti: Miksei Stora Enson tehtaalta. Hakkuutähteet ovat menneet, koska ne ovat kaikista halvinta energiaa, mutta rangalle ei oikein ole ollut kysyntää”, Vaario sanoo. Muutos on vasta alussa.” Korjuuketju hyötyy Suurimman hyödyn Imatran investoinnista korjaa metsäenergian korjuuja kuljetusketju. Arvioidun 195 gigawattitunnin käyttömäärän perusteella laitosten käyttämän polttoaineen hintasummaksi tulee noin 3,7 miljoonaa euroa. Sivutuotteita kuten kuorta on kertynyt enemmän kuin on pystytty käyttämään. Metsäenergian hintaa käyttöpaikalla seuraavan PIX-indeksin mukaan megawattitunnista bioenergiaa on tänä vuonna maksettu keskimäärin noin 19 euroa. ”Kysyntä on ollut laimeaa. Muutamista satasista on kyse.” Imatran Lämmölle menevät toimitukset kasvattavat Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuuta noin kymmenen prosenttia. Lappeenrannan kaupunki lämpiää UPM:n Kaukaan tehtaan voimalalla, mutta samaan järjestelyyn ei päästy Imatralla Stora Enson Kaukopään tehtaiden kanssa. Halvan kaasun aika on kuitenkin ohi. Sh. ”Määränä ei hirveästi, mutta se on merkittävä signaali. Käyttökohteita puolestaan on ollut vähän, koska maakaasun polttaminen on ollut halpaa ja helppoa. Imatra nostaa kokonaiskäyttöä reilulla prosentilla. Kaupungin puolelta asiassa painoi, että lämmitystä ei haluttu kytkeä suhdanneja muutosherkkään metsäteollisuuteen. Jos kaikki polttoaine olisi metsähaketta, niin energiapuun keskimääräisellä neljän euron kuutiohinnalla ja sadan tuhannen kiintokuution käyttömäärällä laskettuna Imatran Lämpö toisi lisää kantorahaa 0,4 miljoonaa euroa. Käyttöpaikkaja kantohintasumman erotus – yli kolme miljoonaa euroa – menee korjuuseen ja kuljetukseen. Mikko Häyrynen ”kuiTupuun kysynTä on Täällä niin Hyvä, eTTä jos siTä leiMikossa on, niin se kannaTTaa kuiTupuuna Myös HakaTa.” puuta muista maakunnista ja Venäjältä. Metsälehden saamien tietojen mukaan Kaukopään kuorikattilan tehot olisivat riittäneet myös kaupungin lämmitystarpeisiin, mutta Stora Enso hinnoitteli itsensä tarkoituksellisesti ulos. ”Kuitupuulajeja voi olla neljä – mänty, kuusi, koivu ja mahdollisesti haapa. Kuidun polttaminen on huolestuttanut metsäteollisuutta. Tehtaan porttien sisälle ei haluttu muita toimijoita. Tämä on vasta alkua Toistaiseksi Kaakkois-Suomessa on korjattu metsäenergiaa keskimääräistä vähemmän. 1 950 € Compact, Deluxe ja PRO -mallit 3 vuoden takuulla! ST 20 895,Peruslinko erinomaisella hinta-laatusuhteella! 136 cm 3 -moottori, 13” renkaat. Kuitupuutakin voi palaa Markku Vaario ei näe vaaraa, että Imatraa lämmitettäisiin kuitupuuta polttamalla. 2 614 € ST 36 PRO 3895,Vaativaan käyttöön! 420 cm 3 -moottori, lämpökahvat, heittoetäisyyden kaukosäätö. ”Kuitupuun kysyntä on täällä niin hyvä, että jos sitä leimikossa on, niin se kannattaa kuitupuuna myös hakata.” Tämä tosin pienin varauksin. Lappeenrannassa biopolttoaineisiin siirryttiin jo aiemmin, Imatra päätti vaihtaa polttoainetta kertaheitolla ja samaa mietitään nyt Ruokolahdella ja Luumäellä. Maahantuoja: Oy Elfving Ab LUMET LINKOAA ARIENS! Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti. Jos niistä on pieniä nökköjä jokaisesta, niin kannattaa miettiä, pannaanko ne samaan kasaan ja polttoon.” • Markku Vaarion mukaan yhdistyksen perustama puukauppayhtiö helpottaa ja nopeuttaa energiapuun tilityksiä. Työleveys 71 cm. Sh. Sh. Sh. Mielenkiintoinen kysymys on, että miksi Imatralla ei päädytty Lappeenrannan malliin. Made in USA ST 28 DELUXE 2295,Varustellumpi malli! Suurella 291 cm 3 -moottorilla ja 16” renkailla. Suomen energiapiirakasta maakaasulla on kahdeksan, puupolttoaineilla 24 prosentin viipale
Sh. 4 515 € ST 24 COMPACT LET 1790,Telavetoinen lumilinko isommille pihoille, vahvalla 208 cm 3 -moottorilla. 943 € Metsalehti_Makasiini_2014_12_04.indd 1 7.11.2014 14:22:29 3296_.indd 31 27/11/14 16:32. Sh. Työleveys 71 cm. Maahantuoja: Oy Elfving Ab LUMET LINKOAA ARIENS! Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti. 1 950 € Compact, Deluxe ja PRO -mallit 3 vuoden takuulla! ST 20 895,Peruslinko erinomaisella hinta-laatusuhteella! 136 cm 3 -moottori, 13” renkaat. Työleveys 91 cm. Sh. Made in USA ST 28 DELUXE 2295,Varustellumpi malli! Suurella 291 cm 3 -moottorilla ja 16” renkailla. Sh. Työleveys 51 cm. 2 614 € ST 36 PRO 3895,Vaativaan käyttöön! 420 cm 3 -moottori, lämpökahvat, heittoetäisyyden kaukosäätö. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Työleveys 61 cm
Juurikääpä taas on sen verran ilkeä kaveri, että sen leviämistä yhteiskunnan kannattaa tukea. Miksi valtion pitää tukea soiden ojitusta. Todellisuudessa tuki johtaa tilanteeseen, jossa kunnostusojitetaan kohteita, jotka eivät ole kunnostusojituksen tarpeessa. T osiasiallisesti lakiehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykyiset, merkittävältä osalta epätarkoituksenmukaiset tuet Miksi kemeralaki. Minäkin saan joka vuosi merkittävän summan kemeratukia. Julkisuudessa on otettu tavoitteeksi muuttaa metsätalous yrittäjämäisemmäksi. Taimikonhoidon tukemista ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös taimikon perkausta. Muutaman enemmän luonnonhoitoon liittyvän tuen ymmärrän. Monien eläinlajien menestymismahdollisuudet ovat kiinni palaneista metsistä. suunnilleen ennallaan. Kulotus lisää luonnon monimuotoisuutta. Jos metsäojitus ei ole metsänomistajalle kannattavaa liiketoimintaa, ei sitä pidä valtion rahoilla tehdä. Se ohjaa metsänomistajia huonoon metsänhoitoon, jossa tavoitteena on saada valtion tukia. M itä tarkoittaa kasvupotentiaali. 32 MAKASIINI 8 • 2014 32 MAKASIINI 8 • 2014 3287_.indd 32 27/11/14 16:31. Taimikonhoidossa, jota kutsutaan nuoren metsän hoidoksi, tuetaan pieniläpimittaisen puun korjuuta metsästä. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. Sen olisi voinut sanoa suoraan – jos tavoite on joku muu, senkin olisi voinut sanoa. Osittain myös tekniikalla, jossa tuki T iedän varsin hyvin, että useimmat meistä haluavat yhteiskunnalta taloudellista tukea itselleen tai työnantajalleen mahdollisimman paljon. K emeralla valtio tukee huonosti kannattavia tai kannattamattomia hankkeita. Turvaako suometsien kunnostus luonnon biologista monimuotoisuutta. Jos kyseistä tukea saa, metsä ei ole hyvin hoidettu. Metsäteiden perusparannuskohteista ylivoimainen pääosa on sellaisia, jossa tien omistajat eivät ole huolehtineet tien normaalista ylläpidosta. Olen yrittänyt lukea lakiehdotusta ajatuksella, mutta en ole oivaltanut sitä lain kohtaa, joka toteuttaisi neljättä tavoitetta, lisätä metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Metsäteiden parempi ylläpito olisi tärkeää ja kustannustehokasta, mutta sitä laki ei oikeasti tue lainkaan. Lisäksi ojituksesta tulee aina hieman ympäristöhaittoja, vaikka sen tekisi mahdollisimman hyvin. Minä puolestani kuulun siihen ryhmään, joka haluaa verot valtion maksettavaksi ja joka inhoaa byrokratiaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Taimikonhoidon pitää olla metsänomistajalle kannattavaa ilman valtion tukea. Se tukee metsäteiden ylikallista perusparannusta. Valtion pitäisi toimia täsmälleen päinvastoin: tukea hyvin kannattavia hankkeita, joista tulee paljon tuloja ja joista saa paljon verotuloja. Ihminen on tiheän tieverkoston ja tehokkaiden sammutusjärjestelmien ansiosta estänyt metsäpalot lähes täysin. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ehdotuksessa uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi on ensimmäisessä pykälässä mainittu neljä tarkoitusta: Lisätä metsien kasvupotentiaalia, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta ja edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lakiehdotuksen laatijat ovat varmaankin tarkoittaneet, että uuden lain vaikutuksesta metsien kasvu lisääntyy. Miksi valtion pitää tukea sellaisia omistajia, jotka eivät huolehdi omaisuudestaan. Siihen ei kemeraa tarvita. En vain ymmärrä, miksi minulle kannattaa sellaisia maksaa. Kulotuksilla voi tilannetta auttaa, mutta metsänomistajalle kulotus on liian kallis toimenpide. Jokaisella lailla pitää olla tarkoitus. Ehdotuksen teksti on ylevä, mutta onko se totta. Tosiasiallisesti lakiehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykyiset, merkittävältä osalta epätarkoituksenmukaiset tuet suunnilleen ennallaan. Suometsien kunnostus tarkoittaa käytännössä uusien metsäojien kaivamista tai vanhojen ojien perkausta, jotka ainakin perinteisesti ajateltuna vähentävät metsien biologista monimuotoisuutta
Metsänhoito Voiko harvennusten laatua parantaa. sivu 34 OMA METSÄ Pikatesti Tulevaisuuden saha Sivu 37 Metsähoidon Perusteet Kymppitonnin leimikko Sivu 38 tutkiMus Kilo hirveä jokaiselle Sivu 40 allakka Nyt on tuumausaika Sivu 41 MetsäPerintö Kysymyksiä sukupolvenvaihdoksesta Sivu 42 kysy Pois Mikä aiheuttaa pallolatvan. Sivu 44 Ku va Sa m i Ka rp pi n en 3288_.indd 33 27/11/14 16:32
korjuun laadusta Harvennuskorjuun laatu on inventointien perusteella kehno. 8 Miten puunkorjuu on onnistunut jatkuvan kasvatuksen hakkuilla, tutkija Matti Siren Metsäntutkimuslaitoksesta. Puukauppasopimuksiin kannattaa ostajalta vaatia selvä kirjaus harvennusvoimakkuudesta. Kyse ei liene vain menetelmän uutuudesta. Maastovaurioita lisää sekin, että hakkuuta ei voida tehdä pakkasten aikaan, koska silloin jätettävät puut vahingoittuvat herkästi. 4 Millaisia vaurioita puunkorjuu aiheuttaa. Myös maastovauriot ovat yleisiä. Metsäkeskus voi auttaa toteamalla korjuun laadun. Myös metsälain sallima vaurioraja, 15 prosenttia ylittyi usein. Energiapuun korjuussa korjuuvaurioita oli hieman tätä enemmän. Runkoja juurivaurioista leviää lahottajasieniä, jotka alentavat puuston arvokasvua. Voiko metsänomistaja hakea tällöin korvauksia. 9 Mistä jatkuvan kasvatuksen hakkuiden huono laatu johtuu. Alueellisten erojen kuvaamiseen yhden vuoden otos on suppea. Harvennustyömaista puolet luokiteltiin laadultaan hyviksi. Läpimitaltaan yli seitsemänsenttisistä puista vaurioituneita oli lähes kymmenen prosenttia. Eivät. ky sy m ys tä Syksyiseen suometsään tehty ajoura ei kestänyt ajokoneen painoa. En usko, että kyse on puunkorjaajien osaamisen todellisista eroista. Liian voimakkaat harvennukset, liian leveät ajourat ja metsikön järeimpien puiden hakkuu alentavat puuntuottoa. Inventoimme vuosittain 1 600 hehtaaria harvennushakkuuja energiapuun korjuukohteita. Puustovaurioiden määrä näyttää kasvaneen aavistuksen. metsänhoito 1 Millainen on harvennushakkuiden laatu, rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. 6 Pahimmilla harvennuskohteilla puita oli jätetty vain alle 500 runkoa hehtaarilla. Vaurioita on selvästi enemmän kuin tasaikäisten metsien harvennuksissa. 2 Kuinka luotettavan kuvan otos antaa. m ik ko Ri ik lä 34 MAKASIINI 8 • 2014 teksti mikko Riikilä 3279_.indd 34 27/11/14 16:38. Metsänomistaja voi hakea korvauksia puun ostajalta tai korjuun tekijältä. Valtakunnallisesti ja korjuutavoittain inventointi kuvaa korjuun laatua luotettavasti. Ajourapainaumien määrä vaihtelee vuosittain todennäköisesti korjuukelien mukaan. Metsänomistajan keinot harvennusten laadun parantamiseen ovat vähäiset, mutta eivät täysin olemattomat. 5 Mitkä ovat puuston kehitykselle vakavimpia virheitä. Runsas hakkuukertymä lisää maastovaurioiden ja juurikäävän riskiä. Auttaako metsäkeskus tässä. Pohjois-Karjalassa tarkastettiin viime vuonna verrattain pieni määrä kohteita, mikä voi satunnaisesti äärevöidä paikallisia eroja. 3 Ovatko korjuuvauriot vähentyneet viime vuosina. 7 Etelä-Savossa harvennusten laatu oli hyvää yli 90 prosentilla kohteista, Pohjois-Karjalassa vain reilulla viidellä prosentilla. Vaurioilta on vaikea välttyä, kun suuria puita poistetaan pienempien päältä. Erityisen alttiita vaurioille ovat alempien latvuskerrosten puut. Kasvamaan jäävien puiden runkoja juurivauriot ovat tyypillisimpiä korjuussa aiheutuvia vaurioita. Miten ero voi olla näin suuri, metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan johtava esittelijä Mikko Korhonen. Muissa kohteissa korjuun laadussa oli huomautettavaa tai ne olivat virheellisiä
Runkovauriot ovat tyypillinen korjuussa syntyvä vaurio. sA m i kA RP Pi N eN 35 MAKASIINI 8 • 2014 3279_.indd 35 27/11/14 16:38
