Metsälehti 23/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

POPULAARIMUSIIKKIA METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Eläkepäivät hankintahakkuilla VAIKUTTAJA TYÖMAANA EU:N METSÄALOITTEET Valtuudet kuntoon! Alstor 840 Pro oman metsän harventajalle KUUSI JYRÄÄ ETELÄSUOMESSA MITÄ METSÄNHOITO MAKSAA. SAHOJEN VARASTOT TÄYTTYVÄT ›› Jouni Hynysen teksteissä metsä kertoo pysyvyydestä 16. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 1 TE EM A : M U SII KK IA M ET SÄ ST Ä 8996_.indd 1 13.12.2021 11.52
Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. metsaforest.com 8997_.indd 2 13.12.2021 12.00. "Aika mutkatonta on ollut meidän yhteistyö." – Jarmo Iso-Junno, korjuuyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
Tämän numeron kannen kuvasi Kimmo Metsälä. 74 TUOTE & TEKIJÄ : Kynttilänjalassa riittää käsityötä 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 PILKKEET : Koko elämä naamioituneena 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Miljoonia kuutioita monimuotoisuudelle Aarikka löysi puutuotteilleen sorvaajan Sievistä Jaakko Olenius suuntaa hankintahakkuulle Metsän suhde musiikkiin on tiivis M AR IA GR Ö N RO O S SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8998_.indd 3 10.12.2021 17.33. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Terveyttä metsille 6 METSÄNOMISTAJA : Kunnanjohtajasta harrastajametsuriksi 12 KUUSEN KULTAISET VUODET 14 METSÄTYYPPI : Milloin kuusikauppa on kuumimmillaan. S. 18 S. TEEMA 18 MUSIIKKIA METSÄSTÄ : Tukkijoelta Osaran aukeille 28 VAIKUTTAJA : EU-aloitteet työllistävät Teemu Seppää OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 9 kysymystä metsänhoidon kustannuksista 40 SAHA KÄYNTIIN : Kun talvi tulee 42 TUTKIMUS : Satelliitti tunnistaa palonalut 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Pihapuista riesaa 44 KYSY POIS : Kummallinen kuusi 47 PIKATESTI : Otsalampun avulla raivaamaan 48 PERINTÖMETSÄ : Valtuuta viisaasti TALOUS 51 RAHAPUU : Onko taimikonharvennus tarpeen. 57 KOEAJO : Alstor 840 Pro LUONNOSTA 60 RAKENNUSPUUT OMASTA METSÄSTÄ 62 LUHTA : Mikä on erämaa. 20 74 S. 15 RAHASTOT AHKEROIVAT TILAMARKKINOILLA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä turmeli männyt. 68 KÄSIN TEHTY : Toiveissa töppöshanki 72 PODCASTISSA EILA LAUTANEN 73 KOLUMNI : Enkelikello 6 S. 52 PUUMARKKINAT : Varastot täyttyvät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuitupuun hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Kisa meni tiukaksi 56 TILAMARKKINAT : Maksaako maa vai puu
Lopputuloksena oli parin sadan metsäisen kappaleen lista, josta jalostui tämän lehden teemajuttu.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Rahastojen nousu uudeksi metsänomistajaryhmäksi on kiistatonta, mutta niiden saama huomio nojaa enemmän tunteeseen kuin tietoon. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄTTYMÄSSÄ oleva metsävuosi on ollut hyvä. Äskettäin valmistuneen inventoinnin mukaan kuusia on kuollut kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2020. Havahduin suomalaisen populaarimusiikin metsäisyyteen jo joitain vuosia sitten. Kirjanpainajat ovat tuhonneet yli 120 miljoonaa kuutiometriä, ja epidemian ennustetaan jatkuvan vielä vuosia. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Terveyttä metsille 8999_.indd 4 10.12.2021 17.35. Toisin on Ruotsissa, missä kirjanpainajatuhot eivät vastoin odotuksia ole hellittäneet. Liina Kjellbergin kirjoittamasta kansijutusta käy ilmi, että metsillä on taiteilijoille yhä paljon annettavaa. Etenkään jälkimmäistä en ole vielä ansainnut, mutta moottorisaha-juttusarjasta opin askelia oikeaan suuntaan.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Joskus juttuaiheet kypsyvät mielessä pidempään. Koronapandemian koetellessa metsä on tarjonnut ihmisille paikan virkistäytyä ja kokea elämyksiä. Sienestäjille syksy oli mainio ja puukaupassa on rikottu ennätyksiä. Eduskunnan viime viikolla hyväksymät pykälät on päivitetty muuttuneeseen ilmastoon paremmin sopiviksi. Ne vaikuttavat niin suomalaissahojen markkinoille kuin Euroopan unionin yhteisten ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Keski-Euroopassa tilanne on vielä pahempi. Pahimmilla tuhoalueilla Saksassa ja Tšekissä kuusikot ovat paljon iäkkäämpiä kuin Suomessa, joten samanlaista katastrofia tuskin nähdään täällä. Jopa puunkorjuussa päästiin nauttimaan etelän pakkasista poikkeuksellisen aikaisin. Ensi vuonna metsiä turvaa meillä entistä tiukempi metsätuholaki. Kaikesta huolimatta myös metsille on paikallaan toivottaa hyvää terveyttä uudelle vuodelle. Me päätämme lehden vuosikerran tällä kertaa musiikin merkeissä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että metsät ovat pysyneet terveinä ja pahoilta tuhoilta on vältytty. Onneksi on tilastot. Laki muun muassa velvoittaa tuomaan tuoreen puutavaran kesällä pois metsästä aiemmin kuin vanhassa laissa on säädetty. Sitä odotellessa Metsalehti.fi jatkaa uutisten parissa. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Jos täytän joskus 50 vuotta, toivon, että tittelinäni lukee: toimittaja, metsätyömies. Keski-Euroopan tuhot kuitenkin heijastuvat laajalle. Puumäärä vastaa noin kahden sellutehtaan vuoden raaka-ainetarvetta. Sivun 15 juttu laittaa asian mittasuhteisiinsa.” Lehden välistä löydät ilmestymiskalenterin, josta näkee, mitä olemme seuraavaan vuosikertaan kaavailleet
Auringon lämmin valo kylpi metsän sinisissä sävyissä. ITSENÄISYYSPÄIVÄN jälkeen tiistaina (7.12.) aurinko alkoi nostaa valollaan esiin metsän hämärästä puun runkoja. Pakkasta Kurikassa oli yli 20 astetta ja kaikki tuntui pysähtyneeltä. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: ANTTI HINTSA 8999_.indd 5 10.12.2021 17.35
Jaakko Oleniuksen metsätöitä siivittävät hyvä kuntopohja ja nuorena opitut taidot. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 6 10.12.2021 17.39. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI KUNNANJOHTAJASTA HARRASTAJAMETSURIKSI Työuransa toimistopöydän ääressä tehneestä voi kuoriutua ahkera hankintahakkaaja
TYÖURA Varsinais-Suomen kunnissa virkamiehenä ja kunnanjohtajana, viimeisimpänä ennen eläkkeelle jäämistä Maskun kunnassa. Toiveena on, että parhaimmat oksattomat koivuntyvet saisi myytyä sorvitukkeina. Olenius on pystykarsinut koivikoita oksasahalla. Metsät synnyinseudulla Salon Kiskossa. HARRASTAA metsätöitä, juoksua, suunnistusta ja marjanpoimintaa. PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista poikaa. Toimii konsulttina kaavoitusasioissa maanomistajille ja rakennusliikkeelle. KUNNANJOHTAJASTA HARRASTAJAMETSURIKSI JAAKKO OLENIUS 73-VUOTIAS ASUU Merimaskussa. #Metsälehti Makasiini 7 9000_.indd 7 10.12.2021 17.40
Konkeloon kaatuneen koivun tyveä taaksepäin kankeamalla puu liukuu näppärästi ja turvallisesti alaspäin, kunnes latvus putoaa rysähtäen maahan. äätynyt metsänpohja rapisee ja kahisee askelten alla kuin lahjapaperi jouluaattona lasten käsissä. Saamme tästä käytännön esimerkin, kun koivu kaatuu toimittajan ja kuvaajan läsnä ollessa tietenkin hieman konkeloon eli jää nojalleen toista puuta vasten. ”Minulla on mahdollisuus harkita rauhassa, mitä otetaan ja mitä jätetään.” Puiden kasvua voi seurata. Ei tule liian kuuma”, Olenius sanoo. Oleniuksella on käytössä Stihl 201, joka on tehokas mutta kevyt ja siksi suosittu harvennushakkuiden sahamalli. Kuusten tummanvihreiden oksistojen seassa pyörii tiaisparvi. Isompienkin puiden kohdalla riittää vääntö.” Metsätöissä Oleniusta auttaa kestävyysjuoksussa ja muussa urheilussa hankittu vankka kuntopohja. Sitä kautta oppii ymmärtämään, miten metsää kannattaa harventaa. 73-vuotias eläkeläismetsänomistaja on intoutunut entistä tiiviimmin jo nuorena tutuksi tulleiden metsätöiden pariin. Puut on tarkoitus myydä eteenpäin energiapuina. ”Meitä yli 70-vuotiaita ja yleensä eläkeikäisiä harrastajametsureita on Suomessa lukuisia. ”Tämä on parasta metsää metsänpohjaltaan. Olenius löytää nopeasti sopivan kuusenlatvan, jonka hän karsii kangeksi. Moni aloittaa syksyllä ja tekee koko talven.” Niin Oleniuskin, ellei runsas lumi rajoita metsätöitä. Noin 25-vuotias sekametsä on ollut alkutalven Oleniuksen työmaana. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 8 10.12.2021 17.40. Eläkeläismetsuri voi vapaasti päättää omat työaikansa, työkelinsä ja työmääränsä. ”Sitä jaksaa heiluttaa koko päivän. Hän harventaa sitä kaatamalla istutuskuusten seasta pääasiassa lehtipuita. ”Monilla on moottorisahan käyttö niin hyvin hanskassa ja pitkä kokemus.” Enemmän taitoa kuin voimaa Linnut tuntuvat olevan talvisaikaan aktiivisimmillaan aamupäivän auringossa. Lämpötila on mitä parhain metsätöiden tekoon, ja kelpaisi varmasti myös hiihtämiseen jopa Iivo Niskaselle ja norjalaisille. Metsää valaisee talvipäivän hetkellinen auringonvalo, jota siivilöityy vähäinen annos paljaiden koivunlatvojen läpi. Oman metsän lisäksi hän sahasi moottorisahalla kahden lähinaapurin metsässä. Kasvu on vahvaa”, Olenius sanoo kuusivoittoisen sekametsän keskellä. Saha kädessä seisova Olenius näyttää tyytyväiseltä tapaan, jolKISKO la hän viettää eläkepäiviään. Viime talvena kaatui energia-, kuituja tukkipuuta lähes 250 kuution edestä. Metsätöissä ei tarvitse tulla valmista kerralla, missä on oma etunsa. Ajomieheltä on tullut kiitosta hyvistä puupinoista. ”Aika optimikeli tällainen. Silti vanhojen aikojen raskaita sahoja tuskin jaksaisi Tällä savotalla metsuri on 73-vuotias ja ajomies 78-vuotias, Olenius kertoo. Moni eläkeläismetsuri tekee kuulemma vielä suurempia hakkuumääriä. Omia savotoitaan hän kommentoi vaatimattomasti. Olenius puhuu itsestään harrastajametsurina, mutta miehen moottorisaha on saanut tehdä kunnolla töitä. Pakkasta on seitsemän astetta. Ei ihme, että Jaakko Olenius on viihtynyt viime talvet tiuhaan täällä, kotitilansa metsissä Salon Kiskossa. Hankintahakkuusta jää jotain käteen Kun puunkaatotyöt on aikoinaan aloittanut justeerisahalla ja toistakymmentä kiloa painaneella Homelite-moottorisahalla, nykyaikaisen sahan ominaisuuksia osaa arvostaa. Vanhan ajan hevospuunajosta jäi mieleen tärkeä oppi: metsätöissä kannattaa käyttää enemmän taitoa ja järkeä kuin voimaa. Moottorisahan käytön ja metsätöiden teon Olenius oppi nuorena isältään ja isoveljeltään
Hän muistuttaa, että metsänomistaja saa omatoimisesta puunteosta verotushyötyä. Olenius hoitaa kaatotyöt, ja puiden kuljetuksesta vastaa paikallinen tuttava traktori-metsävaunu-yhdistelmällään. Olenius myy moottorisahalla kaatamansa ja pätkimänsä puut hankintakaupalla. Kotelo on tarkoitettu alun perin akkuporakoneelle. Kantokäsittelyaine urea on suihkepullossa, jolle on paikka Oleniuksen varustevyössä. Sieni elää ja leviää puiden juuristoissa ja la”Minulla on mahdollisuus harkita rauhassa, mitä otetaan ja mitä jätetään.” Olenius toivoo, että arvokkaan rakennuspuun merkitys kasvaisi Suomessa. Metsälehti Makasiini 9 9000_.indd 9 10.12.2021 17.40. Nyt eläkkeellä Olenius on ehtinyt paneutua metsätöihin enemmän. ”Kyllä tällä voi olla taloudellistakin merkitystä.” Kantokäsittelyainetta suihkepullosta Työuransa Olenius teki Varsinais-Suomen kunnissa. Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuution puumäärään asti. Se tarkoittaa, että metsänomistaja vastaa itse korjuukustannuksista ja puutavaran toimituksesta noutopaikkaan. Hän työskenteli muun muassa kunnanjohtajana Maskussa, Merimaskussa ja Vehmaalla. Juurikääpäsienen (tyvilahon tai maannousema) torjunta kantokäsittelyllä on erityisen tärkeää metsäalueilla, joilla lahosta ei vielä ole havaintoja. Nyt haetaan puukuutioiden kasvua, mutta tulisiko puun laatu myös hinnoittelutekijäksi, hän pohtii. Eteen on tullut muun muassa juurikääpäsienen aiheuttama laho-ongelma. heiluttaa oksien karsinnassa Oleniuksen tavoitetyöaikaa eli 7 tunnin metsätyöpäivää. ”Nykyisin hankintahakkuut alkavat olla marginaalissa, mutta yksittäisissä metsissä ja yksittäisille ihmisille niillä on edelleen merkitystä”, Olenius pohtii. Metsää hän omistaa Kiskossa vaimonsa kanssa yhteensä noin 30 hehtaaria
”Se tiesi monen tuhannen euron menetystä.” Juurikäävän leviämistä torjutaan käsittelemällä tuoreet puunkannot heti puun kaadon jälkeen joko urealla tai harmaaorvakkavalmisteella. ”Suihkepullolla ureaa voi ruiskuttaa kannon päälle pari kolme kertaa.” Metsänomistajan omatoiminen kantokäsittely vaatii metsänhoidon kasvinsuojelututkinnon. si on hyvä kertaus perusasioista, kuten kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä vesistöjen läheisyydessä ja ainetta ruiskuttavan metsurin omasta hygieniasta. ”Se on harrastustoimintaa, ei talousmetsän hoitoa.” OLENIUKSEN VINKIT METSÄTÖIHIN JOS tavoitteena on 7 tunnin työpäivä, kunnon eväät metsään: keittolounas termoksessa, kahvia, kuumaa vettä ja eväsleivät. BENSAKANISTERIN mukana puhdas maalisuti. Kantokäsittely on tärkeää myös omatoimisissa hakkuissa. ”Hirvi laittaa nelimetrisenkin koivun puolesta välistä poikki ja syö latvan”, Olenius sanoo. Juurikääpä ei niin viihdy lehtipuiden juuristoissa ja kiertoaika lehtipuustoa voi ”putsata” juuristoja ja metsäaluetta sienestä. Käytä laadukasta polttoainetta ja öljyä. Oleniuksen metsiä ympäröi pellot. Muuten puunalut päätyvät todennäköisesti hirvieläinten suihin. hottaa etenkin havupuita. Esimerkiksi viime vuonna myydyssä päätehakkuukuusikossa tyvilahon pilaamaan puun osuus oli peräti 20 prosenttia. Harjaa sillä sahan bensakorkin ympäristö puhtaaksi roskista aina ennen tankkausta. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 10 10.12.2021 17.41. Olenius kertoo, että 40 tammentaimen istuttamiseen ja aitaamiseen kului viime keväänä kolme päivää. Sen voi suorittaa kätevästi verkossa. Sitä kautta sieni leviää juuristoon ja juuriyhteyksien kautta toisiin puihin. Kantokäsittely ehkäisee juurikäävän itiöiden leviämistä kantoihin. Oleniuksen mukaan kursTammentaimille järeä suoja-aita Juurikäävän lisäksi metsänomistajia kiusaavat Etelä-Suomessa hirvieläimet. Viime keväänä istutetut tammentaimet tarvitsevat ympärilleen järeän suoja-aidan. SAHAN pitää toimia varmasti. Olenius ruiskuttaa ureaa havupuiden tuoreisiin kantoihin aina, kun lämpötila on kaatotilanteessa plussan puolella. Ilmastonmuutos uhkaa metsiä, mutta puuston monipuolistaminen vaatii metsänomistajilta valtavasti töitä – ja aitaa. Yksittäisaitojen kohdalla ei voida puhua kannattavasta metsätaloudesta. ”Se on harrastustoimintaa, ei talousmetsän hoitoa.” Juurikäävän puolesta on ilahduttavaa, että Oleniuksen metsissä on useampi, 1990-luvun pienempien hirvieläinkantojen aikaan istutettu koivikko. Hänellä on aiemmin ollut sähköaitaa taimikkojen suojana. Nyt kokeilussa on suoja-aitoja yksittäisten taimien ympärille
Tässä iässä täytyy kuitenkin muistaa faktat.” Hänen kolmesta pojastaan nuorin on sanonut, että metsänomistaminen kiinnostaa. Harvennusta kaipaavat metsäalueet alkavat käydä vähiin. Metsälehti Makasiini 11 9000_.indd 11 10.12.2021 17.41. Sen takia harmittaa, että hirvieläimet rajoittavat koivunistutusta.” Suojelukorvauksilla sähköauto Metsien monimuotoisuutta edistääkseen Olenius pyrkii säästämään hakkuissa metsään enemmän kuin mitä perussertifiointi edellyttää. Komeiden, pystykarsittujen koivujen katseluun liittyy myös ripaus happamuutta. ”Arvioin etäisyyttä lähimpiin kuusitaimikkoihin ja jätän suojatiheiköitä niin, että niitä olisi tasaisin välein.” Olenius on myös myynyt yli neljän hehtaarin suuruisen metsäalueen Metso-ohjelmaan. ”Koivun kasvunopeus ja kiertoaika ovat niin nopeita, että se kilpailisi kyllä havupuiden kanssa. Suojelualueesta saadut korvaukset hän sijoitti osaksi sähköauton hankintaa. ”Suojelusta on seinällä kahden ministeriön kansliapäällikön allekirjoittama kunniakirja.” Viime vuosina Olenius on tehnyt moottorisahatöitä sen verran rivakkaan tahtiin, että tälle talvelle ei ole mottimäärätavoitetta. Ja kyllä, kaikki pojat osaavat käyttää moottorisahaa. Jokaiselle harvennusalueelle jätetään pystyyn kuusitiheiköitä suojaksi linnuille ja muille elämille. ”Ostaisin lisää metsää, jos olisin vähän nuorempi. l Asiantuntijan saaminen metsään arviokäynnille kesti hetken, mutta sen jälkeen Metso-suojelu eteni erittäin jouhevasti, Olenius kertoo. Oleellista on välttää esimerkiksi metsänpohjan puhtaaksi raivaamista
KUUSEN viljely on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alkupuolelta saakka. Oikein muokatussa maassa jalostetun paakkutaimen kasvuun lähtö on lähes varmaa, eikä taimi varttuessaan kelpaa hirven appeeksi. KUUSEN KULTAISET VUODET TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Kuusettuminen näkyy etenkin Etelä-Suomen taimikoissa. Vielä 1990-luvulla Etelä-Suomen taimikoista kuusikoita oli noin viidennes, nykyisin jo puolet. . Kuusen istuttamiselle on ollut helppo löytää perusteet. Kuusiainespuun määrä on 50 vuodessa lisääntynyt lähes 50 prosenttia. (Luonnonvarakeskus) 20 40 60 80 100 1996 2007 2018 Kuusen osuus metsänviljelystä % Uusim aa Varsin ais-Su omi Satak unta Kanta -Häm e Pirka nmaa Päijät -Häm e Kym enlaa kso Etelä -Karja la Etelä -Savo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Ka rjala KeskiSuom i Etelä -Pohja nmaa Pohja nmaa KeskiPohja nmaa Pohjo is-Po hjanm aa Kainu u Lappi Koko maa Lä hd e: Su io m en M et sä ke sk us 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9001_.indd 12 10.12.2021 17.50. Kuumuus, kuivuus ja kirjanpainaja sekä myrskyja lumituhot koettelevat kovimmalla kädellä puhtaita kuusikoita. Kuusitaimikkojen kasvuvauhtikin on parantunut huimasti viljelymenetelmien kehittyessä. Kuusi-innostus näkyy etenkin Etelä-Suomen taimikoissa. Tulevaisuudessa kuusen menestys ei ole itsestään selvää. Tänä vuonna valmistuneen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kuusta oli metsissämme yhteensä 757 miljoonaa kuutiometriä. Tuolloin sen istutusmäärät ohittivat männyn istutuksen. 96 733 hehtaaria Tänä vuonna kuuselle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus Suomen kuuset kasvavat nyt 37 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
96 733 hehtaaria Tänä vuonna kuuselle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus 94 218 hehtaaria Tänä vuonna männylle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus 500 00 100 000 150 000 200 000 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet (1000 tainta) Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Mänty Kuusi Rauduskoivu 1966 2020 20 40 60 80 100 1996 2007 2018 Kuusen osuus metsänviljelystä % Uusim aa Varsin ais-Su omi Satak unta Kanta -Häm e Pirka nmaa Päijät -Häm e Kym enlaa kso Etelä -Karja la Etelä -Savo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Ka rjala KeskiSuom i Etelä -Pohja nmaa Pohja nmaa KeskiPohja nmaa Pohjo is-Po hjanm aa Kainu u Lappi Koko maa Lä hd e: Su io m en M et sä ke sk us Metsälehti Makasiini 13 9001_.indd 13 10.12.2021 17.50
