Metsälehti 23/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOULUKUUTA • NUMERO 8/2020 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 TE EM A : TU LE VA IS U U D EN M ET SÄ 8161_.indd 1 13.12.2020 13.38. Koeajossa Mercedes-Benz GLB 200 METSÄÄN.FIPALVELU TUTUKSI NÄIN HAET TILALLESI LAINHUUDON KUUSIKON PUUT PINOON JÄTKÄNKYNTTILÄ ON METSÄINEN JUHLATULI ANNA RAKEMAA AVOIMEN METSÄTIEDON EDISTÄJÄ 17. ›› Miltä näyttää vuonna 2070
Tervetuloa Metsän omistajaksi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan 8162_.indd 2 13.12.2020 13.29
55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Pakkohuutokaupasta keskihinta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Korona ei tunnu tilakaupoissa 57 KOEAJO : Mersun kaupunkimaasturi LUONNOSTA 60 LOPPUVUODEN LUKUPAKETTI 62 LUHTA : Apu vai karhunpalvelus. 15 MAANVILJELIJÄT JA YRITTÄJÄT VALLANKAHVASSA 16 LUKIJAN KUVA : Olisiko pitänyt istuttaa. TEEMA 18 METSÄ VUONNA 2070 28 VAIKUTTAJA : Metsäjohtaja Anna Rakemaa OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 23 kysymystä Metsään.fi-palvelusta 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Sadonkorjuun aika 42 TUTKIMUS : Hemiselluloossa on mahdollisuuksia 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tuontikuusten salat 44 KYSY POIS : Kannattaako taimikkoa täydentää. S. 62 40 82 S. S. 47 PIKATESTI : Joka sään metsätakki 48 PERINTÖMETSÄ : Näin haet lainhuudon TALOUS 51 RAHAPUU : Jatkuvapeitteinen vai jaksollinen kasvatus. 52 PUUMARKKINAT : Kauppa käy valikoiden 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hinta ja nopea korjuu ratkaisivat JO RM A LU H TA SE PP O SA M U LI Kuusen 80 vuotta -juttusarjan huipennus! ”Nyt raivataan läpi talven.” Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8163_.indd 3 11.12.2020 18.24. 68 KOLUMNI : Ei valtaa eikä kultaakaan 69 ENNEN & NYT : Hyvin hoidettu puuhapalsta 70 KÄSIN TEHTY : Taittele oksasta poronsarvet 74 TUOTE & TEKIJÄ : Jätkänkynttilä tekee juhlan 76 PILKKEET : Henkivartijaksi sokeripalkalla 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : ”Nyt raivataan läpi talven” AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsässä vuonna 2070 6 METSÄNOMISTAJA : Kuivalan kylän koronaevakko 12 TUOTANTO LASKI, PUUKAUPPA PIRISTYI 14 METSÄTYYPPI : Milloin kuusensiementä saadaan taas. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back
Saa nähdä, pääsenkö itse todistamaan, toteutuivatko tämän lehden Vuonna 2070 -jutussa ennakoidut tulevaisuudenkuvat.” 8164_.indd 4 11.12.2020 18.07. Kristallipallo on usein samea, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa. Palautetta on tullut runsaasti lukijoiltakin. Muuta kuvasta on vaikea erottaa. Huono korjuukeli on nostanut parhaiden leimikoiden hintoja, mutta myös sahatavara on kallistunut ja sen kysyntä kasvanut. Puhutaanko silloin vielä hiilensidonnasta. Siinä missä muu yhteiskunta on joutunut koronapandemian vuoksi jarruttamaan, metsässä meno on loppuvuotta kohti kiihtynyt. Sivulta 18 alkava juttu käsittelee muun muassa näitä kysymyksiä. Tässä lehdessä Pukki hankki jouluaaton taipaleita varten dieselauton: niillä mennään pitkälle tulevaisuuteen, ainakin niin kauan kuin Helsinki lämpiää hiilellä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PARI viikkoa sitten kuusitukin tilastohinta heilahti pitkästä aikaa yli 60 euron rajan. Toimittaja Liina Kjellberg pyysi eri alojen asiantuntijoita pohtimaan kanssaan, miltä metsissä ja metsäalalla näyttää vuonna 2070. Kauppa käy hyvin Euroopassa ja varsinkin Pohjois-Amerikassa, mikä heijastuu meille asti. He kertoivat, voisiko näin tapahtua myös todellisuudessa. Silloin tämänvuotiset taimikot ovat 50-vuotiaita. LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”50 vuotta on toisaalta pitkä, mutta toisaalta lyhyt aika. Viime aikojen hyviä uutisia oli Stora Enson päätös höllentää tukin läpimittarajoja. Myös sellusuhdanne on osoittanut kääntymisen merkkejä, joten puunmyyjien vuosi 2021 vaikuttaa hyvältä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”NYT päättyvän Kuusen 80 vuotta -juttusarjan ’mielikuvituskuusikon’ kasvattamiseen osallistui iso joukko metsäalan ammattilaisia. Säilyttääkö puu arvonsa. Entä mitä sen jälkeen tapahtuu. Jos sää suinkin sallii, kiire jatkuu päätehakkuuleimikoilla vuodenvaihteen yli. Siitä huolimatta tartuimme haasteeseen. Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana eli vuoden 1970 jälkeen moni asia on muuttunut, mutta seuraavien 50 vuoden kuluessa todennäköisesti tapahtuu vielä enemmän. Siinäkin tähtäämme tulevaisuuteen, mutta teemme sen Metsälehden vankkoja juuria kunnioittaen. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsässä vuonna 2070 Lehden välistä löydät ensi vuoden ilmestymiskalenterin. Se on syvän vihreä, kuten suomalainen maisema on aina ollut. Tämän vuoden viimeisen numeron teemaksi valitsimme tulevaisuuden. Onko vuosisadan lopulla enää paperitehtaita tai metsäteollisuutta. Myös lehden kansikuva liittyy aiheeseen. Kiitos!” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA ”ENSI vuonna Metsälehdessä on esillä sähköja kaasuautoja
Naavaa roikkui joka puolella ja sulanut lumi tuoksui. KUVA: MATIAS HONKAMAA 8164_.indd 5 11.12.2020 18.07. Ilma oli raikas, pari astetta plussan puolella. joulukuuta. KUVA on otettu Puijon metsässä Kuopiossa maanantaina 7. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
» METSÄNOMISTAJA KUIVALAN KYLÄN KORONAEVAKKO Tee omaan tahtiin ja riskejä välttäen – siinä Leo Liukkosen neuvot hankintahakkaajalle. 8165_.indd 6 11.12.2020 18.43. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Hankintapuut kulkevat lanssille syksyllä hankitulla mönkijällä
Metsälehti Makasiini 7 KUIVALAN KYLÄN KORONAEVAKKO Leo Liukkonen nauttii kun saa puuhastella omassa metsässään. ›› 8165_.indd 7 11.12.2020 18.44
Ihan joka ilta hän ei lähde Pieksämäelle kotiin. Itse asiassa tältä tilalta on tehty pystykauppaa vain, kun Asta-myrskyn kaatamat puut piti korjata. Tähän on ymmärrettävä syy. ”Sellaiset satakunta kuutiota olen joka vuosi hakannut hankintapuuta. Uuden mönkijän mittariin on syksyn mittaan kertynyt 60 ajotuntia. Aika moni metsäihminen pahoitti mielensä. Täällä ei paljon muita näy kuin hirvimiehiä silloin tällöin.” Omaa rauhaa on siis riittävästi. Ja kun katsoo Liukkosen puuhailua Pieksämäen takamailla, viimeisenä tulee mieleen orjuus. Muuten metsät olivat melko vähäpuustoisia, kun lunastin tilan. Läheisellä radalla silloin tällöin kiitävän junan ääni rikkoo hiljaisuuden. Metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä. ”Isoisäni teki vain yhden aukon, siinä on nyt varteva 50–60-vuotias männikkö. Tilan nimi on Lehtola ja se sijaitsee Kuivalan kylässä. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA S AMANA päivänä kun tap a s i m m e Leo Liukkosen, aamun sanomalehdet riekkuivat tuoreen Finlandia-voittajan omituista lausumaa, jossa hän rinnasti nykyisen metsätalouden menneen ajan orjatalouteen. Mies nauttii metsien vapaudesta äitinsä kotitilalla Haapakosken ruukin tienoilla. Liukkonen lunasti itselleen tilan metsät – 40 hehtaaria – parikymmentä vuotta sitten. Varttuneempaa puustoa on vähän. Ja toden sanoen kylän nimi kuvaa paremmin mäntyvaltaisella kankaalle rakennetun talon ympäristöä. ”Nämä metsät ovat Suomen suurin ja paras kuntosali.” Vanhasta siirtolaistilasta on muodostunut mieluisa tukikohta metsätöille. ”Tämän syksyn olen aika tarkkaan viettänyt täällä, vähän niin kuin koronalta suojassa. 8165_.indd 8 11.12.2020 18.44. Vanhat puut oli hakattu 1980-luvulla aika tarkkaan.” Hoidettavia ja harvennettavia metsiä siis riittää. Pihapiiri on pieni ja metsien ympäröimä. Puuta on pinolla liki sata mottia. Siinä on piisannut urheilulliselle eläkeläiselle puuhaa. Kerran olen lisäksi teettänyt hankintaa tutulla motomiehellä, mutta muuten olen hakannut puut itse.” Toisin kuin useimmat oman metsänsä hakkaajat, Liukkonen ei juuri tee polttopuita savotallaan, vaan latvarangatkin katkotaan tarkoin minimiläpimittaan asti kuitupölleiksi. Mutta sekin taitaa olla enempi musiikkia Liukkoselle, joka puolenkymmentä vuotta sitten eläköityi VR:n työnjohtajan vakanssilta. ”42 vuotta vierähti Valtionrautateillä.” Sata kuutiota vuodessa Liukkosen metsätukikohta on alkuaan siirtolaistila, jonka hänen äitinsä suku raivasi sodan jälkeen
Metsälehti Makasiini 9 LEO LIUKKONEN 69 vuotta ASUU Pieksämäellä ELÄKKEELLÄ viidettä vuotta SITÄ ennen VR:n palveluksessa 42 vuotta PERHEESEEN kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta HARRASTAA metsänhoitoa, suunnistusta ja lastenlasten kanssa touhuamista ”Kaikki liiterit ovat jo nyt täynnä polttopuuta, kun vain joskus ehtisi kaikki polttaa.” Miehellä on ikävuosia mittarissa 69, mutta hakkuuhommissa jalka ei näytä painavan. Tänä syksynä hän hankki kiinalaisvalmisteisen Trapper-mönkijän ja siihen kevytrakenteisen puutavarakärryn. ”Kun voi omaan tahtiin tehdä, niin jaksaahan täällä. Siitä hän kiitää metsissä puuhailua. Täällä kun puuhailee, pysyy kunto kohdallaan.” Mönkijästä uusi ulottuvuus Aiemmin Liukkonen on ajattanut puut vieraalla pois metsästä. ”Nämä metsät ovat Suomen suurin ja paras kuntosali. Muutenkin näkee, että kunto on kohdallaan. Sitten kun juostaan Jukolan viestiä, niin huomaa, kuinka nuoremmat menevät väkisin ohi.” Jukoloita Liukkosella on juostuna kolmisenkymmentä. Eikä kauppaa ole tarvinnut harmitella.” ”Kun voi omaan tahtiin tehdä, niin jaksaahan tätä…” ›› PIEKSÄMÄKI 8165_.indd 9 11.12.2020 18.44. Puunajo on tuonut metsässä puuhailuun uuden ulottuvuuden. ”Päätin hankkia tämän mönkijän, kun yksi tuttu kehui niitä
Se tarkoittaa, että metrin korkeaa pinoa riittää pitkälti tienlaitaa pitkin. Lisäksi yksinään kaukana metsässä työskentely pakottaa rauhoittamaan vauhtia. Puuta on ajettu aiemmin useamman kertaa moottorikelkalla. Isot pöllit kääntyvät maasta mönkijän kärrylle ja sieltä pinolle, kun ne vivutaan peräkärryn karikan paikalle asettavan ”vänkärin” tuella. Tärkein oppi on, ettei ensimmäisestä takaiskusta lannistu vaan ottaa opikseen ja yrittää uudestaan.” Onneksi Liukkosen metsät tarjoavat oivan totuttelumaaston aloittelevalle mönkijäkuskille. Sivusta katsoen näyttää, ettei rauhallisesti työskentelevä mies edes hengästy kuormaa tehdessään. Sovi kotiväen kanssa yhteydenottoajoista 3. Pidä aina puhelin mukana 2. Tosin yksi männikkökuvio on syväkynnetty 1980-luvulla, joten siellä ei mönkijällä ajella vieläkään. ”Ei täällä paljon muita näe, kuin hirvimiehiä silloin tällöin.” KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA! 8165_.indd 10 11.12.2020 18.44. Syksyn mittaan Trapperin mittariin on kertynyt 60 käyttötuntia. Ajoreitit pitää katsella tarkoin ennalta. Liukkosen mielestä muutaman pöllin koivurankoja hakatessa parin kuorman päivätahti riittää hyvin. Sen jälkeen iltapäivällä tehdään vielä toinen ja ehkä kolmaskin kuorma. ”Minulle kerrottiin, että ensimmäiset kaksi vuotta mönkijällä ajoa pitää harjoitella varovasti.” Ihan ensi kertaa mies ei konevoimalla ole kuitenkaan metsässä liikkeellä. ”Se on auttanut mönkijällä ajamisen ”Riskejä ei pidä ottaa, kun tekee yksinään kaukana metsässä töitä.” oppimista. Tasaisella kangasmaalla pääsee melkein minne tahansa. Pari kuormaa päivässä Loppusyksyn lyhyeksi jäävän työpäivän aikana Leo Liukkosen urakka on tyypillisesti kaksi tai kolme suunnilleen kiintokuution puukuormaa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA LIUKKOSEN VINKIT YKSINTYÖSKENTELYYN 1. 400 kiloa painava mönkijä ei ole mikään leikkikalu. Puuta on ajettu pinolle kohta sata mottia. Nyt työn alla olleen salskean männikön harvennuksessa kuorma täyttyy jouhevammin. Mönkijäkorjuuta Liukkonen vertaa hevosajoon. Rauhallinen työtahti on opittua, mutta varmasti myös miehen luonteessa. Puukuorma kohoaa matalalla sykkeellä. ”Yleensä teen niin, että ajan aamulla mönkijällä metsään ja teen ensin moottorisahalla puita kuorman verran, kerään ne kyytiin ja ajan lanssiin.” Kun puut ovat pinossa, on kahvitauon paikka. Moottorisahan tankillinen ei riitä siihen, että sahaa mönkijäkuormallisen pöllejä. Työskentele rauhallisesti, turvallisuus ennen kaikkea Hyvästä kunnostaan huolimatta Liukkonen välttää raskaita ponnistuksia – se olisi viisas neuvo meille kaikille. Riuhtomisesta seuraa vain kivistäviä lihaksia ja turhia vaaratilanteita
Kyllä sudet ja karhut ovat kunnioitettavia luontokappaleita, mutta riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa heti, kun lähtee täältä kaupunkiin. Sillä olen pärjännyt aika pitkälle.” Vähän yksityiskohtaisempaakin neuvoa on tarjolla. Pieksämäen seudulla puut kasvavat niin hyvin kuin ne Suomessa vain voivat. Aika kauan saisi odottaa apua, jos jäisi kaatuvan mönkijän alle. ”Hänen harvennusohjeensa oli selkeä: jätä se puu kasvamaan, joka paikalle parhaiten sopii. l Kuutio_MT_Mak_138_25x140mm_PetriTakalo_20201202_.indd 2 2.12.2020 8.46 8165_.indd 11 11.12.2020 18.45. Mäntykankaallakin puut yllättävät pituudellaan ja taimettuvat hakkuun jälkeen luontaisesti ilman ongelmia. Ikinä en ole sutta tai karhua nähnyt, karhun jälkiä on joskus näkynyt mökin vieressä.” Isän ja pojan opein Liukkonen ei ole metsäalan koulutusta hankkinut, vaan opetellut lähinnä tekemällä. Isä-Leo harventaa varovasti eikä ehkä ihan saavuta harvennusmallien ohjekäyrien mukaisia tavoitepuustoja. ”Poika kyllä kaataa isompia puita ja neuvoo harventamaan voimakkaammin, mutta voin tulla vaikka viiden vuoden kuluttua harventamaan saman palstan uudelleen. Täysin isän ja pojan metsänäkemykset eivät kohtaa. Vaimo iltapuhteissa ihmettelisi, että mikä on, kun miestä ei kuulu. Eikä siinä mitään, sopuhinnat olen pahemmin tinkimättä saanut.”. ”Kaikki eivät enää uskalla metsiin lähteä. Ja tässä on mukava katsella ja seurata, kuinka metsät kasvavat harvennusten jälkeen.” Mikäpä on katsoessa. ”Aina sitä pitää omassa metsässä kiertää puu kahteenkin kertaan ennen kuin kaadettavat valitsee. Ilman puhelinta ei metsään pidä lähteä.” Kysyn, vaikka en ihan tosissani, että eivätkö sudet ja karhut pelota tai ainakin huoleta, kun salolla yksinään puuhaa. Metsälehti Makasiini 11 ”Riskejä ei pidä ottaa, kun tekee yksinään metsässä töitä. Pystykauppahakkuilla sama ei onnistuisi.” Hankintahakkuita ei tehdä ensisijaisesti tienestejä miettien. ”Kyllä minä puuni Metsä Groupille olen myynyt. Puukaupoilla veri on vettä sakeampaa. Aikanaan isä hankkiutui mieluusti seuraksi metsään. Mönkijäkorjuuseen siirtyminen hillitsee intoa isojen puiden kaatamiseen, kun ne raskaat tyvipöllitkin pitäisi saada kyytiin. Liukkosen Jarkko-poika on metsätalousinsinööri ja työskentelee Metsä Groupilla metsäasiantuntijana
Painopaperit sen sijaan ovat saaneet tuntea kylmän kyydin. Sahatavara elpyi jyrkästä pudotuksesta nopeasti, kun vähittäismyyjät huomasivat, että kotiaresti käytetään remontointiin ja nikkarointiin. TUOTANTO LASKI, PUUKAUPPA PIRISTYI Metsäala on selvinnyt koronasta yllättävän hyvin. ”Kukaan yrittäjä ei ole sanonut, että olisi jäänyt työt tekemättä”, metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen toteaa. MIKKO HÄYRYNEN Koronapandemia on antanut vauhtia kehitykselle, joka muutenkin tapahtuisi, mutta UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkeminen tuli silti yllätyksenä. Raskaimmin pandemia on kolhinut paperiteollisuutta. Puuta on ostettu, koska tuotteilla on ollut menekkiä. Hänen tietoonsa ei myöskään ole tullut, että metsätyöt olisivat vähentyneet. ”Sähköinen asiointi on saanut koronasta lisävauhtia ja etäyhteyksiä on osattu hyödyntää”, Metsä Groupin puukauppapalveluista vastaava johtaja Juha Jumppanen sanoo. ”Koronaa enemmän vaikuttaa, miten puukauppa käy. Kuiduttavissa tuotteissa kartonki on pitänyt pintansa. l 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8166_.indd 12 11.12.2020 16.22. Työmatkaliikenne Suomen ja Baltian välillä kuitenkin toimi. KEVÄÄLLÄ oli epävarmuutta, että saadaanko istutustöihin ulkomaista työvoimaa. Jos puuta ei myydä, niin ei metsänhoitoakaan tilata.” Syksyn aikana kauppamäärät ovat virkistyneet hyvälle tasolle
”Harvemmin enää tavataan asiakkaita livenä.” Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen +27 Taimikon varhaishoitoa on tämän vuoden tammimarraskuussa tehty 27 prosenttia ja nuoren metsän hoitoa 14 prosenttia viime vuotta enemmän. Lähde: Suomen metsäkeskus LISÄÄNTYNYT VAPAA-AIKA näkyy myös siten, että moottorisahoja myytiin heinä-syyskuussa 8 prosenttia ja raivaussahoja 12 prosenttia edellisvuoden syksyä enemmän. Lähde: Teknisen Kaupan Liitto ry 400 000 600 000 800 000 1 000 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 200000 300000 400000 500000 Paperi (t) Sahaja höylätavara (m 3 ) Kartonki (t) Sellu (t) Lähde: Metsäteollisuus ry Jyrkkä pudotus, jyrkkä nousu Sahaja höylätavaran, paperin, kartongin ja sellun vientimäärät 2019-20. 1/2019 6/2019 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 1/2019 6/2019 1/2019 6/2019 1/2019 6/2019 JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA Metsälehti Makasiini 13 8166_.indd 13 11.12.2020 16.22
l . Jos kukinta onnistuu, ensi syksynä kerättävä siemensato voi olla runsas. Osa taimista kasvatetaan kuitenkin edelleen metsikkösiemenestä. Taimitarhoilla käytetään vuosittain reilut tuhat kiloa kuusensiementä, joten siemenmäärä riittää neljäksi tai viideksi vuodeksi. Pohjois-Suomessa kuusensiemenen tarve on paljon pienempi kuin Etelä-Suomessa. Vuonna 2012. Voi olla, että siemensadosta kasvatettuja taimia ehti jonkin verran jo tämän vuoden syysistutuksiin. Vuonna 2014 kuusi kukki hyvin, mutta tuhohyönteiset verottivat suuren osan siemensadosta. Jalostetun siemenen lisäksi syksyllä 2019 kerättiin reilut 1 800 kiloa kuusen metsikkösiementä. Riittääkö kuusensiemen myös Pohjois-Suomessa. Enemmän niitä on kuitenkin vasta ensi kevään istutuksissa. Kuusen siemensato oli runsas Vaasa–Kuopio–Joensuu-linjan eteläpuolella. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8167_.indd 14 11.12.2020 16.28. Milloin kuusella on seuraavan kerran runsas siemensato. Miten pitkäksi aikaa siementä riittää. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 4 5 3 MILLOIN KUUSENSIEMENTÄ SAADAAN TAAS. Milloin kuusella oli edellisen kerran runsas siemensato. Kuusella oli runsas siemensato syksyllä 2019. Pohjoisempana satotaso heikkeni nopeasti. Kuinka paljon jalostettua kuusensiementä saatiin talteen. Silmuanalyysien perusteella näyttää yllättäen siltä, että kuusen kukinta on hyvinkin runsasta ensi kesänä. Reilut 5 000 kiloa. PEKKA HELENIUS KUKA: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija MITÄ: Tutkii muun muassa metsäpuiden siementuotantoa ja jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä MIKSI: Metsien kasvun ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi Kuusen kukinta saattaa olla runsas jälleen ensi kesänä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius. Vaarana on kuitenkin, että kesän 2019 hyvän kukinnan seurauksena runsastuneet tuhohyönteiset verottavat osan sadosta.
