Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 20. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Uusivuosi ei tuo käännettä ›› sivu 3 Puukauppa: Arvio yleensä alakanttiin ›› sivu 12 Kokeiltua: Sähäkkä 50-kuutioinen ›› sivu 20 Lukijalta: Metsätietoa ei parane pantata ›› sivu 25 Nunnien metsä Ja nn e U lv in en. JOULUkUUTA 2012 • Nro 24 • www.Metsalehti.fi Lintulan luostarin metsäomaisuudesta huolehtiminen on äiti Johannan kuuliaisuustehtävä
eliisa kallionieMi AJANkOHTAISTA Haavikolla maa puhtaaksi Sivu 6 Tammi leviää kohti pohjoista Sivu 8 Pitkästä aikaa luontodokumentti Metsän tarina on ensimmäinen suomalainen luontodokumentti elokuvateattereissa puoleen vuosisataan. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. Sarvipäitä on onneksi paljon vähemmän kuin muutama vuosi sitten, jolloin kanta kävi 140 000:ssa. Pitkittynyt matalasuhdanne jarrutti metsätuotteiden kysyntää. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Samalla kun Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit yhdistettiin Suomen riistakeskukseksi, perustettiin yksi valtakunnallinen ja 15 alueellista riistaneuvostoa. Yksi niistä näkyy metsäluonnossa: 1930-luvulla metsissä ei ollut juuri lainkaan hirviä. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Nykykehitys vaarantaa teollisuuden puuhuollon eikä kannusta investoimaan Suomeen.” Metsäteollisuus ry:n metsäja ympäristöjohtaja tomi salo. Sivut 14–15 Joulumatkalla korvatunturilla Sivut 16–17 Hirvikantaa ei saa päästää kasvuun PÄÄkIRJOITUS 20.12.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ostomiehet vaihtoivat vahtia Eläkkeelle jäävä Markku Suhonen siirtää tietoa seuraajalleen. 2 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA M etsälehden ensimmäinen vuosikerta ilmestyi 1933, joten ensi vuoden vietämme 80-vuotisjuhlaa. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Moottoriruiskulla booria metsään Helikopteri on turhan tyyris väline pienten kuvioiden lannoitukseen. Nyt hirvet ovat taas vähentyneet useana vuotena. Piirroksista ilmestyy myös kirja. Metsälehteen lähes 30 vuotta piirtänyt Hannu Virtanen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Alueellisissa neuvostoissa eri intressiryhmät pääsevät vaikuttamaan siihen, minkä kokoista hirvikantaa tavoitellaan. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Parhaiten taiteilija kuitenkin tunnetaan metsäalaa peilanneista pilakuvista. Edellisen kerran sadantuhannen eläimen raja rikkoutui 1980-luvun alussa. Tavallisten ihmisten kohtelu on sen sijaan aina ollut sydämellistä. Aivan kuten nyt. Jos tuo määrä jakaantuisi metsiin tasaisesti, vahingot pysyisivät kohtuullisella tasolla. Vanhoja lehtiä selatessa on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka tuttujen aiheiden äärellä toimitus lehden alkutaipaleella työskenteli. Samaan aikaan metsäteollisuus ja koko ala elivät murroskautta. Sivu 9 Mitä tuo tullessaan vuosi 2013. Monella metsänomistajalla ei ole halua myydä puuta edes maailman parhaimpaan hintaan. Ne tarjoavat foorumin keskustella entistä avoimemmin siitä, paljonko hirviä on ja paljonko niitä pitää metsästää. Parhaillaan metsästäjät päättelevät jahtia, jonka jälkeen talvilaitumille jäänee runsaat 80?000 hirveä. Sivut 22–23 Auta lintuja talven yli Sivu 24 PILkkEITÄ kriitikkojen metsäkirja ”Ongelmana on, että nykyisessä toiminnassa ei nähdä mitään hyvää”, toteaa Antti Otsamo Polkuja metsään -teoksesta. Hannu Virtasen töiden kirjo on laaja. Katkottujen latvojen lisäksi hirvistä on muutakin haittaa, kuten puulajivalikoiman yksipuolistuminen. Ensi keväänä Lustossa avataan Hannu Virtasen pilakuvia esittelevä näyttely. Alla ilmestyy tällä erää viimeinen H.?V.:n pilapiirros. Toivottavasti hirvien määrän jyrkät muutokset tasoittuvat ja kanta saadaan pudotettua nykyistä vielä matalammalle tasolle. Jatkuuko vuoristorata. Niissä moni päättäjä on joutunut välillä piikikkäänkin huomion kohteeksi. Tuhojen pelossa uudistusaloille istutetaan lähes yksinomaan kuusta. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Sydämellisesti, H.?V. Isoja erojakin toki on. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivu 25 Lähienergiaa yhteistyöllä Sivu 26 kaksinkertainen jouluristikko Sivu 31 A ri Ko m ul ai ne n. Huipulle ajauduttiin vuosituhannen vaihteessa nopeasti, mikä asetti kyseenalaiseksi koko hirvikannan säätelyjärjestelmän. Kymmeniin Metsälehden artikkeleihin hän on luonut oivaltavia ja havainnollisia kuvituksia. Monet muistavat vielä sarjakuvahahmo Torakorven Tartsanin, joka alkoi ilmestyä 1983. Valitettavasti näin ei ole, joten paikallisesti tuhot ovat edelleen sietämättömän pahoja. Viime vuonna aloittanut uusi riistahallinto herättää toiveita, että tästä eteenpäin jyrkät vaihtelut saataisiin kuriin. Metsänomistus muuttuu Suomessa yhä enemmän harrastukseksi
”Suomen sellun vientihinta on tullut tänä vuonna alaspäin ja meidän arvioidemme mukaan lasku jatkuu ensi vuonna”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Matleena Kniivilä. Taantuman lisäksi sahojen ja koko metsäteollisuuden tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttaa se, miten euron kurssi ensi vuonna kehittyy. Siten puun kysynnässä ei varmasti ole luvassa hyppäystä ylöspäin eikä puun hinnoissa tulla näkemään suuria muutoksia”, arvioi metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli OPPohjolasta. Ensi vuosi on jännittävä myös sellun kannalta, sillä maailmalle on tulossa paljon uutta tuotantokapasiteettia. Vielä on tosin liian aikaista sanoa, jatkuuko suunta ylöspäin. kuvassa rakennustyömaa los angelesissa. Pörssi on nykinyt ylöspäin, Kiinan talouden elvyttämistoimet näyttävät tehoavan ja Yhdysvalloissa rakennustoiminta vilkastuu. Tuotannon ei uskota merkittävästi laskevan, mutta ei myöskään nousevan kuluneesta vuodesta. A FP -L eh tik uv a teeseen. ”Melkein sanoisin, että se on todennäköisempää että seisokkeja tulee kuin että ei tulisi”, Hietala sanoo. ”Hyvin vaisusti mennään ensi vuonna eteenpäin. Vihriälä uskoo talouskasvun piristyvän hitaasti vasta ensi vuoden puolivälin jälkeen, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Luvassa hidasta kasvua Rahoituslaitosten talousennusteet marras-joulukuulta 2012 ennusteen laatija Bkt, muutos % 2013 OP-Pohjola 1,0 Nordea 1,0 LähiTapiola Euroopan komissio 0,8 OECD 1,1 Lähde: FK Finanssialan Keskusliitto katseet Yhdysvaltoihin Vaikka ennusteet ensi vuodelle eivät paljon lupaa, pieniä valon pilkahduksia näkyy jo. Pohjia kolutaan edelleen Euroalueen talouskasvu jatkuu vaivalloisena ja metsäteollisuuden tuotannon tahti verkkaisena. Metsänomistajille tämä tarkoittaa, että sama tasainen tahti puukaupassa jatkuu. Puun kysyntään tai hintoihin ei ole odotettavissa suurta hyppäystä. Ruotsista viedään taas pieniä määriä sahatavaraa Yhdysvaltoihin, mikä tuo väljyyttä muille markkinoilla. Paperin tuotantomäärät laskivat Suomessa reippaasti kuluvana vuonna taantuman sekä Myllykosken ja Äänekosken paperikoneen sulkemisen seurauksena. Rakentamisen odotetaan lähtevän kasvuun Euroopassa vuonna 2014”, ennakoi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala. Paperin osalta kysyntä jatkuu Euroopassa heikkona. Sahojen seisokeilta tuskin silti vältytään. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole odotettavissa, että näin kävisi”, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. Rakentamisen kasvu valtameren toisella puolella vaikuttaa välillisesti Suomen sahojen tilan”On todennäköisempää, että sahoilla tulee seisokkeja kuin että ei tule.”. ”Paperiteollisuuden strategia on, että tuotantoa rajoitetaan siten, että hinnat pysyvät nousussa”, Kniivilä sanoo. Hietala uskoo, että nämä markkinat vetävät ensi vuonnakin kohtuullisesti tai hyvin suomalaista sahatavaraa. Sahatavaran kysynnän vilkastuminen vaatisi euroalueen rakennusmarkkinoiden piristymistä, sillä hieman alle puolet Suomen sahojen viennistä kohdistuu Eurooppaan. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoiden merkitys on kasvanut Euroopan hankalan taloustilanteen vuoksi. Lupaavimmassakin arviois sa talouskasvu jää prosentin tuntumaan. Yhdysvaltojen vilkastuneen rakentamisen toivotaan tuovan mutkan kautta helpotusta suomalaissahoille. Suomen viennin ennustetaan pysyvän tämän vuoden tasolla tai kasvavan aavistuksen. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 tiia PUUkila T oiveikkaimmat näkevät vuoden 2013 hitaan kasvun aikana. Se selviää muutaman kuukauden päästä. Tasaisen lattea vuosi Epävakaan taloustilanteen jatkuminen heijastuu metsäteollisuuden tulevaan vuoteen. ”On mielenkiintoista nähdä, miten Yhdysvallat lähtee vetämään Ruotsin sahatavaraa. Suomen keskimääräisten vientihintojen sen sijaan uskotaan jatkavan nousuaan ensi vuonnakin. Myös Euroopan ulkopuolella näkyy merkkejä talouden elpymisestä. Synkimmät ennusteet puolestaan manaavat, ettei Suomen talous kasva lainkaan. Suomen teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät nousuun lokakuussa. Tilaukset kasvoivat runsaat yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. ”On edelleen olemassa riskejä, että euroalueen kriisi kärjistyy uudelleen, ja se voisi heikentää meidänkin näkymiämme pahasti.” Hyvä esimerkki tilanteen herkkyydestä on se, miten Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin ilmoitus paluusta politiikkaan ja maan pääministerin Mario Montin ero joulukuun alussa nostivat välittömästi maan korkoja lähes puolella prosentilla. ”Niin euromaiden kuin Suomenkin kannalta olisi myönteistä, että euro heikkenisi. ”Viime kuukausien tiedot euroalueen näkymistä ovat olleet sen verran huonoja, että kovin nopeaa toipumista tuskin on näköpiirissä”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. ”Suurta elpymistä ei tämän vuoden tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa. Pohjois-Amerikassa on kuitenkin omaa kapasiteettia vapaana jonkin verran”, Hietala sanoo
Kahta viikkoa ennen tärkeää hetkeä Kiuru suunnittelee käsittelevänsä kuusenvientiperinteen merkitystä, sillä sen avulla ala ja opiskelijat pääsevät esille. Hirsitalorakentaja Honkarakenteen painumattomasta hirrestä valmistettu massiivipuu kesti kuormitettuna palorasitusta yli 90 minuuttia. Tuulivoima oli yksi harvoista nousijoista, sen kulutus lisääntyi peräti 64 prosenttia. ”Hyvinkääläinen kasvattaja on jo pitkään katsellut metsästään sopivaa”, Kiuru kertoo. Paperintekijöille tulee tilauksia Teollisuuden uudet tilaukset ovat kääntyneet nousuun. Tilastokeskuksen mukaan yli puoli vuotta jatkunut tilausten lasku päättyi lokakuussa, jolloin uusien tilausten arvo oli 9,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tornatorilta hake biolaitokselle Metsäyhtiö Tornator on sopinut raaka-ainetoimituksista Fortumin Joensuuhun rakennettavalle bioöljylaitokselle. Tammi-lokakuussa tilaukset vähenivät 7,1 prosenttia vuodentakaisesta. VTT:n yhdessä Fortumin, Metson ja UPM:n kanssa kehittämä menetelmä perustuu pyrolyysija leijutekniikan yhdistämiseen. Puun mahdollisuudet innostavat Tony Kiurun kanssa ei tarvitse pitkään jutella kun huomaa, että nuori mies on päättänyt menestyä elämässään ja valinnut keinoksi juuri metsätieteet. – Kiurua odottaa toinenkin hieno kokemus, sillä silloin hän lähtee muiden metsäylioppilaiden mukana viemään joulukuusta tasavallan presidentille Mäntyniemeen. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus oli 1,4 miljoonaa terajoulea, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Teknologista tutkimusta tekevien organisaatioiden etujärjestö Earto luovutti palkinnon Brysselissä joulukuun alussa. Ei ehkä koskaan tule toista mahdollisuutta tavata presidenttiä niin intiimissä tilaisuudessa.” Edellisten vuosien Mäntyniemen-kävijät ovat varalta opettaneet lähtijöille etikettiasioita. ”Samalla voimme hyödyntää turvemaiden pieniläpimittaisen puun sekä muiden heikosti kysyttyjen tai markkinoille kelpaamattomien jakeiden menekkiä”, Tornatorin metsätalouden liiketoimintajohtaja Ari Karhapää toteaa. ”Esimerkiksi sen, että lusikka pitää ottaa pois glögilasista, ennen kuin siitä juo.” Forstiliivissä edustamaan Olipa tilaisuus miten vaativa hyvänsä, vaatteiden valinta käy helposti. Kiuru arvelee, että unet jäävät edellisenä yönä lyhyiksi. Näin siitä huolimatta, että havutuk kien tuonti tyssäsi, kun Venäjän WTO-jäsenyyden myötä käyttöön otettua kiintiölupajärjestelmää männyn ja kuusen tuonnille EU-alueelle ei saatu vielä syyskuussa toimimaan. Perinnettä on vaalittu jo vuodesta 1963. Jo lähitulevaisuudessa – tämän lehden ilmestymispäivänä 20.12. Metsätieteiden opiskelija Tony Kiuru on mukana viemässä joulukuusta Mäntyniemeen. Turpeen käyttö putosi 10 prosenttia. Itse juhlakalu eli kuusi on nelimetrinen, symmetrinen ja muutenkin komea. Tammi-syyskuussa puun tuonti jäi 7,3 miljoonaan kuutioon, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. ”Edessä on erittäin hieno tulevaisuus. Käyttö oli silti yhä vähäistä, vajaat 2?000 terajoulea. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan määrä on suurempi kuin yhdessäkään kuussa aiemmin tänä vuonna. Sen avulla he oppivat, miten hoidetaan yritystä. Hänen lisäkseen delegaatiossa on mukana kuusi kuusikauppiasta – metsäylioppilaat kun pitävät joulukuusikauppaa, jonka kolmannen vuoden opiskelijat perustavat joka vuosi uudelleen. Puheet metsäalan saattohoidosta taitavat sittenkin olla ennenaikaisia. Miehet käyttävät mustia housuja mutta naisilla voi olla hamekin, kunhan se on tumma. Bioöljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta ja muuta puubiomassaa. Eniten tilaukset lisääntyivät paperin sekä paperija kartonkituotteiden valmistuksessa, peräti 15,2 prosenttia. Painumaton lamellihirsi kestää tulta Massiivipuun palonkestävyys on erinomainen, tuore VTT:n testi osoittaa. Suomalaisille innovaatiopalkinto VTT:n kehittämä kustannustehokas bioöljynvalmistusmenetelmä on saanut eurooppalaisen innovaatiopalkinnon. hanna lehto-isokoski, teksti sePPo saMUli, kuva P itkillä käytävillä porhaltaa reppuselkäistä väkeä matkalla lukemaan, tenttimään, harjoitustöitä laatimaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut kauppakorkeakoulu, mutNuori mies luottaa metsään ”Ei ehkä koskaan tule toista mahdollisuutta tavata presidenttiä niin intiimissä tilaisuudessa.. Ekologinen trendi on niin vahva, että puupohjaisten tuotteiden kysyntä vain lisääntyy”, hehkuttaa neljännen vuoden metsätieteiden opiskelija Tony Kiuru. ”Sen verran jännittää. Menetelmä otetaan kaupalliseen käyttöön ensi vuoden lopulla, kun Fortum avaa integroidun bioöljyja lämpövoimalaitoksen Joensuussa. Palokokeen teki VTT Expert Services. 4 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 LYHYESTI koivukuitu tuonnin ykkönen Puun tuonti nousi syyskuussa 900?000 kuutioon. Metsäylioppilaat ry:n puheenjohtajana Kiuru pitää puheen Sauli Niinistölle. Vuosimittari näyttää useimmilla kaksikymmentä ja risat: Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa pulppuaa nuoruus. Virallisen osuuden jälkeen Mäntyniemessä tarjoillaan glögiä, ja opiskelijat pääsevät keskustelemaan presidentin kanssa. Metsäylioppilaat edustavat forstiliivissä, joka on tummanvihreää samettia ja hyvin kaunis. Puupolttoaineiden käyttö laski 316?000 terajouleen, kaksi prosenttia edellisvuodesta. Liivin kanssa kaikki pukevat valkoisen kauluspaidan ja miehet mustan solmion. Käytännössä se tarkoittaa, että massiivipuusta rakennettu hirsitalo antaa aikaa pelastautumiseen tulipalon sattuessa. Syyskuussa kasvua oli vain 2,4 prosenttia. Uusiutuvien käyttö laskussa Energian kulutus laski Suomessa viime vuonna. Presidentin kanslia on antanut tarkat mitat, minkäkokoinen puu Mäntyniemeen sopii. Sekä uusiutuvien että fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni
Tavoitteena on kehittää teollista biohiilen tuotantoa ja markkinoita. Työuran hän toivoo urkenevan yksityisellä sektorilla. Silloin kun meillä oli pinta-alaverotus, meillä oli myös puukaupan sopimusjärjestelmä valtakunnallisine määräja hintasuosituksineen. Puupohjaisiin tuotteisiin liittyvä asiantuntijatehtävä kiinnostaa. Kiurun pääaine on puuteknologia. Samat lääkkeet, joita tarjotaan talouskasvun virittämiseksi, toimivat myös metsätaloudessa. Perheen Luumäellä sijaitsevaan perintötilaan kuuluu toista sataa hehtaaria talousmetsää, jota Kiuru on isänsä Juhan kanssa hoitanut 14-vuotiaasta saakka. Jos suuntaa ei muuteta ja metsätaloutta ei kehitetä määrätietoisesti yrittäjyyssuuntaan, vuosikymmen kuluttua meillä on ihan oikeasti ongelmia puumarkkinoiden toimivuuden kanssa. › Metsätieteiden opiskelija sekä ainejärjestön puheenjohtaja. kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi Talouskasvua metsäyrittäjyydellä ta maaja metsätaloustieteellisen tiedekunnan ovi avautui ensi yrittämällä. Kiurua innostavatkin lukemattomat mahdollisuudet käyttää ja hyödyntää puuta. Seuraavan eli maisterin tutkinnon sivuaineeksi hän on valinnut johtamisen. Samoin ammattimaisten metsänomistajien lukumäärä oli nykyiseen verrattuna moninkertainen ja keski-ikä kymmenen vuotta nuorempi. Meidän on saatava lopultakin aikaan metsätalousyrittäjyyspolitiikan periaatteet ja tavoitteet sekä luotava toimenpideohjelma metsätalousyrittäjyyden edistämiseksi. Samaan aikaan metsäyrittäjyyden kehittämisen kanssa Suomeen on saatava uutta kapasiteettia puunjalostukseen. Kaikkein surkein lopputulema olisi, jos metsätalouden kustannusrasitetta entisestään nostettaisiin. Vuoden 2013 valtion budjetissa otetaan talouskasvun tukemiseksi käyttöön useita verokannustimia. Niille metsäomistajille, jotka haluavat tehdä metsätaloudesta yrittäjyyttä, pitää olla siihen aito vaihtoehto. ”Haluaisin työn, jossa on riittävästi haasteita ja mielenkiintoa. Kun puuta yhdistetään vaikkapa muovin kanssa kuten puumuovikomposiitissa, sen kosteudensieto paranee. ”Eikä lähellekään kaikkea ole vielä keksitty.” Kiurun kiinnostus alaa kohtaan kumpuaa samasta lähteestä kuin monen muunkin metsätieteilijän: omasta metsästä. Puumarkkinoiden toimivuutta ei lisätä haikailemalla pinta-alaverotuksen perään. › Asuu Helsingissä. Merkittävä osa metsätiloista siirtyisi harrastepalstoiksi, kun harrastusten kustannuksia ei yleensä lasketa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Kiuru valmistuu yliopistolta puolentoista vuoden kuluttua. On helppoa, muttei kovin älykästä poimia historias ta yksi metsäpoliittinen tekijä ja selittää sillä kaikkea. Parhaillaan hän työskentelee metsätieteen laitoksella BalBic-projektissa, joka edistää biohiilen käyttöä Itämeren alueella. Jos taas poliittinen rohkeus riittää, metsien ja koko metsäsektorin mahdollisuus kasvun luojana ja ylläpitäjänä saattaisi ottaa aimo harppauksen. Viimeisen viiden vuoden ajan vakio keskustelun ja siunailun aihe on ollut puumarkkinoiden toimivuus. 5 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 JUHA HAkkARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Erityisesti metsäsektorilla kaivataan uusia tuotteita, uusia teollisia investointeja ja sitä, että myös metsätalous kykenee vastamaan tähän huutoon. ”Teemme metsätyöt suurimmaksi osaksi itse, kaiken muun paitsi päätehakkuita. Työkokemusta on kertynyt yliopistolta. alun perin sitä pidettiin juhlissa puvuntakin alla, mutta nyt jäljellä on pelkkä liivi.. Tieteenala keskittyy puun raaka-aineominaisuuksiin, puupohjaisiin tuotteisiin ja niiden soveltamiseen. Tilanne, että ainoastaan puolet vuotuisesta kasvusta kyetään jalostamaan, ei houkuttele kehittämään metsätaloutta, päinvastoin. › Harrastaa punttisalilla käymistä, squashia, lenkkeilyä ja metsätöitä. Ja työpaikan pitäisi olla sellainen, että sinne on aamulla mukava mennä.” tony kiuru pukee Mäntyniemeen forstiliivin, jota metsäylioppilaat ovat käyttäneet ainakin 1960-luvulta lähtien. Ekonomistien mukaan veroja korottamalla ei luoda kasvua, eikä veronkorotuksilla ole missään luotu yrittämisen menestystarinoita. tavat opiskelun ja ajattelutyön jälkeen. Niille metsäomistajille, joille metsä on jotain muuta kuin yrittäjyyttä, pitää luonnollisesti olla mahdollisuus oman metsätaloutensa harjoittamiseen, mutta ilman yrittäjyyden statusta ja sen tuomia kannustimia esimerkiksi tilakoon kasvattamiseen. Kun muuta yritystoimintaa kehitetään verokannustimilla, metsätalouteen on ollut tarjolla lähinnä kovempaa kustannusrasitetta korkean pääomatuloverotuksen muodossa. Uusi innovaatio on esimerkiksi puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsi, jota käytetään jo joissakin sairaaloissa maailmalla. Viime kesä kului assistenttina Hyytiälän metsäaseman kenttäkursseilla, joilla opetetaan esimerkiksi käytännön metsänhoitoa. T alouspoliittisesti merkittävin kysymys on, miten saamme maahamme uutta yrittäjyyttä ja talouskasvua. Tutuksi on tullut koko savotta istuttamisesta tuulenkaatojen korjuuseen saakka. Hermot lepäävät.” Toiveena haastava työ Kandidaatin paperit Kiuru sai viime keväänä, ja tutkinnon sivuaineina hän opiskeli metsäekologiaa sekä metsäteollisuuden markkinointia ja johtamista. Metsätyöt rentoutNuori mies luottaa metsään Tony kiuru › Syntynyt 1989 Kotkassa
Vakuuttaja varoittaa klapikatosten riskeistä TV L Polttopuiden sääsuojana olleen tilapäisen katteen päälle oli kertynyt huomattava lumikuorma. Haavikko putsaa maan Pilaantuneen maaperän puhdistusta hybridihaavalla kokeillaan nyt ensi kertaa Suomessa. Koska Luumäen tapauksessa hajotettavat saasteet ovat hiilivetyjä, ne eivät kerry haapoihin. Tehtävänsä tehneet puut voidaan siten käyttää esimerkiksi energiaksi tai kasvattaa normaalisti koko kiertoajan. Samaisia bakteereja on kaikilla puulajeilla, mutta haavan käyttöä puoltaa sen kyky pärjätä suhteellisen huonoilla kasvupaikoilla sekä sen nopeasti suureksi ja syvälle kasvava juuristo. Jos maaperästä sen sijaan puhdistettaisiin raskasmetalleja, lehdet ja juuret tulisi hävittää ongelmajätteenä. Arvonlisäverotus kiristyy, metsämaan arvo nousee perintöja lahja verotuksessa sekä isojen perintöjen verotusta kiristetään. Metsänomistajan kannalta tämä tarkoittaa, että puukaupan päälle saa hieman tämänvuotista suuremman tukun rahaa lainaksi valtiolta. hannU jaUhiainen Yleinen arvonlisäveroprosentti nousee vuoden alussa prosenttiyksiköllä 24:ään. tiheä haapataimikko vähensi vuodessa jopa 40 prosenttia dieselöljyn määrää maassa. 6 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 tiia PUUkila L uumäelle istutetaan tulevana syksynä yli 15?000 hybridija metsähaavantainta. Jos kuitenkin käytetään tilapäistä katetta, se tulee siirtää pois ennen kuin puupino puretaan. Haavikon avulla on tavoitteena puhdistaa runsaan puolentoista hehtaarin pilaantunut maa-alue. Metsäntutkimuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”Tämä ei kuitenkaan ole mikään valmis menetelmä, jonka lopputulos voidaan sataprosenttisesti taata”, Pulkkinen muistuttaa. Luumäellä entisen kyllästämön alueella kulut ovat alle kymmenen prosenttia muihin menetelmiin verrattuna. Ylimenevästä osuudesta veroa menee 19 prosenttia. Suuri osa metsänomistajista on arvonlisäverovelvollisia, joten heille veronnousulla ei ole merkitystä. ”Ideana tässä on kasvattaa juurimassaa eikä varsinaista runkopuuta”, Pulkkinen selventää. Muilta perijöiltä veroa peritään 310?100 euroa ja ylimenevästä osuudesta 35 prosenttia. Kalleinta metsämaa on tämän ohjeen mukaan Varsinais-Suomessa, 4?800 euroa hehtaarilta ja halvinta Lapissa 1?000 euroa hehtaarilta. Mikäli maaperän puhdistus haavan avulla onnistuu Luumäellä, paikalle pystytään esimerkiksi rakentamaan. Ohjeistuksen taustalla on vuonna 2010 sattunut tapaturma, jossa työntekijä kuoli jäätyään puristuksiin polttopuiden väliaikaisena sääsuojana olleen irtokatteen pudottua. Muutaman vuoden sisällä Metlan on tarkoitus perustaa kymmenkunta koetta erityyppisiin olosuhteisiin. Sieltä löytyvät myös metsämaan arvot, joita verottaja käyttää ellei muuta ole esitetty. jUssi Collin Tapaturmavakuutusten liitto on antanut ohjeet polttopuukatosten rakentamiseen. Vastaavasti metsätalou den menoissa on aikaisempaa suurempi osa arvonlisäveroa. Haapa myös uudistuu juurivesoista, eli sitä saadaan nopeasti monistettua. Perintöja lahjaverotukseen tulee uusi porras yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen saajille. Lahjaverotuksen muutokset ovat samantasoiset. Haapojen ja muiden kasvien käyttö maaperän puhdistukseen on yleistä Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, mutta harvinaista Pohjoismaissa. Vastaavien tapaturmien välttämiseksi liitto suosittelee, että polttopuut tulisi mieluiten pinota kiinteän, kantavarunkoisen katteen alle. Suomessa menetelmiä vielä kehitetään. Muidenkin kannattaa viimeistään nyt hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Elintarvikkeiden veroprosentti nousee samalla 14:ään sekä kirjojen, lehtien ja matkustuksen veroprosentti kymmeneen. Verohallinto on päivittänyt perintöja lahjaverotusta koskevan varojen arvostamisohjeensa. Haavan käyttö saastuneiden maiden puhdistukseen on moninkertaisesti perinteisiä maanpuhdistusmenetelmiä edullisempaa. Aikaisemmin haapoja on testattu maan puhdistuksessa vain koeluontoisesti lupaavin tuloksin. Tuennaltaan epävarmojen katteiden alle ei pidä mennä, ennen kuin niiden turvallisuus on varmistettu. Tilapäistä katetta parempi ratkaisu liiton mukaan on pelkkä pressukate. Raskasmetallit kertyvät lehtiin Hybridihaapa ei puhdista maaperää, vaan menetelmän teho perustuu haavan juuristossa ja maaperässä oleviin bakteereihin. Toisin kuin tavallisessa metsätaloudessa, tavoitteena on juuristomassan kasvatus. Veroa menee miljoonan perinnöstä 149?700 euroa, jos perijä on lähisukulainen. Verotukseen muutoksia M et sä nt ut ki m us la ito s. Paikan maaperässä on öljyhiilivetyjä, bensiiniä ja öljyä muistona 1950-luvulle asti toimineesta ratapölkkykyllästämöstä. Metsäntutkimuslaitoksen haapastensyrjän puhdistuskokeesta on saatu lupaavia tuloksia. Hehtaarihinnat nousevat jonkin verran tästä vuodesta. itse irtokate oli melko kevytrakenteinen, mutta sen päällä ollut lumikuorma painoi satoja kiloja. Katoksen pitäisi myös kestää sille kertyvä lumikuorma. ”Tavoitteemme on, että maaperä puhdistuisi runsaassa kymmenessä vuodessa eikä maaperään jäisi mitään niin suuria määriä, että se voitaisiin määritellä terveydelle vaaralliseksi”, kertoo erikoistutkija Pertti Pulkkinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kate itsessään oli kevytrakenteinen, mutta sen päällä ollut lumikuorma painoi satoja kiloja
Puunhinta. 7 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Suomen johtava metsäportaali uudistui. Kerro. Sisältää kätevän laskurin. Sana on vapaa. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt. Testaa tietosi. Haasta ystäväsi. Pelaa. Metsäkeskustelu. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Tietopeli metsien miehille ja naisille. Oletko marjastaja vai tietäjä. Avaudu. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Metsäkortisto. Sähköisesti ja kätevästi. Kommentoi. Haasta. Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Osallistu. Millä hinnalla tukki liikkuu
Jos hirvivaara-aika kestää 10 vuotta, lannoittamalla sen saa puolitettua viiteen vuoteen.” Rainio tavoittelee suoria, oksattomia runkoja. Nykyisillä hirvitiheyksillä tammentaimikoiden vaaliminen on vaikeaa. Rainio esitteli vinkkejään Dendrologian seuran Quercusseminaarissa viime viikolla. ”Taimikoiden lannoitus on tärkeää. Terhoja hän neuvoo laittamaan tiheään. ”Vähimmilläänkin se tarkoittaa Puolan kaltaista ilmastoa”, totesi Helsingin yliopiston Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Oksia voi karsia keväällä ennen silmujen puhkeamista tai loppukesällä ja alkusyksystä. Tänä vuonna seuran valitsema Vuoden puusuku on Quercus eli tammet. viikkoa, paria ennen kylvämistä. Taimikon voi perustaa istuttamalla, mutta myös kylvö sopii. Tammi leviää kohti pohjoista Tammi on jo nyt leviämässä kohti pohjoista, ja ilmastonmuutos parantaa sen menestymismahdollisuuksia entisestään. Sen voi tehdä jopa ennen päätehakkuuta. Haluamme juhlia menneitä ja tulevia juuri sinun kanssasi. ”Kylvö onnistuu vain, jos närhet eivät huomaa sitä.” Robert Rainio on hämännyt lintuja tekemällä kylvölaikut Tammea voi myös kylvää ilmastomallit ennustavat suomeen vähintäänkin samanlaista ilmastoa kuin Puolassa nykyään. Juhlavuotena muistamme sinua huikeilla tarjouksilla, yllätyslahjoilla ja kaikella muulla sen sellaisella. Istutustaimia Rainio on suojannut hirviltä monin keinoin, muun muassa sitomalla niiden ympärille kuusenoksia ja latvoihin sanomalehtipaperista tehtyjä suojia. Metsälehti on ollut suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja 80 vuotta. Myöhemmin kuuset voi katkaista rinnankorkeudelta, jolloin niiden rungot suojaavat tammia hirvien puskemiselta. Hän muistutti, että ilmasto on meillä vaihdellut ennenkin. Tammikuussa kolahtaa posti laatikkoon Verokirja 2013. 8?000 vuotta sitten tammi oli yleinen Etelä-Suomen rehevissä lehtimetsissä. Joskus hän on istuttanut tammentaimen vierelle yhden tai kaksi kuusta. Pitkäjänteisen työmme mahdollistaja ja selkäranka olet sinä, arvoisa kestotilaajamme. 8 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus on pelkkää juhlaa 2013 Polku omaan metsään Toimitus 17.1.2013 ilmestyvän Makasiinin mukana kaikille kestotilaajille. Paras kasvupaikka tammelle on lehtomainen kangas. Ilmastomallit ennustavat vuoden keskilämpötilan nousevan Suomessa kahdesta viiteen astetta. Tunnetuin ja vahvin karhunkaataja, sillä säästät satoja euroja! Metsäverokirja 2013 Arvo 29 euroa. Pidä kestotilauksesi voimassa. Ilmaston lämpeneminen parantaa tammen menestymistä Suomessa. Sh ut te rs to ck. Taimikkovaiheessa tärkeintä on heinäys, sillä heinät taimien ympärillä houkuttelevat pakalle myyriä. Taimet myös kasvavat paremmin, kun heinät poistetaan ja juuristokilpailu vähenee. eliisa kallionieMi Tammi on meillä yleinen puistoja pihapuu, mutta metsänviljelyssä sitä on käytetty toistaiseksi vähän. Yksi harvoista metsikkömittaisten tammistojen kasvattajista, Robert Rainio tietää hyvin syyn. Karsinnan hän aloittaa, kun hirvien puskentavaara on ohi
Elokuvan kertojat, isä ja poika, saattelevat katsojaa suomalaiseen metsämytologiaan tarinoiden avulla. Kuvien ohella Leinosen päiväkirjamerkinnät vievät lukijan kirjoittajan kanssa kojuun seuraamaan ahman liikkeitä. joulukuuta alkaen.. ”Kirja itse on erinomainen esimerkki hyvän faktatiedon ja loistavan luontokuvauksen yhdistämisestä. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 27 teosta. ”Harrastajapohjalta luontoa dokumentoivilla kuvaajilla ei välttämättä ole verkostoa elokuvatoimialalla. Hänen ahmakuvansa ovat voittaneet useita palkintoja. Mahdollinen kuusipula taas johtuu siitä, että kuusiviljelijät eivät menekin kasvuun pysty kovin nopeasti reagoimaan. Tänä vuonna myydään noin 350?000 kasvatettua kuusta. WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978. Suunnilleen saman verran puita kerätään metsistä myyntiin. Elokuva lähtee ensi vuonna useille festivaaleille, joista se voi levitä eri maihin. heikki haMUnen V uodenvaihteessa elokuvateattereihin tulevassa Metsän tarina -elokuvassa ei ihmishahmoja näy. ”Metsän tarinaa on kyselty jo pienemmilläkin paikkakunnilla. Hienoa, jos Metsän tarina menestyy ja pystyy avaamaan uusia ovia luontodokumenttien tuotantoon.” Metsän tarina -elokuva elokuvateattereissa 28. Myös kieliversiot ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi ovat valmisteilla. Suurimpana tekijänä vähäiseen luontodokumenttien määrään Suhonen pitää koko tuotantokulttuurin puuttumista Suomesta. Elokuva tärkeästä aiheesta on tehtävä, vaikkei se taloudellisesti olisikaan järkevää”, ruotii Marko Röhr elokuvan tuottaneesta MRP Matila Röhr Productions -yhtiöstä. Ilman verkostoa rahoituksen hankkiminen on vaikeaa. Kasvatetuista puista voi tulla pikkuisen pulaakin”, arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holma. ”Ei osattu kymmenen vuotta sitten ennakoida kysynnän kasvua”, Holma sanoo. Päärooleissa ovat useat kymmenet suomalaiset eläinlajit karhusta käärmeisiin, pöllöihin ja sammakoihin. ”Kansainvälinen luontodokumenttiformaatti on jumiutunut pelkästään televisiotuotantoon”, Suhonen kritisoi. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi presidentti Tarja Halonen. kasvatettujen kuusten kysyntä kasvaa Edellinen suomalainen luontodokumentti nähtiin elokuvateattereissa 50 vuotta sitten. Kasvatettujen puiden suosiota lisää myös se, että joulukuuselta odotetaan tuuheutta ja tietynlaista muotoa. Elokuva leviää teattereihin ympäri maata talvikuukausien aikana. Sen aihe tavoittaa katsojia maaseudullakin.” Dokumentti voi toimia myös teattereissa Elokuva on suunnattu pääasiassa suomalaiselle yleisölle. ”Kauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle. kuvassa lapinpöllö. Se kertoo monille luontoystäville tyypillisestä vuosia kestäneestä puurtamisesta halutun päämäärän hyväksi”, presidentti Tarja Halonen toteaa. Joitakin välähdyksiä on taltioitu Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Länsi-Uudellamaalla. H an nu Si ito ne n Luontojärjestö WWF on valinnut vuoden 2012 luontokirjaksi Antti Leinosen teoksen Ahman kintereillä . Ostokuusten kysynnän kasvu selittyy Holman mukaan sillä, että yhä harvempi hakee kuusen itse omasta tai suvun metsästä. Valtaosa niistä on kotimaista alkuperää. Elokuvan materiaali on suurimmaksi osaksi pääkuvaajien Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen kotiseuduilta Kaakkois-Suomesta. Röhr ja elokuvan ohjaaja Ville Suhonen haluavat Metsän tarinan ravistelevan luutuneita asenteita. ”Ennemminkin meidän pitäisi hävetä, että suomalaisia luonElokuvan pääosassa suomalainen metsä kuvaus Hannu siitonen Mikko Pöllänen teeMu liakka leikkaus kiM saarniluoto äänisuunnittelu JuHa Hakanen Musiikki Panu aaltio käsikirJoitus ville suHonen tuottaJa Marko röHr oHJaus ville suHonen kiM saarniluoto tuotantotuki suoMen elokuvasäätiö/elina kiviHalMe yHteistyössä yle/erkki astala levitys oy nordisk FilM ab Koko perheen luontoseikkailu Pöllöt ovat vahvasti esillä Metsän tarinassa. Elokuvan talous päätyi reilusti pakkasen puolelle. Metsän tarinan tekijöitä suomalaisen luontodokumentin historia ei kuitenkaan hirvitä. Veikko Korkolaisen Luonnon kätköissä (1963) ei ollut taloudellinen menestys. Televisiossa se nähdään aikaisintaan vuonna 2015. todokumentteja ei ole tehty.” Tekijät toivovat, että elokuva herättää katsojien kaipuun metsäretkelle. Hän voitti Euroopan mestaruuden Edellinen suomalainen luontodokumentti kävi elokuvateattereissa 1960-luvun alussa. Elokuva tuo metsän tuntua myös niille, jotka eivät itse enää jaksa tai pysty lähtemään metsään. Sitä esitettiin vain Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Siitonen muistetaan paitsi luontokuvaajana myös keihäänheittäjänä. 9 2 4 • 2012 Vaikka joulukuusten käyttömäärä Suomessa on vakiintunut, on ostokuusten määrä nousussa. Voittajateokseen Leinonen keräsi kuvia usean vuoden ajalta, jolloin hän oppi tuntemaan ahmojen elämäntavat ja elinympäristöt. Joulupuuseuran arvion mukaan koteihin hankitaan tänäkin vuonna yli miljoona joulukuusta. ”Helmikuussa alkava elokuvan kansainvälinen markkinointi on pitkä prosessi”, Röhr kertoo. Antti Leinonen on kuhmolaiantti leinosen ahmateos wwf:n vuoden luontokirja nen luontokuvaaja ja -kirjailija. Metsän tarina voi osaltaan herättää sekä yleisöä että luontodokumenttien tekijöitä. ”Myös muut syyt kuin taloudellinen menestys voivat olla motiivi elokuvan teolle. Luontodokumentteja ei juuri näy elokuvateattereissa muissakaan maissa
