HELMIKUUTA 2019 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Paljonko taimikkoa ammattilainen raivaa työpäivän aikana. ›› 6–7 Metsäja peltoväki vastakkain MTK:ssa ›› 7 Talvileimikko ajoissa tarjolle ›› 12–13 METSÄSTÄ Hyvä metsänhoito antaa turvaa tuulelta ›› 14–15 "Metsäbisnes ei ole vain puukauppaa" ›› 18–19 Miehinen metsäala muuttuu hitaasti ›› 20 Uutuussahaan tehoa mutta myös painoa ›› 22 PILKKEITÄ Liukulumikengillä etenee hangessa ›› 24 Lukijalta: Suomeen uusia puulajeja ›› 27 Se pp o Sa m ul i. Sehän piti selvittää. Sivut 9–11 Päivän urakka M ik ko Ri ik ilä UUTISET Metsitykseen voi olla tulossa tukea ›› 2–3 Kännykkä kertoo metsätien kunnon ›› 4–5 HENKILÖ Tuulesta lisää metsätuloja Toimitusjohtaja Anni Mikkonen uskoo, että tuulivoimaloiden määrä kolminkertaistuu seuraavan vuosikymmenen aikana. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14
Meillä on paljon aineistoa, miten pellon metsitykset ovat onnistuneet”, summaa Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen . Esimerkiksi Uusivuori ottaa Irlannin, jossa metsitystä tuetaan rahallisesti. “Vuodesta 1970 aina 2000-luvun alkuun metsitettiin karkeasti noin 10 000 hehtaaria vuodessa. Hirvisaalis nousi 58 000:een Tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin runsaat 58 000 hirveä. Puukauppakohteen laadinnasta opas Tapio on täydentänyt metsänhoitosuosituksia puukauppakohteen laadinnan oppaalla. “Metsitystukea ei voida ajatella maksettavan ilman, että metsän raivauksesta tulisi sanktiota. SAK ehdottaa uutta varallisuusveroa SAK haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta pääomien ja varallisuuden verottamiseen ensi vaalikaudella. Pohjoiseen yhtiötä houkuttelee muun muassa puuvarat: Pohjois-Suomessa hakkuita on mahdollista lisätä viidellä miljoonalla kuutiolla.. Uudet toimistot avattiin Liminkaan, Kuusamoon, Ristijärvelle ja Sotkamoon. Merkittävin välitön ilmastohyöty saavutetaan tutkimushankkeen johtajan professori Tuula Packalenin mukaan välttämällä turvemaiden metsien raivausta. Opas löytyy verkosta Tapion sivuilta, ja sen voi ladata ilmaiseksi. Yhdeksi vaihtoehdoksi innostaa metsänomistajia metsitykseen tutkimuksessa esitetään metsitystukea. Yhtiö avasi vuoden vaihteessa neljä uutta hankintatoimistoa ja on lisäksi pestannut 12 uutta henkilöä puukauppaan ja metsäpalveluihin. Suomessa raivataan metsää vuosittain noin 19 000 hehtaaria rakennusten, teiden, turvetuotannon ja peltojen tieltä. Metsityksessä hyödyt karttuvat metsäkadon ehkäisyä hitaammin ja ovat vähäisemmät. Luonnonvarakeskuksen (Luke) maankäytön ilmastotoimia kartoittaneen Misa-tutkimushankkeen mukaan metsittäminen ja metsäkadon vähentäminen edistävät osaltaan Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Luvista käytettiin 82 prosenttia. Kaudelle myönnettiin yhteensä 55 000 pyyntilupaa, mikä on neljä prosenttia aiem paa enemmän. Myös paperin, kartongin ja sahatavaran tuotanto kasvoi, sen sijaan vanerintuotanto kutistui. LYHYET UUTISET 14.2.2019 / AJASSA 2 TIIA PUUKILA V iljelyskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen metsittämisestä saattaa tulla nykyistä kannattavampaa. Metsityksestä ja metsäkadon vähentämisestä saavutettava ilmastohyöty pystytään sen sijaan hyödyntämään täysmääräisenä ja on siksi merkittävä. Siellä tuki jaetaan perustamistukeen ja vuotuiseen tukeen. Tätä varten luotaisiin uusi, laajapohjainen varallisuusvero, joka koskisi muun muassa pankkitalletuksia, osakkeita, metsiä ja peltoja. Mikäli metsitystä päätetään tukea osana Suomen ilmastopolitiikkaa, oppia voidaan ottaa vuosikymmenten takaisista pakettipeltojen metsitysohjelmista. Se on noin 1 500 hirveä enemmän kuin edellisvuonna, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. EU:n ilmastopolitiikka sallii Suomen hyödyntää metsien hiilinieluista vain osan. Yhdeksi vaihtoehdoksi valaa intoa metsitykseen esitetään metsitystukea. Myös perintöja lahjaveron sukupolvenvaihdoksen huojennusta tulisi leikata sekä perua perintöveron kevennys ja palata siinä vuoden 2016 tasolle. Saalis kasvoi useimmilla riistakeskusalueilla. Asiantuntija Kati Kontinen kertoo, että kyse on enemmästä kuin leimikon suunnittelusta, mutta ei kuitenkaan puukaupan oppaasta. Sellun tuotannossa tehtiin jopa uusi ennätys, 8,2 miljoonaa tonnia. Hiilimarkkinat ovat tulossa Metsien hiilinielujen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Metsitykseen pohditaan tukea Metsityksellä ja vähentämällä metsien raivausta muuhun käyttöön autetaan Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suurimmillaan perustamistuki on viisituhatta euroa hehtaarilta ja vuotuistuet viidensadan euron luokkaa. Stora Enso avasi neljä uutta hankintatoimistoa Stora Enso lisää puunhankintaa Pohjois-Suomessa. ”Puukaupassa tehdään paljon päällekkäistä maastotyötä. Mikäli kohteesta pystytään antamaan riittävän tarkat ennakkotiedot, niin maastokäyntien tarve vähenee”, Kontinen sanoo. Huippuvuosina 1992,1993 metsitettiin noin 18 000 hehtaaria vuodessa. Muutoin metsitetään toisaalla ja raivataan toisaalla”, kertoo Luken professori Jussi Uusivuori tulosten esittelytilaisuudessa. Oppaaseen on koostettu puukaupan suunnittelun käytännöt ja terminologia. Metsittämistä suurempi ja nopeampi vaikutus Suomen maankäyttösektorin ilmastopäästöihin saavutettaisiin metsäkatoa hillitsemällä. Se vaatii kuitenkin rinnalleen metsien raivausmaksun. Lisäksi SAK lopettaisi viime vaalikaudella luodut yrittäjävähennyksen sekä metsälahjavähennyksen. Oppia pakettipelloista Tammikuun lopussa valmistunut tutkimus on osa valtioneuvoston rahoittamaa selvitystä, joka taustoittaa sekä EU:lle toimitettavaa että kansalliseen ilmastolakiin perustuvaa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Edellinen ennätys oli vuodelta 2006. Sellutuotannossa tehtiin uusi ennätys Metsäteollisuustuotanto oli viime vuonna Suomessa nousussa, Metsäteollisuus ry kertoo. Peltoheittojen metsittäminen edistää osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa
ELIISA KALLIONIEMI Suomen metsät ovat tehokas hiilensidontakone, jonka teho vaihtelee sen mukaan, paljonko metsiä hakataan. Suhde kertoo, että Stora Ensolla on tarvetta sopeuttaa. Yhdeksi vaihtoehdoksi valaa intoa metsitykseen esitetään metsitystukea. Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi vaikutuksiltaan vajaa kolmannes verrattuna sellutehtaaseen. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 14.2.2019 Hyvästä parempaan Keskeiset tunnusluvut 2018 (suluissa vuosi 2017). Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 56 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joista metsäkato aiheutti noin 6 %. Peltoheittojen metsittäminen edistää osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Jos joku uskottavasti laittaa pystyyn järjestelmän, jossa myydään todennettuja kotimaisia hiilinieluja, ostajia riittää", vakuuttaa Mäkipää. EU:n biotaloustrategiassa on nostettu esille käytännön toimena hiilinielukauppa. Esimerkinä oli Kuopioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas. Isoja investointeja ilmassa Sellu toi tuloksesta Stora Ensolla kolmanneksen, UPM:llä lähes puolet ja Metsä Groupilla neljä viidesosaa. Kun Stora Ensolla on töissä sata henkilöä, niin UPM:llä vain 73. "Yksityisten yritysten markkinoiden kautta halukkuutta ostaa hiilinieluja on jo. Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää on vakuuttunut, että jonkinlaiset hiilimarkkinat tulevat myös yksityiselle puolelle. . Myös liiketulosprosentti oli erittäin hyvä 17. Kuurilla valmistaudutaan kustannusten kasvuun ja markkinoiden heikentymiseen. Euroopan unionin jäsenmaiden välille muodostuu Lulucf-asetuksen ja vertailutasojen asettamisen myötä hiilimarkkina. Kysymys kuuluukin, kuinka kauan hyvää voi jatkua. UPM:llä on varaa ja suunnitelmat suuret. Tähän viittaa monien toimijoiden itselleen asettamat hiilineutraaliustavoitteet, jotka ovat epärealistisia ilman, että päästöjä jotenkin kompensoidaan. Se vastaisi suurin piirtein turvetuotannon aiheuttamia päästöjä. Sen aiheuttama muutos hiilinieluun olisi noin seitsemän miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä eli samaa suuruusluokkaa kuin turvepeltojen tai turvemaametsien aiheuttama päästö. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Parhaillaan on suunnitteilla investointeja, jotka pienentäisivät hiilinielua ainakin lyhyellä aikavälillä. € 10 486 (10 045) 10 483 (10 010) 5 709 (5 040) 1 944 (1 849) tulos ennen veroja, milj. € 1 210 (742) 1 839 (1 186) 769 (506) 224 (171) tulosprosentti 11,5 (7,4) 17,5 (11,8) 13,4 (10) 11,5 (9,2) omavaraisuusaste, % 52,3 (51,4) 69,9 (66,3) 53,1 (45) 58 (53) henkilöstö 26 067 (26 206) 18 978 (19 111) 9 310 (9 126) 2 352 (2 351) MIKKO HÄYRYNEN Havusellun tukeva hinnannousu siivitti isot metsäyhtiöt ennätystuloksiin, eikä alkanutkaan vuosi näytä paljon huonommalta. Suomi on sitoutunut pienentämään päästöjään 39 % vuoden 2005 tasosta sekä huolehtimaan hiilinieluistaan. Vuonna 2017 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt olivat 55,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. . Tuloksissa ovat mukana satunnaiset erät. Stora Enso kulukuurille Kannattavuuseron yksi tekijä on henkilöstö, jota Stora Ensolla on yli 7 000 enemmän. . Lähteet: Tilastokeskus, Luke, MMM FAKTA on olennainen ja niistä tullaan todennäköisesti maksamaan. Lulucf eli maankäyttöä ja metsätaloussektoria koskeva asetus velvoittaa, etteivät sektorin päästöt ylitä nieluja. Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundströmin sanoin ”nykyisessä geopoliittisessa kehityksessä on merkittävä riski, että maailmankauppa supistuu huomattavasti”. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Stora Enso ilmoittikin 120 miljoonan euron säästöohjelmasta, ja investointeja karsitaan 50 miljoonalla. M ik ko H äy ry ne n SUOMELLA RIITTÄÄ TEHTÄVÄÄ . UPM:n liikevaihto oli jokseenkin karvalleen sama kuin Stora Ensolla, ja isompiaan puolet pienempi Metsä Group kasvatti liikevaihtoaan eniten. Vaikka kaikkien tulokset kasvoivat yli puolella, UPM piti tuloskilpailussa etumatkansa 1,84 miljardin euron tuloksella. Hanke rakentaa Uruguayhun toinen, kaksi miljardia euroa ja kaksi miljoonaa sellutonnia tuottava tehdas etenee. Mikäli maat eivät pääse tavoitteisiinsa, ne voivat ostaa toisiltaan hiilinieluja. . Sellusuhdannetta ylläpitävät elementit eivät ole kadonneet, mutta suhteet kertovat kuitenkin, että jos Kiinan sellumarkkinoilla joskus tulee hikka, niin Metsä Groupia ahdistaa eniten. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board lliikevaihto, milj. Metsä Group on aloittanut puuvaraselvitykset. Lausuma tarkoittanee Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan uhkaa. Ennätystuloksiin sellun selässä Metsitykseen pohditaan tukea Metsityksellä ja vähentämällä metsien raivausta muuhun käyttöön autetaan Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Stora Enson 1,2 miljardin euron tulostakaan ei himmennä muu kuin että toinen oli vielä parempi. Pohjoisen metsätalouden kannalta on erittäin mielenkiintoista, ovatko Kemin ja Kemijärven suunnitellut tehtaat sekä-että vai joko-tai. Kyse on paljon muustakin kuin tehtaasta, sillä sisämaassa sijaitsevalta tehdaspaikalta tulee rakentaa rautatie satamaan, ja Kiinan-rahteja varten pitää rakentaa laivat. Vuonna 2017 Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielu oli 31 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Suomen hiilinielujen ensi vuonna asetettavaksi vertailutasoksi on esitetty 35 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maankäyttösektorin nielu oli kooltaan 20,4 miljoonaa tonnia, joten Suomen nettopäästö oli 35,1 miljoonaa tonnia. Parhaillaan laaditaan pitkän aikavälin suunnitelmia, miten päästöjä saadaan vähennettyä ja nieluja vahvistettua. Kotimaassa isointa on Metsä Groupin selvitys Kemin sellutehtaan saneerauksesta tai kokonaan uudesta jättitehtaasta. Apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta esitteli Metsäkeskuksen tilaisuudessa, minkä suuruisesta muutoksesta olisi kyse. . 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Käyttöikänsä päähän tullut, liki 50-vuotias paperikone Imatran Kaukopään tehtaalla suljetaan. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. . Metsänomistajille maiden välinen hiilikauppa ei vielä tuo tuloja. Maakohtaiset vertailutasot, joihin hiilinieluja verrataan vuosina 2021–2025, asetetaan ensi vuonna. . Nielutieto täsmentyy
. Hälytys päällä. Tuolla kuutiometrimäärällä voisi pyörittää isoa sellutehdasta yli kaksi vuotta. 4. Sovellukseen ilmoitetut havainnot ja ajotiedot kerätään Metsäkeskuksen ylläpitämään Metsäteiden kunto kännykältä kartalle Metsään Tie -mobiilisovellus arvioi metsätien kunnon älypuhelimen tärinästä. Havainnot kerätään Suomen metsäkeskuksen sähköiseen Metsätietietokarttapalveluun, jossa ne ovat kaikkien nähtävillä. Hiljan julkaistun sovelluksen tavoitteena on kerätä tietoa metsäteiden kunnosta, mutta metsätien virkaa saavat nyt ajaa Vantaan pikkutiet. Keski-Euroopassa kaarnakuoriaistuhot laskettiin viime vuonna kymmenissä miljoonissa kuutiometreissä. TILANNE ON VIELÄ PALJON pahempi Etelä-Ruotsissa, missä joulukuun lopussa perustettiin kriisiryhmä organisoimaan taistelua laajaa kaarnakuoriaistuhoa vastaan. 2. Vihdoin on tehtävä jotain myös Suomen metsien kuusettumiselle. Kerrankin näki, mihin sukelsi. Kun kerran metsään pääsee, innostus on kova. . Ei ihme, jos kintaat eivät aina pysy menossa mukana. Itse olen tullut tutuksi Tapion ja muiden metsänjumalien kanssa tahtomattani. Olen kadottanut metsäreissuilla ja metsätöissä juomapulloja, työhanskoja, tukkisakset, useita kameran linssinsuojuksia. Ladattavissa maksutta Android-käyttöjärjestelmän puhelimiin. Se tarkoittaa, että yksittäiset tuulenkaadot ja huonokuntoiset kuuset eivät enää riitä hyönteisille, myös terveet puut ovat vaarassa. . Samalla, kun kännykän gps-paikannin havainnoi Martikaisen ja Mattilan ajoa, kännykän sensorit mittaavat auton tärinää. SUORITTAVA PORRAS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. FAKTA Suomalaiset lepyttelivät muinoin metsän henkiä monenlaisin uhrilahjoin. Mobiilisovellus, jolla voi tallentaa ja ilmoittaa havaintoja metsäteiden kunnosta. Mobiilisovellus arvioi tärinän voimakkuudesta, miten hyvässä kunnossa tie on. MYÖS SUOMESSA ON HYVÄ varautua ensi kevääseen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kuivuuden aiheuttama stressi tekee niistä epidemian oloissa helpon kohteen kirjanpainajille. . Ruotsalaistutkijat ovat arvioineet, että vaikka ensi kesä olisi viileä ja sateinen, odotettavissa on tuhoja 2,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sovellus arvioi tien kunnon pelkän tärinän perusteella”, Mattila sanoo. . Vastaisen varalle metsät kannattaa pitää hyvässä kasvukunnossa. Silmälaseja saa uusia, joten arvokkain uhraus ovat ne perinnepajassa taotut tukkisakset. 1. . Lumituhopuut kannattaa korjata ajoissa pois metsästä, ja kuusten tilaa on tarkkailtava. Toivoa on vielä, että ne löytyvät jostain oksantyngästä roikkumasta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Uusia kirjanpainajia kuoriutui vielä lokakuussa. RoadsML Oy:n Suomen metsäkeskukselle tuottama. Siksi hirvien määrä pitää saada vakiinnutettua sellaiselle tasolle, että metsänomistajat uskaltavat istuttaa muitakin puulajeja kuin kuusta. Ilmaston lämmetessä viime kesän kaltaiset pitkät kuivat jaksot yleistyvät, mikä koettelee kuusikoita. Luonnonvarakeskus tiedotti jo loppukesällä, että kirjanpainajien määrä ylitti laajalla alueella epidemiarajan. VALTTERI SKYTTÄ Tapiolle kinnasta Lukijakuva Taimet peltoon vuonna 1990, nyt koivikon harvennus. Erityisessä vaarassa ovat hirvituhojen pelossa luontaista kasvupaikkaansa karummille maille istutetut kuuset. Metsään Tie -sovellus on saatavilla ilmaiseksi Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimiin. Hellekesän soranajoreissulta palatessa oli niin kiire vilvoittelemaan, että laiturin päästä ei ponnistanutkaan täysin alaston metsätietyömies. Ajotiedon lisäksi sovellukseen voi ilmoittaa havaintoja esimerkiksi tiellä olevista kivistä ja kuopista tai aurauksen tarpeesta. ”Sovelluksessa on käytetty koneoppimismallia, eli mitä enemmän tietoa sovellukseen syötetään, sitä paremmaksi se kehittyy. . Ehkä syy on kuitenkin muualla – Tapio kumppaneineen kannattaa jättää omaan arvoonsa. AJANKOHTAINEN METSÄÄN TIE . 14.2.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva A uton ajoreitti piirtyy kännykän ruudulla näkyvälle kartalle. Ajon jälkeen ajaja voi ilmoittaa sovellukseen oman näkemyksensä tien kunnosta. Nykyistä monipuolisempi puulajivalikoima olisi viisasta riskienhallintaa. VIIME VUODEN PITKÄ ja helteinen kesä oli kirjanpainajille suosiollinen, joten niitä talvehtii sammalikoissa nyt poikkeuksellisen paljon. Jos taas kesästä tulee lämmin ja kuiva, tuhot voivat nousta 12,5 miljoonaan kuutiometriin. Jopa silmälasit voitaneen laskea metsänjumalien vaatimaksi uhrilahjaksi. Ilmastonmuutoksen myötä hyönteistuhoista, ja niihin usein liittyvistä metsäpaloista, on tullut entistä suurempi uhka metsien kyvylle varastoida hiiltä ja siten torjua ilmaston lämpenemistä. RoadsML Oy:n Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila esittelevät Suomen metsäkeskukselle kehittämäänsä Metsään Tie -mobiilisovellusta. 3
