Yövuorossa Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää PUUNKORJUU METSÄ VAKUUTUKSISTA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA. HELMIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 946_.indd 1 21.2.2013 15.50. METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA KYSYMYSTÄ Metsän vakuusarvo romahtaa • Koivuntaimet loppuivat • Talitinttejä erämetsässä TE EM A : PU U N KO RJ U U
metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Eräretkiä Pohjolassa Ax. Jo pikkupoikana metsästyskipinän saanut kir jailija kertoo jännittävistä hetkistä suurriistajahdeissa, ihai lee luonnon kauneutta ja kuvailee lämpimästi lukuisia viisai ta koiriaan. Fr. Kustantajan ovh. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen Eräretkiä Pohjolassa on yksi suomalaisen eräkirjallisuuden klassikoita, jonka ainutlaatuisen rehelliset ja monipuoliset metsästystarinat sekä kiinnostava, yksityiskohtainen ajan kuva ovat saaneet lukijoita yhä uusista sukupolvista. 120 euroa Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta Suurteos upeassa tuotelaatikossa Suurteos upeassa tuotelaatikossa Uppoudu tarinaan ja arjen elämään Kirjat Maka 2-13.indd 1 17.2.2013 16.28 1153_.indd 2 21.2.2013 15.51. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Run saasti kuvitetun teoksen lähestymistapa on kokemushisto riallinen: kuinka ihminen on eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa kokenut metsän, millaiseksi hän on sen mieles sään jäsentänyt ja miten elänyt sen kanssa. Kirjahankkeesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 42 euroa Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Metsien hoidon, käytön ja merkityksen kehittymistä valot tava historiateos tarkastelee metsiä samanaikaisesti kansal lisen luonnonvaran, suomalaisen elinympäristön ja muuttu van yhteiskunnan kannalta. Kirjan osat: Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuun otto (1500–1850) Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsä talouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Kustantajan ovh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Uusin tapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteoksen parhaat kertomukset
64 taPiONPöydältä: Juhlahetkiin 70 RistikkO 72 Pilkkeet: Kasvua talvella 74 tuOte & tekijä: Vanhan pelastaja 4 ARi KoMulAinEn sEPPo sAMuli MiKKo RiiKilÄ 3 MAKASIINI 2 • 2013 3 MAKASIINI 2 • 2013 1179_.indd 3 22.2.2013 16.03. 40 tutkiMus: 20 miljoonaa kiloa nokittavaa 41 MetsäläiseN allakka: Ei ikinä 42 VaRusteet: käsiNeet OVat Pääasia Pystykarsija, metsuri, luontokuvaaja ja kelkkailija kertovat, millaisilla käsineillä pakkasella pärjää. 58 luhta: Metsätiaiset talvipuuhissa 62 kOluMNi: Tsunami vai loiva laine puumarkkinoille. metsälehti makasiini 42 52 20 SISÄLLYS NRO 2/ 28.2.2013 4 PääkiRjOitus: Kantohinnat joustivat jo 6 MetsäNOMistaja: Pentti Rytikoski uskoo yhdistysten pärjäävän 12 uutiset: Metsien vakuusarvo romahtaa 14 Koivuntaimet loppuivat tarhoilta 15 MetsätyyPPi: Kuka sopii metsuriksi. Teema: Puunkorjuu 20 yksiN yössä Korjuuyrittäjä tekee talvella pitkää päivää. oma meTSÄ 32 MetsäNhOitO: 10 kysymystä metsävakuutuksista 35 MOOttORisahakOulu: Älä tingi turvallisuudesta 36 MetsäPeRiNtö: Testamentin uudet mahdollisuudet 38 kysy POis: Miksi ei Tilhi laula. 46 halPakiN haNska tOiMii 50 RahaPuu: Yksi totuus 51 eNNeN & Nyt: Pellosta mäntymetsäksi 52 lakiuudistus: se kauaN OdOtettu MuutOs Professori Pasi Puttonen pohtii, onko metsäala valmis metsälakiuudistukseen. 16 MaRkkiNat: Viimeisiä viedään 18 kuukaudeN PuukauPPa: Erämaaleimikot yhteismyyntiin 19 VeRkOssa: Tuleeko pinta-alavero
Taantumasta ja tehtaiden lakkauttamisista huolimatta metsäteollisuuden puuntarve pysyy viime vuoden lukemissa. Koneet ovat nykyään tehokkaita, mutta itse työ on tullut entistä vaativammaksi. Juuri valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen tilasto kertoo, että reaalinen kantohintataso oli viime vuonna seitsemän prosenttia matalampi kuin vuonna 2011. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuvitus ARI KOMULAINEN vauhdittamistoimet olisivat tässä tilanteessa outoja. Vaikka tukin hinta on laskenut, sahoilla sitä pidetään edelleen kalliina verrattuna lopputuotteiden hintoihin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Kahtena edellisenä vuotena puuta on silloin hakattu kumpanakin kuusi miljoonaa kuutiometriä. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Niin varmaan käy tänäkin vuonna. 4 MAKASIINI 2 • 2013 1180_.indd 4 22.2.2013 16.05. Ainakaan puupulalla ei voi perustella vaatimuksia metsien kiinteistöverosta tai metsätilamaksusta, jotka taas viime viikkoina ovat nousseet puheenaiheiksi. Valtio tarvitsee rahaa, ja puun ostajat näkisivät mielellään, että tarjonnan kasvu pitäisi kantohinnat kurissa. 09 315?49?849 040 835 6479 asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. Puukauppavuodet vaihtelevat, mutta maaliskuu on yleensä aina kaikkein vilkkain korjuukuukausi. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?803 Eero sala p. Puuta on tarjottu myyntiin yllättävän paljon siihen nähden, että hinnat ovat laskeneet. Puun reaalihinta on pudonnut koko maassa. Siitä huolimatta raaka-ainetta ostettiin yksityismetsistä viime vuonna 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. Joka päivä pinoon on kertynyt keskimäärin liki 200?000 kuutiometriä. Meneillään on monia hankkeita, kuten metsälain uudistaminen, joiden on arvioitu helpottavan puun tuloa markkinoille. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Kepin käyttö on silti tähän hätään liioittelua. vuosikerta, perustettu 1933. Markkinoihin puuttumiseen liittyy aina riskejä, joten siihen ei pidä ryhtyä kevyin perustein. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?841 0400 913 822 ILMOItusMyyntI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna lehto-isokoski p. Metsäteollisuuden päämarkkinoilla taantuma hidastaa kaupankäyntiä, joten puukaupan Kantohinnat joustivat jo täMän nuMeROn teemajutussa Mikko Riikilä esittelee puunkorjuuta, joka kymmenen viime vuoden aikana on muuttunut melkoisesti. M etsässä ryskätään taas yötä päivää, kuten tämän lehden kansikuvasta näkyy. Niiden vaikutusta odotellessa kannattaa turvautua kaupankäynnin perinteisiin menetelmiin, esimerkiksi puukaupan markkinointiin metsänomistajille. Runsaan vuoden takaiset myrskytuhot selittävät hintojen laskua, mutta eivät kokonaan. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Näin halpaa puu ei ole ollut sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Korjattavaa riittää, sillä puukauppa on käynyt vuodenvaihteen pientä hengähdystaukoa lukuun ottamatta tasaisesti koko syksyn ja alkuvuoden. PEFC/02-31-162 Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti -lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HELMIKUUSSA Nyt on aika laittaa lumikengät jalkaan, isosompais et sauvat käteen ja mennä tutustuma an talviseen metsään. Kuva Ylläkseltä 20. Kuva Veikko Hamara 1181_.indd 5 22.2.2013 16.27. helmikuuta
TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT JuHa Ollila ” METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2013 6 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 6 22.2.2013 16.55. Neuvonnan tarve ei mihinkään katoa. ”Tämä on hyvä heräTys Metsänhoito yhdistyksille riittää tehtävää, vaikka laki muuttuukin, metsän omistaja Pentti Rytisalo tuumaa
Uuden lain tuomat metsänkäsittelyvaihtoehdot on esiteltävä metsänomistajille puolueettomasti.” Samalla pitää tietysti kertoa ne riskit, jotka toimenpiteisiin liittyvät. Osin tätä on jo tehtykin, on esimerkiksi ryhdytty metsätilojen välitykseen. Yhdistys päivittää sinne kaikki toteuttamansa hankkeet. Yhdistyksen tulevaisuus kiinnostaa virankin puolesta – Rytisalo on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Metsän merkitys kasvaa Pentti Rytisalon tila sijaitsee Kelujärvellä parikymmentä kilometriä Sotysten jäsenmäärät saattavat laskea jonkin verran. Rytisalo selailee omien metsiensä tietoja usein netin kautta. Uusi metsälaki puolestaan on tuomassa uusia vapauksia metsienkäyttöön. Vaikka pieni joukko kaikkitietäviä metsänomistajia voi pärjätä omillaan, suuri enemmistö on yhä ammattiavun varassa metsätalouden päätöksiä tehdessään. Vaikka lopputulos kummankaan lain osalta ei ole vielä selvillä, yksi asia on Rytisalon mielestä selvä: Metsänomistajan edunvalvontaa sekä neuvontaa tarvitaan entistä enemmän. Yhdistysten on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin. YhdisSodankylässä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman. ”Metsätilojen hinnoittelu on nyt käyvällä tasolla. tä yhteistyökumppaneita, eikä yhdistyksen kannata tavoitella esimerkiksi puunkorjuun herruutta. Osa taas hoitaa jo nykyisinkin metsäasioita muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kenenkään metsä ei vaihda omistajaa 60–70-lukujen tyyliin, jolloin tiloja myytiin vähän kuin häpeillen ja salassa. Yhdistysten on omalla toiminnallaan kuitenkin saatava metsänomistajat pysymään jäseninään, Rytisalo korostaa. Niinpä metsänhoidossa tarvitaan aikaisempaa enemmän ohjeita erilaisten hakkuutapojen ja metsänhoitomenetelmien käyttöön. Osin sen vuoksi, että osa metsänomistajista ei ole kiinnostunut metsätaloudesta. Näitä asioita olisi ehkä pitänyt pohtia jo aikaisemmin.” Jäsenistä huolehdittava Lakiuudistuksen myötä nykyisestä pakollisesta metsänhoitomaksusta todennäköisesti luovutaan. ”Yhdistysten pitää olla tässä mukana. Metsänomistaja voi itse kirjata suunnitelmaan netin kautta esimerkiksi taimikon varhaishoitoja tehdyksi. Rytisalo on seurannut tarkkaan keskustelua metsälain ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Ostajina olivat lähinnä metsäyhtiöt, ja hintataso oli sen mukainen.” Rytisalo pitää myös tärkeänä, että yhdistyksen rooli puukaupassa säilyy merkittävänä. Rytisalo haluaisi yhdistyksen ja maakunnallisen metsänomistajien liiton roolin korostuvan maankäytön suunnittelussa. m etsänhoitoyhdistysten rooli muuttuu lakiuudistusten myötä entistä tärkeämmäksi”, sanoo Sodankylän Kelujärvellä maaja metsätaloutta harjoittava Pentti Rytisalo. ”Uudistus on hyvä herätys yhdistyskentälle. Tarvetta ostaa suunnitelmatietoja muualta ei ole. Kaivokset, tuulimyllyt ja matkailu kaventavat koko ajan metsänomistajien mahdollisuuksia metsätalouden harjoittamiseen. Ensiharvennuksissa ja nuorten metsien kunnostuksissa riittää työsarkaa. Yhdistysten onkin nyt tehostettava toimintaansa. Yhteistoimintaa kuitenkin tarvitaan alan toimijoiden kesken. ” Pentti Rytisalo näkee metsän hoito yhdistyslain muutoksen haasteena, mutta uskoo yhdistysten pärjäävän monipuolisia palveluja tarjoamalla. Se on Rytisalon mukaan ollut kaikkein etu. Sodankylässä yhdistys tarjonnut jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Omaisuuden hoitajaksi Rytisalon mielestä yhdistyksen on tarjottava palveluita koko metsäomaisuuden hoitoon. Rytisalon omien kokemusten mukaan metsäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus. Puun ostajat ovat tärkeiSodankylä METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 8 22.2.2013 15.51
Maataloutta on vielä pellonviljellyn verran. ”Pelloille on täällä kysyntää, joten viljelys jatkunee niiltä osin toisten toimesta.” Pellonviljelyn lisäksi Rytisalo tekee metsätöitä. ”Taimikonhoidossa olen monen muun meTsänomisTajan kanssa pääTynyT siihen, eTTä hoiToTyöT on TehTävä hyvissä ajoin. Vanhan perintötilan hoidosta vastaa nyt kolmas sukupolvi. yleensä jo silloin, kun kohTeille ei saa kemeraTukea.” dankylästä Lokkaan päin. Se loppuu kuitenkin ensi vuonna, kun isäntä tulee eläkeikään. Hankintapuuta hän on korjannut jonkin verran myytäväksi polttopuuksi, mutta viime vuosina aika on kulunut etenkin taimikonhoitoon. Jatkon suhteen Rytisalo on mietteliäs. Yleensä jo silloin, kun kohteille ei saa kemeratukea.” On turha odottaa taimikoiden kasvavan läpipääsemättömiksi pöheiköiksi, ennen kuin sinne mennään raivaussahan kanssa, mies korostaa. Tilan noin 600 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta Rytisalo toivoo kahden muualla asuvan tyttärensä joskus kiinnostuvan. 9 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 9 22.2.2013 15.51. ”Taimikonhoidossa olen monen muun metsänomistajan kanssa päätynyt siihen, että hoitotyöt on tehtävä hyvissä ajoin. Ajallaan tehty työ on helpompaa ja uusi taimikko pääsee nopeasti kasvuun
Valtio ja yksityiset metsänomistajat ovat satsanneet melkoiset määrät rahaa, jotta vajaatuottoiset metsät on saatu tuottaviksi taimikoiksi ja nuoriksi metsiksi. Lapissa ja Sodankylässä hirviä on pyydetty viime vuodet urakalla, mutta eivät ne ole loppumassa. Kolmaskin hirvi näkyy porukassa olleen. Enemmän huolta pitäisi kantaa siitä, että puulle saataisiin lisää käyttöä. ”Vaikka itsellä olisi kohtuullinen asiantuntemus puunmyynnistä, yhdistyksessä on vielä parempaa osaamista tässä suhteessa.” Puukaupan vauhdittamiseksi kaavailtu metsätilamaksu ei miestä innosta. Pystykaupat hän jättää metsänhoitoyhdistyksen kilpailutettavaksi. Paikallistuntumaa seuroista Hirvi on Rytisalolle tuttu monessa suhteessa. Rytisalo pitäisi hirvikannan kohtuullisena, mutta jonkinmoisia hirvituhoja pitäisi metsänomistajien varautua sietämään. Yhdessä vaimon kanssa hoidetusta lypsykarjasta luovuttiin kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen Rytisalon tie vei etelään ja 60-luku meni muun muassa laivoja hitsaillessa. Pihlajanoksat ovat vieraille maistuneet, mökkitien varrelta on emä taitellut nuoria mäntyä vasalleen. Ammattiliitot ovat työtehtävien myötä vaihtuneet Metallin ja AKT:n kautta nykyiseen eli MTK:hon. Näin he saavat tuntumaa paikalliseen elämänmenoon.” Rytisalon myymät polttopuut pysyvät kuivina sisävarastossa. ”minusTa on Tärkeää myös se, eTTä muualTa TulevaT meTsän omisTajaT pääseväT seurojen jäseniksi. Savotalta laivoja hitsaamaan Rytisalo on sitä sukupolvea, joka on aloittanut metsätyöt isän matkassa hevossavotalla. Metsästyksessä Rytisalo näkee tärkeänä paikallisten metsästysseurojen toiminnan. Lappilaisittain ongelmana on enemmänkin riittämätön puun kysyntä kuin se, että sitä ei olisi myytävänä. Hirvituhoja on aika ajoin omissa taimikoissa ja syksyllä osallistutaan Mosku-koiran kanssa paikallisen seuran hirvijahtiin. Nyt puut uhkaavat jäädä metsiin. näin he saavaT TunTumaa paikalliseen elämän menoon.” METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 10 22.2.2013 15.51. Omatoimisesti korjatun puun hän myy enimmäkseen polttopuuna. Uudet biojalostuslaitokset sekä energiapuuta käyttävät voimalaitokset olisivat erittäin tervetulleita metsänomistajien kannalta. Ne ovat pian ainoita tahoja, jotka järjestävät edes jonkinlaista yhteistoimintaa hiipuvilla syrjäkylillä. Vuonna 1975 hän palasi isännäksi kotitilalle. Tuoreimmat hirvenjäljet Rytisalo löytää Kelujärven takana oleva piilopirttinsä pihamaalta. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi hän hoitaa paikallisen kyläpäällikön tehtäviä. Rytisalolle on kertynyt lukuisa joukko erilaisia kunnallispoliittisia sekä maakuntatason luottamustehtäviä. Puolipuhtaan pöllin parkkuussa kului moni nuoruuden kesä. Nyt elanto hankitaan erilaisista maaja metsätalouden töistä. Rytisalon mielestä metsänhoitomaksun tilalle tuleva uusi maksu olisi turha ja menisi valtion pohjattomaan kassaan. Luottamustöiden hoitoon menee hyvinkin kaksi päivää viikossa. Yhdistys konsulttina Puukauppoja Rytisalo tekee melko säännöllisesti. ”Minusta on tärkeää myös se, että muualta tulevat metsänomistajat pääsevät seurojen jäseniksi
1173_.indd 11 22.2.2013 16.26
Asia on tiedostettu myös Osuuspankki-leirissä. Näin vakuudeksi kiinnitetyn metsän arvoa ei ole voitu romuttaa”, selvittää Nordean Itä-Suomen maaja metsätalousjohtaja Pekka Kuusisto. Vuoden 1997 jälkeen metsäkiinnityksiä ei ole lain mukaan enää voitu tehdä”, Pekka Kuusisto sanoo. Toistaiseksi meillä ei ole uusia ohjeita vakuuksien arvottamiselle”, sanoo OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli. Vapauksia metsiin jaellut lainsäätäjä ei vakuusongelmaa metsälain valmistelussa huomannut. UUTISET Lyhyesti Nanosellusta työkalu lääketeollisuuteen Helsingin yliopistossa on löydetty nanokuituiselle selluloosalle uusi käyttötarkoitus. ”Laki on määrittänyt vähimmäisrajat päätehakkuille, joten metsiä ei ole voitu tyhjentää kokonaan. sätalousministeriin. Tämän takia pankit ovat alentamassa metsien vakuusarvoja roimasti. Hänen mukaansa metsäkiinnitystä vastaavan järjestelmän palauttaminen lainsäädäntöön varmistaisi metsien vakuusarvon säilymisen ja jopa kohoamisen nykyisestä. Aiemmin tätä varten oli tepsivä keino, metsäkiinnitys, jolla puusto voitiin erikseen pantata velan vakuudeksi. Lausunnoissa tullaan ottamaan tähän asiaan kantaa”, toteaa maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala. Mikko Riikilä Viime VuosiNa metsä on kelpuutettu lainoja turvaavaksi vakuudeksi keskimäärin 50–60 prosenttiin käyvästä arvostaan. Kantohinnat laskivat viime vuonna Viime vuoden kantohintataso oli reaalisesti eli inflaatio huomioiden seitsemän prosenttia alempi kuin vuotta aikaisemmin, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Uusia ohjeita ei vielä ole, mutta metsän arvostus turvaavana vakuutena pienenee Kuusiston mukaan merkittävästi. Se tietää ongelmia niin metsänomistajille kuin tila kaupoille. Nanokuituista selluloosaa tuotetaan kaupallisesti Suomessa, Saksassa, Ruotsissa ja Japanissa. ”Säädökset velvoittavat pankit arvioimaan vakuudet realistisesti huonoin vaihtoehto huomioon ottaen”, Kuusisto kertoo. Nanoselluun voidaan sitoa lääkeaineita, jotka liukenevat hitaasti ja tasaisesti. ”Silloinen metsälautakunta raportoi pankille hakkuuilmoituksista, joita oli tehty kiinnitetyistä metsistä. Pahimmillaan arvo voi painua negatiiviseksi, jos uudistamistyöt jäävät tekemättä ja velvoite siirtyy uudelle omistajalle. ”Asiasta on keskusteltu ja ongelma tiedostetaan. Pankit ovat voineet luottaa vakuuden arvon säilymiseen. Metsäteollisuus osti yksityismetsien puuta reilut 28 miljoonaa kuutiometriä, missä oli lisäystä 11 prosenttia edellisvuodesta. Juha Ojalan mukaan metsäkiinnitysten tuomista takaisin 12 MAKASIINI 2 • 2013 12 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 12 22.2.2013 15.55. Kun mikä tahansa puusto voidaan hakata, metsän vakuusarvo on kiinnityksen haltijan näkökulmasta huonommillaan vain paljaan maan arvo. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi erilaiset kehoon sijoitettavat istutteet tai pitkäkestoiset ehkäisyvalmisteet. Mäntytukin kantohinta laski kuusi prosenttia, kuusitukin kahdeksan ja kuitupuun 5–10 prosenttia. ”Tämä asia ei lain valmisteluvaiheessa ole noussut esille. Tuleva metsälaki muuttaa tilanteen. Kiinnitys auttaisi Pankeilla ei nykyisin ole mitään lainvoimaista keinoa varmistaa, että lainojen vakuutena olevista metsistä saadut puun myyntitulot ohjautuisivat velan maksuun. Nordeassa pohditaan, miten uuteen tilanteeseen on mukauduttava. Nyt on, ja täytyy harkita, miten ja millä tavoin vakuusasia on otettava huomioon. Rajoittamattomat päätehakkuut salliva metsä laki uhkaa romahduttaa metsien vakuus arvot. Näin pankit pystyivät turvaamaan saatavansa. Pankkiala on kuitenkin viime viikkoina ollut asian tiimoilta yhteydessä maaja metmiten käy vakuusarvon. Raaka-aineena voi olla paperiteollisuuden puumassa tai muu kasvimateriaali