Kumpi on isompi riski, harvennuttaa metsä vai antaa puuston kasvaa harventamattomana, professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta. Lisäksi menetelmään sisältyy voimakkaita mielikuvia ja arvolatauksia. Tämä metsä jää energiaharvennuksen jäljiltä liian harvaksi. 14 Missä vaiheessa kiertoaikaa metsä kannattaisi harventaa, jotta vaurioiden vaara ja kasvutappiot olisivat mahdollisimman pienet. Kasvutappio saattaa kohota tätä suuremmaksi, jos puusto hakataan kovin aukkoiseksi. Mitä paremmin pehmeiköt pystyy kiertämään, sitä siistimmin korjuu sujuu. 18 Miten Veljekset Lehtomäen toiminnassa pyritään välttämään korjuuvaurioita. Jos korjuuvauriot pelottavat, ainakin viljavien maiden kuusikoissa harvennuksen voi korvata myöhäisellä taimikonharvennuksella, jossa runkoluku alennetaan tuhanteen runkoon hehtaarilla. Puuston kasvua ajatellen varhainen harvennus on paras. 10 Mitkä ovat jatkuvan kasvatuksen korjuun suurimmat ongelmat. Vaikka poimintahakkuu mielletään ”pehmeäksi menetelmäksi”, sen tekemiseen tarvitaan isoja hakkuukoneita, jotka pystyvät käsittelemään isoja runkoja hallitusti. Aika paljon ratkaisee myös kuljettajan taito ja terveen järjen käyttö. 12 Harvennushakkuiden korjuun laatu on keskimäärin kehnoa. Poistettavat puut voi kaataa maahan. 15 Millaista metsää ei kannata harventaa. Rinteissä ajourat pyritään tekemään kohtisuoraan rinteen kallistusta vastaan. Metsänomistajien toiveita on vaikea välittää koneen kuljettajalle. Runkovaurioita tulee helpoimmin, kun kohteella on alikasvosta, jota joudutaan hakkuupäällä raivaamaan. Kiertoajan loppupuolella tehtävät harvennukset alentavat puuston kasvua ja altistavat puuston korjuuvaurioille ja myrskytuhoille. Hakkuukoneen kuljettaja on paljon vartijana esimerkiksi ajouria tehdessään. 20 Mitä metsänomistaja voi tehdä korjuuvaurioiden välttämiseksi. Metsäekonomistit tosin pitävät tätä epäedullisena, koska valtaosa puustosta kasvatetaan päätehakkuuseen ja tulojen odotusaika pitenee. 19 Millaisissa leimikoissa korjuuvaurioiden välttäminen on vaikeinta. Onnistunutkaan hakkuu ei aina vastaa metsänomistajan mielikuvia jatkuvasta kasvatuksesta. Myös mäkiset maastot aiheuttavat usein hankaluuksia. 17 Yllättikö puunkorjuun laadun huonous, metsäkom ik ko Ri ik lä m ik ko Ri ik lä 36 MAKASIINI 8 • 2014 3279_.indd 36 27/11/14 16:38. Muuten hakkuuoikeuden haltija teettää ne metsänomistajan kustannuksella. Laadukkaan korjuun edellytyksenä ovat hyvä suunnittelu ja onnistunut toteutus. metsänhoito Toki 500 kuution päätehakkuukertymä aikanaan lämmittää mieltä. Kolhitut puut pitää poistaa, mutta tietysti niin, ettei harvennusvoimakkuus kasva liikaa. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat ohjenuoramme. 11 Miten jatkuvan kasvatuksen hakkuiden laatua voitaisiin parantaa. Ainakaan kuusikoita ei pidä harventaa, jos pääneyrittäjä Marko Lehtomäki. 21 Miten puunkorjaajat voivat vähentää korjuuvauriota. Liian leveä ajoura vähentää puuntuotantoa. Veikkaan, että huonot korjuukelit saattavat selittää tulosta ainakin osittain. Myös asiakkaamme edellyttävät niiden noudattamista. 13 Olisiko yhteen kiertoajan kuluessa tehtävään harvennukseen siirtyminen järkevä keino lievittää korjuuvaurioita. Vaikea sanoa, mistä tämä johtuu. 16 Paljonko metsänomistaja menettää, jos nuori puusto harvennetaan alle 500 rungon hehtaaritiheyteen, kuten pahimmillaan on käynyt. Tosin raivaustarpeen määrittely on välillä kiistanalaista. Se on harkinnanarvoinen vaihtoehto erityisesti kuusikoissa eteläisen Suomen viljavilla kasvupaikoilla. Kasvusimulaattorilla laskettu menetys on MT-kuusikossa 70 kuutiota kiertoajan kuluessa, siis 17 prosenttia, kun harvennus tehdään 28 vuoden iässä. Kesäja talvilohkot on pidettävä erillään ja korjattava oikeaan aikaan. Emme nykyisin joudu korjaamaan raivaamattomia harvennusleimikoita. Ennakkoraivaukset voi tehdä itse. tehakkuu on tarkoitus tehdä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Kyllä yllätti
Muutaman kiekon sahaamisen jälkeen oli pakko kysyä Elfvingin sahapuolen pomo Timo Lindströmiltä, milloin näitä tulee kauppaan. TekniseT TiedoT Stihl Carbon Consept Stihl MS 661 C-M* Moottori Stihl Injection Stihl 2-MIX Sylinteritilavuus 82,4 cm3 91,1 cm3 Teho 5,4 kW 5,4 kW Paino** 6,0 kg 7,4 kg Paino/teho-suhde 1.11 1,37 *) Stihlin järein tuotannossa oleva moottorisaha **) Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä pikatesti TekSTI ja kuvaT MIkko RIIkIlä M oottorikoppa kätkee Stihlin konseptisahan salaisuudet tarkoin. 37 MAKASIINI 8 • 2014 3250_.indd 37 27/11/14 16:40. Nykyisin myynnissä olevat saman teholuokan sahat ovat puolitoista kiloa painavampia Keveyden salaisuus ovat sahan valmistuksessa käytetyt ultrakevyet materiaalit, muun muassa hiilikuitu ja titaani. tu vain neljä. Vain purusuihku sakenee. Huipputehon tuottaa moottorisahoissa ennennäkemätön, elektronisesti ohjattu polttoaineen suorasuihkutus. Se näkyy konsepti-Stihlin hinta-arvioissakin. Moottorin sylinteritilavuus on 82,4 kuutiosenttiä. Silti laite säväyttää. Samanlaisen teräksestä valmistetun laipan paino on yli 1,6 kiloa. Yksi niistä käväisi Suomessa näytillä Helsingin Metsämessujen aikaan. Painon ja tehon suhde on ilmiömäinen, 1,1 kiloa per kilowatti. Sahan purkamiseen ei ole lupaa muilla kuin yhtiön tuotekehitysinsinööreillä Saksassa. Saha puree puuta tunnottoman tehokkaasti. Tehoa moottorista irtoaa 5,4 kilowattia. Se optimoi polttoaineen syötön ja sytytyksen tarkemmin kuin nykysahojen moottorinohjausjärjestelmät. Hiilikuitu pudottaa painoa Konsepti-Stihlin niukasti avatut tekniset tiedot vahvistivat sen, minkä kourissa tunsi. Iso saha nousee kevyesti. Ruotsalaisen ATL-lehden siteeraama Stihlin Norjan edustaja esitti sahan hinnaksi 200 000 Norjan kruunua, siis pyöreät 25 000 euroa. Tehokkaimmissa nykysahoissa vastaava luku on 1,4–1,6. Ei siis ihme, ettei isostakaan näretukista ollut sille vastusta. ei tule myyntiin Konseptisahoja on valmistetsupersaha säväytti Carbon Consept on stihlin tutkielma tulevaisuuden moottorisahasta. Ei tunnu missään, vaikka sahaa painaa voimiensa takaa puuhun. Koesahaus puolimetriseen kuusentukkiin paljasti loput. Kaasun painallus ryntäyttää moottorin täysille kierroksille kuin viritetyn motocross-moottoripyörän. Esimerkiksi hiilikuituinen 18 tuuman terälaippa painaa 780 grammaa. 30-senttinen tukki katkesi muutamassa sekunnissa. Saha painaa ilman terälaitteita kuusi kiloa. Vastaus oli harmillisen yksiselitteinen: ”Ei milloinkaan.” Lindström kuitenkin ennakoi, että konseptisahassa kokeiltavia ratkaisuja otetaan käyttöön lähivuosina tuotantoon tulevissa sahamalleissa. Hiilikuidun tulo moottorisahoissa on epävarmaa, koska se on huiman kallista. Ensimmäisen yllätyksen se tarjoaa, kun tarttuu hiilikuidusta valmistettuun etukahvaan. Seuraavan säväyksen mustanharmaa saha tarjoaa käynnistyttyään
Millainen on kyMppitonnin leiMikko. Paljonko tilille lopulta jää puukaupasta euroja, kun verot ja muut kulut on otettu päältä pois. Entä montako hehtaaria on hakattava, jotta saisi kaupasta 10 000 euroa. Puukaupalle ominaisempi seikka on maksuaikataulu. Pystykaupoissa ennakonpidätys on 20 prosenttia. Normaalikäytännön mukaan myyjä saa 20–25 prosenttia puukauppasummasta kuukauden kuluttua kaupan allekirjoittamisesta. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä K ysyttäessä useimmat metsänomistajat korostavat metsänhoidollisia tarpeita hakkuiden perusteena. Tämä ikävä lainalaisuus pätee tietysti kaikilla toimialoilla, mutta se tahtoo unohtua. Tällöin osa saattaa hieman kaunistella vaikuttimiaan, sillä puukauppatulotkin kiinnostavat useimpia. Näitä selvitämme tässä jutussa. Hakkuun päättymistä voi kuitenkin joutua odottamaan jopa kaksi vuotta. Loput rahat kilahtavat tilille kuukauden kuluttua hakkuun päättymisestä. Rahapulassa aika puukaupan solmimisesta tulojen saamiseen voi tuntua pitkältä. 38 MAKASIINI 8 • 2014 3254_.indd 38 27/11/14 16:40. Jos äkillinen rahantarve iskee, kannattaa muistaa pari seikkaa. METSÄNHOidON pEruSTEET Hyvässä tukkimetsässä 10 000 euron tiliin riittää vajaan hehtaarin hakkuu. Ensinnäkin, bruttoja nettotulo eivät ole sama asia
Metsätalouden kulut pienentävät lopullista veroastetta. Oletetaan, että kuitupuun kantohinta on 14,5 euroa ja tukin hinta 48 euroa. Tällöin kymppitonnin nettotuloihin pitää myydä puuta 12 500 euron edestä. Leimikon keskimääräinen kantohinta kohoaa 24,5 euroon, jos kolmannes hakkuukertymästä on tukkia. paljonko kuutioita. Kuitupuun kantohinta ei juuri nouse, mutta hakkuussa kertyvä tukkipuu nostaa myytävän puun keskimääräistä kantohintaa. Kulut pidentävät pinoa Jos tilille on kulujen ja verojen jälkeen jäätävä kymmenen tuhatta euroa nettoa, pinot pitenevät entisestään. Ajatellaan otsikon mukaista kymppitonnin leimikkoa ensin bruttotulojen mukaan laskien. Ensiharvennuksella se tarkoittaa noin 890 kuution leimikkoa. Näin 10 000 euron nettotulojen saamiseksi on myytävä suunnilleen hehtaarin aukko, jos metsänviljely maksaa 1 200 euroa hehtaarilta. Hyvässä tukkimetsässä (300 kuutiota hehtaarilla) riittää 0,7 hehtaarin aukko. 39 MAKASIINI 8 • 2014 3254_.indd 39 27/11/14 16:40. Päätehakkuuleimikoissa havutukin kantohinta on tällä haavaa 55 euroa ja kuidun 17 euroa kuutiolta. Päätehakkuulla puukaupan nettotuloa syövät verojen lisäksi myös uudistamiskulut. Harvennushakkuilla metsätuloa lyhentää vain puun myyntitulovero, joka pienissä kaupoissa on 30 prosenttia. Jos hehtaarilta lähtee 40 kuutiota kuitupuuta, pitää leimikkoa rajata liki 18 hehtaaria. Oletetaan, että lopullinen veroprosentti oli ennakkopidätyksen mukainen 20 prosenttia. Yli 40 000 euron kaupoissa vero olisi 33 prosenttia. Laskelmissa käytetyt kantohinnat on poimittu Metsäntutkimuslaitoksen tilastosta. Varttuneen kasvatusmetsikön harvennuksessa euroja karttuu jo satoisammin. Tällöin kymppitonnin leimikkoon tarvitaan myytävää 410 kuutiometriä. Sellaista harvalla on tarjota. Se karttuu noin viiden hehtaarin leimikolta, kun kertymä on 80 kuutiota hehtaarilta. Aukkoleimikolta myytävän puun keskihinta on reilut 47 euroa, jos tukkia on 80 prosenttia hakkuukertymästä. NäiN paljoN puuta tarvitaaN Leimikko keskikantohinta puumäärä koko ensiharvennus 14 € 715 m3 18 ha =10 000 € varttunut kasvatusmetsä 24,5 € 410 m3 5 ha =10 000 € Päätehakkuu 47 € 210 m3 0,7 ha =10 000 € Harvennuksen tulosta parantaa hakkuussa kertyvä tukkipuu. 40 kuution hehtaarikertymällä se merkitsee yli 22 hehtaarin leimikkoa. Pelkkiä ensiharvennuksia myyden rahapula ei siis ihan vähällä helpota. Bruttona kymppitonni kantorahoja kertyy näin 715 kuutiosta. Kymmenen tuhatta euroa lähtee tällöin 210 kuution kaupalla. Tätä varten on rajattava reilu kuuden hehtaarin leimikko. Ensiharvennuksella kuitupuun kantohinta on puulajista riippumatta noin 14 euroa. Varttuneen metsän harvennuksella kymppitonnin nettotuloihin tarvitaan 510 kuutiota puuta
Voimakkaan harvennuksen seurauksena puiden kasvutila lisääntyy ja yksittäiset puut järeytyvät nopeammin. Listaan on ilmaantunut kaksituhatta uutta kaksisiipislajia sitten vuoden 1980, yhtenä niistä Chymomyza amoena -mahlakärpänen (kuvassa). ”Selvityksen tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiämme, että metsäteistä on merkittävää hyötyä myös muussa kuin metsätalouskäytössä”, toteaa metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi . Keskimääräinen myyntihalukkuushinta oli 12 euroa kilolta. Saaliin yhteiskunnalle synnyttämäksi jalostusarvoksi tutkijat arvioivat noin 15 euroa lihakilolta. Tuhansia uusia lajeja Suomen tunnettu lajisto kasvoi tuhansilla kärpästen ja sääskien tuoreen lajiluettelon myötä. Tämä selviää Markus Kankaisen, Kaija Saarnin ja Jyrki Puseniuksen vuosina 2010– 2011 tekemistä metsästäjäkyselyistä ja jalostusyritysten haastatteluista (RKTL 7/2014). Neljännes lihakiloista päätyy metsästäjien lähipiiriin ja vain kaksi prosenttia myydään elintarvikejalostusyrityksille. Näistäkin metsästäjistä vain kolmannes oli valmiita myymään alle tukkujen maksaman 7 euron kilohinnan. älä harvenna liikaa Liian voimakkaat harvennukset ovat taloudellinen riski varttuneissa metsissä, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tuore tutkimus. Se ei kuitenkaan riitä korvaamaan kasvunmenetystä, joka aiheutuu puuston rajusta vähentymisestä. Hirvenmetsästyksen todellisiin kustannuksiin perustuva hinta onkin moninkertainen metsästäjien ja markkinoiden myyntija ostohalukkuushintoihin verrattuna. Tutkijoiden mielestä tämä vahvistaa käsitystä, että metsästäjät maksavat harrastuksessaan muustakin kuin riistalihasta. Metsätiet virkistyskäytössä Virkistyskäyttäjät ovat valtion ylläpitämien metsäteiden suurin käyttäjäryhmä. Metsäteitä käytetään Metsähallituksen kyselyn mukaan 85-prosenttisesti muuhun kuin metsätalouden tarpeisiin. Vain noin puolet hirvenmetsästäjistä on edes halukkaita myymään saalista. kilo hirveä kaikille 98 prosenttia hirvisaaliista syödään metsästäjien kotitalouksissa ja lähipiirissä. Tulosta voidaan pitää yhä ajankohtaisena, sillä hirvenlihamarkkinoilla mikään ei ole muuttunut muutamassa vuodessa. Jalostusarvo muodostuu ennen muuta metsästäjien hirvijahtiin käyttämästä ajasta ja rahasta. Suomesta tunnetaan nyt noin 7 000 kärpäsja sääskilajia. Yhteistyön avulla tulokset kohenisivat jopa 50 prosenttia verrattuna siihen, että jokainen maa tarkastelee vain oman alueensa monimuotoisuutta. Myös tuulituhot lisääntyvät varsinkin kovalla kädellä harvennetuissa kuusikoissa M ik ko ri ik iL ä H en rY ek H o LM 40 MAKASIINI 8 • 2014 40 MAKASIINI 8 • 2014 3290_.indd 40 27/11/14 16:42. Yhteistyöstä tehoa suojeluun Suojelualueverkostojen laajentaminen kansainvälisellä yhteistyöllä parantaisi suojelutuloksia, Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat. Todellisuudessa vuoden loppuun mennessä kaadetuista noin 38 000 hirvestä yli 70 prosenttia syödään 100 000 hirvenmetsästäjän kotitalo?uksissa. ”Todellinen lajimäärä liikkuu todennäköisesti 8 000 lajin paremmalla puolella”, arvioi hyönteisasiantuntija Jere Kahanpää Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Markkinoiden vähittäismyyntihinta oli tuotekohtaisilla painotuksilla laskettuna noin 24 euroa. Tutkijoiden mukaan hallittu maailmanlaajuinen suojelualan kasvattaminen nykyisestä 11 prosentista 17 prosenttiin kolminkertaistaisi suojelutasot. Vastaavasti vähittäismarkkinoilta muodostuva jalostusarvo on mitätön, koska hirvenlihaa ei juuri kulkeudu markkinoille. TUTKITTUA TekSTi ja kuVa jere MaLinen Jos TäMän sYksYn hirvisaalis jaettaisiin kaikkien suomalaisten kesken tasan, kertyisi kullekin kansalaiselle kilo lihaa
