Metsälehti 23/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOULUKUUTA • NUMERO 8/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Hirvikorvaukset remonttiin • Lisätty todellisuus korjuun avuksi • Viljelty kuusi jyrää PIKATESTI VAIHTOEHTO SAAPPAILLE METSÄÄN-KURSSI OMISTAJAKSI OPPIMASSA 19 SUOMETSIEN UUDISTAMISESTA KYSYMYSTÄ Näytteleminen ja metsät ovat Eero Kivistön intohimo METSÄNOMISTAJA LAHJATOIVEET MITÄ PUKKI TUO. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N LA H JA TO IV EE T 8. Kaksi roolia 4624_.indd 1 1.12.2016 16.10
METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ GROUP. SIJOITA METSÄSI KASVUUN JOPA 15 % TUOTOLLA 4625_.indd 2 1.12.2016 16.11. Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta metsäasiantuntijaltasi. Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %, ja lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen. Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mäntyja kuusimetsiin. Voit pyytää tarjouksen myös osoitteessa www.metsaforest.com -------> Metsänhoito. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta
oli mukava pakkaspäivä Suomussalmella, Syväjärven särkällä. KUVA: HANNU HUTTU 4663_.indd 3 2.12.2016 18.30. METSÄ NYT Tiistai 29.11. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tähän aikaan vuodesta aurinko ei tosin näillä korkeuksilla ole montaa tuntia näkyvillä
48 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Kohtuullisia toiveita 6 METSÄNOMISTAJA: Eero Kivistö näyttelee ja hoitaa metsää 12 UUTISET: Hirvituhokorvauksiin korotus 13 METSÄTYYPPI: Onko opiskelijatyölle kysyntää. SE PP O SA M U LI s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8 8.12.2016 s. 40 TUTKIMUS: Konekuskeille ylimääräinen aisti 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Myyrille yhdistelmämyrkkyä Metsään-kurssille riittää tulijoita pääkaupunkiseudulla. 14 Pirkanmaa on metsäbiotalouden kärkimaakunta 15 Tuuheus tekee joulukuusen 16 MARKKINAT: Kuitupuumarkkinoille luvassa jytky 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennukselta muhkea vähennys 18 Rahastot kilpailevat metsätiloista 19 VERKOSTA: Katoavaa kansanperinnettä. 20 4 MAKASIINI 8 • 2016 4 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 4 2.12.2016 18.38. Teema Metsänomistajan lahjatoiveet 20 Terveisiä Korvatunturilta 30 RAHAPUU: Harvennusmallit uusiksi Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 19 kysymystä suometsien uudistamisesta 36 PIKATESTI: Metsurikengät puntarissa 38 LUONNONHOITOKOULU: Tunnetko tilasi suojelukohteet
VIIME NUMEROSSA kysyimme teiltä lukijoilta, mitä metsänomistaja toivoo joululahjaksi. KOHTUULLISIA TOIVEITA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Juha Metso 42 PERINTÖMETSÄ: Kyllä kauppa kannattaa 44 KYSY POIS: Eikö lahopuuta kerry ilman säästöpuitakin. Kurssi-illan aiheena oli muun muassa metsäverotus. JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 5 2.12.2016 18.38. Lisää ensi vuoden suunnitelmia näet tämän lehden mukana tulevasta ilmestymiskalenterista. Hyviä uutisia kuuli myös toimittaja Anne Helenius, joka kävi helsinkiläisten metsänomistajien kanssa Metsään-peruskurssilla. Siihen mekin paneudumme Metsälehti Makasiinin seuraavassa numerossa. Nämä haaveet kun toteutuisivat, niin ahkerat lukijat saisivat metsässä aikaan vielä nykyistä enemmän! Osa lahjatoiveista kohdistui pian alkavaan uuteen vuoteen, eivätkä nekään olleet kohtuuttomia. Kukaan ei pyytänyt roimaa korotusta kuitupuun hintaan tai veronhuojennuksia. Päättäjiltä haluttaisiin saada yksinkertainen ja toimiva kestävän metsätalouden rahoituslaki ja Brysselistä ymmärrystä Suomen metsien todelliselle hiilinielulle. Toimittaja Mikko Häyrynen lähestyi lukijoilta saamansa listan kanssa Joulupukkia. Niitä löydät alkaen sivulta 20. Suosio on yllättänyt jopa kokeneen opettajan Lars Ekmanin, kuten käy ilmi sivulta 48 alkavasta jutusta. Korvatunturilta ei tullut mukaan kovia paketteja, mutta hyviä neuvoja kyllä. 48 Metsään-kurssilla opitaan perusteet Luonnosta 58 Kohtaaminen sieniretkellä ja muita kesäkisan parhaita 60 Kotikuusi sai jouluvalot 62 LUHTA: Löytöretkiä kameran kanssa 66 TAPION PÖYTÄ: Joulupöydän herkut 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Tuulen tuomaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivusta kristalleja s. Ohjeet löydät sivulta 68. Metsälehden veropalvelu on jo avattu, joten voit lähettää meille verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tunnelma luokassa oli innostunut, ja kevään jatkokurssi on jo varattu täyteen. Viime viikolla EU-komission energiapaketista tuli hyviä uutisia, joten toivottavasti myös hiilinielujen laskentaan löytyy ensi vuonna Suomen kannalta järkevä ratkaisu. Näihin toiveisiin on helppo yhtyä. Toiveissa on monta raivaussahaa, työrukkasia, kypärä, pieni vesuri, moottorisahoja, villasukat turvasaappaisiin ja niin edelleen. Nykyisen kaltainen kemera on tullut tiensä päähän, ja uudesta on ollut jo esillä toimivia ideoita. Sen sijaan metsille toivottiin terveyttä: kunpa ei tulisi myrskyjä ja metsätuhoja, kirjanpainajia eikä hirvivahinkoja. Saimme vastaukseksi pitkän listan, josta huomaa, että puuntuottaja arvostaa hyötylahjoja. 62 Vikkelän kärpän kuvaaminen on haastavaa
Aikaa riittää myös metsänhoitoyhdistykselle. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JUHA METSO 6 MAKASIINI 8 • 2016 6 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 6 2.12.2016 18.46. METSÄNOMISTAJA ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Viljelijä-metsänomistaja Eero Kivistö tekee sivutöinään näyttelijän hommia
7 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 7 2.12.2016 18.46. Hän on omistanut metsää jo yli 20 vuotta. ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Metsänomistajat elävät nyt iloisia aikoja, sanoo Eero Kivistö
Joka tapauksessa massaja paperiteollisuuden kyllästämässä Kymenlaaksossa eletään nyt vuosikymmenen takaista iloisempia aikoja. S einäkello tikittää tuvassa. Hyvistä asioista päällimmäisenä ovat tietysti metsäteollisuuden investoinnit. Vaikka hän ei ota rooleja liian vakavasti, palkkakuitissa näytteleminen on kymmenkunta kertaa kääntynyt harrastuksesta ammatiksi. Hän puhuu metsäasiaa. Ja karvalakistaan mielensäpahoittaja tunnetaan. Hän on kuulunut koko 2000-luvun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon Kymenlaaksossa ja ollut yhdistyksen puheenjohtaja viimeiset neljä vuotta. Toisaalta matkaa on saman verran Voikkaan tai Myllykosken tehdashalleihin, joissa paperikoneet ovat hiljenneet. Maaseudun miehellä on huumorin lisäksi omat vahElimäki Kivistö sai noin 30 metsähehtaaria haltuunsa maaja metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Kirjailija Tuomas Kyrön luoman mielensäpahoittajan roolia hän ei ole teatterilavoilla esittänyt – ainakaan vielä. Kuusitukki on tällä hetkellä halutuin puutavaralaji. ”Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan.” ”Järkyttävää. Itse asiassa moni asia on nyt paremmin tilan metsien kannalta kuin ennen. Hakkuuaukolle istutettujen mäntyjen tyvistä suurimmat lähestyvät kuitupuukokoa. Talon isännän ilme on vakava. ”Huumori on yksi vahvuuksistani näyttelijänä. Talvileimikoiden varannot purettiin suurin piirtein viime talvena, joten niillekin on nyt kysyntää”, Kivistö kertoo. Vaalien viralliset tulokset eivät olleet vielä selvillä tämän lehden mennessä painoon. Kivistö arvioi metsäalan näkymiä paitsi metsänomistajana myös järjestömiehenä. Komedian tekeminen verissä Moni varmaan ihmettelee, miksi kovaa metsäasiaa puhuva metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja heiluu tämän jutun kuvissa karvalakki päässä, vaikka marraskuun lopun maisemassa ei näy lunta tai pakkasen jälkiä. Palautteena on sanottu, että komedian tekeminen on ilmeisesti verissä.” Kivistön mukaan näyttelijäntyöt tuovat hyvää vaihtelua arkeen. Niiden ansiosta Kymijoen varressa on alettu toipua 10 vuotta sitten iskeneestä paperinkulutuksen murroksesta ja tehtaiden sulkemisesta. ”Puukaupassa ollaan ennätysvuoden 2014 tasolla. Elimäellä Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevalla maatilalla on kaikki paikoillaan niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Tie on vienyt paikallisesta Korvenkylän kesäteatterista TV-mainoksiin, popja rap-muusikko Stigin musiikkivideon tähdeksi ja sivurooliin menestyselokuva Mielensäpahoittajassa. Syynä on näytteleminen, joka on Kivistön intohimo. Metsänomistajan ensimmäinen teko oli tietysti puukauppa talvella 1995–96. Kivistön kotitalon pihasta on vain parikymmentä kilometriä lähimpien savuavien piippujen juurelle. Hän oli jälleen ehdokkaana marraskuisissa yhdistyksen valtuustovaaleissa. 8 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 8 2.12.2016 18.46. Elokuvassa Kivistö oli tosin pankinjohtaja. Voikohan tällaista edes sanoa”, Kivistö vitsailee. Sen tietää myös maanviljelijä ja metsänomistaja Eero Kivistö
Ilonaiheeksi käy esimerkiksi se, että Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys palkittiin vastikään vuoden metsänhoitoyhdistyksenä eli kymppinä Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n toimesta. Kun Punavuoren hipstereiden joukkoon ilmestyy viljanviljelijä Elimäeltä, sillä ainakin erottuu. Metsätyömailla kympeiksi kutsuttiin aikanaan työnjohtajia. Siksi koekuvauspäivä on myös harrastuspäivä. ”Koekuvauksissa olisi mukavampi käydä useammin, mutta täältä maakunnasta lähtiessä menee aina puoli päivää, kun kipaisee Helsingin Punavuoreen. Voi käydä Zetor-ravintolassa syömässä ja juomassa tuopin olutta sekä imuroimassa vaikutteita ohikulkevista ihmisistä.” Harrastajanäyttelijä voi unelmoida nimimiesten tai -naisten ohjaukseen pääsystä, jos tuntee omat vahvuutensa. vuutensa kilpailluilla näyttelijämarkkinoilla. Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään. Kasvojen ilmeet vaihtuvat totisesta virnistykseen, kun puhe liikkuu metsäasioiden ja roolisuoritusten välillä. Palkinto yhdistystyöstä 41-vuotiaan Kivistön rauhallisen pinnan alta pyrkii selvästi useampi hahmo esille. Vakava metsäasiakin saa hänet välillä hymyilemään. Niin myös Kivistön mailla. Esimerkiksi metsäasiantuntijoiden työnja”Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään.” Kaakkois-Suomen soraharjuja hallitsevat männiköt, vanhalla merenpohjan savimaalla kasvaa kuusi. ”Palkinto tuli pitkäjänteisestä työstä. Vaikka metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa, noin 90 prosenttia Kymenlaakson metsänomistajista maksaa edelleen yhdistyksen jäsenmaksua. 9 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 9 2.12.2016 18.46. Kivistö kertoo saaneensa kehuja siitä, että hän heittäytyy roolihahmoihinsa ansiokkaasti ja on helppo ohjattava. Kivistö listaa muutaman syyn kymenlaaksolaisten menestykseen. Mutta mikäs siellä oli palkintoa hakiessa patsastellessa”, Kivistö sanoo. Niin sanottu jäsenpitolukema on korkea koko Suomen mittakaavassa
10 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 10 2.12.2016 18.46. Me painoimme kaasua ja palkkasimme uutta henkilökuntaa.” ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Viimeisenä on palkattu tieja oja-asiantuntija. ”Heti, kun oma asiantuntija saatiin, kas kummaa ilmestyi tieja ojahankkeitakin.” Sen lisäksi, että metsänhoitoyhdistys tarjoaa kattavasti metsäpalveluita, niiden pitää Kivistön mukaan olla oikein hinnoiteltuja. ”Itse en välttämättä ollut tällaisen muutoksen kannalla aluksi, mutta enää en vaihtaisi takaisin vanhaan.” ”Silloin kun selvisi, että metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu, osa yhdistyksistä painoi jarrua ja otti suuntaa asiantuntijaorganisaatioksi. ”Yhdistykselle jää rahavirrasta oma osuutensa, mutta metsänomistaja ei maksa omalle yhdistykselle turhasta, kun metsäpalveluiden hintataso haetaan kilpailluilla markkinoilla.” Kivistö sanoo, että metsänhoitoyhdistyksen pitää olla mukana niin käytännön puukaupassa kuin istutuksissa ja muissa metsänhoitotöissä. Jos yhdistys keskittyy vain metsänomistajien neuvontaan ja raivaustöihin, leipä on kapea ja samoin vaikutusvalta metsäalalla. Kun metsäpalveluiden myyjät ja toteuttajat ovat erikseen, yhdistyksen toiminta on selkeämpää. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ostavat alueelta puuta, joten myös metsänhoitoyhdistyksen hakkaamat toimituspuut kelpaavat Kivistön mukaan aina jollekin yhtiölle. ”Kun yhdistys on taloudellisesti hyvässä iskukunnossa, silloin se toimii parhaiten metsänomistajien edunvalvojana”, hän uskoo. Viime toukokuussa tehdyn männynkylvön jäljiltä maasta nousee lupaavasti pieniä männyntaimia. Katkontatieto arvossaan Alasajoista huolimatta metsäteollisuuden tehtaat ovat yhä elintärkeitä Kymenlaakson taloudelle. koa on muutettu
UPM Kymin investoinnit ovat näkyneet Pohjois-Kymenlaaksossa puukauppavarmuutena.” Kivistö muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen puukaupoista keräämillä katkontatiedoilla voi olla iso merkitys puunmyynnin lopputulokseen. ”Männiköstä korjattiin puuta korkealla tukkiprosentilla.” Metsänomistajan paras tili tulee tukkipuusta, joten puunmyyjän tyytyväisyyden ymmärtää. Tämä käy ilmi perinteisellä metsäkäynnillä, joka kuuluu jokaiseen metsänomistajahaastatteluun. Koneen rikkomalla metsämaan pinnalla näkyy marraskuun lopussa pienten männyntaimien ryppäitä. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan alkuvuoden kuuma puheenaihe hallituksen ajaman metsälahjavähennyksen myötä. ”Kotkamills käänsi etelärannikolla paperikoneensa kartongille, mikä lisäsi puun käyttöä. Maanviljelijän syyskiireet ovat ohi ja pellot kynnetty. Sen paikalla seisseiden puiden myyminen oli tuoreen metsänomistajan ensimmäinen teko, kun maaja metsätila siirtyi Kivistön hallintaan sukupolvenvaihdoksella vuonna 1995. Puunostajilla on hakkuissa omat puunkatkontatavoitteensa sen perusteella, miten erilaisille tukeille ja kuitupuulle on tarvetta. Kädessä oleva kirves osoittaa metsänrajaan, kun mielensäpahoittaja aloittaa: ”Kyllä ennen oli sentään paljon paremmin, kun...” 11 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 11 2.12.2016 18.46. Aukean takana on 20-vuotias, taimikon harvennusta ja kenties energiapuun korjuuta odottava männikkö. Kivistö kasvattaa kevätvehnää, mallasohraa, kauraa, ruista ja maanparannukseksi heinää. ”Kattavien katkontatietojen avulla metsänomistaja tietää puukauppoja tehdessään, mitkä katkontamallit sopivat mihinkin leimikkoon.” Sukupolvenvaihdokset tapetilla Kivistö itse on tyytyväinen vastikään tehtyyn mäntymetsänsä hakkuuseen. Kivistö pelkää, että moni metsänomistaja pettyy vähennykseen, sillä se näyttää helpottavan sukupolvenvaihdosta vain suurilla metsätiloilla. Kivistö esittelee hakkuaukeaa, jolle kylvettiin männynsiemeniä viime toukokuussa. Tänä vuonna yhdistyksen omien hakkuiden erikoisuutena olivat 40 000 kuution saarihakkuut merellä Kotkan edustalla. ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Sitten ilme karvalakin alapuolella vaihtuu taas kuvaajan pyynnöstä toiseksi
Jos taas hirvituho on laaja, voi korvaussumma kasvaa merkittävästi”, hän sanoo. ”Pohjois-Suomessa taimikoiden laskennallinen arvo on usein niin alhainen, ettei korvauskynnys aina ylity, vaikka hirvivahingot olisivat laajatkin”, Kotiharju sanoo. Metsänomistajien saamia korvauksia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen. Hirvi on taimikoiden merkittävimpiä tuhoeläimiä. 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000000 6 000 000 Korvausmäärät kutistuneet Laskun taustalla on paitsi hirvimäärän lasku, myös muutokset korvausperusteissa *Tilanne 30.11.16 kaikkia arvioita ei ole vielä tehty Hirvieläintuhojen korvaukset ja arviointikustannukset, euroa 2005 2007 2009 2011 2013 2016* 2015 Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us KI M M O LY YT IK Ä IN EN 12 MAKASIINI 8 • 2016 12 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 12 2.12.2016 18.31. Summa-arvotaulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä. Näin ainakin siinä tapauksessa, että maaja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle lähettämän riistavahinkoja käsittelevän asetuksen muutokset menevät läpi. ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy yhä useammassa taimikossa. Ne nostaisivat hirvituhoista maksettuja korvauksia noin neljänneksen. Metsänomistajien kannalta merkittävää on, että korvaussummien laskennassa käytetyt Tapion summa-arvotaulukot aiotaan päivittää uusimpiin. Vaikutusta on tosin myös sillä, missä päin Suomea hirvien vahingoittama taimikko sijaitsee. AJASSA LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJILLE on ensi vuonna luvassa tuntuvampia korvauksia hirvien aiheuttamista tuhoista. ”Asetusta valmistelleessa epävirallisessa työryhmässä ovat olleet mukana MTK, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus, joten muutoksista tuskin tulee vääntöä”, sanoo maaKorotusta hirvituhokorvauksiin Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen suunnitellaan muutoksia. ”Jos vahinko ylittää vain niukasti korvauskynnyksen, ei korvaussumman korotuksella ole metsänomistajalle kovin suurta merkitystä
Maaja metsätalousministeriö on tilannut Tapiolta sähköisen palvelun, jonka avulla metsänomistajat voivat arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys heidän taimikossaan. Evon metsäosuuskunta tarjoaa alan opiskelijoille väylän yrittäjyyteen, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. Hirvikannan määritys perustuu laskentamalliin, joka yhdistää erilaisia hirvikantaa koskevia aineistoja. ”Vähäinenkin määrä hirven katkaisemia taimia on voinut saada metsänomistajan hakemaan korvausta”, hän sanoo. Kotiharjun mukaan tämä tulee tarpeeseen. Hirvikanta määritetään maapinta-alalle. ”Pellot ovat hankala kysymys. Eniten kysyntää on raivausja istutuspalveluilla. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Puseniuksen mielestä peltojen mukanaolosta ei pääosin ole haittaa, mutta jos niitä on paljon, voi tilanne olla toinen. Metsäosuuskunta tarjoaa helpon väylän yrittäjyyteen. Miksi: Kiinnostunut työskentelemään puunhankinnan parissa. Tätä pahemmin vaurioituneet taimet luokitellaan vauMETSÄLEHDEN keskustelupalstalla on keskusteltu vilkkaasti hirvitiheyden määrittämisestä. Myös palveluiden hinta voi olla kilpailuvaltti. Rakennettu ympäristö jätetään laskelmista pois, mutta metsät ja pellot lasketaan mukaan. KI M M O LY YT IK Ä IN EN 1 Mitä Evon metsäosuuskunta tekee. Mitä: Opiskelee metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. Tarjoamme myös apua esimerkiksi työmaiden hinnoitteluun. Tarjoamme metsänhoitotöitä opiskelijatyönä. 2 Miten metsäosuuskunta toimii. Teemme muun muassa istutuksia, taimikonhoitoa, harvennushakkuita ja leimikoiden suunnittelua. Viljelty pelto ei ole hirven elinympäristöä, mutta pensoittuneilla pelloilla hirvet viihtyvät hyvin”, Pusenius sanoo. ”Hirvitiheys koko maapinta-alaa kohden ei ole oikea tunnusluku hirvien vaikutusten arviointiin. Mukana ovat esimerkiksi saalistiedot ja metsästyksen aikana kerätyt hirvihavainnot. ”Vaurioluokkien yhdistäminen nopeuttaa ja helpottaa vahinkojen laajuuden arvioimista”, Laanikari sanoo. Opiskelijat tekevät töitä tunnollisesti, työn laatua on kehuttu. Liikevaihtomme tulee tänä vuonna olemaan 100 000 euroa. Samaa sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Kyllä, tähän asti meillä Onko opiskelijatyölle kysyntää. Päätöksen hirvituhokorvausten maksamisesta tekee Suomen metsäkeskus. Jotta se saadaan selville, täytyy Luken erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan tietää hirvien kokonaismäärä eli hirvikanta esimerkiksi hirvitalousalueittain. Osuuskunnan jäseniksi voivat liittyä metsäalaa Hämeen ammattikorkeakoulussa tai ammatti-instituutissa opiskelevat sekä oppilaitoksissa työskentelevät. 13 MAKASIINI 8 • 2016 13 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 13 2.12.2016 18.31. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotiMetsätyyppi Tuholuokat kahteen Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen ehdotetaan myös hirvituhojen korvausjärjestelmää yksinkertaistavia muutoksia. 4 Mikä on osuuskunnan kilpailuvaltti. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Kuka: Evon metsäosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. Hirvitiheys tarkoittaa hirvien lukumäärää tuhannella hehtaarilla. Kesäsesongin aikaan työllistämme jäsenten lisäksi kymmenkunta työntekijää pidemmäksi ajaksi ja joitain työntekijöitä lyhyemmäksi ajaksi. Luonnonvarakeskus Luken mukaan tiheys vaihtelee maamme eri osissa huomattavasti. Jäsenet hankkivat itse työmaansa, mutta töiden laskutus hoituu osuuskunnan kautta. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. 3 Onko palveluilla kysyntää. Tähän asti hirvien taimikoissa aiheuttamat tuhot on jaettu neljään vaurioluokkaan, mutta nyt luokkien määrä aiotaan vähentää kahteen: ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Metsäalalla on pohdittu, vääristääkö peltojen mukanaolo hirvien metsille aiheuttaman tuhoriskin arviointia. on ollut lähinnä yritysasiakkaita, mutta yksityisasiakkaiden määrä on kasvussa. Sen käyttö aliarvioi etelän peltovaltaisilla ja pohjoisen vähätuottoisilla suovaltaisilla alueilla hirven vaikutusta metsiin.” Väärä tunnusluku vaikutusten arviointiin rioituneiksi. Ajatuksena on myös, että hirvien aiheuttamia vioituksia ei enää lasketa kaikista taimista, vaan vain niistä taimista, jotka olisi taimikonhoidon yhteydessä jätetty kasvamaan. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, joissa kuorivaurio kattaa alle neljänneksen koko kuorialasta ja jotka ovat menettäneet korkeintaan neljänneksen neulasmassastaan
