Metsälehti 23/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6493_.indd 1 14.12.2018 17.54. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2018 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 8 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA J A D IG IA JA SS A Koeajossa Lada 4x4 Puukauppa Millainen leimikko käy kaupaksi. DIGIMETSÄ TUTUKSI METSÄNOMISTAJA Insinööri palasi kotitilalleen 23 kysymystä taimista ARI EINI VIRANOMAISELLE ASIAKAS ON YKKÖNEN TYKKYÄ VAI LUNTA. RAHASTOT SUUNTAAVAT YKSITYISMAILLE ›› Pertti Kilpeläinen innostui sähköisistä metsäpalveluista 20
Edustajisto käyttää omistajajäsenten ylintä päätöksentekovaltaa. Edustajistovaalien yhteydessä valitaan myös piiritoimikuntien jäsenet. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa päättää osuuspääoman korosta, osuuskunnan säännöistä ja vahvistaa tilinpäätös. Piiritoimikuntien tehtävänä on toimia yhdyssiteenä jäsenistön ja puunhankinnan ja metsäpalveluiden välillä. TERVETULOA VAALITILAISUUKSIIN TAMMI–HELMIKUUSSA Tilaisuuksissa voit perustaa valitsijayhdistyksen, asettaa ehdokkaita sekä tutustua vaalipiirisi jäseniin. Meidän Metsässä valtaa käyttävät edustajistovaaleilla valitut tavalliset metsänomistajat eli Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet. EHDOKKAAKSI HELMIKUUSSA 2019 Lähde mukaan rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille. Katso lähin vaalitilaisuutesi osoitteessa METSAVAALIT.FI. Etsimme tulevaisuudesta kiinnostuneita metsänomistajia edustajistoomme. Kuvassa muraalitaiteilija David Popan puupohjaiselle, biohajoavalle materiaalille tekemä ympäristötaideteos ”Meidän metsä”. 6490_.indd 2 14.12.2018 17.54. METSÄN TAHDON OLLA
S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Harsintakuusikko myytiin runkohinnalla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Tukkia melkein puolet 56 TILAKAUPAT : Suursijoittajat yksityismailla 57 KOEAJOSSA : Lada 4x4 LUONNOSTA 61 PAKINA : Onnellisia vahinkoja 62 LUHTA : Tykky on kuuraa 68 KUKA KULKI TAIMIKOSSA. 47 PIKATESTI : Akkukengät pakkaselle 48 PERINTÖMETSÄ : Unohtuiko lainhuuto. 15 KOTIMAISUUS VALTTIA KUUSIKAUPASSA 16 LUKIJAN KUVA : Tunnistatko puun. Metsälehti Makasiini 3 18 57 62 S. S. 73 ENNEN & NYT : Männiköstä tuli koivikko 74 TUOTE & TEKIJÄ : Haaveista totta 76 MAKASIINIKRYPTO 80 PILKKEET : Turvapaikkana ruokakaappi 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Metsäeskarissa ei ole kiire PE TT ER I KI VI M ÄK I M IK KO RI IK IL Ä JORMA LUHTA SEPPO SAMULI KOEAJOSSA: LADA 4 X 4 TUOTE & TEKIJÄ HAAVEISTA TOTTA LUHTA: TYKKY ON KUURAA METSÄ SIIRTYI DIGIAIKAAN 6747_.indd 3 14.12.2018 16.59. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsä lähellä 6 METSÄNOMISTAJA : Kotitilasta kasvoi leipäpuu 12 ENNÄTYSTÄ URAKOIMASSA 14 METSÄTYYPPI : Mikä on sirpalealue, Sauli Härkönen. TALOUS 51 RAHAPUU : Miksi pidän kasvatusmalleista 52 PUUKAUPPA : Mikä takaa leimikon kysynnän. 74 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. TEEMA 18 METSÄ SIIRTYI DIGIAIKAAN 28 VAIKUTTAJA : Ari Eini on muutosjohtaja OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 23 kysymystä taimivalinnasta 40 TIE METSÄNOMISTAJAKSI : Puukauppa 42 TUTKIMUS : Stressi kuriin virtuaalimetsässä 43 ALLAKKA : Kauhomalla rahaa kuusikaupasta 44 KYSY POIS : Minkä eläimen jäljet
Aivan vielä kaikki ei käy käden käänteessä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 6732_.indd 4 14.12.2018 16.48. Toimittaja Tiia Puukila perehtyi metsänomistajien digitaalisiin palveluihin. Alku metsätalouden digitalisaatiossa on kuitenkin erittäin hyvä. Onneksi kuvaaja Seppo Samuli patisti meitä.” simmäinen kaikille avoin puukauppapaikka, jolla puolentoista vuoden kuluessa on kilpailuttanut leimikoitaan jo yli 15 000 metsänomistajaa. Mitä mieltä sinä olet. Kaikki eivät halua tai voi hoitaa asioita tietokoneen välityksellä. Puukaupan tai taimikon kunnostuksen voi laittaa alulle keittiön pöydän ääressä, muutamalla napin painalluksella. Havainto on aivan oikea. » PÄÄKIRJOITUS TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ 4 Metsälehti Makasiini Metsä lähelle UUDET DIGITAALISET sovellukset tekevät metsänomistajasta entistä vankemmin oman metsänsä toimitusjohtajan. Olemme uudistaneet lehteä, ja omasta mielestämme se on nyt entistä parempi. Robottien lisäksi tarvitaan ihmisiä, joilta voi kysyä neuvoa. Päätösten tueksi on helposti saatavilla ajantasaista tietoa, ja verkossa metsään on lyhyt matka, vaikka se sijaitsisikin kaukana. Mielellämme otamme vastaan palautetta siitä, miten olemme onnistuneet. Monet palvelut ovat myös hankalia käyttää. Sivulta 18 alkavasta jutusta selviää, että kehitteillä on paljon uutta mielenkiintoista liittyen robotiikkaan ja tekoälyyn. Valtion tuella synnytettiin muun muassa enMIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Metsälehti on tuonut läpinäkyvyyttä metsätilakauppaan seuraamalla tilojen hinnanmuodostusta. Metsätieto ja sähköiset palvelut on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, joten digitaaliseen kehitystyöhön on ohjattu valtion budjeteissa rahaa miljoonia euroja. Lue lisää uudistuksesta sivulta 75. Poikkeuksen tekivät metsäeskarin lapset, jotka juoksivat sellaisella vauhdilla puiden ympäri, etten tahtonut pysyä kameran kanssa perässä” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Innostuimme keskustelemaan metsäsovelluksista lehtori Pertti Kilpeläisen kanssa niin antaumuksella, että aurinko oli laskea ennen kuin ehdimme metsään. TUNTUUKO METSÄLEHTI Makasiini tällä kertaa jotenkin erilaiselta. Se, mikä palvelunkehittäjän tehokkaalla tietokoneella toimii moitteetta, voi syrjäseudulla aiheuttaa ongelmia, jos yhteydet ovat huonot. Ilman niitä edistyminen olisi ollut paljon hitaampaa. Luvassa on uusia sovelluksia, joilla metsien hoito ja hallinnointi paranee entisestään. Digihuumassa täytyy kuitenkin muistaa, että tässäkin asiassa on kuunneltava asiakasta. Kehitys jatkuu ja tästä eteenpäin jokaisessa Makasiinissa esitellään toteutunut metsätilakauppa.” SEPPO SAMULI VALOKUVAAJA ”Yleensä metsä rauhoittaa kuvattavaa
KUVA: KAISA SIRÉN 6732_.indd 5 14.12.2018 16.48. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuvat otettiin keskipäivällä, jolloin valoisaa aikaa oli reilun tunnin verran. Ounasvaaran talvikävelyreitillä, aivan Rovaniemen lähituntumassa viime viikon tiistaina lumesta nauttivat niin eläimet kuin ihmisetkin. Metsälehti Makasiini 5 NAPAPIIRIN metsässä on tuoretta lunta, joka tuo valoa päivään ja tekee metsän kauniiksi
6445_.indd 6 14.12.2018 16.50. Niinpä Rinta-Kurikan ostamalla tilalla lähes kaikki metsät olivat päätehakkuukypsiä. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA Edellinen omistaja lykkäsi hakkuita vuosikymmenien ajan
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 6445_.indd 7 14.12.2018 16.50. Juha Rinta-Kurikan panosta metsiensä hoidossa ei silti kannata väheksyä. Metsälehti Makasiini 7 KOTITILASTA KASVOI LEIPÄPUU Kun maa työntää ja taivas vetää, niin kasvaahan se puu Pohjanmaallakin
Vuonna 1999 ensiharvennuksessa korjattiin 37 kuutiometriä hehtaarilta ja 2014 harvennettiin 58 kuutiota hehtaarilta, josta osa jo tukkia. Metsäala on noussut 400 hehtaariin. Tosin männikön päätehakkuuseen on vielä parikymmentä vuotta aikaa. Metsät on pyritty hankkimaan mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Viimeiset neljä vuotta olen ollut päätoiminen metsätalousyrittäjä ja viljelen kotitilan peltoja siinä sivussa.” Metsätalous ei Etelä-Pohjanmaalla ole kaikkein tavallisin elinkeino, maatilojen metsäpinta-alat ovat yleensä olleet vähäisiä. Tilojen oston hän aloitti jo Ruotsissa ollessaan. Metsä on lannoitettu kahteen kertaan. Minulle ne ovat otollisia kohteita, kun teen itse kaikki metsänhoitotyöt eikä hoidosta tarvitse maksaa ulkopuolisille.” ”Metsätilakaupassa hinnoitellaan jotain ihan muuta kuin puuntuotannollisia näkökohtia.” Juha Rinta-Kurikka palasi kotitilalleen Ruotsissa viettämiensä vuosien jälkeen. Hän palasi takaisin kotiseudulle ennen kuin Valmetin metsäkonetuotanto lopulta siirtyi japanilaisen Komatsun omistukseen. Siitä on nyt 40 vuotta ja paikalla on tukin mitat saavuttanut kasvatusmetsä. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini L L A A N A arno-my rsk y n vuonna 1978 runteleman metsän sijoilla Kurikassa. Metsikkö on hieman ympäristöstään kohoavalla kankaalla. 6445_.indd 8 14.12.2018 16.50. Reissusta piti tulla vain vuoden parin pyörähdys, mutta lopulta vierailu Merenkurkun tuolla puolen vierähti kahdeksaksi vuodeksi. ”Nyt tässä on puustoa arviolta 200 kuutiometriä hehtaarilla”, Rinta-Kurikka esittelee. Isä vastasi, että sitten kun sinä olet vanha tutajava faari.” Rinta-Kurikka täyttää seuraavaksi 54 vuotta eikä vaikuttanut kovinkaan tutajavalta eikä myöskään vaarilta, joten isän ennustus ei ihan pitänyt kutiaan. ”Kysyin silloin häneltä, että milloinkahan tästä pääsee seuraavan kerran kaatamaan puita. Kankaalle jätettiin siemenpuut ja maapohja laikutettiin. Maanomistaja Juha Rinta-Kurikka kutsuu paikkaa vuoreksi, Keski-Suomen maisemiin tottuneelle mäntykangas ei näytä kummoiselta mäeltä, mutta se ei nyt ole olennaista. Muuten ei nähtyjä hintoja voi perustella.” Hyviäkin ostoskohteita toki voi edelleen löytyä. Insinööri, joka palasi kotiin Rinta-Kurikka asuu kotitilallaan Kurikassa. Eikä Rinta-Kurikan kotona ollut Aarno-myrskyn aikaan metsää kuin kolmekymmentä hehtaaria, mutta mies on laajentanut ostamalla metsätiloja sekä sukulaisiltaan että vapailta markkinoilta. Nykyisellään metsämaan hinta on korkea, eikä houkuttelevia ostokohteita ole helppo löytää. Hän muistelee, kuinka koululaisena kulki iltapäivisin myrskytuhoalueen kautta katsomassa, miten isä korjasi tuulenkaatomäntyjä. Järeäpuiseksi varttuneen kasvatusmetsän tarina alkoi Aarno-myrskystä, joka runteli kankaalla 1970-luvun alussa kasvaneen petäjätukkimetsän tärviölle. Koulutukseltaan mies on diplomi-insinööri. ”Esimerkiksi mittavat taimikonhoitorästit alentavat metsäpalstojen hintoja. Hän suunnitteli Valmetin metsäkoneita ensin Kurikassa ja siirtyi 1990-luvun laman aikaan Ruotsin Uumajaan, jonne Valmet metsäkoneidensa valmistuksen silloin siirsi. Harvennuksia on tehty kaksi. ”Välillä huomaa, että metsätilakaupassa hinnoitellaan jotain ihan muuta kuin puuntuotannollisia näkökohtia. ”Palasin Kurikassa toimivan Velsan palvelukseen
Sinne hän on kirjannut riveittäin kaikkien 233 metsikkökuvionsa tiedot: mitä on tehty ja milloin. Metsälehti Makasiini 9 Perheetön Rinta-Kurikka kaavailee aikanaan luopuvansa metsistään, mutta vielä ei ole sen aika. ”En minä metsiä aio hautaan mukanani viedä.” Raivuri riittää Kun metsätalous on pääelinkeino, yrittäjän on tiedettävä, mihin kannattaa satsata ja mistä säästää. Hirvituhot ovat Kurikassakin pahentuneet viime vuosina. 2. ”Päätoiminenkaan metsätalousyrittäjä ei tarvitse kuin raivaussahan. Metsätyöhousujen saumat kannattaa lahkeista vahvistaa nahkapaikoilla. ”Aiemmin olin sillä kannalla, että harvennukset kannattaa teettää pienillä motoilla niin, että kone kulkee haamu-uralla varsinaisten ajourien välillä. MYY puuta hakkuumahdollisuuksien mukaan. Mutta sitten toisessa harvennuksessa ajouria jouduttaisiin tekemään lisää.” Kannattavuuden perusta Rinta-Kurikan toinen välttämättömyystyökalu on tietokoneen Excel-taulukkolaskentaohjelma. Siinä on ahkerakin hankintahakkaaja ahtaalla. Juha Rinta-Kurikan linjaus ei tältä osin ilahduttaisi konekauppiaita. Toki minulla pari moottorisahaakin on, mutta ei niitä metsätaloudessa tarvitse juuri muuhun kuin jättöhaapojen kaulaamiseen.” Hän muistuttaa metsäkonetaustastaan. KIRJAA metsäkuvioiden hoitotoimet muistiin tietokoneen Excel-ohjelmalla. Rinta-Kurikka on päätynyt suosimaan isoja hakkuukoneita myös harvennuksillaan. Vanha Valmetin mies tietää, mihin metsäkoneet ja niitä käyttävät yrittäjät pystyvät. >> 6445_.indd 9 14.12.2018 16.50. ”Tämän perusteella pystyy myös arvioimaan, kuinka metsään sijoitettu raha tuottaa – siitähän tässä lopulta kysymys on.” Insinöörinä Rinta-Kurikka on mukavuusKOLME VINKKIÄ 1. Iso kone on vakaa ja ulottuu poimimaan poistettavat puut ajourien väliltä. Kun taimikot on saateltu siihen mittaan, ettei raivaussaha enää riitä harventamiseen, kannattaa jättää puun korjuu ammattilaisille. HANKI vain välttämättömät metsätyökalut: raivaussaha riittää useimmille, pottiputken voi lainata. Käytännössä testattu vinkki. 3
Tärkein puukauppakumppani viime vuosina ollut Metsä Group, jolta saa myös taimia ja metsänhoidon palveluita. ”Kilpailutuksella ei paljon voita. Sen seurauksena koko tilan puusto oli varttunut hakkuukypsäksi. ”Ostin tämän sedältäni, joka säästi metsää vuosikymmeniä. ”Tämä pitäisi ratkaista niin kuin professori Matti Kärkkäinen jossakin ehdotti, eli hirviluvista luovuttaisiin ja metsästys olisi vapaata.”. ”Takavuosina saattoi olla varma, että männyntaimikonkin pystyy perustamaan, vaikka tuhoja jonkin verran olisi ollut. ”Taimikko on vanhempi kuin miltä se näyttää. Lieneekö kyse kurikkalaisesta perinpohjaisuudesta, mutta tien runko on rakennettu lievästi sanoen vankkarakenteiseksi. Tästä Rinta-Kurikalla on havainnollinen 20 hehtaarin esimerkki. Talousmetsässä hakkuiden tekemättä jättäminen vinouttaa puuston ikäluokkajakaumaa. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini alueellaan erilaisten laskelmien kanssa. Tavoitteena on, että jokaisella palstalla ehditään käymään kerran vuodessa. ”Tässä on sadan metrin tien pätkä suopohjalla. ”Se tulisi aika kalliiksi. ”Pääsen suunnilleen kuuden prosentin tuottoon, kun palstakohtainen kassavirta, tilojen ostohinta ja puuston nykyarvo otetaan huomioon.” Hän korostaa, että puuta pitää myydä säännöllisesti, muuten metsätalouden kannattavuudesta on turha haikailla. Kaskisten sellutehtaan lopettamisen jälkeen puun jalostuspaikat ovat Etelä-Pohjanmaalta katsoen kaukana, mikä tietysti alentaa kantohintoja. Enää en uskalla olla asiasta varma.” Rinta-Kurikka vie meidät katsomaan keskellä metsää olevaa vajaan hehtaarin uudistusalaa, jossa kasvaa nyt noin puolitoistametrinen mäntytaimikko. Sen pituuskehitys tyrehtyi, hirvet typistivät taimien latvat säännöllisesti.” Pari vuotta sitten hän levitti alueelle hirvikarkote Tricoa. ”Kun siellä kävelee rauhassa, näkee mitä pitää tehdä.” Metsäasiansa mies hoitaa itsenäisesti. Myymistään leimikoista hän pyytää ostotarjouksia eri tahoilta. Saan riittävän tiedon metsistäni Metsäkeskuksen Metsään. Metsänomistajana on hyvä muistaa, että ilman niitä ei metsätaloudellakaan olisi toimintaedellytyksiä.” ”Hirviluvista voisi luopua” Kurikassa hirvitilanne pysyi pitkään kohtuullisena, mutta viime vuosina hirvet ja samalla tuhot ovat lisääntyneet. Hän esittelee suurelle avohakkuulle vievää penkkatietä, joka kunnostettiin ennen hakkuuta. Tilanne olisi toinen, jos eri puutavaralajit pystyisi myymään parhaiten maksaville ostajille, mutta sellainen ei yksityiseltä metsänomistajalta onnistu.” Hän kiittelee, että puulla on aina ollut menekkiä, kun hän on leimikoita myyntiin tarjonnut. ”En kovasti halua moittia metsäyhtiöitä. Uusia hän ei ole enää teettänyt. Teetin siihen uudet reunaojat ja ajatin tielle 150-millistä kalliomursketta puolen metrin kerroksen ja hienompaa tavaraa pintaan. Ensi keväänä tässä riittää Juhalla istutettavaa ja lähivuosina raivaussahattavaa.” Nyt tehtyjen hakkuiden jälkeen tilalta ei saa myyntipuuta pariin vuosikymmeneen. l ”Saan riittävän tiedon metsistäni Metsäkeskuksen Metsään.fipalvelusta.” 6445_.indd 10 14.12.2018 16.50. Eri puutavaralajien kantohinnoissa saattaa olla isoja eroja, mutta tarjousten loppusummat asettuvat suunnilleen samalle tasolle. fi-palvelusta, jonka tarkkuus on alkuvuosista parantunut merkittävästi.” Hän ei käytä metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiöiden tarjoamia digitaalisia metsävaratiedon hallintaohjelmia vaan luottaa perinteiseen havainnointiin. Torjunta-aineita tepsivämpi keino olisi Rinta-Kurikan mukaan hirvikannan voimakkaampi harventaminen, mutta siihen metsästäjät eivät Pohjanmaallakaan ole halukkaita. Hänellä on selvä kuva metsätaloutensa ja metsäsijoittamisensa kannattavuudesta. Tulos on ollut lupaava: taimet ovat saaneet rauhassa kasvattaa latvaansa viime ja edelliskesänä. Metsään tehtiin rajoja mukaileva päätehakkuu, josta kertyi noin 5 000 kuutiometriä puuta. Tie kesti rekkojen ajaa, vaikka edelliskesä oli ennätyksellisen sateinen.” Kerran vuodessa joka palstalle Rinta-Kurikka esittelee tilojensa vanhoja metsätaloussuunnitelmia
Metsätalousyrittäjä, koulutukseltaan diplomiinsinööri IKÄ 53 vuotta MITÄ. Metsälehti Makasiini 11 JUHA RINTAKURIKKA MISSÄ. Sen jälkeen syntyi uusi männikkö, jonka Rinta-Kurikka on harventanut ja lannoittanut jo kahteen kertaan. Kurikassa KUKA. Harrastaa moottorikelkkailua Tältä sijalta Aarno-myrsky kaatoi tukkmetsän vuonna 1978. Kurikka 6445_.indd 11 14.12.2018 16.50
» AJASSA 12 Metsälehti Makasiini TÄNÄ vuonna tukkipuuta hakataan 29,1 miljoonaa kuutiometriä (27,2 milj. m 3 10 20 30 40 50 60 70 80 Runkopuun hakkuut (teollisuusja energiapuu yhteensä) Hakkuupinta-ala 2018 2008 2013 2018 Yksityismetsien kantorahatulot 2008 2013 2014 2015 2016 2017 2018* (* en nu st e) pellonraivuu ja muu maank. m3 vuonna 2017), kuitupuuta 39,2 miljoonaa kuutiometriä (35,7 milj. muutos 1,0 % Ensiharvennus 19,0% Harvennushakkuu 46,4% Avohakkuut muu hakkuu 5,4% jatkuvan kasvatuksen hakkuut 3,6 % siemenja suojuspuuhakkuut 3,5 % 21,1% 6713_.indd 12 14.12.2018 14.52. Silti – kiitos metsien hyvän kasvun – puuston kokonaismäärä lisääntyy entisestään. PUUNKORJUUSEEN OSALLISTUI 2 030 hakkuukonetta (1 890 vuonna 2017) 2 080 kuormatraktoria (2 000) 1 480 puutavara-autoa (1 400) 2008 1,55 miljardia euroa 2013 1,60 2014 1,60 2015 1,67 2016 1,79 2017 1,91 2018 2,20 (ennuste) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Miljardia euroa Milj. m3). Lähteet: PTT ja Luke. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA ARI KOMULAINEN Metsätyö IS Oy:n kuljettaja Saku Liimatainen aloitteli Binderholz Nordicin ostaman päätehakkuuleimikon hakkuuta itsenäisyyspäivän jälkeen perjantaiaamulla Lieksan Sokojärvellä. muutos 1,0 % Ensiharvennus 19,0% Harvennushakkuu 46,4% Avohakkuut muu hakkuu 5,4% jatkuvan kasvatuksen hakkuut 3,6 % siemenja suojuspuuhakkuut 3,5 % 21,1% 2008 1,55 miljardia euroa 2013 1,60 2014 1,60 2015 1,67 2016 1,79 2017 1,91 2018 2,20 (ennuste) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Miljardia euroa Milj. m3) ja energiaja polttopuuta 9,2 miljoonaa kuutiometriä (9,2 milj. Se on kirkkaasti enemmän kuin koskaan aiemmin. l Ennätystä urakoimassa Suomen metsistä hakataan tänä vuonna runkopuuta lähes 78 miljoonaa kuutiometriä. m 3 10 20 30 40 50 60 70 80 Runkopuun hakkuut (teollisuusja energiapuu yhteensä) Hakkuupinta-ala 2018 2008 2013 2018 Yksityismetsien kantorahatulot 2008 2013 2014 2015 2016 2017 2018* (* en nu st e) pellonraivuu ja muu maank
m 3 10 20 30 40 50 60 70 80 Runkopuun hakkuut (teollisuusja energiapuu yhteensä) Hakkuupinta-ala 2018 2008 2013 2018 Yksityismetsien kantorahatulot 2008 2013 2014 2015 2016 2017 2018* (* en nu st e) pellonraivuu ja muu maank. Kesän kuivuus teki monesta talvileimikosta kesäkorjuukelpoisen. Kymmenen vuotta aiemmin töissä oli 5 500 ihmistä. Työllisten määrä ei huippuhakkuista huolimatta ole sanottavasti lisääntynyt. 2008 1,55 miljardia euroa 2013 1,60 2014 1,60 2015 1,67 2016 1,79 2017 1,91 2018 2,20 (ennuste) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Miljardia euroa Milj. Lisäksi pakkaset sekä vähissä pitkään pysynyt lumi lupaavat kantavaa routaa suometsiin. Metsälehti Makasiini 13 Metsätyö IS Oy:n kuljettaja Saku Liimatainen aloitteli Binderholz Nordicin ostaman päätehakkuuleimikon hakkuuta itsenäisyyspäivän jälkeen perjantaiaamulla Lieksan Sokojärvellä. muutos 1,0 % Ensiharvennus 19,0% Harvennushakkuu 46,4% Avohakkuut muu hakkuu 5,4% jatkuvan kasvatuksen hakkuut 3,6 % siemenja suojuspuuhakkuut 3,5 % 21,1% 6713_.indd 13 14.12.2018 14.52. Säät ovat kerrankin suosineet puunkorjaajia. Lokakuussa puunkorjuussa oli reilut 6 000 ihmistä – 3 000 hakkuukoneenkuljettajaa ja 3 100 kuormatraktorin kuljettajaa
