JOULUKUUTA 2017 • NRO 23 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i Joulukuusten kasvatuksen voi aloittaa tavallisesta kuusentaimikosta. Sivut 14–15 Sekatöörit käteen ja taimikkoon UUTISET Miksei raha kelpaa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. ›› 2–3 Motokuskin joulu on lyhyt ›› 4–5 Sadan vuoden kokemuksella ›› 6 Pystynävertäjästä riesaa Raumalla ›› 7 CLT ja LVL – puurakentamisen kärkituotteet ›› 9–11 METSÄSTÄ Hevosmenopelit esillä Kiessissä ›› 16–17 Naismetsänomistajien asialla ›› 18–19 Raivaussahojen ykkönen ja muita vempeleitä ›› 20 Unelmana oma metsätalkkari ›› 22 Boorinpuute vie kasvun männylläkin ›› 23 PILKKEITÄ Hiiripöllöt vaelluksella ›› 24 Leinikki houkuttelee lämmöllään ›› 25 www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista:
Naantalin uusi monipolttoainevoimala käyttöön TURUN SEUDUN Energiatuotannon uusi monipolttoainevoimalaitos Naantalissa on vihitty käyttöön. Toissa vuonna voimaan astuneessa uudessa kemeralaissa metsänuudistaminen poistui tuen piiristä. Yleisimmän toimituksen eli lohkomisen toimituskorvauksena määrättävä maksu alenee pinta-alaltaan pienten (0–1 hehtaaria) lohkomisten osalta, joita ovat noin puolet lohkomisista. Luonnonvarakeskuksen mukaan ostomäärä jäi 600 000 kuutioon, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin toisella neljänneksellä. Sen enempää emme ole myöntäneet jatkoaikaa", Niskanen muistuttaa. "Ja onko siihen edes tarvetta, vai pärjäämmekö ensi vuonna sillä, mikä budjetissa jo on?" Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen huomauttaa. Tuolloin töiden toteuttamisesta ryhtyi vastaamaan Otso, jonka toiminta irrotettiin Metsäkeskuksesta. Siinä missä Pohjois-Karjalassa oli viime viikolla maksettu 80 prosenttia maakuntaan budjetoiduista kemeravaroista, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla varoista oli kulunut vain runsas puolet. Aikaveloitteisten toimitusten tuntihinta alenee noin 2,2 prosenttia eli kahdella eurolla 90 eurosta 88 euroon. Energiapuusta puolet rankaa ENERGIAPUUKAUPPA laski kolmannella vuosineljänneksellä. "Investoinnilla vastataan puutuotteiden kasvavaan kysyntään rakentamisessa", toimialajohtaja Esa Kaikkonen kertoo. Metsäkeskuksen jako näkyy Osasyy suometsänhoito-, kunnostusojitusja metsätiehankkeiden takkuamiseen lienee Metsäkeskuksen muutaman vuoden takainen kahtiajako. "Siinä syntyi valtava osaamisvaje, ja Otson toiminta on koko ajan supistunut. Miksi tukieurot eivät kelpaa. Häntäpäästä löytyvät myös Satakunta ja Kymenlaakso. Investointi liki kaksinkertaistaa tehtaan sorvauskapasiteetin ja lisää koivutukin kysyntää. Sen sijaan nuoren metsän ja taimikkojen hoitoon varatut kemeravarat tulevat käytettyä. Töitä on toteutettu laiskemmin. Riga Wood puolestaan pystyttää toisen viilusorvauslinjan Sastamalan vaneritehtaalleen. Investoinnit lisäävät tukin kysyntää METSÄ GROUP rakentaa uuden LVL-linjan Punkaharjun tehtaalleen. Vanhoilla hankkeilla kiire Niskasen mukaan ongelmana ovat suometsät, kunnostusojitus ja metsätiet sekä vanhan kemeralain perintönä jääneet metsänuudistustyöt. Rauhoituspäätöksen jälkeen alueet liitetään Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan. Periaatteessa se on menetettyä rahaa, mutta käyttämättä jäänyt kemera on perinteisesti hyvitetty seuraavana vuonna lisäbudjetissa. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on ostanut yhteensä 210 hehtaaria metsäja suoerämaita luonnonsuojelua varten Pohjois-Pohjanmaalta. "Vanhat hankkeet pitäisi toteuttaa vielä ensi vuoden aikana. Mikään itsestäänselvyys rahojen siirtyminen ei kuitenkaan ole, varsinkin jos yli jää näinkin merkittävä osuus. Käyttöönottovaiheessa biopolttoaineiden osuus voimalan polttoainekulutuksesta on 45 prosenttia, mutta ensi vuonna niiden osuus nousee 60–70 prosenttiin. Viime hetkillä kemeraa haettiin ahkerasti – ilmeisesti myös varmuuden vuoksi. Investoinnin ansiosta tehtaan LVL-kapasiteetti nousee 190 000 kuutioon ja puunkäyttö – lähinnä kuusitukin kasvaa 160 000 kuutiota. Kemeraa on jäämässä käsiin toistakymmentä miljoonaa euroa. Metsäteiden kunnostamiseen varatuista kemeravaroista oli vuoden lopulla vielä yli puolet käyttämättä. Biopolttoainetta tuodaan sekä lähialueilta että vuoden 2019 alusta alkaen myös meriteitse pääosin Baltiasta. 21.12.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET EERO SALA M ikä on, kun raha ei kelpaa. Keskikokoisten (1–20 hehtaaria) maksu pysyy ennallaan, suurimmilla tiloilla lohkomisten maksu hieman nousee. Espoolainen metsänomistaja ja yrittäjä Timo Kujala osallistuu kampanjaan suojelemalla 600 hehtaaria erämaa-alueita. Se näkyy ilman muuta", Niskanen sanoo. Eniten ostettiin rankapuuta, liki 300 000 kuutiota. Tänäkin vuonna rahoitusta lisättiin kesken vuoden 11 miljoonalla eurolla. Vuosi on lähes lopussa, mutta kestävän metsätalouden tukea eli kemeraa on jäljellä vielä lähes parikymmentä miljoonaa euroa – neljännes käytettävissä olevista varoista. Pystykaupoilla koko maan keskihinta laski 3,29 euroon kuutiolta, mutta hankintakaupoilla hinta nousi 20,79 euroon kuutiolta.. Se voi olla lopullisesti menetettyä rahaa. Lisää maata suojelukampanjaan JUHLAVUODEN suojelukampanjalle on tehty kaksi suurta lahjoitusta. Sitä on Suomen metsäkeskuksessa viime viikkoina kummasteltu. Jos ja kun ihmeitä ei tapahdu, Metsäkeskuksen käsiin jää reilusti toistakymmentä miljoonaa tukieuroa. Pikkupalstojen lohkominen halpenee MAANMITTAUSTOIMITUKSISTA perittävät maksut muuttuvat vuoden 2018 alusta alkaen. Maakuntien välillä on eroja
0% – 29% 30% – 49% 50% – 64% 65% – 74% 75% – 84% 85% – 94% 95% – 100% Kemeravarojen kokonaiskäyttö Kemeravaroista maksettu prosenttia LAPPI 69% 78% VARSINAIS SUOMI 72% PIRKANMAA 72% SATAKUNTA 60% ETELÄ POHJANMAA 78% KANTA HÄME 78% KANTA HÄME 78% JUSSI COLLIN E U:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti ovat päässeet sopuun Lulucf-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja metsien ja maan käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. Tiet, suot ja ojat -sarjassa maakunta löytyy listan hänniltä. "Ympäristötuki tulee kokonaan käytettyä, mutta luonnonhoitohankkeiden tukea on jäämässä noin puoli miljoonaa euroa", kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen . Rakentamiskapasiteetti on suurimmissa kasvukeskuksissa lähes täyskäytössä. Lähde: Suomen metsäkeskus Is m o Pe kk ar in en jopa puolet 4,6 miljoonan euron kokonaispotista, viime viikkojen aikana tilanne on oleellisesti muuttunut. MTK katsoi, että neuvottelut saatiin järkevään päätökseen. ”Puualalle tärkeän kuluttajavetoisen omakotirakentamisen kasvuvauhti on jäänyt odotuksista”, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Foreconista sanoo. Toisin kuin metsänhoidon kemera, luonnonhoitovaroista ylijäävä osuus siirtyy automaattisesti ensi vuoden budjettiin, joka on muutenkin kasvamassa viiteen miljoonaan euroon. Kun vielä marraskuussa käyttämättä oli Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Syyskuun loppuun mennessä rakenteilla oli noin 1 200 puukerrostaloasuntoa, mikä tarkoittaa noin kymmenen prosentin kasvua. Yhteiskunnan muutosilmiöt, kuten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen, kasvattavat betonisten rakennusten kysyntää, koska kerrostaloja, toimistoja sekä liikeja sairaalarakennuksia tarvitaan enemmän. ”Puun käyttöä voidaan kasvattaa maltillisesti niin, että pitkällä aikavälillä hiilinielu säilyy”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen arvioi. TausRakentamistrendit suosineet betonia Puun markkinaosuus on kuitenkin kääntymässä kasvuun. Värväsimme vuosi sitten oman asiantuntijan Otsolta, ja olemme saaneet tänä vuonna hankkeita, mutta niiden toteutus jää ensi vuoteen", Ursin sanoo. Euroopan rakentaminen kasvaa lähivuosina nopeammin kuin bruttokansantuote, mikä on myönteinen seikka puutuotteiden ja sahatavaran viennille.. Rakentamisen suhdanteita seuraavan Forecon Oy:n mukaan kasvunäkymät ovat hyvät myös tuleville vuosille, vaikkakin vauhti hidastuu. Kemera 2017 Miljoonaa euroa budjetoitu jäljellä* Nuoren metsän hoito 41,1 8,0 Metsätiet 10,1 3,9 Suometsät ja kunn.ojitus 9,0 2,8 Metsänuudistaminen 4,9 2,4 Terveyslannoitus 2,1 0,7 Yhteensä 67,3 Me 17,9 Me *tilanne 14.12. “Puun markkinaosuus on kuitenkin kääntymässä kasvusuuntaiseksi. Kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä, ei aiempi metsien käyttö. Vapaaehtoisesta suojelusta kiinnostuneita on paljon ja varoja riittää, mutta henkilöstöresurssit ovat niukat ja Metsäkeskuksen määrärahoja on leikattu. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Metso kiinnostaa Kemeran luonnonhoitovarojen puolella tilanne on lohdullisempi. "Ensi vuodesta on tulossa haasteellinen. ”Metsien rooli ilmastopolitiikassa on tärkeä, ja on hienoa, että samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti vähennetään, voidaan kehittää myös metsäbiotaloutta kestävästi ja järkevästi eteenpäin”, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoi. Puukerrostalojen markkinaosuus on viiden prosentin tienoilla. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Lulucf-sovusta eri tulkintoja MIKKO HÄYRYNEN R akentaminen kasvoi Suomessa viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia. Määrällisesti kasvun veturina toimii uudistalorakentaminen, mutta isoimmat kasvuprosentit ovat kerrostalorakentamisessa. Neuvotteluissa sovittiin, että kukin jäsenmaa asettaa itse hoidetun metsämaan vertailutason. Luonnonhoitohankkeet puolestaan edellyttävät hoitoja kunnostustöiden toteuttamista. Puu menetti uusien talojen runkomateriaaleissa johtoasemansa betonille vuonna 2014, koska omakotirakentaminen väheni voimakkaasti samaan aikaan, kun betonivaltaisen kerrostalorakentamisen määrä kasvoi. Euroopan rakentamisen nopein kasvu ajoittuu tälle vuodelle mutta jatkuu hidastuen vuoteen 2020, Forecon ennustaa. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tiilikaisen mukaan neuvottelutulos varmistaa, että Suomi on myös tulevaisuudessa hyvä paikka investoida kestävään metsäja biotalouteen. Liitto epäili Suomen tulkitsevan sopimusta eri tavalla kuin muut jäsenmaat. Bioenergia ry:n mukaan neuvottelutulos mahdollistaa paremmin eri EU-maiden tilanteiden huomioinnin ja tasa-arvoisen kohtelun. Ympäristötuki tarkoittaa metsien monimuotoisuusohjelma Metson yksityismaille tehtyjä vapaaehtoisia suojelusopimuksia. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Miksi tukieurot eivät kelpaa. Osuus on jo hyvin lähellä Ruotsin tasoa, jossa se on laskenut kymmenestä prosentista hieman alle kuuteen prosenttiin. Puun käytön määrällisestä kasvusta huolimatta puun markkinaosuus on pienentynyt sekä runkoettä julkisivumateriaalina. KAINUU 71% POHJOIS POHJANMAA 79% KESKI POHJANMAA KESKI POHJANMAA POHJANMAA 55% KESKI SUOMI 77% UUSIMAA 63% POHJOIS KARJALA 82% POHJOIS SAVO 78% ETELÄ SAVO 75% ETELÄ KARJALA 77% PÄIJÄT HÄME 69% KYMEN LAAKSO 60% Lähde: Metsäkeskus, tilanne 14.12. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Betoni suosikki uudistalorakentamisessa Aloitettujen rakennusten runkomateriaalit vuonna 2016 Betoni, elementti 35% 31% 22% 10% Puu Teräs Betoni, paikallavalu Tiili Muut Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy talla on kerrostalorakentamisen väheneminen ylikorkealla käyneeltä tasolta sekä suunnitteilla olevien puukerrostalojen määrä", Pajakkala sanoo. "Niistä on vastannut Otso, ja tällä hetkellä sen rooli on Kymenlaaksossa olematon. 3 AJASSA / 21.12.2017 Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Ursin vahvistaa Niskasen näkemyksen. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan sopu ei mahdollista hakkuiden suunniteltua lisäämistä, ellei päästöjä kompensoida muualla. Yhtälö on vaikea", Raatikainen sanoo
Mäntykuitupuusta maksettiin lokakuussa vähän vähemmän kuin vuosi sitten. Kokkarisella on riittänyt tänä vuonna töitä ennätystahtiin. 21.12.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ M etsät ovat olleet täynnä vettä kesästä lähtien, mutta siellä missä maa kantaa, puuta korjataan myös joulun välipäivinä. Kuittisen leivissä Juuan seudulla. Syitä kemeran heikkoon menekkiin on toki monia, eivätkä kaikki johdu metsänomistajista. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Keskinkertaista havutukkia riittää muualla omasta takaa, mutta tiheäsyistä puuta kasvaa vain pohjoisessa. Laadusta pidettävä huolta Vielä viisi vuotta sitten ennustettiin, että CLT:n eli laudoista liimatun puuelementin valmistus keskittyy Keski-Eurooppaan, missä on tarjolla huonompilaatuista havupuuta enemmän kuin täällä. Niin kauan kuin puukaupassa laatu tarkoittaa lähinnä järeyttä, metsänomistajien kannattaa tuottaa puuta mahdollisimman nopeasti ja paljon. Viime aikoina tutkijat ovat varoitelleet uudesta uhasta, viljelykuusikoiden kovasta kasvuvauhdista. "Taimikon raivausta otsalampun valossa. Kun lustot levenevät, rakennussahatavaran lujuus kärsii. Haastatteluhetkellä hän oli Ponsse Scorpion -hakkuukoneen ohjaamossa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Hän kaataa puita Koneurakointi S. Julkaistuista kuvista maksamme 50 €. " JPJULKU Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Näin on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Laatu on niin tärkeä kilpailutekijä, että siitä kannattaa pitää huolta.. "Pakolliset vapaapäivät pidetään, sitten takaisin metsään", kertoo metsäkoneenkuljettaja Antti Kokkarinen . METSÄLEHTI VUOSI SITTEN: ”Jos kemera loppuu, metsänhoito rapistuu ja puuvarannot alkavat heikentyä." Näin totesi pohjoissuomalainen metsänomistaja, joka piti kemeratukea ehdottoman tärkeänä alueen metsätaloudelle. Sen sijaan puun hinnassa huippuvuosi ei näy. METSÄTALOUS LEPÄÄ entistä enemmän tukin varassa. Eikä Lappi ole vielä edes pahimmasta päästä. Varsinaisena Suomen valttina säilyy kuitenkin laadukas sahatavara. "Kantavampia hakkuukohteita on riittänyt hyvin. Metsäkeskuksen tuoreimman tilaston mukaan Lapissa on tälle vuodelle osoitetuista kemeravaroista vielä lähes kolmannes maksamatta. Metsätalouden tukia on kuitenkin vaikea perustella, jos niitä jää vuosi toisensa jälkeen miljoonakaupalla käyttämättä. Eri asia on, johtuuko se ympäristötietoisuudesta vai siitä, että niiden eteen ei tarvitse tehdä mitään. Viime aikojen hyviä uutisia ovat uudet rakennustuotteita valmistavat tehtaat, jotka lisäävät järeän puun kysyntää. Vapaaehtoisen suojelun ohjelman Metson rahat tulevat kuitenkin käytettyä viimeistä euroa myöten. Ei ole juuri tarvinnut lähteä kesken kaiken liian märältä alueelta pois." Harvennuspainotteista puunkaatoa Kokkarinen sai hakkuukoneenkuljettajan eli motokuskin pätevyyden lähes kymmenen vuotta sitten. Hetken hengähdystauko Puunkaato jatkuu osalla hakkuutyömaista heti joulun jälkeen. On hyvä, että puurakentamisen suosio on saanut mielet muuttumaan, ja tukille on entistä monipuolisempaa käyttöä myös meillä. TÄHÄN ASTI LAATUTUKIT on hakattu pääasiassa luonnonmetsistä. Määrä on jo sellainen, ettei kovakaan pakkanen jäädytä lumikerroksen alla olevaa märkää metsämaata. Myös metsänomistajat ovat hyötyneet hyvästä sellusuhdanteesta, kun kuitupuun kysyntä on parantunut. Näkyvyys on yllättävän hyvä. Jatkossa järeää puuta kertyy entistä enemmän viljelymetsistä, mikä edellyttää nykyistä tiukempaa laadunhallintaa sekä metsässä että tehtailla. CLT-tehtaille kelpaa vähän huonompilaatuinen tukki, ja LVL-tehtaat jalostavat myös ylijäreää kuusta. EERO SALA Kun rahaa jää käsiin HAVUSELLUN HINTA ON noussut paitsi Kiinassa nyt myös Euroopassa, missä hintataso lähestyy jo vuosikymmenen korkeinta noteerausta. Siinä missä sellun hinta on tällä vuosikymmenellä kulkenut vuoristorataa ylös ja alas, kuitupuun reaalihintaa kuvaa alaspäin viettävä suora viiva. Näin on ollut muuallakin, sillä Luonnonvarakeskuksen tilastot ennakoivat koko maahan uutta hakkuuennätystä. Pohjois-Karjalassa oli joulukuun puolenvälin tienoilla lunta metsässä saappaanvarren peitoksi. Hankalista keliolosuhteista huolimatta Kokkarisen puunkaatotyöt ovat sujuneet ongelmitta. Puuaineen tiheyden hallintaan on metsänhoidossa keinoja, joten tarvitaan vain kannustin, joka tekee tiukkasyisestä puusta tavoittelemisen arvoista
