Metsälehti 23/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOULUKUUTA • NUMERO 8/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 4 MAASEUTU MAKSAA METSÄNOMISTAJA Tuhansien hehtaarien isäntä ILMASTONMUUTOS HYVÄLLÄ METSÄNHOIDOLLA PÄRJÄÄ Käytetty ajokone maataloustraktorin tilalle NÄIN VARAUDUT TUULITUHOIHIN KUITUPUUN TARVE KASVAA OULUSSA SAHOILLA NIUKKUUTTA PEFC-PUUSTA ›› Palkittu tietokirjailija Seppo Vuokko ihmettelee keskustelua hiilinieluista TE EM A : IL M A ST O N M U U TO S 11152_.indd 1 11152_.indd 1 13.12.2024 18.10.23 13.12.2024 18.10.23. 20
Tarjoamme kampanjaetuna kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Uutena omistajajäsenenä saat bonusta heti ensimmäisestä puukaupastasi alkaen. Lähde yhteiselle matkalle kohti uudistavaa metsätaloutta ja liity Metsä Groupin omistajajäseneksi nauttiaksesi monipuolisista jäseneduistamme. Lisäksi tuomme sopimusasiakkaillemme uuden, läpinäkyvän puun hintatakuumallin. Tee puukaupat metsäasiantuntijamme kanssa osoitteessa metsagroup.com/teepuukauppa Bonusta ensimmäisestä puukaupasta alkaen 11153_.indd 2 11153_.indd 2 13.12.2024 18.12.13 13.12.2024 18.12.13. Yhdessä metsänomistajien kanssa haluamme jättää metsät tuleville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä
46 AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Viron malli metsästykseen 6 METSÄNOMISTAJA: Tapani Takamäki on toiminnan mies 12 METKA-TUISSA KOLMEN KUUKAUDEN ODOTUS 14 METSÄTYYPPI: Ehkäistäänkö hyönteistuhoja riittävästi. Tämän numeron kannen kuvasi Mikko Nikkinen. S. S. S. 15 REILU KOLMANNES ÄÄNESTI MHY-VAALEISSA 16 LUKIJAN KUVA: Millä konstilla heinät lakoon TEEMA 18 VINKKEJÄ LÄMPENEVÄN ILMASTON VARALLE 28 VAIKUTTAJA: Seppo Vuokko on tahtomattaan ärripurri OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 16 kysymystä tuulituhoista 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT: Tukea suojeluun 42 TUTKIMUS: Lumituhot kartalle 43 KOLUMNI: Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan 44 KYSY POIS: Kuusen kasvatus alikasvoksena. 46 PIKATESTI: Vuoden 2024 kokeilut 48 PERINTÖMETSÄ: 10 pointtia yhteismetsistä TALOUS 51 RAHAPUU: Odotettavissa pieni notkahdus 52 PUUMARKKINAT: Sahoilla pulaa PEFC-puusta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: 75 hehtaarin harvennus 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Yksi tila, kaksi ostajaa 56 TILAMARKKINAT: Nousua 192 euroa per hehtaari 57 KOEAJOSSA: Puunajo sujuvammaksi ajokoneella 60 OULUN TEHTAALLE MILJOONA KUUTIOTA LISÄÄ 62 TAIMIKON RAIVAUS MONIMUOTOISUUDEN EHDOILLA 67 KOLUMNI: Muovikuusen lumo LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Menetetty saari 74 TUOTE & TEKIJÄ: Petäjäistä pipariin 78 PILKKEET: Neitseellisen lisääntymisen ihme 80 MAKASIINIRISTIKOT 82 SAVOTALLA: ”Kuin maratonia juoksisi” 68 18 18 JU H A M ET SO SI RP A M IK KO N EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11154_.indd 3 11154_.indd 3 13.12.2024 16.57.19 13.12.2024 16.57.19
Hyviä kokemuksia on saatu myös yhteismetsien mallista, jossa yhteismetsä hakee kaatoluvat ja kauppaa ne metsästäjille. 11155_.indd 4 11155_.indd 4 13.12.2024 16.59.07 13.12.2024 16.59.07. Seura saa itse päättää, pyytääkö se riistalajeja vähimmäismäärän vai sitä enemmän (Metsälehti 22/2024). Korvaus on enimmillään sata euroa hehtaarilta. Kirjanpainajan tai juurikäävän aiheuttamat tuhot jäävät Luonnonvarakeskuksen mukaan murto-osaan hirvien tekemistä vahingoista. Teen töitä sen eteen, että muistaisimme.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”On sanottu, että pohjalaisille annetaan y-tunnus ennen henkilötunnusta. Tulevaisuus näyttää, miten onnistunut valintani oli.” JUHA METSO VALOKUVAAJA ”Kävin Suursaarella seitsemän kertaa ennen kuin rajat menivät kiinni. Viron käytäntö hillitsisi metsästäjien sooloilua, jollaista on nähty esimerkiksi Keski-Suomessa, missä riistaneuvoston johtajat kehottivat taannoin käyttämään säästeliäästi kaatolupia. Virossa ennen metsästyskauden alkua jokaiselle metsästysseuralle määritellään minimisaalismäärät, jotka perustuvat riistan tiheyteen alueella. Karjalan-tarina tunnetaan, mutta vanhojen suomalaisten ulkosaarten kohtalo on unohtunut. Tässä voisi toimia Viron malli. Niitä syntyy myös vähemmän, kun lupia haetaan maksimäärä ja kaikki luvat käytetään. Suurin kysymys on, mistä saadaan metsästysseuroille tarpeeksi voimakkaita kannusteita sallia riveihinsä riittävästi uusia jäseniä pitämään hirvikantaa aisoissa. Jos riistan aiheuttamia vahinkoja kuitenkin ilmenee, tavoitteensa laiminlyönyt metsästysseura joutuu maksamaan korvauksia metsänomistajille. Kannanhoitoa on siis syytä kehittää. Itse kunnostin ojat ja istutin perinteiset kuusen taimet, mutta tavanomaista harvempaan. Seuraa ei rangaista automaattisesti, vaikka sen saalis ei yltäisi vähimmäismäärään. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi TIIA PUUKILA TOMIITTAJA ”Oli mielenkiintoista kuulla, miten metsäammattilaiset huomioivat omissa metsissään ilmastonmuutoksen. Kun kävimme tapaamassa Kuortaneella suurmetsänomistaja Tapani Takamäkeä, lakkasin pitämästä sanontaa vitsinä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Viron malli metsästykseen Sahat lähestyvät kriittistä rajaa PEFC-puupulassa (s. Luvat maksavat nykyään huutokaupoissa 3000–4000 euroa per aikuinen hirvi. Ahkerasti kantaa hoitavat metsästysseurat saisivat hirvensä todennäköisesti edullisemmin Viron mallilla. 52). 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS HIRVET AIHEUTTAVAT SUOMESSA ylivoimaisesti suurimmat haitat metsänviljelylle ja puuntuotannolle. Suomessa korvaus voisi olla kolmanneksen korkeampi. Huutokaupoista ja suljetuista tarjouskilpailusta saadut tulot korvaavat maanomistajan vahinkoja
KUVA: ERKKI SANTAMALA 11155_.indd 5 11155_.indd 5 13.12.2024 16.59.09 13.12.2024 16.59.09. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 Ahvenanmaalla Lumparladissa löysin lähimetsästäni yllättäen ihan tuoreita ketunleivän lehtiä huurteisen kannon halkeamasta, vaikka oltiin jo pitkällä joulukuussa (10.12.)
TOIMINNAN MIES ”Nopeat päätökset eivät aina ole parhaita, mutta asiat menevät eteenpäin.” Näin monitoimiyrittäjä ja metsänomistaja Tapani Takamäki tiivistää toimintatapansa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN » METSÄNOMISTAJA 11156_.indd 6 11156_.indd 6 13.12.2024 17.00.43 13.12.2024 17.00.43
11156_.indd 7 11156_.indd 7 13.12.2024 17.00.47 13.12.2024 17.00.47
Sen sijaan yli 30-vuotisen yrittäjänuran tuloksena on syntynyt Tapani Takamäki Group -konserni, johon kuuluu lukuisia yhtiöitä, muun muassa tietotekniikkaa ja kaivinkonekauppa Seinäjoella. Nopeiden päätösten miehenä Takamäki järkeili, että moiseen ei aikaa kannata tuhlata ja perusti tietotekniikkafirman. Menin raivaamaan ja hakkuille sinne, mihin isäukko komensi. Tarinan voisi aloittaa esimerkiksi kertomalla, kuinka metsänomistaja Tapani Takamäki hätistelee hirviä omalla helikopterillaan. Ensimmäisellä luennolla iski sokki. Oli pakko lähteä avuksi saman tien. Y Y LEENSÄ metsänomistajan haastattelusta nousee helposti yksi muita kiinnostavampi seikka jutun kärkeen. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11156_.indd 8 11156_.indd 8 13.12.2024 17.00.49 13.12.2024 17.00.49. Vielä saman päivän iltana olin ajamassa rehua lehmille.” Yritystoiminta jatkui, mutta samalla oli pakko tarttua myös kotitilan hoitamiseen. Pitkän matematiikan kirjoituksissa nuorukainen viihtyi kaksi tuntia ja keräsi kokeesta täydet 60 pistettä. Sellaiselle oli 1990-luvun alussa roppakaupalla töitä ja tienestiä tarjolla. ”Metsien hoitaminen ei kiinnostanut minua nuorena pätkääkään. Hänen kuoltuaan jouduin selvittämään kaiken alusta alkaen. En edes tiennyt metsäpalstojemme tarkkaa sijaintia.” Takamäellä tuli hoidettavaksi ”Metsien hoitaminen ei kiinnostanut minua nuorena pätkääkään.” KUORTANE Metsuri Jari Rinne työllistyy kokopäiväisesti Takamäen tiluksilla. Yliopiston matematiikasta ei Kuortaneen lukion opeilla saanut mitään tolkkua. Kärkeen voisi yhtä hyvin nostaa hänen viime vuosina reippaasti kasvaneen metsäomaisuutensa, lyhyeksi jääneen opintiensä Kuortaneen lukion tähtioppilaasta Helsingin yliopistolle tai 90-luvulla alkaneen yrittäjän uransa. Minulla on molemmat kymppejä.” Kymmenenneksi suurin Pääkaupunkiseudulle juurtuneen ja yrittäjän uralle tempautuneen 24-vuotiaan Takamäen elämän suunta muuttui kerrasta vuonna 1995. ”Äiti soitti ja sanoi, että isä on kuollut. Tällä kertaa niitä oli tarjolla useampia. Niillä pohjilla hän suuntasi Helsingin yliopistoon matematiikkaa opiskelemaan – ehkä vähän takki auki ja täynnä uskoa omiin kykyihinsä. Mutta iloisena siitä, että pääsi eroon tympeistä metsähommista, joihin isäukko komensi vapaa-aikoina. Takamäkeä kiinnosti kouluaineista lähinnä matematiikka, harrastuksena tietotekniikka ja urheilu. Kuortaneen lukiosta Helsingin valoihin Aloitetaan tarina 35 vuoden takaa Kuortaneen lukion ylioppilaskirjoituksista. Matematiikan opinnoista ei lopulta kertynyt yhtään merkintää opintokirjaan. ”Joku sanoo, että yrittäjällä pitää olla matematiikassa nelonen ja uskonnossa kymppi. Pisteitä olisi kuulemma tullut enemmänkin, jos niitä vain olisi ollut tarjolla
Takamäen metsät sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Savossa. Määrä on siitä kasvanut – viime vuonna mies oli hehtaareilla mitaten Suomen kymmenenneksi suurin metsänomistaja 3 334 hehtaarin metsäpinta-alalla. Ei siksi, että haluaisi kuntoilla, vaan edetäkseen nopeammin. suurin metsänomistaja Metsälehti Makasiini 9 11156_.indd 9 11156_.indd 9 13.12.2024 17.00.51 13.12.2024 17.00.51. Jatkuvan kasvatuksen koe päättyi Jari-myrskyyn. Esimerkiksi metsätiluksia tarkastaessaan mies paljastaa usein juoksevansa. tuolloin pohjalaisittain iso metsäpinta-ala, noin kolme sataa hehtaaria. ”Minulla on tässä noin 650 hehtaarin yhtenäinen metsätilakokonaisuus.” Melkein hätäinen Nyt Takamäki on reilu viisikymppinen ja menestynyt niin yritystoimissaan kuin mittavan metsätaloustuotannon luomisessa. ”Nopeat päätökset eivät aina ole Tapani Takamäki on nopeiden päätösten mies ja välillä myös hiukan yllytyshullu. ”Pyrin edelleen kasvattamaan metsäpinta-alaani.” Takamäki kertoo ostaneensa viiden viime vuoden aikana metsiä kymmenellä miljoonalla eurolla. Hän vakuuttaa, että metsäsijoituksetkin tuottavat hyvin, kun ostokohteet valitsee tarkoin. Hänellä on pohjalaisen mutkaton suhtautuminen menestykseensä tavalla, joka ei vaikuta pröystäilyltä. Mies on nopea, välillä melkein hätäinen käänteissään. Tuulen runtelema seitsemän hehtaarin alue päätehakataan ja kylvetään männylle. Päätökset tehdään vatuloimatta. TAPANI TAKAMÄKI IKÄ 54 vuotta YRITTÄJÄ NAIMISISSA NELJÄ aikuista poikaa, sekä vaimolla kolme poikaa SUOMEN 10. Kotikylältä hän ostaa mielellään kaikki tarjolle tulevat tilat. Pelkillä metsätalouden tuotoilla tiloja ei ole hankittu, vaan ostoihin on käytetty myös muiden liiketoimien tuottoja
”Ystäväni Tuomas Sivula tietää, miten laittaa vettä myllyyn. Tuulet riepottelivat metsiä, ja nyt osa kokeillusta alueesta on menossa aukoksi. ”Istutamme vaimon kanssa pottiputkella ne kohteet, joille koneistutusta ei tehdä.” parhaita, mutta ne vievät asioita eteenpäin.” Esimerkiksi silloin ei sijoituksen kannattavuutta mietitty viimeisen killingin päälle, kun Etuovi.comiin tuli myyntiin Tapaninmäellä Tapanintien varressa Tapani-niminen metsätila. Todellisuudessa nautin metsästä jo siinä vaiheessa, kun tarkastelen ostettavaa tilaa ja myös omia metsiä hoitaessa. Hänessä on ripaus impulsiivisuutta ja vähän yllytyshulluuttakin. Samanlaisella alustuksella lähdin myös kylmiltään sadan kilometrin hiihtomaratonille.” Tapani ja Anne-Mari Takamäki asuvat Kuortaneella perinteitä vaalien kunnostetussa pohjalaistalossa. Se tarkoittaa yleensä päätehakkuita ja taimien istuttamista. Hän kysyi, että ’et vissiin lähde mukaan vesilentokoneen kimppaan’. Tämäkin kertoo Takamäestä. Pari vuotta sitten hän teetti kokeeksi 50 hehtaarilla jatkuvan kasvatuksen hakkuita. ”Moni on ihmetellyt, mitä järkeä sijoittaa metsänhoitoon, koska hyödyistä pääsee nauttimaan vasta sadan vuoden päästä. Tämä on mielestäni edellytys, että metsiin laittaa rahojaan.” » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11156_.indd 10 11156_.indd 10 13.12.2024 17.00.52 13.12.2024 17.00.52. Siltä istumalta lähdin osaomistajaksi. Sata tuhatta tainta vuodessa Metsänsä Takamäki hoitaa tehokkaasti ja selväpiirteisesti
Kaivinkoneita on neljä, mutta kuskeja on palkattuna vain kaksi, joten isännällekin jää kone metsässä puuhailuun. Ojitusten ja teiden korjaamisen ohella kaivinkoneilla on tärkeä osa metsien hoidossa. Lisäksi hänellä on kaksipäinen M-Planter-istutuskone, joka asennetaan kaivinkoneen puomin päähän. Metsänhoitoyhdistykseen hän ei kuulu, vaan kilpailuttaa esimerkiksi puukaupat itse. ”Istutamme sillä vuosittain yli sata tuhatta tainta. Toivoisin että vuotuiset hakkuuehdotukset Kaivinkoneeseen asennetulla TMK-kouralla perataan nuoria metsiä. Siinä hommassa hyvästä laskupäästä on apua. Metsälehti Makasiini 11 11156_.indd 11 11156_.indd 11 13.12.2024 17.00.53 13.12.2024 17.00.53. Sillä hän esimerkiksi kiersi puunostajan kanssa tarkastelemassa Jari-myrskyn tuhoja. Suurella metsätilalla puunmyynti on jatkuva prosessi. Hirville kyytiä kopterilla Takamäellä on myös ajokone, jolla kerätään hakkuutähteet aukoilta. Taka-alalla Takamäen kuormatraktori korjaa puut kasalle. Sitä hän pitää hyvin kannattavana. Metsiin kannattaa sijoittaa, jos osaa nauttia niistä, neuvoo Tapani Takamäki. ”En ole siihen täysin tyytyväinen, mutta parempi se on kuin muiden. ”Minulla on aina Stora Enson lippalakki päässä, kun menen Metsä Groupin konttorille. NAUTI metsistäsi, älä pelkästään jää odottamaan niiden tuottamia tuloja. 2. Motiivina tosin lienee ollut enempi poikamainen huvittelu kuin taimikoiden suojaaminen. Välillä puukauppoja tehdään myös Stora Enson ja paikallisten energiapuun ostajien kanssa. Lisäksi istutamme vaimon kanssa pottiputkella ne kohteet, joille koneistutusta ei tehdä.” Takamäki arvioi, että hän käyttää noin puolet työajastaan metsäasioiden hoitamiseen, vaikka palkolliset tekevätkin ison osan metsänhoitotöistä. Metsän lippistä käytän Storan konttorilla.”. ”Lannoitteiden levitykseen tarvittavan kelpuutuksen suorittaminen edellyttää vielä lisää lentotunteja helikopterilla.” Lippis päässä konttorille Metsäasiat Takamäki hoitaa itsenäisesti. 3. TMK:n energiapuukouralla varustettu kone harventaa nuoria metsiä. ”Puukaupan yhteydessä hakkuutähteistä maksetaan muutama euroa kiinnolta. l TAKAMÄEN VINKIT 1. Välillä kopterilla on hätistelty hirviäkin. OSTA ROHKEASTI , jos haluat kasvattaa metsäomaisuuttasi – siinä ei ikinä häviä mitään. Taimirekkoja käy kesäkaudella meillä taajaan. Ei ole yllätys, että kaivinkonekauppiaalla on koneet omasta takaa. Viime vuosina Takamäki on asioinut pääosin Metsä Groupin kanssa metsärahojen tuottoisien sijoitusmahdollisuuksien vuoksi. Metsiensä hallinnointiin hän käyttää yhtiön metsätietojärjestelmää, Metsäverkkoa. Pitäisi varmasti kehittää oma metsäjärjestelmä.” Hän ei halua asettua asioimaan vain yhden puunostajan kanssa. Toistaiseksi Takamäki ei ole levittänyt esimerkiksi tuhkalannoitteita suometsiin kopterillaan, mutta sekin on suunnitelmissa. PEREHDY metsäasioihin, jotta osaat kyseenalaistaa saamasi neuvot ja ymmärrät, mitä metsissäsi tehdään. Samaan aikaan on vireillä useita kauppoja. Huolehdin pääosin itse taimien kuljettamisesta työmaille. Metsäja kaivinkoneita on monilla, mutta Takamäen kalustoon kuuluu myös helikopteri. Ostajat on hyvä pitää pikkusen jännityksessä. olisivat nykyistä selkeämpiä. Kun korjaamme ne itse ja myymme energiayhtiölle, hinta on yli 40 euroa.” Konemiesten lisäksi iso metsätila työllistää yhden metsurin
» AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11157_.indd 12 11157_.indd 12 13.12.2024 17.01.47 13.12.2024 17.01.47. TEKSTI HELI VIRTANEN 12 % Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemuksista useampi kuin joka kymmenes on hylätty tänä vuonna. Ensi vuonna on jaossa erityisen KOLMEN KUUKAUDEN ODOTUS Metka-tukia on haettu tänä vuonna runsaasti, mutta hakemusten käsittelyajat ovat venähtäneet. ”Jos hakemus on saapunut marras–joulukuussa, tuki menee maksuun ensi vuoden puolella”, toteaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Alden Metsäkeskuksesta. Päätöksiä on tehty myös kulotustuen ja metsätietuen käytöstä, mutta korvausten maksaminen niistä jää ensi vuoteen. PUUNTUOTANNON tuet ovat loppumassa tältä vuodelta kesken. Pitkät käsittelyajat ovat seurausta Metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistuksesta. Tilanne poikkeaa totutusta, aiemmin kemera-tukia jäi usein käyttämättä. Ensimmäisenä on maksettu taimikonja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen tukia. Hakemusten käsittelyajat ovat venähtäneet pitkiksi, keskimäärin kolmeen kuukauteen. Niinpä rahaa riittää myös loppuvuonna tehdyille töille, nämä kun maksetaan ensi vuoden rahoista. Samasta syystä tukien maksaminen on alkanut vaiheittain. Suomen metsäkeskus alkoi vastaanottaa uuden metka-kannustejärjestelmän mukaisia tukihakemuksia maaliskuussa
12 892 Taimikonja nuoren metsän hoidosta oli tehty joulukuun alkuun mennessä 12 892 metkatukihakemusta. KOLMEN KUUKAUDEN ODOTUS Puuntuotannon tukia maksetaan metsänomistajille tänä vuonna 38,4 miljoonaa euroa. paljon rahaa suojeluun ja luonnonhoitoon. Ympäristötukihakemusten käsittely alkoi vasta joulukuussa. Metka-tukea on myös haettu kohteille, joille on myönnetty jo kemera-tuki.. SA M I KA RP PI N EN 62 Hakemuksen käsittely on kestänyt tänä vuonna keskimäärin 62 arkipäivää eli noin kolme kuukautta. Tälle vuodelle varatut suometsän hoidon ja luonnonhoidon tukivarat siirtyvät kokonaisuudessaan ensi vuonna käytettäviksi. Ensi vuodelle on luvassa 35,7 miljoonaa euroa. l 38,4 Metsälehti Makasiini 13 11157_.indd 13 11157_.indd 13 13.12.2024 17.01.48 13.12.2024 17.01.48. Aldenin mukaan useampi kuin joka viides metka-tukihakemus on hylätty kokonaan tai osittain. Osaan hylkäyksistä syynä on ollut, että hakija on muistellut kemera-tuen myöntämisen perusteita
MITÄ: Vastaa muun muassa metsien terveyteen ja metsätuholakiin liittyvistä asioista. Metsäkeskus valvoo lain toteutumista, ja Luken tehtävänä on seurata ja ennakoida metsätuhoja Metsäkeskuksen avustuksella. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 Ehkäistäänkö hyönteistuhoja riittävästi. Parhaillaan valmistellaan myös uutta varautumissuunnitelmaa metsätuhojen varalta. Tärkeintä on yhteistyö eri toimijoiden välillä, jotta uusi tutkimustieto saadaan siirrettyä käytäntöön. Hiilestä kiinni -hankekokonaisuus päättyy tänä vuonna, mikä pienentää rahoitusta. Tärkeintä on ehkäistä metsätuhojen syntymistä hyvällä metsänhoidolla ja siten vähentää rahoitustarvetta tuhovahinkojen korjaamiseen. Paljon on tehty, mutta jatkotutkimukselle on yhä tarvetta, sillä hyönteistuhot eivät ole vähenemässä. Molemmat päättävät itse, miten paljon rahaa käyttävät metsätuhoihin liittyviin tehtäviinsä. Tärkeintä hyönteistuhojen torjunnassa on yhteistyö, sanoo maaja metsätalousministeriön asiantuntija Pasi Mäkelä. Metsätuholaissa säädetään, että Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus ovat aktiiviset toimijat metsätuhojen seurannassa. Sekä Luke että Metsäkeskus saavat valtiolta perusrahoituksen, jonka avulla ne toteuttavat lakisääteisiä tehtäviään. Tehdäänkö hyönteistuhojen ehkäisemiseksi riittävästi. Hyönteistuhojen havaitsemisessa ja tunnistamisessa suurin merkitys on yksityisillä metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla.. Perusrahoituksen taso on vaihdellut. Lisäksi Luke tutkii tuhojen syyja seuraussuhteita sekä taloudellista merkitystä. MIKSI: Metsien hyönteistuhoriski on kasvussa. PASI MÄKELÄ KUKA: Asiantuntija maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsäja biotalousyksikössä. Luke ja Metsäkeskus tekivät rahoituksen avulla yhdessä muiden toimijoiden kanssa muun muassa kirjanpainajatuhoja käsittelevän oppaan. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11158_.indd 14 11158_.indd 14 13.12.2024 17.02.45 13.12.2024 17.02.45. Onko rahamääriin tulossa muutoksia. Vuosina 2020–2024 hyönteistuhoihin liittyviä hankkeita rahoitettiin myös Hiilestä kiinni -hankekokonaisuuden kautta. Mitä toimia valtio tekee metsien hyönteistuhojen ehkäisemiseksi. Vastaavan suuruisesta metsätuhoihin liittyvästä hankerahoituksesta ei tällä hetkellä ole tietoa. Rahoituksen niukkuutta on valiteltu, paljonko valtio myöntää rahaa hyönteistuhojen ehkäisemiseen
