M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 4 Kemeratöihin tulossa parin kuukauden tauko • Isompi tila on halvempi • Suuri Savotta jatkuu Te em a : bIo en er g Ia SahauS Ratapölkkyjä eRämaasta Luhta aRktista elämää pikateSti tulevaisuuden saha Bioenergia imatRa vaihtaa hakkeeseen korJuun LaaDuSta 21 KYSYMYSTÄ ”Maata menee väkisin” kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa. METSÄNOMISTAJA KU VA H A N N U PI IR A IN EN 4. JoULUKUUTa • nUmero 8/2014 • 9 € • www.meTSaLehTI.fI 3276_.indd 1 27/11/14 16:26
UUTTA ! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana. Katso lisää www.metsaforest.? /mobiili. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297.indd 1 10.11.2014 17:00:07 3201_.indd 2 27/11/14 16:59
metsälehti makasiini 6 60 48 SISÄLLYS NRO 8/23 4.12.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Kotimaista energiaa myös Helsinkiin 6 MetsänoMistaja: Moottoritie halkaisi maat 12 Kemeratöihin tulossa tauko Lakimuutos katkaisee tuet ainakin pariksi kuukaudeksi ensi vuonna. 14 Otson yhtiöittäminen lykkääntyy 15 MetsätyyPPi: Arkkitehti Pekka Pakkanen 16 Markkinat: Sahat purkavat ylituotantoa 18 Metsätilat: Isompi palsta on halvempi 19 kUUkaUden PUUkaUPPa: Neljä tarjousta kesäleimikosta 21 Verkosta: Patsas vaihtopäällä teeMa: Bioenergia 22 iMatra Vaihtaa hakkeeseen Kolme uutta lämpölaitosta nielevät puuta 100 000 kuutiota vuodessa. 32 rahaPUU: Miksi kemeralaki? oMa Metsä 34 Metsänhoito: 21 kysymystä korjuun laadusta 37 Pikatesti: sUPersaha säVäytti 38 Metsänhoidon perusteet: Kymppitonnin leimikko 40 tUtkiMUs: Kilo hirveä kaikille 41 Metsäläisen allakka: Hiljaisena aikana ajatellaan 42 MetsäPerintö: Usein kysyttyä sukupolvenvaihdoksesta 44 kysy Pois: Mikä aiheuttaa pallolatvan 46 tUoteUUtUUdet: Valoa pimeyteen 48 rataPölkkyjä eräMaasta Lauri Selin työskenteli kanadalaissahalla 1950-luvulla. 58 kesäkisa: Ei sahaa ilman tarinaa lUonnosta 60 lUhta: Arktista elämää 64 ennen & nyt: Varoittava esimerkki 65 kolUMni: Kauniit vai kauheat hakkuuaukeat 66 taPionPöydältä: Turska on enemmän kuin joulukala 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet : Einsteinin pörrötukka 74 tUote & tekijä: Koivusta salaatinottimet H A N N U PI Ir A IN EN jO rM A LU H TA LA U rI SE LI N 3 MAKASIINI 8 • 2014 3 MAKASIINI 8 • 2014 3202_.indd 3 28/11/14 17:01
Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs lutehtaan kylkeen rakennettavassa biojalostamossa. Helsinkiin polttoaine kulkisi valmista maakaasuputkea pitkin. Teknisesti hanke on lupaava, mutta sen huono puoli on, ainakin vielä, kallis hinta. Helsingin esimerkki osoittaa, miten vaikeaa on irrottautua halvasta kivihiilestä. Samoin siitä näkee, miten bioenergian kansainvälinen markkina kasvaa. Kotimainen puu joutuu kilpailemaan paitsi fossiilisia polttoaineita myös ulkomaista bioenergiaa vastaan. Toivottavasti Helsingin päättäjät löytävät ratkaisun, jolla kivihiiltä korvataan mahdollisimman paljon kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tässä numerossa kerromme, miten biotalous etenee itärajalla. Nyt myös Imatra on päättänyt vaihtaa maakaasun hakkeeseen. Lähiseudun metsänomistajille se tietää lisää kaivattua energiapuun kysyntää. Kädessäsi on vuoden viimeinen Metsälehti Makasiini. Ensi vuonna aloitamme tuttuun tapaan metsäveroteemalla, jossa vastaamme myös lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tarkemmat ohjeet löydät sivulta 68. V altava hakekasa auttaa hahmottamaan puuenergian mittakaavaa. Ylös ei tule mieleen kiivetä. Kasan kiertäminenkin kestää kauan. Siitä huolimatta haketta siitä riittää poltettavaksi Tampereen Naistenlahden voimalaitoksella vain pariksi viikoksi. Puuenergian käyttö lisääntyy nyt kovaa vauhtia. Tampereen tavoin hake kiinnostaa myös Helsinkiä, joka on ilmoittanut pyrkivänsä energiantuotannossa hiilineutraaliksi. Uusiutuvan energian lähteitä on useita. Parhaillaan Helsingin Suvilahteen rakennetaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. Puuperäisistä polttoaineista ensimmäisenä on otettu käyttöön pelletti, jota poltetaan Salmisaaren ja ensi vuonna myös Hanasaaren voimalaitoksilla kivihiilen joukossa. Pellettien osuus on vain 5–7 prosenttia, mutta kovilla pakkasilla se tarkoittaa vähintään viittä rekkakuormaa molemmille laitoksille. Ensi vuonna kaupunginvaltuusto päättää seuraavista askelista. Pelletin lisäksi on muitakin biovaihtoehtoja kuten hake, biohiili ja puukaasu. Hiili ja kaasu sisältävät energiaa tiiviimmässä muodossa kuin pelletti tai varsinkin hake, mikä olisi iso etu suurkaupungin lämmittämisessä. Biohiiltä ei vielä tuoteta isoja määriä Suomessa, mutta sitä on saatavissa mahdollisesti Hollannista. Jos pellettien polttoa päädytään lisäämään, myös siitä osa todennäköisesti tuotaisiin ulkomailta. Biomassasta, kuten metsähakkeesta, tehdyn synteettisen biokaasun valmistusta Helsinki on selvittänyt yhteistyössä Gasumin ja Metsä Fibren kanssa. Suunnitelman mukaan puu kaasutettaisiin Joutsenon selKotimaista energiaa myös Helsinkiin PEFC/02-31-162 Kannen kuva hannu piirainen Metsäkustannus Oy pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844, 050 572 2165 asiakaspalvelu@metsalehti.fi metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 8 • 2014 3203_.indd 4 28/11/14 17:01
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Torstai-aa mu (27.11.) Vattulan luonnonsu ojelualuee lla Tampereen kupeessa. Vedenpin nalle on ilmestynyt ohut jääkerros. Se muodosta a peilin, joka vääristää oikean maailman jännään kuvioon. Valitettava sti kuvassa ei kuule paikan hiljaisuutta eikä tunne syksyisen metsän tuoksua. KuVa Emil BoByrEV marrasKUUssa 3268_.indd 5 28/11/14 17:02
METSÄNOMISTAJA Moottoritie halkaisi metsät Antti Teivaalan sukuyhtymän metsät ovat nyt useammassa osassa. Yksi metsäalueista näkyy kuvassa oikealla Tamperen läntisen ohitustien varressa. Helsinkiin lopulta vievä tie on Teivaalan mukaan tärkeä väylä työssä käyville ihmisille. 6 MAKASIINI 8 • 2014 6 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 6 28/11/14 17:07
Moottoritie halkaisi metsät Antti Teivaala on kaupunkilaismetsänomistaja – kirjaimellisesti. Laajeneva Tampereen seutu on muuttanut suvun metsää tieksi ja huoltoasemaksi, mutta kaupungin voimaloiden läheisyys tuo omat mahdollisuutensa puukauppaan. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Hannu Piirainen 7 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 7 28/11/14 17:07
”Bioenergia on asia, joka Tulee olemaan meTsänomisTajien kannalTa HyVä juTTu.” Y löjärveläinen Antti Teivaala istuu huoltoaseman pöydän ääressä ja juo kahvia. Kyytipoikana kofeiinille on tuore munkkirinkilä. Paikka on yksi Suomen kymmenistä ABC-liikennemyymälöistä. Teivaalalle ABC Teivo ei kuitenkaan ole mikä tahansa huoltoasema. Muutama vuosi sitten kahvia olisi juotu huoltoaseman sijaan keskellä Teivaalan sukuyhtymän omistamaa koivikkoa. ”Tässä oli hyvä kasvupaikka. 1960-luvulla istutettujen koivujen keskipituus oli 2000-luvun mittauksessa hieman vaille 30 metriä”, Teivaala kertoo. Nyt koivikosta on jäljellä vain muutama puu. Ne maisemoivat ABC:n parkkipaikan reunoja. Ei se koivujen syy ollut, että sattuivat juurtumaan ihmisen tielle. 75 hehtaaria jyrän alle Puiden kohtaloksi koitui laajeneva Tampere. Kaupunki lähiympäristöineen on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista, ja lisääntyvä ihmismäärä tarvitsee elintilaa. Sitä löytyy Tampereen kupeesta Ylöjärveltä. Teivaalan sukuyhtymän omistamista metsistä kiihtyvä kaupungistuminen on leikannut viime vuosina 75 hehtaaria. ABC-huoltoaseman lisäksi metsää vei moottoritie, jota varten Ylöjärven kaupunki pakkolunasti maata. Ei Teivaala silti valita, hämäläinen kun on. Metsiensä sijainnillehan ei kukaan voi mitään. ”Maata menee väkisinkin ja sitä tarvitaan. Tampereen seudulle on ennustettu parinkymmenen vuoden sisään 90 000– 100 000 asukasta lisää. Asuminen, työpaikat ja kauppa vaativat tilaa.” Maiden pakkolunastusta Teivaala aikoo silti vastustaa loppuun saakka. Laajenevan kaupungin kaavamuutosten pitäisi syntyä neuvottelutuloksina maanomistajien kanssa. Neuvoteltavaa Teivaalalla riittää. Sukuyhtymän hallussa on yhä noin 400 hehtaaria ylöjärveläismetsää ja 100 hehtaaria peltoa. Vanha kohtaa uuden ”Saa nähdä, mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä”, Antti Teivaala sanoo kotitilansa pihamaalla. METSÄNOMISTAJA Munkkikahvien jättämät sokerinmurut on pyyhitty pois suupielistä. Satoja vuosia vanhalle maatilalle on vain kilometrin ajomatka ABC:ltä. Viljely on yhä Teivaalan ja hänen serkkunsa pääelinkeino. Tilan vanhan talouskeskuksen ympärillä sijaitseville pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja ruista. Tai siis kasvaisi, jos olisi kesä. Nyt jäljellä on enää sänki, joka peittyy ja paljastuu vuorotellen alkutalven lumija vesisateissa. Tilan ydin eli talouskeskus koostuu use?ammasta rakennuksesta, joista moni on yli sadan vuoden ikäinen. Yhdessä talossa asuu Teivaala ja hänen vaimonsa pariskunnan nuorimman tyttären kanssa. Kaksi vanhempaa lasta on jo lähtenyt maailmalle. Tilan päärakennus on itse asiassa oikea kartano. Sen pihamaalla huomaa, kuinka vähän aikaa Suomi on ollut teollinen yhteiskunta. Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, mutta silti suuri maatila on pysynyt elinvoimaisena vain kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. ”Teivaala on ollut aina 1960-luvulle asti merkittävä paikallinen talouden keskus”, talonpoikaissuvun perillinen toteaa. Nyt uudet talouden keskukset uhkaavat jyrätä vanhan ajan. Peltoviljelyn jatkosta ei voi sanoa varmuudella, mutta Teivaala uskoo metsänomistamisen kannattavan tulevaisuudessa myös taajamaympäristössä. Suurkaupungin läheisyys tuo hänen mukaansa hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi energiapuukauppaan. Tampereella metsähaketta polttaa Naistenlahden suuri voimalaitos. Voimalalle on sitä parempi, mitä lyhyempi polttoaineen kuljetusmatka on. ”Bioenergia on asia, joka tulee olemaan metsänomistajien kannalta hyvä juttu. Polton lisäksi jalostetaan muita tuotteita. Biokäyttö pitää puun kysynnän kovana”, Teivaala sanoo. Maisematyölupa kantona kaskessa Kaupunkimetsänomistamisessa on muitakin etuja. Moottoritietä pitkin matka metsätilan eri kolkkiin taittuu nopeasti. Teivaala kurvaa ylös ramppia ja pysäyttää auton kääntöpaikalle metsän laitaan. Runsaan kivenheiton päässä moottoritien autovirrasta mäntymetsä järeytyy pikkuhiljaa tukkikokoon. ”Taimien istutukseen käytettävä pottipotki ja raivaussaha ovat tutuimmat työvälineet itselleni. Polttopuita teen saunaa ja talossa olevaa puuhellaa varten”, Teivaala sanoo. Antti Teivaala toivoo, että tilan vanha talouskeskus ympäristöineen ei jäisi Tampereen laajenemisen jalkoihin. Sukutila sijaitsee vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 8 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 8 28/11/14 17:07
9 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 9 28/11/14 17:08
”Metsähommat on mukavia varsinkin, jos joka kelillä ei tarvitse lähteä hommiin, vaan voi valita työntekoon hyvän sään.” Aivan ongelmatonta kaupungin lähistöllä sijaitsevien metsien hoito ei ole. Yksi osa pulmaa on Teivaalan mukaan se, että kaupunkilaisten yhteiset virkistysja ulkoilumaastot ulottuvat yksityisten maanomistajien maille. Tämä aiheuttaa sen, että metsänomistaja tarvitsee maisematyöluvan metsänhoitotöilleen. Sen on huomannut myös Teivaala. Hän on saanut työlupaa kyselleen kaupungin viranomaisen peräänsä jopa silloin, kun on ollut raivaamassa risukkoa nuoressa metsikössä. Joka puun kaatoon pitäisi kysyä lupa, nääs. ”Luvan haku vie aikaa noin kolme kuukautta, ja sen päälle voivat tulla vielä naapurikuulemiset. Lopulta lupa voi maksaa useamman sata euroa”, Teivaala kertaa omia kokemuksiaan maisematyölupaprosessista. Raivaustyömaan tarkastus ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Teivaalan mielestä maisematyöluvan rajana voisi olla avohakkuu. Kasvatushakkuisiin lupaa ei tarvittaisi. Jäsenmaksu mietityttää Teivaala on ollut yli 20 vuotta mukana metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Tällä hetkellä hän on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Metsänomistajien ei ole enää ensi vuonna pakko maksaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksua. Pirkanmaalaiset metsänomistajat ovat huomanneet muutoksen lähestymisen, ja puheluita on tullut puheenjohtajalle saakka. ”Eniten on kysytty tulevan jäsenmaksun tasosta. Osa metsänomistajista pohtii, ollako jäsen vai ei.” Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja suurin osa Länsi-Suomen yhdistyksistä tulevat Teivaalan mukaan käyttämään porrastettua jäsenmaksumallia. Päätös asiasta tehdään piakkoin. Maksuportaat tulevat todennäköisesti kulkemaan noin 60 eurosta ylöspäin puolentoista sadan tietämille. ”Jäsenyysprosentti tulee olemaan meillä hyvä. Mahdottomia ei tarvitse tavoitella, sillä vain Pohjois-Koreassa on 100 prosentin jäsenyys ja tyytyväisyys mahdollista”, puheenjohtaja sanoo. Vertaus jäsenmaksun suuruudesta tulee Teivaalalle mieleen jo aiemmin mainitun ABC:n yhteydessä. Jäsenmaksun hinnalla tankkaa auton kerran. Siihen verrattuna summa ei Teivaalan mielestä ole suuri. Luottamustoimien monitoimimies Teivaala on oikea luottamustoimien monitoimimies. Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi hän on jäsenenä muun muassa MTK:n metsäjohtokunnassa, Yksityismetsätalouden Työnantajien hallituksessa ja Länsi-Suomen metsätilat Oy:n hallituksessa. Miehen mukaan aktiivinen osallistuminen on sukurasite. Jo vaari ja isä olivat monessa mukana. ”Eri luottamustoimet tukevat toinen toisiaan, sillä asioita tulee käsiteltyä hyvin monelta kannalta.” Teivaala on myös urheilumiehiä ja ollut mukana paikallisten urheiluseurojen toiminnassa. Viime aikoina paljon aikaa on kuitenkin vienyt vuoden 2012 vaaleissa tullut edustajan paikka Ylöjärven kunnanvaltuustossa. Niinpä oma liikunta on täytynyt sopeuttaa kunnanherran elämäntyyliin. ”Vajaan vuoden olen käynyt kuntosalilla, vaikka olen tähän asti ajatellut, että kuntosali sijaitsee metsässä”, Teivaala kertoo. Puuhan määrä hirvittää sivustakatsojaa, mutta Teivaalan mukaan kiinnostus asioihin ajaa eteenpäin. Metsämiehenä hän pitkälti itseoppinut ja kannustaa metsänomistajia hankkimaan tietoa. ”Olen lukenut aina paljon. Kilpailimme taannoin tutun kanssa siitä, kummalla on enemmän kirjoja. Hävisin hänelle parilla sadalla niteellä.” Teivaalankin hyllystä löytyi silti parituhatta kirjaa. Hän sanoo, ettei ole täydellinen asiantuntija missään asiassa, mutta yleistieto auttaa ajattelemaan asioita monelta kannalta. Sitä taitoa kaupunkilaismetsänomistaja tarvitsee, kun samaan metsään änkeävät kaupungin mittamiehet ja omakotitonttia etsivät perheet. METSÄNOMISTAJA Laatukoivikko on vaihtunut ABC:n valoihin. Asutuksen laajentuessa taajamametsänomistajien on syytä varautua muutoksiin. Kasvavan kaupungin voimalat tarvitsevat kuitenkin energiapuuta lähistöltä käyttöönsä. ”eri luoTTamusToimeT TukeVaT Toinen Toisiaan, sillä asioiTa Tulee käsiTelTyä HyVin monelTa kannalTa.” Roskaajat ovat yksi kaupunkilaismetsänomistajan harmeista. Näistä roskista Teivaala on tehnyt rikosilmoituksen. 10 MAKASIINI 8 • 2014 3284_.indd 10 28/11/14 17:08
UUTISET Lyhyesti Metsäpeurakanta aiotaan elvyttää Metsähallitus suunnittelee metsäpeuran eli suomenpeuran palauttamista entisille asuinsijoilleen eri puolille Suomea. Vielä 1600-luvulla peura esiintyi lähes koko Suomessa ja oli merkittävä riistalaji. Viime vuosisadan alussa sukupuuttoon metsästetty peura palasi 1950-luvulla, ja kanta runsastui lain suojan ja suunnitelmallisen hoidon myötä. Suunnitelman metsäpeuran palautusistutuksista pitäisi valmistua ensi heinäkuussa. Kotkilla menee hyvin, tunturihaukoilla ei Merikotkien pesintä onnistui erinomaisesti, muuttohaukan keskinkertaisesti, mutta tunturihaukan erittäin huonosti jo kuudentena vuonna peräkkäin, kertoo Metsähallituksen raportti. ”Tärkeimmät syyt maaja merikotkien hyvään pesintätulokseen olivat pesintäkauden suotuisat sääolot ja aiempaa parempi ravintotilanne. Tunturihaukan taantuminen taas johtuu tärkeimmän saalislajin riekon vähyydestä”, toteaa ylitarkastaja Tuomo Ollila. TekSTi ja kuVa Mikko Riikilä NyKyiNeN kemeralaki päättyy ensi kesäkuun lopulla. Eduskunta hyväksyy uuden lain vielä tänä vuonna, mutta se tulee voimaan vasta, kun EU:n komissio on hyväksynyt, siis notifioinut lain. Vanhan lain tukia voi hakea tällä tietämää maaliskuun 20. päivään asti. Näin ollen tukea saavat taimikonhoitoja energiapuuhankkeet on saatava valmiiksi siihen mennessä. Uusi laki tulee voimaan aikaisintaan ensi heinäkuun alussa. Tätä ennen uusien tukiehtojen mukaisia töitä ei voi aloittaa, koska tuen ehtona on metsäkeskuksen hyväksymä ennakkosuunnitelma eikä niitä voida hyväksyä ennen lain voimaantuloa. Savotat siis seisovat. Voimaantulo auki Erityisesti energiapuuta korjaaville koneyrittäjille tauko on raskas. Metsurit sen sijaan työllistyvät kevään istutuksilla. Uuden kemeralain voimaantuloa kukaan ei uskalla ennustaa. ”Komissiossa lakia käsitellään maatalouspääosastossa. Lisäksi notifiointiin tarvitaan lausunnot ympäristö-, kilpailuja energiapääosastoilta”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriössä. Uusi tukijärjestelmä on alustavasti esitelty komissiolle. Laki lähtee komission käsiteltäväksi, kun eduskunta on sen hyväksynyt. ”Notifiointiin kuuluu vähintään puoli vuotta, pahimmillaan jopa vuosia”, Hilska-Aaltonen kertoo. Komissiosta kantautuneiden epävirallisten tietojen mukaan ei ole aivan poissuljettua, että tukijärjestelmät voisivat olla voimassa yhtä aikaa. Jos näin kävisi, uusien tukien mukaisia töitä voitaisiin ehkä aloittaa etuajassa. Tämä edellyttäisi lain nopeaa notifiointia, kotimaisen lainsäädännön tarkennuksia ja metsäkeskuksen järjestelmien rakentamista. ”Täysin mahdotonta se ei ole, mutta vielä epävarmaa ja riippuu monesta asiasta. Kevään eduskuntavaalit eivät ainakaan nopeuta asian käsittelyä”, Hilska-Aaltonen toteaa. Takaraja voi siirtyä Joutsalaisen metsäpalveluyritys Metsäpirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen ihmettelee, miksi viimeiset tukihakemukset on jätettävä jo keväällä, vaikka vanhaa kemeratukea saa maksaa kesäkuun loppuun asti. ”Metsäkeskus tilittää kemerat parissa viikossa. Kolmen kuukauden katko on käsittämätön ja tuntuu lähinnä virkamiesten simputukselta”, hän ihmettelee. Metsäkeskuksen virallisen selityksen mukaan maalis-kesäkuu on varattu epäselvien hankkeiden käsittelyyn. Hakijoille on varattava aikaa korjata huomautuksen saaneita töitään. Pirkkalainen esittää, että tukihakemusten viimeistä jättöpäivää lykättäisiin huhtikuun loppuun. Tältä osin Hilska-Aaltosella on myönteistä kerrottavaa. ”Metsäkeskus on ehdottanut hakemusten jättöpäivän siirtämistä huhtikuun 17. päivään. Uskon, että tämä ehdotus hyväksytään.” Pirkkalainen pelkää, että ensi vuonna töiden aloittaminen lykkääntyy pahasti. ”Jos laki ei ole voimassa heinäkuun alussa, se viipynee pitkälle syksyyn. Suomen virkamiehet lomailevat heinäkuun ja komissio elokuun. Se merkitsisi monelle yrittäjille vaikeita aikoja.” Hilska-Aaltonen myöntää tilanteen hankaluuden. ”Tällainen riski on aina olemassa, kun liiketoiminta harjoitetaan julkisten tukien varassa.” Savotoille seisokki kemeratyöt taukoavat ensi keväänä ainakin kahdeksi kuukaudeksi, mutta paussi voi venyä pidemmäksikin. Metsäpirkan metsuri Veli Vanhalahti hakkasi viime viime viikolla energiapuuta Joutsassa. Ensi kevään savotat ovat hämärän peitossa. W ik iM ed ia Co M M o n S 12 MAKASIINI 8 • 2014 12 MAKASIINI 8 • 2014 3285_.indd 12 28/11/14 17:09
