Metsälehti 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 18–19. HELMIKUUTA 2013 • Nro 3 • WWW.METSALEHTI.FI Ajankohtaista: EU:n aikeet huolettavat ›› sivu 3 Metsänhoito: Lannoitus kannattaa ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Uutuussaha puoliammattilaisille ›› sivut 22–23 Asiantuntijalta: Valumat kuriin ›› sivu 26 Kunnolliset työkalut Ju kk aPe kk a M oi la ne n / K uv aU lja s Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14
Jo tähänastiset kokemukset metsien kasvuvoimasta osoittavat, että myös Pohjois-Suomessa voidaan yltää 60-vuoden kiertoaikaan ja jopa 500 kuutiometrin kertymiin hehtaarilta. Kiintoisaksi asia muuttui kun Ilta-Sanomat (15.1) pyysi Luonnontieteellisen museon professori Olof Bistömiltä kommentin uutiseen. Joka kolmannelta ojitetulta uudistusalalta vesiensuojelurakenteet puuttuvat kokonaan. www.metsalehti.. Sivu 9 Kierrätysyrittäjät energiapuukauppaan Sivu 12 Hyönteistutkijan ikkuna menneeseen Meripihkassa hyönteinen säilyy kymmeniä miljoonia vuosia. Osaran mukaan. 2 METSÄLEHTI 3 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uutinen oli ilmeisen perätön. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Serlachiuksesta. Vesiensuojelurakenteita pitäisi olla aina kun kaivetaan ojia.” Asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta kommentoi luontolaadun tarkastustuloksia. Eikä ihme. Harsintahakkuiden jäljiltä metsät olivat harvoja, joten järkevän kokoisten työmaiden saamiseksi pyrittiin laajoihin leimikoihin. On hienoa, että hyviä tuloksia ehtivät nähdä vielä monet niiden eteen töitä tehneet. Sivut 16–17 Sellaisen tuloksen saa kuin haluaa Eljas Heikkinen kyseenalaistaa metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuden vertailut. Samaan aikaan, kun Pohjois-Suomen metsävarat ovat kasvaneet, alueen jalostuslaitoksia on suljettu. Seuraava ongelma on, miten ensi vuosikymmenellä alkavat uudistamishakkuut onnistutaan suunnittelemaan siten, että metsien yksipuolista ikäluokkajakaumaa saadaan oikaistua ja monimuotoisuutta parannettua. Osaran aukeilla puustojen arvokasvu on juuri nyt parhaimmillaan. Harvennushakkuut aloitettiin viime vuosikymmenellä, ja niistä on kertynyt runsaasti puuta. Sivu 21 Pilliä kettua narraamassa Sivu 24 Metsäalan järjettömyyksiä ”Stora Enson johtajan Jouko Karvisen vuositulojen maksamiseen tarvitaan 2 500 pöllirekallista”, Seppo Kotilainen kirjoittaa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Huolta herättää myös puun kysyntä. Sivu 25 Vapaasti umpihangessa Umpihankihiihdon maaillmanmestaruus ratkaistiin jo 16 kerran. Tundra tulee, oli vielä muutama vuosikymmen sitten yleinen päätelmä. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. .. Olen koettanut vakuuttaa itselleni, että monimuotoisuus on jotain ylevämpää kuin vain veruke jarruttaa metsänhakkuita. Motti-Matti Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Kylmillä pohjoisrinteillä taimet eivät lähteneet kasvuun ja tykyn runtelemia männiköitä on jouduttu hakkaamaan pois, mutta urakan koko huomioon ottaen epäonnistumisia on ollut vähän. Pohjois-Suomen metsien sodanjälkeinen uudistamisurakka oli silloisilla menetelmillä ja tiedoilla iso riski ja sen jäljet ennennäkemättömiä. Sivut 4–5 Osaran aukeilla kasvaa järeä puu Sivu 6 Ylä-Lapin sahat sulkeutuivat Sivu 8 Pääkaupunkiseudun metsänomistajien ääni Jaakko Temmes on Metsälehden tuorein kolumnisti. Sivu 27 Arvokas tammi kasvaa hitaasti Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Valmet elementissään Valmet 702 S, kova peli vielä vanhoilla päivilläänkin. Puuta alueella kasvaa jo nyt enemmän kuin sitä aikanaan saatiin uudistushakkuissa. Kymmenen vuoden kuluessa Pudasjärvelle ja Posiolle syntyi Euroopan suurin avohakkuuala, joka sai nimensä Metsähallituksen pääjohtajan N.A. MIKKO RIIKILÄ Satiaisnäkökulma Vesiensuojelun kannalta merkittävin haaste ovat maanmuokkaukset, joissa kaivetaan ojia. Hakkuilla oli monia tarkoituksia, joista tärkeimpiä oli työn ja toimeentulon järjestämien sodasta palanneille miehille ja maaseudun nuorille. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Mielikuvitelkaapa huviksenne, millainen meteli nousisi, jos sana satiainen korvaisi sanalla liito-orava ja sanojaksi laitettaisiin joku metsäpäällikkö. Osaran aukeilla uudet ongelmat Iltapäivälehdet uutisoivat äskettäin, että ihmisen intiimein kumppani satiainen on käynyt uhanalaiseksi. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Osarointi tarkoitti hävitystä eli isoja avohakkuita, aurausta ja epäonnistuneita männyn istutuksia. PÄÄKIRJOITUS 14.2.2013 O saran aukeista tuli aikanaan tehometsätalouden symboli. Suurimmaksi osaksi savotta onnistui erinomaisesti. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Metsähallitus on huolehtinut taimikoiden hoidosta, minkä ansiosta puut ovat järeytyneet nopeasti. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Eikö laji kuin laji on yhtä arvokas osa luonnon monimuotoisuutta. Hän totesi: ”En haluaisi tällaista sanoa, mutta ei sillä olisi suurempaa merkitystä, vaikka häviäisi koko maapallolta.” Oho. A. Metsäperkeleen tarina näyttämölle Kari Heiskanen ohjaa Helsingin kaupunginteatteriin näytelmän G
Kyse on sähkön ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä, joita on hierottu viime vuodesta alkaen. Nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon ollaan parhaillaan laatimassa omaa lainsäädäntöä, jolla EU:n vuonna 2009 säätämä uusiutuvan energian käytön edistämistä koskeva direktiivi maastoutetaan Suomeen. Viimeisimmän komissiosta saadun tiedon mukaan sanamuoto olisi metsäsuunnitelma tai vastaava”, kertoo metsäasiantuntija Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Ainespuun tuotannon, siis perinteisen metsätalouden, kestävyyttä säädellään metsälailla ja sertifioinnilla. Metsämaat vastustavat Niemi myöntää, että EU:n komissiolla on taipumus tuottaa säädöksiä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisen metsätalouden harjoittamista. ” Myös MTK:n Jylhä luottaa, että Euroopan metsämaiden yhteisponnistuksella suurimmat järjettömyydet pystytään raivaamaan kestävyyskriteereistä. Uusi vaade suojeluun Kestävyyskriteereissä on myös uusi, pahaenteiseltä kuulostava suojeluperuste, primäärimetsä, eli suomeksi aarniometsä. Komissio vaatii suunnitelmapakkoa Suomessa suunnitelmapakkoa vastustetaan. Suomen ja Ruotsin lisäksi Itävalta, Bal tian maat, Tshekki, Slovakia, Slovenia ja myös Britannia ovat aktivoituneet. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 3 • 2013 3 MIKKO RIIKILÄ J uuri kun rikkidirektiivin sokki alkaa tasaantua, valmistellaan Brysselissä uutta, pahimmillaan yhtä tuhoisaa säädöstä. ”Meillä on runsaasti talousmetsiä, joita ei ole hakattu vuosikymmeniin. Niiden perusteella on suojeltu jo kaikki suojelunarvoiset kohteet. Se tarkoittaa metsiä, joissa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta eivätkä ekologiset prosessit ole merkittävästi häiriintyneet. ”Vaatimus on täysin mahdoton. Suomessa on metsäbiomassaa käyttäviä laitoksia noin 880. Jylhä korostaa, että primäärimetsien määrittely tehdään kansallisella tasolla, joten uusi suojelurynnistys voidaan torjua. Kriteerien luonnoksissa on ehtoja, jotka käytännössä lopettaisivat metsäenergian tuotannon. ”Suunnitelma ei ole kriteerien todentamisen väline. Pahimmillaan seuraavakaan omistajapolvi ei halutessaankaan voisi niitä hakata”, Niemi kertoo. Tuhoisin olisi vaatimus raportoida kestävyyskriteerien toteutuminen jokaiselta hake-erältä kannolta polton jälkeiseen hiilitaseeseen asti. Metsätalouden kestävyys on varmistettu lainsäädännöllä ja sertifioinnilla. Timo Soinin ”Missä EU, siellä ongelma” -sloganista hän silti sanoutuu irti. Ja nyt siis kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille valmistellaan omaa kriteeristöään. Luonnos kestävyyskriteereistä on määrä julkistaa kevään kuluessa. Se tekisi hakkuusäästöjen purkamisesta mahdotonta. ”Bioenergian kestävyyskriteerien valmistelu osoittaa, että jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan komission toimintaan. ”Vaatimuksen myötä voisimme heittää hyvästit uusiutuvan energian tavoitteille.” EU:n komissiossa valmistellaan kriteereitä metsäenergian kestävyydelle. Suunnitelmapakkoon liittyy pelko säädöksistä, joiden mukaan hakkuut eivät saisi ylittää tilan vuotuista kasvua. Metsänomistajia koskettaisi pakollinen, viranomaisten hyväksymä metsäsuunnitelma. Metsäväki pelkää, että myös muilla toimialoilla kuten rakentamisessa aletaan vaatia samantapaisia, mutta ei samansisältöisiä kestävyyskriteereitä kuin metsätaloudelta. Primäärimetsät voidaan nähdäkseni rajata suojelualueille.” Hän muistuttaa, että Suomessa ja Ruotsissa on enemmän tiukasti suojeltuja metsiä kuin muualla Euroopassa. Euroopan metsämaat vastustavat hanketta yhteisrintamassa. Jokaiselle niistä toimitetaan helposti satoja erillisiä hake-eriä vuosittain. Kriteerit tosin koskevat vain energiapuun korjuuta. ”Ei ole tiedossa, vaadittaisiinko tilakohtaista vai alueellista suunnitelmaa. Suunnitelmapakon olisi luonnosten mukaan määrä koskea yli 20 hehtaarin metsätiloja. Suomen metsäväki luottaa, että ainakin suurimmat päättömyydet saadaan perattua pois. Kestävyysvaatimukset eivät sinällään ole ongelma. ”Meillä on tehty lukemattomia vanhojen metsien inventointeja. Sama peli, kolmet säännöt Kestävyyskriteeristön valmistuminen luo tilanteen, jossa metsätaloutta koskevat kolmet erilaiset kriteerit. Metsäenergia vaarassa EU:n valmistelemat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit voivat merkitä jopa kuoliniskua puuenergialle. Tiedot komission aikeista ovat kuitenkin epämääräisiä. Sen myötä voisimme heittää hyvästit EU:n asettamille uusiutuvan energian tavoitteille”, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä toteaa. Uudet kriteerit uhkaavat murtaa EU:n periaatteen, jonka mukaan metsäasioista päätetään kansallisesti. Luotan, että järki voittaa tässä asiassa ja komissio luopuu suunnittelmapakosta”, Jylhä toteaa. ”Tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos metsäta louden kestävyydelle asetetaan erilaisia pelisääntöjä riippuen puun loppukäytöstä”, Jylhä toteaa. M ik ko R iik ilä
Säästöpuun laatu todettiin erinomaiseksi tai hyväksi 87 prosentilla kohteista. Suomen metsäkeskuksen tarkastusten mukaan 96 prosenttia kohteista oli säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan, muuttuneita kohteita oli vain neljä prosenttia. Monitahoisuus ja syvyys ovat teatterin tekijälle arvokasta ainesta. Kunkin koulun paras visailija jatkaa kevään aikana maakuntatason kisoihin, maakunnan paras kutsutaan toukokuussa loppukilpailuun Helsinkiin. Saavutus on aikamoinen mieheltä, joka aloitti ilman omaa pääomaa. Metsävisaan osallistuu 26?000 koululaista Koululaisten metsätietokilpailu Metsävisa järjestetään jo 32. Kun Suomi täyttää sata vuotta, tällaisia näytelmiä pitäisi tehdä. 4 METSÄLEHTI 3 • 2013 LyHyESTI Luontokohteet säilyivät Luontokohteet säilyvät hakkuissa hyvin. Esitetyt väitteet perustuvat paljolti spekulointiin”, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä toteaa. Ei tarvitse arvailla, mitä hän tarkoittaa. Se ei ollut maan ensimmäinen, mutta sen vaikutus tuntuu yhä Serlaa rullasta repäisevän suomalaisen arjessa. Bioenergialla vahva kannatus Bioenergian käytön lisäämistä kannattaa 70 prosenttia suomalaisista. Jos sukutausta tarjoaa turvalliset lähtökohdat, ihmisestä tulee toisenlainen”, Heiskanen analysoi. Serlachius oli 13-vuotias, kun hänen isänsä kuoli ja jätti jälkeensä sekä lapsikatraan että valtavat velat. A. Serlachiuksen kaltaisia näkijöitä löytyy tänäkin päivänä nyrkkipajoista ja vaikkapa tietotekniikan osaajista. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva S uurelle näyttämölle kehkeytyy puuhiomo. Suot hidastavat lämpenemistä Ilmaston lämmetessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti paranee, uusi kansainvälinen tutkimus kertoo. Viime viikolla käynnistyneeseen kisaan osallistuu 26 000 koululaista 372 koulusta eri puolilta Suomea. ”Meillä taas teollistumisen aika on melkein kokonaan käsittelemättä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 oppilaat. Amerikassa asutuksen leviäminen länteen synnytti oman kirjallisuutensa ja elokuvalajin. Ne vaihtelivat valokuvauskoneiden myynnistä kanan munahautomoon, ja osa epäonnistui täysin. ”G. Serlachius kiroili kahdella kielellä ja riiteli kaikkien kanssa. Toisaalta turpeen hajotessa vapautuu metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Silloin tuotanto voisi alkaa vuonna 2015. Myös säästöpuiden osalta tulokset olivat hyviä. Laatu kuitenkin vaihteli. Kaikki on isoa, mutta iso on harjoiteltavan näytelmän aihekin: Suomen metsäteollisuuden synty. Biogeosciences Discussions -sarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämmetessä turvetta kuitenkin kerrostuu nopeammin kuin sitä hajoaa. ”Pertillä on valtava karisma ja ilmaisun volyymi. Päähenkilö on legendaarinen patruuna Gustaf Adolf Serlachius, josta näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Kari Heiskanen kiinnostui luettuaan historiantutkija Teemu Keskisarjan teoksen Vihreän kullan kirous (Siltala 2010). Tulos heikkeni hieman edellisvuodesta: tuolloin kohteista säilyi ennallaan 98 prosenttia ja muuttui neljä prosenttia. Bioenergia ry:n teettämän kyselyn mukaan käytön lisäämistä perusteltiin muun muassa energiaomavaraisuudella, huoltovarmuudelle, kotimaisuudella ja työllisyysvaikutuksilla. Täällä Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas on jo kaluttu.” Serlachius perusti puuhiomon Keuruun Mäntänkoskelle 1869 ja paperitehtaan 1881. Ennen tehtailijan uraansa Serlachius omisti Tampereella apteekin ja heittäytyi monenlaisiin liiketoimiin. ”Asiantuntijat eivät esittämiään väitteitä ole pystyneet perustelemaan. Serlachius oli rajujen adjektiivien mies: ristiriitainen, impulsiivinen, hurja. Yhtiö on jo tehnyt aiesopimuksen tontin ja rakennuksen vuokraamisesta Renforsin rannasta. Mutta ei heitä koskaan liikaa ole”, Kari Heiskanen tuumaa.. Kuoritut kuusenrungot odottavat pinossa käsittelyä, ja tummaa väkipyörää ympäröi jo rautatie. kerran. Perustettiin tehtaita, tehtiin rautateitä, eikä taloudellisia turvaverkkoja ollut. Luonnontilaiset suot ovat huomattavia hiilen varastoja ja suoturpeeseen kerääntyvä hiili vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Etanolia sahanpuruista Energiayhtiö ST1 suunnittelee Kajaaniin tuotantolaitosta, joka tuottaisi sahanpurusta etanolia. Puumassan valmistamisen Serlachius oppi työskennelles sään vuori-insinööri Fredrik Idestamin hiomon isännöitsijänä Tampereella. Raaka-ainetoimituksista neuvotellaan muun muassa Pölkky Oy:n kanssa, jonka saha toimii alueella. Kari Heiskanen ohjaa hänestä näytelmää Helsingin kaupunginteatteriin. MTK:ssa raportin johtopäätöksiä kummastellaan. Kajaaniin suunnitellun tehtaan kapasiteetti on 10 miljoonaa litraa vuodessa. Näin suot toimivat aiempaa tehokkaampana hiilinieluna. Serlachiuksen kaltaiset hahmot puhuttelevat Kari Heiskasta. Tehdas työllistäisi suoraan 15–20 henkilöä ja välillisesti noin 15 henkilöä. Hän itse kutsui itseään metsäperkeleeksi. Osallistuneiden määrä laski viime vuodesta muutamalla tuhannella. Pojan koulunkäynti jäi pariin luokkaan, kun äiti lähetti hänet apteekkarin oppiin Mikkeliin. ”Vaikeissa ihmisissä on paljon näyteltävää. ”Hän kykeni näkemään enemmän kuin muut.” Riiteli kaikkien kanssa Henkilönä G.?A. Kaikki on kirkasta, vahvaa, persoonallista.” Tutkimusmatka hurjuuteen G.?A. Ihminen hyökkää, kun hänet ahdistetaan nurkkaan. Se teki Heiskaseen erityisen vaikutuksen. MTK tyrmää asiantuntijaraportin Lausunnoille lähteneen metsälakiesityksen vaikutuksia selvittänyt asiantuntijaraportti arvioi esitystä tylysti: sen katsottiin muun muassa heikentävän monimuotoisuutta nykyiseen lakiin verrattuna. ”Hän koki asemansa uhatuksi ja epävarmaksi. Serlachius oli särmikäs patruuna, joka kutsui itseään metsäperkeleeksi. Heiskanen näkee metsäteollisuuden syntyajan Suomen villinä läntenä. Tehtaan rakentamisesta on tarkoitus päättää vielä kuluvan vuoden aikana. Kun persoona on rakentunut niin, ettei arkitajunnalla selitetä kaikkea, se tarjoaa näyttelijälle mielenkiintoisen tutkimusmatkan.” Pertti Sveholm oli itsestään selvä valinta pääosaan
Alice-rouva taas vaati turvaamaan perheen taloutta. Palataan siis aika ajoin lähtöruutuun ja mietitään mitä kaikkea metsänomistus on. ”Hän uskalsi pitää palikat levällään. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat metsäalan lakisääteisiin organisaatioihin – metsäkeskuksiin ja metsänhoitoyhdistyksiin. Siihen tarvitaan roppakaupalla arjen sankaruutta, joka on yhtä arvokasta ja tarpeellista kuin komeat metsäpoliittiset sankariteot. Muuten uudistuksia olisi pohdittu erilaisissa metsäpoliittisissa työryhmissä vuosi kausia ilman merkittävää etenemistä. Se on maailmalla eri aloilla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hyvinä aikoina Serlachius investoi uusiin hankkeisiin kaiken, joka tuli. Sankaritekoja voi edelleen löytää. Vähän ennen hänen kuolemaansa velkojat kuitenkin huomasivat, että rakennus oli hyvässä kunnossa ja hiomo uusi. Snellman ja kansallisvaltion synty. Kun uusien näkökulmien kanssa pääsee kerran vauhtiin, voi eteen tulla oikeita kultajyviä. Juuri kaaoksen sietokykyä Kari Heiskanen pitää ominaisuutena, joka tekee myös Serlachiuksen kaltaisista ihmisistä menestyjiä. Painepesuria tarvitaan, mutta kuinka käyttää sitä niin, etteivät lamput räjähtele eikä vesi pilaa sähkölaitteita. Miten paljon se on puun kasvattamista ja minkälaisen puun. Mitä arjen sankaritekoja meille metsänomistajille on tarjolla. Rakastaa sahatavaran tuoksua ja rakentaa mielellään, kun ehtii. Siinä ratsastajana on yksittäinen metsänomistaja, joka hakee metsänomistajalle enemmän oikeuksia ja vaihtoehtoja. Ehkä se mitä alan muutoksessa tarvitaan, on vanhojen toimintatapojen ja metsänhoidon muotien kyseenalaistaminen. Ja kovilla panostuksilla kasvuun saatuja metsiä jää hyödyntämättä. Aiheita myös lähimenneisyydestä Kari Heiskanen jatkaa uusien, suomalaisuutta valottavien näytelmänaiheiden etsimistä. ”Mies antoi firmalle nimen kulkukoiran mukaan, ja nyt se on kansainvälinen pörssiyhtiö. Metsälehden uusi kolumnisti esitellään sivulla 9. Menettelytavasta – EU kantelusta – voimme olla montaa mieltä, mutta kantelun seuraukset ovat olleet ja tulevat olemaan merkittävät. › Harrastaa hiihtämistä, pyöräilyä ja kirjallisuutta. 5 METSÄLEHTI 3 • 2013 JAAKKO TEMMES KOLUMNI Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ikävä kyllä tosielämässä sankarin suudelma ei yksin riitä, vaan sen jälkeen on edessä uuden arjen rakentaminen. M etsäala on täynnä sankaritarinoita. Nousevia energiatai raaka-ainekustannuksia ei voida hoitaa devalvaatiolla. Ristiriita repi perheen kahteen rintamaan, joista toisen muodosti isä ja toisen äiti lasten kanssa. Patruunat ovat peräänantamattomuudellaan luoneet Suomeen puuta hyödyntävää teollisuutta. › Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista kaksi on jo maailmalla. Varmasti oli, ainakin ajoituksen ja menettelytapojen osalta. Mistä löytyvät ne sankarit, jotka saavat metsäalan uuteen kukoistukseen. Sellainen voisi olla esimerkiksi J.?W. Yksi niistä on vieremäläisen metsäkoneyhtiö Ponssen ja sen perustajan Einari Vidgrenin menestyminen. Mittava aihe olisi myös suomen kielen aseman kehittyminen. Hake odottaa toistaiseksi lavastamossa alustalle levitettynä, ettei se homehdu. Kaikki tämä pitäisi tuoda teatteriin.” Merkittäviä tarinoita Heiskanen löytää myös lähimenneisyydestä. Miksi metsänomistaja ei luottanut yhteenkään metsänomistajajärjestöön. Kantelun suurin ansio taitaakin olla siinä, että se pakotti uudistukset liikkeelle. Mutta se, että suuri potku kehitykseen tulee perinteisten alan vaikuttajien ulkopuolelta, ei ollut yllätys. Kaikkia ahdistaa uuden edessä, mutta joku kykenee menemään pelkoa kohti ja toimimaan siitä huolimatta.” Serlachiuksella olivat vekselit lankeamassa ja tehdas menossa nurin elämän loppuun asti. Tehdas sai jatkaa, ja Serlachius ehti nähdä, että hänen elämäntyönsä pelastui. Pojasta, Axel Ernstistä, piti tulla Gustaf Adolfin jälkeen yrityksen johtaja, mutta viime metreillä isä vaihtoi hänet veljenpoikaansa Göstaan. Paperin kysyntä laskee jatkuvasti. Mistä löydämme valkoisen hevosen ja miekan. Metsänparannusohjelmat ovat olleet kansallinen yhteisponnistus, joiden ansiosta metsät kasvavat nyt enemmän kuin koskaan. Minkälaista liiketoimintaa syntyy virkistys-, puuhastelu-, tunnelmointitai luontoarvoista. Miksi tarvittiin EU-kantelu, miksei asiaa voitu hoitaa kotimaassa. Kantelusta liikkeelle lähtenyt metsäkeskuksen palvelutoiminnan ja metsänhoitoyhdistysten muuntaminen markkinaehtoisiksi ei käy yhdessä yössä eikä ilman hikeä tai kyyneleitäkään. Serlachius kuoli 71-vuotiaana 1901. Metsälehdessä 1/2013 esiteltiin yksi. EU-kantelun sisältämät asiat eivät ole uusia. Eiköhän juuri siinä ole meille arjen sankaruutta. Jo parin vuosikymmenen ajan metsäala on ollut muutosten kourissa. Teatteriväen on siis kestettävä kaaosta. Tuli yliopisto, elinkeinovapaus, pankkilaitos ja rautatiet. Miksi asioita ajoi yksinäinen metsänomistaja. Siinäpä on meille metsänomistajajärjestöille pohtimista. › Asuu Helsingissä. ”Samoin se, mitä hyvää Venäjän keisarivalta toi Suomeen. Hänellä oli tahtoa ja luovuutta.” Metsäperkeleen ensi-ilta Helsingin kaupunginteatterissa 21.3.2013. Monenlaisia sankareita Tutkimusmatka hurjuuteen Kari Heiskanen › 57-vuotias näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Elämäntyö pelastui Tehdassalin tekeminen näyttämölle ei ole aivan yksinkertaista. Oliko EU-kantelu yllätys. Metsänhoidon pioneerit ovat sitkeydellään saaneet huonoon kuntoon harsitut metsät takaisin tuottaviksi. EU-kantelua kannattaa pohtia myös opiksi