Etelä-Savo on jäsenmäärältään suurimpia metsänhoitoyhdistyksiä, ja sen ehdokkaista Kaisa Ralli sai 330 ja Taina Pietarinen 230 ääntä. Joka neljäs annettu ääni oli sähköinen, kun edelliskerralla sähköisiä ääniä oli viidesosa. Valtuustoihin valituista naisia on tätäkin pienempi osuus, vain 14,5 prosenttia. Vaikka naisia on yhdistysten valtuustoissa suhteellisen vähän, näiden vaalien suurimmat ääniharavat olivat naisia. Edellisissä, neljän vuoden takaisissa valtuustovaaleissa se oli 41. ”Vaalikone voisi tuoda intoa ehdokasvalintaan, kun pääsisi helpommin vertaamaan, miten ehdokkaan arvot vastaavat omia arvoja.”. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta valitut edustavat tasaisesti eri puolilla maata sijaitsevissa metsänhoitoyhdistyksissä. ”Itselleni oli yllätys, että postiäänten määrä oli edelleen niin iso”, kertoo järjestelmäasiantuntija Markku Peltola Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä. Naiset ääniharavina Vaikka joka viides suomalainen asuu pääkaupunkisedulla, yhdistysten valtuustoihin valituista 1 175 henkilöstä heitä on vain reilu prosentti, 18 henkilöä. Tälläkin kertaa äänestää saattoi sähköisesti tai postiäänellä. Naisten osuus on valtuustoissa silti kasvanut tasaisesti ainakin vuodesta 2008 lähtien, jolloin heitä oli vain 11 prosenttia. Innokkaimmat äänestäjät löytyivät kuitenkin pienistä yhdistyksistä, kenties siksi, että niissä äänestäjät tuntevat ehdokkaat henkilökohtaisesti. Marraskuussa käydyissä vaaleissa äänensä antoi 50 116 metsänhoitoyhdistysten jäsentä. Äänestysprosentti asettui noin 35:een. METSÄNHOITOYHDISTYSTEN valtuustojen uusi toimikausi alkaa ensi vuoden alussa. l Reilu kolmannes äänesti Äänestysinto metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa laski, mutta entistä useampi äänesti sähköisesti. Peltola kertoo, että vaalikoneen käyttöönottoa pohdittiin ennen vaaleja ja pohditaan varmasti uudestaan neljän vuoden päästä. Kaikista ehdokkaista naisia oli 16 prosenttia. HELI VIRTANEN Metsänhoitoyhdistys Naisten osuus, % Äänestysprosentti 5 10 15 20 25 30 35 40 Pohjois-Savo Haapavesi-Kärsämäki Uusimaa Mänty-Saimaa Länsi-Uusimaa Etelä-Savo Pirkanmaa Päijät-Häme Siikalakeus Savotta 10 20 30 40 50 2008 2012 2016 2020 2024 Eniten naisia uusissa valtuustoissa Äänestysprosentit mhy-valtuustovaaleissa » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11159_.indd 15 11159_.indd 15 13.12.2024 17.03.54 13.12.2024 17.03.54
Taimia on vaikea edes löytää. Olisiko jollakin muuta keinoa taimien pelastamiseksi heinien alta?” MORIZ ”Varren päässä oleva astia (esim. PE TR I LY YT IK Ä IN EN » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11160_.indd 16 11160_.indd 16 13.12.2024 17.04.36 13.12.2024 17.04.36. Investoinnista on tulossa satojen miljoonien eurojen hanke, joka työllistäisi suoraan yli sata ihmistä. 35 Suden kohtaamista luonnossa pelkää paljon tai erittäin paljon 35 prosenttia suomalaisista, Luonnonvarakeskus kertoo. Uudistin konekylvöllä ja siemenpuilla. Nimimerkki Morizin taimikko näytti tältä. PAKKAUSTEHDAS SUUNNITTEILLA RAUMALLE METSÄ GROUP suunnittelee uutta jätti-investointia Rauman sellutehtaansa viereen. Työtä se teettää, mutta taimet löytyy.” NAARASTEERI ”Itselle kävi aikoinaan samanlainen heinäpeltoyllätys. Tehdas kaavaillaan rakennettavaksi kolmessa erillisessä vaiheessa, joista jokainen maksaa noin sata miljoonaa euroa. Nopeimmillaan uusi tehdas voisi olla toiminnassa vuonna 2027. Tehtaalla on määrä tuottaa puukuidusta muotteihin valettuja pakkauksia, joilla voidaan korvata sekä muovipakkauksia että kertakäyttöisiä muovituotteita. isohko ämpäri) taimen päälle ja round upilla taimen ympäri ruiskutus. Oli täysi yllätys, kun parin vuoden päästä olikin ihmisen mittainen kastiskaspelto.” METSÄKUPSA ”Onpa lyönyt metsälauhaa paljon. Työvälineenä palveli vanha lätkämaila, josta on mennyt lapa poikki. Heinät kasvavat tuppaissa, joten tilanne ei ole joka taimen osalta yhtä paha.” JPJULKU Millä konstilla heinät lakoon. Minun mielestäni heinien jo tapahtunut lakoaminen tekee työstä entistä vaikeampaa. Heinäämisen kikkoja pohdittiin Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla. Oli vanha tiheä männikkö, jossa puolukan varsia vain kasvoi. Mikä on poikki, niin se on poikki. Isä aikoinaan modasi vähän, laittoi puimurista vanhan silppurin vastaterän pulteilla lavan tynkään kiinni.” KESÄHESSU ”Olen heinännyt raivaussahalla, ensimmäinen kerta heti juhannukselta ja toinen syksyllä, jos tarvitsee. Toimii ja helpottaa useamman vuoden.” PAKKALA ”Tuli tänä syksynä myös itsekin tehtyä heinäämistä. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Taimien pelastaminen onnistui 40 vuotta vanhalla jääkiekkomailalla hyvin
yara.fi 11161_.indd 17 11161_.indd 17 13.12.2024 17.05.29 13.12.2024 17.05.29. Rauhallista joulua & onnellista uutta vuotta Kohdistamme joulutervehdyksen Hyvä joulumieli keräykseen
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SIRPA MIKKONEN, SEPPO SAMULI TEEMA » ILMASTONMUUTOS 18 Metsälehti Makasiini 11162_.indd 18 11162_.indd 18 13.12.2024 17.06.58 13.12.2024 17.06.58. Muun muassa näillä konsteilla kolme metsäalan asiantuntijaa varautuu ilmastonmuutokseen omissa metsissään. VINKKEJÄ TULEVAN VARALLE Kuusikoiden tarkkailu, tuhoriskien seuranta ja sekametsien suosiminen
Henna Höglund (oik.) pohtii äitinsä Tuula Höglundin kanssa, mikä on saanut varttuneet kuuset murtumaan: lumi, tuuli vai kenties juurikääpä. Metsälehti Makasiini 19 11162_.indd 19 11162_.indd 19 13.12.2024 17.07.01 13.12.2024 17.07.01
Tyvitervastaudin aiheuttaa männynjuurikääpä. Siitä olen tosi iloinen”, Tuula Höglund kertoo. Ei se kauhean vaikeaa hommaa ole”, Henna Höglund sanoo. Kuuset, joista kaarna jo irtoilee, eivät lisää metsän tuhoriskiä ja saavat jäädä korjaamatta. ETELÄISESSÄ Suomessa kesäaikainen sadanta saattaa vähentyä ja kuivuus voi koetella etenkin kuusikoita. ETENKIN pohjoisessa metsän kasvu saattaa parantua lämpösumman ja sadannan lisääntyessä. ”Ilmastonmuutokseen varautuminen on sisäänrakennettu metsien hoitoon. KUIVUUTTA JA LÄMPÖÄ TIEDOSSA KESKILÄMPÖTILA on noussut puolessatoista vuosisadassa 2–3 astetta ja nousun ennakoidaan jatkuvan. M M INKÄLAISIN toimin ilmastonmuutokseen varaudutaan itärajan tuntumassa. Alueelle edellisen omistajan aikaan tehty harvennus oli kiihdyttänyt juurikäävän leviämistä entisestään. Alkuun männiköstä keloutui pystyyn yksittäisiä puita. TEEMA » ILMASTONMUUTOS 20 Metsälehti Makasiini 11162_.indd 20 11162_.indd 20 13.12.2024 17.07.01 13.12.2024 17.07.01. Ilmastonmuutos ei suoraan ole noussut esille tyttären ja äidin välisissä keskusteluissa, mutta ajatus muuttuvista kasvuja ilmasto-oloista vaikuttaa jatkuvasti metsiä koskevan päätöksenteon taustalla. LAPISSA ilmaston ennakoidaan muistuttavan nykyistä Etelä-Suomea. LÄMPENEMINEN lisää haihduntaa ja maaperän kuivumista. Valitsemalla oikea puulaji oikealle kasvupaikalle sekä hoitamalla ja harventamalla metsät ajallaan päästään jo pitkälle. Männikkö oli tuolloin noin 60-vuotias. ”Jos merkkejä tyvitervastaudista ei olisi ollut, puut olisivat vielä pystyssä”, Höglund sanoo. Kuusikoissa männynjuurikääpä aiheuttaa runkoon nousevaa tyvilahoa. Koivu kestää männynjuu”Metsien tervehdyttäminen on yksi helpoimpia asioita varautua muutokseen.” Latvansa menettäneiden kuusten tyviin on tullut kuusentähtikirjaaja. Lopulta Henna Höglund päätti ehdottaa äidilleen päätehakkuuta ja puulajin vaihtoa. Aikaisemmin paikalla kasvoi tyvitervastaudin vaivaama männikkö. Mustikkatyypin kasvupaikka oli koivulle sopiva. Tytär sekä suunnittelee että ehdottaa vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, mutta lopullisen päätöksen tekee äiti. MAAPERÄN ennakoidaan kuivuvan eniten keväisin, koska roudan ja lumen määrän ennustetaan vähenevän ERITTÄIN kuivia kesiä ennakoidaan esiintyvän jopa 2-3 kertaa vuosikymmenessä KASVUKAUDEN lämpösumma kasvaa. Sitä olemme tulleet katsomaan Tuula Höglundin metsiin Kesälahdelle Pohjois-Karjalaan. Metsänhoidossa Höglundilla on apunaan tytär Henna Höglund, joka työskentelee Metsäkeskuksella projektiasiantuntijana. Se lahottaa mäntyjen juuristoa ja kuivattaa vähitellen puut pystyyn. Lähde: Ilmasto-opas.fi sekä Suomen ympäristökeskus Henna Höglund seurasi taudin leviämistä metsässä kymmenen vuotta. Sitten ympärillä olevat puut alkoivat harsuuntua ja neulaset muuttuivat kellertäviksi. ETELÄ-SUOMEN kesät vertaututuvat Puolan, mahdollisesti jopa Ranskan nykyisiin kesiin. ”Hennalla on osaaminen tehdä tai ehdottaa ratkaisuja. Vaihda tarvittaessa puulajia Kävelemme sankassa lumisateessa vuonna 2019 istutetun rauduskoivikon laitaan
Metsälehti Makasiini 21 11162_.indd 21 11162_.indd 21 13.12.2024 17.07.04 13.12.2024 17.07.04
Mikäli lahoa löytyy merkittävissä määrin, puulajin vaihtoa on hyvä harkita. Tytär Henna Höglund etsii merkkejä juurikäävästä. Juurikääpä on päässyt leviämään salakavalasti laajalle, koska sitä ei aiemmin ole osattu ottaa huomioon metsien käsittelyssä. Kysy lahotietoja Metsiämme lahottavat kuusenjuurikääpä sekä männynjuurikääpä hyötyvät, kun roudaton ja lämmin jakso pitenevät. TEEMA » ILMASTONMUUTOS 22 Metsälehti Makasiini 11162_.indd 22 11162_.indd 22 13.12.2024 17.07.06 13.12.2024 17.07.06. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että metsien tervehdyttäminen on pitkäjänteistä työtä. ”Juurikäävän huomiointi kaikessa metsän käsittelyssä on noussut prioriteettilistassa ylöspäin”, Henna Höglund summaa. Tästä syystä Tuula Höglundin metsissä havupuuvaltaiset taimikot raivataan kylmään aikaan. Kesäaikaiset hakkuut ovat olleet yleisiä, ja juurikäävän torjunta on ollut pakollista vasta vuosikymmenen. rikääpää mäntyä ja kuusta paremmin. ”Metsien tervehdyttäminen on ykHenna Höglund pitää tärkeänä, että metsätuhoista puhutaan ja niihin varaudutaan. Juurikääpä voi tarttua jopa pieniin raivuukantoihin. Hirvet olivat tehneet paikkakunnalla tuhojaan, mutta Höglundit päättivät ottaa riskin ja uudistaa metsän rauduskoivulle. Jalostetut koivut ovat viidessä vuodessa venähtäneet liki viisimetrisiksi, ja pian hirvivaara alkaa olla jo ohi. Henna Höglund kysyy lahotietoja hakkuiden yhteydessä. Tuula Höglundin metsään on tullut lisää murtuneita runkoja edellisen maastokäynnin jälkeen. Juurikääpien arvioidaan aiheuttavan vuosittain 50 miljoonan euron tappiot, mutta todellinen taloudellinen menetys voi olla suurempi. ”Jos vielä muutama vuosi vältytään hirvituhoilta, mahdollisuus tervehdyttävään torjuntaan puulajin vaihdolla on onnistunut.” Toistaiseksi hirvet ovat pysyneet loitolla
Merkit juurikäävästä ovat paljon selvemmät kuin aikaisemmin. ”Hyvä, kun tulimme tänne. HÖGLUNDIN VINKIT ON vastuullista metsänhoitoa huomioida ja ennakoida metsätuhoriski aina, kun metsässä jotain tehdään. Pahimmillaan kesässä ehtii kuoriutua ja lisääntyä useampi kirjanpainajasukupolvi. Muutamalta kuuselta lumikuorma on katkonut latvan. Ilmaston lämmetessä tuhot kuitenkin siirtyvät nykyistä pohjoisemmaksi. Mitä ikinä tuleva ilmasto tuokaan, niin se auttaa, että metsien terveydentila on kohdillaan.” Huomioi tuhoriskit Siirrymme koivikosta viereiseen varttuneeseen kuusikkoon. Lumenmurrot ja tuulenkaadot aukokTuula Höglund on tyytyväinen, että tytär osaa neuvoa ja esittää vaihtoehtoa metsien käyttöön. Tästä kuviosta tulee uusi seurattava kohde, jonka kehitystä ja kasvua on tarkkailtava. Tulevaisuudessa pitkät kuivat kesät luovat kirjanpainajille otolliset olot lisääntyä ja kehittyä nopeasti aikuisiksi. Avohakkuu on aiheuttanut harvennettuun kuusikkoon tuulenkaatoja. Nyt Höglund kiinnittää huomion uusiin murtuneisiin runkoihin. Kyllä ne maastoaskeleet ovat aina tarpeen.” Höglundien tekemät maastotarkastukset ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet. Metsälehti Makasiini 23 11162_.indd 23 11162_.indd 23 13.12.2024 17.07.08 13.12.2024 17.07.08. Toistaiseksi kirjanpainajat eivät ole Pohjois-Karjalassa olleet samanlainen ongelma kuin eteläisemmässä Suomessa. Henna Höglund on ennakoinut tuhoriskiä ja käynyt isänsä kanssa sahaamassa tuulenkaadot juuriyhteyksistä poikki ja aisaamassa eli viiltämässä runkojen kyljet moottorisahalla auki. Näin rungot ovat kuivuneet tavallista nopeammin ja houkutelleet lyhyemmän aikaa kirjanpainajia. si helpoimpia asioita varautua muutokseen. Näin metsä saisi tottua uuteen kasvutilaan ennen kuin tuuli pääsee aukon kautta puhaltamaan. ”En ehkä enää teettäisi uudistushakkuita ja harvennushakkuita vierekkäin vaan porrastaisin niin, että harvennushakkuut on tehty ensin”, Henna Höglund pohtii. si hakatun metsän reunassa ovat otollisia kirjanpainajille. Osa puista on katkennut kolmen neljän metrin korkeudelta. Runsastuessaan kirjanpainajat voivat iskeytyä terveisiinkin kuusiin. LAHOPUUKIN kuuluu metsään eikä jokaisesta risauksesta ja tuulenkannosta kannata olla huolissaan
Jos on useampia kuivia kesiä, se voi altistaa muille tuhoille kuten kaarnakuoriaisille”, Vanhatalo kertoo. Metsänuudistamiseen ja varhaishoitoon kannattaa panostaa. Useamman kuivan kevään seuraukset näkyvät Etelä-Suomen metsissä. Tulevaisuudessa roudattomuus voi aiheuttaa ongelmia puunkorjuulle. Vanhatalo hyödyntää metsissään metsänhoidon suositusten keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Saman aineston avulla Vanhatalo suunnittelee, missä metsässä tullaan liikkumaan seuraavien vuosikymmenten aikana ja miten kuvioille pääsee koneilla. Vanhatalo arvioi metsävaratiedoista ja kartoista, missä voi todennäköisesti tulla ongelmia veden kanssa. ”Siitä voi olla huolissaan, jos vaikka maakunnan alueella kuusikoiden osuus on iso.” VANHATALON VINKIT HYÖDYNNÄ paikkatietoa. Kun metsä voi hyvin ja on puulajistoltaan monipuolinen, se pystyy vastustamaan paremmin tuholaisia. ”Jos on kuiva kesä, kuusi voi huonosti vielä seuraavanakin vuonna ja toipuu siitä. Kantavat maat on hyvä tunnistaa ja ohjata kulkua niiden kautta varastoille. Siitä, onko parempi suosia sekapuustoisuutta joka kuviolla vai eri puulajien mosaiikkina maisemassa, ei vielä ole tutkimusnäyttöä. Tarkkaile kuusikoita Tapion palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo on tehnyt työuransa metsänhoidon suositusten parissa. Omaa metsää hän on omistanut pian kaksikymmentä vuotta synnyinseuduillaan Merikarvialla sekä Siikaisissa. Yhden kuusikon Vanhatalo uudisti ennen aikojaan selvästi alle 70-vuotiaana, koska sinne syntyi toistuvasti tuulituhoja. ”Pyrin maksimoimaan sen, että kesäkorjuuleimikoita olisi mahdollisimman paljon.” Myös tilanaapurien metsänkäyttöilmoitusten seuraaminen on osa varautumista. Yksittäisiä kuolleita kuusia on ollut aikaisempaa enemmän. Mitä paremmin tiedät, mitä omistat, sitä paremmin osaat ennakoida metsän kehitystä sekä kohdentaa toimia. Näitä ovat sekametsän suosiminen, taimien hyvän kasvun varmistaminen sekä metsien tilan seuraaminen ja ennakointi. TEEMA » ILMASTONMUUTOS 24 Metsälehti Makasiini 11162_.indd 24 11162_.indd 24 13.12.2024 17.07.09 13.12.2024 17.07.09. ”Ajattelin antaa kuvion olla vielä 10–15 vuotta, koska kasvu oli muuten niin hyvää, mutta tuuli oli niin sanotusti päässyt metsän sisälle.” Tunne metsäsi Omien metsien hyvä tunteminen on ilmaston muuttuessa entistä tärkeämpää. Hän haluaa kuitenkin rauhoitella puhtaiden kuusikoiden omistajia. Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa sitten suositaan jompaakumpaa”, Vanhatalo kertoo. Yksi yksittäinen kuusikko ei siinä paina. Huoli kuusikoista on Vanhatalon mukaan lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Hyvällä kasvupohjalla puhdas kuusikko voi menestyä ja kasvaa hyvin, eikä se välttämättä ole huono ratkaisu. Sekaviljely auttaa tässä. ”On ennakointia seurata, miten metsät kehittyvät suhteessa toisiinsa ja mitä naapurin puolella tapahtuu”, Vanhatalo kertoo. ÄLÄ viivyttele uudistamisessa, äläkä tingi maanmuokkauksesta. Kirjanpainajaepidemian uhka liittyy enemmän suuraluetason tarkasteluun. Näin varaudutaan muuttuvaan ilmastoon, mutta hyödynnetään myös kasvupaikan kasvupotentiaali mahdollisimman hyvin. Suosi sekapuustoa Sekametsät ja lehtipuuston lisääminen talousmetsiin ovat palvelus paitsi metsien monimuotoisuudelle myös tuhonkestävyydelle. Hän tarkkailee säännöllisesti omia varttuneita kuusikoitaan. Kuivuustuhoille tai tulville alttiit paikat löytää kohtuullisen luotettavasti esimerkiksi Metsään.fi-aineiston avulla. Naapuriin tuleva päätehakkuu voi tietää tuulituhoja omissa metsissä. Va n h a t a l o o n j o useamman vuoden ajan säästänyt varhaisperkauksessa lehtipuuta sopiviin paikkoihin sekä uudistanut metsiään sekametsiksi. ”On paljon sellaisia kohteita, joista ei voi olla varma, menestyykö kuusi paremmin kuin mänty
Metsälehti Makasiini 25 11162_.indd 25 11162_.indd 25 13.12.2024 17.07.11 13.12.2024 17.07.11. Erilaisia karttoja ja metsävaratietoja hyödyntämällä oman metsän oppii tuntemaan entistä paremmin. ”Pyrin maksimoimaan sen, että kesäkorjuuleimikoita olisi mahdollisimman paljon.” Kalle Vanhatalo tarkkailee metsiään useammin tietokoneen näytöltä kuin maastossa
Salminen istuttaa mailleen 2 500 tainta hehtaarilla. Omissa metsissään Salminen toimii toisin. ”Vähän pohjoisemmaksi tuotu alkuperä todennäköisesti on 40– 60 vuoden päästä paremmin kohdallaan kuin se alkuperäinen.” Tarkkaile kuusten osuutta Etenkin kuusen kanssa on oltava muuttuvassa ilmastossa tarkkana. Parhaimman hyödyn siitä saa käyttämällä metsien uudistamiseen parasta mahdollista jalostettua alkuperää. Hän laskee, että itse istutettuna taimimäärän nosto hehtaarilla 2 000 taimesta 2 500 taimeen maksaa metsänomistajalle vain noin sata euroa lisää. Salminen kuitenkin vakuuttaa, että on toiminut näin jo ennen kuin aloitti työnsä Fin Forelialla. Kun metsillä on tilaa kasvaa, puut pysyvät hyväkuntoisina ja vastustuskykyisinä. Hyödynnä kasvupotentiaali Suomen suurimman taimiyhtiön eli Fin Forelian toimitusjohtaja ja osakas Timo Salminen on omistanut metsää pian kolmekymmentä vuotta. Salminen kokee ilmastonmuutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena, ei uhkana. ”Jos me saamme Etelä-Suomeen Etelä-Viron ilmaston ja tänne Keski-Suomeen etelärannikon olosuhteet, sehän on puunkasvattajalle namijuttu. Uusimpana tulokkaana Salminen on uudistanut metsiään tammelle. Saan enemmän kuutioita sieltä aikaiseksi.” Salminen ostaa metsää pääasiassa reheviltä ja kovakasvuisilta kasvupaikoilta. Jalostettua alkuperää voi istuttaa aavistuksen aikaisempaa pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksesta hän ottaa kaiken irti istuttamalla tavanomaista tiheämpiä taimikoita ja käyttämällä jalostettuja taimia. TEEMA » ILMASTONMUUTOS 26 Metsälehti Makasiini 11162_.indd 26 11162_.indd 26 13.12.2024 17.07.11 13.12.2024 17.07.11. Voisi ajatella, että taimituottajan on helppo laittaa mailleen enemmän taimia, koska kappalehinta saattaa olla toinen kuin perusmetsänomistajalle. Näistä lehtikuusta iskettiin maahan 20 000, douglaskuusta 15 000 ja mäntyä ja kuusta kumpaakin yhteensä 10 000 tainta. Hänen metsätilojen suurimmat keskittymät sijaitsevat Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. ”Saan tiheistä taimikoista enemmän puuta. MITÄ paremmalla metsien hoidolla mennään, sen parempi. l SALMISEN VINKIT MUUTTUVA ilmaston on mahdollisuus ei uhka. Mallia hän on ottanut Eteläja Keski-Ruotsista, jossa reheville maille istutetaan vastaava määrä taimia. Tässä hän rinnastuu ruotsalaisiin. Viime keväänä hän istutti yhteensä 60 000 tainta. Metsänomistajien taimitilauksista kuusta on silti edelleen valtaosa. ”Päätehakkuu on äkkiä esimerkiksi 10– 15 vuotta aikaisemmin. Maanmuokkauksen hinta ei juuri muutu, vaikka mättäitä tehtäisiin muutama sata enemmän. En minä hyväntekeväisyyttäni metsiä kasvata, haluan sieltä tuottoa”, Salminen painottaa. Jalostettu alkuperä kasvaa haluttuun järeyteen 10–20 prosenttia metsikköalkuperää nopeammin. Rauduskoivun puuttuminen kevään istutuksista oli lähinnä sattumaa. ”Suhteessa siihen, että saan hyvän taimikon, hintaero on marginaalinen.” Valikoi taimet Taimien suhteen Salminen myöntää olevansa ronkeli. Siementen käyttöaluesuosituksilla varaudutaan jo nyt muuttuvaan ilmastoon. Länsinaapurissa halutaan juuri omaan metsään parhaiten sopivaa jalostettua siementä. Hänelle kelpaa vain pisimmälle jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet. Pintajuuristonsa vuoksi kuusi kärsii herkästi kuivuudesta, ja kuivuuden uuvuttama puu on altis tuholaisille. Viime keväänä tammea istutettiin noin 5 000 tainta. Metsä on vähemmän aikaa kaikennäköisille tuhoille alttiina”, Salminen sanoo. Ruotsissa ei kysytä, onko siemen jalostettua vaan, miltä siemenviljelmältä siemen tulee
