Metsälehti 23/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄSUHTEET ”JOTENKIN METSÄ KUTSUU” Lue verkosta koko vuoden testit Korjuujäljessä rutkasti parannettavaa ILMASTO MUKAAN SUOSITUKSIIN UUSI ILMIÖ TILAKAUPASSA KUUSENKORISTEITA VANERISTA ›› Roope Tonteri hoitaa nyt omia ja muiden metsiä 23. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 2 TE EM A : M ET SÄ SU H TE ET 9821_.indd 1 9821_.indd 1 17.12.2022 13.03 17.12.2022 13.03. TAIMIKOT KUNTOON METSÄTYYPPI Miltä näyttää metsävuosi 2023
Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi hankintapuukuutiometriä kohti.* Pyydä tarjous hankintapuukaupasta omalta metsäasiantuntijaltasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija. Hankintapuulle bonukset tuplana Puunkäyttömme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9822_.indd 2 9822_.indd 2 17.12.2022 13.07 17.12.2022 13.07. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Maksamme aikavälillä 1.11.2022–31.1.2023 ostamallemme hankintapuulle tuplabonuksen. Olemme kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä hankintapuuta tekevien omistajajäsentemme kanssa
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 15 KUIVUUS UHKAA KUUSENTAIMIA 16 LUKIJAN KUVA : Kuusikon kakkosharvennus TEEMA 18 METSÄSUHTEET : Erityinen suhde 28 VAIKUTTAJA : Roope Tonteri on omassa elementissään OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 13 kysymystä ilmastosuosituksista 40 KASVUPAIKAT : Kannattavuus on turvekankaiden haaste 42 TUTKIMUS : Koolla on väliä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Suojasin pääni auringolta 44 KYSY POIS : Miten maksimoin mäntyjen laadun. LE IN O N EN H A N N U N O U SIA IN EN A N TT I J. 40 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Hirvet mukaan strategiaan 6 METSÄNOMISTAJA : Tarjolla elämyksiä 12 KORJUUJÄLJESSÄ RUTKASTI PARANNETTAVAA 14 METSÄTYYPPI : Saako metsiä hakata ensi vuonnakin. S. LE IN O N EN LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Joulu on 62 LUHTA : Jouluretkiä 68 KÄSIN TEHTY : Puupyörät pyörimään 72 TUOTE & TEKIJÄ : Käsin ja kotimaisesta koivusta 76 MUISTOKIRJOITUS : Arto J. 47 PIKATESTI : Testivuosi 2022 48 PERINTÖMETSÄ : Varaudu viisaasti TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäkoulutus toimii 52 PUUMARKKINAT : Hankintahakkaajan hiki on halpaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Koivukuidusta 29 euroa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhtymä korjasi potin kohtuuhinnalla 56 TILAMARKKINAT : Rauhoittuvatko markkinat. Buzz Cargo 60 KESKI-EUROOPASSA AVOKÄTISIMMÄT METSÄTUET AN TT I J. 57 KOEAJO : Täyssähköinen ID. Huurinainen 78 PILKKEET : Piileskelevät hyppiäiset 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Kii(s)telty lausuma Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9823_.indd 3 9823_.indd 3 16.12.2022 14.30 16.12.2022 14.30. 72 18 18 S
Joukko alueen metsänomistajia onkin järjestäytynyt riistatoimikunnaksi, jonka tavoitteena on ehkäistä hirvituhoja vaikuttamalla poliitikkoihin ja viranomaisiin. Toivottavasti seuraava hallitus löytää keinot. Ensimmäistä numeroa odotellessasi voit seurata uutisia osoitteessa metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Metsäasiat tapaavat olla konkreettisia, mutta tämänkertaisessa teemajutussa yritin tavoittaa sellaista, mitä ei voi mitata eikä punnita, mutta joka vahvasti tuntuu. Metsänomistajat kokevat, että he eivät saa ääntään kuuluviin, kun metsästyksestä päätetään, vaikka tuhot koituvat heidän maksettavakseen. Muun muassa kantelu oikeusasiamiehelle tuotti vesiperän, kun laillisuuden valvoja ilmoitti äskettäin, että pyyntilupien myöntämismenettelystä ei löytynyt aihetta toimenpiteisiin. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola povaa, että ensi vuonna hiilensidonnalla voisi jopa tienata. Metsästyksen päättyessä kannan kooksi arvioitiin 80 800 hirveä, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Metsästrategialta putoaa pohja, jos metsät eivät pysy terveinä. Myöskään maaja metsätalousministerit eivät ole tarttuneet ongelmaan. Pieni valonpilkahdus näkyy ministeriössä laaditussa Kansallisessa metsästrategiassa, jonka metsäneuvosto hyväksyi viime viikolla. Uudet metsänhoidon ilmastosuositukset puolestaan antavat eväitä, miten hiilensidontaa voi tehostaa. Onhan kuusettumisesta tullut yksi pahimmista metsiä tuhoille altistavista tekijöistä. Keskimäärin tilanne on koko maassa tyydyttävä, mutta paikoitellen yhä sietämätön. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hirvet mukaan strategiaan Lehden välissä saapuva ilmestymiskalenteri tuo tuulahduksen uudesta vuodesta. Riistatoimikunnan saavutukset ovat toistaiseksi olleet laihoja. Ongelma on, että sarvipäät eivät jakaannu tasaisesti metsiin. Lisäksi vahinkoja jää paljon tilastoimatta, koska korvauksia pidetään pieninä ja niiden hakemista hankalana. Siinä mainitaan yhtenä tavoitteena ”kehittää keinot hirvieläinkantojen tehokkaampaan säätelyyn metsien puulajivalikoiman monipuolistamiseksi”. Vuosi sitten luvista käytettiin 79 prosenttia. Jutun juonen selittäminen haastateltaville oli helppoa, ja metsäsuhteet alkoivat avautua ja samalla myös ihmisen minuus.” 9824_.indd 4 9824_.indd 4 16.12.2022 14.33 16.12.2022 14.33. Pian selviää, kuinka paljon eläimiä jää talvehtimaan metsiin. Kiinnostava vuos i alkamassa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Suomen luonnossa riittäisi elämyksiä tuotteistettavaksi, mutta tarvitsisimme lisää Ilkka Länkisen kaltaisia yrittäjiä luontoon tukeutuvan ylellisen elämysmatkailun moottoreiksi.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA HIRVENMETSÄSTYSKAUSI alkaa olla lopuillaan. Muun muassa Pohjois-Karjalassa on tihentymäalueita, joissa tuhoja on paljon
AAMUISELLA hiihtoretkellä on vielä hämärää, mutta kuu valaisee suomaisemaa pilvien takaa. KUVA: JARNO HÄMÄLÄINEN Hirvet mukaan strategiaan 9824_.indd 5 9824_.indd 5 16.12.2022 14.33 16.12.2022 14.33. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuopiossa oli 11.12.2022 jo riittävästi lunta, jotta lähimetsiä pääsi kiertelemään suksilla
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9825_.indd 6 9825_.indd 6 16.12.2022 14.37 16.12.2022 14.37
TARJOLLA ELÄMYKSIÄ Metsänomistaja Ilkka Länkinen pyörittää ylellistä matkailubisnestä lappilaisen luonnon tenhossa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Sami Karppinen Metsälehti Makasiini 7 9825_.indd 7 9825_.indd 7 16.12.2022 14.37 16.12.2022 14.37. Matkailun ja metsätalouden yhteensovittamisessa hän ei näe ongelmaa
Nimillä Ilkka Länkinen esittelee Arctic TreeHouse -hotellin majoja, joiden muotoilussa esikuvana on ollut käpylehmä. ”Koronavuosien jälkeen ihmiset haluavat matkustaa ja kokea elämyksiä”, hän toteaa. ”Ilman matkailua Lappi olisi hiljainen paikka.” ”Meillä on tänä vuonna käynyt vieraita yli 80 maasta. Vierailleen hän tarjoaa elämyksiä ja samanlaista laatua, johon he ovat tottuneet vaikkapa Alppien luksuskohteissa. Vieraat kielet sekaantuvat suloiseksi sekakuoroksi ja lounastilaus hoituu englanniksi. Rovaniemelle tulee lentoja 15 maasta, joten kävijöitä riittää. Hän korostaa metsän tuottamia elämyksiä, wellnessiä, wellbeingiä ja mindfullnessiä, siis hyvinvointia ja hyvää oloa – kukapa ei sellaista haluaisi. M M UISTAMME kaikki, kuinka tukkoinen Betlehemin majoitustilanne oli ensimmäisenä jouluna – kaikille ei löytynyt majatalosta sijaa. Länkisen vieraat tulevat eri puolilta maailmaa. Santaparkissa olemme kuin ulkomailla. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9825_.indd 8 9825_.indd 8 16.12.2022 14.37 16.12.2022 14.37. Venäläisten ja kiinalaisten poissaolo ei haittaa meitä.” Mäntymetsä voi olla iso kokemus Länkinen puhuu paljon ja nopeasti, mutta ajattelee johdonmukaisesti. Tarkalleen 2023 vuotta myöhemmin Rovaniemellä on sama pulma, mutta se ei haittaa ylellisen hotelli Arctic TreeHousen omistaja ja toimitusjohtaja Ilkka Länkistä
”Monet vieraamme eivät ennen ole kokeneet talvea tai nähneet lunta. Siltä pohjalta jouluilon ja elämysten tuotanto alkoi vähitellen rakentua. Santapark on alkuaan Niilo Tarvajärven ideoima ja alkuun saattama hanke, jonka toteutus takkusi vuosikymmeniä, mutta ei enää. Kansainvälisiä asiakkaita palvelevalla ravintolalla on kaunis, suomalainen nimi. Valtaosa 240 työntekijästä on eri puolilta maailmaa ”Toivomme, että osa heistä muuttaisi pysyvästi Lappiin. Ja esimerkiksi pulkkamäki on erittäin suosittu.” Pohjoiseen tulevien ehdoton suosikkielämys ovat revontulet. Lumituisku tai suomalainen mäntymetsä voi olla riemastuttava tai jopa jännittävä kokemus. Länkinen on eri linjoilla. Tarvitsemme lisää työtä tekeviä ihmisiä. En aina edes tiedä, ketä meille on tulossa. Sen tunnusmerkkinä ja ylellisten majojen etäisenä esikuvana on käpylehmä. Hänen kotimaassaan se ei onnistuisi.” Suomalaisen Lapin kävijän voi olla vaikea ymmärtää, mitä hienoa on tulla Rovaniemen liepeille tavallisen näköisen mäntymetsän kupeeseen luksuslomalle. Silloin Länkinen hakeutui mestarikurssille, jossa koulutettiin joulupukille apulaisia. Matkailuala ja varsinkin joulun tuotteistaminen kiinnostivat jo opiskeluaikana. Hän opiskeli 1990-luvulla metsätalousinsinööriksi. Yleensä matkailu ja metsien hakkuut asetetaan Lapissa vastakkain. Länkinen tietää, että maailmalta tuleville vieraille monenlaiset, meille yllättävätkin asiat ovat eksoottisia elämyksiä. Esimerkiksi hotellimme johtaja on Etelä-Afrikasta. Kuinka joulukuusi myydään monta kertaa Ilkka Länkinen päätyi matkailualalle mutkan kautta. Ilman matkailua Lappi olisi hiljainen paikka.” Myös hotellin ja sen yhteydessä toimivan Santaparkin henkilökunta on kansainvälistä joukkoa. ”Metsätalous ja matkailu ovat Lapin keskeisiä elinkeinoja, ja ne voidaan ilman Hotelli on nimensä mukaisesti rakennettu puusta. ILKKA LÄNKINEN IKÄ 48 vuotta SANTAPARK Oy:n ja Pro Santa Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja METSÄTALOUSINSINÖÖRI , metsänomistaja PERHE : vaimo ja kolme lasta ASUU Rovaniemellä ei retostella, mutta verkosta löytyy viitteitä nimekkäistä kävijöistä tyyliin Kardashian, Messi, Ecclestone. ”Meille vieraat ovat Mr ja Mrs Smith. Samaan yhteyteen Länkinen on rakentanut Arctic TreeHouse -hotellinsa. Vuosituhannen vaihteessa alan töitä ei juuri ollut tarjolla, joten nuoren metsätalousinsinöörin ensimmäinen työtehtävä oli kokoomuksen Lapin piirin toiminnanjohtajuus. ROVANIEMI Metsälehti Makasiini 9 9825_.indd 9 9825_.indd 9 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. Vieraamme ovat valmiit maksamaan laadusta ja edellyttävät, että pystymme sitä tarjoamaan.” ”Me olemme valuutantuontiteollisuutta, tuomme ihmisiä tänne kuluttamaan rahojaan. Vuonna 2010 hän osti puolisonsa kanssa Santaparkin valtiolta. Hänelle Suomi on paratiisi, jossa voi ajaa työpaikalle polkupyörällä. Se tuo vaurautta Lappiin ja Suomeen
Santaparkin matkamuistokaupasta voi ostaa vaikkapa lehtikuusesta sahatun tason. vähäisintäkään ongelmaa sovittaa yhteen. Puumajojen seinät ovat mäntypaanua. Viisi puuta siis sitoo lennon aiheuttamat päästöt.” Vaikka vastuullisuutta vaalitaan, ei Valtaosa Santaparkin noin 240 työntekijästä tulee ulkomailta. ”Istutamme vuosittain henkilökuntamme kanssa toistakymmentä tuhatta tainta uudistusaloille. Sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, on kansainvälisen matkailun hyväksyttävyys joutunut koetukselle. Esimerkiksi eräs espanjalainen työntekijämme tuli kädestä pitäen kiittämään minua elämyksestä, jota hän ei missään muualla olisi päässyt kokemaan.” Kerran hotellissa oli vieraana puuta käyttävän yrityksen asiakkaita. Hän esitteli metsän mittausvälineistöä. Seuraavana päivänä viemme sen takaisin metsään, jäädytämme tyven maahan ja seuraavat retkeläiset saavat löytää sen uudelleen.” EU:sta eroon. Esimerkiksi moottorikelkkasafarien reitit voidaan linjata hakkuiden lomitse.” Hän muistuttaa, että metsätalouden puitteet sopivat myös matkailupalveluiden tuottamiseen. Ilkka Länkinen osti Santaparkin yhdessä vaimonsa kanssa 2010. Samalla vieraille esiteltiin kaadettua lappilaista mäntyä ja kerrottiin, kuinka kauan se on kasvanut ja kuinka sitä hienosyisyytensä vuoksi voidaan CNC-sorvata vaikka lentokoneen potkuri.” Joulun aikaan joulukuusen hakuretket ovat hotellivieraiden suosiossa. Se on monelle eksoottinen kokemus. ”Annamme vieraillemme männyn siemeniä ja kerromme, että lento Atlantin yli vapauttaa 5–6 tonnia hiilidioksidia, mutta yksi suomalainen puu sitoo elämänsä aikana tonnin hiilidioksidia. Länkisen mukaan vastuullisuuden vaaliminen on välttämätön osa matkailubisnestä nykyään. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9825_.indd 10 9825_.indd 10 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. ”Menemme lähimetsään ja löydämme sieltä kauniin kuusen. Niiden sijaan Länkinen tarjoaa vierailleen kouriintuntuvan mahdollisuuden hyvittää lomalentojensa aiheuttamia päästöjä. ”Järjestimme retken, jossa tavattiin tulilla istuva metsuri. Se sahataan poikki ja tuodaan hotellille koristeltavaksi. Hän ei silti ole tarttunut monenkirjaviin hiilikompensaatiotarjouksiin, joita hän luonnehtii nykyajan anekaupaksi
”Meillä on ollut maailman ensimmäinen metsälaki, jossa säädettiin, että metsää älköön hävitettäkö. ”Olen sanonut, että meikäläisten ikäluokalle ei taida valtion puolesta eläkettä olla luvassa. l Metsälehti Makasiini 11 9825_.indd 11 9825_.indd 11 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. Muiden pitäisi ottaa meistä oppia, kuinka metsät säilytetään. ”Tässä on ihan samoja piirteitä, kun Natura-ohjelmassa 1990-luvulla.” nykyinen metsäpolitiikka kerää kuitenkaan kehuja. Nykyinen ennallistamiskeskustelu on aivan sairasta.” Länkisen mielestä Suomen on syytä irtautua EU:sta, jos metsäpolitiikkaan ei saada tolkkua. Ojitusalueiden laskeutusaltaat kannattaa kaivaa suositeltua isommiksi. ”Perustan vuosittain 15 vuoden ajan uusia taimikoita. Kokeilkaa lehtikuusta, se kasvaa monilla mailla paremmin kuin omat puulajimme 2. Jos yksityismetsien käyttöä rajoitetaan, myös jokamiehen oikeudet, esimerkiksi marjastus, on muutettava maksullisiksi.” Taimikosta puuhaa eläkkeellä Omaa metsävarallisuuttaan Länkinen on kasvattanut vähitellen. Jos joskus jään eläkkeelle, minulla riittää 15 vuodeksi taimikonhoitourakkaa. Kaivattakaa metsäojien reunat loiviksi, niin kanalintujen poikaset pääsevät ylös ojista. Taimikonhoito on parasta hommaa 3. Siihen Länkisellä on kiintoisa idea. Ne lisäävät monimuotoisuutta. Natura), että suomalaista metsänomistajaa viedään, eikä lainkaan hyvään suuntaan. ”Nyt on meneillään sellainen Vitura kakkonen (vrt. Niinpä olen rakentanut eläketurvaani ostamalla metsiä. Tässä on ihan samoja piirteitä, kun Natura-ohjelmassa 1990-luvulla. Meille valehdellaan suut ja silmät täyteen, että ’eihän tämä mitään vaikuta metsätalouteen’, mutta kun oikeasti vaikuttaa.” Hän paheksuu erityisesti EU:n ennallistamisasetusta, jossa metsänsä säilyttänyttä Suomea kyykytetään. Silloin niihin pesiytyy heinätaveja ja jopa joutsenia. Tällä hetkellä meillä on satoja hehtaareita metsää, tuhat ei vielä ole täynnä.” Metsien yksi tehtävä taitaa olla metsänhoitotöiden varmistaminen eläkepäivien varalle. Se on ihan parasta hommaa.”. 4. ”Meidän metsillemme tuntuu tällä haavaa riittävän iso liuta omistajia. LÄNKISEN VINKIT 1
Nuoriin metsiin sopivia, tavallista kapeampia koneita ei juuri ole tarjolla. Mitatuista 86 kohteesta 50, siis 58 prosenttia, oli harvennettu metsälaissa määriteltyä minimiä vähäpuustoisemmiksi. Keskimääräinen ajourien leveys oli tasan viisi metriä, kun suositusten mukainen leveys on 4–4,5 metriä. Keski-Suomessa tänä ja viime vuonna tehty selvitys paljasti, että tilanne on pelättyä huonompi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ SAMI KARPPINEN 28% Ajourille jäävän alan osuus ensiharvennusleimikosta Suositusten mukaisia % 42 % Huomautettavia (Harvennettu suosituksia vähäpuustoisemmaksi) Virheellisiä (Harvennettu lain vaatimaa vähäpuustoisemmaksi) 58 % Korjuujäljen laatu 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9826_.indd 12 9826_.indd 12 17.12.2022 13.22 17.12.2022 13.22. l KARMEAA JÄLKEÄ Metsäkeskuksen selvitys antaa karun kuvan ensiharvennusten laadusta. Yksikään leimikoista ei ollut harvennuksen jälkeen hyvän metsänhoidon suositusten mukainen. ”Asia on monella tapaa tärkeä ja siksi koko puunhankinnan ketjussa tietoa, opastusta ja koulutusta tulee lisätä.” . Syynä huonoon korjuujälkeen pidetään yleisesti sitä, että ensiharvennukset tehdään samoilla isoilla korjuukoneilla kuin muukin puunkorjuu. Kasvatettavaa puustoa jää ensiharvennuksissa kolmannesta suositeltua vähemmän. Tästä syystä valtaosalla tarkastetuista kohteista ei voida tehdä enää kiertoajan kuluessa toista harvennusta. Vähäpuustoisuuden tärkein syy olivat liian leveät ajourat. Isojen metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten ensiharvennusten laadussa ei ollut eroja. Neuvotteleva virkamies Satu Rantala maaja metsätalousministeriöstä sanoo, että ensiharvennusten laatua on parannettava. Urien alle jäi keskimäärin 28 prosenttia harvennettujen metsien alasta. Nuoret metsät harvennetaan säännöllisesti liian vähäpuustoisiksi. METSÄKESKUKSEN vuotuiset tarkastukset ovat osoittaneet, että harvennusten laadussa on rutkasti parannettavaa. Kolmen ja puolen hehtaarin ensiharvennusleimikolla on siis hehtaari ajouria
SAMI KARPPINEN Puuta pystyssä kolmannes suositeltua vähemmän (Tarkastetuille kohteille laskettu, suositeltu keskimääräinen puusto ensiharvennuksen jälkeen) 200 400 600 800 1000 Runkoa/ Ha 64 5 ru nk oa /h a (Tarkastuksissa todettu kasvatuskelpoinen puusto harvennuksen jälkeen) 96 2 ru nk oa /h a Lähde: Suomen metsäkeskus Metsälehti Makasiini 13 9826_.indd 13 9826_.indd 13 17.12.2022 13.22 17.12.2022 13.22
Pysyykö metsien käyttö ennallaan ensi vuonna. Tänä vuonna on keskusteltu paljon siitä, mitä kaikkea metsänomistaja voi metsistään tarjota. Kiinnittäisin huomiota siihen, mitä metsätalouden rahoituksesta puhutaan. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI SAAKO METSIÄ HAKATA MYÖS VUONNA 2023. Ensi vuosi on komission viimeinen tehokas vuosi. Vaikka EU:n tavoitteena on suojella tiukasti 10 prosenttia maaja vesialasta ja 20 prosenttia löyhemmin, on vaikea nähdä, että yksityisiin metsänomistajiin kohdistuisi muita kuin vapaaehtoisia toimia. Ensi vuonna kannattaa seurata tarkkaan vaaleja sekä EU:sta tulevia päätöksiä, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Suomi varmasti antaa oman sitoumuksensa EU:n biodiversiteettistrategiaan ensi vuonna. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9827_.indd 14 9827_.indd 14 16.12.2022 15.08 16.12.2022 15.08. Moni metsänomistaja on kysynyt, saako metsiä hakata tulevana vuonna vai kannattaako puut kaataa nyt. 1 2 3 4 Minkälainen vuosi on luvassa EU-rintamalla. Kun päätökset EU-tasolla saadaan valmiiksi, vuorossa on kansallinen toimeenpano. Mitä hyvää vuosi 2023 metsänomistajalle tuo. Nyt näyttää siltä, että ensi vuonna mahdollisuudet muuttuvat rahaksi. Uudistuvasta energiasta käytävät keskustelut jatkuvat. Tällä hetkellä mikään ei ole kieltämässä metsien käyttöä eikä aavistushakkuisiin ole tarvetta. MARKO MÄKIHAKOLA KUKA: Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja MITÄ: Huolehtii, että päätösvalta metsistä säilyy metsänomistajilla myös ensi vuonna MITEN: Seuraa ja vaikuttaa kotimaan politiikkaan, puumarkkinoihin ja EU-asioihin sekä huolehtii, että metsänomistajat saavat palvelua ja apua. Esimerkiksi hiilensidontapuolella on paljon aloitteita, jotka voivat oikeasti tuoda rahaa metsänomistajalle, samaten luontopuolella.. Toivottavasti metsien kasvua lisäävät toimet saavat tukea Metkan rahoituksessa. Esillä ovat myös maaperäasiat sekä hiilisertifiointi. Sitä kannattaa seurata. Mihin tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota. Seuraisin, mitä puolueet kertovat toimintaympäristön turvaamisesta ja mitä hallitusohjelmaan kirjataan. Ennallistamisesta ja taksonomiasta eli kestävästä rahoituksesta käydään kiivasta keskustelua. Kukkaron nyörit ovat varmasti tiukalla. Nykyinen hallitus varmasti saa valmiiksi uuden metsätalouden tukijärjestelmän Metkan, mutta seuraava hallitus joutuu pohtimaan rahoitusta
SA M I KA RP PI N EN Istutusajankohta toukokuu kesäkuun alku kesäkuun loppu Kuivuustuhon todennäköisyys Ulkoa otettu taimi ritiläalustalla Ulkoa otettu taimi pahvilaatikossa Pakkastaimi pahvilaatikossa Ulkoa otettu taimi pahvilaatikossa 100 80 60 40 20 Lorem ipsum Taimien pakkaustapa ja talvivarastointipaikka Lä hd e :L uo nn on va ra ke sk us % Lorem ipsum Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9828_.indd 15 9828_.indd 15 16.12.2022 15.18 16.12.2022 15.18. ”Keskimäärin 6 prosenttia taimista kuoli ja 26 prosenttia vaurioitui ensimmäisen kasvukauden aikana. Heinäkuu on kevättaimille liian myöhäistä istutusaikaa. MIKKO HÄYRYNEN KUIVUUS UHKAA KUUSENTAIMIA RISKIÄ VÄHENTÄÄ: › Pakkasvarastoidut taimet › Hyvä maanmuokkaus ja riittävä istutussyvyys RISKIÄ LISÄÄ: › Kasvunsa jo aloittaneiden taimien istuttaminen juhannuksen jälkeen › Pitkät, hontelot taimet Ilmastonmuutos ei lopeta, mutta muuttaa kuusentaimien istuttamista. LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimuksessa tarkastettiin 65 viime vuoden touko-heinäkuussa istutettua kuusen uudistusalaa Eteläja Keski-Suomesta. Istutusten onnistumiseen vaikuttavat eniten istutusaika, taimien pakkausja säilytystapa sekä muokkaus. Kesäkuun lopulla tuhoriski on suurin ritilätaimilla ja pienin pakkasvarastosta otetuilla, istutettaessa sulilla taimilla. Tämä on enemmän kuin yleensä”, erikoistutkija Jaana Luoranen kertoo. ”Kuivuustuhoja on mahdotonta estää kokonaan, mutta täysitiheät, nopeasti kasvuun lähtevät taimikot ovat mahdollisia myös tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa. Taimien kuolinsyy oli valtaosin kuivuus. Eniten istutusten onnistumiseen vaikuttavat istutusaika, taimien pakkausja säilytystapa sekä muokkaus. Siitä toissakesän istutuskauden lämpö ja kuivuus antoivat jo esimakua. Laadukas muokkaus ja istutustyö vähentävät myös tukkimiehentäin tuhoja.” Pienikin sade auttaa taimien pärjäämistä ja lyhyt taimi pärjää paremmin kuin kookas.