Onko pelko aiheellinen. Suosittelemme hirvieläimen pyyntilupien hakijoille, että ensi keväänä sirpalealueet rajattaisiin kartalta pois pyyntilupien hakuvaiheessa. Nykyinen metsästyslaki ei ole antanut meille toimivaltaa ottaa kantaa, missä myöntämiämme hirvieläimen pyyntilupia saa käyttää. Maanomistaja ratkaisee, metsästetäänkö hänen maillaan vai ei. Hirvestyksen ulkopuolelle jääviä alueita koskeva lainsäädäntö selkenee tulevana vuonna, Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta kertoo. M AT IA S H O N KA M AA SAULI HÄRKÖNEN KUKA : Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö. Monet metsästäjät ovat toivoneet selkeää säännöstä siitä, ettei sirpalealueita käytettäisi hirvieläinten metsästykseen. MIKSI: Epäselvyys metsästyksen ulkopuolelle jäävistä sirpalealueista on aiheuttanut eripuraa metsästäjien keskuudessa ja siihen on toivottu selkeyttä. Vuonna 2017 säädetty ja 1.2.2019 voimaan tuleva uusi metsästyslain säännös antaa meille valtuudet määrätä, ettei pyyntiluvilla saa metsästää sirpalealueilla ja ne on rajattava pois pyyntilupapäätöksestä. l TIIA PUUKILA MIKÄ ON SIRPALEALUE. Miksi sirpalealueita koskeva lainsäädäntö muuttuu. Uuden lainsäädännön on pelätty haittaavan hirvikantojen hoitoa ja lisäävän hirvituhoja. Sirpalealueet eivät ole olleet mukana pyyntilupien jyvityksessä aikaisemminkaan, joten uusi lainsäädäntö ei siltä osin vaikuta pyyntilupien määrään.. MITÄ: Valmistelee uuden metsästyslain toimeenpanoa riistakeskuksessa. Lakipykälät ovat olleet hyvin tulkinnanvaraisia. 1 2 3 4 6720_.indd 14 14.12.2018 16.54. Tulevan syksyn jahtikaudesta alkaen metsästyksen johtajien on huomioitava sirpalealueet pyyntijärjestelyissä ja huolehdittava, ettei niillä metsästetä. Itse en tässä vaiheessa usko, että sillä olisi isompaa merkitystä. Millä tavalla sirpalealueet huomioidaan tulevalla metsästyskaudella. Sirpalealue on yhtenäisen metsästysalueen ulkopuolelle jäävä alue tai toisen metsästysseuran alueen sisällä oleva alue, jolla ei ole metsästysoikeutta. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI Mitä tarkoitetaan sirpalealueella. Välillä sirpalealueilla metsästyksestä on tullut sakkoa ja välillä ei
Artikkelia varten on haastateltu Joulupuuseuran puheenjohtajaa Juha Ruuskaa ja sihteeriä Heini Katajistoa.. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA Kotimaisuus myy Suomalaiskoteihin hankitaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa joulukuusta. Tanskasta tuodaan varsinkin pihtoja ja metsäkuusia, Virosta etenkin metsäkuusia. LIINA KJELLBERG 6720_.indd 15 14.12.2018 16.54. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan noin 10 300 kiloa vuodessa. 32 Kotimaisen joulukuusimyynnin vuotuinen bruttoarvo on noin 32 miljoonaa euroa. 4 Kotimaisia viljelykuusia ryhdytään kaatamaan neljä viikkoa ennen joulua. 400 Suomessa on reilut 400 joulukuusenkasvattajaa. METSÄKUUSIA Suomessa viljellyistä joulukuusista 80 prosenttia on suomalaisia metsäkuusia. Luonnonkuusten suosio romahti 1990-luvulla, kun viljellyt joulukuuset tulivat markkinoille. KAPENEMAAN PÄIN Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet pöytäkuuset ja kapeat joulukuuset. Valtaosa kuusista myydään pari viikkoa ennen joulua. Lisäksi joulukuusiviljelmillä tuotetaan pieniä määriä mustakuusia, serbiankuusia, okakuusia ja pihtoja. Ulkomaiset kuuset tulevat pääosin Tanskasta ja Virosta. 20 Joulukuusista noin 20 prosenttia haetaan omasta tai suvun metsästä. HIILIJALANJÄLKI Kotimaisen joulukuusen hiilijalanjälki on muutaman kilon, jos sen hankkii mahdollisimman läheltä ja käyttää joulun jälkeen polttopuuna tai hakkeena. Niistä 90 prosenttia on kotimaisia ja 10 prosenttia ulkomaisia
Lisää kuvia osoitteessa www. Lähde: Luonnonvarakeskus Lukija on lähettänyt oudon puun kuvan Metsälehden keskustelupalstalle muidenkin pähkäiltäväksi. metsalehti.fi 6745_.indd 16 14.12.2018 15.01. Olisiko ihan tavallinen metsämänty, bonsai ja apulantaa juurelle.” PLANTER ”PLANTERILLE täydet pisteet. Pituutta noin yksi metri, runko juuresta noin 10-senttinen ja neulaset noin 8-senttisiä.” JALAPA ”NÄYTTÄÄ vähän makedonianmännyltä. Syynä on hyvä ja kestävä metsänhoito. HYVÄ METSÄNHOITO PANI MALLIT UUSIKSI 173 Kanta-Hämeessä kasvaa eniten puuta hehtaarilla: keskimäärin 173 kuutiometriä. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA LUKIJAN KUVA HYVÄ UUTINEN MIKÄ puu on kyseessä. Ihmisen toimien takia erikoinen kasvutapa: joka vuosi leikattu puolet pois vuosikasvusta.” JALAPA ”JÄLKIVIISAANA voin sanoa, että mieleen kyllä tuli ihan tavallinen sorkkaeläinlaidunnuksen tulos.” GLA Tunnistatko puun. VUORINEN ”NÄYTTÄÄ bonsaileikatulta männyltä. On varmaan leikelty, kun tuommonen puska.” PÖLÖKKY ”SEMBRAMÄNTY” GLA ”EIPÄ kuitenkaan taida olla alkuperältään suomalainen.” JÄTKÄ ”KÄÄPIÖMÄNTY” PUUKI ”VUORIMÄNTY” A. UPM päivittää metsienkasvumallinsa ennustamaan aiempaa suurempia kasvumääriä. On todellakin tavallinen metsämänty. Nopeutunut kasvu ja hiilensidonta mahdollistavat hakkuiden lisäämisen kestävästi nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo yhtiön metsäjohtaja Sauli Brander. ”Aktiivinen, ajantasainen ja kestävä metsänhoito sekä korkealaatuinen metsänviljelymateriaali ovat vuosien kuluessa vauhdittaneet merkittävästi UPM:n metsien kasvua. Onko kuvassa makedonianmänty, sembra vai mikä
• 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 6733_.indd 17 13.12.2018 10.37. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTAJA DIGIAJASSA 6710_.indd 18 13.12.2018 17.33
Hieman paneutumista ne kuitenkin vaativat. Metsälehti Makasiini 19 METSÄ SIIRTYI DIGIAIKAAN Nykyään sähköisillä metsäsovelluksilla onnistuu niin puukauppa, kemeratuen haku kuin metsätilan historian taltiointi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6710_.indd 19 13.12.2018 17.33
Kilpeläinen opettaa oppilailleen tietotekniikan metsäsovellusten käyttöä, ja ammatillinen kiinnostus on innostanut lehtorin hyödyntämään sovelluksia myös omissa metsissään. Sen avulla omat metsät tulevat tutummiksi. Avoin julkinen metsävaratieto löytyy verkkosivustolta kirjautumatta. Metsävaratiedot tutuksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään.fissä pääsee tarkastelemaan oman tilansa metsävaratietoja. Hän on perehtynyt paitsi metsistä kerättävään aineistoon myös tietojen pohjalta kehiteltyihin sovelluksiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n lehtori Pertti Kilpeläisen työhuone Mikkelissä kertoo miehen läheisestä suhteesta metsävaratietoon. Metsään.fi on kätevä metsänomistajan työkalu, joka niputtaa monet toiminnot saman linkin alle. Lehtori tuntee metsänsä hyvin ja tietää, että tässä kohtaa ehdotus osuu oikeaan. Kumpikin niistä löytyy Metsään.fistä. Palvelussa voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen, ilmoittaa hirvituhosta tai antaa haluamilleen toimijoille luvan nähdä oman metsätilan tiedot. TEEMA » METSÄNOMISTAJA DIGIAJASSA 20 Metsälehti Makasiini U O N E o n t ä y n n ä maastotallentimia, satelliittipaikantimia, karttoja ja jos jonkinmoista metsänmittaukseen käytettävää välineistöä. Aina ehdotukset eivät kuitenkaan osu oikeaan. Mikäli kuviolla tulisi tehdä jotain, palvelu tarjoaa toimenpide-ehdotuksen. Palvelun taustalla olevat kasvumallit kasvattavat metsää digitaalisesti. Kemeraakin voi hakea Kilpeläinen omistaa lapsuuden kotitilansa metsät yhdessä siskonsa, veljensä ja äitinsä kanssa. ”Tuonne olen menossa ensi viikonloppuna raivaamaan”, Kilpeläinen sanoo ja osoittaa tietokoneen näytöllä näkyvää metsätilakarttaa Metsään.fi-palvelussa. Raivattavaa on usealla vierekkäisellä kuviolla Järvenpään pohjoisimmassa nur6710_.indd 20 13.12.2018 17.33. Työpöydällä pöytäkoneen vieressä on säänkestävillä kuorilla varustettu tablettitietokone sekä puhelin. Taimikko, jonne Kilpeläinen on menossa ulkoiluttamaan raivaussahaa, on merkitty kiireelliseksi taimikonhoitokohteeksi. Joka vuosi puustopääoma kasvaa ja samalla toimenpide-ehdotukset päivittyvät. Varsinainen metsäsuunnitelma Metsään.fi ei ole, mutta silti hyvä lähtökohta metsäasiointiin. Tällä hetkellä metsäomaisuutta hallinnoidaan kuolinpesänä. ”Toimenpide-ehdotus pohjautuu puhtaasti kaukokartoitustietoon eikä kukaan ole käynyt sitä maastossa todentamassa”, Kilpeläinen muistuttaa. Sotkamon Sapsokoskella sijaitsevat tilukset jakautuvat kahdeksi metsätilaksi: Järvenpääksi ja Lisä-Järvenpääksi. Metsänomistajille maksuttomaan palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Raivuulla on jo hoppu
›› 6710_.indd 21 13.12.2018 17.33. Lehtori Pertti Kilpeläinen esittelee, miltä koulun metsä näyttää wuudis-sovelluksessa. Kahdeksankymmenen vuoden ajan isä asui tilalla ja hoiti metsiä pieteetillä. Tilojen paperinen metsäsuunnitelma on ehtinyt vanhentua. Kilpeläinen huudattaa raivaussahaa mieluummin itse. Tällä kertaa tuen ehdot eivät täyty, sillä yksittäiset kuviot ovat alle puoli hehtaaria. ”Paikalla oli kainuulaista hienoa 1860-luvulla kerran palanutta ja syntynyttä 150-vuotiasta männikköä. Osan taimikoista hän on jo ehtinyt raivata. Hänen isovanhempansa ostivat valtion asutustilan, raivasivat pellot ja rakensivat vanhan päärakennuksen tilan puista. ”Voisinkin merkitä tuossa taimikonhoidon tehdyksi”, hän sanoo ja kirjaa työn palveluun. Lisä-Järvenpäätä Kilpeläinen kutsuu metsänhoitokohteen sijaan huumorilla taimikonhoitotyömaaksi. Joensuun yliopisKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat harjoittelevat metsänmittaamista koulun havainnemetsässä Hippalassa. Työhuoneen hyllyiltä löytyvät niin radiopuhelimet, kompassit, maastotallentimet kuin metsurinmitat. Emme halunneet uudistaa sitä kerralla vaan pikkuhiljaa.” Suunnitelma taskuun Pertti Kilpeläisen kotitila on perustettu vuonna 1932. Kilpeläisen isä oli kova tekemään metsäja peltotöitä omalla tilallaan ja toimi metsurina Metsäliitolla. Palvelusta löytyy paikallisten toimijoiden yhteystietoja ja sinne voi jättää ilmoituksen tarjolla olevasta työkohteesta. Myös kemeratuen haku ja toteutusilmoitus onnistuvat palvelussa. Metsään.fin kautta voisi etsiä metsäpalveluyrittäjää raivaamaan hoitoa odottavat taimikot. Metsälehti Makasiini 21 kassa. Ultraäänitoistinta käytetään droneja satelliittikuvauksessa referenssikoealojen mittaukseen maastossa. Vuodesta 2016 metsistä huolehtiminen on ollut Kilpeläisen vastuulla
Sähköisen metsäsuunnitelman voi myös ostaa metsäpalveluyrittäjiltä, metsänhoitoyhdistyksiltä tai metsäfirmoilta. Ilmaiseksi pääsee käyttämään esimerkiksi metsän arvolaskuria, kysymään neuvoa chatissa, opiskelemaan metsätietoa sekä tutustumaan julkisen metsävaratiedon pohjalle tuotettuihin sovelluksiin. Kuolinpesä jarruna Kilpeläinen on huomannut, että kuolinpesä ei ole digitaalisten sovellusten käy›› Kuolinpesä ei ole digitaalisten sovellusten käytön kannalta helpoin omistusmuoto. Palvelu kaikilla herkuilla Metsäyhtiöt tarjoavat metsänomistajille laajaa sähköisten palveluiden pakettia. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille on tarjolla Metsäselain-mobiilisovellus, johon metsäsuunnitelman saa ladattua. Myös mahdollisuus tehdä veromuistiinpanoja sekä chat-asiointipalvelu löytyvät kaikilta. Kilpeläinen tallentaa puhelimellaan wuudis-sovellukseen muistiinpanon ja kuvan havainnemetsää vaivaamasta tyvitervastaudista. Jokainen on sisällyttänyt kasvulaskennan metsäsuunnitelmiinsa. Kaikkien metsäyhtiöiden sähköiseen palvelualustaan saa ladattua olemassa olevan metsäsuunnitelman tai metsävaratiedot Metsään.fistä. Suunnitelma kulkee puhelimessa mukana. TEEMA » METSÄNOMISTAJA DIGIAJASSA 22 Metsälehti Makasiini tosta, nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta, valmistuneelle Kilpeläiselle tämä ei ole ongelma. Eroja on lähinnä siinä, miten metsäsuunnitelmaa voi itse päivittää. Jos kirjautuu asiakkaaksi, palvelutarjonta laajenee huomattavasti. Mikkelin ammattikorkeakoulu on nykyään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Yhdestä sovelluksesta tai selaimen kautta asiakkaiden on mahdollista saada kaikki tarvittava metsäsuunnitelmaan, metsänhoitoon, metsäverotukseen, puukauppaan ja neuvontaan. Ammattikorkeakoulussa opiskelijat hyödyntävät ForestKitia sekä vastaavaa Trimble Forestry Europe Oy:n, entisen Silvadatan Silva-ohjelmistoa metsien hoidossa ja suunnittelussa. Hän lataa Metsään.fistä metsävaratiedot, käy mittaamassa kuviot maastossa ja päivittää metsävaratiedot sähköiseksi suunnitelmaksi Tapion ForestKit -ohjelmistolla. Hän on lukenut pääaineenaan metsäsuunnittelua ja ekonomiaa ja aikoo tehdä metsäsuunnitelman itse. Siten ohjelmistot ovat myös Kilpeläisen käytettävissä. 6710_.indd 22 13.12.2018 17.33
Valmis metsäsuunnitelma voidaan palauttaa Metsään.fi-palveluun. Metsälehti Makasiini 23 Metsään.fi » SUOMEN metsäkeskuksen ylläpitämä palvelu, joka tarjoaa tilakohtaisen metsävaratiedon, hoitoja hakkuuehdotukset, luontokohteet, ilmakuvat ja kartat. » PALVELUSTA voi ladata metsävaratiedot xml-muodossa ja laatia tai teetättää aineiston pohjalta metsäsuunnitelman. » METSÄNOMISTAJALLE ilmainen. » PALVELUSTA voi etsiä metsäpalvelun tarjoajia, tarjota metsätyökohteita sekä antaa haluamilleen palveluntarjoajille luvan tarkastella omia metsävaratietoja. » SISÄLTYY sähköinen asiointipalvelu, jossa pystyy tekemään metsänkäyttöilmoituksen, hakemaan kemeratukea, laatimaan toteutusilmoituksen kemeratöistä sekä ilmoittamaan hirvivahingoista. » METSÄTYÖT saa kirjattua tehdyiksi ja kuviotietoja voi muokata. METSÄNOMISTAJAN VERKKOPALVELUT Metsään.fi:ssä onnistuu kemeratuen haku ja toteutusilmoituksen teko. Laatumetsä » METSÄKESKUKSEN mo6710_.indd 23 13.12.2018 17.33
Stora Enso eMetsä » EMETSÄSTÄ löytyvät Stora Enson kanssa solmitut sopimukset, puukauppoihin liittyvät korjuuja kuljetussuunnitelmat sekä metsäsuunnitelma. ForestKit » TAPIO OY:N kehittämä metsätalouden suunnittelujärjestelmä ammattilaisille. ”Olisi kiva päästä syöttämään oma metsätieto sinne, tarkastella toiminnallisuutta ja miettiä, solmiiko asiakkuutta”, Kilpeläinen pohtii. » KÄYTETÄÄN metsäsuunnitteluun, tila-arvioiden laadintaan, leimikkosuunnitteluun, metsävaratiedon ylläpitoon sekä metsätöiden hallintaan. Omien metsävaratietojen lataus ei onnistunut, sillä Kilpeläistä ei tunnistettu kuolinpesän osakkaaksi. Monelle ostomiehen tapaaminen ja maastokäynti ovat edelleen ainoa oikea tapa tehdä puukauppaa. Ei sen takia, että sitä palveluntarjoajat tai perikunta vastustaisivat, mutta tekniikka ja lisenssit vastustavat.” Esimerkiksi Metsään.fin käyttöönotto edellytti perunkirjan toimittamista metsäkeskukselle. Valtakirjoista ei kuitenkaan päästä eroon. » UUTUUTENA metsäsuunnitelmatiedon tai Metsään.fiaineiston perusteella luotu vir6710_.indd 24 13.12.2018 17.33. Sama ongelma tuli vastaan metsäfirmojen sovelluksien kanssa. Puukauppaa verkossa Aikaisemmin puu vaihtoi omistajaa kädenpuristuksella ostomiehen toimistolla. Esimerkiksi Metsäverkon käyttöönotto olisi vaatinut valtakirjan toimittamista Metsä Groupille. » METSÄNOMISTAJA ei itse pysty muokkaamaan metsäsuunnitelman kuviotietoja. » MAKSUTON . Kun metsäyhtymä on perustettu, osakkaat sopivat yhteishallinnosta, töistä ja vastuista. » PUUKAUPPA onnistuu sähköisesti. » YHDISTYKSEN jäsenille maksuton. » METSÄSELAIMEEN voi tuoda olemassa olevan metsäsuunnitelman tai hakea tilatiedot Metsään. » SOVELLUKSEEN mitataan poistetun ja kasvamaan jätetyn puuston tiedot koealoittain. Metsäfirmojen asiakkailla sähköinen puukauppa ja sähköiset allekirjoitukset ovat olleet käytössä jo pitkään. » KUVIOTIETOJEN muokkaus ja töiden kuittaus tehdyksi hoituu toistaiseksi yhdistyksen neuvojan kautta. » VOI ostaa metsänhoitoja neuvontapalveluita sekä pyytää puukauppatarjousta. » TARJOLLA verokirjanpito-palvelu, jossa verotiedot voi lähettää viranomaisille. Digiaika on kuitenkin tuonut puun myyntiin vaihtoehtoja. fistä. » MAKSULLINEN . Jatkossa asia helpottuu, sillä Kilpeläisen kuolinpesä on tarkoitus muuttaa yhtymäksi. Asioita hoitava yhtymän osakas tarvitsee edelleen valtuutukset muilta osakkailta myös digitaalisten palvelujen käyttöön. Oikeudet tilatietojen tarkempaan tarkasteluun sai vasta, kun järjestelmä tunnisti Kilpeläisen kuolinpesän osakkaaksi. ”Kuolinpesä on meillä jarruna. Metsäselain » METSÄNHOITOYHDISTYSTEN jäsenilleen tarjoama mobiilimetsäsuunnitelma. Runsas vuosi sitten avattiin kaikille avoin digitaalinen puukauppapaikbiilisovellus metsänhoitotöiden laadun omavalvontaan. TEEMA » METSÄNOMISTAJA DIGIAJASSA 24 Metsälehti Makasiini tön kannalta helpoin omistusmuoto. » KEMERARAHOITUSTA saaneilla kohteilla omavalvontatiedot lähetetään sovelluksen kautta metsäkeskukselle
Kuutiossa voi tehdä yhteydenottopyynnön esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle tai metsäpalveluyrittäjälle, jos haluaa valtuuttaa ulkopuolisen hoitamaan puukaupan tai pyytää asiantuntija-apua tarjousten vertailussa. Kuutio.fi » SUOMEN Puukauppa Oy:n ka Kuutio.fi. » KUVIEN analysointi maksaa, mutta sovelluksen käyttöönotto on maksutonta. 6710_.indd 25 13.12.2018 17.33. Kilpeläinen ottaa kuvia havainnemetsästä Trestima-sovelluksella. Metsälehti Makasiini 25 tuaalimetsä, jonka avulla pääsee tarkastelemaan omaa metsää digitaalisesti kolmiulotteisessa muodossa. upmmetsä.fi » KAIKILLE vapaasti käytettävissä muun muassa metsänarvolaskuri, tuotevalitsin, rahoituslaskuri, metsäkirjasto, videoita sekä uuden metsänomistajan tietopaketti. » VERKKOSIVUILLE kirjautuneena voi tehdä sähköisen puukaupan, tarkastella omaa metsäsuunnitelmaa, kirjata veromuistiinpanoja sekä käyttää asioinnin dokumenttiarkistoa. » METSÄÄN.FIN metsävaratiedot latautuvat nappia painamalla Kuutioon, kun palveluun tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. » METSÄVERKON käyttäjäksi pääsee muun muassa sähköisellä rekisteröitymislomakkeella. » VOIDAAN käyttää metsäsuunnitelman päivittämiseen, metsänhoidon suunnitteluun sekä metsän arvon tarkistukseen ennen puukauppaa. Metsä Group Metsäverkko » VOI tilata metsänhoitopalveluita ja seurata niiden edistymistä, pitää metsätalouden verokirjanpitoa ja lähettää veroilmoituksen suoraan verottajalle, hallita osuussijoituksia sekä tarkastella omaa metsäsuunnitelmaa. Hän laittoi vuosi sitten tarjolle kolme harvennuskuviota ja pienen päätehakkuukuvion. Sovellus korvasi MTK:n sähköisen puumarkkinapaikan. » PALVELUN kautta asiakas saa tiedon esimerkiksi alkavista hakkuista. » TARJOLLA myös virtuaalimetsä sekä mobiilisovelluksessa mahdollisuus käyttää Trestima-sovellusta. » KAHTEENSATAAN hehtaariin asti ilmainen. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille on tarjolla kattavimmat sähköiset palvelut. Tarjouspyynnön laatiminen kävi melko vaivattomasti. » PALVELUN kautta voi puukauppojen kilpailuttamisen lisäksi etsiä ammattilaisen määrittämään metsätilan arvon tai laatimaan metsäsuunnitelman. » METSÄSUUNNITELMAN kuviotiedot päivitetään tällä hetkellä oman metsävastaavan kautta. Trestima » LASKEE metsässä otettujen valokuvien pohjalta metsikön puustomäärän ja puustotunnukset sekä tilavuudet kullekin puutavaralajille. Myös valokuvien tallennus onnistuu. Palvelun kautta kilpailutetaan yhdellä tarjouspyynnöllä kaikki oman alueen puunostajat. Wuudis.com » SOVELLUS metsävaratietojen hallintaan ja helppoon jakamiseen perheenjäsenille ja toimijoille. » MÄÄRITTÄÄ puuston kokonaisarvon hyödyntäen paikkakunnittaisia hintatietoja. » LISÄKSI tarjolla on ilmainen UPM Metsä -mobiilisovellus, joka kertoo metsän arvon, tunnusluvut ja toimenpide-ehdotukset kuvioittain ja tuo tilakartan sekä kuviotiedot puhelimeen ja tablettiin. Sovellus laskee kohteelle puustotunnukset sekä puun määrän. Kilpeläinen on ehtinyt testata Kuutiota kerran. » KUUTIO laskee leimikolle hinta-arvion. » METSÄNOMISTAJA päättää, kenelle tarjouspyyntö ja puunmyyntikohteen tiedot lähetetään. » METSÄSUUNNITELMAA pystyy itse päivittämään. » METSÄNOMISTAJILLE maksuton. Metsään.fistä ladattu kuviointi ei tosin täsmännyt, vaan Kilpeläisen piti sitä erikseen tarkentaa. » AUTTAA valvomaan työn laatua, sillä toimijalle voi antaa luvan päivittää sovellukseen jäljelle jäävän puuston tiedot. » KAIKILLE asiakkaille maksuton. Puut voi myydä myös suoraan ilman välikäsiä. » TÄYSIN sähköinen puukauppa mahdollinen. » MOBIILIVERSIOSSA pystyy päivittämään metsävaratietoja maastossa ja halutessa raportoida tiedot Metsään.fi-palveluun. Siellä leimikon voi tarjota myyntiin vaikka kotisohvalta. ›› tarjoama kaikille avoin puukauppapaikka verkossa. » SOVELLUKSEEN voi ladata metsäsuunnitelman tai tuoda Metsään.fi-aineiston