”Esimerkiksi Ruotsissa on paljon yksityisteitä, joiden kunnosta ei ole tietoa”, Martikainen sanoo.. Pian selvisi, että metsäteitä riittää, mutta niiden kunnosta ei ole tietoa”, Mattila kertoo. Silloin sen avulla voi leikata pääomatulot alittamaan ylemmän verorajan alle (30 000 euroa)." MJO "Täysillä vähennyksillä on menty ja usein metsätalouden pääomatulo on noin nolla. On siis tehtävä täyskäännös. "Sanokaapa nyt viisaammat, miten metsävähennysvarastoa tulisi järkevästi purkaa varsinkin, jos ei odotettavissa ole uusia tilahankintoja. Se johtaa nykysuosituksia lievempiin harvennuksiin ja pitempiin kiertoaikoihin. Myöhemmin mallilaskelmilla osoitettiin, että jatkuva kasvatus antaa paremman korkotuoton kuin tasaikäisenä kasvatus. Tuo 19 prosentin ennakonpidätys omalla kohdalla pakottaa metsävähennyksen käyttöön, koska muita menoja on sen verran vähän. JOISSAKIN JATKUVAN KASVATUKSEN malleissa on piirteitä, jotka panevat epäilemään tulosten uskottavuutta. Päädyttiin suosittelemaan aiempaa voimakkaampia harvennuksia ja lyhempiä kiertoaikoja. Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia vuonna 2006 mainostettiin ensimmäisinä, joissa korkotekijä on otettu huomioon. Toistuvien harvennusten tukkiprosentti on jossakin laskelmassa lähes 80 ilman metsänhoitokustannuksia. Hän näkee sovellukselle myös vientimahdollisuuksia. Ilmastomuutoksen torjunta taitaa kääntää metsätalouden korkokysymyksen taas uuteen asentoon. Yhtenä tavoitteena on tasainen verotus vuodesta toiseen, kunnes varasto on tyhjä." KARUKKO "Metsävähennyksen käytössä kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon, ettei sinne 'loppuun' jää liian pientä metsävähennyksen käyttömahdollisuutta (=minimimäärää pienempää määrää); jos pohjaa ei saa enää lisättyä, jää metsävähennyksestä tällöin osa käyttämättä." METTÄMIÄS "Olen käyttänyt metsävähennystä tasaamalla vaihtelevaa puun myyntiä eri vuosina. Ranskalaiset korot Verkkokeskustelu: Miten metsävähennystä kannattaa purkaa. Nyt tulee pari vuotta plussaa, mutta täydet vähennykset säilyvät." PIHKATAPPI "Täysillä vähennyksillä tietysti on menty, puuta myydään vuosittain ja tiloja ostetaan aina, kun kiinni saadaan. Kilkin ja Riihisen debatti jäi akateemiseksi keskusteluksi, sillä tuolloin metsänomistajat olivat viranomaisten holhouksessa. LUKEN MUKAAN METSÄNOMISTAJIEN keskimääräinen käyttäytyminen vuosina 2000–2009 vastaa tätä 3,5 prosentin korkokantaa. 76% Kyllä Teetkö metsäveroilmoituksen sähköisesti. Martikainen ja Mattila sekä RoadsML:n kolmas perustajajäsen Ivo Berger osallistuivat Helsingissä järjestettyyn Ultrahack-kilpailuun, jossa etsittiin teknisiä ratkaisuja eri alojen haasteisiin. Viennissä mahdollisuuksia Ajatus metsäteiden kuntoa kartoittavasta mobiilisovelluksesta syntyi viime vuonna. Metsänomistajat haluavat kohtuullista korkotuottoa. Säästelisin kysyjän tapauksessa useampiin myyntivuosiin enkä siis tekisi maksimivähennyksiä." TAMPERELAINEN "Metsävähennyksen säästäminen on kannattavaa, jos hakattavaa puuta on useana vuotena paljon. Professorit Riihinen ja Kilkki kävivät 1970-luvulla ammattilehdissä kipakan keskustelun, voiko kansantalouden laskelmissa käyttää eri korkokantaa kuin metsälötasolla. On mielenkiintoista nähdä, miten tuleva hallitus ratkaisee ongelman. Ekonomistien taustalaskelmat tehtiin 1–5 prosentin korkokannoilla, mutta suosituksissa käytettiin 2–3 prosentin korkokantaa. Homman pitää pyöriä täysillä." JEES H-VALTA sähköiseen Metsätietieto-karttapalveluun, jossa ne ovat kaikkien nähtävillä. ”Suunnittelimme aluksi sovellusta, joka kertoisi, miten suuri osa hakkuukypsistä metsistä sijaitsee metsäteiden varsilla. Myös 10 vuoden välein tehtävät harvennukset pohjapinta-alaan neljä on yhdessä mallissa arvioitu toimivaksi menetelmäksi. Toisin kuin Riihinen, Kilkki näki tämän epäloogisena. Nyt uuden metsälain mukaan lähes kaikki on sallittua. Hän toivoo että edes yhden kerran Nuo ranskalaiset korot seisahtais KANNATTAVUUSLASKELMIEN OIKEA korkokanta on jäytänyt metsäntutkijoita kaiken aikaa. Samalla metsälaista annettua asetusta muutettiin suositusten mukaiseksi. Nämä tutkimukset johtivat jatkuvan kasvatukseen tuloon vuoden 2013 suosituksiin ja uuteen metsälakiin ja asetukseen. Hänen mielestään oikeampi olisi 1,5 prosenttia. Ollaan siis kahden koron loukussa. Noudatettiin asetuksiin vietyjä Tapion suosituksia. Paluulla normiohjaukseen vai tuomalla hiilen varastointituet kemeraan. Metsäteiden kunto kännykältä kartalle Jussi-Pekka Martikaisen ja Antti Mattilan kehittämän Metsään Tie -mobiilisovelluksen avulla voi ilmoittaa havaintojaan metsäteiden kunnosta. 5 AJASSA / 14.2.2019 HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Se on aika lähellä suosituksissa käytettyä mutta uutisten mukaan ilmaston kannalta liian korkea. Toisaalta 1,5 prosentin koron käyttäminen merkitsee sitä, ettei jatkuva kasvatus ole juuri koskaan edullisempaa kuin viljelymetsätalous. Kokeneet puuntuottajat ovat epäuskoisia. KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kansallinen ilmastopolitiikka edellyttää paluuta lähelle nollakorkoa, jolloin maksimoidaan pitkän aikavälin puuntuotantoa välittämättä tulojen ajoituksesta. Metsään Tie -sovellus ilmestyi sovelluskauppaan tammikuun lopulla. Toisaalta vuotuiset euromääräiset tulot ovat pienemmät. Miehet päättivät tarttua Suomen metsäkeskuksen haasteeseen. Tiedätkö metsätilasi arvon. Sen jälkeen se on ladattu noin 500 kertaa. Mattila innostaa erityisesti tiekuntia käyttämään sovellusta. Samoin olen menetellyt menovarauksen kanssa." HARRASTELIJA "Olen käyttänyt aina maksimimäärän metsävähennystä kaupoissa. ”Metsäteollisuus voi hyödyntää sovellusta puunhankinnassaan ja metsänomistajat myydessään puuta”, Mattila sanoo. Tavoitteena oli luoda uusia ratkaisuja avoimien aineistojen ja avoimen metsävaratiedon kaupalliseen hyödyntämiseen. ”Tällä hetkellä esimerkiksi metsäteiden painorajoitukset eivät näy julkisesti missään.” Martikaisen mielestä kannattaisi harkita käytäntöä, jossa metsäteiden rakentamiseen ja kunnostukseen saisi tukea vain, jos sitoutuisi tiedottamaan tien kunnosta. Kannattaa ottaa raha niin pian kuin mahdollista." TOM "Itse olen aina käyttänyt metsävähennystä siten, että olen saanut vähän veronpalautusta. Professori Olli Tahvonen kritisoi Ylen pääuutisissa Luken hiilitaselaskelmissa käyttämää 3,5 prosentin korkoa liian korkeaksi
omistaa yhdessä siskonsa kanssa isänsä kotitilan ja sitä ympäröivät metsät Luumäellä KUKA?. . . Vanhastaan tiedetään, että eniten harmittaa raha, jonka naapuri saa. Pohjanmaa on vahvinta tuulivoima-aluetta, mutta tuulivoimaloita on myös rakennettu sisämaahan. . syntynyt Tampereella, asuu Jyväskylässä . ”Potentiaalista aluetta on lähes koko maa." Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen suosittelee, että tuulivoimayhtiöt maksavat tuulenottokorvausta tuulipuistoalueen kaikille hehtaareille. . ”Potentiaalista aluetta on lähes koko maa. Tuulivoimayhdistyksenkin suosittelema käytäntö menee niin, että vuokrasopimuksen tekomahdollisuutta tarjotaan tuulipuiston kaikille maanomistajille ja tuulivoimayhtiöt maksavat vuokraa tai korvausta tuulipuistoalueen kaikille hehtaareille. biologi ja kauppatieteiden maisteri . Yleensä luullaan, että tuulivoimaa on vain rannikolla, mutta mereltä tuleva tuuli ei pysähdy, vaan maa-alueilla nousee vain ylemmäs.” Metsä aiheuttaa tuulelle meteorologien kielellä rosoisuutta, joka voi yltää korkeuteen, joka on kymmenen kertaa puuston pituus. Näin siksi, koska rakennettu voimala tarkoittaa menetettyä rakentamismahdollisuutta tietyllä säteellä. Tuulivoima voi kaksintai jopa moninkertaistaa metsän tuoton. Sellaista sopimustapaa ei tiettävästi ole, joka mahdollistaisi vuokratulon tai haittakorvauksen, mutta rajaisi rakentamismahdollisuuden pois. Vuosivuokra on joitain kymppejä tai satasia jokaiselle hehtaarille. Ainoa maantieteellinen este ei liity tuulisuuteen vaan puolustukseen, sillä tuulivoimalat aiheuttavat ilmavalvontatutkille katvealueen. Kun noustaan 250 metriin, maaja merituulella ei enää ole eroa. Tuulivoimaloita on tällä hetkellä noin 700. Sen lisäksi tulee muutaman tonnin vuosivuokra, jos mylly osuu kohdalle. Korkeimpien, Iihin rakennettavien voimaloiden siipien eli lavan ympyrän lakipiste on siinä korkeudessa. Mikkonen ounastelee, että vieläkin korkeampia voimaloita rakennetaan. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen ennakoi, että kymmenen vuoden kuluttua määrä on noin kaksituhatta. harrastaa tallitöitä sekä ulkoilua hevosen tai koiran kanssa, lenkkeilyä ja kuntosalia, ja tykkää myös lukea . Metsätilojen hinnoittelu mutkistuu Kun maanomistaja tekee vuokrasopimuksen, se on vuokraajalle voimalan rakentamisoikeus. Maanomistajien aloite mahdollistaa kilpailutuksen Tuulivoima edellyttää kaavoitusta, ja aloitteen tekijä voi olla tuulivoimayhtiö, kunta tai maanomistajat joko suoraan tai metsänhoitoyhdistyksen kautta. aviopuoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta . Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja . ValmisteluTuulta metsän yllä Tuulivoima voi moninkertaistaa metsämaan tuoton ja hämmentää metsätilojen markkinoita. HAASTATTELU ANNI MIKKONEN . Jokainen niistä maksaa vuokraa maanomistajille. ”Maanomistajien oma-aloitteisuus on ainoa tapa kilpailuttaa tuulivoiman rakentajaa ja sitä myötä vuokrausehtoja.” Mikkosen mukaan sellaisia aloitteita on ja ne ovat edenneet. . Mikään laki ei pakota maanomistajaa vuokrasopimukseen, mutta mikään pykälä ei myöskään oikeuta korvaukseen, jos naapuritilalle rakennetaan mylly. . 14.2.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva T uuli metsän yllä tuottaa enemmän kuin metsän kasvu, jos se vain korjataan talteen
Metsäkeskus on metsänkäyttöilmoitusten perusteella arvioinut, kuinka suureen hakkuumäärään viime vuoden hakkuuaikeet johtavat eri maakunnissa ja valtakunnallisesti. Kuka kerää. Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksu MTK:lle on 1,6 miljoonaa euroa vuodessa, viljelijät rahoittavat keskusjärjestön toimintaa 2,3 miljoonalla. Hakkuuennuste ei ole sama kuin viime vuoden hakkuumäärä, koska osa hakkuusuunnitelmista, esimerkiksi talvileimikot, toteutuu vasta seuraavina vuosina. Näin kompromissien tekeminen näyttää vaikealta, mutta ilman niitä jopa koko järjestön yhtenäisyys vaarantuu. Kuka päättää. m 3 /v Eja K-Pohjanmaa 4,5 5 0,5 Etelä-Savo 7,0 6,8 –0,2 Häme 4,9 4,3 –0,6 Kaakkois-Suomi 4,8 4,7 –0,1 Kainuu 5,6 4,4 –1,2 Keski-Suomi 6,5 6,7 0,2 Lappi 5,0 7,2 2,2 Lounais-Suomi 5,4 6,0 0,6 Pirkanmaa 5,0 5,3 0,3 Pohjanmaa 2,2 2,2 0,0 Pohjois-Karjala 9,0 7,0 –2,0 Pohjois-Pohjanmaa 6,6 8,6 2,0 Pohjois-Savo 7,9 7,0 –0,9 Uusimaa 2,3 3,2 0,9 Kaikki yhteensä 76,5 76,9 0,4 *) Suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden ja hakkuuaikeiden erotus 2018 MIKKO RIIKILÄ Metsänhoitoyhdistykset ovat vuodesta 2015 olleet MTK:n jäseniä ja maksaneet sille jäsenmaksua. ”Itäisissä maakunnissa laskelma lienee yliarvio. ”Iso osa metsänomistajista asuu kaupungeissa. Vuokrista ei ole tilastoja, ja Mikkosen tuntuman mukaan sekä vuokraustavoissa että vuokrien tasossa on vaihtelua. Lapissa suurimmat säästöt Hakkuuaikeet Suurin kestävä 2018 hakkuukertymä Erotus*) Alue milj. MTK:n he yhdistävät lähinnä kohoaviin ruoan hintoihin. Metsänhoitoyhdistyksille tämä ei käy. Niissä on viime talven jäljiltä korjattu runsaasti lumen murtamia puita ja tuhoalueille on tehty lukuisia metsänkäyttöilmoituksia, joiden hakkuumäärät jäävät keskimääräistä selvästi pienemmiksi”, selventää aluekehityksen asiantuntija Seppo Leinonen Suomen Metsäkeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ennustetut hakkuut näyttävät huippusuhdanteessakin jääneen yli neljä miljoonaa kuutiota kestäviä hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. Järjestöuudistuksessa ei olla puuttumassa maataloustuottajain pitäjäyhdistyksiin ja maakunnallisiin liittoihin, joista monet riutuvat rahapulassa. Tuottajajärjestön ylin päättävä elin on MTK:n valtuuskunta, ja sen paikkajaosta on muodostumassa mallisääntöjen pahin kipupiste. Kuopion suursellutehtaan puuhuolto sen sijaan näyttää haasteelliselta, vaikka viime vuoden hakkuuennusteita korjattaisiinkin lumituhohakkuiden aiheuttaman harhan vuoksi alaspäin. MTK:ssa taistelu vallasta ja rahasta Kiistely MTK:n järjestöuudistuksesta voi pahimmillaan vaarantaa tuottajajärjestön yhtenäisyyden.. Metsänhoitoyhdistys on heille tuttu. Niin se haluaisi tehdä myös metsäpuolella. Silloin – saman lähteen mukaan – MTK:lle ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin erottaa kapinoivat metsänhoitoyhdistykset. Ne haluavat kerätä jäsenmaksut ja tilittää keskusjärjestölle kuuluvan osuuden Helsinkiin. Lumituhohakkuiden aiheuttaman vääristymän oikaisun jälkeenkin viime vuoden teollisuuspuun hakkuuaikeet kohoavat noin 73 miljoonaan kuutioon. Luvut kuvaavat teollisuuspuun, siis tukkija kuitupuun, hakkuita ja hakkuumahdollisuuksia. Metsäkeskuksen ennusteen mukaan hakkuuaikeet näyttävät kasvaneen voimakkaimmin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Viime vuonna vastaava luku kohosi 76,5 miljoonaan kuutioon. Viljelijöiden jäsenmaksut emo-MTK kerää suoraan. Osana viime vuonna alkanutta järjestöuudistusta MTK on laatinut mallisäännöt tuottajajärjestölle ja metsänhoitoyhdistyksille. Sääntöjen mukaan metsänomistajilta kerättyä rahaa voitaisiin valtuuskunnan päätöksellä ohjata maataloustuottajille. MIKKO RIIKILÄ Suomen Metsäkeskuksen mukaan viime vuoden hakkuusuunnitelmat ovat samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme suurin kestävä hakkuumahdollisuus. Metsänomistajien edustajien 20 paikkaa eivät äänestyksissä riitä minkäänlaiseen määrävähemmistöön. Metsien käyttöasteen perusteella uusille puunjalostusinvestoinneille olisi tilaa Pohjois-Suomessa. ”Olisimme toivoneet, että samalla olisi mietitty järjestön rakenteita syvällisemminkin”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pirjo Luotola. 7 AJASSA / 14.2.2019 Tuulta metsän yllä Tuulivoima voi moninkertaistaa metsämaan tuoton ja hämmentää metsätilojen markkinoita. m 3 /v milj. Lisäys on yli 12 miljoonaa kuutiometriä, siis liki viidenneksen. Hän ei näe estettä vuokrien tilastoinnille ja muulle seurannalle, mutta Tuulivoimayhdistys ei sitä voi tehdä, koska on tuulivoimatuottajien etujärjestö. Hakkuuaikeet hipovat rajoja Pohjois-Suomessa näyttäisi olevan hakkuiden puolesta tilaa tehdasinvestoinneille, Itä-Suomessa ei niinkään. Ainoa edes teoriassa mahdollinen hetki valtuuskunnan paikkajaon oikomiseen olisi nyt, kun sääntöjä uudistetaan. Pelkään suurta jäsenkatoa, jos jäsenmaksujen keruu siirtyy MTK:lle”, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallituksen puheenjohtaja Seppo Helminen varoittaa. Mallisääntöjen mukaan MTK:n valtuuskunta päättää muun muassa metsänomistajilta kerättävän edunvalvontamaksun suuruuden. Metsäpuolella vakuutetaan, että yhteisen edunvalvonnan tarve ymmärretään, mutta molemmat osapuolet ovat tiukasti poteroissaan. Tilannetta voi verrata siihen, että puunhinnat tilastoi Luonnonvarakeskus, vaikka tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten kautta. Edellisvuonna metsänkäyttöilmoituksista johdettu hakkuuennuste oli 63 miljoonaa kuutiota. Kaavailtu metsänomistajakohtainen edunvalvontamaksu nostaisi metsäpuolen maksuosuuden maataloustuottajia suuremmaksi. Kokenut yhdistysmies varoittaa, että kaikki yhdistykset eivät hyväksy mallisääntöjä, ellei niihin tehdä merkittäviä muutoksia. Myöhemmin sääntömuutokseen tarvitaan määräenemmistö, jonka säännöt nykymuodossaan takaavat maatalous puolelle. Maataloustuottajille on varattu 55 paikkaa. vaiheessa oleva tuulivoimahanke laittaa metsätilojen hinnoittelun ensin vaikeaksi, mutta voimalan varmistuminen nostaa maan arvoa merkittävästi. Mh-yhdistykset eivät halua luovuttaa päätösvaltaa oman jäsenmaksunsa suuruudesta ulkopuolisille. Vuokratilastoinnille tarvetta Puulla ja metsätiloilla on hintatilastot ja kehittyneet kauppatavat, joihin nähden tuulivoimaloiden vuokrien seuranta on vielä kaukana takana. Arvio osoittaa, että monessa maakunnassa hakkuut kohoavat kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle ja jopa niiden yli. Tilannetta kuvataan räjähdysalttiiksi. Lisäksi valtuuskunta päättää jäsenmaksujen ohjaamisesta maataloustuottajain liitoille ja tuottajain yhdistyksille. Metsäjäsenmaksuilla on rahoitettu MTK:n metsälinjan kenttätoimintaa. Suurimmat säästöt Pohjois-Suomessa Viime vuoden hakkuuennuste kohoaa lähelle valtakunnan metsien inventoinnin perusteella laskettua suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta. Valtakunnallisesti laskettu suurin kestävä hakkuumahdollisuus on 77 miljoonaa kuutiota