Haketustuki päättyy vuoden lopussa, joten ensi vuonna on voimassa vielä energiapuun korjuutuki. Komissio vaatii, että tuki maksetaan energiapuun käyttäjälle. Metsälain merkittävimmät uudistukset ovat, että hakkuukypsyysrajat poistuvat ja jatkuva kasvatus sallitaan. Alkuvuonna eduskunnan käsittelyyn menevää puutavaranmittauslain uudistusta lukuun ottamatta ensi vuosi ei tuo lakimuutoksia. Tänä vuonna kirjanpainajat nauttivat maassa olleita myrskytuhopuita, mutta jos uusia myrskyjä ei tule, niin niiden täytyy etsiä lisääntymispaikkaa pystypuista. Puutavaranmittauslain suurin muutos on, että energiapuun mittaus tulee lainsäädännön piiriin, mikä käytännössä tarkoittaa siirtymistä suosituksista lakitasolle. Eduskunnalle annettava selonteko ei sido ketään, mutta se on laajapohjaisesti valmisteltu näkemys metsien käytön isoista linjoista vuoteen 2050 saakka. Metsälainsäädännössä ensi vuosi on vilkasta valmistelua mutta vähän valmista, sillä uudistettavana ovat metsälaki, metsänhoitoyhdistyslaki, metsätuholaki sekä kemera-laki, ja lakia pienpuun energiatuesta väännetään EU-tasolla. Hakkeen toimittaa Tornator. Metsähakkeen käyttö nousee lähelle kymmentä miljoonaa kuutiometriä, ehkä ylikin. Pitkän ajan linjojen vedossa merkittävintä on metsäpoliittisen selonteon valmistelu. Mahdollisesti tuhoalueitten uudistaminen putoaa pois kemera-töiden listalta. Suurin muutos tulee todennäköisesti olemaan, että eteläisessä Suomessa aikaistetaan puuston poiskuljettamisvaatimusta. Energiapuun käyttö kaksinkertaistuu nykyisestä 300?000 kuutiometristä. Metsätuholain uudistuksessa pyritään estämään kirjanpainajatuhojen leviämistä. Luonto ei kuitenkaan taloudesta tiedä ja hyvä siemensato avittaa luontaista uudistamista eivätkä myyrätuhot vaivaa. Muita huomattavia energiapuun käyttöä lisääviä investointeja valmistuu ainakin Järvenpäähän, Mikkeliin, Kuopioon ja Porvooseen. Se tekee tilaa puhtaille energiaharvennuksille. Selonteon suurin merkitys lienee, että eduskunta saa käydä poliittisen keskustelun ja metsäpoliittisissa väännöissä metsäala pitää aloitteen itsellään. Nyt aikaa on tiukimmillaan kuukausi. Metsälaki ja metsätuholaki lähtevät lausuntokierrokselle tammikuun lopulla, ja ne pyritään saamaan voimaan samanaikaisesti vuoden 2014 alussa. Uudistettu metsänhoitoyhdistyslaki pyritään saamaan eduskunnalle vuonna 2014, joten voimaantulo saattaa olla vasta vuoden 2015 alussa. Varttunut tutkija Antti Pouttu Metlasta ei usko tuhojen ensi kesänä laajenevan, sillä viileän viime kesän vuoksi kirjanpainaja ei ehtinyt lisääntyä kahta sukupolvea. energiapuulla kysyntää kirjanpainatuhot tuskin laajenevat Kirjanpainaja on ollut viime vuosien pahin metsätuholainen Salpausselän eteläpuolen itäosissa, etenkin Kymenlaaksossa. Mikko häYRYnen. Automaattijäsenyydestä ollaan luopumassa, samoin yhdistysten toiminnanrajoitteista, eli yhdistykset voivat halutessaan käydä puukauppaa. Hallitusohjelmia laadittaessa tuore paperi on aina tuore paperi. Enemmän puhetta ja vähemmän toimintaa, sillä isoja lakiuudistuksia valmistellaan, mutta metsätyömailla on hiljaisempaa. 10 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 2013 Mitä tuo tullessaan ensi vuosi. Kemeran voimassaoloaika päättyy vuoden 2013 lopussa, ja uutta kemeralakia suunnitellaan. Vaikka ensi kesä olisi kuinka hyvä, niin turvetuottajat eivät saa kaulaa kurottua kiinni vuodessa. Velvoitteita aiheuttavat kuutiomäärärajat pysynevät entisellään. Ensi vuonna käynnistyy Joensuussa Fortumin bioöljylaitos sähköja lämpölaitoksen yhteydessä. Koska ainespuun korjuussa on keskimääräistä hiljaisempaa, niin energiapuutakaan ei tule mukana isoja määriä. Vaikka ratkaisu löytyisikin, niin tukijärjestelmää ei vaihdeta kesken vuotta, joten ensi vuonna energiapuun tuki maksetaan kemeran kautta suoraan metsänomistajalle. Viime kesä oli sateinen ja uusien turpeennostolupien saaminen on vaikeutunut, joten turvetta on pois markkinoilta viittä miljoonaa puukuutiometriä vastaava määrä. Lakia pienpuun energiatuesta ei saada ensi vuonnakaan, sillä vielä ei ole löytynyt sellaista tukijärjestelmää, jonka EU-komissiokin hyväksyisi. Metsäenergiavarastot käytetään kuluvan lämmityskauden aikana. lakeja valmistellaan Energiapuun kysynnän kasvu jatkuu ja jopa paria viime vuotta voimakkaampana
2013 Myyrämäärät pysyvät alhaalla koko maassa kevääseen saakka, joten lumien sulaminen ei paljasta myyrätuhoja taimikoista. Myyrätuhoista vapaa kevät luontaisen uudistajan ihannevuosi ”Ensi kevään uudistusaloille tulee yllin kyllin sekä kuusen, männyn että koivun luonnontaimia”, Siemen-Tapion päällikkö Sakari Pönniö sanoo. Varsinainen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa aikaisintaan syyskaudella ja päätöstä saadaan odottaa ainakin vuoteen 2014. Tuki voisi olla jopa satoja miljoonia euroja, mutta saajan tulee olla hyvämaineinen. Vastaava oli viimeksi vuonna 2006. ”Tällaista tilannetta ei ole ollut moneen aikaan.” Männyllä on tulossa toinen peräkkäinen hyvä siemenvuosi, joten luontaista uudistamista harkitsevalla ei ole syytä huoleen. Metsään.fi Suomen metsäkeskus jatkaa Metsään.fi-verkkopalvelun kehittämistä. Kuusella siemenvuodet toistuvat harvoin, mutta tänä vuonna kuusella oli kohtalaisen hyvä kukinta ja keväällä siemeniä varisee paljon. Metsäkeskuksen avaan metsänomistajien neuvontapisteen Helsingin Pasilassa. Ensi vuonna tukin nimellinen keskihinta nousee PTT:n mukaan korkeintaan lievästi, mutta inflaatio vie reaalisen arvonmuutoksen miinukselle. kartellikanteilla etanan vauhti. Kuitupuun nimellishinta laskee 2–5 prosenttia. Stora Enson ja Neste Oilin hanke laitettiin jäihin hetimiten sen jälkeen kun tieto hakemuksen karsiutumisesta oli julkaistu. Koivulla oli viime kesänä runsas siemensato, mikä tarkoittaa, että uudistusaloille nousee valtava määrä koivua. Suomalaisista yhtiöistä alustavalla tukilistalla ovat kartellisotkuissa ryvettymätön Vapo, joka kaavailee biojalostamoa Kemiin, sekä UPM:n hanke Ranskan Strasbourgissa. Sekä metsäettä peltomyyräkannat ovat alhaalla, mikä antaa tilaa hiirille ja päästäisille – niitä on havaittu enemmän kuin vuosiin.Ainoastaan metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheut tavaa Puumala-virusta. Ratkaistavana on sekä Metsähallituksen kanne että Reijo Lahtosen kokoamat metsänomistajien kanteet sekä muutaman kymmenen muita, isojen metsänomistajatahojen nostamia kanteita. Tavoitteena on saada palveluun puolet yksityismet sien metsävaratiedoista ensi vuoden aikana. Kuusen luontainen uudistaminen on epävarma uudistamismenetelmä, mutta ainakin täydentäviä luonnontaimia on istutusaloille tulossa. Metsä Group irtautui Vapo-yhteishankkeesta kesällä. kannattavuus laskee Metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus laskee ensi vuonna muutaman euron nykyisestä, keskimäärin 80 eurosta, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Matalien metsämyyräkantojen vuoksi myyräkuumeriski on pieni. Tosin männyn siemen ehtii tuleentua lähes joka vuosi Oulun tasolle saakka. 11 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Puukauppakartellista isoja metsäyhtiöitä vastaan nostetut kanteet ovat kantajien ja vastaajien välistä kirjeenvaihtoa ainakin kesään saakka. Ajan varaamista etukäteen suositellaan. On mahdollista, että etenkin Metsähallituksen eli valtion korvauskanne olisi heikentänyt yhtiöiden mahdollisuuksia saada EU:lta bio diesellaitoksen rakentamiseen NER300-tukea. Kuusen luontainen uudistaminen on ikuisuuskysymys, eli kysymys on edelleen auki: onnistuuko se koskaan varmasti. Ainoastaan tiheimpien metsämyyrälaikkujen alueella saatetaan nähdä havupuiden latvasilmujen syöntiä, mutta ne ovat yksittäistapauksia. Eniten kannattavuutta heikentää, että kustannukset nousevat, mutta hakkuumäärät pienenevät ensi vuonna lievästi ja yksityismetsien kantorahasumma laskee parilla prosentilla
Lisäksi urakanantajat vastaavat, että tarkastusmittaus eli motokontrolli tehdään kullekin koneelle vähintään kerran puolessa vuodessa ja aina, jos on syytä epäillä koneen antamaa mittaustulosta. Tutkimusten mukaan metsäsuunnitelmassa ilmoitettu kuviokohtainen puuston tilavuus heittää keskimäärin kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia. ”Hakkuukoneen mittaus on hyvin luotettavaa tänä päivänä. ”Runkohinnoiteltujen tarjousten vertailuvaiheessa on hyvin tärkeää, että leimikon järeys on arvioitu oikein, jotta metsänomistaja päätyy oikeisiin valintoihin. nykyään motomittaus on tehdasmittauksen jälkeen tarkin tukin mittausmenetelmä. Pieniläpimittaisella kuitupuulla suhteellinen ero saattaa olla suurempi kuin järeällä havutukilla, jolla päästään jopa vain alle prosentin tarkkuuteen. Kokemusten mukaan leimikot turpoavat keskimäärin runsaat kymmenen prosenttia. Puunostaja käy lisäksi maastossa tekemässä oman silmämääräisen arvionsa puuston määrästä ja laadusta ennen puukauppatarjouksen tekoa. Tavallisesti tilipäivän koittaessa metsänomistaja saa mieleisen yllätyksen, sillä leimikon puumäärä on arvioitu usein hieman alakanttiin. Yleensä motteja kertyy siis arvioitua enemmän”, kertoo UPM:n metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo. Moton antaman mittaustuloksen perusteella maksetaan puukaupan lopputili ja koneyrittäjän palkka. Jos mottimäärä tai kauppasumma jää alle odotetun, syynä voi olla virhe leimikon pinta-alatiedoissa, väärin arvioitu tukkiosuus tai puiden laatua heikentävät viat. Runkohinnoittelussa, jossa kaikesta puusta maksetaan sama katkonnasta riippumaton kuutiohinta, tarkka puun järeyden arviointi korostuu. Käytännössä metsäyhtiöt pitävät rajana korkeintaan kahden prosentin heittoa. En muista, koska mittaustulosta olisi pitänyt korjata”, Hujo kertoo. Jos puuta tulee paljon sopimuksessa arvioitua enemmän, riskinä on että metsiköstä tuli liian harva”, sanoo Metsänomistajaliitto Järvi-Suomen johtaja Timo Leskinen. Odotettua suuremmat tulot harvennuksilta eivät kuitenkaan välttämättä ole hyvä asia. ”Runkohinnoittelussa korostuu tarkka puun järeyden arviointi.”. Harvennuksilla odotettua suurempi tili voi kieliä liian voimakkaasta hakkuusta. Metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelman tavoitetarkkuus puolestaan on kymmenen prosenttia. Arvio on aina arvio Metsäkoneen mittalaite kertoo, kuinka oikeaan puukauppasopimuksen arvio puumäärästä osuu. ”Kun motomittaus tehdään oikein, se on tehdasmittauksen jälkeen tarkin tukkipuiden mittausmenetelmä.” On metsäkoneenkuljettajan tehtävä pitää huolta, että mittalaite on kunnossa. Jos hakattavat kuviot taas on piirretty ilmakuvien avulla, latvukset ovat saattaneet peittää kuvion rajat ja ala on siten piirtynyt todellista suuremmaksi. Hakkuukoneen mittalaite arpoo keskimäärin yhden näyterungon päivässä, jonka kuljettaja käy mittaamassa. Myös Leskinen on samoilla linjoilla. M ik ko H äy ry ne n Puukauppa sopimuksen motti määrä kasvaa keskimäärin runsaat kymmenen prosenttia. Tutkimustietoa arvioitujen ja toteutuneiden puumäärien eroista puukaupassa ei kuitenkaan ole. ”Valtaosassa puukaupoista arvioitu puumäärä on plus miinus kymmenen prosenttia toteutuneesta. Täysin tavatonta ei kuitenkaan ole sekään, että lopullinen kauppasumma jää ennakoitua pienemmäksi. Pinta-alaan liittyviä virheitä syntyy lisäksi herkästi, jos hakkuun kohteena on vain osa kuviosta. Tukkiprosenttia on vaikeaa määrittää leimikossa, jossa on paljon alikasvospuuta”, Hujo sanoo. Tässä kannattaa hyödyntää ammattilaista.” Motomitta viimeinen totuus Puukaupassa lopullisen totuuden puutavaran määrästä kertoo hakkuukoneen mittauslaite. ”Hakattu puumäärä kertoo myös harvennuksen voimakkuudesta. ”Hoidetut metsät on helpompi arvioida kuin hoitamattomat. Myös viimeaikaiset myrskyt saattavat aiheuttaa virheitä puumääräarvoihin, jos tuulenkaadot on korjattu pois eikä metsäsuunnitelmaa ole päivitetty. Tilipussi kutistuu, mikäli osa tukeista joudutaan lahon takia siirtämään kuiduksi. 12 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 PUUkAUPPA tiia PUUkila P ystykaupoissa hakkuusopimukseen kirjattu puumäärä on arvio. Harvennuksilla suurin heitto Harvennushakkuissa puumäärä saattaa turvota prosentuaalisesti enemmän kuin päätehakkuilla. Jos ero on yli sallitun, moton mittaustulosta korjataan. Usein sopimuksen puumäärät turpoavat. Lähinnä harvennushakkuilla suhteellinen ero voi olla suurempi, kaksikymmentäkin prosenttia. Hoidettu metsä, tarkempi arvio Hakkuusopimuksen puumäärät perustuvat pitkälti metsäsuunnitelman kuviokohtaisiin puustotietoihin. Puutavaramittauslain mukaan hakkuukoneen antaman mittaustuloksen ja tarkistusmitan välillä sallitaan plus miinus neljän prosentin ero
19,28 . ensiharvennus 42,56 . 15,88 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. hankintahinnat 58,41 . 30,41 . 18,50 . 43,08 . 52,95 . nousussa . 23,53 . 25,81 . hankintahinnat 58,21 . nousussa . 22,33 . 13,38 . 13,39 . 56,19 . ensiharvennus 44,05 . 48,63 . 54,62 . 17,80 . 30,27 . 18,46 . 51,88 . 53,63 . 21,40 . 15,26 . 22,40 . 15,43 . 13,66 . 30,86 . Uudistushakkuu 48,13 . 30,48 . 43,41 . 16,11 . 14,30 . 44,28 . LAPPI . 31,09 . 21,03 . hankintahinnat 56,06 . 25,56 . 16,19 . 13 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–50, 2012 2010 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 tiia PUUkila Toisin kuin Metsäteollisuus ry on antanut ymmärtää, tilastojen valossa takana on kohtuullisen hyvä puukauppavuosi. 22,95 . 30,18 . 14,42 . 52,27 . 16,15 . 25,73 . 41,37 . 16,08 . 17,54 . 44,15 . Samoilla linjoilla on Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju: ”Tulihan tästä puukauppavuodesta paljon parempi verrattuna siihen, minkälaista vuotta tästä kaavailtiin.” Joulun alla puukauppa on hiljentynyt, ja verkkaisen tahdin uskotaan kestävän perinteiseen tapaan alkuvuoden. 18,38 . 52,81 . nousussa . 23,11 . 55,47 . 21,22 . 20,58 . 56,69 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,72 . 43,57 . 48,45 . 19,63 . 44,93 . 31,00 . 14,47 . 18,23 . 53,95 . 20,73 . 17,96 . 16,20 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,87 . 15,75 . 35,94 . harvennushakkuu 48,04 . 15,35 . KAInuu-PoHJAnMAA . 14,73 . 14,21 . Uudistushakkuu 55,92 . 49,42 . 45,22 . 17,82 . 55,80 . ”Ennustan, että tulossa on normaali puukauppavuosi.” Odotettua parempi vuosi Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 540?613 etelärannikko 30?741 Pohjanmaa 19?438 lounais-suomi 42?355 häme-Uusimaa 44?778 kaakkois-suomi 70?494 Pirkanmaa 25?800 etelä-savo 70?158 etelä-Pohjanmaa 36?429 keski-suomi 46?570 Pohjois-savo 27?632 Pohjois-karjala 36?560 kainuu 16?395 Pohjois-Pohjanmaa 44?959 lappi 28?299 Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain ETELä-SuoMI . 24,00 . harvennushakkuu 46,41 . nousussa . 50,10 . 23,33 . 16,88 . 14,27 . 26,30 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 15,14 . 41,12 . Uudistushakkuu 57,79 . Uudistushakkuu 56,44 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,61 . 13,73 . 13,19 . 19,43 . 25,76 . 16,63 . 13,81 . ensiharvennus 44,60 . Kaupaksi käyvät havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot. 29,53 . 19,44 . 48,67 . 23,58 . 20,28 . 14,61 . 16,11 . 42,92 . 13,72 . 30,47 . 35,61 . 17,18 . 24,92 . 17,33 . 38,40 . 54,38 . 29,55 . 40,20 . 43,30 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 47,42 . ensiharvennus 46,31 . 15,24 . 29,74 . 21,02 . 44,52 . 21,79 . 17,78 . harvennushakkuu 45,42 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,40 . nousussa . hankintahinnat 53,67 . 24,05 . 20,08 . ensiharvennus 44,64 . Uudistushakkuu 56,03 . 38,48 . Uudistushakkuu 55,60 . ensiharvennus 44,37 . harvennushakkuu 48,61 . 23,97 . 14,72 . 14,92 . 20,96 . 14,64 . 14,29 . 17,71 . 17,70 . 16,44 . harvennushakkuu 46,32 . 48,90 . 17,32 . 44,76 . 15,33 . 45,82 . 58,88 . 55,10 . 45,14 . 17,08 . 48,02 . Poikkeuksellisen sateisen kesän ja syksyn seurauksena puunostajilla ei ole varastossa suuria määriä kelirikkoleimikoita. 18,90 . 18,11 . hankintahinnat 56,68 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,95 . 14,03 . 25,08 . nousussa . 15,93 . 16,07 . 42,05 . 22,84 . 17,81 . harvennushakkuu 49,16 . 25,50 . 23,42 . 19,39 . 20,65 . 29,93 . 20,03 . 34,76 . 54,96 . 39,42 . Meillä on ollut hyvä ja vahva puukauppavuosi”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Järvi-Suomen toiminnanjohtaja Vesa Väänänen. 15,19 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,17 . 12,67 . 16,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,13 . KyMI-SAvo . 15,75 . 25,24 . 25,48 . 14,24 . 54,89 . 53,83 . harvennushakkuu 49,75 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ETELä-PoHJAnMAA . 14,80 . 51,26 . 14,19 . ensiharvennus 44,50 . ensiharvennus 45,21 . KESKI-SuoMI . 24,33 . 29,18 . Myös puhtaat koivikot ovat haluttuja. 26,07 . 30,72 . 18,48 . Uudistushakkuu 53,43 . 17,69 . 15,39 . 46,71 . 20,79 . 54,72 . 30,48 . Etenkin mäntytukille on kysyntää. 54,11 . 17,73 . ”Ihmettelen näitä kommentteja teollisuuden puolelta. 44,56 . 41,85 . 15,81 . 29,41 . 17,92 . 32,55 . 14,25 . nousussa . 29,54 . 31,54 . SAvo-KARJALA . 37,32 . 13,61 . 29,17 . KoKo MAA . nousussa . 24,00 . 15,93 . 15,32 . 29,50 . 13,06 . hankintahinnat 57,35 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,35 . 14,89 . hankintahinnat 55,90 . 20,71 . Synkistä talousennusteista huolimatta Väänänen ei usko, että puumarkkinoilla tapahtuu mitään mullistavaa. 39,76 . 30,22 . 20,87 . hankintahinnat 57,19 . 30,76 . 17,57 . harvennushakkuu 49,68 . 29,51 . 15,64 . Kesän ja syksyn vaikeisiin korjuuolosuhteisiin ja vuoden takaisiin ennusteisiin nähden puu on liikkunut odotettua paremmin ja tasaisemmin. 25,41 . 19,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,34 . 22,74 . 15,96 . Ne ovat ensi keväänä haluttuja. Uudistushakkuu 55,31 . 16,61 . 14,62 . 46,09 . 17,88 . 38,11 . 20,99 . 14,34 . 14,63 . 54,92