Koko ikäni minäkin olen suunnitellut. J a se suunnittelu. Toisen kautta kyllä tuumaillakin täytyy. Olen melkein ammattisuunnittelija. Äänetön erämaa on oivallinen paikka pään nollaukselle. Muutaman vilunhorkan jälkeen kyllä hoksaa oikeat vaatemäärät. Tu u li kk i Si RO lA Jalat voi sujauttaa vaikka säkkiin, joka on vuorattu vanhalla lammasturkilla. Moni työkin sujuu joutuisammin, kun sen on etukäteen monelta kantilta puntaroinut. Ja kun olo on hyvä ja lämmin, metsän rauha hiipii istujankin ytimiin. Niin kuin raihnainen kroppa vaatii lepoa ja huoltoa, kannattaa päänuppiakin lepuuttaa. Jos tuossa joku iltahetki kuluu, tulee käytetty aika monin verroin takaisin: kirkkaampina ajatuksina, viisaampina päätöksinä ja levollisempana mielenä. Yhtä ja toista. Suuria suunnitelmia. Voihan sitä mennä meditoimaan tai mindfullness-kurssille, mutta eipä ole metsäkään hassumpi paikka pään tyhjentämiselle ja uudelleen käynnistämiselle. Verojakin voi suunnitella, isojen yritysten tapaan. Huonoa tuuriaan valittavat kaikki, mutta heikkoa ymmärrystään ei kukaan. Sekään ei haittaa, kun huomaa pukea riittävän monta kerrosta raappahousuja jalkaansa ja kaikki talon villapaidat. Vain pieni havahdus katkaisee suuret ajatukset, jostakin tajunnan tuolta puolen kuuluu kuorsauksen ääni. Jotta välttyisi laajemmilta hoitoonkiikutusoperaatioilta, voi metsään ottaa silmänlumeeksi mukaan vaikka kameran tai kiväärin. Meillä jos jotain muutoksia tehdään, niitä tehdään ainoastaan suurempaan päin – siis suunnitelmissa, käytännössä taitaa asia olla toisin. Yleensä suunnittelen olevien olojen muutoksia. Tai – tuotapa en tullut ajatelleeksi. Se vasta lystiä on. anneta niiden jäädä pyörimään. P ahus, kun tuo naapurin Pate keksi sen ennen minua. Kysymys taitaa kuitenkin olla siitä, että painetaan töitä tai arjen rutiineita sellaisella vauhdilla, että ajattelu jää vähälle. Kyllähän minäkin tiesin, mutta eipä vaan tullut mieleeni. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Nyt jos koskaan on aika tuumaustunneille. Omia ajatuksia ei ehditä kuulla. Ei tarvitse ajatella mitään. Kyllä silti uudet kumisaappaat aion verotuksessa vähentää, vaikka vanhat eivät ole ihan vielä puhki. Ei vaan, melkein kolmasosan pulitan valtiolle, ensimmäisestä motista alkaen, ettei toisten tarvitse niin paljoa. Toteutumisista ei ole juuri kerrottavaa. Kylläpä Umpin ostomiehen naama keväällä venähtäisi, kun kolmen motin käteispinoa luovuttaessani ilmoittaisin, jotta myyjänä on luksempurkkilainen holdinkiyhtiö, eikä verontippaa makseta. Kiinalainen sananlasku opettaa, että työ ei ole tärkeää, ajattelu on. M ietiskelypaikka saattaa joskus olla viileä tai viimainen. V aloisaa aikaa on vähän, tuntuu kuin kaksi hämärää olisi vastakkain. Meikäläiselle kyllä tulisi konkurssi kohtapuoliin, jos työnteko vaimenisi. Mitäkö suunnitelmia. Muuten tulee tehtyä hulluntoilauksia tai tappiokauppoja. Hämärtyvässä alkutalven illassa, peurankytiksessä tai supihaaskan kupeessa ei muuta olekaan kuin aikaa ja hiljaisuutta. Jos ja kun korvien väliin tunkee virtanaan ajatuksia, antaa niiden tulla ja mennä, eikä Hiljaisena aikana ajatellaan Mene metsän hämäryyteen kuulet ajatuksiasi rentoutat mieltäsi hälvennät kireyksiäsi 41 MAKASIINI 8 • 2014 41 MAKASIINI 8 • 2014 3253_.indd 41 27/11/14 16:43
METSÄPERINTÖ M iten tilasta luopuvat pärjäävät. Päähuomio metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa keskittyy yleensä jatkajiin. ”Tavallisesti luopujat haluavat oikeuden ottaa polttopuuta perillisille siirtyvästä metsästä. Seuraavassa tyypillisiä asian tiimoilta nousseita kysymyksiä. Tätä ei välttämättä tarvitse merkitä kauppakirjaan, vaan asiasta voidaan sopia suullisesti.” Jos pappa mielii metsään Voiko metsätöitä jatkaa. ”Puukaupoista menisi 30 prosentin vero ja rahaa kuluisi myös metsien hoitoon. Sukupolvenvaihdoskaupoissa saatu luovutusvoitto on myyjälle verotonta.” Talosta ei kannata luopua Voiko tilalle jäädä asumaan. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 8 • 2014 3291_.indd 42 27/11/14 16:44. Tasapuolisuutta ei vaadita Pitääkö tila jakaa tasan. Kulujen vähentäminen ei nimittäin onnistu, jos metsä on kokonaan lasten hallinnassa. ”Ja jos yhdellä tilalla tehdään hankintahakkuuta yli 125 kuutiota vuodessa, työtulo jaetaan tehdyn työn mukaan. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten metsästä luopujat tulevat toimeen, jos heillä ei metsän lisäksi ole muuta merkittävää varallisuutta. Vanha polvi haluaa monesti jatkaa metsänhoitoa, vaikka tila siirtyy lapsille. Sikasen mukaan vanhemmat pyrkivät tyypillisesti tasapuolisuuteen, kun he luovuttavat omaisuutta lapsilleen. Samoin käy, jos hallintaoikeus on sovittu määräaikaiseksi. Testamentilla voidaan varmistaa rakennusten siirtyminen suoraan tilan omistajalle”, Sikanen neuvoo. Jos perheellä on useita lapsia ja heille luovutetaan erilliset metsätilat, pieni hallintaoikeuden osuus joka tilasta mahdollistaa vetreälle vaarille verovapaata hankintatyötä 125 kuutiota jokaisella tilalla. ”Kun pihapiiriin jätetään vain hallintaoikeus, niin tila pysyy kokonaisena, eikä tarvita lohkomista. Rakennukset siirtyvät aikanaan seuraavalle polvelle edullisesti perintönä. Lisäksi tilan myynti on luopujalle verotuksellisesti edullisempi keino saada metsästä tuloja kuin metsän edelleen omistaminen ja puun myynnit. Lapsilla tuskin on mitään sitä vastaan, että pappa yhä puuhailee metsässä, mutta verottajan kanssa tulee ongelmia. Lisäksi isäukko voi tehdä verovapaasti 125 kuutiota hankintahakkuuta tilalla”, Sikanen kertoo. Usein kysyttyä Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät epäilyt on hyvä selvittää yhdessä ja asiantuntijoita kuunnellen. Tämän tosin vain harva tiedostaa, Sikanen huomauttaa. Asuinkiinteistö tontteineen kannattaa rajata kaupan ulkopuolelle, mikäli vanha polvi haluaa edelleen asua tilalla. Näin tilasta tulee jatkajan ja luopujan muodostama yhtymä. Tämän vuoksi luopujille kannattaa kauppakirjassa pidättää esimerkiksi kymmenen prosentin osuus metsän hallintaoikeudesta. Näin muut osakkaat välttyvät lisäveroilta.” Kun hallintaoikeuden osan pidättänyt vanhempi aikanaan kuolee, hallintaoikeus siirtyy lapsille veroseuraamuksitta. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen kaupalla on varma keino turvata vanhan polven taloudellinen asema. ”Tällöin luopujien tekemistä metsätöistä aiheutuneet matkakulut ja muut menot ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. ”Tämä on asia, josta ei useinkaan puhuta”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen sanoo
Kauppahinnaksi riittää 51 prosenttia käyvästä arvosta, jolloin maatilan lahjanluontoisesta kaupasta ei mene lahjaveroa. Tällöin luovutus on tehtävä lahjoituksena. Huoli on kuitenkin aiheeton. Osuutensa rahana saava perillinen sen sijaan pääsee verojen jälkeen nauttimaan saamastaan summasta.” Sikanen neuvoo tukeutumaan asiantuntijaan, joka määrittää metsän ja muun jaettavan omaisuuden todelliset arvot. Kummassakin tapauksessa lahjavero lasketaan kakkosveroluokan mukaan. Tältä osin sukupolvenvaihdos poikkeaa perinnönjaosta.” Hankalinta perillisten tasapuolinen kohtelu on maatiloilla. Tämä alentaa lastenlapsille tulevia lahjaveroja, mutta ei poista niitä kokonaan. Kauppahintana voidaan ilman lahjaveroseuraamuksia käyttää 76 prosenttia metsän käyvästä arvosta. ”Lastenlasten etua tällaisessa tilanteessa valvova maistraatti ei hyväksy alaikäisten velkaantumista”, Sikanen kertoo. Tästä on yksiselitteisesti säädetty laissa”, Sikanen korostaa. Muut eivät voi puuttua asiaan, jos vanhemmat antavat metsän vain yhdelle perilliselle. ”Maksamatonta kauppasummaa ei koskaan kirjata nimellisarvoltaan verotettavaksi perinnöksi, jos laina on koroton. ”Verottajalle on tärkeintä osoittaa, että kauppahintaa on ryhdytty maksamaan ja on vakaa tarkoitus maksaa koko kauppasumma.” Jos osa kauppasummasta on maksamatta, kun vanhemmat kuolevat, jäljellä oleva osa diskontataan perunkirjoituksessa perinnöksi kahdeksan prosentin korolla. Jos metsä lahjoitetaan, on sama, onko lahjansaajana omistajan sisarus vai tämän lapsi. Lapsettomilla hankalaa Entä jos ei ole omia lapsia. Jos lapseton pari omistaa metsän yhdessä ja se myydään jommankumman puolison sisarukselle, kauppahinta on vain osittain vapaa luovutusvoittoverosta. Lapsettomien pariskuntien sukupolvenvaihdoksissa metsät luovutetaan usein jommankumman puolison sisaruksille tai heidän lapsilleen. Tilan hakkuumahdollisuudet on tietysti syytä selvittää ennalta kunnolla”, Sikanen kehottaa. Isovanhemmat voivat luovuttaa metsätiloja myös suoraan alaikäisille lastenlapsilleen. Lisäksi puunmyyntituloista menee 30 prosentin vero ja metsänhoitoon kuluu kymmenisen prosenttia tuloista. jos metsänomistajat ovat kovin varttuneita, sukupolvenvaihdoksessa harkinnanarvoinen vaihtoehto on siirtää metsien omistus yhden sukupolven yli lastenlapsille. Sisaruksen puolison omistusosuutta vastaava osuus myynnistä on verotettavaa luovutusvoittoa”, Sikanen selvittää. Verottaja ei pidennyksestä hermostu. Metsätaloutta harjoittaa aina hallintaoikeuden haltija. Alaikäisille metsä lahjana Voisiko tilan jättää lastenlapsille. 43 MAKASIINI 8 • 2014 3291_.indd 43 27/11/14 16:44. Näin jatkajan ei tarvitse käyttää ansiotulojaan metsätilan maksuun eikä myöskään hakea pankista lainaa. Niitä ei yleensä haluta pilkkoa erillisiksi tiloiksi perillisille. Tällöin myyjät maksavat luovutusvoittoveron täysimääräisenä. Diskonttaus pienentää perinnöksi laskettavaa kauppasumman osaa merkittävästi. Kun omistus siirtyy alaikäisille, lasten vanhemmat – siis keskimmäinen polvi – saavat metsän hallintaoikeuden yleensä määräajaksi. Jakoa voidaan tasata, jos tilalla on esimerkiksi kesämökkejä tai rantatontteja, joita voidaan antaa muille lapsille. ”Se on varmin keino välttää turhat jälkipuheet ja riidat.” Metsä maksaa itsensä Mistä rahat tilan maksamiseen. Neljännes tilasta voidaan siis siirtää jatkajalle ilmaiseksi ja myös veroitta. ”Tällöin voidaan yleensä maksaa ainakin lakiosaa vastaava osuus muille perillisille.” Jaon tasapuolisuutta arvioitaessa on muistettava, että metsän käypä arvo on suurempi kuin sen nettoarvo saajalleen. Täysvaltaisia metsänomistajia lastenlapsis”METSÄN TuoTTaMaT hakkuuTuloT RIITTÄvÄT lÄhES aINa kauPPahINNaN MakSaMISEEN REIluSSa kyMMENESSÄ vuodESSa.” Vaihdos 60-vuotiaana Väinö sikanen kannustaa metsänomistajaperheitä ryhtymään sukupolvenvaihdoksiin ajoissa. Jos rantaa ei ole, tila voidaan myydä jatkajalle. ”näin jatkajatkin ehtivät nauttia puun myyntituloista sen jälkeen, kun kauppahinta on maksettu”, hän toteaa. ”Lahjaverot saadaan yleensä maksetuksi vanhempien lapsilleen tekemin, alle 4 000 euron verovapain lahjoituksin.” Omistusoikeutta kutsutaan uinuvaksi, kun se on irrotettu hallintaoikeudesta. Jos jatkajille tulee vaikeuksia lyhennysten kanssa, maksuajan pidennyksestä voi sopia myyjän kanssa. ”Ensinnäkään puustoa ei kokonaan voi heti realisoida. Jos sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, tilan jatkajat saattavat epäillä maksukykyään. Metsän myyntiä sisarusten lapsille ei katsota sukupolvenvaihdoskaupaksi. Hänen mukaansa sopiva vaihe sukupolvenvaihdokseen on, kun metsänomistaja täyttää 60 vuotta. Lisäksi verottaja hyväksyy kauppasummalle 10–15 vuoden korottoman maksuajan. Tämä on Sikasen mukaan ymmärrettävää – perillisillä ei usein ole sellaista varallisuutta tai tuloja, jolla metsän pystyisi heti maksamaan. ”Metsän tuottamat hakkuutulot riittävät lähes aina kauppahinnan maksamiseen reilussa kymmenessä vuodessa. ”Kannattaa silti muistaa, että ihminen saa eläessään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. ta tulee, kun myös hallintaoikeus siirtyy aikanaan heille. kaupalla tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa tähän on hyvin käytännöllinen peruste. ”Verovapaus koskee vain sitä osaa luovutusvoitosta, joka muodostuu sisarusten välisestä kaupasta