Ylä-Lapin puita voidaan käyttää FSC-tuotteissa niin sanottuna kontrolloituna puuna. Taustalla on FSC-sertifiointijärjestelmän uudistus, joka vaikuttaa alueen suurten puunostajien, kuten Metsä Groupin ja Stora Enson toimintaan, vaikka pohjoisen saamelaisalueilla ei FSC-sertifioitua metsiä olekaan. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. MARKKINAJOHTAJA . Riskinhallintatoimi voi olla esimerkiksi se, että tietyt luontokohteet kartoitetaan ja merkitään karttaan. Puukaupat jäissä Ylä-Lapissa Metsänhoitoyhdistyksen mukaan metsäyhtiöiden varautuminen FSC-sertifikaatin uudistukseen on keskeyttänyt puukaupat. LAAJIN JA MONIPUOLISIN VALIKOIMA . MAAN KATTAVIN MYYNTIJA HUOLTOVERKOSTO MYYNTI-JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Uudet KESLA-metsäperävaunut on suunnitteltu asiakkaiden toiveiden mukaan. Kostilainen uskoo, että tilanne on ratkaistavissa yritysten toimien kautta. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Kysy lisää myyjältäsi! Ostamassa tai myymässä. MTK: Puunostajat panttaavat tietoja www.kesla.com TÄYSIN UUDET METSÄPERÄVAUNUT NYT MYYNNISSÄ . JUSSI COLLIN Puukaupassa pitää katkonnan ja mittauksen ohella kiinnittää huomiota myös myyjälle luovutettaviin mittausasiakirjoihin, MTK muistuttaa. "Ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaiken. Olemme palveluksessa. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan Ylä-Lapissa tarvitaan keskustelua siitä, miten yksityismetsiä ja valtion metsiä hyödynnetään tulevaisuudessa. ”Osa ei kerro tietoja ollenkaan, osa sanoo, että niitä voi tulla myyntikonttorille katsomaan”, Rintala kertoo. Jos muutoksia ei tehdä, yksityismetsien hakkuut voivat FSC:n riskinarvion mukaan uhata Ylä-Lapissa saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa, erityisen suojeluarvoisia metsäkohteita ja koskemattomia, laajoja metsäalueita eli IFL-alueita. Sertifiointijärjestelmään viime vuonna tehty uudistus edellyttää metsäyhtiöiltä muutoksia, jotta ne voivat hankkia kontrolloitua puuta Ylä-Lapista myös tämän vuoden toukokuun loppuun päättyvän siirtymävaiheen jälkeen. Metsäyhtiöt pohtivat parhaillaan uudistuksen vaatimia toimenpiteitä. "FSC on luotu metsätalouden tarpeisiin, tarkoituksena ei ole lopettaa metsätaloustoimintaa", Kostilainen sanoo. Keskustelua hyödyntämistavoista Ennätyshakkuuvuodet ovat saaneet puunostajat aktivoitumaan myös pohjoisimmassa Suomessa. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää.. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen mukaan metsäyhtiöiden varautuminen sertifikaattiuudistukseen on nyt keskeyttänyt puukaupat alueella. 14.2.2019 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ JUSSI COLLIN Ylä-Lapin yksityismetsät ovat ajautuneet alkuvuodesta monimutkaisen puukauppavyyhdin keskelle. Puukauppoja on Ylä-Lapissa tehty myös saamelaisten omistamissa yksityismetsissä. Järjestön mukaan osa puumarkkinoiden toimijoista – lähinnä isot metsäyhtiöt ja muutama saha – panttaavat tietoja. ”Pääasiassa kyse on tukista ja kuitupuusta, eli onko tukkia otettu riittävästi”, kenttäpäällikkö Pauli Rintala kertoo. Näin niitä pystytään varomaan puunkorjuussa", kertoo FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen . Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. "Yritysten pitää löytää käytännön toimet, joilla riskitaso alenee riittävästi. ”Yksi metsänomistaja pohti, että tänä vuonna jää uusi moottorikelkka ostamatta, kun ei puukauppaa pääse tekemään”, kertoo Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen . Ne ovat viime vuosien aikana ottaneet käyttöön mittaustodistuksia, joiden perusteella ei selviä, onko puukauppasopimusta noudatettu. Yksi toiveista on kahmariteline, joka helpottaa kuormaimen kuljetusasentoon laittamista. MTK katsoo, että kun kauppa ja hakkuusopimus on tehty, pitäisi niihin liittyvät tiedot myyjänkin saada. KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ . Tämän hetken tiedon valossa tulee miettiä myös uusia tapoja sille, miten metsiä kannattaa täällä hyödyntää." Uudet tavat voivat tarkoittaa esimerkiksi metsien säilyttämistä pystyssä ja myymistä hiilinieluna perinteisen metsätalouden ohella
VARHAISPERKAUS . Metsälehti selvitti, kuinka suuren alan ammattilaiset raivaavat taimikkoa päivässä. Pienten havupuutaimien ympäriltä kaadetaan lehtipuiden taimia ja muuta kasvillisuutta. Taimikonhoito oli jaettu varhaisperkauksiin (alle 3 m) ja kuusitai mäntytaimikoiden harvennuksiin (yli 3m). KUUSITAI MÄNTYTAIMIKON HARVENNUS . Metsurien raivausvauhdin perusteella myös metsänomistajat voivat arvioida omia taimikonhoitomahdollisuuksiaan. Kannattaisiko hommaan varata myös toinen viikonloppu. Taimikon 2. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. . FAKTA 1 ha Työpäivän (8h) aikana ammattilainen tekee keskimäärin: 0,8 ha varhaisperkausta 0,7 ha mäntytaimikon harvennusta 0,6 ha kuusitaimikon harvennusta Lähde: Metsälehden taimikonhoitokysely. raivauskerta. Varmistetaan taimikon kasvu sopivan tiheäksi nuoreksi metsäksi kaatamalla joukosta lehtipuita sekä huonoimpia havupuuntaimia. Paljonko PÄIVÄSSÄ raivaa. . Vastausmäärä jäi vähäiseksi ainoastaan Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Lapin maakunnista. Kyselyyn tuli yli 80 vastausta metsureilta, metsäpalveluyrittäjiltä ja metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoilta ympäri Suomen. METSÄLEHDEN TAIMIKONHOITOKYSELY Metsälehti kysyi joulukuussa 2018 taimikonhoidon ammattilaisilta, kuinka monta hehtaaria he raivaavat taimikkoa työpäivän aikana ja mitkä asiat lisäävät raivauksen ajanmenekkiä. raivauskerta. Metsälehti kysyi ammattiraivaajilta, kuinka suuren alan nämä sahaavat taimikkoa työpäivän aikana. Vaikka varhaisperkaus on parhaimmillaan nopeaa, perkauksen työläys lisääntyy, jos taimikoita ei päästä sahaamaan noin metrin korkeudessa vaan työ venyy kohti kolme metrin rajaa. Keskimäärin ammattilaiset tekevät päivässä 0,8 hehtaaria varhaisperkausta, 0,7 mäntytaimikon harvennusta tai 0,6 hehtaaria kuusitaimikon harvennusta. 9 AJASSA / 14.2.2019 VALTTERI SKYTTÄ MIKKO RIIKILÄ M etsänomistaja: Aiotko raivata hehtaarin suuruisen taimikon yhdessä kevätviikonlopussa. Samalla selvisi, miten voi välttyä pahimmilta taimikonhoitopainajaisilta. Taimikon 1. Nopeinta raivaustyö on varhaisperkauskohteilla, eniten aikaa kuluu todennäköisesti kuusitaimikoissa
Mäntytaimikot: kylvötuppaat, isojen sekä oksikkaiden susipuiden kaato, hirvituhot . Hallanarka, epäonnistunut kuusenistutusala. Raivaaminen on todella hidasta. . Valtaosa kammopalstoista on perua aiemman taimikonhoidon laiminlyömisestä. Ovat joko 25 vuotta hoitamattomina olleita rankametsiä tai 10 vuotta vanhoja kannonnostokohteita, joissa valtavasti runkoja hehtaarilla ja maasto täynnä monttuja. Aivan mahdoton pajukko, lepikko yms. Noin 8 metriä pitkä kylvömännikkö, jossa runkoluku todella iso. METSURI LAPPI NOIN 4 PÄIVÄÄ. METSURI POHJANMAA Työn tehokkuudessa pienten taimikoiden rinnalle nousee osa mäntytaimikoiden harvennuksista, joissa sahaajalla on jätettävän puun valinta hallussa ja harvennettavassa taimikossa ei ole hirvituhopuita, kylvötuppaita tai isoja konkeloon jääviä runkoja. . Tekotaksan voitte miettiä €/ha. METSURI SATAKUNTA 3 KYMMENTUNTISTA TYÖPÄIVÄÄ. Haapa, hieskoivu yms. METSURI KANTAJA PÄIJÄT-HÄME 5 PÄIVÄÄ. yli 6-metristä. Miltei vyötäröön asti heinittynyt, täysin lehtipuuta umpeen kasvanut taimikko, jonka pituus kahdesta metristä ylöspäin. Aikaa kului, kun ison poistuman lisäksi täytyi varoa kaatamasta koivuja kuusten päälle. Varhaisperkaus tekemättä. Yksikään puu ei kaatunut repimättä maahan, vaan suuri osa piti pätkiä pystyyn. METSURI KESKI-SUOMI 2,5 PÄIVÄÄ. Ammattiraivaajien vastauksista voi päätellä, että kovakuntoinen metsänomistaja voi saada päivässä hyvinkin puoli hehtaaria raivattua. Ei kivaa. Paikalla erittäin tiheä 5-metrinen hieskoivikko ja sen alla metrin korkuista luontaista kuusta. Varhaisperkauksen laiminlyönti kostautuu Opettavaisimpia vastauksia saimme, kun taimikonhoidon ammattilaiset kertoivat työläimmistä raivauskokemuksistaan. Lähtevä puusto 4 cm 40 000– 60 000 kappaletta. Poistuma oli valtava. . Kuuset 1–3-metrisiä. Väliin ranteenpaksuista leppää vieri vieressä. 3 TYÖPÄIVÄÄ. . Aurattu alue, siemenviljely, helvetin tiheää, kiviä. Vuodenaika: kun puissa on lehti, raivaus on työläämpää ja jätettäviä taimia on vaikeampi havaita . Kuusentaimikkoon tuli metrin kerros kaadettua koivua yms. . Se tarkoittaa läpitunkemattomia lehtipuutiheiköitä, joiden seassa riutuu havupuutaimia. METSURI KESKI-SUOMI 5 PÄIVÄÄ. . Tein siitä kaksijaksoisen metsän. Ojia. Mitään ei koskaan tehty. Nää ei mitenkään harvinaisia. . Pahimmissa kuusitaimikoissa 80 prosenttia metsureista saa raivattua vain alle 0,4 hehtaaria työpäivässä, joten metsänomistajalla voi kulua hehtaarin kuusi-lehtipuupöheikön selvittämiseen päiväkausia. Mätästetty ja istutettu kuuselle, jonka jälkeen ei ole tehty mitään. METSURI KYMENLAAKSO 2,5 PÄIVÄÄ. "Varhaisperkaus on jäänyt kokonaan tekemättä ja pahimmassa tapauksessa puulaji on vaihtunut melkein kokonaan." metsuri Etelä-Savo "Pahat taimikonhoidot muuttuvat ennakkoraivauksiksi ja ensiharvennustyömaiksi." metsäasiantuntija Kymenlaakso Moni vastaajista – ja nyt siis puhutaan ammattilaisista – kertoo, että pahimpien hehtaarien raivaamiseen on kulunut jopa 5–6 päivää. Maaston hankaluus: mäkisyys/rinnemaasto, kivisyys, ojien ylitys. Vanha pelto, joka hakattu aukoksi 15 vuotta aiemmin ja istutettu kuuselle. . Varhaisperkauksen tekemättömyys . Kostea maaperä=havupuutaimien ympärillä paljon raivattavaa lehtipuuvesakkoa . MITKÄ ASIAT LISÄÄVÄT TAIMIKON RAIVAUKSEEN KULUVAA AIKAA. . Metsurin työpäivän hinta on kuluineen vähintään 250 euroa, joten lopputuloksena on raivauslasku, joka romuttaa puuntuotannon kannattavuuden eikä pöheikkö raivaamallakaan muutu tukkipuutehtaaksi. Pituus 3-4 metriä. Painajainen! METSURI POHJOIS-POHJANMAA NOIN 5 PÄIVÄÄ. Tiheät ojanpenkat, tienvarret, kosteat painanteet . METSURI ETELÄ-SAVO 5 PÄIVÄÄ. Raivattavien lehtipuiden määrä, paksuus ja pituus . Voimakas maanmuokkaus ja/tai kantojen nosto: lisää vesakon määrää ja hankaloittaa liikkumista . 14.2.2019 / AJASSA 10 Pahin raivauskohde ja kauanko hehtaarin raivaamiseen meni aikaa. Jäävä puusto 6–8-metrinen kuusi-koivusekametsä. METSURI KAINUU 6 PÄIVÄÄ. joka paikkaan. Erittäin hienojakoinen maa, jossa yli metrin korkea heinikko, horsmikko, mäntyä, kuusta, pajua, leppää ja koivua
METSÄPALVELUYRITTÄJÄ SAVO Haasteena on, että innokkaat metsänhoitajat ovat liian aikaisessa, jolloin työlajina on ennemmin heinäys. METSÄASIANTUNTIJA KYMENLAAKSO Ääripäät: Rehevillä alueilla, joilla esiintyy leppää, haapaa ja muuta nopeasti kasvavaa puustoa, perkauksen tarve voi olla jo kahden vuoden päästä uudistamisesta. Toisaalta karuilla kohteilla taimikko saattaa pärjätä jopa 10 vuotta, jolloin edessä on taimikon harvennus. "Mäntyvaltaisten taimikoiden raivaus on usein myöhässä. Oji tusmätästyksessä puolen metrin syvyiset naveroojat riittävät, niistä raivaussahu ri pääsee ongelmitta yli. Taimikonhoidon viivästyttäminen heikentää aina kasvatettavien puiden kasvua. Ammattiraivaajien vastauksissa varhaisperkaustyön ja taimikoiden harvennusten nopeuseroa saattaa pienentää se, että kun varhaisperat tavan taimikon pituus nousee kohti kolmea metriä, työ hankaloituu. Ojituksessa penkat levitellään mättäiksi taimille." metsuri Pohjanmaa Ajoitus ratkaisee Enemmistö taimikonhoidon ammattilai sista korosti varhaisperkauksen ajoitta mista turhan raivaustyön välttämisessä. Penkkatiet muokattaessa Aika moni kyselyyn vastanneista mainit si työtä hidastavaksi tekijäksi pitkän kä velymatkan palstalle. Menetetään monta hyvää kasvun vuotta." metsuri Etelä-Savo Konkelot hidastavat mäntytaimikoissa Vaikka raivaajalta kuluu paljon aikaa ti heän ja ohuen lehtipuuvesakon kaatami seen, vielä hankalampia ovat tilanteet, joissa havupuutaimien seassa on kohta lainen määrä paksua poistettavaa puustoa. "Jos jossain taimikonhoitoa kan nattaa viivästyttää yli neljän metrin, niin männiköiden harvennuksissa." Lehtipuuvesakko pitää kosteudesta Vuosikymmeniä hoitamattomana kas vanut tiheikkö voisi olla arvokkaampi Metsosuojeluohjelmassa kuin raivaus sahaajan työlistalla. Hirvituhopuut ja mäntytaimikon huono laatu hidastavat työtä, koska kas vatettavaksi kelpaavien puiden valinta on vaikeaa. Mitä vähemmän maata paljastetaan, sitä vähemmän vesakkoa syntyy. Joihinkin raivuuaikaa li sääviin seikkoihin, kuten kivisyyteen tai rinnemaastoon, metsänomistaja ei voi juuri vaikuttaa. Toisaalta osa met sureista varoitteli liian aikaisesta raivaus työstä, jolloin taimikko saatetaan joutua perkaamaan toiseen kertaan ennen tai Nyrkkisääntönä pitäisin, että lehtomaiselle kankaalle pitäisi mennä 4 vuoden kuluttua istutuksesta, tuoreelle 5 ja kuivahkolle 6 vuoden päästä. Myös kantojen nosto – varsinkin rehevillä, kosteilla mail la – on varma tapa lisätä tulevaa vesakon raivaustarvetta. Kyseessä oli 25-vuotias lehtomaisen kankaan kuusikko, jossa oli ilmeisesti tehty aikanaan jonkin sortin varhaisperkaus siten, että kuusten lisäksi kasvamaan oli jätetty "sopivasti" hieskoivua. Lisää ajanmenekkiä kuusentaimikon hoitajalle tietää perattaessa kaatamatta jätetyt lehtipuut, jotka pitää myöhem min poistaa taimikkoa varjostamasta. Maanmuokkauksen tekotavalla voi daan helpottaa tai pahentaa tulevia rai vausurakoita. Ei kantojen nostoa. "Metsänomistaja ryhtyy toimenpiteisiin vasta, kun näkee istutettavien taimien jääneen selvästi vesakon alle. Taimikonhoidon kustannukset nousevat joka vuosi." metsäasiantuntija Pohjois-Savo EteläLapissakin on alueita, joille tarvi taan varhaisperkausta. Poistettavat puut ovat ylipitkiä ja etenkin konekylvökohteissa (konkelo)puita joutuu repimään irti toisistaan kaatosahauksen jälkeen. "Viisi työpäivää. "Puunkorjuun jälkeen tehtävässä maanmuokkauksessa jätettäisiin metsäkuvion läpi polku, jota pitkin voi tuoda taimet työmaalle ja joka palvelisi raivaajia kulkureittinä." metsuri Pohjanmaa Avolavamaasturin mentävä penkkatie syntyy, kun hakkuualan pohja tasataan sekä kannot ja kivet poistetaan. Erityisesti ohuempi, läpimitaltaan 4–5 cm:n vesakko tuotti hankaluuksia, sillä se takertui jatkuvasti kuusiin kiinni ja sitä piti repiä alas." metsäpalveluyrittäjä Savo Melko painajaismaisia työmaita muo dostuu myös soistuneiden ja rehevien maiden uudistusaloille, joille sikiää san kasti vesakkoa. Tämän vuoksi kääntömätästys on tulevan taimikonhoitotarpeen kannalta usein paras maanmuokkausmenetelmä. Männiköt ovat kasvupaikaltaan tyypillisesti sel laisia, etteivät ne yleensä vesakoidu yhtä pahasti kuin kuusikot." Ammattiraivaajien kertomat tai mikkopituudet vastaavat hyvin pit kälti tutkimuksen suosittelemia tai mikonhoitoajankohtia. Uotilan mukaan eniten aikaa vie vät raivauskohteet ovat kosteita ja viljavia kasvupaikkoja, joille havu puutaimien sekaan syntyy runsaas ti lehtipuuvesakkoa. Lehtipuita tu lee havupuutaimikoihin tarvittava mää rä myöhemmin. 11 AJASSA / 14.2.2019 VALTTERI SKYTTÄ Luonnonvarakeskuksen tutkijan Karri Uotilan mukaan Metsäleh den taimikonhoitokyselyn vastauk set ovat samoilla linjoilla taimikko tutkimuksen nykytiedon kanssa. Lehtipuu onkin sahattava varhaisper kauksessa kokonaan pois. Toisaalta raivaustarpeeseen havahdutaan viidennen vuoden syksyllä ja pari vuotta arvotaan, koska omaa aikaa raivaukselle löytyy. Metriset varhaisperkauskohteet ovat todennäköisesti nopeimmin tehtäviä raivauksia. Jätetyt koivut olivat yli kymmenmetrisiä, kuusikko noin kahdeksanmetristä ja vesasyntyisesti oli väleihin kasvanut turkkinaan ohuempaa koivua ja leppää. Liian aikaisin tehtyä perkausta haittaavat heinä ja vattu, liian myöhään tehdyssä lehtipuuvesakon runsas määrä tekee raivauksesta työlästä. Ammattilaiset tietävät, että raivaus sujuu selvästi nopeammin, kun vesakko raivataan lehdettömään aikaan kevääl lä tai syksyllä. METSURI PIRKANMAA mikon lopullista harvennusta. "Puulajilla ei sinänsä ole vält tämättä suurta merkitystä, mutta yleensä vaativat kohteet löytyvät uudistamismenetelmien valinnan takia kuusikoista. Usein kohteilla raivattava puusto on jo yli 5 metriä pitkää." metsuri Kymenlaakso Männyn kylvöaloilla kaadettavan puus ton suuri määrä ja taimien ryhmittymi nen kylvötuppaisiin hankaloittavat raivaa mista. "Mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään. "Harvassa ovat kohteet, joille mennään riittävän ajoissa ja kohde voidaan sahata läpi niin, että raivattavat puut saavat kaatua vapaasti. Ylitiheät ojanpenkat ovat hitaita raivata." metsuri Pohjanmaa Vastaajien mielestä sopivin aika tehdä (jäävän puuston pituus): VARHAISPERKAUS KUUSITAIMIKON HARVENNUS MÄNTYTAIMIKON HARVENNUS Lähde: Metsälehden taimikonhoitokysely noin metri 55% noin1,5 m 38% 3— 4 m 79% 5 m 13% noin 4 m 67% noin 3 m 20%. Ja käytännön maailmassa varhaisper kaukset tuppaavat venymään kysei seen suuntaan. Kääntömätästyksessä ei myöskään tehdä monttuja, jotka ovat vaarallisia, hankaloittavat raivaajan liikkumista ja lisäävät raivuuseen kuluvaa aikaa. "Vältetään liian voimakasta maanmuokkausta, se hankaloittaa raivuuta ja lisää vesakoitumista
