Metsälehti 23/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TUNNETTA MUKAAN TILAMARKKINAT Rahastojen ostohalut hiipuvat VAIKUTTAJA MISSÄ UUDET TUOTTEET VIIPYVÄT. Lue verkosta koko vuoden testit! Kokeilussa omakotiasujan klapikone LISÄÄ SAHAUSTA POHJOISEEN NÄIN ANNAT METSÄLAHJAN RAIVAA ITSESI KUNTOON ›› Hannu ja Aleksi Toikka innostuivat joulukuusista 22. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 3 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 10502_.indd 1 10502_.indd 1 17.12.2023 14.03 17.12.2023 14.03
Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10503_.indd 2 10503_.indd 2 17.12.2023 13.16 17.12.2023 13.16. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville
Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 28 VAIKUTTAJA : Tutkija Jakob Donner-Amnell OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsävaratiedosta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Paljonko metsästä voi saada rahaa. 15 TAVOITTEENA MAAKUNNAN KOKOISET YHDISTYKSET 16 LUKIJAN KUVA : Mikä on takkapellin tehtävä. 18 18 S. PE TT ER I KI VI M Ä KI SH U TT ER ST O CK IM AG ES JO RM A LU H TA Metsätiloja rohmunneet rahastot ovat vähentäneet tänä vuonna ostojaan 64 S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hyvät kokemukset ratkaisivat 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä tilasta vain kaksi tarjousta 56 TILAMARKKINAT : Kauppa vähentynyt pohjoisessa 57 KOEAJO : Kellfrin edullinen klapikone LUONTO 61 KOLUMNI : Pidetään mahdollisuudet avoinna 62 RAIVAUS ON HYVÄÄ LIIKUNTAA 64 LUHTA : Vuodenvaihteen väestönlaskenta 70 KÄSIN TEHTY : Pihkan valoa 74 TUOTE & TEKIJÄ : Laatukoivua klassikkopeleihin 76 PILKKEET : Kiireesti piiloon 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 LUKIJALTA : Keisarin uudet taimet 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Suometsien ihmelääke 74 S. TEEMA 18 LOPPUVATKO RAHASTOJEN RAHAT. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10504_.indd 3 10504_.indd 3 15.12.2023 15.47 15.12.2023 15.47. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Lisää euroja ja sääntelyä 6 METSÄNOMISTAJA : Intohimona joulukuuset 12 METSÄKESKUS LEIKKAA NEUVONNASTA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsien monitoroinnista huolestua. 42 TUTKIMUS : Vanhan metsän kriteerit 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Välitilinpäätös 44 KYSY POIS : Miksi terä ei pyöri. 47 PIKATESTI : Vuoden 2023 testit 48 PERINTÖMETSÄ : Metsää joululahjaksi TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäalan koulutus toimii 52 PUUMARKKINAT : PohjoisSuomen puumarkkinat uusiksi
Biodiversiteettistrategiaan liittyvä kartoitus on ollut komission toive ja pyrkimys, mutta monitorointiasetus olisi Suomea sitovaa lakitekstiä. Vuoden aikana olen taittanut satoja juttuja ja silmieni edessä on vilahtanut tuhansia kuvia. Metsänomistajien ja tutkijoiden hermoja tuntuu kiristävän nyt keskustelu vanhoista metsistä sekä niihin liittyvä kartoitus ja EU-komission monitorointiasetushanke. 17). Samaan aikaan valmistuu myös kansallinen määritelmä sille, mikä on vanhaa metsää (s. 42). Sitä ei kuitenkaan kannata suinpäin konttiin laittaa, vaan suunnitella ja paketoida nätisti.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Hyvät pahat metsärahastot takoivat päässäni, kun tein teemajuttua. Silti tähän mielenkiintoiseen työhön ei ikinä kyllästy! Suomen Luontopaneeli esittää pitkän listan uusia toimenpiteitä, jotka rajoittaisivat monin tavoin talousmetsien käyttöä (s. Metsähallitus kartoittaa vanhat metsänsä, mutta työ olisi liian kallista ulottaa yksityismetsiin. Se ei olisi myöskään linjassa vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun kanssa. Rahasto-omistusta karsastetaan kasvottomana, mutta monien rahastojen omistus on tavallisilla piensijoittajilla ja rahastoa hoitaa kasvollinen salkunhoitaja.” ANNA BACK AD ”Vuosi lähenee loppuaan ja takana on 13 Metsälehden tabloidia ja 8 Metsälehti Makasiinia. Nykymuodossaan asetusesitys edellyttää, että vanhat metsät tulisi kartoittaa 1.1.2028 mennessä ja ilmoittaa tiedot niiden rajoista komissiolle. Korotusta voi odottaa, kun Stora Enson toisenkin paperikoneen muuntaminen kartongille etenee Oulussa, Metsä Groupin biotuotehtaan ylösajo etenee Kemissä, ja sahaaminen lisääntyy Junnikkalan uudella suursahalla Oulussa. Moni puuhastelee jo joulupukin apulaisena. Sopisikohan konttiin metsälahja. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Lisää euroja sekä sääntelyä 10505_.indd 4 10505_.indd 4 17.12.2023 13.19 17.12.2023 13.19. EU-komission metsien monitorointiasetus tuo tähän kuitenkin oman kierteensä. MHY Lapin johtaja Veijo Ekonoja arvioi (s. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA POHJOISSUOMALAISTA tukkipuuta menee nyt merkittäviä määriä rajan yli sahattavaksi Ruotsiin. Se liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan, johon Suomikin on sitoutunut. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Joulu tulla jollottaa. 52), että puuvirran suunta kääntyisi 180 astetta viiden euron korotuksella kuutiohintaan. Maaja metsätalousministeriössä asetushankkeeseen suhtaudutaan myönteisesti (s. METSÄNOMISTAJIEN näkymät ovat kysynnän suhteen paranemaan päin, mutta uusia huolia kumpuaa kasvavasta sääntelystä. 14)
Sen jälkeen alkaa valo lisääntyä. Talvipäivänseisaukseen on enää kymmenen päivää. Onneksi lumi tuo valoa tähän vuoden pimeimpään aikaan. METSÄ on kuin valkoista pitsiä Pirkkalan Iso-Naistenjärvellä (12.12.). KUVA: ANITTA VUORISOLA 10505_.indd 5 10505_.indd 5 17.12.2023 13.20 17.12.2023 13.20. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
INTOHIMONA JOULUKUUSET » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 6 10506_.indd 6 15.12.2023 12.32 15.12.2023 12.32
Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 7 10506_.indd 7 10506_.indd 7 15.12.2023 12.32 15.12.2023 12.32. Hän jatkaa isänsä Hannu Toikan jalanjäljissä kuusikauppiaana ja -kasvattajana. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuuset kuuraan. Liki 15 asteen pakkanen ei olisi paras sää hakea joulukuusta, sillä oksat katkeavat herkästi. Joulukuusen kasvatus vaatii vuosien työn, Aleksi Toikka kertoo
Matkailualaa opiskellut Toikka innostui ideasta. Tässä lähden kuitenkin elämyksen kautta. Siellä oli joulukuusifarmi, jossa sai itse sahata kuusen ja nauttia glögiä. Toikka sai idean vierailtuaan lankomiehen sukulaisten luona Saksassa. Kerran kuusen haki kazakstanilainen perhe, joka asui vuoden kestävän työkomennuksen ajan Espoossa. LL YHYEN metsätien päässä aukeaa muutaman hehtaarin kuusentaimikko. ”Isoa puuta ei saisi olla. Nykyään yhä harvemmilla on mummola, josta lähdetään omaan metsään kuusenhakuun. Täältä lähtee tänä jouluna 300–400 joulukuusta koristamaan tupia. Aksulan kodassa lämpenee glögi. Niiden tyvet on karsittu ja oksat muotoiltu kauniisti. Toikan yritys, Aksun joulukuuset, alkoi tarjota vanhan ajan joulukuusielämystä omille asiakkailleen. Vanhimmat puut ovat yli kymmenvuotiaita. Riveissä joulukuusia on helpompi hoitaa ja muotoilla. Osa taimista on nuorempia, muutaman vuoden ikäisiä. Yleensä joulukuusiviljelmät ovat pelloilla, mutta Toikan kuuset kasvavat metsämaalla varttuneen puuston ympäröimänä. ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen, pihalta löytyy valmiiksi kaadettuja kuusia. Vanhan ajan elämys Vuodesta 2019 alkaen viljelmältä on saanut tulla itse valitsemaan ja kaatamaan joulukuusen. Olemme saapuneet Hyvinkäälle Aksulaan, Aleksi Toikan joulukuusiviljelmälle. Joulukuusten yllä siellä täällä kasvaa muutamia kuitupuun mittoihin venähtäneitä koivuja. Glögiä tarjoillaan kuusen hakijoille. Tämä on elämyksellinen kuusimetsä”, kertoo Aleksi Toikka. Ne varjostavat. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 8 10506_.indd 8 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33. Kaukaisimmat kuusen hakijat ovat saapuneet Forssasta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Sitten on glögitarjoilu ja keksit.” Kolmannen polven kuusikauppias Alun perin joulukuusten myynti oli ToiViimeisimmät joulukuusen taimet Aleksi Toikka on istuttanut riveihin
”Koen, että tämä on joku tauti. Kauppa kävi ja latvakuuset loppuivat ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen.” Aleksi Toikka nappaa tottuneesti joulukuusen ja esittelee sitä. Ihan intohimohomma”, Aleksi Toikka kuvailee. ”Minähän myin. Tästä ei eroon pääse. Tilalta kaadettiin kauppavuonna kuusitukkia. Ei tukkipuu, vaan joulukuusi Pitkään joulukuusen myynti oli latvaHYVINKÄÄ Metsälehti Makasiini 9 10506_.indd 9 10506_.indd 9 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33. Jotenkin sytyin siitä”, Hannu Toikka muistelee. Alle kymmenen vanhana hän oli jo isänsä mukana myymässä kuusia ja noin 13-vuotiaana pärjäsi jo itsekseen kuusikauppiaana. kan isän, Hannu Toikan, keksintö, mutta siitä innostui koko suku. Aksun joulukuuset -yritys perustettiin kuusi vuotta sitten. kesken, kuten monena vuonna sen jälkeen. Kaikki alkoi vuonna 1981 ostetusta metsätilasta. Kummisetä kuskasi niitä Klaukkalaan traktorilla. Hän aloitti keräämällä isänsä apuna havuja kaupan pihalta Klaukkalassa. Sittemmin hän on ostanut neljä hehtaaria metsää isältään ja perustanut sinne Aksula-joulukuusiviljelmän. Se oli heti minun juttuni. Kuusia kaupattiin Helsingin toreilla asti ja hommasta innostuivat myös Hannu Toikan isä Matti Toikka sekä veli Seppo Toikka. Sukulainen katsoi komeita latvoja ja kysyi, eikö niitä voisi myydä torilla. Yhtenä vuonna jopa kotipihan kuusiaita kaadettiin nurin ja myytiin, kun joulukuusista oli kova pula. Minulla ei ollut edes ajokorttia vielä. Myös Akseli Toikka oli mukana
Tilipäivä kerran vuodessa Joulukuusen kasvatus ja myynti ovat rytmittäneet Aleksi Toikan elämää jo nuoresta pitäen. Marras-joulukuu on kuusikauppiaal”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Sen takia olen valinnut alan, missä on provikkapalkka ja saa vapaasti päättää työajat.” Joulukuusilla tili tehdään kerran vuodessa, jouluna. ”Jos olisin kahdeksasta neljään konttorihommissa, en ehtisi kuusia kasvattaa. Tarkoitus oli alun perin istuttaa kasvatusmetsää eikä joulukuusia, siksi puut eivät kasva riveissä vaan metsämäisesti hajallaan. Kaikkiaan joulukuusia kasvaa noin 10 000–15 000. Myös sähkölinjojen alustoilta kerättiin kuusia. Uudessa Seelannissa vietetty au pair -vuosi jäi puolikkaaksi, koska joulukuuset odottivat myyjäänsä. Varsinaisen joulukuusten viljelyn Toikat aloittivat 2000-luvulla. kuusten myyntiä. Latvakuuset merkittiin, ja kun metsäkone kaatoi puun, käytiin siitä sahaamassa moottorisahalla latva talteen. Enää en katso puuta niin, että siitä tulee joskus iso tukki vaan että se on joulukuusi”, Aleksi Toikka sanoo Aleksi Toikka ja Hannu Toikka kasvattavat ja hoitavat joulukuusia yhdessä. Loppuvuoden Aleksi Toikka aikoo keskittyä kuusikauppaan. Nykyään Aleksi Toikka asuu taas Nurmijärvellä. Vanhemmat lähtöisin Viipurin maalaiskunnasta KOULUTUKSELTAAN maatalousteknikko MYYNYT joulukuusia vuodesta 1981, pyörittää myös lypsykarjatilaa PERHEESEEN kuuluu vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta HARRASTAA joulukuusten hoitoa, metsän raivausta ja liikuntaa ALEKSI TOIKKA 29 -vuotias ASUU Nurmijärvellä KOULUTUKSELTAAN maaseutuyrittäjä sekä matkailupalveluyrittäjä MYYNYT joulukuusia isänsä apuna jo alakouluikäisenä PERUSTANUT oman yrityksen Aksun joulukuuset kuusi vuotta sitten KATSOO ja pelaa jääkiekkoa Hannu Toikka aloitti joulukuusikaupan vuonna 1981. ”Sitten tuli ajatus, että minkä takia näitä ei leikkaisi. ”Jos joulukuusi kasvaisi taimesta isoksi kuuseksi vuodessa, tätä hommaa tekisivät kaikki. Aleksi Toikan omistaman Aksulan lisäksi joulukuusia on isän mailla hehtaarin viljelmä. Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa.” HANNU TOIKKA 65 -vuotias KOTOISIN Nurmijärveltä, mutta mieleltään umpikarjalainen. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä yksikin väliin jäänyt hoitoleikkaus voi pilata joulukuusen. Palkkatyönään hän ajaa taksia. Sen jälkeen vain yksi vuosi on jäänyt joulukuusten myynnissä väliin. Se vaatii oikeasti 10–12 vuotta työtä”, Aleksi Toikka muistuttaa. Kun kuuset kasvavat noin metrin mittaan, ne on leikattava vuosittain. Norjassa mies oli töissä maatilalla, mutta palasi joululomiksi kuusikauppiaaksi. Kun omasta metsästä loppuivat kohteet, tehtiin yhteistyötä isäntien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 10 10506_.indd 10 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34. Marraskuun lopussa ensimmäiset kuuset on jo myyty. Ne kaikki on tarkoitus leikata ja muotoilla. Ensimmäiset kuuset istutettiin Hyvinkäälle Aksulaan vuonna 2010. Aleksi Toikka nostelee kuusia peräkärryyn
Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän VINKIT JOULUKUUSEN KASVATUKSEEN 1. Ne ovat osa elämyksellisyyttä. Joulukuusi on leikattava joka vuosi, sillä yksikin välivuosi voi pilata kuusen. Merkityt kuuset odottavat pääsyä koristeltaviksi asiakkaiden koteihin. 2. Aleksi Toikka suunnittelee laajentavansa joulukuusiviljelmää. Viime jouluna puhelin pirisi ahkeraan ja Aleksi Toikka myi joulukuusia vielä kuudelta aattoiltana. Siellä täällä joulukuusiin on kiinnitetty hinnasta kertovia keltaisia, sinisiä ja pinkkejä lappuja. 3. Pihta kasvaa hitaasti ja on arka pakkasille ja tuhoille. Aksulan lisäksi myyntipaikkoja on Hyvinkäällä S-marketin pihassa ja Jokelassa. ”Kyllä niistä huomaa eron. Vaikka joulukuusi on joulukukka, vaatii sen kasvatus 10 -12 vuotta työtä. Lumen alta pilkottavat alle puolimetriset joulukuusen alut. On vuosia, jolloin viikko ennen joulua on kaikkein kiivain. Ne myydään paljasjuurisina ja laitetaan maahan kuokalla tai lapiolla. Kaikki näyttää olevan valmista kuusenhakuelämyksiin ja jouluun.. Testissä jalostetut avojuuritaimet Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuusten neulaset kuuraan. Metsälehti Makasiini 11 10506_.indd 11 10506_.indd 11 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34. Tavallisesti ne joutaisivat joulukuusiviljelmällä nurin, mutta Aleksi Toikka säästää ne. Tinkiminen on jäänyt käytännössä pois”, Hannu Toikka kertoo. Isä Hannu Toikka myy kuusiaan edelleen Klaukkalassa, mutta Helsingin torit ovat jääneet. Siitä tykkäävät niin kirvat kuin hirvieläimet. Joulukuuseksi jalostetuista avojuuritaimista tulee jotenkin valmiiksi tuuheampia”, Aleksi Toikka arvioi. Vanhemmat ihmiset saattavat edelleen hakea latvakuusta. Monesti se on ollut aatonaatto”, Aleksi Toikka kertoo. ”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Ne kasvavat metsätaimia tiheämmässä. INTOHIMOA pitää olla. Nyt isä ja poika silmäilevät viljelmää. ”Ostajakunta on vuosien saatossa muuttunut. Lisää tilaa joulukuusille saisi kaatamalla Aksulasta tukkimetsää pois, mutta se on tulevien vuosien homma. työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa”, Aleksi Toikka kertoo. ÄLÄ laiskottele. Esimerkiksi Helsingissä Karhupuistossa myyntipaikka olisi maksanut peräti seitsemäntuhatta euroa. l Joulukuusten lomassa kasvaa muutamia koivuja. Suurin osa Aleksi Toikan joulukuusista on perinteisiä metsäkuusia, mutta myös lännenpihtaa, siperianpihtaa ja serbiankuusta on istutettu. Joulukuusen kasvatus vaatii aitoa tunteenpaloa. Taimia on noin 5 000–6 000 hehtaarilla. Myös kasvuun lähtö hyvällä hikevällä maalla on nopeaa. Vanhempi Toikka huomauttaa, etteivät ne olleet kovin laadukkaita. Suosituin kuusi on muotoiltu tuuhea metsäkuusi eli niin sanottu Aku Ankka-kuusi, mutta harvemmallekin kuuselle on tilausta. OLE pitkäjänteinen. Viimeiseksi istutetut joulukuuset kasvavat riveissä. Aleksi Toikka on istuttanut parina edellisvuonna kokeeksi pienen määrän jalostettuja joulukuusen taimia. Se helpottaa kuusten hoitoa ja leikkuuta. ”Kiireisin myyntipäivä riippuu vuodesta. Perinteisiä latvakuusiakin oli kolme myynnissä, mutta niistä vain yksi meni kaupaksi. Kotimainen metsäkuusi on pihtaa varmempi kasvattaa. le kiireinen, sillä silloin kuusia pakataan, myydään ja markkinoidaan
Metsään-kurssit ovat olleet metsänomistajien suosiossa. l KUKA NEUVOO VASTA-ALKAJIA. Toimipisteet vähenevät ja metsänomistajien neuvonta ja metsäelinkeinon edistäminen jäävät taka-alalle. 12 Metsälehti Makasiini AJASSA » 10554_.indd 12 10554_.indd 12 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09. Vähennykset vaikuttavat metsänomistajien metsää ja luontoa koskevan perustiedon saantiin. Hakkuukertymä milj. Pynnösen mukaan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli nimenomaan uusien metsänomistajien neuvonnassa ja luonnonhoidon menetelmien opastamisessa. Metsäkeskuksen mukaan 50 henkilöä irtisanotaan ja 30 työtehtävää päättyy. Esimerkiksi uusille metsänomistajille tarkoitetut Metsään-kurssit ovat olleet suosittuja. Säästöjen keskellä painivan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli etenkin uusien metsänomistajien ja luonnonhoitomenetelmien neuvonnassa. ”Ne ovat metsätaloudellisesti suuntautuneita kursseja, mutta monitavoitteisuutta on myös mukana”, sanoo tutkija Sari Pynnönen Luonnonvarakeskuksesta. Jos kuutiot tai vaikka yläharvennus ovat täysin vieraita termejä, puukaupan yhteydessä tapahtuva metsänomistajan neuvonta on hankalaa.”. ”Metsänomistajille tulee olla tarjolla yleistä neuvontaa, josta voi oppia esimerkiksi metsäsanastoa. m 3 Metsätalous 1000 työntekijää Metsäteollisuus 1000 työntekijää Lä ht ee t: Ti la st ok es ku s, Lu ke Huom! Vuosien 2019-2022 työllisyystiedot poikkeavat vertailukelpoisuudeltaan hieman aiemmista. Pynnösen muutaman vuoden takaisen väitöstutkimuksen mukaan metsänomistajat haluaisivat saada metsäasiantuntijoilta enemmän käytännönläheisiä neuvoja puuntuotannon ja muiden metsiin liittyvien tavoitteiden, kuten luontotoimien, yhdistämisestä. HALLITUKSEN päättämät säästötoimet pakottavat Suomen Metsäkeskuksen hakemaan seuraavina vuosina noin viiden miljoonan euron säästöjä. VALTTERI SKYTTÄ 10 20 30 40 50 60 70 80 Hakkuutaso noussut, teollisuuden työpaikat vähentyneet Metsäsektorin suoraan työllistämät henkilöt sekä kokonaishakkuukertymä vuosina 2009-2022. Metsäkeskuksen on arvioitu keskittyvän jatkossa hallintoon ja metsälain valvontaan. Vaikka Metsäkeskus on tehnyt metsänomistajien henkilökohtaista neuvontaa rajallisesti, se on kuitenkin järjestänyt metsänomistajille erilaisia koulutuksia, kursseja ja retkiä
SE PP O SA M U LI JOULUKUUN IRTISANOMISET METSÄKESKUS: 50 irtisanotaan, 30 työtehtävää päättyy (eläköitymiset ja määräaikaisuudet) METSÄHALLITUS: 43 irtisanotaan, 100 määräaikaista työtehtävää päättyy Metsäalan Asiantuntijat (Meto) arvioi, että vähennykset tarkoittavat yhteensä 250 työpaikan poistumista. Metsälehti Makasiini 13 10554_.indd 13 10554_.indd 13 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09. ”Metsäkeskuksen toimisto katoaa monelta pieneltä paikkakunnalta.” Meton järjestöpäällikkö Ilkka Puputti Metsäkeskuksella on tällä hetkellä 60 toimistoa eri puolilla Suomea
Edellyttääkö monitorointiasetus uusien tietojen keräämistä. Sitä varten voidaan tarvita lisää maastotöitä, joista tulee lisää kustannuksia. JUHA ROPPOLA KUKA: Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies MIKÄ: Komissio esitteli marraskuussa ehdotuksen metsien monitoroinnista, jonka tavoitteena on tuottaa vertailtavaa ja ajankohtaista tietoa metsistä päätöksenteon tueksi MILLOIN: Seuraavaksi asetusehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10555_.indd 14 10555_.indd 14 15.12.2023 12.45 15.12.2023 12.45. Metsätiedon yhdenmukaistaminen on ollut Suomen tavoitteena jo pitkään. Monet niistä ovat sellaisia, joita jo nyt kerätään Suomessa. Indikaattorit kuvaavat muun muassa metsäpinta-alaa sekä puuston määrää ja kasvua. Monitoroinnin tuloksena syntyy uusi, kolmas metsätietopalikka Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien inventointitiedon ja Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon rinnalle. Monitorointi edellyttää esimerkiksi vanhojen metsien kartoittamista. Komission tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää metsätiedon keruuta sekä luoda maantieteellisesti tarkka järjestelmä metsäyksiköiden tasolla. Komission mukaan monitoroinnista ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille, Juha Roppola maaja metsätalousministeriöstä arvioi. Mitä tietoja EU metsistämme haluaa. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SEPPO SAMULI PITÄÄKÖ METSIEN MONITOROINNISTA HUOLESTUA. Onko metsänomistajien syytä olla huolissaan. 1 2 3 4 Mitä metsien monitorointi tarkoittaa. Komissio on arvioinut, ettei monitoroinnista aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille. Toistaiseksi ei ole selvää, tarkoittaako tämä esimerkiksi metsikkökuvioittain tai metsätiloittain kerättävää paikkatietoa metsistä. Komission monitorointiehdotuksessa on lueteltu parikymmentä indikaattoria, jotka metsistä pitäisi kerätä. Yleisellä tasolla Suomi ei suhtaudu kriittisesti metsätiedon keruun yhtenäistämiseen, mutta kannamme huolta siitä, että monitorointi voidaan tehdä järkevästi ja päällekkäistä työtä välttäen.
