Metsälehti 3/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. ›› sivu 3 Metsänhoito: Harvenna kannattavasti ›› sivut 14–15 Tutkijoilta: Kirjanpainaja uhkaa kesällä ›› sivut 22–23 Kirjat: Metsäliitto huomion kohteena ›› sivu 26 Tunnettu tuntematon Ju ha M et so. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Miten käy yhdistysten. HELMIKUUTA 2014 • Nro 3 • WWW.METSALEHTI.FI Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä
Sivut 10–11 Tukki kyllä kelpaa, havukuitu ei niinkään Sivu 12 Keramiikkaa nousee tulesta ja tuhkasta Sivut 16–17 Ojituksessa ei kannata nuukailla Sivu 19 Hakkuusuunnite kaksinkertaiseksi Kuusamossa kuopattiin vanhat kasvumallit. Tilanne on samansuuntainen viljelykuusikoissa ja koivikoissa myös Etelä-Suomessa. Erityisen iso riski on nyt, kun metsäneuvonta muuttuu metsänhoitoyhdistysten uudistuessa. Oiva esimerkki on tässä lehdessä esiteltävä Kuusamon yhteismetsän uusi metsäsuunnitelma. Aliarviot painavat hakkuuarviot pahasti alakanttiin, mikä merkitsee saamatta jääneitä tuloja. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vain metsäteitä ja energiapuuta on tässä yhteydessä vaikea perustella. Sivu 24 PILKKEITÄ Näin syntyy rungoista liiteri Sivu 25 80 sivullista metsävisioita Sivu 28 Etelän palmuja talvimaisemissa Sotšhissa hiihdetään palmujen tuntumassa. Sivut 4–5 Metsäfirmat päässeet pahimman yli Sivu 6 Mitä tapahtuisi ilman kemeraa. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Metlassa on satoja tutkijoita. Einari (Vidgrén) oli silloin vielä mukana ja sovimme, että tehdään kone, jossa ei ole kompromisseja. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Mikään harvinaisuus se ei ole. Eurovaaleissakaan ei kannata nukkua Ei ole yhdentekevää, millaisia edustajia EU:n metsäpolitiikkaa valitaan sorvaamaan, europarlamentin jättävä Riikka Pakarinen sanoo. EU tuskin muuttaa perusperiaatettaan, jonka mukaan valtion rahaa tulisi metsissä käyttää erityisesti luonnonja ympäristönhoitoon. Samalla käsitys viljelymetsätalouden kannattavuudesta hämärtyy – joku voi vaihtaa jatkuvaan kasvatukseen virheellisin perustein. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS 13.2.2014 K estävän metsätalouden rahoituslakia (kemera) uudistetaan taas kerran. Viimeksi pari vuotta sitten kemeralain uudistus pysähtyi tälle matkalle. Kemeratyöryhmän on määrä tehdä esityksensä maaliskuun loppuun mennessä. Myös Euroopan unionin linjaukset on otettava huomioon, sillä aikanaan lakiesitys lähetetään Brysseliin nähtäväksi. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. METSÄSTÄ. Sitä laadittaessa kasvu varmistettiin maastomittauksin. Muun muassa metsäteiden tukea on harkittu osaksi muiden yksityisteiden tukijärjestelmää. Tehtävää hankaloittaa se, että parhaillaan myös EU:ssa pohditaan, miten valtiontukiin tulisi suhtautua. Valtiolla on entistä vähemmän rahaa jaettavaksi, joten työryhmä joutuu tarkkaan punnitsemaan, mihin niukat varat käytetään. Ne osoittivat, että keski-ikäiset istutusmänniköt kasvavat 50–100 prosenttia enemmän kuin mallit ennustivat. Sivu 20 Petiitillä painettu Riistaviranomaiset pelkäävät pienajokoiria. Siksi tuki taimikoiden kunnostamiseen kannattaa säilyttää ja suunnata se varhaishoitoon. Jonkun ainakin pitäisi. MIKKO RIIKILÄ Korjatkaa kasvumallit Aloitimme Scorpionin suunnittelun vuonna 2009. Ilman sitä moni kohde, varsinkin Pohjois-Suomessa, jäisi kokonaan harventamatta. Ruotsi leikkasi metsänhoidon tuet 1990-luvulla – ja kuinka sitten kävikään. Toisaalta valtion apu on ollut hyvä houkutin saada unohtuneet taimikot kuntoon. Ja vaikka metsästä toimitaankin, meille on tärkeätä, että koneet myös näyttävät hyviltä.” Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela muotoilupalkinnon saaneen Ponsse Scorpion -metsäkoneen suunnittelusta. Uudet suuntaviivat päätetään tänä keväänä. Ministeriön asettama työryhmä pitää kiirettä, sillä vanhaa lakia on lupa soveltaa enää tämä vuosi. Sivu 30 Terttu käpyjä ”2013 oli kuusella erinomainen käpyvuosi.” PERTTI SINKKONEN Espoo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Luulisi jonkun ehtivän remontoimaan kasvumalleja. Siksi niiden varalle on mietitty muuta. 2 METSÄLEHTI 3 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsien hoidon kannalta suurin ongelma on nuorten metsien kunnostukseen ohjattu tuki, joka alun perin oli tarkoitettu rästitöiden purkamiseen. Toinen vaihtoehto on ohjata valtion rahaa entistä enemmän taimikonhoidon markkinointiin ja neuvontaan. Taimikonhoito kannattaa ilman tukia Nykyiset puuston kasvumallit aliarvioivat viljelymetsien kasvua rankasti. Unionin määritelmä tosin on niin lavea, että lähes kaikki nykyisetkin tuet mahtuvat sen piiriin. Raha houkuttelee lykkäämään taimikoiden hoitamista, minkä seurauksena metsien laatu kärsii ja kustannukset kasvavat. Oikea-aikainen investointi taimikonhoitoon kannattaa ilman tukiakin. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Tälle kannalle myös työryhmä on kallistumassa
Vapautuksen hakeminen metsänhoitomaksusta jää unholaan. Myös Pohjois-Karjalassa jäsenyyden kustannus ja sen tuomat edut ovat tarkassa syynissä. ”Me emme aio ostaa yhdistyksen lukuun puuta. Suomen suurin metsänhoitoyhdistys suhtautuu puunostomahdollisuuteen skeptisemmin. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 3 • 2014 3 TIIA PUUKILA M etsänhoitoyhdistyslain muutos lähti vuoden alusta etukenossa liikkeelle. ”Palvelupuolella jäsenyyden merkitys tulee korostumaan.” Ensi vuoden alku näyttää, kuinka moni metsänhoitoyhdistys hyödyntää liiketoiminnan rajoitteiden poistumista ostamalla puita omaan lukuunsa. Jäseniin kannattaakin panostaa, sillä kilpailu kiristyy. M ik ko R iik ilä. Yhdistys ajaa metsänomistajan parasta, mutta sen omistama puunostoyhtiö pelaa puhtaasti omaan pussiinsa. Jäsenille porkkanoita Nykyiset metsänhoitoyhdistysten jäsenet voivat olla tulevan vuodenvaihteen rauhassa. Ensi vuonna rajoite poistuu. Kuluvan vuoden aikana ratkeaa, tulevatko yhdistykset ostamaan jatkossa puuta, hankitaanko jäseniä yli nykyisten rajojen sekä minkälaista jäsenmaksua metsänomistajajäseniltä peritään ja mitä saadaan vastineeksi. tomaksun vuoksi yhdistykset eivät ole aikaisemmin voineet harjoittaa vapaasti liiketoimintaa, koska vaarana on ollut, että maksuja olisi eksynyt bisneksen pyörittämiseen. Mitään ei ole kuitenkaan vielä päätetty”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Rauno Karppinen. Pöydällä ovat niin jäsenmaksut kuin puunostoaikeetkin. Sitä ennen yhdistyksillä on edessään liuta päätöksiä ja sääntömuutoksia. Ensi vuoden alusta uusia metsänomistajia ei suoraan liitetä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi, vaan jäsenyyttä haetaan erikseen. Liiketoiminnan rajoitteet sekä viranomaisten vahvistamat maantieteelliset toimialueet puolestaan poistuvat vasta ensi vuoden alussa. Myös jaloilla äänestäminen on nykyistä helpompaa. Eroaminen yhdistyksestä jäsenmaksuineen tapahtuu normaalin yhdistyslainsäädännön mukaisesti ilmoittamalla asiasta yhdistyksen hallitukselle. Metsän sijaintikunta ei enää määrää yhdistystä. Jatkossa uusia jäseniä halajavan on tosissaan markkinoitava itseään, sillä samoilla apajilla on muitakin. Metsänhoitoyhdistys Savotta selvittää paraikaa alueensa metsänomistajien toiveita jäsenmaksusta ja mitä sillä pitäisi saada. Veroluontoisen metsänhoiYhdistykset uuden edessä Metsänhoitoyhdistyksillä on kiire varautua yhdistyslain muutokseen. Jäsenmaksun summa ja maksukuukausi ovat vielä monissa yhdistyksissä auki. Esimerkiksi toista toimintavuottaan aloitteleva Metsänhoitoyhdistys Savotta sopeutui tulevaan neljän yhdistyksen fuusiolla. ”Sääntömuutoksien täytäntöön panoon on varattu tämä vuosi, ja se kyllä riittää, mutta turhaa aikaa ei ole. ”Jäsenille tarjottavat palvelut tulevat eriytymään. Metsänomistajat pulittavat viimeisen viime vuotta koskettavan maksun joulukuussa. Metsänomistajalle tämä voi tarkoittaa hinta-laatusuhteeltaan parempia metsäpalveluita. Mahdollisen jäsenmaksun lisäksi yhdistysten on esimerkiksi päätettävä, aiotaanko liiketoiminnan rajoitteiden poistumista jollain tavalla hyödyntää”, sanoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maaja metsätalousministeriöstä. Se ei kuulu meidän strategiaamme”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen. Jäsenyys jatkuu automaattisesti ja ensimmäiset jäsenmaksut kolahtavat postiluukusta ensi vuonna. ”Tähän asti olemme vain välittäneet metsänomistajien puita. Metsänhoitomaksun määrääminen päättyi vuodenvaihteessa. Palvelupuolella jäsenyyden merkitys tulee korostumaan”, Nuutinen sanoo. Puun osto harkinnassa Valmistautuminen lakimuutokseen on monissa yhdistyksissä alkanut jo hyvissä ajoin ennen tätä vuotta. Liiketoiminnan yhtiöittämisellä erilleen yhdistyksen tehtävistä on tarkoitus välttää voitonhakuisen toiminnan ja edunvalvontapuolen yhteentörmäys. Vuoden 2015 alusta yhdistykset voivat harjoittaa taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa, kuten puukauppaa, yhtiömuodossa. Nyt pohdinnassa on, mitä hyötyjä metsänomistajalle toisi energiapuun ostoon keskittynyt oma yhtiö. Tänä vuonna edessä on liiketoiminnan kehittäminen kaikilla osa-alueilla metsänhoitotöistä energiapuukauppaan. Toimialueiden rajojen poistuttua kukin yhdistys voi ottaa jäseniä niin suurelta alueelta kuin rahkeet riittävät
Eniten suojeltiin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä puustoisia soita ja soiden metsäisiä reuna-alueita. Kaksi uutta kansallispuistoa Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan kahden uuden kansallispuiston perustamista. Myös maanmuokkauksessa oli haasteita: vesiensuojelutoimet arvioitiin välttäviksi tai heikoiksi joka viidennellä tarkastuskohteella. Tornatorin maille tulossa sata uutta tuulivoimalaa Metsäyhtiö Tornator on sopinut yhteistyöstä tuulivoimayhtiö O2:n kanssa. Uudet suositukset verkossa Tapion uudet metsänhoitosuositukset on julkaistu internetissä. Tarkoitus on rakentaa noin 100 tuulivoimalaa Itäja Pohjois-Suomeen, pääosin Tornatorin maille. Vuonna 1991 Ruotsissa perustettu O2 on tällä hetkellä Pohjoismaiden johtavia tuulivoiman rakentajia. Suomessa yhtiö aloitti tuulivoiman rakentamisen vuonna 2012. Tarkoitus on, että esitykset uusista kansallispuistoista vietäisiin eduskunnan käsittelyyn kevään aikana, voimaan lait tulisivat ensi vuoden alusta. Suositukset tarjoavat metsänomistajille aiempaa laajemmin vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, nyt esimerkiksi jatkuva kasvatus on otettu mukaan. Riikka Pakarinen ei hätkähdä vaikka EU:lle tulisi oma metsäpolitiikka, koska yhteisiä asioita kuitenkin on.. 4 METSÄLEHTI 3 • 2014 LyHyESTI Säästöpuissa ja vesiensuojelussa vielä parannettavaa Säästöpuiden laatu on heikentynyt yksityismetsien uudistushakkuilla. Ohjelman puitteissa suojeltiin yksityismetsiä viime vuonna ennätysmäärä, 7 612 hehtaaria, mikä ylitti ympäristöministeriön pinta-alatavoitteen viidenneksellä. Sillä on Ruotsissa 500 tuulivoimalaa. Tyypillinen syy oli liian kapea vesistön suojakaista tai ojien kaivaminen suoraan vanhaan ojaan. Yksityisiä suojelualueita perustettiin 4 235 hehtaaria. Mukaan hankkeeseen voidaan ottaa myös muita maanomistajia, yhtiöt kertovat. Puistot perustettaisiin Savoon Etelä-Konnevedelle ja Lounais-Suomeen Teijoon. Suojeluohjelma ennätystahdissa Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma Metso etenee vauhdikkaasti. Myös edellisvuonna tehtiin ennätys, tuolloin suojeluun siirtyi 7 504 hehtaaria. Sahatavaran tuotanto kipusi 10,3 miljoonaan kuutioon, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Julkaisulla on mittaa pari sataa sivua ja sen voi ladata verkosta ilmaiseksi. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa 17 prosenttia kohteista katsottiin säästöpuiden osalta laadultaan välttäviksi tai heikoiksi. Edellisvuonna välttävän tai huonon arvosanan sai 14 prosenttia. Metsäteollisuus ry:n mukaan paino-, kirjoitusja sanomalehtipaperin tuotanto putosi viisi prosenttia 6,3 miljoonaan tonniin. Paperiteollisuutta kiusasivat Euroopan taloustilanne ja graafisten papereiden kysynnän lasku. Sen sijaan pakkauskartonkien tuotanto nousi seitsemän prosenttia 2,9 miljoonaan tonniin ja sellun tuotanto neljä prosenttia 7,1 miljoonaan tonniin. Viime vuonna suojelluista metsistä valtion omistukseen siirtyi 3 268 hehtaaria. Sellu ja kartonki nousivat Viime vuosi oli metsäteollisuudelle kaksijakoinen: paperin tuotanto heikkeni, mutta kartongin, sellun ja sahatavaran nousi
Jos päästökertoimet tulevat, niin Pakarisen mukaan se ei johdu lobbauksen puutteesta. Mutta älkää tuudittautuko ajatukseen, ettei kellään metsän asukeista olisi pahoja mielessä. Pakarinen pelkää, että Suomi voi olla yksi niistä. Pian hän huomaa, että vaihtoehdot ovat vähissä. Silloin pahat peikot rymistelevät paikalle ja aloittavat kiusanteon. Molemmat ovat piilottelevia ja paljastavat todellisen luonteensa vasta vuosikymmenien kuluessa. Inflaatiopeikon olomassaolon muistaa korkeintaan silloin, kun joku puhuu puun reaalihinnasta tai reaalikorosta. Monet eteläja keskieurooppalaiset näkevät metsät vain virkistyskäytön kautta ja silloin suojelunäkökohdat korostuvat.” Jos hännänhuippumaiden asioiden parantamiseksi säädetään sinänsä aiheellista lainsäädäntöä, niin asiat hyvin hoitaneille maille kuten Suomelle se teettää lisäbyrokratiaa. Sen sijaan EU:n metsästrategiasta puhutaan sen todellista merkitystä enemmän, eikä Pakarinen näe esityksessä vaaroja. Pohjoismaat metsäuskottavia Metsäkuten muissakin asioissa EU-maiden välillä on suuria eroja, joiden yhteensovittaminen on tunnetusti hankalaa. Kaksi metsän ovelaa pirulaista, joita erityisesti metsänomistajan on syytä varoa, ovat inflaatiopeikko ja metsävähennysmörkö. Ja mahtava luovutusvoitto tarkoittaa mahtavia veroja. Työ kiinnostaa, mutta elämässä on muitakin isoja asioita, joista nuorempi on seitsenkuinen. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi. Epäilenpä, että metsävähennysmörkö on aikoinaan karannut jostakin metsäalan vaikuttajien saunaillasta. Vaikka koko EU:n tasolla uusiutuvan energian käyttötavoite nousee, niin maakohtaisten tavoitteiden puuttuminen huolestuttaa. Seuraavalle kaudelle Pakarinen ei ole ehdolla. Metsätilan luovutuksesta syntyy mahtava luovutusvoitto. Ei kai mörkö sentään ole niin pitkämuistinen – eihän. 1981 Varkaudessa › Keskustalainen poliitikko, puolueen varapuheenjohtaja › EU-parlamentin jäsen 2009–2014 › Koti Espoossa, sydämeltään itäsuomalainen › SM-tason yleisurheilija juoksulajeissa. Uhkailut estävät tehokkaasti tilan myynnin, joka kuitenkin on se metsätalouden jatkuvuuden ja ammattimaisuuden kannalta joustavin vaihtoehto. JAAKKO TEMMES KOLUMNI Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Vaikeammin havaittavia ovat menninkäiset, tontut, haltijat ja lukuisat muut oliot, joiden havaitseminen edellyttää kulkijalta laajempaa ymmärrystä. Inflaation verottaminen taas lienee syntynyt vahingossa, mutta se on osoittautunut niin nerokkaaksi varainkeruutavaksi, että rahaministeriö voi hyristä tyytyväisyyttään. Metsänomistaja leikkaa tyytyväisenä veroista ison siivun itselleen, vaikka mielessä saattaa käydä, että verohyödyn voi joutua maksamaan takaisin. Metsävähennysmörkö on näistä kahdesta näkyvämpi, sillä aina vuoden alussa se saapuu tarjoamaan hyvän olon väristyksiä metsänomistajalle. Sieltä voi tulla hyvinkin radikaali esitys ja metsäenergialle päästökertoimet.” Suomessa metsäenergia ajatellaan hiilineutraalina, mutta perusteita löytyy myös toiseen suuntaan. Entä jos tehdään vaihtokauppa. Metsiä koskeva lainsäädäntö tulee usein komission ympäristöja ilmasto -pääosastolta, ja esityksissä painottuvat suojelunäkökohdat. Ensimmäinen numero tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuoden 1990 tasosta, toinen numero uusiutuvan energian osuutta EU-tasolla ja kolmas uusiutuvan energian maakohtaista tavoiteprosenttia. Se ei anna säännöllisiä väristyksiä eikä muutakaan merkkiä itsestään. Pakarinen nostaa esimerkiksi, että suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä pystyttiin torjumaan sitovat metsäsuunnitelmat, joiden kautta komissio olisi päässyt määräämään jäsenvaltioiden metsien käytöstä. Inflaatiopeikko on paljon piilottelevampi. Pakarinen ei tyrmää tulkintaa. ”Jos tavoitteet hyväksytään, metsäenergian käytön kasvu on entistä heikommalla pohjalla.” Riikka Pakarinen › Synt. Esikoisen kanssa reissattiin jo viisi vuotta. Riikka Pakarisen mielestä suomalaisen metsänomistajan kannattaa kiinnostua EUvaaleista juuri siksi. ”Parlamentissa on pystytty vaikuttamaan, että mukaan on saatu talouskäytön näkökulmaa ja lainsäädännöstä on tullut tasapuolisempaa.” Suomen uudet europarlamentaarikot valitaan 25. Metsävähennyksen synnyttäneet vaikuttajat käyvät hakemassa karkulaisensa pois metsästä ja rahaministeriö puolestaan laittaa inflaatiopeikon kuriin ottamalla käyttöön metsätilojen luovutuksessa inflaatiokorjatut arvot. Silloin palaa rauha metsiin ja hyvä jatkuvuus metsätalouteen. Metsävähennysmörkö kaivaa esiin vuosikymmenien kirjanpitonsa ja esittää rahalliset vaatimuksensa. Kaikki mielihyvää tuoneet säästetyt verot on maksettava takaisin. Pelkäätkö mörköjä. Pakarinen uskoo, että komission esitys hyväksytään EU-parlamentissa ilman isoja muutoksia. Siinä vedetään ylätason suuntaviivoja ilman suoria ehdotuksia lainsäädännöksi.” Päästötavoitteet petaavat ydinvoimaa EU:n nykyiset, vuosikymmenen loppuun saakka voimassaolevat päästötavoitteet ovat 20-20-20, ja komissio haluaa muuttaa seuraavan kymmenvuotiskauden tavoitteet numerosarjaksi 40-27-0. Metsävähennysmörön ja inflaatiopeikon edessä metsänomistaja haroo hiuksiaan ja yrittää väistellä vaatimuksia. 