Tuntuu, että puukauppa käy koko ajan”, summaa metsäneuvoja Ilkka Ruotsala Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä. Luken mukaan kuitupuuta korjattiin vajaat 38,6 miljoonaa kuutiota ja tukkia 28,6 miljoonaa kuutiota. “Olen joskus myynyt talvileimikkoa toukokuussa, mutta siinä vaiheessa ostajat eivät vielä tiedä seuraavan talven hintatasoa ja tarjous tulee melko varman päälle. Kesälomien jälkeen alkusyksystä on monin paikoin oikea hetki laittaa talvileimikko myyntiin. ”Kyllä näin voi sanoa. Viime vuosi oli siis kaikkien aikojen ennätys. 14.2.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA KOHDE: Kelirikkopäätekkuu valtion hiekkatien varressa ja talviharvennus SIJAINTI: Päijät-Häme OSTAJA: Laajalla alueella toimiva suuri saha KAUPAN KOKO: 660 m3 LEIMIKON KOKO: aukko 2 ha, harvennus 1 ha MUUTA: Tarjouksia tuli neljä. Viime vuonna myös talvileimikoiden kauppa kävi kiivaana. Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan hakkuut nousivat 67,2 miljoonaan kuutioon, mikä on noin neljä miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisvuonna – sekin ennätysvuosi. Selvisi, että paras myyntiaika vaihtelee paikkakunnittain kesästä marraskuuhun. Hyvät korjuukelit ovat vauhdittaneet talvileimikoiden myyntiä. Näin ollen tukin osalta ei vieläkään ylletty huippuvuoden 2007 tasolle (28,9 miljoonaa kuutiota). Joulukuussa ollaan jo usein myöhässä. Pohjoisempana talvileimikoiden myyntiaika venyi pidemmälle syksyyn. Seuraa markkinoita Talven pituus ja olosuhteet sekä puumarkkinoiden vilkkaus vaikuttavat talvikorjuukohteiden kysyntään ja hintoihin. Talvella kaupan oleviin talvileimikoihin tulee monesti vähemmän tarjouksia ja hinnat ovat huonommat kuin syksyllä. Raivaa kesällä, m yy syksyllä Talvileimikko menee varmimmin kaupaksi, kun leimikon raivaa ennakkoon ja myy sulan maan aikaan. Etenkin harvennusja ensiharvennuskohteissa hakkuukoneen näkymää haittaavat pusikot kannattaa raivata jo edeltävänä kesänä valmiiksi. Elo-syyskuussa tiedetään jo paremmin, mikä puun hinta on”, arvioi metsäasiantuntija Arttu Juhola Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä. “Minun näkemykseni mukaan silloin, kun puukauppa käy vilkkaasti, kesällä jo kaupitellaan talvileimikoita ja keskellä talvea myydään kesäleimikoita. Samalla monien ostajien varastot alkoivat pullistella jo joulukuussa, mutta paikoin ostajilla löytyy vielä ostohalua. .. Tarkemmat vuositlastot julkistetaan kesällä. Talviharvennukset saa osassa Suomea paremmin kaupaksi, jos mukana on myös päätehakkuuta. ”Tuntuu, että puukauppa käy koko ajan." JUSSI COLLIN Puuta korjattiin teollisuuden käyttöön Suomessa viime vuonna ennätysmäärä. Kuusikuidun hintaero avohakkuussa jopa 5 €/m3. Keväällä ei kuitenkaan vielä välttämättä kannata tarjota kohdetta myyntiin. Harvennus avohakkuun hinnalla PÄÄTEHAKKUU: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 53 63 3 339 Mäntypikkutukki 1 25 25 Mäntykuitu 12 20 240 Kuusitukki 422 64,9 27 388 Kuusipikkutukki 16 27 432 Kuusikuitu 72 23 1 656 Koivutukki 1 48 48 Koivukuitu 1 20 20 Kuusilahokuitu 30 10 300 Arvio päätehakkuu 608 33 448 Harvennus 52 1512 Hakkuutähde kuusi 1,5 774 Kantokäsittely 70 €/ha –140 Arvio yhteensä 660 35 594 TUORE PUUKAUPPA TIIA PUUKILA M ?etsälehti kysyi metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoilta eri puolilta Suomea, milloin ja miten talvileimikon saa parhaiten kaupaksi. Pusikot matalaksi Talvileimikoiden myyntiä voi vauhdittaa ennakkoraivauksella. Rovaniemellä, missä talvikorjuukelit kestävät Etelä-Suomea pidempään, puumarkkinoiden vilkkaus näkyi talvija kesäleimikoiden ympärivuotisena kauppana. Mikäli suunnittelee puukauppoja seuraavalle talvelle, voi leimikon suunnitella valmiiksi jo keväällä tai kesällä. Puukaupassa jälleen ennätysvuosi Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Viikko 51 01 52 02 53 03 54 04 55 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Kun puusta on kova kysyntä, vähemmän kiinnostavat kohteet, kuten talviharvennukset, menevät paremmin kaupaksi kuin hiljaisina aikoina. Vaikka tämä on ennakkotieto, niin tuskin se paljoa muuttuu. Voi jopa tulla pientä lisäystä”, yliaktuaari Elina Mäki-Simola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo. 2018 2017 2019. Voittavassa tarjouksessa harvennus ja päätehakkuu oli hinnoiteltu samoilla kuutiohinnoilla
18,97 . 62,53 . 21,95 . 62,42 . 31,50 . Niistä puut saa aina ajettua keväällä pois”, kertoo metsäasiantuntija Teemu Rauvala Metsänhoitoyhdistys Satakunnasta. 23,00 Ensiharvennus . 19,58 s 20,97 . 63,23 s 43,34 s 17,57 s 20,67 s 17,24 s 23,92 s 28,70 Uudistushakkuu . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 23,97 Uudistushakkuu . 39,41 . 60,67 . 64,12 . 57,28 . 64,71 . 17,07 s 17,79 . 38,37 s 41,21 . 17,66 . 19,69 . 52,93 . 18,90 . 18,93 . 61,86 . 43,14 s 34,91 . 62,49 . 28,87 . 18,58 . 17,32 . 22,85 Ensiharvennus s 43,86 . 62,56 . 29,77 Harvennushakkuu s 50,82 s 51,45 s 30,38 s 16,08 s 15,58 s 21,89 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 59,83 . 41,28 . 16,64 s 17,09 . 45,21 . 32,13 s nousussa . 64,21 . 43,35 . 64,91 . 22,82 s 24,53 Uudistushakkuu . 58,79 s 60,35 s 47,92 . 24,34 s 26,22 Uudistushakkuu . 44,74 . 58,01 . 33,85 . Jos päätehakkuuja harvennuskuviot ovat riittävän suuria, ne voi myydä yhtä aikaa mutta eri myyntikohteina. 65,33 . Sen sijaan päätehakkuiden ja harvennusten yhdistely voi karsia ostajia. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 22,09 Ensiharvennus s 44,18 . 18,80 . 61,63 . 22,43 . 16,79 s 17,46 . 31,76 s nousussa . 22,43 Ensiharvennus s 13,62 s 13,82 s 13,31 Hankintahinnat . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 27,03 Uudistushakkuu . 63,42 . 59,72 . 18,71 . 16,05 . 61,05 . 11,84 . 49,52 . 13 AJASSA / 14.2.2019 s nousussa . 63,79 . 24,48 s 26,03 Uudistushakkuu . 31,84 s 38,01 . 16,31 . 62,68 . 39,71 . 16,70 . 12,54 Hankintahinnat . Tietysti uudistushakkuun saa helpommin kaupaksi, mutta talviharvennus voi jäädä käsiin”, summaa metsänhoidonneuvoja Jaakko Niemistö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta. 16,24 . 17,01 . 56,39 s 39,24 s 16,99 s 17,25 s 16,72 . 22,63 . Juttua varten haastateltiin myös metsäasiantuntijoita Pohjois-Karjalan ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksistä.. Ostajissakin on kuitenkin alueellisia eroja. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 20,71 . 32,06 s nousussa . 66,23 . 12,25 . 56,14 . Paikoin tilanne voi olla päinvastainen. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Talviharvennukset saa osassa Suomea paremmin kaupaksi, jos mukana on myös päätehakkuuta. 56,50 . “Talviharvennukset saa varmimmin kaupaksi, jos mukana on päätehakkuuta. 24,96 . 61,52 . 33,33 . 27,73 s 28,07 Harvennushakkuu . Viime syksynä talvileimikoista maksettiin paikoin jopa kesäleimikon hintoja. 51,93 s 39,60 . 56,36 . 17,95 . 58,34 . 21,19 s 18,79 . 13,22 s 13,36 . 21,91 Ensiharvennus . “Pienemmät sahayrittäjät eivät välttämättä ole kiinnostuneita, jos samaan leimikkoon ympätään harvennuksia ja ensiharvennuksia”, kertoo metsäasiantuntija Ossi Alatalo Metsänhoitoyhdistys Kaakosta. 49,23 . 64,34 . 56,21 . 48,19 . 62,37 s 36,86 s 19,34 . 61,34 . 26,22 Harvennushakkuu . 33,73 s 31,85 s nousussa . 19,89 . 13,29 Hankintahinnat . 18,34 . 18,26 . 42,28 . 25,50 s 26,51 Harvennushakkuu s 50,43 . 12,28 s 18,59 Hankintahinnat s 58,26 s 59,75 s 31,86 . 14,06 . “Sellaiset talvileimikot ovat suosittuja, joissa metsä on talvella korjattava, mutta se sijaitsee hyvän, jopa kelirikkotien varressa. 17,83 . 49,62 . 16,75 . 21,70 . 61,78 . 63,29 . 63,53 . 19,24 . 47,96 . 56,20 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat . 19,00 s 19,91 Hankintahinnat . 31,93 . 58,59 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 31,24 s 33,29 . 52,51 . 15,14 . 32,11 s 33,62 . 27,76 s 28,23 Harvennushakkuu . 12,66 . Sa m i Ka rp pi ne n Pieniä leimikoita kannattaa yhdistellä naapureiden kanssa. 17,27 . 47,75 . 32,12 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 54,65 . 45,34 s 19,52 s 22,65 s 18,94 s 27,36 s 32,33 Harvennushakkuu . 61,45 . 20,10 . 17,45 . 25,02 Ensiharvennus . 46,82 . 19,38 s 19,55 . 18,34 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Sen sijaan yli kilometrin matka lähimmälle tielle sekä leimikon alle kolmensadan motin hakkuukertymä laskevat hintoja ja karsivat myös ostajia. 38,04 s nousussa . 25,36 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,87 . Hintoihin vaikuttavat leimikon sijainti, koko sekä yleinen puumarkkinatilanne. 50,87 . 63,19 . 35,63 . 12,95 . 29,33 Harvennushakkuu . 33,47 . 24,37 . 16,13 . 19,87 . 17,41 . 17,24 . 55,32 . 40,03 . Hyvä tie on kaupan tae Talvileimikoista tarjottavat hinnat puutavaralajeittain ovat keskimäärin muutamia euroja kuutiolta heikommat kuin kesäkorjuukohteissa. 13,55 s 13,46 s 12,77 Hankintahinnat . 17,58 s 19,31 . 60,41 . 17,33 . 62,90 . 12,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,94 s 50,52 s 17,08 s 15,62 s 24,54 s 23,97 Uudistushakkuu s 54,46 s 52,14 s 20,05 s 17,89 s 27,00 s 24,96 Harvennushakkuu s 48,09 s 15,65 s 22,46 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,19 s 54,62 s nousussa . 31,72 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raivaa kesällä, m yy syksyllä Talvileimikko menee varmimmin kaupaksi, kun leimikon raivaa ennakkoon ja myy sulan maan aikaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat
Ristijärvellä Kainuussa sijaitsevassa männikössä on meneillään harvennus. Jonkin verran aukkoisuutta lumituhojen jälkeen tosin aina jää. Metsän uudistaminen on edessä myös silloin, jos puusto jää lumituhojen jälkeen vajaatuottoiseksi. Aukot pyritään Kanasen mukaan kuitenkin pitämään alle 0,3 hehtaarissa. elokuuta. Talvella metsään ei välttämättä ole turvallista mennä, jos puiden latvuksissa on paljon lunta. Lumi aiheutti viime talvena tuhoja varsinkin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Koneellinen puunkorjuu on Kanasen mukaan taloudellisesti järkevää, jos puuta kertyy hehtaarilta vähintään 20–30 kuutiometriä. Lumituhojen takia tehtyjä hakkuita ilmoitettiin Suomen metsäkeskukseen viime vuonna reilut 50 000 hehtaaria. Riski, että lumituhoja tulee tänäkin vuonna, on suuri", sanoo metsänhoitoyhdistys Kainuun metsäasiantuntija Mikko Kananen ja osoittaa lumen peittämiä männynlatvuksia. "Viime talven lumituhojen jälkeen aikarajojen noudattamista on tosin jouduttu katsomaan sormien läpi", Kananen sanoo. heinäkuuta mennessä. Se, millaista hintaa lumen katkomista puista maksetaan, vaihtelee. Kainuun osuus oli noin 20 000 hehtaaria, samoin Pohjois-Karjalan. Hakkuukoneen koura tarttuu vuoroin ehjän, vuoroin latvasta katkenneen puun runkoon. Korjuun kannalta tilanne on paras silloin, jos lumituhot osuvat sellaiseen metsään, joka kaipaa harvennusta. Leimikko on paikkakunnan viimeisiä, joilta vielä korjataan puuta viime talven lumituhojen jäljiltä. Omat ehtonsa lumituhoalueiden korjuulle asettaa tosin laki metsätuhojen torjunnasta. Oksiin jäätynyt lumimassa painaa helposti satoja kiloja", hän sanoo. Kanasen mukaan kuitupuun kokoisista puista maksetaan yleensä kuitupuun hinta, mutta tukkipuista harvemmin tukkipuun hinta. Jos metsään hakattu aukko on suurempi, on metsänomistaja metsälain mukaan velvollinen huolehtimaan metsän uudistamisesta. Korjuu on silloin taloudellisesti kannattavampaa, ja metsä ei jää liian harvaksi. ”Tuhojen todennäköisyyttä lisää se, että puut eivät ole ehtineet kunnolla toipua viime talvesta. Kuusella vastaava luku on kymmenen kuutiometriä. Nopeus valttia Pelkkien lumen katkomien puiden korjaaminen on Kanasen mukaan usein hankalaa. Lumituhot aiheutti puiden latvuksiin kerääntynyt märkä lumi, joka jäätyi pakkasella kiinni oksiin. "Oksiin jäätynyt lumimassa painaa satoja kiloja." Kainuulaisessa männikössä korjattiin helmikuussa lumen viime talvena katkomia puita.. Se, mitä metsälle kannattaa tehdä lumituhojen jälkeen, riippuu siitä, miten paljon lumi on katkonut puita. "Jos lumi on katkaissut puun vääntämällä tai taivuttamalla, on tukkiaines usein rikkoutunut, vaikka se näyttäisikin päällepäin hyvältä. Männyt on poistettava metsästä Eteläja Keski-Suomessa 1. heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. Lumen vaurioittamien puiden korjuun hän kehottaa jättämään ammattilaisille – varsinkin, jos puita on kaatunut juurineen. 14 14.2.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti ANU KOVALAINEN, kuvat "T ämä on kuin tikittävä aikapommi. Ammattilaisten työtä Kananen kehottaa metsänomistajia tarkistamaan metsänsä lumituhojen varalta keväällä, kun puut ovat puhdistuneet lumesta. Kuusella päivämäärät ovat Etelä-Suomessa 15. Jos sää tänäkin vuonna leutonee ennen seuraavia pakkasia, on uusien lumituhojen todennäköisyys Kanasen mukaan suuri. Maahan tippuneet latvukset kelpaavat vielä tämän talven ajan kuitutai energiapuuksi, mutta ensi kesänä ne ovat jo pilalla", Kananen kertoo. Käytännössä se tarkoittaa Kanasen mukaan sitä, että puustosta noin puolet tuhoutuu. "Lumen katkomat puut on aika lailla korjattu kaikkialta, mistä ne saa järkevästi korjattua. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. heinäkuuta mennessä ja Pohjois-Suomessa 15. Sen mukaan lumen vaurioittamat, läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin paksuiset männyt on poistettava metsästä, jos niitä on hehtaarilla yli 20 kuutiometriä. Jos taas puusta Lumituhoja on vaikea torjua Lumituhoja ei juuri voi ehkäistä, mutta niitä voi lieventää hoitamalla metsät hyvin ja ottamalla metsävakuutuksen
Ristijärveläisestä männiköstä löytyy lumen katkomia puita, joista saa vuosi tuhon jälkeen edelleen myös tukkipuuta. 2. Kasvata vaara-alueilla kuusta. "Hoidon puutteessa riukuuntuneet metsät ovat herkimpiä lumituhoille. Paljon riippuu Kanasen mukaan tosin siitä, miten suuren osan latvuksesta lumi on katkaissut ja miten hyvät juuriyhteydet puulla tuhon jäljiltä on. Kanasen mukaan ei juuri mitenkään. Lumituhojen riski kasvaa, kun kasvupaikan korkeus merenpinnasta nousee yli 180 metriin. 6. Hän kehottaa harkitsemaan myös männyn ja kuusen sekakylvöä, jos kasvupaikka sopii kuusellekin. Hoida metsät ajallaan. Noudata lakia metsätuhojen torjunnasta. 4. Hyvin hoidetuissa metsissä puiden latvukset ovat tasaiset, joten lumikuorma jakaantuu niissä tasaisesti." Puulajeistamme herkin lumituhoille on mänty, kun taas kuuselle lumi aiheuttaa vähiten tuhoja. LIINA KJELLBERG Vaara-alueiden männiköitä kylvämällä uudistavan kannattaa miettiä, millaista siemenmateriaalia käyttää, sanoo Tapio Oy:n metsäpäällikkö Hannu Niemelä . Puuaineen lujuuteen siemenmateriaalilla ei kuitenkaan ole vaikutusta. Siellä voi olla taloudellisesti järkevämpää käyttää pelkkää metsikkösiementä tai metsikkösiemenen ja jalostetun siemenen sekoitusta kuin parasta ja samalla kalleinta jalostettua siementä. Hyvin hoidetuissa metsissä puiden latvukset ovat tasaiset, joten lumikuorma jakaantuu niissä tasaisesti. 3. ”Kuusen latvus on muodoltaan sellainen, ettei lumi tartu siihen yhtä herkästi kuin männyn latvukseen. Sitä, vähentääkö pienempi latvus lumituhojen riskiä enemmän kuin hoikempi runko sitä kasvattaa, on Niemelän mukaan vaikea sanoa. "Lumituhojen kaltaiset ilmiöt ovat tulevaisuutta, eivät huonoa tuuria. Lumituhojen riski kasvaa kasvupaikoilla, jotka sijaitsevat yli 200 metrin korkeudessa merenpinnasta. Tarkasta metsien kunto keväisin. "Jos lumituhoja ei tule, menetetään kyllä kasvua, mutta jos tuhoja tulee, vahinko ei ole niin suuri", Niemelä sanoo. 5. Tällaisia paikkoja löytyy erityisesti Itä-Lapista, Koillismaalta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalan vaara-alueilta. Lisäksi kuusen puuaineksen taipumislujuus on mäntyä parempi”, Kananen sanoo. Sinistäjäsienet leviävät puuainekseen nopeasti kasvukauden käynnistyttyä, ja sinistynyt tukkipuu kelpaa vain kuitupuuksi. Vakuutuksen avulla saa edes jotain korvausta, jos huonot lumiolosuhteet osuvat omalle kohdalle." Puulajeistamme herkin lumituhoille on mänty, kuusi kestää lumikuormaa paremmin. Metsikkösiementä vaara-alueille 1. Muista metsävakuutus. Sitä, miten hyvin eri siemenmateriaalit kestävät lumituhoja, ei ole tutkittu. Jos lumi on katkaissut latvuksesta vain pienen osan ja puun juuriyhteydet ovat kunnossa, voi puusta saada tukkia vielä vuosi tuhon jälkeenkin. Niitä voi kuitenkin yrittää lieventää hoitamalla metsänsä hyvin. Metsäkoneenkuljettaja Erkki Väisäsen ja metsänhoitoyhdistys Kainuun metsäasiantuntijan Mikko Kanasen mukaan lumi ei ole koskaan aiemmin aiheuttanut Kainuun metsissä yhtä pahaa tuhoa kuin viime talvena. Vinkit lumituhojen varalta. Mäntyä ei Kanasen mukaan kannata juuri sen korkeammalla viljellä. Ainakin niiden, joiden metsät sijaitsevat yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella, kannattaa Kanasen mukaan harkita myös metsävakuutuksen ottamista. Jalostetusta siemenestä kasvatetut puut ovat rungoltaan hoikempia ja vähäoksaisempia kuin metsikkösiemenestä kasvatetut puut. 15 METSÄSTÄ / 14.2.2019 on katkennut vain latva, voi puun tyvestä saada tukkiakin." Jos lumen katkomista puista toivoo saavansa tukkia, on nopeus valttia. Vakuutuksesta suojaa Miten lumituhoja voi ehkäistä. Jätä tuhoalueiden korjuu ammattilaisille