Ripeimmin yhdistymiset lähtivät liikkeelle Itäja Etelä-Suomessa. Yhdistyksiä oli silloin 388. Metsänhoitoyhdistykset ovat sulautuneet toisiinsa varsinkin Itä-Suomessa. ”Tavoitteena ovat kokoluokaltaan maakunnan kokoiset yhdistykset. Pieniä yhdistyksiä löytyy edelleen varsinkin Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta”, hän sanoo. ”Metsänhoitoyhdistysten yhdistymiset ovat menneet eri puolilla Suomea eri rytmissä. METSÄNHOITOYHDISTYSTEN määrä on pienentynyt viime vuosina vauhdilla. Vielä vuonna 1989 yhdistyksiä oli 370, mutta sen jälkeen niiden määrä alkoi laskea. Ensimmäiset metsänhoitoyhdistykset perustettiin yli sata vuotta sitten. Suurempi yhdistys pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan monipuolisemman palveluvalikoiman”, Leskinen sanoo.. Ensi vuonna metsänhoitoyhdistysten määrä pienenee ainakin neljällä, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen yhdistykset yhdistyvät Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistykseksi. Vuoden 2024 alussa yhdistyksiä on 52. Pienet yhdistykset ovat yhdistyneet tai sulautuneet isompiin. Suuria yhdistyksiä on etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa, pieniä löytyy vielä Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta. Nykyisin pääpaino on erilaisten metsänhoitopalvelujen tarjoamisessa. Suurimmillaan metsänhoitoyhdistysten määrä oli 1960-luvun puolivälissä. Varsinkin aluksi tavoitteena oli tarjota metsänomistajille metsänhoidollisia neuvoja. LIINA KJELLBERG Vuoden 2024 alussa metsänhoitoyhdistyksiä on 52. » AJASSA SAMI KARPPINEN Vauhdikasta laskua Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä vuosina 1942-2024 Lähde: MTK 1942 1952 1962 1972 1982 1992 2002 2012 2022-24 50 100 150 200 250 300 350 400 Metsälehti Makasiini 15 10550_.indd 15 10550_.indd 15 15.12.2023 12.53 15.12.2023 12.53. Esimerkiksi nykyisen Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella toimi vielä 30 vuotta sitten 25 erillistä yhdistystä, kertoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen. l Tavoitteena maakunnan kokoiset yhdistykset Metsänhoitoyhdistykset ovat yhdistäneet voimiaan varsinkin Itä-Suomessa
Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin, miten saada takka vetämään. 4,6 Suomen metsien nettonielu pieneni Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Veto paranee ja puut eivät riko niin herkästi takaseinää.” Köpe ”Minulla veto paranee liikaakin, kun raottaa tuhkaluukkua. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Laitoin takan tulipesän takaseinälle vanhan rostin, joka jättää ilmaraon puiden ja takaseinän väliin. Vetopelti pidetään aina auki.” Metsuri-motokuski ”Pieni vetopellin kuristaminen hurjimman palamisen himmaamiseen on ok. Tunturihaukan pesintätulos on heikentynyt koko 2000-luvun, mutta tämän vuoden pesintätulos oli hyvä. Vanhoissa pönttöuuneissa on kaksoissavupellit, joilla rauhoitetaan liikaa vetoa.” Jees H-valta ”Tulipesän reunoille voi myös laittaa klapit pystyyn, jolloin pinotut klapit eivät ole reunaan asti ja tuli saa ilmaa sivuilta – tietysti olettaen, että ilman kulku alta on ylipäätään mahdollista.” Isaskar Keturi MAAKOTKAN pesintätulos oli hyvä toista vuotta peräkkäin, kertoo Metsähallituksen petolintuseuranta. Maakotkan pesinnät ovat vakiintuneet kymmenen viime vuoden aikana 100–200 onnistuneeseen pesintään per vuosi. Nimimerkki Köpe on tuunannut takkaansa. Merikotkan pesinnässä poronhoitoalueella tapahtui notkahdus. ”Paikoin kanalintuja ja erityisesti jäniksiä on riittänyt tänä vuonna maakotkan ruuaksi, ja tämä on vaikuttanut positiivisesti pesintään”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksesta kertoo. MAAKOTKA PESI HYVIN 16 Metsälehti Makasiini W IK IM ED IA CO M M O N S » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10574_.indd 16 10574_.indd 16 15.12.2023 13.01 15.12.2023 13.01. Muuttohaukan pesintä onnistui keskimääräisesti. MIKÄ ON PELLIN TEHTÄVÄ. Ihan hyvä sytytysvaiheessa, muulloin saa olla kiinni.” Gla ”Takan valkeaa ei pitäisi koskaan säätää savupellin avulla.” Jätkä ”Jätkä – kyllä palamista ja polttamista työkseen tutkivat nimenomaan suosittelevat, että tulta säädellään savupellillä.” Isaskar Keturi ”Minä olen saanut opin, että vetoa säädetään nimenomaan korvausilmalla
Lisäksi tulisi määritellä maakuntakohtaisesti ilmastoja luontokestävä vuotuinen hakkuumäärä. Luontopaneeli ehdottaa hakkuukiintiöitä VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistaja voisi hakata oman kiintiönsä, myydä sen tai säästää seuraaville vuosille. Paneeli esittää joukon toimenpiteitä – muun muassa hakkuukiintiöt ja suojelun lisäämisen – joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää tai kääntää paremmaksi. » AJASSA Metsälehti Makasiini 17 NYKYISET toimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi metsissä, Luontopaneeli arvioi tuoreessa raportissaan. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Suosituksissa korostuu maakuntataso. Luontopaneelin mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi suojella tiukasti metsämaan metsistä vähintään 10 prosenttia. Metsänomistaja voisi joko hakata vuodessa oman kiintiönsä verran, säästää kiintiön tuleville vuosille tai myydä sen toisella metsänomistajalle. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. . 09 315 49 840). 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Metsälaissa tulisi määritellä vähimmäismäärä hakkuussa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuustolle. Avohakkuulle rajoituksia Lisäksi paneeli ehdottaa minimiläpimittaa avohakattavalle puustolle ja hakkuuaukolle enimmäiskokoa. Lain tulisi velvoittaa sekapuustoisuuteen. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata, ei myöskään suometsiä. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Paneeli huomauttaa, että metsäluonnon tila ei käänny elpyväksi pelkästään hyviä toimia lisäämällä, vaan myös haittoja tulee hillitä aiheuttaja maksaa -periaatteella. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Vesiensuojelutoimet pitäisi määritellä laissa nykyistä tehokkaammiksi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Pienvesien suojavyöhykkeille tulisi olla metsälaissa määritelty minimileveys. 10552_.indd 17 10552_.indd 17 15.12.2023 13.03 15.12.2023 13.03. Kestävä hakkuutaso ei saa ylittyä, joten Luontopaneeli ehdottaa maakuntiin ratkaisuksi metsänomistajakohtaisia vuosittaisia hakkuukiintiöitä. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Juttu avautuu uuteen näkymään. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh
LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK / SHUTTERSTOCK IMAGES 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 18 10512_.indd 18 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Metsätiloja rohmunneet metsärahastot ovat tänä vuonna jarruttaneet ostojaan
Jos talletusvirtojen suunta kääntyy, niin edessä voi olla ennennäkemätön metsätilojen tarjontapiikki. LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT. Metsälehti Makasiini 19 10512_.indd 19 10512_.indd 19 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
Muutos on ollut nopea, sillä vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet metsiä käytännössä lainkaan. M M ETSÄRAHASTOJEN ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosina. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 20 10512_.indd 20 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Yksi seuraus kysynnän kasvusta on, että metsäkiinteistöjen hinnat ovat kohonneet kaikkien aikojen korkeimmiksi. Kauppaa on käyty ahkerasti, ja vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt
Asian arkaluontoisuuden vuoksi osa haastatelluista alan toimijoista halusi esiintyä tässä jutussa nimettömänä. Metsästä saatava tuotto ei ole korkea, mutta nollakorkoaikana suurempi kuin talletustileiltä saatava. Yksityismetsien noin 14 miljoonaan hehtaariin suhteutettuna osuus on suurempi, nelisen prosenttia. Harvojen käsissä Metsärahastojen idea on yksinkertainen. Monen sijoittajan varat kootaan yhteen, ostetaan metsätiloja ja harjoitetaan metsätaloutta. Rahastojen omistuksen suuruus on kuitenkin suhteellista. Suomessa metsiä omistaa vajaat parikymmentä metsärahastoa ja ulkomaista sijoitusyhtiötä. Ei ole kiva katsoa, kun isänmaata myydään ties minne. Luonnonvarakeskus on laskenut, että kotimaiset rahastot omistavat metsiä 320 000 hehtaaria ja ulkomaiset rahastot tai muut instituutiosijoittajat 240 000 hehtaaria. Wald 11 100 Luxemburg/ Liechtenstein Itävallan liittovaltion eläkerahasto 9 000 Itävalta GreenGold Group 9 000 Ruotsi Taaleri Metsärahasto 7 700 Suomi Aquila Capital Timber Investment 3 400 Luxemburg Kajo Neukirchen Group 2 850 Saksa Hehtaarimäärät ovat arvioita ja perustuvat tuoreimpaan saatavilla olleeseen tietoon. Niiden yhteisala on 560 000 hehtaaria, mikä lienee pikemminkin alikuin yliarvio. Metsärahastot. ”Kun raha ei tuottanut oikein missään, niin kuluttajat sijoittivat metsärahastoihin edes pienen tuoton toivossa”, keskisuomalainen metsätilojen välittäjä sanoo. Luke Metsälehti Makasiini 21 10512_.indd 21 10512_.indd 21 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Näin ollen rahastot ja muut OMISTAJIA MYÖS EUROOPASSA Rahasto Metsäala, ha Rahaston kotimaa Dasos-rahastot 157 500 Suomi ja Luxemburg United Bankers -rahastot 146 000 Suomi OP-metsärahasto 127 000 Suomi Silvestica Green Forest 46 524 Ruotsi S-Pankki Metsä 34 000 Suomi AXA-vakuutuskonserni 40 000 Alankomaat ZE. Kun Suomessa on metsätalousmaata runsas 26 miljoonaa hehtaaria, niin rahastojen ja ulkomaisten sijoittajien noin 600 000 hehtaarin omistus tarkoittaa paria prosenttia metsäalasta. ”Rahastot ovat ostaneet tiloja hinnoilla, joita yksityinen metsäsijoittaja ei voi käsittää”, sanoo metsätiloja hallinnoivan sijoitusyhtiön johtaja. Lähde: Viitala Esa-Jussi et al. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 99/2022. Olipa prosentti kaksi tai neljä, nopea kasvu on nostattanut tunteita. Voitosta maksetaan sijoittajille tuottoa sääntöjen määräämällä tavalla. Korot ovatkin olleet keskeinen tekijä metsärahastojen nousussa. Metsärahastot omistavat metsiä myös väliyhtiöiden kuten Finsilvan ja Tornatorin kautta. Arvolla mitaten kotimaisten ja ulkomaisten rahastojen ja muiden ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on jo suurempi kuin seurakuntien tai yhteismetsien
Markkina kuumenee, hinnat nousevat, ja rahastot tekevät tulosta metsäomaisuuden kirjanpitoarvojen korotuksilla. Tilanne metsätilamarkkinoilla onkin mielenkiintoinen, metsätiloja hallinnoivan sijoitusyhtiön johtaja toteaa. Metsärahasto voi olla avoin erikoissijoitusrahasto tai suljettu pääomarahasto. Yhteensä ne omistavat ainakin 400 000 hehtaaria metsää, mikä on noin 70 prosenttia kaikista rahastojen ja ulkomaisten sijoittajayhteisöjen Suomessa omistamista metsistä. Meidänkin asiakkaidemme tuottovaatimukset ovat nousseet ja korkosijoitukset ovat nykyään varteenotettava vaihtoehtoehto”, yhtiön toimitusjohtaja Mikael Beck sanoo. ”Moni toimija koettaa hieman myydä, mutta matalalla profiililla, jottei asuntorahastojen paniikki tarttuisi myös metsärahastoihin.” Markkinatilanteen muutos on pantu merkille myös metsätiloja välittävässä Conifer Consultingissa. Kun mukaan luetaan neljäs taho, ruotsalainen Silvestica, luvut nousevat 450 000 hehtaariin ja 80 prosenttiin. Mutta kun markkinat kääntyvät alaspäin, riskit ovat valtavat.” Tilanne vakaa, mutta odottava Nyt rahastojen tilanne on muuttunut, sillä korkotaso on noussut. Rahastojen metsänomistus ja erityisesti sen hallinta on harvoissa käsissä. sijoittajayhteisöt ovat yksityismetsien omistajaryhmänä jo neljänneksi suurin tavallisten yksityismetsänomistajien, Tornatorin ja UPM:n jälkeen. Sijoitusyhtiön johtaja moitiskelee rahastoja läpinäkyvyyden puutteesta. Parin seuraavan vuoden aikana ainakin Dasos tulee myymään metsiään, Esa-Jussi Viitalan tutkimuksessa arvioidaan. ”Rahastot ovat hidastaneet ostojaan huomattavasti. ”Sijoittajille on riittänyt tieto, että metsät ovat hyvä juttu. Merkittävimmät ulkomaiset metsänomistukset ovat Dasoksen Luxemburgissa sijaitsevilla rahastoilla, ruotsalaisella Silvestica Green Forest -rahastolla ja ranskalaisella vakuutuskonserni AXA:lla. Suljetut pääomarahastot omistavat metsät tietyn ajan, yleensä 10–15 vuotta, jonka jälkeen ne myydään ja omistus voi päätyä veroparatiisien kautta minne vain. Dasos Capital Oy:n rahastot, United Bankersin rahastot ja OP-Metsänomistaja ovat kolme merkittävintä rahastomuotoista metsänomistajatahoa. ”Moni toimija koettaa hieman myydä, mutta matalalla profiililla, jottei asuntorahastojen paniikki tarttuisi myös metsärahastoihin.” TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 22 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 22 10512_.indd 22 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Yleinen viitekorko 12 kuukauden euribor on 4 prosentissa, kaksi vuotta sitten se oli alle nollan
Rahaston arvon lasku ja mahdolliset lunastukset eivät pelota. S-Pankin rahasto taas arvostaa metsänsä vallitsevaan markkinahintaan. Näin sen julkisesti auki olevissa tuotteissa pitäisikin olla”, Hakulinen sanoo. Kainuussa metsähehtaarin mediaanihinta on noin 2 500 euroa. Miten rahaston omistaman metsän hehtaarihinta voi olla noin korkea. ”Arvostusmalli on markkinaehtoinen hyvin pitkälti, ja se heijastaa markkinaa kumpaankin suuntaan. Aiemmin aloittaneet UB Metsä ja OP-Metsänomistaja maksavat tuottoa vuosittain. Ero näkyy rahastojen metsien hehtaarihinnoissa, jonka saa jakamalla rahastojen arvo niiden omistaman metsän määrällä. UB:n ja OP:n rahastojen arvot lasketaan konservatiivisesti. Tilanne muuttunee, kun hakkuumäärät alkavat olla kiinteistökannan kanssa samalla tasolla.” MIKKO LAITILA S-Pankin metsärahasto huikaisee tuotollaan, mutta onko sen arvonmääritys kestävällä pohjalla. ”Rahastossa negatiivinen kauppahinta-arvostus kohdistuu vain osaan taseen eristä, ja vaikutus ei siksi ole suoraviivainen. S-Pankki Metsän tuottohistoria perustamisvuoden 2016 lopusta on liki 84 prosenttia, vaikka rahasto ei ole maksanut tuotto-osuuksia ainakaan kolmeen vuoteen. NUORET ja nopeakasvuiset metsärahastot ovat tuottaneet mukavasti. Rahaston metsäomaisuudesta kahdeksan prosenttia on Virossa. Kiinteistöjen arvostusta pystytään kompensoimaan tiettyyn rajaan asti muilla tavoin rahaston sisällä, esimerkiksi kassavirralla ja korkotuloilla.” Jos metsää ajatellaan investointina yhtään kvartaalia pidemmälle, niin tuote on loistava, Hakulinen korostaa. Se tuottaa metsähehtaarin hinnaksi noin 2 900 euroa. Arvostuserot selittyvät arvonlaskennan eroilla. S-PANKIN RAHASTOLLA ON SUOMEN KALLEIMMAT METSÄT Metsälehti Makasiini 23 10512_.indd 23 10512_.indd 23 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Tämä on johtanut huikeaan eroon metsäomaisuuden arvostuksessa. Toinen, mikä selittää rahaston tilojen laskennallista keskihintaa, on Viron hintataso”, Hakulinen kertoo. S-Pankin hehtaarihinnaksi tulee posketon 6 853 euroa per hehtaari, mikä ylittää Etelä-Suomen mediaanihinnan, vaikka rahaston metsistä ylivoimainen enemmistö sijaitsee muualla maassa. Suurin alueellinen omistus on Kainuussa, jossa rahaston metsistä on 29 prosenttia. Ensin mainitulla arvostus perustuu diskontattuihin kassavirtoihin perustuvaan tuottoarvoon. S-PANKKI NÄKEE METSÄN HINNAN TOISIN OP Metsänomistaja B-, UB Metsä Aja S-Pankki Metsä A -rahastojen perustiedot Perustettu Rahaston koko, meur Metsäala, ha Metsän hinta euroa/ha Kokonaistuotto aloituksesta, % Kokonaistuotto 2017 alusta Tuotto per vuosi, % Omistajia OP Metsänomistaja B 2014 511 127 000 2 929* 108 75 8,3 19 900 UB Metsä A 2015 384 97 000 3 958 58 48 6,1 3 200 S-Pankki Metsä A 2016 232 34 000 6 823 84 84 10,4 17 900 Lähde: Rahastoyhtiöt, Rahastoraportti *Kun OP:n rahaston 511 miljoonan arvosta vähennetään yhtiöomistukset (Tornator, Suomen Metsäsijoitus ja Metsäliitto), puhtaan metsämaan arvoksi jää 355,7 miljoonaa. Kaikki kolme rahastoa myyvät puuta samoille markkinatoimijoille, metsien sijainnit ovat melko lailla samat ja puun markkinahinnat ovat kaikille samat. ”Suomessa on noin 600 000 metsän omistajaa. Kolmen rahaston tuottoerot ovat kuitenkin hämmentävän suuret. Näettekö arvostustavassa riskejä. ”Metsän mediaanihinnat eivät kerro koko totuutta, jos toteutuneiden kauppojen metsävaratiedot eivät ole tiedossa. Käytännössä he kaikki katsovat metsää pidemmällä aikajänteellä.” Miksi rahasto ei ole maksanut tuotto-osuuksia vuosiin. ”Rahaston arvostuksessa hyödynnetään Maanmittauslaitoksen toteutuneita kauppahintatilastoja maakuntakohtaisesti salkun omistusten mukaisesti sekä rahaston metsien tuottoarvoa”, S-Pankki Metsän rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo. ”Rahasto on kasvanut merkittävästi lyhyen ajan sisällä, ja hakkuutuotot eivät ole pysyneet kasvun mukana. Nyt metsän hinta on kääntynyt hienoiseen laskuun. S-Pankki Metsän hallinnointipalkkio perustuu rahaston nettovarallisuuden arvoon, joten arvokas metsä antaa miljoonaluokkaa paremman palkkiotuoton. Pienet erot häviävät, kun mittakaava on kymmeniä tuhansia hehtaareita. OP arvostaa metsänsä summa-arvomenetelmällä, jossa huomioidaan puuvaranto ja taimikot
Etenkin nyt, kun halpaa lainarahaa ei ole pönkittämässä yksityistenkään metsähankintoja. ”Se ei olisi kielteinen ilmiö, mutta muuttaisi metsätilamarkkinaa merkittävästi. Nyt huolena on, että raha alkaa rahastoista paeta. Sen sekä yleisen markkinatunnelman vaikutuksesta rahasto on pysytellyt ostoissaan hieman odottavalla kannalla. Tällä hetkellä rahastoihin ei tule rahaa enää entiseen malliin, sillä vaihtoehtoisista määräaikaistalletuksista saa jo kilpailukykyistä, riskitöntä tuottoa. ”Kun tulosta on tehty metsäomaisuuden tasearvoja korottamalla, niin pelko hintatason laskun vaikutuksista on kova.” ”Ilmiö ei ole iso, mutta havaittava.” 24 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 24 10512_.indd 24 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. ”Korot ovat hidastaneet velkavivulla toimivia rahastoja, mutta S-Pankin metsärahastolla ei ole lainapääomaa.” S-Pankin rahastolla on 33 000 hehtaaria metsää, arvoltaan noin 215 miljoonaa euroa, ja runsaat 17 000 osuudenomistajaa. Conifer hidasti ostojaan jo viime vuonna, koska hintataso katsottiin liian korkeaksi. Jos raha alkaa paeta Jos rahastojen nousu on ollut vauhdikas, niin myös muutos toiseen suuntaan saattaa olla nopea. Ja jos tiloja tulee myyntiin julkisille markkinoille, niin tarjontapatti laskee hintatasoa ja entistä useampi kohde jää myymättä. Etenkin jos metsärahastojen pelot sijoituspaosta käyvät toteen. Metsätilojen hintavaihtelut ovat loivaliikkeisempiä kuin puunhintojen, mutta välittäjä on huomannut tunnelman muuttuneen. ”Seuraamme nyt markkinatilannetta ja jatkamme ostoja, jos hintataso rauhoittuu. Beckin mukaan myyntipainetta ei ole, koska eläkeraha sijoitetaan vuosikymmenten aikajänteellä. Hän arvioi, että ainakin osalla rahastoista on aihetta huoleen. Coniferin asiakkaina on muun muassa eläkerahastoja. Silloin ne tarvitsevat lunastuksiin selvää rahaa – joko puunmyynneistä tai viime kädessä metsätilojen myynneistä. ”Jos ennen tuli kymmenen tarjousta ja korkein tarjous oli kymmenen prosenttia mediaania korkeampi, niin nyt tarjouksia tulee yksi tai kaksi, ja hintaero saattaa olla parikymmentä prosenttia.” Metsätilat.fi:n toimitusjohtaja Jukka Pusan mukaan metsärahastot ovat laittaneet kohteitaan myyntiin vähän, mutta kuitenkin. ”Ilmiö ei ole iso, mutta havaittava”, Pusa toteaa. ”Osallistumme kuitenkin säännöllisesti metsäsijoitusalan kiinteistöjärjestelyihin, toisinaan ostajana, toisinaan myyjänä.” S-Pankin, OP:n ja United Bankersin metsärahastot olivat viime vuonna ostajina lähes puolessa tehdyistä tilakaupoista. Nettomerkintöjen eli sisääntulevien ja poislähtevien sijoitusten erotus on supistunut S-Pankin rahastollakin. Ensi kevät saattaa olla toisenlainen kuin mihin on totuttu”, yksi välittäjä pohtii. Ensi vuosi voi osoittautua houkuttelevaksi hankintanäkökulmasta.” S-Pankin metsärahaston rahastonhoitaja Timo Hakulinen luonnehtii metsärahastojen tilannetta korkojen noususta huolimatta vakaaksi. Osakasta kohden se tekee pyöristäen kaksi hehtaaria ja 12 500 euroa
Silvatin hoidossa olevien metsien leimikot kilpailutetaan eri puunostajille. METSÄOMAISUUDEN HALLINNOINTI: UPM ja Suomen Sijoitusmetsät Oy DASOS CAPITAL – VAIKEASELKOISIN Dasos Capitalilla on useita metsärahastoja, joista osa rekisteröity Suomeen ja osa Luxemburgiin. Dasos Capitalista ei kiistetty eikä vahvistettu tietojen oikeellisuutta, eikä myöskään annettu lisätietoa strategiasta ja metsäomaisuuden hallinnoinnista. METSÄALA: yhteensä 146 000 hehtaaria OSUUDENOMISTAJIA: yksityissijoittajia vajaa 3 000, lisäksi instituutioita POMO: Salkunhoitajat Jyri Hietala ja Kari Kangas VAROJEN LÄHDE: Yksityiset sijoittajat ja instituutiot STRATEGIA: Pääasiallinen hankinta-alue Väli-Suomi, mutta kohdennetusti myös muualta, huomio kasvatusmetsävaltaisissa kohteissa. METSÄALA: yhteensä noin 157 500 hehtaaria Suomessa POMO: Toimitusjohtaja Olli Haltia VAROJEN LÄHDE: Euroopan investointipankki, suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt, Finnfund, Sitra, yhteistyötä Nordean kanssa ERITYISTÄ: Rahastot omistavat metsiä useiden yhtiöiden kautta – Sustainable Forestry Oy, Mielikki Timber Oy, Davvi Oy. METSÄOMAISUUDEN HALLINNOINTI: Jaettu kolmelle eri taholle: Metsä Group, UPM ja Silvat Metsätieto. ERITYISTÄ: Osapuilleen neljännes rahaston varoista on sijoitettu metsää omistaviin yhtiöihin tai Metsäliiton osuuksiin. Metsälehti Makasiini 25 10512_.indd 25 10512_.indd 25 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. OP-METSÄNOMISTAJA – JOTENKIN TAVALLISIN OP-Metsänomistaja-metsärahasto sijoittaa metsään ja metsää omistaviin yhtiöihin. Suurimmat metsänomistukset Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Rahastolla on velkaa noin seitsemän prosenttia sijoitusvarallisuuden määrästä. UB Metsä -rahasto on suunnattu yksityisille sijoittajille, UB Nordic Forest Fund -rahastot instituutiosijoittajille. OP:n rahasto omistaa esimerkiksi viisi prosenttia suurimmasta yksityisestä metsänomistajasta, Tornator Oy:stä. RAHASTON KOKO: 509 miljoonaa euroa METSÄALA: 127 000 hehtaaria OSUUDENOMISTAJIA: 20 000 POMO: Salkunhoitaja Tapio Tilli VAROJEN LÄHDE: Rahastosijoittajia voi kuvata suomalaisiksi yksityishenkilöiksi. Rahasto on auki merkinnöille neljä kertaa ja lunastuksille kaksi kertaa vuodessa. Tämän tietolaatikon tiedot ovat toimittajan keräämiä. STRATEGIA: Rahasto sijoittaa suomalaiseen metsään ja Suomessa toimiviin metsätaloutta harjoittaviin yhtiöihin. Puunmyyntituloja jaetaan vuosittain sijoittajille tuotto-osuuksina. Tavoitteena tasainen 2–3 prosentin vuosittainen tuotto sijoittajille. KOLME SUURINTA UNITED BANKERS – ITSENÄISESTI ILMAN PANKKIKUMPPANIA United Bankers -varainhoitoyhtiöllä on neljä metsärahastoa. Dasoksen rahastot omistavat enemmistön metsätalousyhtiö Finsilva Oy:stä. Dasoksen Kestävä Metsä ja Puu III -rahasto sijoittaa kohteisiin, joilla on liittymäkohtia metsiin