”Suhteessa siihen, että saan hyvän taimikon, hintaero on marginaalinen.” Timo Salminen istuttaa omiin metsiinsä pisimmälle jalostettuja taimia. Metsälehti Makasiini 27 11162_.indd 27 11162_.indd 27 13.12.2024 17.07.13 13.12.2024 17.07.13. Koska kuusta on omissa metsissä entuudestaan hyvin paljon, kuusen kasvupaikat hän istuttaa nykyään pääasiassa muille puulajeille
VAIKUTTAJA » Luonto ei Suomessa metsätalouden takia katoa, mutta se voi muuttua, Seppo Vuokko pohtii. 28 Metsälehti Makasiini 11163_.indd 28 11163_.indd 28 13.12.2024 17.11.53 13.12.2024 17.11.53
Suorapuheinen luontotoimittaja kaipaa julkisuuteen toistakin toisinajattelijaa. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVAT MIKKO NIKKINEN Metsälehti Makasiini 29 11163_.indd 29 11163_.indd 29 13.12.2024 17.11.57 13.12.2024 17.11.57. TAHTOMATTAAN ÄRRIPURRI Metsälehden pitkäaikainen avustaja Seppo Vuokko palkittiiin syksyllä tietokirjapalkinnolla
Ehkä ei kuitenkaan. SEPPO VUOKKO SYNTYNYT 1946 Miehikkälässä FILOSOFIAN maisteri PITKÄ ura luontotoimittajana, tietokirjailijana ja kasvitieteilijänä TOIMI radion Luontoillan asiantuntijaraadissa yli 30 vuotta PALKITTU muun muassa Metsänhoitajaliiton Vuoden metsäteko -elämäntyöpalkinnolla 2015 ja Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjapalkinnolla 2024 ASUU Irma-vaimon kanssa Savitaipaleen Kaulion kylässä 30 Metsälehti Makasiini 11163_.indd 30 11163_.indd 30 13.12.2024 17.11.57 13.12.2024 17.11.57. Suorasukainen sanailija Seppo Vuokon kynästä syntyy tekstejä, joita moni maaseudulla asuva haluaa lukea ja uskoa. Luontopaneelin ohella Vuokon kynsissä ovat olVAIKUTTAJA » Vuokon työhuoneena toimii vanhan maatalon pihapiirissä sijaitseva hirsimökki. Hiilinielukeskustelu on harhautus, jolla yritetään saada tyhmät maalaiset maksamaan tämä homma. Suomi myy amerikkalaisyhtiölle kansallisomaisuuttaan 1 400 hehtaarin verran. Mieleen tulee, että tapahtuma oli kuin suora syöttö tietokirjailija ja toimittaja Seppo Vuokko lapaan. Olen vähän tahtomattanikin ärripurri. Tietokirjailija, toimittaja ja kasvitieteilijä tarjoilee tämän tästä ajatuksia, joihin ei voi jättää tarttumatta. A A UTORADIOSSA hehkutetaan juuri julkistettua Googlen maakauppaa Kajaanissa ja Muhoksella. Haastateltavana Vuokko on herkullinen. Tyyli vain on suorasukainen, mikä jakaa lukijoiden ja kuulijoiden mielipiteet. Illan uutiskuvissa maaja metsätalousministeri Sari Essayah näyttää halkeavan ylpeydestä pääministeri Petteri Orpon rinnalla. Joskus tietokirjailija hipsii toimistolle yölläkin, jos mielessä pyörii ajatus joka pitää saada tuoreeltaan kirjattua talteen. Suomen metsien hiilensidonnalla ei ole minkäänlaista merkitystä maapallon mittakaavassa”, Vuokko sanoo. Voisi jopa arvella, että Vuokko heittää täkyjä toimittajalle tietoisesti. Vuokko kuitenkin muistuttaa, että todellista keskustelua ei pääse kehittymään, jos asioista ei uskalleta olla eri mieltä julkisesti. ”Olen välillä kaivannut julkisuuteen toistakin vastarannankiiskeä. ”Esimerkiksi Luontopaneelissa on joukko samanhenkisiä ihmisiä. ”Pentti Linkolakin hämmästeli aikoinaan, että metsäammattilaisethan ovat kasvotusten ihan mukavaa porukkaa, kun hän kävi Valkeakoskella myymässä heille kaloja.” Maailman muuttumisesta kertoo paljon, että siinä missä Linkola oli oman aikansa vastarannankiiski, alkaa Vuokon kaltainen metsän talouskäyttöön mutkattomasti suhtautuva kirjailija olla 2020-luvun toisinajattelija. Silloin ei synny keskustelua siitä, että olemmeko kenties väärässä jossain asiassa.” Hyödyllistä olisi, jos ihmiset kohtaisivat useammin kasvokkain sen sijaan, että asioita kärjistetään sosiaalisessa mediassa. Luonnonsuojelijoiden teot määrittävät sitä, mihin joudun ottamaan kantaa.” Kasvokkain jutellessa Vuokko on kaikkea muuta kuin ärripurri: leppoisa herrasmies, jonka olemuksesta huokuu valtava tietomäärä sekä loputon kiinnostus luontoa kohtaan. ”Kaikkien hallitusten tavoitteena on kasvu. Jos ei kulutusta vähennetä, on turha miettiä Suomen metsien hiilensidontaa. Sitä ei synny muuten kuin kulutusta lisäämällä
Metsän ekologia on kuitenkin kaiken takana – uudistumisen, kasvun, monimuotoisuuden, mutta myös metsätuhojen taustalla. Osattomaksi eivät ole jääneet kirjoittajan omat asiakkaatkaan. Viimeiset 24 vuotta hän on harjoittanut ammattiaan Savitaipaleen Kaulion kylältä käsin. Siihen liittyi vain yksi pieni mutta – ei ollut maata mitä viljellä. minkin metsätalouden, jopa metsäteollisuuden sanansaattajana. Niinpä kasvit ja yliopisto-opinnot veivät mennessään. Moni metsänomistaja kuulee Vuokon järjen äänenä yhä vihreämmäksi muuttuneessa metsäkeskustelussa. ”Tämä nykyinen maatalous suurine koneineen ei olisi minun juttuni. Esimerkiksi Metsälehden toimitukselle Vuokko kirjoitti viime syksynä näin: ”Olen jo aikaisemmin ilmaissut huoleni Metsälehden yksipuolisuudesta. Sen sijaan metsän ekologia on jäänyt perin vähiin, useimmissa numeroissa sitä edustaa vain kirjoittamani pikkujuttu, jossa suurempia ekologisia yhteyksiä ei pysty käsittelemään. Ehkä sukunimikin oli enne. Mustikka on tällä hetkellä kolmanneksi yleisin laji metsälauhan ja maitohorsman jälkeen. Luonnossa oleminen ja tiedon kaivaminen on hauskaa, kirjoittaminen kovaa työtä. ”Olen kokenut itseni maaseudun puolustajaksi. Kirjoituksillaan Vuokko on kuitenkin profiloitunut ennemVuokko on seurannut tämän uudistusalan kasvilajiston kehitystä kuuden vuoden ajan. Ai”Olen välillä kaivannut julkisuuteen toistakin vastarannankiiskeä.” Metsälehti Makasiini 31 11163_.indd 31 11163_.indd 31 13.12.2024 17.11.59 13.12.2024 17.11.59. leet vuoroin niin ilmastopolitiikka, kaupunkilaiset, ennallistaminen kuin luontokatokin. Taimikossa kasvaa nyt noin 110 eri kasvilajia, esimerkiksi sammallajeja on noin kolmekymmentä. Mukana ovat vahvasti taloudelliset elementit: puukauppa, koneet, teollisuus ja hyvän taloudellisen tuotoksen takaava metsänhoito. Maaseudun puolustaja Partasuinen kasvitieteilijä olisi päältä päin helppo leimata perinteiseksi luonnonsuojelijaksi. Suurin kone mitä käytän, on moottorisaha.” Kaupungissa Vuokko ei ole viihtynyt. ”Kirjoittaminen on työ, joka on mahdollistanut maalla asumisen. Ei Helsingissäkään eletä kauaa, jos meillä ei ole elävää maaseutua.” Vuokon nuoruuden haaveammatti oli maanviljelijä
Esimerkiksi tuulija aurinkovoimalat aiheuttavat metsäkatoa. ”Se on totta siellä, missä luonto peitetään betonilla ja asvaltilla. VAIKUTTAJA » noat kuukausipalkkani sain vuosina 1978–84 Suomen luonto -lehden toimittajana.” Luonnonhoito-oppia metsäammattilaisille Metsänkäsittelymenetelmät sekä metsäammattilaisten ajatukset tulivat Vuokolle tutuiksi 1990ja 2000-luvuilla, kun hän oli Metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden kursseilla kouluttamassa konekuskeja ja toimihenkilöitä luonnonhoitoon. Vastasin kurssien metsäekologiaa koskevasta osasta.” Metsänomistajien ja metsäammattilaisten äänen Vuokko toivoisi kuuluvan julkisuudessa paljon nykyistä painokkaampana. Luonto pysyy monimuotoisena, kun sitä käsitellään eri tavoin.” 32 Metsälehti Makasiini 11163_.indd 32 11163_.indd 32 13.12.2024 17.12.00 13.12.2024 17.12.00. Metsätalous ei sitä tee.” ”Luonnon muuttuminen ei ole luontokatoa. Ilmeisesti he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa tai leimautuvansa luonnonsuojelun vastustajiksi.” Metsää Vuokko ei itse enää omista, vaikka metsien keskellä asuukin. ”Luonnon muuttuminen ei ole luontokatoa. ”Meillä oli täällä noin kymmenen hehtaarin metsätila, mutta myimme sen naapureille muutama vuosi sitten.” Luontokato on totta, kun luonto asvaltoidaan Tietokirjailijana Vuokko on ollut tekemässä muun muassa sellaisia teoksia kuin Kämmekät: Suomen orkideat, Toukohärkä ja kultasiipi – Niityt ja niiden hoito tai puiden elämästä kertova Latva pilviä piirtää. Mutta esimerkiksi lohi tai siika ei palaa jokeen sillä, että sinne heitetään kiviä.” Vuokko pitää järjettömänä sitä, että säännöt ennallistamiselle ovat samat koko Euroopassa. Metsänomistajille ja ammattilaisille tarvittiin jonkinlaiset perustelut, miksi luonto piti huomioida uudella tavalla. Siellä rahoilla olisi aivan erilainen vaikutus, sillä lajien määrä tropiikissa on valtavan suuri Suomeen verrattuna.” Luontokatoa Vuokko myöntää tapahtuvan kotimaassakin. ”Kun tietäisi edes, mitä ennallistamisella tarkoitetaan. ”Siis sinne, missä luontoja metsäkato on totta eli tropiikkiin. Kiljuuko kasvitieteilijä riemusta, kun Suomen luontoa aletaan kohta kovaa kyytiä ennallistamaan. Luonto pysyy monimuotoisena, kun sitä käsitellään eri tavoin.” Siksi metsänkasvatuksessakaan ei pidä Vuokon mielestä hirttäytyä yhteen tekniikkaan. Niitä kyllä saadaan lisää, kun annetaan vain metsien kasvaa.” Ennallistamiseen tarkoitetut miljardit Vuokko suuntaisi luontokadon torjuntaan. Mutta vaatimusten pitää Vuokon Irma-vaimo innostuu kesken lounaan näyttämään, kuinka botanisti-puoliso laittoi hänet pienikokoisempana etsimään Suomessa harvinaistunutta ketonoidanlukkoa Enontekiön kirkon pihasta. ”Minulla ei ole mitään vanhoja metsiä tai luonnonsuojelijoita vastaan. Jokiuomia voidaan ennallistaa ja ojia tukkia. ”Uusi metsälaki tuli voimaan vuonna 1996. Niitä peruja taitaa olla UPM:n logolla varustettu takkikin, jonka mies kiskaisee ylleen kun suuntaamme metsään. ”Vika on siinä, että asioista päättävät ne, jotka eivät ymmärrä asioista mitään. ”Jos tehtäisiin vain jatkuvaa kasvatusta, niin luonnon monimuotoisuus heikkenee.” Vaatimukset eivät voi perustua ideologiaan Yksi asia, mikä Vuokkoa kismittää, on luonnonsuojelijoiden harjoittama vanhojen metsien ihannointi. Kaiken keskiössä tuntuvat olevan vanhat metsät. ”Ostettu, ei saatu”, huomauttaa Vuokko, kun kiinnitän huomion logoon. ”Työssä olevat välttelevät keskusteluun osallistumista
Niiden inventointi tietää noin viikon rupeamaa. Vanhassa metsässä on hyvä, jos sieltä löytyy 30 lajia.” Vuokko arpoo taimikkoon joka kesä 100 koealaa. Toki poikkeuksiakin on.” Vuokon mukaan pulma on se, että monet aktiivisista luonnonsuojelijoista ovat lintuharrastajia. Kuuden kesän ajan hän on tutkinut avohakatulle alueelle viljellen perustetun kuusitaimikon kasvillisuuden kehitystä. Eliöyhteisön kannalta nuoret yksilöt ovat kaikkein tärkeimpiä. Pihapiirissä kasvavat niin aprikoosit, luumut kuin ruusukvittenit. Istutetut kuuset ovat noin metrin mittaisia, samoin kuin luontaisesti syntyneet männyt. Hakkuu siis lisää mustikan ja puolukan kloonien määrää eli geneettistä monimuotoisuutta.” Vuokon ansiot on noteerattu niin luonnonsuojelijoiden kuin metsäammattilaistenkin toimesta. Tältä kuviolta ovat hävinneet kastesammal ja yövilkka.” Sen sijaan mustikka hyötyy Vuokon mukaan metsän uudistamisesta, sillä uudet siemenet pääsevät itämään paljastuneessa metsämaassa. Metsälehti Makasiini 33 11163_.indd 33 11163_.indd 33 13.12.2024 17.12.01 13.12.2024 17.12.01. ”Maavarsina säilyneet mustikat voivat olla satojen vuosien ikäisiä. ”Lintujen poikastuotosta voidaan olla huolissaan, mutta metsien uudistumisesta ei. ”Täällä esiintyy yli 110 kasvilajia. Ensimmäisen viiden kesän ajan vattu oli taimikon yleisin kasvilaji, mutta tänä kesänä sen ohi kiilasivat metsälauha, maitohorsma sekä mustikka. Silloin tiedot muista eliölajeista voivat olla vähäisiä. Rauduskoivut ovat jo selvästi pidempiä. perustua tietoon eikä ideologiaan. ”Hakkuussa häviää yllättävän vähän kasvilajeja. Seppo Vuokko asuu Savitaipaleen Kaulion kylällä 1930-luvulla rakennetussa maatalossa. Usein äänekkäimmillä suojelijoilla on ekologinen tietämys aika vähäistä. Sama koskee myös puita.” Nuorien puiden ja kasvien kehitystä Vuokko on viime vuosina seurannut kotimaisemissaan
Osa jää ikuisiksi ajoiksi arkistoihin.” Tällä hetkellä työpöydällä on myös pari kirjaprojektia, joista ei vielä juuri julkisuuteen hiiskuta. ”Toisinaan herään yöllä ja saatan käydä kirjoittamassa ajatukset talteen. anhalla metsälläsi. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 34 Metsälehti Makasiini 11163_.indd 34 11163_.indd 34 13.12.2024 17.12.02 13.12.2024 17.12.02. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Metsänomistaja tosin on yleensä maksumies, hän muistuttaa. Hän astelee lähes joka aamu vanhan maalaistalon pihapiirissä sijaitsevaan työmökkiinsä, usein yhdessä Lippe-koiran kanssa. Kiertoaikoja voi pidentää Sen Vuokkokin on noteerannut, että metsiä päätehakataan nykyään joskus hyvin nuorina. Metsien kiertoaikojen pidentämistä, jota on väläytelty keinoksi vaikuttaa metsien hiilensidontaan, hän ei tyrmää. ”Toiseen projektiin ajatus lähti liikkeelle aukkotutkimuksestani. ”En näe kiertoaikojen pidentämisellä haittapuolta. Luonnokset jätän pariksi viikoksi hautumaan, kunnes viimeistelen ne. Se liittyy metsän ekologiaan.”l VAIKUTTAJA » Uudistusaloille jätettävillä säästöja lahopuilla on Seppo Vuokon mukaan positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Niin kauan, kun puusto on hyvin kasvavaa, sitä voidaan kasvattaa.” Eläköitymisaikeita 78-vuotiaalla Vuokolla ei tunnu olevan. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi
›› PIKATESTI Nämä kokeiltiin vuonna 2024 SIVU 46 METSÄNHOITO Näin varaudut tuulituhoihin s. OMA METSÄ HALLITSETKO KIINTEISTÖT S 40: Tukea suojeluun ›› TUTKIMUS S.42: Lumituhot kartalle ›› KOLUMNI S.43: Hoida taimikko ajallaan ›› KYSY POIS S.44: Kuusen kasvatus alikasvoksena. ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Hyvä tietää yhteismetsistä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 36 VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 35 11165_.indd 35 11165_.indd 35 13.12.2024 17.18.45 13.12.2024 17.18.45
Kuusen riski kaatua tuulessa kasvaa puun pituuden kasvaessa. Kuusi on tuulituhoille herkin puulaji. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11166_.indd 36 11166_.indd 36 13.12.2024 17.21.48 13.12.2024 17.21.48
Mistä puita yleensä kaatuu myrskyllä. Lehtipuiden kaatumisherkkyyteen vaikuttaa vuodenaika: tuuli kaataa lehtipuita herkemmin silloin, kun puissa on lehdet. Puiden kaatumisherkkyyteen tuulessa vaikuttaa moni muukin tekijä kuin pelkkä tuulenvoimakkuus. 16 kysymystä Milloin tuulenvoimakkuus on sellainen, että puita kaatuu. Metsän harventaminen lisää väliaikaisesti puiden riskiä kaatua tuulissa. Suomen eteläosissa talven routajakso on lyhempi, joten routa sitoo puiden juuria maahan lyhyemmän aikaa. Männyllä tuulituhoriskiä on etenkin harvennushakkuiden jälkeen, TUULITUHOISTA Puut ovat alttiita tuulelle metsänreunoissa ja heti harvennushakkuun jälkeen. Mikä lisää puiden tuulituhoriskiä. Kuusella tuulituhon riski kasvaa ensiharvennuksen jälkeisestä ajasta eli noin 25–30 vuoden iästä eteenpäin. Myös juurikääpäsieni heikentää puiden pystyssä pysymistä Etelä-Suomessa. Rantametsissä ja mäen rinteissä tuulee kovaa, mutta siellä puut voivat olla paremmin sopeutuneita tuulisuuteen. Etelässä kasvaa myös enemmän kuusta, joka on tuulen voimalle altis puulaji. Taimikoita kova tuuli ei uhkaa. Riski tuulenkaatoihin on suurempi Etelä-Suomessa kuin pohjoisessa. Juurikääpäsieni lisää kaatumisriskiä, sillä se lahottaa puiden juuristoa ja tyveä, mikä heikentää puun kykyä vastustaa tuulta. Hoikat, tiheässä metsässä kasvaneet puut kaatuvat helposti. Todennäköisimmin kova tuuli niittää puita nurin metsänreunoissa, kuten hakkuuaukkojen laidoilla, ja vasta harvennetuissa metsissä. Kuusen juuristo kasvaa pinnalla, joten puun ”ankkuri” on verrattain heikko. Voimakkaita harvennuksia tulee välttää myös tuulituhoille altteimmissa maastoissa, kuten vallitsevaan tuulensuuntaan avautuvilla rinteillä. Yli 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli voi kaataa puita runsaammin. Vaikka puut ovat muutaman vuoden ajan harvennushakkuun jälkeen alttiita tuulelle, oikea-aikaiset ja maltilliset Juurikääpäsienen aiheuttama tyvilaho heikentää puiden kykyä kestää tuulikuormaa. Mikä puulaji on herkin kaatumaan. Tuulessa kaatumisen riski lisääntyy puiden pituuden kasvaessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskypuuskien on havaittu kaatavan yksittäisiä puita, kun tuulennopeus yltyy 15 metriin sekunnissa. Oikeaoppiset harvennukset pienentävät tuulituhon riskiä. Onko tuulituhoissa maantieteellistä eroa. Etelässä metsän rakenne ja metsäkuviot vaihtelevat voimakkaammin, jolloin syntyy tuulelle alttiita metsänreunoja. Kuusi. Tuulessa kaatumisen riski voimistuu, kun kuusi kasvaa korkeammaksi. Miten tuulituhoihin voi varautua. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ riskialtista on harventaa pitkään tiheässä kasvanutta metsää voimakkaasti. Millaiset puut sietävät huonosti tuulta. Myös maaperä vaikuttaa: puiden juurtuminen ja pystyssä pysyminen on heikompaa esimerkiksi kallioisella maaperällä. Erityisen 1 2 3 4 5 6 7 Metsälehti Makasiini 37 11166_.indd 37 11166_.indd 37 13.12.2024 17.21.49 13.12.2024 17.21.49. mutta riski säilyy maltillisella tasolla puuston vanhetessa
heinäkuuta ja pohjoisessa ennen 15. Mistä voin kysyä, kaatoiko myrskytuuli puita omasta metsästäni. sessä Suomessa 24. Mihin mennessä kesää myrskytuhopuut on lain puolesta korjattava pois. Toistensa päälle lomittain kaatuneissa puissa on jännitteitä eri suuntiin, myös pystyyn nousseiden juurakoiden liikkeet tulee huomioida. Suomen metsäkeskuksen valmiusryhmä seuraa suurten myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja ja tiedottaa arvioitujen tuulituhojen sijainnista. elokuuta. Vierekkäisten metsäkuvioiden suurta pituuseroa kannattaa välttää. heinäkuuta, keskiHakkuuaukkojen reunat ovat todennäköisimpiä paikkoja tuulenkaadoille. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajia poistamaan luonnontuhon vahingoittamat havupuut, joista voi levitä hyönteistuhoja. Kuvassa näkyvien kirjanpainajien purukasojen tarkkailu kannattaa aloittaa keväällä tuoreista tuulenkaadoista. Muutama kaatunut kuusi ei ole riski. Puusto sopeutuu ympärillä vapautuneeseen tilaan ja muuttuneisiin tuulioloihin. Onhan metsätuholaissa poistomis8 9 10 11 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11166_.indd 38 11166_.indd 38 13.12.2024 17.21.53 13.12.2024 17.21.53. Myrskypuiden korjuu edellyttää varovaisuutta. Metsäalan ammattilaisilta, kuten metsänhoitoyhdistyksestä ja puuta ostavilta yhtiöiltä, saa tarkempaa paikallistietoa tuhoista. Talvella kaatunut kuusi säilyy tuoreena ruokapuuna hyönteisille ensi kesäksi. Lain mukaan vahingoittunutta kuusta voi jättää hehtaarille enintään 10 kuutiota ja vahingoittunutta mäntyä 20 kuutiota. harvennushakkuut pienentävät puiden tuulituhoriskiä pitkällä aikavälillä. Jos yksi tavanomainen tukkipuu on 0,5–1 kuution kokoluokkaa, poistotoimiiin on kuusella ryhdyttävä, kun nurin on 15–20 isoa runkoa. Suomi on jaettu poistamisvelvoitteen osalta kolmeen alueeseen. Onko yksittäinen kuusituulenkaato hyönteistuhoriski. Paljonko tuulenkaatoja voi jättää metsiin. Kuuset on poistettava etelässä ennen 15. Lakirajan ylittävä määrä vahingoittuneita mäntyjä tulee poistaa Eteläja Keski-Suomessa heinäkuun alkuun mennessä, pohjoisessa heinäkuun puoliväliin mennessä. Suositusten mukaiset harvennukset ja taimikonhoito vahvistavat puiden runkoa ja juuristoa kestämään tuulikuormaa