Puukaupoille olisi ehkä pitänyt lähteä aikaisemmin, Kilpeläinen arvioi. Trestimassa on myös muita rajoituksia. Metsänomistaja keskustelee tekoälyn kanssa ja saa sieltä neuvoja. Esimerkiksi hiesja rauduskoivun tunnistus ei onnistunut, vaan puulajitiedot piti itse korjata. Puun laatu suolla on huono. Mutta jos laatii metsäsuunnitelmaa ja kahlaa kaikki kuviot läpi, hinta tulee vastaan”, Kilpeläinen pohtii Trestiman käytettävyyttä. Ostomies tiedusteli, voisiko talvikorjuukohteeksi merkittyä leimikkoa harventaa kelirikkoaikaan. Myös robotiikalla ja tekoälyllä on tarjottavaa metsäpuolelle. Tällaista tiedon keruuta kutsutaan yksinpuin inventoinniksi. ”Ehkä tarjouksia ei tullut, koska he näkivät kuvat. Metsään.fin tarjoamaa avointa metsätietoa on ladattu jo yli miljoona kertaa. Valtion varoin tuotetun metsävaratiedon vapautuminen vuoden alusta kiihdytti entisestään digitalisaatiota. Tekoäly neuvoo Tulevaisuudessa metsien mallinnus, kasvuja kehitysmallit tarkentuvat. Myös Trestimasta Kuutioon liitetyt kuvat saavat miehen mietteliääksi. Myös neuvonnan uskotaan lisääntyvän. Julkinen metsävaratieto tuo alalle uusia toimijoita, palveluita ja sovelluksia. Metsänomistaja esimerkiksi voi tarkastella virtuaalimetsässä, miten omat arvot ja valinnat vaikuttavat metsien kasvuun vuosien kuluessa. Kuviolle kuvia tarvitaan viidestä kymmeneen. Trestima laskee valokuvien pohjalta peruspuustotunnukset. Kuutioon laitettu tarjouspyyntö poiki vain yhden yhteydenoton. Laaksonen arvioi, että metsänomistajat tekevät muutaman vuoden kuluttua suurimman osan puukaupoista sähköisesti. ”Jos tekee puukauppaa, parikymmentä euroa kuviolta on pieni raha. Esimerkiksi Wuudis Solutions Oy tuottaa ja jalostaa droneja satelliittikuvin kerättyä metsävaratietoa. Niistä ammattilainen erottaa yhdellä vilkaisulla korjuukelpoisuuden, ennakkoraivuutarpeen sekä puuston laadun. Kaupat jäivät syntymättä. TEKNOLOGIAN kehittyessä metsävaratiedon keruu halpenee ja metsistä saatava tieto tarkentuu. Yksinpuin suunnittelussa pystytään tekemään paljon tarkempi suunnitelma ja hintalappu on sama”, kertoo Wuudis Solutions Oy:n toimitusjohtaja Seppo Huurinainen. “Tavallinen metsäsuunnitelma, jossa otetaan maastossa relaskooppikoealoja, maksaa noin 15 euroa hehtaarilta. “Digisovellukset ja -palvelut tehostavat metsäammattilaisten työtä ja heille jää näin paremmin aikaa metsänomistajan palvelemiseen”, Kuutio Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä arvioi. Ahonen, UPM Metsän asiakaskokemusjohtaja Risto Laaksonen sekä Metsä Groupin sähköisten asioiden päällikkö Kalle Ikonen arvioivat, että digisovelluksia käyttävien metsänomistajien osuus tulee nopeasti kasvamaan. Kuvien analysointi maksaa runsaan euron kuvalta. Tämä on yksi kehittyvä linja tulevaisuudessa”, Stora Enson kehitysjohtaja Olli-Pekka Ahonen arvioi. 6710_.indd 26 13.12.2018 17.33. “Olemme testanneet chatboksia, joka hoidetaan osin robotiikan kautta. Olisi tärkeää, että sille on käyttöä ja että se olisi ajantasiasta.” Kilpeläinen teki puukauppapaikka Kuutioon yhden tarjouspyynnön vuosi sitten, muttei saanut leimikoitaan kaupaksi. Tieto on niin tarkkaa, että sen pohjalta pystytään laskemaan yksittäisen puun puustotunnukset sekä tunnistamaan, minkä kuvion sisään puu osuu. TEEMA » METSÄNOMISTAJA DIGIAJASSA 26 Metsälehti Makasiini Tekniikasta innostunut metsänomistaja kuvasi myytävän kuvion lisäksi Trestima-sovelluksella ja liitti kuvat tarjouspyyntöön. Olisi ehkä pitänyt jättää kuvat pois puunmyyntitarjouksesta.” Historia talteen Jyväskylässä asuva Kilpeläinen on koko ikänsä liikkunut metsissä suunnistaen, marjastaen, raivaten, juosten ja mitaten. Yksi syy oli vetinen syksy. ROBOTIIKKAA, DRONEJA JA SATELLIITTIDATAA ”Metsävaratiedon kehittämiseen on käytetty paljon veronmaksajien rahoja. Kuvat kertovat enemmän kuin pelkkä tilakartta ja kuviotiedot. Dronet, lentokoneet ja maata kiertävät pienoissatelliitit keräävät jo nyt maastoinventointeja yksityiskohtaisempaa tietoa
Myös tietojen helppo jaettavuus saa mieheltä kiitosta, mutta tilaja kuviorajat saisivat erottua pohjakartasta selkeämmin. Metsälehti Makasiini 27 Metsästä on ammennettu nimet jopa jälkikasvulle. Kuvat sijoittuvat kartalle ottopaikan mukaan. l KOMMENTTI Työhuoneen ovessa on Pyry Kilpeläisen piirros isästään tarkkuuspaikannin kädessä. Siellä oli ollut viiden suden lauma. Sovelluksen avulla metsätilan esittely onnistuu helposti Kilpeläisen työhuoneella. Uuden salasanan sai toki sähköpostiin, mutta se kesti. Kilpeläisen poika sai nimen Pyry Tapio Paatsama. Lapset ovat innostaneet Kilpeläistä taltioimaan kotitilan metsien historiaa. ”Metsävaradatan kehittämiseen on käytetty paljon veronmaksajien rahoja. Kirjautua piti moneen kertaan eikä salasanoja sopinut unohtaa. ”Tuossa näkyvät suden jäljet, Kainuussa kun ollaan. Iphonen tai windows-puhelimen käyttäjänä olisin kokenut karvaan pettymyksen, sillä useat metsäsovellukset on saatavissa vain android-käyttöjärjestelmälle. Kuvissa vilahtavat pihapiiri, 150-vuotias männikkö, ahman jäljet ja metsäpeuralauma kotipelloilla. TIIA PUUKILA ”Tämä nykyaika on tällaista kirjautumisen kirjautumista.” Hän toivoo, että tulevina vuosina tietoja voisi maastossa kerätä muuhunkin kuin omaan käyttöön ja neuvontaa sekä toimintavaihtoehtoja olisi enemmän. Hieman paneutumista useamman sovelluksen käyttö kuitenkin vaatii. Monet mobiilisovellukset edellyttivät rekisteröitymisen verkkoselaimessa. ”Olisiko hiilensidontaan laskureita tai peitteelliseen kasvatukseen liittyviä taloudellisia mittareita. Riistanhoitoyhdistys kävi niitä katsomassa”, Kilpeläinen kertoo ja esittelee kotitilaansa Wuudis-karttapohjalta. Parhaassa tapauksessa rekisteröityminen vahvistettiin sähköpostiin tulevalla viestillä. Metsävaratietojen hallintaan kehitettyyn sovellukseen pystyy säilömään metsien historiaa valokuvin. Erityisen tykästynyt hän on Wuudiksen tarjoamaan rinnevarjoste-karttapohjaan, jossa maanpinnan muodot näkyvät selvästi. Kilpeläinen on ladannut palveluun metsävaratiedot Metsään.fistä. Kilpeläisen kolmen tyttären nimet ovat kaikki puita, Pihla, Paju ja Pinja, eikä metsää ole unohdettu kuopuksenkaan kohdalla. Niiden avulla tietoa voi vaivatta jakaa toisille. Aina metsävaratiedot eivät ole ajantasaisia. Vaikka Kilpeläisen puukauppa ei toteutunut, Metsään.fissä metsä on silti digitaalisesti harvennettu. Hän on kuvannut metsiä ja tallettanut otokset Wuudis-sovellukseen. 6710_.indd 27 13.12.2018 17.33. Wuudikseen on mahdollista tuoda myös olemassa oleva metsäsuunnitelma. Olisi tärkeää, että sille on käyttöä ja se olisi ajantasaista”, Kilpeläinen summaa.. KÄRSIVÄLLISYYS TARPEEN METSÄSOVELLUSTEN käyttöönotto sakkasi pahan kerran. Oman hidasteen loivat palvelujen huoltokatkot. Parin viikon jälkeen odotan yhä kilahdusta sähköpostiin. Tämä helpottaa päätöksen tekoa, kun kaikki osakkaat pääsevät käsiksi samaan tietoon ja tietävät tarkalleen, mistä puhutaan. Väline keskusteluun Kilpeläinen pitää metsäsovelluksia kuolinpesän ja tulevan yhtymän keskusteluvälineenä. Rinnevarjoste näyttää Kilpeläisen kotitilaa halkovat jääkauden aikaiset tuulimuodostelmat sekä alueella tervanpolttoajoista muistona olevat tervahaudat. Vasta tämän jälkeen sovelluksen käyttöönotto onnistui puhelinaplikaatiossa. Jos toimin näin, mitä tapahtuu ja mitkä ovat vaihtoehdot.” Tarkkanakin saa olla. Tieto maanpinnan muodoista auttaa esimerkiksi ojitusja tiehankkeita suunniteltaessa. Esimerkiksi Metsään.fissä tarjolla on vain yksi toimenpide-ehdotus, mutta entä jos haluaa toimia toisin. Salasanoja riittää ja tunnistautua pitää vähän väliä. Paperinen metsäsuunnitelma eksyi käteeni nopeammin kuin digipalvelun aktivoiva linkki sähköpostiin. Metsänkäyttöilmoituksen mukainen hakkuu näkyi sovelluksessa edelleen, vaikka Kilpeläinen oli ilmoittanut kauppojen peruuntumisesta Metsäkeskukseen. Kuudesta sovelluksesta onnistuin rekisteröitymään käyttäjäksi vain kahteen
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 6724_.indd 28 13.12.2018 17.34. 28 Metsälehti Makasiini MUUTOSJOHTAJA Ari Einin aikana Metsäkeskusta on uudistettu reippaasti. Ensin rukattiin organisaatio, nyt panostetaan digitaalisuuteen
›› 6724_.indd 29 13.12.2018 17.34. 10-pykälän kohteita ovat muun muassa pienvesien ympäristöt, kuten puronvarsimetsät. Metsälehti Makasiini 29 Metsäkeskuksen suorittama metsälain valvonta kulminoituu Ari Einin mukaan 10-pykälän metsäluontokohteisiin ja metsänuudistamisvelvoitteeseen
Metsäkeskuksen päätehtäviin kuuluu muun muassa metsänomistajien metsävaratietojen hallinnointi sekä metsälain valvonta. Passiivisessa metsätaloudessa metsien ikärakennetta vanhennetaan tietoisesti hiilinielunja varaston säilyttämiseksi, mutta samal» VAIKUTTAJA ARI EINI >> Suomen metsäkeskuksen johtaja >> 54-vuotias kotoisin Keski-Suomesta, >> asuu Muuramessa >> metsänhoitaja >> perhe: puoliso ja poika >> harrastaa liikuntaa ulkotiloissa: golf, polkujuoksu, metsästys, vaellus, marjastus ja sienestys 6724_.indd 30 13.12.2018 17.35. ”Suomen metsien hiilinielu on nyt ollut isompi kuin Kanadan johtuen sikäläisistä laajoista metsätuhoista”, Eini sanoo. ”Iso kysymys on, harrastetaanko aktiivista vai passiivista metsätaloutta.” Metsien aktiivinen käyttö notkahduttaa metsien hiilinielua väliaikaisesti. Vankoissa pinkoissa riittää jos jonkinlaista metsäasiaa, sillä johtajan työlistalla on joulukuussa koko metsäviranomaisen toiminnan suunnittelu ensi vuodelle. Digitalisaatiota on kuitenkin käsitelty niin kattavasti tämän lehden teemajutussa, että aloitetaan toisesta tämän hetken muotisanasta, hiilinielusta. Metsäntutkijat ovat varoittaneet tämänkin lehden sivuilla, että suomalaismetsien riski kärsiä myrskyja hyönteistuhoista kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastokeskustelussa iso kysymys ei Einin mukaan ole se, millä hakkuutyylillä metsiä kaadetaan. Metsäkeskus tekee töitä virallisen, valtakunnallisen metsäpolitiikan eteen, joten Einin työtä on perustella metsätalouden nykytoimia julkisuudessa myös metsien hiilensidonnan osalta. Puuston kyky sitoa hiiltä kasvaa jälleen, kun avohakkuusta on aikaa parikymmentä vuotta. ”Vähälle huomiolle on jäänyt, että metsätuhojen todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.” Suomi on toistaiseksi ollut hyvässä asemassa tuhojen suhteen, kun tilannetta vertaa esimerkiksi Ruotsin, Kanadan tai Tshekin havumetsiin. Einin puheessa toistuu niiden kohdalla heti digitalisaatio-sana. 30 Metsälehti Makasiini UOMEN metsäkeskuksen johtaja Ari Eini siirtelee paperipinoja pois pöydältään valokuvauksen tieltä. Hänen mukaansa ilmastokeskustelussa ei ole huomioitu riittävästi metsien tuhoriskejä
Nykyisen hallituksen tavoitteena on lisätä kotimaisen puun käyttöä. Toimiston sisustuksessa näkyy puu. Moni metsänomistaja tutustuu oman metsänsä hakkuuja hoitomahdollisuuksiin sekä luontokohteisiin ensimmäisen kerran Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. Eini on johtanut Metsäkeskusta kuuden vuoden ajan. Metsälehti Makasiini 31 ”Iso kysymys on, harrastetaanko aktiivista vai passiivista metsätaloutta.” la otetaan riski, että lisääntyvät metsätuhot tuhoavat myös hiilinielua. Metsäviranomaisen palvelukseen hän oli tullut kuusi vuotta aiemmin kotimaakuntaansa Keski-Suomeen. ”Metsäkin tarvitsee investointeja tiestöön tai taimikonhoitoon, että kannattavuus säilyy myös tulevaisuudessa.” Politiikka ohjaa toimintaa Ympäristöjärjestöt ovat moittineet Metsäkeskuksen viestintää siitä, että metsäviranomainen kannustaa metsänomistajia lähtökohtaisesti metsien talouskäyttöön. ”Pyrimme saamaan kaikki uudet metsänomistajat kiinni. Einin mukaan kirjeissä on yhtä lailla mainittu myös metsäluonnon monimuotoisuus. Asiakkaiden eli metsänomistajien ja metsänomistajille palveluita tuottavien yritysten palveleminen onkin Einin mukaan hänen johtamansa Metsäkeskuksen ykköslähtökohta. ”Metsien käytön kestävyys on edelleen kuuma peruna.” ›› Metsäkeskuksen päätoimipiste sijaitsee Lahdessa. Yhtä lailla on sovittu, että metsien monimuotoisuutta pitää parantaa.” Hänen mukaansa saatu kritiikki on huomioitu, ja metsänomistajia neuvovien kirjeiden muotoiluja muokataan. Kritiikkiä ovat saaneet muun muassa metsänomistajille lähetettävät kirjeet, joissa on neuvottu hakkuisiin. Jos tässä maassa on sovittu, että kotimaista puuta pitää saada lisää käyttöön, silloin meillä on selkeä tavoite. ›› 6724_.indd 31 13.12.2018 17.35. Metsänomistajille pitäisi tulla jo alkumetreillä tutuksi, että Metsäkeskus opastaa metsätietoon, myöntää kemeratukia ja valvoo metsälakia. Einin mukaan palvelun tarkoitus on oman metsän tuominen kotiin. Innostuminen ei kuitenkaan näy metsänomistajien investoinneissa samalla lailla kuin ennen. Loikka Metsäkeskukseen oli suuri, sillä Eini työskenteli aiemmin suomalaisten yksityisten sahayritysten palveluksessa Lontoossa. Tavoitteena on, että metsänomistaja voisi tehdä tietoisia päätöksiä metsästään”, Eini sanoo. Sahatavaramarkkinoiden myyntityöstä siirtyi mukana olennainen ajattelutapa: asiakaslähtöisyys. Joulukuisessa kaupungissa paras muistutus talvesta ovat kuuluisat hyppyrimäet, sillä lunta ei ole kinoksiksi asti. Metsäomaisuudesta on helppo innostua aikana, jolloin teollisuudella menee lujaa ja puut ovat jatkuva puheenaihe. Tietoisia päätöksiä Eini kertoo hiilinielupohdintojaan Lahdessa, jossa Metsäkeskuksen päätoimipiste nykyisin sijaitsee. Samalla hän muistuttaa, että Metsäkeskus noudattaa maan metsäpolitiikan linjaa. ”Metsäkeskus on valtionavulla toimiva ja maaja metsätalousministeriön ohjauksessa oleva organisaatio. Tuhopuista pystytään harvoin valmistamaan fossiilisia raaka-aineita korvaavia pitkäikäisiä tuotteita, kuten rakennuspuuta
32 Metsälehti Makasiini Viranomaiset murroksessa Ari Eini on ollut Metsäkeskuksessa muutosjohtajana, sillä metsäviranomaisen organisaatiota on uusittu rajulla kädellä 2010-luvulla. Aikoinaan Einin ystävä arvioi, että siirtyminen sahatavarakaupasta metsäalan julkishallintoon merkitsee leppoisaa eläkehommaa. ”Metsäkeskuksen vahvuus on se, että me pystymme yhdistämään metsälakien valvonnan muuhun metsäalan edistämiseen ja opastamiseen. ”Se ei ihan ole semmoisena toteutunut. Esimerkiksi hakkuista kerättävää valvontatietoa on tarkoitus hankkia ensi vuonna satelliittien ja dronejen eli pienoishelikoptereiden tai lennokkien avulla. Metsäkeskus on jo tovin kerännyt metsätietoa laserkeilaamalla puustoa, nyt digitaalisuus laajenee kattavammin myös metsälain valvontaan. Dronen ottamat ilmakuvat antavat hakkuutoimenpiteistä, kuten metsäkoneiden ajourista, kätevämmin tietoa kuin ihmisen maanpinnalta tekemät mittaukset. Tavoitteena on, että uudella tekniikalla ei kerätä metsästä pelkästään metsälain vaatimia tietoja, vaan samalla voidaan kartoittaa myös metsäympäristöä laajemmin. Metsäkeskuksessa muutos on tarkoittanut muun muassa toimipaikkojen sulkemisia. Murroksen vaikutuksia on myös tutkittu. ”Kun luontokohteiden sijainnit tiedetään, ne pystytään huomioimaan entistä paremmin puunkorjuussa.” Metsien tarkempi tuntemus hyödyttää metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen lisäksi metsätalouden kannattavuutta, metsien monikäyttöä, metsäisiä elinkeinoja ja metsien hiilensidonnan arviointia. Viranomaistoiminta erotettiin bisneksestä, minkä seurauksena metsäalan markkinoille syntyi metsäteiden ja -ojitusten tekoon erikoistunut yritys Otso. Professori Paavo Pelkosen viime vuonna tekemässä selvityksessä todettiin, että Metsäkeskuksen julkisten palveluiden uudistus on tuonut positiivisia muutoksia toimintaan. ”Mitä parempi tieto puista on, sitä paremmin puuta jalostavat yritykset pystyEinin mukaan Metsäkeskus opastaa metsänomistajia omatoimisiin metsätöihin, mutta metsänomistamisen pitää olla mahdollista, vaikkei metsänomistaja tekisi itse taimikonhoitoa. Myös kohteiden sijainti selviää, kun tarkastustiedot tallentuvat paikkatietoon”, Eini visioi. ”Metsänomistaja voi saada jatkossa tarkastuksista itselleen tiedon esimerkiksi siitä, paljonko hakkuualalla jäi säästöpuita, minkälaisia ajourapainaumia metsäkoneet jättivät ja miten tärkeät metsäelinympäristöt huomioitiin, kunhan tietojen julkisuudessa kunnioitetaan metsätietolain rajoituksia. Yritämme jakaa meille tulevaa tietoa mahdollisimman paljon.” Tiukentavatko satelliitit ja dronet sitten metsälain valvontaa. ”Metsäpalvelumarkkinoiden tulee toimia kattavasti ja kannattavasti.” Einin mukaan Metsäkeskus opastaa metsänomistajia omatoimisiin metsätöihin, mutta metsänomistamisen pitää olla mahdollista, vaikkei metsänomistaja tekisi itse taimikonhoitoa. Einin mukaan kyllä, sillä satelliittikuvista pystytään esimerkiksi vertaamaan, onko kaikista hakatuista alueista tehty lainmukainen metsänkäyttöilmoitus. Sitä ohjaa jutun alussa mainittu digitalisaatio. Metsäalan murros on ollut kova”, Eini toteaa. Henkilöstö on vähentynyt noin 700 työntekijästä reiluun 500 työntekijään. Lainvalvontaa droneilla Muutos ei kuitenkaan ole ohi. ”Metsäpalvelumarkkinoiden tulee toimia kattavasti ja kannattavasti.” » VAIKUTTAJA 6724_.indd 32 13.12.2018 17.35
”Metsälehden verkkokeskustelussa kehuttiin, että kahdessa päivässä tuli kemeratuki.”. Se voi olla Metsäkeskuksen johtajan julkisessa toimessa hyväksi. Mäntypuun hyvä laatu on Metsäkeskuksen johtajan mukaan Suomen ehdoton valtti. Vaikka alle 10 prosenttia ilmoituksista tulee nykyisin paperisina, sekin on jo 10 000 ilmoitusta vuodessa.” Tietokonekäsittely helpottaa myös Metsäkeskuksen toimintaa metsätalouden kemeratukipäätösten myöntäjänä. ”Olen kolmannen polven metsänhoitaja, eli tulen kodista, joka on useamman sukupolven elänyt metsistä. SUOMEN METSÄKESKUS METSÄVIRANOMAINEN. ”Ei niitä voi käsin plärätä. Edistää metsään perustuvia elinkeinoja, kerää ja ylläpitää metsävaratietoa ja valvoo metsälakia. Hässäkkä on Einin mukaan selätetty ja tukijärjestelmän toiminnasta on saatu hyvää palautetta. 6724_.indd 33 13.12.2018 17.35. Tietokoneet ovat helpottaneet Metsäkeskuksen toimintaa myös sille osoitetussa käytännön byrokratiassa eli paperin pyörittelyssä. Tukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja Eini toivoo linjausten valmistuvan sen verran ajoissa, että mahdolliset järjestelmämuutokset eivät toista muutaman vuoden takaista kemerahässäkkää. Kun omaa metsää ei ole, metsäasiat eivät kenties mene niin herkästi tunteisiin. Tulee metsänomistajalle tutuksi muun muassa kemeratukien, hirvituhojen ja Metsään.fi-palvelun kautta. Esimerkiksi tänä vuonna Metsäkeskukseen tulee yli 130 000 metsänkäyttöilmoitusta. l Ari Einin huonekyltti on mäntyä. Silloin metsänomistajien taimikonhoitotuet joutuivat hakukieltoon, kun kemeramuutos aiheutti hakuryntäyksen ja hakemusten käsittely takkusi. Metsälehti Makasiini 33 ”Yritämme jakaa meille tulevaa tietoa mahdollisimman paljon.” vät suunnittelemaan hakkuita ja hankkimaan metsistä haluamaansa puuta.” Vähemmän byrokratiaa Eini on koulutukseltaan metsänhoitaja, mutta omaa metsää hän ei omista. Nuorempana asetelma hieman ärsytti, sillä sitä haluaa olla oma itsensä metsäalalla eikä jonkun toisen kuva.” Joka tapauksessa digitalisaatio lienee yksi asia, josta 2010-luku muistetaan metsäviranomaisen kansioissa
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6734_.indd 34 13.12.2018 10.39. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
44 6731_.indd 35 13.12.2018 17.09. Tästä osiosta löydät kootusti asiaa metsänhoidosta. s. ›› TUTKIMUS Stressi kuriin virtuaalimetsässä SIVU 42 KYSY POIS Mikä eläin iski leppään. Metsälehti Makasiini 35 OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S.36: 23 kysymystä taimivalinnasta ›› TIE METSÄNOMISTAJAKSI S.40: Uuden metsänomistajan tulikaste ›› ALLAKKA S.43: Kauhomalla rahaa kuusikaupasta ›› PIKATESTI S.47: Taikakenkä pakkasille ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Unohtuiko lainhuuto
MIKKO HÄYRYNEN Puolitoistavuotias kuusentaimi. Juuri-verso -suhde on hyvä, juuripaakku ehjä, juuristo on runsas ja taimi on terveen värinen. ER KK I O K SA N EN / LU KE 6730_.indd 36 13.12.2018 17.14. Mitä niistä pitäisi tietää. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 23 kysymystä Taimivalinnasta Istuttajalle on tarjolla monenlaisia taimia