15 % valtuustojen jäsenistä naisia 92 % valtuutetuista asuu metsän sijaintikunnassa 22 % Joka viidennessä yhdistyksessä käytiin sopuvaalit. Metsänomistajatutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kaikista metsänomistajista on eläkeläisiä tai palkansaajia, joten maanviljelijöitä ja yrittäjiä istuu valtuutettuina selvästi enemmän kuin heitä on yleisesti metsänomistajissa. Maaja metsätalousyrittäjät omistavat keskimääräistä suurempia metsätiloja, joten metsien pinta-alalla mitattuna heidän merkityksensä on lukumäärää suurempi. SUOMESSA on 64 metsänhoitoyhdistystä. Esimerkiksi etämetsänomistajien osuus yhdistysten valtuutetuista on 8 prosenttia, vaikka metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuu 37 prosenttia kaikista metsänomistajista Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan. Näistä maanviljelijöitä oli runsas kolmannes, palkansaajia neljännes, yrittäjiä runsas viidennes ja eläkeläisiä 15 prosenttia. Naisia valtuutetuista on 15 prosenttia, kun metsänomistajista naisia on 41 prosenttia. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi valtuustoihin valittiin yhteensä 1 413 metsänomistajaa. Valtuustoihin valittu metsänomistajajoukko eroaa rakenteeltaan koko metsänomistajakunnasta etämetsänomistajien määrässä, naismetsänomistajien määrässä ja valtuutettujen ammattiasemassa. Lukujen ja gra?ikan lähteinä MHYP ja Suomalainen metsänomistaja 2020 maanviljelijä palkansaaja yrittäjä 10 20 30 40 50 9 37 6 47 15 22 25 38 valtuutettujen ammattiasema metsänomistajien ammattiasema metsänomistajatutkimuksessa % Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8168_.indd 15 11.12.2020 16.40. l VALTTERI SKYTTÄ Maanviljelijät ja yrittäjät vallankahvassa Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valittiin vain vähän etämetsänomistajia. Maanviljelijävaltuutettujen osuus on laskenut edellisistä vaaleista, mutta tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa istuva metsänomistaja on yhä eläkeikää lähestyvä maanviljelijämies. 41 % äänestysprosentti yhdistysvaaleissa 2020. Ensi vuoden alussa määrä pienenee yhdistymisten seurauksena, mutta yhdistyksiin on joka tapauksessa valittu vaaleilla juuri uudet valtuustot. Paras äänestysprosentti oli Metsänhoitoyhdistys Yli-Iissä, 54,5 % eläkeläinen ELÄKELÄISILLÄ EI AIKAA VALTUUSTOTYÖHÖN Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valittujen metsänomistajien ammattiasema verrattuna metsänomistajien ammattiasemaan Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Naisia oli 15 prosenttia ja etämetsänomistajia 8 prosenttia. Näissä vaaleihin ilmoittautuneita ehdokkaita ei ollut enempää kuin valtuustopaikkoja, joten kaikki ilmoittautuneet ehdokkaat valittiin
Yhden tuontikuusen arvo oli keskimäärin 8,92 euroa. Ei ole kohtuuton vaatimus.” A. Aina ei uudistu, vaikka odottelisi 40 vuotta.” PUUKI ”Meillä päin tuonikäiset istutuskuusikot on jo uudistettu ja uusi taimikko jo varhaisperattu.” VISAKALLIO ”3 vuoden määräaikana on eteläisessä Suomessa suoritettava uudistamistoimenpiteet. ”Yksi sukupolvi ehtii tehdä vain yhden päätehakkuun, joten eikö ole ihan sama vaikka uudistuminen on hieman hitaampaa?” hän kysyi. 8,92 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Suomeen tuotiin viime vuonna 548 720 eurolla 61 508 joulukuusta. fi-palveluun. Kasvu vähintään kaksinkertainen.” TIMPPA ”En ymmärrä, millä matematiikalla pitkän ajan tuloksesta tulee sama, jos puusto kasvaa puolet siitä, mitä sen kuuluisi kasvaa.” GLA ”Nykyinen todellisuus on sellainen, että metsämaalle nousee leppää, haapaa ja hiekoivuja muutaman havupuuntaimen seuraksi, jolloin monimuotoisen sekametsän tarpeet on mukamas kasassa.” METSÄKUPSA Olisiko pitänyt istuttaa. ”Katso-palvelulle päädyttiin myöntämään lisäaikaa, koska olemme Verohallinnossa huomanneet, että etenkin valtuushakemuksen tekeminen muutamien asiakasryhmien kohdalla on saattanut olla hankalaa ja hidasta”, kertoo ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta. JALKANEN ”No se kolmekymmentä vuotta siinä on mennyt hukan suuhun.” SULLI ”Hyvällä pohjalla tosiaan 65-vuotiaassa kuusikossa kaksi harvennusta ja päätehakkuu. Lähde: Joulupuusanomat 2/2020, Suomen Tulli Ihan on sama jos uudistuu hyvin luontaisesti. Nimimerkki Pankko esitteli yli 60-vuotiasta metsäänsä, johon ei ole istutettu ensimmäistäkään tainta. KATSOPALVELULLE JATKOAIKA Katso-tunnistuspalvelun käyttäjät saavat lisäaikaa ensi huhtikuun loppuun siirtyä Suomi. Verkossa keskusteltiin luontaisen uudistamisen onnistumisesta. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8169_.indd 16 11.12.2020 18.20. Sen jälkeen on vielä 7 vuotta aikaa odotella taimikon kasvua 0,5 metriä pitkäksi, eli taimien pitäisi kasvaa 5 cm vuodessa. Katso-palvelu oli määrä lakkauttaa vuoden lopussa
8170_.indd 17 11.12.2020 17.59
8171_.indd 18 10.12.2020 15.08. Mukana metsässä viihtyy italianvesikoira Miro. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ Metsällä on Lea ja Seppo Siivolalle ensisijaisesti maisemaja virkistysarvoa
kuitupuun hinnat nousevat, täsmäsuojelu yleistyy, paperitehtaita on kaksi ja avohakkuut jatkuvat. EHKÄ. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI KUVITUS ANNA BACK Vuonna 2070 ›› Metsälehti Makasiini 19 8171_.indd 19 10.12.2020 15.08
”Se, jolla on mahdollisuus nähdä metsämme nyt ja 50 vuoden päästä, ei välttämättä huomaa, että mitään on tapahtunut.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. ”Tulevaisuuden tutkimisen vaikeus ja kiehtovuus on siinä, että maailma voi aina mennä moneen suuntaan”, toteaa Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Jakob Donner-Amnell. Eivät, sanoo Donner-Amnell. Kuusettumiseen liittyy muuttuvassa ilmastossa riskejä. ”Vuonna 1970 ei ollut tällaista tekijää, joka vaikuttaa niin metsien kasvuun, tuhoriskeihin kuin puutuotteiden kysyntään”, hän sanoo. Mitä metsäalalla on tapahtunut sen jälkeen. Ovatko nykyiset pääpuulajimme vaihtuneet vuonna 2070 tammeen ja pyökkiin. Tämän jutun tavoitteena ei olekaan esittää totuuksia, vaan metsäalan asiantuntijoiden valistunut arvio siitä, miltä metsämme ja metsäala näyttävät 50 vuoden päästä eli vuonna 2070. Lievä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että vuotuinen IT Ä -S U O M EN YL IO PI ST O IT Ä -S U O M EN YL IO PI ST O EE VA O IN O N EN LU KE Jakob Donner-Amnell ”Vuonna 1970 ei ollut tällaista tekijää, joka vaikuttaa niin metsien kasvuun, tuhoriskeihin kuin puutuotteiden kysyntään.” Lauri Hetemäki Kari T. Mittakaavaa voi hakea palaamalla ajassa 50 vuotta taaksepäin, vuoteen 1970. Metsien näkökulmasta aika ei ole pitkä, hädin tuskin kiertoajan mittainen. ”Kuusi vallitsee taimikoissa varsinkin Etelä-Suomessa, joten varttuneet metsät ovat 50 vuoden päästä suurelta osin kuusikoita”, hän sanoo. Kuuselle siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Mutt a miltä näyttää metsäteollisuus vuonna 2070. Metsäpinta-ala on pysynyt suunnilleen samana, metsien kasvu lähes kaksinkertaistunut, puunkorjuu koneellistunut, metsänomistajakunta kaupungistunut ja metsäala digitalisoitunut. Siivoloiden metsässä kasvaa pääasiassa kuusta, mäntyä ja koivua, mutta viime vuosina sinne on ilmestynyt myös tammen taimia. Ja kuka omistaa metsät. Yhteiskunnassa ehtii sen sijaan tapahtua sitäkin enemmän. Jos kantarellien satokausi jatkuu nykyisin vuoden loppuun, muistuttavatko metsämme 50 vuoden päästä Keski-Euroopan metsiä. Se, millaisia tämän päivän nuoret metsät ovat, vaikuttaa siihen, millaisia metsät ovat 50 vuoden päästä. Korhonen Heli Peltola JA RK KO SI RK IÄ Kalle Karttunen VE IK KO SO M ER PU RO Anu Islander 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ 8171_.indd 20 10.12.2020 15.09. M E T S I S S Ä 5 vuotta ei ole aika eikä mikään. Korhonen muistuttaa, että metsien kiertoaika on pitkä. ”Ongelmia voi tulla esimerkiksi kuivahkoille kankaille hirvituhojen pelossa istutetuissa kuusikoissa”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola. Lievä ilmaston lämpeneminen parantaa suomalaisten metsien kasvua varsinkin pohjoisessa ja männiköiden ja koivikoiden kasvua myös etelässä. Kuusikoita luvassa Ajatukset karkaavat ilmastonmuutokseen myös Lea ja Seppo Siivolan metsässä Lohjalla: Marraskuun lopulla tehdyn metsäkierroksen saalis on pussillinen kantarelleja. Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtajan Lauri Hetemäen mukaan yksi asia tekee tulevaisuuden hahmottamisesta kuitenkin huomattavasti haastavampaa nyt kuin 50 vuotta sitten: ilmastonmuutos
Tulevaisuudessa tuulituhojen ennakoidaan lisääntyvän varsinkin Joensuu–Oulu-akselin eteläpuolella, kun roudattoman maan ajanjakso yleistyy. Ajourien suojaksi kasatut oksat tuoksuvat hakkuulta. ›› Metsälehti Makasiini 21 8171_.indd 21 10.12.2020 15.09. Jos taas hillitsemistoimet epäonnistuvat, voi keskilämpötilan nousu olla jopa kuusi astetta. 2020. keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä alle kaksi astetta vuosien 1981–2010 keskilämpötilasta. Tehoisa lämpösumma saadaan laskemalla yhteen kasvukausien vuorokausittaiset keskilämpötilat. Karttojen x-akseli on itäistä pituutta ja y-akseli pohjoista leveyttä kyy muutamia marraskuisen Liisa-myrskyn kaatamia puita. Maapohja on harventamattomalla alalla niin pehmeä, että ilman kunnon pakkasia korjuu ei onnistu. Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä/Metsätieteen aikakauskirja. Myrskyt ovat aiheuttaneet metsässä tuhoja aiemminkin. Jos hillitsemistoimet onnistuvat osittain, nousee keskilämpötila ilmastomallien mukaan kolmesta neljään astetta vuosisadan loppuun mennessä. Lisää tuulituhoja Palataan Siivoloiden metsään Lohjalle. Summassa huomioidaan vain keskilämpötilojen viisi lämpöastetta ylittävät osat. Lähde: Venäläinen, A. ym. Harvennusta on tarkoitus jatkaa talvella, jos maa menee routaan. Hiljan harvennetussa männikössä näLÄMPENEVÄÄ LUVASSA Kasvukauden tehoisa lämpösumma (kartoissa 400–1 600 vuorokausiastetta) vuosina 1971–2000, 2010–2039 ja 2040–2069, jos keskilämpötila nousee tällä vuosisadalla noin kolme astetta. Kymmenisen vuotta sitten riehunut Tapani-myrsky kaatoi reilun 30 hehtaarin suuruiselta metsäpalstalta noin 150 runkoa. Tähän päästään, jos ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa onnistutaan täysin kaikkialla maailmassa
Korhonen sanoo. Se toimii myös 50 vuoden päästä.” Vauhtia kierrätykseen Euroopan metsäinstituutin Lauri Hetemäki ennakoi, että jyrkät asenteet hakkuita vastaan tasaantuvat ajan kanssa. taas vuotuiset hakkuumäärät pysyvät korkeintaan 80 miljoonassa kuutiometrissä, pysyvät metsävarat nykyisellään”, Peltola sanoo. ”Aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito sekä tuotteiden valmistaminen puusta on parasta hiilensidontaa. ”Ilmastonmuutos suosii juurikäävän leviämistä, ja juurikäävän lahottama puu kaatuu herkästi tuulessa, mikä taas lisää kirjanpainajan lisääntymismateriaalia”, Heli Peltola kertoo. Samaa mieltä on Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander. Kesien lämpeneminen hyödyttää varsinkin kuusen pahinta tuhohyönteistä kirjanpainajaa ja lahottajasientä juurikääpää. Luken Korhonen tosin epäilee, että lehtipuiden ja männyn viljelymäärien kasvaminen vaatii täysin uudenlaista hirvipolitiikkaa. Ne ovat kuitenkin niin monimutkaisia, ettei niihin ole yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan monia eri toimia.” Mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Suomi on vuonna 2070 ollut jo parikymmentä vuotta hiilineutraali. Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin käyty keskustelua pääasiassa metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siihen, että metsiä ei ilmastosyistä enää hakattaisi vuonna 2070, asiantuntijat eivät usko. Pidemmällä aikavälillä hakkuumäärien väheneminen johtaisi kasvun pienenemiseen, sillä metsät vanhenisivat. Ihmisillä on kova tarve tehdä nopeasti jotain, jotta globaalit ongelmat saadaan ratkaistua. Metsien kasvun hän ennakoi olevan vuonna 2070 suunnilleen nykyisellä tasolla, jos metsiä hakataan vuosittain 80 miljoonaa kuutiometriä. Jos hakkuumäärät vähenevät, voi metsien kasvu lisääntyä ainakin lähivuosikymmeninä. ”Yhteiskunnassa eletään nyt ajanjaksoa, jossa ilmastonmuutosja monimuotoisuuskeskustelu korostuu. ”Jos ainespuuta hakataan 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kuten keskimäärin tehtiin vuosina 2004–2013, voivat metsävarat jopa kaksinkertaistua. ”Metsä on riskialtis ja epävakaa varasto. Hakkuut jatkuvat Vaikka ilmastonmuutos lisää metsien kasvua, vaikuttavat hakkuumäärät enemmän siihen, miten paljon metsissämme on puuta vuonna 2070. Kuusen ongelmiin on viime vuosina kuitenkin herätty. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin hiilinielut, kuten metsät, pystyvät Lumituhot taas lisääntyvät Itäja Pohjois-Suomessa. Lauri Hetemäki ennakoi, että varsinkin sekametsien määrää pyritään seuraavan 50 vuoden aikana lisäämään. Erilaiset metsätuhot vapauttavat hiilen nopeasti takaisin ilmakehään”, Kari T. Metsien hakkuumäärät riippuvat pitkälti metsäteollisuuden puuntarpeesta. Jos 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ 8171_.indd 22 10.12.2020 15.09
Niiden kehitystyössä on Hetemäen mielestä samoja piirteitä kuin painopapereiden kehitystyössä oli 1980ja 1990-luvuilla. Tuotantomäärien täytyy pienentyä ja materiaaleja kierrättää nykyistä enemmän”, Jakob Donner-Amnell sanoo. Seuraavan 50 vuoden aikana syntyy uusia tuotteita, mutta yksikään niistä ei välttämättä yllä samaan mittakaavaan kuin missä paperiteollisuus oli”, Hetemäki sanoo. ”Se, missä niitä kannattaa valmistaa, riippuu maailmanmarkkinoista”, hän sanoo. Hyvä, jos meillä on vuonna 2070 edes kaksi viestintään käytettäviä papereita valmistavaa tehdasta.” Metsäteollisuus ry:n Anu Islander on samoilla linjoilla, mutta huomauttaa, että painoja kirjoituspapereita tarvitaan jatkossakin. Tällä hetkellä uusia tuotteita kehitetään varsinkin sellun valmist uk sen sivutuotteista. niitä sitomaan. ”Metsä saattaa kuitenkin monesta syystä muuttua nykyistä niukemmaksi resurssiksi, ja monimuotoisuuden vaaliminen saattaa vaatia suurempaa huomiota. Se on voinut johtaa siihen, että vaikka metsiä hakataan, niitä hakataan nykyistä vähemmän. ”Monet tuotannonalat käyttävät tällä hetkellä niin paljon fossiilisia raaka-aineita, että maailmasta ei löydy uusiutuvia raaka-aineita niiden korvaamiseen. Jos kuitupuusta aletaan valmistaa pidemmälle jalostettuja tuotteita, voi sen hinta nousta.” Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin puupohjaiset tekstiilit voivat olla yksi merkittävä tulevaisuuden tuote. Tämä saattaa Donner-Amnellin mukaan muuttaa myös tukkija kuitupuun suhdetta. Tällöin metsäalan tuotannon kasvulle ei löydy enää raaka-ainepohjaa maailmanlaajuisesti. Sellun asiantuntijat uskovat säilyvän metsäteollisuuden perusraaka-aineena tulevaisuudessakin. ”Suomen metsätalous on kuituvetoista, mutta tukkipuusta maksetaan parempaa hintaa. Itsestään puurakentaminen ”Jos kuitupuusta aletaan valmistaa pidemmälle jalostettuja tuotteita, voi sen hinta nousta.” ›› Metsälehti Makasiini 23 8171_.indd 23 10.12.2020 15.09. Tämä ratkaisisi myös ristiriidan metsän muiden käyttömuotojen kanssa.” Tekstiileissä tulevaisuus Lauri Hetemäki puolestaan ennakoi, että puun käyttö kasvaa kaikessa muussa paitsi paperin valmistuksessa. Kaikkiaan erilaisten puupohjaisten tuotteiden kirjo on vuonna 2070 todennäköisesti monipuolisempi kuin nykyään. ”Puupohjaisten tekstiilien ympärille on syntymässä samanlaista klusteria kuin painopapereiden ympärillä oli: on paljon erilaisia teknologioita, joita useat yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät.” Seuraavat 50 vuotta ovat todennäköisesti otollista aikaa myös puurakentamiselle. ”Paperija sahateollisuus dominoivat mennyttä vuosisataa. Hänen mukaansa Suomessa on totuttu ajattelemaan, että metsien käyttö kasvaa samaan tahtiin kuin väestö, maailmankauppa ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen. ”Viestintään käytettävien paperituotteiden kysyntä laskee ja katoaa 50 vuodessa miltei kokonaan
Anu Islanderin mukaan osa todennäköisesti on. Kasvaa voimakkaasti Kasvaa jonkin verran Ei merkittävää muutosta Pienenee jonkin verran Mänty Kuusi Koivu Kirjanpainaja (kuusi) Juurikääpä (kuusi ja mänty) Tuulituhot Lumituhot 2021-2040 PUIDEN KASVU TUHORISKI Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsän kasvuun ja tuhoriskeihin vuosina 2021–2140 ja 2041–2070, jos keskilämpötila nousee tällä vuosisadalla noin kolme astetta. Niitä on kuitenkin uudistettu, ja uusiakin on saatettu rakentaa. Se, mihin tuotantolaitoksiin ne päätyvät, jää puut ostaneiden tahojen päätettäväksi. Samaa miettii Jakob Donner-Amnell. Tukkipuut, kuitupuut ja energiaranka lähtevät kaikki eri osoitteisiin. ”Julkisuudessa puhutaan jo hiilivapaasta teräksestä ja vähähiilisestä betonista. ”Voidaanko silloin enää puhua metsäteollisuudesta siinä mielessä kuin on perinteisesti puhuttu sahaja paperiteollisuudesta?” Hetemäki pohtii. Jos liikevaihto tulee pääosin tuotteista, jotka eivät enää muistuta nykyisiä metsäalan tuotteita, vaan ovat esimerkiksi kemikaaleja, onko silloin kyse metsäyhtiöstä vai kemianyhtiöstä. 2041-2070 2021-2040 2041-2070 2021-2040 2021-2040 2041-2070 2041-2070 2021-2040 2041-2070 2021-2040 2041-2070 2021-2040 2041-2070 LISÄÄ KASVUA JA TUHOJA Lähde: Lehtonen, I. Harvennusmänniköstä kaadetut puut odottavat tien varressa kuljetusta tehtaalle. Karttoihin on merkitty etelä-, keskija pohjoisboreaalisten vyöhykkeiden rajat. Nyt on osoitettava, että puu on muita rakennusmateriaaleja parempi tai ainakin yhtä hyvä.” Uusia toimijoita Astutaan taas hetkeksi Siivoloiden metsään Lohjalle. ”Jos edes puolet vuonna 2070 tuotettavista puuperäisistä tuotteista on niin sanottuja uusia tuotteita, eivät nykyiset metsäyhtiöt pysty niitä yksinään tuottamaan. Finnish Meteorological Institute, Reports 2020:5. Hakkuun toteuttanut paikallinen metsänhoitoyhdistys on huolehtinut puun myynnistä. Lauri Hetemäki ennakoi, että nykyisistä ovat toiminnassa isoimmat eli Äänekosken tehdas sekä Kemin ja Kemijärven tehtaat, jos ne rakennetaan. ym. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ 8171_.indd 24 10.12.2020 15.09. ei Donner-Amnellin mukaan kuitenkaan yleisty. Ovatko nykyiset tuotantolaitokset vielä toiminnassa vuonna 2070. Tarvitaan paljon erikokoisia yhtiöitä, jotka kehittävät ja tuottavat tuotteita sekä saattavat niitä markkinoille.” Samalla muuttuu myös metsäyhtiöiden luonne. Se, onko vuonna 2070 vielä metsäteollisuudeksi kutsuttua teollisuudenalaa, jää nähtäväksi. Hänen mukaansa ainakin puunjalostuksen toimijarakenne on vuonna 2070 hyvin erilainen kuin nykyisin. Taustalla on se, että puun käyttö on 50 vuoden päästä arkipäivää nykyistä useammalla teollisuudenalalla, esimerkiksi tekstiili-, lääkeja kemianteollisuudessa