Näitä kääpiömuotoja – muun muassa kartioja pallokuuset – käytetään koristekasveina. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Tuuhea tuulenpesä syntyy, kun sienen erittämät kemikaalit hidastavat verson pituuskasvua, mutta eivät estä haaromista. 44 MAKASIINI 8 • 2014 44 MAKASIINI 8 • 2014 3278_.indd 44 27/11/14 17:28. Erillistä itiöemää ei ole, vaan itiökotelot syntyvät suoraan sairaan kasvinosan pinnalle. Kukin laji elää yleensä vain yhdellä isäntäkasvilajilla. Kaikissa tästä solusta syntyvissä soluissa on sitten sama geenivirhe, mutta ei muissa puun soluissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Tiheän kasvun aiheuttava geenivirhe on vallitseva. Männyissä tuulenpesiä näkee harvemmin kuin kuusessa. Ero voi johtua siitä, että kuusi on varjopuu, mänty valopuu. Itiöt leviävät kasvista toiseen tuulen tai mahdollisesti hyönteisten kuljettamina. Vain osa lajeista synnyttää tiheitä oksasykeröitä tai -kimppuja, tuulenpesiä. Tuulenpesäsienet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia kotelosieniä. Suuriin tuulenpesiin syntyy joskus käpyjä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Männyllä varjoon KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Ne ovat kaikki kasvien loisia, jotka aiheuttavat isännässään lehtien tai oksien poikkeavaa kasvua. Havupuiden tuulenpesät saavat alkunsa oksankärjessä tai latvakasvaimessa sattuneesta somaattisesta mutaatiosta. Kyse ei ole samasta ilmiöstä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Siksi tuulenpesä rajoittuu yhteen oksaan tai puun latvaan. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Onko pallolatvakuusessa kyse samasta ilmiöstä, joka aiheuttaa tuulenpesiä koivuihin. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Tuulenpesän syntyyn siis riittää se, että solun toisessa dna-rihmassa on virhe, vaikka toinen olisikin terve. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Sen sijaan männyn ja kuusen tuulenpesät saavat alkunsa oksan kärjessä tai latvakasvaimessa tapahtuvasta somaattisesta mutaatiosta: kasvupisteen solunjakautumisissa syntyy geenivirhe, joka aiheuttaa kääpiömäisen, tiheähaaraisen ja lyhytversoisen kasvun. Lehtien pinnalla syntyy uusia itiöitä. Koivun tuulenpesät aiheuttaa sieni, mutta havupuiden tuulenpesät ovat mutaatioiden tai mahdollisesti virusten aiheuttamia kasvuhäiriöitä. Sen oksiin syntyy lehtiäkin, mutta ne jäävät pieniksi, kalpeiksi ja ryppyisiksi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Mikä aiheuttaa pallolatvan. Niiden siemenistä itää taimia, joista likimain puolet on normaalikasvuisia, mutta toinen puoli kääpiökasvuisia tuuheita pikkupensaita. Tuulenpesäsieniä meillä on kolmisenkymmentä lajia. Tuulenpesä voi elää useita vuosia ja tulla yhä kookkaammaksi ja tuuheammaksi. Männyissä näitä harvemmin näkee. Koivuilla elää useita tuulenpesäsieniä, mutta niiden aiheuttamat oireet ovat erilaisia
Tieosakas voi vähentää tienkunnostuksesta aiheutuneet kulut omassa metsäverotuksessaan. KARI MIELIKÄINEN Yhtymän purun veroseuraukset Neljä sisarusta on ostamassa maatilan vanhemmiltaan. Lievä, noin 25 prosentin rauduskoivusekoitus lisää metsikön kokonaistuotosta 3–5 prosenttia puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Laipan kärkipyörään suosittelen kuitenkin laitettavaksi rasvaa lumiseen pakkasaikaan sahauksen päätyttyä, jos saha jätetään pakkaseen. Koivukuitua ei kannata kasvattaa kuusitukin kustannuksella. Jos yksi tila jaetaan kokonaan yhdelle osakkaalle, niin toisilta osakkailta siirtyvät osuudet katsotaan verotuksessa ostoiksi riippumatta siitä, käytetäänkö kauppahintana toisten tilojen osuuksia vai rahaa. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki joutuneet oksat kuolevat pian valon puutteeseen. Millaisia veroseuraamuksia tällaisista järjestelyistä aiheutuu. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Jos ylispuista halutaan saada pääosin koivutukkia, kaikki heikkolaatuiset koivut on syytä poistaa ensiharvennuksessa. HANNU JAUHIAINEN On varottava, että koivut eivät piiskaa kuusten latvoja pilalle. Näillä toimenpiteillä ketju lähtee pyörimään pakkaskelilläkin, samalla vältytään ketjun irrottamiselta kantoa vasten hakkaamalla. tään kärkipyörän jäätyminen. Metsänomistaja voisi laskuttaa konetyöstä tien osakaskuntaa ja saada sitä kautta korvauksen myös työn arvolle. Terälevyn eli laipan kärkipyörää ei tarvitse rasvata voitelun takia. substanssipoisto. Oman osuuteni töistä teen omalla kalustollani ja sorakin löytyy omalta maalta. Kärkipyörä saa riittävän voiteluainemäärän terän mukana tulevasta öljystä. Mikä olisi sopiva koivusekoitus kuusikkoon. Vanhojen valtapuiden latvaan syntyneillä tuulenpesillä on paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä. Sekametsän perustaminen istuttamalla molempia puulajeja on hankalaa, koska alkuvaiheessa ”omenapuuasennossa” kasvavista koivuista tulee helposti paksuoksaisia. Jos pitää, niin kuinka usein se kannattaa tehdä. Esimerkkitapauksessa jatkajalle jäävän tilan arvosta kolme neljäsosaa tulkittaisiin kaupaksi. Yhtymän purkamiseksi on pohdittu kahta vaihtoehtoa: 1) Jokainen osakas saa jakokirjalla omistusosuuttaan vastaavan määräosan tiloista. Talous paranee edelleen, jos osasta koivuja saadaan ruskotäplättömiä vientityviä. Miten nämä kulut ilmoitetaan metsäverotuksessa. Koivu voi parantaa kuusikon terveyttä vähentämällä kuusten välisiä kontakteja maan alla ja päällä. Tukkipuuta ja rahaa sekametsä tuottaa 5–10 prosenttia enemmän, mikäli koivuissa ei ole laatuvikoja. Tämä on mahdollista tehdä saman kunnan alueella sijaitsevilla tiloilla. Vähennyskelpoista on silloin sorapaikan hankintameno. Kasvun lisäyksen arvellaan johtuvan puulajien erilaisista valovaatimuksista ja siitä, että niiden juuristot ottavat ravinteita eri syvyyksiltä. Luovutusvoittoveroa ei mene, koska kyse on lähisukulaisten välisestä kaupasta ja luopujat ovat omistaneet osuutensa kymmenen vuotta. Kulut ovat vähennyskelpoisia, mutta ne vähennetään maatalouden menoina. Sama pätee hieskoivuun, jota kannattaa jättää vain kuusikon selviin aukkopaikkoihin. Verotuksessa soran hankintamenosta vähennetään verovuonna käytettyä soramäärää vastaava osa eli ns. Edellytyksenä kuitenkin on, että ketju-ura ja terälevyssä oleva voitelukanava on puhdistettu säännöllisesti: kesäaikaan parin päivän välein ja pakkaskelillä lumiseen aikaan sahauksen päätyttyä päivittäin. Tällöin on huolehdittava harventamalla siitä, etteivät koivut piiskaa kuusten latvoja pilalle. 2) Maataloutta jatkava saa yhden rekisteritilan ja muut osakkaat kahta jäljelle jäävää tilaa tasaosuuksin. Ilman veroseuraamuksia voidaan tehdä jako, jossa jokainen saa oman osuutensa jokaisesta yhtymään kuuluvasta rekisteritilasta. Näin käy myös oksistoon syntyneille tuulenpesille: hidaskasvuiset sykeröoksat jäävät toisten katveeseen ja menehtyvät. Urakoinnista saatu tulo on tekijälleen maatalouden verotettavaa tuloa. Samalla kun terälevy on irti, kannattaa puhdistaa purusuoja sekä ketjujarru. Voitelurasvalla saadaan työnnettyä vesi pois kärkipyörältä ja näin este45 MAKASIINI 8 • 2014 45 MAKASIINI 8 • 2014 3278_.indd 45 27/11/14 17:28. Tiloja on määrä omistaa yhtymänä, joka on tarkoitus purkaa kymmenen vuoden kuluttua. Osa teistä pidetään kunnossa osakkaitten toimesta. Purun seassa oleva vesi tukkii jäätyessään öljykanavat. Voiko koivuilla ehkäistä maan happamoitumista ja sen myötä kuusikon lahotaipumusta. Sen arvosta hän maksaisi varainsiirtoveron. LEO SAASTAMOINEN Osakastien kulujen vähennys Metsänomistajana olen monen metsätien osakas. VÄINÖ SIKANEN Kärkipyörän rasvaus Pitääkö laipan kärkipyörää rasvata. Kytkin ja kärkipyöräkin kestävät kauemmin. Metsävähennyksen jatkaja saisi samasta summasta. Yksijaksoinen sekametsä syntyy, jos kuuset ja koivut ovat parin metrin pituusvaiheessa tasoissa. Tällaisen talkooluontoisen työn arvoa ei kuitenkaan voi verotuksessa vähentää. Jos tiekunta maksaisi sorasta, se olisi myyjälle muuta pääomatuloa. Näin varmistetaan, omalta osaltaan, että ketjujarru toimii moitteettomasti pakkasaamuinakin. Verottajalta saa ilmaisen lausunnon luovutuksen arvosta. Jos jako halutaan tehdä ilman veroseuraamuksia ennen kuin kymmenen vuoden omistusaikaa, on tilat yhdistävä yhdeksi rekisteritilaksi, jolloin omistusosuuksien mukainen jako on verovapaata. SEPPO VUOKKO Mikä on sopiva sekoitus. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan lieväkin koivusekoitus vähentää maan happamuutta ja parantaa metsikön ravinnekiertoa. Luontaisesti syntyvää tai istutettavaa kuusta on mahdollista kasvattaa myös koivikon alla. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Tilaan kuuluu kolme erillistä rekisteritilaa
www.Petzl.com Juhlaan Finlandeol-hajuvedessä voi aistia koivuvihdan tuoksun. www.Halti.fi 46 MAKASIINI 8 • 2014 46 MAKASIINI 8 • 2014 3292_.indd 46 27/11/14 16:47. Pakkasta hyvin kestävä lapio sopii esimerkiksi ensimmäiseksi lumilapioksi. www.maxJoacim.com Metsään Mapitaren karttasovelluksen käyttö ei vaadi internet-yhteyttä. Selluloosasta valmistetut liinat ovat kompostoituvia. www.maPitare.fi Siivoukseen Serlan kostea siivousliina sopii tahrojen putsaamiseen, pölyn pyyhkimiseen ja pintojen kiillottamiseen. Hinta 59 euroa. Hinta 19,90 euroa (+ kiinteistörajat ja -tunnukset a20 euroa vuodessa). Merinovilla tekee sukista lämpimät, polypropeeni nopeasti kuivuvat. Lumileikkeihin Orthexin leikkilapion väreinä ovat tänä talvena pinkki ja lime. Hinta 26,95 euroa. Max Joacim Cosmeticsin hajuvesi sopii sekä naisille että miehille. Hinta 2,90 euroa. www.rePolar.com Hiihtoladulle Haltin pitkävartiset maastohiihtosukat sopivat sekä naisille että miehille. TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. www.serla.fi Koiralle Repolarin koirille tarkoitettu AniVox-korvahuuhde perustuu suomalaisen metsäkuusen pihkasta eristettyihin ainesosiin. Sovellus toimii Androidkäyttöjärjestelmässä ja Applen laitteissa. www.ortHexgrouP.fi Pimeyteen Petzlin Nao-otsavalaisin osaa säätää valon ympäristöön sopivaksi ja kestää jopa 30 asteen pakkasta. Hinta 199 euroa. Hinta 2,95 euroa
3293_.indd 47 27/11/14 17:36
20 km YHDYSVALLAT KANADA Huron-järvi Yläjärvi ONTARIO QUEBEC Obabika-järvi Chapleau White River Wawa Dubreuilville Marathon Thessalon Sault Ste. Marie Blind River Elliot Lake Foleyet Espanola Little Current Sudbury North Bay Mattawa Englehart Témiscaming Ramsey-järvi Missinaibi-järvi Esnagi-järvi Kin og am ajo ki Kormak TeksTi ja kuvaT Lauri seLin Ratapölkkyjä erämaasta Quebec Ottawa Toronto Washington New York YHDYSVALLAT KANADA sahaus 48 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 48 27/11/14 17:34
20 km YHDYSVALLAT KANADA Huron-järvi Yläjärvi ONTARIO QUEBEC Obabika-järvi Chapleau White River Wawa Dubreuilville Marathon Thessalon Sault Ste. 49 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 49 27/11/14 17:34. Marie Blind River Elliot Lake Foleyet Espanola Little Current Sudbury North Bay Mattawa Englehart Témiscaming Ramsey-järvi Missinaibi-järvi Esnagi-järvi Kin og am ajo ki Kormak Huonokuntoinen rautatie ja maailmansodan myötä kasvava liikenne poikivat sahureille töitä Kanadan Ontariossa. Mukana oli myös suomalaisia, muun muassa metsänhoitaja Lauri Selin haki tuntumaa sirkkelisahaukseen. Sahanhoitaja Lauri Selin kotiportillaan Kormakisssa vuonna 1958
Saha valmistui varhaissyksystä. Sen takia rataliikenne oli pysäytettävä useiksi tunneiksi. Siitä huolimatta oltiin valmiita ennen pimeää, ja aikaa jäi vielä telttojen pystytykseen sekä metsään karanneiden hevosten hakemiseen. Se käynnistettiin saman tien, sillä puun hankinta oli jo aloitettu. Nyt pölkkyjen uusimisesta oli aukeamassa tilaisuus niin Korpelalle ja Mäelle kuin monille muillekin. Alkuun miehet asuivat teltoissa, sillä ensimmäiseksi rakennettiin keittiö, sauna ja hevostalli. Keskelle erämaata Saha rakennettiin Kinogama-joen ja radan risteyskohtaan mailitolpan 107 1/2 kohdalle keskelle koskematonta metsäerämaata. Rataa pitkin toimitettiin viljaa kiihtyvään tahtiin keskilännestä itärannikolle ja sieltä edelleen sotaa käyvään Eurooppaan. Hetki oli otollinen. Vasta sen jälkeen he ryhtyivät omien hirsikämppiensä tekoon. sahaus 50 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 50 27/11/14 17:34. Paikka takasi raaka-aineen riittävyyden, mutta toi mukanaan myös hankaluuksia. Ensimmäinen oli miesten, hevosten ja rakennustarpeiden purkaminen rakennuspaikalle rahtivaunuista suoraan rautatien päälinjalta. Kun kuormia purettiin, vettä tuli taivaalta kaatamalla. Tuohon aikaan metsäaLkuun mieheT asuivaT TeLToissa, siLLä ensimmäiseksi rakenneTTiin keiTTiö, sauna ja hevosTaLLi. Niitä ei ollut pystytty uusimaan 1930-luvun pulan puristuksessa. Ongelmaksi olivat kuitenkin muodostuneet yli-ikäiset ratapölkyt, jotka eivät kestäneet kasvavaa kuormitusta. e lettiin vuotta 1943, kun suomalaissiirtolaiset Charles Korpela ja Oscar Mäki päättivät perustaa Kormak Lumber -sahayhtiön ja rakentaa sahan Canadian Pacific -rautatien varteen Pohjois-Ontarioon Kanadaan