Jos muokkaus on tehty hyvin, niin tavallisella perustaimella pärjää. Minkälainen taimi sopii täydennysistutukseen. Riippuu tuottajasta, mitä taimia pääpuulajien (mänty, kuusi, rauduskoivu) lisäksi on saatavana. Yleensä täydennysistutukseen käytetään kuusen 2-vuotiasta isopaakkutainta tai vielä isompaa, jättipaakuksi kutsuttua tainta. Siemenalkuperän sopivuus on ykkösasia. Riippuu tuottajasta. Ravinteikkaalle tai jo heinittyneelle alueelle on valittava mahdollisimman kookas taimi isolla paakulla. Mitä isompi paakku, sitä pitempi ja vankempi taimi voidaan tarhalla kasvattaa. Syyt lähtevät sekä erikokoisten taimien tarpeista että taimitarhateknologiasta. Oikea puulaji oikeaan paikkaan. Lisäksi kannattaa miettiä tuhoherkkyyttä. Sertifiointi edellyttää, että metsänviljelyssä käytetään kotimaisia puulajeja. Entä jos rehevän pohjan heinittymisen vuoksi tarvitaan isoja taimia. Kennot ovat hintavia ja ne pyritään käyttämään loppuun, joten aika tuo uusia kennotyyppejä. Mihin mennessä seuraavan kauden taimet pitää tilata. Kaikki isot taimitarhat eivät suosi vähittäismyyntiä, sillä henkilöautojen ja peräkärryjen suma kiireisimpänä aikana olisi melkoinen. Koivulla on sekä tavallista että isopaakkutainta, jotka molemmat ovat yksivuotiaita, vaikka isompi on kasvanut pitemmän kasvukauden. Paljasjuurisia taimia ei enää ole. Männyntaimet ovat aina 1-vuotiaita, kuusentaimet 1tai 2-vuotiaita. Se riippuu täysin tuottajasta. Pitääkö taimet ostaa välittäjien kuten metsänhoitoyhdistysten kautta. Pikaisesti hakkuun jälkeen uudistettavat alueet sekä niukkaravinteiset paikat, missä heinittyminen ei uhkaa, voi uudistaa pienillä ja edullisilla taimilla. Miksi on erilaisia paakkukokoja. Seuraavaa istutuskautta ajatellen halutuimpien taimilajien tilanne on jo tiukka. Hybridihaavan kysyntä ja tuotanto on käytännössä loppunut. Rauduskoivun kasvupaikka on lehtomaista, karkeajakoista kangasta tai ainakin hyvää mustikkatyyppiä. Minkä puulajien taimia on saatavana. Taimitarhojen nettisivuilta löytää tietoa taimilajeista ja hinnoista. Kannattaa myös kysyä, onko kaksivuotias taimi todella kasvanut kaksi kasvukautta vaiko puolitoista, jolloin siemen on kylvetty kesällä. Pienillä paikallisilla tarhoilla tilanne voi olla toinen. Tuottajat eivät juuri tuota taimia satunnaisen kysynnän varalta. Metsäpuiden peri1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 6730_.indd 37 13.12.2018 17.14. Suuntaus on, että yksivuotiaat ja puolitoistatai kaksivuotiaiksi kutsutut taimet myydään samana tuotteena. Kuusta ei viedä liian karuille eikä mäntyä liian reheville paikoille. Täydentämisessä voi käyttää isompia taimia, mutta ne ovat kalliimpia ja työkin on hidasta. Metsänhoitoyhdistykset tekevät arvioituun tarpeeseen perustuvia ennakoivia taimivarauksia parille vuodelle. Metsälehti Makasiini 37 Mitä taimivalinnassa pitää miettiä ensiksi. Millaisia taimia on tarjolla. Taimituotannossa on käytetty erilaisia kasvatuskennoja. Mitä ostajan pitää kysyä taimien myyjältä. Pitkä taimi ja pieni paakku ovat huono yhdistelmä. Tämä koskee lähinnä kuusta. Taimista kannattaa sopia silloin, kun tekee puukaupan, sillä taimien ”tekeminen” kestää vuoden tai kaksi. Mitä alkuperäsiirto tarkoittaa. Isopaakkuisia kuusenja koivuntaimia on saatavana, vaikkakin niiden kysyntä ja tuotanto on vähenemään päin. Mahdollisia ovat siperianlehtikuusi, tammi ja muut kotimaiset jalopuut, tervaleppä, hieskoivu, visakoivu, kontortamänty, douglaskuusi, serbiankuusi ja eri pihtalajit. Maastokuljetuksen kannalta on olennaista, onko taimet pakattu avoritilöille vaiko pahvilaatikoihin. Kaksi täyttä kasvukautta tarkoittaa vähän isompaa taimea, mutta toisaalta juuristolla on juuripaakussa jo ahdasta, mikä ei taimen jatkokehityksen kannalta ole hyvä asia. Ensi kevään taimet olisi pitänyt jo varata. Lisäksi on kuusen isopaakkutaimia, jotka ovat 2-vuotiaita
Mitä pitää tietää jalostuksesta. Antaako taimituottaja taimille takuun. Mikä on kantatodistus. Kasvuturve on lannoitettua, mutta muu lannoitus riippuu siitä, mihin aikaan kasvukautta taimet toimitetaan. Alkuperäsiirto tarkoittaa, minkä verran siemeniä ja taimia voi siirtää turvallisesti. Ne ovat sama asia ja tarkoittavat taimien mukana tulevaa informaatiota, jossa on alkuperätiedot, taimien ikä, kasvatustiheys, kasvatuspaikka, taimien keskipituus, pakkauspäivä, käyttöalueet/ lähtöisyysalueet, taimieränumero, puulaji, kantatodistuksen numero, taimien määrä pakkauksessa, käyttötarkoitus ja merkinnät tukkimiehentäin kemiallisesta käsittelystä. Siemenviljelmiltä kerätyllä, jalostetuilla siemenillä tai niistä syntyneillä taimilla on tietyt käyttöalueet, joista on kartat elintarvikevirasto Eviran sivuilla. Pakaste11 12 13 14 15 16 17 18 19 6730_.indd 38 13.12.2018 17.14. Syksyllä ei lannoiteta typellä, jotta taimi ymmärtää lopettaa kasvunsa. Metsänviljelylain mukaan metsänomistaja vastaa käytettävästä alkuperästä ja sertifikaatti velvoittaa käyttämään alueelle sopivaa alkuperää. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini mä on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. Mitä pitäisi ajatella sienijuurista. Itä-länsi-suunnassa siirto on vapaampaa. Mykorritsat vaikuttavat kuivuudensietoon ja siihen, miten nopeasti istutustaimi pystyy ottamaan ravinteita maasta. Istutuskauden alussa toimitettaville taimille ei laiteta lannoitetta, sillä ravinteiden tarve alkaa vasta, kun kasvu käynnistyy. Männyntaimen kunnon arviointi keväällä on vaikeaa. Kasvitaudit voivat olla sellaisia, mutta tapaukset ovat harvinaisia. Kuusella jalostus ei ole edennyt yhtä hyvin ja harvoin toistuvien siemenvuosien vuoksi kuusella joudutaan käyttämään luonnonmetsiköistä kerättyä siementä. Tärkeää on, että reagoidaan saman kasvukauden aikana. Käyttöalueesta poikkeavien siirtojen riskin kantaa metsänomistaja itse. Metsänviljelylaki edellyttää, että taimet ovat terveitä, mutta hyönteisja sienituhot eivät ole taimituottajan vastuulla. Kuka päättää alkuperäsiirrosta. Onko taimet lannoitettu. Etelämpää siirretty taimi kasvaa paremmin, mutta liian kaukaa siirretty saattaa paleltua. Käytännössä taimien myyjä kysyy, minne istutetaan ja valitsee sitten alueelle sopivat taimet. Pakastamattomissa taimissa viat, kuten hometaudit, ovat helposti nähtävissä. Taimietiketti, kasvipassi, alkuperätodistus; mitä ne tarkoittavat. Mitä se kattaa. Havupuilla jalostus on lisännyt kasvua noin viidenneksellä ja rauduskoivulla vielä enemmän. Kaikilla taimitarhakylvöjen siemenillä on oltava elintarviketurvallisuusvirasto Eviran myöntämä kantatodistus. Sienijuuret eli mykorritsat ovat puille välttämättömiä ja niitä on tuhansia lajeja. Talven jälkeen ne ovat punaruskeankirjavia ja ne pyritään lähettämään istutuksiin ensimmäisinä keväällä, jolloin kärkisilmu on vielä lepotilassa ja männynsurmasienen havaitseminen on vaikeaa, jolloin tauti havaitaan vasta maastossa. Rohkeat alkuperäsiirrot voivat aluksi pärjätä hyvin, mutta riskit saattavat toteutua, kun tulee sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi. Luonnonmetsiköistä kerätyllä siemenellä turvallinen alkuperäsiirto etelä-pohjois-suunnassa on sata kilometriä. Mykorritsojen ymppäämistä taimitarhataimiin tutkitaan, mutta valmista menetelmää ei ole. Miksi alkuperää pitää siirtää. Kaikki männynja koivuntaimet ovat jalostettuja. Mykorritsat muodostavat juuripaakkuun valkeaa kasvustoa, jota usein erheellisesti luullaan homeeksi. Mitä piileviä, korvausvastuuseen johtavia vikoja taimissa voi olla. Jokaisella taimituottajalla on omat reklamaatioajat. Kesällä ja syksyllä toimitettaville taimille on annettu muutamien päivien ravinnetarve, jonka jälkeen niiden on saatava ravinteet ja vesi istutuspaikaltaan. Mitä pitempi aika istuttamisesta, sitä enemmän ympäristötekijät vaikuttavat taimen pärjäämiseen. Se osoittaa, että siemenet on hyväksytty metsänviljelymateriaaliksi
Pituutensa vuoksi koivuntaimet toimitetaan yleensä säkeissä. Tyypillisillä kuusen kasvupohjilla saattaa jäädä heinien ja vesakon jalkoihin. Sopii kuusen tyypillisille maapohjille. Markkinoilla on useita paakkukokoja, joten taimityyppien rajat ovat liukuvia. 2-vuotias, kuokalla tai isolla pottiputkella istutettava taimi. Taimet ja taimipaakut voivat kuivua säilytyksessä tai voi olla, että pakastetaimia ei malteta sulattaa ennen istutusta. Taimilla ei varsinaisesti ole eräpäivää. METSÄNVILJELYN YLEISIMMÄT TAIMITYYPIT 20 21 22 23 6730_.indd 39 13.12.2018 17.14. Huono istutustyö on oma lukunsa. Pakastetut taimet ovat lähes aina pakastamattomia kalliimpia. Ulkomaisia taimia koskevat samat alkuperäsäännökset kuin kotimaisiakin. Pikkupaakku Keskipaakku Isoeli jättipaakku MÄNTY Tavallisin 1-vuotias perustaimi. Myymättä jääneiden tai heikkolaatuisten taimien tarjoaminen alennuksella on poikkeuksellista. Huomioitava myös, että liian pitkiksi kasvatettujen taimien verso-juuristo-suhde on huono. Kalliimpi erikoistuote sopii voimakkaasti heinittyville maille ja täydennysistutuksiin. Kakkoslaatuun liittyy riski, minkä vuoksi tuottajat mieluummin tuhoavat taimet kuin myyvät alennuksella. Istutetaan kuokalla tai isolla pottiputkella. Isopaakkuisella männyntaimella ei ole kysyntää eikä sitä ole saatavana, koska mäntyä ei istuteta voimakkaasti heinittyville maille. Vaikka merkittäviä ongelmia ei ole ilmennyt, niin tuonnin vapaus nostaa kasvituholaisten ja vieraslajien riskiä. Metsälehti Makasiini 39 taimissa piilevät viat tulevat näkyviin vasta, kun taimet ovat aloittaneet kasvunsa. Kalliimpi taimi sopii heinittyville maille ja täydennysistutuksiin. Taimitarhatainten pituudet vaihtelevat eri kasvukausina sääolojen vuoksi. Uskaltaako ulkomaisia taimia ostaa. Jos taimia pidetään taimilaatikoissa liian pitkään, niin harmaahomeen riski kasvaa. 1tai 2-vuotias perustaimi. Voiko eräpäivä eilen -taimia saada keväällä edullisesti. RAUDUSKOIVU Ei tuotannossa, koska koivun runsas juuristo tarvitsee vähintään keskipaakun. Männynja kuusentaimien hinta vaihtelee paakkukoon mukaan, ja samankokoisessakin kennossa kasvatettujen taimien hinta voi vaihdella merkittävästi. Voiko taimien toimittajia kilpailuttaa. Useimmiten ongelmien syynä on tukkimiehentäi, joka puolestaan on seurausta huonosta maanmuokkauksesta. l Artikkelia varten on haastateltu taimitarhapäällikkö Anne Immosta UPM:ltä, metsäasiantuntija Saara Koskista Mhy Savotasta ja metsänhoitopäällikkö Tuomo Vehmasta Metsähallituksesta.. Viat liittyvät useimmiten epäonnistuneeseen taimihuoltoketjuun. KUUSI 1-vuotias pikkupaakku sopii kasvupaikkojen karuimpaan päähän, joissa myös mänty on mahdollinen. Tavara liikkuvat EU-alueella vapaasti, kasvit mukaan luettuna. 1-vuotias, mutta pitemmän kasvukauden kasvanut, jopa 80-senttinen taimi. Tuontitaimilla on ollut taipumista jatkaa kasvua myöhäiseen syksyyn, mikä heikentää talvenkestävyyttä. 1-vuotias, sopii muokatuille viljelyaloille, voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan. 1-vuotias, sopii männyn maapohjien rehevämpään päähän ja täydennysistutuksiin. Kyllä voi. Mikä voi mennä pieleen
Hakkuun ajankohta Harvennuksen ajankohtaan vaikuttaa moni asia, esimerkiksi aiemman ensiharvennuksen voimakkuus. Saman hakkuutavan sisällä on eri kuvioita, koska lähtötilanne ja kuvioiden puustokertymä vaihtelee. Yleensä metsä kaipaa harvennusta silloin, kun puiden latvusto sulkeutuu ja puut silminnähden tarvitsevat tilaa ympärilleen. Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on omanlaisensa. 6721_.indd 40 13.12.2018 16.20. Päätehakkuusta on alatyyppejä, joiden kautta pyritään luontaiseen uudistumiseen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Hakkuusuunnitelmassa on erilaiset hakkuutavat merkitty eri väreillä. Se on jännää, muttei erityisen vaikeata. OMA METSÄ » TIE METSÄNOMISTAJAKSI 40 Metsälehti Makasiini OSA 8 PUUKAUPAN TEKEMINEN ENSIKSI tarvitaan puunmyyntisuunnitelma. Jos mahdollista, niin puunostajan kanssa kannattaa lähteä metsäkävelylle. Päätehakkuu on hakkuista helpoin ja kaupoista halutuin. Hän on myös metsänhoidon asiantuntija ja osaa nähdä nykyiset ja tulevat hakkuumahdollisuudet. On kohteliasta ilmoittaa ennakkoon, että metsäkävely ei välttämättä tarkoita puukauppaa. Neljänlaista hakkuuta Hakkuutapoja on monia. Suunnitelma ei ole kuitenkaan välttämätön, tilanumero ja sanallinen kuvaus riittävät määrittämään kaupan kohteen. Ensiharvennus on hoitohakkuu, mutta siitä tulee jo vähän tiliä. Seuraava harvennus on se varsinainen harvennus ja siitä kertyy jo tukkipuuta. Sellaisen voi tilata metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä. Päätehakkuun ajankohdan määrää Uuden metsänomistajan tulikaste Ensimmäinen puukauppa on metsänomistuksen huipentuma, tulikaste ja kypsyysnäyte. Sitä käytetään lähinnä kuusella ja se toistuu samanlaisena isoimpien puiden poistona 20–30 vuoden välein. Tyypillisesti metsäkuviolta myydään puuta kolme kertaa – ensin vuorossa on ensiharvennus, sen jälkeen myöhempi harvennus eli kasvatushakkuu ja lopuksi päätehakkuu
Yleisempi määrittelytapa on, että päätehakkuun ajankohta on viimeistään silloin, kun runkojen keskiläpimitta rinnankorkeudelta on 24 senttimetriä. Tavatonta ei ole sekään, että puumäärä ja tukkiosuus on arvioitu yläkanttiin, jotta arvioidusta loppusummasta tulee houkutteleva. Puukauppa on puiden korjuuoikeus, joka kestää kaksi vuotta. Kun puusto järeytyy, niin arvokasvuprosentti pienenee ja jossakin on itse kunkin metsänomistajan asettama raja, jonka jälkeen kannattaa ottaa raha pois ja sijoittaa johonkin muuhun. Tällöin myyjä saattaa ajatella, että ei tarvitse arvioida tukkiprosenttia, mutta ei pidä innostua liikaa. Puukauppa verkossa Puukauppa sähköistyy, mutta tässä vaiheessa sähköinen kaupanteko on lähinnä yhteyksien luomista. Jos ykkössija pysyy samana, niin kuutiomäärien arviointierot eivät muuta asetelmaa. Yleensä kaupan mukana tulee 300 metriä metsäkuljetusta, seuraavat sadat metrit alentavat kuutiohintoja. Ensi vuonna tutustumme eri puulajeihin. Ennakko on harvoin suurempi kuin 60 prosenttia arvioidusta kaupan loppusummasta. Sen sijaan harvennuksilla tarkastuskäynti korjuun jälkeen on paikallaan. Ostajilla on erilaisia puutavaralajeja ja tukkien latvaläpimittoja, ja arviot tukkipuun ja kuitupuun suhteesta vaihtelevat. Metsätalouden kannattavuutta kuvaa hyvin eräs Metsälehden keskustelupalstan ajattelija, joka kertoi metsänomistuksensa kaaresta, että rahaton oli alussa ja nyt, mutta nyt on enemmän metsää. Jos puuston voi korjata myös sulan maan aikana, sillä on hintaa nostava vaikutus. Puukaupan voi antaa valtakirjalla toisen tehtäväksi. Arvokasvun laskemiseen on kaava, mutta se on monimutkainen ja harva sitä käyttää. Ennakkomaksu Puukaupan ennakkomaksu on sopimuskysymys ja sitä käyttävät lähinnä vain isoimmat ostajat. Puukauppa ei tarkoita korjuuvelvoitetta. Tarjousten vertailu saattaa tuntua vaikealta ja usein onkin. Jos ostajalla on omaa tukinkäyttöä, niin voi odottaa, että on myös intressi ottaa tukki tarkasti talteen. Maa muokataan joka tapauksessa. Tarjousten vertailu Ostajalta saa tarjouksen, jossa hakkuukuviot on numeroitu ja puumäärät arvioitu. Paljon jäi kertomatta, mutta yleiskattavana loppukaneettina uudelle metsänomistajalle voi sanoa, että tule tutuksi metsäsi kanssa: kuljeskele, katsastele ja patsastele. Puukauppapörsseistä on puhuttu pitkään, mutta kohteet ovat aina erilaisia eivätkä ostajat rohkene tehdä tarjousta ilman maastokäyntiä. Etenkin metsänhoitoyhdistykset ovat erikoistuneet valtakirjakauppoihin. Isoja puunostoyhtiöitä ilman omaa teollisuutta on vain yksi, mutta monien metsäpalveluyritysten palveluihin kuuluu myös puukauppaa. Isot puunostajat tarvitsevat puuta tasaisesti, eikä niiden tarjouksissa ole isoja eroja. Tilanteet, joissa ostaja ei hakisikaan maksamiaan puita, ovat harvinaisia, mutta historiasta sellaisiakin löytyy. Runkohinnoittelussakin ostaja on arvioinut tukkiprosentin oman laskentansa pohjaksi. Jotkut ostajat käyttävät runkohinnoittelua, jossa ei eritellä tukkija kuitupuuta. Tukista saa kolmin-nelinkertaisen hinnan kuitupuuhun verrattuna. Vaikein elementti on katkonta eli tukin talteenotto eli apteeraus, millä nimellä sitä kutsutaankin. 6721_.indd 41 13.12.2018 16.20. Etenkin pehmeän maan korjuu, joka tapahtuu talvikauden alussa, on riskialtis, sillä maa saattaa kantaa epätasaisesti. taloudellisesti ajatellen arvokasvuprosentti, johon vaikuttaa kuitupuun järeytyminen tukkipuuksi. Pienten puunjalostajien ostotarpeet vaihtelevat enemmän eikä ole tavatonta, että tarjous on tehty kokeilumielessä. l Vaikein elementti on katkonta eli tukin talteenotto eli apteeraus, millä nimellä sitä kutsutaankin. Isoimpien ostajien verkkosivuilla on yhteydenottolomakkeita, mutta eniten verkkokauppaa muistuttaa ostajaja myyjätahojen yhdessä perustama Kuutio.fipalvelu. Seurauksena on ajourapainaumia ja koneiden heilumisesta johtuvia vaurioita jäävässä puustossa. Sähköisen yhteydenoton jälkeen kaupantekoprosessi jatkuu perinteisesti. Jotain etua on siinä, että yhdistyksillä tai palveluyrittäjillä saattaa olla toimitussopimuksia alueellisesti merkittäville puunkäyttäjille, joilla ei ole omaa suoraa puunostoa. Korjuujäljen tarkastus Päätehakkuiden korjuujäljestä ei ole tarpeen kantaa erityistä huolta, koska pystypuustoa ei enää ole eikä niiden vaurioitakaan. Seuraavaksi kannattaa katsoa niitä puutavaralajeja, joista tulee eniten kuutioita, ja verrata niitä ristiin siten, että toisen tarjouksen kuutiohintoihin vaihtaa toisen tarjouksen kuutiomäärät. Hintaa nostaa myös se, jos metsäkuljetusmatka on lyhyt eli tukkirekalla pääsee lähelle. Metsälehti Makasiini 41 KULJESKELE, KATSASTELE SARJA tiestä metsänomistajaksi päättyy tähän. Jos korvauskynnys ylittyy, niin vastuu on puunostajalla.. Vertailu kannattaa aloittaa siitä, että laskee kunkin tarjouksen keskimääräisen kuutiohinnan. Opettele ostajat Puuta ostavat lähinnä isot, pörssilistatut metsäyhtiöt ja sahayhtiöt
Kokemusten vaikuttavuutta testattiin psykologisin ja fysiologisin mittauksin. ER KK I O KS A N EN / LU KE METSÄNHAKKUISSA jätettävien säästöpuumäärien on oltava suuria, jotta kääpien monimuotoisuus säilyy hakkuualalla, osoittaa MMM Mai Suominen väitöstutkimuksessaan. ”Suosittelen, että ainakin paikoin avohakkuiden yhteydessä jätettäisiin säästöpuita nykyistä enemmän”, Suominen sanoo. Myös kulotus lisää kääpälajien määrää ja monipuolisuutta. Suojelun suunnittelussa tulisikin nykyistä paremmin ottaa huomioon erilaiset sieniryhmät ja puulajit. FM J enna Purhonen tutki väitöskirjassaan metsän luonnontilaisuuden ja lahopuun laadun yhteyttä erilaisiin sieniryhmiin, jotka elävät pystyyn kuolleilla männyillä ja koivun, kuusen, männyn ja haavan suurikokoisilla maapuilla. Voi, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. LAHOPUIDEN SIENILLE SUOJELUA WIKIMEDIA COMMONS LUONNOSSA oleskelu vähentää tutkitusti stressiä, mutta voiko virtuaalinen luontoelämys tuottaa samankaltaisia tuloksia. ”Stressiin liittyvät sairaudet ovat merkittävä työpoissaolojen syy. Työyhteisöjen lisäksi virtuaalisille luontoelämyksille riittää Tyrväisen mukaan muitakin käyttömahdollisuuksia. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA MONET lahopuiden sienet kärsivät metsätalouden aiheuttamista muutoksista. ”Virtuaaliset luontoelämykset voivat tarjota esimerkiksi hoitolaitoksissa luontokokemuksen niille, jotka eivät pääse liikkumaan luontoon.”. Tyrväisen mukaan kaikki luontokokemukset vähensivät testihenkilöiden stressin tunnetta, eniten kuitenkin videokuvaan ja ääneen perustuvat metsäja vesimaisemat. Metsäaiheisen videon katsominen vähentää stressiä. Hän vetää Lukessa Virtunature-hanketta, jonka tavoitteena on selvittää, miten työpäivän keskelle sijoitettu vartin mittainen virtuaalinen luontokokemus vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Myös fysiologiset mittaukset tukevat näitä tuloksia. l LIINA KJELLBERG Stressi kuriin virtuaalimetsässä Videon metsämaisema lisää työhyvinvointia. Luontoon pääseminen ei ole nykyään itsestäänselvyys, joten aloimme miettiä, voisiko luonnon tuoda teknisin ratkaisuin työympäristöihin”, Tyrväinen sanoo. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa testattiin kolmea virtuaalista luontokokemusta: videokuvaan ja ääneen perustuvia metsäja vesimaisemia sekä luonnon ääniä. TULI JA SÄÄSTÖPUUT KÄÄPIEN YSTÄVIÄ 6725_.indd 42 13.12.2018 17.39
VAAN ON NIITÄ reilujakin tukkuostajia, varmaan suurin osa. Ei käynyt kauppa, niinpä hän siirtyi kaupan parkkipaikalle. Kunhan on ensiksi opeteltu ja harjoiteltu joulukuusten kasvatus, päästään tutustumaan kuusikaupan saloihin. Toinen tapa on myydä omat puut itse loppukäyttäjälle. Useampi vuosi hurahtaa, että vakiintuneet ja luottamukselliset kauppasuhteet syntyvät. Jalkoja tarvitaan, pakkauskone ja mainontaakin. Opastusta kaivataan ja kai sitä aluetta jotenkin valvoakin pitäisi. Lisääntyvä tapa on myydä puut kasvatuspaikalta suoraan, valitse ja kaada itse -periaatteella. Siinä on kaksi päälinjaa. Vuokrataan liikepaikalta parkkipaikan kulma, johon pystytetään kuusimyymälä. Käytännön suomennos tarkoittaa, että ostajalle lähetetään puut ilmaiseksi ja hän myy ne ja katoaa rahojen kanssa. Kohde ei saa olla perämetsässä ja kantava tie olisi suotava. Pakkauskone tarvitaan, valojakin saisi olla, sillä talvinen päivä on lyhyt ja hämärä. Voi puissakin olla vikaa tai myyjässä tai liian optimistisessa myyntimäärässä. Muutamana joulunaluspäivänä huipentuu koko vuoden aherrus. Puunsa voi myydä jälleenmyyjille isompina erinä. Kuuset ja raha vaihtavat omistajaa sovitusti. Kaupat sovitaan hyvissä ajoin alkusyksyllä tai jopa edellisenä jouluna. Aatukin otti palkkatöistä vapaata, keräsi pellonreunoista luonnonkuusia ja lähti torille. l TU U LI KK I SI RO LA 6708_.indd 43 13.12.2018 17.10. Siis seteleitten tunkemisesta rahapussiin. Työkaverit neuvoivat ystäväänsä, että jos aikoo myydä rapunalushakoja, ne yleensä irrotetaan puusta ennen myyntiä.. Niin kuusikauppakin. Kuusikauppiaat pakkaavat kuusia asiakkaille hiki hatussa ja ranteet kipeinä. Sitten on suuren luokan pisnesmiehiä, jotka aikovat valloittaa koko valtakunnan kuusikaupan. Yksi ostaja kävi. Parilla puhelulla tai tapaamisella on isokin puumäärä kaupiteltu. Maksukin kyllä luvataan hoitaa, mutta koska se on sivuseikka, siihen ei takerruta. KuljetusKauhomalla rahaa kuusikaupasta JOULUKUUSIKAUPPIAALLA » kauniit kuuset » hyvä myyntipaikka » joustava aukioloaika JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Mainoksia pitää jaella ja pystytellä ahkerasti, jotta asiakkaan polku paikalle johtaisi. Astetta arkisempi ostaja kohteliaasti tiedustelee, saako puut komissiokaupalla eli myyntitiliin. Olen yksi heistä. JOKA LIIKETOIMINTA vaatii aluksi aikaa, opettelua ja kehittelyä, ennen kuin raha lähtee rullaamaan. Reunaehtoja on useampi. Alueen lähellä pitää olla parkkitilaa peräkärryille ja kuusen raahausmatkan kohtuullinen. Ison erän joulukuusia saisi heille lähettää johonkin pääkaupunkiseudun sivukadulle. Pitkin eteläistä Suomea kiertää helmenkalastajia, jotka käyvät kymmenissä kohteissa, joissa pää kallellaan arvostelevat kymmenentuhatta kuusta ja haluavat ostaa niistä parikymmentä parasta halpaan hintaan. Tähän tilanteeseen ei vaan hetkessä lennähdetä. Jos kuusten noutoalue on oman tukikohdan vieressä, homma voi onnistua. kalustoa pitää olla, että saa kuusensa paikalle ja sieltä pois. Joku saattaa jouluaattona ilmoittaa, että puut olivat huonoja ja ne saa hakea pois. Jos oma tai tuttavan kotitontti on sopivalla kauppapaikalla, sinne kuusikaupan pystyttäminen on helpompaa, tilaa lienee enemmän ja etukäteisvarastointi mahdollista. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA JUURI NYT lehden ilmestyessä eletään joulukuusikaupan kuuminta hetkeä. Sekä pakkasvaatteet ja pissapaikka