Silloin kun tuo pelto on perustettu, metsänhoitopolitiikka ei puhunutkaan muusta kuin puupelloista. Ei ne ryteikössä ole ennenkään voineet lennellä.” Mehtäukko Joulupuunkasvattajia on Suomessa noin 500. Ajourat on havutettu oikeaoppisesti, mikä suojaa ajouran reunapuuston juurien rikkoontumisen.” Metsä-Masa ”Hieno kuusikko, olisi muuten erittäin hyvä lannoituskohde.” Apli ”Hyvältä näyttää, vaikka joku voisikin puhua puupelloista.” Gla ”Puupelto joo. Nimimerkki Menninkäinen kuvasi alle 40-vuotiaan kuusikon toisen harvennuksen. Siis oikein toimittu!” Mehtäukko ”Puuta tuottavaa metsää, mutta en kyllä lähtisi metsoa tavoittelemaan tuon näköisestä paikasta, jos nyt en muitakaan riistaeläimiä.” Puu-Tuomas ”Kyllä tuonne metso osaa, kun valossa alkaa mustikat elpyä. Liiketulos kasvoi reaalisesti 32 prosenttia 155 euroon hehtaarilta. Isaskar Keturi ”Näin hyvissä olosuhteissa on kuusikon kesähakkuu suositeltavaa ja turvallista. Puuntuotannon sijoitustuotto nousi 12,5 prosenttiin, lisäystä edellisvuoteen oli 10 prosenttiyksikköä. 500 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ehkä pikkaisen aikaisemmin olisin tehnyt, kun nuo elävät oksat ovat jo noin korkealla, mutta on nyt riittävästi otettu. Viime viikkoina he ovat toimittaneet markkinoille yli miljoona joulukuusta. Myös sijoitustuotto nousi selvästi. Suurimmat hehtaarikohtaiset tulot saatiin Päijät-Hämeessä (302 euroa) ja Kanta-Hämeessä (293). Kuusikon kakkosharvennus Metsälehti.fi:n kuvapalstalla ruodittiin harvennuksen lopputulosta. METSÄ TUOTTI HYVIN VIIME VUONNA YKSITYISMETSIEN liiketulos parani viime vuonna selvästi edellisvuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9829_.indd 16 9829_.indd 16 16.12.2022 15.30 16.12.2022 15.30. Tuloja on saatu reaalisesti enemmän vain huippuvuosina 2007 ja 2018. Varsinkin tukkipuun hakkuut lisääntyivät, ja puusta maksettiin edellistä vuotta korkeampaa hintaa
9830_.indd 17 9830_.indd 17 15.12.2022 16.25 15.12.2022 16.25. Vastaleivotun leivän tuoksua, lahjapapereiden rapinaa, rakkaita muistoja ja lämpöä – niistä syntyy joulun taika. Rauhallista joulua Kohdistamme joulutervehdyksen Hyvä joulumieli -keräykseen
ERITYINEN SUHDE Metsänomistajien metsäsuhteet ovat moninaisia, mutta arvolataus vahva. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 18 9831_.indd 18 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Seuraavassa neljä metsänomistajaa ja tutkija kertovat tarkemmin
KUVA: SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 9831_.indd 19 9831_.indd 19 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Seppo Samuli Elämä olisi varmaan toisenlaista ilman metsiä, Sanna Ketola pohtii
Karhunkorva ja tähän juttuun haastatellut metsänomistajat pohtivat, että metsän omistaminen ei ole absoluut1750-1950 Isojako 1800-luvun jälkipuoli Maanosituslainsäädäntö vapautuu asteittain, maanomistuksen pientilavaltaistuminen alkaa. 1940 Pika-asutuslaki talvisodan evakoille. 1925 Laki metsäyhtiöiden laittomasti hankkiman peltomaan palauttamisesta asutustarkoituksiin, Lex Pulkkinen, pysäytti maanomistuksen keskittymisen. Ja moni metsänomistaja toi esiin, että eihän luontoa voi lopulta omistaa kukaan.” Mitä omistaa kun omistaa metsää. ”Moni metsänomistaja toi esiin, että eihän luontoa voi lopulta omistaa kukaan.” MAANOMISTUKSEN MERKKIPAALUT M ETSÄNOMISTAJA on kaikkien mahdollisten itsensä, yhteisön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja toiveiden leikkauspisteessä.” Näin kiteyttää tutkija Reetta Karhunkorva, joka valmistelee Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa metsänomistajien metsäsuhteista. 1960-luvun alku Pitkä maaseudun asutustoiminnan kausi päättyy. Yksityinen metsänomistus syntyi maatalousreformin sivutuotteena, osana 1700-luvulla alkanutta ja 1900-luvulle jatkunutta isoajakoa, mutta Karhunkorva näkee metsien jakamisen tavoitteet siitä erillisenä. Se oli suuri yhteiskunnallinen kysymys 1900-luvun alussa tunnetuin seurauksin. 1979 Maanhankintaoikeuslaki, turvaa maanviljelijöiden tai poronhoitajien etuosto-oikeuden maaja metsätalousmaahan; kumottiin 1997. 1922 Asutuslaki eli Lex Kallio, koski sekä torppareita että kokonaan maattomia. ”Haastattelemani metsänomistajat toistivat Mark Twainin aforismia, että maata ei valmisteta enää. Siksi siitä kannattaa pitää kiinni. 1937 Maanlunastuslaki, loi pohjan pika-asutusja maanhankintalaille. ”Pienikin metsätila on antanut itsellisyyttä, mutta silti itsensä pitäminen omistajana voi tuntua vieraalta tai ainakin sen sanominen. ”Yhteisnautinnan pelättiin johtavan hallitsemattomaan metsien käyttöön ja yksityisen talonpoikaisen omistuksen ajateltiin suojelevan metsiä hävittämiseltä.” Isojako teki talonpoikaissäädystä vahvan, mutta samalla heikensi tilattoman väestön asemaa. Suomessa siihen liittyy ylisukupolvisuuden eetos.” Talonpojat ja vähäväkiset Metsänomistus on sekä vahvojen talonpoikien että vähäväkisten, työteliäiden ihmisten historiaa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 20 9831_.indd 20 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. ”Viime vuosisata oli maanjakopolitiikan aikaa, ja nykyinen metsänomistusrakenne sai muotonsa.” Sukumetsänomistamisella voi olla monta syntytapaa, mutta moni metsänomistaja on pientilallisen perillinen. 1918 Laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli ”torpparilaki”. 1915 Metsäyhtiöiden maanhankinnan rajoittaminen. 1945 Maanhankintalaki perheellisille rintamamiehillle, kaatuneiden omaisille ja evakoille
Mikä se tehtävä on ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikana, se on jotenkin auki.”. HENKINEN KOTI Ei asu metsiensä yhteydessä, mutta omistettu metsä on henkisesti ainoa todellinen koti ja yhteys sukujuuriin. Siihen voi yhdistyä metsien talouskäyttö, mutta usein se ei ole tärkeää, vaan metsä halutaan säilyttää ennallaan, muuttumattomana lapsuuden paikkana. On näkyviä, mutta myös näkymättömiä rajoja sille, mitä omistaja voi ja ei voi tehdä. ”Metsien yksityistäminen oli kolmelle vuosisadalle yltänyt projekti ja oli sekavuutta, mitä uusissa yksityismetsissä saa ja ei saa tehdä. ”Jos koen jossakin metsässä merkityksellisiä tuntemuksia, niin syntyy tunne, että metsä on henkilökohtaisesti tärkeä paikka. VELVOLLISUUS/ VIRKISTYSKÄYTTÖ Metsänomistus on ennen kaikkea velvollisuus. Niitä kokemuksia on sosiaalinen media pullollaan, että ’mitä minun rakkaalle sienimetsälleni tehtiin’.” Jokamiehenoikeudet vanhaa ja uutta Reetta Karhunkorva toteaa viimeaikaisen historiantutkimuksen perusteella, että jokamiehenoikeudet eivät ehkä ole kaikilta osin niin ikivanhaa tapakulttuuria kuin luullaan, vaan varsin modernin ajan ilmiö, joka on kehittynyt rinnan metsänomistuksen kehittymisen kanssa. Asialla ei ole isoa taloudellista merkitystä eikä omistettuun metsään ole vahvaa henkistä sidettä, mutta suvun metsästä ei voi luopuakaan. ”Vastuun kokemus on vahva, ja hoitamisella metsänomistaja liittää itsensä osaksi isoa tarinaa metsäteollisuuden avulla rakennetusta hyvinvointi-Suomesta. Metsät ovat taloudellisesti tärkeitä ja mahdollistavat maatalouden, mutta niihin ei kohdistu erityisiä intohimoja ja hoito on ulkoistettu. ”Taustalla on yhteismaan ja eränkäynnin perinteitä, mutta vanha tapakulttuuri perustui toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin nykyinen maailma.” Vanhan agraariyhteiskunnan tapoihin ei kuulunut, että ventovieras voisi tulla marjastamaan toisen omistamaan metsään. Samaan viittaavat myös taloustiede ja ympäristöfilosofia, joissa luonnonvarojen omistus on nähty monimutkaisena ihmisten välisten suhteiden kokonaisuutena. Metsät eivät vaikuta merkitsevän yhtään mitään taloudellisesti eivätkä muutenkaan, ne ovat etäinen ohivilahtava maisema auton ikkunasta. ETÄINEN Marginaalinen painotus. ”Metsänomistajia on aina ohjattu kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tehtävään. Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 21 9831_.indd 21 9831_.indd 21 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. ”Jokamiehenoikeuksista käytiin laajaa keskustelua 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Metsä on asuinja elinympäristö, elannon lähde ja harrastuspaikka. Muut metsät asuinpaikan lähellä ovat tärkeämpiä virkistymisen kannalta. Yhteismaan tai talonpoikien maiden hyödyntäjät olivat kyläyhteisön jäseniä ja osa moninaista suhdeverkkoa. Talonpoikaissääty olisi halunnut tiukemman linjan, mutta muut säädyt voittivat.” Velvoittava omaisuuslaji Omistaminen ei saa olla tunteetonta, on Karhunkorvan tutkimusaineistosta välittyvä viesti. NEUTRAALI Usein viljelijöitä, joilla metsä on itsestään selvä osa maatilataloutta. Velvollisuuksia on sekä omistajilla että ei-omistajilla. Heillä kaikenlaiset metsänomistajatilaisuudet menevät kokonansa ohi. Ympäristökysymykset laajentavat omistajan vastuuta, tuovat mukaan eettiset ja ekologiset ulottuvuudet. Jotka eivät metsäänsä hoida tai tunne, kokevat huonoa omaatuntoa. ”Metsänomistaja omistaa jonkinlaisen hallintaoikeuden ja puut, mutta monessa asiassa omistusoikeutta voidaan rajoittaa ja on rajoitettu.” Itse omistaminen on ilmiönä mutkikas. l SE PP O SA M U LI Erityistä metsäomaisuudessa on se, että se pysyy vahvasti suvuissa ja että siihen liittyy tietoisuus aiempien sukupolvien kovasta työstä, Reetta Karhunkorva sanoo. On laillinen omistajuus, mutta on myös psykologinen omistajuuden tunne, jota on myös ei-omistajilla. Monella johtanut ammattiin. Ja myös sille, mitä pitää tehdä, sillä metsä on velvoittava omaisuuslaji. KOKONAISVALTAINEN Metsä ja metsänomistus on vaikuttanut elämään lapsuudesta lähtien kokonaisvaltaisesti. Metsät ovat turva itselle ja maalle.” Joukossa on myös ympäristöheränneitä ja nuoria, ympäristöhenkisyyteen kasvaneita, jotka kokevat metsäalan vieraana. tista omistusta. Siinä samalla pikkuhiljaa syntyivät nykyisenkaltaiset jokamiehenoikeudet.” Sananakin jokamiehenoikeudet on ilmeisesti vasta 1900-luvun alkupuolelta. VIIDENLAISIA METSÄSUHTEITA Reetta Karhunkorva on tekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan haastatellut 51 metsänomistajaa ja alustavasti jäsentänyt aineistostaan erilaisia metsänomistajien metsäsuhteiden painotuksia. Saman henkilön metsäsuhteessa voi ilmetä piirteitä monesta eri painotuksesta
Metsät ovat aina olleet mukana elämässä ja metsänomistuksen siirtyminen jonakin päivänä ainoalle perijälle on ollut sanomatta selvää. ”Isä oli metsuri ja metsäteknikko, ja kierrettiin metsätaitokilpailuja. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Sanna Ketolalle metsästä on tulossa myös ammatti, järjestyksessään jo kolmas. Niistä on jatkuva huono omatunto, olo saattaisi olla vapaampi ilman metsänomistusta. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 22 9831_.indd 22 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Välimatkaa on yli 300 kilometriä suuntaansa, joten raivausrästejä kertyy herkästi. Näkymätön side ja lattia Suurin osa Ketolan metsistä juontuu äidinpuoleisen isoäidin isältä. Ketola asuu Hämeessä Lammilla, ja metsät ovat Kurikan Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla. Jossakin välissä olin sillä kannalla, että osan voisi myydä, jotta hoitotaakka kevenisi.” KATKEAMATON YHTEYS Sanna Ketolalle sukumetsät ovat ankkuri, joka sitoo juurille. ”Vaikka tietää, että siellä ne metsät säilyvät ja kasvavat, niin on painetta mennä raivauksille. Silti Ketolasta tuli etämetsänomistaja ja metsäyhtymän osakas yhdessä äitinsä kanssa yllättäen seitsemän vuotta sitten, isän tapaturmaisen poismenon vuoksi. Isän hoitotyyli on edelleen läsnä luontoarvojen tärkeydessä, mutta kaikki metsänomistuksen tietotaito ei ehtinyt siirtyä, esimerkiksi raivaussahan käyttö on pitänyt opetella itse. ”PERINTÖMETSÄ on välillä taakka, välillä siunaus”, Sanna Ketola pohtii laavulla opiskelupaikassaan Evolla. Nyt tuntuu mukavalta, että ensimmäisiä itseistutettuja on jo harvennettu. Omistus on siirtynyt sukupolviketjussa sekä ostamalla että yhden sukupolven yli hyppäyttämällä. Jotain tiesin pohjapinta-alan mittaamisesta.” Alkukesän istutustyömaat olivat jotain oman halun ja käskyn väliltä
”Jotenkin metsä kutsuu, kuin koiran talutusnarusta vedettäisiin.” Etämetsänomistajan pitää metsänhoidossa ajatella paitsi itse työtä, myös työn mahdollistavia olosuhteita. ”Tavallaan palasin henkiseen kotiin. ”Mutta en näe siihen mitään syytä, kun en ole tehnyt yhtään puukauppaakaan.” Jotenkin metsä kutsuu Meneillään olevat metsätalousinsinööriopinnot ovat Sanna Ketolalle tie jo kolmanteen ammattiin. Aiemmat ammatit ovat kosmetologi ja Helsingin yliopistosta valmistunut farmaseutti. l SE PP O SA M U LI Seppo Samuli Sannna Ketola ja Hippu-koira ulkoilevat Evon metsäkoulun maastoissa, mutta ajatukset ovat usein omissa metsissä tasaisemmalla Pohjanmaalla. ”Kun tämän koulun saa pakettiin, niin pitää miettiä, muuttaako sitten takaisinpäin. Metsät ovat myös näkymätön lattia, jota alemmas ei voi pudota, jos tulee työttömyyttä tai muuta elämän turbulenssia. Metsäsuhde on aina ollut, mutta koulun myötä asioita alkaa miettiä monipuolisemmin.” Viimeiset opintopuristukset ovat menossa. Rupesi tuntumaan, että jotakin muutakin pitäisi kokeilla.” Hän pohtii, että ilman omia metsiä voisi opiskella jotain muuta, mutta biologinen alkutuotanto kiehtoo joka tapauksessa. JURVA Metsälehti Makasiini 23 9831_.indd 23 9831_.indd 23 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Senkin hän on huomannut, että metsänomistus saattaa herättää kademieltä. Olosuhteet ovat parantuneet, kun mökille hankittiin peräkärrysauna. Toisaalta sukumetsät ovat ankkuri: ne kiinnittävät näkymättömillä siteillä juuri sinne, vaikka kuinka pyristelisi irti juuriltaan. ”Farmaseuttina sain vain keikkatöitä. Jotenkin metsä kutsuu, kuin koiran talutusnarusta vedettäisiin.”