yrittäjät tyytyväisiä Metsähallitukseen Yrittäjät ovat Metsähallitukseen urakanantajana kohtuullisen tyytyväisiä. Tuoreessa yrittäjäkyselyssä kouluarvosana oli 8,4. Tulos on lähes sama kuin vuonna 2011. Metsähallitus kysyi sopimusyrittäjiltään mielipiteitä muun muassa työskentelyilmapiiristä, sopimusten pituudesta ja kehittämiskohteista. Yrittäjät kokivat, että Metsähallitus arvostaa heitä yrittäjinä ja että työskentelyalueella vallitsee hyvä ilmapiiri. UPM:n oppisopimuskoulutus jäihin uPM keskeyttää kymin ja kaukaan tehtaiden oppisopimuskoulutuksen. Syynä ovat äskettäin päätetyt paperikoneiden sulkemiset kaukaan ja jämsänkosken tehtailla. koska yhtiöllä on lakiin perustuva velvollisuus tarjota ensisijaisesti töitä irtisanotuille, ei koulutettaville välttämättä löydy työpaikkoja yhtiöstä. Tänä vuonna alkanut ensimmäinen koulutus viedään kuitenkin loppuun. Mukana on tällä hetkellä noin 40 opiskelijaa. 7 Seitsemänkerroksisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puumäärä kasvaa Suomen metsiin seitsemässä minuutissa. Metsäkoneyritykset uivat talouden valtavirrassa osin vastavirtaan. ne ovat palkanneet yhteensä laskien jopa satoja työntekijöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana.” koneYRiTTäjien liiTon VaRaToiMiTuSjohTaja SiMo jaakkola, koneYRiTTäjä 9/2014. ”nyt ponnistuslauta on vahvin metsäsektorilla. Millään muilla aloilla meillä ei ole niin monia avoimia mahdollisuuksia, niin monia kasvumarkkinoita ja monia kilpailuetuja.” TuleVaiSuudenTuTkija RiSTo linTuRi MeTSäTeolliSuuS RY:n SeMinaaRiSSa 19.11. ”osaamme täällä koko ketjun, joten tähän toimintaan ei ole muiden helppo tulla. Meillä Suomessa on maailman parhaiten hoidetut metsät.” uPM:n ToiMiTuSjohTaja juSSi PeSonen, Tekniikka & TalouS 14.11. Sama korjuutuki kaikelle pienpuulle Tulevan kemeralain sisältöä ei ole vahvistettu ja se voi Brysselin reissulla muuttua, mutta seuraavanlaisin suuntaviivoin uutta kemeraa viimeistellään: • Varhaishoidon tueksi ehdotetaan 160 euroa hehtaarilla. Sitä saisi 0,7–3-metristen taimikoiden hoitoon. Taimia voi jättää reilusti yli istutustiheyden. • Nuoren metsän hoitoon on tulossa yksi tuki, joka kattaa kaikki yli kolmimetriset taimikot ja nuoret metsät, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen jälkeen on alle 16 senttiä. Tueksi ehdotetaan 230 euroa hehtaarilla. Lisäksi pienpuun korjuusta näillä kohteilla saisi 220 euroa lisää. Puut voidaan käyttää energiatai kuitupuuna. • Kaikki hehtaarituet olisivat samansuuruisia koko maassa. • Vaadittavan ennakkosuunnitelman perustaksi kelpaisi metsäsuunnitelma tai Metsään.fi-kuviotieto. 13 MAKASIINI 8 • 2014 13 MAKASIINI 8 • 2014 3285_.indd 13 28/11/14 17:09
UUTISET Lyhyesti Sertifikaatteja taas lisää MTK, Metsäteollisuus ry ja Suomen Sahat ovat perustaneet yhdistyksen, joka toimii alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana Suomessa. Nykyään PEFC-sertifikaattia hallinnoivat Metsänomistajien liitot, joiden toiminta on päättymässä. Tornator puolestaan on saanut Suomen metsilleen ympäristöjärjestöiden suosiman FSC-sertifikaatin. Samalla FSC-sertifioidun metsän pinta-ala Suomessa ylitti miljoonan hehtaarin rajan. Kahvilasta vuoden hirsirakennus Vuoden hirsirakennukseksi on valittu Helsinkiin viime kesänä valmistunut Kahvila Birgitta Hernesaari. Kahvilanpitäjä Tommi Leppälä sanoo puun ja hirren ollen hänelle itsestään selviä materiaalivalintoja. ”Halusimme omaleimaisen ilmeen, joten päällystimme hirsirungon hiilenmustalla verhouksella. Työvaihe tehtiin rakennuspaikalla polttamalla laudan pintaa viiden minuutin ajan. Sammutus onnistui merivedellä”, Leppälä kertoo. Tu o M a S u u SH Ei M o Tiia PuuKiLa OtSO Metsäpalveluiden yhtiöittäminen siirtyy vuoden 2016 alkuun. Metsäpalveluita myyvän Otson oli alun perin tarkoitus aloittaa toimintansa yhtiönä ja ottaa lopullinen pesäero Suomen metsäkeskuksesta ensi vuoden alusta. Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on kuitenkin päädytty syksyn aikana vuoden aikalisään. ”Todettiin, ettei yhtiöittämiseen olla vielä valmiita. Otson liiketoiminnan edellytyksiä on tarpeen parantaa, jotta yhtiö voi lähteä hyvin liikkeelle”, kertoo maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala. Ministeriö teetti keväällä toiminnan arvioinnin Suomen metsäkeskukselle, Otsolle ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Otson suurimmaksi haasteeksi todettiin elinkelpoisen yhtiön perustaminen. Metsäpalvelumarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja Otson palveluiden kysyntä on vielä suureksi osaksi riippuvaista kemeratuista. Tällä hetkellä suurin osa liikevaihdosta syntyy kemeratuetuista suometsänkunnostusja tienparannushankkeista. Ensi vuoden kemeralakiuudistus mietityttää Otso Metsäpalveluiden johtajaa Jukka Enarvia. ”Uusi kemeralaki ei todennäköisesti ala heti edellisen loputtua. Uusien projektien käynnistymiseen tulee katkos, ja siitä olen pikkuisen huolissani”, Enarvi sanoo. Otson syksyisissä yt-neuvotteluissa päädyttiin irtisanomaan kymmenen toimihenkilöä ja lomauttamaan kaikki kolmesataa työntekijää kahdeksi viikoksi loppuvuodesta. Katkos tuissa toisi jälleen uusia hankaluuksia. Valtio säilyy omistajana Otson yhtiöittäminen juontaa juurensa vuoden 2012 alussa voimaan astuneeseen metsäkeskuslakiin. Lakiuudistus lakkautti alueelliset metsäkeskukset ja jakoi metsäkeskuksen toiminnan kahteen itsenäiseen yksikköön: julkisiin palveluihin eli Suomen metsäkeskukseen ja metsäpalveluihin, nykyiseen Otsoon. Jaon syynä oli kilpailun avoimuuden säilyttäminen. Metsäkeskus myöntää esimerkiksi kemerarahoitusta hankkeille, joita Otso hoitaa. Otso on viimeiset kaksi vuotta toiminut ilman valtion avustusta. Yhtiöittämisen yhteydessä se siirtyy Tapion tavoin valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen, ainakin aluksi. ”Lähdemme liikkeelle valtio-omisteisesta yhtiöistä. Se on eri asia, mitä vuodet tuovat tullessaan”, Ojala sanoo. Tapio on toiminut omana erillisenä organisaationaan jo pitkään, joten aikalisä yhtiöittämiseen ei ollut tarpeen. Tapion yhtiöittämistä koskeva laki esiteltiin presidentille viikko sitten. Tapio aloittaa toimintansa yhtiönä ensi vuoden alusta. Otso ottaa aikalisän Metsäpalveluja tarjoavan otson lopullinen pesäero metsäkeskuksesta siirtyy vuodella. Maaja metsätalousministeriö teetti keväällä ulkopuolisen arvioinnin metsätalouden edistämisorganisaatioiden toiminnasta. Tavoitteena oli seurata, miten julkisen metsähallinnon uudistaminen oli onnistunut Suomen metsäkeskuksessa, otso Metsäpalveluissa ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa. Neuvontapalveluita tarjoavan KPMG:n laatimassa arviointiraportissa otson haasteet ovat muun muassa seuraavanlaisia: • Kilpailu kiristyy: metsäyhtiöt houkuttelevat asiakkaita edullisilla metsäsuunnitelmilla. • Metsänhoitoyhdistysten lakisääteinen veroetu, metsänhoitomaksu, vaikuttaa vielä joitakin vuosia yhdistysten hintakilpailukykyyn. • asiakkaat eivät ole mieltäneet otsoa puhtaasti metsäpalveluyritykseksi vaan edelleen osaksi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä. • otson palveluiden kysyntä on merkittävältä osalta riippuvaista kemeratuista. Liikevaihdosta 80 prosenttia koostuu kemeratuilla rahoitettujen hankkeiden toteuttamisesta. Kehitettävää riittää Otson johtaja Jukka Enarvi. Ylijohtaja Juha Ojalan LE EN a Lo u H iV a a ra M iK Ko ri iK iL Ä 14 MAKASIINI 8 • 2014 14 MAKASIINI 8 • 2014 3286_.indd 14 28/11/14 17:13
mETSäTyyppI 1 Serlachius-museoihin kuuluva Gösta-paviljonki voitti vuoden 2014 Puupalkinnon. Miksi? Taidemuseot ovat rakennustaiteen helmiä. Kun sellainen tehdään puusta, sillä on suuri merkitys. Göstan puurakenteet ovat innovatiivisia. Puuta on paljon enemmän kuin rakennuksen pystyssä pysyminen vaatisi. 2 Mikä on parasta Göstassa? Julkisivut ovat edullista suomalaista kuusilautaa, mutta arkkitehtuurilla ja muodolla tehdään rakennuksen arvo. Gösta sopii hyvin vanhan kartanon viereen ja maisemaan. Suomalaisen rakentamisen laatu on myös loistavaa. 3 Millaista oli tehdä töitä espanjalaisten arkkitehtien kanssa? intensiivistä. Kulttuurieroja on esimerkiksi rakennusmääräyksissä. Suomen ilmasto yllätti espanjalaiset: kesän ja talven lämpötilaero on 50–60 astetta ja välillä sataa alijäähtynyttä vettä. 4 Mitä puurakentajat voivat oppia Göstasta? Göstassa on 101 liimapuukehää, jotka ovat kaikki erilaisia. Betoniset välipohjat on liitetty puisiin pystyrakenteisiin ja julkisivu kaartuu kuusilaudalle luontaiseen suuntaan. rakennetaan materiaalin ominaisuuksien mukaisesti, ei niitä vastaan. 5 Mitä puusta rakennetaan seuraavaksi? CLT-levyt ja isot liimapuuelementit antavat paljon lupauksia. Jokaisessa puurakennuksessa syntyy pieniä edistysaskeleita. Gösta osoittaa, että puu taipuu vastaamaan myös korkeimpia laatustandardeja. Mikä on parasta Göstassa? Jokainen uusi puurakennus on pieni askel eteenpäin, sanoo arkkitehti Pekka Pakkanen. TEKSTi Ja KuVa VaLTTEri SKyTTÄ Kuvio 200 -200 400 600 800 1 000 1 200 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 000 m Polttopuun hakkuut Suomessa Lähde: Metla, Tullihallitus Polttopuun markkinahakkuut Polttopuun nettotuonti 947 -32 MiKKo riiKiLÄ KartelliKenraali Reijo Lahtosen Suuri Savotta -joukko sai erävoiton, kun Helsingin hovioikeus kumosi pari viikkoa sitten Helsingin käräjäoikeuden keväällä tekemän päätöksen puukauppakartellin korvausvaateiden vanhenemisesta. Hovioikeuden mukaan vahingonkorvausvaateiden vanheneminen alkoi vasta 4.1.2010, kun markkinaoikeuden tuomio metsäyhtiöiden lainvastaisesta yhteistyöstä puumarkkinoilla sai lainvoiman. Sen jälkeen vahinkoa kärsineillä on viisi vuotta aikaa kanteen nostamiseen. Päätös vahvisti, että jo jätetyt 656 vahingonkorvauskannetta ovat edelleen voimassa. Hovioikeuden päätös merkitsee myös, että kaikilla 1997– 2004 puukauppoja Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n kanssa tehneillä on ensi tammikuun alkuun asti aikaa esittää korvausvaatimuksia kartellin aiheuttamista menetyksistä. Suuri Savotta -ryhmä aloittaakin vuoden loppuun jatkuvan kampanjan, jolla haetaan lisää osallistujia korvausoikeudenkäyntiin. ”Uskon, että korvausvaatimuksia tulee runsaasti lisää, kun asian käsittely sai hovioikeuden vahvistuksen”, Lahtonen kertoo. Hän korostaa, että tarkoituksena ei ole riidankylväminen vaan ilmapiirin puhdistaminen. ”Metsäyhtiöissä ja yhdistyksissä on sukupolvi vaihtunut. Olisi heidänkin kannaltaan parempi, että vanhat asiat selvitettäisiin ja puumarkkinoilla voitaisiin jatkaa rehdiltä pohjalta.” Vahingonkorvausten käsittely palautuu Helsingin käräjäoikeuteen. Asian käsittely alkaa, kun hovioikeuden päätös on saanut lainvoiman. Metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet harkitsevansa valitusluvan hakemista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, aikaa luvan hakemiseen on 60 vuorokautta. Jos yhtiöt saavat valitusluvan, vanhenemisasian käsittely jatkuu KHO:ssa ja mahdollinen korvauskanteiden käsittely siirtyy tulevaisuuteen. Suuri Savotta jatkuu Metsäyhtiöiden puukauppakartellilta voi hakea korvauksia ensi tammikuun neljänteen päivään asti. KuKa: arkkitehti Pekka Pakkanen Mitä: Veti suomalaisespanjalaista arkkitehtijoukkoa, joka suunnitteli espanjalaisten idean pohjalta Mänttään rakennetun Göstataidemuseon. Miten: Harrastaa työn vastapainona kiipeilyä, jyrkänlaskua ja koskimelontaa. ihmisten maailmasta arkkitehti etsii aina korjattavaa, luonnossa kaikki on jo kohdallaan. ”UskOn, ETTä kORvaUsvaaTiMUksia TULEE Lisää.” 15 MAKASIINI 8 • 2014 15 MAKASIINI 8 • 2014 3286_.indd 15 28/11/14 17:14
markkinat TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Sahoilla sopeudutaan hiipuneeseen sahatavaran kysyntään. Alkuvuoden hyvä menekki innosti sahat nostamaan tuotantoaan, mutta vuoden kuluessa sahatavaran kysyntä on laskenut. Nyt siitä on ylitarjontaa. ”Sahatavaran tuotantomääriä kasvatettiin tänä vuonna sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta sahatavaran kulutus ei ole kasvanut odotetusti. Sahoilla on paha tapa nostaa tuotantoaan niin paljon, että markkinatilanne muuttuu”, sanoo Luvian Sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa. PTT:n metsäekonomistin Jyri Hietalan mukaan sahatavaran hiipuneen kysynnän taustalla on Euroopan taloustilanne ja maailmalla yleisesti vallitseva epävarmuus. Suomen suurimmista vientimarkkinoista vain Iso-Britannia, Saksa ja Egypti ovat vetäneet edes jollain tavalla. Tilannetta hankaloittaa myös euroon nähden heikentynyt Ruotsin kruunu. ”Ruotsalaiset ovat kruunun avulla täyttäneet loppuvuoteen avautuneet aukot”, Huhtamaa sanoo. Vuodenajallakin on merkitystä. Rakentaminen, joka pitkälti sanelee sahatavaran kysynnän, on vilkkainta keväästä alkusyksyyn ja hiljenee yleensä talveksi. Amerikasta vetoapua Sahoilla ylitarjontatilanteen ennakoidaan purkautuvan seisokkien avulla talven kuluessa. Luvian Saha pitää talvilomat joulupyhien aikaan ja myös Versowoodin sahoilla tuotantoa on toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan vähennetty pitämällä talvilomia ja pekkaspäiviä. Keitele Group ei sen sijaan ole vähentänyt tuotantoaan. ”Meillä puolet tuotannosta on jatkojalostetta, esimerkiksi liimapuuta. Jalostuksen suuri osuus turvaa toimintaa tällaisissa suhdanteissa”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio. Tulevaisuuteen miehet suhtautuvat myönteisesti. Rakentamisen ennakoidaan elpyvän ensi vuonna hiljalleen sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla, mikä heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään. ”Lähiviikot ja -kuukaudet voivat tuntua pitkiltä monissa paikoissa, mutta talous on kuitenkin kääntymässä ja asiakkaiden varastot alkavat paikoin olla aika alhaisella tasolla”, Kopra sanoo. PTT:n Hietalan mukaan varsinaista kysyntäpiikkiä ei kuitenkaan ole odotettavissa. Samaa ennakoi Keiteleen Kylävainio. ”Saattaa olla, että sahoilla kärvistellään vuosi tai pari, mutta keskipitkällä aikavälillä on ihan hyvää tulossa. Nyt odotellaan, tuleeko Amerikasta vetoapua. Jos rakentaminen lisääntyy Amerikassa, jää osa paikallisesta sahatavarasta sinne, jolloin eurooppalaiset saavat lisää tilaa Aasiassa”, hän sanoo. Puuta kaikki kolme sahaa ostavat sahatavaran kysynnän hiipumisesta huolimatta pitkälti tavalliseen tapaan. Sahat purkavat ylituotantoa Puuta ostetaan sahatavaran kysynnän heikkenemisestä huolimatta. Dimension hoitaja Jiri Seppänen huolehtii Versowoodin Vierumäen sahalla, että sahatavara etenee kuljettimella järjestyksessä. 16 MAKASIINI 8 • 2014 16 MAKASIINI 8 • 2014 3243_.indd 16 01/12/14 11:32
Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,44 ? 54,79 ? 41,88 ? 15,77 ? 17,03 ? 15,32 ? Uudistushakkuu 58,36 ? 55,93 ? 44,13 ? 17,66 ? 18,62 ? 17,47 ? Harvennushakkuu 48,53 ? 48,10 ? 37,49 ? 14,34 ? 15,28 ? 14,19 ? Ensiharvennus 47,12 ? 45,08 ? ... 15,17 ? 14,80 ? 13,91 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,16 ? 54,83 ? 39,87 ? 15,20 ? 17,08 ? 15,21 ? Uudistushakkuu 56,75 ? 55,71 ? 40,75 ? 16,36 ? 18,34 ? 16,75 ? Harvennushakkuu 49,70 ? 48,66 ? 37,56 ? 14,36 ? 15,12 ? 14,55 ? Ensiharvennus 46,28 ? 45,68 ? ... 14,39 ? 14,83 ? 13,64 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,77 ? 54,36 ? 42,26 ? 15,40 ? 16,68 ? 15,54 ? Uudistushakkuu 56,41 ? 55,35 ? 43,75 ? 17,14 ? 18,00 ? 17,47 ? Harvennushakkuu 48,21 ? 47,51 ? 38,64 ? 14,19 ? 14,84 ? 14,26 ? Ensiharvennus 45,72 ? 44,78 ? 32,41 ? 14,01 ? 14,09 ? 13,31 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,81 ? 52,89 ? 41,59 ? 14,27 ? 15,21 ? 15,02 ? Uudistushakkuu 55,50 ? 53,92 ? 43,69 ? 16,39 ? 16,67 ? 17,37 ? Harvennushakkuu 46,70 ? 45,94 ? 37,40 ? 13,98 ? 14,24 ? 14,70 ? Ensiharvennus 41,22 ? ... ... 11,69 ? 10,46 ? 11,81 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,46 ? 55,05 ? 44,38 ? 15,70 ? 16,88 ? 15,58 ? Uudistushakkuu 57,90 ? 56,03 ? 45,70 ? 17,29 ? 18,30 ? 17,73 ? Harvennushakkuu 50,31 ? 48,03 ? 40,51 ? 15,36 ? 15,19 ? 15,01 ? Ensiharvennus 45,71 ? 44,26 ? ... 13,74 ? 13,88 ? 12,73 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,45 ? 54,50 ? ... 16,08 ? 17,37 ? 16,26 ? Uudistushakkuu 57,13 ? 55,40 ? ... 17,82 ? 17,91 ? 17,60 ? Harvennushakkuu 48,42 ? 45,65 ? ... 14,99 ? 14,99 ? 14,53 ? Ensiharvennus 46,65 ? 45,05 ? ... 14,48 ? ... 14,26 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,04 ? 51,03 ? ... 15,47 ? 16,06 ? 16,24 ? Uudistushakkuu 53,64 ? 52,09 ? ... 17,49 ? 16,94 ? 17,79 ? Harvennushakkuu 45,71 ? 42,50 ? ... 12,90 ? 12,94 ? 12,17 ? Ensiharvennus 44,71 ? ... ... 13,92 ? ... 13,88 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,86 ? 45,27 ? 15,29 ? 14,48 ? 15,02 ? Uudistushakkuu 47,85 ? 45,91 ? 16,94 ? 15,88 ? 16,99 ? Harvennushakkuu 44,20 ? ... 12,25 ? 12,76 ? 11,59 ? Ensiharvennus 42,89 ? 14,31 ? 13,97 ? Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 10/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 8 • 2014 17 MAKASIINI 8 • 2014 3243_.indd 17 01/12/14 11:32
Kehitysluokat, % Maakunta jako/ha myyty, kpl keskiala, ha taimikot hakkuukypsät puusto tukkiHinta Hinta kerroin* m3/ha osuus, % €/m3 €/ha Satakunta kaikki 21 23 30 21 119 38 5 059 43 1,04 Varsinais-Suomi kaikk i 27 24 29 15 112 38 4 895 44 1,12 Häme-Uusimaa kaikki 32 30 37 10 104 34 4 480 43 1,09 Kaakkois-Suomi kaikki 40 21 40 13 103 36 4 046 39 0,91 Pirkanmaa 10–30 ha 38 17 33 18 117 37 4 527 39 0,98 Pirkanmaa yli 31 ha 10 57 31 15 125 40 4 536 36 0,95 Etelä-Savo 10–30 ha 37 20 33 8 106 36 4 078 39 0,89 Etelä-Savo yli 31 ha 16 45 31 13 106 39 4 043 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 10–30 ha 56 19 35 12 83 27 2 647 32 0,88 Eja K-Pohjanmaa yli 31 ha 22 52 27 15 106 28 2 972 28 0,82 Keski-Suomi 10–30 ha 42 19 33 7 102 30 3 610 35 0,86 Keski-Suomi yli 31 ha 25 56 37 8 84 26 2 663 32 0,8 Pohjois-Savo 10–30 ha 31 19 42 9 83 33 3 010 36 Pohjois-Savo yli 31 ha 28 62 21 11 125 32 3 386 27 Pohjois-Karjala 10–30 ha 40 19 40 9 91 30 2 737 30 Pohjois-Karjala yli 31 ha 34 75 27 8 104 26 2 811 27 Kainuu 10–60 ha 69 35 18 7 95 21 1 843 19 Kainuu yli 61 ha 69 159 15 4 97 23 1 930 20 Pohjois-Pohjanmaa 10–30 ha 56 18 22 11 92 19 2 186 24 0,96 Pohjois-Pohjanmaa yli 31 ha 52 67 23 11 90 20 1 826 20 0,86 Lappi 10–60 ha 29 33 28 8 58 10 1 067 18 Lappi yli 61 ha 18 132 32 3 53 13 1 038 20 UUSIMAA VARSINAISSUOMI VARSINAISSUOMI SATAKUNTA KANTAHÄME PÄIJÄTHÄME KYMENLAAKSO ETELÄKARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOISKARJALA ETELÄPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKIPOHJANMAA POHJOISPOHJANMAA KAINUU LAPPI KESKI-SUOMI 45 47 63 7 9 1 11 9 1 6 6 5 3 3 1 1 1 1 16 37 32 26 28 22 9 7 2 22 40 38 42 15 18 19 15 16 5 20 6 12 56 28 27 11 PIRKANMAA 3 Metsätilakauppojen pinta-alajakaumat 10–30 ha 31–100 ha yli 100 ha METSÄTILOJEN HINTASEURANTA MiKKo HäyrynEn Metsänhoitaja Hannu Liljeroosin laatima metsätilojen hintaseuranta vahvistaa, että tilan koko vaikuttaa hehtaarihintaan. Suuren metsätilan hehtaarihinta on edullisempi kuin pienen. Liljeroos on koonnut oheiseen taulukkoon tänä vuonna tehdyt metsätilakaupat ja jakanut ne maakunnittain kahteen kokoluokkaan. Jaottelun rajana on 30 hehtaaria, paitsi Kainuussa ja Lapissa 60 hehtaaria. Muutamassa maakunnassa yli 30 hehtaarin tilakauppoja on niin vähän, että jaottelua ei ole tehty. Oikeanpuoleisimman sarakkeen kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvojen suhteita. Summa-arvo on hinnoittelumenetelmä, joka perustuu pelkästään puustoja maapohjatietoihin, joten mukana ei ole metsätalouden ulkopuolisia hintaa alentavia tai nostavia seikkoja. Esimerkiksi kerroin 0,9 tarkoittaa, että kauppahinta on ollut kymmenen prosenttia alle summa-arvon. Suurempien tilojen kerroin on kaikissa maakunnissa 3–10 prosenttia pienempi. Tämä vahvistaa oletuksen, että isot kohteet ovat suhteellisesti hieman edullisempia. Ero on suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Tilojen sijainti ei selitä hintaeroa. Pienistä palstoista maksetaan korkeampia hehtaarihintoja, vaikka ne olisivat takamailla ja isommasta tilasta saa tukkualennuksen, vaikka se olisi kohtuullisen matkan päässä kaupungista. Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet kaupoista on tehty noin 60 kilometrin säteellä Oulusta. Varsinais-Suomessa kallista Kertoimet kuvaavat myös alueellista kauppahintatasoa. isompi metsäpalsta on halvempi Sijainti ei välttämättä selitä metsätilojen hintaeroja. Hannu Liljeroosin tilastojen mukaan takamaiden pikkupalstoistakin maksetaan kovia hintoja. Myytyjen tiLojen tiedot 1.1.–15.11.2014 18 MAKASIINI 8 • 2014 18 MAKASIINI 8 • 2014 3244_.indd 18 28/11/14 18:22