Aluksi oli monenlaista mielipidettä siitä, mikä puu on se oikea joulupuu. Joulupuuseura täytti tänä vuonna 30 vuotta. VILLE PIRTTILÄ KUKA: Joulupuuseuran perustaja ja kunniapuheenjohtaja MITÄ: Ollut mukana Metsänjalostussäätiöllä kehittämässä joulukuusten kasvatusta Suomessa. Miten joulupuukauppa on muuttunut. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI Milloin kuusikauppa käy kuumimmillaan. Myös leikkohavujen tuotanto on kasvamaan päin. Sieltä on tänäkin vuonna lähtenyt kuusia myyntiin. Muotoon leikattu kotimainen kuusi on edelleen halutuin joulukuusi, tietää Joulupuuseuran perustaja Ville Pirttilä. Hakkuiden koneellistuttua latvakuusien saatavuus vaikeutui ja torimyyjät alkoivat kysellä serbiankuusia. Alkuun kauppa oli takkuista, sillä joulukuuseksi oli perinteisesti hankittu latvakuusi. MIKSI: Työ joulukuusten parissa innosti perustamaan oman joulupuuviljelmän vuonna 1986. Vilkkaimmillaan kuusikauppa käy jouluaattoa edeltävänä viikonloppuna. 1970ja 1980-luvulla joulukuusikauppa oli jo vilkasta. Lisäksi yhä harvempi hakee joulukuusen omasta metsästään, mikä on lisännyt viljeltyjen kuusten kysyntää. Lopulta teimme Metsänjalostussäätiöllä kokeen ja vertailimme kymmentä puulajia eri puolella Suomea. Metsänjalostussäätiö oli kasvattanut 1960-luvulla serbiankuusen taimia, mutta ne eivät menneet kaupaksi. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9002_.indd 14 10.12.2021 17.52. Kotimainen kuusi pärjäsi siinä parhaiten. . Millainen on joulukuusten viljelyn tulevaisuus. 1 2 3 4 Miten joulupuunviljely sai Suomessa alkunsa. Joulukuusien kysyntä saattaa hieman vähentyä, mutta uskon joulukuusen säilyvän osana jouluperinnettä. Joulukuusten osto suoraan viljelmältä lisääntynee. Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Kärki oli nähnyt Amerikassa joulukuusiviljelmiä. Taimet keksittiin istuttaa Lopelle Osuuspankin ostamien pientilojen pelloille, josta ensimmäiset myytiin joulukuusina vuonna 1973. Edelleen jotkut haluavat joulukuuseksi serbiankuusen, mutta kotimainen muotoon leikattu kuusi on nykyään suosituin. Miten kotimainen kuusi syrjäytti serbiankuusen. Viljelyalat ovat kasvaneet ja viljely on kehittynyt ammattimaisemmaksi
Tuossa vajaassa prosentissa rahastojen ja muiden instituutioiden osuus on huomattava ja kasvava. Mutta rahastojen ostamat tilat ovat isompia ja hinnakkaampia, joten hehtaarimäärässä ja kauppasummassa raRAHASTOT AHKEROIVAT TILAMARKKINOILLA Metsärahastot ostavat isoja ja hintavia tiloja. Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija E sa Ärölä käy läpi jokaisen kymmentä hehtaaria isomman metsätilakaupan asiakirjat. Ne kaupat eivät vaikuta yksityisen metsänomistuksen kokonaiskuvaan. Jokaisella mittarilla mitattuna yksityiset henkilöt ovat edelleen suurin ostajaryhmä, mutta heidän osuutensa on supistumassa. puhtaita metsätilakauppoja, joissa ei ole kyse sukulaiskaupoista eikä mukana ole metsätalouden ulkopuolisia arvoja. Toisaalta jokainen mittari näyttää rahastojen osuuden kasvua. METSÄRAHASTOISTA on nopeasti tullut uusi, jo seurakuntia suurempi metsänomistajaryhmä. MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9003_.indd 15 10.12.2021 17.55. Tämä koskee yli kymmenen hehtaarin suuruisia ns. ”Vuosittain yksityismetsien pinta-alasta vain 0,8 prosenttia vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla”, Ärölä sanoo. Rynnistys on herättänyt myös karsastusta, että iso raha rohmuaa. Jos kehitys jatkuu koetun kaltaisena, niin rahastot ostavat eniten hehtaareja muutaman vuoden sisällä. ”Nykyvauhdilla kestää kuitenkin satoja vuosia ennen kuin kaikki yksityismetsät on myyty instituutioille.” Ärölä muistuttaa, että metsätilakauppaa tehdään myös instituutioiden välillä, rahastolta rahastolle. Rahastojen osuus kauppojen lukumäärästä ei yllä lähellekään yksityisten ostajien määriä. Kauppa kasvussa Tilakauppojen määrät ovat kasvu-uralla, ja tänä vuonna ylitetään 3 000 kaupan raja. Hänen mukaansa rahastojen karsastus ei ole perusteetonta, mutta mittasuhteistaan irrotettua. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 kk 1 6 Lä hd e: M aa nm itt au sl ai to s Yhtiöt Rahastot Yksityiset Muut Ostajaryhmien osuudet kauppojen pinta-alasta 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 % hastot lähestyvät yksityisten ostajien määriä. Osuuksia voi mittailla kolmella mittarilla: osuus kauppojen lukumäärästä, osuus myytyjen hehtaarien määrästä ja osuus kauppasummasta
kansallispuisto ensi vuoden alussa. JALKANEN ”Kun kallio on pinnassa ja puut kasvaa, jossain vaiheessa vesi ei riitä. Kivikoissa näkee aina kelottuneita mäntyjä, joita tikat rummuttaa.” KALLE62 ”Suurin osa tuhoista taitaa syntyä kahden tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. IS M O PE KK A RI N EN /L EH TI KU VA 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9004_.indd 16 10.12.2021 17.57. SUOMI SAA UUDEN KANSALLISPUISTON SALLAN kansallispuistosta tulee virallisesti Suomen 41. Myös männynjuurikäävän oireistoon kuuluu latvuksen kuoleminen.” A. JOULUPUUSEURA on arvioinut, että oikein kierrätettynä kotimaisen aidon joulukuusen hiilijalanjälki on kaksi kiloa. Retkeilyrakenteista halutaan muotoilultaan moderneja, mikä luo hienon kontrastin satoja vuosia vanhoihin metsiin”, puistonjohtaja Hely Juntunen kertoo. Alue on ollut suojeltu vuodesta 2017 lähtien Sallatunturin luonnonsuojelualueena. Ensin on joku epäsuotuisa olosuhde, joka tekee tietä muille tuhonaiheuttajille.” JPJULKU Nimimerkki Suorittava porras lähetti kuvan heikossa hapessa olevista männyistä. Tosin niille tyypillisiä latvan syöntijälkiä ei taida näkyä?” PUUKI ”Lienee pystynävertäjä, jos kuivuminen alkoi latvasta. ”Kansallispuiston taukopaikat ja reitit kaipaavat kunnostamista. Runsaana esiintyessään (yhdessä puussa) voi joskus lopulta tappaa koko puun. Puistoon kuuluu liki 10 000 hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Yhdeksän millin käytäviä rungossa ja kaarnassa. Se on saman verran kuin kasvihuoneessa kasvatetun kurkkukilon ilmastovaikutus. Sen palvelujen parantaminen on jo alkanut. MIKÄ TURMELI MÄNNYT. Meillä yhtiö unohti parinkymmenen motin mäntykuitukasan lanssipaikalle, vierestä kuoli tusina mäntyä saman kaavan mukaan.” PLANTER ”Voi joskus käydä niinkin, että puut heikentyvät sienitaudin vuoksi ja sitten puuhun iskee seuraustuhona hyönteinen. 2 xxxxxx Lähde: xxxxx HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Pystynävertäjää epäilen. Reittien kunnostustyöt alkavat lähireiteistä. Kaarna karissut viime kesän aikana.” SUORITTAVA PORRAS ”Voisi olla myös männyn juurikääpä, joka esiintyy pienissä ryhmissä.” KURKI ”Voisi olla ytimennävertäjäkin. Metsälehden verkkosivuilla haettiin syyllistä puiden surmiin
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9005_.indd 17 9.12.2021 15.43. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI TUKKIJOELTA OSARAN AUKEILLE 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 18 9.12.2021 15.15
Ei ehkä olekaan niin suuri yllätys, että rap-muusikko Asan teksteihin päätyi kuuluisa hakkuuaukko. ›› Metsälehti Makasiini 19 9006_.indd 19 9.12.2021 15.15. Metsä on kautta aikojen ollut keskeinen osa suomalaista populaarimusiikkia
”Viihdyn skuugessa. Siellä olen tyyni ja innostunut samaan aikaan”, sanoo Asa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 20 9.12.2021 15.16
Suomalaiset vertaavat kaikkea metsään.” ”Vaarnoi vaskisii kuurasta pimeää Luojal isot kädet mut ei ikin’ omaa nimeä. Asa kertoo kuulleensa Osaran aukeista vanhemmiltaan ja nähneensä hakkuista myöhemmin kuvia. Karjalan kalliol kuvista hiiden ojaa, Kipuvuoren louhikoista alas pimentolaan, Osaran aukioilla väittää kivenkovaa, Nimenomaan.” E I tainnut arvata Nils Osara, joka 1950ja 1960-luvuilla toimi Metsähallituksen pääjohtajana, että päätyisi vuonna 2006 helsinkiläisen rap-muusikon sanoituksiin. Mikä on innostanut käyttämään niitä. Karjalan kalliol kuvista hiiden ojaa, Kipuvuoren louhikoista alas pimentolaan, Osaran aukioilla väittää kivenkovaa, Nimenomaan.” Näin riimittelee Asa, oikealta nimeltään Matti Salo, kappaleessaan Vaaranmaa. Ymmärrän, mitä he tarkoittavat. ”Viihdyn skuugessa. ”Metsät ja puut edustavat paitsi populaarimusiikissa myös suomalaisessa kulttuurissa laajemminkin jotain aitoa ja alkuperäistä. ”Olen kasvanut ja elänyt koko ikäni keskellä betoniviidakkoa, joten samoaminen tapahtuu pääasiassa teollisuusalueiden joutomailla.” Puu kätevä symboli Jos metsä näkyy jopa helsinkiläisen rap-muusikon sanoituksissa, kuinka paljon metsäisiä elementtejä suomalainen populaarimusiikki oikein sisältää. Useassa muussakin Asan kappaleessa on metsäisiä elementtejä. Monet sanovat, että metsä on heille kirkko. Siellä olen tyyni ja innostunut samaan aikaan. ”Vaarnoi vaskisii kuurasta pimeää Luojal isot kädet mut ei ikin’ omaa nimeä. Viihdyn vain huomattavasti paremmin metsässä kuin ostoskeskuksessa”, hän sanoo. Se on hänen mielestään ymmärrettävää, kun ajattelee, miten paljon metsää Suomessa on. Suhde metsään ei kuitenkaan ole erityisen läheinen. Ulkoilen, virkistyn ja sienestän metsissä aina, kun siihen on mahdollisuus.” ›› Metsälehti Makasiini 21 9006_.indd 21 9.12.2021 15.16. En yritä olla kielikuvallinen tai yybersentimentaalinen metsien suhteen. Helsingin yliopiston yliopistolehtorin Juha Torvisen mukaan jo listan perusteella voi päätellä, että metsällä on suomalaisessa populaarimusiikissa merkittävä rooli. Miten Osaran aukeat – 1940–1960-luvuilla Pohjois-Suomeen hakatut laajat avohakkuualat – ovat päätyneet kappaleeseen. ”Teen nykyään musiikkia vain oman mielenterveyteni tähden. Musiikkija videopalveluiden, anopin iskelmätuntemuksen ja kirjallisuuden avulla kerään melko nopeasti pari sataa kappaletta sisältävän metsäisen soittolistan 1950-luvulta tähän päivään. Niin kuitenkin kävi. Sillä, tietävätkö musiikin kuuntelijat, mitä Osaran aukeat ovat, ei hänen mukaansa ole väliä
Vuosikymmenten kuluessa painopiste on siirtynyt metsästä puihin. Kokemuksellinen suhde puuhun on nykyisin helpompi tavoittaa kuin kokemuksellinen suhde metsään, koska puita on kaupungeissakin. Samaa sanoo Åbo Akademin tutkijatohtori Anna-Elena Pääkkölä. Esimerkiksi Beatlesin kappaleessa Norwegian Wood puu on vain ohimenevä symboli”, hän sanoo. ”Suomalaisessa lyriikkaperinteessä on paljon metsään ja puihin liitettyjä symboleja. ”Suomalaisen populaarimusiikin metsäsuhde on pysyvä, ei niin pintapuolinen kuin muualla. Esimerkiksi koivuun voi liittää erilaisia merkityksiä riippuen siitä, millainen koivu on kyseessä, vaivaiskoivu vai juhannuskoivu”, hän sanoo. ”Sä muistatko metsätien Kun kahden sen Sun kanssas kuljin kerran ennen. ”Taustalla on kaupungistuminen. Suomalaisessa populaarimusiikissa luonnon ja sitä kautta muun muassa metsien mersyntyneet eivät välttämättä ole käyneet metsässä kuin ehkä koululuokan kanssa kävelemässä merkityllä polulla.” Muutoksen huomaa, kun vertailee esimerkiksi Kerttu Mustosen sanoittamaa ja Laila Kinnusen vuonna 1966 levyttämää kappaletta Sä muistatko metsätien sekä Aikakoneen vuonna 1995 levyttämää kappaletta Alla vaahterapuun, jonka on sanoittanut Aarno Alikoski. Kaupungistuminen kuuluu Metsä on Juha Torvisen mukaan Suomessa yhtä lailla mukana kaikkien vuosikymmenten populaarimusiikissa. Puita on joka paikassa, joten jos biisi tarvitsee jonkin symbolin, taipuu puu siihen helposti. Pääkkölä mainitsee esimerkkinä Juha Tapion kappaleen Kaksi puuta vuodelta 2008. He käyttävät metsää sielun terapiana kaupunkiMetsä on Juha Torvisen mukaan Suomessa mukana kaikkien vuosikymmenten populaarimusiikissa. Hänen mukaansa varsinkin se, että puu toimii vertauskuvana jollekin ihmisen elämään ja arvoihin liittyvälle, on hyvin suomalainen ilmiö. Se, miten metsää musiikissa käsitellään, muuttuu kuitenkin sen mukaan, millainen metsäsuhde ihmisillä minäkin aikakautena on. Siel’ lämpimät tuulet soi Sä onnen toit Vain meille metsän linnut lauloi” Näin laulaa Kinnunen, kun taas Aikakone muotoilee asian hieman toisin: ”Kukista teit seppeleen Sytytit menthol-savukkeen Laskimme leikkiä nauroimme Ei ollut muita olimme kahden Tapasin illoin sinua silloin Alla vaahterapuun” Metsästä sielun terapiaa Anna-Elena Pääkkölän mukaan uudemmassa populaarimusiikissa näkyy myös se, että metsä ei ole enää läsnä kaikkialla, vaan sinne pitää mennä erikseen. Jokainen tietää, mikä puu on ja miten se kasvaa, mutta kaupungeissa 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 22 9.12.2021 15.16. Siinä puut symboloivat pitkää parisuhdetta: ”Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää Katsoo kevääseen, seisoo erillään Ja jossain alla maan Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan” Maija Vilkkumaan vuonna 2010 levyttämässä kappaleessa Kuuraiset puut on sen sijaan kyse yksinäisyydestä ja surusta: ”Sä lähdit juoksuun ja ehdit ratikkaan Ja jossakin rakastui onnekkaammin Jotkut muut Mulle jäi tyhjyys ja kuuraiset puut” Suomalainen ilmiö Luonto on maailmanlaajuisesti yksi suosituimmista populaarimusiikin teemoista. ”Jos ajatellaan esimerkiksi amerikkalaista, englantilaista tai keskieurooppalaista populaarimusiikkia, metsiä löytyy lähinnä jouluja lastenlauluista”, Torvinen sanoo. Myös Pääkkölän mielestä suomalaisen populaarimusiikin suhde metsiin on poikkeuksellisen tiivis. Torvisen mukaan suositumpia ovat vain uskonnolliset aiheet ja rakkaus. kitys kuitenkin korostuu. ”Populaarimusiikin tekijät ovat nykyisin osa urbaania yhteiskuntaa. Molemmissa kappaleissa muistellaan ihastumista
”Sanoitusten teko on tavallaan maalailua. Nykyajan ihmisen on huomattavasti helpompi istua lähibaarissa kuin kannonnokassa”, hän sanoo. Nykyisin metsä on pakopaikka, jossa voi rauhoittua. Saan siellä nollattua kaiken. Lapsuuteni puu oli jo niin iso, aikuinen, mutta minä en.” Hynysen mielestä sillä, huomaavatko kuuntelijat metsäiset elementit kappaleiden sanoituksissa, ei ole lopulta väliä. Monien mielestä metsä on ehkä vähän pelottavakin mesta, koska ikinä ei tiedä, mitä tulee vastaan. ”En ole mikään puiden halailija, mutta jotain turvaa puut minulle edustavat. ”Monesti, kun teen biisejä työhuoneella, pidän tauon menemällä metsään lenkille. Metsä ja puut ovat merkittävässä roolissa esimerkiksi Kotiteollisuuden vuonna 2005 levyttämässä kappaleessa Vieraan sanomaa: ”Isoja ovat lapsuuteni puut alastomia runkoja tuulettomia, linnuttomia mustia rankoja Ei lapsena ikinä eksynyt metsään vaikka tahtoikin nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo tai vaikka tahtookin” Hynynen kertoo kappaleen saaneen alkunsa, kun hän huomasi lapsuutensa kotikadulla kasvavan vaahteran kasvaneen täyteen mittaansa. Ja monesti, jos tuntuu, että olen jumissa jonkin uuden biisin melodian tai sanoituksen kanssa, ratkaisu saattaa tulla mieleen metsälenkin aikana.” ”JOTAIN TURVAA PUUT MINULLE EDUSTAVAT” ”Isoja ovat lapsuuteni puut alastomia runkoja tuulettomia, linnuttomia mustia rankoja Ei lapsena ikinä eksynyt metsään vaikka tahtoikin nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo tai vaikka tahtookin” KU VA : KI M M O M ET SÄ LÄ ›› Metsälehti Makasiini 23 9006_.indd 23 9.12.2021 15.16. ”Ajattelin, että juurihan minä joskus 70-luvulla tein tuonkin puun taimen lehdistä vaahteranlehtipiippuja. Metsä toimii monesti metaforana pysyvyydelle. KOTITEOLLISUUDEN laulaja-kitaristi ja sanoittaja Jouni Hynynen kertoo, että metsä edustaa hänelle kahta asiaa: paikkaa, jossa voi rauhoittua ja paikkaa, josta nykyaika on erkaantunut. Yrität vain jotenkin välittää jonkin tunteen, joka sillä hetkellä on mielessä. ’Tuokin metsä on ollut tuossa aina, mutta minä olen täällä vain käymässä’ -tyyppisenä ajatuksena.” Hynynen kertoo viihtyneensä metsässä lapsesta asti
Näin sanailee Klamydia kappaleessaan Puutavaraa vuodelta 1991: ”Sille kapakassa aina naurettiin Kun hän kännissä toimiaan selvitti No nyt on toinen ääni kellossa Perkele lautaa liiterit väärällään” Viime vuosina metsien käyttöä ovat arvostelleet muun muassa Maustetytöt. laisille. Suomessa vastaava luonnonympäristö on ollut metsä.” Arvot muuttuvat 1970-luvulla metsien käytön ihannointi alkaa muuttua metsien käytön kritisoinniksi. Metsä voi olla joko tunnepitoinen tai terapeuttinen turvapaikka, uhkaava paikka tai jokin, jota ihminen voi hyödyntää esimerkiksi taloudellisesti. Näin päättyy kertosäe vuonna 2020 levytetyssä Ne tulivat isäni maalle -kappaleessa: ”Ne näyttivät kirvestä ja käyttivät sahaa Ei nähneet metsää puilta Ei ees puitakaan Näkivät vain rahaa” Anna-Elena Pääkkölän mukaan uudemmassa populaarimusiikissa näkyy, että metsä ei ole enää läsnä kaikkialla. Tukinuitosta laulaa myös Tapio Rautavaara vuonna 1954 äänitetyllä levyllä: ”Aina tukkipoika tunnetaan, Siellä missä hongat huojunevat Yhden pölkyn päällä Kosket ne kaikki uskaltaa Tukkipoika laskettaa” Kerttu Mustosen sanoittama Aina tukkipoika tunnetaan -kappale on hyvä esimerkki myös siitä, miten ulkomaiset käännöskappaleet ovat saaneet Suomessa alkuperäisestä poikkeavia metsäisiä vivahteita. Irwin Goodmanin esittämä ja Vexi Salmen sanoittama kappale Lievestuoreen Liisa vuodelta 1971 käsittelee Keski-Suomessa sijainneen Lievestuoreen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöhaittoja: ”Kun Liisan saatoin kotiin, portilla mä suukon sain Hän kuiskas hiljaa: ”Tehdas haiskoon, leipää tuo se vain” Kun syksy riipoi lehdet puista Liisan vihdoin nain Ja viemärille astelimme usein rinnakkain” Jaakko Teppo taas levyttää vuonna 1980 kappaleen Mäntypistiäinen: ”Menin aamulla metsään, olin krapulapäinen Vastaani mateli mäntypistiäinen Se sano mulle: ”Kuulepa Jaska, mun elämäin on täysi paska Ei ole mulla ennää tyttöystävää, syynä siihen on metsien lannotus tää” Osataan metsää 1990-luvulla tosin hyödyntääkin – joskin pilke silmäkulmassa. Metsään on ihana mennä ja siellä on ihana olla, mutta onneksi sieltä pääsee myös pois”, Pääkkölä sanoo. Metsä on monelle työpaikka, ja tukkilaisromantiikka on voimissaan. Ultra Bra on sen sijaan lähdössä jo takaisin kaupunkiin vuonna 2000 ilmestyneessä kappaleessaan Siili: ”Mene sinä siili takaisin metsään Mä lähden huomenna kaupunkiin” Tukinuitosta liikkeelle Pääkkölä jakaa metsäisiä elementtejä sisältävän populaarimusiikin karkeasti kolmeen osaan. ”Ja matka jatkuu Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen Ei enää duunii, painan puita uuniin Syvemmälle skutsiin meen” Näin sanailee JVG kappaleessaan Ikuinen vappu vuodelta 2019. Kappaleen alkuperäinen nimi on The Sunset Trail, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä Auringonlaskun reittiä. Torvisen mukaan tämä on tyypillistä amerikkalaisen populaarimusiikin alkuvuosikymmenille. Niistä kuuluu preerioiden uudisraivaajahenki. Alkuperäisessä kappaleessa ei suinkaan uiteta tukkeja, vaan ratsastetaan preerialla ja muistellaan nuoruuden rakasta. Ihmisen ja metsän välinen hyötysuhde korostuu varsinkin populaarimusiikin alkuvuosikymmeninä. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 24 9.12.2021 15.16. ”Jos tarkastellaan amerikkalaisen populaarimusiikin historiaa, vanhempien kappaleiden teemat liittyvät usein hevosiin, matkustamiseen ja junanraiteisiin