Laitoksen vuotuiseksi tuotantomääräksi on arvioitu 200 000 tonnia, se työllistäisi 50 henkilöä ja puunhankinta jopa 400 henkilöä. Aiemmin aikaa on annettu lähes kaksi vuotta. Sähköiset hakemukset innostivat Lokakuussa uudelleen avattu taimikoiden varhaishoidon tukihaku on tuottanut uusia hankkeita yli 20 000 hehtaarin ja 3,3 miljoonan euron verran. Metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet reilut puolet hakemuksista, suurimman osan sähköisesti. Keski-Suomi tuottaa puuenergiaa Metsäbiotalous jakautuu Suomessa karkeasti ottaen kahtia. Toisissa maakunnissa on palMetsäbiotalouden tuotos on suurinta Uudellamaalla. Metsän merkitys vaihtelee Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuus on metsän sijaan biotalouden veturi. Lyhyesti Puoli miljoonaa puukuutiota biohiileksi Mikkeliin on suunnitteilla biohiilitehdas, joka käyttäisi vuosittain puoli miljoonaa kiintokuutiota muuhun jalostukseen kelpaamatonta puuta. Pirkanmaa asettuu kahden kärkimaakunnan joukkoon kaikilla vertailussa käytetyillä mittareilla: niin metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, investointien kuin työllisten määrissä. Sen sijaan terveyslannoitukselle tukea ryhdytään myöntämään vuoden alusta alkaen. Tehtaan rakentaa Scandinavian Biopower Oy. Lähde: Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti 14 MAKASIINI 8 • 2016 14 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 14 2.12.2016 18.42. Metsäteollisuuden lisäksi metsänhoito ja muu metsätalous tuottavat Pirkanmaalla vuosittain runsaasti euroja. Biohiililtä käytetään voimalaitoksilla kivihiilen korvaajana. Näistä valtaosa (77 prosenttia) tehty sähköisesti Metsään. Biotalous on uusiutuvien Pirkanmaa on metsien käytön ykkönen Tärkeintä metsäbiotalous on Etelä-Karjalan taloudelle, vähiten metsillä on merkitystä Varsinais-Suomessa. Kemeraa ollaan muuttamassa niin, että nuoren metsän hoitotyöt olisi saatava tehdyksi vuoden sisällä rahoitushakemuksen hyväksymisestä. Tehtaan pitäisi aloittaa tuotanto vuonna 2019. Esimerkkejä metsäbiotalouden vaikutuksista maakunnittain Satakunta imee puuta maakunnan ulkopuolelta massa-, paperija sahateollisuuteen. fi-palvelun kautta. Näin kertoo Tapion ja Tilastokeskuksen tuore selvitys, joka vertailee Suomen maakuntien metsäbiotaloutta vuosien 2011– 2013 tilastojen perusteella. Lapissa ja Kainuussa marjanpoiminnalla on oma roolinsa metsäbiotaloudessa Varsinais-Suomi elää muusta kuin metsästä. Metsäbiotalouden tuomilla työpaikoilla on suuri merkitys Keski-Suomelle. AJASSA VALTTERI SKYTTÄ PIRKANMAA on Suomen metsäbiotalouden kärkimaakunta. luonnonvarojen käyttöä ravinnoksi, energiaksi, tuotteiksi ja palveluiksi. LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO Päijät-Häme on huonekalutuotannon keskus. Metsäbiotalouteen laskettiin selvityksessä muun muassa metsänhoito, puunkorjuu, keruutuotteet, puutuotteiden valmistus, massan ja paperin tuotanto sekä painaminen. Pirkanmaalla on monipuolisesti metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, niin paperija kartonkitehtaita kuin suuria sahoja. Keväällä alkanut hakusulku jatkuu siihen saakka, kunnes kemeralain päivitys saadaan valmiiksi. Metsäbiotalous on puolestaan biotalouden osa, joka käyttää uusiutuvaa metsäbiomassaa, kuten runkopuuta ja marjoja, sekä metsäaineista syntyviä teollisia sivuvirtoja. Riippuvaisin metsäbiotalouden euroista on Etelä-Karjala. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat itse laatineet neljänneksen kaikista lokakuun jälkeen tulleista hakemuksista. Kemerasulku sai jatkoa Nuoren metsän hoidon kemeratuen hakusulku jatkuu vuodenvaihteen yli. Metsäbiotalouden tuotoksesta 85 prosenttia tulee massa-, paperija puutuotteista eli metsäteollisuudesta
Valinnasta päättänyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta kiinnitti huomiota lukijaystävälliseen kieleen sekä ulkoasuun. Lähde: Metsä Group LIINA KJELLBERG SUOMALAISIA koteja ja julkisia tiloja koristaa vuosittain puolitoista miljoonaa joulukuusta. Ihmisiä miellyttää muotoon leikattujen kuusten tuuheus ja tasaisuus”, hän sanoo. Vertailuun käytetyt tilastot ovat muutaman vuoden takaa, joten nyt käynnissä oleva metsäteollisuuden investointibuumi nostaa metsäbiotalouden asemaa entisestään monissa maakunnissa. Vähiten taloudellista merkitystä metsillä on Varsinais-Suomelle. Suomen luonnolle oma liputuspäivä Ensi vuonna liputetaan Suomen luonnon kunniaksi. Toiset maakunnat taas toimivat selkeämmin puun tuottajina, jolloin metsätaloudella on keskimääräistä suurempi rooli maakunnan metsäbiotalouden kokonaistuotoksessa. ”Laaja kirjoittajajoukko kertoo rikkaasti ja perusteellisesti suomalaisen metsän pikkuotuksista, joista mitättömimmätkin ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle, ja osa luonnon monimuotoisuutta”, Ranta perusteli. Niistä noin miljoona tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä ja noin 300 000 ihmisten omista metsistä. 40 Puumäärä, jonka Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas käyttää päivässä, kasvaa takaisin 40 minuutissa. Joulukuusen kotimaisuuden selvittäminen voi olla vaikeaa. Ostin oman järven ja 34 hehtaaria metsää sen ympäriltä.” Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg, Iltalehti 26.11. ”Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Selvityksessä tutkittiin ensimmäistä kertaa laaja-alaisesti eri maakuntien eroja markkinoille päätyvän puuenergian tuottajina. ”Latvakuusia ei voi kerätä hakkuukoneen työskennellessä metsässä, joten ne peittyvät usein risukasojen alle.” Suomessa on Ruuskan mukaan 400–500 joulukuusenkasvattajaa. päivälle, jolloin vietetään jo perinteistä Suomen luonnon päivää. Latvakuusillakin olisi kysyntää, mutta niiden keruu on hankalaa. Sen jälkeen ne ovat hiljalleen vallanneet markkinan. Markkinoille päätyvää metsäenergiaa syntyy paljon myös Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Tanskalaisen kuusen tunnistaa paksusta tyvestä, mutta virolaista kuusta on vaikea erottaa kotimaisesta”, Ruuska kertoo. Perinteinen metsäkuusi on suomalaisten suosikki, mutta joulukuusiksi hankitaan myös serbiankuusia, mustakuusia ja pihtoja. Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl 15 MAKASIINI 8 • 2016 15 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 15 2.12.2016 18.42. ”Ensimmäiset viljellyt joulukuuset tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. jon metsäteollisuuden laitoksia ja ne imevät puuta myös ympäröiviltä alueilta. Ulkomailta 200 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl Ulkomailta 200 000 kpl Lähde: Joulupuuseura ry Kotimaisuus valttia Koteihin ja julkisiin tiloihin vuosittain hankittavien joulukuusten alkuperä. Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. ”Luonnon vahva esilläolo Suomen satavuotisjuhlinnassa herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta”, sanoo itsenäisyyden juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen. Tähän vaikuttavat metsäyritysten ja -organisaatioiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle sekä painotoiminnan keskittyminen Uudellemaalle. Ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Virosta, joulukuusia tuodaan vuosittain noin 200 000 kappaletta, arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. Suurinta metsäbiotalouden tuotos on hieman yllättäen Uudellamaalla. Sanottua SA KA RI PI IP PO /V N ”On hyvin tärkeää, että me emme aseta sähköautoja ja biopolttoaineita vastakkain, koska molempia tosiaankin tarvitaan maksimimäärä, jotta pääsemme ilmastotavoitteisiimme.” Elinkeinoministeri Olli Rehn eduskunnassa 30.11. Riippuvaisin metsäbiotalouden tuomista euroista on massaja paperimaakunta Etelä-Karjala. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen ensi elokuun 26. Valtaosa viljelmistä sijaitsee maan eteläosissa. ”Monet toimijat myyvät kotimaisia ja virolaisia kuusia sekaisin. ”Paperikoneet on parasta rakentaa markkinoiden lähelle, mutta raaka-aineet eli sellu kannattaa hankkia sieltä, missä on luonnonvarat.” Kiinalaisen CAMC Engineeringin varapääjohtaja Yuhang Wang, Talouselämä 18.11. Tuuheus tekee joulukuusen Viljellyt kuuset ovat parissakymmenessä vuodessa vallanneet joulukuusimarkkinan. Vuoden luontokirja kertoo metsästä Vuoden luontokirjaksi on valittu metsän vähemmän tunnettuja lajeja esittelevä ”Metsän salainen elämä”. Merkittävin puuenergian tuottaja on Keski-Suomi
Enää kuusentaimet eivät jurottaneet lepikoissa, vaan säntäsivät kasvuun, jota tutkijoiden laatimat kasvumallit eivät osanneet edes kuvitella. 18,48?. 11,47 . Harvennushakkuu 46,77?. 56,59?. 18,31 . 15,59 . 55,22?. ???. 39,49?. ”Kasvu näyttää erityisen nopealta, kun vesat kitketään varhaisperkausvaiheessa”, paljastaa myyntijohtaja Juha Huttunen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. 14,61?* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Kuitupuumarkkinoille tulossa kuusijytky Kuusikuidun tarjonta kasvaa voimakkaasti, mutta markkinat mukailevat mäntyä . Nyt markkinat mukailevat mäntykuitupuuta, mikä on tarkoittanut runsasta tarjontaa ja jähmeää hintakehitystä. 17,45 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,56 . Uudistushakkuu 55,37 . Pohjois-Savossa UPM on ohentanut osto-organisaatiotaan. 11,38 . 17,05?. 14,31 . Stora Enson Varkauden 16 MAKASIINI 8 • 2016 16 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 16 2.12.2016 18.33. 16,99?. Ensin hakkuukoneet sai liikkeelle pinta-alaverotuksen päättyminen. 55,88?. Oma tehdas tarpeen Huttunen arvioi, että yhdistyksen toimialueella varttuu vuosittain nuoria metsiä ensiharvennettavaksi 10 000 hehtaaria, siitä liki puolet kuusta. Samaan aikaan otettiin käyttöön kehittyneet mätästysmenetelmät ja paakkutaimien istutus. Ensiharvennus 12,15?. Juha Huttunen ylpeänä esittää: 1991 istutettu kuusikko: 1600 runkoa, 150 kuutiota hehtaarilla. 11,45?. 17 . 17,45?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,96?. 15,56?. Viidentoista vuoden kuluttua ala kasvaa kolmanneksen. Uudistushakkuu 56,47?. Se alkaa näkyä myös puumarkkinoilla. 49,73 . 36,36?. 14,69?. Harvennus hankintatyönä tänä talvena. Harvennushakkuu 45,58?* 45,56?. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ TARINA alkaa 1990-luvulta, jolloin kuusikoiden hakkuusäästöjä lovettiin säästelemättä muun muassa Pohjois-SaRaakapuun kantohinnat viikolla 47 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,94 . Tällöin saadaan noin 50 kuutiometriä kuitupuuta hehtaarilta”, Huttunen kertoo. 15,21?. 40,21?. ??. Heti perään seurasi hyvä kuusen sahasuhdanne. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,88 . Uudistushakkuu 57,5?. vossa. 58,1 . Harvennushakkuu 49,51?. ”Silloin ensiharvennuksilta voitaisiin vuosittain korjata yli 300 000 kuutiometriä kuusikuitupuuta”. 14,07 . Lisäys painottuu kuuseen. nousussa. 15,25?. 55,62?. 15,12 . 16,59?. 15,84 . 18,35?. 2000-luvulle asti paperiteollisuus oli voimissaan ja kuusikuitupuu oli arvotavaraa. 56,68?. Ensiharvennus 40,9?. 14,99?. 15,79?. 35,61?. 16,21?. 57,1 . 11,18?. 17,75 . 15,53?. 10,98 . Näitä Pohjois-Savossa riittää. Ensiharvennus 37,91?. 41,14?. 16,97 . 15,69?. 17,18?. Ei siis ihme, että kuusen viljelyalat ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun alun 30 000 hehtaarin tasolta. 18,94?. 38,3?. 17,72?. Harvennushakkuu 48,46?. 40,02 . 48,96 . ”Nopean kasvunsa ansiosta istutuskuusikot varttuvat ensiharvennettaviksi jo 20–25-vuotiaina. 57,71 . 44,87 . 43,09 . 41,54 . 11,05?. 12,67 . 17,08?. Uudistushakkuu 55,6?. 11,28?. 47,8?. 15,62?. 14,9?. 43,45 . 15,92?
14,44 . 34,7 . 15,47 . 11,63 . 54,56 . TURVEMAAN HARVENNUS Puutavaralaji puumäärä hankintahinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 100,5 57 5 728,5 Mäntyparru 206,8 37 7 651,6 Mäntykuitu 1040,5 27,5 28 613,8 Koivukuitu 91,7 28 2 567,6 Yhteensä 1 439,5 44 561,5 17 MAKASIINI 8 • 2016 17 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 17 2.12.2016 18.33. 10,39 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,17 . 43,41 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,78* 45,82* 14,93* 14,48* Uudistushakkuu 47,98* 46,94* 16,65* 16,25* Harvennushakkuu 43,12* 40,45* 13,21* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 14,42 . Metsänomistaja kävi tutustumassa palstaan Otso Metsäpalveluiden asiantuntijan kanssa. 10,22 . Järeä kuusikuitupuu pyritään ohjaamaan paperitehtaille, ensiharvennuksilta korjattava puu sellun raaka-aineeksi. Puuta kertyi liki 1 500 kuutiota, enin osa ensiharvennuksilta. 16,87 . Käyttömäärät vaihtelevat valmistettavan sellun laadun mukaan. Leimikkoon kuului hehtaari siemenpuuhakkuuta, kuusi hehtaaria harvennusta ja 40 hehtaaria ensiharvennusta sekä 14 kilometriä ojalinjojen hakkuuta. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,53 . Tiedot kerätään viikoittain. Pohjoisessa kaikki havukuitu korjataan samaan pinoon. 17,58 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 56,1 . Eteläisille tehtaille sellukuusi ostetaan ja korjataan omana puutavaralajina. Käynnin pohjalta laadittiin kunnostusojitussuunnitelma. 14,99 . Pystykaupalla metsävähennystä olisi kertynyt vain puolet nyt saadusta. 12,67 . 10,65 . 15,44 . 15,48 . 16,44 . Samalla metsänomistaja valtuutti Otson huolehtimaan hakkuista ja korjattavan puun markkinoinnista. Metsänomistajalle kauppatapa on edullinen, koska hän saa tehdä metsävähennyksen koko hankintahinnasta, joka sisältää myös puun korjuukustannukset. Korjuukustannukset Otso laskuttaa erikseen metsänomistajalta, joka voi vähentää ne vuosimenona puun myyntitulojen verotuksessa. 17,64 . Verotuksessa siitä vähennetään ensin metsävähennys (26 700 euroa) ja korjuukustannukset (22 300 euroa). Lohtua tuo Äänekosken biotuotetehdas, jonka toivotaan lisäävän kuitupuun kysyntää. Ensiharvennus 34,95 . 17,25 . 11,13 . 35,86 . 11,08 . Verotettava myyntitulo jäi vähennysten jälkeen 4 500 euroon. 47,94 . 42,71 . 18,87 . 9,37* 9,99 . 42,22 . 41,47 . Harvennushakkuu 47,02 . Harvennukselta kelpo vähennys Otso myi puut tienvarsieli hankintakaupalla. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ensiharvennus 38,66* 41,72* 11,91 . 15,51 . ”Kuopioon kaavailtu Finnpulpin tehdas tulisi tarpeeseen.” Kuusikin kelpaa Metsä Fibrelle Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo, että kaikki Metsä Fibren sellutehtaat käyttävät männyn ohella kuusta sellun valmistuksessa. Uudistushakkuu 51,27 . Harvennushakkuu 45,06 . Uudistushakkuu 56,77 . 15,42 . 14,54 . Metsä Group toimittaa kuusikuitua sellutehtaidensa lisäksi Kirkniemen paperitehtaalle, omille kartonkitehtailleen sekä UPM:n paperitehtaille. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 14,34 . 53,23 . 15,7 . 17,49 . MIKKO RIIKILÄ POHJOISPOHJALAINEN metsänomistaja osti alkuvuodesta metsätilan, johon kuului 70 hehtaaria suometsää. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,79 . 51,57 . 15,5 . 14,13 . Alueella oli runsaasti ensiharvennettavia ja kunnostusojitettavia metsiä. 40,29 . Pystykaupassa metsävähennystä kertyisi vain puun kantorahatulosta. Ensiharvennus 33,27 . 17,48 . 17,29 . Puun myyntituloja kertyi 44 500 euroa. 15,01 . 17,46 . 13,14 . 12,77 . 57,05 . 45,42 . laitoksille kuusikuitupuu kelpaa. Harvennushakkuu 43,83 . Tosin Huttunen arvelee, ettei uusi laitos yksin sulata koko havukuitupuun sumaa. Uudistushakkuu 54,59 . 50,69 . Sellutehtaille menevän kuusikuitupuun latvaläpimitta on kuusi senttiä. Paperitehtailla kuusen on oltava latvaltaan vähintään seitsemän senttiä
Sininen = määrät tai hinnat ovat korkeammat kuin viime vuoden vastaavana aikana Punainen = määrät tai hinnat ovat alemmat kuin viime vuoden vastaavana aikana 18 MAKASIINI 8 • 2016 18 MAKASIINI 8 • 2016 4659_.indd 18 2.12.2016 18.24. FIMin metsärahastonhoitaja Timo Hakulinen on itsekin metsänomistaja. FIMin sataprosenttisesti. UPM:n myyntien varassa Rahastojen kokemus metsätaloudesta on lyhyt, mikä on johtanut arvuutteluun siitä, sujuuko metsätalous yhtä hyvin kuin varainhankinta. S-Pankki on kesän alusta omistanut varainhoitoyhtiö Rahastot kilpailevat isoista tiloista FIM on uusin tulokas metsärahastojen joukossa. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄRAHASTOT ovat tuoneet metsätilamarkkinoille nopeasti ison määrän uutta rahaa. ”Parhaillaan neuvotellaan kaupoista myös yksityisten metsänomistajien kanssa”, rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo. METSÄTILAKAUPAT 1.1.-30.11.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 23 17 346 37 17 117 35 5 183 44 1,07 Satakunta 43 26 778 24 26 126 40 4 740 38 0,96 Häme-Uusimaa 68 51 1 281 32 18 126 42 5 215 41 0,96 Etelä-Karjala 46 33 758 36 14 105 35 3 926 37 0,88 Kymenlaakso 31 24 541 30 18 116 38 4 421 38 0,88 Pirkanmaa 78 53 1 387 30 15 116 35 4 246 37 0,94 Etelä-Savo 119 93 2 618 34 12 110 37 4 121 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 213 140 3 440 27 12 94 22 2 667 28 0,9 Keski-Suomi 112 85 2 638 28 10 107 29 3 548 33 0,81 Pohjois-Savo 119 77 3 245 25 10 115 29 3 452 30 Pohjois-Karjala 160 121 5 903 23 10 115 32 3 374 29 Kainuu 263 195 18 232 17 5 94 23 1 980 21 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 271 190 8 671 22 9 85 19 1 787 21 0,88 Lappi 120 74 5 433 26 8 62 13 997 16 0,77 Koko maa 1 666 1179 55 271 lisäys 11.kk 133 120 7 288 Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Rahastot ovat niitä harvoja, jotka pystyvät ostamaan isoja kohteita ja havaittavissa on, että UPM on pystynyt kilpailuttamaan rahastoja. Muihin metsärahastoihin verrattuna minimisijoitus on alhainen, 200 euroa. Rahastojen yleistyminen on paljolti perustunut siihen, että UPM myy metsiään Kainuusta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Isot tilakokonaisuudet myymme sijoittajakohteina ja kaupan yhteydessä solmimme uusien omistajien kanssa pitkäaikaisen puukauppaja hoitosopimuksen.” UPM on parissa kymmenessä vuodessa myynyt neljänneksen metsäomaisuudestaan, mutta omistaa Suomessa edelleen noin 700 000 hehtaaria. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että myyntejä jatketaan toistaiseksi. S-rahaa metsään Uusin metsärahasto on marraskuussa aloittanut FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto, joka tunnetaan myös S-Metsärahastona, sillä rahastosta osa on osoitettu yksinomaan S-Pankin asiakkaille. Rahasto on jo hankkinut metsää 8 500 hehtaaria UPM:ltä. Laki edellyttää, että rahasto jakaa vuosittain tuotto-osuutena vähintään 75 prosenttia realisoituneesta tuloksesta eli käytännössä hakkuutuloista. Kertoimet ovat edellisvuotta korkeammat kaikissa maakunnissa lukuunottamatta Kainuuta ja Lappia. Hinta on selvästi korkeampi kuin maakuntien keskihinnat. Hakulinen sanoo, että hän ei voi luvata tuottoa, mutta arvioi sen olevan 3–5 prosentissa, mikä vastaa puuston vuosittaista kasvua. Taulukossa eivät ole mukana UPM:n isot sijoittajakohteet. Esimerkiksi marraskuussa nykyiset neljä metsärahastoa käyttivät ostoihin yli 40 miljoonaa euroa, josta valtaosan UPM-kauppoihin. UPM:llä on Kainuussa vielä runsaasti tiloja. Alasta 7 500 hehtaaria on tuottavaa metsämaata, jolloin metsämaan hehtaarihinnaksi tuli liki 4 000 euroa. Osapuolet eivät julkaise kauppahintaa, mutta Metsälehden tietojen mukaan hinta oli 30 miljoonaa euroa. ”Olemme myyneet kaukana omista tehtaista olevia tiloja. S-kaupan bonuksia ei voi suoraan osoittaa metsärahastoon, mutta tilille kertyvät bonukset voi sijoittaa rahastoon, jolloin periaatteessa voi olla metsäsijoittaja ilman rahaa. Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi rahastojen omistavan 200 000–250 000 metsähehtaaria, mikä tarkoittaa likipitäen prosenttia talousmetsistä. KI M M O BR A N D T/ CO M .P IC