”Metsä on antanut hyvän elämän. Eteenpäin parempana Heikkiset ovat toimihenkilöperheistä ilman perittyä, talonpoikaista metsänomistusta. LE IN O N EN A N TT I J. ”METSÄT ovat meillä vain lyhyen aikaa lainassa”, yli-iiläiset Hilkka ja Ilpo Heikkinen painottavat. ”Lapsia ja lastenlapsia ajatellen on isompi merkitys sillä, mitä metsistä puhumme, kuin mitä ehdimme siellä tehdä.” Takana on kolmekymmentä vuotta metsänomistajuutta, mutta vain kolme puukauppaa. Kaikki, mitä on saatu ja liiennyt, on pantu takaisin metsien hoitoon ja ostoon. Nyt kun ei enää olla työelämässä, niin kaikki jotenkin nivoutuu metsään. Yli-Iin Karjalankylä on rehtiä maaseutua ilman palvelualojen tai teollisuuden työpaikkoja. Sen arvo olisi haihtunut aikoja sitten, mutta nyt on kasvavat metsät”, Hilkka Heikkinen pohtii. Metsistään luopuvat naapurit ovat kuitenkin mielellään myyneet maat juuri heille. Metsää on melkein Seuraavalle polvelle metsät on annettava paremmassa kunnossa, Hilkka ja Ilpo Heikkinen sanovat. Maailmakin tuli jo katsottua.” A N TT I J. LE IN O N EN VAIN LAINASSA ”Eränkäynti veti vahvasti metsäalalle, minut ja monta muuta ikäpolvestani.” YLI-II 24 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 24 9831_.indd 24 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. ”Ilman näitä metsiä olisi ehkä vähän parempi auto ostettu
Yli-Ii on tunnettu kivikausihistoriastaan ja muinaiskohteita löytyy Heikkistenkin mailta. Kustannuksia maksimoiva ansaintalogiikka sumensi harkintaa.” Mutta harva junioriammattilainen uskaltaa nostaa sormeaan vanhempaa ammattilaiskaartia ja ylhäältä annettua ainoaa oikeaa oppia vastaan. Itsellemme emme tässä tiliä tee”, Hilkka Heikkinen sanoo. Pystykorva on oikea metsästyskoira. Heikkiset pyrkivät leventämään ikäluokkajakaumaa, jotta kukaan ei pysty hakkaamaan kerralla kaikkea pois. ”Jotta voisimme antaa lainan seuraaville paremmassa kunnossa. Ehkä se antaisi rauhaa. LE IN O N EN ”Olen aina halunnut kahta asiaa, olla työssä metsässä ja kirjastossa. LE IN O N EN kaikilla, joten metsänomistajaksi ryhtymiseen ei liity säätytuntemuksia. Ammattiuran alkupää metsänhoitoyhdistyksen neuvojana jotenkin kaihertaa, sillä se osui tehometsätaloudeksikin kutsutun kauden yksioikoisimpaan vaiheeseen. Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 25 9831_.indd 25 9831_.indd 25 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Kun annettujen päivien määrä tulee täyteen, niin Ilpo Heikkinen on katsonut mäntykankaan, jossa palaa luonnon kiertoon, ilman muistolaattaa.. Metsänomistajuutta on jo siirretty seuraavalle polvelle pienillä lahjoituksilla, kuten lakkiaispäivänä. l A N TT I J. Paikoin korjuuikää on venytetty. Ilpo Heikkinen ei etenkään ole aivan sinut oman eikä sukupolvensa metsäammattilaisten työhistorian kanssa. ”Silloinen metsänparannuslaki takasi yhdistykselle kymmenen prosentin työnjohtokorvauksen. Kyse oli myös omasta puurokupista. Olen saanut molemmat.” Heikkisillä on sillä tavalla erilaisia metsiä, että kaikkia ei ole koskaan ojitettu. Ostetut palstat on pääosin uudistettu 80-luvulla ja raskaalla kädellä, auraten. Esimerkiksi suon ja kangasmaan reunaan jätetään kymmenen metrin hakkaamaton kaistale, kangasmaan puolelle. Hilkka Heikkinen pohtii, että niillä aurausalueilla pitäisi käydä ja katsoa, miten onnistuttiin. Siellä on mukava kulkea metsällä, se on monimuotoisuutta, nostaa tuulen ylemmäs ja varjelee kangasmaan kasvavaa metsää tuulituhoilta. Avohakkuita ja aurauksia piti suositella, vaikka rinnassa oli apea olo. ”Itsellemme emme tässä tiliä tee.” A N TT I J. Päivien jälkeen osaksi metsää Metsätaloudessa ja metsänomistuksessa arvot ovat Heikkisille tärkeitä. Kaihertava työhistoria Koulutukseltaan Heikkiset ovat metsäammattilaisia ja olleet alan töissä, mutta päätyneet toisille aloille: Ilpo pankkiin ja Hilkka kirjastotoimeen. Käytännössä niin, että ei puristeta sitä viimeistä euroa tai senttiä
Varmaan jatkan näin, että kun jonnekin kutsutaan töihin, niin sinne menen. En niitä vieroksu, ei vain ole ollut tarvetta. Yhteinen pohdinta vääntää asian jotenkin metsään päin. Maatalouden konetöitä, traktorilla aurailen. OLLI Siekkinen on 26 ikävuoteensa ehtinyt paljon muutakin kuin odottaa kotitilan sukupolvenvaihdosta Viitasaaren Kumpumäellä. Metsät ovat sijoitus, vaikka on metsä fiilistelyäkin.” Siekkinen pohtii, että vaikka metsä kuuluu häneen, niin hän saattaa olla kuitenkin enemmän maatalousihminen. Keiteleen ja Äänekosken tehtaat ovat lähellä ja takaavat puulle menekin, mutta pitävät myös metsätilojen hinnat ylhäällä. Kaupungeissa saattaa käydä, mutta parasta niissä on se, kun pääsee pois. Töihin sitten kun töiltä ehtii Oppia on haettu metsäkoulusta ja maatalouskoulusta, mutta yhteen asiaan hän ei ole tarttunut. Kaikenlaista metsään liittyvää on tullut tilalle, polttopuuhommaa etenkin. ”Haaveissa on oma maatila lypsylehmineen, mutta se saattaa olla huono haave. ”Siitä olen varma, että jos saan tämän joskus lunastettua, niin minulla tämä pysyy.” Siekkinen mietiskelee, että kun täällä on oppinut olemaan, niin ei osaa poiskaan lähteä. ”Joo, jollain lailla kait.”. ”En ole ikinä ollut vakituisissa palkkatöissä enkä taida mennäkään. l VIITASAARI SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN 26 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 26 9831_.indd 26 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Varmuus ja vaatimattomuus ovat usein toisiaan täydentäviä ominaisuuksia. Enkä halua yhtä ja samaa työtä tehdä.” ONNELLINEN MIES Jos jokaisella kylällä olisi edes yksi Olli Siekkisen kaltainen tuleva isäntä, niin ei olisi huolta maaseudun huomisesta. Tietoisuus tulevasta metsänomistuksesta on tehnyt itsenäiseksi, antanut hyvän itsetunnon ja uskoa pysyä näillä tantereilla. En osaa ajatella, että toimeentulo olisi jonkun muun vastuulla.” Kotitilan sukupolvenvaihdos neljännelle polvelle on joskus edessä ja Siekkinen on ainoa perillinen. Karjaa ei enää ole, mutta heinää kasvatetaan. Jollain lailla onnellinen Metsien käyttö ei lopu eikä peltojenkaan. Tietoisuus tulevasta metsänomistuksesta on antanut Olli Siekkiselle uskoa pysyä tutuilla tantereilla. ”Kaadan pihapuita kaikilla mahdollisilla menetelmillä, välillä mahdottomillakin. ”Kun saisi ensimmäisen oman palstan ostettua ja pään auki, siitä se lähtisi. Teen lomituksia muutamalla tilalla. Teen vähän kaikkea, mutta en paljon mitään.” Onnellinen mies. ”Ja kun on ollut yrittäjyyttä vähän kaikenlaista. ”Kohtalaisesti tällä omalla yritystoiminnalla pärjää hankalanakin aikana.” Toimeentulo omalla vastuulla Aikuisuuden alkuvuosiin kuuluu usein haparointia ja etsimistä, mutta Olli Siekkinen on ollut aina varma elämänsä suunnasta. Talvikausi on hiljaisempi, mutta silloin on lumenpudotuksia”, hän luettelee toiminimensä toimialueita. Voi vain vienosti ihmetellä, mistä varmuus kumpuaa, kaikkien maailman houkutusten keskellä
Koskaan en ole ajatellut, että ainakaan kauas lähtisin.” ”Siitä olen varma, että jos saan tämän joskus lunastettua, niin minulla tämä pysyy.” SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 27 9831_.indd 27 9831_.indd 27 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Sami Karppinen ”Maalla on työtä, jos on työhaluja
OMASSA ELEMENTISSÄÄN Pitää tehdä sellaista hommaa, joka tekee onnelliseksi, sanoo Roope Tonteri, joka on siirtynyt lumilautailijasta isäntälinjan metsuriksi ja metsäalan puolestapuhujaksi. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9832_.indd 28 9832_.indd 28 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39
Metsälehti Makasiini 29 9832_.indd 29 9832_.indd 29 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39
Tonterilla on käynnissä ensiharvennustyömaan ennakkoraivaus omassa metsässään Luumäellä. En olisi niistä silloin mitään ymmärtänytkään”, Tonteri kertoo ja nauraa. Muistin, että tämä vaati pientä raivausta.” Moni metsuri noituu, kun metsä verhoutuu loppusyksystä lumeen, mutta Tonterille lumi on tuttu elementti. ”T IETYSTI lumesta löytyi kivi, eikä ole kunnon varaterää mukana”, sadattelee Roope Tonteri raivaussahan terää viilatessaan. Yhden tilan hän on jo myynyt. Lumilautailijan ammatissa hän ehti kiertää liki kaikki maailman lumiset kolkat. Nyt katse on tiukasti metsässä. ”Tykkään siitä, että metsissä on tekemistä. Vyölle kertyi muun muassa kolme maailmanmestaruutta, kosolti mainetta ja ilmeisesti kohtalaisesti mammonaakin. Nyt hänellä on omia metsäpalstoja kuusi kappaletta. Kaikki pienehköjä ja ostohetkellä hoidon tarpeessa olleita. ”Ensimmäiset metsäpalstani ostin jo ollessani maailmalla reissuilla, enkä päässyt edes katsomaan niitä paikan päälle. Otan puita paljon polttopuuksi, joTonteri jättää ensiharvennuskoivikon ennakkoraivauksessa parhaat kuusentaimet kasvamaan koivujen alle. ”Tähän on tulossa joulukuussa korjuunäytös yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa. Joulukuun ensimmäisenä päivänä maassa on kymmenkunta senttiä lunta. ”Tähän tulee aikanaan hyvä kuusikko.” » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9832_.indd 30 9832_.indd 30 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39
Kesä meni kuitenkin istutusja raivaustöissä. #Metsälehti Makasiini 31 9832_.indd 31 9832_.indd 31 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39. Kotona ei pientä mökkipalstaa lukuun ottamatta ollut metsää. 2. Siellä sanottiin, ettei miehessä ole vikaa. Uusimmista tuloksista kerrotaan tämän lehden sivulla 12. Isäntälinjalla Uudelle alalle Tonteri suuntasi käytännössä pystymetsästä. ”Kun minulle sanottiin, että olet valmistunut, niin ihmettelin, että nytkö jo?” ten nuoret harvennusmetsät sopivat siihen hyvin. Minä ajan puut laanille ja iskä ja äiti hoitavat rangat klapeiksi.” Tonteri asuu Valkealassa vanhempiensa kanssa. 3 Katso ympärillesi ja mieti, missä kaikessa puu on jo mukana. Ensiharvennusten korjuujälkeä on arvosteltu muun muassa Metsäkeskuksen tarkastuksissa. Puiden ajoon Tonterilta löytyy metsävarusteltu Valtran traktori. ”Säikähdin vähän itsekin ja kävin lääkärissä. Tonteri ammensi metsurin opit Kouvolan seudun ammattiopistosta, jossa opiskelu oli käytännönläheistä. Kun minulle sanottiin, että olet valmistunut, niin ihmettelin, että nytkö jo.” Puolentoista vuoden ajan Tonteri on toiminut päätoimisena yrittäjänä. Nykyisten ajokoneiden koko tuntuu olevan korjuujäljen kannalta suurin ongelma, sillä hakkuukonehan kulkisi paljon kapeampaa uraa.” Malvan ajokone sujahtaa helposti kolmen metrin ajourasta, kun nykyisin urat ovat ensiharvennuksilla viiden metrin hujakoilla. TONTERIN VINKIT 1. Hän paljastaa hiljattain tilanneensa ruotsalaisen Malvan pienehkön ajokoneen. Metsäkeskustelussa kannattaa katsoa omaa poteroa kauemmas ja kuunnella vastapuolta. Metsänomistajien kannattaa tuoda esille, mitä on ylisukupolvinen yksityismetsänomistus Suomessa. Uusiakin mahdollisuuksia on paljon. Sen on määrä saapua maaliskuussa. ”Olen sillä tavalla isäntälinjan miehiä, etten tykkää liian voimakkaista harvennuksista tai leveistä ajourista. Ehkä pitäisi kysyä ravintoterapeutilta vinkkejä, miten metsätöissä kannattaa syödä.” Tulevaisuudessa Tonteri työskentelee todennäköisesti yhä useammin metsäkoneen kopissa, joten evästys saa olla kevyempi. Metsurin opit hän ammensi Kouvolan seudun ammattiopistosta, jonka käytännönläheinen opiskelu sopi hänelle erinomaisesti. ”Se oli ensimmäinen koulu, jossa olen viihtynyt. Omien metsien hoidon lisäksi hän tarjoaa metsänhoitopalveluita suoraan metsänomistajille. Työtahdista jotain kertoo se, että painosta katosi seitsemän kiloa
”Minä ainakin mietin, mitä asioita metsässä on tehty oikein, jotta hyvä puusto on saatu aikaan.” ”Kyllä ajokoneinvestointi vähän hirvittää, mutta mitään ei saa, jos ei yritä. ”Ajatellaanpa, että Janne Seppänen hakkaa Youtube-videolla päätehakkuuleimikkoa ja kehuu, kuinka hyvää tukkipuuta kertyy paljon. Nythän se nähdään, onko korjuussa pienellä kalustolla järkeä.” Toki nuori yrittäjä tiedostaa, että Ponssejen ja Jontikoiden kanssa Malvalla ei urakoida kilpaa. ”Ajatus on, että tarjoamme metsänhoidollista puunkorjuuta, eli operoimme nuorissa metsissä ja tärkein tavoite on hyvä työnjälki. Metsäalalle ”laatikon ulkopuolelta” sukeltaminen auttaa näkemään monia asioita uudella tavalla. 32 Metsälehti Makasiini 9832_.indd 32 9832_.indd 32 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39. ”Koulussa vitosluokalla opettaja sanoi minulle, ettei sinusta tule koskaan lumilautailijaa. Usein toistetaan, että metsän kehitystä pitää osata katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tonteri kehottaa katsomaan myös riittävän pitkälle menneisyyteen. Pikkusen kun on koko ajan velkaa, niin työmotivaatio säilyy.” Olan takaa neuvojia on pienen korjuukaluston suhteen jo tullut vastaan, mutta Tonterille homman kannattavuuden kyseenalaistaminen on ollut kuin kaataisi bensaa liekkeihin. Oma asiakaskuntansa pienille koneille silti löytynee. Tällöin minä ainakin mietin, mitä asioita metsässä on aikoinaan tehty oikein, jotta hyvä puusto on saatu kasvatettua.” » VAIKUTTAJA Tonteri ei pue Stihlin varusteita päälle sattumalta, vaan hän tekee sahavalmistajan kanssa yhteistyötä. Uskon, että moni metsänomistaja on tästä valmis vähän maksamaan.” Pieni askel taaksepäin Metsätöissä on usein aikaa miettiä asioita, niin Tonterillakin
”Esimerkiksi etukasvuiset koivut raivataan edelleen yleensä aina pois taimikosta. Hän kertoo tekevänsä joidenkin yritysten kanssa kaupallista yhteistyötä, mutta innokkuudessa olla näkyvillä ei ole kyse pelkästään rahasta. ”Noissa metsissä ei ainakaan ole tehty ensiharvennuksille viiden metrin ajouria, vaan puut on ajettu hevosella tai traktorilla. On helppo nähdä, että mies on innostunut asiastaan. ”Mikä on nykyisten metsänhoidon suositusten tavoite. Monissa metsäasioissa voisi ottaa pienen askeleen taaksepäin.” ”Vihreät pelaavat teollisuuden pussiin” Roope Tonteri on tullut aktiiviuransa jälkeen julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa tunnetuksi metsäalan puolestapuhujana. Onko se sitten metsänomistajalle aina järkevin ratkaisu?” Tonteri toisi mielellään vanhan kansan viisautta takaisin metsiin. Mielestäni sanonnassa ´koivu kuusen kasvattaa´ on yhä paljon viisautta. Nyt noita isäntiä ei enää paljoa ole jäljellä.” Vaikka metsänomistajan vapaus päättää metsistään on teoriassa lisääntynyt, metsänhoidon ja hakkuiden suuret linjat sanelee yhä useammin joku muu kuin tilalla asuva isäntä tai emäntä. Ja työn on tehnyt usein aktiivinen isäntä. Vastausta kysymykseen on haettava vuosikymmenten, ehkä jopa vuosisadan takaa. ”En koe itseäni somevaikuttajaksi siinä mielessä, että mainostaisin tuotteita tai juttuja, joiden takana en itse pystyisi Raivaussahan lisäksi Tonteri tankkaa pian myös metsäkonetta, sillä hänelle tulee maaliskuussa ruotsalaisen Malvan pieni ajokone. Metsälehti Makasiini 33 9832_.indd 33 9832_.indd 33 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39. Se on kasvattaa kuitupuuta metsäteollisuuden tarpeisiin mahdollisimman nopeasti
Ei epäilystäkään, mies on omassa elementissään.. Ei ollut mahdollista, joten arvelin, että siellä tulisi aika pitkäksi.” Sama pätee politiikkaan, johon on myös pyydetty. ”Tänä vuonna voitin lopulta lautailijoiden suosiman Wappulounas-kilpailun Rukalla. ”En halua olla niin sanotusti turha julkkis. Jos ei tarttis ainakaan Maajussille morsiameen osallistua.” Sitten Tonteri katoaa Stihli kainalossaan lumiseen metsään. Sen jälkeen voisi melkein eläköityä.” Kisat kestivät ”kolme päivää ja kolme yötä”. Omistajan oikeuksiin puuttuminen olisi vakava juttu.” Tonteri on vakuuttunut, että nyt käytävä keskustelu metsän käytön rajoittamisesta ilman vapaaehtoisuutta ja korvausta kääntyy itse tarkoitusta vastaan. Kun yhteen ohjelmaan pyydettiin, niin kysyin heti, että onko siellä metsäsavottaa ja saako ottaa oman traktorin mukaan. Kyselyjä on tullut esimerkiksi tv:n reality-sarjoihin. ”Nytkin tuli pikkujoulujen jälkeisenä päivänä mieleen, että menee hyvää metsätyöaikaa hukkaan. l ROOPE TONTERI 30 -vuotias MONIALAYRITTÄJÄ , metsuri ASUU Valkealassa OMISTAA noin 60 hehtaaria metsää VOITTANUT lumilautailussa muun muassa kolme maailmanmestaruutta SINKKU » VAIKUTTAJA 34 Metsälehti Makasiini 9832_.indd 34 9832_.indd 34 17.12.2022 13.39 17.12.2022 13.39. Virallisesti hän ei ole tainnut vielä eläköityä. Olen tällainen perusmetsämies ja puhun itselleni tärkeistä asioista.” Muitakin metsänomistajia ja metsäalan toimijoita Tonteri kannustaa olemaan aktiivisempia julkisuudessa. Poikkeusaikoina tämän napanuoran merkitys toivottavasti ymmärretään riittävän laajalti. Esimerkiksi hän nostaa somessa hiljattain käydyn keskustelun puupelloista. ”Metsänomistajat ja ammattilaiset voisivat laittaa kuvia ja videoita niistä `puupelloista´, joiden parissa päivittäin työskentelevät. ”Joo, laita sinne faktalaatikkoon että sinkku. Paitsi että lähestynyt puolue oli ”ehkä vähän väärä”, olisi politiikkaan käytetty aika pois metsästä. Se söi tehokkuutta metsätöistä seuraavalla viikolla. Aktivistienkin kannattaisi olla metsässä eikä Mannerheimintiellä.” Metsäaktivisteilta hän penää ratkaisuja poteroista huutelun sijaan. Lumilauta kulkee edelleen Tonterin matkassa. Mutta he eivät aina ymmärrä, mitä heidän toimensa aiheuttavat. Nyt vihreät pelaavat metsäteollisuuden pussiin.” Tonteri viittaa siihen, että vanhoja metsiä aavistushakataan koko ajan, koska pelko niiden käytön rajoittamisesta ilman korvausta kasvaa. Kun päätieltä poikkeaa, niin metsä on kaikkea muuta kuin puupeltoa. ”Vihreissä ei ole ymmärretty, miten herkkä asia suomalainen metsänomistajuus on. ”Meinaan kutsua aktivisteja työmaalleni ja kysyä, että miten tämä homma pitäisi heidän mielestään tehdä.” Päätäntävallan mahdollinen lipuminen pois metsänomistajien omista käsistä kuitenkin huolettaa. Mikä on vaihtoehto esimerkiksi nuorien kasvatusmetsien harvennuksille. Uskaltaako monimuotoisuuttakaan omissa metsissä enää lisätä?” Hän muistuttaa, että lopulta Suomi elää maaseudusta. Metsiä on usein hoidettu yli sukupolvien ja tunneside niihin on vahva. Siinä mielessä ajatusmalli on muuttunut.” Toistaiseksi nautitaan poikamiehen vapaudesta, joten yrittäjän työtahtia ei ole kukaan rajoittamassa. seisomaan. ”Sehän on niin, että jos maalla lakkaa paska haisemasta, niin kaupungissa se lakkaa tulemasta.” ”Saako ottaa oman traktorin?” Sanavalmiille ex-lautailijalle olisi julkisuudessa tarjolla valokeilaa nykyistä laajemmin. ”Ymmärrän, että ihmisillä on huoli metsistä. ”Kyllä minäkin pistän metsäni aukoksi ja menen sitten vaikka käräjille, jos joku tulee minun puolestani päättämään metsistäni
47 METSÄNHOITO Metsälehti Makasiini 35 9834_.indd 35 9834_.indd 35 17.12.2022 13.48 17.12.2022 13.48. 43: Suojasin pääni auringolta ›› KYSY POIS S. 42: Hakkuutähdekasan koolla on väliä ›› ALLAKKA S. 48: Varaudu viisaasti Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› 13 kysymystä uusista ilmastosuosituksista SIVU 36 KOKEILUT Koko vuoden testit verkossa s. OMA METSÄ KASVUPAIKAT S. 44: Miten maksimoin mäntyjen laadun. ›› PERINTÖMETSÄ S. 40: Turvekankaat tutuiksi ›› TUTKIMUS S
Sekapuustoisuus lisää kuusikon tuhonkestävyyttä. Mikäli hirvet sallivat, puhtaan kuusikon sijaan kannattaa suosia sekametsiä. A U KE A M A N KU VA T SE PP O SA M U LI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9835_.indd 36 9835_.indd 36 15.12.2022 16.17 15.12.2022 16.17. Viereinen sivu: Kirjanpainaja iskee herkästi kuivuuden heikentämään kuuseen. Myös mänty on hyvä vaihtoehto istutusalan kuivemmille kohdille