5 METSÄLEHTI 3 • 2014 M etsässä on monenlaista kulkijaa ja asukasta. Yhdessä nämä kaksi ovat tehokas jarru suomalaisen metsätalouden hyvinvoinnille. ”Jos tavoitteet hyväksytään, metsäenergian käytön kasvu on entistä heikommalla pohjalla. Perimätiedon mukaan useimmat metsässä vaikuttavat olennot ovat hyvätapaisia. Hiilineutraalius koetuksella Biomassan kestävyyskriteerit ovat seuraavan parlamenttikauden merkittävin metsällinen asia, Pakarinen painottaa. ”EU-parlamentissa näkemykset jakautuvat. Suomalaiset tahot ovat olleet hyvinkin aktiivisia komission suuntaan ja tuloksellisesti, sillä komission voimakkaat näkökannat ovat pehmentyneet. MIKKO HÄYRYNEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva ”M etsäasioiden ripottelu eri valiokuntiin tekee edunvalvonnan vaikeaksi. Parissakymmenessä vuodessa tilan hinta on moninkertaistunut, vaikka tilan todellinen arvo ja puustoisuus olisivat pienemmät kuin aloittaessa. Suomella ja Ruotsilla on metsien kestävän käytön perinteen vuoksi tietty katu-uskottavuus. Se alkaa vaikuttaa investointeihin, mitä pitemmälle tätä vuosikymmentä mennään.” Pöljien päätösten torjuntaa EU-tason politiikka vaikuttaa usein enemmän pöljien päätösten torjunnalta kuin hyvien päätösten edistämiseltä. Bonuksena saamme toimivat metsätilamarkkinat. toukokuuta. ”Kokonaistavoite saattaa jäädä tyhjäksi lainkirjaimeksi, koska jäsenmaiden painostamiseksi ei ole mitään keinoa.” Joillekin maille ydinvoima saattaa olla kannattavin ratkaisu hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. ”Metsästrategiaesitys on luonteeltaan komission tiedonanto. Mutta auta armias, kun metsänomistaja on luopumassa metsätilastaan. Saattaapa jopa olla niin, että kaikista mukavimman oloiset olennot kyttäävät vain sopivaa tilaisuutta iskeäkseen. Eläimiä näkee helposti ja kaikkialla. Se tulee esiin ja lyö korttinsa pöytään. ”Perhe-elämä vei voiton, arjen pyörittäminen olisi käynyt hankalaksi.” Puuttuvan metsäpolitiikan vuoksi On sanottu, ettei EU:lla ole metsäpolitiikkaa. Siksi tarvitaan metsäasioita seuraavia meppejä, jotka tietävät miten ratkaisut vaikuttavat Suomeen”, sanoo europarlamentin tämän kauden jälkeen jättävä Riikka Pakarinen. ”Niitä on odotettu komissiolta jo kaksi vuotta pelonsekaisin tuntein. Myös inflaatiopeikolle tilasta luopuminen on kauan odotettu tapahtuma
Viime vuoden loka-joulukuussa yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden aavistuksen pienempi. Puutuoteteollisuuskin teki parempaa liikevoittoa kuin painoja kirjoituspaperit. Metsäyhtiöt vähensivät henkilöstöään viime vuoden aikana noin 2 500 hengellä. Paperin näkymät ovat yhä kurjat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiöt eivät ennakoi merkittäviä muutoksia bisneksiinsä. Suhteellisesti parhaaseen tulokseen ylsi surkeuden alhossa rämpinyt Metsä Group, jonka liikevoitto ennen kertaeriä oli 6,9 prosenttia liikevaihdosta. ”Tehtaan tuotanto on tarkoitus aloittaa kesällä, ja tuotantotavoite ensimmäiselle vuodelle on 10 000 kuutiometriä CLT-levyjä”, Vuori kertoo. CLT-levyjen tekoon tarvitaan silloin sahatavaraa 35 000–40 000 kuutiometriä. Samalla yhtiön sellun tuotanto kohosi kaikkien aikojen ennätystasolle. UPM hävisi sille niukasti, Stora Enso enemmän. Selonteon painoa korostaa, että se on lajissaan ensimmäinen ja sille haetaan eduskunnan hyväksyntä. Selonteko vahvistaa pyrkimyksen ohjata metsätaloutta yritysmäiseen suuntaan metsäverotusta uudistamalla ja tilakokoa suurentamalla. Metsä Group on kokoluokaltaan puolet isoveljistään. Metsä Group nousee tuhkasta Metsäyhtiöt paransivat viime vuonna tulostaan edellisvuodesta. Stora Enso puolestaan vähensi väkeään vähiten. Selonteossa ei ole konkreettisia toimenpide-esityksiä, vaan se on luonteeltaan suuntaa antava. Ristiinliimatusta massiivipuulevystä käytetään nimitystä CLT-levy. Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Board on paremmissa asemissa, koska sen tuotannosta paperin osuus on pienempi. Sen selluliiketoiminnan liikevoittoprosentti oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 15 prosenttia. Pitkin kaukomaita investoineiden Stora Enson ja UPM:n sellutehtaat tuottivat huonommin. Metsäverotukseen yritysmäisyyttä U PM. Metsä Group kohosi kannattavimmaksi. Taloudellinen kasvu on yhä vaimeaa. CLT-levytehdas aloittaa Kuhmossa MIKKO HÄYRYNEN Hallitus hyväksyi viime viikolla metsäpoliittisen selonteon, joka ohjaa metsien käyttöä vuoteen 2050 yltävällä aikahorisontilla. Tämä ei lupaa hyvää sen paremmin UPM:lle kuin Stora Ensollekaan. Tosin eduskuntakäsittelykään ei sido tulevien hallitusten toimia. Kuvassa maailmalle lähtee UPM:n sellua Pietarsaaresta. Selonteko asettaa päämääriksi, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle, metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat, ja että metsät ovat aktiivisessa käytössä. Alkuvaiheessa tehdas työllistää noin 10 henkilöä, myöhemmin noin 20 –25. Sellu on valttia Puun tuottajien näkökulmasta lohdullista on, että paljon kuitupuuta nielevät sellutehtaat ovat tällä hetkellä metsäfirmojen parhaita rahasampoja. Erityisen lämmittävää on, että kannattavimmin havusellua valmistaa Metsä Groupin Metsä Fibre, jonka kaikki tehtaat ovat Suomessa. UPM teki kovaa tulosta energiantuotannollaan, liikevoittoprosentti oli 39. Eniten lopputilejä jakeli UPM. HANNU JAUHIAINEN Kuhmossa ryhdytään valmistamaan rakentamisessa tarvittavia puuelementtejä ristiinliimatusta puusta. Selonteko on laadittu useiden tahojen yhteistyönä ja maaja metsätalousministeriön vetämänä. Suhteellisesti eniten porukkaa lähti kilometritehtaalle Metsä Groupista. Cross-Lam Kuhmo -tehtaan perustaja, kuhmolainen Juha Vuori kertoo, että tehdas tuottaa tilaustyönä rakentamiseen sopivia puuelementtejä. Ihan kuuhun asti sillä ei mennä, koska energia osuus yhtiön liikevaihdosta on vain neljä prosenttia. Stora Enso. Edellisen liikevaihdosta painoja kirjoituspaperien osuus on kaksi kolmasosaa ja Stora Ensonkin 40 prosenttia. Keski-Euroopassa tuote on yleisesti käytössä, ja Itävallassa sitä valmistaa mm. Sellutehtaat ovat tällä hetkellä metsäfyhtiöiden parhaita rahasampoja. 6 METSÄLEHTI 3 • 2014 Edellisvuoden tasolla Metsäyhtiöiden tulokset 2013 (suluissa 2012) Metsä Group Stora Enso UPM Liikevaihto, miljardia euroa 4,9 (5,0) 10,5 (10,8) 10,1 (10,5) Liiketulos, miljoonaa euroa* 342 (256) 578 (630) 683 (556) Liiketulos liikevaihdosta, % 6,9 (5,1) 5,5 (5,8) 6,8 (5,3) Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,1 (7,1) 7,1 (7,3) 6,0 (4,2) Omavaraisuusaste, % 38 (35) 41 (43) 51 (50) Henkilöstö 11 222 (11 986) 28 231 (28 777) 20 950 (22 180) Henkilöstön vähennys 2013 764 546 1 230 *)Ilman kertaeriä MIKKO RIIKILÄ M etsäyhtiöiden viime vuosi oli hieman edellisvuotta parempi, mutta mistään uudesta kultaryntäyksestä ei yhdenkään firman osalta voi puhua. Liikevaihdoltaan suurin on Stora Enso, UPM häviää sille niukasti. Lisäksi Stora Enson tulos suhteessa liikevaihtoon heikkeni edellisvuodesta. Eduskunnan kannanotto ohjaa lyhyemmän tähtäimen metsäpolitiikkaa, kuten tänä vuonna laadittavaa metsästrategiaa ja Kansallisen metsäohjelman uudistamista. Tuotanto on tarkoitus nostaa ensi vuonna 30 000 kuutiometrin tasolle. Kuhmon tehdas on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa
”Toimintafilosofia muuttuu, mutta missio ei”, totesi Tapion johtaja Ritva Toivonen. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. ”Ministeriön rooli muuttuu tulosohjaajasta asiakkaaksi”, määritteli maaja metsätalousministeri Jari Koskinen viime viikolla Tapion yhtiöitymistä käsitelleessä seminaarissa. Tapion tulevaisuuden ministeri näkee hyvänä. Tässä on hänen mukaansa tehtävää myös Tapiolle. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Metsäjohtaja Juha MänTapiosta yhtiö ensi vuoden alussa tylä Metsä Groupista pitää yhtiöittämistä tervetulleena kehityksenä. Metsälehteä kustantava Metsäkustannus Oy on Tapion omistama tytäryhtiö. Niistä näkyvin on rakennuksen osia yhdistävä lautaverhoiltu silta. Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Tehtävänä on edelleen edistää metsäalan toimijoiden menestystä. U PM UPM:n Biofore-talossa puuverhoilua on käytetty rakennuksen osia yhdistävässä sillassa ja kaarevassa näyttelytilassa.. Samalla suhde maaja metsätalousministeriöön muuttuu, sillä omistajan ohjausvalta siirtyy valtioneuvoston kansliaan. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekka Helin. Siihen on suunnitteilla rakentaa Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kokonaan puuverhoiltu Helsingin keskustakirjasto. ”Koko metsäalan kentässä markkinalähtöisyys ja asiakkaan huomioon ottaminen on tärkeää.” Puolueettomuus on Mäntylän mukaan Tapio-konsernin vahva valtti kilpailussa. Perinteisestä puunkäytöstä Biofore-talossa muistuttaa tuppeensahattu lauta. Talon omistaa saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö. 7 METSÄLEHTI 3 • 2014 talo ja Finnforestin pääkonttori, joka oli valmistuessaan 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Naapuriin puuverhoiltu kirjasto Helsingin kaupungin asemakaavan vuoksi puuta on UPM:n pääkonttorin julkisivussa käytetty vain muiden materiaalien täydentäjänä. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Kokoustiloissa ääntä vaimentavat koivuvanerista valmistetut paneelit. ELIISA KALLIONIEMI Viisikerroksinen UPM:n toimistotalo erottuu Töölönlahden uudesta talorivistöstä puisilla yksityiskohdilla. Metsäkustannus osa konsernia Tapiolle yhtiömuotoon siirtyminen on iso muutos, mutta työn tavoite säilyy. Viime kesänä ratkenneen arkkitehtuurikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Ala ehdotuksellaan ”Käännös”. Myös uusi biotalousstrategia on muutettava toiminnaksi. Metsänhoitoyhdistykset Marttila näki yhdeksi uuden yhtiön potentiaaliseksi asiakaskunnaksi. Saman toimiston käsialaa ovat muun muassa Eduskunnan lisärakennus, Metsätapiolan toimiPuuta Helsingin keskustaan UPM:n pääkonttori toi puuta Töölönlahdelle. Lisää on odotettavissa, kun Helsingin keskustakirjasto valmistuu. Se yhtiöitettiin jo 1983. ELIISA KALLIONIEMI Osana metsäorganisaatioiden uudistusta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloittaa ensi vuoden alusta valtion omistamana yhtiönä. Sen sijaan puista ”wau-arkkitehtuuria” odotetaan naapuritontille. Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Työtä riittää muun muassa metsälakiuudistusten viemisessä käytäntöön. Uudempaa UPM:n tuotantoa ovat terassien puu-muovi-komposiitti ja kaarevissa katoissa käytetty lämpömuotoiltava vaneri. Lähiaikoina valtioneuvoston käsittelyyn tulevan strategian tavoite on nostaa biotalouden arvo kymmenessä vuodessa nykyisestä noin 60 miljardista eurosta 100 miljardiin. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kaipasi toimia, joilla varmistetaan metsäalan kasvu. Noin 420 henkeä muutti uuteen taloon jo joulukuussa, mutta virallisia avajaisia vietettiin viime viikolla
Jäsenyys on vapaaehtoista. Sture Karlsson johtaa metsänomistajien Mellanskog-osuuskuntaa. Etelässä toimii Södra, Tukholman korkeudella Mellanskog, siitä ylöspäin Norbotten ja pohjoisimpana Norra. Metsänomistajalla on mistä valita. Lisäksi on pienempiä itsenäisiä metsäpalveluyrittäjiä. Ruotsi on jaettu neljän metsänomistajaosuuskunnan kesken. Yhteensä neljällä osuuskunnalla on noin 150 000 jäsentä. Metsää jäsenillä on noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. 8 METSÄLEHTI 3 • 2014 HANNU JAUHIAINEN M etsänomistajajärjestöt, puunostajat ja muut metsäpalveluyrittäjät kilpailevat metsänomistajien suosiosta myös Ruotsissa. ”Suuntaus on, että metsänomistajille pyritään tarjoamaan yhä kokonaisvaltaisempia palveluja, eli yksi organisaatio hoitaa kaikki metsään liittyvät asiat.” Yhtiöiden kanssa Mellanskog pyrkii Karlssonin mukaan kilpailemaan sillä, että metsänomistajan etu on tärkein. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Mellanskogin toimitusjohtaja Sture Karlsson kertoo, että metsänomistajien suosiosta joudutaan kilpailemaan palvelujen laadulla. Kaikki työt teetetään urakoitsijoilla. Sen tehtävät ovat samantapaiset kuin nykyisellä Suomen metsäkeskuksella: metsien viranomaisvalvonta, metsäsuunnittelu, neuvonta ja koulutus. Lisätietoja saat omasta pankistasi. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Länsinaapurin metsänomistajien omia organisaatioita ovat isot alueelliset metsänomistajien osuuskunnat. Setra tuottaa lähes 1,6 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Ruotsissa on myös meidän metsäkeskustamme vastaava valtion viranomaisorganisaatio, Skogsstyrelsen. Palveluista kisataan Ruotsissakin Metsänhoitopalvelujen tarjonta on kasvanut myös naapurissa. Mellanskog toimii puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä kuten metsäyhtiöt. Omia tuontantolaitoksia Mellanskogilla ei ole, mutta se omistaa vajaat puolet sahayhtiö Setra Groupista. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Mikään itsestään selvyys ei ole, että aktiivisetkaan metsänomistajat olisivat metsänomistajien oman osuuskunnan jäseniä. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.fi/netposti H an nu Ja uh ia in en M el la ns ko g. Osuuskunnilla on toisaalta myös omaa puunjalostusta, lähinnä sahoja. Esimerkiksi Mellanskogilla on noin 32 000 jäsentä, mikä on vain noin puolet alueen metsänomistajista. Ruotsissa ei metsätöihin saa valtion tukia, joten nykyisen Otson harjoittamaa tienrakennustai ojitustoimintaa ei Ruotsin metsäkeskuksella ole. Mellanskog toimittaa jäsentensä metsistä korjattua puuta tälle Setralle sekä myös muille puunjalostajille. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Kilpailua yhtiöiden kanssa Metsäyhtiöt tarjoavat myös aktiivisesti kaiken kattavia metsänhoitopalveluja puun oston lisäksi. Ruotsissa metsäyhtiöillä on myös jonkin verran omaa korjuukalustoa. Puun jalostajahan voi ajatella myös omaa etuaan esimerkiksi ostokohdetta suunniteltaessa. Ne ovat tavallaan Suomen metsänhoitoyhdistysten ja Metsäliiton yhdistelmiä. Myös energiapuuta korjataan huomattavia määriä, yhteensä 1,9 terawattitunnin tuotannon verran. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Metsänomistajaosuuskunnat tarjoavat metsänhoitopalveluja ja muun muassa puukaupan neuvontaa metsänomistajille. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. Mellanskog korjaa puuta jäsentensä metsistä ja myy sen metsäyhtiöille ja sahoille