Sellainen oli sosiaalinen media silloin.” PLANTER TAUKOTARPEET ENNEN JA NYT Lintujahdista puunkaatoon. Taimikoiden huolehtimisesta saa parhaan hyödyn.” PLANTER ”Jos kuitupuusta saa 29 euroa kuutiolta hankintana ja itsellä on vehkeet, millä ajaa puut metsästä, niin ei kannata?” PETEP ”Nyt kun pystykaupalla olen myynyt toisen harvennuksen, niin olen huomannut, että nyt se tili tulee ensiharvennuksista – varsinkin jos pääsee vertaamaan kohteisiin, joissa on ensiharvennus jäänyt tekemättä ja metsä pahasti riukuuntunut. ILMATIETEENLAITOS.FI/LUMITILASTOT Maaja metsätalousministeriö löytyy nyt myös Instagramista. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.” MÄENTALO ”Suorite on kunniakas, kunto ja metsä parantuvat, eikä varmasti pelottelusta huolimatta suurpuunjalostusteollisuus kieltäydy ostamasta, jos laatu täyttyy.” JÄTKÄ ”Eihän siitä paljoa jää viivan alle, mutta seuraavassa pystyyn myydyssä harvennuksessa saa paremman tilin. Verkossa keskusteltiin hankintahakkuista. Työkaluina oli pokasaha ja kirves. Esimerkiksi kun auton renkaanvaihdosta saa 10 minuutin työstä pulittaa 30 euroa, sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä: tuntihinta 180 euroa.” PUUKI ”Lauantaina olin tehtaalla ylitöissä, 150 euroa päivä. Va st aa jia 42 19 MAKASIINI 8 • 2016 19 MAKASIINI 8 • 2016 4655_.indd 19 1.12.2016 17.09. ” LASSE ”Jos vertaa nykyhintatasoon, niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. METSAPELIT.FI Milloin lumi tulee ja milloin se lähtee. WWW.INSTAGRAM.COM/MMM.FI Katoavaa kansanperinnettäkö. Olisin siis yltänyt reilusti parempaan tulokseen metsässä kuin tehtaalla.” MOTTIMASA ”Viime talven ensiharvennuskokemuksen perusteella ei kannata. Metsässä hankintahakkuuta olisin nätisti tehnyt viisi kiintoa ja latvat polttopuuksi, joiden arvo sähkön hintaan muutettuna on merkittävä. Testaa metsäiset taitosi tietokonepeleissä. Laskeskelin kuluja ja tunteja vähän matkaa, mutta kun alkoi mennä pakkaselle, lopetin laskelmat.” JEES H-VALTA ”Rohkenen olla hiukan eri mieltä, hankintamiehen tienesteillä ei makseta edes niitä eläkemaksuja, joita työnantaja joutuu nykyisin maksamaan työntekijän puolesta.” TOLOPAINEN ”Eiköhän ennen pitkää aika taas kultaa muistot höystettynä pystykauppaleimikoiden mahdollisesti huonolla korjuujäljellä, ja savotalle tulee taas lähdettyä.” BURI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Pappa kertoi, että ennen sotia ja sotien jälkeen piti tehdä ruokapalkalla vähintään viisi mottia metristä polttopuuhalkoa päivässä kauniiseen pinoon. Gallup Aiotko hyödyntää metsälahjavähennystä. Sohvalla makoilusta tienaa vähemmän.” MAALAIS-SEPPO ”Itse olen miltei pelkästään raivaussahan sarvissa. ”Kuinka moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. 20 40 60 80 100 Ei 86 % Kyllä 14 % Uusi kysymys: Asutko puutalossa. Tauolla pistettiin tupakaksi kaverin kanssa
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK 20 MAKASIINI 8 • 2016 20 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 20 2.12.2016 10.34. Toiveita kertyi runsaasti ja lähetimme ne edelleen Korvatunturille. Seuraavassa joulupukki vastaa muutamiin toiveisiin. Kysyimme viime Metsälehti Makasiinissa, mitä metsänomistajat toivovat joululahjaksi
21 MAKASIINI 8 • 2016 21 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 21 2.12.2016 10.34
Koko varustus maksaa puolisentoista tonnia. Forest Shield Eleor -takki on vettä hylkivää materiaalia, hinta 129 euroa. Suositushinta on noin tonnin, tarjouksessa tällä haavaa 899 euroa. Varustetonttu kokosi tällaisen listan, vaihtoehtoja on toki muitakin: Stihl FS 460 on saha, jossa yhdistyy toimintavarmuus, käsiteltävyys ja keveys. Vaelluskengät ovat hyvät myös raivaustyössä. Toiveena sukupolvenvaihdos Parahin Toivo, toivoit sukupolvenvaihdosta. Mutta taidamme molemmat olla niitä vanhan kansan miehiä, jotka katsovat ensin, että tuleeko pojista miehiä vaiko täysiä tonttuja. Forest Shield -raivaushousujen malli sopii vatsakkaalle ja lyhytjalkaiselle tonttuvartalolle, hinta 109 euroa. Jos jatkajaa ei suvusta löydy, niin Suomessa on monia, jotka mielellään ostavat lisää metsää. Siinä on kelpo niskasuoja ja visiirin läpi näkee hyvin. Toiveesi ovat mitä perustelluimmat, onhan taimikonhoito erinomaista hyötyliikuntaa ja tonttujen kertoman mukaan keskivartalollesi on taas kertynyt. Asiantuntijan voit löytää pankista, lakiasiaintoimistosta, metsäkeskuksesta, metsäpalveluyrityksestä tai metsänhoitoyhdistyksestä. Kun taimikonhoidon keskikustannus on noin 400 euroa, niin varusteet ovat kustantaneet itsensä neljän hehtaarin työsuorituksella. Löytyykö suvustasi innokasta jatkajaa. Kun toimeen tartut, ota osaava asiantuntija avuksi ja hoida homma kerralla kuntoon. Tuntihinnat vaihtelevat alle sadasta eurosta reippaasti yli 200 euroon – myös tarvittava työmäärä vaihtelee, muutamasta tunnista jopa viikkoihin. Eikä sinun tarvitse pyytää edes täyttä hintaa, yli 75 prosenttia käyvästä arvosta riittää, että hän säästyy lahjaverolta. Korvatunturi harkitsee käsineitä, mutta muuten voit hankkia varusteet ihan itse. Työniloa! 22 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 22 2.12.2016 10.34. Kypäräksi Husqvarna Technical. Toiveena raivaussaha Parahin Tarmo, toivoit uutta raivaussahaa ja asianmukaisia turvavarusteita. Älä kuitenkaan tee metsästäsi joululahjapakettia vielä tänä jouluna, sillä ensi vuonna lahjavero kevenee ja lisäksi isompien kiinteistöjen lahjoituksissa voi tulla metsälahjavähennys. Tässäkin asiassa pätee, että kertarytinä on parempi kuin ikuinen kitinä. Jos myyt tilasi hänelle, hän saa huojentavana pakettina metsävähennysoikeuden. Hinta 132 euroa. Asuisikohan sellainen sinunkin metsäsi naapurustossa. Hanwag Alaska -kengät ovat suomalaiseen jalkaan sopivan leveälestiset, hinta noin 230 euroa. Ymmärrän toiveesi oikein hyvin, olenhan itsekin miettinyt, että eikö tämän homman voisi jo jättää nuoremmille. Sen jälkeen saat laskennallista palkkaa itsellesi. Olisihan se mukavaa, jos me molemmat voisimme huokaista pitkän päivätyön tehneinä, ripustaa palttoot naulaan ja katsoa, miten työt nuorilta sujuvat. Metsätöihin käyvät Husqvarna Functional -talvikäsineet, hinta 38 euroa. Sitä käyttävät sekä ammattilaiset että omatoimiset metsänomistajat. Samalla varmistat, että et herätä äreää verokarhua
Kuitupuun hankintalisä on noin kymmenen euroa kuutiolle, ja vuodessa voit myydä 125 kuutiota verovapaasti. Koska tarvitset myös peräkärryn, kannattaa tarkkailla eri merkkien tarjouksia. Jos haluat mönkijän, niin traktorimalli on tosiaan sopivin, pääset liikkumaan maantielläkin tarpeen mukaan. Niitä ei valmisteta joulupukin pajassa, mutta hyviä neuvoja pukilta toki saa. Huoltoa kannattaa ajatella, eli voi olla viisasta valita sellainen merkki, jolla on hyvä huolto lähipaikkakunnalla. Lisäksi tulevat polttoaineet, huollot ja varaosat, hakkuutyö ja sen kustannukset. Joskus peräkärryn saa vähän kuin kaupan päälle. Toiveena mönkijä Parahin Unto, toivoit traktorimönkijää ja metsäkärryä. Eihän moottoripyörälläkään oikeasti tehdä juuri mitään. Merkkejä ja malleja on monenlaisia. Jotta kalusto on maksettu, sinun tulee tehdä täysi määrä hankintapuuta seitsemänä talvena. Tavalliseen menoon riittää hyvin 400–500-kuutioinen. Vaikka mönkijät ovat kestäviä, ei niistä koskaan tiedä. Mutta jos pystyt perustelemaan hankinnan muilla kuin taloussyillä, kuten että harrastukset maksavat aina, niin hanki toki. Mutta ajattelepa tätä: Mönkijän ja metsäkärryn hinta on 9 000 euron tienoilla. 23 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 23 2.12.2016 10.34. Hyviä mönkijöitä tekee moni valmistaja, yleensä tunnettu merkki on laadun tae. Mietihän vielä, että kannattaako todella
Korvatunturin mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat vähäiset eikä joulupukki halua luvata liikoja. Viime vuosina päättäjillä on ollut paljon isoja lakihankkeita, mutta ensi vuosi on rauhallisempi. Kaikkien metsänomistajien pitää toivoa kovasti, että öljy ja kivihiili kallistuvat ja että isot sähkönkäyttäjät napsauttavat sähköt päälle, jotta metsäenergian asema paranee. Tuleeko Suomen metsistä laskennallinen päästölähde vai tunnustetaanko biologinen nielu ja metsänhoidon edut. Kun kyse on kaikkia koskevista asioista, niin sitä kutsutaan politiikaksi. Korvatunturin näkökulman viemiseen ei voi ihan ketä tahansa tonttua lähettää. Muuten ensi vuoden energiapuun kysyntä näyttää menevän tämän vuoden tasoa. Toivottavasti päättäjillä on järkeä ja Metsoon saadaan lisärahoitusta. Korvatunturilla tykätään vanhanajan kunnon talvista, mutta joulupukkikaan ei voi päättää, että onko talvi pitkä ja kylmä vaiko lyhyt ja leuto. Toiveena järkeä päättäjille Parahin Armas, toivoit järkeä päättäjille. Lisämenekkiä saat, jos metsäsi ovat Naantalin ison voimalan hankinta-alueella. Toiveena hyvä energiapuumenekki Parahin Siviä, toivoit energiapuulle kysyntää. 24 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 24 2.12.2016 10.34. Joulupukkiakin huolettaa, tehdäänkö Brysselissä oikeita päätöksiä energiaja ilmastoasioista. Tonttujen kuuleman mukaan uudistuksia halutaan, mutta tonttutoimisto ei ole ihan varma siitä, ollaanko niihin oikeasti valmiita. Ensi vuonna kehitetään Metsään.fi-palvelua, siinä onkin koodaajatontuilla puuhaa. Aivan ensiksi viisaiden päättäjien pitää päättää Metsäkeskuksen metsävaratietojen julkisuudesta, sillä hallituksen esitys annetaan tammikuussa eduskunnalle. Ja toivottavasti ensi vuonna saadaan jo oikeasti tietää metsiin liittyvistä uusista tuotteista ja palveluista. Voimala käynnistyy vuoden kuluttua. Ensi vuonna päättäjien pitää linjata millainen kannustinjärjestelmä tulee kemeran tilalle vuodesta 2020 eteenpäin. Päättäjillä on keskimäärin järkeä saman verran kuin muillakin, mutta vaikeus on sovittaa monet järkevät tavoitteet yhteen päätökseen. Sellaista pukkia ei kuitenkaan ole, joka yksin kykenisi tähän kaikkeen. Suomen metsätalouden kestävyydestä puhutaan ensi vuonnakin
Muiltakaan tuhoilta tuskin kokonaan säästytään. Toiveena metsätuhojen välttäminen Parahin Rauha, toivoit, että ensi vuonna säästyttäisiin metsätuhoilta. Leuto ja luminen talvi suojaa punkkeja. Korvatunturin metsäosasto suosittelee riskialueille kuusi-koivusekametsiä ja joulupukki toivoo koivunviljelyn viriävän. Voi minun Petteriä! Punkkeja on jo napapiirilläkin ja joulupukin vanha pää on mennyt ihan pyörälle siitä, mitä tutkijatontut ovat kertoneet. Pohjois-Suomessa hirvikärpäskantaa saattaa pitää kurissa se, että porojen vuoksi ne tekevät vääriä valintoja – iskeytyvät poroihin, joissa ne eivät kuitenkaan pysty elämään. Kasvukausi pitenee molemmista päistä, mikä tarkoittaa, että erilaisille sienituhoille altista kylmänkosteaa aikaa on enemmän. Hirvikärpäset ovat levinneet jo Etelä-Lappiin ja mikään ei näytä estävän niiden leviämistä kaikkialle, missä hirviä on. Toiveena hirvikärpästen kato Parahin Oiva, toivoit, että ei olisi hirvikärpäsiä ja punkkeja riesana. Vuosi 2011 oli myrskyisä, kun taas 2014 oli vähämyrskyinen, samoin kuin nyt päättyvä vuosi. Punkkien yleisyyteen vaikuttaa niin moni asia, että ensi kesän kantaa ei pysty ennustamaan. Monin paikoin etenkin Kaakkois-Suomessa kirjanpainajakanta on niin vahva, että hyönteiset pystyvät iskeytymään eläviin puihin. Hirvikärpästen runsaus riippuu hirvikannasta, joka puolestaan näyttää olevan nousussa. Myrskypäivien määrä toki vaihtelee. Myrskyihin voi varautua kasvattamalla sekametsiä ja tekemällä harvennukset ajoissa. Tuhoriski on pienempi kilteillä metsänomistajilla, jotka hoitavat metsäänsä hyvin. Kirjanpainaja on ehdottomasti se, jota pitää tarkkailla ja jolle voi jotakin tehdä. Eiköhän joulupukkikin saa vielä hirvikärpäsiä partaansa. Vuosi ilman myrskyjä on kaunis, mutta tilastojen valossa mahdoton ajatus. Ilmastonmuutoksen odotetaan hivenen lisäävän myrskytuulien todennäköisyyttä syksyllä ja talvella. Metsiä tulisi ylipäätään nuorentaa, sillä tietyssä iässä kuuselle tulee tiettyjä vaivoja. Tuhoja joka tapauksessa tulee jonkin verran ja jos kevät tulee aikaisin ja kesä on lämmin, niin tuhojen määrä kasvaa. Lumettomat pakkasjaksot pitävät kantaa kurissa, mutta etelässä on paljon peuroja ja kauriita, jotka taas lisäävät punkkien määrää. 25 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 25 2.12.2016 10.34
Myytäviä metsätiloja löytyy esimerkiksi verkosta. Ensin voisit kokeilla metsätöitä hoitamalla vaikka jonkun sukulaisen palstaa. fi, Metsälehden Metsämaa, Otso, Tornator, Bonvesta. Korvatunturin kokemusten mukaan kameran tulee olla helppokäyttöinen, jolloin se on yleensä myös toimintavarma. Näin ollen kamera paljastaa helposti itsensä kutsumattomille vieraille. Joulupukki harkitsee toivettasi ja kuuntelee tonttujen viestejä. Tämän vuoksi erityisesti valvontatarkoituksiin Korvatunturi suosittelee mustasalamakameraa. Riistakamerojen osalta joulupukin paja käyttää alihankintaa ja Korvatunturilla tiedetään, että kameroiden laatu vaihtelee paljon. Toiveena metsäpalsta Parahin Usko, toivoit omaa metsäpalstaa. Tiloja välitetään ja myydään muun muassa näissä palveluissa: Metsatilat. Joulupukki tietää, että olet ollut kiltti ja että hoitaisit metsääsi hyvin. Kaikilla kameroilla näin ei ole. Kameran asentamisen pitää olla helppoa ja nopeaa. Ehkä joku palveluista löytyvistä tiloista on vielä sinun, mutta muista, että metsä on myös eläinten koti ja haltiatontun. Turhan moni kamera viedään suoraan kuvauspaikalle, jolloin ongelmat ilmenevät vasta seuraavan tarkastusreissun tai pitkän etäisyyden päästä. Toiveesi on kuitenkin vaikea toteuttaa, sillä uusia metsäpalstoja ei valmisteta edes joulupukin pajassa. Jos riistakameraa todella aiotaan käyttää, jotta ymmärrys metsän eläimistä paranee, niin toiveeseesi suhtaudutaan myönteisesti. Toiveena riistakamera Parahin Onni, toivoit riistakameraa, jotta voisit seurata mitä eläimiä metsässäsi liikkuu. Tärkeää on myös, että kamerassa on kunnon takuu. Uusi kamera kannattaa testata ensin kunnolla kotioloissa. 26 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 26 2.12.2016 10.34. Infrapunasalama on näkymätön, mutta salaman ledit hehkuvat pimeässä punaisena. Joulun sanoma on rakkauden, yhdessä olon ja hyvän tahdon
4643_.indd 27 2.12.2016 10.34
Lämmitettävät asusteethan toimivat akulla. Husqvarnan 543 xp -malli on kevyt ja tehokas. Katso videot netissä. Pohjalliset tuntuvat mukavilta myös metsätyössä kovalla pakkasella. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Se sopii niin satunnaiselle sahaajalle kuin ammattilaisellekin. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Takakappaleen taskussa tulee olla ensiapupakkaus. Mutta vanhassa vara parempi. Pajan tuotannossa on sukkia, alushousuja, liivejä, käsineitä. Merinovillainen kerrasto ja sukat ovat lämpimän tuntuisia vähän kosteinakin. 28 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 28 2.12.2016 10.35. Korvatunturilla tiedetään, että täydellinen varustevyö sisältää tukivyön, mitan, kaksi koteloa, nostokoukun ja pinotavarasakset sekä takakappaleen, ja vyössä olisi hyvä olla pikalukitus. Ensimmäiseksi lämmitettäväksi asusteeksi Korvatunturilta suositellaan kengänpohjallisia. Kylmän tunne on yksilöllistä. Niitä on viime vuosina toivottu ja pukin paja on vastannut toiveisiin. Käsineet saattavat olla hankalan paksut tosityöhön, mutta sähköinen kuivain on oikein kätevä sekä kengille että käsineille. Lämmitystehoa voi säätää ja käyttöaika on 8–16 tuntia, latausaika neljä tuntia. Toiveena moottorisaha Parahin Urho, toivoit moottorisahaa ja varustevyötä, joka yltää vyötärön ympäri. Toiveena lämmitettävät asusteet Parahin Into, toivoit lämmitettäviä asusteita. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Ne soveltuvat etenkin metsästäjille ja pilkkijöille, joita liike ei lämmitä
Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen sovellusta ihan joulupukkihintaan, samoin eräs iso osuuskunta. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Kuinka turhauttavaa onkaan, kun talvihämärässä ei tiedä missä on menossa. Sieltä löytyvät kaikki rajat ja omien tilojen kuviotiedot. Seuraavanakin jouluna pukki muistaa niitä, jotka ovat olleet kilttejä ja ahkeria. Myös Metsäpaikka-niminen karttapaikannin on kätevä, sen perusversion voi ladata älypuhelimeen ilmaiseksi. Tosin tonttujen kertoman mukaan kaikki kuviotiedot eivät aina ole siirtyneet paikantimeen Metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmästä, mutta asioita koodataan kuntoon. Joulupukki ymmärtää toiveesi oikein hyvin. Reijo saa toivomansa kirjan Samassa padassa ja Pekka kierrätyskappaleen Kylmä kyyti traktorilla -kirjasta, jonka painos on jo loppuun myyty. 4643_.indd 29 2.12.2016 10.35. Samassa paketissa voi olla kartta, tilarajat ja tilanumerot, ilmakuva, paikannin, etäisyysmittari, metsäsuunnitelma ja kuvien lisäys. Yllätyspalkintoina Joulupukki lähettää kaksi Metsäkustannuksen kirjaa. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Puhelinten paikantimet ovat käteviä. Katso videot netissä. Toiveena paikannin Parahin Aatos, toivoit puhelimeesi sellaista paikanninta, jolla tilojen rajapyykit löytyvät. Lopuksi Joulupukki toivottaa hyvää joulua kaikille kilteille metsänomistajille ja metsässä ahertaville! Samalla Korvatunturilta muistutetaan, että metsälahjat on tarkoitettu käytettäviksi. Mitähän vielä tuleekaan
Koneellistuva puunkorjuu (moottorisaha ja maataloustraktori) vaati riittävää kertymää harvennushakkuissa. Tehdään siis liian lieviä tai liian voimakkaita harvennushakkuita. Moniin harvennuskohteisiin malli soveltuu huonosti. Ensiharvennuksessa puita tulee normaalisti jättää kasvamaan 900– 1 000 runkoa hehtaarille ja toisessa reheviin hyvälaatuisiin metsiin 600–700 runkoa. Niillä osa kuvioista joudutaan harventamaan liian myöhään ja osa liian aikaisin. Karujen maiden männiköissä, joissa taimikonhoito on jäänyt ilmeisesti aikanaan tekemättä, ovat latvukset liian pieniä. Vuoden 1958 ja sitä aiemmissa Tapion taskukirjoissa ei ole mitään ohjeita harvennushakkuista. Liian tiheässä kasvaneissa puustoissa puut jäävät hakkuun jälkeenkin kasvamaan liian tiheässä ja hyvälaatuista tukkia kasvaa liian vähän. Harsintajulkilausuman jälkeen metsien kasvatusta ja käyttöä alettiin yhteiskunnan toimesta ohjata voimakkaasti, tavoitteena oli metsien kasvun lisääminen. Ei sillä, puustot olivat jo valmiiksi niin harHarvennusmallit uusiksi Osa harvennushakkuista on myös täysin tarpeettomia tai pahasti myöhässä. Jatkuvien harsintahakkuiden seurauksena puuston määrä ja sen seurauksena myös puuston kasvu oli vaatimatonta. Hieman se kuitenkin yllätti, koska taskukirja oli aikansa metsätalouden perusteos. Ohjeet korostivat puustopääoman kasvattamista, puiden terveydentilaa ja kasvukykyä. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC Erityisen hyvin runkoluvulla harventaminen sopii pienille tiloille, joissa kaupallisia hakkuita tehdään harvoin. Runkoluku johtaa paremmin sopivaan tiheyteen, kun seuraavaan hakkuuseen tilalla voi kulua pitkäkin aika. Karuille kohteille tai kohteille, josta joudutaan poistamaan huonolaatuisia puita, jätetään kasvamaan noin 500 runkoa. Pohjapinta-alaan perustuvan harvennusmallin sijasta hoidetuissa nykymetsissä olisi parempi käyttää runkolukua, eli montako puuta jää kasvamaan hehtaarille hakkuun jälkeen. Pari vuotta sitten tajusin näiden kahden asian yhteyden – siis nykyisin käytössä olevien pohjapinta-alaan ja pituuteen perustuvien harvennusmallien ja harsintajulkilausuman jälkeisten metsänhoito-ohjeiden. V uonna 1948 julkaistiin arvostettujen metsäntutkijoiden allekirjoittama harsintajulkilausuma, jossa perinteinen harsintametsätalous ”tuomittiin” selkeästi. Varttuneissa kasvatusmetsissä rehevillä mailla on tehty harvennuksia, joissa hakkuu on vähentänyt kasvavaa puustoa tarpeettoman paljon. Harvennusmallit ovat siis aikakautensa lapsi. voja, ettei siellä ollut yleensä mitään harvennustarpeita. Siinä onnistuttiin oikein hyvin. Joskus niitä tulee, mutta osa valitsee mielellään aivan varmat kasvutappiot. Miksi näin. Se soveltuu lähes kaikkiin tilanteisiin kohtuullisen hyvin ja on motokuskille helppo määrittää. Osa harvennushakkuista on myös täysin tarpeettomia tai pahasti myöhässä. Miksi näin. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. RAHAPUU 30 MAKASIINI 8 • 2016 30 MAKASIINI 8 • 2016 4645_.indd 30 1.12.2016 17.09. Vuonna 1964 julkaistuun seuraavaan Tapion taskukirjaan oli vihdoin tullut ohjeet harvennushakkuisiin. On helppo oppia määrittämään sopiva tiheys pelkästään katseella. Hän tietää, mihin puuhun asti puomilla yltää. Vastaukseksi saan, että lumituhot lisääntyvät voimakkaassa hakkuussa. Lisäksi maaseudun ihmisillä piti olla talvellakin töitä ja toimeentuloa. Niillä latvuksilla puu ei jaksa kasvattaa tukkia, vaikka puiden tekninen laatu on erinomainen. O len huomannut, että periaatteessa hyvin hoidetuissa metsissä on yllättävän usein tehty harvennushakkuu, jonka tarpeellisuutta tai lopputulosta jään ihmettelemään. N ykyisin toinen ja mahdollisesti vielä kolmas harvennushakkuu tehdään harsintametsiin tehtävillä periaatteilla eli käyttämällä hakkuun tarpeen arviointiin ja harvennushakkuun jälkeiseen puuston määrästä päättämiseen pohjapinta-alaa