€ 2022 milj. € UB-rahastot 19 UB-rahastot 33,6 Tornator 25,1 S-Pankin metsärahasto 16,3 S-Pankin metsärahasto 18,9 UB-rahastot 16,6 OP-metsärahasto 11 Tornator 16 GreenGold 12 OP-metsärahasto 11,1 Tilastosta puuttuvat suorat kaupat, jotka eivät ole olleet julkisesti kaupan, sekä kaupat, joissa on ollut merkittävästi muuta kuin metsätalousarvoa. OSTOINTO LAANTUNUT Instituutiosijoittajien metsätilaostojen kauppasummat ja hehtaarimäärät 2021–2023 milj. € kokonaisala, ha (sis. Lähde: Hannun hintaseuranta / Hannu Liljeroosin tilastointi TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 26 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 26 10512_.indd 26 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. € 2023 (1-10) milj. kituja joutomaat) 2021 110,3 34 123 2022 142,9 33 748 2023 (1–10) 76,1 16 822 AHKERIMMAT OSTAJAT Yli kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023 metsätiloja ostaneet instituutiot 2021 milj
”Jos rahastoihin kohdistuu lunastuksia edes 50 miljoonalla eurolla, niin tulee kysymys, kuka tilat ostaa”, Beck sanoo. Kun rahastojen metsänomistusten arvo on kahden miljardin euron luokkaa, niin metsätilamarkkinoiden vuositason volyymi, noin 200 miljoonaa euroa, on siitä kymmenesosa, Coniferin Mikael Beck laskee. ”Metsätilamarkkinat eivät ole suoraan finanssimarkkinoita eivätkä siten Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa.” Finanssivalvonnalla ei ole valtuuksia vaatia, että metsätilojen hinnat eivät saisi laskea jollakin tavalla asetettua rajaa enempää. Kysymys metsätilamarkkinoiden hintavakauden valvontavastuusta saa Hovin pohtimaan, että lähtökohtaisesti Finanssivalvonnalle kuuluu finanssieli rahoitusmarkkinoiden vakaudesta huolehtiminen. Samoin United Bankers myi metsärahaston AXA:lle vuonna 2020. Jos tilojen hinnat laskevat, niin vastaavasti rahastoyhtiöt joutuvat tekemään alaskirjauksia. Jos lunastukset kasvavat ja jos käteisvaroja ei ole, niin metsärahastot voivat käyttää puunmyyntituloja lunastusten maksamiseen, asuntorahastot vuokratulojaan. ”Ulkomailta saattaa tulla uusia ostajia.” Näin tapahtui vuonna 2017, kun Taaleritehdas myi metsärahaston ranskalaiselle AXA-vakuutuskonsernille. Jukka Pusa pitää mahdollisena, että jos instituutio-omistaja ajautuu vaikeuksiin, niin metsäomaisuus myydään kokonaisuudessaan toiselle instituutiolle mieluummin kuin että se palasteltaisiin julkiseen myyntiin. Hovin mukaan rahastojen arvonmuutokset ovat sinänsä normaaleja, mutta arvonmäärityksen tulee olla johdonmukaista. ”Metsärahastoissa ei ole nähty merkittävästi lunastuksia”, johtava valvoja Marko Hovi Finanssivalvonnasta toteaa. ”Metsärahastojen arvostuksessa käytetään myös puuston arvoa, joten se on asuntorahastojen arvonmääritystä monimutkaisempi prosessi.” Kierre, jossa metsätilojen hinnanlasku ja metsärahastojen lunastusten kasvu ruokkivat toisiaan, on mahdollinen. Eivät hinnat tosin nousussakaan ole. Nyt näitä turhautuneita yksityisiä ostajia on palannut.” Pusa ei ole havainnut signaaleja pakkomyyntien sumasta eikä markkina ole painumassa lamaan. ”Lunastajan näkökulmasta ne tarkoittavat, että rahoja ei saa ennen kuin rahasto on pystynyt myymään kiinteistöjään.” Nykyistenkin sääntöjen mukaan metsärahastoilla on puolesta vuodesta vuoteen aikaa myydä kiinteistöjään. Rahastot voivat myös myydä omistuksiaan. Jos nämä toimet eivät riitä, niin rahastoilla on käytössä useita lain ja sääntöjensä sallimia keinoja: lunastuksia voidaan lykätä, ne voidaan keskeyttää eli rahasto suljetaan lunastuksilta tai lunastusten määrä voidaan rajata tiettyyn osuuteen suhteessa rahaston kokoon. Rahastoyhtiöiden on ajateltava kaikkien osuudenomistajien etua, sekä lunastavien että jäljellejäävien, ja kaupat pitää tehdä käypään arvoon. Arvonmääritys monimutkaista Finanssivalvonta seuraa myös metsärahastojen arvonmääritystä. Toki ulkomaisilla sijoittajilla on sama pulma kuin suomalaisillakin: korkotaso hillitsee.. Korkojen noustessa niistä lähtee rahaa myös ensimmäisenä pois. Hintatasossa Pusa ei ole havainnut muutosta, mutta metsätiloista tehtävien tarjousten määrä on pienentynyt. Metsätilojen hintakehitys on mahdollistanut sen, että rahastot ovat tehneet tulosta metsäomaisuutensa kirjanpitoarvojen muutoksilla. Mutta jos rahastot uhkaisivat koko markkinan vakautta, niin äärikeinona Finanssivalvonnalla on lakiin perustuva oikeus vaatia rahastoja keskeyttämään lunastukset. ”Ylikuumenemisen jälkeen ollaan palaamassa normaalimpaan.” Kuka ostaisi. Siihen pitää olla kuitenkin erityisen painavat syyt. Finanssivalvonta on rahoitusja vakuutusaloja valvova viranomainen. ASUNTORAHASTOT ovat olleet markkinoilla metsärahastoja pitempään. ”Välillä yksityisten ostajien piirissä oli turhautumista, että tiloihin ei kannata perehtyä, kun ei kuitenkaan pärjää kilpailussa. MIKKO HÄYRYNEN FIVA SEURAA, MUTTA TUSKIN PUUTTUU Metsärahastoissa ei ole ollut merkittäviä lunastuksia, Finanssivalvonnasta kerrotaan. Mandatumin ja Ålandsbankenin asuntorahastot ovat lykänneet lunastuksia varojen puutteessa, muutamat muut ovat pidentäneet lunastusaikoja sääntömuutoksilla. Metsäja asuntorahastot toimivat periaatteessa samalla logiikalla. l ”Jos rahastoihin kohdistuu lunastuksia edes 50 miljoonalla eurolla, niin tulee kysymys, kuka tilat ostaa.” Metsälehti Makasiini 27 10512_.indd 27 10512_.indd 27 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
28 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 28 10507_.indd 28 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI PITKÄJÄRVI Metsälehti Makasiini 29 10507_.indd 29 10507_.indd 29 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. Nyt ala on kriisissä, josta yritykset eivät välttämättä omin voimin selviä. ”IHAN OIKEA KRIISI” Tutkija Jakob Donner-Amnell on seurannut metsäteollisuutta kolmekymmentä vuotta
Mainonnan ja median digitalisaatio heikensi paperin kysyntää nopeammin kuin kuviteltiin. Hänelle soitetaan, kun kaivataan kokonaiskuvaa ja analyysiä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu ja minne metsäala on menossa. Hän on yhteiskuntatieteilijänä seurannut ja tutkinut metsäteollisuutta ja metsäalaa jo kolmisenkymmentä vuotta. Paperikriisiin ei uskottu Saavumme Joensuuhun lounasaikaan. Olen katsonut, että koska työskentelen julkisrahoitteisessa yliopistossa, minun täytyy koittaa hoitaa sitä roolia ja yrittää avata näitä asioita”, Donner-Amnell kertoo. Hän on luvannut kertoa meille, missä metsäteollisuuden lupaamat uudet tuotteet viipyvät, miksi metsäteollisuuden uudistuminen on ollut niin hidasta ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Aloitetaan taustoista. Mikä meni siis pieleen, kun metsäteollisuus ei ole onnistunut suuremmin tuomaan uusia tuotteita markkinoille. ”Se ei aina ole mieluisaa, koska en aina haluaisi olla se totuuden torvi tai se, joka sanoo julki sellaista, jonka muut kyllä tietävät, mutta eivät voi sanoa. JAKOB DONNERAMNELL 64 -vuotias ITÄ-SUOMEN yliopiston projektitutkija KOTOISIN Helsingistä, asuu Joensuussa VALTIOTIETEIDEN maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena sosiologia SEURANNUT ja ennakoinut metsäteollisuuden käänteitä 30 vuotta TÄLLÄ hetkellä mukana Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamassa Thorms-hankeeessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä sekä Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa Suomen metsäalan kehityksestä ja tulevaisuudesta: ”Laskevan vai kasvavan arvon tie?” PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA musiikin kuuntelua, mökkeilyä ja lukemista ”Suuret yritykset yrittivät venyttää painopaperien elinkaarta ehkä enemmän kuin olisi ollut järkevää.” ”V ”V OITKO edes sinä sanoa jotain, kun muut eivät suostu.” Tällaisia pyyntöjä Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Jakob Donner-Amnell on saanut uransa aikana lukuisia. Huomaan, että tutkija on innostunut. Kaivan nauhurin esille ja aloitamme haastattelun lounaan lomassa. Donner-Amnell johdattaa meidät yliopiston ruokalaan, kerää kasvipyörykät lautaselleen ja istuu pöytään. Hän on tehnyt Joensuussa metsäalan tulevaisuuden ennakointityötä, nähnyt mitä metsäalan sisällä ajatellaan ja tulkinnut, mitä metsäteollisuuden toimet Suomen näkökulmasta merkitsevät. Sysäys ja tarve uudistumiselle syntyi paperikriisissä viitisentoista vuotta sitten. Analyysia metsäteollisuuden nykytilasta ja sen taustoista alkaa tulla ennen kuin lautanen on tyhjentynyt. Donner-Amnell on haluttu puhuja ja asiantuntija. Tämän jälkeen paperikoneita lopetettiin useampia per vuosi. Se alkoi 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa, eteni Eurooppaan ja iski pommin lailla Suomeen vuonna 2006, kun Voikkaan paperitehdas ajettiin alas. Pitkään luultiin, että korkealaatui30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 30 10507_.indd 30 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. Tätä varten myös Metsälehti on saapunut tapaamaan Donner-Amnellia yliopistolle Joensuuhun. ”Paperikriisi iski Suomeen vielä vahvemmin kuin muualle, siksi että Suomen metsäteollisuus oli hankkiutunut suurempaan riippuvaisuuteen juuri painopaperista”, Donner-Amnell sanoo
”Käytiin keskustelua, että öljy on käymässä niin vähiin, että hinta tulee nousemaan niin korkeaksi, että mikä tahansa vaihtoehto sille on paitsi ekologinen myös halvempi. Silloin Donner-Amnell huomasi, että vaikka paperikriisi oli jo päällä, sitä ei haluttu metsäalalla myöntää. Hankkeen tiimoilta tehtiin tiiviisti yhteistyötä myös metsäfirmojen kanssa. Tulevaisuus nähtiin biojalostamoissa, biodieselissä ja muissa uusissa tuotteissa. lut hidasta, Donner-Amnell arvioi. Yhdysvalloissa siirryttiin enemmän liuskeöljyyn ja -kaasuun. Donner-Amnell veti paperikriisin aikoihin Itä-Suomen yliopistolla hanketta, jossa ennakoitiin metsäalan globaalia toimintaympäristöä. Myös valtion toimet metsäalan pelastamiseksi ja uudistamiseksi viritettiin liikaa paperituotannon mukaan.” Biodiesel floppasi Paperikriisiä seurasi ajatus biotaloudesta ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Tämä oli yksi syy, miksi metsäteollisuuden uudistuminen on olMetsälehti Makasiini 31 10507_.indd 31 10507_.indd 31 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. Mutta ei se mennytkään niin.” Öljyn hinta ei noussut. Jakob Donner-Amnell tulkitsee työssään, mitä metsäteollisuuden toimet Suomen näkökulmasta merkitsevät. Myös EU:ssa tilanne muuttui, sillä biopolttonestetuotanto alkoi perusnen kiiltävä asiakaslehtien ja mainonnan käyttämä painopaperi on tuote, joka säilyttää asemansa. Tällöin on ikään kuin rajaton markkina, jos teet sen biopohjalta. Metsäfirmat rekrytoivat Suomeen maailmalta asiantuntijoita, EU tuki liikenteen bio-osuutta ja öljyn hinnan odotettiin karkaavan käsistä. Loppuun asti uskottiin paperiliiketoiminnan eloonjääntiin. ”Suuret yritykset yrittivät venyttää painopaperien elinkaarta ehkä enemmän kuin olisi ollut järkevää
Myös ympäristökysymykset yhteiskuntatieteiden näkökulmasta kiinnostivat nuorta tutkijaa. 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 32 10507_.indd 32 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. Silloisessa Joensuun yliopistossa tällaisesta tutkimuksesta oltiin kiinnostuneempia kuin Helsingissä. Silti tutkijapiireissä häntä on joskus pidetty metsäteollisuuden kätyrinä ja metsäalalla taas välillä kavahdettu. Yhteiskuntatieteellinen metsäteollisuuteen kietoutunut tutkimus toi nuoren tutkijan Joensuuhun vuonna 1994. No se, että autoteollisuus vaihtoi sähköön. ”Joskus on tullut sellainen kameleontti olo. Se tuli täysin puskista.” Kokonaiskuvan hahmottaja Donner-Amnell kiinnostui metsäalasta ja metsäteollisuudesta opiskellessaan valtiotieteitä Helsingin yliopistossa 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. ”Siinä on ollut tekemistä, että on voinut tutkijanakaan ymmärtää, mitä tässä on oikein meneillään”, Donner-Amnell toteaa. ”Ja mikä tämän option tappoi lopullisesti. Hän yrittää parhaansa mukaan nähdä, mikä on kokonaisuuden – suomalaisen yhteiskunnan ja ympäristön – kannalta tasapainoista ja viisasta. Toisaalta häntä kuunnellaan niin luontokuin metsäpiireissä. ”Nyt näyttää siltä, että paperin valtakausi oli jalostusarvon mielessä parasta tai parempi kuin nykyinen.” tua enemmän peltokasveihin ja palmuöljyyn. Hän halusi ymmärtää Suomea yhteiskuntana ja taloutena, eikä se olisi onnistunut syventymättä metsien käyttöön ja metsäteollisuuteen. Jossakin tilaisuudessa joku saattaa lukea minut johonkin leiriin, mutta seuraavassa hetkessä saatan puhua vähän eri näkökulmasta tai eri tavalla.” Arvo per kuutio laskenut Jakob Donner-Amnellin tutkijauran aikana metsäteollisuudessa on tapahtunut suuria murroksia. Suomessa nämäkin kysymykset kytkeytyivät pitkälti metsäteollisuuden ympärille. Sittemmin metsäteollisuudessa on riittänyt käänteitä 1990-luvun kansainvälistymisen aallosta paperikriisiin ja uuden suunnan hakemiseen. Vielä vuonna 2013 paperi oli metsäteollisuuden ykköstuoJakob Donner-Amnell on antanut uransa aikana satoja haastetteluja lehtiin, radioon sekä televisioon. Metsäalaa hän katsoo ulkopuolelta eikä ota kenenkään roolia tai aja minkään yksittäisen tahon intressejä. Puupohjainen biopolttoaine ei pärjännyt
Kun katsoo tilastoista, paljonko syntyy arvoa per kuutio, tilanne oli silloin parempi.” Hakkuumääriä ei voi kasvattaa Mitä uusien tuotteiden tulo markkinoille edellyttää ja missä tilanteessa metsäteollisuus nyt on. te volyymissa ja liikevaihdossa. Lähdemme käymään näitä kysymyksiä läpi ruokalaa rauhallisempaan paikkaan. ”Koko metsäalan nykyinen tilanne on ihan oikea kriisi. Nyt sen ohi on kiilannut kartonki, sellu ja puutuotteet. Metsien hiilinielu Suomessa ja Euroopassa on odotettua pienempi. Nyt kysymys on myös rajallisista resursseista. Metsälehti Makasiini 33 10507_.indd 33 10507_.indd 33 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. Kirjarivistöt ovat tulleet Donner-Amnellille tutuiksi. Lisäksi nyt Suomesta uupuu Venäjän tuonnin verran puuta. Miten se on toteutunut. ”Kun biotalouden nousua odotettiin, puhuttiin biodieselistä ja puhuttiin uusista tuotteista. Se pitäisi tunnustaa sellaiseksi, jotta olisi mahdollisuuksia sitä järkevästi hahmottaa ja ratkoa”, hän painottaa. Tilanne on tällä hetkellä erilainen kuin paperikriisin aikaan, jolloin kyse oli kysynnän laskusta ja kannattavuudesta. Öljyn käyttö maailmalla ei ole vähentynyt, puun rooli rakentamisessa on edelleen pieni ja uusia puupohjaisia kemian tuotteitakin on tullut vasta vähän, Donner-Amnell luettelee. Lähinnä niin, että päästiin viemään enemmän kartonkia Eurooppaan ja sellua Kiinaan.” ”Nyt näyttää siltä, että paperin valtakausi oli jalostusarvon mielessä parasta tai parempi kuin nykyinen. Metsäteollisuutta on kannatellut aina 2010-luvun alkupuolelta viime vuoteen asti kartongin ja sellun hyvä kysyntä ja kate. Donner-Amnell lukee ovenpielestä auditorion lukujärjestystä, ja päädymme jatkamaan keskustelua vapaaseen luentosaliin. Tottuneen luennoitsijan lailla Donner-Amnell asettautuu luokan eteen ja jatkaa. Donner-Amnellin mukaan alan jatkokehitystä ei voida perustaa sellaiseen ajatteluun, että ‘kyllä me jotenkin saamme ne puuttuvat 10 miljoonaa kuutiota Haastattelupäivänä Joensuussa oli kova pakkanen ja Yliopiston kampuksen puut olivat peittyneet kuuraan. Nousemme portaat ylös yliopistorakennuksen toiseen kerrokseen. Uudet tuotteet ovat antaneet odottaa itseään, eikä metsäteollisuus ole lunastanut lupauksiaan fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Tutkijan työhön kuuluu runsaasti lukemista
Metsäteollisuuden on kehitettävä uutta raaka-ainetta esimerkiksi sivuvirroista ja ottamalla sellutehtaiden piipun päistä hiilidioksidia talteen. ”Nythän UPM on muihin verrattuna vähän eturintamassa, kun se on saamassa käyntiin Saksan-kemiantehtaansa. ”Metsäalan suunnasta puhutaan Suomessa kuin se olisi pitkälti meistä kiinni, vaikka se päinvastoin riippuu ennen kaikkea globaalista kilpailusta markkinoilla muiden maiden ja alojen kanssa. BIOPOLTTONESTEET ja muu energia optiona. PUUKARTELLI julki. 2009–2013 PAINOPAPERIN kysyntä laskee globaalisti. Yksi asia kuitenkin on varmaa: suomalaiselle puulle on kysyntää jatkossakin. BIONESTE ja energiamarkkinan vetovoima haihtuu. ”Jos Suomi oikeasti haluaa kasvavaan vähähiiliseen tuoteja markkina-aaltoon, se tuskin tulee onnistumaan pelkästään yritysten omien pääomien investoinneilla. MUIDEN tuotteiden kysyntä kasvaa. EU voi olla mukana tukemassa uuden markkinan syntyä esimerkiksi rokottamalla fossiilipohjaisia kemianteollisuutta ja rakennusteollisuutta. Otetaan lisää veroporkkanaa tai -keppiä peliin, jotta metsänomistajat myyvät’. Donner-Amnell näkee mahdollisuuksia rakentamisessa ja etenkin kemian tuotteissa. Lähde: Jakob Donner-Amnell tempaistua. Tulokseen vaikuttavat muun muassa politiikka ja kuluttajat.” Oma roolinsa on myös EU:n säätelyllä. PUUTUOTTEILLA kysyntäpiikki pandemian aikana. 2014–2021 KARTONGIN ja sellun kysyntä ja hinta nousussa. PUUN hintakehitys ja alan arvonlisän lasku puhuttavat. ”Se, mikä on nyt meneillään, ei ole mikään hetkellinen taantuma tai talouskriisi, vaan se on myös rakenteellinen kriisi raaka-aineen ja markkinoiden suhteen. Tähän suuntaan askelia on jo otettu. Sen sijaan, että ollaan kaikesta varpaillaan, pitäisi hyödyntää EU:n tuomia mahdollisuuksia uuden markkinan luonnissa. Donner-Amnell ehdottaa, että Suomi metsäala mukaan lukien voisi toimia aktiivisemmin EU:ssa. Päätuote glykoli on valtava globaali tuote. Tämä tulee edistämään uusien tuotteiden markkinaa. Valtion tai EU:n pitäisi olla tätä rahoittamassa.” Donner-Amnell muistuttaa, että suomalaisten vaikutusmahdollisuudest ovat rajalliset. “Se ei ole toimiva tie.” Ulkopuolista rahaa tarvitaan Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan nykyisellä tai pienemmällä hakkuumäärällä täytyisi tuottaa entistä suurempaa arvoa. Sikäli metsänomistajalla ei ole hätäpäivää. PUUNKÄYTÖN kasvu innoittaa (tulovirta) ja huolettaa (biodiversiteetti, nielut). Siksi tarvitaan erilaisia toimia ja suurempaa roolia rahoitusmarkkinoilta, EU:lta tai ehkä valtioltakin.” Esimerkiksi Saksa, Ranska ja Yhdysvallat ovat sijoittaneet kymmeniä miljardeja vihreän teollisuuden hakkeisiin. Donner-Amnell on samoilla linjoilla. Sitten on muita tuotteita, jotka perustuvat ligniiniin, joilla on isot markkinat.” Minne uutta teollisuutta syntyy, riippuu pitkälti EU-säätelystä sekä siitä, osaako Suomi edistää biotaloutta oikealla tavalla. ”Niin pitkään kuin fossiilipohjaista kemianteollisuutta ei sanktioida, se hallitsee markkinoita valtavalla volyymillaan ja firmoillaan, jotka ovat metsäfirmoja isompia.” EU-säätely ratkaisevaa Päästöoikeuksien hinnannousu ja EU:n ulkopuolelta tulevan tuotannon hiilisisältöön perustuvat tullimaksut tulevat pikkuhiljaa kurittamaan fossiilipohjaisia tuotteita. MUUTOKSEN VUODET 2003–2008 PAINOPAPERIN kysyntä lännessä laskee. Muut maat ja toimialat saattavat ottaa markkinan haltuun, jos täällä ei osata, Donner-Amnell huomauttaa. Ei siinäkään tapauksessa, jos he eivät myisi puuta.” l Kolmekymmentävuotisen tutkijan uransa aikana Donner-Amnell on tutkinut muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikeutta. Kiina ja Yhdysvallat ovat tukeneet huomattavasti omaa auto-, akkuja siruteollisuuttaan. 34 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 34 10507_.indd 34 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29. ”Sillä tulee olemaan kysyntää siinäkin tapauksessa, että osa nykyisistä toimijoistamme epäonnistuisi. Metsiä tarvitaan kasvavassa määrin muuksikin kuin raaka-aineeksi
36 JOH AN NA KLE EM OL A Metsälehti Makasiini 35 10510_.indd 35 10510_.indd 35 14.12.2023 12.31 14.12.2023 12.31. 43: Välitilinpäätös ›› KYSY POIS S. ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› PIKATESTI Vuoden 2023 kokeilut SIVU 47 METSÄNHOITO Entistä tarkempaa tietoa s. OMA METSÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT S. 42 : Vanhan metsän kriteerit ›› ALLAKKA S. ›› TUTKIMUS S. 48: Metsää lahjaksi Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 40: Paljonko metsästä voi saada rahaa. 44: Miksi terä ei pyöri