Monipuolisuutta tavoitteisiin Entä metsänomistajat. Silloin metsästä saatavat tulot eivät ole niin tärkeitä kuin metsien virkistysarvojen kasvattaminen ja maiseman säilyttäminen. ”Toimijat myös kohtaavat paremmin, kun tiedetään, mistä löytyy tietynlaista puuta ja kuka sitä jalostaa. Puukohtaista hoitoa Karttunen ennakoi, että niin sanottu täsmämetsätalous on vuonna 2070 lyönyt itsensä läpi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erikoispuiden tuottamisen.” Täsmämetsänhoito voi Karttusen mukaan olla myös avain metsänhoidon koneellistumiseen. Näin jokaiselle kohteelle voidaan valita sinne parhaiten sopivat menetelmät. Se tarkoittaa sitä, että metsänhoidossa hyödynnetään reaaliaikaista ja puukohtaista satelliittitietoa ja yhdistellään nykyistä laajemmin eri tietolähteistä saatuja tietoja. ”Metsäyhtiöt voivat myös muuttua niin sanotuiksi sopimustuottajiksi, joiden tuotannosta huomattava osa menee suoraan muiden alojen käyttöön”, Donner-Amnell pohtii. Millaisia he ovat vuonna 2070. Jatkuvan kasvatuksen suosion Karttunen ennakoi kasvavan, mutt a v uon n a 2070 tehdään hänen mukaansa myös avohakkuita – vähintäänkin silloin, kun pyritään estämään kirjanpainajatuhojen leviäminen tuhoalueelta lähimetsiin. Ikärakenne taittuu nuoremmaksi, kaupungistuminen etenee, koulutustaso kasvaa ja monitavoitteisuus lisääntyy”, summaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Hänen mukaansa metsänomistajat voivat muodostaa eri paikkakunnille erityyppisiä ja jopa toistensa kanssa kilpailevia kokoonpanoja. ”Metsänomistajakunta monipuolistuu edelleen. ”Voi olla, että esimerkiksi kesämökkeilijät alkavat perustaa yhteismetsiä. Siihen, että metsätili jatkossa tehtäisiin esimerkiksi hiilensidonta-, virkistystai maisemapalveluiden avulla, asiantun”Nyt on osoitettava, että puu on muita rakennusmateriaaleja parempi tai yhtä hyvä.” ›› Metsälehti Makasiini 25 8171_.indd 25 10.12.2020 15.10. ”Tämä ei näy vain metsien jaksollisena ja jatkuvana kasvatuksena, vaan voi olla sekä sitä, nykyistä suurempaa hoitamattomuutta, hyvin tietoista suojelua tai jotain sellaista, mitä ei vielä osata kuvitellakaan”, Jakob Donner-Amnell sanoo. Valtaosan metsistä arvioidaan olevan edelleen yksityismetsänomistajien hallussa, mutta erilaiset metsänomistajien yhteenliittymät yleistyvät. Metsänomistajakunnan monipuolistuessa monipuolistuvat myös metsänhoidon menetelmät. Myös erilaisten omistusmuotojen kirjo kasvaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei metsiä hakattaisi”, Donner-Amnell sanoo
Sen takia pariskunnasta noin kymmenen vuotta sitten tuli metsänomistajia. Siivoloiden teettämän harvennuksen tavoitteena on siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen. Taimet ovat pariskunnan mukaan lähteneet hyvin kasvuun, mutta maisema ei miellytä. Luonnon monimuotoisuuden kasvattaminen ja maisemaja virkistyspalvelut taas lienevät ajankohtaisia myös silloin. ”Jokerikysymys on, miltä suojelualue näyttää 50 vuoden päästä. Metsäkierros on edennyt harvennetun männikön viereiselle kalliolle. Metsiin voisi digitaalisuuden keinoin rakentaa virtuaalisia elementtejä: metsänhaltijoita, noitia, taistelukohtauksia. Miltä Siivolat toivovat metsänsä näyttävän 50 vuoden päästä. l ”Joku nokkela hankkisi täältä matkailutuloja yhtä lailla kuin hakkuutuloja.” 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ 8171_.indd 26 10.12.2020 15.11. Karttusen mukaan hiilensidontapalveluille tuskin on vuonna 2070 yhtä suurta tarvetta kuin nyt. ”Luulisi, että 50 vuodessa korvauskäytäntöjä on jo syntynyt.” Karttunen ei pidä mahdottomana sitäkään, että metsänomistajat ryhtyisivät tarjoamaan palvelujaan esimerkiksi peliteollisuudelle. Seppo Siivolan mukaan hakkuutavan valinnassa painoi myös naapurisopu. Joku nokkela hankkisi täältä matkailutuloja yhtä lailla kuin hakkuutuloja”, Seppo Siivola sanoo.. Kallion alla aukeaa hehtaarin kokoinen lehto, jonka Sammatin kunta aikoinaan suojeli. Veikkaisin, että aika tiheä se ainakin on”, Seppo Siivola sanoo. Karttusen mukaan suojelupinta-ala kasvaa, mutta suojelu on nykyistä kohdennetumpaa. Metsäp a l s t a r a jautuu myös Siivoloiden omaan kesämökkitonttiin. Samalla suojelusta pystytään maksamaan metsänomistajalle luontoarvojen mukainen korvaus.” Maisema edellä Palataan vielä Siivoloiden metsään Lohjalle. ”Tämä on logistisesti helposti saavutettava paikka. Tämä olisi äärettömän kova matkailuvaltti.” Myös se, onko metsiä suojeltu nykyistä enemmän vuonna 2070, jakaa mielipiteet. Suunnilleen samanlaiselta kuin nyt, kauniilta ja kulkukelpoiselta. Teimme tarjouksen, sillä halusimme varmistaa, että kaunis paikka säilyy kauniina jatkossakin”, Lea Siivola sanoo. ”Pelimaailma kehittyy nopeasti. ”Täsmäsuojelun avulla pystytään suojelemaan sellaiset kohteet, joilla luontoarvot ovat korkeimmat. Avohakkuuala muokattiin, minkä jälkeen rehevämpiin kohtiin istutettiin kuusta ja karumpiin kohtiin kylvettiin mäntyä. Päätös syntyi muutama vuosi sitten tehdyn avohakkuun jälkeen. ”Sammatin kunta laittoi metsäpalstan myyntiin ennen liittymistään Lohjan kuntaan. tijat suhtautuvat vaihtelevasti. Metsän ympärillä on useita kesämökkejä
Metsälehti Makasiini 27 8171_.indd 27 10.12.2020 15.11
» VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8172_.indd 28 10.12.2020 17.22
Avoimuutta vuosia edistänyt metsäjohtaja Anna Rakemaa on saavutuksesta ylpeä. Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto avattiin vapaaseen käyttöön neljä vuotta sitten. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI ›› Metsälehti Makasiini 29 8172_.indd 29 10.12.2020 17.22
Korona on hieman rauhoittanut kiivasta työtahtia. Vuodesta 2012 hän on luotsannut metsätiedon ja inventoinnin kehitystä Metsäkeskuksen metsäjohtajan paikalta. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 8172_.indd 30 10.12.2020 17.22. Tuolloin Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto tuli kaikille vapaasti käytettäväksi. Rakemaa on seurannut metsäalan kehitystä ja työskennellyt metsävaratiedon ”Avoin tieto on sellainen, mihin olen uskonut.” uudistamisen parissa 2000-luvun alusta lähtien. ”Jos tässä mittakaavassa kuin Suomessa pyöritetään metsätaloutta, on kriittistä, että meillä on hyvät tiedot metsistä ja hyvät menetelmät, joilla seurata metsien käyttöä”, hän sanoo. Metsätietoa kautta Suomen Rakemaan uran merkittävin saavutus tapahtui vuonna 2016. ”Avoin tieto on sellainen, mihin olen uskonut. Tiukat koronarajoitukset ovat ajaneet muut etätöihin. Rakemaa oli vienyt tiedon käytön avoimuutta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä eteenpäin vuoteen 2007 asti maaja metsätalousministeriössä ja sen jälkeen metsätiedon työja asiantuntijaryhmissä. A NNA Rakemaa avaa meille oven maski kasvoillaan ja tervehtii iloisesti. Suomen metsäkeskuksen Pasilan toimisto on joulukuun alussa hiljainen. Normaalioloissa olisimme tavanneet Rakemaan varsinaisella työpisteellä Metsäkeskuksen pääkonttorilla Lahdessa, mutta koronan vuoksi sovimme haastattelun Helsinkiin, Rakemaan kotikaupunkiin. Avoimen metsätiedon avulla ylläpidetään hyvät toimintaedellytykset Rakemaan työ on hektistä ja päivät venyvät. Rakemaa vastaa metsäkeskuksen ydintoiminnasta. Hän johtaa hallintoa eli lakien valvontaa ja metsätiedon tuottamista. Metsäkeskuksen metsäjohtaja Rakemaa saa työskennellä konttorilla yksin. Hän on luvannut kertoa meille näkemyksensä siitä, millaisessa murroksessa metsien käyttö on, minkälaista metsätietoa tarvitaan ja mitä uutta kuuluu metsävaratiedon hankintaan ja lakien valvontaan
”Olen ylpeä tiedon avaamisesta ja myös tästä digitalisaatiosta, mitä olemme metsäsektorille saaneet aikaan. ›› Metsälehti Makasiini 31 8172_.indd 31 10.12.2020 17.23. ANNA RAKEMAA SUOMEN metsäkeskuksen metsäjohtaja vuodesta 2012. Myös teknologian kehitys on kiihtynyt. Rakemaan uran aikana kahdessakymmenessä vuodessa metsävaratieto on lisääntynyt ja tarkentunut huimasti. ”Luonnonvarakeskuksen keräämää tietoa käytetään paljon kansallisissa ja kansainvälisissä seurannoissa ja jos tarvitaan täysin harhatonta tietoa. Nyt tavoitteena on keilata Suomen metsät kuudessa vuodessa ja kerätä entistä parempaa ja tiheämmin keilattua metsävaratietoa. Kun kaikilla on käytössään sama tieto, se näkyy muun muassa parempana metsien hoidon ja hakkuiden laatuna sekä monipuolisempina metsäpalveluina. Uusi kierros aloitettiin saman tien. Meidän tieto tulee operationaaliseen tarkoitukseen, eli sen pohjalta voi tehdä metsätalouden toimenpiteet.” Metsäkeskuksen tietojen tarkoitus on tukea metsänomistajia ja metsäalan toimijoita tekemään hyviä suunnitelmia metsien käytöstä. HARRASTAA retkeilyä ja kuvataiteita. Metsäkeskus siirtyi kaukokartoituspohjaisiin metsätiedon keruumenetelmiin vuonna 2010. nykyisen kaltaiselle yksityismetsätalouteen perustuvalle metsien käytölle ja tuetaan suomalaisen metsätalouden kilpailukykyä”, Rakemaa painottaa. Näen että se on se tie, mitä pitää vahvasti kulkea eteenpäin.” Ainutlaatuista maailman laajuisesti Rakemaa on monesti joutunut selittämään, miksi sekä Metsäkeskus että Luonnonvarakeskus (Luke) keräävät kumpikin metsävaratietoa. TYÖSKENNELLYT aikaisemmin maaja metsätalousministeriössä sekä Lounais-Suomen, Kainuun ja Kaakkois-Suomen metsäkeskuksissa. 49 vuotta SYNTYJÄÄN helsinkiläinen ja asuu Helsingissä VALMISTUNUT maaja metsätaloustieteiden maisteriksi ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999. Tältä kysymykseltä ei vältytty tälläkään kertaa. Samalla saadaan julkisin varoin kerätyille tiedoille enemmän käyttöä. Työn vastapainoksi Rakemaa viettää aikaa läheistensä kanssa, järjestää illalliskutsuja ja aikataulun salliessa harrastaa kuvanveistoa. Tänä vuonna saatiin valmiiksi kymmenen vuotta kestänyt projekti, jossa laserkeilattiin kaikki Suomen metsät kertaalleen läpi. Maastotietokoneet odottavat rivissä maastotarkastuksia Metsäkeskuksen Pasilan konttorilla. Metsänomistajille todennäköisesti tunnetuin esimerkki Metsäkeskuksen tuottamasta tiedosta on Metsään.fi-verkkopalvelu, joka antaa kokonaiskuvan metsän puustosta, hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista. Vastaus tulee nopeasti
Avoimesta tiedosta löytyvät myös esimerkiksi korjuukelpoisuuskartat, jotka kertovat maaperästä ja siitä, milloin metsään on järkevä mennä. Pitää lisäksi ymmärtää metsätalouden arkea, miten asioita tehdään ja miten niitä voidaan myös hallinnon näkökulmasta tehdä paremmin”, Rakemaa vastaa. Virkamiestausta auttaa Metsäkeskuksen suuressa neuvotteluhuoneessa on helppo pitää turvavälit. Tehtävässä on auttanut virkamiestausta. ”Nyt saamme koko maan kaikki hakkuut kiinni, mikä aikaisemmin olisi pitänyt tapahtua maastotyönä, eikä se missään nimessä ollut mahdollista. ”Organisointikykyä ja näkemystä siihen, mihin suuntaan metsäpolitiikka ja säädösten toimeenpano on kehittymässä. Nyt joulukuun alkuun mennessä runsaat kaksisataa metsänkäyttöilmoitusta on jäänyt tekemättä ja noin 110 000–120 000 tehty ajallaan. Metsäjohtajaa kuunnellaan lainsäädännön valmistelussa ja toteutuksessa. Metsien käytön valvonta alkaa ennen hakkuita saapuvasta metsänkäyttöilmoituksesta ja metsälakikohteiden tunnistamisesta ja jatkuu korjuujäljen arviointiin ja uudistamisvelvoitteen täyttymiseen. Tyypillisimmin huomautus koskee metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä. Vuodesta 2019 valvonnassa on hyödynnetty satelliittikuvia. Lisäksi on selvitetty kolmekymmentä metsälakikohteisiin liittyvää rikkomusta. Meillä on kansallinen järjestelmä, joka tuottaa tiedon ja jakaa sen avoimesti saataville. Tämä on tehostanut huomattavasti valvontaa ja tuonut metsäkeskuksen vahvemmin näkyville metsiin valvovan viranomaisen roolissa. Viime vuonna Metsäkeskus käytti metsävaratietojen tuottamiseen kaikkiaan yli 4,6 miljoonaa euroa ja julkaisi lähes 1,9 miljoonan hehtaarin metsävaratiedot. Kovin usein huomautettavaa ei ole. Satelliittikuvasta näkee, jos on tullut aukko eikä meillä ole siihen metsänkäyttöilmoitusta”, Rakemaa kertoo. Anna Rakemaa istuu pöydän toisessa päässä ja keskustelu soljuu. Se on ainutlaatuista”, Rakemaa toteaa. Uutena lisänä maastotarkastuksilla ovat droonit. Kysymys, mitä metsäjohtajalta vaaditaan, saa hänet hetkeksi mietteliääksi. ”Ruotsissa tuotetaan myös dataa, mutta siellä isot metsänomistajayhdistykset ja firmat keräävät pääsääntöisesti itse tiedot omista metsistään. Siten metsäjohtajalta vaaditaan vahvaa ymmärrystä siitä, miten valtiolla valmistellaan säädökset, miten budjetointi tapahtuu ja miten vaalit ja hallitusohjelmat vaikuttavat asioiden etenemiseen. Tulokset näkyvät paitsi tarkempina metsätietoina myös valvonnassa. Metsäkeskuksen tehtävänä on valvoa, että metsälainsäädäntöä noudatetaan. Rakemaa on ollut koko työuransa valtiolla: ensin ylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä, siirtynyt sieltä Metsäkeskukseen ja edennyt aina metsäjohtajaksi asti. Metsäkeskuksen ja Luken lisäksi yliopistot ja tekniset yliopistot ovat panostaneet kaukokartoituksen kehittämiseen ja innovointiin. Droonikuvien avulla nähdään esimerkiksi hakkuualueen tarkka rajaus, ajourat ja se, onko erityisen tärkeä elinympäristö säästynyt hakkuilta. Maastossa tarkastetaan vuosittain noin tuhat kohdetta. ”Virkamiehen pitää ajatella yleistä etua, ymmärtää oman sektorin toimintaa ”Satelliittikuvasta näkee, jos on tullut aukko eikä meillä ole siihen metsänkäyttöilmoitusta.” » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8172_.indd 32 10.12.2020 17.23. Samalla saadaan tietoa säästöpuista ja maapuista, pystytään tarjoamaan luontotietoa metsävaratiedon kylkeen ja vaikuttamaan monimuotoisuuden huomiointiin hakkuissa. Rikkeet ilmi satelliittikuvin Rakemaa on ylpeä metsävaratietojen keruun kehityksen takaa löytyvästä vahvasta monialaisesta osaamisesta
ja sen riippuvuudet. ”Sehän on loputon tilanne, jos lähdemme ratkaisemaan esimerkiksi ilmastokysymystä siten, että valtio kustantaa hiilensidontaa metsissä meidän verovaroista. Minusta olennaista on erottaa isot asiat pienistä eli mistä kannattaa hermostua ja mistä ei kannata olla huolissaan”, Rakemaa toteaa. Haluaisin, että tuotteille löytyy kaupallinen arvo.”. ”Teollisuus on jo useamman vuoden uudistanut tuotevalikoimaansa. Rakemaa näkee, että metsää on jatkossakin järkevää kasvattaa ja hoitaa hyvin. Tällä hetkellä keskustelu metsien käytöstä käy kiivaana. Metsälehti Makasiini 33 8172_.indd 33 10.12.2020 17.23. Silloin oikea asennoituminen auttaa. Se kytkeytyy tähän eli haetaan fossiilivapaita tuotteita. Muutoksia on sen sijaan luvassa siinä, mihin puuta käytetään. Nyt kysymys on, miten se realisoituu metsätaloudessa esimerkiksi yksityismetsänomistajilla tuotantosuuntina.” Rakemaa peräänkuuluttaa oikeita markkinoita esimerkiksi hiilensidonnalle ja monimuotoisuuden lisäämiselle. Pitää seurata tutkimusta ja politiikkaa ja ennakoida tulevaisuutta.” Haussa oikeat markkinat Metsäjohtaja myös kuuntelee metsäalan toimijoiden ajatuksia. l Rakemaa vietti lapsuutensa Ruskeasuon puolella Keskuspuistoa ja leikki sen metsissä. Paikalla olleesta hyppyrimäestä jäljellä ovat enää perustukset. ”Tämä on kiinnostavaa aikaa. Metsäpolitiikkaa ohjaa ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon sekä vähäfossiilisen tuotannon tavoitteet, ne tulevat näkymään metsien käytön valinnoissa
Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8173_.indd 34 10.12.2020 17.44. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
43: Tuontikuusten salat ›› PIKATESTI S. 48: Näin haet lainhuudon Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KYSY POIS Kannattaako taimikkoa täydentää. 47: Joka sään metsätakki ›› PERINTÖMETSÄ S. 42: Hemiselluloosassa on mahdollisuuksia ›› ALLAKKA S. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 36: 23 kysymystä Metsään.fi:stä ›› TUTKIMUS s . SIVU 44 KUUSEN 80 VUOTTA Sadonkorjuun aika s. 40 MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 35 8174_.indd 35 10.12.2020 14.54
23 kysymystä METSÄÄN.FI:STÄ Metsänomistaja löytää Metsään.fi-verkkopalvelusta tilansa puustotiedot sekä ehdotuksia hakkuista ja hoitotöistä. Varsinaiseksi metsäsuunnitelmaksi siitä ei kuitenkaan ole. MIKKO HÄYRYNEN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8175_.indd 36 10.12.2020 14.22
Kyllä, mutta ne ovat metsänomistajan omia tietoja eivätkä esimerkiksi siirry seuraavalle omistajalle. 1 2 3 4 5 8 7 6 Kuviokohtaiset puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset ovat Metsään.fi:n ydintä. Metsään.fi:stä metsänomistaja saa omaa tilaansa koskevat viranomaisrekistereiden tiedot yhdestä paikasta. Palvelun ydin ovat kuviotiedot, jotka sisältävät puustotiedot, hakkuuja hoitoehdotukset sekä tiedot luontokohteista. Kuviorajat on tähän saakka päivitetty metsävaratietojen päivityksen yhteydessä. Suurin ero on, että Metsään.fi:n toimenpide-ehdotukset perustuvat kaukokartoituksen puustotietoihin ja metsänhoitosuosituksiin, mutta metsäsuunnitelma perustuu maastokäynteihin ja myös metsänomistajan erityiset tavoitteet otetaan huomioon. Vain yleisellä tasolla. ›› Metsälehti Makasiini 37 8175_.indd 37 10.12.2020 14.22. Voiko kuviotietoihin tehdä omia muistiinpanoja. Epätarkkuudet korostuvat pienillä kuvioilla, joiden puusto on vaihtelevaa. Menetelmä perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen ja maastossa mitattaviin koealoihin. Entä jos puustotiedoissa on virheitä. Metsään.fi-verkkopalvelu on Suomen metsäkeskuksen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Nyt tilanne on muuttumassa. Moni metsänomistaja kokee Metsään.fi:n riittävän. Tehtyjen toimenpiteiden osalta voi, ne päivittyvät tosin pienellä viipeellä. Onko puustotiedoissa epätarkkuuksia. Se löytyy netistä osoitteesta metsaan.fi ja on metsänomistajille maksuton. Jatkossa kuviorajoja voidaan päivittää aiempaa paremmin, koska Metsäkeskus alkaa saada hakkuukonetietoa siitä, miten kone on liikkunut leimikolla. Miten metsävaratiedot kerätään. Eniten palautetta tulee siitä, että ikä ja puulajisuhteet eivät ole kohdallaan. Palvelussa on myös muiden julkistahojen tuottamia kartta-aineistoja. Voiko puustotietoja päivittää itse. Kuvioiden rajauksia ei voi muuttaa itse. Vaikka puuston ikä heittäisi viitisen vuotta, se ei metsänhoidon kannalta ole oleellista. Isoilla kuvioilla sekä tasaikäisissä että tasarakenteisissa metsissä tiedot ovat luotettavampia. Mikä on Metsään.fi. Korvaako Metsään.fi metsäsuunnitelman. Hakkuissa kuviorajat voivat muuttua, milloin ne päivitetään. Metsäkeskus kerää metsävaratietoja kaukokartoituksen avulla. Mikään ei velvoita toimimaan Metsään.fi:n esittämällä tavalla, uudistamisvelvoitetta lukuun ottamatta. Palvelun kautta metsänomistaja voi asioida sähköisesti Metsäkeskuksen ja metsäalan toimijoiden kanssa. Korjausta voi pyytää ottamalla yhteyttä Metsään.fi:n asiakaspalveluun. Koko maan metsävaratiedot päivitetään kuuden vuoden sisällä, mutta alueittain ajankohta vaihtelee. Selvät virheet korjataan, mutta puustotietojen pieniä epätarkkuuksia ei korjata, mikäli niillä ei ole vaikutusta tuleviin toimenpiteisiin