Runkojen keski järeydeksi on mitattu 75 litraa. Sallassa onkin siirrytty jatkuvaan suunniteluun, jossa hakkuu suunnitelmalaskelmia tehdään aikaisempaa tiheämmin. Lappilaises sa luonnontilaisessa metsässä on harvoin puuta yli 150 kuutiomet riä hehtaarilla. Lappiin toivotaan uutta sahaa Metsähallituksen retkeilijöitä ihailemassa Osaran aukeita Pudasjärven Susivaaralla. Harvennushakkuiden isot tukkiosuudet ovat aiheuttaneet uusia vaikeuksia. Yhtenäinen avohakkuuala oli noin 20 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Osaran aukeat järeytyvät ennätysajassa Euroopan suurin avohakkuualue, yhteensä 20 000 hehtaarin laajuiset Osaran aukeat, lähestyy uutta uudistusvaihetta. Hoidettujen metsien kasvu on ollut niin hyvää, että vanhat hakkuusuunnitteiden laskutavat on pitänyt hylätä. Yhteismetsän toiminnanjoh taja Tapio Sinkkilä arvioi, että tähänastisten kokemusten pe rusteella 60 vuoden kiertoajat ja 400:n, jopa 500 kuutiometrin kertymät ovat mahdollisia myös PohjoisSuomessa. Lapin metsätalouspäivillä pu hunut Metsähallituksen tiimie simies Jorma Kouva kertoi, että järeytensä puolesta Osaran au keat saavuttavat uudistuskyp syyden pääosin jo ensi vuosi kymmenellä. 2000luvun alkuvuosina aloi tetuilta harvennuksilta on kerty nyt puuta keskimäärin 50 kuu tiometriä hehtaarilta. HANNU JAUHIAINEN ELIISA KALLIONIEMI S odan jälkeen tehdyt jä reät uudistamistoimet ovat tuottaneet tuloksia yllättä vän hyvin. El iis a K al lio ni em i O la vi Li nn am ie s / Lu st o / M et sä ha lli tu ks en ko ko el m a. 6 METSÄLEHTI 3 • 2013 Tilanne metsissä oli masentava Kittilässä pidetyillä metsätalous päivillä oli mukana myös monia Osaran aukeiden veteraaneja. ”Vanhastaan metsänuudista misen tietopohja oli saatu Sak sasta ja omia kokemuksia oli kertynyt lähinnä etelästä kar tanoitten mailta, mihin oli istu tettu kuusta.” ”50 ja 60vuotiaita metsämie hiä ei uudistaminen innostanut. Sopivana sijaintipaikka oli si Rovaniemi. Sinkkilä arvioi, että metsäta loudessa vanhat kymmenvuotis suunnitelmajaksot on hylättävä. Lapin metsätalouspäivillä puhu nut metsätalouden johtaja Jussi Kumpula Metsähallitukses ta toivoi, että Lappiin saataisiin uusi keskikokoista ja pientä tuk kia jalostava sahalaitos. Metsähallituksessa suunnitel laan metsien tulevaisuutta jo hy vissä ajoin, jotta voidaan välttää uudet isot aukeat. 1960luvun aurausalueiden kasvuvoima on tuottanut yllätyk siä myös Sallan yhteismetsässä. Tilanne metsissä oli masentava”, Valtanen muisteli. Osa lisäkasvusta on tosin tullut lisämaiden hankin nan myötä. Uusien laskel mien perusteella Sallan yhteis metsän hakkusuunnite nousi 80 prosenttia. Uutta kapasiteettia tarvittaisiin senkin vuoksi, että Lapista on kadonnut tukinjalostuslaitoksia konkurssi en myötä sekä Inarista että Ke mijärveltä. Maatalous ja metsätieteiden li sensiaatti Jukka Valtanen muis tutti, että 60 vuotta sitten pula oli lähes kaikesta kuten tutki mustiedosta, pohjoiseen soveltu vasta siemenestä ja maanmuok kausmenetelmistä. Kumpulan mukaan uusi sa ha tukisi suunniteltujen bioe nergialaitosten toimintaa. Se olisi hak kuualueen keskellä ja hyvien rautatie ja maantieyhteyksi en päässä. Hakkuut ovat olleet taloudel lisesti hyvin kannattavia, sillä tai mikonhoidon ansiosta metsissä ei ole risukkoja. Näin yhteismetsäosuuksien arvokin pysyy paremmin ajan tasalla. ”Näpertelyyn ei silti tule sor tua, vaan harjoittaa edelleen jär kevä ja tehokasta metsätaloutta”, totesi Jorma Kouva. ”Tämän päivän ongelma on, miten tukki saadaan kaupaksi”, Tapio Sinkkilä totesi
Samaan aikaan Ruotsin met säkeskuksen selvitys paljas ti, että luontoarvojen säilyttä misessä oli puutteita jopa 37 prosentilla hakkuista. Metsäteollisuudelle maailma ei ole edelleenkään helppo, mutta sikäli helpompi, että turbulenssien jälkeen maailma on palannut ennustettavaan tilaan. 7 METSÄLEHTI 3 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN ELIISA KALLIONIEMI HANNA LEHTO-ISOKOSKI teksti MIKKO HÄYRYNEN, kuva Ruotsissa metsätalouden har joittajilla ja ympäristöjärjes töillä oli vielä kymmenisen vuotta sitten hyvä keskuste luyhteys. Se vaatii, et tä 20 prosenttia talousmetsistä jätettäisiin talouskäytön ulko puolelle. Nyt sopu on kuitenkin mennyttä. Mekaanisen puunjalostuksen ve täjä meni vaihtoon, ja niin me ni myös Metsä Groupissa, mutta siellä ilmoituksen mukaan hen kilökohtaisista syistä. MIKKO HÄYRYNEN KOMMENTTI Ennustettavassa maailmassa voi elää Energiantuotannon kannatta vuus ja paperintuotannon kan nattamattomuus on jossain mää rin yrityksen sisäisen laskennan asia, sillä kauppaa tehdään yri tyksen sisällä toimintojen välillä. UPM:n liikevaihdosta kaksi kolmannesta tulee paperista. Arvonalennus ker too, että yhtiö ei usko toimialan nousevan entiselleen. Konsernin pörssiyhtiö Metsä Board, joka oli jo menettää sijoit tajien luottamuksen, on noussut takaisin elävien kirjoihin ja teki vertailun parhaan tulosprosen tin. Frohm pelkää, että se veisi metsätalouden takaisin kohti tarkkaa sääntelyä, kun nyt ko rostetaan vapautta ja vastuuta. Yhtiö leikkaa tuotantoa siel tä, missä kustannukset ovat kor keimmat. Rajoja alimmalle hy väksyttävälle metsäluonnon hoidon tasolle haettiin yhdes sä kuten myös tavoitteita, joi hin pitäisi pyrkiä. Pörs sikurssit reagoivat tulosjulkis tuksiin varsin vaimeasti, mikä kertoo, että tuloksissa ei ollut suurta dramatiikkaa. Meneillään on myös poliit tinen keskustelu, jonka tarkoi tuksena on asettaa pitkän ai kavälin ympäristötavoitteita. Todennäköisesti Ruotsissa eh dotetaan metsälain muuttamis ta. MIKKO HÄYRYNEN ”Metsäyhtiöiden tulokset olivat odotusten mukaisia”, Pellervon taloustutkimuksen metsäekono misti Jyri Hietala sanoo. LRF vastasi kritiikkiin te hostamalla omaa viestintästra tegiaansa, mutta maan suurin päivälehti Dagens Nyheter pu dotti pommin. Konsernin tuotevalikoima sopii parhaiten tähän aikaan, mi kä näkyy myös tuloksessa. UPM:n tuloksen romahdutti paperiteol lisuuden kirjanpitoarvoihin teh ty alennus. Kol me neljästä luottaa luonnon suojelujärjestön informatioon, ja melkein joka toinen pitää LRF:ää luotettavana. Paperitehtaille iso arvonalennus Kertaluonteiset erät vaikeuttavat metsäyhtiöiden tulosten vertai lua, mutta niitä on aina. Markkinatalouteen kuuluu uudestisyntyminen. Kolme viimeksi mainittua ovat toimintoja, jotka pystyivät oikeasti kannattavaan liiketoi mintaan. Sääntelyä pelätään Nyt ympäristöväki haluaa nos taa suojelun tasoa. Lankkua tarvitaan aina. ”Olemme menettäneet hyvän yhteistyön ympäristöjärjestöjen kanssa”, harmittelee Landbrukarnas Riksförbundin (LRF) metsäosaston johtaja Sten Frohm. Ra kenneuudistus alkaa olla val mis ja konsernista on sukeutu nut puunhankinta, sahatavara, sellu, kartonki ja pehmopape riyhtiö. ”Syytä ei ole tarkemmin ana lysoitu, se voi löytyä kustan nuksista, mutta myös lasken tatavasta.” Metsä Group on liikevaihdol taan enää puolet isommistaan, mutta supistuminen on ollut hal littua. Ni menomaan liikevaihdosta, sillä tulos tulee energiasta, sellusta, tarraliiketoiminnasta – ja myös Kiinan paperitehtaasta. Seurasi vilkas debatti. Osapuolien välit kiristyivät, kun Ruotsissa alkoi metsäta louden kannalta ikävien ta pahtumien ketju. Metsäteollisuuden etujärjes tön kyselyn mukaan edelleen yli 80 prosenttia ruotsalaisista pitää puuta ympäristöystävälli senä materiaalina. 2011 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Ruotsi on metsäluon non hoitajana vertailuryhmän toiseksi huonoin – heikommak si jäi vain Suomi. Ruotsin metsä rauha horjuu Länsinaapurin ympäristöjärjestöt vaativat jopa 20:tä prosenttia talousmetsien pinta-alasta suojeluun. Vuonna 2010 luonnonsuojelujärjestö Svens ka Naturskyddsföreningen sa noutui irti FSCsertifioinnista. Ennustettavaa on myös, että Kiinan veto pitää sellun hinnan mukavan korkeal la, ja pehmopaperien ja pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa niin ikään mukavasti. ”Mitään näin radikaalia em me ole ennen kuulleet”, Frohm sanoo. Tällä tu losjulkistuskierroksella Stora Enso ilmoitti, että Lappeen rannassa sijaitseva Honkalahden saha on tarkastelun alla, ja UPM kertoi, että Lappeenrantaan rakennettava biodiesel tehdas alkaa tehdä tulosta joskus ensi vuoden puolivälissä. Hietalaa kummastuttaa lähin nä UPM:n ja Stora Enson pape rintuotannon kannattavuusero. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. Paperipuolelta yhtiö pystyi puristamaan kohtalaisen tulok sen, mutta sahatavara ja jatko jalosteet kannattivat huonosti. Jos Ruotsin Husumin paperi ja selluintegraatille löy tyy ostaja, niin tuotevalikoimas sa ei ole painopaperista enää jäl keäkään. ”Olemme taisteluhaudois sa”, murehtii MTK:ta vastaa van Landbrukarnas Riksför bundin (LRF) metsäosaston johtaja Sten Frohm. ”Vaarana on, että asetetaan poliittisia ja tieteellisiä tavoit teita, jotka ovat kaukana käy tännön metsätaloudesta. Suomessa tarkastelun alla ovat Kiteen ja Honkalahden sa hat, mikä tarkoittaa vähintään ytneuvotteluja. Olem me todella huolissamme.” Yhtä kiihkeää metsäkeskus telua Ruotsissa käytiin viimeksi 1970luvulla, ja uutta, vähem män säänneltyä metsäpolitiik kaa ryhdyttiin toteuttamaan 1993. Kitee ja Honkalahti tarkastelussa Stora Enson Jouko Karvisella on maine kovaotteisena toimi tusjohtajana, mutta ajatkin ovat olleet kovat. Luottamus metsäteollisuuteen on silti hei kentynyt kesän jälkeen. Ilman kertaeriä UPM olisi näyttänyt kolmen prosen tin tulosta. Karvinen aloitti toi mitusjohtajana vuonna 2007, ja sen jälkeen neljäsosa Euroopan paperinkysynnästä on kadonnut. Metsäyhtiöt parempaan päin Sellu, energia, pakkauskartongit ja erikoispaperit tuottavat jopa hyvin, sahatavara, vaneri ja perinteiset paperilaadut eivät niinkään hyvin. Lisäksi ilmeni, että jopa 2000 eliöla jia kuuluu uhanalaisiin. € 10?815 (10?965) 10?438 (10?068) 5?001 (5?346) 2?108 (2?485) tulos, milj. Yhtiö palasi osingonmak sajaksi viiden vuoden jälkeen. Ilmoitus yl lätti sikäli, että itärajan sahoil la olisi voitu katsoa ensin tuon tipuukortti. Kymmenestä prosen tista valtio makaisi korvaukset maanomistajille, mutta loput kymmenen jäisivät omista jien omalle kontolle. Stora Enso pystyy vuodesta toi seen kohtuulliseen tulokseen, kun taas UPM tarpoo kannat tavuuden rajamailla. Melkein puhtaana paperista Tiukilla käynyt Metsä Group teki tyydyttävän vuoden. Huonomminkin on mennyt Suurimpien metsäteollisuuskonsernien keskeiset tunnusluvut 2012 (suluissa 2011). Esimerkiksi 15 maatalousyli opiston (SLU) professoria ja tutkijaa kirjoitti yhteisen vas tineen Dagens Nyheterin jut tusarjalle, mutta metsätalou den kritiikki mediassa kasvoi. Uusia tuottei ta pitää kehittää ja ne tuovatkin jo jotakin, mutta kehitystyö pitää kustantaa perinteisillä tuotteilla. Se julkaisi vii me kesänä juttusarjan, jossa metsätaloutta arvosteltiin an karasti. Nyt ne ovat Ruotsissa, missä suljetaan kaksi paperi konetta. Ennustettavaa on, että lehti ja painopaperien kysyntä las kee Euroopassa ja maanosan talous mataa. € 490 (342) –1?350 (457) 103 (–157) 173 (–273) tulosprosentti 4,5 (3) –13 (5) 2 (–3) 8 (–11) omavaraisuusaste, % 43 (46) 46 (49) 35 (28) 34 (27) henkilöstö 28?777 (27?958) 23?040 (23?067) 11?447 (12?525) 3?279 (4?070)
Pohjoisja Itä-Lapin metsänomistajille tukkipuun jalostuspisteiden väheneminen on ikävä asia. ”Kysyntä huononi jo viime kesänä, silloin ei hyvistä kesäleimikoistakaan tullut tarjouksia kaikilta ostajilta”, Väisänen kertoo. Vuodesta 1967 Inarissa toiminut Vapon Peuravuonon saha oli vuosikaudet lakkautusuhan alla. Vähemmän hirviä on ammuttu viimeksi 90-luvun lopulla. Enimmillään hirviä oli talviaikaan kymmenkunta vuotta sitten, noin 140?000. ”Kun taimikot ovat vielä nuoria ja maat muutoinkin karuja, meillä ei ole juurikaan mahdollista korjata energiapuuta, kuten muualla Suomessa”, Väisänen kertoo.. Tukit pitää nyt kuljettaa Kemiin saakka sahattavaksi. Ostajia ei muutoinkaan ole paljon, ja tällä hetkellä niitä on vain kaksi: Metsä-Group ja Stora Enso. Tukkiosuus väheni Peuravuonon lakkautus tekee luultavasti jonkinmoisen vajauksen myös Metsähallituksen kassaan. Morvenin takia Inarista on siis nyt hävinnyt sahaus kokonaan. ”Kun puulle näytti olevan käyttöä Peuravuonon sahalla, ei toista yksityismetsien puuta käyttävää pientä sahaa olisi kannattanyt pitää toiminnassa”, Väisänen kertoo. Sahauksen jatkumisestakin on vain vähäisiä toiveita. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan viime talvena metsissämme asusti noin 80?000 hirveä. Viime syksyn hirvisaalis pieneni prosentuaalisesti eniten Pohjois-Savossa, missä hirviä kaatui vain puolet siitä, mitä vuoden 2011 syksyllä. 8 METSÄLEHTI 3 • 2013 ten lakkautettiinkin. Ero tulee siitä, että Stora Enso ei sahaa yhtä lyhyitä tukkeja kuin Peuravuono. Hirvisaalis pieneni Viime syksyn jahdissa kaadettiin noin 40?000 hirveä, kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on selvästi pienentynyt viime vuosina. Vielä muutama vuosi sitten Inarissa toimi kaksi sahaa. Hoitosuunnitelman vahvistaa maaja metsätalousministeriö. Nuoria taimikoita on kasvamassa, mutta niitä päästään harventamaan vasta tulevina vuosina. InvestointeYlä-Lapissa ei sahata Inarilaisten metsänomistajien ilo Peuravuonon sahan uusista kuvioista jäi lyhytaikaiseksi. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Väisänen on huolissaan puukaupan tilanteesta. Kemijärven liimapalkkitehdas ei vajaan 20 miljoonan tukirahoista huolimatta käynnistynyt koskaan kunnolla, ja sekin on nyt konkurssissa, kun velkasaneeraushaaveet eivät toteutuneet. Maamme hirvikantaa on pienennetty viime vuosina suunnitelmallisesti, mikä näkyy saalismäärän pienenemisenä. Kaatomäärät olivat edellisvuotta pienemmät kaikilla Suomen riistakeskuksen entisten riistanhoitopiirien alueilla. Oma saha lakkautettiin Ivalossa toimi Vapon sahan aikaan pieni puunjaostaja, Ivalon Arktinen Puu, jonka omistivat yksityiset metsätalousyrittäjät. Huonoin tilanne on Inarissa. Esimerkiksi Lapissa pyydettiin vuonna 2011 yli 13?000 hirveä, kun viime syksyn saalismäärä jäi alle 6?000 yksilöön. Sahaustoimintaa saatiin jatkamaan Morven Ltd, joka oli hiljakkoin hankkinut sahan myös Ruotsin Haaparannalla. Peuravuonon sahaa pyörittänyt Morven meni konkurssiin alkuvuodesta. Helppoa se ei ole, sillä laitos on päällepäinkin ränsistyneessä kunnossa. Toissatalvena hirviä arvioitiin olleen 95?000. Kasvu ei ole kovin suurta, mutta karujen kankaiden metsät on helppo uudistaa luontaisesti kasvamaan edelleen mäntyä. Viime talven arvion mukaan koko maan hirvitiheys oli tavoitteen mukainen. Vapon Morvenille siirtyneen sahan konkurssi lopetti kerralla kaiken puunsahauksen. Tämä näkyy myös viime vuoden kaatomäärissä, jotka ovat nyt huomattavasti paria edellistä vuotta pienempiä. Hirvien määrää on pyritty vähentämään etenkin Pohjois-Suomessa. ”Meillä ei ole mahdollista korjata energiapuuta, kuten muualla Suomessa.” Peuravuonon saha on ollut tärkeä jalostuspiste inarilaiselle tukkipuulle. Nyt saha seisoo. Suurimmillaan saalismäärä oli vuosina 2002 ja 2003, jolloin ammuttiin yli 84?000 hirveä. Sen avulla hirvien määrä pyritään saamaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti kestävälle tasolle. Myös kaatolupia oli viime syksynä käytettävissä noin kolmannes edellisvuotta vähemmän. Luvista saatiin käytettyä 82 prosenttia. Ivalon arktinen puu oli sahannut vuosittain keskimäärin viisituhatta kuutiometriä tukkia. Sen verran eroa on vanhaan, että tukkiprosentti on laskenut reilusta 30:stä noin 25:een. Peuravuonon toiminnan siirtyessä Morvenille tilanne näytti vielä yksityisten metsänomistajien kannalta hyvältä. Tämän talven hirvikannasta saadaan arvio kevään aikana. Hirvikannan valtakunnalliseksi tavoitetiheydeksi on asetettu 2–4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Tiimiesimies Pertti Heikkuri Metsähallituksen Ylä-Lapin yksiköstä kertoo, että Metsähallituksen hakkuut ja puun toimitukset ovat Peuravuonon pysähtymisestä huolimatta jatkuneet normaalisti. ja ei sahalle ole lähivuosina juurikaan tehty. Tukit ajetaan nyt autolla Rovaniemelle kuten kuitupuukin ja sieltä junalla Kemiin. Vapo oli jo parikymmentä vuotta sahannut pelkästään Metsähallitukselta ostettua puuta. Hoitosuunnitelma valmistumassa Suomen riistakeskus valmistelee parhaillaan hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Vastaavalla tavalla putosivat Oulun ja Kainuun hirvisaaliit. Puu kasvaa Inarissa Vaikka melkoisen pohjoisessa ollaankin, Inarin metsistä löytyy silti hakattavaa. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva I narin tukilla on pitkä matka jalostuspaikalle, koska omassa kunnassa ei enää ole sahaa. Lopulta vuonna 2011 Vapo myi sahansa Inarin kunnalle. Morven kuuluu samaan yritysryppäseen Kemijärvellä liimapalkkituotantoa käynnistelleen Arktos Groupin kanssa. Nyt Morven lupasi ostaa myös yksityismetsien tukkia ja vieläpä hyvillä mitoilla. Morvenin Seiskarön saha Haaparannalla haettiin konkurssiin jo viime syksynä, ja Peuravuonoa pyörittänyt Morven tammikuussa. Vapo sahasi ratapölkkyjä ja Morvenillakin oli lyhyitä mittoja käytettävissä. Molemmat laitokset ovat kunnan hallussa, ja Peuravuonon sahalle etsitään uutta toimijaa. Iso menetys oli jo aikoinaan Kemijärven sellutehtaan lakkautus, kuitupuutahan Koillis-Suomessa olisi riittänyt jalostettavaksi yllin kyllin, vaikka tehdas puupulaan vedoHANNU JAUHIAINEN Viime syksyn hirvisaalis on selkeästi vuosituhannen pienin. Vuosittain Inarin yksityismetsistä on hakattu noin 50 000 kuutiometriä. Kun Morvenin kanssa päästiin sopimukseen puuntoimituksista, oma saha ajettiin alas. Talvikanta on voinut edelleen pienentyä etenkin Pohjois-Suomessa. Väisänen kertoo, että hakkuut ovat yksityismaiden pääosin luontaisten uudistusalojen siemenpuiden poistoa sekä päätehakkuita. Peuravuonon sahan kapasitetti oli noin 30 000 kuutiometriä, ja Morven lupaili jopa lisätä määrää
