Kaukana metsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa metsänomistaja vierimetsien hoidosta luhta kuutaMokeikka metsäsukset uMPihankeen Puusuksilla tapionpöydältä torstai on rokkaPäivä hirvituhokorvaukset kutistuivat • hyytyykö havukuitukauppa. • varastoi klapit oikein 15 kYsYMYstä te eM a : M et sä la ki 27. helMikuuta • nuMero 2/2014 • 9 € • www.Metsalehti.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 4 metsälaki uudet PYkälät tutuiksi 2383_.indd 1 20.2.2014 16.14
Näiden esimerkkikuvien metsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta: • taloudellinen tuotto 20% suurempi kuin vallalla olevalla menetelmällä • metsän tasaisesti toistuvissa hakkuissa parempi tuottavuus kertautuu ja tuottoero vanhaan on huomattava • metsät uudistuvat luontaisesti • ei jatkuvia investointeja (istutukset, heinänpolkeminen, taimikonhoito jne.) • ei hirvija myyrätuhoja • ei kannattamattomia harvennushakkuita • ei jäsenmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI • parempaa taloudellista tuottoa • parempilaatuista puuta • enemmän tukkipuuta hakkuussa • peitteisyyden säilymistä hakkuun jälkeen • luontoarvojen säilymistä ja parempaa monimuotoisuutta • suurempia riistakantoja, enemmän marjoja ja sieniä Meillä on satoja toteutuneita kohteita, joilla mielellämme esittelemme sinulle metsänkasvatusmenetelmiämme. 2341_.indd 2 20.2.2014 16.30
metsälehti makasiini 58 64 28 SISÄLLYS NRO 2/4 27.2.2014 UUTISET 4 PääkIRjOITUS: Hyviä säästökohteita 5 kUUkaUdEN kUva : Teeri helmikuussa 6 METSäNOMISTaja : Teknologia etäomistajan apuna 12 UUTISET: Enemmän tuhoja, vähemmän korvauksia 14 Metsähallituksen sisällä kuohuu 15 METSäTyyPPI: Mikä Lapin metsiä uhkaa, Heli Viiri. Hernekeiton jälkeen maistuu perunajauhopannukakku. 57 kOlUMNI: Yllätys – metsä puskee myötävirtaan 58 lUhTa: Mollukka taivaalla 62 ENNEN & NyT: Mänty paransi maan 64 TaPIONPöydälTä: Torstai on rokkapäivä. 46 TUOTEUUTUUdET: Uusi kevytsaha 48 Umpihankeen Ari Komulainen vertaili hiihtoporukkansa kanssa metsäsuksia Tuntsan hangilla. 32 RahaPUU: Miten omistat metsää. OMa METSä 34 METSäNhOITO: 15 kysymystä vierimetsien hoidosta 37 PIkaTESTI: Sormet lämpimiksi 38 METSäNhOIdON PERUSTEET: Kehitysluokat tutuiksi 40 TUTkIMUS: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 METSäläISEN allakka: Varastoi klapit oikein 42 METSäPERINTö: Veroetu vaatii vastikkeen 44 kySy POIS: Paleltuvatko juuret. 16 MaRkkINaT: Hyytyykö havukuitukauppa. 18 kUUkaUdEN PUUkaUPPa: Kesäkohteena kaupaksi vIENTIkaTSaUS: Sanomalehtipaperi nousee 19 vERkOSTa: ”Parasta vastapainoa” TEEMa: METSälakI 20 Uusiksi meni 28 ”Vapaudet ovat hyväksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 66 lUkIjalTa: Terveiset tavalliselta metsänomistajalta 70 MakaSIINIRISTIkkO 72 PIlkkEET: Puhdas paita käyttöön 74 TUOTE & TEkIjä: Tyvitukista taimikeppejä 3 MAKASIINI 2 • 2014 3 MAKASIINI 2 • 2014 2342_.indd 3 21.2.2014 18.37
Riittää, kun jättää maisemapuita sen verran, että Hyviä säästökohteita PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli meTsäkusTannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi ToImITus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Vuoden alusta voimaan tullut metsälaki henkii niin ikään uudenlaista talousajattelua. Kaikkia uuden metsälain tarjoamia mahdollisuuksia metsien hoitoon ei vielä tunneta kovin hyvin. Tämän numeron teemana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut metsälaki. Suunta on oikea, mutta taso vaatimaton. Esimerkiksi turvemaita on monenlaisia. Heikkotuottoiset ojitusalueet voi nyt hakata ilman uudistamisvelvoitetta. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. Myös maanmuokkauksen tarpeen voi kukin itse harkita, laki ei enää siihen velvoita. 09 315?49?841 0400 913 822 LeVIkkImyynTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Samoissa lukemissa pysyttäneen myös tänä vuonna. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs kansainvälinen väljä metsän määritelmä täyttyy. Usein kevyt sammalen poisto riittää. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna lehto-isokoski p. On tarpeen osata tunnistaa, missä kaivataan järeitä toimia ja missä taas kannattaa tehdä toisin. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kone saman tien hakkaa vähän enemmän, ja lopputuloksena on järkevän kokoinen kuvio. Hyvä esimerkki tästä on turvemaiden käsittely, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusalueita varttuu uudistamisikään. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2014 2343_.indd 4 21.2.2014 18.38. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan euron metsänhoitoon. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Myös kunnostusojituksesta on saatu uutta tietoa. Metsä eli kuutiometrit ovat kasvaneet hyvin, mutta hyvään tulokseen se ei vielä riitä. Metsän uudistamiskypsyyttä laki ei enää määrittele lainkaan. Ojien avaaminen ei aina ole tarpeen lainkaan. Toivottavasti jo pian tutkimusten tuloksista saadaan käytännön neuvoja. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?849 040 723?1613 meDIamyynTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Metsäntutkimuslaitos ennusti muutama kuukausi sitten, että hehtaaria kohti laskettu puuntuotannon liiketulos nousisi lähelle 90 euroa. Risukoksi ryöstäytyneen taimikon voi halutessaan hakkauttaa kokonaan energiapuuksi. Kymmenen edeltävän vuoden aikana tulos on ollut keskimäärin 15 prosenttia parempi. P uuta ostetaan ja myydään edelleen poikkeuksellisen innokkaasti. Metsää ei edelleenkään saa hävittää, mutta muuten laki sallii paljon uutta. Toimittaja Mikko Häyrynen avaa artikkelissaan pykälien sisältöä. Niiden mukaan Pohjois-Suomen oloissa luontainen uudistaminen voi turvemailla onnistua luultua paremmin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Kannattavuuslaskelmat ovat paljastaneet, että myös panostuksia metsien hoitoon on järkevää harkita uudelleen. Pari viikkoa sitten Lapin metsätalouspäivillä Metsäntutkimuslaitoksen suotutkijat esittelivät uusia tutkimustuloksia. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Hyvä vire alkoi jo viime vuonna, jolloin kantorahatulojen arvioitiin palaavan 1,5 miljardin euron tasolle. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi markkInoInTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Metsätaloudessa huomio on viime vuosina kiinnittynyt entistä enemmän talouteen. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p
Helmikuussa Tänä talvena teeriä on näkynyt ilahduttava n usein ja jopa parvissa. Kuvaan päätyi yksittäinen teerikukko , johon paistoi aurinko. päivä satakuntal aisesta metsästä Huittisissa . Kuva Jussi MurTosa ari 2344_.indd 5 21.2.2014 18.38. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kaunis aamuvalo korostaa kuuraisen koivun ja tumman linnun välillä eroa. Löysin teeriparve n helmikuun 5
METSÄNOMISTAJA Tekniikka avuksi Metsää kannattaa omistaa, vaikkei raivaussahaan ehtisi itse tarttua, tietävät kaupunkilaisveljekset Mikko ja Matti Pohjola. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 2 • 2014 6 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 6 21.2.2014 18.50. He ovat etämetsänomistajia jo neljännessä polvessa
Kun tila siirtyi veljesten haltuun, se kattoi runsaat kuusikymmentä hehtaaria. Metsäsijoitusten kannattavuujaossa sukupolven yli. Laskentaohjelmat ja tietokone ovat olleet korvaamaton apu niin Hankasalmi 8 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 8 21.2.2014 18.50. Kannattavaa teetettynäkin Metsien siirryttyä veljesten nimiin he miettivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa metsäomaisuutta. ”Meidän tuotto-odotus on neljästä kuuteen prosenttia. Sopivia tiloja on etsitty sadan kilometrin säteellä suvun kantatilasta. ”Vaikka metsäalalla tuodaan paljon esille käytännön tekemistä, meille metsän omistaminen on enemmän omaisuuden hallintaa. Helsinkiläisen kahvilan ikkunapöydässä istuvat metsänomistajaveljekset Mikko ja Matti Pohjola. Heidän suvultaan puuttuu perinteinen maanviljelijä-metsänomistajatausta. Tuolloin heidän isotätinsä kuoli ja veljesten isä Markku Pohjola siirsi metsät perinnön”LähdEMME SIITä, ETTä METSäTALOUS On KAnnATTAVAA MyöS TäySIn ULKOPUOLISELLA TEETETTynä” tilakaupoilla kuin metsien hoidossakin. Suurin osa metsänhoidosta teetetään ulkopuolisella, omalle työlle lasketaan aina vaihtoehtoiskustannus. Tosin aivan puhtaasti rahassa veljekset eivät metsän omistusta arvota: se on myös kivaa. Tärkeimmässä roolissa ovat tiedon käyttö, teknologiatyökalut ja nettiyhteys”, Mikko Pohjola kertoo. He katsovat metsäsuunnitelmaa kannettavalta tietokoneeltaan. Tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden avulla tiluksia voi onneksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. Schaumanilla. He nauttivat raivaussahan huudattamisesta, kun aikaa vain on. Veljekset laskevat tuotot metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmistolla. Lähdemme siitä, että metsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolisella teetettynä”, Mikko Pohjola sanoo. Kun metsäyhtiöt ja sahat velvoitettiin myymään metsiään, myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. P uheensorina kaikuu katossa. Myöhemmin sotien jälkeiset maan luovutukset hieman verottivat pinta-alaa. Helsingissä asuvalla Matilla ja Turusta veljensä luokse kylään tulleella Mikolla on metsätilalle matkaa. Myös Pellervon taloustutkimuksen talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavien tilojen tiedot avataan kuvio kuviolta Excel-laskentaohjelmiston avulla. ”Olemme aina kokeneet olevamme metsänomistajia, koska meillä on siellä mökki ja olemme olleet isän mukana hoitamassa metsiä”, Matti Pohjola kertoo. Veljekset varttuivat Espoossa kaukana suvun metsistä, mutta välimatkasta huolimatta he ovat harjoitelleet tulevaa varten koko ikänsä. 2000-luvun miehet ovat silmäilleet aktiivisesti myynti-ilmoituksia. Metsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tekevät mahdollisuuksien mukaan. Veljekset ovat harvinaisuus metsänomistajien keskuudessa: he ovat etämetsänomistajia neljännessä polvessa. Metsät sijaitsevat Hankasalmella Keski-Suomessa. Kahvikupit kilisevät. Etäomistusta vuodesta 1928 Mikko ja Matti tulivat metsänomistajiksi vuonna 2003 yhdessä vanhimman veljensä Sampo Pohjolan kanssa. Pohdittavana on, mitä muuta metsässä käytetyllä ajalla olisi saatu aikaan. Hän osti nimiinsä kahdeksankymmentä hehtaaria metsämaata. Metsien tarina alkoi vuonna 1928. Veljesten isän isoisä Emil Kumpulainen oli tuolloin piiriesimiehenä metsäyhtiö Wilh
den ja tuottojen laskeminen ja vertailu on veljeksille jo koulutuksenkin puolesta luontevaa. Runsaassa kymmenessä vuodessa veljesten metsien pinta-ala on kasvanut alle sadasta hehtaarista neljäänsataan. Yhteismetsä hyvä ratkaisu Metsäalan karttuessa veljekset alkoivat pohtia yhtymää parempaa yhteisomistusmuotoa metsilleen. Veljesten lisäksi myös heidän isänsä on yhteismetsän osakas. Matilla on tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalta, kevään aikana tarkoitus on viimeistellä gradu Jyväskylän kauppakorkeakouluun. ”Katsoimme, että kokonaisuuden säilymisen kannalta yhteismetsä oli meille paras vaihtoehto. Nimi juontaa juurensa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. 9 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 9 21.2.2014 18.50. Omasta osaamisesta huolimatta mielipidettä kysytään myös asiantuntijalta, kun mielenkiintoinen tila osuu kohdalle. Yhtä tilaa lukuun ottamatta metsät sijaitsevat Hankasalmella lähellä veljesten isän suvun synnyinseutuja. Peilaamme tarvittaessa omia näkemyksiämme heidän arvioihinsa”, Mikko Pohjola kertoo. Vuonna 2010 he päättivät perustaa Rangunkorven yhteismetsän. Nyt ei tarvitse pelätä, että metsätila pirstoutuisi perinnönjakojen myötä”, Matti Pohjola sanoo. ”Meillä on tuttuja, jotka ovat arvioineet metsäkiinteistöjä pidempään. Lain mukaan yhteismetsällä Veljekset Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat metsiänsä tietokoneiden, kännyköiden ja nettiyhteyden avulla vaikka ydinkeskustan kahvilasta. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta ja väitellyt viime syksynä
2352_.indd 10 21.2.2014 18.50. Tarvittaessa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Veljeksistä kaikkien metsäpalveluiden hakeminen samalta luukulta ei enää tuntunut nykyajalta. Ostamme palveluita parhaalta tarjoajalta – oli se sitten mikä hyvänsä”, Mikko Pohjola kertoo. Tähän asti veljekset ovat kuuluneet yhdistykseen, mutta myös tähän tulee todennäköisesti muutos ensi vuoden alussa. He halusivat kilpailuttaa palveluiden tarjoajat ja punnita vaihtoehtoja. ”Olemme aika varmoja siitä, että emme enää maksa jäsenmaksua emmekä kuulu yhdistykseen. Yksi kesän merkeistä on se, että veljesten eläkkeelle jäänyt isä siirtää kirjansa kesäkuukausiksi suvun mökille ja suuntaa metsään. ”nyT EI TArVITSE PELäTä, ETTä METSäTILA PIrSTOUTUISI PErInnönjAKOjEn MyöTä” Veljesten tietämys metsistä on karttunut itse tekemällä ja tietoa etsimällä, seminaareja kuuntelemalla sekä pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistyksen PKMO:n retkillä. Vuoden vaihteessa metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja eroaminen yhdistyksestä käy nykyistä helpommin. Tehtävänjako on tosin vain muodollinen, sillä metsiä hoidetaan yhdessä. Puhelin, tietokone ja internet-yhteys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja metsätilan välillä. Viimeisen vuosikymmenen ajan metsäasioita on hoidettu niin yhtiöiden, yksityisten yrittäjien kuin metsänhoitoyhdistyksenkin kanssa. Rangunkorvessa toimitsijan virkaa hoitaa veljesten isä ja varatoimitsijaksi on nimitetty Matti. Yhtiö oli luonteva kumppani, sillä olihan metsien alkuperäinen omistaja ollut Schaumanin mies. Oy Wilh. Veljekset etsivät metsätöiden osaajia pääasiassa verkosta. Ei kaikkea samalta luukulta Aikaisemmin Pohjoloiden suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin metsätöissäkin UPM:n puoleen. Vähintään kerran vuoteen osakkaat kokoontuvat perheineen istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman veljen lähes täysikäiset pojat ovat jopa hoitaneet metsiä kesätyönään. Schauman ab fuusioitui Kymmene Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmenelle. tulee olla joko useammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtoehtoisesti toimitsija ja varamies pyörittämässä käytännön toimintaa. Kun sopiva tekijä löytyy, monesti puhelinsoitto ja sähköposti riittävät
Verkkosivusto työllistää veljekset täyspäiväisesti. he kehittivät verkkosivuston Metsätie.fi. naapuritilan isäntä huudattaa tarvittaessa raivaussahaa ja osaa suositella muitakin tekijöitä. Suunnitteilla on esimerkiksi yhteistarjouspyynnöt mahdollistava metsänhoitotöiden välityspalvelu. ”Vanha malli on ollut, että metsäpalvelun tarjoaja olettaa metsänomistajan tulevan metsään. Sopivan tekijän työlle voi löytää vaikka kahvilassa istuen kahvia nautiskellen. Laatuakaan ei ole unohdettu. ”Käytämme itsekin palvelua, ja kehitämme sitä sen mukaan, kun saamme markkinoilta vihiä millaista palvelua kaivataan”, veljekset kertovat. ”Paikallisia tekijöitä ei vain löytynyt mistään Googlesta”, Matti Pohjola muistelee. Veljesten kehittämä Metsätie.fi -verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään tekijät tilojensa töille. Vuosien varrella tutuksi tulleet paikalliset osasivat ohjata, kenen puoleen metsätöissä kannattaa kääntyä. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimeen. riittää, kun merkitsee karttaan metsätilan sijainnin ja kertoo, minkälaista metsänhoitotyötä on vailla. Sen avulla pienempienkin tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. 2352_.indd 11 21.2.2014 18.50. Osaajien löytäminen metsätilan töihin ei aina ole helppo tehtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. Veljesten onneksi heidän isänisänsä oli rakentanut metsien läheisyyteen hankasalmelle mökin 1960-luvulla. Veljeksiä kuitenkin arvelutti, miten heidän lapsensa ja lastensa lapset tulevat löytämään metsätöihin tekijät, kun sidos metsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaisemmaksi. jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä veljesten pyörittämän sivuston kautta. Kukin käyttäjä saa antaa verkkosivuilla arvion saamastaan palvelusta samaan tapaan kuin esimerkiksi hotellihuoneita välittävillä sivustoilla. Meidän kaltaisille kiireisille ja kaukana metsistään asuville kaupunkilaismetsänomistajille verkosta löytyvä palvelu on nykyaikaa”, Mikko Pohjola sanoo. Viime vuonna julkistettu verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään palveluntarjoajia metsätilansa läheisyydestä. Tämän päivän metsäpalvelua Kun on työ, perhe ja välimatkaa metsän ja kodin välillä useampi sata kilometriä, metsätöissä on apu tarpeen. Apu löytyi mökin viereiseltä maatilalta
Suomalainen bioauto Geneven ensi-iltaan Suomalainen, suurelta osin uusiutuvista materiaaleista käsityönä rakennettu bioauto esitellään maaliskuussa Geneven autonäyttelyn ensi-illassa. Myös arvioitujen tuhokohteiden lukumäärä nousi. ”Komission luonnoksessa ainoastaan uhanalaisten eläinten aiheuttamat vahingot olisivat Hirvituhokorvausten määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viime vuonna. Alle 10 hehtaarin tiloja oli noin 7 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin, yli 200 hehtaarin tiloja 400. Korvaukset maksetaan maanomistajille loppukeväästä. Merkittävimmät metsätaloudelliset tuhot aiheutuvat, kun hirvet kerääntyvät laajoilta alueilta pienemmille talvilaitumille. Pöydälle on nostettu myös hirvituhokorvaukset. Suomessa oli vuonna 2012 noin 375 000 vähintään hehtaarin metsätilaa. Matalan hiilijalanjäljen Biofore-auto on UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyön tulos. Suurin syy tuhokorvausten laskuun ei kuitenkaan ole hirvituhojen väheneminen. Karummilla mailla taimikot lasketaan kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla syntyneiksi. Tuolloin kaikki taimikot laskettiin istuttamalla perustetuiksi. Metsää omisti 632 000 suomalaista. Hirvien talvista joukkokokoontumista ei pystytä metsästyksellä estämään. Summa on runsaan neljänneksen viimevuotista pienempi. Suomessa valtio kerää metsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla katetaan hirvieläinten maanomistajille aiheutuvat tuhot. Sen sijaan 20–100 hehtaarin metsätilojen määrä oli laskenut, vaikka edelleen 60 prosenttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Aikaisemmin korvausten määrittämiseen käytettiin vuonna 2001 laskettuja arvoja. Tuhokorvausten laskua selittää valtioneuvoston viime keväänä hyväksymä uusi riistavahinkoasetus. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjestelmän remonttiin. Tätä Euroopan unionin on vaikea käsittää. Enemmän tuhoja, vähemmän euroja 12 MAKASIINI 2 • 2014 12 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 12 21.2.2014 18.54. Autossa on käytetty biokomposiittia sekä puuta. Polttoaineena käytetään puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Se muutti tuhokorvausten määräämisen perusteena olevat taimikoiden laskennalliset arvot. EU sekoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä hetkellä tavoitteiden mukainen, taimikot eivät ole turvassa. Arvioitujen hirvivahinkokohteiden pinta-ala nimittäin kasvoi vuoden 2012 runsaasta 2 500 hehtaarista viime vuoden liki 3 000 hehtaariin. Niissä on huomioitu kasvupaikka. UUTISET Lyhyesti Pieniä ja suuria metsätiloja enemmän Sekä pienten että suurten metsätilojen määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kasvussa. TIIA PUUKILA HirvivaHinkoja korvataan tänä vuonna metsänomistajille vajaat 900 000 euroa, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Etenkin pohjoisessa tämä pudotti taimikoiden laskennallista arvoa ja rokotti siten hirvikorvausten summaa. ”Hirvikanta on koko Suomessa aika hyvällä tolalla. Auton kori on tehty hiilikuidusta, joten puuautosta ei sentään voida puhua. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maaja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen asettamien tavoitteiden mukainen”, kertoo metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen. Komissiossa uudistetaan paraikaa valtion tuen suuntaviivat tälle rahoituskaudelle. Samalla yhä useammassa tapauksessa hirvien taimikoille aiheuttama laskennallinen vahinko ei ylittänyt korvaukseen vaadittavaa 170 euron rajapyykkiä. Asetuksen päivityksen myötä käyttöön otettiin vuoden 2007 perustein lasketut taimikoiden arvot. Tähän voi jatkossa tulla muutos