Ensimmäiset kokonaiset perheet saapuivat rakentamaan omia asuntojaan vasta vuonna 1945. Samoihin aikoihin valmistui myös rautatien pistoraide. Hirsikämpät (vasemmalla) valmistuivat jo 40-luvulla, sahanhoitajan talo myöhemmin. Paloalueen puiden sahausurakka päättyi vuonna 1954. Sähkö kylään saatiin vasta vuonna 1946, kun yhtiö hankki generaattorin. Myös Korpelan Kassu ja Mäen Oskari päättivät osallistua tähän pelastussahaukseen. Mississaugan palossa meni yhdellä kertaa 302 000 hehtaaria koskematonta aarniometsää. Suurpalo keskeytti työt Töitä sahalla riitti. 51 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 51 27/11/14 17:35. 1 500 miehen raadannasta huolimatta paloa ei olisi saatu edes sammumaan, elleivät kaatosateet olisi tulleet avuksi. Ratapölkkyjä ja lautatavaraa olisi sahattu Kormakissa keskeytyksettä pitkään, ellei vuoden 1948 suuri Mississaugan metsäpalo olisi pysäyttänyt sahausta. Silloin yhtiön oli pakko perustaa kauppa ja rakennuttaa myös koulu. Siinä vaiheessa kylä sai nimekseen Kormak, joka on yhdistelmä Korpelan ja Mäen etutavuista. He perustivat paloalueelle kaksi sahalaitosta ja työllistivät parisataa puunkaatajaa ja sahuria Quebeckin provinssissa. Silloin Korpela ja Mäki palasivat sahajoukkonsa kanssa Kormakiin, Saha rakennettiin aivan radan varteen. työmaat sylkivät tukkeja kuusi päivää viikossa, ja sahattavaa oli tarjolla riittävästi. Lopulta valmistui myös soratie, joka yhdisti paikan muun maakunnan tieverkostoon. Kaikkien suureksi hämmästykseksi paloalueen mustuneista puunrungoista voitiin vuosien mittaan kuitenkin sahata 20 432 000 lautajalkaa puutavaraa sekä 3 134 000 ratapölkkyä. Sitä ennen savua oli leijunut kuulemma aina Teksasissa saakka, eräiden väitteiden mukaan jopa Suomessa
Kormakin sahalla töiden johdossa oli tuolloin Rauni Virtanen, entinen poliisi Suomesta. Legenda piristi tahtia Tällaisen sirkkelisahauksen kannattavuus riippui pääasiassa sahurista, siksi pätevimmät sahurit olivat haluttuja ja suorastaan legendaarisia. Korpelan Kassu oli siinä vaiheessa sahannut jo viimeisen ratapölkkynsä. Ohjaaja siirteli raiteellisella vaunulla lepäävää tukkia aste asteelta terää kohti sahurin sormimerkkien mukaan. Näin olivat asiat, kun otin vastuun höyrykäyttöisestä, Kanadalle tyypillisestä sirkkelisahasta. Ja niin pian kuin tukki oli sahattu, apusahuri väänsi paikalle uuden. missä vanha saha modernisoitiin kiireesti vastikään tienatuilla rahoilla. Saha ei paljoakaan muistuttanut Suomen sodanjälkeisiä sahalaitoksia. Sahauksesta pelkat siirtyivät joko hajotussahaan tai ratapölkkynauhalle, mistä pölkyt katkaisusahan jälkeen joutuivat kuormaussillan kautta rautatievaunuun. Jo ennen sahausta tukkien piti läpäistä kuorimo, koska hakkeen vastaanottaja – Kalamazoo Vegetable Paper Company Espanolan kaupungissa – pystyi käsittelemään vain kuoretonta haketta. Uusi sahanhoitaja remmiin Sitten tuli vuosi 1958, ja jouduin itse ensimmäistä kertaa silmäkkäin Oskari Mäen kanssa. Hän tarvitsi sahan pyörittämisessä apua, koska silloinen sahanhoitaja Salon Svante ei enää kyennyt hoitamaan työtään. Sahajauhot ja katkaisupäät matkasivat höyrypannujen tulipesään. Vaikeuksia oli syntynyt myös 100 000 tukin uppoamisen aiheuttamista tappioista, kun niihin sidotun lainan korot kävivät kestämättömiksi. Eräänä päivänä Oskari Mäki vihdoin ilmestyi paikalle. Se oli varustettu vaihtohampaisella 48 tuuman terällä. Reunalaudat taas katosivat hakkurien kitaan ja sieltä hakkeena rautatievaunuihin. sahaus 52 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 52 27/11/14 17:35. Tuolloin palkkalistalla ollut sahuri ei kuulunut heihin: hän oli nuori ja hyväluontoinen, mutta hidas, minkä takia ylisuureksi paisunut tukkivarasto ei lähtenyt pienentymään. Hän katseli hetken sahausSahattaessa tukki nostettiin ensin vaunulle, minkä jälkeen ohjaaja kiinnitti sen, sitten sahattiin
53 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 53 27/11/14 17:35. vaikeuksia oLi synTynyT myös 100 000 Tukin uppoamisen aiheuTTamisTa TappioisTa
54 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 54 27/11/14 17:35. sahaus TaLven TuLo LopeTTi Tukkien uiTon, joTen vesien aLkaessa jäähTyä sahaus kormakissa oLi LopeTeTTava
Jarruna olivat myös höyrypannujen vesivuodot. Valmiit ratapölkyt lajiteltiin ja siirrettiin junakuljetukseen. Samalla nuorempikin sahuri innostui parantamaan vauhtia. Sieltä palattuaan ja savuavia jalkineitaan katsellessaan mies totesi, että enää hän ei ollut huolissaan helvetin kuumuudesta, kun oli juuri sen esikartanoissa poikennut. Kiireisimpinä päivinä, esimerkiksi lokakuun kuudentena 1958, oli sahattu 1 030 tukkia yhdessä vuorossa ja saatu aikaan 799 ratapölkkyä pienen kaivospölkkymäärän lisäksi. Kaveri ilmeisesti piti sinne joutumista itsestään selvänä asiana korttihimojensa takia. Uusi mies oli yksi noista legendaarisista sahureista. Jäin itsekin joutilaaksi ja ryhdyin katselemaan uutta työmaata paikasta, jossa vedet eivät jäätyisi. Kormakissa sahaus jatkui aina 1970-luvun lopulle. Pannujen jäähdytys vaati nimittäin kahdeksan tuntia, ja vuorojen välinen pysähdys oli ainoastaan kuusi, koska sahattiin yhdeksäntuntisia työvuoroja. 55 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 55 27/11/14 17:36. Pannuja oli kaksi. Ilmeisesti pannut olivat vuotaneet jo raiteiden päällä, mutta uudessa paikassa vuoto paheni päivä päivältä. Se ei taas sopinut eräille laiskoille apumiehille, jotka tiesivät kuinka asian saattoi ”korjata”. Tästä toimesta Selin jäi eläkkeelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Näin tapahtui ja pian sahattiin 18 tuntia vuorokaudessa, sillä työpäivä tuolloin oli yhdeksäntuntinen. Sen jälkeen kaupunki autioitui. Tämä ilmenee tuon päivän työraportista. Vielä enemmän höyrymekaanikkoa harmitti se, että putkien päitä voitiin kiristää vain sunnuntaisin, joka oli ainoa pelipäivä. Myös jalkineisiin meni liikaa rahaa, sillä ne paloivat pilalle pannussa ja kamppeet oli hankittava itse. Mutta se on jo ihan toinen tarina. Selinin muistelu Kanadan hakkuutyömailta julkaistiin tämän vuoden ensimmäisessä Makasiinissa. Sellainen voisi löytyä vain Kanadan läntisimmästä provinssista, Brittiläisestä Kolumbiasta. Suunta länsirannikolle Talven tulo lopetti tukkien uiton, joten vesien alkaessa jäähtyä sahaus Kormakissa oli lopetettava. Sinne olimmekin pian matkalla höyrymekaanikko Luhtasaaren saattamina. Sitä ennen oli sahattu 200 000 tukkia ja saatu aikaan 97 000 ratapölkkyä, 27 000 kaivospölkkyä ja niiden ohella lisäksi 2 468 300 lautajalkaa muuta puutavaraa. Se ei ollut pikkujuttu, sillä sitä varten höyrymekaanikko Luhtasaaren oli ryömittävä tulipesän luukusta puolikuuman pannun sisään. Nykyisin yli 90-vuotias veteraani asuu puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltiossa. Työskenneltyään yli vuosikymmenen ajan Kanadan metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa hän siirtyi vuonna 1969 silloisen Georgia-Pacific-yhtiön koillisrannikon metsien päämetsänhoitajaksi. Meni kuitenkin vielä kuukausia ennen kuin uusi työpaikka löytyi suurten puiden arvioinnissa Vancouverin saaren Kultajoen suulta, Muchalat-lahden pohjukasta. Samalla sieltä ilmoitettiin, että lisää väkeä oli tulossa ja että saha lähtisi seuraavan viikon alusta kahteen vuoroon. lahdesta maailmalle K irjoittaja Lauri Selin valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1947 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1951, minkä jälkeen hän muutti Kanadaan. Oikealla höyrymekaanikko Luhtasaari ja Selinin lapset. Puhelinsoitto yhtiön Sudburin konttoriin vahvisti asian. ta ja hävisi sitten sanaakaan sanomatta. Sitä ei kukaan tosin tiennyt, ennen kuin tukkivarasto alkoi pienentyä. Parin päivän päästä sahalle ilmestyi mies, joka kertoi olevansa juuri töihin otettu sahuri. Vuotoa pystyi hiukan rajoittamaan putkien päiden kiristyksellä. Tukkikoukku tai kivenmukura hakkurin hampaisiin sai aikaan puolen tunnin tauon, koska terät täytyi vaihtaa. Ne oli saatu halvalla Canadian Pacific -rautatieltä, jossa oltiin siirtymässä öljypolttomoottoreihin
39€) TILAAN LAHJAKSI: Metsälehti Makasiini –50% / 12 kuukautta = 35 € Metsälehti (sis. 32€) __________ kpl Metsän poika 25€ (norm. Moottorisaha 30€ (norm. 32€) __________ kpl Moottorisaha 30€ (norm. 32€) Suomen kauneimmat luontokuvat Hannu Hautalan kuvat eivät jätä ketään kylmäksi. määräaikainen 71 €) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 99 € (norm. Kyllä kiitos, tilaan: Metsäkustannus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS __________ kpl Metsämieli 25€ (norm. 32€) Moottorisaha, siinä on sitä jotain Kaikki Suomen moottorisahoista ja niiden historiasta. Metsämieli 25€ (norm. 39€) __________ kpl Puutyöt 34€ (norm. määräaikainen 132 € ). 3298_.indd 56 28/11/14 17:42. paketoidaan juuri tässä. Metsän poika 25€ (norm. Lahja elämäksi. Hän on myös yhtä taitava luontokirjoittaja kuin –kuvaaja. Soita 09 315 49 840 ja tilaa! Metsä parantaa Löydä metsän avulla itsesi. 42€) Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Jos teet lahjatilauksen, lisää tähän asiakasnumerosi (lehden osoitekentästä) LAHJATILAUKSEN SAAJA: Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Ylipuutyövaara! Kaikkien aikojen paras puutyökirja. Makasiinit) –25% / 12 kuukautta = 99€ Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! T I L A A O H E I S E L L A K U P O N G I L L A TA I P U H E L I M I T S E 9 315 4 9 8 4 Tarjous voimassa 23.12.2014 asti. Saa silti katsoa vain kuvia. 42€) Kirjoista joulumieltä kaikille. Seis! Parhaat lahjat Lahjalehti metsäksi! Metsälehti lahjaksi! Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 35 € / 12 kk (norm. Joulun kunniaksi emme peri kirjoista toimituskuluja. Antaudu. Harjoitus teke mestarin. Anna sen rentouttaa, virkistää ja taltuttaa stressi. Puutyöt 34€ (norm
32€) __________ kpl Metsän poika 25€ (norm. Harjoitus teke mestarin. 39€) TILAAN LAHJAKSI: Metsälehti Makasiini –50% / 12 kuukautta = 35 € Metsälehti (sis. 32€) Suomen kauneimmat luontokuvat Hannu Hautalan kuvat eivät jätä ketään kylmäksi. Seis! Parhaat lahjat Lahjalehti metsäksi! Metsälehti lahjaksi! Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 35 € / 12 kk (norm. Metsän poika 25€ (norm. Soita 09 315 49 840 ja tilaa! Metsä parantaa Löydä metsän avulla itsesi. Moottorisaha 30€ (norm. Hän on myös yhtä taitava luontokirjoittaja kuin –kuvaaja. 32€) Moottorisaha, siinä on sitä jotain Kaikki Suomen moottorisahoista ja niiden historiasta. 42€) Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Jos teet lahjatilauksen, lisää tähän asiakasnumerosi (lehden osoitekentästä) LAHJATILAUKSEN SAAJA: Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Ylipuutyövaara! Kaikkien aikojen paras puutyökirja. määräaikainen 132 € ). 32€) __________ kpl Moottorisaha 30€ (norm. 42€) Kirjoista joulumieltä kaikille. Antaudu. Joulun kunniaksi emme peri kirjoista toimituskuluja. Makasiinit) –25% / 12 kuukautta = 99€ Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! T I L A A O H E I S E L L A K U P O N G I L L A TA I P U H E L I M I T S E 9 315 4 9 8 4 Tarjous voimassa 23.12.2014 asti. paketoidaan juuri tässä. Metsämieli 25€ (norm. Lahja elämäksi. Anna sen rentouttaa, virkistää ja taltuttaa stressi. 3298_.indd 57 28/11/14 17:42. Puutyöt 34€ (norm. 39€) __________ kpl Puutyöt 34€ (norm. Saa silti katsoa vain kuvia. Kyllä kiitos, tilaan: Metsäkustannus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS __________ kpl Metsämieli 25€ (norm. määräaikainen 71 €) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 99 € (norm
Nyt muistellaan sahakauppoja metsäkoululla, isojen panosten korttipeliä sekä massiivista Wright-sahaa. KESÄKISA Ei sahaa ilman tarinaa Metsälehden kesäkilpailun sahakertomukset jatkuvat. Kesko toi maahan amerikkalaista Wright-moottorisahaa, jollaisen tuttu K-kauppias meille toimitti. Wright painoi noin 12 kiloa. Halkoja tehtäessä asetettiin sahan takakahvan mittarauta rungon päähän ja tyhjäkäynnillä olevan terän viimeinen piikki raaputti tuoheen katkaisumerkin. Kirveellähän puut silloin karsittiin. Lisävarusteena Wrightissä oli raivausvaljaat. Muutaman vuoden kuluttua meille hankittiin 8-kiloinen ruotsalainen kevytsaha. Tukkia katkaistaessa piti sahaa liikutella edestakaisin, jotta puru tuli raosta ulos. Sahan rakenne oli mahdollisimman yksinkertainen, kiertokanki heilutti laipan urassa liukuvaa hammasterää edestakaisin. Saha roikkui tuossa oikean reiden päällä, selkä suorana saattoi kaataa rankoja vinoon kantoon. Rungon karsimista sillä ei voinut ajatellakaan. Aamuja iltalypsyjen välissä kerkesi käydä metsässä urakoimassa jokatalvista hankintakauppaa ja tekemässä halkomotteja, jotka tien varteen ajettuina tekivät aina hyvin kauppansa. Wright-sahalla oli painoa noin 12 kiloa. Wright ei kelvannut vaihdossa ja jäi kuleksimaan nurkkiin, kunnes löysi loppusijoituspaikan Miekankosken uittomuseossa. EERO KARJALAINEN Selkä suorana vinoon kantoon 58 MAKASIINI 8 • 2014 3277_.indd 58 27/11/14 16:53. K un kevättalvella 59 olin saanut armeijan ja tarpeelliseksi katsotut koulut käydyiksi, katsoi isäni, että talon ainoan pojan on aika tarttua tosissaan töihin. Mitään vaihteistoa tai kytkintä ei tarvittu