Metsään.fi:ssä ei ole erikvseen esitetty mahdollisia kemerakelpoisia kohteita. Metsään.fi:ssä voi tehdä sopimuksen luomuvalvonnasta. Esimerkiksi metsätuhot voi todeta vain maastokäynnillä. Jos kuviorajat eivät noudata Metsään. Voiko kemera-asioinnin tehdä Metsään.fi:n kautta. Metsänomistaja voi käyttää metsiään kuten ennenkin, mutta istutustöistä ja lannoituksista tulee ilmoittaa, jolloin alueet rajataan väliaikaisesti luomustatuksen ulkopuolelle. Suojeluselvitys on käytännössä yhteydenottopyyntö Metsäkeskukselle, että voiko tilasta liittää tietyn alueen vapaaehtoiseen suojeluun ja saada siitä korvausta. Erilaiset karttatasot – liito-oravahavainnot, haukanpesät, pohjavesialueet, Natura-alueet ja muinaisjäännökset – ovat alihyödynnettyjä. Mitä suojeluselvityksen käynnistäminen tarkoittaa. Onko Metsään.fi:stä apua. 9 10 11 12 13 14 15 16 Monet metsänomistukseen liittyvät asioinnit voi hoitaa Metsään.fi:n kautta. Voiko Metsään.fi-tietojen pohjalta määrittää tilan arvon esimerkiksi myyntiä tai sukupolvenvaihdosta varten. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon osalta kyllä, myös toteutusilmoitukset voi tehdä Metsään.fi:ssä. Taimikkoni kaipaa raivaussahaa enkä itse ehdi. Luomuvalvontasopimusten teko on alkutekijöissään. Mitä se tarkoittaa. Palvelua käytetään vaihtelevasti. fi-kuviointia, niin uudet kuviot voi piirtää suoraan palvelussa. Metsänomistaja voi tehdä työkohdeilmoituksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja hakkuista, joista kaipaa yhteydenottoja. Se on otettu mukaan Metsään.fi:hin, koska luonnontuoteala on kasvuala ja etenkin villiluomulla eli metsästä kerätyillä luomutuotteilla on kysyntää. Sitä ei suositella. Ei ole. Ensi vuonna tulevat uudet metsävaratiedot kolmelle miljoonalle hehtaarille, mutta muuten Metsäkeskuksessa keskitytään pitämään palvelu kunnossa ja tietoturvallisena. Luomuvalvontasopimus virallistaa, että jokamiehenoikeudella kaupallisiin tarkoituksiin kerätyt marjat ja sienet ovat luomutuotteita. Kaukokartoitusaineisto ei ole yhtä tarkka kuin maastossa tehty arviointi. Onko Metsään.fi:hin tulossa uusia toimintoja. Muiden työlajien osalta ei. Liito-oravista ei ole tietoa missään muualla julkisesti. Toinen vaihtoehto on tehdä hakemus ja toteutusilmoitus muuta kautta ja piirtää kuviot kartalle. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8175_.indd 38 10.12.2020 14.22. Ovatko jotkut toiminnot jääneet vähälle käytölle. Tuen ehdot eivät ole palvelussa esillä, vaan ne löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsänkäyttöilmoituksen, hirvivahinkoilmoituksen ja suojeluselvityksen käynnistämisen. Mitä muita ilmoituksia Metsään.fi:n kautta voi tehdä. Yleensä metsänomistaja ei saa luomuvalvontasopimuksesta taloudellista hyötyä
Suomen metsäkeskus maaja metsätalousministeriön kautta tulevalla budjettirahoituksella. Onko riskejä, joista palvelun käyttäjän tulisi tietää. Metsäyhtymän jäsenet pääsevät kirjautumaan Metsään.fi-palveluun suoraan omistuksensa perusteella. Metsään.fi:n asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai chat-palvelulla. Peruminen on suotavaa, jotta ei teetä Metsäkeskuksella turhaa työtä. Käyttäjiä on vuositasolla 50 000–60 000. l Onko Metsään.fi mobiili. Esimerkiksi aiheettomat tai väärin kuvioidut kemerahakemukset tai hirvivahinkoilmoitukset saa peruttua, eikä niistä joudu vastuuseen. Käytännössä edellytetään aktiivista asiakassuhdetta. 17 18 19 20 21 22 23 Palvelussa voi valita monia karttatasoja. Niitä tulee kysyä kiinteistörekisteritunnuksen perusteella Maanmittauslaitoksesta. Lisäksi metsäalan toimijat voivat tietyillä perusteilla hakea Metsäkeskukselta oikeutta omien asiakkaidensa tai jäsentensä tietoihin. Mikään ei mene rikki eikä solmuun, eikä palvelussa voi tehdä mitään peruuttamatonta. Palvelua voi käyttää rohkeasti. Metsään.fi:ssä olevaan Avoin metsätieto -osioon, joka on avoin kaikille, ei ole liitetty omistajaeikä kiinteistötietoja. Kenellä on oikeus katsoa yksittäisen metsänomistajan metsävaratietoja. Jotkut sitä kylläkin tabletin tai kännykän verkkoselaimella käyttävät. Metsäkeskuksen toimialaan kuuluu kaikenlainen metsään ja metsänomistukseen liittyvä neuvonta. Artikkelia varten on haastateltu Metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitista.. Millaista käyttäjätukea on tarjolla. Kuka Metsään.fi:n tarjoaa ja paljonko sillä on käyttäjiä. Saako Metsään.fi:stä naapuritilojen omistajien yhteystietoja. Kenellä on käyttöoikeus kuolinpesien ja metsäyhtymien puolesta. Asiakaspalvelu on avoinna jokaisena arkipäivänä. Metsälehti Makasiini 39 8175_.indd 39 10.12.2020 14.22. Kuolinpesän osakkaat saavat käyttöoikeudet toimittamalla Metsäkeskuksen asiakastukeen perukirjaotteen, josta selviää perinnönjättäjän, perinnönsaajien ja perityn metsätilan tiedot. Lähtökohtaisesti ei, sillä palvelua ei ole optimoitu skaalautumaan eri mobiililaitteille eikä palvelusta ole erillistä, ladattavaa mobiilisovellusta. Ei saa. Organisaatiot voivat rakentaa avoimeen metsätietoon rajapintoja ja hyödyntää tietoja omiin, myös kaupallisiin tarkoituksiinsa. Omistajakohtaisia metsävaratietoja voivat katsoa ne, joille metsänomistaja on antanut suostumuksen palvelun kautta. Väärävärikuva näyttää puulajien erot ilmakuvaa selkeämmin, sillä lehtipuusto on punertavaa
Seuraamamme kuusi on saavuttanut kahdeksassa vuosikymmenessä 26,8 metrin pituuden ja 35 senttimetrin läpimitan. Todellisuudessa myyntipäätös oli pidemmän pähkäilyn lopputulos. Olikohan ajankohta puukaupalle juuri nyt oikea. Kolmen sukupolven yhteistyönä kasvattamassa metsässä on sadonkorjuun aika. Ajatus jäi kytemään metsänomistajan mieleen, ja tänä syksynä myyntipäätös lopulta kypsyi, kun kuusitukin hinta kipusi 65 euroon kuutiolta. Jo muutama vuosi aiemmin tuttu metsäasiantuntija oli ehdottanut kuusikkoon päätehakkuuta. Avohakkuu oli hyvin hoidetussa tasaikäisessä istutuskuusikossa ainoa järkevä vaihtoehto. Pahoilta myrskyiltä säästyneeseen ja kahdesti harvennettuun kuusikkoon ei ollut juuri syntynyt alikasvospuustoa, joka olisi mahdollistanut esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuun. OSA 8 UUDISTAMINEN KUN ison hakkuukoneen koura tarttuu kahdeksankymmenen vuoden ikäiseen kuusen tyveen, on hetki metsänomistajalle monella tavalla merkityksellinen. Niistä kaksi ensimmäistä on pituudeltaan 5,5 metriä, kolmas 5,2 metriä ja viiSadonkorjuun aika Vuosikymmenten onnistunut metsänhoitotyö palkitaan päätehakkuussa kelpo puukauppatilillä. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 19 m 16 m 20 m 17 m 21 m 23 m 18 m 22 m 24 m 26 m 25m 27m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 8176_.indd 40 10.12.2020 14.29. Entä otetaanko arvokas tukkipuu tarkasti talteen. Ei ihme, jos mielessä vilahtelee monenlaisia ajatuksia. Puun tilavuus on kivunnut jo kunnioitettavaan 1 100 litraan, eli 1,1 kuutiometriin. Tai tarkkaan ottaen 556 kappaletta, sillä säästöpuuryhmään kuvion laitaan jää pystyyn monimuotoisuutta lisäämään 22 runkoa. Mitähän pappa tästä sanoisi. Välttyä ei voi julkisen keskustelun takia siltäkään ajatukselta, että tekeekö metsänomistajana väärin hakatessaan metsänsä aukoksi. Suoran ja laadukkaan rungon katkonta on hakkuukoneenkuljettajalle rutiininomainen tehtävä. Kuusen kahdeksankymmenen vuoden kasvu palkitaan 68,42 euron bruttotulolla. Metsänomistajan vuosikymmeniä vaalimasta kuusesta syntyy muutamassa kymmenessä sekunnissa neljä tukkia. Yli kuution kuusi Ensimmäisen kuusen jytkähtäessä tantereeseen on hakkuukoneenkuljettajalla jäljellä hehtaarin kuviolla vielä 578 kaadettavaa kuusirunkoa
80 vuotta, 68 euroa Kuutiometrejä hakkuukoneen mittalaite mittaa neljästä tukista yhteensä 1,03. Latvasta myyntipinoon saadaan vielä reilun neljän metrin mittainen kuusikuitupölkky. Kuusen kahdeksankymmenen vuoden kasvu palkitaan siis 68,42 euron bruttotulolla. m 5 10 15 20 25 30 Metsälehti Makasiini 41 8176_.indd 41 10.12.2020 14.29. >> Puustoon investoitiin kiertoaikana noin 2 500 euroa hehtaarille. Määrä vasta keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) noin 6 180 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. Metsänomistajan mieltä lämmittää tieto siitä, että tuttuun metsämaahan juurtuu taimien mukana paljon muutakin.. >> Metsästä saatiin hakkuutuloja yhteensä noin 30 650 euroa (ensiharvennuksesta noin 1 000 euroa, toisesta harvennuksesta 2 500 euroa ja päätehakkuusta 27 150 euroa). Uusi metsä alulle Osa puukauppatuloista investoidaan takaisin metsään heti seuraavana keVUODEN KESTÄNYT KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ SARJA PÄÄTTYY. Istutustalkoisiin on lupautunut mukaan kaksi seuraavaa sukupolvea. l Kuusen kantoon ja juuriin jäävä puuaines vastaa kolmannesta rungon tilavuudesta. Kuusikuitupuusta metsänomistaja saa 21 euroa kuutiometriltä, joten 0,07 kuution pölkky lisää puun arvoa 1,47 eurolla. Puumäärästä noin 87 prosenttia, eli 393 kuutiota, on tukkipuuta, 55 kuutiota kuusikuitupuuta ja 4 kuutiota lahoa kuusipuuta. Metsänomistajalle päätehakkuu tuo hakkuutähteistä maksettava korvaus mukaan lukien reilun 27 000 euron bruttotulon. Metsänomistajalle hyvä päätehakkuusato on paras osoitus siitä, että metsässä aikanaan tehdyt toimenpiteet on valittu oikein. Tukkipuun 65 euron kuutiohinnalla neljä tukkia kartuttaa tilipussia 66,95 eurolla. Kaivinkone muokkaa maan, ja mättäisiin istutetaan uudet puuntaimet. Kuusen isot oksat ja latvuksen hakkuukoneenkuljettaja pui kasaan, sillä myös hakkuutähteet on sovittu kerättäväksi puukaupan yhteydessä. Kuutioiden ohella metsänomistajaa tietysti kiinnostaa, paljonko puusta saa rahaa. Kuviolle jätettyyn säästöpuuryhmään jäi noin 18 kuutiota puuta pystyyn lisäämään tulevaisuudessa metsäluonnon monimuotoisuutta. Latvasta saatavan kuusikuitupölkyn tilavuus on 0,07 kuutiometriä. meinen 4,3 metriä. Koska lahoa aiheuttava juurikääpä ei vaivannut vanhaa metsää, aikoo metsänomistaja istuttaa kohteelle uudet kuusentaimet. Kaikkiaan hehtaarin alueelta kertyy hakkuussa puuta 452 kuutiometriä, mitä voi pitää Keski-Suomen oloissa jo poikkeuksellisen hyvänä hakkuukertymänä. väänä, sillä metsän kierto on polkaistava jälleen käyntiin. Sekaan laitetaan myös hieman rauduskoivuja. Tulokseen voi syystä olla tyytyväinen. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen 80-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 26,8 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 35 senttiä >> Tilavuus 1 100 litraa >> Kuusi on sitonut elinaikanaan hiilidioksidia 1 100 kiloa
Hemiselluloosaa syntyy esimerkiksi paperinvalmistuksen sivutuotteena, ja valtaosa siitä poltetaan energiaksi. Ne ovat iso investointi.” Mikkonen arvioi, että ensimmäiset uudet käyttökohteet voisivat löytyä kemianteollisuudesta. Se, että hemiselluloosasta alettaisiin valmistaa korkeamman jalostusarvon tuotteita, edellyttäisi, että jokin teollinen toimija innostuisi siitä. KORONA EI VIIHDY PUULLA Geologian professori Matti E. Lajistossa esiintyi useita nykyisin Itäja Kaakkois-Euroopassa kasvavia lajeja. Satatuhatta vuotta sitten Eteläja Keski-Suomessa puolestaan vallitsi koivumetsäinen tundra – ei mäntymetsä, kuten on aiemmin luultu. UUTTA TIETOA AMMOISISTA METSISTÄ PUIDEN sisältämää hemiselluloosaa voi tulevaisuudessa löytyä niin salaatinkastikkeista, maaleista, lääkkeistä kuin meikeistäkin, ennakoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kirsi Mikkonen. Kolmella eri tavalla eristettyä kuusen hemiselluloosaa. Puiden painosta 20– 35 prosenttia on hemiselluloosia. ”Merkittävin este ovat lainsäädännön vaatimat turvallisuusselvitykset. ”Hemiselluloosa muistuttaa ruuan stabilointiin käytettyjä johanneksenleipäpuujauhetta ja guarkumia, mutta on niitä tehokkaampi”, Mikkonen kertoo. Mikkonen johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää hemiselluloosan ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Virusten selviämistä eri pinnoilla tutkitaan Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteishankkeessa. Hemiselluloosa on selluloosan ja ligniinin ohella yksi kasvien perusrakenneosista. Likainenkin puu tuhoaa bakteereja paremmin kuin lasi ja muovi, ja myös koronavirukset menettävät tartuttavuuttaan nopeammin puupinnalla, kerrotaan Forest.fi-verkkosivulla. Sieltä reitti voisi aueta myös elintarvikeja lääketeollisuuteen.. l LIINA KJELLBERG NOUSEVA TÄHTI. M A M AT A BH AT TA RA I 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8177_.indd 42 10.12.2020 14.33. Hemiselluloosasta olisi niin elintarvike-, lääkekuin kemianteollisuudenkin raaka-aineeksi. Mielenkiinnon kohteena on varsinkin hemiselluloosan kyky estää keskenään sekoitettujen veden ja öljyn erkaantumista toisistaan. Siitä puhutaan usein yksikössä, mutta todellisuudessa kasvit sisältävät useita erilaisia hemiselluloosia. Räsäsen johtaman tutkimuksen mukaan parisataatuhatta vuotta sitten Suomen metsät olivat mäntyvaltaisia ja Lapin kynttiläkuusi kasvoi Etelä-Suomessa asti
Nimittäin yleisiin päivälehtiin on turha tyrkyttää tällaista kirjoitusta – se ei menisi läpi. Ehkä pari päivää menee varastossa rekkaa odotellessa. Nuo puut ovat enimmäkseen kaukaasianpihtoja (Abies nordmanniana), joita ei luontaisesti kasva juuttien mailla. KOSKA EN OLE havainnut Metsälehti Makasiinissa monikansallisten sekatavaraja puutarhakauppaketjujen mainoksia, rohkenen kirjoittaa seuraavaa. Tuontipuissa arpia on harvemmin. Tuontikuusten salat RAUHALLISTA JOULUA » metsäkuusen äärellä » kotimaisuudesta ylpeillen » levollisin mielin JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. MIKÄÄN EDELLÄ kerrotusta ei ole salatiedettä. Vaan eivätpä homehdu enää. Kasvua ohjataan hormoneilla. Velä lauhempaa on tuolla kuusten lähtömaassa. Niinpä aikaisempina vuosina tiukkaan pakatut kuusipalletit, lojuttuaan ulkona sateessa päivätai viikkokausia, rupesivat jopa käymään ja homehtumaan. Siemenet tuodaan kaukaa Tanskaan, ja siellä taimitarhat tuottavat niistä joulukuusten taimia. Puut ovat peräisin pääosin Tanskasta, Puolasta ja Baltian maista. Kaksi kertaa olen paikalla käynyt ja tuntenut itseni kovin, kovin pieneksi. Etelämpänä puu kasvaa nopeammin kuin meillä, maapohja on rehevää ja lannoitetta levitetään runsaasti. Ilmasto on meikäläistä otollisempi tuhohyönteisille, ja tuontisiemenien mukana on tullut vielä uusikin kirvalaji. l. Tai päästellään traktoriruiskulla. Hämmästelkäämme porukalla, mitä järkeä on raahata tänne vihreä kullan maahan, miljoonien metsäkuusien kotikonnuille meren takaa vieraannäköisiä, vieraslajisia joulupuita. Sitä ennen on tietysti ollut puiden kaato. Niinpä puita ruiskutetaan koko 7–9 vuotta kestävän kasvatusajan, vähintään kerran vuodessa. Omin silminkin voi havaita, että kauppaliikkeiden pihoihin ilmestyy jo marraskuussa ulkomailta tuotuja joulukuusipalletteja eli täyteen ahdettuja trukkilavakehikoita. Kauhistella sopii sitä, että joidenkin mielestä muu maa on mansikka, ja he ostavat tällaisen tuontipuun.. Meillähän kuusten liikakasvua rajoitetaan leikkaamalla. Ovat sen verran isoja ilmoittajia nuo jätit, että toimittajan suu kyllä menee tukkoon. Liekö niiden päälle ripoteltu Itämeren vettä, kun homesienet ovat saaneet nokkiinsa. Eikä siellä suurilla kuusimailla, vaikka tehokasta toiminta onkin, puita päivässä kaadeta. Joka vuosi elokuussa Tanskassa Fyn-saarella Langesössä pidetään maailman suurimmat joulupuuja leikkohavumessut, ja kaikki mahdolliset laitteet, aineet ja laskelmat ovat siellä esillä. Kenenkä leipää syöt, sen lauluja laulat. Myös muutamat suuret, maailmanvalloitusta havittelevat kasvattajat tai yhteenliittymät kaupittelevat siellä valtavia kuusimääriään. Muutamat asiat tuovat arkeemme joulun – kuusi tuttuine tuoksuineen on yksi niistä. Tietysti puiden juurilla rehottava ruohokasvillisuus myös pidetään kurissa. Tullitilastosta selviää, että ensimmäiset kuuset saapuvat jo lokakuun lopulla. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8178_.indd 43 10.12.2020 14.36. Kun latvakasvain on pehmeän kasvun vaiheessa, sen päältä rullataan kahden maalitelan näköisellä laitteella. Matka on kestänyt jonkin aikaa, samoin sitä edeltävä kokoamisja pakkausvaihe. Suomalaisissa puissa näkyy leikkausarpia, kun tarkoin katsoo. MEILLÄ LOPPUSYKSY ja alkutalvi ovat nykyään kovasti lauhoja. SAATAN ARVATA , että kutakuinkin jokaisella Makasiinin lukijalla könöttää kohta tuvassaan aito, perinteinen, kotimainen joulukuusi. Tehokasta pitää olla ja tuottavaa, ja kaikki keinot ovat käytössä
Mikäli uudistusalalla on laajempia taimettomia alueita, voi aluskasvillisuuden pistemäinen torjunta glyfosaatilla ja välitön isojen kuusentaimien istutus onnistua. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Osin ehkä rousteen takia kuusi ei kaikkialla ole saanut jalansijaa ja alue heinittyy. Kuvan perusteella epäilen myöhässä olevan täydennysviljelyn kannattavuutta. Ojitusmätästyksessä vesi johdetaan pois koko alueelta yhtäjaksoisiksi kaivettuja ojia pitkin. Matalat mättäät ja niiden alla olevaan kivennäismaahan ulottuva syväistutus vähentävät roustetuhoja ja tarjoavat taimille käännetystä humuksesta liukenevan ravinnepommin. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. KARI MIELIKÄINEN Nimimerkki Hämis harkitsee kuusen täydennysistutusta palstalleen. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8179_.indd 44 10.12.2020 14.49. » NAVEROMÄTÄSTYSTÄ käytetään lievästi vedenvaivaamilla alavilla ja vettä heikosti läpäisevillä kivennäismailla. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Matalien ja pätkittäisten naveroiden tehtävänä on siirtää vettä pois kosteista notkelmista kuvion sisällä. Kuusen heikon uudistumisen syynä saattaa olla, kuten kysyjä arvelee, pintarouta eli rouste, joka on nostanut taimia maasta kostealla ja hienojakoisella maalla. Kannattaisiko taimikkoa täydentää kaksivuotiaalla kuusella. Glyfosaatti tappaa ravinteista kilpailevat ruohokasvit juurineen ja parantaa näin taimien alkukehitystä. Heinäyksen ja etukasvuisen lehtipuuston perkauksen jälkeen metsiköstä kehittynee ilman täydennystäkin tyydyttävä havupuuvaltainen sekametsä, jonka tiheyttä ja tasaisuutta myöhemmin syntyvät lehtipuut ehtivät vielä parantaa. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Täydennystaimien menestystä heikentää erityisesti rehevöityneen aluskasvillisuuden juuristokilpailu. KANNATTAAKO TÄYDENTÄÄ. Oheisessa kuvassa naverot ja mättäät eivät ole enää selvästi näkyvissä, joten viljelystä lienee kulunut jo useampia vuosia. Ellei viljelyn epäonnistumisen syy ole selvillä (esimerkiksi halla, kuivuus, tuholaiset), on täydennysviljelyn lopputulos vielä epävarmempi. Molemmissa menetelmissä taimet istutetaan ojamaista muodostetuille matalille mättäille. Neljän hehtaarin palsta on istutettu kuuselle joku vuosi sitten naveromätästystä käyttäen. Kokemukset viljelytaimikoiden täydennysistutuksista ovat olleet heikkoja varsinkin, jos täydennykseen ryhdytään vasta vuosien jälkeen
Jos voitelu pettää, kulmavaihteessa syntyy vaurio. LEO SAASTAMOINEN ALVIEN VÄHENTÄMISESTÄ. » EU-MAISTA ostettujen tuotteiden arvonlisäverot voidaan vähentää verotuksessa. Ne kirjataan veroilmoitukseen Verokauden vähennettävä vero -kohtaan kotimaan vähennettävien verojen kanssa. Sadon korjuukaan ei ole ongelmatonta. Varsinaiset tryffelit ovat harvinaisempia ja niiden löytäminen ilman koulutettua koiraa on sattumankauppaa. Sienet ovat 10–30 senttiä maan pinnan alapuolella. Kivestä muistuttavan ulkonäkönsä vuoksi niitä ainakin kerrotaan käytetyn samaan tapaan kuin poronsarvijauhetta, mutta ruoaksi niistä ei ole. Umpimähkäinen kaivaminen ei kannata, vaan sienten etsintään käytetään opetettuja eläimiä, nykyisin useimmiten koiria. Täydemmäksi ei pidä laittaa. Sopivaa voitelurasvaa saa asiantuntevasta pienkoneliikkeestä. Kärsivällisyyttä tryffelin viljely vaatii, sillä satoa on odotettavissa vasta usean vuoden kuluttua. Samalla pyöritetään terää ja seurataan, että voitelurasvaa on hammaspyörien päällä ja se menee pyöritettäessä reilusti hammaspyörien väliin. Nyt tiedämme, että meillä kasvaa luontaisesti useita tryffelilajeja ja myös tryffelin viljely onnistuu. Raivaussahan kulmavaihteen voitelurasvan toteaminen voi olla haasteellista. Jos muotoutumista tapahtuu, hammaspyörät pyörivät kuivana. SEPPO VUOKKO PALJONKO VASELIINIA TARVITAAN. Täyttöaukon ruuvin avaamisen jälkeen painellaan mahdollinen pakkautunut rasva täyttöaukon reiästä alas vaikka puutikulla. » JOS kysymys olisi esitetty minulle muutamia vuosikymmeniä sitten, vastaus olisi ehkä ollut kieltävä. Suoritetut verot merkitään myös Verot tavaraostoista muista EU-maista -kohtaan. ›› ONKO SUOMESSA TRYFFELEITÄ. Tarvittaessa rasvaa lisätään. Miten niitä niin pohjoisesta löytyy. Voitelurasvan tulee täyttää kolme neljäsosaa kulmavaihteen tilavuudesta. Yli-Iistä on uutisen mukaan löydetty tryffeleitä. M IK KO RI IK IL Ä Metsälehti Makasiini 45 8179_.indd 45 10.12.2020 14.49. Voitelu on syytä varmistaa vähintään viikon välein. Tavallisimpia ovat kangasmetsissä männyn seurassa viihtyvät maahikkaat, jotka ovat ruskeita ja kovapintaisia. Mistä tietää, että sitä on riittävästi. Voitelurasva vähenee kulmavaihteesta, vaikka ulospäin näkyviä vuotoja ei olisi. Lisäksi hankinnan yhteismäärä kirjataan Tavaraostot muista EU-maista -kohtaan. Parhaiten sen voi tehdä, kun kulmavaihde on vielä lämmin. Voitellussa on käytettävä rasvaa, joka ei muotoudu (holvaannu) kulmavaihteen seinämiin. Taimitarhoilta on saatavissa tammen ja pähkinän taimia, joiden juuriin on ympätty tryffelin rihmasto. Eläimen ulosteissa itiöt päätyvät kauas emoyksilöstään. Kun vaihteen sivussa olevan ruuvin avaa, aukko on aina täynnä vaseliinia. Kun itiöt kypsyvät, itiöemä alkaa tuoksua, mikä houkuttelee eläimet – siat, jänikset, myyrät, ketut, mäyrät tai muut – kaivamaan itiöemän esiin ja syömään sen. Raivaussahaoppaiden mukaan kulmavaihteen voitelu on varmistettava säännöllisesti. » RAIVAUSSAHAN kulmavaihteen hammaspyöräparilla on suuret nopeudet ja hampaiden kosketuspinta on pieni. Tryffeleiden parasta korjuuaikaa on loka-marraskuu. Useimmat maan sisässä kasvavat sienet ovat puiden juurisieniä. Voitelurasvan määrän tarkistaminen on joskus haasteellista. Maan sisässä kehittyvät monen muunkin sienen itiöemät. Voiko Virosta tai muista EU-maista ostetuista metsurin varusteista maksetun alv:n vähentää samalla tavalla kuin Suomesta ostetuista tavaroista. Ensimmäinen tryffelitarha perustettiin Juvalle 2006 ja satoakin tarhoilta on jo saatu