Sekin on muistettava, että hirvimäärä ylittää helposti suositusten määrän. Omalla seurallani on 8+5 lupaa, siis kahdeksan aikuista ja viisi vasaa. Suomi on laaja maa, joten seurojakin on monenlaisia. Joskus vain lupia on paikalliseen hirvikantaan nähden runsaanpuoleisesti. 5 AJASSA / 21.12.2017 "Olen alkanut tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa. Järjestelmään liittyy tosin vielä epävarmuustekijöitä. Jo ha nn a Ko kk ol a PUUNKAADON JOULURAUHA . . LUULTAVAA ON, ETTÄ emme saa kaikkia lupia käytettyä. Koirien hakulenkit jäivät melko lyhyiksi, ja hirven etsintä perustui lähinnä jälkihavaintoihin. . Joskus saattaa olla sellaista pyrkimystä, että saatua lupamäärää ei halutakaan käyttää kokonaan. Noin 50 pyyntipäivää on käytetty, ja lopputulema oli joulukuun puolivälissä se, että yksi aikuinen ja neljä vasaa juoksee vielä metsässä – siitä huolimatta, että hirviä on jahdattu uutterasti puolenkymmenen koiran ja parinkymmenen hirvimiehen voimin. Esimerkiksi hirvien liikkuvuudesta ei ole kovin tarkkoja tietoja. Oman yhteishakuni muilla seuroilla on vähän parempi tilanne: aikuiset on kaadettu, mutta suurimmalla osalla on vasan lupia käyttämättä. Olen huomannut, että ylihintaa metsästä maksavat esimerkiksi yrityksensä myyneet, joilla on rahaa taskut pullollaan. Joulun lähestyessä metsämaisema oli Juuan seudulla PohjoisKarjalassa märän luminen. "Metsänomistajien kannattaa teetättää harvennushakkuut ajallaan, niin metsä pysyy hyvässä kasvussa", Kokkarinen sanoo. Taatusti myyjä voittaa sijoittamalla saamansa metsärahat rahamarkkinoille, joiden historiallinen tuotto on ollut noin 10 prosenttia." TOLOPAINEN "Metsävähennys halvan lainarahan lisäksi nostaa metsän hinnan pilviin. Olen heittänyt pyyhkeen kehään, en enää seuraa tai etsi myynnissä olevia tiloja." VARSI "Ylihintaisten metsätilojen ostossa ei ole mitään järkeä metsätalouden kehittämisen kannalta." MEHTÄUKKO "Nykyisin metsästä saa parhaan tuoton myymällä sen pois. Metsästysseurat voivat ilmoittaa havainnot ja kaadot sähköisesti, jolloin hirvitilanteesta saadaan koko ajan ajantasaista tietoa. Metsänpohjan kantavuus paranee, kun runsas lumimäärä tiivistyy koneilla liikuttaessa. . Puun kysyntä on kuitenkin kovaa, joten hakkuissa on monin paikoin vain lyhyt joulutauko. . Vaikea ymmärtää, kun yhdessä tapauksessa kauppa syntyi hinnalla, joka oli 40 prosenttia yli tila-arvion. Pienikin pakkanen auttaa, sillä vaikka metsämaa pysyy lumen alla pehmeänä, teiden kulkukelpoisuus paranee. Metsänomistajana ja aktiivisena hirvenpyytäjänä näkisin asian niin, että parempi olisi pitää hirvien määrä hieman alakantissa kuin taiteilla suositusmäärissä. Vaikka joulukinkun sulatteluaika jää Kokkarisella lyhyeksi, konekuskilla on selkeä uudenvuoden toive. Veikkaan, että metsärahastot ovat 10 vuoden kuluttua vaikeuksissa." TAMPERELAINEN KULUVA syksy on taas ollut kiireinen monelle hirvimiehelle ja -naiselle. Mutta ennen pitkään tuotot laskevat ja hupenevat rahastopalkkioon." METSÄKUPSA "Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen muutaman tilan ostanut. Saattaa mennä 10 tai 20 vuotta. . . Hirvi on liikkuva eläin ja uusia tulee, vaikka entistä kantaa hieman paikallisesti yliverotettaisiinkin. Niin koirakuin passimiestenkin oli liikuttava suksipelillä. Jos myynnistä saaduilla rahoilla meinaat ostaa saman tilan uudelleen, niin paljon saa tilan hinta romahtaa." OLA_PALLONIVEL "Metsärahastot ovat mielestäni samankaltaisia kuin asuntorahastot. Paikallisesti tilanne voi olla hyvä, mutta on myös paljon alueita, joilla järkevän metsätalouden harjoittaminen on hankalaa. Riistantutkimuksen käytössä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet arvioida hirvien määrä. Joulukuussa pyyntikelit alkoivat jo olla haasteelliset, kun lunta tuli samaan tapaan kuin joskus 80-luvulla. Tammikuussa metsätyömailla suunnataan katseet kohti talvihakkuukohteita. "Ponssen vanhemmissa malleissa tuntui kuin olisi ajanut linja-autoa takapenkiltä käsin. Näkyvyydestä on hyötyä, sillä Juuassa hakkuutyömaat ovat tällä hetkellä harvennuspainotteisia. . Uusi kysymys: Kyllä 69% Kiirettä hirvimetsällä "Jos verotus on hiemankaan vajaateholla, ollaan pian ongelmissa." Antti Kokkarinen on saanut kaataa tänä vuonna puita ennätystahtiin. Aina se ei johdu metsästäjistä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?" MARDY "Ongelma on siinä, ettet tiedä etukäteen, milloin hinnat romahtavat. Lupia onkin nyt ollut vähintään riittävästi. Gallup. Jos verotus on hiemankaan vajaateholla, ollaan pian ongelmissa. Myydessä joutuu maksamaan verot. Meidänkin seuran alueella on nyt muutama vuosi ammuttu kaikki havaitut vasat, mutta siitä huolimatta seuraavana vuonna kaadettujen aikuisten määrästä kohtuuosuus on ylivuotisia. Suurimmista metsäkoneyrityksistä kerrotaan, että haastavat olosuhteet ovat lisänneet kustannuksia. Meilläpäin tällainen ajattelu on vierasta. . METSÄNOMISTAJIEN KANNALTA HIRVIÄ on lähes koko Suomessa hieman liikaa. FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI Haetko joulukuusen omasta metsästä. Jostain näitä edelliskesän vasoja siis alueellemme muuttaa. Metsänomistajat moittivat aika ajoin hirvenpyytäjiä siitä, että kaikkia lupia ei käytetä. Niin kauan kuin metsämaan hinta nousee ja rahaston metsissä jäykkiä puita piisaa, tuottoa tulee. . Hirvi on tehokas lisääntymään, ja kanta kasvaa nopeasti. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Tuleeko vuodesta 2018 hyvä puukauppavuosi. Viimeisen kahden vuoden aikana pari tarjousta jättänyt, kauppoja ei ole syntynyt. Sateisuus on vaikeuttanut puunkorjuuta koko syksyn. "Täysillä vuan etteenpäin." Verkkokeskustelu: Metsätilamarkkinoilla kupla. Scorpionissa näkyvyys ohjaamosta on erinomainen etenkin harvennushakkuita ajatellen", Kokkarinen kehaisee konetta. Täällä Lapissa lupamääriä lisättiin, kun oli odotettavissa hirvikannan kasvua. Ajatellaan, että hirvimäärä laskee liian alas
Vieno Uusitalo oli merkittävässä roolissa, kun metsäteollisuus ja metsänomistajat ryhtyivät 1970-luvulla sopimaan puun hinnoista keskitetysti. Metsänhoitoyhdistysten nykytilannetta Uusitalo pitää huolestuttavana. Metsänhoitoyhdistykset ovat joutuneet antautumaan." Hintasopimukset kannattivat Ennen metsänomistaja ei joutunut neuvottelemaan hinnoista yksin. Uusitalo ei usko, että vanhaan käytäntöön olisi enää paluuta, Vuosisadan kokemuksella Metsänhoitoyhdistysten heikentynyt asema huolettaa alalla kaiken nähnyttä Vieno Uusitaloa. "Yhdistysten pitäisi pysyä virkeinä, koska niillä on tarvittava ammattiapu metsien viljelyyn ja niiden hoitoon. . . Maaja metsäomaisuus on siirtynyt seuraaville sukupolville. Vain sitä kautta metsistä saa kunnon tuoton", hän sanoo. 1979–1984 . 21.12.2017 / AJASSA 6 EERO SALA, teksti SAMI KILPIÖ, kuva Kunhan ette laita minua mihinkään vaikeuksiin", letkauttaa kunnallisneuvos Vieno Uusitalo kotonaan Kavastojärven rannalla Salon Kiskossa. Äänekoskelle rakennettiin silloinkin sellutehdas, Metsä-Botnia, ja fuusio G.A. Osuuskunnan jäsenmäärä kasvoi vauhdilla, ja yhtymä investoi niin kotikuin ulkomailla. 1975–1984 . "Kyllä ne ovat taakse jäänyttä elämää. "Metsäliiton historiassa se oli suuresti rakentavaa aikaa", hän muistelee. Yhdistykset ovat joutuneet heikkoon asemaan, eivätkä metsänomistajat saa kunnon tukea." Tämä taas vaikuttaa Uusitalon mukaan vääjäämättä puusta maksettavaan hintaan. . Uusitalon luottamustehtävien määrä on ollut vuosien varrella melkoinen, varsinkin kun samalla on ollut hoidettavana myös kotitila. . Puuta oli tarjolla tasaisesti. Sopimuksia tehtiin rajoitetusti vielä 90-luvulla, kunnes Kilpailuvirasto kielsi ne kokonaan vuonna 1999. Leski vuodesta 2002; neljä lasta, 9 lapsenlasta, 18 lapsenlapsenlasta Runsaan kuukauden itsenäistä Suomea vanhempi Vieno Uusitalo asuu yhä kotonaan, vanhan isännän talossa kivenheiton päässä kotitilastaan. Seutukunnalle puuhattiin 1960-luvun alussa paperitehdasta, ja Uusitalo teki kaikkensa saadakseen sen kotikuntaan Kiskoon. HAASTATTELU. "Myös kaupallinen järjestäytyminen on mennyt sekaisin. Syntyivät puun hintasuositussopimukset, jotka 1980-luvulle tultaessa laajenivat valtakunnallisiksi ja kattoivat kaikki puulajit. . "Metsäteollisuus on niin järjestäytynyt, että se tekee kauppaa kuten parhaaksi näkee. "Se oli rakentava kokonaisuus. Kokemusta Uusitalolle kun on vuosikymmenten aikana kertynyt niin metsänhoitoyhdistyksen, metsäkeskuksen kuin Metsäliiton johtotehtävissä. Metsäteollisuus investoi uusiin tehtaisiin, mikä näkyy vääjäämättä myös puukaupassa. Metsänomistajille se oli kannattava järjestely, mutta hyödytti myös metsäteollisuutta. metsänhoitoyhdistyksessä, metsäkeskuksessa ja metsänhoitoyhdistysten liitossa . Tuskin sentään, eiköhän lokakuun lopulla sata vuotta täyttänyt metsäalan monitoimimies ole ollut tiukemmissakin haastatteluissa. Itse asiassa tilanne on monella tavalla samanlainen kuin 1980-luvun alkupuolella, jolloin Uusitalo vaikutti tapahtumiin aitiopaikalta Metsäliiton hallituksen puheenjohtajana. Metsäneuvontaa ei kuitenkaan ole tarjolla entiseen tapaan, ja kokemattomat metsänomistajat jättävät metsiään hoitamatta. Jotain on kuitenkin jäänyt myös hampaankoloon. Kuka. Syntynyt 1917 Perniössä . . VIENO UUSITALO . Kun asiat oli sovittu, niin kauppa kävi aika miellyttävästi." Keskitetyt hintasopimukset kaatuivat 1990-luvun alun lamaan ja kilpailuviranomaisen tiukentuneisiin laintulkintoihin. . vaikka lainsäädäntö hintasopimukset sallisikin. Lopulta Metsäliitto kuitenkin perusti paperitehtaan maakuntarajan toiselle puolelle Lohjan Kirkniemeen. Lukuisia luottamustehtäviä Lounais-Suomessa, mm. "Kiirettäkin on ollut, mutta tehtävät olivat suuria ja mielenkiinto voimakas", hän naurahtaa. Yksityismetsätalouden työnantajaliiton perustaja ja pj. "Neuvottelut olivat kovat, mutta niin siinä kävi", Uusitalo harmittelee. Kunnallisneuvos . Serlachiuksen kanssa synnytti Metsä-Serlan. Metsäliiton hallituksen pj. Asuu Salon Kiskossa . MTK:n metsäosasto ei pysty vaikuttamaan samalla tavalla kuin aikaisemmin." Hyvään aikaan Metsäliiton johdossa Vaikka metsänomistajan näkökulmasta moni asia voisi olla paremmin, metsäalan tulevaisuuteen Uusitalo suhtautuu luottavasti
Pystynävertäjät aiheuttavat männyille kasvutappioita, mutta vuosia jatkuessaan tuhot voivat tappaa puun. Terminaalien aiheuttamat hyönteistuhot ovat lisääntyneet ja lisääntyvät, kun puun varastointi lisääntyy", hän sanoo. Pystynävertäjästä riesaa tehdasalueilla Puuterminaalien lähiympäristöt otetaan ensi vuonna tarkempaan tarkasteluun. 1000 euron EXTRAETU! Tule tekemään kaupat kestävästä ja käyttövarmasta kotimaisesta metsäyhdistelmästä extraedulliseen SUOMI 100 ETUHINTAAN *) Varastovalikoimamme kattaa kuormaimia ja metsävaunuja kevyemmästä metsänhoidosta ammattiurakointiin. Maaja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tatu Torniaisen mukaan terminaalien lähiympäristöt otetaan ensi vuonna tarkempaan tarkasteluun. Ne lisääntyvät kuorellisen puutavaran ja heikentyneiden pystypuiden kaarnan alla. Hankintaketjun muuttaminen niin, että puutavara menisi suoraan käsiteltäväksi, lienee mahdotonta", hän sanoo. Tavoitteena oli selvittää, täyttyvätkö metsätuholain vaatimukset tehdasalueella. 7 AJASSA / 21.12.2017 LIINA KJELLBERG, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva P iikkimäiset männynlatvukset paljastavat pystynävertäjien läsnäolon raumalaisessa metsässä Satakunnassa. Metsäkeskuksen metsälainsäädännön johtavan asiantuntijan Janne Uitamon mukaan metsänomistaja on tällaisissa tapauksissa melko yksin. Tervetuloa kaupoille! SUOMI 100 ETU metsäyhdistelmän ostajalle Kaikki hinnat alv % + toimituskulut. Jos hyönteistuho leviää yksityismetsään luonnonsuojelualueelta, korvausta voi hakea ympäristöministeriöltä. Viiri on eri mieltä. Tarjoushinta 14.150,EXTRAETU -1.000,*) NETTO 13.150,Toimipisteemme: Joensuu 050 301 5907 | Iisalmi 040 681 5508 | Kankaanpää 050 340 0704 Kiuruvesi 050 353 0864 | Kokkola 040 544 3576 | Konnevesi 040 500 7509 Kouvola 0400 997 188 | Kuopio 046 656 1572 | Lahti 0400 350 170| Laitila 050 381 5452 | Pori 050 409 5507 | Seinäjoki 050 364 9506 | Tampere 0400 766 736, 0400 933 530 | Turku 0400 820 193, 050 568 9328 | Uusimaa 050 322 5845(SVE)| Ylivieska 050 338 1960, 050 345 7160 Extraetu -1000,on voimassa varastokoneille niin kauan kuin niitä riittää tai 2017 vuoden loppuun. Paljon enempää on vaikea edellyttää. Metsäkeskuksen Nikkola ei pidä terminaalivarastoja ja tehdasalueiden puuvarastoja laajemmassa mittakaavassa kovin merkittävänä uhkana. "Kuorellinen puutavara seisoo tehtaan pihalla suunnilleen viikon. Metsäkeskus lähetti Metsä Fibrelle syksyllä selvityspyynnön tilanteesta. esiohj. Metsä Groupin tuotantojohtajan Hannu Alarautalahden mukaan tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että kesäaikaan terminaaleihin ja tehtaille kuljetetaan puuta, jonka kuoren alla on tuhohyönteisiä. Raumalla ja muiden tehdasalueiden ympärillä olevat hyönteistuhot ovat näiden tuhohyönteisten aiheuttamia. Metsätuholaki suojaa metsiä ensisijaisesti metsiin ja tienvarsiin varastoituista puupinoista leviäviltä tuhohyönteisiltä. kNm 31 31 41 57 Renkaat 11,5/80-15,3 400/60-15,5 400/55-22,5 400/55-22,5 Venttiilistö mekaaninen ON/OFF hyd. Ei jälleenmyyntiin. "Yleensä pystynävertäjät aiheuttavat pienempää tuhoa. Hänen mukaansa tuhot ovat jatkuneet jo pidempään. Havupuutavara tulee kuljettaa metsistä ennen kuin puiden kaarnan alla varttuva uusi kuoriaissukupolvi aikuistuu. Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Heli Viiri kehottaa metsänomistajia myymään terminaalin tai tehdasalueen läheisyydessä olevat mäntymetsät toimijalle ja ostamaan metsää jostain muualta. Hakemus jätetään Metsäkeskukselle, joka liittää siihen lausunnon. Kuormain & 3151& 3162 4169 5771 vaunu 7+ 9 + 9+ 10+ Ulottuvuus m 5,1 m 6,2 6,9 7,1 Kantavuus kg 7500 9000 9000 10000 Nostom. Raumalla tuhoalue ulottuu usean kilometrin päähän tehdasalueesta", sanoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola . Nikkolan mukaan täyttyvät. Uusi kuoriaissukupolvi lentää aikuistuttuaan syömään mäntyjen latvakasvaimia. Lähinnä kasvutappioita Pystynävertäjät ovat männyn pahimpia tuhohyönteisiä. Tilanne on samankaltainen monen muun metsäteollisuuslaitoksen läheisyydessä, mutta Metsä Fibren sellutehtaan lähimetsissä tuhoalue ulottuu poikkeuksellisen laajalle. Terminaaleista ja tehdasalueilta levinneitä tuhoja tällainen menettely ei koske, vaan tilanteessa sovelletaan yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia säännöksiä. "Kun tavoitteena on metsien kasvun lisääminen, on terminaalien vaikutus lähimetsiin hyvä tiedostaa", hän sanoo. Tarjoushinta 10.500,12.950,16.750,23.900,EXTRAETU -1.000,-1.000,-1.000,-1.000,*) NETTO 9.500,11.950,15.750,22.900,Varustelu vaihtoehdot: Renkaat 400/60-15,5 Venttiilistö hyd. www.turunkonekeskus.fi Metsäyhdistelmiä on rajoitettu varastoerä. Valittavana 5 erilaista valmiiksi suunniteltua Junkkari yhdistelmäpakettia. Pystynävertäjien syömien puiden latvukset ovat muuttuneet piikkimäisiksi raumalaisessa metsässä. esiohj. Metsät kaupaksi Metsätuholain mukaan varastoidun puutavaran omistaja on velvollinen korvaamaan terminaalija tehdasvarastoista levinneet metsätuhot. "Kyse on jatkuvista tuhoista, vaikka pinta-alat ovat pieniä. esiohj. "Terminaalit pyritään sijoittamaan paikoille, joilla puuta on varastoitu pitkään, jolloin mahdolliset hyönteistuhot ovat jo syntyneet", Alarautalahti sanoo. hyd