Vaimoni velipuoli Paavo oli sitä mieltä, että niin painavalla sahalla sahaaminen sai hänelle riittää. Nyttemmin olen pyrkinyt käyttämään Raketia kuukausittain. 70-luvulla moottorisahat kehittyivät ja uusia malleja tuli lähes vuosittain. Viimeisessä jaossa tuli kakkonen ja piilossa oli toinen kakkonen. Kai hän näin turvasi itselleen rauhalliset yöunet. Raket on edelleen erittäin tehokas polttorankojen pätkinnässä. Koska 700 ei ollut paha hinta, niin kaupat tehtiin. Kun nokitukset loppuivat ja kortit katsottiin, niin huomattiin, että Paavon kakkospari voitti kuin voittikin koko potin ja sen moottorisahan, jonka naapuri oli pantiksi laittanut! Siinä sitä oli ihmettä kerrakseen, kun Paavosta tuli yllättäen moottorisahan omistaja. Lähinnä opettajat ostivat ne edulliseen 500 markan hintaan. Vaikka käyttö ei vastannut lähellekään ammattimetsurin sahausaikoja, niin paljon kuitenkin tuli sahattua ilman minkäänlaisia ongelmia. Paavo työskenteli metsurina 1950-luvun lopulla. VILJO HEISKANEN tesi: ”Valitettavasti viidensadan sahat ovat päässeet loppumaan, mutta autossa olisi yksi runsaan vuoden vanha 700 markan saha.” Hän haki näytille uudenkarhean Raketin, täysverisen ammattisahan lämmitettävine käsikahvoineen. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi vanhemmat kollegat kertoivat muista lähes virkaan kuuluvista toimista, kuten osallistumisesta Pirkan hiihtoon ja oman moottorisahan hankkimisesta. ”Heittäydyt vain humalassa auton alle, niin varmasti pääset eläkkeelle”, naapuri vastasi. Sahaedustajilla oli uusien sahojen lisäksi pari vuotta vanhoja esittelysahoja. Sahakauppiailla oli kaksi sesonkiaikaa: vuoden alussa ostettiin koululle uusia sahoja opetuskäyttöön ja vuoden loppupuolella valmistuvat oppilaat ostivat itselleen sahoja tuleviin työtehtäviin. Opastuksena oli, ettei sahaa oteta edes käteen, ennen kuin nämä varusteet ovat päällä. Paavo ihmetteli naapurin miestä, kuinka tämä oli päässyt niin nuorena eläkkeelle. TAPANI HÄNNINEN 59 MAKASIINI 8 • 2014 3277_.indd 59 27/11/14 16:54. Paavon kortit eivät näyttäneet hyviltä. Peli sai tästä pantista uuden käänteen. Hinta oli sama kaikilla sahaedustajilla, eli ilmassa oli hieman kartellin makua. Ennen kuin ehdin viedä sahan pois, Maijanen pyysi odottamaan hieman ja haki autostaan metsurin täydellisen varustepaketin: turvahousut, puseron, kypäräsetin, turvasaappaat, hansikkaat ja taisipa olla vielä henkselitkin. Kun rangat on ladottu kehikkoon, ei tarvitse muuta kuin nostaa yli 7 kiloa painava saha rankakasan päälle ja painaa kaasu pohjaan. Kun kolikot olivat naapurilta loppuneet, hän laittoi pantiksi moottorisahansa. T ulin Kullaan metsäkoululle kurssiosaston vetäjäksi syksyllä 1974. Terälaippa ja käynnistysnaru on tullut vaihdettua pariin kertaan ja ketjuja on tietysti mennyt lukematon määrä. Polttoaine pääsi hapantumaan tankkiin ja oli oma hommansa saada paineilmalla puhdistettua polttoainekanavat siirappimaisesta tahmasta. Raket oli ensimmäiset 20 vuotta ainoa sahani. Naapurin mies oli kuitenkin jo ostanut moottorisahan, mutta joutui eläkkeelle varsin nuorena miehenä. Kortit jaettiin ja alkoi kova nokitus. Saha oli todella painava, en käyttänyt sitä itsekään kovin paljon. En muista, oliko vuoden 1974 loppua vai 1975 alkua, kun Elfving Oy:n sahaedustaja Reijo Maijanen tuli Kullaalle esittelemään uusia Raket-malleja. Tämän naapurin kanssa Paavolla oli tapana pelata korttipeliä nimeltä sökö, hyvin pienillä panoksilla, vain kolikoilla. Korttipelissähän on sellaiset säännöt, että peliin on pantava rahaa tai annettava pantti, joka vastaa potin rahasummaa. Teräketju uppoaa rankoihin omalta painollaan kuin kuuma veitsi voihin. Se oli vielä enimmäkseen pokasahalla sahaamisen aikaa. Maijanen kyseli vähän sahauskokemustani (sitä ei ollut), katseli miestä päästä varpaisiin ja varmaan toiseenkin suuntaan ja toViidensadan markan saha Kortti toi sahan T ämä on tarina vanhasta sahasta, jonka sain lahjoituksena. Kerran sattui niin, että tältä Paavon pelikaverilta loppuivat kolikot. Niinpä hän lahjoitti sahan minulle. Sitä Paavo ei kuitenkaan tehnyt vaan teki metsurintöitä tällä korttipelissä voittamallaan moottorisahalla vielä kauan. Ainoa isompi murhe tuli, kun saha oli lähes kaksi vuotta ilman käyttöä. Kunnes sitten kyllästyi moottorisahan jyhkeään painoon ja lahjoitti sen minulle. Eli hieman Kummelia mukaillen: ”moottorisaha tykkää siitä, että sillä sahataan”. viidensahan markan sahan. Mutta eipä ollut naapurin korteissakaan näkösällä mitään erikoista. Kun isoimmat kaupat oli tehty, esitin Maijaselle asiani, eli ostaisin ns. Myöhemmin, kun sahat keventyivät, Raketin käyttö jäi vähemmäksi
60 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 60 27/11/14 16:55. luhta Myrsky alkaa tyyntyä ja lumivallin suojaama teltta pitää kaivaa nietoksista
Talviretkeily tuntureilla muistuttaa naparetkeilijän elämää. Tuntuu yllättävältä, mutta tunturin ympärivuotiset asukkaat pärjäävät juuri lumimyrskyjen ansiosta. Myräkkä piiskaa lumet korkeilta kumpareilta notkoihin ja laaksoihin. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 61 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 61 27/11/14 16:55
Yhtenä syynä naalin häviämiseen Suomesta ovat poronhoidossa tapahtuneet muutokset. M aiseman näkeminen riippuu joskus enemmän säästä kuin paikasta. Puolet majastani on peittynyt lumen alle, tähdet tuikkivat ja pohjoistaivaalla liehuvat vihreät revontulivyöt. Viihdyn tunturissa ja minua kiinnostavat oman luontomme arktisimmat eläjät. Edellisellä talvireissulla paksuturkkinen valkoiselta koiralta näyttävä otus nuuhki ja kurkisteli illan hämärissä telttaani muutaman metrin päästä. Reilun vuorokauden kuluttua tuulien tuiverrus loppuu yhtä nopeasti kuin alkoikin. Puhuri riepottaa kangasta, mutta työ onnistuu vanttuut käsissä. Niiden talviravinto, heleänvihreä kynsisammal, viihtyy juuri lunta keräävissä purokuruissa. Napaseudun kesässä ja Lapin talvessa on keskimäärin samanlainen pakkanen. Kaunis talviaamu kääntyi myrskytuuleksi puolessa tunnissa ja ilma on täynnä vaakasuoraan piiskaavaa lunta. Juuri nyt näen omat suksenkärkeni ja niiden lisäksi pelkkää valkoista. Lumen ja maan rajan nollakelissä sopulit asuvat käytäväverkostossaan välittämättä tuon taivaallista ilmojen tuiverruksista. Jos kiirunoita on runsaasti, muutama pöllö jää huononakin myyrätalvena lintujahtiin Utsjoen tuntureille. Tuuli kuljettaa lumen pois huipuilta ja kaikilta ympäristöstä kohoavilta moreenikummuilta. Tuuli sieppaa matkaansa kaikki irralliset esineet. Edellisen talven myrsky vei lumilapion käsistäni. Ruotsin ja Norjan rajavuoristossa myrskytuuletkin ovat mieluummin sääntö kuin poikkeus. Minä olen paljon pöllöä vähäisempi vaeltaja. Ilman täytyy tietenkin jatkuvasti vaihtua, jonka vuoksi lattia on kattoa viileämpi. Toistuvat länsimyrskyt kasaavat laaksoihin ja puronotkelmiin jopa kymmenmet62 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 62 27/11/14 16:55. Sukset ja pulkka narskuvat kiviin, sillä tuuli on pyyhkinyt kaiken lumen matkaansa. Kaaria pingottaessa laitos yrittää hurjalla voimalla karata lentoon. Erona on tietenkin se, että Pohjoistai Etelänavalle suksitaan kevään ja kesän aikana. Suomen ja Pohjoismaiden arktisilla alueilla on sitä vastoin ihan oikea lumeton tai ainakin vähäluminen kesä. Tunturisopulin strategia on päinvastainen. vaikka myrsky ärjyy ja paukkuu kankaissa, TeLTassa on TyynTä ja sopiva huoneenLämpö. Retkikeitin lämmittää Kaksi ongelmaa hankaloittaa työtäni. Nousen pienelle kumpareelle. Onnekseni olen harjoitellut pystytystä myrskypäivinä meren jäällä. Monimetrisen lumen alta viipertäjien sieppaaminen ei kuitenkaan onnistu. Porojen haaskat ja teurasjätteet olivat aiemmin tärkeä naalin talviravinto. Retkikeitin lämmittää muutaman neliön asumuksen ja sulattaa lunta ruokaan ja juomiseen. luhta risiä nietoksia. Ympärillä pitäisi kohota kymmenittäin Pohjolan komeimpia vuorenhuippuja. Nykyään ei tunturissa teurasteta syömäporoja, mutta Suomessa poroja ruokitaan talven yli heinillä. Telttani kulkee pitkänä nyyttinä, jossa alumiiniset kaaret ovat valmiiksi tunneleissa. Sopulithan ovat keltaisen, mustan ja kullanruskean kirjavia. Kömmin ulos. Paksummat kinokset ovat tarpeen myrskyissä ja tulipalopakkasissa, jolloin tunturin kana kaivaa lumikuopan, kiepin, tilapäissuojaksi. Ilman sauvoja pysyisin tuskin pystyssä. Viimein olen paikassa, jossa tuulen mahti vähenee ja ryhdyn pystyttämään telttaa. Naalit kasvussa naapurissa Sopuli elää talven niin piilossa, että se poikkeaa väriltäänkin muista arktisista lajeista. Kostuneet villasukat ja kintaat kuivuvat kattoverkossa. Tungen yksi kerrallaan kaikki tavarani sisälle majaan, työnnän sukset siteitä myöten lumeen, käännän ahkion ylösalaisin ja lapioin lumipaakuista V:n muotoisen seinämän suojaamaan asuntoa tuiverruksilta. Hetkeä myöhemmin olen kiristänyt kaikki kahdeksan myrskynarua leveillä lumikiiloilla. Jos sopulikanta on kasvanut, kaikki eivät mahdu paksulumisille alueille ja talviset nuoskasäät ja vesisateet voivat tappaa koko porukan. Niinpä Pohjoismaiden naparetkeilijät löytävät vaativan harjoittelumaaston läheltä ja melkein ilmaiseksi. Sydäntalvella nälkä voi rassata ruotsalaistakin naalia. Vaikka myrsky ärjyy ja paukkuu kankaissa, teltassa on tyyntä ja sopiva huoneenlämpö. Olen Ruotsissa hyvin lähellä Norjan rajaa. Puoli tuntia myöhemmin tunnen olevani mukavuusretkellä. Tunturipöllöt puolestaan ovat vaeltajia, jotka kiertävät koko Pohjoisnapaa ympäröivällä tundralla etsimässä hyvää myyräja sopulialuetta. Asumus käy vakaammaksi ja avaan tuulensuojan puolelle sijoittamani oviaukon. Katselen aikani öisen tunturimaan kauneutta, kaivan sukset, pulkan ja lumilapion nietoksen alta ja menen jatkamaan uniani kangasmajaan. Naamaan pistelee, on vaikea pitää silmiä auki ja tasapaino vaatii tuuleen nojaavan vinon asennon. Ne ovat valkoisen kanalinnun, kiirunan, talviympäristö. Kinoksesta suojaa Äkkiseltään tuntuu ihmeelliseltä, että ilman talvimyrskyjä tunturista puuttuisivat ympärivuotiset asukkaat. Toivon löytäväni laakson ja tuulensuojan, mutta vain lumettomilla kummuilla voi nähdä jotain. Minulle tunturiretket eivät ole harjoittelua, sillä en halua Pohjoisnavalle. Pohjoismaisella naalilla on myös tumma värimuoto, mutta tummien ”sinikettujen” kuolleisuus on vaaleita sisaruksia isompi. Muut tunturilajit ovat ympärivuotisesti valkeita kuten tunturipöllö tai saavat kiirunan ja naalin tavoin valkoisen talviturkin. Ohuen tai puuttuvan lumen vuoksi kiiruna löytää variksenmarjoja ja muuta syötävää läpi talven. Jo kevättalven auringossa nämä tuulenpieksemät sulavat aivan lumettomiksi. Naalit elävät sopuleista. Mutta yön vaaletessa puran telttani, pakkaan kamppeet ahkioon ja asetun juhdaksi valjaisiin pulkan eteen. Ruotsissa ja Norjassa sarvipäitä kuolee nälkään ja naapurimaitten naalikanta on hienoisessa nousussa. Toisaalta lämpimillä kintailla ei pysty tarkkaan käsityöhön ja paljaat kädet kohmettuvat niin, ettei kintaita saa enää takaisin käpäliin. Kuin naparetkellä Talviretkeily tuntureilla ei poikkea kovin paljon Pohjoistai Etelänavalle hiihtävien retkikuntien elämästä
2. 1. Kun sopulit runsastuvat, kaikki eivät mahdu paksulumisiin puronotkoihin. 63 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 63 27/11/14 16:55. 4. Myyrätalvina niitä löytää Suomen tuntureilta. 3. Talvenvieton onnistuminen kivirakassa edellyttää tasaista pakkastalvea ilman nuoskalumia ja vesisateita. Jos lumimyrskyyn tulee kymmenen minuutin tauko, kiiruna hyppää siivilleen ja päästää narisevan laulunsa. 2. 4. Nälkäinen naali kurkistelee telttaani muutaman metrin päästä. 1. Tunturipöllöt vaeltavat tuhansin kilometrein Pohjoisnapaa ja Jäämerta ympäröivällä tundralla. 3
Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Varoituskuusikko 1950-luvulla. Kasvu alikasvoksen vapauttamisen jälkeen on siis ollut alle kaksi kuutiometriä vuotta kohti. Ympärillä olevat kuviot kulotettiin ja kylvettiin männylle tai männylle ja kuuselle. Kylvöalat läksivät uuteen kasvuun rivakasti. ENNEN & NYT S aman kohteen kuvapareilla kerrotaan yleensä siitä, kuinka nopeasti metsä muuttuu. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. että alikasvos toipuu hitaasti. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Epävarma tieto kertoo, että tilavuutta oli noin 125 kuutiometriä hehtaaria kohti. Siitä huolimatta tukkipuita on vain muutamia. Kun valtapuuston alla oli täystiheä kuusialikasvos, uudistaminen jätettiin sen varaan, vaikka sillä oli ikää jo 80–100 vuotta. Koulun johtaja Arvid Borg nimitti kohteen opetuksessaan Varoituskuusikoksi . 1950 2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Siitä lähtee Seitenkuhilaantie. Mutta kuvapari voi kertoa myös siitä, kuinka hitaasti, ainakin puuntuotantomielessä, metsä voi muuttua virheellisen menettelyn vuoksi. Sen varrelta löytyy nuotiopaikka, kota ja Varoituskuusikko muutaman sadan metrin ajomatkan jälkeen. Kuvien kuusikon tarina alkoi vuosina 1908–1909, jolloin satavuotias tukkipuumännikkö hakattiin Tuomarniemen metsäoppilaitoksen koulutilalla. Lähetä ne meille Metsälehteen. Itse kukin voi käydä katsomassa ilmaisen kuusialikasvoksen käytön järkevyyttä laittamalla navigaattorin osoitteeksi Itä-Ähtärintie 232. RancKen/LusTO/ MeTsäHaLLiTuKsen KOKOeLMa 64 MAKASIINI 8 • 2014 3239_.indd 64 27/11/14 16:56. Puuston kokonaistilavuus on sentään ylittänyt 200 kuutiometriä hehtaaria kohti. Värikuva tältä vuodelta osoittaa, että kuuset kasvavat sopivan väljässä asennossa. Varoituskuusikko 2014 TeKsTi MaTTi KäRKKäinen KuvaT MaTTi KäRKKäinen ja T. Jo muutaman vuoden kuluessa todettiin, Varoittava esimerkki Kuusialikasvos voi olla hidaskasvuinen, Tuomarniemellä tukin mittoihin on päästy hädin tuskin sadassa vuodessa. Alikasvoskuusikko jätettiin muistomerkiksi siitä, ettei mustikkatyypin huonommalla laidalla kannata paljoa luottaa vanhan alikasvoskuusen mahdollisuuksiin. Kasvua alle kaksi kuutiota Mustavalkea kuva 1950-luvulta eli noin 50 vuotta alikasvoksen vapauttamisen jälkeen osoittaa, ettei tukkipuukokoon ole vielä päästy
M utta miten käy maiseman. Hakkuut avaavat osaltaan maisemaa. Silti päätehakkuiden alan voi myös otaksua kasvavan. Pusikot eivät miellytä silmää. Jälki voi miellyttää tai ei. Poppakonsteja ei tarvita, mutta suunnittelua kylläkin. Moni kansalainen kaipaa laillani aukean ja metsän vaihtelua sekä ihmisen tuottamaa siistiä maalaismaisemaa järvineen. Työstä ja tuloista on Suomessa nyt erityistä pulaa, joten asia on erinomainen. Suomessa tehdään hakkuita noin 0,5–0,7 miljoonalla hehtaarilla vuosittain. ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. Noin joka viides hakkuuala näkyy muillekin kuin satunnaisille kulkijoille. Joku oli saanut mukavan summan, kun puut oli myyty. Harvennusten ala taas on kasvanut reilusti. Tämä merkitsee lisää tuloja ja työtä. On kuitenkin vaikea nähdä dramaattista loikkaa. Hakkuuala voi hyvinkin muotoutua kohtuullisen miellyttäväksi maisemaksi. Hakkuista alle kolmasosa on päätehakkuuta. Näin syntyisi myös metsien maisema-arvoille aitoja markkinoita. Lapsuudessani hakkuuaukeita kutsuttiin ”Volvo-aukoiksi”. Arviot kotimaan puun käytön kasvusta lähivuosikymmenellä vaihtelevat 6–15 miljoonan kuutiometrin haarukassa. Aukeita on siis syntynyt aiempaa vähemmän, vaikka hakkuiden määrä hipoo ennätyksiä. K uluttaja arvostaa ja arvostelee metsätaloudessa maisemaa. Tätä sopi ihailla ja kadehtia. Jos asia kuitenkin lisää kansalaisten hyvinvointia, niin kannattaisiko harkita vaikkapa Metso-ohjelman kaltaista hanketta, jossa tarjousten perusteella parhaan hyödyn tuottavien kohteiden maisemapainotteiseen hoitoon saisi tukea. Tulot puun myynnistä ovat vaihdelleet 1,5–2 miljardiin euron välillä. Marraskuu ei ehkä ole vuodenajoista paras, mutta on kuitenkin mukavaa, että maisemassa on vaihtelua. Tämä on runsaat kolme prosenttia metsien Kauniit vai kauheat hakkuuaukeat Hakkuuala voi hyvinkin muotoutua kohtuullisen miellyttäväksi maisemaksi. Merkittävä satsaus metsämaisemaan aiheuttaa väistämättä omisT aitan kotimatkaa viikoittain halki eteläisen Suomen. Metsien hoitoa voidaan tehostaa niin, että hakkuiden avaaman maiseman miellyttävyys kasvaa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. alasta. N ousussa oleva metsien ja metsäteollisuuden arvostus tuo puulle kysyntää. Rahat saattoivat riittää jopa uuteen Volvoon. Metsien käytön tervetullut lisääntyminen painottunee jatkossakin harvennuksiin. Metsänomistajalle siisti ja hyvin hoidettu metsä lienee se miellyttävin. KOLUMNI tajalle kustannuksia. Muun muassa uusista metsänhoitosuosituksista löytyy tähän keinoja. Nykyisiin hakkuisiin ja metsätuloihin verrattuna tämä tarkoittaa 10– 25 prosentin kasvua. Nyt ohi vilisee mustalta näyttävää metsää, harmaita peltoja sekä hakkuuaukeita. Se on metsäalan näyteikkuna kuluttajille ja siksi tärkeä metsäbiotalouden brändille. Tasaisen sulkeutunutta metsäseinää ei jaksa satoja kilometrejä katsella. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 65 MAKASIINI 8 • 2014 65 MAKASIINI 8 • 2014 3240_.indd 65 27/11/14 16:56. Harva mietti maisemaa, mutta nykyään on toisin. Summa voi siis kasvaa satoja miljoonia euroja. Tähän suuntaan kehitys on jo kääntynytkin. 1990ja 2000-lukujen vaihteeseen verrattuna päätehakkuiden hehtaarimäärä on pienentynyt
Kun lisää valkokastikkeen, suolan ja maustepippurin, se käy hyvin lipeäkalan korvikkeeksi. Turska on kaikkiruokainen. Jouluisen lipeäkalan valmistus piti aloittaa Annan päivänä 9. Se on niin turvallista ravintoa, että sitä voi syödä vaikka päivittäin, sillä se ei sisällä dioksiinia tai elohopeaa. Itämeren turskakanta näyttäisi siis elpyvän, sitä tavataan jälleen Saaristomerellä, eteläisellä Selkämerellä ja läntisellä Suomenlahdella. Itämeren turskan pääravintoa on silakka. Täyden kympin kala Turska on varsinaista laihduttajan ruokaa, sillä se on kuiva ja vähäkalorinen kala. Lipeäkala on muisto keskiajalta katolisen ajan paastoruuista. Se liikkuu pohjan tuntumassa ulapoilla 100–200 metrin syvyydessä, mutta voi joskus siirtyä lähemmäs rannikkoa ravinnon perässä tai lisääntymistarkoituksessa. Silloin jouluaattona syötiin kalaruokia. Se sisältää B-, Dja E-vitamiineja sekä muun muassa kaliumia, kalsiumia, seleeniä ja magnesiumia. Norjassa sen sijaan käytetään edelleen pääasiassa turskaa. Ei kuitenkaan enää turskaa, vaan kuivattua molvaa. Syynä molvan käyttöön on se, että 1970-luvun loppupuolella turskakannat ehtyivät Pohjois-Norjan vesialueilta. Turskaa pyydetään troolilla, pitkäsiimalla, verkoilla ja pilkkimällä. joulukuuta, jotta lipeäkala olisi valmista jouluna. 1950-luvulle saakka lipeäkala tehtiin Suomessa kotona liottamalla kuivaa kalaa koivuntuhkalipeässä. Viihtyy Itämerelläkin Turskakalat ovat sillikalojen jälkeen maailman toiseksi tärkeimpiä talouskaloja. Kokonaissaalis on kuitenkin vähentynyt 1960-luvun lähes kolmesta miljoonasta tonnista alle miljoonaan 2000-luvulla. Tällöin kalastus siirtyi etelämmäksi, missä on paljon molvaa. Siitä valmistetaan kalanmaksaöljyä. Turska sopii joulupöytään varsinkin sellaisten syöjien varalle, jotka eivät lipeäkalasta välitä. Sana turska tulee muinaisnorjan sanasta turskr , joka on tarkoittanut kuivattua kalaa. Jos ei ole ollut kalaonnea, turskaa saattaa löytää rannikon toreilta ja marketeista joko kokonaisena tai fileinä. Nykyään Suomessa ja Ruotsissakin myytävä lipeäkala on norjalaista tuontikalaa. Turskaa on myös Itämerellä ja ajoittain Suomenkin vesialueilla, mutta lisääntymistä tapahtuu vain Itämeren eteläosissa. TAPION PÖYTÄ V ähärasvaisena kalana turska (Gadus morhua ) soveltuu hyvin lipeäkalaksi, joka tehdään kuivatusta kalasta eli niin sanotusta kapakalasta. Vielä pari vuosisataa sitten lipeäkala on ollut yleinen Hollannissa ja Pohjois-Saksassakin, mutta nykyään sitä syödään vain Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Siksi se käy hyvin kuivattavaksi. 66 MAKASIINI 8 • 2014 3260_.indd 66 27/11/14 16:59. Turskafileen voi keittää vähässä vedessä tai kypsentää uunissa. Lipeäkala on perinteisesti tehty turskansukuisista kaloista, joita ovat muun muassa molva, kolja, seiti ja valkoturska, mutta sitä voi tehdä myös hauesta, kuhasta, lahnasta, mateesta ja siiasta. Siitä on helppo tehdä ruokaa, sillä sen suomut ovat niin pieniä, ettei niitä tarvitse poistaa. EnEmmän kuin joulukala TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Me tunnemme turskan lähinnä jouluisena lipeäkalana. Vuonna 2012 suomalaisten ammattikalastajien turskasaalis Itämerestä oli noin 1 400 tonnia, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Turskan tunnistaa vihertävän tai ruskean harmaasta värityksestä, isosta päästä, kolmesta selkäeväästä, valkoisesta kylkiviivasta ja leuan viiksisäikeestä. Turskan vararavinto kertyy isoon maksaan. Turska on hyvänmakuinen mieto kala, joka sopii keittoihin, vuokaruokiin ja paistettavaksi. Eviran ja THL:n tekemän vierasainepisteytyksen mukaan (asteikko 10-1) turska saa muikun ohella täyden kympin. Jotkut inhoavat sitä, mutta joidenkin mielestä joulu ei ole joulu ilman lipeäkalaa. 100 grammassa on vain noin 0,5 grammaa rasvaa ja 76 kaloria, mutta kuitenkin 17 grammaa proteiinia
Maksan voi laittaa muun ruoan mukana kypsymään. Turskan maksa kannattaa ottaa talteen ja syödä, sillä se on iso, ravintopitoinen ja sisältää hyviä rasvahappoja. kypsennä noin tunti 200 asteessa tai kunnes kala on kypsä. Kurkumalla värjätty kermaviili-smetanakastike sopii uuniturskan seuraksi. Tarjoa lisäksi keitettyjä perunoita ja valkokastiketta. laita tarjolle ja koristele tuoreilla yrteillä ja sitruunanviipaleilla. TUrsKa UUnissa 1 kokonainen turska tai muu vaalea kala 2 tl suolaa kalakiloa kohti sitruunaa rakuunaa tai muuta yrttimaustetta pikkusipuleita uunijuureksia Perkaa kala, poista sisälmykset, ota turskasta talteen maksa. Uunissa valmistettu turska on kevyt jouluruoka. suomusta suomukala ja huuhdo kala. Purista sitruunamehua ja ripottele suolaa ja yrttimausteita kalan päälle ja sisään. laita pikkusipulit ja uunijuurekset pannulle. laita kala voidellulle uunipannulle tai vuokaan. 67 MAKASIINI 8 • 2014 3260_.indd 67 27/11/14 16:59
Ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi vuoden ensimmäinen Makasiini, jonka kannessa komeili tukkikuorma 1950-luvun Kanadasta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kerro samalla, mikä tämän numeron jutuista oli kaikkein mieluisin. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2014 • 9 € • www.METSAlEhTI.fI M eT SÄ le h T i M a K a Sii n i 1/2 14 68 MAKASIINI 8 • 2014 3261_.indd 68 28/11/14 17:27. Lähetä kysymyksesi tai kommenttisi jouluun mennessä osoitteella Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. T ee m a : m eT Sä v er o T u S 16. kaikkien vastanneiden kesken arvomme kaksi mikkeliläisen Pauliina Rundgrenin suunnittelemaa Kivi-löylymittaria. MATTI MYLLYKOSKI kiitokset ketolalle apurahat lukijalta Makasiinin kansikilpailu meTsämessujen kävijät äänestivät, mikä on Metsälehti Makasiinin kuluvan vuoden paras kansi. Tammikuussa ilmestyvän Metsälehti Makasiinin teemana on tuttuun tapaan metsäverotus. > Apurahan hakeminen. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. Voit vastata kyselyyn myös internetissä osoitteessa www.metsalehti. pilkkeitä METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Entä haluaisitko kommentoida metsäverotusta. Tukkikuorma paras kansi Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla HISTORIA myrskypuista metsän omistaja TavoiTTeena Kova TuoTTo metsän hoidon perusteet KaSvu voima lähTee maaSTa Verotus näin TäyTäT vero ilmoiTuKSen 19 KYSYMYSTÄ suuri VEROnumero Uudet lait voimaan?•?Syystaimet maistuvat myyrille?•?Miten metsäristikko syntyy. Onko mielessäsi jokin kysymys, johon kaipaat vastausta. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Olen esittänyt joillekin metsäalan ammattilaisille, että metsäsuunnitelmat pitäisi tehdä uudistamispainotteisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: nämä kuviot on helppo uudistaa, nämä haastavampia ja nämä todella vaikeita. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.201431.1.2015. Viime numeron suosituin juttu oli artikkeli Paljonko työtä metsä vaatii. Palkinnoksi arvotun otsalampun voitti Aarno Särmö Seinäjoelta. Arvonnan palkinnot, Fjällräven Kånken -reput, menivät Aino Bärlundille ja Hilja Leinoselle Helsinkiin sekä Anna-Kaisa Roineelle Hämeenlinnaan. Nyt metsäsuunnitelmat tehdään paremminkin nykypuustoeli puustopainotteisesti. Asiantuntijat ovat sanoneet, että esityksessäsi on aivan oikeaa ajatusta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! kysy verotuksesta Kiitos Jyrki Ketolalle edellisessä Metsälehti Makasiinissa (7/2014) olleesta kolumnista, jossa pohdittiin puuston uudistamista suomailla