Sen jälkeen puutavaraa tai puutuotteita ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille tuovan on todistettava puun laillinen alkuperä. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdokset mutkistuvat, kun omistusjärjestelyiden rahoittamiseen tarvittavan lainan saaminen hankaloituu. 6 Harvempi on tainnut huomata, että tämä yhtiö on tehnyt koko ajan ihan kelvollista tulosta.” METSÄ FIBREN ELI ENTISEN METSÄ-BOTNIAN TOIMITUSJOHTAJA ILKKA HÄMÄLÄ, PRIMA 1/2013. Jos vakuusarvot alenevat nykyisestä merkittävästi, käy metsätilojen keskikoon kasvattaminen vaikeammaksi. Metsien vakuusarvon mureneminen tietää ongelmia pankeillekin. ”ostajat väittävät ettei puuta myydä tarpeeksi ja me myyjäpuolella ihmettelemme, miksi leimikosta ei tule tarjouksia.” JOHTAJA TIMO LESKINEN, METSÄNOMISTAJIEN LIITTO JÄRVI-SUOMEN TIEDOTE 18.2. Tämä tietää hankaluuksia esimerkiksi suuria investointeja tehneille maatiloille. Tiloja ei hevin aleta realisoida”, Nordean Kuusisto rauhoittelee. Perimmiltään ongelma koskettaa kaikkia velallisia, joiden lainojen vakuudeksi on kiinnitetty metsätiloja. ”Ponssen osat ja komponentit tulevat lähinnä Suomesta ja Saksasta, siis kalliiden kustannusten maista. Pankeille pulmia Kun mikä tahansa palsta voidaan hakata, metsän vakuusarvo on huonoimmillaan vain paljaan maan arvo. Näiden luottojen riskitasoa metsien vakuusarvon leikkautuminen nostaa suoraan. Kauppahinnan rahoittaminen käy hankalaksi, kun metsä kelpaa vakuudeksi entistä pienemmälle osalle metsän ostolainaa. lisäksi metsiä on asuntoja muiden yksityisluottojen vakuutena. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Ponsse pärjää mainiosti.” ETLATIETO OY:N TUTKIMUSJOHTAJA JYRKI ALI-YRKKÖ, TALOUSELÄMÄ 15.2.2013. Metsänostoon myönnettyjä lainoja on myönnetty arviolta miljardin euron arvosta. Asetus koskee niin puun maahantuojia kuin suomalaisia metsänomistajia. kaikkiaan pankit ovat myöntäneet maaja metsätalouden luottoja hieman yli viiden miljardin euron arvosta. metsätyö kiinnostaa ympäri eurooppaa kun Metsänhoitoyhdistys keski-Suomi haki työntekijöitä kolmeen eri tehtävään, hakemuksia tuli peräti 71. Tiettävästi isot metsäpalstojen myyjät – lue metsäyhtiöt – ovat arvostelleet pankkeja metsien vakuusarvojen leikkaamisesta. Luottoja päivitettäessä velallinen saattaa tällöin joutua esittämään lisävakuuksia lainoilleen. Tähänkin mennessä maatilojen luototus on kärsinyt vakuuksien niukkuudesta. Viime vuosina puuta on korjattu tuon yhden kuukauden aikana kuusi miljoonaa kuutiometriä. 13 MAKASIINI 2 • 2013 13 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 13 22.2.2013 15.55. Puutavaralla kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. M ik ko Ri ik il ä Maaliskuu on vuoden vilkkain hakkuukuukausi. maaliskuuta alkaen. Vakuusvaje aiheuttaa pankeille lisää kuluja, jotka peritään asiakkaan lainojen korkomarginaalia nostaen. lainsäädäntöön ei ainakaan toistaiseksi ole harkittu. Vakuusarvojen leikkautuminen voi johtaa vakuusvajeeseen. ”Metsuripulasta puhutaan, mutta eipä sellaista näytä olevan, kun paikka on auki”, toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro iloitsee. kansainvälistä väriä oli paljon, sillä hakijoita oli esimerkiksi Syyriasta, Virosta, Venäjältä, italiasta, Ukrainasta ja Espanjasta. Puun alkuperän seuranta pakolliseksi Puutavaran alkuperän seuranta on pakollista 3. Tilakaupat jumittavat Varmimmin metsän vakuusarvon romahdus vaikeuttaa metsätilojen ostamista. Metsänomistajat voivat osoittaa puunsa laillisuuden metsänkäyttöilmoituksella. Eniten hakemuksia eli 40 kappaletta tuli metsuripaikoista. ”Velallisilla ei ole hätää niin kauan kun he pystyvät huolehtimaan lyhennyksistä. Näiden luottojen vakuutena on tyypillisesti kiinnitettyjä metsiä
UUTISET Taimi-Tapio on siirtymässä yhtiön toimitusjohtaja Tero Kauppisen ja markkinointipäällikkö Matti Katajiston omistukseen. Timo Korhonen pitää mahdollisena, että jollakin kasvattajalla on tapahtunut turma, sillä viime kesä oli koivuntaimille vaikea. Koivuinnostuksen syy on arvoitus. Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen pohtii, että taustalla saattaa olla turhan voimakkaana käynyt hirvituhojen pelko. Taimet ovat joka tapauksessa menossa metsänviljelyyn, koska pellonmetsitys on käytännössä loppunut. Varmuuskerroin tarkoittaa, että tarha tuottaa taimia tietyn määrän ennakkotilausten yli. Suosion syyksi arvellaan pienentynyttä hirvikantaa. ”Jos koivuntaimet eivät mene kaupaksi sillä kaudella, mihin ne on tarkoitettu, niin ne ovat pilakalua.” Havupuilla myymättä jääneitä yksivuotisia taimia voidaan kasvattaa vielä toinen kesä ja myydä ne kaksivuotisina. ”Varmuuskertoimesta on jäljellä vielä mäntyä ja kuusta”, toimitusjohtaja Erkki Savolainen sanoo. ”Pitkässä juoksussa vaikutus lienee plus miinus nolla”, Leskinen arvioi. Kenttäpäällikkö Jarko Leskinen pohtii, että koska koivuntaimien tuotantomäärät ovat pieniä, niin pienetkin kysynnän muutokset näkyvät taimien loppumisena. Kauppisen mukaan koivun menekkiä on hankala ennustaa, mutta sen tuotantoa tullaan lisäämään. Suurimman taimiyhtiön Fin Forelian Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Janne Honkanen kertoo, että kevään osalta koivu on loppuunmyyty heiltäkin. ”Tuntuu myös, että ilmapiiri koivun kasvatukselle on muuttunut myönteisemmäksi.” Koivut on myyty loppuun myös Pieksämäellä toimivalta Partaharjun puutarhalta. Taimi-Tapiolla ovat myös Koivuntaimista kova pula Koivuinnostus on yllättänyt taimituottajat ja taimet ovat loppuneet. ”Aikanaan on tehty isoja virheitä, mutta uskomme, että pystymme tuottamaan hyviä taimia ja myymään ne asiakkaille”, Kauppinen toteaa. männyntaimet melkein lopussa, mutta yksija kaksivuotiaita kuusentaimia saa vielä. Kauppa tarvitsee vielä maaja metsätalousministeriön hyväksynnän. Myönteistä hyrinää Koivu on myyty loppuun myös pienemmiltä perheyrityksiltä, kuten rautavaaralaiselta Taimitarha Timo Korhonen Oy:ltä. Aurinkoisia tunteja oli vähän ja kosteus vaivasi, mikä nosti sienitautien riskiä. Koivuntaimia voidaan kuitenkin tuottaa tilausten mukaan kesän ja syksyn istutuksiin. ”Koivua uskalletaan taas istuttaa, koska pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja hirvikantaa on saatu aisoihin.” Taimi-Tapion tuotannosta koivua on muutama prosentti. Toimiva johto ostaa Taimi-Tapion TeKSTi jA KuvA MiKKo HäYrYNeN KeväTisTuTusTen koivuntaimet on myyty kotimaisilta tarhoilta loppuun. Toimitusjohtaja Reijo Linnan mukaan taimituottajat suhtautuvat koivuun varovaisesti, sillä niiden myyntiaika on vain yksi vuosi ja ylivuotiset koivuntaimet ovat metsänviljelyyn liian isoja. Nykyiset omistajat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskus ja Tornator ovat hyväksyneet ostotarjouksen. Taimi-Tapion liikevaihto on noin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Koivutaimien tuotantomäärät ovat pieniä, joten vähäinenkin kysynnän kasvu tyhjentää tarhojen varastot. Yhtiö on selvinnyt takavuosien velkasaneerauksesta ja liikevoitto on joinakin vuosina ollut jopa hyvä, mutta rahoituskustannukset painavat edelleen. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikeuttaa NFP-Taimen kilpailukykyä, mutta joskus kurssimuutos on vaikuttanut myönteisestikin. Myös männyntaimet ovat vähissä. 5000 10000 15000 20000 25000 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 1991 93 95 97 99 03 05 07 09 11 2001 1000 tainta Reipas lasku Rauduskoivun taimien kotimaan toimitukset 1991–2011 14 MAKASIINI 2 • 2013 14 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 14 22.2.2013 15.58. Myyntiaikaa vain vuosi Pohjan Taimellakin on jäljellä enää vain kuusentaimia. Ruotsikaan ei auta Ruotsalaisia taimia maahantuovalta NFP-Taimelta löytyy vielä vähän kuusta, mutta mänty ja koivu ovat loppuneet
”Kyse on ensisijaisesti toimitusvarmuudesta.” Pellettikokeilu jatkuu Helsingin energia jatkaa pelletin polttokokeita kevään aikana. 2 sopiiko ala sinulle. 3 Metsurin koulutukseen voi pyrkiä nyt yhteishaussa. Peruskoulun jälkeen tulin suoraan opiskelemaan alaa. Kevään aikana tehtävissä kokeissa selvitetään, vaikuttaako tämä palamiseen. Niitä töitä voisi myös tehdä, aluksi vaikka hirsipöytiä tutuille. Kenelle suosittelet alaa. KUKA: opiskelija veli-Matti Heinonen, 18 vuotta. Esimerkiksi Tukholman energialaitoksille tuodaan pellettejä Kanadasta asti. Työ on raskasta ja fyysistä, mutta en itsekään ollut atleetti, kun aloitin. opintoihin kuuluu myös hirsiveistokurssi. Hyvönen toivoo, että biopolttoaine pystyttäisiin hankkimaan kotimaasta. Siitä saakka kun on oppinut kävelemään, on liikkunut metsässä perheensä kanssa. Öljyistä ja sahanpuruistakin tämä on. Yksityiset metsätiet, km Rakentaminen 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Perusparannus 500 1000 1500 2000 2500 MiKKo riiKiLä Helsingin Energia aloitti pelletin polttokokeilut Hanasaaren voimalaitoksella viime syksynä. Pölyksi jauhettu hiilen ja pelletin seos on hieman karkeampaa kuin pelkästä kivihiilestä jauhettu polttokattilaan syötettävä jae. ”Esimerkiksi savukaasujen päästöt eivät pelletin polton aikana ainakaan nousseet, vaan pikemminkin päinvastoin”, kertoo Helsingin Energian ympäristöjohtaja Martti Hyvönen. olen oppinut tekemään käytännön metsänhoitotöitä – istuttamaan, hoitamaan taimikkoa, tekemään hakkuita moottorisahalla. Kuka sopii metsuriksi. Tulokset olivat lupaavia, joten kokeilua jatketaan kevään aikana toisella 500 tonnin pellettierällä. Kyllä sopii, tämä on minun juttuni. 2020-luvun alkuun mennessä tavoitellaan miljoonan biomassatonnin polttamista. osaan soveltaa metsäsuunnitelmaa ja määritellä esimerkiksi harvennustarpeet sen mukaan. oman yrityksen pyörittämiseen on myös tullut valmiuksia. Polttopuun teolla voisi aloittaa. Luotan siihen, että metsureita tarvitaan, vaikka yhä enemmän tehdään töitä koneilla. Tykkään tehdä raskasta ja fyysistä hommaa. Työharjoittelussa olen ollut metsänhoitoyhdistyksissä. 5 Jäätkö eläkkeelle metsätöistä. opiskelen nyt kolmatta vuotta ja valmistun toukokuussa. Sitä on paha sanoa. Mutta armeijan jälkeen perustan ja teen metsähommia laajasti. olemme opiskelukaverin kanssa suunnitelleet yrittäjiksi ryhtymistä. Luulenpa, että koko ikä menee jollakin tavalla näissä hommissa. Kokeen aikana poltettiin 500 tonnia Vapon toimittamaa pellettiä. uskon. TeKSTi HANNA LeHTo-iSoKoSKi KuvA riKu vuoreNSoLA Kuvio Rakentamisesta kunnostukseen Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Metsätiet on kohta tehty, mutta kunnostamista riittää. 15 MAKASIINI 2 • 2013 15 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 15 22.2.2013 15.58. Tavoitteet korkealla Hyvösen mukaan tavoitteena on, että jo ensi vuonna biomassojen käyttöä kaupungin voimalaitoksissa nostettaisiin 100?000 tonniin. Työskennellessä voimat kehittyvät. Hän kertoo, että myös tuontipolttoaineen käyttöön varaudutaan. mETSäTyyppI 1 Mitä olet oppinut koulussasi. Koulutukseen sisältyy paljon käytännön harjoittelua koulun harjoitusmetsissä. MIKSI: Ala tuntuu omalta. jos pitää raskaasta työstä ja viihtyy yksin metsässä, metsurin koulutus on oiva vaihtoehto, kertoo opiskelija veli-Matti Heinonen. Täytyy myös viihtyä yksin metsässä. Jos tavoitteeseen ylletään, kohoaa uusiutuvien energialähteiden osuus Helsingin kaupungin energiantuotannossa 20 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös tuulija vesivoima. 4 uskotko työllistyväsi. jos kokeilu onnistuu, nousee biomassan käyttö energiantuotannossa merkittävästi. MITÄ: opiskelee viimeistä vuotta metsuriksi ja metsäpalvelujen tuottajaksi Hyvinkäällä ammatillista koulutusta tarjoavassa Hyriassa. Tätä varten on muun muassa harkittu uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Vuosaareen. olen menossa armeijaan ensi vuoden tammikuussa, eikä sitä ennen kannata perustaa firmaa. Niin suuri osa teollisuuden historiasta liittyy metsiin, että ala tuskin tulee katoamaan Suomesta. jos ei pelkää hikeä ja pihkassa pyörimistä, ala saattaa sopia. Polttoaineiksi on määrä käyttää myös metsähaketta ja biohiiltä sekä metsähakkeesta tuotettua synteesikaasua”, Hyvönen kertoo. Kesäksi on tiedossa töitä sukulaisten ja tuttavien metsissä. ”Tällöin kyse ei ole enää pelkästään pelleteistä
Jos metsänomistaja suunnittelee puukauppoja kesäksi, Orajärvi suosittelee puunmyyntisuunnitelmien tekoa jo nyt keväällä. Orajärven arvion mukaan mäntytukin kantohinta on talven päätehakkuissa painunut alle 50 euron. Mäntytukista on kevään aikana maksettu 57 euron molemmin puolin olevia hintoja. Pohjois-Suomessakin puukauppa on lähtenyt kohtuullisesti käyntiin. ”Meillä tarjonta on ollut hyvä ja puun ostajat ovat saaneet puuta sen, minkä ovat tarvinneet. Tähän aikaan lumikerros on paksu, eikä se erityisemmin houkuttele metsään. Ostajien katse on nyt kesäleimikoissa. Myös Itä-Suomessa kauppoja on jo tehty ajankohtaan nähden mukavasti. Uusia leimikoita ei tämän kevään korjuuseen silti kovin paljoa enää osteta. Puukaupan tilanne vaihtelee jonkin verran maakunnittain. Myös alentunut tukin hinta on vienyt myyntihaluja. ”Puukaupan tekoa ei silti kannata unohtaa, tilanne voi kevään kuluessa parantua”, hän toteaa. Tämän vuoksi korjuuaikataulut viivästyvät. Harvennuksia on vaikeampi saada kaupaksi. Niiden korjuussa käy Rautakosken mukaan usein niin, että puuta kertyy enemmän kuin mitä kauppakirjoihin oli merkitty. Leimikoitahan ei heti tarvitse myydä, vaan vasta sitten, kun siihen on tarvetta. Rovaniemellä rauhallista Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi luonnehtii puukauppaa sen sijaan verraten hiljaiseksi. Viimeisiä viedään Talvileimikot on tältä erää hankittu. Nyt kannattaa ruveta pohtimaan kesän kauppoja. 16 MAKASIINI 2 • 2013 16 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 16 22.2.2013 16.38. MARKKINAT TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVA MIKKO RIIKILÄ HYVÄ TALVI on suosinut puunkorjuuta, ja vanhat talvileimikkovarastot on saatu pääosin purettua. Toukokuussa on yleensä jo kiireitä, koska kaikki haluavat yhtä aikaa leimikontekoon ja istutussesonki on käynnissä. Erilaisista puukaupan vauhdittamisja kannustinpuheista huolimatta kauppoja on tehty lähes koko maassa sen verran, minkä ostajat ovat puuta tarvinneet. Päinvastoin monet tehtaat ja sahat ovat käyneet talvikauden täysillä ja tuotantoennätyksiäkin on tehty. Isompia seisokkeja ei puupulaan vedoten ole tarvinnut pitää. Länsi-Suomessa on viimein toivuttu myrskytuhojen korjuun aiheuttamasta sumasta ja puukauppa on lähtenyt alkuvuoden aikana hyvin liikkeelle. Loppukevään hankikelit ovat Orajärven mukaan hyvää aikaa leimikoiden tekoon kesäkaudelle. Katse kesään Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski kuvaa tämän hetken ja koko talvenkin puukauppatilannetta kaikin puolin hyväksi. Tämän talven korjuuseen saattaa vielä saada päätehakkuuleimikon, jos se on sopivalla paikalla. Puun hintataso on säilynyt kohtuullisena”, kertoo Rautakoski. Puunkorjuun kannalta kuluva talvi on pitkästä aikaa ollut suosiollinen
55,19 . 44,19 . ... 38,71 . 14,04 . Ensiharvennus 44,46 . 13,13 . 53,87 . 56,15 . 15,51 . 14,15 . 16,95 . 14,81 . 54,11 . ... 14,74 . Uudistushakkuu 56,55 . ... Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,36 . 48,61 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,97 . 15,74 . 16,76 . 44,84 . 15,40 . 55,09 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,53 . Harvennushakkuu 49,51 . 19,00 . 17,56 . ... 17,56 . 14,90 . 41,74 . 12,81 . 14,78 . 17,10 . 16,85 . Harvennushakkuu ... Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 18,24 . 13,17 . 16,56 . 14,40 . 19,15 . 13,49 . 14,89 . 13,96 . 14,38 . Harvennushakkuu 45,59 . 14,86 . 51,62 . 32,79 . 39,98 . 15,70 . 50,81 . 12,83 . Harvennushakkuu 48,03 . 15,16 . Ensiharvennus 45,25 . 44,40 . 46,71 . 17,83 . 16,87 . 17,76 . 18,14 . 40,75 . 37,79 . 15,62 . 13,54 . 18,60 . ... 55,04 . Ensiharvennus ... 38,29 . 14,79 . ... Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 53,96 . 42,56 . 15,58 . 14,31 . 19,00 . 18,34 . 17,29 . 16,51 . 46,06 . 47,60 . 13,90 . 17,51 . 16,99 . 14,82 . Harvennushakkuu 49,27 . Uudistushakkuu 56,14 . 41,15 . 37,20 . Ensiharvennus 46,40 . 47,62 . 17,39 . 15,94 . 42,35 . ... ... ... Harvennushakkuu 47,63 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. ... ... Ensiharvennus 44,33 . Ensiharvennus 45,71 . Uudistushakkuu 55,52 . ... 15,71 . 44,53 . 15,72 . 54,17 . 37,46 . Ensiharvennus 42,52 . 15,70 . 45,69 . 19,25 . 17,47 . 18,86 . 13,69 . ... 13,82 . Ensiharvennus 44,91 . 14,77 . 47,95 . 13,89 . 39,70 . Uudistushakkuu 46,41 . nousussa . 17,20 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 16,62 . 13,09 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,52 . 54,71 . ... Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,21 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 . 47,89 . 16,96 . 14,88 . 46,61 . Harvennushakkuu 47,06 . 17,75 . 14,10 . 43,48 . 16,41 . 14,38 . 15,74 . 36,66 . ... 55,51 . 15,29 . 15,76 . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–7/2013 2011 2012 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Puutavaralajien kantohintaindeksit 2/2012 1/2013 4 6 8 10 12 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 17 MAKASIINI 2 • 2013 17 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 17 22.2.2013 16.38. 18,08 . 46,30 . ... 53,33 . Harvennushakkuu 46,29 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,86 . 14,80 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 35,78 . 45,74 . Uudistushakkuu 56,25 . Uudistushakkuu 55,48 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,01 . 14,10 . 16,84 . 16,15 . 53,37 . 13,50 . 18,29 . Uudistushakkuu 52,72 . Uudistushakkuu 55,02 . 14,87 . 40,76 . 15,78 . 15,16 . 17,52 . 15,70 . 42,79 . 11,42 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 14,23 . 14,38 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . 14,88 . 15,18
yleensä polkumyyntisyytteestä seuraa, että hintoja nostetaan rangaistusrajojen yläpuolelle. Japanilaisen Ojin sellutehdastyömaa Kiinassa pysähtyi puuttuvaan ympäristölupaan. yhdysvalloissa on käännetty useita yksiköitä paperimassasPystykauPPa LaPissa Puutavaralaji Harvennus Ylispuuhakkuu m3 €/m3 m3 €m3 Mäntytukki 27 40,00 32 42,50 Mäntypikkutukki 16 20,00 12 20,00 Mäntykuitu 123 12,00 28 16,50 Energiapuu 249 10,50 Yhteensä 487 m3, 7?552 euroa menivät kuusamolaiselle sahalle, kuitupuut isoille metsäyhtiöille ja energiapuu lähiseudun käyttöpaikoille. ta liukosellun tuotantoon, kuten myös Suomessa osa Stora enson enocellin ja ruotsissa Södran tuotannosta. Syy lienee osittain poliittinen ja liittyy Kiinan ja Japanin kiistaan muutamasta itä-Kiinan meren kallioluodosta. esimerkkikohteessa tehtiin ensiharvennusta 7 hehtaaria, kasvatushakkuuta 4 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 2 hehtaaria. Puut korjattiin karsittuna rankana energiapuuksi. Leimikoita tarjottiin lokakuussa puunostajille, mutta tarjouksia ei saatu. Puut myytiin hankintakaupalla. Metsänhoitoyhdistys järjesteli leimikkokeskittymän, jonka ansiosta puut saatiin kohtuukustannuksin tienvarteen. niinpä yhdistyksen korjuupalvelu oli ainoa tapa saada puut markkinoille. Oheiset kantohinnat jäivät metsänomistajalle korjuukustannusten vähentämisen jälkeen. Kiina on nostanut yhdysvaltoja, Kanadaa ja Brasiliaa vastaan kanteen liukosellun polkumyynnistä. Liukosellusta valmistetaan lähinnä tekstiilikuituja. 18 MAKASIINI 2 • 2013 18 MAKASIINI 2 • 2013 1183_.indd 18 22.2.2013 16.02. uruguayssa Stora enson ja araucon tehdastyömaalla sattui tammikuussa kuolemaan johtanut onnettomuus, josta seurasi lakko. Ostajat kertoivat talvileimikkokiintiön olevan alueella jo täynnä. Suuren keskittymän vuoksi talvitien kulut saatiin kohtuulliseksi, noin euron korjattua kuutiometriä kohden. Starttia odotetaan keväämmällä kovimpien pakkasten mentyä. Kiinalaistuotteille on määrätty rangaistustulleja niin yhdysvalloissa kuin eu:ssa, ja Kiina haluaa antaa samalla mitalla takaisin. 200 400 600 800 1000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Havusellu, € Lehtisellu, € teen tuotantoon. Kehitysmaissa painopaperien kysyntä kasvaa verkalleen edelleen, joten markkinasellua tarvitaan sielläkin. Pääosa puusta myytiin korjuupalvelun kautta, kaksi metsänomistajaa korjautti ja myi puunsa itse, samoin Metsähallitus. Tammikuussa amazonilla suljettiin sellutehdas eikä hiukan aiemmin käynnistynyt eldoradon jättitehdas ole vielä pystynyt täysellu on toista maata Lähde: Foex Oy Kysyntä kasvaa, hinta laskee Sellun ja painopaperien kytkös heikkenee, sillä sellua tarvitaan yhä enemmän pakkauksiin ja pehmopapereihin. Hankkeessa oli mukana seitsemän metsänomistajaa ja Metsähallitus. Vaikka tuotantoennätyksiä on tehtailtu, niin pelätyltä ylitarjonnalta on säästytty, sillä toisaalla on kohdattu vaikeuksia. Pehmopapereissa ensikuidun osuus kasvaa kierrätyskuidun kustannuksella. Pohjois-Brasilian Maranhaossa rankkasade keskeytti rakennustyöt. Lisäksi huonoimmasta puuvillasta keitetään sellua, joka kilpailee puupohjaisen liukosellun kanssa. Siperian Bratskissa uuden havukuitulinjan käynnistyminen on pitkittynyt. yhdysvaltojen ja Kiinan taloudet elpyvät, ja pakkausmateriaalien ja pehmopaperien kysyntä kasvaa. Kiina ei salli hygieniapapereissa kierrätyskuitua, joten kysyntä siirtyy suoraan selluun. Suunta näyttää jatkuvan. Metsänhoitoyhdistys toteutti kaikki työt. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLaisen metsänomistajan metsäpalsta sijaitsee syrjäisellä alueella. Suurempi syy lienee Kiinan erinomainen puuvillasato, jolle pitää tehdä tilaa tekstiiliteollisuudessa. Jos liukosellun hinnat Kiinassa nousevat, niin samalla nousee houkutus lisätä prosessiin halvempaa raaka-ainetta eli pohjoista havusellua, vaikkapa Suomesta. ensiharvennuskohteen raivauksen kemeratuki meni suoraan metsänomistajalle ja se kattoi raivauskulut. noin 500 kuutiometrin leimikon myynti yksin olisi ollut kustannussyistä kannattamatonta. Kaukana metsäteistä sijaitsevalta alueelta korjattiin alkuvuoden aikana noin 7?000 kuutiometriä puuta. Leimikkoa varten aurattiin 11 kilometriä talvitietä avosoita ja vanhoja talvitienpohjia pitkin. Leimikkokeskittymän tukit erämaaleimikot koottiin yhteismyyntiin MiKKO Häyrynen Viime Vuonna markkinasellun kokonaiskysyntä kasvoi uuden eteläamerikkalaisen sellutehtaan tuotannon verran eli noin miljoona tonnia. Savotan puut on jo korjattu, puunajo saadaan päätökseen lähiaikoina. Metsänomistajille jäi puusta olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen kantohinta