Lehtipuut eivät ole riski hyönteistuhojen leviämiselle. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksesta tutkija Susanne Suvantoa, tutkimuspäällikkö Markus Meliniä ja tutkija Tiina Yliojaa, Suomen metsäkeskuksesta valmiuspäällikkö Ragnar Höckerstedtiä.. Niistä tulee metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta. Kaikkiaan Lyly-myrsky kaatoi puuta länsirannikolla ainakin 100 000 kuution edestä. Marraskuun Lyly-myrsky runteli pahiten juuri Eurajokea Porin eteläpuolella. SUOMESSA myrskystä puhutaan, kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa. Tuulet tuottavat monesti niin sanottuja hajakaatoja. Pitääkö myrskytuhopuiden hakkuusta ilmoittaa. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä viimeistään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista, paitsi poikkeustapauksissa. Kaarnakuoriaiset pystyvät hyödyntämään myös vierasperäisiä puulajeja, jos niitä on runsaasti tarjolla. MYRSKYT JA RAJUILMAT MYRSKYT ovat matalapaineisiin liittyviä laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Sen sijaan kannattaa pitää silmällä tuulenkaatoryhmää tai viottuneiden kuusten joukkoa. Kuusten kuorta voi rikkoa esimerkiksi pyyhkimällä runkoja moottorisahalla tylsällä teräketjulla. Eurajoella on ilmoitettu loppuvuonna myrskytuhohakkuusta lähes 2 000 hehtaarin alalla. Lähde: Ilmatieteen laitos velvoitteen raja vasta 10 kuutiossa. Metsätuholaki koskee vain mäntyjä ja kuusia. RAJUILMOILLE ei ole käytössä selviä tuulirajoja. Puiden kaatuminen tuulissa kuuluu luontoon, joten kaatuneita puita pitää säästää myös talousmetsiin. Pitääkö tuulessa kaatuneet lehtipuut poistaa. Ne ovat usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia. Jos hakkuun syynä on metsätuho, tämä tulee merkitä metsänkäyttöilmoitukseen, joka tehdään Metsäkeskukselle. Rajuilmassa tuulenpuuskat voivat kuitenkin aiheuttaa paikallisesti huomattavia metsätuhoja. Entä tuulessa kaatuneet ei-kotimaiset puulajit. Mitä hyötyä tuulenkaadoista on. Kuoriaisten lisääntymismenestys on kuitenkin lehtikuusessa, kontortamännyssä tai douglaskuusessa todennäköisesti heikompi kuin kotimaisissa havupuissa. l 12 13 14 15 16 FAKTA YKSI RUNKO. Jos yksittäisten tuulenkaatojen haku pois ei ole mahdollista, kaatuneet kuusirungot voi kuoria eli aisata metsässä. www.vaellan.fi Metsälehti Makasiini 39 11166_.indd 39 11166_.indd 39 13.12.2024 17.21.54 13.12.2024 17.21.54. Kaatuneita lehtipuita on erittäin suositeltavaa jättää metsiin lahoamaan. VIISI AJONEUVOA. Tänä syksynä Metsäkeskus on myöntänyt Eurajoelle poikkeusluvan metsätuhohakkuiden aloittamiselle saman tien metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Mitä isompi kuusi, sen parempi se on kirjanpainajan lisääntymiselle. Miten voin pelata varman päälle kuusituulenkaatojen kanssa. RAJUILMAT syntyvät ukkospilvien seurauksena. Ainakaan suurta hyönteispopulaation kasvua ei vierasperäisistä havupuulajeista ole odotettavissa
Rajat ja rajakäynnit, 3. Vaihtoehtoja ovat kymmenen vuoden määräaikainen sopimus ympäristötuesta, joka tehdään Metsäkeskuksen kanssa metka-rahoituksena, ja ely-keskuksen kanssa tehtävä pysyvä suojelusopimus tai kiinteistökauppa. Isossa kuvassa suojelulle on kasvavasti kysyntää. Metsästysoikeudet, 7. Sen voi nähdä erilaisten suojeluvaihtoehtojen kattokäsitteenä. Tieoikeudet, 5. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 40 Metsälehti Makasiini 11167_.indd 40 11167_.indd 40 13.12.2024 17.23.07 13.12.2024 17.23.07. Kaavoitus, 6. Helmi-ohjelma rahoittaa luonnonhoitoa ja ennallistamista. Metsänomistajan kannalta on harmillista byrokratiaa, että rahoitusta kanavoivia ministeriöitä on kaksi – maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Apuna kannattaa TUKEA SUOJELUUN Metso-ohjelmassa metsää voi suojella määräajaksi tai pysyvästi. SUOJELUSTA sopiminen on laaja käsite. Määräaikainen ympäristötuki Ympäristötuki on käytännössä sama asia kuin kymmenen vuoden määräaikainen suojelu. Suojelusopimukset OSA 8 SUOJELUSOPIMUKSET OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Sopimuksissa on voitu mennä jo kolmannelle kymmenvuotiskaudelle. HALITSETKO KIINTEISTÖT?SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Haku ja tuki Mahdolliset ympäristötukikohteet löytyvät Metsään.fi-palvelusta ja tukea haetaan Metsäkeskukselta. Metsoja Helmi-ohjelmat Metso on valtion rahoittama, vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma. Varsinaisten suojelusopimusten lisäksi sen voi ajatella kattavan tuet luonnonhoitotoimiin ja tilan myynnin suojelutarkoitukseen. Hakulomakkeen ja tarvittavien laskentataulukoiden täyttö on asiaan vihkiytymättömälle mutkikasta. SARJAN OSAT OVAT: 1. Naapuruussuhteet, 8. Tukea saa myös ennallistamistoimille, joita tehdään lähinnä suoja perinneympäristöissä. Vanhoissa sopimuksissa niitäkin on, eikä sopimuksia ole aina jatkettu. Vähäpuustoisia kituja joutomaiden soita ja kallioita ei pääsääntöisesti rahoiteta, elleivät ne yhdistä puustoisia kohteita toisiinsa. Kiinteistörekisteri, 2. Laki suojaa kohteita metsänomistajan omavastuuseen saakka, ja tukea voi saada sen ylittävälle, vähäistä haittaa suuremmalle osalle. Kiinteistötoimitukset, 4. Halutuimpia ovat rehevät, puustoiset kohteet. Kauden päättyessä tilanne katsotaan uudestaan. Valtion rahan lisäksi on tarjolla muutakin, tosin muodoiltaan vakiintumatonta rahoitusta. Helmi-elinympäristöohjelma rahoittaa luonnonhoitotöitä, kuten kosteikkojen rakentamista, veden palauttamista norouomaan tai lehtojen ja lähteiden hoitoa. Tukea voi saada myös kymppipykälän ulkopuolisille, luontoarvoiltaan merkittäville kohteille, kuten runsaslahopuustoisille kangasmaille. Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain kymppipykälän elinympäristöjen säilyttämiseen
Aiemmin tehtiin myös pitkiä, 20 vuoden suojelusopimuksia. Luontoarvot.fi on markkinapaikka, jossa luontoarvokohteita voi ostaa ja myydä. Ympäristötuki on verotettavaa metsätalouden pääomatuloa kuten muutkin metsätalouden tuet. Omistajan oikeuksista jää jäljelle vain metsästysoikeus. Metsälehti Makasiini 41 11167_.indd 41 11167_.indd 41 13.12.2024 17.23.08 13.12.2024 17.23.08. Myynti suojeluun Pysyvän suojelun voi toteuttaa myös myymällä alueen valtiolle, jolloin se siirtyy Metsähallituksen hallintaan. Juttua varten on haastateltu metsänhoitaja Marko Haavistoa Pohjois-Savon ely-keskuksesta ja rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partasta Suomen metsäkeskuksesta.. Hiilipörssi kanavoi rahoitusta soiden ennallistamiseen ja suojeluun. FSC:ssä metsänomistaja jättää vähintään viisi prosenttia kasvullisesta metsämaasta käytön ulkopuolelle ja sitoutuu jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siten, että yhteisalaksi tulee vähintään kymmenen prosenttia. Tuki perustuu puuston määrään ja keskikantohintaan lisättynä maapohjakorvauksella ja kuolleen puun määrästä riippuvalla kannustinkorvauksella. Suojelun virallistamiseen korvausta vastaan on vaihtoehtoja. Pysyvä suojelusopimus Ely-keskukset tarjoavat pysyviä suojelusopimuksia, mikä tarkoittaa yksityistä suojelualuetta. FSC-kuvioille voi saada myös ympäristötuen, tai toisinpäin ympäristötukikuvioita sisältävän tilan voi sertifioida. Minimikorvaus on 500 euroa. Luontoarvojen kaupallistaminen on alkuvaiheessa. Myös Luonnonperintösäätiö hankkii metsiä pysyvään suojeluun, tällöin myyntitulo on kuitenkin veronalaista. Enää niitä tehdään vain poikkeustapauksissa. l Monilla metsänomistajilla on kaikessa hiljaisuudessa ja omalla päätöksellä talouskäytön ulkopuolelle jätettyjä alueita. Korvauksen laskennassa puutavaralajien yksikköhintoina käytetään yleensä kolmen vuoden keskihintoja. Ostaja on ely-keskus ja myynti on verotonta tuloa. Korvaus on verovapaa. FSC on lähinnä isojen metsäyhtiöiden isoille metsänomistajille tarjoama mahdollisuus, joten kaikkien metsänomistajien ulottuvilla se ei ole. Palvelua voi luonnehtia kokeiluksi. Korvauksen saa puukaupassa FSC-lisän kautta. Kuvioiden vähimmäisala on 0,3 hehtaaria. M IK KO KA RJ A LA IN EN käyttää metsäasiantuntijaa, joiden yhteystietoja Metsään.fi tarjoaa. Sertifioinnilla suojelua Periaatteessa FSC-sertifiointi on metsien käytön ohjausta, mutta käytännössä se on myös suojelua
Tiedetään, minne mennä katsomaan.”. ”Menetelmän käyttötarkoitus olisi nimenomaan maastotarkastusten kohdennus. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11168_.indd 42 11168_.indd 42 13.12.2024 17.23.47 13.12.2024 17.23.47. G RA FI IK KA : JA N N E RÄ TY HELSINGIN yliopiston tutkimuksen mukaan Natura 2000 -suojeluun liittyneet käyttörajoitukset laskivat metsämaan arvoa. Rakentamattomien tonttien hinnat laskivat suojelualueilla, mutta nousivat niiden läheisyydessä. Lisäksi se tarkastelee tulkittavan puun latvuksen ominaisuuksia suhteessa naapuripuihin. Luken, Metsäkeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeessa kehitetty menetelmä perustuu samoihin kaukokartoitusaiheistoihin kuin Metsäkeskuksen puustotulkinta eli Metsään.fi-aineisto ja hyödyntää lisäksi koneoppimista. TULEVAISUUDESSA lumituhoista voidaan saada aiempaa tarkempaa tietoa. Käytetty kaukokartoitusaineisto päivittyy kuuden vuoden välein. Tuhojen tunnistukseen on kehitetty uusi kaukokartoitusmenetelmä Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Lumilaser-hankkeessa. Tulokset ovat lupaavia. Menetelmä tunnistaa merkittävät lumituhot, joissa vähintään viidennes metsikön puista oli katkennut. Kokonaan tai lähelle luonnontilaa palautumiseen ei 10 vuotta tosin riitä. Se vaatii selvästi pidemmän ajan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Merja Elo. MAAN ARVO LASKI SOIDEN kasvillisuutta voidaan ennallistamisella palauttaa kohti luonnontilaa 10 vuodessa, tuoreessa yhteistutkimuksessa todetaan. ”Tulokset osoittivat, että vakavasti lumen vaurioittamat metsiköt voidaan tunnistaa yhden ajankohdan laserkeilausaineistosta hyvällä tarkkuudella”, kertoo tutkija Janne Räty Luonnonvarakeskukselta (Luke). Toisaalta suojelu nosti pientaloja mökkikiinteistöjen arvoa, sillä suojeltu luonto paransi alueen viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Uutta meneltelmää ei vielä ole jalkautettu käytäntöön. Korkeus merenpinnasta on myös oleellinen lumen aiheuttamia puustotuhoja selittävä tekijä. Todennäköisyys ennallistamisen onnistumiseen oli suurempaa kohtalaisen rehevillä suotyypeillä. Lumituhot kartalle Uusi kaukokartoitukseen ja koneoppimiseen perustuva menetelmä paikantaa lumituhot. Malli paikantaa etenkin merkittävät tuhot hyvin. Käytetty puutason mallinnus tunnistaa lumituhot latvuksen muodon perusteella. l TIIA PUUKILA Tutkimusartikkeli on julkaistu Forestry: An International Journal of Forest Research -lehdessä. Koska lumituhoja havaitaan usein samoilla alueilla, voi useamman vuoden vanhasta lumituhotulkintatiedosta olla kuitenkin hyötyä. ENNALLISTAMINEN VIE AIKAA SA M I KA RP PI N EN Uusi menetelmä tunnistaa lumituhon latvuksen muodosta sekä vertailee tulkittavan puun ominaisuuksia naapuripuihin
Niitä joutui oikeasti sahaamaan, ja koivujen latvukset jäivät nojaamaan kuusien oksiin. Sekametsä tuntuu järkevältä tavoitteelta myös käytännössä, puulajivalikoimaa voi vielä säätää myöhemmin ensiharvennuksessa. Ensinnäkin taimikko olisi ehdottomasti pitänyt harventaa vähintään kaksi vuotta sitten, jolloin puut olivat pienempiä. Tällainen koe ei onnistu kaikilla kasvupaikoilla, hyvin rehevillä pohjilla ei kannata edes yrittää. Halusin selvittää, voiko sopivalla maaperällä luopua taimikon varhaishoidosta. Lopputuloksena oli kuitenkin silmää tyydyttävä sekametsä, jossa kaikki koivut olivat siemensyntyisiä. Ajatuksena oli tehdä taimikonhoito normaaliin aikaan ja harventaa taimikko kuusi-koivusekametsäksi. Metsälehti Makasiini 43 ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa KOLUMNI » ALOITIN SYYSKUUSSA taimikonhoidon. Tämän vuoden osalta määrärahat on kuulemma jo käytetty. Alueesta vain pieni nurkka oli soistunut, muuten kyse oli karkeasta kangasmaasta. Tukijärjestelmä on onneksi järkevöitynyt, eikä metsää tarvitse enää jättää heitteille, jotta on oikeutettu tukeen. Puolentoista hehtaarin taimikko oli kahdeksan vuotta sitten istutettu kuuselle. Mättäisiin istutettiin kuusen taimet heti muokkauksen jälkeen. Kuviolta ja sen reunoilta poistettiin hieskoivut. MINULLA OLI OLLUT käynnissä ikioma metsänuudistamisen koe. Perinteisesti taimikon varhaishoidossa poistetaan kaikki lehtipuut. MITÄKÖ ITSE opin tästä. 11177_.indd 43 11177_.indd 43 13.12.2024 17.24.22 13.12.2024 17.24.22. Pääsin taimikonhoidossa toteuttamaan Evollakin opetettuja asioita: hoidon tavoitteena on sekametsä, leppiä jätettiin pyille ruokapuiksi, kaikki tammet ja katajat saivat jäädä pystyyn, pienialaiset kosteat painanteet ja alueen läpi virtaavan ojan reunat jäivät riistatiheiköiksi. Nyt kyseessä oli karuhko mustikkatyypin tuore kangas, johon tehtiin kääntömätästys kaivinkoneella. Sen anominen menee ensi vuoden puolelle, jahka viimeinen puoli hehtaaria on saatu valmiiksi. Kohteelle on saatavissa metka-tukea, 200 euroa hehtaarille. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistettavat lehtipuut ovat siten pääosin vesasyntyisiä eli vesoneet kaadettujen puiden kannoista. Maata muokattiin mahdollisimman vähän. Vesataimi on huomattavasti herkempi laholle kuin siemensyntyinen taimi. En taida olla ainoa metsänomistaja tämän murheen kanssa. Poistin raivaussahalla pääasiassa raudusja hieskoivuja, jotka olivat yltäneet jo viiteen kuuteen metriin. l Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan Lopputuloksena oli silmää tyydyttävä sekametsä, jossa kaikki koivut olivat siemensyntyisiä. Nyt pitkien ja melko paksujen puiden kaataminen oli hidasta. Ja onhan raivaussahan ulkoiluttaminen mukavaa työtä – joululomalla jatkuu!. Niiden tiedetään siementävän ylenpalttisesti ja tuovan paljon ylimääräistä taimikonhoitoa. Valmiin työn jäljet näkyivät hienosti, mutta työ oli hidasta. ONNISTUINKO. Hirvet olivat pitäneet haavat ja paatsamat matalana, jätin myös ne raivaamatta. Puut olivat samassa latvuskerroksessa. Tämä tukee tuoretta tutkimusta, jonka mukaan jalostetut istutuskuuset kasvavat samaan tahtiin kuin siemensyntyiset koivut. Taimikko on oikeasti hoidettava ajallaan: työ on nopeampaa, mielekkäämpää ja edullisempaa. Taimikon varhaishoito on suositeltavaa tehdä valtaosalla uudistusalueista. Kaadetut rungot piti painaa maahan käsin, mikä vei aikaa. Kyllä ja en. Taimikonhoito oli myöhässä. Kahden vuoden myöhästyminen lisäsi ajanmenekkiä ehkä 30 prosenttia, vaikka omalle työlle ei kustannuksia laskisikaan. Voisinko tällä menettelyllä vähentää lehtipuiden lahoriskiä
LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Onko alikasvuisten kuusten kasvatuksessa mitään järkeä ja jos on, niin missä tapauksessa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. » VANHA pihlaja tekee harvoin tyvivesoja, mutta on se mahdollista. Jos kyseessä olisivat kantovesat, ne olisivat samaa yksilöä kuin kaadettu puukin. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Todennäköisempää on, että ne ovat kuitenkin kumpikin erikseen siemenistä syntyneitä. Pihallani Espoossa kasvaa lähekkäin kaksi pihlajaa. Kaikki eivät ole ihan olemattomia tarSyysväritykseltään poikkeavat vierekkäiset pihjalat ovat todennäköisesti siemenistä syntyneitä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Mistä ero johtuu. YKSI VAI KAKSI PIHLAJAA. SEPPO VUOKKO KANNATTAAKO KASVATTAA KUUSTA ALIKASVOKSENA. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Voi olla, että ne ovat vesoneet aikoinaan samasta kannosta. Toinen pihlajista oli syyskuun lopulla vielä vihreä, kun taas toinen oli jo syysvärityksessä. Itselläni on männikkö, jossa kasvaa alikasvukuusia. Silloin ne olisivat perimältään samanlaiset ja saisivat esimerkiksi yhtä aikaa samanlaisen ruskavärityksen. 44 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 11170_.indd 44 11170_.indd 44 13.12.2024 17.25.02 13.12.2024 17.25.02. Identtisten vesojenkin välillä voisi olla eroa värityksessä, mutta sen aiheuttaisi toisessa rungossa loisiva sieni. Silloin ulkonäkö-, aikatauluja värierot ovat normaalia yksilöiden välistä vaihtelua
KARI MIELIKÄINEN VANHENEEKO LUKITUSMUTTERI. Onnistuminen ei tullut sattumalta, vaan se edellytti taimikonhoitoa, männikön ennakkoraivausta ja huolellista ylispuuhakkuuta. Jatkosodan aikaan viisikymmenvuotiaaseen männikköön perustettu koe osoitti alikasvoksen vähentäneen valtapuuston kasvua seuraavien 25 vuoden aikana noin kuutiometrin vuodessa. Tukilaipan keskiöön kuluu ura ja terän keskireikä kuluu/muovautuu suuremmaksi, jolloin terä ei ole enää kohdallaan. » KUUSIALIKASVOKSET syntyvät ja menestyvät heikoimmin kuusikossa. Mutteri on kuitenkin vaihdettava viimeistään silloin, kun sitä voi kiristää käsin. Valoisan koivikon alla kuuset pärjäävät huomattavasti paremmin. Jos raivaussahan terä ei pysy tiukasti akselilla, onko terä vai kiinnitysmutteri vanhentunut. Jos laippojen ja terän väliin jää epäpuhtauksia, terä pääsee helposti pyörähtämään ja löystyy. Korvaus voidaan vähentää yhtymän verotuksessa palkkauskuluna. Samoin esimerkiksi yhtymän metsätöissä käytettävän moottorisahan ostohinta voidaan maksaa yhtymän tililtä, vaikka saha tulisi osakkaan omistukseen. Terälaitteen kiinnityksessä käytetään lukitusmutteria, jossa on vasenkätinen kierre ja nailonlukitus. Maksoin lakiosat sisaruksilleni pesän ulkopuolisilla varoilla. VÄINÖ SIKANEN MITEN VÄHENNÄN KULUT. Kuuset kasvoivat samassa ajassa metrin mittaisista kahdeksanmetriseksi. Lukitusmutteri suositellaan vaihdettavaksi noin kymmenen kiristyskerran jälkeen. Vastaavissa tapauksissa kannattaa ensin tehdä metsäomaisuudesta perinnönjako murtolukuosiin. » ETTE ole oikeutettu metsävähennykseen. Ne kirjataan kyllä yhtymän verotukseen 0,27 euron kilometrikorvauksen mukaan (2024). » TERÄN kiinnitysmutterin löystyminen alkaa useimmiten siitä, että terä ja terän tukilaipat eivät ole puhtaat. rikoita vaan osa on jo kuitumitassa. Kaikki pois vai ei. Kun ostat uutta terää, katso ensin, onko sahassa käytettävä yhden tuuman vai 20 millimetrin keskireiällä varustettua terää. Yhtyneiden Paperitehtaiden ylimetsänhoitaja Väinö Koivisto pyrki 1970-luvulla perustamaan kaksijaksoisia sekametsiä viljelemällä mäntyä ja lannoittamalla puustoa ensiharvennuksesta lähtien. Mutteri kiristetään hylsyavaimella 35–50 newtonmetrin (Nm) tiukkuuteen. Riskit kuusten juuristovaurioille ja laholle olivat myös ilmeiset. Tiheä kuusialikasvos vaikuttaa männikön kasvuun ”varastamalla” vettä ja ravinteita maan pintakerroksesta. Miten voin vähentää syntyvät kulut, esimerkiksi bensaja matkakulut. Hänen mukaansa lannoitus lisäsi kuusialikasvoksen määrää ja kasvua. LEO SAASTAMOINEN PERINTÖMETSÄ JA METSÄVÄHENNYS. Osakkaan tekemän työn arvo voidaan korvata palkkana tai työkorvauksena. Terän keskireiän ja tukilaipan välillä ei saa olla väljyyttä. Mäntyjen poistamisen jälkeen kuusikko oli vuosikymmenen kuluttua kypsä ensiharvennukseen. Mikäli kuusten kasvu alkaa ravinteiden puutteessa hiipua, ne voidaan kasvattaa kuitupuukokoon lannoittamalla. Perin äidiltäni testamentilla metsää. Tutkimuksen mukaan koivut tuottavat 2–3 kertaa enemmän kuin mitä kuusten kehitys koivujen alla hidastuu. Vasta tämän jälkeen tehdään muodostuneista kiinteistön murtolukuosista kauppakirjalla kiinteistökauppa. » YHTYMÄ voi maksaa osakkaalleen kuittia vastaan erilaiset työn teosta aiheutuneet kustannukset, kuten bensakulut. Myös mustikkatyypin männikön alla kuusentaimet kasvavat yleensä hyvin ainakin riukupuuksi saakka. Olenko oikeutettu metsävähennykseen, koska maksoin lakiosat sisaruksilleni pesän ulkopuolisilla varoilla. Teen hankintahakkuita yhtymän metsässä. Jos teidän tapauksessa olisi toimittu näin, teille olisi syntynyt lakiosien osuudesta metsävähennyspohjaa. HANNU JAUHIAINEN Metsälehti Makasiini 45 11170_.indd 45 11170_.indd 45 13.12.2024 17.25.02 13.12.2024 17.25.02. Tällöin ei kuitenkaan synny hankintakaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Kuusten tuotos korvasi mäntyjen kasvutappion kaksinkertaisesti. Tämän seurauksena terä alkaa täristä. Kuolinpesän osuudet eivät ole kiinteää omaisuutta, josta muodostuisi metsävähennyspohjaa. Näin toimien hän uskoi kuusten muodostavan männikköä seuraavan puusukupolven ilman uudistamistöitä. Koivuja voidaan kasvattaa kuusten päällä kuitutai tukkipuuksi samalla, kun kuusisukupolvi kehittyy kohti ensiharvennusta. Varjossa kituneet taimet ovat usein mutkaisia ja lahoja ja tuhoutuvat helposti ylispuiden poiston yhteydessä. Tämä kävi ilmi Antti Isomäen viidenkymmenen vuoden takaisesta tutkimuksesta. Yhtymän metsään suuntautuvia matkakuluja ei voi korvata osakkaalle laskun perusteella. Metsän metsävähennyspohjaa ei muodostu, vaikka olette maksaneet lakiosat pesän ulkopuolisilla varoilla. Jos ohjekirjassa on jokin muu tiukkuus, sitä tulee noudattaa. Kuinka usein mutteri on syytä vaihtaa
