Metsälehti 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 5 Sahatavaran hintojen lasku jatkuu • Energiapuun kauppa nykii • Hirvien uusjako TE Em a : riS kiE n H a ll in Ta m ET Sä SS ä PuukauPPakoulu Parhaan tarjouksen valinta Riskien hallinta näin turvaat metsäsi vesiensuojelusta 15 KYSYMYSTÄ arto appelgren hankki metsää kainuusta. metsänomistaja Metsäalan toiMijat kuka tekee mitä. HElmikUUTa • nUmErO 2/2015 • 9 € • www.mETSalEHTi.fi Vakaa tuotto houkutteli ka n n en ku va M is ka Pu u M a la 3387_.indd 1 19/02/15 15:56. 26
3388_.indd 2 19/02/15 11:19
38 TUTkIMUS: Hirvien uusjako 39 METSäläISEn allakka: Ylistys työkaluvyölle 40 PErInTöMETSä: Muistitko metsävähennyksen. metsälehti makasiini 58 74 20 SISÄLLYS NRO 2/4 26.2.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Raivaussaha torjuu riskejä 6 METSänoMISTaja : Tarjolla vakaata tuottoa Yrittäjä Arto Applegren osti metsää Kainuusta. 16 MarkkInaT: Kauppa käy käsijarru päällä 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Tarjoukset tiukassa 18 VIEnTIkaTSaUS: Valuuttakurssien aallokossa 19 VErkoSTa: Verokarhu uhkaa taas TEEMa: rISkIEn hallInTa 20 rISkIT halTUUn Kari Kokkosen metsiin ovat iskeneet niin myrskyt kuin tauditkin. 12 UUTISET: Sahatavaran hintaluisu jatkuu 14 Uudistamistuki tärkeä PohjoisSuomelle 15 METSäTyyPPI: Kuka arvostaa laatumäntyä, Markku Hacklin. 54 SahakISa: Moottori toi vauhtia savotalle 57 kolUMnI: Riittää, ei riitä, riittää lUonnoSTa 58 lUhTa: Pikkulintujen pörhistelyä pakkasessa 62 EnnEn & nyT: Myrskyn jälkeen 64 TaPIonPöyTä: Syö särkeä 66 kIrjaT: Porotalouden kokovartalokuva 70 MakaSIInIrISTIkko 72 PIlkkEET: Kaunis loinen 74 TUoTE & TEkIjä: Puuta kiven sisästä Se PP o SA M U li Jo RM A lU H TA Vi ll e Ko KK o lA 3 MAKASIINI 2 • 2015 3 MAKASIINI 2 • 2015 3389_.indd 3 20/02/15 17:03. 44 TUoTEUUTUUkSIa 46 METSäTIlahInnaT: Yllätys kauppatilastossa 48 METSäorganISaaTIoT: Kuka tekee ja mitä. 30 rahaPUU: Uusia ideoita oMa METSä 32 METSänhoITo: 15 kysymystä vesiensuojelusta 35 PIkaTESTI: Metsurin nastakengät 36 PUUkaUPPakoUlU: Kenen tarjous on paras. 42 kySy PoIS: Kauanko raivurin terä kestää
09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Organisaatioviidakko aukeaa sivulta 48. 09 315?49?873 050 389 0590 markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. Moni on myös huomannut, että metsien hyvä hoito auttaa torjumaan riskejä. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Pahimmaksi riskikRaivaussaha torjuu riskejä PEFC/02-31-162 Kannen kuva miska puumala Metsäkustannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ilmaston lämmetessä tuhojen riski kasvaa. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, että entistä useampi myrsky sattuu roudattomaan aikaan. Tarkkoja mittauksia siitä ei ole, mutta eri lähteistä on arvioitu myrskyn olleen voimakkuudeltaan jopa Gudrunin veroinen. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2015 3390_.indd 4 20/02/15 17:04. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Tuhoja vastaan suurimmalla osalla on vakuutus. Hoito ehkäisee myös monia muita luonnontuhoja. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDiaMyynti myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Puut kaatuvat helposti, kun maa ei ole jäässä. Moneen muuhun maahan verrattuna metsien uhat eivät meillä onneksi ole kovin pahoja. Jatkossa metsämaan hintatilasto julkaistaan jokaisessa Metsälehti Makasiinin numerossa. Ennusteiden mukaan länsituulet jonkin verran lisääntyvät ja voimistuvat syksyisin ja talvisin Etelä-Suomessa. Toimittaja Liina Kjellberg pohtii tämän numeron pääjutussa metsänomistamisen riskejä yhdessä metsänomistajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Tässä lehden artikkeleiden joukossa on myös yksi tilaustyö. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs si arvioitiin myrskytuhot. Sivulta 46–47 selviää myös, missä on myyty Suomen kalleimmat hehtaarit. Tällä vuosituhannella Suomessa on sattunut useita pahoja tuulituhoja, joissa on kaatunut puuta miljoonia kuutiometrejä. Läheskään kaikkia kaatuneita puita ei saatu ajoissa korjattua pois metsistä, mistä koitui laajoja hyönteistuhoja. Elokuussa 1890 Etelä-Suomea koetteli poikkeuksellinen hirmumyrsky. Esimerkiksi naapurimaata Venäjää tai Etelä-Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot on meillä toistaiseksi onnistuttu torjumaan tehokkaasti. Viimeisin suurpalo on vuodelta 1970. Gudrunin kaltainen katastrofi olisi täällä hyvin harvinainen, joskin mahdollinen. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Lukijan pyynnöstä selvitimme, mitä metsäalan kymmenet eri tahot oikein tekevät. vuosikerta, perustettu 1933. Tilastosta paljastuu yllättäviä tietoja. Kun tuulee kovaa, juuri mitään ei ole tehtävissä, mutta jos taimikko on aikanaan hoidettu ja harvennukset tehty, puut kestävät paremmin kuin hoitamattomassa metsässä. T asan kymmenen vuotta sitten Ruotsissa korjattiin kovalla kiireellä Gudrun-myrskyn jälkiä. Suomen itäinen sijainti suojelee meitä pahimmilta länsimyrskyiltä. Vuosittain metsää palaa keskimäärin vain muutama sata hehtaaria, mikä on metsäalaan suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vähän. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Yksi maan kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista aiheutti tammikuussa 2005 noin 75 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Silloin Kalajoella tuhoutui 1 600 hehtaaria metsää. 09 315?49?841 0400 913 822 myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Artikkelia varten kysyimme teiltä lukijoilta viime numerossa, mikä on metsänomistamisessa pahin uhka, ja miten riskejä vastaan voi varautua. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asiakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. Kyselyymme vastanneet nostivatkin metsänhoitotöiden laiminlyönnin toiseksi pahimmaksi metsänomistajan riskiksi. Hannu LiLjeroos on vuoden verran seurannut toteutuneita metsätilakauppoja
Juhlavuott aan viettävä Into Konrad Inha syntyi 150 vuotta sitten vain kivenheiton päässä tästä paikasta. Inhalle paikka oli rakas, ja hän viettikin paljon aikaa Torisevalla retkeillen ja kuvaten. KuVA: KArI Leo 3423_.indd 5 20/02/15 17:05. Aurinko on jo sulattanut lunta rotkolaakso n kallionlakimännik ön länsirinteel tä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmiKUUSSA Varjot alkavat pitenemää n, kun kiipeän iltapäivällä 18.2 Virtain Torisevalle
METSÄNOMISTAJA Kainuun metsät kasvavat miltei eteläsuomalaiseen tahtiin. 6 MAKASIINI 2 • 2015 6 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 6 20/02/15 17:15. Metsien hinnat ovat silti pysyneet maltillisina
Metsänomistaja Arto Appelgren kertoo, mistä on kysymys. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT Miska PuuMala 7 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 7 20/02/15 17:15. Tarjolla vakaata TuoTToa Kainuun metsissä tapahtuu ennennäkemättömiä asioita