Olemme palveluksessa. Ota yhteyttä! Lompakkoon sopiva monitoimityökalu! 16,90 € www.snarfblade.com Rakentaessa. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Kotimaisuus valtti joulukuusikaupassa Metsän ammattilainen välittää. Liikelahjaksi?... Noin 150 000 joulupuuta tuodaan ulkomailta, kertoo Suomen metsäkeskus. Veneellä. Metsällä. Autossa. Mitat: 7 cm x 4,5 cm Paksuus 2 mm Turvallisuusohje (FIN/SWE/ENG) Sisältö: Monitoimityökalu Suojakotelo Metsä tuottaa vain jos se saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan. Lähellä tuotetulla kuusella on myös pieni hiilijalanjälki ulkomailta tuotuun kuuseen verrattuna”, metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta toteaa. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. OTSO osaa selvittää metsäsi mahdollisuudet ja tuntee ajanmukaisimmat menetelmät, joilla vihreälle omaisuudellesi asettamasi tavoitteet voidaan toteuttaa. 21.12.2017 / AJASSA 8 TÄNÄ vuonna suomalaiskoteihin hankitaan noin 1,5 miljoonaa joulukuusta. Me tiedämme, mitä sinun metsäsi tarvitsee: www.otso.fi Tunnistatko metsäsi piilevän potentiaalin. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Taudin voi huomata kuusen neulasista – osa sairastuneen puun neulasista voi olla keltaisia tai ruskeita ja neulaset myös irtoavat helposti. Niistä noin miljoona on tuotettu kotimaisilla joulukuusiviljelmillä ja runsaat 300 000 haetaan omasta tai tuttavien metsästä. ”Suomalaisen joulukuusen suosiminen kannattaa, sillä kotimaiset viljelijät välttävät yleensä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Metsätilan puuston arviointiin sekä harvennus-, pääteja poimintahakkuiden visualisointiin myForest Voit hakea esitteen ja esittelyversion sekä tutustua windows sovellukseen paremmin web-sivulla myForest.fi. Retkellä. Mennyt kesä ja syksy olivat sateisia, mikä toi kuusiin tavallista enemmän sienitauteja. Kalassa. Ostamassa tai myymässä
Yhdessä elementissä yleensä 3–8 lautakerrosta. Päällekkäin liimatuista viiluista syntyy paksu vanerilevy. Muutamien millien paksuisia viiluja voi olla päällekkäin 5–48 kappaletta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Puutuoteteollisuus ry:n mukaan niin CLT:n kuin LVL:n tuotantokapasiteetit kaksinkertaistuvat Euroopassa vuoteen 2019 mennessä. . . Kuulostaa huimalta, mutta mikä merkitys tällä on suomalaiselle puunjalostukselle. Käytetään uudisja korjausrakentamisessa esimerkiksi palkkeina tai ristikkoina. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Viilu syntyy, kun tukkipuu ikään kuin keritään auki sorvaamalla, höyläämällä tai leikkaamalla. . . Kehitetty Itävallassa 1990-luvulla. . . Hiilidioksidin sitominen pitkäksi aikaa puurakenteisiin on hyödyllistä myös ilmaston kannalta, ja tulevaisuudessa ilmastonäkökulman tärkeys tuotteiden valmistuksessa vain kasvaa. CLT-elementtejä voi käyttää puurakenteina mökeistä kerrostaloihin. VALTTERI SKYTTÄ P uurakentamisen kansainvälinen kasvu on nostanut myös Suomessa puheeksi kaksi kirjainyhdistelmää: LVL:n ja CLT:n. . Liimattua viilua eli viilupuuta. Sivulautaongelmaan helpotusta LVL on rakennusteknisesti vaativampien rakennusten materiaali kuin CLT. . Lähteet: Puuinfo, Metsä Group CLT . Molemmissa on kyse rakentamiseen käytettävistä puuelementeistä tai -levyistä, jotka valmistetaan liimaamalla puuta päällekkäin. . . Näin kuvaa nousussa olevien puurakenteiden eroa Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo . . Vierekkäin asetellut laudat liimataan päällekkäin isoksi puulevyksi tai -elementiksi. . LVL . Ainakin puurakenteet kannustavat siihen, että pelkän raaka-ainetuotannon ohella Suomessakin voitaisiin tehdä enemmän pidemmälle jalostettuja puutuoteratkaisuja. CLT kasvattaa puolestaan myös pienempien tukkipuiden markkinoita, sillä sen valmistukseen käy myös keskikokoinen tukkitavara. . 9 AJASSA / 21.12.2017 Fakta Massiivipuisten rakennuslevyjen – CLT:n ja LVL:n – valmistukselle povataan huimia kasvulukuja, kun puurakentaminen yleistyy. LVL:ssä liimataan viiluja, CLT:ssä lautoja. LVL:n valmistus lisää järeiden kuusitukkien kysyntää Suomessa. Ristiinliimattua sahatavaraa. . Mikä merkitys kirjainyhdistelmillä on suomalaisen puun jalostukselle. Lähteet: Puuinfo, Stora Enso, CLT Finland, Crosslam
LVL:n tuotannossa Metsä Group on Euroopassa markkinajohtaja. Alajärvellä käytetään pääosin kuusta, mutta männyn osuus todennäköisesti kasvaa. CLT-markkinoiden suurin valmistaja Stora Enso ei ole ilmoittanut tehdassuunnitelmista Suomessa. LVL-investoinnit voivat Verkasalon mukaan lisätä lähinnä kuusitukin kysyntää Suomessa 200 000–300 000 kuutiota. "LVL:llä on hyvät näkymät laajentaa puulevyjen käyttöä vaativassa rakentamisessa, kuten silloissa tai suurissa liikeja hallirakennuksissa", Verkasalo sanoo. CLT:tä käytetään rakennusmateriaalina mökeistä ja omakotitaloista puukerrostaloihin. Kuusta ja mäntyä CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Ku va t:T er o Pa ju ka lli o CLT-elementtien valmistus on kehitetty Itävallassa 1990-luvulla. CLTja LVL-tehtaat Suomessa. Ybbsin tehtaan suurimmat CLTelementit voivat olla 16 metrin mittaisia ja 40 senttiä paksuja. Tuotantomäärät ovat vielä selkeästi jäljessä CLT:n emämaan Itävallan kymmenistä tuhansista kuutioista, mutta vuonna 2014 aloittanut Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Crosslam kertoo markkinoiden imevän sen, mitä tuotannosta saadaan irti. Suomen kolmannen CLT-laitoksen on määrä valmistua Kauhajoelle vuonna 2018. ”Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat ovat ensisijaiset kohteet, koska siellä CLT tunnetaan ja markkinat ovat jo olemassa”, Peltokangas sanoo. Suomalaisen puun kilpailuvaltteina rakentamisessa ovat edelleen suhteellisen korkea puumateriaalin tiheys, hyvä mittaja muotopysyvyys sekä säänkestävyys." Verkasalon mukaan laadukkaan rakennuspuukuusen luston leveys ei saisi olla viittä kuutta millimetriä suurempi. Suomalaisten CLT-levyjen päämarkkinat ovat tällä hetkellä kotimaassa. ”Enemmän haasteet ovat olleet tuotannon kehittämisessä kuin kysynnässä”, kertoo Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta . "Metsänkasvatuksessa pitää huolehtia siitä, ettei puiden kasvunopeus ainakaan ylenmääräisesti kiihdy. CLT-tuotannon kasvu tietää uusia markkinoita huonoista tukeista saatavalle sahatavaralle ja sivulaudoille, jotka ovat sahojen ongelma-artikkeli", Verkasalo sanoo. Myös vuosi sitten aloittaneen CLT Finlandin tehtaan tuotanto Alajärvellä Pohjanmaalla on käynnistynyt yhtiön mukaan positiivisissa merkeissä. "CLT on joustava ja helppo tapa lähteä liikkeelle puurakentamisen lisäämisessä. "Vaikka olisi kyse istutuskuusista tai viljelymännyistä, ainakin noin 80 prosenttia suomalaisista leimikoista on sellaisia, että hakkuista kertyy hyvin rakentamiseen soveltuvaa puu-ainesta." "Valtteina ovat edelleen korkea puumateriaalin tiheys, hyvä mittaja muotopysyvyys sekä säänkestävyys." VALTTERI SKYTTÄ CLT-LEVYJÄ valmistaa Suomessa tällä hetkellä kaksi tehdasta. ”Kuusi näyttäisi olevan suositumpi näkyvissä pinnoissa vaaleamman värinsä vuoksi”, Crosslamin Virta kertoo. 21.12.2017 / AJASSA 10 "CLT:n valmistukseen voidaan käyttää keskilaatuista tai alemman keskilaadun mäntyja kuusisahatavaraa. Sen sijaan yhtiö ilmoitti kesällä rakentavansa Ruotsin Gruvöniin 100 000 kuution CLT-laitoksen. Se pohjautuu elementteihin, joista voidaan tehdä korkeita rakennuksia", Verkasalo kertoo. Suomalaiset CLT-laitokset ovat puolestaan pieniä, ja CLT-rakentamisen ketju on alkutekijöissään verrattuna esimerkiksi tuotteen emämaahan Itävaltaan. Kainuun Kuhmossa toimiva Crosslam tuottaa tänä vuonna noin 6 000 kuutiometriä ristiinliimattua rakennuspuuta. Männyllä vastaava lukema on kolmesta viiteen millimetriä. CLT-laitosten vaikutus puunkäyttöön on pienempi. ”Rakentamisen perinteistä hiljentymistä syksyllä ei ole meillä näkynyt ollenkaan, vaan jouluun asti painetaan täysillä”, sanoo CLT Finlandin hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltokangas . Stora Enso valmistaa CLT:tä muun muassa Itävallan Ybbsissä. Kotimaisen CLT-tuotannon ensitavoite on saada koko tuotantoketju kuntoon rakennussuunnittelusta lähtien. Esimerkiksi Alajärvellä tähdätään kuitenkin siihen, että puolet tuotannosta menisi tulevaisuudessa vientiin. Kuhmossa käytetään puoliksi mäntyä ja puoliksi kuusta. "Jos CLT-investoinnit tuovat esimerkiksi 100 000–150 000 kuutiota uutta markkinaa kotimaiselle sahatavaralle, se on jo hyvä tulos." Hitaasti kasvava puuaines valtti Suomalaisten LVLja CLT-levyjen lähtöasemat puurakennebuumiin ovat erilaiset. Mökeistä puukerrostaloihin Niin Kuhmon kuin Alajärven laitokset saavat ristiinliimattavat lautansa tehtaiden lähialueiden sahoilta. Alajärven tehtaalla tuotantotavoite on noin 40 000 kuutiota, johon yhtiö pääsee aikaisintaan ensi vuonna. Suomalainen puu on hänen mukaansa erinomainen raaka-aine lujuutta vaativaan järeämpään puurakentamiseen. CLT:n osuus koko Ybbsin suuren sahalaitoksen tuotannosta on vain 11 prosenttia
Menossa on myös Äänekosken vanhan paperikonehallin muutos koivuviilutehtaaksi ja kokonaan uusi vaneritehdas Viron Pärnuun. • 50 000 kuormainta. Viilutuotanto laajenee Metsä Woodilla on menossa sadan miljoonan euron investoinnit viilutuotteiden valmistukseen. • 35 000 metsäperävaunua. Viilupuu on mutkikkaampi tuote kuin sahatavara, koska sen valmistuksessa on enemmän vaiheita. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Niin järeää tukkia, ettei se sovi edes viilusorviin, on nykyään promillen verran tukkisumasta. 11 AJASSA / 21.12.2017 Viilupuutuotanto on tuonut kysyntää tukeille, jotka olisivat sahaukseen liian järeitä. Työt alkavat vuoden alussa ja linja käynnistyy vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Uudistus on nostanut tuotantoa viidenneksen 120 000 kuutiometriin ja tukin käytön 200 000 kuutiometristä 230 000 kuutiometriin. Pienimmillään viilutukki on 45 sentin paksuista. Puuta haudutetaan, sorvataan, liimataan, puristetaan ja leikataan määrämittaan. Täyskäytössä se lisää tukin käyttöä 160 000 kuutiometriä. Lopputuote on sahatavaraa hintavampaa. Tekijöitä on Suomessa kaksi: Metsä Groupin puutuoteyhtiö Metsä Wood Lohjan ja Punkaharjun tehtailla sekä Stora Enso Varkauden tehtaalla. Viilupuu on ollut järeän kuusen pelastus. • Markkinoiden laajin valikoima. Metsä Wood on tänä vuonna uudistanut Lohjan tehdastaan. Lohjan tehtaan johtaja Jouni Laakso kehuu eteläsuomalaisen kuusen laatua. Saksassa sijainnut CLT-tehdas myytiin vuonna 2013. Vielä parikymmentä vuotta sitten ylijäreys oli eteläsuomalaisten kuusikoiden huomionväärti ongelma, ja sahaukseen sopimattomat järeät tukit piti laittaa kuidutukseen kuitupuun hinnalla. Sahatavaraa hintavampi Lohjan tehtaan johtaja Jouni Laakso sanoo, että eteläsuomalaista kuusta parempaa ei ole, kun tarvitaan järeää ja suoraa tukkia sorvaukseen. Metsä Wood on tehnyt valintansa ja valinnut viilupuun. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Metsä Wood kutsuu viilupuutaan Kertopuuksi. Metsä Wood uutisoi hiljattain, että Punkaharjun tehtaalle rakennetaan kolmas viilupuulinja, jonka kapasiteetti on 65 000 kuutiometriä. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat VIILUPUU on kuin paksuista viiluista liimattua paksua vaneria. on kuusta ja loput mäntyä ja koivua. Viilupuuta käytetään samantapaisissa kohteissa kuin sahatavarasta liimattua CLT:tä. Ajurina on paitsi kysynnän kasvu myös Äänekoski, jonka puunhankinnan mukana vääjäämättä tulee tukkia. Viilupuussa on 5-48 viilua, joista suurin osa Järeän kuusen pelastus Viilupuuksi sopivat tyveltään jopa lähes metrin paksuiset tukit. Tukin laatuvaatimukset ovat kuin sahauksessa ja saanto on hivenen parempi. Viilupuuksi voidaan ottaa tyveltään jopa 95 senttimetrin paksuisia tukkeja, vaikkakin yli 55 senttimetrin paksuisten tukkien käsittely on hankalaa. Kaikkosen mukaan LVL on tehokkain tapa rakentaa puisia katto-, seinäja lattiarakenteita, koska se on kevyin, mittatarkin ja lujin materiaali. Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen sanoo, että ”me uskotaan LVL:ään”. "Puuta haudutetaan, sorvataan, liimataan, puristetaan ja leikataan määrämittaan." Metsä Wood uskoo viilupuuhun. Lohjan tehdasta on uudistettu tänä vuonna ja Punkaharjun tehtaan laajennuksesta uutisoitiin hiljattain. Näille tukeille pitää kehittää kannattavaa jalostusta. www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Viilupuu tunnetaan myös kirjainyhdistelmänä LVL, joka tulee sanoista laminated veneer lumber eli liimattu viilu