Kehitysluokat, % Maakunta jako/ha myyty, kpl keskiala, ha taimikot hakkuukypsät puusto tukkiHinta Hinta kerroin* m3/ha osuus, % €/m3 €/ha Satakunta kaikki 21 23 30 21 119 38 5 059 43 1,04 Varsinais-Suomi kaikk i 27 24 29 15 112 38 4 895 44 1,12 Häme-Uusimaa kaikki 32 30 37 10 104 34 4 480 43 1,09 Kaakkois-Suomi kaikki 40 21 40 13 103 36 4 046 39 0,91 Pirkanmaa 10–30 ha 38 17 33 18 117 37 4 527 39 0,98 Pirkanmaa yli 31 ha 10 57 31 15 125 40 4 536 36 0,95 Etelä-Savo 10–30 ha 37 20 33 8 106 36 4 078 39 0,89 Etelä-Savo yli 31 ha 16 45 31 13 106 39 4 043 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 10–30 ha 56 19 35 12 83 27 2 647 32 0,88 Eja K-Pohjanmaa yli 31 ha 22 52 27 15 106 28 2 972 28 0,82 Keski-Suomi 10–30 ha 42 19 33 7 102 30 3 610 35 0,86 Keski-Suomi yli 31 ha 25 56 37 8 84 26 2 663 32 0,8 Pohjois-Savo 10–30 ha 31 19 42 9 83 33 3 010 36 Pohjois-Savo yli 31 ha 28 62 21 11 125 32 3 386 27 Pohjois-Karjala 10–30 ha 40 19 40 9 91 30 2 737 30 Pohjois-Karjala yli 31 ha 34 75 27 8 104 26 2 811 27 Kainuu 10–60 ha 69 35 18 7 95 21 1 843 19 Kainuu yli 61 ha 69 159 15 4 97 23 1 930 20 Pohjois-Pohjanmaa 10–30 ha 56 18 22 11 92 19 2 186 24 0,96 Pohjois-Pohjanmaa yli 31 ha 52 67 23 11 90 20 1 826 20 0,86 Lappi 10–60 ha 29 33 28 8 58 10 1 067 18 Lappi yli 61 ha 18 132 32 3 53 13 1 038 20 Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kaikki muut luvut ovat liki toisiaan, mutta Kymenlaakson kerroin on 1,01 ja Etelä-Karjalan 0,86. Arvokkainta metsämaa on Varsinais-Suomessa, siellä metsästä maksetaan keskimäärin 12 prosenttia summa-arvon päälle. Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin kertoimet ovat pienen aineiston takia suuntaa-antavia. Lapissa keskipuusto on noin puolet Etelä-Suomen kohteiden keskipuustosta. Metsämaahehtaarin hinnoissa ero on noin nelinkertainen. Koko maassa hehtaarin keskihinta on noin 2 500 euroa ja keskipuusto noin 95 kuutiometriä. Kauppa käy Kainuussa Taulukossa on 792 metsätilakaupan tiedot eli alkuvuoden aineisto marraskuun puoliväliin saakka. Yli sadan hehtaarin kohteita on koko aineistossa 78, joista suurin osa Kainuussa. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa UPM/Bonvesta on ollut suurin myyjä noin 60 prosentin osuudellaan. ”Vähiten kauppaa käydään eteläisimmissä maakunnissa niukan tarjonnan takia. Lapissa tilanne on päinvastainen eli tarjontaa on paljon, mutta kysyntää niukasti”, Liljeroos sanoo. Taulukossa ei ole sukulaiskauppoja, alle 10 hehtaarin kauppoja eikä kauppoja, joissa on mukana erityisarvoja kuten rakennuksia tai rakentamisoikeuksia. Tiedot on koottu internetin kauppapaikoilta. Toteutuneet kauppahinnat on saatu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Taulukon tiedot on laskettu metsämaan hehtaareille eli kituja joutomaat eivät ole luvuissa mukana. Eteläja Keski-Pohjanmaan alue käsittää myös Pohjanmaan maakunnan ja Kaakkois-Suomi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Hannu Liljeroos ylläpitää metsätilojen hintaseurantaa Metsälehden verkkosivujen Metsämaa-palvelussa. Myytyjen tilojen tiedot 1.1.–15.11.2014 LIINA KJELLBERG SataKunnaSSa metsää omistavat veljekset laittoivat lokakuussa myyntiin kesäkorjuukelpoisen päätehakkuuleimikon. Veljekset valtuuttivat metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan puukaupan. Kaikkiaan 13,8 hehtaarin suuruinen leimikko koostuu 10,9 hehtaarista päätehakkuukelpoista havumetsää ja 2,9 hehtaarin suuruisesta kuviosta, jolta kaadetaan ylispuut. Päätehakkuukelpoisesta metsästä 6,9 hehtaaria on kuusivaltaista, neljällä hehtaarilla pääpuulajeina ovat kuusi ja mänty. Kaadettavat ylispuut ovat mäntyjä. Hakkuukertymäksi on päätehakkuualalla arvioitu kaikkiaan 2 726 kuutiometriä eli noin 250 kuutiometriä hehtaarilta. Ylispuista taas arvioidaan kertyvän 58 kuutiometriä eli 20 kuutiometriä hehtaarilta. Veljekset saivat leimikosta neljä tarjousta. Pienin tarjous oli reilut 122 000 euroa, korkein lähes 135 000 euroa. Alimpaan tarjoukseen sisältyi myös pikkutukki. Muut ostajat tekivät tarjouksen vain peruspuutavaralajeista. Oksat ja latvukset sisältyivät kaikkiin muihin paitsi alimpaan tarjoukseen. eroja tukkien hinnoissa Ostajien tarjoukset erosivat toisistaan varsinkin kuusija mäntytukin sekä kuusikuidun hinnoissa. Korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja oli valmis maksamaan mäntytukista 59,90 euroa kuutiometriltä ja kuusikuidusta 22 euroa kuutiometriltä. Muut olivat valmiita maksamaan mäntytukista 57 euroa kuutiometriltä ja kuusikuidusta 18 tai 18,50 euroa kuutiometriltä. Kuusitukin hinta vaihteli alimman tarjouksen 55 eurosta toiseksi korkeimman tarjouksen 58,30 euroon kuutiometriltä. Metsänhoitoyhdistys arvioi, että sekä korkeimman että alimman tarjouksen tehneet ostajat katkovat puut metsänomistajan kannalta kahta muuta ostajaa paremmin eli niin, että tukkia tulee enemmän. Paremman katkonnan arveltiin tuovan korkeimpaan tarjoukseen kolme prosenttia enemmän tukkia, mikä nostaa kauppahintaa vajaalla 2 900 eurolla. Alimman tarjouksen tehneellä ostajalla tukkia laskettiin kertyvän kaksi prosenttia enemmän, mikä korottaa hintaa 1 900 eurolla. Veljekset tekivät kaupat korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Puut saatetaan korjata jo tämän vuoden puolella, mutta korjuu voi siirtyä talven ylikin. Talvella puita kesäleimikosta tuskin korjataan. neljä tarjousta kesäleimikosta PystyKauPPa sataKunnassa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 338 59,90 Kuusitukki 1 517 58,20 Koivutukki 26 40,00 Mäntykuitu 104 18,50 Kuusikuitu 688 22,00 Koivukuitu 113 19,00 Oksat ja latvukset 2 205 1,50 Katkonnan tuoma lisä 2 859,00 € Yhteensä 2 788 134 950 € *Oikean sarakkeen kerroin tarkoittaa toteutuneiden kauppahintojen suhdetta summa-arvomenetelmällä saatuun arvonmääritykseen. kuukauden puukauppa 19 MAKASIINI 8 • 2014 3244_.indd 19 28/11/14 18:27
tantoa on muuttunut markkinamassaksi paperikoneiden sulkemisten vuoksi. Äänekoskelle yhä tilaa Pitkällä aikavälillä sellulaatujen hintaero kapenee, mutta havusellu on lähes aina kalliimpaa. Syynä ovat korkeammat tuotantokustannukset, lähinnä siksi että havumassan valmistukseen kuluu enemmän puuta. Vaikka havusellun kysyntä on laskussa, se ei tarkoita, etteikö Äänekoskelle suunnitellun tehtaan tuotannolle olisi tilaa vuonna 2018. Siihen mennessä pieniä tuottajia on pudonnut pelistä pois ja kulutus kääntynyt taas kasvuun. Pohjois-Amerikassa on tavallista, että tehtaat ajetaan loppuun ilman isompia korjausinvestointeja. Sellutehtaiden soodakattiloista 40 prosenttia on vähintään 35 vuotta vanhoja. Vaikka vanhaa tehdasta ei suljettaisikaan, niin huoltoseisokit pitenevät. Brittiläisessä Kolumbiassa vuoriniluri on tuhonnut kontortamänniköitä laajasti. Sahat saavat edullista raaka-ainetta, mutta jonain päivänä puut eivät enää käy sahapuuksi. Kun sahaus vähenee, vähenee myös sellutehtaiden sahahakkeen saanti. Tämä on merkittävää, koska harvennushakkuut ovat harvinaisia ja tehtaat pyörivät lähes täysin sahahakkeen varassa. markkinat Vientikatsaus MiKKo HÄyrynen Lyhytkuituisen lehtipuuja pitkäkuituisen havusellun hintaero on tänä vuonna venynyt poikkeuksellisen suureksi, lähes 200 dollariin tonnilta. Paperinvalmistajat pyrkivät maksimoimaan halvemman lehtisellun ja minimoimaan kalliimman havusellun käytön, mikä näkyy toimitusmäärissä. Maailman markkinamassan toimitukset ovat havusellussa puolitoista prosenttia viime vuotta pienemmät. Syys-lokakuussa pudotus oli useita prosentteja. Lyhytkuitusellun toimitukset ovat kasvaneet 5,5 prosenttia, mikä tarkoittaa vuositasolla yli miljoonaa tonnia. Viime kuukausien nousuvauhti on ollut vieläkin suurempi. eritahtinen kysyntä sai lehtipuusellun hinnan lokakuussa pieneen nousuun. Kun vuoden alin tonnihinta oli 725 dollaria, niin nyt lähestytään 740 dollaria. Hintaa nostaa myös se, että yli 600 000 tonnia lyhytkuituisen markkinamassan kapasiteettia on poistunut. espanjassa enCe:n 400 000 tonnin tehdas on suljettu ja se muutetaan monipuolisemmaksi biotuotetehtaaksi. yhdysvalloissa Mainessa suljettiin old Town -niminen, runsaan 200 000 tonnin tehdas. Havusellun hinta näyttää korotusyrityksistä huolimatta pysähtyneen 930 dollarin tasolle. Pitkäkuitutuotantoa ei tänä vuonna ole merkittävästi suljettu, päinvastoin paperitehtaiden integroitua tuoLehtisellulla kysyntää Lähde: FOEX Indexes Oy Hintaero venyy 600 800 1000 Lehtipuusellu Havusellu 11/2014 1/2014 Dollaria/tonni Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Metsähyvinvointi -ohjelman ydintavoite on varmistaa, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla. Ohjelmassa syntynyt tieto ja oivallukset on koottu metsahyvinvointi.fi sivustolle. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan työn tulevaisuuteen sekä vinkkejä asioista, joita voimme tehdä edistääksemme työn mielekkyyttä. Tule mukaan! EI MENE METSÄÄN SE ON JO SIELLÄ www.metsähyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan 3297_.indd 20 28/11/14 17:24
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Onko metsälläsi myrskytuhovakuutus? ”Tällainen löytyi harvennuksen yhteydessä. Jätin metsään kasvamaan kiikkuoksaksi.” PenTTi H Yhteinen Oksa Kaikki mitä haluat tietää Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeesta. biotuotetehdas.fi Suomen suosituin retkeilysivusto on uudistunut. Luontoon.fi nasan video kuvaa havainnollisesti hiilidioksidin vuosikierron maapallon ilmakehässä. www.youtube.com/watch?v=x1sgmfa0r04 ”Jatkuvan kasvatuksen apostolien kunnia on palautettava. Pystytetään patsaat maaja metsätaloustalousministeriön edustalle.” LoKa ”Jatkuva kasvatus on ihan last season. Seuraava iso juttu on paleoliittinen kasvatus, missä puita kerätään metsästä vain tarpeeseen eli sen verran, minkä nuotio luolan suulla vetää.” aMMaTTi RaivooJa ”Miten sellaista voi palauttaa, mitä ei ole ollut olemassakaan?” Puun TaKaa ”ei ollut Pinsiön paroniakaan, mutta niin vaan taitelija teki hänestä patsaan Patsas vaihtopäällä Jatkuvasta kasvatuksesta keskusteltiin verkossa osin kieli poskessa. kylämme hotellin (urkin piilopirtti) pihaan.” PinSiön vaaRi ”Kysehän on antiikkisesta tavasta raiskata metsää ja siksi ehdotankin, että patsaan malli haetaan antiikin maailmasta. Malliksi sopisi hyvin hedelmällisyyden jumala Priapus.” HeMPuTTaJa ”ehdotan, että perustamme myös apostolin tukija korjuusäätiön, joka valitsee vuosittaisen apostolin ja veistättää patsaalle uuden vaihtopään.” HiLuxMeTSuRi ”Jatkuvan kasvatuksen vastustajat voivat pystyttää päättömän patsaansa rahoilla, jotka hankkivat myymällä massapuuta 13 eurolla motti.” KanTona ”aika kunniakkaalta rahan tuhlaukselta näyttää tuossa kylällä oleva 80-vuoti?as jatkuvalla käsitelty järeä tukkimetsä. Siinä on tikkua ristiin ukkosten jäljillä jo enemmänkin.” RaivuRi ”Jatkuvan kasvatuksen kieltäminen on ollut Suomen metsätalouden suurin häpeäpilkku.” ReiMa RanTa ”no jos patsaan tulee olla paroni, niin silloinhan mallina tulisi käyttää tätä von Münchausenin paronia.” Rane ”Metsän on pysyttävä aina tuottokunnossa. Tässä ei ole mitään eroa jatkuvan kuin jaksollisenkaan menetelmän välillä.” KoRPiTuvan TaneLi ”Lähde, vaara ja kumppanit saavat varauksettoman kunnioitukseni itsellisinä ajattelijoina, vaikka en mikään jatkuvan kasvatuksen harjoittaja ole ollutkaan.” SuoRiTTava PoRRaS Uusi kysymys: oletko myynyt joulukuusia? Vastaajia 138 20 40 60 80 100 Kyllä 40 % Ei 60 % osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 21 MAKASIINI 8 • 2014 21 MAKASIINI 8 • 2014 3281_.indd 21 28/11/14 17:26
Teema: bioenergia Tähän se Tulee 22 MAKASIINI 8 • 2014 22 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 22 27/11/14 16:31
Tähän se Tulee Imatralla rakennetaan biotalous-Suomea tosissaan. Kaupunki vaihtaa lämmityksen maakaasusta metsähakkeeseen ja rakentaa kolme uutta voimalaa. Metsänomistajien kukkaroa puuhun siirtyminen ei merkittävästi lihota, mutta hoitotöiden kannattavuus paranee. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT ari nakari 23 MAKASIINI 8 • 2014 23 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 23 27/11/14 16:31
Teema: bioenergia i matran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka astelee biolämpökeskuksen tontilla Imatran Virasojalla. Kenttä on tyhjä, mutta ensi vuonna sille nousee suurin Imatralle rakennettavista kolmesta biolämpökeskuksesta. Kaksi muuta tulevat Rajapatsaaseen ja Immolaan. Laitosten on määrä olla käytössä vuoden 2016 alussa. Kaupunkia tällä hetkellä lämmittävät maakaasukattilat jäävät huippuja varalaitoksiksi. Imatran Lämpö Oy on Imatran kaupungin sataprosenttisesti omistama lämpöyhtiö. Siirtyminen maakaasusta puulämmitykseen tulee maksamaan siirtojohtoineen noin 24 miljoonaa euroa. Vaihdon takana ovat ennen muuta taloudelliset syyt: Vainikan mukaan kuluttajahintojen alentaminen on mahdollista vain siirtymällä maakaasusta biopolttoaineisiin. “Investoinnin suurin tekijä oli hinta. Haluttiin halvempi polttoaine ja sitä kautta edullisemmat kuluttajahinnat”, Vainikka toteaa. Myös kotimaisuus, uusiutuvuus ja huoltovarmuus painoivat ratkaisussa. Tuontienergiassa on aina riskejä, jotka politiikan ja talouden kautta kiertyvät huoltovarmuuteen. Rekkaralli käyntiin Puupolttoainetta – haketta ja kuorta – kuluu kolmella laitoksella reilut satatuhatta kiintokuutiota vuodessa. Se tarkoittaa, että lämmityskaudella Imatralle tuodaan polttoainetta 4–6 rekallista päivässä ja viikossa tuhkaa ajetaan pois 3–5 kuorma-autollista. Imatran Lämpö on tehnyt sopimukset metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteena tulevan kuoren toimituksista Stora Enson, Metsäliiton, Vapon ja Karjalan Mänty Oy:n kanssa. Karjalan Mänty on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kesällä perusta2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Metsähakkeen käytön kehitys koko maassa, 2000–2013 Tasaista kasvua Metsähake, 1000 m 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 -13 Lähde: Metla Imatra Siirtyminen maakaasusta biopolttoaineisiin mahdollistaa kuluttajahintojen alentamisen, Vesa-Pekka Vainikka sanoo. Tienvarressa olevan tervalepikon päätehakkuu on erinomainen energiapuukohde. 24 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 24 27/11/14 16:31
Teema: bioenergia ma puunhankintayhtiö. ”Polttoaine ostetaan varastoon toimitettuna ja maksamme megawattitunneista. Metsäenergiaa ei osteta suoraan yksityisiltä metsänomistajilta tai muilta pientoimittajilta”, Vainikka kertoo. Lepikolle kyytiä Metsänhoitoyhdistys on jo aloittanut puunkorjuun Imatran tarpeita varten. Marraskuun puolivälissä aherrettiin Kimmo Suhosen kotitilan mailla, Rautjärvellä, itärajan tuntumassa Purnujärven rantamilla. Reilun hehtaarin tervalepikkö laitetaan poikki ja pinoon. ”Yhdistys kertoi, että nyt leppä menee kaupaksi. Oli hakkuuta itsekin mietitty”, Suhonen kertoo. Energiapuu otetaan jopa kolmen senttimetrin latvaläpimittaan. Kuutiohinta on kympin tienoilla. Poikkeuksellisen hyvä hinta selittyy sillä, että kyseessä oli avohakkuu ja rungon koko moninkertainen normaaliin energiaharvennukseen verrattuna. Suhonen kertoo, että 50-luvulla paikalle oli ajateltu peltoa, mutta raivattu alue jäi sillensä. Alue on saanut olla omillansa ja luonto on kasvattanut tiheän tervalepikön. Niin tiheän, että tukkikoon runkoja ei ole. Tervaleppä on lyhytikäinen, karkeasti arvioiden puolet rungoista lahoaa jo pystyyn. Energiakorjuut kasvussa Suhosen lepikko kuivuu pinossa ensi kesän yli ja menee polttoon reilun vuoden päästä. Hakkuukoneen rullat rikkovat kuoren, mikä edistää kuivumista. Karsittu ranka kulkee tukkiautolla näppärästi. Haketus tapahtuu terminaalissa, missä on järeät murskaimet. Metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Janne Hirvosen mukaan energiapuuhomma on kasvamaan päin. ”Suurin osa energiapuun korjuusta on kirjanpainajien tappamien kuusikoiden hakkuita. Niitä keloutuneita kuusia tulee likipitäen joka leimikosta.” Tuomikko kuin kuminauhaa Energialeimikon korjaa Ari ja Pertti Kiiskinen Metsätyö Oy normaalilla ainespuun korjuuketjulla. Koneyrittäjälle päätehakkuut ja järeät harvennukset ovat halutuimpia, mutta tämäkin menee kun on tien vieressä. Uutta konetta ei energiapuun korjuulla kuitenkaan pystyisi maksamaan, Pertti Kiiskinen korostaa. ”Meidän koneilla alkaa olla ikää ja pääoma on kuoletettu, mutta jos koneet joutuu ostamaan niin eiei…” Loppusyksystä, lehdettömänä aikana korjuu onnistuu ilman ennakkoraivausta, mutta jos olisi lehti puussa, ei tyviä näkisi. Tiheän lepikön alle ei ole noussut kuusialikasvosta, mutta kylläkin matalana kasvavaa tuomikkoa. ”Se on kuin kuminauhaa, sot”yHdisTys kerToi, eTTä nyT leppä Menee kaupaksi.” Lepikon hakkuuta oli mietitty, mutta yhdistyksen yhteydenotto sai asian liikkeelle, Kimmo Suhonen kertoo. Pitkän linjan koneyrittäjät Ari ja Pertti Kiiskinen eivät lopeta hommiaan eläkkeelläkään. 26 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 26 27/11/14 16:31
? S uomalaisessa energiakeskusteluissa on jäänyt vähälle huomiolle se, että maakaasu on menettämässä kilpailukykyään. “Maakaasun kilpailukyky on heikentynyt, koska kaasun verotusta on korotettu 2010-luvulla ja toisaalta kotimaista uusiutuvaa energiaa tuetaan”, Suomen kaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen sanoo. Maakaasun energiavero on seitsenkertaistunut viidessä vuodessa ja vuoden vaihteessa veroa korotetaan taas. Lämmityskäytössä maakaasun megawattitunnin hinta on noin 30 euroa, jonka päälle tulee 15 euron vero. Maakaasun veroton hinta on sidottu öljyyn, kivihiileen ja kotimaan energiaindeksiin. Venäjä ei ole korottanut hintoja. Maakaasuverkko alkaa Imatralta ja yltää lännessä Ikaalisiin saakka. Maakaasu on vaihdettu puuperäiseen energiaan Lappeenrannassa Kaukaan tehtaiden voimalassa, Järvenpäässä, Porvoossa, Orimattilassa ja Kouvolassa. “Jäljellä on teollisen käytön lisäksi isoja kunnallisia käyttäjiä, kuten Helsinki ja Tampere. Niilläkin on omat bioenergiasuunnitelmansa.” Tällä vuosikymmenellä maakaasun käyttö on vähentynyt kolmanneksen. Jos käyttö supistuu supistumistaan, kaasuverkon ylläpito vaikeutuu. Kauppisen mukaan maakaasuputkisto kannattaa kuitenkin säilyttää. “Kaasuverkkoa voidaan käyttää biokaasun ja puusta kaasutettavan synteettisen maakaasun jakeluun. Biokaasua syötetään jo nyt kaasuverkkoon, mutta synteettinen maakaasu on vielä suunnitelma-asteella.” Maakaasu verotetaan pelistä pois 27 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 27 27/11/14 16:31
Teema: bioenergia kee mittalaitteen ja katkoo teräketjuja”, hakkuukonetta ajava Ari Kiiskinen sanoo. Puoleen päivään mennessä ketjuja on mennyt kaksi. Puurykelmissä menee joskus laippakin. Kuljetukset lyhenevät Myös Metsäliitossa ollaan jo käynnistämässä Imatralle menevien puiden korjuuta, Metsäliiton asiakaspäällikkö Matti Närhi kertoo. Näin tavara ehtii kuivua ensi kesän yli. Hankinta-alueen säde on noin 70 kilometriä. Merkittävää lisäystä yhtiön korjuumäärin Närhi ei kuitenkaan odota. Energiapuun kuskaaminen Kaakkois-Suomen ulkopuolelle sen sijaan vähenee. “Suurimmaksi osaksi tavara vaihtaa suuntaa, mutta jonkin verran enemmän energiapuuta myös korjataan metsistä”, Närhi toteaa. Suurin osa Metsäliiton toimituksista on metsäenergiaa. Joutsenon sellutehtaalta tulee myös kuorta. Stora Enson metsäenergiaesimies Sampsa Husu näkee, ettei Imatran investointi nosta oleellisesti maakunnan hakkeen kysyntää. Kuljetusmatkat kuitenkin lyhenevät. “En näe, että investoinnin vuoksi metsäenergian hankinta suuresti kasvaisi.” Stora Ensolla suurin osa Imatralle toimitettavasta polttoaineesta on kuorta Kaukopään tehtaalta Lappeenrannasta. Hoitotöille lisää kysyntää Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys toimittaa Imatran Lämmön reilun 100 000 kiintokuutiometrin kokonaiskäytöstä viidenneksen, eli noin 20 000 kiintokuutiometriä. Määrä jakautuu suunnilleen puoliksi hakkuutähteisiin ja puoliksi karsittuun ja karsimattomaan rankaan. Kuusileimikon päätehakkuulta tulee hakkuutähteitä noin 50 kiintokuutiota hehtaarilta. Imatran Lämmölle toimitetaan parin sadan hehtaarin hakkuutähteet ja vajaan 200 hehtaarin harvennuspuut. ”Lämpövoimala ajatellaan helposti merkitystään isompana asiana. Suurin merkitys on, että lämpölaitos tuo tasaista kysyntää”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo. Metsäenergian kuutiohinta on tyypillisesti 3–4 euroa, joten uutta kantorahaa ei kerry yhdistyksen kautta kuin alle sata tuhatta euroa. Hyödyt ovatkin muualla. ”Nuorten metsien hoitotöiden kysyntä kasvaa ja etumerkki saattaa muuttua. Jos ennen kuntoonlaitosta tuli pieni kustannus, niin ”nuorTen MeTsien HoiToTöiden kysynTä kasvaa ja eTuMerkki saaTTaa MuuTTua.” Janne Hirvonen sanoo, että eniten energiapuuta tulee kirjanpainajien tappamista kuusikoista. 28 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 28 27/11/14 16:32