OMA METSÄ KYSY POIS Eikö lahopuuta kerry ilman säästöpuitakin. Sivu 44 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä METSÄNHOITO Vinkit suometsien uudistamiseen Sivu 32 PIKATESTI Vaihtoehto kumisaappaille Sivu 36 LUONNONHOITOKOULU Suojelukohteiden tunnistaminen Sivu 38 TUTKIMUS Lisätty todellisuus avuksi Sivu 40 PERINTÖMETSÄ Kauppa kannattaa Sivu 42 ALLAKKA Myyrät kuriin Sivu 41 4646_.indd 31 1.12.2016 18.16
Myös hakkuiden vesistövaikutusten torjuminen on vaikeampaa kuin kivennäismailla. Turvemaiden uudistajan haasteita ovat kasvupaikan tunnistaminen sekä mahdollisten ravinnehäiriöiden ennakointi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT MARKKU SAARINEN SUOMETSIEN UUDISTAMISESTA 19 K YS YM YS TÄ METSÄNHOITO 32 MAKASIINI 8 • 2016 32 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 32 1.12.2016 17.39
Samalla tehdään tarvittavat kuivatusojat, jos kuivatustilanne on huono ja pohjavesi nousee hakkuun jälkeen. Kuusentaimikko on kasvatuskelpoinen mustikkaturvekankailla ja jopa kakkostyypin puolukkaturvekankailla. 7 Olisiko siemenpuuhakkuu hyvä vaihtoehto. Uudistamiskuluja säästyy. Turvemailla vesija ravinnetalous on otettava korostetummin huomioon kuin kivennäismailla. Näin kannattaa menetellä niin sanotuilla kakkostyypin mustikkaturvekankailla. 3 Milloin mäntyvaltaiset turvemaan puustot kannattaa uudistaa kuusikoiksi. Ensimmäinen puusukupolvi on männyn ja hieskoivun vallitsemaa, mutta ravinteisuudeltaan maat soveltuvat parhaiten kuusen kasvatukseen. 1 Eroaako turvemaiden uudistaminen kivennäismaiden metsien uudistamisesta. 2 Onko suometsien uudistaminen vaikeampaa kuin kivennäismaiden metsien uudistaminen. Usein on ja niitä kannattaa harkita. Vesistöille haitallisen orgaanisen (eloperäisen) aineksen huuhtoutuminen on runsainta turvemaiden avohakkuiden ja niitä seuraavien maanmuokkausten jälkeen. Kuusikko kuusikoksi ja männikkö männiköksi ei aina päde turvemailla. Mäntyvaltaisilla turvemailla voidaan tehdä siemenpuuhakkuita, mutta ne vastaavat avohakkuita vesistövaikutuksiltaan. Tällöin valtapuusto korjataan päätehakkuussa varoen, jotta kuusialikasvos säästyy ja siitä saadaan kasvatuskelpoinen taimikko. Osa korpirämeistä ja karuimmat korvet kehittyvät ojituksen jälkeen kuusivaltaisiksi. Lisäksi avohakkuun ja maanmuokkauksen välttäminen on tehokkaampaa vesien suoje33 MAKASIINI 8 • 2016 33 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 33 1.12.2016 17.39. Ne ovat syntyneet, kun märkiä nevapintaisia viljavia rämeitä on ojitettu. Ajan myötä kasvupaikka muuttuu puolukkaturvekankaaksi, jolla mänty on tuottoisin puulaji. 8 Miten voi välttää vesistöjen pilaantumista turvemaiden uudistamisessa. 5 Onnistuuko kivennäismailta tuttu avohakkuu ja metsänviljely myös turvemailla. 9 Mitä apua alikasvosten hyödyntämisestä on. Luontaista uudistamista varten riittää varovainen laikutus. Suurin haaste turvemailla on kasvupaikan tunnistaminen ja siitä seuraava puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. 6 Onko turvemailla vaihtoehtoja metsänviljelylle. Istutusta ja kylvöä varten turvemaat kannattaa useimmiten mätästää. myös turvemailla. Myös turpeen vaihtelevat ominaisuudet tuovat erityispiirteensä turvemaiden metsien uudistamiseen. Puolukkaturvekankaille on ominaista, että mäntyjen lomassa kasvaa hieskoivuja. Avohakkuita voidaan tehdä Suometsän uudistusalat on kunnostusojitettava, jos pohjaveden pinta päätehakkuun jälkeen kohoaa. Kuuselle liian karut varputurvekankaat ovat mäntyvaltaisia. 4 Entä milloin suometsän kuusikko kannattaa uudistaa männylle. Valtapuuston alle syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen voi olla hyvä ja edullinen vaihtoehto avohakkuulle
Lisäksi koivikon alle syntyy usein kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Uudistamisen kannattavuus riippuu maanomistajan sitoutumisesta ravinnetalouden korjaamiseen. 15 Miten ravinnehäiriöt voidaan korjata. Ravinnehäiriöiden korjaamisen jälkeen tällaisten metsien puuntuotos voi olla erinomainen. Samasta syystä erityisesti turvemailla voi kokeilla jatkuvaa kasvatusta. 11 Kannattaako turvemaita uudistaa hieskoivikoiksi. Turvemailla istutusalat on syytä mätästää. 4644_.indd 34 1.12.2016 17.39. Luontaisesti syntyneiden hieskoivikoiden kasvattaminen voi olla kannattavaa. Tuhkalannoitus on varmin tapa lääkitä runsastyppisen turvemaan kalin puutosta. Maata ei muokata. 10 Sopiiko jatkuva kasvatus turvemaille. 16 Missä vaiheessa tuhkalannoitus pitäisi tehdä kalin puutoksesta kärsivillä turvemailla. Eteläisessä Suomessa varputurvekankaat kasvavat tämän verran. Jos karuimmilta turvemailta (tuotos 1–1,5 m3/ ha/vuosi) halutaan korjata puuta, hakkuussa voidaan jättää siemenpuita turvamaan uudistumista. Kiintoainepäästöt suodatetaan esimerkiksi pintavalutuskentillä. Peitteisenä pysyvä puusto voi haihdunnallaan pitää pohjaveden pinnan niin syvällä, ettei tarvetta kunnostusojitukseen ole. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienempi osa suometsistä on kannattavasti uudistettavissa. Vesiensuojelun vaatimukset korostunevat tulevaisuudessa, kun pohditaan turvemaiden metsätalouden hyväksyttävyyttä ja jatkuvuutta. Hieskoivun istuttamisessa ei ole järkeä. Taimikonhoidon ja yhden harvennuksen tuloksena voi olla kohtalainen kuitupuusato. Uudistamisvelvoite koskee metsämaita, joiden keskimääräinen puuston kasvu on yli kuution hehtaarilla. Varputurvekankaat tunnistaa runsaasta suopursukasvustosta. lua kuin pintavalutuskentät tai saostusaltaat, joille hakkuualalta tulevat vedet johdetaan. Kasvatushakkuissa voisi suosia yläharvennuksen luontoisia hakkuita, jotta puuston kerroksellisuus säilyy. Puun tuotto suhteessa hoitokuluihin on huono. Metsänviljely maanmuokkauksineen voi olla kannattavaa kohteilla, joissa puuston keskimääräinen kasvu on vähintään 1,5–2 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Meillä on satoja tuhansia hehtaareita märistä nevoista, nevarämeistä ja nevakorvista ojitettuja turvemaita, joilla kaliumia on niukasti suhteessa turpeen typpivaroihin. 13 Saako karuimmat turvemaat jättää uudistamatta. Siihen voi olla hyvät edellytykset, koska turvemailla puustot ovat usein monikerroksellisia. Jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä ei ainakaan kannata pilata kaavamaisilla alaharvennuksilla ja aluspuuston raivauksilla. Kaliumia ei riitä seuraavan puusukupolven tarpeiksi ilman lannoitusta, joten puusto saattaa tuhoutua kokonaan. Huonokasvuisimpia ei kannata uudistaa, mutta kannattavuusraja on häilyvä. 14 Entä ravinnehäiriöistä kärsivät turvemaat, kannattaako niitä uudistaa. 12 Kannattaako huonotuottoisia turvemaita uudistaa
Myös päätehakattavan puuston alikasvoksessa näkyvät kalinpuutosoireet paljastavat, etteivät turpeen kalivarat riitä seuraavan puusukupolven tarpeisiin. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. Joka aukeamalta löytyy lisäksi kuukauden ravikalenteri. 9,90 € / kpl + toim. V KO 47 27 46 05 -1 64 6 91 Ke 16.?11. Helpoiten tilaat osoitteesta: hevosurheilu.fi/kauppa Tee tilaus soittamalla numeroon 020 760 5300 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: tilaukset@hevosurheilu.fi Ju ss i Lä h d e Hevosurheilu . 60 € Raviseinäkalenteri 2017 Taskukalenteri 2017 Nykyisten biotaloustavoitteiden mukaisia hakkuiden lisäämistavoitteita ei voida saavuttaa ilman turvemaiden metsien puuvarantoa. Muutenkin turvemaiden metsänhoito on kalliimpaa muun muassa ojitusten vuoksi. Varmimmin puutosoireet tunnistaa päätehakkuumetsästä otetuilla neulasanalyyseilla. » 6?–?9 Tervaskantojen sukua *64148 82746 057*#8 1604 5 PA L. Olisiko helpompi jättää turvemaat suosiolla metsätalouden ulkopuolelle. Kalenteriin on merkattu suurimmat ravikilpailut ja jätetty tilaa omille muistiinpanoille. alv) • hevosurheilu.fi Lehtitilaukset alk. Hanki omasi ennen kuin loppuvat. 17 Miten kalinpuutokselle alttiit turvemaat tunnistaa. Päätehakkuupuuston alikasvoksen kelmeys paljastaa kalin puutoksen. V KO 46 27 46 05 -1 64 5 89 Ke 9.?11. 35 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 35 1.12.2016 17.39. Kalenteri pitää lisäksi sisällään hevosalan tilastotietoa sekä hevosalan toimijoiden yhteystiedot. Ojitusalueiden puuston kasvu on noin neljänneksen metsiemme kokonaiskasvusta. kulut 11,90 € / kpl + toim. Hakkuumahdollisuuksista turvemailla on noin viidennes. Elian Web kuin omalta planeetaltaan Tammojen Kasvattajakruu nu Callela Ladybossille » 13 Kymenlaakso-a jon puhutuin koko Kouvolan oma Despina Raviliigavarsaa valmentaa Marko Heikari » 10?–?12 Vermon Toto65:n ideana Moilanen ja Vihin Mahti ”Seinäjoen seitsemäs sija meni kuskin piikkiin.” » 18 Hevosten seurantagrafiik ka tulee ravilähetyksiin Suomalainen järjestelmä tähtää maailmalle » 2 Reijo Liljendahlin tallille Breeders Crownin tupla Onkel Investin Grant Bokolle neljännesmiljo ona » 4 Kuukauden hevonen special Promise tekee Mika haapakankaa n valmennustalli a tunnetuksi Ruotsissa. Tuleva puusukupolvi ei menesty ilman tuhkalannoitusta. Raviseinäkalenterin kuvat ovat ilo silmälle. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarista, joka on perehtynyt suometsien hoitoon. Myynnissä ke–la• 92. Tämä on kuitenkin epävarma tunnus, koska puulajisuhteisiin on saatettu puuttua harvennuksissa. Petteri Joen comeback toi valmentajan Tornioon Kiikarissa Ruotsin kruunut laadukkailla ravureilla » 8 Ulkomailla työskentelyssä tärkeintä on asenne Riina Rekilä kertoi kokemuksista Teivon keskustelussa » 24 Toto65-kierro ksella kaksi varmaa Elliot Bokolla lähtöpaikan tuoma etu päätöskohtees sa » 14 Kymenlaakso-a jon voitto kruunasi kypärätempun Pekka Korpi ja Free Me Kouvolan valtiaat » 9?–?11 Knows Nothing Ruotsin kultadivisioona n voittoon Liljendahlin suojatti kesti kuolemanpaik an » 4 60 vuotta täyttävän valmentajam estarin intohimoja ovat kiekko, tamperelaisuu s ja kansainvälisyy s » 6?–?7 Markku Niemisen erilainen perjantai *64148 82746 057*#1 1604 6 PA L. HEVOSURHEILU-LEHTI kertoo taustat ja tarinat! Hevosurheilun julkaisemat kalenterit vuodelle 2017 ovat nyt tilattavissa. 19 Kuulostaa mutkikkaalta ja kalliilta. alv) • hevosurheilu.fi Taskukalenteri sisältää mahtavan tietopaketin hevosista ja raveista kiinnostuneille. Puhtaiden männiköiden tai kuusikoiden vallitsemat turvemaat eivät yleensä kärsi kalin puutoksesta. Ei muuten, mutta ainakin paikoin se saattaa olla huomattavasti kalliimpaa kuin kivennäismailla keskimäärin. kulut Ju ss i Lä h d e Jussi Lähde Hevosurheilu . Suosittelen viimeksi mainittua, ellei puutosoireita näy uudistettavassa puustossa. Näin siksi, että hieskoivua voi syntyä turvemaiden uudistusaloille runsaasti, joten raivaaminen on kallista. 18 Onko turvemaiden taimikonhoidossa erityispiirteitä. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. Myynnissä ke–la • 92. Siihen Suomella ei taida olla varaa eikä se muutenkaan olisi perusteltua. Tuhkalannoituksen voi tehdä ennen päätehakkuuta, uudistamisvaiheessa tai vasta kun puutosoireet alkavat näkyä puustossa. Päivyrin viikkoaukeamilla ovat vuoden 2017 kilpailupäivät. Yleensä puutos keskittyy paksuturpeisille soille
Mitään hiertymiä ei kengistä jalkoihin tullut koko aikana. Testikenkäni olivat jalkoihini juuri sopivan kokoiset yhdellä alusja villasukalla varustettuna. Vain hinta hirvitti. Leveän lestin ansiosta varpaille jäi riittävästi ilmatilaa, mutta kenkä ei ollut kuitenkaan väljä – kumikengälle tyypillinen ”lonkusuminen” puuttuu tyystin. Näin kengät olivat jo sopivasti muotoutuneet jalkoihini savottaa aloittaessani. 020 756 8615 tai sales@triotravels.fi Islannin ihmeitä saagojen saarella 9.–13.4.2017 1260 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaan 17.–23.4.2017 1535 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka Islantiin saagojen saarelle 16.–20.4.2017 1390 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka kiehtovaan Irlantiin 23.–28.4.2017 1485 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 175 €/hlö Luontoja kulttuurimatka ihastuttavaan Sloveniaan 21.–26.4.2017 1275 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaa 2.–8.5.2017 1565 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka Gardajärvelle Pohjois-Italiaan 12.–17.5.2017 1385 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 130 €/hlö V iitisentoista vuotta sitten alkoi vaellusja metsästysjalkineissa siirtyminen kumikengästä nahkaisiin, vedenpitävällä kalvolla varustettuihin varsikenkiin. Pakkasta oli yhtenä hakkuupäivänä –16 astetta. Siitä pitää huolen sopivaan tiukkuuteen kiristettävä nauhoitus ja nilkkaa tukeva varsivaimennus. Odotettavissa on, että näillä kengillä pärjää kovemmassakin pakkasessa tuolla sukkavarustuksella ilman jalkojen palelemista. Varpaita ei silti palellut, koska ne pääsivät sopivasti liikkumaan sahaustyössä liikkuessa. Suomalainen Sievin Jalkine Oy iskee tähän rakoon tuomalla markkinoille nahkaisen, vedenpitävällä goretex-kalvolla varustetun GT Timber -metsurin turvakengän. TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN PIKATESTI 36 MAKASIINI 8 • 2016 4636_.indd 36 1.12.2016 18.04. Ilmoittautumiset ja tiedustelut vastuulliselle matkanjärjestäjälle Trio Travels Oy puh. Savottakelit olivat suotuisat: Vaihtoehto kumisaappaille Sievin metsurikengät sopivat suomalaiseen jalkaan ja pitävät vettä. Kumisten turvajalkineiden tilalle hankitaan nahkaisia, mahdollisesti vedenpitävällä kalvolla varustettuja nauhoitettavia turvajalkineita. Varpailla riittää tilaa Testasin uutuusturvakenkää syksyn savotalla yhteensä kolmen viikon ajan, mutta jo sitä ennen kävelin niitä ”sisään” koiria ulkoiluttaessani usean kymmenen kilometrin matkan. T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä Kevään 2017 metsäja luontomatkat nyt myynnissä Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 €/hlö Tutustu matkaohjelmiin osoitteessa www.triotravels.fi. Nyt sama muutos on tapahtumassa metsurien turvakengissä. Kengissä on riittävän leveä ja tilava lesti
020 756 8615 tai sales@triotravels.fi Islannin ihmeitä saagojen saarella 9.–13.4.2017 1260 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaan 17.–23.4.2017 1535 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka Islantiin saagojen saarelle 16.–20.4.2017 1390 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka kiehtovaan Irlantiin 23.–28.4.2017 1485 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 175 €/hlö Luontoja kulttuurimatka ihastuttavaan Sloveniaan 21.–26.4.2017 1275 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaa 2.–8.5.2017 1565 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka Gardajärvelle Pohjois-Italiaan 12.–17.5.2017 1385 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 130 €/hlö SIEVI GT TIMBER + Riittävän leveä lesti + Sopivat myös pitempään kävelyyn metsissä ja maanteillä + Kevyet + Pitävät vettä + Laadukkaat valmistusmateriaalit ja mietityt yksityiskohdat Lyhyt varsi Pohjan pito-ominaisuudet Kallis hinta kertakaan ei satanut vettä eikä märkää räntää, ainoastaan kevyttä pakkaslunta. Kenkien vedenpitävyyskin tuli testattua, sillä sen verran märkää suomaastoa oli osalla harvennuspalstaa. Kengät on arvokas hankinta, mutta tässäkin pätee vanha totuus: hyvää ei saa halvalla. Punnitsin parille painoa 2 326 grammaa. Goretex-kalvo piti veden kengän ulkopuolella ja päästi hikihöyryt ulos, näin jalat säilyivät kuivina. Pieni miinus tulee pohjan pitävyydestä. Saman koon (44) nokialaiset Eurologgerit painoivat 3 162 grammaa. Nahkakenkä vaatii myös huoltoa, eli kuivausta sopivassa lämpötilassa käyttöaikojen välillä ja etenkin jatkuvaa rasvausta. Jalkapohjaa suojaa teräksinen pistosuoja. Turvallisuutta tuo kevyt alumiininen varvassuoja. Parin päivän vesisadekausi osui juuri pakollisen sahaustauon aikaan. Kolmen viikon päivittäisen käytön aikana kenkien pintanahkaan tuli vain muutamia silminnähtäviä käyttöjälkiä, vaikka metsätyö on jalkineille kuluttavaa, risujen, oksien, kantojen ja muun murrokon keskellä liikuttaessa. T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä Kevään 2017 metsäja luontomatkat nyt myynnissä Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 €/hlö Tutustu matkaohjelmiin osoitteessa www.triotravels.fi. Vanha jätkien ohje, missä voi sulaa, siellä nahka palaa, pätee kuivaamiseen edelleen. Muutamassa tilanteessa totesin pidon olevan kostealla lumella hieman ”ohut”, kun jouduin ponnistamaan täysillä esimerkiksi puun kaatotilanteessa, jossa tukkiluokan puu uhkasi kaatua väärään suuntaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut vastuulliselle matkanjärjestäjälle Trio Travels Oy puh. Näin hinta, 309 euroa, on kova verrattuna kumiturvasaappaisiin. GT Timberin keveyden tuntee heti, kun kengät laittaa jalkoihinsa. Varren korkeus on vain 22 senttiä, kun esimerkiksi Nokian Eurologgereissa korkeutta on 37 senttiä. Muista kuivaus Valmistuksessa on käytetty laadukkaita raaka-aineita. Kovin syviin vedentäyttämiin monttuihin tai ojien pohjiin ei Timberit jalassa kannata astella. 4636_.indd 37 1.12.2016 18.04. Sievin Jalkineen GT Timber on laadukkaista materiaalisesta kotimaassa valmistettu metsurinturvakenkä
Osa Riistametsänhoito Osa Suometsänhoito Osa Suojelukohteet Osa Lahopuut LUONNONHOITOKOULU TUNNETKO TILASI SUOJELUKOHTEET. Merikotkan pesäpuuta ei saa kaataa, sillä se on suojeltu luonnonsuojelulailla. H EI KK I KE TO LA 38 MAKASIINI 8 • 2016 4648_.indd 38 1.12.2016 17.15