Metsänhoitoyhdistysten mukaan syksyn kireä tilanne nosti paikoin tukkipuun hintoja useammalla eurolla. "Iso tekijä on myös vuodensisäisen puunhintavaihtelun pieneneminen. 21.12.2017 / AJASSA 12 Puutavaramäärä kantohinta myyntitulo laji m3 €/m3 euroa Kuusitukki 280 61,5 17 080 Kuusikuitu 140 19,4 2 716 Mäntytukki 303 58,5 17 726 Mäntykuitu 111 18 1 998 Koivutukki 6 40 240 Koivukuitu 30 17,5 525 Kuusilahokuitu 20 13 260 Haapakuitu 16 13 208 Kannot ja hakkuutähteet 440 3 1 320 Yhteensä 906 (ainespuu) 42 073 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA VALTTERI SKYTTÄ VUODEN 2017 jälkipuoliskolla puukauppoja solmittiin kuumentuneissa tunnelmissa. Koska talvihakkuukohteista on ollut ylitarjontaa, niiden käyminen kaupaksi lisää liikkeelle lähtevän puun määrää ilman, että kysynnän paraneminen näkyy suuresti hinnoissa. SIJAINTI: Etelä-Satakunta OSTAJA: Iso metsäyhtiö KAUPAN KOKO: 906 kuutiota (arvio) LEIMIKON KOKO: 4 ha MUUTA: Kantojen nosto oli mahdollista pitkästä aikaa, joten pellon raivaus pantiin toteutukseen. Syitä tarjonnan lisääntymiseen on useita. Huonot korjuuolosuhteet tuntuivat nopeiten sahoilla. Metsä pelloksi TUORE PUUKAUPPA VALTTERI SKYTTÄ H akkuumäärät kolkuttelevat tänä vuonna ennätyslukemia, mutta ensi vuodeksi metsiin odotetaan vieläkin vilkkaampaa myllerrystä. "Maanviljelijöillä oli huono satovuosi etenkin Sisä-Suomen metsäalueilla. Sahatavaran vienti veti hyvin, joten tukkia oli saatava kovan maan hakkuukohteilta. Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi havupuiden kantohintojen nousevan ensi vuonna muutamalla prosentilla. Alue raivataan pelloksi. Vuodenaikainen vaihtelu vähentynyt Leppäsen mukaan puun hinnat ovat pysyneet jo yli viiden vuoden ajan hyvin tasaisina. Tasaisiin hintoihin tottuneet metsänomistajat eivät pihtaa puukauppojen tekoa parempien hintojen toivossa, joten puuta päätyy myyntiin jatkuvana virtana. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaan pyydettiin tarjoukset Kuutio.fi-palvelussa. Ensi vuoden puukauppoja voi vilkastaa maanviljelijöiden huono satokausi.. Korjuu tänä talvena. Luke on odotuksissaan maltillisempi. Tämä näkyy hintakehityksessä myös puumarkkinoilla", kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen. Huonoa tilannetta voidaan paikata puunmyynnillä", Leppänen sanoo. Luken ennusteen mukaan ainoastaan männyn kantohinnat nousevat, kuusen pysyvät samalla tasolla ja koivun kantohinnat hieman jopa laskevat. Ensi vuonna puukauppoja voivat vilkastaa tämän vuoden sääolosuhteet. Ostajaksi valikoitui iso yhtiö, sillä hintatarjous oli hyvä ja myös kannot ja hakkuutähteet menivät kaupaksi. Hintakehitykseen vaikuttaa muun muassa metsätuotteiden menekki maailmalla. Sahojen suunnalta kuultiin vuoden mittaan vihjailuja, että kolme suurta metsäyhtiötä täyttivät tehdasinvestointien takia kasvaneen kuitupuun tarpeen tukkipuukauppojen hinnannostoilla. Puukauppaan vaikuttivat toki muutkin seikat kuin korjuuolosuhteet. Talvija kesäleimikoita ostetaan suurin piirtein samoilla hinnoilla", Leppänen sanoo. Monta muutosta taustalla Jatkossa puun tarjontaa tullevat Kohti uutta ennätysvuotta Puun kysyntä kasvaa, mutta niin kasvaa myös puun tarjonta. Läpi syksyn jatkuneet runsaat sateet haittasivat puunkorjuuta laajasti Etelä-Suomessa. Vaikka puun kysyntä on lisääntynyt, myös puun tarjonta on kasvanut. Puun lisääntyvään kysyntään löytyy täytettä myös männiköiden harvennusrästeistä. Sää kuumensi tukkikaupan KOHDE: Kuusta ja mäntyä kasvavan sekametsän päätehakkuu. "Sahatavaran tai muidenkaan metsäteollisuustuotteiden hintoihin ei ennusteta suurta nousua. Puun hintoihin hakkuulisäyksen ei kuitenkaan ennakoida tuovan suurta nousupiikkiä
14,17 . 21,35 Ensiharvennus s 37,84 s 40,43 s 11,77 s 11,80 s 11,74 s 16,66 Hankintahinnat s 57,05 s 57,59 . Tänä vuonna niin havutukkien kuin havukuitupuun hinnat ovat todennäköisesti nousseet muutamilla prosenteilla. Tietysti myös kuusisahatavaran vienti Kiinaan on pitänyt kuusen kysynnän korkeana", Leppänen sanoo. 20,94 s 20,52 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 14,68 . 45,21 . Myös sää voi tuoda oman mausteensa puumarkkinoille. 48,48 s 50,03 . "Metsävarat kasvavat koko ajan, mikä lisää hakkuumahdollisuuksia. 12,95 s 12,42 Hankintahinnat s 59,86 s 61,10 s 46,35 s 28,81 s 30,85 s 28,200 s nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Metsätuotteiden kasvavista markkinoista esimerkiksi Kiinan talouden käänteitä on vaikea ennakoida. 18,63 . 41,80 s 16,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 23,99 . Sahahake pienentää osaltaan kuitupuun kasvavaa hakkuutarvetta. "Esimerkiksi kuusitukin viimeisin hinnannousu tältä syksyltä on peräisin korjuuolosuhteista. 54,86 . 42,96 s 15,70 s 16,35 s 15,36 . 17,36 s 25,92 s 25,57 Harvennushakkuu s 49,78 s 50,97 . 17,05 s 26,03 . 27,42 . 20,87 . Moni asia siis selittää hakkuiden lisääntymistä, vaikka puun hinnat eivät merkittävästi nousekaan", Leppänen toteaa. 13 AJASSA / 21.12.2017 lisäämään verotusmuutokset eli yrittäjäja metsälahjavähennykset. 27,52 s nousussa . 14,89 . 52,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,33 s 60,55 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,76 s 59,62 s 45,37 s 16,03 s 17,52 s 15,61 s 22,65 s 24,72 Uudistushakkuu s 59,52 s 60,9 s 46,96 s 18,13 s 19,05 s 17,70 s 24,65 s 26,45 Harvennushakkuu . 26,00 s 26,27 s nousussa . 55,98 . 57,98 s 45,45 . 45,14 . 10,03 Hankintahinnat s 56,08 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,26 s 21,160 Ensiharvennus s 36,02 . 36,21 . 47,00 s 47,86 s 36,34 s 15,22 s 15,05 s 14,74 s 21,00 Ensiharvennus s 11,51 s 11,56 Hankintahinnat . 28,24 s 30,46 . 15,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,24 s 12,02 . 53,86 s 57,23 . 15,98 s 16,30 s 15,19 s 21,38 s 21,77 Ensiharvennus s 12,34 . Omalta osaltaan puumarkkinoihin on voinut vaikuttaa metsälain muutaman vuoden takainen uudistus, joka on monipuolistanut hakkuutapoja. 18,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 55,85 s 59,18 s 42,88 s 15,98 s 17,54 s 15,59 s 23,07 s 24,81 Uudistushakkuu s 57,91 s 60,24 s 44,52 s 18,04 . s nousussa . 18,34 . 25,75 Harvennushakkuu . 16,98 s 16,44 . 45,66 . 51,22 s 52,15 . 33,96 s 34,3 s nousussa . 28,14 s nousussa . 45,29 s 17,94 s 18,21 s 17,38 Harvennushakkuu . Jo ha nn a Ko kk ol a. 50,85 s 30,12 s 30,66 s 29,77 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo LAPPI *puukauppojen vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 15,73 s 15,69 . 11,71 Hankintahinnat s 58,89 . 54,94 . Tästä on osoituksena korjuuolojen huononeminen tämän syksyn runsaiden sateiden vuoksi. 24,84 Uudistushakkuu . 55,12 . 59,08 . 47,51 . 25,67 Uudistushakkuu Harvennushakkuu . 27,69 s 28,39 . 50,64 s 50,69 s 38,76 s 15,93 s 16,1 s 15,01 s 21,56 s 22,71 Ensiharvennus s 39,74 s 39,38 s 12,04 s 11,61 . 37,76 . 11,93 Hankintahinnat s 57,60 . 18,36 s 15,85 s 22,34 s 24,88 Uudistushakkuu s 59,94 s 61,34 s 42,95 s 17,05 s 19,39 s 17,62 s 24,67 s 25,88 Harvennushakkuu . 58,16 s 36,89 . 47,11 . 27,37 s 29,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 51,81 . 37,17 s 15,22 s 15,70 s 14,56 . "Päätehakkuiden kasvun myötä lisääntyy etenkin tukkipuun määrä." Luke ennustaa, että myös ensi vuoden hakkuulisäyksestä pääosa kohdistuu tukkipuuhun. 53,79 . 14,14 . 12,84 . 18,84 s 17,44 s 25,83 s 26,05 Harvennushakkuu . Leppäsen mukaan päätehakkuiden määrä on viime aikoina kasvanut. Lisääntyvät tukkipuuhakkuut tuovat lisää puuta niin sahoille kuin sellutehtaille, sillä sahoilla syntyvä hake kelpaa sellukattiloihin. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,85 s 60,24 s 41,65 s 16,11 s 17,55 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Kohti uutta ennätysvuotta "Kuusitukin viimeisin hinnannousu tältä syksyltä on peräisin korjuuolosuhteista." Tänä vuonna havupuiden kantohinnat olivat syksyyn tultaessa muutaman prosentin nousussa. 21,42 s 21,20 Ensiharvennus s 39,13 . 21,46 Uudistushakkuu . Juuassa Pohjois-Karjalassa oli joulukuun puolessa välissä käynnissä männikön hakkuu. 15,33 . 54,12 . Leppäsen mukaan ennakoimattomia muutoksia puumarkkinoille voi ensi vuonna aiheuttaa yleisen taloustilanteen kehitys. 17,00 . 15,11 s 23,26 . 15,65 s 22,79 s 24,18 Uudistushakkuu s 60,08 s 61,24 s 43,44 s 17,98 . 47,25 s 29,96 . 10,77 . 56,80 s 58,54
daan joka vuosi. Joulukuusien tuotantoaika on keskimäärin vajaat kymmenen vuotta, mutta vaihtelu on suurta. 14 21.12.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat J oulukuusien pussitusputket narahtelevat kovassa käytössä. Hopeanhohtoinen mustakuusi kasvattaa kauniin käpyrykelmän latvaansa.. Fiskarsilainen metsänhoitaja tuottaa tuhansia joulukuusia vuosittain ja on yksi suurimmista kotimaisista kuusenkasvattajista. "Leikkaamisessa pitää tehdä aika paljon hassusti, että kaikki menisi pieleen." Ensimmäinen leikkaus määrää kuusen muodon. Konkarikasvattajan mukaan leikkaaminen ei ole lopulta kovinkaan vaikeaa. Kasvattaja Kåre Pihlström jaloissa pyörivine Ivar -mäyräkoirineen antaa asiakkaan ja omien työntekijöidensä hoitaa kuusien valinnan ja pussituksen. Sekatöörit eli pienet oksasakset käteen vaan ja taimikkoon harjoittelemaan kuusien leikkaamista. Pihlstömin neuvot eivät ole mitä tahansa kuulopuheita. Tavoitteena on kaunis, tuuhea ja takin häneltä löytyy eri kuusilajien kasvatuksesta yli 20 vuoden ajalta. Leikkaus tärkeintä Joulukuusia pitää alkaa leikata noin viisivuotiaina, ja sen jälkeen niitä parturoiKahteen pekkaan kuusia pussittaa noin 50 tunnissa, kertoo Kåre Pihlström. Sen sijaan hän suo hetkisen aikaansa antaakseen neuvoja joulukuusen kasvattamisesta kiinnostuneille metsänomistajille. "Näin pääsee aloittamaan heti, ja jos kaikki menisikin vähän pieleen, taimista kasvaa joka tapauksessa tuotantopuita", Pihlström sanoo. Jos ei sekatööriin uskalla tarttua kerralla, Joulupuuseuran järjestämillä leikkauskursseilla oppii oikean leikkaustavan. KokemusKuusentaimikosta joulukuusiksi Joulukuusien kasvatuksen aloittaminen on helppoa, mutta kuusien myyminen voi olla vaikeampaa, kertoo Kåre Pihlström. "Ensimmäiset kuuset voivat olla valmiita jo viiden kasvukauden jälkeen ja viimeiset 12–13 vuoden ikäisinä", Pihlström kertoo. Pihlström kertoo ensin hyvät uutiset: kasvatuksen voi ja se kannattaa aloittaa ihan tavallisesta kuusentaimikosta. Tällä kertaa tukkuostaja on saapunut Joensuusta saakka läntiselle Uudellemaalle raaseporilaiseen Skarpkullan kylään hankkimaan verkkopussiin vangittuja kuusia
Ivar-mäyräkoira nuuskii innoissaan kuusiviljelmän tuoksuja.. Vieläkö joulukuusikonkarilla olisi jotain vinkattavaa kasvatuksesta. Vahinkoa syntyy silloin, jos napsaisee latvan tai sivuoksat liian alhaalta. Leveästi kasvavasta taimesta voi siis napsaista pois reippaastikin. "Kannattaa ihan ensin vuokrata myyntipaikka ja ostaa kuuset ja katsoa, kuinANNE HELENIUS JOULUKUUSIVILJELMÄN ei tarvitse olla pellolla, vaan varsinkin aloittelija voi kokeilla metsäteiden varsilla ja ojanpientareilla kasvavien kuusentaimien leikkaamista. Jos alussa istuttaa tuhansia kuusentaimia, niin kuinka realistista on saada ne kerralla myytyä?" Kuuset on viisasta myös kaataa heti, kun ne tulevat joulupuukokoon eli reiluun kahteen metriin. "Ne ovat herkkiä ilmastolle ja hyönteistuhoille ja näyttävät myös kelpaavan peuroille", Pihlström varoittaa ja näyttää muutamia peurojen pahoinpitelemiä virginianpihdanraatoja. Silloin tehdään vain hienosäätöä, jotta häiritseviä leikkausarpia tulee mahdollisimman vähän. Viimeistelyleikkaus tehdään loppukesään mennessä sinä vuonna, kun kuusi myydään. "On tärkeää mitoittaa viljely sen mukaan, että saa heinät niitettyä, sillä ne tuhoavat helposti taimikon peltoviljelyssä." Kuusia ei pidä istuttaa liian märkään paikkaan. Mustakuusi ja omorika kasvavat hitaammin ja ovat vaativampia kasvupaikan suhteen." Moni asiakas ei välttämättä osaa edes kaivata erikoiskuusia. 15 METSÄSTÄ / 21.12.2017 Vinkit joulukuusen kasvatukseen Kuusentaimikosta joulukuusiksi 1. 5. Puiden korjuu ei ole yhtä vaivatonta kuin pellolla tai metsätien varressa", hän sanoo. Syytä on myös katsoa, ettei kasvupaikka altistu keväällä ahavatuhoille. Myynti mielessä Pihlströmin serbiankuuset kasvavat pohjoiseen viettävällä rinteellä. Kåre Pihlström kertoo kasvattaneensa niin paljon kuusia, että valitsee joulupuukseen ihan tavallisen kuusen metsän siimeksestä. Metsäkuusi helpoin Pihlströmin oma kasvattajaura alkoi vuonna 1993, jolloin hän vaimoineen osti entisessä Pohjan kunnassa sijaitsevan tilansa. "Ruotsiksi on sanonta: Snål spar och fan tar." Ahne siis säästää ja piru kuittaa hyödyn. Näin tuhoriski pienenee, ja kuusi ei pääse vahingossa kasvamaan liian pitkäksi ja vaikeammin kaupattavaksi. Suomessa menestyy 80 havupuulajia, ja moni niistä sopisi joulupuuksi. 4. "Aloittelijan kannattaa viljellä suurimmaksi osaksi tavallista metsäkuusta. "Silmuja saa jäädä reippaasti" Pihlström neuvoo. Tästä voi aloittaa. Alkuun metsäteiden varsilta ka kauppa käy. "Kuten jo alussa kerroin, niin kannattaa aloittaa kuusien leikkaus jo valmiissa taimikossa", Pihlström sanoo ja hätistelee kuusikossa nuuskivaa Ivaria eteenpäin. Ryhdy leikkaamaan kuusia, kun ne ovat viisivuotiaita. Sivuoksia lyhennetään ja ylimääräiset latvaversot poistetaan. Valinnanvaraa kuusenkasvattajalla toki on. Sille Pihlström ei peukuta yhtä paljon kuin tienvarsikuusille, vaikka sähkölinjan alunen muuten jäisikin käyttämättä. Huolehdi heinäntorjunnasta. 6. Alussa on hyödyllistä osallistua leikkauskurssille. tasaisen kartionmallinen kuusi. Tila ostettiin metsien takia, mutta talon takana viettävälle viljelemättömälle, jo pöpeliköityneelle pellolle oli tehtävä jotain. Suosi tavallista metsäkuusta. Latva lyhennetään noin 30-senttiseksi. "Ottaisin isoimmat pois ja alkaisin leikata pienimpiä." Moni viljelee kuusia myös sähkölinjojen alla. Oksa ja latvat on aina lyhennettävä silmujen yläpuolelta. Samalla merkataan ja lasketaan myytäväksi tarkoitetut kuuset. "Uusia lajeja voi kokeilla, mutta maltillisesti. Aloittelijoilla tahtoo olla tapana laittaa heti erikoiskuusia kasvamaan", Pihlström sanoo. Hän on itsekin usein leikellyt tienvarsikuusien taimia. Tämä on tärkeää, sillä näin heinät on helpompi pitää kurissa ja korjuuvaiheessa kuuset saa näppärästi pois. Varsinkin Tanskasta joulukuusiksi tuotavat Abies nordmannianat eli kaukasianpihdat ja muut pihtalajit kiinnostaisivat monia kasvattajia. "Se on ihan hyvä idea, kunhan metsäautotie ja ojanvarsi ovat omia", Kåre Pihlström muistuttaa pilke silmäkulmassa. Aloita valmiista kuusentaimikosta. "Tavanomainen tuotantokuusikko olisi ollut synkkä katsella ikkunasta." Niinpä Pihlström istutti harvennettuun koivikkoon aluksi metsäkuusta ja sekaan ulkonäkösyistä myös tammia. Aloittelevan kasvattajan on myös heti alettava miettiä kuusten myyntiä. Nälkä kasvoi syödessä, ja nyt Pihlströmin viljelykset ovat laajentuneet 30 hehtaarin alueelle. 2. Ne on istutettu 1,5 metrin rivija taimivälein. Varaa hyvissä ajoin toripaikka ja ala harjoitella kuusien myymistä. Joulukuusien kasvattaminen alikasvoksena esimerkiksi koivujen alla on hitaampaa ja keskimääräinen laatu jää huonommaksi. "Silloin ollaan metsämaalla, ja siellä on vesakonkantoja. Tämän jälkeen leikkaaminen kohdistetaan erityisesti viimeiseen vuosikasvaimeen. Älä istuta kuusia vetisille tai hallanaroille paikoille. Oksasakset käteen ja rohkeasti kokeilemaan metsäautotien varren kuusentaimien leikkausta. Kasvamaan ei laiteta enempää kuusia kuin niitä on mahdollista myydä kerralla. Erikoislajeja voi kokeilla vähitellen. Kasvatuksessa on myös kauniin hopeanhohtoisia ja runsaskäpyisiä mustakuusia ja serbiankuusta eli omorikaa. 3
”Metsään lähdin 12-vuotiaana. Rahkoselle kertyi vähitellen yli 80 erilaista kärryä, rekeä, työkonetta ja muuta esinettä, jotka muuten olisi tarHEVOSVOIMAA Erilaiset hevosten vetämät menopelit esittäytyvät hevosajoneuvomuseo Kiessissä. Rahkosen ansiosta virolahtelaisessa Kiessi-hevosajoneuvomuseossa pääsee tutustumaan hevosen erilaisiin käyttötarkoituksiin pitkälti yli sadan vuoden ajalta. Keskenkasvuiselle sellainen työ oli raskasta. Muualla Suomessa luokkaa kutsutaan useimmiten luokiksi. Museo on talvella avoinna ryhmille tilauksesta ja avautuu kaikille matkailijoille taas toukokuussa. Yli sata vuotta Virolahti Mäntyharju. 16 21.12.2017 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti JOHANNES WIEHN, kuvat V irolahtelainen kotiseutuneuvos Risto Rahkonen muistaa tarkasti ensimmäiset kerrat hevosen kanssa metsätöissä. Jo 16-vuotiaana, talvella 1945–1946, tein täyden miehen päivätyön. Kärryt, reet ja työkoneet on kerännyt ikänsä hevosten kanssa töitä tehnyt Risto Rahkonen. Ajoin silloin tukkeja kotitilan metsistä tien varteen", hän kertoo. Innokkaana hevosmiehenä Rahkonen ymmärsi jo varhain erilaisten hevosajoneuvojen ja -tarvikkeiden kulttuurihistoriallisen arvon. Rahkonen muistaa, miten nappulavaljaiden nostaminen hevosen selkään vaati voimaa. Hevosella käytettiin noihin aikoihin Virolahdella kahdenlaisia valjaita: nappulaeli tamppivaljaita ja luokkavaljaita. Samoin luokkavaljaiden rintaremmin kiristäminen ei tahtonut sen ikäiseltä aina onnistua. Uusittu Kiessi avattiin viime kesänä yleisölle