Hirven syömäjäljet ovat jo parin vuoden ikäisiä: haavasolukko on ehtinyt muodostaa paksun vallin vauriokohdan ympärille. Isot arvet ovat hirven tai ehkä valkohäntäkauriin aikaansaannosta, vinot naarmut karhun tekemiä. Kun sen saa viimein käyntiin, se toimii moitteettomasti seuraavaan tankkaukseen. » NYT rippikouluiän saavuttanut saha oli aikoinaan kehityksen huippua. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. On luonnollista, että karhu on nuuskinut märehtijän jälkiä, mutta kynsien jäljet näyttävät nuoremmilta. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Kysyjän kuvaama ongelma viittaa useampaan vikamahdollisuuteen. Ratkaisu on uuden tulpan vaihtaminen. Ehkä ne kuitenkin ovat samanikäisiä, mutta raapaisut eivät ole ulottuneet niin syvälle, että olisivat aiheuttaneet haavasolukon voimakasta kasvua. Jos tulppa on kulunut, kipinä pienenee ja polttonesteilmaseoksen syttyminen heikkenee. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Omistan jo rippikouluikää lähentelevän Husqvarna 252 RX -raivaussahan. Saha on toiminut asiallisesti. Sahan ollessa kuuma polttonesteilmaseos sylinterissä on laihempaa kuin kylmässä sahassa. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini KAHDEN ELÄIMEN JÄLJET Mikä eläin on iskenyt leppään. Isot arvet ovat hirven aikaansaamia, vinot naarmut karhun käsialaa. Se lähtee kylmänä käyntiin kolmannella tai neljännellä nykäisyllä ja toimii moitteettomasti, mutta ensimmäisen tankillisen jälkeen sahaa pitää nykiä imu päällä kohtalaisen paljon (10–15 kertaa). LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 a, 00240 Helsinki. » LEPÄN kyljessä on jäljet kahden eri eläimen vierailusta. AR I HU IM AL A 6712_.indd 44 13.12.2018 16.42. Kun saha on toiminut moitteettomasti jo vähintään viisitoista vuotta, kannattaa siihen vielä hieman satsata. 1. SEPPO VUOKKO MIKÄ SAHAA VAIVAA. Sytytystulppa
Kun kone on pysähtynyt polttonesteen loppumiseen, niin tankkauksen jälkeen käynnistäminen vaatii useampia vetäisyjä. Puristuspaineen mittaus kylmästä ja kuumasta sahasta selvittäisi asian oitis. Tämä johtuu siitä, että männän rengas on kulunut. • Markkinoiden laajin valikoima. Ko. Kevyt sylinterin hionta eli hoonaus on myös paikallaan. Uudemmissa sahoissa on useimmiten pumppu kaasuttimen täyttämistä varten. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Eteläiset puulajit, kuten tammi, myöhästyvät lehtien irrotuksessa varsin usein. Omatoimisen asentajan kannattaa huomioida, että mäntä tulee oikein päin ja männäntapin lukkorenkaat ovat paikoillaan. Juuret uinuvat mieluiten lumen alla. Puristuspaine. 3. Kasvukauden lopulla öiden piteneminen valmistaa puita talvilepoon. Tämä ongelma tuskin tulee vastaan kysyjän tapauksessa viitaten pitkään raivaussahan käsittelyhistoriaan. Polttonestejärjestelmä. Männän rengas on myös herkkä katkeamaan kasattaessa. Myös tuholaisten iskeytyminen, kasvien koskettelu ja joidenkin kokeiden mukaan jopa melu (musiikki) vaikuttavat kasvien kemiallisiin reaktioihin ja kasvuun. Voiko lämpö yhdessä valon määrän kanssa sekoittaa rytmin, jonka seurauksena puu tai pensas kuolee. Jos pysyvä talvi tulee liian varhain, lehdet voivat jäädä kiinni puihin kevääseen saakka ja aiheuttaa lumituhoja ensimmäisillä räntäsateilla. Aluksi lehtipuut varastoivat lehtivihreän puun sisään seuraavaa kasvukautta varten. Tässä yhteydessä suosittelen tehtäväksi vielä pakoputkelle karstan polttamisen. Mitään vikaa en puussa huomannut olevan. Saha kannattaa siis tankata hieman ennen polttonesteen loppumista. sahan sylinterin voi hoonata. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 6712_.indd 45 13.12.2018 16.42. • 50 000 kuormainta. LEO SAASTAMOINEN ONKO VALOISTA HAITTAA. Talvilepo ei katkea helpolwww.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Ongelma korjautuu männän renkaan ja mielellään myös männän vaihdolla. Tämän jälkeen lehtiruotien tyveen alkaa muodostua irrotussolukkoa, joka saa lehdet varisemaan. Kärsiikö kuusi, mänty tai kataja oksilla palavista valoista talven pimei›› nä aikoina. Puuaineen ja neulasten nesteet väkevöityvät, jonka jälkeen ne kestävät pakkasta lähes rajattomasti. Tämä johtuu siitä, että kaasutin ja polttonesteputket ovat tyhjät ja ne täyttyvät vanhemmissa sahoissa vain vetämällä käynnistinnarusta. Pihaltani kuoli viime talven jälkeen serbiankuusi, jossa valot olivat. • 35 000 metsäperävaunua. Metsälehti Makasiini 45 2. Sahan ollessa kuumana puristuspaine ei käynnistettäessä nouse riittävän korkeaksi. » PUUT ovat eläviä organismeja, jotka reagoivat ympäristöönsä, kuten ilmakehän ja maan lämpötilaan, kosteuteen ja valoon. Puiden lepotila alkaa usean viikon karaistumisajan jälkeen
Varhaisen kevään ongelmaksi voi koitua keväthalla tai maan syvä routa vähälumisen pakkastalven jälkeen. Serbiankuusen jouluvalot eivät voi käsittääkseni olla puun alkuperäinen kuolinsyy. TILA LAHJAKSI Omistamme mieheni kanssa metsätilan, jossa sijaitsee yhteinen loma-asuntomme. Mieheni sairastui ja poikamme on määrätty hänen edunvalvojakseen. Voiko tulevaa metsävähennystä ottaa mitenkään huomioon ennakonpidätyksessä. Jos näin olisi, eivät havupuut menestyisi lainkaan kotija katuvalojen valaisemissa kaupungeissa. Itse etsisin kuusen kuolinsyytä jostakin taudista, kevätahavasta tai syvästä, liian hitaasti sulaneesta roudasta. Tällöin puut voivat kuolla veden puutteeseen. Metsävähennyksen ansiosta todellinen veroastehan jää ennakonpidätystä pienemmäksi. Usean viikon lämpöjaksot saavat kuuset kuitenkin hengittämään ja kuluttamaan seuraavaksi kevääksi varastoituja sokereitaan ”turhuuteen”. Metsävähennyksen määrä lasketaan metsäveroilmoitukseen kertyvistä metsätalouden tuloista. Suosittelen kaikille, että tehkää terveenä ollessanne edunvalvontavaltuutus. Näin erityisesti, jos puun kasvupaikka on ollut lumeton tai lumi on tallottu tiiviiksi. Miten meidän pitäisi toimia. Tässä tapauksessa varavaltuutettu olisi voinut hoitaa lahjoituksen tyttärellenne miehenne puolesta. Te voitte luovuttaa oman osuutenne kiinteistöstä lahjoituksena, mutta puolisonne osuus olisi tehtävä kaupalla käyvästä hinnasta. KARI MIELIKÄINEN maistraatti ei ole antanut lupaa lahjoitukseen, koska luovutus lahjana ei ole valvottavan edun mukaista. Myöskään pelkkä valo ei voi luoda puulle kevättä. Se on pystykaupoissa aina 19 prosenttia kaupan arvosta. Koska maksettavien verojen määrä jää metsävähennyksen ansiosta yleensä alle ennakonpidätyksen määrän, saa metsänomistaja liiat verot palautuksena takaisin seuraavana vuonna. Varavaltuutetuksi olisi pyydettävä joku, joka ei ole lähisukulainen. Maalis-huhtikuun aurinkoiset päivät ja kylmät yöt saattavat vaurioittaa ainavihantien havupuiden neulasia. Olemme yhdessä päättäneet lahjoittaa tilan loma-asuntoineen tyttärellemme. Vastaavissa tapauksissa OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET la ennen kevättä. Poikanne ei kelpaa edunvalvojaksi kaupassa, koska ostajana on hänen lähisukulaisensa. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! SH U TT ER ST O C K IM A G ES 6712_.indd 46 13.12.2018 16.42. » TULEVIA vähennyksiä ei voida ottaa huomioon ennakonpidätyksessä. HANNU JAUHIAINEN Jouluvaloista ei ole haittaa puille. Kasvun alkamiseen vaaditaan pidempi jakso, jolloin lämpötila on reilusti plussan puolella. Metsän ammattilainen välittää. VÄINÖ SIKANEN METSÄVÄHENNYS JA ENNAKONPIDÄTYS O len tekemässä puukauppaa metsävähennyskelpoiselta tilalta. » MIEHENNE osuuden luovuttamiseen tarvitsette maistraatin luvan ja edunvalvojan sijaisen allekirjoittamaan luovutuskirjan. Lamput eivät pysty lämmittämään ilmaa niin paljon, että kasvu käynnistyisi. Tämän osuuden kauppaan haette maistraatin luvan ja samalla edunvalvojan sijaisen allekirjoittamaan kauppakirjan. Keväällä valo ja erityisesti lämpö lopettavat lepokauden
Taikakenkä pakkasille Sievin Alaska Thermo -kenkien akut lämmittävät jalat tylyimmilläkin keleillä. Jalkansa voi palelluttaa monessa muussakin työssä kuin hakkuilla. Myös hirvipassissa seisova osaa varmasti arvostaa kenkiä, jotka pitävät jalat lämpimänä. Kuulopuheen mukaan akkukenkää menee Venäjän markkinoille kuin halpaa saippuaa. Kengät ovat hyvin tehdyt ja mukavat – niillä kävelee ilokseen. Kuvioitu pohja takaa pidon ja akut lämmön. Tämä ei kuitenkaan suuresti vähennä kenkien käytettävyyttä. Metsähommissa kenkä sopisi puunajoon tai raivaussahaukseen pakkaspäiviksi, kunhan työhousujen lahje pitää lumen loitolla nilkkapituisten kenkien varren suusta. Tilava lesti, lämmin vuori sekä Thinsulate-lämmöneriste tekevät kengistä miellyttävät talvikäytössä, mutta kilpailijoistaan ne erottuvat elektronisen lämmityksen ansiosta. Molempien kenkien akkuja ladataan yhtäaikaisesti. Totesimme, että jo alin lämmitysteho piti jalat lämpöisinä ja sitä käyttäen akussa riitti virtaa koko päiväksi. En yhtään ihmettele, Siperian öljymiehet saavat varmasti vastinetta rahoilleen.. Lämmitykselle on kolme tasoa. Painikkeessa oleva merkkivalo ilmaisee lämmitystehon. l TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN Sievin lämpökengillä kävelee ilokseen. Kengän lämmitystä säädellään painikkeella, joka on kengässä akkukotelon kohdalla. 6711_.indd 47 13.12.2018 17.29. Ladattaessa akkuun kiinnittyvä sähköjohto liitetään laturin johtoon. Se tuntui kosteutena jalassa, mutta sähkölämmityksen ansiosta jalkaa ei silti paleltanut. Painike oli hieman tunnoton käyttää. ALASKA THERMO XL S3HRO ALUMIININEN kärkisuoja POHJA naulasuojattu THINSULATE lämpöeriste INTEGROITU lämmitysjärjestelmä VALMISTETTU Suomessa HINTA noin 400 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Lämmin ja jämäkkä työkenkä + Pohjan pito + Akkulämmityksen kesto Pintamateriaalin vesitiiviys Hallintapainikkeen tunnottomuus Voimakkaimmalla tasolla lämmityksen tunsi kuumotuksena jaloissa. Niille on tasku kengän varren suussa jalan ulkosyrjällä. Paukkapakkasia ei kokeilumme ajaksi sattunut, vaan kenkien lämmitystä kokeiltiin marraskuun lopun pakkasilla. Lämmön lähteenä olevat akut ovat samaa kokoa kuin matkapuhelimien akut. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 ALASKA Thermo on työkäyttöön tehty, kärjestään alumiinivahvikkeella varustettu turvakenkä, jonka lujitettu pohja suojaa naulaan astumiselta. Tärkeä ominaisuus on liukkaallakin kelillä pitävä kuvioitu kumipohja, joka säilyttää joustavuutensa kovalla pakkasella. Se ei ole ihanteellista, koska tällöin jalka alkaa hiota. Pikkupakkasella lumen sulamisvesi imeytyi kengän pintanahan läpi kohdasta, josta kenkä taipuu. Koska kengissä ei ole viiltosuojausta, niitä ei pitäisi käyttää hakkuutöissä
Puunostaja avaa ongelmasta ulospääsyn kysymällä, onko Unto hakenut määräalalleen lainhuutoa. Unton mieleen on syöpynyt hänen isänsä sanat: ”Ratkaisu löytyy metsästä – asiaan kuin asiaan”. Unto kuljeskelee lähimetsässä lomamatka mielessään ja pikkuhiljaa ratkaisu matkan rahoittamiseksi alkaa valjeta: puukauppa. Siitä on jo aikaa jokunen vuosi. Hän osti ennen rakentamista vanhemmiltaan neljän hehtaarin määräalan kotitilasta. Lainhuuto tarkoittaa omistusoikeuden kirjaamista kiinteistötietojärjestelmään. PIRJO HAVIA on kahden hehtaarin kokoinen runsaspuustoinen vanhan metsän kuvio. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Jos kaupanvahvistaja on vah6492_.indd 48 13.12.2018 16.48. Lainhuudolla osoitetaan kiinteistön omistusoikeus. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini UNTO on rakentanut perheelleen omakotitalon kotitilansa maille. Velvollisuus hakea lainhuutoa syntyy siis aina, kun metsää saadaan lahjana tai kaupan, jaon tai osituksen kautta. Se voi olla tarpeen esimerkiksi puukaupoilla. Jos uusia omistajia on useita, voi yksi heistä hakea lainhuutoa samalla hakemuksella kaikkien puolesta. Saisikohan tästä matkarahat. Alueen omistus kun kiinteistötietojärjestelmän mukaan kuuluu edelleen Unton vanhemmille. Unton ja hänen vaimonsa Even 10-vuotishääpäivä lähestyy ja Unto haluaisi yllättää vaimonsa ylellisellä lomamatkalla. Alue katsotaan puunostajan kanssa ja päätös, joka nostaa hymyn Unton huulille, kypsyy Unton mielessä: ”Tähän tulee avioliittoaukko.” Hyvään suunnitelmaan tulee yllättävä käänne, kun puunostaja soittaa ja kertoo, ettei Untolla näyttäisi olevan oikeutta tehdä puukauppaa. Lainhuutovelvollisuus koskee niin kokonaisen tilan kuin määräalan, määräosan ja yhteismetsäosuuksien saantoa. Unton ostamalla määräalalla ONKO LAINHUUTO HAETTU. Unton sydän pyörähtää pari ylimääräistä kierrosta. Rahat ovat edelleen kuitenkin tiukilla ja talolainaa on maksettavana. Kiinteistön, määräalan tai määräosan lainhuudon hinta on 119 euroa. Uuden maanomistajan on haettava lainhuutoa Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun omistusoikeuden siirtoa koskeva asiakirja eli saantosopimus on allekirjoitettu. Vaikka velvollisuus lainhuudon hakemiseen on uudella omistajalla, hakemuksen voi tehdä myös hänen valtuuttamansa asiamies eikä sitä varten tarvita erillistä valtakirjaa. Velvollisuus hakea lainhuutoa syntyy aina, kun metsää saadaan lahjana tai kaupan, jaon tai osituksen kautta
Jos lainhuutoa ei ole haettu määräajassa, korotetaan varainsiirtoveroa 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Unton ostama määräala erotetaan vanhempien kiinteistöstä omaksi rekisteritilakseen. Onneksi Untossa on sen verran hamsterin vikaa, että hän oli kauppakirjan ohella säilyttänyt kaikki määräalan ostoon liittyvät kuitit. Nimittäin lainhuutohakemus laukaisi automaattisesti lohkomisen. Unto ja puunostaja sopivat, että puunostaja laittaa samoin tein Unton puolesta lainhuutohakemuksen eteenpäin. Veroa korotetaan enintään kaksinkertaiseksi. Lainhuuto käynnistää lohkomisen Varainsiirtoveron korotuksen ohella Untolle koituu muitakin yllättäviä menoja. Unto ei pane tätä lainVE ER A KO M U LA IN EN 6492_.indd 49 13.12.2018 16.48. Palvelu on opastava ja ohjeissa kerrotaan, mitä liitteitä hakemuksen mukana täytyy toimittaa. Se ei kuitenkaan näy kiinteistörekisterissä. Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta saa myös lainhuudon hakemuslomakkeen, jonka voi toimittaa postitse lomakkeelta löytyvään osoitteeseen. Metsälehti Makasiini 49 vistanut kiinteistön saannon, voi lainhuutoa hakea Maanmittauslaitoksen sähköisessä asiointipalvelussa. Lainhuutoa voi hakea vasta, kun varainsiirtovero on maksettu. Viivyttely lisää veroja Kiinteistön ostajan on maksettava varainsiirtoveroa neljä prosenttia kauppahinnasta. Niistä selvisi, että hän oli maksanut varainsiirtoveron määräalan kaupasta. Puunostaja toteaa määräalan kauppakirjan perusteella, että omistusoikeus on kyllä siirtynyt Untolle. Unto toimittaa hänelle tarvittavat liitteet. Muun muassa tämä kuitti tarvitaan lainhuutohakemuksen liitteeksi
Yksikin pesän osakas voi hakea selvennyslainhuutoa, siihen ei tarvita muiden osakkaiden suostumusta. Jos osakkaat ovat sitoutuneet olemaan moittimatta jakoa, lainhuudatusaika alkaa viimeisen sitoumuksen allekirjoituspäivästä. Lainhuuto myönnetään hakijalle, jos kukaan ei kuulutuksen aikana osoita parempaa oikeutta kiinteistöön. Testamenttisaantoon perustuvan kiinteistön lainhuudatusaika alkaa testamentin lainvoimaiseksi tulosta. Hakija vastaa kuulutuksen kustannuksista. Jos pesäosuuksiin ja osakaskuntaan tulee muutoksia, voi hakea selvennyslainhuudon täydentämistä. Sen aikana saanto kuulutetaan virallisessa lehdessä, paikallisissa lehdissä ja Maanmittauslaitoksen ilmoitustaululla kuusi kuukautta. Selvennyslainhuuto myönnetään jakamattomalle kuolinpesälle eli kaikille pesän osakkaille yhteisesti. Lainhuudon hakeminen onkin erityisen tärkeää määräalojen saannoissa, jotta määräalan saa erotettua emäkiinteistöstä omiin nimiinsä ja omaksi tilakseen. Lainhuudatusaika (6 kuukautta) alkaa perunkirjoitusajan päättymisestä eli kolmen kuukauden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. l LAINHUUTO TARKOITTAA omistusoikeuden kirjaamista kiinteistötietojärjestelmään HAETTAVA Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta VIIVÄSTYKSESTÄ seuraa varainsiirtoveron korotus JOS LAINHUUTO puuttuu, kiinteistöön ei saa kiinnityksiä KÄYNNISTÄÄ automaattisesti määräalan lohkomisen KUOLINPESÄN ei tarvitse hakea niin kauan kuin pesä on jakamaton 6492_.indd 50 13.12.2018 16.48. Perikunnan ei tarvitse Kun metsän saa perintönä, lainhuutovelvollisuutta ei ole niin kauan kuin metsää omistetaan jakamattomana kuolinpesänä. Se helpottaa paljon paperirumbaa erilaisten oikeustoimien yhteydessä – tällöin kuolinpesän ei tarvitse osoittaa omistusoikeuttaan perukirjalla ja sen liitteillä, vaan selvennyslainhuutotodistus riittää. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini kaan pahakseen. Kun maastoon laitetaan uudet rajamerkit, hänkin tietää tarkalleen, missä oman alueen rajat kulkevat. Kiinteistön, määräalan tai määräosan selvennyslainhuuto maksaa 75 euroa. Osakkaiden toimittamassa sopimusjaossa lainhuudatusaika alkaa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet perinnönjakokirjan. Mutta jos perittävä ei ole ennen kuolemaansa lainhuudattanut hankkimaansa kiinteistöä, on kuolinpesä lainhuudatusvelvollinen alkuperäisen lainhuudatusajan mukaisesti. Jos tarvitaan ositus perinnönsaajan ja lesken välillä, lainhuudatusaika alkaa osituksen lainvoimaiseksi tulosta. Kuulutuslainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin varsinaista lainhuutoa. Selvennyslainhuuto helpottaa paperitöitä Kuolinpesän osakkaat voivat hakea varsinaisen lainhuudon sijaan selvennyslainhuutoa. 10-vuotishäämatkan kunniaksi he antavat Even kanssa lohkotilalle nimeksi Matkamäki. Laiminlyönnistä seuraa varainsiirtoveron korotus. Jos on vain yksi perillinen Jos perillisiä on vain yksi tai metsän saa erityistestamentilla, on lainhuutoa haettava määräajan kuluessa. Kuulutuslainhuuto epäselviin tilanteisiin Jos omistajalla ei ole esittää alkuperäistä saantokirjaa tai oikeaksi todistettua jäljennöstä, on mahdollista hakea kuulutuslainhuutoa. Toinen mahdollisuus hakea kuulutuslainhuutoa on se, että hakija tai hänen edeltäjänsä ovat omistajina hallinneet kiinteistöä viimeiset kymmenen vuotta, eikä ole syytä olettaa, että kenelläkään muulla olisi kiinteistöön heitä parempi oikeus. Kuolinpesän jaon jälkeen Kun pesässä tehdään jako, on kiinteistön saajien haettava lainhuutoa omistuksilleen. Tärkeää on myös huomata, että vasta lainhuuto antaa omistajalle oikeuden kiinnittää kiinteistö ja käyttää sitä lainan vakuutena. Perintönä saadun kiinteistön lainhuudatusaika alkaa siitä, kun perinnönjako on saanut lainvoiman