Myös pienien metsikkökuvioiden lannoitus onnistuu helposti. Metsänomistaja voi levittää rakeistettua lannoitetta itse. Levitä tasaisesti maastoon Ensin ajourilta, sitten urien puoliväliltä lannoitepilvi levisi moottoriruiskulla noin kymmenen metrin etäisyydelle.. Puutoksen vuoksi puut haaroittuvat monija tasalatvaisiksi. METSÄLEHTI 2 4 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat B oorin puutos vaivaa erityisesti Itäja Keski-Suomen kaskimaiden kuusikoita. Hehtaarille riittää 15 litraa Bortracia, joka sekoitetaan yhtä booria hehtaarille – eheyttää puiden kasvua jo lannoitusta seuraavana kesänä. Suositeltava annos – 2,25 kiloa puhdasta Täsmälääkitys boorilla Moottoriruisku on helikopteria tarkempi ja edullisempi väline boorin levittämiseen. Tukin saanto jää laihaksi, koska rungoissa on runsaasti poikaoksia. Jo lannoitteiden rahtaaminen tiestä etäällä oleville palstoille on raskasta, ellei käytössä ole traktoria tai mönkijää. LänsiSuomessa boorivaje voi olla ongelma pellonmetsitysaloilla ja suometsissä. Booriliuos auttaa omatoimista Lannoiteliuos helpottaa omatoimisen boorilannoittajan urakkaa merkittävästi. Lannoitus tepsii nopeasti. Yksittäisen, pinta-alaltaan parin hehtaarin alalla lentolevitys ei tule kyseeseen. tavoite oli edetä kilometrin tuntinopeudella. Käytännössä boori on levitetty rakeistettuna booriravinteena, jota levitetään 300–350 kiloa hehtaarille yleensä helikopterilevityksenä, mikä edellyttää isoja työmaita. Se on Boorilannoitus tehtiin ajourilta molemmille sivuille ruiskuttamalla. Stihl SR 450 -moottoriruisku › sylinteritilavuus 63,3 cm3 › Paino 12,8 kg › säiliön tilavuus 14 litraa › Puhallusteho max 1?300 litraa /tunti › enimmäisulottuuvus 14,5 m › suositushinta 797 euroa kuitenkin työlästä. Kasvu taantuu
Neulasten booripitoisuus oli noussut 22 milligrammaan kilossa. 15 litraa Bortracia maksaa 75 euroa, ilman arvonlisäveroa. suureen vesimäärään. Paikkasimme levitystä ”haamu-urilta”. 2 3 4 5 neulasnäytteet antavat luotettavan kuvan maaperän ravinnevaroista. Myös boorilannoituksen hinta alenee merkittävästi. Kun ajourat oli kuljettu, lannoiteliuosta oli kolmannes jäljellä. ”Tätä pidemmältä ajalta havaintoja ei vielä ole”, Hynönen toteaa. Kasvukaudella näytteitä ei voi ottaa. Uusi neulasnäyte otettiin marraskuun lopulla, kun puusto oli asettunut talvitilaan. 15 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Kaskimaiden metsiä vaivaavien kasvuhäiriöiden ja boorin puutoksen yhtey den oivalsi ensimmäisenä nykyisin metsäkeskuksen Pohjois-Savon edistämispalveluiden päällikkönä toimiva Tenho Hynönen. Etelä-Suomessa tuki on 40 prosenttia, VäliSuomessa 55 prosenttia ja pohjoisessa 65 prosenttia, jos tilalla on metsäsuunnitelma. Aluksi täytimme tankin vedellä ja arvioimme ruiskutustehoa. Edullisin yhteisenä hankintana Hehtaarille 15 litraa liuosta Kumikäsineet, saappaat ja suojavaatteet stihl sR 450 osoittautui toimivaksi laitteeksi boori liuoksen levittämiseen. Kemera-tuilla katetaan alueesta riippuen vajaa puolet lannoitteen hinnasta ja levityskustannuksesta. ”Jos palstalla on vesipaikka, riittää kun kantaa metsään lannoitekanisterit”, neuvoo Yaran metsälannoituksen asiantuntija Petri Kortejärvi. Hehtaarin annos, 300 kiloa rakeista booriravinnetta, maksaa 150 euroa ilman arvonlisäveroa. Liuoksen edullisuus korostuu, jos tuet poistuvat. Liuoslannoitteen levittämisestä urakkatyönä ei ole kokemuksia. Hehtaarin koe Hankasalmella Koetyömaamme oli metsänhoitoyhdistys Päijänteen viime talvena harventama kuusikko, joka kärsi vakavasta boorin puutoksesta. Pohjois-Savon kokeissa neulasten booripitoisuus on pysynyt riittävänä ja vakaana (yli 15 mg/kg) kymmenen vuoden ajan. kymmenen litran kanisterissa on yhtä paljon booria kuin kuudessa säkissä rakeista boori ravinnetta. Hän selvitti väitöskirjatyössään kasvuhäiriöiden vaikutusta puiden laatuun sekä ravinneperäisten häiriöiden taloudellisia vaikutuksia. Stihl SR 450 käynnistyi helposti ja toimi luotettavasti. Bortrac-liuos helpottaa omatoimilannoittajan urakkaa. Suurimmalla suutinaukolla tankki tyhjeni litran minuutissa. Normaalisti booria on 15–20 mg. Paras tulos saadaan, kun lannoitus tehdään 2–3 vuotta istutuksen jälkeen. Lannoita taimikot 2–3 vuotta istutuksen jälkeen. Boorin puutoksen korjaamiseksi tarvitaan 2,25 kiloa puhdasta booria hehtaarille. varttuneiden kasvatusmetsien terveyslannoitusta harkittaessa kannattaa teettää neulasanalyysit osa terveyslannoituksen kustannuksista maksetaan kemera-tuin. Lannoittaminenkaan ei paranna tilannetta. Tuen jatko on epävarmaa. Yrittäjämetsurin tekemänä liuoslannoituksen ei siis pitäisi olla ainakaan helikopterilevitystä kalliimpaa. Hynösen mukaan suurin taloudellinen vahinko aiheutuu kuusikoille. Yaran metsälannoite-ekspertti Petri kortejärvi tankkaa. Kasvuhäiriöiden raja on 5–6 milligrammaa kilossa. Myös typpipitoisuus oli kohonnut lähelle normaalia, 13,2 grammaan kilossa.. Yaran Kortejärvi ei käyttänyt suojainta Bortracin levityksessä. Viime kesänä ruiskutimme Hankasalmella Bortracia vajaan hehtaarin alalle noin tunnissa. Nestettä ei vuotanut mistään. Kävelimme hieman reippaampaan tahtiin ajourien puoliväleistä uuden kierroksen. Tämä annos saadaan 300 kilosta rakeista booriravinnetta tai 15 litrasta Bortrac-liuosta. Neulasissa oli booria 2,6 milligrammaa kilossa. ”Varhainen lannoitus varmistaa taimien kehityksen, eikä niihin tule runkovaurioita. Näyte osoitti puuston kärsivän vakavasta boorin puutteesta. ”Mahdollinen alikasvos pitää raivata ennen lannoitusta, muuten lannoite ei leviä tasaisesti”, Kortejärvi huomauttaa. Paras teho pienissä taimikoissa Vinkit boori lannoi tukseen 1 Tärkeintä on lannoittaa ravinnehäiriöistä kärsivien alueiden pienet taimikot. Ruisku puhalsi lannoitepilven melko tasaisena ajourien puoliväliin asti. Myös neulasten typpipitoisuus oli pieni, vaikka puusto kasvaa viljavalla peltomaalla. Metsäneuvoja eero Riipinen pudottaa näyteoksan haulikolla. Tämän perusteella teimme laskuharjoituksen: Jos lannoite levitetään 20 metrin välein olevilta ajourilta, ruiskuttajan olisi käveltävä kilometrin tuntinopeudella, jotta lannoitetta tulee oikea määrä. Suojavarustukseksi Bortracin levittämiseen suositellaan kumikäsineitä ja -saappaita sekä peittävää vaatetusta. Bortrac levitettiin heinäkuun alussa. Se oli myös tiivis. Myös juuristot kehittyvät paremmin, joten istutustaimien kasvuun lähtö on varmempaa.” Liuoksena annettava boori levitetään tasaisesti metsikköön, ei taimien juurille. näytteet otetaan valtapuiden latvuksesta. Hengityssuojainta on käytettävä tarpeen mukaan. Ilmeisesti boorin puutos heikentää juuriston typenottokykyä. laite maksaa saman verran kuin raivaus saha. Lannoituksessa se osoittautui toimivimmaksi. Vasta harvennetun, maastoltaan tasaisen puuston lannoittaminen oli helppoa. hehtaari tulee lannoitettua kahdella tankillisella. Peltomänniköt ovat yleensä niin kehnoja, että tukkisaanto jää joka tapauk sessa vähäiseksi. ”Tavoitteena on maaperän ravinnetasapainon korjaaminen, ei yksittäisten taimien lannoittaminen.” Kertalannoitus turvaa boorin tarpeen vähintään toistakymmentä vuotta. Taimikoiden lisäksi boorilannoitukset ovat kannattavia kasvuhäiriöistä kärsivissä kasvatusvaiheen metsissä. Tekniikaltaan laite muistuttaa lehtipuhallinta. Tärkeimpiä boorilannoituskohteita ovat kasvuhäiriöistä kärsineiden metsien päätehakkuun jälkeen perustetut taimikot. Sen päätyttyä lannoitekin oli loppunut. Lannoitus tepsi Metsiköistä oli otettu neulausnäytteet ennen lannoitusta viime tammikuussa. Levittimenä käytimme Stihl SR 450 -moottoriruiskua. Lannoitteen levitys helikopterilla maksaa 80–90 euroa hehtaarilta. stihlin sR 450 -moottoriruiskun tankkiin mahtuu kerralla 14 litraa liuosta
Myös tunturin korvat vilahtelevat puiden lomasta. Rakitsanaavalle laskettaessa horisontissa, vain puolen peninkulman päässä metsän takana, nousevat Korvatunturin alppimaiset huiput. juhani Peltoniemi isännöi korvatunturin retkeä. ”Pojat ovat innokkaita metsämiehiä.” kaamosvaeltajat Uusin, kasvava matkailijaryhmä ovat kaamosvaeltajat. Helpoimmin luvan saa hankittua matkailuyrittäjän palveluna. Lämmitettävää riittää ja halkoja kuluu vuodessa noin 150 mottia. Korvatunturin seutu tuntureineen, kivikkoisine ylänköineen, outametsineen ja aapoineen on karhujen ja ahmojen valtakuntaa. Myös variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa sekä sieniä perhe kerää joka vuosi reilusti. Jouluasiakkaat syövät ja nauttivat joulutunnelmasta yhdessä yrittäjäperheen kanssa. Perheyritys Helena ja Juhani Peltoniemi hankkivat entisen Kemihaaran rajavartioaseman omistukseensa vuonna 2003. Peltoniemi kantaa halot repussaan, virittää tulet valvontatuvan kamiinaan, ja pian korvatunturinkävijöille on tarjolla paistetut makkarat. Peltoniemi kertoo asiakkailleen Korvatunturin maasta, rajan historiasta, poroista ja elämästä täällä. voiko joulua enää tämän osuvammassa paikassa viettää. Jossain Suomen puolen vitikossa yksinäinen riekkokukko jalkautuu jatkamaan keskeytynyttä silmuateriaansa. Matka kelkan reessä jatkuu jouhevasti, vaikka maasto kohoaa vähitellen, paikoin jyrkästikin. Retken isäntä Juhani Peltoniemi pujottaa päästään kypärän ja katsoo hetken hiljaa kotituntureitaan. Yrityksen peruskivenä oli ja on edelleen Suomen laajimpiin kuuluva luonnonsuojelualue, metsäerämainen Urho Kekkosen kansallispuisto. Koska Kemihaarassa ei ole ohikulkuliikennettä, kaikki tietävät jo tänne tullessaan paikalliset olosuhteet sekä paikan ja maiseman luonteen”, Peltoniemi pohtii. Joulupöydän antimista kinkun ja laatikoiden lisäksi löytyy usein myös hirvisekä metsopaisti. Aina Itäkairassa on tavattu yksinäisiä vaeltajia metsästyskauden ja hiihtosesongin välillä, mutta nykyisin on yhä enemmän myös täydellisen hiljaisuuden ja valosaasteettomuuden tavoittelijoita. Seutu jatkuu laajana erämaana Venäjän puolella. antti saRaja, teksti ja kuvat M oottorikelkan vetämä reki sujahtaa Vieriharjulta outametsän suojasta aavalle. Raja-aluetta Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten siellä vierailemiseen vaaditaan aina vyöhykelupa. Kaamosajan kiireettömyys ja joulurauha laskeutuvat Kemihaaraan luonnostaan. Vielä kotona asuville lapsille se on luontainen kesätyö. Kemihaarassa eletään kestävän kehityksen hengessä ja luonnonvaraisuus on koko ajan läsnä. Tämä hetki täytyy ikuistaa. Pian olemme huipulla. Jo seuraavana kesänä perhe muutti paikalle tarkoituksenaan käynnistää matkailuyritys Savukoskella, Koillis-Lapin perimmäisessä kolkassa. Uskomattoman niukat mutta hienot valot ääriolosuhteissa palkitsevat ennakkoluulottoman retkeilijän. ”Elämäntapahan tämä matkailuyrittäminen näissä selkosissa on,” tuumaa Peltoniemi. Tämän hetki on puhutellut häntä itseään kin joskus paljon. Suuren osan Peltomäet keräävät omatoimisesti, mutta Metsähallitukselta he ostavat joka vuosi rekkakuormallinen energiapuuta. Helena-vaimo loihtii perinteisen joulun. ”Retkeilijät ovat positiivista väkeä. Sen saa paikallisilta rajaviranomaisilta. Pienen tunturikoivutarrin takaa vilahtavat valkeat siivet, ja riekko siivittää etelän suuntaan tunturin rinnettä alas. Kemihaaran loma -yrityksen lämmitysenergia saadaan uusiutuvasta energiasta eli lähiseudun puusta. KOrvATUNTUrI kuulee kuiskauksenkin Myös paikallista kalaa sekä riistaa käytetään vieraiden kestitsemiseen. Myös tuntureilta alkunsa saavat Kemijokien latvahaarat ovat yksi Kemihaaran valteista. Riekonjälkiä näkyy mukavasti. Reessä matkustavat kaivavat repuistaan kameroita ja kännyköitä. Höyryävät mehut ja kahvitkin keitetään retken kunniaksi. Pelkästään hillaa kerätään joka vuosi 60–70 kiloa soppamarjoiksi asiakkaiden kestitykseen”, Peltoniemi laskee. ”Kaamosvaeltajat ovat kasvava matkailijaryhmä.”. ”Heinäkuun 20:een päivään mennessä on seuraavan vuoden halot oltava tehtynä, jotta voidaan keskittyä lähiruuan hankintaan
hanna lehto-isokoski, teksti janne UlVinen, kuvat K ruunupäinen Pyhä Daavid katselee kävijöitä Lintulan luostarin kirkkosalin kupolista. ”Mutta metsä on meille hyvä tuki. Töihin ehdittiin kuitenkin ajoissa, ja luostari möi kaadot tukkipuuksi. ”Nunnalta ei kysytä, osaatko tämän. Elämiseen rahat tulevat matkailun lisäksi juuri kynttilätehtaasta, joka valmistaa tuohukset Suomen kaikille ortodoksisille seurakunnille sekä joillekin luterilaisille. Olemme tilanneet ruiskutuksen omalle palstallemme ja se järjestyy, kunhan tilauksia kertyy riittävästi.” Luostarin pihapiiriä ympäröivä metsä pidetään puistoja maisemametsänä. Muu on talousmetsää, jossa humisee suureksi osaksi nuori puusto. ”Saimme oman pääoman metsästä. Vain autoja vaurioitui parkkipaikalla”, äiti Johanna muistelee. Puunmyyntitulot auttoivat myös, kun luostariin rakennettiin muun muassa kynttilätehdas 1980-luvun lopussa sekä uusi asuntosiipi muutamaa vuotta myöhemmin. Boorinruiskutus tilattu Myrskyn repimät aukot istutettiin seuraavana kesänä. Taimikonhoidossa auttavat Lintulassa käyvät talkoolaiset. Syy on selvä. koivukuja säästyi Heinäveden Palokissa sijaitsevaan Lintulaan kuuluu 50 hehtaaria maata, josta 35 on metsää. Kupoli on ollut paikoillaan vuodesta 2000, jolloin kirkon mittava remontti valmistui. Lintulan kuuluisa koivukuja säilyi myräkässä, eikä piha-alue kärsinyt muutenkaan. Tehtävässä auttaa metsä. Hän työskentelee Lintulan taloudenhoitajana ja vastaa metsäasioista. Vanhat ja heikot puut poistetaan käsityönä, hellävaraisesti. Täytyy vain aloittaa ja opetella.”. Iso osa palstoista on lehtopohjaista kuusikkoa, mutta korkeimmilla kohdilla viihtyvät männyt. Nyt äiti Johannaa huolestuttaa se, että taimet kasvavat turhan hitaasti ja joidenkin latva on haaroittunut. Ensin piti aukaista kylätie. ”Tämä on vanhaa kaskiviljelyseutua, joten puut kärsivät boorin puutteesta. Metsänhoitosuunnitelmasta äiti johanna näkee, miltä kuviolta on otettu rahat esimerkiksi kirkon remonttiin. Pellot olemme vuokranneet pois.” Kesä 2006 on jäänyt hyvin äiti Johannan mieleen. Kapeista ikkunoista lankeaa valo, joka on yllättävän kirkas joulukuun päiväksi. On hienoa, että meillä on sitä”, äiti Johanna toteaa. Siksi tämä seutu sopii metsänkasvatukseen paremmin kuin maanviljelyyn. Vasta sitten päästiin raivaamaan metsää. Samalla korjattiin lämpöeristys ja lattia sekä uusittiin ikonostaasi, jonka puuosat kaiverrettiin Kreikassa vanhasta lehmuksesta. ”Maaperä on kiveä kiven päällä. Palstanaapuri oli hakannut omaan metsäänsä vuotta aiemmin valtavan aukon, ja arvata saattaa, miten sitten kävi: hirmumyrsky puhalsi Honkasalon palstasta kaksi kuviota sileäksi. Työt teki metsänhoitoyhdistys, joka myös kilpailuttaa luostarin puukaupat. Hintavia töitä varten järjesti Lintulan luostarin ystävät ry keräyksen, mutta ei luostarin omakaan kirstu aivan tyhjänä kumottanut. 18 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 METSÄNOMISTAJA Metsä luostarin tukena äiti Johanna ja muut nunnat hoitavat Lintulan luostaria, jotta se säilyy myös tuleville sukupolville. Kuvio 32 hakattiin kirkon korjausta varten”, kertoo äiti Johanna edessään luostarin metsäsuunnitelma. Siitä 20 hehtaaria sijaitsee luostarin ympärillä ja 15 parin kilometrin päässä Honkasalossa. lintulan luostari on rahoittanut rakennusprojektejaan osaksi puunmyyntituloilla. Viime talvena tehtiin parin hehtaarin ensiharvennus, jolta puu lähti lämpökattilaan Varkauteen. ”Se oli ihme
Kuuliaisuustehtävä voi vaihdella viikoittain tai jopa päivittäin tai pysyä samana. Yhteen aikaan pidin kesäkahvilaa, jonne leivoin tarjottavat”, äiti Johanna sanoo. Pakasterasiaan kannattaa siksi merkitä keräyspäivämäärä ja vuosi: myöskään vuodet eivät ole veljeksiä. Puolukkaa on perinteisesti totuttu survomaan, mutta muiden marjojen survomiseen suhtaudutaan kuin pyhäinhäväistykseen. Sillä määrällä selvittiin lihanhimosta 1970-luvun alussa – miksi ei siis nytkin. Kehittyneet makuhermot saattavat ilahtua kolmen marjan sekoituksista. Metsä saa kasvaa.” Tulevia työmaita varten Honkasalon palstalle on kuitenkin rakennettu 150 metriä huoltotietä. Eri asia sitten on, että hirvikärpäset alkavat karkottaa marjastajia aivan kesken kauden. ”Nunnalta ei kysytä, osaatko tätä. Yleissääntö on, että vaatimattoman makuinen mustikka tai juolukka on pohja, johon sekoitetaan kirpeämmät makua antavat marjat kunkin maun mukaan. Puolet mustikkaa ja puolet mustaherukkaa on parempi kuin kumpikin erikseen. Juhlapöytä notkuu herkkuja. Taas yksi syy vaatia hirvikannaksi korkeintaan 20?000 talvehtivaa eläintä. Jotkut tekevät sitä, mitä ovat ennen luostariin tuloaan oppineet. ”Opin Tuomakselta paljon, esimerkiksi katsomaan, mikä eläin oli kulloinkin tuhonnut taimikkoa. Tänä vuonna pöydän ympärillä aterioi kymmenen nunnaa. Jotkut pitävät kuivaamisesta. Satokauden alussa marjoilla on korkea pektiinipitoisuus, jonka oppii maistamaan. Koska äiti Johanna ehti työskennellä kymmenisen vuotta tilitoimistossa ennen Lintulaa, talousasiat olivat hänelle tuttuja. Hän luottaa siihen, että Lintulan metsät tulevat hoidettua myös hänen jälkeensä. Erityisesti mustikka on pakastettuna aika vetisen makuinen: sitä parantaa vahvanmakuinen mustaherukka. Siellä puutavara-auto pääsee kääntymään, kun on taas aika korjata satoa. Heistä yksi on viitankantaja, jota ei ole japanilaissyntyisen Petros sasakin maalaama Pyhä kolminaisuus on lintulan luostarin nimikkoikoni. Myös juolukka on monen makuun yksinään liian vetistä. Pidämme paikan kunnossa tuleville sukupolville, niin kilvoittelijoille kuin pyhiinvaeltajille. Sen aikana ei he eivät syö muita eläinkunnan tuotteita kuin kalaa lauantaisin ja sunnuntaisin. Sekä kirkon aulassa että trapesassa eli ruokasalissa loistaa joulukuusi, joka on tuotu luostarin omasta metsästä. Mustaherukka ja puolukka sopivat toisilleen survoksessa. Pakastaminen toki kuluttaa paljon energiaa, mutta kohtuullisilla säilytysajoilla noin 70 prosenttia energiasta saadaan jääkaapissa talteen. Koululaisena 1950-luvun lopussa hän myös työskenteli kuokkijana metsänhoitoyhdistyksen istutuksilla. Maaruskan alkaessa mustikka voi olla vielä täysin poimintakuntoinen. Nykyisin äiti Johanna käy monta kertaa keväisin ja syksyisin katsomassa luostarin metsiä. Loppukesän mustikkamaito ei todellakaan ole ainoa mahdollisuus nauttia metsän marja-antimia: marjoja voi myös säilöä. ”Lähivuosina ei ole puukauppoja tulossa. Survos säilyttää asiallisesti pakastettuna vitamiinit hyvin, survos vie kokonaisiin marjoihin verrattuna puolet vähemmän tilaa pakastimessa, ja survos antaa mahdollisuuden kehitellä uusia makuelämyksiä. Niille haluttiin nimenomaan tyttöjä, koska työnantaja piti heitä poikia luotettavampina. siksi lintulan metsiä hoidetaan kunnioittavasti. Satokausi myös jatkuu paljon pidempään kuin ihmiset uskovat. Suotakoon se ilo heille, vaikka rehellisyyden nimessä kuivattuja marjoja syö enemmän velvollisuudentunnosta (”kuuluu olevan terveellistä”) kuin makunautinnon vuoksi. Sitä katetaan pöytään myös arkipyhinä kuten Pyhän Nikolauksen päivänä kuudes joulukuuta. Myös sitä parantaa mustaherukka tai mansikka. ikonostaasin puuosat ovat vanhaa lehmusta. Metsään mentiin linjaautolla, joka haki parin viikon päästä pois. Hämmästyttävä havainto on, että kaksi kirpeää survosta saattaa yhdessä tasapainottua hyvin. Olemme aattona tiiviisti kirkossa”, äiti Johanna kertoo. Täytyy vain aloittaa ja opetella. Kun puolen kilon marjasurvospakasteen laittaa jääkaappiin sulamaan vuorokautta ennen käyttöä, se luovuttaa melkoisen osan pakastukseen käytetystä energiasta takaisin. Sama sekoitussuhde sopii marjasurvokseen. Yöt nukuttiin metsäkämpällä. taa. Kirkossa kaikki muuttuu iloiseksi ja juhlavaksi. Asenteita on syytä tarkisMarjasekoituksilla uusia elämyksiä MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos marjoja aikoo käyttää talvella runsaasti, kannattaa harkita pakastesurvosten valmistamista. ”Painopiste on palveluksissa. Jouluaatto on luostarissa vielä tiukka paastopäivä. Opin myös arvioimaan, miten juuri meidän metsäämme kannattaisi hoitaa.” Joulukuuset omasta metsästä Parhaillaan Lintulan nunnat valmistautuvat joulunviettoon 40 vuorokauden joulupaastolla. Uusia nunnia luostariin tulee yleensä luonnollisen poistuman verran eli korvaamaan tuonilmaisiin lähteneitä. Jotkut keittelevät hilloja, mutta jos sokeria käytetään sokeritehtaiden ohjeiden mukaisesti, marjahillo on enemmän verrattavissa karamelliin kuin ruoka-aineeseen. Luonnonmarjojen ja puutarhamarjojen yhdistäminen antaa hienoja makuyhdistelmiä. Puolet mansikkaa, puolet mustikkaa, ja marjasurvoksen moittijoita ei aamiaispöydästä löydy. vielä lopullisesti vihitty luostarielämään. Oikeaoppinen survominen tehdään perunanuijalla, koska tehosekoittimet ja muut vispaajat sekoittavat survokseen vitamiinien säilyvyyttä heikentävää ilmaa. Metsä kuuliaisuustehtävänä Talousja metsäasioista huolehtiminen on äiti Johannan kuuliaisuustehtävä, jonka luostarin johtaja on määrännyt hänelle – luostarissa kun jokainen osallistuu yhteisiin töihin kykyjensä mukaan. Pakastamiskustannuksia ei tarvitse pelätä. Paasto päättyy vasta itse joulupäivänä – Kristuksen syntymäjuhlana. Niin oli metsäkin, jota kuului lapsuudenkotiin Nurmeksessa. Nimi on hyvin ansaittu. Säännöllisesti aamupuuroa keittävät oppivat pian oikean rytmin. äiti johanna korostaa, että sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat jumalan luomakuntaa. Todellinen kulinaristi saattaa nauttia pienistä vivahde-eroista. 19 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 K otimaisten marjojen surkean vähäiset kulutusluvut viittaavat siihen, ettei niitä osata käyttää. ”Kun kutsumuksen saaneet tulevat, jatkuvuus säilyy. Haluamme, että luostari pysyy pienenä majakkana maailmalle”, äiti Johanna tähdentää. Saman vaikutuksen saa aikaan puutarhamansikka. Mustikka-mustaherukkapuutarhamansikka on seos, jota kannattaa kokeilla. ”Olemme Luojan huolenpidossa.” Turku Heinävesi. Makusekoitukset odottavat keksijäänsä Vanhastaan tunnetaan kuningatarhillo, jossa on puolet vadelmaa ja puolet mustikkaa. Aikaisemmin mukana kulki usein metsäneuvoja Tuomas Pesonen metsänhoitoyhdistyksestä, mutta sitten Pesonen vaihtoi työpaikkaa
Teknisiin yksityiskohtiin menemättä voi todeta, että kaasuttimen elektroninen ohjaus on toiminut ongelmitta niin ruotsalaissahoissa kuin Stihleissäkin, jossa systeemi on nimetty M-troniciksi. Ohjausjärjestelmän kalibrointi vaatii raisun sisäänajon. Sahat valmistetaan samalla linjalla Husqvarnan tehtaalla Jönköpingin lähellä Ruotsissa. 20 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuvat J onsered CS 2253 täydentää merkin mallivalikoimaa ammattisarjassa. Ohje on selkeä: 3–5 minuuttia kuormitettuna sahausta täydellä kaasulla. Tämä on mannaa varsinkin karsintatyössä. Moottorisahojen valmistuksen aloitti ensin Jonsered vuonna 1954, Husqvarna seurasi muutamaa vuotta myöhemmin. Kylmäkahvaisena saha ilman terää, tankit tyhjinä, painaa 4,9 kiloa. Suomessa itsenäisen Jonseredin valmistamat sahat myytiin Raket-merkkisinä 1980-luvun alkuun asti. Käyttäjän ei siis enää tarvitse – eikä hän myöskään voi – säätää kaasutinta itse. Lisäksi sahapiireissä on aina silloin tällöin huhuttu, kuinka valmistaja olisi luopumassa Jonsered-brändistä. Uutukaisen teho on 0,2 kilowattia suurempi ja paino 200 grammaa edeltäjää vähemmän. ja moottorin sytytystä olosuhteiden sekä sahan kuormituksen mukaan. Sivulta eteenpäin madaltuva saha on virtaviivaisen näköinen. Kehityksen suunta ilahduttaa ammatikseen sahaavia. Husqvarna pitää merkit erillään Jonsered on Husqvarna Ab:n tuotemerkki. Husqvarnalta vakuutetaan, että molemmat sahamerkit pidetään jatkossakin tuotannossa. Moottorin sylinteritilavuus on 50,1 kuutiosenttiä ja teho muikeat 2,8 kilowattia. Silloin niitä toi maahan Oy Elfving Ab. Sahasimme kuivuneita kuusipölkkyjä pystysuunnassa halki. jonsered Cs 2253 on ammattikäyttöön tarkoitettu, sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin moottorisaha.. Samaan konserniin merkit haavi ruotsalainen kodinkonejätti Elektrolux. ”Esimerkiksi Suomessa Husqvarna on merkeistämme selkeä ykkönen. Raisu sisäänajo Sahassa on elektroninen kaasuttimen ohjausjärjestelmä, joka säätää polttoaine-ilmaseosta kOkEILTUA Ensi linjan ammattisaha Jonsered cS 2253 › sylinteritilavuus 50,1 cm3 › teho 2,8 kW › Paino* 4,9 kg lämpökahvoin 5,1 kg › terälaippa 13 tuumaa › ketju-ura 1,3 mm › suositushinta kylmäkahvaisena 799 € lämpökahvoin 899 € * paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Sähäkkä 50-kuutioinen Jonsered on joka palstan yleiskone leipänsä edestä sahaaville. Samoihin aikoihin Elektrolux osti myös Parterin sekä norjalaisen Jobun. Käsiteltävyyteen asennolla ei ole suurta merkitystä, mutta suoran kahvan ansiosta öljytankin korkki on paremmin esillä kuin viistokahvaisessa Husqvarnassa. jonsered Cs 2253 sopii sekä harvennushakkuille että tukkipuun tekoon. Tämäntapainen totutusajo ei ilman maahantuojan ohjetta olisi tullut mieleen. Teho riittää heittäen tukkipuunkin tekoon, jos niitä metsureille tehtäväksi sattuu. Yrityskaupan jälkeen Elektrolux siirsi maahantuonnin suomalaiselle tytäryhtiölleen. Eräillä tärkeillä markkina-alueilla esimerkiksi KeskiEuroopassa Jonsered puolestaan on kärkimerkkimme”, tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki Suomen Husqvarnalta kertoo. Näin tankin täyttö on helpompaa. Etukahvan kaaresta on saatu tehtyä entistä lyhyempi, mikä helpottaa sahan käsittelyä karsintatyössä. Parhaimmillaan saha on harvennushakkuilla. Äkkiseltään järjestely tuntuu kummalliselta. CS 2253:n moottori kiihtyy huippukierroksille erittäin sähäkästi. Uutuus korvaa Jonsered CS 2153:n. Jonseredin perinteiden mukaisesti etukahva on suorassa kulmassa rungon pituussuuntaan nähden. Husqvarna ja Jonsered olivat itsenäisiä sahavalmistajia 1970ja 80-lukujen vaihteeseen asti. Suomeen molempia merkkejä tuo Oy Husqvarna Ab. Se laajensi toimintaansa pienkoneisiin ostamalla ensin Husqvarnan vuonna 1978 ja Jonseredin pari vuotta myöhemmin. Tekniikaltaan se vastaa noin vuosi sitten esiteltyä Husqvarna 550 XP:tä. Mallit ovat sylinteritilavuudeltaan samankokoiset. Teknisesti Jonseredin sahat ovat likimain identtisiä saman kokoluokan Husqvarnojen kanssa. Jonseredin termistössä ohjaus järjestelmä on nimetty Carb Controlliksi
020 756 8615 / paivi.lindgren@triotravels.. Halukkaat voivat tehdä oppaan kanssa retken läheiseen Rijekan kaupunkiin. Piirin työnjohtajat poikkesivat talossa kerran, kaksikin päivässä kyselemässä, milloin isäntä olisi valmis neuvottelemaan lopullisesti kaupantekomielessä piirimiehen kanssa. Piirimies tekee tarjouksen, mutta isäntä ei sitä hyväksy. Vuorossa on yksi Tauno Kuoppalan tarinoista. Lounaan jälkeen majoitumme puistossa sijaitsevaan hotelliin. Pakkaamme eväsreput ja lähdemme metsään. Päiväretki Kroatian pohjoisja koillisosiin, missä perehdymme tammenkasvatukseen, puunajostuksen ja metsien monikäyttöön. Lisätietoja matkasta www.triotravels.. Isäntä ei paljasta tietoa. K uoreveden isännällä oli aivan valtamaantien varressa – tasaisella kankaalla kuin pöydällä – runsaan tuhannen kuution avohakkuuleimikko myytävänä. ”Pääsette maistamaan onko kinkku kypsää.” Aterioinnin jälkeen uusi yritys, mutta isäntä ei hyväksy tarjousta. MAANANTAI . Matka jatkuu kohti Plitvicen kansallispuistoa, joka tunnetaan yhtenä Euroopan kauneimmista metsistä. Tutustumme Zagrebiin ja vierailemme Suomen suurlähetystössä. . . . Meni muutama viikko ja joulu lähestyi. Julkaisemme muistoista parhaita paloja. LAUANTAI . 21 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 TIISTAI . Lounaan jälkeen tapaamme metsänomistajaorganisaation edustajan. Matkalla syödään lounas. . Välillä jutellaan syksyn hirvijahdit, vieläkö isännällä on hyviä hevosia, onko jo hankittu traktori ja ellei ole niin onko suunnitelmissa, ja niin edelleen. Illallinen hotellilla. ja www.metsalehti.. . Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Myös puiston vesiputoukset ovat kuuluisia. Puusto oli sataprosenttisesti järeää hyvälaatuista mäntyä. . . Talon pojat tuovat joulukuusen tupaan, ja nuorimmat lapsista alkavat koristella sitä. Matkalla tutustumme metsäntutkimuslaitokseen ja taimitarhaan. Kroatian kevääseen! Metsälehden seuraava lukijamatka vie Kroatian keväisiin metsiin ja turkoosin Adrianmeren rannalle. mennessä Päivi Lindgrén p. ”Teillä taitaa olla jutut vielä pahasti kesken. TORSTAI . Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.1. Menisivätkö nuoret ensin ennen teitä saunaan ja laitanko vieraille petit tuonne yläkertaan?” ”Anteeksi nyt, että meni näin pitkään aivan huomaamatta”, vastaa piirimies. Yhtiön piirimies päätti ostaa leimikon suunnittelemallaan menetelmällä. Illallinen rantahotellissa. Keskustellaan jälleen ”ilmoista”, ja piirimies kehuu kuinka hyviä aikaisemmin tehdyt kaupat yhtiön kanssa ovat olleet. Minullahan on jo yksi tarjous, mutta sitä en kerro keneltä ja millainen se on.” Ei kuulunut piirimiestä tekemään tarjousta. Lounas paikallisessa ravintolassa. Tuvan pöydän ääressä miehet jatkavat neuvotteluaan ja jutteluaan. Silloinhan kuulisi, mikä teidän firmanne tarjous on. SUNNUNTAI . . tauno kuoppala on yksi puukauppamuistojen tallennushankkeen viidestä palkitusta kirjoittajasta. Lento Ljubljanasta Helsinkiin, jonne saavumme puolen päivän aikaan. . ”Me taidammekin kaverini kanssa tästä lähteä myös joulun viettoon.” Paperit katoavat pöydältä salkkuun ja käsistä puristellen kiitellään päivän kuluessa nautituista talon antimista ja toivotellaan talonväelle rauhallista joulua. . Rantalomapäivä. taUno kUoPPala. ”Kyllä tänne voi tulla milloin vain. Leimikko kiinnosti myös sahateollisuutta harjoittavaa suurta puutavarayhtiötä, joka osti pylväspuuta kyllästämölleen – ja pylväspuuksi leimikosta kelpasi merkittävä määrä. ”Silloin isäntä varmasti tekee kaupan heti aamupäivällä, kun joulukiireet ovat päällä talossa.” Ei väkisin vaan väsyttämällä PUUkAUPPAMUISTOJA Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteinen puukauppamuistojen tallennushanke päättyi tänä vuonna. Matkan hinta Jaetussa kahden hengen huoneessa 1485 € / henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 € Trio Travelsin palvelumaksu 15 €/ henkilö Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoitukset, ohjelmassa mainitut ruuat juomineen, retket ja kuljetukset. Piirimies koettaa udella, kuka on tarjouksen tehnyt ja minkä hintainen se on. Päivän päätteeksi vierailemme presidentti Titon synnyinkodissa ja Staro Selon museokylässä, joka esittelee talonpoikien elämää 1800-luvulla. Yhteinen päätösillallinen. Tarjolla on kaksi opastettua retkeä, joista voi valita oman kunnon mukaan joko lyhyen tai pitkän kävelyn. Aamupäivällä lento Ljubljanaan, mistä matkaamme bussilla Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Jätämme metsät ja matkustamme Adrianmeren rannikolle Opatijan kaupunkiin. Muutaman kilometrin päässä olevan, pääasiassa puusepänteollisuudelle sahaavan sahan omistaja oli tehnyt leimikosta tarjouksen. Korjaa vähän hintaa ja rahoitusehtoja, mutta isäntä vastaa vain hymyillen, että ”ei vielä piisaa”. . ”Tulkaahan välillä syömään!” huikkaa emäntä keittiön ovelta. Ja aamun hiljalleen valjetessa piirimies on työnjohtajansa kanssa jo talossa aamukahvilla. ”Kuinka on?” kysyy emäntä keittiön ovelta. TIISTAI . Ei ollut piirimiehellä pitkään aikaan asiaa taloon. Välillä juodaan kahvit ja maistellaan talon tyttärien leipomia joulutorttuja. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. PERJANTAI . ”Minäpä menenkin nyt sinne jouluaattona”, tuumi piirimies. KESKIVIIKKO
Suhonen kävi ensin metsäkonekoulun, suoritti päälle metsätalousteknikon tutkinnon Siilinjärvellä ja vielä metsätalousinsinöörin opinnot Joensuussa. Hän kyseli paljon metsään liittyvistä asioista, ja samalla käytiin läpi mahdollisia tulevia leimikoita. Kimmokkeen metsäalalle Suhonen sai opiskellessaan maatalous oppilaitoksessa Nurmeksessa. Siitä voi päätellä, että tukkiosuus on otettu tarkasti talteen. Hän on keväällä valmistunut Etelä-Savon ammattiopistosta metsätalousinsinööriksi, joten metsämiesura on vasta alkutaipaleella. Pitkä on se pino, joka on kulkenut Suhosen käsien kautta Suomen teollisuuden käyttöön. aRi koMUlainen teksti ja kuvat H arvestian hankintaesimiehet Markku Suhonen ja Pekka Hartikainen kaartavat autolla Niemelän tilan pihaan Lieksan Nurmijärvellä. Yksi aikakausi vaihtuu toiseen, kun yli neljä vuosikymmentä metsäalalla työskennellyt Markku Suhonen jää ensi vuoden alkupuolella eläkkeelle. Vuonna 2012 puunhankinta eriytettiin omaksi ostoyhtiöksi, Harvestiaksi. Ostomiesten sukupolvenvaihdos Eläköityvä Markku Suhonen jakaa seuraajalleen tietoa, jota ei koulussa opi. Tukkipinosta pitää löytyä lähelle minimilatvaläpimittaa olevia lukuja. Vastassa on tilan nykyinen isäntä Jari Jolkkonen. Tällä savotalla se on pikkutukille 13 senttiä. Jatkaja nuoren polven metsämies Leppävirralta kotoisin oleva Pekka Hartikainen aloitti Harves tian Lieksan ostoalueella hankintaesimiehenä toukokuun alussa. Koulussa oli oikein ponteva metsänhoidon opettaja. 62-vuotias Markku Suhonen on tehnyt pitkästi toistakymmentä vuotta puukauppaa Niemelän tilan kanssa. He ovat tulleet totea maan, kuinka syksyn hakkuut ovat edistyneet yhtiön ostamalla leimikolla. Toinen huomionarvoinen asia on kantojen pituus. ”Kotitilamme naapurissa Valtimolla asui sukulaismies, joka Markku suhonen (oikealla) luovuttaa luottavaisin mielin hankintaesimiehen tehtävät nuorelle kollegalleen Pekka hartikaiselle. Viimeiset työvuodet Suhonen on toiminut Harvestian hankintaesimiehenä Kuhmon ja Lieksan ostoalueella. ”Ostomies tuli kotiin päivän töistä ja lähti reippaasti peltotöihin.”. ”Lisäksi tässä on vuosikymmenten mittaan kertynyt puukauppojen kautta suuri joukko hyviä kavereita, jopa ystäviä.” Hiljainen tieto siirtyy Vuositasolla Suhonen on ostanut puuta 40?000 ja 100?000 kiinnon välillä. Tilanteet, ihmiset ja työmatkat vaihtuvat miltei päivittäin. 22 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 toimi silloin Metsäliiton ostomiehenä. Ensimmäinen toimihenkilöpaikka varmistui Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksestä. Perinne säilyy”, Suhonen sanoo. ”Entisestä isännästä kerkesi tulla oiva kumppani puukaupoissa. Sitä kautta on työhön rakentunut sellainen mukava rytmi puunhankinnan ja korjuun ympärille, ja olen viihtynyt erinomaisesti”, Suhonen kertoo. Jo edeltäjäni teki parikymmentä vuotta sitten isojakin leimikoita tilan isännän kanssa, ja nyt Hartikaisen Pekka jatkaa minun jälkeeni. ”Tämä on ollut minun alani. Seurasin, kun hän tuli reippaasti kotiin päivän töistä ja saman tein tuli yhtä reippaana kaveriksi näihin peltotöihin.” ”Silloin ajattelin, että ei tuo taida hullumpi homma ollakaan.” 1970-luvun alussa Valtimolle valmistui metsäkonekoulu, josta sai lisäpisteitä jatko-opintoihin. Meiltä käytiin keväällä tekemässä hänelle peltotöitä. Suhonen opastaa nuorempiaan. Vielä käydään tutustumassa Niemelän tilalla käynnissä olevaan hakkuutyömaahan. Arvokasta tyviosuutta ei kannata jättää pitkiin kantoihin, on Markku Suhosen ohje. Sieltä tie vei ensin Veitsiluotoon, joka muuttui 1985 Vapoksi
”Koemme, ettei vajaan kolmenkymmenen kilometrin työmatka keskustaan ole meille liian pitkä”, Jolkkonen toteaa. Aiempaa kokemusta oli lähinnä vain moottorija raivuusahatöistä, muu on ollut uutta. Ylikapasiteetin purkaminen edellytti kipeitä leikkauksia, tehtaita suljettiin Suomen lisäksi myös muun muassa Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa. Jolkkosten haaveissa on muuttaa Lieksan keskustataajamasta Niemelään asumaan. ”On ollut mukava katsoa Pekan kaltaista nuorta miestä, jolla on oikea asenne ja ote tähän työhön. Halusimme tehdä suvunkin kannalta tärkeän ja kauaskantoisen päätöksen”, Jari Jolkkonen kertoo. Yksi pulma oli kustannuskilpailukyky. Niemelän tila Lieksan Nurmijärven kylässä on isossa jaossa muodostettu kantatila. ”Tämä on vaatinut paljon selvittelytyötä ja uuden oppimista. Käytännössä kyseessä on siis omatoimisesti laadittu metsäsuunnitelma. Varhaisin maininta tilasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1618. Konsultin mielestä tärkeintä olisi kotimaisen puun liikkeelle saaminen, sillä pitäisi pystyä korvaamaan ainakin puolet tullien takia mahdollisesti poisjäävästä puusta. ”Toinen ongelmakimppu on suurempi ja vaikeampi, ja se on kohtalon kysymys – puun saatavuus” , Häggblom totesi. Häggblom myös korosti, että puuntarjonnan pitäisi sopeutua teollisuuden tarpeisiin, ei toisinpäin. Onhan näitä taantuma-aikoja ollut aiemminkin, joten kyllä tästä vielä noustaan ennemmin tai myöhemmin.” Suhonen siirtää vetovastuun luottavaisena eteenpäin. ”On ollut tosi hyvä, kun olen pystynyt kiperimmissä kysymyksissä tukeutumaan Markun ammattitaitoon. Kun Jari Jolkkosen Merjavaimo peri viime vuonna sisarensa kanssa puoliksi 400:n metsäja kymmenen peltohehtaarin tilan, edessä oli harkinnan paikka. Tehtaiden sulkemisen taustalla oli paperin kulutuksen kasvun hidastuminen Euroopassa ja liialliset investoinnit. Suomella oli kuitenkin vielä kaksi pulmaa, Pöyry Consultingin hallituksen puheenjohtaja Rainer Häggblom arvioi Metsälehden haastattelussa marraskuussa 2007. Kapasiteetin leikkausten ansiosta tilanne Euroopassa oli jo melko hyvä. Siinä ovat mukana kaikki metsätiedot kuten vuosittaiset metsänhoidolliset työt ja kuvioiden hakkuumahdollisuudet kaksi vuosikymmentä eteenpäin. Joten kiitos työnantajalle, että aikaa on ollut käytössä.” Metsäasioiden lisäksi virkavapaalla on Jolkkosta pitänyt kiireisenä opiskelu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Perintömetsätilaa ei pilkottu tilakaupan jälkeen jari jolkkonen laittoi ensimmäisenä kuntoon ulkorakennukset. Syksyn aikana hän on hoitanut perintöön ja tilakauppaan liittyvän paperisodan sekä opetellut metsäalaa. Mutta jos asiat saadaan hoidettua ja paperia pystytään toimittamaan kilpailukykyisesti Eurooppaan, Suomi säilyy sellupaperi-integraattien maana. Ratkaisu edellytti ensimmäiseksi huomattavaa puukauppaa sekä pankkilainaa, varsinkin kun perintöverokin nousi korkeampaan luokkaan Jari Jolkkonen otti juuri päättyneen syyslukukauden ajaksi virkavapautta Lieksan ammattiopiston rehtorin virasta. Ostotarjouksia vetämässä Tilan metsäsuunnitelma oli mennyt vanhaksi, joten ennen tilan ostoa Jari Jolkkonen kiersi metsät opettajakollegansa kanssa, joka on koulutukseltaan metsänhoitaja. Vaikka metsätaloustuotteiden menekki on juuri nyt heikko, 25-vuotias Hartikainen näkee tulevaisuuden valoisana. Kuviot käytiin tarkasti läpi, ja kollega teki arviointituloksista taulukon. 23 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 jUssi Collin Vuodesta 2007 tuli suomalaiselle metsäteollisuudelle vaikea: Venäjä korotti reippaasti raakapuun vientitullejaan ja Stora Enso ilmoitti tuotantolaitosten – muun muassa Kemijärven sellutehtaan – lakkauttamisista. Jolkkosille on virinnyt halu laajentaa metsäomaisuuttaan edelleen. ”Olemme jo tehneet muutamia tarjouksia sopivista metsätiloista, joilla Niemelän yhteispinta-ala saataisiin nostettua tuonne viidensadan hehtaarin pintaan. Sitä varten pitää tilan vuonna 1834 rakennettu hirsinen päärakennus peruskorjata entiseen loistoonsa. ”Lopulta päädyimme ostamaan vaimon siskon perintöosuuden. Saatavuudessa uhkakuvia olivat tuontipuun tuloa rajoittavat Venäjän tullit sekä EU:n bioenergiatavoitteet, jotka voisivat viedä kuitupuuta polttoon. Siinä sitten riittäisi tekemistä näin harrastuspohjalta”, Jari Jolkkonen sanoo. Vaikea vuosi uuTinen vuonna 2007 jolkkoset myivät metsää, ottivat lainaa, ja suunnittelevat jo lisämetsän ostoa. ”Laitosten sulkemiset heittävät varjon sen tosiasian ylle, että suurin osa suomalaisista tehdaspaikkakunnista on tai niistä voidaan tehdä kilpailukykyisiä eikä markkina ole mihinkään hävinnyt.” sarjassa seurataan Metsä lehden uutisia viiden vuoden välein. Hyvillä mielin tästä voi irtaantua eläkepäiville.” Markku suhonen on jäähyväiskäynnillä tutussa tuvassa, jossa on vuosien saatossa hierottu monet metsäkaupat.. Tavoitteena on valmistua tradenomiksi helmi-maaliskuussa
Jos paikalla käy harakoita ja närhiä, kelpaa lähes kaikki ravinnoksi. Jos ruokintapaikka sijaitsee rauhallisella paikalla oman tontin perällä tai metsässä, voi sinne helposti kuljettaa myös muuta keittiöjätettä. Kävelyja hiihtoretkillä sitä voi sitten käydä tarkkailemassa ja täydentämässä. Paras ruokintalaite on eräänlainen automaatti, jossa siemenet valuvat säiliöstä kapeisiin kaukaloihin. Tavallista paistinrasvaa sulatetaan ja kaadetaan tyhjään ja ehdottomasti kuivaan maitotölkkiin. Rasvan hieman jähmetyttyä siihen sekoitetaan murskatut pähkinät ja auringonkukan siemenet. Ruokinnoilla linnut suhtautuvat ihmiseenkin luottavaisesti ja voivat ottaa ruokaa jopa kädeltä. Ruokintapaikoilla linnut voivat kesyyntyä niin paljon, että ottavat ruokaa jopa kädeltä, kuten kuvan hömötiainen.. Ne ovatkin hyviä, kunhan muistaa aina välillä käydä pöyhimässä niitä. Tällaisia metsälintuja ovat hömö-, töyhtöja kuusitiainen, puukiipijä ja ehkä myös palokärki. Siksi lintujen on käytettävä koko talvipäivän hämärä valojakso ruoan etsintään Lintujen elämää voi helpottaa järjestämällä niille ruokintapaikan. Joissakin maalaistaloissa on peltojen pientareille jätetty jopa kuhilaita lintujen ruokapaikoiksi. Vain muutama lintu, tai kuten kuvassa orava, mahtuu kerrallaan kaukalon reunalle syömään. Monenlaista murkinaa Jo vuosisadan ajan on pikkulinnuille tarjottu leivänmuruja ja talia. Lopuksi ”kakun” ympäriltä kuoritaan pois maitotölkki ja ripustetaan se kepistä puun oksaan pikkulinnuille ravinnoksi. Tuttuja ja outoja vieraita Ruokintapaikat ovat talvisen luonnon värikkäimpiä ja vilkkaan elämän keskuksia. Monien kerrostalojenkin ikkunoilla näkee nykyään erilaisia lintulautoja. Perunat, keitetyt riisit, omenan kuoret ja vihanneksetkin käyvät. Keskelle tölkkiä asetetaan keppi, jonka ympärille seos sitten kovettuu. Linnut eivät nimittäin kykene talven aikana juomaan, vaan saavat kaiken tarvitsemansa veden ravinnon mukana. 24 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 LUONNOSTA hannU eskonen teksti ja kuvat T alvi on linnuille kovaa aikaa: kylmyyden, lumen ja jään ohella pimeyskin rasittaa. Tärkeitä ovat myös erilaiset siemenet ja pähkinät. Ne ovatkin energiasisällöltään toiseksi parasta ravintoa heti talin jälkeen, joskin jatkuvasti käytettyinä turhan kalliita. Siemenistä parasta ravintoa ovat auringonkukan ja hampun siemenet. Käyttökelpoisia ovat myös kauran, ohran ja vehnän siemenet. Muuten voi ruoka-avun turvin eläneille linnuille käydä huonosti. Paras lauta on automaatti, jossa ruoka valuu säiliöstä pieneen kaukaloon, jonka äärelle ei mahdu kuin pari lintua kerrallaan. Toki leivänmurut ovat kelvollista ravintoa, kunhan ne eivät ole liian happamia, suolaisia tai voimakkaasti maustettuja. Päivä voi olla lyhimmillään vain muutamia tunteja, Lapissa ei edes sitä. Lintulaudan lähellä on hyvä olla tuuhea pensas tai puu, jonka kätköön linnut voivat pujahtaa haukan tai pöllön yllättäessä. Metsässä pääsee helposti tutustumaan sellaisiin lintuihin, joita ei kerrostalon laudoilla näy. Rasvoista parasta on sianihra, lehmän kokkareiseen rasvaan linnut eivät välttämättä edes kajoa. Eritoten tiaiset ovat aivan hulluina pähkinöihin. Pyrstötiainen on viime vuosien komeetta lintulaudoilla. Niille ilmestyvät myös satunnaiset talvehtijat: rastaat, mustapääkertut ja peipot. Ja kun ruokinnan kerran aloittaa, sitä tulee ehdottomasti jatkaa kevääseen asti. Myös vaelluslinnut suosivat ruokintapaikkoja. Elämää lintulaudalla Talvi ruokinta paikat auttavat pikku lintuja selviämään talven yli. töyhtötiaiset ovat ruokintapaikkojen pirteimpiä lintuja. Talin houkuttelemana ruokintapaikalle saattaa ilmestyä käpytikka, ja myös erilaiset tiaiset käyvät mielellään rasvaa koputtelemassa. töyhtö pystyssä ja pirteästi rätisten se pörrää ruokinnalla pelottomasti. Jos ruokintapaikalleen saa pysyvän vierasjoukon voi olla varma, että ruoankulutus on suurta. Vaeltajista tutuimpia ovat pähkinähakki ja -nakkeli. Viljan siemenet houkuttelevat paikalle keltasirkkuja Siementen ja pähkinöiden kulutusta pystyy hieman hillitsemään tekemällä niistä ”talikakkuja”. Ruokintapaikan voi helposti perustaa myös metsään. Toisaalta ruokinnasta saa hyvän mielen, ja lintujen edesottamuksia on kiva seurailla
Kaukosen luontosuhde tuntuu keskittyvän kaupunkien puistojen monimuotoisuuteen. Tapion toimihenkilöiden pitäisi pysyä heille kuuluvassa toimenkuvassaan – edistämässä puun ja metsämaan tuottoa – eikä edistää ravinteiden käyttöä tienpohjiin, mistä tulevaisuudessa saattaa olla haittaa pohjavesille ravinnehuuhtoutumisen vuoksi. Loppukappale on otsikoitu ”Vähemmälläkin elää”, mikä kuvaa kirjan henkeä. Teemoja ovat luonnon tarjoamat palvelut, metsäluonnon käyttö sekä maaseutu ja kulttuurimaisema. On toki tärkeää saada kaupunkien lapsia ulos ja pois päällystetyiltä kaduilta hankkimaan luontoelämyksiä, mutta jollain tapaa Kaukosen ajattelussa sotketaan kaupunkilaisen puistohaaveilu ja metsäpolitiikka. Yksipuolisen ja lähtökohtaisesti toisinajattelijoiden ydinjoukosta koostuvan kirjoittajakaartin loppupäätelmät ovat ympäristökeskustelua seuranneelle melko ennalta arvattavia. Samalla merkittävä joukko nykyisen luonnonvarapolitiikan kestokriitikoita esittää perusteesinsä tiiviisti. Älytöntä! Jo vuosikymmeniä on tutkittu ja käytännössä todettu, että tuhka on erittäin hyvä ja sopiva metsälannoite. Kriittisiä metsähaaveita. Suomessa on panostettu paljon metsätiedon keruuseen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville ihmisille marjastus, metsästys, kalastus, suunnistus ja muut aktiiviset luontoharrastukset ovat edelleen luontevia harrastuksia ilman että met sien terveysvaikutuksista tarvitsee erikseen vaahdota. Ihmeellisimpiä esimerkkejä kirjan modernista citysuojeluajattelusta on WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukosen kirjoitus. Jo viime vuosisadan alussa tutkittiin tuhkan lannoitusvaikutuksia Vilppulan Jaakkoinsuolla, ja tulokset olivat erittäin hyviä. Kirja olisi kuitenkin mielenkiintoisempi, jos mukaan olisi saatu ainakin pari tuotannon ja jalostuksen edustajaa. esko PUURUla jämsä 20-vuotias koivikko ”Rauduskoivun taimista oli pulaa 90-luvun alussa. Siten uskon saavani paluupostissa nykyistä parempaa, paremmin kohdentuvaa ja vaikuttavampaa palvelua – ja voin hyötyä metsästäni. Jatkuvan kasvun kritiikki saa myös osansa. Into Kustannus Oy 2012. Mielestäni tuhka, jota Jämsänkosken tehtaalta sain, ei sisällä mitään haitallisia raskasmetalleja niin suuressa määrin, että ne olisivat haitallisia luonnolle. Kirja koostuu 18 kirjoittajan erillisistä artikkeleista, jotka on yhdistelty teemakokonaisuuksiin. Kirjasta ei oikeastaan löydy mitään sellaista, jota arvostamani ympäristöfundamentalisti Pentti Linkola ei olisi nostanut esille jo 1980-luvulla. Aika paljon pelkästä ortoilmakuvatiedoistakin saa irti, ja nehän ovat olleet kaikkien käytettävissä netissä jo pitkään. Marraskuun metsämessuilla julkaistiin meille metsänomistajille kaksi metsätietoon pohjautuvaa uutta palvelua. Kirjassa on hyvä tarkoitus ja ajoittain pohdinta onkin mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. On hyvä arvioida luonnonvarojen käyttöä kriittisesti ja vaihtoehtoja etsien. Vielä sokerina pohjalla, kuka tahansa voi mennä metsääni samoilemaan ja tehdä ”havaintoja”, joiden pohjalta saa niin tarkan tiedon metsästäni kuin haluaa. Ongelma on, että kaupunkilaiset eivät enää mene metsiin, jotka edelleen ja entistä paremmin kasvavina peittävät valtaosan Suomesta. Ja jos ortokuvatkin kielletään, herra Google tulee apuun. Hinta 26 euroa. Monipuolinen ympäristövaikuttaja Pekka Borg on toimittanut kirjoituskokoelman, jossa pohditaan suomalaisen metsän olemusta ja kulutusyhteiskunnan kansalaisten suhdetta metsään, maatalouteen ja yleisemminkin luonnonvaroihin. Metsätiedon käyttöä verrataan jopa pankkitilitietojen jakamiseen. Minua ei hetkauta, haluaako joku ulkopuolinen tietää, montako puuta tai kuutiota metsässäni on. Toivonkin, että poteronkaivajien joukko nousee metsämaalle ja lähtee rinta pystyssä edistämään Suomen metsätaloutta – varsinkin metsänomistajien edunvalvojat. Tulokset näkyvät nyt alueel la silmämääräisesti erittäin suurena kasvun lisäyksenä. Tämä on aiheuttanut merkittävät kustannukset veronmaksajille. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 LUkIJALTA kIRJAT LUkIJALTA Tuloksellinen metsätalous on mahdollista vain tiedon avulla. Näiden perusteella saa hyvin tarkasti tietää suomalaisten suurimman varallisuuserän, asunnon kauppa-arvon – jopa huomattavasti luotettavammin kuin metsävaratiedon pohjalta saisi metsän arvon. Miksi siis piilottelisin metsäni tietoja. Jossain suunnalla nähdään edelleen menninkäisiä, suurimpina suojeluja verotuspeikko. Kuvassa olevat taimet on irrotettu lapion avulla ruispeltoon syntyneestä taimikosta ja toimitettu pellolle. Metsätiedon käytön rajoittamisen yritykset ovat turhia, vainoharhaisia ja jopa haitallisia. kURki metsänomistaja Luin Metsälehdestä 22/2012, että Tapio on lähtenyt tutkimaan ja kehittämään puutuhkan käyttöä metsäautoteiden rakentamisessa. Varsin helposti saa selville, minkä hintaisella autolla ajan, missä asun, eikä asunnon kokoakaan ole vaikea julkisista tiedoista löytää. Kirjoitukset ovat tekijöidensä näköisiä ja enimmäkseen kiinnostavia. Joskus näkee miten nuoret puut on kaluttu ympäriinsä.” Vänkäri ”Turhaan syytetään aina hirviä. Tuhkat metsään, ei teihin Borg, Pekka (toim.) Polkuja metsään. Tiedosta saadaan hyötyä vain käyttämällä sitä. Otin tuhkaa Jämsänkosken paperitehtaalta autokuorman, kahdeksan tonnia ja levitin sen omistamalleni suolle vuonna 2007. Eipä juurus kasva heinätureikoksi, asumuksen ikkunasta nätti kesällä katsella.” Metsäkupsa ”Komia on Super-Hessun koivikko.” iron Man lisää lukijakuvia osoitteessa metsalehti.fi Metsätietoko haitallista. antti otsaMo kirjoittaja on Metsä hallituksen metsä talouden ympäristö päällikkö. Nykyistä luonnonvarojen käyttöä ja etenkin lähihistoriaa arvostellaan rankasti ja toisaalta esitetään, kuinka asiat pitäisi tehdä paremmassa maailmassa. Kuka metsänomistaja ihan oikeasti haluaa luontoarvoltaan hienoja kohteita metsästään tuhota (se suojelupeikosta), varsinkaan kun niitä ei muutenkaan voi hyödyntää. Pentti k. Näyttää hepokin viihtyvän koivikossa.” torppari ”Sopiva hevos-koivuyhdistelmä. Ratkaisuksi luontosuhteeseen tarjotaan metsien tuomista kaupunkiin, jossa ne vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen elvyttävästi. Metsänomistajana toivon, että verovaroin kerättyjä metsäni tietoja voivat kaikki metsän toimijat käyttää. Maksavatko puunjalostusyritykset Tapiolle tuon laatuisia tutkimuksia. Teetin viljavuuspalvelussa tuhka-analyysin. Tulonikin ovat kaikkien katsottavissa verotoimistossa. Ennalta arvattavuudestaan huolimatta kirja ei ole tylsää luettavaa – päinvastoin! Kuten niin usein ennenkin suomalaisissa luonnonvarakriittisissä kirjoituskokoelmissa, tässäkin teoksessa ongelmana on, että nykyisessä toiminnassa ei nähdä mitään hyvää. Niin sanotuissa talousmetsissä tämä toiminta enimmäkseen tapahtuu. Lopputulos hieno.” Vastaisku ”Hevosetkin ovat tainneet jättää koivikon rauhaan. Harvennettu kertaalleen.” hessu LUkIJAkUVA ”Istuttaminen oli varmasti kova työ. Siksi tuntuukin oudolta, että metsänomistajia edustavat tahot pyrkivät jatkuvasti löytämään esteitä metsätiedon käytölle, pelottelu työkaluvalikoiman kärkenä. Taustalla näyttää olevan epäluulo muita metsätoimijoita kohtaan. Kyllä Tapion tehtävä olisi organisoida tuhkan käyttöä ojitettujen soiden lannoituksen edistämiseen ja jopa vaatia puunjalostusteollisuutta antamaan kaikki paperitehtaiden tuhka yksinomaan suometsien lannoitukseen. 239 sivua. Verottaja kyllä saa aina kaiken tarvitsemansa tiedon metsästä niin halutessaan (se veropeikosta). Eikö Tapion tehtävä ole edistää suomalaisen metsätalouden ja metsänkasvatuksen etua
Merkittävä tekijä on kuljetusmatka, se tappaa kannattavuuden. Tällaisessa ketjussa jokainen toimija tarvitsee oman katteensa yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja pitkät kuljetusmatkat alentavat maksukykyä puusta. Lämmön lähteen valintaan vaikuttaa tietenkin hinta, mutta myös moni muu tekijä kuten toimitusvarmuus ja imago. Hämmästyttävää on, että muodonvaihdoksen ohjaamiseen riittää kaksi entsyymiä, nuoruusentsyymi Mäntykiitäjän toukan raitainen asu kätkee ahmatin erinomaisesti neulastoon. Käsnäjalkaiset olivat runsaita satoja miljoonia vuosia sitten, mutta jäljellä on vain muutamia trooppisia lajeja. Puusta lämmöksi -ketjussa on kolme osa-aluetta, jotka pitää synkronoida asiakkaan luottamuksen saavuttamiseksi. Pienessä paikallisessa vaihtoehdossa raaka-aineen tuottaja, logistiikan organisoija ja lämpölaitoksen omistaja ovat yhteisö, osuuskunta tai osakeyhtiö. Aikuisen elimet ovat toukassa vain muutaman solun aiheina. Ahminnan tahti rauhoittuu vain silloin, kun nahka alkaa kiristää. Toimiva ketju ja hyvä logistiikka tuottavat sellaisen vertailuhinnan kiintokuutiota kohden, että kuitupuutakin ohjautuu polttoon paremman tuottonsa ansiosta. Mielellään uusiutuvasta raakaaineesta tuotettu puuhan on sitä. Erikoisalana syöminen SEPPO VUOkkO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. helpompi tehdä vertailua ennen valintaa. Mikään toukan ulkonäössä ei kerro, minkä näköinen aikuisesta tulee; ei muoto, ei väri eivätkä elämäntavat. Kun yritys vastaa koko ketjusta, ei asiakaspalautteen kritiikistä voi syyttää muita, vaan se vaatii kehittymään. kirjoittajan mielestä energiapuuksi kannattaa hakkuuttaa vain kuitupuun mitat täyttävää puuta. Jäsenet myös vastaavat logistisesta ketjusta ja Hollolan kunnan omistamien laitosten hoidosta. Lämmitystekniikka on tänä päivänä toimivaa, luotettavaa ja hyötysuhteeltaan hyvää. Alle 20 kilometrin kuljetusmatka on siedettävä, pitempi matka alkaa madaltaa raakaaineesta saatavaa tuottoa. Toukan ja aikuisen erilainen ulkonäkö on saanut nykyäänkin jotkut tutkijat esittämään teorian, että perhoset olisivat tulosta kahden aivan erilaisen eläimen, hyönteisen ja käsnäjalkaisen, risteytymiä. Suuruuden ekonomia ei välttämättä toimi lämmön tuottamisessa puusta, sillä alhainen ostohinta rajoittaa saatavuutta ja haittaa puuenergian käytön kasvua. Samojen toimijoiden hoitaessa raaka-aineen tuottamisen, logistiikan ja lämpölaitoksen voidaan ketjun tuottama lisäarvo johtaa raakaaineeseen eli puuhun. Nopein reitti kannattavaan metsän hyödyntämiseen on puun poltto. Kotelovaiheessa toukan elimistö hajoaa ja järjestyy uudelleen, jolloin syntyvät aikuisen elimet kuten siivet, silmät ja sukupuolielimet. Liiketaloudellisesti laskien energiapuuksi kannattaa hakkuuttaa vain kuitupuun mitat täyttävää puuta. Tuet ohjaavat rajallisia resursseja huonosti tuottavaan työhön, ja niiden poistaminen järkeistäisi metsätaloutta. Perhosilla on täydellinen muodonvaihdos, johon kuuluu neljä aivan erilaista vaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Hollolan energiaosuuskunta on paikallinen lämmöntuottaja, joka hankkii raaka-aineen jäseniltään ja yhteistyökumppaneiltaan. Ne ovat raaka-aineen toimittaja, logistiikka ja itse pannu, joka lämmön tuottaa. Yhtäläisyydet käsnäjalkaisten ja perhostoukkien välillä rajoittuvat kuitenkin ulkonäköön, eivätkä osoita todellista sukulaisuutta. M ik ko H äy ry ne n ”Suuruuden ekonomia ei välttämättä toimi lämmön tuottamisessa puusta.” ja ekdosyyni, joiden tarkasti ajoitettu vuorovaikutus huolehtii sekä nahanluonneista että aikuisen elimistön rakentamisesta.. Kun kaikki runkopuu korjataan energiarangaksi, puunkorjuun tuottavuus kasvaa, entistä pienemmät leimikot tulevat kannattaviksi korjata ja käsite roskapuu voidaan heittää roskikseen. ASIANTUNTIJALTA Metsänomistajana ja yrittäjänä seuraan, mitä metsäalalla hypetetään. Osuuskunta on toimiva, kun hallitus on päätöksentekokykyinen, ja se riippuu ihmisistä. Pieniläpimittaisen puun korjuun kulut ovat suuremmat kuin tuotot, eikä siihen ole tarvetta, sillä runkopuusta on ylituotantoa ja tätä erotusta on korvattu erilaisilla metsätalouden tuilla. Kun yhteisön perustehtävä on tuottaa paras mahdollinen arvo omistajiensa puulle, on paikallinen lämpöyritys toimiva ratkaisu. koolla on merkitystä Iso voimalaitos tarvitsee laajan hankintaalueen, jolloin logistiikasta huolehtimiseen tarvitaan keskisuuri tai iso puunhankkija, joka ostaa energiapuun metsänomistajilta muun puunhankinnan ohessa. Bioenergia kannattaa myydä lämpönä; paljonko megawatti maksaa öljystä, sähköstä tai kaukolämmöstä tuotettuna. Tällöin asiak kaan on Puusta energiaa kannattavasti Paikallisesti tuotettu lähienergia edellyttää paikallisten metsänomistajien yhteistyötä ja asiakasnäkökulman huomioimista. Luonnollisesti tämäkin edellyttää hyvää taimikonhoitoa. Päätehakkuilta energian korjaaminen toimii erilaisella logiikalla kuin kasvatushakkuissa. Toukka luo nahkansa kolme kertaa, jolloin vanhan nahan alta paljastuu ryppyisenä entistä isompi takki. Bioenergia tai oikeammin lähienergia on päivän sana, jonka odotetaan tuovan valoa metsäsektorille. Näkemykseni perustuu aktiiviseen metsätaloudelliseen toimintaan ja jäsenyyteen paikallisen lämpöyrityksen toimintaan Hollolassa. Usein tämä ketju on useamman toimijan muodostama. Suomessa on olemassa toimiva järjestelmä kannolta tienvarteen ja siitä laitokselle ja hyvä kehittyvä lämmitysteknologia. Toukka on erikoistunut syömiseen ja aikuinen lisääntymiseen jopa niin, että useiden perhosten aikuinen ei syö mitään. 26 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Männyn neulasia ahmiva toukka on aivan eri näköinen kuin aikuinen mäntykiitäjä. antti tikkanen kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä. Muna ja kotelo ovat liikkumattomia lepoja muuttumisvaiheita, toukka ja aikuinen liikkuvia – ja siinä mielessä eläviä – vaiheita. Tarkemmin voi tutustua kotisivuilla www.hollolanenergiaosuuskunta.fi . Paikallisesti tuotettu oikea lähienergia tarvitsee paikallisten metsänomistajien yhteistyötä ja asiakasnäkökulman huomioimista, mutta onnistuessaan parantaa puuntuottamisen kannattavuutta ja vahvistaa paikallistaloutta. Kun puku käy ahtaaksi neljännen kerran, toukka vaeltaa maahan koteloitumaan
1800-luvulla korppi määriteltiin vahinkolinnuksi monien muiden siivekkäiden mukana. honkanen@sakky.fi, p. Ilm. E3, jukka.pohjonen@mhy.fi, p. E3, risto.kuusijarvi@metsa.fi, p. Ilm. PPMU PM. Ilm. Suomalainen metsäopetus antaa maailman parhaat lähtökohdat metsätalouden koulutustoimintaan missä tahansa maailman kolkassa, Jurvélius vakuuttaa. Ilm. E3, p. 044 543?1766, kaukopi@suursaimaa.com. 040 5850680. Kaarne on korpin vanha nimi, jonka Murtomäki haluaisi palauttaa uudelleen käyttöön. E3, teuvo.jalonen@ elisanet.fi, p. LAMU La 23.3. 040 736?4547, johnny.fagerholm@svf.fi. 044 785?4145 tai toimisto 044 785?4109. E3, matti. 040 4150358. klo 11 SIILInJäRvI Metsäkoulu. E3, p. Erityisesti naisten opettaminen palontorjunnan nikseihin ja merkitykseen vähensivät dramaattisesti paloja kaikkialla kehitysmaissa. LAMU Pe 5.4. Murtomäki tuo eteemme nykymenosta poikkeavia tulkintoja, näkökantoja ja kokemuksia, joita ei hevin muiden teoksista tapaa. YK:ssa suhtautuminen maailmanlaajuiseen ongelmaan, metsäja ruohikkopaloihin, muuttui täysin. Ilm. Korruptio rehottaa pahiten keskusjohtoisissa diktatuureissa ja muissa yhden puolueen johtamissa maissa. E3, arto. E3, Kauko Piironen p. klo 10 äHTäRI Tuomarniemi. saaskilahti@storaenso.com, p. Pe 22.3. E3, pekka. Kaarne-kirjan alkulehdillä on Murtomäen kuvaajauran alkupuolelta osuva kuvaus, jossa hän toverinsa kanssa kuvaa korppia pesälle, jossa on vain yksi poikanen. Metsäpalojen torjunnan ohella maan käyttäminen metsien kasvattamiseen, vesitalouden hoitoon ja viljelyyn paranivat. Suo elää , jonka Murtomäki teki yhdessä Heikki Seppälän kanssa, ilmestyi 1966. Ilm. klo 10 SySMä Urheilutalo. klo 11.30 JäMIJäRvI Jämin matkailuja lomakeskus, Sormelantie 77. Ilm. Ilm. E3, Heikki Ovaskainen p. laURi tUoMinen Elämäntapana sademetsät Korpin lumoissa La 12.1. klo 11 SAvonLInnA Aholahti. Opastus Kuusamontieltä väliltä Jääli–Kiiminki. Opastus Keuruu–Kolho-tieltä (tie nro 348). Ilm. Ilm. Kaarne – Tietolintu on kertomus Murtomäen omista korppikokemuksista peräti kuudelta vuosikymmeneltä. Cup I, LAMU La 12.1. aRi koMUlainen Mike Jurvélius: Suomen savotoilta Lännen lokariksi ja maailmalle. E4, heimo.pelkonen@ luukku.com, p. E3, risto.kuusijarvi@metsa.fi, p. Cup V. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on pitkän linjan luontokuvaaja ja -kirjoittaja. klo 10 PELLo Eeron Cup II/LAMU Cup IV. yht. Jurvélius valittiin 280 hakijan joukosta YK:n maatalousjärjestön FAO:n metsäpalojen torjunnan koordinaattoriksi järjestön päämajaan Roomaan. PIMU PM (klo 11 Stora Enson mestaruuskilpailut) Pe 8.2. ÖSI PM Pe 22.2. klo 11 KIIMInKI Urheilutalo. Myös Lapin kalliojyrkänteiltä Murtomäki on ikuistanut mainioita otoksia korppiperheen elämästä ja tarinaa niiden valokuvaamisesta. Arjen sattumukset, lukuisat muutot ja kommellukset eivät tunnu menoa haittaavan. 0400 379?149. Omakustanne, Jaarli Oy, Turenki 2012. Opastus ilm. yht. Lumimuutos Osuuskunta ja PrioRita 2012. yht. Ilm E3, antti.sillanpaa@metsagroup.com, p. Ilm. Kuvausten päätyttyä Murtomäki hakee pesästä kaarneen poikasen elätiksi. Etenkin merikotkille viritetyillä saariston haaskoilla asusti lukuisa korppijoukko – parhaimmillaan satakin mustaa lintua – joista Murtomäki on tallentanut oivia otoksia. Jurvélius kertoo painokkaasti, että parhaiten metsäopetus vieraissa kulttuureissa menee perille itse tehden. ESMU PM La 9.2. klo 10 PIETARSAARI IF Brahen hiihtomaja. KAIME Pe 25.1. klo 11 RovAnIEMI Opastus ilm. PSM, Cup II, LAMU La 26.1. Ilm. fi. Maatalouden yleistyttyä ja kristinuskon vallattua maan tämä yhteys hävisi ja korppi muuttui riutaksi – pahaksi linnuksi, joka toi sudet karjan kimppuun. VASTUU Pe 15.2. klo 17 PELLo Eeron Cup I. 040 736?0938. Erityisesti maapallon kuumalla vyöhykkeellä väestön kasvun paine aiheuttaa ongelmia maan riittävyydelle. SM-metsätaitohiihdot Pirkanmaalla Juupajoki, Hyytiälän metsäasema. E3, hannu.kumpula@ metsagroup.com, p. 050 3140?410 tai riitta.miilumaki@ metsakeskus.fi. 0400 974?012 tai 0400 974?010. Murtomäen tekstejä on aina ilo lukea. Etenkin Mustaa lintua pidetään eräänä suomalaisen luontokuvauksen merkkiteoksista – sitä kehuttiin arvosteluissa jopa paremmaksi kuin vuonna 1972 ilmestynyttä Richard Bachin Lokki Joonatania . METSÄLEHTI 2 4 • 2012 27 kIRJAT kIRJAT 27 METSÄTAITO HIIHTOJEN KILPAILU KALENTErI TALVI 2013 Eero Murtomäki: Kaarne – Tietolintu. Ilm. Korppi on ollut vuosien saatossa Murtomäelle antoisa kohde. Muutot seuraavat toisiaan, mutta kotimassa sentään vietetään pitkiä aikoja sademetsäseikkailujen lomassa. Cup III, LAMU Ti 12.2. klo 11 SoDAnKyLä Opastus ilm. Tästä kertovat Keski-Ruotsin Värmlannin suomalaismetsissä syntyneen Kaisa Vilhusen tarinat 1900-luvun alussa. klo 11 SuoMuSSALMI Opastus ilmoittautumisen yhteydessä. Pisimmät pestit ovat olleet Filippiineillä, 14 eri Afrikan maassa, Intian niemimailla, Amerikoissa. E3, Johnny Fagerholm p. Ilm. Metsäalan asiantuntijana yli neljässäkymmenessä maassa ja viidellä mantereella toiminut Mike Jurvélius, on kirjoittanut marraskuussa ilmestyneen muistelmakirjan värikkäistä vaiheistaan. EPMU To 7.2. Hän on eräitä maamme harvoja luontokuvaajia, jotka kykenevät kirjoittamaan persoonallisesti. Lappi onkin Murtomäelle kuin toinen koti. JYMY PM, www. 0400 295?464. 040 861?3496. E3, velu. Luontokirjoja hän on tehnyt jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. yht. klo 11 KEMInMAA Opastus ilm. Kisakalenteria päivitetään tarpeen mukaan sekä näiden että mahdollisesti kalenterista vielä puuttuvien kisojen osalta.. 0201 245?800 tai f. Hinta 67 €. E4, Tarja Auvinen p. Opastus tieltä 413. Sademetsien pelastaminen on ihmiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. EPMU PM La 16.2. KEMU La 23.2. Ilm. yht. Vaasalainen Murtomäki on valokuvannut kaarneita tai korppeja vuosikymmenten kuluessa niin Merenkurkun saaristossa kuin Lapissa. 050 433?0030. narhi@metla.fi p. 040 824?3633, paijathame@ mhy.fi. klo 11 KITTILä Opastus ilm. Työmaita Jurvéliukselle on viiden vuosikymmenen aikana kertynyt kymmenissä maissa. PKMU PM Pe 1.2. klo 11 SoTKAMo Opastus Sotkamo–Kajaani-tieltä Vuokatin urheiluopiston kohdalta. 0500 371?165 tai heikki@puukarinpysakki. E3, keskisavo@ mhy.fi, p. PIMU Pe 15.3. 040 549?4201 tai 0400 169?882. Opastus tie 261, Jämijärvi. 0400 363?087. Opastus Pietarsaaren torilta. Ilm. Perhe kasvaa kahdella adoptiotyttärellä yhdeksän vuoden Filippiinien (kolme eri jaksoa) komennuksen aikana. E3, tmvaisanen@gmail.com, p. Ilm. Hiihtotapa vapaa. KAIME PM Ke 20.2. Ansioistaan luonnonkuvaajana ja kertojana Murtomäki on saanut valtion taidepalkinnon ja viimeisempänä tunnustuksena tänä vuonna Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. klo 11 vALTIMo Puukarin pysäkki. klo 10 SEInäJoKI Jääurheilukeskus. LAMU Kilpailukalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheiluliiton sivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul. fi. Opastus Juva–Savonlinna VT 14 Aholahden risteyksestä. Tästä näytteinä ovat pelkästään tekstiin perustuvat Pyytömiehiä vuodelta 1984 ja Mennyt meissä vuodelta 1996. Traktoreitten vienti kivikauden kylään on suurimpia mokia, ja pahimmassa tapauksessa koneet joutuvat sabotaasin kohteeksi, koska niiden pelätään vievän työt ihmisiltä. Opastus Huhtalantieltä. yht. 0400 397?345. klo 11 LEPPävIRTA Seurakallio. 0500 132?077. Hinta 35 €. sipola@metsakeskus.fi, p. klo 11 KEuRuu Liikuntapuisto. 0400 379?149. Opastus VT 5 Leppävirran keskustan liittymästä. Hengen lähtö oli monesti lähellä lännen lokarin töissä. Opastus ilm. KUMU PM 1.–2.3. Kaarne on oivaa luettavaa korpeista, luonnosta ja sen kuvaamisesta kiinnostuneille. Ilm. Hengen lähtö monesti lähellä Jurvélius kertoo kirjassaan lapsuudestaan Helsingin Meilahdessa, lähtemisestään siirtolaiseksi Kanadaan ja siellä saamistaan kokemuksista valtavien metsäpalojen sammuttamisessa. Kun saalista sitten saatiin, sai myös korppi osansa. jymykeskisuomi.net Pe 22.2. Tilauk set p. Pesti kesti kolme vuotta, ja sinä aikana palotorjunnan budjetti 20-kertaistui. klo 11 KäLvIä Opastus Kälviän keskustasta. Erillinen kutsu piireille, E10. Oma esimerkki on paras konsultti ja alkeista eli käsityökalujen käytöstä on syytä aloittaa. Murtomäen mukaan korppi on ollut aikoinaan metsästäjäesi-isiemme tietolintu: se on tiedottanut, mistä saalista löytyy. 0201 245?801 tai leena.maenpaa@seamk. Ilm. KPMU PM, samalla KPMU ranking -kisasarjaan kuuluva kilpailu Pe 8.2. 231 sivua. Valokuvanäyttely Korpit kiersi maata vuonna 1973, vuonna 1978 ilmestyi kirja Musta lintu ja 1994 Mahtilintu . E3, kauko.paakkola@gmail.com, p. Jurvéliuksen idea oli kääntää huomio ruohonjuuritasolle, kyliin ja tavallisiin ihmisiin, jotka käyttivät tulta työssään. 050 540?4354
Metsäkustannus Oy kustantaa vuonna 1933 perustettua Metsälehteä, Metsälehti Makasiinia, metsäalan kirjoja sekä verkkopalveluja. Molempien selvitystöiden edellytetään valmistuvan vuoden 2013 aikana. . Koulutus kestää 1–2 vuotta. Lisätietoa koulutuksesta Eeva Manni p. tammikuuta. Liitä mukaan juttunäyte. TOUKOKUUTA 2012 • Nro 9 • www.Metsalehti.fi Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. . ) S . Metsämiesten säätiö myöntää ensi vuonna apurahoja noin 1,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille ja ryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. 040 516 4000. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. /taokk ja www.opekorkeahaku.. 03 245 2053 (s-posti: etunimi.sukunimi@tamk.. Metsämiesten säätiön apurahat hakuun M ik ko R iik ilä. 28 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. 7. joulukuuta • numero 8/2012 • 8,50 € • www.metsalehti.fi Omassa rauhassa sinikka tuomiselle metsä on virkistäytymistä varten. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Rahamiehen turva-asu ›› sivu 20 Parrusavotta kasvattaa tiliä A ri Ko m ul ai ne n Metsälehti on metsänomistajille tehty ammattilehti, jolla on 190000 lukijaa. SYYSkuuta • numero 6/2012 • 8,50 € • www.metSalehti.fi Tekemistä riittää Saksalaisperhe hankki metsätilan Pohjanmaalta. Lehden vuosikerta koostuu 15 tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Lähetä hakemuksesi 23. Amerikansuomalaisen keksijän jäljillä . 03 245 2052 sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p. Apurahoja voi hakea tammikuun loppuun asti säätiön kotisivuilta löytyvän apurahojen hakuja hallintajärjestelmän kautta. Teemana metsäverotus . Metsämiesten säätiö jatkaa metsäalan työhyvinvoinnin kehittämisen rahoitusta. Haemme kymmenhenkiseen toimitukseemme Helsingin Kamppiin KESÄTOIMITTAJAA tekemään lehtijuttuja ja toimittamaan nettiuutisia. Lue lisää osoitteesta www.metsalehti.. Lisätietoja tehtävästä antaa päätoimittaja Eliisa Kallioniemi, p. METSÄNOMISTAJA METSÄTEISTÄ RIISTA hirvitiheys on arvokysymys LUHTA PihaPihlajan rastaat TEEMA BIOENERGIA suomi lämPiää Puulla metsässä riittää töitä • klapikaupassa reipas tahti • helsinkiin nousee puukortteli 15 KYSYMYSTÄ Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 16. Päätökset apurahoista tehdään maaliskuun puolessa välissä ja kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä tämän jälkeen. Mustikkapuuro maistuu pakkasella Metsälehti Makasiini aloittaa 80 vuotta täyttävän Metsälehden juhlavuoden 17. Pidät valokuvaamisesta, olet oma-aloitteinen ja hyvä keksimään uusia ideoita. meTsänomisTaja Metsänhoito lehtikuuSta kaSvattamaan turvallisuus metSäSSä väijYY vahinko teeMa puukauppa männYn huiPPuhinta 66 euroa Bioenergiapula iskee talvella • koko maan puunostajat • Sahuri kaipaa laatupuuta Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 10. Työ kestää 2,5 kuukautta. ENSI NUMEROSSA PALvELuKSEEn HALuTAAn KouLuTuSTA gALLUP Haetko joulukuusen omasta metsästäsi. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Risut eivät kelvanneet ›› sivu 3 Puukauppa: Riesana syöksyvirtaus ja tulvat ›› sivu 12 Metsänhoito: Syysistutuksen konstit ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Turhankin järeä raivaussaha ›› sivu 21 Vesakot saivat kyytiä Ti ia Pu uk ila 13. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella sekä verkko-opintoina. Ammatillinen opettajankoulutus 7.–25.1.2013 Lisätietoa taokk@tamk.. Moottorisahakoulu alkaa . metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 77% Ei 23% METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22. 09 315 49 840. Sivut 22–23 Ajankohtaista: Metsävaratieto lisäsi tuskaa ›› sivu 3 Puukauppa: Pinta-alavero taas tapetilla ›› sivu 12 Metsänhoito: Mitä tehdä räkämännikölle. ELOkuuTA 2012 • Nro 15 • www.Metsalehti.fi Satulotta Ansiomäki raivasi lakkiaisten jälkeen kesätöikseen oman taimikkonsa. Sivut 4–5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot ›› sivu 3 Puukauppa: Mittauslaki uudistuu ›› sivu 12 Kokeiltua: Kotitarvemetsurin uutuussaha ›› sivu 21 Luonnosta: Ellipsinmuotoinen ihme ›› sivu 24 Konkari jo 31-vuotiaana Ju kk aPe kk a M oi la ne n Ammatillinen opettajakorkeakoulu antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yleissivistäviin kouluihin sekä vapaaseen sivistystyöhön. Puuseppä Hämeestä . MARRASKUUTA 2012 • Nro 22 • WWW.METSALEHTI.FI Parruaihio on oivallinen vaihtoehto harvennuksille kuitu-ja tukkipuun väliin. Toivomme, että olet kiinnostunut metsistä ja osaat eläytyä metsänomistajien ajatusmaailmaan. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Jaettavan rahan määrä kasvaa tästä vuodesta sadallatuhannella eurolla. tammikuuta 2013 mennessä osoitteella Metsälehti/Hakemus, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai hakemukset@ metsalehti.. Edellytämme aiempaa lehtityökokemusta vähintään yhdeltä kesältä. sekä www.tamk.. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Säätiö haluaa myös rahoittaa esiselvitykset metsäalan koulutuksesta ja tutkimuksesta. Hakemukseen tulee liittää suunnitelma tulosten viemiseksi käytäntöön ja julkisuuteen. vinkkejä pystykarsintaan
vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy MyyDään PALvELuKSEEn HALuTAAn METSÄTILA, Ranua, Simojärvi N. Venevalkamaoik. 2/3-osaa harvennettua, lopulla vieläkin paljon harvennettavaa ja päätehakkuuikäistä metsää, puusto n. Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen SUUNNITTELIJAA Edellytämme hakijoilta metsätalousinsinöörin koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. METSÄPALSTA, Janakkala, Tervakoski 110 ha. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 29 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToIMITuS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 529 8299 LOUNAIS-HÄME Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme toimii Forssan kaupungin sekä Tammelan ja Urjalan kuntien alueella. Mahdollisuuksia esim. 129.000 €. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määrä ala, kokonaispuusto n. Useita satoja metrejä Velisjärven ja Velislammin rantaviivaa. oma sis.käynti ja makuutilat. METSÄPALSTA, Kankaanpää, Ala-Honkajoki 34,6 ha. 27400 m 3 . Hyvä traktoritiestö. 699.000 €. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. 26 ha metsää, 7 ha peltoa, 1,6 ha tiemaata, laitumia yms. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 09 315?49?841, 0400 913 822 ILMoITuSMyynTI JA AInEISToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. peltojen tekemiseen tai monipuoliseen metsästykseen lintukosteikkoineen. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Hyvää perusmetsää, jossa erämajaksi sopivat huonokunt. Perusparannettu metsäautotie, ei rantarak.paikkaa. 35.000 €. Määräalasta reilu hehtaari entistä pellon pohjaa. Ei rantarak.oikeutta nykyisessä kaavassa. rakennukset. 09 315?49?809, 040 752 9626 vERKKoJuLKAISu METSäuuTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALvELu klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Ansa Seppälä p. hyvässä kasvussa olevaa männikköä n. Puuta arviolta noin 550 m 3 , pääasiassa tukkia. Kok.puusto kuviotietojen mukaan n. Voidaan myydä erikseen 4 ha tontti rakennusten ympäriltä 34.000 €:lla, jolloin 29,5 ha metsä olisi 116.000 €. 48.000 €. METSÄPALSTA, Suonenjoki, Viippero 8,75 ha. Kahdesta vier. Työ tulee sisältämään lähinnä erilaisia metsätalouden suunnittelutöitä. 1993 rak. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Puustoa (metsäja kitumaata) n. Työpaikan vastaanotto sopimuksen mukaan. Lähde ja puro, mahdollisuus ruopata oma lampi. Metsätila Kaukolan kylässä n.10 km:n etäisyydellä Kuhmoisten keskustasta. metsästykseen ja kalastukseen. Metsä koostuu 2 tilasta, joilla yht. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 6. METSÄTILA, Ranua, Petäjäjärvi 281 ha. sauna-pukuhuonerak., varasto ja komposti-wc. Hyvät mahdollisuudet mm. Rauhallista sijaintia kaipaavalle kiinteistö, jossa 1930-luvulla rak. tupakeittiö, jossa kaasuhella ja kamina. 09 315?49?847 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 250.000 €. 1,5 ha. alkamassa. Alak. 09 315?49?806 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?803 Eero Sala p. METSÄPALSTA, Kuhmoinen, Kaukola 7,97 ha. tilasta koostuva kokonaisuus Janakkalan ja Lopen rajalla. 040 510 8085 METSÄPALSTA JA HIRSITALO, Parkano, Aurejärvi 33,53 ha. Ostaa lisämaana kotipalsta 7,3 ha, jossa OKT 137 m 2 , tilateurastamo, lampola, pihatto ym. 170 m. 3 km pitkä hevosreitti. Käyttövesi lähteestä, pesuvesi käsipumpulla järvestä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 040 7070 459 tai kari.kannisto@mhy.fi MHY Lounais-Häme 2x120_92mm 17.12.2012 10.28 Sivu 1 Tietoa metsästä. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. hoidettuja taimikoita ja kasvatusmetsiä. 09 315?49?845, 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yläk. 09 315?49?842, 045 130 0211 MARKKInoInTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Rantaviivaa n. Näin isoja kokonaisuuksia harvoin tarjolla H:linnan eteläpuolella! Mahd. hirsirunkoinen ja peltikattoinen asuinrakennus, useita piharakennuksia. tilasta koostuva rantametsätila Ahvenisen rannalla. 2415 m 3 , kuitupuuta n. Erill. 09 315?49?804 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Kolmesta vier. 47.500 €. irtaimisto ja soutuvene. HIRSIMÖKKI, Kemijärvi, Komiojärvi Hyvien kalastusja mets.alueiden lähellä v. 38.000 €/tarjous. 7600 m 3 ja muuta runkopuuta 430 m 3 . Pääas. Kohteita myy: Finnea LKV, puh. myös ostaa vain toinen tila. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 1,5 ha on järeää hakattavissa olevaa kuusikkoa, vähän kasvatusmetsää, loput taimikkoa. 1430 m 3 . Sähkölinjan rak. Tarjoamme monipuolisen ja haasteellisen työpaikan kehittyvässä organisaatiossa. Arvostamme metsäalan monipuolista tuntemusta ja aikaisempi työkokemus alalta on eduksi. 11.000 m 3 , josta tukkia n. 09 315?49?808, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 4000 m 3 . www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 45.000 €. hiekkarantaisen Simojärven rannassa. Kauppaa. Mahd. Eri-ikäistä sekametsää, josta n. www.metsakustannus.fi. 1,5-kerroksinen hirsimökki. 8500m 3 , hakkuumahdollisuuksia heti runsaasti. Hyvät marjastusja metsästysmahdollisuudet. 09 315?49?802, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeelle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 15.1.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Huippupaikka metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostuneelle. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Tila 4 eri palstassa. 345.000 €/tarjous. sis. Metsäpalsta 140.000 €, kotipalsta 300.000 €. Eri-ik. METSÄPALSTA, Sastamala, Lahdenperä 9,5 ha metsämaata paikallistien varressa
ja metsät. Kreikassa ja Italiassa kastanjat ovat mitä suurinta herkkua; Korsikan saarella voi maistaa jopa kastanjaolutta. Osa fraktioista jalostettaisiin Suomessa lopputuotteiksi asti, mutta osa voitaisiin viedä edelleen jatkojalostettavaksi ulkomaille kuitenkin jo kotimaassa paljon pitemmälle jalostettuna kuin pelkkänä raaka-aineena. Perinteisesti kastanjat paahdetaan avotulella, uunissa tai Aku Ankan tapaan pannulla. Jalokastanja (Castanea sativa ) kuuluu pyökkikasvien heimoon. Biotaloutta ei voi olla ilman biomassoja, mutta biotalouteen kuuluvat myös ekosysteemipalvelut. Jos kastanjoihin ei viilletä höyrynpoistoaukkoa ennen paistamista, voi seurauksena olla sotkuisa räjähdys. Paahdettujen kastanjoiden kuoriminen on oma taiteenlajinsa.. MERkkIPÄIVÄT 80 VUOTTA 6.1. Britit vuoraavat ja täyttävät kastanjatuotteilla joulukalkkunoitaan. Erityisesti KeskiEuroopan joulutoreille Pariisista Berliiniin on tyypillistä paahdettujen kastanjoiden makea tuoksu. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Suomalaisversion ”Hiljaa leijuu maahan hiutaleet” voi osuvasti kuvata myös varomattoman kokin kastanjanpaistoa. Roomalaiset istuttivatkin innoissaan kastanjoita ympäri Eurooppaa. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tutkijat ovat tehneet hiivalle muutamia geenimuutoksia, joiden avulla biomassatähteestä saadaan irrotettua vaikeamminkin hajotettavia sokereita ja niistä tuottaa edelleen esimerkiksi biopolttoainetta. Biomassoja voidaan jalostaa miten pitkälle tahansa ja konsteja on monia. heikki nUoRteVa teksti ja kuvat Lukuisat suomalaiset piipahtavat minilomilla ennen joulua ja tutustuvat eri kaupunkien joulumarkkinoihin. Suomessa puu ei ole käytännössä menestynyt kylmien talvien takia. Toiset suosivat keittämistä, osa tyytyy säilyketölkkiversioihin. jussi Ryssy, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, metsäpalveluesimies, Ähtäri (matkoilla) 50 VUOTTA 26.12. Kansantarinan mukaan puun alle mahtui sadetta pitämään jopa saPuuenergiaa joulutoreilta kelvollisiin mittoihin kasvaakseen kastanjapuut tarvitsevat riittävästi lämpöä ja ravinteita. Niistä on mahdollista kehittää uusia tuotteita ja palveluita, joista ihmiset saavat iloa ja metsänomistajat tuloja. Metsänomistajien kannalta hyvä uutinen on se, että metsät tuottavat seKuin taikuutta kä biomassaa että ekosysteemipalveluita. Hiivaa hiukkasen muotoilemalla se saadaan tekemään melkoisia taikatemppuja. Muinoinen Rooman armeija söi vastaavasti ravinnerikasta kastanjakeittoa ja -muhennosta ennen taisteluja. juha Väisänen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuun paikkatietoasiantuntija , Puolanka 20.1. Laulu on käännetty myös suomeksi (Joululaulu ), mutta kastanjat on laulussa korvattu lumella. Kastanja on myös Britannian paksuimpia puita. 30 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 LIISA SAARENMAA rAKAS PÄIvÄKIrJA Kirjoittaja on metsäneuvos. Biotekniikalla tarkoitetaankin sitä, että luonnon omia mekanismeja parannellaan sellaisiksi, että ne saadaan tuottamaan ihmiselle tarpeellisia tuotteita. Valmiiksi paahdettujen kastanjoiden maistelu saattaa onnistua joulun aikaan ainakin Kolmen sepän patsaan juurella Helsingissä. Pohjimmiltaan kyse on ikivanhasta menetelmästä, jossa hiivaa, homeita tai muita mikrobeita apuna käyttäen voidaan valmistaa viiniä, juustoja ja muita elintarvikkeita. jouko Mäkelä, maat. Kastanjoita mutustellaan myös Brysselissä – taannoin jopa suomalaisten lahjoittaman joulukuusen juurella. ”Kastanjat paahtuvat avotulella” alkaa maailmalla tunnettu kaunissävyinen joululaulu The Christmas Song . Säätiön arvopaperisijoituksista vastaavana sijoitustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa hallituksen jäsen, talousneuvos simo-Pekka helander. Todennäköisesti 2?000–4?000 vuoden ikäarviossa saattaa olla puolet petäjäistä. jorma sirkkala , Längelmäen metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, agrologi, Längelmäki 28.12. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Vastauksia pitäisi olla pöydällä huhtikuun alussa, jolloin strategia on tarkoitus viedä valtioneuvoston yleisistunnon katsastettavaksi. Suomi on biotekniikan edelläkävijämaa. Uskon, että Suomen biotalous strategia nostaa esille ne konstit, joilla Suomi saadaan uuteen nousuun. Armeija marssi kastanjan voimalla Suomen armeija on selvinnyt monesta koitoksesta hernerokan voimin. kari karasti, metsänhoitoyhdistys Posion hallituksen puheenjohtaja, Posio 7.1. kyösti turkia, maat. Strategian yhtenä tavoitteena pitääkin olla biomassavarojen jalostaminen niin pitkälle kotimaassa kuin mahdollista. jukka lahti, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola 3.1. Paahdettujen kastanjoiden kuoriminen on taiteenlaji sinänsä ja ajoittain kuoren irrottaminen vastaa haasteeltaan rapujen kuorimista. Niiden joukossa biotekniikka on oma lemmikkini monesta eri syystä. Biotalous mielletään Suomessa helposti metsäja puutuoteteollisuudeksi ja ennen kaikkea bioenergiaksi, mutta on se paljon muutakin. Italiassa muutaman mailin päässä Etnan kraatterista kasvava kastanjajättiläinen mitattiin 1700-luvun lopulla ympärysmitaltaan lähes 70-metriseksi. Jättimäisiin mittoihin tarvitaan kuitenkin Pohjoismaita runsaammin lämpöä ja ravinnerikasta maaperää. Sen jälkeen ne jatkaisivat matkaa seuraavaan etappiin eli jatkojalostamoille, jotka sijaitsisivat rannikon läheisyydessä hyvien yhteyksien päässä vientimarkkinoilta. tohtori, Espoo (matkoilla) 70 VUOTTA 22.12. Mutta jo EteläRuotsissa pienehköt kastanjapuut saattavat hyvinä vuosina tuottaa paikoin syömäkelpoista siementä. kari ikävalko, metsänhoitaja, Kouvola (ilman vastaanottoa) 60 VUOTTA 25.12. maisteri, Pirkkala (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. ta ritaria ratsuineen. B iotalous tulee, mutta missä muodossa, sitä yrittää selvittää Suomen biotalousstrategiaa valmisteleva hanke, jonka johtoryhmän tuore puheenjohtaja on ministeri Jan Vapaavuori. Suomessakin kastanjoita voi löytää hyvin varustelluista ruokakaupoista. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi NIMITYkSET METSÄMIESTEN SÄÄTIö Metsänhoitaja ilpo tikkanen jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Uhkakuvana on se, että Suomesta tulisi raakabiomassan viejä ja jalostuksesta koituva lisäarvo menisi muualle. Terminaaleissa biomassat fraktioitaisiin, jolloin niille syntyisi saman tien lisäarvoa. leevi Ylisirniö, Metsäkeskuksesta eläkkeellä oleva mti, metsänhoitoyhdistys Posion valtuuston jäsen, Posio 75 VUOTTA 15.1. Suomella on korkean biotekniikkaosaamisen lisäksi toinenkin vahvuus eli meillä runsaasti biomassoja. Suurin osa biomassasta tulee metsästä, mutta saadaan sitä pelloilta ja myös jätteitä voidaan käyttää raaka-aineena. hannu salakari, hallintopäällikkö, fil. Suomen biotalousstrategiassa biotekniikan roolia ja mahdollisuuksia kannattaa selvittää. ja metsät. Biotekniikan huippuosaajia on VTT:ssä, jossa professori Merja Penttilä on tutkimusryhmänsä kanssa työskennellyt leivontahiivan parissa jo vuosia. Kyseisen puujättiläisen ikää on vaikea luotettavasti arvioida, koska sen ontto yläosa on pirstoutunut useaan osaan, vaikka juuret ovat yhteiset. Professori Penttilä ehdottaa, että Suomessa perustettaisiin biomassaterminaaleja alueil le, joissa biomassoja on runsaasti. tohtori, Ylöjärvi (lähipiirissä) 19.1. 21 B, 00100 Helsinki
Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! JOULURISTIkkO 2012 Metsäristikko 21, oikea ratkaisu. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. net. Kuoreen tunnus ”Jouluristikko 2012”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: jorma Marjamäki, Tampere, kaija tiainen, Uukuniemi ja inkeri Vepsäläinen, Heinävesi. 31 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän suuren jouluristikon 2012 vastausten tulee olla perillä 17.1.2013 osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki
vuonna 1933 ensi kertaa ilmestynyt Metsälehti juhlii ensi vuonna 80-vuotista taivaltaan. Mauno Mannelin kuvasi hevosensa kanssa tauolle pysähtyneen hausjärveläisen savottalaisen 1930-luvulla. Hyvää joulua ja antoisaa vuotta 2013