Metsää uudistettaessa pitää miettiä, minkälainen puusto tulevaisuudessa pärjää. Mitä monimuotoisempi luonto, sitä paremmin se kestää muutosta ja häiriöitä. Miksi suositukset laadittiin. Nykyinen hirvikanta rajoittaa paikoin sekapuustoisuutta ja metsien monimuotoisuutta. Miten metsänhoidolla autetaan metsiä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Heikentyneisiin 2 Metsälehti Makasiini 37 9835_.indd 37 9835_.indd 37 15.12.2022 16.17 15.12.2022 16.17. Kyse on aika merkittävästä muutoksesta metsien hoidossa ja ajattelutavassa. On tärkeää tunnistaa, mitkä kohteet ovat kuivuudelle tai vaikka tuulituhoille herkkiä. Esimerkiksi kuivahkojen kasvupaikkojen tai jäykkien savimaiden kuusikot ovat tulevaisuudessa kovilla, kun kuivuusja hellejaksot lisääntyvät. Ilmastokestävän metsänhoidon suosituksista ei ole laadittu erillistä pakettia, vaan ilmastovaikutuksista kerrotaan suosituksissa kunkin metsänhoidon menetelmän yhteydessä. 13 kysymystä UUSISTA ILMASTOSUOSITUKSISTA Uudet ilmastokestävän metsänhoidon suositukset kertovat, miten metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon avitetaan ja millaisilla ratkaisuilla ilmastonmuutosta hillitään. Kuinka suuresta muutoksesta metsien hoidossa on kyse. TEKSTI TIIA PUUKILA 1 3 4 5 Ilmastokestävän metsänhoidon suositukset valmistuvat joulukuun aikana. Myös jalostetun viljelymateriaalin käytöllä voidaan vaikuttaa tuhonkestävyyteen ja kasvuun. Metsänomistajan tulee miettiä, miten tämän päivän valinnat vaikuttavat siihen, minkälaisia omat metsät ovat 50 vuoden päästä. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa suurempia käsittelykuvioita. On hyvä pohtia, miten metsikkökuviota hoidetaan ja hakataan, kun maa ei routaannu entiseen tapaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun metsänhoitosuosituksissa kerrotaan, miten metsien hoidon eri menetelmät vaikuttavat metsien kykyyn sitoa hiiltä ja ylläpitää olemassa olevaa hiilivarastoa. Metsiä on aina hoidettu kasvupaikan mukaisesti, mutta nyt pitää ottaa myös huomioon, miten muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat kasvuoloihin. Ilmastokestävät metsänhoidon suositukset esittelevät, mitä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon metsätilan hoidossa tarkoittavat. Metsäsuunnittelussa on hyvä muistaa myös korjuun vaikeutuminen. Merkittävin syy on ilmastonmuutos ja siihen liittyvät kansainväliset ilmastotavoitteet, joihin Suomikin on sitoutunut. Miten päätöksenteko metsien hoidossa muuttuu. Tämän ennustetaan muuttuvan joko mahdollisen säätelyn tai markkinakehityksen kautta. Suosituksissa korostuu aikaisempaa voimakkaammin sekametsien suosiminen ja lehtipuuosuuden kasvattaminen yhden puulajin metsien sijaan sekä monimuotoisuus. Mikä on ilmastosuositusten keskeisin sisältö. Toistaiseksi moni metsänomistaja ei vielä arvioi hiilen liikkeitä metsiä hoitaessaan
Tuhojen varalle voi myös laatia toimintasuunnitelman. Turvemailla huomattava osa hiilestä on sitoutunut turpeeseen. Tietyn alueen metsänomistajat voivat yhdessä sopia, miten suurempien tuhojen kanssa toimitaan. Lyhyellä aikavälillä metsän hiilinielun kannalta parasta on, että ei tehdä mitään, mutta kokonaisuuden kannalta se ei välttämättä ole perusteltua. Näin uudistusalalle jää entistä enemmän tilaa luontaiselle taimiainekselle. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9835_.indd 38 9835_.indd 38 15.12.2022 16.17 15.12.2022 16.17. Mikä ratkaisee, onko metsien käsittely ilmastoviisasta. Ei ole yhtä oikeaa tapaa vaikuttaa ilmastoon. Miten tulevana keväänä istutettavan kuusikon tulevaisuus varmistetaan. Mänty, kuusi ja koivut ovat silti tulevaisuudessakin pääpuulajit. Kuusen istuttamista automaattisesti joka uudistusalalle on hyvä välttää. Eli kuinka tehokkaasti metsä sitoo kasvun kautta hiiltä ilmakehästä ja toimii hiilinieluna. Mikään ei estä istuttamasta kuusta tätäkin harvempaan, kunhan varttuva taimikko täyttää lakirajan. puihin iskee herkästi tukkikokoisiakin kuusia pystyyn kuivattava kirjanpainaja. Esimerkiksi metsätilojen rajan tuntumassa tehdyt hakkuut voivat lisätä tuulituhoriskiä. Erityisesti, jos alueella on juurikääpää, kohteen uudistaminen kuuselle tai kuusialikasvoksesta metsän kasvattaminen ei ole suositeltavaa. Miten lisääntyviin tuhoihin voi varautua. Hillinnän kannalta olennaista on, pysyykö hiili maaperässä vai ei. Myös hyvistä väleistä paikalliseen metsäammattilaiseen tai puunostajaan on apua, jotta esimerkiksi myrskypuut saadaan nopeasti korjattua. Kuusikoiden istutustiheyttä on uusissa suosituksissa alennettu. Havupuuvaltaisten metsien harvennushakkuut, ennakkoraivaus ja taimikonhoito sulan maan aikaan lisäävät juurikäävän leviämisriskiä. PE TT ER I KI VI M Ä KI Ilmaston lämmetessä jalot lehtipuut ja vaihtoehtoiset puulajit pärjäävät entistä pohjoisempana. Omassa metsässä kannattaa käydä säännöllisesti ja seurata samalla myös naapurin metsiä. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Käyttämällä jalostettua siementä pystytään vaikuttamaan metsän kasvuun ja tuhonkestävyyteen. Tuhoriskien lisääntyessä metsätilanaapurien yhteistyö korostuu. Yhtä hyvin on mahdollista varastoida ja pitää hiiltä sitoutuneena metsään mahdollisimman paljon ja pitkään. Mikä vaikuttaa metsien kykyyn hillitä ilmastonmuutosta. Uusissa suosituksissa kesäaikaista havupuiden taimikonraivausta suositellaan mahdollisuuksien mukaan välttämään. Mitä metsien hoidossa kannattaa jatkossa välttää. Toinen vaikuttava tekijä on metsien kasvu ja miten se kehittyy. Suurin osa metsän hiilestä on maaperässä. Metsänomistaja voi halutessaan painottaa mahdollisimman suurta kasvua, jolloin hiiltä sitoutuu metsään ja tuotteisiin. Jotta puuston kasvu ja hiilinielu pysyisivät 6 7 8 9 10 Sopivilla kohteilla kasvatuslannoitus on hyvä keino lihottaa tukkipuita ja lisätä hiilensidontaa. Puulajisekoitus kuusikossa parantaa tuhonkestävyyttä. Taimikon tavoitetiheys kuuselle sopivilla mailla on edelleen 1 800–2 000 tainta hehtaarilla, mutta kuusen istutustiheyttä on laskettu 1 500 –1 800 taimeen hehtaarilla
Tästä syystä ojitussyvyyttä metsänhoitosuosituksissa on madallettu. Ennen ojat saivat olla yli metrin syvät, nyt ojien enimmäissyvyys on 90 senttiä. Liian syvät ojat ovat voivat myös vaikeuttaa muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, sillä suotkin voivat kärsiä kuivuudesta. Juttua varten on haastateltu metsätietoasiantuntija Mikko Niemeä sekä metsänhoidon suositusten päivitystä johtanutta Kalle Vanhataloa Tapio Oy:stä. Onko ilmastonmuutoksen hillintä pois metsätaloudesta. Mikäli hiilen11 12 13 sidonnasta ja varastoinnista jatkossa maksetaan, tulee ilmastonmuutoksen hillinnästä kannattavaa toimintaa puutuotannon rinnalle. l ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Jo alle sata mottia puuta riittää pitämään pohjaveden pinnan puuston kasvulle suotuisana. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 39 9835_.indd 39 9835_.indd 39 15.12.2022 16.17 15.12.2022 16.17. Metsänhoidon suositukset löytyvät verkosta osoitteesta www. Jos metsänomistaja haluaa painottaa hiilen sitoutumista tuotteisiin, kannattaa pidentää kiertoaikaa ja lihottaa tukkipuustoa. Tällä hetkellä parhain tili tehdään kasvattamalla tukkia. Varttunutta metsää kannattaa kasvattaa harvennusmalleja hieman tiheämpänä. Miten ilmastosta huolehditaan kivennäismailla. Ojitusta voidaan välttää kasvattamalla metsää peitteellisenä. fi. Miten ilmastoon voi vaikuttaa suometsissä. Kiertoajan pidentäminen tai hakkuiden vähentäminen alentavat metsästä saatavaa tuloa ja niihin voi liittyä tuhoriskejä. Metsälehti ja Tapio kuuluvat samaan konserniin.. pidemmällä aikavälillä samalla tasolla kuin lähtöhetkellä, se edellyttää metsien nuorentamista ja hakkuita. metsanhoidonsuositukset. Ensiharvennuksessa suositellut puustotiheydet toimivat. Suometsissä vältetään liiallista ojitusta, sillä kuivuessaan turve vapauttaa siihen varastoitunutta hiiltä. Myös metsän lannoitus soveltuvilla kohteilla on hyvä keino lisätä hiilensidontaa ja tukkipuun kasvua. Jatkuvan kasvatuksen ohella esimerkiksi kaistalehakkuu tai kuusen suojuspuuhakkuu voivat olla toimivia ratkaisuja uudistaa suometsää ja siirtää ojitustarvetta. Kasvatetaan metsää tasaikäisenä, pidetään huolta, että uudistusalalle saadaan viivyttelemättä hyväkasvuinen taimikko, ja huolehditaan sen oikea-aikaisesta raivuusta. Sopivilla paikoilla tuhkalannoitus lisää puuston kasvua ja haihdutuskykyä entisestään
Kun suo ojitetaan, maaperässä olevan veden pinta laskee, mikä saa puuston kasvun kiihtymään. ”Luokittelussa on haluttu säilyttää suon alkuperäisen vesitalouden historia”, selventää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saarinen. Ojitettu suo muuttuu ensin ojikoksi, sitten muuttumaksi ja lopulta turvekankaaksi. Puulajeissa vaihtelua Turvekankaiden puuston ja muun kasvillisuuden sanelee pitkälti se, onko kyKANNATTAVUUS ON TURVEKANKAIDEN HAASTE Turvekankaille käy sekä jaksollinen että jatkuva kasvatus. Lisäksi kaikki turvekangastyypit jaetaan ykkösja kakkostyyppeihin. Osa varputurvekankaista ja kaikki jäkäläturvekankaat ovat niin karuja, että niillä metsätalous ei kannata. Ruohoturvekankaiden kakkostyypit ovat harvinaisia. Välimuotojen raja on häilyvä, mutta turvekankaasta puhutaan yleensä siinä vaiheessa, kun 75 prosenttia kasvillisuudesta on kivennäismaan lajeja. Jaottelulla on merkitystä myös metsätalouden kannalta, sillä puusto kärsii kakkostyypin turvekankailla herkästi varsinkin kaliumin puutteesta. Käytännössä lannoitustarve koskee lähinnä mustikkaja puolukkaturvekankaiden kakkostyyppejä. H A N N U N O U SI A IN EN LIINA KJELLBERG OSA 8 TURVEKANKAAT 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9836_.indd 40 9836_.indd 40 15.12.2022 16.12 15.12.2022 16.12. Samalla kosteisiin olosuhteisiin tottuneet suokasvit alkavat vaihtua kivennäismaan kasveihin. Viisi tyyppiä Turvekangastyyppejä on viisi: ruoho-, mustikka-, puolukka-, varpuja jäkäläturvekangas. Turpeen taas tunnistaa siitä, että siinä näkyy runsaasti kuolleita mutta lahoamattomia kasvinosia. Ykköstyypit ovat lähtökohdiltaan puustoisia korpia ja rämeitä eli kuivempia soita, kakkostyypit avosoita ja sekatyypin soita eli märempiä soita. Kaliumin puute voi tappaa hyväkasvuisenkin puuston nopeasti”, Vasander sanoo. Asian voi varmistaa kaivamalla hieman ojan pohjaa tai reunaa, neuvoo Helsingin yliopiston professori Harri Vasander. ”Kakkostyypin turvekankaita pitää lannoittaa. Jos loikkasit, olit todennäköisesti turvekankaalla eli aikoinaan ojitetulla suolla. Soita ojitettiin Suomessa metsätalouskäyttöön varsinkin 1950–1980-luvuilla. Jos vastaan tulee turvetta, on kyseessä turvekangas. Puolukkaturvekangas I on Suomen yleisin turvekangastyyppi. LOIKKASITKO metsässä kulkiessasi ojan yli
Lehtomaiset kankaat 7. Metsätalouden kannattavuus on turvemailla kuitenkin kivennäismaita heikompi. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas. Nykyisin ojitettuja soita arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa hehtaaria, sillä ojitetuista soista noin miljoona hehtaaria on muuttunut kivennäismaiksi. Hieskoivu kasvaa sekapuuna erityisesti kakkostyypillä. Siitä vajaat kuusi miljoonaa hehtaaria ojitettiin metsätaloutta varten, kertoo Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Sama ilmiö jatkuu edelleen.” Kehitystä tapahtuu myös toiseen suuntaan. ”Huomattava osa tästä pinta-alasta on entisiä ohutturpeisia soita, joiden turvekerros on vuosikymmenien saatossa maatunut ja hajonnut hiilidioksidina taivaan tuuliin. Ykköstyypillä puusto on yleensä kuusivaltaista, kakkostyypillä useimmiten mänty-hieskoivusekametsää. Puuston alla viihtyvät muun muassa mustikka ja puolukka, kakkostyypillä myös tupasvilla. Jäkäläturvekankaiden puusto on heikkokasvuista männikköä. Kuivahkot kankaat 5. l Mustikkaturvekangas I:n puusto on yleensä kuusivaltaista. Ruohoturvekankailla valtapuu on yleensä kuusi, mutta kakkostyypillä se voi olla myös hieskoivu. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. ”Ojitusalueilla voidaan joutua tekemään kunnostusojituksia, vesiensuojelutoimenpiteitä ja tuhkalannoitusta, ja puunkorjuun kustannukset ovat siellä suuremmat”, Saarinen luettelee. JU H A -P EK KA H O TA N EN Metsälehti Makasiini 41 9836_.indd 41 9836_.indd 41 15.12.2022 16.13 15.12.2022 16.13. Opaskasveihin kuuluvat muun muassa oravanmarja ja metsätähti. Kangas vai suo. 70 % Etelä-Suomen suopinta-alasta noin 70 prosenttia on ojitettu. 2. Ykköstyypillä hieskoivua kasvaa sekapuuna, kuten myös muita lehtipuita ja mäntyä. Kanerva ja variksenmarja viihtyvät siellä hyvin, ja poronjäkälää on runsaasti. Turvekankaat seessä ykkösvai kakkostyyppi. Kannattavuus haasteena Turvekankaille sopivat Saarisen ja Vasanderin mukaan sekä jaksollinen metsänkasvatus että jatkuva kasvatus. Turvekankaiden puuntuotos ei Saarisen mukaan juuri eroa ravinteisuudeltaan vastaavien kivennäismaiden puuntuotoksesta. Siellä, missä ojitettujen soiden ojat kasvavat umpeen tai ne tukitaan, suokasvillisuus valtaa jälleen alaa ja turvetta alkaa taas muodostua. Suotyypit 8. H A N N U N O U SI A IN EN Jäkäliä kasvaa varputurvekankailla ja etenkin jäkäläturvekankailla. SUOSTA KIVENNÄISMAAKSI ojitusmätästykseen ja istutukseen, jatkuvassa kasvatuksessa esimerkiksi poiminta-, pienaukkotai kaistalehakkuisiin. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄN JUTTUSARJAN OSAT 1. Jyrkimmillään ero ykkösja kakkostyypin välillä on mustikkaturvekankailla. Puuston alla on suopursua, juolukkaa ja kanervaa, kakkostyypillä myös muun muassa tupasvillaa. Ruohoturvekangas ykkösen opaskasveja ovat kotkansiipi ja muut lehtojen ja lehtomaisten kankaiden saniaiset sekä etelässä käenkaali ja pohjoisempana metsäkurjenpolvi. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa uudistaminen perustuu yleensä kääntötai SUOMEN suopinta-ala oli sotien jälkeen noin kymmenen miljoonaa hehtaaria. Ruohoturvekangas kakkosella saniaisia on vähän, mutta käenkaalia, metsäkurjenpolvea ja kultapiiskua esiintyy. Pohjois-Suomessa vastaava luku on noin 40 prosenttia. Varputurvekankaiden pääpuulaji on mänty. H A N N U N O U SI A IN EN Noin 30 vuotta sitten ojitettu jäkäläturvekangas on metsänkasvatuskelvoton ja palaamassa luonnontilaan. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. ”Turvekankaat on yleensä kivennäismaita helpompi muuttaa jatkuvan kasvatuksen alueiksi, sillä niiden puusto on alun perinkin eri-ikäistä ja -kokoista”, Vasander sanoo. Sekapuuna kasvaa heikkokasvuisia hieskoivuja ja kitukasvuisia kuusia. Puolukkaturvekankailla kasvaa yleensä mäntyvaltainen puusto, mutta ykköstyypillä valtapuu voi olla myös kuusi. Tuoreet kankaat 6
Charlotta Harjun väitöskirjan mukaan tärkeää puisten rakennusja sisustustuotteiden valinnassa ovat puumateriaalien viihtyisyys, terveysvaikutukset ja niiden pitkäikäisyys. EI ole samantekevää, miten suuriin kasoihin hakkuutähteitä hakkuiden yhteydessä kasataan. Tutkimuksen mukaan maaperästä vapautuu hiiltä saman verran koko metsän kiertoajan, joten hiilitasapaino riippuu puiden kasvusta. Tämän seurauksena typpeä vapautuu sekä ilmakehään että etenkin maaperässä suotautuvan veden mukana syvemmälle maakerroksiin. Hakkuutähdekasat kiihdyttävät tutkimuksen mukaan varsinkin maaperän typen kiertoa. l LIINA KJELLBERG Koolla on väliä Mitä suurempi hakkuutähdekasa on, sitä enemmän sen alla olevasta maaperästä voi hävitä typpeä puuston ulottumattomiin. ERI SYITÄ VALITA PUU A RI KA KK IN EN POHJOINEN metsä muuttuu hakkuun jälkeen hiilinieluksi jo kymmenessä vuodessa. ”Toki oleellinen kysymys on, miten se vaikuttaisi esimerkiksi korjuun kannattavuuteen. Alkuvuosina hiilensidonnasta vastaavat ruohot ja heinät, eivät niinkään puuntaimet. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako maaperän hiilen ja typen kiertoon se, mitä puulajia hakkuutähdekasassa on. Lähtisin kuitenkin siitä, että kun ravinteiden riittävyys otetaan huomioon, varmistetaan sekä puuston kasvu että se, että metsässä riittää korjattavaa tulevaisuudessakin.”. ”Maaveden mukana typpeä vapautui eniten koivun hakkuutähteiden alla.” Tutkimus antaa selvää näyttöä siitä, että hakkuutähteet tulisi kantavilla mailla levittää uudistusaloille mahdollisimman tasaisesti. Työ tehtiin Luonnonvarakeskuksessa. Hakkuutähdekasojen alapuolisesta maasta vapautuvat kaasut otettiin talteen metallisten kaasukammioiden avulla. Määrät ovat tosin pieniä”, Törmänen sanoo. HAKKUUSTA HIILINIELUKSI 10 VUODESSA 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9837_.indd 42 9837_.indd 42 15.12.2022 14.17 15.12.2022 14.17. Tämä ilmenee Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Lisäksi typpioksiduuli, jota typen kierron prosesseissa syntyy, on voimakas kasvihuonekaasu. ”Puusto tarvitsee typpeä, joten typpi pitäisi saada pysymään metsämaassa. Tällä on merkitystä, sillä typen puutos on metsissämme usein puuston kasvua rajoittava tekijä. Mitä suurempi kasa on, sitä enemmän se voi kiihdyttää typen ja hiilen kiertoa maaperässä, selviää Tapion metsänhoidon ilmastoasiantuntijan Tiina Törmäsen väitöstutkimuksesta. TI IN A TÖ RM Ä N EN SIIHEN , miten kuluttaja kokee puutuotteen laadun, vaikuttaa puun teknisten ominaisuuksien lisäksi moni muukin tekijä. Kasojen alla olevien lysimetrien läpi suotautunut maavesi kerättiin sankoihin, ja vedestä määritettiin hiilen ja typen yhdisteitä
PYSYN korrektina gallupin loppuun asti, mutta sappi kiehuu. Ryhdyn kapinaan. Ne pienhiukkaset nääs, kohta ei klapia polteta kuin komissaarin erityisluvalla, jonka saa vain pikkupikku voitelurahalla. Haistakoot pitkän peen! Tyhjäntoimittajaksiko tässä olisi pitänyt ryhtyä vai oikeinko turhaksi byrokraatiksi. Pieni, mutta äänekäs suomalaisten joukko häärinee takapiruina ja hännystelijöinä. Aivan yhtenään, toinen toisensa perään, sieltä pukkaa jos jonkinlaista säädöstä, esitystä ja vaatimusta. Kysymyspatteri pärähtää käyntiin. Siis koko viikossa. Meillä on hyvät, kauniit, kasvavat ja runsaspuustoiset tilukset ja runsaasti mitä hienoimpia luontokohteita. Heristän korvaani ja ehkäpä nyrkkiäkin. Metsää on kyllä hyödynnetty lujasti, mutta vielä lujemmin hoidettu ja vaalittu. Jos vain niitä saisi. Koko metsäala on maatalouden tavoin lytätty kelvottomaksi ja alalla toimivat tomppeleiksi. No, entäpä käytinkö aurinkovoidetta. Myös itselleni tärkeät pikkulammikot saatetaan loppuun. Kuitenkin pitää olla inhorealisti. Polttopuita hakkaan otsa hiessä, kaikki liiterit ja häkkyrät täyteen. Alan suojata metsiäni EU:lta. Olen ollut – ja olen edelleenkin – ylpeä siitä, että olemme tulleet omillamme toimeen, maksaneet laskut ja kasvattaneet kolme reipasta tytärtä. l Suojasin pääni auringolta SUOJAUDU EU-HULLUTUKSELTA: » tee rästihakkuut hetimiten » ojat ja tiet kuntoon nyt JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tällaisen, koko ikänsä maalla ja metsien keskellä asuneen ja sieltä toimeentulonsa saaneen näkökulmasta koko EU ja etenkin sen metsäpolitiikka on hullua humpuukia. Brexitistä voisi olla mallia meillekin. JOS EU ei tarvitse minua, en minäkään tarvitse EU:ta. HÄMÄRÄINEN , kolean sateentuhjuisen talvenkynnyksen ilta. Kuinka paljon: alle tunnin, 1–4 tuntia vai jopa yli neljä tuntia. Eivät vähääkään käsitä ruohonjuuritason elämää: millä keinolla täällä sitten pitäisi elantonsa hankkia. Mielestäni Iso-Britannia on vielä olemassa, vaikka erosivat. Kyselijärouva on kuitenkin syytön ja mukava, joten vastaan kohteliaasti. Puhdastahan kuulemma on vain venäläinen maakaasu ja ydinvoima. Nyt on aika toteuttaa listalla olevat avohakkuut, tiet ja muutkin kulku-urat sekä ojitukset. Puhelin pärähtää, kohtelias ja ystävällinen rouva kertoo tekevänsä yleiseurooppalaista työturvallisuustutkimusta. Ehkäpä, kun enimmät huollot teen lava-auton takalaidalla metsän siimeksessä, tuulessa ja viimassa. En varmasti, en käytä kesälläkään, kun jätän yöllä kertyneet luontaiset suojarasvat aamuisin pesemättä. Huollanko työkonettani tuuletetussa tilassa. Voi olla, että sama hölynpöly jatkuu, säännöstely lisääntyy ja älyttömiä lupia edellytetään. Kuumennan nokipannuni oikein räiskyvällä ja savuttavalla nuotiolla, kaadan kuppini täyteen ja ilmoitan, että minä juon nyt kahvia.. Valitsen rajuimman vaihtoehdon ja tarkennan vielä – yli 40 tuntia. Totta tosiaan, kypärä oli ja myssy alla, niskasuojuskin eikä taivaanpallo pilkahtanutkaan. Suojasinko pääni auringolta. Ja kaikki tämäkö on tehty väärin. Tällaiseenko verorahojamme käytetään. EU-ärtymykseni malja on jo kukkuroillaan. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9838_.indd 43 9838_.indd 43 15.12.2022 14.13 15.12.2022 14.13. Muutoinkaan sieltä Brysselin suunnalta ei ole tullut ainakaan meikäläiselle mitään positiivista. En juuri noihin suostu vastailemaan, mutta turvallisuus on tärkeää ja saatan jonkun vinkinkin antaa. Teitkö viime viikolla ulkotyötä. Tietenkin kaikki ennallistetaan – vailla ymmärrystä metsän ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurellisista lainalaisuuksista