Kun asiat ovat kohdallaan, on metsätalous hyvin kannattavaa. Mikäli sitoutunut pääoma, kasvut, tukin osuus hakkuista tai kustannukset karkaavat, verottaja vie turhan ison osan tuotosta. Sen jälkeen puuston kasvu hiljaa pienenee, vaikka puumäärä metsässä lisääntyy. Unohdamme ensimmäisen sadan kuution kasvun arvon liian usein. Kymmenmetrisessä metsässä on lähes sata kuutiometriä puuta hehtaarilla. Kasvun nopeimmassa vaiheessa pitää puut saada järeytymään laadukkaiksi tukeiksi. Puuston kasvu pienenee merkittävästi, kun harvennetaan vanhoja varttuneita kasvatusmetsiä. Metsälehti Makasiini 51 SUOSIKKILUKEMISTOANI on edelleen Vuokila & Väliahon Viljeltyjen havumetsiköiden kasvatusmallit. MIKSI pidän metsähoidosta ja erityisesti kasvatusmallien pohtimisesta. Kasvun huippu on jo metsän ollessa noin kolmentoista metrin pituinen. Tutkimusjulkaisu on aika vanha, vuodelta 1980, mutta edelleen käyttökelpoinen. Kasvun huippu on jo metsän ollessa noin kolmentoista metrin pituinen. Harvennus pitää tehdä laatuharvennuksena, jossa kasvamaan jäävät vain parhaat puut. Mikäli taimikonhoito ja ensiharvennus on tehty hyvin ja ajallaan, toisen harvennuksen ajankohtaa voi siirtää vaikkapa rahantarpeen mukaan. Jos hehtaarilla on rahaa kiinni 2 000 euroa, neljän prosentin tuottoon ennen veroja tarvitaan metsätuloja vain 80 euroa. MOLEMMAT ovat mahdollisia saavuttaa, mutta haasteellisia. HAVUMETSIKÖIDEN kasvatusmalleista käy hyvin ilmi muutama asia. Etelä-Suomessa hehtaarin arvo on keskimäärin 6 000 euroa. keskikoko on luonnollisesti pieni, mikä nostaa korjuukustannuksia merkittävästi, mutta se ei korjaannu siirtämällä ensiharvennusta. Havumetsä alkaa kasvaa runkopuuta vauhdilla neljän viiden metrin pituudessa. Silloinkin korjaisimme pieniä puita. Viljelemällä perustetut metsät kasvavat nyt nopeammin. Siihen tarvitaan Pohjois-Suomessa noin neljän kuution vuosikasvu. Ensiharvennuksessa runkojen RAHAPUU KOLUMNI Miksi pidän kasvatusmalleista. Sitä monet eivät tiedä. 6742_.indd 51 14.12.2018 16.51. Jos kulut ovat 20 prosenttia tuloista, tarvitaan tuloja noin 100 euroa hehtaarilta. Metsätraktorin vetämä metsä-äes ja avojuuritaimet ovat vaihtuneet kaivinkoneen tekemiin mättäisiin ja jalostetuilla siemenillä syntyneisiin paakkutaimiin. Taimikonhoito on pitänyt tehdä ajallaan, vain sillä keinolla saa täystiheän kymmenmetrisen nuoren kasvatusmetsän. Hakkuussa kaadettujen puiden viereisten puiden kasvu lisääntyy vain vähän. Perintövero mukaan luettuna osuus on monesti puolet tuotosta. l JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. . Mikäli ensiharvennus myöhästyy, metsässä kasvaa paljon halpaa kuitupuuta tukin sijaan. Vastaavaan neljän prosentin tuottoon tarvitaan noin yhdeksän kuution vuosikasvu. KOSKA PUUSTON kasvun huippu on jo nuoressa kasvatusmetsässä, on ensiharvennuksen teko riittävän aikaisin metsänomistajan talouden kannalta merkittävää. METSÄNOMISTAJAN talouden, minulle pääoman tuoton, kannalta ratkaisevaa on, paljonko pääomaa on sitoutunut metsään. Suurin muutos vuoteen 1980 on tullut maanmuokkauksessa ja taimissa
Sen verran puuta kertyy alueella parin hehtaarin päätehakkuuleimikosta tai neljän viiden hehtaarin ensiharvennusleimikosta. 19,06 . Talvileimikko voi olla talvileimikko Mikä takaa leimikon kysynnän. 17,85 Ensiharvennus . LIINA KJELLBERG Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 20,28 . 19,3 . 16,96 . 12,78 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 65,1 . 11,98 . 41,13 . 17,96 . 67,83 . Merkitystä on varsinkin leimikosta saatavalla puumäärällä ja leimikon korjuukelpoisuudella. 13,18 . 66,6 8 . 21,93 . 17,39 Uudistushakkuu . 14,57 . 44,97 . 66,57 . 58,18 . Talvileimikoilta voidaan korjata puuta vain maan ollessa jäässä, joten parhaiten kaupaksi menevät kelirikkoja kesäleimikot. Aina näin ei ole. 16,45 Ensiharvennus . 20,18 Harvennushakkuu . Pienemmistäkin leimikoista tehdään kauppaa, mutta osa puunostajista saattaa silloin kaikota.” Pohjois-Pohjanmaalla leimikko alkaa Miettusen mukaan olla pieni, jos puumäärä jää 200 kuutiometriin. 13,15 . 14,11 ?. LASKUSSA * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi VIIKKO 49 Tie nostaa puusta maksettavaa hintaa useilla euroilla kuutiolta. 20,61 . 52,47 . 20,18 . 19,26 Harvennushakkuu . 68,64 . ”Järeät päätehakkuuleimikot ja kelillä kuin kelillä korjattavat leimikot käyvät aina kaupaksi. 56,77 . 50,46 . Tieyhteys ja leimikon riittävä koko ovat valttia puukaupassa. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntijan Mikko Kaamasen mukaan leimikosta saatavan puumäärän tulisi nousta yli 150 kuutiometriin. ANT ERO AALT ONE N 6729_.indd 52 14.12.2018 16.44. ”Pienet leimikot kannattaa yrittää myydä yhdessä naapureiden kanssa.” Tie lisää hintaa Leimikon korjuukelpoisuuteen vaikuttaa, onko kyseessä kelirikko-, kesävai talvileimikko. NOUSUSSA ?. 46,83 . 54,58 . 17,99 . ”Sen verran puuta saa täällä puolen hehtaarin päätehakkuuleimikosta tai kolmen hehtaarin ensiharvennusleimikosta. 62,88 . Vaikeinta on raivaamattomien ensiharvennusleimikoiden myynti”, summaa metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Seppo Miettunen. 48,64 . Minkälaiset leimikot ovat haluttuja, kun kysyntä on heikompaa. 19,91 . TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini PUUKAUPPA käy tällä hetkellä niin vilkkaana, että kaikenlaisilla leimikoilla on kysyntää. 43,93 . 22,05 . 17,03 . 58,78 . 18,43 Uudistushakkuu . 40,66 . 47,57 38,64* . 43,34 . 68,44 . 36,95 . 70
45,21 . Metsälehti Makasiini 53 ”Pienet leimikot kannattaa yrittää myydä yhdessä naapureiden kanssa.” ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 14,66 13,3* . 18,26 . 16,88 . 19,41 . 18,81 Harvennushakkuu . 68,63 . 16,4 . 6729_.indd 53 14.12.2018 16.44. 67,74 . 11,37 . 35,53 . 17,33 Uudistushakkuu . 15,31 Ensiharvennus . 67,78 . 21,54 . 63,95 . 19,07 Harvennushakkuu . 20,27 . 45,57 . 16,52 . Pienen päätehakkuun avulla voi saada kaupaksi isommankin harvennushakkuun. 50,11 . 51,69 . 64,85 . 15,41 . 58,24 . 58,52 . 48,67 . 16,81 . 63,24 . 60,41 . 18,29 . 62,38 . 17,16 . 40,46 . 15,67 . Kaamasen mukaan se, kannattaako tiettömälle metsäpalstalle rakentaa tie, kuitenkin vaihtelee. 66,65 . 51,84 . 19,4 Harvennushakkuu . 19,18 Harvennushakkuu . 56,96 . Tien rakentamisen kustannuksia ei välttämättä saa takaisin ensimmäisessä hakkuussa.” Yhdistelystä apua Vähemmän houkuttelevat leimikot voi saada kaupaksi myös yhdistelemällä erilaisia leimikoita. 17,97 . 52,96 . 39,57 . 60,23 . 15,9 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 16,38 Ensiharvennus . ”Yhdistelystä on hyötyä varsinkin talvikohteilla. 38,05 . 19,83 . 58,52 . ”Tie nostaa puusta maksettavaa hintaa useita euroja kuutiometriltä”, Miettunen arvioi. 65,87 . ”Päätehakkuissa käytettävät hakkuukoneet eivät ole parhaimmillaan ensiharvennuksilla, mutta jos päätehakkuualan taakse on jäämässä pieni ensiharvennusala, kannattaa se yrittää hoitaa päätehakkuun yhteydessä”, hän sanoo. Kesäja talvileimikoiden yhdistely voi sen sijaan jarruttaa ostohaluja”, Miettunen sanoo. 18,64 . 52,13 . 16,79 Uudistushakkuu . 20,51 . 17,13 Ensiharvennus . 18,83 Harvennushakkuu . 40,81 . 16,94 . 13,64 . 17,57 . 12,39 . 64,26 . Myös metsänhoidolla on merkitystä. 16,49 Ensiharvennus . 19,89 . 11,56 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,72 * 51,6* 17,8* 16,75* Uudistushakkuu 55,41 * 52,79* 20,31* 18,66* Harvennushakkuu 48,62 * 15,98* Ensiharvennus siksi, että se sijaitsee pehmeällä maalla tai siksi, ettei leimikolle ole kunnollista tietä. 64,66 . 19,61 . 59,2 . 60,74 . 44,01 . 17,42 . Kaamasen mukaan ensiharvennuksia kannattaa yhdistellä myöhempien harvennusten kanssa mutta harvemmin päätehakkuiden kanssa. 15,94 . 46,21 . 13,81 ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 19,48 . Miettusen ja Kaamasen mukaan hyvä tiestö parantaa usein sekä leimikon kysyntää että puusta maksettavaa hintaa. 17,93 Uudistushakkuu . 17,98 . 65,13 . 57,3 . 12,87 . 66,51 . ”Kannattaa arvioida, miten paljon puustoa tien vaikutuspiirissä on. 16,7 Uudistushakkuu . 46,69 . 64,35 . 50,99 . 17,79 Uudistushakkuu . 13,09 SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 12,19 KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 68,69 . 12,35 . Hoidetut metsät kiinnostavat, sillä niistä kertyy enemmän puuta kuin hoitamattomista ja puunkorjuu on niissä helpompaa. 20,44 . 16,38 . 18,88 . 37,76 . 39,59 . 38,89
Koivukuitupuut ja lahot puut metsänomistaja otti omaan käyttöönsä energiapuuksi. Leimikko kilpailutettiin, myytiin ja hakattiin marraskuussa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Korkein ostotarjous oli se, jossa kuusesta tarjottiin runkohintaa. Ostotarjouksia tuli viisi, yhdeltä metsäyhtiöltä ja neljältä sahalta. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 5 HEHTAARIN LEIMIKKO KANTA-HÄMEESSÄ HAKKUUKERTYMÄ, M 3 YKSIKKÖHINTA €/M 3 MYYNTITULO, € kuusiainespuu 1 496,5 54,88 82 127,92 mäntytukki 11,8 65 767 mäntypikkutukki 1,2 23 27,6 mäntykuitu 3 23 69 koivutukki 12,3 40 492 hakkuutähde 2,5 €/ kuusiainespuu-m 3 3 741,25 Yhteensä 1 524,8 87 224,77 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 10 20 30 40 50 Milj. Metsänhoitoyhdistyksen vertailulaskelman mukaan korkeimman ostotarjouksen loppusumma oli lähes 85 000 euroa ja alimman reilut 74 000 euroa. Mukana oli myös vajaatuottoista ja harvaa aluetta sekä riukuuntuneita ja hoitamattomia 50–60-vuotiaita pusikoita. Kyseessä oli vanha kuusivaltainen harsintametsä, jonka kasvu oli osittain lakannut ja puusto epätasaista. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kesäkorjuukelpoisessa leimikossa oli päätehakkuun aika. Tiedot kerätään viikoittain. Metsänomistaja päätti myydä leimikon laskelmien mukaan parhaan tarjouksen tehneelle puunostajalle. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. m 3 6729_.indd 54 14.12.2018 16.44. Tarjotut puunhinnat eivät olleet erityisen korkeita, mutta runkohintakaupan avulla leimikosta saatiin kohtuullinen hinta. Puustoa oli lähes 1 700 kuutiometriä ja arvioitu tukkiprosentti reilut 60. Mukana oli neljä puutavaralajihintoihin perustuvaa tarjousta ja yksi tarjous, jossa kuusesta tarjottiin runkohintaa ja muista puulajeista puutavaralajihintaa. Yhtenäisellä alueella sijaitseva leimikko oli kooltaan reilun viiden hehtaarin suuruinen. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini KUUKAUDEN PUUKAUPPA KANTA-HÄMEESSÄ metsää omistava metsänomistaja ei ollut tyytyväinen leimikostaan saamaansa ostotarjoukseen, joten hän päätti kilpailuttaa sen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta. LIINA KJELLBERG Harsintakuusikko kaupaksi runkohinnalla Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja
Suurin ja arvokkain kuvio oli 5,4 hehtaarin uudistuskypsä männikkö. Vaikka soistuneisuutta ja kallioisuutta oli yleisesti, niin varsinaisia turvemaita oli vain vähän. Tilapari käsitti 67 kuvioita, jotka jakautuivat jokseenkin tasan tieuran kahta puolen. Kuvioiden rajat olivat paikoin epäselviä ja tarkistuskäynnillä sijainti piti katsoa usein gps:llä. Tilaparilla oli pinta-alaa yhteensä noin 85 hehtaaria, josta metsämaata oli 80 hehtaaria. Metsätilakauppojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi tilat maastossa marraskuussa. Tukkiosuus on noin puolet, ja tukin ja kuidun rajamailla olevia runkoja on runsaasti. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » KUUKAUDEN TILAKAUPPA SATAKUNNASSA tehtiin hiljattain kaupat kahdesta vierekkäisestä metsätilasta. Tiloja oli hoidettu aktiivisesti eikä rästitöitäkään ollut merkittävästi”, Liljeroos kertoo. Toinen tila rajoittui puolustusvoimien harjoitusalueeseen, jonka paukahdukset ja suhinat toivat tunnelmaa muuten niin hiljaiseen metsään. Taimikoita oli kymmenen hehtaaria, kasvatusmetsiä 36 hehtaaria ja uudistettavaa 34 hehtaaria. Tilapari oli monen risteyksen ja pikkutien takana eikä henkilöautolla päässyt perille asti. Kehitysluokkajakauma oli hyvä. H A N N U LI LJ ER O O S TILAPARI SATAKUNNASSA PINTA-ALA Taimikoita 10 ha Kasvatusmetsiä 36 ha Uudistuskypsää 34 ha yhteensä 80 ha PUUSTO Kuutiomäärä 9 612 m3 Tukkimäärä 4 278 m3, 45 % Lopullinen hinta 423 580 € 6729_.indd 55 14.12.2018 16.44. ”Tilakäynnin perusteella arvioin puustojen laadun hyväksi ja puuja tukkimäärät selvästi esitetietoja suuremmiksi. Tukkipuun osuus oli suuri, peräti 45 prosenttia. Lupaava kasvatusmetsäkuvio Satakunnassa. Ostaja oli kotimainen metsärahasto Forest Holding Finland I Ky, joka on tänä vuonna ostanut yksityismetsiä noin 7,2 miljoonan euron arvosta. Maapohjat olivat pääosin kuivahkoja kankaita. Myyntiesitteen mukaan tiloilla oli puuta yhteensä noin 9 600 kuutiota eli metsämaan hehtaarilla keskimäärin 123 kuutiota. Kohteen lähtöhinta oli 300 000 euroa ja toteutunut kauppahinta 423 580 euroa, siis reilut 40 prosenttia lähtöhintaa korkeampi. MIKKO HÄYRYNEN Tukkia melkein puolet Uudessa juttusarjassa esittelemme tarkemmin yksittäisiä tilakauppoja
Vaikka ostokohteet on valittu tarkasti, niin hintalaskennasta Liljeroos ei ole täysin vakuuttunut. 3 3 2 1 1 2 3 JOS MUUTAMAN viime vuoden perusteella yleistää, niin metsätilojen omistus virtaa yksityisiltä metsärahastoille ja muille instituutiosijoittajille kiihtyvään tahtiin. Luku ei sisällä säätiöitä eikä yhteismetsiä, jotka myös ovat merkittäviä ostajia”, Liljeroos kertoo. HämeUusimaalla metsähehtaarin keskihinta yli kuuden tonnin, tukkiprosentti korkein ja myös hintakerroin. Pohjanmaan maakunnissa on runsaasti tarjontaa ja myös kauppa on käynyt. Joukkoon mahtuu melko varmasti kohteita, joissa tuottotavoite ei toteudu, mutta sen vasta aika näyttää.”. TALOUS » PUUMARKKINAT 56 Metsälehti Makasiini Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 hintakerroin Varsinais-Suomi 36 26 513 36 18 112 40 5444 49 1,06 Satakunta 47 27 845 29 10 110 30 4535 41 1,02 Häme-Uusimaa 55 41 1067 28 18 132 41 6054 46 1,1 Etelä-Karjala 59 41 1012 31 10 109 36 4609 42 0,98 Kymenlaakso 67 40 888 31 6 106 29 4159 39 0,99 Pirkanmaa 105 72 2219 24 13 118 36 4755 40 1,06 Etelä-Savo 115 79 2686 34 11 106 33 4320 41 0,91 Eja K-Pohjanmaa 238 156 3976 31 10 86 22 2505 29 0,89 Keski-Suomi 125 93 2899 32 11 103 33 3854 38 0,9 Pohjois-Savo 110 72 2651 26 14 108 31 3830 36 0,9 Pohjois-Karjala 161 115 3710 26 12 113 29 3669 33 0,89 Kainuu 91 54 2849 27 9 77 20 1600 21 0,88 Pohjois-Pohjanmaa 266 173 6341 24 11 83 19 1941 23 0,92 Lappi 115 66 4558 25 10 58 16 1052 18 0,86 Koko maa 1590 1055 36214 lisäys marraskuu 202 158 5358 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA 2018 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Lapissa on paljon nuoria metsiä. ”Karkeasti voi sanoa, että yksityismetsistä joka kolmas hehtaari on päätynyt instituutiosijoittajille. Yli miljoonalla eurolla yksityismetsiä ostaneita yhtiöitä ovat Tornator, ForestVital ja A. Pari vuotta sitten osuus oli vielä kymmenessä prosentissa. Ahlström Kiinteistöt. 6729_.indd 56 14.12.2018 16.44. ”Useista kohteista on maksettu todella paljon ja mahdollisesti ylihintaa. Suursijoittajien ostamien metsähehtaarien kokonaismäärä on tänä vuonna hiukan yli 12 000. Rahastoista tänä vuonna eniten metsää ovat ostaneet Forest Holding Finland, OP-Metsänomistaja, UB Metsä ja FIM Metsä. Hehtaarin metsämaata saa keskimäärin tonnilla, mutta tukkiprosentti on alhainen. Tilakauppaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin tilastot osoittavat, että instituutiosijoittajien osuus yksityismetsien tilakauppojen sadan miljoonan euron kokonaissummasta on tänä vuonna noussut 40 prosenttiin. l MIKKO HÄYRYNEN Suursijoittajat yksityismailla Rahastot ostavat isompia ja keskimääräistä puustoisempia tiloja. Kauppaa on tehty isoista, keskimäärin 60 hehtaarin tiloista. Tilat ovat myös olleet keskimääräistä puustoisempia. Liljeroos näkee, että suursijoittajien katse on kääntynyt yksityismaihin, koska UPM:n metsätilojen myynti hiipui ja loppui
Niva on myös yksi harvoja neuvostotuotteita, jotka menestyivät länsimarkkinoilla. Lada ja Moskvitsh kehittivät omat prototyyppinsä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN Lada 4x4 alias Niva menestyi länsimarkkinoilla 1970-luvulla. Metsälehti Makasiini 57 LADA 4x4:n, omaa sukua Niva, tarina yltää kauas Neuvostoliiton historiaan. Niistä valittiin teknisesti aikaansa edellä ollut Lada Niva, joka loi uuden autoluokan henkilöautojen ja järeiden maasturien väliin. Sama pätee myös käänteisesti, pikatie on Ladan epämukavuusaluetta. TALOUS » KOEAJOSSA ›› 6714_.indd 57 14.12.2018 16.52. KUOPPAISEN TIEN KULKIJA Mitä huonompi tie, sitä vahvemmilla Lada 4x4 on. Kiitokset kuvausjärjestelyistä Parolan Panssarimuseolle. Silti uuden Lada 4x4:n hallintalaitteet tuntuivat heti tutuilta. T-34 panssarivaunu oli rajoja ylittävä neuvostovalmiste 1940-luvulla. Innovatiivisen alun jälkeen Nivan, alias Lada 4x4:n, kehitys pysähtyi. Ihan oikea maasturi Koeajoimme yksityiskäyttöön tänä vuonna myytyä viisiovista Lada 4x4:ää, jolla oli ajettu 15 000 kilometriä. Sarjavalmistus alkoi vuonna 1977. Kommunistisen puolueen 24. Olen viimeksi ajanut Ladaa 1980-luvun alussa. Auto sai kotimaassaan lempinimen ”joka paikan kulkija”, mikä ei ole liioittelua. puoluekokous antoi vuonna 1971 määräyksen kehittää maastokelpoinen siviiliauto, jolla kansa pääsisi liikkumaan suurvallan surkeilla teillä
TALOUS » KOEAJOSSA Ladan 1,7-litrainen bensiinimoottori osoittautui laiskaksi. Se lienee ok maassa, jolla on maailman suurimpiin lukeutuvat öljyvarat. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 6714_.indd 58 14.12.2018 16.52. Lada 4x4:n käyttöön ottamiseen ei tarvita satojen sivujen käyttöohjeita. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Läntisistä katumaastureista poiketen Lada 4x4 on ihan oikea maastoauto. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Keskikulutus 300 kilometrin koeajotaipaleella oli 11,4 litraa sadalla kilometrillä. Maastoajossa Lada päihittäisi varmasti kaikki Metsälehden tänä vuonna koeajamat autot. Mittaristo on karun selkeä. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Sen sijaan punavihertyvä Suomi on ankea ympäristö syöpölle polttomoottoriautolle. Siinä on jatkuva neliveto, alennusvaihde ja lukittava tasausCity-maastureista poiketen Lada 4x4:ssä on jatkuva neliveto, alennusvaihde sekä tasauspyörästön lukko
Loskaisella kelillä Ladan kapeat renkaat leikkaavat läpi keskikaistalle muodostuvasta sohjovallista, siitä plussaa. Dusterille Lada ei vedä vertoja kuin pahimmilla ajourilla. Heitä ymmärtääkseen kannattaa ehkä käydä vaikkapa Lada-klubin kokoontumisajoissa.. Lada 4x4 voisi palvella esimerkiksi kylämetsuria, jonka työmaat ovat enintään parikymmenen kilometrin etäisyydellä. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Lämmityslaite on tehokas, mutta 1970-luvun tyyliin sen säätäminen käsipelillä on hankalaa. Maastoajossa Lada päihittäisi varmasti kaikki Metsälehden tänä vuonna koeajamat autot. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Ohjaamo on meluisa, ohjaus on jäykkä ja tunnoton, myös vaihteisto on kankea. PeruskunnostamattoHALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Kun lisäksi maavara on korkea ja auto lyhyt sekä kapea, eivät rankatkaan ajourat ole sille ylivoimaisia haasteita. Isokokoisen kuskin kiipeäminen ohjaajan paikalle on tosin hankalaa, koska penkin ja ratin väli on ahdas. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Nelivetoisen, 2010-luvun tekniikalla rakennetun Dacia Dusterin hinta on sama. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 6714_.indd 59 14.12.2018 16.52. Metsälehti Makasiini 59 LADA 4X4 CLASSIC Moottori: Sylinteritilavuus 1 690 cm3 Teho: 61 kW CO2-päästö: 216 g/km Polttoaineen kulutus: Kaupunkiajo 12,1 litraa/100 km Maantieajo 8,3 litraa/ 100 km Yhdistetty 9,9 litraa/ 100 km Koeajossa mitattu 11,4 litraa/100 km Polttoainesäiliön tilavuus: 65 litraa Vaihteisto: manuaalinen 5 vaihdetta Pituus/leveys/korkeus: 4 240 mm/1 680 mm/ 1 640mm Akseliväli: 2 700 mm Raideleveys: etu/taka 1 440/1 420 mm Maavara: 205 mm Auton paino: 1 425 kg Sallittu kokonaispaino: 1 850 kg Perävaunun paino: jarruton 712 kg Perävaunun paino: jarrullinen 1 490 kg Hinta: 19 999 euroa Maahantuoja: Super Motors, Pirkkala milla metsäautoteillä ja kyläteillä sillä pärjäisi hyvin ja työmaalle voisi ajaa vähän huonompaakin ajouraa myöten. Istuimet olivat kohtalaisen mukavat. Pikatienopeuksissa Lada on rasittava. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. l Ladan tavaratila laajenee, kun takapenkin selkänoja käännetään alas. Selkänoja on yksiosainen. Maasturiksi Lada on halpa – viisiovisen perusmallin hinta on 20 000 euroa – mutta ei silti riittävän halpa. Lada ei turhaan piipitä eivätkä hälytysvalot vilku, vain turvavyön unohtumisesta auto muistutti vienolla digitaalipiippauksella. Niille 99,5 prosenttia suomalaisista ei kuitenkaan koskaan ajaisi. Kylämetsurille ja aatteen miehelle Lada 4x4:n markkinarako on jäänyt Suomessa perin kapeaksi, mikä perimiltään kertoo suomalaisten auton ostajien arvostelukyvystä. Yhtä kaikki, kylämetsuria todennäköisemmin auton hankkii Lada-aatteen mies. pyörästö