Opintovaihtoehdot, oppilaitokset ja paljon muuta. WWW.PIMPMYMOTO.FI Kiinnostaako metsäalan koulutus. MAKASIINI • MAKASIINI • 1184_.indd 19 21.2.2013 15.52. WWW.METSAOPETUS.FI ”Mitä mieltä olette siitä, että nykyisen hallituksen sisällä metsien pinta-alaan perustuva verotus on saamassa suosiota. Oma käsitykseni on, että verotusmallien tulisi olla ennustettavissa pitkällä aikavälillä.” PETRI ”Nykymalli metsävähennyksineen on melko hyvä, joten pysytään tässä. Täällä pääset tuunaamaan mieleisesi. Aktiiviset, hyvin hoidetut ja kehittyvät metsätilat tulevat pärjäämään jatkossakin, muut vähän huonommin.” PUUN TAKAA ”Ei se väärin ole, jos tilakoko kasvaa. Montakohan sahaa ja muuta puunjalostus. 20 40 60 80 100 EI 28 % KYLLÄ 72 % Tuvantauspellon takana oleva säästökulissimetsä. Lisäveroja ei kaivata, mutta täysi hyvitys esimerkiksi mahdollisesta metsätilamaksusta viiden vuoden tasausajanjaksolla puukaupan verosta lisäisi puukauppaa.” METSÄKUPSA ”Kun on omakohtaiset kokemukset pinta-alaverosta, omaisuusverosta ja manttaalimaksusta, eivät puheet metsätilamaksusta kovin paljoa hetkauta. Ikäloppu kasvun suhteen, mutta maisemametsän aseman takia ilmeisesti väljennyshakkuuta harkittava. Turha sitä on kuitenkaan takaisin haikailla. Nykyinen järjestelmä toimii vähintään yhtä hyvin.” HEMPUTTAJA ”Mitä tapahtuisi, jos hallitus todella päättäisi, että ensi vuoden alussa siirrytään pinta-alaverotukseen. Mutta onko sinusta oikein, että se tehdään verottamalla hengiltä. Jopa niin hyvin, että ihan normaali verotusmuoto, jossa verot maksetaan toiminnasta syntyvistä tuloista, hämärtyy.” GLA ”Pinta-alaeli tuottoverotuksesta luopuminen oli tarpeeton töppäys. METSÄKUPSA TALVINEN SEKAMETSÄ Metsäistä asiaa puuntuottajan näkökulmasta. Vanha hakalaidun, sorkkaeläimet ja hevonen ovat laiduntaneet. METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko vakuuttanut metsäsi. Jan Vapaavuoren veropuheet puhuttivat verkossa. . Sohlatkoot epävarmat poliitikot mitä tahansa.” JEES H VALTA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. ”Minä en ainakaan vartoa mitään. WWW.PUUNTUOTTAJA.COM Miltä moton pitäisi näyttää. Kun on puukaupan aika (kuten joka vuosi on), niin se tehdään. Ne verot ovat pois kuitenkin suurienkin tilojenkin tuotoista.” MJO ”Hyvin on muutamilla kavereilla teollisuuden tarjoamilla illallisilla viesti mennyt perille. rmaa kaatuisi tänä vuonna puupulaan, kun myynti romahtaisi sitä pinta-alaverotusta odotellessa.” TIMPPA Tuleeko pinta-alavero
TEEMA: PUUNKORJUU 20 MAKASIINI 2 • 2013 20 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 20 21.2.2013 16.22. YKSIN Y SSÄ Hakkuukoneen kuljettajaa yksinäisempää työtä tuskin on ollut kuin entisaikojen majakanvartijoilla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. Silti monien odotukset kohdistuvat pimeydessä puurtavaan osaajaan
Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. 21 MAKASIINI 2 • 2013 21 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 21 21.2.2013 16.22. Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan
Upouuden Komatsun Xenon-patteristo loi sokaisevan valopiirin korpikuusikkoon. Motosta meni rengas. Yhtiöiden ja yhteismetsien mailla olemme tehneet sadankin hehtaarin savotoita”, Lappalainen kertoo. Olimme menossa seuraamaan yöllistä puunkorjuuta Kiuruvedelle. Ammattilaisista puhuttaessa rauhallisuus ei merkitse hitautta, vaan harkittua tempoilemattomuutta. Pari tuntia ennen sovittua tapaamista metsäkoneyrittäjä Keijo Kärkkäinen soitti: ”Terve. Maaseudulla huoltoasemien baareissa kerrotaan legendoja 12–14-tuntisia päiviä puurtavista motomiehistä. Harvestia hakee Savon Sellulle Kuopioon koivua ja haapaa, joten niidenkin hinta on kohdallaan.” Korjuusta vastaavat tilanteen mukaan Hasan tai Harvestian koneet. Vaihteluahan se on, yksinäänhän täällä yleensä saa puurtaa. Sitten ei tarvittu kuin puhelinsoitto yrittäjä Jussi Lappalaiselle. Koko ajan on mietittävä puiden valintaa, runkojen katkontaa ja koneen toimintaa. Leimikko on Haapajärven sahan (Hasa) ja Harvestian yhdessä ostama. Kympin kuutiotaksalla sadan litran puita on kaadettava tunnissa sata, jotta bisnes pysyy plussalla. ”Viiden hehtaarin leimikko on täkäläisittäin pieni. Sen jälkeen kuljettajan vire herpaantuu ja homma hidastuu.” Lappalaisen hakkuukoneilla kuljettajien työvuorojen pituus on kahdeksan tuntia. Tulosta syntyy eleettömästi. rman leimikko Kiuruveden leimikko on laajuudeltaan 20 hehtaaria, pääosin 50-vuotiaan korpikuusikon harvennusta. Palstalla pyörähtänyt Lappalaisen palkkakuski totesi saman, vieläpä tismalleen samoin sanoin. Reitti osoitti, mitä talvi merkitsee puunkorjuulle. Lappalainen ei innostu työpäivän venyttämisestä. Lappalaisella on sopimus Harvestian kanssa. aas tuli todettua kuinka mutkatonta väkeä metsäkonemiehet ovat. Vaikka konemies puurtaa salomailla yksinään, häntä ei ole unohdettu. Kahden . Se korostaa katkonnan vaativuutta”, Lappalainen kertoo. Saha ottaa tukit ja parrut, Harvestia kuidut. ”Vuoron tulos tehdään pitkälti kuudessa tunnissa. ”Puolivälissä pidetään huoltotauko, joka antaa kuljettajalle hetken hengähdysaikaa.” Kahdeksan tunnin aikana kone ehtii harventaa noin hehtaarin kasvatusmetsää. Minulla on sisäänajossa uusi kone, joten voin hyvin jatkaa vuoroa illasta.” Lappalaisen antamat ajo-ohjeet johdattivat meidän syrjäiselle suometsäalueelle. Avulias Kärkkäinen nimesi pari kollegaansa, joiden koneet olivat lähistöllä töissä. ”Mikään ei voita päivänvaloa”, konemiehet sanoivat toisistaan tietämättä. ”Yhteiskaupat ovat yleistyneet. ”Se on intensiivistä hommaa. 80 EUROA ON EHDOTON ALARAJA.” TEEMA: PUUNKORJUU 22 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 22 21.2.2013 16.22. ”Hakkuukoneella on tunnissa hankittava sata euroa bruttoa, jotta homma kannattaa. Vitkasteluun ei tosin olisi varaakaan. Aurattuna tienpohja oli jäätynyt puutavara-autot kantavaksi – Stalinin asfalttia, sanoisi venäläinen. Motomiehen näkökulma on toinen: yöhakkuussa ei voi olla liikaa valoja. ”Mikä ettei. Hakkuutaksa euro per puu Kone oli helppo löytää, vaikka lumi vaimentaakin hakkuun äänet. Saha maksaa tukeista parempaa hintaa eikä sen tarvitse myydä kuitupuita edelleen. Pimeydestä huolimatta hakkuu eteni tasaisen rauhallisesti. Uskon, että ne ovat myös puunmyyjän etu. Esimerkiksi tällä työmaalla tehdään lukuisia puutavaralajeja. Kilometrikaupalla penkkatietä, jonne ei kesäkelillä olisi ollut asiaa. 80 euroa on ehdoton alaraja.” Lyhyt laskuharjoitus havainnollistaa haasteen. Tänä iltana ei hakata pölkkyäkään…” Vaan eipä hätää. Kuulostaa isolta, mutta se on Kiuruvedellä normileimikko. Pimeässä häärivä, häikäisevin valoin varustettu kone oli hankala kohde kuvaajalle. Valtakirjakaupoin myydyillä leimikoilla käy yhdistyksen neuvoja lähes aina varmistamassa korjuu”HAKKUUKONEELLA ON TUNNISSA HANKITTAVA SATA EUROA BRUTTOA, JOTTA HOMMA KANNATTAA
Kone on huollettava, nipisteleepä pakkanen näppejä tai ei. 23 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 23 21.2.2013 16.22
Hän meni 1990-luvun jälkipuoliskolla osakkaaksi isänsä . Ei konemieskään enää pärjää sillä, että uskonto on kymppi ja laskento nelonen. Metsäkoneenkuljettajan tutkinnon hän suoritti oppisopimuskoulutuksena, mikä tarkoitti ensisijaisesti työtä omassa firmassa. Ikää miehellä oli vasta 22 vuotta. Jussi Lappalainen on toisen polven metsäkoneyrittäjä. ”Tai siis, kyllä metsäkoneyrittäjän hommissakin erinäisistä opinnoista olisi – ja olisi aiemminkin ollut hyötyä. rmaan. ”Löysää rahaa ei sopimusneuvotteluissa ole tarjolla.” Tekemällä oppien Harventajan työ vaatii jatkuvaa keskittymistä. Oppi on hankittu tekemällä. Palkollisia on neljä, jotka ovat ajokoneen kuljettajaa lukuun ottamatta kaikki sukulaisia. ”Saa nähdä, kiinnostaako heitä lukeminen vai lähtevätkö metsään…” Tässä kohtaa mies jarruttaa. Niinpä myös yrittäjän on osattava laskenta ja kustannusten hallinta. Sen verran kovaksi ala on käynyt.” Asiakkaat – siis metsäyhtiöt – tuntevat puunkorjuun kulurakenteen tarkoin. Samalla kun kuljettaja valitsee kaadettavia puita, hänen on mietittävä käsiteltävän rungon katkontaa ja tarkkailtava koneen toimintoja. Nyt Hakkuupalvelu Lappalaisella on kolme konetta, joista kaksi on hakkuukoneita. Lappalaisella on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 13-vuotias tyttö. TEEMA: PUUNKORJUU 24 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 24 21.2.2013 16.22
Kiireaikoina joustettava Kuten metsänomistajien etumiehet, myös UPM:n asiakaspalvelupäällikkö Jouni Kohonen korostaa puunkorjuun laatua. Ratkaisut tehdään pitkälti jo puukauppaa hierottaessa. Hakkuukoneen mittalaitteen tulosteista saa käsityksen siitä, miten rungot on katkottu. ”Se on meille yhtä tärkeä asia kuin metsänomistajallekin”, korostaa Hän muistuttaa, että hakkuukoneen kuljettaja edustaa palstallaan leimikon ostanutta metsäyhtiötä. Nuoret kuskit haluavat viikonloppuisin viihteelle siinä kuin kaverinsakin.” Talvileimikoiden sumaa ei voida purkaa koneiden määrää lisäämällä, koska pätevistä kuljettajista on pula. Niiden mainoskampanjoista ei ole apua, jos metsässä tehdään sutta. Työelämään pitäisi päästä totuttautumaan rauhassa. Niitä ovat muun muassa kuiturungoista tehtävät pikkutukit ja parrut, joiden hinta on parempi kuin kuitupuulla”, Leskinen neuvoo. Varsinkin ensiharvennuksilla hakkuun tärkein tavoite on hyvään kasvukuntoon hoidettu metsä, ei hakkuukertymän kasvattaminen. Puukauppa on metsänomistajan palkkapäivä, ja hakkuukoneenkuljettaja lopulta määrittää myyjän tilipussin saldon. Kantavilla mailla kuusikoiden harvennukset onnistuvat kuivalla kesäkelillä paremmin kuin huonona talvena. Yhtiöiden suoraan ostamien leimikoiden korjuuta valvoo taas ostomies. Niinpä Järvi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Timo Leskinen nostaa puunkorjuun tärkeimmäksi seikaksi puuston tarkan hyödyntämisen. Kohonen ehdottaa, että leimikoiden korjuukelpoisuutta pohdittaisiin uudelta pohjalta. Tulosteet metsänomistaja tai hänen edustajansa voi pyytää hakkuukoneen kuljettajalta. ”Aina metsänomistajat eivät käy työmaalla. ”Vähäisellä kokemuksella pitäisi tehdä laatutyötä ja motteja melkoista vauhtia. Karjatilalliset ovat niin kiireisiä, etteivät he ainakaan kesäaikana kerkiä metsään. Tukkia kertyi vähän. Metsänomistajan tili kuitenkin kasvoi ja kuitupuukasa jäi lyhyeksi, koska sahayhtiö otti kuusiparrun kahdeksan sentin latvaläpimittaan asti. ”Osa talvileimikoista voitaisiin nykykoneilla korjata kesäaikaan. Tämä ei aina ole itsestään selvää. jäljen sekä runkojen katkonnan ja mittauksen. Jussi Lappalaisen mukaan metsänomistajalle tai hänen edustajalleen ilmoitetaan, kun koneet ovat menossa metsään. ”Talvileimikoita on aina enemmän kuin ehditään hakata. Kaupunkilaismetsänomistajienkin on usein hankala lähteä seuramaan hakkuuta.” Sato tarkoin talteen Lappalaisen leimikolta sahattavaksi kelpaava puu otettiin tarkoin talteen, vaikka rungot olivat metsän ylitiheyden vuoksi solakoita. Urakanantaja odottaa konemiesten venyvän ja venyttävän työpäiväänsä, kun talvisesonki on kiireisimmillään. ”Lyhyet tukin katkontapituudet parantavat tukkisaantoa. Harvennuksilla tärkeintä on korjuujälki. Odotamme, että kuljettajat jaksavat tarvittaessa painaa töitä niin jouluna kuin pyhäpäivinäkin. Jos ”KANNATTAA KATSOA, ETTÄ KAIKKIA KAUPPA KIRJASSA MAINITTUJA TUKIN KATKONTA PITUUKSIA TODELLA KÄYTETÄÄN JA ETTÄ KAUPPAAN KUULUVIA, TAVALLISTA HINNAKKAAMPIA PUUTAVARALAJEJA MYÖS TEHDÄÄN.” 25 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 25 21.2.2013 16.23. Eikä konemiehilläkään ole yhtä lailla kiire kuin talvella.” Hänen mielestään vastavalmistuneita kuljettajia pitäisi tukea. Runkojen tyviltä on voitava tehdä lyhyitäkin tukkeja, muuten runkojen arvokkainta osaa on vikojen tai lenkouden vuoksi katkottava kuitupölleiksi.” Hakkuun aikana on tietysti varmistettava, että kaupan ehdot toteutuvat. ”Kannattaa katsoa, että kaikkia kauppakirjassa mainittuja tukin katkontapituuksia todella käytetään ja että kauppaan kuuluvia, tavallista hinnakkaampia puutavaralajeja myös tehdään
Erot ovat TEEMA: PUUNKORJUU 26 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 26 21.2.2013 16.23. ”Luotettava ja suorituskykyinen yhteistyökumppani on välttämätön, koska olemme sitoutuneet mittaviin puuntoimitusmääriin”, kertoo toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen Sotkamon metsänhoitoyhdistyksestä. Korpikuusikko väljeni hallitusti siistiin kasvatusasentoon. Samaan tapaan toimivat muutkin metsäyhtiöt. Halvin tarjous ei aina voita, sillä myös yrittäjien toimintatapa ja luotettavuus otetaan kilvassa huomioon. Niiden osuus puukustannuksista ei ole kasvanut. Samalla kun yhtiöt ovat ulkoistaneet korjuun yrittäjille, nämä ovat pestanneet palvelukseensa metsätoimihenkilöitä korjuun suunnitteluun. ”Yhtiö määrittää puun toimitusmäärät eri laitoksille”, hän selvittää. Lisäksi moni yrittäjä tekee työtä, joka aiemmin kuului metsäyhtiön toimihenkilöille. Energiapuun korjuussa tulos on tätäkin huonompi. Viime vuonna eri puolilla maata tarkastetuista 310 harvennusleimikosta vain puolella korjuun laatu luokiteltiin hyviksi. Eikä Jussi Lappalaisen savotalla tullut mieleen, että harvennuksen laatu olisi puunkorjuun ongelma. ”Uskoisin, että kaikkiaan korjuun suunnittelu työllistää koneyrityksissä 200 ihmistä”, Simo Jaakkola ar vioi . Samalla yritysten koko on kasvanut. Takavuosina yhdellä tai kahdella koneketjulla toimineet yritykset toimivat metsäyhtiöiden ohjauksessa. ”Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät yhteydet metsänomistajiin. Yhdistyksille alueyrittäjät. Suurimmat koneyritykset korjaavat puolesta miljoonasta miljoonaan kuutiometriin puuta vuosittain. Koneyritykset liittoutuvat Puunkorjuu on vuosikymmenessä muuttunut melkoisesti. möh lii, voi palaute olla rankkaa. Metsäkeskuksen havainnot kertovat kuitenkin, että työn jälki heikkenee vuosi vuodelta. Taksoja ja korjuumääriä tarkistetaan joka vuosi. Näin yrittäjät voivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. ”Moni pyrkii laajentamaan toimintaansa. Koneyritys tuo korjuun ja puun toimitusten logistiikan osaamista ja kustannustehoa.” Esimerkiksi Sotkamossa koneyrittäjä Asko Piirainen on jo vuosia tehnyt yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Esimerkiksi Metsä Groupille tietyllä alueella puuta korjaava yritys saattaa haluta sopimuksen myös UPM:n kanssa.” Korjuusopimukset solmitaan monivuotisiksi. Kohonen kertoo, että tiivistyneestä yhteistyöstä huolimatta UPM kilpailuttaa korjuusopimuksensa muutaman vuoden välein. Yhdistys säästää muun muassa työnjohtokuluissa. SUURIMMAT KONEYRITYKSET KORJAAVAT PUOLESTA MILJOONASTA MILJOONAAN KUUTIOMETRIIN PUUTA VUOSITTAIN. Viime vuosina vastuu korjuusta on siirtynyt koneyrityksille. Simo Jaakkola ennustaa, että metsänhoitoyhdistyslain uudistumisen jälkeen korjuuyritykset ja yhdistykset syventävät yhteistyötään samaan tapaan kuin alueja avainyrittäjät metsäyhtiöiden kanssa. Puusto tai maasto eivät vaurioituneet. Tarjouskilpailut ovat aitoja, vaikka uusia toimijoita ei alalle tungokseksi asti olekaan tulossa. Osa pienistä yrittäjistä työskentelee suurten koneyritysten aliurakoitsijoina. Toimituskauppapuun hankinta ja kuljetus on ulkoistettu yrittäjälle. Tämän vuoksi olemme UPM:ssä pyrkineet osoittamaan nuorten kuljettajien ensimmäiset työmaat yhtiön metsistä.” Korjuukustannukset ovat Kohosen mukaan kehittyneet maltillisesti. Laatu on arvoitus Kaikki korostavat korjuun laadun tärkeyttä. ”Viime vuosina monet pienet yritykset ovat muodostaneet yhteisyrityksiä, jotka ovat sopimussuhteessa metsäyhtiöihin”, kertoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta. UPM:n Kohosen mukaan yhtiön avainyrittäjät saavat tiedon yhtiön leimikkovarannosta ja suunnittelevat, missä järjestyksessä korjuukohteita ryhdytään hakkaamaan. Liikevaihdot kohoavat jopa yli kymmenen miljoonan euron
Umpiteloin varustettu metsäkone pystyy korjaamaan suometsistä puuta ympäri vuoden. Turvemaan puunkorjuu on talven armoilla. PE N TT I O JA LA M IK KO RI IK IL Ä TEEMA: PUUNKORJUU MAKASIINI • 945_.indd 28 21.2.2013 16.51. Teloin varustetut pyöräkoneet eivät suoriudu turvemaiden puunkorjuusta, jos maa ei ole kunnolla jäätynyt. Metsänomistaja Pekka Muuttomaa Siikaisista kaipaa telaalustaisia ajokoneita turvemaiden puunkorjuuseen. Jos maa ei jäädy, on jälki pahimmillaan tämännäköistä
Luokitusta voi ainakin osin pitää ylikireänä. Kaakkois-Suomessa ja Häme-Uusimaalla tulos oli lähes yhtä hyvä. ALALTA POISTUVIEN OSAAJIEN TILALLE EI AINA SAADA PÄTEVIÄ KULJETTAJIA.” 945_.indd 29 21.2.2013 16.51. Pehmeille maille mennään vain jäätyneen maan aikaan. Niiden vuoksi ajokoneet myös kallistelivat urilla ja reunapuihin tuli kolhuja”, kertoo esittelijä Greger Erikslund metsäkeskuksen Rannikon alueelta. Hän tietää, että turvemaiden harvennukset ovat viime vuosina ruuhkautuneet eikä sumaa nykyisin konein pystytä purkamaan. Muuttomaan mukaan suometsiin sopivia, tehokkaita koneita olisi tarjolla. ”Myös kuljettajien vaihtuvuus on ongelma. Siikaislainen metsänomistaja Pekka Muuttomaa ihmetteleekin metsäyhtiöiden innottomuutta ottaa käyttöönsä suometsien korjuuseen kehitettyjä koneita. ”Ammattitaitoiset ja motivoituneet kuljettajat. ”MYÖS KULJETTAJIEN VAIHTUVUUS ON ONGELMA. Esimerkiksi männiköiden harvennuksessa runkovauriot eivät aiheuta samalla tapaa vahinkoa kuin kuusikoissa. ”Ylispuuhakkuissa maan pitäisi olla jäässä ja puuston sulaa, jotta kasvatettava metsä ei hakkuussa vaurioidu. 1970-luvun ojitusten ansiosta puustot ovat erinomaisessa kasvukunnossa. hämmästyttäviä. Siikaisissa ja lähikunnissa samanlaisia metsiä on tuhansia hehtaareita. Motomies Lappalainen muistuttaa, että kireä taksataso tuo yrittäjille paineita. Pohjois-Savossa tilanne ei ollut paljon parempi. Pelkästään luokituksesta korjuuvauriot eivät kuitenkaan johdu. Energiapuun korjuun lohduttomia tuloksia ei voi sälyttää pelkästään korjuu väen niskoille. Tarkastajat mittaavat jäävän puuston määrää, ajourien väliä ja leveyttä sekä puustoja maastovaurioita. Metsäliitolla olisi Ikaalisissa Pro Silvan tela-alustainen koneketju, joka voi toimia turvemailla ympärivuotisesti. ”Olen tyytyväinen urakoitsijani työhön kivennäismailla. Edellytyksiä hyvään metsänhoitoon ei ole, kun taimikonhoidon laiminlyöntejä pyritään parsimaan kallein metsäkonein. Lähivuosina pitäisi hakata toistakymmentä hehtaaria metsiä, joissa nuoren kuusikon päältä poistetaan mäntyja koivuylispuustoa samalla kun kuusikoita harvennetaan.” Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Poikkeama yhdessäkin tunnuksessa tuo leimikolle huomautuksen. Alalta poistuvien osaajien tilalle ei aina saada päteviä kuljettajia.” ”Suometsät on unohdettu” Kaluston yksipuolisuus selittänee osan korjuun ongelmista. Turvemaat ovat riskipeliä myös heille. Sopivia korjuupäiviä voi vuodessa olla vain muutamia eikä niitä pysty ennustamaan.” Muuttomaa ei halua ottaa riskiä sopimattomin konein tehdystä ylispuuhakkuusta. Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikolla jälki sen sijaan näyttää surkealta. Etelä-Savon harvennuksista hyviksi todettiin 87 prosenttia. Korjuuaika turvemaiden kasvatushakkuilla jää parhaimmillaankin erittäin lyhyeksi. Se on kuitenkin täystyöllistetty eikä ehdi avuksi Pohjois-Satakunnan korjuuongelmiin.” Kaikkiaan Suomessa on käytössä enintään viisi tela-alustaista koneketjua. ”Jos kuusikot vaurioituvat, metsien tuottokyky tuhotaan pitkäksi aikaa.” Hän huomauttaa, että ongelma ei koske vain heidän tilaansa. Sitä paitsi moni puun myyjä painottaa puunostajan valinnassa korjuun laatua – niin teen itsekin”, selostaa metsäkeskuksen esittelijä Ilkka Häyrinen Etelä-Savon alueelta. ”Tilamme 90 hehtaarin metsäalasta iso osa on turvemailla. ”Viime vuonna maiden pehmeys aiheutti runsaasti urapainumia. Viime talvena maa ei jäätynyt eikä tilanne nytkään ole hyvä. Jostain syystä ne yleistyvät sietämättömän hitaasti. Alle 30 prosenttia harvennuksista oli hyviä. ”Huomautus tulee, jos esimerkiksi kolmessa 70 rungosta puuainesta on paljastunut vähintään neliösentin alalta”, kertoo esittelijä Juhani Soukainen Lounais-Suomen alueelta
Tässä maassa tiedetään, että metsää voi ymmärtää vain sinne menemällä. Kun metsänomistaja päättää maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % puukaupan arvosta. metsasaatio.fi MS_Vesa2_230x297.indd 1 2/18/13 1:51 PM 1170_.indd 30 21.2.2013 16.19. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta rahoittamalla esimerkiksi koululaisten metsätapahtumia