Onko kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötuki nyt verollista tuloa kokonaisuudessaan. Viimeisten vuosien aikana hänet on imaissut mukaansa pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistys PKMO ry. vähennetään normaalisti metsätalouden menoina, joten ne eivät pienennä metsävähennyskelpoista tuloa. Metsät sivutyö ja harrastus Temmeksestä tuli metsäomistaja, kun hän 1990-luvun lopulla sai äidiltään perintönä viiden hehtaarin metsätilan Luumäeltä. Verotilillä jo oleva rahamäärä vähennetään siis maksettavasta summasta. Lisäksi hän on tällä hetkellä Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa varajäsenenä. ”Se on aika paljon enemmän kuin keskimäärin Suomessa, mutta liikevaihto on silloinkin vielä pientä.” Varsinaisen työuransa helsinkiläinen diplomi-insinööri on tehnyt IT-alalla. ”Päätin, että mikäli aion oikeasti olla metsänomistaja ja harrastaa metsätaloutta, metsää pitää olla enemmän. Viime vuodelta minulle kertyy maksettavaa arvonlisäveroa noin 250 euroa. Voinko ottaa tuon verotilin saldon jotenkin huomioon. Metsävähennys tehdään 2C-lomakkeen 1–4-kohtiin kertyvistä tuloista, joista on siis vähennetty hankintatyön arvo, jos sellaista on. Verotilille voi kertyä vuosittain pieniä summia, sillä pienin palautettava summa on 20 euroa. Jaakko Temmeksen kolumni löytyy sivulta 5. vero.fi/ilmoitaverkossa kautta tai kirjoittamalla nettihakuun sana verotili. Mahdollinen verotilin saldo otetaan huomioon vasta arvonlisäveroja maksettaessa. Kausiveroilmoitus tehdään normaalisti viime vuoden osalta ilman vähennyslaskuja. Sähköistä ilmoitusta tehtäessä on käytössä saldolaskuri, joka laskee maksettavan summan. Tätä ei ole välttämätöntä käyttää, erotuksen voi laskea vaikka omassa päässä tai taskulaskimella. Metsätalouteen yhdistyy myös miehen ykkösharrastus: luonnossa liikkuminen. Jos verotilillä on rahaa, sen määrän voi vähentää maksettavaksi tulevan arvonlisäveron määrästä. Kuolinpesät ja yhtymät tarvitsevat Katso-tunnisteen kirjautumista varten. Temmes ei ole tyytynyt seuraamaan metsäalan kehitystä vain sivusta. ”Huhtikuussa lumien lähdön jälkeen on metsässä komein aika.” Metsälehden uusi kolumnisti sijoittaa metsään ja seuraa mielenkiinnolla metsäalan murrosta.. Esimerkiksi leimikoiden kilpailutus metsänhoitoyhdistyksen avustuksella ei onnistu pääkaupunkiseudulta käsin. Jos taas hankintakaupan puut on korjannut vieras urakoitsija, mitään hankintatyön arvoa ei synny, eikä sitä edellämainitussa kohdassa vähennetä. Verotettavaa tuloahan pitää olla vähintään 2?500 euroa, jotta metsävähennyksen voi tehdä. Jos maksettavaa esimerkiksi 250 euroa ja verotilillä on jo 18 euroa, tarvitsee silloin maksaa 250–18=232 euroa. Huhtikuussa lumien lähdön jälkeen on komein aika.” Silloin linnut laulavat, valoa riittää ja metsänomistaja suuntaa tiluksilleen. Pääkaupungin ääni Jaakko Temmes aloitti neljännen vuotensa pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajana. Oman verotilin saldon voi tarkistaa kirjautumalla pankkitunnuksin verotilipalve l u u n . Sieltä rahaa ei voi enää nostaa omaan käyttöön. Jos hankinnan teettää toisella, voi metsävähennyksen tehdä ensin ja vasta sitten vähentää menot. ”Aina, kun joku usuttaa, lähden metsään. Sinne pääsee osoitteen www. VEROTUS Voiko säästyneen arvonlisäveron hyödyntää ja muita kysymyksiä verotuksesta. Samasta syystä olen sitä ostanut”, Jaakko Temmes kertoo. Kaikki kemeran perusteella maksettavat korvaukset ovat olleet verollisia vuoden 2012 alusta alkaen. Se vähennetään tuloista. Omatoimisen hankintamyyjän ongelmana on se, että tavanomaisista hankintakaupoista jää sen verran vähän verotettavaa tuloa, että pelkästään sen tulon perusteella ei voi tehdä metsävähennystä. Meille on kerrottu, että jos tekee hankintahakkuun itse, pitää ensin vähentää menot ja vasta sitten voi tehdä metsävähennyksen. Hän on ajanut metsänomistajien asiaa Itä-Hämeen, nykyisin Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa kahdeksan vuotta ja istunut yhden vuoden hallituksessakin. Pitääkö paikkansa. Temmeksen kaltaisille etämetsänomistajille tämä tietää ylimääräisiä puhelinsoittoja ja automatkoja. Se tulee hoitaa metsäpaikkakunnan yhdistyksessä. Saldolle maksetaan päiväkorkoa 0,5 prosenttia. Jos tuntuu siltä, että puukaupasta tuleva alv ei pysy tallessa, sen voi siis etukäteen maksaa verotilille. Kausiveroilmoituslomakkeessa ei edes ole kohtaa verotilin saldolle. Jos viime vuodelta on tulossa palautettavaksi pienehkö summa ja tämän vuoden puukauppojen vuoksi on ensi vuonna tiedossa maksettavaa, palautuksen voi jättää verotilille kirjaamalla verotilipalveluun kohta ”ei palauteta”. Kuukauden päivät metsätöissä toimivat hyvänä vastapainoa. TIIA PUUKILA, teksti KIMMO BRANDT, kuva Metsälehden uuden kolumnistin Jaakko Temmeksen harrastus on arvailla, miten metsäala uudistuu. 9 METSÄLEHTI 3 • 2013 HANNU JAUHIAINEN, vastaukset Verotililleni on kertynyt palautettavaa arvonlisäveroa vuonna 2010 noin yhdeksän euroa ja vuonna 2011 myös noin yhdeksän euroa. Samalla syntyi halu kasvattaa metsäomaisuutta. Miten verottaja kohtelee. ”Osa palveluista pitää saada asuinpaikkakeskeisesti eikä tilakeskeisesti”, 58-vuotias metsänomistaja sanoo. Vieraan tekemän korjuun kustannukset vähennetään vasta metsätalouden menoina. Verotilille voi myös jättää rahaa säästöön tai sinne voi maksaa arvonlisäveroja etukäteen. Etenkin metsänhoitoyhdistysten palveluiden kehittäminen saa Temmeksen innostumaan. Asia selviää parhaiten katsomalla 2C-lomaketta. Pienemmän s a l d o n voi siis hyödyntää itse jo aikaisemmin. Sinne kirjataan hankintakaupan arvo, sekä seuraavalle riville oman hankintatyön arvo. Viisitoista vuotta metsää omistaneen helsinkiläisen mieliteemoja ovat metsänomistusmuotojen kehittäminen, puukauppatapojen monipuolistaminen sekä metsäpalveluiden parantaminen. Koko hankintakaupan arvo on siten metsävähennyskelpoista tuloa. Temmes aloitti nyt neljännen kautensa yhdistyksen puheenjohtajana. Varsinaiset hakkuun kulut kuten bensakulut yms. Raha ei mene hukkaan, sillä se palautetaan, kun saldo ylittää 20 euroa. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin hän omistaa yhteensä kolmisensataa hehtaaria metsää Heinolan ja Iitin sekä Lohjan suunnalla
Jos sopimusriita kehkeytyy kaikesta huolimatta, neuvottelu ja sovun etsiminen kannattaa. Ilman hyvää muokkausjälkeä taimi olisi jäänyt muun kasvillisuuden jalkoihin. Selkeillä sopimuksilla vältetään turhia kiistoja. Ongelmana on, ettei muokkausjälkiä synny riittävästi. Huonosti hoidettujen ja hoitamattomien nuorten metsien osuus on kasvanut La ur i H aa ta ja La ur i H aa ta ja La ur i H aa ta ja La ur i H aa ta ja. Kun papereihin kirjataan selvät pelisäännöt, sopimusrikkomuksetkin on helpompi todentaa. Metsälain osalta metsäkeskus valvoo, että pysytään lainsäädännön minimeissä eikä rikota lakia. Metsänomistajan ja metsäpalveluiden tarjoajan välistä kauppaa ei yleisesti pidetä kuluttajakauppana, vaan metsänomistajan katsotaan olevan elinkeinonharjoittaja. Laadunseuranta viilaa työnjälkeä Metsänhoitotöiden vaihteleva laatu on huomattu myös valtakunnan metsien inventointituloksista. Yksi rinnekuvio oli jäänyt kokonaan raivaamatta. Kaikkia taimia ei saada mahdutettua mättäisiin. ”Muissa kuin kemerarahoitteisissa töissä ei ole viranomaistahoa, joka työn laatua valvoo”, selventää metsäkeskuksen Lounais-Suomen johtava esittelijä ja lakimies Janne Uitamo. Työstä tehdystä sopimuksesta pitää käydä ilmi, millä menetelmällä työ tehdään, mitä se maksaa ja minkälaista työnjälkeä edellytetään. Metsänhoitoyhdistys myönsi, ettei osalla kuvioista kaikki ollut mennyt suositusten mukaisesti. Taimikonhoidossa yleisin virhe puolestaan on se, ettei lehtipuita raivata tarpeeksi rankalla kädellä. Istutusajankohta on viivästynyt. Taimikko jää liian tiheäksi. Sitä uhkaavat tukkimiehentäi ja muu kasvillisuus. Liian vähäinen muokkausjälkien määrä vaikuttaa suoraan istutustulokseen. Yksityismetsissä päävastuu työn laadun valvonnasta jää metsurille, työnjohdolle ja metsänomistajalle. Metsäpalveluntarjoajalla ja metsän”Muissa kuin kemera töissä ei ole viranomais tahoa, joka valvoo työn laatua.” Kallis, hidas ja viimeinen vaihtoehto on viedä kiista-asia tuomioistuimeen. Taimet pitäisi istuttaa mättäiden keskelle. TIIA PUUKILA M etsänhoitoyhdistys otti hoitaakseen lähes parinkymmenen hehtaarin taimikonhoitourakan Etelä-Pohjanmaalla. Kemerarahoitteisten töiden tulee laadultaan täyttää metsätaloudessa yleisesti hyväksytyt vaatimukset, eli työnjäljen tulee olla metsänhoitosuositusten mukainen. Jos hakemuksen tiedot täsmäävät metsäkeskuksen järjestelmässä oleviin paikkatietoihin, maastokäynti ei yleensä ole tarpeellinen. Metsänhoitoyhdistyslain kauttakaan ei metsäkeskukselle tule velvoitetta työn laadun valvontaan. Käytännössä lakia valvotaan harkintaan perustuvalla tarkastuksella ja otantatarkastuksella, eikä kaikkia kemerakohteita käydä tutkimassa maastossa. Näin ollen kuluttajansuoja ei ylety maanomistajan ja metsäpalvelutarjoajan välisiin sopimuksiin. Taimimäärältään nipin napin lakirajan ylittävä taimikko ei tarjoa metsänomistajalle parasta mahdollista tuottoa tulevaisuudessa. Kun metsänomistaja kävi tarkastamassa työnjäljen, hän oli kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Etelä-Pohjanmaalla asiat selvisivät neuvottelemalla. Yksikään taimi ei ole löytänyt tietään muokkausjälkeen. Etenkin maanmuokkauksessa jälki on kirjavaa. ”Tulevaisuudessa, kun metsienkäsittelyt todennäköisesti muuttuvat nykyistä monipuolisemmiksi, on entistä tärkeämpää että osapuolet sopivat mitä tehdään ja miten”, Janne Uitamo sanoo. Tämä on yleisin taimikonhoidon virhe. Kemerarahoitteisissa töissä Suomen metsäkeskus valvoo, että työ täyttää kestävän metsätalouden rahoituslain ehdot. Laki ei valvo laatua Teetetyn metsänhoitotyön jäljen tarkastaminen on paikallaan. Tapaus ei ole ainoa laatuaan. Työnjälki korjattiin. Paikoin taas sahan kanssa oli pyörähdetty kuvioilla, jotka eivät olleet raivauksen tarpeessa. Taimikko on jätetty liian tiheäksi ja koivua ei ole raivattu riittävästi. Myös haapaa ja koivua oli jätetty varjostamaan männyntaimia. Metsälain lakirajat ovat kuitenkin eri asia kuin hyvä työnjälki. ”Palveluntarjoajien välillä ja sisällä on eroja. Jokaisessa palveluntarjoajaryhmässä on edistyksellisiä ja sellaisia, joiden työn jäljessä on mittavampaa vaihtelua”, sanoo metsienhoitopalveluita tutkinut tutkija Ville Kankaanhuhta Metsäntutkimuslaitokselta. Sopimuspapereista puuttuvat monesti viittaukset esimerkiksi hyvän metsänhoidon suosituksiin ja velvoite niiden noudattamiseen. Kun laatu ei vastaa odotuksia Taimi on vastoin ohjeita istutettu muokkaamattomaan maahan. 10 METSÄLEHTI 3 • 2013 omistajalla tulee olla yhteinen näkemys työn toteuttamisesta. Tarkkuutta sopimuksiin Yksi keino parantaa metsänhoitotöiden laatua ovat selkeät sopimukset. Usein näin ei ole
Omavalvontaohjeita ja -lomakkeita testataan parhaillaan viiden, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon metsäkeskuksen toimialueilla sijaitsevan metsänhoitoyhdistyksen alueella. Mikäli palvelu ja työnjälki eivät vastaa odotuksia, osa metsänomistajista varmasti äänestää jaloillaan. Koivut kasvavat mäntyjen edelle. Niiden avulla metsänomistaja voi yhtälailla valvoa oman ja vieraalla teetetyn työn laatua. Toinen arvostaa tiheämpää taimikkoa kuin toinen. Metsäpalveluita tutkinut tutkija Ville Kankaanhuhta metsäntutkimuslaitokselta määrittelee laadun seuraavasti: ”Sellainen palvelu on hyvää, josta aiheutuu asiakkaalle mahdollisimman vähän lisäkustannuksia ja -vaivaa jatkossa”. Silloin laadun merkitys korostuu entisestään. Toimijat ovat sanoneet, että uudistamisen laatu on parantunut”, Sipilä sanoo. Tähän asti työn laadun omavalvonta on ollut käytössä metsäyhtiöillä ja yksittäisillä yhdistyksillä. Jos istutusalalla seisoo vesi, muokkausjälkiä ei ole riittävästi tai raivattavassa taimikossa puolet puustosta on lehtipuuta, ei voi odottaa kympin arvoista suoritusta. ”Jo se, että tiedostetaan, että laatua mitataan, on ohjannut parempaan toimintaan. Istutettujen taimien lukumäärä ja istutuspaikat tai taimikonhoidossa poistettujen runkojen lukumäärä ovat vain osa totuutta. Myös metsänomistajat kokevat laadun eri tavalla. Toivottavaa on, että jatkossa yhä useammalla metsäpalveluiden tarjoajalla omavalvonta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Näin istutus tulee tehtyä varmasti oikein”, kertoo hankkeessa mukana oleva tutkija Lauri Haataja Metsäntutkimuslaitokselta. Jotta hoitorästit saadaan kuriin, tulee metsänhoitopalveluita kehittää ja niiden laatua parantaa. vuosi toisensa perään. Pottitaimi on istutettu liian pintaan, eikä maata ole tiivistetty. Metsänhoitotyön laadun määrittäminen ei ole niin yksinkertaista kuin aluksi saattaa vaikuttaa. ”Tarkoituksena on, että jatkossa myös metsänomistajalle annetaan omavalvontalomalomake matkaan, kun hän hakee yhdistykseltä taimia. Tehdystä työstä todistus Metsänhoitoyhdistyslain muutos tulee vapauttamaan kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla. Maanomistajien keskuudessa metsänhoitotyön laatu vaihtelee ammattimetsureita enemmän. Tulokset laadunseurannasta voidaan postittaa metsänomistajalle kuitin mukana. Kun kilpailu kovenee ja metsäalasta vähitellen kuoriutuu aito palveluala, laadunseuranta on yksi keino erottua kilpailijoista. Tainta uhkaa kuivuus ja juurtuminen on vaikeaa. Toivottu lopputulos saavutetaan, kun maanomistajalla ja metsurilla on yhteinen näkemys, miltä hyvä taimikko näyttää. Näin työn laadusta tulee välitön palaute työntekijälle. Työn lopputulokseen vaikuttavat kohde ja lähtötilanne. Se on jäänyt kilpailevan kasvillisuuden saartamaksi. Omavalvonnan alustavat tulokset ovat lupaavia. Tätä varten metsäntutkimuslaitos on kehittänyt yhdessä metsäkeskuksen kanssa omavalvontaohjeet metsäpalveluiden tuottajille. Näin ollen yksin metsänhoidon suosituksia tuijottamalla on vaikeaa arvioida työnjälkeä. ”Omavalvonnan yksi tavoite on, että työn laadun taso olisi tasaisempaa riippumatta siitä, kuka työn on tehnyt”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kyösti Sipilä metsäkeskuksen Eteläja Keski-Pohjanmaan alueyksiköstä. Näin metsänomistaja tietää jo ennen seuraavaa metsätilakäyntiään, paljonko ja mitä puita alalle on jätetty kasvamaan. Siihen saattaa tulla pian muutos. TIIA PUUKILA Laatu on lisä kustannusten minimointia KOMMENTTI Taimi on istutettu muokkausjäljen reunaan. Etukasvuisia koivuja on jätetty piiskaamaan männyntainten latvoja. Omavalvontalomakkeiden avulla pystytään todistamaan, että työmaat on hoidettu hyvin. La ur i H aa ta ja La ur i H aa ta ja Es ko U us ita lo. Niiden avulla metsuri ja koneyrittäjä pystyvät mittaamaan työnsä jälkeä, kirjaamaan sen lomakkeelle ja vertaamaan saatuja tuloksia annettuihin ohjeellisiin arvoihin. Niistä löytyvät lisäksi selkeät työohjeet istutukseen ja taimikonhoitoon. ”Metsäalalta puuttuu vielä sellainen kulttuuri, että tehdystä työstä saisi todistuksen, joka osoittaa mille tolalle asiat ovat työn jälkeen jääneet”, Kankaanhuhta sanoo. Omavalvontaohjeet eivät ole yksin ammattilaisille. Omavalvontaohjeet ja lomakkeet ovat lähiaikoina vapaasti ladattavissa sekä metsäkeskuksen että Metsäntutkimuslaitoksen verkkosivuilla. 11 METSÄLEHTI 3 • 2013 Kun laatu ei vastaa odotuksia Metsän hoito työn jälki paranee selkeillä sopimuksilla ja metsurin tekemillä laatu mittauksilla
Terminaalissa on myös murskauslinja, jolla murskataan kierrätyspolttoaineita, kierrätyspuuta ja karsittua rankaa. Siinä välissä toimiva johto teki tilin, joka metsäalalla hakee vertaistaan. Kierrätysyhtiöt menevät metsään Jätteiden kierrättäjät ovat tulleet mukaan energiapuubisnekseen, sillä metsäosaamista tärkeämpää on osata asiakkaat. Kuusakoskella ei ole omia sopimusurakoitsijoita, vaan tavara hankitaan valtaosin joko tienvarteen tai terminaaliin toimitettuna. Biowatti aloitti Metsäliiton tytäryhtiönä, oli välillä toimivan johdon omistuksessa ja päätyi Lassila ja Tikanojan tytäryhtiöksi. ”Todettiin, että kierrätyspolttoaineet ovat lähempänä talon varsinaista liiketoimintaa”, hankintapäällikkö Matti Seppälä sanoo. Metsätähteet voidaan hakettaa tienvarressa tai kuljettaa terminaaliin 30 kilometrin säteeltä, mikä on kannattavan kuljetuksen raja.” Hyötypaperin energiatoimituksista puolet on biopolttoaineita, puolet kierrätyspolttoaineita. Lassila ja Tikanojan lisäksi metsäenergiaan on tarttunut myös kaksi muuta kierrätysyhtiötä, Hyötypaperi Oy ja Kuusakoski Oy. Kannot murskataan mobiilimurskaimella kahdessa vaiheessa, sillä liian pientä kantohaketta ei voi varastoida pitkään itsesyttymisriskin vuoksi, joten toinen haketus tehdään lähellä käyttöhetkeä. Kuusakoski käy pienemmällä liekillä Kuusakosken energiapuun hankinnan historia ei ole pitkä, mutta vaiheikas. Toimitusmäärät ovat noin satatuhatta kiintokuutiometriä. Metsäenergian hankinta-alue on Kaakkois-Suomi. Hyötypaperi vahva Kaakkois-Suomessa Hyötypaperi Oy aloitti energiapuun hankinnan vuonna 2002, jolloin Valkealaan valmistui terminaali ja haketuslaitos. Nyt metsäretkeltä palataan lähemmäs perustoimintaa. Haketta toimitetaan 10–20 paikkaan, joista kymmenkunta on puhtaasti metsäenergian käyttäjiä. Seppälän mukaan Kuusakoski on mukana metsäenergian hankinnassa jatkossakin, mutta pienemmällä volyymilla. Metsäenergia on myös kilpaillumpi ala kuin kierrätysmateriaalien kanssa touhuaminen. ”Toiminta lähti liikkeelle kierrätyspolttoaineista ja metsäenergia tuli mukaan, koska sille oli kysyntää valmiina,” hankintapäällikkö Mikko Keisa kertoo. Hankintamäärät kävivät yli 200?000 kiintokuutiometrissä. Kuusakoski tuli nopeasti markkinoille kymmenen henkilön voimin vuosikymmenen alussa. Hyötypaperi toimittaa kierrätyspolttoaineita voimaloille, ja koska kysyntä oli valmiina, toiminta laajentui metsäenergiaan, hankintapäällikkö Mikko Keisa kertoo.. Keisan mukaan kilpailu metsäenergiasta on varsinaisesti alkanut viimeisten viiden vuoden aikana, sitä ennen sai olla rauhassa. ”Metsätähteitä ostetaan, mutta energialeimikoita ei. Seppälän mukaan kierrätyspolttoaineet ovat helpompia hallittavia, sillä ne tuodaan terminaaliin, kun taas metsäenergian varastot ovat pitkin maakuntia. Ostot alkavat joskus tänä vuonna jossakin mittakaavassa. Haketuskalusto kiertää tienvarsivarastojen lisäksi terminaaleissa, joita on toistakymmentä Eteläja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Kun asiakkaat ovat valmiina, hakkeen lisääminen tuotevalikoimaan on luonteva laajennus. Kierrätyspolttoaineet lajitellaan rakennustyömailta ja pakkauksista tulevasta muovija puujätteestä, ja poltetaan jätteenpolttoluvan saaneissa voimaloissa. 12 METSÄLEHTI 3 • 2013 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuva M etsäenergiaa ja kierrättämistä yhdistää, että molemmilla on samoja asiakkaita eli polttolaitoksia. Tällä hetkellä yhtiö ei osta metsäenergiaa, vaan pienentelee varastojaan. Suurimmat volyymit tulevat metsänhoitoyhdistysten kautta, mutta Hyötypaperilla on myös oma sopimusurakoitsija, joka nostaa kantoja, ajaa tavaraa tienvarteen ja hoitaa tienvarsihaketukset. ”Metsäenergian varastot ovat pitkin maakuntia.” Kilpailu metsäenergiasta on kiristynyt viime vuosina