Soiton kohteena ovat ne, jotka eivät viime vuonna tehneet sähköistä maatai metsätalouden veroilmoitusta. Metsävähennystä koskevat tiedot pitää kirjata vuosittain 2C-lomakeen taustapuolelle, vaikka metsävähennyspohja olisikin täysin hyödynnetty. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, KaakkoisSuomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. 040 552 0508 Eteläja KeskiPohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Hankintatyön verovapaus Koskeeko hankintatyön verovapaus kotona asuvia lapsia silloinkin, kun he ovat yli 18-vuotiaita. 040 556 3807 Pohjois-Savo, EteläSavo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Jos metsätilan rannalta myydään normaalin kokoinen kesämökkitontti, sen käyttötarkoitus voitaneen katsoa rakennusmaaksi. Kysymys on siis siitä, myydäänkö tontit tai lisämaa metVahingonkorvaus kaadetuista puista Epäselvän rajamerkinnän takia teettämäni hankintahakkuu ulottui hieman rajanaapurin puolelle. Oikeudenkäyntikulut ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne kohdistuvat veronalaisiin tuloihin tai vähennyskelpoisiin menoihin. Voiko syntyneet kulut vähentää metsäverotuksessa. sänä vai rakennusmaana. klo 9–15 ja 18–20. Jos bonus kattaa osan kuluista, erotus on metsäverotuksessa vähennettävä meno. Jos tontti ja siihen liittyvä lisämaa katsotaan rakennusmaaksi, kysymys on maankäyttölajin muutoksesta, eikä metsävähennystä oteta huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Lehden tilaajat voivat lähettää kysymyksiä osoitteeseen hannu. Kampanja aloitettiin tammikuun lopulla ja se päättyy 21. Bonusten käyttö Jos metsävakuutusmaksu tai joku muu kulu on maksettu pankin jäsenbonuksilla tai metsäyhtiön puukauppabonuksilla, voiko kulun silti vähentää metsäverotuksessa. Palkinnot myöntää Teollisuustaiteen liitto Ornamo yhdessä visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian kanssa. Jos olemassa olevaan tonttiin myydään lisämaata, asia on tulkinnanvarainen. Ostajina olisivat osakeyhtiö sekä yksityishenkilöt. 9 METSÄLEHTI 3 • 2014 Vuoden puutaiteilijan Ilona Ristan teos toimii samalla akustisena seinäelementtinä. Arvonlisäveron lopetus Äitini kuoli viime vuonna ja metsäomaisuus siirtyi minulle. TUOTTAVA METSÄ Hyvistä siemenistä kasvaa Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. Ristan lisäksi palkittiin muun muassa vuoden teollinen muotoilija Kirsi Svärd ja vuoden huonekalusuunnittelija Mikko Laakkonen. 0294 32 6000 | www.tapio.fi KYLVÄ HYVÄÄ Metsävähennys Jos teen täysimääräisen metsävähennyksen, metsätalouden tulos menee tappiolle, koska muita menoja on paljon. Sen voi aina tehdä täysimääräisenä verovuoden metsätalouden pääomatuloista. Osakeyhtiö ja yksityiset osakkaat muodostavat verotusyhtymän, joka tekee normaalin metsäveroilmoituksen. Naapurin puiden hakkuusta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut voi siten vähentää metsäverotuksessa. Muotoilija ’14 -palkinnot jaettiin viime viikolla Helsingissä. Luovutetun alueen osuus myyjän metsävähennyspohjasta poistuu kaikissa tapauksissa. Metsävähennyksen teko ei ole sidoksissa muihin menoihin. Jos metsätilan metsävähennys on käytetty vuosia sitten, miten asian muistaa joskus tulevaisuudessa, kun muistiinpanoja pitää säilyttää vain kuusi vuotta . Voit myös soittaa Metsälehden veroneuvontaan maanantaina 17.2. Milloin voi lakkauttaa kuolinpesän arvonlisäverovelvollisuuden. YHTEYSHENKILÖMME: SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. Naapurin puiden hakkuusta aiheutuneet kulut ja korvaukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoja, kun puut ovat menneet myyntiin. Veroneuvonta jatkuu Metsälehden veroneuvonta jatkuu helmikuun ajan. Muutama tuhat aaria voitaneen katsoa tonttiin kuuluvaksi rakennusmaaksi, joskus lisämaatahan saatetaan tarvita lisärakentamistakin varten. Arvonlisäverovelvollisuuden lopettamisilmoitus kannattaa tehdä vasta sitten, kun kaikki mahdolliset palautukset on saatu. VEROKySyMyKSIÄ Puukaupan bonukset ovat saajalleen veronalaista tuloa. Jos bonuksia käytetään esimerkiksi metsänhoitopalvelujen maksuun, bonus ja maksu kuittaavat toisensa. Sieltä löytyvät tarvittavat tiedot, jos metsäomaisuutta joskus myydään. Kampanjan aikana verohallinnon asiakaspalvelijat soittavat yhteensä noin 20 000 maatalousyrittäjälle ja 8 000 metsänomistajalle. Voiko näin tehdä. Miten tämä vaikuttaa metsäverotukseen. Jos kyseessä on metsämaan myynti, käytettyä metsävähennystä lisätään myydyn alueen hankintahinnan perusteella luovutusvoittoon. Asiaa selviteltiin käräjäsalissa saakka. Eteläiseen Suomeen suosittelemme jalostettuja männyn siemeniä, joilla taloudellinen tuotto on 20–30 % suurempi kuin metsikkösiementä käytettäessä. Jouduin maksamaan naapurille muutamia satoja euroja noin kolmen kuutiometrin puunkaadosta, kasvutappiosta ja maisemahaitasta. Jos lisämaata hankitaan vaikka hehtaari esimerkiksi maisemallisten syiden takia, metsävähennys jää tapauskohtaiseen harkintaan. Hankintatyötä, jonka arvon voi vähentää hankintakaupan arvosta, voivat tehdä verovuonna 15-vuotta täyttävät, kotona asuvat metsänomistajan lapset. Verohallinnolla puhelinkampaja Verohallinnolla on meneillään puhelinkampanja, jonka avulla houkutellaan maanviljelijöitä ja metsänomistajia tekemään sähköinen veroilmoitus. jauhiainen@metsalehti.fi. Ei siis synny tuloa eikä menoakaan. ja tiistaina 25.2. Ristan seinäelementtejä on muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin pääauditoriossa Genevessä, Suomen paviljongissa Shanghain Expo 2010 -näyttelyssä, Suomen Pariisin suurlähetystössä, Kuntien eläkevakuutuskeskuksessa sekä Mäntsälän logistiikkakeskuksessa. Jos asiaan voi vaikuttaa, bonukset kannattaa kohdistaa muihin kuin metsätaloudessa vähennyskelpoisiin menoihin. Entä jos metsätilalta aikoinaan lohkaistun kesämökkitontin lisämaaksi myydään määräala, joudutaanko tekemisiin metsävähennyksen lisäyksen kanssa, kun luovutusvoittoa lasketaan. Yläikärajaa ei ole. Verohallinnon viime vuoden lopulla julkistetussa Metsävähennysohjeessa todetaan, että jos metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä luovutetaan määräala rakennusmaana, ei luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä. Kun osakkaana on osakeyhtiö, ei verotusyhtymä voi kuitenkaan tehdä menovarausta eikä metsävähennystä. Tontin myynti Jos metsätila rajoittuu rantaan, ja siitä myydään kesämökkitontti, onko sen myynnistä laskettavaan luovutusvoittoon lisättävä käytettyä metsävähennystä. Osakeyhtiö yhtymässä Olemme ostamassa metsätilaa. Ilona Rista tunnetaan puusta tehdyistä näyttävistä taideteokIlona Ristasta vuoden puutaiteilija sista, jotka ovat samalla akustisia seinäelementtejä. Jos pankin bonuksia käytetään metsätalouden kulujen maksamiseen, ei tästä synny vähennysoikeutta, koska kulua ei ole tarvinnut maksaakaan. HANNU JAUHIAINEN, vastaukset JUSSI COLLIN Vuoden puutaiteilijaksi on valittu Ilona Rista. helmikuuta. N ik la s K ul ls tr öm. 040 585 0005 Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Rista tuntee puun ominaisuudet, ja puuntyöstön perinteet yhdistyvät hänen töissään saumattomasti tietoteknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin
Varmaa on että tuen ehdot muuttuvat. Tästä tukien osuus oli 80 miljoonaa. Tukiaisvetoiseksi metsätaloutta ei voi syyttää. Nyt siellä hoidetaan yksityismetsien taimikoita ennätystahtiin. 10 METSÄLEHTI 3 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus K un pestaat metsurin hoitamaan taimikon, urakka maksaa nelisen sataa euroa hehtaarilta plus arvonlisävero. Esimerkiksi taimikonhoidon kulu vähennettäisiin tuloista kuten nytEntä jos tuet leikataan. ”Maailmanloppua ennustettiin myös, kun pinta-alaverotuksesta siirryttiin myyntiverotukseen. Puuntuottaja vakuuttaa metsänsä – jos siltä tuntuu. Valtion säästöpaineet hivuttavat metsärahoja vähä vähältä. Esimerkiksi kunnostusojituksessa tämä tarkoittaisi, että ojat voi kaivattaa omalla rahalla, jos uskoo saavaansa sijoitukselle tuottoa paranevana puun kasvuna. Uusi metsälaki henkii samaa ajatusta: markkinat ohjaavat toimintaa, eivät tuet tai lait. Ruotsissa tukijärjestelmä purettiin 1990-luvulla. Sama suhdeluku pätee valtakunnallisestikin. Maaja metsätalousministeriön virkamiesten tehtävä on vaikea. Samana vuonna metsänomistajat saivat kantorahatuloja 1 366 miljoonaa. Surkastuvan tukijärjestelmän sijalle Hänninen tarjoaa metsäverotuksen remonttia Ruotsin malliin. Markkinoiden ehdoilla Valtion säästötarpeet tietäen on helppo ennustaa, että metsärahaa on tarjolla entistä vähemmän ja harvempiin työlajeihin – jos ollenkaan. Tukena saat 139–195 euroa veronalaista kemerarahaa. Tukiaisvetoisuudesta Ruotsin malliin Päättäjien metsäakatemian johtaja Harri Hänninen veikkaa, ettei kemeraa viistetä kerralla. Uuden tukijärjestelmän pitäisi olla ainakin kohtalaisen järkevä ja samalla kelvata EU:n komissiolle. Sitäkään ei tullut.” Ruotsi kirinyt ohi Nuoren metsän hoito yksityismetsissä 1950–2012 Suomi Ruotsi Tuhatta hehtaaria 1960 1970 1980 250 200 150 100 50. Romahtaisiko metsänhoito ilman kemeraa. Siihen ei enää herune veronmaksajien rahaa. Puuntuotannon tukia voi olla vaikea sovittaa markkinalähtöisyyttä suosivaan ajan henkeen. Eteläsuomalainen metsänomistaja sijoittaa siis kaksi omaa euroa metsänhoitoon yhtä tueksi saatua vastaan. Vuonna 2012 yksityismetsien hoitoon käytettiin 213 miljoonaa euroa. Tuotantoa ei tarvitse tukea tai säädellä, jos tuotteella on markkinat. Linjaukset uudeksi metsätalouden rahoituslaiksi on luvattu esitellä maalis-huhtikuun vaihteessa. Mahdolliset tuet ohjataan ojitusalueen vesiensuojeluun. Tutkija Jussi Leppänen teki selkoa Ruotsin kaltaisesta veromallista Metsälehden numerossa 24/13. Etelässä tuki on pienin, pohjoisessa korkein. Sama koskee metsätuhoalojen metsitystä. Tukien osuus metsänomistajien kokonaistuloista oli vajaat kuusi prosenttia. Tukijärjestelmää – kemerahimmeliä – parsitaan parhaillaan uuteen uskoon, koska nykyisen rahoituslain EU:n hyväksyntä erääntyy tämän vuoden lopussa. Siinä metsätalous rinnastetaan muuhun yritystoimintaan
› Yksityismetsien pinta-ala 11,7 miljoonaa hehtaaria (Suomessa 12,1 milj. Kun tuki loppui, työmäärät romahtivat enemmän kuin kolmanneksen. Uudistusta valmistellaan maaja metsätalousministeriössä. › Ei perintöja lahjaveroa. Valtiovarainministeriökään ei liene innostunut verotusjärjestelmän muutoksista. 11 METSÄLEHTI 3 • 2014 kin. Hännisen mukaan lähtötilanne on haastava. › Eriytetty ansioja pääomatuloverotus. jalopuiden viljelyyn. › Kiinteistönmuodostamislaki rajoittaa tilojen osittamista. ”Samanlaista maailmanloppua ennustettiin, kun pinta-alaverotuksesta siirryttiin myyntiverotukseen. ha). Toisaalta osa tuloista verotettaisiin 20 prosentin yhteisöverokannalla. › Ympäristötukia esim. m3). Jos jotain metsänhoidon tukia säilyy, Ovaskainen kohdistaisi ne juurikäävän torjuntaan ja taimikoiden varhaishoitoon. Metsänhoidon tukivarojen kuihtumiseen tai loppumiseen siitä ei tähän hätään tule apua. Puukauppa ei tyrehtynyt, kuten pelättiin.” Neuvonnan merkitys korostuu, mutta viestiä on kirkastettava. › Ei puuntuotannon tukia. Hän kuitenkin uskoo, että romahdus jäisi lyhytaikaiseksi ja taimikonhoidon työmäärät kääntyisivät ajan myötä nousuun. › Yksityismetsätalous voidaan ilman tulolähderajoja yhdistää muihin toimialoihin. Siihen mennessä taimikko on yleensä menetetty.” Äijön mukaan Pirkanmaalla tehty Ryskettä metsiin -hanke osoitti, että aktiivinen metsäneuvonta innostaa metsänomistajia hoidattamaan metsiään. › Ei kiinteistöveroa. Metsäneuvoja Matti Äijö on opastanut metsänomistajia vuosikymmeniä. Samalla työ kallistuu jopa enemmän kuin tarjolla olevan tuen verran. Aineistona oli pari vuotta sitten tehty metsänomistajien laaja kyselytutkimus, Metsänomistaja 2010. Metsän ja muun yritystoiminnan tuloja verotettaisiin yhtenä tulolähteenä, joten investointikulut voitaisiin vähentää kaikista yrittäjän tuloista. Nyt ruotsalaismetsänomistajat hoitavat taimikkojaan ahkerammin kuin suomalaiskollegansa. Tähän asti täkynä on käytetty tarjolla olevia tukia. › Haja-asutusalueiden asukkailla etuosto-oikeus tiloihin. Sitäkään ei tullut. Metsänomistajat on opetettu odottamaan tukia, jotta toimeen tartutaan. Enemmänkin tukia kaipaavat organisaatiot, jotka saavat tuloja kemerahankkeiden hallinnoinnista.” Hän huomauttaa, että tuet jopa kasvattavat taimikonhoidon kuluja. › Vuosittaiset markkina-hakkuut 2010–2012 yksityismetsissä 52,1 milj. › Yksityismetsien taimikonhoitoala 275 000 ha (Suomessa 174 000 ha) vuonna 2012. Nousu alkoi 2000-luvun alussa. Hänen kokemuksensa mukaan kemeratuki ei yleensä ratkaise taimikonhoitoon ryhtymistä. ”Tuen saamista odotellessa vesakko sakenee ja vankistuu. Erityisesti taimikonhoidon kohtalo askarruttaa. Ovaskaisen havainto tarkoittaisi, että kemeratukien lopettaminen romauttaisi yksityismetsien taimikonhoidon nykyiseltä 200 000 hehtaarin tasolta 130 000 hehtaariin. Jatkossa viesti on kiteytettävä taimikonhoidon todellisiin hyötyihin ja oikea-aikaisuuteen sekä toisaalta menetyksiin, joita hoitamattomuudesta seuraa. Vähemmällä enemmän Verouudistus jää seuraavan hallituksen murheeksi, vaikka se joskus toteutuisikin. Tuet jopa kasvattavat kuluja Tällä reseptillä taimikonhoito on Ruotsissa kangettu ennätystasolle. Siinä vaiheessa metsänomistajan ensimmäinen kysymys ei ole, saako tähän tukea vai ei. ”Metsässä on helppo havainnollistaa hoitotarpeet. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2013, Skogsstatistisk årsbok 2013 2012 1990 2000 250 300 200 150 100 50 Näin naapurissa › Yksityismetsätalous rinnastetaan verotuksessa muuhun yritystoimintaan. Alustavien tulosten mukaan kemeratuen vaikutus vastaa kolmannesta töiden nykytasosta. Tuhoisinta on odottaa vesakon varttumista energiapuuksi. ”Tuki on siis ollut vaikuttava ja on ilmeisesti lisännyt metsänomistajien halua sijoittaa omaa rahaa metsänhoitoon”, Ovaskainen summaa. Lähde: Jussi Leppänen / Metla 1993 Ruotsi poisti tuet. Uuden veromallin vaikutuksista ei ole valmiina laskelmia. Tutkija Ville Ovaskainen on tutkijaryhmänsä kanssa selvittänyt tuen vaikutusta taimikonhoitoon. m3 (Suomi 39,7 milj
Jos vain on hakkuutarvetta ja rahantarvetta, ei kannata pantata. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta kerrotaan, että Pietarsaaren sellutehtaan investointityöt hidastanevat kevään korvalla hetkellisesti havukuidun kysyntää mutta lisännevät sitä pitkällä tähtäimellä. Mhy Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen rohkaiseekin metsänomistajia kaupantekoon. Päijät-Hämeessä hinnat ovat marras-helmikuussa nousseet keskimäärin 2–3 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. ”Ei saada jänkää jäätymään”, toteaa Pohjois-Suomen metsänomistajien johtaja Jukka Aula. 12 METSÄLEHTI 3 • 2014 HANNA LEHTO-ISOKOSKI P uukauppa käy nyt vilkkaana – kysyipä asiaa keneltä ammatti-ihmiseltä ja mistä päin Suomea hyvänsä. Myös muilla alueilla sahatavaran markkinat elpyvät hieman. Entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla kuitupuun hinnat ovat hänen mukaansa vakaat tai pienessä laskussa. Puumarkkinoilla hyvä meininki Tukkia viedään metsästä kuin viimeistä päivää, mutta havukuidun markkinat takkuavat. Viime vuonna seudulla hakattiin yhteensä ennätykselliset kaksi miljoonaa kuutiota. ”Aina, kun siltä tuntuu. Stora Enson ja UPM:n tilauskirjoihin mahtuu vielä joitakin päätehakkuukohteita ennen kelirikkoa. Korjuita on hidastanut myöhäinen talven tulo, sillä monella seudulla koneiden kanssa päästiin metsään vasta tammikuun puolivälissä. ”Ei ole mikään puukaupan korkeasuhdanne, mutta kannattaa ilman muuta myydä, jos haluaa.” Ostajapuoli toivoo, että puukauppa kävisi mahdollisimman tasaisesti. Pohjois-Karjalassa ja muuallakin idässä on nyt havukuitua liikaa markkinoilla. ”Jos on kaksi vajaakäyttöistä konetta, joista toinen pannaan kiinni ja toisen käyttöä lisätään, kysyntä kompensoituu. Hänen ja muidenkin mukaan on silti liian aikaista spekuloida, tuleeko 2014:stä puukaupan ennätysvuosi. Koivukuitu puolestaan kelpaa hyvin ainakin Enocellin Uimaharjun-tehtaalle. ”On hyvä meininki”, vahvistaa myös johtaja Yrjö Perälä Metsä Groupista. ”Se on markkinoilla luottamuksen tae, sekä ostajan että myyjän etu”, kommentoi UPM:n Pohjois-Euroopan metsäasioista vastaava sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. Lapin metsänomistajia hätkähdytti hiljattain paperikoneen sulkeminen Veitsiluodossa. Kuljetuskalusto on kovilla, joten varsinkaan harvennusleimikoita ei enää tänä talvena kaupaksi saa. Suurista yhtiöistä Stora Enso ja UPM ovat tehneet kauppaa jopa viimevuotista kiivaammin. Havukuitu huolestuttaa Soittokierroksen perusteella tukkia ja erityisesti havutukkia kysytään innokkaasti koko maassa – ainakin Päijät-Hämeessä sahat ostaisivat sitä enemmän kuin tarjotaan. Parhaillaan yhtiöt ostavat leimikoita kelirikkoajan ja kesän hakkuita varten. Havukuidulla menee huonommin. Jukka Aulasta näyttää silti, että ei se kuitupuun menekkiin lopulta paljon vaikuta. Esimerkiksi hakkuumääriltään Suomen suurimpiin kuuluvan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella tahti on ollut alkuvuodesta täsmälleen sama kuin 2013 tammi-helmikuussa. Pohjoisessa korjuukelit ovat keskitalveksi hyvät – kohtuullisesti lunta ja siedettävät pakkaset – mutta pitkät talvitiet aiheuttavat päänvaivaa. PUUKAUPPA M ik ko R iik ilä. Puukauppa vertautuu osakemarkkinoihin sikäli, että koskaan ei voi tietää, olisiko hinta seuraavana päivänä vähän parempi.” Samoilla linjoilla on Jukka Aula. Erityisen haluttuja ovat kovapohjaiset kohteet, joihin pääsee hyvin koneilla. Tukin hinta on vakaa tai pienessä nousussa. ”Jos vain on hakkuutarvetta ja rahantarvetta, ei kannata pantata.” Myöhäinen talven tulo on hidastanut korjuita, sillä monella seudulla koneiden kanssa päästiin metsään vasta tammikuun puolivälissä. Tilanne myös vaihtelee. ” Aivan hyvä myyntiaika Koko maassa puun hintataso on pysynyt varsin vakaana