Kannattaako hieskoivut kaataa. Kuvan taimikosSyypää taimen pensastumiseen on todennäköisesti peltolude. Entä jos hurautan ne metrin korkeudelta poikki ja jätän alaoksat kilpailemaan mäntyjen kanssa. Se viihtyy aukeilla mailla ja käyttää ravinnokseen satoja erilaisia kasveja, myös männyn taimia. Miksi tämä taimi kasvaa näin erikoisesti. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9839_.indd 44 9839_.indd 44 15.12.2022 16.22 15.12.2022 16.22. » MÄTÄSTYS, terveet kuusentaimet ja syväistutus johtavat yleensä täystiheän taimikon syntymiseen, jossa täydennyksen tarve on vähäinen. Todennäköisin syyllinen on peltolude, jota menestyy Lapissakin ja on Suomen luteet -kirjan mukaan yksi Suomen yleisimmistä luteista. Viereinen männikkö oli siementänyt alan hyvin ja myös hieskoivua löytyy. MIKÄ TAIMILLE TULI. » KYLLÄ taimien kimpussa on hyönteinen, joka imee ravinnokseen kasvin nesteitä. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Ruokailun seurauksena latvakasvain kuolee ja taimi pensastuu. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Taimitarhoilla sitä voidaan torjua myrkyillä, mutta metsässä torjunta ei yleensä ole tarpeen, koska lude tärvelee vain osan taimista. Tavoitteena on sekametsä: miten maksimoida mäntyjen laatu. Männyn taimet istutettiin vuonna 2018 uudistusalalle Kittilän ja Enontekiön kunnan rajalle. Neulaset ovat pitkiä ja niitä on runsaasti, mutta kasvu on tupsumainen. Onko kyseessä ravinnehäiriö vai jokin hyönteinen. Samalla se ruiskuttaa kasviin sylkeään, jonka sisältämät aineet häiritsevät kasvua. Aion tehdä varhaishoitoa yhdeksän vuotta sitten istutetussa kuusikossa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. SEPPO VUOKKO MITEN MAKSIMOIN MÄNTYJEN LAADUN. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen
Lehtipuut ovat havupuita heikompia männyn laadun parantajia. Ne eivät varjosta lähipuitaan alkukesästä, jolloin oksien kasvu on nopeinta. Jonkinlainen reikäperkaus voi tulla kyseeseen jo tätä ennen. man metrin korkeudelle ennen taimikon sulkeutumista. Mäntyjen oksikkuutta neuvotaan hillitsemään kasvattamalla taimikkoa normaalia tiheämpänä. KARI MIELIKÄINEN Haussa vihreää kultaa! Suunnitteletko metsänhoidollisia toimenpiteitä. Hoidon viivästyminen johtaa työn ja kustannusten rajuun kasvuun, minkä vuoksi sen käyttö ei ole kovin kustannustehokasta. Ostamme sinulta hyödyntämätöntä metsäenergiaa ja tarjoamme luotettavaa yhteistyökumppanuutta. Kimmo Keinänen, toimitusjohtaja | Kainuun Voima Oy | 0400 689 280 | kimmo.keinanen@loiste.fi Ota yhteyttä: Metsälehti Makasiini 45 9839_.indd 45 9839_.indd 45 15.12.2022 16.23 15.12.2022 16.23. ›› sa pääpuulaji näyttää olevan kuusen sijaan luontainen mänty. Mäntyja lehtipuusekoitus tuo kuusikkoon valoa ja lämpöä, joilla on vaikutusta myös maaperään ja aluskasvillisuuteen. Näin rehevällä kasvupaikalla männyn laatuongelma on todellinen, eikä sen ratkaiseminen ole helppoa. Mänty-kuusisekametsän kasvatus molemmille puulajeille sopivilla kasvupaikoilla on käyttökelpoinen menetelmä, jota ruotsalaiset ovat harrastaneet iät ajat. Hieskoivujen katkaisemista pitkään kantoon vierastan, koska laadun kannalta haitallisimmat paksut oksat syntyvät vasta muutaNäin rehevällä kasvupaikalla männyn laatuongelma on todellinen eikä helppoa ratkaisua ole. Hoitamattomuutta kannattavampi laatukasvatuksen keino on harvennushakkuu, jossa oksikkaat puut poistetaan kuitupuukokoisina. Suurin riski on hirvi, joka löytää ja tuhoaa tiheistä sekataimikoista männyt. Taimikon perkausharvennus on syytä tehdä kuitenkin ennen kuin männyt alkavat silmin nähden kärsiä piiskauksesta ja varjostuksesta. Koska taimikon hoidolla ei näytä olevan kiire, siirtäisin sitä joitakin vuosia eteenpäin. Onko metsässäsi arvokasta energiaa. Kuvan taimikon ”ihmepelastajaksi” ei hieskoivuista ole. Tiheä lehtipuusto ei suojele mäntyjä vaan pikemminkin houkuttelee hirvet paikalle. Sekametsän etuja ovat maisema, monimuotoisuus, tuhoriskien hillintä ja kasvu
Tämän seurauksena tulee virtakatkoksia, mikä aiheuttaa sytytyshäiriöitä tai jopa sytytyskipinän häviämisen kokonaan. On tyypillistä, että kipinä häviää vasta, kun konetta kiihdytetään suuremmille kierroksille. Käytettyä metsävähennystä tuloutetaan tilan myynnin yhteydessä. Lähti käyntiin ja toimi moitteettomasti vartin, sammui kerrasta, eikä lähtenyt millään käyntiin. Pysähtyy vartin sahauksen jälkeen. Jos teidän ja vainajan omistusaika on yli kymmenen vuotta, niin teille ei tulouteta yhtymän käyttämää metsävähennystä, vaikka verottaja tulkitsee jaon kaupaksi. Tarkoitus on myydä osa tiloista. » KYSYJÄ on tutkinut sahan perusteellisesti, mutta vikaa ei vain ole löytynyt. Pelkästään se, että kipinä tulee käynnistysvedolla, ei merkitse, että sytytysyksikkö olisi ehjä. LEO SAASTAMOINEN METSÄVÄHENNYKSISTÄ EROON. Mutta nyt taas sama vika. Sytytysyksikköviat ilmenevät monin eri tavoin. Ilmansuodatin puhdas, samoin polttoaineensuodatin. Olen kulkenut uudelle metsäpalstalleni omalla autollani. Toinen tavallinen vika tulee esille, kun sytytysyksikkö kuumenee. Kone voi toimia taas jäähdyttyään. Seuraa kysymys, mitä tutkitaan seuraavaksi. » TÄMÄN vuoden omalla autolla tehdyistä metsätalouden matkoista voi tehdä laskennallisen vähennyksen, joka on suuruudeltaan 0,30 €/km. Sahan toiminnan kuvauksen perusteella pidän ainoana korjausvaihtoehtona sytytysyksikön uusimista. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9839_.indd 46 9839_.indd 46 15.12.2022 16.23 15.12.2022 16.23. Miten pääsee eroon käytetyistä metsävähennyksistä. Kysymyksessä on sisarusten kuolinpesästä muodostama verotusyhtymä, jolla on useita tiloja ja käytettyjä metsävähennyksiä. MIKSI SAHA EI PYSY KÄYNNISSÄ. Sytytysyksikön komponenttien välillä voi olla esimerkiksi ns. VÄINÖ SIKANEN MITEN VÄHENNÄN MATKAKULUT. Tällainen vika ilmenee yleensä sytytysyksikön vaurioitumisen seurauksena. Huskin 345FX temppuilee. Miten matkakulut vähennetään verotuksessa. Tuloutus tehdään vain samalla y-tunnuksella kertyneestä käytetystä metsävähennyksestä, johon myyty tila kuuluu. Saha näyttää toimivan aina, kun se käynnistetään kylmänä. Samoin yhteismetsän käyttämää metsävähennystä ei tulouteta, jos yhteismetsän osakas myy kiinteistön, johon yhteismetsän osuudet kuuluvat. Kasasin ja lähti ensimmäisellä käyntiin. Purin kahvan, ei ollut silminnähden mitään vikaa. Jos myytte jaossa saamanne tilat, yhtymän luovutusvoittoveroon käyttämiä metsävähennyksiä ei tulouteta. » KÄYTETTYÄ metsävähennystä seurataan 2C-verolomakkeella, joka tehdään samalla y-tunnuksella oleville tiloille. Voitte jakaa yhtymän omistamat tilat osakkaiden kesken, jolloin jokaiselle osakkaalle tulee oma y-tunnus. kylmäjuotos, joka reagoi lämpötilan lisääntymiseen niin, että komponenttien väliset liitokset voivat aueta
Loppupäätelmä oli, että laadusta (kotimaiset OAC:t) kannattaa maksaa. (Makasiini 7/2022) Alkuperäisistä testeistä koostettu digilehti löytyy Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. Hieno laite, mutta ei meidän aikomaamme käyttöön. (Metsälehti 12/2022) ECHO DCS-3500 Echon DCS-3500-akkumoottorisahasta otsikoimme ”melkein mainio”. (Makasiini 1/2022) OMAKARTTA-KESTOKARTTA Pikatestasimme kestokarttaa. (Makasiini 3/2022) TAIKABERRY-POIMURI Syksyisessä pikatestissämme kokeilimme akkukäyttöistä Taikaberry-marjanpoimuria. Lue testikooste osoitteessa metsälehti.fi. Ensi keväällä selviää, pelastuivatko taimet. (Makasiini 5/2022) GARRETT PRO POINTER Kokeilimme metallinetsintää ja pikatestasimme Garrett Pro Pointeria. Säänkestävä ja rypistymätön Omakartta-palvelun kartta osoittautui ylivertaiseksi käyttöliittymäksi. Paikanna laite -sovellus löysi kadonneen. (Metsälehti 21/2022) TERÄT JA ÖLJYT BIO SAHURI, EKO 100 JA HUSQVARNA BIO CHAIN Mursimme myytin bioöljyjen kehnoudesta moottorisahojen teräketjun voitelemisessa. (Metsälehti 18/2022) VARUSTEET TEGERA-KÄSINEET Pikatestasimme Tegeran tärinänvaimennushanskoja. MIKKO RIIKILÄ Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » TESTIT 9840_.indd 47 9840_.indd 47 15.12.2022 17.02 15.12.2022 17.02. (Makasiini 2/2022) VIILTOSUOJAHOUSUJEN KESTO Katsoimme mitä tapahtuu, kun painaa täysillä käyvän moottorisahan teräketjun metsurin housujen viiltosuojaan – pahimmillaan jälki voi olla rumaa. (Koko juttu löytyy Metsälehdestä 1/2022) STIHL MS 241, ECHO CS 4310, HUSQVARNA 543 XP Veimme kevyen keskisarjan moottorisahat talviseen metsään. (Metsälehti 3/2022) HUSQVARNA 450 II Veimme Husqvarna 450 II -moottorisahan tonttihakkuulle. Puut kaatuivat niin kuin pitikin. (Metsälehti 22/2022) MUUTA LIUKULUMIKENGÄT Koehiihdimme liukulumikenkiä. (Metsälehti 10/2022) MAKITA XGT Kokeilimme Makitan XGT-moottorisahaa. SAHAT FUXTECH Ostimme Fuxtech-raivaussaha verkkokaupasta. (Metsälehti 19/2022) FORSTREICH TR 24 KAATOKIILA Akkuporakoneeseen liitettävä Forstreich TR 24 -kaatokiila osoittautui odottamattoman vahvaksi. (Metsälehti 9/2022) STRAND Strandin hybriditerä osoittautui erinomaiseksi välineeksi taimikoiden varhaisperkauksiin. (Metsälehti 15/2022) AKKUSAHAT STIHL MSA 300 Teimme teemajutun akkumoottorija raivaussahoista. (Metsälehti 4/2022) HEXA Koesahasimme Stihlin kantikkaan Hexa-teräketjun. Hyvä leikkuuteho yhdistyi helppoon viilattavuuteen. metsalehti.fi -> Lehti -> Verkkolehden arkisto.. (Metsälehti 16/2022) TRICOA MOOTTORIRUISKULLA Levitimme hirvikarkote Tricoa moottoriruiskulla ja voimakkaasti laimennettuna. (Metsälehti 7/2022) MILWAUKEE SWITCH TANK Boorin ruiskutus onnistui aika hyvin akkukäyttöisellä Milwaukeen Switch Tank -reppuruiskulla. Joukosta löytyi Huskille ja Stihlille vertoja vetävä metsäsaha. (Metsälehti 6/2022) HUSQVARNA-KÄSINEET Klapisavotan sivutuotteena kokeilimme Husqvarnan työkäsineitä. (Makasiini 4/2022) MAKITA 80V XGT Kokeilimme Makitan 80V XGT -akkuraivuria. Halvan hinnan vastineeksi tarjolla oli ”enintään kohtalaista hinta-laatusuhdetta”. l TESTIVUOSI 2022 Tänä vuonna testasimme sahojen ja terien lisäksi muun muassa viiltosuojahousujen kestoa ja liukulumikenkiä. Stihl MS 241 ja Echo CS 4310 pärjäsivät hyvin, mutta Husqvarna 543 XP oli vaikeuksissa. (Metsälehti 13/2022) BRÜCKE, CRAMER, HIKOKI JA MILWAUKEE Veimme Brücken, Cramerin, Hikokin ja Milwaukeen akkumoottorisahat metsään. Lisäksi pikatestasimme markkinoiden tehokkainta akkusahaa, Stihl MSA 300:aa. Kokeilussa Bio Sahuri-, Eko 100ja Husqvarna Bio Chain -öljyt. Vahva vehje, arvioimme. (Makasiini 6/2022) PAIKANNA LAITE SOVELLUS Valjastimme Googlen etsimään metsään hukattua puhelinta. Hyvin toimi taimikonhoidossa. Nyt kaikki testit on koottu myös verkkosivuillamme julkaistuun digilehteen. Tällä kertaa emme käyneet metsässä, vaan piikkasimme auki kylpyhuoneen laatoituksen
Ajattelu, että ”riidelkööt sitten keskenään, eihän se minua enää kosketa” on ikävä karhunpalvelus omille perillisille. Mitä haluan vielä tehdä itse. Tällainen lopputulos olisi oivallinen myös metsän sukupolvenvaihdoksessa. Hyvä aika luopua Onko olemassa sellaista hetkeä kuin ”hyvä aika luopua”. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9841_.indd 48 9841_.indd 48 15.12.2022 17.04 15.12.2022 17.04. Ainakin jos se on tehty viisaasti: tietoa, pohdintaa ja myötätuntoa käyttäen. Kuuntele muita Jos metsä on puolisoiden yhteinen, on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa myös toisen omisVARAUDU VIISAASTI Yhden määritelmän mukaan viisautta on kyky tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat ”yhteisesti hyvän” lopputuloksen. ME kuudenkympin ylittäneet tiedämme, että ”vanhuus ei tule yksin”. Myös se, että nyt ei tee mitään, vaan antaa metsän siirtyä perintönä, voi olla hyvä päätös. Metsän sukupolvenvaihdoksen mietintää ei voi aloittaa liian aikaisin, mutta liian myöhään voi! Jotta päästään hyvään lopputulemaan, täytyy pohdinnoista siirtyä keskusteluihin, keskusteluista suunnitelmiin ja suunnitelmista toteutukseen. Toisille metsä edustaa suvun jatkumoa, jossa useat sukupolvet ovat kylväneet ja istuttaneet, hoitaneet ja hakanneet ja jossa sukupolvien käden jälki näkyy jokaisella hehtaarilla. Tarvitsenko rahaa metsästä, kuinka pitkään. Mitä metsänomistus ja metsätulot merkitsevät jatkossa mahdollisten palvelumaksujen tai yhteiskunnan tukien kohdalla. On heitäkin, joille oma metsä on paikka rentoutumiseen, virkistykseen, luontokokemukseen ja korvaamattoman arvokas sellaisena. Siinä muutamia, haastaviakin asioita pohdittavaksi. Pidän tässä yhteydessä myötätunnon esille nostamista tärkeänä, sillä metsää ei pitäisi koskaan jättää perikunnalle riidan siemeneksi. Toisille se on sijoitusten hajautuskohde osana omaa, tavoitteellista taloustoimintaa. Sitä kannattaa ajatella hyvissä ajoin. Testamentti voi olla varteenotettava juttu, jos ei halua tehdä luovutusta elinaikana. Asiaa voi pohtia vuosikausia, keskustella siitä omaisten kanssa toistuvasti ja laatia aina uusia laskelmia ja suunnitelmia. Toisille metsä on sijoitus pahan päivän varalle, taloudellinen tuki itselle, lapsille tai puolisolle. Ajattele arvojasi Metsänomistukseen liittyy useimmiten vahvasti arvot. Kaikenlaisten kremppojen ja väsyn keskellä on hyvä pysähtyä miettimään, millaisia odotuksia, velvoitteita ja muita asioita liittyy omaan metsänomistukseen. Siis siihen, että metsä siirtyy suvussa eteenpäin tai omistaja myy sen pois jollekin ulkopuoliselle. Miten paljon haluan tehdä itse
Harkita kannattaa sitäkin, olisiko viisainta siirtää metsät suoraan lastenlapsille. Tärkeätä on myös varmistaa, että perillisiä kohdellaan tasapuolisesti. Metsälehti Makasiini 49 9841_.indd 49 9841_.indd 49 15.12.2022 17.04 15.12.2022 17.04. Tällöin pohdintaa on syytä käydä yhdessä. Kaupalla tasapuolisuutta Metsän myyminen vapauttaa metsänomistajan metsään liittyvästä perintösuunnittelusta. SH U TT ER ST O CK IM AG ES VARAUDU VIISAASTI TEKSTI PIRJO HAVIA tajan mielipidettä. Hyvä on myös pohtia, tarvitsetko metsätuloja edelleen ja sitä, vaikuttaako metsänomistus jossakin vaiheessa tarvitsemiesi palvelujen maksuihin. Nämä välittömät keskinäiset rahansiirrot, veromaksut, toimitusmaksut ja välilliset talousvaikutukset yhteiskunnan tukiin ja maksuihin ovat kaikki seurausta niistä päätöksistä, joita metsänomistusjärjestelyssä tehdään. Millä tavalla. Entä mitä tapahtuu, jos tilasta ei luovukaan. Kenelle metsä sitten menee. Kaupassa saatua rahaa on haluttaessa helppo jakaa perillisille tasapuolisesti tai käyttää oman ja puolison hyvinvoinnin turvaamiseen. Omien perillisten kanssa kannattaa selvittää, kuka on metsistä ylipäätään kiinnostunut. Elinaikana tehtävässä luopumisessa keskeisin talouspäätös on se, tehdäänkö metsästä kauppa, lahja vai lahjanluontoinen kauppa. On esimerkiksi päätettävä, milloin metsästä luovutaan: elinaikana vai ei. Metsä on arvokasta omaisuutta, jonka omistusvaihdoksiin liittyy aina rahallisia seuraamuksia
Tällöin kauppaan liittyvä lahjan osuus voidaan tasapuolisuuden nimissä hyvittää toisille perillisille muina lahjoina, esimerkiksi rahalahjoina. -ONKO suvussamme metsänomistuksen perinne, jota haluamme noudattaa. Edunvalvontavaltuutuksella voit myös valtuuttaa esteettömän, toissijaisen valtuutetun hoitamaan omaisuuden luovuttamiseen liittyviä tehtäviä, myös esimerkiksi luopumaan puolestasi metsän hallintaoikeudesta. Mahdollisen metsälahjavähennyksen voi tarkistaa Suomen metsäkeskuksen metsälahjavähennyslaskurilla (metsalahjavahennyslaskuri.metsakeskus.fi). Metsän myyminen yhdelle tai joillekin perillisistä tukee perillisten tasavertaista kohtelua taloudellisessa mielessä. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta, jos lääkäri toteaa, että et sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene huolehtimaan omista asioistasi. Kenelle metsä minun jälkeeni menee, haluaako saaja metsää, onnistuuko mahdollinen yhteisomistus sopuisasti. Kaupan voi tehdä perillisen kanssa myös alennettuun hintaan. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9841_.indd 50 9841_.indd 50 15.12.2022 17.04 15.12.2022 17.04. Näitä esitellään esimerkiksi Verohallinnon sivuilla. Haluttaessa, ja jos se kokonaistilanteen kannalta on perusteltua, voidaan kaikille lahjoille antaa määräys, että ne eivät ole ennakkoperintöä. Pyrkimyksenä yhteisesti hyvät päätökset!. Hallintaoikeudesta voi luopua milloin tahansa. Monta kertaa taloudelliset perusteet puoltavat hallintaoikeudesta luopumista. Kaupassa ostajalle syntyy metsävähennysoikeutta. Jos saajia on kolme, maksaa kukin lahjaveroa 4 200 euroa. -ONKO metsä puolisoni toimeentulolle niin tärkeä, että turvataan ensi sijassa hänen tulonsa. -OLISIKO kaikkien edun mukaista siirtää metsä suoraan lastenlapsille. -MITÄ vaihtoehtoja minulla on perillisteni tasapuoliseen kohteluun. Sutjakkaasti lahjana Jos luopujan ei tarvitse ajatella omaa pärjäämistään metsästä luopumisen jälkeen, on luovuttaminen lahjana helppoa. Ennen kuin metsälahjavähennyksen ottaa käyttöön, suosittelen tutustumaan myös siihen liittyviin sanktioihin. Metsänomistus otetaan palvelumaksuissa ja tuissa useimmiten huomioon laskennallisena hehtaarien mukaan, ei todellisten tulojen mukaan. Voimaantulosta päättää Digija väestötietovirasto. Valtuutukset kuntoon Teetpä metsästä luopumisen kanssa niin tai näin tai et tee mitään, varaudu silti oman toimintakykysi heikkenemiseen tekemällä edunvalvontavaltuutus. Se antaa sinulle ikään kuin turvakehikon itse määrittelemissäsi asioissa. Se keventää jatkossa metsätalouden tuloverotusta. Lahjaan liittyy mahdollisuus metsälahjavähennykseen, joka pienentää metsätuloista maksettavaa veroa. Jos luopuja on saanut markkinahintaisen maksun, ei uutta omistajaa ole taloudellisesti suosittu. Voit nimetä luotetun henkilön ja hänelle varahenkilön huolehtimaan sinua henkilönä koskevista ja taloudellisista asioista valtakirjassa ilmaistun tahtosi mukaisesti. Koskee myös hallintaoikeutta Jos metsä on jo luovutettu ja luopuja on pidättänyt itsellään tai saanut elinikäisen hallintaoikeuden eli oikeuden saada metsästä sen tuotto, on ikääntymisen myötä yhtälailla tärkeää miettiä, kannattaako hallintaoikeutta enää ylläpitää. -TARVITSENKO omaan talouteeni metsätuloja loppuun asti. -OLISIKO minun järkevää myydä metsä pois tai luopua mahdollisesta metsän hallintaoikeudesta omistusaikanani. POHDI PERILLISTEN KANSSA: -KUKA haluaa tulla metsieni omistajaksi. Metsän luovuttamiseen ei tarvitse enää myöhemmin perunkirjoituksen ja perinnönjaon yhteydessä palata. -TULEEKO metsänomistus jossain vaiheessa nostamaan tarvitsemieni palvelujen maksuja. Esimerkiksi keskimääräisen noin 30 hehtaarin ja 150 000 euron arvoisen metsälahjan lahjavero on 16 100 euroa, jos saajana on lahjoittajan lapsi tai lapsenlapsi. POHDI PUOLISON KANSSA: -MITÄ tapahtuu, jos en luovu ollenkaan. Kauppahinnan ja varainsiirtoveron sijaan saajan on maksettava vain lahjavero, joka ei ole yleensä järisyttävän suuri. Joko kauppana niin, että omistajat maksavat senhetkisen arvon, tai ilman korvausta, jolloin omistajille tulee lahjaveroseuraamus