nousussa . 14,66 . 47,92 . 16,50 . 58,49 . 15,12 . 16,17 . 20,56 . 20,87 . 48,39 . 37,84 . Hankintahinnat 58,80 . Ensiharvennus 44,72 . Harvennushakkuu 47,53 . 17,15 . 15,69 . 23,62 . nousussa . 16,34 . 39,68 . LAPPI . 50,84 . 24,13 . 43,22 . 15,37 . 56,53 . 14,37 . 24,65 . 15,78 . 14,72 . Enocellin sellutehdas Joensuussa keitti välillä pelkästään havupuuta, mutta palasi viime vuonna käyttämään myös koivua. 17,75 . 55,30 . 20,83 . 53,69 . 14,25 . Ensiharvennus 42,75 . 18,50 . 11,61 . 53,05 . 19,24 . 40,72 . 25,83 . 22,91 . 45,32 . 45,40 . 55,16 . 14,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,61 . 15,24 . 15,46 . 25,44 . 13 METSÄLEHTI 3 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 628?660 Etelärannikko 15?576 Pohjanmaa 32?222 Lounais-Suomi 62?633 Häme-Uusimaa 62?909 Kaakkois-Suomi 45?088 Pirkanmaa 22?607 Etelä-Savo 93?135 Etelä-Pohjanmaa 55?197 Keski-Suomi 47?994 Pohjois-Savo 64?143 Pohjois-Karjala 62?757 Kainuu 18?711 Pohjois-Pohjanmaa 37?860 Lappi 7?823 Ostomäärät viikolla 6 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . 17,47 . 52,34 . 15,89 . 54,04 . KAINUU-POHJANMAA . 13,90 . 13,60 . 25,45 . 54,35 . 13,21 . SAVO-KARJALA . 51,70 . 18,25 . 14,62 . 16,72 . Viime vuonna puukauppa sai avitusta Länsi-Suomen talvimyrskyistä, joten tänä vuonna samaan on ylletty ilman luonnonvoimia. 53,56 . 47,82 . 31,06 . Hankintahinnat 56,82 . 20,25 . 13,94 . 55,58 . 32,16 . Harvennushakkuu 49,02 . 30,30 . 20,30 . 15,66 . 29,47 . 22,78 . 44,13 . 37,08 . KESKI-SUOMI . 32,08 . Ensiharvennus 45,17 . 29,77 . Harvennushakkuu 45,36 . 15,74 . 24,95 . 14,77 . 47,51 . 16,53 . 15,79 . 17,58 . 21,16 . 37,55 . 45,58 . 17,15 . 14,25 . 21,04 . 22,97 . 14,41 . 29,65 . 17,51 . 31,78 . 24,76 . 43,93 . Uudistushakkuu 52,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,89 . 41,02 . 14,94 . Hankintahinnat 53,82 . 17,40 . 22,76 . 53,97 . 48,20 . 47,40 . 54,68 . 42,77 . 30,68 . 19,21 . 16,95 . 30,96 . 16,81 . 34,28 . 44,17 . 24,91 . 17,44 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 24,59 . Hankintahinnat 57,74 . 17,09 . 14,81 . Uudistushakkuu 55,93 . 22,50 . 21,26 . 23,71 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Harvennushakkuu Ensiharvennus 14,32 . Hankintahinnat 57,42 . Uudistushakkuu 56,47 . 18,23 . Harvennushakkuu 46,39 . 30,19 . 17,26 . 22,07 . nousussa . 15,85 . KYMI-SAVO . 17,50 . 13,03 . 33,61 . 13,97 . 15,04 . 46,06 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,29 . 53,91 . 14,48 . 14,69 . 21,60 . 13,01 . 15,05 . 20,73 . 13,17 . 13,02 . 41,57 . 20,21 . Alentuneiden puutullien odotetaan näkyvän etenkin koivun kysynnässä, mutta tuontipuu ei ainakaan vielä ole vaikuttanut koivukuitupuun menekkiin. 23,61 . 29,54 . Uudistushakkuu 46,89 . 44,98 . 17,57 . nousussa . 54,37 . 12,96 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,10 . 30,62 . 29,23 . 24,86 . 14,17 . KOKO MAA . 34,74 . Harvennushakkuu 47,04 . 38,26 . 18,09 . Uudistushakkuu 55,38 . nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 14,78 . 34,90 . Harvennushakkuu 48,80 . 18,89 . 54,92 . Ensiharvennus 44,75 . 14,23 . Harvennushakkuu 47,73 . 16,49 . 20,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,82 . ETELÄ-POHJANMAA . 34,01 . 38,73 . 44,52 . 31,14 . 16,76 . 29,77 . 15,65 . Ensiharvennus 45,48 . 14,75 . 13,93 . Harvennusleimikoille tuskin saa enää korjuuta tälle talvikaudelle. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,27 . MIKKO HÄYRYNEN Puukauppavuosi on alkanut tasaisena koko Itämeren alueella, Metsäliiton metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan puukauppavuosi on lähtenyt liikkeelle jopa normaalia paremmin. 45,58 . 24,03 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,22 . Mäntylä kuitenkin muistuttaa, että sahatavaran tilanne saattaa muuttua nopeastikin. 42,72 . 46,41 . Uudistushakkuu 55,84 . 18,82 . 30,70 . 17,60 . 54,87 . 42,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,15 . 15,27 . Hankintahinnat 57,29 . 13,70 . 16,58 . Tasaisen hyvää menoa Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–6, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. 53,46 . 47,70 . 14,71 . 29,23 . 13,85 . 39,69 . nousussa . 15,40 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 45,89 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 15,47 . 24,31 . 30,63 . 15,31 . Ensiharvennus 44,36 . Metsäliiton tukin kysyntä painottuu Etelä-Suomeen, missä tukkileimikoita pystytään ostamaan vielä nopeaan korjuuseen. 14,85 . 18,10 . nousussa . ”Korjuuolosuhteet ovat loistavat koko maassa ja kaikilla puutavaralajeilla on kysyntää.” Alkuvuoden ostomäärät ovat viime vuoden tasolla. 19,00 . 22,32 . nousussa . Mhy Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen toteaa kysynnän olevan hyvä, mutta painottuvan edelleen tukkileimikoihin. 13,50 . 35,81 . 29,69 . Uudistushakkuu 54,73 . 56,01 . 14,90 . 45,13 . Ensiharvennus 45,56 . 29,41 . 29,03 . 29,66 . Uudistushakkuu 55,49 . 37,61 . 17,95 . Hankintahinnat 55,25 . 18,72 . 30,60 . Hankintahinnat 56,36 . 41,14
Parhaisiin tuloksiin päästään tuoreen kankaan kuusikoissa sekä kuivahkojen ja parhaiden kuivien kankaiden männiköissä. Vielä on myös aikaa miettiä, löytyykö omasta metsästä sopivia kohteita kasvatuslannoitukseen. Kivennäismailla kasvua rajoittaa tyypillisesti typpi, ja viljavissa kuusikoissa typen ohella fosfori. H an nu Ja uh ia in en. ”Kasvatuslannoitusta suositellaan keskihyvillä kasvupaikoilla, joissa veden puute ei rajoita kasvua”, sanoo vanhempi tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta. Lannoitteiden hintasuhteet vaikuttavat kuitenkin lannoitevalintaan, ja pelkän typen lisäys voi olla taloudellisesti edullisinta”, Kukkola kertoo. Samalla laadukkaan tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuudet kasvavat ja kuivaoksaisen välitukin osuus pienenee. Oikeissa paikoissa puukauppatili voi leventyä tuhatlappusen verran. ”Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5–10 vuoden päähän, se on optimi tilanne.” Lannoitus sujuu joutuisasti, kun säkit vie valmiiksi maastoon mönkijällä tai lumiseen aikaan moottorikelkalla. Moniravinne lannoitteesta paras tuotto Kasvatuslannoituksessa puuston kasvua parannetaan lisäämällä niitä ravinteita, joita maaperässä on niukasti puiden tarpeisiin nähden. ”Tavallisesti moniravinnelannoitukset ovat tuottaneet jonkin verran paremmin kuin pelkkä typpilannoite. Lievät puutosoireet korjaantuvat jo pienellä, 1–1,5 kilon booriannoksella hehtaarille”, kertoo vanhempi tutkija Anna Saarsalmi Metsäntutkimuslaitokselta. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 3 • 2013 14 METSÄnHoITo TIIA PUUKILA K un hanget peittävät maan, on hyvä hetki valmistella kevään tulevaa lannoitusurakkaa ja viedä säkit metsään. Mikäli lannoitteiden hinnat eivät hivo pilviä, parhaaseen tulokseen varsinkin kuusikoissa päästään käyttämällä lannoitetta, jossa on typpeä ja fosforia. Maantieteellisestä sijainnista riippuen suositusmäärät ovat typpeä 120–150 ja fosforia 20–30 kiloon Pohjoiseen booria ja kuusikoihin fosforia Kasvupaikka Ravinnemäärä, kg/ha Typpi, N Fosfori, P Boori, B Lehtomainen kangas kuusikko Etelä-Suomi 150 20?30 kuusikko Pohjois-Suomi 120 20?30 1?1,5 Tuore kangas kuusikko Etelä-Suomi 150 20?30 kuusikko Pohjois-Suomi 120 20?30 1?1,5 männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi 120 1?1,5 Kuivahko kangas männikkö Etelä-Suomi 150 männikkö Pohjois-Suomi 120 1?1,5 Lähde: Tapion taskukirja tus lihottaa puustoa 12–18 mottia hehtaarilla. ”Boorinpuutos on kuusikoissa yleinen vaiva sisämaan entisillä kaskimailla. Lehtomaisilla kankailla lannoituksen hyöty on jo selkeästi epävarmempi. Sopivalla kohteella kertalannoiTukit lihaviksi Kasvatuslannoitus lisää motteja hakkuissa
Tällä hetkellä lannoitteet maksavat noin 340–390 euroa tonnilta eli noin 204–234 euroa hehtaarilla, ilman arvonlisäveroa. Ajoitus hakkuiden mukaan Kasvatuslannoitukseen valitaan puustoltaan täystiheä, ajallaan hoidettu kuvio. Paras hyöty lannoituksesta tulee tuoreen kankaan hoidetusta kuusikosta. Lannoitus aloitetaan, kun puusto on kertaalleen harvennettu. Metsätraktorilevitys on noin 50 euroa tätä edullisempaa. ”Kun lannoitus tehdään kiertoajan loppupäässä ja lihotetaan siten vähän tukkia, sillä ei ole merkitystä laatuun. Silloin päivätienesti on helposti 300–350 euroa”. ”Lannoitus lisää neulasmassaa parin vuoden ajan aikatavalla ja tuulituhoriski suurenee. Vaikka vuosilustojen leveys vaihtelee lannoituksen seurauksena, se ei olennaisesti vaikuta puun lujuuteen ja tiheyteen tai kuidun ominaisuuksiin. ”Jos puusto on hyvässä kunnossa ja hakkuu on suunnitteilla 5–10 vuoden päähän, se on aika optimitilanne”, Kukkola sanoo. Riittää, kun ne tilaa kuukautta aikaisemmin. Erittäin hyviä kasvatustuloksia on saatu myös heinäkuun ja elokuun lannoituksista”, sanoo myyntipäällikkö Petri Kortejärvi Yaralta. Lannoituksella lisätään ravinteita ja samalla kiihdytetään oksien kasvua. Hyvä lannoituskohde on täystiheä, ajallaan hoidettu ja ensiharvennettu. Pohjavesialueita ei saa lannoittaa. Helikopterilevitys maksaa keskimäärin 250–300 euroa lannoitetonnilta. Parhaimmillaan kannattavuus on vajaat kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Käsin lannoitteen nakkelussa hyvä apuväline on esimerkiksi ämpäri tai lumikola ja auton lumilapio. Männyllä puolestaan ongelmana hyvillä kasvupaikoilla on oksikkuus. Omatoimiseen levitykseen lannoitKasvatuslannoituksen ja intensiivisen metsänhoidon on pelätty huonontavan puun laatua. Nopeasti hyvä tulee teet saa myös lyhyemmällä varoitusajalla. Eniten kuitenkin säästää, jos tekee työn itse. Kun 40 kilon piensäkit asettelee 25 metrin välein toisistaan ajourille, 600 kiloa lannoitetta levittyy tasaisesti hehtaarille. Tärkeintä on, että lannoite tulee tasaisesti koko alueelle. Lannoitus ensiharvennuksen jälkeen nostaa puolestaan tukkikertymää seuraavassa harvennuksessa. Lannoitteet voidaan levittää joko käsin, helikopterilla tai metsätraktorilla. Typen ohella fosfori takaa parhaan kasvun viljavissa kuusikoissa. Valmislannoitteita käytettäessä sopiva hehtaarimäärä on 550–600 kiloa. ”Yksi henkilö levittää kaksi hehtaaria päivässä, jos säkit on viety valmiiksi alalle. Meidän oloissa hyvin harvoin saavutetaan sellaista kasvua, että lujuus heikentyisi”, sanoo erikoistutkija Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitokselta. Levityksessä varotaan lannoitteen joutumista ojiin. Hakkuun jälkeen kannattaa odottaa pari kolme vuotta ennen kuin lannoittaa.” Kiertoajan aikana metsän voi halutessaan lannoittaa kahdesta kolmeen kertaan. Laadukas kuivahkon kankaan männikkö, jossa lisäkasvu on pääosin tukkia. Lentolevitys onnistuu gps-paikantimen ja sähköisten maastokarttojen avulla. Vinkkejä kasvatus lannoitukseen hehtaarilla. Se nopeuttaa oksankohtien kyljestymistä. Siten pystytään lisäämään arvokkaimman tyvitukin määrää päätehakkuussa. Pystykarsituissa männiköissä lannoitus voi jopa parantaa laatua entisestään. Vesistöjen rannoille jätetään 20–30 metrin levyinen suojavyöhyke. Hitaasti kasvanut, ohutlustoinen puu ei kuitenkaan ole sama asia kuin laadukas, kestävä puu. Viljavilla kasvupaikoilla lannoitteen vaikutus kasvuun on epävarmempi kuin keskihyvillä kasvupaikoilla. ”Metsänomistajan pitäisi nyt jo olla aktiivinen ensi kesän hankkeiden osalta”, Kortejärvi sanoo. Lisäkasvu ei ole taattu Harvennetaan ensin ja harkitaan Hyvä lannoituskohde Järkevä lannoituskohde Er kk i O ks an en Er kk i O ks an en Er kk i O ks an en Er kk i O ks an en. Paperisia karttoja ei enää käytetä, joten levitys vaatii metsäammattilaisen tekemän työsuunnitelman. omatoiminen säästää Typpilannoitteen levityskausi alkaa, kun lumet ovat sulaneet ja jatkuu syyskuulle asti. Parhaiden puiden pystykarsinta ja kyljestymistä nopeuttava lannoitus voivat parantaa laatua. Helikopterilevitys on tehokas menetelmä yhteishankkeissa. Jos kasvatuslannoitus kuitenkin tehdään oikeilla kohteilla ensiharvennuksen jälkeen, oksien kasvu pysyy kurissa. ”Ei ole mitään syytä kiirehtiä toukokuussa. 15 METSÄLEHTI 3 • 2013 Kasvatuslannoitus sopii parhaiten tuoreen kankaan kuusikoihin ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Heti hakkuun jälkeen ei kuitenkaan kannata kiirehtiä lannoitesäkkien kanssa metsään. Parhaiten säkkien kuljetus metsään onnistuu moottorikelkalla tai sulan maan aikaan mönkijällä. Typpilannoitetta voidaan levittää toukokuulta syyskuulle. Lannoitus kannattaa ajoittaa siten, että lisäravinteilla aikaan saatu kasvu voidaan hakata ilman pitkiä viiveitä. Lentoaikataulujen takia yhteishankkeet suunnitellaan hyvissä ajoin
Kirjan kuvista monessa esiintyy meripihkaa Matti Nuortevan omasta kokoelmasta. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti KIMMO BRANDT, kuvat TULIAISIA MUINAISISTA METSISTÄ Meripihkan väri vaihtelee miltei valkoisesta hyvin tummaan ruskeaan. Kultakaupan tiskin ääressä Nuorteva päätti, että eläkkeellä hän ryhtyisi tosissaan perehtymään meripihkaan – onhan hän hyönteistutkija. Päätös piti, ja viime vuonna Nuorteva kirjoitti aiheesta teoksen Meripihkan kiehtova maailma (Maahenki 2012), jolle tietokirjallisuutta palkitseva Lauri Jäntin säätiö antoi hiljattain kunniamaininnan. Se voi olla läpinäkyvää tai -näkymätöntä.. Tapaturmasta on vierähtänyt reilut 40 miljoonaa vuotta, mutta yhtä hyvin se olisi voinut sattua toissapäivänä. Perusteluissa alansa ensimmäistä suomenkielistä teosta luonnehdittiin kattavaksi, oppineeksi ja viehättävästi kuvitetuksi. Yhteen niistä oli päätynyt päp siäinen, pieni kärpänen, jonka toukat syövät kaarnakuoriaisen toukkia. Elämäntyönsä hän on tehnyt maatalousja metsäeläintieteen professorina Helsingin yliopistossa. Niin tuoreelta hyönteinen näyttää meripihkan palasessa, jonka emeritusprofessori Matti Nuorteva on asettanut mik roskooppinsa alle. Nuorteva innostui meripihkasta yli 40 vuotta sitten, kun helsinkiläinen kultaseppä esitteli hänelle puolalaisilta merimiehiltä hankkimiaan paloja. ”Olen ostanut paloja aina, kun Meripihka on hyönteistutkijalle ainutlaatuinen ikkuna kymmenien miljoonien vuosien taakse. 16 METSÄLEHTI 3 • 2013 H uono-onninen muurahainen käveli pihkaan ja jäi sen vangiksi. Hyönteinen ei juuri eronnut nykyisistä lajitoveristaan
Meripihkan syntyaikoina olot olivat subtrooppiset ja lämpö alavilla mailla tasaista kautta vuoden. Väärentäjien vanha keino on kuumentaa noin 10 000 vuotta vanhaa pihkaa, kopaalia, jonka sisälle on helppo laittaa hyönteisiä. Olen silti iloinen, että sain nähdä paikan.” Matti Nuorteva osti Tallinnasta meripihkanpaloista askarrellun puun. Muinaisten kreikkalaisten mielestä kultaisena hohtava aine ei voinut olla luonnon muovaamaa vaan itsensä aurinkojumala Helioksen tyttärien kyynelistä syntynyttä. Samalla pihka on kovettunut, ja siitä ovat poistuneet haihtuvat ainesosat. ”Olisipa siellä ollut hiljaista. ”Minusta on rauhoittavaa ajatelAikanaan meripihka saostui meren pohjan siniseen savimaahan. Esimerkiksi Kaliningradin alueella pihkavuodon tuotoksia kaivetaan vieläkin 500 tonnia vuodessa, muun muassa lakkateollisuuden tarpeisiin. Meripihka on myös karkottanut pahaa ja tuonut hyvää, aina tarpeen mukaan. Osassa on ötökkä, osassa ei. Hienohan se oli ja turisteja täynnä. Harmittaa ja nolottaa, mutta enpä ole yksin. Meripihka on kiehtonut Matti Nuortevaa yli 40 vuotta.. Tulos yllätti – eihän se ole muuttunut juuri ollenkaan! Puolet muinaisista suvuista elää vielä, ja ne myös tunnistaa. ”Suuri osa meripihkasta on siis kotoisin nykyisen Suomen alueelta. ”Jos palasessa on yli senttimetrin mittainen ötökkä tai roska, se on todennäköisesti väärennös. Merivirran oli helppo kuljettaa meripihkaa eteenpäin, koska se kellui suolaisessa vedessä ja kelluu yhä. olen edullisesti saanut. Uusi vai vanha heinäsirkka. Olen ottanut haastatteluun mukaan meripihkana myydyn palan, jonka sisällä on isohko heinäsirkka. Meripihkaa on jäljennetty iät ja ajat, ja aitouden varmistaminen voi olla todella hankalaa. Päälle on valettu korvikeainetta. Suolavesi onkin yksi, ainakin suuntaa antava keino selvittää meripihkan aitous. Aitoon tavaraan jääneet hyönteiset ovat yleensä pieniä. Sieltä, missä nyt on Kemin kaupunki, lähti merivirta, joka kuljetti pihkan Baltiaan ja aina Englannin rannikolle saakka. Itämeren rantatyrskyt huuhtovat sitä jatkuvasti rannoille, joilta sitä voi kerätä. Hyönteiset ovat mahdottoman mukavia.” Fossilisoitunutta männynpihkaa Meripihka on iäti hersyttänyt ihmisten mielikuvitusta. Pietarilaisessa myymälässä taas oli valmiina suolavesiastia, jossa asiakas sai itse testata palat. Taskulamppu paljastaa, että maakiitäjäkuoriainen on laitettu meripihkanpalalle. 40 miljoonaa vuotta sitten nykyinen Helsinki sijaitsi Pariisin tienoilla ja liikkuu yhä senttimetrin vuodessa kohti Pohjoisnapaa. Likaantuneita meripihkoja Matti Nuorteva neuvoo pesemään haalealla vedellä ja pyyhkäisemään kevyesti ruokaöljyllä. Jopa 94 prosenttia maailman meripihkasta löytyy Baltiasta. Matti Nuorteva laittaa sen vesilasiin, johon hän on valmistanut voimakkaan suolaliemen. ”Sitä löytyy kyllä maailman museoista ja yksityiskokoelmista.” Kun tiedemiehet satakunta vuotta sitten alkoivat tutkia meripihkaa, he ajattelivat selvittää, miten hyönteismaailma on vuosimiljoonien aikana muuttunut. Siitä syntyi idea kirjaan”, Nuorteva myhäilee. 17 METSÄLEHTI 3 • 2013 la, että kaikkien mullistusten jälkeen sama eloyhteisö jatkuu. Nuorteva toivookin, että joku nuorempi tutkija saisi kerättyä riittävästi materiaalia ja selvittäisi asian. Isot hyönteiset jaksoivat pyristellä irti pihkasta”, Nuorteva sanoo. Hän itse tohtii ostaa meripihkaa liikkeestä, joka antaa nimellään varustetun aitoustodistuksen. Koska vuosimiljoonia meressä säilynyt aine ei vieläkään viihdy rutikuivassa, meripihkahelmiä kannattaa käyttää: ihosta ne saavat tarvitsemaansa kosteutta. Maantieteeseen on kuitenkin ehtinyt tulla muutama mutka. Tänä päivänä Suomessa humisevista männyistä tuskin tulisi meripihkaa, vaikka ne suohon päätyisivätkin. Metsäluonto on yhä hämmästyttävän samanlaista.” Merivirran mukana etelään Pihka säilyy ja muuttuu meripihkaksi vain, jos se päätyy melko nopeasti veteen tai suohon. Myös erilaisista muovilajeista saa hyvinkin meripihkan näköisiä esineitä. Tytöt kun itkivät silmät päästään, kun heidän hurjapäinen veljensä syöksyi taivaalta kuolemaan. Möhkäle lumpsahtaa pohjaan kuin kivi. Sopivia suometsiä kasvoi nykyisten Ruotsin ja Suomen rannikoilla Pohjanlahden alueella. Heinäsirkka on siis hypähdellyt venäläisellä takapihalla hyvinkin omana elinaikanamme. Se ei ole kivettymää vaan aine on polymerisoitunut – samanlaiset orgaaniset perusmolekyylit ovat liittyneet yhteen. Mutta mikä aiheutti niin massiivisen pihkavuodon. Meripihka pitää suojata myös auringolta, sillä valo tummentaa sen pintaa. Hän on julkaissut aiheesta myös tieteellisen artikkelin yhdessä geologi Kari Kinnusen kanssa, mutta varmoihin päätelmiin heidän tutkimusmateriaalinsa ei riittänyt. Mäntyjen lisäksi metsissä rehottivat palmut ja tammet. ”Jos palasessa on yli sentin mittainen ötökkä, se on todennäköisesti väärennös.” Hoida aarteita oikein Oikein hoidetuista meripihkakoruista on iloa pitkään. Hajuvesiä ja hiussuihkeita ei saa päästää koruihin, koska ne sisältävät kiiltoa turmelevaa alkoholia. ”Todennäköisesti se oli puun puolustuskeino”, Nuorteva arvelee. Viimekesäisellä Pietarin-matkallaan Nuorteva kävi katsomassa Katariinan palatsin uutta Meripihkahuonetta, josta oli haaveillut pitkään. Tieteellisesti meripihka on fossilisoitunutta pihkaa tai mahlaa, jota miljoonia vuosia sitten eläneet mäntymetsät ovat tuottaneet