Paras metsä on ihmisen toimesta hoitamaton, itseään hoitava aarniometsä. Kilpeläisen mukaan jo kappaleen sävelkielestä kuulee, että se on tehty luonnossa. ”SUHTEENI metsään on lapsenomainen, kunnioittava ja romanttinen. Kilpeläinen omistaa metsää Pohjois-Pohjanmaalla tätinsä ja enonsa kanssa. ”Laulan omista fiiliksistäni. Avohakkuu on kaltaiselleni lapselliselle ihmiselle kauhistus, joskin nyt voi sanoa jo järkiperusteinkin, että metsää pitää varjella kynsin ja hampain.” ”LAULAN OMISTA FIILIKSISTÄNI” ”Sinä yönä kun en saanut unta, minä vaelsin erämaan metsään luo tunturijoen ja leijonanaamaisen kallion.” ›› Metsälehti Makasiini 25 9006_.indd 25 9.12.2021 15.16. Itse olen tällainen kaupungistunut kitaranrämpyttäjä, joka menee metsään hakemaan fiilistä”, kertoo laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen. Se, millaisia mielikuvia sanoituksista aukeaa, riippuu hänen mukaansa kuitenkin kuuntelijasta. Metsä edustaa niin monta asiaa. Kovin tietoisesti hän ei metsäisiä elementtejä kuitenkaan koe käyttävänsä. Se on villi ja tuntematon ja ehkä vähän mystinenkin”, hän sanoo. Metsäjutut ovat minulle tärkeitä, mutta sanoituksen syntyhetkellä en tiedosta kirjoittavani niistä. Metsäisiä elementtejä sisältää muun muassa vuonna 2016 levytetty kappale Sinä yönä kun en saanut unta: ”Sinä yönä kun en saanut unta, minä vaelsin erämaan metsään luo tunturijoen ja leijonanaamaisen kallion.” Kappale on syntynyt Ylläksen maisemissa Lapissa, lumikenkäilyn lomassa. Kilpeläinen levyttää musiikkia Kaihon karavaani -yhtyeen kanssa. Talousvinkkelistä hän ei omien sanojensa mukaan osaa metsää kuitenkaan katsoa. ”Metsä edustaa minulle luonnon rakentamatonta puhtautta, rauhaa ja turvaa. Kilpeläinen toivoo välittävänsä musiikillaan tunnelmia. Isäni ja molemmat pappani ovat tehneet metsätöitä, ja heille metsä oli selkeästi elinkeino
l KUUNTELE MYÖS NÄMÄ Olavi Virta ym.: Metsäkukkia Reino Helismaa: Laulu puusta Kauko Käyhkö: Kaksi vanhaa tukkijätkää Veikko Lavi: Turvelinko Rauli Badding Somerjoki: Sininen metsä Juha Vainio: Yksinäinen saarnipuu Leevi and the Leavings: Surumetsien talvimorsian Freud Marx Engels & Jung: Mystinen metsätyömies Artistit avohakkuita vastaan: Talaskangas Rap Don Huonot: Metsänelävien puolustusliitto Juice: Ilomantsi Aknestik: Puunhalaajat CMX: Puuvertaus Johanna Kurkela: Jossain metsän takana Ismo Alanko: Puupää Korpiklaani: Metsämies Vesa-Matti Loiri: Hyvää puuta Eero Aven: Metsurin koira Maj Karma: Puumiekka Jukka Leppilampi & Marzi Nyman Trio: Kolme puuta Noumena: Metsän viha Elektro GT + Paleface: Hiljainen metsä 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 26 9.12.2021 15.16. Torvinen kertoo, että metsäaiheiseen kappaleeseen saatetaan esimerkiksi valita puupuhaltimia soittimiksi tai käyttää sellaisia sointeja, jotka muistuttavat tuulen huminaa puissa. Musiikintekijät eivät välttämättä itse ajattele sitä tällä tavalla, mutta sellaista viestiä metallimusiikki levittää”, hän sanoo. ”Esimerkiksi Lauri Tähkän kappaleessa Minun Suomeni on todella korkea pianoliplatus ja todella matala basso. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lauluääneen lisätään kaikua tai sitä, että kappaleessa käytetään sekä hyvin korkealta että hyvin matalalta soivia soittimia. Näin alkaa kertosäe vuonna 2006 julkaistulla kappaleella Älä mene metsään: ”Älä mene metsään! Sillä paha sinut perii, ja paha sinut vie” Juha Torvisen mukaan on luonnollista, että metsään liitetään myös kielteisiä tuntemuksia. ”Monesti kulttuuri ajattelee puolestamme. Metsä kuuluu soinnissakin Metsä ei kuulu pelkästään suomalaisen populaarimusiikin sanoituksissa, vaan myös kappaleiden sointimaailmassa. Uhkia ja mytologiaa Tunnepitoisena tai terapeuttisena turvapaikkana metsä nähdään varsinkin uudemmassa populaarimusiikissa. Varsinkin metallimusiikissa on Torvisen mukaan tapana korostaa myös metsän mytologista puolta. ”Metsä on suomalaisessa kulttuurissa tarkoittanut perinteisesti paikkaa, jossa normaalit lainalaisuudet ja ihmisyhteisön säännöt eivät päde. Siinä välissä on Lauri Tähkän ääni.” Torvinen arvioi, että musiikintekijät käyttävät metsäisiä elementtejä osin tietoisesti, osin tiedostamatta. Musiikintekijät saattavat tehdä metsältä kuulostavaa musiikkia, koska Suomessa on ollut tapana tehdä niin.” Artikkelissa on hyödynnetty Warner Music Finland Oy:n kustantamaa teosta Tapio Rautavaara: Kulkurin taival – kaikki levytykset 1946–1979 ja Metsäkustannuksen kustantamaa teosta Iskelmäkasvio, Spotifyja Youtube-palveluita sekä verkkosivustoja flashlyrics.com, fono.fi, genius.com, lyricfind.com ja musixmatch. Anna-Elena Pääkkölän mukaan luontoaiheisiin kappaleisiin rakennetaan usein myös niin sanottu iso tila. Koitan huutaa kadonneille heitä kuule en” Hieman monitulkintaisemmin asian ilmaisee Kauko Röyhkä & Narttu vuonna 1984 kappaleessa Metsä: ”En ole kunnossa, silti osun kivellä linnunpesään Muistan tän metsän ja oikopolun, jos se on auki enää” Uhkaavana paikkana metsä näyttäytyy muun muassa Eppu Normaalin kappaleessa Pahan puun metsä vuodelta 1982: ”Vihreä vaara houkuttaa, myötälettä pitkin helppo on kulkee syvemmälle ryteikköön hukuttaa pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee” Myös Teräsbetoni varoittaa kuuntelijaansa metsän vaaroista. Esimerkiksi Indica kaipailee menneeseen kappaleessaan Lapsuuden metsä vuonna 2005: ”Missä linna menneisyyden, metsä lapsuuden. Metsässä on metsän laki”, hän sanoo. ”Tehokkaimmin metsäaiheinen biisi tuo metsäisyytensä esille, jos siinä on sekä metsään liittyvä teksti että metsäinen sointi”, hän sanoo. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. ”Ainakin suomalaisessa ja norjalaisessa metallimusiikissa metsät, lumi, pakkanen ja pimeys muodostavat kokonaisuuden, johon usein vielä lisätään vähän susia, karhuja ja revontulia. com
Siinä metsä edustaa voimaa: ”Väkevänä niin kuin metsä, syntyvänä niin kuin kevät, kauniina niin kuin kesäyö, lupaan olla aina tässä tuulessa hyytävässä” Kiiskisen mukaan metsä kuuluu tuulen, lehtien, oksien ja juurten ohella niihin sanoihin, joihin liitetään populaarimusiikissa poikkeuksellisen vahvoja mielikuvia. ”Metsässä on niin paljon voimaa. Metsäisiä ovat myös monet hänen omat kappaleensa. Kiiskinen on sanoittanut esimerkiksi Lauri Tähkän Väkevänä kuin metsä -kappaleen. Iro Haarla: Karhuntanssi Kalle Kalima: Metsäryhmää KAMA Kollektiv: Korpi Laura Annika Quartet: Metsä Aki Rissanen: Kuusikko LASTENLAULUT: Kas metsämökin ikkuna Metsän laulajaiset Mörri-möykky Oravan pesä Pieni tytön tylleröinen JOULULAULUT: Oi kuusipuu Tonttu Sylvian joululaulu Joulu metsämaille saapui Metsän joulu ”METSÄSSÄ ON NIIN PALJON VOIMAA” KU VA A .J . Jos sen ottaa pois, kaikki jää roikkumaan ilmaan”, hän sanoo. SA VO LA IN EN Metsälehti Makasiini 27 9006_.indd 27 9.12.2021 15.16. LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Timo Kiiskisen kynästä on syntynyt metsäisiä kappaleita muun muassa Vesa-Matti Loirille, Anna Puulle ja Lauri Tähkälle. ”Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja olin lapsena niin luonnon ympäröimä, että metsä tulee sanoituksiin jostain alitajunnasta. Lopulta sitä kasvaa itse metsää.” Omaa suhdettaan metsään Kiiskinen kuvaa ristiriitaiseksi. ”Joskus se on pelkkää ajattelemista ja laulujen tekemistä, mutta toisaalta 80 lauluntekijää sadasta miettii vain sitä, mitä kaupungissa tapahtuu. Metsä on minulle tutkimaton paikka, ja kaikki tutkimaton on vähän pelottavaa.” Toisaalta Kiiskinen sanoo hakevansa koko ajan yhteyttä luontoon. Kiiskinen ei kuitenkaan miellä käyttävänsä metsäisiä elementtejä kovin tietoisesti. ”Tunnen metsää kohtaan ehkä hieman pelkoa. Metsä on sanoituksissani tapahtumapaikka. Ihmiset eivät ole kovin tietoisia siitä, että todellisuudessa kaikki tapahtuu metsässä, pellolla, kalliolla, kallion sisässä tai rannalla. Siinä mielessä olemme koko ajan luonnon kämmenellä.” ”Väkevänä niin kuin metsä, syntyvänä niin kuin kevät, kauniina niin kuin kesäyö, lupaan olla aina tässä tuulessa hyytävässä” KLASSINEN MUSIIKKI: Uuno Klami: Metsänhaltija Leevi Madetoja: Metsän kuninkaalle Erkki Melartin: Hiljainen metsä Oskar Merikanto: Huolissaan huokaileva Jean Sibelius: Puusarja, Tapiola KANSANMUSIIKKI: Maria Kalaniemi: Erämorsian Kaustisen Purppuripelimannit: Metsä-marssi Niekku: Helise heliä metsä Värttinä: Kelo Tuonne taakse metsämaan (trad.) JAZZ: Hot Heros feat. Metsän voi toki kaataa, mutta se on vain väliaikainen ratkaisu. Luulen, että se tulee jostain alitajunnasta
”EHDOTUKSIA TULEE JOKA SUUNNALTA” Teemu Seppä toivoo, että EU:ssa voitaisiin sopia yhteisistä metsätavoitteistakin, mutta jättää keinot kansalliseen harkintaan. » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9007_.indd 28 9.12.2021 15.55
EU:sta on vyörynyt metsäaloitteita viime aikoina runsaasti. Ongelmallista on, että esityksiä ei ole keskenään juuri koordinoitu, Teemu Seppä maaja metsätalousministeriöstä toteaa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ›› Metsälehti Makasiini 29 9007_.indd 29 9.12.2021 15.55
Lisäksi kriteerit edellyttävät niin sanottua ilmastohyötyanalyysiä kaikilta yli 13 hehtaarin suuruisilta metsätiloilta. Seppä ei pidä lopputulosta Suomen metsätalouden kannalta kovin dramaattisena, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. ”Metsäisten EU-aloitteiden vyöry on ollut niin kova, että olen käytännössä työskennellyt edelleen EU:n metsäasioiden parissa.” Seppä edustaa Suomea erilaisissa EUja kansainvälisissä prosesseissa, joissa käsitellään metsäkysymyksiä. Kansainvälisiä metsäasioita käsitellään paitsi sisäisesti maaja metsätalousministeriössä myös eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken. ”Voi olla, että metsäteollisuus alkaa jossain vaiheessa maksaa enemmän taksonomian mukaisista puista.” iin siinä kävi”, toteaa maaja metsätalousministeriön kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä. Yksittäisellä metsätilalla harjoitettava metsätalous ei kriteerien mukaan esimerkiksi olisi kestävää, jos tilalle ei ole laadittu mallin mukaista metsäsuunnitelmaa. ”Metsänomistajan täytyisi osoittaa, että metsätalous on tuottanut metsätilalla enemmän ilmastohyötyjä sen jälkeen, kun luokittelujärjestelmä otettiin siellä käyttöön kuin ennen sitä. Sepän mukaan varsinkin ilmastohyötyanalyysiin liittyy haasteita. Suomi päätyi lopulta äänestämään ilmastokriteerejä vastaan, ja samoin teki puolet EU-maista. Riittävän moni maa ei kuitenkaan vastustanut kriteereitä, joten ne astuvat voimaan vuoden 2022 alusta. Varsinkin metsäalalla ollaan sitä mieltä, että komissio puuttuu kriteereissä metsätalouden osalta liikaa kansalliseen päätöksentekoon. Tällä hetkellä Seppää työllistää varsinkin Euroopan komission valmistelema kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli niin sanottu EU-taksonomia. 30 Metsälehti Makasiini 9007_.indd 30 9.12.2021 15.55. Työyksikkö vaihtui, mutta EU-asiat seurasivat perässä. Suomen linjaukset valmistellaan useissa eri kokoonpanoissa. Kriteerien noudattaminen on periaat» VAIKUTTAJA Tällä hetkellä Teemu Seppää työllistää varsinkin Euroopan komission valmistelema kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä. Suomessa tunteita on herättänyt komission ehdotus luokittelujärjestelmän ilmastokriteereiksi. Ei se mahdotonta ole, mutta nostaa toiminnan vaikeusastetta.” Vaikutuksia puukauppaan. Hänen oli tarkoitus siirtyä muutama vuosi sitten EU:n metsäasioiden parista muiden kansainvälisten metsäasioiden pariin, mutta toisin kävi. Tavoitteena on luoda kriteerit sille, millaiset sijoituskohteet ovat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä
Tarkoitetaanko sitä, että metsätaloutta ei saa harjoittaa turvemailla vai sitä, että metsätaloutta saa harjoittaa, kunhan kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi siihen, että hakkuut tehdään talvella?” Sikäli tilanne on Suomessa kuitenkin hyvä, että meillä on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-palvelu. ”Voi olla, että metsäteollisuus alkaa jossain vaiheessa maksaa enemmän taksonomian mukaisista puista.” Kriteerit monitulkintaisia Sitä, miten ilmastokriteerit lopulta vaikuttavat Suomen metsätalouteen, on vaikea ennakoida. Ministeriössä odotetaan edelleen komission vastauksia siihen, mitä kriteerit käytännössä tarkoittavat. Käytännössä taksonomia ei ole kaikille vapaaehtoista. ”Merkittävä osa suomalaisesta puunhankinnasta on raportointivelvollisuuden piirissä, ja tulevaisuudessa entistä pienemmät yritykset ovat raportointivelvollisia”, Seppä arvioi. Hän mainitsee esimerkkinä kirjauksen, jonka mukaan metsätalous ei saa heikentää sellaisia maita, joiden hiilivarasto on suuri. ”Kriteerit ovat monitulkintaisia. TEEMU SEPPÄ MAA ja metsätalousministeriön kansainvälisten asiain neuvos 48 vuotta SYNTYNYT Helsingissä, asunut Kannonkoskella ja Nurmijärvellä, asuu Espoossa METSÄNHOITAJA ja filosofian maisteri TYÖSKENNELLYT myös ympäristöministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa VAIMO ja kaksi lasta HARRASTAA talonrakennusta, luonnossa liikkumista, lukemista ja kielten opiskelua teessa vapaaehtoista, joten suomalaisten metsätalouden harjoittajien pitää päättää, otetaanko ne käyttöön vain ei. Luokittelujärjestelmässä linjattiin jo vuonna 2019, että esimerkiksi suurten metsäteollisuusyritysten pitää jatkossa raportoida, miten suuri osuus niiden hankkimasta puuraaka-aineesta tulee sellaisista metsistä, joita on hoidettu luokitusjärjestelmän mukaisesti. Yritysten raportointivelvollisuus ei vielä tarkoita sitä, että metsänomistajien pitäisi alkaa noudattaa ilmastoja ympäristökriteerien mukaista metsätaloutta. ”Jos metsänomistajilla on kiinnostusta alkaa harjoittaa taksonomian mukaista metsätaloutta, täytyy miettiä, voisiko Metsään.fi-palvelua muokata siihen ›› Metsälehti Makasiini 31 9007_.indd 31 9.12.2021 15.55. Se voisi johtaa siihen, että yksityinen raha ei ohjautuisi suomalaiseen metsäteollisuuteen, vaan jonnekin muualle. ”Puhutaanko tässä turvemaista. Komissio tuskin itsekään tietää, miten niitä pitäisi tulkita”, Seppä sanoo. Käytännössä kuluttajien ja rahoitusalan toimijoiden voi kuitenkin olla vaikea ymmärtää, miksei suomalainen metsätalous olisi luokittelujärjestelmän mukaisesti kestävää. Tämä ei ole vapaaehtoista, vaan tulee osaksi EU:n lainsäädäntöä
”Nykyiselle komissiolle on tyypillistä, että metsiin liittyviä ehdotuksia tulee vähän joka suunnalta. Komissio ei ole vielä tehnyt esitystään ympäristökriteereistä, mutta sen asettama työryhmä sai oman esityksensä valmiiksi elokuussa. Meillä on totuttu siihen, että metsät ovat monikäyttöisiä – samassa metsässä tuotetaan puuta ja il”Tämä ei siis vielä ole komission ehdotus, mutta kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa.” ”Meillä on totuttu siihen, että metsät ovat monikäyttöisiä”, Teemu Seppä sanoo. Sepän mukaan jo sen, että maa toimii lulucf-asetuksen mukaisesti, pitäisi metsänielun osalta riittää takaamaan, että tavoitteeseen päästään. Esimerkiksi luokittelujärjestelmän osalta kyse on siitä, että muissa maissa metsäpuoli ei pääse yhtä helposti ääneen kuin Suomessa, sillä vastuuministeriönä asiassa on valtiovarainministeriö. Yksityisiä suojelualueita on vähemmän. Se on ongelmallista, sillä ehdotukset eivät ole keskenään kovin hyvin koordinoituja.” Jatkoa seuraa Vielä valmisteilla olevat, myöhemmin käsittelyyn tulevat kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ympäristökriteerit voivat vaikuttaa metsänomistajiin nyt käsiteltäviä ilmastokriteerejä enemmän. Esityksessä linjataan myös, että ko32 Metsälehti Makasiini 9007_.indd 32 9.12.2021 15.55. Metsät jaetaan työryhmän esityksessä kolmeen eri luokkaan: vierasperäisiin viljelymetsiin, kotoperäisiin viljelymetsiin ja luonnonmukaisesti hoidettuihin metsiin. Vaikka metsäpuolella huolia olisikin, ne eivät kantaudu niihin pöytiin, joissa asiaa käsitellään.” Sepän mukaan keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle, mikä on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ja ns. lulucf-asetuksen eli maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskevan asetuksen suhde. Suomalaiset metsät sopivat Sepän mukaan parhaiten keskimmäiseen luokkaan eli kotoperäisiin viljelymetsiin. Suomi ei ole vielä ottanut kantaa esitykseen, mutta Seppä sanoo pitävänsä henkilökohtaisesti monia kriteerien sisältämiä kohtia omituisina. Luokittelujärjestelmän ilmastonmuutoksen hillinnän kriteerien tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eli sen, että ilmasto ei lämpene yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. mastohyötyjä ja virkistäydytään.” Sitä vastaan, että yksityismetsänomistajan pitäisi suojella viidennes metsäalastaan, puhuu Sepän mielestä myös se, että meillä suojelumetsät ovat usein siirtyneet valtiolle. Sepän mukaan tilanne ei ole niin yksinkertainen. » VAIKUTTAJA suuntaan, että se vastaisi kriteereistä nouseviin kysymyksiin.” Koordinoinnille tarvetta Ulkopuolisesta saattaa näyttää siltä, että Suomi jää EU:ssa metsäisine mielipiteineen yksin. ”Lähestymistapa ei mielestäni sovi suomalaisille eikä muillekaan eurooppalaisille metsille. Suomessa yhteistyö toimii, mutta monessa maassa hallinnon väliset rajat ovat niin korkeat, että yhteistyön rakentuminen on hidasta. ”Taksonomia-kysymys on virkamiesurani aikana ensimmäinen, jossa metsäsektoriin niin vahvasti vaikuttava säädös on valtiovarainministeriön vetovastuulla. Kotoperäisiltä metsiltä vaaditaan esimerkiksi, että 20 prosenttia metsälön alasta olisi suojeltava