METSÄALAN VETOVOIMA on ilahduttavasti kehittynyt hyvään suuntaan erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. TOISELTA ASTEELTA (ikäiseni puhuu ammattikouluista) valmistuu metsäkoneenkuljettajia, metsäkoneasentajia, metsureita, puutavara-autonkuljettajia ja metsäenergiantuottajia. l Metsäkoulutus toimii Nuoria metsureita valmistuu alan kannalta harmittavasti liian vähän. Viimeisin on hyvin lähellä metsäkoneenkuljettajan koulutusta. Koulutus saa tutkimuksissa valmistuneilta hyvät arviot ja kehitys on ollut mittauksissa jatkuvasti paranevaa. Metsäala on ollut yhtenäinen koulutuspolitiikassa, ja ala on kyennyt tekemään yhteisiä päätöksiä. Metsätalousyrittäjänä ja alan toimijana kiitän Metsämiesten Säätiötä, maaja metsätalousministeriötä, Työtehoseuraa ja oppilaitoksia pitkäjänteisestä kehittämiseen panostamisesta. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. On hyvä, että koulutamme edes vähän puutavara-auton kuljettajia, heistä on kova pula. Metsäala on ollut ilahduttavasti edelläkävijä koulutuksen kehittämisessä. . Samalla se on hyvä rekrytointikanava. Mielenkiintoista on, että valmistuneet antavat hyvät arviot koulutuksen laadusta ja osaamisen kehittymisestä. Yliopistojen etuna on laajat mahdollisuudet erikoistua alan eri osaamistarpeisiin. Vuosittain valmistuu lähes 500 uutta ammattilaista. Metsäkonekoulutukseen panostetaan paljon, ja koulutus taitaa olla Suomen toiseksi kalleinta oppilasta kohden heti lentäjien jälkeen. Kaikilta tasoilta valmistuu suunnilleen sopivasti ammattilaisia. Metsähoitajia valmistuu Helsingistä ja Joensuusta. Metsäalan kannalta harmittavasti heillä on hyvä kysyntä koko kuljetussektorilla. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C ON OLLUT HIENOA seurata, kuinka metsäalan koulutus kehittyy. Toiveeni olisi, että opiskelemaan hakeutuisi enemmän puunhankinnasta, logistiikasta, kaupankäynnistä ja yritystaloudesta kiinnostuneita. Yksi mahdollinen selitys on, että heillä on jo opiskelemaan lähtiessä ollut selvä halu päätyä töihin metsäalalle. Saamme alalle hyviä opiskelijoita. Ehkä syynä on työn vanha maine. Useimmilla muilla koulutusaloilla on enemmän tai vähemmän määrällisiä/ laadullisia ongelmia koulutuksessa. Jos on oppinut ajamaan jäisillä tai pehmeillä metsäteillä, kääntämään täysperävaunun aivan liian pienellä kääntöpaikalla, pärjää täysperävaunun kuljettajana missä vain. Jos osaa käyttää metsäkonetta, osaa käytännössä lyhyellä harjoittelulla käyttää kaivinkoneita, satamanostureita, pyöräkuormaajia ym. AMMATTIKORKEAKOULUISTA valmistuu metsätalousinsinöörejä. Pääosa heistä päätyy metsäalan töihin. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9842_.indd 51 9842_.indd 51 16.12.2022 15.39 16.12.2022 15.39. Metsänhoitajia valmistuu alan tarpeisiin verrattuna liikaa, mutta akateeminen koulutus työllistää hyvin myös muille aloille. Koulutus on valmistuneiden mielestä laadukasta. Koko metsäalan kannalta on hyvä asia, että tyypillisesti harjoitteluista maksetaan palkka, siitä on sovittu myös osassa työehtosopimuksia. Pieni raha työnantajille siitä, että saamme osaavaa työvoimaa. Nuoria metsureita valmistuu alan kannalta harmittavasti liian vähän. Ammattitaitoisilla metsäkoneenkuljettajilla on hyvä kysyntä työmarkkinoilla, paitsi metsäalalla, myös muualla konealalla. Alan työvoimatarve on hyvä, mutta silti on outoa, että niin pieni osa metsätalousinsinööreistä päätyy muille aloille. Sen seurauksena meillä on edelleen sopiva maanlaajuinen oppilaitosverkosto
Joulukuun ensimmäisellä viikolla mäntykuitupuusta maksettiin Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa tien varteen toimitettuna keskimäärin 39,51 euroa, kun hinta vuotta aiemmin oli 32,25 euroa. 23,14 . 23,50 . Vuoden 2008 tasoon ei vielä ylletä Vuoden 2022 rahan arvoon muunnettuna mäntykuitupuusta sai vuonna 1983 hankintakaupalla 57,53 euroa kuutiolta. 66,30 . 22,41 . 74,22 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,88 . 20,86 . Uudistushakkuu 70,52 73,37 . 45,62 . 46,44 . 16,16 . Vuonna 2008 mäntykuidun hankintahinta kävi toistaiseksi tämän vuosituhannen korkeimmalla tasolla 42,4 eurossa. 42,28 . Vuonna 1991 mäntykuidusta sai hankintakaupalla 46,6 euroa, vuotta myöhemmin enää 37,2 euroa. Tämän vuoden tammi-lokakuussa mäntykuitupuun hankintahinta oli keskimäärin 34,62 euroa. 22,46 . Erilaisten lisien kanssa parhaat hankintahinnat pyörinevät tällä hetkellä jo 45 euron tasolla. 22,92 . 21,59 . 16,44 . Harvennushakkuu 60,10 . 21,60 . 41,83 . Ensiharvennus 39,28 . Harvennushakkuu 64,39 . 22,86 . TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9843_.indd 52 9843_.indd 52 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. 73,74 . Koivukuitu tekee tien varressa nyt kauppansa varmasti. Uudistushakkuu 73,02 . 20,41 . 71,83 . 48,35 . 15,98 . 22,10 . 16,05 . Se ei ole erityisen paljon, kun vertaa lähihistorian lukuihin. 23,82 . 22,66 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,27 . Selvän poikkeuksen hintatilastoissa tekevät sittemmin vain puukaupan huippuvuodet 2007 ja 2008. Hankintahakkaajan kannattaa kilpailuttaa puueränsä, sillä muutkin kuin perinteiset metsäyhtiöt ovat nyt kuitupuun perässä. Harvennushakkuu 64,96 . 22,82 . VIIKKO 49 METSÄNOMISTAJIA on kuluneen syksyn aikana kannustettu puunostajien toimesta hankintahakkuille. Nämä ylimääräiset houkuttimet eivät näy tilastoiduissa hankintahinnoissa, mutta kuitupuun tilastohinta on värähdellyt tänä vuonna ylöspäin ulkomaisten puuvirtojen hiipumisen seurauksena. 36,24 . 42,17 . 21,41 . 48,07 . 15,66 . 24,23 . 16,22 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,66 . 74,88 . 16,91 . 21,98 . Alle viidenkympin hintoihin mentiin 1990-luvun laman seurauksena. 50,59 . 45,68 . 34,46 . 23,61 . 21,95 . 47,54 . 75,21 . 21,51 . 21,74 . 64,96 . Onko se paljon vai HANKINTAHAKKAAJAN HIKI ON HALPAA Hankintahinnat ovat nousseet tänä vuonna huomattavasti, mutta niin ovat kustannuksetkin. 22,62 . 25,28 . 44,07 . Porkkanoina on käytetty niin erilaisia bonuksia kuin luovutusaikalisiä. 62,19 . 24,78 . Ensiharvennus 43,09 . 24,72 . Ensiharvennus 16,40 . 23,41 . 21,97 . Uudistushakkuu 72,10
63,03 . 16,75 . Sen verran tuloa saadakseen hankintahakkaajan piti myydä tuolloin reilut 34 kuutiota mäntykuitupuuta. Uudistushakkuu Harvennushakkuu 56,32 . 17,61 . 19,53 . 51,59 . Esimerkiksi kevyt polttoöljy maksoi tuolloin Tilastokeskuksen mukaan 0,16 euroa litralta. 16,04 . 46,18 . 18,10 . 15,19 . 25,19 . Hankintahakkaajan paras palkka onkin omaa silmää miellyttävä työjälki. 20,41 . 22,93 . 15,89 . 12,47 . Harvennushakkuu 56,96 . Mitä hankintalisällä sai vuonna 1988. LASKUSSA . 53,02 . 24,18 . 58,04 . 70,30 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,14 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi vähän. Uudistushakkuu 70,20 . 17,99 . 20,50 Harvennushakkuu 54,09 . 20,27 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,44 . 60,27 . 63,12 . 69,57 . 24,62 . NOUSUSSA ?. Riippuu siitä, mihin vertaa. 17,51 . Uudistushakkuu 73,64 . 20,37 . 38,26 . Reaalihinta vuoden 2022 rahassa 1983 1990 2000 2010 2022 Lähde: Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus Metsälehti Makasiini 53 9843_.indd 53 9843_.indd 53 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. 40,85 . 18,55 . 24,39 . Vuonna 1988 keskimääräisen hankintaja pystykauppahinnan erotus oli mäntykuitupuulla 11,96 euroa kuutiolle. 23,05 . 21,89 . 21,24 . 40,54 . 35,78 . 54,23 . Ensiharvennus 46,10 . Kuitupuukuution hankintalisällä sai siis traktorin 75 litran tankin täyteen. 24,49 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,78 . 21,58 . 22,55 . 16,27 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,73 . 20,53 . Vuonna 1983 suomalaisten keskiansio oli euroiksi muunnettuna 820 euroa kuussa. 23,61 . 39,81 . 20,76 . 17,60 . 24,35 . 56,88 . l 20 40 60 80 100 120 Keskipalkka vaatii yhä suuremman puupinon Mäntykuitupuun reaalinen hankintahinta ja suomalaisen keskipalkkaan tarvittava mäntykuitupuun määrä 1983–2022 Suomalaisten keskikuukausiansioon tarvittava hankintamäntykuitupuun määrä m 3 Mäntykuitupuun hankintahinta euroa/ m 3 vuoden 2022 rahan arvoon muunnettuna. Nykyrahaksi muunnettuna se olisi noin 22,6 euroa. Uudistushakkuu 62,90 . 73,77 . 23,10 . Harvennushakkuu 60,32 . 22,54 . 75,01 . 22,62 . 21,74 . 23,44 . 22,92 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,99 . 16,04 . 21,68 . Nyt hankintalisällä lorahtaisi tankkiin runsaat kymmenen litraa löpöä. Ensiharvennus 43,26 ?. 19,77 . 22,20 . Omatoimisen metsien harventajan kannalta oleellinen kysymys on niin sanotun hankintalisän suuruus. Harvennushakkuu 65,61 . ?. Ensiharvennus 14,64 . 52,13 . 34,09 . 17,82 . 40,04 . 21,83 . 22,93 . 17,92 . Uudistushakkuu 64,33 . 44,57 . Uudistushakkuu 69,57 . Ensiharvennus 36,12 . 71,42 . 14,16 . 65,40 . 17,12 . 20,43 . 37,69 . 54,94 . 22,68 . Harvennushakkuu 53,70 . Vuonna 2021 keskiansio oli 3 685 euroa kuussa, johon piti myydä jo pari puuautokuormaa, 116 kuutiota, mäntykuitupuuta. 21,33 . 20,96 . 69,47 . 48,73 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,11 . Kuluja ei ehkä kannata ynnäillä.. Eli kuinka paljon enemmän kuitupuusta saa rahaa, kun sen valmistaa puutavaraksi ja kuljettaa tien varteen itse sen sijaan, että myy puut pystykaupalla kantohinnoin metsäyhtiölle. 20,87 . 60,42 . Ostovoima romahtanut Suomalaisten kuukausipalkkaan suhteutettuna mäntykuitupuun hankintahinta on kokenut rajun inflaation. 22,11 . 60,67 . 67,09 . 12,38 . 17,32 . 18,47 . Tänä vuonna joulukuun alussa hankintalisä oli keskimäärin 19 euroa. 23,22
Harvennuskertymä jäi maltilliseksi, reiluun 50 kuutiometriin hehtaarilla. Metsänhoitoyhdistyksen mukaan samalla seudulla kesällä korjattavissa olevilla harvennusleimikoilla koivukuitupuusta on viime viikkoina tarjottu parhaimmillaan jopa 34 euron kantohintaa.. Tiedot kerätään viikoittain. Sen nojalla yhdistys sai tehtäväkseen etsiä parhaiten maksavan ostajan talvikorjuuseen menevälle, noin 500 kuutiometrin harvennusleimikolle. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. l MIKKO RIIKILÄ Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Leimikon pinta-ala oli yhteensä yhdeksän hehtaaria. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Leimikolta korjatun puutavaran keskimääräinen kantohinta kohosi reiluun 36 euroon kuutiolta, mikä selittyy tukkipuun kohtalaisella osuudella hakkuukertymästä. Tosin tällä kertaa laatu, siis tarjotut hinnat, korvasi kuitenkin tarjousten määrän. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2, 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9843_.indd 54 9843_.indd 54 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. Koivukuitupuusta maksettava 29 euron kantohinta on selvästi viime vuosina vallinnutta tasoa korkeampi. Siitä kolmannes oli ensiharvennusta. Vahvasta puun kysynnästä huolimatta ostotarjouksia ei tullut määräpäivään mennessä kuin yksi. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KESKI-SUOMESSA asuva metsänomistaja antoi marraskuun lopulla metsänhoitoyhdistykselle puukauppavaltakirjan. Tarjouksen tekijä oli itsenäinen puuhankintayritys, joka oli äskettäin laajentanut ostoaluettaan. Ostajaa kiinnosti erityisesti koivukuitupuu. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostotarjouksessa ensiharvennukselta tulevalle puulle luvattiin sama hinta kuin varttuneemmiltakin harvennuksilta kertyvälle puulle. Sitä leimikon puumääKoivukuidusta 29 euroa talviharvennuksella HARVENNUSLEIMIKKO KESKI-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 55 56 3 080 Kuusitukki 60 57 3 420 Koivutukki 35 51 1 785 Mäntykuitu 30 26 780 Kuusikuitu 55 26 1 430 Koivukuitu 245 29 7 105 YHTEENSÄ 480 17 600 rästä oli noin puolet. Leimikko korjataan todennäköisesti vielä tämän talven aikana
Maastoarvion mukaan ainespuuta on 4 200 kuutiota eli keskipuustona 76 kuutiota hehtaarilla. Tila-arvioon oli laskettu odotusarvolisää 64 000 euroa. l JUSSI SALOMÄKI YHTYMÄ KORJASI POTIN KOHTUUHINNALLA TILAKAUPPA ETELÄSAVOSSA PINTA-ALA 56 hehtaaria KEHITYSLUOKAT aukeaa ja siemenpuumetsiköitä 5 hehtaaria, taimikoita 12 hehtaaria, kasvatusmetsiä 30 hehtaaria, uudistuskypsää 7 hehtaaria, metsälakikohteita 1 hehtaari PUUSTO 4 200 kuutiota MYYNTIHINTA 226 150 euroa, 4 187 euroa metsämaan hehtaarilta, 54 euroa kuutiolta Paras tarjous hyvätuottoisesta metsätilasta jäi alhaiseksi. Tila-arviossa puunhintana käytettiin Metsäteollisuus ry:n hintatilaston Kymi-Savo-hinta-alueen keskihintoja. Korkein ja myös myyjän hyväksymä tarjous, 226 150 euroa, tuli perheen muodostamalta metsäyhtymältä. JU SS I SA LO M Ä KI Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9843_.indd 55 9843_.indd 55 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. Avoimen metsävaratiedon mukaan puustoa olisi 700 kuutiota enemmän. Rajanaapurina oleva rahasto ei jättänyt ostotarjousta. Kohteesta tehtiin yhdeksän tarjousta, joista vain kaksi tuli institutionaalisilta sijoittajilta. Kauppaa voi luonnehtia edulliseksi, sillä Hannu Liljeroosin lokakuisen hintatilaston perusteella tila vaihtoi omistajaa viidenneksen keskitasoa halvemmalla ja hintakertoimella 0,88.. Kasvatusmetsävaltaisella tilalla on tuoreet maapohjat ja puolet puustosta on hyvän arvokasvuvaiheen nuorta kasvatusmetsää. Kun puuston määrä on mitattu huolellisesti, odotusarvolisien ja puunhintojen merkitys hinnanmäärityksessä korostuu. Eteläsavolaisen tilan kasvatusmetsät ovat hyvässä arvokasvussa ja tiestö kunnossa. Palstan saavutettavuus ja tiestö ovat hyvät. Uudistuskypsillä kuvioilla on käytetty viimeisen kuuden kuukauden toteutunutta hintaa, kasvatettavan puuston hinnat ovat viimeisen vuoden ajalta. KUUKAUDEN TILAKAUPPA ETELÄ-SAVOSSA tehtiin viime kuussa kaupat 56 hehtaarin metsätilasta. Myynti-ilmoituksessa odotusarvolisää ei perusteltu, mutta todennäköisesti se johtuu nuorten kasvatusmetsien määrästä
”Myyjät ovat nostaneet hintapyyntöjään hintatason noustua vuoden mittaan. Marraskuu oli suurten kauppojen kuukausi. ”Viime vuoteen verrattuna tarjonta on lisääntynyt selvästi vain Pohjois-Karjalassa ja vähentynyt Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.” Niukemmasta tarjonnasta huolimatta tehtyjen kauppojen määrä ja pinta-ala ovat likimain samat kuin vuosi sitten. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että monet kauppahinnat alittavat hintapyynnön”, tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos toteaa. Keski-Suomessa suurin osa ostajista on institutionaalisia sijoittajia. Marraskuussa ne solmivat 112 kauppaa, yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Kauppahinnat ovat yhteensä noin 184 miljoonaa euroa. Metsätilojen tarjonta sen sijaan laahaa hiukan viime vuotta jäljessä. Pirkanmaalla suurin osa ostajista on yksityishenkilöitä. Liljeroos tilastoi kaikkiaan 16 kauppaa, jotka olivat hinnaltaan yli 350 000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Rauhoittuvatko tilamarkkinat. UB Metsä -rahasto oli marraskuussa ostopäällä ja osti 57 kohdetta noin kahdeksan miljoonan euron kauppasummalla. Niistä 13:ssa ostajana oli instituutio.. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on niukasti metsämaata kaupan. 3 4 1 1 2 2 3 4 5 5 METSÄTILAMARKKINOILLA on uusi ilmiö: kauppoja tehdään alle hintapyynnön. Instituutiosijoittajien ostohalut ovat edelleen kovat eivätkä kaikki ole muuttaneet hinnoittelupolitiikkaansa. Liljeroosin seurannassa marraskuun lopun tilanne oli 1 424 myyntiin tarjottua metsätilaa, mikä on reilu sata kohdetta viimevuotista vähemmän. Joka kolmannessa kaupassa kauppahinta alitti hintapyynnön, mikä Liljeroosin mukaan enteilee markkinoiden rauhoittumista. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 33 25 763 17 21 142 40 8636 61 1,32 Satakunta 38 26 639 33 16 116 37 5931 51 1,18 Häme-Uusimaa 49 41 883 26 19 124 42 7503 61 1,20 Etelä-Karjala 45 40 853 33 12 105 34 5356 51 1,07 Kymenlaakso 38 40 1112 30 10 107 35 5701 53 1,15 Pirkanmaa 83 78 2164 28 13 121 40 6300 52 1,16 Etelä-Savo 94 69 2399 26 13 122 36 6468 53 1,09 Eja K-Pohjanmaa 174 125 3574 24 13 101 26 3923 39 1,08 Keski-Suomi 125 99 3356 25 14 125 40 6450 52 1,08 Pohjois-Savo 128 108 3995 22 11 117 33 6006 51 1,07 Pohjois-Karjala 176 152 4479 22 11 121 33 5732 48 1,11 Kainuu 105 95 4487 18 12 100 25 3406 34 1,06 Pohjois-Pohjanmaa 203 157 5820 20 10 91 20 2884 32 1,09 Lappi 133 96 4645 21 14 74 18 1971 27 1,14 Koko maa 1424 1151 39169 106 31 4688 44 Lisäys marraskuu 157 183 6335 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA 2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9843_.indd 56 9843_.indd 56 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. Metsätiloja oli marraskuun lopulla tarjolla vähemmän kuin vuosi sitten. Puolet myydyistä hehtaareista sijaitsee näissä neljässä maakunnassa
Ei kiemurtele eikä pyörähtele Alku oli hankalaa, eikä se ollut pelkästään auton vika vaan myös ketteryyden puutteen. Buzz Cargo, ensimmäinen jo alun alkaen sähköautoksi ja suuressa sarjatuotannossa tehty pakettiauto. kuljettajan 80 kg) Kokonaismassa: 3 000 kg P, L, K: 4 712 mm, 1 985 mm, 1 936mm Maavara: 157 mm Renkaat: 235/55 R19 Sallittu vetomassa: 1 000 kg/750 kg (jarruton) Kattokuorma: max 100 kg Kulutus/100km: VTPL 21,7 kWh Huoltoväli: 2 v, ei kilometrirajaa Takuu: 2 v, lisämaksusta autoa ostettaessa 3 v Akkutakuu: 8 v/160 000 km Koeajoauton hinta: 61 520 € Perusversion hinta: 52 550 € Volkswagen ID. Buzz Cargo talvikelissä. Kohtalainen maavara auttaa talvella, mutta nelivetoja voi tilata vasta ensi vuonna. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Rauhoittuvatko tilamarkkinat. Kun pukille pääsee, meno maistuu. Viikon harjoitus opetti oikean koreografian ja autoon nousu alkoi tuntua helpommalta. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9843_.indd 57 9843_.indd 57 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. ID. Tässä hetkessä käsissämme kuitenkin on ID. Tätä tuli kokeiltua kadun kulmasta käännyttäessä. Buzzin muotoiluesikuva Kleinbuss esiintyy trilogiassa libyalaisten terroristien ajoneuvona. Kun ajopoljinta painaa pohPaluu tulevaisuuteen VW ID. Tällainen yhdistelmä tyhjällä tavaratilalla olisi yleensä talvikelissä kuolettava. Kuskin paikalle täytyy nousta niin korkealle, että keskimittaa pitempikään ei saa asetettua kannikkaa niin korkealle, että pääsisi sujuvasti pukille. BUZZ CARGO 150 KW 77KWH Moottori: 150 kW Akku: 77 kWh netto Kiihtyvyys: 10,2 s 0-100 km/h Omamassa: 1 477 kg (sis. Autossa on 204 hevosvoiman vahvasti vääntävä sähkömoottori ja takaveto. Buzz Cargo ei kuitenkaan kiemurtele eikä pyörähtele, tekee kuski mitä tahansa. ROBERT Zemeckisin mainio aikamatkoilla leikittelevä filmitrilogia ”Paluu tulevaisuuteen” on vauhdikas, kekseliäs ja omalaatuinen tarina. Autosta tulee tosin laskeuduttua liukumäkeä alas, jolloin jalat voivat talvioloissa livetä. VW ID. Tyyliä on haettu kuusikymmenluvun VW Kleinbussista. VW ID. Buzz Cargo on täyssähköinen pakettiauto, siis sitä, mitä kaikki autot ovat ehkä tulevaisuudessa. Autossa istutaan selvästi keskivertomaasturia korkeammalla. Kaikki hallintalaitteet toimivat sopusuhtaisesti ja napakasti, joten isokokoisen ja painavan auton käsittely koeajoviikolle sattuneilla liukkailla rönttäkeleillä ei aiheuttanut ylimääräisiä sydämenlyöntejä