sivu 38 TUTKIMUS 20 000 kiloa nokittavaa sivu 40 ALLAKKA Ehdoton ei verkkopuukaupalle sivu 41 M IK KO RI IK IL Ä 1172_.indd 31 21.2.2013 16.19. sivu 32 MOOTTORISAHAKOULU Älä tingi turvallisuudesta sivu 35 METSÄPERINTÖ Testamentti avuksi verosuunnittelussa sivu 36 OMA METSÄ KYSY POIS Miksi Tilhi ei laula. MYRSKYN JÄLKEEN Kannattaako vakuuttaa
Metsävakuutus koskee koko tilaa. Jos myrsky sattuu kesää vasten, puut ehtivät pilaantua ennen kuin ne saadaan korjattua. Yksittäisiä kuvioita ei vakuuteta. teKStI tIIA PUUKIlA KYSYMYSTÄ METSÄ VA KUUTUKSISTA Metsä vakuutuksissa hinnan lisäksi ratkaisevaa on turvataso ja myrsky tuho korvaukset. Yksin Tapanija Hannu-myrskyt kaatoivat metsää 120 miljoonan euron edestä. Jos tällaista metsää on paljon, kannattaa harkita palovakuutusta kattavampaa turvaa. Perusvakuutus kattaa tavallisesti metsäpalot tai myrskyt. Suurista metsäpaloista on sen sijaan jo aikaa. Toisaalta suurempien tilojen kymmenen vuoden vakuutusmaksuilla saa kaatua jo useita motteja, jotta vakuutuksiin sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin. Viime vuosina suurimmat taloudelliset menetykset talousmetsissä ovat aiheutuneet myrskyistä. 32 MAKASIINI 2 • 2013 32 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 32 21.2.2013 16.01. Tulevaisuudessa ilmaston muuttuessa ääri-ilmiöt saattavat lisääntyä entisestään. Kasvutappiot ovat merkittävät myrskyn liian harvaksi harventamissa metsissä. Jos tilalla on runsaasti päätehakkuuleimikkoa, jonne ei pääse kuin talviaikaan, myrskyja lumituhot kattava vakuutus voi olla paikallaan. Metsään saa vakuutuksen metsäpalojen, myrskyja lumituhojen, sienitautien sekä hyönteisja tulvavahinkojen varalle. Korjuukustannukset ovat kuitenkin tavanomaista puunkorjuuta kalliimmat ja osa puustosta, pahimmissa myrskyissä lähes koko puusto, voi pirstaloitua tuulen voimasta. On hyvä miettiä, minkälaiseen taloudellisen menetyksen on vahingon sattuessa valmis kestämään. Vahingot yksittäiselle maanomistajalle ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja. METSÄNHOITO 1 Minkälaisia vaihtoehtoja metsävakuutuksissa on. 2 Kannattaako metsä vakuuttaa. Myös hyönteisja myyrätuhot ovat lisääntyneet kuluneen viiden vuoden aikana. Metsäpalon sattuessa tappio on tätäkin karvaampi, koska hiiltynyt puu ei kelpaa kuin energiaksi ja taimikoissa tuli tuhoaa kaiken. Kunkin metsänomistajan tulee punnita vakuuttamisen kannattavuutta omista lähtökohdistaan. Oma päätehakkuuta lähentelevä metsä on myös vaarassa, jos naapuri hakkaa viereen ison aukon. Myös lumituhopuiden korjuu on kallista. Laajimman turvatason ottaminen on perusteltua esimerkiksi lähellä kaarnakuoriaistuhoalueita tai jos on laajoja myyrätuhoille alttiita taimikoita. Myös leimikon sijainti, kasvupaikka ja naapurin metsien käsittely kannattaa ottaa huomioon vakuutusta valitessa. Etenkin kaarnakuoriaistuhot Eteläja Kaakkois-Suomessa ovat merkittäviä. Päätehakkuukypsästä metsästä saadaan puu myrskyn jälkeen yleensä hyvin korjattua ja markkinoitua, jos metsänomistaja on aktiivinen. Se, mitkä vahingot vakuutus korvaa, riippuu metsänomistajan valitsemasta turvatasosta. Jos myrsky esimerkiksi kaataa kaksisataa mottia 40–50-vuotiasta puustoa hehtaarilla, menetys voi olla tuhansia euroja, jopa kymmenentuhatta euroa. Turvatasot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Hyvälaatuisissa kasvatusmetsissä, jossa siirtymä kuidusta tukiksi on pian käsillä, tuhot ovat rahallisesti suurimpia. Vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia metsäomaisuuden turvaksi. 3 Mikä turvataso on riittävä. Kuivilla kankailla, nuotiopaikkojen lähellä sekä heinittyneillä uudistusaloilla tuli puolestaan leviää herkästi, ja palovakuutus on järkevä pitää voimassa. Laajimmassa vaihtoehdossa mukaan tulevat muun muassa hyönteisten ja myyrien aiheuttamat vahingot sekä korvaukset ilkivallasta. Suomessa on toimiva metsäpalojen valvonta, mutta myös kesät ovat olleet sateisia. Omavastuuta korottamalla laajankin vakuutuksen saa kohtuuhintaan. Myös vuosien 2008 ja 2009 myyrähuippu kirjautui ennätysten kirjoihin ja tuhot taimikoissa olivat arvioilta 20 miljoonaa euroa. Jos metsällä on omassa taloudessa iso rooli, sen vakuuttaminen on järkevää. Vakuutuksen valinnassa kannattaa huomioida metsien rakenne
Vakuutusehdot kannattaa lukea tarkoin. Enimmäiskorvausmäärät vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät myös vesistön tai maaperän saastumisesta, kuivuudesta, hallasta, roudasta ja ravinnepuutoksista aiheutuvat vahingot. Vakuutusta voi ja kannattaa päivittää sen mukaan, kun metsä kasvaa ja vakuutustarve muuttuu. Lisäksi taimikon tulee olla tuhon jäljiltä vajaatuottoinen eli taimia ei ole hehtaarilla riittävästi. METSÄ VA KUUTUKSISTA Asta-myrsky teki pahaa jälkeä kesällä 2010. Esimerkiksi LähiTapiolan ja OP-Pohjolan korvauskatot ovat 15 ja 16, 23 ja 26 tai 32 ja 35 euroa kuutiolta. Niissä määritellään, mitkä vahingot vakuutus korvaa. Kolme-, nelimetriset taimikot myyrät jättävät jo rauhaan. 4 Paljonko vakuuttami nen maksaa. Vakuutus ei esimerkiksi kata pieniä vahinkoja. Vakuutukset hinnoitellaan alueittain. 5 Mitä vakuutus ei korvaa. Mitä korkeampi katto on, sitä kalliimmaksi vakuutus tulee. Metsänomistajien menetykset nousivat jopa yli 30 euroon kuutiolta. Palovakuutuksen hinnat pyörivät euron tuntumassa hehtaarilta. Metsänomistaja saa valita itse, minkä kolmesta eri suuruusluokan korvauskatosta sisällyttää vakuutukseensa. Korkea omavastuu laskee vakuutuksen hintaa. Omavastuun suuruudeksi voi ottaa yhtiöstä riippuen 150– 35?000 euroa. Metsänhoitoyhdistysten viime myrskyistä tulleen kokemuksen mukaan 15–20 euron suuruinen enimmäiskorvaus on kattanut lähes kaikki tuhoista aiheutuneet menetykset. Puuston osalta ehtona on, että puita tuhoutuu enemmän kuin viisitoista mottia. Vastaavasti laajin vakuutusturva ja 16 euron korvauskatto samaiselle tilalle kustantaa sekin noin 142 euroa, jos omavastuu on vain 150 euroa. Pahimpien Astan kaltaisten myrskyjen kohdalla menetykset kuitenkin yltävät jopa yli kolmenkymmenen euron motilta. Taimikoissa tuhot korvataan, jos vahinko ulottuu yli puolen hehtaarin suuruiselle yhtenäiselle alalle. Toisin kuin muissa vahingoissa myrskytuhoissa on asetettu katto, jonka vakuutusyhtiö enimmillään maksaa kuutiolta. Kun arvioi tarkkaan, kuinka suuren vahingon pystyy maksamaan omasta kukkarosta, voi vakuutusmaksuissa säästää euron poikineen. Laajimman turvan hehtaarihinta vaihtelee etelän seitsemästä eurosta pohjoisen vajaaseen neljään euroon. Esimerkiksi OP-Pohjolalla laajin turva ja 32 euron korvauskatto kuutiolta maksavat kahdenkymmenen hehtaarin tilalle noin 142 euroa vuodessa, kun omavastuu on nostettu tuhanteen euroon. oP-PoHJolA / roMS 33 MAKASIINI 2 • 2013 33 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 33 21.2.2013 16.01. Vakuutuksen turvatason ja metsien sijainnin lisäksi hintaan vaikuttavat omavastuun suuruus ja enimmäiskorvaus myrskytuhoissa. Näin ollen laajakaan vakuutus ei korvaa välttämättä kaikkea
Vakuutusyhtiöltä kannattaa tiedustella erillistä vakuutusta erikoispuille. Metsävakuutuskorvaus on verrattavissa puukaupasta saatuihin metsätuloihin. Se saattaa nuorissa kasvatusmetsissä olla moninkertainen puuston nykyhetken arvoon nähden. Jos visakoivikkoa ei ole erikseen vakuutettu, se rinnastetaan vahingon sattuessa rauduskoivuun. Vakuutusyhtiö teettää tuhosta metsäammattilaisella vahinkoarvioin. Jos vakuutus on otettu tammikuussa, voi olla hankala todentaa, ovatko keväällä paljastuneet tuhot tapahtuneet ennen vai jälkeen vakuutuksen voimaantulon. 9 Mitä ainaisvakuutus korvaa. 7 Kuinka nopeasti kor vausta pitää hakea. METSÄNHOITO Vakuutuksen pitää olla voimassa, kun vahinko sattuu. Metsätalouden vastuuvakuutus korvaa henkilöja omaisuusvahinkoja, jotka ovat aiheutuneet ulkopuoliselle oman metsän metsänhoitotai korjuutöistä. Taimikoissa arvioidaan, kuinka paljon vastaavan uuden taimikon perustaminen maksaa tai kuinka suuriksi kasvutappiot muodostuvat. Metsävakuutukseen on mahdollista liittää vastuuvakuutus. Vakuutusten arvoa ei sidottu minkäänlaiseen indeksiin, joten vahingon sattuessa korvaus maksetaan sopimuksen tekohetken rahanarvon mukaisesti. Joulupuuviljelmä suhteutetaan puolestaan kuusentaimikkoon. Jos enimmäiskorvausmääräksi on valittu 15 euroa kuutiolta ja kantorahatulot alenevat tuhon seurauksena kahdeksan euroa, vakuutuskorvaus kuutiota kohden on kahdeksan euroa. Juttu varten haastateltiin Metsän hoitoyhdistys KihniöParkanon toiminnanjohtaja Aki Haapaniemeä, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtajaa Harri Tasasta, Lähi Tapiolan tuotepäällikkö Sami Viljasta, OPPohjolan myyntipäällikkö Matti Romsia sekä Taaleritehtaan metsäasiantuntija Jyrki Ketolaa. Tuhosta tulee tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön vuoden sisällä vahingon sattumisesta. A n te ro A A lt o n en 34 MAKASIINI 2 • 2013 34 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 34 21.2.2013 16.01. Jos metsänomistajien vastuita määritellään uudestaan, lakimuutos voi vaikuttaa myös vastuuvahinkojen korvattavuuteen. Vastuu voi syntyä joko itse tehdyn tai ulkopuolisen tekemän työn perusteella. 6 Korvaako vakuutus omasta metsästä naa puritilalle levinneen kaarnakuoriaistuhon. Korvauksen edellytyksenä on, että metsänomistaja on voimassa olevan lain mukaan vahingosta vastuussa. Ötökkälakiin kuitenkin odotetaan muutoksia tämän tai ensi vuoden aikana. Korvaukset maksetaan vahinkoarvion ja sopimusehtojen mukaisesti. Korvaussummasta vähennetään omavastuun osuus ja kahdenkymmenen prosentin ennakkopidätys. Vahinkoilmoituksen jättämisen jälkeen maanomistajalla on kymmenen vuotta aikaa hakea korvauksia. Joissakin vakuutusyhtiöissä on mahdollisuus vakuuttaa erikoispuuviljelmä omalla vakuutuksellaan. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajan tulee katsastaa metsänsä mahdollisten tuhojen varalta vähintään kerran vuodessa. 10 Miten vakuutuk sessa huomioidaan erikoispuut. Arvioissa huomioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon sekä lasketaan puustolle odotusarvo. Kuvassa sammutetaan maastopaloa Pernajassa vuonna 2006. 8 Kuinka korvauksen suuruus määräytyy. MyrSkyTuHOISSa kOrvaTaaN TOdEllINEN MENETyS, MuTTa kaTTONa ON METSÄNOMISTajaN valITSEMa ENIMMÄISkOrvauSMÄÄrÄ. Myrskytuhoissa on muistettava, ettei vakuutus ole sama kuin takuukorvaus. Ne tehtiin vakuutusmäärällisinä, eli niiden perustana oli metsän hakkuuarvo vakuutushetkellä. Sopimuksia on voimassa edelleen noin satatuhatta, koska vakuutusyhtiöt eivät saa omatoimisesti irtisanoa niitä. Esimerkiksi ennen myyrähuippua metsä kannattaa vakuuttaa hyvissä ajoin jo ennen lumien tuloa. Voimassa oleva laki metsien hyönteisja sienituhojen torjunnasta velvoittaa huolehtimaan kaatuneet puut ajallaan metsästä pois. Myrskytuhoissa korvataan todellinen menetys, mutta kattona on metsänomistajan valitsema enimmäiskorvausmäärä. Toimivan valvontajärjetelmän ansiosta suuria metsäpaloja ei ole viime vuosina ollut. Vahingon sattuessa korvaukseksi jää muutamia euroja, korkeintaan kymmeniä euroja. Enimmäiskorvauksen päälle maksetaan kuitenkin nuoren puuston kohdalla odotusarvonlisä, jos puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen. Ainaisvakuutuksia myytiin 1970-luvulle asti. Se korvaa, jos kaarnakuoriaistuho siirtyy omista metsistä naapuriin. Ainaisvakuutusten turva on heikko
Sahan ketjujarru pelastaa useimmil ta takapotkuilta, mutta ei kaikilta. Älä sähellä sa han kanssa. Hakkuulle kannattaa hankkia myös met surin pusero. Keskity siis työhön jatkuvasti. Kal leimmat housut ovat käytössä selvästi mu kavammat, mutta halvimmat suojaavat yh tä tehokkaasti. Kerto vat, että jälki on rumaa, kun pyörivä terä is kee kasvoihin. Satunnais sahuri selviää 60–70 euron housuilla. Hätäisen kou rissa moottorisaha on vaarallinen, vaikka työmaana olisi vain rankojen pilkkominen. Käsineet maksavat noin 30 euroa. Turvavarusteiden hintahaitari on lavea. Moottori sahaukseen tarkoitettujen käsineiden va semman käden rystypuoli on viiltosuojat tua materiaalia. Pyydä kokeneempi sahuri oppaaksi. Älä hosu Kalleimmatkaan turvavarusteet eivät yk sinään suojaa tapaturmilta. Muista myös työskennellä rauhallisesti. Kalleimmillaan esimerkiksi viiltosuojahou sut maksavat jopa 300 euroa. Mieti, mihin taitosi riittävät. H u sq va Rn a 35 MAKASIINI 2 • 2013 1166_.indd 35 21.2.2013 16.04. Älä sahaa terälaipan kärjellä. Älä tingi turvallisuudesta käytä turvavarusteita, vaikka käyttäisit moottorisahaa vain satunnaiseen polttopuiden pätkimiseen. Takapotkujen välttämiseksi rankoja ei pi dä katkoa pinossa, vaan ne on paras latoa sa hapukille. Muutenkin kannattaa aina tark kailla, onko terälaipan kärki sahattaessa va paana. Se on työkäyttöön mukava, vaikka ei tuotakaan lisäsuojaa sahurille. Ne uutiset eivät ilahduta ketään. Lähes vuosittain saamme lukea, kuinka elä keläismies menehtyi tuulenkaatoja tehdes sään. Metsätöissä vaaran paikkoja on monin ver roin enemmän. Turvahousujen viiltosuojakudos pysäyttää teräketjun ennen kuin se yltää reiteen. Myös kädet on syytä suojata. Esimerkik si iso puu on syytä jättää kaatamatta, jos et ole ihan varma onnistutko. Mieti, mi tä olet tekemässä ja miten. Polttopuiden katkonnassa todennäköisin vaara on sahan takapotku, jossa terälaipan kärki osuu katkottavan rangan alla olevaan pölkkyyn tai kantoon ja ponnahtaa voimal la ylös. Työskentele siis rauhallisesti. Moottorisahan käyttö ei ole mitään raketti tiedettä, sen kyllä oppii, mutta oppia ei kan nata hakea tehoosaston kautta. mottorisahakoulu osa 2 Mikko Riikilä M ökkisahurin vähimmäisvarustus ovat viiltosuojatut housut, turva saappaat, suojalasit ja kuulonsuo jaimet. Suojaavuus ei riipu hinnasta. Hosuminen on vaarallista, teet pä mitä tahansa ja varmuudella väsyttävää. Hakkuutöissä on aina käytettävä myös suojavisiirillä ja kuulonsuojaimin va rustettua kypärää. Turvasaappaisiin pätee sama kuin hou suihin. Lopuksi vielä erityisvaroitus: Pysy pois sa myrskymetsistä, jos et ole ammattilainen. Hinnat vaihtelevat noin 60 eurosta 300 euroon. Pu seron huomiovärin ansioista sivulliset osaa vat väistää työmaan
Se varmistaa, että omaisuus siirtyy edullisimmin seuraaville sukupolville. Sikasen mukaan testamentti kannattaa muotoilla niin, että leskeksi jäävä saa täyden omistusja hallintaoikeuden yhteiseen omaisuuteen. ”Ihmiset unohtavat, että leskeksi jäävä puoliso saa aina asumisoikeuden yhteiseen asuntoon ja puolet yhteisestä omaisuudesta ilman testamenttiakin”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen toteaa. METSÄPERINTÖ U seimmat testamentit ovat puolisoiden keskinäisiä omistusoikeustestamentteja. Hänen kohtaamistaan räikein esimerkki oli 80-vuotiaille puolisoille tehty omistusoikeustestamentti 700 hehtaarin metsäomaisuuteen. Voidaan esimerkiksi todeta, että tällöin perintö siirtyy normaalissa perimysjärjestyksessä edunsaajan perillisille. Ensin leski maksaa veron vainajan jälkeen ja sen jälkeen lapset hänen jälkeensä. Valintamahdollisuus on kuitenkin ollut rajoitettu niin, että se koskee vain koko omaisuutta. Muuten luvassa on ongelmia, kun leski vanhenee eikä lapsilla ole oikeutta harjoittaa metsätalout ta. Hallintaoikeus on metsätiloilla rajattava määräaikaiseksi. Lisäksi on syytä määrittää, kenelle omistus tai hallinta siirtyy, jos leski ei sitä ota. ”Kun leski ottaa hallintaoikeuden, omistus siirtyy lapsille ja heidän maksamansa perintövero alenee. Nyt perillisille voidaan varata mahdollisuus valita, ottavatko he perinnön omistustai hallintaoikeuden kokonaan tai osittain vastaan. ”Testamentin laatijan tahtoa on kunnioitettava. Hallintaoikeuden määräaikaisuus on syytä mainita testamentissa.” Sikanen korostaa, että valintamahdollisuutta käytettäessä kannattaa kysyä asiantuntijan neuvoa. Pakko testamentin sisältöä ei ennalta ole kertoa.” Vain osa perinnöstä Aviopuolisoilla on lain mukaan ollut oikeus muuttaa testamentissa mainittu omistusoikeus hallintaoikeudeksi ilman erillistä mainintaa tai luopua perinnöstä kokonaan omien perillistensä hyväksi. Metsästä luopuja ei lahjakirjassa voi tätä kuitenkaan varmistaa. Samalla hänelle on kerrottava verosuunnittelun mahdollisuuksista.” Sikanen suosittelee, että testamentin laatija kertoisi perillisilleen ennalta testamentin sisällön, jotta he tietävät, millä perustein omaisuus aikanaan jaetaan. Metsä pysyy suvussa Testamentin avulla voidaan hoitaa hankaliakin tilanteita. UUsi testamentti! Valtaosa testamenteista kannattaa päivittää, koska lait ja perintöjen verotus ovat uudistuneet. TeksTi Mikko Riikilä?AsiAnTunTijA Väinö sikAnen ”HallINTaoIkEudEN MÄÄRÄaIkaISuuS oN SyyTÄ MaINITa TESTaMENTISSa.” 36 MAKASIINI 2 • 2013 1151_.indd 36 21.2.2013 16.06. ”Kukaan ei testamenttia laatiessaan voi tietää, millainen tilanne on, kun testamentti laukeaa.” Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että hallintaoikeuden vastaanottamisesta ei mene veroa toisin kuin omistuksen perimisestä. Tämä helpottaa esimerkiksi metsätilojen verosuunnittelua. ”Se on eräänlainen ota tai jätä -valinta, mikä ei useinkaan anna edellytyksiä verosuunnitteluun.” Uudistuneet perintölait antavat perillisille nyt mahdollisuuden valita, ottavatko he perinnön vastaan kokonaan vai vain osin. ”Testamentin korjaaminen toi 150 000 euron säästön perintöveroihin.” Turhat veroseuraamukset voidaan välttää, kun testamentit laaditaan fiksusti. Testamentin sisältöön ei tarvitse kuitenkaan puuttua. Monet metsänomistajat esimerkiksi haluavat, että metsä pysyy suvun omistuksessa myös tulevaisuudessa. ”Näin perunkirjoituksessa vältytään yllätyksiltä, jotka saattavat rikkoa perillisten välit. Ajatus leskeksi jäävän vanhuuden turvaamisesta on kaunis, mutta järjestely johtaa moninkertaisiin perintöveroihin. Toisaalta hallintaoikeuden irrottaminen alentaa perintöveroa, jonka omistusoikeuden saajat joutuvat maksamaan. Samalla kuitenkin todetaan, että hänellä on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan jotain osaa omaisuuden omistustai hallintaoikeudesta
Testamentissa voidaan myös todeta takautuvasti, että perillisten aiemmin saamat lahjat eivät ole ennakkoperintöä eivätkä näin ollen tule perintöveron piiriin. Samoin viimeinen tahtomme on, että perillisten perintöverot maksetaan pesän varoista. Jos metsän saanut kuolee, tila siirtyy hänen puolisolleen, vaikka parilla olisikin avioehto”, Sikanen selostaa. Järjestely turvaa avolesken toimeentuloa.” Useimmiten avoleskelle ei kannata kuitenkaan pidättää hallintaoikeutta koko metsäomaisuuteen. ”Tilanne on ongelmallinen, jos metsän saanut perillinen on naimisissa, mutta pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia. Verotuksellisesti edullisin vaihtoehto on, että metsä siirtyy takaisin vanhempien omistukseen ja hallintaoikeus vainajan sisarille. ”Leskeksi jäävälle voidaan varata testamentissa hallintaoikeus sopivaan määräalaan tai erilliseen tilaan, siis osaan avopuolisolta jääneistä metsistä, vaikka omistus palautuisikin vainajan sukulaisille. Se osa omaisuudesta siirtyy normaalin perimysjärjestyksen mukaan perillisillemme. maaliskuuta 2011 Matti Metsä Sanna Metsä kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme täten, että Matti Metsä ja Sanna Metsä, joiden henkilöllisyyden olemme todenneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta tahdostaan ilmoittaneet edellä olevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja he ovat sen omakätisesti allekirjoittaneet. ”Näin käy, koska sisarukset ovat toista perintöveroluokkaa. Avio-oikeuden evääminen Testamentissa voidaan evätä edunsaajan puolison avio-oikeus perintöön. Vanhemmat kuuluvat ensimmäiseen perintöveroluokkaan, ja perintövero on selvästi alhaisempi.” Jos taas vanhemmat pidättävät hallintaoikeuden ja metsä siirretään sisaruksille, näiltä menee metsäperinnöstä veroa 39?900 euroa. Hänellä on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan jotakin osaa omaisuudesta, hallintatai omistusoikeudesta. Ilman testamenttia avoleskeä saattaa odottaa häätö yhteisestä kodista, jos se on ollut vainajan nimissä. Mikkeli 12. Tämän voi välttää niin, että metsän vanhemmiltaan saanut laatii testamentin, jossa metsän perijöiksi määrätään hänen vanhempansa tai sisaruksensa. Sikasen mukaan avio-oikeuden rajaus kannattaa yleensä kuitenkin määrittää niin, että se koskee vain avioerotapauksia. ”Näin ei kannata menetellä, ellei ehdoin tahdoin halua maksaa hirveitä perintöveroja”, Sikanen huomauttaa. ”Testamentissa voidaan varata eloon jäävälle puolisolle hallintaoikeus yhteiseen asuntoon”, Sikanen korostaa. Tällaisissa tapauksissa vanhemmat monesti haluavat luopua omistusoikeudesta elossa olevien lastensa hyväksi. Pojillemme Mikko ja Tapio Metsälle antamiamme lahjoja ei ole katsottava ennakkoperinnöksi, eikä pidä ottaa huomioon perintöveroja määrättäessä. ”Eikä vero vanhempien kuoltuakaan ole tuota suurempi, koska lasten periessä vanhempansa, heidät luetaan ensimmäiseen perintöveroluokkaan.” Sikasen mukaan laki ei estä omaisuuden periytymistä kuolleelta lapselta takaisin vanhemmille. Omistusoikeuden saaneet vainajan sukulaiset saattaisivat joutua hankaluuksiin, koska he eivät pystyisi rahoittamaan perintöveroa metsätuloilla. ”Tämä on tarpeen vain, jos lahjoja annettaessa lahjakirjassa ei ole todettu, että lahja ei saajalleen ole ennakkoperintöä”, Sikanen toteaa. lahti 12. Edunsaajien aviopuolisoille ei tule avio-oikeutta meiltä tulevaan omaisuuteen, sen tuottoon eikä sen sijaan hankittuun omaisuuteen. Hän havainnollistaa tilannetta esimerkillä sadan hehtaarin metsätilasta, joka on luovutettu vanhempien eläessä yhdelle lapsista. Oletetaan, että saajalla on testamentti, jossa metsä määrätään palautuvaksi takaisin suvulle. Tällöin perintövero alenee 15?450 euroon. maaliskuuta Todistavat Nimen selvennys ammatti Sos-tnnus 37 MAKASIINI 2 • 2013 1151_.indd 37 21.2.2013 16.06. Elämänkumppania ei tarvitse unohtaa silloinkaan, kun toinen avopuolisoista omistaa metsää ja haluaa, että se hänen jälkeensä siirtyy takaisin omalle suvulle. Sama koskee metsäomaisuutta. Jos vanhemmat perivät menehtyneen lapsensa metsän, perintövero on 39?000 euroa. Myös tällaiseen testamenttiin on liitettävä perinnönsaajia koskeva valinnan mahdollisuus. Jos he luopuvat perinnöstä ja perintö siirtyy menehtyneen kahdelle sisarelle, vero kohoaa lähes kolminkertaiseksi, 98?000 euroon. Erot perintöverossa ovat merkittävät riippuen siitä, miten omaisuus siirretään. TESTAMENTTI Matti Metsä (180945-043s) Sanna Metsä (040746-550s) Metsäkatu 28 15100 lahti Me allekirjoittaneet Matti Metsä (180945-043s) ja Sanna Metsä (040746-550s) määräämme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme seuraavasti: Viimeksi eloon jäänyt puoliso saa täyden omistusja hallintaoikeuden kaikkeen yhteiseen omaisuuteen. Avopuolison sijasta asunnon perivät vainajan vanhemmat tai sisarukset. Tilan arvo on 370?000 euroa. Tällöin he eivät kuitenkaan pääse nauttimaan metsän tuotoista. ”Esimerkkitapauksessa perintöverojen säästö kohoaa lähes 50?000 euroon.” Avopuolisoiden turvaksi Erityisen tärkeä testamentti on vakiintuneessa parisuhteessa eläville avopareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia
Kuusen kuorta katsoessa näyttää kuin kuori olisi revennyt halki puun pituussuunnassa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Pumppua käyttää kaasuläpän akseli. LaKIasIat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Stihl 250:ssä on käytetty perinteisen kaasutintyypin lisäksi myös kaasuttimia, joissa on kiihdytyspumppu. Kiihdytyspumpun toiminnan palauttamiseksi on saatavana pumpun täydellinen korjaussarja. Tavallisesti ongelma poistuu avaamalla L-suutinta. Varttuneiden kuusten äkkikuolemia aiheuttavat poikkeuksetta kuivuus ja hyönteiset, joiden osuutta on vaikea erottaa toisistaan. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miksi Tilhi ei laula. Tilanteessa, jossa naapurin puolelta on vahingossa kaadettu puita, eikä asianosaisten välillä ole sopimussuhdetta, korvaus määritellään yleensä niin sanotun käyvän hinnan mukaan. Kuoren alta löytyi syksyllä valkoisia noin 10 millimetrin pituisia toukkia. Kuusikossa kymmenen kuusta ja yksi mänty ovat kuivuneet pystyyn. Sahaa kiihdytettäessä pumppu antaa polttonestelisän koneelle. LEO SAASTAMOINEN Mikä kuivutti kuuset. Tällä tarkoitetaan käyvän hintatason ylintä keskitasoa. 38 MAKASIINI 2 • 2013 38 MAKASIINI 2 • 2013 1164_.indd 38 21.2.2013 16.07. Kysymykseni liittyy Keski-Suomessa sijaitsevaan 60–70-vuotiaaseen kuusikkoon, joka kasvaa savisella maalla männikön keskellä ennen järveä. Hellekesinä 2010 ja 2011 kirjanpainajat ovat meilläkin tehneet kaksi sukupolvea Keski-Euroopan malliin. Ennen korjaussarjan hankkimista on selvitettävä koneessa oleva kaasutintyyppi, joka löytyy kaasuttimen rungosta polttonesteletkun alta. Mistähän tämä johtuu. Runkojen kellanvihreä leväkasvusto viittaa maataloudesta tulevan typen runsauteen, joka altistaa puita kuivuudelle erityisesti savimaalla. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Suosittelen sahan perusteellista huoltoa ennen suurempia toimenpiteitä. Kiihdytyspumppuhäiriöt esiintyvät juuri citymetsurin kuvaamalla tavalla. Parhaat keinot kuusituhojen torjuntaan ovat sopiva kasvupaikka, ajoissa tehtävät harvennukset ja tuulenkaatojen korjuu. MEtsätILan sUKUPOLVEnVaIHDOs Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Syynä voi olla pumpun männän jumittuminen tai ilman pääseminen männän tiivisteen ohi. Voiko tonttipuiden kaatamisen aiheuttamasta maisemahaitasta vaatia korvausta. KARI MIELIKÄINEN Kuka korvaa. Myrskyt ja kuivuus ovat aloittaneet tuhoprosessin, jonka kirjanpainajat ovat innolla viimeistelleet. KOnEEt Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Uusi käynnistys ja kierroksia lisää vähän kuin houkutellen ja taas mennään... Kuuset ovat rungoltaan muuttuneet keltaisiksi. Stihl MS250 -citymetsurisahani kiusaa: polttopuita katkottaessa se tyhjäkäynnillä ropoteltuaan ei käykään innolla uuden pöllin kimppuun kun painan liipaisimesta, vaan täyteen lauluun yltymisen sijasta sammuu. Vahingossa puita kaatui kymmenen kappaletta myös meidän tontiltamme. MEtsänHOItO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Pystyyn kuolleita puita ei tarvitse poistaa, koska niissä tuholaiset eivät enää asu eivätkä lisäänny. Runsaina esiintyessään ne iskevät myös kuivuuden heikentämiin eläviin kuusiin. MEtsäVEROtUs Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Toisella puolella kuusikkoa on pelto, joka on ollut lehmien laitumena vuoteen 1995 saakka ja sen jälkeen viljelyksessä. Mökkitonttimme viereisessä met sässä tehtiin harvennushakkuu. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Miten hakatun puun arvo pitäisi määritellä. Kuusen pahimmat tuholaiset, kirjanpainajat, lisääntyvät keväällä tuoreessa puutavarassa ja tuulenkaadoissa. Kuusikon ikä, sijainti tuulille ja auringolle alttiin pellon reunassa, puiden nopea kuolema ja valkeat toukat viittaavat kirjanpainajaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. LUOntO Seppo Vuokko Filosofi an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kuka on korvausvelvollinen. Ei toistu joka kerta, mutta aika usein kumminkin. Sahassa näyttäisi kuvauksen perusteella olevan kiihdytysvaiheen ongelma. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies
Kasvien kehittyessä yhä monipuolisemmiksi ne kilpailivat valosta, joka on kasvien ravintoa. Liitukauden päättyminen 65 miljoonaa vuotta sitten ei kuitenkaan merkinnyt havupuille yhtäkkistä tuhoa kuten dinosauruksille, vaan havupuiden merkitys ja lajimäärä hiipuivat vähitellen. Niistä kehittyi uusia puumaisia lajeja, jotka syrjäyttivät havupuut trooppisilta ja lauhkeilta alueilta. Ensimmäiset oikeat havupuut kehittyivät joskus hiilija permikauden taitteessa noin 300 miljoonaa vuotta sitten, mutta nekin olivat varsin oudon näköisiä eivätkä ole läheistä sukua millekään nykyään elävälle lajille. Puolisoni nimissä olevan metsätilan kalustoon kuuluu maataloustraktori, jolla teen hankintatöitä tällä metsätilalla. Liitukausi oli havupuiden kulta-aikaa: silloin ne olivat metsien valtiaita, ja niiden monimuotoisuus oli suurimmillaan. Lehtipuiden suurta lajimäärää ja nopeaa evoluutiota selittävät osaltaan niiden monipuoliset suhteet eläinkuntaan. Korvausvelvollisuus riippuu siitä, kenen huolimattomuudesta rajanylitys on johtunut. RO d EO 39 MAKASIINI 2 • 2013 39 MAKASIINI 2 • 2013 1164_.indd 39 21.2.2013 16.07. SEPPO VUOKKO Punapuu on yksi vanhimpia puulajeja. Syynä olivat liitukauden aikana kehittyneet kukkakasvit. Tonttipuiden kaatamisesta aiheutuneesta maisemahaitasta voi vaatia korvausta. Vanhimmat puumaiset kasvit kehittyivät jo 385 miljoonaa vuotta sitten, mutta ne olivat itiökasveja ja aivan erilaisia kuin nykyiset puut. Vahingon kohteeksi joutuneella ei ole oikeutta hyötyä toisen virheestä, vaan vahingonkorvauksen tavoitteena on saattaa vahingon kärsinyt samaan asemaan kuin vahinkoa ei olisi lainkaan tapahtunut. Erityisesti mäntykasvien heimossa lajiutuminen jatkuu ja se on nykyään havupuuheimoista suurin 230 lajillaan – pelkästään mäntyjä on yli 100 lajia! Suuri osa heimon nykyisistä lajeista on syntynyt jääkausien pyörteissä viimeisten kahden miljoonan vuoden aikana, niin myös mäntymme ja kuusemme. KATI HEPOKORPI Mitä tuloa linkous on. Niille eläimet eivät ole pelkästään vaarallisia ahmatteja, vaan myös kukkien pölyttäjiä ja siementen levittäjiä. Traktorin kulut ovat tämän työn osalta vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia, mutta puolison metsätalouden verotukseen on tehtävä vastaava korjaus. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Lähtökohtana on kantohinta eikä hankintahinta, koska vahingon kärsijä on säästynyt korjuukuluilta. Jos linkousta tekevä ei ole henkilökohtaisesti muun toiminnan vuoksi arvonlisäverovelvollinen, linkouskaan ei ole arvonlisäverollista. Käytännössä myös kasvutappiot korvataan, ellei hakkuun voida osoittaa tapahtuneen metsikön kehityksen kannalta parhaimpana mahdollisena ajankohtana. Vaikka havupuiden lajimäärät ovat laskeneet, havupuut kehittyvät yhä, ja uusia lajeja syntyy. Eläinten kehityshistoria on selvitetty alkukantaisista bakteereista ihmiseen, mutta miten on kasvikunnan historia. Jos tila olisi yhteinen tai kysyjällä olisi myös metsätila ja näistä tehtäisiin yhteinen 2c-veroilmoitus, linkouksesta saatu tulo olisi yhteistä maatalouden tuloa. Vanhin yhä elävä havupuulaji on Australiasta 1980-luvulla löydetty Wollemia, joka on lajina ehkä 120 miljoonan vuoden ikäinen. Tällaiset korvaukset tai ennallistamiskustannukset ovat määrältään tapauskohtaisia. Havupuulajeja on yhä noin 630: se on vähän puumaisten kukkakasvien, siis lehtipuiden, noin 80?000 lajiin verrattuna. Kun metsätila on pelkästään toisen puolison nimissä, toisen tekemä urakointityö on hänen henkilökohtaista ansiotuloaan. Sekä metsämänty että metsäkuusi ovat laajalle levinneitä ja monimuotoisia lajeja, jotka ovat pilkkoutumassa useaksi uudeksi lajiksi. Missä vaiheessa ja miksi syntyivät eri puulajit. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Kulut voidaan laskea vaikka tuntikustannuksina, 11 euroa tunnilta. Jos vahinkoon myötävaikuttaneita tahoja on useampia, voidaan korvausvastuuta jakaa. Kasvikunnan historiaa on selvitetty yhtä pitkälti kuin eläinkunnankin, mutta ala ei ole ihmisten mielestä yhtä kiinnostava kuin eläinten historia. Mitä korkeammaksi kasvi saattoi kasvaa, sen paremmin se sieppasi valon itselleen. Siksi kasvipaleontologejakin on paljon vähemmän kuin muinaisen eläimistön tutkijoita. Erilaisten vuorovaikutusten moninaisuus on antanut vauhtia lajiutumiselle. Elämä siirtyi maalle noin 450 miljoonaa vuotta sitten. HANNU JAUHIAINEN Milloin puut syntyivät. Havupuut kuitenkin säilyivät vuoristoissa ja viileillä alueilla. Jos linkoan maataloustraktorilla naapurien pihoja, mitä tuloa on saatu korvaus. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Vanhoja ovat myös punapuut, mammuttipetäjä ja neidonhiuspuu sekä jotkut araukariat, jotka ovat hyvin samannäköisiä kuin liitukauden lopulla, siis noin 70 miljoonaa vuotta sitten, eläneet vanhempansa
Ruokinnan ansiosta osasta muuttolintuja on tulossa paikkalintuja. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Karri Uotilan tutkimuksen mukaan suuri osa kuusentaimikoista pitäisikin perata jo ennen kolmen metrin pituusvaihetta. Mustarastaat, punarinnat ja peipot talvehtivat Suomessa entistä suuremmin joukoin. Taantuma ei näy luontomatkailussa Kansallispuistojen taloudellinen merkitys paikallisille matkailuyrittäjille säilyi viime vuonna entisellä tasollaan. Kävijät tuovat lähialueelle keskimäärin 10 euroa jokaista euroa kohti, jonka valtio on sijoittanut puistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin. Susikanta pienentynyt Suomessa oli Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan helmikuun alussa 120–135 sutta. Silloin edes massiivinen talviruokinta ei pelasta viivyttelijöitä. Vuodesta 1988 tehtyjen valtakunnallisten ruokintapaikkaseurantojen mukaan voittajajoukkueessa ovat muun muassa viherja pikkuvarpunen sekä pihatiaiset hömöja lapintiaista lukuun ottamatta. Vielä 1980-luvun lopulla auringonkukan siemeniä tuotiin maahan vain pari miljoonaa kiloa. Pihoille ja metsiin kannetaan vuosittain jopa 20 miljoonaa kiloa nokittavaa. miljoonaa kiloa nokittavaa Runsas talviruokinta on muuttanut talvilinnustomme voimasuhteita. Maaperän kosteuden lisäksi taimien syntyä edisti hakkuiden jälkeiset hyvät siemensadot. Maatalousympäristö on yksipuolistunut ja karjatilojen määrä vähentynyt. A N TE RO A A LT O N EN A N TE RO A A LT O N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 1167_.indd 40 21.2.2013 16.10. Susia on myös huomattavasti vähemmän kuin puolenkymmentä vuotta sitten, jolloin talvikannan suuruus oli yli 200 sutta. Sen katoon ei syyllinen löydy lintulaudalta, vaan varpusen kohtalona on ollut kangistua kaavoihin. Kaikkien 37 kansallispuiston kokonaistuloja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 110 miljoonaa euroa. Talija sinitiaiset valtaavat pihapiiriin pöntöt kirjosiepolta jo ennen kuin ne ennättävät Suomeen. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa kuusen taimia syntyi hyvin kosteille maapohjille, kun metsään tehtiin pienaukkoja. Kaupungeissa varpunen vielä pärjää. Puhdasoppisimmat lintututkijat suhtautuvat ynseästi talviruokintaan. Laumoja löytyi 10, kun niitä viime vuonna oli vielä 14. TUTKITTUA Varhaisperkaus on tarpeen Sellaisia kuusentaimikoita, joissa kuusen taimet selviävät lehtipuiden kilpailusta ongelmitta noin kolmen metrin valtapituudessa tehtävään taimikonhoitoon saakka, on vähän. Ruokalasti on sekoittanut talvilinnustomme voimasuhteita. Susien määrä on laskenut viime vuodesta, jolloin niitä arvioitiin olleen 150–160 yksilöä. Taimia syntyy pienaukkoihin, eikä maanmuokkausta välttämättä tarvita. Ankarina talvina niitä odottavat joukkokuolemat. Rehevä ojitusalue taimettuu hyvin Korpisoiden ojitusalueiden metsien taimettumiskyky on hyvä. JERE MALINEN LINTUJEN talviruokinta on hullaannuttanut suomalaiset. Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna yli kaksi miljoonaa kertaa. Käytännössä perkaus on tehtävä ennen kuin taimikonhoito on kemerakelpoinen. Arvion perusteena ovat tunnetut laumat sekä liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisesti pariskuntia. Kotoisten paikkalintujen runsastuminen kaventaa muuttolintujen elinmahdollisuuksia. Määrästä puolet on auringonkukan siemeniä, loppu koostuu kaurasta, pähkinöistä, talista, erilaisista siemenseoksista sekä rasvapalloista ja -tangoista. Kasvu on ollut reipasta. Talvilinnustomme suurin häviäjä on ollut varpunen. Tutkimuksessa ei selvitetty alikasvostaimien elpymiskykyä eikä uusien taimien kasvunopeutta, joten pienaukkojen soveltuvuudesta käytännön uudistusmenetelmäksi ei ole vielä varmuutta
JE TT A SI RO LA kotuksista. Koiranpentukin on joskus oikein tilattava, jotta saa sellaisen kuin haluaa. Puun ostohenkilöitä kaavaillaan heitettäviksi romukoppaan. Määrätty hinta on hyväksyttävä tai jää ilman. En milloinkaan. Nikottelee se ostohenkilökin joskus, mutta aina on homma onnistunut. O len minäkin netistä jotakin ostanut. Metsänomistajat opetetaan puolipakolla laitattamaan leimikkotietonsa internetiin. Nykyajan pankkirosvoilla ei ole sorkkarautaa, tietokoneen näppäimistöllä isoimmat rötökset tehdään. Ainainen valitus kalliista hinnasta tietysti kuuluu asiaan kaupanteon ollessa näinkin päin. Monta asiaa pitää sopia erikseen: Hakkuun koko, laatu ja voimakkuus, tieoikeudet ja kulkemiset, varastopaikat ja autokuljetukset. Kauppahan jäisi muuten tekemättä. Rakennuspuita, polttopuita ja hakerankoja jätetään usein omistajalle. O lenpa kuullut, miksi puun ostajan pitää kulkea kylillä hövelinä ja kysellä ostettavien leimikoiden ja pinojen perään. Autokaupassa on toisin päin. Tanssilavan takana on vaivihkaa kyseltävä, olisikohan kellään myytävää pulloa. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Mutta kun on tavattu elävä ihminen ja vedetty nimet kynällä paperiin, on ainakin todiste kourassa ja osoite tiedossa. Itse on bensani käytävä ostamassa. Myyjät ne laittavat kaaransa esille parhaan taitonsa mukaan, putsaavat ja puunaavat hienoon kuntoon. Kerropas sitten tietokoneelle, että sinulle pitäisi leimikolta jättää kymmenen männyntyveä tai nuppikuormallinen koivukuitua. Ellei ainoatakaan elävää ostajaa löydy, jääkööt puut pystyyn. En luota koneisiin enkä ihmisiin niin, että isot rahat aina ja kaikissa tilanteissa menisivät oikeaan paikkaan. Näin ollen ilmoitan täten kohteliaimmin, niin nykyisille kuin tulevillekin puunostajille, että en tee puukauppaa koneen kanssa. Puukaupassa puhutaan tuhansista euroista. Hinnat on määriteltävä, niissä on aina ollut hetkellistä liukumavaraa ja pidemmän välin tasomuutoksia. Niinhän se menee. Vaikka olen kuutisen vuotta keskivertoa metsänomistajaa nuorempi, en innostu kaikista uusista kotK ova on maailmanmenossa vauhti ja suurelliset suunnitelmat visionääreillä. Näin tiedetään, kenen kaulaan köyttä sovitetaan, jos jokin menee pieleen. Ei kulu bensa, eikä kulu ostomiesten aika kahvien ryystämiseen eikä joutavien jauhamiseen. Sieltä sitten keskuskomiteassa istuva viskaali poimii firmalleen sopivan kohteen ja jättää kerralla lopullisen tarjouksen. Sitten ylväs ostaja saapuu potkimaan renkaita ja saattaa tuhannen potkaisun ja kuukauden kiertämisen jälkeen tempaista kaupan. Sen on lähdettävä kaupoille, kenellä on tarve suurempi, oli sitten ostaja tai myyjä. Puukauppa ei ole yksinkertaista rahanvaihtoa, jossa jokin esine siirtyy hyllystä kassiin. On siinä tietokoneen piuhan toisessa päässä olevalla toimistohirmulla miettimistä, miten tuokin asia hoituu. Kymppejä olen rohjennut bittien valtatielEi ikinä Puukaupassa liikkuu raha asioi ihmisen kanssa valvo itse etuasi luottamus hyvä, kontrolli paras 41 MAKASIINI 2 • 2013 41 MAKASIINI 2 • 2013 948_.indd 41 21.2.2013 16.11. Toisaalta, enpä ole öljysheikin koputusta ovellani havainnut. Nykyään kaikki erikoistuu, meitä metsän erikoispuiden kasvattajiakin tulee lisää. Aikatauluista voi sopia niin hakkuun kuin rahaliikenteen osalta. le lähettää. Toistaiseksi perille ovat menneet, ja tilaamani tavarat ovat tulleet osaksi jämptisti, osaksi viivellä ja virheellisenä. Kauppa tietysti solmitaan sähköisesti
Soittohetkellä pakkasta oli miehen kotikulmilla Satakunnan Kiikoisissa puolenkymmentä astetta. Onpa sää millainen tahansa, mukaan kannattaa ottaa riittävästi vaihtokäsineitä. Tosikylmällä hän vaihtaisi turkisrukkasiin ja vetäisi ensin käsiinsä ohuet sormikkaat ja villatumput. Työhommissa hanskat kastuvat nopeasti, eikä mikään ole niin tympeää kuin vetää tauon jälkeen märät kintaat käsiinsä.” Hakkuutöissä puuntuottajan käsineet vaihtuvat sään mukaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA HANNU JAUHIAINEN KUVAT ARI KOMULAINEN, PENTTI OJALA, MIKKO RIIKILÄ JA HANNU JAUHIAINEN Aktiivi metsän omistajalla on työ käsineet joka tarpeeseen. Jarmo Sirola varaa riittävästi vaihtokäsineitä metsähommiin. Enintään kymmenen asteen pakkasilla vaihdan vuorellisiin turvakäsineisiin. Kuva Jarmo Sirolan käsine valikoimasta. ”Nyt minulla on marketista ostetut työkäsineet, varren suussa näyttää lukevan Swehand. Osumien lukumäärä on lähes rajaton. Nämä ovat tällaiset tukevan lämpöiset hanskat.” Samoja hanskoja hän käyttäisi, vaikka pakkasta olisi kymmenkunta astetta enemmän. ”Rokulia ei pidetä pakkasellakaan. Pystykarsija, metsuri, luontovalokuvaaja ja moottorikelkkailija kertovat, millaisia käsineitä he pakkasella suosivat. Yleispäteviä neuvoja talvikäsineiden valintaan on mahdoton antaa. 43 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 43 21.2.2013 16.16. Sitä kylmemmällä otan turvarukkaset ja niiden alle villalapasen.” KÄSINEET OVAT PÄÄASIA Talvisessa metsässä käsien lämpimänä pitäminen on olennainen osa elämisen laatua. Toisten kädet palelevat helpommin kuin toisten. ”Kyllä metsässä tarkenee, kunhan jalat ja kädet saa pysymään lämpöisinä”, Sirola toteaa. Aluskäsineiksi hän kuitenkin pukisi puuvillakäsineet. Hänelle käsineet ovat talvipukeutumisen pääasia – jalkineiden ohella. Repullinen varahanskoja Metsälehden kolumnistinakin tuttu metsänomistaja Jarmo Sirola vastaa puhelimeen pystykarsintasavotalta. T alvihanskoja valitsevalla on tarjolla runsaudenpulaa. ”Nollakelillä pärjää vuorittomilla nahkaturvakäsineillä. Seuraavassa kerrotaan, millaisia käsineitä työn tai harrastuksen vuoksi säällä kuin säällä talvimetsässä liikkuvat käyttävät. Kuvan tarjonnan runsaudesta saa netistä hakusanalla ”työkäsineitä”. On hienoja – lue kalliita – metsurikäsineitä sekä halpoja markettihanskoja