Kuulumme kehittyviin yhdistyksiin laajalla ja nykyaikaisella palveluvalikoimallamme. Tehtävässä onnistuaksesi, tarvitset positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä ryhmässä toimimisen taitoja. 0400 739 602 MHY Pirkanmaa 2 x 150_Makasiini 27.11.2014 10.42 Sivu 1 Edellisen Metsälehti Makasiinin (7/2014) artikkelissa ”Parempi hinta kunnon raivauksella” todettiin, että koneellisessa korjuussa pieniläpimittaisen puun korjuu ei kannata. €. Se olisi kokonaan verovapaata hankintatyötuloa, koska konekorjuussa pienpuille ei kantohintaa olisi jäänyt. HEIKKI NOPALA Pienpuut hankintana palvelukseen halutaan 69 MAKASIINI 8 • 2014 3261_.indd 69 28/11/14 17:27. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV sähköpostilla osoitteella pirkanmaa@mhy.fi 19.12.2014 mennessä. Ensin säästäisin 250 euroa hehtaarilla raivaamalla alikasvoksen itse. Ajomies ajaisi kaiken puutavaran kerralla tienvarteen. Henkilön valinnasta tiedotamme kotisivuillamme www.mhy.fi/pirkanmaa Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Matti Sojakka, puh. Liikevaihtomme on n. Ajokustannusten jälkeen tekemistäni pienpuista jäisi 405 euroa hehtaarilla. Lisäksi saisin motolla korjattujen puiden kantohinnan, joka Makasiinin laskelman mukaan oli 150,5 euroa. Omatoiminen metsänomistaja voi parantaa ensiharvennuksen tulosta ideoimallani osahankinta-menetelmällä. Tämän jälkeen tulisi moto ja tekisi loput kuitupuurungot. 12 milj. Niistä kertyisi myyntipuuta 18 kuutiota hehtaarilla. Kokemus puunkorjuusta ja metsähoitotöistä sekä yksityismetsätaloudesta on etu tehtävän hoidossa. Sen jälkeen hakkaisin Makasiinin laskelmassa mainitut 1 000 pienpuuta hankintana. PieniLäPimittAiSen Puun KoRJuu 1 Vain alikasvos raivataan, konekorjuu 2 Kaikki alle 8-senttiset raivataan, konekorjuu 3 Osahankinta (konekorjuu 45,5 m3,hankintahakkuuta 18 m3) (ennakkoraivaus omana työnä) Kuitupuun tienvarsihinta 30 e/m3 1 2 3 Puunmyyntitulo, brutto e/ha 1 905 1 365 1 905 Ennakkoraivaus 250 350 Konekorjuu m3/ha 63,5 45,5 45,5 Konekorjuun kulu e/m3 27 19 19 Konehakkuun kulu e/ha 1 714,5 864,5 864,5 Pienpuiden ajokustannus, 7,5 e/m3 135 Nettotulos -59,5 150,5 905,5 lukijalta METSÄNHOITOYHDISTYS PIRKANMAA ry palvelee Tampereen ympäristössä 9000 jäsentään monipuolisilla palveluillaan, joita tuottavat 31 toimihenkilöä, 25 metsuria sekä lähes 70 urakoitsijaa. Nykyisen metsäasiantuntijan siirtyessä toisiin tehtäviin organisaatiossamme, haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa Ikaalisten alueelle Kuulut kolmen toimihenkilön tiimiin, jossa kaksi metsäasiantuntijaa suunnittelee hankkeet ja kenttäesimies toteuttaa ne yhteistyössä urakoitsijoiden ja metsureiden kanssa. Pienpuiden kuljetuksesta maksaisin 7,5 euroa kuutiolta. Oheinen laskelma osoittaa, että osahankinta tuottaisi ensiharvennuksella merkittävästi paremman tuloksen kuin koneellinen korjuu
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 8 • 2014 3262_.indd 70 28/11/14 17:29
mennessä osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. 2014 – ??/?. Rytilä aloitti tehtävässään 1.12.2014. Veli Määttä, Metsänhoitoyhdistys Kuusamon hallituksen puheenjohtaja, Kuusamo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Veikko Rekola, opetusneuvos, Ylöjärvi 80 VUOTTA 19.12. Tiina Rytilä on toiminut maaja metsätalousministerin erityisavustajana vuodesta 2011 lähtien. Matti Villman, Metsänhoitoyhdistys Suomusjärven entinen puheenjohtaja ja Metsänhoitoyhdistys KiiKisSuon entinen varapuheenjohtaja, Suomusjärvi, Salo 70 VUOTTA 20.12. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 3262_.indd 71 28/11/14 17:29. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Ministeriöön hän siirtyi Päättäjien Metsäakatemian johtajan tehtävistä. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 MAKASIINIKRyPTO 8 euron rahapalkintoa. Joukiolla on yli kahdenkymmenen vuoden kansainvälinen kokemus metsäja pakkausalalta. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 18.12. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Maaja metsätalousministeriö MMM Tiina Rytilä on nimitetty maaja metsätalousministeriön valtiosihteerin virkaan maaja metsätalousministeri Petteri Orpon toimikauden ajaksi. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Arto Uppa, Vaasa ja Marja Virkki, Somero. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. PEFC Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio on valittu kansainvälisen PEFC:n johtokuntaan. Erkki Paaskunta, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 13.12. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Erkki Alatalo, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, talousneuvos, Keminmaa 60 VUOTTA 11.12. 90 VUOTTA 10.12. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840
Tom Volk on kuukauden sieni -blogissaan (Fungus of the month) omistanut piiponhomeen albert einsteinille, koska hänen mielestään hiipon lakissa kasvava sieni muistuttaa einsteinin kuulua kampausta. enää ei tarvitse suunnistaa lehtien numeroiden perusteella. Windows-laitteilla lehteä ei vielä voi lukea. metsälehden mobiiliversiota voi lukea appleja android-laitteilla. Hiiponhomeen asema sienisystematiikassa on vielä hiukan epäselvä, mutta jonnekin sinne sienisysteemin alkupäähän se kuuluu, tuttujen hilloja leipähomeiden seuraan. sivuilta löytyy myös uunituore metsälehti mobiilin esittelyvideo. MEtsälEHti mobiilin lukuohjelma on päivitetty. Hiippoja itsessään on maassamme kymmeniä lajeja, nimi on johdettu lakin myssymäisestä muodosta. applestoressa ja Google playssa on ollut uusi metsälehti-sovellus ladattavissa marraskuun alusta alkaen. ne ovat eronneet sienten pääkehityslinjasta jo ennen kantaja kotelosienten erkaantumista, ehkä joskus 500 miljoonaa vuotta sitten. sovelluksen lataamisen jälkeen pääsee tutustumaan näytelehteen. erityisen yleisesti näyttää isännäksi (tai ravinnoksi!) joutuneen verihiippo, sekin yleinen kangasmetsien laji. osastojaon ohella lukemista helpottaa ja ohjaa lehdestä tuttu värimaailma. nyt jokaisella osastolla on vain yksi välilehti, jolta osaston kaikki jutut löytyvät. Lisää ohjeita on metsälehden verkkosivuilla, osoitteessa www. aika usein hiippojen lakissa näkee kirkkaiden, joissakin valaistusoloissa suorastaan säkenöivien hahtuvien muodostaman tukan. Tableteilla ja älypuhelimilla luettavan mobiililehden selaaminen on päivityksen myötä entistä helpompaa. 72 MAKASIINI 8 • 2014 3263_.indd 72 28/11/14 17:32. Tuttu osastojako – makasiinissa uutiset, Teema, oma metsä, Luonnosta, mielipiteet – on selkiytynyt. metsalehti.fi. se on hiiponhome, sieni, joka loisii useilla hiippolajeilla. Pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Hiipot ovat metsän pieniä sieniä, joihin ei juuri kiinnitä huomiota – ellei sitten innostu ihastelemaan satojen tontunlakkien armadaa metsän sammalikossa tai jonkun lahoavan puun tyvikaarnalla. Hiiponhomeen omat itiöitä muodostavat rihmat syntyvät hiippojen lakin pinnalle, mutta home syönee myös maanalaisen rihmaston. Uusi ilme mobiiliin Metsälehti Mobiilia on nyt entistä helpompi lukea. Einsteinin pörrötukka Hiiponhomeen hennot rihmat siirottavat verihiipon lakista kuin harva pörrötukka. Vanhojen numeroiden hakeminen hakemistostakin on aiempaa mukavampaa, sillä hakemistossa näkyvät nyt vanhojen lehtien kannet. Luettavuutta on parannettu myös fonttija kuvakokoja muuttamalla
TAMMIKUUTA. joulukuuta. A N N A BA cK TAMMIKUUN MAKASIINISSA 73 MAKASIINI 8 • 2014 3264_.indd 73 28/11/14 17:38. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18. ensi numerossa MUISTA VÄHENNYKSET Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen SEUrAAVA METSÄlEHTI MAKASIINI IlMESTYY 15
Piirrän ottimien ääriviivat muotilla ja sahaan palat irti vannesahalla. Teen ottimia rauhassa iltaisin, joten ajan kulkuun ei kiinnitä huomiota. Valmistuin sieltä puuartesaaniksi. Se on pehmeä ja lämmin materiaali. Teen yleensä kymmenisen paria kerralla. En kuitenkaan koe sitä huonona puolena, se on yksi puumateriaalin ominaisuuksista. Muodot ja yksityiskohdat viimeistelen hiomalla ja lopuksi käsittelen ottimet pellavaöljyllä. Seuraavaksi ottimia on myynnissä Helsingissä Kaapelin joulu -tapahtumassa. Valitsin ottimien materiaaliksi kotimaisen koivun, sillä se on kestävää ja soveltuu keittiökäyttöön. Siihen kuluu noin kuusi tuntia. 22-vuotias puuartesaani Aleksi Ampuja valmistaa paistinlastoiksikin taipuvia salaatinottimia puusepänverstaassa Tuusulassa. Isompien töiden, kuten pöytien, suunnittelussa pitää miettiä, miten puu elää ja käyttäytyy eri vuodenaikoina. Näitä ottimia voi käyttää myös paistinlastoina ja olen huomannut, että ne toimivat hyvin wokkipannussakin. Olen opinnoissani tutustunut myös muoviin ja metalliin, mutta puu on ehdoton suosikkini. Kurssin jälkeen olen valmistanut ottimia isäni puusepänverstaassa Tuusulassa. Kurssin tavoitteena oli tutustuttaa puutöissä tarvittaviin työvälineisiin, mutta minulla on kokemusta puutöistä jo Länsi-Uudenmaan ammattiopistosta. On vaikea sanoa, miten kauan yhden otinparin tekeminen kestää. Palasta koivulankkua syntyy kerralla useampi otin. Ihmiset pitävät ottimien muodosta ja muutamat ovat kehuneet niiden toimivan hyvin käytössä. Yksi pari maksaa 18 euroa.” Koivua Keittiöön Puuartesaani Aleksi Ampuja yhdisti salaatinottimet ja paistinlastan. 74 MAKASIINI 8 • 2014 74 MAKASIINI 8 • 2014 3265_.indd 74 28/11/14 17:40. Ottimien valmistus alkaa palasta koivulankkua. Äitini myy ottimia vanhempieni Ikituuli-yrityksen kautta markkinoilla ja messuilla, niitä on mennyt kaupaksi jo joitain kymmeniä. Opiskelen Lahden muotoiluinstituutissa kalustemuotoilijaksi ja salaatinottimien suunnittelu oli tehtävänä puupajakurssilla. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”TehTävänä oli suunnitella salaatinottimet, mutta halusin tehdä jotain, millä olisi muutakin käyttöä
Kapea ja kepeä suksikalusto ei mahdollista poikkeamista tältä kovalta uralta pehmeään lumeen. Polku omaan metsään Asiakaspalvelu, klo 9-15, 09 315 49 840 • www.metsakustannus.fi • www.facebook.com/metsakustannus METSÄSUKSET N ykyisin hiihto on eriytynyt menneistä ajoista kahdeksi tyystin toisistaan poikkeavaksi lajiksi. 3266_.indd 75 27/11/14 17:00. Lumikengät ovat oivat välineet lyhyisiin siirtymisiin ja työskentelyyn hangen pinnalla vaikeassa maastossa, missä käsien pitäisi olla vapaina – esimerkkinä pystykarsinta. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 49 MAKASIINI 2 • 2014 49 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 Aina ajankohtaiset tiedot metsästä kaikilta kanavilta, kuten haluat. Umpihankihiihdon konsepti UmpihaNkeeN Puiset metsäsukset ovat tehneet jonkinlaista paluuta viime vuosina. Niinpä metsäsuksien käyttö painottuu pääasiassa vapaa-ajan harrastuksiin. Oman lisänsä soppaan heittää Altai Hok -tyyppiset lyhyet (100– 160 senttiä), mutta erittäin leveät (100–130 milliä) sukset. Edellistä ryhmää pienempi hiihtäjäjoukko etenee perinteistä umpihiihtoa metsätai eräsuksilla retkeillen. Metsäsuksien käyttö työtehtävissä on lähes loppunut, vain jokunen metsäammattilainen suuntaa enää muutaman kerran talvessa suksilla työkohteilleen. Mikään näistä tulokkaista ei kuitenkaan korvaa kunnollista pitkää metsäsuksea silloin, kun pitää edetä umpea pitemmän matkaa. Vertailimme pitkiä suksia Tuntsan hangilla. Parhaimmillaan ne ovat pakkasilla, mutta on muovisuksillakin omat etunsa. Latuhiihdoksi, jossa edetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla pitkin valmiita, raskaiden latukoneiden tamppaamaa uraa. Lisänä ovat uudelta mantereelta tänne parin viime vuosikymmenen aikana kotiutuneet lumikengät. Yhdet eivät riitä Umpihankihiihtovälineissä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan
Kaiken lähtökohta on materiaalin tuntemus. Menetelmän avulla lisätään itsetuntemusta, vahvistetaan sisäisiä voimavaroja ja taltutetaan stressiä. Näin saadaan käyttöön sekä metsän luonnolliset että harjoituksilla saavutettavat hyvinvointivaikutukset. Lujasta, taivutusta kestävästä koivusta tulee hyvä kirvesvarsi, ja toisaalta karvaalta maistuvasta tuomesta ei ole kauhaksi. Se sisältää käsityöohjeita ja runsaasti tietoa erilaisista työstötavoista, työvälineistä sekä puutyöperinteestä. Kuiva puu on erilaista työstää kuin tuore ja mänty erilaista kuin tyrni. Metsämieli luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Sirpa Arvonen Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. Selkeät ohjeet valokuvineen opastavat kättä varmalla otteella vaihe vaiheelta. Hinta 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kädenja mielentaitoja metsästä 3267_.indd 76 27/11/14 18:05. Hinta 32 € Puutyöt pärekorista pistoaitaan Markus Tuormaa Puutyöt on puukäsitöitä harrastavan aarre arkku. Metsämieli-harjoituksissa on sovellutuksia muun muassa mindfulnessja lifecoachingharjoituksista. Kirja kokoaa yhteen suosittujen Puusta tehtyja Veistotöitä-kirjojen parhaat ohjeet ja sisältää myös uusia ohjeita. Mielentaidoista ja metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta syntyy hyvinvointia kannatteleva perusta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys