Metsälehti 23/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

metsänomistaja koti koreaksi sido Havuista Hiutale Omistaminen opettaa 3943_.indd 1 26.11.2015 16.56. M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 5 Te em a : PU U ll a lä m m iT Tä m in en 3. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2015 • 9 € • www.METsALEhTi.fi Kartellikanteet käräjillä • Sallan yhteismetsä paisuu • Pikkukoivu yllätti Polta oikein Hiukkaspäästöt kuriin Metsäretki suksilla itäkarjalaan 18 vakuutuksista KYSYMYSTÄ leena Mörttisen mukaan metsästä on opittava huolehtimaan
Hyviä uutisia Suomi! Stora Enson investoinnit tuovat 300 uutta työpaikkaa Varkauden seudulle. Uusi kartonkikone käynnistyi syksyllä 2015 ja rakennuselementtilinja heti keväällä 2016. 3944_.indd 2 26.11.2015 16.46. Ne luovat satoja työpaikkoja ja kasvattavat metsänomistajien puunmyyntituloja. Stora Enson Varkauden tehtaiden suurinvestoinnit ovat osoitus suomalaisesta osaamisesta ja uskalluksesta. Kotimaiselle puulle riittää jatkossakin kysyntää! Elämässä mukana
16 MarkkInaT: Talvileimikoille valoisissa merkeissä 18 TIlakaUPaT: Kauppa piristyi, tarjonta kutistui 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Myrskypuut kaupaksi 19 VErkoSTa: Pyökit kuusten tilalle TEEMa 20 PolTa oIkEIn: Puu on hankala polttoaine 30 rahaPUU: Toivottavasti se oli ankka oMa METSä 32 METSänhoITo: 18 kysymystä metsävakuutuksista 35 PIkaTESTI: Gore-takki koetuksella 36 PUUkaUPPakoUlU: Kun tulee toraa 38 TUTkITTUa: Pikkukoivu yllätti 39 METSäläISEn allakka: Metsäelämän syyssurkeus 40 PErInTöMETSä: Omistajasta osakkaaksi 42 kySy PoIS: Mikä selittää ruskan värit. 59 EnnEn & nyT: Puimala katosi lUonnoSTa 60 lUhTa: Katse tähtiin 64 koTI korEakSI: Sido havuista hiutale 66 TaPIonPöyTä: Herkkuja Aasiasta 70 rISTIkko 72 PIlkkEET: Kuusten komeat naavaparrat 74 TUoTE & TEkIjä: Höyläpenkit yhä paikoillaan ES KO KE SK i-V ä H ä Lä jO RM A Lu H TA 3 MAKASIINI 8 • 2015 3 MAKASIINI 8 • 2015 3979_.indd 3 27.11.2015 17.04. 45 TUoTEUUTUUkSIa: Otsalamppu pimeään 46 METSärETkI: Kierros idässä 56 kESäkISa: Puhuva petäjä ja muita puujuttuja 58 kolUMnI: Rahasta vai rakkaudesta. metsälehti makasiini 60 20 SISÄLLYS NRO 8/23 3.12.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Hajauta riskiä 6 METSänoMISTaja: Leena Mörttinen on metsän monikäyttäjä 12 UUTISET: Metsähallituksen kartellikanteet käräjillä 14 Sellulla riittää menekkiä 15 METSäTyyPPI: Mikä sai ranskalaisen sijoittajan kiinnostumaan suomalaismetsistä
ViiHajauta riskiä PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMulI täMän MetsäLehtI Makasiinin teemana on puun poltto. Usein taimikko lähtee hyvin kasvuun, mutta muutaman vuosikymmenen kuluttua ongelmat alkavat näkyä. Kaikki alkaa sytytyksestä. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. Paljolti hirvien ansiosta kuusesta on tullut varma valinta, koska se ei maistu sarvipäille siten kuin mänty tai koivu, tai varsinkaan erikoispuut. Olisi vaikea kuvitella joulua ilman kuusta. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Nyt kun hirvikanta on pienentynyt vuosituhannen vaihteen huipusta, muutos on näkynyt koivun taimien kysynnässä. J oulukuusten sesonki vilkastuu päivä päivältä. Puulajien suhdanteet ovat ennenkin vaihdelleet paljon. Jo pitkään tutkijat ovat varoitelleet, että kuusenviljely ulottuu liian karuille maille. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tehtaille ei enää tarvita hiomokuusta entiseen malliin, koska aikakauslehtipaperin kulutus laskee. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. 09 315?49?803 Eero Sala p. Kuusi on yhä moneen paikkaan hyvä valinta, mutta sen ohella kannattaa harkita myös muita puulajeja. Mistään isosta käänteestä ei silti voi puhua. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. vuosikerta, perustettu 1933. 4 MAKASIINI 8 • 2015 4025_.indd 4 27.11.2015 17.05. Kukaties puurakentamisen lisääntyminen nostaa kuusen taas puukaupan tähdeksi. Hirvikanta on pidettävä niin pienenä, että metsänomistajilla on aidosti mahdollisuus valita. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Savimaat ovat erityisen huonoja kuuselle. Arkena kuusi ei ole enää yhtä arvostettu kuin se oli vielä jokin aika sitten. Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Joka tapauksessa kuusta on pian tulossa tarjolle erittäin paljon, tai ainakin sitä kasvaa joka paikassa. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Siinä missä mäntykuidun hakkuut ovat huomattavasti lisääntyneet kymmenen viime vuoden kuluessa, kuusikuitua korjataan nyt vähemmän kuin 2005. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Kolmen viikon kuluttua viimeisetkin liki kahdesta miljoonasta joulupuusta saavat latvaansa tähden ja juhla voi alkaa. Edes havuvanerin valmistajat eivät ole viime aikoina kovin innokkaasti tehneet sorvikuusikauppaa, sillä tuote on menettänyt kilpailukykyään Etelä-Amerikasta tulevalle vanerille. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Muutaman vuoden takaiset myrskytuhot ja niitä seurannut kirjanpainajaepidemia ovat muistutus siitä. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Riskiä on viisasta hajauttaa. Jos ilmasto muuttuu ennusteiden mukaan, karuimpien maiden kuusikot kärsivät ensimmäisinä varhaisista keväistä ja kesän pitkistä hellejaksoista. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Toimittaja Mikko Häyrynen otti selvää, mistä puulämmityksen hiukkaspäästöissä on kyse ja miten niitä voi vähentää. Ilmastonmuutos on muutenkin pahin uhka juuri kuuselle. Kuusisahatavaralle sahat ovat löytäneet Kiinasta hyvän uuden markkinan, mutta siitä huolimatta myös kuusitukkia hakattiin viime vuonna paljon vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kuusi on jo kauan ollut ylivoimaisesti suosituin viljelypuu. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS me vuonna istutetuista taimista edelleen 66 prosenttia oli kuusta
Kello on kolme ja aurinko on juuri laskenut, samalla maisema Tuulispään rinteeltä Inarijärvelle päin muuttuu hetkeksi siniseksi. Päivän pituus on noin kolme tuntia . marraskuut a Inarissa. Marraskuussa ”Sininen hetki” keskiviikkon a 25. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva: juha KauPPIne n 4021_.indd 5 27.11.2015 17.05
Hän asuu rintamamiestalossa, jonka hänen isoisänsä aikoinaan rakensi ja jossa hän on lapsenakin asunut. Vielä pari vuotta sitten taimikon paikalla kasvoi 80-vuotias kuusikko. Ei tarvitse miettiä, kuinka myöhään voi katsoa elokuvia tai kuinka kovaa voi soittaa”, kauhuelokuvista pitävä ja sähköbassoa soittava Mörttinen sanoo. Kärkölässä sijaitseva tila on kulkenut Mörttisen suvussa vuodesta 1922. ”Ennen joen virtaus oli rajumpi, mutta se rauhoittui, kun jokea ruopattiin. Se oli kuitenkin niin juurikäävän lahottama, että se päätettiin uudistaa. Mörttiselle se siirtyi 2000-luvun puolivälissä. Metsäpalstan läpi kulkee Porvoonjokeen virtaava Äväntjoki. Ollaan Mörttisen sukutilan metsissä Kärkölässä Päijät-Hämeessä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI S avinen maa tarttuu kiinni kenkään. Kaloja varten jokeen on tehty pari pikkukoskea”, Mörttinen kertoo. Marraskuun sateet ovat pehmentäneet tekeillä olevan metsätien pinnan. Traktoria ei vielä ole, mutta hankintalistalla on kaatopäällä ja puutavarakouralla varustettu kevytrakenteinen traktori. Syvemmällä metsässä maaperä muuttuu hiekkaisemmaksi ja tie kantaa paremmin. METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 8 • 2015 6 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 6 27.11.2015 17.56. Traktoreissa painopiste on matalammalla, joten ne pysyvät hyvin pystyssä”, Mörttinen sanoo. ”Mönkijällä tänne ei voi tulla. ”Kuusikko oli sääli hakata, mutta puut alkoivat kaatua niskaan. Välillä muuten vain, välillä raivaamaan taimikoita, välillä koirien kanssa metsälle ja välillä traktorin kanssa hakemaan harvennuksissa kaadettuja runkoja. ”Moni ihmettelee, miksemme asu Helsingissä. Täällä on vapaa tekemään, mitä itse haluaa. Metsän MONIKÄYTTÄJÄ Metsä on Leena Mörttisen mielestä hyvä sijoitus – ainakin jos siltä odottaa muutakin kuin puukauppatuloja. Mönkijöiden painopiste on metsäolosuhteisiin aivan liian korkealla. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja on tullut käymään kotona mutta palaa seuraavana päivänä taas takaisin Helsinkiin. Tätä tietä pitkin Leena Mörttinen aikoo käydä usein. Mörttinen ja hänen miehensä Jaakko Salminen käyvät lähes päivittäin Kärkölästä Helsingissä töissä. Tilaan kuuluneet pellot omistaa nyt pikkuserkku, mutta talon takana aukeava 15 hehtaarin suuruinen metsäpalsta on Mörttisen. Metsätien toisella puolella, rintamamiestalon takana, nousee koivulle istutettu mäki. Kasvu kiehtoo Läheltä kuuluu veden solinaa. Yhtenä päivänä metsässä kaatui peräjälkeen kolme isoa kuusta. Metsätiehen on joen kohdalla tehty levennys, paikka laavulle
Leena Mörttinen päätti teettää metsäänsä tien, jotta harvennuksissa kaadetut puut olisi helpompi kuljettaa metsästä. 7 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 7 27.11.2015 17.56
METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 8 27.11.2015 17.56
En ehdi juurikaan käydä kuntosalilla, muttei tarvitsekaan. Kun mokaa, oppii.” Kuusamoon metsälle Kärkölän lisäksi Mörttinen omistaa miehensä kanssa metsää Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Istutukset ja taimikonhoidot on pyritty tekemään itse, harvennukset ja uudistushakkuut on teetetty. Kun reitit ja välineet ovat kunnossa, pystyy metsässä tekemään enemmän.” Metsäkoneen mentävää hän ei tiestä kuitenkaan aio tehdä. Mörttisellä ja hänen miehellään on kaksi beaglea, joiden kanssa käydään jänismetsällä. Metsä kuntosalina Metsänhoitotöitä Mörttinen tekee niin paljon kuin töiltään ehtii. ”Mieluiten linnustaisin, mutta kanalintujen metsästyskaudet ovat kovin lyhyet. ”Paras tapa opetella metsänhoitoa olisi tietysti mennä kurssille, mutta sellaiseen minulla ei ole aikaa. Viimeinen kaatui konehallin päälle.” Hakkuun jälkeen selvisi, että kuusista reilu viidennes oli pitkälle lahonneita. Tietoa metsäalalla on hänen mielestään tarjolla runsaasti. Täällä on vapaa tekemään, mitä itse haluaa. ”Moni ihmettelee, miksemme asu Helsingissä. Metsänhoidon opit on haettu pitkälti ”kysymällä fiksummilta ja toheloimalla itse”. Nyt paikalla on 70 hehtaarin laajuinen 25-vuotias kuusta ja mäntyä kasvava sekametsä. Pariskunta osti sieltä 1990-luvulla 70 hehtaarin suuruisen palstan, joka oli hiljan hakattu kokonaan. Ei tarvitse miettiä, kuinka myöhään voi katsoa elokuvia tai kuinka kovaa voi soittaa” Metsäpalstan läpi kulkee Porvoonjokeen virtaava Äväntjoki. ”Se on hyvää hyötyliikuntaa. Peurakytikselle taas on vaikea ehtiä ja hirvijahdissa pitäisi olla joka viikonloppu. ”Sitä tulee aina vain kunnianhimoisemmaksi. Kuusamon metsäpalsta hankittiin enemmänkin kiinnostuksesta metsästykseen kuin metsään. ”Uudistushakkuuta edeltää aina luopumisen tuska, mutta on ihana seurata, miten nuoret puut kasvavat ja kehittyvät. Jänisjah9 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 9 27.11.2015 17.56. Se tulisi liian kalliiksi. Varsinkin raivaussahaus on Mörttisen mieleen. Raivatessa kyllä hiki lentää.” Kun metsätie valmistuu ja traktori on hankittu, aikoo Mörttinen ryhtyä tekemään harvennuksiakin itse. Ensi kesänä koivuntaimet ovat jo kasvaneet heinän yli”, hän sanoo. Sen jälkeen taimikossa on riittänyt heinää kaadettavaksi ja vadelmaa poimittavaksi. Mörttinen on liikkunut metsissä lapsesta asti, mutta varsinaisiin metsänhoitotöihin hän ei ennen aikuisikää osallistunut. Leena Mörttinen harrastaa miehensä kanssa elokuvia. Koivuntaimet istutettiin kuusikon paikalle toissakeväänä
Ensi kesänä koivuntaimet ovat jo kasvaneet heinän yli” 10 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 10 27.11.2015 17.56. METSÄNOMISTAJA ”Uudistushakkuuta edeltää aina luopumisen tuska, mutta on ihana seurata, miten nuoret puut kasvavat ja kehittyvät
”Minulle metsä on hyvä sijoitus. Miten kannattavana sijoituksena talousasiantuntija pitää metsää. Liian tiheässä kasvaneet muistuttavat pulloharjoja. Jos taas mukaan lasketaan myös metsänomistajan metsästään saamat muut arvot, kuten metsänhoito-, ulkoilu-, metsästys-, marjastusja sienestysmahdollisuudet, tuo metsänomistaminen pienemmälläkin tilakoolla iloa. ti sopii kiireiselle. Jalka osuu oranssiin savikiekkoon. Ennen pitkää tulevat uudet poliitikot, jotka peruvat edellisten lupaukset. ”Kuusista tulee upean pulleita, kun ne saavat aurinkoa. ”Mikään ei ole surullisempaa kuin pusikoituneet tienvarret. Puista näkee heti päältäpäin, jos niitä kiusataan.” Mörttinen on hiljan valittu Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen. Kuuluu asiaan, että sitä välillä hakataan ja sitten taas kasvatetaan.” Omatoimisen sijoitus Mörttinen on työskennellyt Perheyritysten liiton lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitossa, Nordeassa, Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa. 11 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 11 27.11.2015 17.56. Pihapiirin laitamilla seisovat Mörttisen lempipuut, kaksi tuuheaa vanhaa kuusta. ”Ihan kaikkiin ei osu”, Mörttinen toteaa. Sukutilan pihassa kasvaa kookkaita koivuja. Suurempi metsäomaisuus toisi sopivasti niin sanotun omistamisen taakan, joka saisi ihmiset hoitamaan metsiään aktiivisemmin. Nuoressa metsässä korostuvat virkistysmahdollisuudet, vanhemmasta metsästä saa tulojakin. Hyvin hoidettuna metsä pysyy, vaikka ihmiset tulevat ja menevät.” Pihapiirin laidalla seisovat tuuheat kuuset ovat Leena Mörttisen lempipuut. Metsää ei pääse monta kertaa hakkaamaan itse, joten horisontti pitää nähdä sukupolvien yli. Vaikutusta on myös politiikalla. Onko metsänomistajuus vaikuttanut häneen muuten. ”On vaarallista mennä sen perässä mitä poliitikot lupaavat. Sitä voi tehdä helmikuun loppuun saakka.” Kaikkiaan metsä on Mörttiselle sekä virkistäytymispaikka että taloudellinen turva. Se, mikä näkökulma milloinkin on vallalla, riippuu siitä, missä kehitysvaiheessa metsä on. ”Metsällä on tietty elinkaari. Sen verran suureksi pitäisi tilakoko kasvattaa, ja esimerkiksi etelässä metsämaa on kallista. Miten aktivoida metsänomistajat, siinä on päättäjillä pohdittavaa.” Tulevaisuus valoisa Metsän ja sitä kautta metsänomistajien tulevaisuuden Mörttinen näkee valoisana. Mäen päältä näkee kauas. On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea siitä voidaan valmistaa. Talon takana nousevaan mäkeen on koivujen lisäksi istutettu kokeeksi muutama vuorijalava ja saarni. Vasta silloin ymmärtää, miten hieno metsän kiertokulku on.” Metsätilojen keskikoon Mörttinen soisi kasvavan nykyisestä noin 30 hehtaarista. Jos ajatellaan puhtaasti metsästä saatavaa taloudellista tuottoa, ei metsänomistamisella ole Mörttisen mielestä helppo rikastua. Jos sitä ei tee, rapautuu omaisuuden arvo. Investointiympäristön on oltava ennustettava, sääntely pitää saada kevyeksi ja verotuksen on oltava sellainen, että sijoittaminen kannattaa.” Tukien varaan Mörttinen ei uusia tuotteita ja teknologioita rakentaisi. Pesti alkaa ensi vuoden alusta. Hänen mukaansa tosin kaikki omistaminen kasvattaa, sillä se opettaa kantamaan vastuuta. Uudet metsänomistajat eivät välttämättä ymmärrä, että metsää pitää hoitaa harkitusti. Siihen liittyy kuitenkin suuri epäonnistumisen riski, joten investointiympäristöstä pitää tehdä sellainen, että riski kannattaa ottaa. ”Puu on biotaloudessa keskeinen raaka-aine. Jos kehittää teollisuutta tukiaisten varaan, on pitkää horisonttia vaikea taata.” Työtä ja vastuuta Mörttinen raivaa tietään heinikon läpi. Metsät ovat Suomelle uskomaton rikkaus.” Metsän valjastaminen uusien tuotteiden ja teknologioiden raaka-aineeksi vie Mörttisen mukaan kuitenkin aikaa. Kansantaloustieteestä väitellyt Mörttinen kommentoi myös usein julkisuudessa talousasioita. Siitä pitää hänen mukaansa huolen paljon puhuttu biotalous. ”Jonkun pitää sijoittaa uusiin tuotteisiin ja teknologioihin rahaa. Leena Mörttinen ampuu miehensä kanssa savikiekkoja. Hän arvioi, että tarvitaan pari ”luovan tuhon kierrosta” ennen kuin löydetään juuri ne tuotteet ja teknologiat, jotka maailmalla vetävät. Mörttisen mukaan sillä, että hän omistaa juuri metsää, on suuri henkilökohtainen merkitys. Se vaatii kuitenkin sen, että käyn metsässä säännöllisesti ja hoidan metsää itse. ”Omaisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa työtä. Esimerkiksi kemianteollisuuden rajapinnassa puusta saadaan varmasti valmistettua vaikka mitä
Summa on merkittävä. Masentava maan tapa Meneillään oleva oikeudenPonsselle teräspalkinto Metsäkonevalmistaja ponssen Scorpion-harvesteri on voittanut 17:ttä kertaa myönnetyn kansainvälisen Swedish Steel prize -palkinnon. Metsähallituksessa ei vielä ole laskettu, mihin korvaussumma korkoineen kohoaisi. Päätös asiasta tulee kevään aikana. Sen paremmin osapuolet kuin lainoppineetkaan eivät halua ennakoida oikeuden ratkaisua. Markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton ja Stora Enson tuntuviin sakkoihin puukauppakartellista vuonna 2009. TeKSTi MiKKo RiiKilä Kuva Seppo SaMuli HelSingin käräjäoikeus aloitti Metsähallituksen vahingonkorvauskanteiden käsittelyn lokakuun lopulla. Yhteensä Metsähallitus laskee kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puunostajien yhteispelissä. Yksityisten myyjien kanteiden vanhentumisessa ratkaisevaa on, katsotaanko kartellin tulleen tiedoksi puun myyjille, kun UPM tunnusti kartellin vuonna 2004 vai vasta, kun markkinaoikeuden tuomio sai lainvoiman 2010 alussa. ”Metsähallitus toimii valtion eli veronmaksajien varojen kanssa, joten siinä tilanteessa pyrimme vanhenemisasiassa toimimaan varman päälle”, viestintäjohtaja Juha Mäkinen toteaa. Vanhenemisasia on monimutkainen. 30 miljoonaa kuutiota kartellille Metsähallituksen vahingonkorvausvaatimukset koskevat noin 30 miljoonaa puukuutiometriä, jotka myytiin vuosina 1997– 2004 tehtyjen kauppojen perusteella. Julkisuudessa on esitetty, että korkoineen vaadittu korvaussumma kohoaa yli 200 miljoonan euron. Metsähallitus katkaisi vanhenemisen Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime vuonna yksityisten metsänomistajien vahingonkorvauskanteet vanhentuneina. Kanne koskee puukauppoja, jotka Metsähallitus teki vastaajien kanssa vuosina 1997–2004, jolloin metsäyhtiöt tekivät laitonta hintayhteistyötä puumarkkinoilla. Vastaajina ovat metsäyhtiöt Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Kiinassa on jo palkattu kaksi paikallista asiantuntijaa, jotka auttavat markkinamahdollisuuksien löytämisessä ja ensikontaktien luomisessa. Kartellikanteet käräjillä Metsähallituksen kartellikäräjillä pöyhitään jälleen takavuosien tunkkaista puukauppatapaa. Yksityiset metsänomistajat, julkisyhteisöt ja Metsähallitus vaativat metsäyhtiöiltä satojen miljoonien eurojen vahingonkorvauksia. Wood from Finland -kasvuohjelmaan osallistuu lähes 20 suomalaista sahaa. UUTISET Lyhyesti Suomalaissahoilla kova tavoite Kiinassa Suomalaiset sahat pyrkivät seuraavan kolmen vuoden aikana kaksinkertaistamaan vientinsä Kiinaan. Hovioikeus kumosi päätöksen. Metsähallituksen vahingonkorvausoikeudenkäynnissä kanneoikeuden vanhenemista käsitellään osana asiakokonaisuutta, mutta siitä ei anneta välipäätöstä, kuten yksityisten myyjien kanteiden käsittelyssä tehtiin. Asian ratkaisee korkein oikeus, jonka päätös viipynee ensi vuoden puolelle. Vuosittain Metsähallitus tulouttaa valtiolle noin 120 miljoonaa euroa. ”ponsse on parantanut merkittävästi käyttäjän ergonomiaa, ja sen lisäksi myös toiminnallisuutta, turvallisuutta ja tuottavuutta”, perustelee tuomariston puheenjohtaja Gregoire Parenty. Suomen muissa kartellioikeudenkäynneissä vahingonkorvausoikeuden vanhenemisen on tulkittu alkaneen vasta markkinaoikeuden päätöksestä. Asian paljastanut UPM säästyi sakoilta, mutta vastaa osaltaan vahingonkorvauskanteisiin. Kaiken kaikkiaan ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisen sahatavaran vientiä puoli miljoonaa kuutiota lähivuosien aikana. Harvesterissa on hyödynnetty uudella tavalla erikoislujaa terästä. Vahingon suuruutta Metsähallitus on arvioinut ekonometristen tutkimusten perusteella. ST u d io Sa M i H el en iu S o y 12 MAKASIINI 8 • 2015 12 MAKASIINI 8 • 2015 4022_.indd 12 27.11.2015 17.24. Merkittävin vaikutus kohdistuu mäntykuitupuuhun, jota myös myytiin eniten, noin 17 miljoonaa kuutiometriä. Mäntykuidulla menetettyjen myyntitulojen arvioitiin olleen 16,3 prosenttia myyntitulosta. ”Emme ala nylkeä kaatamatonta karhua”, Mäkinen toteaa. Kuusikuitupuun kaupoissa vastaava prosentti oli 15,5. Oikeudenkäynti jatkuu tammikuun lopulle. Metsähallituksen kanteet ovat vankemmalla pohjalla kuin yksityisten, koska se käynnisti vanhenemisen katkaisutoimet jo vuonna 2007 pari vuotta kartellin paljastuttua. Tukkikaupoilla menetykset jäivät marginaalisiksi, koska tukkien ostosta kilpailua on enemmän kuin kuitupuulla
Tällä tietämää pääsen eläkkeelle vuonna 2024. ”Metsä Fibressä on paljon osaamista ja potentiaalia, joita pystytään hyödyntämään uuden toimintamallin ansiosta huomattavasti nykyistä paremmin”, toimitusjohtaja ilkka Hämälä perustelee. aloittaessani työuraani tukkileimikot olivat harvahkoja: sumuisella ilmalla sai arpoa, mistä päin löytyy seuraava leimattu puu.” vuonna 1972 MeTSäalalla aloiTTanuT vilHo laaKSo, KoTiMeTSä 2/2015. asiaa on retosteltu julkisuudessa jo 15 vuotta. Yhteinen hinnoista sopiminen kiistetään. Myös MTK:n kerrotaan osallistuneen hintakeskusteluihin erityisesti Metsäliiton kanssa. käynti ei näytä tuoneen esille juuri mitään uutta. Näin ollen palavereista ei tehty muistiinpanoja. Todistajien mukaan yhteistyö keskittyi hintatietojen vaihtoon. Oikeudessa todistaneet kartellin aikaiset metsäyhtiöiden puunhankintajohtajat myöntävät ymmärtäneensä, että hintasopuilu oli lainvastaista. Hirvikanta tyydyttää metsänomistajia Metsänomistajien tyytyväisyys hirvikannan kokoon on tuoreen kyselyn mukaan lisääntynyt samaa tahtia hirvien vähenemisen kanssa. Metsähallitus on laskenut kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puukauppakartellista, Juha Mäkinen kertoo. yhtiö aloittaa Rauman tehtaalla kokeilun, jossa työyksiköissä ei ole erillisiä työnjohtajia, vaan henkilöstö tekee päätökset sekä jakaa työt. 13 MAKASIINI 8 • 2015 13 MAKASIINI 8 • 2015 4022_.indd 13 27.11.2015 17.24. Mikko Riikilä KOMMenTTi Metsä Fibre hyllyttää esimiehet Metsä Groupin selluyhtiö Metsä Fibre ryhtyy kokeilemaan esimiehetöntä toimintamallia. Tuolloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista. valtuuskunnan 83 edustajan listalle mahtui vain kolme naista. Metsäyhtiöiden edustajat toteavat tuottajajärjestön myös jarruttaneen yksityismetsien puuntarjontaa. Tarina jatkuu hamaan tulevaisuuteen, jos – kuten oletettavaa on korkein oikeus toteaa, etteivät yksityisten myyjien vahingonkorvauskanteet olleet vanhentuneet. Kaikki alkoi, kun etelä-Savon puunostajien lainvastainen yhteistoiminta paljastettiin vuonna 2000. ”nyt tarvitaan dopingia, jolla yksityinen rakentaminen saadaan nousuun.” WeSTaS oy:n ToiMiTuSJoHTaJa peKKa KopRa, KauppaleHTi 19.11. ”MTK:n metsävaltuuskunnan kokous osoitti jälleen kerran, että metsäasiat kuuluvat miehille. Suhtautuminen on muuttunut selvästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin nyt. isosta kartellista Suurine savotoineen ja muine koukeroineen on tehty juttuja reilut kymmenen vuotta. veikkaan, että kartellikäräjien loppunäytös jää minulta ja ikätovereiltani uutisoimatta. 50 arvioidaan, että eurooppalaisten joulua koristaa yhteensä 50 miljoonaa joulukuusta. Kiista kestää isiltä pojille nyt käräjöidään puukaupoista, jotka tehtiin vajaat parikymmentä vuotta sitten. Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Siinä on peiliin katsomista sekä miehillä että naisilla.” JaRMo paloKallio, MaaSeudun TulevaiSuuS 30.10
Metsä Fibrellä on Suomessa Markkina-alueen painopiste siirtyy vuosi vuodelta kauemmas Suomesta. ”Markkinat kasvavat siellä, missä taloudet kasvavat. Osuus on noussut tällä vuosikymmenellä nopeasti yhden prosentin lähtötasoltaan, mutta tavoite kymmenen prosentin osuudesta tänä vuonna jää kuitenkin saavuttamatta, viime viikolla Puupäivässä puhunut Pekka Pajakkala rakennusmarkkinoita seuraavasta Forecon Oy:stä kertoi. Tuolloin kirjan suomenkielinen versio ”Täyttä puuta” oli juuri ilmestynyt. Joulumarkkinoille on tulossa 60 000 kappaleen lisäpainos. Lehtisellun kysyntä on jo pitkään kasvanut nopeammin kuin havusellun, mutta se on Hämälän mukaan vain hyvä. Se tuo tilaa tuotannon lisäykselle muilla alueilla. Tänä vuonna päästään todennäköisesti kahdeksan prosentin osuuteen. Markkina-alueen painopiste siirtyy vuosi vuodelta kauemmas kotipesästä. Mahdollisuudet lisätä havusellun tuotantokapasiteettia ovat rajalliset, sillä havusellun tuotanto on luonnonmetsien varassa. Se tarkoittaa sitä, että pitää pystyä olemaan kilpailukykyinen globaaleilla markkiLyhyesti Polttopuukirja myy myös Britanniassa Norjalaisen Lars Myttingin polttopuukirja ”Norwegian Wood” keikkuu Britannian myyntilistalla sijalla kaksi, takanaan julkkiskokk i Jamie Oliverin uusin keittokirja. KI M M O BR A N d T Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla marraskuun lopulla käynyt Ilkka Hämälä arvioi sellun tulevaisuuden olevan valoisa. Puukerrostalot lähelle tavoitetta Puukerrostalojen markkinaosuus on kasvanut nopeasti, mutta jää vielä vähän tavoitteesta. Pohjois-Amerikasta havusellua viedään varsinkin Kiinaan. Uusille markkinoille Havusellun päätuotantoalueet ovat Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa. Pohjois-Euroopan etuna on hänen mukaansa se, että sellun tuotantokapasiteetti alkaa Pohjois-Amerikassa olla melko vanhaa ja huonokuntoista. noilla”, Hämälä sanoo. UUTISET TEKSTI JA KUVA LIINA KJELLBERG Sellun kysynnälle ei näy loppua, arvioi Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Pohjois-Euroopassa tuotetun havusellun päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Sellulla riittää menekkiä Lähde: Metsä Group Havusellun kysyntä kasvaa 65 prosenttia markkinahavusellusta käytetään sellaisiin tuotteisiin, joiden kysyntä on kasvussa. Kysyntä kasvaa hänen mukaansa maailmassa noin kahden prosentin vuosivauhtia, tänä vuonna kasvu on ollut jopa 3,5 prosenttia. neljä sellutehdasta, Joutsenossa, Raumalla, Kemissä ja Äänekoskella. Metsä Fibre, joka on yksi Metsä Groupin liiketoiminta-alueista, on maailman suurimpia havusellun tuottajia. Markkinahavusellun kysyntä Painoja kirjoituspaperit Pehmopaperit Pakkauskartonki Erikoistuotteet Koko maailma Eurooppa Kiina ja muu Aasia PohjoisAmerikka 35% 35% 10% 20% 14 MAKASIINI 8 • 2015 14 MAKASIINI 8 • 2015 4023_.indd 14 27.11.2015 18.00. Lokakuussa englanniksi julkaistua kirjaa on myyty Britanniassa yli 20 000 kappaletta. Metsälehti esitteli teoksen ja sen kirjoittajan 2013
Uusi osakas saa metsänsä arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Vaihtosuhde määritellään tehtyjen tila-arvioiden pohjalta. Yhteismetsän osakkuudesta ovat olleet kiinnostuneita etenkin perikunnat, metsäsijoittajat ja myös yhtymät. Puu on lisäksi hiilineutraali sijoituskohde, joka ei ole niin herkkä talouden heilahduksille. Mikä Suomen metsissä kiinnostaa ranskalaisia. 2 Mitkä ovat suomalaismetsän edut metsäsijoittajan näkökulmasta. Suomen suurimpiin yhteismetsiin kuuluvan Sallan yhteismetsän pinta-ala on 64 000 hehtaaria. Axan tarkoituksena on hajauttaa sijoitussalkkua alueille, jossa metsäteollisuus ja havupuumetsät ovat merkittävässä roolissa. Sallan yhteismetsä paisuu Tänä vuonna yhteismetsään on liitetty jo 500 hehtaaria uusia maita, lisäksi tarjoukset on tehty 2 000 hehtaarista. Rajana vain minimiosuus Liittämisestä kiinnostuneiden metsänomistajien maista tehdään tila-arvio. Vaihtoehtoiset, mutta vahvaa ja kestävää tuottoa tarjoavat kohteet kiinnostavat sijoittajia. 15 MAKASIINI 8 • 2015 15 MAKASIINI 8 • 2015 4023_.indd 15 27.11.2015 18.00. Myös puun hinta on säilynyt Suomessa tasaisempana kuin monessa muussa Euroopan maassa, vaikka paperituotteiden kysyntä on laskenut. 3 Miten Suomen metsätilat eroavat Axan 14 000 metsähehtaarista Ranskassa. Toisaalta ilmaston muuttuminen on tuomassa mielenkiintoisia muutoksia esimerkiksi puulajien valikoimaan. mETSäTyyppI 1 Mikä tekee Suomen metsistä kiinnostavan sijoituskohteen. Tämän osuuden saavuttamiseksi metsäomaisuuden arvon tulisi olla noin 14 000 euroa, mikä Sallassa tarkoittaa 20–25 hehtaarin metsäalaa. Ranskassa omistettava maa-alue ja metsäalueiden virkistyskäyttö voivat olla puuraaka-ainetta arvokkaampia. 4 Onko suomalaismetsien ostamisessa riskejä. Liittämistoimituksen jälkeen on mahdollista purkaa yhteisomistukset, jolloin jokainen kuolinpesän tai yhtymän osakas pääsee itselliseksi yhteismetsän osakkaaksi. Missä: Lähes 19 miljoonaa euroa maksaneet metsätilat sijaitsevat Pielavedellä, Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa. TEKSTI VALTTERI SKyTTä Kuvio Maakaasu, turve ja hiili Puu ja sähkö lämmittävät pientaloja Energian kulutus pientalojen lämmityksessä energialähteittäin vuonna 2014, yhteensä 32 000 Gwh Lähde: Tilastokeskus Lämpöpumppuenergia Kaukolämpö Kevyt polttoöljy 40 % 10 % 13 % 6 % 1 % 30 % Sähkö Puu HANNU JAUHIAINEN SAllAn yhteismetsä panostaa kasvuun. Axan emoyhtiö hallinnoi yhteensä 694 miljardin euron sijoitusomaisuutta. Sen jälkeen yhteismetsään on liitetty 42 tilaa, joiden pinta-ala on yhteensä 2 900 hehtaaria. Tennilän mukaan yhteismetsän osakkuus sopii etenkin sellaisille metsänomistajille, joilla ei ole aikaa eikä kiinnostusta omien metsien hoitoon. ”Tällä hetkellä tarjoukset on tehty noin 10 metsänomistajalle, joiden metsätilojen pinta-ala on yhteensä noin 2 000 hehtaaria”, yhteismetsän metsäasiantuntija Vesa Tennilä kertoo. Parhaillaan Sallassa on menossa aktiivinen markkinointi, jossa yhteismetsän osakkaiksi houkutellaan uusia metsänomistajia. Myös muu liike-elämä seisoo Suomessa vahvasti metsätalouden takana. Tämän vuoden aikana Sallaan on liitetty jo noin 500 hehtaaria. Ranskassa laajoille metsäkaupoille on vähemmän mahdollisuuksia. Suomessa on tällä hetkellä tarjolla suuria metsätiloja, mikä on harvinaista Euroopassa. Suomen metsiin kannattaa sijoittaa puun tasaisen hintakehityksen vuoksi, sanoo sijoitusjohtaja Christophe Lebrun. Koska metsämaan arvo on Ranskassa suhteellisen korkea, suomalaismetsät hajauttavat metsäsijoitusten riskiä. Mitä: Axan Real Assets -osasto on ostanut tänä vuonna noin 5 600 hehtaaria metsää UPM:ltä. Pohjoismaissa kestävästi hoidetut metsät ja metsätalous ovat osa maiden dNA:ta. KUKa: Ranskalaisen sijoitusyhtiö Axa Invest Managersin metsäsijoitusjohtaja Christophe Lebrun. Rajoitteena on vain yhteismetsän minimiosuus, mikä on 0,02 yksikköä. Uusien tilojen liittäminen käynnistettiin vuonna 2005. Olemme varautuneet ilmaston tuomiin riskeihin vakuutusten avulla. UPM vastaa yhä metsien hoidosta ja hakkuusta
Talvileimikoille valoisissa merkeissä Talvileimikoiden lähtötilanne näyttää monin paikoin hyvältä, vaikka pakkaset määräävätkin lopullisen arvosanan. Onnistunut hakkuusyksy on paikannut viime talven rästejä. Talvella hakattavia päätehakkuukuusikoita ehtii vielä hyvin tarjota”, Nieminen kertoo. Tällä hetkellä lumipeite satoi sulaan maahan osassa Pohjois-Suomea, joten korjuukelit odottavat vielä pakkasia. ”Kuusissa on lahoa seassa niin kuin näillä seuduilla usein nykyään on. Piristystä pohjoisessakin Talvileimikoiden tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisalta myös Pohjois-Suomessa. Metsänomistajille on siinä mielessä positiivista kerrottavaa, että myytävän talvileimikon voi saada kaupaksi varsin nopealla korjuuaikataululla. Päätehakkuut ja järeät mäntyvaltaiset harvennuskohteet ovat tällä hetkellä halutuimpia ostokohteita”, Partanen sanoo. Talvikohderästien purkautuminen antaa tulevan talven puukaupoille hyvät lähtökohdat. Talven pakkasia ja märkien maiden korjuukelejä odotetaan monin paikoin hyvissä tunnelmissa. Tukkipuukaupan odotukset ovat normaalit alkuvuotta ajatellen, vaikka tukkien hinnat eivät olekaan sahojen mielestä joustaneet yhtä paljon kuin sahatavaran koventunut hintakilpailu olisi vaatinut. Tukkien ostotarve on määrällisesti hyvä”, sanoo Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Toisaalta tukit ovat muuten hyvälaatuisia, oksat ovat pieniä”, arvioi metsäkoneenkuljettaja Juha Härkönen Nummi-Pusulassa Uudellamaalla sijaitsevaa päätehakkuuleimikkoa. ”Joillakin sahoilla tuotantoa on jarrutettu, toiset ovat sahanneet normaalisti. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa seppo samuli Lämpöä on pari astetta ja taivaalta tulee jäätävää tihkua. Näin ei ole ollut moneen vuoteen”, sanoo Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueen johtaja Antti Partanen. Koskitukki hankkii puuta Koskisen Oy:lle, jonka sahalle Järvelään matkaavat myös Juha Härkösen Nummi-Pusulassa kaatamat tukit. Metsäkoneenkuljettaja Juha Härkönen kaatoi marraskuun lopussa tukkipuuta Uudellamaalla. Onnistuneen talvikorjuun edellytyksenä on kunnon talven tulo. Elo-syyskuussa oli niin kuivaa, että pääsimme monin paikoin korjaamaan puuta myös niin sanotuille talvikohteille”, sanoo UPM:n Etelä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Tero Nieminen. Ei ainakaan suurta pudotusta Tukkipuun tulevaa käyttöastetta ja sahojen huonontunutta tilannetta on ruodittu useaan otteeseen syksyn aikana. ”Ostamme vielä leimikoita loppuvuonna ja alkutalven aikana tulevan talven korjuuseen. 16 MAKASIINI 8 • 2015 16 MAKASIINI 8 • 2015 4024_.indd 16 27.11.2015 17.25. ”Kuitupuun suhteen on tasaista kysyntää joka puulajista. Kuusivaltaisen päätehakkuualan metsänpohja on kova, joten maa ei pehmene koneiden alla marraskuisessa säässä. ”Nostamme koivuvanerin tuotantoa talven mittaan, joten hyvälle koivutukille on kysyntää”, Jussi Joensuu toteaa. Osa kaadetuista puista jätettiin jopa 20 metrisiksi osarungoiksi, joiden laatu kuvataan sahalla ja pätkiminen suoritetaan vasta sen perusteella. ”Etelä-Suomessa kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kuusitukki. ”Syksy on ollut mainio. Koskitukki ostaa kuusija mäntytukkia eteläisestä Suomesta sekä koivutukkia etelän lisäksi Savosta ja Karjalasta
14,5 . 52,39 . 14,98 . 17,01 . 17,12 . 18,07 . luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 11,18 . 14,29 . 17,12 . 15,15 . Harvennushakkuu 46,46 . 11,99 . ensiharvennus Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 10/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 valitse pystyhakkuut koko maa 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 12 . ensiharvennus 11,14 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 8 • 2015 4024_.indd 17 27.11.2015 17.25. nousussa . 17,7 . 11,13 . 16,89 . 14,06 . 15,17 . 12,03 . 10,4 . 54,57 . 54,59 . 15,39 . 16,7 . 17,16 . 12,62 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,38 . 12,78 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 17,16 . uudistushakkuu 56,78 . 15,07 . 15,25 . 15,12 . 9,22 . 18,02 . 15,44 . 16,96 . 13,79 . 52,59 . 17,19 . uudistushakkuu 48,06 . 42,34 . 37,93 . 47,6 . 16,26 . 17,12 . 11,58 . 14,51 . 35,63 . 10,64 . 16,98 . 15,47 . uudistushakkuu 57,42 . 46,57 . 41,53 . ensiharvennus 9,87 . uudistushakkuu 55,44 . 14,31 . 43,32 . 11,9 . 14,87 . 43,85 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,01 . uudistushakkuu 54,48 . 16,27 . 36,25 . 55,45 . 15,25 . Harvennushakkuu 46,25 . ensiharvennus 10,84 . 14,35 . ensiharvennus 35,89 . 17,42 . 15,16 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,52 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,73 . 43,96 . 46,84 . 51,56 . 17,1 . 11,22 . 45,05 . Harvennushakkuu 44,4 . 14,96 . 49,58 . 10,85 . uudistushakkuu 55,76 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,37 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,17 . 16,76 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 50,71 . 55,58 . 14,84 . 16,78 . 54,47 . 14,53 . 16,77 . 15,33 . Harvennushakkuu 46,77 . 46,38 . 47,88 . uudistushakkuu 52,11 . 16,94 . 41,07 . 15,09 . uudistushakkuu 55,46 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,19 . 18,35 . 40,72 . 34,58 . 15,11 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,3 . 10,98 . 53,49 . 39,41 . 18,53 . 36,75 . ensiharvennus 11,86 . 11,04 . 16,98 . Harvennushakkuu 47,79 . ensiharvennus 11,57 . 13,99 . 41,3 . Harvennushakkuu 45,35 . 14,37 . 14,77 . 40,07 . 15,21 . 14,4 . 53,23 . 44,45 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 17,04 . 15,9 . 16,58 . 53,61 . ensiharvennus 11,79 . 13,18 . Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 47 . 54,74 . 14,8 . 45,99 . 42,97 . 15,63 . Harvennushakkuu 48,88 . Harvennushakkuu 46,04 . 9,78 . 15,58 . 15,16 . 14,5 . 15,04 . 17,92 . 17,16
Julkiseen myyntiin on laitettu 1 409 tilaa. UPM:lla on silti Kainuussa vielä yli 200 myymätöntä kohdetta. Kainuu on selvä ykkönen UPM:n myyntien johdosta. erilliset kuviot ovat kautMyrskypuut kaupaksi MiKKo Häyrynen MetSätilaMarkkinat ovat piristyneet tänä vuonna. Kauppa tehtiin sen kanssa. oP:n rahasto osti Savonrannan kehittämissäätiöltä (entinen Savonrannan kunta) ja yksityisiltä myyjiltä metsiä eri puolilta etelä-Suomea noin 1,3 miljoonan euron arvosta. Leimikko hakataan todennäköisesti ennen kevään kelirikkoa. Suursijoittajista oP-metsänomistajarahasto ja suomalainen United Bankers -varainhoitoyhtiö olivat lokakuussa aktiivisia. Sama taho on ostanut useita kohteita aiemmin tänä vuonna. Koko paketti koostui 2,2 hehtaarin ensiharvennuksesta, 3,1 hehtaarin kasvatushakkuusta ja 0,7 hehtaarin päätehakkuusta. Kauppojen kokonaishinta on noin kaksi miljoonaa euroa. Mökkitie menee tilan rajalla. Lokakuun loppuun mennessä on tehty jo 1 001 kauppaa, mikä on noin 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Metsätilojen hintaseuranta löytyy Metsälehden verkkosivuilta Metsämaa-osiosta. yhdistyksen tuntuman mukaan koivukuitupuu on nyt haluttua ja harvennuksilla siitä maksettiin hienoisesti havupuuta enemmän. Kohteista lähes puolet on Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Leimikko Pohjois-savossa Ensiharvennus Harvennus Uudistus m3 € m3 € m3 € Mäntytukki 2 46 51 46 30 54 Kuusitukki 13 44 75 51 Pikkutukki, mänty 5 18 5 18 5 20 Pikkutukki, kuusi 5 18 5 18 5 20 Mäntykuitu 92 13 95 13 10 16 Kuusikuitu 6 13 30 13 30 16 Koivukuitu 6 14 17 14 5 16 Yhteensä 492 m3, 12 956 euroa markkinat Kuukauden puukauppa MiKKo Häyrynen SyyS-lokakuun vaihteen Valio-myrsky teki monin paikoin pohjatöitä puukaupoille, esimerkiksi pienellä metsätilalla Pohjois-Savossa. Metsänhoitoyhdistys hoiti asian valtakirjakauppana. Teollisuudelle puuta välittävä hankintayhtiö oli ainoa, jolta tuli tarjous kaikista kuvioista. Lisäksi tuntematon ”ulkomainen talousyksikkö” teki kauppoja noin 1,5 miljoonan euron arvosta. Käsittelyalaksi tuli kuusi hehtaaria eli noin puolet tilan kokonaisalasta. 18 MAKASIINI 8 • 2015 18 MAKASIINI 8 • 2015 3987_.indd 18 27.11.2015 17.40. UB-yhtiö osti UPM:n kohteita noin kolmella miljoonalla eurolla. Tilat ovat Heinävedellä, Siikalatvalla ja Pyhännällä, ja uusimpana Tornatorilta ostettu, yli 200 hehtaarin tila rovaniemen lentokentän lähellä. Samalla tarjontaa on ollut 15 prosenttia vähemmän. **Lokakuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan. isoimmilta metsäyhtiöiltä ei tullut yhtään tarjousta ja yksityinen saha jätti tarjouksen pelkästään uudistushakkuista. Tilan myrskypuut sekä kaikki ajankohtaiset hakkuut koottiin samaan tarjouspyyntöön. Metsämarkkinat keskittyvät muutamaan maakuntaan. metsätiLakauPat tammi–Lokakuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 16 8 197 Satakunta 30 20 461 30 28 123 45 4 933 40 0,94 Häme-Uusimaa 71 45 1 284 32 13 119 39 5 240 44 1,04 etelä-Karjala 28 20 422 36 14 105 41 3 839 36 0,85 Kymenlaakso 28 28 618 26 15 125 36 4 597 37 0,92 Pirkanmaa 71 51 1 379 31 10 103 30 3 702 36 0,93 etelä-Savo 121 88 2 668 32 8 102 33 3 722 37 0,83 eja K-Pohjanmaa 114 81 2 024 28 11 87 22 2 415 28 0,87 Keski-Suomi 85 66 2 314 32 10 112 35 3 857 34 0,83 Pohjois-Savo 103 70 3 047 32 9 104 32 3 288 32 0,81 Pohjois-Karjala 142 103 4 603 24 10 124 34 3 547 29 Kainuu 266 186 16 127 16 6 95 23 1 917 20 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 230 148 6 941 19 8 86 18 1 762 20 0,93 Lappi 104 87 5 149 21 8 64 12 1 072 17 0,77 Koko maa 1 409 1 001 47 234 96 26 2 506 26 kk-muutos 162 125 5787 13** *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. tarjonta supistui, kauppa piristyi taaltaan kesäkorjuukelpoisia
Sota-aikaan oli sitten hyvin kylmää.” portimo ”tammia ja eteläisemmän Euroopan eri kuusilajikkeitakin on tullut kasvateltua jo parikymmentä vuotta. täälläkin pohjoisessa tekivät kyntöjä tammi-helmikuulla. Jätän raivaamatta, vaatisi raivaussahalta makoisaa löylyä, jos noita kovia puita pitäisi enemmän kaadella.” AmmAtti rAivooJA ”Jos pyökin saa kunnolla kasvamaan ja laadun nousemaan A-luokkaan, niin nykyhinnoilla puuntuottajat voisivat hyvillä pohjilla siirtyä ökyrikkaiden luokkaan. tulevaisuuden puulajeista syntyi vilkas verkkokeskustelu. 1920-luvulla se alkoi mutta päättyi sitten lyhyeen. yle.fi/uutiset/8448470 Pyökit kuusten tilalle. Yksi tammen taimikin oli auton kääntöpaikalla, mutta hävisi ilmeisesti autojen alle.” mAALAiS-SEppo ”Luonnollisesti syntyneisiin vaahteroihin, tammiin ja metsälehmuksiin törmää harva se päivä. www.metsakeskus.fi/hakkuuaikomukset testaa, millainen metsänomistaja olet. 20 40 60 80 100 Kyllä 93 % Ei 7 % vastauksia 247 19 MAKASIINI 8 • 2015 19 MAKASIINI 8 • 2015 3988_.indd 19 26.11.2015 16.02. ”onnistuu se limboaminen peuraltakin.” pLAntEr ALi vAikkA väkisin metsäkeskus julkaisee viikoittain tiedot metsänkäyttöilmoitusten mukaisista hakkuuaikomuksista. Ja voihan siinä seassa kasvattaa tammiakin.” JätKät pätKät ”ottaen huomioon suhteellisen lyhyen ajan tämän ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutuksissa olen erittäin hämmästynyt, ettei nykymetsätalous vielä neuvonnan puolella huomioi tätä mitenkään.” JEES H-vALtA ”Katsotaan ensin tämän ilmastonmuutoksen jatkuvuus. Luontaista vaahteraa kasvaa jonkin verran eräällä lohkolla. Kuusija mäntymetsien tilalle tulevat pyökkija tammimetsät.” Aimo JortiKKA ”tammea olen itsekin harkinnut. bit.ly/1NmtXeD tunnistatko metsän eläimet. vanha kiinalainen viisaus kun sanoo, että hyvä onni seuraa sellaista miestä, joka ei jätä mitään sen varaan.” pUUn tAKAA ”tiedä sitten kuitenkaan häviääkö kuusi. Uusi kysymys: Harkitsetko FSC-sertifiointia. ”Uutisen mukaan Etelä-Suomessa on tulevaisuudessa keskieurooppalainen ilmasto ja sen mukainen ympäristö 100 vuoden kuluessa. ruotsin eteläosissa, puolassa ja tshekissä asti sitä löytyy alaviltakin alueilta, ei vain vuoristoista.” rAivUri ”Jos siinä käy niin kuin täällä meillä: jos metsässä rupeaa olemaan jaloja lehtipuita, niin ryntäävät ympäristökeskuksen luonnonsuojeluvirkailijat paikalle mittailemaan siinä toivossa, josko saisivat takavarikoitua koko metsäpalstan valtiolle rikoksentekovälineenä.” mAAtinAinEn METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Lämmitätkö puulla
20 MAKASIINI 8 • 2015 20 MAKASIINI 8 • 2015 polta oikein Ha nk ala po ltt oa ine 3989_.indd 20 27.11.2015 17.58
TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT esko keski-väHälä 3989_.indd 21 27.11.2015 17.58. 21 MAKASIINI 8 • 2015 21 MAKASIINI 8 • 2015 Ha nk ala po ltt oa ine Puun poltto pientaloissa on lisääntynyt, samoin poltosta aiheutuvat terveyshaitat. Ongelmia on niin polttotavoissa, tulisijoissa kuin polttopuiden laadussa
3989_.indd 22 27.11.2015 17.58. 22 MAKASIINI 8 • 2015 22 MAKASIINI 8 • 2015 polta oikein Ulkokuivaa kannattaa pitää yön yli lämpimässä, jolloin pintakosteus poistuu ja puu syttyy ja palaa paremmin
Haitallisten aineiden koostumus on kutakuinkin samanlainen”, THL:n ylilääkäri Raimo O. Martin Häggman polttaa mielellään lyhyitä klapeja. Kuopiossa on mitattu, että naapurisavuista puolet tulee sisälle eli sisäilman hiukkaspitoisuus nousee puoleen siitä, mihin ulkoilman pitoisuus nousee. 3989_.indd 23 27.11.2015 17.58. useimmat kotimaiset tulisijat on viritetty koivun polttoon. Talvipakkasilla ilmanlaatu pientaloalueilla voi olla jopa huonompi kuin Helsingissä Mannerheimintiellä. Vety palaa vesihöyryksi, joka on puolet kevyempää kuin ilma, siitä johtuu hyvä veto. Tulisijaa sytytettäessä tulisi noudattaa valmistajan ohjeita tai sytyttää päältä. Kattila on omaa suunnittelua, muutaman harjoitusversion kautta jalostunut. Pientaloalueet pahimpia Puupolton hiukkaspäästöt keskittyvät etenkin tiiviisti rakennetuille pientaloalueille, joissa on runsaasti erilaisia tulisijoja. Toiseksi suurin kuolleisuusryhmä koostuu hengityssairauksista, kuten tupakoitsijoiden keuhkoahtaumasta. Ennenaikaiset kuolemat johtuvat etenkin sydänja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja aivoverenkierron sairauksien, lisääntymisestä ja pahentumisesta. Pienhiukkaspäästöt voivat olla huomattavat, vaikka savu olisikin väritöntä. On merkillepantavaa, että puun pienpolttoa lukuun ottamatta jokseenkin kaikkien muiden päästölähteiden hiukkaspäästöt on saatu merkittävästi alenemaan parissa vuosikymmenessä. . Tuli sytytetään kattilan alimmaisesta, ensiöilmaa antavasta luukusta. Mutkikkaan näköisen systeemin etuna puhdas poltto, joka tuottaa vain vesihöyryä ja hiilidioksidia. . liekkien yläosaan tulevan ilman tarkoitus on, että palokaasut palavat loppuun eivätkä ehdi palamattomina hormiin. Puun pienpolton aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Pienhiukkaset – alle 2,5 nanometrin eli millimetrin miljoonasosan kokoiset hiukkaset – ovat kansanterveyden kannalta vakava asia: hiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain noin kaksi tuhatta ennenaikaista kuolemaa, Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi. . ”Pahimpia ovat sisämaan pientaloalueet, joissa ei ole kaukolämpöverkkoa.” Ongelma ei rajoitu ulkotiloihin. Salonen sanoo. . . Puu kuivuu nopeammin katkaisukuin halkaisupinnasta. Paras polttopuu on koivu. yli puolet kaikista hiukkaspäästöistä johtuu puun poltosta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan puun pienpoltto aiheuttaa yli puolet maan pienhiukkaspäästöistä. Pääsyyt puun pienpolton hiukkaspäästöihin ovat huono polttotapa, tulisija ja kehno polttoaine. Kolmas, mutta yllättävästi pienin riski on keuhkosyöpien lisääntyminen. Puuta poltettaessa puu ensin kaasuuntuu ja sitten kaasut palavat. Pienhiukkaset tappavat Vähäpäästöisyys on tärkeätä, sillä sekä puun polttaminen pientaloissa että puulämmityksestä aiheutuvat ilmanlaatuongelmat ovat 2000-luvulla kasvaneet voimakkaasti. Kattilan kyljessä on luukkua ja putkea. “Ensiksi palaa vety ja kun lämpötila on noussut 800 asteeseen, niin sitten palaa myös hiili”, puunpolttoa pitkään käytännössä tutkinut Häggman kertoo. . Kohta hän avaa toisioilman luukun ja kymmenen minuuttia sytyttämisestä kattilan voi jättää palamaan itsekseen. ”Haja-asutusalueilla puun pienpoltto on oma asia, mutta tiiviisti rakennetuilla alueilla se lakkaa olemasta oma asia”, Salonen kiteyttää. ”Tupakalla ja pienpolton päästöille altistumisella voi olla haitallinen yhteisvaikutus. kirkas savu ei välttämättä tarkoita, että poltto olisi puhdasta. 23 MAKASIINI 8 • 2015 p ietarsaarelainen metsänomistaja Martin Häggman laittaa pesän pohjalle muutaman sivun sanomalehtiä ja heittää päälle pikkulapiollisen jäteöljyllä terästettyä sahanpurua. Tästä on kyse . Isohko laite on sijoitettu ulkorakennukseen, josta se lämmittää sekä talon että käyttöveden. Hiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain noin 2 000 ennenaikaista kuolemaa. Myös päästöjen terveysvaikutusten aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat mittavia. suurimmat päästöt syntyvät puukiukaista
Kuvan savuttava piippu ei ole Martin Häggmanin. Arinan kautta puupanoksen alta ilmaa tulee vain vähän. Hyvässä polttotekniikassa ilma tulee liekkien yläosaan. Tummanpunaiset, mustalle vivahtavat liekit kertovat, että arinan kautta tulee liikaa ensiöilmaa tai pesän yläPuu suurin hiukkaslähde Pienhiukkasten lähteet Suomessa Puun pienpoltto 53 % Liikenne 22 % Energiantuotanto 18 % Teollisuus 6 % Lähde: SYKE, luvut vuodelta 2012 ”Pahimpia ovat sisämaan pientaloalueet, joissa ei ole kaukolämpöverkkoa.” Huonossa poltossa savukaasut eivät ehdi palaa. Jokainen hellanlämmittäjä tietää, että jos tuhkaluukku on raollaan, niin veto on liian kova. ”Perinteisellä polttotekniikalla tarkoitetaan, että polttaminen tapahtuu arinalla, jonka kautta tulee paljon ilmaa. ”Sytyttämisen ensimmäinen ohje on, että seuraa valmistajan ohjeita. Toinen ohje on, että jos valmistajan ohjeita ei ole, niin sytytä päältä”, Tulikiven tuotekehitysosaston päällikkö Jari Sutinen sanoo. Puu kaasuuntuu nopeasti eikä pesän yläosassa ole riittävästi ilmaa, jotta savukaasut palaisivat loppuun”, Sutinen selittää. Tulikivi valmistaa vuolukivisiä tulisijoja ja kiukaita. 3989_.indd 24 27.11.2015 17.58. Huonosti toteutetussa puunpoltossa hiukkasja PAH-päästöt voivat olla monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna. Tulisijoissa eroa Martin Häggmanin vähäpäästöisessä kattilassa on luukku juuri liekkien yläosan kohdalla. Perinteisen polttotekniikan tulisijoissa – esimerkiksi kiukaissa ja perinteisissä leivinuuneissa – päästöjä syntyy vääjäämättä paljon. Oikein palaessaan liekkien päät ovat kirkkaita. Tärkeää olisi siis opetella hyvä polttotapa. 24 MAKASIINI 8 • 2015 polta oikein Opettele polttamaan Puunpoltossa syntyy aina pienhiukkasia sekä soluille myrkyllisiä ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä ja muita yhdisteitä, jotka vaikuttavat sydänja hengityssairauksien kehittymiseen
25 MAKASIINI 8 • 2015 3989_.indd 25 27.11.2015 17.58
Kiukaissa tämä kehitys on vielä kovasti vaiheessa. Kyljessä oleva vesisäiliö on kylmä pinta, jonka vuoksi tulipesässä on isoja lämpötilaeroja ja savukaasujen palaminen epätasaista. Ehkä se, että hienon lahjan saa nyt jopa puoleen hintaan. Paras lahja on tuhti ja tuore koko vuoden. Mikä onkaan hauskempaa kuin antaa lahja, josta on iloa koko vuodeksi. Lopeta juokseminen ja pähkiminen. Kestotilaajan jouluetu Soita 09 315 49 840 ja tilaa! SOITA 09 315 49 840 JA TILAA! osaan tulee liian vähän toisioilmaa. Puun pienpoltolla on alkamassa sama kehitys, mutta etenkin muurattujen tulisijojen Häggmanin suunnittelemassa kattilassa on useita luukkuja palamisilman säätämistä ja nuohousta varten. Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 36,50 € / 12 kk (norm. Kiukaasta tekee hankalan se, että sen pitää lämmittää löylyhuone nopeasti ja ärjäistä miehekkäät löylyt. polta oikein 26 MAKASIINI 8 • 2015 Joulu, kuusi, metsä ja lehti. Moderneissa kattiloissa palamisilmaa on vaiheistettu eli savukaasujen palamista voidaan säädellä. Tissari toivookin kiuasvalmistajilta yhteistä kehitysponnistusta, jolla laitteet nostettaisiin uudelle tasolle. määräaikainen 138 € ). Kiukaat ja paikalla muuratut tulisijat eivät kuitenkaan kuulu tulossa olevan direktiivin piiriin. ”Tästä huolimatta tilanne tuskin voi jatkua nykyisellään”, Tissari arvioi. Hän arvelee, että jatkossa tullaan käymään keskustelua siitä, tulisiko puukiukaat kieltää uusilla omakotialueilla. Autojen päästörajat tulivat 1990 ja niitä on kiristetty suunnilleen viiden vuoden välein. “Kiukaan hetkelliset tehot ovat jopa suuremmat kuin isoissa takoissa”, kertoo tutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Ja jos valmistaja on ohjeistanut polttamaan kaksi klapia kerrallaan, niin päästöt voivat olla ihan eri luokkaa, jos klapeja laittaakin viisi.” Toistaiseksi ainoaksi hiukkaspäästöjen vähentämiskeinoksi jää, että polttaa hyvälaatuista puuta. määrä aikainen 73 € ) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 103,50 € (norm. Lämpötila on silloin tuhat astetta. Joillakin mailla on omia rajoituksia jo nyt. Kiuas on yksinkertainen laite, siinä on tulipesä ja savukanava. 3989_.indd 26 27.11.2015 17.58. Metsälehti ja Makasiini ovat mieluisia lahjoja jokaiselle, jolla on suhde suomalaiseen metsään. Puu palaa puhtaasti, kun tulipesän alaosan tiilet hehkuvat punaisina. Nuotio saa riittävästi palamisilmaa, mutta aina kun tuli kahlehditaan tulisijaan, rajoitetaan palamisilman saantia, mikä tuottaa palamattomia hiukkasia. Toimi tässä ja nyt. jos metalliseinän takana on vesisäiliö, niin se jäähdyttää tulipesää liikaa. Siihen ei pääse, jos ei ole muurattua tulipesää, ts. Mökkisaunojia lohduttakoon se, että pientaloalueilla saunasavujen terveyshaitat ovat vielä suuremmat eikä niitä mökkivuorokausia niin hirveästi ole. Suurimmat päästöt tulevat tutkimusten mukaan puukiukaista. Puun polttaminen päästää ilmoille myös häkää, typen oksideja ja palamattomia orgaanisia yhdisteitä. Polttotavan ohella pienhiukkaspäästöt riippuvat myös tulisijasta. “Teoriassa on mahdollista päästä alhaisiin päästöihin, mutta helposti se ei onnistu ilman sääntöjen tuomaa pakkoa ja kehitystyötä. Direktiivi tulee Vuonna 2022 on EU-tasolla tulossa EcoDesingeli ekosuunnitteludirektiivi, joka rajoittaa hiukkaspääs”Jos valmistaja on ohjeistanut polttamaan kaksi klapia kerrallaan, niin päästöt voivat olla ihan eri luokkaa, jos klapeja laittaakin viisi.” töjä ylipäätään, ei pelkästään pienhiukkasten osalta
määrä aikainen 73 € ) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 103,50 € (norm. Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 36,50 € / 12 kk (norm. Metsälehti ja Makasiini ovat mieluisia lahjoja jokaiselle, jolla on suhde suomalaiseen metsään. Toimi tässä ja nyt. 27 MAKASIINI 8 • 2015 Joulu, kuusi, metsä ja lehti. Paras lahja on tuhti ja tuore koko vuoden. Kestotilaajan jouluetu Soita 09 315 49 840 ja tilaa! SOITA 09 315 49 840 JA TILAA! 3989_.indd 27 27.11.2015 17.58. Lopeta juokseminen ja pähkiminen. määräaikainen 138 € ). Ehkä se, että hienon lahjan saa nyt jopa puoleen hintaan. Mikä onkaan hauskempaa kuin antaa lahja, josta on iloa koko vuodeksi
Lähde: Halkoliiteri.com Ilmavasti katoksen alla, on polttopuiden kuivauksen yleisohje. Paras polttopuu on koivu, jo senkin vuoksi, että useimmat kotimaiset, tehdasvalmisteiset tulisijat on viritetty koivun polttoon. Häggmanin mukaan siihen on mahdollista päästä, kunhan tuntee konstit. Puun palaminenkaan ei itse asiassa ole sitä, miltä se kuulostaa, vaan ensiksi puu kaasuuntuu ja kaasut palavat. Koivu on tiheää eli tilavuuteen nähden koivussa on paljon energiaa. ”Juhannuskesällä kaadettu puu imee lehdillään rungosta vetyä, minkä vuoksi juhannuskesän polttopuut eivät syty niin hyvin kuin elokuussa tehdyt.” Häggmanin ohje on, että koivu tulee kaataa elokuun ensimmäisellä viikolla, jolloin puun kosteus on alhainen, 43 prosenttia. Hiili vaatii korkean palamislämpötilan, vety matalan, tuhka tukkii vetoreiät ja vesi ylipäätään haittaa palamista. Pienhiukkaspäästöt voivat olla korkeat, vaikka savu on väritöntä. Puu kuivuu nopeammin katkaisukuin halkaisupinnasta. Kuusen polttamisessa pihka räiskyy ja kipinöi. kosteusprosentilla on suuri vaikutus energiasaantoon. Esimerkiksi lehtipuiden rasiinkaato juhannuskesällä on vanha tapa, mutta ei kuitenkaan paras mahdollinen. Kunnolla kuivan polttopuun kosteusprosentin tulisi olla alle 15. lehtikuusen energiasisältö on koivun luokkaa, tammella vähän parempi. Kuiva, mutta laho puu on taas menettänyt tilavuuspainoaan ja palaa nopeasti, mikä myös tuottaa palamattomia palokaasuja. Puu sisältää hiiltä, vetyä, happea, tuhkaa ja vettä. Minkkihäkkien käyttäminen on paikallinen sovellus. Liekkien yläosaan tulevan ilman tarkoitus on, että palokaasut palavat loppuun eivätkä ehdi palamattomina hormiin. Päästöt saattavat olla suurempia, koska palaminen on rajumpaa. Lehtipuun tulisi kuivua kolmisen viikkoa rasissa, jolloin lehdet imevät Koivussa eniten energiaa Pinokuutiometrin energiasisältöjä 20 prosentin kosteudessa, yksikkö kWh Koivu 1 700 Mänty 1 360 Haapa 1 330 Kuusi 1 320 Leppä 1 230 esimerkiksi leppää tulee polttaa 1,4-kertainen kuutiomäärä koivuun verrattuna, jotta saadaan sama energia. Happi mahdollistaa puun palamisen ”itsekseen”, kuten hiilimiilussa, mutta saattaa tuottaa häkää. ”Puu on hyvin hankala polttoaine”, Martin Häggman huomauttaa. Käsitys, että kirkas, läpinäkyvä savu on puhtainta polttoa, ei ole ihan oikea. 3989_.indd 28 27.11.2015 17.58. Koivu parasta Kolmas merkittävä tekijä pienpolton päästöissä on polttoaine eli puu. Vertailukohtana on puun keskimääräinen kosteus toukokuussa, 55 prosenttia. Pohjanmaalla kun ollaan, niin Häggman käyttää kuivatukseen ja varastointiin turkistarhojen vanhoja, käytöstä poistettuja häkkejä. Päästöjen kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Lämmitä polttopuut Polttopuuta tehdessään Martin Häggman katkoo rangat 12–15 sentin pätkiksi, jotka kuivuvat aisaamatta parissa viikossa. Huonoksi polttopuun tekee etenkin kosteus, joka pitää palamislämpötilan alhaisena. polta oikein 28 MAKASIINI 8 • 2015 pitkän käyttöiän vuoksi polttolaitekanta ei uusiudu yhtä nopeasti kuin autokanta. Alhaisemman tiheyden puulajien lämpöarvo on pienempi ja ne kaasuuntuvat ja palavat nopeammin
050-358 6020 www.tapio.fi/forestkit Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsien käytön suunnitteluun. Vuoden kuluttua oikein peitetyssä pinossa kosteusprosentti on noin 13. Häggman suosittelee jopa polttopuiden lämmittämistä, jolloin niistä saa parhaan tehon. vaikka Martin Häggman on kehittänyt lähes päästöttömän lämmityskattilan, niin tunnelmaa, uuniruokaa tai löylyjä sillä ei saa. ”Lattialämmitteinen puuvarasto pannuhuoneen vieressä on paras ratkaisu.” 3989_.indd 29 27.11.2015 17.58. kattilassa on neljän tuhannen litran vesitilavuus ja yksi lämmitys nostaa veden lämpötilaa kahdellakymmenellä asteella. Tämä puumäärä palaa 2 tuntia, jonka jälkeen luukut ja hormissa oleva pelti suljetaan. ”kattilan neljäs versio osoittautui toimivaksi. ”Juhannuskesän polttopuut eivät syty niin hyvin kuin elokuussa tehdyt.” puusta pelkästään vettä. Ulkokuivaa kannattaa pitää yön yli lämpimässä, jolloin pintakosteus poistuu ja puu syttyy ja palaa paremmin. Polttopuiden pitää kuivua ylivuotisiksi katoksessa. sillä matkalla kaasut jäähtyvät ja pienhiukkaset putoavat hyllyille. UUTTA! Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpad -tietokoneet vaativaan maastotyöhön! • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus METSÄNOMISTAJA Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa: www.kantoon.fi Lähes päästötön Puun PienPoLTon laitteita on eri tarkoituksiin eikä ole polttolaitetta, jossa yhdistyisi enemmän kuin kaksi hyvää ominaisuutta. Tavallisena talvipäivänä pesään laitetaan kerrallaan 33 kiloa puita, josta saadaan hyödyksi 100 kilowattituntia. Havupuut eivät tarvitse rasiinkaatamista, vaan ne kannattaa kaataa myöhään syksyllä tai talvella. kattila lämmittää sekä talon että kaiken käyttöveden. Heti syksyllä koivu on hyvä katkoa, pilkkoa sekä pinota. Häggmanin suunnittelemassa kattilassa on hyllyjä, jotka laittavat savukaasut tekemään monta mutkaa ja kiertämään kahdeksan metrin matkan. 29 MAKASIINI 8 • 2015 TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Tapio Silva Oy, Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen mikko.lumperoinen@tapio.fi p. leivinuunia käytetään leivän paistamiseen ja tuvan lämmittämiseen, varaava takkaa lämmittää ja tuo tunnelmaa, mutta molemmat ovat melko onnettomia hyötysuhteeltaan ja hiukkaspäästöiltään, puukiukaasta puhumattakaan. näillä piirustuksilla kattiloita on tehty noin sata”, Häggman kertoo. Kosteusarvo saattaa laskea jopa kymmenen prosenttiyksikköä. koulutukseltaan hän on teknikko, ja miehellä on myös yrittäjätaustaa. Ne on syytä myös pilkkoa talvella, kuivan pakkasilman aikana. Tärkeää on myös puupinon peittäminen mahdollisimman ilmavasti esimerkiksi peltikatteella
Kun omistamasi yhtiö jakaa sinulle osinkoa, on siitä käytännössä verovapaata osinkotuloa 75 prosenttia. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Verotuksellisesti meitä ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan muihin yrittäjiin verrattuna, ei millään perusteella. Itselläni on myös muuta yritystoimintaa kuin metsätalous. Olen sitä mieltä, että saamani osinko on kokonaan pääomatuloa. Tämä malli on todettu toimivaksi valtiovarainministeriössä esimerkiksi metsätalousyrittäjien muista yrittäjistä poikkeavan perintöja lahjaverokäytännön osalta. P alataan takaisin vero-osaston johtaja Terhi Järvikareen lähtökohtaan – vähennysoikeus ei kuulu kaupunkilaismetsänomistajalle, jolle puun myyntitulo on pelkkää pääomatuloa. Varmaan kyllä, mutta kodin ikkunoista avautuva maisema tosin saattaa olla hieman erilainen. Kauppalehden mukaan Järvikare oli todennut, että vähennysoikeus ei välttämättä kuulu kaupunkilaismetsänomistajille, joille puun myyntitulo on pelkkää pääomatuloa. Maksan yrityksen tuloksesta veroa 20 prosenttia ja yritykseni minulle maksamista osingoista on verovapaata 75 prosenttia. Olennaista on, että tehdään metsissä töitä, myydään puuta ja tehdään me metsätalousyrittäjät K auppalehden nettisivulla oli 25.11.2015 uutinen, jonka toivon olevan se kuuluisa uutisankka. Silloin saat jo toteutetun yhteisöveron alennuksen kahteenkymmeneen prosenttiin täysimääräisesti hyödyksesi. Osakeyhtiön, jonka ainoa omistaja olet. 30 MAKASIINI 8 • 2015 30 MAKASIINI 8 • 2015 3990_.indd 30 26.11.2015 16.18. Selkeästi sanottuna valtiovarainministeriön tavoitteena on taas kerran saada metsätalousyrittäjät heikompaan asemaan verotuksessa kuin muut yrittäjät. Onko Kemijärven kaupungin Vuostimon kylällä asuva kaupunkilainen samalla tavalla kuin minä, Helsingin 00100-alueella asuva. Valtiovarainministeriön vero-osaston johtaja Terhi Järvikare kertoi, että lainvalmistelu on aloitettu. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC itsellemme hyvää taloudellista tulosta. Olisiko oikein, että Rautavaaralla oleva mummo, joka ei tee mitään metsätöitä, saisi vähennyksen, mutta Tampereella asuva päätoiminen metsätalousyrittäjä ei sitä saisi. Epäilen kuitenkin, että toimittaja oli ollut hereillä ja kirjoittanut mitä kuuli. ten poliittisessa päätöksenteossa todettaisiin, ettei verovähennystä voida toteuttaa metsätalousyrittäjille, koska rajanveto siitä, kuka on oikea metsätalousyrittäjä, ei voida tehdä. Maksat pääomaveroa vain pienestä osasta tulostasi. M ikä ihme on kaupunkilaismetsänomistaja ja mitä ihmettä sillä on väliä, missä asuu. Sen jälkeen, ensin virkamiesvalmistelussa ja sitToivottavasti se oli ankka Selkeästi sanottuna valtiovarainministeriön tavoitteena on taas kerran saada metsätalousyrittäjät heikompaan asemaan verotuksessa kuin muut yrittäjät. Entä jos omistatkin metsäsi osakeyhtiön kautta. Mielestäni kyseessä on selkeästi pääomatulo. Ideana on korvata muille kuin osakeyhtiömuodossa toimiville yrittäjille se, että he eivät hyötyneet yhteisöveron alentamisesta kahteenkymmeneen prosenttiin. P oltin päreeni johtavan virkamiehen avaukseen siksi, että sillä saataisiin jaettua metsätalousyrittäjiä keskenään edellä kuvaamallani tavalla. Jos olet lain mukaan arvonlisäverovelvollinen, olet yrittäjä. En halua nyt ottaa kantaa siihen, mikä on oikea pääomatulojen verotuksen taso. Ai niin, jos on pakko saada selville oletko metsätalousyrittäjä, se on helppo todeta. Hallitusohjelmassa todetaan, että yksityiset liikkeenharjoittajat, henkilöyhtiöt sekä maaja metsätalouden harjoittajat saavat viiden prosentin vähennyksen verotettavasta tulostaan
Metsänhoito Kannattaako metsä vakuuttaa. sivu 32 OMA METSÄ Pikatesti Gore-parka koetuksella Sivu 35 PuukauPPakoulu Kun tulee riita Sivu 36 tutkiMus Pikkukoivut yllättivät Sivu 38 allakka Metsäelämän syyssurkeus Sivu 39 PerintöMetsä Osakkaaksi yhteismetsään Sivu 40 kysy Pois Mikä selittää ruskan värit. Sivu 42 M ik ko H äy ry n en 3991_.indd 31 26.11.2015 16.19
metsä vakuutuksista METSÄNHOITO m ik ko ri ik il ä Metsävakuutuksen hintaan vaikuttavat vakuutuksen laajuuden lisäksi omavastuun suuruus ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärä. 32 MAKASIINI 8 • 2015 32 MAKASIINI 8 • 2015 3992_.indd 32 27.11.2015 17.59
Kuutiokohtaisen korvauksen lisäksi nuorille tuhometsille maksetaan odotusarvolisää, jos puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen. Tuulitai hyönteistuhon aim ik ko ri ik il ä a n Te ro a a lT o n en heuttama tappio on suuri silloin, kun metsän arvokasvu on parhaimmillaan. Vakuutusten määrä lähti kasvuun vuosien 2010–2011 suurten myrskytuhojen jälkeen. Myös tuhonaiheuttajia on enemmän. Metsänomistaja voi valita eri vakuutusyhtiöiden listoilta kaksi–kolme päävaihtoehtoa. Laajimman vakuutusturvatason ottaminen on perusteltua, jos metsälle on muitakin uhkia: se sijaitsee esimerkiksi kirjanpainaja-alueella tai laajoja taimikoita uhkaavat myyrätai sienituhot. Odotusarvolisällä korvataan metsänomistajalle se tappio, joka syntyy, kun metsä ei ehdi tuhon vuoksi kasvaa tukkikokoon eli hakkuukypsäksi. Kattavin vakuutus sisältää palo-, myrskyja lumivakuutuksen lisäksi vakuutuksen esimerkiksi hyönteis-, tulva-, eläinja sienituhoja vastaan. 6 Millainen metsä kannattaa vakuuttaa. Jos puu on roudattomassa maassa, taivaalta sataa märkää lunta ja tuuli on navakka, tuulija lumituhoja tulee paljon. 1 Mitä metsävakuutus korvaa. 33 MAKASIINI 8 • 2015 33 MAKASIINI 8 • 2015 3992_.indd 33 27.11.2015 17.59. Tämä tarkoittaa tuhoja varttuneessa kasvatusmetsässä eli silloin, kun kuitupuut ovat järeytymässä tukiksi. Tällä hetkellä noin puolet yksityisistä metsänomistajista on ottanut metsävakuutuksen. Metsävakuutuksen hinta riippuu metsän sijaintipaikkakunnasta, vakuutuksen kattavuudesta, kuutiokohtaisesta enimmäiskorvauksesta ja omavastuusta. Vakuuttamista harkitsevan kannattaa puntaroida, millaiset tuhot puita lähiaikoina voivat uhata. Vakuutus voi olla tarpeen etenkin, jos suunnittelee harvennushakkuita, jos tulossa on myyrähuippu tai jos kirjanpainajat ovat iskeneet oman kuusikon lähialueelle. metsä vakuutuksista Viime vuosien myrskyt ovat lisänneet metsänomistajien intoa metsien vakuuttamiseen. TeksTi ValTTeri skyTTä Myrskytuhot korvataan todellisen menetyksen mukaan. Odotusarvo on tärkeä osa keskenkasvuisesta metsästä saatavia korvauksia, joten vakuutusehtoja vertaillessa kannattaa miettiä puuston ikää. Metsävakuutus on täysarvovakuutus lukuun ottamatta myrskytuhoja, jotka korvataan vakuutuksessa valitun enimmäiskorvauksen mukaan. Jos varautuu myrskyja lumituhojen varalta, perusvakuutustaso riittää. Joillakin yhtiöillä kuutiokohtainen enimmäiskorvaus koskee myös odotusarvolisää, toisilla ei. Puunostajat voivat olla varautuneempia myrskypuiden suhteen. Metsätuhojen riski on kasvanut 2000-luvulla. 2 Paljonko vakuuttaminen maksaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sijaitsevalle 40 hehtaarin metsätilalle saa noin 500 euron omavastuulla laajan metsävakuutuksen 230–400 euron vuosimaksulla. Pelkästään ilmastonmuutos lisää tuhoriskiä merkittävästi. Suppein vaihtoehto on vakuuttaa metsä pelkästään palon tai myrskyn varalta. Myös kemeratuen tuoreimmat muutokset ovat kasvattaneet vakuutusten määrää. 4 Onko vakuuttamisen tarve kasvanut. Metsävakuutus koskee koko metsätilaa. Tavallisesti noin 15 euron enimmäiskorvaus riittää korvauskatoksi, mutta isoissa myrskyissä vahingot nousevat kymmeniin euroihin kuutiolta. Myrskyvahinko korvataan todellisen menetyksen mukaan: jos vahinko on 9 euroa kuutiolta, vakuutus korvaa kuutiota kohden 9 euroa, vaikka vakuutuksessa valittu enimmäiskorvaus olisikin 20 euroa kuutiolta. Toisaalta myrskytuhot ovat nostaneet metsävakuutusten hintoja. Vakuutus on aina varautumista riskiin, joka voi toteutua tai jäädä toteutumatta. 5 Mikä vakuutustaso on sopivin. 3 Kuinka moni metsänomistaja on vakuuttanut metsänsä. 7 Mitä ovat kuutiokohtaiset enimmäiskorvaukset. Toisessa vakuutusportaassa metsä vakuutetaan palon sekä myrskyja lumituhojen varalta. 8 Saako nuorista tuhometsistä odotusarvolisää. Tuulisuuden lisääntymistä vielä suurempi tekijä on se, että talviolosuhteet muuttuvat. Myrsky ei kuitenkaan aina kaada puita juurineen, ja säröiksi katkenneissa puissa voi olla piilovaurioita rungoissa. Enimmäiskorvausrajat vaihtelevat 14 eurosta 35 euroon. Suuret enimmäiskorvaukset sopivat arvokkaisiin kohteisiin ja korkean korjuukustannuksen alueille, kuten saaristoon. Hakkuukypsän metsäalueen tuhoja lieventää se, että tuhon sattuessa alueen voi hakata kokonaan
Vuonna 2014 hirvituhoja korvattiin yli 400 000 euroa. **Enimmäiskorvaus koskee tavallisesti vain myrskytuhoja. 17 Kuinka nopeasti ja miten korvausta tulee hakea. Yleisesti ottaen puuta tulee kaatua myrskyssä 20–30 runkoa, jotta korvauskynnys ylittyy. Vastuuja oikeusturvavakuutukset ovat metsävakuutukseen erikseen lisättäviä extroja. Tänä vuonna myyrähuippu on Lapissa, ensi vuonna sitä odotetaan Eteläja Itä-Suomeen. Juttua varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen johtavaa asiantuntijaa Markku Remestä, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojaa Jarmo Kuorinkia, Lähitapiolan suunnittelupäällikkö Sanna-Maria Tikkasta sekä Fennian asiantuntijaratkaisija Meeri Sarkkista. 9 Milloin tarvitaan vahingonarvioitsijaa ja kuka arvioinnin tekee. 14 Mitä ei korvata. Korvausta voi hakea puhelimitse, verkkosivujen kautta tai paikan päällä vakuutusyhtiössä. Oikeusturvavakuutus korvaa lakimieskustannuksia metsään liittyvissä riita-, rikostai hakemusasioissa. Korjuutyöt voi aloittaa heti vahinkoilmoituksen jättämisen jälkeen. esimerkkihinnoissa ei ole huomioitu keskittämistai muita alennuksia. Myöskään juurikäävän eli tyvilahon aiheuttamia tuhoja ei korvata. Mönkijä tulee vakuuttaa erillisellä liikennevakuutuksella, vaikkei se olisikaan maantiekäytössä. Vastuuvakuutus korvaa henkilöja esinevahinkoja, joita metsänomistajan metsässä tehtävät metsänhoitotai puunkorjuutyöt aiheuttavat ulkopuolisille. Suomen metsäkeskus on arvioinut, että hirvituhokorvaukset ovat liian alhaisia vahinkoihin nähden. Metsänomistaja voi itse arvioida pienet metsätuhot. Myöhässä ja voimakkaina tehdyt harvennukset puolestaan lisäävät tuulija hyönteistuhoriskiä. Hirvituhojen korvaus valtion kassasta on kirjattu riistavahinkolakiin. Kuivuudesta, hallasta, roudasta tai maaperän ravinnepuutoksista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu useimpien vakuutusten piiriin. Kuten edellä on mainittu, metsävakuutus ei korvaa hirvituhoja, mutta jotkin vakuutukset korvaavat metsäkauriiden aiheuttamia vahinkoja. 11 Mitä muita metsävahinkoja valtio korvaa. Surmakkasienen aiheuttama versosurma on puolestaan takavuosina tuhonnut etenkin mäntyjen kasvaimia ja jopa kokonaisia puita. Metsäkuvioiden muoto on myös ratkaisevaa. Jos puuta on kaatunut tai vahingoittunut runsaasti, vahingon arvioi metsäammattilainen, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön edustaja. Metsävakuutus korvaa pääsäänMETSÄNHOITO Hinnoissa on eroa metsälehti kysyi viideltä vakuutusyhtiöiltä laajan metsävakuutuksen hintaa etelä-karjalassa sijaitsevalle 40 hehtaarin metsätilalle. Hirvituhot eivät kuulu metsävakuutusten piiriin, vaan tuhot korvaa Suomen valtio tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Vahinkoilmoitus tulee tavallisesti jättää vuoden kuluessa vahingosta. Tuhojen pitää olla todistettavasti tapahtunut vakuutuksen ottamisen jälkeen, nyt lumen alle jääneiden alueiden tuhohetkeä ei keväällä lumien sulettua voi tarkkaan määritellä. Uusi tuttavuus on mustakorosieni, joka on aiheuttanut laatuja kasvutappioita tai jopa tappanut puita nuorissa, rehevän maan tai pellonistutusalan kuusikoissa. 16 Mitä ovat vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. 15 Entä muut metsään liittyvät omistukset, kuten mönkijä. Tämän talven myyrätuhojen osalta vakuutuksen otto alkaa olla jo liian myöhäistä. Kuusia tuhoava kirjanpainajakuoriainen on viime vuosina ollut merkittävin hyönteistuhojen aiheuttaja. Tulevaisuudessa juurikäävän torjunta kantojenkäsittelyaineella tulee todennäköisesti metsätuholain mukaiseksi velvoitteeksi. 34 MAKASIINI 8 • 2015 34 MAKASIINI 8 • 2015 3992_.indd 34 27.11.2015 17.59. Metsävakuutus ei myöskään korvaa pieniä tuhoja. Kuusia lahottavan ja mäntyjä tappavan juurikääpäsienen leviämistä ehkäisevään kantokäsittelyyn on saanut valtion kemeratukea, mutta tuki poistuu ensi vuonna. Yhtiö Vakuutusmaksu EnimmäisOmavastuu korvausmäärä** Fennia 265 €/v 14 €/m3 500 € iF 234 €/v 16 €/m3 tai 25 €/m3* 450 € Turva 386 €/v 26 €/m3 600 € lähitapiola 350 €/v 15/m3 500 € oP Pohjola 275 €/v 23 €/m3 500 € *16 euroa kuutiolta koskee muita vahinkoja, 25 euroa kuutiolta palovahinkoja. Kemerasta poistui muun muassa tuki metsän uudistamiseen. Tuulituhojen riski lisääntyy, jos hakkuuaukkoja ja aukon laidalla kasvavaa reunametsää on paljon. omavastuu on määritelty suunnilleen samaksi, joten hintaerot syntyvät vakuutussisällöistä ja enimmäiskorvausmäärästä. 12 Mitä kannattaa vakuuttaa myyrätuhojen varalta. 10 Kuka korvaa hirvivahingot. Oikea-aikainen metsänhoito vähentää tuhojen vaikutusta. Myyrätuhon varalta voi vakuuttaa taimikkovaiheen puustot. Vahingonarvioitsijan käyttö kannattaa, jos on epävarma myrskyssä kaatuneen puuston määrästä. Taimikkoa tulee olla vioittunut 0,5–1 hehtaarin yhtenäinen ala. Laaja metsävakuutus voi turvata esimerkiksi vahingontekoa ja varkautta vastaan. Valtion korvattavaksi päätyi ennen myös myyräja myrskytuhoja, mutta kemeratukijärjestelmän uudistus tänä vuonna vähensi valtion osuutta luonnontuhojen korvaajana. 18 Mikä on maksullisen vakuutuksen ohella metsän paras ”vakuutus”. Vahingoittunutta puustoa pitää olla vakuutusyhtiöstä riippuen vähintään 15–20 kuutiota. töisesti puustoon, puutavaraan ja taimiin liittyviä vahinkoja. Myyrätuhovakuutus kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen lumien tuloa. 13 Mitä hyönteisja sienituhoja vastaan vakuutuksella voi suojautua
Repeämiä tai risujen pistelemiä reikiä ei tullut. pIkaTESTI PluSSat ja MiinuKSEt + kestävä + väljästi mitoitettu + suojaa koleudelta hengittävyys 35 MAKASIINI 8 • 2015 3992_.indd 35 27.11.2015 17.59. Asu päihittääkin tavalliset sadevaatteet ja myös useimmat metsureille tarkoitetut sadeviitat ynnä -takit. Materiaali on lujaa. Nollakelillä tuuletusta ei enää tarvittu. Housut on syytä mitoittaa niin, että lahkeet yltävät kunnolla jalkineiden varsien päälle. Ranskalaistakkiin ei saa saman sarjan housuja, mutta se ei ole ongelma. Siedettäväksi ne sen kuitenkin tekevät – nipin napin. Lumimyräkän jälkeen tästä oli hyötyä. Pitkät, tarranauhoin kiristettävät hihat suojaavat ranteita ja korkea kaulus niskaa. Alkuperäisen käyttötarkoituksensa ansiosta takin huppu on niin tilava, että metsurin kypärä mahtuu sen alle. Gore-tex on fiksu materiaali. Testattu takki maksoi 69 euroa ja päälle vielä postikulut. Gore-parka tositestissä sadeasu ei pelasta kastumiselta marraskuisen räntähyydön keskellä, mutta pitää raivaajan lämpimänä. Väljästi mitoitettu maastotakki toimii työkäytössä erinomaisesti ja sen voi pukea raivaussahan valjaiden päälle. Niiden valtteja ovat sotilaskäyttöä varten mitoitettu laatu ja kestävyys sekä siviilikamppeita merkittävästi edullisempi hinta. Ja jotta asiaa tuntemattomalle ei jäisi mitään väärinkäsityksiä, niin selvennettäköön, että marraskuisen märässä metsässä työskentely ei parhaidenkaan kamppeiden kanssa ole mukavaa. Raivurin ripustuskoukku asettuu takin liepeen tasalle. Marraskuussa kelit takin koeajoon olivat sen sijaan otolliset, kun lämpötila painui lähelle nollaa ja sadekausi kuivan alkusyksyn jälkeen iski koko voimallaan. Takki valjaiden päälle Ylijäämätakit myydään käyttämättöminä. Huppu esti puista varisevan lumen joutumisen niskaan, mutta ei kaventanut näkökenttää liiaksi. Sellaista varustusta tuskin keksitäänkään, joka pitäisi sahurin täysin kuivana märässä metsässä. Armeijan gore-tex-takki suojasi hyvin sateelta ja tuiskulta, hiki sahatessa kuitenkin tuli. Ensin mainittu lupaus pitää, mutta materiaalin hengittävyys ainakin kuormittavassa metsätyössä on lähinnä teoriaa, sillä hiki raivatessa tuli. Siihen kokeilemamme asu pystyi. TeksTi mikko riikilä kuVaT sami karPPinen e sittelimme viime kesänä tällä palstalla suomalaisen verkkokauppa Supernovan listoilta löytyneen Ranskan armeijan gore-tex-parkatakin. Näin vesi ei valu kenkien sisälle. Ratkaisevaa on, että suoja-asu pitää käyttäjänsä lämpimänä. Sen luvataan suojaavan sadevedeltä ja samalla läpäisevän kehon tuottamaa hikeä ulospäin. Kainaloiden kohdalla olevien, vetoketjulla suljettavien tuuletusaukkojen avaaminen viilentää tehokkaasti, jos takin sisällä alkaa tuntua tukalalta. Ensin vetenä ja loppukuusta lumimyräkkänä. Olennainen jäi tuolloin kokematta, koska lämpöä oli rapiat 20 astetta eikä sateestakaan ollut sillä kertaa tietoa. Samaisissa nettikaupoissa on tarjolla esimerkiksi Saksan armeijan gore-tex-housuja, jotka sopivat syyssateisiin metsähommiin. Parkatakki tarkoittaa suunnilleen samaa kuin anorakki
kiistaa syntyy muun muassa teistä ja puutavaran mittauksesta. teksti ja kuva Mikko Riikilä T ieasiat aiheuttavat silloin tällöin jälkipuheita puukaupoissa. Tällöin niistä voi valittaa ostajalle. valtaosa sujuu sovinnossa alusta loppuun, mutta eivät kaikki. 36 MAKASIINI 8 • 2015 4019_.indd 36 26.11.2015 16.21. Lähtökohta on kuitenkin selkeä. Teiden käyttöoikeudet on syytä selvittää ennen puukaupan tekemistä. Tienkäyttömaksun on oltava samaa tasoa tien osakkailta perittävien tieKun tulee toraa Talvihakkuiden aiheuttamat maaperäja juuristovauriot paljastuvat usein vasta lumien sulettua. Tämä voi yllättää myyjän. Ostaja saa korvauksetta varastoida ja kuljettaa puita myyjän mailla ja teillä sekä myös niillä teillä, joiden osakas myyjä on. Tosin tien hoitokunta tai osakkaat voivat rajoittaa tien käyttöä kelirikkoaikaan. Usein tien käyttökorvaus jää myyjän kontolle, koska puukauppasopimusten ehdoissa yleensä todetaan, että puun myyjä vastaa tien käyttökorvauksista. Mielivaltaisia korvauksia vieras tiekunta ei voi vaatia. Tällöin tien osakkailla on oikeus periä korvaus tien käytöstä. Joskus puita joudutaan kuljettamaan yksityisteillä, joiden käyttöön myyjällä ei ole oikeutta. Ostomiesten mukaan vain harvat puun myyjät perehtyvät puukauppasopimusten ehtoihin – muun muassa tämän vuoksi ne kannattaa lukea. Jos taas sopimuksessa ei ole käyttökorvauksista mainintaa, tien käyttökorvauksen maksaa puun ostaja. PuukauPPakoulu 8/8 suomessa tehdään vuosittain tuhansia puukauppoja
Korjuuvaurioista ei pidä vaieta Myös puutavaran mittauksesta kiistellään: esimerkiksi silloin, kun hakkuukertymä jää leimausarviota pienemmäksi tai tukkia kertyy odotettua vähemmän. Maksujen perusteita voi kysellä kunnan tielautakunnasta tai käyttää verrokkina esimerkiksi Metsähallituksen äskettäin määrittämiä tien käyttökorvauksia. Tästä syystä metsätalouden kiistoihin ei voi hakea apua kuluttajaviranomaiselta, vaan tiukan paikan tullen on käännyttävä käräjäoikeuden puoleen. Ostaja vastaa tien korjaamisesta, vaikka leimikko olisi myyty hyvähintaisena kelirikkoleimikkona, josta puut pitäisi voida kuljettaa myös kelirikon aikaan, mutta tie ei kestäkään puutavara-autoja. ”Korjuuvaurioista on reklamoitava puukauppasopimuksessa määritellyn ajan kuluessa. Varmista ammatillinen PEFC-osaamisesi Sertiseri n seurassa. . Metsälaki näet sallii hyvin voimakkaat harvennukset, jotka alentavat puun tuotosta. ”Tienvarressa luovutetun puun kuljetuksista vastaa ostaja. Apua vaurioiden arviointiin voi pyytää esimerkiksi Metsäkeskukselta, joka valvoo korjuun laatua. ”Vastuu on ostajan, ellei myyjä nimenomaisesti ole ottanut vastuuta itselleen”, Niiniaho toteaa. Sanasto Tien hoiTokunTa Yksityistien osakkaiden muodostaman tiekunnan valitsema toimielin, joka vastaa tien kunnossapidosta. Opiskelu netissä on helppoa ja mukaansa tempaavaa. Tien käyTTömaksu korvaus, jonka tiekunta voi periä, kun tieoikeutta vailla olevat käyttävät tietä. Myös leimikon korjuuvaurioista on paras huomauttaa ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. vaihtoehtoisesti tien hoito voidaan antaa toimitsijamiehen vastuulle. Autoilija vastaa korjauksista, jos hän toimii vastoin kuljetuksenantajan ohjeita ja särkee tien. Hän huomauttaa, että esimerkiksi juuristovaurioita ei talvella kyetä hakkuun jälkeen toteamaan, joten niihin voidaan palata lumen sulettua. . Muuten mittaustodistuksen hyväksymisajankohta pidetään yleensä reklamoinnin takarajana”, Pesälä toteaa. Myös liian voimakas harventaminen voi olla peruste valittaa korjuun laadusta. Puiden omistaja korjaa tiet Tien korjaamisesta vastaa vaurioiden aiheuttaja, eli yleensä se, jonka puita kuljetetaan. Pystyja hankintakaupoissa puiden omistusoikeus siirtyy metsässä tai tienvarressa ostajalle. Metsänomistaja luokitellaan elinkeinon harjoittajaksi. ”Tien normaali kuluminen ei velvoita puun kuljettajaa korjaustoimiin”, selvittää Stora Enso Metsän lakiasiain päällikkö seppo niiniaho. Puukauppasopimuksessa kannattaakin määritellä periaatteet, joiden mukaan harvennukset tehdään. Säästät aikaa ja työ metsässä sujuu! . /sertiseri TAPIO ForestTEST® Metsätalouden koulutuksia itsenäisesti suoritettavina kokonaisuuksina. maksujen kanssa. Harvennettiinko liikaa. Harvennusvoimakkuudessa on hyvä vedota nimenomaan metsänhoitosuositusten harvennusmalleihin. Tärkeintä on, ettei hyväksy ostajan toimittamaa mittaustodistusta, jos puukaupan mittaustulos epäilyttää. ToimiTuskauppa kauppatapa, jossa puut toimitetaan käyttöpaikalle asti myyjän lukuun. Tutustu Sertiseri in ja hanki edullinen lisenssi verkkokurssille www.tapio. Saat todistuksen, jolla osoitat hallitsevasi PEFC metsäserti oinnin vaatimukset. 37 MAKASIINI 8 • 2015 4019_.indd 37 26.11.2015 16.21. Metsänhoitoyhdistysten korjaamaa puuta välitetään usein toimituskaupoin paikallisille sahoille. Sorakuormia on turha penätä kepein perustein. Tällöin ostaja on velvollinen korvaamaan puutavaran kuljetusten aiheuttamat tievahingot. Metsänhoitoyhdistysten toimituskauppapuiden kuljetuksissa tievaurioiden korvausvelvollisuus on puunmyyjällä, koska puut kuljetetaan myyjän lukuun jalostuspaikalle. paus toimia metsälain ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Kerroimme mittauksesta Puukauppakoulun edellisessä osassa lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Vastuu teiden korjauksista on myyjällä, jos puut kuljetetaan käyttöpaikalle hänen lukuunsa”, toteaa metsänhoitoyhdistysten lakimies Tuomo pesälä. Myyjä saa puista niin sanotun tehdashinnan mutta maksaa myös kaukokuljetuksen. Esimerkiksi UPM:n puukauppasopimuksen ehdoissa on valmiina luUUDISTUNEET PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN VAATIMUKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN 2016! SERTISERIFFI PEFC
Pienet taimet ovat edullisia hinnaltaan, samoin niiden istutus pottiputkella. itä-suomen yliopistossa väitellyt espanjalainen Rubén Valbuena on yhdistänyt taloustieteen kaavoja lentokoneesta tehtyyn laserkeilaukseen. Rantaja vesikasvillisuus suojaavat nuijapäitä ja aikuisia sammakoita pedoilta sekä toimivat kiinnitysalustana kudulle. Heinäystä ei tarvita Kokeilun tulokset täytyy vielä testata perusteellisemmalla tutkimuksella, mutta jo nyt näyttää siltä, että pikkukoivuilla on mahdollista alentaa koivun viljelykustannuksia huomattavasti. Tulokset auttavat tunnistamaan metsän rakenteellisia ominaisuuksia, arvioimaan erilaisia metsänhoitomenetelmiä ja valvomaan, että metsänhoidossa noudatetaan lainsäädäntöä. Kaiken lisäksi taimikkoa ei välttämättä tarvitse lainkaan heinätä, sillä mättäisiin istutetut taimet päihittävät kasvunopeudellaan sekä kilpailevan pintakasvillisuuden että siemensyntyisen lehtipuuston. myös ruskosammakko oli majava-altailla runsaimmillaan. Viitasammakkoa ei löytynyt mistään muualta. ”Voi olla, että tätä kokeilua emme voi jatkaa, koska hirvituhoja on niin paljon”, Luoranen harmitteli. 15.8. 11.8.2015 pisimmät koivut olivat 150–180 sentin mittaisia. Pottiputkella istutetut koivuntaimet ylsivät miehen mittaan jo toisena kesänä. Majava-altaat sammakoiden mieleen Tuoreen tutkimuksen mukaan majava-altaat ovat otollinen ympäristö sammakoille altaiden mataluuden, lämpimän veden sekä runsaan vesikasvillisuuden ansiosta. UPM:n Joroisten taimitarhan tuotantopäällikkö Anne Immonen halusi kokeilla, voisiko koivua istuttaa kuin pieniä kuusen paakkutaimia. Istutushetkellä 10–15-senttiset taimet venyivät ensimmäisenä kesänä pituutta keskimäärin puoli metriä. Hehtaarille tarvittavan 1 600 taimen taimija istutuskustannus on yli 1 200 euroa. Hirviä nämäkään koivut eivät pääse karkuun. Silloin viljely tulisi paljon edullisemmaksi, mikä ehkä kasvattaisi vähiin käynyttä koivun suosiota. Ja a n a lu o Ra n En ER KK i o Ks a n En /l u KE Ja a n a lu o Ra n En 38 MAKASIINI 8 • 2015 38 MAKASIINI 8 • 2015 3993_.indd 38 26.11.2015 16.23. W iK im Ed ia Co m m o n s taloustieteen kaavat apuun Taloustieteen laskentamenetelmiä voidaan hyödyntää myös metsävarojen mittaamisessa. majava-altaiden suosiollinen vaikutus sammakoihin selittyy sillä, että ne ovat rehevämpiä ympäristöjä kuin metsäjärvet ja kausikosteikot. ilmeni, että kaikki suomen alkuperäiset sammakkolajit – ruskoja viitasammakko (kuvassa) sekä rupikonna – esiintyivät majava-altailla. ”Kustannushyöty kasvaa entisestään, kun otetaan huomioon taimien kuljetus ja varastointi”, kertoi Jaana Luoranen marraskuussa Metsäntieteen päivillä. Viime vuosina vain noin kolme prosenttia istutetuista taimista on ollut koivua. 2014 Anne Immonen esittelee puolimetristä tainta. Toisen kesän jälkeen taimet olivat keskimäärin jo 119 senttimetrin mittaisia ja pisimmät 180 senttiä. Helsingin yliopiston tutkijat vertasivat sammakkolajien runsautta eri vesistötyypeissä. Pikkukoivu yllätti TUTKITTUA Eliisa KallioniEmi Vanhastaan koivuntaimia on istutettu maahan kourukuokalla puolen metrin mittaisina paakkutaimina, mikä on tehnyt koivunviljelystä kallista. Immosen ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Luorasen tekemässä kokeilussa pikkukoivut lähtivät yllättävän hyvin kasvuun. 19.5.2014 taimella oli maanpäällistä mittaa noin 11 senttiä. Valbuena on käyttänyt tutkimuksessaan lorenz-käyrää, jolla kuvataan varallisuuden jakautumista yhteiskunnissa
Jatkuvasti pöydässä on vain kuhafilettä, hirvipaistia ja metsonrintaakin. Ruokahalu on sairaalloisen valtava. Aamuja iltahämärissä joutuu istumaan toimistopöydän ääreen ja siivoilemaan paperipinkkoja. Työtä, työtä ja työtä olisi lähes joka paikassa, mutta eipä kuulu saha eikä heilu vesuri. Elät liian kauan moisilla pöperöillä. Mitä huonoa ja halpaa sitten myytäisiin kaukaisiin maihin. Tu u li kk i Si RO lA ornitolokiseen dieettiini. tömiä muotimaastoja – riistatiheiköitä – on puolestaan kiitettävästi. Enkä voi juhlapöydässäkään näykkiä hippusia sieltä täältä, vaan joudun lastaamaan lautaselle joka sorttia ison keon. Olisipa valtakunnassa joutilaita tai muuten pystykarsinnasta innostuneita, niin johan sahat muutaman vuosikymmenen päästä hukkuisivat oksattomaan, hyvälaatuiseen sahatavaraan. Pölyhenkosten vetäminenkin oli miltei mahdotonta, kun ruohoissa ja vesoissa oli kosteutta, joka liimasi ison osan pölyistä itseensä. Kyllä kohta tulee nootti sekä komissiolta että kuralätkäpitsayhdistykseltä, jotta syöhän poika jauhomakkaraakin. Tietysti parhaan liikuntaelämyksen saakin telkkarin ääressä seuraamalla potkupalloa. Kaadettavien puiden tyvet näkyivät liian selvästi, raivurin terää ei juuri päässyt teroittamaan kiveenraapaisujen takia. Ja jos ryhtyy kuuntelemaan, toisinaan ei kuule mitään, ei yhtään mitään. Tuhatmäärin niitä suuntasi etelän rannoille, meikäläinen vaan jäi tänne raivaamaan. Paitsi tukin liian kallis hinta, se on ollut muualla hoidossa jo vuosikymmenet. S itten se ruokapuoli. Taimikonhoidossa oli vaikeutta. Ei auta kun iltakaudet pupertaa suuhunsa herkkuja ja virvokkeita. Kunnon tuskanhikeäkään ei saanut pintaan, kun keli oli ärsyttävästi sopivan viileä. Moisille ajatuksille ei tahdo olla sijaa majatalossa. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Eikä silti tästä kukkakeppivartalosta pääse eroon sitten millään. Passipaikassakin on etsimistä, läpinäkymätMetsäelämän syyssurkeus Moiti syksyä säätä pimeyttä työn vaikeutta 39 MAKASIINI 8 • 2015 39 MAKASIINI 8 • 2015 3994_.indd 39 26.11.2015 16.24. Ja jälkiruuaksi kylmiä karpaloita kuumalla kinuskikastikkeella. Puolukoita jäi metsään valtavasti. Näin syksyn ja talven vaihteessa aiheita on valittavaksi asti. Harmillista sekin, etten voi joka kipon kohdalla jupista, että tuo ei sovi vatsalle, eikä tuo käy Y ksi lukuisista vaivoistani on se, että yritän löytää asioista hyviä puolia, katselen maailmaa vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Kaikki uppoaa ahmatin kitaan. Yön pimeydestä en juuri tiedä, olen matkoilla höyhensaarilla. Halvatun ulkolaiset poimijat, etteivät paria kuukautta kauempaa viitsi niitä poimia. Siinäkin hommassa monesti syysaurinko räkitti suoraan silmiin. Illalla ulkona ei näe juuri ollenkaan, korkeintaan tähtitaivaan. Oksaiset rungot häiritsevät ampumasektorilla. Pimeyskin on kamalaa. H irvijahti puolestaan tuo tullessaan jokavuotisen pitäjän metsäkatselmuksen, joka sekään ei mieltä ylennä. Rutista ja ruikuttaa pitää, joka asiasta. Hiljaa passissa seisten alkaa nolottaa. Joskin työ alinomaa häiriintyi, kun joutui tähyilemään muuttavia auroja. Päivän kun ulkona häärää ja hengittää viileää ilmaa sisään ja lämmintä ulos, niin kyllä siinä kuihtuu, laihtuu ja haihtuu. Kurki-, hanhija joutsenparvien kiljunta ei se meinannut ottaa laantuakseen
Vaihda tila osuuksiin Kuten metsänomistajaksi myös yhteismetsän osakkaaksi tullaan useimmiten perinnön tai metsän sukupolvenvaihdoksen kautta. Omistajasta Osakkaaksi Yhteismetsästä kiinnostuneelle on tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin oman yhteismetsän perustaminen. Tärkeintä on, että yhteismetsään liitettävän alueen ja muodostettavien yhteismetsäosuuksien arvot ovat samansuuruiset. Itse pidän hyvänä yhteismetsänä sellaista, jonka talous ja metsät ovat hyvin hoidettu ja joka tuottaa osakkaalle toivottua tulosta joko ylijäämän jakona tai osuuden arvon kasvuna. Jos suvun kautta ei yhteismetsäosuuksia ole kuitenkaan luvassa ja yhteismetsään tekee mieli, voi asian ratkaista esimerkiksi liittämällä oma metsä osuuksia vastaan johonkin jo olemassa olevaan yhteismetsään. Sovittu metsäalue tai metsätila liitetään toimituksessa yhteismetsän alueeseen ja metsänomistajalle muodostetaan samasta arvosta yhteismetsäosuuksia. Sen vuoksi yhteismetsäosuuksien arvo ja liitettävän alueen arvo täytyy määrittää niin, että liittäminen tapahtuu oikeudenmukaisesti sekä uutta että entisiä osakkaita ajatellen. Tällaisia yhteismetsiä voi tiedustella Suomen metsäkeskuksen alueellisilta metsätilarakenteen asiantuntijoilta sekä Maanmittauslaitoksen yhteismetsätoimituksia tekeviltä toimitusinsinööreiltä. Se näkyy esimerkiksi Maanmittauslaitokseen tulevien liittämishakemusten määrän kasvuna. Nykyisestä yli 300 yhteismetsästä arviolta 30–50 on sellaisia, jotka ottavat liittämisen kautta muitakin uusia osakkaita kuin aiempien osakkaiden perheenjäseniä. Yleisimmin korkona on käytetty 3–5 prosenttia. Tarkkana arvonmäärityksessä Arvonmäärityksen tasapuolisuus on liittämisessä tärkeä. Olemassa olevat yhteismetsät laajenevat vuosittain noin 2 000 hehtaarilla osuuksia vastaan liitettävien metsäalueiden myötä. Yhteismetsät ovat puolestaan ensisijaisesti kiinnostuneita sellaisista metsätiloista, jotka sijaitsevat lähellä niiden omia alueita. Liittämisessä ei pidä sopia kummankaan osapuolen maksettavaksi rahakorvauksia. Yhteismetsien toimintaa ohjaa periaate, että kenenkään oikeuksia ei saa loukata. Muuten liittäminen voidaan katsoa luovutukseksi, josta saattaa koitua ikäviä veroseuraamuksia. Liittämishaluja niukasti Vaikein vaihe liittämisessä on hyvän yhteismetsän löytäminen kumppaniksi, ellei jo ennestään ole tiedossa yhteismetsää, jonka kanssa liittämisestä voisi sopia. Oman tilan voi vaikka liittää olemassa olevaan yhteismetsään. Tämä tulee esille sekä yhteismetsälaissa että kiinteistötoimituksissa. Kauempanakin sijaitsevat tilat voivat kiinnostaa, jos ne ovat isoja. Tuottoarvomenetelmä on käytännössä todettu oikeudenmukaiseksi arvonmääritystavaksi liittämisissä, kunhan menetelmän edellyttämä korkoprosentti osataan asettaa oikealle tasolle. Tämä edellyttää yhteismetsän kanssa tehtävän liittämissopimuksen ja Maanmittauslaitokselle toimitettavan liittämishakemuksen. Ei ihme, sillä hyvin toimivan yhteismetsän osakkuus lienee helpointa metsänomistusta. Pirjo Havia PERINTÖMETSÄ 40 MAKASIINI 8 • 2015 3972_.indd 40 27.11.2015 10.11. Lisäksi yhteismetsällä pitäisi olla ammattitaitoinen ja motivoitunut hallinto, myös luottamuksen sekä viestinnän osakkaiden ja hallinnon kesken tulisi toimia. Liittämistoimitus on maksuton, eikä liittyjän eikä yhteismetsän maksettavaksi tule veroseuraamuksia. Liittäminen koetaan arvonmäärityssyistä hankalaksi erityisesti silloin, kun yhteismetsällä on merkittäviä, määräaikaisia tulolähteitä kuten tuulivoimapuiston vuokria tai maa-ainesten myyntituloja. Y hteismetsät kiinnostavat metsänomistajia yhä enemmän
Tietoa yhteismetsistä • Maanmittauslaitos julkaisee kaksi kertaa vuodessa kunnittaisen luettelon yhteismetsistä osoitteessa www.maanmittauslaitos. Yhteismetsän kanssa tehdään sopimus metsäalueen ostamisesta niin, että alue liitetään yhteismetsään välittömästi kaupan jälkeen. Yhteismetsän osakaskunta voi ohjesäännössään määrätä etuosto-oikeudesta, jota se voi käyttää silloin, kun osuuksia myydään erillisinä ilman kiinteistöä. VaIkEIN VaIhE lIITTÄMISESSÄ oN hyVÄN yhTEISMETSÄN lÖyTÄMINEN kuMPPaNIkSI. Niiden kauppaa voi tällöin verrata osakekauppaan sillä erotuksella, että tarvitaan maakaaren mukainen määrämuotoinen kauppakirja ja kaupanvahvistus. Kiinteistöstä irrallaan myytävät yhteismetsäosuudet kiinnostavat monia sijoitusmielessäkin. Yhteismetsien ohjesäännöissä määrätään usein pienimmästä luovutettavasta osuusluvusta. Uuden omistajan on maksettava varainsiirtoveroa neljä prosenttia kauppahinnasta ja haettava lainhuuto. • Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt ylläpitävät julkista yhteismetsärekisteriä, josta voi tarvittaessa selvittää haluamansa yhteismetsän yhteyshenkilöt ja ohjesäännön määräykset. Kun tällainen tila vaihtaa omistajaa, siirtyvät osuudet kiinteistön mukana uudelle omistajalle. Sijoituksella mukaan Muitakin reittejä yhteismetsään on. Yhteismetsän kanssa voi esimerkiksi sopia sijoituspanoksesta liitettävän alueen hankkimiseksi. Eri puolilla Suomea toimii muutamia niin sanottuja sijoitusyhteismetsiä, jotka laajenevat nopeasti ja ottavat mielellään vastaan uusia osakkaita laajaltakin alueelta. Menettely on koettu sekä aiempien että uusien osakkaiden kesken toimivaksi ja tasapuoliseksi. Osuuksia vähän myynnissä Kolmas tapa päästä yhteismetsän osakkaaksi on ostaa irrallisia yhteismetsäosuuksia eli pelkkiä osuuksia ilman metsäkiinteistöä. Sijoitusyhteismetsään voi liittää metsää osuuksia vastaan, mutta niihin voi päästä osakkaaksi myös rahasijoitusten kautta. Liitettävän alueen arvo saadaan toteutuneesta kauppahinnasta. Etuosto-oikeutta ei kuitenkaan voida käyttää sellaisissa yhteismetsäosuuksien kaupoissa, joissa ostajana on saman yhteismetsän osakas tai myyjän perheenjäsen tai muuten myyjään läheisessä suhteessa oleva ostaja. Vielä yksi mahdollisuus yhteismetsään pääsemiseksi on sellaisen tilan hankkiminen, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä koordinoi sopivien metsätilojen yhteisostoja. Irrallisten osuuksien kauppaa rajoittaa tarjonnan niukkuus, sillä osuuksia tulee myyntiin vain vähän. fi/kiinteistot/ maanmittaustoimitukset/ yhteismetsatoimitukset. Mikäli metsäalueen liittäjä ei ennestään ole yhteismetsän osakas, on liitettävän alueen vastattava arvoltaan vähintään pienimmän luovutettavan osuusluvun arvoa. Lisäksi kauppaa vähentää osakaskunnan etuosto-oikeus. 41 MAKASIINI 8 • 2015 3972_.indd 41 27.11.2015 10.11. Sen sijaan määräalan kaupassa osuudet eivät siirry, ellei siitä erikseen sovita. Metsätilamarkkinoilla yhteismetsäosuudet vaihtavat omistajaa useimmiten metsätilaan kuuluvina omaisuusosina. Yhteismetsäosuudet ovat kiinteää omaisuutta, jonka voi luovuttaa myös kiinteistöstä erotettuna
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että puu turvaa ravinteiden siirron erittämällä aineita, jotka estävät ja hidastavat lehdissä jo olevien sienten ja bakteerien toimintaa. Pienkoneiden asiantuntija. Kesällä lehtivihreä peittää muut väriaineet alleen. Siksi sen ei tarvitse syksyllä tyhjentää lehtien typpivarastoa eikä sillä ole ruskaakaan. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Meikäläisten tammien syysväri on nahanruskea, mutta monilla amerikkalaisilla tammilla on voimakkaan punainen ruska. Metsätilan sukupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Kun lehtivihreä hajoaa, näkyvät jäljelle jääneet keltaiset tai ruskeat väriaineet. Siis puulajilla, puiden yksilöllisellä vaihtelulla ja säillä on vaikutuksensa ruskaan. Kun vuosien mittaan kertyy samasta maisemasta syksyisiä kuvia, huomaa saman puuyksilönkin syysvärissä vaihtelua. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Lepällä on juurinystyröissä typpeä sitovia bakteereja, jotka turvaavat lepän typen saannin. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. 42 MAKASIINI 8 • 2015 42 MAKASIINI 8 • 2015 3973_.indd 42 26.11.2015 16.27. koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Ruskan varsinaisesta tarkoituksesta on erilaisia näkemyksiä. Samalla tavoin typpitaloutensa turvanneen tyrninkin lehdet lakastuvat syksyllä ilman erityistä värinmuutosta. Eri puulajien ja usein myös saman puulajin eri yksilöiden syysväri on erilainen. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Ruskaa katsellessani ihmettelin, miksi jotkut puut muuttuvat punertaviksi ja jotkut kellertäviksi. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Saarnen, raudusja hieskoivun syysväri on KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Ruskan värit syntyvät, kun puu purkaa lehtensä tuotantokoneiston ja siirtää arvokkaimmat ainesosat, ennen muuta typen, oksistoon seuraavana kevään uudelleen käytettäväksi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miksi lehtien värit vaihtelevat ruskassa. Osa väriaineista on lehdissä siis jo kesällä, mutta erityisesti punaisia sävyjä ruskaan aiheuttavat antosyaanit kasvi valmistaa lehden alasajon aikana. Lepän ja tammen lehdet taas jäävät hyvin vaatimattoman näköisiksi. Ruskaan vaikuttavat niin puulaji, puuyksilöiden vaihtelu kuin sääkin
Moottorisahan voi jättää syyskelillä palstalle, kun vain huolehtii, että saha on suojattu sateelta. Haavan ja pihlajan ruskassa on vaihtelevassa määrin keltaisen ohella punaista väriä. Voiko raivaussahaa pitää talven kylmässä varastossa vai pitäisikö sen olla lämpimässä. Olen hankkimassa pakettiautoa, jolla olisi sekä maaettä metsätalouden ajoa ja jonkun verran omaa ajoa. VÄINÖ SIKANEN Miten välttää männynversoruoste. Ensimmäinen käynnistys kannattaa tehdä vanhalla tulpalla ja vaihtaa uuteen savun hälvettyä. Ostimme kaverin kanssa puoliksi 134 hehtaarin metsätilan vuonna 2009. Syksyn väriloistoa halajavan on parasta kasvattaa eläviä maisemahaapoja männynviljelyalueen ulkopuolella tai varttuneissa metsissä. Koneen ollessa kylmässä varastossa ilman lämpötilavaihtelut aiheuttavat koneen huurtumisen, myös koneen sisäpuolelta. Mikä tulee kaupan jälkeen olemaan metsävähennyspohjani ja siirtyykö minulle kaupassa yhtymän käyttämää metsävähennystä. Sekin viittaa siihen, että ruskalla olisi merkitystä ravinteiden siirron turvaamisessa. Oletetaan, että tulevan kaupan kauppahinta on kuluineen 130 000 euroa, jolloin uusi metsävähennyspohja olisi 78 000 euroa + 103 306 euroa = 181 306 euroa. Samalla suoja-aineella voi myös suojata terän ruostumiselta. KARI MIELIKÄINEN Missä sahoja kannattaa säilyttää. Entä voiko moottorisahan jättää syyskelillä palstalle. Sateinen ja märkä syksy latistaa ruskan, mutta myös kuivuus voi johtaa lehtien ruskettumiseen. Jos yhtymään jää jäljelle vain yksi osakas, jaetaan käyttämätön metsävähennys omistusosuuksien mukaan. Koska versoruoste tarttuu mäntyyn vain maassa talvehtineista lehdistä, paras säästöpuu on lehdetön. Te kirjaatte seuraavaan omaan 2C-verolomakkeeseen tämän ja osuuden ostosta tulevan uuden metsävähennyspohjan yhteenlasketun summan. Versoruosteen tarttuminen mäntyihin ei riipu paljoakaan haavikon tiheydestä eikä puiden koosta. Isojen mäntyjen latvuksiin tauti ei maasta hevin ylety. Suoja-aineella pyritään suojaamaan kampikoneiston kaikki pinnat. Jos haluatte olla varma tulkinnan pitävyydestä, niin hakekaa verottajalta ennakkopäätös. Vielä kun sujauttaa säkin havujen alle, ei pakkanenkaan vaikuta samalla tavalla kuin taivasalla. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Tulpan reiästä voiteluaineen laittaminen sylinteriin ei suojaa kampikoneistoa. Kysymykseen on olemassa seuraava tulkinta, johon ei kuitenkaan ole varmistusta oikeuskäytännössä. Keväällä sade saa itiöt itämään ja leviämään tuulen avustuksella männyn uusiin kasvaimiin, joissa ne muodostavat helmi-itiöpesäkkeitä. Mikäli männyn pituuskasvun aikana alkukesällä ei sada, tuoreita versoja vaurioittavaa tartuntaa ei tapahdu. Paperisäkin sisällä saha kuivahtaa, koska kosteus ei tiivisty sen sisään. Männyntaimikoiden säästöpuiksi kannattaa jättää isokokoisia haapoja ryhmiin. Teille siirtyy yhtymästä puolet käyttämätöntä metsävähennystä, joka on 61 984 euroa ja sen metsävähennyspohja 103 306 euroa. LEO SAASTAMOINEN Pakettiauton liittäminen kalustoon. Suosittelen kuitenkin, että koneen moottoriin syötetään ns. Sahaa ei pidä laittaa muovisäkkiin, koska kosteus tiivistyy muovisäkin sisään. kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. SEPPO VUOKKO Siirtyykö metsävähennys. Kostean kesän jälkeen koivujen ruska on vaisu, usein pihlajan lehdet ruskettuvat ja käpristyvät sen sijaan että muuttuisivat punaisiksi. Olennaista on vain lehtikarikkeen määrä. Riittääkö se, että maaja metsätalouden osuus SH U TT ER ST O CK IM Ag ES 43 MAKASIINI 8 • 2015 43 MAKASIINI 8 • 2015 3973_.indd 43 26.11.2015 16.27. Sahojen paras säilytyspaikka on puolilämmin hyvin tuuletettu varasto, mutta koneita voi säilyttää myös kylmässä varastossa. Miten arvioidaan männynversoruosteen riski, kun tavoitteena on kasvattaa mäntyjen lähistöllä haapoja sekaja jättöpuina monimuotoisuuden sekä maaperän hoidon takia. Yhtymässä käytetty metsävähennys ei siirry ostavalle osakkaalle, kun jäljelle jää vain yksi osakas. Versoruoste vaivaa pahiten nuoria ja hyväkasvuisia, viljavien maiden taimikoita. Varastoinnin jälkeen koneen käynnistyksessä tulee hieman runsaammin sinistä pakokaasua, mutta se loppuu hetken kuluttua. Pakkasten tultua hyvä säilytyspaikka on paperisäkki. Lehtien taudit kuten ruostesienet häiritsevät ruskavärin syntyä tai estävät sen kokonaan. suoja-aine. Menetelmä antaa lisäsuojan kampikoneistolle ja sylinterille. Syksyllä ennen koneen varastointia on tehtävä syyshuolto ohjeen mukaan. Yhtymä on käyttänyt metsävähennystä 135 232 euroa ja käyttämättä on 123 968 euroa. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki keltainen, vaivaiskoivun punainen. Usein ruska on voimakkain ankarissa oloissa kuten metsänrajaseuduilla, kallioisilla kasvupaikoilla ja vuorilla. Sieni talvehtii maahan varisseissa haavan lehdissä. Tällöin on mahdollista, että veroasiamies lähtee hakemaan tulkintaan oikeuden päätöstä. Männystä itiöt siirtyvät kesällä jälleen haavan lehtien alapinnoille ja taudin kiertokulku jatkuu. Suoja-aine ruiskutetaan 2-tahtimoottorin kaasuttimen kurkusta moottorin käydessä nopeaa joutokäyntiä. Taudin tarttuminen vähenee huomattavasti 50 metrin etäisyydellä haavoista ja 200 metrin päässä tartuntariski on jo olematon. Männynversoruoste ei ole aiheuttanut Suomessa laaja-alaisia tuhoja yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Huurteen sulaessa kosteus valuu kampikoneiston laakereihin ja aiheuttaa vauriota. Männynviljelyaloille säästettävät haavat kannattaa kuivattaa pystyyn kaulaamalla ne puolenkymmentä vuotta ennen päätehakkuuta. Olen ostamassa kaverin osuutta tilasta. Männynversoruoste on sienitauti, jonka kiertävät isäntäkasvit ovat haapa ja mänty
Talvella ne saavat pääosan ravinnostaan nuoria oksia ja vesoja syömällä. Tänä syksynä on näkynyt paljon outoja jälkiä nuorten kuusien rungoissa. Välttämättä kyse ei ole ravinnon hankinnasta. Lienevät hirvien tekosia. Majava osoittaa, että puita kuorimallakin voi elää. Ikimuistoiset matkat täynnä sisältöä ja upeita kokemuksia Metsämatka kauniiseen Toscanaan 13.-18.3.2016 Metsäaiheisia vierailukohteita ja aitoa italialaista elämänmenoa. Kuusen pihka taas on ilmeisesti jo vuosituhansia tunnettu lääkkeenä. Loppuosa kuluista, 30 prosenttia, jää vähennyskelvottomaksi yksityistalouden menoksi. Jos osuus on metsätaloudessa 50 prosenttia, pakettiauto laitetaan metsätalouden kalustoon. Jos maatalouden osuus on esimerkiksi 20 prosenttia kokonaiskuluista, sama osuus siirretään maatalouden verotukseen. Jos 50 prosentin raja ei ylity, pakettiauton kulut voidaan vähentää maaja metsätaloudessa todellisten kulujen mukaan. Vaikka kaarnassa ei ole energiaa antavia aineita, siinä on runsaasti kitkeriä tanniineja, fenoleita sekä muita mikrobeja taltuttavia aineita. on yhteensä esimerkiksi 60 prosenttia (30+30). TT_huippuvuoret/italia_230x146.indd 1 17/11/15 14:09 Todennäköisesti kuusen kimpussa on ollut hirvi, joka on havitellut kuoren alla olevaa jälsikerrosta. Vuosikulut ja poistot lasketaan silloin yhteen ja jaetaan ajetuilla kilometreillä. 020 756 8610 Trio Travelsin palvelumaksu 15 eur/hlö Huikean luonnon Huippuvuoret 8.-12.6.2016 Arktista, koskematonta luontoa jääkarhujen saarilla. Hinta 1575 eur/hlö 2 hh, 1hh-lisä 130 eur Lisätiedot ja ilmoittautumiset: TRIO TRAVELS OY sales@triotravels.fi puh. Hinta 1955 eur/hlö 2 hh, 1hh-lisä 350 eur Tutustu matkaohjelmiin sekä runsaaseen matkatarjontaamme: www.triotravels.fi Katso matkakuulumiset ja tykkää meistä myös Facebookissa. Sen jälkeen lasketaan maaja metsätalouden osuus menoista ajokilometrien perusteella. Vähitellen on kertynyt yhä enemmän havaintoja siitä, että eläimet osaavat lääkitä itseään luonnon omilla rohdoilla. Miksi hirvet turvautuvat kuusten kuoreen, kun muutakin ravintoa on saatavilla. Vai pitääkö jommankumman käytön olla vähintään 50 prosenttia, jotta auton saa kalustoon. 3973_.indd 44 26.11.2015 16.27. Arvonlisäverot lasketaan mukaan kuluihin, niitä ei siis erikseen vähennetä arvonlisäverotuksessa. Verosäädösten mukaan pakettiauton käytön pitää olla maatai metsätaloudessa vähintään 50 prosenttia, jotta sen voi liittää kalustoon. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä Hintaan sisältyy: edestakaiset suorat lennot Helsingistä, kuljetukset kohteessa, keskustahotellit, puolihoitoruokailut, runsas retkiohjelma, suomenkielinen opas mukana kohteessa koko matkan ajan. Hirvieläimille kuoren käyttö on sivuroolissa, varsinaisena ravintona ovat ruohot, heinät, puiden lehdet ja nuoret, vielä pehmeät vuosikasvaimet. Niissä kuoren osuus verrattuna kelvolliseen ravintoon on pienempi kuin rungoissa. HANNU JAUHIAINEN Miksi hirvet jälttävät kuusten kuorta. Ehkä hirvi hoitaa kuusen pihkalla kutisevia ikeniään tai vatsavaivojaan. Niiden hampaanjäljet ovat kapeammat kuin hirven, mutta ero ei kuvissa ole kovin selvä. Kaarnassa ei ole kelvollista ravintoa, mutta kuoren alla oleva jälsikerros on elävää solukkoa, jossa on sokereita, rasvoja ja valkuaisaineita. Todennäköisesti kuusten kimpussa on ollut hirvi, mutta kuoren jälttäjä voi olla myös metsäkauris tai valkohäntäpeura
www.moraofsweden.se Keittiöön Kansakoulun Kukkivat puut -opetustaulun saa nyt keittiöpyyhkeenä. Hinta 19,95 euroa. www.hellyhansen.com TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Suositushinta 90–100 euroa. www.KenKaVero.fi Pimeään Petzl Pixa 3R on kestävä ja ladattava otsavalaisin. www.timberwiseParKetti.fi Käsiin Tegera 9102 -työkäsineissä on hyödynnetty pitoa parantavaa GripForce-teknologiaa. Hinta 7,95 euroa. Puunsuojaukseen Luonnon kasviöljyistä valmistettu Osmo Colorin Öljypetsi sopii puulattioiden ja huonekalujen pintakäsittelyyn. www.Vandernet.com 45 MAKASIINI 8 • 2015 45 MAKASIINI 8 • 2015 4015_.indd 45 26.11.2015 16.29. www.scandinaVian outdoor.fi/millet Lattiaan Kotimainen Timberwise-parkettilattia kestää suomalaisissa olosuhteissa. Hinta 20 euroa. Hinta 19,90 euroa. Litran purkki maksaa 75 euroa. Hinta 309 euroa. www.osmocolor.com Ulkoiluun Milletin Trilogy Down Blend -takin eristysmateriaalina on untuvan ja synteettisen kuidun yhdistelmä. Ulkoliikuntaan Helly Hansenin merinovillainen Wool Graphic -alusasu käy niin hiihtäjille kuin metsätyöntekijöillekin. www.eJendals.com Turvallisesti Ruotsalaisen Moran Safepuukkoa on turvallista käyttää
metsäretki Kierros idässä TeksTi ja kuvaT ari komulainen 7 km Pieningän erämaa Jolmajärvi Ontajärvi Volomajärvi Pieninkäjärvi Leiri 14.–15.3.03 Leiri 15.–16.3.03 Leiri 13.–14.3.03 Leiri 12.–13.3.03 Leiri 11.–12.3.03 Leiri 10.–11.3.03 Leiri 9.–10.3.03 Lähtö 9.3.2015 Perillä 16.3.2015 Rukajärvi Kuhmo 46 MAKASIINI 8 • 2015 46 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 46 26.11.2015 16.30
divisioonan miehille. Kierros idässä Pieningän erämaa Itä-Karjalassa oli sodan aikana suomalaisten riistaaitta. Ollikaisen mukaansatempaava kerronta Pieningän erämaasta laittoi mielikuvitukseni laukkaamaan. Se alkoi heti rajan takaa, jonka vartta noina vuosina rajavartijana kävelin tai hiihdin. Luin kirjan heti tuoreeltaan. Tähystystorneista näkyi pitkälle itään ja Pieninkään, jossa horisonttiin jatkuva metsämeri aaltoili korkeina vaaroina. Ollikainen toimi Pieningän alueella jatkosodan vuosina sotilashallinnon palkkaamana metsästäjänä ja kalastajana ja hankki leivän jatketta kenraali Raappanan komentaman 14. Itse Pieninkä ei ollut silloisesta työympäristöstäni – Lieksan kaakkoiskulman raja-alueelta – kovinkaan kaukana. 47 MAKASIINI 8 • 2015 47 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 47 26.11.2015 16.31. K ahdeksankymmentäluvun puolivälissä ilmestyi Jorma Ollikaisen lehtiartikkeleista koottu kirja Pieninkä: Erätarinoita Itä-Karjalasta 1942–44. Ari Komulainen hiihti katsomaan, miltä alue näyttää nykyisin
Mikä on muuttunut. Rajanylitys Venäjän puoleisella Lytän raja-asemalla sujui etukäteisarvailuista poiketen erittäin jouhevasti – kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Samaa kokoluokkaa on Pohjois-Karjalan maakunta. Jouhevasti rajan yli Retki alkoi Kostamuksen kaivoskaupungista, jonne tulimme Vartiuksen kansainvälisen rajanylityspaikan kautta. Ollikainen määritteli Pieningän erämaan ydinalueeksi kylien välisen ja silloin vielä tiettömän saloalueen: Repola–Rukajärvi–Paatene–Porajärvi–Lentiera. Kun retkikumppanini Isto Turpeinen ehdotti tutustumista Pieningän sydänalueeseen hiihtämällä, otin haasteen mielihyvin vastaan. Suuren ja mahtavan Neuvostoliiton aikaan ei ollut mitään mahdollisuutta päästä rajantakaiselle alueelle, mutta nykyisen Venäjän lievemmät matkustussäännöt ja kymmeniä kilometrejä kapeampi rajavyöhyke sen mahdollistavat. Reitti suunniteltiin seuraavanlaiseksi: lähtö Repolan tieltä, Luusinkajärven tasalta etelään Lieksajärven eteläpäähän, mistä Pieninkäjokivartta vanhaan Pieningän kylään, josta ikiaikaista polunpohjaa seuraten itään, vanhojen kyläpaikkojen kautta retken päätepisteeseen Ontajärvelle. Näin laskien tulee salolle pinta-alaa 15 720 neliökilometriä. Olemme vuosien aikaan retkeilleet Pieningässä, mutta lähinnä autolla. Iston lisäksi retkelle tulivat mukaan Eero Oura ja Risto Kiiskinen. Hotelli Fregat Kostamus. Tullivirkailija vain vilkaisi täyteen pakattua henkilöauton takakonttia ja 1. Varusteita kasataan peräkärriin hotelli Fregatin majoitukämpän parkkipaikalla. 3. Nimesimme retkiosaston ”Ryhmä Pieningäksi” erämaan mukaan. Pidimme tammikuun lopulla suunnittelupalaverin, jossa päätettiin retken ajankohta – viikot 11 ja 12 – ja hahmoteltiin hiihdettävä reitti yöpymispaikkoineen. metsäretki 48 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 48 26.11.2015 16.31. 2. Auto juuttui pohjastaan kiinni Repolan tiellä. Retken tarkoituksena oli katsastaa, miltä alueella nyt näyttää ja oliko riista-aitta, josta Ollikainen ja muut metsästäjät ammensivat lisäsärvintä, säilynyt yhtä runsaana kuin sotavuosina. Alueella on pituutta etelä-pohjoissuunnassa 147 kilometriä ja leveyttä länsi-itäsuunnassa Lentierasta Ontajärvelle 107 kilometriä
Ensimmäinen leiri illasta Pieningän salolla. Pari viikkoa jatkunut suojasää oli pehmittänyt paksun polanteen, johon puutavara-autot olivat halkaisseet syvät renkaiden urat. peräkärryn kuomun alle, missä retkivarusteet matkasivat. Varusteet pois peräkärrystä, auto ympäri ja vastassa ollut Volodja lähti sillä kohden Ontajärven kylää, retkemme päätepistettä. 49 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 49 26.11.2015 16.31. Alkumatkasta Muujärven jäällä oli kohtuullisen hyvä hiihtää rannan tuntumassa, mutta keskemmällä selkää vesi nousi ladulle ja vei suksista luiston. Illan alkaessa hämärtyä päätimme leiriytyä. He olivat majoittaneet ja antaneet meille kuljetusapua aiemmilla retkilläkin. Yövyimme Kostamuksessa hotelli Fregatin viihtyisässä ja edullisessa kelokämpässä. Automme juuttui pohjastaan kiinni. Illalla varmistimme vielä puhelinsoitolla, että luvattu apu auton siirtoon olisi seuraavana päivänä valmiina Ontrosenvaaralla. Eero veti Riston avustamana varusteita ahkiossa, minulla ja Istolla oli rinkat kannossa. Tässä meitä auttoivat Ekaterina ja Volodja Romanov, eläkkeellä oleva pariskunta Ontajärven kylästä. Siitä alkoi järvien ja lampien ketju etelän suuntaan, jota päätimme seurata. Mutta missä oli ahkiossa päällimmäisenä ollut lumilapio. Henkilöautolla ei ollut enää Mujejärven liittymän jälkeen mahdollista ajaa Repolaan vievää tietä. Samalla saimme hoidettua Venäjälle rekisteröitymisen, joka vaaditaan yli seitsemän vuorokauden oleskelusta Venäjällä. Näillä järvillä ja lammilla oli talvikalastettu, moottorikelkkojen telanjälkiä risteili pitkin ja poikin. Näimme myös ahman ja parit hirven jäljet. Kohti Pieningän kylää Suunnitelmat ovat eri asia kuin toteutus, totesimme heti ensimmäisenä varsinaisena retkipäivänä. Nousimme tieltä metsään ja suuntasimme hiihtäen kohti vanhaa Pieningän kylää. Marssimme aluksi tietä pitkin sukset kannossa läntisen Muujärven liittymän tasalle. Suunniteltuun lähtöpisteeseen Luusinkajärven tasalle jäi vielä vajaan 20 kilometrin tiematka. Eteenpäin kuitenkin päästiin vesistöltä toiselle
Palokärkien valtakunta Toisena retkipäivänä hiihdimme edelleen kohti etelää ja Pieningän vanhaa kylää. Taustalla Pieninkävaara nostaa lakensa lähes 400 metriin. Silta kantoi hiihtomiestä, mutta ei raskaampia ajoneuvoja, sen verran reikäinen ja lahonnut sillankansi oli. Pudonnut! No, nousin suksille ja vajaan kymmenen kilometrin hiihdon jälkeen lapio löytyi. Kun asetuimme yöpuulle, Risto huomasi makuupussinsa puuttuvan. Ilta meni ruokaa laitellessa ja tulipuita tehdessä. Joen ylityksen jälkeen tulimme valtavalle metsäpaloalueelle. He viipyivät hiihdollaan yli puolenyön, pussihan oli tietysti kauempana kuin lapio. Tästä opimme, että ahkion suojakankaan päällä kuljetettavat varusteet kannattaa sitoa kunnolla kiinni. Alue oli palanut kesällä 2013, suurmetsäpalon savupatsas näkyi tuolloin selvästi myös Suomen puolelle. Täällä riittää hiilenmustalle linnulle meheviä toukkia kopsuteltavaksi vielä vuosikausiksi. Vain kalamaja jäljellä Kahden yöpymisen jälkeen olimme Isto hiihtää pitkää nousua. Nyt paloalue oli palokärkien paratiisi. Suurimpien petäjien latvukset olivat vihreitä vain paikoin, joten tuli oli edennyt pääosin latvapalona. Yöllä oli pakastanut ja matka joutui hankikantoa pitkin. Vain muutamien suonotkokojen puusto oli säilynyt tulelta. Näin jo toinen varusteiden hakuretkikunta, nyt Risto ja Isto, suuntasi tuloladulle. Kokkojärven kaakkoispäässä ylitimme Vienan mahtijoki Tsirkka-Kemijoen huonokuntoista siltaa pitkin. Yöpymisvälineenä mukana oli kamiinalla varustettu Leko-teltta. Etenkin nuori metsä oli kärventynyt kokonaan. metsäretki 50 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 50 26.11.2015 16.31. Ne päästelivät tunnusomaisia kiljahduksiaan ja lentelivät pitkin ja poikin mustuneiden runkojen lomassa ja yläpuolella. Kerkesin leiriin ennen täyden pimeyden laskeutumista. Se jatkui noin 25 kilometrin pituudelta reittimme varrella, hiiltyneitä runkoja riitti silmänkantamattomiin. Heti aamusta löysimme kolmen metsäpeuran jäljet. Puolelta päivin veti pilveen, lauhtui ja iltapäivällä alkoi sadella märkää räntää
Vaarajonon ylityksen jälkeen jatkoimme kohti Honkaniemeä. Jätimme varusteet metsittyneen polku-uran varteen ja hiihdimme vanhaan Pieningän kylään. Seuraavana aamuna odotti yllätys: Tsiassalmen entiselle kyläaukiolle oli pystytetty puolenkymmentä uutta hirsikämppää. Kaakosta muutaman kilometrin päästä kuului konesavotan jurina. 2. Myös ahman jälkijono ja kolmen suden jäljet tulivat vastaan. Kuvasin aholta pöyheän, lähes viisimetrisen pystykatajan. Lomakylä yllätti Retken viidentenä iltapäivänä pudottauduimme tieuralta Tsiasjärven jäälle. Puut vaaran päällä ovat lyhytrunkoisia ja vankkaoksaisia aihkipetäjiä, ne vastaavat Suomessa Lapin tunturien puurajan petäjiä. Uusi Pieningän kylä on rakennettu tästä viisitoista kilometriä idemmäksi, rautatien varteen. Näkymä Pieninkävaaralta Volomajärvelle, päivän tavoitteeseen. Tsiasjärven koillisrannalla on Honkaniemen kyläaukio. Täällä on kolme erämaajärveä yhdessä nipussa: Tsias-, Talvisja Palojärvi. Hakkuut olivat käynnissä, täälläkin äänistä päätellen koneketjulla. Metsäautotiellä, joka seuraa ikiaikaista itään menevää polku-uraa, riittää aluksi nousua kolmisen kilometriä. Pöydälle jätetystä paperista selvisi, että olimme Talvisjärven lomakylässä. vanhan Pieninkä–Honkaniemi-uran varressa. Tämä oli Pieninkää aidoimmillaan ja täältä tavoitti parhaiten koko retkellä Ollikaisen kuvaaman jylhän erämaan. Yritin ikuistaa sen valokuviin. Kylä oli tosin suurellinen sana kuvaamaan paikkaa, jossa oli ennen sotia ollut vain kaksi taloa. Kaikesta huolimatta vaikuttava paikka, jonne kiteytyi Pieningän erämaan muutos: Ympäristön soita on harvakseltaan ojitettu ja läheiset vaarat hakattu jokunen vuosikymmen sitten paljaaksi. 2. Viimeiset lomailijat olivat syksyllä jättäneet 1. Talvisjärven lomakylän päärakennuksen ruokailuja oleskelutila. Kämpät eivät olleet lukossa, joten niitä tutkittiin mielenkiinnolla. 51 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 51 26.11.2015 16.31. Tällä osuudella olivat Pieningän hirvien talvilaitumet, arvioimme reitillä olleen parikymmentä eläintä. Nyt muutama uudempi rakennus – lähinnä kalastajien majoja – seisoo entisten metsittyvien peltojen keskellä. Vaaran rinteellä nuori metsä, metsittynyt koivuvaltainen hakkuuaukko, loppuu 350 metrin korkeuskäyrälle. Ympärillä kohoavat metsäiset vaarat, joissa vain muutama hakkuuaukko loistaa valkeana. Tästäkin kylästä vanhat karjalaistalot oli purettu ja siirretty uusiin, rautatien varren kyläkeskuksiin, kuten uuteen Pieninkään, Volomaan tai Mujejärvelle. Nyt niillä yleni jo nuori metsä. Vuonna 1935 kylässä oli 13 taloa. Sähkövirtaa tuotti aurinkopaneelijärjestelmä. Nyt peltoaukiot ja kivijalkojen vierukset kasvoivat tukkiluokan koivua ja rannassa oli vain kalastajan kyhäämä maja. Siitä alkaa hakkaamaton lakimetsä. Pieninkäjärven itäpuoleinen vaarajonon huippu nousee lähes 400 metriin
3. Päätimme ottaa riskin ja suuntasimme soita, lampia ja järvenlahtia kierrellen kohden päivän tavoitetta. Näiltä samoilta paikoilta Volomajoen ylitti kuuluisa Puutoisten sissiprikaati matkallaan etelään 15.– 16.7.1942. Läpi viimeisten tiheiköiden kohti Unusjärveä. Tätä kylää piti heinäkuussa 1941 hetken hallussaan Stalinin kanavalta paluumatkalla ollut kornetti Jorma Hämäläisen johtama kaukopartio. Tavanomaiseen tapaan se oli ollut hylättynä jo vuosikymmeniä, mutta poikkeuksellisesti paikalla oli vielä lahoamaan alkaneita talojen hirsikehikoita. Jos joki olisi sula, yksi mahdollisuus oli lautan tekeminen. paikan siivottomaan kuntoon, astiat pöydille ja puurot kattiloihin. Meidän retkikunta kaarteli lounaasta kohden koillista pitkin näitä aavoja suojuotteja. metsäretki 52 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 52 26.11.2015 16.31. Joki oli kuitenkin vankassa jäässä. Viisitoista kilometriä pitkän Pimeäsuon reunoja kiertää valtava säippikelojen vyö. Pystytimme leirin rämeelle, tulipuiden viereen, lähelle Pölkkylänjärveä. 2. Karttaa tutkittuamme heräsi pelko siitä, onko Pölkkylän pohjoispuolella virtaava Volomajoki kantavassa jäässä. Välissä oli metsittyneitä hakkuuaukkoja ja mäkimaastoja, ne olivat ahkionvetäjille myrkkyä. Jos ei, kiertäminen olisi tiennyt yhtä päivämatkaa lisää. Onneksi 1. Volomajoen ylitys Kun lähestyimme Volomajokea, jännitys nousi. Metsittymään alkanut kenttä viettää kohden järveä. 2. Loppumatkasta helpotti, kun pääsimme Pölkkylään johtavalle tiestölle. Pölkkylänjärven ylityksen jälkeen alkoivat laajat suoalueet. Niillä risteilee runsaasti hakkuissa käytettyjä talviteitä. Tarveaineista ei täällä ollut pulaa. Virtaus soiden keskellä oli sen verran heikkoa, että mennyt lämmin jakso ei ollut sulattanut jääpeitettä. Talot olivat karjalaiseen tapaan kaksiosaisia, toisessa päädyssä asuivat ihmiset ja toisessa kotieläimet. Pölkkylän valloitus Palojärven itäpäässä helppo eteneminen jäitä ja teitä myöten loppui. 1. Aikoinaan komea karjalaistalo on lähes sortunut katon petettyä ensin. Seuraavana aamuna pääsimme kylään. Suuntasimme kohden koillista ja Pölkkylän kylää. 3. Kiinnostuneimmat voivat lukea partion seikkailuista Onni Palasteen dokumenttiromaanista Siviilisissit Stalinin kanavalla. Valitettavasti metsäkannaksilla nämä urat katoavat tiheikköihin, mutta kannasten takana avautuu aina uusia aavoja
Myös maisemat olivat muuttuneet, paikoin rajustikin. Hiihtomatkaa kertyi yhteensä 232 kilometriä. Unusjärveltä katsoimme parhaaksi kiertää Roksjärven kautta kohden Ontajärven kylää. Risto ja Isto perillä Ontajärven kylässä Romanovien pihamaalla. Riistaa oli kaikelta osin vähemmän kuin Suomessa. Pieningän retki on hiihdetty. 5. Taukojen aikana vaaralta kuului retken toisen savotan äänet. Salon länsilaidan hakkuilta puut on kuljetettu Suomeen, mutta Pieningän vihreää kultaa on virrannut myös Neuvostoliiton ja nyttemmin Venäjän omille puunjalostuslaitoksille sotien jälkeen rakennettuja teitä ja rautateitä pitkin. Perustimme sinne viimeisen yöleirin kiristyvässä pakkasessa. Suomessa se oli metsästetty loppuun jo 1800-luvun lopulla. Valoisaa aikaa kun riittää yli 13 tuntia vuorokaudessa. Oikealle jäi korkea vaarajono, Jolmajärven rantamaastoon. Kohta olimmekin jo Ontajärvelle vievällä tiellä. Tuollaisesta ikimetsästä, joka harjanteilla kohoaa, tekee huippumies yli 50 kiinnon päiviä näissä oloissa. Kelkkaura kääntyi Korpilahden ja Kuusiniemen väliselle tielle, mutta me pyrimme kohden Unusjärveä ja jouduimme ylittämään muutaman ryteikkökannaksen, ennen kuin pääsimme järven jäälle. 4. Etenemismuotona oli tasatyöntö. Viimeinen yöleiri perustettiin läntisen Jolmajoen pohjoisrannalle. Hiihdimme loppumatkan pitkää ja kapeaa suojuottia kohden pohjoista. 4. 5. Noista ajoista tilanne oli kuitenkin selvästi muuttunut, mikään riistaja petoaitta Pieninkä ei nykymuodossaan enää ollut. Tiestöä ja rautateitä oli rakennettu ja etenkin puuta hakattu säästelemättä. Vielä sota-aikana Pieninkä oli ollut erämiehen paratiisi, riistaa ja kalaa oli tyhjiin pyydettyyn Suomeen verrattuna runsaasti – samoin petoja. Luisto oli jäällä liiankin hyvä ja reisilihaksia joutui jännittämään, jotta sukset pysyisivät sopivalla leveydellä. Auringon painuessa kohden horisonttia suuntasimme läntisen Jolmajoen rannalle. Volodjan lämmittämän saunan lauteilla oli mukava kerrata retken vaiheita sekä vastuksia ja puntaroida matkan varrella nähtyä. metsäkannakset ovat kapeita ja säästyneet hakkuilta, joten ahkiokin sopi luiskahtamaan puiden välistä suolta toiselle. Reissu vei Ryhmä Pieningältä kahdeksan päivää. Tällä hakkuulla parkuivat moottorisahat ja ajokone jyrisi. Oli metsurin ihannekeli: kantava hanki, lumet puiden tyviltä sulaneet ja tyyntä. Maali häämöttää Seuraavana aamuna ylitimme Jolmajärven suoraan yli itäisen Jolmajoen suistoon, josta nousimme kelkkauraa kangasmaastoon. Roksjärven lahden ylitys oli retken helpoin osuus, navakka myötätuuli toi lähes omalla voimallaan yli jään. 53 MAKASIINI 8 • 2015 3975_.indd 53 26.11.2015 16.31. Näissä erämaissa säilyi sukupuutolta myös metsäeli suomenpeura (Rangifer tarandus fennicus). Kylän kalmistokumpareen vankat petäjät olivat oiva maamerkki ja tuttu Romanovien talo oli aivan kukkulan vieressä
Tarjoukset voimassa 3.–17. 27€) Eräkeittiö – hyvää ja helppoa luonnollisesti Carina ja Ulrika Brydling Lähiluontomme tarjoaa raaka-aineita, jotka ovat paitsi uskomattoman herkullisia myös terveellisiä ja ympäristöystävällisiä. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. 12. Tilaukset asiakaspalvelustamme, puh. Tämä kirja kertoo siitä, miten selviydyt, kun asiat eivät mene halutulla tavalla. Nyt 12€ (norm. Nyt 25€ (norm. 34€) Pukki tuo paketit ilman toimituskuluja. 32€) Koti koreaksi metsän aarteilla Jenni Peltonen Metsä on täynnä luonnonkauneutta ja hienoja materiaaleja. 3982_.indd 54 27.11.2015 17.48. Nyt 20€ (norm. Nyt 22€ (norm. Osan tästä kauneudesta voit kerätä myös mukaasi ja loihtia niistä kotiisi hienoja koristeita. 15€) Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali Sirpa Arvonen Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Alan kovimmat ammattilaiset kertovat, kuinka selviytyä metsässä, merellä, tunturissa – niin kesällä kuin talvellakin. Omien arvojen, ajatusten, tunteiden ja kokemusten tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, motivaatiota sekä kokonaisvaltaista hyvää oloa. Nyt 25€ (norm. Voit aivan mainiosti myös turvautua lähimarketin valikoimaan. Tarvitsee vain pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. 22€) Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä – rapulaulujakaan unohtamatta. 09 315 49 840 tai s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Nyt puki nkonttiin Kaukametsä Susanna Koivuneva Kaukametsä on suomalainen aikuisten värityskirja. Ohjeet sisältävät tarvikelistan, vaihe vaiheelta etenevän tekoohjeen sekä kuvat ja kaavat. 29€) Selviydy luonnossa Juha Jormanainen ja Veikka Gustafsson Luonto on joskus arvaamaton, julma ja äärimmäisen ankara. Kirja yhdistää mielentaitoharjoituksia liikuntaharjoituksiin. Sinun ei tarvitse olla metsästäjä voidaksesi nauttia poropastasta tai paistetusta hirvestä. Sen kiehtovia mutta kotoisia visuaalisia maailmoja säestävät runot, joiden kirjoittajiin lukeutuvat muun muassa Uuno Kailas, Aleksis Kivi, Edith Södergran ja Katri Vala. Nyt 17€ (norm. Nyt 25€ (norm. 35€) Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. 2015, toimitus aattoon mennessä
Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. 34€) Pukki tuo paketit ilman toimituskuluja. Omien arvojen, ajatusten, tunteiden ja kokemusten tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, motivaatiota sekä kokonaisvaltaista hyvää oloa. Nyt 25€ (norm. 15€) Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali Sirpa Arvonen Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. 27€) Eräkeittiö – hyvää ja helppoa luonnollisesti Carina ja Ulrika Brydling Lähiluontomme tarjoaa raaka-aineita, jotka ovat paitsi uskomattoman herkullisia myös terveellisiä ja ympäristöystävällisiä. 09 315 49 840 tai s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Nyt puki nkonttiin Kaukametsä Susanna Koivuneva Kaukametsä on suomalainen aikuisten värityskirja. Nyt 20€ (norm. Nyt 12€ (norm. 29€) Selviydy luonnossa Juha Jormanainen ja Veikka Gustafsson Luonto on joskus arvaamaton, julma ja äärimmäisen ankara. 22€) Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä – rapulaulujakaan unohtamatta. 2015, toimitus aattoon mennessä. Ohjeet sisältävät tarvikelistan, vaihe vaiheelta etenevän tekoohjeen sekä kuvat ja kaavat. Sinun ei tarvitse olla metsästäjä voidaksesi nauttia poropastasta tai paistetusta hirvestä. Tarjoukset voimassa 3.–17. Osan tästä kauneudesta voit kerätä myös mukaasi ja loihtia niistä kotiisi hienoja koristeita. Sen kiehtovia mutta kotoisia visuaalisia maailmoja säestävät runot, joiden kirjoittajiin lukeutuvat muun muassa Uuno Kailas, Aleksis Kivi, Edith Södergran ja Katri Vala. 12. Nyt 22€ (norm. Nyt 25€ (norm. 32€) Koti koreaksi metsän aarteilla Jenni Peltonen Metsä on täynnä luonnonkauneutta ja hienoja materiaaleja. Tarvitsee vain pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Tilaukset asiakaspalvelustamme, puh. Nyt 25€ (norm. 35€) Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Tämä kirja kertoo siitä, miten selviydyt, kun asiat eivät mene halutulla tavalla. Voit aivan mainiosti myös turvautua lähimarketin valikoimaan. 3982_.indd 55 27.11.2015 17.48. Alan kovimmat ammattilaiset kertovat, kuinka selviytyä metsässä, merellä, tunturissa – niin kesällä kuin talvellakin. Kirja yhdistää mielentaitoharjoituksia liikuntaharjoituksiin. Nyt 17€ (norm
Siihen jäin yksinäni seisomaan ja evakot katselivat vastarannalta, kuinka rakas kotikylä paloi. Mulla tässä ei ole mihinkään kiirettä.” SONJA KONOLA 56 MAKASIINI 8 • 2015 3996_.indd 56 26.11.2015 16.32. Tervehtivät ne minua katseillaan kyläläiset ja turistitkin ohi kulkiessaan. Ihmisetkin valitsevat kylänvanhimpia niinkuin kunniavirkoihin. Joku tuossa joskus juoksee – mutta hoppu tuntuu olevan. Ne muut ottavat vakavasti vain itsensä. Ei kukaan muukaan ota. Yhtenä lokakuisena viikonloppuna alkoi ympärilläni tavallista vilkkaampi liikehdintä. Parasta on kuitenkin, kun pienet kätöset minua paijaavat. Ne olivat siellä jossakin. Alkoi vilkas jälleenrakentamisen aika, puutavaraa tarvittiin paljon. Mutta yli 300-vuotiaana olen kyllä vanhin kaikista. Siksipä haluaisin sanoa sinulle elämäsi keskipäivässä olija, ’älä ota itseäsi niin vakavasti’. Joku vaimoihminen käypi joskus jopa halailemassa. Elinvuosinani olen nähnyt, kuinka ’miespolvet vaipuvat unholaan’. Silloin mie mietin, että olenkohan tässä paikallani vielä, kun kuljettavat sinua ohitseni viimeisellä matkallasi läheiselle kirkolle. Suuret ikäluokat syntyivät kylään. Ei se vain haittaa – saatan mie antaa hänelle mielenrauhaa, ymmärrystä ja rakkauttakin. Tulessa olivat kirkko ja tapuli, koulu ja kodit. Tämä turvaton joukko odotteli joen yli kuljettavia lauttoja. Ajattelin kuitenkin, että olenpahan vastassa, josko joskus palaavat takaisin. Valot loistavat taloista – kyllä siellä ihmiset ovat. Sen yksinäisyyden kanssa on tietysti vähän niin ja näin. Nyt vuorossa on vanhan puun muistoja, opettavainen tarina puun kaadon riskeistä sekä kaksi metsäistä runoa. Sivelevät, taputtelevat ja pikku sormin kaarnaani raaputtelevat. Minut ne vieläkin säästivät. Joukosta puuttuivat miehet. Joppauskin kukoisti. Mie säästyin, mutta kärsin ja itkin. Suuri oli iloni sitten, kun evakot palasivat. Mie se olen tämän kylän vanhin. Vesipullostaan huikan ottaa ja juosten jatkaa matkaansa. Voi voi, siitä olisikin monta tarinaa, mutta olen niistä asioista luvannut olla vaiti! Nyt kylä ympärilläni elää hiljaista arkeaan. Tässä mie vartioin kylääni yksinäisenä väylän törmällä. Petäjä puhuu Yli kolmeen-sataan vuoteen mahtuu ilonpäiviä, surunpäiviä ja tasaista arjen elämää. Yli 300-vuotias puu on nähnyt lähiseudun ilot ja surunpäivät sekä tasaisen arjen. Mukana olivat lehmät, lampaat ja vähäiset nyytit tavaraa. Yli kolmeensataan vuoteen mahtuu ilonpäiviä, surunpäiviä ja tasaista arjen elämää. Äitejä, mummoja, nuoria neitosia ja lapsukaisia. Joskus mietiskelen, että onko taas julistettu ulkonaliikkumiskielto, kun ketään ei näy. KesäKisa Puhuva petäjä ja muita puujuttuja Metsälehden Mun puujuttu -kesäkisan parhaimmiston esittely jatkuu
Kuulin humahduksen ja kaatuvan puun oksat paiskautuivat selkääni. Kävin puun kimppuun, mahdollisia seuraamuksia ajattelematta. Päivä oli kulunut lähelle loppuaan, kun ajattelin vielä väsyneenäkin kaataa yhden rungon. Muutamat mustelmat selästäni ovat hävinneet kauan sitten, tapahtumaa en unohda koskaan.” ALPO PAANANEN Suunnattu kaato Tulipalot joskus metsiä uhkaa jättäen jälkeensä hiiltä ja tuhkaa. Taakse katsomatta hyppäsin rungolta vatsalleni pehmeään lumeen. Mielessäni heräsi ajatus: tuon minä vielä kaadan. Oranssi kypärä löytyi helposti, silmälasit seuraavana päivänä. Vaan siitä jäi näinkin erikoinen muisto: tää hurja ja hiiltynyt patsaspuisto! RAIJA HELMINEN Hurja ja hiiltynyt patsaspuisto Rikkaan elämän sain ja siitä kiitän; kelokäteni vanhat yhteen liitän. Vietä kulkija kanssani hiljainen hetki; uusin voimin jatkuu elämäsi retki. Saha tarttui kiinni ja sammui (onneksi!). Kypärä ja silmälasit sinkosivat pehmeään lumeen. Sahaus onnistui hyvin yli puolivälin kantoa, kunnes tuulenpuuska painoi puun pois kaatosuunnasta. Karsin ja katkoin rungon, joka kaatuessaan ylettyi seuraavaksi kaadettavaksi tulevan jykevän männyn tyvelle. 57 MAKASIINI 8 • 2015 3996_.indd 57 26.11.2015 16.32. Ilman aavistamistani tuskin olisin kirjoittamassa tätä tositarinaa. Kuinka olisi käynyt, jos sahan käydessä en olisi kuullut rasahdusta, taikka jos puu olisi kaatunutkin hyppyni suuntaan. Läksin noutamaan kaatorautaa aikaisemmin kaatamaani runkoa pitkin. Olin edellisen kaatamani rungon puolivälissä, kun kuulin takanani rasahduksen. Metsäpalon luomasta patsaspuistosta löytyy nenäkarhu. Tämäkin mänty oudoksi hiiltyi: Luciferhan siihen patsaaksi piirtyi! Metsässä kulkijan yllättää myös tämä pienempi sarvipää… entäs nämä muut. Tuulen kaatama puu osui täydellisesti osoittamaani paikkaan. RAIJA HELMINEN Rukoileva kelo Kuinka olisi käynyt, jos sahan käydessä en olisi kuullut rasahdusta, taikka jos puu olisi kaatunutkin hyppyni suuntaan. Kaatokolon avulla olin suunnannut puun kaatumaan juuri edellä kaatamani rungon päälle kantoa kohden. Olin vuosituhannen alkupuolella kaatamassa siemenpuita. Pelkäät suotta, palosta on varmaan jo sata vuotta. Kaato onnistui hyvin, kun käytössäni oli kunnon kaatorauta. Laiskuusko lienee iskenyt, kun en viitsinyt hakea kaatorautaa edellisen rungon tyveltä. Ajatuksissani kävi mahdollisuus tuulen kääntymisestä ja vankasta pitopuusta huolimatta puun kaatuminen. Yritin käsivoimin työntää puuta nurin, siinä onnistumatta. Pehmeää lunta oli reilusti ’lyhyenlännän’ miehen polven yläpuolelle ja tuuli oli puuskainen
Joissain tutkimuksissa on havaittu miesten olevan naisia aktiivisempia myyjiä, samoin vähemmän ansaitsevien suhteessa korkeampituloisiin. Metsänomistajakuntaa ei voi pakolla nuorentaa. Kysyntänäkymien kirkastuessa on päättäjien pöydissä herännyt huoli tarjonnasta. Tutkimukset osoittavat, että kasvava osa metsänomistajista on epätietoinen metsiensä taloudellisesta arvosta ja hakkuumahdollisuuksista. Tieto hintojen noususta saa lisää myyjiä liikkeelle ja tieto hinnan laskusta saa osan myyjistä jäämään pois markkinoilta. Oletus ei kuitenkaan päde, jos metsänomistajat eivät enää arvosta rahaa vaan metsää omistetaan muista syistä eräänlaisena ”elämysvarallisuutena”. Teoriassa hyvin toimivilla markkinoilla tarjonta lisääntyy kysynnän kasvaessa, hinnan vetämänä. Kelpo keino tulevaisuuden vilkkaan puukaupan varmistamiseksi on lisätä kompaktin ja helppokäyttöisen tiedon sekä palveluiden tarjontaa M etsäbiotalouden menestys merkitsee puun käytön ja kysynnän kasvua. Digiaika puukaupassa on jo avautumassa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Isoilta tiloilta ei myydä hehtaaria kohden enempää kuin ”keskikokoisilta”, mutta toki isommalta tilalta on mahdollista myydä puuta useammin kuin pienemmältä. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Edellytys on, että metsissä riittää puuta ja metsänomistajilla on hyvät tiedot metsissään olevasta puuvarannosta sekä puun hinnoista. Tietoa metsäomaisuuden hoidon tueksi periaatteessa on, mutta se ei välttämättä ole tarvitsijan kannalta erityisen helposti tai yhdestä lähteestä löydettävissä. Kaupunkilaiset eivät ole suhteellisesti ottaen juuri muita vaisumRahasta vai rakkaudesta. Sukupolvenvaihdoksia voitaisiin kuitenkin aktivoida ja aikaistaa tekemällä ne helpoiksi ja houkutteleviksi. Tieto perämetsän moteissa piilevästä rahasummasta voisi innostaa heistä monia myyntilaidalle. Kiintoisimpia ovat metsänomistuksen motiivit. KOLUMNI markkinahenkisesti. Pakottava sääntely ei sovi EU:n kilpailua korostaville markkinoille. 58 MAKASIINI 8 • 2015 58 MAKASIINI 8 • 2015 4017_.indd 58 26.11.2015 16.42. Tämä on hieno asia Suomelle. Veikkaan tämän voitelevan tarjontaa, olipa metsänomistuksen motiivina raha, rakkaus tai molemmat. Pohjoisia puita aletaan jalostaa sahatavaran ja sellun lisäksi komposiiteiksi, kemikaaleiksi ja polttoaineiksi. ritva toivonen Kirjoittaja on Tapio Oy:n toimitusjohtaja. Investointituen kaltaiset porkkanat metsien hoidon ja puuvarannon lisäämiseen sopivat työkalupakkiin. Myös puun hinnan ja metsän arvon kehitysnäkymät vaikuttavat tällöin suotuisilta. pia puun myyjiä, vaikka näin kuulee epäiltävän. M etsänomistajien piirteillä ja puun tarjonnalla ei ole tutkimusten valossa kovin selkeitä yhteyksiä. M ikä vauhdittaisi tarjontaa. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Tutkimukset osoittavat, että kasvava osa metsänomistajista on epätietoinen metsiensä taloudellisesta arvosta ja hakkuumahdollisuuksista. Ne metsänomistajat, joille metsillä on taloudellisen tuoton lisäksi muita merkityksiä, ovat ahkerimpia puun myyjiä. Nuoret omistajat ja maanviljelijät ovat kuitenkin muita ahkerammin myyntilaidalla
Viimeiset kymmenen vuotta taimikonhoidosta on huolehtinut Gullbergin poika. Päärakennuksen tuntumaan istutettiin vuonna 1977 lehtikuusta kaunistamaan sisääntuloa pihalle. Päätiestä kylätie Vuonna 1968 otetussa kuvassa seisova mänty kaadettiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen takana avautuu pelto, jonka takana häämöttävät maatilan päärakennus ja navetta. Se kärsi Gullbergin mukaan tienojituksesta ja alkoi jäädä pidempien puiden varjoon. Tien toisella puolella on lisää peltoa ja maitolaituri. Männikkö ja tien toisella puolella näkyvä koivikko on istutettu vuonna 1971. Vajaassa 50 vuodessa puuston määrä on yli tuplaantunut. Sen takana häämöttävät tilan päärakennus ja navetta. Vuonna 2014 otetussa kuvassa männystä on jäljellä vain kanto. Ravinteikkaassa maassa etelärinteessä kasvaneen puuston keskipituus on 25 metriä ja keskiläpimitta yli 30 senttimetriä. Maatila on nykyisin kesämökkikäytössä. Maata tilaan kuuluu kaikkiaan noin 170 hehtaaria. Gullbergin lähettämät kuvat ovat Kerimäeltä Etelä-Savosta, Gullbergin vaimon sukutilalta. 59 MAKASIINI 8 • 2015 4018_.indd 59 26.11.2015 16.33. Maatalous loppui vuonna 1963, joten pellot ovat kuvassa jo hieman pusikoituneet. Pellot olivat viljavia mutta kivisiä, Gullbergin mukaan Etelä-Savon pahimpia. Maatalous perustui karjanhoitoon. Eteläsavolaisen maatilan puimala on 1960-luvulla otetussa kuvassa vielä pystyssä. Kuvissa näkyvä tie oli aikoinaan päätie Savonlinnasta Joensuuhun. Puimala katosi Eteläsavolaisella tilalla peltomaisema jäi metsän alle. Puimalan ja peltojen paikalla kasvaa nykyään nuorta metsää, ja tien vieressä kasvaneesta männystä näkyy enää kanto. Näin luonnehtii Kauniaisissa Uudellamaalla asuva Olof Gullberg lähettämiään valokuvia. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ”Hoidin tilan kaikki taimikonhoidot ja noin puolet istutuksista vuodesta 1972 aina 2000-luvulle asti. Puumäärä kasvoi sinä aikana noin 250 prosenttia, kun lepikoita ja hieskoivikoita muutettiin kuusikoiksi”, Gullberg kertoo. Männikkö on harvennettu kaksi kertaa, koivikko kolme. Nykyään se on kylätie. ENNEN & NYT TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT OLOF GULLBERG K uvia rakkaasta paikasta. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. 1968 2014 Lähetä kuvapari Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Pääsiäisenä 1968 otetussa kuvassa näkyy etualalla maatilan puimala. Pellosta metsä Syksyllä 2014 otetussa kuvassa puimalan paikalla kasvaa nuori metsikkö. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1947, mutta rakennuspaikan Gullberg arvioi pysyneen samana 1500-luvulta lähtien. Lähetä ne meille Metsälehteen. Gullberg arvioi lehtikuusten kaipaavan nyt toista harvennusta. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Maatila on kulkenut Gullbergin vaimon suvussa vuodesta 1899
Tähtien katselusta ei sen sijaan ole välitöntä hyötyä, mutta siitä selviää oma paikka maailmassa. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 60 MAKASIINI 8 • 2015 3970_.indd 60 27.11.2015 18.02. luhta Katse ylös Ennen nykyajan säätiedotuksia pilvien ja muiden myrskynmerkkien tarkkailu oli kalastajalle ja viljelijälle elintärkeää
61 MAKASIINI 8 • 2015 3970_.indd 61 27.11.2015 18.02. Joulukuun kirkkaina öinä haluan katsella koko maailmaa ja päästä perille, missä minä oikein olen
Tuntureitten sijaan ne näkyvät parhaiten eteläisessä Suomessa. Jostain syystä aloin pohtia niitä taivaalle tuijottajia, jotka tekevät sen hyödyn vuoksi. Hän määritteli tähtien katselun aidosti herrasmiehen puuhaksi, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Tunturissa pilvet kiitävät päätä hipoen ihan sananmukaisesti. Itse hyödyn taivaan tähystämisestä tunturitai metsävaelluksilla. Alkuperäisellä kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla taivas kaartui peltolakeuden ylle hyvin korkeana ja pilvet näyttivät matkaavan yhtä kaukana kuin aurinko ja tähdet. Ukonilmaan ja salamointiin kuuluvat jyrkkärajaiset taivaan pimentävät pilvet. Vanhan säännön mukaan vuorokauden sisällä sataa taivaan täydeltä. Ruotsin ja Norjan alppimaisilla vuorilla näköala voi tilapäisesti peittyä, sillä pilviä jää alapuolelle jo puolirinteessä. Kyllä kalamies ja viljelijä vieläkin taivasta vilkuilevat, vaikka käytössä ovat kaikki pelit ja vehkeet. En osaa sanoa, onko syynä monikymmenkilometrinen näköala vai katselukulma melkein samalta tasolta, mutta sadekuurot ja muut sään ilmiöt näkee tunturissa sekä havainnollisesti että suurina kokonaisuuksina. Saatan olla tuudittumassa ikuiselta tuntuvaan korkeapaineeseen, kun ylhäälle kerääntyy reen jalaksilta näyttäviä pilviä. Tunturiylängöillä pilvien katselu on muutenkin yllättävää ja hämmentävää. 62 MAKASIINI 8 • 2015 3970_.indd 62 27.11.2015 18.02. luhta M uutama vuosi sitten turkulainen matemaatikko Pekka Parviainen esitelmöi tähtitieteestä. Tummanpunainen kuu Hyödyllisen ja hyödyttömän taivaan katselun raja lienee kymmenen kilometrin korkeudessa. Puhelin ei saa maailmaan yhteyttä tai tiedot koskevat sadan kilometrin päässä sijaitsevaa sääasemaa. Ennen nykyaikaisia sääpalveluja joku merikalastaja pärjäsi elämässä sen mukaan, kuinka hyvin hän luki taivaanmerkeistä lähipäivien ja -tuntien sääoloja. Taivaan malliksi sopii pyöreän kupolin sijaan laakea lautanen. Kahdeksassa peninkulmassa leijaa lähes näkymättömiä pilvenhaituloita, jotka auringonlaskun jälkeen muuttuvat valaiseviksi yöpilviksi. Silloin katsellaan kyllä paljon lähemmäksi
Lokakuun lopulla oli juuri tällainen superkuu ja sen lisäksi täydellinen kuunpimennys. Mailleen mennyt aurinko valaisee korkeaa yläilmakehää, vaikka maankamaralla on jo pimeää. Minusta olisi noloa syntyä, elää ja kuolla tietämättä edes sitä, missä olin. Muut tummat laikut ovat auringonpilkkuja. Revontulet tanssivat vielä himpun kauempana kuin yöpilvet. Revontulia liehuu tavallista useammin pari vuotta auringonpilkkumaksimin jälkeen ja toisaalta kevättai syyspäiväntasauksen seutuvilla. Välittömästi kuunpimennyksen jälkeen alkoi monta peräkkäistä yötä kestänyt komeitten revontulten jakso. Niiden synty on yksinkertainen: Maanpinnalla on pimeää, mutta auringon valo ulottuu ilmakehän yläosiin. Planeetat kiertävät maan tavoin aurinkoa. Aurinkoon on 150 miljoonaa kilometriä. Silloin tällöin Venus osuu tarkasti maan ja auringon väliin. Kirkkaana yönä erottuu sumutäplänä myös Andromedan galaksi, joka on linnunratamme lähin naapuri. Ja niiden luota pitää matkata melkein puoli miljoonaa kilometriä kuuhun. Maan ilmakehä imee tehokkaasti siniset auringonsäteet, mutta punainen valo pääsee läpi, taittuu ja yltää pimennyksenkin aikana kuuhun asti. Vaikka tähtien katselusta ei olekaan hyötyä, siitä saa hyvän mielen. Valaisevat yöpilvet hohtavat sinistä valoa noin kahdeksankymmenen kilometrin korkeudella. Paljain silmin näkyvistä tähdistä lähimmät ovat neljän, kaukaisimmat muutaman tuhannen valovuoden päässä. Yön pimeässä ihminen pääsee jyvälle olinpaikastaan. Kuunpimennyksessä oma pallomme asettuu kuun ja auringon väliin. Kaikkein hienoimmilla laitteilla voimme nähdä yli kolmentoista miljardin valovuoden päähän, mutta ei koskaan kauemmaksi. Vastakohtana revontulille valaisevia pilviä näkyy EteläSuomessa useammin kuin pohjoisessa. Helposti paljain silmin näkyvistä planeetoista Venus on lähempänä aurinkoa kuin maa, Mars, Jupiter ja Saturnus kauempana. Välimatkat kasvavat Kuuta kaukaisemmassa maailmassa etäisyydet kasvavat. Sijaintinsa vuoksi Venuksen voi nähdä kapeana sirppinä, kun se on lähellä, tai pallona kauempana – ja aina aamutai iltatähtenä. Aika loppuu, sillä maailmankaikkeuden ikä on alle neljätoista miljardia vuotta. Kuun kiertorata maan ympäri vemputtaa sen verran, että joskus kuu on lähempänä ja näkyy tavallista isompana. 63 MAKASIINI 8 • 2015 3970_.indd 63 27.11.2015 18.02. Niinpä pimentynyt kuu hehkuu tummanpunaisena tai kuparinkarvaana. Emme me aivan sokeita ole, sillä etäisyys on kaksi miljoonaa valovuotta. Matkaa aurinkoa kaukaisempiin tähtiin ei kannata ilmaista kilometreissä, sillä nollat loppuvat. Jos Venus osuu auringon ja maan väliin, auringonpimennys ei ole niin dramaattinen kuin kuun aiheuttama. Planeettanaapuri lipuu pikku pisteenä parissa tunnissa auringon poikki. Pelottavana ja salaperäisenä hohtavan ilmiön selitys on yksinkertainen. Kaukoputkella näkee pyöreän mustan planeetan vaeltavan parissa tunnissa auringon yli. Se ei kuitenkaan aiheuta yhtä dramaattista auringonpimennystä kuin kuu. Nyt täyttyivät molemmat ehdot ja Suomen kohdalla vielä pysyvä, pilvetön korkeapaine
aSeta kaksi havuparia kohtisuoraan päällekkäin ristin muotoon ja kiinnitä ne toisiinsa rautalangalla. Se kun toistaa luonnostaan lumihiutaleen symmetristä sakaramuotoa. Kuusenhavu on helposti jalostettavissa herkäksi havuhiutaleeksi. Tänä vuonna perinteisen pyöreän havukranssin sijasta voisitkin tehdä lumihiutaleen muotoisen koristeen. kiinnitä erityistä huomiota oksien symmetriaan. koti koreaksi K uusenhavut ovat edullista ja oivallista askartelumateriaalia joulun alla. Havuinen ovikoriste säilyy viileässä ulkoilmassa pitkään. kierrä huomaamatonta rautalankaa tiiviisti tyvien ympärille ja katkaise langanpää. Tee näin: 1. aSeta kaksi havua vastakkain pariksi tyvet limittäin. 3. sido havuista hiutale Jouluinen havuhiutale syntyy kuusenoksista käden käänteessä. tee lyhyiStä kuusenhavuista samanlainen, mutta pienempi hiutalekuvio ja kiinnitä se ison hiutaleen keskiöön rautalangalla. Tyvet saavat limittyä reilusti, jotta havuparista tulee tukeva ja suora. Suojaa kätesi pistäviltä neulasilta työhansikkain. työhansikkaat . rautalankaa . siisti hiutaleen keskiö lyhyillä havuilla. Kiinnitä havuhiutale oveen tai tee vaikka useampi ulkoseinän somisteeksi. katkaise kuusesta kahdeksan suurin piirtein samanmittaista havua oksasaksilla. 7. 5. 6. Hyvään lopputulokseen pääset käyttämällä tuuheita, jäykkiä, mahdollisimman suoria ja tuoreita havuja. valmista vielä toinen samanlainen ristikuvio. Tässä oksat limittyvät noin 15 sentin matkalta, joten valmiin kappaleen pituus on noin 85 senttiä. 64 MAKASIINI 8 • 2015 4016_.indd 64 26.11.2015 16.36. Tässä mallissa havut ovat noin 50 senttiä pitkät. Aloita yhdistämällä kaksi havua pariksi. 2. ota mallia ensimmäistä ja tarkista aina, että kaikista pareista tulee varmasti yhtä pitkiä. Kiinnitä kaksi kuusenhavuristiä toisiinsa hiutaleen muotoon. oksasakset . TeksTi Ja kuvaT Jenni PelTonen TArviTseT . Mitoitus kannattaa suunnitella koristeen sijoituspaikan mukaan. katkaisupihdit Tee havupareista ristit. Pujota rautalanganpää työn kääntöpuolelle ja pyöritä vapaasta päästä kiinnityslenkki koristeelle. 4. tee havuistasi neljä samanlaista paria. Sommittele tekemäsi havuristit limittäin ja päällekkäin hiutaleen muotoon. kieritä rautalankaa ristikkäin yhtymäkohtaan, jotta kuviosta tulee tukeva. kiinnitä havuristit toisiinsa rautalangalla tukevasti. Mitä tasalaatuisempia havuja keräät, sitä symmetrisemmän hiutaleen saat aikaan. lado havunoksat päällekkäin latvat samalle tasolle ja pätkäise tyvet samaan mittaan. kuusenhavuja
65 MAKASIINI 8 • 2015 4016_.indd 65 26.11.2015 16.37. Jenni Peltosen askarteluja on koottu Metsäkustannuksen julkaisemaan Koti koreaksi metsän aarteilla –kirjaan
Paista, kunnes lintu on kypsä ja pinta tummunut. luista voi keittää vielä maukkaan keiton. Valele lintua paistoliemellä usein ja vähennä lämpöä 200 asteeseen. nosta ankka uuniin ritilälle ja laita sen alle pelti, jossa on reilusti vettä. Sekoita täytteen ainekset ja laita linnun sisään. 3971_.indd 66 26.11.2015 16.39. Paista ankkaa noin 30 minuuttia. laita uuni 250 asteeseen. Sinisorsasta jalostettu ankka on lentokyvytön ja sorsaa suurempi, keskimääräinen paino on 1,8–2,7 kg. laita juurekset pellille nesteeseen kypsymään. tätä ankkaa ei syödä ohukaisten kera, vaan suomalaiseen tapaan keitetyn riisin ja puolukkahillon kera. domestica) on villinä elävän sinisorsan kesytetty muoto. TeksTi Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Pekingin ankkaa SuomalaiSittain 1 ankka tai sorsa, noin 2 kg puolikkaan sitruunan mehu 2–3 rkl soijaa tai hoisin-kastiketta 1 rkl merisuolaa 1 rkl murskattuja katajanmarjoja 1 rkl kuivattuja yrttejä (timjamia, salviaa) täyte: pala inkivääriä raastettuna 2 hapanta omenaa pilkottuna kastike: ankan paistolientä 1–2 rkl jauhoja hoisin-kastiketta kermaa uunikasvikset: 1 kg uunijuureksia (porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, sipulia) 2 hapanta omenaa koska ankka on yleensä kynitty ja puhdas, ei kuumassa vedessä kalttaaminen ole välttämätöntä. Sen voi tehdä myös sorsasta. Sen voi tehdä yhtä hyvin myös sorsasta. Ennen paistoa kuumassa uunissa lintu täytetään kuumalla vedellä. Sorsa on riistalintu ja siksi arvokas, jos sen joutuu ostamaan kaupasta. Sekoita mausteet ja hiero ankan pintaan. leikkaa linnusta annospaloja ja laita tarjolle. Kynityn linnun lihan ja nahan väliin pumpataan ilmaa, jonka jälkeen se kaltataan kuumassa vedessä, maustetaan ja ripustetaan kuivumaan. 66 MAKASIINI 8 • 2015 TAPION PÖYTÄ P ekingin ankka on kuuluisa kiinalainen perinneruoka, jota on tehty jo 600 vuotta sitten. laita paistolientä kattilaan, suurusta jauhoilla ja mausta hoisinkastikkeella tai soijalla ja kermalla. Suomessa tarhataan sekä ankkaa että sorsaa, mutta koska myyntiin ankkoja kasvattavia tarhaajia on vähän, kotimainen ankka menee pääasiassa suoraan ravintoloihin. Herkkuja aasiasta Pekingin ankka on varma valinta juhlapöytään. Jonkin verran ankkaa meilläkin pidetään kotipihoilla omaksi tarpeeksi. Jalostettu sorsa Ankka (Anas platyrhynchos f. Kiinassa käytetään ankkaillallisilla linnun kaikki osat ruoaksi ja ne tarjoillaan erikseen: siivet, räpylät, maksa, sydän, kivipiira, kieli ja jopa pää – vain höyhenet jäävät syömättä. Kypsästä linnusta leikataan erikseen ohuita kuorija lihapaloja. Siellä ankkoja on laidunnettu riisiviljelmillä sen jälkeen, kun sato on korjattu. Sitä syödään ohukaisten sisään käärittynä purjonpalasten ja kiinalaisen soijapohjaisen hoisin-kastikkeen kanssa. Pekingin ankan valmistaminen on työlästä ja vaativaa. Ankasta osataan tehdä Kiinassa toista sataa ruokalajia. aasialaisella kattauksella tarjoiluun voi kuitenkin tuoda hieman kiinalaista eksotiikkaa. Ankkaa on todennäköisesti alettu kasvattaa Kiinassa yli 2 000 vuotta sitten. Kauppojen pakastealtaista löytyvä edullisempi ankka tulee ulkomailta. Seuraavassa on yksinkertaistettu suomalaisversio kiinalaisherkusta. tosin sillä saa osan linnun rasvasta pois
3971_.indd 67 26.11.2015 16.39. 67 MAKASIINI 8 • 2015 Pekingin ankkaa suomalaiseen tapaan
Lisäksi metsätalousinsinöörin tehtäviin kuuluu metsäsuunnittelua ja metsäsuunnitelmien päivitystä, raakamaan hankintaan liittyvien puustoarvioiden tekoa sekä luonnonhoitoon liittyviä tehtäviä. Vuoden Puutavarakauppias Joensuusta 68 MAKASIINI 8 • 2015 4026_.indd 68 27.11.2015 17.33. Tammikuussa ilmestyvän Metsälehti Makasiinin teemana on metsäverotus. 044 703 2380 juha.peuraniemi(at)ouka.fi ja luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelä p. Tehtävää haetaan ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella www.ouka.fi/tyopaikat. Sijoitukset on laajasti hajautettu neljälle osa-alueelle metsäkiinteistöihin, pörssiosakkeisiin, vuokra-asuntoihin sekä korkomarkkinaan. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva tutkinto, metsätalousinsinööri (AMK) tai vastaava. Fiskarsin kirvespaketin voitti arvonnassa Iiris Toropainen Kiteeltä. Palkinnon myöntää Suomen Puutavaraja Rakennustarvikekauppiasyhdistys SPY ry. Hakemuksessa on mainittava diaarinumero OUKA/9760/2015. Vuoden Puutavarakauppias valittiin nyt 20. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista jättää sähköisesti, hakemus tulee toimittaa osoitteeseen Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki. metsämiesten säätiö lihottaa apurahapottiaan Vuoden 2015 Puutavarakauppiaaksi on valittu avainasiakaspäällikkö Juha Mönkkönen Joensuun Starkista. kerran. Palkinnoksi arvomme kaksi pussilakanaa ja tyynyliinaa. Julkaisemme kysymyksiä ja kommentteja tammikuun veronumerossa ja sitä seuraavassa Metsälehdessä. Askarruttaako sinua jokin asia liittyen veroilmoituksen täyttöön. Hakemukset on toimitettava 30.12.2015 klo klo 16 mennessä. 044 703 2384, riitta.niemela(at)ouka.fi mistä pidit. Apurahojen kasvu perustuu menestyksekkääseen sijoitustoimintaan. Oulun kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalvelut, maa ja mittaus vastaa kaupungin omistamien metsien hoidosta. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Tehtävässä on neljän (4) kuukauden koeaika. kysy verotuksesta pALVELUKsEEN HALUtAAN Metsämiesten Säätiö kasvattaa ensi vuonna apurahanjakoaan sadallatuhannella eurolla 1,5 miljoonaan euroon. Entä haluaisitko kommentoida metsäverotusta. Metsämiesten Säätiö on perustettu 1948. Hoitoja suunnitteluvastuualueena asutuksen lähellä olevia metsiä on noin 3 000 ha ja ulkometsiä noin 20 000 ha. Hän vastaa osaltaan taajamametsien hoidon toteutuksesta, urakoitsijoilta tilattavien töiden valvonnasta sekä asukasyhteistyöstä ja siihen liittyvästä tiedotuksesta. Mönkkönen on tehnyt yli 20-vuotisen uran puutavaran parissa. Edellisen kerran Säätiö korotti apurahapottiaan vuonna 2013. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Lähetä kysymyksesi tai kommenttisi osoitteella Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Viime numeron suosituin juttu oli ”24 kysymystä säästöpuista”. Säätiö saa kaikki tulonsa omien sijoitustensa tuotoista. Yhdyskuntaja ympäristöpalvelut hakee vakituiseen toimeen www.ouka.fi/ymparisto metsätalousinsinööriä Metsätalousinsinöörin tehtävänä on Oulun kaupungin omistamien talous– ja taajamametsien hoidon ja käytön suunnittelu yhdessä metsätiimin kanssa. Havu-pussilakanapakkausten arvo on yhteensä 178 euroa. Kaikki 18. Lisätietoja antavat yhdyskuntaja ympäristöpalvelut, maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi, p. Eduksi katsotaan kokemus metsäsuunnitteluohjelmistojen käytöstä, taajamametsien hoidosta ja perehtyminen ympäristökysymyksiin sekä asukasyhteistyöhön. Vuodevaatteiden kuva-aihe on peräisin Ebba Masalinin kansakouluille piirtämästä opetustaulusta. joulukuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan
Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. 69 MAKASIINI 8 • 2015 4026_.indd 69 27.11.2015 17.33. Yksittäinen asunto koostuu kahdesta, sisäpinnoiltaan ja varustukseltaan valmiista tilaelementistä. Rakennukselle myönnettiin syyskuussa arkkitehtiliiton Arkkitehtuuri Finlandia -palkinto. piLKKEitä METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2016 apurahoja rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. Viime vuonna valmistunut Puukuokka palkittiin nyt jo toiseen kertaan. talon julkisivu on kadun puolelta tummaksi maalattua kuusta. Puukuokka 1 on Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo. Pihanpuoleinen julkisivu on käsittelemätöntä lehtikuusta. numero nimen perässä osoittaa, mistä Kuokkalanniemen kerrostalosta on kyse. Myös puun käyttö sisätiloissa näkyvänä materiaalina sai kiitosta. Pihan puolen, jossa myös parvekkeet ovat, julkisivu on käsittelemätöntä lehtikuusta. tilaelementit on koottu kolmeen kahdeksankerroksiseen vyöhykkeeseen, joiden välissä on koko rakennuksen korkuinen, puolilämmin aulatila. > Apurahan hakeminen. ApUrAHAt M iK Ko Au ER n iit tY M iK Ko Au ER n iit tY Puukuokka palkittiin uudelleen Tämän vuoden Puupalkinto on myönnetty Puukuokka 1 -kerrostalolle Jyväskylään. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2016 apurahat maksetaan. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.. Puupalkinnon myöntää puurakentamista edistävä Puuinfo oy. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.201531.1.2016. talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto ooPEAA Seinäjoelta ja rakennuttanut Lakea oy, jonka omistajina on 15 pohjalaista kuntaa. talossa on 58 asuntoa. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Raati kiitti massiivipuulevyihin perustuvaa tilaelementtitekniikkaa ja puun lämminhenkistä käyttöä sisätilojen ja parvekkeiden näkyvänä materiaalina. Konttimaiset tilaelementit on tehty ristiinliimatusta puusta, CLt:stä. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 8 • 2015 3976_.indd 70 27.11.2015 17.29
21 B, 00100 Helsinki. Lauri Hytönen, metsänhoitaja, Joensuu 75 VUOTTA 18.12. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Suomen Sahat Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Westas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu Metsämiesten säätiö Metsäneuvos Ilpo Tikkanen on valittu jatkamaan Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajana. MAKASIINIKRyPTO 8 Palkinnot makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Ilkka Kivimäki, Nummela, Pirjo Lehto, Turku ja Elina Ylitalo, Raahe. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Valinnasta päätti Säätiön hallitus. Erovuoroisten hallituksen jäsenten metsuri Juha Hirvosen ja ministeri Lauri Ihalaisen tilalle hallitukseen valittiin 1.1.2016 alkaen johtaja Kai Laaja Multialta ja puheenjohtaja Petri Vanhala Helsingistä. Tikkanen on toiminut tässä tehtävässä vuodesta 2011 lähtien. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 85 VUOTTA 15.12. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 2015 ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Varapuheenjohtajiksi valittiin Jussi Vaara Veljekset Vaara Oy:stä ja Harri Huhtamaa Luvian Saha Oy:stä. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Hän seuraa tehtävässä Isojoen Saha Oy:n toimitusjohtaja Esa Hakamäkeä. 3976_.indd 71 27.11.2015 17.29. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Matti Wall, metsänhoitaja, Valkeakoski 60 VUOTTA 7.12. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Säätiön arvopaperisijoituksista vastaavana sijoitustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa hallituksen jäsen, talousneuvos Simo-Pekka Helander. Jaakko Raula, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Laitila Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen Metsäkeskuksesta. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 17.12
kosteana naavaa voi venyttää, jolloin rangan kuori katkeilee, mutta ydin venyy jonkin verran ennen kuin napsahtaa poikki. Kuusten komeat parrat Metsätiaiset kätkevät puiden oksien jäkäläpeitteeseen siemeniä ja muuta ruokaa talven varalle. Väri vaihtelee korpilupon vihertävänharmaasta tuhkanharmaaseen ja miltei mustaan. Luppojen sekovarsi on takkuinen vyyhti, jossa ei selvää päärankaa erotu, ja haaroittuminen on epäsäännöllistä. Talvisten metsäretkien välissä voi siis tutustua hieman eri tavalla asettuviin puunrunkoihin. naavat ovat väriltään kellantai vihertävänharmaita. nykyisin Ham-nimellä kulkeva Helsingin taidemuseo on syksyn ajan esitellyt kohutun kiinalaistaiteilijan Ai Weiwein suuria puuteoksia Helsingin kampissa. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Kuusen oksilla kasvaa pitkiä partamaisia jäkäliä, joita kansa yleisesti kutsuu naavoiksi. Yksi hyvistä ympäristöuutisista on se, että ilmansuojelutoimet ovat tehonneet ja naavat ovat palanneet etelä-suomen metsiin. pari selvää eroa sukujen välillä silti on. TiedeKesKus Heurekassa Vantaalla vietetään ensi vuoden alussa 4. naavat ovat eteläisiä lajeja, mutta luppoja on runsaasti pohjoisessa. kummassakin suvussa lajien määritys aiheuttaa päänvaivaa joskus jäkälätutkijoillekin. porot syövät talvella siis luppoa, eivät naavoja. puinen taidenäyttely on esillä helmikuun loppuun saakka. naavoilla on selvä pääranka, josta hennommat sivuhaarat erkanevat lähes kohtisuoraan. Puu kertoo nyky-Kiinasta Ai Weiwei: Läpi (2007) ja Kehykset (2013) m a iJ a To iV a n en 72 MAKASIINI 8 • 2015 3977_.indd 72 27.11.2015 17.31. sekä naavat että lupot ovat herkkiä ilmansaasteille, erityisesti rikkidioksidille. kauempaa naavat ja lupot ovat kovin toistensa näköisiä. partamaisia jäkäliä on muillakin puulajeilla, mutta kuusen suosion voisi selittää kuusikon viileän kostea pienilmasto. erityisen partaisia ovat korpimaiden hidaskasvuiset puut. tammikuuta Biotalouden yötä kello 10–24. metsä on tapahtumassa mukana monipuolisesti taimista selluun ja mäntyöljystä metsäpeliluolaan. ai Weiwein teosten taustalla on kritiikki nyky-kiinaa kohtaan. Bioyö Heurekassa Kiina on suomalaisen kuusisahatavaran suurin vientimaa, mutta tuodaan kiinastakin puuta tänne – ja muutakin kuin aasianrunkojääriä sisältäneitä puisia pakkausmateriaaleja. kun ilman laatu heikkeni nopeasti 1900-luvun puolivälissä, uhreiksi joutuivat erityisesti naavat ja etelä-suomen kuuset menettivät partansa. partamaisia jäkäliä on useassa suvussa, mutta valtaosa puiden oksilla riippuvista jäkälistä on joko luppoja tai naavoja
verotus NäiN täytät metsäveroilmoitukseN Teema Ensi numerossa metsälehti makasiini 1/2016 ilmestyy 21.1. seuraava metsälehti ilmestyy 17.12. sh u tt er st o ck im ag es Tuore meTsänomisTaja Ensimmäisten vuosien kokemuksia LuonnonhoiTokouLu Monimuotoisuus huomioon metsätöissä 73 MAKASIINI 8 • 2015 3978_.indd 73 27.11.2015 17.16
Vahvistinja kaiutinkotelot sisältävät niin puuta kuin elektroniikkaa, kertoo Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opettaja Tuomo Einiö. Pikkulapsilla suunnittelu voi olla jo sitä, että valitaan maalattava väri. Olen harrastanut puutöitä myös vapaa-ajalla eli rakentanut puusta talon, vajan ja saunan.” TUOTE & TEKIJÄ Höyläpenkit yHä paikoillaan Teknisen työn opettajan Tuomo Einiön tunneilla tehdään kotiin viemisiksi puisia jakkaroita, löylykauhan varsia ja säilytyslaatikoita. Koulun puutöissä yhdistellään eri materiaaleja. Esimerkiksi kolmosluokkalaisen tekemän pienen säilytyslaatikon eli aarrearkun rakenne on näytetty oppilaalle, mutta hän on mitoittanut puisen laatikon itse. Meillä on lisäksi muutama 3D-tulostin. Puujakkarat ja erilaiset puiset säilytyslaatikot ovat yhä perinteisiä koulussa tehtäviä puutöitä. Käytämme pääasiassa kotimaista puutavaraa: esimerkiksi mäntylautaa ja koivuvaneria. Toisaalta suunnittelun oppiminen on tärkeää. Täällä ei siis tehdä enää pelkkiä hernekeppejä. Olen toiminut teknisen työn opettajana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Puu on helppo ja kiva materiaali. Teknisen työn opetukseen kuuluu puun ohella metalli, muovi ja sähkö. Niillä osaa mallintaa kolmosluokkalainenkin. Nyt esisahaan aihioita haavasta sorvattaviin löylykauhan varsiin. Monille tutut puiset höyläpenkit ovat paikoillaan. TEKsTi VaLTTEri sKyTTä KuVaT sEPPO saMuLi 74 MAKASIINI 8 • 2015 74 MAKASIINI 8 • 2015 4027_.indd 74 27.11.2015 17.30. Oppilas saa käyttää itse tasohöylää ja sorvia, muita koneita käytettäessä opettajan tulee olla vieressä valvomassa. Haapaa olen kaatanut puutyömateriaaliksi myös omasta pihametsästäni. Toisaalta monet vanhat työkalut ja menetelmät ovat yhä päteviä. Säilytyslaatikot 3.ja 6.-luokilta, musta kaiutinkotelo 7.-luokalta. Myös kirvesmiehet, etenkin vanhemman polven, ovat hyviä puutyön teon opettajia. Puumateriaaleista kotimainen koivu ja tervaleppä ovat suosikkejani. Puutöissä tarvitsee laskea ja soveltaa matematiikkaa. Lasten pitää itse miettiä työjärjestystä. ”Käsitöiden opettelu aloitetaan koulussa puutöistä. Moni teoria-aineissa opittu asia konkretisoituu täällä. Puutöiden tekemistä on muuttanut eniten turvallisuusmääräysten tiukentuminen. Kehitän uusia puutyöideoita ja -materiaaleja yhdessä muiden teknisen työn opettajien kanssa
Messuille odotetaan yli 500 näytteilleasettajaa. TORSTAI 9.6. LAUANTAI 11.6. Illansuussa kuljetus takaisin hotellille. Hinta sisältää lennot, majoituksen, suomenkielisen oppaan palvelut, retket ja sisäänpääsymaksut sekä ohjelmassa mainitut ateriat. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa henkilöltä. Lisätietoa matkasta löytyy sekä Metsälehden että Trio Travelsin sivuilta osoitteista www.metsalehti.. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Käymme myös olutpanimolla, missä tutustumme oluen valmistukseen ja nautimme tšekkiläisen lounaan. Se järjestetään kesäkuussa 2016 Baijerissa lähellä Tšekin rajaa. Aamiaisen jälkeen noin kello 7.30 bussikuljetus Saksan puolelle messutapahtumaan, joka pidetään metsässä lähellä Rodingin kaupunkia. PERJANTAI 10.6. Messuihin voi tutustua joko omin päin tai oppaan kanssa kulkien. ja www.triotravels.. Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisen metsäyrittäjän luona. Lento Helsinkiin lähtee kello 11.35. Metsämessuille Saksaan! Metsälehden lukijamatka 8.–11.6.2016 KESKIVIIKKO 8.6. Ilmoittautuminen: Matkan järjestää Trio Travels Ltd Oy. ja on perillä kello 14.40. Yhteinen päätösillallinen. Iltapäivällä on vapaata aikaa tutustua Pilsenin kaupunkiin. Aamiaisen jälkeen on kuljetus Prahan lentokentälle. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén, puhelin 020 756 8615 tai sales@triotravels.. Matka jatkuu suomenkielisen oppaan johdolla Pilsenin kaupunkiin, missä majoitumme Courtyard by Marriott Pilsen -hotelliin. Tapahtuman kotisivut löytyvät osoitteesta www. Yhden hengen huoneen lisä on 130 euroa. kwftagung.org/en/home.html. 3980_.indd 75 26.11.2015 17.24. Matka maksaa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta 1030 euroa / henkilö. MATKAOHJELMA 100 km SAKSA Berliini Praha TŠEKKI München Roding Pilsen MATKAN HINTA Matkanjohtajana toimii Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä. Finnairin lento 17.35 – 18.45 Helsingistä Prahaan. Metsälehden seuraavan lukijamatkan kohteena on maailman suurin messutapahtuma metsässä, KWF-Tagung. Illalla yhteinen päivällinen
666655 55 55 55 000 ,00000 €€€€ KAMPA NJA 459,KAMPA NJA 369,••• T T T Taaaallllo o o ou u u ud d d deeeelllllllliiiin n n neeeen n n n jjjjjjaaaa yyyyyym m m mp p p p p päääärrrriiiissssttttö ö ö öyyyyyyssssttttäääävvvväääälllllllliiiin n n neeeen n n n S S S ST T T TIIIIH H H HLLLL 2222--M M M MIIIIX X X X m m m mo o o oo o o otttttttto o o orrrriiii ••• O O O Ossssaaaa m m m maaaalllllllleeeeiiiissssttttaaaa ssssaaaaaaaattttaaaavvvvaaaan n n naaaa m m m myyyyyö ö ö össss E E E Errrrg g g g go o o oS S S Sttttaaaarrrrtttt --kkkkeeeevvvvyyyyyttttkkkkääääyyyyyn n n nn n n niiiissssttttyyyyykkkksssseeeellllllllääää KULTAINEN KOLMIKKO STIHLILTÄ! Metsalehti_Makasiini_2015_12_03.indd 1 26.11.2015 14:56:25 4020_.indd 76 26.11.2015 16.45. M M M M M MS S S S S S222222111111111111 --M M M M M MS S S S S S 222222333333111111 --M M M M M MS S S S S S 222222555555111111 tttttteeeeeh h h h h ho o o o okkkkkkaaaaasssss m m m m mo o o o oo o o o otttttttttttto o o o orrrrriiiiiisssssaaaaah h h h h haaaaap p p p p p p peeeeerrrrrh h h h h heeeee::::: ••••• E E E E E E E Errrrrriiiiiiiin n n n n no o o o o om m m m m maaaaaaiiiiiiiin n n n n neeeeeen n n n n n ttttttteeeeeeh h h h h h h ho o o o o o---p p p p p paaaaaaiiiiiiiin n n n n no o o o o ossssssu u u u u uh h h h h h h hd d d d d d d deeeeee ••••• A A A A A A A Allllllllh h h h h h h haaaaaaiiiiiiiisssssseeeeeem m m m m mp p p p p piiiiiiii kkkkkkkku u u u u uu u u u u utttttttiiiiiiiio o o o o otttttttiiiiiiiillllllllaaaaaavvvvvvu u u u u uu u u u u ussssss 111,,777 kW kW kW /// 222 33 ,3 , h h hvvv 444,,333 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 20.12.2015 asti. www.stihl.. 444419 19 19 19 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,000 kW kW kW /// 222 77 ,7 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. 555525 25 25 25 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,222 kW kW kW /// 333 00 ,0 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h