Se kertoo, että alueella on luonnonsuojelulakiin perustuva suojeluvaraus. Metsänomistaja saa tiedon metsälain suojaamista luontokohteista, niin sanotuista lakikohteista, Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmästä. Leimikoita ja ojituksia tai uusien metsäteiden linjauksia suunniteltaessa maastossa on syytä varmistaa, ettei alueella ole lain suojaamia luontokohteita. Metsätaloutta rajoittavat muun muassa maakunta-, yleisja asemakaavat. Kyse on paikkatiedoista, eli lajien esiintymispaikat on periaatteessa sijoitettu kartalle. Aina rajoituksista ei kerrota metsänomistajalle. Ensinnäkin kaavoja laativat viranomaiset, yleensä kunnat, eivät ota maanomistajiin yhteyttä, kun kaavoja laaditaan. Hänen mukaansa metsiensä kaavoitustilanteesta kiinnostunut metsänomistaja voi hakea tietoja kaavamääräyksistä metsiensä sijaintikuntien verkkosivuilta. Metsien käyttöä rajoittavat lait ja kaavat. Lisätietoa metsänkäytön rajoituksista saa . Ely-keskuksista . Myöskään kaavojen valmistuttua asianosaisille maanomistajille ei aktiivisesti tiedoteta kaavan sisällöstä. Metsäkeskus hälyttää Ely-keskukset ovat toimittaneet tiedot uhanalaisten lajien elinpaikoista Suomen metsäkeskukseen, joka käsittelee hakkuusuunnitelmia koskevat metsänkäyttöilmoitukset. Kannattaa muistaa, että metsälaki suojaa kaikki lakikohteet: myös ne, joita kartoituksissa ei löytynyt. ”Näin ollen ei pitäisi olla suurta vaaraa, että uhanalaisten lajien elinympäristöjä turmellaan vahingossa”, Hamarus toteaa. Tällöin tästä lähtee tieto metsänomistajalle, metsäkäyttöilmoituksen laatijalle ja paikalliseen ely-keskukseen. A loitetaan helpoimmasta päästä. MIKKO RIIKILÄ ”Tiedotusvelvoite täyttyy, kun kaavat ovat nähtävillä kunnan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla.” Tiedot tilan metsälakikohteista, esimerkiksi lähteistä, maanomistaja saa Metsään.fijärjestelmästä. Niiden vaikutus vaihtelee kaavoittajasta ja merkinnän perusteesta riippuen. Metsien sijaintikunnista Tämä oli Metsälehti Makasiinin luonnon hoitosarjan viimeinen juttu. ”Keski-Suomessa kartoitusta on tehty toistakymmentä vuotta ja meillä on tuhansia havaintoja uhanalaisten lajien elinpaikoista”, kertoo luonnonvarayksikön päällikkö Auvo Hamarus Keski-Suomen ely-keskuksesta. Kaavoituksen metsien käytölle asettamista rajoitteista on vaikeampi saada tietoa kuin metsätai luonnonsuojelulain rajoitteista. Lähteistä riippuen paikannuksen tarkkuus vaihtelee. Kaavatiedot pimennossa Metsäja luonnonsuojelulain lisäksi maankäyttöä ohjaavat kaavat. Tiedot perustuvat Metsäkeskuksen tekemiin luontokohteiden kartoituksiin. Ensi vuoden juttusarjassa kes kitytään taimi konhoitoon. Maakuntakaavoista . Tammi kuussa pohditaan, miksi taimikonhoito on tarpeen. Tiedot on koostettu tutkijoiden, kaavoittajien, luontoharrastajien ja maallikoiden ilmoituksista. Kaavamerkintä S on metsänomistajan oikeusturvalle hankala. Metsäkeskuksesta . ”Kaavamerkintä SL on selkein. Asemakaava-alueilla hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa, joka on maksullinen. Hamaruksen mukaan oman metsän uhanalaistiedot saa ely-keskukselta, jos niitä erikseen pyytää. Epämääräisiä merkintöjä Toinen kaavoituksen vaikutusten arviointia hämärtävä seikka on kaavamerkintöjen sisällön epämääräisyys. Viranomaiset eivät oma-aloitteisesti tiedota metsänomistajille heidän maillaan olevista uhanalaisten lajien elinpaikoista. Maakuntaja yleiskaava-alueella hakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitukset. Ely-keskukset keräävät tiedot uhanalaisista lajeista ja niiden elinpaikoista. Tällöin maanomistajalla on lakisääteinen oikeus saada suojelusta korvaus”, MTK:n Rintala selvittää. Metsäkeskuksen järjestelmän pitäisi siis hälyttää, jos metsäkäyttöilmoitus kohdistuu alueelle, jossa tiedetään olevan uhanalaisen lajin elinpaikka. Myös kattavuudessa on eroja. Koska suojeluvaraus ei perustu luonnonsuojelulakiin, mahdollisista rajoituksista on vaikea saada korvausta. Tietoja on kerätty kaikkien ely-keskusten alueella. ”Tiedotusvelvoite täyttyy, kun kaavat ovat nähtävillä kunnan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla”, kertoo MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Esimerkiksi yleisesti käytetty kaavamerkintä MY kuvaa maaja metsätalouteen käytettävää aluetta, jossa on huomioon otettavia ympäristöarvoja. M IK KO RI IK IL Ä 39 MAKASIINI 8 • 2016 4648_.indd 39 1.12.2016 17.15. Se tarkoittaa luonnonsuojelulakiin perustumatonta suojeluvarausta. ”Kaavan laatineen kunnan on osattava perutella, miksi MY-merkitä on tehty ja mitä se kyseisellä alueella merkitsee”, Auvo Hamarus neuvoo. Tähän on kaksi syytä. Niistä runsaslukuisin on tietysti liito-orava, mutta samat tiedot on maakunnittain kerätty myös muista uhanalaisista. Kaavoittajalta on turha odottaa kirjettä
Ylimääräisen aistin luomiseen riittää oma metsäkone, johon on asennettu ympäristöstä tietoa keräävät sensorit. Halvemmalla hinnalla saa kerättyä enemmän ja nopeammin dataa kuin aiemmin.” Metsäkoneiden keräämät tiedot ovat osa metsän big dataa eli tietomassaa, jota on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Turvetuhkaa suonpohjille JO RM A IS SA KA IN EN TUTKITTUA 40 MAKASIINI 8 • 2016 40 MAKASIINI 8 • 2016 4650_.indd 40 1.12.2016 18.08. Pistepilvien tuoma lisätieto, kuten mikä puu kannattaa kaataa, voidaan tulevaisuudessa piirtää esimerkiksi metsäkoneenkuljettajan päässä oleviin laseihin. Hyytin mukaan pistepilviteknologialla kerättävä tieto auttaa metsäkoneenkuljettajaa työskentelemään entistä tarkemmin. Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2 500 hehtaaria. Näin talvien olosuhteet voivat ainakin osaksi mitätöidä lämpimien kesien vaikutukset. Metsän big dataa keräämässä Kaadettavan puun valinnan lisäksi metsäkone voi opastaa kuljettajaa esimerkiksi ajourien suunnittelussa. Rovaniemellä tehtyjen kokeiden perusteella tiiviimmällä lumipeitteellä tai lumipeitteen puuttumisella saattaa olla merkittävä vaikutus metsien ekosysteemiin. Merkittävä jatkokäyttö voisi olla metsitys männyllä tai energiantuotanto pajuilla ja hieskoivulla. ”Tämä on keino kertoa kuljettajalle, mitä älykäs metsäkone ajattelee”, kertoo pistepilviteknologiaa kehittävä tohtorikoulutettava Heikki Hyyti Aalto-yliopistosta. Tieto voi auttaa kuljettajaa esimerkiksi valitsemaan kaadettavan puun. Turvetuhkalla lannoitetut taimet kasvoivat pituutta liki tuplasti lannoittamattomiin verrattuna, ja kun turvetuhkaan lisättiin kaliumia, taimien biomassa oli 4–5-kertainen. Tuore tutkimus asettaa ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisiin metsiin uuteen valoon. ”Toivon, että metsäkoneiden keräämä tieto olisi tulevaisuudessa mahdollisimman avointa, sillä se hyödyttää metsänomistajaakin.” KONEKUSKEILLE YLIMÄÄRÄINEN AISTI Metsäkoneen kaatopäähän ja puomiin asennetut sensorit tulkitsevat metsän muodot pistepilveksi. Metsäkoneenkuljettajan näkemään maisemaan voidaan piirtää pistepilvillä lisätietoa metsästä. VALTTERI SKYTTÄ METSÄKONEENKULJETTAJA ei tarvitse lähitulevaisuudessa nautintoaineita laajentamaan tajuntaansa. Maanmittauslaitoksen johtaman Pointcloud-tutkimushankeen mukaan yksi sensoreiden tuomista uusista mahdollisuuksista on 3D-pistepilviteknologia, jossa metsäkoneen ympäristö määritetään sensoreiden avulla pistepilveksi. Aalto-yliopiston tutkimuksessa on lähdetty siitä, että pistepilviteknologia saa maksaa metsäkoneeseen enintään 10 000 euroa. Kyse on lisätystä todellisuudesta, jossa ihmisen havaitsemaan todellisuuteen lisätään koneen keräämää tietoa. Ilmastonmuutos uuteen valoon H EI KK I H YY TI Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan turvetuhkan ja kaliumin yhdistelmä on oiva lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsiville suonpohjille. Lisäksi kone voi tallentaa suoraan jonkin kaatovalinnan perustelut sensoreiden antamien tietojen pohjalta, mikä helpottaa kuljettajan työtä. ”Laitteistot kehittyvät kovaa vauhtia. Kun tähän asti metsien kasvun on uskottu kiihtyvän ilmaston lämmetessä, Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan lämpimämmillä talvilla voi olla myös kasvua hillitsevä vaikutus. ”Tämän vuosikymmenen aikana saadaan jo tutkimustuloksia käytäntöön”, Hyyti uskoo
V iitisen vuotta sitten ripustin suulin päätyyn tuulihaukan pöntön. JE TT A SI RO LA METSÄLÄISEN ALLAKKA J armon vuonna 1958 Mao julisti suuren harppauksen yhteydessä, että kiinalaisilla on neljä kansanvihollista. Mutta mutta, eihän minua maakunnan myyrät niin kiinnostakaan, oma rajattu taimikkoalueeni se ainoastaan on murheena. Viikon päästä paikalla oli valtavasti lumikonjälkiä, jotka pujahtivat nahan alle. Joskus talvisin pudottelen jopa kananluita tai lihanmurusia kivikasojen onkaloihin, siis ruokin myyräntappajia. Loppusyksyllä perustan taimikkoon kettuhaaskan, johon kiikutan hirvieläinten teurasjätteitä. Väitän, että joskus myyräparkakin osuu ketun reitille, kun se taimikkoani risteilee. Yksi kaveri upotti hankeen pullanmurulla maustettuja, auki leikattuja mehutölkkejä ja -pulloja. Kerrotaan, että varpuspöllö ei pysty saalistamaan hangen alta, siispä se syksyllä ja hyvillä keleillä saalistaa talvivarastoon. Jos harrastusta riittää, kannattaa maastoon virittää myyränloukkuja. Tai juuri se, joka itse syö kalleimman taimen hengettömäksi. Yksikin hävitetty siimahäntä voi olla juuri se kantaemo, joka saisi tuhat jälkeläistä. Mikäli päivittäinen kokeminen on mahdollista, voi maan tai lumen pinMyyrille yhdistelmämyrkkyä Vastusta myyriä Haali petoja Ripusta pönttöjä Viritä ansoja nan tasalle upottaa ämpäreitä, joiden pohjalle ripautetaan leivänmurunen tai porkkananpala. Jopa toista sataa myyränraatoa on sen varastosta löytynyt. Ellei mikään edellä mainituista kiinnosta, sotke edes autolla tai traktorilla jälkiä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Täällä yksi mökinäijä nimeää kolme puuntaimen vihollista: myyrä, halla ja sienitaudit. Tänä keväänä suulin liepeillä lekutteli kaksi haukkaa ja kesällä kuusi: neljä poikasta lähti pöntöstäni. Samalla haaska houkuttaa muutaman repolaisen paikalle. Ja kyllähän täällä varhain kevättalvella ja joskus syksylläkin pöllön ääni yöstä kantautuu. Pönttöjä kannattaa ripustaa useampi, yhdessä asutaan ja toiset ovat lihavarastoja. Ne olivat rotta, varpunen, hyttynen ja kärpänen. 41 MAKASIINI 8 • 2016 41 MAKASIINI 8 • 2016 4647_.indd 41 1.12.2016 18.06. Varpuspöllön pönttöjä olen myös ripustanut, kuten myös säästänyt kolopuita. Nyt myyräkannat ovat monella seudulla nousussa, joten tuumasta toimeen. Niitä kun muutaman vuoden seuraa, niin eikö vaan kärpän tai lumikon reitti osu kasalle. A ina kun meillä metsässä häärää kaivuri jossakin työssä, tehdään useampi kivitai kantokasa. Kehno on se kettu, joka ei siitä myyrää suuhunsa nappaa. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. M yönnän auliisti, että petojen hoivaaminen ei myyrähuippuun juuri vaikuta. Taimikon päälläkin emot ja poikaset viihtyivät, ja kyllä kai kuusi suuta jonkun myyränkin nielivät. Jälkimmäisten vastustus on hankalaa, mutta kaikkein pahimmalle – myyrälle – on joitakin vähennyskonsteja. Eipä jaksanut pullan ahminut hiirulainen enää pompata pois ahdingostaan. Kolme vuotta se oli tyhjän panttina, kunnes viime syksynä sen ympärillä leijaili haukka. Toisaalta, nythän on joulu tuloillaan. Sitten näkeekin hangella myyränja lumikonjälkien risteyksen, joka jatkuu yhtenä veripisaroiden koristelemana vanana kohden kivenkoloa. Kun sen käänsi, oli nahkaan jääneitä lihanrippeitä ja rasvoja syöty melkoisesti. Vuosia sitten jätin laiskuuttani kauriinnahan hangelle metsänreunaan, karvapuoli ylöspäin. Sitähän voi tehdä joululahjan myyränsyöjille ihan vaan huvikseen. Saatanpa siitä jonkun harakan ja supin ampua itseni iloksi. Parin vuoden päästä varpunen vaihdettiin luteeksi. Myyrien huippusykli kehittyy nopeasti, ja petojen määrä seuraa viiveellä perässä
Vanhempien ja lasten välisessä tilakaupassa myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoiton veroa, jos myyjä ja se, jolta hän on saanut tilan perintönä tai lahjana, ovat omistaneet tilan yhteensä vähintään 10 vuotta. KYLLÄ KAUPPA KANNATTAA Ainakin lähiomaisten kesken metsätilan kauppa voi olla edullinen ja sopuisa tapa tehdä metsän sukupolvenvaihdos. Vastaavasti myyjä saa varoja oman vanhuutensa turvaksi tai muilla tavoin, verotehokkaasti perillisilleen siirrettäväksi. Jos ei itse ehdi tai jaksa perehtyä kaupan vaatimuksiin, on asiantuntija-apua saatavilla. Tarkastele omistusaikaasi Kaupan ajankohtaa harkittaessa on olennaista, kauanko on kulunut aikaa tilan edellisestä vastikkeellisesta saannosta eli kaupasta tai vaihdosta. Vaikka kauppahinnan asettaisi niin, että kaupasta ei muodostu luovutusvoittoa, se ei vielä takaa, etteikö myyjälle koituisi veroseuraamuksia. Tuloutuva, myyjän aiemmin käyttämä metsävähennys voi aiheuttaa maksettavaa luovutusvoiton veroa muutoin luovutustappiota tuottavasta kaupasta. Sama pätee myös sisarten välisiin metsäkiinteistökauppoihin. J os metsänomistaja haluaa elinaikanaan siirtää metsäomaisuutta lapselleen, on kauppa monelta kantilta katsottuna hyvä toteutuspa. PERINTÖMETSÄ Metsävähennys on helpompi hyödyntää verotuksessa kuin uusi metsälahjavähennys. Käytettyä metsävähennystä lisätään luovutusvoittoon tai tappioon enintään 60 prosenttia luovutetun metsän hankintamenosta. Harkiten tehty tilakauppa on reilu muita perillisiä kohtaan, eikä se kummittele enää perintötilanteessa. Kun jatkaja maksaa metsätilasta, hän osoittaa olevansa vähintäänkin kiinnostunut metsänomistajuudesta, ehkä myös aktiivisesta metsätalouden harjoittamisesta. Ennakoi veroseuraamuksia Jos edellä mainittu aikaraja ei täyty, kannattaa tutkia, muodostuuko kaupasta luovutusvoittoa. Tämä koskee vain niitä tiloja, joille on aikanaan muodostunut metsävähennysoikeutta, eli vain 1.1.1993 lähtien hankittuja metsiä. Sen päälle saattaa tulla verotettavaksi myyjän aiemmin käyttämä metsävähennys. PIRJO HAVIA 42 MAKASIINI 8 • 2016 4640_.indd 42 1.12.2016 17.17. Jos aikaraja ei täyty, mahdollinen luovutusvoitto on myyjälle veronalaista pääomatuloa. Erityisen hyvänä se näyttäytyy silloin, kun perillisiä on useita ja metsät halutaan keskittää yhdelle tai kahdelle heistä. Sitä voi kysyä esimerkiksi metsäalan palveluntarjoajilta, pankeista tai lakiasiain toimistoista
Ennakoi kaupan veroseuraamukset 4. Jos Jussi myy metsätilan A tyttärelleen Liisalle 60 000 euron kauppahinnalla, muodostuu Liisalle metsävähennysoikeutta 60 prosenttia tästä hinnasta ja muista hankinnan kuluista, yhteensä hieman yli 36 000 euroa. Nyt Jussi myy tilan A tyttärelleen ja kauppahinnaksi sovitaan 60 000 euroa. Lainhuutotodistus vahvistaa omistustiedot, rasitustodistuksesta selviää muun muassa mahdolliset kiinnitykset ja kiinteistörekisterin karttaotteesta metsätilan sijainti ja erilliset palstat. Niissä verotettavaa lahjaa ei muodostu, jos kauppahinta on yli 50 prosenttia käyvästä arvosta. Maksa kauppahinta ja varainsiirtovero 6. Hyvä tapa on tehdä luonnoskauppakirja, johon kysymyksen asettelu sidotaan. Ostajan on myös haettava Maanmittauslaitoksesta lainhuuto kiinteistölle kuuden kuukauden kuluessa kaupasta. Metsävähennys on helpompi hyödyntää verotuksessa kuin uusi metsälahjavähennys, joka tulee voimaan ensi vuonna. Hankintameno kuluineen oli tuolloin 100 000 euroa. Kaavoitustilanne kannattaa tarvittaessa selvittää metsätilan sijaintikunnasta. Ennakkoratkaisun hinta on 385 euroa. Jos halutaan varmistua siitä, että asetettu kauppahinta ei johda lahjaverotukseen, voidaan Verohallinnolta hakea sitovaa ennakkoratkaisua asiasta. Sovi kauppahinta ja muut ehdot 4. Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä ja lainhuutorekisteriä. Ennakkoratkaisuhakemuksen on oltava selvästi omaa tapausta koskeva ja yksilöity. Maksuaika on hyvä suhteuttaa myyjän ikään ja terveydentilaan. Pätevyys testataan viimeistään silloin, kun uusi omistaja hakee saantoonsa lainhuutoa. Sovi kauppahinta ja muut ehdot 5. Kiinteistökaupan vaiheet MYYJÄ 1. Ennakoi kaupan veroseuraamukset 3. Kaupan jälkeen Ostajan on kaupan jälkeen maksettava varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kauppahinnasta. Kaupanvahvistus 5. Tällöin tulee ostajalle maksettavaksi lahjaveroa. Käytännössä on hyväksytty 10 vuoden maksuohjelmia metsätilakaupoissa. Metsävähennyksen saa verolaskelmassa tehdä ennen muita verovuoden vähennyksiä ja sen voi tehdä, vaikka metsätalouden tulos menisi miinukselle vähennysten vuoksi. Kauppaan rinnastetaan myös vaihto, jossa rahallisen kauppahinnan sijaan myyjälle luovutetaan muuta omaisuutta, vaikkapa asunto-osake. Hinta kohdalleen Kauppahinnasta sopiminen on kaupan tärkein vaihe. Tämä raja koskee sukulaisuussuhteesta riippumatta kaikkia metsätilan kauppoja, pois lukien maatilojen sukupolvenvaihdoskaupat. Sen voi laskea ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta tai tilata metsäammattilaisen laatima tila-arvio. 4640_.indd 43 1.12.2016 17.17. Kiinteistörekisteriotteelta selviää kaupan kohteena olevan kiinteistön perustiedot, kuten pinta-ala ja osuudet yhteisiin. Kauppahinta on maksettava niiden ehtojen mukaisesti, jotka kaupasta on sovittu. Tee luovutusvoiton veroilmoitus OSTAJA 1. Jussin luovutusvoiton laskelma: Luovutushinta 60 000 € Hankintameno -100 000 € Luovutustappio -40 000 € Käytetty metsävähennys 60 000 € (enintään 60 % luovutetun metsän A hankintamenosta) Verotettava luovutusvoitto 20 000 € Jussille tuleva vero 30 prosenttia 20 000 eurosta 6 000 € Veroetua ostajalle Myyjän ja ostajan sukulaisuussuhteesta riippumatta ostajalle muodostuu nykyisin aina metsävähennysoikeutta tilakaupassa. Kauppakirja 6. Jos Jussi lahjoittaisi metsän Liisalle ja Liisalle muodostuisi metsälahjavähennysoikeus, Liisa voisi hyödyntää sitä vain hyvää tulosta tuottavina vuosina ja hyödyn saisi vain pääomatulojen verosta, ei ansiotulojen verosta. Nämä voivat olla esimerkiksi yhteismetsäosuuksia tai koskiosuuksia. Tutustu kaupan kohteeseen 2. Jos hinta asetetaan paljon tätä alemmaksi, katsotaan, että kauppaan sisältyy myös lahjaa. Tällöin kauppakirjan liitteeksi on syytä tehdä sopimus maksuohjelmasta, jota ostajan pitää noudattaa. Ensin siis kannattaa selvittää tilan käypä arvo. Tätä summaa hän saa jatkossa vähentää metsätalouden tuloverotuksessaan sitä mukaa, kun metsätuloa kertyy. Tällöin vähennyshyödyn saa hyväkseen alijäämähyvityksenä, mikä pienentää ansiotulojen veroa. Verohallinnon käyttämät hinnat ja laskentaohje löytyvät verottajan verkkosivuilta (www.vero.fi, ”Varojen arvostamista perintöja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen”, annettu 14.12.2015). Sen mukaan kauppa on tehtävä kirjallisesti määrämuotoisena ja kaupanvahvistajan vahvistamana, jotta se olisi pätevä. Ostajan on syytä tutustua näihin asiakirjoihin ennen kauppaa. Kauppa on määrämuotoinen Kiinteistökauppaa säätelee maakaari. Käyvän arvon voi myös laskea Verohallinnon ohjeen mukaan kertomalla metsämaan pinta-ala niin sanotulla verottajan taulukkoarvolla. Kauppa voidaan sopia niin sanottuna osamaksukauppana eli myyjä voi antaa ostajalle maksuaikaa. Jos hinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta, ei lahjaveroseuraamusta tule. Mieti kaupan ajankohta 3. Lähtökohtana on metsätilan käypä arvo eli se hinta, minkä tilasta vieraalle myytäessä todennäköisesti saisi. Tämän lehden julkaisupäivän seutuvilla Verohallinto todennäköisesti julkaisee uuden arvostusohjeen. Kaupanvahvistus 7. Selvitä kiinteistötiedot 2. Lahjoituksesta mahdollisesti syntyvän metsälahjavähennyksen saa hallituksen esityksen mukaan tehdä vasta muiden vähennysten jälkeisestä nettotulosta ja niin, ettei verovuonna saa muodostua verotuksessa tappiollista tulosta. Hae lainhuutoa Esimerkki luovutusvoiton veron laskennasta Jussi myy metsätilan A, jonka hän osti kahdeksan vuotta aiemmin. Jussi on käyttänyt tästä tilakaupasta ja toisesta aiemmin hankkimastaan metsästä B syntynyttä metsävähennystä kaikkiaan 70 000 euroa