Lunta tuiskuttaa, ja sitä varisee vuorossa olevan puun oksilta maahan melkoinen määrä. ”Täytyy kunnioittaa entisajan metsureita ja nykyisiäkin hankintamiehiä, jotka talvikelillä vielä kaatavat moottorisahan kanssa puita.” Hutun puut katkeavat ja karsiintuvat sujuvasti kaatopään avulla, ja töitä voi tehdä lämpimässä traktorin hytissä. Samalla Huttu ohjailee kuormaimen puomia ja sen päässä olevaa Keto-kaatopäätä. Huttu hakkaa sillä pienipuustoisimmat alueet, josta puu on järkevin korjata karsimattomana rankana. Hän ostaa puut pystyyn ja maksaa niistä kertyvän hakkeen määrän mukaan. ”Voisihan savottoja tehdä kesäkelilläkin, mutta silloin on muut kiireet.” Simolainen Hannu Huttu korjaa omasta metsästään energiapuuta karsittuna rankana maataloustraktoriin asennetulla kaatopäällä. Paksuoksaisimmat koivutkin saattavat vaatia moottorisahakäsittelyä, jos kaatopään tehot eivät karsimiseen riitä. ”Uudet laitteet maksavat sen verran paljon, että näillä korjuumäärillä ei sellaisia kannata hankkia”, Huttu kertoo. Molemmat laitteet Huttu on ostanut puolenkymmentä vuotta sitten käytettyinä, ja ne ovat toimineet kohtalaisen hyvin. Tukkiakin kertyy pienehkö määrä. Tänä talvena on tarkoitus hakata noin 300 kuutiometriä energiapuuta. Siitä saa Maataloustraktorilla energiapuuta Koneellinen korjuu tuo helpotusta energiapuusavotalle. Isot puut hän kaataa sahalla ja tekee tyveltä tukkeja tilanteen mukaan. ”Ihan mukavasta taukoliikunnasta yksittäisten puiden kaato moottorisahalla käy.” Ketolaisen lisäksi Hutulla on Naarvan keräävä giljotiinikoura, jolla hän korjaa pienempää puuta. Molemmat kaatopäät ovat Hutulle tarpeen, sillä hän tekee lähes kaiken harvennuspuun energiapuuksi. Energiapuu osuuskunnalle Huttu on Simon hakeosuuskunnan osakas, ja kaikki energiapuu menee omalle osuuskunnalle ja sen ylläpitämälle lämpölaitokselle. ”Enimmäkseen olen siivonnut peltojen reunoja, siellä giljotiinikoura on omimmillaan.” Hakkuupää metsän mukaan Naarvan giljotiinikouralla saa poikki puut 23 sentin läpimittaan saakka. Ketoa Huttu käyttää niissä metsiköissä, joiden puusto on paras korjata karsittuna rankana. Oman metsän lisäksi Huttu urakoi myös muiden metsissä. 18 METSÄLEHTI 3 • 2013 METSÄnoMISTaja HANNU JAUHIAINEN, teksti JUKKA-PEKKA MOILANEN, KuvaUljas, kuvat E ipä sitä tämmöisessä kelissä viitsisi moottorisahan kanssa tehdä päiväkausia töitä”, toteaa simolainen maaseutuyrittäjä Hannu Huttu Valtransa hytistä. Moottorisahaakin Huttu toki vielä käyttää. Turku Simo. Puusta saa näin hieman paremman hinnan kuin vieraalle myytynä
Sen varressa ovat myös varastopaikat, joille Huttu kerää energiapuut. Vanha ojitus on 50 metrin välein, joten nyt tehdään uudet ojat sarkojen keskelle. Harva on päässyt kertomaan järeistä tukkipuista, mutta sitäkin useampi turkintiheistä ongenvapametsistä, joista voisi kuitenkin saada jotakin aikaan. Paikoin voisi tehdä vaikka ylispuuhakkuun, ja tilalle jäisi täystiheä kuusentaimikko. PALSTALLA dusteluretkiä. Puukasat ovat vievät tilaa, joten senkin vuoksi puut on varastoitava omalle maalle. tyypilliset marjastuskohteet eivät ole tyypillisiä ensiharvennuskohteita. Energiapuu kuivaa metsävarastossa kesän yli, ja ensi talvena Huttu auraa talvitien uudelleen, jotta puut voidaan hakettaa ja ajaa rekalla pois. Savotat Huttu pyrkii suunnittelemaan niin, että kunkin leimikon puut korjataan yhdellä hakkuupäällä, joko Narvalla tai Ketolla. Rehevällä ojitusalueella kasvaa huonolaatuinen sekametsä, mutta puuston alle on syntynyt kohtalaisen hyvä kuusentaimikko. Sellaisilla ojitetuilla soilla, jotka suorastaan huutavat tekemään harvennushakkuita, ei käydä. Oja-auroja ei voitu edes käyttää pienillä suolämpäreillä. Metsään on maantieltä matkaa vajaa kolme kilometriä metsätietä, joka on itse aurattava. Kun toteutuvat hakkuut eivät vastaa hakkuumahdollisuuksien sijaintia, kestävät hakkuumahdollisuudet tulevat yliarvioiduksi. ojalinjoja ja harvennusta Tämän talven hakkuukohde on vajaan kymmenen hehtaarin palstalla, jonne tehdään kunnostusojitus noin neljän hehtaarin alueelle. Erityisesti järeytymisen kannalta kipeästi kaivattuja ensiharvennuksia on rästissä soilla, jotka ojitettiin 1960ja 1970-luvuilla. Huttu kulkee sillä myös noin kymmenen kilometrin päässä kotoa sijaitsevalle tämän talven hakkuutyömaalle. hieman paremman hinnan, joten karsiminen kannattaa. Talvi aikaa metsätöille ”Voisihan näitä savottoja tehdä kesäkelilläkin, mutta silloin on muut kiireet”, Huttu sanoo. Kivennäismaalla kymmenen senttimetrin lumi on isovarpuisella rämeellä helposti puolen metrin lunta, kun tiheä alikasvos kaappaa lumen moneen kerrokseen. Ja sitten se kävely. Mutta myös pettymyksiin on syytä varautua. Huttu kertoo tekevänsä kapeat haamu-urat ojien lähelle, jotta koko sarka saadaan harvennettua. Jos teoreettinen kestävä hakkuumahdollisuus lasketaan soille ja kivennäismaille yhdessä, mutta toteutus yritetään tehdä pääasiassa kivennäismailla, syntyy vääristymä. ”Naapuritiloille on kunnostusojitus suunnitteilla, ja metsäkeskus otti minuunkin yhteyttä, joten lähdin mukaan yhteishankkeeseen.” Huttu harventaa ojitusalueen ja raivaa uudet ojalinjat. Talven savotta on nyt sujunut pääosin hyvin. Eteneminen on hidasta, kun suopursut ja vaivaiskoivut ulottuvat napaan asti ja tuntuvat takertuvan jalkoihin. Sillä syntyy pieniä urakoita ja oman metsän kaivinkonetöitäkin, kuten pienten uudistusalojen muokkauksia. Tyvet ovat lenkoja ja rungossa on paljon kuivia oksia”, Huttu kertoo. Moni on kertonut yllättyneensä. Suunnitteilla olevan kunnostusojituksen Hannu Huttu jättää kuitenkin metsäkeskuksen urakoitsijoiden huoleksi. Huttu korjaa esimerkiksi heinää pyöröpaalikoneella. Alkukesän mäkärät ja hyttyset, keskikesän helteiden paarmat ja loppukesän loputtomat hirvikärpäset eivät houkuttele soille. Hakkuutöissä ja puunajossa Hutulla on käytössä Valtra-traktori, jonka perään on asennettu kourakuormain. Toisessa Valtrassa on linko, ja sitä on viime viikkoina tarvinnut lähes päivittäin. Myös taimikonhoitoa ja vähän varttuneemman metsän perkausta on harrastettu soilla selvästi vähemmän kuin kivennäismailla. Alojen suuruus on saattanut yllättää myönteisesti. Maa on nyt roudassa, joten pehmeilläkin paikoilla pääsee ajamaan ilman erityisiä tamppauksia. ”Männyt ovat täällä melko huonolaatuisia. Vähäluminen alkutalvi ei ole metsien tilan selvittämiseen parasta aikaa. Joillakin runsaasti pienpuuta kasvavilla kohteilla Huttu tekee myös esiraivauksen raivaussahalla. Viime viikolla suojalumi hidasti työntekoa. Silloin on aika lähteä selvittämään, mitä takametsien soilla on oikein tapahtunut. Ojitettavat suot olivat aikoinaan mieluusti suuria, koska silloin työn tuottavuus oli parhaimmillaan. Pelkkä hieskoivutiheikön läpi tunkeutuminen tuntuu vaativan viidakkoveitsen käyttöä. 19 METSÄLEHTI 3 • 2013 MaTTI KÄRKKÄInEn Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kaikkina vuosina ei tule hankiaisia, mutta ei metsien katselmusta tarvitse tehdäkään joka vuosi. Yksi syy soiden hakkuumahdollisuuksien unohtamiseen on proosallinen. Eivätkä luontaisesti uudistetut ja sitten unohdetut korvet houkuttele nekään tekemään kesäisiä tieT utkimusten mukaan tekemättömät hakkuut painottuvat ojitetuille soille. Kun ei käydä, ei edes tiedetä, mitä ojituksen jälkeen on tapahtunut. Metsissä liikutaan pääasiassa kesäisin, mutta marjojen poimintaa lukuun ottamatta kävelyt painottuvat kivennäismaille. ”Hankintahakkuita on mukava tehdä lämpimässä traktorin hytissä istuen”, tuumaa Hannu Huttu. Suojasäällä sinne paakkuuntuu lunta ja laipan toiminta takkuilee. Traktorin kuormaimen ulottuvuus on kahdeksan metriä, joten ojalinjalta ei yllä koko saralle. Maataloustraktoreiden lisäksi Hutulla on vanha traktorikaivuri. Kuormainpuomin päähän hän vaihtaa tilanteen mukaan sopivan hakkuupään tai puutavarakuormaimen. Yllätys on tullut siitä, miten tiheiksi metsät ovat huomaamatta päässeet. Giljotiinilla ei juuri tyviläpimitaltaan alle neljän senttimetrin puita kannata keräillä. Omaan metsään päästäkseen on vielä aurattava noin 300 metriä talvitienpohjaa. Omankin tilan pellot ovat viljelyksessä, mutta karjaa ei enää ole. Riittää, että silloin tällöin syntyy tilanne, jolloin ainakin aamutunteina lumi kantaa hyvin suksilla liikkujaa. Mutta kevättalvella saattaa onnistaa. Talvi kannattaa käyttää hyväksi Mutta onneksi on talvi. M at ti K är kk äi ne n. Kun on laskettu alueellisesti kestäviä hakkuumahdollisuuksia, huomattava osa hakkupotentiaalista sijaitsee ojitetuilla soilla. Ehkä tyytyväisimpiä ovat ne, jotka ovat voineet kotona raportoida hyvälaatuisista männiköistä, joista on selvästi tulossa erinomaista tukkipuuta, kun liiallinen tiheys hoidetaan kuntoon harvennuksin. Hakkuutöissä ja puunajossa Hannu Hutulla on käytössä Valtra-traktori. Vanha ketolainen on varustettu normaalia järeämmällä laipalla ja teräketjulla, minkä vuoksi suojakotelo on ahdas. Vain jonkin tärkeän tekemisen vuoksi kahlataan ojitetuilla isovarpuisilla rämeillä, joilla ojituksen ja ehkä lannoituksen ansiosta alikasvos on roihahtanut valtaisaan kasvuun. Sulan maan aika kuluu erilaisissa maatalouden urakointitöissä. Ehkä tiedustelun tuloksena voidaan kotiväelle vain tiedottaa, missä paikkakunnan hirvet majailevat talvikaudet. Hillan perässä kyllä juostaan, mutta Suot tarkastetaan talvella Ojitetuilla soilla on helpointa liikkua hankiaisten aikaan
Oletko marjastaja vai tietäjä. Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Millä hinnalla tukki liikkuu. Testaa tietosi. Sähköisesti ja kätevästi. Sana on vapaa. Pelaa. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt. Puunhinta. Osallistu. Kommentoi. Metsäkeskustelu. Metsäkortisto. Avaudu. Haasta ystäväsi. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Suomen johtava metsäportaali uudistui. Tietopeli metsien miehille ja naisille. Sisältää kätevän laskurin. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Haasta. Kerro. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää
Nykymetsänhoitokin suosii luonnontaimia Eljas Heikkisen mielestä keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta on hämärtänyt kuvaa käytännön metsänhoidosta. Pukkala on esitellyt laskelmiaan kirjassa Metsän jatkuva kasvatus (2011), jonka kirjoittajina ovat lisäksi professori Erkki Lähde ja tohtori Olavi Laiho. Päätehakkuu on 30 vuoden kuluttua jakson alusta. ”Perinteinen metsänhoito saadaan kannattavammaksi, kun laskentajakso aloitetaan hakkuukypsästä metsästä. Ratkaisevaa on, mikä lähtötilanne valitaan”, Heikkinen väittää. ”Mielikuvien tasolla ero maata tuhoavan avohakkuun ja luonnonpuistomaisen jatkuvan kasvatuksen välillä on suuri. Hän viittaa professori Timo Pukkalan väittämiin. Heti saatavat päätehakkuutulot nostavat nykyarvoa. Se muodostuu laskentahetkellä ja sen jälkeen koituvista tuloista ja menoista. ”Tasavertaisin lähtötilanne on varttunut kasvatusmetsä, jossa kumpi tahansa kasvatustapa voitaisiin valita. Tavallisesti metsätalouden kannattavuuslaskelmissa käytetään kolmen prosentin korkoa, joka samalla kuvaa reaalikorkoa, jonka metsä voi kestävästi tuottaa. Laskentajakso voidaan ajoittaa milloin halutaan. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Eljas Heikkisen mielestä vuosikymmeniä käytyä kinaa jatkuvan kasvatuksen toimivuudesta ei ole syytä enää jatkaa. Tulevat tulot ja menot diskontataan laskentahetkeen metsälaskelmissa yleensä 1–5 prosentin laskentakoroilla. Viiden prosentin korolla jatkuva kasvatus tuottaa suuremman nykyarvon. Tulevaisuuden tulojen ja menojen merkitys jää sitä pienemmäksi, mitä korkeampaa korkoa diskonttolaskelmassa käytetään. Pukkalan ”jatkuva kasvatus kannattaa” -laskelmassa lähtökohdaksi valittiin avohakkuuala ja sitä verrattiin rakenteeltaan ihanteelliseen jatkuvan kasvatuksen metsään. Tasarakenteinen 15 vuoden kuluttua ja päätehakataan 30 vuoden päästä. Jatkuvan kasvatuksen menona nykyarvolaskelmassa käytetään poimintahakkuussa hehtaarille jätettävän 50 kuution kantoraha-arvoa. Heikkinen kyseenalaistaa kuitenkin näkemyksen jatkuvan kasvatuksen paremmasta kannattavuudesta tasaikäismetsätalouteen verrattuna. Hehtaarilla on puuta 130 kuutiota hehtaarilla. Hakkuussa puuston määrä alennetaan 50 kuutioon hehtaarilla. Ristiriitaisia tuloksia Suomessa ja muissa pohjoismaissa 2000–luvulla tehdyt kannattavuusvertailut päätyivät ristiriitaisiin tuloksiin. Silti Heikkinen pitää vertailua likimain tarkoitushakuisena. Myös tulevien kiertoaikojen tulot ja menot lisätään nykyarvoon. Kannattavuus on kaikilla laskentakoroilla parempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa.” Heikkisen mukaan laskelma olisi yhtä lailla tarkoitushakuinen kuin jatkuvan kasvaKannattavuusvertailut ovat mielivaltaisia Onko jatkuva kasvatus kannattavampaa kuin perinteinen metsänhoito. Sen voit päättää itse. Jatkuvan kasvatuksen metsä (oranssi) harvennetaan laskentajakson alussa. Mitä korkeampaa korkoa diskonttolaskennassa käytetään, sitä enemmän vaikuttavat laskentajakson alkuvaiheeseen ajoittuvat tulot ja menot. 21 METSÄLEHTI 3 • 2013 Perinteisen metsänhoidon kannattavuus sortui laskentajakson alussa lankeaviin uudistamiskuluihin, hakkuutuloja sen sijaan joudutaan odottamaan vuosikymmeniä. Voiton vie menetelmä, joka tuottaa suuremman nettotulojen nykyarvon. Niissä jatkuvan kasvatuksen on todettu kannattavan 10–40 prosenttia huonommin kuin tasarakenteisen metsän kasvatuksen. Sitten se harvennetaan. ”Menetelmä on yksinkertainen ja perusteiltaan kiistaton. ”Kaikki laskelmat ovat teoreettisia” Vertailun mielivaltaisuus havainnollistuu Heikkisen samalla periaatteella laatimista laskelmista, joissa käytettiin erilaisia lähtötilanteita. Näin perinteinen metsänkasvatus on 1–3 prosentin laskentakoroilla jatkuvaa kasvatusta kannattavampaa. Käytännössä erirakenteisten metsien käsittely on suuri haaste metsänomistajille, puun hankkijoille ja korjaajille, neuvojille ja varsinkin tutkijoille.” Metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen suhtautuu epäillen metsänkasvatusmenetelmien kannattavuusvertailuihin. tuksen edullisuutta todistelevat laskelmat. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuutuloja saadaan 15 vuoden välein, vähän mutta tasaisesti. ”Uudessa metsälaissa siitä tulee tasavertainen metsänhoitomenetelmä.” Hänen mukaansa jatkuvalle kasvatukselle on hyviä perusteita: moni haluaa välttää avohakkuita ja vaalia samalla luonnon monimuotoisuutta sekä maisemaa. Näin vertailu tehdään 300 m /ha 250 200 150 100 50 10 20 30 40 50 60 70 80 90 vuotta Metsän tuottamat tulot ja menot diskontataan laskentajakson alkuun (vuosi 0). Laskentahetkeen ja pian sen jälkeen ajoittuvat tulot ja menot korostuvat. Tulojen ja menojen nykyarvojen erotus on nettotulojen nykyarvo. Jatkuvan kasvatuksen ensimmäinen hakkuu tehdään heti jakson alussa. ”Tähänkin asti luontaista uudistamista ja ylispuustojen alle syntynyttä taimikkoa on käytetty uuden metsän perustamiseen, aina kun se on mahdollista – eihän kukaan halua maksaa turhasta.” Myös yläharvennus, siis suurimpien puiden korjuu ennen päätehakkuuta, on iät ajat ollut sallittua ja myös hyvin kannattavaa. Perusteina ovat samat puustotiedon ja kasvuoletukset, joita Pukkalakin käytti. Silti sillä voidaan periaatteessa rehellisesti päästä hyvin vaihteleviin tuloksiin. Nykyarvoon hakkuutulot diskontataan teorian mukaan ikuisuuteen asti.. Hakkuukertymä on vakio, 78 kuutiota hehtaarilta (tukkia 45 ja kuitupuuta 33 kuutiota). Hakkuut toistetaan 15 vuoden välein. Lähtötilanne ratkaisee Metsänkasvatuksen kannattavuutta arvioidaan nettotulojen nykyarvolla. Tasarakenteisessa kasvatuksessa metsä saa aluksi kasvaa 15 vuotta. Silloin tasarakenteisessa metsässä (ikä 40 vuotta) ja jatkuvan kasvatuksen metsässä on 130 m /ha puuta. Tosin niiden painoarvo on olematon. Se ajoittuu samaan ajankohtaan kuin päätehakkuu. Ruotsissa ja Norjassa on tehty puoli tusinaa samanlaista vertailua. Suomessa Pukkalan lisäksi professori Olli Tahvonen on osoittanut jatkuvan kasvatuksen kannattavan käytännössä aina paremmin kuin tasarakenteisen metsän kasvatus
KOKEILTUA PUUKAUPPAMUISTOJA Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteinen puukauppamuistojen tallennushanke päättyi viime vuonna. Jossakin tilanteessa ylimetsänhoitaja Tulonen kuitenkin oli Haaviston tavatessaan ihmetellyt, miten tämä ei luottanut MTK:n hyväksymään mittausmenetelmään. Laihian konttoriin astuessani heitin heti tervehdyksen perään muistutuksen, että Seikkuun ei Monenlaista puukauppaa sitten saa toimittaa raakkeja. Suurten halkopinojen luovutusmittausta Seppälä oli kertonut hoidetun niin, että hän piti pinon pituutta mitattaessa mittanauhan nollapäätä, kun taas lukeman kirjasi metsäteknikko Aaro Rajala, läpeensä rehellinen ja tarkka mies. Husqvarnan vastaava malli esiteltiin Metsälehdessä viime vuoden keväällä. Koska päivä ei ollut vielä puolessakaan, jatkoin matkaa Laihialle jonkin toisen asian merkeissä. Asia tietysti hoidettiin, eikä epäselvää ollut. Kaikki silloin esitellyt kehut sahan ominaisuuksista pätevät punamustaan pikkuveljeen. Tällaiset ”opintomatkat” johtivat yleensä tarpeelliseen laatukorjaukseen. Isäntänämme Seikussa oli metsäteknikko Villgren, Rosenlewin tarkastaja, jonka kanssa kaikki sujui hyvässä yhteisymmärryksessä ja lopuksi hän tarjosi kahvit. Julkaisemme muistoista parhaita paloja. P arkanossa toimi 1960-luvulle asti piiriesimiehenä Santeri Kontu, joka puolusti tiukasti yhtiön etua. Kontu kuului olleen niin innokas tätä varmistelemaan, että tapasi nousta pinon päälle hyppimään. Metsänmyyjien vastavetona hankintasopimuksen lisäehtoihin kirjattiin, että ”piiriesimies Kontu ei saa osallistua mittaukseen”. Moottorin sylinteritilavuus on karvan yli 50 kuutiosenttimetriä ja teho 2,5 kilowattia – siis samaa luokkaa kuin edellisen polven ammattisahoissa. Sylinterin taaksepäin kallistamisen ansiosta moottorin etuosa on totuttua matalampi. Vuorossa on Erkki Raittilan muistelu. Rutiinin mukaisesti sovin tukin lähettäneen työnjohtajan kanssa, että hän ja puutavara-autoilija tulevat kanssani sovittuun aikaan sahalle, jossa katsotaan yhdessä, mitä on tuotu. Seppälä, legendaarinen vanhan kansan metsäpomo. Tässä joukossa oli myös silloinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto, joka vaati, että hänen Raision tilaltaan pystymitalla myydyt puut on Rauman tehtailla tarkastettava upotusmitalla. Syytä en tiedä, mutta ajattelisi, että viive auttaisi ainakin mahdollisten lastentautien korjaamiseen. Mukana oli mahdollisesti myös piiriesimies. CS 2252 on viime vuonna esitellyn Husqvarna 545:n rinnakkaismalli. Menimme aamulla Poriin ja totesimme tilanteen, raakkejahan ne enimmäkseen olivat. Epäluuloinen ostaja hengitti Rajalan niskaan ja kontrolloi häntä. ”Tietenkään ei omalle sahalle saa toimittaa raakkeja”, vastasi metsätyönjohtaja Luopajärvi. Seppälä taas kertoi pitkän Erkki Raittila. Jonsered CS 2252 › Sylinteritilavuus 50,1 cm3 › Teho 2,5 kW › Vakioterä .325/56/1,3 mm ketju-ura › Paino ilman terälaitetta 5,0 kg › Hinta 600 euroa Kierrosherkän ja tehokkaan moottorinsa ansiosta Jonsered CS 2252 sopii hyvin harvennus hakkuille. Vuodenvaihteessa kauppoihin ehtinyt uutuusmalli asettuu keskikokoisten yleissahojen luokkaan. 1970-luvulla siirryttiin voimallisesti pystymittaukseen, jonka luotettavuus epäilytti joitakin myyjiä. Siihen aikaan kuitupuu ja halot myytiin tyypillisesti motin pinoissa, joihin piti vielä latoa tietty ylikorko, siis painumavara. Merkittävin uutuus edellisen polven sahamalleihin on automaattisesti säätyvä moottori, joka Jonseredin termistössä on nimetty Carb controlliksi. Rauma-Repolalla oli Multialla työnjohtajana T. Valmistajan vakiintuneen käytännön mukaisesti Jonseredin uutuusesittelyt tehdään noin vuosi Husqarnan vastaavien mallien jälkeen. Haavisto kuulemma vastasi ”enhän minä, mutta emäntä…” Taisi olla kevättalvi 1987, kun Porista Rosenlewin Seikun sahalta tuli ”hälytys”: tukkitoimituksessamme sinne oli ollut aivan laadultaan kelvoton kuorma. 22 METSÄLEHTI 3 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat J onsered CS 2252 on ominaisuuksiltaan miltei ammattilaistason saha. Selityskin oli: hankintapuita. Näin etukahvan kaarta on kyetty lyhentämään, mikä jouhevoi sahan käsittelyä. Saattaa olla, että Konnun alaiset olivat masinoineet asiaa. Huomattuaan hämmennykseni hän jatkoi, että kahdentoista uutisissa oli kerrottu Rauma-Repolan ostaneen Rosenlewin. Noin 600 euron hinnalla se on hankintahakkaajalle hyvä ostos. PikAmatöörin ammattisaha Jonseredin sahauutuus on oiva ostos hankintahakkaajalle