Metsähommiin uutta Ryobia ei silti kannata ostaa. (Suosikkimalli keveni, Metsälehti 6/24) HUSQVARNA 542I XP Keskipakokytkimensä ansiosta Husqvarna 542i XP on muita akkusahoja ”moottorisahamaisempi”. (Keveyttä raksalle ja rankametsään, Metsälehti 19/24) STIHLIN FS 460 Parasta Stihlin FS 460 -metsäraivurissa on kulmavaihteen voitelumahdollisuus. Paino on hieman pudonnut, mutta niin näyttää käyneen myös leikkuuteholle. (Omakotiasujan monitoimiraivuri, Metsälehti 21/24) KYPÄRÄT JA VAATTEET METSURINKYPÄRIEN KOMMUNIKAATIOSOVELLUKSET Bluetoothin avulla metsässä voi kuunnella omaa soittolistaa tai vaikka äänikirjaa, Stihl Advance X-Vent BT, 3M Securefit Forestry Kit ja Peltor WS Alert XPI. (Vain pörinä puuttuu, Metsälehti 12/24) HUSQVARNA 535I XP Husqvarnan keskisarjan akkusaha 535i XP yllätti energiatehokkuudellaan. Tuttujen kesken kakkosversio on Mark II. (Suosikkiraivurin uusi versio ilahdutti ja ärsytti, Metsälehti 18/24) STIHL FSA 200 Akkukäyttöistä metsäraivuria odottavan kannattaa odottaa ensi kevääseen. (Uusi sävel metsätyöhön, Metsälehti 1/24) WOODLANDER-LÄMPÖLIIVI Woodlander-lämpöliivi osoittautui mukavaksi, mutta hakkuutöissä se ei ole tarpeen. MIKKO RIIKILÄ 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PIKATESTI 11228_.indd 46 11228_.indd 46 13.12.2024 17.25.42 13.12.2024 17.25.42. MOOTTORIJA RAIVAUSSAHAT RYOBI MAX POWER Ryobin Max Power -tuoteperheen akkusaha on iso ja siinä on tehokas sähköjärjestelmä. Kaikkea näitä koettiin Metsälehden kuluvan vuoden kokeiluissa. (Energiapiheimmän pään akkusaha, Metsälehti 15/24) MILWAUKEE M18 F2CH Milwaukeen uusi iso akkusaha haastaa 60 kuutiosenttimetrin bensasahat jyhkeällä vääntövoimallaan. (Lisälämpöä pakkasille, Makasiini 1/24) Monimuotoinen TESTIVUOSI 2024 Odotettuja uutuuksia, iloisia yllätyksiä ja pettymyksiä. (Tuoteperhe on paras, Metsälehti 4/24) HUSQVARNA 560 XP MARK II Husqvarna uudisti ammattimallistonsa suosikkisahan, 560 XP:n. (Nyt on muuten vääntöä, Metsälehti 16/24) ECHO DCS-2500 Uusi akku-Echo päihittää kilpailijansa keveydellään ja on kokoisekseen tehokas
(Ominaisuuksia ammattireiskoille, Metsälehti 12/24) ROADRUNNER-VIILTOSUOJALAHKEET Sip Protectionin Roadrunner-viiltosuojalahkeet ovat omiaan pihapiirin satunaisiin sahaushommiin. (Metsälehti 15/24) RAITE-KULJETUSSUOJA Magneetein kiinnittyvä raivaussahan teräsuoja voittaa näppäryydessään kilpailijansa. (Tiimiradio työmaalle, Makasiini 2/24) MILWAUKEE BOLT 200 -KYPÄRÄ Milwaukeen Bolt 200 -kypärä on jämerä ja suojaa tehokkaasti. (Paljonkohan mökillä on lämmintä. (Sijainti selville jopa sentin tarkkuudella, Metsälehti 13/24) SIMPAL T4 Simpal T4 -etäohjattava pistorasia mahdollistaa lämpötilan tarkkailun ja säätämisen etänä. (Viilausapua raivaajalle, Makasiini 5/24) HUSQVARNA 40-C1000X4 Monipaikkalaturi helpottaa ammattilaisten työtä. (Näppärä teräsuoja, Makasiini 7/24) AUTOT JA KELKAT VAELLAN SNOW+ Vaellan Snow+ -kevytmoottorikelkka muuntuu myös mönkijäksi. (Käytetty diesel on käypä vaihtoehto, Makasiini 8/24) MAXUS E-DELIVER 7 Kiinalainen sähkö-Maxus on asiallinen työkalu tavaroiden kuljetukseen. (Kun savotalle pistorasia saatiin, Makasiini 2/24) HUSQVARNA X-CUT C35 Husqvarnan uusi talttahammasketju vetää leikkuutehollaan vertoja markkinoiden parhaille. (Teräöljysarjan biohajoava haastaja, Metsälehti 4/24) STIHL PS 3000 Stihlin kannettava virtalähde tarjoaa esimakua metsätöiden tulevaisuudesta. (Suojaako kympin takki hirvikärpäsiltä. (Savotoiden valopäille, Metsälehti 3/24) NORDGRIP 50 -ERÄSIDE Kuusamon Uistimen valmistama Nordgrip 50 -eräside osoitti toimivuutensa. (Huski nousi tasoihin teräketjukisassa, Metsälehti 7/24) RAITE-VIILAUSTUKI Kevytrakenteinen viilaustuki helpottaa raivaussahan terän harittamista metsässä. (Tämä appi kannattaa ladata,Makasiini 3/24) GNSS-PAIKANNUS Uutuuspalvelu tuo tarkan paikannuksen yhä useamman ulottuville. (Sähäkästi sähköllä, Makasiini 4/24) HONDA CRV Käytetty Honda CRV saattaisi olla hyvä valinta huonommilla teillä viihtyvälle metsänomistajalle. (Kelpo maasturi takavuosilta, Makasiini 5/24) TOYOTA BZ4X Toyotan nelivetoinen sähkökaupunkimaasturi toimii niin metsäteillä kuin kaupunkiajossa. (Tavoitteena Nato-markkinat, Makasiini 1/24) AUDI Q7 3,0 TDI Jos haluaa varautua synkempään tulevaisuuteen, jossa sähköä ei saa, voi dieselauto olla järkevä vaihtoehto. Tarvittaessa siitä saa virtaa sahaankin. Ilmoitettu toimintasäde kuitenkin kummastutti. (Aina keskeltä halki, Metsälehti 9/24) MUUTTOLINTUJEN KEVÄT Muuttolintujen kevät -sovellus on noussut hitiksi, eikä syyttä. (Paras turvavaruste on päälle puettu turvavaruste, Metsälehti 10/24) FARMARI-HYTTYSTAKKI Markkinoiden edullisin hyönteistakki yllätti positiivisesti. Makasiini 6/24) TEKNIIKKA COBIOLUBE CHAIN Cobiolube Chain -teräketjun voiteluaine liukenee veteen eikä sotke. (Nato-side sopii siviileillekin, Metsälehti 3/24) HUSQVARNA X-COM ACTIVE Husqvarna X-Com Active on suunniteltu etenkin arboristeille ja pihapuiden kaatajille. l Metsälehti Makasiini 47 11228_.indd 47 11228_.indd 47 13.12.2024 17.25.42 13.12.2024 17.25.42. (Sähköllä maastoon, Makasiini 7/24) MUUTA PALAX X-AIM Palaxin X-aim -järjestelmä klapikoneessa palvelee huipputuottoa hakevaa ammattilaista. Metsälehti 22/24) Alkuperäisistä testijutuista koottu digilehti löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi > Lehti > Verkkolehden arkisto. HUSQVARNA HL 1200 -KYPÄRÄLAMPPU Husqvarna HL 1200 -kypärälamppu hajauttaa valon työalueelle poikkeuksellisen miellyttävästi
2. Etenkin yhteismetsäosuuksien verotukseen ja omaisuuden laatuun liittyvät asiat kiinnostavat metsänomistajia. Luovutukseen tarvitaan muun muassa maakaaren mukainen ja määrämuotoinen luovutuskirja. Tämä oma osakaskiinteistö voi olla metsä-, maataloustai/ja tonttimaata sisältävä kiinteistö, tai se voi olla kiinteistö, jolla ei ole lainkaan maatai vesialuetta. Oman yhteismetsäomistuksen voi tarkistaa osakastilan kiinteistörekisteriotteesta. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11172_.indd 48 11172_.indd 48 13.12.2024 17.26.19 13.12.2024 17.26.19. Tämä omistajan saama jako-osuus on verovapaata tuloa. Tulo omistajalle verovapaata Yhteismetsän osakaskunta on verovelvollinen yhteisetuus, jota verotetaan vuosittain yhteismetsän tuloksesta. Tiedon voi myös pyytää asianomaisen yhteismetsän hallinnolta. Niin metsän kuin yhteismetsäosuuksien myynti lähiomaiselle voi olla luovutusvoiton verosta vapaa, jos luopujaa koskevat omistusaikaehdot täyttyvät. Osakaskunta jakaa tuloksesta ylijäämää osakkaille omistusosuuksien suhteessa, yleensä kerran vuodessa. Maanmittauslaitos toimittaa yhteismetsälle ajantasaiset tiedot osakaskiinteistöistä ja niiden osuusluvuista. Yhteismetsäosuuksien luovutuksessa verohuojennuksia Yhteismetsäosuuksia myytäessä ostajalle ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos kauppahinta on yli 75 prosenttia osuuksien käyvästä arvosta. Sellaisen voi ostaa Maanmittauslaitokselta. Yhteismetsäomaisuutta luovutettaessa täytyy noudattaa kiinteän omaisuuden luovuttamista koskevia säännöksiä. Jotta verovapaus toteutui10 POINTTIA YHTEISMETSISTÄ Yhteismetsäomistus yleistyy ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa. 3. Viimeksi mainittua kutsutaan haamutilaksi. Tämä asia on tärkeä erityisesti tuoreille kuolinpesille jo perunkirjoitusvaiheessa. Pieneen metsätilaan kuuluva osuus yhteismetsään kun voi olla arvokkaampi kuin tilan metsä. 1. Osakaskunnalla on myös oikeus metsävähennykseen. 4. Omistuksen laatu Yhteismetsää voi omistaa vain Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään rekisteröidyn osakaskiinteistön kautta. Kiinteistöä koskevat säädökset Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta, jota pääsääntöisesti koskee sama omistukseen ja verotukseen liittyvä lainsäädäntö kuin muutakin metsäomaisuutta
5. Isoimmilla yhteismetsillä, joiden osuuksia myydään ja ostetaan vaSH U TT ER ST O CK IM AG ES si, luopujan on pitänyt omistaa yli 10 vuotta yhteismetsäosuudet tai yhteenlaskettuna sekä osuudet että metsä, josta ne ovat aikanaan muodostuneet. Metsälle se on suhteellisen helppo määrittää vakiintuneiden käytäntöjen mukaan laskemalla arvo puustolle ja maapohjalle sekä mahdollisille erityisarvoille tai pääomittamalla metsälle laskettu tuotto. Näin voidaan saada suhteellisen kivuttomasti arvo varsinaiselle yhteismetsälle – vaikka pinta-ala olisi suuri. TEKSTI PIRJO HAVIA säosuuksineen, joka sijaitsee kaukana varsinaisesta maatilasta. Huojennuksen voi saada, mikäli yhteismetsäosuudet sisältyvät sellaiseen kiinteistöön, joka muutenkin on oikeutettu maatalouden sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Käypä arvo on olemassa Kiinteistön käypä arvo on monessa tilanteessa tärkeä tieto omistajalle tai perijälle. Omistusaikaa tarkasteltaessa otetaan huomioon yhteenlaskettu omistusaika sekä myyjällä että sillä, jolta myyjä on kyseisen omaisuuden aikanaan vastikkeetta saanut. Tällöin voidaan laskea yhteismetsäosuuksien arvo osuuslukua kohti. Haamutila ei voi saada huojennusta eikä myöskään sellainen metsätila yhteismetMetsälehti Makasiini 49 11172_.indd 49 11172_.indd 49 13.12.2024 17.26.19 13.12.2024 17.26.19. Moni yhteismetsä ylläpitää ajantasaista yhteismetsän ja osuuden arvoa. Yhteismetsäosuudet voivat sisältyä myös maatilan huojennettuun sukupolvenvaihdokseen. Perintö ja lahja katsotaan vastikkeettomaksi saannoksi
Liittämisen seurauksena vastuu metsien hoidosta, oikeus hakkuisiin ja ylipäätään metsän hallinnointiin sekä verovelvollisuus siirtyvät yhteismetsän osakaskunnalle. 7. Kun metsänomistaja liittää osan metsävähennykseen oikeutetuista metsistään yhteismetsään osuuksia vastaan, yhteismetsän osakaskunnalle siirtyy liitetyn metsän hankintamenoa tai pinta-alaa vastaava osuus jäljellä olevasta metsävähennysoikeudesta. 6. 8. Osakaskunnalla etuosto-oikeus Kun ostetaan pelkkiä yhteismetsäosuuksia ilman kiinteistöä, johon ne kuuluvat, voi yhteismetsän osakaskunnalla olla etuosto-oikeus. pailla markkinoilla, voidaan osuuksien arvona käyttää harkitusti kauppa-arvoa eli toteutuneiden osuuskauppojen mukaista käypää arvoa. 9. Etuosto-oikeutta ei myöskään ole tietyissä lähipiirin kaupoissa eikä myytäessä toiselle saman yhteismetsän osakkaalle. Mahdollinen metsätilaan kohdistuva kiinnitys ei ole liittämisen esteenä. Pienin luovutettava osuusluku Yhteismetsä voi merkitä ohjesääntöönsä pienimmän osuusluvun, jonka voi luovuttaa tai muulla tavoin muodostaa. Yhtymän jako osana yhteismetsätoimitusta Kuolinpesän ja verotusyhtymän omistusjärjestelyt kannattaa suunnitella huolellisesti, jos pyrkimyksenä on liittyä yhteismetsään osuuksia vastaan tai perustaa oma yhteismetsä. Liittäminen osuuksia vastaan yleistyy Yhteismetsien pinta-ala kasvaa eri puolilla Suomea. Niinpä yhä useampi metsänomistaja voi neuvotella oman metsän liittämisestä yhteismetsään osuuksia vastaan. Takana on jo kahdeksan vuotta palstan kirjoittajana. Kiitän lämpimästi lukijoita ja toivotan hyviä ratkaisuja niin perheen, metsien kuin metsäluonnon hyväksi. Kuolinpesäomistuksessa tarvitaan ensin metsää koskeva kuolinpesän jakosopimus, jolla muodostetaan murto-osaiset omistukset lainhuutoineen. Liittämistoimituksessa, jonka Maanmittauslaitos hoitaa, muodostetaan liittyjälle omat yhteismetsäosuudet, joiden arvo vastaa liitettävän metsäalueen arvoa. Yhteismetsän osakaskunnalla metsävähennysoikeus Kun yhteismetsä ostaa uusia alueita, sille muodostuu metsävähennysoikeus samaan tapaan kuin luonnollisille henkilöille. Vuodesta 2022 alkaen metsävähennysoikeuden muodostumista on rajoitettu niin, että sitä ei muodostu, jos yhteismetsäosuuksien omistuksesta yli puolet on muilla kuin luonnollisilla henkilöillä. Tässä yhteydessä voidaan yhteisomistus jakaa saumattomasti ja pienin kustannuksin omistusosuuksien mukaiseksi yksinomistukseksi. 10. Tämä on viimeinen kirjoittamani artikkeli Perintömetsä-palstalla. Jotkut yhteismetsäosuudet voivat eri syistä olla niin haluttuja, että markkina-arvo nousee omaisuuden käypää arvoa suuremmaksi. Samalla oma metsäomaisuus muuttuu yhteismetsäosuuksien omistamiseksi. Luonnollisiksi henkilöiksi katsotaan myös perikunnat ja luonnollisten henkilöiden verotusyhtymät. Sen jälkeen murto-osainen omistus voidaan jakaa yhteismetsätoimituksessa henkilökohtaiseksi omistukseksi yhtymän jakosopimuksen perusteella. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11172_.indd 50 11172_.indd 50 13.12.2024 17.26.19 13.12.2024 17.26.19. TIETOLÄHTEITÄ VERKOSSA YHTEISMETSÄN TULOVEROTUS: www.vero.fi: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Yhteisetuuksien tuloverotus OSAKAS YHTEISMETSÄSSÄ: www.vero.fi: Henkilöasiakkaat > Omaisuus ja asuminen > Metsänomistajan verotus > Yhteismetsä PALJON ASIAA YHTEISMETSISTÄ: www.yhteismetsat.fi LIITTÄMISHALUISIA YHTEISMETSIÄ: www.metsakeskus.fi: Metsän käyttö ja omistus > Metsänomistusmuodot > Yhteismetsät > Etsi laajeneva yhteismetsä YHTEISMETSIEN YHDISTYS: www.suomenyhteismetsat.fi: Täältä löytyy muun muassa omistusjärjestelyyn liittyviä malliasiakirjoja. Tähän kannattaa suhtautua varovasti. Jos suunnittelee osuuksiensa jakamista tai pienen osan myyntiä, on syytä tarkistaa tämä säännös. Liittyjälle tulee osakkaan oikeudet – esimerkiksi osallistua päätöksentekoon ja saada ylijäämää. Jos osuudet tai osa niistä myydään haamutilan kanssa, ei etuosto-oikeutta ole
Sitä, milloin rakentaminen lisääntyy merkittävästi, on vaikea arvata. KEMIALLISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA kartongin eli kansankielellä pahvin kysyntä kasvaa jatkuvasti. Metsäteollisuudella on todennäköisesti aika hyvät ostetut puuvarannot. Poikkeuksellisesti se koskee käytännössä kaikkia puutavaralajeja. Keski-Euroopassa kirjanpainajat ovat vaurioittaneet kuusimetsiä, sieltä on tullut markkinoille paljon tukkia. Kun ajaa tehtaiden ohi, näyttää pihoilla olevan paljon puuta, vaikka normaalisti pakkasten puuttuessa tehtaiden puuhuolto olisi koetuksella. Oma arvioni on, että puuta tarvittaisiin 5–10 miljoonaa kuutiomeriä vuodessa enemmän kuin nyt on tarjontaa. MIKÄLI MEILLÄ Suomessa puukauppa toimii hyvin ja puuta tulee markkinoille riittävästi, tehtaita suljetaan naapurimaissa enemmän kuin meillä. Rakentaminen on vähäistä kuten Suomessakin. Vaikka kartongin kierrätyksen osuus markkinoilla kasvaa, tarvitaan lisää myös uutta kuitua eli puuta. l Odotettavissa pieni notkahdus Havutukin tarjonta KeskiEuroopassa vähenee vuosien saatossa hiljalleen ja pysyvästi. Seuraava iso kasvu tapahtuu, kun Stora Enson uusi kartonkikone valmistuu Ouluun. Näkemykseni on, että kirjanpainajaepidemia on ainakin hetkeksi laantunut. Selluloosatehtaat tulevat käymään tulevaisuudessa lähes täydellä teholla. Hieman pidemmällä aikavälillä Euroopassa tulee pula havutukista. Osa hakkuista on ollut varautumista siihen, että kirjanpainaja ei leviä omissa metsissä. Metsälehti Makasiini 51 KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Suomalaiset tehtaat ovat kilpailukykyisiä ja kartongin tuotanto kasvaa. Juuri nyt sahatavaran kysyntä on koko Euroopassa heikko. Jos arvioni on oikea, sahatavaran hinta tulevaisuudessa nousee. Teollisuus käy lähes täysillä ja tulevaisuuden puunkysyntä näyttää oikein hyvältä.. Meillä tuotetaan paljon pitkäkuituista havusellua, jonka tuotanto kasvaa maailmalla hitaasti. Kun peset hampaasi, hammastahnassa on varmasti sellua, samoin jäätelössä tai vaikkapa ketsupissa. Talouskasvu alkaa yleensä aina teollisuudesta, sieltä se siirtyy rakentamiseen ja yksityiseen kulutukseen. Se on suomalaisen metsänomistajan etu. Selluloosa on muuten mielenkiintoinen tuote. Sen seurauksena puun tuonti Länsi-Eurooppaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä loppui. Suurin syy ei ole metsänomistajissa vaan Venäjä hyökkäyssodassa Ukrainaan. Olen jo pitkään ollut osan vuotta kyseisillä alueilla. Maailmalla tarvitaan jatkuvasti lisää selluloosaa. Tulevaisuudessa puuvillaa tullaan korvaamaan selluloosalla, eli vaatteita tehdään nykyistä enemmän puusta. Painopaperista puhutaan puunkäyttäjänä vanhasta muistista paljon, mutta kartonki on ohittanut sen liikevaihdossa ja puunkäyttäjänä. Edellä pitkä selitys siihen, että odotan puumarkkinoille notkahdusta, en lamaa. Havutukin tarjonta Keski-Euroopassa vähenee vuosien saatossa hiljalleen ja pysyvästi. 11169_.indd 51 11169_.indd 51 13.12.2024 17.28.52 13.12.2024 17.28.52. Se tarkoittaisi sitä, että paikallisille sahoille tulee vaikeuksia ostaa riittävästi tukkia järkevällä hinnalla. RAHAPUU KOLUMNI PUUMARKKINA TODENNÄKÖISESTI heikkenee lähikuukausina metsänomistajan näkökulmasta. Itämeren alueella teollisuudella on pula puusta. Se lisää kuitupuun käyttöä noin miljoonalla kiintokuutiometrillä vuodessa. Teollisuustuotanto kasvaa nyt harmittavan hitaasti. Sitä löytyy myös yllättävistäkin tuotteista. Muutos ei ole nopea, mutta toteutuu. Tilanne vaihtelee maakunnittain normaalia enemmän, mutta puun hinta tulee hieman laskemaan
31,47 . 35,08 . 27,53 . 32,02 . 61,06 . 83,13 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,22 . 82,34 . 82,76 . M IK KO HÄ RY NE N TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11174_.indd 52 11174_.indd 52 13.12.2024 17.29.51 13.12.2024 17.29.51. 32,09 . Harvennushakkuu 74,04 . Uudistushakkuu 83,69 . Ensiharvennus 54,56 . Harvennushakkuu 75,55 . 33,35 . 34,11 . 31,46 . 67,20 . Uudistushakkuu 82,10 . 34,98 . 33,67 . 74,93 . 34,70 . 63,78 . 56,42 . 55,68 . 26,91 . 33,23 . VIIKKO 49 SAHATEOLLISUUS ry teki hiljattain kyselyn jäsenyrityksilleen PEFC-sertifioidun puun saatavuudesta. 32,05 . ”PEFC koetaan markkinoille pääsyn perustyökaluksi, vaikka Pohjois-Afrikan ja LäSAHOILLA PULAA PEFC-PUUSTA Joillakin sahayrityksillä sertifioidun puun osuus on painunut lähelle kriittistä 70 prosenttia. 83,91 . 65,89 . 75,59 . 31,61 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,62 . 32,65 . 32,42 . 27,38 * 27,12 . 34,83 . Huomattava lasku tarkoittaa, että yksittäisinä kuukausina PEFC-puun osuus puukaupoissa on laskenut alle 75 prosenttiin. 26,89 . ”Etenkin talousnäkökulmaa korostaville metsänomistajille uusien, tiukempien vaatimusten hyväksyminen saattaa olla vaikeaa.” Hintakannustimen käyttöä pidettiin sahayrityksissä mahdottomana. 32,85 . Harvennushakkuu 75,94 . 65,29 . 75,91 . 57,84 . On myös yrityksiä, lähinnä eteläisessä Suomessa, jotka eivät ole kokeneet muutosta.” Uudet vaatimukset vaikeahkoja Vastauksissa tuli esille, että joskus metsänomistaja ei tiedä, ovatko hänen metsänsä sertifioinnissa. 34,84 . 34,16 33,30 . 32,29 . MIKKO HÄYRYNEN Joillakin sahoilla on ollut haasteita saada riittävästi PEFCsertifioitua tukkia. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,77 . 33,20 . Ensiharvennus 61,20 * 26,98 . 64,69 . Lisäksi uusia PEFC-kriteerejä pidettiin vaikeasti avautuvina. 63,51 . 83,82 . 32,56 . 25,91 . 45,41 . 31,32 . 33,83 . ”Vastauksissa on vaihtelua, mutta suurin osa yrityksistä koki saatavuudessa lievää laskua. 25,76 . 31,13 . 25,96 . Uudistushakkuu 83,36 . Ensiharvennus 63,06 . 83,48 . 33,01 . Kriittinen taso on 70 prosenttia: jos sertifioidun puun osuus laskee sen alle, ei sahatavara saa PEFC-leimaa. ”Maltillinen, laskeva trendi on tosiasia. 58,89 . PEFC-puun niukkuudesta on liikkunut huhuja. Joillakin yrityksillä saatavuus on heikentynyt huomattavasti”, sanoo Sahateollisuus ry:n metsäja ympäristöpäällikkö Anniina Kostilainen