Pienlahopuissa esiintyy vain vähän uhanalaisia eliölajeja juuri siitä syystä, että metsätalous tuottaa vähintään yhtä paljon pienikokoista lahopuuta kuin koskematon luonnonmetsä. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Harvennusmetsässä maastoon jäävällä pienikokoisella lahopuulla ja hakkuutähteillä on aiemmin luultua suurempi vaikutus lahopuusta riippuvien eliöiden monimuotoisuuteen. Kannoissa kasvaa kääväkkäitä, joista osa on metsätaloudellisesti ei-toivottuja, juuriyhteyksien kautta leviäviä lahottajia. Samalle alueelle jää kantoja ja oksia lahoamaan jopa 50 kuutiota eli moninkertainen määrä. Eikö lahopuuta kerry riittävästi ilman säästöpuitakin. Hakkuussa jätettävät kannot ja erityisesti juuret tarjoavat kodin ja ravinteita monelle muullekin metsän elävälle kuin lastenlaulusta tutulle Mörrin möykylle. Taimikonhoidossa ja seuraavissa harvennuksissa maastoon jää 10–20 vuoden välein kymmeniä kuutioita päätehakkuuseen saakka. M IK KO RI IK IL Ä 44 MAKASIINI 8 • 2016 44 MAKASIINI 8 • 2016 4641_.indd 44 1.12.2016 17.56. Paahteisten avoalojen ja varjoisJäreää säästöpuutakin tarvitaan, sillä jotkut hyönteiset ja sienet viihtyvät vain järeässä ja hitaasti lahoavassa puussa. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Päätehakkuun jälkeen tulee jättää säästöpuita pystyyn vähintään 10 kappaletta eli 1–2 kuutiota hehtaarille. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Jotkut hyönteiset ja sienet viihtyvät vain järeässä, hitaasti lahoavassa pystytai maapuussa – joissakin tapauksissa vain lahoamisen tietyssä vaiheessa tai yhtä aikaa jonkun muun lajin kanssa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Lahoavat juuret vapauttavat sisältämänsä hiilen ilmakehään hitaasti ja pitävät maan kuohkeana seuraavaa puusukupolvea ajatellen. Kolopuut, maisemapuut ja tiheiköt linnuille ovat eri asia. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Lahopuuta löytyy näin riittävästi ilman säästöpuitakin. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Pienkoneiden asiantuntija. Eniten keskustelua herättää järeä, yli 20-senttinen lahopuu, jota syntyy metsäpalojen ja myrskyjen seurauksena jopa satoja kuutioita hehtaarille. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Järeitä lahopuita ei voida kokonaan korvata talousmetsien kannoilla, pienpuulla ja hakkuutähteillä
Perimme isältämme vuonna 1998 pienen tilan, jossa on sekä metsää että peltoa. Tässä tapauksessa tilan hankintameno on todennäköisesti suurempi, joten luovutusvoiton laskennassa käytetään sen arvoa. HANNU JAUHIAINEN 4641_.indd 45 1.12.2016 17.56. ten ikimetsien lahopuilla on erilainen sienija hyönteiskanta, joiden suojelemiseksi tarvitaan sekä säästöpuita että suojelualueita. Jos olette viljelleet peltoja omistusaikananne, niin pelloistakin saatu kauppahinta on vapaa luovutusvoittoverosta. Nyt tämä tulkinta on kumottu. Jos verottajan tulkinnan mukainen ehto maatalouden harjoittamisesta myyjien osalta ei täyty, niin pellon kauppahinnasta menee heiltä luovutusvoittovero. Olen hankkinut tilan 5 vuotta sitten. Olen myynyt metsätilani ja minulla on poistamatonta ojituskulua 1 500 euroa. Pelto on ollut vuokrattuna. Kun metsätila on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta. Meitä on kolme sisarusta. Tällöin tilan hankintahintaan voidaan lisätä kaikki kaupan kulut, kuten esimerkiksi kiinteistövälittäjälle maksettu palkkio. Lisäksi hankintahintaan voidaan lisätä tieja ojitushankkeiden poistamaton menojäännös. Näin saatu hankintameno vähennetään myyntihinnasta, loppuosa on pääomatulona verotettavaa luovutusvoittoa. Miten luovutusvoitto lasketaan. Teidän tapauksessanne metsämaan myynti on luovutusvoittoverosta vapaa. Luovutusvoiton laskennassa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti joko hankintameno-olettamaa tai todellista hankintamenoa. Näin myöhemmin tulevat sukupolvenvaihdoskaupat ovat luovutusvoittoverovapaita. Lisäksi edellytetään, että ostaja ja myyjä ovat lähisukulaisia. Suosittelen kaikille niille, jotka omistavat maatalousmaata ja arvelevat tulevaisuudessa tulevan sukupolvenvaihdoskauppoja, ottamaan pellot omaan viljelyyn ainakin yhdeksi vuodeksi. VÄINÖ SIKANEN Vähennetäänkö ojituskulut luovutusvoitosta. KARI MIELIKÄINEN Pitääkö maksaa luovutusvoittoveroa. Riittää, että kuolinpesän osakkaana olette harjoittaneet kaupan kohteena olevilla pelloilla maataloutta. Näiden jättäminen säästöpuiksi ei kouraise pahasti metsänomistajan kukkaroa eivätkä ne toimi tuhohyönteisten tai tyvilahon pesäpaikkoina. Haavan lahottaminen kaulaamalla pystyyn vähentää myös vesakoitumista. Voidaanko ojituskuluja ottaa laskelmassa huomioon. Se, kuinka paljon molempia tarvitaan, onkin jo eettis-poliittinen ja taloudellinen kysymys. Aikaisemmin kuolinpesän osakas ei voinut olla maaja maatalouden harjoittaja. Maaja metsätalouden harjoittamisen ehtoa verottaja on alkanut tulkita kuin ”piru raamattua”. Arvokkaimpia ovat onneksi taloudellisesti halpa-arvoisimmat lehtipuut, kuten haapa, raita ja laho tervaleppä. Perinnönjako tehtiin tämän vuoden alussa murtolukuosiin. Luovutusvoittoverovapaus edellyttää, että on omistanut metsän tai pellon yli kymmenen vuotta ja että on harjoittanut maaja metsätaloutta. Koska te olette sisaruksia, niin lähisukulaisuuden ehto täyttyy. Meneekö meiltä luovutusvoittoveroa, jos yksi sisaruksista ostaa toisten osuudet tämän vuoden aikana. Pellon osalta verottaja tulkitsee nykyisin, että pellon vuokraaminen ei ole maatalouden harjoittamista. Kaikki puulajit eivät ole biologisen monimuotoisuuden kannalta samanarvoisia
Syynä on ollut siementen liian raju käsittely. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Siemenet voi myös kylvää jo syksyllä astioihin ja jättää astiat ulos niin, että lumi peittää ne. Sembran kävyt voi säilyttää talven yli kokonaisinakin ja irrottaa siemenet vasta keväällä samalla, kun ne kylvää. L-suutinta on säädettävä hieman suuremmalle. Pidin siemeniä kuusi kuukautta pakastimessa ja liotin sitten 20 tuntia vedessä ennen kuin laitoin ne purkkeihin itämään. Kypsyminen jatkuu syksyn lämpimien säiden aikana ja talvella siemenet saavat itämiseen virittävän kylmäkäsittelyn. Ulkonakin kylvös täytyy suojata jyrsijöiltä verkolla. Saha ei saa riittävästi polttoainetta L-suuttimen kautta. Miksi saha ei käy pienmoottoribensalla. Teeppä siis ensi kerralla niin, että kätke irrotetut siemenet puolikuivaan rahkasammaleeseen ja ripusta astia talveksi kellariin, aittaan tai muuhun viileään paikkaan niin, etteivät hiiret ja myyrät pääse siemeniin käsiksi. Siemenet saavat muhia pari kuukautta keruun jälkeen kosteassa (ei märässä!) rahkasammalseoksessa, vasta sitten ne siirretään viileään odottamaan keväistä kylvöä. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Maistraatinportti 4 a, 00240 Hki. Sama käsittely sopii myös pähkinöille ja tammen terhoille. Kaikki siemenet eivät siedä pakastusta lainkaan. Jos siemenet ovat jääkaapissa ja suljetussa muovipussissa, sitä on hyvä välillä tuulettaa, etteivät siemenet homehdu. Yksikään siemen ei itänyt. 4641_.indd 46 1.12.2016 17.56. Siementen pakkasensieto kehittyy vähitellen, ja ne sietävät pakastuksen vasta täysin kypsinä ja kuivina. Luonnossa pähkinähakki ja oravat kätkevät siemenet syksyllä maahan karikkeen tai sammalen alle. Avoimessa astiassa olevaa rahkasammalta taas voi talven aikana hiukan kostuttaa, etteivät siemenet kuivu. Ensimmäisenä on tarkistettava polttonesteputken eheys ja vaihdettava polttonestesuodatin. Ostin 98-oktaanista bensiiniä ja kas kummaa, vika hävisi ja saha toimi normaalisti. Kaasua piti viputtaa, että kierrokset nousivat ja sitten saha kiersi normaalisti. Useimmat selvisivät tästä käsittelystä, mutta osa tuhoutui jostain syystä myöhemmin istutuspaikallaan. Polku omaan metsään metsälehti.fi Polku omaan metsään Met säki rja KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Sekä metsähiiri että metsämyyrä ovat taitavia kiipeilijöitä ja haistavat astioihin kylvetyt siemenet. Rajoitin on otettava pois paikoiltaan. Kysymyksessä kuvailtu toimintahäiriö voi johtua useasta eri syystä. Lumen alla lämpötilat ovat koko talven lähellä nollaa eivätkä siemenet joudu kokemaan Siperian paukkupakkasia. Koska käyntihäiriö tuntuu olevan sidoksissa polttonesteeseen, on toimintahäiriötä tarkasteltava myös siltä kannalta. Jos kone on säädetty tiukasti hanabensiinille, pienkonebensiiniä käytettäessä kone ei saa riittävää energiamäärää kiihdytettäessä. Kun saha kävi tyhjäkäynnillä ja kaasun painoi pohjaan, niin saha sammui. Mustilan arboretumissa paras itämistulos on saavutettu noudattamalla tätä luonnon omaa rytmiä. Keräsin sembran käpyjä ja poistin niistä siemenet. Pakastusta käytetään vain siemenpankeissa, joissa yritetään säilyttää siemeniä itämiskykyisinä hyvin pitkiä aikoja. Suuttimien säätövara on rajoitettu suuttimen juuressa olevalla rajoittimella. Pienkonebensiini on ”hapekkaampaa” kuin hanabensiini. L-suutinta avaamalla kone kiihtyy ”viputtamatta”. Omat sembrani ovat peräisin pähkinähakin unohtuneesta siemenkätköstä, josta keväällä iti kymmenkunta tainta tiiviinä kimppuna. Irrottelin taimet varovasti toisistaan ja istutin ruukkuihin. Mikä meni vikaan. Seuraava häiriö ilmeni Stihl 192 -sahassa pienmoottoribensiinillä. Stihl 192:ssa on kiihdytyspumppu, jonka tehtävänä on antaa koneelle lisäpolttoaineannos kiihdytettäessä. Miksi saha ei toimi alkylaattibensiinillä kunnolla. Eläimet käyttäytyvät kuin kateelliset marjastajat: ne ahnehtivat mahdollisimman paljon siemeniä eivätkä malta odottaa edes niiden kypsymistä ennen kuin aloittavat keruun. LEO SAASTAMOINEN Miksi sembran siemenet eivät itäneet. Useimmiten tämäntyyppisten toimintahäiriöiden korjaamisessa paras vaihtoehto on viedä kone merkkikorjaamolle, jossa koneen polttoainejärjestelmään tehdään perusteellinen huolto ultraäänipesuineen. SEPPO VUOKKO SH U TT ER ST O CK IM AG ES Sembran siemeniä ei kannata pakastaa. Jos pumppu takertelee, saha ei ota kiihdytettäessä kierroksia ja jos kaasuvipu pidetään pohjassa, kone sammuu. Kylmäkäsittely ei siis tarkoita pakastamista eikä lämpökäsittely uunissa paahtamista, vaan ne viittaavat kotoisen ilmastomme normaaleihin lämpötiloihin
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4651_.indd 47 1.12.2016 17.59. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
Metsään-peruskurssilta löytyy ensiapu olennaisimpaan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 48 MAKASIINI 8 • 2016 48 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 48 1.12.2016 18.10. UUSI METSÄNOMISTAJA PERUSTEISTA LIIKKEELLE Ei haittaa, vaikkei tuore metsänomistaja tiedä vielä mitään metsäasioista
49 MAKASIINI 8 • 2016 49 MAKASIINI 8 • 2016 Moni metsänomistaja maksaa liikaa veroja, koska ei osaa tehdä kaikkia vähennyksiä, kurssin vetäjä Lars Ekman muistuttaa. 4656_.indd 49 1.12.2016 18.10
Suomen metsäkeskuksen uusille metsänomistajille järjestämän Metsään-peruskurssin loppuanti on 2,5 tunnin rautaisannos metsätalouden kannattavuudesta, puukaupasta ja verotuksesta. N eljä tiukkaa tiistai-iltaa täynnä metsäasiaa on jo takana ja edessä viimeinen rypistys. Sen jälkeen on käyty läpi taimikonhoitoa, harvennuksia ja uudistuksia. Aleksis Kiven koululla Helsingissä istuu tällä kertaa 17 pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä asuvaa tuoretta tai tulevaa metsänomistajaa. Tähän mennessä metsäoppia on tarjoiltu aivan alkeista lähtien: ensin on etsitty vastauksia kysymyksiin mitä omistan ja mitä metsänomistuksessa on huomioitava. Helsinkiläinen Aleksis Kiven koulu on ollut Metsäänkurssilaisten tukikohtana tiistaija keskiviikkoiltaisin. ”Muistakaa, että puunostajien tärkein tehtävä on ostaa teidän puunne mahdollisimman edullisesti”. Yhteensä syksyn peruskurssilaisia on ollut lähes 50 kahdessa eri ryhmässä. 50 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 50 1.12.2016 18.10
Näen asian siten, että on typerää olla hoitamatta metsää. Alusta saakka pääkaupunkiseudulla kursseja vetänyt Ekman kertoo, että suurin osa starttipäiväläisistä jatkaa syksyisin ja keväisin pidettävälle peruskurssille. ”Jokaisen teistä pitää miettiä omia tavoitteitanne metsissänne, ja suunnitelmia kannattaa tehdä myös pidemmällä aikajänteellä. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta. Kurssilainen 51 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 51 1.12.2016 18.10. Kyseessä on taloudellisesti kannattava yksikkö. Kaksi kertaa vuodessa on Metsään-starttipäivä, joka tarjoaa olennaisen tiedon metsänomistamisesta yhden päivän aikana. Olen myös ilmoittautunut jatkokurssille. IlmoittauNimi ja asuinpaikka. Muistakaa, että puunostajien tärkein tehtävä on ostaa teidän puunne mahdollisimman edullisesti”, Ekman sanoo. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut. Ekman jakaa kurssilaisille vielä ruotsalaisesta Skogen-lehdestä löytämänsä viisikohtaisen metsänomistajan vinkkilistan, jossa esimerkiksi muistutetaan metsäautoteiden kunnossapidosta ja puunostajan tuntemisen merkityksestä. Koulutusta kolmessa osassa Metsäkeskus on jo toistakymmentä vuotta järjestänyt uusille metsänomistajille kolmiportaista koulutusta. Haluan, että meillä on suunnitelma kuinka metsää hoidetaan. Itse en vielä omista metsää. Kurssin kokenut vetäjä, Metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lars Ekman kertoo mukaansa tempaavalla tavalla, mitä seikkoja kannattaa huomioida puukaupassa, kuinka veroilmoitus tehdään, arvonlisäverot maksetaan ja kuinka metsätalouden kannattavuutta voi parantaa. Tässä suomalaisilla metsänomistajilla on kehittämistä. Suomalaiset ajattelevat muutaman kuukauden eteenpäin, kun pitäisi suunnitella parin kolmen vuoden päähän”, Ekman opastaa. Ruotsalainen Skogen-lehti ja viisi hyvää neuvoa metsänomistajille. Metsälehti on hyödyllistä luettavaa myös uusille metsänomistajille, Lars Ekman opastaa. Mitä ajattelet metsänomistamisesta. Haastavimmaksi olen kokenut sen, miten homma pyörii kassavirrallisesti. Olen aloittanut varhaisraivauksella, koska jos sitä ei tee ajallaan, metsä ränsistyy. Metsäomistuksesi. 17 kynää rapisuttaa merkintöjä kurssimonisteeseen. Isovanhempien kuolinpesän metsät ovat Hyrynsalmella. Ilpo Kähkönen Keravalta. Peruskurssilta olen saanut ison kuvan metsänhoidosta: mitä vaiheita ja toimenpiteitä täytyy tehdä ja että varhaisharvennus on tärkeää. ”Luottamus puunostajaan on tärkeä, mutta liian läheistä suhdetta ei häneen kannata luoda. Viimeisen luennon teema – talous – on useimmille se vierain ja hankalin. Metsänhoidossa täytyy päästä harrastelijamaisuudesta eroon. Starttipäivä sopii erityisesti heille, joille metsän omistajuus ja hoitaminen ovat upouutta
52 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 52 1.12.2016 18.10. ”Ensi kevään jatkokurssi on jo ääriään myöten täynnä, ja sen suosio yllätti meidätkin.” Metsäänperuskurssilla opetetaan myös asioita, joita muut metsäalan toimijat pitävät kernaasti vain omana tietonaan
Ekmanin mukaan moni osallistuu saadakseen päivitettyä tietoa metsien käytöstä. Nuoremmalla sukupolvella ei ole välttämättä enää mitään omakohtaista kosketusta perintömetsiin. ”Metsänomistajuus kaupunkilaistuu ja nuorentuu. Kurssi on antanut hyvän yhdistelmän teoriaosaamista käytännönläheisellä tavalla. ”Ensi kevään jatkokurssi on jo ääriään myöten täynnä, ja sen suosio yllätti meidätkin”, Ekman kertoo. Kaija Seppälä Tuusulasta. Meidän kursseillemme tulee selkeästi aiempaa enemmän nuoria metsänomistajia.” Metsätermit ja suunnittelu haltuun Syyt peruskurssille tuloon vaihtelevat. ”Jos luennon osallistujamäärä on yli 30, aletaan olla niillä rajoilla, ettei kukaan uskalla enää keskustella tai kysyä mitään.” Jos aikaa ja innostusta riittää vielä peruskurssin jälkeen, syventävää opetusta saa jatkokurssilta. Metsänomistajat muuttavat kaupunkeihin, ja metsänomistajuus on parhaillaan siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Olen noin vuoden verran omistanut metsää yhdessä mieheni ja appiukkoni kanssa Uukuniemellä Etelä-Karjalassa. Kurssin vetäjä on ollut ihan huippu! Puunhintataulukkoa kannattaa heti opetella lukemaan. Erityinen tarve kurssitukseen on Ekmanin mukaan juuri pääkaupunkiseudulla, jossa asuu huomattava osa metsänomistajista. Jatkokurssilla sekä Metsäkeskuksen että muiden yhteisöjen asiantuntijat luennoivat aiheista, joita jatkokurssilaiset ovat toivoneet. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta. tuneita on yleensä 46–60, ja heidät jaetaan kahteen eri ryhmään. Syksyn jatkokurssilla järjestettiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen vetämä puukauppailta ja kurssihistorian ensimmäinen metsäsertifiointi-ilta, jonka opetuksesta vastasivat FSC ja Kestävän metsätalouden yhdistys. Helpointa on ollut käytännön tekeminen: taimien istuttaminen ja raivaustyöt. Metsänomistuksen olen kokenut mielenkiintoisena, vähän kuin harrastuksena. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut. Vaikeampaa ovat ehkä olleet metsänhoidon suunnitelmalliset asiat, esimerkiksi verotus. Kurssilainen 53 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 53 1.12.2016 18.10. Joku on saattanut Nimi ja asuinpaikka. En muista hehtaarimäärää. Metsänomistuksesi. Neuvonta on tarpeen senkin takia, että pääkaupunkilaisten metsät ovat yleensä kaukana omasta asuinpaikasta. Viisi-iltainen jatkokurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Millaista metsänomistaminen on ollut. Ekmanin mukaan olisi ihanteellista, jos yhdellä opetuskerralla kurssilaisia olisi alle 30, jotta keskustelu luokassa pysyisi hyvänä
Oppia ovat saamassa niin vanhempi kuin tulevakin metsänomistaja. ”Tämä on erittäin hyvä asia, sillä näin vanhemmat saavat jälkikasvunsa kanssa yhteisen keskustelupohjan metsäasioihin. Kursseilla naisvalta on ollut Ekmanin mukaan jo alusta saakka. Kurssilla he huomaavat, että samankaltaisia asioita miettivät myös monet muut.” Osalla kurssilaisista on jo metsää, osa vasta ennakoi tulevaa omistustaan. Tämä syksyn nuorin osallistuja on alle parikymppinen, vanhin kuusissakymmenissä, ja osallistujien keski-ikä on noin 35 vuotta. omistaa metsänsä jo 10 vuotta, mutta esimerkiksi muuton takia, kiinnostus metsänhoitoon on laimennut. Monella peruskurssilaisella on jo metsätaloussuunnitelma. Syksyn kurssilla on myös molempien sukupolvien osallistujayhdistelmiä. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut. Metsäomistuksesi. Onko kuitupuu jokin erillinen puulaji vai mikä. Nimi ja asuinpaikka. Olen muutaman vuoden ajan omistanut 12 hehtaaria metsää Hausjärvellä. Ilman metsäsuunnitelmaa metsänhoito on haasteellista.” Metsäsuunnitelman lisäksi Ekman kannustaa kurssilaisia myös hankkimaan oman luottohenkilön metsäpaikkakunnalta, sillä usein metsien hoito ja puukauppa henkilöityy. ”Kun omistaja ja luottohenkilö ovat samoilla linjoilla metsien hoidosta, niin silloin metsänhoitoa pystyy myös kehittämään”, Ekman selittää. Uutta intoa ja oppia haetaan peruskurssilta. Kaavio selittää, miksi puun hinta Suomessa pysyy monen metsänomistajan mielestä liian alhaisella tasolla. Kursseilla näkyy yhä useammin nuoria osallistujia. Nyt tuli selvyyttä myyntiasioihinkin, mutta se on vielä niin uusi ajatus minulle. Kurssilainen 54 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 54 1.12.2016 18.11. Huomasin kurssilla, että myyntiasioita pitää alkaa miettiä. Olen harkinnut jatkokurssille osallistumista ja varmaankin tulen ilmoittautumaan, jos ei tule mitään esteitä. Kurssilaisten perusosaamistaso vaihtelee. Halutaan varmuutta ammattilaisten kanssa toimimisessa”, Ekman kertoo. Syykin on ilmeinen: naisten osuus metsänomistajakunnasta kasvaa koko ajan. Irja Koskela Riihimäeltä. Paljon juuri sitä perustietoa, mitä kaipasin esimerkiksi siitä, mitä metsälle pitää missäkin vaiheessa tehdä. Metsäsuunnitelmasta näkee nimenomaan kuvioittaisen metsänkasvun. Yhteistä pääkaupunkiseudun uusille metsänomistajille on, että metsä yleensä sijaitsee kaukana asuinpaikasta. Metsänomistus tuli vähän yllätyksen ja olen kokenut sen jännittävänä ja kiinnostavana. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta. Joku on tehnyt jo ensimmäiset puukauppansa ja haluaa saada niihin tietoihin päivitystä. Metsä oli jo valmiiksi istutettu ja ajattelin, ettei minun ikinä tarvitse myydä mitään. Vähän kaikki on ollut vaikeaa, kun en ole tiennyt, mitä pitäisi tehdä. ”Nyt kun Kemijärvelle suunnitellaan uutta biotehdasta ja sinne tarvitaan kuitupuuta, niin mitä se tarkoittaa. Joku toinen puolestaan ei koskaan ole tehnyt mitään omissa metsissään ja kaikki oppi on uutta. Kurssille tullaan usein myös siksi, että halutaan oppia metsätermit, jotta keskustelu metsäammattilaisten kanssa helpottuisi. ”Suomessa metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta, joten on hyvä, että meidän kursseillemme tulee runsaasti uutta sukupolvea”, Ekman sanoo. ”Se on hyvä juttu. Millaista metsänomistaminen on ollut. Naisten osuus kasvaa Metsään-peruskurssin osallistujista suurin osa on naisia