alv 24 %. Tonttien myynti on niin vähäinen muutos maatilakokonaisuuteen, ettei se vaikuta maatalouden harjoittamiseen. Voinko vähentää yöpymisestä aiheutuneet ylimääräiset matkakulut. MATKAKULUJEN VÄHENTÄMISESTÄ. Yöpymiselle tulee ”hintaa” 25 (100 x 0,25) euroa, eli paljon vähemmän kuin esimerkiksi yöstä lähimmässä hotellissa, josta aiheutuneet yöpymiskulut voisi kuitenkin vähentää verotuksessa. Vuoden 2016 alusta alkaen syntyneen luovutustappion on voinut vähentää mistä tahansa pääomatuloista. » YÖPYMISEEN liittyvät matkakulut voidaan vähentää metsäverotuksessa. HANNU JAUHIAINEN VOINKO MYYDÄ TONTIT. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Voidaanko tappiot vähentää minulle tulevasta pääomatulosta. Teimme kaksi vuotta sitten maatilan sukupolvenvaihdoksen ja saimme 55 pykälän mukaisen lahjaverohuojennuksen. Minulla on kertynyt tappiota arvopaperikaupoista. Metsäkäynneillä yövyn tilalta 50 kilometrin päässä asuvan veljeni luona. Voinko myydä kaksi loma-asuntotonttia menettämättä saatua huojennusta. Jos aikoo myydä laajempia alueita metsätai maatalousmaata, kannattaa pyytää verottajalta ennakkopäätös. Osakemyynnin näin syntyneen tappion voi siten vähentää yhtymän kautta tulleesta pääomatulosta. MUIDEN TAPPIOIDEN VÄHENTÄMISESTÄ. Metsätilani sijaitsee 300 kilometrin päässä kodistani. » YHTYMÄN tulos jaetaan osakkaiden verotukseen omistuksen suhteessa. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Osakkaan saama tulo on samanlaista kuin mikä tahansa hänen saamansa pääomatulo. MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8179_.indd 46 10.12.2020 14.49. Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. VÄINÖ SIKANEN www.kesla.com Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan. Yhtymä on myynyt puuta, ja tulos jaetaan osakkaiden kesken. » VOITTE myydä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Hinnat sis. Olen yhtymän osakas. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Olennaista on selvittää matkapäiväkirjassa matkan tarkoitus ja metsätilalla tehdyt työt, jotta matkaa ei katsota kyläilyksi
Se sopii esimerkiksi syksyisen koleille metsäja sieniretkille ja toki myös syksyn rauhallisiin metsänhoitotöihin, vaikkapa taimien heinäykseen. Pitkät vetimet helpottavat vetoketjujen käyttöä. Scout-takissa tarkenee loppusyksystäkin.Takin vuori on pehmeän mukavaa, fleeceä muistuttavaa materiaalia. Malli on tilava. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8180_.indd 47 10.12.2020 14.51. Metsälehdessä vuosia sitten kokeiltu, metsurin ReFlex-turva-asu osoittautui erinomaiseksi talvisiin metsätöihin. Takin pesemiseen pätee sama kuin muihinkin kalvovaatteisiin, eli huuhteluaineita eikä sen puoleen mitään hoitoaineitakaan pidä käyttää. Helma on selkäpuolelta pidennetty, kuten metsurin puseroissakin. Yhdistelmä on mukavan näköinen. L-koko sopii keskimittaiselle, ei aivan solakalle käyttäjälle. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Joka sään metsätakki PLUSSAT JA MIINUKSET + kevyt + mukava velour-vuori + veden ja viiman pitävä umpinainen raivaussahatyöhön FOREST SHIELD SCOUT ›› Pinta polyesteriä ›› Kalvo Eschler e3+ ›› Sisäpinta velouria ›› Vetoketjut YKK ›› Vedenpitävyys 3 000 mm (ISO 811) ›› Hinta 86,80 euroa (sisältää alv:n) Forest Shieldin uutuus pitää viiman ja sateen loitolla, kun keli on kolea. Nyt yhtiö on esitellyt samanlaisesta kalvomateriaalista valmistetun Scout-ulkoilutakin. Takin hihan suuosissa on kiristinsäätö. Tilaa riittää Valmistaja kuvaa tuotetta monikäyttötakiksi. Takki kestää konepesun 40 asteessa. Väri on metsän vihreä ja taskujen vetoketjut piristävän oranssiset. Tosikko varmasti kyselisi, pitäisikö metsässä retkeilijän ainakin metsästysaikaan käyttää näkyvämmän värisiä takkeja. Se suojaa ristiselkää kumarruttaessa. Sen pinta on polyesteriä, kalvo Sveitsissä valmistettua Eschler e3+ -kolmikerroslaminaattia ja takin vuori fleeceä muistuttavaa velouria. Alppimaiden turva-asumarkkinoilla mitä ilmeisimmin arvostetaan vettä ja viimaa pitäviä kalvoasuja, ja niiden valmistajana Forest Shield on menestynyt hyvin. Pesuohjeesta pitää nipottaa sen verran, että suomenkielisessä ohjeessa huuhteluaine on muuttunut hoitoaineeksi. JYVÄSKYLÄSSÄ päämajaansa pitävä turva-asuvalmistaja Forest Shield myy tuotteensa pääosin Keski-Euroopan metsämaihin. Vedenpitävyys materiaalilla on ISO 811 -standardin mukaan 3 000 millimetriä, mikä käytännössä tarkoittaa vedenpitävää Takissa on erinäisiä käytettävyyttä parantavia yksityiskohtia. Taskuja on kolme, joista oikealla rintamuksella oleva sopii puhelimelle. Taskujen vetoketjut on käännetty, mikä tarkoittaa, että yleensä näkyvissä oleva harvempi hammastus on nyt taskun sisällä. Vedenpitävyyden varmistamiseksi olkasauma on jätetty pois. Raivaussahatyössä takki tuntui hieman umpinaiselta
Uusi omistaja hakee Kiinteistön uudella omistajalla on aina lainhuutovelvollisuus kiinteistön luovutustavasta riippumatta. Nykyisin velvollisuus hakea lainhuutoa on laajempi ja asian käsittely yksityisempi ja yksinkertaisempi. Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta. LAINHUUTO tarkoittaa omistusoikeuden kirjaamista lainhuutoja kiinnitysrekisteriin. Jos näin ei menetellä, muodostetaan osuuksia varten uusi haamutila. Metsäkiinteistön uusi omistaja on aina velvollinen hakemaan lainhuutoa. Kiinteistö on laaja käsite. Lainhuuto tapahtuu tänä päivänä Maanmittauslaitoksen kansliapäätöksin ilman julkista kuulemista. Murto-osaisesti omistetun metsätai maatilayhtymän purkautumisen jälkeen on kiinteistön saajien haettava uudelleen saannoilleen lainhuutoa. Silloin kyseessä on niin sanottu kuulutuslainhuuto. Jos kukaan ei kiistänyt hakijan omistusoikeutta, hän sai todisteeksi oikeuksistaan kiinnekirjan. PITÄÄKÖ HUUDATTAA. Hakemusta seuraavassa lohkomisessa voi pyytää, että osuudet liitetään kiinteistöön, johon saajalla on ennestään lainhuuto. Tämä koskee myös alaikäisten saamaa omaisuutta. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN Saajan velvollisuus Velvollisuus hakea lainhuutoa koskee kaikkia kiinteistön, kiinteistön määräalan tai kiinteistön määräosan saajia. Niinpä erikseen luovutetulle yhteismetsäosuuden saannolle on haettava lainhuuto. 1700ja 1800-luvuilla lainhuutoasia käsiteltiin julkisesti kolmilla peräkkäisillä käräjillä. Ennen vuotta 1932 oikeus kiinteistöön piti huudattaa vain, jos kiinteistö oli saatu kaupalla, vaihdolla tai lahjoituksena. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8181_.indd 48 10.12.2020 17.19. Yhteisessä murto-osaisessa saannossa riittää yksi hakemus, jonka kuka tahansa osakkaista tai heidän valtuuttamansa asiamies laatii. Vain epäselvissä tapauksissa, kun hakijalla ei ole esittää pätevää saantokirjaa, asiasta ilmoitetaan julkisesti. Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa saantosopimuksen allekirjoittamisesta, vaikka omistusoikeus ei olisi vielä siirtynytkään. Jos saa sellaisen rakennuspaikan vuokraoikeuden, joka on siirrettävissä kolmannelle, on sillekin haettava lainhuuto. Saantosopimuksia ovat kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja, ositussopimus, jakosopimus eli jakokirja, perukirja ja testamentti. Sitä ylläpitää Maanmittauslaitos. Velvollisuus koskee myös saantoa, jossa kiinteistöstä saa vain osan – joko kartalle rajattuna määräalana tai murto-osaisena yhtymäosuutena. Lainhuutovelvollisuus koskee sekä tontin että metsäja maatilan saajia, ovatpa nämä saaneet omistuksensa yksin tai yhdessä toisen kanssa
Tämän jälkeen lasten täytyy hakea saannolleen lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoituksesta. Heille tulee myös maksettavaksi lainhuutomaksu 119 euroa kiinteistöä kohden. Noin kahden kuukauden kuluttua kaupanvahvistajan hakemuksesta lapset saavat päätöksen lainhuutojen myöntämisestä, kullekin kolmanneksen omistusosuus saatuun metsätilaan. ›› Lainhuutovelvollisuus koskee sekä tontin että metsäja maatilan saajia, ovatpa nämä saaneet omistuksensa yksin tai yhdessä toisen kanssa. ESIMERKKI Erkki lahjoittaa metsätilan kolmelle aikuiselle lapselleen, jokaiselle kolmasosan tilasta. Metsälehti Makasiini 49 8181_.indd 49 10.12.2020 17.19. Lahjoituksesta tehdään lahjakirja, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Niinpä he sopivat yhdessä, että kaupanvahvistaja hakee heidän puolestaan lainhuudon samalla kun tekee lahjoituksesta ilmoituksen Maanmittauslaitokselle. Lapset haluavat asioiden hoituvan helposti ja nopeasti
Suositeltavaa on, että ilmoitus tehdään OmaVero-palvelussa, mutta sen voi tehdä myös Verohallinnolle lähetettävällä lomakkeella. 3. Hakusanalla ”varainsiirtoveroilmoitus” löytyy Verohallinnon sivuilta opastus asiasta. Jos luovutus tapahtuu Kiinteistövaihdannan palvelussa sähköisesti, ei lainhuutoa tarvitse erikseen hakea lainkaan. 2. VIISI VAIHTOEHTOA Kiinteistön saajana voit valita, mikä on omaan tilanteeseesi parhaiten sopiva tapa hakea lainhuutoa: 1. Pankin asiamies voi hakea lainhuutoa puolestasi, varsinkin, jos hankintaan liittyy rahoitusjärjestelyjä. Jos selvennyslainhuutoa ei ole, on tietyissä kiinteistöä koskevissa tilanteissa – esimerkiksi kaupanvahvistuksessa – osoitettava omistusoikeus perukirjoilla ja niiden liitteillä. Yhteisomistuksen jaon jälkeen ja muissakin luovutuksissa voit hakea lainhuutoa kirjallisella hakemuslomakkeella, jonka voit lähettää lomakkeella näkyvään osoitteeseen postitse tai sähköpostitse. Samalla kiinteistön ostajalle tuli velvollisuus tehdä Verohallinnolle varainsiirtoveroilmoitus. Nykyisin ei enää tarvitse toimittaa lainhuutohakemuksen yhteydessä varainsiirtoveron maksukuittia, vaan Maanmittauslaitos saa tiedon maksusta suoraan Verohallinnosta. 4. Lainhuutoa haettaessa on alkuperäinen perinnönjakokirja ja perukirjan kopio sukuselvityksineen toimitettava Maanmittauslaitokselle postitse. Yksikin pesän osakas voi hakea selvennyslainhuutoa. ESIMERKKI Pekka myy aikuiselle lapselleen omistamansa metsätilan niin sanottuun spv-hintaan. Kuolinpesän ei tarvitse Kun kiinteistö siirtyy perintönä kuolinpesälle, kuolinpesän ei tarvitse hakea lainhuutoa. Lisäksi hänen pitää maksaa varainsiirtovero, eli neljä prosenttia siitä summasta, jonka hän on laittanut omista varoistaan. Hinnaksi sovitaan puolet käyvästä arvosta. Jos kiinteän omaisuuden saaja on perinnönjaon yhteydessä maksanut saannostaan osan omalla rahallaan, hän on velvollinen toimittamaan kuitin maksamastaan summasta ja tekemään varainsiirtoveroilmoituksen. On hyvä muistaa, että jos perinnönjättäjä ei ole huolehtinut lainhuudatuksesta, on kuolinpesällä velvollisuus korjata asia. Sinun on ensin odotettava muutama päivä, jotta kaupanvahvistajan ilmoitus luovutuksesta ehtii kirjautua Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmään. Voit pyytää kaupanvahvistajaa hakemaan lainhuutoa silloin, kun luovutuskirja on kaupanvahvistajan vahvistama. Lainhuutovelvollisuus syntyy kuolinpesän osakkaille siinä vaiheessa, kun kuolinpesän kiinteää omaisuutta jaetaan. Kuolinpesän jaon jälkeen Kuolinpesän jakokirjalla osoitetaan osakkaan pesästä saama kiinteä omaisuus. 5. Jos kuolinpesässä on useita osakkaita ja erityisesti jos kuolinpesän osakkaana on jo toinen kuolinpesä, eli joku osakkaista on kuollut, kannattaa harkita selvennyslainhuudon hakemista. Varainsiirtoveroon liittyvät käytännöt muuttuivat 1.11.2019. Lainhuutoa ei kuitenkaan oteta käsittelyyn Maanmittauslaitoksessa, ennen kuin ostaja on tehnyt varainsiirtoveroilmoituksen ja maksanut varainsiirtoveron neljä prosenttia kauppahinnasta. Maksa varainsiirtovero Kiinteistön ostajan on maksettava varainsiirtovero. Hakeminen tapahtuu tällöin kahden päivän sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta. Jos kaupanvahvistaja on vahvistanut asiakirjan, voit itse hakea lainhuutoa Maanmittauslaitoksen sähköisen Asiointipalvelun kautta. Tällöin lainhuutoa ei tarvitse erikseen hakea, vaan se käynnistyy automaattisesti palvelun kautta. Lainhuutoa ei myönnetä, ennen kuin varainsiirtovero on maksettu. Sen sijaan kauppahinnan maksukuitti tarvitaan lainhuutohakemuksen liitteenä. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8181_.indd 50 10.12.2020 17.19. Selvennyslainhuuto helpottaa kiinteistöä koskevien asioiden hoitoa erityisesti silloin, kun kuolinpesä haluaa myydä omaisuuttaan. Isä ja tytär tekevät kauppakirjan verkossa Kiinteistövaihdannan asiointipalvelussa. Se on neljä prosenttia maksetusta kauppahinnasta tai vaihdossa annetun vastikkeen arvosta. Mutta jos joku saa kiinteistön tai osan siitä testamenttisaantona eli legaattina, on saanto lainhuudatettava. Siihen ei tarvita muiden osakkaiden suostumusta. Ilmoituksen laiminlyönti on este lainhuudon saamiselle
Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen liittyy omituisia myyttejä. Vaimoni nykyisin omistamalta tilalta Heinolasta on leimausluettelo vuodelta 1947. Puuhun sitoutuneen hiilidioksidin määrä on kasvanut 1920-luvun alusta 80 prosenttia, eli käsittämättömät 1000 000 000 tonnia. Runsaspuustoisiin havumetsiin se sopii huonosti, jollei metsä ole ennen hakkuuta selkeästi eri-ikäisrakenteinen. Kaksijaksoinen metsänkasvatus on yleisintä koivikoissa, joihin syntyy usein luontaisesti kuusentaimikko. Kuitenkin valtakunnan metsien inventoinnin mukaan läpimitaltaan yli 30 sentin havupuiden tilavuus on 1960-luvun lopulta tähän päivään kasvanut lähes 2,5-kertaiseksi. l Jatkuvapeitteinen vai jaksollinen kasvatus. Maisemahakkuut eivät tähän ryhmään kuulu, sillä silloin tavoitteena on maisemanhoito, ei puuntuotanto. Jaksolliseen metsänkasvatukseen kuuluvat harvennushakkuut, erilaiset uudistushakkuut ja kaksijaksoisten metsien hakkuut. Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen voidaan varmaan lukea mukaan myös pienaukotus. OLEN OSTAMILTANI tiloilta uudistanut päätehakkuilla merkittävän määrän huonolaatuisia, huonokasvuisia ja vähäpuustoisia jatkuvapeitteisen kasvatuksen alueita. Tarkoitin nimenomaan metsätaloutta, en keräilytaloutta. Nykyisin metsissä on lahopuuta vähän, koska ne käytettiin ennen 1960-lukua talojen lämmitykseen, myös kaupungeissa. Ero on huikea. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sopii hyvin karuille rämeille, korpiin ja oikein kivisille maille. Toinen myytti on lahopuun määrä. Aion kasvattaa omia metsiäni edelleenkin järkevästi.. Metsänkasvatusmenetelmä muuttui ajanjakson aikana. Metsätaloudessa muualla kannattaa käyttää jaksollista kasvatusta. Kun mukaan lasketaan pienemmät tukit, oli tukkia 84 prosenttia. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Rauduskoivikossa, johon on syntynyt alle luontaisesti kuusentaimikko, tehdään voimakkaita harvennuksia. Kolmas myytti on hiilensidonta. Kaksi vuotta sitten samalla tilalla tehtiin päätehakkuu, jossa koko hakatusta puumäärästä järeää sorvitukkia oli 57 prosenttia. Tämä huolimatta väitteistä, että lähes kaikki ikimetsät on kuuleman mukaan hakattu. JATKUVAPEITTEISEEN metsänkasvatukseen liittyy omituisia myyttejä, kuten että sillä saadaan tukin osuus korkeammaksi ja se on järeämpää kuin jaksollisessa kasvatuksessa. KU VA : SE PP O SA M U LI HARMITTAVASTI JULKISUUTEEN tulee ammattitaidottomia väitteitä jatkuvapeitteisestä ja jaksollisesta kasvatuksesta. Siihen ei vaikuta kasvatustapa, vaan se, paljonko puita jätetään metsään pysyvästi lahoamaan. Puuston määrä Suomessa on vastaavasti ensimmäisestä valtakunnan metsien inventoinnista 1920-luvun alkupuolelta tähän päivään mennessä 1,8-kertaistunut. Kun kuusikkoon tehdään aikanaan ensiharvennus, saadaan vielä samassa hakkuussa järeää huippulaatuista koivutukkia. Sama sopii reheville koivuvaltaisille soille, sieltä ei tosin saada koivutukkia ja koivut hakataan aiemmin. Se on lähes kokonaan johtunut siirtymisestä jaksolliseen kasvatukseen. Jaksollisessa kasvatuksessa säästöpuut erottuvat selvästi, mutta pahoin pelkään, että jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa omistajat eivät tule vastaavasti jättämään pysyvästi järeitä puita lahoamaan, vaan ne hakataan seuraavissa hakkuissa. Siinä leimattiin 1 210 tukkirunkoa, joista 5,4 metrin korkeudelta vain 20 runkoa täytti 25 senttiä. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8182_.indd 51 11.12.2020 18.10
12,82 . 19,91 . Maasto on monin paikoin pehmeää, mutta puuta yritetään korjata tien varteen mahdollisuuksien mukaan. Harvennushakkuu 52,62 . 18,74 . Ensiharvennus 37,62 . Olemme joutuneet korjaamaan teitä ja varastopaikkoja. 23,25 . 21,83 . 17,17 . Uudistushakkuu 58,51 . 52,09 . Soraa on kulunut”, korjuuesimies Heikki Hacklin Metsänhoitoyhdistys Satakunnasta kertoo. Uudistushakkuu 60,06 . 19,03 . Korjuukelpoisia kohteita on lähinnä valtion teiden varsilla, ja teille on jouduttu ajamaan mursketta, jotta leimikkoon on päässyt. Ennen pakkasia koneilla ei ole asiaa kuusikoihin ja turvekankaille, mutta päätehakkuut ja männikön harvennukset kantavan tien varressa onnistuvat. Kiivas kilpa on nostanut kelirikkoleimikoiden ja paikoin tukinkin hintoja. 61,45 . 17,59 . 17,36 . Yhdistyksen korjuupalvelun kapasiteetista käytössä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä prosenttia. 43,59 . 21,65 . 17,75 . ”Voi sanoa, että ainakin tässä Padasjoen alueella, jossa minä teen töitä, tämä KAUPPA KÄY VALIKOIDEN Kantavan maan kohteista on pulaa, mutta talvileimikoita ostetaan varoen. Tiet ovat pehmenneet monin paikoin ja puunkorjuussa joudutaan hakemalla hakemaan kantavia kohteita. Ensiharvennus 13,24 13,39 . 42,16 . 44,07 . 62,10 . 19,99 . 15,98 . 61,25 . 16,69 . 17,71 . 54,98 . 37,33 . 12,77 . 17,24 . VIIKKO 49 LAUHA ja sateinen syksy sekä alkutalvi näkyvät metsätiestön kunnossa. Moni odottaa pääsyä kehnon viime talven vuoksi hakkaamatta jääneisiin kohteisiin. 53,26 . 19,13 Harvennushakkuu 49,74 . 20,48 . 17,35 . 17,90 . 19,47 . 12,62 . 62,03 . 62,88 . 60,47 . 17,03 . Myös kesäleimikoita on ostettu ja hakattu pitkälle syksyyn. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,36 . 43,08 . 20,36 . 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8183_.indd 52 11.12.2020 16.55. 17,06 . Ensiharvennus 13,07 . Kaikki tarjolla olleet kelirikkokohteet on pitkälti hakattu. ”On todella hankalaa löytää leimikkoja tällä hetkellä. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,87 . Vaarana on tavanomaista suuremmat urapainaumat. Harvennushakkuu 51,46 . 16,57 . 21,68 . Vastaava tilanne on Päijät-Hämeessä. 18,07 . Uudistushakkuu 60,35 . 44,47 . 39,87 . 17,33 . 12,62 . 38,28 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,57 . Talvileimikoiden kysyntä on sen sijaan varovaista. 38,29 . 12,96 . 45,28