Metsäisen pikkuvaltion arveltiin helpottavan Saksan pyrkimystä omavaraisuuteen. Ja niin kävi kuin ammattilaiset arvelivat, kaasuvaije. Hän marssi Helsinkiin KOP:n pääjohtajan puheille ja uhkasi ottavansa rahansa ja asiansa pois pankista, ellei pääjohtaja Repolan hallituksen puheenjohtajana heti hoida, että Repola ostaa hänen kuitupuunsa. Jonkin ajan päästä pinossa oli Schaumanin laput. Saksassa opintomatkalla käynyt metsänhoitaja E. Kun isot joskus päättivät parantaa hintakuria, kehotus annettiin myös teollisuusneuvos Eino Kollille, Vierumäen patruunalle. Pohjois-Karjalassa vaikutti parrunostaja Pohjois-Karjalan Puu, Laakkosen veljesten yritys, joka isojen mielestä sekoitti leimikkomarkkinoita. että laatu ei riitä. pinon päässä käärineensä mitan nollapäätä vyyhdelle! 1970ja 1980-lukujen taitteessa oli taas kova ryhtiliike, että kaikki ostajat jättävät laatuvaatimukset täyttämättömät erät ostamatta. Määräys koski myös yksityismetsiä. Maaliskuussa Metsälehdessä kerrottiin Itävallan liittymisestä Saksaan. Teknisesti hankalampi ratkaisu on voidella kaasuvaijerin sisus pakkasnesteellä tai lukkoöljyllä. Metsurit arvioivat vaijerin jäätyvän herkästi, kun uuden malliston ensimmäisenä esiteltyä Husqvarna 560 XP:tä kokeiltiin. Laatuvaatimukset olivat tiukat, mutta hinta oli lehden mukaan hyvä: ”Saksantukeista tarjoavat ostajat korkeita hintoja, jotka 2–3 kertaa ylittivät meillä muuten tällä kertaa tavallisista sahapuista maksettuja hintoja, ja luonnollista on, että niin hyvät hinnat houkuttelevat monen metsänomistajan kauppojen tekoon.” Hitlerin tukeilla hyvä hinta Amatöörin ammattisaha rilla on taipumus jäätyä, jolloin kaasu hirttää kiinni eivätkä kierrokset palaa tyhjäkäynnille, vaikka kaasuliipaisin vapautetaan. Jonseredin CS 2252 on viime vuonna esitellyn Husqvarna 545:n rinnakkaismalli. 23 METSÄLEHTI 3 • 2013 UUTINEN VUONNA 1938 JUSSI COLLIN Vaikka Metsälehdessä on keskitytty pääasiassa kotimaan metsiin ja niiden hoitoon, myös ulkomaiden tapahtumia on seurattu. Myös poliittinen tilanne muuttui. Joskus 1980-luvulla isot päättivät, että tehdään loppu Laakkosen touhusta siten että kaikki kieltäytyvät ostamasta noita kuitupuita. Sahan paino, tasan viisi kiloa ilman terälaitetta ja tankit tyhjinä, on samaa luokkaa kuin saman kokoluokan kilpailevilla malleilla. Vuonna 1938 kerrottiin muun muassa Saksan metsien kasvun ylittävistä hakkuista. Erkkilä epäili Metsälehdessä toiminnan kestävyyttä. Erkkilä kertoikin nähneensä matkallaan runsaasti ”heikossa tilassa olevia, jopa aivan hävitettyjä yksityismetsiä” . Laihialla oli Repolalle tarjottu kelvotonta kuitupuun käteiserää. Sivupuutavarana tulleen kuitupuun ostivat suuret. Helpoin tapa välttää ongelmat on säilyttää saha pakkaskeleillä metsässä, jolloin vaijerisuojuksen sisään kertynyt jää ei pääse sulamaan eikä näin myöskään jäätymään uudestaan. Mutta toinen Laakkosen veljeksistä keksi kohta, mitä tehdä. Kaasuttimen lisäksi järjestelmä ohjaa myös sytytystä olosuhteiden ja moottorin kuormituksen mukaan. Moottorin kierrosherkkyys tuo tehoa oksien karsintaan. Joulukuussa Metsälehti kertoi etenkin järeiden tukkien kaupan Saksaan käyneen hyvin. Näin poistettiin pulavuosina tapahtunutta liikakasvua ja laitettiin huonokuntoisia metsiä kasvukuntoon. Hän lupasi selvittää asian ja vastasikin jonkin ajan päästä, että pino on ostettu polttopuuksi (siihen aikaan energiapuu ei kuulunut isojen ohjelmaan). Ostomies ei ostanut ja kertoi myyjälle. Nyt saimme kokeilla, kuinka ratkaisu toimii alle 15 asteen pakkasilla. Saksalaiset kuitenkin vakuuttivat, että liikahakkuu oli tilapäistä. Ja se piti. Tämä totesi ykskantaan: ”Myöhän ei semmoseen rajotukseen voida osallistua, myö toimitaan liiketalousperiaatteella!” ERKKI RAITTILA ”Pikkumeisselillä ruuvailtavat kaasarin säätöruuvit ovat historiaa.” kumeisselillä ruuvailtavat kaasarin säätöruuvit ovat historiaa. Saksassa oli 30-luvun lopulla suuri puun tarve, jonka takia valtakunnan metsänhoitaja määräsi, että hakkuut on nostettava 150 prosenttiin arvioidun kasvun edellyttämästä hakkuumäärästä. Pikkuilkeästi totesin, että hyvä tietää, tästedes voimme suositella teitä polttopuuta ostavana yhtiönä. Seuraavana päivänä aluemetsänhoitaja Tapani Haapanen Joensuussa sai metsäpäällikkö Sauvolta puhelun: ”Kuule hyvä veli, kyllä se on nyt niin, että sinun pitää ostaa ne Laakkosen kuitupuut!” Vierumäen teollisuus oli aikanaan merkittävä tukin ostaja alueellaan. Itävallan metsät eivät kuitenkaan riittäneet, vaan puuta kaivattiin edelleen muualtakin, muun muassa Suomesta. Sen tekemiseksi sahaa on purettava melkoisesti. Ongelmaan on sekä helppo että vaikea ratkaisu. Nämä ”Hitlerin tukit” menivät muun muassa lentokoneteollisuuden käyttöön. Arkityössä automatiikkaa ei huomaa. Vaijerikaasu jäätyy herkästi Uuden polven ruotsalaissahoissa kaasuliipaisimen liike välitetään kaasuttajaan vaijerilla. Tavan mukaisesti sain asiasta tiedon ja ”haukuin” kollegani Schaumanista, metsänhoitaja Pekka Rajalan. Tätä vahvisti vielä lehtitieto, että Saksa oli kieltänyt kaiken puun viennin Itävallasta. Moottorin automaattiset säätöjärjestelmät ovat osoittautuneet jokseenkin varmatoimisiksi. Aluemetsänhoitajat vannoivat näin tehtävän ja kyttäsivät toinen toistaan, ettei vain sopimuksesta livetä
Ne piilottelevat päivät pihamailla ja ulkorakennusten alla, eivätkä haksahda loukkuiKuuleeko kettu, kuuntelen. Kettu tulee hakemaan kuolevan eläimen jonkun toisen pedon kynsistä tai hampaista. ”Kaikki ketut etsivät aktiivisesti ruokaa ja reagoivat herkästi pilliin”, Åhlen tiivistää. Idea kuninkaallisesta kettupillistä roihahti Östermalman riistakoulussa vuonna 1996. Ilves on jopa melko yleinen ilmestys. Stressiääni laukaisee saalistusreaktion ja saa pedot paikalle. Kesäjahteja haittaa usein kasvillisuus, syysjahteja pimeys. Siinä aussit pillittivät kettuja ja dingoja ja kippasivat kaljaa avolavalla. Se houkuttelee paikalle parhaassa kunnossa olevia kettuja. Huhtikuu on paras petkutuskuukausi. Lukuisten kokeilujen jälkeen pöydälle jäi jäljelle vain yksi malli. ”Ja mikä ruotsalaisille tärkeintä, ei tukkeutunut nuuskasta”, keksijä nauraa. 24 METSÄLEHTI 3 • 2013 JERE MALINEN, teksti ja kuva T alvella 2009 levisi uusi jahtimuoto metsästyskulttuuriimme. Se täytti biologin kaikki toiveet: oli yksinkertainen rakentaa, laaja ääniskaala, helppo soitettava, huoltovapaa, toimii myös pakkasessa ja sateella. Sellainen ei sovellu jo itseäänkin pelkääville raihnaisille yksilöille. Se kettu oli pannoitettu tutkimusyksilö. Nuoren miehen uhmakkaassa mielessä syntyi ajatus omasta hengentuotteesta”, Åhlen kertaa mennyttä puhelimessa. Tuolloin ruotsalainen riistabiologi Per-Arne Åhlen vieraili Suomessa esittelemässä uutta keksintöään, kettupilliä. ”Olemme saaneet houkuteltua pillillä kaikkien pienpetojen ohella myös ilveksiä ja karhuja. Usein ne läähättävät kieli pitkällä.” Kauemmillaan riistabiologi on saanut houkuteltua ketun 4,4 kilometristä pillille. Ketunhoukuttelu on suomalaismetsästäjien uusi jahtisuosikki. ”Hankikelillä ketut juoksevat jopa kilometrien päästä näkyviin.” RIISTA Suomessa on muutaman vuoden ajan opeteltu ketuspillitystä. Neljä vuotta sitten harva oli edes kuullut kettupillistä. hin eivätkä antaudu koirille.” On ketunpillityksessä vielä eräs muuan makoisa, riistanhoidollinen lisämauste. Ammattimiehet puhuvat koiraketuista (dog foxes). Tiedätte varmaan, miten se on saatu saaliiksi”, petopillin keksijä heittää vettä suomalaiselle kiukaalle.. Ruotsalaisten mukaan kapinetta onkin oikeampi kutsua petopilliksi kuin pelkästään kettupilliksi. ”Nuoret ja kapiset ketut eivät juuri koskaan eksy rääkymispillille, hiiren äänelle kylläkin.” Tästäkin Åhlenilla on vahvat näytöt. Alkoi kymmeneksi vuodeksi venähtänyt tuotekehitysjakso. ”Tietämäni painavin Ruotsissa ammuttu kettu on venyttänyt vaakaa aavistuksen yli 14 kiloon. Se on taitolaji, jota voi harrastaa ympäri vuoden. Siihen on syynsä. Muissa jahtimuodoissa hän ei ole niin vantteria veijareita edes nähnyt. Åhlen katseli kämpillä australialaista metsästysvideota. Sinä aikana intohimoinen metsämies värkkäsi kymmeniä erilaisia pillejä – ja houkutteli yli 200 kettua ammutuiksi. Kiimakausi alkamassa Ketunpillitys on taitolaji, joka onnistuu periaatteessa läpi vuoden. Se tosin tulee paljon hitaammin ja varovaisemmin kuin kettu ja vaatii yleensä pitkää pillitystä.” Loppukesällä ketunpillittäjä voi yrittää houkutella nuoria kettuja hiirenvikinällä. Kyseessähän on biologisesti saaliin ryöstö. Urbaanikettu otollisin petkutettava Per-Arne Åhlen arvelee, että Suomessa kettupilli on ottavimmillaan Eteläja Länsi-Suomen kulttuurimaisemissa ja taajamien liepeillä. ”Hankikelillä ketut juoksevat jopa kilometrien päästä näkyviin. Suurimmat hänen ampumansa kolliketut ovat painaneet yli kymmenen kiloa. Silloin kettujen kiimakausi alkaa olla jo Lappia lukuunottamatta ohi. Ne kaikki ovat tulleet pillittämällä. ”Pilli kuulosti paskalta. Sillä matkitaan kuolevan eläimen huutoa. Ketuilla on nälkä. Kettupillin idea on yksinkertainen. ”Urbaanikettuja on vaikea metsästää perinteisesti. Silti se toimi. Ainoastaan helmi-maaliskuussa kiiman ollessa päällä kolliketut eivät välitä juurikaan pillistä. Pyyntiteho kohenee kevättä kohti mentäessä
Sen johdosta sille – muistaakseni vain Suomessa – annettiin nimi El-Raket. Lähetä kuva METSÄSTÄ PILKKEITÄ Suomi on seissyt, ja mennyt myös eteenpäin vuosikymmenten ajan puujalkojen varassa. Kaikkein eniten hallitukselta kuitenkin odotetaan toimia, jotka auttaisivat saamaan Suomeen uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Jos nimittäin nämä metsänhoitotyöt jäävät tekemättä – niin kuin ne tahtovat meiltä monilta jäädä – niin varsinkin rehevämmillä kasvupaikoilla peli on jo siinä vaiheessa menetetty, kun taimikko saavuttaa nykyohjeiden mukaisen kemera kelpoisuuden. Yksi taloutta rapauttava ilmiö on metsäteollisuuden murros. Se on ainakin varmaa, että maailmanlaajuises ti puusta tulee pula jo aivan lähivuosina. Myös energiapuuharvennukseen menetelmä voisi sopia, koska ajoura vähentää kasvua eniten juuri nuorissa ja runkoluvultaan melko tiheäksi jäävissä metsissä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euron suuruisen palkkion. 09 31549802 Toimitussihteeri : Eero Sala p. Ensimmäiseksi ilmiö näkyi sanomalehtipaperin tuotannon vähenemisenä, mikä on tämän numeron kansijutun aiheena. Metsäteollisuus on kannattanut meillä huonosti kymmenen viime vuotta, joten ei ihme, että investoinnit Suomeen ovat olleet entistä vaatimattomamp ia. Se perustui ajouran alle jäävään maa-alaan, jonka ajateltiin olevan puuntuotannon ulkopuolella kiertoajan loppuun saakka. Suomeen tuotujen sahojen El-etuliitteellä oli kaksi perustetta. Latvusmassan kertyminen ajouralle parantaa kantavuutta, mutta toisaalta puumäärästä tuleva kuormitus lisääntyy ja hakkuutähteiden ravinteet olisivat entistäkin heikommin puuston käytettävissä. Ajatelkaa – 2500 pöllirekallista puuta yhden patruunan palkkaan! Kukaan ei ole, eikä voi olla, niin tärkeä henkilö, että tällaisen palkan ansaitsisi. Miten käy suomalaisen metsäteollisuuden, metsien ja metsänomistajien, kun yhä vain lisää tehtaita suljetaan täällä Suomessa, mutta samaan aikaan kohotellaan maljoja uusien tehtaiden harjannostajaisissa ulkomailla. Talous ei ole kehittynyt siten kuin pari vuotta sitten arvioitiin, joten ministerit joutuvat harkitsemaan taas leikkauksia ja veronkorotuksia. Se oli tehokkaampi ja muutenkin edeltäjäänsä edistyksellisempi. Jonseredsin valmistamien Suomeen tuotujen sahojen nimi oli El-Raket. Kaavoittajilla eri linjat eri kunnissa Sivu 6 Metsälaki lähtee lausuntokierrok selle Sivu 7 Verottajalle tarkka selvitys mönkijästä Sivut 8-9 Ruotsissa tehdään yhä tulitikkuja Mäntsälä oli aikoinaan Suomen tulitikkukaupun ki. Seuraavissa malleissa El-etuliite jätettiin pois. On käsittämätöntä, että jatkuvasti on suollettu lankkua ja sellua vientiin eikä ole täydellä vakavuudella paneuduttu miettimään, mitä kaikkea muuta puusta voisi tehdä. Sillä oli muista sahoista täysin poikkeavana edelleen omat faninsa. Nykykäytännön mukaisessa harvennuksessa laskettiin olevan 20 metrin välein leveydeltään nelimetrisiä puuttomia ja tuottamattomia käytäviä, jolloin päädyttiin 20 prosentin tuotostappioon. 09 31549808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tämän jälkeen ei tappiota enää mainittavasti synny. Vaikka metsurin ja hakkuukoneen tiimityöstä ei normaalissa harvennuksessa kovin paljon hyötyä olisikaan, kannattaa menetelmää kehitellä erikoistilanteisiin ja metsänomistajan toiveita silmällä pitäen. Se jos mikä olisi kannattavaa niin metsän ja metsänomistajien kuin myös metsäyhtiöiden ja valtionkin kannalta. SEPPO KOTILAINEN maanviljelijä/hankintahakkaaja Iisalmi Tolkutonta touhua ”2500 pöllirekallista puuta tarvitaan yhden patruunan palkkaan.” Kaaviokuva ajouran korjuuteknisestä ja puuntuotannollisesta leveydestä Uran puuntuot. Hyvä lähtökohta ne kuitenkin ovat, sillä energiaja ilmastopolitiikka voi aiheuttaa yllätyksiä Euroopan markkinoilla. Toinen asia joka on minua jo vuosikausia ihmetyttänyt on se, miksi valtion tukirahoja ei myönnetä taimikoiden varhaisperkaukseen. XD:n käydessä vanhanaikaiseksi sitä vähän muunneltiin ja myytiin siniseksi maalattuna alennetulla hinnalla. Erityisen arvon annamme kuvien ajankohtaisuudel le. Viimeksi UPM kertoi aikeestaan sulkea yksi Rauman tehtaan neljästä paperikoneesta. . Ei ehkä olisi isokaan työ saada se pyörimään pojille mottikisoihin. Valitettavan usein ajourakysymyksissä törmää juuri tähän yksinkertaistettuun prosenttilaskentaan. 09 31549840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskesku s Tapio Sähköposti: etunimi.sukunim i@metsalehti.. AJANKOHTAIST A ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniem i@metsalehti.. MIKKO HÄYRYNEN Osakeyhtiöllä olisi puolensa Tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan huolehtimalla lajiston hyvinvoinnista pelkästään suojelualueilla, vaan luonnon monimuotoisuud en säilymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikessa maan, vesien ja luonnonvarojen käytössä.” Projektipäällikk ö Esko Hyvärinen Metsähallitukse sta kommentoi uutta uhanalaisuusarv iota. Se oli väriltään hyvin tumman vihreä. Osakeyhtiön ja yhteismetsän hyvät puolet olisi mahdollista yhdistää säätämällä laki osakeyhtiön erityismuodosta, metsäosakeyhtiös tä. Ja jos sijoittaa voisi myös apporttina metsäomaisuudella, niin se olisi vaihtoehto yhteismetsille, jopa niiden korvaaja. Taantuma synkentää vientilukuja, mutta taustalla on isompi muutos. Kun tulin Elfvingin palvelukseen kesällä 1959, oli markkinoille juuri tullut seuraava malli, punainen El-Raket XD. Siksi minulla nyt on kuulolaite molemmissa korvissani. Joku roti se pitäisi niin tähän kuin myös metsäyhtiöiden johtajien palkkojen nousuun saada, sillä on aivan tolkutonta touhua, että samaan aikana kun täällä on raakapuun hintaa laskettu, tehtaita pistetty kiinni ja työntekijöitä potkittu kilometritehtaalle, niin johtajien palkat ovat liki kaksinkertaistuneet. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 3 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA Muistan viime Metsälehden (2/2013) lukijakuvan ”ensimmäinen sahan” oikein hyvin, sillä olin vuosina 1959–62 El-Raketien silloisen maahantuojan Elfving Oy:n palveluksessa moottorisahojen myyntipäällikkönä. leveys 2,5 m Ajoura 4 m. Valaiseva esimerkki näistä metsäyhtiöiden johtajien järjettömistä palkoista oli tässä syksyllä Savon Sanomissa, kun eräs siilinjärveläinen metsänomistaja kertoi laskeneensa, että esimerkiksi Stora Enson johtajan, Jouko Karvisen, vuositulojen maksamiseen tarvitaan 2500 pöllirekallista puuta. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuva t. 09 31549809 Asiakaspalvelu: p. Metsikön myöhemmissä harvennuksissa ongelmana on pitkien runkojen siirtely, useat puutavaralajit sekä mittaus, mutta toisaalta varttuneessa puustossa ajourien vähentämiseen ei ole tarvettakaan. Noin 110 kuutiosenttiä ja noin kuusi hevosvoimaa. Runsaat metsävarat eivät yksinään riitä vetovoimatekijäk si. Juhlapuheissa on kyllä puhuttu kauniisti uusista innovaatioista, mutta arjen tullen puheet ja lupaukset ovat unohtuneet. Reunapuusta reunapuuhun mitattuna sen tulee olla vaurioiden välttämiseksi keskimäärin jopa kuusi metriä, mutta suurin osa tästä on reunapuille luonnostaan kuuluvaa kasvutilaa. Siinä näkyy vielä kaarnatuki, joka myöhemmistä malleista pudotettiin tarpeettomana pois. Toiseksi ajoura-aukko hyödyttää reunapuita välittömästi lisääntyneenä valona, lämpönä ja sateena sekä ajan myötä vapautuvina ravinteina. Lisäksi reunapuiden juuristot ja latvukset levittäytyvät ajouralle päin. Sen sijaan laskelma menetelmän hyödyistä oli yliampuva. Ensinnäkään ajoura ei ole neljän metrin käytävä, jolla kasvaneet puut hakataan systemaattisesti pois, vaan se on aukko, johon mahtuu koneiden vaatima kulkuväylä. puolidiesel. Kokonaan toinen asia ovat sitten liian leveät ajourat sekä maastoja puustovauriot, joista voi olla pysyvää haittaa. Ajourien kasvuvaikutus yliarvioitiin 2 METSÄLEHTI 2 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tiheydessä 900 kpl/ ha se on 3,3 metriä ja tiheydessä 500 kpl/ha vastaavasti 4,5 metriä. PÄÄKIRJOITUS 31.1.2013 H allitus valmistautuu ensi kuussa pidettävään puolivälitarkistukseensa ja kevään budjettiriiheen vaikeassa tilanteessa. Olisiko sen edellä ollut myös XA, mutta ei ainakaan Suomen markkinoilla. STUART KÖHLER Sähköraketti-saha Metsälehdessä 2/2013 oli kiintoisa artikkeli metsurin avustamasta harvennushakkuusta, jossa ajouraväli voidaan suurentaa jopa 50 metriin. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. El-Raket perustui Comet-nimiseen edeltäjäänsä, jota lienee valmistettu noin vuosina 1955–57. Sitä en myöskään voi millään ymmärtää, että metsäyhtiöt ostavat Venäjältä kuitupuuta kaksi kertaa kalliimmalla hinnalla kuin mitä ne meille suomalaisille hankintahakkaajille maksavat teiden varteen kiskomistamme kuitupölleistä. Se oli Mc Cullochin jälkeen kova sana silloisilla moottorisahamarkkinoilla. Mielestäni käytännön päätelmät osuivat artikkelissa enimmäkseen oikeaan: sopii etenkin ensiharvennuksiin ja erityiskohteisiin, kuten suometsiin ja jyrkkiin rinteisiin. XD:llä olen näyttelyissä ja kauppojen pihoilla sahannut tuhansia kiekkoja tukkien päistä. 