17,33 . Uudistushakkuu 56,76 . 30,15 . 29,23 . 59,52 . 14,25 . 41,13 . 26,37 . Harvennushakkuu 50,24 . KoKo maa . Ennätysvuonna 2007 ainespuuta hakattiin 57,7 miljoonaa kuutiota. 24,79 . 18,60 . 37,48 . 36,77 . 57,41 . Useina vuosina 2000-luvulla yksityismetsistä on hakattu enemmän puuta. Vuonna 2007 vastaava luku jäi 58,5 miljoonaan kuutioon. 15,76 . 14,05 . 56,12 . 46,09 . 30,09 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m viikot 1–6, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1 ,2 1,5 MIKKO RIIKILÄ Ainespuun – siis tukkija kuitupuun – hakkuut kohosivat viime vuonna Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 56,2 miljoonaan kuutioon. 14,15 . Uudistushakkuu 56,39 . 16,91 . 21,82 . Harvennushakkuu 48,42 . 21,54 . 36,98 . Harvennushakkuu 46,11 . 29,74 . 15,17 . 13,24 . Hankintahinnat 58,09 . Hankintahinnat 53,80 . 24,54 . 46,23 . Hankintahinnat 60,36 . 16,92 . 18,83 17,56 . 15,52 . 13 METSÄLEHTI 3 • 2014 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo ETElä-Suomi . 17,38 . 28,91 . 55,93 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,92 . 30,23 . 40,81 . 44,96 . 14,45 . 15,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,88 . Savo-Karjala . Ensiharvennus 44,45 . nousussa . Uudistushakkuu 56,71 . 42,39 . Harvennushakkuu 46,44 . 29,72 . 34,64 . 25,50 . 30,22 . Ensiharvennus 45,55 . 51,92 . 29,50 . 23,21 . 57,87 . Viime vuoden kaupallisten hakkuiden määrä nousee kaikkien aikojen ennätykseen, kun mukaan lasketaan ainespuun lisäksi myös energiapuu. 14,13 . Ensiharvennus 47,52 . Energiapuuta hakattiin arviolta kolme miljoonaa kuutiota, joten kokonaishakkuumäärä kohoaa yli 59 miljoonan kuution. 23,08 . 45,46 . 16,62 . 17,32 . Ensiharvennus 45,80 . 18,40 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 13,19 . 15,67 . 24,23 . 42,93 . nousussa . Hankintahinnat 57,00 . Hankintahinnat 57,72 . 16,15 . Yhtiöiden ja valtion metsien hakkuumäärät sen sijaan ovat nousseet viime vuosina 2000-luvun alun kahdeksan miljoonan kuution tasolta yli 11 miljoonaan kuutioon. 17,72 . 47,42 . 31,01 . 47,30 . 56,57 . 15,10 . 52,95 . 25,57 . 13,13 . 31,83 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,37 . nousussa . Hankintahinnat 57,18 . 14,28 . 19,95 . ETElä-Pohjanmaa . 13,82 . 20,37 . 45,47 . 37,55 . 55,12 . 15,82 . 17,21 . Uudistushakkuu 57,34 . 14,74 . 48,31 . 15,52 . 17,58 . 21,96 . nousussa . 44,86 . 24,40 . 24,10 . 23,89 . Harvennushakkuu 49,13 . 15,88 . 45,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,46 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 46,34 . 14,33 . 30,77 . 18,40 . 53,26 . 44,87 . 14,27 . 22,58 . Harvennushakkuu 49,44 . 17,70 . 14,07 . 15,66 . 18,54 . 29,63 . 29,03 . 12,99 . 43,98 . 56,66 . nousussa . 48,50 . 13,05 . 57,51 . 40,63 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 35,52 . 55,54 . 57,68 . 13,60 . 11,44 . 14,69 . 24,94 . 16,46 . Ensiharvennus 14,22 . 57,00 . 17,32 . laPPi . 36,09 . Ensiharvennus 46,04 . nousussa . 23,37 . 21,55 . 14,07 . 55,33 . 38,68 . 15,93 . 40,02 . 49,21 . 29,40 . 30,69 . 15,96 . 25,37 . 17,65 . 16,77 . 56,15 . 46,45 . 16,81 . Yksityismetsistä hakattiin ainespuuta 44,9 miljoonaa kuutiota. 24,54 . 18,35 . 14,41 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,54 . 15,54 . 46,94 . 15,30 . 13,66 . 34,80 . 13,79 . 56,39 . 20,22 . 36,81 . 29,34 . 14,77 . 14,57 . 15,17 . 29,19 . 26,44 . 15,61 . 18,04 . 15,19 . 20,51 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 810 963 Etelärannikko 25 493 Pohjanmaa 28 130 Lounais-Suomi 69 343 Häme-Uusimaa 93 066 Kaakkois-Suomi 68 449 Pirkanmaa 35 651 Etelä-Savo 111 121 Etelä-Pohjanmaa 57 737 Keski-Suomi 57 940 Pohjois-Savo 75 859 Pohjois-Karjala 67 816 Kainuu 32 370 Pohjois-Pohjanmaa 65 308 Lappi 22 676 Ostomäärät viikolla 6 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa . Uudistushakkuu 57,90 . 16,19 . 18,01 . Silloin yksityismetsien hakkuut kohosivat 46, 5 miljoonaan kuutioon. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,98 . 22,74 . 55,72 . 14,29 . 24,56 . 14,86 . 13,49 . Määrä on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin. 17,91 . 21,66 . 32,18 . 15,72 . Uudistushakkuu 54,25 . 24,04 . 15,24 . 29,24 . 30,13 . Harvennushakkuu 46,92 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 25,41 . 16,98 . 14,22 . 29,22 . Kaikkiaan puuta korjattiin viime vuonna arviolta 65 miljoonaa kuutiota, kun mukaan lasketaan polttopuun pienkäyttö. Kainuu-Pohjanmaa . 24,57 . 17,39 . 20,52 . 47,68 . 41,66 . Viime vuonna ennätyshakkuut. 20,78 . 41,72 . Hankintahinnat 56,64 . 14,19 . 14,80 . 57,30 . Ensiharvennus 46,20 . 28,56 . 26,06 . 18,58 . 17,70 . 28,63 . 35,76 . 33,16 . Uudistushakkuu 57,87 . 13,05 . 42,33 . 56,64 . Kymi-Savo . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,22 . nousussa . 25,34 . 15,53 . 48,20 . Uudistushakkuu 48,73 . Hankintahinnat 57,79 . 47,05 . 20,55 . KESKi-Suomi . 17,29 . 14,69 . 23,09 . 17,77 . 14,64 . 15,71 . Ensiharvennus 46,09 . 14,47 . 16,58
Männikköä Jari Hynynen näyttäisi suosiolla ammattilaiselle, joka arvioi, paljonko tukkia se voisi aikanaan tuottaa. Se raivaa tilaa tulevaisuuden toivoille eli puuporukalle, josta omistaja odottaa jonakin päivänä kunnon tuottoa. Se on syytä ajoittaa oikein. Jos nuoressa kuusikossa on rauduskoivua ja kuusta tarpeeksi ja maa rehevää, kaksijaksoinen kasvatus saattaa onnistua: tukkikokoisiksi varttuneet koivut kaadetaan alikasvoskuusten tieltä. Liian keveä on epävakaa, jolloin koura saattaa kolhia puita. Harvennustyömaalle tarvitaan sopivankokoinen kone. ”Mutta aika onneton sen täytyy olla.” Ei liikaa eikä liian vähän Ensiharvennuksessa puustosta ei pidä poistaa enempää kuin yksi kolEnsiharvennus ratkaisee tuoton Ensimmäinen harvennus on tuottavan metsänhoidon kulmakiviä. Sitä ei saa päästää yli 14-metriseksi. Puiden koko ratkaisee”, Hynynen opastaa. Surkeaksi hän luonnehtii metsää, josta puuttuu toipumiskykyinen alikasvoskuusikko tai kunnon koivikko. ”Riippuu siitä, mitä on tehty taimikkovaiheessa. Vain surkea kokonaan nurin Mikäli taimikko on aikanaan jätetty hoitamatta, puusto täytyy harventaa jo alle 10-metrisenä. Sitä pidemmäksi venähtänyt onkin vaikeampi tapaus. Jos taimikko on hoidettu ajoissa ja runkoluku on alle 2 500 kappaletta hehtaarilla, ensiharvennus tehdään, kun valtapuut ovat 13–16-metrisiä. Oikea menetelmä on riippuu puulajeista ja kasvupaikasta. Kuusikossa ei tarvitse kiirehtiä, sillä kuusi sietää varjostusta muita puulajeja paremmin. Liian rehevälle paikalle istutettu räkämännikkö kannattaa kaataa, jos ei ole yhtään tukkia tulossa. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 3 • 2014 14 METSÄnHoITo HANNA LEHTO-ISOKOSKI T aimikonharvennuksen lisäksi ensiharvennus on metsänkasvattajan tärkein tehtävä. Uudistamista harkitaan vain, jos metsä jää vajaatuottoiseksi puuston laadun vuoksi. Jos ajattelee rahantuloa, nuoren metsän pitää olla tosi surkea, jotta se kannattaisi panna nilkasta poikki”, Hynynen sanoo. Mutta milloin pitäisi harventaa ensimmäisen kerran. Alkaa ikävä ketjureaktio, kun sekä seuraava harvennus että päätehakkuu viivästyvät. Toista on mänty, jonka latvuksen on päästävä ajoissa valoon. Ääripäänä tulee rauduskoivu, mäntyäkin vaativampi valopuu. ”Jos sössit, et saa kunnon tukkia”, vahvistaa erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Moni metsänomistaja kuitenkin lykkää ensimmäistä harvennuskertaa liian pitkälle, koska siitä kertyy vain kymmenesosa koko kiertoajan tuotosta. M ik ko R iik ilä. ”Rima on korkealla. Huonokin metsä kannattaa yleensä kunnostaa
Kuusikko käsitellään alle kolmikymppisenä, männyt 40–60-vuotiaina, rauduskoivu parikymppisenä. Liian tiheänä varttunutta kuusikkoa uhkaavat myrskytuhot. ”Yläharvennus on keskimäärin kannattavampi, mutta järisyttävää eroa ei ole. Kun ylitiheä nuori männikkö tai koivikko käsitellään, lumi saattaa seuraavana talvena katkoa runkoja. Jos tavoittelet maksimituottoa, älä pane kaikkia munia samaan koriin. Toisen kierroksen vaativat yleensä kaikki lajit, paitsi jos päätehakkuu koittaa jo kymmenen vuoden kuluessa. Puuston mitta ratkaisee ensiharvennuksen ajankohdan, mutta iästäkin saa osviittaa. 15 METSÄLEHTI 3 • 2014 masosa. Havupuun kasvattaja valitsee ylätai alaharvennuksen sen mukaan, miten haluaa ajoittaa rahantulon. Puusto heinittyy. Puita jää alaharvennusta enemmän mutta ne eivät ole yhtä isoja suhteessa toisiinsa. Talvi jäädyttää heikosti kantavan maan koneenkestäväksi. Hynynen itse miettisi tarkkaan kasvatuksen riskit ja tekisi kuin kelpo sijoittaja ainakin: ei kaikkia munia samaan koriin. Toisella kierroksella pelivaraa Toisen harvennuksen puusto tarvitsee 10–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen kasvupaikan mukaan ja hehtaarille jätetään puulajista riippuen 400–700 runkoa. Kasvupaikan tuotoskykyä pyritään hyödyntämään metsän koko elinkaaren ajan ja jos harventaa liikaa, eväät menevät vääriin suihin. Ne ovat metsänhoidon ja taloudellisen tuoton kompromissi, joita noudattamalla välttyy suurilta riskeiltä. Yläharvennus tuottaa hyvin, koska isojakin runkoja voidaan poistaa. ”Samalla kasvavat myrskytuhoja muut riskit”, Hynynen muistuttaa. Lisäksi liian myöhäinen harvennus on metsälle sokki ja aiheuttaa tuhoriskejä. Se tarkoittaa yleensä reilusti yli 30:tä kuutiota kuitupuukokoista tavaraa hehtaarilta. Punnitse riskit Jari Hynysen suosittelema harvennusmalli noudattaa pitkälle metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suosituksia. Männikkö harvennetaan usein jopa kolmannen kerran, kun tavoitellaan järeää, laadukasta tukkia. Havumatto suojaa jäljelle jäävien puiden juuria. Harvenna ajoissa Tee pohjatyöt kunnolla Harvenna sopiva määrä Punnitse kasvatusmenetelmien riskit Ennakkoraivaus takaa konekuskille näkyvyyden metsässä. Punnitse tarkoin hyödyt ja riskit, jos poikkeat suositusten mukaisesta kasvatuksesta. Jos metsäala olisi iso ja sisältäisi sekä männylle että kuuselle sopivia kasvupaikkoja, hän varioisi. Siihen voi myös syöttää erilaisia kasvatusvaihtoehtoja, jolloin ohjelmisto laskee niiden mukaiset hakkuuaikataulut ja tuotot. ”Kuka sanoo, että 50 vuoden päästä kysytään samanlaista puuta kuin nyt. Tuottoa maksimoiva metsänomistaja tekee todennäköisesti toisin. Erilaisia kasvatusohjelmia ja niiden tuottoa punnitessa voi käyttää apunaan metsänkasvatusohjelmisto Mottia, jonka saa Metlan verkkosivuilta. M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä A nt er o A al to ne n. Kiertoaika jää lyhyeksi, harvennukset ovat voimakkaampia ja niitä tehdään vähemmän. Puiden järeytymistä ja päätehakkuuta joutuu odottamaan muutaman vuoden kauemmin kuin alaharvennuksen jälkeen. Liian tiheässä puunkasvu kärsii mutta toisaalta harvennuspuuta on tultava riittävästi. Toisaalta puuta pitää ottaa tarpeeksi, jotta kertymän riittää myyntiin ja työt kannattaa tehdä. Pahasti ei voi tässä vaiheessa mokata, harvensipa ylhäältä tai alhaalta.” ”Nuoren metsän pitää olla tosi surkea, jotta se kannattaisi panna nilkasta poikki.” VInkIT HarVEnnukSEEn Harvenna oikeaan aikaan. Mottiin syötetään kohteen tiedot, jolloin se antaa Tapion suositusten mukaisen aikataulun ja puuntuoton. Toisesta harvennuksesta tulee jo tukkia. Muista, että harvennuksista kertyy jopa 40 prosenttia koko kiertoajan tuloista. Myös ilmastonmuutos pitää huomioida.” MOTTI-metsänkasvatus: www.metla.fi/metinfo. Kasvata useita eri puulajeja. Etelässä alueilla, joilla hirvet eivät uhkaa, hän istuttaisi joukkoon hybridihaapaa ja puisi sen 15 vuoden kuluttua energiapuuksi. Ensiharvennus vaikuttaa myös toisen ajoitukseen
Koivu, savu ja tuhka ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Lehtilautanen on osa Maarit Mattasen tuotantoa.. Lasitteen Mattanen pensselöi raakapoltetun esineen pintaan. Maarit Mattanen on työskennellyt keramiikkataiteilijana vuodesta 2001. Uunin luukusta kurkistamalla voi todeta, kuinka sen syövereissä tuikkukipot ja maljakot ovat saaneet tunnin paahtamisen jälkeen jo kauniin punahehkun. Lopputulokseen vaikuttaa lasitepinnan kattavuus. Tärkein vaihe taide-esineen ulkoasulle on lasittaminen. Ennen kuin esineet ovat päätyneet raku-uuniin, Mattanen on muotoillut ne savesta ja raakapolttanut. Teräslaatikon pohjalle ja kourakaupalla päälle varistetut kutteripurut tupsauttavat muhkeat savut ja hulmahtavat myös ilmiliekkeiKoivumaljakot huuhdellaan savustamisen jälkeen puhtaalla vedellä. Meneillään on keramiikan poltto raku-uunissa Lapin pakkastaivaan alla. Uunin ympärillä, huurteisten pihakoivujen katveessa, lojuu useita teräsastioita ja purusäkki. Kaiken keskellä häärii touhukas keramiikkataiteilija Maarit Mattanen. Maarit Mattasen keramiikka syntyy uunissa Lapin taivaan alla. Työläs tekniikka Uunin kansi avataan, ja punahehkuiset maljakot siirretään pitkävartisilla pajapihdeillä savustuslaatikkoon. 16 METSÄLEHTI 3 • 2014 O makotitalon pihamaalla Sodankylän Mantovaarassa puhisee nestekaasun voimalla suuri, pyöreä uuni. Uunin pesässä on lämpöä 900–1 000 astetta
Koivumaljakoiden pinta on osin sileä ja osin kaarnan karhea.. Jopa Japanissa, rakukeramiikan muinaisessa kotimaassa, hänen tuotteilleen on jälleenmyyjä. Maarit Mattanen nostelee punahehkuiset maljakot rakuuunista pitkävartisin pajapihdein. Jäähtyneet keraamiset esineet pestään saippuavillalla jynssäämällä, ja maljakot käsitellään sisäpuoleltaan vedenpitäviksi. Mattasen koivumaljakossa sävyt ja muoto kohtaavat yhdenmukaisina suomalaisen koivun rungon. ”Koivu on aina kaunis, kaikkina vuodenaikoina.” Rakupolton jälkeen keramiikka saa omaleimaisen pintansa savustusuunissa. Mattanen sulkee nopeasti laatikon kannen. Osin sattumanvaraista prosessia oppii hallitsemaan vain vankan kokemuksen kautta. Lisätietoja keramiikkataiteilija Maarit Mattasesta osoitteessa www.maari.fi. Se on myös löytänyt tiensä eri puolille maailmaa. ”Erityisen ilahtunut olen havainnosta, että nuoret parit haluavat hankkia tuotteitani ensimmäiseen yhteiseen kotiin.” ”Koivu on aina kaunis, kaikkina vuodenaikoina. Uniikki 26 senttiä korkea maljakko maksaa 125 euroa. ”Savu ja tuhka tekevät varsinaisen työn”, taiteilija toteaa tyytyväisenä. Helmikuun ensimmäinen viikko kului Tukholmassa. ”Kaikki raku-uunissa poltetut keramiikkaesineet ovat yksilöllisiä. Riippakoivun tuulessa keinuvat oksat ovat kuin nuoren naisen vapaana lainehtivat hiukset”, kuvaa Mattanen runollisesti luovuutensa lähdettä. Koivusarjassa on myös pienempiä ja suurempia maljakoita. Koivu vetoaa myös ulkomailla 56-vuotiaan, vuodesta 2001 kokopäiväisenä taiteilijana toimineen Maarit Mattasen keramiikka on ajatonta ja muodoltaan vahvaa. Mattanen osallistui yhdessä neljän muun lappilaisen design-yrityksen kanssa Furniture & Light -messuille. Esineen pinta on osin silkin sileä, osin rosoinen kuin kaarna. Näyttelyt ja messut vievät paljon aikaa ja ajatuksia. Kahta identtistä esinettä on mahdotonta valmistaa tällä tekniikalla”, Mattanen kertoo. 17 METSÄLEHTI 3 • 2014 hin. Savustuneet taide-esineet otetaan pian laatikoista, ja ne huuhdellaan muutamalla kuupallisella kylmää vettä