Sepän mielestä ei, sitä varten on olemassa metsästrategia. Kasvatettavia puulajeja tulisi lähtökohtaisesti olla kolme, joista kaikkien osuus tulisi olla vähintään 20 prosenttia. Tämä koskisi sellaisia peltoja, jotka on raivattu vuoden 2020 jälkeen. Voi tietysti sanoa, että kesällä esitelty EU:n metsästrategia ei tältä osin ole aivan toiveiden mukainen, mutta se on se työkalu, joka meillä on käytössä.” EU:n yhteisen metsäpolitiikan laatiminen ei Sepän mukaan olisi enää edes mahdollistakaan. Sellainen naudanliha, jonka tuottamiseen on käytetty metsästä pelloksi raivatulla pellolla kasvatettua rehua, ei kelpaisi markkinoille – kuten eivät myöskään pellon tieltä hakatut puut. toperäisiin viljelymetsiin tulisi säästöpuiden avulla saada lahopuuta 20 kuutiometriä hehtaarille. Tämä tarkoittaisi sitä, että hakkuissa tulisi hehtaarille jättää säästöpuiksi 30 täysikäistä puuta tai kymmenen prosenttia puuston tilavuudesta. Lisäksi tulisi harjoittaa eri-ikäismetsätaloutta. ”On helppo maalailla piruja seinille, mutta iso kuva on kuitenkin se, että maapallon väestö kasvaa kaikkien ennusteiden mukaan rajusti. ”Yksityiskohtainen metsätaloustoimien sääntely puuttuu, mutta nythän pöydällä on useampikin ehdotus, joissa ollaan juuri sellaisia kriteerejä esittämässä. Kovin paljon sellaista metsätalouteen liittyvää ei Sepän mukaan enää ole, mihin EU ei jollain tavalla vaikuttaisi. Jos Maaja metsätalousministeriön ikkunasta näkyy Helsingin tuomiokirkko. Toisin kuin luokittelujärjestelmän, sen noudattaminen ei ole vapaaehtoista. Ne tarkentuvat, kun jäsenmaat ja EU-parlamentti alkavat käsitellä komission ehdotusta.” EU:n vaikutus suuri EU:ssa työstetään tällä hetkellä myös niin metsästrategiaa, biodiversiteettistrategiaa, lulucf-asetusta kuin uusiutuvan energian direktiiviäkin. Pitäisi löytää tasapaino sen suhteen, että voidaan asettaa metsiinkin kohdistuvia yhteisiä tavoitteita, mutta tulisi voida kansallisesti päättää ne keinot, joilla tavoitteisiin päästään.” Käsitteet haltuun Mitä Seppä sanoisi metsänomistajalle, joka miettii kannattaako EU:n metsäsääntelyn lisääntyessä metsää omistaa, ostaa lisää vai myydä. ”Metsästrategian tarkoitus tulisi olla varmistaa, että erilaiset metsiin liittyvät muiden sektoreiden aloitteet ovat keskenään johdonmukaisia ja järkeviä myös metsäsektorin näkökulmasta. Avohakkuut eivät olisi kiellettyjä, mutta hakkuualan enimmäiskoko olisi lehtimetsissä hehtaari ja havumetsissä kolme hehtaaria. EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, mutta metsiä sivutaan monessa yhteydessä. ›› Metsälehti Makasiini 33 9007_.indd 33 9.12.2021 15.56. Pitäisikö EU:lla olla yhteinen metsäpolitiikkakin. Metsien tilan heikentymisen osalta kyse on siitä, että toimijoiden pitää pystyä puutuotteiden osalta osoittamaan, ettei metsätalous ole aiheuttanut metsien tilan heikentymistä. Tavoitteena on, että markkinoille tulisi EU:n sisällä vain maataloustuotteita, jotka eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa. Jatkossakin tarvitaan siis uusiutuvia raaka-aineita. Metsäkato koskee lähinnä maataloutta. ”Tämä ei siis vielä ole komission ehdotus, mutta kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa.” Metsäkato kuriin Toinen suomalaisen metsätalouden näkökulmasta merkittävä aloite on Sepän mukaan metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä koskeva lainsäädäntöehdotus. ”Tällä hetkellä metsien tilan heikentymistä tarkastelevat kriteerit ovat yleisellä tasolla. Jo olemassa olevat ilmaston, ympäristön ja uusiutuvan energian lainsäädännöt eivät häviäisi mihinkään
Hänen valittiin hiljan YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n Euroopan metsätalouskomission johtokuntaan. ”Kansainväliset asiat tarkoittavat siinä yhteydessä muita kuin EU-asioita eli lähinnä YK:n metsäasioita”, Seppä kertoo. Entä se Sepän varsinainen työ, joka on jäänyt hieman EU-asioiden varjoon. Kansainvälisissä tehtävissä häntä kiehtoo se, että niissä pääsee tapaamaan sekä erilaisia ihmisiä että erilaisia metsiä. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva 34 Metsälehti Makasiini 9007_.indd 34 9.12.2021 15.56. Aloitin yliopisto-opinnot Itä-Aasian tutkimuksella. Näkisin, että metsänomistajien ja metsäsektorin ei siltä osin tarvitse olla huolissaan.” Se on Sepän mukaan kuitenkin selvää, että Suomessakin kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota metsätalouden luonnonhoitoon, suojellaan enemmän metsiä ja metsitetään soveltuvia alueita. » VAIKUTTAJA ei puuta voida käyttää, niin mitä sitten. ”Se on merkittävää työtä siinä mielessä, että siinä mietitään, mikä voisi olla metsien ja metsäsektorin rooli yhteiskunnassa ja samalla selvennetään erilaisia käsitteitä ja parannetaan tietopohjaa metsistä.” Seppä on työskennellyt maaja metsätalousministeriössä vuodesta 2007, pitkälti koko virkamiesuransa EU:n metsäkysymysten parissa. ”Koulutukseltani olen alun perin filosofian maisteri. Kansainvälisyys näkyy myös Sepän koulutustaustassa. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut metsistä, joten vuonna 2000 aloin opiskella metsätieteitä.” l Teemu Seppä edustaa Suomea erilaisissa EUja kansainvälisissä prosesseissa, joissa käsitellään metsäkysymyksiä
›› SAHA KÄYNTIIN S. 40: Pakkasesta suvikeliin ›› TUTKIMUS S. ›› PERINTÖMETSÄ Näin valtuutat SIVU 48 PIKATESTI Otsalampun kanssa raivaamaan s. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 42: Satelliitti löytää metsäpalot ›› ALLAKKA S. 43: Riesaa ja riemua pihapuista ›› KYSY POIS S. 36: Mitä metsänhoito maksaa. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 47 SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 35 9009_.indd 35 9.12.2021 15.25. 44: Voiko viljelytiheydestä tinkiä
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9010_.indd 36 9.12.2021 16.26. Jatkuvatoiminen mätästyskone on korvaamassa kaivinkoneet metsämaan muokkauksessa
”Hienojakoisilla, kosteahkoilla mailla taimi kasvaa laikkumättäässä paremmin kuin kääntömättäässä”, tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Ne saavat taimettua luontaisesti”, metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Ensolta sanoo. Hintaa kertyy 1 300–1 500 euroa hehtaarilta. Kaivinkonemuokkauksessa kannattaa suosia kääntömätästystä. Voisiko taimia istuttaa nykyistä vähemmän. Uotilan mukaan männyllä 1 200 tainta on liian vähän. 9 kysymystä Mitä metsänviljely maksaa. Kuivahkot kasvupaikat voi yleensä kylvää männyn siemenillä. ”Omatoiminen voi ajoittaa työn varhaiskevääseen, jolloin maaperän kosteus varmistaa kylvön onnistumista.” Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes muistuttaa, että hienojakoisilla savija hiesumailla kylvö on epävarmaa, koska pintarouta eli rouste nostaa pienet taimet usein maasta. ”Uudistusaloilla olevat pienialaiset, veden vaivaamat painanteet voi jättää muokkaamatta. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan varhaisperkaus maksoi viime vuonna keskimäärin 377 euroa hehtaarilta. ”Männylle sopivat osat aukoista voi kylvää samalla, kun muut osat istutetaan kuuselle.” Stora Enson Kuusniemi katsoo, että istutustiheyden alentamista riskittömämpi keino säästää istutuskuluja onkin käyttää yksivuotiaita taimia. Tätä moni harkitsee. Lähes puolet nykyisen ohjeen mukaan istutettavista taimista (1 800/ha) korjataan ensiharvennuksessa, mikä ei ole taloudellisesti houkuttelevaa. Siinä ei synny kuoppia, eikä maata paljasteta yhtä paljon kuin laikkumätästyksessä, joten lehtipuuvesakkoa syntyy vähemmän. Myös kuusista voi tulla liian oksikkaita, ellei luonnontaimia tulekaan istutustaimien sekaan.” Varpu Kuutin mukaan istutustiheyttä voi turvallisesti alentaa 1 600 taimeen hehtaarilla. METSÄNHOIDON KUSTANNUKSISTA Metsänhoito ostopalveluina on kallista, mutta fiksusti toimien kustannukset voi pitää kurissa. ›› Metsälehti Makasiini 37 9010_.indd 37 9.12.2021 16.26. Muokatuille uudistusaloille syntyy käytännössä aina luonnontaimia, jotka voisivat täydentää istutustaimikkoa. Säästö kaivinkonetyöhön verraattuna on 30–40 prosenttia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 Hyvin muokatussa maassa yksivuotiaat taimet menestyvät yhtä hyvin kuin kalliimmat kaksivuotiaat taimet. Tapion metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutin mukaan kylvö on helppo tehdä itsekin. Laskennallinen säästö olisi noin 300 euroa hehtaarilla, jos istutustiheys alennettaisiin 1 200 taimeen. Kaivurimätästyksen voi usein vaihtaa halvempaan, jatkuvatoimiseen laikkurimätästykseen, joka yleisesti tunnetaan Bräcke-mätästyksenä. ”Näin harvana kasvava puusto kehittyisi oksaiseksi. Koneellisesti tehtynä kylvön hinta on vajaa puolet istuttaen tehdyn viljelyn hinnasta. Jos uusi metsä perustetaan kylväen, viljely maksaa noin 600 euroa hehtaarilta. ”Ne ovat edullisempia kuin kaksivuotiaat ja menestyvät yhtä hyvin.” Mitä varhaisperkaus maksaa. Hinta sisältää kaivinkonemätästyksen, 1 800 kuusentainta ja istutustyön. Hintavaihtelu on suurta riippuen erityisesti työn ajoituksesta. Miten viljelyssä voi säästää
Kun taimikkoon mennään ajoissa, sen saattaa saada kuntoon reilulla 400 eurolla hehtaarilta. Sama sääntö pätee kaikkeen taimikonhoitoon. Miten perkauksesta voi säästää. Tärkeintä on tehdä varhaisperkaus ajallaan, siis viisi vuotta istutuksen jälkeen, mieluummin vähän liian aikaisin kuin myöhään. Näin ne saavat etumatkaa vesakkoon, mikä vähentää perkaustarvetta. Lehtipuiden uudelleen vesominen ei todellisuudessa ole merkittävästi suurempaa kuin kesäperkauksen jälkeen.” Mitä taimikonhoito maksaa. Mistä voi säästää taimikonhoidossa. 5 6 7 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9010_.indd 38 9.12.2021 16.27. Hinta vaihtelee olosuhteiden mukaan todella paljon. Koneellinen harvennus ja korjuu energiapuuksi voi parhaimHaitallista lehtipuustoa muodostuu vähän, kun maa muokataan niukasti kivennäismaata paljastaen. Kun työ viivästyy, se myös vaikeutuu. Hirveimmillään hinta kipuaa jopa 1 000 euroon. ”Silloin taimet näkyvät ja raivaussahatyö on jopa 30 prosenttia nopeampaa Varhaisperkaukseen kuluu noin kolmannes vähemmän aikaa, kun työ tehdään lehdettömään aikaan. Jos taimikko alkaa olla kymmenmetristä vitelikkoa, sen harventaminen raivaussahalla ei enää ole taloudellisesti järkevää. ”Keskimäärin hehtaarin raivaamisen kuluvan työajan menekki kasvaa puolesta tunnista tuntiin jokaista taimikonhoitoa lykättyä vuotta kohti”, Karri Uotila sanoo. Jos varhaisperkaus on jäänyt tekemättä ja istutuksesta on jo toistakymmentä vuotta, raivaajan edessä voi olla läpitunkematon vesakkomuuri. Tällöin lehtipuuvesakkoa syntyy vähän ja perkaustyö on edullista tai sitä ei ehkä tarvita lainkaan. Uotilan mukaan varhaisperkaukset kannattaa tehdä alkukeväällä tai loppusyksystä, kun vesakko on lehdetöntä. Vesakon syntymistä voi hidastaa käyttämällä muokkaustapoja, jotka paljastavat maata niukasti. Kasvatettavaksi joudutaan valitsemaan vähäarvoisia ja ylitiheyden riuduttamia puita. Työ on hidasta ja maksaa jopa 1 000 euroa hehtaarilta. Taimet kannattaa istuttaa heti hakkuuta seuraavana keväänä. kuin kesällä. Kun taimikko harvennetaan viimeistään viiden metrin pituusvaiheessa, poistettava lehtipuusto on vielä melko pientä, joten työ sujuu edullisesti eikä taimien kasvukaan ole vielä häiriintynyt. Se voi tuoda säästöä varhaisperkauksen kustannuksiin. Kun perkaus viivästyy vuodella, kustannukset kohoavat noin kymmenen prosenttia. Varmin tapa pitää taimikon ja nuoren metsän hoitokulut kurissa on tehdä työt oikeaan aikaan: varhaisperkaus viisi vuotta istutuksesta ja taimikon harvennus, kun taimet ovat viisimetrisiä, siis eteläisen Suomen istutusaloilla noin 10 vuotta istutuksen jälkeen. Mielenkiintoista on, että parhaaseen tuloksen johtava taimikonhoito on usein edullisinta
Kannattaako metsää hoitaa. l Asiantuntijat suhtautuvat varauksella hehtaarille istutettavien taimien määrän voimakkaaseen vähentämiseen. Tällöin viljelyyn sijoitetulle summalle lasketaan korkoa korolle kiertoajan loppuun ja tuloa verrataan silloin saataviin päätehakkuutuloihin. Avohakkuiden vastustajat perustelevat viljelyn epätaloudellisuutta käyttämällä laskelmissa korkeaa korkotasoa ja pitkiä kiertoaikoja. 9 8 5 10 25 20 15 30 35 40 45 50 55 Metsälehti Makasiini 39 9010_.indd 39 9.12.2021 16.27. Metsätalouden katetuotto on siis hyvä, joten panostus puuntuottamiseen takaa runsaat puunmyyntitulot. Tällä tapaa monet puuntuottajat perustelevat metsätaloutensa kannattavuutta. Paljon mutkikkaammaksi matematiikka käy pohdittaessa, kannattaako metsähehtaarin viljelyyn sijoittaa 1 500 euroa. Jos aika tai taito ei riitä metsänhoitotöiden organisointiin, metsänhoitoyhdistykset tai metsäyhtiöt järjestävät työt ja tekijät omistajan puolesta. millaan tuottaa myyntituloja saman verran kuin tiheikön kunnostus maksaa. Hakkuukertymät ja niitä vastaavat runkohinnat ovat viitteellisiä. Tällöin työ yleensä maksaa hieman enemmän. Vallitsevan käsityksen mukaan metsänviljelystä alkava puuntuotanto kannattaa suunnilleen kolmen prosentin reaalikorolla. METSÄNHOIDON KUSTANNUKSET JA TULOT VUOSI NOLLA: Metsänviljely yhteensä 1 178 e/ha -mätästys 422 €/ha -istutus 756 €/ha VUOSI 5 Varhaisperkaus 392 €/ha VUOSI 10 Taimikonhoito 490 €/ha VUOSI 25 Ensiharvennus, 900 €/ha Puuta korjataan 60 kuutiota, 15 €/kuutio VUOSI 40 Toinen harvennus 2 500 €/ha Puuta korjataan 100 kuutiota, 25 €/kuutio VUOSI 55 Päätehakkuu 17 400 €/ha Puuta korjataan 300 kuutiota, 58 €/kuutio VUODET 0–55 YHTEENSÄ Tulot 20 800 €/ha Metsänhoitokulut 2 060 €/ha HINNAT Luonnonvarakeskuksen tilastosta, kuvaavat yksityismetsien kuluja viime vuonna. ”Olennainen osa kannattavuutta on sadonkorjuu. Tuloksen ratkaisee käytettävä korkotaso ja oletettu kiertoajan pituus. Se kuvastaa viljelyyn sijoitetusta panoksesta saatavaa tuottoa. ”Kun metsänviljelyyn sijoitetaan noin 1 500 euroa, on epäjohdonmukaista tinkiä taimikon hoidosta ja vaarantaa viljelyn tulokset”, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta. Kuka tekee edullisimmin. Tehokkaan puuntuotannon kulut ovat reilut kymmenen prosenttia metsän tuotosta. Edistyneen amatöörin tahdilla hehtaarin taimikon varhaisperkaa parissa kolmessa päivässä, oikea-aikaiseen taimikonhoitoon kuluu ehkä päivä enemmän. Taloudellisessa mielessä hakkuukypsä puusto kannattaa uudistaa ja sen jälkeen laittaa uutta metsää kasvamaan”, Kari Kuusniemi toteaa.. Tämä edellyttää, että metsänomistaja tuntee metsänsä hoitotarpeet ja töiden hintatason ja tietysti myös sitä, että työhön on tarjolla luotettava lähimetsuri. Eniten säästää, jos tekee metsänhoitotyöt itse. Todennäköisesti toiseksi edullisinta on teettää työt luotettavaksi tunnetulla ”oman kylän” metsuriyrittäjällä
Sahassa voi käyttää talviasentoa, kun lämpötila on viisi astetta plussalla tai siitä kylmempää”, kertoo tekninen päällikkö Mikael Gorski Stihliltä. SAHAAJAN kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtuminen paitsi vaatetuksessa myös moottorisahan asetuksissa. Moottorisahan talvikäytössä on huomioitava, että ilmanottoaukot ja -ritilät voivat kerätä jäätä niin bensakuin akkusahoissa. ”Talvisarjalla suljetaan KUN TALVI TULEE Moottorisaha toimii pakkasellakin, kunhan muistaa talviasennon ja oikeanlaisen polttoaineen. Sahaa on puhdistettava säännöllisesti säällä kuin säällä. Aurinko on kevään, kesän ja syksyn merkki, lumihiutale tarkoittaa sahan talviasentoa. Lämpötilojen muuttuessa tärkeintä on tarkistaa, että sahan ilmanotto on joko talvitai kesäasennossa olosuhteista riippuen. Ammattisahapuolelta löytyy ruiskumoottorimalleja, joiden ilmanottoa ei tarvitse kääntää talviasentoon. SA M I KA RP PI N EN OSA 8 TALVIJA KESÄASETUKSET 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 9011_.indd 40 9.12.2021 15.40. Myöskään akkusahojen ilmanotossa ei toistaiseksi ole erillistä talvitai kesäasetusta. Useimmissa sahoissa on tähän tarkoitukseen muovinen läppä tai luukku, johon on merkitty esimerkiksi aurinko ja lumihiutale. ”Pahin keli sahan kaasuttimen jäätymiseen on nollan tuntumassa. SE PP O SA M U LI TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Niin moottorikuin raivaussaha kannattaa kääntää talviasetukselle jo silloin, kun lämpötila alkaa laskea lähelle nollaa. Sopivaa polttoainetta ja öljyä Talviasennon lisäksi sahauksessa voi tarvita erillistä talvisarjaa, jos lumi on pakkaskelillä oikein pöllyävää ja pyrkii tukkimaan moottorin ilmanottoaukot
Akkusahat. Silloin moottori saa riittävästi ilmaa ja polttoainetta. Metsälehti Makasiini 41 9011_.indd 41 9.12.2021 15.40. Jos talviseen metsään lähtee akkusahan ja parin vara-akun voimin, vara-akut kannattaa säilyttää autossa lämpöä eristävässä tilassa, esimerkiksi styrox-laatikossa. Gorski muistuttaa, että kosteus ei sovi yhteen sähkövirran kanssa. l Talvija kesäasentoa säätelevä läppä on tavallisesti merkitty sahaan aurinko ja lumihiutale -tunnuskuvin. Lisävarusteet. Myös teräketjuöljyn laatua kannattaa pohtia, jos sahaa käyttää oikein kylmällä ilmalla. Sahoja tulee säilyttää vaakatasossa ja mahdollisimman kuivassa tilassa.. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA PÄÄTTYY. SA M I KA RP PI N EN lee muistaa, että polttoaineista myydään vuodenajan mukaan kesäja talvilaatuja. Sahaan kiinnitetään lämmin akku. Sahan hankinta. Akkusahan pakkaskäytössä oleellisinta ovat akkujen latausja säilytyslämpötilat. Talvija kesäasetukset noin puolet sahan ilmanotosta. Polttoaine on se, joka jäähdyttää mäntää.” Entä sitten, kun sahaukseen tulee pidempiä taukoja. Viimeinen tankillinen ennen taukoa kannattaa joka tapauksessa sahata paremmin säilyvällä pienkonebensalla. Kuluvat osat ja huolto . Jos sahaan sekoittaa omia polttoaineseoksiaan mittaribensasta ja öljystä, tuPöllyävän pakkaslumen aikaan sahan ilmanottoaukkojen päälle tulee kiinnittää talvisarja. ”Niin laturin kuin ladattavan akun tulee olla kuivia.” VUODENAIKOJEN VAIHTUESSA: SAHAN ilmanottoasetus kesätai talviasentoon (polttomoottorisahat) POLTTOAINE ja teräketjuöljytankkeihin kesätai talvilaatua VIIMEINEN käyttökerta ennen taukoa pienkonebensalla KAASUVAIJERIN vaihto tai voitelu (etenkin raivaussaha) AKUT ladataan ja säilytetään lämpimässä. ”Talviasentoa voi käyttää, kun lämpötila on viisi astetta plussalla tai siitä kylmempää.” KYLMÄLLÄ AKULLA EI KÄYNNISTY MYÖS akkusahaa voi käyttää pakkasella, mutta akku voi tyhjentyä kylmällä ilmalla nopeammin. Täyteen akut kannattaa ladata lämpimissä sisätiloissa. Tyypillisimmät viat . ”Hellekelillä sahalla ei pidä jurnuttaa, vaan moottorin SA M I KA RP PI N EN tulee antaa laulaa reippaasti. Akun tulee siis olla riittävän lämmin, kun sen iskee kiinni sahaan. Ne eivät jähmety kylmässä yhtä herkästi kuin mineraaliöljyt”, Gorski sanoo. Pienkonebensiini on varma valinta joka säällä. Talvisarja ja talviasetukset tulee myös muistaa poistaa, kun kelit taas lämpenevät”, Gorski sanoo. ”Talvella suositellaan käytettäväksi synteettisiä teräketjuöljyjä. Terät ja teräketjut. Bensa ja teräketjuöljy. Kuvassa ei ole virallinen talvisarja, mutta ilmastointiteippi hahmottaa talvisarjan ideaa. Polttoainekanavisto on silloin varmasti tyhjä”, Gorski kertoo. ” Tyhjennyksen jälkeen kannattaa käyttää sahaa niin kauan tyhjäkäynnillä, ettei se lähde enää käyntiin. Kaasu pohjassa Gorskin mukaan moottorisaha on suunniteltu niin, että sitä tulee käyttää reippaalla kaasulla niin talvella kuin kesällä. Äärilämpötiloissa korostuu myös se, että sahassa on laadukasta polttoainetta ja teräketjuöljyä. Sahavalmistajan säilytyssuositus on tankit tyhjinä. ”Kylmässä auton takakontissa yön yli ollut akku suojaa itseään eikä anna virtaa, jos sillä ryhtyy sahaamaan”, kertoo Stihlin Mikael Gorski