09 31549804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Se täyttää jo 15 vuotta. Kuuselle metsuriavusteinen harvennus ei ehkä sovi, koska juurenniskat vaurioituvat herkästi. Mutta miksi ihmeessä vasta nyt. Päätökseen liittyy erityistä haikeutta, sillä samalla tehtaalla pyörii metsäteollisuuden viimeksi Suomeen rakentama paperikone. Isoillekin koneille riittävien noin kuusimetristen puuvälien merkitys kutistuu tällöin energiapuuharvennuksessa noin kolmeen metriin, tavallisessa ensiharvennuksessa noin 2,5 metriin ja myöhemmissä harvennuksissa 1–2 metriin. Muualla sahoja myytiin Raket-nimellä ja tietääkseni jossakin myös Jonsereds-nimisinä. Kun ensimmäinen El-Raket tuli markkinoille 1957 tai -58, siinä oli jo normaali sytytystulppa ja magneettosytytys – siis sähkö. Siinä oli silloisten uimurikaasuttimien tilalla eräänlainen suorasuihkutuspumppu, joka mahdollisti sahan käytön kaikissa asennoissa. Tämä on täysin käsittämätöntä eikä voi olla kostautumatta, kunhan puualan palkoista istutaan seuraavan kerran yhteisen neuvottelupöydän ääreen keskustelemaan. Ajouran puuntuotannollinen leveys voidaan nyt ajatella lisäetäisyytenä, mikä siitä puiden välille on aiheutunut. Tämän mallin tyyppinimi nimi oli XB. Vai siihenkö tällaisella hintapolitiikalla metsäyhtiöiden taholta kenties tähdätäänkin. Uutinen osoittaa, ettei edes tehokas integraatti sataman äärellä ole suojassa leikkauksilta. Hallituksella on miettimistä, miten investointeja saataisiin houkuteltua Suomeen. Ne voivat olla työkuvia, henkilökuvia, tilannekuvia, maisemakuvia – kunhan aiheena on tavalla tai toisella metsä. Muualla metsäyhtiöt rakentavat uutta. Elfvingillä osattiin myös hyödyntää el-etuliite yhdistämällä se maahantuojan nimeen. Kyseinen toiminta on kovasti merkillistä ja epäoikeudenmukaista, eikä ainakaan kannusta ketään lähtemään metsäänsä moottorisahan kanssa rypemään. Kyseisiltä alueilta ei tulla kunnollista tukkipuuta koskaan saamaan. PENTTI NIEMISTÖ Kirjoittaja työskentelee vanhempana tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa. Omassakin metsässä olen ajatellut soveltaa ensiharvennuksessa menetelmää, jossa kaadan puita ajourien välialueelta hakkuukoneen ulottuville. Lupaavan vuosituhannen alun jälkeen tuotanto on pudonnut 1990-luvun puolivälin tasolle. Viime aikoina metsäteollisuus on vähentänyt myös aikakauslehtipape rin valmistusta. sinisestä alennussahasta. Suopuustoissa on useimmiten myös tilaa ja näkyvyyttä tavanomaista vaativammalle hakkuutyölle. Sen erikoisuus oli eräänlainen hehkutulppa, joka kuumennettiin kaasulla hehkuvaksi, jonka jälkeen se toimi kuin ns. Mutta miten on jatkossa, vieläkö ne kestävät – vai ovatko ne kenties katkeamassa lopullisesti. Laskelma yliarvioi ajouran vaikutuksen kahdella tavalla. E-H Ensimmäinen sahani Alamme julkaista viereisellä palstalla lukijoiden ottamia valokuvia. Sitä ennen olin hoitanut toisen merkin myyntiä. Tuotanto kasvaa etenkin Kiinassa, mutta myös Euroopassa: Stora Enson uusin kartonkikone käynnistyy pian Puolassa. Yksinkertaisin tapa kasvutilan määrittelyyn on laskea runkoluvun perusteella puiden keskimääräinen etäisyys harvennuksen jälkeen. Vasta viime aikoina on kunnolla herätty ja saatu edes hieman puun jatkojalostusastetta nostettua sekä paperin kysynnän vähetessä alettu kehitellä puun laajamittaisempaa käyttöä muun muassa lämmön ja energian tuotannossa sekä myös uudelleen rakentamisessa. Tutkimusten mukaan nykyisten harvennusohjeiden mukaiset ajourat ilman vaurioita aiheuttavat korkeintaan 10 prosentin kasvutappion ensiharvennuksen ja toisen harvennuksen välisenä aikana. Metsäosakeyhtiön verotus olisi samalla viivalla suoran metsänomistukse n kanssa. Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei kannata kaksinkertaisen verotuksen vuoksi – ensin yhtiö maksaa yhteisöveron, sitten osakkeenomistaja osinkoverot. Yhteismetsien etuna on yksinkertainen verotus, mutta liittyäkseen pitää ensin omistaa metsää, ja yhteismetsän on myytävä puuta suunnitelman mukaisesti suhdanteeseen katsomatta. Sininen tuulettimenkoppa lienee peräisin em. Investointeihin tarvitaan muutakin kuin puuta Metsän vakaa tuotto kelpaa monellekin sijoittajalle, mutta metsänomistamis en vaikeudet ja vaivat eivät. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@mets alehti.. Sivut 16-17 Pikku-Stihl oli yllättävän sitkeä Sivu 20 Metsätöistä puhtia urheiluun Sivut 22–23 Kartelleja on ollut ennenkin Sivu 25 Kun faarao veti pippurin nenään Maustekasvin mustilla marjoilla on ollut suuri rooli historiassa. Sivu 30 El-Raket vuosimallia 1964. Erityisen kiinnostava se on ojitusaluei den harvennuksissa, joissa sarkaleveys on harvoin sopiva säännölliselle 20 metrin uravälille. Suomalaistehtaid en päätuotetta, suoraan metsästä saatavasta kuidusta valmistettua painopaperia, tarvitaan Euroopan markkinoilla entistä vähemmän. Kuvan saha lienee varhaisimpia XD-malleja
Hiiltä lietsoen saatiin aikaan paljon kovempi kuumuus kuin puuta polttamalla. Parhaiten puskurivyöhykkeeseen soveltuu Ruotsissa kehitetty uusi puiden kasvatusmenetelmä: phytoremediation (phyto: kasvi, remedium: palauttaa tasapainoon). Tehohaihduttajia löytyy lisää veden äärellä muutenkin viihtyvistä pajuista. Nykyään paahdettu puu kiinnostaa taas. Pintavalutus käsittelee vettä passiivisesti. Sen ulkopuolelle vesi poistuu vain joko haihtumalla tai ojissa puhtaampana kuin alapuolisten järvien vesi. Väkevät haitta-aineet, kuten kadmium, seulotaan eroon kierrosta. Eukalyptuksella on vanhastaan maine vesitalouden säätelijänä. Niskasen aloittaessa uransa 1941 puuhiiltä tarvittiin helpottamaan polttoainepulaa. Mirjami Niskasen oli tarkoitus tehdä omalle suvulle valokuvakirja isästään, maanviljelijä ja hiilenpolttaja Veikko Niskasesta. Kirjan kuvitusta. Rikkihän on lehtipuiden kymmenenneksi yleisin alkuaine; hakepuu tarvitsee kasvaakseen rikkiä ja fosforia saman verran. Sitä istutettiin alunperin luostarin läheisten suoalueiden kuivattamiseksi. Osan vedestä toivotaan puhdistuvan – usein turhaan – niin että sen voi päästää pintavesinä kokoomaojiin ja suon alapuolisiin puroihin. Sanahirviölle ei ole vielä suomalaista nimeä, mutta meillä kyse on haitta-aineiden sieppaamisesta lehtipuiden metsävalutuskenttiin. Uuden suunnan metsänhoidolla olisi annettavaa. Kun pohjaveden pinta puiden kasvaessa laski, suolta luostariin lentäneet malariasääsket vähenivät. Se ei ole erityisen tehokasta. Esimerkiksi Etiopiassakin yleisesti viljelty Eucalyptus camaldulensis sai 1832 nimensä Italian Camalduli-luostarin mukaan. Metsävalutuskentät, veden elävä haihduttaminen ja haitta-aineiden suljetut kierrot tietysti maksavat. Sen sisällä haitta-aineet kiertävät. VELI POHJONEN Kirjoittaja on Värriön tutkimusaseman johtaja. Tunnetuin on vedelle ahneeksi väitetyn eukalyptuksen korvaaminen niukan haihdutuksen lajeilla. Luontoomme valuu edelleen kiusallisia aineksia. Haihduntaa voisi tehostaa sopivin viljelypuin. Ne kierrätetään puiden lannoitteeksi. ELIISA KALLIONIEMI W ik ip ed ia C om m on s. Tietoa puuhiilestä. Metsäntutkimuslaitos kokeilee Salpausselän Luumäellä maaperän puhdistamiseen jalostettua, myös hyvin haihduttavaa haapaa. Yli 30 vuotta hiilenpolttajana työskennellyt Veikko Niskanen Yli kolme vuosikymmentä hiilenpolttajana Valmiit sydet piti vielä pilkkoa ja pakata. Kukaties puuhiiltä ryhdytään polttamaan myös Helsingissä kivihiilen sijasta. Enimmällään tilalla oli käytössä kolme hiiliuunia, joihin kuhunkin mahtui noin 40 kuutiometriä puuta. Maailmalla nousevien metallien hinnoista osa on vain lohkaistava biotalouden kehittämiseen. Isänsä hiiliuunien lisäksi Mirjami Niskanen esittelee puun hiiltämistä maamiiluissa sekä teollisesti isoissa hiiliuuneissa Juankoskella. Kysyntä jatkui hyvänä vielä pitkään sodan jälkeenkin, ja Niskanen jatkoi hiiltämistä maanviljelyn ohella. Etelän maissa valumia tulee vähemmän, koska niissä haihtuu enemmän kuin sataa. Omakustanne 2012. Kotimainen koivu mainittiin jo alakoulun oppikirjoissa janoisaksi puuksi; ison pihakoivun opetettiin haihduttavan 500 litraa kesäpäivässä. Kaivokselle voisi määritellä biotalousalueen, missä elotonta louhosta ympäröi elollinen puskurivyöhyke. Viime aikojen kuohuttavimpia ovat olleet Talvivaaran päästöt. Työ kuitenkin vei mennessään ja lopputulos on monipuolinen kirja puuhiilestä. Oulun läänin kaivosten valutuskentille voisi soveltua talvenkestävä halava, vielä pohjoisemmaksi Lappiin outapaju. Biotalouden oppeja voisi soveltaa valutuskentille. Valmiit tuotteet menivät muun muassa pajoille ahjohiileksi ja myöhemmin grillihiiliksi. Nythän etenkin kehitysmaissa etsitään kiihkeästi puita, jotka haihduttavat mahdollisimman vähän. Kaivosten varastoaltaat pursuavat yli. Haihtuminenkin tapahtuu vain elottomilta pinnoilta. Valumien hillintään tarvitaan uudempi ote. Viimeiset sydet päätyivät 1972 Kuopion lentokentän pajalle. Aineiden kiertoa voisi tehostaa niin, että haitta-aineet muuttuisivat hyötyaineiksi. 26 METSÄLEHTI 3 • 2013 KIRJA ASIANTUNTIJALTA Mirjami Niskanen: Kahden savun Veikko. Osaksi valumat johtuvat ilmastostamme: meillä sataa vuodessa aina enemmän kuin haihtuu. Osa painuu maakerroksen läpi pohjaveteen, jättäen haitta-aineet maahan. Menetelmässä poistovesi lorotetaan paljaalle maalle, tyypillisesti suolle. Biotaloudessa rikki ei ole haitta vaan hyöty. Osa vedestä haihtuu. Haihduttaessaan puut sieppaavat juuriinsa haitta-aineita. Biotalouden ajatuksille ja niitä soveltaville metsävalutuskentille olisi nyt tarvetta. Esimerkiksi Talvivaarasta pääsi vesistöihin eniten rikkiä veteen liuenneina sulfaatteina. Pintavalutuskentät olivat 2000-luvun mekaaninen keino hillitä valumia. Turvesuot päästävät järviin humusta. Biotaloudessa ne siirtyvät hakkeeseen. oli innokas valokuvaaja, minkä ansiosta lukija saa havainnollisen kuvan hiilen tuotannosta. Valumien hillintään uutta metsänhoitoa Tehohaihduttaja valumien hillintään löytyy veden äärellä muutenkin viihtyvistä pajuista. Tilaukset Juankosken kulttuurihistoriallinen seura. Metsänhoidon puulajivalinta kääntyy ylösalaisin.Vesi valutetaan puille, jotka ovat niin tuhlaavia, että ne haihduttavat vettä mahdollisimman monta kuutiota vuodessa hehtaarilta. Aineet pitäisi saada suljettuun kiertoon riittävän pienissä yksiköissä. Puuhiilen ensimmäinen kukoistuskausi liittyy varhaiseen raudanvalmistukseen, joka meilläkin alkoi yli tuhat vuotta sitten. 182 sivua. Voimalaan hakkeen mukana tulevan rikin voi poistaa savukaasuista pesurilla. Kehitysmaan viljelty eukalyptusmetsikkö haihduttaa päivässä lävitseen vettä määrän, mikä vastaa yhden millimetrin sadetta tai 10 000 litraa hehtaarilta. Hinta 40 euroa. Kaivosteollisuutemme on ongelmissa, mikä vaatii uutta ajattelua. Valumiin ei ole panostettu tarpeeksi. Voimalassa miedot haitta-aineet, kuten fosfori, siirtyvät tuhkaan
Sekin päivä vielä nähtäneen, että sellukattilan vieressä on tekstiilituotantokombinaatti. Kun rahkasammal jatkaa kasvuaan syksyn kosteanlämpiminä päivinä, jää lehtihankaan syntynyt talvehtimissilmu sammalen sisään. solmujen tunnistamista, jauhettuja elintarvikkeita, ihmiselle myrkyllisiä kasveja. Toimialan mahdollisuudet liittyvät pitkälti, ei yksin perinteisten alojen kehittämiseen, vaan biotalouteen eri muodoissaan. auennut ja erottuu silloin ruskeasta ympäristöstään. Metsänomistaja ja suomalainen metsäteollisuus on siis digimaailmassakin voittaja. Hyvä niin, sillä jokainen tyhjiö täyttyy aikanaan usein paremmalla ratkaisulla. En puutu poliittisiin (en ymmärrä ) tai muihin rakenneratkaisuihin, joilla alaa voitaisiin kehittää, vaan joihinkin niihin mahdollisuuksiin, joita metsä markkinoiden ja maailman muutoksessa sekä tuotekehityksen kautta tarjoavat. Lopulta ”puupalttoo” on se viimeinen puutuote itse kullekin. LUKIJALTA Kun seuraa mediaa ja käsiteltäviä metsäalan juttuja, niin niiden perusteella suurelle yleisölle tulee kyllä mieleen, että metsäala vetelee viimeisiään. Kun seuraa, mitä puurakentamisessa tapahtuu ja tulee tapahtumaan, pahimmatkin painajaisunet muuttuvat oloksi paratiisissa. Mutta ennen sitä kansa kulkee vielä ”puuvaatteissa”. Tämä tosin koskee niitä, jotka hoitavat metsiään ja vain jaksollisen kasvatuksen muodossa. Niiden tukena ovat muun muassa elementtirakentamisen järjestelmät. Lehdet ovat ruusukkeena varren tyvessä ja tanakasti taaksepäin jännittyneinä, mikä auttaa kasvia pysymään sammalen pinnalla. Esimerkki mahdollisuuksista on maailmalla voimakkaasti lisääntyvä verkkokauppa. ISMO TASKINEN metsänomistaja, Kuopio Metsä meidät pelastaa ”Metsän omistaja ja suomalainen metsäteollisuus on digi maailmassakin voittaja.” ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Perinteisen umpihankihiihdon maailmanmestaruuksista kilpailtiin kuudettatoista kertaa viime viikonloppuna Pudasjärven Syötteellä. 27 METSÄLEHTI 3 • 2013 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. lyhensi lauantain hiihtomatkaa yli kymmenellä kilometrillä. Taas astuu esiin metsä. Metsäalalle muutosta on ”digimaailman” myötä pidetty kuoliniskuna. Tulilla ja mukana kulkeneessa majoitteessa vietetyn yön jälkeen kilpailun ratkaisu haettiin perinteiseen tapaan pikataipaleelta. Metsänomistaja voi huolettomin mielin katsoa tulevaisuuteen. Yksilösarjan voiton vei Jaakko Pitkänen 42 sekunnin erolla moninkertaiseen voittajaan Juha Julkuseen. Hailakan violetti parimillinen kukka ei helpota havaitsemista. luonnossa hyvin hajoava PGV-muovi (VTT:n kehittämä). Lehdelle eksyneet pienet hyönteiset juuttuvat tahmeaan limaan, ja kasvin erittämät entsyymit liuottavat hyönteisen pehmeät osat sen omaksi ravinnoksi. Puurakentaminen Suomessakin oltaisiin paljon pidemmällä, jos metsäja puuala olisivat hoitaneet asiansa. Tulokset Joukkuekilpailu 1) Laskuvarjojääkäri-kilta 2) Kouvolan varuskunnan urheilijat 3) EkoRipe Metsäja Luontopalvelut Loppuun hiihti 64 joukkuetta Yksilökilpailu 1) Jaakko Pitkänen 2) Juha Julkunen 3) Tuomo Ahola Loppuun hiihti 26 osallistujaa. Siellä tukkirekat rahtaavat puuta markkinoille ja vieläpä hyvään hintaan. Puuvillan hinta on pilvissä ja puuvillapellot tarvitaan tulevaisuudessa elintarvikkeiden tuotantoon. Samalla tuotekehitystä ja tuotantoa on pakko kehittää yhä kannattavampiin tuotteisiin – pois bulkkituotteista. Metsäklusterin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä tuplata alan liikevaihto nykyisestä 20 miljardista eurosta. No, nyt ollaan herätty sielläkin, esimerkkinä Storan CLT-rakennuslevyt. Todella isoja lupauksia tarjoaa myös Afrikka. S uomen pienimpään kukkakasviin, pikkulimaskaan, verrattuna tulitikun mittainen karvayökönlehti on kookas mutta paljon vaikeampi löytää. Utin laskuvarjojääkäreiden reserviläiset näyttivät muille umpihangen hiihtämisen mallia nappaamalla kaksoisvoiton Laskuvarjojääkäri-killan ja Kouvolan varuskunnan urheilijoiden joukkueilla. Naiset ja miehet kilpailevat samassa sarjassa. Samalla maailman markkinoilta poistuu – toivottavasti mahdollisimman paljon – kierrätyspaperia. Pikkulimaskat kelluvat veden pinnan lauttamaisena kasvustona, mutta karvayökönlehdet kasvavat yksittäin. Jos näin toimi, se Umpihangen sankarit Maailmanmestaruus ratkesi perinteiseen tapaan pikataipaleella. Olen asiasta toista mieltä. Osallistujille annettiin mahdollisuus yöpyä jo perjantain ja lauantain välinen yö maastossa. Kun tuo metsäklusterin liikevaihtotavoite on tarkoitus tuplata vielä siten, että puolet siitä on uusia kuitupohjaisia tuotteita, uusia mahdollisuuksia on ja metsä elättää meidät jatkossakin. Useissa maissa kierrätysmateriaalin käyttö esim. Tämän talven kilpailuun järjestäjät olivat laatineet vaativan tehtävärastiosuuden. Umpihankikilpailu on pitänyt paikkansa eräja retki-ihmisten piirissä. Eksyttäjien joukkue etenee umpihankihiihdon tehtävärastiosuudella. Viskoosi, liukosellusta valmistettu materiaali, valtaa alaa tekstiiliteollisuudessa. umpihankihiihto.pudasjarvi.fi. Kilpailusta lisää: www. elintarvikepakkauksissa on jo kielletty. Betoni ja teräs hallitsevat rakentamista. Silloin metsäteollisuudelle avautuu mahdollisuus tuottaa neitseellisestä puukuidusta uusia tuotteita esimerkiksi voimakkaasti kasvavalle pakkausja hygieniatuoteteollisuudelle. Tehtävärasteilla osallistujilta kyseltiin mm. Helpoimmin karvayökönlehden huomaa hedelmävaiheessa, kun vaaleaksi kulottunut kota on Lisäpontta lihasta Piskuinen karva yökönlehti pyydystää perin karussa elin ympäristössään lisä eineeksi pieniä eläimiä. Lehdet lakastuvat syyskesällä. Veden – ja runsaasti vetyioneja, onhan rahkaräme varsin hapan kasvupaikka – yökönlehti ottaa juurillaan, mutta muiden ravinteiden hankinnassa auttavat lehdet. Osanottajamäärä on vuositasolla vakiintunut noin 400 hiihtäjän tienoille. Nyt kun kiinalaiset ja muutkin kehittyneet maat ovat investoimassa maahan, jossa on valtavat luonnonvarat ja täysin rakentamaton infra, niin luulisi sinnekin puuainetta eri muodoissaan uppoavan. Umpihankikilpailu koostuu kahdesta osasta: ensimmäisen päivän tehtävärastiosuudesta, jossa voi sujutella latuja ja kelkkauria myöten, ja toisen päivän umpipikataipaleesta. Pelkkä kartonkipakkaus on tosin bulkkia, mutta kun siihen liitetään älypakkausominaisuudet, niin puhutaan aivan uusista asioista, mahdollisuuksista ja markkinoista. Olisi kannattanut. Laji ei siellä ole erityisen harvinainen, mutta sitä ei juuri vahingossa huomaa. Vasiten etsimällä sen löytää kumparemaisten ruskorahkasammalmättäiden sivusta, juuri siltä korkeudelta, jolle keväiset tulvavedet yltävät. Nyt kauhistellaan, että paperin ja sellun valmistus maassamme loppuu, kun digimaailma valtaa painetun median ja painopaperien käyttö supistuu. Sitä ei ole vielä tullut, vaikka metsäsektorin liikevaihto onkin viimeiset kymmen vuotta pyörinyt samoissa luvuissa, kannattavuudesta puhumattakaan. Pakkausmateriaalien käyttö, siis kartongin, tulee olemaan todella merkittävää. Keväällä silmusta venähtää varsi, joka vasta päivän valon tavoitettuaan tekee uuden ruusukkeen. Erilaiset polttoaineet, energiatuotteet, teollisuustuotannon erilaiset komposiitit, lääkkeet, kosmetiikka,ja biomuovit kuten esim. Kilpailuun voi osallistua joko yksin tai enintään viiden henkilön muodostamin joukkuein. Syöte-hotellilta liikkeelle lähteneet joutuivat sujuttelemaan yli 60 kilometrin taipaleen alle 10 tunnissa, jos mielivät selvitä ilman sakkominuutteja. Metsäteollisuus ei ole pitänyt puurakentamiseen liittyviä toimintoja toimialaansa kuuluvana. Niin varmaan käykin. Tosin suurin osa matkaan lähteneistä hiihteli vain tehtävärastien kautta alle puolella hiihtomatkalla. Tällä kertaa sen muodostivat noin viiden kilometrin umpiosuus ja vajaan neljän kilometrin latu-uraosuus. Tähän lajiin voisivat Kainuun ja Lapin metsäalueiden soilla liikkuvat tarkkuuttaa silmäänsä. Uusiutuvan energian mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta toistaiseksi ne ovat vielä vihreän veran alla