Yhdessä saamme enemmän aikaan”, metsänomistaja kertoo. Viidenkymmenen hehtaarin metsätila sijaitsee metsäbloggarin ja hänen vaimonsa lapsuuden maisemissa, vain parin tunnin ajomatkan päässä avioparin nykyisestä kodista. Se on meidän kantava voima. Turku Etelä-Savo Metsänomistaja puuntuottajablogin takana nauttii paitsi raivaussahan huudattamisesta myös niistä hetkistä, jolloin voi vain olla ja kävellä tilalla.. Hän toimii kielentarkastajana. 18 METSÄLEHTI 3 • 2014 METSÄnoMISTaja TIIA PUUKILA, teksti JUHA METSO, kuvat N aps. Se parantaa huomattavasti blogin laatua.” asia edellä Paavo Puuntuottaja on asiapitoinen kirjoittaja, joka koostaa tekstiä eri lähteistä ja välttelee mielipiteitä. ”Me omistamme metsän puoliksi ja teemme kaikki päätökset ja työt yhdessä. Tietolähteitä läpi kahlatessaan metsänomistaja päätti jakaa löytämänsä. Monet ideat kumpuavat omassa metsässä touhutessa tai lehtiä selaamalla. Jäinen lumi narskuu kenkien alla ja pipon tupsu heiluu. Idea metsien hoitoa ja metsäalaa käsittelevästä blogista syntyi vuonna 2010. Isännän henkilöllisyyttä tärkeämpiä ovat asiapitoiset artikkelit. Blogiaan nimimerkin alla kirjoittava metsänomistaja esittelee tiluksiaan toimittajalle ja valokuvaajalle, mutta pitäytyy paljastamasta kasvojaan ja nimeään julkisuuteen. ”Vaimo käy kirjoituksen läpi, tarkastaa kieliopin ja huolehtii, että lauseeni ovat ymmärrettäviä. Hän perusti blogin syyskuussa 2011. ”Veikkaan, että minulla paljon kärkkäämpiä mielipiteitä kuin Paavo Puuntuottajalla. Yhdessä tekeminen ei rajoitu yksin perheen pyörittämiseen ja metsätöihin. Hän on meistä se rauhallisempi hahmo. Sulan maan aikaan metsätöihin suunnataan lähes joka viikonloppu. Vaimo toimitussihteerinä Sopivan metsätilan löytäminen vei viisi vuotta. Blogi ja uudet sosiaalisen median aluevaltaukset Twitter, Facebook sekä Youtube ovat Paavo PuuntuottaMetsäbloggaajan opein Eteläsuomalainen metsänomistaja etsii aktiivisesti vastauksia metsiin liittyviin kysymyksiin ja kirjoittaa oppimastaan blogiin. Niitä metsänomistaja julkaisee verkkosivuillaan kerran kuussa. Ennakkoraivausta ja taimikonhoitoa riittää. Liki jokainen kuvio viidenkymmenen hehtaarin metsätilalta on kertaalleen läpi käyty. Metsäbloggaaja haluaa välittää tietoa eikä laukoa jyrkkiä kannanottoja. Aviopari on huudattanut raivaussahaa satoja tankillisia. Aikaisemmin pariskunta työskenteli metsässä yhtä aikaa, mutta lapsen syntymän jälkeen he ovat vuorotelleet kotija metsätöissä. Tuolloin 1970-luvun lopulla syntynyt metsänomistaja toteutti vaimonsa kanssa yhteisen unelman. Oma metsä toi mukanaan lukemattoman määrän kysymyksiä, joihin vastaaminen osoittautui työlääksi. Pian seuraava kilpaileva latvus saa kyytiä luontaisesti syntyneessä männyntaimikossa. Vaimolla on sormensa pelissä myös blogissa. Hänellä on kuukausi aikaa muodostaa näkemyksensä”, metsänomistaja naurahtaa. Siten muiden tiedon löytäminen helpottuu”, metsäbloggari kiteyttää. He ostivat metsätilan. Tilakoon lisäksi hyvät kulkuyhteydet ja sijainti houkuttelivat isännän tilakaupoille. Etsin tietoa itseäni askarruttavista asioista ja kirjoitan niistä verkkoon. Poikaoksa katkeaa leikiten paukkupakkasessa. ”Minun juttuni on suunnattu metsänomistajalta metsänomistajalle. Metsänomistajalla on kuitenkin toinenkin puoli, joka ei blogissa pääse esille. Lisäarvoa tuo tilaa halkova pikitie. Olemme tuhansien seuraaman metsäblogin pitäjän Paavo Puuntuottajan mailla Etelä-Savossa
Tarvitaanko kunnostusojitusta ennen päätehakkuuta. Ennen ihmisen vaikutusta tärkein syy oli metsäpalo, mutta voi arvella, että myös laajat myrskytuhot ovat saattaneet vaikuttaa asiaan ainakin edesauttaessaan metsäpalon syttymistä. Lisävarmuutta metsien hoitoon on haettu Hyriasta. Mutta oikeaan suuntaan sekin vaikuttaa. 19 METSÄLEHTI 3 • 2014 jan väyliä välittää metsänomistajalle tärkeinä pitämiään asioita. Kaksisataa hehtaaria olisi sopiva määrä, mutta alkuun satakin hehtaaria riittäisi. Ojien mataloituvat ja alkavat kasvaa umpeen. Asiaa tietysti sotkee ravinteisuus: koivu ei pysty kasvamaan niin karulla maalla kuin mänty. Kerran ojitettu suo ei välttämättä kehity pysyväksi turvekankaaksi, jota voidaan hoitaa samoin ohjein kuin kivennäismaita. Metsänomistajalla on selvät sävelet kannattavaan tilakauppaan, ja hän on kirjoittanut ne myös blogiinsa. Omaan metsään kehittyy erilainen suhde kuin vanhempien metsään. Juhani Päiväsen mainiossa oppikirjassa esitetty arvio perustuu paljolti kairauksiin. Hakkuissa ojiin saattaa kertyä latvuksia, ja joskus ojien täytteeksi kulkureiteille ladottu puutavara unohtuu sinne. Sitten kun on aika uudistaa metsä, ei kannata nuukailla ojituksen kunnostamisessa. Saunamökkiä ympäröineet pellot on metsitetty rauduskoivulle.. Mutta kunnostusojituksen toteutus voidaan lykätä päätehakM aailmanlaajuisessa vertailussa Suomen suot ovat nuoria, koska ne kaikki ovat syntyneet jääkauden loppumisen jälkeen. Jos ne haittaavat konekuskin näkyvyyttä, ne joutavat nurin. Mutta jos alue jää oman onnensa nojaan, haihduttavan puuston puute saattaa hyvinkin kääntää kehityksen takaisin suoksi. Jos niin ei ollut tarkoitus, kannattaa toimia pääsadon korjuuvaiheessa. Tämä mm. Kuivatustarve kannattaa arvioida vasta juhannuksen jälkeen. Hyvin taimettuneelle alueelle ei enää raatsita tuoda kaivureita, ja niin ollaan paluumatkalla siihen, mistä aikoinaan ensimmäisellä ojituksella aloitettiin. Ehkä osin tästä syystä hakkuukoneen työtä helpottava ennakkoraivaus on niin lähellä miehen sydäntä. Muutamien vuosien kuluttua myös jälkikasvu pääsee tutustumaan metsien hoitoon. 25 on hyvä ikä Metsätilaa halkovan tien varrella loivan mäen päällä häämöttää punainen pieni tupa. Rahkasammalet elpyvät avohakkuun jälkeen hämmästyttävän nopeasti, ja siitä ei ole enää pitkä matka suoksi muuttumiseen. Lapsen myötä saunamökkiin vedettiin sähköt. Tiedetään, että rivakasti kasvava puusto haihduttaa kasvukauden aikana niin paljon vettä, ettei kunnostusojituksella ole usein kiirettä. Maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, jolloin järven länsirannalle tulee kuivaa maata itärannan kärsiessä liiasta vedestä. Talvisella hiihtoretkellä ja vielä enemmän keväisellä tarkastusmatkalla ojista saa liian synkän kuvan. Avohakkuualueella työ syntyy samalla kun valmistetaan istutustai kylvökohtia. Minä olen kuitenkin avoimen aikakauden lapsi, enkä näe tiedon jakamista haitallisena.” Blogi löytyy verkossa osoitteesta www.puuntuottaja.com. Koivuvaltaisissa metsissä haihdunta on suurempaa kuin männiköissä. Yllättävänkin usein suon pohjalta on löytynyt hiiltynyttä puuta vanhan metsäpalon merkkinä. Konetekniikandiplomi-insinööriksi valmistunut metsänomistaja työskentelee metsäkoneiden parissa. Myöhemmin on lisää soita syntynyt järvien umpeen kasvamisen vuoksi ja myös siksi, että veden virtausolot ovat muuttuneet. Nyt hänen toiveenaan on antaa omalle lapselleen metsää tämän ollessa vielä nuori. PALSTALLA kuuvaiheeseen, jos puusto kasvaa hyvin ja haihduttaa kasvukautena niin tarmokkaasti, että ojien pohjat paistavat paljaina. Saunan löylyissä metsätöiden rasittamat jäsenet vertyvät taas seuraavaan päivään. Vanhimmat suot ovat meillä 10 000 vuotta vanhoja, kun veden alta paljastunutta maata soistui suoraan ilman välivaihetta suoksi. Jääkaappi ja lämpöpatterit helpottavat huomattavasti elämää taaperoikäisen lapsen kanssa. Omassa metsässä saa tehdä itse päätökset ja kantaa seuraukset.” Puuntuottaja ei aio säilyttää metsään edes hallintaoikeutta. Todellinen tilanne selviää vasta juhannuksen jälkeen. Sivustolla on kuukausittain 7 000 eri kävijää. Siellä aviopari suoritti vastikään metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Haihduttamisen rinnalla ei paljoa merkitse, että puuaineen kasvu on itse asiassa maaperän veden liittämistä ilman hiilidioksidiin. Entisen omistajan aikaan tilan puista veistetty hirsisauna kamareineen tarjoaa metsäbloggarille perheineen yösijan. Kaksi kolmasosaa soiden pinta-alasta on paljon. Jotta metsää olisi annettavaksi asti, isäntä aikoo ostaa metsämaata myös jatkossa. MaTTI KÄRKKÄInEn Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Metsänomistaja ei turhaan säästele ranteenkaan paksuisia näreitä. Veden mukana kulkeutuvat turvelautat kerääntyvät kapeisiin paikkoihin ja mutkiin ja muodostavat tukoksia. Metsänomistajan mielipiteet sen sijaan saavat näkyä esimerkiksi Metsälehden keskustelupalstalla eri nimimerkillä. Kunnostusojitus on tarpeen ennen pitkää ehkä neljäsosalla tai viidesosalla suometsistä. Puulajit eroavat toisistaan. Metsänomistaja Puuntuottaja-blogin takana kuvailee itseään tavalliseksi keski-ikäiseksi perheelliseksi mieheksi, jolla on hieman metsäalan koulutusta. Kumpikaan ei työskentele metsäalalla, mutta metsäbloggarin varsinainen leipätyö liippaa läheltä. ”Joku voi ihmetellä, miksi kirjoitan metsän ostoon opastavan jutun, vaikka olen itsekin ostoksilla. Nykyajan metsänhoitoa ajatellen tärkein suoluontoa koskeva havainto on, että jopa kaksi kolmasosaa soiden pinta-alasta on maata, jossa puustoinen metsä on soistunut puuston haihdunnan alentuessa nopeasti. Lapsi saa halutessaan, vaikka myydä tilan. Tässä vaiheessa joudutaan miettimään, olisiko paikallaan tehdä kunnostusojitus. Metsäblogin pitäjä haaveili koko nuoruusikänsä metsänomistamisesta. Suometsiin uudet ojat uudistettaessa ”Veikkaan, että minulla on paljon kärkkäämpiä mielipiteitä kuin Paavo Puuntuottajalla.” Keväällä oja kuin oja on täynnä vettä. ”25 vuotta olisi hyvä ikä tulla metsänomistajaksi. Pajut ja muu pensaat alkavat rehottaa ja hidastaa veden virtausta niin, että seisovassa vedessä kasvavat sammalet pääsevät tukkimaan ojia. Sähköt pidentävät myös metsätyökautta
Sen jälkeen on hakattu 4,5 miljoonaa kuutiota, ja nyt puustoa on 5,2 miljoonaa kuutiota. Puusto kasvaa noin 10 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Tämä tietää lisää tuloja osakkaille. Ainoa tulevaisuuden huoli on Korhosen mukaan se, saadaanko kasvavat kuitupuumäärät joskus myös markkinoille. Kohteet haetaan pintakasvillisuusmallin avulla. Viime vuonna hakattiin jo 115 000 kuutiometriä, ja tänä vuonna hakkuut nostetaan Kuusamossa 120 000 kuutiometriin. Puusto hakattu kertaalleen Yhteismetsän puuston kokonaistilavuus oli ensimmäisen, vuoden 1962 metsäsuunnitelman mukaan 4,2 miljoonaa kuutiometriä. Laseraineistot hoitotöiden perusteena Uusi metsätietoaineisto on hakkuusuunnitteen laatimisen lisäksi myös hakkuiden ja hoitotöiden suunnittelun pohjana. ”Esimerkiksi kemeraan kelpaavat vajaatuottoiset päätehakkuukohteet on helppo rajata tämän uuden aineiston avulla”, kertoo aluevastaava Mikko Koski. ”Taloudellisessa mielessä vanhat metsät kannattaisi tietysti hakata pois mahdollisimman nopeasti, mutta haluamme pitää niitäkin osana metsäkokonaisuutta”, toteaa Korhonen. Olennaista on myös, että taimikot kasvatetaan riittävän harvoina. Jo tämän alueen puuston kasvu on siten suurempi kuin koko nykyisen noin 62 000 metsämaahehtaarin alueen hakkuusuunnite. Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen kertoo, että laserkeilausaineiston ja kasvuntarkastusmittausten perusteella lasketut uudet kasvumallit mahdollistavat hakkuusuunnitteen nostamisen. Yhteismetsä hyödyntää laserkeilausaineistoa ja ilmakuvia myös metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnittelussa. Vanha suunnitelma mahdollistaisi noin 90 000 kuutiometrin hakkuut. Perinteistä kuviokohtaista metsäsuunnitelmaa ei enää tarvita. Yleisesti on ollut tiedossa, että ne eivät kuvaa kovin hyvin nykyisten viljelymetsien kasvua etenkään Pohjois-Suomessa. ”Eikä meiltä puut silti vähene, hakkuut ovat koko ajan kasvua pienemmät”, Korhonen toteaa. ”Yhteismetsän taimikot ovat yleensä selvästi paremmin hoidettuja kuin muiden metsänomistajien taimikot”, hän toteaa. Toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen esittelee hyvätuottoista ensiharvennusmetsää. Sen näyttämästä kuvasta nähdään puuston tiheys ja korkeus. ”Hyvän kasvun edellytyksenä ovat kunnollisesti toteutettu metsän uudistaminen ja aikanaan tehty taimikonhoito”, kertoo Korhonen. Vastaavanlaisia tuloksia on aiemmin saatu Sallan yhteismetsästä. Yhteismetsän maista vielä noin 30 prosenttia on vanhoja metsiä, joiden hehtaarikasvu on lähes olematon. Kun nämä alueet 30–50 vuoden kuluttua ovat hyvin kasvavia nuoria metsiä, vuosikasvu on näillä alueilla arviolta vähintään 150 000 kuutiometriä. Korhonen arvioi, että talouskäyttöön tarkoitetut vanhat metsät loppuvat 30 vuodessa, ja osa jätetään kokonaan hakkaamatta. Kun Mela-mallit antavat 30–40-vuotiaalle metsälle kasvua noin 3–6 kuutiometriä, todellisuudessa vuosikasvu on hoidetussa metsässä 10–12 kuutiometriä hehtaarilla. Yhteismetsän suunnittelu perustuu nyt laserkeilausaineistoon sekä maastossa tehtyihin kasvumittauksiin. Silloin päätehakkuut siirtyvät viljelymetsiin. Kun hakkuut ovat 120 000 kuutiometrin tasolla, puuston määrä kasvaa vuodessa 50 000 kuutiometrillä. Kohteen erityispiirteitä voidaan vielä samalla tarkastella ilmakuvalta. Hoidon merkitystä korostaa myös yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki. Hakkuita voidaan vielä seuraavan vuosikymmenen aikana kasvattaa kestävästi lähes kaksinkertaiseksi vanhasta tasosta. Tätä tasoa nostetaan vähitellen viiden vuoden kuluessa 135 000 kuutiometriin. 20 METSÄLEHTI 3 • 2014 HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat M etsien kasvua on Kuusamossakin perinteisesti mitattu Metsäntutkimuslaitoksen Mela-kasvumalleilla. Hila-aineiston avulla saadaan tarkempi kuva alueen puuston kuutiometrimäärästä. Konkreettista näyttöä on saatu myös yhteismetsän mailta: puuston kasvu on vähintään 50 prosenttia aikaisempaa arviota suurempi. Uudet nuoret aurausalueiden männiköt kasvavat kuitenkin niin hyvin, että suunnitteita oli syytä tarkentaa. Suunnitelmat hakkuiden pohjana Yhteismetsän toiminnan pitää olla suunnitelmallista, ja hakkuita on tehty voimassa olevan metsäsuunnitelman mukaisesti. Vanhat mallit historiaan Kuusamon yhteismetsän hakkuusuunnite on mahdollista lähes kaksinkertaistaa 10 vuoden aikana. Mikko Koski suunnittelee leimikoita laserkeilausaineiston avulla.. Yhteismetsän kokonaispinta-ala on nyt noin 90 000 hehtaaria, josta metsämaata on 62 000 hehtaaria. Silloin puusto järeytyy nopeammin ja ensiharvennuksesta saadaan kannattavampaa. Puuston vuosikasvu on Kuusamossa 170 000 kuutiometriä
Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin. Kirja ilmestyy huhtikuussa 2014 Hinta 38 € Valtakunnan metsien inventoinnit Kevättalven kirjasatoa. Kirja esittelee toteutetut inventoinnit ja kuvaa VMI-instituution kehittymistä. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Vuosina 1921–1924 toteutettiin yksi maailman ensimmäisistä systemaattiseen otantaan perustuvista valtakunnan metsien inventoinneista (VMI). Hinta 29 € Metsäverokirja 2014 Hannu Jauhiainen Metsäverokirja 2014 on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen ajantasainen käsikirja. Teos paneutuu ajankohtaisiin verokysymyksiin perusasioita unohtamatta. Vuosittain vaihtuvat taksat sekä korvausten ja vähennysten enimmäismäärät ovat kirjassa ajantasaisina. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirjassa valotetaan myös inventointien tulosten yhteyttä metsätalouteen, -teollisuuteen ja -politiikkaan sekä tuodaan esille inventoinnin tekijöitä. www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. Kirjaan on koottu tietoa niistä asioista, joita uusi metsänomistaja kohtaa heti omistuksensa alkumetreillä. Hinta 29 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Toinen uudistettu painos! Toinen uudistettu painos! Uutuus Uutuus – Suomen metsiä mittaamassa Reija Haapanen Suomessa haaveiltiin koko maan metsävarojen kartoittamisesta jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Hinta 26 € Uuden metsänomistajan kirja Satu Rantala (toim.) Kattava tietopaketti uusille ja tuleville metsänomistajille. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Tuloksena oli luotettava, numeraalisesti ilmaistu kuva Suomen metsävaroista. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi
Tästä vallitsee metsänomistajien keskuudessa melkoisia väärinkäsityksiä. Talvehtivat kirjanpainaja-aikuiset kestävät hyvin kylmää: niiden alijäähtymispiste keskitalvella on keskimäärin –28 astetta, ja vasta tätä kylmemmässä ne kuolevat ruumiinnesteiden jäätyessä. Jos kesä on hyvin lämmin, uudet kirjanpainaja-aikuiset voivat kuitenkin poistua puista jo heinäkuun lopussa ja iskeytyä uusiin puihin. Normaalivuosina suurin osa kirjanpainajakannasta elää tuoreissa tuulenkaadoissa sekä heikentyneissä pystypuissa lähinnä hakkuuaukkojen reunoilla. Munista kuoriutuvat toukat syövät nilaa ja kaivavat omat käytävänsä. Uudet, vaaleanruskeat aikuiset kuoriutuvat heinäkuun loppupuolella. Naaraat kaivertavat emokäytävänsä puun pituussuuntaan ja munivat emokäytävän reunoille. Ku va t: Ju ha Si ito ne n. Kirjanpainajan tappamat puut ovat usein ryhmissä, joissa on 5–20 puuta, joskus enemmänkin. Nämä olisi pitänyt korjata jo heinäkuun puoliväliin mennessä. Tämä johtuu sekä korkeasta kirjanpainajakannasta että viime syksyn myrskytuhojen vaurioittamasta puustosta. ”Kantaa saadaan pienennettyä ainoastaan kirjanpainajan asuttamien puiden oikea-aikaisella poistolla.” TUTKIJOILTA Kirjanpainajan tappamia kuusia loppukesällä. 22 METSÄLEHTI 3 • 2014 ti aloittaa toisen sukupolven. Lajin parveilu keväällä alkaa, kun maan lämpötila on vähintään 10 astetta ja ilman lämpötila nousee yli 18 asteeseen. Yhdessä syömäkuviossa on tavallisesti kahdesta kolmeen naarasta. Ensisijainen keino ehkäistä kannan kasvua entisestään on tuoreiden myrskynkaatopuiden poistaminen metsästä viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä, silloin kun niitä on enemmän kuin 10 kuutiometriä hehtaarilla. Tuhoja voi esiintyä myös metsän sisällä. Vanhempien jo kuolleiden puiden poistosta ei ole hyötyä, koska kirjanpainajat syövät tuoretta nilaa eivätkä elä kuolleissa puissa. Järeä kuusi voi tuottaa 10 000–40 000 uutta kirjanpainajaa. Toukkakehitys kestää noin kuukauden, ja tavanomaisena kesänä toukat koteloituvat heinäkuun alkupuolella. Kun kanta pääsee kasvamaan riittävän suureksi, kirjanpainajat pystyvät valtaamaan terveitäkin puita. Kirjanpainajan toinen sukupolvi havaittiin Suomessa ensi kertaa varmuudella hellekesänä 2010, ja myös viime kesänä osa kirjanpainajista ehKirjanpainajan uhka kasvaa Kirjanpainajatuhojen riski on tutkijoiden mukaan ensi kesänä huomattava. Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat karikkeessa kuusen tyvellä. Lämpötiloiltaan tavanomaisena kesänä uuden kirjanpainajasukupolven kehitys kestää koko kesän. Maassa talvehtineet otukset lentävät seuraavana keväänä lähimpään varttuneeseen kuusikkoon – joko saman maanomistajan tai naapurin metsään. Pienten puumäärien poisto ei ole tarpeellista eikä kustannustehokasta. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa. Yleensä pääparveilu on kesäkuun alussa. Uudet aikuiset pysyttelevät puissa vielä elokuun syöden nilaa, ja alkavat poistua talvehtimaan vasta elo-syyskuun vaihteessa. Pohjois-Karjalassa kuusikossa tehtyjen lumenpoistokokeiden mukaan lämpötilat maassa viiden sentin syvyydellä eivät laske alle –18 asteen, vaikka ilmassa olisi pakkasta –30 astetta. Viime kesänä (tai sitä aiemmin) pystyyn kuolleiden puiden poistamisesta talvikaudella ei ole torjunnan kannalta mitään hyötyä, sillä kirjanpainajat ovat niistä jo loppukesällä poistuneet ja talvehtivat maassa. Jos sellainen metsikkö, jossa viime kesänä esiintyi kirjanpainajatuhoja, uudistushakataan talvikaudella, se ei vaikuta maassa talvehtivaan kantaan. Päinvastoin, vanhat kuolleet puut tarjoavat elinpaikan monille kirjanpainajien luontaisille vihollisille ja siksi niiden poisto on jopa haitallista. Tuhoriskiä voi vähentää Mikään yksittäinen torjuntakeino ei ole sataprosenttisen varma kirjanpainajan torjunnassa, mutta tuhoriskiä voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää. Kirjanpainajat etsivät vastakuolleita puita ja heikentyneitä pystypuita. Vaurioituneiden puiden poisto metsästä talvikaudella ei välittömästi vähennä kirV iime kesä oli sääoloiltaan poikkeuksellisen edullinen kirjanpainajalle. Ensi kesänä riski tuhoille on huomattava. Koiraat iskeytyvät paksun kaarnan alle, jonne ne kemiallisia houkutinaineita eli feromoneja erittämällä houkuttelevat naaraita
”Erikoisuutena on mainittava, että päivien jälkeen järjestettiin 3-päiväinen retkeily lentokoneella yli Saksan huomattavimpien metsäseutujen. Kesäkuun alussa kirjanpainajan parveilun jälkeen metsänomistajan kannattaa tarkastaa varttuneet kuusikkonsa ja etsiä kirjanpainajan valtaamia pystypuita. Tämä lienee ensi kerta, kun lentokonetta käytettiin metsäretkeilyyn.” Suomea metsäpäivillä edusti Metsähallituksen tilastokonttorin johtaja Paavo Aro, joka kertoi kokemuksistaan Metsälehdelle. UUTINEN vUoNNa 1939 JUSSI COLLIN Maailmansodan uhka ei tuntunut välittömältä vielä heinäkuussa 1939, kun Metsälehdessä raportoitiin ensimmäisistä Suursaksan metsäpäivistä. Kirjanpainajatuhon riski nousee kuusikoiden tullessa uudistusikään. Hieman militaristisempaa sävyä esityksiin toi yhden ulkomaalaisvieraan puhe. Muissa metsäpäivien esityksissä puhuttiin muun muassa ilmavalokuvauksesta, metsien suojelusta ja siirtomaametsien merkityksestä, pääkeskustelunaiheeksi nousi ”Luonnonmukaisen metsätalouden tulevaisuuden tehtävät”. Hän kiitteli järjestäjiä erinomaisesta huolenpidosta ja vieraanvaraisuudesta, mutta kiinnitti huomiota siihen, että ”metsämiehiä samoin kuin koko kansaa tuntuu elähdyttävän voimakas isänmaallinen henki työskennellä kaikin voimin koko kansan hyväksi” . Jos myrskyn kaatamat puut poistetaan metsästä vasta kesäkuussa kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen, poistetaan samalla puissa lisääntyvä osa kannasta. Kirjanpainajan valloittamien kuusien etsintä ja poisto tai muu käsittely alkukesällä ennen uusien kirjanpainajien aikuistumista vähentää tuhojen määrää jatkossa. Valtaosa uusista tuhopesäkkeistä on alle sadan metrin päässä edellisen vuoden pesäkkeistä, mutta yksittäisiä uusia pesäkkeitä voi syntyä muutaman sadankin metrin etäisyydelle. Lähelle (alle 20 metriä) kasvavia kuusia pyydyksiä ei tule sijoittaa, koska tällöin on vaarana kirjanpainajien iskeytyminen viereisiin kuusiin. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Viime kesänä kohonneita määriä havaittiin huomattavasti laajemmalla alueella Eteläja Keski-Suomessa ja epideemisen kannan raja ylittyi peräti 70 prosentissa seurantapaikoista. Tietyn varttuneen metsikön tuhojen torjunnassa pyydykset ovat tehokkaimpia metsikön viereisillä hakkuuaukoilla, etenkin jos niillä on vielä tuoreita hakkuutähteitä. Kirjanpainajan iskeytymisen huomaa kuusen tyvelle kertyvästä punaruskeasta purusta.. Göring piti tärkeänä muun muassa maan tuottavuuden kohottamista, yksityismetsien parempaa hoitoa ja metsäalan lisäämistä kaikin keinoin. Samoin mikäli puutavaran annetaan olla välivarastossa kirjanpainajan parveiluaikana touko-kesäkuussa, pöllit voivat toimia pyyntipuina. Istuntojen jälkeen vuorossa oli metsäohjelmaa: ensin pari päivää autobusseilla Berliinin pohjoispuolen metsissä, sen jälkeen ulkomaalaisvieraille vielä kahdeksan päivän retkeily Etelä-Saksaan. Erityisesti huoleen on syytä, jos lähistöllä on kirjanpainajan edellisenä vuonna valtaamia kuusiryhmiä. Jotta näin kävisi, kuluneena talvena tuulen kaatamista kuusista valtaosa olisi saatava korjattua ennen heinäkuun puoltaväliä. Nämä puut tunnistaa tyvellä olevien punaruskeiden, suodatinkahvia muistuttavien purujen avulla. Riski kasvaa uudistusiässä Feromonipyynnillä voidaan vähentää yksittäisen metsikön tuhoriskiä, mutta ei tuhoriskiä laajoilla alueilla. Suurissa tiheyksissä kirjanpainajien lisääntymismenestys laskee ravintokilpailun kiristyessä, joten kannankasvu voi taittua. Kantaa saadaan pienennettyä ainoastaan kirjanpainajan asuttamien puiden oikea-aikaisella poistolla. Berliinissä järjestetyn tapahtuman avajaisissa puhunut valtakunnan metsänhoitaja, sotamarsalkka Herman Göringkin pitäytyi esityksessään tiukasti metsässä ja linjasi valtakunnan metsätaloudelle suuntaviivat. SEPPO NEUVONEN JUHA SIITONEN ANTTI POUTTU OLLI-PEKKA TIKKANEN HEIKKI HENTTONEN Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. Lisäksi on toivottava, ettei tulevasta kesästä tule kuiva, mikä heikentäisi puiden vastustuskykyä kaarnakuoriaisia vastaan. Poisvienti hyvissä ajoin heinäkuun puoliväliin mennessä ennen uuden sukupolven aikuistumista on ensiarvoisen tärkeää. Haittana kuitenkin ovat kaarnakuoriaisten levittämät sinistäjäsienet. Metsäpäivillä suur-Saksassa janpainajakantaa. Kirjanpainaja-aikuiset pystyvät lentämään useita kilometrejä, ja niinpä parveilevia kirjanpainajia on joka paikassa. Ammattimielessä päivät eivät pohjoismaalaiselle paljon kuitenkaan antaneet, Aro totesi. Tuhoja aiheuttavan eli epideemisen kannan rajana pidetään 5000:ta yksilöä pyydystä kohti. 23 METSÄLEHTI 3 • 2014 Koli Juva Salo Jämsä Lohja Lammi Sipoo Iitti Urjala Loimaa Pernaja Tammela Vammala Pälkäne Hartola Heinola Mynämäki Pomarkku Eurajoki Tuusniemi Jyväskylä Rautjärvi Raasepori Tuupovaara Rautalampi Ruokolahti Lapinjärvi Miehikkälä Savitaipale Lappeenranta Saalisarvio/pyydys 2013 < 5000 5001–10000 > 10000 Ei seurantaa Lähde: Metla Kirjanpainajakannan seuranta Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos aloittivat keväällä 2012 kirjanpainajaseurannan feromonipyydyksillä. Kenraali Agostini Italiasta esitelmöi aiheesta ”Italian metsätalous ja sen sotilaallisesti järjestetty metsäjärjestö”. Tuhoriski on suurimmillaan kuivilla kasvupaikoilla ja lämpimillä hakkuuaukkojen reunoilla. Ensimmäisenä seurantakesänä 2012 tämä raja saavutettiin vain 19 prosentissa seurantapaikoista, lähinnä Kaakkois-Suomessa
Etenkin Suomessa bassetteihin on pesiytynyt seurakoiruus. Tammikuussakin lumi loisti poissa. 24 METSÄLEHTI 3 • 2014 JERE MALINEN, teksti ja kuvat J oko vuodet eivät ole veljeksiä tai sitten ilmasto on toden teolla lämpenemässä. Jänikset ovat käyneet yön aikana niittämässä puronvarren vesakkoa. Kun riistaa ei löydy, siirrymme seuraavaan otolliseen maastonkohtaan ja sama toistetaan. Sen liikkeistä ja eleistä näkee riistan olleen liikkeellä. Sitä varten kaivetaan kotikennelistä Suomessa melko tuntematon pienajokoirarotu petit basset griffon vendeen. Itkettävän kaunis paikka. Harrastajat ovat jo 2000-luvun alkupuolelta saakka penänneet maaja metsätalousministeriöltä asetuksen muuttamista heidän koirilleen suotuisammaksi. Jänis on takuuvarmasti valkoinen. Vuosittain rekisteröitävistä noin 200 bassetista metsästyskäytössä on karkeasti arvioiden joitakin kymmeniä prosentteja. Griffonit taas olivat alun perin tallikoiria. Jahtikartalla keli vastaa lokakuuta. Puolen tunnin haun jälkeen on pakko vaihtaa paikkaa. Valtiojohtoinen roturasismi Moni ottaa pienajokoiran, koska taloon halutaan kelpo kotikoira, jota voi käyttää myös metsällä. Suomen Bassetkerhon siipien suojassa ovat myös vihija saukkokoirat. Yksin tai ajueina niillä on metsästetty kaikkea riistaa kaneista villisikoihin ja saksanhirviin. Pienehköistä ja ihmisystävällisistä koirista on kasvanut haluttuja kotikoiria. Kaikki rodut ovat kilttejä ja sosiaalisia, eivät pelkkiä häkkikoiria. Korealta kalskahtanut moniosainen nimi alkaa kuulostaa lattealta. Niin ei silti tapahtunut. Kotona odotettaville koiralle ja metsästäjälle sellainen sopii. Bassetit ovat kuitenkin viljava joukko ranskalaisia koirarotuja. Koira näyttäytyy viiden minuutin välein. Riistaviranomaiset kuitenkin pelkäävät pienajokoiria. Petiiteillä säkä seilaa 34–38 sentissä. Koira on erittäin jälkitarkka. ”Griffonit olivat tallikoiria. Koiraa katsellessa tulee käytöksestä ensimmäisenä mieleen spanielit. Niinpä ympärillä huojuva komea kuusikko on saanut säilyä sahateollisuudelta syrjässä. Kyseessä on niin sanottu metsälakikohde. Sama sääntö pätee bassettien kanssa metsästäville. Korea nimi alkaa kuulostaa lattealta.” Finnair mainosti aikoinaan asiakkaan ennättävän illaksi kotiin. Se vain kirjattiin pykäliin eikä pois lähde. Silti valtiolähtöinen roturasismi on tiukassa. Bassetit ovat hitaasti ajavia ja jälkitarkkoja ajokoiria. Kaikki bassetit on jalostettu kookkaammista koirista. Painanteessa virtaa luonnontilainen puro. Rotu on Suomessa erittäin harvinainen eikä pentueita synny joka vuosi. Apurille hakuaikaa Seison koirani kanssa eteläsavolaisessa korpinotkelmassa. Se perkaa maastoa läpi tunnontarkasti pala palalta. On bassetteja ja bassetteja Bassetista tulee maallikolle mieleen beaglea muistuttava, lurppakorvainen ja -nahkainen koirarotu. Tuo erehdyttävästi myös typistetyn vihikoiran näköinen nuuskutin on basset hound. Satanut ja sulanut se on jo pari kertaa. Koiran olisi pitänyt lähes törmätä jänikseen, jotta se olisi lähtenyt liikkeelle. Metsästysasetustekstissä on seissyt vuosikymmenet 28 sentin yläraja hirvieläimiä ajaville koirille. IllaksI kotIIn Bassetin kanssa jänisjahti on liikkuvaa ajometsästystä, johon myös metsästäjä osallistuu. Kotiinkin ehtii ajoissa. Suomen Bassetkerhossa on kuusi eri bassettia: houndin lisäksi siihen kuuluvat petit basset griffon vendeen, grand basset griffon vendeen, basset fauve de bretagne, basset artesien normand, basset d´artois ja basset bleu de gascogne. Maa on paljas ja puut lehdettömiä. Perustelu on yleispätevä myös dreevereille, beagleille ja mäyräkoirille. Monelle tulee bassetista mieleen lurppakorvainen, löysänahkainen ja lyhytjalkainen koira, kuten basset artesien normand. Jänis on lähellä. Karttaa selaamalla Vendeen seutukunta sijoittuu Länsi-Ranskaan. Ymmärtää, miksi ranskaa taitamattomat luulevat sitä rakkauden kieleksi. On kuitenkin yksi ero. Niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut metsästys. Jäätkin lähtivät järvistä joulukuussa. Liikkuvassa ajometsästyksessä metsästäjä kulkee koiran mukana, jää aloilleen ja antaa apurille riittävästi hakuaikaa. Jos Suomi saa karistettua 28 sentin roturasismin metsästyslainsäädännöstään, kasvanee bassettien suosio metsästyskoirina myös meillä. Jahtireissut kestävät tavallisesti pari tuntia. RIISTA. Ranskalainen. Ruotsissa hirvieläinten ajo onnistuu muillakin pienajokoirilla kuin mäyräkoirilla. Vapaasti suomennettuna se on pienikokoinen, griffoneista jalostettu bassetti Vendeestä. Paikalla on tuoreita papanoita. Koira tekee työtään, etsii jänistä kuusikosta. Joidenkin mielestä isommat koirat ajaisivat sorkkariistaa liian sukkelasti. Hieno nimi. Enää kukaan ei tahdo muistaa, miksi
helpompi tunnistaa toukkapussin kuin itse hyönteisen perusteella. Naaras erittää ilmaan houkuttavaa tuoksua, joka ohjaa koiraat paikalle. Tämä on luonnonlakien noudattamisen suoma palkinto. Raoista kulkee ilma hyvin, mutta vesi ja lumi eivät pääse sisään 15-senttisestä seinästä. LUKIJAVINKKI Tuulenkaatomännystä ja parista pihapuusta syntyi puuliiteri. Sen isäntä pätki 15 senttimetrin paloiksi, jotka kannettiin rantaan ja siitä veneellä pihaan. Katto tehtiin pellistä. Isäntä rakensi rungon, ja sitten vain sovittelin pöllit paikoilleen, mänty ja kuusi sekaisin myöhemmän mahdollisen värieron takia. Miljoonan ötökän takia kuoret laitettiin roskasäkkiin ja myöhemmin polttoon. Nyt siitä pitäisi poimia vallitsevan kerroksen kaupalliset mitat täyttäviä puita, kuusia ja koivuja. Sitten viimeiseksi, kun ei jakseta enää hakea puuta metsästä, niin poltetaan seinät. Ruumiin tuuhean karvapeitteen vuoksi ne yhdistettiin aikaisemmin kehrääjiin, mutta pussikkaiden oikea paikka systeemissä on pikkuperhosten joukossa. Heittäytyvätkö ne rihman varassa tuulen kuljetettavaksi kuten hämähäkit ja tupsukkaat?. Aikuistuttuaan ne parhaassa tapauksessa kömpivät toukkapussin pinnalle odottamaan koirasta. Nuo kuolleet ja korjuussa särkyvät, pinoon kelpaamattomat raaskut eivät kuunaan pystyisi tuottamaan korjuukelpoista metsää eivätkä työllistämään isäntää tai tuottamaan kantorahaa. Jotkut pöllit on naulattu kiinni. Pihasta kaadettiin kaksi huonovointista kuusta ja niille tehtiin samat toimenpiteet. LEENA RUOHTULA Tampere Pihapuista liiteri SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Ne kutovat erittämästään seitistä pussin, jonka pinnan ne verhoilevat kasvin tai jäkälien osilla tai maarakeilla, kukin laji omalla luonteenomaisella tavallaan niin, että lajit on Elämää pussissa Kuva 1: Tällainen on kirjoittajan mukaan jatkuvan kasvatuksen metsä. Elämäntyöni vajaatuottoisissa, usein tiettömissä selkosissa ja takametsissä tehneenä ammattimiehenä en voi vaieten seurata sivusta tahallista luonnonlakien vääristelyä alttiin lähimmäisen turmioksi. ERKKI TIMONEN Luonnonlakien vääristelyä ”Hoidettu metsä on monimuotoinen ja toimiva.” Mökillä tarvittiin uusi puuliiteri, niinpä teimme puista liiterin! Metsässä oli yksi tuulenkaatomänty. Nuorten toukkien on siis jollakin tavoin onnistuttava hajautumaan laajemmalle, mutta kuinka. Monet pikkuperhoset loistavat sentään väreillään, mutta pussikkaiden maine perustuu erikoisiin elämäntapoihin. Useimmilla lajeilla naaras on siivetön, ulkonäöltään toukkamainen. Siitä on saatu kantorahaa työn ohella, ja tulevaisuudessa 15 vuoden kuluttua se antaa roiman tulon väljennyshakkuun tuottona. Tähän johtaa Erkki Lähteen tarkoituksellinen ja tuottamuksellinen luonnonlakien vastainen jatkuvan kasvatuksen ”tutkimuksiin perustuva” uusin tieto. LUKIJALTA Aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Vielä kolmannen samanpituisen lihotusjakson jälkeen päätehakkuu 55-vuotiaassa, metsänhoidon ikiaikaisten ohjeiden mukaan käsitellyssä metsässä on tuottava 400 mottia hehtaarilta. Suomessa pussikkaita on 21 lajia. Kuten kuvasta näkyy, metsikön kiertoaika on 25 vuotta etualan aukon mukaisesti. Jos vielä vuosikymmen lihotetaan lisää, puuntuotto yltää 500 mottiin! Hoidettu metsä on monimuotoinen ja toimiva, maaperä tuottaa marjoja eläinten ja lintujen sekä kansalaisten iloksi. Kuva 1: Etualan hakkuuaukon takana on 25 vuotta sitten luontaisesti metsittynyt uudistusala, jonka puusto on saanut kasvaa jatkuvasti hoitoa vailla. Savupussikas on yksi yleisimmistä pussikaslajeista. GALLUP Savupussikas taivaltaa kielon lehdellä kuivista kasvinosista rakennettu pussi suojanaan. Saranat saatiin vanhasta ladosta ja haan teki seppä. Naaraan aikuiselämä ei ole kovin värikästä. Konekorjuu on mahdollista ja laadukas emopuusto varistaa siementä uutta metsäsukupolvea varten. Hedelmöitetty naaras munii toukkapussin pinnalle tai viereen ja pudottautuu sitten maahan kuolemaan. Lukijoiden vinkkejä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai postitse Lukijavinkki, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Vallittuihin välija aluspuihin ei saa Lähteen ja Laihon mukaan koskea, vaan ne muodostavat jatkuvan kasvatuksen toisen vaiheen puuston. Koiraat ovat pieniä ja harmaita. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Ei 49% Kyllä 51% E ivät kaikki perhoset ole komeita tai edes kauniita. Varsinaiset metsänhoidon ”asiantuntijat” Erkki Lähde ja Olavi Laiho jatkavat eksytystään, vaikka Lähteen 1960-luvulla julistamat metsäkuolemat vuoteen 1980 mennessä eivät ole vieläkään toteutuneet. Oheiset pari kuvaa todistavat, että vain työllä on siunaus. Nimi johtuu toukan tavasta suojautua saalistajilta. Siellä pöllit kuorittiin. Naaraiden lentokyvyttömyydestä huolimatta monet lajit ovat laajalle levinneitä ja melko yleisiä. Neitseellisillä lajeilla jää koiraan vierailukin kokematta. Liiteri toimii hyvin. Kuva 2: Vastaavasti toinen 25-vuotias sekametsä on ajoissa risusavotoitu ja juuri ensiharvennettu. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 3 • 2014 25 Kuva 2: Tällainen puolestaan on kirjoittajan oppien mukaisesti hoidettu metsä. Monet lajit lisääntyvät neitseellisesti, ilman hedelmöitystä, eikä koiraita tarvita lainkaan
On totta, että metsäteollisuuden perinteinen yhteistyö, Siltalan yhteistyökapitalismi, murtui sekä sisäisten että ulkoisten, ennen kaikkea kilpailulainsäädännön paineiden vaikutuksesta. ”Olikohan se noin?” Puukauppa näyttää olleen Siltalalle hieman vieraampaa. Sehän tiedetään, että metsäalalla on oma etu mennyt tarvittaessa yhteisen edelle. ESKO PAKKANEN Kirjoittaja toimi ennen eläkkeelle siirtymistään UPM Metsän viestintäpäällikkönä. Siltala ei kuitenkaan arvioi yhtymän avainhenkilöiden osuutta tapahtumien kulkuun, vaikka aineistoa siihen olisi ollut varmaan kosolti. Kaikki keinot olivat käytössä: piti saneerata, myydä lähes kaikki mikä kävi kaupaksi, tehdä töitä hullun lailla – ja ennen kaikkea uskoa itseensä. 1990ja 2000-luvut toivat lisää vauhtia, ehkä myös vauhtisokeutta. Hinta 34 euroa. Teoksen hienous on kuitenkin siinä, että se perustuu ennen kaikkea arkistolähteisiin ja haastatteluihin. Metsäliitto on edelleen osuuskunta, joka voi hyvin, eikä osuuskunta-aate ole täysin henkihieverissä. Molempiin on saatu oma dramatiikkansa. Serlaja Kemi-fuusiot sekä monet allianssisopimukset toivat toki Metsäliiton väelle itsevarmuutta, mutta olisikohan kuvitelma silloisesta ”Puu-Valiosta” jäänyt vain kokousjatkojen ”lasipuheiksi”. Vauhti alkoi 1980-luvulla, jolloin osuuskunta teki onnistuneimmat siirtonsa, joista näyttävimmät olivat Serlachiusja Kemi-fuusiot, vai pitäisikö sanoa kaappaukset. Tammikuun lopulla ilmestyi Sakari Siltalan väitöskirjasta tehty ”kansanpainos” 80-vuotiaasta Metsäliitosta. Tarkastelujakson lopulla Metsäliitto oli suurissa vaikeuksissa, mikä näkyi myös yhtymän paperiteollisuusyhtiön, pörssiin viedyn M-Realin osakekurssissa. 26 METSÄLEHTI 3 • 2014 Sakari Siltala: Puu-Valion nousu ja uho. Tällaisella kokoonpanolla kirjasta voi tulla vain hyvä, vaikka onkin melkoisella vauhdilla kokoonpantu. Myös sana lentää. Avukseen Siltala on saanut maamme historiakirjoittajien ykkösketjun, professori Markku Kuisman ja dosentti Teemu Keskisarjan. Se koski erityisesti teollisuuden ostoyhteistyötä, jonka ”syvimpään olemukseen” ei teoksessa ole kuitenkaan enemmälti paneuduttu. Sellainenkin synti muistetaan, että UPM yritti ujuttaa yhteisyritys Metsä-Rauman sellutehtaalle ylikallista tuontipuuta. Niiden heikkous on kuitenkin siinä, että ne ovat subjektiivisia ja edustavat muistinvaraista tietoa, joka ei ole aina kovin luotettavaa. ”Paperin painajaisen” tarkastelujakso on pitempi, ulottuen nykyaikaan saakka. Kirjan pääsisältönä säilyy Siltalan kertoma ”uho”-vaihe vuoteen 2004, tiivistettynä, täydennettynä ja ryyditettynä. (Siihen tosin ei kirjassa viitata.) Metsäliiton 1980-luvun (ja aiempikin) menestys näyttäisi perustuneen – onnen ohella – osaavaan liikkeenjohtoon eli lähinnä Mikko Wuotin ja Matti Puttosen junailemiin siirtoihin. Dramaattisuus jatkuu niin väliotsikoissa kuin itse tekstissä; väliin tuntuu, että jopa liikaa. Mukana on myös – onneksi – Metsäliiton eloonjäämistaistelu viimeisen 10 vuoden aikana. Samalla ”unohdetaan” kertoa, miten UPM:ssa oli koettu vuosien ajan Metsäliiton harjoittama hinnoittelu puuntoimituksissa. Siinä on sitä, mitä väitöskirjasta puuttui: tiiviyttä, alkua ja loppua sekä analyysiä ja uuttakin tietoa. Kuvassa vasemmalta Metsä-Serlan toimitusjohtaja Timo Poranen, Metsäliittoyhtymän hallituksen puheenjohtaja Juhani Anhava sekä Metsäliittoosuuskunnan toimitusjohtaja Antti Oksanen. Ongelmallista myös näkemysten ristiriitaisuus ja nimettömyys. Metsäliitto järjesti yhtiöitään vuonna 1995. Sikäli Metsäliiton haave ”Puu-Valiosta” oli ihan realistinen, että tätä nykyä Metsäliiton osuus maamme puukaupasta on runsas kolmannes, saman verran kuin Valion osuus maitomarkkinoista. 239 sivua. Murtuva yhteistyökapitalismi ja osuusaate 1982–2004. Tutkija lähtee siitä aksioomasta, että ”Metsäliitto pyrki hallitsemaan koko maan raaka-aineeli puumarkkinoita ja pakottamaan metsäyhtiöt sen ehdoilla tehtävän yhteistyön alle.” Oliko näin. Siltala 2014. Haastattelut ovat väitöskirjan rikkaus ja samalla myös heikkous. Luonnollisesti Metsäliitolla oli puukaupalliseen menestykseensä monta etua: tiivis yhteistyö MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kanssa, oma uskollinen metsää omistava jäsenkunta sekä hajanainen ja välistävetoon valmis kilpailijakunta. Ehkä olisi voitu todeta, että ”uholla” oli onnellinen loppu. Kun vielä yhtymän osuuskuntaja yhtiöpuolen näkemykset eivät aina yhtyneet, kaikki Metsäliiton siirrot eivät onnistuneet. Tuskin kaikki lukijat päätyvät näin radikaaliin tulkintaan, eivät etenkään jos tarkastelua olisi jatkettu myöhempään. Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa. Kun on kyse väitöskirjasta, tapahtumien kulku pyritään sitomaan teoreettisiin viitekehyksiin. Teos on mitä mielenkiintoisin lisä maamme metsähistoriaan. Sen kertoo jo kirjan nimi. Taistelu onnistui, ”hirvenpää nousi tuhkasta” ja Metsäliitto jäi henkiin. Mutta eivät ne onnistuneet kilpailijoiltakaan. Kaikki tämä globaalin talouslaman ja vihamielisten saalistajien ympäröimänä, saalistajien, jotka vain odottivat isoa ruumista paloiteltavaksi. Suurimmaksi vihamieheksi nostetaan yhtiökumppani Metsä-Botniasta, UPM, jota riepotellaan – pääjohtajatasoa lukuun ottamatta – kovin sanoin. Ja hyvä se onkin. Ne tarjoavat paljon sellaista tietoa, mikä ei ole löydettävissä pöytäkirjoista eikä muista kirjallisista lähteistä. Siltala kirjoittaa hyvin ja (enimmäkseen) asiallisesti, mutta myös vauhdikkaasti. Strategioita ja muistioita voi laatia, mutta kun muistaa mitä tapahtui puumarkkinoilla esimerkiksi 1960ja 1970-luvuilla (jotka eivät ole mukana Siltalan tarkastelussa), ymmärtää paremmin, mikä Suomessa oli ja on realistista. ESKO PAKKANEN Painajainen paperista M ar ja Se pp än en -H el in / Le ht ik uv a. Metsäliiton hallintoneuvoston kannattaisikin hakea Kari Jordanille hengenpelastusmitalia – sen hän on ansainnut. KIRJA KIRJA Kuisma Markku, Siltala Sakari, Keskisarja Teemu: Paperin painajainen. Silti puupuolen kuvauksessa riittää vauhtia, jopa siinä määrin, että vaikka on itsekin ollut mukana, joutuu aika ajoin kysymään, olikohan se noin. 294 sivua. Totuus puu-Valiosta. Helsingin yliopistossa hyväksytty Sakari Siltalan väitöskirja on kertomus Metsäliiton (nykyinen Metsä Group) noususta yhdeksi ”kolmesta suuresta” metsäyhtiöstä. Uuden pääjohtajan, pankkimies Kari Jordanin (ja hänen tiiminsä) tehtävä ei ollut helppo: nostaa kuilun partaalle ajautunut M-Real ja samalla koko Metsäliitto-yhtymä henkiin ja lopulta vielä terveeksi. Vaikka tutkimus pyrkii noudattamaan kronologista tapahtumien kulkua, se jakautuu kahteen osioon: Metsäliiton puukaupalliseen sekä teolliseen toimintaan. lainaamalla erästä Metsäliiton johtajaa: ”Kartelli tai ei, huono kartelli, kun johti maailman korkeimpiin puun hintoihin.” Siltalan mukaan osuustoiminta pyrki sulauttamaan kapitalistisen järjestelmän itseensä, mutta tulikin itse sulautetuksi kapitalismiin. Sitä Siltala ei kuitenkaan ymmärrä (kuten ei Kilpailuvirastokaan), että kilpailulakien pitäisi palvella kuluttajan etuja; tuskin niihin kuuluu se, että paperija puutuotteet maksavat mahdollisimman paljon! Kirja loppuu lähes töksähtäen vuoteen 2004. Puukartellin osalta tarkastelu jatkuu pitemmälle, ja siinä Siltala onnistuukin tuomaan esiin asian ytimen mm. Haastattelut rikkaus ja heikkous Siltala on kahlannut läpi laajan lähdekirjallisuuden. Keskeisenä ajatuksena näyttäisi olevan, että osuuskuntaja yhtiömuotoisessa ”hybriditoiminnassa” osuuskunta-aate joutuisi joustamaan
Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Painajainen paperista. Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä
28 METSÄLEHTI 3 • 2014 Isältä saatu Metsälehden lahjatilaus toi panelialaiselle Samuli Seppälälle tuplailon. Kirjoitus on oivaa luettavaa myös niille, jotka suureen ääneen puhuvat siitä, mitä olemme saaneet. Reipasta metsäasiaa toon”, Samuli Seppälä kertoo. Edellytämme hakijalta metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutusja viestintätaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Tutkijat ovat matkan varrella vaienneet sillä absurdilla perusteella, että jos puhuu ennen kuin omat tulokset ovat valmiit, puhuu muiden tekemästä työstä, mikä olisi epäeettistä. Lappeenrannan toimi on vakinainen. Hinta 14 euroa. Niin paljon kuin Aasian maailmanvalloituksesta on puhuttu, tämä perusasia on jäänyt monelta huomaamatta. Jaamme vuosittain apurahoja noin 1,4 miljoonaa euroa. Metsävisio on jättänyt kaiken tällaisen taakseen. Edes maailman eristynein manner Australia ei ole kyennyt estämään nimettyjäkään tauteja, vaikka koko maan viranomaiskoneisto on siihen pyrkinyt. Hantula esittää järjestelmää, jossa tautien torjunta tulisi kannattavaksi kansainväliselle kasvikaupalle. Metsävisio ei edusta tätä kulttuuria. Meidän perikunnalla on vesakkopalsta, joka olisi pitänyt perata jo vuosia sitten, mutta aina homma on jotenkin viivästynyt. Mitä paremmin se menestyy, sitä varmemmin alasta kiinnostuvat ne, jotka varmasti pystyvät hakkaaman meidät resursseillaan. Metsänhoito on vaellusta harrastavalle Seppälälle uusi aluevaltaus. Lähes jokaisen metsänomistajan väitetään tuon tuostakin asuvan kaupungissa ja jopa metsänomistajien määrä vaihtelee julkisissa arvioissa jokseenkin välillä 300 000–1 000 000. Meillä vaaditaan esimerkiksi metsätilojen pirstoutumiskehityksen katkaisemista, vaikka sellaista ei edes tapahdu. 040 750 1801, www.metsasaatio.fi HAEMME Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja. Tarjoamme näköalapaikan sekä perinteiseen että uudistuvaan metsäalaan. Metsänhoito on niin moniulotteinen juttu, että omin nokkineen aloittelijan olisi hankalaa päästä jyvälle mitä pitää tehdä.” Toisen palkintona olleen metsurin varustepaketin ja sahan voitti tamperelainen Eeva Ylä-Tuuhonen. ”Lehdestä on ollut minulle iso apu. Perustelu on huono: luulisi metsäntutkimuksella olevan suurempia ongelmia kuin toisten alojen tutkijat. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 1,6 milj. Suomen pitäisi ajaa tätä kansainvälisesti. Asiasta on jo keskusteltu maaja metsätalousministeriön kanssa. Nyt on hyvä syy tarttua toimeen ja panna taimikko kunLahjatilaus yllätti iloisesti KIRJA Mika Äärilä (vasemmalla) luovutti voittovarusteet Samuli Seppälälle. Parempaakin voisi sanoa. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, puh. Kirjoittajat tuntevat varmasti erään Metsäntutkimuslaitokseen kohdistuneen peruskritiikin: kun siltä pyytää jotakin, vastausta saa odottaa vasta työtehtävän seuraava haltija. Lehden lisäksi Seppälä sai odottamattoman puhelinsoiton Metsälehdestä. Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsäalan keskeisten ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäntutkimuslaitos ja Metsäkustannus, 2013. Sijoituspaikat ovat Lappeenrannan ja Parikkalan toimistot. Ruotsissa politiikka, mutta myös tulokset ovat toista kuin meillä. Voi vain toivoa, että ministeriön lupaama metsäverouudistus antaa mitä lupaa, ja että tätä välttämätöntä uudistusta ei aleta pitää riittävänä. Meillä ei yleensä saa pisteitä kehottamalla katsomaan Ruotsiin. Säätiön tavoite on metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaaminen sekä puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen. Se kommentoi maailmaa asiantuntemuksella ja reippaasti, kertoen epävarmat tiedot epävarmoina, esittelemällä johtopäätökset tieteellisinä jos ne sitä ovat ja muuten käytännön tietoon perustuvina, mikä on muuten omissa rajoissaan joskus jopa parempaa kuin tieteellinen tieto – kerettiläinen väite tässä väitöskirjoihin sokeasti luottavassa maassa. Jarkko Hantula osoittaa Suomen metsäalan elävän koko ajan katastrofaalisen riskin äärellä. Pitkiä, massiivisia ja vasta viime vaiheessa tuloksia tuottavia tutkimusohjelmia on perusteltu sillä, että tiedon pitää olla laadukasta. Kirjoittajien näkemys Suomen eväistä on kuitenkin realistinen: esimerkiksi peliteollisuuden menestys on hyvä juttu, mutta se on työtä, mitä voi tehdä missä vain. Riskin nimi on metsätuho, jonka kasvitaudit voivat koska vain levittää tänne, sillä niin on käynyt muuallakin. Lähetä hakemuksesi 28.2. PALVELUKSEEN HALUTAAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ äitiysloman sijaiseksi 1.5.2014 alkaen, ainakin vuodeksi eteenpäin. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 32 ja liike-vaihtomme on 8,7 milj. MHY Etelä-Karjala 2x130_92mm 5.2.2014 9.59 Sivu 1 Ta rm o M al in Taneli Kolström, Erkki Kauhanen, Jarkko Hantula, Jussi Leppänen: 2013 Metsävisio. Yhdistyksellä on 8.200 jäsentä ja he omistavat metsää 216.000 hehtaaria. Lopuksi Jussi Leppänen kirjoittaa suomalaisesta metsänomistuksesta osuvalla otsikolla: sitä saa mitä tilaa. Tekijät, neljä Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaa, ovat perustelleet Metsävisio 2013 -kirjaa yhdeksi tavaksi huolehtia siitä, ettei metsäntutkimus niin sanotusti jää jalkoihin uudessa Luonnonvarakeskuksessa. 80 sivua. ETELÄ-KARJALA Mhy Etelä-Karjalan toimialue käsittää Lappeenrannan, Imatran, Lemin, Ruokolahden, Rautjärven, Parikkalan ja Taipalsaaren kunnat. Silloin Seppälälle selvisi, että hän oli voittanut Metsälehden tilaajakampanjan pääpalkinnon, Husqvarna-raivaussahan ja viimeisen päälle hienot raivaustamineet. Haemme kahta asiakaspalveluhenkistä METSÄNEUVOJAA Metsäneuvojan tehtäviin kuuluu yhdistyksen metsänomistajille tarjoamien palveluiden markkinointi alueellaan. mennessä osoitteeseen liisa.makijarvi@metsasaatio.fi tai Suomen Metsäsäätiö, Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki. HANNES MÄNTYRANTA Kirjoittaja työskentelee viestinnän suunnnittelijana Suomen metsäyhdistyksessä.. Erkki Kauhanen ja Taneli Kolström tuovat esiin metsän mahdollisuuksia maailmaa nähneellä viisaudella, joka vielä muutama vuosi sitten olisi tuomittu kylähulluudeksi. Paitsi että perustelu aliarvioi suomalaista yleisöä, se on elämälle vieras: tätä kirjoittaessani kansantaloustieteilijät kommentoivat radiossa talouspoliittista keskustelua aivan vapaasti oman asiantuntemuksensa perustalla, eikä kukaan edellytä, että he siteeraisivat vain omia tutkimuksiaan. Sen Leppänen kuitenkin perustellusti tekee. ”Varusteet tulivatkin tarpeeseen. Arvostamme metsätalouden kentän työkokemusta. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä • kykyä itsenäiseen tuloshakuiseen työskentelyyn • sitoutumista pitkäjänteiseen työhön toimialueellaan Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 25.2.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: markku.vaario@mhy.fi Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Markku Vaario 020 413 4841. euroa. Työskentelet toiminnanjohtajan työparina viihtyisässä työympäristössä Helsingin ydinkeskustassa. Parikkalan toimi on aluksi määräaikainen, mutta se tullaan vakinaistamaan myöhemmin. m3/v