Uudistushakkuu 54,05 . Entistä tärkeämmäksi tulee metsätiestön ylläpitäminen ja rakentaminen. Uudistushakkuu 57,78 . 58,79 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,81 . 43,96 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Tämä on ollut pahempi kuin viime syksy.” on ollut pahempi kuin viime syksy. 62,94 . 32,25 . 20,30 . Talviteitä ei vielä ole päästy tekemään ja talvileimikot soiden takana odottavat kunnon pakkasia. Harvennushakkuu 44,55 . 17,83 . 18,00 . 16,21 . 16,98 . 13,25 . Harvennushakkuu 48,65 . 20,87 . Uudistushakkuu 60,38 . 58,76 . 42,71 . LASKUSSA . 9,96 . 49,28 . ?. 62,02 . 20,09 . Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Merja Hyttistä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta, korjuuesimies Sauli Hannosta Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä sekä puunkorjuuesimies Sami Hoffrenia Metsänhoitoyhdistys Savotasta.. 59,28 . 15,12 . Harvennushakkuu 45,65 . 17,67 . 17,37 . 47,57 . 15,49 . 16,13 . 13,45 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,24 . 16,80 . 19,83 . 16,54 . 38,32 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 46,86 . 15,13 . Tilanne ei kuitenkaan ole normaalista poikkeava. 19,88 . 18,88 . 16,25 . 16,97 . 46,22 . 12,78 . Ensiharvennus 12,72 . 45,95 . 18,58 . 53,82 . 52,85 . 19,13 . 19,31 . 18,24 . 13,67 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,75 . 15,19 . 15,77 . 48,31 . 16,97 . 14,91 . Ensiharvennus 14,04 . 54,16 . Myös Kuusamon korkeudella on huomattu, että talvikohteiden hakkuuaika on selvästi lyhentynyt. 12,56 . Alholan mukaan koneille on riittänyt kohtalaisesti töitä, mutta samalla on jouduttu hakkaamaan kevään kelirikkoajalle kaavailtuja työmaita. Muutoin emme saa täältäkään puuta liikkeelle”, sanoo metsäasiantuntija Anne Polojärvi Metsänhoitoyhdistys Koillismaasta. 23,03 . Uudistushakkuu 56,20 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,65 . 16,37 . 57,22 . Nyt on satanut paljon enemmän”, arvioi korjuuesimies Antti Alhola Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä. TIIA PUUKILA SA M I K AR PP IN EN Metsälehti Makasiini 53 8183_.indd 53 11.12.2020 16.55. ”Joka vuosi kelirikko on tullut sekä syksyllä että keväällä. 21,64 . 15,56 . Ei tämä mitenkään ennakoimatonta ole, mutta se, miten pitkiä jaksoja nämä nykyisellään ovat, on haaste”, arvioi aluepäällikkö Tuomas Kähö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalasta. 19,72 . l. 16,49 . 57,98 . 15,78 . 48,58 . 13,45 . 49,53 . 17,63 . Uudistushakkuu 50,24 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,35 . Harvennushakkuu 53,00 . 17,97 . 20,93 . 18,01 . 17,76 . 35,55 . 18,67 . ”Aikaisemmin on saattanut olla puolet vuodesta talvikeliä, mutta nyt ei ole kuin kolme kuukautta. 17,86 . Ensiharvennus 13,28 . 22,18 . 48,79 . Harvennushakkuu 47,13 . 44,66 . Kelirikkoa pohjoisessakin Etelä-Karjalassa kelirikko on joulukuun toisella viikolla pahimmillaan ja syrjäiset tiet kantavat huonosti. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,97 . 12,53 . 17,75 . NOUSUSSA ?. 16,22 ?. Ensiharvennus 11,98 . 39,25 18,13 . 13,84
Kohde hakattiin lokakuussa noin kolmen viikon kuluttua kauppakirjojen allekirjoittamisesta. KUUKAUDEN PUUKAUPPA SYKSYN huonot korjuukelit saivat puunostajat liikkeelle Kainuussa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Keskijäreydeltään poistettava puusto oli 127-litraista. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Yksityinen metsäpalveluyritys otti suoraan yhteyttä metsänomistajaan, mikä johti puukauppatarjouksen tekemiseen kesäkorjuukelpoisen männikön harvennuksesta. Sitä voi Kainuussa pitää selvästi keskimääräistä harvennuspuustoa järeämpänä. Hakkuussa puuta kertyi noin kaksikymmentä prosenttia ennakoitua enemmän. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Leimikko oli pinta-alaltaan 4,7 hehtaaria, ja suurin osa alueesta oli jo aiemmin harvennettu kertaalleen. Märistä keleistä huolimatta korjuu onnistui kestävän maapohjan ja hyvän tieverkon ansiosta. Tiedot kerätään viikoittain. l SAMI KARPPINEN Hinta ja nopea korjuu ratkaisivat HARVENNUSMÄNNIKKÖ KAINUUSTA PUUTAVARALAJI MOTIT KANTOHINTA, €/M³ TULOT, €/M³ Mäntytukki (18+ cm) 20 45,5 910 Mäntypikkutukki (15+ cm) 15 45,5 682,5 Mäntykuitu 203 17,8 3613,4 Kuusitukki (20+ cm) 2 44,5 89 Kuusipikkutukki (15+ cm) 3 44,5 133,5 Kuusikuitu 8 17,3 138,4 Koivukuitu 15 16 240 Yhteensä 266 5 806,8 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsänomistaja pyysi harvennuksesta tarjouksen myös toiselta toimijalta, mutta kaupat syntyivät metsänomistajaan ensimmäisenä yhteyttä ottaneen yrityksen kanssa. Metsänomistaja oli toivonut, että puustoa harvennetaan hieman tavallista voimakkaammin. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Hinnan lisäksi ratkaisuun vaikutti se, että ostaja lupasi leimikolle nopean korjuun. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8183_.indd 54 11.12.2020 16.55
Puustosta suurin osa oli koivua ja kuusta. Neljälle palstalle on hyvä tieyhteys, kahdelle ei. Maapohjat ovat pääosin lehtomaisia kankaita, mutta kivisiä. Taimikoita ja aukeata alaa on neljätoista hehtaaria. Kauppahinta ylitti summa-arvon Tilan arvokkain osa on reilun kolmen hehtaarin suuruinen, koivuvaltainen uudistuskypsä kuvio. Pääpuulaji on yhtä mäntykuviota lukuun ottamatta kuusi tai koivu. HANNU LILJEROOS Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8183_.indd 55 11.12.2020 16.55. Puumäärä oli keskimäärin noin 90 mottia hehtaarilla. Pääpalsta rajoittuu noin kolmenkymmenen metrin matkalta vesistöön. Rakennusoikeutta ei ole, mutta lisätuloa saattaa saada myymällä maata naapuritontin omistajalle. Päätehakkuuikäistä on kahdeksan hehtaaria ja vajaatuottoista alaa seitsemän hehtaaria. Loppusyksyllä myyty tila – tarkkaan ottaen määräala – jakautui kuuteen palstaan. Korkein 134 000 euron tarjous hyväksyttiin. Kolmanneksi arvokkain kuvio on koivuvaltaista, uudistuskypsää sekametsää. ”Kauppahinta ylitti summa-arvon seitsemällä prosentilla, mikä jokseenkin vastaa Pirkanmaan tämän vuoden kauppojen keskitasoa”, Hannu Liljeroos kertoo.. Yksi niistä oli Pirkanmaalla Tampereen lähellä sijaitseva 32 hehtaarin metsätila. Verkkohuutokauppaan osallistui yhdeksän huutajaa. Vuosittain myydään 10–30 metsätilaa. Suurin ja toiseksi arvokkain kuvio on neljä hehtaaria luontaisesti syntynyttä ja kaksimetriseksi varttunutta kuusentaimikkoa, jossa on vaihtelevasti ylispuustoa. Puustojen laatu on tyydyttävä tai huono. l MIKKO HÄYRYNEN Pakkohuutokaupasta saatiin keskihinta TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 32 ha KEHITYSLUOKAT taimikoita 12 ha, aukeaa 2 ha, kasvatusmetsää 3 ha, uudistettavaa 8 ha, vajaatuottoista 7 ha PUUSTO 2 900 m 3 MYYNTIHINTA 134 000 euroa Vuosittain myydään parisenkymmentä ulosmitattua metsätilaa. Muut palstat sijaitsevat parin kilometrin päässä. KUUKAUDEN TILAKAUPPA VIRANOMAISET myyvät ulosmitattuja tiloja verkkohuutokaupalla Huutokauppa.com-palvelussa. Maastokäynnin tehnyt tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos totesi, että arviokirja oli laadittu luotettavasti. Kolme pääpalstan kuviota ovat yhteisarvoltaan lähes puolet koko tilan noin 125 000 euron summa-arvosta. Maapohjat ovat reheviä, mutta kivisiä. Pääpalstan pinta-ala oli noin puolet koko alasta
Toinen kolmannes kertyy Eteläja Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Lapin kauppaluku on koko seitsemän vuotta kestäneen seuranta-ajan suurin Häme-Uusimaalla vain yksitoista kauppaa, joissa ostajana jokin instituutio Etelä-Karjalassa joka toisessa kaupassa ostajana jokin instituutiosijoittaja Kainuussa joka toisessa kaupassa ostajana jokin institutionaalinen sijoittaja Eja K-Pohjanmaalla vain kaksikymmentä kauppaa, joissa ostajana jokin institutionaalinen sijoittaja 3 4 1 2 5 1 2 3 4 5 MARRASKUUN loppuun mennessä Hannu Liljeroosin seurantaan oli tullut 1 390 myyntiin tarjottua metsätilaa ja 1 084 tehtyä kauppaa. Luvut ovat vain hieman viime vuotta pienempiä, joten korona ei näytä vaikuttaneen tilamarkkinoihin. Julkisuudessa on arvosteltu metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden aktiivisuutta, mutta asiaan on toinenkin näkökulma. Suursijoittajien kiinnostus vaihtelee maakunnittain. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 22 14 324 19 21 145 39 6624 46 1,13 Satakunta 38 29 703 27 25 127 45 5844 46 1,01 Häme-Uusimaa 53 53 1393 32 14 105 37 5393 51 1,12 Etelä-Karjala 35 28 635 20 14 133 36 5430 41 1,01 Kymenlaakso 38 29 812 23 13 122 36 5250 43 1,04 Pirkanmaa 112 78 2205 26 15 124 38 5591 45 1,09 Etelä-Savo 101 87 2221 26 13 121 36 5347 44 1,00 Eja K-Pohjanmaa 172 135 3356 26 13 91 26 3034 33 0,96 Keski-Suomi 119 105 3200 27 11 107 32 4355 41 0,93 Pohjois-Savo 121 87 2699 24 9 113 31 4348 39 0,95 Pohjois-Karjala 106 85 2635 28 10 107 28 4023 38 0,94 Kainuu 85 62 3213 21 10 92 24 2513 27 1,02 Pohjois-Pohjanmaa 252 197 8596 23 9 83 19 2272 27 1,02 Lappi 136 95 5812 23 13 69 16 1481 22 1,01 Koko maa 1390 1084 37804 97 28 3395 35 lisäys marraskuu 138 125 4131 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8183_.indd 56 11.12.2020 16.55. Myydystä alasta noin 47 prosenttia sijaitsee Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kauppojen lukumäärällä laskettuna suursijoittajien markkinaosuus on 37 ja euroilla mitattuna 57 prosenttia. Kolme suurinta ostajaa ovat UB-rahastot, Silvestica GFF ja FIM Metsä. l MIKKO HÄYRYNEN Korona ei tunnu tilakaupassa Metsämaata on myyty tammi-marraskuussa lähes 38 000 hehtaaria. Myydyn metsämaan ala on 37 804 hehtaaria eli keskimäärin 35 hehtaaria per kauppa. Viimeinen kolmannes jakautuu loppujen maakuntien kesken. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kohteet eivät ole haluttuja. ”Kannattaa ottaa huomioon se, että syrjäseuduilla saattaisi jäädä moni kauppa tekemättä ilman institutionaalisia ostajia”, Liljeroos sanoo.. Tarjonnasta on yksi kolmannes Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Koko vuoden aikana institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet 399 kohdetta, joiden kauppasummat ovat yhteensä noin 73 miljoonaa euroa
Penkki on kovahko, mutta mukava. Valmet Automotive valmistaa Mersulle maastureita sopimusvalmistajana Uudessakaupungissa. Lahkeet eivät likaannu ovesta kulkiessa edes suomalaisilla surku-sorateillä, koska avautuvat ovet peittävät koko kynnyskotelon. diesel 110 Kw/150 hv Vaihteisto: 8-portainen automaatti, etuveto Omamassa: 1 680 kg Kokonaismassa: 2 195 kg Vetopaino jarruitta: 750 kg Vetopaino, jarrullinen kärri: 2 000 kg Pituus: 4 634 mm Leveys: 2 020 mm, peilit taitettuina 1 834 mm Akseliväli: 2 829 mm Maavara: 143 mm Kääntöympyrä vasempaan: 11,5 m renkaasta Huippunopeus: 204 km/h Kiihtyvyys: 0-100 km/h: 9,0 s Ilmoitettu kulutus: (EU-yhdistetty) 5,7 l/100 km Koeajon keskikulutus: 5,8 l/100 km Koeajoauton hinta (sis. Nyt Metsälehden koeajossa oleva kaupunkimaasturi GLB ei kuitenkaan ole tästä maasta. Pukille kelpaisi Mersun uusin maasturi työsuhdeautoksi. toimituskulut): 56 928 € Jos Joulupukki korvaisi Petteri Punakuonon Mersun uudella kaupunkimaasturilla, hän valitsisi nelivedon. Autoon vain mennään, ei oikeastaan nousta eikä laskeuduta. Muotoilu on asiallis-jyhkeää, vähän jopa leikkisää, ja kätkee sen, että kyseessä on suhteellisen kookas auto. Onneksi Pukki omisti Korvatunturin ympäriltä laajoja metsäalueita, joten jo metsäkaupan käsirahalla saattoi lähteä autokauppaan. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8183_.indd 57 11.12.2020 16.56. Sisäänkäynti on helppoa. Jos kolmisakaraista tähteä ei olisi näkyvissä joka puolella autoa, olisi auton merkkiä vaikea päätellä. JOULUPUKKI oli kovan paikan edessä: Petteri Punakuono oli saanut pulkanvetokilpailussa takareisivamman ja joulu oli tulossa. Istuinpituutta voi säätää istuinosan etupalalla ja ristiseläntukea sähköisesti TILAA USEALLE TONTULLE MERCEDESBENZ GLB 200 D A BUSINESS Moottori: 4-syl. Lahkeet eivät likaannu GLB näyttäisi olevan Mersun uutta muotoilua
58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8183_.indd 58 11.12.2020 16.56. Tuota hintaa on aiheellista verrata perusvarusteisen nelivetoisen hintaan (48 642 euroa). Takapenkille mahtuu 3 henkilöä tai toistakymmentä joulutonttua aika mukavasti. Auto ymmärtää puhetta saksaksi ja englanniksi, ja sitä voi pyytää vaikka soittamaan John Denverin kappaleen ”Take me home, country roads”. Ratin säätövarat joka suuntaan ovat taatusti riittävät. Moottorin ja vaihteiston osalta Mersu on tehnyt hyvää työtä. Taka-aukko on noin 70 senttiä korkea. Etupenkki tuntui isokokoisen koeajajan takamukselle liian kapealta, mutta kaikki muut autossa istuneet, Joulupukki mukaan lukien, pitivät istuimia hyvinä. Jos laskee takapenkin selkänojat ja tinkii etuistuinten säätövarasta puolet, mahtuu tavaratilan pohjalle 102 senttiä leveä ja 190 senttiä pitkä levy. Kaikenlaisia päristimiä Etuvetoisen koeajoauton hinta on toimituskuluineen liki 57 000 euroa. Pään päälle jää tilaa vaikka tohtorinhatulle, eivätkä etumatkustajien kyynärvarret hankaa toisiaan. Näyttöön ilmestyy peruutettaessa takakameran kuva, navigaattorin iso ruutu ja monta muuta juttua. ylös-alas ja paksummaksi tai ohuemmaksi. Siihen voi kutsua navigaattoria ja soitto-osoitteita omasta kännykästä, kun kännykkä ja auton järjestelmä ovat kätelleet Bluetoothissa. Autoa saa myös seitsenpaikkaisena. Suomea keinoäly ei vielä osaa. Automaattisen vimpauttimen eli kaista-avustimen saa päältä pois yhden nappulan ja näyttöMukavat penkit ja iso ohjaamo. Kojelaudassa on yksi leveä näyttö, jota voi muokata mieleisekseen. Usein tarvittaville toiminnoille on onneksi omat nappulat. Tavaraa mahtuu mukaan hyvin. Tila on leveä, korkea sekä hiljainen, joten GLB:sä viihtyy pitkälläkin matkalla. Takaistuimen 1-penkin ja 2-penkin osat voi taittamisen lisäksi säätää itsenäisesti pituussuunnassa, joten henkilöiden ja tavaran kuljetusoptimoinnissa on vapausasteita. Tämä kuva on tarkennettu leveään, värikkääseen ja tarkkaan näyttöpaneeliin. Ei, en tiedä mikä se on. Varustepaketteja ja lisävarusteita oli pitkä lista, joista kallein oli PYM Advantage -paketti (2 460 euroa). Auton tietokoneessa asuva keinoäly menee nettiin, etsii ja soittaa kappaleen
Otsapinta-alaltaan tämänkokoinen auto tapaa viedä dieselinäkin enemmän, joten moottorin ja vaihteiston osalta on Mersu tehnyt hyvää työtä. Jos ajotilaksi oli valittu urheilullinen asetus, pyörähtivät eturenkaat lähdössä helposti tyhjää. Hinnaston mukaan neliveto maksaa vain pari tonnia lisää. Lähes kahdentuhannen kilometrin koeajomatkalla GLB kulutti kutakuinkin valmistajan ilmoittaman määrän dieseliä, vaikka koko matka taittui märällä ja osin jopa kuraisella tiellä. Tämä oli lähes merkki ylhäältä: osta tämä auto 4-vetoisena. Tarvitaanko nelivetoa. Vielä selkokielellä: jos käyt asfaltin ulkopuolella tai asut maassa, jossa talvella sataa lunta, osta GLB nelivetoisena. Vaikka alla oli karkeat renkaat, juutuimme naapuEi noussut GLB peruuttamalla näljäisestä järvenrannasta, mutta naapuri auttoi. Meno on myös hiljaista. että kulutukseen vaikuttivat myös talvinopeusrajoitukset ja ajetut pitkät siirtymät. Mukavaa menoa Koeajoautossa oli 150-heppainen diesel, joka tuntui riittävän leveän ja korkean auton tarpeisiin hyvin. Märkä multa tukki renkaiden kuviot – ei muuta kuin naapurin isäntä Valmetilla vetämään. Moottorin automaattisammutuksen saa myös pois yhdestä napista, joka on start/ stop-painikkeen juuressa. Suomen oloissa nelivetopeliä käyttäen saavat kiltit lapset lahjansa ajoissa, oivalsi Pukkikin. Niiden yksi vahvuus on herkkäkulkuisuus, ne eivät myöskään aiheuta kulutukseen talvirengaslisää. rin rantaan helpon näköiseen paikkaan. Parempi tosin olisi, jos Petteri tervehtyisi.. Oikein kun miettii, niin oivaltaa. Alla olivat Nokian 235–55/18-kokoiset uusimman malliset SUV-kitkarenkaat, jotka olivat ehdottomasti auton kanssa samaa paria: suoraan mennään kummemmin ohjailematta ja kurvataan luontevasti. Nokian R3:set ovat pärjänneet rengastesteissä. Pientä lisäkulua aiheuttaa nelivetoisen vähän suurempi kulutus. Ensihämminkiä aiheutti se, että siellä missä tavanomaisessa autossa on tuulilasinpyyhinviiksi, on automaatti-Mersussa vaihdetikku. ruudun tökkäyksen avulla. l Uusi mallisto peruskoneita ja työlaitteita: • E5-päästöluokan 50 hv turbo-diesel • suuremman läpimitan hakkuukoura • vetävä puutavaravaunu • lannotelava levittimellä www.usewood.fi puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet Userwood 3 x 100_makasiini 8.12.2020 11.00 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 59 8183_.indd 59 11.12.2020 16.56. Auton käyttämiseen riittää, että avaimet ovat taskussa
Vaikka Erik oli RKP:läinen konservatiivi, hän oli isäänsä maltillisempi ja pragmaatikko. Sellainen oli myös Waldenin aikalaistoveri R. Edelleen tunnetaan mainoslause ”Serlaa sen olla pitää”. Siihen hänet myös koulutettiin, muun muassa Dresdenissä, Pariisissa ja New Yorkissa. Konsernin Kankaan paperitehdasta Jyväskylässä hän oli alkanut johtaa syksyllä 1927. Kirjan on kirjoittanut tutkija Oula Silvennoinen. Kieli on soljuvaa ja värikästäkin: ”Yritysmaailman rajuimmat alaskirjaukset tehtiin pistoolien pamahdusten ja kattoparruihin viriteltyjen köysien nitinän säestyksellä.” Sääli kuitenkin, että metsäpatruunasta kertova kirja on pitänyt painaa Latviassa. Miten Erik johti yhtiötään, käy ilmi hänen autonkuljettajansa Jorma Niittysen muisteluksesta: ”Kysyin [vuorineuvokselta], että miten pystyy tällaista firmaa johtamaan, kun on niin paljon kaikkea. Suotta ei Mäntässä sanottu, että ”nyt saadaan kahvia, kun Erkki on ministeri”. 60 Metsälehti Makasiini » JOULUN KIRJAVINKIT loppuun saakka mänttäläisenä, niin tehdaskuin myös kauppalayhteisöstä huolehtivana ”meidän Erkkinä”. Vuorineuvos Erikistä tehtiin jo 45-vuotiaana. Ehtipä hän olla viisi kuukautta ammattiministerinä Sakari Tuomiojan hallituksessa 1953–54. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön tuottama elämäkerta, kolmas Serlachius-patruunoista, kertoo Erikin elämäntarinan ja hyvin kertookin. Entä paperi. Sellaisia löytyi, ennen kaikkea pehmopaperit. 329 sivua. Syyttä ei kirjan nimenä ole ”Harmaa eminenssi”, sillä niin paljon Erik oli mukana maamme talouselämässä ja muussa taustavaikuttamisessa. Korona-aikana suosituiksi nousseisiin kansallispuistoihin voi tutustua uusien oppaiden avulla. Mäntästä tuli myös valtiovierailujen kohde. Oula Silvennoisen kirja on mainio ja sen eteen on tehty töitä. Erik oli Gösta Serlachiuksen vanhin poika, josta tuli mänttäläisen Serlachius-konsernin johtaja 1942. LI N D BL A D IN KO KO EL M A , SE RL AC H IU SM U SE O ID EN KU VA -A RK IS TO 8185_.indd 60 11.12.2020 18.29. Omasta perheyrityksestä ja sen johtamisesta ei kirjassa juuri kerrota. Erik oli sunnuntailapsi, joka pienestä alkaen tiesi kohtalonsa. Silloin selvinnee, miksi perheyhtiö luopui ja miksi yhtiö meni Metsäliitolle. Sota-aikana hänet oli komennettu Berliiniin, jossa hän hankki aseita, energiaa ja ruokaa. Silti hän säilyi Loppuvuoden lukupaketti TEKSTI ESKO PAKKANEN, ELIISA KALLIONIEMI Erik Serlachiuksen elämänkerta ja Anne Brunilan muistelmat tarjoavat kiinnostavan näkymän metsäteollisuuteen ja sen kulisseihin. Seuraavaksi saadaan varmaankin kirja Gustaf Serlachiuksesta, Erikin pojasta. Ehkä noin oli Erikin elämässäkin. Mäntän ja muutkin arkistot on pengottu perin pohjin. Isänsä tavoin Erik ymmärsi, että ”mänttäläisen” kannatti keskittyä erikoistuotteisin. KE. Vaikkei hän pystynyt edistämään teollisuuden toiveita, kahvin säännöstely päättyi. Mänttäläinen kosmopoliitti Juuso Waldenia on luonnehdittu ”viimeiseksi patruunaksi”. Sitä vastoin kalastuksesta ja metsästyksestä kerrotaan. Niihin kuului esimerkiksi isänmaallinen sekä kommunismin vastainen toiminta. Silvennoinen Oula: Harmaa eminenssi – R. Hinta noin 30 euroa. Erik Serlachius (1901–80), joskin kultivoidumpi. Erik Serlachiuksen elämä ja aika. Se sanoi, että eihän se tarvitse mitään muuta kuin erittäin hyvät läheiset ympärille, silloin se systeemi pyörii, silloin ei tarvitse itse ehtiä joka paikkaan.” Myös perhe-elämä jää melko Erik Serlachius ymmärsi, että yhtiön kannatti keskittyä erikoistuotteisiin. Kekkosen vastustajasta ehti tulla presidentin ystävä, tai ainakin metsäja kalakaveri. vähälle. Siltala 2020. Hänestä tuli laajasti verkostoitunut kosmopoliitti