Vapriikin kuva-arkisto. Lokomo osti Vesilahden Mantereen kylästä Mantereenrahka-nimisen 50 hehtaarin suoalueen. Lokomon johto päätyi polttoturpeeseen etsiessään ratkaisua polttoainepulaan. 16 14.2.2019 / METSÄSTÄ EI PELKÄSTÄÄN KUOKKA JA JUSSI Suomen Suoviljelysyhdistys on edennyt 125 vuodessa pellonraivaajasta, neuvojasta ja tutkijasta myös soiden suojelijaksi
Suoviljelysyhdistyksen toiminta oli alusta lähtien valtakunnallista. Saksassa, missä oli keskitytty turpeen käyttöön polttoaineena. Varsinkin Pohjanmaalla soiden viljely oli yleistä. Karjalan koeasema oli Suoviljelysyhdistyksen valvonnassa 1921–1977, jolloin sen toiminta siirtyi silloisen Maatalouden tutkimuskeskuksen haltuun. Suoalasta yli puolet on maaja metsätalouden tai turvetuotannon käytössä. Metsien sijasta polttoaineeksi voitiin käyttää suomaitten turvetta: "Harrastusta polttoturpeen valmistamiseen lamauttaa myöskin metsiemme runsaus, jonka vuoksi ollaan sitä mieltä, että metsissä vielä on kylliksi polttopuuta sadoiksi vuosiksi. Laajojen suoalueiden käyttöönotto oli työlästä ja edellytti valtiovallan tukea peruskuivatukseen. Niitä on kuivattu ensin peltomaiden läheltä, mutta myös yhä kauem paa vanhoista kylistä, kun on haluttu saada uutta maata viljelyyn. markan arvosta. Samaan aikaan käytämme itse etupäässä polttopuuksi nelikertaisen määrän. Metsissä meillä onkin arvaamaton omaisuus. rauhoittanut Hattulan Leteensuon pohjoisosan vapaaehtoisella suojeluohjelmalla. Koetoiminta on ollut Suoviljelysyhdistykselle keskeinen toimintamuoto. Raivattujen suopeltojen ravinnevarat hupenivat nopeasti, ja halla oli alavilla suopelloilla usein hyvin tuhoisa. Ensimmäinen suotutkimusasema oli vuonna 1902 perustettu Hattulan Leteensuon koeasema, joka toimi aina vuoteen 1973 saakka. lokakuuta. Puutavaroita viedään maasta vuosittain 70 milj. Uutta suoviljelystä Iso-Kuivikkoniemen valtionmetsätorpasta. Suoviljelyn edistämiselle oli siis selvä tilaus. Alkuvaiheen toiminnan keskeisiä henkilöitä olivat puheenjohtajina toimineet Oskar Heikel ja Arthur Rindell sekä toiminnanjohtaja E. Etenkin toiminnan alkuvaiheessa yhdistyksen palkkaamien neuvojien rooli oli erittäin tärkeä. Poikkeuksina olivat tapaukset, joissa suo otettiin pysyvästi peltomaaksi tai niityksi. A. Soita on pyritty muuttamaan pelloksi tai niityksi, ja niitä on ojitettu suuria määriä valtion varoilla. Neuvontaa, julkaisuja sekä suojelua Yhdistys harjoitti myös soiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Maa sammaloitui pian uudelleen. Etelä-Pohjanmaan koeasema toimi Ilmajoella vuodesta 1907 vuoteen 1934. Samanlaisia yhdistyksiä oli kauan ollut mm. Puheenjohtajien lista jatkuu vuodesta 1924 nimillä E. elokuuta 1894, ja sen säännöt vahvistettiin 18. Suomen Suoviljelysyhdistys on edelleen toimiva yhdistys, joka sääntöjensä mukaan ”edistää soiden hyväksikäytön yleisiä edellytyksiä sekä viljelysettä teollisuustarkoituksiin. Koska maan kydyttämistä pidettiin kannattamattomana, se kiellettiin vuoden 1886 metsäasetuksessa. Eino Jokinen 1929 / Museovirasto Etelä-Pohjanmaan suoviljelyasemalla Ilmajoella. Näitä soita on sitten savitettu tai lannoitettu. Tämä kiintiöjärjestelmä kuitenkin poistettiin myöhemmin. Malm. Myös kaksikielisyyttä korostettiin jo yhdistyksen ensimmäisissä säännöissä aina julkaisujen painattamista myöten. F. Aluksi soilta niitettiin luonnonheinää, mutta varsinaisen turvemaiden viljelyn katsotaan alkaneen 1600-luvulla. Suoviljelysyhdistyksen julkaisutoiminta käynnistyi jo vuonna 1896 julkaistulla vuosikirjalla. Nykyään Suoviljelysyhdistys harjoittaa myös soiden suojelua ja on mm. Olisi taloudessamme tuntuva säästö, jos edes jossakin määrin käyttäisimme nykyään arvotonta suomaittemme turvetta polttoaineeksi puun sijasta ." (Oskar Heikel Suomen Suoviljelysyhdistyksen kokouksessa 1903). Myös turpeen maatumisasteen luokittelua kehitettiin. Niitä muutettiin pelloiksi tai harjoitettiin ns. Simola, Pauli Tuorila, Erkki Kivinen ja Yrjö Pessi. "Pellon raivaus turvemaalle oli helpompaa kuin kivennäismaalle." "Halla oli alavilla suopelloilla usein tuhoisa." TUULA VUOLLE-SELKI S uomi on maailman soistuneimpia maita, ja suot ovat aina olleet olennainen osa suomalaisten elämää ja toimeentuloa. Kun liika vesi oli saatu pois ja pintakasvillisuus poltettu, pintaan tuli kylvettävää multaa. Turpeella oli nimittäin merkittävää käyttöä myös rakennuseristeenä ja karjan kuivikkeena.. Tavoitteena tässä työssä oli ensisijaisesti soiden viljelykelpoisuuden selvittäminen, mutta samalla edistettiin suoturpeen muuta käyttöä. Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto oli alkuaikoina suotutkimus, joka käsitti soiden kartoitusta ja niiden kasvitieteellistä ja kemiallista analysointia. Museovirasto Vaasa 25.5.1907 Suomen Suoviljelysyhdistys perustettiin 9. Suomen suoviljelysyhdistyksen tavoitteena oli sopivien soiden löytäminen asutustoimintaan sekä soiden viljelymenetelmien kehittäminen sekä turveteollisuuden edistäminen. Johtokuntaan tuli valita edustaja maamme kustakin läänistä. Tavoitteena on saada jatkossa yhä enemmän soita suojelun piiriin. Yhdistys toimii tarkoituksensa hyväksi suorittamalla tieteellisiä ja käytännöllisiä suotutkimuksia sekä harjoittamalla ja tukemalla alan koe-, valistusja julkaisutoimintaa”. Yhdistys edisti polttoturpeen käyttöä Viljelyyn soita on käytetty useita satoja vuosia, sillä pellon raivaus turvemaalle oli helpompaa kuin kivennäismaalle. Suotutkimusta Kokemuksen karttuessa suon viljely yleistyi, mutta Suomen ilmasto oli oikukas. 17 METSÄSTÄ / 14.2.2019 Suotutkimuksella ja siihen perustuvalla viljelykelpoisen maan inventoinnilla oli kysyntää taas 1940-luvulla, kun Karjalan luovutuksen jälkeen oli nopeasti saatava uutta peltoa menetetyn tilalle. kytöviljelyä. Sen mukaisesti suota poltettiin ja satoa saatiin muutamana vuonna samaan tapaan kuin kaskesta. Ennen tämä oli ainoa tapa saada suo viljelykelpoiseksi. Suomen kokonaispinta-alasta on suota 20 prosenttia
Hän auttoi vaariaan Toivo Hurmalaista metsätöissä ja korjasi hevosella puita kymmenkesäisenä. Tila oli ollut unohduksissa vuosia. Voi olla, että puustosta saa enemmänkin kuin metsäyhtiöltä ja se on verotonta”, Hurmalainen kertoo. 18 14.2.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat “T ??aikametsässä”, vastaa 58-vuotias yrittäjä Ahti Hurmalainen aavistuksen hengästyneenä puhelimeensa. Olemme Siuntiossa tutustumassa Hurmalaisen viime vuonna perustamaan yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. “Ei raha metsässä ainakaan hukassa ole." Suojelualueeseen rajautuva kuusikko odottaa hakkuuta. “En ole perinyt mitään. Raha ei huku metsässä Iitistä Kausalan kylästä kotoisin olevalle Hurmalaiselle metsät ovat tuttuja jo lapsuudesta. Vaihtoehtoina oli myydä alue maineen valtiolle, vuokrata se määräaikaiseksi luonnonsuojelualueeksi 20 vuodeksi tai perustaa yksityinen suojelualue. “Aika hyvin maksavat puuston arvon. Hän oli hoitanut kuolinpesän osakkaan asioita, ja osakkaat tarjosivat neljän vuoden ajan tilaa hänelle. Jättiläismäiset haavat, käkkärämännyt ja ikääntyneet kuuset kurottavat korkealle louhikkoisessa maastossa. Hän huomasi kiinnostavan ilmoituksen Keltaisessa pörssissä ja päätyi ostamaan synnyinkunnastaan Iitistä ensimmäisen metsätilansa. Hän tietää, että metsäbisnes on muutakin kuin pystykauppaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilakauppoja on hierottu useita. Hurmalainen valitsi jälkimmäisen, eikä häntä harmita. Suurin osa metsistä sijaitsee Kerimäellä, Savonrannassa ja Enonkoskella Etelä-Savossa. Olen ottanut Metsäkauppa vei mukanaan Espoolainen Ahti Hurmalainen innostui ostamaan metsää 11 vuotta sitten. Lopulta Hurmalainen suostui kauppaan. Ely-keskuksen tarkastajat kävivät alueen läpi ja totesivat sen olevan luonnonsuojeluarvoiltaan korvaamaton. Anjala Espoo Ahti Hurmalainen on pitänyt luentoja aiheesta metsä bisneksenä ja on mukana Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n hallituksessa.. Hakattavaakin jäi alueen ulkopuolelle muutaman hehtaarin verran. Hurmalainen pelkäsi mahdollisten tuhojen leviävän naapuriin. Ympärillä uinuu yli 100-vuotias metsä. Sitten UPM tuli tänne ja soitti, että kuule täältä löytyy liito-oravan paskoo ja se täytyy ilmoittaa ely-keskukseen”, Hurmalainen hymähtää. Kyseessä oli vanha ikimetsä, jossa vaarana olivat hyöteisja sienituhot. Hakkuut seis, liito-orava! Lakiasiantoimistoa Espoossa ja Joensuussa pitävä Hurmalainen osti metsän ruotsalaistaustaiselta kuolinpesältä puolitoista vuotta sitten. “Totesin, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin päätehakkuu. Metsä oli hoidettava kuntoon. Hän koki saaneensa puustosta hyvän kertakorvauksen. Metsänomistaja Hurmalaisesta tuli vuonna 2008. Myöhemmin hän muun muassa istutti metsää Metsäliitolla. Puron solina erottuu hangen läpi. Lunta on paikoitellen yli polven ja kävely umpihangessa työlästä. Tuuli oli kaatanut runkoja maahan sikin sokin. Välillä puista humahtaa lunta alas, muuten on aivan hiljaista. Jyrkänteen alapuolella uomassa kiemurtelee luonnonmukainen kapea puro. Luonnonsuojelualueen pinta-alaksi tuli hieman alle kaksi hehtaaria
Kuormauksessa ei silloin tarvitse murehtia muusta liikenteestä. 3. Helpoimmillaan asia hoituu muutenkin tehtävällä lanauksella. Monen osakkaan tiekunnissa vaaditaan yhteinen päätös. Sitä vastoin harvennushakkuilla harmittaa, jos harvennettava metsikkö on tien varressa kapea, mutta silti kuormien purkamiseksi tehdään pitkiä aukkoja tien suuntaan. Helmikuun loppuun mennessä annettavan metsäveroilmoituksen yrittäjä aikoo tehdä perinteiseen tapaan paperille. Kevään tiekokouksissa kannattaa ottaa asia esille, onko tiekunnalla valmiutta lisätä metsää kasvavaa pinta-alaa vastauksena haluun lisätä hiilensidontaa. Metsävähennystä voi hyödyntää, kun pääomatulot ovat vähintään 2 500 euroa vuodessa. Usein ei tarvitse kaataa ainoatakaan lisäpuuta varaston aikaansaamiseksi. . Tiet ovat niin kapeita ja puutavara-autot niin suuria, että muu liikenne saattaa pysähtyä kuormauksen ajaksi erityisesti talviaikana. Metsä on parempi sijoitus kuin asuntokauppa. Metsäsijoittajalle tällaiset kohteet ovat mahdollisuuksia. PALSTALLA AHTI HURMALAISEN VEROVINKIT . Hyödynnä metsävähennys ja muista, että käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy perinnön tai lahjan mukana. Kuormaimen kourassa oleva taakka painaa jopa useita tonneja, eikä sen alle ole viisasta mennä. Vastaan tulee usein myös sellaisia kohteita, joissa välittäjä ei ole tiedostanut metsän todellista arvoa ja myy metsätilallista kiinteistöä alihintaan. Koululaiskuljetukset, maidonhakuliikenne ja työmatkaliikenne odottavat kiltisti, että jättimäinen kuorma-auto saa puutavaran kuormatuksi ja lähtee liikkeelle. . Hakkuun loputtua on keväällä pikkujuttu siivota tie hakkuutähteistä. MYÖS PUUNMYYJÄ PITÄÄ varastopaikoista. 19 METSÄSTÄ / 14.2.2019 pankista lainaa ja ostanut kaikki metsäni”, Hurmalainen kertoo. “Ei raha metsässä ainakaan hukassa ole. “Metsävähennys on aika iso etu. Niitä kannattaa tehdä lisää, etenkin jos metsikkökoko saadaan kasvamaan. Parhaillaan kauppaa hierotaan Mäntyharjulla. Varastopaikka on tehty kohtisuoraan tietä vasten. Luulen, että ilman sitä, metsäkauppa ei kävisi ollenkaan”, Hurmalainen pohtii. 1. Hän on ihmetellyt, miksi verottaja ei neuvo isäntiä. Siksi kuormatraktorille hakataan tulevan varastopinon metsäpuolelle aukko, jolta kuormat puretaan. Kuormatraktorit eivät saa tulla yleisille teille ja purkaa sieltä tien varteen kuormaansa. Metsätilojen paperit, suojelualueen selvitykset sekä tilakartat löytyvät mapeista nopeasti.. Moni metsänomistajalle suunnattu veroetuus jää käyttämättä, jos sitä ei osaa itse hakea. Silloin ensiharvennukseltakin olisi metsiköstä saatavissa puuta lähemmäs tuhat kuutiometriä, ja varastopaikkaa tarvitaan kipeästi. . . Pahimmillaan 400 metrin pituisen tienosan reunalla on molemmin puolin tietä 400 metriä kuormanpurkamisaukkoa eli harvennusmetsään on tehty tien varrelle lähes hehtaarin aukko. Metsätalouden tuloksesta voi tehdä viiden prosentin yrittäjävähennyksen. Tulos tehdään myymällä Hurmalainen seuraa metsätilojen myynti-ilmoituksia jatkuvasti. Hurmalainen näki niissä kannattavaa liiketoimintaa ja investoi. Mutta pahojakin esimerkkejä on, kun suunnittelija miettii pelkästään kuormatraktorin ajomatkojen minimointia. 4. Pikkuauton yritys ohittaa kuormattavana oleva auto voi olla vaarallista, eikä sitä suositella. Lisää varastopaikkoja Runsaasti liikennöity yksityistie kulkee kuvan vaakasuunnassa. Metsävähennys suuri etu Tultuaan metsänomistajaksi Hurmalainen on kummastellut verottajan toimintaa. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia ostetun metsätilan arvosta. Parempi ratkaisu olisi varastopaikka, jonne kuorma-auto voi peruuttaa. Hyvistä varastopaikoista on puutetta. HUOMATTAVA OSA SUOMALAISESTA raakapuusta lähtee autokuljetuksena pikkuteiltä, joiden varteen puutavara on pinottu. Hyvä tavoite on, että tulevaisuuden metsiköt olisivat pinta-alaltaan 5–10 hehtaaria tilakoosta riippumatta. “Metsästä voi saada bisnestä monella tavalla, myös myymällä metsäomistuksia. 2. Metsävähennys tarkoittaa, että esimerkiksi 70 000 euroa maksaneesta metsätilasta saa verovapaasti pääomatuloja 42 000 euroa. Yrittäjä tutki ja luki lehdistä metsiin liittyviä artikkeleita ja vakuuttui, että metsä on ehkä viimeisiä todellisia tuottavia elinkeinoja. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Samalla hän pisti merkille, ettei nuoriso enää ollut innostunut lähtemään metsään saati tehdä metsän parissa töitä. Viime vuonnakin verottajan sivut kaatuivat”, Hurmalainen tuskastelee. Esimerkkinä hän mainitsee metsävähennyksen, jota hän itse on hyödyntänyt. Erityisesti yrittäjää kiinnostavat metsät, joissa on hakkuukelpoista puustoa. “Niin kauan kuin olen tuota 2C lomaketta täyttänyt, en ole pystynyt tekemään sitä sähköisesti kertaakaan. Se ei ole pelkkää pystykauppaa”, Hurmalainen muistuttaa. Lisäksi teiden roskaantuminen hakkuutähteistä vähenee. Tilan hinta kuittaantuu helposti jopa viidessä vuodessa sopivien kuvioiden hakkuilla. Hyvää puunkasvatuspinta-alaa säästyy, kun varastopinot mahtuvat hyvin ojien päälle. Metsissä hommaa kuitenkin riittäisi. Avohakkuualoilla kuormien purkaminen ei aiheuta metsänomistajalle tuskaa. JOS PUUNTUOTTAJALLA ON IKIOMA tie, hän voi varastopaikan puuttuessa määrätä, että talvisissa hakkuissa kuormatraktorin on purettava kuormansa tieltä käsin. . . Harvoin käytetyllä monen osakkaan yksityistiellä vaihtoehto on, että tiekunta sopii, että kuormatraktorin saa purkaa talvella tieltä käsin varastopinoihin tien varteen. Jos tilan onnistuu ostamaan kohtuullisella hinnalla, voi sen myydä sopivalla voitolla eteenpäin. Taakasta putoaa talvella usein jäätä ja hakkuutähteitä. Kuorma-auton tukijalat saattavat olla olennaisesti autoa leveämmällä, eikä ohitustilaa ole paljoa. Muista vähentää pankkilainalla ostetun metsän korot verotuksessa, jos pankki ei niitä ole ilmoittanut tai metsän ostoon on otettu lainaa muualta. Hyvällä ajourien suunnittelulla kuormanpurkamisaukot vievät tilaa vain kohtuullisesti. Jos myyt metsää harvoin, voit varauksella tasoittaa veronmaksua. Vastikkeet ovat nousseet tasaiseen tahtiin ja vuokralaisten saaminen vaikeutunut”, Hurmalainen luettelee. Hurmalaisen kodin seinää koristaa taiteen lisäksi suojelualueen kunniakirja.