? V iime kesällä perustettiin puukauppayhtiö, jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa ja jonka ei haluta näkyvän juuri missään. Kyse on Karjalan Mänty Oy:stä, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen sataprosenttisesti omistamasta yhtiöstä. Metsänhoitoyhdistyslaki uudistuu vuoden vaihteessa ja yhdistyksille sallitaan puukauppaa käyvien yhtiöiden omistaminen. Etelä-Karjalassa kiirehdittiin ottamaan varaslähtö. ”Jotta homma lähtee käyntiin heti vuoden ensimmäisenä päivänä, niin yhtiön pitää olla valmiina”, yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Markku Vaario sanoo. Karjalan Mänty on jo tehnyt sopimuksen energiapuun toimituksista Imatran lämmölle. Jotta lain kirjainta ei rikota, energiapuun ostot alkavat vasta vuoden vaihteen jälkeen. Yhden paperin taktiikalla Metsänomistajalle näkyvä muutos ei ole suuri, ainoastaan tilitykset tulevat uudella nimellä. Yhteyshenkilöt yhdistyksen puolelta ovat samat kuin ennenkin, mutta puukaupan asiakirjat tehdään yhtiölle. ”Metsänomistajalle tulee yksi paperi, jossa kerrotaan, että kantohinnat ovat nämä, korjuuaika päättyy tuolloin ja rahat tulevat tuolloin.” Puut korjaa edelleen metsänhoitoyhdistys, mutta osakeyhtiön tilauksesta. Tienvarteen korjatusta puusta tehdään mittaustodistus, jolloin omistus siirtyy metsänomistajalta osakeyhtiölle. Ja mikä tärkeintä, rahat tulevat nopeammin ja yhdestä paikasta, osakeyhtiöltä. Aiemmin metsänomistaja sai puukaupparahat vasta, kun yhdistys oli ensin kerännyt ne kaikilta niiltä, joille puuta oli leimikolta toimitettu. Loppumaksu saattoi siirtyä useita kuukausia. Vaario pitää perinteistä valtakirjakauppaa hankalana etenkin energiapuun osalta, koska rahat saadaan vasta megawateista. Kuivasta puusta saadaan megawatteja enemmän, minkä vuoksi puuta pitää varastoida ja kuivattaa. ”Se tekee metsänomistajan tilitykseen pitkän viipeen.” Lisävaikeuksia aiheutui myös hakkuukoneja tehdasmittojen erojen selvittämisestä ja kohdistamisesta eri metsänomistajien puuerille. ”On vaikea pitää erillään, kenen metsänomistajan puuta on missäkin hakekasassa.” Erilainen puunostoyhtiö Puukauppayhtiön perustaminen saattaa kuulostaa aluevaltaukselta, mutta Vaario vakuuttaa, että se ei ole sitä. ”Karjalan Mäntyä ei ole ajateltu puunostoyhtiöksi sanan perinteisessä mielessä.” Ensimmäistäkään ostomiestä ei ole, sillä Karjalan Mänty ei juurikaan osta päätehakkuuleimikoita, vaan toimii harvennuksilla ja energialeimikoilla. Ne leimikot tulevat yhdistyksen korjuuseen automaattisesti muun kysynnän puuttuessa. ”Yhdistys ajaa jäsentensä etua. Siihen ei sovi, että ryhtyisimme kilpailemaan tukkileimikoista.” Kysymys on myös siitä, mitä tukeilla tehtäisiin. Maakunnasta puuttuvat pk-kokoluokan sahat, isoja yhtiöitä yhdistyksen hankintatukit eivät taas kiinnosta. Uuden ajan airut Karjalan Mänty on ensimmäinen puhtaasti yhdistystaustainen puukauppayhtiö ja käy esimerkistä siitä, mitä muualla maassa tulee tapahtumaan. ”Uskon, että yhtiöitä syntyy, mutta tuleeko niitä yhden vai useamman yhdistyksen alle, se vaihtelee”, Vaario pohtii. Yhden yhdistyksen omistus on helpompi, koska vastuu ja päätäntä ovat yhdellä taholla. ”Jos omistajia on useita, niin saattaa tulla vääntöä siitä, miten voitot ja tappiot jaetaan.” Yhdistys yhtiön perusti 29 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 29 27/11/14 16:32
Teema: bioenergia se saattaa muuttua pieneksi tuloksi. Muutamista satasista on kyse.” Imatran Lämmölle menevät toimitukset kasvattavat Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuuta noin kymmenen prosenttia. ”Määränä ei hirveästi, mutta se on merkittävä signaali. Muutos on vasta alussa.” Korjuuketju hyötyy Suurimman hyödyn Imatran investoinnista korjaa metsäenergian korjuuja kuljetusketju. Metsäenergian hintaa käyttöpaikalla seuraavan PIX-indeksin mukaan megawattitunnista bioenergiaa on tänä vuonna maksettu keskimäärin noin 19 euroa. Arvioidun 195 gigawattitunnin käyttömäärän perusteella laitosten käyttämän polttoaineen hintasummaksi tulee noin 3,7 miljoonaa euroa. Jos kaikki polttoaine olisi metsähaketta, niin energiapuun keskimääräisellä neljän euron kuutiohinnalla ja sadan tuhannen kiintokuution käyttömäärällä laskettuna Imatran Lämpö toisi lisää kantorahaa 0,4 miljoonaa euroa. Käyttöpaikkaja kantohintasumman erotus – yli kolme miljoonaa euroa – menee korjuuseen ja kuljetukseen. Vuonna 2013 metsähaketta poltettiin kaikkiaan noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Imatra nostaa kokonaiskäyttöä reilulla prosentilla. Suomen energiapiirakasta maakaasulla on kahdeksan, puupolttoaineilla 24 prosentin viipale. Tämä on vasta alkua Toistaiseksi Kaakkois-Suomessa on korjattu metsäenergiaa keskimääräistä vähemmän. ”Kysyntä on ollut laimeaa. Hakkuutähteet ovat menneet, koska ne ovat kaikista halvinta energiaa, mutta rangalle ei oikein ole ollut kysyntää”, Vaario sanoo. Rajan pinnan kaupunkeja on lämmitetty maakaasulla, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Lappeenrannassa biopolttoaineisiin siirryttiin jo aiemmin, Imatra päätti vaihtaa polttoainetta kertaheitolla ja samaa mietitään nyt Ruokolahdella ja Luumäellä. Kaakkois-Suomessa puuperäistä energiaa on runsaasti tarjolla paljolti siksi, että vahvalle metsäteollisuusalueelle tuodaan raakaKommentti: Miksei Stora Enson tehtaalta? Mielenkiintoinen kysymys on, että miksi Imatralla ei päädytty Lappeenrannan malliin. Lappeenrannan kaupunki lämpiää UPM:n Kaukaan tehtaan voimalalla, mutta samaan järjestelyyn ei päästy Imatralla Stora Enson Kaukopään tehtaiden kanssa. Metsälehden saamien tietojen mukaan Kaukopään kuorikattilan tehot olisivat riittäneet myös kaupungin lämmitystarpeisiin, mutta Stora Enso hinnoitteli itsensä tarkoituksellisesti ulos. Tehtaan porttien sisälle ei haluttu muita toimijoita. Kaupungin puolelta asiassa painoi, että lämmitystä ei haluttu kytkeä suhdanneja muutosherkkään metsäteollisuuteen. Mikko Häyrynen ”kuiTupuun kysynTä on Täällä niin Hyvä, eTTä jos siTä leiMikossa on, niin se kannaTTaa kuiTupuuna Myös HakaTa.” puuta muista maakunnista ja Venäjältä. Sivutuotteita kuten kuorta on kertynyt enemmän kuin on pystytty käyttämään. Käyttökohteita puolestaan on ollut vähän, koska maakaasun polttaminen on ollut halpaa ja helppoa. Halvan kaasun aika on kuitenkin ohi. Kuitupuutakin voi palaa Markku Vaario ei näe vaaraa, että Imatraa lämmitettäisiin kuitupuuta polttamalla. Kuidun polttaminen on huolestuttanut metsäteollisuutta. ”Kuitupuun kysyntä on täällä niin hyvä, että jos sitä leimikossa on, niin se kannattaa kuitupuuna myös hakata.” Tämä tosin pienin varauksin. Energialeimikolta ei nimittäin kannata ottaa erilleen 10–20 kuutiometrin kuitupuueriä, varsinkaan pienirunkoista tavaraa. ”Kuitupuulajeja voi olla neljä – mänty, kuusi, koivu ja mahdollisesti haapa. Jos niistä on pieniä nökköjä jokaisesta, niin kannattaa miettiä, pannaanko ne samaan kasaan ja polttoon.” • Markku Vaarion mukaan yhdistyksen perustama puukauppayhtiö helpottaa ja nopeuttaa energiapuun tilityksiä. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Maahantuoja: Oy Elfving Ab LUMET LINKOAA ARIENS! Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti. Made in USA ST 28 DELUXE 2295,Varustellumpi malli! Suurella 291 cm 3 -moottorilla ja 16” renkailla. Työleveys 71 cm. Sh. 2 614 € ST 36 PRO 3895,Vaativaan käyttöön! 420 cm 3 -moottori, lämpökahvat, heittoetäisyyden kaukosäätö. Työleveys 91 cm. Sh. 4 515 € ST 24 COMPACT LET 1790,Telavetoinen lumilinko isommille pihoille, vahvalla 208 cm 3 -moottorilla. Työleveys 61 cm. Sh. 1 950 € Compact, Deluxe ja PRO -mallit 3 vuoden takuulla! ST 20 895,Peruslinko erinomaisella hinta-laatusuhteella! 136 cm 3 -moottori, 13” renkaat. Työleveys 51 cm. Sh. 943 € Metsalehti_Makasiini_2014_12_04.indd 1 7.11.2014 14:22:29 30 MAKASIINI 8 • 2014 3296_.indd 30 27/11/14 16:32
myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Maahantuoja: Oy Elfving Ab LUMET LINKOAA ARIENS! Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti. Made in USA ST 28 DELUXE 2295,Varustellumpi malli! Suurella 291 cm 3 -moottorilla ja 16” renkailla. Työleveys 71 cm. Sh. 2 614 € ST 36 PRO 3895,Vaativaan käyttöön! 420 cm 3 -moottori, lämpökahvat, heittoetäisyyden kaukosäätö. Työleveys 91 cm. Sh. 4 515 € ST 24 COMPACT LET 1790,Telavetoinen lumilinko isommille pihoille, vahvalla 208 cm 3 -moottorilla. Työleveys 61 cm. Sh. 1 950 € Compact, Deluxe ja PRO -mallit 3 vuoden takuulla! ST 20 895,Peruslinko erinomaisella hinta-laatusuhteella! 136 cm 3 -moottori, 13” renkaat. Työleveys 51 cm. Sh. 943 € Metsalehti_Makasiini_2014_12_04.indd 1 7.11.2014 14:22:29 3296_.indd 31 27/11/14 16:32
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. Valtion pitäisi toimia täsmälleen päinvastoin: tukea hyvin kannattavia hankkeita, joista tulee paljon tuloja ja joista saa paljon verotuloja. Julkisuudessa on otettu tavoitteeksi muuttaa metsätalous yrittäjämäisemmäksi. Siihen ei kemeraa tarvita. Minäkin saan joka vuosi merkittävän summan kemeratukia. En vain ymmärrä, miksi minulle kannattaa sellaisia maksaa. suunnilleen ennallaan. Taimikonhoidon tukemista ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös taimikon perkausta. Taimikonhoidon pitää olla metsänomistajalle kannattavaa ilman valtion tukea. Taimikonhoidossa, jota kutsutaan nuoren metsän hoidoksi, tuetaan pieniläpimittaisen puun korjuuta metsästä. Se ohjaa metsänomistajia huonoon metsänhoitoon, jossa tavoitteena on saada valtion tukia. Jos kyseistä tukea saa, metsä ei ole hyvin hoidettu. Miksi valtion pitää tukea soiden ojitusta? Jos metsäojitus ei ole metsänomistajalle kannattavaa liiketoimintaa, ei sitä pidä valtion rahoilla tehdä. Todellisuudessa tuki johtaa tilanteeseen, jossa kunnostusojitetaan kohteita, jotka eivät ole kunnostusojituksen tarpeessa. Lisäksi ojituksesta tulee aina hieman ympäristöhaittoja, vaikka sen tekisi mahdollisimman hyvin. Metsäteiden perusparannuskohteista ylivoimainen pääosa on sellaisia, jossa tien omistajat eivät ole huolehtineet tien normaalista ylläpidosta. Miksi valtion pitää tukea sellaisia omistajia, jotka eivät huolehdi omaisuudestaan? Muutaman enemmän luonnonhoitoon liittyvän tuen ymmärrän. Kulotus lisää luonnon monimuotoisuutta. Ihminen on tiheän tieverkoston ja tehokkaiden sammutusjärjestelmien ansiosta estänyt metsäpalot lähes täysin. Monien eläinlajien menestymismahdollisuudet ovat kiinni palaneista metsistä. Kulotuksilla voi tilannetta auttaa, mutta metsänomistajalle kulotus on liian kallis toimenpide. Juurikääpä taas on sen verran ilkeä kaveri, että sen leviämistä yhteiskunnan kannattaa tukea. K emeralla valtio tukee huonosti kannattavia tai kannattamattomia hankkeita. Osittain myös tekniikalla, jossa tuki T iedän varsin hyvin, että useimmat meistä haluavat yhteiskunnalta taloudellista tukea itselleen tai työnantajalleen mahdollisimman paljon. Minä puolestani kuulun siihen ryhmään, joka haluaa verot valtion maksettavaksi ja joka inhoaa byrokratiaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Jokaisella lailla pitää olla tarkoitus. Ehdotuksessa uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi on ensimmäisessä pykälässä mainittu neljä tarkoitusta: Lisätä metsien kasvupotentiaalia, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta ja edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ehdotuksen teksti on ylevä, mutta onko se totta? M itä tarkoittaa kasvupotentiaali? Lakiehdotuksen laatijat ovat varmaankin tarkoittaneet, että uuden lain vaikutuksesta metsien kasvu lisääntyy. Sen olisi voinut sanoa suoraan – jos tavoite on joku muu, senkin olisi voinut sanoa. Metsäteiden parempi ylläpito olisi tärkeää ja kustannustehokasta, mutta sitä laki ei oikeasti tue lainkaan. Se tukee metsäteiden ylikallista perusparannusta. Turvaako suometsien kunnostus luonnon biologista monimuotoisuutta? Suometsien kunnostus tarkoittaa käytännössä uusien metsäojien kaivamista tai vanhojen ojien perkausta, jotka ainakin perinteisesti ajateltuna vähentävät metsien biologista monimuotoisuutta. Olen yrittänyt lukea lakiehdotusta ajatuksella, mutta en ole oivaltanut sitä lain kohtaa, joka toteuttaisi neljättä tavoitetta, lisätä metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. T osiasiallisesti lakiehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykyiset, merkittävältä osalta epätarkoituksenmukaiset tuet Miksi kemeralaki? Tosiasiallisesti lakiehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykyiset, merkittävältä osalta epätarkoituksenmukaiset tuet suunnilleen ennallaan. 32 MAKASIINI 8 • 2014 32 MAKASIINI 8 • 2014 3287_.indd 32 27/11/14 16:31
Metsänhoito Voiko harvennusten laatua parantaa? sivu 34 OMA METSÄ Pikatesti Tulevaisuuden saha Sivu 37 Metsähoidon Perusteet Kymppitonnin leimikko Sivu 38 tutkiMus Kilo hirveä jokaiselle Sivu 40 allakka Nyt on tuumausaika Sivu 41 MetsäPerintö Kysymyksiä sukupolvenvaihdoksesta Sivu 42 kysy Pois Mikä aiheuttaa pallolatvan? Sivu 44 Ku va Sa m i Ka rp pi n en 3288_.indd 33 27/11/14 16:32
metsänhoito 1 Millainen on harvennushakkuiden laatu, rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta? Inventoimme vuosittain 1 600 hehtaaria harvennushakkuuja energiapuun korjuukohteita. Harvennustyömaista puolet luokiteltiin laadultaan hyviksi. Muissa kohteissa korjuun laadussa oli huomautettavaa tai ne olivat virheellisiä. Energiapuun korjuussa korjuuvaurioita oli hieman tätä enemmän. 2 Kuinka luotettavan kuvan otos antaa? Valtakunnallisesti ja korjuutavoittain inventointi kuvaa korjuun laatua luotettavasti. Alueellisten erojen kuvaamiseen yhden vuoden otos on suppea. 3 Ovatko korjuuvauriot vähentyneet viime vuosina? Eivät. Puustovaurioiden määrä näyttää kasvaneen aavistuksen. Ajourapainaumien määrä vaihtelee vuosittain todennäköisesti korjuukelien mukaan. 4 Millaisia vaurioita puunkorjuu aiheuttaa? Kasvamaan jäävien puiden runkoja juurivauriot ovat tyypillisimpiä korjuussa aiheutuvia vaurioita. Myös maastovauriot ovat yleisiä. 5 Mitkä ovat puuston kehitykselle vakavimpia virheitä? Runkoja juurivaurioista leviää lahottajasieniä, jotka alentavat puuston arvokasvua. Liian voimakkaat harvennukset, liian leveät ajourat ja metsikön järeimpien puiden hakkuu alentavat puuntuottoa. 6 Pahimmilla harvennuskohteilla puita oli jätetty vain alle 500 runkoa hehtaarilla. Voiko metsänomistaja hakea tällöin korvauksia? Auttaako metsäkeskus tässä? Metsänomistaja voi hakea korvauksia puun ostajalta tai korjuun tekijältä. Metsäkeskus voi auttaa toteamalla korjuun laadun. Puukauppasopimuksiin kannattaa ostajalta vaatia selvä kirjaus harvennusvoimakkuudesta. 7 Etelä-Savossa harvennusten laatu oli hyvää yli 90 prosentilla kohteista, Pohjois-Karjalassa vain reilulla viidellä prosentilla. Miten ero voi olla näin suuri, metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan johtava esittelijä Mikko Korhonen? En usko, että kyse on puunkorjaajien osaamisen todellisista eroista. Pohjois-Karjalassa tarkastettiin viime vuonna verrattain pieni määrä kohteita, mikä voi satunnaisesti äärevöidä paikallisia eroja. 8 Miten puunkorjuu on onnistunut jatkuvan kasvatuksen hakkuilla, tutkija Matti Siren Metsäntutkimuslaitoksesta? Vaurioita on selvästi enemmän kuin tasaikäisten metsien harvennuksissa. Läpimitaltaan yli seitsemänsenttisistä puista vaurioituneita oli lähes kymmenen prosenttia. Myös metsälain sallima vaurioraja, 15 prosenttia ylittyi usein. Erityisen alttiita vaurioille ovat alempien latvuskerrosten puut. 9 Mistä jatkuvan kasvatuksen hakkuiden huono laatu johtuu? Kyse ei liene vain menetelmän uutuudesta. Vaurioilta on vaikea välttyä, kun suuria puita poistetaan pienempien päältä. Runsas hakkuukertymä lisää maastovaurioiden ja juurikäävän riskiä. Maastovaurioita lisää sekin, että hakkuuta ei voida tehdä pakkasten aikaan, koska silloin jätettävät puut vahingoittuvat herkästi. korjuun laadusta Harvennuskorjuun laatu on inventointien perusteella kehno. Metsänomistajan keinot harvennusten laadun parantamiseen ovat vähäiset, mutta eivät täysin olemattomat. ky sy m ys tä Syksyiseen suometsään tehty ajoura ei kestänyt ajokoneen painoa. m ik ko Ri ik lä 34 MAKASIINI 8 • 2014 teksti mikko Riikilä 3279_.indd 34 27/11/14 16:38
Runkovauriot ovat tyypillinen korjuussa syntyvä vaurio. sA m i kA RP Pi N eN 35 MAKASIINI 8 • 2014 3279_.indd 35 27/11/14 16:38
10 Mitkä ovat jatkuvan kasvatuksen korjuun suurimmat ongelmat? Metsänomistajien toiveita on vaikea välittää koneen kuljettajalle. Lisäksi menetelmään sisältyy voimakkaita mielikuvia ja arvolatauksia. Onnistunutkaan hakkuu ei aina vastaa metsänomistajan mielikuvia jatkuvasta kasvatuksesta. 11 Miten jatkuvan kasvatuksen hakkuiden laatua voitaisiin parantaa? Laadukkaan korjuun edellytyksenä ovat hyvä suunnittelu ja onnistunut toteutus. Vaikka poimintahakkuu mielletään ”pehmeäksi menetelmäksi”, sen tekemiseen tarvitaan isoja hakkuukoneita, jotka pystyvät käsittelemään isoja runkoja hallitusti. 12 Harvennushakkuiden korjuun laatu on keskimäärin kehnoa. Kumpi on isompi riski, harvennuttaa metsä vai antaa puuston kasvaa harventamattomana, professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta? Jos korjuuvauriot pelottavat, ainakin viljavien maiden kuusikoissa harvennuksen voi korvata myöhäisellä taimikonharvennuksella, jossa runkoluku alennetaan tuhanteen runkoon hehtaarilla. Poistettavat puut voi kaataa maahan. 13 Olisiko yhteen kiertoajan kuluessa tehtävään harvennukseen siirtyminen järkevä keino lievittää korjuuvaurioita? Se on harkinnanarvoinen vaihtoehto erityisesti kuusikoissa eteläisen Suomen viljavilla kasvupaikoilla. Metsäekonomistit tosin pitävät tätä epäedullisena, koska valtaosa puustosta kasvatetaan päätehakkuuseen ja tulojen odotusaika pitenee. metsänhoito Toki 500 kuution päätehakkuukertymä aikanaan lämmittää mieltä. 14 Missä vaiheessa kiertoaikaa metsä kannattaisi harventaa, jotta vaurioiden vaara ja kasvutappiot olisivat mahdollisimman pienet? Puuston kasvua ajatellen varhainen harvennus on paras. Kiertoajan loppupuolella tehtävät harvennukset alentavat puuston kasvua ja altistavat puuston korjuuvaurioille ja myrskytuhoille. 15 Millaista metsää ei kannata harventaa? Ainakaan kuusikoita ei pidä harventaa, jos pääneyrittäjä Marko Lehtomäki? Kyllä yllätti. Vaikea sanoa, mistä tämä johtuu. Veikkaan, että huonot korjuukelit saattavat selittää tulosta ainakin osittain. 18 Miten Veljekset Lehtomäen toiminnassa pyritään välttämään korjuuvaurioita? Hyvän metsänhoidon suositukset ovat ohjenuoramme. Myös asiakkaamme edellyttävät niiden noudattamista. Kolhitut puut pitää poistaa, mutta tietysti niin, ettei harvennusvoimakkuus kasva liikaa. 19 Millaisissa leimikoissa korjuuvaurioiden välttäminen on vaikeinta? Runkovaurioita tulee helpoimmin, kun kohteella on alikasvosta, jota joudutaan hakkuupäällä raivaamaan. Myös mäkiset maastot aiheuttavat usein hankaluuksia. 20 Mitä metsänomistaja voi tehdä korjuuvaurioiden välttämiseksi? Ennakkoraivaukset voi tehdä itse. Muuten hakkuuoikeuden haltija teettää ne metsänomistajan kustannuksella. Emme nykyisin joudu korjaamaan raivaamattomia harvennusleimikoita. Tosin raivaustarpeen määrittely on välillä kiistanalaista. 21 Miten puunkorjaajat voivat vähentää korjuuvauriota? Kesäja talvilohkot on pidettävä erillään ja korjattava oikeaan aikaan. Aika paljon ratkaisee myös kuljettajan taito ja terveen järjen käyttö. Hakkuukoneen kuljettaja on paljon vartijana esimerkiksi ajouria tehdessään. Mitä paremmin pehmeiköt pystyy kiertämään, sitä siistimmin korjuu sujuu. Rinteissä ajourat pyritään tekemään kohtisuoraan rinteen kallistusta vastaan. Liian leveä ajoura vähentää puuntuotantoa. Tämä metsä jää energiaharvennuksen jäljiltä liian harvaksi. tehakkuu on tarkoitus tehdä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. 16 Paljonko metsänomistaja menettää, jos nuori puusto harvennetaan alle 500 rungon hehtaaritiheyteen, kuten pahimmillaan on käynyt? Kasvusimulaattorilla laskettu menetys on MT-kuusikossa 70 kuutiota kiertoajan kuluessa, siis 17 prosenttia, kun harvennus tehdään 28 vuoden iässä. Kasvutappio saattaa kohota tätä suuremmaksi, jos puusto hakataan kovin aukkoiseksi. 17 Yllättikö puunkorjuun laadun huonous, metsäkom ik ko Ri ik lä m ik ko Ri ik lä 36 MAKASIINI 8 • 2014 3279_.indd 36 27/11/14 16:38
TekniseT TiedoT Stihl Carbon Consept Stihl MS 661 C-M* Moottori Stihl Injection Stihl 2-MIX Sylinteritilavuus 82,4 cm3 91,1 cm3 Teho 5,4 kW 5,4 kW Paino** 6,0 kg 7,4 kg Paino/teho-suhde 1.11 1,37 *) Stihlin järein tuotannossa oleva moottorisaha **) Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä pikatesti TekSTI ja kuvaT MIkko RIIkIlä M oottorikoppa kätkee Stihlin konseptisahan salaisuudet tarkoin. Sahan purkamiseen ei ole lupaa muilla kuin yhtiön tuotekehitysinsinööreillä Saksassa. Silti laite säväyttää. Ensimmäisen yllätyksen se tarjoaa, kun tarttuu hiilikuidusta valmistettuun etukahvaan. Iso saha nousee kevyesti. Seuraavan säväyksen mustanharmaa saha tarjoaa käynnistyttyään. Kaasun painallus ryntäyttää moottorin täysille kierroksille kuin viritetyn motocross-moottoripyörän. Koesahaus puolimetriseen kuusentukkiin paljasti loput. Saha puree puuta tunnottoman tehokkaasti. Ei tunnu missään, vaikka sahaa painaa voimiensa takaa puuhun. Vain purusuihku sakenee. 30-senttinen tukki katkesi muutamassa sekunnissa. Hiilikuitu pudottaa painoa Konsepti-Stihlin niukasti avatut tekniset tiedot vahvistivat sen, minkä kourissa tunsi. Painon ja tehon suhde on ilmiömäinen, 1,1 kiloa per kilowatti. Tehokkaimmissa nykysahoissa vastaava luku on 1,4–1,6. Moottorin sylinteritilavuus on 82,4 kuutiosenttiä. Tehoa moottorista irtoaa 5,4 kilowattia. Ei siis ihme, ettei isostakaan näretukista ollut sille vastusta. Huipputehon tuottaa moottorisahoissa ennennäkemätön, elektronisesti ohjattu polttoaineen suorasuihkutus. Se optimoi polttoaineen syötön ja sytytyksen tarkemmin kuin nykysahojen moottorinohjausjärjestelmät. Saha painaa ilman terälaitteita kuusi kiloa. Nykyisin myynnissä olevat saman teholuokan sahat ovat puolitoista kiloa painavampia Keveyden salaisuus ovat sahan valmistuksessa käytetyt ultrakevyet materiaalit, muun muassa hiilikuitu ja titaani. Esimerkiksi hiilikuituinen 18 tuuman terälaippa painaa 780 grammaa. Samanlaisen teräksestä valmistetun laipan paino on yli 1,6 kiloa. ei tule myyntiin Konseptisahoja on valmistetsupersaha säväytti Carbon Consept on stihlin tutkielma tulevaisuuden moottorisahasta. tu vain neljä. Yksi niistä käväisi Suomessa näytillä Helsingin Metsämessujen aikaan. Muutaman kiekon sahaamisen jälkeen oli pakko kysyä Elfvingin sahapuolen pomo Timo Lindströmiltä, milloin näitä tulee kauppaan. Vastaus oli harmillisen yksiselitteinen: ”Ei milloinkaan.” Lindström kuitenkin ennakoi, että konseptisahassa kokeiltavia ratkaisuja otetaan käyttöön lähivuosina tuotantoon tulevissa sahamalleissa. Hiilikuidun tulo moottorisahoissa on epävarmaa, koska se on huiman kallista. Se näkyy konsepti-Stihlin hinta-arvioissakin. Ruotsalaisen ATL-lehden siteeraama Stihlin Norjan edustaja esitti sahan hinnaksi 200 000 Norjan kruunua, siis pyöreät 25 000 euroa. 37 MAKASIINI 8 • 2014 3250_.indd 37 27/11/14 16:40