Kuvassa näkyy yksittäisten puiden latvoja. Lisäksi yksittäisiä latvuksia on rajattu automaattisesti. Kuvassa on laserkeilauksen pistepilvestä tuotettu puuston latvusmalli. M ET SÄ KE SK U S 36 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 10511_.indd 36 10511_.indd 36 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32. Mitä tummempia latvat ovat, sitä pidempi puu on
Mitkä tahot keräävät metsävaratietoa. Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto on saatavissa Metsään.fi-palvelussa. 3. Se on sisällöltään muuten sama kuin Metsään.fi-palvelussa oleva metsävaratieto, mutta siihen ei ole liitetty minkäänlaisia omistajatietoja. Metsävaratietoa kerää Suomen metsäkeskus, jonka metsätietolain mukainen tehtävä metsävaratiedon keruu on. 4. Maastomittausten tavoitteena on varmistaa, että laserkeilausaineistoa ja ilmakuvia tulkitaan oikein. Miten metsävaratietoon pääsee käsiksi. Tulevaisuudessa tarjolla on myös tarkempaa tietoa hiilivarannoista. LIINA KJELLBERG 1. Metsälehti Makasiini 37 10511_.indd 37 10511_.indd 37 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt keräävät metsävaratietoa, kun ne tekevät metsänomistajille metsäsuunnitelmia. 2. Osa maastokoealoista on perinteisiä ympyräkoealoja, mutta nykyisin käytössä ovat METSÄVARATIEDOSTA Metsävaratieto tarjoaa metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tietoa niin metsäsuunnittelun, luonnonhoidon kuin puukaupankin tueksi. Ilmakuvien avulla taas voidaan tunnistaa esimerkiksi puulajeja. 5. 15 kysymystä Mitä metsävaratieto on. Ketä varten metsävaratietoa kerätään. Miten metsävaratietoa kerätään. Metsäkeskus hyödyntää metsävaratiedon keruussa laserkeilausaineistoa, ilmakuvia ja maastossa tehtäviä koealamittauksia. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt voivat hyödyntää tätä tietoa, kun ne tekevät metsänomistajille metsäsuunnitelmia. Laserkeilaus on lentokoneesta tehtävä mittaustapa, joka tuottaa kolmiulotteista tietoa puuston ja maaston rakenteesta. Metsäkeskus kerää tietoa kaikista metsistä, mutta pääkohteena ovat yksityismetsät. Metsävaratiedon on tarkoitus palvella metsänomistajia ja metsäalan toimijoita käytännön metsätaloudessa eli esimerkiksi metsäsuunnittelussa, luonnonhoidossa, puunhankinnassa ja puukaupassa. Maastokoealoilta mitataan muun muassa puiden läpimittoja ja pituuksia, joiden avulla voidaan laskea esimerkiksi puuston pohjapinta-ala, runkoluku ja tilavuus. Maastokoealojen perusteella voidaan siis selvittää, miltä esimerkiksi pohjapinta-alaltaan tietyn kokoinen puusto näyttää laserkeilausaineistossa ja ilmakuvissa. Metsänomistaja pääsee katsomaan oman metsänsä tietoja ilmaiseksi kirjautumalla palveluun. Usein puhutaankin laajemmin metsävaraja luontotiedosta. Metsävaratieto on Suomen metsistä kerättyä tietoa. Myös Luonnonvarakeskus (Luke) kerää metsävaratietoa, esimerkiksi valtakunnan metsien inventointien yhteydessä. Metsistä kerätään myös tietoa metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja muista arvokkaista luontokohteista. Metsävaratieto kertoo muun muassa, millaista puustoa eri puolilla maata kasvaa ja millaisia hakkuumahdollisuuksia tai hoitotarpeita metsissä on. Sama tieto, joka viedään Metsään.fi-palveluun, julkaistaan myös avoimena metsävaratietona
Hakkuuaukoilla jätetyt säästöpuut saadaan sen sijaan kartoitettua jo nyt. Metsävaratieto vanhenee vuodessa parissa, joten tietojen päivitys on melkein yhtä tärkeää kuin tiedon keruu. Isommissakin taimikoissa kaukokartoitustieto on epävarmempaa. Miten hyvin eri puulajit saadaan tunnistettua. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsistä on vaikea saada tietoa pelkän laserkeilausaineiston avulla. Ensimmäinen laserkeilaukseen ja ilmakuviin perustuva inventointikierros valmistui vuonna 2019. Nykyisillä menetelmillä kerättävä metsävaratieto on vähintään yhtä luotettavaa kuin maastomittauksin kerätty. Metsävaratietoa päivitetään esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten, hakkuukoneiden tuottaman tiedon ja tukihakemusten perusteella. Laserkeilaus tehdään nykyisin kuuden, ilmakuvaus kolmen vuoden välein. Laserkeilausaineiston tarkinta tietoa on puuston pituus, jonka keskivirhe on vain noin viisi prosenttia. 6. 8. Näin saadaan selville, miltä yksittäiset puut näyttävät laserkeilausaineistossa ja ilmakuvilla. Miten metsävaratiedon keruu on kehittynyt. Tämän jälkeen Metsäkeskus muuttaa puustotiedot metsikkökuviokohtaisiksi ja tekee jokaiselle kuviolle tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Laserkeilausaineiston, ilmakuvien ja maastomittausten avulla luodaan tilastolliset laskentamallit, joiden avulla puustotiedot arvioidaan sivuiltaan 16 metrin mittaisen neliön kokoisille alueille. 38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 10511_.indd 38 10511_.indd 38 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32. 10. Eri lehtipuulajeja ei vielä pystytä erottamaan toisistaan. Puuston ikä korreloi usein puuston koon kanssa, mutta pienikin puu voi olla vanha. Onko jotain, mikä vaatii maastossa tehtäviä mittauksia. 7. Vaikeinta metsävaratiedon keruussa on puuston iän arviointi, sillä ikä ei näy puusta päällepäin. Laserkeilaus on ensimmäinen kaukokartoitusmenetelmä, jolla päästiin samaan tarkkuuteen kuin perinteisissä maastossa tehtävissä mittauksissa. Tavoitteena on, että seuraavalla inventointikierroksella pystyttäisiin tunnistamaan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puita, kuten kuolleita puita ja isoja haapoja. Pienistä taimikoista ei saada tietoa laserkeilauksella. Metsävaratiedon mukaan Suomessa on kolme puulajia: mänty, kuusi ja lehtipuu. 9. Nyt on menossa toinen inventointikierros, joka alkoi vuonMetsäkeskuksen keräämä metsävaratieto on saatavissa Metsään.fi-palvelussa. Miten luotettavaa metsävaratieto on. Lisäksi metsävaratiedolle lasketaan vuosittainen kasvu Luken kasvumallien avulla. Laserkeilausaineiston tulkinta on sitä vaikeampaa, mitä moninaisempi metsä on ja mitä enemmän siellä on erikokoista puustoa ja eri puulajeja. Miten metsävaratietoa ylläpidetään. Varttuneissa metsiköissä kokonaispuuston tilavuuden, läpimitan ja pohjapinta-alan keskivirhe on kymmenen prosentin luokkaa, kun se perinteisessä maastoarvioinnissa on yleensä 15–20 prosenttia. Puukarttakoealoilta paikannetaan mittausten yhteydessä jokaisen puun sijainti. myös niin sanotut puukarttakoealat. Myös kasvupaikkatyyppien tiedot perustuvat aiempaan maastotyöhön. Tasaikäisrakenteisissa metsissä pääpuulaji on oikein 95 prosentilla kuvioista, mutta puulajisuhteissa voi olla epätarkkuutta. Ympyräkoealoja tehdään varsinkin taimikoihin ja tiheisiin nuoriin metsiin, puukarttakoealoja varttuneempiin metsiin. Merkittävin uudistus on ollut päätös ryhtyä hyödyntämään metsävaratiedon keruussa laserkeilausaineistoa
Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan se on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Ruotsissa käytetään kyllä laserkeilausta, mutta esimerkiksi kattavaa puulajikohtaista tietoa siellä ei tuoteta. 12. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen metsätiedon johtavaa asiantuntijaa Juho Heikkilää.. Miten metsävaratiedon keruuta kehitetään jatkossa. Monimuotoisuus ja luonnonhoito nousevat tulevaisuudessa entistä enemmän esille. Tällä hetkellä sitä saadaan kolmen suuren metsäyhtiön eli Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n hakkuualoilta. Miten kallista metsävaratiedon keruu on. Millainen Suomen metsien arvo on metsävaratiedon perusteella. Niiden lisäksi myös puutuotteilla, luontomatkailulla, virkistysmahdollisuuksilla sekä marjoilla, sienillä, riistalla ja muilla luonnontuotteilla on suuri arvo. Kyse ei ole pelkästään hakkuumahdollisuuksista. Käytännössä tieto koostuu hakkuukoneiden sijaintipisteistä. Näin voidaan seurata hiilen määrissä tapahtuvia muutoksia. Nyt käynnissä olevalla inventointikierroksella tavoitteena on myös ottaa hiililaskenta osaksi metsävaratiedon keruuta. Se mahdollistaa yhä tarkemmat puulajija puutavaralajitiedot, mikä helpottaa tiedon saamista myös jatkuvan kasvatuksen metsistä. 14. na 2020 ja jonka on tarkoitus olla valmis vuonna 2025. Tiedot lähetetään metsänomistajan luvalla. Monimuotoisuudesta pitäisi saada pienipiirteisempää tietoa, mutta se on vaikeaa, sillä monimuotoisuuteen liittyvät piirteet ovat harvoin yhtä selkeästi mitattavissa kuin puustoon liittyvät tiedot. Metsäteollisuuden omistama puunhuollon kehittämisyhtiö Metsäteho on tarkastellut metsävaratiedon arvoa metsäyhtiöiden puunhankinnan näkökulmasta ja päätynyt siihen, että se on vähintään sata miljoonaa euroa vuodessa. Metsävaratiedon keruu maksaa tällä hetkellä noin 3 euroa hehtaarilta. Metsälehti Makasiini 39 10511_.indd 39 10511_.indd 39 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32. Maaperän sitoman hiilen laskemiseen ei ole vielä olemassa hyviä malleja, mutta puustoon sitoutunut hiili on melko helppo arvioida. Tavoitteena on, että hakkuukoneiden tuottama tieto olisi metsävaratiedon päivityksen päämenetelmä tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Suomen metsien arvoa ei ole mahdollista arvioida metsävaratiedon perusteella. 13. Tarkkaan mitattuja puita käytetään puustotulkinnan mallinnusja opetusaineistona. Kolmas inventointikierros toteutetaan vuosina 2026–2031. JO H A N N A KL EE M O LA kattavaa metsävaratietoa kuin Suomessa. l 11. Tavoitteena on, että metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäyhtiöiltä saataisiin jatkossa tietoa myös tehdyistä taimikonhoitotöistä. Miten arvokasta metsävaratieto on. Onko muualla saatavilla yhtä Metsävaratiedon keruussa mitataan koealoja kaikentyyppisistä metsistä. Varttuneiden metsien laserkeilausinventoinnissa siirrytään jatkossa yhä enemmän yksittäisten puiden tulkintaan. Uusin tietolähde on hakkuukoneiden tuottama tieto. Metsävaratiedon arvoa on vaikea arvioida. Niin laadukasta metsävaratietoa kuin meillä on Suomessa ei ole missään Euroopassa – ei edes Ruotsissa. Näin saadaan tietää, missä ja milloin hakkuukone on tehnyt hakkuita ja onko kyseessä ollut päätevai harvennushakkuu. 15. Perinteinen maastossa tehtäviin mittauksiin perustuva tieto maksaa 15–20 euroa hehtaarilta
Toisaalta kestävien hakkuumahdollisuuksien ylittäminen alentaa tulevia hakkuumahdollisuuksia. Valtakunnallisesti vastaava luku on 163 euroa ja Pohjois-Suomessa vajaat 70 euroa. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Näin eteläsuomalainen metsähehtaari vastaa noin neljää ja puolta hehtaaria pohjoisessa. Sitä varten se kerää vuosittain tiedot metsätalouden tuloista ja menoista sekä saaduista tuista. Tarkastelun opettavaisin tieto on kulujen suhteellinen vähäisyys metsätaloudessa. Eli puhutaan metsänomistajan tilille karttuvista ja sieltä lähtevistä euroista. Suomen parhaiten tuottavien metsien Päijät-Hämeessä sijaitseva 13 hehtaarin metsätila tuottaa keskivertoa kuukausipalkkaa vastaavan tuloksen vuodessa. Hehtaarin liiketulos on bruttotulojen ja menojen erotus jaettuna yksityismetsien pinta-alalla. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Kaikista tuloista tukien osuus on puolitoista prosenttia. kuukausipalkka OSA 8 PALJONKO METSÄSTÄ VOI SAADA RAHAA. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Kulut alle kymmenen prosenttia Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsätalouden tulosta valtakunnallisesti ja maakunnittain. MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10517_.indd 40 10517_.indd 40 14.12.2023 12.33 14.12.2023 12.33. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Se voi kuitenkin tuottaa monille mukavan lisätilin. 163 euroa hehtaarilla Eteläisessä Suomessa metsän liiketulos kohosi Luken mukaan viime vuonna 300 euroon hehtaarilla. Ne ovat alle kymmenen prosenttia bruttotuloista. Ainoa keino parantaa liiketulosta on lisätä hakkuita, jolloin myös tulot lisääntyvät. Toisaalta myöskään valtion tuilla ei juuri ole merkitystä metsätalouden tulokseen. OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT METSÄTALOUDEN taloudellinen tarkastelu käy mutkikkaaksi, jos kunnianhimoiset tutkijat pannaan optimoimaan puuntuottamisen kannattavuutta. Valtakunnan keskimääräisellä metKOLMANNENTOISTA KUUKAUDEN PALKKA Omasta metsästä on pääelinkeinoksi harvalle. Se on eri asia kuin laskennallinen kannattavuus. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Puuntuottamisen kuluista niillä katetaan viidennes. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Tästä seuraa, ettei liiketulosta sanottavasti pysty parantamaan kuluista tinkien. NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanipalkka oli viime kesäkuussa noin 3 800 euroa. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Netto ei juuri lisäänny, mutta nuukailu – esimerkiksi uudistusalojen muokkaamisesta tinkiminen – voi alentaa puuston tulevaa kasvua ja hakkuumahdollisuuksia. Tilanteen hahmottaminen helpottuu, jos lähdetään siitä, että tuloksen on kelvattava maksuksi Prisman kassalla
Hallintokuluksi oletetaan 5 euroa hehtaarilla. Tällöin ostopanoksiin kuluu 775 euroa. Pohjoisessa siihen tarvitaan liki 57 hehtaaria. Tämänkokoisella tilalla hakkuut kannattaa keskittää suunnilleen viiden vuoden välein toteutettaviksi. Samalla tilan vuotuinen liiketulos kohoaa 9 415 euroon eli 314 euroon hehtaarilla. l Yksityisetsien liiketulos vuonna 2022 Tulot ja menot €/ha Metsätalouden tulot 178,7 Valtion tuki puuntuotantoon 2,7 Uudistaminen –6,9 Nuoren metsän hoito –5,5 Lannoitus, ojitus, tiet –1,1 Hallintoym kulut –5 Liiketulos 163,1 Lähde: Luke 30 hehtaarin esimerkkitilan vuositulos Toimenpide €/vuosi Päätehakkuu, 0,5 ha 7 750 Harvennushakkuu 1 ha 2 200 Metka-tuki 240 Taimikonhoito 1 ha -600 Ennakkoraivaus 0,5 ha -200 Metsänviljely 0,5 ha -750 Hallinto -150 Liiketulos (€) 8 490 Liiketulos (€/ha) 283 SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 41 10517_.indd 41 10517_.indd 41 14.12.2023 12.33 14.12.2023 12.33. Esimerkkitila tuottaa reilun kahden kuukauden palkkaa vastaavan tuloksen omistajalleen joka vuosi, kun metsää hakataan puuston kasvua vastaavasti ja hoitotoimet tehdään säännöllisesti. Metsänhoitotöihin harjaantuneelta metsänomistajalta kuluu hoitotöiden tekemiseen arviolta neljä viisi päivää vuodessa. Puunmyyntitulot on laskettu tämänhetkisten puunhintojen perusteella. Tällöin puuta kertyy kerralla myytäväksi tuhat kuutiota ja kerralla hakattava päätehakkuualakin kohoaa kahteen ja puoleen hehtaariin. Kasvatusmetsiköt harvennetaan kahdesti. Metsänhoidosta ja hallinnosta koituu kuluja yhteensä 1 700 euroa. Omatoiminen säästää yli tonnin Omatoiminen metsänomistaja säästää valtaosan taimikonhoidon, ennakkoraivausten ja istutustyön kustannuksista. Metsiköiden kiertoajaksi oletetaan 60 vuotta. sän tuotolla ylimääräisen kuukausipalkan saa 23 metsähehtaarilla. Hakkuutuloja kertyy 9 950 euroa ja metka-tukea 240 euroa, yhteensä 10 190 euroa. Puolet harvennusmetsistä ennakkoraivataan, työ tehdään metsänomistajan omalla kustannuksella. Hoitotöihin haetaan metka-tukea, joka on 240 euroa hehtaarille. Puusto kasvaa vuosittain kuusi ja puoli kuutiometriä hehtaarilla, yhteensä 195 kuutiota. Kaikki taimikot hoidetaan kahteen kertaan. 30 hehtaarin tilalta kymppitonnin tulot Kuvitteellisella 30 hehtaarin eteläsuomalaisella metsätilalla metsätalouden liiketulos muodostuu suunnilleen seuraavasti. Näin metsätilan liiketulos on 8 490 euroa, siis 283 euroa hehtaarilla. Päätehakkuukertymäksi oletettiin 250 kuutiota hehtaarilla ja harvennuskertymäksi 60 kuutiota.. Päätehakkuutta tehdään puoli hehtaaria ja harvennuksia hehtaari vuodessa
Eri-ikäinen lahopuusto on yksi merkki vanhasta metsästä. Kuolleen puun määrä olisi luokkaa 50 kuutiota hehtaarilla kuusivaltaisissa metsissä ja mäntyvaltaisissa metsissä 30–40 kuutiota”, tutkimuspäällikkö ja johtava tutkija Kari T. EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää, että jäsenmaiden luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät tulee suojella tiukasti vuoteen 2029 mennessä. Jos ikärajaa laskettaisiin ja lahopuuvaatimusta höllättäisiin, suojelualat kasvaisivat Etelä-Suomessakin. Suurin osa alasta sijoittuisi valtionmaille ja kohdistuisi Pohjois-Suomeen. ”Tutkimusaineistojen perusteella perusteltu ikäraja Etelä-Suomessa voisi olla havupuustoissa 140 vuotta. l TIIA PUUKILA 140-VUOTIAS ON VANHA Vanhojen metsien määrityksessä keskiössä ovat ikärajat ja kuollut puusto. Ohjelma hyödyntää uusia teknologioita metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnallisuuden määrittämiseen sekä tuottaa ketteriä menetelmiä tiedon jalostamiseen metsistä kerätyn datan pohjalta. UNITEOHJELMALLE JATKORAHOITUS OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10551_.indd 42 10551_.indd 42 14.12.2023 12.39 14.12.2023 12.39. Puunpoltosta syntyy pienhiukkasia ja yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveydelle. Silloin savupiipusta tupruavat päästöt eivät pääse laimenemaan, vaan ne jäävät leijumaan matalalle pihapiipiireihin. Vastaavasti pohjoisessa ikäraja olisi sijainnista riippuen 160 –200 vuotta ja lahopuun määrä noin 20 –30 kuutiota hehtaarilla. Vanhojen metsien tutkimusaineistoihin pohjautuvaa raporttia käytetään apuna kansallisten kriteerien valmistelussa. HELSINGIN seudun ympäristöpalvelujen mittausten mukaan puunpoltto heikentää pääkaupunkiseudun pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin kylminä talvi-iltoina. ”Ensi keväänä olisi tarkoitus saada kansalliset kriteerit valmiiksi”, kertoo ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.. JY RK I LU U KK O N EN SUOMEN Akatemia on myöntänyt jatkorahoituksen Itä-Suomen yliopiston johtamalle Unite-ohjelmalle. Se, mihin rajat lopulta vedetään, on poliittinen päätös. Korhonen Lukesta arvioi. TAKKASAVUT ONGELMA PAKKASELLA TA PI O RA N TA JOULUKUUN alussa valmistunut Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti määrittää suuntaviivat sille, minkälaisia suomalaiset vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät ovat. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö valmistelevat parhaillaan esitystä valtioneuvostolle. Tällä esimerkkimääritelmällä puutuotannon metsämaasta suojeltaisiin tiukasti 30 000 hehtaaria. Kuvassa Metso-ohjelman kohde Kuhmoisista
Taimikot olen kohtalaisesti saanut hoidettua ajallaan, ja hakkuiden ennakkoraivauksia joskus jopa etukäteen. Olen mielestäni tehnyt oikein. Hikeä olisi monta tynnyrillistä, jos sen olisi kerännyt. Ulkotyöstä on tullut terveyttäkin. KUN OLEN LAHJATON LAULAJA ja kömpelö urheilija, en ole koskaan viihtynyt konserteissa enkä pelejä seuraamassa. Nyt joka tilalle menee rekkakelpoinen päätie, kilometrikaupalla eriasteisia tilusteitä sekä tasoitettuja traktoriuria. Omasta mielestäni metsämme ovat kauniita noiden lammikoidenkin ansiosta. Voi olla, että joku metsänkohta on liian puistomainen, mutta kylläpä on niillä paikoilla riittänyt puolukoita, mustikoita ja sieniä. Metsään vain on mieli palanut, niin töihin kuin harrastuksiin. Joskus oli tutkimus, jonka perusteella katsottiin, että keskimääräinen metsänomistusaika olisi alle 20 vuotta, joten suorastaan ikivanhaa asiaa pukkaa. Aukolla tai siemenpuuasennolla mahtuu kaivuri häärimään missä vaan, ja ojamaista saa oivallisia istutuspaikkoja. Metsien hiilensidonta on kuulemma olematonta, suorastaan negatiivista. Mikäli kaupunkilehdistöön on uskomista, heikosti menee. Ostometsien kunto on ollut vaihteleva, mutta enintään keskinkertainen. Päinvastoin, teitä olisi voinut tehdä aikaisemmin ja enemmän. Jo tuolloin 1980-luvun alussa muuan geologi havaitsi ilmakuvistaan, että Suomessa ei ole kunnon metsiä lainkaan. Paljon ovat muuttuneet. Vielä kun muistissani näen metsäni ikään kuin lentokoneesta, on mahdollista muistella metsien kehityskulkua nämä vuosikymmenet. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10519_.indd 43 10519_.indd 43 14.12.2023 12.40 14.12.2023 12.40. Vaikka omistus tulee vielä jatkumaan, aloin muistella menneitä. Ja mitä tästä on seurannut. Lahopuu eri lahoamisasteineen on ollut otsikoissa yhtenään, nekin ovat loppumaisillaan. Painava velkataakka on selätetty, metsät ovat omia. Aloin joskus alkuaikojen jälkeen kerätä loppuun käyttämiäni moottorisahan ketjuja, nyt niitä on seinällä lähes 150 kappaletta. Rahaa on palanut kaivuritöihin paljon, mutta metrinkään tienpätkää en ole katunut. Myös silmäni lepää valoisissa metsissä. Moottorisahoja on uuvutettu vielä useampia. Ilmastonmuutos on vääjäämätöntä siksi, että metsiä hakataan. Rajat ovat olleet osittain ummessa ja epäselvät: satoja tunteja olen niitä selvitellyt, availlut ja merkinnyt kepeillä, vieläpä tehnyt pieniä kivikasoja keppien juurille pysyvämmäksi merkiksi. Kun kuljen metsissämme, minulle tulee hyvä mieli ja ylpeä olo. Isojen puiden puute on ollut huutava koko ajan, joskaan ison puun määritelmää en ole sisäistänyt. Prunnihullu kun olen, kaikkia kuivatusvesiä ei johdeta pois, vaan niille tehdään luontaisiin painanteisiin erikokoisia lammikoita. Palstat ovat enemmälti hyvässä kasvussa, tuottavia, kauniita ja monimuotoisia. Joka uudistusalalla tarkistetaan tietysti tiestön tarve, samoin vesitalous. Onneksi kaikkiin maallisiin ja taivaallisiin murheisiin on löydetty syyllinen – avohakkuu. Sekä soiden että kangasmaiden ojitukset on laitettu kuntoon. RAIVAUSSAHA ON LAULANUT paljon, olen käyttänyt loppuun useita Huskuja. l Välitilinpäätös METSÄ ELÄMÄNTAPANA » mielekästä työtä » sillä jopa elää JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Paljon on palstoillamme jalanjälkiä. AIVAN JUURI TULI täyteen neljä vuosikymmentä siitä, kun ostin ensimmäisen metsäpalstani. Sitten saapuivat happosateet ja metsät olivat oleva tuhon omia. Palstojen tiestö on ollut vaatimaton. Laskut on saatu maksettua, kaupasta leipää ja leivän päälle voita. Olen elänyt hyvää elämää.
Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Ensi kevääksi jo tilatut kolmesataa tainta kannattaa istuttaa taimikon aukkopaikkoihin ja käyttää hyväksi myös luontaisesti syntyviä kuusen ja koivun taimia, jos kasvupaikka antaa siihen mahdollisuuden. Mitä teen. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Puun kasvuhormonin tuotannolle elintärkeän kärkikasvusolukon tuhoutuminen johtaa taimien pensastumiseen. MITÄ TEEN PENSASTUNEILLE TAIMILLE. Mikään ei myöskään kiellä niiden leikkaamista. Alueelle on tähän mennessä istutettu 2 400 tainta, joista puolitoista tuhatta kasvaa edelleen terveinä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Noin 300 männyntainta on pensastunut. Kesä 2021 oli erittäin kuiva, minkä takia istutin keväällä 2022 uusia taimia noin 700 kuolleiden tilalle. Peltolude voi olla peräisin taimitarhalta tai se on voinut iskeytyä taimiin suoraan metsässä. » BOORIN puutos on yleisin taimien kasvuhäiriöitä aiheuttava tekijä erityisesti Itä-Suomen rehevillä kuusimailla. Raivaussahan terää vaihdettaessa on syytä varmistaa, että terä on mitoitukseltaan sopiva. Pensastuneiden taimien jatkokehitystä kannattaa seurata ainakin varsinaiseen taimikonhoitoon saakka. Mikäli monilatvaiset männyt ovat tasaisesti ympäri taimikkoa, uuden täydennyksen tarpeellisuutta olisi ollut syytä harkita. Täydennystaimien pensastumisen takana on eläintuho. Minulla on keväällä 2021 istutettu männyntaimikko, johon istutettiin 1 700 tainta. Nyt männikkö on kasvanut ja osa tuloksesta näkyy kuvassa. Ne taimet, jotka ovat ensi-istutuksessa lähteneet kasvamaan, ovat 70–100 senttiä pitkiä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10520_.indd 44 10520_.indd 44 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43. Todennäköisin tuhon aiheuttaja on peltolude, jonka toukat ja myöhemmin kesällä myös aikuiset luteet iskevät imukärsänsä taimien mehukkaimpiin osiin. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kaadanko vanhat pensastuneet vai istutanko uudet viereen. KARI MIELIKÄINEN SAMI KARPP INEN Pensastuneita taimia ei ole tarpeen hävittää eikä välttämättä leikatakaan, jos ne ovat kuvassa esiintyvän taimen näköisiä. Niiden korkeus on noin 30 senttiä. Metsot syövät kesäisin mäntyjen tuoreita silmuja – kauriit mieluiten kuusten meheviä kasvaimia. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Pensastuneita taimia ei ole tarpeen hävittää eikä ehkä leikatakaan, jos ne kaikki ovat valokuvassa esiintyvän taimen näköisiä. Boorivajaus ei kuitenkaan saa aikaan kuvan mukaista häiriötä kahdessa kesässä, joten sen ”syyllisyys” voidaan unohtaa. Tilasin ensi kevääksi 300 uutta männyntainta
U Taimikoiden hoitotöiden oikea ajankohta ja turhien toimenpiteiden välttäminen säästävät kuluja. U Ilman maastossa arvioitua puuston elinvoimaisuutta voidaan huonosti valitulla hakkuutavalla menettää tuloja heti ja varsinkin tulevaisuudessa. Aika yleisesti teräakselin lukitus tehdään laittamalla viila lukitustapiksi. U Maastossa selvitetään kaikki hakkuumahdollisuudet, isommalla puukaupalla saa paremman yksikköhinnan U Kun pääoman tuotto on tärkeä, asiantuntijamme osaavat arvioida maastossa oikean hakkuajankohdan ja -tavan sekä taloudellisen uudistamistavan Hyvin tehty metsäsuunnitelma on tärkeä sijoitus omaan metsään ja maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa. Kun terämutteria avataan tai kiristetään, viila napsahtaa helposti poikki. Kulmavaihteen ruuvien tiukkuus on tarkistettava, jos alakansi on ruuvikiinnityksellä. Sillä ei ole merkitystä kenen toimesta peltoja viljellään. Esimerkiksi pellon pinta-alalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan sillä, voidaanko jatkajien harjoittama viljely katsoa maatalouden harjoittamiseksi. Voit hyötyä paremmin metsästäsi rohkeasti puuta myymällä. Lukitustappi tulee yleensä sahan mukana, mutta jos se on hävinnyt, sopivankokoinen terästappi käy. Pienin peltopinta-ala, jolle olen hakenut huojennusta ja johon myös saatiin myönteinen päätös, on ollut 1,1 hehtaaria. » PERINTÖja lahjaverolain pykälän 55 huojennuksen saamisen ehdoista on ollut liikkeellä väärää tietoa. MIKSI TERÄ EI PYÖRI. Omistan noin 200 hehtaarin tilan, josta peltoa on 2,4 hehtaaria. Tällöin viilan pätkä voi jäädä huomaamatta terän kiristyslaipan alle. Luottaminen pelkästään saatavilla olevaan ilmaiseen tietoon voi tulla kalliiksi. Metsäsuunnitelma tehdään aina maastotyönä. VÄINÖ SIKANEN Paras aika metsätilan myyntiin ei ole nyt. LEO SAASTAMOINEN SAANKO SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN VEROHUOJENNUKSEN. Laipan alle kertyy muun muassa heinää. Kysy tarjous ja toimitusaikataulu! Teemme arviota ja suunnitelmia myös talvella. Teidän kohdalla täyttyy vaatimus, että pellot ovat luovutusvuonna viljelyksessä. Metsäsuunnitelman avulla saat selville taloustilanteeseesi sopivimmat hakkuumahdollisuudet ja varmistut, että puusta saa parhaan hinnan. 0440 664000, silvat.fi Talousasiantuntijasi metsässä Metsälehti Makasiini 45 10520_.indd 45 10520_.indd 45 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43. Terän kiristyslaippa on syytä ottaa huollon kannaltakin pois paikoiltaan. Onko mitään mahdollisuutta saada lahjaverotukseen perintöja lahjaverolain pykälän 55 huojennus, vaikka peltoa on alle kolme hehtaaria. Pelto on vuokrattu naapurille. Vika korjaantuu poistamalla viilan pätkät kiristyslaipan alta. Ratkaisevaa on myös se, että oletteko itse viljellyt peltoa omistusaikananne, jotta pojallenne myönnetään pykälän 55 huojennus ja pykälän 56 jaksotus lahjaveroon. » RAIVAUSSAHAN terää vaihdettaessa on ensin varmistettava, että terä on mitoitukseltaan sopiva terän halkaisijan ja keskireiän halkaisijan osalta. Pelkkä tukien nostaminen ei ole maatalouden harjoittamista, vaan maataloudesta pitää olla myös myyntituloa. Näitä pätkiä saattaa olla useitakin, ja niiden takia terä ei pääse pyörimään. Terissä olevat vahvuuserot eivät ole merkittäviä. Missä vika. Vaihdoin raivaussahaan kolmioterän tilalle kovapalaterän ja terä herkesi pyörimästä. Yhteystiedot P. Olen suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta pojalleni lahjoittamalla. Viljelykasvina oli tässä tapauksessa mansikka
Viljelyä luopujan nimissä voi olla lyhyen aikaa. En kyennyt viljelyä jatkamaan, vaan laitoin pellot vuokralle ja keskityin työhöni ja metsänhoitoon. HANNU JAUHIAINEN MIKÄ ON MATKAKULUVÄHENNYS. Nyt myin koko tilan lapseni perheelle. Voinko välttää luovutusvoittoveron. VÄINÖ SIKANEN MUUTOKSIA VARAINSIIRTOVEROON. Se voi tapahtua kuolinpesän tai yhtymän osakkaana. Onko varainsiirtoveroon tulossa muutos. Yllätyksekseni verottaja on määräämässä minulle luovutusvoitosta huomattavan veron peltomaan osuudesta. Jos olisitte kysynyt asiasta ennen tilan luovutusta, niin vero olisi voitu välttää. Kustansin muun muassa peltojen ojituksia, piennarten hoitoa ja teiden kunnossapitoa. » ETTE voi enää tässä vaiheessa välttää luovutusvoittoveroa. HANNU JAUHIAINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kun ositus ja perinnönjako suoritettiin, lunastin tilan itselleni. Pellon osalta verovapaus edellyttää, että luopuja on omistusaikanaan harjoittanut maataloutta. Pellon kauppahinnasta saatte 10 prosenttia verovapaasti ja loppuosaan voitte tehdä 40 prosentin vähennyksen hankintahintaolettamana. » TÄMÄN vuoden korvaus on sama kuin viime vuonnakin, eli 0,30 euroa kilometriltä. Perhe jatkaa pellon vuokrausta. Loppuosasta joudutte maksamaan luovutusvoittoveron. Meillä metsätilakauppa käy! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10520_.indd 46 10520_.indd 46 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43. Tämä on helpoin tapa harjoittaa maataloutta. Jos vuokramies olisi laskuttanut teitä jonain vuonna tehdyistä töistä ja te olisitte myynyt sadon hänelle, olisi se riittänyt maatalouden harjoittamiseksi. Alennus koskee kaikkia 12.10.2023 ja sen jälkeen tehtyjä tai tehtäviä kauppoja. Paljonko on tämän vuoden laskennallinen matkakuluvähennys, kun käytössä on oma auto. Se ei vaadi paljon työtä – vain kaksi kuittia ja veroilmoituksen maataloudesta. Pellot ehtivät olla vuokralla omistusaikani yli 30 vuotta. Teidän osuutenne kuolinpesästä oli 10 prosenttia, jolloin harjoititte peltojen viljelyä kuolinpesän osakkaana. » KIINTEISTÖKAUPOISTA, esimerkiksi metsätilojen kaupoista, maksettava varainsiirtovero kevenee neljästä prosentista kolmeen prosenttiin. LUOVUTUSVOITTOVERO YLLÄTTI Viljelin oman työni ohessa veljeni kanssa isäni perikunnan osakkaana ja sen lukuun kotitilaamme noin 15 vuoden ajan. Osuuteni perikunnassa oli 10/100
Husqvarna 540 XP mk3 oli vuoden odotetuimpia uutuuksia. Paljon lupauksia tarjosi uusi ”öljytön teräketjuöljy”, Lube-En. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10521_.indd 47 10521_.indd 47 14.12.2023 12.46 14.12.2023 12.46. Kollegamme Tiia Puukila kokeili akkuraivaussahoja ja muita raivausvarusteita myös siromman käyttäjän kannalta. Husqvarna 540 XP Mark III ilmaantui kauppoihin syksyllä ja samoin töin Metsälehden koesavottaan. Ohessa napakka kertaus, verkosta löytyy myös kokeilujutuista koostettu digilehti. Saha osoittautui tasaveroiseksi haastajaksi kevytsahojen ylimuistoiselle ykköselle Stihl 201:lle. Myös Echon vuosia viipynyt uuden metsäraivaussahan kehitysprojekti saatiin maaliin. Totesimme öljyn toimivan mainiosti myös moottorisahojen teräketjun voitelussa. CLS-520E ilmaantui pienkonekauppoihin ja koetyömaallemme: ihan hyvä, mutta voisi olla vielä parempi, totesimme. KULUNEEN vuoden aikana saimme kokeilla kahta odotettua sahamallia. MIKKO RIIKILÄ MOOTTORIJA RAIVAUSSAHAT Stihl MSA 300 ”Akkua vaille valmis” (Metsälehti 1/2023) Husqvarna 562 XP ”Kaatosaha Ameriikan malliin” (Metsälehti 3/2023) Stihl MSA 160, MSA 200 ja MSA 220 ”Stihliltä tarjolle sähäkkä sahasarja” (Metsälehti 7/2023) Echo CLS-520E ”Uutuusraivuri jäi vähän piippuun” (Metsälehti 9/2023) Echo CS-4920 ”Perusjapanilainen uutuussaha Echolta” (Metsälehti 10/2023) Husqvarna 540 XP Mark III ”Ensiharventajan täsmäase” (Metsälehti 18/2023) Echo CS-4010 ”Köyhän miehen kevytsaha” (Metsälehti 19/2023) KLAPIKONEET Finnman 610 -halkomakone ”Voimaa riittää” (Metsälehti Makasiini 3/2023 ) Collino/Roiburs R13 -halkomakone ”Laadukas kone pystyhalkomiseen” (Metsälehti 12/2023) Kellfri KW 340 -klapikone ”Saako hyvää halvalla?” (Metsälehti Makasiini 8/2023) MOOTTORIJA RAIVAUSSAHOJEN VARUSTEET Trilink-teräketjut ”Budjettiketjulla pärjää pöllinteossa” (Metsälehti 4/2023) Kiinalainen teroituskone ”Kokeilu kapsahti kiinalaiseen kopioon” (Metsälehti 6/2023) Stihl X-Forest -kypärä ”Laatu maksaa” (Metsälehti Makasiini 4/2023) Husqvarna Balance XT2-, Makita Proja Stihl Advance X-treem -raivausvaljaat, “Säätövarat koetuksella” (Metsälehti 13/2023) Husqvarna Techical Lightja Stihl Dynamic GTX2 -turvakengät ”Pitoa ja tukea” (Metsälehti Makasiini 5/2023) Husqvarna Balance XT2 -valjaiden lisävarusteet ”Lisää sahausaikaa” (Metsälehti Makasiini 6/2023 ) Lube-En-voiteluaine ”Öljytön teräketjuöljy yllätti” (Metsälehti 21/2023) MUUT CRX333-invertteri ”Invertterillä akut täyteen” (Metsälehti Makasiini 1/2023) Burrel S12 HD SMS PRO 4G -riistakamera “Monen toimen riistakamera” (Metsälehti Makasiini 3/2023) Ryobi 18 V Oneplus -akkuruisku ”Hirvenkarkottajan äänetön apulainen” (Metsälehti 15/2023) Husqvarna WL81 -työvalo ”Kuutamourakan kirkastaja” (Metsälehti Makasiini 7/2023) Elisa Teltonika FMP100-paikannin ”Automaattinen ajopäiväkirja” (Metsälehti 22/2023). Alkuperäisistä testijutuista koostettu digilehti löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi > Lehti > Verkkolehden arkisto ODOTETTUJEN UUTUUKSIEN VUOSI 2023 Tänä vuonna testasimme yhdeksän sahaa, kolme klapikonetta ja useita erilaisia varusteita. Laitekokeiluihimme saatiin tänä vuonna uutta näkökulmaa
Metsätilaan saattaa kuulua useita palstoja, eli omilla rajoilla olevia alueita, joilla on kuitenkin sama kiinteistötunnus. Siinä tulee hiukan kiire, mutta joulun jälkeenkin ehtii hyvin. Määräalan erottamisesta, olipa se erillinen palsta tai muu sovittu alue, tulee lahjan saajalle Maanmittauslaitoksen hinnaston mukainen lohkomismaksu. Jos lahjoitat metsän monelle saajalle, esimerkiksi jokaiselle lapselle kolmasosan metsästä, muodostuu metsäkiinteistöstä yhteisomistus, jota käsitellään yhtymänä. Jos jätät itsellesi vielä osan omistusta, vaikka puolet tilasta, ja lahjoitat esimerkiksi kuudesosan kullekin kolmelle lapselle, olet itsekin lahjoituksessa muodostuneen yhtymän osakas, kuitenkin ilman enemmistöpäätösvaltaa. Nuorena pitää siis aloittaa, jos elinaikanaan aikoo metsän osissa ilman veroseuraamuksia lahjoitella. TOISINAAN minulta kysytään, kannattaako metsä luovuttaa kolmen vuoden välein pieninä osina, ettei menisi lahjaveroa. Yhtymässä kaikki päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Useimmiten tällaisen lahjan saajina ovat omat lapset, lapsenlapset tai sisarten lapset. Jokaisesta metsänosan lahjoittamisesta syntyy kustannuksia: asiakirja-, kaupanvahvistusja lainhuutomaksu tai kiinteistövaihdannan palvelun maksu sekä lohkomiskulu. Ajattelitko antaa joululahjaksi metsää. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10522_.indd 48 10522_.indd 48 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28. Muutoin hänen lahjaveronsa olisi noin kaksinkertainen verrattuna lapsen lahjaveroon. Jos et halua lahjoittaa koko metsätilaa, on aika näppärää lahjoittaa kokonaisia palstoja. Niinpä esimerkiksi 30 hehtaarin alueen siirtämisessä yhdelle jatkajalla menisi 45–90 vuotta. Omistusta he jatkaisivat tällaisessa metsälahjassa tasaosin (50 % ja 50 %). Murto-osin lähipiirille Jos varoituksistani huolimatta haluat perustaa yhteisomistuksen, on luovutukset tehtävä murto-osin. Riskittömintä on laittaa asia kerralla kuntoon. Lahjoittaja päättää, muodostuuko lahjoituksessa yksinomistus, puolisoiden yhteinen omistus vai metsäyhtymä. Saaja kärvistelisi pitkään pienellä pinta-alalla pystymättä hyödyntämään taloudessaan metsätuloa. Lahjakirjaan laitetaan silloin määräys ”yhteisesti” ilman murto-osamääräystä. Pienimmän verovapaan lahjan arvo on 4 999 euroa, mikä tarkoittaa 1–2 hehtaarin kokoista metsäaluetta. Korostan kuitenkin, että yksinomistus sujuu yleensä paremmin kuin yhteisomistus. Lahjana tila tai määräala Omistuksen sujuvuuden vuoksi suosittelen lahjoittamaan saajalle ihan oman metsän joko kokonaisena metsätilana tai määräalana. Metsälahjaa ei kannata pilata kiireellä. Vastaan yksiselitteisesti: ei kannata. KERRALLA VAI OSISSA. Yhdessä sopien voidaan antaa valtuuksia ja sopia yhteishallintoon liittyvistä käytännöistä. Yhteislahja puolisoille Metsän lahjoittajalla on iso valta lahjan saajaan nähden. Tällöin myös lapsen puoliso pääsee halvempaan, ensimmäiseen lahjaveroluokkaan. Jos haluat antaa metsää lahjaksi vaikka lapselle ja tämän puolisolle, voit antaa yhteislahjan määräämättä heidän keskinäisiä omistusosuuksiaan
Omista yhteismetsäosuuksista voit lahjoittaa kaikki tai osan, kunhan huolehdit, että lahjoitetSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10522_.indd 49 10522_.indd 49 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28. tava osuusluku on vähintään ohjesäännön mukaisen pienimmän luovutettavan osuuden suuruinen. Tällä rajoituksella ei ole merkitystä, jos lahjan saaja on jo ennestään yhteismetsän osakas tai lahjoitat kokonaan oman osakastilasi. Isohkoista lahjoista vähennys Lahjan saajalle voi muodostua oikeus metsäverotusta keventävään metsälahjavähennykseen, jos hän on itse maksanut saannostaan lahjaveroa ja jos lahjana saadun metsän metsämaan pinta-ala on niin suuri, että ns. Lahjaveroon tällä ei ole sinänsä merkitystä, koska lahjaveroseuraamus syntyy lahjan arvon mukaan. Jos suunnitelmissasi on oman yhteismetsän perustaminen, voit miettiä, lahjoittaako metsää ennen perustamista vai yhteismetsäosuuksia perustamisen jälkeen. Jos et halua lahjoittaa koko metsätilaa, on aika näppärää lahjoittaa kokonaisia palstoja. Metsälahjavähennystä tuova minimiLahjana yhteismetsäosuuksia Jos olet yhteismetsän osakas, voi lahjoittaminen olla helpompaa. arvostuslain mukaiseksi lahjan laskennalliseksi arvoksi tulee yli 30 000 euroa
Lahjakirjan tärkeät merkinnät Kun lahjoitetaan metsää, lahjakirja on tehtävä maakaaren määräämässä muodossa. Hallintaoikeuden eriyttäminen harkiten Lahjoittaja voi pidättää lahjoituksen yhteydessä itselleen metsän hallintaoikeuden eliniäksi tai määräajaksi. Laskuri laskee myös syntyvän metsävähennysoikeuden, jos saaja maksaa lahjoittajalle osan metsälahjan arvosta. Tämä voi olla suositeltavaa, jos lahjan saajat ovat ala-ikäisiä tai opiskelijoita. Toinen tärkeä asia on lahjoittajan tahto saajan puolison avio-oikeuden suhteen. Halutessaan hänellä on aina oikeus vaikkapa lahjoittaa edelleen tai testamentata osa metsästä tai koko metsä omalle puolisolleen. Lahjoittajan tahto tästä asiasta on syytä kirjata lahjakirjaan rintaperilliselle lahjoitettaessa. Lahjakirjassa voidaan määrätä, että lahjan saajan puolisolla ei ole lahjaan avio-oikeutta. Siitä voi myös periä maksun omistajilta, jolloin luopujalle tulee maksettavaksi luovutusvoitonveroa. luku Verohallinnon ohjeet lahjoituksesta: www.vero.fi > Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Lahjavero Verohallinnon syventävä ohje lahjan arvostamisesta: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Maatilan arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa Metsäkeskuksen opastava verkkopalvelu: www. Yhteismetsäosuuden lahjastakaan ei synny metsälahjavähennysoikeutta. Jos lahjametsä liitetään yhteismetsään, vähennysoikeus menetetään. Verohallinnon sivuilta löytyy lahjaverolaskuri, jolla voi ennakoida maksuun tulevaa lahjaveroa. Lahjoittajan on tärkeää päättää, katsotaanko lahja ennakkoperinnöksi vai ei. Tällöinkin on mielestäni järkevää eriyttää hallintaoikeus vain määräajaksi, ei eliniäksi. Lahjoituksen voi myös tehdä Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa, jolloin ei tarvita erillistä kaupanvahvistusta eikä lainhuutohakemusta. Ennakoi lahjavero laskurilla Samassa lahjakirjassa voidaan luovuttaa useita kiinteistöjä ja usealle saajalle. Metsälahjavähennyksestä säädetään tuloverolain pykälässä 55 a-c. Lahja muodostuu siis luovuttajaja saajakohtaisesti ja yhteen lahjaan voi sisältyä useita kiinteistöjä. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10522_.indd 50 10522_.indd 50 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28. Lahjakirjassa ei kuitenkaan voida rajoittaa lahjan saajan omaa määräämisoikeutta. Täysin poissulkeva määräys kirjataan usein näin: ”Lahjan saajan puolisolla ja tulevilla puolisoilla ei ole avio-oikeutta tähän lahjaan, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä niiden tuottoon”. Jos se tehdään paperilla, on kaupanvahvistajan vahvistettava se. Hallintaoikeuden haltija voi milloin tahansa luopua pidätetystä tai saadusta hallintaoikeudesta. Lisätietoa: Perintöja lahjaverolaki 3. Tämä tarkoittaa, että sallitaanko metsän mahdollisesti siirtyvän avio-oikeuden nojalla saajan puolison sukuun. Samassa yhteydessä voi tarkastella myös lahjaverotaulukon progressiivisuutta eri veroluokissa. metsakeskus.fi > Metsän käyttö ja omistus > Metsätilan omistajanvaihdos > Metsätilan omistajanvaihdos lahjana (Täältä löytyy myös linkki metsälahjavähennyslaskuriin). Vastikkeetta tapahtuva luopuminen katsotaan uudeksi lahjaksi. Omistajalla ei ole oikeutta myydä puuta eikä toimia metsätalouden harjoittajana lahjametsässä hallintaoikeuden voimassa ollessa. Hallintaoikeuden voi lahjoittaa eri saajalle kuin omistusoikeuden, esimerkiksi omistusoikeuden lapsenlapsille ja hallintaoikeuden heidän vanhemmalleen. En kuitenkaan suosittele hallintaoikeuden pidättämistä, ellei siihen ole painavia syitä. On myös hyvä tiedostaa, että kolme vuotta ennen kuolemaa rintaperillisille annetut lahjat katsotaan aina ennakkoperinnöksi ja otetaan siten huomioon sekä perintöverotuksessa että perinnönjaossa. Myös lahjoittajia voi olla samassa lahjakirjassa useampia, jos he omistavat kiinteistöt yhdessä. Hallintaoikeus antaa lahjoittajalle mahdollisuuden jatkaa tilalla metsätalouden harjoittamista ja myydä puuta lahjoituksen jälkeen kertyneen tuoton verran. Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa laskennallisesti lahjan arvoa ja siten pienentää lahjaveroa. Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyy metsälahjavähennyslaskuri, jolla voi laskea lahjasta syntyvän metsälahjavähennyksen ja sen todellisen hyödyn. Lahjavero määrätään jokaisen lahjoittajan ja lahjansaajan osalta erikseen kaikkien lahjoitettujen kiinteistöjen ja niiden osien yhteisestä arvosta. pinta-ala vaihtelee kunnittain Etelä-Suomen noin 20 metsämaahehtaarista Pohjois-Suomen 100 hehtaariin