Peruskurssilta löytyy yhteinen keskustelupohja niin vanhemmalle kuin nuoremmallekin sukupolvelle. Harvennuksia voidaan tehdä, kun tiedetään, että sen jälkeen metsä vielä näyttää metsältä. Jos nuppineulan laittaisi kartalle metsäomistuksen kohtaan, niin se on ihan kuin haulikolla ampuisi. Esimerkiksi puukaupan teko on teknisesti helpottunut, mutta kynnys tehdä ensimmäinen puukauppa on monelle vielä korkealla. Uudistushakkuissa on jo huomattavasti korkeampi kynnys. 55 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 55 1.12.2016 18.11. Monille uusille metsänomistajille metsä ei merkitse pelkästään taloudellista hyötyä, vaan mukana on myös maisema-, ympäristö-, virkistysja luonnonsuojelullisia arvoja. Halutaan, että metsä näyttää hyvältä.” Metsänomistajan tulevaisuus näyttää nyt valoisalta, Lars Ekman kannustaa. Toki myös taloudellinen puoli on uusille metsänomistajille tärkeä, mutta ei enää se ykkösjuttu.” Helpointa uusille metsänomistajille vaikuttaa Ekmanin mielestä olevan perusasiat eli metsien käyttö. Siinä joudutaan usein tukemaan uutta metsänomistajaa ja neuvomaan, että uudistus on seuraava järkevä askel tietyn kuvion hoidossa”, Ekman kertoo. Halutaan myös varmistaa, että kun metsä aikanaan luovutetaan eteenpäin, se on silloinkin vähintään yhtä hyvässä kunnossa. Tuore metsänäkemys kiinnostaa Peruskurssilaisia kiinnostaa Ekmanin mukaan nimenomaan tämän päivän metsänäkemys, joka on kaupunkilaistuneella nykysukupolvella aiempaa laajempi. Halutaan, että metsä näyttää hyvältä. Vaikeinta on saatujen tietojen soveltaminen omaan metsään. ”Jokaisen teistä pitää miettiä omia tavoitteitanne metsissänne, ja suunnitelmia kannattaa tehdä myös pidemmällä ”Metsää katsotaan nyt uusilla silmillä. Entä mikä yhdessä työparinsa Henri Suutarin kanssa pääkaupunkiseudulla opetusta antava Ekman pitää itse kurssin mukavimpana juttuna. ”Kurssilaisilla on metsää ympäri Suomen. ”Metsää katsotaan nyt uusilla silmillä. Metsää on niin Lapissa, Kuusamossa, Pohjanmaalla kuin Hämeessä”, Ekman kertoo. ”Se on ehkä korkeammalla kuin aikaisemmin
Koko ajan pitäisi pakettia hieman laajentaa.” Tietoa, jota muut panttaavat Laajan paketin kokoamisessa Ekman vaikuttaa onnistuneen. ”Onko tälle tehtävissä mitään?” takapenkistä huikataan. Kurssilaiset saavat perusopetuksen lisäksi myös tietoa asioista, jotka muut metsäalan toimijat pitävät visusti omana tietonaan. Metsänomistajan kannattaa harkita tarkkaan, kenelle puunsa myy. Viimeinen luento kannattavuudesta, puukaupasta ja verotuksesta on minullekin luennoitsijana mielenkiintoinen, koska se tiivistää kurssitarjontaa aika paljon.” Haastavinta on tiivistäminen, kaikki tärkeimmät asiat pitäisi mahduttaa viiteen iltaan. Asioihin pitää vielä paneutua ja harkitsen jatkokurssille menemistä. En ole edes käynyt siellä metsässä pitkään aikaan. ”Nyt eletään hyviä aikoja ja metsänomistajan tulevaisuus näyttää valoisalta. Luokassa on hetken hiljaisuus, kun kurssilaiset soveltavat ajatuksissaan tietoa omiin metsiinsä. Ekman nyökkää: aina on jokin konsti takataskussa. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta. Metsäomistuksesi. Sahat tarvitsevat tällä hetkellä erityisesti kuusitukkeja. Aika vähän vanhoista neuvoista kuitenkaan putoaa mitään pois. ”Metsätalous kehittyy jatkuvasti, ja koko ajan tulee uusia asioita. Puuta tullaan tarvitsemaan”, hän päättää luennon. Siksi tulin peruskurssille. Kurssilainen 56 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 56 1.12.2016 18.11. ”On aina mukavaa tavata uusia metsänomistajia. Tässä vaiheessa mikään ei ole ollut varsinaisesti helppoa, sillä kaikki on yksinkertaisesti uutta asiaa minulle. Olen aika pihalla metsäasioissa. Olen ollut kolmisen vuotta mukana kahden hengen metsäyhtymässä, jonka metsä on Sonkajärvellä. Pian kädet kuitenkin kohoavat jo viittaukseen ja kysymykset terävöityvät, sillä nyt Ekman kertoo värikkäästi ja yksityiskohtaisesti, kuinka metsäyhtiöt ovat kasvattaneet tukin läpimittavaatimuksia ja suunnitelleet katkontamitan niin, että kuitukasa kasvaa suuremmaksi. Millaista metsänomistaminen on ollut. Kuvaan on lisätty nuolia, jotka havainnollistavat sen, miten eri puukauppaosapuolten toiminta vaikuttaa puun hintaan. Moni peruskurssilainen jatkaa opintojaan kevään viisiiltaisella jatkokurssilla, jonka paikat on jo nyt täyteen varattu. Minna Kaarakainen Helsingistä. Ekman heijastaa seinälle kaavion, johon on kuvattu maan suurimmat puukaupan toimijat. Ihan hyviä perusvalmiuksia ja ymmärrystä lähinnä suunnittelusta ja puukaupasta. Nimi ja asuinpaikka. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut
TACTIC GAMES OY Raumanjuovantie 2, PL 4444, 28101 Pori | Puh. (0)2 624 4144 | info@tactic.net | Youtube.com/TacticBoardGames | Tension 53692 X-Tiles 53689 3 + Muumi Ensimmäinen Alias Muumi Viidakkoseikkailu 4 + 5 + Junior Alias 53131 Loopin’ Louie 4 + 40957 Junapeli LATAA ILMAINEN SOVELLUS! 53666 4 + HURJAN HIENO KAKSIPUOLINEN PELILAUTA! Louie lähtee lentoon! Yritä pysyä Louien vauhdissa ja pidä kanalasi turvassa hänen sinkoilevalta koneeltaan! Miten hyvä sinun muistisi on. Kutkuttava Tension tarjoaa jännitystä koko perheelle! Hihityttävän hauska ja hurjan jännittävä sanaselityspeli lapsille! Viidakko on vallannut Muumilaakson, ja sinun tehtäväsi on etsiä sinne kadonneet tavarat ja hahmot! Selitä kuvia suoraan muumien ihanasta maailmasta ja matkaa kohti Muumitaloa! Hyppää puujunan kyytiin ja lähde metsästämään asemille kadonneita matkalaukkuja! Kerää pisteitä yhdistelemällä värejä, mutta muista, että nämä eivät olekaan aivan tavallisia laattoja… 8 + 7 + 53931 53930 Tänä jouluna PELATAAN! TÄYNNÄ POMPPIVAA JA SINKOILEVAA PELI-ILOA! 4657_.indd 57 1.12.2016 18.00
Emoa ei näkynyt. KAUNIS KOHTAAMINEN 58 MAKASIINI 8 • 2016 4642_.indd 58 2.12.2016 18.29. Vasan oli varmaan syntynyt ihan hiljattain. Nyt aukealle istutetut kuusentaimet ovat terhakkaassa kasvussa. Niin kaunista kohtaamista harvoin tulee vastaan. KALEVI AHONEN Kohtaaminen sieniretkellä ja muita kesäkisan parhaita Sienet, marjat, puutyöt ja yllätykset kuuluvat metsänomistajan kesään, Metsälehden kesäkisan valiot osoittavat. Myöhemmin kävin tarkistamassa, etteihän vasa enää ole siinä puun juurella. Olin siitä enintään kahden metrin etäisyydellä. Laskin sienipussin maahan ja otin puhelimen taskusta ja kuvasin käärön. Kauriin vasa ei liikahtanutkaan vaan räpytteli suuria silmiään. Etsiessäni sieniä hivenen vanhan metsän puolelta katse pysähtyi kuusen juurella olevaan kääröön. Tänä vuonnakin toukokuussa lähdin katselemaan, että vieläkö löytyisi korvasieniä. Kuvan ottamisen jälkeen poistuin hissukseen, ettei vasa häiriintyisi. Kyllähän niitä muutamia löytyikin. KESÄKISA Olen useampana vuonna täällä Hämeenlinnassa käynyt etsimässä korvasieniä uuden avohakkuu-alueen reunoilta. Kuusen juurelta löytyi kauriin vasa
Vältän mielelläni rakentelussa lautatavaran standardikokoja, mutta tässä jouduin vähän tinkimään. 59 MAKASIINI 8 • 2016 4642_.indd 59 2.12.2016 18.29. Yhdeksi kesän 2016 kohokohdaksi muodostui taas monipuolinen rakentelu. Kirjanpainajatoukan jättämät kuviot tuppeensahatun kuusilankun pinnassa tuovat eloa. Pitempi vaakatuki, joka jää pöydän taakse, on kaupasta ostettua höylättyä kakkosnelosmäntyä. Niitä joko tulee tai jää tulematta. Isän mukaan ollaan ihan kohta lähellä, tuon särkän takana niitä alkaa olemaan. Materiaalit ehtivät kuivua ennen rakentamista aika pitkään, tosin ulkona melko viileänä kesänä. PASI AHVONEN Tulevan metsänomistajan vapaapäivä kolmivuorotyöstä. Eivätkä nämäkään täyskanttisia olleet, joten sopiva rustiikkinen käsityön leima niihin jäi. Neljäneloset parrut kelpasivat, tosin muotoilin niitä hieman. sin kesälomamatkalta Billnäsin ruukin museolta, jossa sijaitsee mukavan miehen ylläpitämä vanhojen huonekalujen rakentelupaja. Mutta ei yksitoista hillaa yhdellä kumarruksella ole huono sekään. Niitä yrittää tunkea korviin ja sieraimiin. Joitain ruuvejakin pöytään tarvittiin, vaikka puuleikkaukset tein ilman niitä. Sivutaso on peräiKESÄN KOHOKOHTA Työkaveri vinkkasi, että hänellä olisi lemiläistä kirjanpainajatoukan vaurioittamaa leveää tuppeensahattua kuusilankkua. Pientä sivutasoa voi käyttää kirjahyllynä tai aamukahvikupin tasona, koska se sijaitsee sohvan vieressä. Nyt pääsin. Koskaan ei voi tietää... Ja niitähän oli. Kyllä kannatti herätä sinä ainoana vapaapäivänä hieman aikaisemmin... Ja osa niin isoja että. Pieniä rakennusvirheitäkin löytyy, kuten harrastelijapuusepältä sopinee odottaakin. Mielihyvää sain lukemattoman määrän rakentamisen ja tulevien pöydän ääressä suunniteltavien projektien kautta. SUVI HEIKKINEN HILLAA NIIN ETTÄ HYMYILYTTI Kesän ainoa hillaretki toi hyvän sadon. Ostetun puutavaran hinnaksi jäi viitisen euroa. Paljonko pöydän valmistaminen tuli maksamaan. Tulevan talven aikana nähdään, miten puu kuivuessaan elää ja löystyvätkö liitokset. Aikaa rakentamiseen tuli toki käytettyä, mutta niitä ei kesällä eikä lomalla lasketa. Ei voi olla hymyilemättä. Lopputuloksena pöydästä tuli melkoisen tukeva. Sain sieltä muiden ostosten kaupanpäälliseksi toista metriä höylättyä tervaleppää, josta katkaisin sopivan pätkän sivutasoa varten. Halusin liittää pöydän kappaleet toisiinsa puuleikkauksin, mielellään kalanpyrstöliitoksella. Lopputuloksena sain aikaan modernin, mutta toisaalta perinteisen työpöydän, joka voi kestää isältä pojalle. Niin kuin ennenvanhaan. Tämän kesän ainoa mahdollisuus. Työkaveri vinkkasi, että hänellä olisi lemiläistä kirjanpainajatoukan vaurioittamaa leveää tuppeensahattua kuusilankkua. Näin jonkin verran vaivaa kalanpyrstöliitosten tekemiseen. Vanha työpöytä tuotti hankaluuksia. Vaakatuet pystytolppiin tein entiseltä naapurilta saaduista, hänen tontillaan kasvaneesta saarnista sahatuista lankuista. Mutta mitä vanhan pöydän tilalle. Isä edellä, sankot kainalossa, Off haisee. Aina ei ole aikaa, aina ei pääse. Muutamia työkaluja, talttoja ja poranteriä tuli ostettua lisää. Se jäikin ennätykseksi. Sitä varten tarvitsin sopivaa parrua pystytolpiksi. Niitä jos laittaisi pari vierekkäin, niin saisi leveyttä tarpeeksi uutta pöytää varten. Valmistin myös mitoiltaan 50 x 70 x 5 sentin suuruisen vetolaatikon, jonka sijoitin pöydän alle toiseen reunaan, jottei se veisi jalkatilaa. Kavereita on riittämiin. Kolmetoista isoa hillaa yhdellä kumarruksella. Paperit ja kirjoitustarvikkeet täyttivät pöytätilan eikä tietokoneellekaan jäänyt tilaa. Käsittelin tarkoituksella hieman epätasaiseksi jätetyn pöydän pinnat ruskealla puuvahalla. Kumarrus, tuleeko ennätys. Mahdollisuus ehkä moneen seuraavaan vuoteen. Työstökohteena ja rakennusaineena suomalainen puu, mikäpäs muukaan. Ehkä vanha pöytä sopisi paremmin kukkapöydäksi valonurkkaukseen. Miten homma meni niin kuin omasta mielestä. Ei se huono ollut, mutta liian pieni
Kotikuusen jouluvalot ilahduttavat puotilalaisia, kertoo rehtori Tuomo Tommola. Se on myös pihan ainoa puu, jonka tausta tunnetaan.” Kotikuusille oma sarja Kotikuuset ovat saaneet myös oman videosarjansa. Hän kertoo, että niin koulun oppilaat kuin hän itsekin ovat ylpeitä kotikuusestaan. Kotikuusta etsimässä -sarja kertoo, mitä vuonna 1967 istutetuille kotikuusille nyt kuuluu. 60 MAKASIINI 8 • 2016 4658_.indd 60 2.12.2016 18.43. Sarjan muut 19 jaksoa esittelevät Itsenäisyyden kuusen siemenistä kylvettyjä kotikuusia maakunta kerrallaan. Se kertoo ajan kulumisesta ja kasvun ihmeestä. PuoKotikuusi sai jouluvalot Puotilan ala-asteen pihalla kasvavaan kotikuuseen sytytettiin itsenäisyyspäivän alla jouluvalot. Kotikuusta etsimässä -sarja on osa yhdistyksen käynnistämää Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa, joka juhlistaa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaa. tilan ala-asteen pihalla kasvava kuusi on yksi Suomeen vuonna 1967 istutetuista 30 000 kotikuusesta. joulukuuta julkaistu jakso tosin kertoo Helsingin Kaivopuistossa kasvavasta vuonna 1917 kylvetystä Itsenäisyyden kuusesta. Kotikuusta etsimässä -sarjan jaksot julkaistaan nettisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta kotikuusi.enoprogramme.org sekä Facebook-sivuilla Kotikuusi vuodelta 1967 ja Tulevaisuuden kuusi. Kuuseen laitettiin tuolloin vuosittain jouluvalot, mutta pian puu kasvoi niin suureksi, ettei jouluvaloja enää saatu laitettua. Koulun rehtori Tuomo Tommola pitää lyhyen puheen, jossa hän kertoo, että jouluvalot saanut kuusi ei symboloi vain joulun aikaa, vaan kertoo myös Suomen itsenäisyydestä. Koulun oppilaat ovat kerääntyneet katsomaan, kun pihalla kasvavaan kuuseen sytytetään jouluvalot. ”Kaksi kotikuusen omistajaa esittelee jokaisessa jaksossa oman kuusensa. PILKKEET: KOTIKUUSI TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ” OI KUUSIPUU, oi kuusipuu”, raikaa laulu Puotilan ala-asteen pihalla Helsingissä. Kampanja innostaa ihmisiä jatkamaan juhlakuusiperinnettä istuttamalla ensi vuonna tulevaisuuden kuusia. ”Kuusi on monella tavalla symbolinen. Jouluvalojen sytyttämiseen tuli kuitenkin parinkymmenen vuoden tauko, kunnes kuuseen toissa vuonna päätettiin asentaa pysyvät jouluvalot. ”Varsinkin Puotilan pitkäaikaiset asukkaat, jotka ovat itse käyneet Puotilan ala-astetta ja joiden lapset nyt käyvät samaa koulua, arvostavat perinteen elvyttämistä”, Tommola sanoo. Sivuilta löytyy myös kotikuusten omistajien kuusistaan lähettämiä kuvia ja tarinoita. Kun Tommola vuonna 1991 aloitti työt Puotilan ala-asteella, ei pihalla kasvavan kotikuusen latvus vielä yltänyt katonharjan yläpuolelle. Jaksot ovat noin 15 minuutin mittaisia, ja niissä pääsevät esille myös maakuntien maisemat ja maamerkit”, kertoo Eno-verkkokoulun tuki ry:n pääsihteeri Mika Vanhanen. Nyt kuusi on jälleen jouluasussa itsenäisyyspäivän seudulta loppiaiseen asti. Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutetuista kotikuusista on tehty myös videosarja. Ne istutettiin juhlistamaan 50 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Videosarjan ensimmäinen, 6
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Lahjoja jotka aukeavat monta kertaa 4652_.indd 61 2.12.2016 11.15. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys
LUHTA LÖYTÖRETKIÄ KAMERAN KANSSA Luontokuva on usein viimeisen päälle järjestetty ja lavastettu. Tekniikan kehitys on kuitenkin tuonut uusia mahdollisuuksia kuvaamiseen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 62 2.12.2016 18.23
Hakovaa metsoparvea voi lähestyä, jos on hyvä suojaväri ja enemmän jänistä kuin ihmisen pystypölkkyä muistuttava hahmo. 63 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 63 2.12.2016 18.23
Ongelmallisempi on marjastajan tai pienen koululaisen näkökulma. Ja hupsista. Jos halutaan, ne saadaan istumaan vaikka auton rattiin. Lisäksi sekä houkuttimien levitys että petojen tassuttelu kuluttaa maan niin kuralle, että vain pitkän kaukolinssin läpi ja tarkasti valittuun suuntaan maisema näyttää luonnolta. Aikanaan asetelma kyllästyttää, joten oksa ja tausta vaihdetaan toiseen. Onhan noita luontokuvia maailmassa! Niitä vain ei synnytetä retkeilemällä. Sen joutuu haalaamaan muualta ja köyttämään tai naulaamaan sinne, missä valo ja tausta näyttävät hyvältä. Saattaa käydä myös niin, ettei sopivalta korkeudelta löydy kuvauksellista oksaa. aivan toivottomalta napata ihmiselämän aikana edes yksi samantasoinen tinttikuva. Oletettavasti lukija ei koe ideaa kummoiseksi. Kamera kädessä pitkin metsiä tarpomalla tuntuu Aavistelin voivani loihtia jotain, mitä ei ollut aiemmin tehty. Luontokappaleet suhtautuvat valokuvaajien kotkotuksiin moralisoimatta ja hyväntahtoisesti. Kuusi-, töyhtöja hömötiaiset odottelevat vuoroaan, komeilevat ja poseeraavat toistuvasti sillä kuvauksellisella oksalla. Jos haluat ikuistaa metsän tiaisia, lintulauta pitää siirtää pihasta metsään. Karhu auton ratissa Kun samoja konsteja sovelletaan karhun ja ahman ikuistamiseen, työmäärä ja budjetti tuhatkertaistuvat. Valokuvamalli saa palkkion poseerauksista sekä etumaksuna että jälkikäteen. Monivuotisen massiivisen ruokinnan seurauksena syntyy ihmisen aikaansaamaa todellisuutta, jota paljaassa luonnossa ei ole. 64 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 64 2.12.2016 18.23. Karhuja ja ahmoja on houkuteltu herkkupaloilla sekä petäjänlatvaan että lampeen uppeluksiin. Lintulauta kuvaa mainiosti luontokuvastudion ideaa. Eloja valokuvien huikeat suden ja karhulauman kohtaamiset tapahtuvat oikeasti vain niiden kuvaamiseen rakennetuilla paikoilla. Jos kuvattavia ei erikseen houkutella, piiloteltta on parasta naamioida hyvin. Halusin valokuvata lintuja ja nisäkkäitä luonnossa patikoimalla. Kulkisin kairassa reppu selässä ja kamera joka hetki laukaisuvalmiina lännenmiehen revolverin tavoin. Kuvausvaiheessa linnut saavat murkinaa vain kepin nokassa törröttävästä kupista, joka asetellaan sopivasti lavasteoksan eteen. J oskus vuosituhannen vaihtuessa sain kiusallisen päähänpinttymän. Jos vähän kärjistää, luontokuva otetaan luonnon sijaan studiossa. Kuvaaja tai tarkkailija tarvitsee lukittavan mökin. Tästä valokuvasin kurkien syysparvia
Erään ystäväni mukaan kuvista ei aina selvinnyt, mihin olin pyrkimässä. Alla: Joskus kuvat huijaavat tahattomasti. Hiivin metsän piiloissa ja porskutin aapasuon autiudessa, mutta vähitellen mieluisimmaksi löytöretkien ympäristöksi muodostui puuton tunturiylänkö. Viimeisintä asennettani voisi hienosti kutsua pragmaattiseksi. Joskus piekana liiteli yli ja kamerassa törrötti laajakulmakakkula. Lapinmyyrä ja kuukkeli puolestaan vaativat palkkion mallintöistä, joskus pahalla, jos ei hyvällä tule. Naalikuvia saadakseni hajustin itseni eläväksi haaskaksi metsästäjien houkutuslöyhkällä. Vähitellen havittelin yhä useammin näkymiä, jotka olivat kuin maisemaja eläinkuvien ristisiitoksia. Suomessa tunturilajisto elää vähintään kilometrien päässä maanteistä. Myyrävuonna pienet karvapallerot möyrysivät telttani alla, nakertelivat eväspusseja ja häiritsivät nukkumista. Vasta myöhemmin ymmärsin saaneeni hölmön tuurilla reissun parhaan kuvan. Raksutin turhautuneena muutaman ruudun. Aavistelin voivani loihtia jotain, mitä ei ollut aiemmin tehty. Näistä koppeloista on haluttu joulukortti, vaikka linnut on ikuistettu kevätsoitimella takatalvessa. Studiosta löytöretkelle Pystytin tiaisille ruokintapaikkoja metsään jo 1960-luvun puolivälissä. Vähitellen tyydyin yksinkertaiseen havaintoon. Ensimmäisillä vaellusreissuilla tähtäilin lintuja ja nisäkkäitä pisimmällä kauko-objektiivilla, maisemia paljon avarammin linssein. Talvipakkasella kiiruna on niin kesy, että sitä voi kuvata ilman mitään valmisteluja tai houkutuksia. Sain niistä kuvia vasta sen jälkeen, kun murensin leipäviipaleen kuvaushaaskaksi myyränkolon eteen. Kun digikenno korvasi filmin, kamppeet keventyivät, niillä ulottui kauemmaksi ja ilman jalustaa pärjäsi vähemmässä valossa. Monet nelijalkaiset ja siivekkäät tundralajit ovat mukavan pelottomia. Itärajan kaupallisten karhunkatselupaikkojen on ennustettu vaarantavan yleistä turvallisuutta. Karhuja houkuttelin kotieläinten raadoilla aivan ensimmäisten joukossa vuosikymmen myöhemmin. Minulla halu soveltaa maisemakuvaajan työtapoja eläinkuviin sai kimmokkeen uudesta tekniikasta. Vahingoilta on vältytty mitä ilmeisimmin metsästyksen seurauksena. Maisemia kuvatessa ja vielä useammin vain huvin vuoksi olen toisaalta retkeillyt vähän kaikkialla, minne vain jalkaisin tai sukset jalassa pääsee. Leivän haaskausta Valokuvausretkien todellisuudessa uusiin työtapoihin sekoittui tuota pikaa sitä vanhaa ja hylättyä. Kaikista kuviteltavista eläinkuvaustavoista vierastan eniten tähtäilyä auton ikkunasta. Kesyt kiirunat ja tunturikihut eivät tarvitse houkuttimia eivätkä tilapäistäkään studiota. Mieli ylevänä uskoin löytäneeni ikioman tyylin – ainakin hetkeksi. Liian uhmakas tai kesyyntynyt peto päätyy taljaksi seinälle. Leireilyn loppuun kestänyt ruokinta pelasti myös teltan ja yöuneni. 65 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 65 2.12.2016 18.23. Kaikilla työtavoilla pelkkä ihmisen kohtaaminen vaikutti kuvattavien käytökseen