Savossa haluttaisiin kouluttaa alalle useampia naisia. Metsäasiantuntija Ida Sara-aholla ei ole huomauttamista työn jäljestä – nainen ratissa on lupaus laadukkaasta työstä. Ansio ammatinvalinnasta kuuluu hänen lukioaikaiselle opinto-ohjaajalle, joka oli koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Kesäkurssien ja eri työnantajilla tehdyn harjoittelun ansiosta työt kävivät tutuiksi. Tämän neuvosta urheilullinen ja ulkona viihtyvä Sara-aho hakeutui opiskelemaan metsätieteitä Itä-Suomen yliopistoon. ”Maallikoiden mielikuva metsäammateista on yhä hyvin miehinen ja metsäopintoihin hakeutuu vähän naisia. Laukkanen ja Sara-aho viihtyvät metsäalan töissä. Yhteistyö esimerkiksi puunostajien kanssa sujuu ongelmitta ja täällä Savossa myös metsänomistajien vastaanotto on ollut mutkatonta. Laukkasen mukaan nainen pärjää myös metsäkoneen kuljettajana. 20 14.2.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat N aisia on metsureina ja metsäkoneenkuljettajina vähän, eikä alan ammattiopiskelijoistakaan kuin vajaa prosentti ole naisia. Näissä hommissa pärjää, kunhan on ulospäin suuntautunut ja valmis ulkotöihin säällä kuin säällä”, Sara-aho kertoo. Vielä naisen pitää todistella. "Mielikuva metsäammateista on yhä hyvin miehinen." Maaninkaalla asuva Jonna Laukkanen opiskeli ensin sisustajaksi, mutta hakeutui pian metsäoppiin ja sitä tietä ajamaan isän toista hakkuukonetta. ”He voivat esimerkiksi emännöidä metsäretkillä, käydä esittelemässä metsäalan ammatteja vaikkapa lukioissa ja toimia vaikka some-lähettiläinä”, Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi kaavailee. Haluamme murtaa uskomukset alan miehisyydestä”, Mäntyniemi vakuuttaa. ”Menin sen jälkeen Toivalan metsäkoulun aikuiskoulutukseen, ja nyt olen ajanut isäni firman toista motoa kolmisen vuotta.” Laukkanen koneineen hakkaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon harvennustyömaita Maaningalla ja Siilinjärvellä. ”En koe, että olisin joutunut todistelemaan, että nuori nainen voi pärjätä alalla. Koulun jälkeen Laukkainen tosin hakeutui ensin ammattikoulun sisustajalinjalle, mutta työt rakennuksilla eivät pitkään innostaneet. ”Jonna on huolellinen ja taitava ja muistaa myös metsänomistajien toiveet, mikä joltain kuskeilta välillä unohtuu.” Esikuvia ammatinvalintaan Siinä kun Laukkanen on miltei syntynyt metsäarkeen, jämsäläiselle Sara-aholle ala oli tyystin outo. ”Liikumme ajokonekuskin kanssa työparina samoilla työmailla, joten häneltä saan tarvittaessa apua.” Lisää naisia moton puikkoihin Metsätöiden miehisyys rapistuu kovin hitaasti. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäasiantuntija Ida Sara-aho (vasemmalla) kiittelee Jonna Laukkasen huolellista työtä varttuneen koivikon harvennuksella.. Olin ensin pari vuotta Juvalla Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä ja viime kesänä aloitin samoissa töissä täällä Siilinjärvellä.” Sekä Laukkanen että Sara-aho kuuluvat Pohjois-Savon Maaseutuammattiin ry:n perustamaan naispuolisten metsäammattilaisten verkostoon, joista halutaan esikuvia ammattiaan valitseville nuorille. Alalle tarvitaan runsaasti uutta väkeä, ja kannustamme myös naisia hakeutumaan alan kouluihin. Koneen remonteissa tarvitaan välillä voimaa, mutta hänellä on apu lähellä. Täytyykö vielä vuonna 2019 ihan oikeasti todistella, että naiset pärjäävät metsäalan töissä. Maaninkaalla asuvalle Jonna Laukkaselle malli metsäkonetöistä tuli kotoa, hänen isänsä työskentelee alan yrittäjänä. ”Minulla ei opiskelemaan lähtiessäni ollut kuvaa metsäalasta
Kokeessa sahattiin viiden kiekon sarjoja 18-senttisestä kuusesta. Hioutumattoman moottorin vuoksi sen leikkuuteho oli selvästi Husqvarnoja huonompi. Moottori on tehokas ja kiihtyvä eikä ergonomiassa ole moittimista – mutta pitikö sahasta tehdä edeltäjäänsä painavampi. Lämmitettävät kahvat ja kaasutin, vain XPG-malli . Ammattikäyttöön tarkoitettu saha on sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetriä. . Mäntä, sylinteri ja kampiakseli ovat uusia. Molempien moottoritehoksi ilmoitetaan kolme kilowattia. Kipakka pakkanen ja pölisevä lumi ovat moottorisahalle haastava ympäristö, mutta uusi Mark2:n suoriutui savotasta kymppi miinuksella. Yhteistä on muun muassa aiempaa nopeammin kaasutinta säätävä Autotune-järjestelmä ja edeltävistä malleista kohonnut paino – Mark2 on 400 grammaa edeltäjäänsä painavampi. Sylinteritilavuus 50,1 cm 3 . Husqvarnan mukaan Mark2:n leikkuuteho on parempi kuin sen tärkeimmän kilpailijan, Stihl MS261:n. . Valmistajan mukaan malli on kokonaan uusi, vaikka Mark2 ulkoisesti muistuttaakin edeltäjäänsä 550 XP:tä. Etuja takakahvan väliä on hieman pidennetty edellisestä mallista. Työmaana oli 40-vuotiaan männikön ensiharvennus. Mark2:n moottori kiihtyy selvästi edeltäjämallia nopeammin. Paino 5,3 kg/5,5 kg (XPG-malli) . Ensiharvennuksilla vanha 550 on mielestämme uutta Mark2:ta mukavampi. . Koesahassa ei ollut talvisarjaa. Valmistaja korosti sahan kestävyyttä ja moottorin tehokasta jäähdytystä sekä kaasuttimen lämpösuojausta. Uutta on muun muassa entistä muhkeampi ilmanpuhdistin.. Mark2 on erinomainen työkalu. Täyttä varmuutta tästä ei tosin saatu, koska käytössämme ollut Stihl oli lähes käyttämätön. . Lisäksi etukahvan ja moottorin väli on korkeampi kuin edeltäjässä – tähän olisi vaikea keksiä parannettavaa. Kaasuvaijeri jäätyi kertaalleen, mutta toimi voitelun jälkeen moitteitta. 22 14.2.2019 / METSÄSTÄ Katso video Metsälehden Youtubesta! Fakta KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija U usi Husqvarna 550 XP Mark2 on huippusaha. Husqvarna 550 XP Mark2 rakennettu alusta alkaen uusiksi. HUSQVARNA 550 XP MARK2 . Husqvarna markkinoi uutuutta – kuten viime vuonna esiteltyä 572 XP:tä – uuden sukupolven moottorisahoina. Parantunut leikkuuteho todentui sahauskokeessa. Kaadettavat puut olivat suhteellisen järeitä ja karkeaoksaisia sekä puuaines umpijäässä. Sahauskokeidemme perusteella Huskun väite on uskottava. Husqvarna esitteli myös uuden Mark2-version 545 XP:stä, joka on 550-mallin hieman matalaviritteisempi rinnakkaismalli. suositushinta 925 euroa/ 999 euroa (XPG-malli) Plussat ja miinukset + Teho + Kiihtyvyys + Toimintavarmuus talvikelissä – Paino Uutuusmalli on parhaimmillaan järeän puun hakkuussa. Tunnoton talvikeleille Kokeilimme uutuus-Huskua rinnan vanhan mallin kanssa tammikuisella harvennushakkuulla. Käsiteltävyydeltään saha on tasapainoinen ja sen painopiste matalalla. Teho 3,0 kW . Painoeron vanhaan 550 XP:hen kuitenkin huomasi, kun vaihtelimme sahoja lennossa. Kokeiltavan sahan pitkä, 15 tuuman laippa osoittautui harvennuksella käteväksi. Tukin kaadossa uutuusmallin leikkuuteho pääsi paremmin esille. Uudella mallilla kiekot irtosivat 13,4 sekunnissa, vanhalla 14,5 sekunnissa. Lisää tehoa – ja painoa Husqvarnan 50 kuutiosentin uutuussaha kiihtyy nopeasti ja leikkaa tehokkaasti. Niinpä Huskun hulppea leikkuuteho ja räyhäkkä kiihtyvyys pääsivät oikeuksiinsa. Uutta on, että nyt 545:n saa myös lämpökahvoilla.
Harvassa on se terä, jota Markus Solanterä ei saa teräväksi. Ammattilaisia koulutettiin raivaussahan käyttöön kolmesta kymmeneen päivään kestäneillä kursseilla. Parhaillaan on mietinnässä, pitääkö laajentaa nykyistä hallia vielä toisesta päästä vai löytyisikö paremmat tilat jostakin muualta, esimerkiksi UPM:n entisen Voikkaan paperitehtaan tiloista. Helpommin tylsyviä haritettavia teriä tulee silti edelleen huollettavaksi. Metsänhoitoyhdistys ja metsäyhtiöt olivat myös päätyneet sahatöissä varsin joustaviin työjärjestelyihin. Niitä teroitetaan vuosittain useita kymmeniä. Valkealalainen Markus Solanterä teroittaa esimerkiksi terät Kouvolan kaupungin jäähallien jäähöyliin. ”Valtaosa liikevaihdosta tulee metsäja puunjalostusalan yrityksistä. Sellainen on tylsä jo uutena. Puunjalostajia on asiakkaina aina Haminaa ja Kotkaa myöten”, Solanterä kertoo. Autotalli, yrityksen ensimmäinen työtila, paloi loppiaisena 2016 sisäosiltaan. Siitä lähtien hän on työllistänyt itsensä omakotitalonsa tontilla. "Yhden kulmakunnan raivaussahatyöt tekee se mies, jonka matkoihin työ parhaiten luontuu. Esimerkiksi paperikoneen pituusleikkurin terän on oltava niin terävä, että ihmisen ihoon lipsahtaessaan se menee syvälle. Raivaussahoja oli metsissä jo "toista tuhatta", ja konevoimin tehtiin noin kolmasosa taimikkojen hoidoista. Sesonkikaudet ovat visusti tiedossa. Myös monet rakennusalan yritykset tuovat koneittensa terät minulle teroitettaviksi.” Klapien tekijät työllistävät Yksityisasiakkaat ovat Solanterälle iso asiakasryhmä. Stora Enson Kotkan sahalla terotushommiin perehtynyt Solanterä perusti vuonna 2011 erilaisten terien huoltoon ja myyntiin erikoistuneen yrityksen. Viiltosuojatut hanskat kuuluvat terien teroittajan vakiovarustukseen. Tarvittaessa häneltä järjestyy myös moottorisahojen ja metsäharvesterien teräketjujen huolto. Vannesahan teriä ja eräitä teollisuuden erikoisteriä hän ei teroita. ”Sen tuntee kun saa käsisirkkelin terän käteensä, onko se halpaterä vai ei”, Solanterä sanoo. Konsti, miten alalla pärjää pienikin, on hyvä palvelu. Se vaan on niin, että terähuolto on monelle asiakkaalle pieni mutta tärkeä asia.” ”Moottorisahojen ketjuissakin hinta vastaa laatua." Terotuksen ammattilaisenkin arsenaalista löytyvät perinteiset työkalut.. Vaikka raivaussaha oli 1970-luvulla uusi työväline, metsätyömiehet käyttivät sitä varsin tehokkaasti. Raivaussahoja rajusti lisää Terävänä takaisin töihin Markus Solanterä taistelee työkseen tylsyyttä vastaan. Lähtiessään yrittämään Solanterä näki, että pienelle ja ketterälle terähuoltoyritykselle on Kymenlaaksossa tilausta. 23 METSÄSTÄ / 14.2.2019 Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Joka tapauksessa yhdistys oli tehnyt metsätyömiesten houkuttelemiseksi sopimuksia ympärivuotisesta tai 8 kuukauden taatusta metsätyöstä. Tiedä sitten, oliko kukaan kysynyt naisia sahojen varteen. Hyvän terän runko on tehty laserleikkaamalla, kun taas halvemman runko on kasattu stanssaamalla. Malleja löytyy vanhoihinkin koneisiin viiden sentin kokoväleillä.” Nykyisin suurin osa myytävistä klapisirkkelinteristä on kovapalateriä. Asiakaskuntaa terähuoltoyrittäjälle riittää. ”Meillä pelaa terien noutoja hakupalvelu monen firman kanssa. Uusi työhalli oli onneksi jo rakenteilla. Kurssitus koettiin tärkeäksi, mutta kurssien järjestäminen oli "vielä jotensakin kirjavaa". Aina ennen kuin liigakiekkoa pelaavalla KooKoolla on kotiottelu Kouvolan jäähallissa, jää höylätään tiptop-kuntoon juuri teroitetulla terällä. "Kun miehen laittaa kartta kourassa metsään ja neuvoo, että noitten rajojen sisällä operoit, tulee ammattitaitoinen raivausmies seuraavan kerran sanomaan, että valmis on ja sopii mennä tarkastamaan jälki." Ahosen mukaan tällaisia miehiä löytyi Kangasniemeltä, ja yhdistys pyrki siihen, että "he eivät olisi ihan ensimmäisinä hakeutumassa muihin töihin", vaikka maaseudun vähenevästä miestyövoimasta käytiin kilpaa. Silti haavereita sattuu. Minulla on myös myynnissä uusia teriä. ”Moottorisahojen ketjuissakin hinta vastaa laatua. Alalla on isoja valtakunnallisia firmoja, joiden robottiteroittimien kanssa yhden miehen yrityksen on turha kilpailla. Perinteisten kenttäsahamiesten määrä vähenee koko ajan, ja muutos näkyy myös Markus Solanterän asiakaskunnassa. Metsälehden sivuilta VALTTERI SKYTTÄ Raivaussahojen määrä lisääntyi Metsälehden mukaan räjähdysmäisesti vuonna 1974. Kangasniemellä Savossa taimikonhoidon koneellistaminen oli edistynyt lehden mukaan erinomaisesti. Se arvio on pitänyt paikkansa näihin päiviin saakka. Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäteknikko Tauno Ahonen kuvasi hyvää raivaussahuria seuraavasti. ”Klapikoneiden teräbuumi on keväällä. Olipa hän sitten yhtiön tai metsänhoitoyhdistyksen vakimies", Ahonen kertoi. ”Liikkuvalla kalustolla haketta tekevät hakeyrittäjät ovat iso asiakasryhmä laajemmaltakin alueelta. MARTTI LINNA, teksti ja kuvat Ä kkiseltään ei tajuakaan, kuinka monessa paikassa työkoneiden terien kunto on ratkaisevan tärkeää töiden sujumiselle. Erilaisten terien ostamiseen pätee sama sääntö kuin muuhunkin kaupankäyntiin: hyvää ja halpaa ei tahdo saada samalla kertaa. Sahalla raivasi tuolloin taimikkoa jopa hehtaarin päivässä, kun vesurityönä samaan hommaan meni useampi päivä. Jos niitä saa tarjouksesta viisi kahdellakymmenellä eurolla, siitä tietää mitä saa.” Nouto ja tuonti pelaa Sama pätee erilaisissa pyörösahanterissä
Lumikenkäilijä jää vauhdista Liukulumikenkien suksimainen muotoilu antaa mahdollisuuden liukumiseen ja alamäkien laskemiseen. Monelle ne ovat vielä uusi väline, mutta kokeilun jälkeen hyvin tykätty”, Koli Activ -ohjelmapalveluyrityksen yrittäjä sanoo. Mieleen palaavat lapsuudesta tutut mäenlaskun ilot. Lumikenkien tavoin liukulumikengillä on näppärä kääntyä tiukoissa paikoissa sekä nousta yli ojien ja kaatuneiden puunrunkojen. ”Usein käy niin, että kun asiakas näkee liukulumikengät hyllyssä, hän innostuu niitä kokeilemaan. Okkonen sanoo asiakkaiden tykästyvän erityisesti liukulumikenkien helppouteen ja laskemisen riemuun. Laskemisen riemu parasta Kokeilunhalu ajaa monen satunnaisen lumikenkävuokraajan tarttumaan uuteen vaihtoehtoon, sanoo Kolin seudulla liukulumikenkiä vuokraava Mika Okkonen . Myyntimäärät ovat kasvaneet joka vuosi tuotannon aloituksesta 2012 lähtien. ”Liukulumikengät ovat ainakin täällä vaaramaisemissa mainio kapistus. "Perinteisillä lumikengillä taivaltavat jäävät nopeasti kyydistä." Äänettömästi etenevät liukulumikengät sopivat hiljaiseen talvimetsään. Keveillä ja lyhyillä liukulumikengillä voin kääntyä helposti paikallani – tai vaikka asetella itseni sopivaan valokuvausasentoon. Karvapinnan ansiosta pito ylämäkeen kiivetessä on hyvä. Nousukarvakaistale liukulumikengän keskiosassa antaa hyvän pidon ylämäkeen tai ahkion vetämiseen. Tasaisessa maastossa liuku on lyhyt mutta riittää siihen, että perinteisillä lumikengillä takanani taivaltavat jäävät nopeasti kyydistä. Alamäkiosuudet sujuvat nopeammin kuin lumikengillä ja hallitummin kuin eräsuksilla. Niiden pohjassa ei ole myöskään lumikenkien tavoin piikkejä tai jäärautoja, jotka naarmuttavat muuta kalustoa. 24 14.2.2019 / PILKKEITÄ Liukulumikenkien liuku tasaisella maalla ei kuitenkaan yllä eräsuksien vauhtiin. Karva sallii eteenpäin mentäessä liukuliikkeen, mutta hillitsee alamäessä menoa sen verran, että vauhti ei karkaa käsistä. Liukulumikenkien etu on myös niiden helppo varastointi ja kuljettaminen. Varhain 2010-luvun alussa markkinoille tulleet liukulumikengät ovat leviämässä Suomen lisäksi muihinkin maihin. kangasalalainen OAC kertoo tekevänsä tuhansia pareja vuosittain. Nimestään huolimatta ne näyttävät lähinnä suksilta. Lumikengissä pitoa antavat piikit on liukulumikengissä korvattu keskialueen kiinteällä nousukarvalla. Pitkiin eräsuksiin verrattuna ne sopivat paremmin sisälle henkilöautoon. Ensimmäisellä kerralla vuokraajat usein testaavat mäenlaskutaitoaan viereisessä rinteessä. Sen jälkeen monet lähtevät päivänkin kestäville retkille huiputtamaan lähiseudun vaaroja ja etsimään kaukomaisemia”, Okkonen sanoo.. Sen sijaan mäkisessä ja tiheässä metsässä liukulumikengät ovat eräsuksiin verrattuna kuin kotonaan. Kolin Rintasenvaaralla polveen asti ulottuvassa hangessa liukulumikengillä liikkuminenkin on kuin sekoitus lumikenkäilyä ja hiihtämistä. Pitkien ja suuntavakaiden eräsuksien edut liukulumikenkiin verrattuna tulevat selkeimmin esiin, kun matkaa taitetaan harvapuustoisissa metsässä, pellolla, suolla tai järven jäällä. Suomen ainoa liukulumikenkien valmistaja, RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat A llani ovat leveät, lähes 150-senttiset liukulumikengät. Lumihankien hybridi Lumikengän ja suksen ominaisuuksia yhdistävä liukulumikenkä on hyvä vaihtoehto eräsukselle erityisesti mäkiseen ja tiheään metsään
Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Parhaimmillaan Koposen lääketehdas käytti alvejuuren juurakoita jopa 20 tonnia vuodessa. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. MAUNO PYYKÖNEN rekisteripäällikkö Maanmittauslaitos. Kestäväksi hakkuumääräksi arvioidaan noin 80 miljoonaa mottia. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Alvejuuren nimikin johtuu lääkekäytöstä, sillä alve tarkoittaa lapamatoa. Hirvi pysyi rauhoituksesta huolimatta erittäin harvinaisena. Onko se paljon vai vähän. Sen jälkeen susi poistui eläimistöstämme osin metsästyksen ja osin ravinnon puutteen takia. Kanta, joka on jonkun mielestä ylisuuri, on toisen mielestä sopiva tai harva. HANNU S. Koponen liitettiin Orioniin vasta 1960. Maanmittaustoimituksissa perustettuja tieoikeuksia on muutettu käyttöoikeusyksiköiksi. Paljon vai vähän. Metsäalan politrukit ovat nyt pauhaamassa ”ylisuurista” hirvija valkohäntäkannoista. Valkohäntiäkin siellä on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. Toissa vuonna korvatut metsävahingot olivat vajaat 1,5 miljoonaa euroa. USA:n Wisconsinin osavaltio on pinOnko Suomessa liikaa hirvieläimiä. Saksassa hirvieläinja villisikakolareita ajetaan lähes 300 000 vuodessa huolimatta siitä, että kaikki päätiet ovat aidattuja. Juuan apteekkari Albin Koponen alkoi uuttaa alvejuurista matolääkettä jo vuonna 1877. Ylisuuri on mielipide, ei tosiasia. Siellä on saksanhirviä enemmän kuin hirviä Suomessa ja kuusipeuroja enemmän kuin valkohäntiä meillä. Nykyisin turvallisemmat tehdastekoiset valmisteet ovat syrjäyttäneet alvejuuriuutteen. Pitäisi puhua selvistä luvuista. Perusparannuksen seurauksena tieoikeuden sijainti on nähtävissä kiinteistörekisterikartalla. ta-alaltaan noin puolet Suomen pinta-alasta ja väestöä on vähän enemmän kuin meillä. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Missä vaiheessa kyseinen hanke menee tällä hetkellä. Lönnrot kirjoitti kasviossaan 1860 kivikkoalvejuuresta: ”Juuri hyvin tehoisa vasten matoja, erittäinki lapamatoa.” Käyttöä kasvilla olikin, sillä heikosti suolatun kalan syöminen johti siihen, että lähes jokainen järviseutujen asukas vuorollaan kärsi lapamadoista. 1800-luvun lopussa vahvan susikannan avustamana tapoimme metsäpeuran sukupuuttoon ja hirven lähes sukupuuttoon. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Peurakolareita on vuosittain noin 30 000 vähän Suomea suuremmalla autokannalla. Myös muut lääketehtaat alkoivat valmistaa alvejuuriuutteita ja Leiras käytti alvejuuren juurakoita jopa satoja tonneja vuodessa. Saksa on pinta-alaltaan Suomea vähän suurempi, mutta metsäpinta-alaltaan paljon pienempi. Kiinteistörekisterin perusparannuksessa uusia tieoikeuksia ei kuitenkaan perusteta. Kiinteistötoimituksissa, kuten lohkomisessa, uudelle kiinteistölle perustetaan tarpeellinen kulkuyhteys kadulle, maanMitä kuuluu kulkutiehankkeelle. Mikä on ”ylisuuri” kanta. Kyse on vuodesta 1998 lähtien tehdystä kiinteistörekisterin perusparannuksesta. Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että valtiomäärittää kaikille metsäpalstoille kulkutien/-oikeuden. Liian suuri annos alvejuurta saattoi sokeuttaa potilaan tai johtaa jopa kuolemaan. 1900-luvun ensimmäisen puolikkaan aikana käytännössä metsiemme suurimmat eläimet olivat jänis ja kettu. Hanke valmistuu Maanmittauslaitoksessa arviolta kahdeksan vuoden päästä. Suomessa käytettiin matojen karkottamiseen myös metsäalvejuurta, joka on kivikkoalvejuurtakin runsaampi ja eräiden tietojen mukaan se olisi ollut jopa tehokkaampi. Suomessa on noin 2 000 karhua. Näin laadit lukijakirjoituksen Hatkat lapamadoille! Kivikkoalvejuuri on hiirenporrasta rotevampi saniainen, joka kasvaa usein kivikkoisilla lehtorinteillä ja valuvesien kostuttamilla kallioilla. Albin itse kuoli vuonna 1917, mutta Koposen yhtiö Lääkelaboratorio Alb. Teollisessa mittakaavassa hän rupesi valmistamaan sitä 1899 muutettuaan Nurmijärvelle. Alvejuuren avulla pidettiin yllä niin Caesarin kuin Napoleoninkin armeijan taistelukuntoa. Väkeä on noin 15 kertaa enemmän. Useimmissa länsimaisissa sivistysvaltioissa on paljon Suomen ”ylisuuria” riistakantoja suuremmat kannat. Meillä on alle 20 000 metsäkaurista ja puhutaan, että kantaa pitäisi harventaa, kun se aiheuttaa vahinkoja. Meillä metsästäjät maksavat luvanvaraisten hirvieläinten (pääasiassa hirvi ja valkohäntäpeura) maaja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot maksamalla pyyntiluvista valtiolle. Wisconsinin karhukanta on noin 28 000. Tehdäänpä kansainvälistä vertailua. Alvejuuriuutteella oli kysyntää, ja sitä vietiin paljon ulkomaillekin aina Amerikkaa ja Kiinaa myöten. Metsälehdessä 1/2019 professori Matti Kärkkäinen kolumnissaan ja Matti Mäkelä lukijapalstalla esittivät jälleen kerran suurten hirvieläinten harventamista sukupuuton rajoille. Metsien kasvu on Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 100 miljoonaa mottia vuodessa. Jos kiinteistöltä tai sen palstalta puuttuu tarpeellinen tieoikeus, niin asian käsittely tapahtuu yksityistietoimituksessa, jota haetaan Maanmittauslaitoksesta. Kiinteistörekisterissä on jonkin verran kiinteistöjä, joilta puuttuu tieoikeus. 25 PILKKEITÄ / 14.2.2019 Ti m o To iv an en METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. LAINE metsänomistaja ja metsästäjä Hausjärvi tielle tai tiekunnalliselle tielle pääsemiseksi. Alvejuuren juurakko on tunnettu matolääkkeenä jo ainakin 3000 vuotta. Kiinteistörekisterissä on kiinteistöjä, jotka on muodostettu jopa sata vuotta sitten. Saksassa on 2,5–3,0 miljoonaa metsäkaurista, eikä se häiritse. Niissäkin maissa harjoitetaan voimaperäistä maaja metsätaloutta, eikä niissä tunneta riistavahinkojen korvausjärjestelmää. Ne liittyvät mielenkiintoisella tavalla myös kansamme terveyshistoriaan ja lääketeollisuuden alkuun. Hirvivahingot ovat noin 0,06 prosenttia tuotosta. Kantorahatulona se merkitsee metsänomistajille nykyhinnoin noin 2,5:tä miljardia euroa vuodessa. Sotien jälkeen järjestäytynyt metsästysseuratoiminta ja sitä vetäneet vastuulliset metsästäjät pitivät huolta siitä, että metsissämme myös isommat eläinlajit alkoivat lisääntyä. Suomessa ajetaan yli 5 000 hirvieläinkolaria vuodessa. Me suomalaiset onnistuimme siinä jo kerran. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Salametsästys piti siitä huolen. ALVEJUURET OVAT METSÄN yleisimpiä suuria saniaisia
679 €/749 € VAHVAA SUORITUSKYKYÄ KAUPAN PÄÄLLE! Kombikannu, 5 L alkylaattipolttoainetta ja 2 L ketjuöljyä. ARVO 118,50 € UUTUUS UUTUUS Husqvarna FLEXI -työkaluvyö Husqvarna X-COM R -kuulonsuojaimet MONIPUOLINEN ERGONOMINEN YKSILÖLLINEN BLUETOOTH® PUHELUPAINIKE INTEGROITU ANTENNI Husqvarna X-CUT -ketju PYSYY TERÄVÄNÄ ESIVENYTETTY LEIKKAA TEHOKKAASTI. 26 14.2.2019 / PILKKEITÄ PERFORMANCE BY HUSQVARNA www.husqvarna.fi Tarjous on voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 31.3.2019 saakka. Ostaessasi Husqvarna 543XP tai 543XPG-sahan saat kaupan päälle kätevän kombikannun, 5 L Husqvarnan alkylaattipolttoainetta ja 2 L teräketjuöljyä. 43,1 cm³ • 2,2 kW • 4,5/4,7 kg HUSQVARNA 543 XP ® /XP ® G Kevyt ja tehokas saha ammattilaatua arvostavalle
Kaikkia puulajeja osataan sahata ja niistä keittää sellua. Kohde on istutettu 1976 Metsänjalostussäätiön valitsemien pluspuumäntyjen 2-vuotisilla taimilla. Puiden oksisto on kohtuullisen kevytrakenteista. Kesällä 2016 koivikossa vesakontorjunnasta huolehti hirvilehmä kahden vasansa kanssa, lisäksi siellä laidunsi yksi ylivuotinen mulli. Parin viimeisimmän vuoden pituuskasvu on ollut 50 senttiä vuodessa. Ensiharvennus tehtiin 2006. Hirvet hoitivat horsman, vatun ja lehtipuuvesakoitten poiston noin 14,5 hehtaarin alueelta 1986–90 istutetuissa männynja kuusen taimikoissa. pluspuutai 1.5-sukupolven jalostusmateriaalilla viljellyn männikön kasvuvoimasta kertovat selvää viestiä aktiivisten metsänjalostusja viljelytoimien tarjoamista myönteisistä mahdollisuuksista metsien kehitykselle sekä ilmastomuutoksen torjunnalle. Metsikkö sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja on pinta-alaltaan vähän yli hehtaarin kokoinen. Hirvien tuhot männyn taimikoissa rajoittuvat lähes yksinomaan talviaikaan, 0,3 metrin pituudesta aina neljään metriin saakka. Kasvupaikka on tyypillistä puolukkatyyppiä. Liuoksen jäähtymistä voi tarpeen tullen viivästyttää eristämällä ruiskun putki vaikkapa kankaalla. Tulevina vuosina istutamme sitä normaalina metsätalouspuuna sekä kuusi-tammi-sekametsänä. Myös pohjoisamerikkalaiset puulajit ovat kiinnostuksen kohteena: esimerkiksi douglaskuusta istutetaan runsaasti. Aiemmin uudistimme useimmat rehevät uudistusalat puhtaasti kuuselle. M at ti Yl in en tuotostaulukoihin 1950-1960 luvuilta. TIMO SALMINEN metsätalousyrittäjä Fin Forelia Oy:n toimitusjohtaja 1976 istutettu männikkö kasvaa ylllättävän kovaa vauhtia. Hirvien tekemä hyöty ylittää kustannuksiltaan selvästi niiden torjuntaan käyttämäni aineet ja ajan. Metsänomistaja voi auttaa sopeutumisprosessissa istuttamalla selvästi eteläisemmästä siemenalkuperästä kasvatettuja kuusia, mäntyjä ja koivuja, mutta se ei välttämättä riitä. Vuosikymmenten kokemusten jälkeen voin todeta, että taimikoitten syöttäminen hirvillä on suurelta osin tarpeetonta, tiedon puutteesta, ehkä välinpitämättömyydestäkin johtuvaa. Nyt edessä oleva muutos on todennäköisesti aiem pia nopeampi. Kasvupaikka on Pohjanmaalle tyypillinen puolukka-mustikkatyypin sekoitus (VMT). Kesäkautena hirvet ovat huolehtineet kiitettävästi horsman, vatun ja lehtipuuvesakoitten typistyksestä taimikoissamme usean kymmenen hehtaarin alueilla, monen vuosikymmenen aikana ja ruokapalkalla. AARRE SYRJÄNEN Kausala Esimerkit kolmen 1970–1990-luvuilla ns. Mäntysuovan voi hylätä, eikä Eau de Golognen pois jättäminenkään huonontanut torjuntatulosta. Iältään se on nyt 19-vuotias ja valtapituus on noin seitsemän metriä, mikä sekin lähes parilla metrillä ylittää vastaavan taulukkokasvun. Kuitenkin moni suomalainen ajattelee, että jatkossakin Suomessa tulee kasvattaa kuusta, mäntyä ja koivua. MATTI YLINEN metsänhoitaja toimitusjohtaja maaja metsätilallinen LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA. Valikoidun istutusmateriaalin kehitys oli ollut ainakin viidenneksen joutuisampaa kuin luonnonmetsistä kerätyt kasvutaulukot antoivat odottaa. Muitakin puulajeja istutamme metsätalouspuuna. Viidentoista vuoden kuluttua ne tekevät sen ainakin kaksinkertaisena. Jo parikymppisenä ne kasvuvoimassaan ylittävät samanlaisen kasvupaikan satavuotiaan männikön kasvun. Jos kuuselle käy heikosti, toisesta puulajista saa todennäköisesti kasvatettua päätehakattavan tukkipuuston. Sekataimikkojen istuttaminen on hallittua riskien pienentämistä. On varmaa, että omia metsiäni uudistettaessa käytetään aina vähintään valintajalostuksen kautta kehitettyä taimitai siemenainesta. Avoimet silmät ja avoin mieli on tarpeen, kun mietitään, miten turvataan suomalainen metsätalous muuttuvassa ilmastossa. Taimikko perattiin aikanaan, mutta työkiireiden vuoksi se ei päässyt kehittymään aivan puhtaana männikkönä. Siellä on kuitenkin todettu, että tulevaisuudessa kuusi ei tule menestymään, ja sen istutus on lähes loppunut. Hirvet kiersivät taimikot, vaikka niitä lähimetsissä talvehti riittämiin. Kuusi-mänty on yleisin, mutta myös mm. Varsinaista taimikonhoitoa ei tarvittu; vain äestyspalteisiin luontaisesti syntyneiden kuusentaimien poisto raivaussahalla ennen ensiharvennusta. Hehtaaria kohti tarvitaan 3–4 palaa Rexonaa ja 7–8 litraa kuumaa vettä, riittää vaikka taimien koko kasvaa vuosittain. Nyt olemme uudistaneet monesti kahden puulajin sekoituksella. Hehtaarikohtainen kustannus on Turha syöttää taimikkoja hirville noin neljä euroa, Eau de Golognella lisättynä 10 euroa. Kaakkois-Suomessa lehtipuulle uudistettaessa olen kokeillut mm. kuusi-lehtikuusi ja kuusi-douglaskuusi. Valtapuiden tyypillinen rinnankorkeus läpimitta on 11–12 senttiä. Näiden kahden nuoren männikön juokseva vuotuinen hehtaarikasvu on nyt arviolta 6–8 kuutiota, mikä sekin näyttäisi ylittävän normaalimetsän kasvun. Ensimmäinen esimerkki on viime syksyltä 44-vuotias jalostusmännikkö, jossa isoimmat rungot täyttivät jo reilusti tukkimitan. Nyt 2018 oli uuden harvennuksen aika. Maailmanlaajuisesti jokaiselle puulajille, jota on jollain alueella runsaasti, on myös kysyntää. Mitä ilmeisimmin tarvitaan myös Suomeen puulajeja, jotka ovat sopeutuneet kasvamaan lämpimämmässä ilmastossa. Ilmaston muuttuessa suurimmassa vaarassa ovat kuuset. Tämän pituuden jälkeen hirvet saavat vapaasti talvella typistää nuoresta männikösta alimmaiset oksat, koska puiden karsiutuminen nopeutuu. Se on kylvetty 1999, ja siemenaineisto on peräisin samalta viljelmältä kuin edellisessä kohteessa. Samaan aikaan istutettua kuusi-koivu-sekametsää tosin välttelen, koska kaksijaksoiseksi kasvava metsä on vaikea koneellisesti hoitaa ja harventaa. Talvikautena 2017–2018 jatkoin hirvituhojen torjuntaa männyn taimikoissa noin yhdeksän hehtaarin alueella. Viime syksyn ruiskutukset tehtiin 2–3 asteen lämpötiloissa, eikä saippualiuos hyytynyt, kun hiutaleiden päälle kaadettiiin lähes kiehuvan kuumaa vettä. Muutama pyöräytys puulastalla ja liuos kaadettiin ruiskuun. Joku voi todeta, että kysyntää ei ole harvinaisemmille puulajeille. Eikä puuaineksen tiheyskään – viimeisien vuosien sädekasvu noin 2,5 milliä vuodessa – viitannut mihinkään erityiseen höttöpuumäärään. Kukaan meistä ei osaa arvioida, mitkä puun käyttömuodot ja mitkä puulajit ovat 50–80 vuoden kuluttua tärkeimpiä. Koivikko karsiutuu mukavasti, ja raivaussaha saa levätä vielä kaksi, kolme vuotta. Perinteisesti ilmaston lämmetessä tai jäähtyessä puulajien levinneisyysalueet ovat liikkuneet pohjoiseen tai etelään muutoksen mukaan. Vertailussa saatoin todeta, että kohde, joka edustaa pikemmin Pohjanmaata kuin Keski-Suomea, oli 44 vuodessa kehittynyt ainakin noin 55-vuotiaan männikön mittoihin. Jo pelkästään se, että osa puista ottaa vetensä syvemmältä, helpottaa kasvatettavien kuusien veden ja ravinteiden ottoa pintakerroksista. Vaihtoehtoja haetaan Alppien eteläpuolelta vyöhykkeeltä, joka ulottuu Espanjasta Turkkiin. Hän kääri viiden litran vetoisen muoviruiskun lämpimään kankaaseen, laittoi paketin Savotta-reppuun, ja kas vaan: saippualiuos kesti ruiskun tyhjenemiseen saakka lämpimänä. 1.5-sukupolven jalostusmannikkö. Siihen nämä näytöt riittävät mainiosti. Nyt jutun taimikoista on kehittynyt nuori metsä, jonka hoidosta hirvet ovat ottaneet päävastuun. Turhan vaikeaa on yrittää syöttää hirville saippualiuoksella ruiskutettuja männyn neulasia. Vertasin mittaushavaintoja tunnettujen metsäprofessorien Aarne Nyyssösen ja Yrjö Vuokilan kasvuja Metsänjalostus tuottaa tulosta Ilmasto muuttuu, samoin puulajit Nykyisin myönnetään yleisesti ilmaston lämpeneminen, ja sen tiedetään vaikuttavan metsiin. Toimenpidettä valmistellessani mittailin 44-vuotiasta puustoa, jossa paksuimmat puut olivat kasvaneet rinnankorkeudelta 23-senttisiksi ja ehtineet noin 20 metrin valtapituuteen. Samantapainen kehitys on ollut toisessa kuivahkon kankaan (VT) kylvökohteessa. Metsälehdessä 14/2017 olleeseen artikkeliin hirvituhojen torjunnasta saippualiuosruiskutuksella voisin antaa jonkin verran täydentävää tietoa. Iän ja metsikön kehityshistorian varmistaakseni kairasin muutaman puun kasvukairalla. Silti useat niistä ovat kasvaneet täällä runsaina, kun Suomen ilmasto on aikoinaan ollut nykyistä lämpimämpi. Puuston valtapituus on noin 10 metriä, mikä parilla metrillä ylittää normaalimännikön taulukkokehityksen. Sitten voidaankin käsitellä asian toista puolta, nimittäin hirvien hyödyllisyyttä taimikoitten hoidossa. tammea. Meillä on puhtaita kuusen taimikkoja paljon. 27 PILKKEITÄ / 14.2.2019 Haluaisin palata muutamalla sanalla Metsälehdessä 18/2013 julkaistuun juttuun hirvituhon torjunnasta saippuapaloilla koivun taimikossa. Sen voi kuitenkin sanoa, että kuivuuden, kuumuuden tai muun syyn takia pystyyn kuolleista puista ei suurta tiliä pysty tekemään Kun metsiä ajatellaan hiilinieluina, mahdollisimman voimakaskasvuiset ja tulevaan lämpimämpään ilmastoon sopeutuneet puulajit sitovat eniten hiiltä. Lisää havaintoja jalostetun siemenaineksen kehittymisestä metsäksi sain viime syksynä myös kahdesta 1994 ja 1999 kylvetystä mäntytaimikosta. Suomalaiset sulkevat silmänsä vaihtoehdoilta – muita puulajeja nimitetään jopa vierasperäisiksi lajeiksi. Männikkö on nyt 24-vuotias. Olen perheemme metsissä muuttanut suuntaa. Kuluneen syksyn töissä teki vaimoni Hilkka kuitenkin suuren parannuksen ruiskutukseen. Toinen niistä on vuonna 1994 konekylvetty ns. Esimerkiksi Saksassa sama kuusi kuin Suomessa, Picea Abies , on perinteisesti ollut yksi metsätalouden tärkeimmistä puulajeista. Oksisto on suhteellisen kevytrakenteinen ja oksakulma on suora
Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Ehkä jopa ymmärrät markkinoinnista, monikanavaisesta viestinnästä ym. Hp. 3000 m 3 . V. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukainen. Vaikka et paikkakunnalla asuisikaan, niin viihtymistä edesauttaa, että sinulla olisi sukujuuria, metsäomaisuutta tai muuta harrastuneisuutta Keski-Savon alueelle. Vakaan tuotto ja merkittävät virkistysmahdollisuudet. Kasvupohjat hyviä kangasmaita, omaa rantaviivaa n. Käsinveistetystä hirrestä valmistettu loma-asunto ja varastorakennus suojaisassa lahdenpoukamassa saaren länsikärjessä. Kasvu metsäsuunnitelman mukaan 9,1 m 3 /ha. Lh. 10,3 ha, puuston määrä n. Tarjouskauppa, tee tarjous lähtöhinnasta 69.000 € alkaen. Metsäarvion (05/2018) mukaan puuston määrä on n. Opintojen ja työtehtävien myötä olet kehittynyt kokeneeksi metsänmittaajaksi ja osaat kokemusperäisesti suositella hyviä metsänkäsittelytapoja. Arvioitu puumäärä noin 1750 m 3 . Hakemus ja ansioluettelo, josta selviää halutun sijoituspaikkatoiveen lisäksi erityinen kiinnostus ja osaaminen vaihtoehtona oleviin työtehtäviin, sähköpostitse 28.2 mennessä antti.harkonen@mhy.fi. Lisätiedot: www.hajakanmaanyhteismetsa.fi Hp. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Mikkolanniemi Näyttävä ja tasokas loma-asuntokokonaisuus Saimaan Pihlajavedellä Savonlinnan Mikkolanniemellä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Osaat perustella ehdottamasi ratkaisut laskennallisestikin, sekä selkokielisesti kertoa niin metsänomistajalle kuin työohjeena. Puuston määrää n. 0,89 ha. Toimipaikkasi sijoittuu metropoliin nimeltä Heinävesi. Hyvä lopputulos ja tyytyväiset asiakkaat ratkaisevat, myös kannustavan palkkauksen osalta. 1,5 ha, peltoalue vuokrattu, tie/sähkölinja/joutomaata n. Hintanäkemys 120.000 €. Peruspalkkaus on yt/meto tes mukainen. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. Yksityismetsätalouden tehtävistä kiinnostunut ja sen eri työmuotoihin perehtynyt ETUMIES saa vakinaisen paikan yhdistyksessämme. Tulostavoitteilla kiusataan, mutta jos hoidat työsi hyvin, voit tehdä sen persoonallisestikin. Lisätietoja tehtävästä antavat tj. mennessä osoitteeseen jussi.hirvonen@mhy.fi. Mh. Kiinteistön kauppahintaan sisältyy mittava mökki-irtaimisto pois lukien moottorivene ja omistajan yksityisesineet. 63.000 € / tarjous 10.3.2019 mennessä. 5 ha suota. Hp.18.000 € / tarjous. Yksityismetsien pinta-ala on n. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. 100.000 €. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna, Savonranta 4,8 ha. Toivekin kuullaan, jos sen tueksi on esittää kokemusta ja osaamista. Myynnissä myös saaren itäosa, kohdenumero 1207642. Auton säilytykseen erillinen autotalli-/varastorakennus. 3,6 milj. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila 115,9 ha. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Vakituisia toimihenkilöitä on 25 henkilöä. 706 osuutta, jotka kuuluvat kiinteistöille Toivola II (740-552-20-3), Purola (740-535-5-13) ja Viitamäki (740-535-5-25). Kokonaispuusto (ainespuu) on 209.045 m 3 ja tukki% 43. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 2013 rakennetussa rantasaunassa viihtyisä tupa keittomahdollisuuksineen ja vuolukivitakkoineen. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelutaitoa sekä sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Osakkaiden käytössä on vapaa-ajan viettopaikka kirkasvetisen lammen rannassa. Rehevät maapohjat, taimikkoa 6,4 ha, kasvatusmetsää 16,4 ha, uudistusikäistä 1,1 ha, uudistamatonta 0,2 ha, tie/joutomaata 0,4 ha. Metsäjärjestelmiä olet käyttänyt niin, että pyrit ymmärtämään logiikan, etkä vain muistamaan näppäimiä. 28 14.2.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KOILLISMAA Mhy Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo yhdistyivät 1.1.2019 alkaen Mhy Koillismaa ry:ksi. Et kuitenkaan ole ”lukittautunut”, vaan pyrit sovittamaan moninaistuvat metsänkäsittelytavat, luontoarvot ja metsäomistajan tavoitteet, tuottavaksi metsäksi. Jussi Hirvonen 040 8349986 tai hallituksen pj. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. Mh. 69.000 €. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Lopulliset työnkuvat ja sijoituspaikat (Pudasjärvi/ Kuusamo) tarkentuvat hakemusten perusteella. 040 510 8085 METSÄTILA, Sulkava 18,2 ha. MHY Keski-Savo 2 x 220 mm_92mm 5.2.2019 10.44 Sivu 1 METSÄTILA, Punkaharju, Enanniemi 12,691 ha. Hintanäkemys 95.000 €. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. €. Nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä koostuvan tilan arvokasvu on parhaimmillaan. Haemme joukkoomme KAHTA METSÄTOIMIHENKILÖÄ vakituiseen työsuhteeseen. METSÄTILA, Kuusamo 16,35 ha. 500 m. Kaikkien kohteiden tarjoukset pe 15.3.2019 klo 16 mennessä Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju tai veijo.laukkanen@ metsat.fi. Jo yläkoulussa ymmärsit metsäsuunnitelmasta sekä teit metsätöitä ja puun ajoa. Olemukseltasi olet niin kuin me muutkin eli rehti, rento ja reipas. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. 2012, yläkerrassa 3 makuuhuonetta, alakerrassa oleskeluja ruokailutilojen lisäksi saunatilat ja yksi makuuhuone. Ymmärrät luonnon kiertokulun, vuodenaikojen ja säätilan vaikutuksen työtehtäviin ja töiden jopa urakkatahtiseen rytmitykseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että kohtelet ihmisiä tasapuolisesti ja osaat keskustella muistakin kuin metsäasioista. Hintanäkemys 52 000 €. Niinpä kiinnostuitkin kouluttautumaan perinteisen linjan metsätalousinsinööriksi. Lisätiedot: Antti Härkönen 0400-157422 Metsänomistajat MHY Koillismaa 2 x 100_92mm 28.1.2019 10.24 Sivu 1 KESKI-SAVO Metsänomistajat Mhy Keski-Savo on Heinäveden, Joroisten, Leppävirran ja Varkauden alueen jäsenmetsänomistajiensa asialla. METSÄTILA, Punkaharju, Kontusentie 24,548 ha. Hakemukset liitteineen tulee jättää 28.2. Työsuhde-etuina tarjoamme raikkaan ulkoilman ja työperäisen liikunnan lisäksi nykyaikaiset työvälineet ja ennen kaikkea harvinaiseksi käyvää metsäammattilaisen vapautta. OUMAN hälytysja lämmönsäätöjärjestelmä. 395.000 €. 1200 m 3 , viljeltyä peltoa n. Arto Pelkonen 0400 183375. Toimimme 18 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. Kerro siis rohkeasti, miten vastaat tavoiteprofiiliamme tai miten muutoin olisit hyvä valinta joukkoomme. Ainutkertainen mahdollisuus hankkia itsenäinen saarikiinteistö Savonlinnan Savonrannalta Vuokalanvirran itäpuolelta. Tilan halkaisee pistotie, jonka kautta hakkuut ja hoitotyöt on vaivaton toteuttaa. Yhteismetsä harjoittaa myös vapaa-ajan mökkien ja tonttien vuokraustoimintaa. 7 km päässä taajamasta, hyvän tieyhteyden varrella, metsämaan osuus n. Myydään 52 Hajakanmaan yhteismetsän osuutta (0,0052/0,693700). Kokonaisuus sisältää Hirsisaaren länsiosan ja 1987 valmistuneen lomarakennuksen sekä etelärantaiset lohkotut RA-tontit 3 kpl. He tulevat toimimaan joko metsäsuunnittelussa, metsänhoidon toteutuksessa, korjuupalvelussa tai vastuualueen metsäasiantuntijan työtehtävissä. Halmejärven rantaan rajautuva kasvatusmetsätila Sulkavalla, lähellä Juvan rajaa. (Metsäasiantuntija, Heinävesi) Olet ehkä maaseudun kasvatti. hienouksista. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Venematkaa mantereelta hieman alle 1 km. 900 m 3 . Kulkuväylät rantaan viimeistelty, rantautuminen onnistuu isommallakin veneellä. YHTEISMETSÄOSUUKSIA, Itä-Suomen yhteismetsä Yht. Päärakennus (Finnlamelli) on valmistunut v
Valitse verovuosi 2018 ja sitten Muut verolajit, veroilmoitusten tekeminen. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Asianomaista kohtaa klikkaamalla pääsee katselemaan tehtyä veroilmoitusta. OmaVerosta oikealta valitaan Toiminnot-kohdasta Veroilmoitukset ja verotustiedot. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä uusiin tehtäviin haemme vakituiseen työsuhteeseen uutta TOIMINNANJOHTAJAA Tarkempia tietoja työstä ja siihen liittyvistä odotuksista löydät Metsäyhdistyksen verkko-osoitteesta www.smy.fi.. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Suomen Akatemia on palkinnut akatemiatutkija Mari Pihlatien akatemiapalkinnolla yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sitten Omat verolajit, henkilön tulovero, klikkaa valitse kausi ja vielä valitse kausi 31.12.2018 niin avautuu kaikki 2, 2C ja 5 -ilmoittamisen kokonaisuudet. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Lisätietoa www.metsantahden.fi ja puh. Lähes 50 jäsenorganisaatiomme kautta kokoamme yhteen mm. Ryhmäni kuitenkin havaitsi, että kaikki boreaalisen vyöhykkeen puut tuottavat metaania”, Pihlatie kertoo. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Olemme vuonna 2011 perustettu yksityinen metsäpalveluyritys Keski-Pohjanmaalla. Tarjoamme mielenkiintoisen työn, jossa mahdollisuus osallistua yrityksen kehittämiseen. Pähkylä on yksittäinen kovakuorinen siemen, joita tervalepän kävyssä on lukuisia. 0405641207 Harri Simola Metsän tähden 2x60mm_92mm 5.2.2019 12.47 Sivu 1 SUOMEN METSÄYHDISTYS on metsäalan yhteistyötä rakentava viestinnän moniosaaja. Miten 2-lomake OmaVerossa. Viime aikoina Pihlatie on keskittynyt tutkimaan puiden roolia metaanin tuottajana. Päättäjien Metsäakatemiasta, koululaisten Metsävisasta, valtakunnallisista Metsäpäivistä sekä kansainvälisestä forest.fi-verkkojulkaisusta. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Mistä löydän vanhan 2C lomakkeen. Sen jälkeen kirjoitetaan hakukenttään Tallennetut lomakkeet. Seuraavaksi aukeavan sivun alareunasta klikataan kohta Verohallinnon lomakkeet. Huomionosoitus myönnetään tutkijalle, joka on tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta, osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt tutkimuksen hyödyntämistä. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 29 PILKKEITÄ / 14.2.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Jos vuoden 2017 metsäveroilmoituksesta ei ole kopiota ja se on tehty sähköisesti, täytetyn lomakkeen löytää Suomi.fi –palvelusta. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo kuusitoista kertaa. Jos 2 tai 2C lomake ei näy OmaVeron etusivulla, niitä pääsee täyttämään oheisen polun kautta. Meidät tunnetaan mm. 09 315?49?803 Eero Sala p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. kaikki merkittävät metsänomistajatahot, puuta jalostavan teollisuuden, etujärjestöt, laitevalmistajat sekä opettajaja metsien virkistyskäyttöjärjestöt. ”Aiemmin luultiin, että metaania syntyy ainoastaan hapettomissa oloissa, kuten boreaalisilla soilla. METSÄVEROTUS OIKAISU Metsälehti Makasiinin 1/2019 jutun Virtaavien vetten laji (sivu 41) kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti tervalepän kävyn olevan pähkylä. Sen jälkeen avautuvalta sivulta klikataan Tallennetut lomakkeet -palvelu. Kasvihuonekaasujen tutkijalle akatemiapalkinto PALKITTU METSÄn tähden Tiimi Oy hakee tekijää METSÄALAN ASIANTUNTIJA tehtäviin. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN Mistä löytyy vanha lomake. Ensin tunnistaudutaan pankkitunnuksin Suomi.fi – palveluun. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Toissa vuoden arvonlisäveroilmoitus löytyy OmaVerosta. Sen jälkeen tulee kohta Tunnistaudu, jonka jälkeen päästään sivulle, mistä näkyy vuosina 2016-17 sähköisesti Suomi.fi –palvelun kautta tehdyt veroilmoitukset
Saman kertoo myös työja elinkeinoministeriön teettämä tuore selvitys. Metsän lisäksi Suomen onni ja menestys ovat perustuneet korkeaan osaamiseen, jonka mahdollistajia ovat hyvät ja viisaat opettajat, opinhaluiset ja ahkerat oppilaat, kekseliäät ja tuotteliaat tutkijat ja valistunut elinkeinoelämä, joka tilaa ja käyttää tutkimusten tuloksia ja palkkaa eteviä työntekijöitä. OECD, WTO ja EU sanovat kaikki samaa: Suomi on menettänyt kansainvälisen kilpailukykynsä. Vuosien mittaan tehtyihin leikkauksiin on sopeuduttu, mutta nyt on tullut raja vastaa: kaikki ”turha” on karsittu jo aikoja sitten ja ollaan tilanteessa, jossa ydintoiminnoista joudutaan tinkimään. Pohjoisilla alueillaan kasvi vaatii talvisuojausta ja viihtyy parhaiten lämpimillä seinustoilla rakennusten suojissa. Eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu. Kiinalaiset juhlivat äskettäin kuukalenterinsa mukaista uutta vuotta. Metsäyhdistyksen johtoon hän tuli vuonna 2014. 30 14.2.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ 85 VUOTTA 1.3. Sen lehdettömät oksat notkuivat kellertävistä narsissimaisista kukista, jotka tuoksuivat huumaavasti. Ranskasta syötäviä kuivakukkia voi tilata puolta halvemmalla. Jääkukat ruokana ja silmänruokana Japanin ja Kiinan parfyymija kosmetiikkateollisuus hyödyntävät ”jääkukkien” tuoksua uutoksissaan ja kuivatuilla kukilla raikastetaan muun muassa vaatekaappeja. Tieteellisen nimen voisi vapaasti suomentaa ”varhainen talvikukka”. JOSSAIN VAIHEESSA meiltä pääsi unohtumaan, että osaamisen uusintamiseen tarvitaan riittävästi rahoitusta. Hän on työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa viestinnän ja kestävän kehityksen tehtävissä. Rohdostoimittajan mukaan kukkajauheen ulkoinen tai sisäinen käyttö – esimerkiksi salaatinlisukkeena tai yrttiteenä – tapahtuu omalla vastuulla. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. UUSI PUU Uusi puu -hankkeen uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle on valittu HANNA KALLIOMÄKI Metsä Groupista. Läpimitaltaan parikolmesenttiset vahankeltaiset kukat puhkeavat loppuvuodesta alkaen ennen lehtiä. Työja elinkeinoministeriön tilaamassa raportissa kissa on nostettu pöydälle. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuivattuja kukkia käytetään myös kiinalaisessa perinnelääketieteessä ja niitä voi halutessaan tilata suoraan Kiinasta 150 dollarin kilohintaan. Itäisestä Kiinasta kotoisin oleva puumainen pensas ei sen sijaan ollut kylmästä moksiskaan. SUOMI ON METSÄLÄINEN , kuten meneillään oleva hieno tv-sarja kertoo. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Tammikuussa Madridin yölämpötila putosi pakkasen puolelle. Sillä rintamalla Suomi oli aivan erityisen pätevä vielä vuosituhannen vaihteessa, kun tutkimusja kehitystyön osuus bruttokansantuotteesta hipoi neljää prosenttia. Myrkyllisten siementen syöntiä ei suositella ainakaan julkisesti. Yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla, ammatillisilla oppilaitoksilla, tutkimuslaitoksilla ja tutkimuksen rahoittajilla on kaikilla rahapula. Tehtävän edellinen haltija STEFAN BORGMAN siirtyi Meton puheenjohtajaksi. Kasvista onkin tullut lauhkeiden alueiden talvipuutarhojen suosikki aina Etelä-Englantia, Tanskaa ja Yhdysvaltoja myöten. Kallista säästämistä. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Metsän avulla Suomi on selvittänyt monta kiperää tilannetta, ja hyvän turvan se antaa meille edelleenkin. Portin on työskennellyt aiemmin muun muassa maaja metsätalousministeriössä, Metsäteollisuus ry:ssä ja konsulttiyhtiö Induforissa. Osaamisen uusintamista uhkaavat rahapulan lisäksi pienenevät ikäluokat, joiden sieluista eri tieteenalat käyvät vielä veristä taistelua. Kiinan ulkopuolelle Japaniin ja Eurooppaan se levisi koristekäyttöön 1600–1700-luvuilla. Japanilaisuusastekin perustuu siihen, että kasvi tuotiin maahan Kiinasta jokunen vuosisata sitten. Ihmiset värjöttelivät toppatakeissaan kun päivälämpötila kipusi vain hivenen plusasteille. Se tarkoittaa sitä, että naapurihuoneen tutkijatoveri voi olla pahin kilpailija, muualla toimivista saman alan tutkimusryhmistä puhumattakaan, joten yhteistyötä ei enää uskalleta tehdä. Niillä lämpimillä on pärjätty näihin asti, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa osaamisen ryöstöviljely on tullut tiensä päähän ja uuden tiedon tuotantoon on pakko saada lisää rahaa. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. Pippurin kanssa puulla ei tosin ole mitään tekemistä – päinvastoin; ”jääkukkapuun” siemenet ovat lievästi myrkyllisiä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kiinassa puun kuorija juurijauheilla on kansanlääketieteen puolella häädetty myös influenssaa ja reumatismia. Aiempina vuosina hyvää tutkimusta tehtiin riittävän tutkimusrahoituksen turvin. Vaatimattoman näköiset vaaksanmittaiset lehdet kehittyvät vasta myöhemmin ilmojen lämmetessä. Jääkukkapuita Kiinasta Tällä talvella kukkivalla puulla on maailmalla monta erilaista nimeä, mutta virallinen suomalainen nimi vielä puuttuu. Erityinen merkitys sillä on kiinalaisille, joille sen kukinta on merkkinä uuden vuoden vaihtumisesta. Puhutaan osaamisen uusintamisesta. fi. Tuoksuvat ja koristeelliset ”jääkukkapuut” edustavat merkitykseltään etenkin itäisen Kiinan uudenvuodenjuhlinnassa paikoin samaa kuin kirsikkapuiden kukinta japanilaisille merkkinä kevään alkamisesta. SUOMALAISEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN yleisin tuote nykyisin on rahoitushakemus, joka ei saa rahoitusta. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Uusi puu -hankkeessa on mukana parikymmentä suomalaista yritystä. Askel oikeaan suuntaan olisi yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen vahvistaminen. Opetus ja tutkimus joutuivat rajujen budjettileikkausten kohteeksi, ja jäljet alkavat näkyä. Tarjolla olevasta rajusti vähentyneestä tutkimusrahasta käydään ankaraa kilpailua tutkimusryhmien kesken. Hanke kertoo, millaisia ratkaisuja ja tuotteita puusta on tarjolla. Kiinassa kasvia on viljelty menestyksekkäästi toista tuhatta vuotta. Maailma muuttuu, ja muutoksen hallintaan ja siihen sopeutumiseen tarvitaan jatkuvasti uutta tietoa. Pienen maan, jolla on pienevät resurssit, ei välttämättä kannattaisi valjastaa parhaita voimia kirjoittamaan turhia rahoitushakemuksia vaan tehdä innovaatiopolitiikassa täyskäännös, joka suosii yhteistyötä. Luontaisesti se kasvaa Itä-Kiinan vuoristometsissä puolesta kilometristä reilun kilometrin korkeuteen, viihtyen erityisesti kalkkimailla. Englanniksi sitä kutsutaan ”talvimakeaksi” (Wintersweet), ”jääkukaksi” tai ”japanilaiseksi maustepippuriksi”. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tänä vuonna se osui helmikuun alkuun. HELI VIIRI erikoistutkija, Joensuu (matkoilla) SLC Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja ANDERS PORTIN siirtyy Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliiton (SLC) metsäasiamieheksi. Näin ei voi jatkua, jos aiomme pysyä kehittyneen maailman kyydissä. Omenapuun kokoisella kalukkipensaskasveihin kuuluvalla pensaspuulla Chimonanthus praecox ei ole vielä virallista suomenkielistä nimeä. JUHANI KIVELÄ, metsänhoitaja ,HTT, VTT, Helsinki (ei vastanottoa) 50 VUOTTA 27.2
Metsäristikko 22, oikea ratkaisu. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Juhani Eerola, Orivesi, Tuula Hintsanen, Tornio ja Ulla Rankila, Rantala. • Kivennäismaiden typpilannoitus • Metsässä keilataan taas TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 28.2.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 14.2.2019 METSÄRISTIKKO 3 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 28. • Metsäuutisia Lapista Ti in a Tu uk ka ne n • Miten käy pikkutukki kaupaksi. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Metsä ja eduskuntavaalit • Mikä ihmeen franchising. HELMIKUUTA. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 3”. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk)
Tervetuloa tutustumaan Karttakeskuksen maailmaan!. Sieltä löydät niin ulkoilu-, veneilykuin maantiekartatkin sekä laajan valikoiman retkeilyyn ja matkailuun suunnattuja oppaita. karttakauppa.fi/facebook Liity Karttakeskuksen Karttaklubiin, saat ainutlaatuisia etuja! Lue tarkemmin: Karttakauppa.fi/ karttaklubi Kaikki kartat, yksi osoite Helpoin tie Karttakeskuksen tuotteiden luo on Karttakauppa.fi. Uusin laajennus on monipuolinen luontoja metsätiedon valikoima