Sille emme voi mitään. Sen takia meidän tilanteemme on hyvä moniin muihin aloihin verrattuna, joista monilta systemaattinen kehittäminen on jäänyt liian vähälle. Moni metsäkoneenkuljettaja jatkaa opintojaan metsätalousinsinööriksi. Laadukas koulutus on myös metsätalousyrittäjälle tärkeää – se nostaa työn tuottavuutta ja laatua. Perinteisesti mielletään, että koulutus tähtää puunkorjuuseen ja puuntuottamiseen. Metsäalan tarpeisiin nähden heitä valmistuu yli tarpeen. Hyvin koulutettuja alan ammattilaisia. Ymmärrettävästi siitä seuraa myös parhaat mahdollisuudet uralla etenemiseen ja metsäalaa lähellä oleviin tehtäviin. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Työllistyminen on nyt ja myös tulevaisuudessa hyvällä tasolla. . Aikuiskoulutusta on liian vähän. Toki meilläkin on ongelmia rahoituksen kanssa. Sitähän se toki on, mutta koulutus sisältää myös paljon elektroniikan, hydrauliikan, luonnonhoidon, asiakaspalvelun, yrittämisen ja monien muiden kokonaisuuksien hallintaa. Heitä valmistuu aivan liian vähän, mikä johtuu pienistä hakijamääristä. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 10556_.indd 51 10556_.indd 51 15.12.2023 13.06 15.12.2023 13.06. Poikkeuksellisen vahva työllistyminen metsäalalle tulee hieman heikkenemään tulevaisuudessa, koska koulutusmäärät ovat kasvaneet ja suurimmat ikäluokat ovat jo siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Kansainvälisesti olemme moniin merkittäviin kilpailijamaihimme verrattuna selkeästi edellä. Historiallisesti metsäalan koulutus nousi vasta 1980-luvulla. Koulutuksen laatu on kunnossa, erityisesti perinteisen metsätalouden, puunkorjuun ja luonnonhoidon osalta. MINNE UNOHDIN METSURIT. Jos kykenee käyttämään harvesteria sujuvasti metsäoloissa, pärjää varmasti muuallakin. Metsäalalla sitä harmitellaan, mutta on helppo ymmärtää muiden, erityisesti konealojen työnantajia. Suomessa olemme maailman huipulla metsäkoneiden valmistuksessa, muussa metsäalan teknologiassa, metsänarvioinnissa (kokonaisuudessaan) ja metsäteollisuudessa. ON OLLUT ILO HUOMATA , että metsäalan koulutus toimii kokonaisuudessaan hyvin useimpiin muihin aloihin verrattuna. He ovat todennäköisesti tulevia johtajia. Metsätalousinsinöörien työllisyystilanne on myös hyvä. Oletan, että säilytämme hyvän asemamme. Työllisyystilanne on hyvä. Laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen ansiosta muut alat työllistävät merkittävän osan metsäkoneenkuljettajatutkinnon suorittaneista. Koulutus on monipuolista ja vaativaa. METSÄKONEENKULJETTAJIA VALMISTUU nykyisin noin 500 vuosittain. Muissa merkittävissä metsätalousmaissa yliopistokoulutus on yleensä kilpailukykyistä, mutta metsäkoneenkuljettajakoulutus vaatimatonta. Metsänhoitajia ja metsävartijoita, eli nykyisin metsätalousinsinöörejä, alettiin kouluttaa 1800-luvun loppupuoliskolla, mutta valmistuvien määrä oli vaatimaton. Oletan, että tulevaisuudessa parhaat työmarkkinat ovat heillä, jotka keskittyvät opinnoissaan talouteen, myyntiin, lainsäädäntöön ja logistiikkaan. Metsäalan koulutusta on kehitetty systemaattisesti jo pitkään. Minun näkövinkkelistäni opintoihin hakeutuu paljon ekologiasta ja muutoinkin luonnosta kiinnostuneita. Siten nousee myös metsätalouden kannattavuus. Se ei ole pahasta, mutta työmarkkinoiden kysyntä painottuu talouteen, metsäteknologiaan, myyntiin ja loogiseen ajatteluun. MAATALOUSJA METSÄTALOUSTIETEIDEN maistereilla eli kansankielellä metsänhoitajilla on suhteellisen hyvä työllisyystilanne. l Metsäalan koulutus toimii Oletan, että tulevaisuudessa parhaat työmarkkinat ovat heillä, jotka keskittyvät opinnoissaan talouteen, myyntiin, lainsäädäntöön ja logistiikkaan
25,11 . 72,76 . 26,42 . 19,98 . 27,62 . 24,40 . 50,43 . 24,39 . 57,73 . Laitatteko Pohjois-Suomen puumarkkinat uusiksi. 19,12 . 54,52 . 23,78 . 23,92 . Kun laitos käy täysillä kahta vuoroa viitenä päivänä viikossa joskus puolen vuoden kuluttua, niin tukkia menee vuositasolla 700 000 kuutiota. Harvennushakkuu 66,19 . 64,31 . Uudistushakkuu 68,63 . 38,52 . 23,76 . 51,22 . Sahayhtiön metsäjohtaja Jussi Joensuu kertoo, että puunostot Ouluun alkoivat jo kevättalvella, korjuut marraskuussa. Uuden sahan ylösajo on prosessi, joka alkaa hitaasti ja kiihdytys kestää pitkään. Ensiharvennus 43,54 . 25,31 . 71,03 . 71,57 . 72,12 . 61,09 . 25,71 . 67,02 . 19,45 . Talvipuukauppaa käydään edelleen, puuta tarvitaan lisää etenkin ensi kesälle. 69,88 . Pohjois-Suomen haastaja Puunhankintaa on laajennettu Kemin– Tornion tasalle, Koillismaalle ainakin Taivalkoskelle saakka, Kainuussa Puolangalle ja Paltamoon. 26,98 . 25,62 . 25,16 . 27,19 . Kilpailijoiden housut tutisevat, sillä puunhankinnassa ei ole tyhjiä alueita. Uudistushakkuu 71,92 . Harvennushakkuu 66,08 . 49,10 . Junnikkalan uutta Oulun-sahaa ja sen puunhankintaa ajetaan ylös. 26,94 . 24,72 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,61 . Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,70 . 24,90 . 25,94 . Jokin osa uuden sahan tehokkuudesta valuu kantohintoihin. POHJOIS-SUOMEN PUUMARKKINAT UUSIKSI. 47,30 . VIIKKO 49 JUNNIKKALA Oy:n Oulun uudella sahalla menivät ensimmäiset tukit teristä läpi joulukuun alussa. LEINONEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10524_.indd 52 10524_.indd 52 15.12.2023 15.12 15.12.2023 15.12. 25,13 . 20,04 . 46,51 . 59,03 . 27,56 . 24,80 . 20,71 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,27 . 24,78 . ”Eteläinen Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat alueita, missä puuvarat mahdollistavat korjuumäärien noston”, Joensuu sanoo. 25,39 . 23,93 . 67,34 . 27,44 . 25,65 . 72,62 . Ensiharvennus 45,62 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. Vaikka Junnikkala on puunhankinnassa eittämättä haastaja, kaikki ei ole muilta pois. Harvennushakkuu 62,49 . Uudistushakkuu 71,67 . 56,31 . 25,58 . 19,41
71,92 . 19,73 . NOUSUSSA ?. 26,47 . 24,07 . 27,24 . 22,16 . Tosin Stora Ensolla on omastakin takaa mäntysaha Kemissä. 26,89 . 25,74 . 26,83 . Viitonen kääntäisi suunnan Oulun-saha lisää tukkikilpailua etenkin Meri-Lapissa, jossa ennestään vahvoja ostajia ovat kaksi tervolalaista sahaa, Stora Enson Kemin-saha, useat ruotsalaissahat ja Metsä Group. 55,91 . 25,81 . Harvennushakkuu 57,46 . Ensiharvennus 49,41 . 57,48 . 16,69 . 21,62 . 25,09 . 40,94 . Ensiharvennus 40,01 . 27,19 . 61,77 . 19,80 . Halpa kruunu ei ole vienyt Ruotsilta ostovoimaa, sillä sahatavara myydään maailmalle euroissa ja dollareissa. 16,22 . 24,54 . Toinen ilmeinen taho on Metsä Groupin Kemin-tehdas. 21,55 . 23,96 . 28,10 . 25,22 . 26,26 . 71,01 . 62,35 . 23,90 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,92 . 19,24 . 25,99 . 21,49 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,51 . 48,17 . 23,43 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,52 . 51,48 . 25,11 . 26,92 . ”Lapissa on lyhyt puu. Harvennushakkuu 62,10 . Harvennushakkuu 61,88 . 19,08 . 42,37 . Lähin sellainen on muutaman kilometrin päässä olevalla Stora Ensolla. 54,09 . 62,58 . Uudistushakkuu 68,38 . 28,23 . 38,54 . 25,53 . 21,30 . 62,25 . 24,21 . 28,74 . 68,45 . l ”Viitonen lisää kantohintaan alkaisi kääntää tukkivirtojen suuntaa.” Metsälehti Makasiini 53 10524_.indd 53 10524_.indd 53 15.12.2023 15.12 15.12.2023 15.12. 43,63 . 23,71 . 21,08 . 26,37 . Uudistushakkuu 68,78 . 23,40 . ”Edellytykset ovat hyvät. Uudistushakkuu 71,45 . 62,19 . Ensiharvennus 47,71 . 23,84 . LASKUSSA . Harvennushakkuu 65,47 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,41 . Ekonoja korostaa puukaupan kokonaisuutta, jossa vaikuttavat mitat, katkonta ja hinta. 20,10 . 62,01 . 64,66 . 25,56 . Sillä on iso merkitys, että kaikki lyhyet, alle neljän metrin katkontapituudet ovat käytössä.” Hän uskoo, että viitonen kantohintaan lisää alkaisi kääntää tukkivirtojen suuntaa.. 25,77 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”On selvää, että tällä sahalla on vaikutusta, mutta olisi liioiteltua sanoa, että laitamme markkinoita uusiksi.” Haketta ja kuitua teille, tukkia meille Tukkien pinnoista tuleva sahahake on sellutehtailla haluttua. Harvennushakkuu 61,59 . 58,88 . 47,03 . 22,04 . Ensiharvennus 19,37 . 19,61 . 67,34 . Yhteys Stora Enson uudistettavaan kartonkikoneeseen on vaivaannuttava kysymys, mutta yhteiset puunhankintaintressit ovat ilmeiset – tukit meille ja kuidut teille. Suomen-puu ostetaan euroissa. 23,47 . Harvennushakkuu 57,65 . 19,34 . 25,96 . Uudistushakkuu 62,93 . 21,56 . 23,19 . ?. 19,99 . Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja kuvaa Meri-Lapista ja länsirajalta Ruotsiin meneviä tukkimääriä huomattaviksi. 21,58 . 25,73 27,82 . 62,17 . 60,72 . 22,42 . 17,45 . 25,43 . 24,87 . 20,49 . 38,57 . Ensiharvennus 47,41 . 65,27 . Ensiharvennus 54,08 . 27,62 . 66,04 . 59,52 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,82 . 21,22 . 29,74 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,62 . 69,70 . Firmat tekevät yleensä ostoja, myyntejä ja vaihtoja”, Joensuu pyörittelee. 19,63 . 66,16 . 69,09 . Uudistushakkuu 66,08 . Uudistushakkuu 59,86
Tiedot kerätään viikoittain. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KESKISUOMALAINEN metsänomistaja pani marraskuussa myyntiin harvennusvaltaisen leimikon. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Leimikko on tarkoitus korjata vielä tämän talven aikana.. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. MIKKO RIIKILÄ 11 HEHTAARIN LEIMIKKO KESKI-SUOMESSA PÄÄTEHAKKUU, 0,5 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusitukki 100 71 7 100 Kuusikuitu 20 26 520 Mäntytukki 10 69 690 Mäntykuitu 3 26 78 Koivutukki 5 57 285 Koivukuitu 5 26 130 Laho kuusi 2 17 34 HARVENNUSHAKKUU, 4 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusitukki 30 67 2 010 Kuusikuitu 65 26 1 690 Mäntytukki 20 65 1 300 Mäntykuitu 40 26 1 040 Koivutukki 15 43 645 Koivukuitu 160 26 4 160 ENSIHARVENNUS, 7 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusikuitu 80 22 1 760 Mäntykuitu 100 22 2 200 Koivukuitu 160 22 3 520 Kauppa yhteensä 815 m 3 27 162 € TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10524_.indd 54 10524_.indd 54 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Leimikon puumääräksi arvioitiin runsaat 800 kuutiota. Tarjouksia vertailtuaan metsänomistaja päätyi tekemään kaupat toisen ison metsäyhtiön kanssa. Myyntipäätöksen perusteena olivat sekä tarjouksen hyvät yksikköhinnat että aiemmat myönteiset kokemukset yhtiön tavasta toimia. Puukauppa solmittiin marraskuun lopulla. Siihen kuului vajaa puoli hehtaaria päätehakkuuta, nelisen hehtaaria varttuneen kasvatusmetsän harvennusta ja seitsemän hehtaaria ensiharvennuksia. Metsänomistaja pyysi tarjouksia eri ostajaehdokkailta. l HYVÄT KOKEMUKSET RATKAISIVAT Marraskuussa myyty leimikko on tarkoitus korjata vielä kuluvan talven aikana. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Tarjouksia tuli yhteensä neljä kappaletta – kahdelta isolta metsäyhtiöltä, yksityisen sahayhtiön puunostajalta ja metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa
Tila on lähes kokonaan metsämaata, mutta maasto on suurelta osin jyrkähköä rinnettä. Maapohjat ovat lähes kokonaan hyväkasvuista kangasmaata, suurin osa tuoretta ja lehtomaista kangasta. Tarjouksia tuli vain kaksi. Heti uudistettavaa on runsas kolme hehtaaria. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA myytiin hiljattain 35 hehtaarin metsätila. Kasvatusmetsien puuston arvo oli 76 000 euroa ja puuston odotusarvolisä 46 000 euroa. Poikkeuksellista on, että puustosta suurin osa on koivua. Rinnemaaston takia puunkorjuu ja kaikki muukin toiminta on tavanomaista vaikeampaa. Tukkipuun osuus on 28 prosenttia. Kuusta on toiseksi eniten, mäntyä on vain nimeksi. Tilan arvosta siis 80 prosenttia oli puustossa, 13 prosenttia taimikoissa ja vain seitsemän prosenttia maassa. Istutetun, varttuneen rauduskoivikon alla kasvaa 5–7 metrin pituista, luontaista kuusikkoa. l Kelpo tilasta vain kaksi tarjousta PINTA-ALA 35 hehtaaria kokonaan metsämaata: 11 hehtaaria ylispuustoista taimikkoa, 10 hehtaaria varttunutta ja 8 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää, uudistuskypsää 3 hehtaaria, loput taimikkoa ja pieni aukea PUUSTO 4 500 kuutiota, tukkiprosentti 28, puustoa keskimäärin 129 kuutiota hehtaarilla KAUPPAHINTA 231 500 euroa, 6 614 euroa hehtaarilta, 51,4 euroa kuutiolta Osin rinteessä sijaitsevalla metsätilalla puunkorjuu ja muukin toiminta on tavallista vaikeampaa. Ostaja on Tauno Tönningin säätiö, joka tukee erityisesti Oulun yliopiston tutkimustoimintaa. Loppuala koostuu pienestä aukeasta alasta ja vakiintuneesta taimikosta. Tilan hintapyyntö oli 216 000 euroa. Tila sijaitsee keskeisellä paikalla valtatien varrella. Tilan tyypillinen näkymä, koivuylispuustoa luontaisen kuusialikasvoksen yllä jyrkässä rinteessä. Säätiöllä on kaikkiaan yli tuhannen hehtaarin metsänomistus. Varttunutta kasvatusmetsää on kymmenen ja nuorta kasvatusmetsää kahdeksan hehtaaria. Tuoreen tila-arvion mukaan puumäärä on noin 4 500 kuutiota eli 129 kuutiota hehtaarilla. Tilahinnoittelun summa-arvo oli noin 261 000 euroa, mikä koostuu maapohjan 19 000 euron, taimikoiden 33 000 euron ja puuston 209 000 euron arvoista. Kuivaa ja kuivahkoa kangasta on reilu hehtaari. ”Kauppahinta vastaa hyvin nykyistä markkinoiden hintatasoa”, tila-arvioon perehtynyt Hannu Liljeroos toteaa.. Syynä kauppaan oli tarve purkaa yhteisomistus. Hehtaarihinnaksi tulee 6 600 euroa ja kuutiohinnaksi 51 euroa. Kauppahinta oli 231 500 euroa. KA RI JE SK A N EN TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10524_.indd 55 10524_.indd 55 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. Välittäjän arvion mukaan välittömiä hakkuutuloja kertyisi päätehakkuista ja koivuylispuiden poistosta noin 87 000 euroa. Yleisin kehitysluokka on ylispuustoinen taimikko, jota on 11 hehtaaria
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 33 26 593 27 23 118 40 7038 59 1,11 Satakunta 47 36 892 22 18 120 39 6387 53 1,03 Häme-Uusimaa 69 54 1342 22 19 134 42 7906 59 1,13 Etelä-Karjala 62 47 987 29 16 116 38 6125 53 0,99 Kymenlaakso 47 40 980 32 11 112 36 5999 54 1,02 Pirkanmaa 95 88 2375 23 13 127 37 6305 50 1,08 Etelä-Savo 98 81 2533 27 11 118 37 6549 55 0,96 Eja K-Pohjanmaa 171 127 3051 21 16 111 31 4377 39 0,97 Keski-Suomi 136 112 3461 25 11 115 34 5626 49 0,97 Pohjois-Savo 123 94 2920 24 14 124 37 6160 50 0,99 Pohjois-Karjala 143 114 3341 23 16 124 36 6164 50 0,98 Kainuu 108 76 2929 17 8 101 28 3285 32 0,95 Pohjois-Pohjanmaa 201 140 5006 27 11 83 21 2771 34 1,01 Lappi 149 99 4263 22 11 78 18 2021 26 0,94 Koko maa 1482 1134 34673 107 32 4821 45 Lisäys marraskuu 176 127 4038 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Tilakauppojen määrä on likimain sama kuin vuosi sitten, mutta kauppojen pinta-ala on pudonnut kymmenisen prosenttia. ”Se osoittaa, että kantohintojen ja muiden hinnoittelutekijöiden arvojen nousut eivät ole siirtyneet suoraan kauppahintoihin”, Liljeroos sanoo. Liljeroosin mukaan kokonaisalan supistuminen johtuu siitä, että Pohjois-Suomessa on tehty kauppoja viimevuotista vähemmän ja vastaavasti Etelä-Suomessa enemmän. l MIKKO HÄYRYNEN TILAKAUPPA VÄHENTYNYT POHJOISESSA Kauppoja on tehty saman verran kuin vuosi sitten, mutta pinta-aloissa on pudotusta. Instituutioiden ostohalut ovat vähentyneet oleellisesti vuodentakaisesta. Tämän hetken kuumin ostaja on metsätalousyhtiö Tornator. Tämän vuoden aikana se on käyttänyt Liljeroosin tilastoimissa kaupoissa ostorahaa noin 29 miljoonaa euroa. Tilakauppaseurannassa yksittäiset kunnat ja seurakunnat ovat olleet usein esillä jo muutaman vuoden ajan, ja myyjäpuolella. Se on pari prosenttia metsien kokonaisalasta, joten myyntien vilkastuminen tuskin muuttaisi tilamarkkinoiden kokonaiskuvaa.. Kunnat omistavat metsiä noin 440 000 hehtaaria ja seurakunnat noin 170 000 hehtaaria. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10524_.indd 56 10524_.indd 56 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. Ei voi sanoa, että myynnit olisivat tänä vuonna lisääntyneet”, Liljeroos toteaa. Hintataso laskenut selvästi viime vuodesta. 3 3 1 2 1 2 3 TILAKAUPPAVUOSI on loppusuoralla. Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seurannassa hintakertoimet ovat tulleet viime vuoden tilastoon verrattuna alaspäin 10–20 prosenttia. Institutionaaliset sijoittajat solmineet yli puolet kaikista kaupoista. Etelässä kauppaa käydään pienemmistä, mutta hehtaarihinnaltaan kalliimmista tiloista. Lisäksi yhtiö solmii suoria kauppoja ilman julkisuutta. Hintataso noussut vähän viime vuodesta. ”Syynä lienee rahan tarve
Tuotetietojen Kellfrin klapikone katkoo ja halkoo rangat. SAAKO HYVÄÄ HALVALLA. Olennaisempi kysymys on, suoriutuuko kone sille tarkoitetusta tehtävästään – päivän kokeilun perusteella näyttäisi siltä. SÄHKÖLLÄ toimiva kiinalainen klapikone, Kellfri KW 340, maksaa vajaat 4 000 euroa. Se on noin kolmannes samat työvaihteet tekevien läntisten koneiden hinnasta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Tarvittaessa saha on helppo vaihtaa, jos alkuperäinen särkyy. Onneksi sahan kiinnitys oli helppo korjata. Sahan irrottaminen ketjun teroittamista tai vaihtoa varten on suhteellisen helppoa. Ratkaisu on yksinkertainen ja edullinen. Sahan pidikkeen kiinnityspultit kannattaa tosin vaihtaa lyhyempiin. Kahden kilowatin sähkömoottorisaha on kiinnitetty vieterillä vaimennettuun keinualustaan, jota kallistamalla sahausliike tehdään. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOKEILU 10524_.indd 57 10524_.indd 57 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. Sähkösahan teho riitti hyvin katkaisusahauksiin, vaikka kokeilun aikana pakkasta oli reilut parikymmentä astetta ja puut jäässä. Otaksuttavasti muutkin kuin Kellfrin sähkösahat istuvat samaan kiinnikkeeseen. KELLFRI KW340 Sähkömoottori: 4 kW, 3-vaihesähkövirtaa Sulake: 16 A Sylinterin halkaisuvoima: 7 tn Hydrauliikkaöljysäiliö: 35 l Öljyntuotto: 26 l/min Halkaisu: 2:een tai 4 osaan Halkaisupituus: 15–60 cm Puun enimmäishalkaisija: 28 cm Katkaisusaha: 2 kW Terälaipan pituus: 16” Ketjujako: ,325 Koneen pituus/leveys/korkeus :3 m/1,1m/1,25 m Hinta veroineen: alle 4 000 € Maahantuonti: Kellfri Oy Valmistusmaa: Kiina Siitä koetamme saada selkoa tässä jutussa. Kone suoriutui mukiinmenevästi 20 asteen pakkasellakin. Omintakeinen katkontasaha Kiinalaiskoneessa rankojen katkonta on ratkaistu omintakeisesti. Metsälehden kokeiltavana olleessa koneessa saha oli kiinnitetty hiukan hutiloiden, joten terälaipan paluuliike ulottui metalliseen teräsuojaan asti. Alkajaisiksi on syytä korostaa, ettei Kellfritä ole järkeä verrata vaikkapa Pilkemasterin kaltaisiin ammattilaissarjan koneisiin. Joka tapauksessa hinta on Kellfrin klapikoneen ehdoton valtti. Tiedossa olisi ollut isohkosti ketjun viilaamista, jos pyörivä terä olisi osunut teräsuojaan
Katkaisusahan käsittelyyn tarvitaan kaksi kättä. Halkaisuvoimaa seitsemän tonnia Klapien halkaisusylinteri on käsikäyttöinen. Lisävarusteena saatavilla on viiden tai seitsemän metrin klapikuljetin, meillä ei ollut sellaista käytössämme. Katkaisun jälkeen kaukaloon putoavilla pölkyillä ei ollut taipumusta pyörähtää poikittain vaan ne asettuivat halkaisuasentoon. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Siihen eivät yhden tekijän kädet riitä, koska sahan käyttöön tarvitaan jo molemmat kädet. Jouhevimmin klapien tekeminen sujuu, kun koneen käyttäjällä on apulainen. Näin rangan pitelyyn tarvitaan apuhenkilö. Kiireiselle klapintekijälle sylinterin liike on hidas. Sylinterin seitsemän tonnin työntövoima riitti 20–30-senttisten pölkkyjen halkaisuun. Halkaisusylinteri työntää pölkkyä terää vasten, joka halkoo puut joko kahteen tai neljään osaan. Tämä nostelee rankoja koneelle ja pitelee katkottavaa rankaa sahauksen aikana. Halkomaterän korkeus on säädettävissä halottavien pölkkyjen mukaan. mukaan koneeseen on tarjolla myös 2,4 kilowatin katkaisusaha. Lisävarusteena on saatavilla viiteen tai seitsemään ja puoleen metriin yltäviä klapikuljettimia, joiden hinta on tuhanHalkomaterän korkeus on säädettävissä pilkottavien pölkkyjen läpimitalle sopivaksi. Käyttöohjeen mukaan konetta saa käyttää vain yksi ihminen. Se ei kuitenkaan onnistu. Se on helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Sylinterin laukaisuvipu on hyvin käden ulottuvilla. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOKEILU 10524_.indd 58 10524_.indd 58 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. Koska rangan pidikettä ei ole, ranka alkaa viimeisten katkaisujen aikana pyöriä terää vasten, ellei sitä pidellä käsivoimin. Halkaisukaukalon muotoilu vaikuttaa onnistuneelta
Suomeen tuodut koneet kootaan Laukaassa. Katso video Metsälehti.fi HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Entä koneen rakenteet. Urakkakoneeksi Kellfristä ei ole.. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com 10524_.indd 59 10524_.indd 59 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. Eikä siinä kovin monta särkymiselle altista kohtaa olekaan. Kiireettömälle omakotiasujalle Kellfrin klapikone toimi ennakkoluulojamme paremmin. nen euron kieppeillä. Toimiva kuljetin helpottaa isompien klapierien tekemistä. Kellfrin koneet valmistetaan Kiinassa ja brändätään Ruotsissa. Koneen voimanlähteenä on neljän kilowatin sähkömoottori, joka käyttää kolmevaihevirtaa. l Rangat katkaistaan keinualustaan kiinnitetyllä erillisellä sähkömoottorisahalla. Jos sen sijaan toivoo löytävänsä ammattilaissarjan klapikoneen kolmanneksella niiden hinnasta, pettyy varmasti. Hydraulisylinteri puristaa pölkkyjä halkomateriä vasten enimmillään seitsemän tonnin voimalla. Parin kolmen päivän leppoisa keväinen urakka seuraavan talven klapien tekemiseksi voisi luontua tällaiselle koneelle. Kuormittavinta on sahan käyttö. Hintansa ansiosta Kellfri voisi palvella puulämmitteisen omakotitalon asujaa. Sitä haittaa takakahvan sivussa oleva turvapainike, joka on painettava alas ennen kuin ”kaasuliipaisinta” voi painaa. Näihin kysymyksiin ei yhden päivän kokeilun perusteella saatu vastauksia. Mitään erityisen heppoisia ratkaisuja koneessa ei huomattu. Halkaisusylinterin ohjauskahva on hyvin käden ulottuvilla ja kevyt käyttää. Aina voi toki miettiä, kestävätkö kiinalaisvalmisteinen sähkömoottori ja hydraulisylinteri
Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 18.8.2023 13.34 18.8.2023 13.34 10524_.indd 60 10524_.indd 60 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. • Lisäät hiilensidontaa. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Miksi lannoittaisin metsääni
Politiikkakeskustelua ymmärtääkseen pitää tietää kunkin keskustelijan taustaoletukset ja painotukset. Metsätalouteen sovellettuna ennakointiajattelu näyttäisi johtavan siihen, että meidän on tehtävä valintoja – esimerkiksi painotetaanko metsäpolitiikassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon osalta niiden hillintää vai niihin sopeutumista. Esimerkiksi metsälehmusta, pyökkiä, tammea ja vaahteraa voidaan kokeilla kasvattaa maan eteläosassa. Sekapuustoisuutta voidaan suosia pääpuulajien valinnan lisäksi säästöpuuryhmissä ja muissa erityiskohteissa, joissa myös taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut saavat varttua vanhoiksi arvopuiksi. NYT SYNTYVIEN PUIDEN elinaikana ilmasto tulee muuttumaan nopeasti, samoin kuin puiden kasvua uhkaavat riskit ja niiden todennäköisyydet. l Pidetään mahdollisuudet avoinna Hyvä esimerkki on kiistely hiilinieluista ja -varastoista: kumpi on tärkeämpi tavoite juuri nyt. Varovaisuusperiaatteen ja riskien hallinnan periaatteen mukaan epävarmaakin tietoa voi kannattaa huomioida nyt, jos asian tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva vaikutus on suuri tai pitkäaikainen. ANNELI JALKANEN Kirjoittaja on tiedeviestintää harrastava metsänomistaja ja metsäntutkija. Näille lajeille tarvittaisiin metsänhoito-ohjeita, viljelykokeiluja, jalostusta sekä siemenja taimituotantoa. Metsälehti Makasiini 61 10547_.indd 61 10547_.indd 61 15.12.2023 13.24 15.12.2023 13.24. Hyvä suojelualueverkosto ylläpitää lajien monimuotoisuutta ja mahdollistaa siirtymisen kohti pohjoista. Hänen mukaansa voimme kuitenkin tehdä kolmea asiaa: voimme ryhtyä nyt toimiin, joiden hyvyydestä voimme olla suhteellisen varmoja, voimme lisätä käytössämme olevia vaihtoehtoja ja voimme pyrkiä oppimaan lisää. LUONNOSSA » KOLUMNI METSÄTIETEEN PÄIVÄN 2023 aiheena oli ”Ilmastonmuutos metsässä”. Evoluutiolla eli lajien sopeutumiskehityksellä on silloin paremmat toimintaedellytykset. Uskomme, että tulevassa ilmastossa keskeiset ekosysteemien toiminnallisuudet säilyvät sitä todennäköisemmin, mitä monipuolisempi metsäluontomme on: mitä enemmän on yksilöiden, lajien ja luontotyyppien vaihtelua. Metsätaloudessa osataan pitkien kiertoaikojen vuoksi luonnostaan huomioida pitkä aikaväli: nykyiset metsämme ovat tulosta menneiden sukupolvien metsien käsittelyn päätöksistä. Meidän olisi hyvä pitää auki mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet käyttää metsiä eri tarkoituksiin unohtamatta metsäteollisuudenkaan tulevia tarpeita, koska tuotetulla puulla ei ole arvoa ilman markkinoita. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi toimet, jotka ovat hyviä monissa kehityskuluissa, ja reitit, jotka pitävät pitempään auki eri vaihtoehtoja. Lajien siirtymistä voidaan auttaa. Ennakoinnin epävarmuuksista huolimatta tulevaisuuden ihannemetsät ovat todennäköisesti terveitä, monimuotoisia ja monitoiminnallisia.. William MacAskill kertoo kirjassaan ”Ihmiskunnan tulevaisuuden historia”, että epävarmuus tulevaisuudesta voi johtaa epätietoisuuteen parhaista poluista. SEKAMETSIEN KASVATUSTA tarjotaan nyt apukeinoksi moneen tarpeeseen, kuten metsien kasvun ja terveyden ylläpitoon, tuotevalikoiman monipuolistamiseen ja virkistyskäytön edellytysten parantamiseen. Tulokaslajit voivat olla myös hyödyllisiä. Hyvä esimerkki on kiistely hiilinieluista ja -varastoista – kumpi on tärkeämpi tavoite juuri nyt
Ajatuksissa voi käydä sekin, että tästä on seuraavan sukupolven aikanaan hyvä jatkaa. Metsäkeskuksen kaveriksi hankkeeseen tuli Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seamk), josta saatiin tarvittavaa osaamista hyvinvointija IT-teknologian aloilta. ”Metsän taloudellinen merkitys on pienentynyt, eikä raha ole kaikille riittävä kannustin lähteä metsänhoitotöihin”, kertoo hankkeen isä, projektipäällikkö Juha Viirimäki Metsäkeskuksesta. Ihmisillä on kuitenkin aiempaa enemmän vapaa-aikaa ja kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen. ”ERITTÄIN HYVÄÄ LIIKUNTAA” Metsänhoitotyöt osoittautuivat erinomaiseksi peruskuntoharjoitteluksi kaikenkuntoisille liikkujille. Budjetti oli noin 150 000 euroa. ”Raivaustyö voi korvata harjoitteena esimerkiksi hiihdon tai pyöräilyn.” Raivaa itsesi kuntoon -hanke syntyi Juha Viirimäen ajatuksesta osoittaa mittareiden avulla, kuinka hyvää kuntoliikuntaa metsänhoitotyöt ovat. ”Pääpointtina oli osoittaa metsänhoitotöiden tehokkuus muihin testihenkilöiden harrastamiin lajeihin verrattuna”, kertoo hyvinvointiteknologian kehittämispäällikkö Sami Perälä Seamkista. Kroppa on saanut liikettä ja oman työn jälki näkyy. TEKSTI SAMI KARPPINEN M IK A PU K K IN EN 62 Metsälehti Makasiini 10549_.indd 62 10549_.indd 62 15.12.2023 13.55 15.12.2023 13.55. RAIVAA ITSESI KUNTOON » RAIVAUSSAHAN kahvoissa vietetyn päivän jälkeen metsänomistajan kehon ja mielen valtaa usein erityisen hyvä olo. ”Nykyisin on trendi, että liikuntasuorituksia mitataan urheilukellon kanssa. Mutta miten voisi näyttää kaverillekin, että metsänhoitotyöt ovat hyvää kuntoilua. Ajattelin, että metsätyösuorituksen ja sen terveyshyötyjen mittaaminen voisi motivoida uusia ihmisiä metsänhoitoon.” Viirimäen idea kantoi myös rahoittajan suuntaan, sillä ely-keskus myönsi hankkeelle sadan prosentin rahoituksen. Tämän suuntaisista ajatuksista polkaistiin vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla käyntiin ”Raivaa itsesi kuntoon” -hanke
Maastossa testihenkilöt pääsivät istutustai raivaussahatyöhön puolentoista tunnin ajaksi. Molemmissa lajeissa testihenkilöiden sykkeet asettuivat aerobisen kynnyksen alapuolelle. Välillä tehtiin veren maitohappomittauksia ja seurattiin sykkeitä. Oli se tietyllä tavoin suuri elämys, kun olympiavoittaja Mieto kannusti”, kertoo testihenkilönä toiminut Risto Lauhanen. Mukana oli niin urheilijataustaisia metsäammattilaisia kuin metsureita, kuntourheilijoita ja vasta-alkajia. ANAEROBINEN KYNNYS: Syketaso, jolla elimistö saa vähemmän happea kuin tarvitsee. ”Yhden tankillisen sahaaminen raivaussahalla kulutti noin 700 kilokaloria. Tällöin elimistö ”menee hapoille”. l Syke (bpm) 0:00 0:15 0:30 0:45 1:00 1:15 1:30 Aika 160 180 140 120 100 80 Raivaustyö Istutustyö Tankillinen raivaussahausta on erinomaista liikuntaa sykkeellä, joka kohottaa ja ylläpitää kuntoa. Raivaustyössä testihenkilöiden sykekeskiarvo oli noin 124 ja istutustyössä noin 103 lyöntiä minuutissa. Sopiva syke peruskuntoiluun Testihenkilöiksi valikoitui kaksikymmentä lähtötasoltaan erilaista metsänomistajaa. Kävelyssä ja pyöräilyssä syketaso on alempi ja samantyyppinen kuin metsätöissä.” Kaloreille kyytiä Tulokset vahvistivat käsitystä metsänhoitotöiden roolista peruskunnon kehittäjänä. Raivaustyöt tehtiin varhaisperkauskohteilla. ”Raivaustyö voi korvata harjoitteena esimerkiksi hiihdon tai pyöräilyn. Kuortaneella osallistujia kannustamassa oli myös hankkeen suojelijana toiminut Juha Mieto. ”Siellä piti mennä hitaasti kiiruhtaen ja lopulta juosta neljä kilometriä. AEROBINEN KYNNYS: Syketaso, jonka ylityttyä maitohapon määrä veressä alkaa nousta, mutta elimistö pystyy poistamaan sitä nopeammin kuin tuottamaan. ”Esimerkiksi hiihdossa ja juoksussa sykevaihtelu oli isompaa kuin metsätöissä. Testihenkilöiden aerobinen kynnys oli keskimäärin 136 lyöntiä minuutissa. Se on sama määrä kuin kuluu rauhallisella kymmenen kilometrin hiihtolenkillä.”. Myös osallistujien arviot metsänhoitotyön merkityksestä henkiselle hyvinvoinnille olivat positiivisia. Aktiiviliikkujankaan kunto ei ota metsässä takapakkia. Aktiiviuransa jälkeen metsätöitä kuntoilumuotona liputtaneen Miedon läsnäolo jäi osallistujien mieleen. Raivaustyössä testihenkilöiden sykekeskiarvo asettui 124 lyöntiin minuutissa (punainen katkoviiva) ja istutustyössä 103 lyöntiin minuutissa (keltainen katkoviiva). Joulujuhlakauden alla monia metsänomistajia kiinnostaa myös se, miten metsätyöt toimivat painonhallinnassa. Testihenkilöiden aerobinen kynnys oli keskimäärin 136 lyöntiä minuutissa. Kaloreiden menekkiä ei hankkeessa varsinaisesti mitattu, mutta Viirimäki seurasi itse kulutusta urheilukellon avulla. Testituloksia verrattiin myös henkilöiden harrastamien muiden lajien, kuten hiihdon, pyöräilyn tai vaikka padelin kuormittavuuteen. ”Jokaiselle testihenkilölle määritettiin hankkeen alussa sekä anaerobinen että aerobinen kynnys mittaamalla se Kuortaneen urheiluopistolla”, Perälä kertoo. Työn aikana mitattiin henkilöiden syketasot, joita verrattiin heidän aerobiseen kynnykseensä. ”Tämän perusteella raivaussahatyö ja istutus ovat erittäin hyvää peruskuntoa kohottavaa liikuntaa henkilön kuntoja kokemustasosta riippumatta”, Sami Perälä sanoo. (Lähde: Seamk.) SA M I K A RP II N EN Metsälehti Makasiini 63 10549_.indd 63 10549_.indd 63 15.12.2023 13.55 15.12.2023 13.55. Ja mikä parasta, tulokset näkyvät paitsi urheilukellossa, myös selän takana valmiina työjälkenä”, Juha Viirimäki sanoo
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA » 64 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 64 10529_.indd 64 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58. VINJETTI » XXX VUODENVAIHTEEN VÄESTÖNLASKENTA Talvilintulaskennan ansiosta Suomen lintukantojen tila tunnetaan muuta luontoa paremmin
Metsälehti Makasiini 65 10529_.indd 65 10529_.indd 65 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58. Oulun korkeudella selvää vähenemistä ei voi havaita. Ne ovat huvenneet Etelä-Suomessa 1950-luvulta tähän päivään noin neljäsosaan. VUODENVAIHTEEN VÄESTÖNLASKENTA Töyhtötiainen piristää joulukuista metsää äänellään ja ulkonäöllään
Sen jälkeen on kuljettu tuhansia reittejä, kävelty miljoonia kilometrejä ja raapusteltu muistiin miljoonia lintuja. Lapintiainen on vähä vähältä vetäytynyt yhä kauemmas pohjoiseen ja koilliseen. 1980-luvulle Koivunurpujen runsaus näkyy tänä talvena valtavina urpiaisparvina. Osallistun itse laskentoihin kymmenkilometrisellä rengasreitillä, jonka alku ja päätepiste on kotipihani. Jos jää seuraamaan tarkemmin, huomaa, että kulkijoiden kiinnostuksen kohteena ei ole ihmiselämä, vaan lintulaudat, linnuille asetellut kauralyhteet ja niiltä löytyvät linnut. Siihen nähden on yllättävää, että juuri Pohjois-Suomessa talvilinnusto on muuttunut dramaattisesti vajaan seitsemänkymmenen joulunseudun aikana. Syyslaskennassa urpiaisia löytyi monin paikoin enemmän kuin muita lintuja yhteensä. Kiikaroimisen lomassa kynäillään merkintöjä paperille tai muistivihkoon. Osallistun itse laskentoihin kymmenkilometrisellä rengasreitillä, jonka alku ja päätepiste on kotipihani. Valtava urakka tehdään vapaaehtoistyönä huvin vuoksi. Inventoinnin ansiosta lintukantojen tila Suomen luonnossa tunnetaan muuta luontoa paremmin. Viimeiset kymmenen vuotta sinitiainen on kilpaillut runsaimman lajin tittelistä isomman serkkunsa talitiaisen kanssa. Inarin kanta on säilynyt ennallaan, mutta esimerkiksi Oulun seudulta laji on hävinnyt täysin. LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 66 10529_.indd 66 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58. Yleensä tiedän etukäteen sekä runsaimmat lintulajit että kunkin vuoden erikoisuudet. He pysähtyvät tähyämään puita ja pensasaitoja ja toisinaan myös ihmisten pihoja. JJ OU LU P Y H I E N aik aan omakotialueiden kujilla ja jalkakäytävillä voi nähdä hiukan epäilyttäviä kulkijoita kiikarit kaulassa. Linnusto muuttuu Talvilintujen inventoimisella on pitkä perinne, sillä ne aloitettiin vuodenvaihteessa 1956–57
Nyt laji on erittäin uhanalainen. Esimerkiksi runsaslukuisin talvilintu hömötiainen pysyi vakaana 1980-luvulle, jonka jälkeen lukumäärä lähti tasaiseen laskuun. Kaupungeissa lintulaskijan täytyy pystyä arvioimaan valtavia naakkaparvia. Sen jälkeen tavallinen varpunen kävi vuosi vuodelta niukemmaksi ja lähisukulainen pikkuvarpunen alkoi lisääntyä. Tällaisessa vapaa-ajan toiminnassa tilannetta on toivoton korjata. Turun ja Helsingin seudulla niitä on nyt tavallista enemmän, Itäja Pohjois-Suomessa hyvin vähän. 1970-luvulle asti naakat hienoisesti vähenivät, sen jälkeen parvet viisinkertaistuivat viidessä vuosikymmenessä. Ensiksikin ne keskittyvät eteläiseen Suomeen ja toisaalta melkein yksinomaan kyliin ja kaupunkeihin. 1980-luvulla lintujen jouluinventointi laajeni kolmeksi syys-, sydäntalvija kevättalvilaskennaksi. Niinpä korpin tai palokärjen määriä ei voi suoraan verrata kuusitiaiseen tai hippiäiseen. Sitä vastoin kunkin lajin pitkäaikaisen runsausvaihtelun talvilintulaskennat osoittavat hyvin. Lintuja lasketaan siellä, missä ihmiset asuvat. asti sinitiainen puuttui kokonaan Oulu–Kajaani-linjan pohjoispuolelta. Patikoinnin aikana kirjataan ylös jokainen havaittu lintuyksilö läheltä ja kaukaa. Jokainen havainto kirjataan Millaista lintutietoa talvilintulaskennat keräävät ja millaista eivät. Metsälehti Makasiini 67 10529_.indd 67 10529_.indd 67 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58. Näin havainnollistuu paikkalintujen talvikuolleisuus tai vaelluslintujen talviaikaiset liikkumiset. Metsät ja varsinkin syrjäiset metsäalueet puuttuvat likimain kokonaan. Etuja ja puutteita Vaikka laskijoita, laskentareittejä ja kuljettuja kilometrejä on paljon, reiteissä voi nähdä kaksi isoa puutetta. Tänä syksynä kuusitiaiset vaelsivat sadoin tuhansin Venäjältä Itämeren tai Suomenlahden yli eteläiseen Skandinaviaan
Talvilintulaskennat ovatkin vain yksi tapa inventoida linnustoa. LUHTA » 68 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 68 10529_.indd 68 15.12.2023 13.59 15.12.2023 13.59. Vähälukuiset ja piileksivät lajit, esimerkiksi omalla laskentareitillämme säännöllisesti esiintyvät pohjantikka ja pikkutikka, osuvat korviimme tai kiikareihin miten kulloinkin sattuu. Lintuatlas kertoo ensisijaisesti kunkin lajin levinneisyydestä ja sen muutoksista. Metsäkanalinnut eivät kuitenkaan osu laskentareiteille. Kirjaamme mielellämme ylös jokaisen lintuharvinaisuuden tai taantuneen lajin. Jonain vuonna kaamospäivä ei antanut ainuttakaan lintuhavaintoa. Mahdollisten runsaslumisten kevättalvien vuoksi se pitää suunnitella väylille, joissa löytyy vähintäänkin käveltävä polanne. Oma reittini kulkee pääosin metsän sisällä. Vasta kaikkien Perämerenkaaren laskentareittien yhteissumma havainnollistaa niiden todellista määrää. Kaikkien reittien yhteistuloksen perusteella kanta on vakaa. Huvi ja hyöty. Tieto kanalintujen tilasta syntyy riistakolmioista, joita metsästäjät laskevat elokuussa samalla tavoin vapaaehtoisesti. Se, että sama laji jää melkein aina näkemättä, edistää täsmällistä kuvaa sen runsaudesta. Tai vähintäänkin Suomessa talvehtivien määrä kasvaa. Vaikka pikkutikka kuuluu oman laskentareittini vakiolinnustoon, niitä osuu näkösälle vain pari kertaa vuosikymmenessä. Talvilintulaskentojen perusteella puukiipijät pärjäävät muuttuvassa maailmassa. Miten hyvin yksi sydäntalven laskentareitti, kahden tai kolmen ihmisen päivälenkki, kertoo todellisesta linnustosta. Utsjokelainen lintuharrastaja Jouni Aikio on kiertänyt tunturikoivikossa mutkailevaa laskentareittiä. l Olen kertonut kuvin ja tekstein pohjoisista metsistä, soilta ja tuntureilta Metsälehti Makasiinin joka ainoassa numerossa niin kauan kuin tämä lehti on ilmestynyt. Suomi jaetaan kymmenkilometrisiin ruutuihin, joiden lajisto ja pesimisvarmuus pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin. Suksisauvat käsissä on hankala kiikaroida ja kirjoittaa muistiinpanoja, hiekoitetuilla kyläteillä sukset taas joutuisi nostamaan olalle. Jos jotain tilheä tai käpylintua tai kuten tänä talvena urpiaisia on poikkeuksellisen paljon, niidenkin runsaus näkyy tuloksissa. Jonain vuonna kaamospäivä ei antanut ainuttakaan lintuhavaintoa. Nykyään sydäntalvinen metsä on hätkähdyttävän vähälintuinen. Metsien pesimälinnustoa kartoitetaan jokakeväisillä linjalaskennoilla. Riistakolmioita, pitkiä linjoja ja atlasruudukko Metsän tiaisten ja muiden pikkulintujen osalta myös kylälintujen laskeminen välittää hyvää kuvaa kannanvaihtelusta. Kevättalvella kolmiot kierretään nelijalkaisen riistan jälkien laskemiseksi. Keskimäärin kerran viidessätoista vuodessa likipitäen kaikki lintuharrastajat osallistuvat valtakunnallisen lintuatlaksen tekoon. Nyt on aika siirtyä sivuun, aion hankkia kiikkustuolin. Huvi ja hyöty yhdistyvät vähän mutkikkaasti.. Koska talija sinitiaisia kertyy molempia sellainen puolensataa yksilöä, niiden osalta yksikin reitti näyttää varsin pätevästi kulloisenkin tilanteen. Julkisuudessa paljon näkyvien kotipihatai lintutornikilpailujen merkityksessä korostuu sen sijaan huomattavasti enemmän iloinen kilpailuhenki kuin luonnontieteellinen arvo. Lintutiedon kannalta tällainen lopputulos kuvastaa todellisuutta, mutta laskijalle se on turhauttava
Talvilintulaskenta ei ole paras tapa selvittää huuhkajien määrää. Parhaiten ne osuvat valppaan lintulaskijan kiikariin pääkaupunkiseudulla. Metsälehti Makasiini 69 10529_.indd 69 10529_.indd 69 15.12.2023 13.59 15.12.2023 13.59
PIHKAN VALOA Pihkalla on monta käyttöä. 70 Metsälehti Makasiini » KÄSIN TEHTY 10532_.indd 70 10532_.indd 70 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02. Olen maalannut sillä esimerkiksi ikkunamaalauksia, ja aikanaan pihkaa käytettin muun muassa astioiden paikkaamisessa. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Pihkalla maalaamani lasinen lampunvarjostin luo metsän valoa kotiin vuodesta toiseen
Esimerkiksi Loimaalta kerrotaan: ”Muistan mainiosti ihanan, kuumennetun pihkan tuoksun, joka sekoittui viinimarjamehun hienoon tuoksuun, kun mehuja keitettiin talvivarastoksi. Tuoksut jättivät muistoja, joihin saattoi palata vuosikymmenten jälkeen. Etenkin 1940-luvun pula-ajalta on muistoja marjamehupullojen korkkien tiivistämisestä pihkalla. Tällöin hyväksi havaittu keino oli levittää pihkaa sekä astian ulkoettä sisäpuolelta. Metsän valoa Itse olen pitänyt yllä sulatetun kuusenpihkan käsittelytaitoa tekemällä pihkalla maalauksia. Pihkaamista tehtiin ilmeisesti vielä silloin, kun uusia harjoja ei enää valmistettu: arvokkaista työvälineistä pidettiin huolta pitkään. Täysi, korkattu mehupullo hulautettiin ylösalaisin, ja korkki ja osa pullon suuta kastettiin näppärästi kuumaan pihkavelliin. T T UOREENA pihka on valuvaa ja tahmeaa, mutta se kovettuu vähitellen. Pellavaharjoja ei osattu joka talossa tehdä, vaan ne tilattiin usein työhön erikoistuneilta taitajilta. Sulaa kuusen pihkaa tai pihkan ja tervan sekoitusta valettiin harjasten väliin ja kädensijaan. Vuonna 1987 Museovirasto järjesti kyselyn pihkaan liittyvästä muistitiedosta, johon saapui runsaasti vastauksia. Hän arveli pihkan pysyvän takan lämmössä taipuisampana. Orivedeltä ja Längelmäeltä kerrotaan, miten ”kerättyä pihkaa lämmitettiin juoksevaksi ja juoksetettiin sitten vuotavaan uurteeseen astian ulkopuolella, juoksevana se meni pieniinkin vuotokohtiin”. Kuusenpihka kovettuu nopeasti, ja sitä löytyy usein kuusten rungoilta kovina kokkareina. Virroilta kotoisin oleva muistelija kertoo lapsena katselleensa, miten eräs eukko teki pellavaharjaa takkavalkean loisteessa. Kovettunutta pihkaa voi sulattaa kuumentamalla ja muovailla sitä eri tarkoituksiin. Männynpihka kovettuu hitaammin. Pullo tiiviiksi Suomalainen pihkankäyttöperinne on hyvin tallennettu. Pihkamaalaamiseen sopivat parhaiten sianharjassiveltimet, sillä ne kestävät melko hyvin sulan pihkan kuumuuden. Sulatetulla pihkalla paikattiin vuotavia puuastioita: saaveja, ämpäreitä, taikinatiinuja, kirnuja ja korvoja. Se saatiin ilmatiiviiksi pihkalla. Metsälehti Makasiini 71 10532_.indd 71 10532_.indd 71 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02. Puinen kimpiastia alkoi vuotaa etenkin kimpilautojen alapäitä kiertävästä uurteesta, joka pitää pohjaa paikallaan. Entä mihin sitä voisi käyttää nykyisin. Kun kierrekorkkeja tai kumikorkkeja ei ollut, mehupullo suljettiin pullonsuun sisään työnnetyllä luonnonkorkilla. Harjoja kerrotaan myös korjatun pihkaamalla niitä uudelleen, mikä kielii pihkan ravistumisesta vähitellen. Sian harjakset sidottiin narulla kimpuksi. Sen jälkeen pulloa taitavasti kierrätettiin, että pihka asettui sileäksi lakaksi.” Pihkainen kädensija Taitavimmillaan sulatetun pihkan käyttö on ollut pellavan muokkauksessa tarvittujen harjojen teossa. Varren teko jäi tarkasti mieleen: ”pihkalla päällystettiin siloittaen, että se todella oli käteen sopiva.” Juuri käteen sopivuus ja sileys ovat jääneet pellavaharjan pihkaisesta varresta mieleen muillekin. Pellavaharjojen valmistus alkoi hiipua 1900-luvun alkupuolella. Toisinaan myös läkkija emaliastioita paikattiin pihkalla. Ajatuksenani on ollut tuoda maalausten kautta pihkanväristä, metsäistä valoa huonetiloihin. Nykyaikaan säilyneitä museoesineitä ei kuitenkaan pihkata uudelleen, vaan niiden ravistuessa pihkan alla oleva narusidos vähitellen paljastuu. Mihin pihkaa sitten on sulattamalla entisaikaan käytetty