Reilunkok. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Tehtävänä on myös edistää ja toteuttaa taimituotannon koulutusja kehittämishankkeita sekä osallistua taimituotannon tutkimuksiin. Työavaimen numero on mainittava hakemuksessa ja kirjekuoressa. Varttunutta kasvatusmetsää kehitysluokkajakaumasta 80 %. Harvennetut ja hyvälaatuiset männiköt erinomaisia lannoituskohteita. Kokonaispuusto n. 29 METSÄLEHTI 3 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ympäristötukisopimuksen alaisia alueita n. Vuoden 2015 alussa Metla yhdistyy Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. METSÄTILA, Savonlinna, Vuokala 26,78 ha. Paikkaa täytettäessä arvostamme erityisesti • tuloshakuista markkinointija palveluhenkisyyttä • kokemusta johtamistai esimiestyöstä ja halua kehittyä työuralla • hyviä viestintäja vuorovaikutustaitoja • sitoutumista pitkäjänteiseen työhön toimialueellaan Kun kiinnostuit tehtävästä, lähetä hakemuksesi ja palkkatoiveesi viimeistään 25.2. 38.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Yhdistyksellä on 8.200 jäsentä ja he omistavat metsää 216.000 hehtaaria. 09 315?49?842 Ansa Seppälä p. 70 %. sukunimi@metla.fi metsä · tieto · osaaminen · hyvinvointi ETELÄ-KARJALA Mhy Etelä-Karjalan toimialue käsittää Lappeenrannan, Imatran, Lemin, Ruokolahden, Rautjärven, Parikkalan ja Taipalsaaren kunnat. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKOjULKAISU METSäUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Katja Raninen p. 3800 m 3 . 0400 391 054 METSÄPALSTA, Padasjoki, Jokioinen 264,4 ha. Harvennustarvetta lähes 20 ha alalla. Metsäsuunnitelman mukainen pintaala yht. Laajempi hakuilmoitus Metlan verkkosivuilla: www.metla.fi/ avoimetpaikat/ Hakemukset toimitetaan ensisijaisesti valtion sähköisen työnhakusivuston kautta osoitteessa www.valtiolle.fi viimeistään 28.2.2014 klo 16.00. 338.000 € METSÄPALSTA, Hollola, Upila 6,81 ha. 275.000 €/tarjous METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kuuksenvaara. 5970 m 3 , viidesosa pa:sta varttunutta kasvatusmetsää, 10 % uudistuskypsää metsää. 09 315?49?844, 050 572 2165 MArKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 20 %. Kokonaispuusto n. Lisätiedot www.laprim.fi. Sähköposti: etunimi. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 102.200 €. Metsätila Ranuajoen varrella, kohteessa vanha hirsinen asuinrakennus josta remonttitaitoinen voi tehdä kesäasunnon. 1000 m 3 . 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 050 391 4859. Koostuu 2 tilasta: Kirveskallio 260,9 ha ja Kimmonkulma 3,5 ha. 1.000.000 € METSÄPALSTA, Äänekoski, Äänekoski 88 ha. Yrityksemme tunnetaan laadukkaasta ja monipuolisesta palvelusta, ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja mielenkiintoisista työtehtävistä. Hakemukset voi toimittaa myös Metsäntutkimuslaitoksen kirjaamoon (PL 18, 01301 Vantaa). vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34?403 (LT/12) Lukijoita 141?000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDääN Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkimusja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. m3/v. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Runsaspuustoinen metsätila, jossa heti hakkuumahdollisuuksia. Lisätietoja antavat professori Leena Finér, puh. Varttunutta kasvatusmetsää kehitysluokkajakaumasta 50 %, tuoretta kangasta n. Eilakaisla on vuonna 1971 perustettu suomalainen henkilöstöpalvelualan perheyritys. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Hyvin hoidettu määräala 18 km Ilomantsista. 040 510 8085 METSÄTILA, Puolanka, Auho 79,82 ha. 14430 m 3 . Hyvät tieyhteydet, nopeahkosti puukauppatuloja. Tehtävä on vakinainen, ja se täytetään 1.4.2014. 40.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Eilakaisla toimii valtakunnallisesti ja on yksi alansa johtavia yrityksiä. Tasaiset ja rehevät maapohjat. Hakemukseen liitetään ansioluettelo. 73.000 € METSÄPALSTA, Ranua, Asmunti 51 ha. 400 m. Tiedot www.laprim.fi. 09 315?49?803 Eero Sala p. UPM Bonvesta -metsätila. MHY Etelä-Karjala 2x160_92mm 5.2.2014 9.59 Sivu 1 METSÄPALSTA, Ranua, Pohjasperä 111,2 ha. 98.000 € METSÄTILA, Ranua. metsätila lähellä Äänekosken keskustaa. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 1,6 milj. Sijoituspaikka on Lappeenranta. 030 6090 687. 36 ha. Palkkaus on tehtävän vaatimuksien mukainen ja palkkauksessa huomioidaan aikaisempi työkokemus. Lisäksi edellytetään hyviä neuvotteluja vuorovaikutustaitoja sekä sujuvaa englanninkielen suullista ja kirjallista taitoa. Mäntyvaltainen kokonaispuusto n. Määräala, jonka metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 050 391 3067 ja asiakaspäällikkö Leo Tervo, puh. Lisätiedot www.laprim.fi. Metlan Suonenjoen toimipaikkaan haetaan TUTKIJAA/TAIMITUOTANNON ASIANTUNTIJAA työavain 400-29-14 Asiantuntijan tehtävänä on vastata tutkimustaimitarhan toiminnasta ja kasvatusmenetelmien kehittämisestä yhteistyössä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kanssa sekä ylläpitää taimitarhan valmiuksia tutkimusympäristönä. 273 ha. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Koeaika on neljä kuukautta. Lisäksi kehittämispäällikkö vastaa yhdistyksen ulkoisesta tiedottamisesta ja koulutuksesta. Rajoittuu Petkeljärven kansallispuistoon. Kärensalon tilan puustomäärä on noin 3300 m 3 , josta tukkipuuta n. Hakijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Heti hakkuumahdollisuuksia. UPM Bonvesta metsätila. Oivallinen sijoitusmetsä! 138.000 €. Määräala, jossa puustoa n. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Käytännön kokemus taimituotannosta ja sen kehittämisestä samoin kuin alan tutkimustoiminnan tuntemus katsotaan eduksi. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 32 ja liike-vaihtomme on 8,7 milj. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Valtaosa on kesäkorjuukelpoisia kovapohjaisia kankaita. METSÄTILA, Enonkoski, Hanhijärvi 24,9 ha Ahmalahdessa. Kasvavat maapohjat, onnistuneet taimikot, heti hakkuumahdollisuuksia. Rajoittuu valtiontiehen, tilan keskellä oma hyväkuntoinen metsäautotie. Sijoitusmetsä parhaimmillaan! 150.000 €. Alanko-niminen tila 12 km Puolangalta pohjoiseen. 09 315?49?806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kohteella oma lampi ja pieni honkainen eräkämppä. Mäntyvaltaisen puuston määrä noin 3800 m 3 , josta tukkipuuta noin 1500 m 3 . Kehitämme organisaatiotamme ja haemme tuloshakuista KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖÄ Kehittämispäällikön tehtäviin kuuluu yhdistyksen metsänomistajille tarjoaman palvelukokonaisuuden kehittäminen ja palvelulaadusta vastaaminen. Lisäksi purkukuntoisia hirsirakennuksia. Kehittämispäällikkö toimii 17 metsäneuvojan esimiehenä. Rantaviivaa Humaljärveen n. 970 m 3 . Kokonaispuusto lähes 30 000 m 3 . Tasainen ja kasvava maapohja. 10 ha, Sopimus voimassa 31.12.2022 asti ja korvaus maksettu myyjälle. osoitteeseen mari.riivari@eilakaisla.fi Lisätietoja tehtävästä antaa Eilakaislan rekrytointikonsultti Mari Riivari, puh. n. 70 % ja lehtomaista kangasta n. Tie halkaisee tilan. Kattava metsäautotieverkosto, kivennäismaiden osuus n. 137,7 ha. Hoidettua talousmetsää, joka antaa tuottoa jo lyhyen ajan kuluessa. euroa. Harvinaisen iso ja hyvä metsätila Etelä-Suomessa Padasjoella
En kehdannut ryhtyä ylistämään kaavoituksen ihanuutta, koska tiedän kreikkalaisten saaneen tarpeekseen ainakin yhdestä suomalaisesta, joka viime vuosina on neuvonnut heitä talouskriisin ratkaisumalleista. Espanjasta löytyy jopa yli kolmekymmenmetrisiä palmuyksilöitä. Palmut huojuvat Mustanmeren rantamaisemissa olympiastadionin kupeessa, missä palkintokorokkeen taakse on heijastettu kuva lumisesta maisemasta. Istutettuja kookkaampia palmulajeja löytyy sen sijaan Euroopasta kasapäin. Se kestää kohtuullisesti kylmyyttä, mutta ulkonäkö on usein pensasmaisen hapsottava. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Itävallan reissun pohjimmaisena tarkoituksena oli potkaista liikkeelle EU-hanke, jonka lopputuloksena syntyy kaksi kolmentoista maan yhteisesti rahoittamaa tutkimusohjelmaa kestävästä metsätaloudesta. Muutakin erikoista sain Itävällan reissulla kuulla. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Pohjois-Italian maisemissa kuitupalmulla ei ole hätäpäivää, mutta pohjoisempanakin se pärjää. 30 METSÄLEHTI 3 • 2014 Kirjoittaja on metsäneuvos. Kaamosajan Suomessa ikivihreät palmunlehvät todennäköisesti kaipaisivat puuttuvaa aurinkoa revontulien loisteessakin. Jotkut niistä kestävät kovaakin lyhytaikaista pakkasta. Palmuja laduille museon työntekijät eivät enää jaksaneet raahata kesäksi ulos siirtämiään palmuruukkujaan takaisin sisätiloihin syksyllä. Tämän sain tietää taannoisella reissullani Itävallassa, jossa tapasin vanhan tuttuni Jean-Luc Peyronin. Suurimpana esteenä alueiden käytölle kreikkalaiset näkevät yhteisen suunnitelman puutteen. Viitisen vuotta sitten tutkijaryhmä huomasi, että kuitupalmu pystyy leviämään luontaisesti myös Sveitsin hivenen lämmenneissä metsissä. Sekaan saattaa mahtua niin puurakentamista kuin puuttomien alueiden metsittämistäkin. Ennen kuin suomalaiset innostuvat ilmaston lämpenemishuumassa kokeilemaan palmunkasvatusta hiihtolatujen kupeessa, on hyvä muistaa, että leveysasteellamme pakkasjaksojen kesto ja valoilmasto on astetta karumpi kuin Espanjan, Pohjois-Italian tai Etelä-Ranskan hiihtokeskuksissa. Osa niistä on istutettu jo kauan ennen nykyisiä ilmaston lämpenemisodotuksia. Manner-Euroopassa ei luontaisesti kasva kuin yksi palmulaji: kääpiöpalmu (Chamaerops humilis ). Ruotsalainen kollega Jan Svensson äityi ihmettelemään, mikseivät ranskalaiset käytä Bordeaux’n seudun mäntymetsiä, ja syykin selvisi. Ihan ensinnä tulee esLinna Espanjassa PRofIPRo oY Profipron suunnittelutiimiin kehityspäälliköksi on nimitetty Ari Mäenpää. Itse hiihtolatujen varsilla – lumisilla tai lumetetuilla vuorilla – jurottaa toki suomalaisille tutumpia havupuita ja jopa koivuja. Nyt ranskalaiset haaveilevat puurakentamisesta, ja Ranskan hallitus on päättänyt, että maahan rakennetaan 30-kerroksisia puupilvenpiirtäjiä. H ei kk i N uo rt ev a W ik ip ed ia C om m on s. Välimerenalueen lampaat ja vuohet pitävät sen syönnillään yleensä matalana. Palmut säilyivät yllättäen hengissä talven yli. HEIKKI NUORTEVA Viime päivinä Suomi on jännittänyt, kuinka urheilijamme pärjäävät talviolympialaisten paikoin helteisillä hiihtoladuilla ja rinteillä. Ensinnäkin suuri yllätys minulle oli, että Kreikan pinta-alasta puolet on metsämaata, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siellä kasvaisi metsää. Kaikki metsämaa on ollut valtion omistuksessa 1930-luvulta lähtien, jolloin asiasta annetiin laki. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos RAkAs päiväkiRjA dennes maapinta-alasta on metsän peitossa. 1970-luvun alussa Plovdivin kaupungin historiallisen ”Espanjasta löytyy jopa yli kolmekymmenmetrisiä palmuyksilöitä.” 70 VUOTTA 24.2. Runar Lillandt, maanviljelysneuvos, Kristiinankaupunki (perhepiirissä) 60 VUOTTA 1.3. Sisustamiseen sen sijaan tammi ja pyökki sopivat mainiosti. Yli 70 prosenttia Ranskan metsävaroista on lehtipuuta eli kovaa puuta, eikä sellaisesta puusta pysty rakentamaan puutalon ulkokuorta. Vaikka subtrooppisia talvikisoja päivitelläänkin maailmalla, on myös Etelä-Euroopan hiihtokeskusten juurella pilkistellyt palmuja pitkään. Kysyin, onko kreikkalaisten tarkoitus metsittää loput 30 prosenttia, mutta ei se niin helppoa ole. Palmut havujen korvikkeina Kyseinen talvenkestävä kuitupalmu (Trachycarpus fortunei ) on alun perin kotoisin Himalajalta ja Kiinan maisemista. Jukka Huhtiniemi, Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuutettu, Luumäki 50 VUOTTA 27.2. Hän vastaa Profi-metsäkoneiden logiikkaohjelmien jalostamisesta ja kehittämisestä yhdessä käyttäjien kanssa. Kuitupalmu on kotoisin Himalajalta ja Kiinasta. Lajia on kokeiltu ulkona jopa Etelä-Ruotsissa. Ilman häirintää kääpiöpalmu saattaa kasvaa pari metriä hirveä korkeammaksi. Kari Peltokorpi, Otso Metsäpalvelut, Lappi, Rovaseudun metsäpalveluesimies, Rovaniemi (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Minä ja muut pohjoismaalaiset olimme hämmästyneitä, ettenpä sanoisi epäuskoisia. No, puupilvenpiirtäjän rakentaminen ei ole ihan läpihuutojuttu Ranskassakaan. Vain viiR anskan kielellä kaukaista haavetta kutsutaan käsitteellä ”linna Espanjassa”. Ensimmäiset lajin yksilöt tuotiin Englantiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin riehuneet myrskyt ovat tehneet ennen niin kukoistavista mäntymetsistä selvää jälkea, eikä uutta metsää vielä ole saatu tilalle. Sattuman seurauksena Euroopan ehkä sitkeimmät palmutkin löytyvät Bulgarian terveellisistä lumivuorimaisemista. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Koska yhteisesti omistettuun metsämaahan kohdistuu ristiriitaisia toiveita, kuten esimerkiksi hotellien rakentamista, puuttomien alueiden metsittäminen on aivan alkutekijöissään. Pohjoismaista saa Jean-Luc Peyronin mukaan korkealaatuista rakennuspuuta ja ranskalaisilla on olemassa teknologiat vaikka kuinka suurten puutalojen rakentamiseen, mutta vielä ei yhtään sellaista ole noussut pystyyn. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Vain jotkin yhteisöt, pääosin luostarit, ovat pystyneet säilyttämään metsää omistuksessaan. Pilvilinnaa kerrakseen! teeksi puuraaka-aineen saatavuus. Tässä saattaisi olla suomalais-ranskalais-ruotsalaiselle yhteistyölle sosiaalinen tilaus. Professori Kallioppi Radoglou Kreikasta kertoi maansa metsätalouden ongelmista. Kouluaikojeni televisiomainoksissa ihmiset sinnittelivät pitkäikäisiksi syömällä bulgarialaista jogurttia. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 21 B, 00100 Helsinki. Keväällä ne istutettiin maahan ja ovat siitä lähtien kasvaneet ulkona, selviten parhaimmillaan yli parinkymmenen asteen pakkasista
Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. METSÄRISTIKKo 3 Jouluristikko 2013, oikea ratkaisu. 31 METSÄLEHTI 3 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. , Palkinnot jouluristikosta 2013 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Juvonen, Rovaniemi, Veikko Leppiniemi, Piispanristi ja Heini Tiainen, Uukuniemi. Uusi metsälaki käytännössä . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NuMERoSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Puiset metsäsukset tekevät paluuta . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. helmikuuta. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 27.2. Miten vierimetsiä hoidetaan. . 09 315 49 840. Varastoi klapit oikein Metsälehti Makasiini ilmestyy 27. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh
Päivittämällä metsäsuunnitelmasi ajan tasalle, pääset kartalle metsäsi mahdollisuuksista tänään ja tulevaisuudessa. Tilaa OTSO Metsäsuunnitelma osoitteesta: www.otso.fi . D a d d y F in la n d Tieto lisää tuottavuutta. *OTSO:n metsäammattilaiset ovat saaneet tehdä asiakkailleen vuoden 1996 jälkeen jo yli 100.000 metsäsuunnitelmaa. Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 . Metsänomistamisen kuuluu olla helppoa, nautinnollista ja tuottavaa. * 100.000 KERTAA TODISTETTU.