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Iso oviaukko 120 cm Kunnon tuuletus Tyylikäs tumma väritys 399 € YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty 399 € AUTOTALLI SUNYARD 15 M Mitat (P,L,K): 500x299x232 cm eli n. 690 € 590 € LUMILINKO GLANSPOWER GST 55 Nelitahtimoottori 5,5 HV Työleveys 56 cm 4 vaihdetta + 2 taakse Lumikuvio-renkaat 13x4" Heittopituuden säätö 190 astetta kääntyvä heittoputki SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Kaupan päälle lumilevy ja ketjut (arvo yli 400 €) 1795 € Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P,L,K): 312x257x212 cm eli n.8 m Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. WWW.KONE-GLANS.FI 6735_.indd 60 13.12.2018 10.43. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € POULAN PRO 175G42 AJOLEIKKURI TALVIPAKETILLA Järeä 17,5 HV / 500 cm Briggs & Stratton OHV moottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Vaihteet 6+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot, mukiteline ym. 15 m Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa Ohjaustehostimella 5590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV750L EFI T3B EPS Moottori 695 CC, yksisylinterinen, nestejäähdytteinen, nelitahtinen EFI Voimansiirto CVT-automaatti Eturenkaat 25x8-12, takarenkaat 25x10-12 Maavara 280 mm Akseliväli 1455 mm Ohjaustehostin, sähkövinssi, vetokoukku Takuu 24 kk Tehokas uutuusmalli! 6790 € TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Lavan koko 2000x1200x540 mm Kärryn kokonaismitat 3800x1310x1700 mm Hyvälaatuiset 22x11-10" pyörät Säädettävät pankot 890 € LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 13 HV / 375 CC nelitahti talvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset Tehokas telavetoinen 995 € 395 € Kaupan päälle puskulevy! 3990 € norm
Talvi alkoi tehdä tuloaan vasta joulunalusviikolla ja tulikin kerralla, kuusen hain jo lumimetsästä. Annan periksi. Loistakoon loppiaiseen saakka. Höyryän. Etsin ulkovarastosta ison pihalyhdyn ja survon myttyyntyneen valoverkon sen sisälle. Lyhdyn ripustan amppelikoukkuun ja muistoja tulee mieleen tästäkin: Aattoaamuinen traditiomme oli edellisvuoden jäljiltä tuhannen solmussa olevien sähkökynttelikköjen setviminen. On. Äiti ja mummo värkkäsivät torttuja, pipareita ja laatikoita, keittiön ikivanha radionrottelo soitteli joululauluja ja mummo muisteli jotakin reporadiolaista vuotta, jona Yleisradio ei soittanut joululauluja ennen aattoa. Lapsena joulu alkoi joulukoristeista, ne viritimme itsenäisyyspäivänä. 23.34. Virolaisen hautajaiset taas jäivät mieleeni, koska ne osuivat juuri joulun alle ja Vironperän ukko tuntui samalla tavalla kuolemattomalta hahmolta kuin Spede. Senhän tässä voisi inspiraatiota vonkaillessa asennella residenssimme fasaadiseinää kirkastamaan. Kuka tämmösen verkon saa yksinään viritettyä niin, että se näyttää verkolta vielä virityksen jälkeenkin. Nyt en ota sitä riskiä. Vahingossa syntyi kolumnikin, joulu tuli sen sivutuotteena – tai toisinpäin. Lisäksi muistan Virolaisen kuolinuutisen nasahtaneen eetteriin heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Lisäksi lätkimme akkunoihin punaisesta pahvista askarreltuja tonttuANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä Onnellisia vahinkoja silhuetteja. Miten se jouluviilinki syntyi penska-aikana ihan ilman tämmöisiä kromeluureja. Joulukuusen hausta voisi naputella, mutta onko vähän klisheinen aihe. No, varmaan moni. Ne olivat simppeleitä, sähkökyntteliköt ikkunalaudoille ja joulutähti Rikolan puoleiseen ikkunaan. Näpit jäätyvät, koska verkkoa on viriteltävä avokäsin – hanskat jäävät siihen kiinni. Minä en. 23.15. Ruuan ja kahvien välissä kävi pukki – siihen asti kuin kävi. Saunan jälkeen seison terassilla. Ostin päivällä kolme kertaa kolme -metrisen jouluvaloverkon. Lopullisesti se teki meille pesänsä illalla. Se olikin muuten leuto joulukuu, lumi antoi odottaa itseään. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » PAKINA KU VA : SE PP O SA M U LI KLO 22.33. Vanhempani tulivat navetalta, saunan jälkeen söimme ja tovi siitä ryyppäsimme kahvit. Toinen askel oli joulukorttien kirjoittaminen ja kolmas se hetki, kun eteisen kaappiin alkoi ilmestyä paketteja. Varmasti olin useampanakin, mutta se tietty kerta jäi eri hyvin mieleen, koska samana päivän haudattiin Johannes Virolainen. Sitäpaitsi isäukko sen meillä lapsuusvuosinani useimmiten haki. Ja hyvä on mieleni, koska kukaan ei voi loukkaantua siitä toteamuksesta, että joulu syntyy valoverkottakin. 23.55. KLO 22.48. Niitä ei saanut sorkkia, mutta salaa roplasin niitä töikseni ja voi miten ikuisuudelta tuntuikaan se aika, joka aattoa piti vielä vuotella. l 6726_.indd 61 14.12.2018 16.45. Viime vuonna kirjoitin Joulupukiksi ryhtyneen kylänrouvan rintarauhasista ja pahoitin ainakin kahden lukijan mielen. Kerran muistan kyllä olleeni kuusimiehenä itsekin. On pikkupakkanen. Hyvää joulua.. On syntynyt ennenkin, syntyy myös nyt. 02.34. Olin työharjoittelussa nuohooja-Veikon matkassa ja räntäsateessa liukastelimme jyrkkäharjaisilla peltikatoilla. Televisiossa pyöri Joulupukin kuumalinja, keittiöstä tuli riisipuuron tuoksu ja puolipäivän jälkeen, kuusen ollessa kunnossa, alkoi pyhän tuntu hiipiä huusholliimme. Sitten oli vain rauha, hiljaisuus, hyvä olo. 00.24. Lyhty loistaa kauniisti. 01.11. Metsälehden kolumnin deadline lähestyy. Se virisi vähin erin. Aivot lyövät aiheesta tyhjää, mutta jotain jouluistahan sen täytyy olla
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 6709_.indd 62 14.12.2018 16.50. Kosteasta pakkasilmasta tiivistynyt huurre ei karise puista tuulessakaan. 62 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA TYKKY ON KUURAA Kainuun ja Koillismaan vaarojen kynttiläkuuset ovat sopeutuneet jäiseen tykkyyn
6709_.indd 63 14.12.2018 16.50. Metsälehti Makasiini 63 Iltapäivän hämärissä näyttää kuin pulleat peikkohahmot kumartuisivat toistensa puoleen
Itäja koillistuuli eivät yleensä synnytä tykkyä, koska se on kylmää jo valmiiksi. Tykyn tunnistaa siitä, että sitä kerrostuu yhtä paljon oksan yläja alapuolelle, lopuksi myös oksien väliin. Joulun mentyä märkää lunta tuprusi taivaan täydeltä. Aivan lakimetsässä puut paisuvat monituhatkiloisiksi lumipatsaiksi, joissa voi nähdä vaikka mitä haltioita, mammutteja tai muumipeikkoja. Tyynessä tulipalopakkasessa kuuraa kertyy kuruihin ja laaksoihin, sillä raskas pakkasilma valuu alas ja ylhäällä on lämpimintä. Tykyn tunnistaa siitä, että sitä kerrostuu yhtä paljon oksan yläja alapuolelle, lopuksi myös oksien väliin. Tykyn synnyttäjä on aivan tavallinen länsilounainen tuuli. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini UOSI sitten Kainuussa ei tarvinnut pelätä mustaa joulua. Tykkyvai lumituho. Vaikka vähän on hyvä, se ei aina tarkoita, että paljon olisi paremmin. Pelkät metsävahingot nousivat miljooniin euroihin. Vahingot aiheutti toisaalta sataneen lumen runsaus, toisaalta sitkeä tarttuminen oksiin jäätymisen vuoksi. Lämpimään ilmaan mahtuu paljon vesihöyryä, kylmään vähän. Oksat peittävästä lumesta ei ole niille suoranaista hyötyä, mutta vaaranrinteen kitumännyistä löytyy maukkaita neulasia. Kun ilma kipuaa ylös vaarojen rinteitä, se jäähtyy nopeasti, ja ylimääräinen kosteus kiteytyy jäisenä kuurana puiden oksille. Vaikka viime talvena uutisoitiin tykyn tuhoista, olisi asiantuntijoiden mielestä pitänyt puhua vain oksille kertyneestä lumesta. Puut taittuivat valkoisen taakan alla ja painoivat sähköjohtoja. Hyväkuntoinen mänty ei halua tulla syödyksi, joten se panostaa kitkeriin haitta-aineisiin. Uuteen vuoteen mennessä tuhannet kodit jäivät ilman sähköä. Sää viileni pakkaseksi ja puiden oksiin kertynyt lasti jäätyi niihin. Vaaroilla tykky on niin jokatalvinen, että rinteillä kasvaa melkein yksinomaan kynttilämäisiä, latvuksestaan hyvin lyhytoksaisia siperiankuusia. 6709_.indd 64 14.12.2018 16.50. Lunta oli vähintään kylliksi ja lauhat räntätuiskut tartuttivat sitä myös puiden oksille. Metsot hakovat mieluusti rinnesoilla tykkyvyöhykkeen alaosissa. Tykky livahti sääennusteiden ja uutisten sanavarastoon vasta tällä vuosikymmenellä. Se oikea tykky kuorruttaa valkoiseksi Pohjois-Suomen korkeitten vaarojen rinteitä ja lakimetsiä. Kainuun tai Koillismaan maaseudulla sana on tunnettu iät kaiket. Tykky on niin jäistä ja Huurtunut tykky eroaa oksille sataneesta lumesta siinä, että sitä kertyy yhtä paljon myös oksan alapintaan. Alarinteillä kynttiläkuuset keräävät taakakseen sekä satanutta lunta että huurtunutta tykkyä
Metsälehti Makasiini 65 6709_.indd 65 14.12.2018 16.50
Ilmatieteen laitoksen povausten mukaan saman toistuminen käy epätodennäköiseksi. Talvet ovat keskimäärin lauhtumassa ja niiden sateisuus kasvaa. 1970-luvulla umpihangessa selviytyminen vaati vähintään kolmimetrisen suksen, tällä vuosikymmenellä pärjää paljon lyhyemmillä. Etelässä se merkitsee vesisateita, mutta yhä ylemmäs siirtyvän rajan pohjoispuolella hanget vain paksuuntuvat. Pohjoisessakin osa sateista tulee vetenä tai räntänä ja hankeen syntyy kovia kerroksia. Nelijalkaiset viihtyvät Laaksosta valkoiselle vaaralle kavutessa ihmettelen toistuvasti monien neliKorkeitten vaarojen harva lakimetsä kerää niin raskaan tykyn, ettei puulajeja pysty aina tunnistamaan. Tunturivaaraa Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla. Lyhyilläkin suksilla pärjää Melkein kymmenen vuotta sitten kaksi peräkkäistä talvea loihti oikeaoppista tykkyä myös Etelä-Suomen harjuille ja vuorille. 6709_.indd 66 14.12.2018 16.51. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini En muista koskaan nähneeni sydäntalven vaaralla ainuttakaan nelijalkaista. Lumikuormat aiheuttavat metsävahinkoja missä hyvänsä Kemi–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Talvisäiden muuttumisen voi havaita myös hiihtoretkillä Lapin tai Koillismaan vaaroille. Ilmat olivat tavallista talvisempia ja sulan Suomenlahden yli puhalsi hyvin kosteita tuulia. sitkeää, että puita heiluttavat tuulet eivät saa sitä karisemaan
l Hömötiaisen elinympäristö ulottuu tykkyvaaran alarinteeseen. 6709_.indd 67 14.12.2018 16.51. Lintuja sitä vastoin näkee, vaikka puiden jäinen kuorrutus on niille ylimääräinen haitta. Kuukkeli osaa sen verran kaivella kohmeista lunta, että pääsee syksyllä keräämilleen sieni-, mustikkaja hyönteiskätköille. Jos jouluna on latusuksen kantava hankikeli, sekä iso metso että pikku urpiainen palelevat yöllä.. Syvällä lumen ja maan rajassa metsäsopulit ja myyrät elävät salattua elämäänsä. Hömötiaisen talviympäristön raja seuraa melko tarkasti tykyn rajaa. Jänikset himoitsevat lehtipuita, joiden latvat lumitaakka taittaa maahan. Ei varsinaisesti mitään, hyötyjinä olivat metsästäjät. Korkeat vaarat ja niiden pisimmät puut houkuttelevat kuukkelia pakkaspäivinä, koska ylhäällä ilma on paljon lämpimämpää. Pohjois-Suomessa kaikki edellisten sukupolvien metsästäjät tunsivat käsitteenä huurremetsot. Sekä pienet sammalensyöjät hangen alla että leveätassuiset pitkäkorvat sen pinnalla houkuttelevat kettuja, joiden jälkinauhoja luikertaa vähän joka paikassa. Aamusella se lennähtää huurteisen tai lumisen männyn latvaan, nyhtää aikansa neulasia ja pudottautuu uudelleen hangen lämpöön. Kaikki pohjoisen linnut ja nelijalkaiset menestyvät tasaisessa pakkasessa ja kärsivät vesisateiden ja paukkupakkasten vuorottelusta. Mitä metso hyötyy huurteesta tai puiden lumisuudesta. Ylhäällä pakkasta voi olla parikymmentä astetta vähemmän kuin purokurussa vaaran tyvellä. Joulukuusta helmikuun lopulle metsokukko viettää suurimman osan ajastaan kiepissä lumen sisässä. Pakkaspäivänä tintti pörhistäytyy aivan palloksi. Tykkyvyöhykkeen alaja keskiosissa metso löytää maukkaita, kituliaita mäntyjä, jotka eivät jaksa panostaa neulastensa haitta-aineisiin. Paksu tykky ja pehmoinen, kuohkea hanki ovat seurausta samanlaisista talvisäistä. Valkoisista puista iso lintu näkyy kiikareilla monen kilometrin päähän. Pakkasella useimmat pohjoisen lintulajit yöpyvät lämpöisessä lumionkalossa. Ja tyyninä pakkaspäivinä se kököttää ruskeanharmaana pallona vaaran korkeimman kynttiläkuusen latvassa. Kuitenkaan en muista koskaan nähneeni sydäntalven vaaralla ainuttakaan nelijalkaista. Metsälehti Makasiini 67 jalkaisten mieltymistä tykkymetsään. Kuukkeli pystyy kaivamaan syksyisiä kätköjään kohtuullisen tykyn alta. Eipä sitä jäniksenä muuten pääsisi latvuksia maistelemaan
Hirven, metsäpeuran ja tunturipeurasta jalostetun poron jäljet erottuvat selkeästi muista sorkkaeläimistä. Valkohäntäpeuran (valkohäntäkauris) vasan lumijäljet voivat kenties sekoittua pienemmän kokonsa puolesta metsäkauriiseen, mutta muuten valkohäntäpeuran jättämä jälki on kookkaampi ja askelväli suurempi kuin metsäkauriilla. 68 Metsälehti Makasiini ALKUTALVEN keliolosuhteet ovat usein suotuisia metsistä löytyvien lumijälkien tunnistamiseen. Siinä on jo melko suuri osa metsään jäävien lumijälkien jättäjistä”, sanoo biologi Marcus Wikman. Hänen mukaan lumijälkioppaita ryhdyttiin alun perin tekemään riistakolmiolaskentojen apuvälineeksi. Kuusipeuroja elää tosin lähinnä vain Uudellamaalla ja länsirannikolla, mikä pienentää erehtymisen mahdollisuutta. Jos jälkien tunnistamisessa haluaa päästä alkuun nopeasti, painaumien tunnistaminen kannattaa aloittaa muutamasta yleisimmästä eläinlajista. Hirven sorkka jättää lumeen selvästi suurimman jäljen. Hankalinta jälkitunnistus on alueella, jossa metsissä liikkuu useampia hirvieläinlajeja. Metsäpeuran ja poron pyöreiden sorkkien jättämät jäljet erottuvat myös muista hirvieläimistä ja villisiasta. ”Hirven sorkanjälki on massiivisen näköinen, oli kyseessä vasa tai aikuinen”, Wikman kertoo. Kuusipeurat kokoontuvat yhteen isommiksi laumoiksi”, Wikman sanoo. Vaikka jäniksenjälkiä löytää lumisesta metsästä helposti, metsänomistajaa saattavat kiinnostaa enemmän isokokoiset sorkanjäljet. ”Metsäkauriit liikkuvat yksin tai pienissä porukoissa. Eläinten metsään jättämät jäljet erottuvat parhaiten, kun maassa on ohuelti märkää nuoskalunta. Villisika tuo lisävaikeutta Pienempien hirvieläinten jälkien erottaminen toisistaan on jo huomattavasti vaikeampaa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ JÄLKIPIIRROKSET JA VALOKUVAT MARCUS WIKMAN LUONNOSSA vahinkoa arvopuustossa. Sorkkien avulla metsissä liikkuvat myös metsäpeura, poro, valkohäntäpeura, kuusipeura, metsäkauris ja villisika. Kuusipeuran (täpläkauris) ja metsäkauriin jäljissä kokoeroa ei juuri ole, joten sekaannuksen vaara on ilmeinen. Hirvien syöntijäljet tekevät nimittäin tunnetusti merkittävintä Kuka kulki taimikossa. Paras paikka jälkien tutkimiseen on metsäautotie. ”Metsäjänis, rusakko, kettu ja orava. Kolmiolaskentojen avulla seurataan metsäriistan runsautta. ”Kuusipeuran sorkkien sisäpinnat ovat suorat. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta eläkkeelle jäänyt Wikman on ollut kokoamassa useampaa eläinjälkiopasta. Metsäkauriilla ja valkohäntäpeuMetsäkauris 4 cm Villisika 5–6 cm Kuusipeura 3,5–5 cm Valkohäntäpeura 6–9 cm Metsäpeura 10–12 cm Hirvi 12–16 cm 6740_.indd 68 14.12.2018 16.57
Jos sorkanjäljistä ei vielä selviä, kaivuujäljet voivat paljastaa villisian.” Metsään märän lumisateen jälkeen Mikä sitten on paras sää tunnistaa metsässä liikkuvien eläinten jälkiä. Kun eläinten liikkeet vilkastuvat kevään lähestyessä, jälkien tutkimisessa on Wikmanin mukaan hyvä muistaa eräs asia. Wikmanin mukaan askelpituus kertoo myös siitä, mikä eläin on saattanut olla kyseessä. Ei ole ihme, että hirvet pysyttelevät paksujen hankien aikaan paikoillaan samassa mäntytaimikossa energian säästämiseksi. 56 cm 79 cm 56 cm 5,5 -7 cm Takajalka Takajalka Etujalka Etujalka 6740_.indd 69 14.12.2018 16.57. ”Kun aurinko rupeaa lämmittämään, lumeen jääneet jäljet leviävät todellista isommiksi.” Jälkiä löytyy jo metsäautotieltä Jälkien tunnistamiseksi metsään on hyvä ottaa mukaan jonkinlainen mittatikku tai viivoitin, sillä lumijäljen koko on yksi tärkeimmistä tunnistamista helpottavasti seikoista. Sorkat viistävät maata ja lumeen jää laahausjäljet”, Wikman kertoo. Maastoon jää hyvin tunnistettavia eläinten jälkiä erityisesti silloin, kun maassa on ohuelti märkää nuoskalunta. Niidenkään tunnistaminen ei tosin ole aina helppoa. Painauman pohjalta on vaikea löytää tunnistettavia piirteitä”, Wikman muistuttaa. Laiskan jälkitunnistajan onni on, että myös eläimet ovat laiskoja ja pyrkivät säästämään energiaa. Painavien hirvien jälkiä pystyy tunnistamaan myös paljaalta maalta, kuten vanhojen lätäköiden savipohjilta. Jälkitunnistuksen vahvistamiseksi lähistöltä voi etsiä muita vihjeitä eläinlajista, kuten jätöksiä ja syöntijälkiä. Ketun jättämä jälkijono on usein helminauhamainen. ”Hirvi on niin raskas eläin, että harvoin on sellaista hankikantoa, joka pitäisi hirven lumen pinnalla. Hirvi liikkuukin lumessa pohjia myöten”, Wikman sanoo. Käynti on hirvieläinten normaali liikkumistapa. ”Syvässä lumessa jälkipainauma on käytännössä vain kuoppa. ”Villisiat ovat maansiirtokoneita. Pienellä eläimellä on lyhyempi askelpituus kuin suurella. Ravi tai laukka meinaa useimmiten pelästymistä ja pakoa. Tämän havaitsee kuitenkin vain oikein hyvillä jälkikeleillä.” Nykyisin sorkkaeläinten jättämien jälkien tunnistusta sotkee myös kaakosta Suomeen levinneiden villisikojen jättämät jäljet. Saukko voi kulkea pitkiäkin matkoja sisämaassa vesistöltä toiselle. Metsälehti Makasiini 69 ralla ne ovat kaarevat. ”Avattu metsäautotie, jolle on satanut hieman lunta, on paras paikka jälkien tutkimiseen.” Eläinten lumijäljet voivat antaa mielenkiintoisia vinkkejä metsän tapahtumista. Siksi tietyt ihmistenkin suosimat kulkureitit ovat oivia paikkoja lumijälkien etsintään. ”Jos on ohut lumipeite, eläimet hädin tuskin nostavat jalkojaan. Wikmanin mukaan villisian sorkanjälki on suhteessa leveämpi kuin saman kokoluokan jälkiä jättävien hirvieläinten. Syvässä lumessa eläimet astuvat omiin jälkiinsä
Näätäeläimien jäljessä on viisi varvasta, koiraeläimillä, ilveksellä ja jäniksellä neljä varvasta. Sorkkaeläimillä varpaita näkyy kaksi. Oravalla, piisamilla ja majavalla erottuu viisi varvasta takajalan ja neljä etujalan jäljessä. Siksi kyseisiä nimiä käytetään myös tässä jutussa. ”Yhdestä jälkipainalluksesta tai valokuvasta on ikävä kyllä usein hirveän vaikea tunnistaa eläintä.” Kotieläimet eli koirat ja kissat jättävät paljon jälkiä maastoon. Yhden jäljen sijaan huomio kannattaakin kiinnittää pidempään jälkijonoon, jolloin tunnistaminen on varmempaa. Ihmisasutusten lähettyviltä löytyvistä lumijäljistä tuntuu syntyvän kiistaa etenkin silloin, kun arvuutellaan, onko kylänraitilla kulkenut yöllä koira vai susi. Koira vai susi. LUONNOSSA ”Kun jälkiä katsoo, kannattaa laskea varpaat. Metsästyksessä ja käytännön kielessä eläimistä käytetään yhä vanhoja nimityksiä valkohäntäpeura ja kuusipeura. Valkohäntäpeuratkin säästävät energiaa liikkumalla avoimia väyliä, kuten metsäautoteitä pitkin PEURA VAI KAURIS. Metsäkauriilla on pienin sorkanjälki. Nelivarpaisessa jäljessä voi tosin erottua myös viisi varvasta, jos eläin on astunut takajalallaan etujäljen jättämään jälkipainaumaan. ”Kun seuraa niiden liikkumista lumessa, huomaa, että liikkumistavan ja siitä jäävien jälkien yhdistäminen ei ole ihan helppoa”, Wikman sanoo. VALKOHÄNTÄ ja kuusipeuroja kutsutaan nykyisin myös nimillä valkohäntäja täpläkauris. ”Kun jälkiä katsoo, kannattaa laskea varpaat. ” 78 cm Takajalka 7– 9 cm Etujalka 6740_.indd 70 14.12.2018 16.57. KysyIlveksen tassun jälki on varsin pyöreä. Lemmikkien jättämien jälkien tutkaileminen on hyödyllistä. Niiden lukumäärästä saa jo eroteltua jälkien mahdollista jättäjää”, Wikman neuvoo. 70 Metsälehti Makasiini Varpaat ja jälkijono Onko lumijälkien tutkailussa tiettyjä virheitä, joita kannattaa välttää. Syynä on se, että eläimet ovat kauriita eivätkä peuroja, kuten vanhat nimet antavat ymmärtää. Varpaita voi olla jälkipainaumassa viisi, neljä tai kaksi
Liito-orava ei kuitenkaan liiku maassa tai lumihangella kuin poikkeustapauksissa. Kynnet voivat muutenkin olla erottava tekijä parhaiten piirtyneissä lumijäljissä, sillä ilveksellä niiden ei pitäisi näkyä jälkipainalluksessa kuten esimerkiksi sudella. Yleensä susi ravaa pitkin ja vetävin askelin. ”Suden ja koiran jälkipainallusta voi olla todella vaikea erottaa toisistaan. Metsästyskoiratkin pitävät yhteyttä isäntäänsä tai emäntäänsä. Supikoirat ovat pieniä paksukaisia, joiden askeleet ovat leveällä, askelpituus on lyhyt ja jälkipainallus on pieni ja pyöreä”, Wikman kertoo. Jutun lähteenä on käytetty Marcus Wikmanin kirjaa Lumijälkien maasto-opas (Metsäkustannus). 10 -1 1 cm 910 cm Takajalka Etujalka 6740_.indd 71 14.12.2018 16.57. Liito-orava ei voi viedä takajalkoja eteen liitämiseen tarkoitetun ihopoimun vuoksi”, Wikman kertoo. Hän muistuttaa, että koiran jättämän tassunjäljen seuralaisena löytyy yleensä jostain liepeiltä ihmisen jälkiä. Susi etenee reippaasti ravaamalla, askel on pitkä ja vetävä. Se voi auttaa tunnistamaan”, Wikman pohtii. Metsäteillä ihmetystä voivat koiran ja suden jälkien lisäksi aiheuttaa kahden muun tutun koiraeläimen jäljet. Suden laukkaja loikkajälkeä näkee harvoin. Koiran leikatut kynnet voivat erottua selväpiirteisestä jälkipainalluksesta nuoskalumessa. Metsälehti Makasiini 71 mys on hankala, sillä sukulaislajien jäljet voivat olla hyvin samankokoisia. Metsälehti on osa samaa konsernia. Metsänomistajaa saattaa kiinnostaa myös eräs liitävä erikoistapaus. Liito-oravan ja oravan lumijäljen erottaa muun muassa siitä, että liiturin hangen päällisestä menosta kertoo usein liitopoimun jättämä laahausjälki. ”Kettu kulkee suoraviivaisesti, kapein askelin ja etenee reippaasti. ”Oravalla takajalkojen jäljet ovat etujalkojen etupuolella