Vielä elämänsä viimeisenä päivänä Heikki suunnitteli tilallaan tulevan kesän töitä yhdessä veljenpoikansa kanssa. Ajattelutavaltaan laaja-alaisena ja aktiivisena ihmisenä hänellä oli hyvät suhteet sidosryhmiin. helmikuuta. 12 milj. Vuonna 1984 Heikki Sillanpää siirtyi Etelä-Savon piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajaksi ja sai pian taas johdettavakseen myös tuttua metsänparannushenkilöstöä piirimetsälautakuntien ja metsänparannuspiirien yhdistyessä vuonna 1987. €. Heikki Sillanpää säilytti diplomaattisen ja sovittelevan otteensa myös kiperissä tilanteissa. tammikuuta kotonaan Mikkelissä 83-vuotiaana. Palkkaa paimenille ei makseta, vaan lomaviikosta joutuu maksamaan 400 euroa. 0400 542 740. Kaikki kaikessa Heikille oli jo vuodesta 1967 Ristiinan Parkatniemessä Saimaan rannalla sijaitseva maatila. ANTTI HEIKKILÄ Kirjoittaja on Heikki Sillanpään työtoveri ja kollega. Tilalle otettiin vieraanvaraisesti vastaan isompia sekä pienempiä vierasryhmiä metsäalalta ja sen ulkopuolelta. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. Näin ollen paimenviikot arvotaan hakemuksensa jättäneiden kesken. Paikan valinnasta tiedotamme kotisivuillamme www.mhy.fi/pirkanmaa Lisätietoja antaa vt. Hän oli tehnyt pitkän ja ansiokkaan päivätyön yksityismetsätalouden ja erityisesti metsänparannuksen parissa. Jo vuonna 1962 Heikki Sillanpää sai nimityksen Tapion Mikkelin metsänparannuspiirin päämetsänhoitajaksi. 20 40 60 80 100 Kyllä 66% Ei 34% m et sa le ht i.. Jäseniä meillä on reilu 700, jotka omistavat metsää yhteensä n. Useimmat työharjoittelupestit alkavat toukokuun alussa ja jatkuvat 3–7 kuukautta. Metsäkeskus hakee harjoittelijoita. Kolilla paimenviikot olivat haussa jo kuudetta kertaa, Isojärvellä toista. Siellä hän viljeli ruista yhdessä rakkaan agronomi-puolisonsa Inkerin kanssa, teki metsätöitä ja kunnosti rakennuksia. Hän oli huumorintajuinen, helposti lähestyttävä ja aina valmis kuuntelemaan myös meidän nuorimpien toimihenkilöiden mielipiteitä ratkaisuja valmistellessaan. Hänen isänsä Arvo Sillanpää oli luomassa metsämarssi-ideaa yhdessä metsäneuvos Ilmari Kalkkisen kanssa ja järjesti pojilleen jo varhain omistukseen omat metsäpalstat. Tehtävässä onnistuaksesi, tarvitset positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Kuulut kolmen toimihenkilön ryhmään, joka suunnittelee ja toteuttaa tulosyksikön palvelut. Haemme nyt METSÄNEUVOJAA Arvostamme oma-aloitteisuutta, aiempaa kokemusta mhy työstä sekä reipasta otetta asiakaspalveluun ja metsäsuunnitteluun. Tehtävät sopivat metsäalan opiskelijoille, sillä vaatimuksena on useamman vuoden metsäopinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Hakemukset viimeistään 11.3.2013 mennessä osoitteeseen: jaakko.tossavainenhy.fi Lisätietoja työpaikasta antaa Jaakko Tossavainen puh. Paljolti hänen ansiotaan oli mm. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksellisesti 20 vuotta aikana, jolloin sekä ojituksen että metsäteiden rakentamisen työmäärät ja menetelmät kehittyivät voimakkaasti. Päivittäisiin töihin kuuluu veden vaihtaminen, lampaiden siirto syödyltä laidunlohkolta seuraavalle ja niiden yleiskunnon seuraaminen. Eläkkeelle hän jäi Etelä-Savon metsälautakunnan johtajan tehtävistä vuonna 1991. Tarjolla on sekä maastoettä toimistotyötä metsäkeskuksen yksiköissä eri puolilla maata. Hakuaika päättyy 28. 28 METSÄLEHTI 3 • 2013 KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄNHOITOYHDISTYS PIRKANMAA palvelee Tampereen ympäristössä 9000 jäsentään monipuolisilla palveluillaan, joita tuottavat 32 toimihenkilöä, 25 metsuria sekä lähes 70 urakoitsijaa. Vielä pääsee lammaspaimeneksi Oletko tyytyväinen metsänhoitotöiden laatuun. Päälukukin on hyvä laskea, jotta mahdolliset karkulaiset saadaan kiinni. Kuulumme kehittyviin yhdistyksiin laajalla ja nykyaikaisella palveluvalikoimallamme. Sillanpää syntyi Mynämäellä 26. Lammaspaimenten tehtävinä on huolehtia lampaiden perushoidosta. Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA IKAALISIIN Toimenkuvaasi kuuluu palveluidemme tarjoaminen metsänomistajille päätuotteina puukauppaja metsänhoitopalvelut. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi Tietoa metsästä. Jos lampaiden hoito kiinnostaa, helmikuussa ehtii hakemaan vielä paimeneksi Närängän erämaatilalle Kuusamoon. Liikevaihtomme on n. 040-5520143 MHY Rautavaara 2x100_Makasiini 8.2.2013 11.18 Sivu 1 Metsähallitus haki tammikuussa Kolin ja Isojärven kansallispuistoihin paimenia ensi kesäksi lampaiden päivittäisistä tarpeista huolehtimaan. Henkilöstöä meillä on toiminnanjohtaja ja osa-aikainen toimistonhoitaja sekä kausiluonteinen metsäsuunnittelija. Närängälle paimenia haetaan heinäkuun alusta viideksi viikoksi. Metsähallituksen henkilökunta perehdyttää uudet paimenet hoitotehtäviin. Sähköinen hakulomake löytyy metsäkeskuksen verkkosivuilta. www.metsakustannus.fi Suomen metsäkeskus palkkaa kesäksi kymmeniä harjoittelijoita. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV sähköpostilla osoitteella anita.vilen-hemila@mhy.fi 25.2.2013 mennessä. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1953 Heikki Sillanpää työskenteli aluksi Keskusmetsälautakunta Tapion metsänparannuspiirin palveluksessa Oulussa ja myöhemmin Lahdessa. Erityisosaaminen kannattaa mainita hakemuksessa. Etelä-Savon kuntien vahva panos metsäsuunnittelun edistämisessä. 25 000 ha. Lisätietoja: Pasi Pakkala P. Kokemus puukaupasta sekä yksityismetsätaloudesta on etu tehtävän hoidossa. Haussa oli jaossa yhteensä 30 lomaviikkoa, mutta hakemuksia tuli 470 kappaletta määräaikaan mennessä. Heikki Sillanpää oli esimiehenä erittäin pidetty ja arvostettu. Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. Palkkaus määräytyy YT / Meto-työehtosopimuksen mukaan. Hintaan sisältyy Närängän erämaatilan päärakennuksen sekä pihapiiristä löytyvän saunan vuokra. MHY Pirkanmaa 2x130_92mm 8.2.2013 11.13 Sivu 1 Ylimetsänhoitaja Heikki Sillanpää menehtyi äkillisesti 21. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka puh. Paikka täytetään viimeistään 2.5.2013 alkaen. Ylimetsänhoitaja Heikki Sillanpää KUOLLUT GALLUP RAUTAVAARA Rautavaaran metsänhoitoyhdistys toimii Rautavaaran kunnan alueella. Väliin mahtui parin vuoden jakso veljen maanrakennusyrityksessä Mynämäellä, mutta pian veri veti takaisin metsäalalle. toukokuuta 1929 maanviljelijäperheeseen ja sai jo kotoaan vahvan kipinän metsäalalle
TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 9146 m 3 , liki kolmannes varttunutta kasvatusja uudistuskypsää metsää. Vastuualueeseen kuuluu myös toimituksiin ja vastaanottoon liittyvien operatiivisten asioiden informointi hankintaryhmän jäsenille ja yrittäjille. Koivuvaltainen kokonaispuusto on n. Puusto 2000 m 3 , pääos.nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Metsäautotie itäosassa. Neljännes metsämaan pinta-alasta on uudistuskypsää metsikköä. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Turvallinen sijoitus antaa myyntituloja varsin pian. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määrä ala, kokonaispuusto n. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv.alueeksi. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄASIANTUNTIJA ETSIMME JOUKKOOMME PUUN KORJUUN AMMATTILAISTA Haemme puun korjuun metsäasiantuntijaa vastaamaan puun korjuusta ja vastaanotosta Joensuun hankintapiirin Ylä-Karjalan hankintaryhmän alueella. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Kohvero-niminen metsäkiinteistö, 23 km taajamasta etelään 6-tien mol. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 175.000 € METSÄPALSTA, Askola, Juornaankylä 23,1 ha. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Soita ja pyydä suullinen lupa käyntiä varten. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . 0500 142591. Erinomainen metsäharrastajan palsta! 41.700 €. Edellytämme hakijalta metsäalan koulutusta, hyvää yhteistyötaitoa, kykyä hallita kokonaisuuksia sekä organisointitaitoa. 699.000 €. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. 27400 m 3 . Metsäasiantuntija toimii kiinteässä yhteistyössä metsurien ja toimialueensa yrittäjien kanssa. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. 2011 tehdyn arvion mukaan puustoa n.4747m 3 . verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. ostaa vuokra-alue. 29 METSÄLEHTI 3 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. 09 315 49 841, 0400 913 822 ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hyvässä tuottokunnossa oleva tila rajavyöhykkeellä. Puun korjuun metsäasiantuntijan työ tarjoaa mielenkiintoisen työympäristön sekä haastavat tehtävät, itsenäisen vastuualueen sekä hyvät kehittymismahdollisuudet. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 1km:n matkalta valtion tiehen rajoittuva määräala. Metsäkiinteistö Sotkamossa, noin 20 km taajamasta Kajaanin suuntaan. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. 1660 m 3 , myös välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Puun korjuun metsäasiantuntija vastaa hankintaryhmän korjuusuunnitelmien laatimisesta sekä valvoo näiden toteutumista. Jätä hakemuksesi 26.2.2013 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat ILMOITA METSÄLEHDESSÄ Ilmoitusmyynti Jarmo Rautapuro, p. Kiint. Huom! Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.?. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. 09 315 49 847 050 331 4137 Internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 803 Eero Sala p. METSÄPALSTA, Askola, Juornaankylä 21,2 ha. Uimaranta lähellä. 125.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36 415 (LT/11) Lukijoita 156 000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Mahd. 194.000 €. majoitustilojen rakentamisen. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. Huomioi 2 vuoden lisäkasvu! Rehevät ja tasaiset maapohjat, runsaat hakkuumahdollisuudet heti. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo, Alasotkamo 116,27 ha. Uimaranta vieressä. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen ranta-alueelta. METSÄPALSTA, Sotkamo, Korholanmäki 15,35 ha. Mahd. 57.000 €. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. puolin. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lisätietoja antaa korjuun apulaispäällikkö Petri Toivanen, puh. Arvostamme aiempaa kokemusta puun korjuusta. Huomioi 2 vuoden lisäkasvu! Rajoittuu valtion tiehen ja yksityistiehen. Puusto n. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . 09 315 49 844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. 2011 tehdyn arvion mukaan puumäärä 2317m 3 . Tehtävässä menestyminen edellyttää oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä sekä valmiutta kehittyä ja kehittää uutta. METSÄPALSTA, Kitee, Kalattoma 22,44 ha. Runsaat välittömät hakkuumahdollisuudet ja hyvin onnistuneet taimikot sisältävä määräala. 09 315 49 842, 045 130 0211 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Runsaspuustoinen ja n. Simojoen läh
Nyt rauhoitetun puistoalueel la kasvavan puuvanhuksen ym pärille Helsinki on kaavoittanut viidentuhannen ihmisen uuden asuinalueen nimeltään Kunin kaantammi. Eteläaho siirtyy Meton palvelukseen kuluvan kevään aikana ja hänen vastuualueeseensa tulevat kuulumaan muun muassa metsänhoitoyhdistysten sopimusalan asiat. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAkAs päiväkiRjA 75 VUOTTA 20.2. Puun kestävyyttä tulevan kaupunginosan keskellä tullaan arvatenkin seuraamaan mielenkiinnolla. helmikuuta 2013 alkaen. Vasalaivan jälkeen seuraava Ruotsin kuningas istutti tarinan mukaan ainakin yhden uuden tammen myös Suomen erämail le. P ääsin käymään UPM:n Kaukaan tehtaalla päi vää ennen viime vuoden tuloksen julkistamis ta. METSÄ GROUP OTK Esa Kaikkonen, 43, on nimitetty Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 5. Mielestäni on hienoa, että paperinvalmistusta jatke taan ja sitä kehitetään kannattavammaksi, jotta myös uusia tuotteita pystytään kehittämään markkinoille. Seppo Hartikainen, metsänhoitaja, Kerava (matkoilla) 1.3. Tiettävästi Euroopan paksuin tammi löytyy yllättäen Astrid Lindgrenin kotimaisemis ta Vimmerbystä. Englannissa rakennetaan myös tammirunkoisia taloja. Kestävä nä puuna tammilaiva säilyi me renpohjassa lähes syntymävuo teeni saakka ennen sen nostoa museoon nykyihmisten ihme teltäväksi. Metsä Woodin aiempi toimialajohtaja Timo Karinen on päättänyt jatkaa uraansa Metsä Groupin ulkopuolella. Tällä hetkellä Eteläaho toimii Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan palveluesimiehenä. Tehtaan vaatimat investoinnit ovat 150 mil joonan luokkaa, mikä tietenkin tavallisen kuolevaisen mittapuulla on hirmuinen summa, mutta 10 miljar din liikevaihdosta kuitenkin vain pieni osa. OTK Miika Arola, 37, on nimitetty Metsä Groupin lakiasiainjohtajaksi 8. Ei pape Hyvin orkestroitu HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva Tammikuun illat kuluivat re montin merkeissä kun naput telin saksalaista tammiparkettia perheeni uuteen kotiin. Metsätammi (Quercus robur ) kuuluu yhdessä satojen mui den tammilajien kanssa pyök kikasvien heimoon. Suoma lainen vielä pidempään. UPM:n Bioforekonsepti antaa vaikutelman siitä, et tä yhtiön matka tulevaisuuteen ja kohti biotaloutta on hyvin orkestroitu. Mustalipeän tie sellukattilasta auton tankkiin käy erilaisten kemiallisten prosessien kautta, minkä lop putuloksena on melkoisen törkyisen liemen muuttu minen kauniin kirkkaaksi nesteeksi. EU on asettanut Suo melle monia muita jäsenmaita tiukemmat tavoitteet biopohjaisten liikennepolttoaineiden osalta. Todellisuus on toinen. Vuon na 2020 kaikesta tankkiin laitettavasta polttoainees ta kymmenen prosenttia pitää olla peräisin uusiutu vista luonnonvaroista. UPM on määritellyt itsensä Bioforeyhtiöksi, mikä tarkoittaa edelläkävijyyttä biotaloudessa. Ehkä osakemark kina toimi turhan hätäisesti, sillä Kaukaalla käynnin ansiosta tiedän, että yhtiöllä on vahva tahto parantaa kannattavuutta uusilla tuotteilla. Kuninkaallinen laivapuu Tammi on ollut veneenrakenta jien suosiossa kautta aikojen. STORA ENSO Stora Enso ja lähes viisi vuotta Building and Living -liiketoiminta-aluetta johtanut Hannu Kasurinen ovat sopineet, että Kasurinen jättää tehtävänsä liiketoiminta-alueen johtajana. Kaikkonen on toiminut Metsä Groupin lakiasiainjohtajana vuodesta 2003 ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2008. Prosessin aikana mustalipeästä napataan talteen suuri joukko kemial lisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää uudelleen. helmikuuta 2013 alkaen. METO Metsätalousinsinööri Erkki Eteläaho, 54, on nimitetty Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n asiamieheksi. Erkki Eteläaho on Meton hallituksen jäsen ja myös metsänhoitoyhdistysten sopimusalan puheenjohtaja. Vanhimmat tammiyksilöt on arvioitu 1 000– 1 500 vuoden haarukkaan, mutta suurempiakin lukuja esitetään. Tästä voisi päätellä, että myös liikennepolttoaineiden tuo tanto tulee olemaan kannattavaa. Euroopan unionin ilmastopoliittisilla tavoitteilla on suuri rooli tässä bisneksessä. Tule vaisuuteen siis mennään biopohjaiset tuotteet edel lä vanhoja tuotteita unohtamatta. Väinämöinen ei tarvinnut ve nettä laulaen rakentaessaan kuin yhden ”yhdeksän sylen” tam men. paivi.laipio@metsalehti.fi Vielä ei tiedetä, kuinka kannattavaa bisnestä liiken nepolttoaineiden tuottaminen metsäbiomassasta on. rinvalmistusta silti kokonaan kannata lopettaa, sillä se tuo edelleen rahaa UPM:n kassaan, jonka 10 mil jardin liikevaihdosta paperilla on melkoinen siivu. Hän vastaa toimessaan myös emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Fibren lakiasioista sekä Compliance-toiminnoista. Biodieseliä on pakko sekoittaa tavalliseen dieseliin, jotta tavoite saavutetaan. Sellaiseksi lasketaan mäntyöl jystä tehtävä toisen sukupolven liikepolttoaine, jota varten Kaukaalle nousee kovaa vauhtia uusi tuotan tolaitos. Vanha sananlasku sanoo, että tammi kasvaa 300 vuotta, lepää 300 vuotta ja eläköityy kunniak kaasti 300 vuotta. Jo pitkään on toitotettu, että paperinvalmistus on huonosti kannattavaa bisnestä, eikä paperituotteiden hinnan lasku ja heikko kysyntä nimenomaan Euroo passa pitäisi olla kenellekään suuri yllätys. Saksassa jo pelkkä tammimetsi kön hehtaarikohtainen perusta miskustannus voi suurella istu tustiheydellä aitoineen maksaa parhaimmillaan parikymmentä tuhatta euroa Hakkuukypsää laatutammea saa saksalainen metsänomista ja odotella pitkän tovin. Kuninkaallinen arvopuu Asterixin tammenterhosta kasvoi silmänräpäyksessä täysikokoinen puu. Ruotsissa tammet olivat pitkään kuninkaan rauhoittavassa suoje luksessa. Parketin ja kynnyspuiden lisäksi tam mi on suosittua huonekalu ja paneelipuuta sekä tynnyreinä viini ja juomateollisuudessa. Paljon myöhemmin, 1600lu vun alkupuolella, Ruotsin kunin gas Kustaa II Aadolf rakennutti aikansa mahtavimpiin kuulu van sotalaivan yli tuhannesta tammesta. Arola on ollut Metsä Groupin palveluksessa lakimiehenä vuodesta 2003.. Laiva upposi vartti vesillelaskun jälkeen. 30 METSÄLEHTI 3 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Arvotammen kasvatus on hi dasta ja kallista – toisin kuin As terixissa, jossa tietäjän käsitte lemät tammenterhot kasvoivat jättipuiksi yhdessä hujauksessa. Markku Lanki, metsätalousinsinööri, Eurajoki (matkoilla) 27.2. Tähän kuvaan liikennepolttoaineiden tuottaminen kotimaisesta puusta sopii hyvin. Homma haiskahtaa biotaloudelta, ja sellaista se onkin. Kaukaalla valmistetaan paperin lisäksi sellua, mikä yllättäen onkin tuottavaa puuhaa eikä vähiten siksi, että sen sivuvirroista voi valmistaa metsäteollisuu den uusia tuotteita. EU:n jossakin määrin tempoileva ilmastopolitiik ka saattaa olla hienoinen riski, mutta selvää on, et tä Suomi haluaa itsekin olla tulevaisuudessa nykyis tä omavaraisempi energian suhteen. Asen nusohjetta tavaillessani muiste lin 80luvun metsäkurssia Sak sassa, jossa minulle kerrottiin, että arvokkaimmat tammet saat toivat myytäessä olla Merce desBenzauton hintaisia. Puun kaatoi, pilkkoi lau doiksi ja toimitti hänelle näppä rä metsuri Sampsa Pellervoinen. Simo Poso, professori, Helsinki (ilman vastaanottoa) 70 VUOTTA 20.2. Islantia ja Välimeren useita saaria lu kuunottamatta metsätammea kasvaa luontaisesti lähes koko Euroopan alueella. Ensio Lehtinen, metsätalousinsinööri, Ruovesi Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Tulos ei ollut huono, mutta osakekurssi laski kaiketi siksi, että yhtiön oli tehnyt alaskirjauksia pa perikoneiden sulkemisen vuoksi
helmikuuta. 31 METSÄLEHTI 3 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Tarkkuustyötä talviyössä . Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot jouluristikosta 2012 on arvottu seuraaville kolmelle: Helena Hiltunen, Saloinen, Raili Lamminpää, Haapaluoma ja Tenho Paananen, Mahlu. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 28.2. 09 315 49 840. Muista turvavarusteet sahatessa . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. . Sopivat käsineet savotalle . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Talvimetsän sirkuttajat Metsälehti Makasiini ilmestyy 28. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. Testamentin uudet mahdollisuudet . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. METSÄRISTIKKO 3 Jouluristikko 2012, oikea ratkaisu A ri Ko m ul ai ne n. Kannattaako metsän vakuuttaminen
hinta 42,40 – nyt 15 euroa Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi, Verkasalo (toim.) Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. 28,30 – nyt 10 euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 25 25 Nyt Nyt euroa euroa Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus. Voi tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. hinta 38,40 – nyt 15 euroa Poimintaja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri Käytännönläheinen kirja metsänhoidosta ilman avohakkuita. Nirm. hinta 33,30 – nyt 25 euroa Metsäpuiden erikoismuodot – koristepuita viherrakentamiseen Teijo Nikkanen ja Pirkko Velling (toim.) Kotimaisten puiden erikoismuodot tarjoavat kestävän ja omaperäisen mahdollisuuden viherrakentamiseen. Norm. Norm. hinta 32,30 – nyt 20 euroa Metsäpuiden sienitaudit Risto Kasanen Sienitauteihin liittyvä tieto on ilmaston muuttuessa yhä tärkeämpää. hinta 35,30 – nyt 15 euroa Veistotöitä Markus Tuormaa Monipuolisesti kuvitettu kirja opastaa havainnollisesti puun veistämisen saloihin. Norm. 42,40 – nyt 10 euroa Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Matti Kärkkäinen Kiehtovaa tarinaa metsäalan ihmisistä ja metsä talouden muuttumisesta sodanjälkeisessä Suomessa. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi HELMIALE . Norm. Norm. Norm. Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emeritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saa daan kasvamaan ja tuottamaan. Norm. hinta 32,30 – nyt 20 euroa Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Käytännönläheinen opas jalopuumetsikön perustamisesta ja hoidosta. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. hinta 42,40 – nyt 25 euroa Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Kirja opastaa niin aloittelijoita kuin vähän kokeneem piakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon. hinta 48,50 – nyt 20 euroa Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Kirja kokoaa Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innos tuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Norm. hinta 42,40 – nyt 25 euroa Suomen rantakasvio Henry Väre Helppokäyttöinen ja näyttävä kasvio meren ja järvien rantakasvillisuudesta. Norm. Metsäkirjakauppa Metsäkirjojen helmiale on käynnissä! Kirja-ale 31.1.-28.2. 38,40 – nyt 10 euroa Suot ja suometsät – järkevän käytön perusteet Juhani Päivänen Kirja käsittelee laajasti soita, niiden metsä taloudellisen käytön perusteita ja sovelluksia. Tarjoukset ovat voimassa 31.1.-28.2.2013 verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Norm. Norm