Luontokuvaaja Ari Komulainen käyttää kovilla pakkasilla tilavia nahkarukkasia. Sormet jäätyvät kylmässä ensiksi, eivätkä kynsikkäät niitä suojaa. Nykyisin hän liikkuu metsissä niin kameran kuin moottorisahankin kanssa. Niinpä niiden alla on käytettävä villalapasta tai fleece-käsinettä.” Komulaisen tuntevat tietävät, ettei hyytävinkään sää pidä häntä poissa metsistä. Komulaisen pakkasrukkaset ovat Ruotsin armeijan ylijäämätavaraa. ”Kynsikkäistä ei ole hyötyä. Miehellä on vankka näppituntuma talvikäsineisiin. Niissä käsi pysyy mukavasti lämpimänä. ”Kuvaushommissa käytän nahkarukkasia. Niillä tarkenee sahata vielä kymmenen asteen pakkasella. Sitä kylmemmällä käytän kaksia lapasia.” Jos sormia paleltaa, voi kädet puristaa nyrkkiin, Komulainen neuvoo. Hän kertoo kovimpien pakkasten aikaan käyttävänsä vasemmassa kädessään turkisvuorattua rukkasta. Sohjoisilla keleillä hän käyttää yleensä kumikäsineitä. Siinä mielessä kumikäsine ei ole paras mahdollinen. Hänen suosikkinsa ovat kämmenOikeassa kädessä on silloinkin käsine, jotta kaasuliipaisimen käyttö on jouhevaa. ”Käsineiden on aina oltava pitkävartiset, erityisesti jos ajetaan välillä umpimetsässä. ”Sahaan pitää olla hyvä tuntuma, joten työkäsine ei saa olla liian iso.” Kun pakkanen käy kireäksi, Järvinen vaihtaa karvavuorattuihin työkäsineisiin, nekin mallia Tervon ABC. ”Käytän aina käsineitä, rukkaset tuntuvat sahatessa epämukavilta ja rasittavat kättä”, Järvinen toteaa. Nahkarukkaset kuvaajalle Luontokuvaaja Ari Komulainen on tarponut ikänsä metsiä. Yhdellä lapasella tarkenee noin 25 asteeseen asti. Itse hän ei ole niistä innostunut. ABC:n hanskoilla Tervolainen yrittäjämetsuri Jukka Järvinen valitsee työkäsineensä epäsovinnaisesti. Vaihtoehto on käyttää tavallisia käsineitä ja ottaa riittävän monet vaihtohanskat metsään.” Järvisen mukaan ammattikäyttöön tarkoitettujen moottorisahojen kahvojen lämmitys ei auta kireillä pakkasilla, pikemminkin päinvastoin. Niiden alle lisälämmikkeeksi hän vetää fleece-käsineet. Kunnon pakkasella siitä on lähinnä haittaa, koska lumi sulaa käsineiden pinnalle. Tämän vuoksi en pidä lämmitystä päällä kun on kylmä.” Pitkävartiset kelkkamiehelle Moottorikelkkailuun on tarjolla monenlaista rukkasta ja käsinettä. ”Kahvalämmitys on mukava, kun lämpötila on nollan tienoilla. Jos kameraa pitää kylmässä säätää, otan käden rukkasesta ja teen säädöt nopeasti.” Moottorisahatöissä Komulainen käyttää talvella turvarukkasia, joiden alle hän pukee fleece-käsineet. Kuvan rukkaset ovat Ruotsin armeijan ylijäämätavaraa. ”Tosin kumikäsineen pinnan kitkaisuus haittaa sahan käsittelyä. Metsuriyrittäjä Jukka Järvinen sahaa alle kymmenen asteen pakkasilla ohuesti vuoratuilla työkäsineillä. Samaisia turvarukkasia hän käyttää myös hiihdellessään metsässä. Reittiajoon sopivat sormikkaat, rauhallisempaan ajeluun rukkasmallin käsineet. Komulaisen mukaan osa luontokuvaajista suosii sormenpäät paljaiksi jättäviä kynsikkäitä. Viiltosuojattuja käsineitä hän ei käytä, koska pitää niitä kankeina. ”Turvarukkaset tahtovat hakkuulla rispaantua nopeasti. Hiihtäminen sujuu silti, sillä sauvojen remmit tukevat kättä. Jalustaan kiinnitetyn kameran laukaisintakin pystyy rukkaskourin painelemaan”, Komulainen kertoo. Hän teki pitkän työrupeaman vartioiden itärajaa Pohjois-Karjalan salomailla. ”Kun pakkanen kiristyy, käytän isokokoisia nahkarukkasia ja niiden sisällä villalapasia. Hän suosii paikalliselta huoltoasemalta ostettuja työhanskoja. VARUSTEET 44 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 44 21.2.2013 16.16. Varsinkin etukahvalla käsineen pitää sahaa käännellessä liukua. Puista kariseva lumi menee hihansuusta ranteisiin, jos tä mukailevan tiukat, kevyesti vuoratut ”alle kympin työhanskat”, merkkiä Guide
Sormikkaat ovat hyvät nopeassa reittiajossa, koska 2–3 sormea voi pitää jarrukahvalla. Parhaiten pakkasen pitävät loitolla kunnon rukkaset. Niemi on aktiivinen kelkkailija. Kastuneet rukkaset voi tarpeen tullen vaihtaa uusiin ja pihkaantuneet heittää keväällä pois”, Niemi kertoo. Kelkka-ajeluun Niemi suosittelee hieman kalliimpia käsineitä. SoRmET jääTyVäT KylmäSSä EnSiKSi, EiVäTKä KynSiKKääT niiTä SUojAA.” 45 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 45 21.2.2013 16.16. Pitkävartinen rukkanen on Yrjö Niemen mielestä paras käsine harraste lijakelkkailijalle käsineissä on lyhyet varret”, kertoo rovaniemeläinen koneurakoitsija Yr jö Niemi. ”Puunajoon sopivat edulliset pitkävartiset rukkaset. ”KynSiKKäiSTä Ei olE hyöTyä. Rauhallisemmassa matka-ajossa Niemi kertoo käsiensä palelevan helposti, vaikka kahvanlämmittimet olisivat käytössä. Hänellä on myös jonkin verran kokemusta puunajosta omassa metsässä. Niitä kannattaa pitää matkassa useampi pari. Reittiajossa meno on yleensä sen verran ripeää, että kädet pysyvät lämpimänä. Kosteus suojatut eivät heti kastu suojakeleillä eivätkä myöskään, jos vaikka joutuu irrottamaan jäälle nousseeseen vesipaikkaan juuttunutta kelkkaa
Viiltosuojausta ei ole. Parhaimmillaan pitkävartiset muovikäsineet olisivat loppusyksyn sateissa raivuulla. Moottorisahan käsittely luontuu, mutta esimerkiksi ryyppyhanikan ulosveto vaatii käsineen riisumista. HALPAKIN TOIMII Metsätyöhön sopivia käsineitä on tarjolla yllin kyllin. Ohuet . VARUSTEET 46 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 46 21.2.2013 16.16. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN Muovi pitää kuivana Pitkävartinen Famovi-Therm 690K -muovikäsine on joukon ainoa, joka varmuudella pitää kosteuden loitolla. Nollakelillä muovikäsineitä voi käyttää ilman aluskäsineitä. Ote sahan kahvoista ei luista. Metsätöihin käsine on kankea. Ne pitää ensin sovittaa käsiin ja vetää sen jälkeen muovihanskat päälle. Käsineiden mukana tulevat neulekudetta olevat aluskäsineet ovat vetelän muodottomat. eecesormikkaat toimisivat aluskäsineinä paremmin. Metsälehden kokeilu osoitti, että markettihanskoilla pärjää, mutta hinnallekin löytyy vastinetta. . Hintaluokka alle kymmenen euroa
Nuoskakelin hakkuutöissä käsine kesti vettymättä parin tankillisen ajan. . Varren suut tiivistyvät kiristettävällä kuminauhalla. Swehand on erinomainen käsine syyskylmillä raivaamiseen. Kolmen päivän kokeilussa ei pysty toteamaan käsineiden kestävyyttä. Myös metsurien työkäsineet, merkistä riippumatta, kuluvat sormistaan puhki turhan nopeasti. Kylmillä säillä käsineiden kastuminen ei ole ongelma. Käsineiden pintaan on painettu teksti ”waterproof”. K okeilimme satunnaisotannalla valittuja työkäsineitä helmikuun alkupuolisiskolla hakkuulla. Kannattaa tosin muistaa, että metsurin käsineiden vasemman käden rystypuolen viiltosuojaus ei ole yhtä tehokas kuin turvahousujen. Joustavan neuleen ansiosta käsine mukailee kämmentä ja sopii sorminäppäryyttäkin vaativaan työhön. Hintaluokka 20–30 euroa. Parhaimmillaan PowerGrab on esimerkiksi klapin teossa. Vedenpitävää materiaali ei vettähylkivästä Porelle-kalvosta huolimatta kuitenkaan ole. Ei maailman kestävin käsine, mutta käyttäjäkokemuksen mukaan kestää yhden talon polttopuiden teon ajan. Käsineissä viiltosuojauksen tarkoitus on hidastaa läpisahausta, ei pysäyttää teräketjua. . Pakkaskeleillä lisämukavuutta tuo Thinsulate-kokovuori. Viiltosuojausta ei ole. Laadusta kannattaa maksaa Napakat, kämmentä mukailevat Swehand M88 -talvikäsineet ovat pykälää markettien halpahanskoja kalliimmat. Tällöin moottorisahaukseen tarkoitetut työrukkaset ovat lämpimimmät. Parin tankillisen ajan hanskat pysyivät kuivina. Varaa siis parit kolmet vaihtokäsineet mukaan metsään, jos mielit työskennellä kuivin käsin. Lämpötila oli karvan alle nolla-asteessa ja lumi nuoskaista. Nahkakäsineet kastuivat läpikotaisin parissa tunnissa. Muovikäsineitä lukuun ottamatta kaikki kokeillut käsineet vettyiHALPAKIN TOIMII Mukava työkäsine PowerGrab Thermo -käsineen kämmenpuoli on rouhekumia ja rystynen joustavaa neulekudelmaa. Esimerkiksi teräketjun vaihto onnistuisi hanskat kädessä. Viiden euron hintaisia halpahanskoja voi helposti ottaa mukaan useamman parin. Toiset nopeammin, toiset hitaammin. Nämä ovat oivat työkäsineet muutaman asteen pakkasella, rouhekumi antaa otteelle erinomaisen pidon. Yleensä halpahanskat eivät kovin pitkäikäisiä ole. Olosuhteet ”hanskatestissämme” olivat kastavat. Hintaluokka alle kymmenen euroa. Metsurin turvakäsineet sen sijaan maksavat noin 30 euroa pari, joten vaihtopareille tulee hintaa. 47 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 47 21.2.2013 16.16. Käsineen materiaali on hengittävää ja joustavaa, mikä on työhommissa plussaa. Todettakoon aluksi – työsuojeluhallituksen puolesta – ettei moottorisahan käyttö ilman viiltosuojattuja käsineitä ole suositeltavaa. Käsineiden kosteuden sieto tai useimmissa tapauksissa käytettävyys märkänä tuli siis havainnoitua. Hinnalle on vastinetta, mutta ei kuitenkaan viiltosuojausta. vät nuoskakelillä. Päähuomio kiinnitettiinkin käyttömukavuuteen ja käsien lämpimänä pysymiseen
Hintaluokka noin 40 euroa. Kuten kaikki vastaavat käsineet Viltexkin vettyy nuoskalumella parissa kolmessa tunnissa. Halvat, mutta lämpimät Nimestään huolimatta Protect T 109 ARH -käsineitä ei ole viiltosuojattu. Hintaluokka 30 euroa. Hienoja yksityiskohtia Husqvarnan Technical-metsurinkäsineiden vasemman käden rystypuoli on viiltosuojattu. Suunnittelussa on otettu metsurin tarpeet huomioon. . Kuivalla kelillä käsineet ovat mukavat. Nuoskalumella käsineet vettyivät nopeasti, mutta lämpimän vuorin ansiosta työskentely pikkupakkasella oli mukavaa. Rystypuoli on puuvillakangasta. Kokeilumme nuoskalumessa käsineet vettyivät parin kolmen tankillisen aikana, joten ainakin yhdet vaihtohanskat kannattaa varata mukaan. eece-käsine toimisi hakkuutöissä paremmin. VARUSTEET 48 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 48 21.2.2013 16.16. ksua, koska se on ensimmäinen kohta, josta sormikkaisiin yleensä tulee reikä. Näin tuntuma sahaan on hyvä. Hintaluokka alle kymmenen euroa. Rukkasen kämmenpuoli on pintanahkaa, rystypuoli vedenpitävää ja hengittävää nailonkangasta. Rystypuolella materiaalina on muun muassa jersey-neulosta. Vasemman rukkasen rystypuoli on viiltosuojamateriaalia. Huopavuori yhdessä käsineen väljyyden kanssa pitää sormet mukavan lämpiminä alle kymmenen asteen pakkasessa. Joustavuutensa ansiosta rukkasilla – ilman aluskinnasta – on helppo käsitellä moottorisahaa. Hyödyllinen ominaisuus sekin. . . Ohut villalapanen tai . Väljän käsineen kämmenpuoli on kosteutta hylkivää polyuretaania ja antaa hyvän otteen. Mutta toisin kuin sormikkaissa, märänkään rukkasen sisällä sormia ei palella. Vasemman käden peukalossa on froteekangaspinta nenän ja kasvojen pyyhkimistä varten. Käsine on kämmentä mukaileva. Rukkasten sisään tarkoitetut teddyvuoriset lämpörukkaset ovat lämpimät, mutta tekevät sahan käsittelystä kömpelöä. Yhtiön valmistamat Viltex-metsurikäsineet ovat alan miesten piireissä arvossaan. Kämmenpuoli on vuohennahkaa, jonka sisältämä luontainen rasva hylkii kosteutta. Liipaisinsormi on vahvistettu: . Käsine sopii pakkaskeleillä työskentelyyn. Suomalaista laatua Viljanmaa & Kumppani Ky on kotimainen turvaja suojavarusteiden valmistaja
1168_.indd 49 21.2.2013 16.18
Metsäpoliittisella selonteolla on iso merkitys valtion lähitulevaisuudessa tekemiin päätöksiin. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Pohdinnan kärjen pitäisi olla uusien tuotteiden ja niiden tuotantoon saamisessa eikä paperiteollisuuden nykytilan surkuttelussa. Seuraavana vuonna olin työryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia, miten metsäteollisuuden tuotanto saataisiin taas kasvuun. Suomen osuus maailman S uomalaisessa metsäpolitiikassa on yleensä vain yksi totuus. Kantohinnat olivat nousseet voimakkaan kysynnän mukana nopeasti. Vain kuusi vuotta sitten sahat kävivät täysillä ja markkinoilla oli pula sahatavarasta. Markka ajautui devalvaatioon ja sitten kellumaan. Viime vuonna hakkeen käyttö energiatuotantoon ilmeisesti ohitti ensimmäistä kertaa paperiteollisuuden käyttämän pyöreän puutavaran määrän. T ällä hetkellä ajatuksiin vaikuttaa liian voimakkaasti painopaperien kysynnän lasku teollisuusmaissa. J okaista taantumaa on toistaiseksi seurannut nousukausi, niin tulee nytkin käymään. Puunkäyttöön muutoksen merkitys on huomattavasti pienempi. Oletan, että se tulee olemaan keskeinen lähtökohta, kun valmistellaan valtioneuvoston metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. Jos silloin olisi valmisteltu metsäpoliittista selontekoa, olisi puunkäytön arvioitu lisääntyvän voimakkaasti. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sahatavaran tuotannosta on vain reilut kaksi prosenttia. Sektori, jolla tarvitaan neitseellistä puukuitua. Metsäteollisuus ajautui suuriin vaikeuksiin ja tappiot olivat isoja. Ketään ei tunnu kiinnostavan jatkuva pakkauskartonkien kysynnän lisäys. ja tuotanto ylitti kymmenen miljoonaa kuutiometriä. 80-luvun lopun vahvan noususuhdanteen päätteeksi markan arvo oli aivan liian korkea tärkeimpiin valuuttoihin verrattuna. T avataan sanoa, että metsätaloudessa kvartaali on 25 vuotta. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Ai niin. Muistan hyvin, kun eräs metsäteollisuuden johtaja sanoi, että Suomessa ei tulla koskaan tuottamaan sahatavaraa kymmentä miljoonaa kuutiometriä. Muutos on todennäköisesti pysyvä ja sen vaikutus paperitehtaiden omistajien ja Suomen talouteen on iso. Lyhytnäköinen ja todennäköisesti väärä arvio, jossa oletetaan, että Euroopassa on pysyvästi lama ja sen seurauksena rakentaminen jatkaa laskuaan. MAKASIINI • MAKASIINI • 1171_.indd 50 21.2.2013 16.17. Mitä sinä aikana on tapahtunut. Vuonna 1991 sahatavaraa tuotettiin vain reilut kuusi miljoonaa kuutiometriä. Seuraavalla nousukaudella markkinoille mahtuu hyvin lisää tavaraa ja uusi tuotantoennätys syntyy, vaikka olisimmekin nyt pessimistejä. Uudeksi totuudeksi on hyvää vauhtia nousemassa käsitys, ettei puunkulutus Suomessa tulevaisuudessa kasva. Sellainen määrä ei edes mahtuisi markkinoille. Onko kukaan edes ajatellut, mitä lopulta merkitsee se, että keräyslaatikot eivät jossakin vaiheessa enää pullistele sanomalehtipaperista. Meni vain kaksi vuotta, kun sahatavaran tuotannossa tehtiin kaikkien aikojen ennätys Yksi totuus Tällä hetkellä ajatuksiin vaikuttaa liian voimakkaasti painopaperien kysynnän lasku teollisuusmaissa
Paikka puski koivua, leppää, pajua ja pihlajaa, ja sota-aikana perhe keräsi sieltä lehtikerppuja karjan ruuaksi – yhtenäkin kesänä 1500 kappaletta latoon kuivumaan. ”Paikasta saa tukkipuutakin, mutta osa menee kuiduksi. Seuraava hakkuu on edessä viiden vuoden kuluessa, mutta Närä harkitsee sitä jo täksi vuodeksi. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Närä on harventanut puustoa kaksi kertaa, vuosina 1996 ja 2001. Seuraavina keväinä Närän isä ja kaksi kouluikäistä tytärtä polkivat kuloheinää taimien ympäriltä. ”Silloinen maatalousministeri Matti Lepistö sanoi, että tätä se isänmaa nyt tuntuu vaativan”, muistelee Närä, eläkkeellä oleva metsänhoitaja. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. ENNEN & NYT MAKASIINI • 1160_.indd 51 22.2.2013 16.06. Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Lähetä ne meille Metsälehteen. HANNA LEHTO ISOKOSKI Nelisenkymmentä vuotta sitten tiedotusvälineet toistivat uutisia maatalouden ylituotannosta. Viisi vuotta viimeisen harvennuksen jälkeen perattiin vielä joka kolmas sarkaoja. Lumien sulettua vihreät männynalut erottuivat hyvin heinän joukosta. Vetelissä syntyneen Erkki Närän kotitilaan kuului neljän hehtaarin peltoala, jolle istutettiin männyntaimet 1970. Olen iloinen, että metsä on kasvanut näin hyvin Keski-Pohjanmaan karuissa oloissa.” Erkki Närä täyttää tänä vuonna 80 vuotta mutta hoitaa yhä metsiä itse. Talvet hän asuu Espoossa, kesät synnyinkodissa Vetelissä. Viime kesänäkin hän hakkasi moottorisahalla 68 mottia ensiharvennukselta. ”Lähden huhtikuussa, kun lumet ovat poissa, ja räntäaikaan syksyllä tulen pois.” 1970 2006 Vetelissä sijaitsevan metsitetyn pellon ojia perattiin 2006. Närän vanhemmat olivat ostaneet maaalueen 1940, jolloin se oli heitteille jätettyä peltoa. Sarat olivat jopa 250-metrisiä. Nykyisin metsässä on puuta noin 170 kuutiota hehtaarilla. Leipäja voivuoret piti tasoittaa, ja ratkaisuksi valittiin peltojen paketointi ja metsittäminen. Lehtipuut poistettiin ja ojat kaivettiin. Asia korjautui lannoituksella 1989. Kun sota päättyi ja tarvittiin peltoa, paikka raivattiin uudelleen, ja Erkki Närä osallistui työhön. ”Yhden hevosen äkeellä kun äestin, tunsin olevani maamies.” Uusi hakkuu tulossa Kun palsta 1980-luvun lopulla kasvoi jo nuorta metsää, historia peltona painoi: maahan oli kertynyt liikaa typpeä, ja männyt kärsivät boorinpuutteesta. Parhaat rungot Närä on pystykarsinut. Pellosta mäntymetsäksi Yli 40 vuotta sitten paketoidulla pellolla humisee nyt kelpo männikkö
”Metsien käsittelyn ja suositusten tulee perustua näyttöön. LAKIUUDISTUS 52 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 52 22.2.2013 16.30. On ilmeistä, että joitakin epäonnistumisia tulee tapahtumaan”, Pasi Puttonen arvioi. Eriikäiskasvatuksen kohdalla sitä näyttöä jatkuvasti haetaan
Vastaava murros koettiin metsäelinkeinon alkuaikoina 1930-luvun taitteessa, jolloin lakeja säädettiin ja metsäalan organisaatioita perustettiin. Hänen mukaansa muutoksen tekee erityisen merkittäväksi se, että samalla uudistuvat metsäalan organisaatiot. Puttonen on omalta osaltaan ollut muutokseen vaikuttamassa: hän oli mukana metsienkäsittelymenetelmien monipuolistamista miettineessä työryhmässä. Professori Pasi Puttosen mukaan ei täysin. Nyt näitä vuosikymmenien ikäisiä rakenteita järjestetään uudelleen. ”Kyse on koko toimialan muutoksesta, ei yksin metsälain muutoksesta”, Puttonen sanoo. Hän on seurannut alan kehitystä vuosia yliopiston professorina, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana sekä nykyisin metsätieteiden laitoksen tutkimuksesta vastaavana varajohtajana. N äin suurta muutosta ei ole aikaisemmin tehty, arvioi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Pasi Puttonen metsälain uudistamisesitystä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI muutos 53 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 53 22.2.2013 16.30. Suomen metsäkeskusta ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muutoksen tiellä seuraavat metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos. Se kauaN odotettu Metsälaki uudistuu, mutta onko ala valmis muutokseen
Jatkuva kasvatus on ollut esillä 1980-luvun puolivälistä asti, ja kiinnostus kasvaa edelleen. Toisaalta myös metsien kasvattaminen jatkuvasti peitteellisenä ilman laaja-alaisia päätehakkuita onnistuu. Perinteisesti tutkimustiedon reitti käytäntöön on ollut moniportainen ja pitkä. Vanhat opit unohtuneet Pienaukkohakkuissa ja jatkuvassa kasvatuksessa tukeudutaan metsien kykyyn uudistua luontaisesti. Nyt pitäisi saada vain uusi tieto siirtymään mahdollisimman nopeasti tutkijoilta metsänomistajille, jotta uusia menetelmiä päästään kokeilemaan. Hän muistuttaa, että tulokset metsien luontaisesta uudistamisesta ovat varsinkin kuusella olleet tähän asti heikkoja. Suomessa jatkuvan kasvatuksen tutkimus on lisääntynyt ja näyttöjä haetaan. Menetelmän käyttöönottoon liittyy kuitenkin suuri kysymys: Onko eri-ikäiskasvatuksesta tarpeeksi tietoa metsänomistajille jaettavaksi. Suurimpia muutoksia ovat eri-ikäiskasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen salliminen ja hakkuukypsyysrajojen poistaminen. TäSSä OLLAAn MEnOSSA LInJALLE, JOSTA MEILLä On VAIn HUOnOJA KOKEMUKSIA.” Tiedot eivät riitä Nykyistä metsälakia on arvosteltu liiallisesta metsäomistajien holhouksesta. Se kestää ympäröivän puuston varjostusta ja menestyy aliPasi Puttonen käy metsälakiuudistusta läpi opiskelijoidensa kanssa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella Viikissä. Männyllä luontainen uudistaminen on jo varmempi menetelmä. Ja kuitenkin metsien käsittelyn ja suositusten pitäisi perustua riittävään näyttöön.” Esimerkiksi Ruotsin metsälaissa on asetus, jossa edellytetään, että käytettävien menetelmien tulee olla käytännön kokemuksen tai tutkimuksen kautta todennettuja. Luontaiselle uudistamiselle annetaan lakiesityksessä nykyistä paremmat edellytykset. LAKIUUDISTUS 54 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 54 22.2.2013 16.30. ”Meillä toimivia menetelmiä ovat siemenja suojuspuumenetelmät. Puttosen mukaan ei. ”TäMä ArVELUTTAA MInUA EnITEn. Suojuspuumenetelmän oppiminen olisi hyvää harjoittelua muita eri-ikäisrakenteisia kasvatusmalleja varten”, Puttonen sanoo. ”Meillä on hedelmällinen tilanne, jossa pitää tehdä uutta, mutta tietopohjaa ei ole riittävästi. Näin onnistumiselle luodaan paremmat mahdollisuudet myös pohjoisessa. Tässä ollaan menossa linjalle, josta meillä on vain huonoja kokemuksia”, Puttonen sanoo. Metsien käsittelytapojen monipuolistuessa määrä saattaa kasvaa. Nämä ovat metsälakikeskustelussa tyystin unohtuneet. Tasaikäisrakenteisen ja jatkuvan metsien kasvatuksen väliltä löytyy kuitenkin vaihtoehtoja, joista on riittävästi tutkimustietoa. ”Tämä arveluttaa minua eniten. Uudistamisen aikarajoja pidennetään ja vakiintuneeksi taimikko kirjataan jo 0,3 metrin keskipituudessa nykyisen 1,3 metrin sijaan. Tähän asti vuosittaisista hakkuista noin 15 prosenttia on ollut luontaisen uudistamisen hakkuita. Metsänomistajatutkimuksen mukaan runsas neljännes metsänomistajista on valmis siirtymään kaikissa tai osassa metsistään jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvassa kasvatuksessa haluttaisiin käyttää kuitenkin kuusta. Lakiuudistus antaa metsänomistajille aikaisempaa enemmän vapauksia ja valinnanvaraa kasvattaa metsiään haluamallaan tavalla. Metsänomistajalle tarjotaan mahdollisuus kaataa metsänsä ikään tai järeyteen katsomatta