84,00 . 33,58 . 57,38 * 27,66 . 53,29 . Harvennushakkuu 73,78 . 33,69 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,99 . 32,98 . 74,53 . 28,31 . 26,65 . 69,87 . 35,41 . 77,01 . 33,12 . 32,79 . Mhy-jäsenyydet eivät selitä Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupposen mukaan yhdistysten jäsenmäärien muutokset eivät selitä niukkuutta. 83,08 . 32,38 . Ennen päivitystä luvut olivat 19,3 miljoonaa hehtaaria ja yli 90 prosenttia. 45,61 . 47,51 . Uudistushakkuu 76,67 . 37,66 . Uudistushakkuu 84,06 . 77,82 . 66,92 . 70,79 . 28,06 . 32,91 . 34,84 . 26,26 . 33,23 . Ensiharvennus 54,24 . 24,42 . 73,43 . 27,46 . Käsityksemme on, että puukauppa on käynyt vilkkaana ja että PEFC-puun saatavuus on hyvä”, Liimatainen sanoo. 39,42 . 33,93 . 33,48 . 33,62 . 34,95 . 48,08 . Harvennushakkuu 77,12 . Mutta millään markkinoilla PEFC:stä ei saa lisähintaa.” PEFC ei tunne ilmiötä PEFC Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen kertoo, että heillä ei ole tietoa, joka tukisi sahayhtiöiden kokemusta sertifioidun puun niukkuudesta. Uudistushakkuu 72,99 . ”Metsänhoitoyhdistysten jäsenten pinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia”, Huuponen toteaa. Harvennushakkuu 75,12 . 27,09 . 45,32 . Uudistushakkuu 83,62 . 83,87 . 82,79 . 30,60 . 28,15 . 34,43 . 25,15 . Uudistushakkuu 81,95 . 33,03 * 31,65 . NOUSUSSA . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,06 . 33,60 * 31,73 . 31,31 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,36 . 65,90 . 33,07 . 22,07 . Ensiharvennus 46,82 . 27,57 . Harvennushakkuu 76,62 . 34,20 . 29,56 . ”Tällainen väite nousee nyt ensimmäisen kerran esille. 37,30 . Tuoreen päivityksen mukaan PEFC-metsiä on yhteensä 16,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 83 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,23 . 43,60 . 68,95 . ”Tietoomme ei ole tullut, että metsänomistajat olisivat laajemmin poistumassa PEFC-sertifioinnista.” Vaikka sahat kertovat olevansa haluttomia maksamaan lisähintaa PEFC-sertifioidusta puusta, Liimataisen tiedossa on, että ainakin jotkut yritykset ovat lisähintaa maksaneet. 32,12 . 32,39 . Ensiharvennus 65,47 . 31,15 . 33,27 . 28,77 . Harvennushakkuu 68,55 . 28,18 . 52,71 . Liimataisen mukaan ero aiempaan johtuu siitä, että teknisessä päivityksessä rekisteristä poistettiin sinne useampaan kertaan toimitettuja tietoja. PEFC on perussertifikaatti sikäli, että siihen liittyy mhy-jäsenyyden myötä. Meihin ei olla oltu suorassa yhteydessä. LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,32 . 32,58 . 27,20 . 82,90 . 59,32 . 76,14 . Uudistushakkuu 83,68 . 21,41 . l ”Tietoomme ei ole tullut, että metsänomistajat olisivat laajemmin poistumassa PEFCsertitioinnista.” M IK KO HÄ RY NE N Metsälehti Makasiini 53 11174_.indd 53 11174_.indd 53 13.12.2024 17.29.51 13.12.2024 17.29.51. 81,58 . 74,81 . 31,10 . 34,75 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,99 . 28,38 . 83,39 . 32,93 . Huupponen pohtii, olisiko puun kova kysyntä ajanut sertifiointiasioiden edelle.. 69,58 . 32,85 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi hi-idän asiakkaille sertifikaatti ei ole erityisen tärkeä. 60,66 . 31,75 * 30,69 . 30,11 . 32,26 . 34,37 * 33,45 . 75,79 . Ensiharvennus 60,70 . 84,76 . 62,59 . . Harvennushakkuu 69,00 . 27,03 . 71,79 . Sertifioinnissa olevien ja ei-olevien metsänomistajien puunmyynneistä ei ole tilastodataa. 53,33 . 26,94
Koko leimikko on tarkoitus korjata jo tämän talven aikana.l SAMI KARPPINEN 75 hehtaaria harvennusta Laaja yhteisleimikko myytiin energiaksi ja pikkutukiksi. Yksi metsänomistajista hoiti leimikon kilpailuttamisen marraskuussa. Tämä kikka ei kuitenkaan riittänyt kauppoihin. Ostajaksi valikoitui lopulta pieniläpimittaista puuta sahaava ja energiapuuta korjaava yritys. Energiarangalla ja pikkutukille maksettiin sama kuutiohinta, joten pikkutukkia ei ole eritelty alla olevassa laskelmassa. m³ 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 POHJOIS-SAVOSSA puolenkymmentä samaan sukuun kuuluvaa metsänomistajaa kokosi harvennuskuvionsa yhdeksi suureksi leimikoksi. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. ISO HARVENNUSLEIMIKKO POHJOIS-SAVOSSA ENSIHARVENNUS M 3 €/M 3 Energiaranka 850 30 Mäntytukki 50 50 MUU HARVENNUS Energiaranka 2 600 37 Mäntytukki 250 75 Yhteensä 3 750 m 3 142 350 € TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11174_.indd 54 11174_.indd 54 13.12.2024 17.29.52 13.12.2024 17.29.52. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Pinta-alaa leimikolle kertyi kaikkiaan 75 hehtaaria. Tiedot kerätään viikoittain. Alasta on ensiharvennusta reilut 20 hehtaaria ja loput muuta harvennusta. Kaikki konstit olivat ostajilla käytössä. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Ratkaiseva tekijä oli energiarangaksi korjattavan puun yksikköhinta. Leimikosta tuli määräaikaan mennessä viisi tarjousta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Mukaan mahtuu sekä kesäettä talvikorjuukelpoisia kuvioita. Keskimääräiseksi hakkuukertymäksi arvioitiin noin 50 kuutiota hehtaarilta, joten leimikon kokonaispuumääräksi tuli 3 750 kuutiota. Tarkemmissa kauppaneuvotteluissa useampi ostaja korjasi tarjouksiaan ylöspäin. Eräässä tarjouksessa esimerkiksi mainittiin, että koivukuidun kauppakirjalle kirjattua hintaa nostetaan mittaustodistuksella neljällä eurolla. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona
Liljeroos arvioi metsien käyväksi arvoksi noin 75 000 euroa. Etuoven laskurista näki, että päivittäisiä kävijöitä oli aluksi jopa satoja, myöhemmin kymmeniä. Myyntiin päädyttiin, koska yhdelläkään osakkaista ei ollut halua jatkaa omistusta. ”Tällaiselle kohteelle sopii omatoiminen myynti, koska ostaja löytyy todennäköisesti läheltä”, sanoo Hannu Liljeroos. Ostajat löytyivät odotetusti paikkakunnalta. Pirkanmaalla 13 hehtaarin tila meni kahdelle ostajalle. Todistukset ja rekisteriotteen voi ostaa Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Lainhuutotodistus oli ajan tasalla, rasitustodistuksessa ei ollut merkintöjä ja kiinteistörekisteriotteesta kävivät ilmi oikeudet, rasitteet ja yhteisalueiden omistukset. Kysyttiin myös, saako metsään mennä omin päin. Pellot ovat vuokralla ja tukikelpoisia. Hintapyyntöä ei asetettu, vaan tilaa myytiin tarjousten perusteella. Hän avusti kaupanteossa ja arvioi tilan. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KUOLINPESÄ laittoi Pirkanmaalla sijaitsevan tilansa myyntiin. Kohteelle pystytettiin kaksi Myytävänä-kylttiä, ja ilmoitukset laitettiin paikallislehteen ja Etuovi.com-sivustolle. Myyjiltä kyseltiin kaikenlaista, kuten esimerkiksi: ”Onko tullut jo tarjouksia ja mikä on korkein tarjous tällä hetkellä?” Vastaus oli, että tarjoukset käsitellään luottamuksellisesti. Kuolinpesän osakkaat olivat tyytyväisiä kaupan lopputulokseen.. Pyykit ja rajat löytyivät helposti ja ne nauhoitettiin. Liljeroos määritti keskeiset puustotiedot relaskooppiarviointina ja sai lähes tuhannen kuution puuston tukkiosuudeksi yli 80 prosenttia. Seututie jakaa tilan kahtia, ja tilan kaksi puoliskoa menivät eri ostajille. Myyntiaikaa oli noin kuukausi. Tilan noin 13 hehtaarista on metsää 7, peltoa 5 ja muuta maata yksi hehtaari. Taimikkoa on reilu kaksi hehtaaria. Tarjouksia tuli kuusi kappaletta. H A N N U LI LJ ER O O S TILAKAUPPA PIRKANMAA PINTA-ALA 13 hehtaaria, josta metsää 7 ja peltoa 5 hehtaaria KEHITYSLUOKAT hakkuukypsää 4, taimikoita 2,5 ja kalliomännikköä 0,5 hehtaaria PUUSTO 945 kuutiota, josta tukkia 770 HINTA 120 000 euroa Omatoiminen myynti sopii pienille tiloille, sillä markkinat ovat usein paikalliset. Alin oli 18 500 euroa ja paras kahden eri tarjouksen summa 120 000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Yksi tila, kaksi ostajaa Pienten tilojen ostaja löytyy usein läheltä. Jälkimmäiseen laadittiin kohteesta perusteellinen kuvaus, johon liitettiin mukaan tila-arvio, kuviokartta, kiinteistörekisteriote ja valokuvia. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11174_.indd 55 11174_.indd 55 13.12.2024 17.29.53 13.12.2024 17.29.53
Reaalisesti metsäsijoituksen arvo on kasvanut lähes puolella”, Liljeroos kertoo. Seuraavana vuonna nousu jatkui 15 prosentin vauhdilla, mutta pysähtyi taas 2023. ”Nousua on ollut keskimäärin 192 euroa per vuosi. Jos tahti jatkuu, niin hinta tuplaantuu neljässätoista vuodessa eli 2028.” Seurantajaksoon mahtuu sekä voimakkaan nousun vuosia että nousuttomia vuosia, mutta ei kuitenkaan laskevia hintoja. euroa 24,0 milj. Hinnat nousivat selvemmin 2017, mutta edelleen oli vakaan hinnan maakuntia. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 45 35 843 19 20 134 38 7633 57 1,03 Satakunta 61 42 993 26 18 115 39 6164 53 0,96 Häme-Uusimaa 95 65 1757 24 16 134 40 7616 57 1,02 Etelä-Karjala 52 39 873 25 13 129 37 6524 51 0,92 Kymenlaakso 46 37 695 22 13 122 36 6072 50 0,91 Pirkanmaa 103 76 2283 22 20 147 42 8043 55 1,04 Etelä-Savo 116 84 2469 27 14 120 39 6548 55 0,92 Eja K-Pohjanmaa 236 193 5627 23 14 101 30 4265 42 0,93 Keski-Suomi 137 109 2822 27 10 115 34 5714 50 0,90 Pohjois-Savo 143 97 3237 21 13 121 36 5798 48 0,93 Pohjois-Karjala 176 126 4426 19 16 128 34 5775 45 0,88 Kainuu 118 81 3960 23 9 97 25 3308 34 0,84 Pohjois-Pohjanmaa 288 207 7645 21 13 89 20 2817 32 0,93 Lappi 197 138 7513 15 11 91 21 2269 25 0,86 Koko maa 1813 1329 45143 108 31 4575 42 Lisäys marraskuu 231 171 5225 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2024 30.11.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. 21,5 milj. Vuosina 2014–2016 hintataso pysyi vakaana, vaikka joissakin maakunnissa oli lievää nousua. Keskihinta nousi kuusi prosenttia, osin siksi, että Pohjois-Suomen osuus myydystä alasta putosi kymmeneksellä. Vaikka vertailusta oikaisee Kainuu-efektin, niin nousuksi tulee 65–70 prosenttia. Sama nousuvauhti jatkui seuraavana vuonna, mutta pysähtyi 2020. Varsinainen hyppäys tapahtui 2021, jolloin hinnat nousivat peräti 19 prosenttia. Tosin lähtövuosi 2014 oli matalahintainen, koska kauppoja tehtiin suhteellisen paljon Kainuussa ja keskipuustoa oli vähemmän. Kuluva vuosi on ollut eri maakunnissa lievästi erisuuntainen, mutta kokonaisuutena kuuden prosentin nousuvauhdissa.. euroa 1 2 3 2 3 1 1 2 3 HANNU Liljeroosin metsätilojen hintaseuranta kattaa jo kymmenen vuoden jakson. Nousupyrähdys alkoi 2018. euroa 4 4 4 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11174_.indd 56 11174_.indd 56 13.12.2024 17.29.53 13.12.2024 17.29.53. ”Kuluttajahintaindeksi on noussut samassa ajassa 21 prosenttia. Tänä aikana metsämaahehtaarin keskihinta on noussut 73 prosenttia. l MIKKO HÄYRYNEN Nousua 192 euroa per vuosi Metsähehtaarin reaalihinta on puolitoistakertaistunut kymmenessä vuodessa, Hannu Liljeroosin hintaseuranta osoittaa. Koko maan kauppasummat yhteensä 206,5 miljoonaa euroa Kauppasummiltaan suurimmat maakunnat ovat Pohjanmaan maakunnat ja Pohjois-Karjala 25,6 milj. Kymmenessä vuodessa hehtaarin keskihinta on noussut 2 622 eurosta 4 539 euroon
Sen omistaja oli hankkinut koneen kahdeksan vuotta sitten, osin rahan sanelemana. Teho: 80 kW Vääntö: 432 Nm Kuormain: Cranab 580 Käyttötunnit: noin 15 000 h Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 11174_.indd 57 11174_.indd 57 13.12.2024 17.29.54 13.12.2024 17.29.54. Kun nykyinen omistaja osti koneen kahdeksan vuotta sitten, käyttötunteja oli vain reilut 10 000. Traktori jäi vielä talouteen ja sillä voi kuljettaa kuormatraktorin palstalle”, omistaja kertoo. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN VALMET 820 (VM. 2000) Kuormankantokyky: 8 500 kg Kuormatilan poikkipinta-ala: 3,4 m 2 Paino: 9 300 kg Leveys: 2 500 mm Pituus: 7 540–7 890 mm Kuljetuskorkeus: 3 565 mm Maavara: 620 mm Moottori: Valmet 420 DW, 4-sylint. Hän halusi esiintyä jutussa nimettömänä. JOS hankintahakkaajalla kertyy puuta tienvarteen vuosittain tuhat kuutiota tai enemmän, voi maataloustraktorikaluston kestävyys olla metsässä koetuksella. ”Valmet 6400-traktorin vaihto uudempaan olisi tiennyt tuolloin yli 50 000 euron välirahan maksua. Koneen kauppahinta oli vuonna 2016 reilut 50 000 euroa. Pieni ja symppaattinen Valmet 820 on kokoluokaltaan harvennusmetsään erinomaisen soPuunajo pykälää sujuvammaksi Vanha kuormatraktori voi olla aktiiviselle puunkorjaajalle järkevä hankinta, mutta remontteihin on syytä varautua. Samalla summalla sai kuormatraktorin, jossa käyttötunteja oli noin 10 000. Maataloustraktorin päivittäminen ja metsävarustelu on nykypäivänä nimittäin kallista lystiä. Koeajettu vuosimallin 2000 Valmet 820 on tiettävästi palvellut aikoinaan Keski-Euroopan vuoristoisilla seuduilla. Kävimme Pohjanmaalla tutustumassa vuosimallin 2000 Valmet 820 -kuormatraktoriin. Silloin käytetty kuormatraktori eli ajokone voi puoltaa paikkaansa konerivistössä. Vanhempia kuormatraktoreita silmäilemään voi kannustaa myös raha
Renkaiden puhkeamisriskiäkään ei tarvitse alituiseen pohtia. Kuormatilan poikkipinta-ala on 3,4 neliömetriä. Suotta ei kannata mutkia tehdä uriin toki tällekään ajopelille. Ryntäilevä kuormain Vanhaan maataloustraktoriin ja metsäkärryyn tottuneelle toimittajalle Valmetilla työskentely on suorastaan luksusta. Noin 4 000 kuutiota puuta vuosittain Timberjackin 1110 -koneella ajava metsätalousyrittäjä arvioi ajokoneen käyttöja huoltokuluiksi reilut kaksi euroa kuutiota kohden. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11174_.indd 58 11174_.indd 58 13.12.2024 17.29.55 13.12.2024 17.29.55. Kunnostetun vivun voi saada Koneosapalvelusta, mutta hintaa sille saattaa tulla noin tonni.” Huomattavat kustannukset Pyhällä hengellä Valmet ei liiku. piva ajokone. Työt piti tämän vuoksi keskeyttää useaan otteeseen. Yksi kiusallinen ongelma koeajon aikana ilmeni. Ohjaamossa on hyvä näkyvyys eri suuntiin ja tilat ovat väljät. Ajourien suunnittelua helpottaa, kun jokaista kiveä tai ojaa ei tarvitse kiertää. Kuin ihmeen kaupalla vika poistui kuitenkin hetken kuluttua itsestään. Koska vanhat kuormatraktorit ovat yleensä käytössä vain joitain kuukausia vuodesta, on niille vaikea laskea tarkkoja käyttöja huoltokustannuksia. Kahdeksanpyöräisen koneen etenemiskyky maastossa on erinomainen verrattuna maatalouskalustoon. Kuormain ylettyy noin kymmeneen metriin. Se tarkoittaa, että 3–3,5 metrin ajourat riittävät tasaisessa maastossa hienosti. Ajomatkan pidentyessä ja maaston vaikeutuessa aika voi tuplaantua”, arvioi koneen omistaja. Parilta kokeneelta konemieheltä saatiin vakuuttavalta vaikuttava vinkki. Niistä on toistaiseksi selvitty tutun sähköammattilaisen avustuksella kohtalaisin kustannuksin. ”Kun kone seisoo välillä pitkiä aikoja ”Lyhyellä ajomatkalla puuta tulee tien varteen noin kuorma tunnissa.” Yhdessä kuormassa pitkää energiarankaa tulee tien varteen noin seitsemän kuutiota. Vähänkään isommalle palstalle polttoainehuolto on siis järjestettävä paikan päälle. Sen sijaan vioista viheliäisimpiä, eli sähkövikoja on ilmennyt. Tämän päivän koneisiin verrattuna se on sympaattisen pieni: painoa 9 300 kiloa, leveyttä vain 2,5 metriä. Vasen kuormainvipu oikuttelee välillä, kyseessä lienee sähkövika. Pisimmillään korkeamman kädessä ollutta korjaantumista joutui odottelemaan kymmenisen minuuttia. Kolmimetristä kuitupuuta kuormaan mahtuu noin viisi kuutiota ja pidempää rankaa seitsemisen mottia. Kuormain villiintyi hetkittäin ryntäilemään liian vauhdikkaasti vasenta vipua käytettäessä. Kokeiltuun Valmettiin ei nykyisen omistajan aikana ole osunut suurempia remontteja. ”Koneessa näyttää olevan Parkerminivipu, jonka joutuu aika ajoin uusimaan. Kyseessä lienee sähkövika, jonka paikallistaminen voi olla haastavaa. ”Lyhyellä ajomatkalla puuta tulee tien varteen noin kuorma tunnissa. Omistajan mukaan 90 litran tankki tyhjenee parissa työpäivässä. Vähimmillään puhutaan tuhansista euroista
Yllättävän yleinen ongelma on, että huoltohistoriasta ei löydy kattavaa tai luotettavaa tietoa. Mutta olen laskenut, että yhtään halvemmalla minun ei kannata lähteä puita vieraille ajamaan, muuten homma menee tappiolliseksi.” Pienehkön metsäkoneen omistajan palkkapäivä onkin 10–20 vuoden päästä harvennuksesta, kun omista metsistä pääsee korjaamaan tavanomaista runsaamman tukkisadon.. Jos pumppuremontti on hiljattain tehty ja se on dokumentoitu, saa kone plussaa ostajan silmissä. Onnistunutta ostosta kannattaa hehkuttaa naapurille vasta vuoden tai parin käytön jälkeen. Tukevahko setelinippu houkuttimena ei ole liioittelua. Mitkä ovat kyseisen konemallin tyyppivikoja. Lopettavilta metsäkoneyrittäjiltä voi saada hyviä koneita”, vinkkaa eräs metsäkonemies. Paljonko koneita on valmistettu ja minkä verran niitä on edelleen käytössä. Jos kaupoille on mahdollista ottaa mukaan henkilö, joka on ajanut tai jopa korjannut kyseistä konemallia työkseen, kannattaa kaveri houkutella matkaan. Koeajetun Valmetin omistajalle tulee aika ajoin kyselyitä siitä, tulisiko hän ajamaan myös muiden hankintapuita. Entä myyvätkö niitä myös muut kuin koneen valmistaja. Ajotaksat on mitoitettu uuden ja tehokkaan kaluston mukaan. Tuntimittarin lukemaa ei kannata kokeneiden konemiesten mukaan säikähtää. ”Kun kerron, että hinta on noin kympin kuutiolle, niin kiinnostus loppuu yleensä siihen. Metsälehti Makasiini 59 11174_.indd 59 11174_.indd 59 13.12.2024 17.29.57 13.12.2024 17.29.57. Ajotaksat eivät päätä huimaa Bisnestä vanhan kuormatraktorin omistaja tuskin pääsee tekemään. käyttämättä, niin erilaisten sähkövikojen todennäköisyys kasvaa”, arvelee omistaja. Löytyykö varaosia. ”Sisuskaluista ei koskaan tiedä varmaksi”, toteaa puolenkymmentä käytettyä metsäkonetta ostanut metsänomistaja. Kalleimpia remontteja kuormatraktoreihin ovat telien korjaukset. Osin onnenkauppaa Kuten kaikki käytettyjä koneita ostaneet tietävät, on vanhan ostaminen aina jossain määrin tuuripeliä. Esimerkiksi hydraulipumppujen kunnostus tai vaihto on ajankohtaista noin 20 000 tunnin välein. Tarjontaa ja vertailukoneita on markkinoilla sitä rajallisemmin, mitä vanhempiin tai vähemmän valmistettuihin koneisiin mennään. l Ohjaamossa on kohtalaisen modernit tilat kuljettajalle. 40 000 tuntia ajettu kone voi olla oikein huollettuna paremmassa kunnossa kuin 10 000 tuntia ajettu. Käyttötunteja ei kannata tuijottaa Käytetyn koneen yleisilmeestä voi päätellä paljon, mutta ei kaikkea. Siksi tieto telien kunnosta tai korjauksista on erityisen hyödyllistä. ”Jos koneen omistaja on ollut myös koneen käyttäjä, on koneesta pidetty yleensä parempaa huolta. Pienellä koneella on mahdoton kilpailla elefantteja vastaan. Maataloustraktoriin verrattuna ajourien suunnittelu helpottuu, kun jokaista kivennokkaa ei tarvitse kiertää. Pohjatyöt on syytä tehdä huolellisesti. Sopivaa konetta voi joutua etsimään vuosia