Se vastaa noin viittätoista prosenttia metsän kiertoajasta Eteläja Keski-Ruotsissa. Metsäpalojen satelliittihavainnointia on kehitetty 1990-luvulta saakka. polaarisääsatelliitteja. l MIKKO HÄYRYNEN Satelliitti tunnistaa palonalut Ja myös vähänkin isommat juhannuskokot. Jos kannot nostetaan uudistusalalta, taimikosta tulee hiilen nettositoja vielä nopeammin. ”Ojat voivat vaikuttaa vesistöjen tilaan enemmän kuin aikaisemmin on ajateltu”, sanoo tutkijatohtori Sari Holopainen. ”Satelliitilla voi havaita noin kymmenen neliömetrin kokoisen, riittävän kuuman palon.” Satelliitit havaitsevat myös terässulattoja ja muita voimakkaita lämmönlähteitä. Yleensä ylilennot ajoittuvat aamuyön sekä iltapäivän tunteihin. Brasiliassa tehdyssä kokeessa havaittiin kokko, jonka korkeus oli 1,8 metriä ja halkaisija 1,25 metriä. METSÄPALOJEN valvonta on yksi sääsatelliittien monista sovelluksista. Viime kesänä Suomessa mahdollisia palohavaintoja tuli 469, joista 114 koski Kalajoen suurpaloa. Mitä kuumempi, sitä pinta-alaltaan pienempi palo on mahdollista havaita. Suomessa hyödynnetään napojen kautta kulkevia ns. ”Satelliittien avulla palonalut voidaan havaita laajalta alueelta nopeasti. Varsinainen palolaskenta tehdään ohjelmistolla, joka etsii riittävän voimakkaita lämpötilapoikkeamia. Havaittavien palojen minimikoko riippuu lämpötilasta ja palon vaiheesta. Satelliitit lentävät Suomen yli päivittäin 6–8 kertaa. TAIMIKOSTA HIILENSITOJA 8–13 VUODESSA SUOMALAISTEN järvien vesi on muuttunut tummemmaksi ja näkösyvyys heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus. Kuvassa seuraavan sukupolven eurooppalainen Metop-SG-satelliitti. Syynä ovat metsäojien ja maatalouden aiheuttamat huuhtoumat. ES A TAIMIKKO kasvaa hiilensitojaksi jo 8–13 vuoden kuluttua avohakkuun jälkeisestä istutuksesta, ilmenee ruotsalaisen Linné-yliopiston tutkimuksesta. OJITUS ON TUMMENTANUT VESISTÖJÄ EE RO SA LA 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9012_.indd 42 9.12.2021 15.27. Niiden ratakorkeus on noin 830 kilometriä ja lentonopeus noin 7,4 km/s, eli tuntinopeutena runsaat 26 600 kilometriä. Mittalaitteet havaitsevat mahdolliset palot lämpötilan avulla, mutta vain pilvettömiltä alueilta. Vuonna 2024 laukaistaan eurooppalaisrahoitteinen seuraavan polven sääsatelliitti, jolloin palojen valvonta paranee entisestään.. Nyt käytettävät satelliitit ovat amerikkalaisia. Etenkin harvaan asutuilla alueilla menetelmästä on paljon etua”, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Janne Kotro kertoo
Narinan lisäksi seuraa maalin raapiintumista, lahoa ja sähkövikoja. Juuret ovat siirtäneet lahoa runkoon. Myrskysäällä tuuli riepottaa lehtiä ja neulasia joka koloseen. Jos topparirima sieltä harjan alta on unohtunut, reitti on vapaa myös välikatolle. Omalla tontillani kymmenen vuotta sitten, Tapani-myrskyn jälkitöissä, sähköveikot karsivat rajusti kuusen oksia. Eivätpä tulleet. Muutamassa vuodessa se on paksu juurenmötikkä ja talon perustuksissa on pore. Joku oksa tunkee tien päällekin, useiden manausten ja autonnaarmuuntumisen jälkeen joku sen oksan raatelee poikki. Sähkömiehet kyllä, tilausajan jälkeen, tulevat laskemaan langan. Juuren pinta on voinut vaurioitua tai se on tukehtumaisillaan liikaan tiiviyteen. Sama juttu, lahoriski kasvaa. Sähkölinjojen hoitajat tai omistaja itse on joutunut katkomaan isojakin oksia. Tai vesiputken sisään on kasvanut iso juurisykkyrä, joka tekee tukoksen ja aiheuttaa paljon harmia, jopa vesivahingon. Jos tonttinaapurit tilaavat myös ongelmapuidensa kaadon, voi saada pikkuisen alennusta, kun paikalletulokustannus jaetaan.. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9013_.indd 43 9.12.2021 15.30. Etenkin peltikaton harjapellin ja tiilikaton harjatiilen alle on neulasten kiva piiloutua. l Riesaa ja riemua pihapuista IHANAT PIHAPUUT » kaada ajoissa » istuta uusi ennakkoon JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. KUN KATSELEE SATA vuotta vanhoja valokuvia, huomaa, että lähes kaikki maalaistalot ovat selkeästi esillä – pihapuita on vähän ja ne ovat jonkin matkan päässä rakennuksista. Haravoinnista aiheutunutta suurta vaivaa valitellaan, mutta se on vielä pikku juttu. Ei ole. Aikaisempina aikoina sähköyhtiöillä oli ammattimetsureita kaatamassa riskipuita linjojen läheltä. Pieni ilmarako rakennuksen alapaarteen ja maanpinnan välissä täyttyy pikku hiljaa, ja kapillaarivesi pääsee imeytymään rakenteisiin. JUURET VASTA OVAT KAVALIA. Uusissa pihakuvissa on ihania istutuksia ja monenlaisia pikkupuita. Otin yhteyttä, että tulisitte kaatamaan puun, nyt se sai pahasti siipeensä. Myös savuhormin veto on parempi, jos tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan piipun pään yli. Isot oksat hankaavat kattoja, seiniä ja sähkölankoja. JOSKUS ON HARHALUULOA, että pihapuissa olisi jotakin arvokasta myytävää. Ympäristö ei anna tuulensuojaa. PIHAPUUN JUURIEN PÄÄLLÄ ja vieressä on tietysti kuljettu ja työskennelty vuosikaudet. Kuin huomaamatta joku pikku juurenpää tunkee itsensä talon kivijalkaan, viemäriputken liitokseen tai salaojaputken reikään. Kun puu kasvaa, painopiste nousee. Juurihan se siinä vaan tekee luonnollista pituusja paksuuskasvuaan, mikään ei pidättele. Ihan tasaiselle pihamaalle, vaikka se olisi asfaltoitu, nousee kummallisia pitkulaisia kohoumia. Täälläpäin ei heitä ole enää näkynyt. Puilla kun lämmitettiin, aina joku kipinä eksyi katollekin, ja kuiva roska on kuin ruutia. Siinähän se vieläkin keikkuu, kahden linjan välissä, tien vieressä. Myös tikkataulun kiinnikekoukku ja katkenneita tikkanuolen päitä. Päinvastoin, ison pihapuun poisto maksaa, helposti useita satasia. Yhtäkkiä on pari-kolmekymmentä vuotta hupsahtanut elämän kiireisiin, ja pihapuut ovat isoja ja karvaisia köriläitä. Puista varisevat lehdet, neulaset ja oksat olivat entisaikaisen pärekaton tai malkakaton tuhoajia ja vakavia tulipalon riskejä. Eipä se minua haittaakaan, kun se myrskyssä katkeaa, linjahan putoamista hidastaa. Katolla. Lahohan siitä ilahtuu. Niissä on hiekkaa, pyykkinarun ja linnunpöntön nauloja. Itsellä ei ole resurssia eikä uskallusta puuhun kajota. Myrsky kun saapuu, voi olla melkoista rytinää
Erityisesti männyn laatu kärsii taimivaiheen harvasta kasvatusasennosta. Jos haluaa nähdä, millainen tästä kuusesta tulee isona, pitäisi sen lähimmät naapurit poistaa. Kuvan kuusi voi hyvin olla sikermäkuusi Picea abies f. Uudistamiskustannukset pienenisivät, mutta onnistuisiko rehevillä kohteilla. Hyväkasvuiset naapurit tukahduttavat varjollaan helposti tällaiset hidaskasvuiset kuusimuodot. KUMMALLINEN KUUSI Tällainen omituinen kuusi (kuvassa) löytyi metsästä. » RIITTÄVÄ viljelytiheys riippuu ratkaisevasti puulajista. SEPPO VUOKKO VOIKO VILJELYTIHEYDESTÄ TINKIÄ. Luontainen lehtipuutäydennys houkuttelee puolestaan hirviä, jotka syövät Kuvan kuusi voi hyvinkin olla sikermäkuusi, joskin sen pääoksat ovat kovin lyhyet. KA RI PE N N AN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9014_.indd 44 9.12.2021 15.04. Eniten huomiota ovat herättäneet erilaiset kitukasvuiset kääpiömuodot, joille on annettu omia nimiä kuten pallokuusi ja kartiokuusi. Siinä suhteessa se muistuttaa jonkin verran pylvästai surukuusia. Taimitarhoissa lisätyille kuusimuodoille on annettu myös virallisia lajikenimiä kuten ”Mörkö” ja ”Peikko”. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Nimet kuvaavat ennen muuta puun yleismuotoa eivätkä ole tarkkarajaisia. Jo hyväkasvuisista puista löytää selviä eroja oksiston rakenteessa, neulasten asennossa ja vaikkapa kuoren värissä. Ne ovat kartiomaisia kääpiökuusia. Mitäpä jos viljelytiheyden laskisi 1 000–1 200 runkoon hehtaarilla. » KUUSEN ulkonäkö vaihtelee enemmän kuin minkään muun kotimaisen puulajin. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. glomerulans, vaikka sen pääoksat ovatkin kovin lyhyitä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Luontaisesti tulee lisäksi vähän havupuuntaimia ja koivua. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voisiko se olla sikermäkuusi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki
Pakkaskeleillä saha ei myöskään aina käy tyhjäkäynnillä. Riittävän varhainen harvennus minimoi korjuuvaurioita ja parantaa metsikön myrskynkestävyyttä samalla kun parhaiden puiden kasvu tukkipuiksi nopeutuu. Miten saan estettyä raivaussahan kaasun juuttumisen täysille kierroksille, talvikelillähän kaasu jumittuu usein. Mätästys, varhaishoito ja täydennyspuuston tarkka valinta (rauduskoivu ja mustikkatyypillä myös mänty) johtavat onnistuessaan Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla runsaspuustoiseen päätehakkuukuusikkoon, jonka arvoa lisää pieni määrä sekapuina kasvavia huippulaatuisia koivuja. Vuosikymmeniä mitattujen kasvatuskokeiden harventamattomilla ruuduilla runsas tuhat runkoa on säilynyt elossa – ja mikä parasta – kehittynyt tukkikokoon päätehakkuuseen mennessä. Laatunsa vuoksi vain kuiduksi kehittyvät puut voidaan vaihtaa rahaksi tässä ainokaisessa harvennuksessa. Olen kuullut, että metsurit suojaavat talvella kaasukahvan muovipussilla. Alhainen viljelytiheys edellyttää uudistamisvaiheessa tehokkuutta ja huolellisuutta, koska pelivaraa tuhoille ei ole. Suurin hyöty yhden harvennuksen taktiikalle syntyy tuhoriskin vähenemisestä. Auttaisiko se. Yksi harvennus, jossa runkoluku pudotetaan noin tasolle 800 kappaletta hehtaarilla, nopeuttaa järeytymistä ja lyhentää kasvatuksen kiertoaikaa parilla vuosikymmenellä. ›› mieluusti meheviä istutusmäntyjä. Koivikoissa kuuset voivat parantaa vaneripuun laatua varjostuksellaan. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ ›› 9014_.indd 45 9.12.2021 15.04. KARI MIELIKÄINEN RAIVAUSSAHAUKSEN PAKKASPULMAT. Puolet kuusista on näin ollen tuhoutunut päätehakkuuseen mennessä pääosin ylitiheyteen. On syytä muistaa, että koemetsiköiden tiheys on ollut taimikonhoidon jälkeen 2 500 kappaletta hehtaarilla. Tuttu metsuri neuvoi Maan kattavin markkinapaikka. Kuuset selviävät parhaiten hengissä aluskasvillisuuden kurituksessa. Harva istutusväli sopii parhaiten kuuselle monesta syystä
Voisiko siitä olla apua. Keinona voi olla vaikka kysyjän esittämä muovipussilla suojaaminen. Ongelman ratkaisuksi ehdottaisin sahojen valmistajille lämmityskaapelin integroimista vaijeripakettiin. Kun lämpötila laskee lähelle nollaa, tulisi sahatessa noudattaa koneen maahantuojan antamia ohjeita. Louhintayhtiö on kiinnostunut alueen vuokrauksesta ja maa-aineksen ottamisesta. Tarjottu 0,20 euron hinta voi olla oikea. Useimmiten korjausehdotus on vaihtaa vaijeripaketti uuteen. talvipaketti. Lisäksi neuvotaan pitämään moottorin lämpötila riittävänä. Tämä hoidetaan laittamalla suojakoppa käynnistinlaitteen ilmanottoaukkojen eteen. Lämpötilan laskettua pakkasen puolelle vaijeri jäätyy ja alkaa jumittua. Loppusummasta menee pääomatuloveroa 30–34 prosenttia. Mikä on varteenotettava vaihtoehto: Maa-alueen myynti vai vuokraus. Onhan jo useissa sahoissa esimerkiksi kahvalämmitys. Jos vuoraatte otto-oikeuden, silloin tulo on maa-aineksen myyntiä. LEO SAASTAMOINEN KALLIOLLA RAHAA. Jäätymistä voi ehkäistä myös valuttamalla ohutta synteettistä öljyä vaijerin ja kuoren väliin kaasuttimen puoleisesta päästä. Talvivarustus täytyy muistaa poistaa, kun lämpötila nousee plusasteille. Tuulivoimatulon veroaste riippuu siten metsänomistajan tulotasosta. Jos sahalla on sahattu paljon, on kaasuvaijeripaketti kulunut ja kosteutta pääsee vaijerin ja kuoren väliin. Viimeisin sopimus, jossa olin itse mukana, oli 0,24 euroa tonnille hyvälaatuisesta kalliosta. Tuloilmaventtiili käännetään siis talviasentoon. Miten käy hänen omistamansa hallintaoikeuden. Vastaavissa tapauksissa olen kirjannut lahjakirjaan, että hallintaoikeus siirtyy aina jokaisen hallintaoikeuden omistajien omille lapsille. Useimmissa sahoissa on varusteena ns. Ratkaisu joutokäyntiongelmaan löytyy muualta kuin lisäämällä jäänestoainetta 2-tahtimoottorin tankkiin. Hinta riippuu kallion sijainnista ja laadusta. » JOS myytte louhinta-alueen määräalana yrittäjälle, joudutte maksamaan luovutusvoittoveron. VÄINÖ SIKANEN MITEN HALLINTAOIKEUDEN KÄY. Jos lahjoitatte tilan lapsillenne ja he maksavat lahjaveron tilan myynnissä saatavasta arvosta, heillä on mahdollisuus myydä tila vuoden ja yhden päivän kuluttua ilman luovutusvoittoveroa samalla hinnalla, mistä maksoivat lahjaveron. Meillä on myös tekeillä sukupolvenvaihdos. Koska olette omistaneet tilan yli kymmenen vuotta, saatte vähentää hankintahintaolettamana 40 prosenttia myyntihinnasta. Se on saajalleen maatalouden tuloa, jota verotetaan pääosin tai kokonaan ansiotulona. Olemme siis omistusoikeuden saajien vanhemmat. Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ennen myyntiä, jos teillä ei ole käyttöä kaupasta tulevalle rahalle. Lapsenlapset saavat hallintaoikeuden vasta teidän kaikkien sisarusten kuoleman jälkeen. Kauppahinta tulee perillisille. Näin he välttyvät perintöverolta. Ilman tätä mainintaa lahjakirjassa ikäalennus lasketaan nuorimman hallintaoikeuden saajan ikäkertoimen mukaan kaikille omistusoikeuden saajille. Kosteuden pääsyn ehkäiseminen vaijerin ja kuoren väliin on hyvä keino välttää jumittumista, mutta sen toteuttaminen on haasteellista. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9014_.indd 46 9.12.2021 15.04. » JOS lahjakirjassa ei ole mainintaa hallintaoikeuden siirtymisestä, niin hänen osuutensa hallintaoikeudesta jaetaan teidän kahden jäljelle jääneen sisaruksen kesken. VÄINÖ SIKANEN TUULIVOIMAKORVAUSTEN VEROTUS. Luopujan vai jatkajan toimesta. » TUULIVOIMALOISTA maksetaan yleensä vuokraa tai vyöhykekorvausta. Omistamme 7 hehtaarin metsäkappaleen, joka on kallioaluetta. Ohjeissa kehotetaan varmistamaan, että kaasuttimelle tuleva ilma johdetaan esilämmitettynä. Isämme lahjoitti metsätilansa kuudelle lapsenlapselleen, meille kolmelle (hänen lapsilleen) tuli metsätiloihin elinikäinen hallintaoikeus. Siitä vero on 30–34 prosenttia vuosittain saadusta myyntitulosta. Hyvätuloisen palkansaajan tuulivoimatuloista voi noin puolet mennä veroihin. laittamaan silloin jäänestoainetta bensan sekaan. Kaasun jumittuminen on kiusallinen, mutta ratkaistavissa oleva vika. Minulle on tulossa tuulivoimalan paikasta korvausta. Vähemmän käytetyissä sahoissa vaihtoehtona on sahan säilyttäminen kuivassa ja lämpimässä paikassa pakkasöiden aikaan. Alueen hinnan määrittelyssä tarvitsette tiedon louhintaluvan tonnimäärästä. Louhitusta tavarasta maksettaisiin noin 20 senttiä tonnilta. Jos asia kirjataan näin lahjakirjaan, verottaja laskee hallintaoikeuden arvon jokaiselle erikseen henkilökohtaisen ikäkertoimen mukaan, jolla hänen lapsensa saavat lahjaveroon alennuksen. Kesällä yksi meistä hallintaoikeuden omistajista kuoli. Miten ja minkä verran sitä verotetaan. Sahan on oltava toimenpiteen aikana pystyasennossa. » KYSYMYKSESTÄ ei ilmene sahan tietoja, joten vastaan yleisellä tasolla. Saimme tilan perintönä vuonna 2001. Tulo lisätään muiden tulojen päälle, joten veroa menee marginaaliveroprosentin verran.l HANNU JAUHIAINEN Ratkaisu joutokäyntiongelmaan löytyy muualta kuin lisäämällä jäänestoainetta 2-tahtimoottorin tankkiin
Raivaussahauksessa parhaaksi todettiin voimakkaasti valoa jakava ja samalla pitkälle osoittava kiila. Valaisin on kaksiosainen. Tarra oli helppo kiinnittää ja se asettui tiukasti kiinni. Lamppu syttyy, kun nuppia käännetään noin 45 astetta myötäpäivään parin sekunnin ajan, sen jälkeen valaisutehoa muunnetaan nuppia kääntämällä. Myyntipakkauksesta otetun akun lataaminen mukana tulleella laturilla kesti nelisen tuntia. Lumisessa metsässä Petzlin valoteho tuntui riittävältä. Kypärän visiiri avautuu vajavaisesti, kun otsalamppu on kiinnitettynä. KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9015_.indd 47 9.12.2021 15.35. Lampussa on sekä pantakiinnitys että kypäräsovitteet, joten se luontuu sekä yösuunnistajille että moninaisille ammattilaisille, jotka työskentelevät pimeässä. Ei voisi olla helpompaa. Valittavana on viisi erilaista valaisutilaa. Lumisessa metsässä Petzlin lampun teho tuntui riittävän. Lampun toisella sivulla on jämäkkä säätönuppi, josta otteen saa rukkaskädelläkin. Osaan Petzlin kypäristä ja Husqvarnan Technical-kypärään lampun sovitin kiinnittyy suoraan. Ainakin ennakkoraivaus onnistui helpossa maastossa. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN KAAMOKSEN KUKISTAJA PLUSSAT JA MIINUKSET + valoteho + helppokäyttöisyys + kypäräkiinnitys hinta PETZL DUO S VIISI valaistusasetusta VESITIIVIS metrin syvyyteen LADATTAVA 3 200 mAh:n litium-ioniakku LATAUS pikalaturilla 4 tuntia PAINO 370 g TAKUU 3 vuotta HINTA noin 320 euroa VARA-AKKU noin 100 euroa Petzlin tehokas otsalamppu valaisee pimeän metsän. Kun akku alkaa olla lopussa, lamppu siirtyy virransäästötilaan, jossa se valaisee niukasti kolmen vartin ajan. Lumettomassa marraskuisessa kaamoksessa valoteho olisi joutunut kovemmalle koetukselle. Lampun teholukemaksi ilmoitetaan 110 lumenia, joka vastaa 75 watin hehkulampun valotehoa. Lamppu tulee otsalle ja irrallinen akku takaraivolle. PETZLIN Duo S on otsalampuksi tehokas, minkä kertoo hintakin, runsaat kolme sataa euroa. Ehkäpä kuusentaimikon perkaaminenkin sujuisi. Kypärään kiinnitettyä lamppua voidaan kääntää, jotta valo saadaan suunnattua halutusti. Sen asetuksilla akun luvataan kestävän kolme ja puoli tuntia. Sahatessa siitä ei ollut sanottavaa haittaa. Mutta onko pimeällä raivaamisessa mitään järkeä. Valoa tuottaa kolme erillistä polttimoa. . Otsalampun teho vastaa 75 watin hehkulampun valotehoa. Lisäksi tarjolla on tarralla kypärän pintaan kiinnitettävä sovite. Otsalampun käyttöön ottaminen oli helppoa. Helppo käyttää Suurimmat plussat Petzl Duo saa käytettävyydestään. Vähiten tehoa vievällä moodilla akun virran luvataan riittävän 23 tunniksi
PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9016_.indd 48 9.12.2021 16.15. Lisäksi kannattaa järjestää yhteinen pankkitili sekä sopia tilinkäyttöja tiedonsaantivaltuudet. Valtakirjaa tehtäessä on tärkeää hahmottaa, mihin käyttöön se annetaan ja kuinka laajoin valtuuksin. Etäisyys tilaan on käytännön toiminnassa menettänyt merkitystään sähköisen asioinnin yleistyttyä. Toki luottamuksen lisäksi tarvitaan myös annos yhteisiä, metsään liittyviä arvoja ja näkemyksiä. Mitä enemmän luotat valtuutettavaan, sitä laveampia valtuuksia voit hänelle antaa. Nämä asiat voivat olla kirjattuina vaikka kuolinpesän tai yhtymän yhteishallintosopimukseen. Jos näin ei ole, myös metsäalalla toimivan yrittäjän, yhteisön tai yrityksen voi valtuuttaa VALTUUTA VIISAASTI Monen asian hoito helpottuu, kun valtuutukset ovat kunnossa. AVOIN asianajovaltakirja antaa valtuutetulle laajat valtuudet edustaa valtakirjan antajaa. Suosittelen laajoissa valtuutuksissa erillistä sopimusta yhdessä hyväksytyistä menettelytavoista. Joka tapauksessa, jotta toiminta olisi tehokasta, kannattaa yhteisomistajien valita yhdessä yksi ja sama taho, jolle valtakirja annetaan kaikilta osakkailta. Erityisesti kuolinpesissä ja yhtymissä metsätalouden harjoittamista helpottaa, jos osakkaat voivat antaa valtuuden jollekin esimerkiksi puukauppojen tekoon, suojelukohteista sopimiseen tai kemerahankkeiden käynnistämiseen. Jos sopivaa henkilöä ei lähipiiristä löydy, valtuutettu voi olla myös henkilö, joka ei itse kuulu omistajajoukkoon, mutta nauttii yhteisomistajien luottamusta. Usein valtuutettu voi löytyä perhetai ystäväpiiristä. Jättäisin sen tänä päivänä toisarvoiseksi seikaksi ja painottaisin ensisijaisesti valtuutetun perehtyneisyyttä ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Usein se, joka asuu lähimpänä yhteistä metsää. Laajasti tai asia kerrallaan Valtakirjalla voi oikeuttaa valtuutetun tekemään vain yhden, tarkasti rajatun asian, johon liittyen se voi sisältää myös valtuuttajan omia rajauksia: Valtuutan Pasi Pajusen (hetu) kilpailuttamaan Pajula-nimiseltä tilalta (kiinteistötunnus) kuviolta 42 solmittavan pystykaupan, neuvottelemaan ja allekirjoittamaan puukauppasopimuksen sekä ohjaamaan puukauppamaksut kuolinpesän pankkitilille xxxx. Valtuutus on voimassa vain, jos hakkuu toteutetaan harvennushakkuuna. Suosittelen laajoissa valtuutuksissa erillistä sopimusta yhdessä hyväksytyistä menettelytavoista. Valitse osaava ja aktiivinen Kuolinpesissä ja yhtymissä valtuutettuna toimii yleensä yksi osakkaista. Se ei yleensä kuitenkaan ole riittävä metsätaloustoimissa eikä omistusjärjestelyissä. Valtuutus kattaa kaikki näiden asioiden hoitamisessa tarvittavat toimet ja päätökset sekä toimenpiteisiin liittyvän rahaliikenteen hoitamisen. Toisessa ääripäässä valtuutus voi olla hyvin kattava: Valtuutan Pasi Pajusen (hetu) huolehtimaan parhaan näkemyksensä mukaan Pajula-nimisen tilan (kiinteistötunnus) kaikista metsätaloustoimista, mukaan lukien puunmyynnit, rahoitustukiin oikeutetut hankkeet sekä luonnonsuojeluun ja luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja sopimukset