Metsäteollisuus kaipasi kipeästi uutta alkua. Se sisältää perustiedot, käytännön vinkkejä sekä tilaa omille muistiinpanoille. Paperiliiton ja SAK:n edustajat sen sijaan järjestivät läksiäislounaan kiitokseksi panoksesta alan hyväksi. Siinä intohimoiset retkeilijät Pepe Forsberg ja Mikko Sorsa esittelevät kaikki Suomen 40 kansallispuistoa ja niiden retkeilyreitit. Karttakeskus 2020. 176 sivua. 336 sivua. Siirtymä uuteen tehtävään Fortumissa oli nopea ja ero viileä. Kiinnostavinta luettavaa muistelmissa on tarina siitä, miten vaatimattomista oloista noustaan vaikutusvaltaiseen asemaan sekä kokemukset eri työtehtävistä. Hinta noin 30 euroa. Anne Brunila, Johanna Venho: Kuka olisi uskonut – muistikuvia. Metsälehti Makasiini 61 Avoinna ympäri vuoden Kansallispuistot ovat tänä vuonna houkutelleet suomalaisia. Ura Metsäteollisuus ry:n johdossa kesti vain vuoteen 2009, mutta siihen mahtui monta hankalaa työrupeamaa kuten Venäjän puutullit, pitkät neuvottelut FSC-sertifioinnista sekä rahoituksen järjestäminen mittavalle tutkimusja tuotekehitysohjelmalle. Metsäpatruunoille sopi hyvin, että sujuvasanainen Brunila selitti alan murrosta ja vei huomion yksittäisiltä lakkauttamisuutisilta. Puutullien vaikutus jäi pienemmäksi kuin oli pelätty. Tammi 2020. Jo alkuvuoden aikana retkeilijöiden määrä kasvoi viidenneksellä, koko vuoden tilastoissa tullaan todennäköisesti näkemään vielä isompi nousu. Digitaalisuus nakersi paperintuottajien tulevaisuutta, mutta uudet tuotteet olivat vasta iduillaan. Anne Brunilalla oli paljon luottamustehtäviä kuten paikka Stora Enson hallituksessa, mistä kaikista hän on jättäytynyt pois. Patruunojen linnakkeessa Kesällä 2005 Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi valittiin – monien yllätykseksi – valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Anne Brunila. Brunila kertoo, että hänelle ei järjestetty läksiäisiä. Siitä Brunila kiittää suomalaisia metsänomistajia, jotka toivat puuta markkinoille. Aikaa on nyt buddhalaisuudelle, jolle Brunila on omistanut kirjan viimeisen osan. Brunilasta tuli vakiokasvo televisioja lehtihaastatteluihin, kun yritykset lakkauttivat koneita ja tehtaita. Brunila taas oli hankkinut kannuksensa ministeriön lisäksi muun muassa Suomen Pankista ja EU:n komissiosta. Aiemmista johtajista maalattiin muotokuvat, mutta Brunilasta ei. KE. Hyvä opas retkille on ollut Kansallispuistot tutuiksi -kirja. Pepe Forsberg, Mikko Sorsa: Kansallispuistot tutuiksi, Suomi. Hänen edeltäjällään Timo Porasella oli vankka alan yritystausta. Hinta 19 euroa. Kansallispuistot – Bongarin opas. Hinta 36 euroa. Jos haluat seurata kirjantekijöiden esimerkkiä ja ryhtyä keräämään retkikokemuksia, Kansallispuisto-bongarin opas kannattaa pakata reppuun. Julkisuudessa eniten huomiota ovat kuitenkin saaneet suhde väkivaltaiseen mieheen sekä lapsen sairastuminen. Karttakeskus 2020. Takana oli poikkeuksellinen työtaistelu, joka oli huipentunut keväällä kuuden viikon työsulkuun. 308 sivua. Viisi prosenttia kirjan tuotoista käytetään kansallispuistojen kehittämiseen. LI N D BL A D IN KO KO EL M A , SE RL AC H IU SM U SE O ID EN KU VA -A RK IS TO 8185_.indd 61 11.12.2020 18.29. Jälkeenpäin häntä kuitenkin moitittiin liiasta esillä olosta, selviää Brunilan yhdessä Johanna Venhon kanssa kirjoittamista muistelmista
Kädestä syövät linnut tuovat joulumielen. Joskus kuitenkin tieto lisää tuskaa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8187_.indd 62 11.12.2020 17.06. APU VAI KARHUNPALVELUS
Kukin sieppaa vuorollaan makupalan kämmenkupista. ›› Metsälehti Makasiini 63 8187_.indd 63 11.12.2020 17.06. Tirskuva hömötiaisten parvi piirittää minut
Metsän ainoa puukiipijä rohkaistui vajaan metrin päähän, mutta ei lähemmäksi. Poissa ollessani ruokintapaikkaa hallitsevat käpytikat, närhet ja oravat. Myös perivihollinen varpuspöllö vaanii pikku alalle kertynyttä riistaa. Talija sinitintit lyhensivät turvavälin muutamaan kymmeneen senttiin, mutta aristelivat ihmisen koskettamista. Olen tarkoittanut rasvakimpaleet valkoselkäja pikkutikalle, mutta närhet ja sinitintit ovat ainakin yhtä tavallisia herkuttelijoita. Minä säpsähdän pienen linnun nokaniskujen voimaa. Pienet varpaankynnet kutittavat hauskasti sormenpäitä. Sen jälkeen kun vaarattomuuteni on todettu ja testattu, roolini on pitää loitolla sekä vastenmielisiä että hengenvaarallisia pahanilmanlintuja. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8187_.indd 64 11.12.2020 17.07. Tiedän niiden tunnistavan minut kaikkien ihmisten joukosta. Kuusitiaiset seurasivat esimerkkiä. Töyhtötintti ja pari uteliainta sinitiaista tulee aivan viereen, oksalle kymmenen sentin päähän sormistani. Joulukuinen metsä ei välttämättä ole kummoinen eläintarha. Ruokavieraitteni kesyyntyminen alkoi muita rohkeammasta hömötiaisesta. Tiainen matkii tiaista Ruokavieraitteni kesyyntyminen alkoi muita rohkeammasta hömötiaisesta. Haluaisin nähdä metsän asukkaita, mutta ne pysyvät piilossa. M ONEN viikon kirjoitusurakan jälkeen tarvitsen liikuntaa ja metsän hiljaisuutta. Ihminen turvaa vihollisilta Kaivelen esille tuomisiani. Yksi hömötiaisista uskoo etusormen kynnen alta lohkeavan herkullisen talisiivun. Taustalla pyrähtelee myös kylälintuja, talija sinitiaisia. Innokkaimpina pyrähtelevät mustavalkoisen harmaat hömötiaiset ja pikkuruiset kuusitiaiset. Vain kerran sinitinttiuros uskalsi kädelleni. Niiden rohkeutta kasvattaa muiden esimerkki ja tietenkin myös kateus herkkupaloista. Toinen linturavintolani sijaitsee merenrannan pökkelöisessä lehtipuuvyöhykkeessä. Ruokinta-automaatin laidalta livahtaa orava matkoihinsa ja minut piirittää särisevä, tirskuva ja korkeasti tiitittävä lintujoukko. Tikat puolestaan oppivat yhdistämään minut rasVarpuspöllö on erilainen ruokintapaikan vieras, jonka näkökulmasta tarjolla on tiaisia, varpusia, tikkoja ja punatulkkuja. Haluavatko ne osoittaa kiintymystä helpon ravinnon antajalle. Miksi tiaiset ovat noin innoissaan vierailustani. Sain vaikutelman, ettei se tehnyt sitä niinkään rasvapalan vuoksi vaan benjihypyn kaltaisena rohkeudennäyttönä lajitovereille. Metsän tintit eivät sinne keräänny, koska havupuiden puuttuessa ne olisivat petolinnuille liian helppo saalis. En ehdi edes perille, kun kaksi hömötiaista lentää vastaan. Paikan ainoa töyhtötintti pirisee vähän kauempana. Periaatteessa ruokaa on saatavilla aina. Vähän myöhemmin jokainen hömötintti halusi siepata pähkinänmurun tai rasvapalan kädestäni. Ilman hömöja kuusitinttejä myös sinititiaiset pysyvät arkoina. Lajitoverit katsoivat kateellisina ja ottivat oppia. Niinpä seuraavan päivän lenkki on lyhyt. Viisi hömötiaista ja kolme kuusitiaista poimivat pähkinärouhetta kämmenkupistani. Kahlaan kymmensenttisen lumen peittämiä vaellusja kuntopolkuja aamunkajosta iltapäivän syvään hämärään noin viisi tuntia. Vien rasvaa, pähkinärouhetta ja auringonkukansiemeniä metsäruokinnalleni muutaman sadan metrin päähän
Puukiipijä ei syö kädestä, mutta kiipeilee pakkaspäivänä vajaan metrin päässä. ›› Metsälehti Makasiini 65 8187_.indd 65 11.12.2020 17.07
Metsätintit munivat kaksi isoa pesuetta korvaamaan talven tappioita. Talitiaisten määrä on kuusinkertaistunut ja sinitiaisten kymmenkertaistunut kuudessa vuosikymmenessä. Yleisesti ottaen ruokintapaikat eivät sijaitse metsässä. Jokainen ympäristöä tarkkaileva voi havaita saman asian. Muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen myös pikkutikka turvautuu ihmiseen. Vain prosentti tai pari Suomen kuusi-, hömöja töyhtötinteistä osuu milloinkaan lintulautojen ja talipallojen luo. Kuusi-, töyhtöja hömötiainen keräävät ja varastoivat hyönteisiä ja hämähäkkejä koko loppukesän ja syksyn omiin Talitiaisten määrä on kuusinkertaistunut ja sinitiaisten kymmenkertaistunut kuudessa vuosikymmenessä. Kylät ja omakotialueet vilisevät talvilintuja, mutta metsissä on hiljaista. Kuka syö talvivarastot. Yllättävänä ilmiönä talitintti on nykyään runsain tiaislaji myös syrjäisissä erämaametsissä ja sinitintti hyvä kakkonen. Omassa metsäsyöttölässä tiaisten määrä hupenee tasaisesti pitkin talvea ehkä kolmasosaan. Voisiko ruokinta olla haitallista. Tinttien viimeisin väheneminen johtuu jostain muusta. Uusi alamäki alkoi reilu kymmenen vuotta sitten. Pienen totuttelun jälkeen ne koputtelevat tyynen näköisinä metrin päässä kamerastani. Aidot metsätintit – töyhtöja hömötiainen – luetaan nykyään uhanalaisiksi. Markettien luvuttomat siemensäkit ja rasvatangot katoavat keltavatsaisten kylätinttien, talija sinitiaisen kupuihin. Ruokinta muuttaa luontoa Joulun alla tuntuu tietenkin mainiolta, jos on osoittanut hyvää tahtoa ja myötätuntoa metsän pienimmille. Ruokintapaikalla vierailee siivekkäitä petoja, mutta ihmisen nenän edessä ne eivät saalista. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8187_.indd 66 11.12.2020 17.07. vaisiin herkkuihin. Nykyään joka marketissa on oma osastonsa talvilintujen sapuskoille. Mutta menehtyvät ne myös omin nokkinensa. Se kertoo tietenkin yltäkylläisyydestä, mutta noin iso energian ja ravinnon virta väistämättä muuttaa Suomen luontoa. Ylenpalttisen runsaslukuista lajia riittää myös huonoihin ympäristöihin, joissa kuolleisuus on syntyvyyttä isompi. Nykyajan metsätalous ja metsänkuva muotoutui noin puoli vuosisataa sitten. Itse haluan pohtia lintujen ruokinnan laajempia vaikutuksia. Ei edes Topelius kuvaisi kovin ilkeäksi kansalaista, jonka kädestä linnut tulevat syömään. Ensimmäinen kannanromahdus tapahtui 60-luvulla, sen jälkeen määrä pysyi vakaana
Jos kymmenen metsätiaisen talvivarastot hujahtavat sadan talija sinitintin kupuihin, nälkä siitä seuraa. Yksi hömötintti ei välttämättä löydä omaansa, mutta hyvin todennäköisesti toisen hömötintin ruokakätkön. Metsälehti Makasiini 67 8187_.indd 67 11.12.2020 17.07. Joka lajilla on mielipaikkansa. Tätä varsin todennäköistä teoriaa ei ole lopullisesti todistettu. Tiaisten kynnet ja varpaat kutittavat hauskasti sormenpäitä, mutta nokanisku voi olla yllättävän terävä. Eivät tiaiset sattumoisin seuraile ja matki toisiaan. Ainakin omaan joulumieleen tieto lisää tuskaa.. piiloihinsa. Talija sinitintti eivät kerää varastoja. l Kuusitiainen rohkaistuu kädelle vasta katseltuaan hömötinttien esimerkkiä. Metsäelämään pakotettuina ne kuitenkin oppivat nopeasti löytämään niitä. Ja nämä runsaiksi yleistyneet kylätintit osaavat pitää puoliaan ja ovat aggressiivisia kokoistensa ja varsinkin vähän pienempien joukossa. Talvesta selviytyminen jää näiden kätköjen varaan. Mikäli se pitää paikkansa, talvilintujen ruokinta on perimmäinen syy töyhtöja hömötiaisen viimeisimpään ahdinkoon
Silloin olin päässyt käsiksi siksi touhukkaaseen elämänrytmiin, että opin pitämään joulua pysähtymisen ja rauhoittumisen paikkana. Sotia edeltäneen, niiden aikaisen ja niitä seuranneen pula-ajan muistaneena, ukkivainajan sairastuttua omine voimineen talouden pystyssä pitäneenä hän oli peräti hämmentynyt siitä yltäkylläisyydestä, jota sai viimeisinä vuosikymmeninään kokea. Jokusen vuoden ajan jätin joululahjat kokonaan ostamatta ja ilmoitin joulun alla lahjalistaani uteleville sukulaisille olevani omavarainen arkenakin. Pitihän sellainen ostaa, koska yksi lapsista sitä toivoi. Hän ymmärsi perusarvojen päälle. Hyvää joulua. Ne hän oli saanutkin ja siihen päälle vielä paljon tarpeetonta ynnä tarpeellista tilpehööriäkin. Muistan lapsuudestani eräitä jouluaattoja, jolloin pukin kontista löytyi enemmän paketteja mummolle kuin minulle eli kattilakuntamme pienimmäiselle. Mummo olisi ollut tyytyväinen kuivaan kattoon, omin varoin hankittuun jokapäiväiseen leipään ja lämpimään Ei valtaa eikä kultaakaan Mummo oli viisas nainen. Typerin oli pahannäköistä koiraa muistuttava muovinen lelu, joka alkoi napista painamalla päästellä pieruja. Vuonna 1922 syntyneellä mummollani oli kaikkea, mitä hän elämältään kaipasi, ja se päti sekä aineettomaan että aineelliseen omaisuuteen. Mummo oli viisas nainen. ITSE LAKKASIN VÄLITTÄMÄSTÄ joululahjoista kymmenkunta vuotta sitten. l 68 Metsälehti Makasiini 8219_.indd 68 11.12.2020 17.10. Se oli oivalluksen hetki. Ei joulun arvoa kannata alkaa pakettien määrällä mitata. Se oli totta. Aattona lelu irrotti yhdet naurut. Varsinkin muuan sukulaisemme taisteli urhoollisesti sukumme vanhimman sanaa vastaan. En minä kateellinen ollut, mutta ihmetteleväinen. Kummastelin, miksi Korvatunturin isännän kätyrit eli tontut eivät vieneet Joulupukin tietoon mummoni ainoaa toivetta. » LUONNOSSA KOLUMNI kammariin. Hän ymmärsi perusarvojen päälle. Elämä opetti häntä siihen vuosikymmenien ajan. Kuten ei arjenkaan. . Hänelle olisi riittänyt vähempikin. Sitten pariuduin ja perheeseemme ilmestyi lapsia. Seuraavana päivänä touhusimme ulkona ja pierukoiran edellisiltana paketistaan löytänyt muksu esitteli minulle tienvarresta löytämäänsä risua, jonka hän muokkasi mielikuvituksensa avulla valomiekaksi, taikasauvaksi ja vaikka sun miksi. MUMMOVAINAJA PITI aikanaan joka vuosi joulun alla saman saarnaan. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. MITÄ VANHEMMAKSI vartuin, sitä paremmin ymmärsin mummoni toiveen ja varsinkin sen vilpittömyyden. Sellaista ryönää ja rovetta, jota mummo piti isolta osin tarpeettomana ylellisyytenä. Kunpa minunlaisilleni tissiposkille piisaisi opiksi tämä yksi koronavuosi. Vieläpä hän osasi perustella toiveensa varsin pätevästi: lahjoille ei ollut tarvista, koska mummo ei yksinkertaisesti tarvinnut mitään. Heidän kauttaan löysin lapsuuteni pukinodotusinnon uudelleen ja herra paratkoon, kuinka monenlaiseen turhakkeeseen sen jälkeen tienojani tärväsin. Viimeistään marraskuussa hän alkoi muistutella meitä jälkipolvensa edustajia siitä, jotta hänelle ei sitten tarvitse hommata ainuttakaan joululahjaa. Puhe ei mennyt koskaan perille
Parhailla kuvioilla kasvoi hoidettuja mäntyja koivuvaltaisia puustoja. Ostaja asuu tilasta runsaan 30 kilometrin päässä. Ostaja on hoitanut palstaansa omatoimisesti, hakannut sieltä vuotuiset polttopuunsa ja kerran myynyt hankintakaupalla myös järeämpää puustoa. 2020 2012 Kuva on otettu ennen kauppaa ja raivausta. Palstan ostamisen motiivi tiivistyy hyvin omistajansa sanoihin: ”On tämä oman metsän hoito parempaa kuin istua ABC:llä kaljaa juomassa”.. l . Maapohjat ovat pääosin kuivahkoa kangasta. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. Palstalle on hyvä kulkuyhteys ja se rajoittuu paikallistiehen. Toinen kuva on otettu tämän vuoden elokuussa samalta kuviolta, jossa kasvaa nyt hieno ja hyvin hoidettu mänty-kuusisekataimikko. METSÄHALLITUS myi vuonna 2012 noin 16 hehtaarin suuruisen metsäpalstan Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajamaastosta. Niinpä Metsähallituksen metsuri meni raivaamaan myydyn palstan taimikkokuviot. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » ENNEN & NYT 8218_.indd 69 11.12.2020 17.12. Palstalle on tullut runsaasti luonnontaimia. Lähetä ne meille Metsälehteen. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Hintaa selittää se, että palstalla oli noin kuusi hehtaaria taimikoita ja liki kolme hehtaaria vähäpuustoista rämealuetta. Ostaja olisi mieluimmin itse raivannut hankkimansa puuhapalstan haluamallaan tavalla. Kauppahinta oli vain 23 200 euroa. Tästä ostaja ei tietenkään pitänyt, olkoonkin että työ tehtiin kaikin puolin ammattitaidolla. Nyt palstalla kasvaa hieno ja hyvin hoidettu mänty-kuusisekataimikko. TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS Hyvin hoidettu puuhapalsta Metsähallitus raivasi erehdyksessä myymänsä palstan taimikot. Liitä mukaan yhteystietosi. Kaupan allekirjoituksen jälkeen myyjälle sattui sellainen vahinko, että kohde jäi poistamatta taimikoiden työohjelmasta. Koska maaperä on herkästi taimettuvaa, on luonto kylvänyt kuviolle runsaasti luonnontaimia. Taimikko on perustettu noin vuonna 2006 istuttamalla mäntyä äestetylle maalle. Taimikonhoidossa poistettiin lähinnä lehtipuuta ja kuusta. Polttopuuta ja hankintakauppa Vuonna 2012 ottamassani kuvassa näkyy tilanne ennen kauppaa. fi
Kun nuorempi poikani sai poron tehtyä, hän alkoi saman tien leikkiä sillä juuri samalla tavalla kuin Saijets oli aiemmin kuvaillut. Hän on kotoisin Inarin Muotkatunturin paliskunnan alueelta Varpuporon taittelua Saijets otti melko suuresta koivusta tukevan kaksihaaraisen oksan ja näytti, kuinka varpuporo eli risuporo tehdään: Pari taitosta niin, että oksa räksähtäen puolittain katkeaa. Kaksihaaraisesta oksasta tehtynä varpuporolle muodostuu siten turpa, sarvet ja korvat. Mäntykin kasvaa siellä vain alavammilla mailla. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8200_.indd 70 11.12.2020 17.21. Myöhemmin talvilomallamme Inarissa opetin varpuporon teon koko perheelleni. Valmiina se muistuttaa melkoisesti oikean poron päätä. Saijets muisteli, miten varpuporolla leikittiin. Koivikoiden oksastot piirtävät ikään kuin vöinä näkyviin muuten avoimen maiseman muotoja, kuten tunturinrinteitä ja soita. Suomen saamelaisia tutkineen Toivo Itkosen kirjoissa tästä leikkikalusta käytetään nimeä varpuporo. Arto Saijets osaa yhä taitella koivunoksasta leikkiporon. Niinpä maiseman näkyvimpiä puita ovat koivut, etenkin pensasmainen vaivaiskoivu ja omenapuun kokoinen tunturikoivu. Taidon opetti saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsitöiden kovien materiaalien opettaja Arto Saijets. Siitä voi käyttää myös yleisempää nimeä tukkurasboazu, joka tarkoittaa leikkiporoa. Toiseen räksähtämiskohtaan työnnetään lyhyt oksanpätkä pitämään rakennetta kasassa. Olen viettänyt usein perheeni kanssa talvilomaa tässä koivujen valtakunnassa, jossa tummat oksat erottuvat kauniisti lumen valkeaa vasten. Oksanpätkä muodostaa samalla varpuporon korvat. Saameksi varpuporo on nimeltään risseboazu, joka merkitsee suomeksi ”risuporoa”. Myös muualla Suomessa tutut hiesja rauduskoivu kasvavat pohjoisessa saakka. Sen keppivartalosta pidettiin kiinni, ja sen kanssa juostiin niin, että lapsi itse oli tavallaan poron jalkoina ja vartalona. 70 Metsälehti Makasiini SUOMEN pohjoisimmat osat yltävät kuusen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Maisema ja siihen liittyvä saamelaiskulttuuri alkoivat elää kokemuksessamme uudella tavalla, kun opimme tekemään koivunoksista perinteisiä leikkikaluja, varpuporoja. Koska mänty kasvaa Inarissa saakka, oli leikissä myös männynkäpyjä: ne olivat lampaita. Ohjeita poika ei leikkimiseen tarvinnut – näytti siltä kuin leikkikalu itsessään olisi opastanut leikTaittele oksasta poronsarvet Varpuporo johdattaa niin lapsen kuin aikuisenkin Saamenmaan maisemaan ja kulttuuriin