”Puuta on tullut hyvin tarjolle ja sitä on myös ostettu paljon.” SUoMEn SAHAT RY:n ToIMITUSjoHTAjA KAI MERIVUoRI, MAASEUdUn TULEVAISUUS 19.2. Myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uudet suositukset sekä metsätuholain ja PEFC-sertifikaatin kriteerien muutokset otetaan huomioon ohjeiden päivityksessä. Se on Euroopassa ainutlaatuinen. Metsänhoito-ohjeessa tullaan ottamaan kantaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen valtion metsissä. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on samoilla linjoilla. Jos luonnokseen ei tule muutoksia, selvitämme miksi nykyistä järjestelmää ei voida hyväksyä”, sanoo ylitarkastaja Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. ”Kevään aikana vielä neuvotellaan. Komissiolta ei ole toistaiseksi herunut selitystä muutokseen. Vaikka hirvikanta on tavoitteiden mukainen, eivät taimikot ole silti turvassa. Kävijöiden rahallinen hyöty oli yhteensä 116 miljoonaa euroa ja 1 500 henkilötyövuotta. Jos hirvituhokorvaukset jäävät valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle, se tietää koko korvausjärjestelmän täydellistä remonttia. ”Tämä on iso juttu, ja ilman muuta se tarkoittaa, että komission nykyiseen linjaukseen on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosessi etenee”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Nykyinen valtiontukijärjestelmä sallii hirvituhokorvaukset. Täytäntöön panoon on mahdollisuus hakea vuoden jatkoaikaa. HirvivaHinkojEn korvaUksEt Vuosi määrä/kpl pinta-ala/ha Maksettu korvaus/€ 2011 886 4703 2 175 912 2012 417 2585 1 200 749 2013 588 2997 876 340 Lähde: Suomen metsäkeskus kansallispuistojen tuotto kasvussa Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. valtion tukijärjestelmässä korvattavia, mutta metsästettävien eläinten, kuten hirvien, aiheuttamat tuhot eivät”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. PE n TT I jo H A n SS o n /K U VA LI IT ER I.F I 13 MAKASIINI 2 • 2014 13 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 13 21.2.2014 18.55. Valtiontukijärjestelmän uusien suuntaviivojen on määrä tulla voimaan heinäkuun alusta. Viime vuonna Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin noin 2,3 miljoonaa kertaa. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 488 400 käynnillä. Pelätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista esimerkkivaikutusta?”, Orava pohtii. ”jos mitään ei tehdä, meiltä viedään kohta pyöreää puuta Saksaan sahattavaksi, koska siellä on sivutuotteena tehtävälle energialle niin hyvät subventiot.” MTK:n PUHEEnjoHTAjA jUHA MARTTILA, AAMULEHTI 18.2. ”Keski-Euroopassa villisika on ongelmallinen laji, eikä siellä ole valtiollisia korvausjärjestelmiä. Uudessa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Metsähallituskin päivittää ohjeensa Metsähallitus uusii valtion metsien metsänhoito-ohjeen uuden metsälain mukaiseksi. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksessa oli yli 1 000 hehtaarin metsätilakokonaisuuksia 78 kappaletta. Mitä enemmän riistaa metsästysalue pystyy tuottamaan, sitä enemmän metsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa enemmän vuokraa maanomistajille.” RIISTAKESKUKSEn PRojEKTIPääLLIKKö MIKAEL WIKSTRöM, jAHTI 1/2014. Kävijät jättivät 5,5 prosenttia enemmän euroja lähiseuduille, ilmenee Metsähallituksen tilastoista. Valtiolla ei sen jälkeen olisi enää osaa eikä arpaa maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Yksimielinen vastarinta Sekä metsänomistajien että metsästäjien edustajat ovat tyrmistyneitä korvausjärjestelmää uhkaavasta remontista. Emme tiedä, mikä komission lopullinen kanta on. Suomella on oltava oikeus säilyttää nykyinen korvausjärjestelmä
ilvespentueiden laskenta siirtyy ensi talven lumille. On hyvä, että tulee uusi pääjohtaja, joka toteuttaa uuden lain.” Kangas sanoo näkemyserojen koskevan sekä tuloutustavoitteita että organisointia. UUTISET MiKKO HäyrynEn UUdistEtUn metsähallituslain on määrä astua voimaan ensi vuonna. Pääjohtaja päätti erota Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas vastustaa yhtiöittämistä. 14 MAKASIINI 2 • 2014 14 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 14 21.2.2014 18.58. Laskenta vaatii riittävästi lunta ja ihanteelliset jäljittämisolosuhteet, eikä sellaisia osunut kohdalle. Enni Rukajärvelle nimikkotaimen Olympiamitalisti Enni Rukajärvi on saanut nimikkotaimenen. Hän ilmoitti yllättäen jättävänsä tehtävänsä helmikuun lopussa. Jos maat avataan kilpailulle, niin metsätalousyhtiö olisi palveluntarjoaja muiden joukossa. Myös Enni-taimen on syntyjään kuusamolainen. Silloinkin oli kaikenlaisia mörköjä, että maat ja vedet myydään ulkomaalaisille. Maaomaisuus säilyisi valtion suorassa omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa. Taustalla on pelko, että metsätalousyhtiö jää heikoksi sekä taseeltaan että itsenäisyydeltään, sillä metsävarat omistaa valtio ja ohjausvalta pysyy emo-Metsähallituksella. Enni-taimenen kutuvaellusta Venäjältä Suomeen on seurattu osana Metsähallituksen vetämää suomalais-venäläistä hanketta kuuntelemalla sen lähettämää radiosignaalia. Odotan, että niin käy nytkin.” Jyrki Kangas ehti johtaa Metsähallitusta seitsemän vuotta. ”Olen vähän huolissani kaavaillun metsätalousosakeyhtiön taloudellisista ja muista toimintaedellytyksistä.” Uudistus jatkuu Uudistuksen valmistelu jatkuu maaja metsätalousministeriössä pääjohtajan erosta huolimatta. Metsätalousyhtiö ei toimisi yksityismetsissä. Ulkomaisista luontevimpia olisivat ruotsin valtion metsiä operoiva Sveaskog ja Latvian metsähallitus. Muutoksen taustalla on EU:n vaatimus, että kilpailluilla markkinoilla toimijoiden pitää Metsähallituksen sisällä kuohuu Metsätaloustoiminnan yhtiöittämissuunnitelma johti pääjohtajan eroon. Ja Metsähallituksen pelätään liukuvan entistä enemmän ympäristöministeriön ohjauksen alle. riittävän isoja kotimaisia toimijoita ei ole monta. Kuusamon ja Metsähallituksen lahjoittaman taimenen vaiheisiin voi tutustua netissä osoitteessa oulangantaimen.fi. Epävarmana nähdään myös voiko yksinoikeus liiketoimintaan valtion mailla olla pysyvä. Metsähallituksen henkilöstön edustajat antoivat yhteisessä kirjelmässä Kankaalle täyden tukensa. Kun muutama vuosi mentiin eteenpäin, niin huomattiin, että tämähän toimii paremmin kuin entinen. Uhkana heikentyvä yhtiö Pääjohtajan ero on voimakas reaktio. ilveslaskentavuorossa olisivat olleet Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, rannikko-Pohjanmaa ja Oulun eteläosa. Metsätalous aiotaan yhtiöittää osakeyhtiöksi, jolla on yksinoikeus harjoittaa metsätalousliiketoimintaa valtion mailla. MiKKO HäyrynEn olla samassa kilpailutilanteessa. LE En a LO U H iV a a ra 1994. Ministeriön metsäosaston päällikkö Juha Ojala sanoo yllättyneensä, että miksi keskustelussa mennään tunnepuolelle ja faktat unohtuvat. Metsätalousyhtiöllä olisi velvollisuus toteuttaa kaikkia Metsähallitukselle säädettyjä velvoitteita, jotka liittyvät lähinnä luonnonsuojeluun, virkistyskäyttöön, saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Metsätalousyhtiö vastaisi metsien hoitotöistä, puunkorjuusta, puun myynneistä ja puutoimituksista kuten nykyisinkin. ”Valtio-omistajan näkemykset Metsähallituksen kehittämisestä eivät ole niitä, mihin minä haluaisin Metsähallitusta viedä. Hänen mukaansa lakia on pakko muuttaa ja esitetty malli on ainoa, joka pitää Metsähallituksen yhtenä kokonaisuutena. Nykytilanteessa Metsähallituksen metsätalousyksikkö ei täytä esimerkiksi vaatimusta konkurssikelpoisuudesta, koska valtio viime kädessä vastaa liikelaitoksen veloista. Suurpetojen lumijälkien laskentakausi päättyi helmikuun puolivälissä. Metsähallituksen väliaikaisena pääjohtajana toimii metsätalouden johtaja Jussi Kumpula. Lakiehdotuksen mukaan Metsähallitus jatkaa liikelaitoskonsernina, jonka kaikki liiketoiminnat ovat yhtiömuodossa. Se kuoriutui mätimunasta Oulankajoessa 2003. ”Olin itse Metsähallituksessa, kun siitä tuli liikelaitos vuonna Lyhyesti ilvespentueet jäivät laskematta Suurpetojen lumijälkilaskenta jäi poikkeuksellisen talven vuoksi tekemättä
Uhkana on, että sen ehdot heikkenevät merkittävästi esimerkiksi vajaatuottoisten metsien uudistamisen tai taimikonhoidon osalta. aluehinnat, joita on korotettu kahdella prosentilla. nykyisessä toimessa olen metsäalan muutoksen ytimessä. 4 Mikä on tällä hetkellä suurin haaste omalla työpaikallasi. 2 Mikä Lapissa kiehtoi. TEKSTi HannU JaUHiainEn KUVa JUHa OLLiLa Kuvio HannU JaUHiainEn HaLLitUs päätti viime vuoden kehysriihessään vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa. Mikä uhkaa Lapin metsiä. Synnyinseutu veti puoleensa, muualta en olisi aluejohtajan paikkaa hakenut. ”Lähes jokaisen kiinteistönomistajan maksettavaksi tulee nyt aiempaa suurempi vero”, toteaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Kemeratuen väheneminen ja metsälain uudet kuviot tuovat haasteita lappilaisille metsänomistajille, toteaa aluejohtaja Heli Viiri. 15 MAKASIINI 2 • 2014 15 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 15 21.2.2014 18.59. Myös joukko muita metsänomistajia on saanut vapautuksen maksusta. Etelä-Suomessa metsänhoitomaksua ei ole tarvinnut maksaa, jos pinta-ala jää alle neljän hehtaarin. Metsälö tarkoittaa kaikkia metsänomistajan saman metsänhoitoyhdistyksen alueella omistamia metsiä. Rakennusten verotusarvojen perusteena käytettäviä yksikköarvoja on korotettu 7,14 prosentilla. Henkilökohtainen missio ei ole hämärtynyt missään vaiheessa. Valtionavun supistumisen ja yt-neuvottelujen vuoksi eläkkeelle lähtevien tilalle ei voida palkata uusia työntekijöitä. Veron voi maksaa nyt e-laskulla. Lisäksi asuinrakennusten verotusarvojen laskennassa sovellettavaa ikäalennusten enimmäismäärää on pienennetty. Veroperusteita on kiristetty monella tavoin, lisäksi monet kunnat ovat päättäneet nostaa kiinteistöveroprosentteja tälle vuodelle. Maatalouden ja metsätalouden tuotantorakennusten kiinteistövero määrätään kuitenkin yhä tuloverotuksessa poistamatta olevan menojäännöksen perusteella. Asioi verkossa Kiinteistönomistajat saavat vuoden 2014 kiinteistöverotuspäätökset 10.3. Kiinteistötiedot verkossa -palvelu aukeaa maaliskuussa ja löytyy osoitteesta vero.fi/ kiinteistötiedot. Päätöksen selvitysosaan merkityt tiedot kannattaa tarkistaa: jos tiedot ovat oikein, ei kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosaa tarvitse palauttaa. alkaen. Sitä ennen tuhohyönteistutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa. Kemeratuki on aina ollut tärkeä lappilaisille metsänomistajille. Töitä joudutaan järjestelemään uudelleen lähes joka viikko. MiKsi: Halusi metsäalalle tekemään töitä metsien hyvinvoinnin eteen jo alle kymmenvuotiaana. Tuen tasolla on iso merkitys Lapin metsätalouden kannattavuuden kannalta. Kiinteistöverot nousevat Maaliskuusta lähtien kiinteistöveroasioita voi hoitaa myös verkossa. Halusin uusia haasteita. Myös rakennusmaan verotusarvoihin on tehty tasokorotus. KUKA: Maa ja metsätaloustieteen tohtori Heli Viiri, 44 Mitä: Suomen metsäkeskuksen Lapin aluejohtaja syyskuusta 2013. Lisäksi verotusarvojen tasoksi on määritelty 75 prosenttia aluehinnasta aiemman 73,5 prosentin sijaan. Vuoden alussa tulleet lakimuutokset tuottavat kovasti töitä niin koulutuksessa kuin valvonnassa. 5 Mitkä ovat Lapin metsätalouden kannalta suurimmat lähiajan uhat. Esimerkiksi metsälakikohteiksi katsottavia vähäpuustoisia soita on Lapissa pelkästään yksityismailla yli 600 000 hehtaaria. Kiinteistöverotukseen liittyviä asioita voi hoitaa myös sähköisesti. % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % mETSäTyyppI 1 Miksi halusit vaihtaa tutkijan uran metsäkeskuksen aluejohtajan määräaikaiseen toimeen. Verotusarvojen perusteena ovat ns. Ikäalennus voi olla enintään 70 prosenttia, kun se aiemmin oli maksimissaan 80 prosenttia. Yhteensä niitä on 306 978 kappaletta. Olen kotoisin ylitorniolta, missä vanhempani asuvat edelleen kotitilallani. Eläkeikään tulee lähes 15 prosenttia Lapin metsäkeskuksen henkilöstöstä tänä vuonna. Pieniä metsiä on eniten Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitomaksua maksavat metsälöt kokoluokittain. Varsinkin haja-asutusalueilla rakennusmaan verotusarvoja nostaa myös se, että verotusarvon vähimmäisarvoksi on vahvistettu 0,75 euroa neliömetriltä. 3 Mitä metsäkeskus tekee tällä hetkellä. ylimäärästä rahaa niiden kartoittamiseen ei kuitenkaan ole
Havukuitupuun menekkivaikeuksia Perälä ei sen sijaan ole havainnut. Talvikorjuukausi jää lyhyeksi, joten puukaupassa katseet on käännetty jo kohti kesää. Ostettuaan Myllyahon sahan Alajärveltä Keitele on laajentanut hankintareviiriään myös Etelä-Pohjanmaalle. ”Talviteiden polkeminenkaan ei ole onnistunut lumen puutteen vuoksi. Pentinpuro kehottaa metsänomistajia miettimään mahdollisuuksia tiestön kunnostukseen. ”Kesäkulkukelpoinen tie voi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä puukaupassa.” Kaikki tahtovat tukkia Jos kuitupuun osalta sulatellaan talviähkyä, niin havutukkia hamuavat kaikki ostajat kevään ja kesän varalle. Tänä vuonna tavoitteena on ostaa Alajärven tarpeisiin 300 000 kuutiota mäntytukkia. 16 MAKASIINI 2 • 2014 16 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 16 21.2.2014 18.59. Sahatavaramarkkinoiden paras imu on Japanissa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, FM Timber Team Oy:n sahan toimitusjohtaja Petri Säteri kertoo. Tukki liikkuu nyt vauhdilla, mutta havukuitupuukauppa tuntuu tökkivän. Hurjalta tuntuu sanoa helmikuulla näin, mutta puukaupassa katseet on suunnattava kohti kesää.” Tynkätalvien myötä kesäkorjuupaine metsissä kasvaa ja hintahaitari kesäja talvileimikoiden välillä venyy. Puutavara-autoilijat puolestaan ovat saaneet nujuta alituisen liukkauden kanssa. ”Kuusikoiden kasvatushakkuisiin lunta on liian vähän. ”Kuitusuma seisoo. Olematon lumipeite on helpottanut päätehakkuiden korjuuta, mutHyytyykö havukuitukauppa. Talvikorjuuseen ostamme vielä harkiten yksittäisiä tukkileimikoita”, kertoo Keitele Groupin hankintapäällikkö Kauko Mustonen. Tässä vaiheessa talvea kuitupuun ostot kohdistuvat kesäteiden varsille, jotta saamme puut kuljetettua hyönteistuholain puitteissa tehtaille.” Lumipeite olematon Tammikuun pakkasten jälkeen puunkorjuu on sujunut keskisessä Suomessa hyvin. ”Hankintaorganisaatio on värvätty, nyt neuvottelemme urakoitsijoiden kanssa”, Mustonen sanoo. Metsäkolmion Martti Kinnunen sai korjata helmikuun puolivälissä järeää tukkimännikköä lähes lumettomissa oloissa Viitasaarella pohjoisessa Keski-Suomessa. markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen Alkuvuoden puukauppa on ollut tasaisen vilkasta, mutta havukuitupuun kysyntä on alkanut sakata. ”Hankimme tänä vuonna selvästi viime vuotta vähemmän energiarankaa”, Metsä Groupin puukauppaja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä kertoo. ta aiheuttanut toisaalta harmaita hiuksia harvennuksilla. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro uskoo, ettei kyseessä ole tavanomainen kausivaihtelu. ”Havukuidun käyttömme ei ole vähenemässä. ”Kesäleimikoita tarvitaan ja kauppa on käynyt tasaisesti. Koivu käy kaupaksi, mutta havukuidulla on selkeä ylitarjontatilanne.” Pentinpuro kaipaa kuitupuulle lisää käyttöä, tavalla tai toisella. Syksyn tuulenkaatojen korjuu on tosin ollut helppoa”, Ilpo Pentinpuro kuvailee. Energiapuustakaan ei ole tänä talvena muodostunut kuitumarkkinoiden korvaajaa, sillä tuontihiilen lisääntynyt tupruttelu vaikuttaa energiapuun kysyntään ostajien sulatellessa vanhoja varastojaan. ”Kotimaassa ja Euroopassa kysyntä ei ole elpynyt, mutta kun myyntimies käy tarpeeksi kaukana, niin tavara menee kaupaksi”, Säteri muistuttaa
... 56,78 . 15,42 . 40,50 . 13,67 . ... 15,63 . 15,52 . 17,68 . 16,86 . 13,58 . 46,03 . 37,68 . ensiharvennus 45,76 . 36,71 . 57,73 . 14,31 . 56,00 . ... 41,98 . 41,58 . 13,58 . 15,37 . 54,99 . 18,59 . 15,46 . 15,61 . 37,00 . 14,47 . 17,37 . 16,62 . 42,68 . ... ... 17,57 . Harvennushakkuu 48,96 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,41 . metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 17,53 . 17,39 . ... 16,16 . 45,42 . 16,24 . 18,64 . 15,04 . 14,73 . 57,61 . ensiharvennus 45,56 . 14,55 . 16,35 . 18,42 . uudistushakkuu 57,79 . 41,37 . 17,6 . 35,84 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . uudistushakkuu 54,85 . 15,76 . 14,44 . 14,06 . 13,87 . ensiharvennus 46,14 . 17,63 . Harvennushakkuu 49,47 . ... ... 14,37 . 17,68 . 13,66 . 14,10 . 17,3 . 37,62 . ... Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 47,47 . 56,49 . 48,34 . 14,46 . 14,44 . 11,13 . 16,96 . 13,12 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,18 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. ensiharvennus 47,46 . 16,66 . 14,21 . 15,59 . 14,17 . 48,91 . 13,98 . 46,39 . 56,66 . ... ensiharvennus ... 15,22 . 13,27 . 47,41 . uudistushakkuu 47,89 . 15,66 . ensiharvennus 43,92 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 . Harvennushakkuu 46,21 . 44,13 . 16,75 . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1/2014 1/2013 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 2 • 2014 17 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 17 21.2.2014 18.59. 16,43 . 15,22 . uudistushakkuu 57,47 . 47,70 . uudistushakkuu 57,83 . 14,28 . 43,13 . 45,73 . ensiharvennus 46,42 . 14,11 . nousussa . ... Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,14 . 15,41 . 18,07 . 49,23 . 14,66 . 16,79 . ensiharvennus 46,52 . uudistushakkuu 56,90 . 56,18 . 14,38 . ... 38,78 . 12,85 . Harvennushakkuu 50,45 . Harvennushakkuu 47,22 . 55,62 . 14,70 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,66 . 17,10 . 45,19 . 35,50 . 52,30 . 12,86 . 14,78 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 17,39 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,41 . 15,76 . 17,68 . 15,77 . 18,05 . 17,01 . ... laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,63 . 46,08 . 15,65 . 15,15 . 18,80 . 53,42 . 45,07 . 41,18 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,32 . kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ... 57,08 . uudistushakkuu 56,73 . 14,09 . 42,56 . Harvennushakkuu ... 14,29 . Harvennushakkuu 48,55 . uudistushakkuu 56,58 . 14,66 . 15,73 . 48,31 . 55,06 . 40,57 . 18,72 . Harvennushakkuu 46,36 . 46,69 . 32,45 . 15,19 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,23 . 57,41 . 13,36 . 17,32 . 15,81 . ... 17,77 . 13,98 . 18,47 . 17,01
Talvikohteet pois Niinpä leimikkoa päätettiin hieman supistaa. Paperin kulutuksen rakenteellisen laskun odotetaan jatkuvan. KesäleimiKKo Pohjois-Pohjanmaalla Puutavaralaji Määrä m3 Hinta €/m3 Mäntytukki 235 52,00 Mäntypikkutukki 115 22,00 kuusitukki 9 50,00 kuusipikkutukki 2 21,00 Havukuitu 60 18,00 koivukuitu 12 17,00 yhteensä 433 m 3 16 526 Nyt leimikosta saatiin kolme tarjousta. Siitä jätettiin talvikohteet pois, koska ne eivät olleet kovin kiireellisiä. Euroalueen yleistalouden elpyminen lisää mainontaa ja pakkaamista, mikä tuntuu paperija kartonkikoneilla saakka: painopaperissa pienempänä pudotuksena ja pakkauspuolella volyymien nousuna. Eräillä yhtiöillä on normaali käytäntö ilmoittaa julkisesti hintatavoitteistaan. Hintatarjousten vertailun jälkeen leimikko myytiin isolle sahalle joulukuussa. Näin leimikon arvioitu hakkuukertymä pieneni noin 400 kuutiometriin. Sanomalehtipaperi pärjää parhaiten 300 500 700 900 Sanomalehtipaperi on saamassa hinnoitteluvoimaa voimakkaiden tuotannonleikkausten kautta. Kopiopaperin, LWC-aikakauslehtipaperin ja sanomalehtipaperin hintakehitys, euroa/tonni Lähde: Foex Indexes Oy Kopiopaperi LWC-aikakauslehtipaperi Sanomalehtipaperi 18.2.2014 19.2.2013 28.2.2012 18 MAKASIINI 2 • 2014 18 MAKASIINI 2 • 2014 2356_.indd 18 21.2.2014 19.02. Hinnoitteluvoiman rajana pidetään yhdeksänkymmenen prosentin käyntiastetta. Leimikkoon kuului neljä uudistushakkuukuviota sekä yksi harvennusja ylispuuhakkuukuvio. Aikakauslehtija kopiopapereissa ylituotanto on suurempaa. Se on looginen seuraus hinnoitteluvoiman alapuolella 80–90 prosentin välillä olevista käyntiasteista. Näistä harvennuskohde ja yksi uudistushakkuukuvio olivat talvikohteita. Pinta-alaa leimikossa oli yhteensä 7,2 hehtaaria, hakkuukertymäksi arvioitiin noin 600 kuutiometriä. Sanomalehtipaperi oli ainoa merkittävä paperilaji, jossa toimitusmäärien suhde tuotantokapasiteettiin ylitti tuon rajan. kyseinen kauppa kuvastaa osuvasti puumarkkinoiden tilannetta tällä hetkellä. Tuotantoa on edelleen liikaa ja eniten ylituotannosta kärsivillä laaduilla kuten päällystetyillä hienopapereilla korotusyritykset ovat kosmeettisia ja tavoitteena lienee torjuntavoitto – hintojen pysyminen ennallaan. Talvikohteita on monin paikoin vaikea saada myytyä, mutta kesäkorjuukelpoiset leimikot menevät hyvin kaupaksi. Metsänhoitoyhdistys kyseli tarjouksia leimikosta viime vuoden marraskuussa. Hintayhteistyö on kiellettyä, mutta maailman tai suuralueiden yleinen hintataso on yleistä tietoa ja yritykset poiketa siitä ovat uutisia. Hakkuukohde ei kuitenkaan herättänyt kovin suurta kiinnostusta ostajien parissa. Vaikka sanomalehtipaperin kulutus Euroopassa putosi viime vuonna lähes kuusi prosenttia, niin sulkemisten vuoksi tarjonta putosi rahtusen enemmän. Parhaiten näyttää pärjäävän se, joka on ollut pahimmissa vaikeuksissa. Neuvottelut ovat osin edelleen kesken ja hinnoista on tihkunut tavallista vähemmän tietoa. Tosin korotus lähtee historiallisen alhaiselta, reilusti alle 500 euron hintatasolta. Sanomalehtipaperin hinnassa tuntuvat myös kierrätyskuidun hintojen nousupaineet. Sanomalehtipaperissa helmikuun puolivälin tilastot osoitsanomalehtipaperi nousee pohjalta tavat seitsemän euron korotusta tonnihintaan eikä korotusten koko suuruus vielä näy täysin tilastoissa. Muut sijaitsivat kuivalla maalla metsätien varrella ja olivat korjattavissa myös kesäaikaan. Suomessa sanomalehtipaperia valmistetaan enää yhdellä paperikoneella UPM:n kaipolan tehtaalla Jämsässä. Uudistushakkuukuviota jäi 2,7 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 1,5 hehtaaria. Tuottajat haluavat korotuksia, sillä sellun ja paperien hintaero on poikkeuksellisen pieni. Kesäkohteena kaupaksi MIkko HäyryNEN Vuoden alussa alkaneet paperien hintaneuvottelut ovat edenneet nihkeästi ja kestäneet tavallista pitempään. Aikakauslehtipaperien ja muiden painoja kopiopaperien hinnat ovat menneet alaspäin. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle metsätilalle oli tehty leimikko viime vuoden puolella
Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Täytätkö metsäveroilmoituksesi verkossa. ”Hiihtoniilolle koitti tilipäivä. www.suOmenluOntO.fi/sisaltO/videOt/ katsO-vuOden-2013-maailman-saapikakelauksena Täältä voit ostaa palan ikimetsää. Ja toimii samalla eläkerahastona.” VänKäri ”Minulla on kai geenivirhe, joka pakottaa haluun omistaa metsää. Metsästän ja pidän myös metsästäni huolta.” n-MerKKi ”Kolme vuosisataa päätila saman suvun hallussa pitäisi tulla täyteen minun omistusaikanani. nythän tämä on vielä hauskempaa, kun laki sallii lähes kaiken, mitä mielikuvitus suo ja tuo.” Jees H-VaLTa ”Kyse on pienistä hetkistä ja muistoista. Tuskin humpuukiin tuhlaan, yleensä on ostettu seuraavia sarkoja.” HiiHToniiLo 94-vuoTias kuusikko nurin Viime vuoden koko maailman sää kahdeksassa minuutissa. 20 40 60 80 100 EI 46 % KYLLÄ 54 % 19 MAKASIINI 2 • 2014 19 MAKASIINI 2 • 2014 2357_.indd 19 21.2.2014 19.03. Teki ne työt sitten itse tai palveleva metsäyritys. Perinteet ja menneiden sukupolvien uhraukset velvoittavat.” JuLLe ”Kotimökkihän tämä on, joten tuli aikanaan ostettua, ettei menisi vieraille. luOnnOnperintOsaatiO.fi/lahjOitukset/ lahjakirjat Katso, mitä tapahtuu maailman metsissä juuri nyt. Tuuli ulvoi korvissa kahvitauolla, kun neljä kettua juoksi pellon toisella puolella.” raiVuri ”isältä ostettu ja lapsilta lainassa! Voi auttaa eläkettäkin sitten, kun se 70–80-vuotiaana minun ikäluokalle koittaa. www.glObalfOrestwatch.Org ”Miksi sinulla on metsää, mitä metsä sinulle tarjoaa. Lahoja, pystykuivia ja kaatuneita oli vain 5,5 prosenttia tässä 1,4 hehtaarin ja 443 kuution hakkuussa. Kylkiäisenä tuli niitä metsiäkin.” TiMPPa ”ostinpa mökkitontin – piti sitten ostaa metsää puolentoistasataa hehtaaria, ettei kukaan pilaisi ympäristöä avohakkuulla. Tänäänkin koin hienon hetken raivausreissulla. Miksi vastaava rahasumma ei ole jossain toisessa omaisuuserässä?” HiLuxMeTsuri ”sieltä saa rahaa ja tekemistään ratkaisuista myös mielihyvää. Juttu alkoi luistaa ja ollaan oltu yhteisellä jääkaapilla yli 50 vuotta. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. suuri osa metsätöistä tehdään periaatteella, että seuraava sukupolvi saa tästä tuloksen.” HerMan ”Metsässä tekeminen on ollut parasta vastapainoa toimistossa istumiselle ja siellä tietokoneen ruutuun tuijottelulle.” Puun TaKaa ”satuin aikanaan istahtamaan söpön blondin viereen Jyväskylän Kirkkopuistossa. siksi liikenevät ja osin pankin rahat on laitettu metsämaahan ja näin myös itselle työpaikka luotu.” MeTsäKuPsa ”Parasta vastapainoa” Verkossa on pohdittu metsänomistuksen syvintä olemusta
Vuoden 2014 lakiuudistus lopettaa metsätalouden keppiedistämisen. Sitä edeltänyt yksityismetsälaki kesti moneen kertaan muutettuna 69 vuotta. Suometsät vapaaksi Heikkotuottoiset ojitetut turvemaat voi uudistushakkuun jälkeen jättää ennallistumaan itsekseen. 20 MAKASIINI 2 • 2014 20 MAKASIINI 2 • 2014 V uoden vaihteessa voimaan ei itse asiassa tullut uutta metsälakia, vaan vuoden 1997 metsälain iso uudistus. teksti Mikko Häyrynen kuvat anna back uusiksi meni Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 20 21.2.2014 19.21. Myös ennallistettavien perinneympäristöjen Uudistettu metsälaki on leimautunut jatkuvan kasvatuksen sallimislaiksi. Puolimetrinen taimikko ei suinkaan ole kuivilla, joten heikkolaatuisten taimikoiden määrä ei ainakaan laske. Uudistetussa laissa uudistamisvelvoite säilyy, mutta sen määritelmä on muuttunut. Epäaktiivisuus on aina ollut sallittua. Uudistamiseen pitää ryhtyä kuten ennenkin kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Taimikon perustamisilmoituksesta on luovuttu. Metsänhoidon lakiohjaus on käännetty minimiin ja metsässä saa kukin olla aktiivinen tavallaan. Se on paljon muutakin, ainakin yhden aikakauden loppu. Tämä on tilanteeseen sopeutumista, sillä ilmoituksia on jätetty paljon tekemättä muistutuksista huolimatta. Muokkaus, raivaus, heinäntorjunta ja vesitalouden järjestely on tehtävä tarvittaessa. Uudistamisvelvoite on täytetty, kun taimikko on yltänyt puolen metrin pituuteen eikä muu kasvillisuus välittömästi uhkaa. Uudistamisvelvoite muuttuu Metsä ajatellaan nyt yhtenä omaisuuslajina muiden joukossa yhdellä poikkeuksella – omaisuuttaan ei saa vieläkään hävittää. Yksityismetsälaki oli puuntuotantolaki. Luontaisen uudistamisen muokkausvelvoite ei ole enää yhtä ehdoton kuin ennen lakimuutosta. Käytännössä muutos tarkoittaa, että uudistajan velvollisuuksiin kuuluu enää taimikon varhaisin hoito heinäämisineen ja perkauksineen, mutta ei varsinaista taimikonhoitoa. Aikaisemmin uudistamisvelvoite päättyi taimikon 1,3 metrin pituuteen. Niin on myös vuoden 1997 metsälaki, mutta se otti rinnalleen luontoarvojen säilyttämisen. Uutta on, että riittävän tiheän ja tasaisen taimikon syntymiselle on sijainnista riippuen 10–25 vuoden takaraja, joka koskee sekä viljellen että luontaisesti uudistamista
Asetuksella on säädetty, että ennallistumaan jätettävällä ojitusalueella pitää olla puustoa 20 runkoa hehtaarilla, vaikkakaan runkojen minimikokoa ei ole määritetty. ”Pienaukon maksimikoko 0,3 hehtaaria on raja, joka ratkaisee, kummasta hakkuutavasta on kyse”, metsälakiasiantuntija Janne Uitamo Suomen metsäkeskuksesta korostaa. Uudistamiskypsyys poistuu Uudistamiskypsyyden ikäja järeysrajat poistuvat eli koko uudistamiskypsyys-käsite siirtyy osaksi metsäalan historiankirjoitusta ainakin lainopilliselta kannalta. Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen pitää heikkotuottoisten suometsien vapautumista uudistamisvelvoitteesta tervetulleena, sillä niitä ei alun perinkään olisi pitänyt ottaa metsänkasvatukseen. Pienaukon koon lisäksi toinen raja on kasvatushakkuun jälkeinen puuston pohjapinta-ala, joka on kasvupaikasta ja sijainnista riippuen 5–10 neliömetriä hehtaarilla. Metsäsuunnitelman määritelmä on muuttunut joustavammaksi ja yleisluontoiseksi. Pie?naukkoa suuremmat hakkuut ovat uudistushakkuita, joista seuraa uudistamisvelvoite. Molempien hakkuista pitää kuitenkin tehdä metsänkäyttöilmoitus. Jos ennallistaminen on aktiivista toimintaa kuten ojien tukkimista, niin metsänkäyttöilmoituksen lisäksi tarvitaan viranomaisen hyväksymä suunnitelma. 2358_.indd 21 21.2.2014 19.21. Alarajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteeseen. Vakuus oli varattu erityiskohteluksi niille, joilla on aiempia uudistamisrästejä, mutta sen käyttö oli jäänyt muutamaan tapaukseen. Aikaisemmin raja oli kaksi viikkoa. Asia löytyy, kun katsoo lakitekstistä, mikä ei ole kiellettyä. Saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta kansainvälisen ympäristömaineen kannalta metsäalan väheneminen ei näyttäisi hyvältä. Pienaukkojen määrää ei ole rajoitettu, jos välissä olevat puustot ovat ikärakenteeltaan yhtenäisiä. 21 MAKASIINI 2 • 2014 21 MAKASIINI 2 • 2014 hakkuut on vapautettu uudistamisvelvoitteesta. Metsänkäyttöilmoitus tulee antaa viimeistään kymmenen päivää ennen hakkuuta. Heikkotuottoinen tarkoittaa kituja joutomaita, joiden vuotuinen hehtaarikasvu jää alle yhden kuutiometrin. Uudistamisen varmistava vakuusmenettely on pyyhitty lopullisesti lakikirjasta. Ei sanallakaan Vaikka uudistettu metsälaki on leimautunut jatkuvan kasvatuksen sallimislaiksi, ei lakitekstissä mainita sanallakaan jatkuvaa tai eri-ikäisrakenteista kasvatusta tai poimintaja pienaukkohakkuita. Pienaukkohakkuut ja poimintaluonteiset jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat tasa-arvoisessa asemassa tasaikäisen ja päätehakkuuseen johtavan kasvatustavan kanssa. Metsäsuunnitelma ei ole yksi ja sama sisältöformaatti, vaan niitä voi olla erilaisia eri tarpeisiin. ”Mutta rajanveto mihin soihin ei enää satsata, on vielä käymättä.” Härkönen laskeskelee, että jos hakkuukertymä on alle sata kuutiometriä kuitupuuta hehtaarilta, niin vieraalla teetetyt uudistamistyöt syövät puukaupparahat melkein kokonaan. Uudistamisvelvoitteesta vapautuminen koskee useiden satojen tuhansien hehtaareiden ojikoita etenkin Pohjois-Suomessa
Janne Uitamo pohtii, että lainmuutos saattaa lisätä katselmusten määrää, koska se voidaan nyt järjestää kevyemmän byrokratian kautta. Metsäkeskus voi edelleen järjestää katselmuksen hallintolain nojalla. Asetuksen liite on ainoa säädös, missä eri-ikäisja tasaikäisrakenteisen metsän käsitteet mainitaan. Rikos ja rikkomus Metsärikkomus on metsälaissa, metsärikos rikoslaissa. ”Se ei olisi ollenkaan huono juttu, sillä katselmuksessa päästään puhumaan asiasta paikan päällä ja saadaan asianosaisilta välitöntä palautetta.” Puulajivalinta vapaammaksi Parinkin sanan poisjättäminen muuttaa paljon. Kasvatushakkuu on määritelty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Jatkuvaan kasvatukseen soveliaita reheväpohjaisia kuusikoita on vain siellä, missä tulva käy, jokien varsilla kapeina kaistaleina ja rehevissä korpimetsissä. Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 22 21.2.2014 19.21. Sotien jälkeen Pohjois-Suomessa tehtiin pienaukkoja ja monennäköistä yläja väliharvennusta, heikoin tuloksin. Härkönen uskoo tietävänsä mistä puhuu. ”Sääliksi käy”, Härkönen toteaa. Muutos mahdollistaa vapaan puulajivalinnan. Aiemmin laki määräsi, että uudistusalueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, uudistetussa laissa puhutaan vain taimikosta . Nyt rajoitusta ei ole ja hieskoivua lukuun ottamatta kaikki laissa luetellut puulajit käyvät: mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa, siperianlehtikuusi, vaahtera, tervaleppä, tammi, kynäjalava, vuorijalava, metsälehmus, saarni ja hybridihaapa. ”Niitä on korjailtu 1960-luvulta saakka tehometsätalouden keinoilla ja siinä on onnistuttu hyvin.” Pudasjärvellä on kuitenkin jo suunniteltu pikkutukkimetsien hakkuita uudistetun metsälain sallimalla tavalla. Metsärikkomuksen raja ei enää ylity tavallisella huolimattomuudella, vaan huolimattomuuden pitää olla törkeää. Metsärikokseen ei voi enää syyllistyä vääränlaisella hakkuutavalla, mutta sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta voi edelleen saada kymppipykälän kohteiden tärvelystä tai suojametsäja suoja-alueita koskevien säännösten rikkomisesta. Aiemmin uudistamisessa käytettävät puulajit oli sidottu tiettyihin kasvupaikkoihin. ”Tämä ei ole tunnetta, vaan realismia”, Antti Härkönen arvioi. Kun viljavuus ei riitä, niin muun uskotteleminen on harhauttamista. Ei ainakaan kangasmaille Uudistetun lain sallima jatkuva kasvatus ei sovi ainakaan Pohjois-Suomen kangasmaille. Metsärikkomuksesta seuraava rangaistus on ulotettu koskemaan myös leimikon suunnittelijaa. Parinkin sanan PoisjättäMinen Muuttaa Paljon. Katselmus eli lain noudattamatta jättämisen maastoarviointi on katselmus edelleen, vaikka se on poistettu metsälaista. Pohjoisen metsät ovat enimmäkseen kuivia kankaita, missä kuusi ei jaksa kasvaa. Toisaalla uudistusaukon minimikoko on säädetty 0,3 hehtaariksi, mistä saadaan kasvatushakkuiden pie?naukkojen maksimikoko. 22 MAKASIINI 2 • 2014 Kasvatushakkuun määritelmän mukaan puunkorjuu voidaan tehdä jäävän puuston kasvattamista tai sen ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla
Uutta on, että metsälaissa on määritelty poikkeuslupaan oikeuttavan vähäisen taloudellisen haitan raja: 3 000 euroa tai neljä prosenttia metsätilan puuston hakkuuarvosta. ”Aika näyttää, onko meillä vielä suuret määrät heikkolaatuisia haapametsiköitä paikoilla, joille haapa sopii huonosti”, Uitamo pohtii. Haitalle eurorajat Lakikohteiden suojelusta koituva vähäinen haitta on metsänomistajan kannettava itse, mutta isomman haitan kohdalla voi hakea metsäkeskukselta poikkeuslupaa tai kemeralain ympäristötukea. Laki ei tunne douglaskuusta, mustakuusta, kontortamäntyä tai puusepänpihlajaa. Ennakkotietoa ei voi hakea siitä, onko tilalla ylipäänsä metsälakikohteita. Helpotustakin tulee. Euromääräisen rajan nostaminen lakiin on oudohkoa, sillä inflaation vuoksi korvausrajan reaalihinta laskee vuosi vuodelta, mutta lainsäädäntökukkasen voi nähdä metsänomistajan etuna. Myös rotkot, kurut ja jyrkänteet ovat saaneet määritelmän – korkeutta on pääosiltaan vähintään kymmenen metriä. Lähdekorvet sisältyivät suurimmaksi osaksi lain luontokohteisiin aiemminkin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. Jos hakkuusopimukseen on liitetty leimikkosuunnitelma, jossa on tiedot hakkuutavoista ja erityisen tärkeät elinympäristöt on rajattu kartalle, niin suunnitelman tekijä vastaa, että leimikkosuunnitelma on metsälain mukainen. Ennakkotieto liittyy metsänkäsittelyilmoitukseen – metsäkeskus ratkaisee, onko ilmoitettu kohde metsälakikohde ja onko sen käsittely lainmukaista. 23 MAKASIINI 2 • 2014 Jos uudistamisessa halutaan mennä aidan matalimmasta kohdasta, niin se käy helposti haavan juurivesoilla. Ennakkotieto ei vapauta myöskään kaikesta vastuusta, sillä metsälakikohteet ovat suojeltuja siitä huolimatta, ovatko ne metsäkeskuksen tiedossa. Lisää lakikohteita Kymppipykälän erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin on lisätty metsäkorte-, muurainja lähdekorpi sekä letot myös Lapista. Vastuu on laajennettu koskemaan metsänomistajan ja hakkuuoikeuden haltijan lisäksi myös leimikkosuunnitelman tekijää. Hieskoivua koskevat säännökset ovat kuten ennenkin. Ja vastuu kasvaa Kun metsäkeskus vastaanottaa metsänkäyttöilmoituksen, sillä on velvollisuus ilmoittaa tietämistään suojeltavista kohteista. Maanomistajalla on velvollisuus välittää tieto edelleen hakkuuoikeuden haltijalle. Hieskoivutaimikon saa perustaa vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savitai hiesuvaltaisilla kankailla. Metsäkeskukselta kymppipykälän lakikohteista tilattavan ennakkotiedon maksullisuus on poistettu. Pienten lampien välittömät lähiympäristöt olivat kymppipykälässä aiemminkin, mutta muutettu lainkohta määrittää, että pieni lampi on enintään puoli hehtaaria. Puron uoman ylitys sallitaan metsäkoneella myös lumettomana ja roudattomana aikana, jos se tehdään erityisen varovasti luontoarvoja tärvelemättä. Luontokohteilla tehtäviä varovaisia poimintahakkuita koskevat säädökset ovat täsmentyneet ja ne on nostettu lain tasolle, mutta perusviesti on entinen: ominaispiirteet on säilytettävä. Ja nyt tarkkana: metsälain haittarajan ylittyminen ja ympäristötuen maksamisperuste ovat eri asioita. Tästä kuuluu kiitos eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle, joka valmistelun loppuvaihees2358_.indd 23 21.2.2014 19.22. Jos mielii uudistaa muilla puulajeilla, siitä on tehtävä selvitys metsänkäyttöilmoituksessa
Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 24 21.2.2014 19.22. Käytännön merkitystä sillä on metsätilaa ostettaessa. Nykyistä aiemmin tehtävien uudistushakkuiden määrä voi vähän lisääntyä, mikä saattaa lisätä energiapuun markkinoilletuloa. Uitamo pitää todennäköisenä, että pykäliä sovitellaan yhteen meneillään olevassa kemeralain uudistuksessa. Tähän asti pankit ovat yleensä hyväksyneet ostettavan metsätilan ostolainan vakuudeksi noin puolesta arvostaan. Samasta syystä sahatukkien tarjonta voi vähentyä. PoiMintaHakkuiden ja yläHarvennusten yleistyMinen saattaa lisätä korjuukustannuksia. Tilastojen laatijoiden on pohdittava, pitääkö jatkuvan kasvatuksen kantohinnat tilastoida erikseen. Metsälain vähäinen taloudellinen haitta lasketaan tilan markkinakelpoisen puuston todellisen kantohinnan perusteella. Todennäköisesti alkuvaiheessa ilmaantuu moniakin avohakkuuvapaan metsänhoidon palveluntarjoajia, mutta harva pystyy vakiinnuttamaan asemaansa. Kemeralain ympäristötuen vertailukohtana ovat metsänomistajan saman kunnan alueella olevien metsien välittömät hakkuumahdollisuudet, jotka arvotetaan keskikantohinnoilla hallintopäätöksellä. Mitä tapahtuu. Uudistamisrajoitusten poistaminen saattaa heikentää metsäomaisuuden vakuusarvoa. 24 MAKASIINI 2 • 2014 sa alensi haittarajaa. Yhtäkkiä tuskin paljon, sillä vuosittain vain parilla prosentilla metsäpinta-alasta operoidaan, joten esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat vuosittain prosentin murto-osia. Myös laskentaperusteet ovat erilaiset. Ympäristötuen raja on edelleen neljä prosenttia tai 4 000 euroa. Muutoksesta seuraa, että omavastuun määrä nousee, koska prosentit lasketaan aiempaa suuremmasta puuston arvosta. Jos metsänomistajalla on useita tiloja, niin vähäinen haitta voidaan joutua sietämään useaan otteeseen. Poimintahakkuiden ja etenkin yläharvennusten yleistyminen saattaa lisätä korjuukustannuksia, mikä painaa kantohintoja alaspäin. Koska uudistamiskypsyys-käsitettä ei enää ole, niin markkinakelpoiseksi lasketaan tilan kaikki puusto, jolla on kantohinta
0205 64 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa – Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! 2358_.indd 25 21.2.2014 19.22. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh
Miten seurataan eri-ikäisrakenteisten metsiköiden hakkuiden korjuujälkeä. . 10–25 vuotta tarkoittaa määräaikaa, johon mennessä maan eri osissa on viimeistään saatava aikaan laissa edellytetty vakiintunut taimikko. . kun onnistutaan ylläpitämään puuston eri-ikäisrakennetta, jossa uudistumista tapahtuu jatkuvasti, varsinaista taimikonhoitoa ei tehdä. Kuka metsälakia valvoo. lainmuutoksella ei sen perustelujen mukaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsien hiilensidontaan ja hiilitaseeseen. laki on ensi näkemältä hyvä ja tuli tarpeeseen. kasvatushakkuita tehtäessä käsittelyalueelle on jätettävä riittävä määrä kasvatuskelpoista puustoa. uudistushakkuun jälkeen on huolehdittava toimenpiteistä, joilla alueelle saadaan laissa edellytetty taimikko. 26 MAKASIINI 2 • 2014 . Miten valvonta toimii. Mikä on tavoiteajan peruste. . erityisen tärkeissä elinympäristöissä ovat sallittuja vain varovaiset, ominaispiirteet säilyttävät toimenpiteet. uudistamisvelvoitteen täyttämiselle on säädetty 25 vuoden määräaika. Uusi lakihan antaa metsänomistajalle ja puunostajille enemmän mahdollisuuksia valita eri vaihtoehdoista ja ottaa sitä kautta huomioon eriävät näkökulmat! keskustelu koski uusia erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi määriteltäviä kohteita, erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä edellytettävää pienialaisuutta tai vähämerkityksellisyyttä, elinympäristöjen sallittuja käsittelytoimenpiteitä sekä vähäisen haitan kynnystä. taimettunutta pienaukkoa voidaan laajentaa tai käsittelyalueelle voidaan tehdä uusia pienaukkoja. . Missä määrin laissa on otettu huomioon metsän kasvava merkitys hiilidioksidin sitojana. . Pienaukkohakkuu on kasvatushakkuu. Pitkillä tavoiteajoilla on haluttu saattaa luontainen uudistaminen ja keinollinen uudistaminen tasavertaisempaan asemaan. taimikon perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä kuten aiemminkin. ” ”Mahdollisesti tulevana metsänomistajana olisi mukava tietää, miten kauan tämä metsälaki on voimassa, ennen kuin sitä taas muutetaan tai tehdään uusi.” Lukijoilta Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 26 21.2.2014 19.22. Mitenkähän jatkuva kasvatus vaikuttaa taimikkojen hoitoon. Hyväksyttäviä taimia pitää olla 1 100 kappaletta riittävän tasaisesti jakautuneena. niitä vastaan pullikointi on turhaa. rajoituksia ei pidetty perusteltuina perusoikeuksien näkökulmasta toimintaympäristön ja yhteiskunnan tavoitteiden muututtua. vakiintuneen taimikon muodostamaa aluetta ei enää lasketa mukaan käsittelyalueeseen, jolla tehdään kasvatushakkuuta. Tuleeko muutoksia suojametsien uudistamiseen. Onko kohteella uudistumisen suhteen vaatimuksia. onpa hyvä, että siitä saa lisää tietoa. Pienaukkohakkuun määritelmä on mielenkiintoinen yksityiskohta uudessa laissa. lisäksi joissakin kannanotoissa arvosteltiin uudistushakkuiden aikaisinta mahdollista ajankohtaa koskevista säännöksistä luopumista. ”lain muutos on hyvä, jos metsänomistajat tajuavat myös sen punaisen langan ja uudistavat ja hoitavat metsäomaisuuttaan eivätkä vain hakkaa sitä. Miksi uudesta metsälaista poistettiin metsänuudistamisen läpimittaja ikärajat. . Millä metsätai suotyypillä hieskoivutaimikko hyväksytään uuden metsän perustaksi. koska metsävarat ovat kasvaneet, metsien käytön kestävyyden ei katsottu enää edellyttävän yhtä yksityiskohtaista ja tarkkarajaista sääntelyä kuin aiemmin. kasvatushakkuiden korjuuvaurioiden sallitut enimmäismäärät ovat samat hakkuun toteutustavasta riippumatta. Hakkuuja uudistamissuunnitelmasta luovutaan. Metsäkeskus seuraa kasvatushakkuiden toteuttamista, esimerkiksi kasvamaan jätettävän puuston määrää ja laatua sekä pienaukkojen kokoa. . Metsäkeskus seuraa vuosittain kasvatushakkuiden korjuujälkeä satunnaisesti valituilta kohteilta. Uuden metsän perustamiselle on annettu peräti 10–25 vuotta aikaa puunkorjuun päättymisestä. säätäjä on myös säällä ja ilmoilla. suomen metsäkeskus valvoo metsälain noudattamista. . uudistushakkuun saa tehdä milloin tahansa. Maaja metsätalousministeriö antaa metsäkeskukselle määräyksiä valvonnan, esimerkiksi maastotarkastusten, teknisestä toteuttamisesta. . eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus voi lievästi lisätä sitoutuneen hiilen määrää, kun taas kiertoaikojen mahdollinen lyhentyminen uudistamiskypsyysrajojen poistamisen vuoksi voi pienentää puuston ja maaperän hiilivarastoa. jatkuva kasvatus tuottanee päänvaivaa...” ”Metsälaki on minulle aivan outo. Onko kasvatustai päätehakkuilla rajoituksia. turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa sekä tiiviillä savija hiesuvaltaisilla mailla. Puuston uudistumisella on kuitenkin merkitystä tulevien kasvatushakkuiden kannalta, sillä pienaukko lakkaa olemasta aukko, kun siihen muodostuu vakiintunut lain vähimmäisvaatimukset täyttävä taimikko. Huipputasoa oleva metsäntutkimus on löytänyt myös monta asiaa, joita ei voi ilman harmeja ohittaa.” ”taidan tulla palstani kanssa juttuun edelleenkin, lain muutoksista huolimatta. kysymyksiin vastasi suomen metsäkeskuksen lakiasiantuntija janne uitamo Lukijakysymyksiä ”Metsälaki on hyvä, koska metsänomistaja voi halutessaan hakkauttaa muutenkin kuin avohakkuuna.” ”uusi ja uusi, vastuullisen metsänomistajan toimintaan se ei vaikuta mitään.” ”lait ja asetukset ovat tärkeitä metsänkasvattajille! Mutta tärkeitä ovat myös luonnon lait. Mikä kohta metsälaissa aiheutti luonnonsuojelijoille pettymyksen. Pienaukoilla ei edellytetä aktiivisia uudistamistoimenpiteitä eikä niihin muodostuvalle taimikolle ole säädetty laatuvaatimuksia. taimikonhoito voi liittyä lähinnä pienaukkohakkuisiin. . Ovatko korjuujäljen kriteerit samat kuin kasvatushakkuilla. Paljonko taimia pitää olla, jotta hyväksytään