Jos siitä ei ole sopimusta tehty, taikka he eivät siitä sovi, niin ratkaiskoon Oikeus. Näiden palvelusopimusten ehtoihin ja hinnoitteluun kannattaa tutustua huolellisesti ennen allekirjoitusta. Sovi sopiva voimassaoloaika Valtakirja voidaan tehdä toistaiseksi, määräajaksi tai tietyn tehtävän ajan voimassa olevaksi. Valtuutetulla oikeuksia ja velvoitteita Valtuutettu on ennen kaikkea velvollinen toimimaan valtuutuksen mukaisesti. Jos hän ylittää toimivaltansa, hän voi olla velvollinen maksamaan vahingonkorvausta ja mahdollisesti myös sakkoa. Samaisessa lain luvussa myös säädetään: Asiamies saakoon kohtuullisen palkan vaivastansa sekä korvauksen toisen asioihin oikeutta myöten menneistä kuluistansa. Jos Metsälehti Makasiini 49 9016_.indd 49 9.12.2021 16.15. Tällöin solmitaan yleensä sopimus niistä toimista, jotka siirretään metsänomistajan päätösvallasta palvelun tuottajalle. hoitamaan metsäasioita. Pitkäkestoisissa valtuutuksissa on syytä sopia, millaisilla aikajaksoilla ja miten raportointi eli ”tilinteko” hoidetaan. Valtuutetulla on siis velvollisuus raportoida toimensa ja niistä aiheutunut rahaliikenne valtuuttajalle. Yhdessä Suomen vanhimmista laeista, kauppakaaren (31.12.1734/3) luvussa 18, säädetään valtakirjalla toimimisesta aiemmille aikakausille tyypillisin sanakääntein muun muassa näin: Jos joku toisen pyynnöstä suostuu asioitsemaan ja toimittamaan jotakin hänen puolestansa niin ottakoon siihen valtakirjan ja pitäköön sitten siitä huolen; tehköön myös tilin ja selvän siitä, mitä haltuunsa saapi
Valtuuttaja voi siis milloin tahansa peruuttaa antamansa valtakirjan ilmoittamalla siitä valtuutetulla ja pyytämällä häntä palauttamaan tai hävittämään valtakirjan. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi sekä alan toimijoiden asiakkailleen tarjoamat verkkopalvelut jakavat osakkaille tasapuolisesti tietoa metsistä ja helpottavat siten yhteistä päätöksentekoa. Pätevässä valtakirjassa on syytä olla seuraavat asiat: laatimispäivämäärä, valtuutetun nimi ja henkilötunnus, määritellyt tehtävät eli mitä valtakirjalla voi tehdä, valtuuttajan tai valtuuttajien nimi ja henkilötunnus, voimassaoloaika ja allekirjoitukset sähköisesti tai omakätisesti. Jos valtuuttajia on useita, riittää yksi valtakirja, jossa on jokaisen valtuuttajan nimi ja allekirjoitus. . Joskus voi olla tarpeen myös ilmoittaa tiedossa oleville kolmansille osapuolille, kuten puunostajille, että valtakirja on peruttu. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (13.6.1929/228) säätää (pykälä 15): Valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan. Suomi.fi-valtuutukset puolestaan helpottavat yhteistä viranomaisasiointia, erityisesti verotukseen liittyvissä asioissa. Sähköiset palvelut helpottavat Monet sähköiset palvelut tuovat helpotusta erityisesti niille yhteisomistajille, siis kuolinpesien ja yhtymien osakkaille, jotka asuvat kaukana toisistaan. Valtakirjan voi laatia yhdessä verkkoyhteyksin ja kierrättää sähköisesti allekirjoitettavana. Selvyyden vuoksi sekin on syytä kirjata: ”Tämä valtakirja on voimassa toistaiseksi.” Valtakirjan voi myös perua. Hyvä valtakirja on pätevä Valtakirja on hyvä, kun se on pätevä siinä yhteydessä, mihin se on tarkoitettu ja kun se vastaa riittävän selkeästi valtuuttajan tahtoa. Omakätiset allekirjoitukset tarvitaan yleensä myös perheja jäämistöoikeudellisiin sopimuksiin. Saman luontoiset säädökset löytyvät myös kauppakaaresta. Kiinteistön kauppaa tai muuta luovutusta koskevaan sopimukseen tai valtakirjaan tarvitaan allekirjoittajien omakätiset allekirjoitukset, jollei luovutusta tehdä Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Kiinteistövaihdannan palvelussa. VALTAKIRJASSA VALTUUDET ON HYVÄ ANTAA ESIMERKIKSI SEURAAVIIN TOIMIIN: • Pystykaupan puukauppaneuvotteluun ja puukauppasopimuksen tekemiseen • Hankintakaupasta tai käteiskaupasta sopimiseen sekä hankintatyön tekemiseen tai sen teettämiseen • Metsänuudistamisja hoitotöistä päättämiseen sekä niiden tekemiseen tai teettämiseen • Luonnonsuojelukohteita koskevien sopimusten laatimiseen ja korvausten hakemiseen • Kemeratuen ja metsitystuen piiriin kuuluvien hankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen sekä tuen hakemiseen • Metsäsuunnitelman hankkimiseen ja päivittämiseen siinä ei ole merkintää voimassaoloajasta, se on voimassa toistaiseksi. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9016_.indd 50 9.12.2021 16.15
Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9017_.indd 51 10.12.2021 17.59. Tämän vaihtoehdon ehdoton edellytys on, että taimikonperkaus on tehty hyvin, havupuutaimikossa noin 1,5 metrin pituudessa. Kun hakkuun yhteydessä metsästä viedään pois oksia, joissa on neulasia, poistuu myös ravinteita. HAKKUUKONEET ovat kehittyneet nopeasti ja kehitys jatkuu edelleen nopeana. Mikäli jätämme taimikonharvennuksen tekemättä, tulevista tukkipuista tulee ohutoksaisempia. Giljotiinikouralla tehtävissä harvennuksissa tehdään vielä usein ennakkoraivaus, mutta se tulee jäämään pois, jolloin kulut pienenevät. Harmittavasti erityisesti vesasyntyisen hieskoivun kasvu hiipuu nopeasti jo kuitupuukokoisena. Jos jätämme sen tekemättä, säästämme rahaa ja puuta kasvaa enemmän. Toivon, että tulevaisuudessa hyvälaatuisesta tukkileimikosta maksetaan enemmän kuin huonolaatuisesta. Tulevaisuudessa pieniläpimittaisella puulla on muutakin käyttöä kuin polttaminen energiaksi. Taimikon perkauksetkin tehdään hyvin, eli erityisesti vesasyntyinen lehtipuusto kaadetaan raivaussahalla pois. Siemensyntyisellä taimella puusolun pituus on lyhyempi. Saan tukea taimikonhoidoista merkittävästi, mutta en ymmärrä miksi – taimikonhoito on kannattavaa ilman tukiakin. Kemerassa on tuettavana työmuotona myös taimikonharvennus. En ole enää ollenkaan varma, onko se järkevää. l Onko taimikonharvennus tarpeen. Niillä on vanha iso juuristo valmiina ja taimien puusolujen pituus on pitkä, aikuisen puun. Suomessa kannattaa tukea ja edistää sellaista toimintaa, joka kehittyy. Siinä ei ole tapahtunut merkittävää työn tuottavuuden paranemista 40 vuoteen. Mikäli taimikonharvennusta ei tehty, on ensiharvennusmetsässä puuta luonnollisesti paljon enemmän ja hakkuukertymä selvästi suurempi. Perinteisen metsurityön hinta suhteessa konetyöhön jatkaa nousemistaan. Niillä voidaan tehdä kuitupuuta, rankaa ja energiapuuta. Nyt tavanomaisessa ensiharvennuksessa korjataan puuta pääsääntöisesti selluteollisuuden käyttöön, mutta raaka-aineena se ei ole erityisen laadukasta, sillä sellun laadun kannalta nuoret puut sisältävät nimensä mukaisesti laadultaan heikompaa lyhytkuituista nuorpuuta. Niin minäkin olen tehnyt, mutta en ole enää ollenkaan varma, onko se järkevää. Se pienentää metsän tulevaa kasvua. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Siksi vesasyntyiset lehtipuut kasvavat taimena huomattavasti nopeammin kuin siemensyntyiset taimet. Jos toinen työmuodoista pitää poistaa kemerasta, se on taimikonhoito. NYKYISIN taimikon perustaminen uudistushakkuun jälkeen tehdään pääsääntöisesti hyvin ja nopeasti. Paksuturpeisille ojitetuille soille kokopuukorjuu ei sovi lainkaan, koska niissä on käytännössä aina pulaa kaliumista ja fosforista. Nykyisin laadun perusteella saatava hintaero on liian pieni. TAIMIKON perkausten jälkeen teemme taimikonharvennuksen, joka on työläs ja kallis toimenpide. KEMERASTA ollaan mahdollisesti poistamassa pienpuun energiatukea. Niin sanotut giljotiinikourat, joissa pieniläpimittainen puu puristetaan poikki, tulevat yleistymään nopeasti. Jos muutamme toimintatapaa, Eteläja Keski-Suomessa metsissä on yleisesti puuta ennen ensiharvennusta 200 kuutiota hehtaarilla ja hiiltä on sidottu puustoon paljon nykyistä enemmän. Miksi vesasyntyiset lehtipuut ovat taimikossa taloudellisen puuntuotannon kannalta ongelma. Jos oikea-aikainen perkaus on jäänyt tekemättä, ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto on tehdä taimikonharvennus, jossa ylipitkät lehtipuut poistetaan havupuiden päältä
17,59 . 46,77 . 13,70 . 38,91 . 29,90 . 14,05 . 44,05 . 38,72 . 42,63 . 44,77 . 17,98 . 21,45 . Pandemia jatkuu, ja tätä kirjoitettaessa VARASTOT TÄYTTYVÄT Pandemian hyvät puolet kelpaavat sahoille. 66,09 . 14,36 . Harvennushakkuu 55,79 . 20,18 . Ihan varmaa on, että ensimmäisellä neljänneksellä hinnat eivät nouse.” Laskevien hintojen markkinassa ostajat eivät osta yhtään enempää kuin on välttämätöntä ja myymätöntä tavaraa kertyy varastoihin. 13,72 . Harvennushakkuu 56,93 . 67,09 . Ensiharvennus 41,04 . 12,62 . ”Niin kauan kuin varastot ovat terveen, 1,2 miljoonan kuutiometrin tason yläpuolella, hinnat laskevat. 13,34 . Epävarmaa on, kauanko niitä riittää. 19,28 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,38 . 59,00 . 43,99 . 17,67 . Kotimaassa sahatavaran varastot vaihtelevat miljoonan ja puolentoista miljoonan kuutiometrin välillä. ”Nyt kyse on siitä, että jatkuuko vai pysähtyykö lasku. 66,25 . Ensiharvennus 36,40 . 67,09 . Harvennushakkuu 52,86 . 18,87 . 20,86 . 18,29 . 17,67 . 55,30 . 16,87 . Uudistushakkuu 64,76 . 64,89 . 13,81 . 17,28 . Uudistushakkuu 62,78 . 20,14 . 16,56 . 12,93 . 12,86 . 57,12 . 42,46 . 17,21 . 37,92 . Uudistushakkuu 65,22 . 17,47 . 19,21 . VIIKKO 48 ”VAIKEA tai tosi vaikea on ennakoida ensi vuotta”, Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Sneck kiteyttää sahatavaran näkymät. 44,39 . Avainkysymys on, riittääkö talotehtaiden ja rakennusyhtiöiden hyvä tilauskanta ohentamaan varastoja.” Usvainen kevätneljännes Ensi vuoden toinen neljännes on vielä enemmän usvan peitossa. Ensiharvennus 31,68 . 21,42 . 17,23 . Vientihinnoissa on palattu alkusyksyn reippaan nousun jälkeen vuoden toisen neljänneksen tasolle, mikä oli hyvää koronasuhdannetta sekin. 18,85 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,29 . 68,15 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,57 . 20,03 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9018_.indd 52 13.12.2021 12.37. 16,23 . 38,99 . Lokakuussa varastot olivat vaihteluvälin ylärajalla, liki 1,5 miljoonassa kuutiometrissä. 17,45 . 16,70 . 17,28 . 19,14 . 19,23
Myös Iso-Britanniassa rakentamisen volyymi on kehittynyt suotuisasti.”. 13,34 . 17,13 . 18,83 . Ensiharvennus 30,05 . 51,99 . Ensiharvennus 12,66 . 40,42 . 18,80 . ”Osviittaa kehityksestä antaa Ruotsin sahatavaran vientihintaindeksin kääntyminen laskuun lokakuussa.” Sahatavaran määrällisen menekin pitäisi kuitenkin säilyä hyvänä ainakin Euroopassa. LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,09 . Uudistushakkuu 61,54 . 16,80 . 57,33 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,87 . 48,29 . 14,38 . 66,24 . 14,30 . 18,61 . Miinusmerkkinen tekijä ovat Euroopasta Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan viennin kohtaamat merilogistiikan vaikeudet, joiden juurisyytä ei oikein osata selittää. 14,60 . 19,33 . Nasdaq-pörssin sahatavarafutuurit eli markkinoiden ennustamat hinnat ovat taas syyskaudella kohonneet. Uudistushakkuu 56,92 . 16,79 . 55,69 . 17,88 . Yhdysvalloissa koettiin sahatavarassa loppukeväällä kaikkien aikojen hypersuhdanne, joka laski yhtä nopeasti kuin oli noussutkin. 17,92 . 18,54 . 13,38 . 16,35 . 53,45 . Harvennushakkuu 51,94 . 47,55 . 67,58 . 11,41 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,02 . 21,46 . ”Rakennusinvestoinnit ovat pysyneet runsaina Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa. 58,42 . Ensiharvennus 14,15 . 18,53 . 20,83 . 20,47 . 17,14 . 18,91 . 50,27 . 19,81 . 55,81 . 15,31 . 16,15 . Uudistushakkuu 65,59 . 20,51 . ?. 59,26 . 63,98 . Ensiharvennus 12,04 . 19,04 . Harvennushakkuu 48,24 . 35,44 . Harvennushakkuu 47,44 . 20,37 . NOUSUSSA ?. Yllätystekijänä ovat Kanadan sahauksen vaikeudet Brittiläisen Kolumbian rankkojen syyssateiden vuoksi. M AR KK U UL AN DE R näyttää, että omikron-muunnoksesta voidaan selvitä lisäsäikähdyksellä. 12,16 . Harvennushakkuu 50,53 . 16,57 . 14,75 . 16,14 . Vientihinnat Egyptiin ja Kiinaan taittuivat jo kesällä, mutta vientihinnat Iso-Britanniaan ja Japaniin nousivat edelleen alkusyksystä, joskin hitaammin. 17,85 . 47,97 . LASKUSSA . 17,55 . 17,32 . Isossa kuvassa sahatavaran kysyntää ja hintaa nostavia tekijöitä on enemmän kuin laskevia. 15,34 . 16,45 . Uudistushakkuu 59,84 . 48,52 . 50,91 . 11,67 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,67 . 15,33 . 16,21 . 16,43 . Hintahuipun jälkeen ”Sahatavaran vientihinnan huippu saattoi ajoittua syyskuulle. 61,80 . 22,20 . 12,36 . Uudistushakkuu 56,83 . Silloin käytiin ennätyksellisessä yli 400 euron keskikuutiohinnassa”, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valonen arvioi. Venäjän havutukin vientikielto Kiinaan tulee voimaan vuoden vaihteessa, mikä jollakin voimalla lisää Kiinan sahatavaran tuontia. 45,77 . 62,45 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,97 . 18,53 . 16,72 . l Metsälehti Makasiini 53 9018_.indd 53 13.12.2021 12.37. 13,77 . 35,51 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Lokakuussa sahatavaraa oli varastoissa lähes 1,5 miljoonaa kuutiota. 32,14 . 11,88 . 16,31 . 38,33 . Harvennushakkuu 57,02
Metsänomistaja tarjosi Lounais-Suomessa sijaitsevaa 300 kuution leimikkoa, pääosin harvennusta, lähistöllä toimivan sahayrityksen tutulle puunostajalle. Ne lisäävät tukin saantoa varsinkin harvennuksilla. Viime kuun loppupuolella tehty ostotarjous oli vallitsevaan hintatasoon nähden hyvä, joten kauppa lyötiin lukkoon. Nyt myös isot metsäyhtiöt pyrkivät maksimoimaan leimikoiden tukkikertymän. Kilpailevia tarjouksia ei pyydetty. Tukkien kantohinnatkin ovat samalla tasolla. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Näin toimittiin tälläkin kertaa. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tavallisesti sahayhtiö pystyy korjuussa ottamaan runkojen tukkiosan talteen tarkemmin kuin isot metsäyhtiöt. l MIKKO RIIKILÄ 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9018_.indd 54 13.12.2021 12.37. Sahat tarjoavat kuitupuulle parempia hintoja kuin isot, kuitupuuta käyttävät metsäyhtiöt. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Sahoilla on yleensä ollut käytössään enemmän Kuitupuun kantohinta ratkaisi Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Metsänomistaja valitsi tällä kertaa sahayhtiön ostajaksi. Hänen leimikoitaan ei viedä sähköisille kauppapaikoille, vaan tarjoukset ja niiden ehdot sovitaan ostajan kanssa kasvokkain ja ehdot kirjataan paperille. Vallitsevan sahatavarabuumin aikana tämä etu on kadonnut. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 katkontapituuksia, myös lyhyitä. Kohde sopii kesällä korjattavaksi, mutta ei kelirikkoaikaan. Tiedot kerätään viikoittain. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. HARVENNUS JA PÄÄTEHAKKUU LOUNAIS-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M³ €/M³ YHTEENSÄ, € Avohakkuuala (0,2 ha) mäntytukki 20 67,5 1 350 mäntykuitu 5 22,7 113,5 kuusitukki 5 69,5 347,5 kuusikuitu 5 24,2 121 laho kuusi 1 16,2 16,2 ylilaho kuusi 1 11 11 koivukuitu 1 18,5 18,5 Harvennus (4 ha) mäntytukki 35 58,5 2 047,5 mäntykuitu 140 16,4 2 296 kuusitukki 25 60 1 500 kuusikuitu 45 17,8 801 laho kuusi 4 12,2 48,8 ylilaho kuusi 1 10 10 koivukuitu 10 15,4 154 YHTEENSÄ 298 8 835 KUUKAUDEN PUUKAUPPA AMMATTIMAISESTI puuta tuottava metsänomistaja perustaa puukauppansa luottamuksellisiin väleihin ostajien kanssa
Metsämaata tilalla on 35 hehtaaria, loppuosa on pääosin avosuota. Varttuneita taimikoita on noin kymmenen hehtaaria. Kuviot ovat pääosin kesäkorjuukelpoisia. Tila-arvion mukaan puustoa on 2 600 kuutiometriä, josta mäntytukkia 158 kuutiometriä ja loppuosa pääosin mäntykuitua. Puusto on pääosin nuorta eli kakkoskehitysluokkaa, varttuneempaa kolmosja neloskehitysluokkaa on vain muutama hehtaari. Korkeimman ja myös kauppaan johtaneen tarjouksen teki lappilainen yhteismetsä, jonka maihin kiinteistö rajoittuu. Pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Myyty tila oli pääosin nuorta ja jonkin verran eri-ikäistä kasvatusmetsää, kuten Lapin luontaisesti uudistetuilla aloilla usein. Paikoitellen on tarvetta harvennuksille ja raivaussahalle. Tilan reunalla virtaa puro, jonka ympärillä on noin hehtaari metsälakikohteeksi katsottavaa aluetta. Varttuneita taimikoita noin 10 hehtaaria. Sijainti on hyvä, sillä tilan läpi kulkee metsäautotie, tosin hieman huonokuntoinen. PUUSTO noin 2 600 kuutiometriä MYYNTIHINTA 58 650 euroa, 1 675 euroa/ metsämaan hehtaari Lapissa myytiin metsätila tarjouskilpailulla, joka voitettiin vain yhdellä eikä edes suurella setelillä. Puusto on hieman eri-ikäisrakenteista kuten lappilaisissa luontaisesti uudistetuissa metsissä usein. Kauppahinnaksi tuli 58 650 euroa. Hintapyyntö oli 51 000 euroa. Puustoa on noin 73 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla, hehtaarikohtainen vuosikasvu on 3,3 kuutiometriä. Tarjouksia tuli kuusi kappaletta. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9018_.indd 55 13.12.2021 12.37. Seuraavaksi korkein tarjous oli vain 50 euroa halvempi. Se on tila-arvion mukainen hinta ilman kokonaisarvon korjausta. KUUKAUDEN TILAKAUPPA LAPISSA tehtiin marraskuussa kaupat 53 hehtaarin kokoisesta metsätilasta. l MIKKO HÄYRYNEN Kisa meni tiukaksi TILAKAUPPA LAPISSA PINTA-ALA 53 hehtaaria, josta metsämaata 35 hehtaaria ja loput avosuota. Hakkuita tai hoitotöitä ei ole tehty vuosiin. Se tekee 22,5 euroa kuutiometrille ja 1 675 euroa metsämaan hehtaarille.