H.A. Korjuu käy kahdessa vuorossa ja kuljettaja Jani Vesala kertoo tekevänsä kymmentuntisia päiviä. Koneet tuottavat nimensä mukaisesti kartonkeja, mutta eri lajeja. Tätä se on, Stora Enson Oulun tehdaskokonaisuuden puunhankinta. Joulukuun alussa näköpäivä valkenee kymmenen tietämissä. Heikoimmilla harvennuksilla kuutiot jäävät reiluun kymmeneen tunnissa. Toisen kartonkikoneen myötä kuitupuun tarve kasvaa miljoonalla kuutiolla, MILJOONA KUUTIOTA LISÄÄ Oulun kartonkitehdas palauttaa Stora Enson Pohjois-Suomen puunkäytön muutaman vuoden takaiselle tasolle. Forest Oy:n korjuukoneiden valot välähtelevät metsän läpi. PUUNHANKINTA » UTAJÄRVEN Ahmasjärvellä tuulee ja tihuuttaa. Myös toinen paperikone on muunnettu, se käynnistyy ensi vuoden alkupuoliskolla. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. Hiekkaisen kankaan tieura on paikoin kaljamajäällä ja notkelmissa isoilla lätäköillä. LEINONEN 60 Metsälehti Makasiini 11173_.indd 60 11173_.indd 60 13.12.2024 17.35.07 13.12.2024 17.35.07. Vähemmän kuin ennen Oulun tehtaan ensimmäinen paperikone muunnettiin kartongille 2021. Tehdasalueella on lisäksi sellutehdas ja mekaanista massaa valmistava kemihierrelaitos, joka valmistuu nyt käynnissä olevassa investoinnissa. Parhailta päätehakkuilta kuutioita voi tulla 500 vuorossa, mutta tavallisemmin sen verran tulee vuorokaudessa
Kun uutta markkinaosuutta ei tarvitse voittaa, niin onko koko puunhankinta annettu asia. Junnikkalan puunhankinta on 1,7 miljoonaa kuutiota ja tukista maksetaan järeyslisää. Kasvu ei tarkoita, että olisi pitänyt ottaa isompi palanen kakusta, vaan kakku on kasvanut hoitorästejä hoitamalla. ”Lisäkysyntä ja hyvä hinta on tuonut markkinoille myöhästyneitä taimikonhoitoja ja muita energiakohteita.” Junnikkala ja julmasti puuta Stora Ensolla on Pohjois-Suomessa Veitsiluodon saha Kemissä ja kilpailuviranomaisen vahvistusta odottava yrityskauppa Junnikkalasta. Siinä on mukana kaikki – tehtaan omista, sisäisistä prosesseista kuten kuoresta ja sellutehtaan jäteliemistä tulevat erät, sahauksen sivutuotteet kuori ja puru sekä suoraan metsästä tuleva energiapuu. ”Puuta hankitaan myös PohjoisRuotsista rajan tuntumasta, suorilla ostoilla pystyleimikoina.” puoliksi kuusija puoliksi koivukuitua, mutta ilman dramatiikkaa. Bioenergiaa tarvitaan puoli miljoonaa kuutiota. Sillä on ihkauusi, iso saha Oulussa ja vanhemmat sahat Kalajoella ja Oulaisissa. l vanhan-Oulun ja vanhan-Veitsiluodon yhteensä”, Änäkkälä kertoo. Kun Oulun ympärille piirtää puunhankinnan ympyrän, niin se yltää Ruotsiin saakka. ”Puuta hankitaan myös Pohjois-Ruotsista rajan tuntumasta, suorilla ostoilla pystyleimikoina. Määrät eivät ole merkittävän suuria, mutta tärkeä lisä.” Energiapuulla tasokorotus Ainespuun lisäksi tehdas tarvitsee energiapuuta, sillä kemihierrelaitoksen prosessihöyry tuotetaan bioenergialla. Stora Enson puunhankinnan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jyri Änäkkälä vertaa tarvetta aikaan ennen paperikoneiden muuntamista kartongille ja ennen Veitsiluodon paperitehtaan sulkemista 2021. ”Iso määrä hankitaan rankaenergiana ja kuusivaltaisten leimikoiden hakkuutähteinä.” Änäkkälä ei avaa määriä, mutta enerAluejohtaja Jyri Änäkkälän mukaan päällekaatuvaa tarvetta ostomäärien kasvattamiseen ei ole. Metsälehti Makasiini 61 11173_.indd 61 11173_.indd 61 13.12.2024 17.35.09 13.12.2024 17.35.09. ”En sano, että puunhankinta helpommaksi muuttuu, mutta päällekaatuvaa tarvetta ostomäärien kasvattamiseen ei ole.”. Oulun erityispiirre on, että tehdas on kaupungin tuntumassa. ”Oulun-tehtaan 3,5 miljoonan kuution puuntarve on hiukan vähemmän kuin giapuun hankinta on vuoden aikana kolminkertaistunut. Puukenttä on tehtaan kokoon nähden pieni, joten puuvarastoja on teiden varsilla ja maakuntaterminaaleissa. Jani Vesala korjasi päätehakkuuta Utajärvellä joulukuun alun aamunkajossa. ”Kun en tunne näitä lisiä, niin en osaa kommentoida”, Änäkkälä toteaa. Oulun-tehdas ei nosta puunhankintamääriä vanhaa aikaa suuremmaksi ja lisäksi tulevat Junnikkalan puunhankinnan mukana tulevat kuitupuut ja sahahake. Sen säilyminen on mielenkiintoinen kysymys. Koska turpeen käyttö on lopetettu, energiapuun käyttöön on tullut tasokorotus
Olisiko poikkeuksellisissa kaatovalinnoissa järkeä myös talousmetsäkuusikoissa. Pöytyällä Varsinais-Suomessa raivattiin taimikko monimuotoisuuden ehdoilla. ERILAINEN RAIVUU » MITÄ IHMETTÄ TÄÄLLÄ TEHDÄÄN. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ / KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 62 Metsälehti Makasiini 11178_.indd 62 11178_.indd 62 13.12.2024 18.01.56 13.12.2024 18.01.56
Metsuri Karjalainen tekee kuusitaimikossa ensisijaisesti tiMetsälehti Makasiini 63 11178_.indd 63 11178_.indd 63 13.12.2024 18.01.59 13.12.2024 18.01.59. Silti metsuri Sanna Karjalainen on tullut kaatamaan osan niistä maahan ja saa vielä palkkaakin työstään. Pöytyäläismetsikössä tehdään metsänhoitotyötä, jonka tavoitteena on tukea istutuskuusikon kasvamista tulevaisuudessa mahdollisimman monimuotoiseksi suojelumetsäksi. ISTUTETUT kuusentaimet ovat kasvaneet hyvin Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Monipuolisuutta täsmätoimilla Taimikon omistaa Turun Yliopistonsäätiön Luonto2100-rahasto. Vasemmassa kuvassa lähtötilanne, oikealla tilanne raivauksen jälkeen. Talousmetsässä moni metsuri olisi kaatanut ainakin toisen koivuista ja paksuhkon männyn, jotka jäivät nyt pystyyn. Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu. Kypärän visiiri täytyy pitää ylhäällä, että näkee ja pystyy arvioimaan kaadettavia puita”, Karjalainen kertoo. ”Tämä vaatii jatkuvaa ajatustyötä. Olisitko kaatanut samoin. Taimikko on osa E-Täsmä-hanketta, jossa metsiä pyritään saamaan monipuolisemmiksi täsmämetsänhoidolla. Metsuri Sanna Karjalainen raivasi nurin kuusia, joiden kasvatukseen alue on alun perin istutettu. Silloin metsuri ei voi edetä taimikossa raivaussahansa kanssa samalla tavalla kuin talousmetsän taimikonhoidossa
Sekapuustoisuus, puuston kerroksellisuus, suojatiheiköt, kuvion sisäinen vaihtelu ja kuvion läpi virtaavat isommat veto-ojat sekä niiden varsilla kasvava lehtipuusto”, kertoo projektipäällikkö Inna Salminen Suomen metsäkeskuksesta. Hän jättää silti pystyyn esimerkiksi pienempiä koivuja ja latvansa menettäneen kuusen, jotka olisivat varmasti kaatuneet normaalissa talousmetsän raivauksessa. ”Taimikonhoidon suunnittelussa on pyritty huomioimaan kaikki mahdollinen luonnonhoidon potentiaali. Tulevaisuuden suojelumetsä Sanna Karjalainen sammuttaa sahan ja pysähtyy pystyyn jääneen kuusen luokse. Monipuulajisuuden säilyttäminen ja metsäkuvion vaihtelevien kasvuolojen huomioiminen ovat varteenotettavia ohjeita myös talousmetsätaimikoiden raivauksissa. ”Huomasitte varmaan, että pysähdyin tässä kohtaa miettimään, kaadanko vai jätänkö.” Karjalainen keskustelee jätettävien puiden valinnasta Turun yliopiston ekologian professorin Toni Laaksosen kanssa. Latvastaan katkennut kuusi saa jäädä pystyyn. ERILAINEN RAIVUU » 11178_.indd 64 11178_.indd 64 13.12.2024 18.02.01 13.12.2024 18.02.01. laa isoimmille ja parhaimmassa kasvussa oleville puille. Ehkä siitä kasvaa tulevaisuudessa hyvä kaksihaarainen pesäpuu linnuille
Monimuotoisuuteen kasvatettava nuori metsä tukee kansallispuiston vanhojen metsien suojelua. Sanna Karjalainen ja Toni Laaksonen pohtivat, miten pystyyn jätetty koivu tulee kasvamaan nyt, kun se on saanut tilaa kuusten puristuksesta. ”Nurin saa aina, mutta kaadettua ei saa enää pystyyn takaisin.” Laaksonen on ollut yliopiston puolesta mukana suunnittelemassa erityislaatuista taimikonhoito-operaatiota. Lataa Veronmaksajien oppaat Veronmaksajien maksuttomista oppaista löydät hyödyllisiä vinkkejä ja tärkeää perustietoa arkisista, oman taloutesi veroja talousaiheista. ”Yksi päätekijä tämän metsäpalstan ostossa oli lyhyt etäisyys Kurjenrahkan kansallispuistoon”, Laaksonen kertoo. Tutustu ja lataa veronmaksajat.fi/oppaat 11178_.indd 65 11178_.indd 65 13.12.2024 18.02.03 13.12.2024 18.02.03. Luonto2100-rahasto osti kuusitaimikon ja osan sitä ympäröivistä muista metsäpalstoista yksityiseltä maanomistajalta. Istutuskuusikosta on tarkoitus kasvattaa tulevaisuuden suojelumetsä. ”Näitä joutaa vielä kaataa myöhemminkin. Nurin saa aina, mutta kaadettua ei saa enää pystyyn takaisin”, Laaksonen sanoo. Lähialue paljastui kartoituksissa arvokkaaksi metsäympäristöksi myös vesitaloutensa eli veden virtaamien puolesta
Karjalainen kertookin olevansa innoissaan erikoiskohteen tekemisestä. Pieniä kuusentarreja jää myös raivaamattomiin suojatiheiköihin, joita jätetään 4–5 kappaletta hehtaarille. Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että täystiheä pelkkää kuusta kasvava alue on erittäin herkkä metsätuhoille tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Nyt ne ovat niin voimakkaassa kasvussa, että ilman raivausta ne tukahduttaisivat pian kasvutilan monelta muulta puulajilta. Raivaamatta jäävät myös kahden pääojan lehtipuustoiset varret. Siellä täällä näkyy lahoavia koivuntaimien kantoja. Myös raivaamatonta Toni Laaksosen mukaan metsien käytöllä on Etelä-Suomessa niin pitkä historia, että jäljellä olevien vähäisten vanhojen metsien suojelu ei yksin riitä metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Varhaisperkauksen jälkeen istutuskuuset ovat saaneet tilaa. Suomesta löytyy kuitenkin hehtaaritolkulla kuusitaimikoita, jotka on istutettu täyteen tiheyteen 2010-luvulla – ennen nykyistä sekametsäinnostusta. RAIVAAJA ON SEKAMETSÄBUUMIN PÄÄARKKITEHTI SUOSIOON nousseessa sekametsäajattelussa on viime aikoina korostettu metsän uudistusvaiheessa tehtäviä valintoja, kuten kuusentaimien istutustiheyden alentamista. Taimikonhoidossa pitää laittaa nurin myös istutettuja kuusia. Tiheän istutuskuusikon raivaaminen poikeuksellisella tavalla vaatii metsurilta intohimoa työtään kohtaan. Meillä metsätilakauppa käy! 66 Metsälehti Makasiini 11178_.indd 66 11178_.indd 66 13.12.2024 18.02.04 13.12.2024 18.02.04. Aikaa vievää käsityötä Pöytyän taimikkoon on selvästi tehty raivaus eli varhaisperkaus aiemmin. Kun kuusia istutetaan entistä harvempaan, tilaa jää enemmän muille puulajeille. Käsiä joutuu käyttämään, koska maahan kaatuu paljon raivaustyötä hankaloittavaa tiheäoksista kuusta. Pystyyn jätettävien puiden etäisyydet ERILAINEN RAIVUU » KOMMENTTI toisistaan vaihtelevat, mikä vaatii raivaajalta jatkuvaa arvioimista. Näissä nuorissa kuusikoissa sekapuuston muodostuminen ratkaistaan raivaussahalla. Sanna Karjalainen katsoo kartasta ojien varsiin jätettävän raivaamattoman kaistan sijainnin. Metsään on jo merkitty reitti vierailuryhmiä varten. ”Puita pitää koko ajan skannata”, Karjalainen sanoo.. Jo 40 vuoden päästä näkee, onko tämä viisas ratkaisu. Se tarkoittaa sitä, ettei metsuri Karjalainen kaada taimikosta nurin kaikkia pienempiä puita. ”Vaikka raivaus tehdään isoimpien puiden hyväksi, tässä tavoitellaan myös erirakenteisuutta”, Laaksonen kertoo. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Pöytyällä tärkeää ovat myös retkeily ja opetuskäyttö. Siksi suojelumetsää on hänen mielestään tarpeen luoda myös nuoremmista metsistä. l Ojanpielissä kasvaa muun muassa leppää
Omasta näkökulmastani muovikuusi päihittää perinteisen Picea abieksen vain niin sanottujen neulasten pysyvyydessä. Meidän huoleksemme jää lähinnä kuusen koristelu. Monen lapseni koulukaverin kotona kuusi ilmestyy olohuoneeseen nykyisin marraskuun puolella. Paikallinen kukkakauppa toimittaa joulukuusia kuusen koosta riippuen 40–60 eurolla. Joulupuuseuran mukaan kotimaisten joulukuusien myynti tuottaa tuloja yksin suomalaisille kuusenkasvattajille 35 miljoonaa euroa vuosittain. Kun joulun alla hankittavien asioiden lista on pitkä, voi olla helpotus kaivaa varastosta edellisen vuoden joulukuusi. En kuitenkaan vielä leikannut bonuskorttiani kahtia tai kirjautunut eroakirkosta-sivustolle. Siksi muovikuusen entistä ripeämmin etenevä Suomen valloitus nostaa tunteet pintaan. Mahdollisista kuluista vastaa isäni, joka toimittaa meille kuusen omasta metsästään ”avaimet käteen” -periaatteella. Läheisen halpakaupan edullisin tekokuusi maksaa 27 euroa. Kuluttaja ei tiedä, missä ja miten muovikuusi on valmistettu. Käsitelläänkö tuotantolaitoksen jätteet asiallisesti vai dumpataanko ne takapihalle. Muovikuusta on käytettävä 20 vuotta ennen kuin se on ekologisempi kuin luonnonkuusi. TOTTA ON , että isäni ei saa palkkaa kuusen hakemisesta, mutta taukonsa hän saa käyttää milloin ja miten lystää. Metsälehti Makasiini 67 KOLUMNI » ON JOITAIN ASIOITA , joissa pidän pelottavan raivokkaasti kiinni periaatteesta. Onko työntekijöille maksettu elämiseen riittävää palkkaa ja onko työaika kohtuullinen tai tauot mahdollisia. Työturvallisuutta en ole tarkastanut, mutta arvelen hänen itse tuntevan asian minua paremmin. Yleensä kuusi kannetaan taloon pari päivää ennen aattoa, ulos se joutuu perinteisesti loppiaisena. Astelin kotiseurakuntani kirkkoon ja totesin, että sinne oli pystytetty kattoon asti yltävä kuusi, muovinen valitettavasti. 11229_.indd 67 11229_.indd 67 13.12.2024 17.38.43 13.12.2024 17.38.43. Kaupunkilaiselle suomalainen kuusi voi tulla myös kalliiksi. l Muovikuusen lumo Kun puhutaan Kiinariippuvuuden vähentämisestä, sitä kannattaisi monista syistä toteuttaa myös kuusen valinnassa. Lähikaupassa en muuta odottanutkaan kuin muovia. Kuusen lähtö saattaa nyt tapahtua totuttua aiemmin. Silloin yhden käyttövuoden hinnaksi tulisi halpakaupan kuusella hiukan yli yksi euro. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, joka rakastaa perinteistä joulua.. Dumppaamme kyllä kuusesta syntyvät jätteet takapihalle, mutta sinne ne maatuvat muun puutarhajätteen mukana. Tosin oikeaoppisesti käytettynä muovikuusenkin kustannus lähestyy nollaa. Niinpä mekin taivuimme saattelemaan kuusen sisälle itsenäisyyspäiväviikonloppuna. YMMÄRRÄN KYLLÄ muovikuusen lumon. Meidän perheellemme joulukuusen kustannus on toistaiseksi nolla euroa. Mutta onko kauppakeskuksessa oltava kuusi joka nurkan takana. Kestävyyttä ajatellen pelkkä laskennallinen ekologisuus ei riitä. Yksi niistä on joulukuusi. Muovikuusien voittokulku muuttaa jo kulttuuriammekin. Se ei millään voi olla muovia. Kun puhutaan Kiina-riippuvuuden vähentämisestä, sitä kannattaisi monista syistä toteuttaa myös kuusen valinnassa. Kuten taloustieteen perusteet tuntevat tietävät, ulkoisvaikutukset eivät sisälly hintaan
Vastassa oli lähes rikkumaton luonto. MENETETTY SAARI Valokuvaaja Juha Metso kävi ensimmäisen kerran Suursaaressa vuonna 1999. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 68 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI 11179_.indd 68 11179_.indd 68 13.12.2024 17.39.30 13.12.2024 17.39.30
Jopa ikoniseksi muodostunut maisema Haukkavuoren laelta kohti Liivalahdenjärveä. Metsälehti Makasiini 69 11179_.indd 69 11179_.indd 69 13.12.2024 17.39.32 13.12.2024 17.39.32
Vastassa olikin liki rikkumaton luonto. Isoapolloperhonen elää Suursaarella omana yhdyskuntanaan. Nuoren miehen mielikuvituksessa Suursaarella oli ollut milloin vakoojaelokuvista tuttuja avautuvia kallioita ja sukellusveneitä, milloin ydinaseita. Siluetti oli Suursaari, joka sijaitsee Kotkan edustalla, vain 40 kilometrin päässä Suomen rannikolta. Sen siluetti piirtyi jo varhain valokuvaaja Juha Metson verkkokalvoille. SUURSAARI 70 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI 11179_.indd 70 11179_.indd 70 13.12.2024 17.39.36 13.12.2024 17.39.36. Metso pääsi Suursaareen ensimmäisen kerran vuonna 1999 Viipurista venäläisen helikopterin kyydissä. ”Se oli tunnustelumatka saareen, jonne venäläisetkin aikoivat järjestää matkailua”, Metso kertoo. Juhannuksena 2007 niitä näkyi runsaasti. Siellä viihtyivät myös kirjailijat ja taiteilijat. SAARTEN noin 3 000 asukasta evakuoitiin lokakuussa 1939 ennen sotia. Haukkavuoren huipulle Toisen kerran Metso pääsi Suursaareen keväällä 2003. SUOMI menetti saaret talvisodan rauhassa Neuvostoliitolle. SUURSAAREN kasino oli tunnettu Suomen Matkailijayhdistyksen ravintola. SUURSAARI oli suosittu matkakohde ennen sotia. ”Lapsuuteni unelma oli joskus päästä sinne”, Metso kertoo. Se on vanha suomalaisten saari, joka menetettiin Neuvostoliitolle kolmen muun ulkosaaren kanssa talvisodan rauhassa. Kuumana toukokuisena päivänä reitti kulki vanhaa metsätietä pitkin tiheään kuusikkoon. H H ORISONTISSA oli aina siintänyt neliharjainen saari. Taival jyrkSUURSAARI OLI KANSALLISMAISEMA SUURSAARI , Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari ovat vanhoja suomalaisten saaria. Suomalaisilla ei ollut saarille mitään asiaa ennen kuin 1990-luvun alussa, jolloin Neuvostoliitto hajosi
Oli etsittävä toinen tie huipulle. Sen vierellä pönötti kahdeksanmetrinen hiidenkivi. Mutta kun huipulle viimein päästiin, näkymä oli pakahduttava. Välillä metsäpalot olivat hoitaneet osuutensa. ”Paikka oli klassikko sekä I.K.Inhan kuvista että lintuharrastajien tietotoimistosta.” Kiipeily kävi työstä. Mäkisen maaston notkelmissa puusto muuttuu taigalta tutuksi havumetsiköksi. Keväällä 2003 hän pääsi vihdoin kiipeämään Haukkavuorelle. Repussa painoivat kiikari, kaukoputki ja kamera. Metsälehti Makasiini 71 11179_.indd 71 11179_.indd 71 13.12.2024 17.39.44 13.12.2024 17.39.44. Sen kohina kuului aaltojen liikkeenä rantakivien välissä. ”Mitään senkaltaista en ollut koskaan sitä ennen tai sen jälkeen kokenut.” Vihreä havumetsä ulottui silmänkantamattomiin. Haukkavuoren seinämä nousi edessä pystysuorana. Hiki valui pitkin Metson selkää. Etelässä siinsi Liivalahdenjärvi, Suomenlahti välkkyi kauempana kaikkialla kapean Suursaaren ympärillä. Lisäksi löytyy lehtipuita kuten pihlajaa, tervaleppää ja raitaa. Metsä oli luonnontilassa Kiipeämisestä väsynyt Metso asettui Haukkavuoren korkeimman kallion laelle lepäämään. Lahopuiden ylle oli kasvanut paksu vihreä sammalkerros. Yhtäkkiä hänen ylitseen sujahti varpushaukka puolen metrin päästä. Vuoristoinen Suursaari ja muut ulkosaaret syntyivät noin 1 800 miljoonaa vuotta sitten. Kohdalle sattui ”Tunne oli kuin löytöretkeilijällä.” Juha Metso haaveili Suursaareen pääsystä lapsesta saakka. keni, sillä edessä oli kiipeäminen yli 140 metriä korkealle Haukkavuorelle. Lintujen taivas Toukokuun lopulla arktisten vesilintujen muutto oli vielä käynnissä kohti Venäjän pohjoisia tundra-alueita. Vaikka Suursaaren eteläosassa oli vieläkin korkeampi huippu, 176-metrinen Lounatkorkea, Metso oli valinnut Haukkavuoren. Suursaaressa pääpuulaji on mänty. Ne ovat jäänne Alppien kaltaisesta Svekofennidien poimuvuoristosta. ”Tunne oli kuin löytöretkeilijällä”, Metso kuvaa. ”Niin vanhaa metsää pääsee harvoin näkemään”, Metso toteaa. Suursaaressa puut olivat saaneet kasvaa koskemattomana vuosikymmeniä
Suursaaressa oli harvinaista herkkua tarjolla, isoapolloperhonen. ”Myös Ahvenanmaalla on isoapolloa, mutta se on eri kantaa kuin Suursaaressa”, Rokka kertoo. Kuvan otettuaan Metso huomasi kaksi vanhaa merikotkaa, jotka kaartelivat matalalla puiden yllä. Se liitää kuin petolintu siiveniskujen välillä. Suursaaressa näkyi uusien isäntien jäljet. Haukkavuoren laelta Metso otti vanhasta kelosta kuvan, joka on vuosien saatossa muuttunut liki ikoniseksi. Toinen Suursaaren harvinainen asukki on tammihiiri, Suomesta sukupuuttoon kuollut unikekojen lajiin kuuluva jyrsijä. Suurensomerikonlahden rannalle oli hinattu venäläinen Leonid Demin -tutkimusalus, joka jatkaa ränsistymistään tänäkin päivänä. Tämä puucee kuului Pohjoiskorkean majakanvartijalle. harvinainen näkymä, kun parvi valkoposkihanhia lensi ohi Haukkavuoren eteläpuolelta. Näytti siltä, että kyse oli pesivästä parista. Mukana oli myös Metson kollega, luontodokumentaristi Mika Rokka. Matka oli taittunut Viipurista yhteysaluksella. ”Saatoin seurata niitä niiden yläpuolelta sananmukaisesti lintuperspektiivistä”, Metso kertoo. 72 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI 11179_.indd 72 11179_.indd 72 13.12.2024 17.39.50 13.12.2024 17.39.50. Rokkakin oli lintumiehiä, mutta vielä enemmän häntä kiinnostivat perhoset. Hän näki isoapolloja muun muassa Somerikonlahdella, jossa ruostuva laiva jatkaa murenemistaan vielä tänäkin päivänä. ”Pesivä merikotkapari oli harvinaisuus kaksikymmentä vuotta sitten.” Perhosmaailman harvinaisuus Juhannuksena 2007 Metso oli jälleen ”Pesivä merikotkapari oli harvinaisuus kaksikymmentä vuotta sitten.” Suursaaressa. Kuvan keskellä on kelon käppyräinen oksa, jonka takaa Liivalahdenjärvi kimmeltää ja sen ympärillä avautuvat koskemattomat havumetsät. Niitä löytyi myös toiselta menetetyltä saarelta, Tytärsaarelta. Huomattavan suuri valkeasiipinen perhonen on tunnettu erikoisesta lentotyylistään