keski-ikänsä loistossa muotilehtiä selaavat saksalaisrouvat ovat merkittäviä metsävaikuttajia. Metsänhoitosuositukset ovatkin kummajainen. Mitä korkeamman elintason maahan ja mitä lähemmäs kuluttaja-asiakasta markkinoidaan, sitä tärkeämpi sertifiointi on. Puron uoman ylitys metsäkoneella sallitaan, jos se ei tärvele luontoarvoja . kuluttajien tahto välittyy metsäsertifioinnin kautta, joita on kaksi, PeFc ja Fsc. www.metsalehti.fi/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. Lataa Apple Storesta tai Google Playsta Kuka määrää, kuka ohjaa. Metsäsuunnitelmiin joustoa . Metsärikkomuksesta rangaistus myös leimikon suunnittelijalle . uudistamiskypsyys-käsite katoaa . luontaisen uudistamisen muokkausvelvoite lievenee . virallista metsänhoidon ohjausta ei ole olemassa, vaikka metsänhoitosuosituksia sellaisina usein pidetään. Median vaikeudet tietäen on ymmärrettävää, että lehtitalot eivät voi ottaa minkäänlaisia ympäristöriskejä. eri-ikäiskasvatukselle täydet oikeudet . Metsänkäyttöilmoituksen takaraja kymmeneen päivään . etenkään PeFc ei oleellisesti poikkea metsänhoitosuosituksista. uudistamisvelvoite täyttyy jo puolimetrisillä taimilla . Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat automaattisesti PeFc-sertifioinnissa. uudistamisvelvoite poistuu huonotuottoisilta ojitusalueilta . suojametsäalueiden hakkuuja uudistamissuunnitelma poistuu . erityisen tärkeiden elinympäristön suojelusta johtuvan taloudellisen haitan sieto 2358_.indd 27 21.2.2014 19.22. ennakkotieto kymppipykälän kohteista Metsäkeskukselta maksuttomaksi . taimikon perustamisilmoitus poistuu . ne laaditaan tapion vetämänä asiantuntijatyönä, mutta maaja metsätalousministeriön tilauksesta ja rahoituksella. Metsälaki asettaa sallitun rajat, mutta harva metsiään hoitaa laki mielessään eikä laki anna ohjeita sallimalleen. kuten haluat . kymppipykälän erityisen arvokkaissa elinympäristöissä uusia suotyyppejä MoniMUtkaiSEMMakSi: . Metsärikkomus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta tiUkEMMakSi: . Mikko Häyrynen Lukijoilta Laki MUUttUU vaPaaMMakSi:
28 MAKASIINI 2 • 2014 Laki uudistuu, hoito ei. Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 28 21.2.2014 19.22. Jo edellinen sukupolvi teki ratkaisun, että maisemametsä pidetään puustoisena
”Nyt tuki tulee liian myöhään, kun taimikon kehitys on jo kääntynyt huonoon suuntaan.” Puulajivalinnan vapautumisella tuskin on suurta merkitystä käytännössä, mutta hakkuukypsyys-käsitteen poistumisella on puolensa. kiinnostuksen hyrinää Tampereen metsänomistajakerhossa on uudistetun lain vapaukKun metsät ovat olleet suvulla 300 vuotta, niin lakiuudistuksiin suhtautuu tietyllä tyyneydellä. Haapamäki ei usko jatkuvan kasvatuksen hyvään tuottoon, mutta maisemametsää hoidetaan puistomaisesti, silmänhyväksi. Edellytyksenä on rehevä maapohja ja epämääräinen puustorakenne. Ensinnäkin metsänomistajana, Haapamäen metsät ovat olleet saman suvun hoidossa 1700-luvun alusta saakka. Haapamäki arvioi, että joihinkin paikkoihin jatkuva kasvatus sopii hyvin, mutta niitä paikkoja on vähän. Jatkuva kasvatus ei vapauta työnteosta. ”Tuntuma on, että tältä pohjalta jatkuva kasvatus kiinnostaa laajemminkin.” neljästä näkökulmasta Uudistettua metsälakia Haapamäki katsoo monesta vinkkelistä. Kypsiä tukkipuita korjataan reilulla kädellä. Miten teet, jos lähtötilanne on tasaikäinen taimikko tai täysi metsä?” Paljon hyvää, vähän vaikeaa Uudistetun lain mukaan uudistamisvelvoite on täytetty jo puolimetrisillä taimilla. 2358_.indd 29 21.2.2014 19.22. Alikasvoskuusikkoa siistitään, sillä alempi latvuskerros tarvitsee tilaa. Omaan ikkunaan näkyvä mäki halutaan säilyttää metsäisenä maisemana ja lähtötilanne on valmiiksi erirakenteinen. Edellisellä omistajalla oli rohkeutta hakata omalla, virallisesta opista poikkeavalla tavalla, niin metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja kuin olikin. ”Ja prosessi on pitkä ja siinä on vielä paljon opeteltavaa. ”Nähty on, että suurin osa metsänomistajista pitää herkkien kohteiden suojelua hyvänä. Haapamäki ei usko taimikoiden tilan ainakaan heikkenevän, jos vielä kemeralakia uudistetaan niin, että se kannustaa varhaishoitoon. Ei niistä paljon kiukutella.” Laissa on myös vaikeita kohtia. Toinen näkökulma tulee Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtajan paikalta, kolmas palkkatyöstä pankinjohtajana ja neljäs juristin koulutuksesta. Se kummastelu käytiin jo 1990-luvulla. ”Nuoren kasvatusmetsän aukoksi hakkaaminen on järjetöntä, mutta lakiuudistus helpottaa kuviora”VApAudet oVAt hyVäksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Tampereen metsänomistajakerhon vetäjä Antti Haapamäki arvioi. Ja kuten sukunimikin kertoo, niin palsta on rautatiehistoriasta tunnetulla Haapamäellä. 29 MAKASIINI 2 • 2014 teksti Mikko Häyrynen kuvat sePPo saMuli A ntti Haapamäen raivaussaha käy jo jatkuvan kasvatuksen hyväksi, mutta vain yhdessä erityisessä paikassa ja erityisistä syistä. Lakikohteiden hakkuumahdollisuuksien menetyksen haitansietorajan suomentamiseen tarvitaan ammattilainen. Sellaista on esimerkiksi Keski-Suomessa vain 5–15 prosenttia metsäalasta. Puusto on eri-ikäistä kuusta ja mäntyä, sillä hakkuu on käynyt viimeksi kolmisenkymmentä vuotta sitten ja silloinkin poimintana. kenteen parantamista.” Suojeltavien lakikohteiden määrän lisääminen ei ole iso asia
Myös lämpökahvoilla ja -kaasuttimella! myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Lain vapaudet eivät vapauta hoitotöistä. Tarjoukset voimassa 15.03.2014 asti. 39,Dynamic S3 nahkaturvasaapas Nupukkinahkapinta, luistamatonpohja, iskunvaimennettu PU-välipohja. tulkintaan ennakkopäätöksiä Kun Haapamäki pohtii, oliko lakiuudistus tarvettaan suurempi, on äänessä juristi. 42,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,7 kg 35 cm M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. Vakiona mukana raivausterä, kolmioterä ja siimapää. 30 MAKASIINI 2 • 2014 sia kohtaan myönteisen kiinnostuksen hyrinä. 369 € Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet Katso hintaa! MS 201 599,Sh. Silloinkaan ei pitäisi sortua pikkunäpertelyyn. Samaan olisi päästy lain tulkintaa muuttamalla ja harvennushakkuiden pohjapinta-alavaatimuksia laskemalla. 769 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. 845 € FS 460 C-EM K 899,Sh. 735 € 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm metallirunko. ”Laissa on haettu hyviä asioita. ”Omistusta tämä laki ei nuorenna. ”Enää ei sellaisiin naurettavuuksiin mennä.” Jotakin todella uutta Haapamäki kiittää, että lakiuudistus toi metsäalalle jotain todella uutta pitkästä aikaa. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s). Kaikki eivät hae parasta tuottoa.” Metsänomistajien muisti on pitkä ja kaavamaisen ohjauksen sitkeät virheet – lähinnä männyn viljely liian reheville maille – näkyvät metsissä pitkään. 815 € MS261 nyt M-Tronicilla Huippumalli MS 241 C-M 659,Sh. 1015 € 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. Vapaudet ovat hyväksi, koska metsänomistajia on moneksi ja keski-ikä korkea. FF kW ka rä 41,6 cm 3 2,0 Vakiona muk kolmioter TESTIVOITTA JA Koneviesti 7/13 Kypäräsarjat alk. ”Yleensä laki muuttuu yhteiskunnan arvojen perässä, mutta en kokenut kansan syvien rivien kapinaa eikä metsänomistajakunnassa ollut painetta lain muuttamiseksi.” Haapamäen mielestä jatkuvan kasvatuksen vuoksi koko metsälain uudistaminen ei ollut välttämätöntä. ”Ikävää, jos sellaisen hakeminen osuu omalle kohdalle.” Hän muistaa auskultointivuodeltaan 1980, että Pieksämäellä käsiteltiin kokonainen päivä itsepäisen metsänomistajan ja metsälautakunnan rikosprosessiin vietyä periaatekiistaa. 249 € 229,Metsalehti_Makasiini_2014_02_27.indd 1 2/10/2014 12:42:30 PM Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 30 21.2.2014 19.22. Siihen pitää olla verotuksen keinoja.” ”näHty on, että suurin osa MetsänoMistajista Pitää Herkkien koHteiden suojelua Hyvänä.” Juristina Haapamäki toivoo, että jos uudistetun lain tulkintaan haetaan ennakkopäätöksiä, niin ei sorruttaisi pikkunäpertelyyn. Ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella! Lämpökahvoilla 999 € (sh. ”Metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäpalveluyrityksillä on nyt mahdollisuus tuoda tarpeellisuuttaan esille.” Pankkimiehenä Haapamäki uskaltaa myös kysyä, johtaisiko uudistamisvelvoitteen siirtäminen yksin metsänomistajan omalle vastuulle huonouteen, sillä kukapa tieten tahtoen haluaisi romahduttaa omaisuutensa arvon. Raivaussahaa tarvitaan aina. Nyt laki ei ohjaa hyvään eikä pahaan, joten vastuu on kannettava itse. Haapamäki uskoo vapauksien väärinkäytön jäävän vähäiseksi jo senkin vuoksi, että haitta kohdistuu omistajaan itseensä. 50,2 cm 3 2,9 kW / 3,9 hv 5,2 kg 32 cm metallirunko M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. 1149 €) F 45,6 cm 3 2 Ammattiv elektronisella Lämpökahv Säällä kuin säällä metsätöihin STIHL! MS 261 C-M 699,Sh. 319,Dynamic vaatepaketti Näyttävä ja hengittävä turva-asu. Sh. Metsätalouden suurimpana kysymyksenä Haapamäki pitää omistajien keski-iän nuorentamista ja sukupolvenvaihdoksien helpottamista. FS 260 C-E 699,Sh. Juristina Haapamäki tietää, että aina uutta lakia ei osata tulkita, jolloin tarvitaan ennakkopäätöksiä. Sh. ”Mutta metsätalouden historiaa vasten ajatus on aika outo.” Pankkimiehellekään ei ole vielä selvää, miten lakiuudistus vaikuttaa metsien vakuusarvoihin, mutta Haapamäki uskoo käytäntöjen vakiintuvan nopeasti. Puserossa softshell kaulus, avohaalarissa viiltosuojaus
Tarjoukset voimassa 15.03.2014 asti. 1015 € 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. FS 260 C-E 699,Sh. 815 € MS261 nyt M-Tronicilla Huippumalli MS 241 C-M 659,Sh. 735 € 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm metallirunko. Sh. Ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella! Lämpökahvoilla 999 € (sh. 249 € 229,Metsalehti_Makasiini_2014_02_27.indd 1 2/10/2014 12:42:30 PM 2358_.indd 31 21.2.2014 19.22. 39,Dynamic S3 nahkaturvasaapas Nupukkinahkapinta, luistamatonpohja, iskunvaimennettu PU-välipohja. Sh. Puserossa softshell kaulus, avohaalarissa viiltosuojaus. Myös lämpökahvoilla ja -kaasuttimella! myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. 845 € FS 460 C-EM K 899,Sh. 1149 €) F 45,6 cm 3 2 Ammattiv elektronisella Lämpökahv Säällä kuin säällä metsätöihin STIHL! MS 261 C-M 699,Sh. 50,2 cm 3 2,9 kW / 3,9 hv 5,2 kg 32 cm metallirunko M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. FF kW ka rä 41,6 cm 3 2,0 Vakiona muk kolmioter TESTIVOITTA JA Koneviesti 7/13 Kypäräsarjat alk. 42,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,7 kg 35 cm M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. 319,Dynamic vaatepaketti Näyttävä ja hengittävä turva-asu. 769 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. Vakiona mukana raivausterä, kolmioterä ja siimapää. 369 € Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet Katso hintaa! MS 201 599,Sh. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s)
Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC mentilla voi halutessaan varmistaa, ettei metsä tulevaisuudessa päädy lapsen avioeron mukana hänen entiselle puolisolleen. Kuolinpesän kautta tapahtuva omistus on jäykkää ja monesti pikkuisen riitaisaa. Miten olisi pieni veroporkkana tai vastaava hyöty nopeasta toiminnasta. TestaP ääosalle suomalaisista metsänomistajista metsä on siirtynyt perintönä, sitten on mahdollisesti hankittu vähän lisää metsää. Saatetaan ajatella vaikkapa sitä, että tuloilla pidetään suvun ihanaa Miten omistat metsää. yhteistä kesäpaikkaa kunnossa. Suosittelen avioehtosopimusta ja testamenttia. Samalla päätettiin sitoa yhteismetsäosuus maatilaan siten, että sitä on hankala myydä erikseen. Pitääkö meidän olla historian vankeja ja pitääkö yhteismetsäosuuksien olla edelleen sidottuna tilaan. Suoraan sanottuna en ymmärrä lainkaan perheen oman yhteismetsän perustamista, myös se on omistusrakenteena jäykkä. Alkuperäinen haave on kadonnut ja suvun sisälle on tullut tarpeeton riidan aihe, osittain yhteinen metsä. Kun isot yhteismetsät aikanaan perustettiin pientilallisten tukemiseksi, lienee tavoitteena ollut taata tilojen miehille töitä talvikaudeksi, mutta ennen kaikkea tasaisia vuosittaisia tuloja perheelle. Pari kertaa vuodessa yhteismetsältä tulee pankkitilille pieni summa. 32 MAKASIINI 2 • 2014 32 MAKASIINI 2 • 2014 2389_.indd 32 21.2.2014 19.25. O sakeyhtiö sopii tietyissä tilanteissa ihan hyvin metsänomistusmuodoksi. Aikanaan, kun haluaa luopua muusta yritystoiminnasta, myy sen liiketoimintana. Omistatko sinäkin metsää eri tavoilla. U seimmat omistavat metsänsä yksin tai puolison kanssa ja monelle on myös tullut avioero yllätyksenä. Miksi osuuksia ei voi muuttaa arvo-osuuksiksi, joilla olisi helpompi käydä kauppaa. Jäljelle jää oma yritys, joka omistaa metsää. Olennaista olisi tehdä sopimus tilan hoidosta ja valtuuttaa joku tai jotkut henkilöt hoitamaan tilan juoksevia asioita. Avioehtosopimuksella varmistetaan, että metsätila säilyy itsellä. Suoraan sanottuna en ymmärrä lainkaan perheen oman yhteismetsän perustamista, myös se on omistusrakenteena jäykkä. Päätöksentekoon omistustavasta vaikuttaa liikaa lyhytaikainen verojen välttely, vaikka se aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia ja harmeja. Valtio tukee uusien pienten yhteismetsien perustamista maksamalla niiden tekemisestä aiheutuvat maanmittauskulut. Nykyisin omistajista vain pieni osa on maanviljelijöitä, mutta yhteismetsäosuus on edelleen sidottu tilaan. Erityisesti silloin, kun yritys toimii kannattavasti muulla alalla ja omistaja haluaa ostaa metsää. Entä kun suvussa tulee ensimmäinen avioero ja yksi omistajista on entinen puoliso. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, pitäisi kuolinpesä purkaa mahdollisimman nopeasti. Osuuksia voi myydä vapaasti ja mikä tärkeintä, riitatilanteessa tilan voi jakaa. Kun yhteismetsäosuuksia myydään, tarvitaan melkein aina kallis maanmittaustoimitus, lisäksi kaupan hinnasta menee neljä prosenttia varainsiirtoveroa. Mutta missä omistusmuodossa metsä on ja mitä mahdollisia ongelmia omistusmuodoissa on. Sitten yksi myy tilansa pois rahapulassa ja pieneen yhteismetsään tulee täysin ulkopuolinen omistaja omine toiveineen. P ääosa vanhojen isojen yhteismetsien omistuksesta on perittyä, osittain lähes unohdettua. Oletko oikeasti miettinyt, miksi ja mitkä ovat tavoitteesi. Se on mainettaan parempi omistusmuoto. Kuolinpesän purkamisen jälkeen metsätilasta syntyy yleensä yhtymä. Silloin metsä kannattaa mahdollisesti ostaa osakeyhtiön lukuun. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja
OMA METSÄ Metsänhoito 15 kysymystä vierimetsien hoidosta Sivu 34 Pikatesti Sormet lämpimiksi Sivu 37 tutkiMus Sukupuolikiintiöt käyttöön Sivu 40 allakka Varastoi klapit oikein Sivu 41 MetsäPerintö Veroetu vaatii vastikkeen Sivu 42 kysy Pois Paleltuvatko juuret. Sivu 44 Joko harvennetaan. Kehitysluokka kertoo, mitä metsässä seuraavaksi tehdään sivu 38 M ik ko Ri ik il ä 2390_.indd 33 21.2.2014 19.25
METSÄNHOITO Myrskytuuli kaatoi puita sähkölinjojen päälle Itäuudellamaalla Porvoon Träksilässä viime marraskuussa. 34 MAKASIINI 2 • 2014 34 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 34 20.2.2014 16.08
1 Mikä on vierimetsä. Keskijännitteistä ilmajohdinlinjaa on noin 120 000 kilometriä. Sellaiset puut todennäköisesti kaatuisivat seuraavassa myrskyssä tai lumi painaisi ne linjalle. 3 Paljonko vierimetsiä on. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan toissavuonna katkoksia sattui keskimäärin 7,4 kappaletta asiakasta kohti. Samalla sähkönjakelu sujuu turvallisesti ja ilman keskeytyksiä. Johtojen päälle kaatuneet tai niihin nojaavat puut aiheuttavat noin puolet keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä. Noin 60 prosenttia Suomen sähköjohdoista kulkee metsässä. Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiö saa kaataa puut, jotka vaarantavat jakeluverkon toiminnan. Jos puu kaatuu, voivat sähköt mennä koko kylältä. Yhtiön ei tarvitse kysyä lupaa puun poistamiseen, mutta hyvän tavan mukaista on ilmoittaa asiasta metsänomistajalle joko ennen kaatoa tai sen jälkeen. Korkeajännitelinjoista koostuvan kantaverkon suojavyöhyke taas on niin leveä, että sitä eivät puut häiritse. 2 Miten vierimetsät vaikuttavat sähkönjakeluun. 4 Saako verkkoyhtiö kaataa puita vierimetsästä. Keskitai korkeajännitteistä sähkölinjaa ympäröivä metsäkaistale. Se on linjan kummallakin puolella 10– 20 metriä leveä – leveys riippuu sähköjohdinten korkeudesta ja jännitteestä sekä ympärillä kasvavien puiden pituudesta. Itse linjaa varten raivattua aluetta sanotaan johtokaduksi tai johtoalueeksi. kysymystä vierimetsien hoidosta Perusteellinen ensiharvennus pitää vierimetsät kunnossa. Suurimmat ongelmat koituvat keskijännitelinjoille, joiden johtoalue on usein kapea, yleensä 10-metrinen. Kymmenen metrin kaistaleella laskettuna noin 150 000 hehtaaria eli noin yksi prosentti Suomen metsäpinta-alasta. Hanna LeHto-IsokoskI seppo sIrkka/LeHtIkuva 35 MAKASIINI 2 • 2014 35 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 35 20.2.2014 16.08. Vaarana on, että kova tuuli, myrsky tai lumikuorma taivuttaa vierimetsän puita sähkölinjojen päälle. Metsä siis kasvaa aivan linjan vieressä
Haja-asutusalueille siirrytään sen jälkeen, arviolta 2020. Mikäli harvennetaan uudelleen, otetaan puuta varovasti ja vähän kerrallaan. Kun löytyy vaarallinen puu, pitää ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön. 10 Miten hoidetaan myöhemmät harvennukset. 13 Pystyykö maanomistaja neuvottelemaan kaapelien paikasta. Metsänomistajalle projekti on vaivaton tapa hoitaa esimerkiksi ensiharvennus, kun koneet ovat valmiina paikalla. Neuvotella kannattaa aina, jos on tarvetta. ” 36 MAKASIINI 2 • 2014 36 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 36 20.2.2014 16.08. Pahimmin johtoja uhkaavat nuorehkot lehtipuuvaltaiset hoitamattomat metsät, hoikat koivut painuvat lumen painosta helposti linjoille. Maanomistaja ei saa johtoalueella tehdä mitään, mikä aiheuttaisi vaaraa hänelle itselleen, johdon käytölle tai kunnossapidolle. Melkein joka puolella maata kaapeloidaan jo, aluksi kaupungeissa ja taajamissa. Työt tekee usein metsänhoitoyhdistys. Älä kasvata niissä koivua ja karsi myös muiden lehtipuiden vesat. Paikoitellen ilmajohdot tulevat kuitenkin säilymään myös tulevaisuudessa. Aikaisemmin verkkoyhtiöitä edustavalla Energiateollisuus ry:llä ja MTK:lla oli kattosopimus, jonka perusteella metsänomistajat ja paikalliset yhtiöt sopivat, mutta se ei ole enää voimassa. 12 Kuinka sähköjohtojen maakaapelointi etenee. Yli-ikäisessä metsässä edes huonoimpien runkojen kaataminen ei riitä, sillä jäljelle jäävä puusto on harvennuksen jälkeen entistä vaarallisempi. 15 Miten johtoalueen maankäyttöä rajoitetaan. On myös metsänomistajan etu, että metsät hoidetaan ajoissa ja sähkönjakelu toimii. Metsää kannattaa harventaa tässä vaiheessa voimakkaasti, jolloin puut järeytyvät nopeammin ja ne kestävät myrskyjä paremmin. Siementai säästöpuita ei pidä jättää sähkölinjan varteen. Samalla sovitaan, mitä puulle tehdään, mitä siitä maksetaan sekä mitä muuta metsänomistajalle mahdollisesti korvataan. Viime vuosien suurten myrskyjen jälkeen verkkoyhtiöt ovat aloittaneet vierimetsien hoitoprojekteja, joissa hoidetaan kerralla kokonainen verkon osa kuntoon. 7 Onko omistajan pakko hoitaa vierimetsät. Ei ole kieltoja. Mikäli aikoo vaikka raivata peltoa tai rakentaa jotakin suunnitellun kaapelin paikalle, asiasta on hyvä kertoa voimayhtiön edustajalle. 9 Miten metsänomistaja voi ehkäistä sähköverkolle koituvia ongelmia. Johtoalueen käytöstä verkkoyhtiö maksaa maanomistajalle kertakorvauksen. Jos metsän jättää harvaksi 20-metrisenä, puiden kaatumisriski kasvaa. Antaa metsän kasvaa suhteellisen tiheänä, jolloin se kestää hyvin tuulta. 11 Pitäisikö jotakin puulajia välttää vierimetsissä kokonaan. 6 Mitä metsänomistaja saa tehdä vierimetsässä. METSÄNHOITO 5 Miten puut korvataan. Kuusentaimikkoa suojaava verhopuustokin on viisainta poistaa ennen kuin se aiheuttaa riskin sähkölinjalle. Tekemällä ensiharvennuksen hieman tavallista aikaisemmin, kun puut ovat 10–12-metrisiä. Käytännössä yhtiö maksaa kaatamastaan puusta käyvän hinnan, jos se poistetaan johtokadun ulkopuolelta. ”ÄlÄ kaSvaTa vIErIMETSÄSSÄ kOIvua ja karSI MyöS MuIdEN lEHTIpuIdEN vESaT. Harvennetaan kerralla useiden kilometrien pituudelta vierimetsää ja poistetaan riskipuut. Yleensä kaadetut yksittäiset puut jäävät metsään, omistaja voi käyttää ne haluamallaan tavalla. Juttua varten on haastateltu alan asiantuntijoita. Niitä ei välttämättä tarvita ollenkaan, jos on tehty voimakas ensimmäinen harvennus. Ei ole. Se lähettää ammatti-ihmiset kaatamaan. Koivut venähtävät havupuita nopeammin hujopeiksi, jotka taipuvat linjalle. Maanomistajilta hankitaan luvat etukäteen. 14 Miten johtoalueen maankäytöstä ja puiden korvausperusteista sovitaan. Koko maasta kaapeloidaan 60–80 prosenttia, mutta projekti kestää vielä kymmeniä vuosia. Riskipuut tietysti poistetaan. 8 Mitä hoitoprojekti tarkoittaa. kOIvuT vENÄHTÄvÄT HavupuITa NOpEaMMIN HujOpEIkSI, jOTka TaIpuvaT lINjallE. Ikääntyneet puut kannattaa poistaa, samoin vaurioituneet, heikkokuntoiset ja kallistuneet. Jos siis istutat koivikon, tulee varmasti ongelmia. Verkkoyhtiö ja maanomistaja sopivat niistä keskenään. Suunnitteluvaiheessa kaapelin linjausta voidaan vielä helposti muuttaa. Vierimetsään ei kannata mennä töihin, jos siellä on pitkiä puita, jotka voivat kaatua linjojen päälle. Sillä ei saa ilman erityislupaa kasvattaa puita eikä pitää kahta metriä korkeampia rakenteita. Silloin ne ovat vielä riskipituutta lyhyempiä eivätkä uhkaa johtoja. Ohjeita vierimetsien hoitoon löytyy metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nettisivuilta www.tapio.fi/ sahkolinjojen-vierimetsat. Saa tehdä kaikkea, mitä metsänomistaja metsässään muutenkin tekisi, mutta sähköjohtoa on varottava. Metsää uudistaessa kannattaa suosia havupuita