Sekä hevosia että hevosmiehiä oli erilaisia. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen edesmennyt professori Kullervo Kuusela laski, että jo viime vuosisadan alkupuoliskolla vuotuiset poltto-, kotitarveja vientipuun sekä teollisuuden raakapuun hakkuumäärät olivat Suomessa noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Ajo kävi minulta aina luonnostaan.” Aitoa käsityötä. Eläkepäiviään viettävälle Risto Rahkoselle hevonen on paljon muutakin kuin historiaa. Vuonna 1999 ne asetettiin näytteille Harjun Oppimiskeskuksen yhteydessä olevaan, entiseen kalustovajaan perustettuun hevosajoneuvomuseoon. Eri puolilla maata lavettia kutsuttiin myös vauhkanaksi, reteliksi, lamuskaksi tai ronkeliksi. Tänä vuonna on juhlittu myös sitä, että suomenhevosen kantakirjan perustamisesta tuli kuluneeksi 110 vuotta. Hyvä savottahevonen veti raskaan kuormansa huonoltakin palstatieltä ensin paremmalle varsitielle ja sitä pitkin edelleen varastopaikalle. Purilaat olivat ensimmäinen versio hevosen vetämistä kuljetusvälineistä. Kuvan purilaiden riukujen päät on sidottu yhteen närelenkeillä. 17 METSÄSTÄ / 21.12.2017 Fiinimpään käyttöön eli kirkkoja muille matkoille tehtiin keveitä ajelurekiä. Siitä määrästä olisi saanut aikaan maapallon ympäri yltävän 1,25 metriä korkean pinon. Perimätieto kertoo, että ensimmäistä kertaa hakkuilla vieraillut kaupunkilainen usein hämmästyi Perkele-nimisten hevosten määrää. ”Ankaran lumikelin aikana on edullisempaa kuluttaa päivä, parikin teiden tallaamiseen ja jäädyttämiseen, kuin kuunnella hevosmiesten alituista huutoa ja sadatusta ja nähdä hevosparkojen kahlaamista umpihangessa ja ylenpalttista rehkimistä kuormiensa edessä.” Kirjoitus Metsälehdessä vuonna 1933 Parirekien päälle tehdyllä lavetilla ajettiin puutavaraa, sammalta, olkia ja sontaa. 1900-luvun alkupuolen suomalainen metsätyöntekijä oli omavarainen työvälineidensä suhteen. Kuvan parireet ovat peräisin 1950-luvulta, kertoo matkailun ja markkinoinnin koordinaattori Titta Halloran Harjun Oppimiskeskuksesta.. Maatalouden ohessa Talvinen puunajo metsäsavotoilta teiden ja uittoreittien varsille oli viime vuosisadalla monelle pientilalliselle tuttua ”vuoroviljelyä” maataloustöiden ohessa. Kaikki muu tehtiin itse tai teetettiin paikallisilla rekija länkimestareilla. Se kuljetussuorite, joka noina vuosikymmeninä tehtiin hevosella pitkien tiettömien taipaleiden takaa, oli valtava. ”Viimeisen kerran hain hevosella metsästä rankakuorman vuonna 1993. Se oli nelivuotias ruuna LL Aksel, josta tuli sitten ravihevonen. Ei pelkkää historiaa Satavuotista itsenäisyyttään juhliva Suomi on suuressa kiitollisuudenvelassa historiansa hevosvoimille. Kaupasta haettiin vain terät kirveisiin ja sahoihin, rekiraudat, rekiin tarvitut pultit sekä valjaat hevosille. Samoissa oloissa kasvanut hevonen totutettiin yleensä jo varsana metsäajoon. peettomina hävitetty. Jo kotitilalla opittiin käyttämään kirvestä ja sahaa sekä ajamaan hevosta
Sukupolvenvaihdos tehdään viiden vuoden tähtäyksellä." Pojilla tosin on jo nyt yksi yhteinen palsta, Vikatikki nimeltään. Näin he valmistautuivat siihen, ettei leipä enää tule lihakarjan hoitamisesta.. "Meillä on toimiva työnjako. Ruisleipäkin valmistuu oman pellon viljasta. Sari Lantta on nimittäin kokopäiväinen päättäjä. Hän on muun muassa paikallisen metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan valtuutettu ja hallituksen puheenjohtaja, MTK:n valtuuskunnan jäsen metsänomistajien edustajana, MTK:n metsävaltuuskunnan ja Etelä-Savon metsävaliokunnan jäsen sekä Etelä-Savon metsäneuvoston puheenjohtaja. 18 21.12.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L umisateen keskellä seisoo topakka nainen värikkäissä vaatteissaan. Pojat ovat olleet mukana tilan töissä pienestä pitäen", Sari Lantta kertoo. Ruisleipätaikina on alustettava ja illalla odottaa kokous – yksi lukemattomista, joita mäntyharjulaiselle kokopäiväiselle luottamushenkilölle on siunaantunut. Puolet näistä liittyy metsäalaan. Ruisleivän tekeminen ja posliinimaalaus ovat vapaa-ajan puuhista mieluisimpia. Häntä harmittaa MTK:n metsänomistajanaisten jaoston lopettaminen. Mutta pian on taas mentävä. "Isännällä on periaate, että itse tehdään. Sari ja Kari Lantta aloittivat metsäomaisuutensa kasvattamisen parikymmentä vuotta sitten. Naiset päättämään Sari Lantta puhuu mielellään naismetsänomistajien puolesta. Sitten Kokopäiväinen päättäjä Sari Lantta keskittyy metsäpuolen päätöksentekoon, perheen miehet perinteisiin metsätöihin. "Olenkin nauranut, että miehiä pitää olla talossa kolme, että pärjäävät minun kanssani", Sari Lantta sanoo. Perheessä on jo puhuttu siitä, että pojat jatkavat yhdessä tilanpitoa. Sari Lantalla on harvinaisen rauhallinen hetki: jauhelihakeitto odottelee kärsivällisesti liedellä, aviomies Kari ja vanhin poika Ari rassaavat konehallissa ja nuorimmainen Jari möyryää motolla puita nurin muutaman kilometrin päässä. Tilan omalla motolla tehdään harvennuksia ja hankintapuuta, ja toistasataa mottia rankaa pitää ajaa hakelämmitystä varten. "Me olemme tosi omavaraisia", Sari Lantta sanoo ylpeyttä äänessään. Ari on tosin töissä Vekaranjärven varuskunnassa panssariajoneuvoasentajana, ja Jarilla aikaa ovat vieneet opinnot ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvän matkaa toistakymmentä luottamustehtävää. Ihan vielä sukupolvenvaihdosta ei tosin ole luvassa. Moto ostettiin taloon nelisen vuotta sitten, ja hankintapuuta kaatuu vuosittain 500–1000 mottia. Vikatikistä sukupolvenvaihdokseen Kesällä metsätalousinsinööriksi valmistunut Jari motoilee metsässä yhtä mäntyvaltaisen tilan harvoista sekametsäkuvioista. Tämä sopii Lantalle erinomaisesti, sillä hän emännöi tilaa, jossa on 250 hehtaaria metsää. Huumoria perheessä tuntuu riittävän, ja sitä neljän hengen puuhakkaassa taloudessa tarvitaan. Minä hoidan tilan paperityöt ja istun luottamustehtävissä. Mies tekee paljon konetöitä, Jari hoitaa metsäpuolta ja Ari korjaa koneet." Tehtävää isolla metsätilalla riittääkin kolmelle miehelle. on vielä teiden lanausta ja aurausta, ja jos vaikka naapuri tuo autonsa Lanttojen konehalliin korjattavaksi, sekin näprätään kuntoon. "Tammikuussa istutaan yhdessä alas ja aletaan suunnitella. Lantan mielestä sellaista tarvittaiKiireinen päättäjä harrastaa käsillä tekemistä. "Se kuvasti tunteita, mitkä ensimmäisinä nousivat pintaan, kun saimme palstan", tauolle pistäytynyt 24-vuotias Jari sanoo ja nauraa päälle
Yli 30:n toisistaan riippumattoman tutkimuksen mukaan lehtipuiden poistaminen männyntaimikosta vähentää männyn syöntiä, joskaan ei poista sitä. Naiset tietävät ja osaavat, mutta ovat turhan vaatimattomia. MÄNNYN VIIMEISIMPÄÄN LATVAKASVAIMEEN asetettavat suojat toimivat myös. Ei kuulosta oikeudenmukaiselta. Bonus olisi, että hirvikärpäsen aiheuttama riesa vähenisi vielä paljon enemmän, kun hirvikärpäsnaaraat eivät löytäisi lisääntymisalustaa. Erityisen suuri vaikutus on silloin, kun lehtipuut ovat mäntyjä pidempiä ja alkavat varjostaa niitä. Kokoukseen olisi ehdittävä ja matkaankin pitää varata aikaa. 19 METSÄSTÄ / 21.12.2017 Virolahti Mäntyharju MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. siin edelleen, niin kauan kuin naisja miesmetsänomistajien välinen suhde on, mitä se on. Jos joku käyttää tehokkaita keinoja, hirvet siirtyvät syömään taimikkoja, joissa torjuntaa ei ole tehty. "Antaa ihmisten naureskella, jos puiden halaaminen ei käy. Kemialliset testatut karkotteet toimivat, mutta suhteessa odotettavissa olevaan rahatulon lisääntymiseen menetelmät ovat kalliita. Latvakasvaimen suoja ei suojaa sivuoksia. Hirvilupamaksuilla subventoitu karkoteaine maksaa hehtaaria kohti noin 50 euroa. Puuntuottajien vaihtoehdot ovat vähissä, jos hirvikantaa ei saada alemmaksi. Asettaminen on hankalampaa kuin sukan pujotus pullomallisen laitteen avulla. Joidenkin hirvenmetsästäjien uskomus, että jättämällä männyntaimikkoon suosittua lehtipuuravintoa männyn syönti vähenisi, ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. PALSTALLA AINOA OTSIKON VASTAINEN tapa vähentää hirvien aiheuttamia metsätuhoja on kannan vähentäminen kohtuulliseksi. On mielenkiintoista seurata, kuinka asiat linkittyvät toisiinsa." Moto on kovassa käytössä hankintapuun teossa. Puikoissa perheen kuopus Jari Lantta. Tekosyitä jättää taimikko perkaamatta löytyy, jos työ vaikuttaa vastenmielisen raskaalta tai kalliilta. Kiinalaisille turisteille tämä on sen sijaan ihmetyksen aihe." Vaihtoehtoja löytyy, kun Lantan sanoin ottaa läpät silmiltä ja katsoo metsää ennakkoluulottomasti. Hirvituhojen vähentäminen perkaamalla on vain sivuhyöty pääpainon ollessa mäntyjen kehityksen edistämisessä. Tässä tehdään amerikanraudasta ehta peli. Hirvituhojen vähentäminen on niiden siirtämistä Spiraalimallinen latvasuojain toimii hyvin, mutta on kallis. Halvin on sukkamallinen venyvä muovikudos, joka pujotetaan latvakasvaimeen. Jos karkotetta joutuu käyttämään kymmenen vuoden ajan, lisäkustannus laadukkaan männyn kasvatuksessa on 1 500 euroa hehtaaria kohti. SUOSITUIN TAPA SIIRTÄÄ hirvituhot naapurin vaivaksi on männyntaimikoissa niiden perkaaminen. Työkustannuksineen hehtaarin käsittely on noin 150 euroa. Meille on itsestään selvää, että metsässä on puhdasta ja hiljaista. "Minusta eri luottamustoimet tukevat toisiaan. Jos sama meno jatkuu vuodesta toiseen, hennoksi jäävä taimi ei kestä lumen painoa, vaan tuhoutuu. Toi"Metsä tarvitsee Suomessa parempaa tuotteistamista." sille se sen sijaan sopii, ja pitäisikin ajatella, että metsästä löytyy jokaiselle jotakin." Lumisade yltyy ja tilan emäntää alkaa vähitellen kiire poltella. Jos talvinen hirvikanta olisi viidesosa nykyisestä eli 20 000 talvehtivaa eläintä, metsille aiheutetut tuhot putoaisivat samassa suhteessa eli 80 prosenttia. Ari Lantta vapaa-ajan harrastuksensa kanssa. Metsässä olisi muitakin mahdollisuuksia kuin vain mennä sinne ja kaataa puut pois. "Metsä tarvitsee Suomessa parempaa tuotteistamista. Kalliimpi suoja on muovispiraali, jonka periaatteessa voi käyttää uudelleen. Puuntuottaja maksaa tuhojen kustannukset hauskan hirvenmetsästysharrastuksen ylläpitämiseksi. Erityisesti naisia kaivataan metsäalan päätöksentekoon." Lantta sanoo myös, että metsäasioihin tarvitaan nyt uudenlaisia näkökulmia. Julkisuudessa esitetty tavoite on pudottaa hirvikanta samaksi kuin se oli 1970-luvun alussa. Haave nostaa muovikudos seuraavana vuonna syntyneeseen uuteen latvakasvaimeen on vaikea toteuttaa. Joissakin tutkimuksissa on havaittu perkaamisen vaikuttavan suotuisasti vain näissä tapauksissa, kun taas toisissa on havaittu vaikutus yleisemminkin. Sari Lantta muutti maalle pian 30 vuotta sitten ja kertoo, ettei ole sitä katunut päivääkään.. Käytännössä menetelmä vaikuttaa toimivan päätellen siitä, että hirvipeijaisissa ihmetellään, miksi joidenkin männyntaimikot säilyvät samalla kun naapurien taimikkoja tuhoutuu. Pahoilla hirvituhoalueilla saattaa käydä niin, että mäntyjen kaikki oksat on syöty, mutta latvakasvain on ehyt. Nykyisellä hirvikannalla erilaiset keinot vähentää taimikkojen hirvituhoja ovat vain tuhojen siirtämistä toiseen paikkaan. "Eri puolilla Suomea naismetsänomistajilla tuntui olevan samantyylisiä ongelmia
Metsälehti Makasiini 5/2017 (6.7.) 9 TUUMAN VERRAN PAREMPI Kilpailijoitaan isompi terä vei Jonsered FC 2245 -raivaussahan voittoon Metsälehden raivaussahatestissä. ) MIKKO RIIKILÄ, Teksti. Metsälehti Makasiini 6/2017 (14.9.) 12 ASKELEEN LÄHEMPÄNÄ Akkukäyttöinen Stihl FSA 130 -raivaussaha on miellyttävän hiljainen, mutta metsätöihin se ei ole vielä valmis. Metsälehti 14/2017 (17.8.) 10 PIHAPUIDEN KAATAJILLE Husqvarna 572 XP -moottorisahan leikkuuteho on 12 prosenttia edeltäjämallia parempi. Metsälehti Makasiini 2/2017 (2.3.) 3 APUA KANTOKÄSITTELYYN Hankintahakkaajalle sopiva juurikääväntorjunta-aineen levitin on helppo askarrella itse. Metsälehti Makasiini 3/17 (13.4. Metsälehti 9/2017 (11.5.) 6 VAIKEA VALJASTAA Ammattikäyttöön tarkoitetussa VMT-taimivakassa on paljon hyvää, mutta ripustus askarruttaa. Metsälehti Makasiini 4/2017 (26.5.) 7 RAIVAAJIEN REMELLIT SYYNISSÄ Dolmarin valjaat ovat oiva vaihtoehto raivaussahojen vakiovaljaiden vaihtoehdoksi. Metsälehti 8/2017 (27.4.) 5 PAREMPAA PITOA Meindlin Airstream Rock -turvajalkineet tarjoavat pohjaan upotettujen metallihitujen ansiosta hyvän pidon . Huolellinen saa terästä koneellakin kelvollisen. Metsälehti 18/2017 (12.10.) 14 KOKOAAN SUUREMPI SAHA Dolmar PS-352 -moottorisaha osoittautui sähäkäksi peliksi. Metsälehti Makasiini 8/2017 (7.12.) Sa m i Ka rp pi ne n M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä Sa m i Ka rp pi ne n M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä Jo ns er ed 4 EDISTYNEILLE METSÄNOMISTAJILLE Tapion verkkokurssi metsätalouden kannattavuudesta vei mukanaan mutta herätti myös kysymyksiä. Metsälehti 17/2017 (28.9.) 13 KÄSINVIILAUS KUNNIAAN Raivaussahan terän teroituskone Raite ei pärjää kokeneelle viilaajalle. Metsälehti 20/2017 ( 9.11.) 16 RAIVAUSSAHA TERÄVÄKSI Pöytälevyyn kiinnitettävä Raiten viilausteline on toimiva ja huolellisesti viimeistelty. Se sopii rankametsään ja ensiharvennuksille. 20 21.12.2017 / METSÄSTÄ 1 KÄTEVÄ, MUTTA KALLIS KAATAJA Kollerin mekaaninen kaatokiila on näppärä ja vahva apuväline isojen puiden kaatamiseen. Metsälehti 3/2017 (16.2.) METSÄLEHDEN KOKEILTUJA 2017 Raivaussahojen ykkönen ja monta muuta vempelettä 2 METSÄNOMISTAJAN KLAPIKONE Pilkemaster Evo 36 HC Lite on tehokas ja toimintavarma, urakkaluonteiseenkin klapien tekoon sopiva kone. Metsälehti 11/2017 (8.6.) 8 SÄHÄKÄSTI SÄHKÖLLÄ Makita DUC 303 -akkumoottorisaha on oiva peli mökkiläisille, rakentajille ja rankapuun sahaajille. Metsälehti 15/2017 (31.8.) 11 VIILAPENKIN KORVIKE Uittokaluston valmistuttama viilausteline on oiva apu raivaussahan terän kunnostukseen. Metsälehti Makasiini 7/2017 (26.10.) 15 HILJAISET HAASTAJAT Hinta vei akkukäyttöisen Makita DUC303C -moottorisahan voittoon Metsälehden akkusahatestissä
6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€!. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. 21 METSÄSTÄ / 21.12.2017 TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek
22 21.12.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S iskoksista Kirsi Pyy asuu Helsingissä, Katja Tammi Karjalohjalla. Ilman tuttuja se on vaikeaa”, Tammi pohtii. ”Tänne pitäisi tulla ainakin viikoksi sa”Tilan jokaisella aukolla on oma tarinansa”, Kirsi Pyy kertoo.. Pitäisikö metsäteollisuudella olla syytä huoleen. Etämetsänomistaja unelmoi lähimetsurista Luotettu metsätalkkari olisi iso apu, kun omaan metsään on miltei 700 kilometriä, sanovat metsänomistajasiskokset Kirsi Pyy ja Katja Tammi. Hän on suorittanut metsurikurssin. Pari vuotta sitten heistä tuli etämetsänomistajia, kun heidän äitinsä lahjoitti heille suvun metsätilan Oulusta. ”Tuo Esko on kyllä ollut meille iso apu. Ennakkoraivaus vältettävissä Nyt vireillä on 17 hehtaarin harvennusja ylispuuleimikon kauppa. Joka aukolla tarina Sisarukset toivoisivat yhtiön ostomiestä tai yhdistyksen neuvojaa läheisempää omahoitajaa metsilleen. Opiskelemillaan metsurin taidoilla ennakkoraivaus sujuisi Tammelta vaivatta, mutta esteeksi tulee monelle etämetsänomistajalle tuttu ongelma. ”Järkevästi toimien keskikokoinenkin metsä voi tuottaa kohtalaisen taloudellisen hyödyn.” Hän neuvoo, että hakkuut kannattaa keskittää. haamaan, siihen minulla ei tähän hätään ole aikaa.” Esko Hyttinen muistuttaa, että ennakkoraivausta ei tarvittaisi, jos metsikössä olisi parikymmentä vuotta sitten tehty taimikonhoito. Ainakaan tällä kertaa ennakkoluulo ei ole tiedon väärti. Stora Enso on luvannut hakata leimikon tänä talvena. Työ on saatava valmiiksi ennen kuin lumisateet tosissaan alkavat. ”Äiti kyllä ihmetteli, että valtatienkö te olette tänne teettäneet”, Pyy muistelee. Kierto alkaisi uudelleen, kun koko tila on kertaalleen käyty läpi.” ”Tuossa on tieaukko ja tuo syntyi, kun tädille hankittiin asunto. "Tarkoituksemme on kunnostaa vanhoja metsäojia, jotka ovat paikoin päässeet tukkeutumaan”, Pyy kertoo. Niinpä raivauksilla alkoi marraskuun lopulla olla kiire. Siskosten metsäyhtymän pinta-ala on noin 150 hehtaaria. Esimerkiksi sadan hehtaarin tilalla yhden vuoden hakkuut kohdistettaisiin kymmenen hehtaarin lohkolle, joka hoidettaisiin kerralla kuntoon. Siskokset myhäilevät, jokaisella aukolla ja taimikolla on tarinansa. ”Meillä on metsäkurssit käytynä”, Tammi vastaa. Se selvisi heti palstan rajalla. Lahjaveroaukko on toisella palstalla”, Kirsi Pyy luettelee. ”Se olisi nopeuttanut valtapuuston kehitystä, eikä raivattavaa alikasvosta olisi nyt riesana.” Tasaisuutta tuloihin Hyttinen toivoisi etämetsänomistajien opettajilta nykyistä enemmän talousajattelun korostamista. Nuoria, naisia ja vielä pääkaupunkiseudulta, jotain puunhalaajia siis... ”Äitimme on käyttänyt metsää säästäväisesti, joten nyt täällä on hyvät puustot”, Katja Tammi kertoo. Ostomies Esko Hyttinen luotsaa metsänomistajasisaruksia Katja Tammea ja Kirsi Pyytä uudelle harvennusleimikolle. Uudenkaan omistajapolven aikana metsiä ei ole hupuloitu. Siskosten metsätalous on siis tolkulla pohjalla. Stora Enson metsäasiantuntija Esko Hyttinen ilahtui näkemästään. Osa myyntituloista sijoitetaan takaisin metsiin. Harvennusleimikossa oli monin paikoin alikasvosta niin sankasti, ettei hakkuukone olisi suoriutunut hakkuusta ilman ennakkoraivausta. ”Näin hakkuutuloja saadaan tasaisesti. Hakkuita on tehty, jotta verot ja tienrakentaminen on saatu katettua. Pyy taas on opiskellut Suomen metsäkeskuksen ABC-kursseilla ja osallistuu Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:n toimintaan. Tanakka, juuri valmistunut penkkatie johtaa palstan perukoille. ”Syrjäisen palstan periltä olisi vaikea saada harvennuspuulle kantohintaa ilman tietä”, hän sanoo. Toivoisin silti, että löytyisi paikallinen luottoihminen, lähimetsuri, joka tietäisi, mitä milloinkin on meneillään. Parin vuoden jälkeen siirryttäisiin seuraavalle lohkolle
”Itse ongelma ei kuitenkaan poistu, vaikka saattaakin lykkääntyä”, Joensuu korostaa. Koko arktisella alueella esiintyvä tunturipöllö kärsii ilmeisesti ilmaston lämpenemisestä. Monesti huonolaatuinen räkämännikkö hakataan ja istutetaan kuuselle tunnistamatta boorinpuutosta. Oikeampi syy on, että peltoa on lannoitettu, mutta boorilla vain vähän tai ei ollenkaan. . . Suruaika ei ollut kunnolla ohi, kun Stora Enso toimitusjohtajansa Jouko Karvisen suulla ilmoitti yhtiön sulkevan Kemijärven sellutehtaan ja Summan paperitehtaan Haminassa. Monet metsälannoitteet sisältävät booria. "Melko kurjat" , kuvaili Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Risto Junttila paikallisten ihmisten tunnelmia marraskuun 2007 Metsälehdessä. "Sen jälkeen kansallinen perinne ei ole paljon painanut kansainvälisen yhtiön päätöksenteossa. ”Ongelmaa on myös alkuperältään nevaisilla turvemailla”, lannoitusasiantuntija Samuli Joensuu Tapio Oy:stä toteaa. . Ensin UPM päätti vuonna 2006 panna lapun luukulle Voikkaan paperitehtaalla Kuusankoskella. Booria lisätään yleensä muun lannoituksen yhteydessä. Vaivattominta on levittää lannoite uudistusalalle ennen muokkausta. Apu löytyy lannoituksesta. Boori vaikuttaa kasvusilmuihin niin ylhäällä, sivuilla kuin alhaalla juuristossakin ja vaikeuttaa näin puun ravinteiden saantia. Fakta LIINA KJELLBERG MAAILMAN reilusta 10 000 lintulajista 1 469 on uhanalaisia, selviää luontojärjestö BirdLifen tuoreesta uhanalaisarviosta. Kapinahenkeä oli ilmassa. Alueen metsänhoitoyhdistyksiin tuli yhteydenottoja, joiden henki oli, että "Stora Ensolle enää myydä kalikkaakaan" . Kun pellonmetsitysalueiden puustoa korjataan, boori saattaa jossain vaiheessa loppua. Boorin puutosta pidetään itäisen Suomen ongelmana, mutta vaivaa esiintyy muuallakin. Vaikea boorinpuutos johtaa toistuviin latvanvaihtoihin, jolloin sahapuuta ei saada koskaan. Terveyslannoituksessa riittää yksi lannoituskerta kiertoajassa. Sen maailmankanta on heikentynyt 80 prosenttia 15 vuoden aikana. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Puutoksia tiedetään olevan, mutta niiden laajuudesta ei ole kattavaa tietoa. Peltomänniköissä boorivaje on helppo havaita monilatvaisuutena ja haarautumisena. Lisäksi Anjalan tehtaalta suljettiin aikakauslehtipaperikone ja Kotkan paperitehdas pantiin myyntilistalle. Kyseessä ei näet ollut enempää eikä vähempää kuin legendaarinen "Norjan saha", jonka maahanmuuttaja Hans Gutzeit oli perustanut Kymijoen suulle vuonna 1872. Omatoiminen metsänomistaja ruiskuttaa päivässä reppuruiskulla tai pumppupullolla useita hehtaareja. Junttilan mielestä tulevaisuuden puutoimituksia jouduttiin kuitenkin pohtimaan kokonaan. Yleinen näkemys hänen mukaansa oli, että kannattava tehdas romutetaan. Luutamainen kasvutapa kertoo vajeesta Yleensä luullaan, että pellolla kasvavan männyn luutamainen kasvutapa liittyy valaistusoloihin. voidaan levittää yksinään. Liikaa annettuna boori on myrkky. "Mikään automaatio ei ole se, että Kemijärvelle aiemmin menneet puut menisivät muille Stora Enson tehtaille. Runsas käpytuotanto saattaa olla boorivajeen seurausta, sillä huonosti voivat puut pyrkivät usein lisääntymään ennen loppuaan. Ongelmana on etenkin talviaikainen pyynti Kiinassa. Boori on erikoinen hivenravinne: sitä tulee rannikon lähellä merestä sadannan kautta, mutta vain vähän. Silloin helpointa on käyttää nestemäistä boorilannoitetta. Kultasirkku on ainoa Suomen pesimälinnustoon luettu maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji. . Gutzeitin perustamasta yhtiöstä kehittyi EnsoGutzeit Oy, joka sittemmin muuttui ruotsalais-suomalaiseksi Stora Ensoksi. Sitä levitetään 15–20 litraa hehtaarille, sekoitettuna vähintään 30 litraan vettä. Peltomailla on yleensä runsaasti muita ravinteita, joten booria Boorinpuute vaivaa mäntyäkin Pitkään jatkuessaan puutostila näkyy puiden pituuskasvussa. Uhanalaisuusluokkia on kolme, joista äärimmäisen uhanalainen on korkein, erittäin uhanalainen toiseksi korkein ja vaarantunut alhaisin. Boorivaje vaikuttaa kaikkiin puulajeihin. Lannoite on levitettävä tasaisesti, ei pelkästään puiden tyville. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kymmeKultasirkusta äärimmäisen uhanalainen Se rg ei Je lis ee v nen lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky, tunturipöllö ja pohjansirkku.. . Kultasirkun metsästäminen on laitonta mutta edelleen yleistä. . BOORINPUUTOS . Lannoitus helppoa ja halpaa Lannoituksessa kaksi kiloa booria hehtaarille riittää puuston koko kiertoajaksi. Pohjoisimmassa Lapissa joinain vuosina pesivä tunturipöllö arvioitiin ensi kertaa maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Suomessakin pesinyt kultasirkku nostettiin arviossa korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan. Stora Enso oli valmis myymään myös ison osan omaa historiaansa laittaessaan myyntilistalle Kotkan sahansa, Metsälehti huomautti. Ruotsi on silloin kilpailukykyinen vaihtoehto Koillis-Lapin puille", hän sanoi. Metsäalan aurinko uhkasi laskea "Perinne ei ole paljon painanut kansainvälisen yhtiön päätöksenteossa." MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva M ännyn ja koivun boorinpuutokset tunnetaan huonommin kuin kuusen. 23 METSÄSTÄ / 21.12.2017 EERO SALA KYMMENEN vuotta sitten suomalaisesta metsäteollisuudesta alettiin puhua auringonlaskun alana. Reaktiot olivat niin Kemijärvellä kuin Kymenlaaksossa lähinnä järkyttyneitä. Kemijärvellä vieraillut Karvinen perusteli tehtaan lakkauttamista yhtiön suurten tehtaiden puuhuollon turvaamisella. Männyllä ongelma havaittiin ensin suometsissä. Ainekustannus on sadan euron pintaan hehtaarilla. Männyn boorinpuutoksen malliesimerkki on pellolla kasvava, pensastava ja tasalatvainen puu. Pitkään jatkunut boorinpuutos heikentää pituuskasvua. Norjan sahan kauppaaminen on seuraava askel suomalaisen teollisuushistorian alennusmyynnissä", Metsälehti maalaili. . Booria varastoituu maahan vaihtelevasti, ja kun maa uudistamisen yhteydessä muokataan, saadaan ravinteita vähän syvemmältä
Varpuspöllö on pöllölajeistamme pienin, vain punatulkun kokoinen. Esiin se tulee vasta ollessaan nälkäinen. Pikkupöllö on kiinnostunut sekä linnuista että pikkunisäkkäisLUONNOSTA Talvi verottanee myyräkantaa lähes koko maassa. Jos ravintotilanne on erityisen hyvä, saattavat pohjoisen pöllöt jäädä pesimään etelään. Myyrien aiheuttamaa taimituhoa on mahdollista pienentää lisäämällä pöllöjen viihtyvyyttä alueella. 24 21.12.2017 / PILKKEITÄ BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat L intuharrastajalla on hyvä myyrävuosi, kun metsissä ja vainioilla vipeltää yhtenään pieniä karvakorvia. Varpuspöllö iskee saaliin kimppuun aina, kun se on mahdollista. Maamme helmipöllökanta on taantunut metsiemme nuorentumisen myötä. Suomessa on kuluneen syksyn aikana nähty melko runsas hiiripöllöjen vaellus. Tutkijat ovatkin löytäneet varpuspöllön pöntöistä kymmenien myyrien ja pikkulintujen varastot. Useasti juuri tiaisten meteli paljastaa pöllön ihmiselle. Se on kuitenkin melkoinen pikkupeto kerätessään ruokavarastoja pahan päivän varalle.. Keskisessä Suomessa karvakansaa on runsaasti, mutta määrä romahtanee kuluvan talven aikana. Ilmastonmuutoksesta johtuvat, edelleen lämpenevät talvet saattavat etenkin eteläisessä Suomessa pysäyttää runsaat myyräkannat. Siinä missä lintuharrastaja pääsee myyrien ansiosta tarkkailemaan runsasta pöllökantaa, metsänomistajat ja puutarhurit harmittelevat näiden pikkunisäkkäiden aiheuttamia taimituhoja. Kolopesijänä hiiripöllö käyttää vanhoja palokärjen koloja, mutta kelpaa sille myös katkennut kelopökkelö tai ihmisen tekemä pesäpönttö. Tavallisimmin hiiripöllöt istuskelevat alueen korkeimman puun latvassa tarkkaillen myyrien liikkeitä. Kesän aikana suuret petomäärät ovat romahduttaneet myyräkantoja, ja syksyä lähestyttäessä nälkäiset pöllöt ovat lähteneet etsimään parempia myyrämaita. Länsi-Suomessa kannat ovat kasvussa ja saavuttanevat huippunsa vuonna 2018. Myös tämä pöllö käyttää pesänään vanhoja palokärjen koloja ja pesäpönttöjä. Paikallisilta lintuharrastajilta saa ohjeita pönttöjen tekoon. Paksu lumipeite antaa suojan pakkasia vastaan. Voimallinen vanhojen kuusikoiden hakkuu on valitettavasti vähentänyt helmipöllöjen elinmahdollisuuksia. Varpuspöllön saa helposti pesimään, jos pöntön vie vanhaan kuusikkoon. Hyvällä onnella voi saada valmiita pönttöjäkin. Pöllöistämme pienin on punatulkun kokoinen varpuspöllö. Lintulaudan kauhu Suuri ja harmaa lapinpöllö on salaperäinen itäinen laji. Hiiripöllön kotometsät ovat pohjolan selkosilla, mutta hyvinä myyrävuosina sitä nähdään myös eteläisemmässä Suomessa. Etelä-, Itäja Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevana talvena alhaiset. Metsänomistajan ja puutarhurin mielipide on päinvastainen. Tämä invaasio kertoo, että jossain itärajan takana on ollut hyvä pöllökesä. Jos metsässä riittää ravintoa, se pysyy poissa ihmisen näköpiiristä. Sille kelpaa myös järeä pökkelö tai ihmisen tekemä katoton pesälaatikko. Pöllöillä edessä niukat ajat tä, ja sen ilmestyminen lähettyville saa aikaan pakokauhun lintujen joukossa. Myyränsyöjille on odotettavissa niukat ajat suuressa osassa maatamme. Lapinpöllö valitsee pesäpaikakseen useasti esimerkiksi kanatai hiirihaukan tai muun petolinnun vanhan pesän. Pönttö tehdään perinteisen kottaraispöntön mittojen mukaan. Hiiripöllö tähyilee saalista yleensä näkyvällä paikalla. Etenkin Länsi-Suomessa metsänistuttajien on syytä miettiä ensi kesän istutuksia. Avuksi taimikoissa Tulevan talven sää vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pikkunisäkkäiden talvehtiminen onnistuu. Jos sen pesäpuuta koputtaa, pieni pää kurkistaa pesäkolon suulta tarkistamaan, ettei koputtelija ole näätä tai muu uhkatekijä. Se saattaa jopa tulla pihapiiriin lintujen ruokintapaikan houkuttelemana. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten maamme runsaslukuisin pöllö oli helmipöllö. Yksi tapa suosia myyränsyöjiä on viedä alueelle pesäpönttöjä. Linnuilla on ollut keväällä runsaasti ravintoa ja näin ollen myös isot poikueet
Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehden 21/2017 kommentissaan, että metsätalouden vesistöhaittojen ratkaiseminen on vaikeaa myös ympäristöjärjestöille. PANU KUNTTU metsäasiantuntija, MMT WWF Suomi Metsätalouden vesistöhaittoihin on ratkaisuja Metsälehden viime numeron pääkirjoituksessa mainittiin Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) yhteinen yksityismetsätalouden professuuri. Esimerkiksi hiilensidonta yksityismetsissä voi olla tällainen ekosysteemipalvelu. On jo pitkään tiedetty, että terälehdissä on voimakkaasti heijastava kerros, joka tekee niistä kiiltävät ja kirkkaankeltaiset. Samoin on lopetettava valtion kemeratukien käyttäminen soiden ojituksiin. Apulaisprofessorin ja vuodesta 1998 lähtien professorin tehtävää ovat hoitaneet muun muassa Vilho Pöntynen, Viljo Holopainen, Veijo Heiskanen, Olli Makkonen, Kustaa Seppälä, Ilpo Tikkanen, Veli-Pekka Järveläinen, Seppo Vehkamäki ja aikana 2005–2017 Heimo Karppinen. Ojitusten vesiensuojelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet pidättämään riittävästi humusta, kiintoaineita ja ravinteita. Leinikin hohtavankeltaiset terälehdet suuntaavat auringon säteilyn kukan keskelle ja tekevät siitä muuta ympäristöä lämpimämmän. Yksityismetsätalouden opetusta on annettu pitkään Helsingin yliopistossa. Tieto metsänomistajien metsätalouteen liittyvistä kannattavuuskäsityksistä ja kannattavuuden arviointitavoista tiloillaan on puutteellista. Sen sijaan vain itselleen ravintoa hakevat hyönteiset, kuten kärpäset, kovakuoriaiset, sääsket ja muut, viihtyvät kukissa usein pitkään, selvästi pitempään kuin nälän tyydyttäminen edellyttäisi. Olisikohan lämmöllä osuutensa siihenkin, että monet hyönteiset näyttävät viihtyvän pitkään lumpeen ja ulpukan kukissa. Leinikin kukat loistavat kuin pienet auringot paisteisella kedolla. PASI PUTTONEN Metsätieteiden laitoksen johtaja Helsingin yliopisto Yksityismetsissä paljon tutkittavaa Kumoaako testamentti avio-oikeuden. Jokamiehenoikeus sallii virkistäytymisen ja osin keräilyn yksityismetsissä. Yksityismetsätalouden professuurin päätyttyä yritämme ylläpitää alan opetusta muilla järjestelyillä. Timo Toivanen. Tutkimus jatkuu – Suomi isännöi kansainvälistä yksityismetsätalouden tutkijoiden kokousta 11.–13.6.2018 Vaasassa. Kansallisessa metsästrategiassa 2025 korostetaan aktiivisen ja yritysmäisen metsätalouden lisäämistä, tilakoon kasvattamista ja metsien aktiivista käyttöä tukevaa metsänomistusta. WWF työskentelee aktiivisesti ekologisesti kestävämmän metsänhoidon edistämiseksi, ja metsätalouden vesistöhaittoihin liittyen olemme esittäneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Avohakkuista tulisi luopua turvemailla. Erityisen merkittävä etu lämpimästä kukasta on varhain keväällä (rentukka, vuokot, kylmänkukat) ja kylmillä kasvupaikoilla, kuten tuntureilla (leinikit, lapinvuokko, unikot). Luonnonkasveilla ilmiö ei ole yhtä silmiinpistävä kuin auringonkukkapelloilla. Kun poimintahakkuun jälkeen käsittelyalalle jätetään riittävästi vettä haihduttavaa elävää puustoa, kunnostusojituksia ei enää tarvita. Ilma kukan keskellä lämpiää, mikä tietysti jouduttaa heteiden kehitystä mutta houkuttelee myös hyönteisiä viipymään kukassa. Sen on ajateltu olevan vain visuaalinen viesti pölyttäjille, mutta uudet tutkimukset osoittivat sen olevan enemmän. Ainakin keto-orvokin kukat katsovat aina kaikki samaan suuntaan, ja myös leinikit seuraavat auringon kulkua. Maljamainen kukka on lukuisilla muillakin kasveilla. Ojitusmätästyksestä pitäisi maanmuokkausmenetelmänä luopua kokonaan, koska se vastaa vaikutuksiltaan uudisojituksia. 25 PILKKEITÄ / 21.12.2017 METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA MAAILMALLA RAKENNETAAN aurinkovoimaloita, joissa sadat tai tuhannet peilit on sijoitettu kehiin niin, että ne heijastavat auringon säteilyn keskellä olevan tornin huipussa olevaan voimalaan. Suojakaistojen nykytilanne on vesistökuormituksen kannalta kestämätön, sillä Suomen metsien valtasertifiointijärjestelmän PEFC:n mukaan vesistöjen rannat saa hakata eikä muokkaamattoman osuuden tarvitse olla kuin 5–10 metriä leveä. Kimalaistyöläiset kiirehtivät kukasta kukkaan, jotta ehtisivät kerätä ravintoa pesässä odottaville toukille. Ympäristöjärjestöjä ei kuitenkaan ollut haastateltu juttua varten. Vuodesta 2005 lähtien professuuri oli yhteinen Helsingin yliopiston ja Metlan/ Luonnonvarakeskuksen kanssa. Vesistöjen suojakaistojen tulisi olla 20–30 metriä leveitä ja ne tulisi säilyttää puustoisina. Metsänomistajien ja metsätilojen tunnuspiirteiden, omistuksen tavoitteiden ja politiikan keinojen vaikutuksista puun myynteihin ja metsänhoitoon tarvitaan myös lisätietoa. Aurinkovoimalan pienoismalli SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN , kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsänomistusrakenteen ja omistajien tavoitteiden muutokset vaativat ajoittaista seurantaa. Metsätalouden apulaisen virka (apulaisprofessori) perustettiin jo vuonna 1906. Se johtuu varren toispuoleisesta kasvusta: varjon puolella oleva varren osa kasvaa pituutta ja kääntää koko mykerön aina kohti aurinkoa. Alan tutkimusta jatketaan, ja paino on tilatason kannattavuuden tarkastelussa ja kehittämisessä, jota tukee tieto metsänomistusrakenteesta ja omistajien tavoitteista. Tuttu ilmiö on auringonkukan kukinnon kääntyminen idästä länteen auringonkierron mukana. Lisäksi yksityismetsiin kohdistuu kysyntää tuottaa erilaisia julkishyödykkeitä, ekosysteemipalveluja. Metsän jatkuva kasvatus on yksi keskeinen ratkaisu vesistöhaittoihin. Jotkut lumpeen eteläiset sukulaiset tuottavat itsekin lämpöä kemiallisesti eivätkä luota pelkästään auringon säteilyyn. Kuppimainen teriö on kuin paraboloidi antenni, joka keskittää heijastuksen kukan keskellä koholla oleviin heteisiin ja emiöön. Leinikit ovat jo ammoin tehneet tästä voimalamallista toimivan pienoismallin. Ehkäpä ne nauttivat lämmöstä kuin keväisellä katuterassilla istuvat ihmiset konsanaan. Yksityismetsätalouden keskeisiä käytännön ja tutkimuksen kysymyksiä ovat metsätalouden, erityisesti tilatason metsätalouden, kannattavuuden selvittäminen ja keinot sen parantamiseksi
Veromuistio auttaa myös metsäveroilmoituksen täyttämisessä. Uutuutena palveluun kuuluu maksuton ja digitaalinen metsäveromuistio, jossa tärkeät tositteet säilyvät turvallisesti. Tutustu: op-metsa.fi Pidä huolta metsiesi aarteista. 26 21.12.2017 / PILKKEITÄ NYT PÄÄSET PUUSTA PITKÄLLE PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI: HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA OP Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja tuoton tulevina vuosina. Suosittu OPn metsävero-opas löytyy nyt kokonaisuudessaan OP Metsä -palvelusta
”Hannun hintaseuranta” metsätilojen ominaisuustietoineen on mahdollistanut kauppa-arvomenetelmän soveltamisen. Kansainvälistä ulottuvuutta muisteluihin tuovat ulkomaan työjaksot, joista näkyvin oli metsäattasean tehtävä Suomen Bonnin suurlähetystössä 1990-luvulla. Hyvän metsän tuntomerkit on hyvin kuvattu ja kirjan lopusta löytyy tiivistetysti kymmenen ohjetta metsän ostajalle. Lasermedia Oy 2017. Maakunnittain löytyy tilastotietoa myytyjen tilojen kehitysluokkaosuuksista, tukkipuun keskimääräisestä osuudesta ja puukuutiolle maksetusta hinnasta sekä hintaja puustokertoimet. Kirjan lopussa on myös lyhyt metsäsijoittajan sanasto ja monipuoliset liitteet. Liljeroos on ensimmäinen Suomessa, joka on seurannut systemaattisesti metsätilamarkkinoita. Samoin hän kuvaa esimerkein ammattilaisten laatimien tila-arvioiden vaihtelevaa tasoa. Metsätilamarkkinoiden kuvaus on kirjan parasta antia. Parviainen on tehnyt tarkkoja kalenterimerkintöjä, joiden pohjalta hän viileän täsmällisesti kirjaa tapahtumat ja tapaamansa henkilöt. Metsäkustannus 2017. ELIISA KALLIONIEMI ja epävarmuustekijöitä on paljon (niin kuin onkin). Metsätilakauppa-luku on selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu sekä riittävän yksityiskohtainen myös ensikertaa kiinteistökauppaa tekevälle. Metsätilamarkkinoita käsittelevä luku on kirjoitettu seikkaperäisesti, ja hinnanmuodostuksen analysointi perustuu yli 4000 kaupan ja lähes 200 000 metsämaahehtaarin analysointiin. Muuten kirja on omakustanteeksi hyvin kirjoitettu ja toimitettu. Hyvitämme sinulle mahdollisen hinnan nousun hinnan tarkistuskauden aikana. Metsän arvon määritysmenetelmät on kuvattu kansantajuisesti, mutta ne eivät juuri tuo uutta näkökulmaa asiaan. Hinnantarkistuskausi alkaa nyt! Aina paras HINTA PUULLESI UPM METSÄ KIRJAT Lukijakilpailun voittajat Metsälehden syyskampanjan ja metsäsanonnat-kampanjan voittajat on arvottu. Perusteellisia tapahtumakuvauksia olisi kirjassa ollut varaa karsia ja antaa enemmän tilaa näille asiantuntijan analyyseille. Siihen mahtuu muun muassa Joensuun tutkimusaseman nousu muutaman tutkijan työyhteisöstä yli sadan hengen tutkimuskeskukseksi koMetsäntutkimuksen huippuvuosia meassa puurakennuksessa. Metsätilan ostajan on hyvä tiedostaa, että parhaassakin tapauksessa metsävaratiedot perustuvat arviointiin, eivät absoluuttiseen mittaukseen. Tuottoarvomenetelmä on kuvattu varsin lyhyesti. Hannu Liljeroos on kirjoittanut ajankohtaisen kirjan metsäsijoittamisesta. 330 sivua. Metsäpalstan ostaminen voi jäädä tekemättä. Usein tarjouksen jättämiselle on kuitenkin melko lyhyt aika, mikä asettaa oman haasteensa perusteelliselle metsävarojen selvitystyölle. 27 PILKKEITÄ / 21.12.2017 Hannu Liljeroos: Metsäsijoittajan kirja. Aloittelevalle ensimmäisen metsäpalstan ostoa harkitsevalle kirja antaa hyvää perustietoa mutta jättää mielikuvan, että riskejä Perusteos metsäsijoittajalle Jari Parviainen: Metsädiplomaatti ja asiantuntija. Liljeroos luottaa relaskooppiin ja uudet menetelmät kuitataan nimeä mainitsematta. Hinta 42 euroa. Adlibriksen verkkokirjakaupasta hintaan 43,10 euroa. Tutustu etuun! Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.. Metsän arvon määrityksellä ei ole merkitystä, jos sen perusteena olevat metsävaratiedot eivät ole kohdallaan. Saatavana mm. Miten ostaja sitten voi varmistua tietojen oikeellisuudesta. Näistä johdetut lyhyet maakuntakohtaiset katsaukset ovat myös mielenkiintoista luettavaa. Ote on erilainen kuin esimerkiksi Metsäntutkimuslaitosta johtaneella Eljas Pohtilalla tai professori Erkki Lähteellä omissa muistelmissaan samoilta vuosikymmeniltä. Onnetar suosi seuraavia henkilöitä: 3 kpl husqvarnan moottorisahoja, á 409 € Pentti Aho, Palokka Juha salmela, Koivu Pentti Toivanen, Lieksa 2 kpl wiilubikeja, á 1390 € Keijo Laitala, oulu Heidi Tang, helsinki Lisäksi arvottiin 50 kpl lastun puhelinkuoria, á 32 €. 192 sivua. Monet Metsäntutkimuslaitoksen historian käänteet näyttäytyvät paljon dramaattisempina myös Jaana Laineen tänä syksynä ilmestyneessä historiikissa. Kirjasta on turha etsiä paljastuksia tai arvioita kollegoista vuosien varrelta. Jos noudattaa ohjeita, on huolellinen ja aikaa on riittävästi, metsätilan arviointi onnistuu. Metsätilan ostajan kompastuskivet on kuvattu luvussa Metsätilan arviointi. Parviaisen muistelmissa kiinnostavinta luettavaa ovat jaksot, joissa hän arvioi kansainvälisen kokemuksensa perusteella metsien suojelua tai paljon nähneenä tutkijana metsäntutkimuksen tulevaisuutta. Professori Jari Parviainen on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan kokemuksistaan Metsäntutkimuslaitoksella tutkijana, tutkimusjohtajana ja Joensuun tutkimusaseman johtajana. Hän on tehnyt oman kauppakohtaisen seurantansa "Hannun hintaseurannan" avulla uraauurtavaa työtä todellisiin metsävaratietoihin perustuvasta hinnanmuodostuksesta metsätilamarkkinoilla. Muistelmat työelämästä kattavat ajanjakson 1970-luvun tehometsätalouden kaudelta metsätalouden uuteen tulemiseen tällä vuosikymmenellä. Tähän Liljeroos antaa oikeastaan vain yhden keinon, maastotarkastuksen, ja kuvaa sen erityistä ammattitaitoa edellyttäväksi työksi. Summa-arvomenetelmä, joka on vallitseva menetelmä, saa paljon tilaa mutta vain vähän kritiikkiä. Aloittelevaa metsäsijoittajaa kehotetaan turvautumaan puolueettoman ammattilaisen apuun, mutta samanaikaisesti todetaan, että ammattilaisten arvioissa on merkittäviä eroja ja suoranaisia virheitä. Voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.. Sinänsä luku on seikkaperäisesti kirjoitettu. Ennen eläkkeelle jäämistään Parviainen ehti vielä hetken palvella vuonna 2015 aloittanutta Luonnonvarakeskusta. JORMA SAARIMAA Metsänhoitaja, AKA KIRJAT Kumppaninamme sinun ei tarvitse murehtia puun hinnan muutoksista. Kirja on perusteos metsäsijoittajalle. Olisi mielenkiintoista, jos Liljeroos ottaisi vielä tilakohtaiset tuottoarvolaskelmat osaksi hintaseurannan analysointia. Pääkohderyhmänä ovat kuitenkin ehkä yksityishenkilöt, joilla on jo jonkinlainen näkemys ja kokemus metsäomaisuudesta
30.500 €/tarjous, 591 kpl hp. 12.000 €. Palstalle ei tieyhteyttä. Mainio harrastuspalsta. 64 % eli n. Juvan Karkiamaan kylässä sijaitseva kahden tilan kokonaisuus. Metsäpalstalla Kääkänlampeen rajautuvaa rantaviivaa noin 250 m. Puuston kokonaismääräksi arvioitu 12/2017 tehdyn katselmuksen perusteella n. Puustoa n. Haemme laajenevan toiminnan takia toista metsäasiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kokonaispuusto n. 30 km. 75.700 €. Taimikonhoitotöitä tehty, puuston kehitysluokkajakauma tasainen. 200 m 3 . Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Hp. Metsämaata on n. Vesimatka mantereesta n. Kirjattu tieoikeus palstan eteläosan halki kulkevaa Särkisuon metsätietä pitkin, pohjoisessa myyntikohde rajautuu Savirannantiehen. 4 km:n päässä Punkaharjun taajamasta. 4 km päässä Enonkosken taajamasta. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. Kiinteistön peltoalue n. Mh. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Toimi täytetään sopimuksen mukaan keväällä 2018. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. 3585 m 3 . Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 115 m, ranta kivi/ hiekkapohjainen, upea näköala Akonselälle, suora yhteys Saimaan veneilyreiteille. 10 km, Savonlinnasta n. Yhtiön liikevaihto on lähes 400 miljoonaa euroa ja palveluksessamme on 750 henkilöä. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Palstan kokonaispuusto on n. Tehtävänäsi on osallistua puun ostoon, korjuuseen ja kuljetukseen hankinta-alueellamme. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Kokonaispuusto n. Alkuperäinen hirsiosa, n. Hakemukset pyydämme toimittamaan 10.1.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen henri.turtinen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Henri Turtinen puh. 20 km ja Kajaanista n. Koulutukseltasi olet metsätalousinsinööri tai muun vastaavan metsäalan koulutuksen käynyt. Tulemme valmistamaan vuonna 2017 lähes 1,3 miljoonaa kuutiota sahatavaraa ja kokonaispuunostomme on noin 3,5 miljoonaa m3. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Saavutettavuus erinomainen, sillä tilat rajoittuvat Karkeamaantiehen. 1995. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. 168 m³/ha. Rantaviivaa n. Helpompaa metsän omistamista! Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. Henkilöautolla perille. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksellasi varustettuna 4.1.2018 mennessä osoitteeseen jussi.torpo@versowood.fi Merkitse aihekenttään ”Hankintaesimies” ja oma nimesi. 0,8 ha on vuokrattu/viljelty. Suonenjoki-Kuopio-Vesanto -alueelle. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila, äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Metsät koostuvat taimikoista ja eri-ikäisistä nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä. 39.000 €. Hp. 2011 laaditun metsäsuunnitelman pohjalta päivitetty puuston kokonaismäärä tällä hetkellä on noin 1.600 m 3 . 140 000 €. Savirannalla sijaitseva metsäpalsta myydään määräalana. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Lisätietoja tehtävästä antaa Jussi Torpo p. Hoidon taso hyvä. Päärakennuksessa 3 huonetta, sali, keittiö, sauna, kylpyhuone/wc. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. V. Kokemus vastaavista työtehtävistä on eduksi. ASUINKIINTEISTÖ, Enonkoski Viehättävä peltomaiseman ympäröimä koti n. 155.000 €. Yksityismetsien pinta-ala on 23000 ha ja yhdistyksessä on jäseniä yli 600. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. Tasaiset ja kasvavat maat. 20.500 € METSÄPALSTA, Paltamo 24 ha. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. Reilun hehtaarin kokoisella tontilla järeä puusto, kallio suojaa pohjoisen tuulilta, lisärakentamiselle hyvä tasainen alue rannan ja talon välissä. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. METSÄTILA, Juva 6 ha. Valmistamme raakapuusta sahatavaran ohella erilaisia puun jatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormijatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liimapuuta, puusiltoja, meluaitoja, puhelinja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. Myynnissä määräala Timolan kiinteistöstä. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 44.500 €/tarjous. Pienemmällä 2380 m 2 tilalla purkukuntoiset rakennukset. 179.000 € / tarjous. Mainio kohde omatoimiselle metsänomistajalle polttopuupalstaksi ja pienimuotoisiin hankintahakkuisiin. 0500 339 277. 30 km. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 0400 947 815 Metsänomistajat MHY II 2x120_92mm 4.12.2017 13.45 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ASUINKIINTEISTÖ, Punkaharju, Kauvonniemi Vuonna 1979 rakennettu omakotitalo kauniilla lounaaseen avautuvalla rinnetontilla Pihlajaveden rannalla, n. Mh. Hinta 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. 550 m 3 . Aiempi työkokemuksesi puunhankinnan parissa on suureksi eduksi. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 3.100 m³. Toimenkuvasi määritellään osin myös työkokemuksesi ja osaamisesi huomioon ottaen, mutta ensisijaisesti toivomme Sinusta tulevan yhdistyksemme Suometsien hoidon ja energiapuun korjuun asiantuntija Arvostamme aktiivisuutta ja markkinointihenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työskentelyyn. 170 m², on vuodelta 1900, pesuja saunatilat käsittävä laajennusosa on rakennettu v. 28 21.12.2017 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Versowood-konserni on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. Palkkaus on YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Hyvin saavutettavissa oleva palsta; etäisyys Paltamosta n. Hp. HAEMME METSÄOSASTON PALVELUKSEEN Hankintaesimiestä II Iin metsänhoitoyhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa. Mh. Pihapiirissä vanha hirsiaitta ja navettarakennus, jossa autotalli, ulkosauna ja liiteri. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). Henkilönä olet ahkera, reipas, yhteistyökykyinen ja viihdyt perinteisessä metsämiesporukassa, sekä omaat hyvät taidot hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa. Luonteeltasi olet työtä pelkäämätön, muuttuviin tilanteisiin nopeasti sopeutuva ja olet valmis tarttumaan koviinkin haasteisiin. Hp 120 000 €. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat myyntituottoja jo varsin pian. 040 553 2335 sekä hallituksen puheenjohtaja Antero Kurttila puh. 30.500 €/tarjous, 400 kpl hp. 17,5 hehtaaria. Lisätietoa: http://www.upmyhteismetsa.fi/avainluvut/pohjanmaan-yhteismetsa/Pages/Default.aspx Hp.104.000€ / tarjous, osuudet voidaan myydä myös erissä esim: 400 kpl hp. YHTEISMETSÄOSUUKSIA, Ähtäri 731,6 ha
Tehtävä vaatii itseohjautuvuutta, aloitekykyisyyttä, valmiutta nopeatempoiseen työhön ja innovatiivisuutta. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Samalla muutut myös itse. 29 PILKKEITÄ / 21.12.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Muuttamalla maailmaa muutamme myös itseämme: kehitämme uusiutuvien materiaalien asiantuntemustamme täyttääksemme asiakkaittemme tarpeita ja ratkaistaksemme monia nykypäivän raaka-aineisiin liittyviä haasteita. Stora Enso on uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puurakennuselementtija paperiratkaisujen johtava maailmanlaajuinen toimittaja, jolla on noin 26 000 työntekijää 35 maassa. Kyllä artikkelin kirjoittajalta Jere Maliselta kuin myös maaja metsätalousministeriön erätalousyksikön ylitarkastajalta Janne Pitkäseltä näyttää arkitodellisuus valitettavasti unohtuneen täysin. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Kun varsin monen kokeen lintutiheys on ollut alle yksi lintu kuljettua kilometriä kohti, niin kyllä se kertoo hyvin, missä tälTalvilinnustusta saadaan odotella lä hetkellä mennään. 09 315?49?803 Eero Sala p. Edellä mainittuun lintutiheyteen on laskettu myös pyyt, jotka vielä nostavat saatua tulosta. Jahtikaudesta hengissä selvinneiden vähälukuisten mutta lisääntymiskykyisten teerikukkojen on mielestäni hyvin perusteltua saada rauhassa valmistautua uuteen lisääntymiskevääseen näinä ankeina aikoina. Odotamme sinulta viestinnän korkeakoulututkintoa sekä vähintään 3-5 vuoden työkokemusta viestinnän työtehtävistä monikanavaisessa ympäristössä. Teerien ja metsojen tämänhetkinen niukkalukuisuus näkyy hyvin esimerkiksi lintua haukkuville pystykorville pidettyjen linnunhaukkukokeiden yhteydessä kerätyistä lintuhavainnoista. storaenso.com/careers. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Viestintäpäällikkönä keskeisiä työtehtäviäsi ovat taustoittava mediatyö, yritysvastuuviestintä, kriisiviestintä, sisäinen viestintä, kirjoittajaverkoston ylläpito ja aktivointi sekä paikalliset mediakoulutukset. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Kun kuluneen jahtikauden alhaiset lintukannat todettiin jo heinä-elokuussa tehdyissä maastolaskennoissa, olisi ollut viisasta lyhentää metsästysaikoja vieläkin enemmän. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, jossa on mahdollisuus tehdä erilaisia viestinnän työtehtäviä ja olla mukana kehittämässä uutta mukavassa ja rennossa työyhteisössä. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Pyy onkin ollut monessa kokeessa eniten havaittu laji. Lue lisää ja hae tehtävää 31.12.2017 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Tavoitteemme on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin. ANTERO PASANEN Mh, evp ja kansalliskoiramies Vielä ehdit lähettää metsäveroaiheisen kysymyksen Metsälehti Makasiinin veronumeroon. Kysy verotuksesta LUKIJALTA Tule muuttamaan maailmaa. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Aikaa on vuoden loppuun asti. Tunnistitko itsesi. Voit kirjoittaa meille osoitteessa www.metsalehti.fi/kysely tai lähettää postia osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit lähettää myös metsäverotukseen liittyvän kommentin. Kuluneen syksyn metsästysaikoja lyhennettiin onneksi pitkästä aikaa ja aivan aiheellisesti, koska takana on ainakin kolme huonoa lisääntymiskevättä. Myös monet ajan hermolla olleet metsästysseurat reagoivat huonoihin teerija metsokantoihin ja joko rauhoittivat ne tai asettivat saaliskiintiön. 040 506 1162 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Viestintäpäällikkö Haemme Viestintäpäällikköä Stora Enso Metsän viestintään vakituiseen työsuhteeseen Helsinkiin. Pieniäkään perusteita talvimetsästykseen ei ole horisontissa. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Mutta ministeriössä ei sitä päätöstä ilmeisesti rohjettu tehdä. Ei herätellä turhaa toivoa ”huurreteerien” posautteluista vielä pitkään aikaan. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Ja nämä lintukokeet pidetään yleisesti hyviksi havaituissa lintumaastoissa, jotka on ennen kokeita käyty katsomassa ja kokeisiin valittu. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 359 (LT/16) Lukijoita 147 000 (KMT/16–17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehdessä 20/2017 herkuteltiin urosteerien mahdollisella talvimetsästyksellä joskus tulevaisuudessa. Liity joukkoomme. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Valitsemme kysymyksistä mielenkiintoisimmat ja vastaamme niihin lehdessä. You are the opportunity
Eduskuntatalon täysistuntosalin puuverhoilussa on käytetty muun muassa palisanteria.. Nurinoita myös lievensi tosiseikka, että ohuella jakarandaviilulla päällystetyt suuripintaiset kalusteet olivat pääsääntöisesti mäntytai koivurunkoisia sisältä. Kuulento KOSKITUKKI Maatalousja metsätieteiden maisteri VILLE PARKKINEN aloitti Koskitukilla metsäjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 8. Jakarandaa on käytetty täysistuntosalissa, puhemiehen huoneen kalusteissa ja hallituksen kokoushuoneen pöytälevyn kannessa. Puheenjohtajalla oli tyypillisesti korkein selkänoja ja muilla jäsenillä matalampi. JUHA HENDUNEN, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija, Heinola. Maailma on matkalla kohti ilmastoystävällisempää yhteiskuntaa, ja pieni Suomi näyttää esimerkkiä. Kansanedustajat työskentelivät jo istuntosalin kiiltävien jalopuupulpettiensa ääressä ennen siirtymistään joululomalle. ), jota markkinoidaan kauppanimillä jakaranda tai ruusupuu. Viimeksi hän työskenteli hankintapäällikkönä UPM:llä. Hän seuraa tehtävässä JAN-ERIK ENESTAMIA. Tammeakin löytyy, mutta lähinnä parketin muodossa. joulukuuta alkaen. Mitä korkeampi selkänoja, sitä arvokkaampi istuja. Maailman suurin, uudenaikaisin ja puhtain pitkäkuituista sellua tuottava tehdas käynnistyi syksyllä, mutta jo pitkän aikaa ennen käynnistymistään tehdashanke on luonut tulevaisuuden uskoa Suomen metsäsektorille ja koko yhteiskuntaan. PEFC SUOMI Maatalousja metsätieteiden kandidaatti CHRISTINA GESTRIN on valittu Pefc Suomen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2018–2019. Viisi vuotta myöhemmin näyttää siltä, ettei komissio oikein itsekään uskonut, että moisia hankkeita saataisiin todellisuudessa aikaan. Kun taloa aikoinaan rakennettiin 1925–1931, valvoi talon pääarkkitehti Johan Sigfrid Sirén tarkasti, mitä puulajeja talon sisustuksessa piti käyttää ja miksi. Viereistä valtiosalia jäi jäyhän arvokkaasti juhlistamaan talon virallinen joulupuu, perinteinen suomalainen metsäkuusi – ei jalokuusi. Se oli suuri missio, ja siinä onnistuttiin – vähän niin kuin kuun valloitus aikoinaan, jos pikkuisen liioitellaan. Suomi toivoo, että EU:n biotalousstrategian päivityksessä kiinnitetään huomiota myös ekosysteemipalveluihin. Sahinjoki on aiemmin työskennellyt Hankkija Oy:llä maatalousmyyjänä ja sittemmin raskaskonemyyjän tehtävissä. Parhaimmillaan istuntosalin pöytäpinnat ovat saaneet jopa toista sataa ohutta lakkakerrosta. HENKILÖKOHTAISESSA ELÄMÄSSÄ NÄIN joulun alla käytän ekosysteemipalveluita konkreettisesti hyväksi. Oikean jakarandan (Jacaranda mimosifolia ) tai ruusujen kanssa sillä ei ole kasvitieteessä muuta yhteistä kuin markkinamiesten keksimä erheellinen nimi. Tosiasiassa kyseessä on palisanteri (Dalbergia sp. LVI-asentaja ANTTI KAKSONEN on nimitetty Kesla Oyj:n Traktorin metsävarusteet -liiketoiminta-alueen huoltopäälliköksi syyskuusta 2017 alkaen vastuualueenaan tuoteryhmän jälkimarkkinoinnin koulutusja tukitehtävät. 30 21.12.2017 / PILKKEITÄ NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Gestrin työskenteli kansanedustajana vuosina 2000–2015 ja sitä ennen muun muassa ministerien avustajana. Merkonomi JYRKI SAHINJOKI on nimitetty Kesla Oyj:n Traktorin metsävarusteet -liiketoiminta-alueen myyntipäälliköksi maaliskuusta 2017 alkaen vastuualueenaan kotimaan myyntiverkosto. Käyttöä puolustettiin puumateriaalin kauneusarvoilla ja kovan puuaineksen suurella kulutuskestävyydellä. ANTERO AHO, metsätalousneuvos, Reisjärvi (perhepiirissä, ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 5.1. Metsä Groupin päätös käynnistää uuden biotuotetehtaan suunnittelu tuli julkisuuteen keväällä 2014 uutispommina, ja siitä lähtien hankkeen vaiheita on seurattu tiiviisti ja hyvillä mielin. Puulajin lisäksi hierarkkista järjestystä ilmennettiin tuolin selkänojan korkeudella. HANKE EI OLE herättänyt innostusta pelkästään kotimaassa, vaan myös Brysselin päässä Äänekosken biojalostamo on ollut suuren kiinnostuksen kohteena. Eduskuntatalon remontissa pyrittiin kunnioittamaan talon alkuperäistä ulkoasua. Remonttia valvoi Museovirasto. Metsät, pellot, puhdas vesi, aurinko ja tuuli ovat esimerkkejä ekosysteemipalveluista, mutta myös luontomatkailu mainitaan usein esimerkkinä. Alimmista sihteerintuoleista puuttuivat kokonaan käsinojat – tosin eduskunnan pääsihteerillä oli kelpo visakoivutuoli käsinojineen. HEIKKI KAUKO, metsänhoitaja, Rauma 80 VUOTTA 20.1. NUORTEVA 95 VUOTTA 6.1. PERTTI KAMULA, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Utajärvi MERKKIPÄIVÄT NYT OLEN KÄYNYT Suomen biotalouden Mekassa eli Äänekoskella. Äänekosken biotuotetehdas onkin komissiolle kuin taivaan lahja, joka osoitti, että biojalostamon rakentaminen on mahdollista myös käytännössä. Metsäbiotalouden avulla on mahdollista vaikuttaa myös niihin, koska esimerkiksi metsissä samoilulla on suoranaisia myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, ja elinvoimaiset metsät sitovat tehokkaasti hiilidioksidia. NIMITYKSIÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Suomen 100-vuotisen juhlataipaleen kunniaksi eduskuntatalon puupinnat on puleerattu edustuskuntoon osana mittavaa monivuotista remonttia. Puuosat on puhdistettu ja pintakäsitelty, kuluneet pinnat paikattu ja mahdolliset purukumit poistettu. joulukuuta. Muita ulkomaisia jalopuumateriaaleja olivat kaukasialaisen pähkinäpuun visa ja juuriviilu, musta ebenpuu koristeupotuksissa sekä afrikkalainen raidallinen zebrano. Talon rakennusvaiheessa brasilialaisen jakarandan käyttöä kritisoitiin ”hienosteluna” kotimaisuuden kustannuksella. Fritzellä on vankka ja pitkäaikainen kokemus metsäja turvemaaperän mikrobien tutkimuksesta sekä modernien tutkimusmenetelmien hyödyntämisestä ja kehittämisestä. UNTO KOTIPALO, metsätalousneuvos, Kuusamo (matkoilla) 60 VUOTTA 23.12. (ei juhli) 3.1. LUONNONVARAKESKUS Filosofian tohtori HANNU FRITZE on nimitetty Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin määräaikaiseen viisivuotiseen tehtävään 1. Vanhojen puuosien entisöinti alkuperäiseen loistoonsa on vaatinut erityistä ammattitaitoa ja kärsivällisyyttä. Siinä missä Westminsterin parlamenttihuone Lontoossa on vuorattu lattiasta kattoon enimmäkseen tammella, on Suomen eduskuntatalon puusisustus puulajirakenteeltaan monimuotoisempi. Myös suomalaista visaja loimukoivua käytettiin arvotiloissa ja honkapaneelia puhemiehen huoneessa. Kun komissio julkaisi nykyisen biotalousstrategian vuonna 2012, yhtenä suurena tavoitteena ja haaveena oli rakentaa Eurooppaan uusia biojalostamoita, joiden tuotteet perustuisivat fossiiliraaka-aineiden sijasta uusiutuviin luonnonvaroihin. Se selviää komission taustadokumenteista, joita on kirjoitettu EU:n biotalousstrategian päivitystä silmällä pitäen. Arvokkaimpia jalopuita käytettiin ”jaloimmissa huoneissa”. Olen onnellinen, että saan ostaa tuoreita koivuhalkoja bensa-asemalta ja joulukuusen torilta. Kaksonen on toiminut usean vuoden ajan Keslalla huoltoasentajana ja sitä ennen muun muassa raskaskoneja teollisuushydrauliikka-asentajana. Jolkkonen on työskennellyt aiemmin Hankkija Oy:llä konemyynnin parissa. Perinteinen erikoislakka on valmistettu intialaisen kirvan sellakka-nimisestä eritteestä. Se on haasteellista etenkin siksi, että ihmisten on vaikea ymmärtää, mitä sanahirviö oikein tarkoittaa. KESLA OYJ Agrologi JESSE JOLKKONEN on nimitetty Kesla Oyj:n Traktorin metsävarusteet -liiketoiminta-alueen tuotepäälliköksi. Päärakennuksen kalusteissa puulajit korostivat tietyssä määrin huonetta käyttävien valta-asemaa. Eduskuntatalon päärakennuksessa osa puista on tuotu lähimetsiä huomattavasti kauempaa – aina tropiikista saakka. Palisanteri hierarkian huipulla Eduskuntatalon puulajihierarkian huipulla on ”eksoottiEduskuntatalon jalopuut nen eteläamerikkalainen jakaranda”. Erityisen kiitollinen olen siitä, että sain tehdä elämysmatkan Äänekoskelle. EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENNETAANKIN nyt missioiden pohjalta, ja tavoitteeksi asetetaan suuria parannuksia nykytilanteeseen verrattuna esimerkiksi terveyden ja ilmastonmuutoksen osalta. Professuurin alana on maaperän eliöstön ja biologisten prosessien tutkimus
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 31 PILKKEITÄ / 21.12.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Jouluristikon 2017 vastausten tulee olla perillä 18.1.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄRISTIKKO 23 Metsäristikko 20, oikea ratkaisu. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäristikosta 20 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Lehtola, Helsinki, Martti Pesonen, Vesikoski ja Matti Törmä, Akaa. Kuoreen tunnus ”Jouluristikko 2017”
Metsäkustannuksen asiakaspalvelu on suljettuna 23.12.2017–1.1.2018. Palvelemme normaalisti taas tiistaina 2.1.2018. M etsalehden vaki toivottaa lukijoilleen ja antoisaa uutta vuotta 2018! Kuva Irja Lehtinen