Tämän vuoden tilakauppaseurannan mukaan puuston arvo on muodostanut vähintään 80 prosenttia kauppahinnasta Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MIKKO HÄYRYNEN Maksaako maa vai puu. Liljeroosin seuranta osoittaa, että nykyisessä markkinatilanteessa puuston arvon osuus metsätilojen hinnoista vaihtelee maakunnittain 62–84 prosentin välillä. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 32 30 657 26 17 127 37 6652 52 1,21 Satakunta 36 29 664 37 17 109 42 5634 52 1,09 Häme-Uusimaa 59 43 1219 32 11 112 39 6601 59 1,26 Etelä-Karjala 44 42 768 35 17 109 39 5252 48 1,05 Kymenlaakso 58 34 742 22 11 124 36 5842 47 1,08 Pirkanmaa 113 84 2219 24 17 133 40 6878 52 1,22 Etelä-Savo 98 73 1929 29 16 120 41 6177 52 1,03 Eja K-Pohjanmaa 194 144 3905 25 11 95 27 3468 36 1,07 Keski-Suomi 120 95 2683 24 14 118 37 5606 47 1,02 Pohjois-Savo 133 102 2868 27 9 106 30 4711 45 1,06 Pohjois-Karjala 157 127 3949 24 14 118 33 5037 43 1,04 Kainuu 108 71 3284 23 9 92 23 3045 33 1,15 Pohjois-Pohjanmaa 249 204 7233 21 13 91 21 2703 30 1,09 Lappi 147 100 6140 23 13 70 17 1757 25 1,1 Koko maa 1548 1178 38260 4026 Lisäys marraskuu 178 144 5289 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA 2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Metsävähennysoikeus koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja metsäyhtymiä. Suhteellisesti pienin, 60–70 prosentin välille osuva osuus puustolla on ollut Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hintatilastosta löytyy perusteita metsävähennyksen korotukselle. ”Nykyinen 60 prosentin vähennysoikeus ei perustu oikein mihinkään. Vähennyksen perusteena on, että puuta myytäessä tilan arvo alenee. Satakuntaa lukuun ottamatta ne ovat myös korkeimpien, yli 6 000 euron hehtaarihinnan maakuntia. Metsämaahehtaarin koko maan keskihinta hiukan yli 4000 euroa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa niukasti metsämaata kaupan Kolmasosa myydyistä hehtaareista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa Häme-Uusimaalla korkein hintakerroin 3 1 2 1 2 3 4 MTK:N metsäedunvalvonta on julkituonut tavoitteen, että metsävähennys tulisi nostaa nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin. Mutta ei ole myöskään perustetta, että vähennyksen tulisi olla juuri puuston suhteellisen arvon suuruinen”, tilaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos toteaa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 4 9018_.indd 56 13.12.2021 12.37. Koko maan keskiarvona puusto on muodostanut metsämaan hinnasta 77 prosenttia. Metsävähennys tarkoittaa, että 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta muodostaa metsävähennyspohjan, jonka voi vähentää tulevaisuuden metsätalouden pääomatulosta
Tasauspyörästön lukko päällä kaikki kahdeksan pyörää vetävät samaa tahtia, jolloin kone etenee vaikeassakin maastossa. Mekaanisesti vetävässä 833-mallissa vaihteet valitaan käsipelissä. Löytyykö ruotsalaisvalmisteisen Alstorin pienmetsäkoneen korkeammalle hinnalle vastinetta. Lukot aukaistuna veto säätyy niin, etteivät pyörät kaarteissa riko maanpintaa. Monimuotoinen kuormatila Alstor 840 Prossa on OPS-, ROPSja FOPS-normit täyttävä turvaohjaamo, joka kestää koHaasteena kannattavuus ALSTOR 840 PRO Paino: 2 450 kg Kantavuus: 3 000 kg Leveys: 1,57 metriä Moottori: Kolmesylinterinen diesel Moottorin teho: 25 hv Voimansiirto: hydrostaattinen Lukittava tasauspyörästö Kuormain: Palms 254, ulottuvuus 5,4 metriä Suositeltu hakkuupää: Tapio-sykeharvesteri Hinta puunajovarustuksella: 75 000 euroa (alv 0) Hinta hakkuuvarustuksella: 99 000 euroa (alv 0) Pieni, punainen ja kahdeksan pyörää, mutta kilpailijoitaan kalliimpi. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9018_.indd 57 13.12.2021 12.37. Hydrostaattinen voimansiirto toimii kuin automaattivaihteisto ja veto on tasaista. Hydrostaattisen mallin huippunopeus on noin 15 kilometriä tunnissa”, Turunen kertoo. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Isotkin tukit nousivat kepeästi Alstorin kuormaan. ”Mekaanisella vedolla varustettu malli voi ajokoneena olla jopa parempi, koska sen huippunopeus on suurempi, 25 kilometriä tunnissa. SKODA KAROQ Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hvxxxxxxxx xxxxxxxx Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hv Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 150 hvkjn zdslkjnzcxjn PÄÄTTYVÄN vuoden pienmetsäkoneiden esittelysarjamme päätteeksi matkasimme Pälkäneelle, jossa Alstorin maahantuoja, Wicanda Oy:n toimitusjohtaja Aaro Turunen esitteli merkin 840 Pro -lippulaivamallia. Malli erottuu Alstorin halvemmasta 833:sestä hydrostaattisen voimansiirtonsa ansiosta
Kuormaajaa ja muita toimintoja ohjataan helppokäyttöisillä ohjaussauvoilla. Päätoimiseen urakointiin tahti on hidas, mutta riittänee oman metsän harventajalle tai sivutoimiyrittäjälle. Sillä voidaan kaataa ja karsia enimmillään 20-senttisiä runkoja. Valmistaja suosittelee hakkuuvarustukseksi suomalaista Tapio 160 -sykekouraa. Syketoiminen karsinta on hidasta rullavetoisiin hakkuukouriin verrattuna. Pölli ei siis hevin tule ohjaamoon, vaikka tottumaton kääntäisikin nosturin hallintavipua väärään suuntaan. Tarjolla ovat virolaisvalmisteiset Farma ja Palms sekä ruotsalaista tekoa oleva Mowi. Isokaan tukki ei tarjonnut voittamatonta haastetta. Puutavarakouran tilalle nosturiin pikakiinnitetään hakkuukoura, jota ohjataan samoilla joystick-sauvoilla kuin kuormainta. Noin kaksi ja puoli tonnia painavan koneen kantavuus on kolme tonnia. Hakkuukoneeksi puolessa tunnissa Alstor muuntuu ajokoneesta hakkuukoneeksi puolessa tunnissa. Koneesta on saatavilla myös avoimella ohjaamolla varustettu 841-versio. Nosturin Alstoriin voi valita kolmesta vaihtoehdosta. ”Turvaohjaamon ansiosta kone voidaan antaa palkkakuskien käyttöön, muuten se ei olisi mahdollista”, Turunen sanoo. Jatkoksi voidaan asentaa teleskooppirakenteinen lisäosa, jolloin kuormatila pitenee viisimetrisille rangoille ja tukeille sopivaksi. Se pystyy katkomaan jopa 20-senttisiä runkoja ja keräämään nippuun useita pieniläpimittaisia runkoja. Kaikkien ulottuvuus on noin viisi metriä. Maahantuojan mukaan Tapio-kouralla varustettu Alstor-hakkuukone käsittelee kymmeniä runkoja tunnissa. Kahden ja puolen metrin ajouralla Jos harvennuskorjuun kannattavuuden mittarina käytetään harvennuspuulle korjuukulujen jälkeen muodostuvaa kantohintaa, Alstor ei pärjää. Kuormatilasta poistetaan karikat ja kuormatilan pidennysosa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9018_.indd 58 13.12.2021 12.37. Se nostaa 300 kiloa viiden metrin etäisyydeltä. Koneen perusvarustuksella kuormatila ulottuu takatelille asti. neen kaatumisen ja enimmillään kahdeksan tonnin iskut ikkunaan. Parhaimmillaan kuormaan mahtuu viisi kiintokuutiota puuta. Alstorin kantavuus on kolme tonnia, joten kerralla kyytii mahtuu viitisen kuutiota puuta. Kone voidaan varustaa myös suomalaisvalmisteisella Farmikko-energiapuukouralla. Se riittää kolmimetriselle puutavaralle. Esittelykoneen Palms-nosturi osoittautui väkivahvaksi
Moottorisahalle ja kombikannulle on omat kuljetustilat ohjaamon ulkopuolella. Ajokonevarustein Alstor 840 Pro:n veroton hinta on 75 000 euroa. Yrittäjä Aaro Turunen tuo Alstoreita Suomeen. Todettakoon vielä, että Tapio-harvesteri ei ole Metsälehteä julkaisevan Tapio-konsernin tuotemerkki. Haasteena on edelleen kannattavuus. Sitä valmistaa Soinissa toimiva Riuttolehto Oy. Tilanne muuttuu, jos puuntuottaja on valmis tyytymään 5–10 euroa alennettuun kantohintaan. Kaupallisessa puunkorjuussa koneita ei Aaro Turusen tietämän mukaan ole. Kone liikkuu kahden ja puolen metrin uralla, eli käytännössä harvennuksessa jätettävien puiden välissä. Tapio-kouralla varustettuna hinta on 99 000 euroa. Niistä noin puolet on metsänomistajilla ja puolet ammattikäytössä. KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA . l Moottoritilassa kaikki huoltokohteet ovat helposti saavutettavissa. Kuormattuna reilut viisi tonnia painavan koneen aiheuttamat maastovauriot jäänevät vähäisiksi. Metsänomistajien kiinnostus kevyitä korjuukoneita kohtaan on kuitenkin kasvanut, hän arvioi. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin kaupungit ovat hankkineet Alstoreita puistometsien hoitotöihin. Metsälehti Makasiini 59 9018_.indd 59 13.12.2021 12.37. Suomeen on tuotu reilut 40 Alstoria. Vastineeksi hän saa kevyen koneen ja kapoiset ajourat. Koneen tuottavuus jää alhaisemmaksi kuin täysimittaisilla metsäkoneilla, joten puunkorjuu viimeisen päälle kilpailutetuilla taksoilla ei lyö leiville. Toisaalta ammattimaiset pihapuun kaatajat käyttävät koneita puiden korjuuseen ahtailla ja herkillä tonteilla
Jätin ne kesäksi paikoilleen odottamaan syksyä ja korjuuta sahatavaratukeiksi. 60 Metsälehti Makasiini 9018_.indd 60 13.12.2021 12.37. kesäkuuta) ja Aatu seuraavana päivänä laittoivat muutamia kymmeniä runkoja pitkälleen eri puolille metsätilaamme. Tuulenkaadoista kattoristikot Metsänomistaja on siitä hyvässä asemassa, että jos tarvetta sahatavaralle ilmenee, sitä saa omasta metsästä. Talvella on valoisa aika lyhyt, mutta tehokkaiden työvalojen loisteessa pystyy työskentelemään tarvittaessa pitkänkin työpäivän. Lieksan viimeinen Heikura esitti heti sahausajankohdaksi alkutalvea, mikä sopi kaikille. Hinnankorotukset olivat kymmeniä prosentteja, ja etenkin erikoissahatavara nousi monella maksurajan yläpuolelle. Kun halkaistavat tukit oli ajettu sahauspaikalle, niitä kertyi yhteensä yli 150 kappaletta. Sahatusta palkkahirrestä sirkkelin terä irrottaa kuuden tuuman (150 mm) levyistä lankkua. Hieman viitseliäisyyttä se kysyy ja ennakointiakin. Kettuset savotoivat sahapuut harventaen tiheää tukkiluokan puustoa. Puuta tarvittaisiin kattoristikoiden tekoon. Nämä lankut maksavat nykyään kaupasta ostettuna mansikoita. Tai sitten myrskytuulia, kuten menneenä ja sitä edeltäneenä kesänä omalla metsäpalstoillani kävi. Koska kaatuneiden runkojen lukumäärä oli pieni ja puut hajallaan, niitä ei kannattanut kaupata yhtiöille. Koska naapuritaloa kesäpaikkanaan pitävät veljekset Esko ja Kari Kettunen olivat myös sahatavaraa vailla, päätimme yhdistää sahauksen yhteiseen paikkaan ja kutsua sopivana aikana kiertävän sirkkelin paikalle. Onneksi näistä huippuhinnoista on tultu jonkin verran alaspäin, mutta korkealla sahatavaran hinta edelleen on. Oli aika sopia niiden halkaistusta sirkkelimies Matti Heikuran kanssa. Sirkkeli soi vaaRakennuspuut omasta metsästä Pyöreän puutavaran sirkkelöintiä kappaletavaraksi on pidetty kevättalvella puuhana, mutta se onnistuu myös talvella. MENNEENÄ kesänä rakentamiseen ja remontoimiseen tarvittavan sahatavaran hinta pomppasi pilviin. Paula-myrsky (22
Ensimmäiset sahaukset Heikura teki isänsä kanssa jo 1980-luvun lopulla, jolloin töitä tehtiin viitisen vuotta. Kova pakkanen tuo oman lisänsä sirkkelöintiin. Sahausjälki on talvella parempi, samoin mittatarkkuus. Matti Heikura on kiertänyt nykyisen kenttäsirkkelinsä kanssa sahaamassa kymmenisen vuotta. Pinnat ovat oivaa polttopuuta kuivaamisen ja pätkimisen jälkeen vaikka saunan lämmitykseen. l TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN Metsälehti Makasiini 61 9018_.indd 61 13.12.2021 12.37. Parasta sahattavaa on kuusi, se pysyy sahauspöydällä paremmin paikoillaan kuin mänty. Sahausjälki on talvella parempi, samoin mittatarkkuus: kesällä puut ovat märkiä ja ne kutistuvat kuivuessaan enemmän. Silloin Lieksassa oli ainakin viisi kiertävää kenttäsirkkeliä – nyt vain yksi, eli Heikuran. Kattopeltien kiinnipysyminen on varmistettu narulenkeillä. Talvella sahattu puutavara on keväällä jo kuivaa ja valmista käyttöön.. rallamme kahtena päivä, jonka jälkeen tukit oli halkaistu tarvittavaksi sahatavaraksi ja pinnoiksi. Pikkutukkiakin pystyy sahaamaan, mutta saanto on niissä huono. Puru tahtoo pakkaantua sahausKokeneet kenttäsirkkelimiehet Matti Heikura (oik.) ja Tapani Oravalahti. Sahauksen jälkeen puutavara kannattaa heti taapeloida pirkkojen väliin kunnon ilmaraoin. Sahattu puutavara on taapeloituna pirkkojen väliin, taapeleiden päällä ovat suojana käytöstä poistetut kattopellit. Sirkkeli on hankittu käytettynä sahauksen lopettaneelta yrittäjältä. rakoon, mutta onneksi nykyterissä on hyvä purunpoisto. Tämä korostuu talviaikaan. Heikuran mukaan jäinen puu tarvitsee terävän terän. Näin kuivaminen alkaa välittömästi, pakkasilma on ilmankosteudeltaan kuivaa
Erämaa tarkoitti alun pitäen pyyntialuetta, myöhemmin luonnontilaisia tiettömiä selkosia. MIKÄ ON ERÄMAA. Matkailumainonnassa ja luontoelokuvassa mikä hyvänsä luonnonalue voi kuitenkin olla erämaata. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Suomen erämaisin kolkka löytyy Käsivarresta Norjan rajalta. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 9022_.indd 62 10.12.2021 18.29. Joulun seutuvissa päivä ei valkene tämän enempää, mutta lunta riittää suksen alle
MIKÄ ON ERÄMAA. Metsälehti Makasiini 63 9022_.indd 63 10.12.2021 18.30
Erämaa määriteltiin kansainväliseen tapaan: Erämaasta täytyy olla vähintään kahdeksan kilometriä autolla kuljettavalle tielle. Kyselijä suuntasi Hossaan ja oli palattuaan oikein tyytyväinen. Kerroin, että Kainuu on ollut jo vuosisatoja kauttaaltaan haja-asutettu eikä erämaita ole. Maanteiden lisäksi metsäautotiet risteilevät joka kulmalla, joten tiekartassa Kainuu näyttää takkuuntuneelta muikkuverkolta. Kansainvälisen määritelmän mukaan erämaasta on vähintään kahdeksan kilometriä lähimmälle autotielle. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 9022_.indd 64 10.12.2021 18.30. Maailman mitassa erämaat hupenevat nopeammin kuin luontokato etenee tai ilmasto lämpenee. Elimyssalossa on runollista vienalaista naavametsää ja Hossan kansallispuistossa kalliomaalauksia ja muita muinaismuistoja sekä nykyaikainen palveluvarustus. Sitä vastoin aivan itärajan pinnasta sekä Kuhmosta että Suomussalmelta löytyy rypäs hienoja suojelualueita, joista isoimmissa voi mainiosti myös retkeillä. Ryteisenjärven länsirannan petäjä Litokairassa Pudasjärven ja Ranuan rajalla uupuu tästä säännöstä parisataa metriä. Pyyntialue, autiomaa vai villiä luontoa. Erämaa-sanalla täytyykin olla monta merkitystä ja ainakin matkailun yhteydessä myönteinen ja kiehtova kaiku. Hossassa muutama metsätie halkaisee myös kansallispuiston. Jälkikäteen ilmeni, että hän oli katsellut televisiosta luontodokumentin, jonka lopussa selostaja toivoi Kainuun erämaan säilymistä. Keskivertokansalaiselta sinne pääsy vaatii yön yli kestävän retken. Muiden Pohjoismaiden lisäksi samoin kriteerein suojeltuja erämaita on myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Heidän työmaansa – porojen laidunmaat, palkiset – ovat kairaa tai saamelaisittain skaideja. Kuhmo ja Lieksa myös markkinoivat itseään erämaakaupunkeina. R ETKEILYÄ harrastava sukulainen halusi vaeltaa Kainuun erämaassa ja pyysi minulta reittineuvoja. Hän totesi erämaa-sanan olevan pohjoisen poromiehille ja saamelaisille sekä vieras että historiallisesti vastenmielinen. Menin hämilleni. Vuosikymmen sitten Metsähallitus järjesti Inarissa erämaakeskustelun, jossa osuin samaan pöytään Hammastunturin paliskunnan poroisännän virassa toimivan Jarmo Haatajan kanssa. Perustetuilla erämaa-alueilla erämaiden merkitys Maailman mitassa erämaat hupenevat nopeammin kuin luontokato etenee tai ilmasto lämpenee. Viralliset erämaat Muutama vuosikymmen sitten valtioneuvosto nimitti hallintoa ja kansalaisjärjestöjä edustaneen erämaakomitean. Tuollaisella määrittelyllä melkein kaikki erämaat sijoittuvat kolmeen pohjoisimpaan kuntaan, ja jopa yli puolet niiden pinta-alasta on virallisia erämaa-alueita. Sen työ päättyi 2004 erämaalain mukaisten erämaa-alueiden rajaamiseen
Metso hakoo kuuraisessa rämemännyssä sydäntalvisen metsäerämaan symbolina. Metsälehti Makasiini 65 9022_.indd 65 10.12.2021 18.30
vastaa englannin wilderness-sanaa. Suomessa tunturimaantietä löytyy vain muutama kilometri Nuorgamin ja Pulmankijärven väliltä. Erätalonpojan nautintaoikeuksiin kuului myös saamelaisten lapinkylien verottaminen. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 9022_.indd 66 10.12.2021 18.30. Vuoristojen vuoksi esimerkiksi viidenkymmenen miljoonan asukkaan Espanjaan mahtuu myös yli kaksituhatta sutta. Vain ylimmässä Lapissa kaikki asutus keskittyi jokien ja järvien rannoille ja puuttomat ylängöt jäävät asumattomiksi. Suomen kielen isä Mikael Agricola sekoitti erämaan merkitystä suomentamalla Raamatun autiomaat erämaaksi. Ennen Agricolaa erämaan keidas tarkoitti rahkasuon vesilamparetta kaukaisella metsästysalueeella. Kukin maata viljelevä talonpoika tarvitsi asumattomilta takamailta oman erämaansa, jossa pyydettiin sekä syötävää että turkisriistaa. Tämä johtuu ensisijaisesti Suomen tasaisuudesta, jonka seurauksena maa asutettiin harvakseltaan ja joka paikassa. Kuitenkin Suomen kielessä erämaa tarkoitti alun pitäen pyyntija nautinta-aluetta. Kanadan erämaihin verrattuna pohjoismaiset kiveliöt jäävät mitättömiksi. Ruotsin erämaat ovat isompia ja niitä on enemmän kuin Suomessa. Suomen suurimmassa erämaassa, Kaldoaivissa, kaukaisimmat kulmat ovat Vuoden 2004 erämaalain mukainen erämaa on niin laaja, ettei sen sydänosiin voi tehdä pelkkää päiväretkeä. Viikon talvivaelluksella rahdattavaa kertyy täysi pulkallinen. Keidas on alun pitäen satakuntalainen suotermi. Myös autoteiden ylläpito puuttomassa tunturissa tulee työlääksi ja kalliiksi. Joskus metsä, suo tai järvimaisema näyttää erämaahenkiseltä, vaikka autotie kulkisi välittömästi selän takana. Näppärä mutta hiukan harhauttava keksintö oli myös nimittää autiomaan pohjavesilähdettä keitaaksi. Suhteellisen pienen asukastiheyden vuoksi on yllättävää, miten vähän Suomesta löytyy määritelmän mukaisia erämaita
Patikoitsija voi nyrjäyttää nilkkansa Kolmmisjärvellä tai kymmenen metrin päässä autotiestä, kumpaakin sattuu usein. Mikäli nimeämme kuhmolaisen tienvarsinäkymän erämaaksi, meiltä puuttuu sana, jolla luonnehdimme Kolmmisjärveä Inarin koillisnurkassa. l Metsälehti Makasiini 67 9022_.indd 67 10.12.2021 18.30. Mutta avun saamiseen ja antamiseen näissä paikoissa tarvitaan täysin erilaiset konstit ja välineet.. Miksi en kuitenkaan haluaisi puhua Kuhmon, Lieksan tai Ilomantsin erämaista. Lähimpien metsäteiden väli on hiukan alle kuusitoista kilometriä. ninkulman hiihtolenkki sujahtaa alle kahden tunnin. alle neljän peninkulman päässä autotiestä. Litokaira muodostuu valtaosin rimpisistä aapasoista, joita metsäsaarekkeet, pikkujärvet, ryteikköiset purokorvet ja joet erottavat toisistaan. Kesäretken tunnelmat ovat kuitenkin erämaisia ja yksinäisiä ja toisen kulkijan kohtaaminen likimain mahdotonta. Ranskalaisen kirjailijan de Saint-Exupéryn mukaan melkein kaikki väärinkäsitykset johtuvat sanoista. Itse pidän viisaana, jos autolla tarkoitetaan autoa ja hevosella hevosta. Kilometrin saapastelu Litokairassa vie aikaa ja väsyttää saman verran kuin neljä kilometriä Paistunturin erämaassa. Joskus metsä, suo tai järvimaisema näyttää erämaahenkiseltä, vaikka autotie kulkisi välittömästi selän takana. Kun tuuli kovettaa suoaukeitten hanget kantamaan suksen, peLoueleirissä yöpyvä metsästäjä Puljun erämaassa Kittilässä yhdistää uudet ja vanhat, viralliset ja epäviralliset erämaan ja eränkäynnin merkitykset. Onnettomuuksissa ja muissakin nopean toiminnan tilanteissa tarvitsemme sanoja, joiden merkitys on yksiselitteinen. Oman lähiretkeilyalueeni Litokairan Ryteisenjärvi jää parisataa metriä vajaaksi erämaan määritelmästä. Kahdeksan kilometrin sääntö Onko tuolla kahdeksalla kilometrillä mitään käytännöllistä merkitystä. Kanadan selkosilta sivilisaation tavoittaminen voi vaatia tuhannen kilometrin marssin. Talvella käy päinvastoin
Itäisellä Uudellamaalla niitä käyttivät sekä ruotsinettä suomenkieliset. TOIVEISSA TÖPPÖSHANKI Vanhoista villasukista ja villakangasräsyistä voi ommella mukavat talvijalkineet, rättitöppöset. Viime talvena reilu lumipeite peitti koko Suomen etelärannikkoa myöten. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA UOMEN keskilämpötila on noussut ilmastonmuutoksen seurauksena kahdesta kolmeen astetta. Se pistää pohtimaan, saammeko enää tulevaisuudessa kokea kunnon talvia. Huopikkaiden edeltäjä Rättitöppönen on ollut käytössä 1800ja 1900-luvun taitteessa eri puolilla eteläistä Suomea. Ne lämmittävät jalkoja ja antavat mahdollisuuden sekä lumen tunnusteluun että kokemiseen. Jos lunta tulee, siitä kannattaa ainakin nauttia! Hyvä väline lumesta iloitsemiseen ovat perinteiset rättitöppöset. Ainakin Etelä-Suomessa talvi käy yhä uhanalaisemmaksi. Lisäksi töppöstä on käytetty ainakin 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9023_.indd 68 10.12.2021 18.45. Mitenköhän käy tänä talvena
Sotien aiheuttamina pula-aikoina tehtiin tallukkaita, joissa usein pyrittiin ”nykyaikaisempaan” ulkonäköön kuin perinteisissä rättitöppösissä. Esimerkiksi Suomessa vuonna 1799 kulkenut italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kertoo, miten sukat voitiin vetää jopa kenkien päälle. Töppösen perinteinen levinneisyys kertoo, että Etelä-Suomessa on ollut kunnon pakkastalvia. Myöhemmin rättitöppösen tilalle tulivat teollisesti valmistettavat huopasaappaat eli huopikkaat. Materiaali tarkoin hyödyksi Rättitöppösen ompelu sopii nykyaikaan siinäkin mielessä, että se on oivallinen osissa Savoa ja Hämettä. Se sopii myös sellaiselle ulkona liikkujalle, joka ei aio jatkuvasti juoksemalla pitää jalkojaan lämpimänä. Metsälehti Makasiini 69 9023_.indd 69 10.12.2021 18.45. Töppösestä voi tehdä pelkkiä villasukkia paksumman ja lämpimämmän. Villasukkajuoksijat ovat tavallaan palanneet vanhanaikaisempaan jalkineajatteluun, jossa sukalla ja kengällä ei ole selvää eroa. Kesäisin paljain jaloin juoksevat harrastajat vetäisevät talvella vain villasukat jalkaansa. Rättitöppösessä sukka ja kenkä yhdistyvät joustavaksi kokonaisuudeksi. Juoksuun ja kävelyyn Nykyisin uusi talviharrastus, villasukkajuoksu, on jo usean vuoden ajan lisännyt suosiotaan. Rättitöppönen kun on nimenomaan pakkassään jalkine