Painonapin väri ilmaisee halutun lämmitysvoimakkuuden, joita on käytössä kolme. Varsinaisista turvakäsineistä ei ole kyse, mutta kintaan päällyspuolen lämmityselementit tarjoavat kuitenkin kohtalaisen suojan kämmenselän puolelle. Tuotteiden hinta on kuitenkin melko korkea. Pienemmän lämmön, keltaisen ja vihreän, valo toimi satunnaisesti. Maahantuoja lupaa akkujen kestävän täydellä teholla noin kaksi tuntia ja alimmalla teholla noin neljä tuntia. Käsineiden lämmitys toimi hyvin ja luvatun ajan. Kintaat pysyivät lämpimänä valmistajan lupaaman ajan. Käsineiden ulkoreunalla on painonappi, josta lämmityksen saa päälle ja pois. Akut tuntuivat hansikkaissa selvästi ranteen kohdalla, sen sijaan käsineosassa lämpöelementit sulautuivat muuhun materiaaliin. PIKAteStI + Hyvä akunkesto Kintaiden kestävyys työkäytössä 37 MAKASIINI 2 • 2014 2385_.indd 37 20.2.2014 16.11. Kun käytössä oli ilman kahvanlämmittimiä oleva kevytsaha, noin 20 asteen pakkasellakin työskentely sujui ilman käsien kylmettymistä. Ontario-lämpökäsineiden suositushinta on 175 euroa ja Vermont-kintaiden 219 euroa. Rukkasten alla käsineet eivät myöskään kulu samalla tavalla kuin lämpökintaat. Rukkasissa ja -käsineissä on ohuet, akulla toimivat lämmityselementit. Puiden siirtelyyn kannattaa käyttää tukkisaksia ja nostokoukkua. Kämmenen sisäpuolen nahkapinta on kohtalaisen ohut, eikä kestä terävien oksien kosketusta. Lämmitys toimi lähes moitteetta. Jos kintaita käytetään metsätöissä, paljaaseen puuhun koskemista tuleekin välttää. Käyttöä niille löytyy metsätöiden lisäksi myös esimerkiksi hirvipassissa tai talviverkkojen kokemisessa. Joskin ranteen kohdalta käsineet olivat hieman ahtaat laittaa käteen, vaikka koko muutoin tuntui sopivalta. Sormet lämpimiksi akkukäyttöiset lämpörukkaset pitivät kylmän loitolla, mutta kestävyys metsätöissä askarruttaa. Lämpökin riitti. Lämmityksen voi kytkeä pois päältä silloin, kun sitä ei tarvita. TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen M etsälehti kokeili Neverocoldin lämpökäsineitä ja -rukkasia alkuvuoden metsätöissä – hankintahakkuusavotalla, puunajossa moottorikelkalla sekä normaalissa vapaa-ajan ulkoilukäytössä. Vaikka hirvipassiin Lämpökintaat ja -käsineet tekevät talvisesta ulkoilusta mukavampaa. Kintaiden heikkous työkäytössä on kestävyys. Kintaat ja käsineet lämpiävät kahdella litium-ioni-akulla. Ei puun siirtelyyn Vermont-kintaissa akut sijoittuvat vuoren sisään melko huomaamattomasti.Kintaissa on thinsulate-vuori ja niillä tarkenee kohtuullisesti 10–20 asteen pakkasessa ilman lämmitystäkin. Hanskoja voi pitää sellaisenaankin, mutta kovalla pakkasella niillä ei pärjää kovin pitkään ilman päällysrukkasia. Akut on sijoitettu omiin taskuihinsa ranteiden kohdalle käden sisäpuolelle. Painoa akkuparilla on noin 80 grammaa. Kintaat ovat omiaan esimerkiksi silloin, kun pakkaskelillä pitää käydä hiihtäen leimikkoa katsomassa. Käsineitä oli miellyttävä käyttää. Rukkasten alle Ohuempia Ontario-lämpökäsineitä käytettiin rukkasten ja kumihansikkaiden sisäkäsineinä. Toisen kintaan painonapissa oli ajoittain jonkin sortin kytkentähäiriö, nappi näytti vain punaista eli täyden tehon valoa
Nuoret kasvatusmetsät ensiharvennetaan. Myös lehtipuista muodostuvaa verhopuustoa voi olla. uudiStuSkYpSä metSikkö 04 Metsikkö on uudistuskypsä, kun metsänomistaja saa uudistamisesta enemmän hyötyä kuin edelleen kasvattamisesta. Havupuustojen valtapituus on yli seitsemän ja koivikoiden yli yhdeksän metriä. Varttuneissa taimikoissa tehdään taimikon perkaus ja harvennus, kun taimet ovat 2–5 metriä pitkiä. Tärkein metsänhoitotoimi on yleensä taimikon varhaisperkaus, kun taimet ovat noin metrin pituisia. Alle puolen hehtaarin puustot kannattaa sulauttaa naapurimetsiköihin. METSÄNHOIdON pEruSTEET K ehitysluokat kuvaavat puuston kehitysvaihetta. Ylispuuston keskipituus on yleensä vähintään kaksi kertaa taimien pituus. Puuston rinnankorkeusikä on Etelä-Suomessa enintään 50 vuotta ja maan pohjoisosissa alle 120 vuotta. eri-ikäiSrAkenteinen metSä er Metsikkö, joka on eri-ikäisrakenteinen tai josta hakkuin ollaan kehittämässä sellaista. Kehitysluokat määritellään esimerkiksi metsäsuunnitelmaa laadittaessa metsiköittäin. Puuston rinnankorkeusikä on Etelä-Suomessa vähintään 11 ja enintään 120 vuotta ja pohjoisessa enintään 200 vuotta. ER-metsissä tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuita noin 15 vuoden välein. Puuston rinnankorkeusiän on tällöin oltava vähintään 25 vuotta. Esimerkiksi useimpia metsänomistajia kiinnostavien uudistuskypsien metsien kehitysluokka on 04. Siellä voi olla jätepuustoa, säästöpuita, muutaman aarin taimiryhmiä ja verhopuita. VArttunut tAimikko t2 Keskipituudeltaan yli 1,3-metrinen taimikko. Suojuspuina voi olla kuusten lisäksi mäntyjä ja koivuja, yleensä 100– 300 puuta hehtaarilla. Kehitysluokka määritellään puuston iän perusteella, jos se kasvupaikkansa karuuden tai puulajin vuoksi voi kehittyä tukkipuuksi. Männyn siemenpuita on yleensä 50–100 hehtaarilla, koivuja 10–20 kappaletta. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä 38 MAKASIINI 2 • 2014 38 MAKASIINI 2 • 2014 2361_.indd 38 20.2.2014 17.20. YliSpuuStoinen tAimikko Y1 Kaksijaksoinen metsikkö, jossa on kasvatuskelpoinen, metsälain uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko sekä siemen-, suojustai verhopuustoa. VArttunut kASVAtuSmetSikkö 03 Puuston keskiläpimitta on yli 16 senttiä, mutta se ei vielä ole uudistuskypsää. Taimiaines ei vielä täytä uudistamisvelvoitetta. Puuston pohjapinta-ala voi olla enintään viisi neliömetriä hehtaarilla. Ensisijainen metsänhoitotoimi on maanmuokkaus, yleensä laikutus tai metsä-äestys. Varttuneet kasvatusmetsät harvennetaan. Ensisijainen metsänhoitotoimi metsänviljely. Seuraava hoitotoimenpide on avotai siemenpuuhakkuu. Kehitysluokat on nimetty kirjain-numero-koodeilla. Valtapituus havupuutaimikoissa on alle seitsemän ja koivikoissa alle yhdeksän metriä. Uuden metsälain myötä myös jatkuvan kasvatuksen metsät saivat oman kehitysluokkansa ER. Seuraava metsänhoitotoimi on ylispuiden poisto. Metsätalouden harjoittaminen sujuu sitä järkevämmin, mitä isompia metsiköitä kerralla hoidetaan. Ne auttavat metsänomistajaa ennakoimaan tulevia hakkuita ja metsänhoitotöitä. Seuraava hoitotoimi on suojuspuiden poisto, jos taimettuminen onnistuu. Uudistuskypsyys arvioidaan tavallisesti metsänhoidon suositusten mukaan puuston keskiläpimitan tai iän perusteella. Taimikossa runkojen keskiläpimitta on alle kahdeksan senttiä. Muuten edessä on avohakkuu ja metsänviljely. pieni tAimikko t1 Taimikko, jonka keskipituus on alle 1,3 metriä. SuojuSpuumetSikkö 05 Kuusen luontaisen uudistamisen hakkuulla käsitelty metsikkö, jossa jo olevaa ja syntyvää taimiainesta suojataan suojuspuustolla. SiemenpuumetSikkö S0 Luontaisen uudistamisen edistämiseksi siemenpuuhakattu metsikkö, jonka pääpuulaji on mänty tai koivu. Taimiaines ei vielä täytä uudistamisvelvoitetta. Taimikon keskiläpimitta on alle kahdeksan senttiä ja valtapituus havupuutaimikoissa alle seitsemän ja koivikoissa alle yhdeksän metriä. Puusto katsotaan eri-ikäisrakenteiseksi, kun latvusto ei jakaannu selviin jaksoihin vaan muodostuu eri jaksojen eri-ikäisistä ja -kokoisista puista. nuori kASVAtuSmetSikkö 02 Puuston keskiläpimitta on 8–16 senttiä. Kehitysluokat AukeA A0 Avohakkuun jälkeen puuton tai lähes puuton alue. Missä Metsä Menee Metsikön kehitysluokka kertoo, pitäisikö raivata, harventaa vai olisiko jo päätehakkuun aika
Vajaatuottoinenkin metsikkö voi olla kehityskelpoinen, jos sen kasvattaminen on kannattavampaa kuin uudistaminen. UUdet kypsyysrajat Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 prosenttia puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Metsikkö määritellään vajaatuottoiseksi, jos sen taloudellinen tuotto jää alle puoleen vastaavan hoidetun metsän tuotosta. lämpösumma > 1 200 d.d. uudistuskypsien metsien kehitysluokka on 04. kypsyysrajat ovat uusien metsänhoitosuositusten mukaiset. rinnankorkeusläpimitta = Puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnan tasosta tai puun syntypisteestä mitaten. Myös puuston arvon aleneminen voi johtaa vajaatuottoisuuteen. taimikon keskipituus = Taimien keskimääräinen pituus rajatulta alueelta mitattuna puuston valtapituus = Hehtaarin sadan paksuimman puun pituus puuston keskiläpimitta = Relaskooppikoealalle sattuvien puiden rinnan korkeudelta mitattujen läpimittojen aritmeettinen keskiarvo. rinnankorkeusikä = vuosimäärä, jonka puu on kasvanut sen jälkeen, kun se on saavuttanut 1,3 metrin pituuden. Vajaatuottoisuuden syynä voi olla myös vähäarvoinen puulaji. (Väli-Suomi) 750—1 000 d.d. Vajaatuottoisiksi luokitellaan metsiköt, joissa puuston pohjapinta-ala tai runkoluku on alle puolet metsänhoitosuositusten harvennusmalleissa mainitusta. Esimerkiksi juurikäävän vaivaamat kuusikot kuuluvat tähän ryhmään. (etelä-Suomi) 1 000—1 200 d.d. Lisämääreenä metsikön laatu Kehitysluokkien tarkenteena määritellään metsikön laatu, joka kertoo, onko metsikkö taloudellisesti vajaatuottoinen vai ei. voidaan määrittää kasvukairalla 1,3 metrin korkeudesta tai nuorilla puilla oksakiehkuroiden määrän perusteella. (pohjois-Suomi) metSäkuVion puulAji, kASVupAikkA puuSton keSkiläpimittA*, cm mänty Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas 26-32 24-28 23–27 kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas 25–30 23–27 22–26 kuiva kangas ja varputurvekangas 22–26 22–25 21–25 kuusi lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas 28–32 26–30 23–26 Tuore kangas ja mustikkaturvekangas 26–30 25–28 22–25 rauduskoivu lehtomainen tai viljavampi kangas 28–32 27–30 21–23 Tuore kangas 27–30 26–28 21–23 * Pohjapinta-alalla painotettu Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Sanastoa metsikkö = Puustoltaan, käsittelytarpeeltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen metsäalue. 39 MAKASIINI 2 • 2014 39 MAKASIINI 2 • 2014 2361_.indd 39 20.2.2014 17.20. uudistuskypsyys määritellään yleensä metsänhoitosuositusten mukaan. Metsikkökuvio ja kuvio tarkoittavat samaa. Niitä ovat haapa muualla kuin lehtomaisilla ja rehevimmillä tuoreilla paikoilla, hieskoivu kangasmailla soistuneita maita lukuun ottamatta, mänty rehevimmillä paikoilla ja hienojakoisilla mailla, kuivien ja yleensä myös kuivahkojen kankaiden kuusikot sekä harmaaleppä
Puuntuotannossa metsikön kiertoaika on 40–50 vuotta. erityistä kyselytutkimuksessa on, että se tehtiin paikan päällä metsässä. Hyvillä kasvupaikoilla turkinmäntyjen vuotuinen kasvu on espanjalaisen Sergio de Miguel Magañan väitöstutkimuksen mukaan yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Kiivaan metsästyksen avulla määrä on täksi talveksi onnistuttu puristamaan puoleen. Näin monimuotoisuuden kannalta tärkeät lahopuut sopivat hyvin kaupunkimetsiin. Mustikkaturvekankaan uudistusaloille on 5–10 vuodessa syntynyt tarpeeksi taimia ilman maanmuokkausta, kylvöä tai istutusta, kertoi tutkija Mikko Moilanen Lapin metsätalouspäivillä. TekSTi ja kuva jere MaLiNeN HirvikanTaMMe hipoi lasketun historiansa huippulukemia 2000-luvun alkupuolella. Hirvenmetsästäjien ajatusmaailma on hiljalleen muuttumassa. Yleisohje on ollut, että saaliista vähintään puolet pitäisi olla naaraita. TUTKITTUA Metsähakkeesta voi tulla kilpailu Metsähaketta on riittävästi saatavilla, jotta Suomen kansallinen tavoite 13,5 miljoonan kuution energiakäytöstä vuoteen 2020 mennessä toteutuu. Metsästäjät ovat perinteisesti välttäneet naaraiden ampumista taatakseen vahvan vasatuoton. Myös riistaviranomaiset ovat patistelleet metsästäjiä naarasjahtiin. Lahopuu ei häiritse ulkoilijoita, Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa. Tehometsästys valoi hirvikannan perustukseen pahan halkeaman. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muutama sonni ei riitä. Sukupuolikiintiöt käyttöön Viime syksyn 38 000 hirven saalis oli alhaisin 15 vuoteen. Tällä vauhdilla viranomaisten sukupuolitavoite 1,5 hirvinaarasta yhtä sonnia kohti jää silti ikuiseksi unelmaksi. Paikallisesti hakkeesta voi kuitenkin syntyä kilpailua, kirjoittavat Antti Asikainen ja Perttu Anttila Metsätieteellisessä aikakauskirjassa. Turvemaa uudistuu luontaisesti Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa turvemaiden luontainen uudistaminen on onnistunut yllättävän hyvin. Tuolloin maassamme arvioitiin talvehtivan lähes 150 000 hirveä. Syksyjen 2012 ja 2013 kaatotilastot poikkeavatkin huomattavasti 2000-luvun yleisestä linjasta. välimeren alueen männyt ovat tärkeitä muutenkin kuin puun vuoksi. Luonnollisessa tilanteessa lukusuhde olisi yksi yhteen. Näin käy, jos päätehakkuilta korjattavan hakkeen saatavuus vähenee. Hirvien lisääntymisjärjestelmä vaatii oikein toimiakseen tasavahvan sukupuolija ikäjakauman. Yleensä selvitykset perustuvat valokuvien tai tietokoneanimaatioiden arviointiin. Pohjois-Suomessa luontaisella uudistamisella on mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä. Sama ilmiö on havaittu myös Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtä sonnia kohti metsissämme asustaa nykyään kaksi naarasta. 40 MAKASIINI 2 • 2014 40 MAKASIINI 2 • 2014 2388_.indd 40 20.2.2014 17.21. Noin puolessa viidestätoista riistamaakunnasta saaliin urososuus on laskenut 50 prosenttiin, jota pidetään riistabiologisesti oikeana verotusprosenttina. Niinpä kärjistyneestä sonnipulasta johtuen hirvilehmien vasomiskyky on heikentynyt ja vasojen paino pienentynyt. Metsähakkeen kysynnän kasvaessa voidaan joutua käyttämään kalliimpaa puuta sekä kuljettamaan osa hakkeesta kauempaa. Myös varpuja puolukkaturvekankailla siemenpuuja avohakkuualoille on saatu tarpeeksi männyntaimia ilman viljelyä. kyselyn mukaan ulkoilijat hyväksyvät lahopuun osana virkistysmetsää. Naaraita aikuissaaliista oli 48,4 prosenttia, kun riistaviranomaisten tavoite oli vähintään puolet. Lahopuu sopii kaupunkimetsään välimerellä mänty kasvaa välimeren itäosien maiden männiköt kasvavat nopeasti. 2000-luvun keskiarvoissa siihen oli aiemmin ylletty vain Hämeessä ja Savossa. On ajateltu, että suku jatkuu vähemmilläkin sonneilla. esimerkiksi maailman kaikki mäntyhunaja on lähtöisin välimeren itäosien maiden männiköistä
Mikäli käytössä on trukkipiikit traktorin edessä tai takana tai nosturissa lavanostin, niin klapit kannattaa pilkkoa suoraan isoon laatikkoon, häkkiin tai klapisäkkiin. Jos käytössä on ilmava rakennus, johon klapilavat voi viedä suoraan tai muutaman päivän aurinkokylvyn jälkeen, välttyy kattamisen vaivalta ja purkamiselta käyttötai myyntitilanteessa. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Käytettävissä oleva kalusto ja varastointimahdollisuus vaikuttavat klapien jatkokäsittelyyn. J os tekee polttopuita vain itselleen, eikä ole trukkilavan siirtoon sopivia vehkeitä, on oltava liiteri tai muu varastokatos. Kauppaa tietysti käydään myös kovalla pakkasella ja pimeällä. Maahan asetetaan jotkut joutilaat lankunpätkät lisäämään ilmankiertoa ja estämään maahan kiinni jäätyminen, trukkilava lasketaan niiden päälle. Siinä ne sitten köllöttävät paljaalla maalla syksyyn saakka, jolloin harmaantunut ja ummehtunut kasa ehkä peitetään jollakin vuotavalla kevytpeitteellä. Jos puut varastoidaan yksinkertaiseen katokseen, kannattaa maahan asetella pari kerrosta trukkilavoja, ennen kuin klapinheittely alkaa. Vaan sellainen kone puuttuu tyystin, joka huolehtisi pilkotun klapin asiallisen jatkokäsittelyn. Heti tämän jälkeen viritetään klapihäkin päälle koholla oleva kate, jolloin ilmankierto on turvattu myös puiden päällä. Meidän mamma, joka meillä puut K lapikoneita on Suomessa niin paljon, että niillä pystyisi pilkkomaan koko Euroopan pilkkeet. Moni asiakas ostaa vain motin tai kaksi, ja puut pitäisi saada kärryyn nopeasti ja vaivattomasti. Kaksi liiteriä olisi ihanne – toiseen heitellään tuoreita puita kuivumaan, toisesta poltetaan ylivuotisia. Jos klapeja myy, pitää myyntihetki muistaa myös niitä pilkottaessa. Talonkorkuisia kasoja valkoisena hohtavia klapeja ilmaantuu pihaan jos toiseenkin. la on trukkilava tai nostopiikeille kolot, on siirtäminen helppoa. Pilkkeiden tekoon kyllä riittää aikaa ja voimia, mutta sen jälkeen monen tahti hiipuu olemattomiin. Nopeasti ja tehokkaasti. Nyt kun kuivat ja kauniit kevätpäivät ovat käsillä, alkaa itse kullakin riemullinen polttopuiden pilkonta. Lämpöarvo on huventunut, homepölyt odottavat keuhkoihin pääsyä ja myyräkuume vaanii hiirenpissin pinnalla. Samoin on traktoreita, mönkijöitä ja ajokoneita sellainen pataljoona, että sadan vuoden polttopuurungot tuotaisiin hetkessä klapikoneiden vierelle. Tämä pätee myös klapintekijöihin. Maalisja huhtikuussa kuivuminen on parasta, toukokuussa alkaa metsäväen niskaan kasaantua monia muita hommia. V anhan kansan sääntö oli, että polttopuut pitää olla liiterissä ennen juhannusta. Varhain keväällä tehdyt puut ovat polttokelpoisia jo syksyllä, mikäli ylivuotiset puut sattuisivat loppumaan. Kun niiden alVarastoi klapit oikein Varastoi klapit: koholle maasta ilmavan katon alle myyntiannoksiin Metsäläisen allakka 41 MAKASIINI 2 • 2014 41 MAKASIINI 2 • 2014 2365_.indd 41 20.2.2014 16.14. Monenlaisia hirsilatoja ja harvaan laudoitettuja rakennuksia näkee liiterin virkaa toimittamassa. Malleja on mummomallista tehokkaaseen tehtaaseen. Niissäkin lattian pitäisi olla raoilla ja alapuolelta tuulettuva. tu u li kk i Si RO lA pilkkoo, tavoittelee klapisavotan päätösjuhlaa vapuksi. K aikilla maailman kansoilla on yksi yhteinen piirre: jokainen arvioi omat resurssinsa yläkanttiin
Lähtökohtana on, että jokainen osakas omistaa määräosan kaikista yhtymän tiloista. Niitä tulee, kun ostaja matkustaa kaupanvahvistustilaisuuteen”, selvittää Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen. Omistajalla tarkoitetaan myös yhtymää tai perikuntaa. Metsävähennys on omistajakohtainen. Kun tilat jaetaan, tapahtuu vastikkeellinen luovutus, jossa osakkaat luovuttavat osuutensa muille annettavista tiloista ja saavat yhden tilan omistukseensa. Maanomistajan on vaadittava metsävähennystä metsäveroilmoituksessaan. Korotus koskee myös vuosina 1993– 2007 muodostunutta metsävähennyspohjaa. He jakavat tilat niin, että ensin mainittu jää Maijalle ja jälkimäinen Matille. Näin puun myyntiveroja säästyy veroprosentista riippuen 18 000– 19 200 euroa. Vuoden 2008 alusta se korotettiin 60 prosenttiin metsän hankintamenosta. Vähennyksen voi tehdä vuonna 1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankituilta tiloilta saatuihin metsätalouden tuloihin. Sata tuhatta euroa maksaneelta metsätilalta voi siis myydä 60 000 euron edestä puuta veroitta. METSÄPERINTÖ M etsää ostava voi metsävähennyksen avulla vähentää osan uuden metsän hankintamenosta puun myyntiverotuksessa. Tämä voidaan tehdä jakosopimuksella, jonka mukaan Maija saa 100 000 euron tilan, josta Matti luovuttaa hänelle puolikkaan, jonka arvo siis on 50 000 euroa. Jos metsänomistaja esimerkiksi luovuttaa kaupungille maata ja saa vastineeksi metsämaata, hänen metsävähennyspohjansa kasvaa 60 prosenttia vastineeksi saadun metsän arvosta. Samoin useita tiloja omistavien metsäyhtymien jakaminen osakkaiden yksin omistamiksi tiloiksi kartuttaa osakkaiden metsävähennyspohjaa. Tätä aiemmin ostetuilta, perityiltä tai lahjaksi saaduilta tiloilta kertyneisiin tuloihin metsävähennystä ei voi käyttää. Myös kaupan kulut mukaan Vuoteen 2007 asti metsävähennyspohja oli 50 prosenttia. Jaon tuloksena Maijalle kertyy metsävähennyspohjaa 30 000 euroa (60 prosenttia 50 000 eurosta) ja Matille 24 000 euroa (60 prosenttia 40 000 eurosta). ”Kauppakirjaan on tällöin syytä merkitä metsän osuus. Matti saa 80 000 euron tilan, josta Maija taas luovuttaa hänelle omistamansa 40 000 euron puolikkaan ja maksaa lisäksi erotuksen 10 000 euroa Matille. Metsän kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta sekä muista kaupan välittömistä kuluista 60 prosenttia lasketaan metsävähennyspohjaan. Seuraavassa kerromme miten. Sen edestä metsänomistaja saa myydä puuta veroitta. ”Niitä ovat kauppahinnasta maksettava neljän prosentin varainsiirtovero, lainhuudon ja lohkomisen kulut sekä esimerkiksi tilan arviointija matkakulut. Jos ostettavalla tilalla on metsän lisäksi peltoa, rakennuksia tai tontteja, metsävähennyspohjaan lasketaan mukaan vain metsän osuus hankintamenosta. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 2 • 2366_.indd 42 20.2.2014 16.16. Matti puolestaan ostaa Maijalta puolikkaan toisesta tilasta ja maksaa hänelle 40 000 euroa. Yhteinen Y-tunnus merkitsee myös yhteistä metsävähennystä. Metsävähennyspohjan muodostuminen on helpompi ymmärtää, kun jako tehdään kahtena erillisenä kauppana: Maija ostaa Matin osuuden arvokkaammasta tilasta ja maksaa hänelle 50 000 euroa. Näin metsävähennyksen perusteita ei jälkeenpäin tarvitse selvitellä verottajan kanssa.” Vaihtokaupoistakin vähennys Myös vaihtokaupat oikeuttavat metsävähennykseen. Esimerkki: Maijan ja Matin metsätalousyhtymään kuuluu kaksi metsätilaa, joiden arvot ovat 100 000 euroa ja 80 000 euroa. Hankintamenoon lasketaan metsän ostohinnan lisäksi kaupan muut välittömät kulut. Jos Matti ja Maija ovat lähisukulaisia, he eivät maksa jaosta luovutusvoittoveveroetu vaatii vastikkeen Metsävähennys tuo ison verosäästön
Kaupan jälkeen Matti, Tiina ja Pekka omistavat jokainen kolmanneksen yhtymästä. Ilman hallintaoikeutta hän ei kuitenkaan voi myydä puuta ostamaltaan tilalta. Samalla metsävähennyspohja kohoaa 78 000 euroon (60 prosenttia 130 000 eurosta). Tästä huolimatta ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron, jos kauppaan kuuluu kiinteistöjä – kuten metsää. Pesän osuudesta ei vähennystä Metsää omistavan kuolinpesän osuuden osto ei kartuta ostajan metsävähennyspohjaa, koska osuus katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi, ei kiinteistökaupaksi. Sen tilalle tulee Pekan osuus (50 000 euroa). Tämä koskee myös tapauksia, joissa metsänomistaja luovuttaa metsänsä yhteismetsälle ja saa vastineeksi yhteismetsän osuuksia. Näin alle kahden hehtaarin palstojen ostohintaa ei voi laskea metsävähennyspohjaan, ellei tilaa liitetä ostajan entiseen metsäkiinteistöön. ”Luovutettuun metsään kuuluva käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsälle”, Sikanen kertoo. Yhtymän metsävähennyspohja on 72 000 euroa (60 prosenttia 120 000 eurosta). ”Tällainen sukupolvenvaihdos ei ole muutenkaan suositeltava, koska ostaja ei voi rahoittaa kauppahintaa hakkuutuloilla ennen hallintaoikeuden saamista”. Ostajalle kyllä muodostuu ostohinnan mukainen metsävähennyspohja. Näin ollen hän ei myöskään pysty käyttämään metsävähennystä ennen kuin hallintaoikeus aikanaan siirtyy hänelle. ”Tosin, jos toinen osakas saa jaossa arvokkaamman osuuden ja maksaa erotuksesta hyvityksen, hyvityksen osuus kartuttaa maksajan metsävähennyspohjaa”, Sikanen selventää Yhtymän osuuksista vähennys Yhtymäosuuksien ostaminen oikeuttaa metsävähennykseen. Uutta metsää ostava yhteismetsä on oikeutettu käyttämään metsävähennystä samaan tapaan kuin yksityinen metsänomistaja. Sikasen mukaan metsävähennystä voi käyttää vain metsätilojen kaupoissa. Myös sen arvo on mainittava erikseen. Esimerkki: Sisarukset Maija, Matti ja Tiina omistavat tasaosuuksin metsäyhtymän, jonka he ovat ostaneet 120 000 eurolla, siis 40 000 euroa osakasta kohti. Vähennys tosin koituu koko yhtymän, ei yksin ostajan hyväksi. Yhtymän metsävähennyspohja kasvaa. Maijan osuus (40 000 euroa) hankintamenosta putoaa pois. Myöskään hallintaoikeuden haltija ei ole tällaisessa tapauksessa oikeutettu käyttämään metsävähennystä. Ei-lähisukulaiset sen sijaan maksavat vastikkeesta luovutusvoittoveron. Jos Maija ja Matti omistaisivat yhdessä vain yhden tilan ja jakaisivat sen kahdeksi samanarvoiseksi tilaksi, uutta metsävähennyspohjaa ei synny. Yhteismetsästä ei vähennystä Yhteismetsäosuuden osto ei oikeuta metsävähennyksen tekemiseen. Näin yhtymän hankintameno nousee 130 000 euroon (40 000 + 40 000 + 50 000 euroa). Tämä vaikeuttaa metsävähennyksen käyttöä. Tilanne muuttuu, jos osakas tai ulkopuolinen ostaa kuolinpesän omistaman metsätilan tai siltä lohkaistavan määräalan. ”Käytännössä on tulkittu myös niin, että jos metsää omistavan kuolinpesän osakas ostaa kaikki osuudet, osto oikeuttaa metsävähennykseen siltä osin kuin hankintameno kohdistuu pesän metsäomaisuuteen”, Sikanen toteaa. Pekka ostaa Maijan osuuden ja maksaa siitä 50 000 euroa. roa. ”Ostaja maksaa tällöin myös varainsiirtoveron kiinteistön arvosta”, Sikanen lisää. Kauppakirjaan on syytä merkitä, että kauppa sisältää metsäkiinteistön. Metsävähennyksen saa metsätilan ostamisesta metsätilan vaihtokaupasta yhtymän osuuden ostamisesta Pulmallinen hallintaoikeus Esimerkiksi kaupalla tehdyissä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa myyjä saattaa pidättää hallintaoikeuden myytävään metsätilaan. Tällöin hankintameno lisätään ostajan metsävähennyspohjaan. ”Alle kahden hehtaarin tiloilta saatuja puun myyntituloja verotetaan tuloverolain mukaisena pääomatulona. OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! 2366_.indd 43 20.2.2014 16.16. Näin myös tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut vähennetään tuloverolain perusteella.” Seuraavassa Metsälehti Makasiinissa kerromme, mitä tapahtuu, kun metsävähennyspohjaan kuuluvia tiloja luovutetaan uusille omistajille
Korvausvelvollisuus tuhon leviämisestä on tuottamisperusteinen ja edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyöntiä. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten tila kannattaa myydä. Lain perustelujen mukaan puu, johon kirjanpainaja on iskenyt, katsotaan aina vahingoittuneeksi, vaikka muut vahingoittumisen kriteerit eivät täyttyisi. KATI HEPOKORPI Kuka raapi mäntyä. Meillä on maatila, jossa on peltoa 20 hehtaaria ja metsää 25 hehtaaria. VÄINÖ SIKANEN Mitä metsänomistaja saa tehdä. Metsälehti Makasiinissa (1/2014) käsiteltiin myrskypuita. Jutun mukaan metsänomistaja on korvausvelvollinen ympäristötukialueen myrskypuista naapurimetsään levinneestä ötökkätuhosta. Mahdollisiin sukupolven vaihdokseen myönnettäviin tukiin jatkajien asuinpaikalla voi olla vaikutusta. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Kaarnaa ei näy isompia määriä, raapimisjälkiä on kahteen metriin asti. Ympäristötukikohteeseen kohdistuvista toimenpiteistä on aina sovittava tapauskohtaisesti metsäkeskuksen kanssa. Pelkän kuvan perusteella vastaus jää kuitenkin arvailuksi – paikalta löytyneet karvat tai raapimisjälkien tutkiminen voisivat paljastaa tekijän varmemmin, joskin syy voi silti jäädä arvailujen varaan. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Sen puolesta hirvi, villisika ja karhu olisivat mahdollisia. Kahden metrin korkeudella olevat raapimisjäljet pudottavat villisian pois, ja jos ne ovat selvästi kynsien KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Perintöja lahjaverolain 55. Yksi mahdollisista jatkajista asuu tilan lähellä, muut kaksi kaukana. Tekijä on joka tapauksessa ollut kookas. 44 MAKASIINI 2 • 2014 44 MAKASIINI 2 • 2014 2368_.indd 44 20.2.2014 16.17. Lahjoituksessa käytetään maatilan varallisuusarvoa, jota voi kysyä verottajalta. Lahjan arvoksi katsotaan 40 prosenttia maatilan varallisuusarvosta. Pirkanmaalla metsän arvo on 4 100 euroa hehtaarilta ja salaojitetun pellon arvo 7 600 euroa hehtaarilta. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Mistään tavanomaisesta ruokailusta ei ole kysymys. Perintöja lahjaverotuksen arvostamisohjeet vuodelle 2014 löytyvät verottajan nettisivuilta. Näitä ovat muun muassa kaatuneet puut sekä puut, joihin kirjanpainaja on iskenyt. Voiko korvausvelvollisuus syntyä, jos myrsky(havu)puita on alle 10 kuutiota hehtaarilla. Minkä arvoisiksi pellot ja metsät Sastamalassa Pirkanmaalla arvioidaan. Onko sillä merkitystä, myymmekö tilan yhdelle, kahdelle vai kaikille kolmelle lapsistamme, vai myisimmekö tilan jakamattomana. Kauppahinnan on oltava yli 50 prosenttia käyvästä arvosta, ettei synny verotettavaa lahjaa. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Maatilan kaupassa käytetään maakunnallisia keskiarvohintoja tai asiantuntijan arvioon perustuvia arvoja. Kenen jälkiä mahtavat olla. pykälän mukaisen huojennuksen saannin kannalta sillä ei ole merkitystä, kuinka monta jatkajaa on ja missä he asuvat, jos he jatkavat viljelyä yhtymänä. Kovasti on työtä tehty, koska maa on mustalla mullalla. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Jos laissa määritellyt korjuurajat eivät ylity, ei korvausvelvollisuutta tuhon mahdollisesta leviämisestä synny. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Viime keväänä Päijänteen itäpuolelta löytyi maahan saakka parkattu pylväsmänty. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Viljelemme tilaa itse. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsätuholaissa määritellään vahingoittuneeksi puuksi sellaiset vaurioituneet mäntyja kuusipuut, joista metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset voivat levitä. Mitä tukialueen omistaja voi ja saa tehdä, jos 1) alueelle tulee myrskypuita, 2) myrskypuihin tulee kirjanpainajan iskemiä, 3) alueen yleensä yli-ikäiseen puustoon tulee muutoin kirjapainajan iskemiä. Vahingoittuneisiin puihin sovelletaan laissa määriteltyjä korjuurajoja. Tila koostuu kahdesta erillisestä tilasta, joissa kummassakin on peltoa
Mitä teen. Tänä talvena mukavaa raivuukeliä on riittänyt. Käytän Husqvarna 345 -raivaussahaa. Niissä maan lämpötila on voinut laskea paikoin 15–20 astetta alle nollan, jota pidetään juuristojen kriittisenä rajana. Sitä voi hyödyntää vasta sen jälkeen, kun on hankittu lisää metsäomaisuutta ja metsävähennyspohjan arvo ylittää 1 500 euroa. Tammikuussa oli laajalla alueella läntisessä Suomessa pakkasia, mutta lunta vain vähän. Ongelman aiheuttaa kosteus, joka on pääsyt vaijerin kuoren sisään. Lisätäänkö sen arvosta laskettu metsävähennyspohja veroilmoitukseen. Vika ei ole poistunut, vaikka olen pitänyt sahaa yöt autotallissa. Alle 2 500 euron hankintahinnasta laskettu metsävähennyspohja jää alle 1 500 euron. Pienin metsävähennys on 1 500 euroa, joten vähintään sen verran pitää olla metsävähennyspohjaakin. LEO SAASTAMOINEN Minne uusi vähennys merkitään. Mutta mitä se tässä on puuhannut. SEPPO VUOKKO Paleltuvatko juuret. Molempia metsätuhoja uutisoitiin näyttävästi ilmansaasteiden aiheuttamina, kunnes tutkimukset lopulta paljastivat totuuden. Kuivuus altistaa heikkokuntoiset kuuset kirjanpainajatuhoille. Vaijeri jäätyy pakkasessa. Uuden tilan metsävähennyspohja lisätään vanhaan ja uusi metsävähennyspohja ilmoitetaan 2C-lomakkeen kohdassa 18. Homma on kuitenkin käynyt hermostuttavaksi, koska sahan kaasu hirttää usein kiinni, eli saha jää huutamaan täysillä kierroksilla ja se täytyy sammuttaa. 45 MAKASIINI 2 • 2014 45 MAKASIINI 2 • 2014 2368_.indd 45 20.2.2014 16.17. Toisin oli laita talvella 1987, jolloin lämpötila painui lauhan syksyn jälkeen äkillisesti –40 asteeseen. Vuodenvaihteessa 1978–79 yllättänyt pakkanen tappoi tai harsuunnutti kymmeniä tuhansia hehtaareja kuusikoita ympäri Keski-Eurooppaa. Muutaman vuoden päästä männyt olivat lähes entisellään. Raivaussahan kaasun hirttäminen talvella on kohtalaisen tavallinen vaiva. Euroopan pahin pakkastuho koettiin vuosikymmen aiemmin. Kesällä männyt varistivat paikoin lähes kaikki neulasensa. Pienen lisämaan hankintahinnan täytyy olla vähintään 2 500 euroa, jotta uutta metsävähennysmahdollisuutta kertyisi. Onko vaaraa, että kuusten juuria on paleltunut. Ainut varma korjausvaihtoehto on vaihtaa vaijeri uuteen. KARI MIELIKÄINEN Mikä avuksi kiinnihirttävään kaasuun. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki eivätkä hampaiden jälkiä, jäljelle jää karhu. Pakkaset eivät tällä kertaa uhkaa Lapin metsiä, jossa varhain satanut lumipeite suojaa puiden juuria. Meillä on metsätila, jonka metsävähennykset on tehty täysimääräisesti. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Kesällä se on toiminut moitteettomasti. Lisääntyykö kuusikoiden neulaskato ensi kesänä. Ennen vaijeripaketin vaihtamista kannattaa perehtyä tarkasti siihen, miten vaijeri on paikoillaan. Olen koettanut kuivata vaijeria paineilmalla ja laittamalla vaijerin kuoren sisään aseöljyä, mutta heikoin tuloksin. Kesällä vaijeri toimii normaalisti, olettaen ettei se ole ruostunut tai vaurioitunut. Matalajuuristen kuusten hienojuurten osittainen tuhoutuminen voi heikentää ensi kesän kasvua. Vaijeripaketissa tulevat useimmiten myös pysäytinkatkaisijalle menevät johtimet. Kaasuläppä saadaan auki sormitai peukalokaasutuksella, mutta hento jousi ei jaksa vetää kaasuläppää kiinni. Kun paikka on noinkin avoin, mieleen tulee yksi mahdollisuus: olisiko joku voinut valella männyn tyven hunajalla saadakseen hyviä kuvia karhusta. Tilannetta pahensivat talven lumettomuus ja kylmä kesä, joka hidasti roudan sulamista. Metsävähennyksiä voi sen jälkeen tehdä sekä vanhalta että uudelta metsävähennyskelpoiselta tilalta kertyvistä tuloista. Voiko uutta vähennystä hyödyntää vasta kun taimikkopalstalta tulee tuloja. HANNU JAUHIAINEN Mäntyä on todennäköisesti raapinut karhu. Onneksi henkiin jääneet puut kasvattivat silmuista uudet vuosikasvaimet. Tänä talvena juuristovaurioiden uhka on suurin Etelä-Suomen vähälumisissa kuusikoissa. Pakkasia pahemmin kuusia koettelevat kuitenkin lämpimät talvet, kevätahava, roudan hidas sulaminen ja sateeton alkukesä. Ostimme nyt pienen taimikkopalstan
Hinta 140 euroa. Rukkaset sopivat metsätöihin märälläkin kelillä. Hinta 45 euroa. www.HusqVarna.fi Varavirtaa metsäretkelle Brunton Torpedo on varavirtalähde, jonka voi ladata auton tupakansytyttimellä. Hinta 345 euroa. Helppokäyttöisen sahan moottori on vaakatasossa ja painoa vain 3,9 kiloa. www.Jalas.fi Loskakeleille Jokatherm-rouherukkasissa on irrotettava vuori. www.saVotanPuoti.fi MAKASIINI 2 • 2014 46 2369_.indd 46 20.2.2014 16.20. Uusi kevytsaha Husqvarna 439 -kevytsaha on suositun 339XP-mallin seuraaja. Hinta 25,50 euroa. Valmistettu PU-pinnoitetusta nahasta. www.brunton.com Talviseen työntekoon Jalas 1898 Winter King on lämminvuorinen turvakenkä, jossa on korkea varsi ja leveä lesti. TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Autossa virtalähteellä voi ladata kahta laitetta kerrallaan, maastossa sillä saa lisävirtaa vaikkapa matkapuhelimeen
Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. 2386_.indd 47 20.2.2014 16.20. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään
TeksTi ja kuvaT ari komulainen 49 MAKASIINI 2 • 2014 49 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 49 20.2.2014 16.22. Mikään näistä tulokkaista ei kuitenkaan korvaa kunnollista pitkää metsäsuksea silloin, kun pitää edetä umpea pitemmän matkaa. Oman lisänsä soppaan heittää Altai Hok -tyyppiset lyhyet (100– 160 senttiä), mutta erittäin leveät (100–130 milliä) sukset. Umpihankihiihdon konsepti UmpihaNkeeN Puiset metsäsukset ovat tehneet jonkinlaista paluuta viime vuosina. Kapea ja kepeä suksikalusto ei mahdollista poikkeamista tältä kovalta uralta pehmeään lumeen. Lisänä ovat uudelta mantereelta tänne parin viime vuosikymmenen aikana kotiutuneet lumikengät. Edellistä ryhmää pienempi hiihtäjäjoukko etenee perinteistä umpihiihtoa metsätai eräsuksilla retkeillen. Lumikengät ovat oivat välineet lyhyisiin siirtymisiin ja työskentelyyn hangen pinnalla vaikeassa maastossa, missä käsien pitäisi olla vapaina – esimerkkinä pystykarsinta. Parhaimmillaan ne ovat pakkasilla, mutta on muovisuksillakin omat etunsa. Latuhiihdoksi, jossa edetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla pitkin valmiita, raskaiden latukoneiden tamppaamaa uraa. Niinpä metsäsuksien käyttö painottuu pääasiassa vapaa-ajan harrastuksiin. Vertailimme pitkiä suksia Tuntsan hangilla. Metsäsuksien käyttö työtehtävissä on lähes loppunut, vain jokunen metsäammattilainen suuntaa enää muutaman kerran talvessa suksilla työkohteilleen. N ykyisin hiihto on eriytynyt menneistä ajoista kahdeksi tyystin toisistaan poikkeavaksi lajiksi. Yhdet eivät riitä Umpihankihiihtovälineissä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan
Muovipohjaisten metsäsuksien valmistuksessa trendi on sen sijaan laskeva. Näinhän on myös latupuolella. Tiedossa oli, että samalla suksien menekki putoaa. Silloin riittävät marketeissa myytävät ”ämpärimuovipohjaiset” ja pitosuomuilla varustetut sukset, parhaimmillaan suksipaketin saa tarjouksissa alle 200 euron. Lahdenperä kuitenkin lopetti suksien valmistuksen, kun karhun kevätmetsästys poronhoitoalueella Lapissa päättyi 1990-luvun alussa. Kaikki nämä tekevät hieman toisistaan poikkeavia puusuksia. Ensimmäiset todella hyvät muovisukset toi markkinoille Lahdenperä 1980-luvulla. Puuterilumessa paras suksi häviää hankikelillä erilaisilla ominaisuuksilla olevalle verrokkiparille mennen tullen. Tällä hetkellä muovisuksien valikoima on kapea. Vain jokunen vanhemman polven erämies hiihteli vanhasta muistista puusuksilla, joiden tekijöistä kuuluisin oli paltamolainen Heikkinen. Muovipohjainen, laminoitu ja puurunkoinen muovisuksi on merkistä riippumatta erittäin kestävä, normaaleissa hiihto-olosuhteissa lähes katkeamaton. Se on kelpo kompromissi, vaikka ei olekaan hyvä ”nyT puusukseT ovaT meTsäsuksena kokeneeT jonkinmoisen renessanssin.” 50 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 50 20.2.2014 16.22. Parhailla harrastajahiihtäjillä – kilpahiihtäjistä puhumattakaan – löytyy suksikalustosta useita erityyppisiä pareja eri keliolosuhteisiin. METSÄSUKSET pitkällä metsäsuksella on täällä pohjoisessa havumetsävyöhykkeellä kehittynyt vuosisatojen aikana huippuunsa. Kotimaasta löytyy ainakin kaksi kaupallista valmistajaa: Ylönen ja Vilminko, Ruotsista Tegnäs. Siellä puusuksilla hiihtänyt Juha Mieto koki kirvelevän 53 sekunnin tappion 30 kilomerin hiihdossa muovisuksilla sivakoineelle Thomas Magnussonille. Muovisuksen monta pohjaa Alussa oli jo puhetta suomupohjasuksesta. Jos haluaa optimoida talvisen liikkumisensa uraston ulkopuolella erilaisissa maasto-olosuhteissa, on hyvä omistaa ainakin kahdet, ehkä jopa kolmet erilaiset ja erityyppiset metsäsukset. Ne syrjäyttivät puusukset laduilta seuraavana talvena ja metsistäkin vuosikymmenessä. Lisäksi on vielä muutamat Virossa ja Venäjällä valmistettavat mallit. Nyt puusukset ovat metsäsuksena kokeneet jonkinmoisen renessanssin. Suomen pitkä talvi on sääolosuhteiltaan kuitenkin niin moni-ilmeinen ja vaihteleva, ettei yhtä ja samaa suksiparia voi julistaa yksiselitteisesti parhaaksi metsäsukseksi. Heikkisen tekemiin kolmimetrisiin Paltamolaisiin kiteytyi suomalaisten metsäsuksien vuosisatainen perinne. Tästä alkoi muovisuksen voittokulku. Peltosta voi verrata lähinnä Järvisen Lapponian 280 senttiä pitkään metsäsukseen. Järvisiä sai vielä toissa vuonna, mutta viime vuonna myös tämä perinteikäs suksitehdas lopetti toimintansa. Oikeastaan kaikkia muovisuksia pitäisi verrata Lahdenperän valmistamiin 290 senttiä pitkiin metsäsuksiin. Karhu ja Yoko valmistavat 250-senttistä metsäsuksea useammalla pohjaratkaisulla ja Peltoselta löytyy pisimmällään 270 sentin sukset. Toisaalta metsäsuksiin ei kannata panostaa liikaa, jos umpihiihto jää muutamiin kilometreihin talvessa. Järvisen suksitehdas kopioi Lahdenperän suksen ominaisuudet Lapponia-sukseensa. Puusuksen paluu Muovisuksien voittokulku alkoi – kuten varttuneemmat hiihtoa seuranneet muistavat – 1974 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuista Falunista
oikein missään – ei luiston eikä pidon osalta. Perinteiseen kannantauseräsiteeseen käy vain hiihtorantilla varustettu jalkine. Kyseessä on Yokon optigrip-pitopohjasuksi, joita saa 250 sentin pituuteen asti. Vastaavaa Peltosta on saatavilla nanogrip-pitopohjalla. a rT o ko m u la in en 51 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 51 20.2.2014 16.22. Tätä voi torjua hankaamalla alueelle luistoparafiinia. Nykyisin on saatavana metsäsuksia myös pitopohjilla, näitä valmistavat Peltonen, Karhu ja Yoko. Takkalakelillä voidellun luisto-osan ja suomuosuuden vaihtuma-alueelle paatostuu herkästi lunta pohjaan kiinni. Suksi on hieman lyhyt todelliseen umpihiihtoon, mutta keEräsuksiin on kehitetty myös latusuksien siteitä muistuttavia siteitä. Lähes kaikki ulkoilujalkineet toimivat Easy Grip siteen kanssa. Yli kolmimetriset Vilmingot ovat todelliset umpilumen voittajat, minkä totesi myös Pasi Kajo. Pito on lisäksi ”ohut”: pehmyessä lumessa suksi hieman pakittaa, jolloin tulee tunne lipsumisesta, jota ei sitten tulekaan. Etenkin kovalla kelkkapolanteella, ladulla tai tiepohjalla suomut vievät luistosta vähintään 30 prosenttia, lisänä vielä uliseva ääniefekti. Tai paremminkin Yoko jatkaa Karhun suksien valmistusta Kiteen tehtaallaan
Opettele voitelemaan Voideltavapohjaisissa suksissa pitää olla ehdottomasti sintrattu musta suksenpohjamuovi, jota käytetään myös latusuksissa. Kokeneemmilta suksien voitelijoilta kannattaa kysyä ohjeita, jos on epävarma voitelun suhteen. Sama voitelu pelaa niin ”moni kavahTaa voiTelun vaikeuTTa, Aurinko on laskenut tunturin taakse ja eräsuksitestiryhmä etenee kohden Sorsatunturin kotaa. 52 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 52 20.2.2014 16.22. Näitä suksia saa myös suomuja voideltavalla pohjalla. Epäilen optija nanogrip-pohjallisten suksien toimivuutta kaikissa keliolosuhteissa alkaen vesisateesta ja märästä lumesta päätyen paukkupakkasiin. Kuvassa näkyy kärkiosan hikkorin ja keskiosan koivun sauma. Näin saa muovisukset toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kelissä kuin kelissä. METSÄSUKSET vään hankikeleille ja urastolle oikein sopiva. Itse selviän läpi talven kaikissa keleissä 3–4 pitovoidepurkilla, parilla palalla luistoparafiinia ja samoin parilla tuubilla liisteriä lähinnä jäisiä kelejä varten. Ne saattavat olla tulevaisuudessa hyvä, toimiva ja helppo pohjaratkaisu, kunhan tuotteet kehittyvät näistä ensipolven materiaaleista eteenpäin. Kannattaa valita yksi voidemerkki ja opetella tuntemaan sen voiteiden toimivuudet erilaisissa olosuhteissa. Ne ovat etenkin kevyet hiihdettävät. Juuri näissä olosuhteissa ovat eräsukset siinä käytössä, johon ne ovat aikojen kuluessa kokemuksen kautta kehittyneet. Muovisuksi voidellaan normaalisti keskiosan pitoalueelta. Iso voitelupakki täynnä voiteita on turhuutta normaalivoitelussa. Voiteluun tarvittava perusvarustus ja voiteet maksavat muutaman kympin. Ylösen puiset sälesukset on koottu eripuulajeista. Moni kavahtaa voitelun vaikeutta, mutta mitään rakettitiedettä se ei ole. ”Ämpärimuovipohja” ei sovellu voiteluun, koska siihen voiteet eivät imeydy