Tämä lisää riskiä, ettei luontainen uudistaminen onnistu.” Palveluja pitää kehittää Lakiesitys kasvattaa myös metsänomistajan vastuuta. Se kertoo, mitkä luontaisen uudistamisen ongelmat ovat. . ”Metsätalouteen on tavallisesti ollut kolme vaikutuskeinoa: laki, raha ja neuvonta. koulutukseltaan metsänhoitaja ja maatalous-metsätieteen tohtori . ”Metsälakikeskustelun yhteydessä vanhat tutkimukset ovat ehkä hieman unohtuneet.” Luontaisen uudistamisen ongelmat olivat selvillä jo 1950–1960-luvulla, eivätkä ne ole vuosikymmenien saatossa muuttuneet. ”Lakiehdotuksessa maanmuokkauksen välttämättömyys poistuu. Professori Paavo Yli-Vakkurin tutkimus taimien synnystä ja ensikehityksestä vuodelta 1963 on klassikko. Se tehdään vain tarvittaessa. Kuusen luontaista uudistamista vaikeuttavat yhä harvat siemensadot, siementuholaiset sekä heikko jälki-itävyys siemensatoa seuraavina kasvukausina. Lakiesitys velvoittaa edelleen uudistamaan yli 0,3 hehtaarin alan ja edellyttää, että aikaan saadaan kasvatuskelpoinen taimikko maantieteellisestä sijainnista riippuen 7–25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Pelkkä parhaaseen puuntuotantoon keskittyvä ohjeistus ei riitä. syntyisin Virroilta Pohjois-Hämeestä, asuu Helsingissä . Monipuolistuneista metsien käsittelymenetelmistä tulee valita paitsi itselleen myös kasvupaikalle sopivin menetelmä. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen metsänhoitotieteen professori ja laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja. perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa . 58 vuotta . Nyt kun lakia höllennetään eikä rahaa ole tulossa lisää, neuvontapalveluiden ja -organisaatioiden merkitys korostuu”, Puttonen sanoo. ei omista metsää, mutta vaimolla ja vanhemmilla sitä on 55 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 55 22.2.2013 16.30. Lisäksi kuusi tarvitsee jonkinlaisen maanmuokkauksen. Neuvonnan tehtävänä on tukea ja opastaa metsänomistajaa. kasvoksena mäntyä paremmin. Metsänomistajalle pitää kertoa, mitkä käsittelyvaihtoehdot ovat eri kohteilla mahdollisia ja mitä niistä seuraa. harrastaa hyötyliikuntaa, puutarhanhoitoa ja lukemista . Puttonen uskoo, että valintojen Pasi Puttonen . Jos uudistaminen epäonnistuu esimerkiksi menetelmävalinnan vuoksi, metsänomistaja kantaa vastuun. Neuvonnassa on otettava huomioon myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet
LAKIUUDISTUS 56 MAKASIINI 2 • 2013 JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. Metsien asema elinkeinona on muuttunut, eikä metsäalan merkitys enää ole yhteiskunnalle yhtä vahva kuin aikaisemmin. Tällä kertaa asiantuntijoiden ja lakiesitystä työstäneen työryhmän arvot eivät kohdanneet. Niiden muoto saattaa tosin poiketa nykyisistä yleissuosituksista. Metsäntutkimuslaitoksen, Tapion ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoista muodostettu työryhmä pelkää uudistuksen heikentävän monimuotoisuutta. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. Arvoista kumpuaa myös metsälain muutoksesta syntynyt kiivas keskustelu. Jo nyt on esimerkiksi olemassa laskentaohjelmia, joiden avulla pystytään laskemaan metsiköittäin erilaisia käsittelyja kasvatusvaihtoehtoja. Maaja metsätalousministeriö ei tehnyt suuria muutoksia lakiesitykseen työryhmän raportin perusteella. Lain laatijoiden tehtävänä on punnita, missä määrin metsälain tulisi sisältää luonnonsuojelullisia näkökulmia. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € 1182_.indd 56 22.2.2013 16.30. Kansien väliin pääsee ensi vuoden alusta normistoltaan höllentynyt metsälaki. ”Laskelmien käyttö voisi lisääntyä. Yhä useampi maanomistaja hakee metsistään taloudellisen tuoton ohella muitakin hyötyjä. Etenkin tärkeiden elinympäristöjen rajaamista pienialaisiksi ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vähäisiksi on paheksuttu. tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin hyvän metsänhoidon suositusten tapaisia ohjeita. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet metsälakiesitystä siitä, ettei se mene riittävän pitkälle arvovalinnoissaan eikä ota tarpeeksi huomioon ympäristönäkökulmia. Lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että metsäelinkeinolla on tulevaisuudessakin yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Myös lakiuudistuksen vaikutuksia arvioinut työryhmä oli kriittinen. Niiden avulla jokaiselle metsänomistajalle voidaan tehdä oma räätälöity metsänkäytönja hoidon suositus – kuten pankkipalveluissakin.” Arvot törmäsivät Metsälain ja koko metsäalan uudistumisen takana on yhteiskunnan ja metsänomistajien muuttuneet arvot. ”Tässä luodaan arvoperustaa seuraavalle parille kymmenelle vuodelle harjoittaa metsiin perustuvia elinkeinoja ja käyttää metsiä”, Puttonen sanoo. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. Se vastaa muuttuneisiin arvoihin ja antaa metsänomistajille enemmän vapauksia
Hän arvelee arvostelun johtuneen osaksi arvoristiriidasta ja osaksi raportin keskeneräisyydestä. Siihen vaikuttavat kotimaiset ja kansainväliset arvot sekä poliittiset tuulet. Lain tuomat muutokset tulevat olemaan hitaita. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. ”SEKAMETSIEn Määrä TULEE VArMASTI LISäänTyMään. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. ”Vaikuttaa siltä, että raportissa on jäänyt yhdessä kirjoittaminen ja kokonaiskuvan muodostaminen kesken.” Sekametsät lisääntyvät Uuden metsälain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Käsittelyvaihtoehtojen kirjo heijastuu puuston rakenteeseen vasta vuosina 2034–2044. Jatkuva kasvatus ja vakiintuneen taimikon keskipituuden lasku 0,3 metriin voivat synnyttää metsiin ja luontoon vaihtelua vuosikymmenten saatossa. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. Tavallisesti lain laatijat ja lakimuutoksen vaikutuksia arvioivat asiantuntijat tekevät yhteistyötä. Tästä syystä maaja metsätalousministeriön kriittinen asenne asiantuntijoiden raporttia kohtaan yllätti Puttosen. Se, onko sekametsien osuuden kasvu hyvä asia, ei Puttosen mukaan ole metsälain tai metsäalan päätettävissä. Metsissä lain tuomat muutokset näkyvät viiveellä. Merkittävää ryntäystä jatkuvaan kasvatukseen tai hakkuiden aikaistamiseen ei odoteta. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. ”Sekametsien määrä tulee varmasti lisääntymään. Ne eivät välttämättä ole niitä puutuotannollisesti hyviä sekametsiä”, Puttonen arvioi. Lyhyellä aikavälillä hakkuukypsyysrajojen poistamisen ja eri-ikäiskasvatuksen uskotaan hieman lisäävän puun tarjontaa. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € 1182_.indd 57 22.2.2013 16.30. nE EIVäT VäLTTäMäTTä OLE nIITä PUU TUOTAnnOLLISESTI HyVIä SEKAMETSIä.” 57 MAKASIINI 2 • 2013 JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk
Hömötiaisten määrä romahti noin puoli vuosisataa sitten, mutta vieläkin ne touhuavat Suomen metsien runsas lukuisimpana talvilintuna. LUHTA 58 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 58 22.2.2013 16.12
Talviset metsät olisivat aivan äänettömiä ilman metsätiaisten sekaparvia. TEKSTI JA KUVAT JormA LUhTA 59 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 59 22.2.2013 16.12. Mikä siellä sipisee . Viime vuosina oikeat metsätintit ovat korvautuneet tali ja sinitiaisilla
Huomautin metsätiaisten kuiskailevan paljon korkeammin äänin, jotka sijoittuvat nuorenkin kansalaisen kuuloalueen ylärajalle. Sinitinttikään ei ole aivan harvinainen. LUHTA 60 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 60 22.2.2013 16.12. Lajien levinneisyyttä mittaavissa lintuatlaksissa kaikki tiais parvien jäsenet ovat pitäneet 1980-luvun jälkeen hyvin pintansa. Talitinttejä erämetsässä Jotain on silti muuttunut. Jokainen sekaparvi kierteli noin neliökilometrin metsäalueella. Sain kuulla kuvauksia hömö-, töyhtöja kuusitiaisten sekä hippiäisten ja puukiipijöiden sekaparvista, jotka 1950-luvulla suorastaan täyttivät kaikki havumetsät. Kotini ja Perämeren välissä on aluksi muutaman sadan metrin järeä kuusivyöhyke, sen jälkeen rehevä leppävaltainen rantalehto tuhansine lahopökkelöineen. Muistelin lintujen runsausarviointeja. Pohjoisessa lapintiainen korvasi sekä kuusiettä töyhtötiaisen. Syksyllä kaikki keräsivät hyönteisiä ja hämähäkkejä lajille ominaisiin kätköihin ja talvipakkasilla varastoja tyhjättiin. Keskimäärin 1950-luvun jälkeen metsien rakenteessa tapahtui tiaisille epäedullisia muutoksia. Kuusitiaiset suosivat pimeitä kuusikoita ja aivan yleisesti latvustoja. Kun kuuntelen tiaisten sipinää Oulun läänin erämaanrippeissä, soidensuojelualueilla tai kansallispuistoissa, saan usein ensimmäisenä silmiini talitiaisen. lienee paratiisi. Joskus saattoi pikkutikka tai Venäjältä vaeltanut pähkinänakkeli liittyä tilapäisesti tiaiskiltaan. Keksin kysyä viheltävätkö pyyt kuten viisikymmenluvulla. Muita lajeja olivat töyhtöja kuusitiainen, pikkuruinen hippiäinen ja puukiipijä. Yksilömääristä kertovissa talvilintulaskennoissa kannat puolestaan ovat hienoisessa laskussa. Nämähän ovat asuttujen maiden lintulautavieraita. Vajaan kymmenen vuoden aikana kaikki metsätiaiset ovat hissukseen niukentuneet ja keltavatsaiset kylälinnut talija sinitiainen vastaavasti parannelleet asemiaan. Tiaisparven jäsenet sipisevät toisilleen yhteisin kutsuäänin, mutta joka lajilla on oma ravintolokeronsa. Lähimmän kotimetsäni talvilinnut tunnen miltei jokaisen tiitiäisen tarkkuudella. Se oli vähän eri juttu, koska huolestunut lähimmäiseni ei enää kuullut pyyn vihellystä. Hömötiainen oli Suomen yleisimpiä pesimälintuja ja ilman muuta runsaslukuisin talvilintu. Hömötiaiset koluavat yleismiehinä kaikkien puulajien keskija alaosissa. Viisi peruslajia Palataanpa noiden aitojen tiaisparvien lajisuhteisiin puolen vuosisadan taa. Niihin aikoihin esimerkiksi töyhtötiaisten parimäärä romahti reilusta miljoonasta neljäsosaan. Tuollaisessa paikassa ei kuitenkaan mikään inhimillinen aktiviteetti, metsätalous tai talviruokinta, muokkaa välittömästi talvilinnustoa. Hän kertoi talvisten tiaisparvien kadonneen sekä tavallisista lähimetsistä että suojelualueilta. Toisaalta vanha mies ei ollut aivan väärässäkään. T örmäsin hiihtolenkillä vanhempaan luonnonystävään, joka voivotteli hiljaisen katastrofin hiipimisestä Suomen metsiin. 80-luvulta tähän päivään tinttikanta on pysynyt vakaana ja elinolojen hyvät ja huonot muutokset kompensoivat toisiaan. Töyhtötiainen kaipaisi karumpia männiköitä, mutta muille tiaisparven linnuille metsä Venäjältä Suomeen vaeltanut pähkinänakkeli viihtyy ainakin tilapäisesti tiaisparven sipisevässä seurassa
Käpytikkakin kuuluu pesärosvoihin ja osaa nakutella pikku hetkessä tintinpojat näkösälle ja parempiin suihin. Markettien linnunruokaosastoilta kannetuissa siemenissä ja rasvoissa on aika monen kohmeisen hämähäkin energiamäärä. Hippiäinen touhuaa kuusenoksien kärjissä, joihin muut lajit ovat liian painavia. Pesän paikkaa on vaikea kätkeä, mutta puun sisällä munat ja poikaset ovat suojassa monelta ryöväriltä. Syvällä metsässä elävät talija sinitintit ovat mitä todennäköisimmin oppineet koluamaan metsän tiaisten hyönteiskätköjä, sillä mitenkään muuten ne eivät selviäisi kevääseen. 61 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 61 22.2.2013 16.12. Kun joku laji on ylen runsas, osa yksilöistä siirtyy epätyypilliseen elinpiiriin. Kaikki metsätiaiset kovertavat pesäonkalon lahoihin lehtipuupökkelöihin. Lintulautojen ja linnunpönttöjen hyödyntäjinä kumpikin laji pärjää sitäkin paremmin. Talitinttien kanta on moninkertaistunut ja viime vuosina ne ovat siirtyneet myös syrjäisiin takametsiin. Ulkoiselta olemukseltaan ja liikkumis tavoiltaan puukiipijä muistuttaa tikkaa, mutta se selviytyy metsä tiaisten tavoin tekemällä ruokakätköjä kaarnankoloihin. Ilmeisesti erämaatalitintit hyväksikäyttävät puukiipijän ja alkuperäisten metsätiaisten hyönteisvarastoja. Metsätiaisten todelliset viholliset ovat kuitenkin kookkaampia. Huolimatta avuttomuudesta näin tärkeässä asiassa talitiaisen pesimäkanta viisinkertaistui ja sinitiaisen yli kymmenkertaistui lyhyessä ajassa. Töyhtötiainen pitää männyistä ja hyppelee maassa tai aivan alaoksilla. Kylät ja kaupungit vilisevät siipiniekkoja, mutta metsässä saa kuulon virittää äärimmilleen kuullakseen ensimmäisen sirahduksen. Käpytikka on runsastunut talviruokinnan ansiosta melkein yhtä paljon kuin talitiainen. Ruokinta vaikutti Talija sinitintti poikkeavat siltä osin alkuperäisistä metsän tinteistä, etteivät ne osaa varastoida hyönteisiä kätköihin. Lintujen ruokinnalla on valtava merkitys Suomen talvilinnustossa. Kylät ja Kaupungit vilisevät siipinieKKoja, mutta metsässä saa Kuulon virittää äärimmilleen KuullaKseen ensimmäisen sirahduKsen. Puukiipijät tutkivat isojen runkojen onkaloita ja kaarnanrakoja. Tiaisparven kuusitiaiset voivat jäädä huomaamatta, sillä ne viihtyvät tuuheiden kuusien latvuksissa. Tontulta tai punkkarilta näyttävä töyhtötiainen on äärimmäisen vilkas eikä pysy kokonaista sekuntia samassa asennossa
Lounaan jälkeen majoitumme puistossa sijaitsevaan hotelliin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén p. PERJANTAI . LAUANTAI . SUNNUNTAI . . Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Lento Ljubljanasta Helsinkiin, jonne saavumme puolen päivän aikaan. Metsälehteä matkalla edustavat toimittaja Mikko Riikilä ja Metsälehti Makasiinin Metsäperintöpalstan asiantuntija Väinö Sikanen. Rantalomapäivä. TIISTAI . Matkalla tutustumme metsäntutkimuslaitokseen ja taimitarhaan. Matkalla syödään lounas. TORSTAI . 1162_.indd 62 22.2.2013 16.24. Tarjolla on kaksi opastettua retkeä, joista voi valita oman kunnon mukaan joko lyhyen tai pitkän kävelyn. Matka jatkuu kohti Plitvicen kansallispuistoa, joka tunnetaan yhtenä Euroopan kauneimmista metsistä. Matkan hinta . . . Lounas paikallisessa ravintolassa. . Tutustumme Zagrebiin ja vierailemme Suomen suurlähetystössä. . Illallinen hotellilla. MAANANTAI . Lisätietoja matkasta www.triotravels.. Yhteinen päätösillallinen. Päiväretki Kroatian pohjoisja koillisosiin, missä perehdymme tammenkasvatukseen, puunjalostukseen ja metsien monikäyttöön. Illallinen rantahotellissa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Jätämme metsät ja matkustamme Adrianmeren rannikolle Opatijan kaupunkiin. Kroatian kevääseen! Metsälehden seuraava lukijamatka vie Kroatian keväisiin metsiin ja turkoosin Adrianmeren rannalle. Halukkaat voivat tehdä oppaan kanssa retken läheiseen Rijekan kaupunkiin. ja www.metsalehti.. Päivän päätteeksi vierailemme presidentti Titon synnyinkodissa ja Staro Selon museokylässä, joka esittelee talonpoikien elämää 1800-luvulla. . . . Aamupäivällä lento Ljubljanaan, mistä matkaamme bussilla Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. . TIISTAI . Jaetussa kahden hengen huoneessa 1485 € / henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 € Trio Travelsin palvelumaksu 15 €/ henkilö Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoitukset, ohjelmassa mainitut ruuat juomineen, retket ja kuljetukset. KESKIVIIKKO . lindgren@triotravels.. . 020 756 8615 / paivi. Myös puiston vesiputoukset ovat kuuluisia. Lounaan jälkeen tapaamme metsänomistajaorganisaation edustajan. Pakkaamme eväsreput ja lähdemme metsään
Meistä jokainen voisi siis periaatteessa laittaa metsänsä puut myyntiin vaikka yhdellä kerralla puuston ikään ja kokoon katsomatta. Metsälain uudistuessa päätehakkuut voivat siis teoriassa kasvaa joksikin aikaa tuntuvasti. Lisäksi voitaisiin energiakäyttöön hakata vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta. Toivon, että uudistus kasvattaa puun tarjontaa kohtuullisesti. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Tarjontahyöky heiluttelisi kotiTsunami vai loiva laine puumarkkinoille. omistajat lähtisivät joukolla kauppaamaan leimikoita, jos puun hinta ei ole mieleinen. maisia ja ehkä Itämeren altaankin puumarkkinoita. Edellä oleva saattaa jäädä teoriapohdinnaksi, mutta väistämättä tarjonnan jyrkempään heilahteluun pitää varautua. En itsekään usko, että metsänL uonnos uudeksi metsälaiksi on kommentointikierroksella juuri nyt. M etsätilastollisen vuosikirjan (2012) mukaan Suomessa on puuntuotannon piiriin kuuluvia metsiä parikymmentä miljoonaa hehtaaria. /kolumnit. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. Myöhemmin tietysti tulisi rekyyli. Näin lakia sorvanneet virkamiehet, puumarkkinatahot ja tutkijat uskovat. Vuonna 2011 puuta hakattiin 58 miljoonaa kuutiometriä. Korkean hinnan aikana voi myydä todella reilusti. Lienee mietittävä myös entistä tarkemmin millaista asiantuntija-apua omaisuutensa hoitoon tarvitsee. Lakiuudistus saattaa toteutua jo ensi vuoden vaihteessa. Metsiin kasvaa vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä uutta tukkija kuitupuuta. Näissä on puuta 2,1 miljardia kuutiometriä. SE PP O SA M U LI KOLUMNI MAKASIINI • MAKASIINI • 1163_.indd 63 22.2.2013 16.13. Toki todellinen puukauppaja hakkuumäärä ei kasvaisi enempää kuin mitä puulle on kysyntää. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Yllättävän vähälle on jäänyt se, että uudistus tuo – vähintään teoriassa – puumarkkinoille todellisen tarjontatsunamin. Metsien käyttöä suitsivat puuston hakkuun järeysja ikärajoitteet poistuvat uudistuksen myötä laajasti. Metsät on mahdollista realisoida, jos rahantarve yllättää, ja silti voi pitää maapohjan. Puun tarjonta voisi moninkertaistua yhdessä yössä. Toisaalta juuri ennen lakiuudistuksen voimaantuloa tarjonta saattaa myös hiljetä, mikäli moni jää odottelemaan väljempiä säädöksiä. Tästä yksityisten metsänomistajien osuus on kaksi kolmasosaa. Tarjonnan kasvu ilman kysynnän kasvua painaisi hintoja. U udistuksessa on paljon hyvää: metsänomistajat voivat vapaasti päättää milloin, millaista ja kuinka paljon puuta myyvät ja millaisin menetelmin metsäänsä hoitavat. Lisäksi korjattiin pienrunkoja energiapuuksi pari kolme miljoonaa kuutiometriä. Toistaiseksi kiivain keskustelu on kirvonnut luonnonsuojelunäkökohdista. Rajuja ratkaisuja voi kuitenkin tehdä harvoin, joten jokaisen metsänomistajan on tarkoin mietittävä millaista tulosta ja millä metsänhoidon menetelmällä haluaa. Pohjoisten puumarkkinoiden todellinen suurtesti on siten yllättävän lähellä. Joskus keskenkasvuisen metsän päätehakkuu voi olla perusteltua – jos tarvitaan rahaa, eikä sitä muuten kohtuuhintaan saa. Pohjoisten puumarkkinoiden todellinen suurtesti on siten yllättävän lähellä. Tämä hyödyttäisi koko metsäalaa, mukaan lukien metsänomistajat. Jääkö tarjontapotentiaalin kasvu vaikutuksineen teoriaksi, ja käykö puukauppa jatkossakin ilman isompaa dramatiikkaa. Asiaa kannattaakin kommentoida, sillä uudistus on merkittävä
Niistä syntyy helposti pirtelö aamupalaksi tai juhlava melba jälkiruoaksi. Juhlahetkiin TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Kotimaisisista marjoista on moneksi. TAPIONPÖYDÄLTÄ 64 MAKASIINI 2 • 2013 949_.indd 64 22.2.2013 16.14. Marjamelba on juhlava jälkiruoka samppanjalasista tarjottuna
P ohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää metsiin ja soille marjasadon, jonka erinomaisuutta tutkijatkin kehuvat. Tekotapa on yksinkertainen. 65 MAKASIINI 2 • 2013 65 MAKASIINI 2 • 2013 949_.indd 65 22.2.2013 16.14. Pirtelöä juhlavampi marjamelba voisi olla suomalainen vastine tunnetulle jälkiruokaklassikolle persikkamelballe. Juhlava jälkiruoka se on kuitenkin aina ollut. Marjat voivat muun muassa parantaa muistia, ehkäistä solujen ennenaikaista vanhenemista, alentaa riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään ja sen aiheuttamiin sairauksiin kuten diabetekseen ja sydänja verisuonisairauksiin. Sanotaan, että mitä voimakkaampi väri marjassa on, sitä terveellisempi se on. Oman metsän marjasato on paitsi arvokasta, myös usein todellista lähiruokaa. Pakastemarjat kannattaa käyttää jäisenä, jos haluaa kylmää juomaa. Molempien aineksina voi käytTerveelliset marjapirtelöt ja -smoothiet piristävät arkea. Nimi sopraanon mukaan Pikaiseksi aamutai välipalaksi voi tehdä marjapirtelön tai -smoothien niin tuoreista kuin pakastetuistakin marjoista. Ainekset kaadetaan tehosekoittimeen ja sekoitetaan. TyrNiMelba 4 dl vadelmia 1 dl tyrnimarjoja 1 rkl juoksevaa hunajaa 2 dl kermavaahtoa 2 rkl marjalikööriä sekoita juokseva hunaja ja tyrnimarjat. Uutuus nimettiin sopraanon mukaan. Smoothie on kotoisen pirtelön kalifornialainen vastine. tää esimerkiksi marjoja, jäätelöä, jogurttia, mehua, maitoa, piimää, leseitä ja hunajaa. Arktiset Aromit ry on valinnut mustikan vuoden 2013 marjaksi. Suomen metsissä kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa luonnonvaraista marjaa. laita korkeaan lasiin vuorotellen vadelmia, kermaa ja tyrnimarjoja. Ravintokäyttöön niistä hyödynnetään vain pariakymmentä lajia. Persikkamelbasta on monia muunnelmia ja siinä on käytetty muitakin raaka-aineita kuin edellä mainitut. kaada lasiin tai jälkiruokamaljaan, koristele mintunlehdillä ja marjoilla. Peach Melban kehitti lontoolaisen Savoy-hotellin ranskalainen kokki Auguste Escoffier. Kotoisat marjamme sisältävät kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, antosyaaneja, flavonoideja, fenoleita, steroleita ja hyviä rasvahappoja. Kuuluisa australialainen sopraano Nellie Melba esiintyi Lontoossa vuonna 1892 ja Escoffier suunnitteli hänen kunniakseen järjestetyille päivällisille jälkiruoan, jossa oli persikkaa, vadelmia ja jäätelöä. Ne, jotka poimivat marjansa itse, syövät niitä huomattavasti enemmän. Parhaimman vitamiinisekoituksen saa kuitenkin syömällä kaikkia marjoja: sinisiä, punaisia ja keltaisia. Luonnonmarjoja syödään Suomessa keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohti vuodessa. vatkaa kerma ja lisää siihen likööri. KuNiNgaTarsMooThie 2 dl mustikoita 2 dl vadelmia 4 dl maustamatonta jogurttia 2 rkl hunajaa 2 rkl leseitä laita ainekset tehosekoittimeen ja sekoita. koristele muutamalla tyrnillä ja mintunlehdellä. Sen arvostus on Japanissakin suuri, siellä sitä käytetään terveystuotteiden raaka-aineena. Juoman paksuuden voi päättää itse – haluaako smoothien tai pirtelön lusikoida, juoda vai imeä pillillä. Mustikka on huippumarjojamme, varsinaista superfoodia
Raportissa todetaan yksiselitteisesti energiapuun korjuun vähentävän lahopuun määrää ja samalla lahopuueliöille sopivien elinympäristöjen määrää. Arvostelijoihin liittyi MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä Metsälehden nettiuutisissa (8.2.). Kaikki esitetyt johtopäätökset perustuvat faktoihin ja tutkimustuloksiin, kuten muutkin arviointiraportin päätelmät. LA U RI KE TO SE N KO TI A RK IS TO MAKASIINI • VIIME NUMERON artikkeleista eniten ääniä saivat veroilmoituksen täyttöohjeet sekä puunkorjuukoneiden historiasta kertonut juttu ”Maailman ensimmäinen”. Lukijalta Itseoppinut keksijänero Nestor Siiro rakensi maailman ensimmäisen harvesterin 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Palkinnoksi arvomme kaksi siirtoistutustyökalua, jonka avulla voi helposti siirtää luonnontaimia paikasta toiseen. Ennen lausuntokierrokselle lähettämistä maaja metsätalousministeriö tilasi ehdotusta koskevan arvioinnin, jonka tekivät yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos. Sen sijaan, että olisi paneuduttu siihen, miten lakiehdotusta ehkä pitäisi muokata arviointiraportissa esiin tuotujen epäkohtien korjaamiseksi, onkin keskitytty arvostelemaan arviointiraporttia. . Siiron sukujuuret ovat Pohjan maalla, jonne on tuotu myös yksi hänen rakentamistaan alkuharvestereista. Palkintojen arvonnassa onni suosi Eero Karjalaista, Anja Lyytistä, Juha Rautiota, Pirjo Rytilahtea sekä Helena Saloa. Arviointiraportti oli monilta osin kriittinen, mutta lakitekstien pitääkin käydä läpi ja kestää erityisen tarkka arviointi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Lisäksi raportissa vielä täsmennetään, että järeäläpimittainen lahopuu on lajiston monimuotoisuuden kannalta yleensä tärkeämpää kuin pieniläpimittainen hakkuutähde. Ehdotus uudeksi metsälaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Korjuu vähentää pieniläpimittaista hakkuutähdettä ja kantoja, hakkuutähteen mukana korjataan myös järeää kuollutta puuta, ja korjuukohteilla ajetaan koneilla useampaan kertaan, jolloin suurempi osuus lahoista maapuista tuhoutuu kuin pelkän uudistushakkuun yhteydessä. MAKASIINI • 1185_.indd 66 22.2.2013 16.15. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jylhä esittää kaksi esimerkkiä. Tutkijoiden arviointiraportti on saanut sekä tilaajaltaan että eräiltä muilta tahoilta erikoisen vastaanoton. Raportissa kuitenkin nimenomaan todetaan, että uudistuskypsyysrajojen poistamisella on todennäköisesti suhteellisen vähäinen merkitys vanhimpien metsien määrään, koska ne ovat nykysäädöstenkin mukaan hakattavissa. Hänen mukaansa raportissa väitetään, että uudistushakkuiden ikärajoitteiden poistaminen vähentää (raportissa: saattaa osaltaan vähentää) iäkkäiden ja järeiden puiden sekä lahopuun määrää metsissä. Hänen mukaansa raportissa esitettyjä väitteitä ei ole pystytty perustelemaan tai ne ovat ristiriitaisia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ MAAILMAN ENSIMMÄINEN METSÄKONEET Siiron harvesteri savotalla 1960-luvun lopulla. Kuvassa Ron Siiro. Jylhän toisen esimerkin mukaan raportissa sanotaan energiapuun korjuun vähentävän lahopuueliöille sopivien elinympäristöjen määrää, mutta toisaalta katsotaan, ettei hakkuutähteiden korjuulla ole vaikutusta lahopuulla elävien lajien kannalta. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.. MISTÄ PIDIT. Kaikki 19. PEKKA PUNTTILA TUTKIJA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JUHA SIITONEN TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS Väitteet perustuvat faktoihin MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Koska osa hakkuutähteestä jää korjaamatta, pieniläpimittaisen kuusen hakkuutähteen korjuulla ei todennäköisesti ole merkitystä lahopuulla elävien lajien kannalta. Jylhän mukaan johtopäätös on väärä, koska meillä ei nykyisen lain mukaankaan pitäisi olla yli 100-vuotiaita metsiä. Ennakkoraivauksen tarvetta näyttäisi olevan lännen lokarinkin harvennuspalstalla
www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Matleena Kniivilästä vuoden metsäekonomisti MAKASIINI • 1161_.indd 67 22.2.2013 16.17. Jatkuva haku. Erityisesti Kniivilä on nostanut esille metsien tuottamien ekosysteemipalvelujen merkityksen ja niiden tuotteistamisen mahdollisuudet. Lisätietoja toimistosta. Hän on kirjoittanut myös vihreästä kasvusta. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Palkinnon myöntöperusteena on Kniivilän laaja-alainen toiminta metsäekonomisen tutkimuksen popularisoijana mediassa. Klubi toimii metsäekonomian tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhdyssiteenä sekä pyrkii lisäämään alan tuntemusta. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. Metsäekonomistiklubi edistää metsäekonomista ja -poliittista tutkimusta ja sitä koskevaa tieteellistä keskustelua. KOULUTUSTA www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous KOULUTUSTA METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. Metsäekonomistiklubin myöntämän palkinnon rahoitti Suomen Metsäsäätiö. Pellervon taloustutkimuksessa työskentelevä Kniivilä on ollut kysytty asiantuntija, kun media on tarvinnut arvioita paperiteollisuuden tulevaisuuden näkymistä. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Metsäekonomisesta tutkimuksesta käytävän keskustelun kannustamiseksi perustettu Vuoden metsäekonomisti -palkinto on 2 000 euron suuruinen. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Maaja metsätieteiden maisteri Matleena Kniivilä on valittu vuoden metsäekonomistiksi. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella
1900 jäsenasiakasta ja yksityismetsien pinta-ala on n. Erityisosaaminen (puunkorjuu, tieasiat ym.) kannattaa tuoda esille hakemuksessa. Palkkaus määräytyy YT/Meto sopimuksen mukaan. Sijaisuuden jälkeen on mahdollisuuksia vakinaistamiseen. 040-5951135 Liitteet: Leimausseloste ja kartat Kuusikuitua 737 m 3 Mäntykuitua 2 703 m 3 Koivukuitua 854 m 3 Kuusitukkia 1 424 m 3 Mäntytukkia 528 m 3 Koivutukkia 84 m 3 HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI Metsänhoitoyhdistys toimii Haapaveden ja Kärsämäen kunnissa. Palkkaus Suomen metsäkeskuksessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA MYYDÄÄN Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueen Metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Mäntyharjulle ja Heinolaan. 127 000 ha. 040 583 4053 tai matti.bamberg@metsakeskus.fi. Työtehtävinä ovat ensisijassa metsäsuunnittelu sekä metsänhoitoja puukauppapalvelujen tuottaminen. Hakemukset pyydetään toimittamaan 14.3.2013 mennessä osoitteeseen jaana.ruotsalainen@mhy.fi. Haemme METSÄNEUVOJAA määräaikaiseen työsuhteeseen opintovapaan sijaiseksi 10.4.2013 14.2.2014. Jaana Ruotsalainen 044 035 4010 MHY Haapavesi 2x100_Makasiini 20.2.2013 14.09 Sivu 1 MAKASIINI • 1161_.indd 68 22.2.2013 16.17. Edellytämme hakijoilta tehtävään sopivaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. LÄNTTÄ-TENHOLAN YHTEISMETSÄ Kivijärveltä tarjoaa ostettavaksi seuraavan leimikon: Tarjoukset pyydetään jättämään 15.3.2013 mennessä osoitteella Länttä-Tenholan yhteismetsä c/o Olavi Hakkarainen Haankalliontie 8 a 2 43800 Kivijärvi. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Arvostamme myös ennakkoluulotonta ja joustavaa otetta asiakaspalvelussa. Lisätietoja tj. Tietoja leimikosta saa puh. Yhdistyksellä on n. Vapaamuotoinen hakemus ja CV tulee toimittaa 20.3.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen hanna.riihela@metsakeskus.fi. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Ukko Matti Bamberg p. Kuoreen merkintä ”tarjous”. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Lisätietoja: Pasi Pakkala P. Työt alkavat 1.5.2013 tai sopimuksen mukaan
Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Jussi Joensuu p. Palkkaus Suomen metsäkeskuksessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut hakee metsäpalveluesimiehiä Lapin alueelle Uudet toimet sijoittuvat Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Keminmaahan. Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoivomuksesi sähköpostilla jussi.joensuu@koskitukki.fi 22.3.2013 mennessä. Hakijalta edellytetään vankkaa ammattitaitoa ja käytännön työkokemusta metsätaloudesta sekä puunhankinnasta. Koskisen on omistautunut puulle. MAKASIINI • 1161_.indd 69 22.2.2013 16.17. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Tehtävässä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, aktiivisuutta ja aitoa omistautumista puulle. 0400 395 473 tai pekka.heinonen@metsakeskus.. www.koskitukki.fi Erinomaisuuden voi saavuttaa vain omistautumalla täydellisesti asialleen. www.metsakeskus.. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppapalvelujen tuottamista. Lisätietoja Pekka Heinonen p. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Työt alkavat 1.5.2013 tai sopimuksen mukaan. Toimit vastuualueellasi oma-aloitteisesti Koskitukin edustajana ja vastaat luottamuksellisista yhteistyösuhteista metsänomistajiin ja muihin sidosryhmiin. 0400 301 133. Koskitukki Oy hakee puunhankinnan ammattilaista Kantaja Lounais-Hämeen alueelle. Koskisen tehtaat sijaitsevat Järvelässä, Hirvensalmella, Vierumäellä ja Venäjällä. Hankimme puuta noin 1.4 miljoona kuutiota ja konsernissa on 960 työntekijää. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. . PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Koskitukki Oy vastaa puunhankkinnasta Koskisen puutuoteteollisuuden monialakonsernille. Vapaamuotoiset hakemukset sijoituspaikkatoivomuksineen tulee toimittaa perjantaihin 8.3.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Pekka Heinoselle, pekka.heinonen@metsakeskus.. Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti. /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin.
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Teuvo Ikäläinen, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön metsäneuvoja, Salla (matkoilla) 50 VUOTTA 9.3. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Anne-Mari Packalén-Reinikainen, filosofian maisteri, sivistysjohtaja, metsätalousyrittäjä, jalasjärvi 10.3. NIMITYKSIä Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Aiemmin Ylä-Sahra on työskennellyt muun muassa Vapon Ruotsin tytäryhtiön neovan toimitusjohtajana sekä eri johtotason tehtävissä Vapossa ja Vapo Timberissä. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Heikki Koivuniemi, ylimetsänhoitaja, Kuopio (matkoilla) 60 VUOTTA 8.3. 2013 – ??/?. Ylä-Sahra jatkaa edelleen myös Vapon energiapuuja pellettiliiketoiminnoista vastaavana johtajana sekä Vapon johtoryhmän jäsenenä. 1156_.indd 71 22.2.2013 16.20. Jari-Pekka Jumisko, Metsänhoitoyhdistys Kemijärven toiminnanjohtaja, Kemijärvi 17.3. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 2 Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Lehtola, Helsinki, Hilkka Pullinen, Riihimäki ja Unto Timonen, Valtimo. Veli-Matti Sunnari, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Keminmaa 16.3. Vapo Timberin aiempi toimitusjohtaja Juha Hakala jättää tehtävänsä Vapo-konsernissa. onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Alpo Hakala, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, Kokkola/Kälviä (matkoilla) 9.3. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Risto Koistinen, Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaan esittelijä, oulu Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIoSoITE LÄHIoSoITE PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjoITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMERonI LEHdEn oSoITELIPUKKEESTA 75 VUOTTA 6.3. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Vapo Timber Vapo Timberin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Juhani Ylä-Sahra. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?
näin lämpötilan ja valaistuksen osalta kelvollinen kasvukauden loppuosa jäisi kasveilta hyödyntämättä. Vaikka kyseessä on euroopan mestaruushiihdot, osallistumiseen ei tarvita kilpahiihtäjän kroppaa. suksi luisti metsäväen eM-kisoissa TekSTi Seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Perinteisesti on opetettu, että kukkakasvien yhteyttäminen lakkaa syksyllä, kun ne talveutuvat. Leutojen talvien yleistyminen vaikuttaa varmasti metsän kenttäkerroksen lajistoon: ne kasvit, jotka pystyvät käyttämään talven lauhat jaksot hyväkseen, runsastuvat passiivisten talvehtijoiden kustannuksella. mansikka kasvatti vielä syyskuussa uusia lehtiä samalla kun vanhimmat lehdet lakastuivat. Sinne odotetaan yli 800 osallistujaa. ruohojen ja heinien talvinen kasvu sitoo ilmakehän hiilidioksidia, vaikka metsän puut eivät siihen talvella kykenisikään. ”nämä ovat matalan kynnyksen kisat. Yhteyttäminen jatkui ohuen lumipeitFriedhelm Zindler (vas.) Hessenin osavaltiosta Saksasta ja Franc Leskovec Sloveniasta lähestyvät ampumapaikkaa Kroatian EMladuilla. (Åström ym., Luonnon Tutkija 1–2/2012) seurasi useiden ruohomaisten kasvien, muun muassa ahomansikan ja kevätpiipon talvehtimista. kilpailussa hiihdetään henkilökohtaiset sarjat perinteisellä ja vapaalla tyylillä. kasvit siirtyvät pakkasia kestävään tilaan jo kasvukauden aikana, jotta varhaisetkaan pakkaset eivät pääsisi yllättämään. aikuisten sarjoissa kisasuoritukseen kuuluu myös ammunta pienoiskiväärillä. PILKKEITÄ Heikki Hamunen Metsäalan em-hiihdot ovat keränneet parhaimmillaan yli tuhat osallistujaa. Leudon talven 2006–2007 aikana helsinkiläinen tutkijaryhmä Kasvua talvella Talviasuisessa mansikassa erottuvat syksyllä kasvaneet raikkaanvihreät talvilehdet ja maata vasten painuneet lakastuvat lehdet, jotka vastasivat yhteyttämisestä kesällä. Harvakseltaankin toistuvat varhaiset pakkastalvet karsivat liian pitkään kasvuaan jatkavat yksilöt metsästä. näin minäkin olen kirjoittanut lukuisia kertoja, vaikka olen samalla ihmetellyt, miksi niin monet ruohot ja heinät talvehtivat vihreinä, ja miksi puiden, pensaiden ja varpujen ohuissa haaroissa on läpikuultavan kuoren alla vihreätä, yhteyttämiskelpoiselta vaikuttavaa solukkoa. eivät edes helmikuussa yhtäkkiä tulleet kovat pakkaset vaurioittaneet kasveja, vaikka ne olivat tammikuussa kasvaneet aivan pakkasten tuloon saakka. kisaviikon päättävät viestit. 72 MAKASIINI 2 • 2013 1157_.indd 72 22.2.2013 16.21. ensi vuoden maaliskuussa kisat järjestetään Suomessa kontiolahdella. teen allakin. Vihreinä talvehtivat varvut ja ruohot yhteyttivät sydäntalven niukassakin valossa, jos vain lämpötila oli nollan yläpuolella. Tapahtumaa ei ole pilattu liialla totisuudella”, kertoo Suomen joukkueen johtaja Kalervo Janhonen. kärki menee vauhdilla, mutta suurin osa on peruskuntoilijoita. Tänä vuonna helmikuun lopussa kroatiassa järjestettyyn kisaan osallistui lähes 600 metsänomistajaa, alan ammattilaista, opiskelijaa ja näiden perheenjäsentä. puiden osalta tilanne ei ole yhtä yksioikoinen. Viime vuosina on ollut useita lauhoja talvia, ja sellaisten ennustetaan entisestään yleistyvän kasvihuoneilmiön takia. asetta ei kuitenkaan tarvitse kantaa selässä, ja ampuessa sen saa tukea pystytolppaan
SEUraava METSÄlEhTI MakaSIInI IlMESTyy 11. maaliskuuta. ensi numerossa UUSI METSÄ teema Miten sujui yhdeltä mieheltä yli 40 000 taimen istutusurakka. a rI ko M U la In En 73 MAKASIINI 2 • 2013 1158_.indd 73 22.2.2013 16.22. hUhTIkUUTa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14
esille pitää saada alkuperäinen, öljymaalilla tehty tumma pinta. kello on ollut alkuperäisessä kunnossa Helsingin olympialaisiin asti, mutta niiden jälkeen sen päälle on vedetty kaksi kerrosta muovipohjaista maalia. Jos vanha tuoli on tehty männystä, se on tarkoitettu maalatuksi, eikä puuta pidä ottaa näkyviin. en tee vuosien patinoimasta tavarasta uuden näköistä – satavuotiaassa pöydässä saa ikä näkyä. Työtunteja kello vaatii viiden viikon edestä. ihmiset ihmettelevät monesti, miksi työ kestää niin kauan. KONSERVOINNIN HINTA riippuu tehtävän laajuudesta. se ei ollut enää sama esine. entisöijä oli vain poistanut vanhan maalin ja maalannut hevosen uudestaan. kerran eräs nainen halusi apua, kun oli vienyt jollekulle entisöitäväksi vanhan keinuhevosensa. Työni lähtökohta on arvostaa vanhaa. korjaus ei saa tuottaa esineelle haittaa. Takajalkakin oli irti. nainen oli halunnut, että lohkeillut maali kiinnitettäisiin takaisin. olen kunnostanut esimerkiksi Lohtajan kirkon vaivaisukon, Helsingin yliopiston juhlasalin empirekalusteita ja osallistunut useiden kartanoiden restaurointitöihin. pystyn paljastamaan pinnasta postikortin kokoisen alueen päivässä. Oksanen kunnosti 1920-luvun tuolin, josta oli irronnut visakoivuviilua. Helsinkiläinen konservaattori Kimmo Oksanen rapsuttaa kaappikellon hatusta maalia samanlaisella skalpellilla, joita kirurgit käyttävät. sanon, että kestäähän se, kun sen tekee hyvin. Heiluvan tuolin saa kuntoon 50 eurolla, mutta tavallisesti laskun loppusumma kipuaa 1?000– 2?000 euroon. pahinta on, kun esineestä häviää alkuperäinen ajatus. sitten paras keskittyminen herpaantuu, ja pitää tehdä muuta. kun vanha pinta tuhotaan, menetetään lopullisesti jotakin. PARHAILLANI POISTAN valkoista maalia rapiat 200 vuotta vanhasta kaappikellosta. 74 MAKASIINI 2 • 2013 74 MAKASIINI 2 • 2013 1159_.indd 74 22.2.2013 16.23. alalla on tarkat säännöt. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT kimmo BrandT/com.pic ”KONSERVOIN TYÖKSENI vanhoja huonekaluja ja muitakin esineitä. konservaattorin tehtävä on turvata se, että vanha esine säilyy eikä uusia vahinkoja synny. mikään ei ole valmista, ennen kuin olen siihen tyytyväinen.” Vanhan pelastaja konservaattori kimmo oksanen arvostaa ikää eikä tee vanhasta esineestä nuoren näköistä
Millä hinnalla tukki liikkuu. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Haasta. Haasta ystäväsi. www.metsalehti.fi Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Sana on vapaa. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Puunhinta. Testaa tietosi. Kommentoi. Avaudu. Sähköisesti ja kätevästi. Kerro. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Oletko marjastaja vai tietäjä. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Metsäkeskustelu. Pelaa. Osallistu Suomen johtava metsäportaali uudistui. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Sisältää kätevän laskurin. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Metsäkortisto. Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt 1155_.indd 75 21.2.2013 16.25. Tietopeli metsien miehille ja naisille