Pelkällä kuusenpihkalla tehty maalaus ravistuu vähitellen pellavaharjojen lailla. Veden läpi kulkiessaan pihka samenee. Kotona käytännöllisempi ratkaisu on maalata lasinen lampunvarjostin pihkalla. Karikkeet jäävät nyytin sisään. Dammarhartsi ja lehtikuusenpihka ovat kuusenpihkaa tarttuvampia, joten sekoittamalla niitä kuusenpihkan mukaan voi pihkamaalauksista tehdä kestävämpiä. Pihkan voi puhdistaa käärimällä pihkakokkareet harsokankaiseen nyyttiin. SU O M EN KA N SA LL IS M U SE O 72 Metsälehti Makasiini » KÄSIN TEHTY 10532_.indd 72 10532_.indd 72 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02. Kotoisen kuusemme pihkan kauneus on sen värissä, joka pihkan vanhetessa muuttuu yhä vahvemmaksi, lämpimäksi keltaiseksi. Myös ohut dammarkerros pihkamaalauksen alla lisää kestävyyttä. Lähteet: Museoviraston arkiston kansantieteen aineiston vuoden 1987 Pihkan keruu -kyselyn vastaukset. Taidemaalarin paletilta löytyy muitakin pihka-aineita. Kun nyyttiä keittää vedessä pihka siivilöityy kankaan läpi ja nousee veden pinnalle, josta sen voi kerätä lusikalla. Toini-Inkeri Kaukonen: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa, 1946.. Näyttelyihin olen tehnyt pihkamaalauksia ikkunoihin, jolloin ulkoa tuleva valo värjäytyy pihkan väriseksi. Kun maalaamista varten pihkan sulattaa uudelleen kattilassa ilman vettä, se kirkastuu läpikuultavaksi. Pihkaa kerätessä sen joukkoon joutuu kuorenpalasia, neulasia ja muuta kariketta. l Seurasaaren ulkomuseon kokoelmiin kuuluu Niemelän torpan pellavaharja. Sen pihkainen kädensija on ravistuessaan osittain paljastanut narusidoksen. Näitä apuna käyttäen kuusenpihkalla maalaamani valaisin on luonut metsän valoa kotiimme jo vuosikymmenen ajan. Öljyvärimaalauksen apuna käytetään esimerkiksi venetsiantärpättiä, joka on lehtikuusenpihkaa, ja dammarhartsia, joka on aasialaisten, muun muassa dipterocarpaceae-heimoon kuuluvien puiden pihkaa
Lattialla näkyy myös osa näyttelyyn osallistuneen Niran Baibulatin teoksesta. Toteutin ”Metsän sisukseksi” nimeämäni kuusenpihkamaalauksen vanhan talon lasikuistin ikkunoihin. Metsälehti Makasiini 73 10532_.indd 73 10532_.indd 73 15.12.2023 14.03 15.12.2023 14.03. Teos oli esillä Hyvinkäällä Puun taju -näyttelyssä 2011. Pihkainen valo täytti koko lasikuistin
Myös Maija Jussila-Savon (oikealla) tytär Pinja Savo on työskennellyt leluyrityksessä pikkutytöstä saakka. Tällä hetkellä varastosta loppuneita tuotteita voi toki joitakin kappaleita tulla lisää myyntiin”, kertoo Juho Jussila Oy:n toimitusjohtaja Maija Jussila-Savo. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI » TUOTE & TEKIJÄ 74 Metsälehti Makasiini Vanhat suosikkilelut kokevat aika ajoin kysyntäpiikkejä. Puusepäntyöhön käytettävän koivun saatavuuteen vaikuttaa JussiLAATUKOIVUA KLASSIKKOPELEIHIN Hakka-lelun, koronapelin ja fortunan ensisuosiosta on jo pian vuosisata, mutta niitä valmistetaan yhä Juho Jussila Oy:n lelutehtaassa. Taannoin sellainen oli abc-palikkasarjalla. Jukka-puuleluja valmistavan Juho Jussila Oy:n verkkokaupassa näkyy kuitenkin monen tuotteen kohdalla tällä hetkellä teksti: loppunut varastosta. JYVÄSKYLÄSSÄ on valmistettu kotimaisesta koivusta pelejä ja leluja pian 100 vuoden ajan, niin myös täksi jouluksi. Malli on perinteinen höyryveturi. Juho Jussila Oy on pitkäikäinen perheyritys. Joulu on lelujen ja pelien kiireisintä myyntiaikaa, mutta varastojen tyhjeneminen kertoo myös tuotteiden valmistuksessa käytettävän kotimaisen laatukoivun saatavuudesta. ”Emme ole saaneet kaikkea puumateriaalia, mitä olisimme tarvinneet. Pääosa pitkäikäisen perheyrityksen tuotteista rakentuu yhä suomalaisesta koivusta. Korissa koivupuisia henkilöjunan vetureita. 10542_.indd 74 10542_.indd 74 15.12.2023 14.09 15.12.2023 14.09
Esimerkiksi jo 1940-luvulta lähtien tuotannossa ollut korona-peli koki uuden tulemisen koronavirusvuosina. ALOITTI suomalaisesta koivusta valmistetun fortuna-lautapelin tuotannon vuonna 1926. Fortunasta tuli vientimenestys, ja lelujen ja pelien vienti on myös tänä päivänä yrityksen kivijalka. Fortuna-peliä on valmistettu jo lähes 100 vuotta. ”Jalkapallopeliä on nyt tilattu paljon. Peli on yhä tuotannossa. ”Monilla leluilla ja peleillä on poikkeuksellinen elinkaari. Leluilla pitkä elinkaari Vanhojen suosikkituotteiden valmistus työllistää yritystä niin, ettei Jukka-lelujen ja -pelien mallistoon ole suunnitteilla suuria uudistuksia. Lelutehtailijan mukaan on tärkeää, että lelu jättää tilaa lapsen mielikuvitukselle. Maija Jussila-Savon mukaan peliä tehdään yhä muutama sata kappaletta vuodessa. Puusepänverstaan perusti Maija Jussila-Savon isoisän isä, opettaja Juho Jussila. Maailma ei kehity ilman mielikuvitusta”, Jussila-Savo sanoo. TEHTAAN leluista ryhdyttiin käyttämään Jukka-tuotemerkkiä 1930-luvun lopulla. Saha on jo tehnyt valikoinnin meidän puolestamme”, Jussila-Savo sanoo. l Tehtaan museonurkassa on esillä leluja vuosikymmenten varrelta. Syytä on vaikea sanoa, mutta jollain tapaa jokin vanha tuote nousee julkisuuteen ja sitä kautta ihmisten mieliin. Hänen mukaansa Aasiassa ollaan tarkkoja puutuotteiden laadusta. ”Tuotannon runko rakentuu Japanin-tilausten ympärille”, Jussila-Savo kertoo. ”Tarvitsemme hyvälaatuista pintaviiluvaneria. Kaikkia koivusahatavaramittoja ei ole kattavasti saatavilla. Yrityksen läpimurto oli vuonna 1926 tuotantoon otettu fortuna-lautapeli. OY JUHO JUSSILA JA JUKKA-PUULELUT PERUSTETTU Jyväskylässä vuonna 1923. Ne herättävät muistoja, joita halutaan siirtää seuraaville sukupolville.” Jussila-Savon mukaan pitkään markkinoilla olleiden leluja pelituotteiden suosio vaihtelee vuosittain. Sitä ei tule ihan jokaisesta koivusta. 10542_.indd 75 10542_.indd 75 15.12.2023 14.09 15.12.2023 14.09. Hitaasti kasvavista koivurungoista tulee tiheäsyisiä.” Tällä hetkellä leluvalmistajan käyttämä koivusahatavara tulee valmiiksi kuivattuna Viitasaarella sijaitsevalta koivusahalta Haka-Woodilta. ”Sekametsissä kasvaneissa koivuissa ei ole ruskotäpläkärpäsen toukan aiheuttamaa värivikaa. ”Maailma ei kehity ilman mielikuvitusta.” Metsälehti Makasiini 75 la-Savon mukaan tällä hetkellä etenkin rakentamisen ja rakennuspuun alho. MUITA vuosien varrelta tuttuja ja yhä tuotannossa olevia pelejä ja leluja ovat muun muassa korona, Askare-laatikko ja hakka. ”Jos jo pienenä oppii käyttämään mielikuvitustaan, ei isonakaan mene vain massan mukana. Sitä on mennyt Italiaan, Saksaan ja muualle Eurooppaan.” Vanhoihin peleihin ja leluihin ostetaan myös varaosia: askarelaatikkoon puuttuvia palikoita, fortunaan kuulia tai koronaan uusi lyöntikeppi. Kuulien työntäminen kepillä laudalla oleviin pistetaskuihin opettaa lapsille matematiikkaa. Lelutehdas Juho Jussilan leluista on ensi kesään asti esille näyttely Espoossa Museo Leikissä.. Leluvalmistajalla onkin kovat laatuvaatimukset puuraaka-aineelle. ”Sahalta suoraan tuleva puu on yksinkertaisin tie. Korona-pelin pinnasta ei tule hyvä, jos koivuvanerin pinta on murtunut tai kovin oksainen.” Japanin-vienti kivijalka Jukka-puulelujen taustalla oleva Juho Jussila Oy täytti tänä vuonna 100 vuotta. Tarkkaan puusepäntyöhön parasta koivupuuainesta kasvaa havupuiden seassa. Fortunasta tuli vientija myyntimenestys 1920ja 1930-luvuilla. Lelutehdas käyttää myös koivuvaneria
Toinen selvä ero aikuisen ja toukan välillä on liikuntakyvyssä. Lisäksi mukaan tulee Metsälehden kangaskassi. Aikuinen villakarvajalka on koreaan toukkaansa verrattuna värittömän harmaa otus. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Jotkut toukat vaeltavat päivän ajaksi isäntäkasvinsa tyvelle ja kätkeytyvät sinne. Useiden lajien aikuiset eivät syö lainkaan vaan elävät toukka-aikana kerätyn ravinnon turvin. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. » PILKKEITÄ 76 Metsälehti Makasiini 10548_.indd 76 10548_.indd 76 15.12.2023 14.36 15.12.2023 14.36. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Toukat ovat hidasliikkeisiä ja siksi helppoa ruokaa saalistajille. Pitkään aikuisina elävät lajit kuten nokkosperhonen ja tukkimiehentäi tarvitsevat ravintoa aikuisinakin. Käki on suorastaan erikoistunut karvaisiin toukkiin, ja loishyönteiset voivat helposti sujauttaa munanasettimensa karvojen lomaan. Tavallisesti aikuiset ovat lentokykyisiä ja pystyvät pakenemaan vainoajiaan toisin kuin toukkansa. Se on melko yleinen maan kaakkoisosissa, mutta niukka. Nimi viittaa jalkojen tuuheaan ja pitkään karvoitukseen. Kaikkien 19.1.2024 mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi jokaisen metsänomistajan perusteoksen eli Metsäkoulun. HYÖNTEISTEN kehitysvaiheilla on selvä työnjako: toukka syö ja aikuinen lisääntyy. Toukan ravinnoksi kelpaavat useat lehtipuut ja pensaat, joten ravinnonpuute ei rajoita sen menestystä. Usein se jo riittää pelastamaan toukan. MISTÄ PIDIT. Usein ne pysyttelevät liikkumattomina valoisan ajan ja käyttävät yön hämäryyden ruokailemiseen. Monien lajien toukat ovat mestarillisia naamioitujia, joita ei hevin huomaa ravintokasviensa lehdiltä tai oksilta. Muitakin keinoja lopun välttelyyn on. Karvat ovat niin jäykkiä ja teräviä, että tunkeutuvat ihmisen ihoonkin ja voivat aiheuttaa pitkään kestävän kutinan tai kivun. VIIME numeron suosituin artikkeli oli unohtuneen tilan kunnostamista käsitellyt ”Jotain pitäisi tehdä”. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Sellaiset toukat varoittavat hyökkääjiä kirkkailla väreilläkin. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Monilla lajeilla on tehokkaita puolustautumiskeinoja kuten myrkkyjä tai tankeita karvoja. Täydellistä suojaa nekään eivät suo. SEPPO VUOKKO Kiireesti piiloon! ARVONTA Häiritty villakarvajalan toukka on pudottautunut maahan ja kiertynyt kiepille, jolloin selän ja kyljen tukevat karvat suojaavat myös paljasta vatsapuolta. On kuitenkin yksi keino nopeaan pakoon: ote irti kasvin lehdestä ja annetaan maan vetovoiman hoitaa loput. Termospullo-palkinnon voitti Matti Ahonen Jyväskylästä
09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 10548_.indd 77 10548_.indd 77 15.12.2023 14.36 15.12.2023 14.36. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. Metsälehden toimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2024! METSÄLEHTI MAKASIINI 1/24 ILMESTYY 2.2.2024 Seuraava Metsälehti ilmestyy 19.1.2024 SH U T TE RS TO C K IM A G ES Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p
NIMI LÄHIOSOITE 78 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 10537_.indd 78 10537_.indd 78 15.12.2023 14.37 15.12.2023 14.37
POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Metsälehti Makasiini 79 10537_.indd 79 10537_.indd 79 15.12.2023 14.37 15.12.2023 14.37
Rehevimmillä kasvupaikoilla voi yrittää suojuspuuhakkuuta kuusen luontaiseen uudistamiseen. Puheenjohtajana uudessakin paneelissa toimii professori Janne Kotiaho, joka toimi edellisellä kaudella puheenjohtajana ympäristöministeriön asettamassa luontopaneelissa. PILKKEET » Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näin varmistetaan, että maapohja on otollinen kuusen siementen itämiseksi. Itänyt taimi ei selviä kilpailusta heinän tai vesakon kanssa. Fredriksson on ollut merkittävä toimija yhdistyksen perustamisessa ja sen toiminnassa perustamisesta alkaen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuusen luontaisessa uudistamisessa täytyy olla valmiiksi syntynyttä taimikkoa, vaikka vain harvakseltaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Se sopii parhaiten hiekkaharjuille männyn luontaiseen uudistamiseen. Ympäristöministeriö sai 30 jäsenehdotusta. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Andersenin satuklassikon. HUOMIONOSOITUKSIA 80 Metsälehti Makasiini 10535_.indd 80 10535_.indd 80 15.12.2023 14.41 15.12.2023 14.41. Kuka tämän pelin uskaltaa viheltää poikki. Eli ennen männyn luontaiseen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä täytyy tietää, milloin on hyvä siemenvuosi. Vuonna 2022 alkiomonistettujen taimien osuus kaikista metsänviljelyyn toimitetuista taimista oli alle 0,1 prosenttia. Luontaisen uudistamisen vaihtoehtona on jalostetun taimen istuttaminen. Luontopaneelin jäsenhaku oli käynnissä syys-lokakuun vaihteessa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Janne Kotiahon lisäksi paneelissa ovat mukana vanhempi tutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta, yliopistonlehtori T iina Paloniitty Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Tiina Onkila Jyväskylän yliopistosta, johtava asiantuntija Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskuksesta, yliopistonlehtori Anna-Kaisa Kosenius Helsingin yliopistosta, professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopisto, professori Simo Häyrynen Itä-Suomen yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Lili-Ann Wolff Helsingin yliopistosta, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta, tutkimusprofessori Matti Koivula Luonnonvarakeskuksesta, professori Christoffer Boström Åbo Akademista, vanhempi tutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkimusprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta. MARJA TOLONEN Metsäasiantuntija, Hausjärvi LUONTAINEN TAIMI VAI JALOSTETTU TAIMI. . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tällöin on hyvä vaihtaa puulajia. Luontopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja valtion tutkimuslaitoksista. Vaihtoehtoina ovat muun muassa rauduskoivu, tammi ja lehtikuusi. Olen pohtinut douglaskuusen istuttamista lahottajasienen vaivaamille alueille, mutta todennäköisesti lahottajasieni iskeytyy myös douglaskuuseen. Jalostettu taimi kasvaa paremmin kuin metsätaimi ja tuo metsään uutta verta eli taimia, jotka kasvavat paremmin ja kestävät erilaisia tauteja paremmin. Rehevillä kasvupaikoilla mänty saa liian paljon ravinteita ja kasvattaa vain oksia. Lisäksi suojuspuuksi kelpaavia runkoja täytyy olla kaikkia puulajeja eli mäntyä, koivua ja tietenkin kuusta, joka siementää. Tätä taustaa vasten Luonnonvarakeskuksen tuore päätös perinteisen suvulliseen lisäämiseen perustuvan taimituotantoja metsänviljelytutkimuksen toimintaedellytysten voimakkaasta heikennyksestä sekä muutaman vuoden takainen merkittävä investointi metsäpuiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen tuovat mieleen H.C. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Hän on myös luotsannut yhdistyksen julkaisemaa Bioenergia-lehteä sen koko ilmestymisen ajan. Tämä uudistamisketju säästää kustannuksia tulevaisuudessa epäonnistuneeseen luontaiseen uudistamiseen verrattuna. Eli jos kuusessa on lahottajasieni, ainoa tapa uudistaa vanha kuusikko on istuttaa sinne koivua tai muita puulajeja. Tähän saa vastauksen Luken arvioista. HALLITUS NIMITTI UUDEN LUONTOPANEELIN METSÄN uudistaminen luontaisesti on halpa, mutta epävarma keino saada uusi metsä alkuun. . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPUIDEN kasvullista lisäystä alkiomonistuksen avulla on tutkittu ja kehitetty Suomessa jo noin neljännesvuosisata. Olemme Suomessa maailman kärkimaita jalostettujen metsätaimien osalta. PEKKA HELENIUS KEISARIN UUDET TAIMET VALTIONEUVOSTO on asettanut uuden luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Männyllä hyvät siemenvuodet ovat harvemmassa kuin kuusen. Istutus ja maanmuokkaus ovat aina kustannus, mutta hyvä maanpinnan muokkaus sekä istutus jalostetulla taimella on varteenotettava vaihtoehto. Alueella ei saa ennen uudistamista olla heinätupsuja eikä raivattavia lehtipuurunkoja. Koivu ja mänty antavat valoa maapohjalle. Suojuspuuhakkuun jälkeen maanpinta saa valoa sekä ravinteita, jolloin heinän kasvu kiihtyy. Jos suojuspuuhakkuussa huomataan, että kuusessa on lahoa, ei edes pidä ajatella kuusen luontaista uudistamista, koska juurissa elävä sieni leviää uusiin kuusentaimiin. Männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen pätevät suurelta osin edellä mainitut. Bioenergia ry BIOENERGIA RY:N toimialapäällikkö ja Bioenergia-lehden päätoimittaja Tage Fredriksson on nimitetty yhdistyksen kunniajäseneksi
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Palkinnot Makasiinikryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Harri Laine, Laitila, Pirjo Lehto, Turku ja Anna-Liisa Sipilä, Kangasala. Valinnasta päätti Bioenergia ry:n syyskokous joulukuun alussa. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Suomen Sijoitusmetsät Oy SUOMEN Sijoitusmetsien uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Kari Kuiri. . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Hän aloittaa yhtiössä ensi vuoden alussa. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 10535_.indd 81 10535_.indd 81 15.12.2023 14.41 15.12.2023 14.41. Hän seuraa tehtävässä Keravan Energia -yhtiöiden toimitusjohtaja Jussi Lehtoa. Kuiri on aiemmin työskennellyt muun muassa PhillipsMedisizen IT-managerina sekä DataEnter Oy:n aluepäällikkönä. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Leikkaa irti NIMITYKSET MAKASIINIRISTIKKO 8 MAKASIINIKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU Bioenergia ry SAVON VOIMAN toimitusjohtaja Juha Räsänen on valittu Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 19.1.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. krs, 00240 Helsinki
Sen tuhkasta ei puille ollut hyötyä. Tässä sarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä. Samalla kun tuhka mobilisoi turpeen typpivaroja, mikä saa puut vinhaan kasvuun, turpeesta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään. Vuosittain tuhkalla lannoitetaan noin 10 000 hehtaaria suometsiä. Puutuhkalla lääkitään suometsien ravinnehäiriöitä ja tavoitellaan parempaa kasvua. ”Puuston kasvun lisäys sitoo hiilidioksidia enemmän kuin turpeen hajoamisessa vapautuu. Tuhkalannoituksesta onkin tullut osa arkista metsänhoitoa. Lisäksi valmistajat alkoivat ”terästää” ravinteisuudeltaan vaihtelevia tuhkaeriä: niihin lisättiin fosforia, kalia ja booria, jotta niistä saatiin kaupalliseen lannoitustoimintaan kelpaavaa tuhkalannoitetta. Saimme kuulla, kuinka pohjoispohjalainen rämesuo Muhoksella viritettiin tuhkalannoituksella tuottamaan kymmenen kuutiometrin vuosikasvuja vuosikymmenien ajaksi. LUULTAVASTI jokainen metsäalan opiskelija on jo vuosikymmenien ajan saanut kuulla kertomuksen puutuhkan ihmeitä tekevästä vaikutuksesta suometsän kasvuun. Opimme, että puutuhka sisältää kaikkia niitä ravinteita, joita suoturpeesta puuttuu. Tällä hetkellä se on ainoa suometsiin sopiva lannoite, koska turvemaille räätälöityjen keinolannoitteiden valmistus on loppunut. Tälläkin mitalilla on kääntöpuolensa. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10538_.indd 82 10538_.indd 82 15.12.2023 14.57 15.12.2023 14.57. Lisäksi emäksinen tuhka neutraloi hapanta turvetta ja vapauttaa turpeen typpivarat puuston käyttöön. Tuhkalannoitukset ovat yleistyneet 2000-luvulla, kun puutuhkan saatavuus on parantunut. Paha vain, ettei tätä ihmelääkettä ollut saatavilla, koska menneiden vuosikymmenten lämpövoimalat polttivat turvetta. Vanhojen kokeiden tuottamia jättikasvuja ei tavoitella, mutta vakaata 2–3 kuution vuotuista lisäkasvua hehtaarille noin 30 vuoden ajan 3–4 tonnin tuhka-annoksella hehtaarille. l SUOMETSIEN IHMELÄÄKE Puutuhkan vaikutukset on tunnettu pitkään, mutta metsään sitä on saatu laajemmin vasta 2000-luvulla. Pitkällä aikavälillä hiilidioksidin vapautuminen voi kuitenkin olla suurempaa, ellei tuhkalannoituksen kasvattamaa puustoa käytetä niin, että hiili sitoutuu puuhun pitkäksi aikaa esimerkiksi puurakenteisiin”, kertoo erikoistutkija Hannu Hökkä Luonnonvarakeskuksesta.. Kivennäismailla tuhkasta ei olisi hyötyä. Tilanne muuttui 2000-luvulla, kun puun poltto lämpövoimaloissa lisääntyi
5. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. 4. KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.?). 2. Luo tunnukset jo tänään metsalehti.?/rekisteroidy POLKU OMAAN METSÄÄN Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavansuosittuja testejä ja vinkkejä 10539_.indd 2 10539_.indd 2 17.12.2023 13.32 17.12.2023 13.32. SELAINPOHJAINEN METSÄTIETÄJÄ Palvelulla voit valita omalle metsällesi sopivimman metsänhoidollisen suunnitelman ja saat siihen liittyen personoidun Metsälehden sisällöt ja vinkit parempaan metsän tuottoon. 3. OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. 1. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10540_.indd 2 10540_.indd 2 17.12.2023 13.44 17.12.2023 13.44. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. On kahdenlaisia metsänomistajia