Oksanhaarasta taitellun varpuporon pää muistuttaa aika lailla oikean poron päätä sarvineen ja korvineen. Poika havainnoi leikkikalua tarkkaan sitä tehdessään: kun poron turpa muodostuu puun räksähtäessä osittain säleiksi, hän totesi, että siinä ovat poron hampaat! Olikin sitten helppo opettaa, että porot syövät puista luppoa, jota löytyi ympäröivästä metsästä. Sen sijaan hän kertoo, että oksan haarutumiskohtaan eli sarven juureen tehtiin puukolla lovia. Teosta katselevien naisten saamenpuvut ovat Utsjoen ja Kaarasjoen alueen kesäpukuja. Tokkaa yhteen koottaessa yksi lapsista oli porokoirana, jota toiset komensivat. Näin leikkiporoille saatiin erilaisia korvamerkkejä. ›› OUTI PIESKI 8200_.indd 71 11.12.2020 17.22. Näitä tehtiin joihinkin oksiin yksi ja toisiin kaksi. Poroja myös Outi Pieskin teos Halo oli esillä Saamelaisen nykytaiteen keskuksessa Norjan Kárášjohkassa eli Kaarasjoella vuonna 2014. Metsälehti Makasiini 71 kiin. Esimerkiksi Ruotsin puolella luulajansaamelaisen Anta Pirakin kuvaus haarakkaista oksista leikkiporoina on vivahteikas. Pirak ei kerro oksien taittelusta. Korvamerkkejä oksanhaaraan Poroleikkejä kuvaillaan myös saamelaisessa kaunokirjallisuudessa. Oksaporoilla leikittiin Pirakin mukaan erilaisia poronhoitoon liittyviä töitä. Myös lovien paikkaa voitiin vaihdella. Varpuporo ohjasi lapsen ymmärtämään myös porojen elämää ja ympäröivää maisemaa
8200_.indd 72 11.12.2020 17.22. Teos on julkaistu myös luulajansaameksi nimellä Jåhttesáme viessom, 1937. Suomeksi sitä voi sanoa torkoksi. Se on saamelaisten perinteinen polttopuu siellä, missä mänty ei kasva. Siihen aikaan, kun asuttiin kodassa, niitä levitettiin kodan tulisijan molemmille puolille makuualustaksi. l LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY KIRJALLISUUTTA: Anta Pirak: En nomand och hans liv, 1933. Kunhan tikun saa vielä paikalleen, on varpuporo valmis. Siten ne nykyaikana opastavat myös aikuisen kokemaan maisemaa. Kotiaan Utsjoen Dálvadaksessa pitävä kuvataiteilija Outi Pieski yhdistää taiteessaan vanhoja käsityötekniikoita ja ympäristöstä saatavia materiaaleja. Eräänä aamuna huomasin, miten yönsä ulkona viettäneisiin varpuporoihin oli kiteytynyt paksu kerros kuuraa: ne olivat ikään kuin saaneet pehmeän karvapeitteen päälleen. Itselleni teos välittää jo tutuksi tulleen kokemuksen Saamenmaan talviOksa valmistellaan karsimalla ylimääräiset haarat pois ja lyhentämällä sarvihaarat sopiviksi. Myös metsän puut olivat valkean turkin peitossa. Talvisin torkot vaihdettiin isäntäväen makuupaikalta kerran viikossa, mutta kesällä torkojen ollessa lehteviä joka toinen päivä. Koivu merkitsee Pieskin mukaan tunturissa kulkevalle lämpöä ja valoa. Koivunvarvut näkyvät myös saamelaisessa nykytaiteessa. 72 Metsälehti Makasiini lypsettiin, jolloin sanottiin: ”Tsipp, tsipp!” Oksaporoilla voitiin leikkiä myös poroerotusta, mihin kuuluivat omat huudahduksensa. Toivo Immanuel Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat I ja II, 1948.. Tällainen varpu on saamelaiselta nimeltään tuorga. sesta maisemasta. Kotaa pystytettäessä muutamat perheenjäsenistä ryhtyivät saman tien keräämään torkoja toisten vasta luodessa lunta paikalta. Teos herättää myös muistoni siitä, miten yöksi ulos jäänyt varpuporo sai kiteytyvästä lumesta karvaisen peitteen aivan samoin kuin koivunvarvut Pieskin solmimista huivinhapsuista. Tummat koivunoksat piirtyvät esiin valkoisten huivinhapsujen keskeltä samalla tavalla kuin lumihankienkin keskeltä. Perinteiset leikkikalut tehdään saatavilla olevista paikallisista materiaaleista. Pieskin Halo-tilateos koostuu koivunvarvuista ja niihin sidotuista saamenhuivien hapsuista. Ihastelin, miten jääkiteet voivat luoda näin pöyheän karvamaisen vaikutelman! Torkoja ja nykytaidetta Koivunvarvuille on perinteisessä saamelaisessa kulttuurissa leikkikalujen lisäksi muutakin käyttöä
Loppuosa kepistä taitetaan sarvien väliin, jolloin se muodostaa poron vartalon (3). Oksanpätkä pysyy paikallaan, sillä se jännittyy tiukasti sarvien ja räksähtäneiden puunsäleiden väliin. Taiteltaessa oksa räksähtää puoliksi poikki, mutta ei katkea kokonaan. Yöksi ulos jääneet varpuporot saivat lumisen ”karvapeitteen” päälleen. TEE NÄIN: 8200_.indd 73 11.12.2020 17.22. Oksa taitetaan ensin kertaalleen, jolloin porolle muodostuu turpa (2). Oksanpätkä esittää samalla varpuporon korvia (4). Toiseen räksähtämiskohtaan poron sarvien taakse työnnetään oksanpätkä, joka lukitsee rakenteen paikalleen. Metsälehti Makasiini 73 Varpuporo taitellaan kaksihaaraisesta koivun oksasta (1)
KUOPIOLAINEN Harri Koponen on ensisijaisesti joulukuusien kasvattaja, mutta hän on kaivannut kuusten kylkeen jotain oheismyytävää. Hyvin palamaan lähtenyt jätkänkynttilä ei enää herkästi sammu lumisateessakaan. ”Korkeampaa jätkänkynttiJÄTKÄN VALO PIMEÄÄN Jätkänkynttilä on vuodenvaihteen metsäisin juhlatuli. Kynttilöiksi sahattavat männyt ovat heikentyneitä tai kuolleita puita, jotka olisivat joka tapauksessa päätyneet korkeintaan polttopuiksi. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 8191_.indd 74 11.12.2020 17.32. Ongelma on saada hinnaltaan kilpailukykyinen tuote aikaiseksi”, Koponen kertoo. ”Kuollut puu on parasta kynttilämateriaalia, koska puuaines on jo yleensä kuivaa. Harri Koponen kasvattaa joulukuusia ja tekee siinä sivussa jätkänkynttilöitä. Ovathan vuodenvaihteen juhlapyhät kuusikaupan ohella ulkoja juhlatulien sesonkiaikaa. ”Materiaalin hankinta ei ole ongelma. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA Porattu jätkänkynttilä kannattaa sytyttää tunti ennen juhlahetkeä, jotta liekki ehtii kasvaa komeimmilleen. Harkinnassa ovat olleet niin saunavastat kuin havukranssit, mutta Koponen on päätynyt jätkänkynttilöihin. Tuulenkaadot käyvät myös.” Kuivista männynrungoista Koponen sahaa 60 senttiä pitkiä kynttilänpätkiä. Jätkänkynttilöiden sesonkiaikaa ovat joulu ja uusivuosi. Mutta kumpi palaa kauemmin: ristiinsahattu vai porattu kynttilä. Koponen tekee jätkänkynttilöitä oman metsänsä männyistä
Metsälehti Makasiini 75 8191_.indd 75 11.12.2020 17.33. Tervaisten kelomäntyjen poltto ruoanlaiton, valon tai lämmittelyn vuoksi on kuulunut Pohjois-Suomessa savottaperinteeseen niin kauan, kun metsätyömiehiä eli jätkiä on Lapin metsissä liikkunut. ”Erikoisempi porattu kynttilä voi kiinnostaa ostajia.” lästä ei kannata tehdä. Muuten tulee vastaan se, miten helposti kynttilä kaatuu.” Lapin savotoilla syntynyt Pimeässä pohjolassa on tehty erilaisia ulkotuliviritelmiä maailman sivu, joten jätkänkynttilälle on vaikea määrittää yksiselitteistä alkuperää. ”Paljon muuta reikiin ei kannata tunkea. Kynttiläpölkkyyn päältä päin porattavan pääreiän lisäksi Koposen kynttilöiden alaosassa on 2 –3 apureikää palamiseen. Koposen kynttilät palavat 2 –5 tuntia. Koposen kasvattamien joulukuusten päämyyntipaikat ovat Kuopiossa ja Tampereelle, joten niillä seuduilla kuusiostoksen yhteydessä voi tiedustella myös jätkänkynttilää. Jätkänkynttiläkujaa myöten astelee hienompikin ukkoherra.. Talvisen juhlatilaisuuden sisääntuloväylästä saa varsin näyttävän, jos sytyttää useamman jätkänkynttilän samanaikaisesti pihatien poskeen. Jätkänkynttilän teko vaatii moottorisahan, joten nykyisin tunnettavat jätkänkynttilät ovat saaneet alkunsa todennäköisesti 1960-luvulla, kun moottorisaha yleistyi metsätöissä. l Poraamalla valmistetun jätkänkynttilän alaosassa on 2-3 sivulta päin tehtyä apureikää palamisen ja syttämisen auttamiseksi. ”Sahattu kynttilä on kenties helpompi tehdä kotiolosuhteissa, joten erikoisempi porattu kynttilä voi kiinnostaa ostajia”, Koponen sanoo. Kynttiläkuja juhliin Koponen on päätynyt tekemään ristiinsahatun kynttilän sijaan jätkänkynttilöitä, joihin porataan paloreiät järeällä ja erikoispitkällä poranterällä. Pääreiän pohjalla on pieni kuppi, johon kannattaa laittaa sytytysnestettä ja jossa on hieman porauksessa syntynyttä puuhilettä sytykkeenä. Perinteinen jätkänkynttilä tehdään sahaamalla kelopölkky ristiin halki niin, että pölkyn alaosaan jää lyhyt sahaamaton osa. Vaikka sydänlankaa ei ole, jätkänkynttilän liekki muistuttaa oikeaa kynttilää. Metsämuseo Lustoon ja Lapin maakuntamuseoon lähetetty kysely ei tuota varmaa vastausta ensimmäisen jätkänkynttilän tekijästä, mutta valistunut arvio johtaa Lapin savotoille. Ristiinsahattu jätkänkynttilä palaa hänen mukaansa nopeammin kuin porattu, joten poratulla kynttilämallilla haetaan ulkotulen polttamiseen pitkäkestoisuutta. Palotila on niin pieni, että tuli tukehtuu.” Koponen on kerännyt jätkänkynttilän sytytysohjeita myös Kuusipuu.fi-sivustolleen. Koposen jätkänkynttilöiden paloaika on 2-5 tuntia. Kynttilä sytytetään palamaan sahajälkien keskeltä, sahauslastujen ja tarvittaessa bensan avulla. Ne yhdistyvät kynttilän päältä porattuun pääpaloreikään
l SEPPO VUOKKO Henkivartijaksi sokeripalkalla Kiukkuisesti pistävät viholaiset suojelevat nuoria sananjalan lehtiä. Esimerkit ovat tavallisesti tropiikista kuten Afrikan savannien akasioista. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Ajankohtaista-osiosta. Kun kukkapenkissä näkee muurahaisia pionin nupuissa, ei pidä kiirehtiä myrkkypulloa hakemaan vaan kiittää muurahaisia kukkien suojelusta! Luonnonkasveilla ilmiötä on vaikeampi huomata, mutta etsivä löytää. Useilla muillakin luonnon ja puutarhan kasveilla on kukkien ulkopuolella mesiäisiä – muun muassa tuomella, kirsikalla, luumulla, koiranheidellä, terttuseljalla, pajuilla ja syreeneillä. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Viime numeron artikkeleista eniten ääniä sai ”Missä metsä tuottaa eniten?”. Maitikoiden ja saarnen lehdet erittävät sokeria, samoin ruiskaunokin mykerösuomut. Aitovirnan lehtien tyvellä on kolmiomaiset korvakkeet, joiden tumma alapinta erittää mettä. Ei tarvitse kovin kauan tarkkailla, kun jo näkee versoilla kiipeileviä muurahaisia, jotka pysähtyvät välillä mettä maistamaan. Kaikkien 6.1.2021 mennessä vastanneiden kesken arvomme metsätöihin ja ulkoiluun sopivan hupullisen aluspaidan. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Ehkä vielä helpompi on nähdä muurahaiset työssään keväisillä sananjalan versoilla. Palkinnon arvo on noin 84 euroa. Kotimaisia havaintoja muurahaisten tai ampiaisten vierailuista vain on kovin vähän.. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Vastaajien kesken arvotun palkinnon voitti Heimo Saarimäki. Kyllä muurahaisten houkuttelu kasvien puolustajiksi on arkipäivää Suomenkin suvessa, vaikka se ei ole yhtä näkyvää. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Maailmalta on luetteloitu yli 4 000 kasvilajia, jotka houkuttelevat sokeripitoisella nesteellä muurahaisia varjelemaan silmuja, nuppuja tai nuoria lehtiä. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini LUONTOFILMEISSÄ kerrotaan silloin tällöin muurahaisista kasvien henkivartijoina. Erityisen hyviä vartijoita ovat kiukkuisesti pistävät viholaiset. Kun lehdet ovat vielä rullalla ja varsi pehmeä, erittää sananjalka sokeria liuskojen hangoissa olevista tummista kyhmyistä. Mainitsethan vastauksessasi, minkä kokoisen paidan haluaisit voittaa: XS, S, M, L, XL. Samalla ne pitävät virnan lehvästön puhtaana muista hyönteisistä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Eniten on tutkittu kekomuurahaisten kaksoisroolia puita kiusaavan kirvakarjan paimentajina ja latvuksissa partioivina metsästäjinä. 8194_.indd 76 11.12.2020 17.36. Muitakin tapoja on. Kukissa mesi on pölyttäjien houkuttimena, mutta sitä voidaan käyttää muurahaisten viettelyyn muuallakin. Pfanner V-Matic -paidan materiaali on villaa, nailonia ja elastaania. fi/lukijakysely
09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. Toivottaa Metsälehden väki RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2021 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit 8195_.indd 77 11.12.2020 18.32. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p
LUKIJALTA Veli-Jussi Jalkanen esittää kirjoituksessaan (Metsälehti 3.12.), ettei ”Tapion metsänhoito-ohjeissa” käsitellä nuoren metsän harvennuksen merkitystä kannattavuudelle. Talous ja riskienhallinta ovat keskeinen osa suosituksia. Kiitokset palautteesta Veli-Jussi Jalkaselle. Siinä esitellään metsänhoidon vaihtoehtoja, joiden käytöstä metsänomistaja päättää joustavasti omien tavoitteittensa ja arvostustensa pohjalta. Käyttäjiltä saatava palaute on arvokasta suositusten kehittämisen kannalta. Tämä lienee väärinkäsitys, sillä metsänhoidon suositukset eivät sisällä tällaista ajatusta. Mahdolliset sisällössä havaitut puutteet ja epäselvyydet korjataan. Lisäksi Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa, että ”Tapion metsänhoito-ohjeissa” on kerrottu, miten metsänomistajan pitäisi ottaa huomioon ostajan tarpeet erilaisten tukkipituuksien katkonnassa sahan tilausten mukaan. Suositusten sähköinen palvelu www.metsanhoidonsuositukset.fi on avattu äskettäin. Metsänhoidon suosituksissa on pyritty tuomaan esille tätä tärkeää asiaa. Suositusten ohjausja johtoryhmässä olevat metsänomistajien edustajat olisivat tuskin hyväksyneet tämän suuntaista, jos sitä olisi ehdotettu. Suositukset kannustavat oikea-aikaiseen metsänhoitoon ja hakkuisiin, jolloin laadultaan parhaat puut pääsevät järeytymään ja tuottamaan arvokasta tukkia. Suositukset laaditaan laajana metsäja ympäristöalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyönä. KALLE VANHATALO ARTO KOISTINEN Tapio PALVELUKSEEN HALUTAAN » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini paikallistoimisto. Metsäasiantuntija_Taitto 1 4.12.2020 12.03 Sivu 1 8192_.indd 78 11.12.2020 17.44
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Leikkaa irti Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 8193_.indd 79 11.12.2020 17.56. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Päivi Pulkkinen, maat. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET 60 VUOTTA 31.12. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Velu Sipola, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja, Keminmaa (matkoilla) 50 VUOTTA 22.12. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . maisteri Joensuu (ei vastaanottoa) Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. ja metsät
Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8. 19 12 23 15 11 8 1 29 4 10 1 2 3 4 5 6 19 23 19 11 2 4 22 27 6 17 27 7 8 9 10 11 12 17 3 8 15 11 16 23 27 26 23 29 13 14 15 16 17 18 1 22 17 6 4 17 11 2 15 4 23 19 20 21 22 23 24 19 22 29 11 27 1 11 18 21 27 23 8 6 25 26 27 28 29 13 4 11 2 17 1 23 27 23 sanaris.fi/Erkki Vuokila 17 15 18 1 18 23 27 21 23 25 15 4 13 6 6 22 23 11 27 23 23 27 4 23 1 23 2 23 22 13 4 23 9 18 4 7 4 19 27 28 15 4 4 18 23 23 26 23 13 13 4 4 18 6 22 17 6 6 4 3 23 13 1 29 23 4 18 4 4 1 1 4 15 22 1 23 1 23 7 4 1 2 23 27 1 7 23 2 23 13 23 4 1 11 18 23 2 22 4 27 23 12 2 4 4 13 14 13 23 7 4 18 16 17 23 13 23 6 17 6 17 6 3 17 27 11 14 18 23 7 11 13 23 1 6 4 4 23 4 17 23 13 16 11 12 2 23 15 4 11 26 11 6 21 13 22 18 21 23 26 13 23 17 2 4 23 13 22 2 23 6 17 17 4 23 27 1 11 2 4 10 13 23 23 2 4 22 7 17 27 23 7 12 4 6 19 18 6 23 23 2 2 17 1 25 22 11 1 11 18 20 21 11 18 21 23 13 23 13 1 23 4 18 1 5 5 18 4 18 13 22 23 2 22 12 23 2 4 23 18 18 2 11 15 4 4 27 17 2 4 11 27 4 27 28 27 13 4 11 19 23 3 23 28 17 27 23 19 22 27 6 23 22 17 13 11 1 26 20 6 23 18 23 19 6 16 22 24 11 18 4 2 1 17 23 15 23 28 4 18 1 17 4 13 4 3 23 5 17 Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 14.1.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. MAKASIINIKRYPTO 8 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 8196_.indd 80 11.12.2020 18.35. sanaristikot.net. Ristikko löytyy myös osoitteesta www. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Henrik Blomqvist, Keuruu, Suvi Kaura-aho, Korpilahti ja Jaakko Suontausta, Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 23 15 14 22 22 16 23 6 23 4 14 23 27 12 16 2 9 18 18 1 11 13 17 2 23 15 23 22 27 23 15 28 4 18 9 13 21 2 12 23 7 12 4 6 22 17 2 7 23 18 2 23 3 22 17 4 6 6 4 23 13 17 6 23 27 7 23 18 23 16 22 23 5 2 6 23 6 27 11 13 4 1 11 4 2 23 18 23 1 17 2 19 17 11 4 13 15 11 27 8 23 2 13 7 6 23 22 19 26 4 13 4 19 27 22 17 27 4 23 13 23 2 27 24 23 13 23 2 4 1 23 2 22 22 27 1 27 5 5 2 4 23 26 17 1 6 28 5 18 1 4 1 11 11 2 4 6 9 21 11 2 28 27 5 21 17 13 13 23 2 4 4 17 13 21 7 23 18 27 19 4 22 27 15 23 22 26 18 4 21 17 27 28 4 1 4 27 22 23 8 8 18 23 13 6 4 17 15 23 27 17 7 19 20 2 26 22 27 4 21 23 8 2 15 2 1 23 6 4 23 23 18 1 A 22 25 1 4 23 2 11 4 13 22 2 3 27 23 4 15 22 O 27 6 23 2 23 1 23 4 4 18 23 4 27 22 24 22 23 N 27 27 Metsälehti Makasiini 81 8196_.indd 81 11.12.2020 18.35
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Sulalla raivaaminen on nopeampaa kuin lumisessa maastossa. Se helpottaa metsurien työtä, sillä energiapuukohteet ovat pahimpia pöheiköitä, jos ne täytyisi raivata kokonaan. 8197_.indd 82 11.12.2020 17.51. Jos ennen sanottiin, että metsurin lomat kannattaa säästää talven lumisimpaan aikaan, kun töitä on vähiten, nyt raivataan läpi talven ja ollaan tukalan helteinen heinäkuu lomalla. Tapaturma-alttius kasvaa vuodenvaihteen jälkeen, jos lumen määrä lisääntyy. Vaikka raivaussahassa on lämpökahvat, hanskoja kannattaa vaihtaa useaan kertaan päivässä märällä talvikelillä. Se pitää mielenkiinnon yllä. Muutos on tapahtunut sinä aikana. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ TALVI on nykyisin pitkä syksy. Olen ollut vakinaisena metsurina Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksessä vuodesta 2016, mutta raivaustyöt aloitin 10 vuotta sitten. Mikko Saarisella oli joulukuun alussa työn alla erikoiskohde: jatkuvan kasvatuksen hakkuun ennakkoraivaus ja taimikon harventaminen. Siinä mielessä ilmastonmuutos ja vähälumiset talvet palvelevat Etelä-Suomen metsureita. Olisi tullut jo kouluttauduttua pidemmälle, jos raivaus ei olisi näin vaihtelevaa työtä. Kivihiilen käytön loppuminen näkyy, sillä energiapuun menekki tuntuu olevan Uudellamaalla selvässä kasvussa. Kahdeksan tunnin työpäivän ehtii tehdä vielä joulukuun alussa ilman keinovalojen tarvetta. Talvella ei ole kuuma, ei ampiaisia, eikä paarmoja tai hirvikärpäsiä. Nyt riittää ennakkoraivaus ennen energiapuun koneellista korjuuta.”. l ”Nyt raivataan läpi talven” Etelä-Suomen metsurien ei kannata säästellä lomia vuoden lumisimpaan aikaan, sillä talvea ei välttämättä tule, kertoo Mikko Saarinen. Sulalla maalla raivaaminen on paljon nopeampaa kuin lumisessa maastossa. Jo metsurikoulussa sanottiin, että vaikka puulajit ovat kaikkialla samoja, raivattavat kohteet ovat aina erilaisia
Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. 8198_.indd 83 13.12.2020 13.35
MÖNKIJÄT ALKAEN -, 5 990 MALLISTO ALKAEN -,4190 CUV 1100 EPS KUBOTA DIESEL Tilaa 31.12.20 mennessä, OSTOETU 1000,00 KESKUOJANKATU 12, TAMPERE, 010 548 9900 MOTORPOWER.FI JÄLLEENMYJÄT: GOES.FI TALVIKAMPANJA PUSKULEVY KAUPANPÄÄLLE 8199_.indd 84 13.12.2020 13.42