Ennen yhteistä lounasta vierailemme portviinikellarissa. > KESKIVIIKKONA 24.4. Lähde Metsälehden mukana ainutlaatuiselle kiertomatkalle Espanjaan ja Portugaliin! Retken oppaana on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. MATKAOHJELM A TULE MUKAAN LUKIJAMATKALLE! Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1520 euroa ja muille 1595 euroa. Ajamme lentokentältä suoraan kohti Salamancaa. > PERJANTAI 26.4. vierailemme paikallisessa metsänomistajayhdistyksessä ja perehdymme eukalyptuksen kasvatukseen. nautimme aidosta espanjalaisesta tunnelmasta vanhassa Salamancan kaupungissa, ja jatkamme sitten matkaa kohti Portoa. suora Lento Madridiin lähtee kello 16.55. > MAANANTAI 29.4. Matkan varrella metsäkohde ja yhteinen lounas. tutustumme Euroopan kauneimmaksi pääkaupungiksi kutsuttuun Madridiin. Lisämaksu yhden hengen huoneesta on 320 euroa. teemme retken mäntymetsään. Yhteisen lounaan jälkeen on vapaata aikaa vaikkapa ostoksille tai museoille. lento Helsinkiin lähtee kello 10.20, ja on perillä 15.30. Hinta sisältää matkat, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ateriat ruokajuomineen. > TIISTAINA 23.4 . > LAUANTAI 27.4. Vapaahetken jälkeen ajamme kohti Mirandelan pikkukaupunkia. Yhteisen lounaan jälkeen ajamme Madridiin, missä yhteinen päivällinen. Illalla vapaata aikaa. Yhteisen lounaan jälkeen palaamme Espanjan puolelle Medina del Campoon. Yhteinen iltapala hotellissa. > SUNNUNTAI 28.4. 6722_.indd 72 14.12.2018 15.16. aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros ja sen jälkeen risteily Douro-joella. Otathan huomioon, että matkalla kävellään paljon. > TORSTAI 25.4
6727_.indd 73 14.12.2018 15.19. Hakkuussa kertyi 36 kuutiometriä kuitupuuta ja vajaat kymmenen kuutiota energiapuuta hehtaarilta. Silloin kuusikko harvennettiin 1 700 rungon hehtaaritiheyteen. Samalla kuusikko ensiharvennetaan. Silloin alueella oli 6–7-metrinen koivutiheikkö. l TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Männiköstä tuli koivikko Metsänuudistamisessa kaikki meni pieleen – paitsi lopputulos. Alue sai olla omissa oloissaan melkein parikymmentä vuotta, raivaussahojen kanssa paikalle tultiin vuonna 2004. Kasvupaikka näytti karulta, joten 1 600 rungon hehtaaritiheyteen harvennetulta koivikolta ei kummoista tuottoa odotettu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että koivu-kuusi-metsä antaa metsänomistajalle paremman tuloksen kuin kylvömännikkö onnistuessaan olisi tuottanut. Ensiharvennuksesta on kertynyt vähintään saman verran tuloja kuin mitä männiköstä olisi voitu saada. Liitä mukaan yhteystietosi. Kuuset olivat jo kolmemetrisiä. Koivuja jätettiin sopivaan tukkipuuasentoon, 320 runkoa hehtaarille, niistä iso osa rauduksia. Alikasvoksena oli kuusia. Koivutukkia 2030-luvulla Koivikko ensiharvennettiin vuonna 2016, kun kokeilimme palstalla moottorisahoja Metsälehteen. KEITELEELLÄ hakattu parin hehtaarin aukko äestettiin ja kylvettiin männylle keväällä 1986. Vuonna 2004 kuvasimme alueella raivaussahausta Metsäkustannuksen Metsäkoulukirjaa varten. Jostain syystä vain pieni osa siemenistä iti. Metsälehti Makasiini 73 LUONNOSSA » ENNEN & NYT ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Todellisuudessa maa oli ennakoitua viljavampaa, joten koivut ja myös kuusialikasvos virkistyivät harvennuksen jälkeen. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. Parinkymmenen vuoden kuluttua koivut voidaan korjata tukkipuina. 2018 2004 Tällä hetkellä koivujen keskiläpimitta on noin 15 senttiä. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Nuori metsä raivaussahattiin uudestaan 2014. Lähetä ne meille Metsälehteen. 2030-luvulla koivikosta saadaan tukkisato ja sen jälkeen kuusialikasvos muodostaa seuraavan puusukupolven ilman uudistamiskustannuksia.. fi
HAAVEESTA TOTTA Puuseppä Terhi Äikäs toteuttaa lapsuuden unelmaansa ja valmistaa puisia keinuhevosia verstaallaan Jämsässä. Suurin osa hevosista menee yksivuotistai kastelahjoiksi tai tulevat muistoksi rakkaasta hevosesta. Kaikkiaan hevosia on syntynyt Varsapuu toiminimellä useita satoja. Äikäs opiskeli puusepäksi Petäjävedellä Keski-Suomen käsija taideteollisessa oppilaitoksessa, nykyisessä Gradiassa. Täydellinen pää on kuitenkin kuulemma edelleen vasta tuloillaan. Myös oman työn hinnoittelu on opittu käytännön kautta. Keinuhevoset maksavat pikkuisen alle 500 eurosta ylöspäin. Keinuhevoset pintakäsitellään petsillä, vernissalla ja vahalla. Sellaisen, joka näyttää hevoselta ja jonka harja on aitoa jouhta. Nykyään peruskeinuhevonen syntyy kolmessa työpäivässä, mutta arvokkaampien täysin kolmiulotteisten mallien veistäminen vie yhä viikkoja. Pikkutytöstä asti ravitalleilla viihtynyt Äikäs päätti tehdä päättötyönään keinuhevosen. Aika riitti kuitenkin vain hevosveistokseen. Koko toiminta on lähtenyt puusepän haaveesta valmistaa unelmien keinuhevonen. 6746_.indd 74 14.12.2018 15.23. Äikäs on valmistanut perinteisiä keinuhevosia käsityönä vuodesta 1999. ”Päätin, että alan tehdä keinuhevosia, kannattaa se tai ei”, Äikäs sanoo. Jämsän verstaalla joulupukin konttiin valmistuu tänä vuonna kuusi keinuhevosta. Puuseppä Terhi Äikäs sahaa useamman keskikappaleen varastoon, jotta viimetipan tilauksetkin syntyvät ajallaan. Eri malleja on vajaa kymmenen, mutta variaatioita lukemattomia. Markkinointia ei tarvita, työtä on riittävästi ilmankin. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ ”PÄÄ on sellainen, että sen muoto vaatii eniten miettimistä”, kertoo puuseppä Terhi Äikäs ja vuolee taltalla keinuhevosen turpaa. Lähes jokainen keinuhevosista räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Vaikeinta hevosten veistämisessä on päättää, milloin työ on valmis. Lopuksi kiinnitetään jouhet, jotka ovat monesti peräisin asiakkaalta. Räätälöityjä ratsuja Ensimmäisten hevosten valmistus vei puusepältä pari viikkoa. Nämä keinut täyttävät varmasti pienen hevoshöperön suurimmatkin odotukset, ja juuri se on tarkoitus. Valmistuttuaan vuonna 1998 hän halusi seurata unelmaansa. Puuseppä katsoo kriittisesti keskeneräistä työtään ja toteaa nauraen kaipaavansa harjoitusta ”vielä muutaman sata hevosta”. Hevosia katsoessa voi todeta, että Äikäs on turhan vaatimaton
Kummallekin metsä on tärkeä paikka virkistäytyä. Teidän toiveitanne olivat muun muassa kätevämpi lehden koko, juttujen selkeämpi ryhmittely ja lisää käytännönläheistä hyötytietoa. Yhdestä koivurungosta syntyy viidestä kuuteen keinuhevosta. ”Kiinnostava yksityiskohta oli huomata, miten monipuolisesti ammattilehden kuvia katsotaan”, pohti Lievonen-Thapa. Keskuskappaletta varten Äikäs tilaa Viitasaaren sahalta valmista kotimaista koivuvanerilevyä, jonka hän muottia apuna käyttäen leikkaa muotoonsa. 6746_.indd 75 14.12.2018 15.23. Heidän käsialaansa on lehden raikas tyyli. Kuurainen kuusi on kaunis, mutta huomionarvoista voikin olla puun latvakasvaimen pituus. SEPPO SAMULI sekä estetiikkaa että hyötyä. Sieltä puut valitaan ja kaadetaan itse ja sahuutetaan annettujen mittojen mukaan. Metsälehti Makasiini 75 ”En miellä itseäni taiteilijaksi vaan myyn työtä. Juuri niitä jälkiä myöhemmin muistellaan ja ihaillaan”, Äikäs sanoo.. ”Koivu on hieno puu. Parinkymmenen hehtaarin Pengerlehdon tilaan kuuluu 13 hehtaaria metsää. Markus Frey ja Iina Lievonen-Thapa olivat yhteistyökumppanina Metsälehti Makasiinin uudistuksessa. Metsälehti Makasiinin lukijoille metsä on Lisää hyötytietoa Metsälehti Makasiini juhlii ensi vuonna 20-vuotista taivaltaan uudistuneessa muodossa. Ihailen lapsen kykyä muovata esine mieleisekseen. Lasten leikkikaluina keinuhevosten tulee kestää kovempaakin käyttöä, mutta jälkiäkin saa ja pitää tulla. ”Tämä oli mielenkiintoinen sukellus toisenlaiseen metsään, jossa tehdään työtä ja saadaan toimeentuloa”, kertoo Frey. Kokeneet visuaalisen journalismin ammattilaiset eivät usko, että kaikki tiedonvälitys muuttuu digitaaliseksi. Silloin hinta tulee kuluneen ajan ja materiaalien mukaan”, Äikäs kertoo. Tätä kaikkea Metsälehti Makasiini tarjoaa uudistuneessa asussa, joka on entistä ilmavampi ja rauhallisempi. Lähtökohtana työhön ryhdyttäessä oli viime vuonna tehty lukijatutkimus, josta saimme paljon hyviä vinkkejä. ”Hyvin tehdyt aikakauslehdet säilyvät vielä pitkään”, vakuuttaa Frey. Äikäs osti miehensä Jukka Haltusen kanssa vanhan karjalaisten asutustilan. Sitä on helppo työstää ja se on mäntyyn verrattuna tasalaatuisempaa. Koivu kestää vähän iskujakin, mutta mäntyyn tulee heti kolo, jota ei paikkaa millään”, Äikäs kertoo. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT PETTERI KIVIMÄKI RYHDIKÄS koko, lisää sivuja, uutta hyödyllistä sisältöä. Sitä voi lähettää meille esimerkiksi vastaamalla lukijakyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Toimituksen yhteistyökumppanina lehtiuudistuksessa olivat Markus Frey ja Iina Lievonen-Thapa Kubo Oy:stä. Puut omasta metsästä Keinuhevoset syntyvät oman metsän koivuista. ”Minusta on mahtavaa, kun välillä tulee hätääntyneitä viestejä, että muksu väritti keinuhevosen oranssilla vahaliidulla. Mielellämme otamme vastaan palautettasi. ELIISA KALLIONIEMI Mitä pidät uudistuneesta lehdestä
76 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO NIMI LÄHIOSOITE 6716_.indd 76 14.12.2018 15.24
Metsälehti Makasiini 77 POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 6716_.indd 77 14.12.2018 15.24
Sijoituspaikka on Nakkilan toimisto. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman puh. Hakemukset liitteineen 2.1.2019 mennessä osoitteeseen Metsänhoitoyhdistys Karhu, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ tai sähköpostilla jouni.peltoniemi@mhy.fi. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti » PILKKEET APURAHA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänjalostussäätiö myöntää vuonna 2019 enintään 10 000 € apurahan genomitiedon hyödyntämistä metsänjalostuksessa edistävälle tutkimukselle tai muulle käytännön metsänjalostusta palvelevalle hankkeelle. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Hakuohjeet ja lisätietoja Hakuaika päättyy 11.1.2019 klo 15. Hakemuksia ei palauteta. Toimipaikkana Siilinjärven toimisto. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x150/2_92mm 3.12.2018 10.26 Sivu 1 Lappeenrannan kaupunki hakee METSÄTALOUSPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen työsuhteeseen. Arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoa sekä kykyä oma-aloitteelliseen toimintaan. Palkkaus YT/Meto tes:in mukaisesti. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Jäsenmetsänomistajia yhdistyksessä on yhteensä noin 3400 kappaletta 8 kunnan/kaupungin alueella. 0400378286. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. Palveluksessamme on 32 toimihenkilöä. Hakemukset tulee toimittaa 4.2.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.fi POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. KARHU Metsänhoitoyhdistys Karhu toimii Satakunnan pohjoisosassa ja Nakkilassa. metsänhoitoyhdistys MHY Karhu 2x100mm_92mm 3.12.2018 10.20 Sivu 1 6736_.indd 78 14.12.2018 17.06. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään 6.1.2019 sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Tiedustelut puheenjohtaja Matti Peurala puh. Lisäksi myönnetään 500–2500 € apurahoja opinnäytetöihin ja matkoihin. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . 78 Metsälehti Makasiini Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Päätoimistomme on Kuopiossa. Hakemukseen tulee sisällyttää tutkimussuunnitelma ja suunnitelma apurahan käytöstä. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Maaningalla. 0400 590 031 tai toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi 040 702 8845. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Apurahat myönnetään henkilökohtaisina tai tutkimuksen edellyttämiin matkaja tarvikekuluihin. Nykyisen toimenhaltijan siirryttyä hoitamaan täysiaikaisesti LKV/SPV -asioita haemme joukkoomme METSÄASIANTUNTIJAA Nakkilaan ja Lavian eteläosaan
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Valmistelutoimikunta on valinnut puheenjohtajakseen Matti Alatalon Pudasjärveltä. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 7, OIKEA RATKAISU NIMITYKSET TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 17.1.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Toimikunta jatkaa vuoden 2019 alusta lukien metsänhoitoyhdistyksen hallituksena. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄNHOITOYHDISTYS KOILLISMAA 6736_.indd 79 14.12.2018 17.06. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Metsälehti Makasiini 79 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT Makasiinristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Kaukometsä, Äänekoski, Pertti Pärssinen, Orimattila ja Juhani Riihentaus, Vantaa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Uuden yhdistyksen toimialueella on yli 10 000 metsänomistajaa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Mhy Kuusamon toiminnanjohtaja Seppo Miettunen siirtyy uuden yhdistyksen talouspäälliköksi ja Mhy Taivalkosken toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho siirtyy uuden yhdistyksen metsäneuvojaksi Taivalkoskelle. Metsänhoitoyhdistykset Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski päättivät yhdistymisestä syyskuussa. MAKASIINIKRYPTO 8 ENSI vuonna aloittava Koillismaan metsänhoitoyhdistys on järjestellyt toimintaansa. Uuden yhdistyksen toiminnanjohtajaksi on valittu Mhy Pudasjärven toiminnanjohtaja Antti Härkönen
Postitse vastaukset tulevat perille osoitteella Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsänomistajalle tuttuja ovat tietenkin puun runkoa kovertavat tai kaarnan alla asustavat hyönteiset, mutta useat hyönteiset kaivautuvat lehtien sisään. Toivomme palautettasi Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely. Tavallisimpia tapoja suojautumisessa ovat piilottelu, suojavärit ja tarpeettoman liikkumisen välttely. Näitä lehtien sisällä asustavia hyönteisiä kutsutaan miinaajiksi ja lehteen jäävää syömäkuviota miinaksi. Ja kun pääsin kotiin, niin oman pihan pikkutammesta löytyi samanlaisia laikkuja. Monet pienet hyönteiset menevät vielä pitemmälle: ne kaivautuvat kasvin sisälle. Myös pieni koko on etu – yksi ainoa puu voi turvata isonkin populaation elämän vuosikymmeniksi. mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi noin 62 euron arvoista Petzl Actik Core -otsalamppua. Koverteet näkyvät lehdissä vaaleina tai ruskehtavina, läpikuultavina laikkuina tai kiemuraisina juovina. Porvoon seudulla tammia on paljon, mutta oman pihani tammet ovat usean kilometrin päässä lähimmistä sukulaisistaan. Kaikkien 10.1. 80 Metsälehti Makasiini » PILKKEET KALLIOMÄELLÄ Porvoon lähellä kasvoi pensasmainen tammi, jonka lehdissä oli valkoisia laikkuja. Miinaaminen on hyönteiselle edullinen elämäntapa. SEPPO VUOKKO Ruokakaappi turvapaikkana ARVONTA! KU VA JO RM A PE IP PO N EN Tammenläiskäkoin toukka syö lehteä sisältäpäin, mutta pudottaa ulosteet pois kodistaan. Kirjoja ja nettiä tutkimalla ja hiukan asiantuntijoitakin vaivaamalla päädyin siihen, että laikkujen tekijä oli pieni, harmaanruskea perhonen, jonka suomenkielinen nimi voisi olla tammenläiskäkoi. Täytyy naaraalla olla erinomainen hajuaisti, että löysi tuonkin puolimetrisen tammentaimen metsän keskeltä! Kasvinsyöjät ovat petojen ravintoa, mutta tietenkin ne pyrkivät petoja välttelemään. Toukka on suojassa ulkona liikkuvilta pedoilta. Se syö vain pehmeätä ja ravinteikasta tylppysolukkoa, mutta jättää kovat pintasolukot syömättä. MITÄ mieltä olet uudistuneesta Metsälehti Makasiinista. Linkki kyselyyn löytyy myös verkon etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! 6719_.indd 80 14.12.2018 16.16. Laikun sisältä löytyi pieni toukka. Viime numeron suosituin juttu oli hankintahakkaajista kertonut artikkeli ”Voiko mukavampaa olla?” Arvonnassa palkinnon voittivat Heimo Saarimäki Töysästä ja Pauli Sipiläinen Hämeenlinnasta. Siksi toukan koverre säilyttää puhtaan valkean värinsä. Kasvin haitta-aineet ovat usein pinnan soluissa, joten toukka säästyy niiltäkin. Mitä pidit
040 723 1613 Pasi Myllymaa, p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49845, 0400 894080 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran, p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?873, 050 389 0590 Sanna Nyman p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Ensi numerossa VEROTUS Ohjeet metsäveroilmoituksen tekoon NÄIN PARANNAT KANNATTAVUUTTA METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2019 ILMESTYY 31.1. 09 315?49?805, 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström, p. UUSI SARJA Vaihtoehtoiset puulajit M IK KO RI IK IL Ä 6748_.indd 81 14.12.2018 17.55. vuosikerta, perustettu 1933. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 17.1. Metsälehti Makasiini 81 TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 040 1261 181 Valtteri Skyttä p. 09 315 49 848, 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki, p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315?49?809, 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointi johtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari, p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p
Metsäeskariryhmässä tosin ollaan harvoin sairaana. Valitusta täällä ei kuule. Metsä on paras työpaikka, joka minulla on ollut. Lapsiin metsä vaikuttaa rauhoittavasti. Luonnon kauneus ja lasten nauru tuovat hyvän olon. Vaellamme, opiskelemme ja leikimme lähes päivittäin kahdeksan tuntia metsässä. Meillä ei ole koskaan kiire, mikä on itse asiassa todella rauhoittava olotila. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Majan rakentaminen on yksi parhaista leikeistä, tietävät kuusivuotiaat Reino, Elsa ja Helmi sekä opettaja Riikka Timonen Jaarlin Päiväkodit Oy:n metsäeskarista Hämeenlinnasta. Tiedämme, kuinka kauan väsyneimmälläkin lapsella kestää kävellä vaellukselta päiväkodille. Yleensä liikumme ja teemme tutkimusretkemme Ahveniston ulkoiluja luonnonsuojelualueelle, joka sijaitsee kävelymatkan päässä päiväkodista. Yhtälailla minä nautin auringonnousuista, lumesta ja jääkiteistä. Täällä on omaa tilaa, ei ole meteliä, ei tapella ja on kaikin puolin hyvä olla. 6723_.indd 82 14.12.2018 16.18. Ryhmähenki hioutuu räntäsateessa ja lapset oppivat huomioimaan toisiaan. Jos lapsella on paha olla, hän on yleensä koti-ikävissään tai tulossa kipeäksi. Olen sanonut päiväkodin johtaja Sari Järviselle, että jos minun pitäisi jostain syystä lähteä tästä työstä, sidon itseni Greenpeace-henkisesti puuhun.”. Meiltä löytyvät meidän päiväkodin terveimmät lapset. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ METSÄ on työympäristönä voimauttava. ”TÄÄLLÄ EI OLE KOSKAAN KIIRE” Metsä rauhoittaa lapsia, kertoo metsäeskarin opettaja Riikka Timonen. Huumorilla selvitään vaikeimmistakin keleistä. Huonoa säätä ei ainakaan lasten mielestä ole. Tämä on minun viides vuoteni metsäeskarin opettajana ja olen oppinut, että joka paikassa voi opetella uusia asioita. Lasten innostus luonnosta tarttuu. Mitä koettelevampi sää, sitä parempi tunnelma on töissä. l Eskarilaiset Saku, Reino, Elsa ja Helmi seuraavat opettaja Riikka Timosta metsäretkelle
TOIVOO METSÄLEHTI Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 6741_.indd 83 14.12.2018 17.55
Kuutiossa metsänomistaja voi nykyaikaisesti ja luotettavasti kilpailuttaa sekä pystyettä hankintakaupat joko asiantuntijan avustamana tai lähettämällä puukaupan tarjouspyynnön suoraan itse. Rekisteröidy käyttäjäksi: Kuutio.fi 6717_.indd 84 14.12.2018 17.55. Mikset liittyisi heidän joukkoonsa. Päätöksentekoa tukevat ajantasaiset puunhintatilastot, metsävaratietoon perustuvat toimen pidesuositukset ja halutessasi Kuution kautta löytämäsi metsäalan asiantuntija. Reilun vuoden aikana yli 20 000 metsän omistajan puukaupat on kilpailutettu Kuution avulla. Kuution kautta metsänomistaja tavoittaa lähes kaikki Suomen puunostajat, suurimman osan metsänhoitoyhdis tyksistä sekä muita palveluntarjoajia – yhteensä yli 140 organisaatiota. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle maksuton, kaikille avoin digitaalinen puumarkkinapaikka. Kuutio tekee puukaupasta vaivatonta. Kuutiossa metsänomistaja päättää omien tavoitteidensa mukaiset puukaupat. Metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot tai halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma