Sivut 16–17 Uutinen: Joulukuusi ei saa karista ›› sivu 3 Haastattelu: Metsänhoitajasta tuli valtiosihteeri ›› sivu 8 Puukauppa: Ruplan romahdus ei juuri vaikuta ›› sivu 12 Kokeiltua: Konkeloliina pelastaa ›› sivu 20 TESTIRYHMÄ TESTIRYHMÄ. JOULUKUUTA 2014 • NRO 24 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI ••••••••••••••••••••••••••• T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T TO O O O OR OR OR OR OR OR R R R OR O O O O O O OR OR OR R R R OR R O O O OR OR R OR R O O O OR R O O O OR R R R O O O OR R R R O OR R R R R OR O OR OR R R O O O OR R O O O O O OR O O O O O O O O O O OR OR O O O O O OR O O O O OR O O O O O O OR R R O O O O OR R O O O O O O O O O O O O O OR R O O O O O O O O OR R O O O O O O O O O O O OR O O O O O O O O O O O O O ST T T ST T ST T ST ST T T T S S S S AI A A A A AI A A A A A A A AI A A A A NA NA NA A A A A NA A A A A A A A A A A A A A A A N N N N N N N N N 18. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 • NRO 24 • WW W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W WW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 K u va S ep p o S am u li Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin
/mobiili. UUTTA! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ GROUP. Katso lisää www.metsaforest.. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. Metsa_Mobiili_Metsalehti_260x380_FINAL.indd 1 28.10.2014 15:28:14. Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana
Järkevä hinta tärkeintä Saarisen mukaan suomalaiset kuusenviljelijät eivät voi kasvatusmäärissä kilpailla esimerkiksi tanskalaisten kuusenviljelijöiden kanssa, sillä Suomen kasvuolosuhteissa on kylmyyden ja lumen tuomat riskinsä. ”Ulkonäkö on kuusessa tärkeä. Sillä on kuitenkin yksi heikkous, jota vaativat joulukuusen ostajat karsastavat: neulaset varisevat. Lyhyempiä kuusia Janne Saarisen mukaan kuusenkasvattajien pitää seurata joulupuumarkkinoiden muutoksia kuusiperinteen säilyttämiseksi. Sivu 27 Orjanlaakerin pyhät punamarjat Sivu 30 FA KTA TÄSSÄ N U M E R O SSA METSÄSTÄ S ep p o S am u li Metsäkuusen ylivoima karisee Kuusikauppiailta kysytään joulupuuta, jonka neulaset eivät karise. Esimerkiksi pihdat ovat tällaisia. Sillä pääsee joulussa jo pitkälle”, Saarinen uskoo. Sivut 14–15 Moottorisahalla ja sirmakalla Sivut 18–19 Laatumännystä bulkkilautaa Sivu 22 29 vuotta jälkeen Manta-myrskyn Sivu 23 PILKKEITÄ Lukija: Metsäautotie kannattaa kunnostaa Sivu 24 Kaikki alkoi viidestä valkohäntäpeurasta Sivu 25 PEFC-serti. 3 A J A S S A 18. kaatti täytti 15 vuotta Ryhmäserti. Metsäkuusen kasvatus onnistuu hyvin, kun kuusiviljelmällä käytetään paikkakunnalle sopivaa kuusialkuperää. ”Entistä enemmän kysytään suoraan sellaista kuusta, joka ei karise. Pitää miettiä, mitä lajiketta kannattaa nyt istuttaa myytäväksi tulevaisuudessa”, sanoo kuusenkasvattaja ja Joulupuuseuran puheenjohtaja Janne Saarinen. Kuusen koko on olennainen asia, sillä moneen kaupunkiasuntoon voidaan haluta pieni, alle metrin mittainen joulukuusi. Sivut 10–11 Laatuharvennus antaa hyvän pohjan Mäntymetsän ensiharvennuksessa katse on kohti tulevaa. Perinteiset joulukuuset saavat uutta seuraa Janne Saarisen kuusiviljelmällä. Kuusenkasvattajan 40 vuoden kauppiasuraan on mahtunut lamavuosia ennenkin, joten odotukset tälle joululle ovat jälleen kovat mutta realistiset. Sivu 6 Taimitarhoille pientä helpotusta Sivu 7 Mitä tuo mukanaan metsävuosi 2015. Kuusenkasvatusta harkitsevalle metsänomistajille perinteinen suomalainen metsäkuusi on usein luontevin tapa aloittaa kuusenkasvatus. Joulukuusia koristellaan Suomessa vuosittain noin puolitoista miljoonaa. ”Aikaisemmin on kaupattu ehkä ylipitkiä joulukuusia. Joulukuusi kasvaa myyntikuntoon noin 10 vuodessa, ja vuosikymmenen kuluttua koteihin voidaan haluta enemmänkin pihtojen tapaisia karisemattomia kuusilajikkeita. Kuusen koko helpottaa myös hintapainetta. Kuusenkasvattajille valoa tuo se, että kaksi asiaa näyttävät pitävän yhä pintansa suomalaisten joulussa huonoina ja hyvinä vuosina. Saarinen innostui hyvin neulasensa säilyttävistä virginianpihdoista Metsälehden lukijamatkalla Yhdysvalloissa.. NRO 24 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomalainen vihreä metsäkuusi on yhä suosituin joulupuu. Pienen kuusen voi kaataa aikaisemmin, joten myyjän ei tarvitse saada niin paljon rahaa”, Saarinen sanoo. Viljeltyjä joulukuusilajikkeita » Suomalainen metsäkuusi » Serbiankuusi eli omorikakuusi » Okakuusi » Mustakuusi » Palsamipihta, lännenpihta ja siperianpihta » Douglaskuusi » Suomalainen mänty Lähde: Joulupuuseura ry AJASSA Tutkijat matkalla tuntemattomaan Sivu 5 Metsäkeskus uuteen uskoon Viisi aluetta, kolme toimintoa – niistä on Suomen metsäkeskuksen uudistus tehty. ”Kuusi ja kinkku. Kasvattajien pitäisi jo nyt tietää, millaista kuusta kannattaa istuttaa myytäväksi 10 vuoden päästä. Itselläni ovat metsäkuusten lisäksi omorikakuuset tuuheutuneet nyt sopivasti, että niitä voi kehua asiakkaille,” keravalainen joulupuukasvattaja Seppo Hartikainen sanoo. JOULUKUUTA 2014 . Suomessa pitäisi Saarisen mukaan tutkia, mitä kuusen ostajat odottavat joulupuultaan. Kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kuusista vähän yli miljoona tulee suomalaisten joulupuukasvattajien tiloilta, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 kuusta tuodaan ulkomailta. Tärkeintä kuusenmyynnissä on järkevä hinnoittelu. Viime vuosi oli Saarisen mukaan kuusikaupassa huononpuoleinen. ointi on tulevaisuudessakin tarjolla pienmetsänomistajille. Kotimaisen puun saa siis parhaiten kaupaksi tuntemalla asiakkaiden mielihalut. Pihdat ovat metsäkuuseen verrattuina hieman harmaita tai hopeahkoja väriltään
PÄÄ K I RJ O I T U S N Ä KÖ KU L M A S I TAAT T I Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Erityisesti toisen asteen koulutukseen kuten metsäkonekouluihin toivotaan lisää pyrkijöitä. 50 000 euron puukaupan tehneelle korvausvaade on 12 500 euroa ja korko tuplaa pääoman – eli 25 000 on kanteen arvo.” Reijo Lahtonen ”Eihän se tyhmä tietysti ole joka pyytää. Metsä puhuu -hankkeen tuloksia käsitelleessä tilaisuudessa viime viikolla nuorisotyön vetovastuuta ehdotettiin Metsäkeskukselle, joka valtakunnallisena organisaationa sopisi tehtävään hyvin. ??. Saiko UPM vielä jotain hyvää sen lisäksi, että ei saanut kartellisakkoja?” Harrastelija ”Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollisuus menestyä korvausvaateissa on tapauskohtaista. Varmasti merkitystä on ollut myös metsäalan yhteisellä Metsä puhuu -hankkeella. Näytön on oltava lähes aukoton, muutoin todennäköisesti näyttökynnys ei täyty ja syyte raukeaa.” Metsäkupsa Metsäalan opiskelu kiinnostaa taas. Samalla heikennetään energiaomavaraiseksi pyrkivän Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon kannattavuutta. Keinojen ei tarvitse olla monimutkaisia. AJASSA 4 18. Kun jokapäiväisessä elämässään tekee työtä ehkä kaikkein kilpailluimmilla markkinoilla, (ei liity puukauppaan) on huomannut sen, että hinnat menevät hyvin lähelle toisiaan ilman kartellejakin.” Puun takaa ”Toivon savottaporukalle onnea, mutta samalla kyllä täytyy muistuttaa länsimaisesta oikeuskäytännöstä näytön suhteen. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kun vielä tietää, että jokainen puukauppa on erilainen ja hintainen, niin mahdotontahan tuollaisia könttäsummia on vaatia.” Kuivakorpi ”Kartellin puhkeaminen sinänsä panee ajattelemaan. Kyllä 17% EI 83% v as t a aji a 1 4 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.. M E TSA L E H T I . Mutta että tuollaisia joku taho maksaisi... Vaikka kampanja nyt päättyy, metsän puolesta puhumista pitää jatkaa. Vakavaraisimmat öljynviejät pystyvät odottamaan, että tili tehdään vähän myöhemmin. Ihannetila on, että koulutuspaikoista kilpaillaan ja parhaat voittavat. www.metsalehti.. Heitä oli viime keväänä hakijoiden joukossa viime vuosia enemmän. Suomalaista metsäteollisuutta on kilvan moitittu kaavoihin kangistumisesta ja innovaatioiden puutteesta. Melkoinen elvytyspaketti maaseudulle tulossa. Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2015 hyvä metsävuosi. Pienevistä ikäluokista kilpailevat monet muutkin alat. ??. LU K I JA KU VA ENERGIAN hinta on vyyhti taloutta, politiikkaa ja kansallisia etuja. Varsinaiseen viestintään tarvitaan silti kaikkia metsäalalla toimivia. Nyt vastaavasti suhdanteen kääntyminen näkyy nuorten toiveissa. Niin mukavaa kuin halpa polttoaine autoilijalle ja koneyrittäjälle onkin, niin öljyn halpuus jarruttaa metsäenergian käytön kasvua. Jos jälkiviisaana voi nyt jotain hyvää sanoa, suomalaiset metsäyhtiöt osasivat taitavasti arvioida markkinoiden kehityksen jo vuosia sitten ja keskittyivät muihin kuin painoja hienopapereihin.” Päätoimittaja Arno Ahosniemi, Kauppalehti 12.12.2014.. uskomatonta on toivioelämä.” Jees H-valta ”Nuo korvausvaateet ovat sitä luokkaa, että puun hinta tulee todennäköisesti romahtamaan pitkäksi aikaa, jos ne toteutuvat suuruudessaan. Niin saudeille kuin euroalueelle sopii, että halvalla öljyllä pannaan talouteen vauhtia. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sekin sopii OPECille. Hintaluisusta huolimatta saudivetoinen öljyjärjestö OPEC ei ole leikannut tuotantoa. Esimerkiksi retki hakkuutyömaalle päivittää tehokkaasti nuorten mielikuvan puunkorjuusta. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. NRO 24 Oletko myynyt joulukuusia. Mielenkiintoista on, että alan vetovoima on kasvanut varsinkin poikien keskuudessa. MIKKO HÄYRYNEN Öljystä aikalisä Halli harvennuksella ”Tässä talvinen kuva istutuskuusikosta, joka ensiharvennettiin hiukan myöhästyneenä hakkuuna pintaalaveron viimeisenä talvena 2005.” Hatelo ”Nyt ei ole korvauksien hakeminen vaikeaa. F I GALLUP VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. . Käänne on kuitenkin tapahtunut, ja siitä kannattaa olla iloinen. Edes mänty tai kuusi eivät ole kaikille Näytä nuorelle metsäkone oppilaille ennestään tuttuja, saati sitten metsään liittyvät ammatit. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. Se tavoitti nuoret hyvin ja innosti metsäammattilaisia mukaan verkostoon. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Nuoret haluavat kouluttautua kiinnostaville aloille, mutta yhtä tärkeää on, että opintojen päässä häämöttää työpaikka. Vuosikymmenen vaihteessa metsästä kuului niin huonoja uutisia, että ei ihme, jos se ei houkutellut koulunsa päättäviä. Hakijamäärät ovat silti vielä vaatimattomia. Suomen Metsäyhdistys toteuttama nelivuotinen projekti on ollut raikas tuulahdus mainekampanjoiden joukossa. Miksi UPM alkoi ilmiantajaksi. Lisäksi maailmassa on monia, joille sopii, että Putinin budjettiin tulee öljyn hinnan laskun kokoinen kolo. Vielä muutama vuosi sitten metsäalan opiskelupaikkoja oli vaikea saada täytettyä. JOULUKUUTA 2014 . Missä kaukolämpöä tuotetaan polttoöljyllä, siellä mietitään, että otetaanko aikalisä, katsotaan halvan öljyn aika ja vaihdetaan uusiutuviin vasta sitten. Kouluihin tulee koko ajan uusia ikäluokkia, joille metsä on vieras. Tänä vuonna niin yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihin haki entistä enemmän nuoria, joilla on tavoitteena metsään liittyvä ammatti. Siihen tarvitaan rahaa ja tekijöitä. 09 315 49 804 AD: Anna Back p
Siirtyminen konsensusyhteiskunnasta markkinayhteiskuntaan suorastaan takaa sen.. Paljon taitavampia kuin luomaan uutta. NRO 24 Hyvät lukijat, kävin tätä kolumnia kirjoittaessani läpi aiheita, joista olen Metsälehteen yli kymmenen vuoden aikana kirjoittanut. Metsäpoliittisessa selonteossa ja metsästrategiassa on linjattu yrittäjämäisen metsätalouden ja metsätilojen sukupolvenvaihdoslainsäädännön tarve. A JA N KO H TA I N E N KO LU M N I FA KTA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T utkija Ville Kankaanhuhta on yksi Metlan runsaasta 700 työntekijästä, jotka siirtyvät Luonnonvarakeskus Luken leipiin. Myös Suonenjoen aseman toiminta jatkunee.” Moni seikka on silti avoinna, koska Luken valmistelussa tuli kiire. Joku voi kysyä, mitä sitten vaikka säilyykin. Sotea, eläkejärjestelmää, kuntauudistusta, kilpailukykyä, investointiedellytysten parantamista on tehty kuin Iisakin kirkkoa. Se, että metsäomistajat muuttuvat, yhteiskunta muuttuu, kaikki ympärillä muuttuu. ”MENETÄMME MITTAVAN MÄÄRÄN HILJAISTA TIETOA.” Luonnonvarakeskus Luke » Osalliset: Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaja metsätalous ministeriön tietopalvelukeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riistaja kalataloudentutkimuslaitos » Henkilöstö 1 700 (vuonna 2012) » Pääjohtaja Mari Walls » Toimipaikkoja 38 » Kehitettävät toimipaikat: pääkaupunkiseutu, Oulu, Joensuu, Jokioinen, » Liikevaihto 140 miljoonaa euroa Tutkija Ville Kankaanhuhta siirtyy yhdessä reilun 700 muun Metsäntutkimuslaitoksella työskentelevän kanssa vuoden vaihteessa Luken leipiin. Oireena tästä vanhempi metsäntutkijakaarti kiirehtii eläkkeelle. ”Yt-neuvottelut alkavat ensi vuonna. Se taitaa tarkoittaa sitä, että metsäsektorilla asiat etenevät varsin verkkaisesti. Kaikki tarvittava on siis tehty ja asiat ovat hyvin. Olen hokenut hokemasta päästyäni, että elämme historiallisten muutosten aikaa metsäsektorilla. Vaikka muutoksen hyödyt olisivat kuinka ilmeiset, epämukavuus itselle tai omalle porukalle merkitsee vähintäänkin muutoksen jarruttamista. jäljelle jäävät vain haitat. Ei ole nyt yhtään sen yrittäjämäisempää kuin kymmenen vuotta sitten. Kaikki aiheet ja liki kaikki kolumnit olisivat vielä nytkin ajankohtaisia. Tämä ei tarkoita sitä, että minulla olisi poikkeuksellinen määrä Havukka-ahon ajattelijan kaukoviisautta. Kaikille näille prosesseille yhteistä on ollut, että epäilijöitä ja kyseenalaistajia on ollut paljon enemmän kuin kehittäjiä. Taustalla on metsäväen epäluulo tehokkaasti etujaan ajavaa maatalouspuolta kohtaan. Viimeisten viiden vuoden aikana minulla on ollut etuoikeus olla mukana rakentamassa tätä muutosta metsäomistajien näkökulmasta. Jos lain suomia mahdollisuuksia ei hyödynnetä, kaikki säilyy metsätaloudessa ennallaan. Metlan väestä yli 200 on ei-vakinaisia, jotka työskentelevät ulkopuolisella rahoituksella. Jos emme ala toimia muutosten mukaisesti, ne menettävät merkityksensä. ”Tällä tietämää työ jatkuu. Ihmiset ovat taitavia säilyttämään entistä. Eivät ole. Organisaatiokaavioon Kankaanhuhta osaa jo itsensä sijoittaa. Itse asiassa olen aivan varma, että sen tarve tulee vain kasvamaan. ”Metlasta lähtee parissa vuodessa suuri joukko kokenutta kaartia. Hiljaista tietoa siirtyy eläkkeelle Kankaanhuhdan mukaan hänen työyhteisönsä on pysynyt rauhallisena. Ja argumentitkin puolesta ja vastaan ovat aivan samat. Tasan kymmenen vuotta sitten kirjoitin yrittäjämäisestä metsätaloudesta ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksista. Muut päällikkönimitykset viipyvät ensi vuoteen. Me metsänhoidon teknologian tutkijat kuulumme sen alle sijoitettuun puuntuotantotiimiin.” Pelkona on, että Luken organisaatio rakentuu samaan tapaan kuin vaikkapa poliisihallinto. Siinä muutoksessa pitää olla mukana ja mieluummin suunnan näyttäjänä. Metsäpuoli voi silloin olla heikoilla. Samalla menetämme mittavan määrän hiljaista tietoa, josta on ollut suuri apu erilaisia tutkimusongelmia ratkottaessa.” Kohti tuntematonta Parin viikon kuluttua Metsäntutkimuslaitos liittyy osaksi Luonnonvarakeskusta. Maatalouspuolella pääosa väestä on vakinaistettu”, Kankaanhuhta kertoo. Metsälainsäädäntö on uusi , ja metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus ovat nekin uudessa asennossa. Toivottavasti näin on. Kaikki on tehty. AJASSA 5 18. Kuitupuun hinta ja kysyntä on edelleen framilla, samoin energiapuu. Lukeen liitetään myös maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL. Suonenjoen tutkimusasemalla metsänhoidon teknologiaa kehittävä Kankaanhuhta odottaa tulevaa omalta osaltaan luottavaisena. ??. Toisaalta, kun katsoo koko yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa, tilanne ei taida olla yhtään sen kummempi. Moni seikka on vielä avoinna. Edelleen, aivan kuten vuonna 2000, keskustelemme siitä, tarvitaanko valtion tukea metsätalouteen vai ei. Olen ollut mukana kaiken metsälainsäädännön uudistamisessa, organisaatioiden kehittämisessä ja uusien toimintatapojen – kuten sähköisen puumarkkinapaikan – rakentamisessa. JOULUKUUTA 2014 . Metsäteollisuus on ilmoittanut merkittävän määrän uusia investointeja. Asetelma on vanhempi kuin Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1918 alkanut historia. ”Suonenjoen asema on kuin pieni kyläyhteisö, jossa ihmiset tukevat toisiaan ja huolia pystytään purkamaan puhumalla.” Isommassa kuvassa metsäntutkijat ovat huolissaan. Uusi merkitsee aina luopumista entisestä, siirtymistä epämukavuus alueelle. Johtoportaasta tiedetään vasta ylijohtajan nimi. Oman työni näkökulmasta olen aivan varma, ettei metsäomistajien edunvalvonnan tarve lopu mihinkään. ??. Johtoporras säilyy vahvana ja säästöt nipistetään kenttätyöstä. Ei. Jos organisaatiouudistuksesta ei haluta ottaa hyötyjä irti, JUHA HAKKARAINEN Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. ”Ylätason yksikkö on luonnonvarat ja biotuotanto, väliporras on tuotantojärjestelmät-ryhmä
”Kannetta varten ei tarvitse etsiä vanhoja puukauppapapereita. Se koettiin hyvän maun ja likimain lain vastaisena. Siihen asti kierrän maata ja tapaan metsänomistajia.” Lahtosen Suuren savotan ensi vaiheessa kartellikorvauksia haki 656 metsänomistajaa ja julkisyhteisöä. Tämän jälkeen korvausten hakijoita on ilmoittautunut useita satoja lisää. NRO 24 MIKKO RIIKILÄ M etsäkeskus luopuu alueorganisaatiostaan. Kuntia on mukaan liittynyt 15. Meneillään olevat hankkeet päättyvät pääosin tämän vuoden lopulla. JOULUKUUTA 2014 . Kirjeessä oli myös lomake metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä eroamiseen. Ainakin Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten nettisivuilta löytyy linkki Suuren savotan nettisivuille, joiden kautta korvauksia voi hakea. Niitä saattaa silti olla näköpiirissä, mikäli ensi vuoden valtionapu alenee ennakoidusti. ”Lähtökohta on, että metsänomistajalla on oikeus päättää pysyykö metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä vai eroaako siitä. Se on nyt tehty ja takanapäin.” Hän korostaa, että UPM kunnioittaa metsänomistajien perustuslaillista järjestäytymisen vapautta. MIKKO RIIKILÄ METSÄYHTIÖIDEN lainvastaisesta puukauppakartellista korvauksia hakevien metsänomistajien määrä kasvaa merkittävästi, kun ”kartellikenraali”, Suuri savotta -hankkeen vetäjä Reijo Lahtonen sukkuloi ympäri Suomea. Pohjois-Karjalan yhdistys on osallistunut Suuri savotta -tilaisuuksien järjestämiseen ja niistä tiedottamiseen. ”Asiakaspalvelussa muutoksen ei pitäisi näkyä, toki koetamme jatkossakin parantaa palveluitamme”, Eini vakuuttaa Elinkeinotoiminta-prosessi sisältää muun muassa perinteisen metsäneuvonnan, metsään. Satoja uusia korvaushakijoita Metsänomistajat ovat viime viikkoina hakeneet ahkerasti korvauksia puukartellista. Uusia kanteita hoitaa liikejuridiikkaan erikoistunut Magnusson Helsinki. Prosessit ovat hallinto, elinkeinotoiminta sekä metsätietoja tarkastuspalvelut. Mh-yhdistyksiä Savotta-leiriin Uusi käänne kartellisaagassa on, että muutamat suuret metsänhoitoyhdistykset ovat viime viikkojen aikana lähteneet ohjaamaan metsänomistajia Suuren savotan leiriin. Savotan kakkosvaihe alkoi, kun Helsingin hovioikeus marraskuussa kumosi käräjäoikeuden tuomion kanteiden vanhenemisesta. SIIHEN ASTI KIERRÄN MAATA.”. 6 18. -palvelun, yritysneuvonnan, koulutuspalvelut sekä metsänhoitoon ja metsätuhoihin erikoistuneet asiantuntijapalvelut. ointijärjestelmän jatkuvuudesta, kun vanhaa järjestelmää hallinnoineet metsänomistajien liitot lopetettiin. ”He ovat ilmoittaneet, että käsiteltäväksi voidaan ottaa enintään 2 000 tapausta”, Lahtonen kertoo. Y-tunnus riittää. Eini korostaa, että palvelualueet ovat toimeenpanevia yksiköitä, nykyisenkaltaista tulosvastuuta niillä ei jatkossa ole. Hänen mukaansa asiasta on lähtenyt painava viesti yhtiöiden metsäpäälliköille. . Budjetti ratkaisee henkilöstömäärän Einin mukaan organisaatiouudistus ei sinällään aiheuta tarvetta väen vähennyksiin. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää UPM:n kampanjaa käsittämättömänä. Meillä ei ole intressiä hämmentää tilannetta.” Rajalan mukaan kampanjakirjeiden taustalla oli epätietoisuus yksityismetsien serti. ointia. Tässä asiassa olemme valmiit yhtä tiukkoihin vastatoimiin. Otso tarjoaa maksullista metsäserti. ”Kyse oli pienestä alueellisesta kampanjasta. Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo kootaan itäiseen palvelualueeseen ja Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo muodostavat omansa. Metsätietoja tarkastuspalvelut kattavat metsävaratiedon keruun, metsälain valvonnan sekä kemera-asiat ja metsänkäyttöilmoitukset. MIKKO RIIKILÄ METSÄYHTIÖ UPM aloitti syksyllä Itä-Suomessa kirjekampanjan, jossa metsänomistajille tarjottiin mahdollisuutta liittyä UPM:n PEFC-ryhmäserti. Tiirola muistuttaa, että MTK on metsänomistajien etujärjestö ”Tehtaat pysähtyisivät, jos yhtiöt lähettelisivät Puutai Paperiliiton jäsenille kirjeitä, jossa tarjottaisiin apua etujärjestöstä eroamiseen. Nykyisten 13 tulosvastuullisen alueyksikön sijaan tulee kolmijakoinen prosessiorganisaatio, jossa valta ja tulosvastuu ovat eri tehtäviin keskittyvillä prosesseilla. kaattiin. AJASSA Lähde: Suomen metsäkeskus Eteläinen alue: Ruotsinkielinen Rannikon alueyksikkö ja Häme-Uusimaa Metsäkeskuksen uusi aluejako (nimitykset epävirallisia) Pohjoinen alue: Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa Läntinen alue: Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Lounais-Suomi Itäinen alue: Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo Läntinen alue: Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Lounais-Suomi Itäinen alue: Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo Kaakon alue: Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Eteläja KeskiPohjanmaa Rannikko Rannikko Lounais-Suomi Rannikko Metsäkeskus myllätään Metsäkeskus jaetaan kolmeen toimintoon ja viiteen alueeseen. Erokampanja loppui heti alkuunsa Metsänhoitoyhdistykset raivostuivat UPM:n kirjeistä, joissa tarjottiin apua jäsenyydestä eroamiseen. Tavoitteena on, että metsäkeskuksen uusi organisaatio tulee käyttöön ensi vuoden maaliskuun alussa. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK:n metsälinja hermostuivat kampanjasta. ”Viimeinen päivä korvaushakemuksen jättämiseen on tammikuun toinen. ”VIIMEINEN PÄIVÄ HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEEN ON TAMMIKUUN TOINEN. Viiteen alueeseen Metsäkeskuksen kenttäorganisaatio järjestetään viiteen palvelualueeseen: Pohjoinen alue kattaa Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. ”Uusi organisaatio perustuu Suomen metsäkeskuksen johtokunnan päätökseen. Ymmärtääkseni viestimme on mennyt perille ja yhtiöt ovat luopuneet kampanjoinnista.” ”Tehty ja takanapäin” UPM:n sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala kommentoi jupakkaa niukkasanaisesti. Sen perusteella saadaan vanhoista puukaupoista tarvittavat tiedot verottajan rekistereistä”, Lahtonen kertoo. Metsänomistajat asioivat ensisijaisesti kahden viimeksi mainitun kanssa. ”Meille tuli asiasta melkoisesti kyselyitä.” Metsänomistajat saavat metsilleen maksuttoman PEFC-sertioinnin joko metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden myötä tai tekemällä palvelusopimuksen metsäyhtiöiden kanssa. Siltä osin asetelma olisi sama, vaikka jatkaisimme vanhalla organisaatiolla. Ruotsinkielinen Rannikon alueyksikkö ja Häme-Uusimaa ovat viides alue. Tilannearvio tarkentuu, kun eduskunta on vahvistanut ensi vuoden budjetin.” Valtionavun ohella Metsäkeskuksen tulevaan väkimäärään vaikuttaa se, kuinka pian EU:n uuden tukikauden mukaiset, ELY-keskusten rahoittamat kehittämishankkeet käynnistyvät. ”Tällä tietämää rahaa on tulossa vähemmän kuin tänä vuonna. Savotan ykkösvaiheessa kanteen jättäneiden metsänomistajien asiaa ajaa lakitoimisto Mäkitalo Rantanen. Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Lounais-Suomi puolestaan muodostavat läntisen alueen. Hänen mukaansa korvausvaatimuksen suuruudeksi on alustavasti arvioitu 25 prosenttia kauppasummasta. Tiettävästi muutkin metsäyhtiöt ovat lähestyneet metsänomistajia samassa hengessä. Korvauksen päälle laskettavat korot tuplaavat summan. Lopullisesti työjärjestyksen hyväksyy maaja metsätalousministeriö, kun metsäkeskuslain tarkistus on hyväksytty eduskunnassa”, johtaja Ari Eini kertoo
Fin Forelia aloitti yt:t Fin Forelia aloittaa yt-neuvottelut tappioidensa kuriin saattamiseksi. Puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien kasvuksi arvioidaan 99 miljoonaa kuutiometriä, joten Suomen talousmetsävarat ovat 80-prosenttisesti käytössä. Muutosten jälkeen Husumissa on kaksi kartonkikonetta, joiden vuotuinen kapasiteetti on yhteensä noin 700 000 tonnia. Neuvotellun sopimuksen mukaan Getrimpex sitoutuu noudattamaan Suomessa tekemissään ja teettämissään töissä voimassaolevaa metsäalan sopimusta. Viime vuonna puuston poistuma kohosi 79 miljoonaan kuutiometriin, kun mukaan lasketaan korjatun runkopuun lisäksi hakkuissa metsään jäävä hukkapuu ja luonnonpoistuma, siis itsekseen kuoleva puusto. 2010-luvulla vastaava luku on ollut 165 miljoonaa, siis 18 miljoonaa vähemmän. Hieman Taimitapiota pienempi Mellanå siirtyi pari vuotta sitten Rannikon metsäkeskukselta ruotsinValo sarastaa taimitarhoilla Lisääntyvät avohakkuut ovat tuomassa helpotusta taimiyhtiöiden ahdinkoon. Tästä hankintapuun osuus oli puoli miljoonaa kuutiota, mikä sekin on viidenneksen enemmän kuin kymmenen edellisen vuoden aikana keskimäärin. Yt-neuvotteluissa punnitaan Hotin mukaan kaikkia vaihtoehtoja. Viime vuosina tuotantoa on yksityistetty. Näin siksi, että myös taimien tuonti on vähentynyt. Vuonna 2010 Suomessa avohakattiin metsiä 109 000 hehtaaria. Fin Forelian tulosta syö myös kysynnän siirtyminen kaksivuotiaista yksivuotiaisiin taimiin. Veikkaankin että loppuvuodesta on otettu jopa hieman loppukiriä”, arvioi toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä. Hinnoissa ei ole mukana valtion tukia, joita saadaan suurelle osalle korjatusta pienpuusta. MIKKO RIIKILÄ METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN mukaan lokakuussa hakattiin teollisuuspuuta (tukki ja kuitu) yhteensä 5,8 miljoonaa kuutiometriä. JOULUKUUTA 2014 . Kantojen hinta pysyi 1,1 eurossa, latvusmassan nousi 3,2 euroon kuutiolta. Hakkuuennätystä hätyytellään taas Tammi-lokakuussa teollisuuspuuta hakattiin enemmän kuin koskaan. ”Mahdollista on, että tuotantoa leikataan. Kone tulee Husumin tehtaalle Ruotsiin ja käynnistyy alkuvuonna 2016. Toimitusjohtaja Juha Hotin mukaan syynä ovat taantumavuosina ylitarjonnan vuoksi neljänneksen laskeneet taimien hinnat. NRO 24 AJASSA LY H Y E T MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva METSÄTAIMIEN kysyntä kasvaa avohakkuupinta-alojen lisääntyessä vuoden parin viiveellä. Niistä kertyy taimea kohti vähemmän katetta kiinteiden kulujen kattamiseen kuin kalliimmista kaksivuotiaista. Uusiutuvien käytön lasku selittyy vesivoiman neljänneksen pudotuksella. Metsähakkeen käytössä uusi ennätys Tilastokeskuksen mukaan uusiutu vien energialähteiden käyttö laski viime vuonna prosentin ja fossiilisten nousi kaksi prosenttia. Se on lajissaan kaikkien aikojen suurin lokakuussa tilastoitu. Eniten maksettiin karsitusta rangasta. Tärkeimmän taimia tuovan yhtiön Svenska Skogsplantorin puolestaan omistaa Ruotsin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö Sveaskog Ab. Määrä on prosentin enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Metsä Board investoi Ruotsiin Metsä Groupiin kuuluva kartonkija paperivalmistaja Metsä Board investoi 170 miljoonaa euroa uuteen taivekartonkikoneeseen. Puupolttoaineiden käyttö sen sijaan nousi kahdella prosentilla ja metsähakkeen peräti viidellä prosentilla. Hakkeen käytössä saavutettiinkin uusi ennätys. Viime vuonna jo 140 000 hehtaaria ja määrä pysynee tänä vuonna samalla tasolla. Toisaalta energiapuun hakkuiden arvellaan lisääntyneen viime vuodesta. Partaharjun puutarha Pieksämäellä on juuriltaan aidosti yksityinen, vähäistä merkittävämpi taimien tuottaja. Virolaisyhtiön saarto purettiin Puuliitto purkaa virolaiselle metsäpalveluyritys Getrimpexille asettamansa saarron. Virolaisyhtiö asetettiin saartoon viime vuoden tammikuussa. Erään arvion mukaan tarhoilla voitaisiin tuottaa jopa 240 miljoonan tainta vuodessa. Taimiyhtiöiden kannattavuus on ollut keskimäärin huono. Sen sijaan kokopuun keskihinta laski lähes kaksi euroa kuutiolta ja painui negatiiviseksi, -0,2 euroon kuutiolta. Poissuljettua ei ole sekään, että suljettuna ollut Fin Forelian Pieksämäen taimitarha otettaisiin jälleen tuotantoon. Tänä vuonna hätyytellään viimevuotista ennätystä. Viime vuoden hakkuut ylsivät 65 miljoonaan kuutiometriin, joka on kaikkien aikojen ennätyslukema. Taimimarkkinoilla nousu orastaa ensi keväänä. Tammi-lokakuussa teollisuuspuuta hakattiin 46 miljoonaa kuutiometriä. kielisten metsävaikuttajien omistukseen. Kotimaisten taimiyhtiöiden toimittamat taimimäärät ovat jaksolla alentuneet kymmenen miljoonaa tainta. Vuosi sitten yhtiön johdon omistukseen siirtynyt Taimitapio on suurin yksityinen tuottaja 25 miljoonan taimen vuosituotannollaan. Jännitystä tosin riittää loppumetreille asti, koska metsäyhtiöt ovat jarruttaneet korjuuta marras-joulukuussa. ”Energiapuun korjuutuki heikentyy ensi vuonna. 7 18. Nykyisellään toimintaa ei voi jatkaa.” Karsittu ranka kallistui Energiapuun keskihinta nousi heinä-syyskuussa. Yksityismetsien osuus ennätyshakkuista oli 4,7 miljoonaa kuutiota. Saarto voitiin purkaa, koska liitto oli päässyt yhtiön kanssa tyydyttävään neuvottelutulokseen. Samalla Husumin tehtaalla luovutaan paperintuotannosta. Valtiovetoisia ovat edelleen Metsähallituksen Fin Forelia, joka on Suomen suurin taimien kasvattaja 66 miljoonan taimen vuosituotannollaan sekä Suomen metsäkeskuksen hallitsema Pohjan taimi, joka tuottaa noin 30 miljoonaa tainta. Vuosina 2004–2009 istutettiin vuosittain keskimäärin 183 miljoonaa tainta. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan keskihinta oli pystykaupoissa 3,3 euroa kuutiolta, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. ”Ensi keväänä meiltä lähtee metsään aiempaa enemmän taimia. Se sisältää ainespuun lisäksi energiaja polttopuun hakkuut. Sen perimmäisenä syynä pidetään ylikapasiteettia. Mäntylä vetää Luken johtokuntaa Valtioneuvosto on nimittänyt Luonnonvarakeskuksen eli Luken johtokunnan vuosille 2015–2017. Vaikka taimitarhojen pahin ahdinko näyttäisi olevan hellittämässä, ylitarjonta koettelee taimiyhtiöiden kannattavuutta. Myös seuraavat vuodet näyttävät lupaavilta”, kertoo Taimitapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Sen hinta nousi 8 prosenttia 4 euroon kuutiolta. Paperin valmistus loppuu kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Seitsenhenkiseen johtokuntaan kuuluvat muun muassa Metsä Groupin toimialajohtaja Juha Mäntylä, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Valion johtaja Tiina Mattila-Sandholm sekä entinen maaja metsätalousministeri Jari Koskinen.. Yksityisiä ja julkisia yrityksiä Kymmenen vuotta sitten taimituotanto oli metsäkeskusten ja metsähallituksen, siis käytännössä valtion omistuksessa
”Suomi on yhä sitä mieltä, että EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa ei tarvita. Ei pelkkää sanahelinää Maaja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) oikeana kätenä toimiva Rytilä valvoo hallitusohjelman toteuttamista ministeriössä ja edustaa tarpeen vaatiessa ministeriä esimerkiksi hallituksen iltakoulussa. Entisen lobbaajan mukaan metsäalan kannattaa yrittää vaikuttaa Euroopan päättäjien mielipiteisiin. Metsäpuolelle ei haluta turhaa byrokratiaa, jota yhteinen politiikka väistämättä toisi”, Rytilä sanoo. Metsätaustainen henkilö ministeriön johtoportaassa on hyvä asia, sillä maaja metsätalousministeriöllä on ollut lähinnä maataloutta lautasellaan. EU alkaa toteuttaa ensi vuonna muun muassa uutta metsästrategiaa. Ministeriöissä työt ovat silti jatkuneet tauotta koko nelivuotisen vaalikauden ajan. Metsäpuolella sitä on.” Metsäala kykenee Rytilän mukaan tekemään yhdessä töitä ”ison kuvan” eteen. Ministeriössä toivotaan, että uudistus lisää yrittäjyyttä metsäalalla. Lähituntuma metsään on säilynyt kotitilalla Parkanossa, jossa Rytilän vanhempien omistuksessa on 50 hehtaaria metsää. Biotalous on Rytilän mukaan antanut uudet kasvot maaja metsätaloudelle. Rytilän mukaan on hienoa, että perinteisesti agronomien miehittämä valtiosihteerin paikka meni nyt ensimmäistä kertaa metsänhoitajalle. Ydintehtäviä leikkausten keskellä Ennen ministeriöön siirtymistä Rytilä ehti olla 12 vuotta Brysselissä. NRO 24 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, teksti MAURI RATILAINEN, kuva S uurelle yleisölle tutuiksi tulevat politiikassa usein vain ministerit. Määräaikaisen valtiosihteerin virka kestää seuraaviin eduskuntavaaleihin, joihin on neljä kuukautta aikaa. Ministeriössä on koettu paljon vaikeampia vääntöjä esimerkiksi kalastuslain parissa. Rytilällä itsellään ei ole intohimoja poliitikon uralle. Metsätaustaiselle ihmiselle on myös selvää, mikä on merkittävin maaja metsätalous ministeriön tällä vaalikaudella tekemä metsäalan uudistus. Kotimaassa metsäalan aiemmin päätettyjen uudistusten voimaantulo jatkuu. ”Parkanossa on käyty kevyissä metsätöissä, kuten taimia vapauttamassa lasten kanssa. ”Täytyy keskittyä ydintehtäviin. Hänen mukaansa tänä vuonna voimaan tullut uusi metsälaki on ollut onnistunut muutos. Luken pitää etsiä rahoituspohjaa myös yksityiseltä sektorilta”, Rytilä sanoo. Metsätalouden rattaita pitää silti jatkuvasti rasvata. Metsäomaisuuden hoitaminen pitää kokea tärkeäksi”, tuore valtiosihteeri linjaa. ”Metsänhoitajana on ollut palkitsevaa olla uudistamassa metsälainsäädäntöä. Hekin ovat vaihtuneet nykyhallituksessa niin tiuhaan, että perässä on ollut vaikea pysyä. Maatalouspuolen vääntöjen keskellä metsäalan uusi nousu on ministeriön valopilkku. Tiina Rytilä toivoo, että viimeistään ensi hallitusohjelmassa olisi selkeät linjaukset asiasta. 8 18. Viime aikoina pureskeltavaa on tuonut Venäjän asettama suomalaisten maitotuotteiden tuontikielto. Yhteiskunta luottaa nyt metsäsektoriin kykyyn uusiutua. Laki on lisännyt metsänomistajan valtaa päättää muun muassa metsänsä kasvatusmenetelmistä. ”BIOTALOUSSANAHELINÄN TAKANA PITÄÄ OLLA MYÖS KONKRETIAA.” Tiina Rytilä » 43-vuotias metsänhoitaja » Asuu Espoossa, kotoisin Parkanosta » Naimisissa ja kaksi lasta » 12 vuotta Brysselissä lobbaajana » Ministerin erityisavustaja vuodesta 2011 » Poliittiseksi valtiosihteeriksi 1.12.2014 » Harrastaa metsälenkkejä koiran kanssa, joogaa ja uintia Maaja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan, miten myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voisi edistää. FA KTA H AASTAT T E LU. Ympäristöjärjestötkin ovat sitä mieltä. Lakimuutoksen vaikutukset näkyvät vasta ajan kanssa. ”Metsiä voidaan käyttää ja niitä saa käyttää. Emme käy enää metsäsotia”, Rytilä korostaa. ”Biotalous-sanahelinän takana pitää olla myös konkretiaa. JOULUKUUTA 2014 . Ensi vuoden alussa aloittavan uuden Luonnonvarakeskuksen (Luke) myötä metsäntutkimuskin saa selvitä entistä pienemmällä rahamäärällä. ”Metsänomistajia pitää saada aktivoitua lisää. Isä hoitaa metsiä ja hänen kanssa keskustelemme metsänhoidosta.” Ministerin oikea käsi Tiina Rytilä on ensimmäinen metsänhoitaja maaja metsätalousministeriön toiseksi korkeimmalla korokkeella. Maaja metsätalousministeriön tuore valtiosihteeri Tiina Rytilä on yksi valtionhallinnon taustavaikuttajista. Metsänhoitoyhdistykset muuttuvat lopullisesti ensi vuoden alusta, minkä myötä paketti on valmis”, Rytilä sanoo
5 x 12 metrin kokoinen iso moduli keittiöineen ja kylpyhuoneineen painaa korkeintaan 20 000 kiloa. Vienti Kiinaan kasvoi eloKurssien sahaus näkyy sahoilla Ruotsi on jälleen saamassa etua kruunusta. Levyt valmistetaan Itävallassa pääasiassa sikäläisestä kuusesta liimaamalla puukerroksia ristikkäin. NRO 24 AJASSA O I KA I S U Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus MIKKO HÄYRYNEN RUOTSALAISTEN ja suomalaisten sahaajien kisa on vuorovetoa euron ja kruunun kurssimuutosten kannustamana. Myös rakentamisen nopeus ja elementtien keveys ovat vahvoja etuja kilpailussa betoniteollisuuden kanssa. JOULUKUUTA 2014 . Dollarin vahvistuminen euroa vastaan on periaatteessa myönteistä, mutta sahatavarakaupasta vain pieni osa käydään dollareissa. Venäläiset sahat ovat saaneet voimakkaan devalvaatioruiskeen, koska kustannukset maksetaan ruplilla ja vientitulot tulevat ulkomaanvaluutassa. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. ”Kiinan-markkinan kokonaiskehitys näyttää toiveikkaalta. Taala vahvistunut, kruunu heikentynyt Lähde: Suomen Pankki 2.1.2014 10.12.2014 2.1.2014 10.12.2014 8,4 8,6 8,8 9,0 9,2 9,4 9,6 Kruunun kurssi Dollarin kurssi 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Dollaria eurolla Kruunua eurolla kuulle asti, mutta on sen jälkeen jätättänyt viime vuodesta. Kaikki tapahtuu samassa hallissa, mikä mahdollista myös tarkan laadunvalvonnan”, kertoo tehtaan tuotantopäällikkö Minna Väkeväinen. Suomessa on ilmoitettu seisokeista ja joulutaukoja venytetään”, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Huonekaluteollisuudessa volyymit kasvavat. Veron jälkeen aloitusten määrä hyytyi ja varastot pullistelevat hamstrattua tavaraa.” Toisaalta viime vuosi oli voimakkaan kasvun vuosi, joten kyse on paluusta normaalitasolle. Viikon sisällä se on keittiökalusteita ja kaakeleita myöten valmis. ”Sitä ennen rakennuksia aloitettiin mahdoton määrä. ”Sosiaalista asuntotuotantoa on lisätty. ”Puutteellisen infran, sivutuotteiden menekin ja ammattiväen niukkuuden perusongelmat ovat edelleen.” Pohjois-Afrikassa on edelleen arabikevään jälkeistä epävarmuutta eikä turismi ole palautunut entiselleen. Rakentaminen painottuu omakotirakentamisen sijasta rivija kerrostaloihin, joissa sahatavaraa kuluu vähemmän asuntoyksikköä kohden.” Venäläissahoille devalvaatioruiske Ruplan eurokurssi on romahtanut puoleen vuodentakaisesta. Ylitarjonta tosin rajoittaa kuusen menekkiä ja kuusitavaran vientimäärissä Saksa meni Suomen ohi elokuussa.”. Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Oy CrossLam Kuhmo Ltd käynnistyi tänä syksynä. Edellisen Metsälehti Makasiinin (8/2014) metsätilojen hintoja esittelevässä taulukossa sivulla 19 oli virhe. De. Yksi kerros talotekniikoineen, kaakeleineen ja keittiökalusteineen valmistuu noin viikossa. 9 18. Stora Ensolta on odotettu ilmoitusta seuraavan tehtaan rakentamisesta. ELIISA KALLIONIEMI teksti ja kuva SUOMEEN tehdään ja suunnitellaan useita puukerrostaloja, joiden rakentamisessa käytetään erilaisia menetelmiä. Dollarin vahvistuminen ei vielä hyödytä suomalaissahoja. Japani hyytyi, Kiina vetää Merivuori luonnehtii Japanin-markkinaa karmeaksi, sillä Suomen sahatavaravienti on pudonnut kuusella 30 ja männyllä 25 prosenttia viime vuodesta. ”Nyt ruotsalaiset sahaavat täysillä. Suomesta viedään nimenomaan kuusta, koska mäntymarkkina on tukittu venäläisten myymällä halvalla siperialaisella tavaralla. Suomalaisesta puusta ”CLT-rakentamisen iso etu on kuivat sisätilat. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Pudotus johtuu suurimmaksi osaksi Japanin huhtikuisesta arvonlisäveron nostosta. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Periaatteessa puuta voidaan hakea kauempaa metsästä ja sahata hiukan korkeammillakin kustannuksilla, mutta Merivuori ei usko Venäjän tuotannon merkittävään kasvuun. ”Jotta euroalueen sahat voisivat palata Yhdysvaltojen markkinoille, niin dollarin pitäisi vahvistua vielä kymmenisen prosenttia.” Yhdysvalloissa rakennetaan vilkkaasti, mutta rakentaminen ei heijastu sahatavaran kysyntään entisellä voimalla. Valmiit osat tuodaan erikoiskuljetuksina rakennuspaikalle. Ruotsilla oli viime vuosikymmen lopulla vahva valuuttakurssietu, jonka se sittemmin menetti, mutta on taas saamassa takaisin. Valmiiksi leikatut elementit tuodaan Suomeen, missä niistä jalostetaan Pälkäneen ja Hartolan tehtailla valmiita kerrostalon osia. aation pelossa pääministeri Shinzo Abe on perunut arvonlisäveron lisäkorotukset, ja Japani näyttää palaavan elvyttävään talouspolitiikkaan. Tilojen hehtaarihintaja kuutiohintasarakkeiden otsikot olivat vaihtaneet paikkaa, jolloin hehtaarihinnat olivat muuttuneet kuutiohinnoiksi ja päinvastoin. Valtaosalla työmaista kerrokset rakentuvat moduleista, jotka on koottu Stora Enso CLT-levyistä. Öljyn hinnan putoaminen tuntuu öljyntuottajamaiden budjeteissa. Puukerrostalo valmistuu hallissa Huoneisto alkaa hahmottua. Pukinmäen neljä kerrostaloa valmistuvat noin 20 viikossa. Parhaillaan Pälkäneellä kootaan moduleita Helsingin Pukinmäkeen rakennettaviin taloihin. Rakennusyhtiö SRV:n ja Stora Enson seuraava puurakennuskohde on Helsingin Jätkäsaareen nouseva kerrostalokortteli Wood City
K EMERALAKI UUDISTUU . Tänä jouluna metsänhoitomaksun maksaneet säilyvät yhdistyksen jäseninä, elleivät hae eroa kirjeitse hallitukselta tai puheenjohtajalta. Hovioikeuden päätöksen mukaan korvauskanteet eivät ole vanhentuneita. P ÄÄOMAVEROTUKSEEN on luvassa osittaisia kiristyksiä. P UUKAUPPAKARTELLIN KÄSITTELY etenee. Myös perintöja lahjaverotus kiristyy, kun kaikkien veroluokkien veroprosenttia nostetaan yhdellä. Tulevien vuosien kuidun tarve nousee entisestään, mikäli Metsä Group päättää tulevana keväänä toteuttaa Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan. Tulevan vaalikauden tavoitteena on parantaa metsätalousyrittämisen edellytyksiä. Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki on voimassa kesäkuun loppuun. JOULUKUUTA 2014 . Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys on vuoden alusta vapaaehtoista. Ympäristöministeriössä painitaan tulevalla hallituskaudella luonnonsuojelulain laajemman uudistuksen kanssa. Lisäksi yhteismetsälakia on tarkoitus kehittää sopivammaksi perhemetsien omistajille hallintoa keventämällä ja helpottamalla. S UOMEN KANSANTALOUDEN ei ennusteta juurikaan kasvavan. Vanhan lain mukaisia kemeratukia voi hakea huhtikuun 17. Suurimpia investointeja ovat UPM:n Kymin tehtaan laajennus Kuusankoskella sekä Stora Enson Varkauden tehtaan uudistus vain havupuuta käyttäväksi laitokseksi. Paperin vaikeudet sen sijaan jatkuvat. Myös soiden suojeluohjelmaa koskevat päätökset uhkaavat jäädä eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Uuden hallituksen keskeisinä asioina tulevat olemaan metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen sekä tilakoon kasvattaminen. Vuonna 2014 metsänomistajaksi tulleista ei enää tule automaattisesti metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Metsänhoitomaksu korvataan vuoden alusta yhdistyksen jäsenmaksulla. Uusien tukiehtojen mukaisia metsätöitä ei voida aloittaa ennen kuin EU:n komissio on hyväksynyt lain. Metsähallituslaki muutetaan EU-kilpailusäädännön mukaiseksi tulevan vuoden aikana. Kemeratöihin on näillä näkymin luvassa vähintään parin kuukauden tauko ensi keväänä. 10 18. Sahatavaran epävarmat markkinat saattavat kuitenkin heijastua puukauppaan. Ensimmäiset maksulaput postitetaan huhtikuussa. Ne näkyvät jo ensi vuoden puunostoja hankintatavoitteissa. Uusi kemeralaki saadaan voimaan aikaisintaan heinäkuun alussa. Vuodesta ennustetaan sahatavaran osalta kuitenkin hieman parempaa kuin kuluneesta vuodesta. Etelässä pitää edelleen tarkkailla kuusikoita, Keski-Suomessa syyniin joutuvat taimikot.. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta muodostetaan osakeyhtiö vuoden vaihteessa. Yleiseen taloustilanteeseen nähden metsäteollisuudella on kuitenkin mennyt kohtalaisen hyvin paperia lukuun ottamatta. M ETSÄORGANISAATIOT UUDISTUVAT. Perusveroprosentti säilyy kolmessakymmenessä. Sahatavaran markkinoihin epävarmuutta tuovat Venäjän tilanne sekä Euroopan pieneksi ennustettu talouskasvu. P UUKAUPPAVUODESTA odotetaan kohtalaisen hyvää. päivään asti. Perintöja lahjaverotukseen vaikuttaa lisäksi metsämaan arvon korottaminen osassa maakunnista. Korkeamman veroprosentin tuloraja laskee 40 000 eurosta 30 000 euroon ja samalla veroaste nousee 32 prosentista 33 prosenttiin. NRO 24 AJASSA TIIA PUUKILA L AKI metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu vuoden vaihteessa. Metsäntutkimuslaitos liitetään vuoden alusta toimintansa aloittavaan Luonnonvarakeskukseen yhdessä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen kanssa. E DUSKUNTAVAALIT järjestetään 19. Metsäyhtiöt ennakoivat tahdin säilyvän tasaisena ja puulle on kysyntää. Vuosina 1999–2004 puukauppaa Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n kanssa tehneillä on aikaa esitLait muuttuvat, verotus kiristyy ja puukauppa luistaa ensi vuonna. Myös metsäkeskuksen organisaatiota uudistetaan. huhtikuuta. Tehdasinvestoinnit lisäävät kuidun kysyntää. Sellun ja kartongin vientimäärien odotetaan kasvavan muutamia prosentteja, myös hinnat mahdollisesti nousevat jonkin verran
Männyn siemensadosta odotetaan Eteläja Keski-Suomessa keskinkertaista, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapin alueella heikonpuoleista. Metsäyhtiöllä on helmikuun loppuun saakka aikaa hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun. tammikuuta asti. Taimikoiden pahinta tuholaista, peltomyyrää, esiintyy sen sijaan niukasti koko maassa. E U:N ENERGIAILMASTOPAKETIN viilaus jatkuu. Ensi vuoden syksynä metsämyyrähuippua odotetaan myös pohjoiseen. Kuusella on ollut Etelä-Suomessa käpyjä melko runsaasti ja siten ensi keväänä varisee hyvin kuusensiementä. sekä Metsämessut Helsingissä 6.–8.11. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mukaan Suomen lämpötilat ja sademäärät eivät tammi–maaliskuussa poikkea pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lisäksi hiotaan EU:n metsästrategiaa. Myös parlamentin käsittelyyn ensi keväänä tuleva Iluc-direktiivi vaikuttaa suoraan metsien käyttöön. Se vaikuttaa, tullaanko puuta käyttämään biopolttoainetuotannossa ja missä laajuudessa. K OIVUN KUKINTA jää Metsäntutkimuslaitoksen mukaan ensi vuonna heikoksi ja siementen variseminen loppukesästä vähäiseksi. Koivu uudistuu näin ollen siemenestä melko huonosti. Komissio on suositellut, että metsät otettaisiin ensimmäistä kertaa mukaan päästövähennystavoitteeseen hiilinieluina. Mikäli ensi kesästä tulee kuiva, lämmin ja pitkä, kirjanpainajatuhot voivat levitä uusille alueille. Metsämyyriä on keskisessä Suomessa selvästi ympäröiviä maakuntia enemmän, ja latvatuhot havupuiden taimilla ovat mahdollisia. Mikäli EU asettaa metsille kunnianhimoisen nielutavoitteen, voi se tarkoittaa pahimmillaan, ettei puunkäyttöä ole varaa kasvattaa. Käräjäoikeus ei aloita metsänomistajien vaateiden selvittelyä ennen lopullista lainvoimaista ratkaisua. T ALVESTA ON TULOSSA tavanomainen. Levillä, Metku-Metsäkulttuuripäivät Lustossa 12.–14.6., Farmari 2015 -maatalousnäyttely 2.–4.7. K IRJANPAINAJAKANNAT ovat edelleen korkeat eteläisessä Suomessa. Metsänomistajien tulee muistaa tarkkailla kuusikoitaan toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella mahdollisten iskeytymien varalta. M YYRIÄ ON RUNSAASTI pohjoisessa ja Keski-Suomessa. NRO 24 AJASSA tää korvausvaatimuksensa 2. Sonkajärvellä on teemana metsä. JOULUKUUTA 2014 . Pohjoiseen mentäessä kuusen siemensato heikkenee ja on Lapissa heikko. Tapahtumia riittää ensi vuonnakin. Myös Eukonkannon MM-kisoissa 3.–4.7. Alustavien ennusteiden mukaan kuusi kukkii ensi keväänä runsaasti Ylä-Lapin alueella. Joensuussa, Metsäpäivät 5.–6.11. Juttua varten on haastateltu tutkija Tatu Hokkasta Metlasta, metsätuhovastaava Hannu Heikkilää Suomen metsäkeskuksesta, lakimies Tommi Siivosta MTK:sta, asiantuntija Janne Näräkkää MTK:sta, metsäekonomisti Matleena Kniivilää PTT:stä, metsäekonomisti Jyri Hietalaa PTT:stä, metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilliä OP-Pohjolasta, ostojohtaja Esa Ojalaa Stora Ensolta, Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajalaa UPM:ltä, valtiosihteeri Tiina Rytilää Maaja metsätalousministeriöstä sekä metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosta Maaja metsätalousministeriöstä.. Direktiivin tavoitteena on torjua biopolttoaineiden epäsuoria maankäytön muutoksia. Luvassa on muun muassa Lapin Metsätalouspäivät 5–6.2. Metsäntutkimuslaitos kehottaa tarkastamaan taimikot talven jälkeen Keski-Suomessa. Suomen kannalta merkittävää on, miten metsät kytketään nieluiksi. 11 18
Syynä on ensi vuoden loppupuoliskolla käynnistyvä Varkauden kartonkikone, jonka myötä tehtaan puunkäyttö vaihtuu koivukuidusta havukuituun. Euroalueen puuntuojien talous paranee jonkin verran, mutta itäpuu tuskin tulee ja jyrää. ”Raakapuun tuonti on noussut tasaisesti koko Venäjän kaksivuotisen WTO-jäsenyyden ajan. ”Tehtaiden tuotantomäärät eivät kasva sen vuoksi, että koivukuitua saa halvemmalla, joten suoraviivaista kytkentää ei ole. Vaikka euromääräiset hinnat laskevatkin, niin puunvientiyhtiöt pärjäävät hyvin. ”Kustannusvertailut ovat monimutkaisia. Niiden maksamiseen tarvitaan enemmän ruplia. Länsitalo ei näe, että kustannusten muutos oleellisesti lisää puuntuontia. Venäläisillä vientiyhtiöilläkin osa puunhankinnan kustannuksista on europohjaisia, kuten länsimerkkiset koneet ja niiden varaosat. Koivutukilla tulli on seitsemän prosenttia. Vientilisenssin omaavat yritykset voivat viedä havutukkia alennetulla vientitullilla. Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asioiden päällikkö Jukka Halonen pitää yllättävänä, ettei tilastoissa näy tuontipiikkiä. Vaikea vientilisenssi Kuusamolainen Pölkky Oy ostaa puuta muutamilta venäläisiltä vientiyhtiöiltä. Muut sellutehtaat ovat vesireittien takana ja niille puun toimittaminen on mutkikkaampaa kuin rautateitse. ”Venäjän Karjalan pohjoisosissa on monia pieniä toimijoita, jotka haluaisivat myydä puuta länteen, mutta suurimmalle osalle vientilisenssin saaminen ei ole mahdollista.” UPM ja Metsäliitto tuovat itäpuuta suunnilleen saman verran. AJASSA 12 18. Suurimmat käyttöpaikat ovat Imatran Kaukopää ja Uimaharjun Enocell. Koivukuitupuulla ei ole vientitullia. Kasvu painottuu koivukuituun.” Halosen mukaan tuonnin maltillinen kasvu kertoo hyvästä markkinatilanteesta myös Suomen puolella. Suurimpien itäpuun tuojien mukaan halpa rupla alentaa suomalaisten tehtaiden puukustannuksia, mutta ei juuri lisää tuontimääriä. Raakapuukauppa on nyt venäläisille vientiyhtiöille erityisen kannattavaa. Noin kolmen miljoonan kuutiometrin tuonnista valtaosa on venäläistä koivukuitua. ”TAKAVUOSINA HINTAERO HOUKUTTI HANKKIMAAN ITÄPUUTA, EI ENÄÄ.” 40 50 60 70 80 Eurolla saa yhä enemmän ruplia Lähde: Suomen Pankki 2.1.2014 10.12.2014 1.7.2014 Ruplan eurokurssi 2014 Ruplaa eurolla Suurimpien itäpuun tuojien mukaan halpa rupla alentaa suomalaistehtaiden puukustannuksia, mutta ei juuri lisää tuontimääriä.. aatiosta on nähtävissä. Tuonnin kasvu maltillista Ruplan luisu alkoi jo ennen Krimin kriisiä. Metsäliiton tuontipuujohtaja Markku Luhtasela arvioi, että vaikka Venäjän-puun osuus elää, niin koko tuontimäärän ei. M at ti B jö rk m an P U U KAU P PA Itäpuu ei tule ja jyrää Ruplan kurssin syöksylasku tukee puun tuontia, mutta välittömät vaikutukset ovat vielä vähäisiä. Käytännössä vaikutus ei ole näin suoraviivainen. Vaikutus tulee viipeellä Stora Enso on suurin raakapuun tuoja. Vientiyhtiö, joka myy euroilla ja maksaa kustannuksensa ruplilla, saa rutkasti enemmän ruplia. Kasvavia havukuitumääriä tavoitellaan kotimaasta. Havutukilla on vientikiintiö, jonka sisällä vientitulli on alhainen. Käytännössä vain suomalaiset hyödyntävät kiintiötä. Riippuu mistä tehtaasta ja mistä puutavaralajista on kyse, ja venäläistä puuta tulee läheltä ja kaukaa.” Stora Enson tuontimäärät ovat viime vuoden tasoa. Merkkejä ruplamääräisten kustannusten noususta eli ruplain. ”Se mitä tuodaan Venäjältä enemmän, on Baltian-tuonnista pois.” Metsä Groupilla on maakuljetusreittien päässä vain yksi käyttöpaikka eli Joutsenon sellutehdas. NRO 24 MIKKO HÄYRYNEN R uplan eurokurssi on devalvoitunut lähes 50 prosenttia vuoden aikana. Kiintiön rajat eivät ole tulleet vastaan, koska kiintiö on mitoitettu 2000-luvun alun korkeiden kauppamäärien mukaan. Pidemmällä aikavälillä heikentynyt rupla toki tukee puun tuontia.” Länsitalo pitää mahdollisena, että Stora Enson tuonti Venäjältä saattaa jopa vähentyä lähitulevaisuudessa. Tuontipuupäällikkö Pekka Virranniemen mukaan Venäjän-puuta ei voi sanoa enää halvemmaksi eikä ruplan kurssilasku ole näkynyt tukin tuonnissa vielä mitenkään. Metsäpäällikkö Jorma Länsitalo ei kerro hintaeroa, mutta toteaa venäläisen puun olevan nyt hyvin kilpailukykyistä. JOULUKUUTA 2014 . ”Joskus takavuosina hintaero houkutti hankkimaan itäpuuta, mutta ei enää.” Itäpuun osuus Pölkyn puunhankinnasta oli enimmillään viidennes, nyt enää muutama prosentti. Virranniemen mukaan venäläisen puun tuonti on koko ajan vaikeutunut ja WTO-jäsenyydestä huolimatta Venäjä rajoittaa raakapuun vientiä vientilisensseillä
14,40 . Uudistushakkuu 57,58 . 55,90 . 44,83 . Marraskuun ostomäärät olivat noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä. 18,18 . 12,08 . MIKKO HÄYRYNEN MARKKINOIDEN epävarmuus ja edellistalven lauhuus tuntuvat puukaupassa. 17,58 . 54,67 . Hankintahinnat 57,84 . 22,42 . 41,16 . 15,39 . 28,03 . nousussa . Vaisua loppuvuotta Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–50 , 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60. nousussa . 45,03 . 16,97 . Ensiharvennus 44,46 . Pikkutukin latvaläpimitan minimi vaihtelee eri käyttäjillä, mutta on kymmenen senttimetrin tienoilla. 17,68 . 14,71 . 19,67 . 48,01 . 17,21 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,41 . 36,12 . 16,80 . Uudistushakkuu 53,20 . Harvennushakkuu 46,81 . 15,13 . 13,94 . 25,46 . 52,60 . 21,69 . 12,43 . 20,58 . Ensiharvennus 46,70 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. ETELÄ-POHJANMAA . Vuotta aiemmin puukauppaa käytiin poikkeuksellisen vilkkaasti, yli kolmen miljoonan kuutiometrin vauhtia. 15,52 . 28,40 . 57,60 . 28,90 . 16,90 . 35,90 . 37,03 . Pikkutukkia tulee hakkuiden mukana 2–3 prosenttia koko korjuumäärästä, joten sattumalla on osuutta, mutta hinta on yleensä muutaman euron kuitupuun hinnan päälle. 29,57 . 55,04 . 18,64 . 14,55 . 54,10 . Hankintahinnat 54,95 . 17,36 . 14,58 . 17,58 . 28,59 . 16,32 . Hankintahinnat 61,02 . 17,21 . 43,73 . 15,00 . 33,56 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat 54,72 . 29,70 . 24,05 . 14,41 . nousussa . 18,67 . 12,49 . 13,30 . Uudistushakkuu 57,17 . 13,85 . Ensiharvennus 46,36 . 30,13 . 15,36 . 42,37 . 25,28 . 38,30 . Uudistushakkuu 55,67 . 14,61 . 22,01 . 54,91 . 18,67 . KYMI-SAVO . Hankintahinnat 55,65 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,37 . 18,21 . 17,25 . 16,68 . 23,29 . 16,53 . 14,80 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 29,65 . ”Kauppaa käydään, mutta sahatavaran menekki on nyt niin jumissa, että tuskin kukaan tankkaa pystyleimikoita isommassa määrin.” Pikkutukin hinta on poukkoillut, mutta trendi on alaspäin kuten kuitupuullakin. nousussa . 16,96 . 54,25 . 22,85 . 17,23 . 14,07 . 22,62 . 46,55 . 49,33 . ”Monella ostajalla on talvileimikoita varastossa, koska edellinen talvi oli lauha ja leimikoita jäi korjaamatta. 14,48 . 14,00 . 29,61 . 20,97 . 24,87 . 24,97 . 13,87 . 17,85 . 55,08 . 18,39 . 41,72 . Harvennushakkuu 50,75 . 13,55 . 43,33 . NRO 24 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 597 311 Etelärannikko 72 839 Pohjanmaa 26 854 Lounais-Suomi 63 853 Häme-Uusimaa 51 707 Kaakkois-Suomi 36 541 Pirkanmaa 38 461 Etelä-Savo 63 764 Etelä-Pohjanmaa 38 601 Keski-Suomi 53 336 Pohjois-Savo 54 760 Pohjois-Karjala 36 871 Kainuu 6195 Pohjois-Pohjanmaa 41 784 Lappi 11 739 Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . 14,62 . 36,30 . 12,86 . 45,17 . 20,08 . 23,10 . 44,53 . 28,85 . 24,66 . 16,81 . 16,78 . 45,53 . 17,04 . 25,29 . 14,20 . 14,41 . 20,32 . 45,78 . Uudistushakkuu 57,07 . 15,23 . 55,92 . 24,87 . 39,62 . KOKO MAA . 15,06 . Ensiharvennus 13,18 . 15,37 . 14,90 . 14,65 . Harvennushakkuu 43,62 . 47,82 . 44,69 . Ensiharvennus 46,59 . 33,86 . 17,45 . 55,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,75 . 45,71 . 50,62 . 24,35 . 21,18 . 15,41 . 30,47 . Hankintahinnat 56,04 . 14,09 . 16,63 . 44,18 . JOULUKUUTA 2014 . Uudistushakkuu 48,53 . 49,93 . KAINUU-POHJANMAA . 26,86 . Hankintahinnat 57,41 . Hankintahinnat 56,59 . 45,04 . 11,08 12,60 . 29,61 . 53,86 . 15,60 . nousussa . 14,23 . 31,13 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,58 . Harvennushakkuu 50,42 . 43,63 . 19,61 . 42,20 . 15,59 . 36,79 . 20,53 . 28,38 . nousussa . 14,38 . 22,21 . 15,17 . 14,60 . 13,84 . Ensiharvennus 46,73 . Harvennushakkuu 48,41 . Pikkutukki muuttuu tukiksi yleensä 15 senttimetrin latvaläpimitassa. 29,72 . 26,33 . 47,36 . 15,72 . 28,76 . 14,38 . 44,85 . 44,98 . 16,38 . 23,82 . Uudistushakkuu 56,31 . Harvennushakkuu 44,92 . KESKI-SUOMI . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,76 . 55,52 . 15,45 . 40,03 . 15,39 . 24,39 . 23,57 . 15,54 . 55,84 . AJASSA 13 18. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 30,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,63 . 17,21 . 25,37 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,70 . 10,67 . Siksi nyt ei ole kiirettä ostoille”, Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. 30,33 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,72 . 19,25 . 40,02 . 13,47 . 52,75 . 28,71 . 21,32 . 52,61 . 14,19 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,99 . Harvennushakkuu 47,44 . 32,98 . 13,59 . 20,20 . Harvennushakkuu 47,54 . 23,92 . nousussa . 38,24 . 47,34 . nousussa . 29,33 . 18,01 . 54,28 . 53,64 . LAPPI . 14,81 . 44,59 . 29,64 . 15,55 . 15,32 . 28,57 . 14,79 . 16,06 . Ensiharvennus 43,77 . 12,54 . 55,49 . 13,33 . 15,60 . 35,08 . SAVO-KARJALA . 14,43 . Uudistushakkuu 57,00 . 24,42 . 16,14 . 26,01 . Ensiharvennus 46,12 . 44,03
Kustannusten ja vähäisten tuottojen vuoksi metsänomistajan kannattaa tehdä laatuharvennusta myös omatoimisena hankintahakkuuna. Susipuut ja paksut oksat Mäntymetsän ensiharvennuksessa katseet suunnataan jo tulevaa tukkisatoa kohti. Tämä on muutamaa metriä aiemmin kuin männiköiden ensiharvennuksen normaali suosituspituus. Metsäntutkimulaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten männiköiden harventamisessa ei kuitenkaan kannata aikailla. Nuoria männiköitä kasvatetaan usein pitkään tiheinä, koska männikön tiheys vähentää puiden oksikkuutta ja parantaa näin puiden laatua. Vastaavasti ensimmäistä kertaa alaharvennetussa männikössä runkoluku asettuu noin tuhanteen hehtaarilla. Paras tapa turvata männikön tukkituotto on aikainen laatuharvennus. 18. Ravinteikkaiden maiden männikköjä voi harventaa jo varhaisessa vaiheessa laatuharvennuksella. Ja mikä tärkeintä, jäljelle jäävät männyt ovat laadukkaita. Laatupuun kasvatus merkitsee iso-oksaisten valtapuiden poistoa. NRO 24 M E T S Ä S T Ä 14 P en tt i N ie m is tö VALTTERI SKYTTÄ L aadukkaimmat tukit tulevat puista, joissa on hennot oksat. Jäljelle ei silti kannata jättää sellaisia mäntyjä, joiden latvus on jo supistunut liikaa”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Pentti Niemistö. Ei isoja aukkoja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäneuvoja Timo Ratamaa kuvailee ensiharvennustekniikkaa alaharvennuksen ja laatuharvennuksen yhdistelmäksi. ”Sairaat, kuolleet, vikanaiset ja kasvukilpailussa hävinneet puut poistetaan altapäin. Ensiharvennuksena toteutettavassa laatuharvennuksessa männiköstä poistetaan etukasvuiset susipuut ja oksikkaita päävaltapuita, jotta ne eivät syrjäytä pienempiä ja vähäoksaisempia laatupuita. Ennen ja jälkeen harvennuksen otetuissa kuvissa näkyy, että osa paksuoksaisista päävaltapuista ja etukasvuiset susipuut ovat kadonneet. Niemistön mukaan laatuharvennus sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin energiapuuhakkuuksi. Toisaalta kun laatuharvennuksessa poistetaan myös isoimpia puita, harvennuksen kannattavuus paranee”, Metlan Niemistö sanoo. Samalla ensiharvennuksen ajankohta venyy myöhemmäksi, ja männikkö harvennetaan lopulta viivästetyllä alaharvennuksella. Sen lisäksi poistetaan mahdollisimman paljon isoja etukasvuisia puita. Kaikkia suuria puita ei ole aina mahdollista poistaa, sillä muuten metsään tulee liian isoja aukkoja.” Laatuharvennus tulee suorittaa, kun männikön keskipituus on alle 12 metriä. Vaikka laatuharvennuksen tuotto on pieni, puita jää runsaammin myöhempiä ja tuottoisempia hakkuita varten. JOULUKUUTA 2014 . ”Koska ollaan aikaisin liikkeelle, puukertymä on pieni. ”Puita poistetaan aika rohkeasti suurimmasta päästä. ENNEN JÄLKEEN M E TSÄ N H O I TO. Kolme harvennuskertaa Laatu edellä toteutetun ensiharvennuksen jälkeen puita pitäisi olla pystyssä 1 100–1 400 runkoa hehtaarilla
Näinä aikoina märkänä satanut ja männynoksiin kiinni tarttunut lumi voi silti aiheuttaa yhdessä tuulen kanssa puiden taipumista ja lumituhoja. Vältä liian voimakasta harvennusta. Pentti Niemistö kertoo. Alueellisesti laatuharvennus sopii Niemistön mukaan niin Eteläkuin Keski-Suomen männiköille. Metlan mukaan laatuharvennuksen ja viivästetyn alaharvennuksen tuottamassa puusadossa on selkeä ero: laatuharvennus tuottaa koko kiertoajassa runsaasti tukkia, viivästetty enemmän kuitupuuta. Kuivien kankaiden männiköissä puut ovat yleensä niin hyvälaatuisia, ettei laatuharvennusta tarvita”, Koska laatuharvennuksessa poistetaan suurimpia puita, metsään pitää jäädä myös kasvuvoimaa. Älä unohda lannoitusta. Isoja puita ei kannata poistaa, jos jäljelle jää liian suuri aukko metsään. VAIKKA laatuharvennus antaa tukkipuun kehittymiselle hyvät lähtökohdat, Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Timo Ratamaa muistuttaa, että männiköiden kasvuun kannattaa vaikuttaa vielä ensiharvennuksen jälkeen. NRO 24 M ik ko R iik ilä V al tt er i S ky tt ä P en tt i N ie m is tö t pois Vinkit laatuharvennukseen Tulevan tyvitukin laatu määräytyy jo taimikkovaiheessa. Poista männikön laatuharvennuksessa viallisten puiden ohella etukasvuiset susipuut ja paksuoksaisia päävaltapuita, jotka ovat lihottaneet itseään paksulustoisella höttöpuulla. Vältä liian voimakasta harvennusta. ”Kasvatuslannoitus männikön toisen harvennuskerran kohdalla lisää tukkipuiden järeytymistä. Katso latvusta. V al tt er i S ky tt ä V al tt er i S ky tt ä Laatuharvennus kannattaa erityisesti silloin, kun nuoren mäntymetsän oksien paksuuksissa on eroja. ”Niin kylvöissä kuin istutuksissa kannattaa käyttää siemenviljelyssiementä ja niistä kasvatettuja taimia. Ensiharvennuksessa jäljelle jäävien mäntyjen elävän latvuksen pituus tulee olla vähintään 40 prosenttia koko puun pituudesta. M ik ko R iik ilä Harvennuksessa poistetaan aina vialliset puut. 6 Jätä laatuharvennuksessa nuoreen männikköön 1 100–1 400 runkoa hehtaarille. Hänen mukaansa kuivilla kankailla kasvu on niin hidasta, että männikköön pitää alaharvennuksella jättää suurimmat puut pystyyn, jotta rungoista saadaan edes joskus järeitä. Laatuharvennus pidentää hiukan metsikön lopullista kiertoaikaa, mutta laadukasta puustoa kannattaa kasvattaa 5–10 vuotta tavanomaista vanhemmaksi. METSÄSTÄ 15 18. Kiinnitä huomio oksiin. 2000-luvun talvien roudattomuus ja kovat tuulet ovat tehneet tuhojaan etenkin harvennetuissa kuusikoissa. JOULUKUUTA 2014 . Poista selkeästi kasvussa alle jääneet, runkovialliset tai sairaat puut aina harvennuksessa. Toisaalta lumi voi myös karsia männystä pois turhia kuivia oksia. Ensiharvennettu männikkö ei ole erityisen altis lumija tuulituhoille. Vialliset pois. Laatuharvennus voi olla turhaa myös kaikkein viljavimmilla kankailla kasvaville männyille, sillä ne voivat olla joka tapauksessa liian paksuoksaisia laadukkaalle tukinkasvatukselle. Se on jäänyt paikoin unholaan.” Ratamaan mukaan mäntyjen laatuun vaikuttavat myös jo istutusja taimivaiheessa tehdyt valinnat. Ensiharvennettu mäntymetsä ei ole erityisen herkkä tuulitai lumituhoille. Kasvata männyntaimikko tiheänä. ”SAIRAAT, KUOLLEET, VIKANAISET JA KASVUKILPAILUSSA HÄVINNEET PUUT POISTETAAN ALTAPÄIN”. Kolmenkymmenen vuoden aikana olen havainnut, että siemenviljelysalkuperällä saadaan aikaan paras kasvu.” Tutkijat ovat viime aikoina varoitelleet liian voimakkaiden yläharvennusten riskeistä puiden elintaipaleen loppuvaiheessa. Laatuharvennusketjussa tarvitaan kolme harvennuskertaa, kun alaharvennusketjussa pärjätään kahdella. Laatuharvennuksen tuomaa tukkiodotusta voi vielä halutessaan parantaa oksien pystykarsinnalla. Kuivilla kankailla laatu kohdillaan ”Laatuharvennusta voi hyvin suositella tuoreen kangasmetsän männiköistä kuivahkon kankaan männiköihin. ”Laatupuut kannattaa kasvattaa isoiksi. Kolme harvennuskertaa ei tuota niin paljon kustannuksia, että se söisi laatuharvennuksen hyötyä”, Niemistö sanoo. Vähäoksaista ja suoraa mäntyä ei kannata jättää kasvamaan, jos sen latvus ei ole riittävän hyväkuntoinen
METSÄSTÄ 16 18. ”Minulla on kotona moottorisaha”, hän kertoo. NRO 24 tekee sahan LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K aarnahiutaleet ja jäkäläpalat sinkoilevat, kun kolmivuotias Eino Välimäki sahaa koivuklapia moottorisahallaan. Samoin Husqvarnan, jossa on samanlainen. Saanan suosikki. Tässä on hyvä terä ja kiva ääni”, hihkaisee Leo Nyman ja näyttää käsissään olevaa Stihlin moottorisahaa. ) » MUUTA: vedettävä käynnistin, teräsuoja, varaketju, äänenvoimakkuuden säädin Black&Decker » KÄYNNISTYS: ketju pyörii, ku ja kaasuliipaisin pohjassa » ÄÄNET: sahausääni » HINTA: 21,95 euroa » SAATAVUUS: Prisma » muuta: helminauhamainen ke Workman Chainsaw » KÄYNNISTYS: käynnistyy käynnistyspainikkeesta ja ketju pyörii kaasuliipaisimesta » ÄÄNET: tyhjäkäynti ja sahausääni » HINTA: 17,95 euroa » SAATAVUUS: Anttila Einon ja Leo Nymanin suosikki. Stihl » TOIMINTA: päälle virrankatkaisimesta, käyntiin käynnistimestä ja ketju pyörii, kun takakahvan turvapainike ja kaasuliipaisin pohjassa » ÄÄNET: tyhjäkäynti ja sahausääni » HINTA: 20,20 euroa » SAATAVUUS: valtuutetut jälleenmyyjät (www.moottorisaha.. Pian saha vaihtuu Stihlin leikkimoottorisahaan, jonka poika vetäisee tottuneesti käyntiin. Einon mielestä sahaaminen onnistuu parhaiten Stihlin sahalla ja lattialla. Testattavina ovat Husqvarnan, Jonseredin ja Stihlin leikkimoottorisahat sekä Prisman myymä Black&Deckerin leikkimoottorisaha ja Anttilan valikoimiin kuuluva Workman-merkkinen leikkimoottorisaha. Workman-merkkisen leikkimoottorisahan kuminen ketju pyörii klapin pinnassa. Myös Workman-merkkisen sahan teräketju saa häneltä kehuja. ”Tää on hyvä. Muut Metsälehden leikkimoottorisahatestiin osallistuneet, viisivuotias Leo Nyman, nelivuotias Leo Somari ja viisivuotias Saana Hanski sahaavat pöydän ääressä. Sahat vaihtavat omistajaa ja pärinä yltyy, kun Stihl nousi ykköseksi Metsälehden leikkimoottorisahatestissä. Leo Somarin suosikki. JOULUKUUTA 2014 . Katso video moottorisahojen testauksesta Metsäkustannuksen YouTubesta.
”Käsi väsyy”, Saana huokaisee. Väri ratkaisee Lattia testauspöydän ympärillä peittyy hiljalleen kaarnapurusta ja jäkäläpaloista. Jonseredin sahassa on niiden lisäksi myös sahan käynnistysääni, Black&Deckerin sahasta löytyy vain sahausääni. Ikäsuositus 3+. Poikaa puhuttelee teräketjun lisäksi sahan ääni ja kahva, josta on hyvä pitää kiinni. Leo Somari testaa Huskun purevuutta. Saana empii moottorisahan tarpeellisuutta hetken mutta muistaa sitten, että kotona on takka, jossa poltetaan klapeja. Kysymykseen, haluaisivatko testaajat oman leikkimoottorisahan, kaikki nyökkäävät vastaukseksi. ”Ihan kuin alkuperäinen. Olisiko äänenvaimennin karstoittunut tukkoon. Moottorisahat vaativat 3 AA-paristoa (sisältyvät pakkaukseen). Leo Somari palaa yhä uudestaan ”sahaan, jossa on helmiä”. Vielä suurempi riemu nousee siitä, kun mukaansa saa ottaa myös yhden koivuklapin. METSÄSTÄ 17 18. Terän saa pyörimään painamalla takakahvan turvapainikkeen ja kaasuliipaisimen pohjaan. Stihlin moottorisahassa sahausäänen voimakkuutta voi myös säätää. Black&Deckerin sahan teräketju on muista sahoista poiketen helminauhamainen. NRO 24 testaajat syventyvät tehtäväänsä. ) Jonsered » TOIMINTA: käyntiin käynnistimestä ja ketju pyörii, kun takakahvan turvapainike ja kaasuliipaisin pohjassa » ÄÄNET: käynnistysääni, tyhjäkäynti ja sahausääni » HINTA: noin 29 euroa » SAATAVUUS: valtuutetut jälleenmyyjät (www.jonsered.. Hän on löytänyt suosikkinsa: keltainen Workman-merkkinen saha on parhaan värinen ja siinä on hyvä ääni. Lähempi tarkastelu paljastaa testaajien sahanneen teräketjun alle kerroksen hienoa purua. Stihlin sahapakettiin kuuluu sahan lisäksi teräsuoja sekä varaketju ja jakoavain ketjun vaihtamista varten. Moottorisahan käyttö on testaajille tuttua. Todenmukaisinta sahan käynnistäminen on Stihlin ja Jonseredin sahoissa. Jonseredin sahassa ei ole erillistä virrankatkaisinta ja käynnistintä ei voi vetää yhtä pitkälle kuin Stihlin sahassa mutta muuten se käynnistetään samalla tavalla. Lisävarusteet vakuuttavat.” Metsälehden moottorisahaasiantuntija Mikko Riikilä testivoittajasta.. Muut sahat toimivat pitkälti, kun takakahvan turvapainike ja kaasuliipaisin ovat pohjassa. Muutama kova puhallus auttaa. ”Jos saisi oikean”, hän ehdottaa. JOULUKUUTA 2014 . Jonseredin saha alkaa temppuilla. Husqvarna » TOIMINTA: käyntiin takakahvan turvapainikkeesta ja ketju pyörii kaasuliipaisimesta » ÄÄNET: tyhjäkäynti ja sahausääni » HINTA: noin 29 euroa » SAATAVUUS: valtuutetut jälleenmyyjät (www.husqvarna.. Eino pitää oransseista sahoista. Äänissä eroa Perusperiaate on kaikissa leikkimoottorisahoissa sama: teräketju pyörii ja sahasta kuuluu sahausääni. Stihlin saha laitetaan päälle virrankatkaisimesta, minkä jälkeen vedetään käynnistimestä. Testaajat ilahtuvat, kun jokainen saa valita mukaansa yhden moottorisahoista. ) » MUUTA: käynnistintä saa nostettua hieman n takakahvan turvapainike etju Leo Nyman ja Saana etsivät parasta sahaa. Leo Nyman tietää isänsä osaavan kaataa puun ja sahaavan mökillä polttopuita, Leo Somari taas on nähnyt vaarinsa sahaavan ”maassa olevia puita”. Husqvarnan ja Stihlin sahoista sekä Workman-merkkisestä sahasta löytyvät tyhjäkäynnin ja sahauksen äänet. Eino tosin empii hetken, sillä hänellähän on jo saha. Saanalla taas on parempikin idea
Varttuneen kuusikon alla on sateisena joulukuun päivänä hämärää. Yksivuotias Mimmi, sekoitus karjalankarhukoiraa, itäsiperianlaikaa ja jämtlanninpystykorvaa, on huomannut oravan. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsämaisemassa ei tosin kuusia juuri näkynyt. Silloin täällä kasvoi vain muutama iso kuusi”, Soittila kertoo. Ollaan kuusen parhailla kasvupaikoilla, Hauholla Kanta-Hämeessä, Soittilan sukutilan mailla. Katso Metsälehden YouTubesta, kun Seppo Soittila soittaa Viipurissa 1937 valmistettua haitaria.. Itse olen ehtinyt metsätöihin vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.” Metsänhoidon Soittila sanoo oppineensa metsässä tekemällä. Onneksi en lähtenyt laajentamaan navettaa. ”Puita on nyt paljon enemmän. Miehenä, joka vitsaillen ja haitaria soittaen juontaa metsäisiä tapahtumia messuista risteilyihin. Päätös oli helppo, sillä Soittila ja hänen vaimonsa olivat siinä vaiheessa jo ansiotöissä tilan ulkopuolella. Paikalla nykyään kasvava kuusikko istutettiin 1960-luvun lopulla, Soittilan ollessa kuusivuotias. Kuuset varjostavat maanpintaa niin, etteivät heinät viihdy”, sanoo metsänomistaja Seppo Soittila. Metsät tilalla hoidetaan kuitenkin edelleen itse. NRO 24 M E TSÄ N O M I STA JA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat A skel painuu ääneti sammaleeseen. Messuilta tuttu Soittila tunnetaan metsäalalla viihdeja ohjelmapalveluita tarjoavana yrittäjänä. Hauholla hän on muutakin: maanviljelijä ja metsänomistaja. METSÄSTÄ 18 18. Laidunnuksen aikaan metsät eivät juuri uudistuneet, kun lehmät söivät ja talloivat taimet. Vaikka hänestä ei maanviljelijää tullutkaan, eivät opinnot menneet hukkaan. ”Nyt kuusikko on jo harvennettukin. Aitiopaikalla Soittilan koulutustausta on Mustialan maatalousopistosta. Silloin metsässä laidunsivat lehmät. Hiljaisuuden rikkoo vain syvemmältä metsästä kuuluva koiran haukunta. 1920-luvulta suvussa kulkenut karjatila on vuodesta 1985 ollut Soittilan nimissä. JOULUKUUTA 2014 . Niihin Soittila arvioi kuluvan vuodessa aikaa parisen kuukautta. ”Kun teimme sukupolvenvaihdoksen, oletin, että elättäisin itseni maanviljelijänä. Tila on nykymittapuulla aivan liian pieni, peltoa on parikymmentä hehtaaria ja metsää noin 30 hehtaaria”, Soittila kertoo. Sukupolvenvaihdoksen aikaan hankitusta lypsykarjasta hän luopui vuonna 1991 ja valtaosa pelloista on vuokralla. ”Täällä on sellainen aluskasvillisuus, että voi melkein ääneti kulkea. Haitarin takaa Metsätyöt ovat metsäalan tapahtumia juontavalle Seppo Soittilalle hyötyliikuntaa ja hermolepoa. Kerran se täytyy vielä harventaa ennen päätehakkuuta”, hän sanoo. ”Isä on tehnyt metsissä pitkän päivätyön ja auttaa vieläkin
Jos nuori mänty on suora ja hyväkasvuinen, mutta armottoman oksainen jopa sahauskelpoisuutta vaarantavalla tavalla, kahdessa vaiheessa tehty pystykarsinta voi olla harkinnan arvoista. ”Puiden karsimisesta ja hirsipuiden kasvattamisesta” on sisällöltään edelleen kelpo ohjekirja. Menekin ollessa heikkoa voi tulla mieleen raaka-aineen parantaminen pystykarsinnalla. . ”Metsänomistajat ovat nykyään kirjava joukko, suhde metsään ei enää ole yhtä tiivis kuin ennen”, Soittila arvioi. ”Tukin hinta on viime vuosina ollut aika vakio ja puukauppa on käynyt alamäestä huolimatta. Suunnilleen kymmenen vuoden välein kiinnostus pystykarsintaan herää ainakin tutkimisen ja kirjoittamisen tasolle, ja sitten se taas lopahtaa. Metsätapahtumien juontajana Soittila näkee metsäalan kehityksen aitiopaikalta. Jos se ei aiheuta puun kuolemaa, se saa aikaan ainakin hitaasti paranevan koron. Koesahauksissa tuotto on laskettu sahatavaran ”LAPSENA RANKAMETSÄLLÄ OLO OLI TYMPEÄÄ HOMMAA.” Tilan rakennukset on pitkälti rakennettu oman metsän puista. Anton Gabriel Blomqvist julkaisi jo 1879 16-sivuisen kirjasen pystykarsinnasta, joka on jäänyt karsijoiden mieleen ainakin monimielisen nimensä vuoksi. ”Tuntuu siltä, että varsinkin energiapuolella on otettu vasta ensiaskeleet.” Kuitupuu klapeiksi Mäen laella sijaitsevaa nuorta männikköä on hiljan harvennettu. Suomessa ollaan taitekohdassa. Esimerkiksi taimikonhoidossa saa paremman arvon työllensä. Jo vuosikymmeniä maksettu pystykarsinnan tuki loppuu uuden kemeralainsäädännön myötä. ”Puulla on keskeinen rooli haitarin soinnissa. Pystykarsinnoista ei ole aina tavoiteltu taloudellista hyötyä. Miten metsäala on 1990-luvun puolivälin jälkeen muuttunut. Loppuvuonna Soittilalla on vielä kymmenkunta tilaisuutta juonnettavanaan. ”Yritystoiminta vie eniten aikaa ja siitä saan päätoimeentulon, mutta metsä on ollut hyvä lisä”, hän sanoo. Rajaton into on korvannut rajalliset kyvyt.” Seppo Soittila suunnittelee harventavansa kuusikon vielä kerran ennen päätehakkuuta.. Ajattelin kuitenkin, että tiheässä kasvaneet kuuset eivät pelästy liikaa, jos puustoa harventaa vähitellen”, Soittila sanoo. Pystykarsinta ei ole vanhanaikaista Puiden pystykarsinta puun laadun parantamiseksi ei ole nykypäivän keksintöä. Jos tällaista säännönmukaisuutta on, se voi johtua enemmänkin sahatavaran kysynnän vaihtelusta. Joskus on arveltu, että innostuksella pystykarsintaan ja auringonpilkuilla on jotakin tekemistä keskenään. Viime vuosina tilan metsissä on tehty lähinnä raivaustöitä. Pinoissa odottavat rangat Soittila kaatoi pari viikkoa sitten. JOULUKUUTA 2014 . Jotta oksatonta puuta syntyisi mahdollisimman paljon, rinnankorkeusläpimitan tulisi olla pieni, esimerkiksi 7–13 senttimetriä. Soittotunteja olen ottanut neljä. Jos tällaista investointia pidetään 30–40 vuotta, koesahausten mukaan reaalinen tuotto karsintakustannuksille on 3–5 prosentin luokkaa. Nyt se on parasta mitä voi olla, samaan aikaan hermolepoa ja hyötyliikuntaa. Karsinnasta on hyötyä vain silloin, kun puut ovat oksikkuutta lukuun ottamatta hyvää hirsipuuainesta, kuten Blomqvist sanoisi. Pystykarsintaa voikin pitää ahkeran puuntuottajan viimeisenä ajanmenekin kohteena, kun kaikki muu tarpeellinen on tehty ja aika tulee ilman työtä pitkäksi. Haitarit odottavat juhlatilaksi muutetussa navetassa. Jos taloudellisen hyödyn toivossa karsii puita, koko metsikkö kannattaa karsia samaan korkeuteen, joka on tavallisesti neljä tai viisi metriä. ”Puukauppaa teen vain tukeilla. Kuitupuu ja sitä pienempi puu menevät polttopuuksi”, Soittila kertoo. Kun aikaa on kulunut karsinnasta puolenkymmentä vuotta ja enemmän, toivottu vaikutelma on saatu syntymään. Kuitupuun ja sahatukin ero on niin suuri. Hauho MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Vanhimman, Viipurissa vuonna 1937 valmistetun haitarin runko on tervaleppää ja kielipenkit koivua. . Kaadetut rangat on pinottu odottamaan kuljetusta. Periaatteessa tukea voi vielä saada vielä ensi kevääseen saakka, jos vain rahat riittävät. . Metsäteollisuuden vaikeudet eivät hänen mukaansa ole metsäalan tapahtumissa juuri näkyneet. NRO 24 laadun paranemisen mukaan. ”Lapsena rankametsällä olo oli niin tympeää hommaa, ettei voinut kuvitellakaan, että siitä joskus pitäisi. . 1990-luvun lama pysäytti kaiken, joten sikäli parannusta on tapahtunut.” Kaikkiaan metsäala olisi Soittilan mukaan saanut muuttua enemmänkin. . METSÄSTÄ 19 18. Tilan rakennukset on pitkälti rakennettu omasta metsästä kaadetuista puista. Puiden on siis oltava terveitä, suoria ja hyväkasvuisia. Myös rinteen kuusta ja koivua kasvavassa metsikössä näkyy siellä täällä rankapinoja. Haitarit valmiina Mimmi-koira suuntaa kohti pellon takana näkyvää pihapiiriä. Illanvietoista karttuneiden taitojen turvin hän perusti vuonna 1995 Viihdeja ohjelmapalvelu Seppo Soittila Oy:n. Nuoria puita on karsittu paremman näkyvyyden aikaansaamiseksi, kulkemisen helpottamiseksi ja etenkin maisemasyistä. Jos oksat ovat hyvin paksuja, kyljestyminen vie liikaa aikaa ja tulos on huono. Ne lämmittävät ennen pitkää Soittilan tilan rakennuksia. Jos laskenta tehdään oletuksella, että kuitupuu saadaan siirretyksi sahatukin puolelle pystykarsinnan ansiosta, kannattavuus on ihan toista luokkaa. . Harvaan istutettu männikkö on saattanut vaikuttaa jossakin kehitysvaiheessaan sellaiselta tureikolta, että karsinnalla on pystytty luomaan erilainen mielikuva. Mikä ettei. Aikataulu sopii innokkaalle harrastajalle hyvin, sillä suosituimman puulajin, männyn, pystykarsintaa suositellaan tehtäväksi vasta kunnon talven saavuttua. Suurimmat kuivat oksat voisivat olla 20–25 millimetriä. Viihdyn ihmisten kanssa, mutta välillä on kiva mennä yksin metsään.” Mäen laella sijaitsevasta männiköstä kaadettiin viime vuonna siemenpuut. PA L STA L L A Hieman liian suureksi ehtinyttä kuitupuuta pelastetaan tukiksi talvisella pystykarsinnalla. Opistossa oli paljon illanviettoja, joita Soittila innolla oli järjestämässä. Soittila osti muutama vuosi sitten 4,5 hehtaaria nuorta metsää, joka oli saanut kasvaa pitkälti omillaan. Mikään kultakaivos pystykarsinta ei siis ole. Soittila edustaa ensimmäistä sukupolvea, joka on pystynyt myös myymään puuta. Näin menetellen ostaja aikanaan tietää, minkä pituisiksi tyvitukit on katkottava. Syksyisessä karsinnassa vaarana on, että puu saa tartunnan syyshaavakka-nimisestä sienestä. ”Ammattimiehet sanovat, että puuta olisi saanut ottaa enemmän pois
Leveä vyö tukee ja lämmittää selkää. ”TYPEREHTIMINEN METSÄSSÄ VOI TAPPAA.” Teräväkyntinen koukku ankkuroi konkeloliinan tiukasti puun runkoon eikä liina lipsu kun puuta pyöritetään kangella. Typerehtiminen voi valitettavasti tappaa. Kotimainen varustevyö Savotta-varustevyön leveä tukivyö tukee ristiselkää erinomaisesti. Vyön kiinnittävät muovisoljet luistavat – kuten tapaa käydä kaikissa vehkeissä, joissa tätä ratkaisua käytetään. Jokaisen hankintahakkaajan kannattaisi oman turvallisuutensa vuoksi hankkia konkeloliina. Vyö on kaksiosainen. Koukkukotelot ja selkäpuolelle tuleva takakappale kiinnitetään erilliseen, kapeaan vyöhön, joka pujotetaan tukiMETSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija K ukaan ei liene tutkinut, millä keinoilla hakkuutöitä tekevät metsänomistajat konkeloita pudottelevat. Koteloiden hinta on noin. JOULUKUUTA 2014 . Takakappaleessa on ensiapupakkaus, kiinnityslenkit mittanauhalle sekä paikat tulpanavaimelle ja pyöröviilalle. Muovinen lukitussolki luistaa, joten se pitää lukita solmulla. Koukun terävät kynnet pureutuvat tiukasti puun runkoon ja ankkuroivat liinan. Materiaalinsa puolesta pesu käy helposti. Palkkametsureille se on pakollinen varuste, jonka työnantaja on velvollinen hankkimaan. Uuman ympärille kiertyvä tukivyö on pehmustettu ja kiitettävän leveä. Uittokaluston verkkokaupassa sen hinta on 34,90 euroa. Käytössä vyö oli kaikin puolin mukava. Koteloilla, nostokoukulla, pinotavarasaksilla ja mittanauhalla varustetun Savottavyön hinta on 149 euroa. Tottumattoman voi olla vaikea saada liinaa kiedottua puun rungon ympäri niin, ettei liina luista, kun runkoa yritetään pyörittää. Ongelma on helposti korjattavissa, kun tekee solmun soljen taakse vyöhön. Koukulla varustettu konkeloliina on selvästi helpompi käyttää. Vyö kiinnitetään kapean vyön muovisoljilla. Vääränlaista luovuutta ja riskien ottoa on konkeloiden kanssa syytä välttää viimeiseen asti, koska vakavien tapaturmien vaara on suuri. Selkää vasten tuleva vyön osa on leveä ja hyvin pehmustettu, joten tukee ristiselkää erinomaisesti. Koukullinen konkeloliina mahtuu varustevyön selkäosassa olevaan taskuun, joten se kulkee näppärästi matkassa. Koukuton liina maksaa runsaat kymmenen euroa. Toisaalta pehmusteidensa vuoksi vyö hiostuu ja alkaa haista, ellei sitä pese säännöllisesti. Tällöin liina ei lipsu, kun runkoa pyöritetään kangella. Savottavyö maksaa Uittokaluston verkkokaupassa ilman koteloita ja varusteita 45,90 euroa. Tällöin latvastaan takertunut puu pyörähtää irti ja kaatuu maahan. Karstulalaisen Finn-Savotan metsurinvarustevyö on kuitenkin kotimaista tekoa – ja vieläpä lajissaan varsin asiallinen. Liina kiedotaan konkelon tyvelle niin, että vain silmukka jää näkyviin. Hankintahakkaajan hengenpelastaja Konkeloliinan päähän liitetty koukku ankkuroi liinan puun rungolle. Veikkaan, että konstit eivät aina ole työsuojeluhallituksen suosittelemia. Perinteinen konkeloliina on pätkä kuormaliinaa, jonka toisessa päässä on silmukka. 20 18. Kokeilemamme koukullinen liina painaa 360 grammaa ja sen vetolujuus on 4 000 kiloa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija VAIKKA Suomi melkoisen metsämaan maineessa onkin, meillä ei hakkuukoneita pienempiä metsätyökaluja juurikaan valmisteta. Konkeloliina on halpa ja toimiva apuväline kohtalaisen hankalienkin konkeloiden laukaisemiseen. Vakiona se joutaisi olla myös amatöörisahurien matkassa. Siihen pujotetaan parikolmemetrinen kanki, jolla konkelo vivutaan kiertoliikkeeseen. KO K E I LT UA KO K E I LT UA vyön viilekkeisiin. NRO 24 20 euroa kappale, joten työkuntoon vyön saa vajaalla sadalla eurolla. Jos kaikki varusteet pitää ostaa kerralla, tällä keinolla ne saa edullisemmin kuin ostamalla vyön ja siihen liitettävät kotelot ynnä tarvikkeet erikseen
39€) __________ kpl Puutyöt 34€ (norm. 32€) __________ kpl Moottorisaha 30€ (norm. 39€) Tarjous voimassa 23.12.2014 asti. Kirjoista joulumieltä kaikille.. Saa silti katsoa vain kuvia. Seis! Parhaat lahjat Lahjalehti metsäksi! Metsälehti lahjaksi! Kestotilaajana voit tilata lahjaksi Metsälehti Makasiinin vuosikerran puoleen hintaan 35 € / 12 kk (norm. määräaikainen 71 € ) TAI Metsälehden vuosikerran -25% hintaan 99 € (norm. Lahja elämäksi. paketoidaan juuri tässä. Moottorisaha 30€ (norm. Anna sen rentouttaa, virkistää ja taltuttaa stressi. Metsämieli 25€ (norm. Makasiinit) –25% / 12 kuukautta = 99€ Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Ylipuutyövaara! Kaikkien aikojen paras puutyökirja. Harjoitus teke mestarin. Antaudu. Joulun kunniaksi emme peri kirjoista toimituskuluja. Hän on myös yhtä taitava luontokirjoittaja kuin –kuvaaja. Soita 09 315 49 840 ja tilaa! Kyllä kiitos, tilaan: Metsäkustannus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS __________ kpl Metsämieli 25€ (norm. 32€) Suomen kauneimmat luontokuvat Hannu Hautalan kuvat eivät jätä ketään kylmäksi. 42€) Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Jos teet lahjatilauksen, lisää tähän asiakasnumerosi (lehden osoitekentästä) LAHJATILAUKSEN SAAJA: Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka TILAAN LAHJAKSI: Metsälehti Makasiini –50% / 12 kuukautta = 35 € Metsälehti (sis. Metsän poika 25€ (norm. 42€) Metsä parantaa Löydä metsän avulla itsesi. määräaikainen 132 € ). Puutyöt 34€ (norm. 32€) __________ kpl Metsän poika 25€ (norm. 32€) Moottorisaha, siinä on sitä jotain Kaikki Suomen moottorisahoista ja niiden historiasta
Samalla valtion aikanaan pystykarsinnalle maksama tuki valuu hukkaan, kun listojen, paneelien, lattioiden ja ikkunankarmien sijaan laadukas puu päätyy bulkkitavaraksi. Moni isäntä mielisi myydä puunsa pienelle sahalle, mutta Lopen Rakennuspuu tarvitsee vain tyvitukin. Vuonna 1937 karsittujen tyvipöllien päät ainakin lupailevat reippaampaa oksattoman puun osuutta. Karsinnan jälkeen vuosikymmenten aikana sydänpuun ympärille kasvanut oksaton puuaines osoittaa, että pystykarsinnasta on todella ollut hyötyä. Ensimmäisen vuonna 1950 karsitun erän sahaus osoittaa, että laadukkaan puun kannattava kasvatus vaatii karsinnan lisäksi panoksia metsänhoitoon. Yksittäisiä karsittuja runkoja on tullut sahalle ennenkin, mutta nyt hän on onnistunut ensi kertaa hankkimaan useamman sadan rungon erän pystykarsittua puuta. Ilman karsintaa oksat tulisivat laudan läpi”, Tuomenoja arvioi. ”Tietty ostoväki ei maksa muusta puusta, jos tyvitukki menee meille. Karsinnan kaveriksi lannoitus Karsitun männyn sahausta on tutkittu vähän. ”TUOTTEEMME MYYVÄT, MUTTA MEILLÄ ON RAAKAAINEONGELMA.” Pystykarsinta näkyy sahatavarassa oksattomuutena. Lopen Rakennuspuun sahaamat karsitut männyntyvet ovat arvossaan Italiassa ja Saksassa. JOULUKUUTA 2014 . Raaka kilpa tyvistä Kotimaisten männyn laatutyvien sahaukseen, kuivaukseen, höyläykseen ja pintakäsittelyyn erikoistunut Lopen Rakennuspuu sahaa vuosittain kuusituhatta mottia. Esimerkiksi Koskisen saha pyöräyttää vastaavan puumäärän kahdessa vuorossa kahdessa päivässä. Metsä olisi kannattanut harventaa ajallaan ja lannoittaa. Koe-erän avulla Lopen Rakennuspuu selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia pystykarsitulla puulla on. Lopella toimiva saha maksaa erikoistyvitukista kaksinkertaisen hinnan sahalle toimitettuna – ja maksaisi enemmänkin, mikäli kuluttajat olisivat valmiita pulittamaan lopputuotteista korkeampaa hintaa. Toisin kuin kotimaassa Euroopassa puusepät lukevat suomalaisen oksattoman männyn jalopuuksi.. Tarkempia laskelmia karsinnan kannattavuudesta on luvassa ensi keväänä. Yksi syy on isojen sahojen haluttomuus luopua laatutyvistä. Pieni saha ei pärjää moisessa hintakilvassa. Alle millin paksuiset vuosilustot ovat sahalle pettymys. ”Vuosirenkaiden paksuudet menivät päinvastoin kuin toiIsot syövät pienten eväät Sisustusteollisuuden haikailema pystykarsittu mänty päätyy bulkkilaudaksi. Lopen Rakennuspuun tukinostaja Markku Tuomenoja seuraa, kun sahan terä uppoaa pystykarsittuihin tyviin. Puut olivat nuorena kasvaneet nopeasti, mutta kasvu oli tyrehtynyt pystykarsinnan jälkeen. ”Oksat olisivat olleet puussa ainakin 50 vuotta, ellei puita olisi pystykarsittu. 64 vuodessa oksatonta puuta oli kasvanut vain viitisen senttiä”, Koivisto kertoo. Peruslaudoiksi päätyy myös karsittua puuta, joka piensahoilla hyödynnetään tarkemmin. Pahimmassa tapauksessa yhtiöt tarjoavat perusja latvatukista metsänomistajalle kuidun hinnan”, Kurki harmittelee. METSÄSTÄ 22 18. Välitukille ja latvalle pitäisi löytää toinen ostaja, eivätkä suuret sahat ole innostuneita toimittamaan laadukkaimpia tyviä eteenpäin. Puun sydämestä 150 millimetrin korkeudelta sahautuvan laudan toinen puoli on täysin oksaton, toisella puolella oksankohdat vielä näkyvät. Seuraava lauta on jo kauttaaltaan oksaton. Karsituista rungoista syntyvät laudat ovat mielenkiintoisia, sillä toinen erä koostuu vuonna 1950 ja toinen vuonna 1937 karsituista tyvitukeista. Karsinnan jälkeen kasvaneessa pintapuussa ei ole oksankohtia. ”Syyskuussa meillä olisi ollut 22 työpäivää, mutta pystyimme sahaamaan 15:nä. Määrä on vaatimaton verrattuna suuriin sahoihin. TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M ännyn erikoistyvi sahautuu kaksimillisen vannesahan terän läpi. NRO 24 voimme. Tuotteemme myyvät, mutta tällä hetkellä meillä on lähinnä raaka-aineongelma”, kertoo Lopen Rakennuspuun toimitusjohtaja Tommi Kurki. Sahan pihalla odottava toinen pystykarsittu erä näyttää jo paremmalta. Kuudentuhannen kuutionkin hankinta on kuitenkin osoittautunut pienelle sahalle vuosi vuodelta vaikeammaksi. Apuna on opinnäytetyötään aiheesta työstävä Ilkka Koivisto Tampereen ammattikorkeakoulusta
ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat 80-LUVULTA muistetaan kaksi kovaa myrskyä: Mauri ja Manta. Kantelin pölkyt ojan yli ajouran varteen. Koivurungoista sai tyvestä kaksikolmemetristä määrämittapölkkyä ja loppuosa latvasta karsittiin puhtaaksi noin kahteen senttiin asti. Tapio ja metsäkeskukset ryhtyivät kartoittamaan lakikohteita vuonna 1998. Hankalaksi asian teki se, ettei tuolloin ollut tiedossa, missä näitä kohteita oli. NRO 24 myös yksi lyömätön etu puolellaan: puustoa pystyy hakkuutyössä arvioimaan monelta suunnalta, kun kone on sidottu täysin ajouraan. Arvaamattomia ovat tuulen tiet. Manta-myrsky riehui 26. Tässäkin savotassa poistin koivuja myös viereiseltä, täydennysojituksessa kapeaksi jääneeltä saralta. Tältä reilun parin hehtaarin kuviolta on polttopuusaanto näppituntumalla näin hakkuutyön jälkeen arvioiden yhden omakotitalon kymmenen vuoden puutarve. Toiseksi suurin ryhmä olivat vähäpuustoiset suot ja kolmanneksi suurin kalliokohteet. Onneksi oli metsävakuutus voimassa jo tuolloin. Lisäksi tällainen ”tuottamaton” savotta on kalliille koneketjulle lähes hukkatyötä, vaikka ennakkoraivaus olisi etukäteen tehtykin. Laki velvoitti maanomistajat huolehtimaan siitä, että esimerkiksi lähteiden, korpien, lehtojen, kurujen ja rantaluhtien ominaispiirteet säilyvät. Sopivia klapikoneeseen Vaikka koivukuidusta olisi saanut myyntipuuna pari euroa enemmän kiinnolta kuin havukuidusta, päätettiin koivut tehdä polttopuurangaksi, koska polttopuun tekoja varastopaikka ovat savotta-alueelta vain lyhyen ajomatkan päässä. Maanomistajat suhtautuivat kartoitukseen Yrjösen mukaan myönteisesti. Kohteet on huomioitava, oli ne kartoitettu tai ei.” Lakikohteista noin kolmannes oli purojen ja norojen lähiympäristöjä. Yksittäisiä hyvin kriittisesti suhtautuviakin on ollut.” Sarjassa seuraataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Ajokone voi ajaa ja purkaa kuorman suoraan polttopuiden tekopaikalle. Nyt kun Mantan vierailusta oli kulunut 29 vuotta, on kuviolle kehittynyt ylispuustona hieskoivikko, jonka alla kasvaa paikoin sakea kuusentaimisto. Ojien reunat olivat ottaneet jonkin verran mäntyä. Keskikoko oli noin puoli hehtaaria. lokakuuta 1985, jolloin suurimmat tuhot koettiin Etelä-Savossa ja Länsi-Lapissa. JOULUKUUTA 2014 . Metsänomistajien piti huomioida kohteet, vaikka niitä ei ollut vielä kartoitettu”, projektipäällikkö Klaus Yrjönen Tapiosta kertoi Metsälehdelle kesäkuussa 2004. Oli tullut aika vapauttaa kuusentaimikko koivujen alta kunnon kasvuun. Kuuden vuoden urakka JUSSI COLLIN Vuoden 1996 metsälakiuudistuksen yksi uutuus olivat erityisen tärkeät elinympäristöt. Pääosin tuhot rajoittuivat yksittäisiin runkoihin harvennusalueilla, mutta tuossa kakkoskehitysluokan turvepohjaisessa männikkökuviossa Manta näytti voimansa kunnolla. Savotan lopulliset puumäärät paljastuvat vasta kun puut ovat laanissa. ”Se oli kova juttu. Lain tullessa voimaan elinympäristöt olivat jo olemassa ja lainvoimaisia. Aktiivisimmat ovat halunneet olla mukana kartoituksessa. Tuhot olivat mittavia ja myrskylukemiin nousseet tuulet kaatoivat runsaasti puustoa. Siinä menivät lappeelleen kahdessa osassa lähes kaikki rungot, ja pystyyn jääneet yksittäiset puut kaadettiin myrskyä seuranneessa savotassa. Tavoitteena oli löytää kaikki yksityismetsien lakikohteet, mutta osa jäi Yrjösen mukaan löytymättä. Moottorisahamiehellä on Mantan jäljillä Lähes 30 vuotta oli kulunut myrskystä, joten oli aika käydä koivujen kimppuun. Lisäksi koivut ovat tyveltä pääosin noin 15–20 senttiä paksuja, jolloin ne ovat ihanteellisia syöttää klapikoneen kitaan. UUTINEN VUONNA 2 4 METSÄSTÄ 23 18. Kaadetusta kuusesta löytyi tällainen tyvileikko. Näin koko runko tuli hyödynnettyä täysimääräisenä. Kuuden vuoden ja 15 miljoonan hehtaarin urakan jälkeen niitä oli löytynyt yhteensä 60 000-70 000 hehtaaria, mikä on noin puoli prosenttia metsäalasta. Mies ja moottorisaha on oiva yhdistelmä, kun kuuset halutaan vapauttaa koivujen alta.. ”Jotkut ovat pyytäneet katsomaan, löytyisikö heidän metsästään metsälakikohteita. Tuhoalueen väliin jäi jostain syystä pystyyn kaistale, josta ei kaatunut runkoakaan. Ajo tapahtuu turvemaasta johtuen vuodenvaihteen jälkeen, kantavan ajokelin aikaan. ”Sataan prosenttiin ei päästä koskaan. Metsänomistajien ja puunkorjaajien on hyvä muistaa, että muitakin kohteita voi löytyä. Olin nuorena miehenä laskemassa kaatuneita puita yhdessä vakuutusasiamiehen kanssa. Jos kykenee tekemään oikeaoppisen taimikonhoidon, pystyy myös harvennukseen. Kapealle saralle hakattu täysilevyinen ajoura olisi vienyt siltä kohtuuttomasti puustopinta-alaa. Kotitilallani Pohjois-Savossa meni Mantan tuulien voimasta nurin yli 850 yksittäistä runkoa ja kaksiosainen parin hehtaarin tuhoalue, jotka metsävakuutus korvasi. Tällainen savotta on omiaan omatoimiselle moottorisahamiehelle
Silti se jää kesän vehreydessä helposti huomaamatta. Lehdet ovat kovia ja hyvin kiiltäviä. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kesäasussaankin halava on hyvin kaunis puu. NRO 24 SOIDEN ojitus tuhosi puolet Suomen suoalasta. Nyt suolajit kasvattavat osuuttaan uhanalaisten lajien listoilla. Erityisen huonosti menee sekä märkien ravinteisten soiden lajeilla että suuria yhtenäisiä suoalueita vaativilla lajeilla. TUOMAS KÄHÖ Metsänhoitopäällikkö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Metsäautotien perusparannus kannattaa Lentäen yli ojien Illan viiletessä suonkeltaperhonen nauttii suopursun medestä – mutta ennakoiko iltarusko myös koko lajin tulevaisuutta. Usein jo ensimmäisestä hakkuusta saatava puunlisähinta kattaa perusparannuksen kustannukset. Kantava tie nostaa puun hintaa parhaimmillaan jopa viisi euroa motilta. Oheinen kuva on otettu marraskuun puolivälissä Säkylässä. Kuitenkin huomion arvoista on, että kemeran ehdot täyttävä varsitien sorastuksessa soramäärä kasvaa vain neljänneksen, jolloin autoilijoiden on helppo hoitaa metsänomistajien puita pois tehtaalle jalostukseen. Ensimmäisissä uhanalaisselvityksissä suolajeja oli siihen nähden hämmästyttävän vähän. Monet suolajit sinnittelevät kuivuvilla soilla kunnes puuston kasvu ne karkottaa. Viipeen syynä on sekä tietojen kertymisen verkkaisuus että kuivatuksen vaikutusten hitaus. Yrjölän tiekunnan tapausta ei kuitenkaan omien kokemuksieni valossa voi lähimainkaan yleistää. Toukan ravintokasvi, juolukka, säilyy ojitetuillakin soilla pitkään ja vasta metsän umpeutuminen karkottaa suonkeltaperhosen. Tällöin valtion tuki hyödyntäen loppuosa hankkeen kuluista tulee tieosakkaille tavallaan ”kaupan päälle”, koska vastaavasti pelkkään sorastukseen ei tukea saa. Pienikokoisena se sopisi pihoillekin. Uuden perhoskirjan (Saarinen & Jantunen: Perhoset matkalla pohjoiseen) mukaan se on toistaiseksi pitänyt pintansa muita suolajeja paremmin. Toisaalta tiestön merkitys on suuri myös metsänhoitotöille ja virkistyskäytölle. Soiden perhosista suonkeltaperhonen on näkyvimpiä. Nykyisin tehtävissä metsäautotien perusparannuksissa kustannukset syntyvät valtaosin pintamateriaalikuluista. Tässä tapauksessa valtion kemeratukea ei hyödynnettäisi, vaan tie korjattaisiin riittävän hyväksi kemeran normeja keveämmin keinoin. JOULUKUUTA 2014 . Tärkeää on myös muistaa, että tien korjaamisen kustannukset ja tien laatu ovat vahvasti kumulatiiviset, eli mitä kalliimpi remontti, sitä parempi ja pitkäikäisempi tie syntyy. Samanlaisia yksilöitä kasvoi tien vieressä muutamia noin puolen kilometrin matkalla. SEPPO VUOKKO S ilj a Le h ti n en. M E TSÄ N KÄT KÖ I SSÄ LU K I JA LTA LU K I JA KYSY M YS HUONO tie on usein rajoittava tekijä leimikon korjuuajankohtaa valittaessa. Kunnostettu tie tehdään vähintään 20 vuodeksi eteenpäin, ja hyötyaluerajoitus ottaa huomioon käytännössä yhtä puumottia kohti syntyvät kustannukset sekä tiestön laadusta syntyvän hyödyn. Marraskuussa huomaa halavan yleisyyden. Jälkimmäiset ovat etupäässä lintuja ja perhosia. On hienoa, että maastamme vielä löytyy oma-aloitteisuutta ja intoa hoitaa yhteisen tiekunnan asioita itsenäisesti ilman ulkopuolista apua. Jutussa kerrotaan, että 2,5 kilometrin tie kunnostetaan käytännössä ajamalla riittävä määrä uutta pintamateriaalia. NiiMikä valaisee loppusyksyä. Saarisen ja Jantusen kirjan keskeisenä tietolähteenä ovat olleet päiväperhoslaskennat, siis harrastajien talkootyö. Turhaa työtä ei kuitenkaan kannata tehdä. SILJA LEHTINEN Marraskuun hämäryyteen valoa tuova puu on halava. Perusparannuksen kannattavuus on huomioitu myös tukiehdoissa. Se ei toki kuki näin myöhään, vaan valkoiset tupsut ovat avautuvia kotia, joista hahtuvalliset siemenet purkautuvat tuulen kuljetettaviksi. Liian usein uusi tie jää heti ilman hoitoa ja lopulta perinpohjainen perusparannus on ainoa mahdollisuus saada tie riittävään kuntoon. Silti sitä näkee harvoin koristepuuna. Tavanomaisilla kangasmetsien raivausalueilla halavaa ei juuri ole, mutta jos joutuu perkaamaan entiselle pellolle tai kostealle turvemaalle syntynyttä taimikkoa, kannattaa kiiltävälehtiset halavat säästää. tä kasvaa rantaluhdilla, pajuttuneilla pelloilla, joutomailla ja pientareilla. Niinpä monien lajien painopiste on siirtynyt pohjoisemmaksi. Omassa pihassani on molempia. Uudet lajit, joita ilmaston lämpeneminen tuo etelästä maahamme, huomataan kyllä. Kemerahankkeen yhteydessä tietoimitus on yksityismetsänomistajalle ilmainen, jolloin saadaan tieoikeudet ja -alueet vahvistettua nykypäivän tarpeisiin. Soiden ojitus oli totaalisinta Etelä-Suomessa, ja pohjoisessa suot ovat säilyneet paremmin. Mikä puumainen paju säilyttää kukintonsa vielä lehtien tippumisen jälkeen. Usein se kasvaa yksirunkoisena ja muuta pajukkoa korkeampana pikkupuuna. Metsälehden numerossa 19/2014 kerrottiin, kuinka omatoimisella metsäautotien perusparannuksella voidaan säästää jopa kaksi kolmannesta. Ruskaväri on keltainen. Jutussa ei eritellä, mistä kustannukset ovat syntyneet, joten tarkkoja laskelmia eri vaihtoehtojen vertailusta keskenään on vaikea antaa. Halava kukkii vasta lehtien puhjettua kesäkuussa. Luonnon halavista pitäisi valita lisäykseen tuuhealatvuksisia ja runsaasti kukkivia hedepuita, mutta varmaan marraskuuta valaisevilla emiyksilöilläkin olisi kysyntää. Valitettavan usein yksityistien tienpito on niin retuperällä, että tie ei enää palvele käyttötarkoitustaan. Mielestäni jutun tarkoittamat työt eivät ole metsäautotien perusparannusta vaan pelkkää sorastusta – vuosittaista huoltoa. Hedenorkot ovat kullankeltaisia, eminorkot vihertäviä. Artikkelissa esitelty 2,7 metrin sorastusleveys on auttamatta liian kapea, koska mutkissa yhdistelmäauto oikaisee hieman. Sen sijaan vanhojen juttujen katoaminen tulee usein ilmi vain seurantatutkimusten avulla, ja silloinkin hitaasti. 24 P I L K K E I T Ä 18. Metsässä halava kuuluu monimuotoisuutta lisäävien puiden joukkoon, sinne raidan, pihlajan ja haavan seuraan. Artikkelissa haastateltu Antti Yrjölä kertoo, että hän on tien aikanaan itse tehnyt ja nyt myös ”perusparannus” on hänen käsialaansa. Yksirunkoisena ja selvästi puumaisena se erottuu pensasmaisesti ja jo tyveltä haarovasta kiiltopajusta
JOULUKUUTA 2014 . Suomesta on aiemmin tilastoitu vain kaksi tätä piikikkäämpää peurapukkia: Lohjalta kaadettu 23-piikkinen ja Bromarvin 20-piikkinen.. ”Hirvijahdissa ollut metsästäjä oli jälkeenpäin ihmetellyt, mikä kumma se oli kun noin pomppi?” Rantasalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jorma Pylkkänen paljastaa vanhentuneen sattumuksen. ”Metsästäjät inhosivat peuroja. Siellä se elää molemmilla mantereilla. Metsästäjät ryhtyivät ruokkimaan eläimiä. Itä-Savon valkohäntäpeurat ovat nykyään juuri sellaisia. Esimerkiksi Rantasalmelta kaadetuista kahdeksasta pukista peräti puolet on ollut vähintään 10-piikkistä suurpukkia. ”Eihän siihen mitään lupia tietenkään ollut, joten sitä kaatoa ei löydy tilastoista.” Tämänhetkinen Itä-Savon peuratilanne muistuttaa pienoiskoossa 60ja 70-lukujen Suomea. Suomen parhaimmat pukit Itä-Savossa elelee nykyään arviolta toista sataa peuraa. ”Norolan Metsästysseura piti vuosina 1969–1972 yksityistä peuratarhaa Mikkelissä. Tuolloin, peuranmetsästyksen alkuaikoina, vähäisen metsästyksen ansiosta pukeille oli ennättänyt karttua kokoa ja näköä. Saimaan rannalta Eteläja Länsi-Suomen parhaille peuramaille on 300 kilometrin matka ja välissä on paljon peuratyhjää seutua. Joukossa on jopa kaksi todellista jättiläistä. Seudulle jäi kuitenkin ”siemen” itämään. ”On pidetty matalaa pro. Eräs syrjäisimmistä peuraporukoista asustaa Savonlinnan seudulla Itä-Savossa. Selitys piilee Itä-Savon peurojen muikeassa syntytarinassa, joka on suurelle osalle paikallisistakin ihmisistä vieras. Ensimmäinen virallinen valkohäntäpeura ammuttiin marraskuussa 2009, eikä niitä tähän talveen mennessä ollut metsästetty Rantasalmen historiassa kuin kymmenen. sunnuntaina Jorma Pylkkänen ampui peräti 19-piikkisen pukin. Viime talvina kaurabaarissa on käynyt kymmenkunta peuraa. Lukema hipoo Suomen ennätystä. 2000-luvulla se on puhjennut oraalle. NRO 24 LU O N N O STA JERE MALINEN, teksti ja kuvat V alkohäntäpeura on amerikkalaista alkuperää. Sarvissa riitti leveyttä, ryhtiä ja piikkejä, ruhossa paksuutta. ilia, ettei pikkumetsikköön kertyisi kansainvaellusta”, ruokintaporukassa touhuava Heikki Joskitt kertoi talvella. Kun peuroja ei pahemmin talviruokittu, ne hajaantuivat hiljalleen muualle. ”MIKÄ KUMMA SE OLI KUN NOIN POMPPI?” Sulkavalainen Heikki Joskitt toivoo peurasta pysyväisjäsentä savolaiseen riistaeläimistöön. Lajin alkuperämaasta katsottuna kauimpana kotoa ovat Itä-Suomeen asti levittäytyneet lajitoverit. Eläimet tuotiin useammassa erässä Hämeestä ja Punkalaitumelta. Peuroja seikkaili 70ja 80-luvuilla Mikkelin naapuripitäjissä. Katos kohosi soutustadionin takamaastoon. Soutupitäjä Sulkavan taajamaan tupsahti talvella 2005 yllättäen valkohäntäpeuroja. Osa matkasi itään kohti Savonlinnaa. Tarhauksen päätyttyä luontoon vapautettiin yhdeksän peuraa”, Lappalainen lunttaa seuran historiikista. Lopulta kanta hiipui vähiin. Alle kymmenestä eläimestä alkunsa saanut peuralauma on varttunut 80 vuodessa 60 000 peuraksi. Puhuttiin ’keppijaloista’, jotka sotkivat ajokoirametsästystä”, Lappalainen muistelee. Tosin perimätiedon mukaan Tammenlahdesta ammuttiin peura jo 1970-luvulla. adventtiPUKIT KAUKANA KOTOA Laukon kartanoon Vesilahdelle saapui 80 vuotta sitten viisi valkohäntäpeuraa. Itäsavolaisten peurojen epäillään olevan Mikkelissä yli 40 vuotta sitten tarhattujen eläinten jälkeläisiä. Siksi sitä on ryhdytty ruokkimaan talvella. PILKKEITÄ 25 18. Olli Rouhiaisen koira-ajosta marraskuussa 2011 ampuman kymppipukin sarvilla oli leveyttä huikeat 72 senttiä. Euroopassa laji on suomalainen erikoisuus, kiitos siirtolaisten, jotka halusivat lahjoittaa köyhälle kotimaalleen jotakin perin amerikkalaista. Sulkavan ohella myös Rantasalmea voi jo tituleerata peurapitäjäksi. Sen seurauksena Itä-Savossa asustaa nykyään eräs maapallon syrjäisimmistä peuraporukoista. Mikkelin peuratarhan perintöä Tarinan tuntee Etelä-Savon eläkkeelle olevalle riistapäällikkö Veli Lappalainen. Kolme viikkoa takaperin 1
Tapiossa Allan toimi aluksi metsänparannusosaston kehittämisja koulutusmetsänhoitajana (1962–1968), sittemmin metsänparannustöiden tarkastajana (1968–1982) ja osastopäällikkönä (1982–1990). Tuormaa on etsinyt perinteestä pohjaa arkisille puutöille ja tarvekalujen teolle. Tuormaa esittelee kuitenkin tarvittavat työkalut ja menetelmät pinnan työstöön, joten jokainen tekijä saa tässäkin valita oman tyylinsä ja tavoitteensa. Eläkkeellä ollessaan hän koosti dokumentoituun tietoon tiukasti perustuvan historiateoksen Laitilan pitäjän Kovion ja Pehtsalon kylien kehitysvaiheista. Keskikoulu oli käytävä naapuripitäjässä Mynämäellä ja lukio Uudessakaupungissa koulukortteeriin tukeutuen. Antola oli talonpoikaisen sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. Yleisesti ottaen kirjasta ja siinä esitellyistä harjoituksista kuvastuu myönteisellä tavalla fyysisen ympäristön ja psyykeen yhteys; luonnon myönteiset ominaisuudet siirtyvätkin mieleen ja muuttuvat psyykkisiksi ominaisuuksiksi. Maiseman aistimiseen ja läsnäoloon liittyvät harjoitukset tuntuvat käyttökelpoisiltä. Sirpa Arvonen: Metsämieli. Ansioistaan työssä ja monissa luottamustoimissa Antolalle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki, Tapion kultainen taitomerkki, metsänparantajan ansiomerkki ja Tapion kultainen ansiomerkki. Osa töistä onnistuu vain alkavalla kasvukaudella kevätkesästä. Kuivan ja tuoreen puun yhdistämisellä saadaan tiukkoja liitoksia ja tiiviitä saumoja tarpeen mukaan. Metsäkustannus 2014. Puulajeista haetaan tarpeen mukaan sopivaa kovuutta, pehmeyttä, lohkeavuutta tai sitkeyttä, oikeaa väriä, makua tai tuoksua. Työkohteista ei kokeilijalle tule pulaa, sillä kirjassa käydään läpi tarpeellisia tavaroita varpuvispilästä kokonaiseen hirsilatoon saakka. Puuta taivutetaan, kierretään, lohkotaan ja vuollaan, kappaleet liitetään toisiinsa muotoilemalla, kiilaamalla ja tapittamalla ilman nauloja, ruuveja tai liimoja. Allanin työuran loppuvuosille asemoituivat sekä metsänparannuspiirien ja piirimetsälautakuntien yhdistäminen että ojituksen painopisteen siirtyminen ensiojituksista kunnostusojitukseen. Hän oli syntynyt 15. HARRI METSÄLÄ Kirjoittaja on puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Kun ne sovitetaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, saavutetaan kestävä ja kaunis lopputulos. Ilahduttavaa on myös, että monet ammattilaiset ovat ottaneet luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvän tutkimustiedon vakavissaan, ja kehittäneet niiden pohjalta käytännön menetelmiä omaan työhönsä. Kirjassa käydään läpi nykyihmisille oudommiksi käyneitä Matkaopas puun maailmaan K I RJAT K I RJAT Markus Tuormaan kirjassa käydään läpi tuttuja ja oudompia puun työstötapoja. Hyvinvointia luonnosta telmallisesti osana valmiin esineen estetiikkaa ja muotoilua. Metsänparantajat tulevat vielä pitkään muistamaan Allun todellisena alan ammattilaisena, lapset esikuvallisena isänä ja lastenlapset metsän ymmärtämiseen opastavana Pappana. Erityisen kiehtovaa on Tuormaan pyrkimys käyttää puuaineen värisävyjen vaihtelua ja pinnan ominaisuuksia suunniM U I STO K I RJ O I T U S YLIMETSÄNHOITAJA Allan August Antola kuoli 2. Allan Antolalle tärkein ja paras paikka maailmassa oli kesämökki ja metsäpalsta Laitilan Vallijärvellä, johon esimerkin voimalla myös lapset kiinnittyivät: metsässä kulkemisen taito näytti periytyvän. Samalla päästään puun työstössä vähemmällä vaivalla ja säästetään materiaalia. Kirjasta Metsämieli huokuu kirjoittajan syvä kiinnostus ja varmuus luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä erilaisten luontoon liittyvien menetelmien toimivuudesta. ON ILAHDUTTAVAA havaita, että luonnon hyvinvointivaikutukset kiinnostavat. Metsäkustannus 2014. puun työstötapoja ja puun osia. JOULUKUUTA 2014 . KIRSI SALONEN Kirjoittaja on eko-ja ympäristöpsykologi. Hinta 32 euroa. Allan Antola muodosti tärkeän lenkin yliopistollisen metsäopetuksen ja käytännön työelämän välille toimiessaan pitkät ajanjaksot sivutoimisesti suometsätieteen harjoitustöiden ohjaajana ja tienrakennustekniikan opettajana Helsingin yliopistossa. Paikoitellen huomasin kiusaantuneeni siitä, että kasvatustieteilijä kirjoittaa väittämiä ilman lähteitä muun muassa metsäntutkimuksesta, aivotutkimuksesta, havainto-, neuropsykologiasta ja ympäristöpsykologiasta. JUHANI PÄIVÄNEN JUKKA ANTOLA Emeritusprofessori Juhani Päivänen on Allan Antolan työtoveri ja Jukka Antola poika.. Havainnollinen ja käytännönläheinen esitystapa jättää varmasti riittävän selkeät toimintaohjeet lukijan mieleen, jotta kirjan voi jättää huoletta kotipöydälle – jossa metsään uskaltamatonkin saa siitä hienon luontokokemuksen. Haravan piikin ei tarvitse olla yhtä pyöreä ja puunattu kuin sukkapuikon tai hiusneulan, eikä tahkoruuhen yhtä koristeellinen kuin eväsvakan. Jotta tietäisi mitä etsiä, on tunnettava puulajien ominaisuudet ja haluttuja ominaisuuksia tuottavat kasvupaikat ja olosuhteet. Allanin metsänparannukseen painottunut ja vuonna 1955 käynnistynyt työura kulki Tapion metsänparannuspiirien kautta vuonna 1962 Keskusmetsäseura (sittemmin KeskusmetsälauYlimetsänhoitaja Allan Antola takunta) Tapioon Helsinkiin. Omissa töissään Tuormaa seuraa myös siinä mielessä suomalaista käsityöperinnettä, että esineet työstetään vain käyttötarpeen vaatimaan sileyteen ja tarkkuuteen. Monet puun työstön vaiheet sujuvat helpoimmin puun ollessa tuoretta, joskus jopa puun seisoessa vielä pystyssä ennen kaatoa. Useat lauseet alkavat ”tutkimusten mukaan”, mutta lähteitä ei ole kuitenkaan välttämättä kirjattu. Antola kirjoitti sekä aikakauslehtiartikkeleita että tietokirjoihin itsenäisiä lukuja metsänparannuksen alalta. Kertomalla päiväkirjamaisesti omista töistään, ”minä tein näin”, hän samalla rivien välissä haastaa lukijan tekemään omia kokeiluja, valintoja ja päätelmiä. heinäkuuta 1927 Laitilassa. Metsätieteet oli luonteva valinta metsissä vaeltamaan tottuneelle pojalle. Markus Tuormaan uusi kirja Puutyöt on matkaopas puumaailmaan. PUUESINEESSÄ on kaksi muotoa: luonnon tekemä ja ihmisen tekemä. Työ neuvoo tekijäänsä, ja puu paljastaa kokeilijalle ominaisuutensa. Isokokoinen, kovakantinen ja kauttaaltaan värikuvitettu kirja lienee turhan juhlallinen vietäväksi metsään kannonnokkaan aloittelevan veistäjän matkaoppaaksi. Varvut, koskuet ja erilaiset puunhaarat niin oksistossa kuin juurentyvessäkin löytävät tiensä tarvekaluihin ja rakennusosiksi. Kuivuessaan puu hakee lopullisen muotonsa ja ominaisuutensa, tekijällä on oltava aikaa odottaa lopullista viimeistelyä. Näin abstraktina mielletty näkökulman vaihto muuttuukin konkreettiseksi näkökulman vaihtamiseksi fyysisessä tilassa. 184 sivua. Psykologina pidin erityisesti näkökulman vaihto-harjoituksesta, jossa pyydettiin pysähtymään metsäkävelyllä, ja asettamaan jokin piinaava ajatus esimerkiksi kannon päälle. Metsämieli-kirjan parasta antia on hyvin konkreettiset ja perustellut harjoitukset, joita kirjan sivuilta löytyy 54. Tällöin myös psyykkinen kokemus muuttuu myönteisemmäksi. Hinta 42 euroa. Omat kokemuksensa ja valmistamansa esineet hän esittelee tarkasti vaiheittain ja runsaasti kuvitettuina. Entisajan nikkarille oli itsestään selvää, että puutöiden tekeminen aloitettiin metsässä oikean raaka-aineen etsinnällä. PILKKEITÄ 26 18. 198 sivua. Hänen oppikirjansa ”Metsätien rakentamistekniikka” on kulunut useiden metsäopiskelijapolvien käsissä hiirenkorville. Kirjasta on ymmärrettävästi haluttu mahdollisimman helposti luettava, mutta minun lisäkseni myös muuta ammatillista kohderyhmää seikka saattaa häiritä. Puun kuoren tai mantopuun ja sydänpuun irrottaminen, puun taivutus ja hirrenveisto ovat tällaisia töitä. lokakuuta Espoossa. NRO 24 Markus Tuormaa: Puutyöt pärekorista pistoaitaan. Piinaavaa ajatusta saatetiin katsella lähietäisyydeltä tai kauempaa, ja arvioimaan siihen liittyvien tunteiden ja ajatusten muuttumista. Antola suoritti metsänhoitajan arvoon oikeuttavan tutkinnon vuonna 1954 poikkeuksellisen laajana: sekä yleis-, teknillisen että suolinjan tutkintovaatimusten mukaisesti. Sirpa Arvonen käy hyvin seikkaperäisesti läpi kehittämänsä metsämieli-menetelmän osa-alueet, joihin liittyy monipuolinen mielentaitojen kehittäminen
tie nro 213 ja kantatien 41 risteys. Ilm. Ilm. E2, kaisa.kevatkyla@metsakeskus. Opastus. Pe 20.2.2015 klo 11 II. PEFC perustettiin korjaamaan tätä pienmetsänomistajien sertifiointia koskevaa epäkohtaa. 0500 132 076. . Yhteistyötä tarvitaan taas, jotta metsänomistajat tavoitetaan ja saadaan mukaan PEFC-ryhmäserti. Pe 10.4.2015 klo 11 SOSANKYLÄ. E3, vesa. Pe 13.3.201 5 klo 11 ROKUA, Rokua Health & Spa, Kuntoraitti 2, 91760 Rokua. tai puh. Ke 11.2.2015 klo 13 LOIMAA (Virttaa). oinnissa jo mukana olevien etu. ÖSI, PM. Ilm. oinnin jatkossakin pienmetsänomistajien ulottuville. 0400 379 149. tai puh. puh. 044 513 9729. E3, kristian.bjork@ metsagroup.com tai puh. Professori Hans Köpp tenttasi Janne Levulaa (oranssi liivi) ja Auvo Kaivolaa (kartta kädessä) uudistushakkuun toteutuksesta. A.Sivonen 040 707 1223, Cup II, LAMU. 0400 355 704. yht. Vapaa tyyli. ointi on siinä mielessä hankala, että serti. Ti 17.02.2015 klo 11 HARTOLA. Tied. NRO 24 PEFC perustettiin vuonna 1999 Pariisissa, ja siellä pidettiin vuoden 2014 PEFC:n kansainvälinen yleiskokous. Cup V, LAMU. Ke 4.3.2015 klo 11 KANNONKOSKI, Piispalan luonto-, liikuntaja nuorisomatkailukeskus. E3, kimmo.kulmala@ otso.. 040 513 0607. Suomessa metsänhoidon kestävyyteen on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmeniä, ja Suomi on ollut edelläkävijöitä metsäserti. hamalainen@otso.. E3 , pekka.vornanen@metsakeskus.. Opastus Siniseltä tieltä Piispalan kohdalta. 040 525 3784. oitujen metsien määrästä. tai puh. 0500 229 795. Ilm. E3, erkki.niskanen@kotinet.com tai puh. Vaikka kestävyyden ylläpitäminen aiheuttaa metsänomistajalle kustannuksia, serti. EPMU. JYMY, PM. Ilm. Pienmetsänomistajavaltaisessa Euroopassa käynnistynyt toiminta laajeni pian myös muille mantereille. puh. Ilm. E3, jukka.kauppinen@mhy.. Pikakisa 5 km perinteisellä. La 14.2.2015 klo 11 KEMIJÄRVI. Opastus Vt 28 noin 8 km Sievin keskustasta Kokkolan suuntaan. Näin serti. 040 585 0680. Ilm. yht. tai puh. 0400 397345 ,PM, Cup III, LAMU. 040-8304134. Op. Ilm. AS I A N T U N T I JA LTA KISAKALENTERI La 10.1.2015 klo 11 VALTIMO, Puukarin pysäkki, Kajaanintie 844, 75700 VALTIMO. kaateissa vuosikustannukset ovat suhteessa paljon pienemmät. PKMU, PM. E4, antti.uotila@helsinki.. E3, kari.kantanen@metsagroup.com. Pe 27.3.2015 klo 17 PELLO. 044 710 4381.CUP II, KAIME, PSM. Jyrki Salo puh. Ilm. KAIME. La 28.3.2015 klo 10 PELLO. CUP 1, KAIME, PM. Ratkaisuksi löytyi ryhmäserti. tai puh. ilm. Perimmäinen syy tähän on, että yhä useampi kuluttaja pitää tietoa puun hyvästä alkuperästä tärkeänä, mutta vain harva on valmis maksamaan enempää. E3 Mikko Taipalinen puh. 050 592 0976. 0500 371 165. Taimikoiden hoitaminen ja puuston terveydentilasta huolehtiminen turvaavat taloudellista kestävyyttä. Metsäserti. Pe 13.2.2015 klo 10 KAUHAVA, Jäähalli / Urheilupuisto, Mäki-Passintie 3, 62200 Kauhava. PEFC-hehtaareita on nyt yli 260 miljoonaa, mikä on yli puolet maailman serti. Kasvava tunnettuus lisää PEFC:n näkyvyyttä tuotemarkkinoilla. Pienmetsänomistajan puukauppatulot ovat usein satunnaisia, mutta tilakohtainen serti. Kauhavan eteläiseltä sisääntulotieltä (kt 63). PEFC:n tavoitteena on ollut tuoda serti. La 14.3.2015 klo 11 KEMINMAA. E3, hannu. Muita toimivia ratkaisuja pienmetsien serti. paakkola@gmail.com puh. Koko metsäsektorin osallistuminen on mahdollistanut kustannustehokkaan hajautetun toteutustavan ja PEFC:n laajan käyttöönoton. ointiin saatiin suurmetsänomistajien mittakaavahyötyjä. 0400 379 149. Viisitoista vuotta välillä olivat PEFC:n laajentumisen aikaa. ointi ja alkuperätieto ovat puun laatutekijöitä. Osanottomaksu 20 €. pietikainen@metsakeskus.. E3, risto.kuusijarvi@ metsa.. Ti 24.2.2015 klo 13. Pe 23.1.2015 klo 10 ÄHTÄRI, Tuomarniemi. KYLE. Ilm. Hajautetusta toteutustavasta johtuen PEFC on näkynyt metsänomistajien suuntaan suhteellisen vähän. E3, kari. ointi, jossa metsistä ja niissä tehdyistä toimenpiteistä kerätään kattavasti tietoa, jotta jokaista tilaa ei tarvitse auditoida erikseen. La 28.2.2015 klo 11 JAALA, Palloiluhalli. oinnille on tilaus jatkossakin. 040 543 4192. 044-016 7100 tai osmo. Suurmetsätalouden jopa miljoonia hehtaareja metsää kattavissa serti. E3 velu.sipola@ metsakeskus.. paukkeri@metsagroup.com tai puh. PPMU, PM. oinnissa. La 24.1.2015 klo 11 SOTKAMO, Vuokatin urheiluopisto/ uimahalli. Ilm. EPMU, PM. Markkinoilla liikkuu puutavaraa, jonka hyvästä alkuperästä ei ole varmuutta. Erillinen kutsu piireille. Uff es mat & cafe Purmotie 471, opastus Purmotieltä 741. La 7.2.2015 klo 11 KUHMO, Kuhmon urheilukeskus, Martinpolku 4, 88900 Kuhmo. yht. E3, mtaito@kaime.net tai puh. Viidentoista vuoden ajan yksityismetsänomistajien organisaatiot ovat toimineet alueellisten ryhmäserti. 040 549 4201. Kun kilpailu käydään yhtäläisillä ehdoilla, kukaan ei pääse polkemaan tuotantokustannuksia toiminnan kestävyydestä tinkimällä. PIMU, PM. Metsäserti. tai puh. Metsäserti. Opastus. Eeron Cup II/LAMU Cup IV, LAMU. kaattien hakijoina. ilm. Seuraavalla viidentoista vuoden taipaleella painopisteitä ovat myös näkyvyys ja tunnettuus. Cup I, LAMU. tai puh. Ilm. Ilm. kaatti aiheuttaa vuosittain merkittäviä kustannuksia. . . Pe 16.1.2015 klo 11 ROVANIEMI. /hyytiala/smul/. Jäähalli, Koulukatu 6,77600 Suonenjoki. ointia edellyttävät puutavaran ostajat metsiään kestävästi hoitavien pienmetsänomistajien ulottuville. LÄME, PM. tai puh. oinnin kustannukset riippuvat vain vähän metsän pinta-alasta. oinnin merkitys kasvaa, sillä metsäteollisuuden asiakkaat niin vientimarkkinoilla kuin kotimaassakin edellyttävät yhä useammin tietoa puun laillisesta ja kestävästä alkuperästä. Talvikisat 2015 Suomen Metsäurheiluliitto PEFC:n tavoitteeksi näkyvyys PEFC tuo ryhmäserti. Opastus. Myös metsätyöhön ja yrittämiseen sekä metsien virkistyskäyttöön ja jokamiehen oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat osa kestävyyttä. Laatua vaaditaan, mutta se ei saa näkyä hinnassa! Juuri tästä syystä serti. Kun serti. 040 861 5960. Op. Vuonna 2015 edessä on muutoksia, kun metsänomistajien ja teollisuuden perustama Kestävän metsätalouden yhdistys ryhtyy organisoimaan alueellista ryhmäserti. Ilm. VASTUU. Ilm. yht. oidun puun kysyntä kasvaa, niin yhä suurempi joukko puuntuottajia ja yrityksiä joutuu ottamaan kestävyyden vaatimukset käyttöön. Rohkenen ennustaa, että tuoltakin osin viisitoistavuotias PEFC tulee muuttumaan. ointiin uuden metsänhoitoyhdistyslain voimaantulon jälkeen. Metsänomistajan kannalta serti. ORIVESI. 040 684 7298. KUMU, PM. oidusta puutavarasta ei juurikaan makseta parempaa hintaa. E3, risto.kuusijarvi@ metsa.. Ilm. Eeron Cup I, LAMU. 0400-152 452 tai virpi. E5, pertti.makinen@phnet.. PPMU, SM. KPMU, PM. Tied. ointia. Op ilm. puh. Ilm. Jäähalli, Opintie 2, 35300 Orivesi. Pe 27.2.2015 klo 11 SIEVI, Louekallion laskettelukeskus. Ilm. Ilm. E3, teuvo.jalonen@elisanet.. oimiseksi ei ole, joten PEFC:n ryhmäserti. Mahdolliset lisäykset ja muutokset www.helsinki.. AUVO KAIVOLA Kirjoittaja on PEFC Suomen pääsihteeri. JOULUKUUTA 2014 . oitujen metsien määrän lisääntyminen on serti. PILKKEITÄ 27 18. tai puh. Op. Ilm. E3, matti.tikkamaki@metsakeskus.. perunka@lao.. Ilm. Op ilm. 20.-21.3.2015 SM-metsätaitohiihdot Pohjois-Pohjanmaan koillisosassa. oinnilla osoitetaan metsien hoidon kestävyys ja tuotteeseen käytetyn puun hyvä alkuperä. Siinä PEFC on onnistunut. humalamaki@sedu.. Hakkuissa säästetään lahopuuta, säästöpuista ja vesistöjen suojakaistoista huolehditaan ja uhanalaisten lajien elinpaikat suojellaan. yht. Kilpailupaikalla mahdollisuus ruokailla ja majoittua. ilm yht. tai puh. yhteydessä. D ir k Te eg el b ek ke rs. E3, kauko. ilm. tai puh. Ke 18.2.2015 klo 9:30 PURMO. Pitkällä tähtäimellä jokaisen metsänomistajien etu on hoitaa metsäänsä kestävästi. E3, Heikki Ovaskainen puh. Saksan PEFC tutustui Rannikon alueen PEFC-auditointiin Siuntiossa syyskuussa. Opastus ilm. 040 548 8061. Opastus VT 4 Hartola. Ti 10.3.2015 klo 11 SUONENJOKI
Terminaalivastaava Kuusankoskella toimiva terminaalivastaava huolehtii puuraaka-aineen vastaanotosta ja mittauksesta sekä osallistuu toimintonsa kehittämis työhön. 09 315 49 840. NRO 24 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Patikkamatka Kiuruvedeltä länsirannikolle . Metsäasiakasvastaavan pääasiallinen tehtävä on palvella metsänomistaja-asiakkaita sekä puukaupallisissa että metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti, ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. PILKKEITÄ 28 18. UPM uudistaa bioja metsäteollisuutta. Näin säästät metsätöissä . . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / E N S I N U M E R O SSA Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 21 000 henkilöä. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsänomistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Metsänarvo riippuu omistusmuodosta Metsälehti Makasiini ilmestyy 15. JOULUKUUTA 2014 . Uusi sarja: Puukauppa tutuksi . www.metsämaailma.?. Lisätietoja tehtävistä antavat metsäasiakaspäälliköt Jaakko Iso-Markku, jaakko.iso-markku@upm.com (Loimaa ja Kokemäki) sekä Samuli Hujo, samuli.hujo@upm.com (Asikkala). tammikuuta 2015 A ri K o m u la in en. UPM – The Biofore Company – www.upm.com UPM Puunhankinta ja metsätalous hakee vakituisiin työsuhteisiin kolmea Metsäasiakasvastaavaa Länsi-Suomeen sekä Terminaalivastaavaa Kuusankoskelle Metsäasiakasvastaava Toimipaikat ovat Loimaa, Kokemäki ja Asikkala. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biore?ning, UPM Energy, UPM Ra?atac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tehtävässä edellytetään metsätalousinsinöörin koulutusta sekä aikaisempaa kokemusta puukaupasta. Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen . Lähetä hakemuksesi metsäasiakasvastaavan tehtäviin 15.1.2015 ja terminaalivastaavan tehtävään 6.1.2015 osoitteessa www.upm.com/ura JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. Asiakaspalveluhenkisyys sekä kyky verkostoitua eri sidosryhmien kanssa ovat avaintekijöitä tehtävässä menestymiselle. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Lisätietoja tehtävästä antaa terminaaliesimies Jussi Markkanen, jussi.markkanen@upm.com. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytämme metsätalousinsinöörin koulutusta sekä metsäalan aiemman työkokemuksen ohella osaamista puutavaran tehdasmittauksesta
Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. Palstan pinta-alasta on n. Kokonaispuusto n. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Rantasalmen keskustasta n. Mh. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. JOULUKUUTA 2014 . NRO 24 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 56.000 €. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 2000 m 3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 68.000 € / tarjous. Isot taimikot (T2) erinomaiset, pienten taimikoiden (T1) kehitystä tarkkailtava. Juuan Petrovaarassa Saarijärven rannalla. 49.000 €. Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo Losovaaranpalsta on Saunan kiinteistöön kuuluva määräala 45 km Kuhmon keskustasta kaakkoon Saunajärventien kahta puolen. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Metsämaasta reilu puolet on varttunutta kasvatusmetsikköä. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. 60 km, Joensuuhun n. 85 km. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. METSÄPALSTA, Sotkamo 43,5 ha. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. 40.000 € / tarjous viim. 500 m, hyvä tieyhteys. Rantaviivaa yht. 450 m, ei rantarak.oikeutta. METSÄPALSTA, Perho, Kirvesmäki 61,72 ha. METSÄPALSTA, Vaala 66,7 ha. 96 m³/ha. Hp. 35 km. 19.12.2014. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsäkustannus onnittelee. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 108 m 3 /ha ja kasvu 5,8 m 3 /ha/v. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Juuan keskustaan n. 3 140 m³. 86 % metsämaata, jossa keskipuusto on n. 109.100 €. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Kokonaispuusto on n. 1600 m 3 . Mh. METSÄTILA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. 151m 3 /ha. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 81 m³/ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Tasavallan presidentti on myöntänyt Pro Finlandia -mitalin luontokuvaaja ja -kirjailija Hannu Hautalalle. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. PILKKEITÄ 29 18. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Hyväpuustoinen tienvarsipalsta, jossa metsätuloja jo omistuksen alkuvaiheessa. 12.430 m³. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 050 464 6500. 96 % on metsämaata, jossa keskipuusto on n. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. UPM Bonvesta-metsätila. Mh. 633.000 €. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Kokonaispuusto n. 20.210 m 3 , eli n. 1200 m 3 , Saarijärven rantaviivaa n. 0400 391 054 YHTEISMETSÄOSUUS, Petäjävesi Osuus yhteismetsä Forestiassa. Mäntyvaltainen kokonaispuusto n. 1650 m 3 . UPM Bonvesta-metsätila. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 33 065 (LT/13) Lukijoita 138 000 (KMT/13–14) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN ONNITTELUJA METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 44 % on varttunutta kasvatusmetsää. Osuuden suuruus 0,015127/1,458344. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 197.000 €. 2 km. Puuston määrä n. 97.000 €. Yhteismetsän pinta-ala 14.11.2014 on 1627 ha. Palstasta 14,8 ha kuuluu pohjavesialueeseen, jossa metsää käsitellään viranomaisohjeiden mukaan. Erittäin runsaspuustoinen, kattavalla tieverkostolla varustettu määräala. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 214.400 €. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 22 km, Nurmekseen n. Karjalanojanpalsta on määräala 8 km Vaalan kirkonkylältä luoteeseen Ouluntien varrella. Puustoa n. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. Puusto n. UPM Bonvesta -metsätila. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. UPM Bonvesta-metsätila. 3500 m 3 , rantaviivaa n. 7 km, Varkauteen n. Pari hehtaaria heti uudistettavissa. 09 315 49 803 Eero Sala p. Maunusjoen palsta on määräala 30 km Sotkamon keskustasta kaakkoon. N. Ir m a H au ta la. Taimikkovaltainen metsätila Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. 11 ha. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. n. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Mäntyvaltainen kokonaispuusto arviolta 6.160 m³. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. METSÄPALSTA, Juuka 29,85 ha. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m 2 /rak.paikka
Raimo Yrjölä , maat. Tapani Vanhamäki , Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Evijärvi 29.12. Suomessa joulunajan orjanlaakerioksat ovat käytännössä tuontitavaraa, mikä nostaa niiden hintaa. Pulaa on pikemminkin hyvistä sijoituskohteista. Puuainesta moneen käyttöön Orjanlaakeria istutettiin aikanaan maaseudulla rakennusten läheisyyteen, koska sen arveltiin toimivan hyvänä ukkosenjohdattimena. Pentti Joronen , Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi, metsätalousinsinööri, Rautjärvi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Talvellakin vihreää ja marjaisaa orjanlaakeria on aikojen saatossa pidetty pyhänä.. Varjoisissa pyökkija tammimetsissä se kasvaakin usein aluspuiden valtalajina. Holly) kasvoi myös Tolkienin kirjojen maailmassa, joskin suomennoksissa puhutaan pelkästä paatsamasta, joka taas kuuluu aivan eri sukuun kuin orjanlaakeri. Oksien arveltiin suojelevan kotia. Tapa ei liittynyt jouluun, koska sitä ei ollut vielä olemassa. Komission tavoitteena onkin ollut löytää yksityistä rahaa, jolla infrastruktuuri-investoinnit saataisiin käyntiin. Viime vuosina sen kunto on kuitenkin nopeasti heikentynyt samaan aikaan, kun suunnitellaan yhä järeämmän M E R K K I PÄ I VÄT N I M I T YS RA KAS PÄ I VÄ K I RJA N U O R T E VA METSÄ FOREST Metsänhoitaja Krista Kimmo on valittu 1. Tarjolla olisi kuuluisa win-win-tilanne, jossa siis molemmat osapuolet voittavat. Puuta viljellään paljon myös koristepuuna ja lajikkeita on runsaasti, joista osa on lehdiltään valkoreunaisia tai täysin piikittömiä. Kataisen paketissa on ainakin kakEntinen pääministerimme Jyrki Katainen vastaa nykyisin Euroopan unionissa talouskasvua vauhdittavista toimista. JOULUKUUTA 2014 . Matti Kujala , Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Evijärvi 26.12. Koska sijoittajat ovat varovaista väkeä, tarvitsevat he rohkaisua. Oma miehemme Jyrki Katainen kertoi tv-uutisissa kierrelleensä Euroopan suurimpien maiden investointipankkiirien juttusilla ja havainneensa ettei rahasta ole pulaa. Meillähän on varmasti yksi maailman tiheimmistä metsäautotieverkoista, jonka rakentamista on tuettu julkisin varoin. Palsta on avoin kaikille lukijoille. PILKKEITÄ 30 18. . Suomi haluaisi investointirahaa erinäisiin liikennehankkeisiin mutta myös koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Roomalaiset viettivät sen sijaan Saturnalia-juhlaa, joka oli omistettu Saturnus-nimiselle maanviljelysasioista vastaavalle jumalhahmolleen. Piikkipaatsamaa (engl. Kasvupaketti on ollut tuskin kahta viikkoa julkisuudessa, kun Suomessa on jo saatu vihjeitä siitä, että sijoittajat ovat liikkeellä. . Suomestakin niitä lähti vino pino ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan komission asiantuntijat pitivät niitä hyvinä ja realistisina. ja metsät. NRO 24 70 VUOTTA 23.12. . Itämisprosessia voi tosin nopeuttaa 16 kuukauden kylmäkäsittelyllä ennen kylvöä. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen ehätti Suomen Kuvalehden haastattelussa lyttäämään kasvupaketin haukkumalla sitä ”narulla työntämiseksi”. Myös Harry Potterin ensimmäinen taikasauva oli piikkipaatsamaa eli orjanlaakeria. Kari Heliövaara , professori, Helsinki (ilman vastaanottoa) 14.1. Itse näkisin että Kataisen harjoituksessa on kysymys sokkotreff eistä, jossa hyvät sijoituskohteet on saatu näkyviksi ja sijoittajat liikkeelle. 21 B, 00100 Helsinki. Tapani Hänninen , metsänhoitaja, lehtori, Pori 17.1. Vastaava ilmiö on tunnistettu koko Euroopan unio nin alueella puhumattakaan Pohjois-Amerikasta, missä jo kokonaiset kaupungit ovat luhistumassa korjausinvestointien puutteen takia. Kimmo siirtyy uuteen tehtäväänsä Metsäyhdistyksestä. Orjanlaakerin kiiltävät piikikkäät lehdet toimivat tehokkaina läpikulkuhidasteina pihojen ja karjalaidunten pensasaidoissa. Jouluinen marjapuu Orjanlaakerin kasvattaminen siemenestä vaatii pitkäjänteisyyttä; itämistä saattaa joutua odottelemaan kahdesta kolmeen vuotta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. . tohtori, Nastola (ilman vastaanottoa) 60 VUOTTA 30.12. . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Monet britit pitävät orjanlaakeria saarivaltakunnan varjonja saasteenkestävimpänä puuna. Talviolosuhteissakin vihreää ja marjaisaa puuta on aikojen saatossa pidetty pyhänä. Brittein saarilla muinaiset keltit, druidit ja kuningas Arthurin ritaritkin huiskivat paikoin orjanlaakerikepeillään. Monet hanke-ehdotukset olivat sellaisia, joilla pyritään parantamaan kotimaisen investointirahoituksen puutteessa rapistumaan jääneitä rakenteita. . Kasveja myydäänkin usein ruukkuversioina. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Paketti sinänsä saattaa olla uusi ja vähän outo työkalu, mutta kuten jenkit sanovat: ”What the hell, if it works.” kaluston käyttöä myös puunkuljetuksessa. Syödä niitä ei kannata, jos ei halua mahanpuruja ja myrkytystä. Orjanlaakeri (Ilex aquifolium) on ikivihreä varjoa erinomaisesti sietävä eurooppalainen lehtipuu. Puun yläosissa, jonne oksia rouskuttelevat kasvissyöjät eivät enää yllä, lehdet ovat vähemmän piikikkäitä. Yhtenä sellaisena voidaan mainita 300 miljardin euron investointipaketti, jota varten komission asettama ryhmä etsi jäsenmaista hyviä ehdotuksia. Orjanlaakerin marjat ja lehdet kuivuvat kuitenkin nopeasti irto-oksissa. si kannustavaa elementtiä: yhtäältä hankkeet ovat jäsenmaiden hallitusten keräämiä ehdotuksia ja toisaalta komissio on valmis tulemaan hankkeisiin mukaan viidentoista prosentin osuudella. päivästä alkaen piikkilehtisiä punamarjaisia oksia kotiensa ovenpieliin. Puuaines on erittäin tiheää ja raskasta, kuivapainoa voi olla yli 800 kiloa kuutiometriä kohden. Sokkotreffi t Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Näyttävänpunaiset marjat ovat kooltaan pihlajanmarjan luokkaa. tammikuuta 2015 alkaen Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Forestin viestintäpäälliköksi. Jopa 25 metrin korkuiseksi yltävän orjanlaakerin kasvupaikkavaatimukset ovat laveat, mutta vetisillä alueil la se ei viihdy. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. . HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva MUINAISET roomalaiset ripustelivat joulukuun 17. Siksi ei ole ollut hullumpi ajatus yrittää koota samaan taulukkoon niitä asioita, joihin nyt laiskana makaava raha laitettaisiin yhteiskunnan rakenteita kohentamaan ja sijoitetun pääoman tuottoa parantamaan. . Myös valtatiet ovat päässeet kehnoon kuntoon, ja tilanteen on arvioitu vain pahenevan tulevina vuosina. Jeesuksen kuoleman jälkeen osa roomalaisten juhlatavoista siirtyi kristityille. Orjanlaakerioksilla koristellaan koteja jouluisin edelleenkin erityisesti Keskija Etelä-Euroopan maissa. Metsäalalla ollaan oltu jo pitkään huolestuneita alempiasteisen tieverkon kunnosta. . Arviolta 800 miljardia euroa makaa pankeissa odottamassa ottajaansa. Lähes valkoista puumateriaalia on käytetty myös erikoistarkoituksiin cembalosoittimista biljardikeppeihin
JOULUKUUTA 2014 . NRO 24 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän suuren jouluristikon 2014 vastausten tulee olla perillä 15.1.2015 osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PILKKEITÄ 31 18. JOULURISTIKKO 2014 Metsäristikko 21, oikea ratkaisu. Palkinnot metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Kangasniemi , Kalakoski, Juhani Lillberg , Petäjävesi ja Irene Siitonen , Ruovesi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Jouluristikko 2014”
HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2015 K u vi tu s A n n a B ac k