METSÄNHOidON pEruSTEET Hyvässä tukkimetsässä 10 000 euron tiliin riittää vajaan hehtaarin hakkuu. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä K ysyttäessä useimmat metsänomistajat korostavat metsänhoidollisia tarpeita hakkuiden perusteena. Tällöin osa saattaa hieman kaunistella vaikuttimiaan, sillä puukauppatulotkin kiinnostavat useimpia. Jos äkillinen rahantarve iskee, kannattaa muistaa pari seikkaa. Ensinnäkin, bruttoja nettotulo eivät ole sama asia. Tämä ikävä lainalaisuus pätee tietysti kaikilla toimialoilla, mutta se tahtoo unohtua. Pystykaupoissa ennakonpidätys on 20 prosenttia. Puukaupalle ominaisempi seikka on maksuaikataulu. Rahapulassa aika puukaupan solmimisesta tulojen saamiseen voi tuntua pitkältä. Normaalikäytännön mukaan myyjä saa 20–25 prosenttia puukauppasummasta kuukauden kuluttua kaupan allekirjoittamisesta. Loput rahat kilahtavat tilille kuukauden kuluttua hakkuun päättymisestä. Hakkuun päättymistä voi kuitenkin joutua odottamaan jopa kaksi vuotta. Millainen on kyMppitonnin leiMikko? Paljonko tilille lopulta jää puukaupasta euroja, kun verot ja muut kulut on otettu päältä pois. Entä montako hehtaaria on hakattava, jotta saisi kaupasta 10 000 euroa. Näitä selvitämme tässä jutussa. 38 MAKASIINI 8 • 2014 3254_.indd 38 27/11/14 16:40
NäiN paljoN puuta tarvitaaN Leimikko keskikantohinta puumäärä koko ensiharvennus 14 € 715 m3 18 ha =10 000 € varttunut kasvatusmetsä 24,5 € 410 m3 5 ha =10 000 € Päätehakkuu 47 € 210 m3 0,7 ha =10 000 € Harvennuksen tulosta parantaa hakkuussa kertyvä tukkipuu. paljonko kuutioita? Ajatellaan otsikon mukaista kymppitonnin leimikkoa ensin bruttotulojen mukaan laskien. Ensiharvennuksella kuitupuun kantohinta on puulajista riippumatta noin 14 euroa. Bruttona kymppitonni kantorahoja kertyy näin 715 kuutiosta. Jos hehtaarilta lähtee 40 kuutiota kuitupuuta, pitää leimikkoa rajata liki 18 hehtaaria. Pelkkiä ensiharvennuksia myyden rahapula ei siis ihan vähällä helpota. Varttuneen kasvatusmetsikön harvennuksessa euroja karttuu jo satoisammin. Kuitupuun kantohinta ei juuri nouse, mutta hakkuussa kertyvä tukkipuu nostaa myytävän puun keskimääräistä kantohintaa. Oletetaan, että kuitupuun kantohinta on 14,5 euroa ja tukin hinta 48 euroa. Leimikon keskimääräinen kantohinta kohoaa 24,5 euroon, jos kolmannes hakkuukertymästä on tukkia. Tällöin kymppitonnin leimikkoon tarvitaan myytävää 410 kuutiometriä. Se karttuu noin viiden hehtaarin leimikolta, kun kertymä on 80 kuutiota hehtaarilta. Päätehakkuuleimikoissa havutukin kantohinta on tällä haavaa 55 euroa ja kuidun 17 euroa kuutiolta. Aukkoleimikolta myytävän puun keskihinta on reilut 47 euroa, jos tukkia on 80 prosenttia hakkuukertymästä. Kymmenen tuhatta euroa lähtee tällöin 210 kuution kaupalla. Hyvässä tukkimetsässä (300 kuutiota hehtaarilla) riittää 0,7 hehtaarin aukko. Kulut pidentävät pinoa Jos tilille on kulujen ja verojen jälkeen jäätävä kymmenen tuhatta euroa nettoa, pinot pitenevät entisestään. Harvennushakkuilla metsätuloa lyhentää vain puun myyntitulovero, joka pienissä kaupoissa on 30 prosenttia. Yli 40 000 euron kaupoissa vero olisi 33 prosenttia. Metsätalouden kulut pienentävät lopullista veroastetta. Oletetaan, että lopullinen veroprosentti oli ennakkopidätyksen mukainen 20 prosenttia. Tällöin kymppitonnin nettotuloihin pitää myydä puuta 12 500 euron edestä. Ensiharvennuksella se tarkoittaa noin 890 kuution leimikkoa. 40 kuution hehtaarikertymällä se merkitsee yli 22 hehtaarin leimikkoa. Sellaista harvalla on tarjota. Varttuneen metsän harvennuksella kymppitonnin nettotuloihin tarvitaan 510 kuutiota puuta. Tätä varten on rajattava reilu kuuden hehtaarin leimikko. Päätehakkuulla puukaupan nettotuloa syövät verojen lisäksi myös uudistamiskulut. Näin 10 000 euron nettotulojen saamiseksi on myytävä suunnilleen hehtaarin aukko, jos metsänviljely maksaa 1 200 euroa hehtaarilta. Laskelmissa käytetyt kantohinnat on poimittu Metsäntutkimuslaitoksen tilastosta. 39 MAKASIINI 8 • 2014 3254_.indd 39 27/11/14 16:40
Tuhansia uusia lajeja Suomen tunnettu lajisto kasvoi tuhansilla kärpästen ja sääskien tuoreen lajiluettelon myötä. Listaan on ilmaantunut kaksituhatta uutta kaksisiipislajia sitten vuoden 1980, yhtenä niistä Chymomyza amoena -mahlakärpänen (kuvassa). Suomesta tunnetaan nyt noin 7 000 kärpäsja sääskilajia. ”Todellinen lajimäärä liikkuu todennäköisesti 8 000 lajin paremmalla puolella”, arvioi hyönteisasiantuntija Jere Kahanpää Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Metsätiet virkistyskäytössä Virkistyskäyttäjät ovat valtion ylläpitämien metsäteiden suurin käyttäjäryhmä. Metsäteitä käytetään Metsähallituksen kyselyn mukaan 85-prosenttisesti muuhun kuin metsätalouden tarpeisiin. ”Selvityksen tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiämme, että metsäteistä on merkittävää hyötyä myös muussa kuin metsätalouskäytössä”, toteaa metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi . Yhteistyöstä tehoa suojeluun Suojelualueverkostojen laajentaminen kansainvälisellä yhteistyöllä parantaisi suojelutuloksia, Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat. Yhteistyön avulla tulokset kohenisivat jopa 50 prosenttia verrattuna siihen, että jokainen maa tarkastelee vain oman alueensa monimuotoisuutta. Tutkijoiden mukaan hallittu maailmanlaajuinen suojelualan kasvattaminen nykyisestä 11 prosentista 17 prosenttiin kolminkertaistaisi suojelutasot. TUTKITTUA TekSTi ja kuVa jere MaLinen Jos TäMän sYksYn hirvisaalis jaettaisiin kaikkien suomalaisten kesken tasan, kertyisi kullekin kansalaiselle kilo lihaa. Todellisuudessa vuoden loppuun mennessä kaadetuista noin 38 000 hirvestä yli 70 prosenttia syödään 100 000 hirvenmetsästäjän kotitalo?uksissa. Neljännes lihakiloista päätyy metsästäjien lähipiiriin ja vain kaksi prosenttia myydään elintarvikejalostusyrityksille. Tämä selviää Markus Kankaisen, Kaija Saarnin ja Jyrki Puseniuksen vuosina 2010– 2011 tekemistä metsästäjäkyselyistä ja jalostusyritysten haastatteluista (RKTL 7/2014). Tulosta voidaan pitää yhä ajankohtaisena, sillä hirvenlihamarkkinoilla mikään ei ole muuttunut muutamassa vuodessa. Saaliin yhteiskunnalle synnyttämäksi jalostusarvoksi tutkijat arvioivat noin 15 euroa lihakilolta. Jalostusarvo muodostuu ennen muuta metsästäjien hirvijahtiin käyttämästä ajasta ja rahasta. Vastaavasti vähittäismarkkinoilta muodostuva jalostusarvo on mitätön, koska hirvenlihaa ei juuri kulkeudu markkinoille. Vain noin puolet hirvenmetsästäjistä on edes halukkaita myymään saalista. Näistäkin metsästäjistä vain kolmannes oli valmiita myymään alle tukkujen maksaman 7 euron kilohinnan. Keskimääräinen myyntihalukkuushinta oli 12 euroa kilolta. Markkinoiden vähittäismyyntihinta oli tuotekohtaisilla painotuksilla laskettuna noin 24 euroa. Hirvenmetsästyksen todellisiin kustannuksiin perustuva hinta onkin moninkertainen metsästäjien ja markkinoiden myyntija ostohalukkuushintoihin verrattuna. Tutkijoiden mielestä tämä vahvistaa käsitystä, että metsästäjät maksavat harrastuksessaan muustakin kuin riistalihasta. kilo hirveä kaikille 98 prosenttia hirvisaaliista syödään metsästäjien kotitalouksissa ja lähipiirissä. älä harvenna liikaa Liian voimakkaat harvennukset ovat taloudellinen riski varttuneissa metsissä, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tuore tutkimus. Voimakkaan harvennuksen seurauksena puiden kasvutila lisääntyy ja yksittäiset puut järeytyvät nopeammin. Se ei kuitenkaan riitä korvaamaan kasvunmenetystä, joka aiheutuu puuston rajusta vähentymisestä. Myös tuulituhot lisääntyvät varsinkin kovalla kädellä harvennetuissa kuusikoissa M ik ko ri ik iL ä H en rY ek H o LM 40 MAKASIINI 8 • 2014 40 MAKASIINI 8 • 2014 3290_.indd 40 27/11/14 16:42
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tu u li kk i Si RO lA Jalat voi sujauttaa vaikka säkkiin, joka on vuorattu vanhalla lammasturkilla. Muutaman vilunhorkan jälkeen kyllä hoksaa oikeat vaatemäärät. Ja kun olo on hyvä ja lämmin, metsän rauha hiipii istujankin ytimiin. Vain pieni havahdus katkaisee suuret ajatukset, jostakin tajunnan tuolta puolen kuuluu kuorsauksen ääni. anneta niiden jäädä pyörimään. Niin kuin raihnainen kroppa vaatii lepoa ja huoltoa, kannattaa päänuppiakin lepuuttaa. Jos tuossa joku iltahetki kuluu, tulee käytetty aika monin verroin takaisin: kirkkaampina ajatuksina, viisaampina päätöksinä ja levollisempana mielenä. J a se suunnittelu. Se vasta lystiä on. Koko ikäni minäkin olen suunnitellut. Suuria suunnitelmia. Olen melkein ammattisuunnittelija. Mitäkö suunnitelmia? Yhtä ja toista. Toteutumisista ei ole juuri kerrottavaa. Yleensä suunnittelen olevien olojen muutoksia. Meillä jos jotain muutoksia tehdään, niitä tehdään ainoastaan suurempaan päin – siis suunnitelmissa, käytännössä taitaa asia olla toisin. Verojakin voi suunnitella, isojen yritysten tapaan. Kylläpä Umpin ostomiehen naama keväällä venähtäisi, kun kolmen motin käteispinoa luovuttaessani ilmoittaisin, jotta myyjänä on luksempurkkilainen holdinkiyhtiö, eikä verontippaa makseta. Ei vaan, melkein kolmasosan pulitan valtiolle, ensimmäisestä motista alkaen, ettei toisten tarvitse niin paljoa. Kyllä silti uudet kumisaappaat aion verotuksessa vähentää, vaikka vanhat eivät ole ihan vielä puhki. M ietiskelypaikka saattaa joskus olla viileä tai viimainen. Sekään ei haittaa, kun huomaa pukea riittävän monta kerrosta raappahousuja jalkaansa ja kaikki talon villapaidat. V aloisaa aikaa on vähän, tuntuu kuin kaksi hämärää olisi vastakkain. Nyt jos koskaan on aika tuumaustunneille. Voihan sitä mennä meditoimaan tai mindfullness-kurssille, mutta eipä ole metsäkään hassumpi paikka pään tyhjentämiselle ja uudelleen käynnistämiselle. Jotta välttyisi laajemmilta hoitoonkiikutusoperaatioilta, voi metsään ottaa silmänlumeeksi mukaan vaikka kameran tai kiväärin. P ahus, kun tuo naapurin Pate keksi sen ennen minua. Kyllähän minäkin tiesin, mutta eipä vaan tullut mieleeni. Tai – tuotapa en tullut ajatelleeksi. Huonoa tuuriaan valittavat kaikki, mutta heikkoa ymmärrystään ei kukaan. Kysymys taitaa kuitenkin olla siitä, että painetaan töitä tai arjen rutiineita sellaisella vauhdilla, että ajattelu jää vähälle. Omia ajatuksia ei ehditä kuulla. Hämärtyvässä alkutalven illassa, peurankytiksessä tai supihaaskan kupeessa ei muuta olekaan kuin aikaa ja hiljaisuutta. Kiinalainen sananlasku opettaa, että työ ei ole tärkeää, ajattelu on. Meikäläiselle kyllä tulisi konkurssi kohtapuoliin, jos työnteko vaimenisi. Toisen kautta kyllä tuumaillakin täytyy. Muuten tulee tehtyä hulluntoilauksia tai tappiokauppoja. Moni työkin sujuu joutuisammin, kun sen on etukäteen monelta kantilta puntaroinut. Äänetön erämaa on oivallinen paikka pään nollaukselle. Ei tarvitse ajatella mitään. Jos ja kun korvien väliin tunkee virtanaan ajatuksia, antaa niiden tulla ja mennä, eikä Hiljaisena aikana ajatellaan Mene metsän hämäryyteen kuulet ajatuksiasi rentoutat mieltäsi hälvennät kireyksiäsi 41 MAKASIINI 8 • 2014 41 MAKASIINI 8 • 2014 3253_.indd 41 27/11/14 16:43
METSÄPERINTÖ M iten tilasta luopuvat pärjäävät? Päähuomio metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa keskittyy yleensä jatkajiin. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten metsästä luopujat tulevat toimeen, jos heillä ei metsän lisäksi ole muuta merkittävää varallisuutta. ”Tämä on asia, josta ei useinkaan puhuta”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen sanoo. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen kaupalla on varma keino turvata vanhan polven taloudellinen asema. Lisäksi tilan myynti on luopujalle verotuksellisesti edullisempi keino saada metsästä tuloja kuin metsän edelleen omistaminen ja puun myynnit. Tämän tosin vain harva tiedostaa, Sikanen huomauttaa. ”Puukaupoista menisi 30 prosentin vero ja rahaa kuluisi myös metsien hoitoon. Sukupolvenvaihdoskaupoissa saatu luovutusvoitto on myyjälle verotonta.” Talosta ei kannata luopua Voiko tilalle jäädä asumaan? Asuinkiinteistö tontteineen kannattaa rajata kaupan ulkopuolelle, mikäli vanha polvi haluaa edelleen asua tilalla. Rakennukset siirtyvät aikanaan seuraavalle polvelle edullisesti perintönä. ”Kun pihapiiriin jätetään vain hallintaoikeus, niin tila pysyy kokonaisena, eikä tarvita lohkomista. Testamentilla voidaan varmistaa rakennusten siirtyminen suoraan tilan omistajalle”, Sikanen neuvoo. ”Tavallisesti luopujat haluavat oikeuden ottaa polttopuuta perillisille siirtyvästä metsästä. Tätä ei välttämättä tarvitse merkitä kauppakirjaan, vaan asiasta voidaan sopia suullisesti.” Jos pappa mielii metsään Voiko metsätöitä jatkaa? Vanha polvi haluaa monesti jatkaa metsänhoitoa, vaikka tila siirtyy lapsille. Lapsilla tuskin on mitään sitä vastaan, että pappa yhä puuhailee metsässä, mutta verottajan kanssa tulee ongelmia. Kulujen vähentäminen ei nimittäin onnistu, jos metsä on kokonaan lasten hallinnassa. Tämän vuoksi luopujille kannattaa kauppakirjassa pidättää esimerkiksi kymmenen prosentin osuus metsän hallintaoikeudesta. Näin tilasta tulee jatkajan ja luopujan muodostama yhtymä. ”Tällöin luopujien tekemistä metsätöistä aiheutuneet matkakulut ja muut menot ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Lisäksi isäukko voi tehdä verovapaasti 125 kuutiota hankintahakkuuta tilalla”, Sikanen kertoo. Jos perheellä on useita lapsia ja heille luovutetaan erilliset metsätilat, pieni hallintaoikeuden osuus joka tilasta mahdollistaa vetreälle vaarille verovapaata hankintatyötä 125 kuutiota jokaisella tilalla. ”Ja jos yhdellä tilalla tehdään hankintahakkuuta yli 125 kuutiota vuodessa, työtulo jaetaan tehdyn työn mukaan. Näin muut osakkaat välttyvät lisäveroilta.” Kun hallintaoikeuden osan pidättänyt vanhempi aikanaan kuolee, hallintaoikeus siirtyy lapsille veroseuraamuksitta. Samoin käy, jos hallintaoikeus on sovittu määräaikaiseksi. Tasapuolisuutta ei vaadita Pitääkö tila jakaa tasan? Sikasen mukaan vanhemmat pyrkivät tyypillisesti tasapuolisuuteen, kun he luovuttavat omaisuutta lapsilleen. Usein kysyttyä Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät epäilyt on hyvä selvittää yhdessä ja asiantuntijoita kuunnellen. Seuraavassa tyypillisiä asian tiimoilta nousseita kysymyksiä. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 8 • 2014 3291_.indd 42 27/11/14 16:44
”Kannattaa silti muistaa, että ihminen saa eläessään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Muut eivät voi puuttua asiaan, jos vanhemmat antavat metsän vain yhdelle perilliselle. Tältä osin sukupolvenvaihdos poikkeaa perinnönjaosta.” Hankalinta perillisten tasapuolinen kohtelu on maatiloilla. Niitä ei yleensä haluta pilkkoa erillisiksi tiloiksi perillisille. Jakoa voidaan tasata, jos tilalla on esimerkiksi kesämökkejä tai rantatontteja, joita voidaan antaa muille lapsille. Jos rantaa ei ole, tila voidaan myydä jatkajalle. Kauppahinnaksi riittää 51 prosenttia käyvästä arvosta, jolloin maatilan lahjanluontoisesta kaupasta ei mene lahjaveroa. ”Tällöin voidaan yleensä maksaa ainakin lakiosaa vastaava osuus muille perillisille.” Jaon tasapuolisuutta arvioitaessa on muistettava, että metsän käypä arvo on suurempi kuin sen nettoarvo saajalleen. ”Ensinnäkään puustoa ei kokonaan voi heti realisoida. Lisäksi puunmyyntituloista menee 30 prosentin vero ja metsänhoitoon kuluu kymmenisen prosenttia tuloista. Osuutensa rahana saava perillinen sen sijaan pääsee verojen jälkeen nauttimaan saamastaan summasta.” Sikanen neuvoo tukeutumaan asiantuntijaan, joka määrittää metsän ja muun jaettavan omaisuuden todelliset arvot. ”Se on varmin keino välttää turhat jälkipuheet ja riidat.” Metsä maksaa itsensä Mistä rahat tilan maksamiseen? Jos sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, tilan jatkajat saattavat epäillä maksukykyään. Tämä on Sikasen mukaan ymmärrettävää – perillisillä ei usein ole sellaista varallisuutta tai tuloja, jolla metsän pystyisi heti maksamaan. Huoli on kuitenkin aiheeton. ”Metsän tuottamat hakkuutulot riittävät lähes aina kauppahinnan maksamiseen reilussa kymmenessä vuodessa. Tilan hakkuumahdollisuudet on tietysti syytä selvittää ennalta kunnolla”, Sikanen kehottaa. Kauppahintana voidaan ilman lahjaveroseuraamuksia käyttää 76 prosenttia metsän käyvästä arvosta. Neljännes tilasta voidaan siis siirtää jatkajalle ilmaiseksi ja myös veroitta. Lisäksi verottaja hyväksyy kauppasummalle 10–15 vuoden korottoman maksuajan. Näin jatkajan ei tarvitse käyttää ansiotulojaan metsätilan maksuun eikä myöskään hakea pankista lainaa. Jos jatkajille tulee vaikeuksia lyhennysten kanssa, maksuajan pidennyksestä voi sopia myyjän kanssa. Verottaja ei pidennyksestä hermostu. ”Verottajalle on tärkeintä osoittaa, että kauppahintaa on ryhdytty maksamaan ja on vakaa tarkoitus maksaa koko kauppasumma.” Jos osa kauppasummasta on maksamatta, kun vanhemmat kuolevat, jäljellä oleva osa diskontataan perunkirjoituksessa perinnöksi kahdeksan prosentin korolla. Diskonttaus pienentää perinnöksi laskettavaa kauppasumman osaa merkittävästi. ”Maksamatonta kauppasummaa ei koskaan kirjata nimellisarvoltaan verotettavaksi perinnöksi, jos laina on koroton. Tästä on yksiselitteisesti säädetty laissa”, Sikanen korostaa. Alaikäisille metsä lahjana Voisiko tilan jättää lastenlapsille? Isovanhemmat voivat luovuttaa metsätiloja myös suoraan alaikäisille lastenlapsilleen. Tällöin luovutus on tehtävä lahjoituksena. ”Lastenlasten etua tällaisessa tilanteessa valvova maistraatti ei hyväksy alaikäisten velkaantumista”, Sikanen kertoo. Kun omistus siirtyy alaikäisille, lasten vanhemmat – siis keskimmäinen polvi – saavat metsän hallintaoikeuden yleensä määräajaksi. Tämä alentaa lastenlapsille tulevia lahjaveroja, mutta ei poista niitä kokonaan. ”Lahjaverot saadaan yleensä maksetuksi vanhempien lapsilleen tekemin, alle 4 000 euron verovapain lahjoituksin.” Omistusoikeutta kutsutaan uinuvaksi, kun se on irrotettu hallintaoikeudesta. Täysvaltaisia metsänomistajia lastenlapsis”METSÄN TuoTTaMaT hakkuuTuloT RIITTÄvÄT lÄhES aINa kauPPahINNaN MakSaMISEEN REIluSSa kyMMENESSÄ vuodESSa.” Vaihdos 60-vuotiaana Väinö sikanen kannustaa metsänomistajaperheitä ryhtymään sukupolvenvaihdoksiin ajoissa. kaupalla tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa tähän on hyvin käytännöllinen peruste. ”näin jatkajatkin ehtivät nauttia puun myyntituloista sen jälkeen, kun kauppahinta on maksettu”, hän toteaa. Hänen mukaansa sopiva vaihe sukupolvenvaihdokseen on, kun metsänomistaja täyttää 60 vuotta. jos metsänomistajat ovat kovin varttuneita, sukupolvenvaihdoksessa harkinnanarvoinen vaihtoehto on siirtää metsien omistus yhden sukupolven yli lastenlapsille. ta tulee, kun myös hallintaoikeus siirtyy aikanaan heille. Metsätaloutta harjoittaa aina hallintaoikeuden haltija. Lapsettomilla hankalaa Entä jos ei ole omia lapsia? Lapsettomien pariskuntien sukupolvenvaihdoksissa metsät luovutetaan usein jommankumman puolison sisaruksille tai heidän lapsilleen. Jos metsä lahjoitetaan, on sama, onko lahjansaajana omistajan sisarus vai tämän lapsi. Kummassakin tapauksessa lahjavero lasketaan kakkosveroluokan mukaan. Jos lapseton pari omistaa metsän yhdessä ja se myydään jommankumman puolison sisarukselle, kauppahinta on vain osittain vapaa luovutusvoittoverosta. ”Verovapaus koskee vain sitä osaa luovutusvoitosta, joka muodostuu sisarusten välisestä kaupasta. Sisaruksen puolison omistusosuutta vastaava osuus myynnistä on verotettavaa luovutusvoittoa”, Sikanen selvittää. Metsän myyntiä sisarusten lapsille ei katsota sukupolvenvaihdoskaupaksi. Tällöin myyjät maksavat luovutusvoittoveron täysimääräisenä. 43 MAKASIINI 8 • 2014 3291_.indd 43 27/11/14 16:44
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Mikä aiheuttaa pallolatvan? Onko pallolatvakuusessa kyse samasta ilmiöstä, joka aiheuttaa tuulenpesiä koivuihin? Männyissä näitä harvemmin näkee. Kyse ei ole samasta ilmiöstä. Koivun tuulenpesät aiheuttaa sieni, mutta havupuiden tuulenpesät ovat mutaatioiden tai mahdollisesti virusten aiheuttamia kasvuhäiriöitä. Tuulenpesäsienet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia kotelosieniä. Erillistä itiöemää ei ole, vaan itiökotelot syntyvät suoraan sairaan kasvinosan pinnalle. Itiöt leviävät kasvista toiseen tuulen tai mahdollisesti hyönteisten kuljettamina. Tuulenpesäsieniä meillä on kolmisenkymmentä lajia. Ne ovat kaikki kasvien loisia, jotka aiheuttavat isännässään lehtien tai oksien poikkeavaa kasvua. Vain osa lajeista synnyttää tiheitä oksasykeröitä tai -kimppuja, tuulenpesiä. Kukin laji elää yleensä vain yhdellä isäntäkasvilajilla. Koivuilla elää useita tuulenpesäsieniä, mutta niiden aiheuttamat oireet ovat erilaisia. Tuuhea tuulenpesä syntyy, kun sienen erittämät kemikaalit hidastavat verson pituuskasvua, mutta eivät estä haaromista. Tuulenpesä voi elää useita vuosia ja tulla yhä kookkaammaksi ja tuuheammaksi. Sen oksiin syntyy lehtiäkin, mutta ne jäävät pieniksi, kalpeiksi ja ryppyisiksi. Lehtien pinnalla syntyy uusia itiöitä. Sen sijaan männyn ja kuusen tuulenpesät saavat alkunsa oksan kärjessä tai latvakasvaimessa tapahtuvasta somaattisesta mutaatiosta: kasvupisteen solunjakautumisissa syntyy geenivirhe, joka aiheuttaa kääpiömäisen, tiheähaaraisen ja lyhytversoisen kasvun. Kaikissa tästä solusta syntyvissä soluissa on sitten sama geenivirhe, mutta ei muissa puun soluissa. Siksi tuulenpesä rajoittuu yhteen oksaan tai puun latvaan. Tiheän kasvun aiheuttava geenivirhe on vallitseva. Tuulenpesän syntyyn siis riittää se, että solun toisessa dna-rihmassa on virhe, vaikka toinen olisikin terve. Suuriin tuulenpesiin syntyy joskus käpyjä. Niiden siemenistä itää taimia, joista likimain puolet on normaalikasvuisia, mutta toinen puoli kääpiökasvuisia tuuheita pikkupensaita. Näitä kääpiömuotoja – muun muassa kartioja pallokuuset – käytetään koristekasveina. Männyissä tuulenpesiä näkee harvemmin kuin kuusessa. Ero voi johtua siitä, että kuusi on varjopuu, mänty valopuu. Männyllä varjoon KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Havupuiden tuulenpesät saavat alkunsa oksankärjessä tai latvakasvaimessa sattuneesta somaattisesta mutaatiosta. 44 MAKASIINI 8 • 2014 44 MAKASIINI 8 • 2014 3278_.indd 44 27/11/14 17:28
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki joutuneet oksat kuolevat pian valon puutteeseen. Näin käy myös oksistoon syntyneille tuulenpesille: hidaskasvuiset sykeröoksat jäävät toisten katveeseen ja menehtyvät. Vanhojen valtapuiden latvaan syntyneillä tuulenpesillä on paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä. SEPPO VUOKKO Mikä on sopiva sekoitus? Mikä olisi sopiva koivusekoitus kuusikkoon? Voiko koivuilla ehkäistä maan happamoitumista ja sen myötä kuusikon lahotaipumusta? Yksijaksoinen sekametsä syntyy, jos kuuset ja koivut ovat parin metrin pituusvaiheessa tasoissa. Lievä, noin 25 prosentin rauduskoivusekoitus lisää metsikön kokonaistuotosta 3–5 prosenttia puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Kasvun lisäyksen arvellaan johtuvan puulajien erilaisista valovaatimuksista ja siitä, että niiden juuristot ottavat ravinteita eri syvyyksiltä. Tukkipuuta ja rahaa sekametsä tuottaa 5–10 prosenttia enemmän, mikäli koivuissa ei ole laatuvikoja. Talous paranee edelleen, jos osasta koivuja saadaan ruskotäplättömiä vientityviä. Luontaisesti syntyvää tai istutettavaa kuusta on mahdollista kasvattaa myös koivikon alla. Tällöin on huolehdittava harventamalla siitä, etteivät koivut piiskaa kuusten latvoja pilalle. Jos ylispuista halutaan saada pääosin koivutukkia, kaikki heikkolaatuiset koivut on syytä poistaa ensiharvennuksessa. Koivukuitua ei kannata kasvattaa kuusitukin kustannuksella. Sama pätee hieskoivuun, jota kannattaa jättää vain kuusikon selviin aukkopaikkoihin. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan lieväkin koivusekoitus vähentää maan happamuutta ja parantaa metsikön ravinnekiertoa. Koivu voi parantaa kuusikon terveyttä vähentämällä kuusten välisiä kontakteja maan alla ja päällä. Sekametsän perustaminen istuttamalla molempia puulajeja on hankalaa, koska alkuvaiheessa ”omenapuuasennossa” kasvavista koivuista tulee helposti paksuoksaisia. KARI MIELIKÄINEN Yhtymän purun veroseuraukset Neljä sisarusta on ostamassa maatilan vanhemmiltaan. Tilaan kuuluu kolme erillistä rekisteritilaa. Tiloja on määrä omistaa yhtymänä, joka on tarkoitus purkaa kymmenen vuoden kuluttua. Yhtymän purkamiseksi on pohdittu kahta vaihtoehtoa: 1) Jokainen osakas saa jakokirjalla omistusosuuttaan vastaavan määräosan tiloista. 2) Maataloutta jatkava saa yhden rekisteritilan ja muut osakkaat kahta jäljelle jäävää tilaa tasaosuuksin. Millaisia veroseuraamuksia tällaisista järjestelyistä aiheutuu? Ilman veroseuraamuksia voidaan tehdä jako, jossa jokainen saa oman osuutensa jokaisesta yhtymään kuuluvasta rekisteritilasta. Jos yksi tila jaetaan kokonaan yhdelle osakkaalle, niin toisilta osakkailta siirtyvät osuudet katsotaan verotuksessa ostoiksi riippumatta siitä, käytetäänkö kauppahintana toisten tilojen osuuksia vai rahaa. Esimerkkitapauksessa jatkajalle jäävän tilan arvosta kolme neljäsosaa tulkittaisiin kaupaksi. Sen arvosta hän maksaisi varainsiirtoveron. Metsävähennyksen jatkaja saisi samasta summasta. Verottajalta saa ilmaisen lausunnon luovutuksen arvosta. tään kärkipyörän jäätyminen. Näillä toimenpiteillä ketju lähtee pyörimään pakkaskelilläkin, samalla vältytään ketjun irrottamiselta kantoa vasten hakkaamalla. Kytkin ja kärkipyöräkin kestävät kauemmin. LEO SAASTAMOINEN Osakastien kulujen vähennys Metsänomistajana olen monen metsätien osakas. Osa teistä pidetään kunnossa osakkaitten toimesta. Oman osuuteni töistä teen omalla kalustollani ja sorakin löytyy omalta maalta. Miten nämä kulut ilmoitetaan metsäverotuksessa? Tieosakas voi vähentää tienkunnostuksesta aiheutuneet kulut omassa metsäverotuksessaan. Tällaisen talkooluontoisen työn arvoa ei kuitenkaan voi verotuksessa vähentää. Metsänomistaja voisi laskuttaa konetyöstä tien osakaskuntaa ja saada sitä kautta korvauksen myös työn arvolle. Urakoinnista saatu tulo on tekijälleen maatalouden verotettavaa tuloa. Kulut ovat vähennyskelpoisia, mutta ne vähennetään maatalouden menoina. Jos tiekunta maksaisi sorasta, se olisi myyjälle muuta pääomatuloa. Vähennyskelpoista on silloin sorapaikan hankintameno. Verotuksessa soran hankintamenosta vähennetään verovuonna käytettyä soramäärää vastaava osa eli ns. substanssipoisto. HANNU JAUHIAINEN On varottava, että koivut eivät piiskaa kuusten latvoja pilalle. Luovutusvoittoveroa ei mene, koska kyse on lähisukulaisten välisestä kaupasta ja luopujat ovat omistaneet osuutensa kymmenen vuotta. Jos jako halutaan tehdä ilman veroseuraamuksia ennen kuin kymmenen vuoden omistusaikaa, on tilat yhdistävä yhdeksi rekisteritilaksi, jolloin omistusosuuksien mukainen jako on verovapaata. Tämä on mahdollista tehdä saman kunnan alueella sijaitsevilla tiloilla. VÄINÖ SIKANEN Kärkipyörän rasvaus Pitääkö laipan kärkipyörää rasvata? Jos pitää, niin kuinka usein se kannattaa tehdä? Terälevyn eli laipan kärkipyörää ei tarvitse rasvata voitelun takia. Kärkipyörä saa riittävän voiteluainemäärän terän mukana tulevasta öljystä. Edellytyksenä kuitenkin on, että ketju-ura ja terälevyssä oleva voitelukanava on puhdistettu säännöllisesti: kesäaikaan parin päivän välein ja pakkaskelillä lumiseen aikaan sahauksen päätyttyä päivittäin. Purun seassa oleva vesi tukkii jäätyessään öljykanavat. Samalla kun terälevy on irti, kannattaa puhdistaa purusuoja sekä ketjujarru. Näin varmistetaan, omalta osaltaan, että ketjujarru toimii moitteettomasti pakkasaamuinakin. Laipan kärkipyörään suosittelen kuitenkin laitettavaksi rasvaa lumiseen pakkasaikaan sahauksen päätyttyä, jos saha jätetään pakkaseen. Voitelurasvalla saadaan työnnettyä vesi pois kärkipyörältä ja näin este45 MAKASIINI 8 • 2014 45 MAKASIINI 8 • 2014 3278_.indd 45 27/11/14 17:28
TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Lumileikkeihin Orthexin leikkilapion väreinä ovat tänä talvena pinkki ja lime. Pakkasta hyvin kestävä lapio sopii esimerkiksi ensimmäiseksi lumilapioksi. Hinta 2,95 euroa. www.ortHexgrouP.fi Pimeyteen Petzlin Nao-otsavalaisin osaa säätää valon ympäristöön sopivaksi ja kestää jopa 30 asteen pakkasta. Hinta 199 euroa. www.Petzl.com Juhlaan Finlandeol-hajuvedessä voi aistia koivuvihdan tuoksun. Max Joacim Cosmeticsin hajuvesi sopii sekä naisille että miehille. Hinta 59 euroa. www.maxJoacim.com Metsään Mapitaren karttasovelluksen käyttö ei vaadi internet-yhteyttä. Sovellus toimii Androidkäyttöjärjestelmässä ja Applen laitteissa. Hinta 19,90 euroa (+ kiinteistörajat ja -tunnukset a20 euroa vuodessa). www.maPitare.fi Siivoukseen Serlan kostea siivousliina sopii tahrojen putsaamiseen, pölyn pyyhkimiseen ja pintojen kiillottamiseen. Selluloosasta valmistetut liinat ovat kompostoituvia. Hinta 2,90 euroa. www.serla.fi Koiralle Repolarin koirille tarkoitettu AniVox-korvahuuhde perustuu suomalaisen metsäkuusen pihkasta eristettyihin ainesosiin. www.rePolar.com Hiihtoladulle Haltin pitkävartiset maastohiihtosukat sopivat sekä naisille että miehille. Merinovilla tekee sukista lämpimät, polypropeeni nopeasti kuivuvat. Hinta 26,95 euroa. www.Halti.fi 46 MAKASIINI 8 • 2014 46 MAKASIINI 8 • 2014 3292_.indd 46 27/11/14 16:47
3293_.indd 47 27/11/14 17:36
20 km YHDYSVALLAT KANADA Huron-järvi Yläjärvi ONTARIO QUEBEC Obabika-järvi Chapleau White River Wawa Dubreuilville Marathon Thessalon Sault Ste. Marie Blind River Elliot Lake Foleyet Espanola Little Current Sudbury North Bay Mattawa Englehart Témiscaming Ramsey-järvi Missinaibi-järvi Esnagi-järvi Kin og am ajo ki Kormak TeksTi ja kuvaT Lauri seLin Ratapölkkyjä erämaasta Quebec Ottawa Toronto Washington New York YHDYSVALLAT KANADA sahaus 48 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 48 27/11/14 17:34
20 km YHDYSVALLAT KANADA Huron-järvi Yläjärvi ONTARIO QUEBEC Obabika-järvi Chapleau White River Wawa Dubreuilville Marathon Thessalon Sault Ste. Marie Blind River Elliot Lake Foleyet Espanola Little Current Sudbury North Bay Mattawa Englehart Témiscaming Ramsey-järvi Missinaibi-järvi Esnagi-järvi Kin og am ajo ki Kormak Huonokuntoinen rautatie ja maailmansodan myötä kasvava liikenne poikivat sahureille töitä Kanadan Ontariossa. Mukana oli myös suomalaisia, muun muassa metsänhoitaja Lauri Selin haki tuntumaa sirkkelisahaukseen. Sahanhoitaja Lauri Selin kotiportillaan Kormakisssa vuonna 1958. 49 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 49 27/11/14 17:34
e lettiin vuotta 1943, kun suomalaissiirtolaiset Charles Korpela ja Oscar Mäki päättivät perustaa Kormak Lumber -sahayhtiön ja rakentaa sahan Canadian Pacific -rautatien varteen Pohjois-Ontarioon Kanadaan. Hetki oli otollinen. Rataa pitkin toimitettiin viljaa kiihtyvään tahtiin keskilännestä itärannikolle ja sieltä edelleen sotaa käyvään Eurooppaan. Ongelmaksi olivat kuitenkin muodostuneet yli-ikäiset ratapölkyt, jotka eivät kestäneet kasvavaa kuormitusta. Niitä ei ollut pystytty uusimaan 1930-luvun pulan puristuksessa. Nyt pölkkyjen uusimisesta oli aukeamassa tilaisuus niin Korpelalle ja Mäelle kuin monille muillekin. Keskelle erämaata Saha rakennettiin Kinogama-joen ja radan risteyskohtaan mailitolpan 107 1/2 kohdalle keskelle koskematonta metsäerämaata. Paikka takasi raaka-aineen riittävyyden, mutta toi mukanaan myös hankaluuksia. Ensimmäinen oli miesten, hevosten ja rakennustarpeiden purkaminen rakennuspaikalle rahtivaunuista suoraan rautatien päälinjalta. Sen takia rataliikenne oli pysäytettävä useiksi tunneiksi. Kun kuormia purettiin, vettä tuli taivaalta kaatamalla. Siitä huolimatta oltiin valmiita ennen pimeää, ja aikaa jäi vielä telttojen pystytykseen sekä metsään karanneiden hevosten hakemiseen. Alkuun miehet asuivat teltoissa, sillä ensimmäiseksi rakennettiin keittiö, sauna ja hevostalli. Vasta sen jälkeen he ryhtyivät omien hirsikämppiensä tekoon. Saha valmistui varhaissyksystä. Se käynnistettiin saman tien, sillä puun hankinta oli jo aloitettu. Tuohon aikaan metsäaLkuun mieheT asuivaT TeLToissa, siLLä ensimmäiseksi rakenneTTiin keiTTiö, sauna ja hevosTaLLi. sahaus 50 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 50 27/11/14 17:34
työmaat sylkivät tukkeja kuusi päivää viikossa, ja sahattavaa oli tarjolla riittävästi. Samoihin aikoihin valmistui myös rautatien pistoraide. Ensimmäiset kokonaiset perheet saapuivat rakentamaan omia asuntojaan vasta vuonna 1945. Silloin yhtiön oli pakko perustaa kauppa ja rakennuttaa myös koulu. Lopulta valmistui myös soratie, joka yhdisti paikan muun maakunnan tieverkostoon. Siinä vaiheessa kylä sai nimekseen Kormak, joka on yhdistelmä Korpelan ja Mäen etutavuista. Sähkö kylään saatiin vasta vuonna 1946, kun yhtiö hankki generaattorin. Suurpalo keskeytti työt Töitä sahalla riitti. Ratapölkkyjä ja lautatavaraa olisi sahattu Kormakissa keskeytyksettä pitkään, ellei vuoden 1948 suuri Mississaugan metsäpalo olisi pysäyttänyt sahausta. Mississaugan palossa meni yhdellä kertaa 302 000 hehtaaria koskematonta aarniometsää. 1 500 miehen raadannasta huolimatta paloa ei olisi saatu edes sammumaan, elleivät kaatosateet olisi tulleet avuksi. Sitä ennen savua oli leijunut kuulemma aina Teksasissa saakka, eräiden väitteiden mukaan jopa Suomessa. Kaikkien suureksi hämmästykseksi paloalueen mustuneista puunrungoista voitiin vuosien mittaan kuitenkin sahata 20 432 000 lautajalkaa puutavaraa sekä 3 134 000 ratapölkkyä. Myös Korpelan Kassu ja Mäen Oskari päättivät osallistua tähän pelastussahaukseen. He perustivat paloalueelle kaksi sahalaitosta ja työllistivät parisataa puunkaatajaa ja sahuria Quebeckin provinssissa. Paloalueen puiden sahausurakka päättyi vuonna 1954. Silloin Korpela ja Mäki palasivat sahajoukkonsa kanssa Kormakiin, Saha rakennettiin aivan radan varteen. Hirsikämpät (vasemmalla) valmistuivat jo 40-luvulla, sahanhoitajan talo myöhemmin. 51 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 51 27/11/14 17:35
missä vanha saha modernisoitiin kiireesti vastikään tienatuilla rahoilla. Uusi sahanhoitaja remmiin Sitten tuli vuosi 1958, ja jouduin itse ensimmäistä kertaa silmäkkäin Oskari Mäen kanssa. Korpelan Kassu oli siinä vaiheessa sahannut jo viimeisen ratapölkkynsä. Kormakin sahalla töiden johdossa oli tuolloin Rauni Virtanen, entinen poliisi Suomesta. Hän tarvitsi sahan pyörittämisessä apua, koska silloinen sahanhoitaja Salon Svante ei enää kyennyt hoitamaan työtään. Vaikeuksia oli syntynyt myös 100 000 tukin uppoamisen aiheuttamista tappioista, kun niihin sidotun lainan korot kävivät kestämättömiksi. Näin olivat asiat, kun otin vastuun höyrykäyttöisestä, Kanadalle tyypillisestä sirkkelisahasta. Saha ei paljoakaan muistuttanut Suomen sodanjälkeisiä sahalaitoksia. Se oli varustettu vaihtohampaisella 48 tuuman terällä. Ohjaaja siirteli raiteellisella vaunulla lepäävää tukkia aste asteelta terää kohti sahurin sormimerkkien mukaan. Ja niin pian kuin tukki oli sahattu, apusahuri väänsi paikalle uuden. Sahauksesta pelkat siirtyivät joko hajotussahaan tai ratapölkkynauhalle, mistä pölkyt katkaisusahan jälkeen joutuivat kuormaussillan kautta rautatievaunuun. Reunalaudat taas katosivat hakkurien kitaan ja sieltä hakkeena rautatievaunuihin. Sahajauhot ja katkaisupäät matkasivat höyrypannujen tulipesään. Jo ennen sahausta tukkien piti läpäistä kuorimo, koska hakkeen vastaanottaja – Kalamazoo Vegetable Paper Company Espanolan kaupungissa – pystyi käsittelemään vain kuoretonta haketta. Legenda piristi tahtia Tällaisen sirkkelisahauksen kannattavuus riippui pääasiassa sahurista, siksi pätevimmät sahurit olivat haluttuja ja suorastaan legendaarisia. Tuolloin palkkalistalla ollut sahuri ei kuulunut heihin: hän oli nuori ja hyväluontoinen, mutta hidas, minkä takia ylisuureksi paisunut tukkivarasto ei lähtenyt pienentymään. Eräänä päivänä Oskari Mäki vihdoin ilmestyi paikalle. Hän katseli hetken sahausSahattaessa tukki nostettiin ensin vaunulle, minkä jälkeen ohjaaja kiinnitti sen, sitten sahattiin. sahaus 52 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 52 27/11/14 17:35
vaikeuksia oLi synTynyT myös 100 000 Tukin uppoamisen aiheuTTamisTa TappioisTa. 53 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 53 27/11/14 17:35
sahaus TaLven TuLo LopeTTi Tukkien uiTon, joTen vesien aLkaessa jäähTyä sahaus kormakissa oLi LopeTeTTava. 54 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 54 27/11/14 17:35
ta ja hävisi sitten sanaakaan sanomatta. Parin päivän päästä sahalle ilmestyi mies, joka kertoi olevansa juuri töihin otettu sahuri. Puhelinsoitto yhtiön Sudburin konttoriin vahvisti asian. Samalla sieltä ilmoitettiin, että lisää väkeä oli tulossa ja että saha lähtisi seuraavan viikon alusta kahteen vuoroon. Näin tapahtui ja pian sahattiin 18 tuntia vuorokaudessa, sillä työpäivä tuolloin oli yhdeksäntuntinen. Uusi mies oli yksi noista legendaarisista sahureista. Sitä ei kukaan tosin tiennyt, ennen kuin tukkivarasto alkoi pienentyä. Samalla nuorempikin sahuri innostui parantamaan vauhtia. Se ei taas sopinut eräille laiskoille apumiehille, jotka tiesivät kuinka asian saattoi ”korjata”. Tukkikoukku tai kivenmukura hakkurin hampaisiin sai aikaan puolen tunnin tauon, koska terät täytyi vaihtaa. Jarruna olivat myös höyrypannujen vesivuodot. Pannuja oli kaksi. Ne oli saatu halvalla Canadian Pacific -rautatieltä, jossa oltiin siirtymässä öljypolttomoottoreihin. Ilmeisesti pannut olivat vuotaneet jo raiteiden päällä, mutta uudessa paikassa vuoto paheni päivä päivältä. Vuotoa pystyi hiukan rajoittamaan putkien päiden kiristyksellä. Se ei ollut pikkujuttu, sillä sitä varten höyrymekaanikko Luhtasaaren oli ryömittävä tulipesän luukusta puolikuuman pannun sisään. Sieltä palattuaan ja savuavia jalkineitaan katsellessaan mies totesi, että enää hän ei ollut huolissaan helvetin kuumuudesta, kun oli juuri sen esikartanoissa poikennut. Kaveri ilmeisesti piti sinne joutumista itsestään selvänä asiana korttihimojensa takia. Vielä enemmän höyrymekaanikkoa harmitti se, että putkien päitä voitiin kiristää vain sunnuntaisin, joka oli ainoa pelipäivä. Pannujen jäähdytys vaati nimittäin kahdeksan tuntia, ja vuorojen välinen pysähdys oli ainoastaan kuusi, koska sahattiin yhdeksäntuntisia työvuoroja. Myös jalkineisiin meni liikaa rahaa, sillä ne paloivat pilalle pannussa ja kamppeet oli hankittava itse. Suunta länsirannikolle Talven tulo lopetti tukkien uiton, joten vesien alkaessa jäähtyä sahaus Kormakissa oli lopetettava. Sitä ennen oli sahattu 200 000 tukkia ja saatu aikaan 97 000 ratapölkkyä, 27 000 kaivospölkkyä ja niiden ohella lisäksi 2 468 300 lautajalkaa muuta puutavaraa. Kiireisimpinä päivinä, esimerkiksi lokakuun kuudentena 1958, oli sahattu 1 030 tukkia yhdessä vuorossa ja saatu aikaan 799 ratapölkkyä pienen kaivospölkkymäärän lisäksi. Tämä ilmenee tuon päivän työraportista. Jäin itsekin joutilaaksi ja ryhdyin katselemaan uutta työmaata paikasta, jossa vedet eivät jäätyisi. Sellainen voisi löytyä vain Kanadan läntisimmästä provinssista, Brittiläisestä Kolumbiasta. Sinne olimmekin pian matkalla höyrymekaanikko Luhtasaaren saattamina. Meni kuitenkin vielä kuukausia ennen kuin uusi työpaikka löytyi suurten puiden arvioinnissa Vancouverin saaren Kultajoen suulta, Muchalat-lahden pohjukasta. Mutta se on jo ihan toinen tarina. Kormakissa sahaus jatkui aina 1970-luvun lopulle. Sen jälkeen kaupunki autioitui. lahdesta maailmalle K irjoittaja Lauri Selin valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1947 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1951, minkä jälkeen hän muutti Kanadaan. Työskenneltyään yli vuosikymmenen ajan Kanadan metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa hän siirtyi vuonna 1969 silloisen Georgia-Pacific-yhtiön koillisrannikon metsien päämetsänhoitajaksi. Tästä toimesta Selin jäi eläkkeelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Nykyisin yli 90-vuotias veteraani asuu puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltiossa. Selinin muistelu Kanadan hakkuutyömailta julkaistiin tämän vuoden ensimmäisessä Makasiinissa. Valmiit ratapölkyt lajiteltiin ja siirrettiin junakuljetukseen. Oikealla höyrymekaanikko Luhtasaari ja Selinin lapset. 55 MAKASIINI 8 • 2014 3275_.indd 55 27/11/14 17:36
Kyllä kiitos, tilaan: Metsäkustannus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS __________ kpl Metsämieli 25€ (norm. 32€) __________ kpl Metsän poika 25€ (norm. 32€) __________ kpl Moottorisaha 30€ (norm. 39€) __________ kpl Puutyöt 34€ (norm. 42€) Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Jos teet lahjatilauksen, lisää tähän asiakasnumerosi (lehden osoitekentästä) LAHJATILAUKSEN SAAJA: Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Ylipuutyövaara! Kaikkien aikojen paras puutyökirja. Antaudu. Puutyöt 34€ (norm. 42€) Kirjoista joulumieltä kaikille. paketoidaan juuri tässä. Seis! Parhaat lahjat Lahjalehti metsäksi! Metsälehti lahjaksi! Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 35 € / 12 kk (norm. määräaikainen 71 €) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 99 € (norm. määräaikainen 132 € ). Soita 09 315 49 840 ja tilaa! Metsä parantaa Löydä metsän avulla itsesi. Anna sen rentouttaa, virkistää ja taltuttaa stressi. Harjoitus teke mestarin. Lahja elämäksi. Metsämieli 25€ (norm. 32€) Suomen kauneimmat luontokuvat Hannu Hautalan kuvat eivät jätä ketään kylmäksi. Hän on myös yhtä taitava luontokirjoittaja kuin –kuvaaja. Saa silti katsoa vain kuvia. Metsän poika 25€ (norm. 32€) Moottorisaha, siinä on sitä jotain Kaikki Suomen moottorisahoista ja niiden historiasta. Moottorisaha 30€ (norm. 39€) TILAAN LAHJAKSI: Metsälehti Makasiini –50% / 12 kuukautta = 35 € Metsälehti (sis. Makasiinit) –25% / 12 kuukautta = 99€ Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! T I L A A O H E I S E L L A K U P O N G I L L A TA I P U H E L I M I T S E 9 315 4 9 8 4 Tarjous voimassa 23.12.2014 asti. Joulun kunniaksi emme peri kirjoista toimituskuluja. 3298_.indd 56 28/11/14 17:42
Kyllä kiitos, tilaan: Metsäkustannus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS __________ kpl Metsämieli 25€ (norm. 32€) __________ kpl Metsän poika 25€ (norm. 32€) __________ kpl Moottorisaha 30€ (norm. 39€) __________ kpl Puutyöt 34€ (norm. 42€) Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Jos teet lahjatilauksen, lisää tähän asiakasnumerosi (lehden osoitekentästä) LAHJATILAUKSEN SAAJA: Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Ylipuutyövaara! Kaikkien aikojen paras puutyökirja. Antaudu. Puutyöt 34€ (norm. 42€) Kirjoista joulumieltä kaikille. paketoidaan juuri tässä. Seis! Parhaat lahjat Lahjalehti metsäksi! Metsälehti lahjaksi! Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 35 € / 12 kk (norm. määräaikainen 71 €) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 99 € (norm. määräaikainen 132 € ). Soita 09 315 49 840 ja tilaa! Metsä parantaa Löydä metsän avulla itsesi. Anna sen rentouttaa, virkistää ja taltuttaa stressi. Harjoitus teke mestarin. Lahja elämäksi. Metsämieli 25€ (norm. 32€) Suomen kauneimmat luontokuvat Hannu Hautalan kuvat eivät jätä ketään kylmäksi. Hän on myös yhtä taitava luontokirjoittaja kuin –kuvaaja. Saa silti katsoa vain kuvia. Metsän poika 25€ (norm. 32€) Moottorisaha, siinä on sitä jotain Kaikki Suomen moottorisahoista ja niiden historiasta. Moottorisaha 30€ (norm. 39€) TILAAN LAHJAKSI: Metsälehti Makasiini –50% / 12 kuukautta = 35 € Metsälehti (sis. Makasiinit) –25% / 12 kuukautta = 99€ Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! T I L A A O H E I S E L L A K U P O N G I L L A TA I P U H E L I M I T S E 9 315 4 9 8 4 Tarjous voimassa 23.12.2014 asti. Joulun kunniaksi emme peri kirjoista toimituskuluja. 3298_.indd 57 28/11/14 17:42
KESÄKISA Ei sahaa ilman tarinaa Metsälehden kesäkilpailun sahakertomukset jatkuvat. Nyt muistellaan sahakauppoja metsäkoululla, isojen panosten korttipeliä sekä massiivista Wright-sahaa. Wright-sahalla oli painoa noin 12 kiloa. K un kevättalvella 59 olin saanut armeijan ja tarpeelliseksi katsotut koulut käydyiksi, katsoi isäni, että talon ainoan pojan on aika tarttua tosissaan töihin. Aamuja iltalypsyjen välissä kerkesi käydä metsässä urakoimassa jokatalvista hankintakauppaa ja tekemässä halkomotteja, jotka tien varteen ajettuina tekivät aina hyvin kauppansa. Kesko toi maahan amerikkalaista Wright-moottorisahaa, jollaisen tuttu K-kauppias meille toimitti. Sahan rakenne oli mahdollisimman yksinkertainen, kiertokanki heilutti laipan urassa liukuvaa hammasterää edestakaisin. Mitään vaihteistoa tai kytkintä ei tarvittu. Wright painoi noin 12 kiloa. Rungon karsimista sillä ei voinut ajatellakaan. Kirveellähän puut silloin karsittiin. Halkoja tehtäessä asetettiin sahan takakahvan mittarauta rungon päähän ja tyhjäkäynnillä olevan terän viimeinen piikki raaputti tuoheen katkaisumerkin. Tukkia katkaistaessa piti sahaa liikutella edestakaisin, jotta puru tuli raosta ulos. Lisävarusteena Wrightissä oli raivausvaljaat. Saha roikkui tuossa oikean reiden päällä, selkä suorana saattoi kaataa rankoja vinoon kantoon. Muutaman vuoden kuluttua meille hankittiin 8-kiloinen ruotsalainen kevytsaha. Wright ei kelvannut vaihdossa ja jäi kuleksimaan nurkkiin, kunnes löysi loppusijoituspaikan Miekankosken uittomuseossa. EERO KARJALAINEN Selkä suorana vinoon kantoon 58 MAKASIINI 8 • 2014 3277_.indd 58 27/11/14 16:53
T ulin Kullaan metsäkoululle kurssiosaston vetäjäksi syksyllä 1974. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi vanhemmat kollegat kertoivat muista lähes virkaan kuuluvista toimista, kuten osallistumisesta Pirkan hiihtoon ja oman moottorisahan hankkimisesta. 70-luvulla moottorisahat kehittyivät ja uusia malleja tuli lähes vuosittain. Sahakauppiailla oli kaksi sesonkiaikaa: vuoden alussa ostettiin koululle uusia sahoja opetuskäyttöön ja vuoden loppupuolella valmistuvat oppilaat ostivat itselleen sahoja tuleviin työtehtäviin. Sahaedustajilla oli uusien sahojen lisäksi pari vuotta vanhoja esittelysahoja. Lähinnä opettajat ostivat ne edulliseen 500 markan hintaan. Hinta oli sama kaikilla sahaedustajilla, eli ilmassa oli hieman kartellin makua. En muista, oliko vuoden 1974 loppua vai 1975 alkua, kun Elfving Oy:n sahaedustaja Reijo Maijanen tuli Kullaalle esittelemään uusia Raket-malleja. Kun isoimmat kaupat oli tehty, esitin Maijaselle asiani, eli ostaisin ns. viidensahan markan sahan. Maijanen kyseli vähän sahauskokemustani (sitä ei ollut), katseli miestä päästä varpaisiin ja varmaan toiseenkin suuntaan ja toViidensadan markan saha Kortti toi sahan T ämä on tarina vanhasta sahasta, jonka sain lahjoituksena. Vaimoni velipuoli Paavo oli sitä mieltä, että niin painavalla sahalla sahaaminen sai hänelle riittää. Niinpä hän lahjoitti sahan minulle. Paavo työskenteli metsurina 1950-luvun lopulla. Se oli vielä enimmäkseen pokasahalla sahaamisen aikaa. Naapurin mies oli kuitenkin jo ostanut moottorisahan, mutta joutui eläkkeelle varsin nuorena miehenä. Tämän naapurin kanssa Paavolla oli tapana pelata korttipeliä nimeltä sökö, hyvin pienillä panoksilla, vain kolikoilla. Kerran sattui niin, että tältä Paavon pelikaverilta loppuivat kolikot. Korttipelissähän on sellaiset säännöt, että peliin on pantava rahaa tai annettava pantti, joka vastaa potin rahasummaa. Kun kolikot olivat naapurilta loppuneet, hän laittoi pantiksi moottorisahansa. Peli sai tästä pantista uuden käänteen. Kortit jaettiin ja alkoi kova nokitus. Paavon kortit eivät näyttäneet hyviltä. Viimeisessä jaossa tuli kakkonen ja piilossa oli toinen kakkonen. Mutta eipä ollut naapurin korteissakaan näkösällä mitään erikoista. Kun nokitukset loppuivat ja kortit katsottiin, niin huomattiin, että Paavon kakkospari voitti kuin voittikin koko potin ja sen moottorisahan, jonka naapuri oli pantiksi laittanut! Siinä sitä oli ihmettä kerrakseen, kun Paavosta tuli yllättäen moottorisahan omistaja. Paavo ihmetteli naapurin miestä, kuinka tämä oli päässyt niin nuorena eläkkeelle. ”Heittäydyt vain humalassa auton alle, niin varmasti pääset eläkkeelle”, naapuri vastasi. Sitä Paavo ei kuitenkaan tehnyt vaan teki metsurintöitä tällä korttipelissä voittamallaan moottorisahalla vielä kauan. Kunnes sitten kyllästyi moottorisahan jyhkeään painoon ja lahjoitti sen minulle. Saha oli todella painava, en käyttänyt sitä itsekään kovin paljon. VILJO HEISKANEN tesi: ”Valitettavasti viidensadan sahat ovat päässeet loppumaan, mutta autossa olisi yksi runsaan vuoden vanha 700 markan saha.” Hän haki näytille uudenkarhean Raketin, täysverisen ammattisahan lämmitettävine käsikahvoineen. Koska 700 ei ollut paha hinta, niin kaupat tehtiin. Ennen kuin ehdin viedä sahan pois, Maijanen pyysi odottamaan hieman ja haki autostaan metsurin täydellisen varustepaketin: turvahousut, puseron, kypäräsetin, turvasaappaat, hansikkaat ja taisipa olla vielä henkselitkin. Opastuksena oli, ettei sahaa oteta edes käteen, ennen kuin nämä varusteet ovat päällä. Kai hän näin turvasi itselleen rauhalliset yöunet. Raket oli ensimmäiset 20 vuotta ainoa sahani. Vaikka käyttö ei vastannut lähellekään ammattimetsurin sahausaikoja, niin paljon kuitenkin tuli sahattua ilman minkäänlaisia ongelmia. Terälaippa ja käynnistysnaru on tullut vaihdettua pariin kertaan ja ketjuja on tietysti mennyt lukematon määrä. Myöhemmin, kun sahat keventyivät, Raketin käyttö jäi vähemmäksi. Ainoa isompi murhe tuli, kun saha oli lähes kaksi vuotta ilman käyttöä. Polttoaine pääsi hapantumaan tankkiin ja oli oma hommansa saada paineilmalla puhdistettua polttoainekanavat siirappimaisesta tahmasta. Raket on edelleen erittäin tehokas polttorankojen pätkinnässä. Kun rangat on ladottu kehikkoon, ei tarvitse muuta kuin nostaa yli 7 kiloa painava saha rankakasan päälle ja painaa kaasu pohjaan. Teräketju uppoaa rankoihin omalta painollaan kuin kuuma veitsi voihin. Nyttemmin olen pyrkinyt käyttämään Raketia kuukausittain. Eli hieman Kummelia mukaillen: ”moottorisaha tykkää siitä, että sillä sahataan”. TAPANI HÄNNINEN 59 MAKASIINI 8 • 2014 3277_.indd 59 27/11/14 16:54
luhta Myrsky alkaa tyyntyä ja lumivallin suojaama teltta pitää kaivaa nietoksista. 60 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 60 27/11/14 16:55
Talviretkeily tuntureilla muistuttaa naparetkeilijän elämää. Myräkkä piiskaa lumet korkeilta kumpareilta notkoihin ja laaksoihin. Tuntuu yllättävältä, mutta tunturin ympärivuotiset asukkaat pärjäävät juuri lumimyrskyjen ansiosta. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 61 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 61 27/11/14 16:55
luhta risiä nietoksia. Lumen ja maan rajan nollakelissä sopulit asuvat käytäväverkostossaan välittämättä tuon taivaallista ilmojen tuiverruksista. Niiden talviravinto, heleänvihreä kynsisammal, viihtyy juuri lunta keräävissä purokuruissa. Jos sopulikanta on kasvanut, kaikki eivät mahdu paksulumisille alueille ja talviset nuoskasäät ja vesisateet voivat tappaa koko porukan. Naalit kasvussa naapurissa Sopuli elää talven niin piilossa, että se poikkeaa väriltäänkin muista arktisista lajeista. Sopulithan ovat keltaisen, mustan ja kullanruskean kirjavia. Muut tunturilajit ovat ympärivuotisesti valkeita kuten tunturipöllö tai saavat kiirunan ja naalin tavoin valkoisen talviturkin. Pohjoismaisella naalilla on myös tumma värimuoto, mutta tummien ”sinikettujen” kuolleisuus on vaaleita sisaruksia isompi. Naalit elävät sopuleista. Monimetrisen lumen alta viipertäjien sieppaaminen ei kuitenkaan onnistu. Porojen haaskat ja teurasjätteet olivat aiemmin tärkeä naalin talviravinto. Yhtenä syynä naalin häviämiseen Suomesta ovat poronhoidossa tapahtuneet muutokset. Nykyään ei tunturissa teurasteta syömäporoja, mutta Suomessa poroja ruokitaan talven yli heinillä. Ruotsissa ja Norjassa sarvipäitä kuolee nälkään ja naapurimaitten naalikanta on hienoisessa nousussa. Sydäntalvella nälkä voi rassata ruotsalaistakin naalia. Edellisellä talvireissulla paksuturkkinen valkoiselta koiralta näyttävä otus nuuhki ja kurkisteli illan hämärissä telttaani muutaman metrin päästä. Tunturipöllöt puolestaan ovat vaeltajia, jotka kiertävät koko Pohjoisnapaa ympäröivällä tundralla etsimässä hyvää myyräja sopulialuetta. Jos kiirunoita on runsaasti, muutama pöllö jää huononakin myyrätalvena lintujahtiin Utsjoen tuntureille. Minä olen paljon pöllöä vähäisempi vaeltaja. Mutta yön vaaletessa puran telttani, pakkaan kamppeet ahkioon ja asetun juhdaksi valjaisiin pulkan eteen. vaikka myrsky ärjyy ja paukkuu kankaissa, TeLTassa on TyynTä ja sopiva huoneenLämpö. M aiseman näkeminen riippuu joskus enemmän säästä kuin paikasta. Juuri nyt näen omat suksenkärkeni ja niiden lisäksi pelkkää valkoista. Ympärillä pitäisi kohota kymmenittäin Pohjolan komeimpia vuorenhuippuja. Olen Ruotsissa hyvin lähellä Norjan rajaa. Kaunis talviaamu kääntyi myrskytuuleksi puolessa tunnissa ja ilma on täynnä vaakasuoraan piiskaavaa lunta. Naamaan pistelee, on vaikea pitää silmiä auki ja tasapaino vaatii tuuleen nojaavan vinon asennon. Ilman sauvoja pysyisin tuskin pystyssä. Nousen pienelle kumpareelle. Sukset ja pulkka narskuvat kiviin, sillä tuuli on pyyhkinyt kaiken lumen matkaansa. Toivon löytäväni laakson ja tuulensuojan, mutta vain lumettomilla kummuilla voi nähdä jotain. Viimein olen paikassa, jossa tuulen mahti vähenee ja ryhdyn pystyttämään telttaa. Retkikeitin lämmittää Kaksi ongelmaa hankaloittaa työtäni. Tuuli sieppaa matkaansa kaikki irralliset esineet. Edellisen talven myrsky vei lumilapion käsistäni. Toisaalta lämpimillä kintailla ei pysty tarkkaan käsityöhön ja paljaat kädet kohmettuvat niin, ettei kintaita saa enää takaisin käpäliin. Onnekseni olen harjoitellut pystytystä myrskypäivinä meren jäällä. Telttani kulkee pitkänä nyyttinä, jossa alumiiniset kaaret ovat valmiiksi tunneleissa. Puhuri riepottaa kangasta, mutta työ onnistuu vanttuut käsissä. Kaaria pingottaessa laitos yrittää hurjalla voimalla karata lentoon. Hetkeä myöhemmin olen kiristänyt kaikki kahdeksan myrskynarua leveillä lumikiiloilla. Asumus käy vakaammaksi ja avaan tuulensuojan puolelle sijoittamani oviaukon. Tungen yksi kerrallaan kaikki tavarani sisälle majaan, työnnän sukset siteitä myöten lumeen, käännän ahkion ylösalaisin ja lapioin lumipaakuista V:n muotoisen seinämän suojaamaan asuntoa tuiverruksilta. Puoli tuntia myöhemmin tunnen olevani mukavuusretkellä. Vaikka myrsky ärjyy ja paukkuu kankaissa, teltassa on tyyntä ja sopiva huoneenlämpö. Retkikeitin lämmittää muutaman neliön asumuksen ja sulattaa lunta ruokaan ja juomiseen. Ilman täytyy tietenkin jatkuvasti vaihtua, jonka vuoksi lattia on kattoa viileämpi. Kostuneet villasukat ja kintaat kuivuvat kattoverkossa. Reilun vuorokauden kuluttua tuulien tuiverrus loppuu yhtä nopeasti kuin alkoikin. Kömmin ulos. Puolet majastani on peittynyt lumen alle, tähdet tuikkivat ja pohjoistaivaalla liehuvat vihreät revontulivyöt. Katselen aikani öisen tunturimaan kauneutta, kaivan sukset, pulkan ja lumilapion nietoksen alta ja menen jatkamaan uniani kangasmajaan. Kuin naparetkellä Talviretkeily tuntureilla ei poikkea kovin paljon Pohjoistai Etelänavalle hiihtävien retkikuntien elämästä. Ruotsin ja Norjan rajavuoristossa myrskytuuletkin ovat mieluummin sääntö kuin poikkeus. Erona on tietenkin se, että Pohjoistai Etelänavalle suksitaan kevään ja kesän aikana. Suomen ja Pohjoismaiden arktisilla alueilla on sitä vastoin ihan oikea lumeton tai ainakin vähäluminen kesä. Napaseudun kesässä ja Lapin talvessa on keskimäärin samanlainen pakkanen. Niinpä Pohjoismaiden naparetkeilijät löytävät vaativan harjoittelumaaston läheltä ja melkein ilmaiseksi. Minulle tunturiretket eivät ole harjoittelua, sillä en halua Pohjoisnavalle. Viihdyn tunturissa ja minua kiinnostavat oman luontomme arktisimmat eläjät. Kinoksesta suojaa Äkkiseltään tuntuu ihmeelliseltä, että ilman talvimyrskyjä tunturista puuttuisivat ympärivuotiset asukkaat. Tuuli kuljettaa lumen pois huipuilta ja kaikilta ympäristöstä kohoavilta moreenikummuilta. Jo kevättalven auringossa nämä tuulenpieksemät sulavat aivan lumettomiksi. Ne ovat valkoisen kanalinnun, kiirunan, talviympäristö. Ohuen tai puuttuvan lumen vuoksi kiiruna löytää variksenmarjoja ja muuta syötävää läpi talven. Paksummat kinokset ovat tarpeen myrskyissä ja tulipalopakkasissa, jolloin tunturin kana kaivaa lumikuopan, kiepin, tilapäissuojaksi. Tunturisopulin strategia on päinvastainen. Toistuvat länsimyrskyt kasaavat laaksoihin ja puronotkelmiin jopa kymmenmet62 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 62 27/11/14 16:55
1. Kun sopulit runsastuvat, kaikki eivät mahdu paksulumisiin puronotkoihin. Talvenvieton onnistuminen kivirakassa edellyttää tasaista pakkastalvea ilman nuoskalumia ja vesisateita. 2. Nälkäinen naali kurkistelee telttaani muutaman metrin päästä. 3. Jos lumimyrskyyn tulee kymmenen minuutin tauko, kiiruna hyppää siivilleen ja päästää narisevan laulunsa. 4. Tunturipöllöt vaeltavat tuhansin kilometrein Pohjoisnapaa ja Jäämerta ympäröivällä tundralla. Myyrätalvina niitä löytää Suomen tuntureilta. 1. 2. 3. 4. 63 MAKASIINI 8 • 2014 3238_.indd 63 27/11/14 16:55
ENNEN & NYT S aman kohteen kuvapareilla kerrotaan yleensä siitä, kuinka nopeasti metsä muuttuu. Mutta kuvapari voi kertoa myös siitä, kuinka hitaasti, ainakin puuntuotantomielessä, metsä voi muuttua virheellisen menettelyn vuoksi. Kuvien kuusikon tarina alkoi vuosina 1908–1909, jolloin satavuotias tukkipuumännikkö hakattiin Tuomarniemen metsäoppilaitoksen koulutilalla. Kun valtapuuston alla oli täystiheä kuusialikasvos, uudistaminen jätettiin sen varaan, vaikka sillä oli ikää jo 80–100 vuotta. Jo muutaman vuoden kuluessa todettiin, Varoittava esimerkki Kuusialikasvos voi olla hidaskasvuinen, Tuomarniemellä tukin mittoihin on päästy hädin tuskin sadassa vuodessa. että alikasvos toipuu hitaasti. Ympärillä olevat kuviot kulotettiin ja kylvettiin männylle tai männylle ja kuuselle. Kylvöalat läksivät uuteen kasvuun rivakasti. Alikasvoskuusikko jätettiin muistomerkiksi siitä, ettei mustikkatyypin huonommalla laidalla kannata paljoa luottaa vanhan alikasvoskuusen mahdollisuuksiin. Koulun johtaja Arvid Borg nimitti kohteen opetuksessaan Varoituskuusikoksi . Kasvua alle kaksi kuutiota Mustavalkea kuva 1950-luvulta eli noin 50 vuotta alikasvoksen vapauttamisen jälkeen osoittaa, ettei tukkipuukokoon ole vielä päästy. Epävarma tieto kertoo, että tilavuutta oli noin 125 kuutiometriä hehtaaria kohti. Värikuva tältä vuodelta osoittaa, että kuuset kasvavat sopivan väljässä asennossa. Siitä huolimatta tukkipuita on vain muutamia. Puuston kokonaistilavuus on sentään ylittänyt 200 kuutiometriä hehtaaria kohti. Kasvu alikasvoksen vapauttamisen jälkeen on siis ollut alle kaksi kuutiometriä vuotta kohti. Itse kukin voi käydä katsomassa ilmaisen kuusialikasvoksen käytön järkevyyttä laittamalla navigaattorin osoitteeksi Itä-Ähtärintie 232. Siitä lähtee Seitenkuhilaantie. Sen varrelta löytyy nuotiopaikka, kota ja Varoituskuusikko muutaman sadan metrin ajomatkan jälkeen. 1950 2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Varoituskuusikko 1950-luvulla. Varoituskuusikko 2014 TeKsTi MaTTi KäRKKäinen KuvaT MaTTi KäRKKäinen ja T. RancKen/LusTO/ MeTsäHaLLiTuKsen KOKOeLMa 64 MAKASIINI 8 • 2014 3239_.indd 64 27/11/14 16:56
KOLUMNI tajalle kustannuksia. Jos asia kuitenkin lisää kansalaisten hyvinvointia, niin kannattaisiko harkita vaikkapa Metso-ohjelman kaltaista hanketta, jossa tarjousten perusteella parhaan hyödyn tuottavien kohteiden maisemapainotteiseen hoitoon saisi tukea. Näin syntyisi myös metsien maisema-arvoille aitoja markkinoita. alasta. Hakkuista alle kolmasosa on päätehakkuuta. 1990ja 2000-lukujen vaihteeseen verrattuna päätehakkuiden hehtaarimäärä on pienentynyt. Harvennusten ala taas on kasvanut reilusti. Aukeita on siis syntynyt aiempaa vähemmän, vaikka hakkuiden määrä hipoo ennätyksiä. Metsien käytön tervetullut lisääntyminen painottunee jatkossakin harvennuksiin. Silti päätehakkuiden alan voi myös otaksua kasvavan. Tähän suuntaan kehitys on jo kääntynytkin. On kuitenkin vaikea nähdä dramaattista loikkaa. K uluttaja arvostaa ja arvostelee metsätaloudessa maisemaa. Se on metsäalan näyteikkuna kuluttajille ja siksi tärkeä metsäbiotalouden brändille. Moni kansalainen kaipaa laillani aukean ja metsän vaihtelua sekä ihmisen tuottamaa siistiä maalaismaisemaa järvineen. Pusikot eivät miellytä silmää. Metsänomistajalle siisti ja hyvin hoidettu metsä lienee se miellyttävin. Metsien hoitoa voidaan tehostaa niin, että hakkuiden avaaman maiseman miellyttävyys kasvaa. Muun muassa uusista metsänhoitosuosituksista löytyy tähän keinoja. Poppakonsteja ei tarvita, mutta suunnittelua kylläkin. Hakkuuala voi hyvinkin muotoutua kohtuullisen miellyttäväksi maisemaksi. Noin joka viides hakkuuala näkyy muillekin kuin satunnaisille kulkijoille. Merkittävä satsaus metsämaisemaan aiheuttaa väistämättä omisT aitan kotimatkaa viikoittain halki eteläisen Suomen. Nyt ohi vilisee mustalta näyttävää metsää, harmaita peltoja sekä hakkuuaukeita. Marraskuu ei ehkä ole vuodenajoista paras, mutta on kuitenkin mukavaa, että maisemassa on vaihtelua. Tasaisen sulkeutunutta metsäseinää ei jaksa satoja kilometrejä katsella. Hakkuut avaavat osaltaan maisemaa. Jälki voi miellyttää tai ei. Lapsuudessani hakkuuaukeita kutsuttiin ”Volvo-aukoiksi”. Joku oli saanut mukavan summan, kun puut oli myyty. Rahat saattoivat riittää jopa uuteen Volvoon. Tätä sopi ihailla ja kadehtia. Harva mietti maisemaa, mutta nykyään on toisin. N ousussa oleva metsien ja metsäteollisuuden arvostus tuo puulle kysyntää. Tämä merkitsee lisää tuloja ja työtä. Arviot kotimaan puun käytön kasvusta lähivuosikymmenellä vaihtelevat 6–15 miljoonan kuutiometrin haarukassa. Nykyisiin hakkuisiin ja metsätuloihin verrattuna tämä tarkoittaa 10– 25 prosentin kasvua. Tulot puun myynnistä ovat vaihdelleet 1,5–2 miljardiin euron välillä. Summa voi siis kasvaa satoja miljoonia euroja. Työstä ja tuloista on Suomessa nyt erityistä pulaa, joten asia on erinomainen. M utta miten käy maiseman? Suomessa tehdään hakkuita noin 0,5–0,7 miljoonalla hehtaarilla vuosittain. Tämä on runsaat kolme prosenttia metsien Kauniit vai kauheat hakkuuaukeat Hakkuuala voi hyvinkin muotoutua kohtuullisen miellyttäväksi maisemaksi. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 65 MAKASIINI 8 • 2014 65 MAKASIINI 8 • 2014 3240_.indd 65 27/11/14 16:56