Tervan kuivuttua suksipari sidotaan nippuun kapula välissä – tämä säilyttää suksien jalkavuuden – odottamaan uutta talvea ja hiihtokautta. Sotkamon Ohravaaralla valmistettavat Vilmingon 310 senttiä pitkät puusukset jatkavat kunniakkaasti paltamolaisten suksentekijöiden perinteitä ja ne tehdään pelkästään liimatuista koivusäleaihioista. Nämä kelit ovat oikein voidellun muovisuksen vahvaa toiminta-aluetta. Puusuksien parasta huoltoa on tervaus. Ei vain koivusta Aikoinaan suksisepät höyläsivät puusukset yhdestä ja samasta puusta. Nykyään Suomessa tehdyt puusukset ovat sälesuksia, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää useampaa eri puulajia. Puusuksella pystyy hiihtämään suorilla ylös jyrkkää nousua, jota muovisuksella joutuisi jo kapuamaan haarakäynnillä. latukuin metsäsuksissakin. Suksi ikään kuin napsahtaa lumeen kiinni, jolloin hiihtäjä tuntee jaloissaan suksen pidon erinomaisuuden. Jos lumi takertuu suksien yläpinnalle, käy hiihtäminen raskaaksi, kun suksien paino kohoaa moninkertaiseksi. Siitä on helppo aloittaa uusi liuku eteenpäin. Puusuksi kuluu kärjestä ja kannasta enemmän hiihdettynä ohuemmaksi, etenkin karkealla keväthangella. Paras suksipuu oli ja on edelleen koivu. Parhaimmillaan pakkasella Puusuksien parasta käyttöaikaa on keskitalven pakkaskelit. Hyvin tervattu puusuksi luistaa pakkaslumella ja pito on erinomainen. Kaikista muovisista metsäsuksista voideltavapohjaiset ovat ylivoimaisesti parhaimmat – oikein voideltuina – niin pidon kuin luiston suhteen. Nykyiset voiteet (esimerkiksi Vauhdin Anti-Ice) mahdollistavat puusta valmistettujen suksien toimivuuden myös takkalaja vesikeleillä. Tervattu suksenpohja hangataan sileäksi esimerkiksi puupalikan ympärille käärityllä huopakaistaleella. Teossa hyödynnettiin puun luontaista mutkaisuutta, jolloin saatiin valmiiksi jalkavat sukset. Terva imeytetään suksenpohjaan lämmittämällä suksen pohjaa kuumailmapuhaltimella tai toholla. Myös puusuksien luistoa ja pitoa voi parantaa oikealla lisävoitelulla. muTTa miTään rakeTTiTiedeTTä se ei ole.” 53 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 53 20.2.2014 16.22. Esimerkiksi Ylösen suksien kannassa ja kärjessä on käytetty koivua kovempaa hikkoria, samoin reunoissa pyökkiä. Hiihtokelien päätyttyä keväällä kannattaa ehdottomasti huoltaa puusukset perusteellisesti ja tervata ne useampaan kertaan. Märän lumen keleissä kannattaa muistaa myös suksien yläpinnan voitelu esimerkiksi suihkutettavalla silikonilla. Tämä lupaa sukselle hyvää kulutusja katkeamiskestävyyttä, eli runsaasti hiihtokilometrejä. Silloin kärki katkeaa herkästi törmäyksessä. Vilminkoja saa myös lyhyempinä 260 ja 280 senttiä pitkinä malleina. Tervaukseen käytetään suksitervaa, jota voi ohentaa tärpätillä jopa 50 prosenttia
Lunta mitattiin kämpän läheisyydestä 75 senttiä, mutta pehmyttä puuterilunta oli hankikerroksen päällä vain 15 senttiä. Luiston suhteen kaikki vertailtavat sukset olivat lähes samalla viivalla. Vilmingolla voi lähteä aukomaan huoletta umpea, suksesta se ei jää kiinni. Tuntsalla testiryhmän tukikohtana toimi Vaarinkehuman kämppä, jonka itäpuolella Sorsatunturi kohottaa huippunsa 628 metriin. Tähän auttaa myös se, ettei suksi uppoa liiaksi, eli alla on suuren kantopinta-alan omaavat sukset. Mutta oikein hoidettuina ja käytettyinä ne kestävät vuosikymmeniä. Olosuhteet olivat metsäsuksien testaamiseen vallan erinomaiset: vaativa maasto, pakkasta 25–30 astetta ja lumi kuivaa hienorakeista pakkaslunta, siis suomalaista talvea parhaimmillaan. 54 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 54 20.2.2014 16.22. Tervatulla puupohjalla voi huoletta nousta suorilla jyrkkääkin mäkeä, tässä muovisukset jäävät peränpitäjiksi. Vilminko ykkönen Vertailtavista suksista Vilminko oli todellinen umpihangen voittaja, mikä selittyy jo muita reilusti suuremmalla kantopinta-alalla. Karhu jää armotta näiden pidempien ja kantopinnaltaan suurempien suksien taakse ummessa. Testissä oli mukana Ylösen 280 senttiä pitkät puusukset, Vilmingon 310-senttiset puusukset, Karhun 250-senttiset Erä-muovisukset ja Järvisen 300-senttiset Lapponia-muovisukset. Muutoin metsäsuksea kannattaa liu’uttaa pitkin hangen pintaa, näin säästyy voimaa etenemiseen, eikä se tuhlaannu suksien nosteluun. METSÄSUKSET V ertailimme metsäsuksia Tuntsan Kairassa kunnon pakkasissa isommalla porukalla. Järvisen etu on muita notkeampi kärki, joka nousee herkästi hangenpintaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun siirrytään uralle tai hangelle, joka ei upota. Mäki taittuu tervatulla Ylämäkeen hiihdettäessä puusukset näyttävät kyntensä. Metsäsuksia hankkivan kannattaa aluksi puntaroida oma suksien käyttötarkoitus ja tarve tarkkaan ja tehdä hankinta sen mukaisesti. Muita lyhyimpinä Karhut ovat näppärät käänneltävät ja painoltaan kevyet. Karhuilla pystyy hiihtämään kovalla pohjalla lennokkaalla potkulla vauhdikkaasti vuorohiihtoa, lähes kuin latusuksilla. Järvisten valmistus on siis jo lopetettu. Kärjessä oli Vilminko ja Ylönen jäi viimeiseksi, mutta käytännön hiihdossa eroilla ei ole merkitystä. Näin ollen kaikki mukana olleet metsäsukset upposivat lumeen suurin piirtein saman verran. Kannoilla seuraavat Ylönen ja Järvinen. Koko ratkaisee Testiryhmässä olivat mukana Jari Huhtala, Pasi Kajo, Jenni Hämäläinen, Ari Komulainen ja Arto Komulainen. Metsäsukset ovat arvokas investointi, siteineen esimerkiksi pitkien Vilminkojen hinta nousee yli 500 euron
Muovisuksissa sama voitelu molemmissa suksimerkeissä, puusuksissa pelkkä terva. Suksi Leveys cm Hyötypituus Pituus Kantopinta-ala cm2 Suksi parin paino, kg Paras luisto* Karhu Erä (myös Yoko-merkkisenä) 7 237 250 1 669 3,6 85 senttiä jäljessä Järvinen Lapponia (ei valmisteta) 7 287 300 2 009 4,9 93 senttiä jäljessä Ylönen (puusuksi) 8 273 280 2 184 5,6 235 cm jäljessä Vilminko (puusuksi) 8 293 310 2 344 6,6 Vei pisimmälle *Vilminko luisti parhaiten. TESTATUT SUKSET a rT o ko m u la in en 55 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 55 20.2.2014 16.22. Kolme eri laskua jokaisella suksiparilla, paras tulos jäi voimaan
Peruskauraa on se, että metsäenergian ja puuperäisten polttoaineiden markkinat kasvavat. Sähköinen asiointi ja kauppa toisaalta lisäävät tavaroiden pakkaamista vauhdikkaasti. Onneksi biotalouden eteneminen ei ole tästä kiinni. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Metsävähennyksellä lienee vissi vaikutus asiaan. Mutta vielä paljon suurempi osuus metsähehtaareista keskittyy yhä suuremmiksi tilakokonaisuuksiksi. Metsäalan lakimuutos ei hakkuita heiluttanut. Tulevaisuus avaa huikeita uusia näkymiä. L oppuhuipennuksena tuoreet tilastot paljastavat, että metsänomistus on sittenkin viiden vuoden kuluessa kääntynyt kohti suurempia tilakokonaisuuksia. Sahoja taas vaivaa kotimaan niukka asuntorakentaminen. Metsien hakkuut nousivat ennakkotiedon mukaan historialliselle pronssitilalle: Suomessa on hakattu enemmän puuta vain vuonna 2000 ja huikean nousupiikin aikana 2007. Parempaa on siis luvassa täälläkin. Sahatuotannossa ei vielä päästä läheskään historian huippulukemiin, mutta kasvusuunta on selvä. Tilastot paljastavat, että sahatavaraa, sellua ja kartonkia vietiin suunnilleen kymmenys enemmän kuin edellisvuonna. Tosin hyvin pieniä, muutaman hehtaarin tiloja on entistä enemmän. KOLUMNI taan vauhdittaa lisää, tarvitsee vain ottaa käyttöön maataloudesta tuttu sukupolvenvaihdoshuojennus. Suomalaisen sellun suurin yksittäinen vientikohde oli Kiina. Jos kehitystä haluT aloudessa on takana useita hankalia vuosia. Niinpä Metsäntutkimuslaitoksen tuoreiden tilastojen tutkiminen palkitsee yllätyksellä: metsässä on puskettu viime vuonna mukavasti myötäiseen, vieläpä vuoden loppua kohden vauhtia kiihdyttäen. Kovin moni metsänomistaja ei pidätellyt puukaupan tekoa vuodenvaihteen yli päästäkseen kokeilemaan uuden lain mahdollistamia hakkuutapoja. Lisäksi julkisrakentamisessa puu valtaa alaa hitaasti, mutta varmasti. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuore katsaus nouseviin teknologioihin valottaa mahdollisuuksia tuottaa ”sellusta” vaatteita, komponentteja ja tavaroita vaikka mihin tarkoitukseen, jopa 3D-tulostuksena. Suomen metsäsuksien huolto pelaa ja pohjakuviot ovat kunnossa ainakin näiltä osin. Toteutus tuntuu silti olevan aikaavievempi asia kuin uusien teknologioiden kehittäminen konsanaan. Joskus tilanne kuitenkin kääntyy, se on varmaa. Myyjät ovat kiertäneet maailmaa tosissaan, sillä perinteisen Euroopan sijasta vientimaiden kärjessä komeilee useampi Afrikan maa. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja 57 MAKASIINI 2 • 2014 57 MAKASIINI 2 • 2014 2372_.indd 57 20.2.2014 16.23. mysmerkkien kera. Etenkin kuusen ja koivun hakkuut sekä käyttö kasvoivat, vaikka myös puun tuonti kasvoi selvästi. Tässä ei ole kyse suhdanteista eikä tarvita uutta teknologiaa. A lkanut vuosi lupaa talousviisaiden mukaan korkeintaan häiveen paremmasta, kysyYllätys – metsä puskee myötävirtaan Metsäalan lakimuutos ei hakkuita heiluttanut. Uutiskynnyksen ylittävät pääosin tiedot leikkauslistoista ja sopeutuksista. Synkät sävyt metsäalalla juontuvat pitkälti siitä, että viime vuosikymmenien lippulaivatuote – paperi – vajoaa vääjäämättä lehtien painamisen vähentyessä. Silti saatamme tänä vuonna saavuttaa historiallisen kultamitalisijan kansallisissa kisoissamme metsien hakkuiden ja kotimaisen puun käytön sarjoissa. Puun kysyntä ja metsätuotteiden vienti voi kasvaa harppauksin. Metsäteollisuudessa rattaat ovat siis käyneet monen tuotteen tuotannossa edellisvuotta reippaammin, koska puuta on kulunut. Nämä ovat valitettavasti arkipäivää myös metsäalalla
Koska kuun rata vaappuu vähän hyrrämäisesti, tästä on poikkeuksiakin. Kasvava kuu nousee jo valoisassa, mutta täysikuun mentyä ilta illalta myöhemmin yöllä. Keskiajan tarinoissa ihmissudet vaihtoivat olomuotoa ja ulvoivat täysikuun aikaan. Runon ja taiteen kuu Elvis Presley lauloi surumielisestä kuusta, Olavi Virta hopeisesta ja täysikuusta. Tutkija tai kulmamittari väittää kuun näkyvän horisontissa jopa pienempänä kuin suoraan yläpuolella. Taloja ja puita isompi oranssi pallo kipusi peltoaukean takaa metsän yläpuolelle. Jos joku olisi väittänyt kuun näkyvän samankokoisena taivaanrannassa kuin myöhemmin ylhäällä, olisin suuttunut. Se, näemmekö täysivai puolikuun, pelkän sirpin tai ei sitäkään, riippuu kuun asemasta suhteessa sitä valaisevaan aurinkoon oman kierroksensa aikana. luhta V oimakkain maisemallinen lapsuusmuistoni liittyy kuun nousuun. Tuntia myöhemmin oli pimeää ja kirkas kuu mollotti korkealla. Täysikuun väitetään aiheuttavan myös rauhattomuutta ja unettomuutta. Oma kuumme on kuitenkin suurin suhteessa emoplaneetan kokoon, kolmasosa maan halkaisijasta. Kaikilla isoilla planeetoilla on kuunsa, Jupiterilla jopa neljä. Auringonpimennykset ovat harvinaisia, mutta kuu pimentyy melkein joka vuosi. Taivaalla kuu näyttää kulkevan auringon ja tähtien vauhtia maapallon pyörimisen vuoksi. Kuu ja varsinkin kuunsilta ovat lempiväisten ystäviä. Menneinä aikoina näky oli varmasti hiukan pelottava, jos ilmiön syytä ei tuntenut. Epätodennäköisen sattuman seurauksena kuu ja aurinko näyttävät maasta katsoen yhtä suurilta. Oululainen kuvanveistäjä Riitta Helevä tunnetaan kuutaiteilijana, jonka veistoksissoen tarkasti auringon edessä, ja auringon ulommaisin kehä kaikkine roihuineen tulee näkyviin. Kuu kiertää maapallon vajaassa 28 vuorokaudessa. Kun kuu pimentyy Kuu ja kuutamo kuhisevat myyttejä, mutta joskus luonnontieteilijän kuu on runoilijan kuuta kiehtovampi. Täydellisen auringonpimennyksen aikaan kuu on jostain pisteestä katMollukka taiVaalla Luonnontieteilijän, kuvataiteilijan, metsäretkeilijän tai rakastavaisten kuut ja kuutamot ovat erilaisia, mutta kaikki ne voivat yllättää. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Jo puolikuun valossa pystyy hyvin seuraamaan ketunjälkiä pounikkosuolla. Aurinkoa kiertävä maa ja maata kiertävä kuu voivat osua myös samalle suoralle. Se oli kuitenkin menettänyt värinsä ja kutistunut pikku kiekoksi. Yläpuolisen kuun painovoima nostaa valtameriin nousuveden ja kuun siirtyminen vastapuolelle aiheuttaa laskuveden. Kuu ei katoa kokonaan, mutta tummuu salape58 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 58 20.2.2014 16.24. räisen tummanpunaiseksi pallukaksi. Kuunpimennys sattuu täydenkuun hetkellä, kun kuu joutuu maapallon varjoon
Kuu ja sen painovoima ovat liian pieniä ylläpitämään samanlaista kaasukehää, joka suojaa maapalloa avaruuden pommituksilta. 59 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 59 20.2.2014 16.24. Kuunsirpissä näkyvät asteroidien iskemät kraaterit tavallisilla kiikareilla
Vastoin omien silmien todistusta filmiruudulla jälkimmäinen oli todellakin hitusen suurempi. En ole täyden kuun aikaan tavallista hullumpi tai unettomampi. Kapean sirpin aikaan erottuu mustaa taivasta vasten myös kuun varjoisa osa, jota valaisee maatamo, maapallon valo. Vaara-Kainuun tai Koillismaan helmikuinen lumimetsä hohtaa kuutamoyönä niin kirkkaana ja häikäisevänä, ettei kokematon usko silmiään. 60 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 60 20.2.2014 16.24. Kuun pienetessä puolikkaaksi tai sirpiksi, varjot pimenevät ja talviöinen metsä käy salaperäiseksi. Näköharhan selitys Minun mieltäni jäi vuosikausiksi vaivaamaan se taivaanrannan valtava kuunmollukka. Kun ryhdyin valokuvaajaksi, otin pitkällä kauko-objektiivilla kuvan horisontin isosta ja ylätaivaan pikkuisesta kuusta. Taivaanlaen kuu on maapallon säTäysikuun väiTeTään aiheuTTavan myös rauhaTTomuuTTa ja uneTTomuuTTa. Puolikuusta näkee kiikareilla kraatereita ja muita pinnanmuotoja. Parhaan täysmaatamon aikaan kuu on silmiltämme näkymättömissä auringon suunnassa. luhta sa ja kokonaisissa näyttelyissä kuu voi olla kantava teema. Kuutamo mahdollistaa suunnistamisen tai sen valossa voi seurata tuoreita yöeläinten jälkiä. Taiteilija itse haluaisi jo toppuutella kuuhullun roolia: ”Minä koen kiehtovimmaksi kapean kuunsirpin ja varjoon jäävän osan kuun kiekosta. Tykkään yksinkertaisesti katsella yötä, kuuta ja kuutamoa.” Monet retkeilijät suosivat kasvavaa kuuta, joka illan pimetessä paistaa korkealta taivaalta
Taivaanrannassa vertasin kuuta kilometrin päässä sojottaviin puihin ja latoihin, ylhäällä kuvittelin sen kolmessakymmenessä metrissä olevan ruokalautasen kokoiseksi. Kuu ja kuutamo voivat olla osa lapinpöllön elämää, mutta hyvin se pärjää kuuttominakin öinä. Lapinpöllö pyytää myyriä ensisijaisesti mestarillisen kuulonsa varassa. 61 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 61 20.2.2014 16.24. Joskus Venus ja kuunsirppi kohtaavat ja kuun varjopuoliskossa näkyy korostetun kirkas ”maatamo”. Vähitellen ymmärsin näköharhan idean. teen verran lähempänä katsojaa
Sitten Ämmänkoski ajoi puut tienvarteen. Hänen kotitilansa maihin Vetelin Lammasojankylällä kuului 1,5 hehtaarin metsäala, joka kasvoi huonokuntoista kuusta. Siihen aikaan pientareita ei parturoitu yhtä tehokkaasti kuin nykyään. 1997 2005 62 MAKASIINI 2 • 2014 2371_.indd 62 20.2.2014 16.25. Tällä kierroksella kuusikko näyttää hyvävoimaiselta. Istutuksia täydennettiin seuraavalla vuosikymmenellä taimilla, jotka Närä siirsi metsään tien varresta. Vuoroviljely toimii Niin vain hyvä hoito ja aika tekivät tehtävänsä. Ei ollut kasvun vauhdissakaan hurraamista. Närä ja tyttärentytär Veera Bilaletdin halaavat tukkipuuta 2005. ”Ja joukossa muutama koivunräippä”, Närä muistelee. ”Tuli oikein hyvää tukkia.” Karvaisimmilta näyttäneitä mäntyjä poistettiin ja parhaat jäljelle jääneet pystykarsittiin. 1977 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Puulaji on vaihtumassa luontaisesti männystä takaisin kuuseksi. Erkki Närän kuvissa taimikko on vuodelta 1977 ja sama paikka tasan 20 vuotta myöhemmin. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kävyt oli tietysti otettu, mistä oli parhaiMänty paransi maan erkki närä istutti huonojen kuusten tilalle männikön. nyt mäntyjen alta kohoaa hyvä kuusikko. Vuonna 2005 männikössä oli puuta 150 kuutiometriä hehtaarilla ja omistaja tyytyväinen – aikanaan palsta oli siirtynyt perinnönjaossa Erkki Närälle. Seuraavaksi miehet istuttivat männyntaimet tilalle. Koska puiden perimä oli mitä oli ja paikka liian kostea männylle, kuvassa vuodelta 1977 näkyy hyvin oksaisia puita. Ne oli kasvatettu tarhalla osuuskauppasiemenestä. ”Maaperä parani, kun siinä välillä kasvatettiin mäntyä. ten saatu, vaikka räkämänniköistä. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Pian sen jälkeen puustoa harvennettiin kolmannen kerran. Seuraavien 20 vuoden aikana männikköä harvennettiin kaksi kertaa. Närän tytär valokuvasi isänsä ja oman tyttärensä metsässä. Siitä innostui myös nuori metsänhoitaja Erkki Närä. Metsässä on vielä 40–50 kuution verran hyvännäköisiä ylispuumäntyjä, jotka kaadetaan viiden vuoden sisällä. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Metsässä toimii samantyyppinen vuoroviljely kuin pelloillakin”, Närä sanoo. Syksyllä 1958 metsänhoitajaharjoittelijan kalenterissa oli kuukausi vapaata, joten tuumasta toimeen! Närä hakkasi puut käsipelillä naapurin miehen, ikänsä metsätöitä tehneen Paavo Ämmänkosken kanssa. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Sillä tavalla nimitettiin yleisesti siemeniä, jotka olivat peräisin kävynkeruukampanjoista. ENNEN & NYT TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT erkki närä Kuusi pois kuivilta kankailta” oli yksi metsätalouden iskulauseista 1950-luvulla
Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 2382_.indd 63 20.2.2014 16.26
Karjalassa sitä kutsuttiin papurokaksi tai liharokaksi. TorsTai on rokkapäivä Laskiaispöytään sopii perinteinen riistarokka. Koska molemmat ovat melko tukevia ja hiilihydraattipitoisia ruokia, voi jälkiruoaksi valita pelkästään karpalokiisselin maidon kera. Klassikkopurkki Turusta Suomessa hernesoppa tehdään vihreistä herneistä, Ruotsissa keltaisista. Ruotsalaiset ovat keksineet tavalle toisenkin selityksen: muinaisskandinaavit olivat pyhittäneet herneet ukkosenjumala Torille, joten herneitä syödään Torin päivänä eli torstaina (torsdag). Lounais-Suomessa hernettä kutsuttiin pavuksi ja keittoa sopaksi, joten ruoasta tuli papusoppa. Hernesoppaa on syöty myös laskiaisruokana. Jotkut lisäävät siihen porkkanaa ja jotkut sinappia. Meillä hernesopan tärkeimmät ainesosat ovat olleet herneen lisäksi suolattu tai palvattu liha, sipuli ja maustepippuri. Jalostajan purkkisopan myynti huipentuu laskiaiseen, joten menekkiin varaudutaan tehtaalla tekemällä marraskuusta alkaen pidempää työviikkoa. Papusopan jälkiruokana on perinteisesti ollut pannukakku. Keittoon varattiin hyvissä ajoin siansorkka jokaista syöjää kohden. Torstai on yhä monessa paikassa hernesoppapäivä, esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla, mutta ei välttämättä joka viikko. Perjantai oli paastopäivä, jolloin ei saanut syödä lihaa. Saksassa siihen laitetaan makkaraa ja porkkanaa. Suomen armeijassa torstai on ollut Ruotsin vallan ajoilta saakka rokkapäivä. tapion pöydältä H erneet ja pavut ovat vanhimpia viljelykasveja. Lihaton hernesoppa sopii taas hyvin kasvissyöjille. Hautajaisrokan tarjoaminen oli niin vakiintunut tapa, että kuolemansairaasta voitiin sanoa: Joha hää voip koht rokan antaa . Se on kuitenkin suomalaisten klassikkoruoka. Niitä on syöty jo tuhansia vuosia. Metsästäjät laittavat keittoonsa tietysti riistalihaa ja -luita. Sorkan luut säästettiin taikoja varten. Ennen paastoon laskeutumista syötiin sorkkarokkaa, jossa oli runsaasti rasvaista sianlihaa. Sopan keitti erityinen rokkaemäntä. Monet tekevät maukkaan hernesopan alkuvuonna joulukinkun tähteiksi jääneistä rasvoista ja luista. Ehkäpä tarina on saanut alkunsa herneiden suolistossa aiheuttamasta ukkosenjyrinästä. Herneistä on tehty varsinkin keittoruokia. Sen jälkeen maistuu perunapannari tai kevyempi karpalokiisseli. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos 64 MAKASIINI 2 • 2014 2387_.indd 64 20.2.2014 16.27. Se ei ole vientituote, sillä joka maalla on omat hernesoppansa. Jalostajan purkkihernesoppaa on tehty Turussa vuodesta 1952 lähtien. Erään tarinan mukaan Kustaa Vaasa oli kyllästynyt ainaiseen hernesopan syömiseen ja määräsi, että sitä syötäisiin vain torstaisin. Katolisena aikana laskiaisesta alkoi 40 päivän paasto, joka päättyi pääsiäisenä. Hernesoppa on ollut paitsi yleinen arkiruoka myös suosittu talkooja pitoruoka, jota Karjalassa syötiin varsinkin hautajaisissa. Kustaa valitsi soppapäivän Keskiajalta lähtien hernesoppaa on syöty perinteisesti torstaisin. Siksi torstaisin syötiin tukevaa ruokaa varastoon. Papukasveissa on hyvää valkuaista, paljon kuituja ja ne antavat runsaasti energiaa
karPaLokiiSSeLi 4 dl karpaloiTa 1 l veTTä 1 dl Hunajaa 4–5 rkl perunajauHoja keitä karpaloita vedessä kunnes ne rikkoontuvat. LaSkiaiSen riiStarokka 3 l veTTä 500 G HerneiTä 500 G riisTaliHaa luineen 150 G palvaTTua sianliHaa (pekonia) 4–5 porkkanaa 3 sipulia 4 valkosipulinkynTTä 1 rkl suolaa, ripaus MausTepippuria 3 laakerinleHTeä yrTTiMausTeiTa (MeiraMia, TiMjaMia, lipsTikkaa) liota herneitä vedessä yön yli. keitä vähintään tunti. korjaus Tammikuun Makasiinin talkkunarunebergien ohje oli virheellinen, siitä puuttui 2 desilitraa vehnäjauhoja, jotka taikinaan vielä tarvitaan. siihen voi käyttää Helmi-perunasuurimoita tai perunajauhoja, jotka kuumaan nesteeseen lisättäessä jäävät sopivan kokkareisiksi. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. voitele uunivuoka ja kaada taikina siihen. 65 MAKASIINI 2 • 2014 2387_.indd 65 20.2.2014 16.27. lisää muut ainekset seokseen. jäähdytä. lisää hunaja. laita isoon kattilaan vesi, herneet, paloiteltu riistaliha ja luut sekä mausteet. kaada vesi pois. vispaa jauhot kiehuvaan maitoon, keitä muutama minuutti ja anna hautua 10 minuuttia. PerunajauhoPannukakku keiTä: 1 l kevyTMaiToa 1 dl HelMi-perunasuuriMoiTa Tai perunajauHoja lisää: 1/2 Tl suolaa 1–2 dl kevyTMaiToa 3 Munaa noin 1 dl veHnäjauHoja 1 rkl kauraleseiTä perunajauhopannukakku tehtiin pula-aikana itse tehdyistä perunajauhoista. varo ettei seos pala pohjaan. anna seoksen pulpahtaa pari kertaa. Mitä kauemmin hernesoppaa saa hautua, sitä parempi siitä tulee. pahoittelemme virhettä. keitä edelleen tunti pari. paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. liota perunajauhot tilkkaan kylmää vettä ja lisää nesteeseen vatkaten. lisää pilkotut sipulit ja porkkanat