Koeajokokemuksen mukaan raskaissa talviolosuhteissa 340 kilometriä on jo hyvä tulos, ja sen saavuttaakseen on ajettava rauhalliseen tyyliin. Autossa on myös muunnin, joka tuottaa normaalia vaihtovirtasähköä 3 kilowattia, mikä riittää moniin rakennustyökaluihin. Maavaran (157 mm) ja nostokorkeuden väliin jää siis noin 46 senttiä. Meno maistuu teillä ja kaduilla Vaikka akseliväli on noin 3 metriä, on kääntöympyrän halkaisija vain 11,1 metriä. Kuormankiinnityspisteitä on tavaratilassa riittävän tuntuisesti. Oikein iso henkilö haluaisi kuskinistuinta taaemmaksi kuin se menee, mutta tavaratilan väliseinä panee vastaan. Buzz Cargon komentosilta. 220 senttiä pitkä ja kapeimmillaan pyöränkoteloiden kohdalla vähän yli 120 senttiä leveä. jaan, pitävät ajonja sutimisenhallinta kutinsa ja auto ohjautuu sinne, minne etupyörät näyttävät. Olipa kerrankin hyvin tehdyt automaattiset valot. Siihen tilaan on laitettu auton tekniikkaa, muun muassa 77 kilowattitunnin ajoakku. Autolla ei siis voi driftata edes vahingossa, vaikka kuinka yrittäisi. Lisäksi etuylitys korin kulmissa on pieni, joten ahtaassa tilassa pääsee kääntymään. Ajomelu on vähäistä. Periaatteessa maantiellä ajetaan aina pitkillä. Buzzin lyhyen kuonon päällä on sola, johon pyyhkimet laskeutuvat. Niinpä täytyy luottaa peileihin ja auton sensoreihin, jotka varoittavat vieressä kuolleessa kulmassa olevasta autosta. Tavaratila on noin ID. Selkeät tilat Tavaratila on selkeän, ehkä lähinnä paahtoleivän muotoinen, kuten koko autokin. Kun vastaantulija on sivuutettu, täydentyy valokuvio saman tien, ilman että sitä huomaa, ellei asiaa ihan kyttää. Tilat ovat hyvät ja kuljettajan istuin kelvollinen. Nostokorkeus on sopusuhtainen 620 millimetriä. ID. Viereen mahtuu kaksi apuhenkilöä, siis kolmen kabiini. Buzz Cargoa helppo viedä huonollakin kelillä. Auto ker58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9843_.indd 58 9843_.indd 58 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. Ennen pitkää ehkä palataan hipaisukytkimistä takaisin menneisyyteen – toimiviin nappuloihin ja helpommin ymmärrettäviin käyttöjärjestelmiin. Sekavaa hipuilua VW ID. Ehkä pahinta antia ovat hipaisemalla toimivat kytkimet, jotka eivät kuitenkaan toimi hipaisemalla, eivät usein ainakaan ensihipaisulla eivätkä ollenkaan hanskat kädessä. Oleellista oli, etteivät vastaantulijat välkytelleet valojaan häikäisyn merkiksi. Takaoven vasemmasta pielestä saa sähkönapilla ponnautettua puskurin alta vetokoukun esiin. Etupyörät kääntyvät siis tosi vinoon. Toimintamatkan ja kulutuksen arvoitus Valmistaja lupaa autolle WLTP-laboratoriotestin mukaan 424 kilometrin toimintamatkan. Mikään ajomelun osatekijä – moottori, rengasäänet, tuulensuhina – ei noussut esiin ainakaan talvinopeuksissa. Näkyvyys taakse on luonnollisesti rajatumpi. Buzz Cargon käyttöjärjestelmä ei ole kaikkein helpoimpia omaksua, mutta sen kanssa tulee toimeen. Maantiellä on ID. Paksummassa hangessa kaipaisi toki nelivetoa. Korin etukulmien pikkuikkunat eivät ole pienet, joten niistä on hyötyä, tunnelma on avara ja valoisa. Ajovalojen tietokoneohjelma etsii kameroillaan autojen ajovaloja ja pitää huolen siitä, ettei toisten autojen valojen suuntaan valaista. Vuodenajasta johtuen pimeässä ajoa oli isoin osa 1 000 kilometrin koeajotaipaleesta. Jos lumisohjo pääsee yön aikana jäätymään kaukaloon, herää ajoon pyrkivä aamulla ankeaan todellisuuteen. Se on luvassa ensi vuonna. Näitä pirullisia virityksiä Volkswagenilla suunnitelleen yksikön johtaja sai lehtitietojen mukaan potkut. Sähkönkulutukseksi kerrotaan 21,7 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Korkeintaan auton takapää tuntuu hiukan levottomalta, mutta hallinta säilyy. Eteen ja sivuille näkee mukavasti. Voimalliset ja kirkkaat ledit valaisivat tietä
too toteutuneen sähkönkulutuksen ajetulla matkalla, enkä kertaakaan päässyt niin pieneen arvoon, en edes lähelle. Sotkuinen kaapeli ei tilaan mahdu, ensin kaapeli on laitettava nätille kiepille ja sitten vasta sisään. Jos hankkii 3-vaihevirtaan kytkettävän kotilaturin, saa akun täyteen yön aikana. Kaupallinen pikalaturi lataa jopa 170 kilowatin teholla, mutta tällainen sähkö on aina kallista. Sellainenkin tuli mieleen, että mitä jos laittaisi katolle aarin verran aurinkokennoja, ostaisi kaksi 60 000 euron arvoista sähköautoa ja ajaisi ladatulla autolla ja samalla toinen auto latautuisi (jos ei olisi pilvistä tai kaamos). Metsälehti Makasiini 59 9843_.indd 59 9843_.indd 59 16.12.2022 15.52 16.12.2022 15.52. Oikealla puolella, liukuoven astintilassa on irtoläpällinen lokero latauskaapeleille. Niin sitten ajaminen olisi ilmaista, eikä päästöjäkään tulisi.. Täyssähköautojen paino (akut) pakottavat valmistajat asentamaan leveitä ja korkeita renkaita, mikä on ajettavuuden kannalta yleensä hyvä, mutta 19-tuumaiset maksavat noin tuplasti 16-tuumaisiin verrattuna. Continentalin hiljaiset kitkarenkaat pitivät hyvin. Muistettakoon tosin, että sää oli viheliäisintä alkutalvea. Tilassa on hyvät led-valot ja virtapistoke sekä sähkönappi, josta vetokoukku kiepahtaa esiin puskurin alta. Ohjaamon kulmien isot pikkuikkunat antavat mukavan tunnelman leveään tilaan. Oikealla on leveä liukuovi helpottamassa lastausta ja purkua. Kuvasta näkyy myös kulman kohdalla tosi pieni etuylitys, mikä helpottaa ahtaissa paikoissa. Valot ja peruutuskamera ovat ensiluokkaiset. Auton mukana tulee shukopistokkeella varustettu kotilaturi, joka kitkuttaa akun tyhjästä täydeksi kahdessa vuorokaudessa. Sähkömarkkinoiden epävakauden takia nyt ei ollut suurta intoa laskeskella sähkön kilometrikustannusta. Kyytiin mahtuu kaksi eurolavaa peräkkäin. Iso paino, isot renkaat ja isot jarrut. Tavaratilaa on 3,9 kuutiota. Siisti ratkaisu, mutta pakkasessa jähmettynyttä kaapelia saa sulloa lokeroon tosissaan. l Yönäkymä ohjaamosta
Isoille tiloille eniten Suomessa metsätuet, kuten kemerat, maksetaan kansallisista varoista. SE PP O SA M U LI TALOUS » Näin EU:n metsämaat tukevat metsätaloutta (Vuosina 2014-2020) Tuet yhteensä, milj. Suurimmasta metsäpinta-alastaan huolimatta Ruotsi maksoi tarkastelujaksolla vain kahdeksan miljoonaa euroa metsätukia. Tutkimuksen mukaan suuret, yli 200 hehtaarin tilat saavat suhteellisesti eniten metsätukia.. Metsähehtaaria kohti runsaimmat metsätuet maksoi Slovenia, 11,91 euroa. Siellä metsiin ohjautuu niukimmin tukea, lasketaanpa tuki hehtaarikohtaisena tai kokonaisuudessaan. Kakkoseksi kiri Suomi, meillä metsätukia maksettiin 166 miljoonaa euroa (kolmen vuoden tarkastelujakso). Tarkastelun muissa maissa käytetään EU:n maaseudun kehittämisrahoja. Keski-Euroopan vahva metsämaa Itävalta satsasi metsiinsä 68 miljoonaa tukieuroa ja metsäinen, mutta pinta-alaltaan vähäinen Slovenia 30 miljoonaa euroa. Tukiin luetaan sekä EU:n maaseudun kehittämiseen tarkoitetut (EAFRD) tuet, yleisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaiset tuet sekä kansallisista varoista maksettavat tuet. Suomen kemeratuista suuri osa menee taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon. Tukien määrä ja käyttötarkoitukset vaihtelevat maittain voimakkaasti. € Tuki (€) / metsähehtaari/vuosi Itävalta 68 3,66 Ruotsi 8 0,06 Slovenia 30 11,91 Saksa 208 5,89 Suomi 166 2,49 Lähde: Forest subsidy distribution in five European countries 60 Metsälehti Makasiini 9860_.indd 60 9860_.indd 60 16.12.2022 16.08 16.12.2022 16.08. Saksassa metsähehtaarille maksettiin tukia 5,89 euroa, Itävallassa 3,66 euroa ja Suomessa 2,49 euroa. Tukien avulla jäsenmaat ovat pyrkineet saavuttamaan maaseutuja metsäpoliittisia tavoitteitaan. Summa on 200 kertaa suurempi kuin Ruotsin 0,06 euroa. METSÄTUKIEN suuruus vaihtelee jopa 200-kertaisesti eri EU-maissa. l MIKKO RIIKILÄ Keski-Euroopan EU-mailla avokätisimmät metsätuet Runsaimmin rahaa metsähehtaaria kohti käyttää Slovenia, vähiten Ruotsi. Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin EU:n viiden metsäisimpiin lukeutuvan maan metsätukien käyttöä. Tarkastelujaksolla eniten rahaa metsätukiin käytti Saksa, 208 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa on selvitetty metsätukien maksua vuosina 2014–2020. Runsaimmin rahaa per metsähehtaari käyttää Slovenia, vähiten Ruotsi. Saksa suurin tukija Markkinalähtöisimmin toimii Ruotsin metsäsektori
Vein kukan perille. SE PP O SA M U LI MINULLA ON PALJON hyviä joulumuistoja ja muutama aivan ylittämätön. Ne ovat sellaisia, joissa Korvatunturin isännän odottaminen hivelee jännityksenä mahanpohjassa ja ilmassa asustaa arjen katkaisevan pyhän tuntu. Oikeastaan mitään ei edes tapahtunut. Oli kaunista. Antti ja Sirkka asuivat Jaskansiiven rivitalossa kotikyläni Palonurmen keskustassa – kyllä synnyinseutuni ytimestä voi niinkin komeaa nimeä käyttää. Sinä jouluaattona mikään taival ei olisi voinut olla minulle mieluisampi. Jospa onnistuisin. Pari ylittämättömistä muistoistani linkittyy kuitenkin jouluun ja yksinoloon. Ei jouluna mitään sen erikoisempaa tarvitsekaan tapahtua. Tien varren harvojen talojen ikkunoilla paloivat sähkökyntteliköt. Sen syntyessä kävin muistaakseni alakoulun viimeistä luokkaa. Toinen muisto muodostui omavalintaisena – joskus päälle parikymppisenä tulin viettäneeksi jouluaattoillan omasta tahdostani yksin. Kävelin tuttua tietä kuutamon valossa. Usein tympääntyneenä tai muuten matkan pituutta mielessäni manaten. Suurin osa niistä liittyy joko omiin lapsiini tai omaan lapsuuteeni. Toinen yksinäinen jouluhetki osui kohdalleni sattuman sanelemana. Sain pullakahvit, hyvän mielen ja monta tarinaa siitä, kuinka jouluja vietettiin sota-aikana sekä rintamalla että kotirintamalla. Vanhempani lähtivät iltalypsylle ja äitini muisti, että Ahosen Sirkalle ja Antille se on joulukukka viemättä. Istuin aikani, kunnes lähdin kotiin. Voisin muistella molempia vaikka kuinka pitkästi, mutta olkoon nyt. Mutta joo, heille oli joulutähti viemättä. Siihen yritän pyrkiä tänäkin vuonna. l Joulu on Ei jouluna mitään sen erikoisempaa tarvitsekaan tapahtua. Loistavia silmiä, hymyjä, lempeitä sanoja, kauniita säveliä. Nimi soittaa varmasti kelloja sillä, ken on hänestä kuullut. Oli hiljaista. Kunhan vain pääsee tuntemaan, että se on. Näiltä seuduin kotoisin oleville lukijoille kuitenkin kerrottakoon, että Antti tunnettiin pitkin pitäjiä Mylläri-Anttina. MIKSI TÄMÄ tapaus minun mieleeni niin elävästi jäi. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Kotimatkaa kertyi nelisen kilometriä. Veljeni kyllä kysyi, viskaako hän minut kukan toimittamisen jälkeen takaisin kotiin. Velipoikani oli lähdössä aattoillaksi tyttöystävänsä luo ja pääsin hänen kyydissään Jaskansiivelle. Pakkaslumi narisi askeleen alla, taivas oli tähdessä. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 9846_.indd 61 9846_.indd 61 16.12.2022 15.41 16.12.2022 15.41. Tuoksuja, makuja, ääniä. Minä halusin lähteä lähetiksi, olihan siinä syömistä ja pakettien avaamista odotellessa joutoaikaa. Päivä pimeni. Velipoika ei laittanut vastaan, vaan ajeli omille teilleen. Eihän se oikeastaan edes ollut tapaus. Hanki peitti peltoja ja metsätaipaleilla kuuraiset puut kumartelivat. Sanoin käveleväni. He olivat siihen aikaan jo ikäihmisiä, Antti likemmäs yhdeksänkymppinen ja Sirkka jonkin verran nuorempi. Kukka oli kyllä ostettu, mutta sen perille toimittaminen unohtunut. Hyvää joulua.. Silloin se tuli tarpeeseen ja siitä jäi mukava muistijälki. Olin kävellyt tai fillaroinut saman reitin koulureppu selässäni lukemattomia kertoja. OLI JOULUAATTO. Siinäpä se. Kotipihalla muistan seisoneeni pitkään ulkona ja olleeni sanomattoman onnellinen
LUHTA » 62 Metsälehti Makasiini 9847_.indd 62 9847_.indd 62 16.12.2022 15.42 16.12.2022 15.42. Tykkymetsä syntyy, kun kosteus huurtuu puihin. Joulukorttimaisemaksi se muuttuu vasta korkeapaineen aikaan pilvien hajotessa
JOULURETKIÄ Joulunajan luontoretkellä voi kohdata pakkasmaiseman ja postikortti-idyllin, mutta yhtä usein myös loskaisen vesisateen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 9847_.indd 63 9847_.indd 63 16.12.2022 15.42 16.12.2022 15.42
O O LEN retkeillyt neljäkymmentä vuotta joulun seudussa Simon ja Pudasjärven isoilla aapasoilla. Jouluaattona 2020 eksyin Järviaavalla niin laajaan, märkään ja vajottavaan veden ja lumen sekamelskaan, että huolestuin pääsystä kotiin säädylliseen aikaan. Löydän lumen peittämiä kopisevan koviksi jähmettyneitä mättäikköjä, täystalvisia lumiaukeita puut kuurassa, jään ja mustien mättäiden tai veden ja mättäiden mosaiikkia ja jopa lainehtivaa tulvaa. Joulukorttien maisemissa vallitsee ikuinen korkeapaine. Pakkanen nipistelee, kuura ja lumi verhoavat puita, paksu hanki kantaa poron ja pulkan. Vanhoissa muistoissani ilmat olivat vähintään kaksikymmentä astetta kylmempiä kuin viime vuosina. Lähimmäisten mielestä jouluna voisi löytyä tärkeämpääkin puuhaa kuin vajota suorimpeen. Muistiini ovat valikoituneet joulusään ideaalin kaltaiset kelit ja loskajoulut puolestaan pyyhkiytyneet pois. Jos sitä vastoin teen retken näiltä joulureissuilta syntyneiden valokuvien pariin, hätkähdän säiden ja näkymien vuodesta toiseen vaihtuvia rajuja eroja. LUHTA » 64 Metsälehti Makasiini 9847_.indd 64 9847_.indd 64 16.12.2022 15.42 16.12.2022 15.42. Pikkulintujen talviruokinta saattaa edesauttaa tintin alamäkeä. Ilmatieteen laitoksen tilastot eivät kuitenkaan tue muistikuvia. Runsaslukuisin talvilintu hömötiainen on taantunut erittäin uhanalaiseksi. Lähimmäisten mielestä jouluna voisi löytyä tärkeämpääkin puuhaa kuin vajota suorimpeen. Muistin optimismi Pelkästään muistin ja mielikuvien varassa joulusäät ovat muuttuneet niin paljon, että kaikki toivo lämpenemisen pysäyttämisestä puoleentoista asteeseen tuntuu hassulta. Roudan ansiosta ne kohmettuvat keskimäärin oikein mukaviksi patikointimaastoiksi
Sellaisen voi löytää nykyäänkin, mutta hiukan harvemmin. Metsälehti Makasiini 65 9847_.indd 65 9847_.indd 65 16.12.2022 15.42 16.12.2022 15.42. Entisajan joulusää oli vähäluminen ja kuurainen, pakkanen nipisteli poskia
Peitteisissä metsissä sama säiden oikkuilu ei näy yhtä dramaattisesti kuin avosuolla. Metsot ja tiitiäiset Keväällä ja kesän alussa suot täyttyvät lintujen äänistä. Tämän vuoksi soille kovettui myös paksumpi ja pitemmälle kevääseen kestänyt routa. Joulukuussa sula suopuro luikertaa aavan halki ja puut ovat paksussa kuurassa. Vähän huolellisempi perehtyminen osoittaa, että verraten vähälumiset pakkaskelit olivat joulukuussa nykyistä tavallisempia. LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 9847_.indd 66 9847_.indd 66 16.12.2022 15.43 16.12.2022 15.43. Aapojen metelöijät ovat kuitenkin muuttolintuja, joulukuussa on hiljaista. Jos viidenkymmenen sijaan tarkastellaan kymmentä vuotta, päällimmäiseksi nousee pelkkä alkutalvien oikullisuus. Koillismaan matkailualueilla ilmastonmuutoksella on eräänlainen pahiksen rooli. Käytännössä ainoana lintuna metso löytää ruokansa talviselta suolta. Se nokkii kituliaitten rämemäntyjen neulasia, ylen runsasta mutta huonolaatuista sapuskaa. Pari kuukautta myöhemmin puro löytyy lumen alta umpijäässä ja puut ovat lumettomia. Metsän sisällä eivät myöskään tyynet ja myrskypäivät tunnu yhtä voimakkaina. Nyt on suhteellisesti enemmän sekä lumiettä vesisateita. Jouluun mennessä lunta on vähintäänkin sen verran, että maa näyttää valkoiselta
Sotavuosien jälkeen ilmestyneissä lintukirjoissa hömötiainen esiteltiin valtakunnan neljänneksi runsaimpana lintulajina ja yleisimpänä talvilintuna. Arkielämässä lämpeneminen on huomaamatonta, keskimäärin puoli astetta vuosikymmenessä. Puhtaamman ilman avulla puiden peitoksi pitäisi saada naavaa ja jäkäliä. Talija sinitiaisten määrä kasvaa, hömötiaiset vähenevät vuodesta toiseen. Kuitenkin neljäkymmentä vuotta sitten joulunajan vesisateet olivat Pohjois-Suomessa vähintäänkin harvinaisia, nyt ne ovat yhtä tavallisia kuin kovat pakkaset.. Lämpöaallon mentyä tykyn muodostuminen vaarakuusiin alkaa taas alusta. Eniten tykkyä syntyy kosteilla säillä ja lännenpuoleisilla tuulilla, kunhan vaara-alueilla lämpötila pysyy pakkasen puolella. Esimerkiksi hömötiaisten määrä pysyi korkeana 80-luvun lopulle asti. Ne eivät itse ymmärrä varastoida syyskesällä ötökkäkätköjä, mutta oppivat rosvoamaan oikeiden metsätiaisten ruokavarastot. Muiden aitojen metsätiaisten, kuusija töyhtötiaisen, tilanne ei ole yhtä lohduton. Joulunaikaiset laskennat ovat jatkuneet yhtämittaisesti vuodesta 1956. Tänäkin talvena tykkylumi kuorruttaa Kuusamon ja Posion vaarametsien puita. Se on vallan vähän, jos vertaa säätilojen kymmenien asteiden äkkivaihteluihin. Vanhan ajan joulukorttimaisema edellyttää kuitenkin nuhjuisen pilvikelin vaihtumista korkeapaineeksi. Jouluaattona 2020 Järviaapa paljastui avoveden, pettävien jäiden ja arvaamattomasti sortuvien mättäiden labyrintiksi, josta oli täysi työ selviytyä pois. l Töyhtötintitkin ovat vähentyneet, mutta eivät yhtä dramaattisesti kuin hömötiainen. Tiaislajien keskinäinen runsaus on tällä vuosituhannella muuttunut jopa dramaattisesti. Tiaisparven lilliputti, kuusitiainen, pärjää pakkasessa, mikäli löytää joka päivä kuvun täydeltä hyönteisiä ja hämähäkkejä. Hömpän talviravintona ovat hyönteiset ja hämähäkit, ja myös omat hyönteiskätköt, joita tintti etsii oksien ja runkojen piiloista. Se tuo aamuja iltaruskoja, keskipäivällä näyttäytyy aurinko, puoliyön alla taivaalla liehuvat revontulet. Yhtenä syynä hömötintin taantumaan epäillään talija sinitiaisten vyöryä jopa kaukaisiin erämaametsiin. Yksityiskohtaisen kuvan tiaiskantojen muutoksista Suomessa antavat talvilintulaskentojen tulokset. Vaaranrinnettä ylös kohoava ilma viilentyy kastepisteeseen ja sen sisältämä vesihöyry tarttuu kaikkiin pintoihin, käytännössä puihin. Kosteiden tuulien yleistyminen lisää tykyn määrää ja voi muodostaa sitä myös alavampiin talousmetsiin. Toisin kuin suolla kuulee metsässä melkein aina lintujen sipinää. Sen jälkeen alkoi tasaisen tappava alamäki. Koillismaan matkailualueilla, kuten Rukalla, Syötteella tai Riisitunturin kansallispuistossa, ilmastonmuutoksella on eräänlainen pahiksen rooli. Tiaisparvessa kaikkien lajien yhteydenpitoäänet ovat samanlaisia, mutta on niillä lajityypillisetkin äänensä. Nyt se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Ei se niin vaikeata ole. Hömötiaisen väheneminen ei johdu yhdestä syystä, eikä tinttiä voi pelastaa yhdellä taikatempulla. Joulukorttimaisema Voisiko vielä jostain löytyä joulukortin lumimetsä. Mutta tuulinen lämpöaalto saattaa kääntyä myös plussakeliksi ja vesisateeksi, jolloin kaikki siihenastiset lumikuormat – usein oksineen ja latvoineen – romahtavat alas. Talousmetsissä tarvittaisiin lahopökkelöitä ja uudistusalojen välisiä metsäkäytäviä. Metsälehti Makasiini 67 9847_.indd 67 9847_.indd 67 16.12.2022 15.43 16.12.2022 15.43
TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Lapset opettelivat valjastamista aikanaan leikkikärryjen ja -hevosten avulla. Pyörät saa puunrungosta sahatuista kiekoista. PUUPYÖRÄT PYÖRIMÄÄN Aikanaan leikkikärryjä tehtiin kattonaulojen laatikoista, mutta laudunkappalekin riittää hyvin. 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9848_.indd 68 9848_.indd 68 16.12.2022 16.12 16.12.2022 16.12
Leikkikärryn kori oli usein juuri kattonaulalaatikko. Kärryjen tekemisessä lapsia on kiehtonut paitsi pyörien myös akselin teko. Eräs tarkka muistelija kertoo, että pyörää paikalMetsälehti Makasiini 69 9848_.indd 69 9848_.indd 69 16.12.2022 16.12 16.12.2022 16.12. Kierikka tarkoittaa puupyörylää. Rungon pyöreys muodostaa pyörän muodon itsestään, ja pyörylä käy leikkikaluksi sellaisenaan. Muurlasta kerrotaan, miten leikkikärryillä ajettiin kuormia: ”Joskus saatti naullootast taik piänest kopast kärrynkoriki ja sillo jo ajetti niitten kans kuarmiki.” Vuosisata sitten rakennettiin paljon pärekattoja, ja niihin tarvittiin suuret määrät nauloja. ”M ”M INÄ sahhaan tästä pölkympäästä sulle tommosen kiarikan, ettäs saat pitkin tiätä sitä huruttaa.” Näin sanoo humppilalainen isä pojalleen Suomen murteiden sanakirjan mukaan. Yksinkertaisin keino tehdä puusta pyörä on sahata rungosta lyhyt pätkä. Leikkikärryjen puusta sahatut pyörät eivät olleet yhtä hienoja kuin oikeiden hevoskärryjen pyörät, jotka koottiin useista puukappaleista. Puukiekon keskelle kairattiin reikä. Isoimmissa kärryissä saattoi olla toinen lapsi kyydissä. KU VA : KA N SA LL IS G A LL ER IA / H A N N U A A LT O N EN arkistoon on tallennettu noin vuosisadan takaisia muistoja lasten leikkikaluista. Melkein kuin oikeat kärryt Puusta sahatut kiekot voi panna pyörimään myös akselin päihin ja rakentaa leikkikärryt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Lapsi leikkii kärryillä Ferdinand von Wrightin maalauksessa Savolaispirtti, vuodelta 1849. Kolisevaa kulkua Lasten kärryjä tehtiin monenkokoisia ja -muotoisia. Leikkikärryjen pyörät kuitenkin kiinnitettiin akseliin lähes samalla tavalla kuin oikeissakin kärryissä. Nimiä puupyörylällä on murteissa lukuisasti: mainitun kierikan lisäksi vaikkapa kiekko, kyökkä, kiirikka, kerri ja rilla. Näitä muistoja lukiessa huomaa, miten tietyt asiat ovat jääneet erityisesti mieleen – merkityksellinen muistetaan. Akselina oli puunkappale, joka ohennettiin molemmista päistään pyörien reikiin sopivaksi. Jotta pyörät pysyisivät paikallaan, työnnettiin akselin päihin poikittain naulat tai puutikut. Sitä vastaava osa löytyy myös oikeista perinteisellä tavalla rakennetuista puuakselisista hevoskärryistä. Oli pieniä leikkihevoselle sopivia kärryjä ja isompia lasten itsensä vedettäväksi tarkoitettuja kärryjä. Tämä naula tai tikku on nimeltään luutinki