TAPION PÖYTÄ V ähärasvaisena kalana turska (Gadus morhua ) soveltuu hyvin lipeäkalaksi, joka tehdään kuivatusta kalasta eli niin sanotusta kapakalasta. Sana turska tulee muinaisnorjan sanasta turskr , joka on tarkoittanut kuivattua kalaa. Lipeäkala on muisto keskiajalta katolisen ajan paastoruuista. Silloin jouluaattona syötiin kalaruokia. Vielä pari vuosisataa sitten lipeäkala on ollut yleinen Hollannissa ja Pohjois-Saksassakin, mutta nykyään sitä syödään vain Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. 1950-luvulle saakka lipeäkala tehtiin Suomessa kotona liottamalla kuivaa kalaa koivuntuhkalipeässä. Jouluisen lipeäkalan valmistus piti aloittaa Annan päivänä 9. joulukuuta, jotta lipeäkala olisi valmista jouluna. Lipeäkala on perinteisesti tehty turskansukuisista kaloista, joita ovat muun muassa molva, kolja, seiti ja valkoturska, mutta sitä voi tehdä myös hauesta, kuhasta, lahnasta, mateesta ja siiasta. Nykyään Suomessa ja Ruotsissakin myytävä lipeäkala on norjalaista tuontikalaa. Ei kuitenkaan enää turskaa, vaan kuivattua molvaa. Norjassa sen sijaan käytetään edelleen pääasiassa turskaa. Syynä molvan käyttöön on se, että 1970-luvun loppupuolella turskakannat ehtyivät Pohjois-Norjan vesialueilta. Tällöin kalastus siirtyi etelämmäksi, missä on paljon molvaa. Viihtyy Itämerelläkin Turskakalat ovat sillikalojen jälkeen maailman toiseksi tärkeimpiä talouskaloja. Kokonaissaalis on kuitenkin vähentynyt 1960-luvun lähes kolmesta miljoonasta tonnista alle miljoonaan 2000-luvulla. Turskaa on myös Itämerellä ja ajoittain Suomenkin vesialueilla, mutta lisääntymistä tapahtuu vain Itämeren eteläosissa. Vuonna 2012 suomalaisten ammattikalastajien turskasaalis Itämerestä oli noin 1 400 tonnia, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Itämeren turskakanta näyttäisi siis elpyvän, sitä tavataan jälleen Saaristomerellä, eteläisellä Selkämerellä ja läntisellä Suomenlahdella. Turskaa pyydetään troolilla, pitkäsiimalla, verkoilla ja pilkkimällä. Turskan tunnistaa vihertävän tai ruskean harmaasta värityksestä, isosta päästä, kolmesta selkäeväästä, valkoisesta kylkiviivasta ja leuan viiksisäikeestä. Se liikkuu pohjan tuntumassa ulapoilla 100–200 metrin syvyydessä, mutta voi joskus siirtyä lähemmäs rannikkoa ravinnon perässä tai lisääntymistarkoituksessa. Turska on kaikkiruokainen. Itämeren turskan pääravintoa on silakka. Täyden kympin kala Turska on varsinaista laihduttajan ruokaa, sillä se on kuiva ja vähäkalorinen kala. 100 grammassa on vain noin 0,5 grammaa rasvaa ja 76 kaloria, mutta kuitenkin 17 grammaa proteiinia. Se sisältää B-, Dja E-vitamiineja sekä muun muassa kaliumia, kalsiumia, seleeniä ja magnesiumia. Turskan vararavinto kertyy isoon maksaan. Siitä valmistetaan kalanmaksaöljyä. Eviran ja THL:n tekemän vierasainepisteytyksen mukaan (asteikko 10-1) turska saa muikun ohella täyden kympin. Se on niin turvallista ravintoa, että sitä voi syödä vaikka päivittäin, sillä se ei sisällä dioksiinia tai elohopeaa. Turska on hyvänmakuinen mieto kala, joka sopii keittoihin, vuokaruokiin ja paistettavaksi. Siitä on helppo tehdä ruokaa, sillä sen suomut ovat niin pieniä, ettei niitä tarvitse poistaa. Siksi se käy hyvin kuivattavaksi. Jos ei ole ollut kalaonnea, turskaa saattaa löytää rannikon toreilta ja marketeista joko kokonaisena tai fileinä. Turska sopii joulupöytään varsinkin sellaisten syöjien varalle, jotka eivät lipeäkalasta välitä. Turskafileen voi keittää vähässä vedessä tai kypsentää uunissa. Kun lisää valkokastikkeen, suolan ja maustepippurin, se käy hyvin lipeäkalan korvikkeeksi. EnEmmän kuin joulukala TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Me tunnemme turskan lähinnä jouluisena lipeäkalana. Jotkut inhoavat sitä, mutta joidenkin mielestä joulu ei ole joulu ilman lipeäkalaa. 66 MAKASIINI 8 • 2014 3260_.indd 66 27/11/14 16:59
Uunissa valmistettu turska on kevyt jouluruoka. Kurkumalla värjätty kermaviili-smetanakastike sopii uuniturskan seuraksi. TUrsKa UUnissa 1 kokonainen turska tai muu vaalea kala 2 tl suolaa kalakiloa kohti sitruunaa rakuunaa tai muuta yrttimaustetta pikkusipuleita uunijuureksia Perkaa kala, poista sisälmykset, ota turskasta talteen maksa. suomusta suomukala ja huuhdo kala. laita kala voidellulle uunipannulle tai vuokaan. Purista sitruunamehua ja ripottele suolaa ja yrttimausteita kalan päälle ja sisään. laita pikkusipulit ja uunijuurekset pannulle. kypsennä noin tunti 200 asteessa tai kunnes kala on kypsä. laita tarjolle ja koristele tuoreilla yrteillä ja sitruunanviipaleilla. Tarjoa lisäksi keitettyjä perunoita ja valkokastiketta. Turskan maksa kannattaa ottaa talteen ja syödä, sillä se on iso, ravintopitoinen ja sisältää hyviä rasvahappoja. Maksan voi laittaa muun ruoan mukana kypsymään. 67 MAKASIINI 8 • 2014 3260_.indd 67 27/11/14 16:59
pilkkeitä METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.? > Apurahan hakeminen. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.201431.1.2015. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. Tammikuussa ilmestyvän Metsälehti Makasiinin teemana on tuttuun tapaan metsäverotus. Onko mielessäsi jokin kysymys, johon kaipaat vastausta? Entä haluaisitko kommentoida metsäverotusta? Lähetä kysymyksesi tai kommenttisi jouluun mennessä osoitteella Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös internetissä osoitteessa www.metsalehti. fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kerro samalla, mikä tämän numeron jutuista oli kaikkein mieluisin. kaikkien vastanneiden kesken arvomme kaksi mikkeliläisen Pauliina Rundgrenin suunnittelemaa Kivi-löylymittaria. Viime numeron suosituin juttu oli artikkeli Paljonko työtä metsä vaatii? Palkinnoksi arvotun otsalampun voitti Aarno Särmö Seinäjoelta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! kysy verotuksesta Kiitos Jyrki Ketolalle edellisessä Metsälehti Makasiinissa (7/2014) olleesta kolumnista, jossa pohdittiin puuston uudistamista suomailla. Olen esittänyt joillekin metsäalan ammattilaisille, että metsäsuunnitelmat pitäisi tehdä uudistamispainotteisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: nämä kuviot on helppo uudistaa, nämä haastavampia ja nämä todella vaikeita. Nyt metsäsuunnitelmat tehdään paremminkin nykypuustoeli puustopainotteisesti. Asiantuntijat ovat sanoneet, että esityksessäsi on aivan oikeaa ajatusta. MATTI MYLLYKOSKI kiitokset ketolalle apurahat lukijalta Makasiinin kansikilpailu meTsämessujen kävijät äänestivät, mikä on Metsälehti Makasiinin kuluvan vuoden paras kansi. Ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi vuoden ensimmäinen Makasiini, jonka kannessa komeili tukkikuorma 1950-luvun Kanadasta. Arvonnan palkinnot, Fjällräven Kånken -reput, menivät Aino Bärlundille ja Hilja Leinoselle Helsinkiin sekä Anna-Kaisa Roineelle Hämeenlinnaan. Tukkikuorma paras kansi Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla HISTORIA myrskypuista metsän omistaja TavoiTTeena Kova TuoTTo metsän hoidon perusteet KaSvu voima lähTee maaSTa Verotus näin TäyTäT vero ilmoiTuKSen 19 KYSYMYSTÄ suuri VEROnumero Uudet lait voimaan?•?Syystaimet maistuvat myyrille?•?Miten metsäristikko syntyy? T ee m a : m eT Sä v er o T u S 16. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2014 • 9 € • www.METSAlEhTI.fI M eT SÄ le h T i M a K a Sii n i 1/2 14 68 MAKASIINI 8 • 2014 3261_.indd 68 28/11/14 17:27
PieniLäPimittAiSen Puun KoRJuu 1 Vain alikasvos raivataan, konekorjuu 2 Kaikki alle 8-senttiset raivataan, konekorjuu 3 Osahankinta (konekorjuu 45,5 m3,hankintahakkuuta 18 m3) (ennakkoraivaus omana työnä) Kuitupuun tienvarsihinta 30 e/m3 1 2 3 Puunmyyntitulo, brutto e/ha 1 905 1 365 1 905 Ennakkoraivaus 250 350 Konekorjuu m3/ha 63,5 45,5 45,5 Konekorjuun kulu e/m3 27 19 19 Konehakkuun kulu e/ha 1 714,5 864,5 864,5 Pienpuiden ajokustannus, 7,5 e/m3 135 Nettotulos -59,5 150,5 905,5 lukijalta METSÄNHOITOYHDISTYS PIRKANMAA ry palvelee Tampereen ympäristössä 9000 jäsentään monipuolisilla palveluillaan, joita tuottavat 31 toimihenkilöä, 25 metsuria sekä lähes 70 urakoitsijaa. Kuulumme kehittyviin yhdistyksiin laajalla ja nykyaikaisella palveluvalikoimallamme. Liikevaihtomme on n. 12 milj. €. Nykyisen metsäasiantuntijan siirtyessä toisiin tehtäviin organisaatiossamme, haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa Ikaalisten alueelle Kuulut kolmen toimihenkilön tiimiin, jossa kaksi metsäasiantuntijaa suunnittelee hankkeet ja kenttäesimies toteuttaa ne yhteistyössä urakoitsijoiden ja metsureiden kanssa. Tehtävässä onnistuaksesi, tarvitset positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Kokemus puunkorjuusta ja metsähoitotöistä sekä yksityismetsätaloudesta on etu tehtävän hoidossa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV sähköpostilla osoitteella pirkanmaa@mhy.fi 19.12.2014 mennessä. Henkilön valinnasta tiedotamme kotisivuillamme www.mhy.fi/pirkanmaa Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Matti Sojakka, puh. 0400 739 602 MHY Pirkanmaa 2 x 150_Makasiini 27.11.2014 10.42 Sivu 1 Edellisen Metsälehti Makasiinin (7/2014) artikkelissa ”Parempi hinta kunnon raivauksella” todettiin, että koneellisessa korjuussa pieniläpimittaisen puun korjuu ei kannata. Omatoiminen metsänomistaja voi parantaa ensiharvennuksen tulosta ideoimallani osahankinta-menetelmällä. Ensin säästäisin 250 euroa hehtaarilla raivaamalla alikasvoksen itse. Sen jälkeen hakkaisin Makasiinin laskelmassa mainitut 1 000 pienpuuta hankintana. Niistä kertyisi myyntipuuta 18 kuutiota hehtaarilla. Tämän jälkeen tulisi moto ja tekisi loput kuitupuurungot. Ajomies ajaisi kaiken puutavaran kerralla tienvarteen. Pienpuiden kuljetuksesta maksaisin 7,5 euroa kuutiolta. Ajokustannusten jälkeen tekemistäni pienpuista jäisi 405 euroa hehtaarilla. Se olisi kokonaan verovapaata hankintatyötuloa, koska konekorjuussa pienpuille ei kantohintaa olisi jäänyt. Lisäksi saisin motolla korjattujen puiden kantohinnan, joka Makasiinin laskelman mukaan oli 150,5 euroa. Oheinen laskelma osoittaa, että osahankinta tuottaisi ensiharvennuksella merkittävästi paremman tuloksen kuin koneellinen korjuu. HEIKKI NOPALA Pienpuut hankintana palvelukseen halutaan 69 MAKASIINI 8 • 2014 3261_.indd 69 28/11/14 17:27
90 VUOTTA 10.12. Veikko Rekola, opetusneuvos, Ylöjärvi 80 VUOTTA 19.12. Matti Villman, Metsänhoitoyhdistys Suomusjärven entinen puheenjohtaja ja Metsänhoitoyhdistys KiiKisSuon entinen varapuheenjohtaja, Suomusjärvi, Salo 70 VUOTTA 20.12. Erkki Alatalo, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, talousneuvos, Keminmaa 60 VUOTTA 11.12. Erkki Paaskunta, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 13.12. Veli Määttä, Metsänhoitoyhdistys Kuusamon hallituksen puheenjohtaja, Kuusamo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Maaja metsätalousministeriö MMM Tiina Rytilä on nimitetty maaja metsätalousministeriön valtiosihteerin virkaan maaja metsätalousministeri Petteri Orpon toimikauden ajaksi. Rytilä aloitti tehtävässään 1.12.2014. Tiina Rytilä on toiminut maaja metsätalousministerin erityisavustajana vuodesta 2011 lähtien. Ministeriöön hän siirtyi Päättäjien Metsäakatemian johtajan tehtävistä. PEFC Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio on valittu kansainvälisen PEFC:n johtokuntaan. Joukiolla on yli kahdenkymmenen vuoden kansainvälinen kokemus metsäja pakkausalalta. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 18.12. mennessä osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 MAKASIINIKRyPTO 8 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Arto Uppa, Vaasa ja Marja Virkki, Somero. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2014 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 3262_.indd 71 28/11/14 17:29
Pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Hiipot ovat metsän pieniä sieniä, joihin ei juuri kiinnitä huomiota – ellei sitten innostu ihastelemaan satojen tontunlakkien armadaa metsän sammalikossa tai jonkun lahoavan puun tyvikaarnalla. Hiippoja itsessään on maassamme kymmeniä lajeja, nimi on johdettu lakin myssymäisestä muodosta. aika usein hiippojen lakissa näkee kirkkaiden, joissakin valaistusoloissa suorastaan säkenöivien hahtuvien muodostaman tukan. se on hiiponhome, sieni, joka loisii useilla hiippolajeilla. erityisen yleisesti näyttää isännäksi (tai ravinnoksi!) joutuneen verihiippo, sekin yleinen kangasmetsien laji. Hiiponhomeen omat itiöitä muodostavat rihmat syntyvät hiippojen lakin pinnalle, mutta home syönee myös maanalaisen rihmaston. Hiiponhomeen asema sienisystematiikassa on vielä hiukan epäselvä, mutta jonnekin sinne sienisysteemin alkupäähän se kuuluu, tuttujen hilloja leipähomeiden seuraan. ne ovat eronneet sienten pääkehityslinjasta jo ennen kantaja kotelosienten erkaantumista, ehkä joskus 500 miljoonaa vuotta sitten. Tom Volk on kuukauden sieni -blogissaan (Fungus of the month) omistanut piiponhomeen albert einsteinille, koska hänen mielestään hiipon lakissa kasvava sieni muistuttaa einsteinin kuulua kampausta. Einsteinin pörrötukka Hiiponhomeen hennot rihmat siirottavat verihiipon lakista kuin harva pörrötukka. MEtsälEHti mobiilin lukuohjelma on päivitetty. applestoressa ja Google playssa on ollut uusi metsälehti-sovellus ladattavissa marraskuun alusta alkaen. sovelluksen lataamisen jälkeen pääsee tutustumaan näytelehteen. Tableteilla ja älypuhelimilla luettavan mobiililehden selaaminen on päivityksen myötä entistä helpompaa. Tuttu osastojako – makasiinissa uutiset, Teema, oma metsä, Luonnosta, mielipiteet – on selkiytynyt. nyt jokaisella osastolla on vain yksi välilehti, jolta osaston kaikki jutut löytyvät. osastojaon ohella lukemista helpottaa ja ohjaa lehdestä tuttu värimaailma. Luettavuutta on parannettu myös fonttija kuvakokoja muuttamalla. Vanhojen numeroiden hakeminen hakemistostakin on aiempaa mukavampaa, sillä hakemistossa näkyvät nyt vanhojen lehtien kannet. enää ei tarvitse suunnistaa lehtien numeroiden perusteella. metsälehden mobiiliversiota voi lukea appleja android-laitteilla. Windows-laitteilla lehteä ei vielä voi lukea. Lisää ohjeita on metsälehden verkkosivuilla, osoitteessa www. metsalehti.fi. sivuilta löytyy myös uunituore metsälehti mobiilin esittelyvideo. Uusi ilme mobiiliin Metsälehti Mobiilia on nyt entistä helpompi lukea. 72 MAKASIINI 8 • 2014 3263_.indd 72 28/11/14 17:32
ensi numerossa MUISTA VÄHENNYKSET Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen SEUrAAVA METSÄlEHTI MAKASIINI IlMESTYY 15. TAMMIKUUTA. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18. joulukuuta. A N N A BA cK TAMMIKUUN MAKASIINISSA 73 MAKASIINI 8 • 2014 3264_.indd 73 28/11/14 17:38
TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”TehTävänä oli suunnitella salaatinottimet, mutta halusin tehdä jotain, millä olisi muutakin käyttöä. Näitä ottimia voi käyttää myös paistinlastoina ja olen huomannut, että ne toimivat hyvin wokkipannussakin. Opiskelen Lahden muotoiluinstituutissa kalustemuotoilijaksi ja salaatinottimien suunnittelu oli tehtävänä puupajakurssilla. Kurssin tavoitteena oli tutustuttaa puutöissä tarvittaviin työvälineisiin, mutta minulla on kokemusta puutöistä jo Länsi-Uudenmaan ammattiopistosta. Valmistuin sieltä puuartesaaniksi. Valitsin ottimien materiaaliksi kotimaisen koivun, sillä se on kestävää ja soveltuu keittiökäyttöön. Olen opinnoissani tutustunut myös muoviin ja metalliin, mutta puu on ehdoton suosikkini. Se on pehmeä ja lämmin materiaali. Isompien töiden, kuten pöytien, suunnittelussa pitää miettiä, miten puu elää ja käyttäytyy eri vuodenaikoina. En kuitenkaan koe sitä huonona puolena, se on yksi puumateriaalin ominaisuuksista. Kurssin jälkeen olen valmistanut ottimia isäni puusepänverstaassa Tuusulassa. Ottimien valmistus alkaa palasta koivulankkua. Piirrän ottimien ääriviivat muotilla ja sahaan palat irti vannesahalla. Muodot ja yksityiskohdat viimeistelen hiomalla ja lopuksi käsittelen ottimet pellavaöljyllä. On vaikea sanoa, miten kauan yhden otinparin tekeminen kestää. Teen ottimia rauhassa iltaisin, joten ajan kulkuun ei kiinnitä huomiota. Teen yleensä kymmenisen paria kerralla. Siihen kuluu noin kuusi tuntia. Äitini myy ottimia vanhempieni Ikituuli-yrityksen kautta markkinoilla ja messuilla, niitä on mennyt kaupaksi jo joitain kymmeniä. Ihmiset pitävät ottimien muodosta ja muutamat ovat kehuneet niiden toimivan hyvin käytössä. Seuraavaksi ottimia on myynnissä Helsingissä Kaapelin joulu -tapahtumassa. Yksi pari maksaa 18 euroa.” Koivua Keittiöön Puuartesaani Aleksi Ampuja yhdisti salaatinottimet ja paistinlastan. Palasta koivulankkua syntyy kerralla useampi otin. 22-vuotias puuartesaani Aleksi Ampuja valmistaa paistinlastoiksikin taipuvia salaatinottimia puusepänverstaassa Tuusulassa. 74 MAKASIINI 8 • 2014 74 MAKASIINI 8 • 2014 3265_.indd 74 28/11/14 17:40
Polku omaan metsään Asiakaspalvelu, klo 9-15, 09 315 49 840 • www.metsakustannus.fi • www.facebook.com/metsakustannus METSÄSUKSET N ykyisin hiihto on eriytynyt menneistä ajoista kahdeksi tyystin toisistaan poikkeavaksi lajiksi. Latuhiihdoksi, jossa edetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla pitkin valmiita, raskaiden latukoneiden tamppaamaa uraa. Kapea ja kepeä suksikalusto ei mahdollista poikkeamista tältä kovalta uralta pehmeään lumeen. Edellistä ryhmää pienempi hiihtäjäjoukko etenee perinteistä umpihiihtoa metsätai eräsuksilla retkeillen. Metsäsuksien käyttö työtehtävissä on lähes loppunut, vain jokunen metsäammattilainen suuntaa enää muutaman kerran talvessa suksilla työkohteilleen. Niinpä metsäsuksien käyttö painottuu pääasiassa vapaa-ajan harrastuksiin. Yhdet eivät riitä Umpihankihiihtovälineissä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan. Lisänä ovat uudelta mantereelta tänne parin viime vuosikymmenen aikana kotiutuneet lumikengät. Lumikengät ovat oivat välineet lyhyisiin siirtymisiin ja työskentelyyn hangen pinnalla vaikeassa maastossa, missä käsien pitäisi olla vapaina – esimerkkinä pystykarsinta. Oman lisänsä soppaan heittää Altai Hok -tyyppiset lyhyet (100– 160 senttiä), mutta erittäin leveät (100–130 milliä) sukset. Mikään näistä tulokkaista ei kuitenkaan korvaa kunnollista pitkää metsäsuksea silloin, kun pitää edetä umpea pitemmän matkaa. Umpihankihiihdon konsepti UmpihaNkeeN Puiset metsäsukset ovat tehneet jonkinlaista paluuta viime vuosina. Parhaimmillaan ne ovat pakkasilla, mutta on muovisuksillakin omat etunsa. Vertailimme pitkiä suksia Tuntsan hangilla. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 49 MAKASIINI 2 • 2014 49 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 48 MAKASIINI 2 • 2014 Aina ajankohtaiset tiedot metsästä kaikilta kanavilta, kuten haluat. 3266_.indd 75 27/11/14 17:00
Metsämieli luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Sirpa Arvonen Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. Näin saadaan käyttöön sekä metsän luonnolliset että harjoituksilla saavutettavat hyvinvointivaikutukset. Metsämieli-harjoituksissa on sovellutuksia muun muassa mindfulnessja lifecoachingharjoituksista. Menetelmän avulla lisätään itsetuntemusta, vahvistetaan sisäisiä voimavaroja ja taltutetaan stressiä. Mielentaidoista ja metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta syntyy hyvinvointia kannatteleva perusta. Hinta 32 € Puutyöt pärekorista pistoaitaan Markus Tuormaa Puutyöt on puukäsitöitä harrastavan aarre arkku. Se sisältää käsityöohjeita ja runsaasti tietoa erilaisista työstötavoista, työvälineistä sekä puutyöperinteestä. Kaiken lähtökohta on materiaalin tuntemus. Kuiva puu on erilaista työstää kuin tuore ja mänty erilaista kuin tyrni. Lujasta, taivutusta kestävästä koivusta tulee hyvä kirvesvarsi, ja toisaalta karvaalta maistuvasta tuomesta ei ole kauhaksi. Selkeät ohjeet valokuvineen opastavat kättä varmalla otteella vaihe vaiheelta. Kirja kokoaa yhteen suosittujen Puusta tehtyja Veistotöitä-kirjojen parhaat ohjeet ja sisältää myös uusia ohjeita. Hinta 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kädenja mielentaitoja metsästä 3267_.indd 76 27/11/14 18:05