Lähden nyt hieman tyypittelemään metsänomistajia. Hyvä niin. Heillä on metsänomistajina Halua (H), Kykyä (K), Aikaa (A) ja Rahaa (R). Sitten on meitä muita metsänomistajia. Heiltäkin voi puuttua Aikaa tai Rahaa, mutta ongelmat ajan ja rahan kanssa liittyvät suoraan itse asiaan eli Metsään ja heillä on varmaan mahdollisuus ongelmiaan ratkaista. Onko todella näin, että metsäverotusta pyritään uudistamaan kaikkien näiden vero-iltojen ja metsävero-oppaiden jälkeen. Jos tulevalle metsänomistajalle syntyy Halu Terveiset tavalliselta metsänomistajalta Ku vi tu s JP A h o n en 66 MAKASIINI 2 • 2014 2374_.indd 66 20.2.2014 18.57. Ja sitten me etäiset metsänomistajat. On maatilaa ja metsää, on alan koulutusta, halua ja kykyä. Oma metsäetäisyyteni on sellainen, että metsätyöpäivän jälkeen olisi vaarana nukahtaa rattiin, mutta myrskytuhoja voi helposti käydä päivässä katsomassa. Jos joku Metsälehden kirjoittaja ei omista metsää, hän ei kuulu tähän joukkoon. Sirolan kolumnit. Metsälehdessä usein kirjoittavat henkilöt kuuluvat mielestäni seuraavaan metsänomistajaluokkaan. Lisäksi voidaan ottaa esimerkkinä Metsälehdessä esiteltyjä kovan luokan ammattilaisia. Maaseudulta tiedän aktiivisen maanviljelijän, joka toimii monella alalla ja kävelee kuitenkin mieluummin toisten metsissä vapaa-aikanaan, koska omissa metsissä kävely aiheuttaa stressiä. Eli kiirettä pitää maataloustöissä. Ketolan ja J. LUKIJALTA S euraan Metsälehteä, josta luen aina J. Nollasta liikkeelle Ensin se Halu. Uusivuoren kirjoitus Metsälehti Makasiinin tammikuun numerossa herättivät minut. Onnea teille kaikille A-luokan metsänomistajille. Lisäksi on jatkaja (J), joka pääsee 3-vuotiaana traktorin koppiin. Sikasen veromuutosehdotukset ja professori J. Muilla Metsälehden kirjoittajilla on varmasti Halua ja Kykyä. Nyt V
Koneet tulevat, puu viedään pois ja tilille tulee rahaa. Jos uudistatte ja tutkitte metsäverotusta, niin ottakaa joskus tällaisia B-luokan esimerkkejä myös. Syksyllä tulevat koneet. Vero-ohjeet helmikuussa. Esimerkiksi metsään ei saa mennä raivaussahan kanssa kesälomalla heinäkuussa kello 10. No, raivaaminen pitää tehdä muulloin, mutta B-metsänomistajalla voi olla palkkatyötä muulloin. Toivoisin, että minun seitsemän helmikuista viikkoani verojen opettelun parissa eivät menisi aivan hukkaan, jos verotuksessa kaikki laitetaan uusiksi. Kivaa muuten, paitsi että kyllä meillä B-luokan metsänomistajilla saattaa olla muutakin menoa toukokuussa. Saan Metsälehden lisäksi parhaimpana viikkona viisi muuta metsäalan julkaisua, joissa kaikissa kirjoitetaan kutakuinkin samat asiat. Aika on meillä se tiukin tekijä ja todennäköisesti selittää, miksi puu ei liiku ja taimikoita ei tule hoidettua. Väen vängällä metsäasiantuntijan kanssa löytyy toukokuussa kaksi tuntia, jolloin käymme yhdessä katsastamassa akuuteimmat hoitokohteet ja mahdolliset hakkuukohteet. Nykyisin istutus etenee näin. Sain miettiä yön yli ostanko, kun vanhalta sukulaiselta hiipui Halu, puuttui Jatkaja ja Kyvyt liittyivät pinta-alaverotukseen. Puukauppakin pitäisi ehtiä synnyttää syksyllä. Metsänomistajuus näin B-luokassa on aika rankkaa. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilasku tarvitaan, mutta muuten laskutaidolla ei tee mitään. Taimikonharvennusta aina. Kuudelta metsään Raivaussahan käytöstä olen oppinut paljonkin. ”Viekää ne taimet sinne ja sinne ja ai mukavaa, saanko muutaman ylimääräisen pottiputken ja istutusvakan. Viikon verran pitäis sulaa varjossa.” Minä mestarina. Sää on kaunis ja kaikilla hauskaa eikä maksanut mitään. Lisäksi olen tehnyt muutakin syntiä, minulla on nykyisin yhren virman verkkometsäsuunnitelma ja metsäveromuistiinpanot. Harrastukset tulee karsia, mutta minullahan on Halu. Korkeakoulututkintoja minulla on, mutta ne eivät liity metsiin. Seuraavana päivänä singahdan nostelemaan taimilaatikoita varjoon. nAisMetsänoMistAJA 7v ”On JOTenKIn epämUOdIKAsTA TULLA pArIn TUnnIn pääsTä LäpImärKänä rAIvAUsTAmIneIssA TIeLLe JA TörmäTä sIrKeIsIIn KesäLOmALAIsIIn.” 67 MAKASIINI 2 • 2014 2374_.indd 67 20.2.2014 18.58. Puukauppa tapahtuu näin. Myyn puuta yhrelle virmalle! Voi minua tuhoon tuomittua. Haussa vapaa viikonloppu Taimien istutus on edennyt siitä ajasta, kun uskollinen opettajani – mhy:n neuvoja – näytti mikä on pottiputki ja mihin kohtaan kuusen taimet nyt laitetaan. ”No ny ne taimet on tullu, mihis tuodaan. Raha sen sijaan on ongelma nyt, muttei ehkä aina. Se vaatii työtä ja sulkee pois monta muuta harrastusta ja rahatkin uppoavat nopeasti vakuutusmaksuihin ja metsänhoitoon. Veroja olen opetellut joka helmikuu ja se on ihan mukavaa. Osaatko sinä opiskella kokonaan uutta alaa keski-iässä. Sahan huoltoa kesäisin. Muutenkin sahaaminen kannattaa tehdä muulloin eikä silloin, kun muut nauttivat aamusitrusteetään kuistilla päivän lehteä selaten. No, kovasti haluava ostaa tietysti ensimmäisen oman metsäpalstansa. Omalla kohdallani metsänomistajuus syntyi nopeasti, perhekuntamme pelinappuloiden siirrolla ja verojen maksulla. Siihen raivaussahan seitsemän kilon painoon vyötäröllä metsän keskellä jää kummasti koukkuun. Kukaan ei ollut Sikasesta koskaan kuullutkaan, muuten häneltä olisi kysytty neuvoa. Kuudelta aamulla mettään on hyvä sääntö, mutta sitten ovat vielä ne muut kesän työt. Metsäverotus kuten muukin verotus noudattaa valtaisaa omaa mystiikkaansa, joka pitää vain opetella. Loppujen lopuksi neljä akateemista ihmistä saa kuin saakin viikonloppuna maahan kaikki taimet. Aikaa olen järjestänyt enemmän syyllistymällä osa-aikatyöhön, jossa viisi päivää viikossa raatavat naiset katsovat yrmeästi minua. Olisikohan monta vuotta sitten ollut jokin kilpailutus muutaman tarjouksen kesken, joista mhy valitsi sopivan. Kaksi henkeä ehtii metsään kerran vuodessa, kun varataan aika puoli vuotta etukäteen. Sen jälkeen on ollut sekavaa. Koulussa meille opetettiin ekosysteemejä eikä kerätty kasveja. Olen ruskettunut ja voin hyvin, kuten Sirola jaksaa kirjoittaa. Lähdin nollasta, olin metsätaidoton ja kasvintunnistamaton. Nyt olen tehnyt sen perisynnin. Kykyni kehittyvät pikkuhiljaa, koska niin haluan ja osaan oppia aikuisenakin. Meidät on kyllä tunnistettu. Kaatoi kasvatushakkuun jälkiä, koneita odoteltiin puoli vuotta metsään, asiantuntija meni vuorotteluvapaalle oikeutetusti. Myyn varmaan toivottomaan alihintaan kaiken puuni, hyötynä on vain se, että homma tulee hoidettua. Kiitos.” Sitten hälytystekstarit ja WhatsAppit käyntiin, että löydämme yhteisen viikonlopun. Sitten se Kyky. Taimikonhoitoa on tehty ja eräs myrsky sotki kuviot vuodeksi. Meille muille syntyy Halu sinä kauniina päivänä, kun allekirjoitamme paperit ja huomaamme olevamme metsänomistajia. Raivaussaha koukuttaa Minulla on siis edelleen tallella Halu. Taimet tilattu, maa muokattu. Uskaltaako enempää kertoa. Aina on löytynyt jokin pieni virhe, vaikka luuli jo olevansa valmis, mutta kaikki laput ja liput ovat järjestyksessä ja tallella ja ilmoitukset menneet läpi. Kävi niin, että virmankin asiantuntija oli läpeensä kiireinen, mutta aika löytyi, hakkuut suunniteltiin ja koneet tulivat metsään, ihmeellistä. Jo huhtikuussa ryhdyn vahtaamaan perheeni kalenteria: muistakaa pitää nyt toukokuun viikonloput tyhjinä! Sitten eräänä kauniina toukokuun päivänä tulee puhelu. Kaiken voi toki teettää kalliina työnä, mutta Halun lisäksi tarvitsisin metsästäni hieman Rahaa ja tämä on helppo säästökohde. Tänä vuonna kirjataan tämä tulo tähän ruutuun ja sitten, miten olikaan niiden mhy:n hankintakauppojen merkintä. Taimien istutus toukokuussa. On jotenkin epämuodikasta tulla parin tunnin päästä läpimärkänä raivaustamineissa tielle ja törmätä sirkeisiin kesälomalaisiin urheiluasusteissaan päiväkävelyllä. ennen kuin hän omistaa metsää, voi se olla jopa tyhmää. Yksi helmikuun viikko vietetään vero-ilmoituksen parissa itse opiskellen. Kateellinen sukulainen tulee ja nappaa metsän tai tulee jokin pakottava muu syy ja metsänomistajuuden alkupääoma menee si?vusuun
Perimmässä pohjoisessa, karuilla mailla niitä on, mutta siellä vähäinen hakkuukertymä ja pitkät lähikuljetusmatkat tekevät toiminnan kannattamattomaksi. Niihinkään ei taimia synny merkittävässä määrin muualle kuin aukkojen keskelle tiheän reunapuuston varjostuksesta johtuen. Kun maapohjan valtaa vattu ja viljavimmilla paikoilla harmaaleppä, on jatkavalla metsänomistajalla ”naurussa pitelemistä”. Tukkipuustoon kohdistuva hakkuu ei onnistu nuorissa kasvatusmetsissä – ei ainakaan lähivuosina. Kun neljän vuosikymmenen saldo ynnätään, voi vain todeta, että jatkuva kasvatus on tullut kalliiksi. Nyt ollaan tilanteessa, joka on kuin kultaisissa kehyksissä kirjanpainajille viestitetty kutsu: voitte tulla, häähuone on valmistettu. lukijalta J atkuvan kasvatuksen tavoitteena on pitää metsämaa peitteisenä ja puusto eri-ikäisenä, jolloin samassa metsikössä kasvaa sekaisin puuston kaikki ikäluokat taimesta tukkipuuhun. AArrE SyrJäNEN METSäNKASVATTAJA yLi 60 VUoTTA Toisin kuin Metsälehdessä 3/2014 kirjoitettiin, CrossLam Kuhmo -tehtaan perustajan nimi on Juha Virta . Kuusissa on samanaikaisesti 5–8 vuoden neulaset, jotka menestyvät hyvin vain samanlaisissa olosuhteissa, missä ne ovat syntyneet. Tällöin metsän puusto on kasvanut lähelle aloitustasoa, mutta runkoluku on tietysti se, mihin hakkuun lopussa jäätiin. Hänelle on tänä aikana aiheutunut metsän kasvun menetystä Jatkuva kasvatus tulee kalliiksi Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. Jatkuvassa kasvatuksessa syntyy luontaista taimiainesta – jos syntyy – hehtaarille muutama sata tai ehkä kymmeniä tuhansia. Usein on jatkuvan kasvatuksen aloittajakin siirtynyt jatkamaan työtään suureen tuntemattomaan. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Jäljelle jäävät varttuneet 50–70-vuotiaat metsät, joissa puustoa on hehtaarilla 200–350 kuutiota, runkoluku 400–600 tukkipuuta ja kasvu 10–15 kuutiota hehtaarilla, viljavimmilla mailla tätäkin enemmän. Taimikonhoitoa tarvittaisiin, mutta onko enää raivaussahan käyttäjiä. Valtaako vattu. Toisessa yläharvennuksessa puustoa voi poistua lähes sama määrä kuin ensimmäisessä hakkuussa, mutta sen jälkeen metsä on jo todella harvaa ja puuston hehtaarikasvu pudonnut merkittävästi. Vaihtoehtona olisi ollut kasvattaa puusto 10–15 vuodessa 400–500 kuutioon hehtaarille ja laittaa uudistamiseen 1 200 euroa, mikä olisi saatu jo 2–3 vuoden kasvatuksella. Seurauksena on yleensä kuusten kuoleminen pystyyn. Taimikko – mikäli sitä on syntynyt – on eri-ikäistä, eripituista ja ryhmittäistä. Kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana on aloituspuusto ikääntynyt ja sen kasvu taantunut. Hän saa metsän, jossa puustoa on ehkä 100 kuutiota hehtaarilla, sekin kasvunsa menettänyttä. Oikaisu Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro p. Tietoa metsästä. Suurimpien puiden poistuma aiheuttaa voimakkaan valonmuutoksen, minkä takia varjostettujen kuusten neulaset ruskettuvat. Voi käydä niinkin, että heinäja ruohokasvillisuus estävät taimettumisen lähes kokonaan. Ei sovi – mutta kuusi on puolivarjopuuna se puulaji, joka taimettuu alueelle – jos taimettumista yleensä tapahtuu. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@ metsakustannus.fi 68 MAKASIINI 2 • 2014 2376_.indd 68 21.2.2014 19.32. Kolmannessa harvennuksessa – jälleen 10–15 vuoden kuluttua, noin 40 vuotta jatkuvan kasvatuksen aloituksesta – metsän puusto on jo niin harvaa, että sen hakkuukertymät romahtavat, sillä uusia tukkipuita ei ole voinut syntyä. Aloitusvaiheessa tähän soveltuvia metsiä on eteläisessä Suomessa vähän. Toinen tavoite on kohdistaa hakkuut valtaosin tukkipuihin ja samalla pyrkiä uudistamaan metsä luontaisesti paikalla kasvavan puuston siementämänä. www.metsakustannus.fi 100–200 kuutiota hehtaaria kohti, joten kalliiksi on tullut. Kutsu kirjanpainajille Toinen yläharvennus voidaan tehdä 10–15 vuoden kuluttua. Puuston kasvu putoaa kolmanneksen, mutta koska hakkuu kohdistuu metsikön paraskasvuisiin puihin, kasvu voi heiketä jopa 40 prosenttia. Menetystä lisää todennäköisyys, että hän on joutunut myymään puunsa selvästi samanikäisen metsän puita halvemmalla. Kuusikoissa tilanne voi olla katastrofaalinen. Voidaan tietysti sanoa, että kuusikko ei sovi jatkuvaan kasvatukseen. Hakkuun jälkeen metsikkö voi puuston harvuudesta johtuen taimettua luontaisesti – jos olosuhteet muuten ovat otolliset. Vaikeutta lisää vielä jäljellä olevan puuston poisto. Tasaikäisen, varttuneen metsän ensimmäisessä yläharvennuksessa puustoa poistuu 50–100 kuutiota, runkolukua 100 – 150 puuta hehtaarilta. Taimettumista ei hakkuun jälkeen tapahdu, ellei tehdä pienaukkoja. Lisäksi tulee suurella todennäköisyydellä runsaasti tuulenkaatoja, mikä heikentää entisestään metsän terveydentilaa. Eihän voida olettaa, että korjuuyrittäjä kerää puut laajalta alalta samalla taksalla kun aukosta. Jatkavalle metsänomistajalle lankeaa vielä suurempi lasku
Koulutus alkaa syksyllä 2014 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 20. www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous E Evolla sijaitsee yksi Etelä-Suomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta metsäopetuksen käytössä on noin 2000 hehtaaria. Kiitos kaikille palautteenantajille! Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. ViiMe nuMerossa eniten ääniä sai veroilmoituksen täyttämiseen opastava artikkeli ”Näin se sujuu”. Paketti sisältää kaksi kätevää opasta Suomen puut ja pensaat sekä Sata sammalta. Evon metsäosuuskunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä oikeita töitä – oikeassa yrityksessä jo opiskeluaikana. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Evon alueella on myös monipuolista tutkimusja koetoimintaa, jolla on huomattava merkitys alan koulutukselle. Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. Mistä pidit. HAMKissa opiskellaan syksystä 2014 alkaen moduuleissa. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). Palkinnoksi arvotun reppujakkaran voitti Seppo Hella Uudestakaupungista. Metsätalouden koulutus Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. MiKä oli Mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Palkinnoksi arvomme kolme kirjaparia. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Moduulien käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Huom, koulutus Hämeenlinnassa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. EVONmetsaopetus KOULUTUSTA 69 MAKASIINI 2 • 2014 2376_.indd 69 21.2.2014 19.32
alkaen. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Reijo Mattila, toimitusjohtaja, metsänhoitaja, Lahti (matkoilla) 60 VUOTTA 9.3. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Tapani Honkanen, metsänhoitaja, Kerava (perhepiirissä) 12.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. NIMITyKSIä Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.3. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 2014 – ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Vapo Oy Vapon nykyinen talousjohtaja Jyrki Vainionpää KTM (37) on nimitetty yhtiön operatiiviseksi johtajaksi 1.4.2014 alkaen. Hän on toiminut SGN Groupissa eri tehtävissä yli 20 vuotta vastaten viimeksi uuden liiketoiminnan luomisesta uusiutuvan energian ympärille. Nieminen Oy:n toimitusjohtajaksi on 1.2.2014 alkaen nimitetty MMM, agronomi Heikki Seppälä. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 2377_.indd 71 21.2.2014 19.33. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti MTK-Pohjois-Savon ja MTK-Etelä-Savon maaseutunuorten asiamiehenä. alkaen. Toivo Mäki, Otso Metsäpalvelut, Pohjois-Pohjanmaa, Haapaveden metsäpalveluesimies, Haapavesi (matkoilla, ei juhlia) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Kiuru, Siikainen, Reijo Laukkanen, Pariisi ja Pekka Pulksten, Mäntsälä. 70 VUOTTA 8.3. S.G. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Nieminen Oy/ SGN Group -konserni S.G. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Maaseutuammattiin ry MMM, MH Niina Mäntyniemi, 39, on nimitetty Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtajaksi 1.2. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Yhtiön uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmänjäseneksi on nimitetty KTM Suvi Kupiainen 1.4
kaupunkikohteemme on Bolzano, jonka arkeologisessa museossa voi käydä katsomassa yli 5000 vuotta vanhaa Ötzi-muumiota. useimpien muiden perhosten toukat piilottelevat lehden alla tai kasvin varrella silloin kun eivät ruokaile. uusi puku on saatava. paino kasvaa toukkavaiheen aikana satoja tai jopa tuhansia kertoja suuremmaksi. nahanluonteja on perhostoukilla tavallisesti 3–5, ja viimeisessä toukkanahan alta paljastuu kotelo. Tarkempi matkaohjelma, matkan hinta ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan seuraavassa metsälehti makasiinissa, joka ilmestyy 10. se syntyy vanhan nahkatakin alle, entistä suurempana, vahvasti poimuttuneena ja kaikkine karvoineen ja muine lisäkkeineen. Metsälehden lukijamatka suuntautuu pohjois-italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10. käymme paikallisella sahalla ja tutustumme metsien hoitoon. ohjelmassa on tietysti myös vierailu viinitilalla ja italialaisia herkkuja. Takin kanssa samaan aikaan on vaihtunut purukalustokin, joten toukka joutuu odottelemaan leukojensa kovettumista ennen kuin voi aloittaa taas syömisen. Joskus uusi asu on aivan erilainen kuin entinen, useimmiten kuitenkin samaa kuosia. PILKKEITÄ TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Munasta kuoriutuva perhosen toukka on perin pieni aikuiseen perhoseen tai aikanaan koteloituvaan toukkaan verrattuna. Hyönteisten iho on samalla niiden tukiranka. Toukan kasvaessa nahka kiristyy ja hiukan venyykin, mutta rajansa silläkin. alun perin toukan nahka on myös väljä: siinä on kasvunvaraa kuten entisaikoina lasten vaatteissa. Toukkien ihoksi samanlainen kitiinipanssari ei sovi. majapaikkamme on pienessä kylässä Val di nonin laaksossa, joka tunnetaan upeiden maisemien lisäksi omenaviljelmistään. aikuiset hyönteiset eivät enää kasvakaan, kaikki eivät edes aikuisina syö mitään. siksi toukka voi vaihtaa asunsa näkyvästi ravintokasvinsa lehden yläpinnalla. kotelossa toukan sisäinen rakenne hajoaa lähes kokonaan ja muuttuu aikuisen elimistöksi. kova kuori suojaa ja antaa riittävän tuen lentolihaksille. sekin muodostuu kitiinistä, mutta on ohuempi ja rakentunut löyhemmin. lukijamatkalle tiroliin! Suuri osa Italian metsistä kasvaa Dolomiittien rinteillä. Puhdas paita käyttöön Silmäiltayökkösen toukka on juuri heittänyt vanhan paitansa pois ja vaihtanut sen puhtaaseen, ja mikä tärkeintä, entistä suurempaan pukuun. se muodostuu kitiinistä, proteiinipolymeeristä, joka on hyvin kovaa ja kestävää, verrattavissa monilta ominaisuuksiltaan kasvien tuottamaan selluloosaan. kun se on valmis, toukka lakkaa syömästä, repäisee takkinsa – repeämä syntyy yleensä niskaan – ja irrottaa vanhan nahkansa kiemurtelemalla. kuvassa silmäiltayökkösen toukka on juuri luonut vanhan nahkansa. huhtikuuta. Trentino on italian metsäisintä aluetta, puolet maakunnan pinta-alasta on metsien peitossa. iltayökkösten toukat ovat karvaisia ja varoittavat jo räikeillä väreillään lintuja koskemasta niihin. 72 MAKASIINI 2 • 2014 2378_.indd 72 21.2.2014 19.35
h a n n u Ja u h Ia In En ensi numerossa 73 MAKASIINI 2 • 2014 2391_.indd 73 21.2.2014 19.36. huhTIKuuTa. KESÄTÖISSÄ teema Palkkaa nuori istuttamaan SEuraava METSÄlEhTI MaKaSIInI IlMESTyy 10. maaliskuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13
Kymmenen millimetrin vahvuiset ja metrin mittaiset merkkauskepit syntyvät kotimaisesta männyntyvitukista. Aloitimme merkkauskeppien myynnin viime syksynä. Vaalea käsittelemätön puu erottui taimikosta mainiosti, mutta kesän käännyttyä syksyyn kepit olivat tummuneet pahoin sateessa. Halukkaat saavat kokeilla niitä ilmaiseksi. 74 MAKASIINI 2 • 2014 74 MAKASIINI 2 • 2014 2379_.indd 74 21.2.2014 19.40. Höyläkoneen terän läpi syntyy kerralla kahdeksan keppiä. Punainen väri kuitenkin hukkui syksyiseen ruskaloistoon. Vaihdoimme niiden tilalle punaiseen maaliin kastetut kepit. Perustin sahan vuonna 1979 oman synnyinkotini pihapiiriin Valkealaan. Olemme poikani Riku Siekkelin kanssa sahanneet viimeiset 25 vuotta päätyönämme eri vahvuisia pyörökeppejä. Melkein tippa on tullut silmään palautteita lukiessa ja kuunnellessa. Olemme lähettäneet postimaksua vastaan viidenkymmenen kappaleen koeeriä halukkaille. Kepit maksavat kymmenen senttiä kappaleelta ilman veroja. Vesiliukoiseen maaliin kastetut kepit maatuvat maastoon. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä ja osa on tilannut heti suuremman erän. Vielä pitäisi keksiä, miten merkkauskepit kulkisivat kätevästi mukana istutusalalla. Olen sahannut sitä mitä muutkin: lautaa, lankkua, harjanvarsia, verhotankoja, ikkunanpokia. Niistä syntyvät niin taimien merkkauskepit kuin verhotangotkin. Päätimme iskeä yli jääneitä keppejä kunkin taimen viereen. Keijo Siekkelin sahalla istutuskautta odottaa 15 000 taimien merkkauskeppiä. Taimien merkkauskepit ovat ensimmäinen oma ideani. Lopulta päädyimme maalaamaan keppien päät siniristilipunsinisiksi. Olen siitä todella innostunut. Istutin tuhat tainta omaan metsään ja mietin, mikä helpottaisi heinäämistä ja taimien löytämistä syksyllä. Se näkyy. Sahaan oksattoman tyven sadan millimetrin levyisiksi laudoiksi ja syötän höyläkoneeseen. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JOHANNES WIEHN ”KeKsin idean taimien merkkauskepeistä viime vuonna. Kepit kastan nipuissa vesiliukoiseen maaliin. Löytyisiköhän Metsälehden lukijoilta ideoita?” Lisätietoja Siekkelin saha puh. 040 592 5005 tukista taimikeppejä Sahuri Keijo Siekkeli Valkealasta höylää männyntyvitukista pyörökeppejä
* 100 000 KERTAA TODISTETTU OTSO Metsäsuunnitelmalla varmistat metsäsi arvon. * Olemme tehneet suomalaisille metsänomistajille jo yli 100 000 metsäsuunnitelmaa. D a d d y F in la n d Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut on nyt OTSO. Metsänomistamisen kuuluu olla helppoa, nautinnollista ja tuottavaa. Tilaa OTSO Metsäsuunnitelma: www.otso.fi. Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 2381_.indd 76 20.2.2014 16.33. Päivitä metsäsuunnitelmasi, niin pääset nauttimaan metsäsi tuotoista nyt ja tulevaisuudessa