l 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9023_.indd 70 10.12.2021 18.45. Toisinaan rättitöppösiin ommeltiin pohjat nahasta. Lumen pehmeys tuo mieleen myös villaisia mielikuvia. Suurten lumihiutaleiden satamista kuvaillaan murteissa esimerkiksi huopahattujen tai lepereiden satamisena. Rättitöppösillä kävelijä toivoo tietysti kunnon töppöshankea. Muutamilla paikoin Suomessa rättitöppöstä on sanottu tallukkaaksi. Toisaalta villakankainen pohjakappale on helppo vaihtaa sen kuluttua puhki. Jalkarätillä ja rättitöppösellä on sanallinen yhteys. Materiaalitehokkuus on rättitöppöstä tehdessä huomattavan suuri. Villasukkien ja villakankaan pehmeys tuntuu jatkuvan jalkojen ympärillä lumen pehmeytenä. Kankaanpalaset sommitellaan vapaasti villasukan ympärille, joten hukkapalat jäävät pieniksi. Hankikantoa kokeilemaan Suojasäällä töppöset kastuvat helposti, ja silloin niissä tulee jaloista kylmä. Talvisin käytettävät jalan ympärille käärittävät jalkarätit ovat useimmiten villaa. Töppösiin kelpaavat jo pohjistaan puhki kuluneet villasukat. esimerkki materiaalin kierrätyksestä. Laajemmin tunnettu ilmaus on jalkarättien sataminen. Mitä luultavimmin rättitöppönen on kehittynyt jalan ympärille käärittävistä jalkaräteistä. Olen huomannut, että kangaskerroksia kannattaa töppösiin ommella lukuisia päällekkäin, jotta jalat pysyvät lämpiminä. Se on tietysti mahdollista nykyäänkin. Hanget myös muuttuvat talven kuluessa, minkä huomaa töppösillä helposti. Varpaiden vapaa liikkuminen lisää paitsi lämpöä myös mukavuutta. Murteista löytyy oravahankea, jänishankea, jalkahankea ja jopa hevoshankea. 2022 saakka.. Paksukin töppönen säilyy joustavana, joten varpaat pääsevät paremmin kävellessä liikkumaan kuin vaikkapa huopikkaita käytettäessä. Villan ja lumen samankaltaisuus tulee esille myös suomen kielen lunta kuvaavassa sanastossa. Pakkasella satanut höytylumi soljuu jalkojen lomitse melkein kuin rantavesi kesällä kahlatessa. Parhaimmillaan uudet kevättalven pakkaset kuitenkin kovettavat hanget. Silloin töppösillä voi lähteä koettelemaan hankien kantavuutta. Lumisilla metsäpoluilla ne kestävät sen sijaan pitempään. Lepere on villalangan kehräämistä varten muodostettava kevyt villatuppo, sellaisenaan kuin suuri kevyt lumihiutale. Myös villakangaspalat voi leikata jostakin vanhasta ja kuluneesta vaatteesta: usein kuluneessakin vaatteessa on vielä jäljellä laajoja ehjiä alueita. Virossa taas tallukka tarkoittaa esimerkiksi juuri jalkarättiä. Myös rättitöppösillä kannattaa kävellä enemmin polulla tai vaikka umpihangessa kuin hiekoitetulla tiellä. Lumi kuin villaa Rättitöppösillä kävellessä lumi tuntuu voimakkaammin kuin jäykemmillä talvikengillä liikkuessa, joten kävellessä tulee havainnoitua lunta tavallista tarkemmin. Villasukkajuoksijat ovat huomanneet, että sukat kuluvat etenkin teitä pitkin juostaessa. Markus Tuormaan tekemät rättitöppöset ja talvipäiväkirja niillä kävelemisestä ovat esillä Gallen-Kallelan Museossa Espoossa Aikakoneita & Utopioita -näyttelyssä 30. 1. Sitä kuvaillaan kielessämme sen mukaan, mitä hanki kantaa
3. Tarkkoja sääntöjä töppösen teossa ei ole. Metsälehti Makasiini 71 9023_.indd 71 10.12.2021 18.45. 2. Yksi helppo keino on ommella se villakankaan palasista tavallisen villasukan ympärille. Ommellessa neulalla pistellään viistosti läpi kankaan reunan, jolloin päällepäin jäävät näkyviin reunaan nähden kohtisuorat pistot. Mukavammat töppöset saa, jos veistää kumpaakin jalkaa varten oman lestin. Budkavlen 1964–65. Jos palasia ompelee liian korkealle, rättitöppöstä ei saa vedettyä jalkaan. Sen reuna kurotaan kantapään ja varpaiden kohdalta poimuille. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä töppöseen muita villakangaslaatuja. Lönnqvist, Bo: Trastossor i svenskbygderna in Finland. Villasukan sisälle pujotetaan ompelun ajaksi puinen lesti. Suomen museo 1968. E.: Rättitöppöset. Koska villakangas ei jousta, palasia kannattaa ommella vain nilkan korkeudelle saakka. Tällöin on otettava huomioon, että varpaille tulee tarpeeksi tilaa. Lestin voi tehdä vanhan tavan mukaan sellaisen, että sillä tehty töppönen sopii sekä vasempaan että oikeaan jalkaan. Villakankaan palasia voi ommella töppöseen niiden muodon mukaan. Perinteisesti töppöseen on käytetty kestävää sarkakangasta, jota saa esimerkiksi vanhoista loppuun käytetyistä sarkahousuista. 4. Kun tällainen pisto kulkee ommeltavan kankaan reunan yli, ei reuna pääse repsottamaan. Pohjassa päällimmäiseksi tuleva kankaankappale kurotaan neulan avulla poimuille töppösen kannassa ja kärjessä. Pohjaan uloimmaksi tuleva kankaankappale nostetaan reunoistaan ylemmäs. Kankaanpalasia ommellaan monta kerrosta päällekkäin, pohjaan paksummin ja ylemmäs ohuemmin. TEE NÄIN: 1 2 3 4 1.Rättitöppösen voi tehdä monella eri tavalla. KIRJALLISUUTTA: Lehtonen, Juhani U. Kangaskerroksia kannattaa lisätä sen mukaan, kuinka lämpimän töppösestä haluaa
Tällä hetkellä hän työskentelee kehittämispäällikkönä Työtehoseurassa. Vuoden 2008 talouskriisin aikaan metsää pidettiin auringonlaskun alana. Metsäosaajia tarvitaan aina. ”Jos katsotaan tätä syksyä, niin alalla aloitti noin tuhat uutta opiskelijaa. TEKSTI JA KUVA SINI SILVÀN 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » 9024_.indd 72 10.12.2021 18.26. ”Kotikylä antoi lähtökohdat nimenomaan metsäalalle. Metsäala on niitä harvoja aloja, joissa naisen euro on lähes euro eli 98 senttiä. ”Tämä on asia, jota ei ole framille nostettu.” Ihan metsässä -podcast löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi) ja Spotifystä. l METSÄOSAAJIA TARVITAAN AINA Ihan metsässä -podcastissa on edetty viidenteen jaksoon. Eila Lautanen tuntee metsäalan koulutuksen läpikotaisin. Sain työskennellä upeitten nuorien kanssa reilut 25 vuotta”, Lautanen kertoo. Metsäalan koulutuksen hän tuntee läpikotaisin. Alun perin häntä yritettiin saada muuhunkin koulutukseen, mutta metsä veti. Lukion jälkeen oli metsurikoulutus, sitten koulutus ja töitä metsäkoneenkuljettajana, insinöörikoulutus ja opettajanura. Tarkka luku taitaa olla 999, sitä ei voi olla muistamatta”, Lautanen kertoo. ISTUMME Eila Lautasen kanssa tulen ääressä kodassa Karkkilan Murtohuhdassa. Tällä kertaa tapaamme Työtehoseuran kehittämispäällikkö Eila Lautasen. Vesisateen hälvettyä on tarkoitus lähteä vielä maastoon. Tulien äärellä paljastuu, että Lautanen on syntynyt Ilomantsin perukoilla. Nyt on toisin, ja tulevaisuudessa on vaikea nähdä muuta kuin myönteistä kehitystä. Hän muistuttaa, että metsäala on niitä harvoja aloja, joissa naisen euro on lähes euro eli 98 senttiä. Sarja on tehty yhteistyössä Metsämiesten Säätiön kanssa
Kyllä kodin on jouluna tuoksuttava puhtaalta, mutta rojuton lattia on lapsiperheessä lyhytaikainen ilo. Siinä kahdeksanvuotias pikkupoika toivoi pitkiä kalsareita. Niin teemme tänäkin jouluna. Sinne päätyi myös moni sen kollega, lasten lahjavuoresta päivittäiseen käyttöön jäi yksi tai kaksi leikkikalua. Vuosi vuodelta lietsoin itselleni stressin, joka helpotti tapaninpäivänä. Lähden etsimään sen enkelikellon. Tuijotimme ja kuuntelimme pyöriviä enkeleitä kauan. Koira hautautui lelukaapin peränurkkaan. Lapset saivat läpi typerimmätkin pukille lähettämänsä toiveen. Ei niiden lunastaminen silti helppoa ole. Katsoin nimittäin äsken allakkaani ja tuumailin, jotta mitenkähän tässä ja missähän välissä sitä ja mitähän sitä… Joo. TOLKKUUNNUIN jokunen vuosi sitten, kun otin sattumalta marketin aulan tekokuusesta lappusen. Illalla väsytti niin, että kynttilöidenvienti haudoille jäi joulupäiväksi. Otsalta valui hiki. Hyvää joulua.. ENIN VÖYHKÄISYNI oli idioottimaista. Ja tämä ei ole kuvottavaa hurskastelua, vaikka se siltä kuulostaa. Mutta viime vuosiin saakka en osannut käyttää joulua. Samoin käymme porukalla hakemassa marketin aulan muovikuusesta parit laput ja valitsemme yhdessä täytettä sellaiseen pukinkonttiin, jossa sitä ei välttämättä muuten olisi. Olipa soma herätä aattoaamuna puhtaassa kodissa kolmen tunnin yöunien jälkeen hokemaan, että älkää sotkeko. OLEN MITÄ mojovimmissa määrin jouluihminen. Haluan vain sanoa, että taaksepäin katsellessaan ihminen muistaa elämänsä parhaista jouluista ennen muuta tunnelman ja pienet hetket. Sen vuoksi moppasin ja puunasin jouluyönä. Jumalauta, pateeta ei biojätteisiin pistetä! Suu jauhoi. Entäs lahjat. Kurkkuun tuli pala. Paahdoin vain ja suoritin. SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Tai on ainakin meillä. Tykkään kokkailla ja jouluna ruukataan syödä keskivertoa paremmin. Totuus kuitenkin on, ettei arkenakin asiallisiin ruokiin tottunut keskiluokkainen kermaperse jaksa apattaa pitopöydän tilpehöörejä montaa päivää. Se vaatii rauhoittumista ja uskallusta olla. Molemmat ovat lopulta vaikeita asioita. Se tiesi tähteitä. Siinä vaiheessa ei auttanut kuin todeta, että katoppas kehveliä, joulu meni jo. Menua suunnitellessa sitä ei muistanut. Metsälehti Makasiini 73 LUONNOSSA » KOLUMNI 9025_.indd 73 10.12.2021 18.32. Kolmas juttu on siivoaminen. Varat ylittävä yltäkylläisyys jäi. Viisas vaimoni koitti kyllä toppuutella, mutta en totellut. Pitkälahkeisten housujen omasta kaapista löytymisen pitäisi olla jokaiselle lapselle itsestäänselvyys. Sen pitempään ei peräilma jaksa pientäkään naurattaa. l Enkelikello Taaksepäin katsellessaan ihminen muistaa elämänsä parhaista jouluista ennen muuta tunnelman ja pienet hetket. Sellaiset, joiden lunastamiseen ei liity luottokortti. Se löytyi, kuin yhytimme kakarain kanssa vanhan enkelikellon ja raapaisimme sen kynttelit palamaan. Löysin kohtuuden ja järjen. Samalla yhytin pitkästä aikaa myös joulun. Kaiken huippu oli pierevä ja hävyttömän tyyris lelukoira, josta irtosi riemua viideksi minuutiksi. Ei yksin ähkyn tähden vaan myös siksi, että ruuanpaljouden kanssa painiskeleminen tuntui tässä maailmassa väärältä. Ruuan poisviskaaminen on synneistä suurimpia
Koivu on hyvä puu sorvata, Antti Konttila kehuu. Kauppalehdessä ollut artikkeli perinteikkään yli 50-vuotiaan perheyrityksen sukupolvenvaihdoksesta oli herättänyt Aarikan toimitusjohtajan Riia Sandströmin mielenkiinnon. ”Mielestäni tämä on kunnia-asia ja toisaalta uskon, että voimme kääntää tämän meidän voitoksi. Siitä alkoi yhteistyö, minkä ansiosta Aarikan puiset kynttilänjalat on sorvattu syksystä alkaen Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MARIA GRÖNROOS, ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kynttilänjalat sorvataan koivusta kopiosorvilla. Vaikka valmistuksen siirto Suomeen nostaa kuluja, Sandström on päätökseen tyytyväinen. Näen tämän positiivisena investointina”, Sandström summaa. Aikaisemmin kynttilänjalat tulivat Virosta. KEVÄTTALVELLA Sorvipojat Oy sai yllättävän yhteydenoton. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9026_.indd 74 10.12.2021 18.42. Hän pyysi päästä tapaamaan Sorvipoikien tuoretta toimitusjohtajaa Antti Konttilaa. Sorvipojat haalivat koivua ”TÄSSÄ ON AIKA PALJON KÄSITYÖTÄ” Sievissä sorvataan Aarikalle kynttilänjalkoja parhaasta mahdollisesta koivusta. Kynttiläjalan mansettiin sorvataan puupalloja. Vain parasta tuppeen sahattuna Kynttilänjalan matka valmiiksi tuotteeksi alkaa ensiluokkaisesta tuppeen sahatusta koivusta
”Puusta pitää vuolla isosti, jotta väri lähtee pois”, Sandström kertoo. Tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien hyvinvointia. Laadukkaan koivun lisäksi puun käsittelyssä on oltava malttia. Aarikan toimitusjohtaja Riia Sandström on tyytyväinen, että kynttilöiden sorvaaja löytyi Suomesta ja on Aarikan tapaan perheyritys. l Jari-Pekka Kaskela Sorvipojilta viimeistelee kynttilänjalat käsin hiomalla. Onnistunut liimaus on tae laadukkaalle sorvausjäljelle. Aarikalla ja Sorvipojilla onkin toive metsänomistajille. Paljon tehdään myös ilman konetta. ”Tässä on kaksi yritystä, jotka haluavat mielellään tehdä yhteistyötä myyntiin päätyvistä puista”, Riia Sandström toteaa. Kynttilänjalkojen ikoniset puuhelmimansetit pujotetaan ja Aarikan tuotteet kootaan käsin työpajoissa, kuten Pelastusarmeijan asumispalveluyksikössä. Sorvipojat jalostavat liimapuuaihiot valmiiksi, sorvaavat ja hiovat kynttilänjaloiksi. Koivu kuivataan hitaasti, ettei se saa värivikoja tai halkeile. Kuivista puista Sorvipojat tekevät 120 millimetriä leveää lankkua, joka lähtee liimapuuaihioiden tekoon keskittyneelle yhteistyökumppanille Nivalaan. ”Me olemme tehneet tätä yhteistyötä aina”, Sandström kertoo. Tällä hetkellä esimerkiksi Aarikan käyttämät puupallot ovat vaahteraa ja tulevat pääasiassa Italiasta. Läpivärjättyjä tonttuja vaahterasta Tavoitteena on, että jatkossa Aarikan Suomessa ja Sorvipojilla sorvattavien osien määrää tullaan lisäämään entisestään. Värjäyksen ansiosta pienet kolhut eivät paljasta puupintaa. Pienet tuotteet, kuten tontut ja korut, värjätään edelleen Aarikan perustajan Kaija Aarikan miehen kehittämällä koneella. Värjäyskäsittely on puulle vaativa ja edellyttää puuaineelta kovuutta ja kestävyyttä, mitä vaahterassa on. Suuret tuotteet, kuten Sievissä valmistuvat kynttilänjalat, saavat ylleen ruiskumaalin tai lakan.. ”Koivun saatavuus on nyt jopa pieni pullonkaula”, Konttila kertoo. ”Koivun saatavuus on nyt jopa pieni pullonkaula.” tukkureilta sekä tutulta kenttäsahurilta, mutta helppoa se ei ole. Vaahteran käyttöä puoltaa puun läpivärjäysmenetelmä, joka on Aarikan tarkoin varjelema salaisuus. Metsälehti Makasiini 75 9026_.indd 75 10.12.2021 18.42. ”Tuollaisessa designtuotteessa on aika paljon käsityötä”, Antti Konttila paljastaa
Hän palasi takaisin Suonenjoelle vuonna 2001 johtamaan isoa metsänhoidon koneellistamisen kansallista kehitysprojektia. Pertti Harstela tuli Joensuuhun Metsäntutkimuslaitokselta Suonenjoen toimipaikalta, jossa hän oli työskennellyt 1970-luvun alusta lähtien tutkijana ja professorina. Hänestä tuli nopeasti pidetty ja arvostettu tiedekunnan jäsen. Mukana on muun muassa alueellisia ja maakunnallisia toimijoita, museoita, kulttuurialan edustajia ja yrityksiä. Hänellä oli tapana korostaa, että tieteen ja tutkimuksen perimmäinen tavoite on ymmärryksen lisääminen. Lisäksi hän on ollut perustamassa metsänhoitoyhdistyksiä palvelevaa tilitoimistoa. Koko tuon ajan hän toimi metsänhoitoyhdistyksen johtajana kaakkoisessa Suomessa, ja oli edistämässä yhdistysten rakennekehitystä Etelä-Karjalassa. Työpöydän paperipinojen takaa Pertin tavoitti aina kiireisenä, mutta silti villatakissaan leppoisana, pohtimassa ajankohtaisia kysymyksiä ja valmiina keskustelemaan uusista ideoista. Kollegat ja alaiset muistavat Pertin myös huumorintajuisena seuramiehenä ja tavoitteellisena tiedemiehenä. Monesta muusta professorista poiketen Pertillä oli käytännön työkokemusta firmoista ja ulkomailta. Vaario on koko työuransa ollut yksityismetsätalouden ja metsänomistajien edunvalvonnan puolestapuhuja. Kotkan seutu tuli tunnetuksi ”Savolaisten Amerikkana”. Opiskelijoita kiehtoi professorin tapa kirjoittaa ja taidokkaasti kuvittaa piirtoheitinkalvoja luennon kuluessa. Moni metsätieteilijä hiljeni viestin saatuaan ja pysähtyi miettimään edesmenneen metsäteknologian suurmiehen ja isähahmon merkitystä uralleen ja elämälleen. Esimiehenä ja mentorina Pertti antoi suuntaviivoja ja ideoi tutkimusaiheita varttuville tieteentekijöille. HUOMIONOSOITUKSIA MUISTOKIRJOITUS TASAVALLAN presidentti on myöntänyt metsätalousinsinööri Markku Vaariolle metsätalousneuvoksen arvonimen. Hän kertoi mielellään tarinoita ja havaintoja käytännön puunkorjuusta ja metsätyöstä tiedonjanoisille nuorille. Metsäteollisuus on houkutellut tulijoita maakuntaan ja tarjonnut työtä. Hän aloitti työt vuonna 1984 ja eläköityi tänä syksynä. Pertin julkaisema Puunkorjuun ergonomia on aihepiirinsä perusteos. Pertti Harstela saapui 1990-luvun alussa metsäteknologian professoriksi Joensuun yliopiston metsätieteelliseen tiedekuntaan. marraskuuta 2021 pysäyttävä viesti – professori Pertti Harstela oli siirtynyt paremmille savotoille lyhyen sairastelun jälkeen. Vuonna 1872 saivat alkunsa sellaiset metsäteollisuuslaitokset kuin Verlan ja Inkeroisten puuhiomot, Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat sekä Kotkan Norjan saha. KOLLEGAT JA ENTISET OPPILAAT PROFESSORI PERTTI HARSTELA 1946–2021 TIEDEMIES EI KAIHTANUT VAIKEITAKAAN AIHEITA ER KK I O KS A N EN SUOMALAISEN metsäteollisuuden kehto Kymenlaakson maakunta juhlii ensi vuonna 150-vuotiasta metsäteollisuuttaan. KYMENLAAKSO JUHLII 150-VUOTIASTA METSÄTEOLLISUUTTAAN Vuonna 1872 perustettiin muun muassa Verlan puuhiomo. VAARIOSTA METSÄTALOUSNEUVOS JOENSUUHUN saapui 16. Hän ei kaihtanut vaikeisiinkaan asioihin tarttumista, jos näki niissä mahdollisuuden edistää metsätalouden käytäntöjä. Uransa aikana Vaario on ollut myös useissa luottamustehtävissä. Juhlavuoden valmistelu on aloitettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Luovien alojen tutkimusyksikön koollekutsumana verkostoyhteistyönä. Yksi Pertin keskeisistä tutkimusteemoista oli ihmisen vaikutus työn tuottavuuteen metsäalan eri osa-alueilla. KR IS TA KE LT A N EN /U PM 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9027_.indd 76 10.12.2021 18.47
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ritschkoff on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vanhempi neuvonantaja. Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu Suomen metsäyhdistys SUOMEN metsäyhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu filosofian tohtorin Anne-Christine Ritschkoff. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Ritva Eerola, Forssa, P auli Kemppainen, Kuopio ja Seppo Tikkanen, Pielavesi. Suomen Akatemian Kestävän kasvun avaimet -hankkeen ohjelmajohtajana hän on mukana kehittämässä ratkaisuja siihen, miten yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt pystyvät yhdistämään resurssejaan uusilla ja kestävillä tavoilla. 9028_.indd 77 10.12.2021 18.48. Ritschkoff aloittaa tehtävässään tammikuussa 2022, samalla Eeva Hellström päättää pitkän puheenjohtajakautensa. NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 8 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Valinnasta päätti yhdistyksen vuosikokous viime viikolla. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 21.1.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”.
NIMI POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 78 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9031_.indd 78 10.12.2021 18.50
LÄHIOSOITE IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Metsälehti Makasiini 79 9031_.indd 79 10.12.2021 18.50
Palkinnoiksi arvotut puiset kellot olemme postittaneet Simo Aaltoselle ja Jukka Ukkoselle. JÄLKELÄISTEN SAAMINEN on evoluutiossa onnistumisen mitta niin hirvellä kuin hirvikärpäselläkin. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Koiras elää vain paritellakseen. Elämä ei ole mennyt hukkaan, kun seuraava sukupolvi on syntynyt – vastuu jatkosta siirtyy heille. Se päästelee tuulen vietäväksi houkuttelevia tuoksuja, jotka ohjaavat koiraan paikalle. SEPPO VUOKKO Koko elämä naamioituneena Suojuksen sisällä piilee hyönteinen, ehkä harmopussikasnaaras. Sen ei tarvitse vaivautua ulos edes paritellakseen. Viime numeron suosituin artikkeli oli 11 kysymystä varhaisperkauksesta. Otukset ovat suurimman osan elämästään piilottelevia: karikkeen joukossa hitaasti kulkevaa pussia ei hevin huomaa. Kaikkien loppiaiseen mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi kirjakassia. Ne sisältävät juuri ilmestyneen Hannu Liljeroosin Metsäsijoittajan kirjan. Puiden rungoilla, varvuilla ja talojen seinillä näkee joskus vaatimattomia, tikuista, neulasista ja muista pienistä roskista koottuja pusseja, joiden voi havaita hitaasti liikkuvan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Luonnon kierrossa ökyihmisellä ja vaatimattomalla pussikkaalla ei ole eroa: kummankin elämän täyttymys on jälkeläisissä. Pikkuperhosiin kuuluvia pussikkaita elää meillä parikymmentä lajia. Se on tietysti tarkoituskin. Sen, mikä merkitys näillä seikoilla on maapallon kannalta, jätän itse kunkin pohdittavaksi. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Nostan päinvastoin esimerkiksi toisenlaisen elämän. Jotenkin ne kulkeutuvat tuulen tai eläinten mukana, sillä muutamia lajeja on koko maassa. Katsotaan miljoonan vuoden kuluttua, kummalla on mennyt paremmin. Naaraan luo opastavan tuoksun se aistii sulkamaisilla tuntosarvillaan. Elämän merkitystä ei mitata huvituksilla, rikkauksilla tai arvonimillä. Jotta tuoksut leviäisivät ja koiraat löytäisivät tyttöystävänsä, naarastoukka kiipeää riskeistä huolimatta näkyvälle paikalle. Kun naaras on liikkumaton, jää uusien elinpaikkojen etsiminen toukkien osaksi. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! 80 Metsälehti Makasiini 9029_.indd 80 10.12.2021 18.51. Siinä perhostoukka hilaa kotiaan uuteen ruokapaikkaan tai etsii koteloitumiseen sopivaa ympäristöä. Kaikilla lajeilla naaras ei aikuistuessaankaan tule pussista ulos, vaan koiras työntää venyvän peränsä pussin sisälle ja hedelmöittää naaraan. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! » PILKKEET MISTÄ PIDIT. Sukupuolikumppania kaipaava naaras on toukkamainen munasäkki
040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit Toimituksen postiosoite 9030_.indd 81 10.12.2021 18.53. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. KU VA : SH U T TE RS TO C K IM A G ES Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p
. Säästöpuuryhmien alusmetsä tulee jättää raivaamatta ja muokkaamatta. Metsäalan toimijat sitoutuivat 1990-luvun lopulla laajasti Pefc-metsäsertifiointiin, joka ulotettiin vuosina 1999–2000 koskemaan jopa 95 prosenttia maamme metsäpinta-alasta. Säästöpuiden tulee olla maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia ja läpimitaltaan vähintään kymmensenttisiä. Nykyisin säästöpuut ovat vakiintuneet osaksi metsien käsittelyä, ja niiden merkitys tunnustetaan laajasti. Vuosittain Suomen metsiin jää vähintään 1 600 000 säästöpuuta, joiden yhteistilavuus on noin 500 000 kuutiometriä. Tämä sarja kertoo alaa muuttaneista keksinnöistä. Alkuvuosina säästöpuita ripoteltiin pitkin hakkuualuetta, mutta nykyisin ne jätetään pääasiassa ryhmiin ja mahdollisuuksien mukaan arvokkaiden luontokohteiden yhteyteen. Säästöpuiden tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa metsiimme vanhoja eläviä puita ja järeää lahopuuta, joka on tärkeää monille kasvija eläinlajeille. FSC-sertifioinnissa hehtaarille jätetään vähintään kymmenen elävää, läpimitaltaan 20-senttistä puuta. Kyse oli säästöpuista, joiden jättämistä metsään osa metsänomistajista myös arvosteli. Alkuun ei ollutkaan tavatonta, että metsänomistaja korjasi säästöpuut omiin tarpeisiinsa puutavara-auton hävittyä metsätien mutkan taakse tai viimeistään ensimmäisen myrskyn kaadettua puut. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9032_.indd 82 10.12.2021 18.56. Puiden sijoittelusta ja kuolleiden pystyja maapuiden säästämisestä on tullut rutiininomainen tapa huomioida metsäluonnon monimuotoisuutta. Säästöpuut rantautuivat metsiimme sertifioinnin mukana. l MILJOONIA KUUTIOITA MONIMUOTOISUUDELLE Säästöpuut mullistivat näkymät hakkuuaukoilla. Puunkorjuussa on opeteltu 2000-luvulla kiinnittämään huomiota säästöpuuryhmiin. Tällä vuosituhannella säästöpuita on jätetty metsiin siis jo kymmenen miljoonaa kuutiometriä. VUOSITUHANNEN vaihteessa uusille avohakkuualueille alkoi ilmestyä puuryhmiä, joihin ei aiemmin ollut totuttu. Päätöksen säästöpuiden sijoittelusta tekee yleensä hakkuukoneenkuljettaja. Tällä hetkellä Pefc-sertifiointi edellyttää, että uudistusalalle jätetään keskimäärin vähintään kymmenen elävää tai kuollutta säästöpuuta hehtaarille
74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9033_.indd 83 13.12.2021 12.32. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle
9034_.indd 84 13.12.2021 12.51