Akselin voi vuolla neliskulmaisesta rimanpätkästä, jonka päät ohennetaan pyörien reikiin sopiviksi. Myös kokemus leikkikärryillä ajamisesta on kirjoitettu muistiin. Akselin päät on jätettävä melko pitkiksi, jotta luutinki ei halkaise niitä. Leikkikärryn pyörä kului helposti akselinreiästään. Muolaalta 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva muisto kuvailee kärrykyytiä varsin äänekkäänä puuhana: ”Aika kolina siin kyl käi ko siitä kärrilöi lykättii, varsinkii ko sattu olemaa usjammat ajoneuvot yhtaikaa liikkeel.” Artjärveläisessä muistossa kärryistä käytetään nimitystä roskat: ”Niitä perässä vetäen sitä mentiin niin että tie pölysi ja roskat tärisi” Laudanpalasta lava ja aisat Ryhdyin veistämään poikani kanssa pieniä, leikkihevoselle sopivia kärryjä. Puuhevonen on myös valjastettava luokilla ja längillä, jotta se voisi kärryjä TEE NÄIN PIENET leikkihevoselle sopivat kärryt voi tehdä laudanpätkästä, joka veistetään keskeltä auki noin puoliväliin saakka. Toinen esikuva löytyi maalaustaiteen puolelta: Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluvassa Ferdinand von Wrightin teoksessa Savolaispirtti vuodelta 1849 leikkii lapsi kärryllä ja kuusenkävyillä pirtin lattialla nukkuva koira seuranaan. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9848_.indd 70 9848_.indd 70 16.12.2022 16.12 16.12.2022 16.12. Vaikka puukiekoilla kulkevien leikkikärryjen aikakausi on kirjoitettu varsin tarkkaan muistiin pyörineen, akseleineen ja ajamisen kokemuksineen, on esineellisiä muistoja jäänyt vähemmänpuoleisesti. vetää. laan pitävä luutinki oli vastaavasti pärekattonaula. Pyöriä saatettiin tervata, jotta ne kestäisivät paremmin kulumista. Rahkeilla sidotaan länget, luokki ja aisat yhteen. Oksaa voi pehmittää kuumassa vedessä hauduttamalla. Kuivumisen ajaksi luokin päiden väliin on sidottava naru.. Leikkihevosen valjastamiseen tarvitaan myös pienet länget ja luokki. Näin laudanpätkästä muodostuu sekä kärryn lava että sen aisat. Länget syntyivät koivusta vuolemalla ja puuhevosen kaulaan niitä sovittelemalla. Koska tervavoitelu piti tehdä usein, oli pidemmällä matkalla tervapytty mukana akselista roikkumassa. Tässäkin leikki ja todellisuus kohtaavat: myös oikeita puuakseliin kiinnitettyjä kärrynpyöriä tervattiin, jotta ne olisivat kestäneet paremmin. Molemmissa tapauksissa kärryn runko on tehty laudanpätkästä, joka on avattu keskeltä niin, että se muodostaa kärrylle myös aisat. Puutyölle löytyi kuitenkin sop i v a e s i k u v a Työväenmuseo Werstaasta, jonka kokoelmiin kuuluu Rengosta peräisin oleva leikkihevosen kärry. Länget ovat hevosen kaulan mukaisiksi veistetyt puut, jotka sidotaan kaulan ympärille. l Tässäkin leikki ja todellisuus kohtaavat: myös oikeita puuakseliin kiinnitettyjä kärrynpyöriä tervattiin. Muuten tiedot hevosajoneuvoista ovat Lauri Kauppilan teoksessa Tuuloksen ajokaluteollisuus, Hämeen heimoliiton julkaisuja 15, 1943. Länkien yläpäät sidotaan harjustimella ja alapäät rinnustimella. Hevoskulkuneuvojen aikakaudella lapset opettelivat valjastamista juuri leikkihevosten kautta. Lähteet: Leikkikalumuistojen lähteenä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpakeräys 1962 -aineisto sekä Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Suomen murteiden sanakirja (kaino.kotus.fi/sms). Keskiosan paksu osa estää pyörää liikkumasta liian lähelle kärryn lavaa ja luutinkinaula taas estää pyörää liukumasta ulospäin. Puuhevosen luokin voi taivuttaa esimerkiksi pajunoksasta
PYÖRÄN keskelle kairataan reikä. Pyörän voi kuoria puukolla. 2. 3. Metsälehti Makasiini 71 9848_.indd 71 9848_.indd 71 16.12.2022 16.13 16.12.2022 16.13. Aisat sahataan erikseen laudan keskiosasta. 4. KÄRRYN runko tehdään laudanpätkästä. 1 3 6 2 4 5 1. KÄRRYN pyörät sahataan kiekkoina sopivankokoisesta puunrungosta. 6. SAHAAMISEN jälkeen aisojen väliin jäävä osa taltataan irti. Kun pyörä on paikallaan, naulan saa työnnettyä paikalleen painamalla sen kantaa tukevaa alustaa vasten. 5. LUUTINKINA toimivaa naulaa varten on hyvä painella akseliin koloa jo ennen pyörän lopullista pujottamista paikalleen. AKSELIN päät vuollaan pyörien reikiin sopiviksi, mutta keskiosa jätetään kulmikkaaksi
”Ajattelin, että siitä täytyy tehdä kolmiulotteinen palapeli, jotta loppukäyttäjä saa myös ilon koota sen. Yrityksen vilkkain myynti ajoittuu joulun tienoille, mutta eneKOTIMAISESTA KOIVUSTA Lovi Oy:n vaneriset kuusenkoristeet suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun Oulussa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI J LEINONEN Tuotteet siirtyvät tuotantovaiheessa mahdollisimman pitkään arkkeina ja vasta lopuksi irrotetaan levystä. Teolliseksi muotoilijaksi valmistunutta Anne Pasoa muovi ei miellyttänyt. Lovi Oy:n toimitusjohtaja Mikko Paso ja suunnitelija Anne Paso perustivat yrityksen vuonna 2006. Meni pari kolme vuotta, kunnes lopullinen rakenne hahmottui ja hain ja sain sille patentin”, Paso kertoo. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » TUOTE & TEKIJÄ 9849_.indd 72 9849_.indd 72 16.12.2022 16.18 16.12.2022 16.18. Paso myi ensimmäiset pallot Tampereen joulumyyjäisissä vuonna 2003. Näin syntyi leikatusta vanerista koottava joulukuusenpallo. SUOMESSA on pitkät perinteet luonnonmateriaaleista valmistetuista joulukoristeista. Erikokoiset koottavat kuuset ovat yrityksen myydyimpiä tuotteita. Se oli myös Anne Pason ja hänen puolisonsa Mikko Pason perustaman Lovi Oy:n ensimmäinen tuote. Hän päätti kehittää markkinoille suomalaisena käsityönä suomalaisesta puusta valmistetun koristeen. Silti kauppojen hyllyt notkuivat 2000-luvun alussa muovisia kuusenkoristeita. Paso oli lapsesta asti ideoinut ja rakentanut joulukuusenkoristeita. Samalla rakenteella on sittemmin kehitelty viitisenkymmentä tuotetta. Tuotteista suurin – nelimetrinen koottava joulukuusi – tosin vaati liitoksen kehittämistä ja uuden patentin
Nestle tilasi rekkalastillisen tummanvihreitä kuusia, joissa oli punaisia lintuja. ”Koko kesän teimme niitä, ja rekka tuli ja vei ne suoraan Sveitsiin. Se on oman tuotannon etu, että näen, missä on parantamisen varaa.” Tilauksen ehtona FSC Omasta tuotannosta on ollut hyötyä myös korona-aikana. Paso vastaa tuotteiden ja tuotannon suunnittelusta. Edellytyksenä oli, että tuotteilla on FSC-sertifikaatti. Kun korona seisautti kaiken maaliskuussa 2020, Lovin pelastus oli Nestlen suuri joululahjatilaus. Metsälehti Makasiini 73 9849_.indd 73 9849_.indd 73 16.12.2022 16.18 16.12.2022 16.18. Kuusen saa purettua joulun jälkeen takaisin pakettiin. nevässä määrin tuotteita myydään ympärivuotisesti. Lovi sai sen kahdessa viikossa ja tilaukseen lyötiin nimet alle. ”Pitää ymmärtää puun elämistä. Kaikki omalta tehtaalta Kotimaiset metsät ja puuraaka-aineen ainutlaatuinen luonne innostivat Pasoa jo opiskeluaikoina. Se ei ole tasalaatuista. Koen, että kun on rajoitteita, se on aina luovuudelle mahdollisuus”, Paso kuvailee. Tuotteet tehdään kotimaisesta FSC-sertifioidusta koivuvanerista, jota ostetaan sahayhtiö Koskiselta. ”Mietin polkua materiaalista loppukäyttäjälle jatkuvasti. Joulukoristeiden ohella myynnissä on muita designtuotteita, kuten tänä vuonna markkinoille tullut siili. Vanerilaaduksi valikoitui hienovaneri, joka on tavallista ohuemmista viiluista valmistettu ja sileäpintainen. Kyllä se lämmitti sydäntä”, Paso muistelee.. Vaneriarkit leikataan vesileikkurilla, hiotaan, maalataan ja pakataan itse. Tuotannosta vastaa kymmenen hengen porukka. Anne Pason suunnittelma joulutonttu on yksi yrityksen joulukoristeista. l Sari Vehkaoja nostelee ison koottavan joulukuusen osia Jäälin tuotantolaitoksella. neri työstetään yrityksen tuotantolaitoksella Jäälissä Oulussa. Valmiiksi tuotteiksi vaVaneri tulee Lovi Oy:lle erivahvuisina arkkeina. Päämarkkinat ovat alusta asti olleet ulkomailla, etenkin Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Kun kaikki on omissa käsissä, asiakkaiden toiveisiin on pystytty vastaamaan nopeasti
Kiitos yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua! 74 Metsälehti Makasiini 9851_.indd 74 9851_.indd 74 16.12.2022 16.22 16.12.2022 16.22
Kuvasta puuttuvat Päivi Laipio, Valtteri Skyttä ja Anna Back. Metsälehden väki toivottaa hyvää joulua! METSÄLEHDEN toimitus toivottaa lukijoille hyvää joulua ja uutta vuotta! Kuvassa vasemmalta Mikko Häyrynen, Tiia Puukila, Jenny Rantanen, Eliisa Kallioniemi, Jussi Collin, Sami Karppinen, Eero Sala, Liina Kjellberg ja Mikko Riikilä. Metsälehti Makasiini 75 9851_.indd 75 9851_.indd 75 16.12.2022 16.22 16.12.2022 16.22
Artoa saatettiin pitää hiljaisena, mutta hänet tunteneet tietävät, miten mainio seuramies hän oli erityisesti metsästysreissuilla ja juhlien isäntänä. Armeijan Arto suoritti metsänhoitajaopintojen jälkeen ilmavoimissa, ja erätulilla saimme usein kuulla hävittäjälentäjän hauskoja kertomuksia esimerkiksi ”Kemin kommareiden aamuherätyksistä Fougan jälkipoltolla”. Arto oli jäsenenä useassa metsästysseurassa ja hänelle tärkeitä olivat ystävien kanssa tehdyt metsästysmatkat kotimaassa ja ulkomailla. Arto oli myös vahvasti mukana yhtiön laajentuessa Viroon ja Romaniaan. Opintojensa aikana Arto toimi Karjalaisen osakunnan isäntänä. Vuonna 2016 eläköityneelle Artolle rakkaita harrastuksia olivat metsästys, metsänhoito, kalastus ja golf. OIKAISU MUISTOKIRJOITUS METSÄNHOITAJA, toimitusjohtaja Arto J. Eläkkeelläkin Arto seurasi aktiivisesti metsänhoidon ja metsätalouden kehittymistä ja iloitsi aidosti Tornatorin menestyksestä. Vaimonsa Riitan kanssa Arto nautti oleskelusta Kiteen mökillä, matkustelusta ja yhteisistä harrastuksista yli 25 vuoden ajan. Stora Enson Saimaan hankinta-alueen aluejohtajan tehtävien jälkeen Arto siirtyi Imatralle metsäosaston resurssijohtajaksi. Artoa jäivät kaipaamaan vaimo Riitta, tyttäret Anu ja Päivi perheineen, sisaret sekä lukuisa ystävien joukko. Metsälehti 1/2023 ilmestyy 20. Pieni suuri mies on poissa, mutta Arton muisto elää Tornatorissa ja koko metsäsektorissa laajasti. 27.6.1950 Enossa) menehtyi metsästysonnettomuudessa 26.11.2022 Hiidenmaalla Virossa. Tornatorin rahoitusta rakennettaessa Arto pystyi asiantuntemuksellaan vakuuttamaan kyynisimmätkin Lontoon lainasijoittajat, ”rallienglannista” huolimatta tai sen ansiosta. Hänen johdollaan yhtiöstä kehittyi 13 vuoden aikana Euroopan johtava metsätalousyhtiö. Metsähallitukselta tie vei Kiteen Plan-Sellin ja edelleen liiketoimintakaupan myötä Enso-Gutzeitin palvelukseen, jossa hän toimi muun muassa sisäisenä tarkastajana ja aluejohtajana. Huurinainen (s. tammikuuta, aiheina muun muassa heikon korjuujäljen taustat, syyt puuston kasvun heikkenemiseen ja ajankohtainen puumarkkinatilanne LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ 5.1. Iloisen karjalaispojan hymy muistetaan. Tältä paikalta hänet kutsuttiin Tornatorin toimitusjohtajaksi. Arton toiminnassa kantava ajatus oli tuoton kannalta optimaalinen metsänhoito ja hän korosti etenkin varhaisperkauksen merkitystä. Arton työura alkoi Metsähallituksessa Ilomantsissa legendaarisen aluemetsänhoitaja Saara Peiposen alaisuudessa. HENRIK NIEMINEN ARI KARHAPÄÄ MIKKO KOIVUSALO Kirjoittajat ovat Arton työtovereita ja ystäviä vuosien varrelta ARTO HUURINAINEN VIIME Metsälehdessä (22/2022) sivun 2 kuvassa esiintynyt metsäneuvoja Jaakko Leppänen työskentelee Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärven palveluksessa, ei Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa, kuten kuvatekstissä väitettiin. Kiinnostus musiikkiin heräsi opiskeluaikana ja hänen oma levykokoelmansa oli jo tuolloin merkittävä. Lukijamäärä 164 000 (KMT 22) Osoitteellinen lisäjakelu 25 000 kappaletta metsänomistajille Ota yhteyttä mediamyyntiin: 029432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi TAMMIKUUN METSÄLEHDESSÄ 25 000 KAPPALEEN LISÄJAKELU SA M I KA RP PI N EN 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9852_.indd 76 9852_.indd 76 16.12.2022 16.28 16.12.2022 16.28. Tornatorin perustamisessa vuonna 2002 Artolla oli avainrooli. Kitaramusiikki ylipäänsä oli Arton mielimusiikkia, mutta eritoten sydäntä lähellä oli blues. Arto kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun lukiosta vuonna 1969 ja suoritti metsänhoitajaopinnot Helsingissä
Tohtoriksi Vauhkonen väitteli vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistosta, ja vuonna 2012 hänet nimitettiin puiden kaukokartoituksen dosentiksi. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Hän aloittaa tehtävässään tammikuussa 2023. net. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). 9853_.indd 77 9853_.indd 77 16.12.2022 16.30 16.12.2022 16.30. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. . NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU K A T I S Y C H M G Z J N U Å V O Ä R E B F P W L D X Ö S H E L L S P Ö S Ö T L Y U C C A V F R A N K O Å K E R Ö I L Ä Ä N I M A H M A H L J A F F A R Z U M B A E L Ö Y H Ä I C A D I Z U L O G O R O E T H E L N V A P I N A T K I R W A T U E X T R A A N T N I S I O U X I P O N T E V A Ä Ä N E T I N I B I Z A D L W R A Y N S E Y S M A L A B A M A S Ö S S Ö Ä L P I H T I E A Y K K A T S E L U Å S V E N G I T A A J A K V B O R Å S S M Y L L Ä Ä K Ä R I D U L I N A T S E I N U S O A E L Ä S K A T T I H E R K K Ä A I P G I T K I S S A M I L J Ö Ö U T T A Ä N U H A T A Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot Makasiinikryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Risto Eronen, Juva ja Leena Lumme, Juankoski. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V » PILKKEET TÄMÄN suuren Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 20.1.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Aiemmin hän on työskennellyt professorina Helsingin yliopistolla, erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. . MAKASIINIRISTIKKO 8 Itä-Suomen yliopisto MAATALOUS ja metsätieteiden tohtori Jari Vauhkonen on aloittanut metsäsuunnittelun professorina Itä-Suomen yliopistossa marraskuun alussa. Hän on työskennellyt Stora Ensossa vuodesta 2019. Björkmanilla on pitkä kokemus kansainvälisistä toimitusketjuista, hankinnasta ja logistiikasta. Stora Enso STORA ENSO on nimittänyt kauppatieteiden maisteri Minna Björkmanin yhtiön hankinnan ja logistiikan johtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi
Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Varhaisimmat hyppyhäntäisfossiilit on löydetty Skotlannin Rhynian kerrostumista yhdessä ensimmäisten hyönteisja putkilokasvifossiilien kanssa. fi/lukijakysely. 9854_.indd 78 9854_.indd 78 16.12.2022 16.31 16.12.2022 16.31. Hyppyhäntäiset ovat osa sitä maaperän ravintoverkkoa, joka muuttaa eliöjäänteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon, karjaa, joka lannoittaa maan pienillä ulostekikkaroillaan. HYPPYHÄNTÄISIÄ on metsissä tuhansia neliömetrillä, mutta harvoin niitä näkee. Syynä eroon on varmasti hyönteisten muodonvaihdos, jossa toukka ja aikuinen elävät eri tavoin, käyttävät eri ravintoa ja elävät eri ympäristössä – ja tietysti hyönteisten lentokyky, joka mahdollistaa monipuolisemmat elämäntavat. Vaikka hyönteiset ja hyppyhäntäiset ovat saman ikäisiä eliöryhmiä, lajimäärissä on huikea ero: hyönteisten lajimäärä mitataan miljoonissa, hyppyhäntäisten tuhansissa. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. tammikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin kirvespään eli suomalaisen macheten, joka sopii risukoiden raivaamiseen. Ne syövät monenlaista eloperäistä ravintoa kuten itiöitä, lahoavia kasvijäänteitä ja sienirihmastoja. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Arvonnassa palkinnon voitti tällä kertaa Anja Viitanen. Talvella siihen on parhaat mahdollisuudet, kun hyppiäisiä nousee lauhalla säällä miljoonittain hangen pinnalle. Joidenkin tutkimusten perusteella hyppyhäntäiset näyttäisivät olevan läheisempää sukua äyriäisille kuin hyönteisille, mutta taksonominen asema on kiistanalainen. Jos hyppyhäntäisiä pidetään hyönteisinä, ne muodostavat oman lahkonsa; jos hyönteisille rinnakkaisena kehityslinjana, ne muodostavat oman luokkansa. Hyppyhäntäiset ovat pysyneet maaperän tonkijoina, kun hyönteiset ovat valloittaneet ilman ja puiden latvuskerrokset. Suomessa lajeja on noin 250. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”16 kysymystä juurikäävästä”. Hyppyhäntäiset ovat hyönteisten sisarryhmä. SEPPO VUOKKO Piileskelevät hyppiäiset Muista lajeista poiketen vesihyppiäinen on aito vesieläin, jota voi nähdä rannalla massoittain. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Toisaalta ne ovat tärkeätä ravintoa hämähäkeille ja petohyönteisille sekä keltasirkuille, jotka noukkivat hangen pinnalle nousevia hyppyhäntäisiä siemenravintoa täydentäväksi proteiinilisäksi. Hyönteisistä ne poikkeavat esimerkiksi siinä, että suuosat ovat pään sisällä, jaokkeita on vähemmän ja muodonvaihdos puuttuu. Kaikkien 15
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 029 432 6100 Anna Back p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. Ensi numerossa UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 1/23 ILMESTYY 3.2. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka M ET SÄ G RO U P 9855_.indd 79 9855_.indd 79 16.12.2022 16.33 16.12.2022 16.33. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6115 (perhevapaalla) Mikko Häyrynen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 20.1. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p
NIMI POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9856_.indd 80 9856_.indd 80 16.12.2022 16.35 16.12.2022 16.35
LÄHIOSOITE IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Metsälehti Makasiini 81 9856_.indd 81 9856_.indd 81 16.12.2022 16.35 16.12.2022 16.35
Historiaa sanotaan joskus tuomariksi. Viljelymetsätalouden voittokulku alkoi vasta 1960-luvulta, kun taimitarhataimien saatavuus parani. Nykyisin ajatellaan avarammin.”. Harsintajulkilausuma käänsi metsätalouden suuntaa, koska siinä kiteytyi pitkän ajan tutkimustieto ja julkaisuajankohta oli otollinen. Julkilausumaa pidetään aiheellisesti tasaikäiskasvatuksen selkävoittona eri-ikäiskasvatuksesta. ”Julkilausumaporukka tiesi tarkkaan, mitä Ruotsissa tapahtui. l MIKKO HÄYRYNEN Harsintajulkilausuma lopetti jatkuvan kasvatuksen yli puoleksi vuosisadaksi. Idea juontuu Saksaan. Se saa historialta silti vapauttavan tuomion. Kirjoittajat eivät kuitenkaan julistaneet sellaista viljelymetsätalouden oppia, jollaiseksi tasaikäiskasvatus sittemmin muodostui, vaan harsinnasta tuli siirtyä luontaisiin uudistushakkauksiin (ajan termi). Kauppi pitää julkilausumaa historiankin valossa perusteltuna. Sodanjälkeisessä puutteen-Suomessa viesti upposi erityisen suotuisaan maaperään”, Kauppi sanoo. HARSINTAJULKILAUSUMASTA ovat metsäalalla kuulleet kaikki, mutta harva on sitä lukenut. Painetun sanan voimaa. Käänne tapahtui samaan aikaan ja samoilla perusteilla molemmissa maissa. Vuonna 1948 metsäntutkimuksen ja metsäteollisuuden puunhankinnan johtonimet Eric Appelroth, Olli Heikinheimo, Erkki Kalela, Erkki Laitakari, Jarl Lindfors ja Risto Sarvas julkaisivat Metsätaloudellisessa Aikakauslehdessä kaksisivuisen artikkelin harsintametsätalouden eli parhaan puuston hakkaamisen haitoista ja tasaikäisen, uudistamiseen johtavan metsikkötalouden hyödyistä. KII(S)TELTY LAUSUMA 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9857_.indd 82 9857_.indd 82 16.12.2022 16.38 16.12.2022 16.38. ”Silloin ainoa tavoite oli kasvattaa puuta ja siihen tasaikäinen metsikkötalous on oikea ratkaisu. Emeritusprofessori Pekka Kauppi kertoo, että ajatus tasaikäisen metsikkötalouden eduista oli metsätieteissä vallalla jo 1800-luvulla
Kun pysyt kestotilaajana, saat kaiken tämän: Painetun Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin Metsälehti Digin Kaikki verkon maksulliset sisällöt Ota Metsälehden digitaaliset sisällöt käyttöösi jo tänään: (Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä) Polku omaan metsään 9858_.indd 83 9858_.indd 83 17.12.2022 13.08 17.12.2022 13.08. Arvoisa lukija, Metsälehden verkkosisältö kasvaa täysin uudella metsänomistajille räätälöidyllä, rahanarvoisella palvelulla 2023 aikana
9859_.indd 84 9859_.indd 84 17.12.2022 13.10 17.12.2022 13.10