Saarta verrattiin Koliin kansallismaisemana, joka inspiroi taiteilijoita ja kirjailijoita. Jäljellä vain kivijalat Ennen sotia Suursaari oli tunnettu matkailukohde, jonne saapui kesäisin yli 10 000 vierasta. Krimin valtauksen jälkeen Suursaareen ilmestyi pyöreä valkoinen tutka-asema, myöhemmin helikopterikenttiä. Suursaaressa itärannikolla oli kaksi kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä, joissa saaren liki 800 suomalaista pääosin asuivat. Silloin saarelaiset muuttivat pihamökkeihinsä ja antoivat talonsa vieraiden käyttöön. Suursaaren eteläpuolella sijaitseva Tytärsaari kuului myös Suomelle. Sen tavoitteena oli suojata Pietarin aluetta lennokki-iskuilta. Suomen Matkailijayhdistys rakensi saareen hienon Casino-ravintolan vuonna 1937, siellä soitti muun muassa Dallapé-yhtye. l Juha Metson, Marjo Näkin ja Mika Rokan Menetetyt saaret -näyttely on esillä Kymenlaakson museossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa 20.4.2025 saakka.. Nyt ravintolasta on jäljellä lähinnä seinät. Nykyisin kylistä ei ole juuri mitään jäljellä. Keväällä 2023 Venäjän epäiltiin käyttävän Suursaarta osana gps-häirintää. Juha Metso pääsi käymään Suursaaressa seitsemän kertaa ennen kuin Venäjä sulki sen ulkopuolisilta. Strateginen merkitys palasi Juha Metsolle Suursaari-retkiä kertyi lopulta seitsemän, kunnes pandemia ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulkivat Suursaaren ja muut vanhat suomalaisten saaret ulkopuolisilta. Länsirannan kivikosta löytyi useiden metrien levyinen hiidenkirnu. Kiiskinkylässä saarnit kurottelivat korkeuksiin vanhojen suomalaisten talojen kiviljalkojen lomasta. Metsälehti Makasiini 73 11179_.indd 73 11179_.indd 73 13.12.2024 17.39.55 13.12.2024 17.39.55. Talot ovat tuhoutuneet. Jäljellä ovat lähinnä majakat saaren pohjoisja eteläkärjessä. Lisäksi saarella voi olla kymmenkunta ihmistä, rajavartijoita ja säähavainnoitsijoita. Niitä valvovat majakanvartijat. Sen vanha majakka on rakennettu vuonna 1904. ”Luonto oli vallannut tilan”, Metso kuvaa. Keskellä Suomenlahtea sijaitsevat saaret olivat saaneet jälleen strategisen merkityksen. Samalla niiden tarina vanhoina suomalaisten saarina ansaitsee tulla kerrotuksi
Syväsukelluksen leipomiseen hän aloitti 90-luvun alussa. Oli pakko kiinnostua siitä, mistä ruoka on peräisin”, Koljonen kuvaa tilannetta, kun hänellä diagnosoitiin keliakia. Pikkuhiljaa harrastus laajeni vaativampiin hiivaleipiin. Ruoanlaitto on kiinnostanut Koljosta lapsesta asti. 11182_.indd 74 11182_.indd 74 13.12.2024 17.42.52 13.12.2024 17.42.52. ”Siperia opettaa. Suomalainen maku Nyt kahvipöydässä on lettuja ja – joulua ennakoiden – piparkakkuja. Juha Koljosen leipominen alkoi kakuilla ja pipareilla. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ TIILISTÄ muurattu uuni hohkaa kuumana tuvan keskellä. Radio Suomi soittaa leppoisaa musiikkia, ja tiinussa muhii neljän litran leipätaikina. Jo se tekee syötävät erityisiksi, että niissä ei ole käytetty lainkaan vehnäPETÄJÄISTÄ PIPARIIN Pettu tuo leivonnaisiin persoonallista makua ja syöjälleen tarpeellista kuitua, sanoo harrasteleipuri Juha Koljonen. Joensuun Enossa asuvan mikroelektroniikan diplomi-insinööri Juha Koljosen sunnuntaiaamut ovat sujuneet näin jo 20 vuoden ajan. Tai pakottaa. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN / KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Kuivatut ja paahdetut pettulevyt Juha Koljonen hienontaa blenderillä jauhoksi. Lisää motivaatiota tuli, kun perheen muitakin jäseniä siirtyi gluteenittomaan ruokaan
”Nimenomaan niche-leivonnalla pysyisi leivän syrjässä, kun on hyvät tuotteet, joita muut eivät ole pystyneet tekemään. Instagram-tilillään leipuri haluaa näyttää, että gluteenittomistakin tuotteista saa syötäviä ja että keliaakikkojen elämän ei tarvitse olla pelkkää riisikakkujen nakertelua. ”Se on hyvä, suomalainen maku, josta tulee mieleen metsä. Kevättalvella hän katselee tuulen tai lumen kaatamia mäntyjä ja neuvottelee maanomistajan kanssa runkojen hyödyntämisestä. Näppituntumalla en laittaisi sitä viidennestä enempää kaikista jauhoista.” Suurempi määrä olisi liikaa paitsi makunystyröille myös ruoansulatukselle. ”Petun puinen maku sopii esimerkiksi tattarileipään hyvin, kun siinä maku on muutenkin kitkerä. Sen käyttö on periaatteessa samanlaista kuin vaikka perunatai sokerijuurikaskuidun.” Lisäksi pettu on osa suomalaisuutta. ”Kyllä perhe kerkeäisi kuolla nälkään, jos petusta pitäisi oikeasti arkiruokaa saada. l 11182_.indd 75 11182_.indd 75 13.12.2024 17.42.56 13.12.2024 17.42.56. Ei ihme, että kyseessä on kansallinen ruoka.” Liika on liikaa Koljonen käyttää pettua moneen mutta ei kuitenkaan aivan kaikkeen. Esimerkiksi maistuvat gluteenittomat voisarvet odottavat vielä tekijäänsä.” . Männyn nilasta kevätkesällä irrotettavat levyt tulee kuivata, paahtaa ja jauhaa. ”Monet laittavat viiliin ja jogurttiin siemeniä, granolaa tai kauraryynejä. Samaan tapaan lautaselle voi täräyttää pettua.” Ei löydy kaupasta Pikainen googlaaminen ei tuo osumia verkkokauppoihin, joista voisi ostaa pettua. Kun nilan irrottamisessa tulee hirveä hiki, niin mieleen tulee, että kuluukohan tässä enemmän energiaa jauhon tekemiseen kuin mikä sen sisältämä energia on.” Ura jatkuu yrittäjänä. Tässä piilee myös riski, sillä pettu voi imeä nestettä pitkään ja kovettaa taikinan. Esimerkiksi munkkeihin en ole pettua käyttänyt.” Kevyeksi jauhettu pettu solahtaa helposti taikinaan. Nälkävuosina pettua saattoi olla paljon enemmän, mikä aiheutti suolisto-ongelmia niille, jotka muutenkin kärsivät nälkää.” Mutta pettu sopii muuhunkin. Leipurimopo on lähtenyt 60-vuotiaan Koljosen käsistä siinä määrin, että myös ajatus yrittäjyydestä kutkuttaa. Koljosen leipurimaine on levinnyt tuttavapiirissä ja sosiaalisen median kautta. ”Ihmisen suoliston on hankala käPettujauhon viimeinen karkeusaste määräytyy, kun Juha Koljonen siivilöi sen taikinaan. Koljonen tekee petun itse – se on osa viehätystä. Metsälehti Makasiini 75 ”Pettuliinojen irrottaminen onnistuu parhaiten vaaksan paksuisesta rungosta.” jauhoja. Leivonta on sellainen aihe, johon vihapuhe ei yllä, hän iloitsee. sitellä liian suuria määriä puukuitua. ”On varottava, että pettua ei laita liikaa. Sellainen hieman karvaan kitkerä maku. Näinä päivinä piparimuotti on rauhankyyhky, Juha Koljonen kirjoittaa Instagram-postaukseensa. Varsinainen erikoisuus on kuitenkin pettujauhossa. ”Pettuliinojen irrottaminen onnistuu parhaiten vaaksan paksuisesta rungosta. ”Pettu antaa leivonnaisiin rakennetta ja ihmisille tarpeellista kuitua. Jo yhdestä rungosta saa paljon jauhoa tilavuudella mitattuna.” Petun työstäminen jauhoksi asti on työläs urakka. Sekä lettuettä piparitaikinassa sen osuus kaikista jauhoista on kymmenys
Jopa silloin, kun jalat eivät enää kantaneet, hän istui tuolilla ja nautti metsän tuoksuista, äänistä ja vihreydestä. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 11183_.indd 76 11183_.indd 76 13.12.2024 17.44.08 13.12.2024 17.44.08. JUHANI KARVONEN Kirjoittaja on Jan Heinon pitkäaikainen kollega ja ystävä. Sijoitustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa Jarkko Niemi. Ministeriövuosinaan Heino toimi hetken myös ministerin erityisavustajana. Metsästyksen hän aloitti vasta 50-vuotiaana kunnioittaakseen sotaveteraani-isänsä toivetta olla hankkimatta asetta tämän elinaikana. Vahva asiaosaaminen, laaja yleissivistys ja kielitaito, hyvät ihmissuhdetaidot sekä perheen vankka tuki ja sidosryhmien luottamus auttoivat Heinoa nousemaan aina vain vaikuttavampiin asemiin. Hän valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1971. Hän aloittaa tehtävässä ensi maaliskuussa. Metsämiesten Säätiö Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki on valittu uutena jäsenenä Metsämiesten Säätiön hallitukseen. Ympäristöministeriö tulosohjaa Metsähallitusta julkisten hallintotehtävien osalta toimialallaan. Metsäntutkimuslaitoksella työskennelleen Elvi Korhosen positiivisuus ja energisyys teki nuoreen opiskelijaan lähtemättömän vaikutuksen. 54-vuotias Mikko Juhola on tehnyt pitkän työuran Stora Enson puunhankinnassa. Runsaista työmatkoista huolimatta vapaa-ajallaan Heino omistautui perheelleen. Ansioistaan suomalaisen metsäalan hyväksi hänelle myönnettiin vuonna 2012 metsäneuvoksen arvonimi. Toimitusjohtajan tehtävää haki määräajassa 13 henkilöä. MUISTOKIRJOITUS METSÄNEUVOS , metsänhoitaja Jan Erik Heino kuoli kotonaan Espoossa 28.11.2024 vaikean sairauden murtamana. Metsähallituksen toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Metsähallituksen toimintaa sekä huolehtia liikelaitoksen juoksevasta hallinnosta. Heinon opettaja, professori Paavo Yli-Vakkuri kuoli satavuotiaana. Jan haki voimaa metsästä. Lehtomäki on keskustan entinen kansanedustaja ja kaksinkertainen ministeri. Pari vihittiin 1972 ja perheeseen syntyi neljä lasta ja kuusi lastenlasta. Ura huipentui FAO:n varapääjohtajan tehtävään vuosina 2006–2010. Jan Heino teki ainutlaatuisen laajan ja vaikuttavan uran kotimaisessa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Viime vuosina Juholan vastuulla on ollut Stora Enson Forest-divisioonan innovaatioiden ja kehityksen johtaminen Metsähallitus Maatalousja metsätieteiden tohtori J uha S. Metsähallitus kuuluu maaja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Työuran merkittävimmät tehtävät olivat Centralskogsnämden Skogskulturin johtaja 1979–93, maaja metsätalousministeriön ylijohtaja 1993–99 ja Metsähallituksen pääjohtaja 1999–2006. Hän syntyi 22.7.1947 Liljendalissa nelilapsisen maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana. Jan otti kunniatehtäväkseen saattaa Yli-Vakkurin sotavankiajan muistelmat laajempaan julkisuuteen. Jan Heino oli diplomaattinen herrasmies ja miellyttävä yhteistyökumppani. Niemelä on toiminut Metsähallituksen toimitusjohtajana vuodesta 2020. Hänen erityiskiinnostuksensa ja -vahvuutensa olivat kansainväliset metsäkysymykset. METSÄPOLITIIKAN VAIKUTTAJA JA SOVITTELIJA H EI N O N KU VA -A RK IS TO NIMITYKSET Metsäteho Metsäteho Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Mikko Juhola. Niemelä jatkaa Metsähallituksen toimitusjohtajana seuraavan viiden vuoden ajan. Heino oli elementissään toimiessaan monikulttuurisessa ympäristössä. Valinnasta päätti valtioneuvosto. Jälkimmäinen vaihtoehto peri lopulta voiton. Kirja ”Pahinta oli kylmyys” julkaistiin syksyllä 2023. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta kerrallaan. Aiemmin vuonna 1996 Heino oli kutsuttu Ruotsin kuninkaallisen maaja metsätalousakatemian jäseneksi sekä vuonna 2008 Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi h.c. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä jatkamaan valittiin Pasi Mikkonen ja Petri Vanhala. Jan Heino teki valtaosan työurastaan kotimaan metsäorganisaatioissa. Elvistä tuli miehensä urakehityksen vankkumaton tukija ja sparraaja. Säätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala ja varapuheenjohtajana Juha Mäkinen. Erinomaisesti sujuneiden lukiovuosien jälkeen urasuunnitelmissa olivat eläinlääkärin ja metsänhoitajan ammatit. Jan harrasti lukemista, ruuanlaittoa ja ulkoilua perheen kanssa. Metsäylioppilaiden opintomatka Punkaharjulle kesällä 1969 merkitsi käännettä Jan Heinon elämässä. Kutsut kansainvälisiin asiatuntijatehtäviin jatkuivat vielä eläkevuosinakin. Kun isoveli kiinnostui tilanpidon jatkamisesta, Heino suuntautui opintielle. Metsätehon nykyinen toimitusjohtaja Heikki Pajuoja jää eläkkeelle ensi kesäkuussa
tai p.09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. TÄMÄN lehden Makasiiniristikon ja Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 17.1.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/ Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Hän on aiemmin toiminut talouden, viestinnän ja sijoittajasuhdetoimintojen johtotehtävissä Baswarella, Outokummulla ja Tiedolla. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Lindqvist toimii tällä hetkellä Glaston Oyj:n talousjohtajana, mutta hän siirtyy Patrian talousjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi ensi vuoden maaliskuussa. METSÄLEHTI Makasiini Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Lindqvistillä on vahva kokemus kansainvälisistä johtotehtävistä. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. MAKASIINIRISTIKOT 8 Metsä Group Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto on valinnut osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi Päivi Lindqvistin ensi vuoden alusta lähtien. Metsäliitto Osuuskunnan hallituksessa vuodesta 2021 ollut Nina Pärssinen jää pois hallituksesta kuluvan vuoden lopussa. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”. krs, 00240 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . » PILKKEET » PILKKEET 11183_.indd 77 11183_.indd 77 13.12.2024 17.44.10 13.12.2024 17.44.10. -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 7, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Riitta Rissanen, Tampere, Timo Koivuniemi, Kyynärö ja Kyösti Tuhkalainen, Lieksa. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
78 Metsälehti Makasiini KIRVAT ovat vieneet lisääntymisen tehokkuuden äärimmilleen. Maitokirva elää alkukesän haavan lehdissä, mutta siirtyy sitten imemään ravintonsa kuusten juurista. » PILKKEET ARVONTA! MISTÄ PIDIT MISTÄ PIDIT. Lopulta syksyn koittaessa syntyy koiraita ja naaraita, nekin aivan erinäköisiä kuin edeltävät neitseellisesti lisääntyneet sukupolvet. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. päivään mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi talvisille metsäretkille hyvin sopivan Stanleyn ruokatermoksen. Naaras synnyttää – nimenomaan synnyttää eikä muni – naaraita, jotka synnyttävät naaraita, jotka synnyttävät jne. Nopea lisääntyminen ja ravintokasvin vaihto karistaa monet pedot ja loiset kyydistä! l SEPPO VUOKKO Neitseellisen lisääntymisen ihme Kirvapaljoutta lehden pinnalla. Vaikka neitseellisesti syntyneet yksilöt ovat perimältään täysin emonsa kaltaisia, kaikki eivät ole ulkoisesti emonsa kopioita. Kuvassa olevat kirvat ovat siis kaikki naaraita. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Tahti on ripeä: samalla kun uusi naaras syntyy, seuraava on jo kehittymässä emon sisällä. Siitä kuoriutuu keväällä toukka, joka aikuistuttuaan aloittaa neitseellisten synnytysten ketjun. VIIME numeron suosituin artikkeli oli hankintatyöstä kertonut ”Kolme tarinaa hankintahakkuilta”. Sillä tavoin sopivalle ravintokasville päätynyt yksinäinenkin naaras saa aikaan muutamassa viikossa koko kasvin peittävän kirvajoukon. Kaikkien tammikuun 12. JO RM A PE IP O N EN 11185_.indd 78 11185_.indd 78 13.12.2024 17.45.26 13.12.2024 17.45.26. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Siivelliset yksilöt siirtävät kirvapopulaation toiselle ravintokasville, jolla kehittyvät yksilöt ovat taas eri näköisiä kuin kevätsukupolvet. Eri sukupolvien yksilöt ovat erinäköisiä. Paritellut naaras munii johonkin suojaiseen paikkaan, esimerkiksi silmun tai neulasen tyveen, yhden ainoan munan. Suomessa elää noin 500 kirvalajia – vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassa Metsän salainen elämä tarkka lukumäärä on 488 lajia. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Kirjan kirva-artikkeli antaa erinomaisen kuvan kirvojen elämän kierrosta, vaikka siinä ei tarkkaan kerrota kuin yhden lajin tarina. Eri ikäisiä kirvoja, kaikki toistensa sisaruksia, äitejä ja tyttäriä. Palkintona olleet raivaussahan kuljetussuojat voittivat Paula Laine Knaapilasta, Matti Meriläinen Sotkamosta ja Jouni Laiho Jaalasta. Niillä on kesän mittaan useita sukupolvia, jotka lisääntyvät neitseellisesti eli ilman hedelmöitystä ja koiraita. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten
vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11186_.indd 79 11186_.indd 79 13.12.2024 17.46.03 13.12.2024 17.46.03. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6114 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. Metsälehden toimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2025! Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2025 ILMESTYY 31.1.2025 Seuraava Metsälehti ilmestyy 17.1.2025 K U VA :S H U T TE RS TO C K IM A G ES Petri Koskinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6108 Eero Sala, p. 050 438 2865 Anna Back p
NIMI LÄHIOSOITE 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 11187_.indd 80 11187_.indd 80 13.12.2024 17.46.51 13.12.2024 17.46.51
POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI » MAKASIINIKRYPTO Metsälehti Makasiini 81 11187_.indd 81 11187_.indd 81 13.12.2024 17.46.52 13.12.2024 17.46.52
Kaitilan kuusi -yritykseni joulukuusia on saatavilla pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Kuusen hakijoille on tarjolla traktoriajelua, pulkkamäkeä ja pientä purtavaa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ELSE KYHÄLÄ ”ISTUTIN ensimmäiset joulukuusen taimeni vuonna 1997. Tässä sarjassa tapaamme metsänomistajia heidän työmaillaan. Iloa työhön tuovat asiakkaat. Joulukuusten lisäksi myyn leikkohavuja. Kasvatan joulukuusia kotitilallani Vihdissä. Tilamyynti on joulukuusikaupan perusta. Joulukuusensa voi myös tulla hakemaan suoraan tilalta. Kuusten kasvatuksen lisäksi pitää hallita erilaisten koneiden käyttö, talousasiat ja markkinointi. Tämä on tällaista näpertelyä, myyntiin tulee vuosittain 500–1 000 joulukuusta. l ”KUIN MARATONIA JUOKSISI” Joulukuusten kasvatuksessa kymmenen vuoden työ huipentuu yhden viikon myyntiin, kertoo Pekka Anttonen. Sitä pitää tehdä joka vuosi. Ammattimaisemmilla kasvattajilla myyntimäärät ovat kymmenkertaisia. Yrityksen toiminnassa on mukana koko perheeni. Kuusta tullaan usein hakemaan useamman sukupolven voimin. Eniten työllistää kuusten leikkaus. Jonkin verran myyn kuusia myös muille kuusikauppiaille. Joulukuusten kasvatuksessa kymmenen vuoden työ huipentuu yhden viikon myyntiin. Vuonna 1997 istuttamiani serbiankuusia aloin kaataa myyntiin vuonna 2007. Monista on tullut enemmän kuin hyvänpäiväntuttuja.”. Se on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Ajatus joulukuusten kasvattamisesta lähti liikkeelle, kun Lopella asuessani tutustuin Haapastensyrjän taimitarhalla tehtävään joulukuusten jalostukseen. Kaikki joulukuuset ovat luomusertifioituja. Työurani tein pankkialalla. Pekka Anttonen myy vuosittain 500–1 000 joulukuusta. Ne olivat serbiankuusia. Muutaman hehtaarin alalla kasvaa metsäkuusta, serbiankuusta, mustakuusta ja jonkin verran pihtaa. 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11188_.indd 82 11188_.indd 82 13.12.2024 17.48.18 13.12.2024 17.48.18. Kiireisimpinä aikoina olemme palkanneet avuksi paikallisia nuoria. Joulukuusten kasvatus on pitkäjänteistä työtä, kuin maratonia juoksisi. Joulukuusen hakijat voivat valita itselleen mieluisen kuusen ja halutessaan kaataa sen itse
11189_.indd 83 11189_.indd 83 13.12.2024 17.50.00 13.12.2024 17.50.00
11190_.indd 84 11190_.indd 84 13.12.2024 17.51.16 13.12.2024 17.51.16. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla. metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt. Maksuton uutiskirje kerran kuussa