Villikalkkunaa on Euroopassa istutettu Saksaan. Sen päälle maistuu sokeriton versio jouluhalosta. Laita täytteet linnun sisään. Hiero sitruunan ja mausteiden seos kalkkunan pintaan ja sisään. L uonnonvarainen villikalkkuna (Meleagris gallopavo) on suurikokoinen kanalintu, joka on peräisin Meksikosta ja levinnyt laajalti Pohjois-Amerikkaan. Kypsennä kalkkunaa 150 asteessa noin 3–4 tuntia, kunnes paistomittari näyttää 78–80 astetta. Katolinen kirkkokaan ei pystynyt tukahduttamaan pakanallista perinnettä. Meillä kalkkunan kulutus on korkeimmillaan joulun aikaan. Metsämarjat tekevät tästä halosta suomalaisen. Ota se huoneenlämpöön pari tuntia ennen paistamista. Vuonna 1570 kalkkunoita oli tarjolla Ranskassa Kaarle IX:n hääpöydässä, 1630-luvulta lähtien se alkoi yleistyä Keski-Euroopan yläluokan keittiöissä. Näistä maahanmuuttajista polveutuvat tämän päivän jalostetut kalkkunat eli kesykalkkunat. Mehevä jouluhalko Jouluhalko (Bûche de Noël) on ranskalaisten suosima jouluherkku. Keskiajalla se monipuolistui niin, että polttamisen jälkeen tuhka kerättiin talteen seuraavaksi vuodeksi. Valele kalkkunaa paiston aikana useasti vuoassa olevalla nesteellä. Suomessa on lähes 40 kalkkunantuottajaa, mutta lintuja tuodaan myös ulkomailta. Sido siiventyngät tarvittaessa. Niinpä se korvattiin pienellä oksalla, joka asetettiin keskelle pöytää ja ympäröitiin erilaisilla herkuilla. Se on lähtöisin kelttiläisestä perinteestä, jossa talvipäivänseisausta eli vuoden lyhyintä päivää juhlittiin polttamalla suuri halko, joka symboloi aurinkoa. TAPION PÖYTÄ Joulukauden juhlapöytään voi valita vähärasvaisemman kalkkunan tutun kinkun sijaan. Vanhalle mantereelle kalkkunat kulkeutuivat vasta 1500-luvun puolivälin jälkeen, kun espanjalaiset merimiehet toivat niitä mukanaan palatessaan löytöretkiltään uudelta mantereelta. Nosta kalkkuna uunipannulle. Kaada uunipannulle vettä, lisää tarvittaessa. Mehevä halko on toki terveellinen vaihtoehto joululeivonnaisten valikoimiin kaikille muillekin. Amerikassa kalkkunaa syödään eniten kiitospäivänä marraskuun lopulla. Niistä suurin, yli 10 kiloa painava lintu, asustaa Yhdysvaltain itärannikolla. Suomessa kalkkunoita on kasvatettu 1950-luvulta lähtien ja nykyään lintua syödään vuodessa 1,8 kiloa henkeä kohden. Työnnä paistomittari kalkkunan paksuun rintalihaan. JOULUPÖYDÄN HERKUT Suomessa kalkkuna on jouluruokaa. Yhdysvalloissa sitä syödään keskimäärin 7,4 kiloa henkeä kohti vuodessa, Euroopassa 3,5 kiloa. Tee paistoliemestä kastike suurustamalla kermalla ja jauhoilla. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS METSÄMIEHEN JOULUKALKKUNA 1 kalkkuna, noin 6 kg 0,5 sitruunan mehu 2 tl kurkumaa 2 tl currya 2 tl paprikaa 4 tl yrttimausteita 1 rkl murskattuja katajanmarjoja 1,5 rkl suolaa 3-4 dl vettä Täyte 3 omenaa lohkottuna 1 dl puolukoita Jos kalkkuna on pakastettu, sulata sitä jääkaapissa ämpärissä 2–3 vuorokautta. Euroopassa kalkkuna oli pitkään herrojen herkkua. Tavan uskottiin tuottavan onnea ja varjelevan onnettomuuksilta. Oksa muuttui 1800-luvun lopulla vähitellen leivokseksi. Kaupungistumisen takia suuren halon polttaminen kävi vaikeaksi. Villikalkkunalla on kuusi alalajia. Siellä se on tärkeä riistalintu. Koko kansan ulottuville kalkkunanliha tuli laajasti vasta 1900-luvulla. Koska resepti on maidoton, sokeriton ja vehnätön, se sopii erikoisruokavaliota noudattaville. Kalkkunanliha on vaaleahkoa ja yhtä mureaa kuin broilerinliha. 66 MAKASIINI 8 • 2016 4635_.indd 66 2.12.2016 18.20. Tarjoa esimerkiksi keitettyjen porkkanoiden ja perunoiden sekä puolukkatai karpalohillon kera
Levitä kookoshiutaleita leivinpaperin päälle ja kumoa levy siihen. Kaada seos leivinpaperin päälle uunipannulle. Täyte 3 dl hilloa (esimerkiksi sokeritonta omena-, luumutai viikunahilloa, lisää vähän puolukkatai vadelmasurvosta) 2–3 dl makeuttamatonta soijajogurttia Levitä täytteet kääretorttupohjan päälle. Levitä seos kääretortturullan päälle ja reunoille. Jouluhalko muuntuu suomalaiseksi joululeivonnaiseksi metsämarjojen avulla. Kääri torttu rullalle. Vaahdota voi, lisää suklaa ja kookoskerma. 67 MAKASIINI 8 • 2016 4635_.indd 67 2.12.2016 18.20. Päälle 100 g voita 200 g tummaa suklaata (75%) 2 dl kaura-kookoskermaa (esimerkiksi go-green vispi) Sulata suklaa ja anna jäähtyä. Torttu on parhaimmillaan seuraavana päivänä, jolloin se on sopivasti kostunut. Vatkaa munat ja hunaja vaahdoksi, lisää kuivat aineet siivilän läpi. Koristele karpaloilla ja mintunlehdillä tai mustikanvarvuilla. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Laita rulla tarjoiluastiaan. Vedä rungon pinnalle haarukalla raitoja. SUOMALAINEN JOULUHALKO Kääretorttupohja 4 kananmunaa 1 dl hunajaa 1,5 dl perunajauhoja 3 rkl kaakaojauhetta 1,5 tl leivinjauhetta kookoshiutaleita Sekoita kuivat aineet keskenään. Tortusta voi leikata pieniä oksantynkiä puunrungon reunoille
Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2017 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Keskustelupalstakin näyttää selvemmältä.” Aina kuitenkin löytyy parannettavaa: ”Fonttia yksinkertaisemmaksi, on nyt hieman hienostelevan ja vaikeahkon näköinen. Kiitosta sai muun muassa runsas kuvien käyttö: ”Kuvia näkyy käytetyn paljon, mikä on hyvä. Ne lähtevät Jari Grekulalle Pattijoelle, Eero Jokimiehellle Lappeenrantaan ja Minttu Murtomäelle Nastolaan. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Alkuvaikutelma myönteinen. Lähes kaikkien vastaajien mielestä uusi sivusto on parempi kuin vanha. Valitsemme mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaamme niihin lehdessä. Voit myös kommentoida verotusta tai kertoa omia kokemuksiasi. APURAHAT LUKIJALTA METSÄLEHTI.FI-verkkosivuston uudistus keräsi paljon kiitosta palautekyselyssä. Kuvien laatu Lukijoiden kuvissa on parantunut, kiitos siitä! Kai tähän tottuu, vaikka ei entinenkään verkkopalvelu minusta huono ollut.” ”Pirteä ja värikäs yleisilme. ” ”Jos sivustoa ei olisi muutettu niin radikaalisti kertaheitolla...” ”Keskustelupalstan viestejä voisi vähän rajoittaa, kun joillakin menee välillä överiksi.” Kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme kolme reppua. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. TAMMIKUUN Metsälehti Makasiinin teemana on metsäverotus. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Kaikki kysyjät ja kommentoijat osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa tehokkaan Pezl-otsalampun. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Toimii.” ”Ensitottumisen jälkeen näyttää paremmalta. Voit lähettää meille siihen liittyviä kysymyksiä. Kysy metsäverotuksesta! METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2017 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2017 apurahoja 1,5 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. > Apurahan hakeminen. Kokonaisuus on selkeä ja helposti luettavissa. Kiitos kaikille palautteesta! MISTÄ PIDIT. Kaikkien 20. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. joulukuuta. Kiitos kaikille palautteesta! 68 MAKASIINI 8 • 2016 4653_.indd 68 2.12.2016 18.19. joulukuuta mennessä tulleiden vastausten kesken arvomme kaksi noin 80 euron arvoista otsalamppua. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2016-31.1.2017. Lähetä vastauksesi osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Viime numeron suosituin juttu oli reportaasi ”Julma-Ölkyltä Muikkupurolle”, joka kertoo Hossan tulevasta kansallispuistosta. Arvonnassa Lapuan Kankureiden villahuovan voittivat Terttu Ala-Panula Vantaalta ja Liisa Moisanen Paltamosta. fi, kysely löytyy palvelun etusivulta Nyt-osiosta. Lähetä meille postia viimeistään 20. Etusivu ”Pirteä ja värikäs” on siinä kinttaalla, että onko liian pitkä. Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.
Markkinat ratkaisevat milloin ja missä määrin. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Siksi siemenhuolto on saatava hyvään kuntoon – tai ainakin yhtä hyvään kuin se on Ruotsissa. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . Mitä lähemmäksi tällaisten taimien hinnat tulevat siementaimen hintaa, sitä yleisemmäksi menetelmä kehittyy. Juicen vastaus oli, että markkinat siirtävät hänet sivuun heti, kun nuoret tekevät parempaa rokkia kuin hän. 2 1 . Sillä tuotetaan vain sellaista materiaalia, josta ollaan valmiit maksamaan tuntuvasti enemmän (esimerkiksi visakoivu) kuin metsätaimista, joista kasvatetaan puuta bulkkituotteita valmistavalle teollisuudelle. Ja mitä arvokkaampaa aineistoa pystytään kloonaamaan, sitä suurempi tämä hintaero voi olla. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Maailmalla on kymmeniä vuosia oltu ”lähellä” sellaista ratkaisua, että havupuiden siemenviljelysiemen voitaisiin korvata somaattiseen embryogeneesiin perustuvilla keinosiemenillä. Arosen Metsätieteen aikakauskirjan (1/2011) artikkelin mukaan pisimmällä ollaan radiatamännyllä ja loblollymännyllä. Onnistuessaan se voi tuoda uusia mahdollisuuksia tuottaa nopeakasvuisia tai muita arvokkaita ominaisuuksia omaavia kloonitaimia. Väitän, että siemenviljelmien hoitoon ja koko siemenhuollon laatuketjuun panostaminen on tehokkain ja nopeimmin vaikuttava keino torjua siemenpulaa. Tämä pätee solukkolisäykseenkin: se ei tuo apua, vaan se syrjäyttää vanhan. MMT HEIKKI SMOLANDER Suonenjoki 69 MAKASIINI 8 • 2016 4653_.indd 69 2.12.2016 18.19. Näiden hyvin nopeakasvuisten puulajien solukkolisättyjä taimia tuotetaan vuosittain jo kymmeniä muttei vielä satoja miljoonia. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Juice Leskistä aikoinaan kritisoitiin siitä, ettei hän jätä tilaa nouseville kyvyille. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m n e r a a s a ti i V ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H .i s e v e n n o K a n a k k i a p o t s i m i o t a j a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . Siihen asti, kunnes solukkolisättyjen taimien osuus metsänviljelyssä on useita kymmeniä prosentteja, jalostuksen hyödyntäminen perustuu vääjäämättä siemenviljelyksiin. Tähän ei ole vielä missään päästy. Solukkolisäys lääkkeenä siemenpulaan on kaiken kaikkiaan epärealistinen keino. Aito massalisäys voi joskus tulla kannattavaksi meilläkin, kuten kansainväliset esimerkit viittaavat. Tämän vuoksi pidän hyvin todennäköisenä, että solukkolisäys on meillä vielä hyvin pitkään erikoismenetelmä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei tuo hetki ole ihan lähellä. Käsittääkseni solukkolisäys on jo nyt hyvä työkalu lyhentää jalostussykliä. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . Jotta solukkolisäys voisi tuoda apua siemenpulaan, tarvitaan solukkolisäyslaboratorio, jossa voidaan tuottaa ”alkioita” kymmeniin miljooniin taimiin. 3 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . Tällaisen laitoksen ja osaavan henkilöstön seisottamisessa hyvinä siemenvuosina ei ole mieltä. 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . Lähtökohta siis on, että tämä suuremman jalostushyödyn omaava solukkolisätty materiaali menee käyttöön ja siemenistä kasvatetaan Solukkolisäys ei tuo vielä apua siemenpulaan n e n i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA METSÄLEHTI Makasiinissa (27.10.) esiteltiin Luken havupuiden solukkolisäystutkimusta. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K vastaavasti vähemmän
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIRISTIKKO 70 MAKASIINI 8 • 2016 4634_.indd 70 2.12.2016 18.18
Metsämiesten Säätiö Metsämiesten Säätiön hallitus valitsi syyskokouksessaan metsäneuvos Ilpo Tikkasen edelleen säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. NIMITYKSET Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 22.12. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Aiemmin mediamyynnistä vastannut Jarmo Rautapuro on siirtynyt eläkkeelle. 2017 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Hannu Hietasalo, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Syvärinpää (ei juhlia) MERKKIPÄIVÄT Metsäkustannus Metsälehden mediamyynnin myyntipäälliköksi on valittu Tuomo Vuorinen (48). Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2011. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Varapuheenjohtajaksi valittiin metsätalousneuvos Matti Malkamäki. MAKASIINIKRYPTO 8 Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Aino Fant, Bryssel, Irene Siitonen, Ruovesi ja Tuomo Yrjänheikki, Tapio. Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue, asiakkuuspäällikkö (perhepiirissä) 22.12. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Erkki Harjuniemi, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan metsäneuvoja, Tervola 50 VUOTTA 22.12. 70 VUOTTA 23.12. Mikko Ojala, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Lieto 60 VUOTTA 15.12. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 4634_.indd 71 2.12.2016 18.18. Pitkään media-alalla työskennellyt Vuorinen aloitti työt Metsäkustannuksessa marraskuun lopulla. Hallituksen jättävä Kalevi Hänninen kutsuttiin Metsämiesten Säätiön kunniajäseneksi. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 2016 ??/?. Hän on ollut Säätiön hallituksessa vuodesta 1996 alkaen
Pielavedellä kasvoi 1920-luvulla onnistuneen kaukolennon tuloksena piikkihärkylä, yksi ainoa ruusuke. Pohjoisamerikkalaisia lajeja tapaa Euroopasta, vaikka länsituulet ovat vallitsevia. Osa maalauksista on konservoitu tätä näyttelyä varten. Lopulta se hävisi, ehkä innokkaiden kasviharrastajien riistettyä siitä liian monta lehteä. Kampasaniaista, jonka yhtenäinen levinneisyysalue kattaa läntisen Euroopan mereiset alueet, on tavattu eri puolilta Suomea toistakymTEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN SANIAISTEN itiöt ovat hyvin pieniä ja voivat kulkeutua tuulen mukana tuhansia kilometrejä. Itiöstä kasvaa alkeisvarsikko, jonka pinnalle kehittyvät siittiöitä ja munasoluja tuottavat elimet. VIELÄ ehdit tutustua Hyytiälän kesä 1936 -näyttelyyn metsämuseo Lustossa. PILKKEET kaa Atlantilla, Kanadan saniaisten itiöt eivät ehdi siihen kyytiin. 72 MAKASIINI 8 • 2016 4633_.indd 72 2.12.2016 18.18. Vasta hedelmöityneestä munasolusta syntyy uusia itiöitä tuottava saniaiskasvi. Kesällä 1936 mentä kertaa. Useilla saniaisilla alkeisvarsikot ovat yksineuvoisia, siis joko tyttöjä tai poikia. Sen seurauksena kolmannes kansasta menehtyi. Onnistunut kaukoleviäminen edellyttää silloin, että samalle paikalle osuu vähintään kaksi itiötä korkeintaan muutaman sentin päähän toisistaan niin, että siittiö pystyy uimaan naapurin munasolun luo. Nekin lajit, joilla alkeisvarsikossa syntyy sekä siittiöitä että munasoluja, voivat edellyttää naapuriapua: oma siittiö ei kelpaa munasolulle. Tuolloin sää viileni niin paljon, että Lontoon Thames-joki ja Hollannin kanavat jäätyivät talvisin. Lännestä saapuvat matalapaineet syntyvät tropiikissa ja ohittavat Amerikan manteren viileät osat kauTuulen tuomaa Yksinäinen kampasaniainen eteläsuomalaisessa metsässä. Siinä on vain kasvulehtiä, itiölehdet olisivat kapealiuskaisina nimensä veroisia. Mikään esiintymistä ei kuitenkaan ole jäänyt pysyväksi. Ehkä sama pitää paikkansa saniaisissa. Joskus kuitenkin joku vieras laji ilmaantuu koristamaan havumetsiämme. Esillä on kuuluisia nimiä kuten Akseli Gallen-Kallela, Claude Monet ja Camille Pissarro. Tavallista kylmempää oli myös Suomessa, missä 1600-luvun lopulla koettiin ankara nälänhätä. Yksi itsesiitoksessa syntynyt saniaiskasvi ei riitä lisääntyvän populaation perustajaksi, vaan se kuolee jälkeläisittä. Näyttely on avoinna 8.1.2017 saakka. Tavallisten lajien kuten kallioimarteen tai metsäalvejuuren itiöiden kaukolentoja emme havaitse. Se kertoo metsäylioppilaiden käytännön harjoittelusta ja huolettomista päivistä Juupajoella 80 vuotta sitten. MÄNTÄN Serlachius-museot esittelee uudessa näyttelyssä maisemataiteen klassikoita meiltä ja muualta. Puista tiedetään, että itsesiitoksen tuloksena syntyneistä siemenistä kasvaa heikompilaatuisia kasveja kuin ristisiitoksesta syntyneitä. vasta 1500-luvun lopulla Alankomaissa. Syy onnistuneiden kaukoleviämisten vähäisyyteen on saniaisten lisääntymisbiologiassa. Kampasaniaisen suhteellisen runsaat kaukoleviämiset selittää ehkä se, että se hyväksyy omankin siittiön munasolunsa hedelmöittäjäksi. Useimmiten paikalla on ollut vain yksi ruusuke, mutta Ahvenanmaalla ja Porvoon lähellä on kasvanut myös useampia yksilöitä. Valtamerten saarilta ja tropiikista on lukuisia esimerkkejä saniaisten onnistuneesta leviämisestä tuhansien kilometrien päähän – esimerkiksi Afrikan vuorilla ja Andeilla on yhteisiä lajeja. Nähtävänä on muun muassa Antoni van Verstralenin Hollantilainen talvimaisema, joka leppoisasta tunnelmasta huolimatta kuvaa Eurooppaa noihin aikoihin koetellutta ”pientä jääkautta”. Taidesäätiön kokoelma sisältää useita varhaisen maisemataiteen helmiä, koska Gösta Serlachius piti erityisesti niistä. Maisema-aiheista tuli itsenäinen taiteenlaji Hollantilaiset jäällä Antoni van Verstralenin Hollantilainen talvimaisema 1600-luvulta, öljy puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 UUSI JUTTUSARJA TAIMIKONHOIDOSTA ALKAA Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 1/17 ILMESTYY 19.1. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 848 040 596 2200 (ilmoitukset@metsalehti.fi) Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315?49?803 Eero Sala p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22.12. Metsäverotus Asiantuntijan vinkit veroilmoituksen tekoon A N N A BA CK 4632_.indd 73 2.12.2016 18.17. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?873 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
Sain ajatuksen kristalleista, jotka olisivat puisia, suomalaishenkisiä. Elina Mäntylä värjää, kokoaa ja pakkaa koivukristallituotteet pajassaan Helsingin Marjaniemessä. Voitin juuri Halo-ketjukorusarjallani Suomen Kädentaidot 2016 -uutuustuotekilpailun. Suunnittelen mallit itse ja kolme eri laserleikkaajaa leikkaa ne. Värjään ja kokoan osat pajassani apulaisteni kanssa. Elinan kädessä olevan kuusen latvatähden salaisuus on lukituksessa: siinä tarvittiin toistakymmentä kokeilua millin kymmenesosien tarkkuudella. On tosin vaatinut pitkän tuotekehitystyön, että tuote on saatu toimivaksi. Liiketoiminta vie tässä joulun alla lähes kaiken aikani, ja jatkossa suunnittelen satsaavani erityisesti kansainvälistymiseen.” KOIVUSTA KRISTALLEJA Muotoilija Elina Mäntylän vanerista tekemät koivukristallit sopivat vaikka joulukoristeiksi. Kiinnostusta on erityisesti Ruotsin ja Japanin suunnalta. Olin aikaisemmin käyttänyt valmistukseen metallilankaa ja lasikristalleja, mutta minua vaivasi se, etteivät tuotteet olleet niin suomalaisia. Ideoita ja inspiraatiota saan luonnosta: melon, vaellan ja liikun paljon luonnossa. Myyn tuotteita ympäri vuoden. Olen silloin pois mainonnan ja markkinoinnin maailmasta, jossa muuten tarvitsee olla paljon juuri tähän aikaan vuodesta. Sitten päivätorkuilla mieleeni tuli välähdys kattokruunusta, jossa on puisia kristalleja. Käytän eri tavoin käsiteltyjä vanereita, sillä eri mittakaavoissa ja malleissa materiaalivaatimukset vaihtelevat. Vaikka teenkin koivuvanerista himmeleitä, kuusen latvatähtiä ja muita kuuseen sopivia koristeita, en kutsu niitä varsinaisesti joulukoristeiksi. TUOTE JA TEKIJÄ Koivukristallit sopivat kauniisti kuusen koristeiksi. Se kestää käsittelyä ja kosteutta, sitä voi värjätä ja se toimii hyvin laserleikkauksessa. Siitä aloin ideaa kehittelemään ja testaamaan. 74 MAKASIINI 8 • 2016 74 MAKASIINI 8 • 2016 4631_.indd 74 2.12.2016 18.16. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”ALOITIN koivuvanerista tehtyjen koristeiden ja korujen valmistamisen kuusi vuotta sitten. Minulle se on nollausta ja oman tilan ottamista. Myyn tuotteitani Suomessa ja jonkin verran ulkomailla. Koivukristallikoristeet valmistetaan kotimaisesta koivuvanerista, joka on todella hyvä materiaali
Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto 4630_.indd 75 1.12.2016 16.09. UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta
MUISTA AINA METSÄTÖISSÄ STIHL www.stihl.. 469,00 € 399,Tehoka s ja monipu olinen Metsalehti_Makasiini_2016_12_08.indd 1 21.11.2016 8:32:41 4629_.indd 76 1.12.2016 17.21. 889,00 € 799,ErgoStart M-Tron ic moottor inohjaus 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm MOOTTORISAHA MS 231 • 1143 200 0383 • Sh. 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm MOOTTORISAHA MS 261 C-M • 1141 200 0508 • Sh. 799,00 € 699,M-Tronic Ammat tilaisten suosikk i Tarjoukset voimassa 18.12.2016 asti 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg STIHL 2-MIX RAIVAUSSAHA FS 410 C-EM K • 4147 200 0220 • Sh