”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Ei niinkään siksi, että heidän metsäsuhteensa yllättäisi: Puuhailu metsien vapaudessa koetaan lähes aina miellyttäväksi. Osa ehkä arvasikin. Kuhmo Oy:ltä peritty vajaan parin miljoonan markan liikevaihto liki viisitoistakertaistui seuraavien viiden vuoden aikana. ”Kerran pääsin kymppiuutisten kevennyspätkään. Päivän päätteeksi ihastelimme yhtä automaailman kaikkien aikojen maalauksellisimmista menopeleistä – vuoden 1959 Cadillacia sotkamolaisessa autotallissa. Pian hommasin oman sahan. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa. Koskaan sen sijaan ei voi aavistaa, kuinka moninaisia ihmisiä haastatteluissa kohtaa. ”Oli iso harppaus siirtyä sahurista toimitusjohtajaksi ja vastata tuotteiden myynnistä.” Luvut kertovat, että harppaus onnistui. Appelgren on innokas mobilisti eli vanhojen autojen keräilijä. Kuhmolainen Arto Appelgren on hyvä esimerkki tästä. Homman hienous alkoi valjeta maallikolle, vaikka liian vanhat autot ovat tähän asti olleet lähinnä arkinen murhe. ”Aluksi olin apumiehenä isäukon kenttäsahalla. ”En ole kertonut edes vaimolleni.” Se kyllä selviää, että monenlaista mobiilia hänen kokoelmissaan on ollut. Vuonna 1997 Appelgren pokkasi ykköspalkinnon kenttäsahauksen Suomen mestaruuskilpailuissa. Cadillac ei kuulu hänen kokoelmaansa, vaan sen omistaa kanssaharrastaja. Että tuollainen FerAppelgrenin vähä vapaa-aika kuluu museoautojen parissa. Se on edellyttänyt ympäripyöreitä työpäiviä sekä oikeaan osuneita, rohkeita ratkaisuja. rarin ostaja tällä kertaa, mutta oli minulla oma Ferrari jonkin aikaa kokoelmissani.” Tällä haavaa Appelgren suosii vanhoja eurooppalaisia käyttöautoja. Kokoelmansa laajuutta mies ei paljasta. Olin poliisin huutokaupassa, jossa myytiin takavarikoitua Ferraria. Kokoelman toista laitaa ovat vanhat leimakirveet. Sporttinen kaunotar ajalta, jolloin autot olivat vielä yksilöitä. ”Leimakirveet kiinnostavat monia keräilijöitä. Syntyi Kuhmon Höylätuote Oy. Siihen aikaan sahurille riitti työtä. M etsätoimittajan arjessa antoisimpia hetkiä ovat metsänomistajien haastattelut. Muistan kerran, kun tulin puoli kuudelta kotiin. Ne ovat rompetoreilla kuumaa tavaraa.” Toisen polven kenttäsahuri Tänä vuonna 54 vuotta täyttävä Appelgren on menestynyt moniulotteisella yrittäjän urallaan, joka alkoi 1980-luvulla. Kävimme savotalla ja keskustelimme metsäasioista. Työmies muuttui yritysjohtajaksi, kun Appelgren osti vuonna 1992 Kuhmon sahan höyläämön. Metsät halutaan hoitaa hyvin. Se tietysti huvitti kuvaajia. Asuni oli ehkä vähän rönttöinen, karvahattu päässä. Yhtä kaikki. Vaimo oli ihmeissään, että onko jotain sattunut, kun jo tähän aikaan tulet kotiin.” Sormet ovat yhä sirkkelitaustasta huolimatta tallella kuten taidotkin. 1980-luvun alun Kuhmossa puu oli luonteva perusta työuralle. Appelgrenin viimeisin oma ostos on 1973 mallin Opel Manta. Erilaisia tarinoita on yhtä monta. Appelgrenin seuraava siirto METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 8 20/02/15 17:15. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot ovat historiattomia.” Pelkkää kromin kiiltoa Appelgrenin keräilyharrastus ei ole. Cadillac Kainuun kätköissä Menin tapaamaan yrittäjä-metsänomistajaa
”Täytyy olla hyvät verkostot. Ajokoneen kuljettaja Juha Väisäsen kuulumiset kiinnostivat innokasta metsänomistajaa. Toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.” Kenttäsirkkelit ovat kehittyneet siirreltäviksi pyörösahoiksi. Hän on kasvattanut talousmetsiensä määrän Kainuussa 4 000 hehtaariin. Tavallisen talvileimikon pystykauppa on likimain mahdotonta. Toisaalta tiedetään, etteivät kokeneet yrittäjät ja yritysjohtajat hupuloi rahojaan metsiin ke9 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 9 20/02/15 17:15. Siellä tutustui moniin eri aloilla toimiviin yrittäjiin.” ”Jokaisella anglialla Ja CoRTinalla on oMa TaRinansa. Sijoitusyhtiöiden ohella lukuisat yksityiset ovat hankkineet tuhansien hehtaarien metsätiloja. Appelgren on palaamassa takaisin juurilleen. ”Ostin osuuden raisiolaisesta Kallion Konepaja Oy:stä, joka on maineikas pyörösahojen valmistaja. Hän on hankkinut kotimaakunnastaan metsiä kuten moni muukin yrittäjä ja sijoittaja. AA-puusta hän luopui viisi vuotta sitten. ”Päätin luopua höyläämöstä ajoissa, koska tyttäreni eivät olleet kiinnostuneet jatkamaan yrityksen toimintaa.” Sahoja ja hotellibisnestä Ikänsä töitä paiskinut, alle viisikymppinen yrityksensä myyjä ei jäänyt kiillottelemaan autokokoelmiaan – kaikkea muuta. Siitä hän kasvatti menestyvän höyläämön. Appelgren ennustaa, että metsäbuumi on vasta alkamassa. Yrittäjille tarkoitettu toimitusjohtajakurssi oli siinä mielessä antoisa. Ne matkat mennään siististi Passatilla, ei millään museoautolla. Hän toimi aikanaan muun muassa PKC Groupin ja Ponssen toimitusjohtajana ja istuu nykyisin useiden pörssiyhtiöiden hallituksissa. ”Minulla on vain satoja hehtaareita…” Sijoittajien into hankkia Kainuusta metsiä tuntuu sivusta katsoen yllättävältä. Samaa tonttia hän hoitaa myös Kuhmon Osuuspankissa. Niinpä mobilistille kertyy melkoisia kilometrimääriä koillinen–lounas-akselilla. Sen pani alkuun metsäyhtiö UPM, joka päätti viisi vuotta sitten luopua maakunnassa olevasta satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuudestaan. Toiminta on käynyt entistä monimuotoisemmaksi. Sen sijaan UPM on osannut hinnoitella tilansa niin, että hyöty jakautuu myyjälle ja ostajalle, Appelgren arvioi. Päivittäisen uutisvirran perusteella vaikuttaa siltä, ettei maakunnan metsissä ole kasvanut muu kuin harvennusrästit. Tunnetuin metsäsijoittajista on Harri Suutari. Ja kun vielä on joviaali supliikkimies, ei ihme, että hänet pari vuotta sitten valittiin vuoden kuhmolaiseksi. Itse hän on kasvattanut metsävarallisuuttaan maltillisesti. Appelgren korostaa, että Kainuussa pätevät samat lainalaisuudet menestystä haettaessa kuin pääkaupunkiseudun bisnesmaailmassakin. Toiminta-ajatus on yhä sama. Sekin on osin totta. Miehen ansioluettelo on vakuuttava ja alusta lähtien itse luotu. Yritys toimii yhä samalla nimellä uusien omistajien vetämänä ja on edelleen kasvu-uralla. Kainuuseen onkin syntymässä suomalaisittain ainutlaatuisen suuria metsätiloja. ”Tähän mennessä UPM on ehtinyt myydä vasta pienen osan metsistään.” Myös Metsähallitus koettaa myydä Kainuusta metsiään, mutta sen hintapyynnöt koetaan korkeiksi. Sekin toi mukanaan puheenjohtajuuden hotelliyhtiön hallituksessa. valTaMeRen Takaa TuoduT JenkkiauToT ovaT hisToRiaTToMia.” oli Kuhmon AA-puu Oy:n perustaminen 1997. Metsäbuumi veti mukaan Tätä haastattelua ei olisi tietenkään tehty, ellei Appelgren olisi myös aktiivinen metsänomistaja. Kainuussa on meneillään vertaansa hakeva ryntäys talousmetsiin. Uusi ulottuvuus Appelgrenin uralla on osuus Kuhmossa sijaitsevassa Hotelli Kainuussa. Kuhmosta Raisioon on matkaa huikonen ja rapiat
Appelgren ei pelkää, että bisnesmiesten tulo maataloustuottajien ylimuistoiselle läänitykselle aiheuttaisi ristiriitoja. Kainuussa metsien hinta on kehittynyt maltillisesti. Se helpottaa muun muassa harvennuspuun kaupaksi saamista.” ”Sukupolvenvaihdoksiin järkeä” Yksityismetsien yhä jatkuva pilkkoutuminen surettaa Appelgrenia. ”Suutarilla on useita omia motoja, ajokoneita ja myös puutavara-auto. Sille kertyi aika vähän käyttöä. Täällä on runsaasti osaavia koneyrittäjiä.” Appelgrenin toimintatapa poikkeaa esimerkiksi Harri Suutarin ja muutaman muun kainuulaisen suurmetsänomistajan linjasta. ”Kerran perkaamani taimikko meni kemeratarkastukseen. ”Metsätilojen koko ei Kainuussa juuri kasva, vaikka suurtiloja syntyy. Huojennus ja hyvä mieli oli suuri, kun selvisin tarkastuksesta kiitosmaininnalla.” Tällä haavaa Appelgrenillä ei ole raivaussahaa kummempia metsäkoneita. Siellä on viihdyttävä.” Ja niin mies kertoo tekevänsä. ”Ruotsissa kuolinpesät on pakko purkaa määräajassa. Eihän meitä muuten olisi hallitukseen valittukaan.” Uuteen aikaan totuttelevalle yhdistykselle parempaa tukea olisi vaikea kuvitella. Vähän jännitti. Mikä järki taustalla on. ”Kainuun metsänomistajat halusivat meidät mukaan. ”Metsä tarjoaa vakaata tuottoa toisin kuin esimerkiksi pörssiosakkeet. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin Lappia.” Uusi komento yhdistyksessä Uudenlainen metsänomistajuus on pyöräyttänyt myös Kainuun metsänhoitoyhdistyksen hallinnon uuteen asentoon. Lisäksi siellä on rajoitettu metsätaloustilojen pilkkomista.” • Appelgren toimii metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen varapuheenjohtajana. Appelgren toimii varapuheenjohtajana. ”Raivaussaha on ollut parhaita investointejani. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 10 20/02/15 17:15. Hallituksen puheenjohtajana on maan ykkösketjun hallitusammattilaisiin lukeutuva Suutari. Pyrin tekemään kaikki metsänhoitotyöt itse, joten kesäkaudet kuluvat metsissä. Vastineeksi henkilöstölle on tarjolla tuloksen mukaan määritelty bonusohjelma”, Appelgren selvittää. Ammattilaiset ovat tuoneet mukanaan liikemaailmasta tutut toimintamallit. Ei niinkään se, saanko tuet vai en, vaan se, kelpaako työni jälki tarkastajalle. Yksityisiä tiloja pilkotaan edelleen perinnönjaoissa tai niistä syntyy perikuntia, joissa metsätalous halvaantuu.” Hänen mukaansa metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulisi saada verotuksessa tasavertaisiksi maatilojen kanssa, mikä merkitsisi selvästi nykyistä kepeämpää verokohtelua. Oppia kannattaisi ottaa länsinaapurista. Mistä siis on kysymys. ”Kohtuullinen tulos on keino turvata yhdistyksen toimintakyky ja kassavirta.” Raivaussaha vai motoketju Moninaiset luottamustehtävät saati harrastuksetkaan eivät ole laannuttaneet Appelgrenin työintoa, johon nuoruus kenttäsahurina hänet kouli. ”Se tarkoittaa tarkkaa talousseurantaa ja raportointia sekä toimihenkilöiden henkilökohtaista tulosvastuuta. vytmielisesti. Aiemmin hänellä oli oma kaivinkone, jolla mies kunnosti metsiensä ojikot ja tiet. ”Myin sen pois. Oma kalusto takaa toimitusvarmuuden, jota ostajat arvostavat. Muilla metsänhoitoyhdistyksillä on tuskin tukenaan yhtä vahvaa liikkeenjohdon osaamista. ”Se on autuas tunne, kun raivauspäivä on takana ja hiet suihkuteltu pois.” Tärkeintä on, että itse tehdyn työn jälki on mieleinen. Hän tähdentää, ettei metsänomistajien muodostaman ja heille palveluita tuottavan yhdistyksen tarkoituksena ole tuloksen maksimointi kuten yksityisellä liikeyrityksellä. Laskeskelin, että ei kannata pitää omaa konetta
”kainuussa MeTsien hinTa on kehiTTynyT MalTillisesTi. silTi MeTsien kasvu on läheMPänä eTeläisTä suoMea kuin laPPia.” 11 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 11 20/02/15 17:15
”Odotellaan ja katsotaan, miten viime vuonna sahattu varastopiikki sulaa”, Hakamäki sanoo. Äänekosken tehdas sai laitevalmistajat Metsä Group on solminut aiesopimukset äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista valmet oyj:n ja andritz oy:n kanssa. Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta tehdään tänä keväänä. Isojoella pidettiin kahden ja puolen viikon talviseisokki. ”Toivoa pidetään, että heikentyvän euron ja Yhdysvaltojen vilkastuvan rakentamisen yhteisvaikutus tuo käänteen.” Vaikutus tulisi Suomeen mutkan kautta. ”Aasian menekkiin oli ladattu odotuksia, mutta kun Kiinan-veto alkoikin hidastua, niin varastot kasvoivat.” Ostajat tietävät, että sahojen varastoissa on myymätöntä tavaraa, Isojoellakin reilun kuukauden tuotannon verran. Länsi-Euroopasta vietäisiin lautaa ja lankkua Yhdysvaltoihin, jolloin Euroopan markkinoilla tulisi tilaa. MiKKo Häyrynen, Kuva Mirja KoiviSto Sahatavaran hinnat lähtivät viime syksynä laskuun, ja yllätysliuku näyttää yhä jatkuvan. ”On yksinkertaisesti sahattu liikaa”, Hakamäki sanoo. Hakamäki tietää kokemuksesta, että sahasuhdanteet saattavat saada uuden muodon nopeastikin. Ostajavarastot ovat pienet, mikä lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä. Toisen puolen ovat tehneet ruotsalaissahat. Siellä on kuitenkin ölhintaluisu jatkuu Sahoilla varastot ovat kasvaneet, kun markkinat eivät vedä odotetusti. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Myös tukkien hinnat ovat heikentyneet. ”Pohjat saattavat olla vielä edessä”, Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki ennakoi. Muualla Suomessa karhujen määrä väheni viime vuonna, mutta vain aavistuksen. Vaikka euro on heikentynyt dollaria vastaan, niin se on hienoisesti vahvistunut suhteessa kruunuun. ”Biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti päälaitetoimittajien valintaan, mikä on yksi investoinnin toteutumisen edellytyksistä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Euroopan keskuspankin elvytystoimet eivät vielä näy kysynnässä, mutta periaatteessa ne tulivat hyvään aikaan. ”Se näkyy siten, että ostajat ostavat vain täsmätoimituksia tarpeeseen eli tarkoilla mitoilla ja nopeilla toimitusajoilla.” Ruotsi kruunullaan Valuuttakurssi avittaa pahinta kilpailijaa Ruotsia, taas. Männyllä on peruskysyntää, sillä osa Pohjois-Afrikan isoista ostajamaista on kunnossa ja rakentaa, muun muassa Algeria ja Marokko. Luke arvioi, että Suomessa on vähintään 1 450–1 590 karhua. Tiukassa kilpailutilanteessa tämä antaa länsinaapurille sen viimeisen, ratkaisevan edun. Perustavaraa Kiinaan Kuusija mäntymarkkinat menevät osittain eri latuja. Päälaitteet ovat 70-prosenttisesti kotimaisia. Nyt eletään vuoden hiljaisimpia kuukausia ja elvytysraha ehtii vauhdittamaan kesäkauden rakentamista. Jos elvytys puree, niin keväänkorvalla saattaa vilkastua. ”Ruotsalaiset ovat pystyneet vielä viime päivinäkin laskemaan hintojaan huomattavasti.” Kolmantena pyöränä kuvioon ovat tulleet venäläiset, joiden kotimarkkina on hiljainen ja jotka saavat apua romahtaneesta ruplasta. Ranska, joka monena vuotena on ollut suomalaisen kuusisahatavaran suurin markkina, on taantumassa. Etelä-Ruotsista halvempien sahatavaralaatujen vienti Amerikkaan on jo kasvanut. Tilauskanta on lyhentynyt ja Isojoella on nyt myytynä noin puolentoista kuukauden tuotanto, mikä on selvästi tavallista vähemmän. Luisun taustalla on ylituotanto, joka on puoliksi itse tehtyä. Luvussa ovat mukana tänä keväänä syntyneet noin 298 pentua. Karhujen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin ennallaan. W iK iM eD ia Co M M o n S 12 MAKASIINI 2 • 2015 12 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 12 20/02/15 17:23. Aurinko nousee lännestä. UUTISET Lyhyesti Karhukanta vahvistui lännessä Luonnonvarakeskus Luken mukaan karhukanta on vahvistunut Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla
Metsäalan ammattilaisten maksuihin ei tule muutosta. eli pelaamme varman päälle ja pidämme yhteyttä vain vanhoihin, tuttuihin metsänomistajiin sekä sidosryhmiin, vaikka voisimme rohkeasti ottaa enemmän kontaktia uusiin asiakkaisiin kielteisiä vastauksia pelkäämättä.” PuHeenjoHtaja jani aKKanen, MeoL – MetSäaLan oPiSKeLijat ry:n jäSenLeHti KonKeLo 1/15. yhtiöt tekivät jääteitä tammikuussa siinä toivossa, että saarilta saataisiin korjattua puuta helmikuussa. 6 000 9 000 12 000 15 000 Sahausmäärät ovat kasvu-uralla vaikka ?nanssikriisiä edeltäneisiin määriin on vielä matkaa Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 2007–2014 Lähde: Metsäteollisuus ry 1000 m 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 13 MAKASIINI 2 • 2015 13 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 13 20/02/15 17:23. Vaikka halventunut euro avittaa, niin uhkaava konttipula saattaa nostaa rahtikustannuksia nopeasti. Metsätraktori vaatii jäätä alleen 80 senttiä, puutavara-auto jopa yli metrin. Siellä on paljon tavaraa varastoissa ja ostajat varovaisia. Pienemmillä metsätraktoreilla korjuu on paikoin vielä onnistunut. Kantohinnoissa laskupainetta Esa Hakamäki ennakoi kantohintojen laskun jatkuvan, koska hinnat eivät ole laskeneet sahatavaran hintaluisun tahdissa ja pystyvarantoja on varsin hyvin. ”Show-stoppereita ei ole ilmaantunut.” MetSä GrouPin PääjoHtaja Kari jorDan ääneKoSKen teHDaSHanKKeen eteneMiSeStä, teKniiKKa & taLouS 13.2. jyn hinnan laskun tuomaa epävarmuutta. Palvelu on jo ollut kokeiluluontoisesti ilmainen. ”Projekteista vain muutamat ovat epäonnistuneet. Metsäkeskus ottaa yhteyttä heihin tilausmaksujen palauttamiseksi. tutkimuksen mukaan asiakaskontaktien määrä on metsäalalla pieni, mutta kauppaan johtaneiden yhteydenottojen määrä on suuri. Puun etämittauksessa emme ole edenneet, mutta eivät siinä ole läpimurtoa tehneet muutkaan.” PaLKittu PonSSen teKnoLoGiajoHtaja juHa inBerG, teKniiKKa & taLouS 6.2. fi-palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Se lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä, Esa Hakamäki uskoo. Leuto talvi esti saarihakkuut Metsäyhtiöt ovat joutuneet vähentämään tai lopettamaan saarihakkuut tältä talvelta lauhan sään vuoksi, yle uutisoi. ”Egypti on tukkoinen ja hinnanlasku jatkuu. Metsään. Sahojen tuottajavarastot ovat tavallista isommat, mutta ostajien varastot ovat pienet. Palvelusta jo maksaneet metsänomistajat saavat rahansa takaisin. ”Talvileimikoita ei ole pystytty ostamaan, koska viime talveltakin jäi varantoja, joita nyt puretaan.” Länsi-Suomessa ei ole ollut kovia pakkasia ja talvileimikoiden korjuu on vähän sitä ja tätä. 1/2 Suomessa käytetystä puun kokonaismäärästä poltetaan noin puolet, kun mukaan lasketaan energiapuun lisäksi teollisuuden puuainesjäämät kuten jäteliemet. ”Vaikka lunta on, niin pohja on pehmeä. Osa pahimmista paikoista jää korjaamatta ja joudutaan jättämään seuraavalle talvelle.” Metsään.fi-palvelu maksuttomaksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi yksityismetsänomistajille maaliskuun alussa. jään paksuus ei kuitenkaan riitä kannattelemaan puutavara-autoja. Ilmeisesti on vaikeuksia saada dollareita pankeista.” Perussahatavaran saa jollakin hinnalla myytyä Kiinaan, jos on valmis tinkimään kannattavuudesta
Kemeralain uudistuksen takia tämäntyyppinen tuki loppuu. Jos seurantajärjestelmän luominen on liian raskas prosessi, voidaan käyttää tuensaajien omaa ilmoitusta. Myös pitkät kuljetusmatkat alentavat maksettavaa kantohintaa. Tämän vuoksi hallinnolliset esteet eivät ole samassa suuruusluokassa niiden ongelmien kanssa, jotka tuen puuttuminen aiheuttaisi,” Aula toteaa. Etelä-Suomessa tukea on saanut lähinnä myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Ympäristöjärjestön mukaan ainespuuta voidaan hakata ekologisesti kestävästi 58 miljoonaa kuutiota. Lyhyesti WWF: Luonto ei kestä lisähakkuita jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää, suomen metsät eivät kestä lisähakkuita, laskee WWF suomi. teijon tunnuslajiksi harmaapäätikka Teijon kansallispuisto on avattu salossa. Pohjois-Suomessa tuki on kohdistunut vanhojen, syystä tai toisesta vajaatuottoisiksi jääneiden metsien uudistamiseen. kansallispuiston statuksen arvioidaan lisäävän kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä. TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen Vajaatuottoisten ja -vajaapuustoisten metsien uudistamista tuetaan nykyisen kemeralain perusteella. 14 MAKASIINI 2 • 2015 14 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 14 20/02/15 17:30. Myös maaja metsätalousministeri Petteri Orpo on pitänyt asian edistämistä tärkeänä. ”Metsänuudistamisen tuella on erittäin merkittävä vaikutus Pohjois-Suomen metsätalo?uden kannattavuuteen. Erityisen paljon tällaisia metsiä on Ylä-Lapissa, vajaatuottoisten metsien osuus on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Inarin ja Enontekiön alueella noin 32 prosenttia ja muualla Pohjois-Suomessa keskimäärin 10 prosenttia. Keinoksi on esitetty EU:n säädösten mukaisen vähämerkityksellisen de minimis -tuen käyttöä. Uudistamisen tuen jatkaminen de minimis -ehdoin ei ole kuitenkaan saanut valtionhallinnon virkamiesten keskuudessa suurta kannatusta. Koska uudessa, parhaillaan EU:n notifioitavana olevassa kemeralaissa tukea ei ole, se pitää järjestää muulla tavalla. kansallispuiston tunnuslajista käydyn yleisökilpailun voitti ylivoimaisesti harmaapäätikka 46 prosentilla äänistä. Pulmat ratkaistavissa Pohjois-Suomessa tilanne nähdään hieman toisin ja oletettujen ongelmien katsotaan olevan kohtuullisen helposti ratkaistavissa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Jukka Aula arvioi, että esimerkiksi tasavertaisuusongelma on yksinkertaisesti ratkaistavissa: Tukea ei tarvitse rajata koskemaan Pohjois-Suomea. lo?usministeriöstä kertoo, että de minimis -tukeen liittyy monia ongelmia, esimerkiksi tukien seurantaan ja maan eri osien tasavertaisuuteen liittyen. Vanhan kemeran mukaisen tuen voi vielä saada sellaisille uudistamisaloille, joiden puustosta on tehty kaupat 17.4.2015 mennessä. Kemeratuella on ollut suuri merkitys, koska hakkuukertymä on vähäinen. Alueen metsät ovat pääosin uudistuskypsiä metsiä, joten tulot tulevat lähinnä uudistushakkuista. Lapin lain ja kemeratuen avulla on Pohjois-Suomessa uudistettu paljon vajaatuottoisia metsiä. Aulan mukaan de minimis -tuki on tuttu muun muassa yhteismetsille, eikä tukien seuranta ole tuottanut niille vaikeuksia. Näiden ratkaisemista pidetään hankalana. Se on osaltaan lisännyt nykyisen rahoituskelpoisten kohteiden määrää. Virkamiehet epäilevät Eduskunta edellytti syksyllä kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen metsien vajaatuottoisten metsien uudistaminen on otettava jatkossakin huomioon valtion tukipolitiikassa. Metsien suojelupinta-ala pitäisi WWF:n mukaan nostaa 10 prosentista 17 prosenttiin, kaikki talousmetsät käsitellä FsC-sertifikaatin mukaisesti ja kantojen korjuu lopettaa. Ylä-Lappi ongelmallisin Vaikka suuri osa huonosti tuottavista metsistä on laitettu kuntoon, niitä riittää vielä. kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan vuoden alussa. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätaUUTISET uudistamistuki tärkeä Pohjois-suomelle ellei vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saada tukea, Pohjois-suomen metsätalouden kannattavuus heikkenee. Lisäksi kantohintataso on ollut viime vuodet laskussa, toiminnanjohtaja Vesa Väisänen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Teijossa käy vuosittain 70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueilta. Samantasoista tukea on maksettu myös tuhoalueiden metsien uudistamiseen. viime vuoden hakkuumäärä oli 55,5 miljoonaa kuutiota. Nykyisen tasoisen tuen puustoehdot täyttäviä kohteita ei nimittäin muualla juuri ole, kun pellonmetsitykset ja tuhoalueet rajataan pois
Metsäteollisuuden mallissa puun tarjontaa edistettäisiin metsätilamaksulla, joka voisi olla 10 prosenttia metsän tuotosta. Metsänomistajien keskuudessa pelätään myös sitä, että kaikelle tarjolle tulevalle puulle ei löydy markkinoita. mETSäTyyppI 1 Mikä tekee sahurin. Metsäteollisuuden esittämä, vanhaan pinta-alaveroon rinnastettava metsätilamaksu olisi hankala etenkin taimikkovaltaisten tilojen omistajille. 3 Mitä sahatuotteita kysytään tällä hetkellä. Metsänomistajat tuovat yhä omia tukkejaan lähisahalle, kertoo vuoden 2014 piensahayrittäjä Markku Hacklin. Höyläämme vanhanmallisia listoja ja teemme paljon korjauspalikoita vanhoihin taloihin. itse olen kasvanut tähän työhön nuoresta pitäen kesätöitä tekemällä. MiKsi: saha ja höylä Hacklin on toiminut vihdissä yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Perheessämme on ollut sahaajia jo kolmessa polvessa. Metsäteollisuuden mielestä pelkkä sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verohuojennus ei yksinään vielä riitä, vaan paketin pitäisi sisältää myös puun markkinoille tuloa lisääviä elementtejä. asiakaskyselyjä on tullut enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Metsänomistaja saisi maksun takaisin verohuojennuksena puun myynnin yhteydessä. Verouudistus ei etene kaavailut metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojennuksesta tyssäsivät MTk:n ja Metsäteollisuuden erimielisyyksiin. 2 Miksi saitte sahayrittäjäpalkinnon. inventoinnin (VMI11) mukaan vähentynyt pohjoisessa, mutta lisääntynyt etelässä. Kuka arvostaa laadukasta mäntyä. Ojalan mukaan työryhmässä saatiin kuitenkin hyvää pohjatietoa, jonka perusteella asian valmistelua voidaan tarvittaessa vaalien jälkeen jatkaa. Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää. ulkoilmatyö ei tosin taida olla tänä päivänä kaikkein seksikkäintä nuorten mielestä. sahaamme myös asiakkaiden pyynnöstä heidän omia tukkejaan. jäljelle jääneille riittää siis töitä. Etenkin iso osa Pohjois-Suomen metsänomistajista jäisi tämänkaltaisessa uudistuksessa pelkästään maksumiehen rooliin. KuKa: sahuri ja maanviljelijä Markku Hacklin MiTä: sai veljensä Mikko Hacklinin kanssa vuoden 2014 sahayrittäjäpalkinnon. TeksTi vaLTTeri skYTTä kuva kiMMO BrandT Kuvio Lahopuu laskussa pohjoisessa Kuolleen puuston määrä on valtakunnan metsien 11. 5 Miltä piensahojen tulevaisuus näyttää. 15 MAKASIINI 2 • 2015 15 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 15 20/02/15 17:30. Piensahojen määrä on esimerkiksi vihdin alueella puolittunut siitä, kun aloitimme. sieltä löytyy vielä hyvälaatuista mäntyä. Tilamaksu kiusaisi taimikon omistajia MTK puolestaan katsoo, ettei keskustelua tilojen sukupolvenvaihdoksista pidä kytkeä muihin puumarkkinoiden toimintaan liittyviin asioihin. Lähialueen omakotirakentajille menee aitoja, leikkimökkejä ja seinälautaa. Markku Hacklinin oma sahuriura alkoi 13-vuotiaana. On eri asia myydä hyvä mänty piensahaukseen ja sitä kautta puusepän käyttöön kuin myydä se isolle sahalle lankkutavaraksi. Harjoitamme myös maanviljelystä, joten kaikki munat eivät ole samalla sahapöydällä. Päätöstä oman sahan ostamisesta ei voi tehdä yhdessä päivässä. Asia sisältyy myös nykyhallituksen ohjelmalinjauksiin. Erilaisia metsätilamaksumalleja ei myöskään pidetä kovin järkevinä nykyisessä puukauppatilanteessa. 2 4 6 8 10 VMI9 (1996-2003) VMI10 (2004-2008) VMI11 (2009-2013) Lähde: Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi Lahopuun määrä m /ha Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Hannu jauHiainen MetsätiLojen sukupolvenvaihdosten helpottamista on pohdittu maaja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Piensahojen kesken on hyvä yhteistyöhenki, ja asiakkaiden tukit tulevat sahatuksi vaikka töitä jakamalla. Palkinnossa korostettiin nuoruutta, olemme Mikon kanssa noin 40-vuotiaina piensahayrittäjien nuorimmasta päästä. 4 Kuka arvostaa hitaasti kasvanutta mäntyä. Laadukkaalle männylle on oma käyttäjäkuntansa esimerkiksi puusepissä. Tällä hetkellä sahallamme on kaksi työntekijää: minä ja veljeni Mikko. käytämme pääsääntöisesti oman metsän puita. Maaja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön päällikkö Juha Ojalan johdolla MTK ja Metsäteollisuus ry ovat etsineet keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja samalla puun markkinoille tuloa
Energiarangan sekä hakkuutähteiden lämpöarvo on Pentinpuron mukaan parhaimmillaan, kun ne ovat kuivuneet tien varressa yhden kesän yli. Leuto talvi näkyy myös metsäenergiamarkkinoilla. Myös kaavaillut muutokset sähköntuotannon tukeen sekä kemeralakiin ovat hyydyttäneet kauppaa. Puulla omakotitaloaan lämmittävät voivat myhäillä tyytyväisinä, sillä viime vuoden tapaan lämmitysurakasta selvitään todennäköisesti tavanomaista pienemmällä puumäärällä. ”Nyt määrä on pudonnut kymmeneen kuormaan”, yrittäjä Ilkka Vertainen kertoo. Määrästä kaksi kolmannesta on energiarankaa ja kolmannes hakkuutähteitä. markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen KesKiviiKKo 11. ”Nyt haketettavia energiapuita on varastoitu yleensä pari vuotta. ”Korjaamme täyttä vauhtia vanhan kemeran puitteissa tehtyjä energiapuuleimikoita. Pakkasten puute sekä kivihiilen ja turpeen poltto kasvattavat metsäenergian tie?nvarsivarastoja. Onneksi vain yksittäisiä eriä on vanhentunut käyttökelvottomiksi.” Hankala tilanne Hankintaketjussa toimivilla urakoitsijoilla on myös vaikeuksia. Yhdistys hankkii vuosittain reilut 100 000 kiintokuutiota metsäenergiaa. 16 MAKASIINI 2 • 2015 16 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 16 26/02/15 10:34. Jyväskylän lentoaseman lämpömittari näyttää +7,8 astetta. ”Tienvarsivarastojen taloudellinen riski on meillä, joten pyrimme säätelemään energiapuun ostoa kysyntäennusteiden mukaan. helmikuuta 2015. Tällä hetkellä ostamme kaikkia energiapuujakeita”, toteaa Länsi-Suomen aluejohtaja Tero E. ”Joillekin varastoille talvitie on tehty kolme kertaa ennen kuin puuerälle on löytynyt menekkiä”, yrittäjä Kari Keski-Korpi kertoo. Oletettua vähäisempi kysyntä näkyy taas suunniteltua hitaampana varastojen kiertona. EK Keski-Korpi Oy:n yrittäjä Kari Keski-Korpi sai syöttää hakkurin kitaan tuoretta koivukuitupuuta Metsäkolmio Oy:n työmaalla Viitasaarella. Haketusten siirtyminen seuraavaan talveen aiheuttaa hävikkiä ja laatutappioita etenkin hakkuutähteiden toimitusketjussa. Nykivää kauppaa Metsänomistajille säiden ja tukipolitiikan vaikea ennakoitavuus näyttäytyy nykivänä energiapuukauppana. Kauppa käy käsijarru päällä energiapuun hankinnassa tasapainoillaan toimitusvarmuuden ja suurten tienvarsivarastojen välillä. ”Vastaanottopäässä ollaan tällä hetkellä käsijarru päällä. Energiapuuta Keski-Suomessa hakettava Kosken Megawatti Oy oli tänä talvena varautunut kuljettamaan voimalaitoksille 30 hakekuormaa päivässä. Lisäksi epätasaisen kysynnän vuoksi ketjuun syntyy turhia kustannuksia muun muassa aurauksista. Kentällä toivotaan nopeita ja energiapuun käyttöä edistäviä päätöksiä tukiasioissa”, Ilpo Pentinpuro kertoo. Uusia vanhan lain mukaisia kohteita emme voi enää ottaa korjuuseen. Tulipalopakkasia ei ole ollut, eikä sähköntuotanto ole kovin kannattavaa”, kuvailee Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro. Lukema on helmikuulle mittaushistorian toiseksi korkein. Nieminen UPM:n puunhankinnasta
Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 45,13 . 300000 600000 900000 1200000 1500000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 10 20 30 40 50 60 1/2014 1/2015 85 90 95 100 105 110 17 MAKASIINI 2 • 2015 17 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 17 26/02/15 10:35. 16,92 . ensiharvennus 45,07 . ensiharvennus 45,96 . ... ... 12,46 . 42,99 . ... ... 37,56 . 15,38 . 16,37 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 43,54 . 14,55 . 13,46 . 16,93 . 42,08 . 14,18 . 14,91 . uudistushakkuu 55,41 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ... 15,57 . 41,17 . ... 15,28 . 16,52 . 44,82 . Harvennushakkuu 49,73 . 44,26 . 13,34 . 14,40 . 14,66 . 16,68 . 52,19 . ... 17,82 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . 12,78 . 14,51 . 13,73 . ensiharvennus 45,52 . uudistushakkuu 46,54 . 14,68 . 17,28 . Harvennushakkuu ... 16,70 . 53,33 . 43,90 . 15,38 . 15,18 . 13,38 . 54,18 . ensiharvennus 44,67 . ... 43,53 . 17,42 . Harvennushakkuu 46,26 . 14,36 . 46,89 . 43,59 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Harvennushakkuu 49,57 . 46,25 . Harvennushakkuu 46,70 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 15,60 . 15,15 . 54,77 . 14,43 . 45,75 . ensiharvennus 45,43 . ... 33,25 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,55 . 17,81 . 16,79 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,62 . 17,46 . 12,69 . 18,28 . ... 13,83 . 15,67 . 42,83 . ... 14,70 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,16 . 14,2 . Harvennushakkuu 48,32 . 17,13 . 14,43 . 37,84 . ... 15,1 . 14,02 . 15,44 . 16,53 . 15,65 . ensiharvennus 45,17 . 15,24 . 15,66 . 55,26 . 44,29 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,30 . 40,88 . uudistushakkuu 55,96 . 43,92 . 13,89 . 53,82 . 13,64 . 17,78 . 14,23 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,82 . 53,08 . uudistushakkuu 55,97 . 14,60 . 17,07 . 17,28 . 54,53 . 15,05 . 12,55 . 53,62 . 13,39 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,72 . 43,92 . 16,78 . 16,40 . ensiharvennus ... Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,48 . 16,75 . uudistushakkuu 55,74 . 16,69 . 16,53 . 14,47 . 49,77 . uudistushakkuu 56,80 . 15,01 . 17,77 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 14,16 . Harvennushakkuu 46,64 . ... Harvennushakkuu 48,79 . ... 14,52 . uudistushakkuu 51,44 . 13,91 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,97 . 55,30 . 45,43 . 12,58 . ... 18,14 . 55,56 . 48,33 . 14,74 . 48,82 . 13,88 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,74 . 14,43 . uudistushakkuu 56,89 . 12,38 . 47,57 . ensiharvennus 44,00 . 38,41 . 18,08 . 11,63 . 10,92 . ... 12,97 . 17,05 . ... 36,94 . 43,46 . nousussa . 14,83 . 36,97 . 15,40 . 54,61 . 43,98 . 13,24 . 16,93 . 41,95 . 13,66 . 15,46
Paperin ja kartongin sisällä suhde on sama – kaksi kolmasosaa paperista, kolmasosa kartongista. Uutta hinnoitteluvoimaa odotetaan lisäleikkauksista ja euron kurssilaskusta. Se on laatutyveä, jonka lyhimmät pituusmitat voivat olla alle kolmemetrisiä. PystykauPPa Pohjois-karjalassa Ensiharvennus Harvennus Uudistushakkuu Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntytukki 60 47,3 216 56,6 Mäntytyvitukki 1 65,5 Mäntyparru 1 20 1 22,5 Mäntykuitu 80 14,8 101 16,5 Kuusitukki 4 40 29 52,8 Kuusikuitu 16 9 6 14,8 15 16 Kuusilahokuitu 1 7 1 9 Koivutukki 1 35 4 40 Koivukuitu 24 9 4 13 28 15 Haapakuitu 1 5 1 7 1 9 Yhteensä 41 158 397 Koko leimikko 596 m3 21 106 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen Pohjois-Karjalassa sijaitseva talvileimikko meni lopulta kaupaksi tammikuun lopulla. Tehty puukauppa kuvastaa Pohjois-Karjalan markkinatilannetta. korjuu ensi talveen Leimikon ensiharvennus-, harvennusja uudistushakkuukuviot on tarjouksessa hinnoiteltu erikseen. Männyn erikoistyveä leimikosta kertynee jonkun verran. Viime vuonna euroopan kirjoitusja painopaperien tuotanto supistui reilusti, kahden-kolmen modernin paperikoneen tuotannon verran. Yhdysvallat on aloittanut polkumyyntitutkinnan useita hienopaperin tuojamaita vastaan. Viennissä iloiset yllätykset ovat mahdollisia, koska euron arvo on pitkän yliarvostuksen jälkeen laskenut suhteessa dollariin. uutta on, että Venäjällä tutkitaan, onko oman maan painolaitoksia kyykytetty kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. Talvileimikoita ostetaan valikoivasti ja tarjouksia tulee niistä vähän. Pohjois-Karjalassa ostetaan valikoiden MiKKo HäYrYnen PaPerin vaikeudet peittävät alleen sen tosiseikan, että Suomen runsaan 11 miljardin euron metsäviennistä liki kaksi kolmasosaa tulee paperista ja kartongista. Sitä myötä hinnankorotukset saattavat keväällä olla mahdollisia. Hintaneuvottelut ovat kesken, mutta valuuttakurssin tuomasta helpotuksesta huolimatta paperien eurohinnat näyttävät jatkavan hienoista laskuaan. Yhtään tarjousta leimikosta ei ensimmäisellä kierroksella jätetty. ilmassa on sellun vientikiintiöiden tai -maksujen uhkaa. Toisen kerran tarjoukset pyydettiin tammikuun alkupuolella. Hakkuukuvioista kolme on pehmeän maaston vuoksi korjattavissa vain talviaikaan. näyttää, että Suomelle tärkeässä lwc-paperissa käyntiaste saadaan sulkemisten kautta nouValuuttakurssien aallokossa 600 700 800 900 1000 Kopiopaperi Lähde: Foex Indexes Oy Hinnoitteluvoima hukassa Paperien eurohinnat ovat polkeneet paikallaan tuotantoleikkauksista huolimatta. 18 MAKASIINI 2 • 2015 18 MAKASIINI 2 • 2015 3418_.indd 18 20/02/15 18:05. Tarjontaa on edelleen liikaa ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat noin 88 prosenttia. Pääosa hakkuussa kertyvästä puustosta on mäntytukkia ja mäntykuitua. Koska talvikorjuuaikaa ei enää ole kovin paljoa jäljellä, myydyn leimikon korjuu tapahtunee vasta ensi talvena. Pudotuksen ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan yhtä voimakkaana, jos elvytys piristää taloutta. Venäläisen paperin ruplahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Neljä kuviota kaupan Talvikorjuun vaativa leimikko koostuu neljästä pienehköstä, toisistaan erillään olevasta kuviosta. ruotsiin nähden etua ei ole tullut, sillä kruunu on heikentynyt dollaria vastaan enemmän kuin euro. Harvennusja uudistushakkuukuviot ovat kooltaan alle hehtaarin ja harvennuskohde noin kaksi hehtaaria. Paperimaailmasta kuuluu pitkästä aikaa polkumyyntisyytöksiä, jotka on helpointa ymmärtää voimakkaista valuuttakurssimuutoksista seuranneiden kilpailuasetelmien muutosten torjumisena. Suomi ei ole epäiltyjen listalla. Pakkauskartonkien kasvu kompensoi pudotuksen kuitenkin lähes kokonaan. Latvaläpimitan pitää olla noin 25 senttimetriä. Leimikon pinta-ala on yhteensä 4,4 hehtaaria, puuta kertyy arviolta 400 kuutiometriä. Hinnankorotusvoimaa alkaa olla vasta, kun tehtaat käyvät yli 90 prosentin teholla teoreettisesta maksimistaan. Jos kysynnän lasku loivenee, niin kapasiteetin leikkaukset ylittävät kysynnän laskun. Tilanne parani oleellisesti, sillä nyt ostajilta tuli sentään yksi tarjous. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka kylätielle on noin 300 metriä. LWC-aikakauslehtipaperi €/Tonni 2013 2014 2015 semaan. Tarjous oli puumarkkinatilanteeseen nähden kohtalainen ja kaupat tehtiin tammikuun lopulla. euroopan maista epäily koskee ainakin Portugalia. Kasvatushakkuukohde on mahdollista korjata myös kesäaikaan. Metsänomistaja oli teetättänyt leimikon jo viime kesänä ja siitä oli pyydetty tarjoukset alueen 11 puunostajalta. Mukana on puutavaralajeja joiden kertymä jää todennäköisesti hyvin pieneksi
”nykyinen malli on ainoa oikea tapa. Teollisuus kun kytkee tuon ehdoksi, niin siinä sitä ollaan.” aIMo JorTIKKa Uusi kysymys: oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi. gtkdata.gtk.fi/maankamara Testaa, miten hyvin tunnet jokamiehenoikeudet. Ilmaissovellus auttaa uudistusmenetelmän ja puulajin valinnassa. Eiköhän tässä maassa ole aika luopua konsensuksen hakemisesta joka paikassa ja siirtyä päätöksen tekoon.” TErVaS ”Kyseinen kiinteistövero olisi realistinen silloin, kun siihen liitetään sekä ostopakko että minimihinta.” SIlEncIo ”Toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan metsätuloilla, ei ole terve tilanne. www.jOkamiehenOikeudet.fi ”Metsäteollisuus esittää lehden mukaan kiinteistöveroa, joka olisi 10 prosenttia metsän vuotuisesta tuotosta. lähden itsekin maanviljelijänä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla erikseen.” raIVurI ”Se Vanhasen junailema ’verohelpotus’ oli oikein tyyppiesimerkki epäonnistuneesta verotusmenettelystä. Kauppoja ei synny itkemälläkään.” ranE Verokarhu uhkaa taas Vaalien alla metsämaan verotus puhuttaa verkossa. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Stasi-meininkiä vai luonnonsuojelua. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Sekin sai aikaan vain markkinahäiriöitä ja hintapomppuja puoleen ja toiseen.” KorpITuVan TanElI ”Jos ensin nähtäisiin se puun lisääntyvä osto ja oikea ostohalukkuus ja sen jälkeen, jos sitä on ja emme hoitaisi siltikään teollisuuden puuntarvetta, alettaisiin keskustella vasta kiristystai verotustoimista.” JEES H-ValTa ”Metsäteollisuuden puunostoihin voisi olla hyvä laatia vastaava sanktio, kun puu ei menekään kaupaksi tai hinta poikkeaa liiaksi normaalista maailmanmarkkinahinnasta.” WoodMan ”Miten käy pienmetsänomistajien, jos ne 10 vuoden sisällä myytävät leimikot ovat pieniä talvella tehtäviä ensiharvennuksia. Vero olisi vähennettävissä 10 vuoden kuluessa puukauppatuloista. ViSainen mänty VExI 19 MAKASIINI 2 • 2015 19 MAKASIINI 2 • 2015 3417_.indd 19 19/02/15 15:42. Verotus kohdistuu ainoastaan todellisiin tuloihin eikä mihinkään arvauksiin.” MJo ”Tämmöiset voivat mennä läpi osana jotain suurempaa tupo-sopimusta, jossa päätetään palkoista yms. Ympäristörikokset saivat ilmiantosivun. Vastaajia 191 20 40 60 80 100 Kyllä 36 % Ei 67 % Saitko talvileimikkosi kaupaksi. www.sll.fi/wildleaks Geologian tutkimuskeskus yhdisti maaja kallioperäkartat korkeustietoon
Teema: RISKIeN TORJUNTa Teema: RISKIeN hallINTa Riskit haltuun Asta-myrsky kaatoi Kari Kokkosen metsäpalstalta 5000 kuutiometriä puuta. Tuhokuvat Kari Kokkosen perhealbumista. Kokkonen korjasi puut saaressa sijaitsevalta palstaltaan itse. 20 MAKASIINI 2 • 2015 20 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 20 26/02/15 10:25
Myös vuoden 2013 Einoja Seija-myrskyt ovat jättäneen Kokkosen metsiin jälkensä. ”Olin pellolla iltamyöhään paalaamassa heinää. Metsänomistaja Kari Kokkonen muistaa päivän hyvin. Se kaatoi puita vielä Asta-myrskyäkin enemmän. Puita on kaatunut molemmissa joitain satoja kuutiometrejä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT VILLE KOKKOLA 21 MAKASIINI 2 • 2015 21 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 21 26/02/15 10:25. Ilman vuoden 2010 Asta-myrskyä paikalla olisi nyt mäntyä ja koivua kasvava varttunut sekametsä. Myrskyltä tai tuhohyönteisiltä sekään ei aina suojaa. Puita alkoi kaatua ja heinät lensivät taivaan tuuliin, jänikset juoksivat minne sattui”, hän kertoo. Sinne tänne kaatuneiden myrskypuiden korjaaminen on haastavaa, mutta Kokkosen metsissä haastavuutta lisää vielä se, että metsät sijaitsevat saaressa: kesäaikaan kahden lossimatkan ja talviaikaan yhden lossimatkan ja parin kilometrin mittaisen jäätien päässä mantereesta. Sää oli samanlainen, kun metsiin vuonna 2001 iski trombi. Heinäkuussa riehunut myrsky kaatoi Savonlinnan Kokonsaaressa Etelä-Savossa sijaitsevalta metsäpalstalta 5 000 kuutiometriä puuta. Taivaanranta muuttui valkoiseksi vaakasuoraan iskevistä salamoista. Riskit haltuun Hyvä metsänhoito on metsän paras suoja. Muutama vuosi sitten istutetut taimet ovat kasvaneet jo metrin mittaisiksi. Päivä oli ollut hiostavan kuuma, joten Kokkonen osasi ennakoida myrskyn olevan tulossa. l umesta pilkistää tasaisin välein kuusentaimen latvus
Tuulituhoja vastaan voi kuitenkin suojautua. Tuulituhojen takia tehdyt metsänkäyttöilmoitukset vuonna 2014. Ajallaan sopivan harvaksi harvennetun taimikon taimista kasvaa järeitä puita, jotka eivät kaadu ensimmäisessä tuulessa. Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Lähde: Suomen metsäkeskus Lounaassa tuulisinta Teema: RISKIeN hallINTa 22 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 22 26/02/15 10:26. Juurineen kaatuneet puut saavat maasta vielä vettä ja ravinteita, joten ne eivät pilaannu kovin nopeasti. Peltolan mukaan paras keino on taimikonhoito. Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola ennakoi, että tuulituhojen riski lisääntyy tulevaisuudessa varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. Routa pitää talvella puut kiinni maassa. Kuljetin puut rantavarastoon, josta ne haettiin proomulla keväällä”, Kokkonen sanoo. Silloin apua on vain metsävakuutuksesta. ”Roudattomuus lisääntyy merkittävästi, jos talvilämpötilat nousevat neljä astetta. Asta-myrskyn jälkeen tilannetta helpotti se, että valtaosa puista oli kaatunut juurineen. Sen oletetaan varovaisissakin arvioissa tapahtuvan vuosisadan loppuun mennessä”, Peltola sanoo. Kokkosen metsissä metsänhoidosta ei ollut apua. Rahallisesti tuhojen suuruus oli viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa, vuonna 2013 reilut 20 miljoonaa euroa. Lisää tuulituhoja Tuulituhot ovat yksi merkittävimmistä metsänomistamiseen liittyvistä riskeistä. ”Korjasin ensin pirstoutuneet ja kallellaan olevat puut, loput ajan kanssa talvella. Suomen metsäkeskuksen mukaan kasvatusja uudistushakkuita suunniteltiin tuulituhojen takia viime vuonna lähes 36 000 hehtaarille. Kokkonen tekeekin hakkuut pääasiassa itse. Taustalla ei hänen mukaansa ole niinkään kovien tuulten ja myrskyjen yleistyminen vaan se, että ilmastonmuutoksen arvioidaan lyhentävän aikaa, jolloin maaperä on roudassa. Näin käy Peltolan mukaan, jos metsässä puhaltavan tuulen nopeus ylittää 14 metriä sekunnissa. Sellaisen oli Kokkonenkin ottanut metsänsä suojaksi, kaksi kuukautta ennen Asta-myrskyä
”PUITA ALKOI KAATUA JA hEINäT LENSIVäT TAIVAAN TUULIIN, JäNIKSET JUOKSIVAT mINNE SATTUI.” Sukutilan pihapiiri jää taakse Kari ja Antti Kokkosen suunnatessa kohti metsää. 23 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 23 26/02/15 10:26
Hyönteistuhojen riski on pienin ajallaan harvennetuissa metsissä. Kirjanpainajat riesana Tuulituhojen lisäksi metsien riesana ovat viime aikoina olleet kirjanpainajat. Kirjanpainaja on viime vuosina noussut otsikoihin, mutta suuremmat tuhot metsissämme aiheuttaa juurikääpä. Tavallisesti kirjanpainajat lisääntyvät tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa, mutta runsastuessaan ne voivat joukolla vallata terveitäkin puita. Myrskytuhot sekä lämpimät ja kuivat kesät ovat tällä vuosikymmenellä kuitenkin saaneet kirjanpainajamäärät kasvuun”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Seppo Neuvonen. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa. Paras keino tuhohyönteisiä vastaan on Neuvosen mukaan metsänhoito. Metsänsä voi myös vakuuttaa hyönteistuhon varalta. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä, kertoo Luken professori Jarkko Hantula. Olin itse istuttamassa tätä vuonna 1981”, Kari Kokkonen kertoo. Metsänomistaja Kari Kokkosen poika Antti Kokkonen nappaa kouralla tottuneesti kiinni nuoren männyn runkoon, kaataa puun ja ryhtyy karsimaan sitä. Suomen metsäkeskuksen mukaan kasvatusja uudistushakkuita suunniteltiin viime vuonna hyönteistuhojen takia reilun 2 000 hehtaarin alueelle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa havumetsiä tuhonnut havununna on jo levinnyt Etelä-Suomeen. ”Vielä kymmenen vuotta sitten kirjanpainaja ei aiheuttanut metsille kovin suurta riskiä. Juurikäävästä lahoa Metsäkone urahtaa käyntiin ensiharvennusmännikössä Savonlinnan Kokonsaaressa. Juurikääpää esiintyy sekä kuusella että männyllä. Rahallisesti tuhojen suuruus on viime vuosina ollut miljoonan euron luokkaa. ”Tämä on metsäpalstan ainoa istuttamalla uudistettu männikkö. Sikäli tilanne on hänen mukaansa Suomessa kuitenkin hyvä, että merkittävää tuhoa aiheuttavia hyönteislajeja on melko vähän. Se lahottaa kuusen juuristoa ja runkoa ja voi nousta rungossa jopa rei”VIELä KymmENEN VUOTTA SITTEN KIRJANPAINAJA EI AIhEUTTANUT mETSILLE KOVIN SUURTA RISKIä.” Antti Kokkonen tekee ensiharvennusta männynjuurikäävän vaivaamassa metsikössä. Varsinkin kirjanpainajan kohdalla tulee lisäksi noudattaa lakia metsätuhojen torjunnasta. Toistaiseksi siitä ei ole ollut meillä haittaa, mutta jos ilmasto lämpenee, se voi aiheuttaa huomattavaakin tuhoa. Riukuuntunut latvus kielii männyntyvitervastaudista. Kokkosen metsät kasvavat pääosin mäntyä, joten siellä kuusen tuhohyönteisestä ei ole ollut haittaa, mutta Eteläja Kaakkois-Suomen kuusikoissa kirjanpainaja on aiheuttanut laajaa tuhoa. Antti Kokkonen katselee mäntyjen latvuksia ja valitsee kaadettavia ja kasvamaan jätettäviä puita. Se sanelee, milloin kaadetut tai tuulen kaatamat puut on kuljetettava pois metsästä. Teema: RISKIeN hallINTa 24 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 24 26/02/15 10:26. Jos kuoriaisia on paljon, tappavat ne puun
Usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää puulajin vaihto tai kiertoajan lyhentäminen. Jarkko Hantulan mukaan Suomen onni on se, ettei meille ole tullut juurikaan vierasperäisiä tuhonaiheuttajia. Juurikääpä leviää uusille alueille varsinkin kesällä tehtävissä hakkuissa. Puulajin vaihtoon on Kari Kokkonenkin osassa männiköistään päätynyt. Männynjuurikääpä taas aiheuttaa männyntyvitervastautia. Lähde: Suomen metsäkeskus Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Hyönteiset riesana etelässä Hyönteistuhojen takia laaditut metsänkäyttöilmoitukset vuonna 2014. Ilmaston lämpeneminen tai kansainvälinen kasvikauppa voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Kun juurikääpä kerran on levinnyt metsikköön, on siitä vaikea päästä eroon. Molemmat harvinaistuvat kohti pohjoista. Se lahottaa puun juuristoa ja tappaa lopulta puun. Paras keino torjua juurikääpää on välttää kesähakkuita, Hantula neuvoo. Kannattavinta kantojen käsittely on siellä, missä juurikääpää ei vielä ole. Vähäisen puulajivalikoiman takia vierasperäisten tuhonaiheuttajien riski on Suomessa suurempi kuin muualla.” Männyntyvitervastauti saa mäntyjen tyvet pihkoittumaan. Puusta toiseen sieni leviää puiden juuriyhteyksien kautta. Sienen ilmassa lentävät itiöt alkavat kasvaa kantojen tuoreissa kaatopinnoissa ja puihin tulleissa kolhuissa. Jos hakkuita ei voida tehdä talvella, tulee kannot käsitellä hakkuun yhteydessä joko urealiuoksella tai Rotstop-nimisellä biologisella torjunta-aineella. Kuusenjuurikääpä esiintyy kaikkialla missä kuusikin, männynjuurikääpä Oulujärven eteläpuolella. 25 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 25 26/02/15 10:26. Hiljan päätehakatulla kuviolla kasvaa männyn sijaan nyt koivu. ”Suomen metsätalous perustuu kuuseen ja mäntyyn. lun kymmenen metrin korkeudelle
Hirvet syövät puiden oksaja latvakasvaimia sekä kuorta ja katkovat runkoja. Taustalla on se, että saari on hirvien kesälaidunaluetta. Puut haetaan silloin proomulla saaresta. Apua löytyy myös metsänhoidosta: tiheät ja hoidetut taimikot kestävät hirvituhoja parhaiten, joten hirvituhoalueilla kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mukaan paras tapa ehkäistä hirvituhoja on metsästys. Ne tappavat rantametsiköt”, Kokkonen sanoo. Usein tuhot jatkuvat samassa taimikossa vuosia. Lähde: Suomen metsäkeskus Ei korvattavaa 0,1 1,5 1,6 3,0 3,1 5,0 5,1 10,0 10,1 20,0 20,1 30,0 30,1 50,0 50,1 100,0 100,1 356,9 ha Hirvituhot painottuvat itään Metsäkeskuksen arvioimat hirvivahinkoalat vuonna 2014. Taimikonhoidolla pitkälle Avainsana luonnontuhoja vastaan on monessa tapauksessa hyvä metsänhoito. Teema: RISKIeN hallINTa 26 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 26 26/02/15 10:26. Metsänhoito luo myös pohjaa metsästä kiertoajan lopussa saatavalle tuotolle. Pahimmat tuhonsa hirvet aiheuttavat talvilaitumillaan. Suomen metsäkeskus esitti viime vuonna, että hirvituhoja korvattaisiin reilulta 1 300 hehtaarilta. Hirvituhot taimikoissa Hirvituhoilta Kari Kokkosen metsät ovat säästyneet, vaikka hirvien suosima mänty onkin Kokonsaaressa valtapuulaji. Miten suuri riski metsänhoidon laiminlyönti on. Hirvi on varttuneiden havuja lehtipuutaimikoiden pahin tuhoeläin. ”Riippuu siitä, mitä jättää tekemättä ja missä vaiheessa. Hirvien aiheuttamiin tuhoihin voi hakea korvausta valtiolta. Niiden jättäminen oman onnensa nojaan lisää myrskytuhoja”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen. Akuutein riski liittyy varttuneisiin kuusikoihin. Myös erilaisista karkotteista ja latvasuojista on hyötyä. Kari Kokkosen kaatamat puut odottavat pinossa kevättä. ”Majavia täällä sen sijaan on
Nyt puilla on tilaa järeytyä. Kari Kokkonen teki luontaisesti uudistetussa koivikossa viime vuonna nuoren metsän kunnostuksen. Kokkonen omistaa Kokonsaaressa kaikkiaan lähes 200 hehtaaria metsää. Uusia tuholaisia voi tulla, mutta niitä voi tulla muutenkin. Metsä Group suunnittelee biotuotetehdasta Äänekoskelle ja Finnpulp ilmoitti hiljan kaavailevansa havusellutehdasta Kuopioon. Taimikonhoito jäi myrskyjen aiheuttamien kiireiden takia 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 Hienoista nousua M 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2013 2010 Lähde: Luke Metsäteollisuuden käyttämän kotimaisen raakapuun määrät ovat viime vuosina olleet nousussa. Istutettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan ja lähdetään siitä, että kaikelle on jossain vaiheessa kysyntää. Samoilla linjoilla on Luken erikoistutkija Timo Saksa. Se, mitä biotalous käytännössä tarkoittaa, on vielä hieman sumeaa, mutta näkymä on joka tapauksessa positiivinen”, Toppinen sanoo. Puulajimme kestävät hyvin, vaikka kevään ja kesän lämpötilat nousisivat kolmella asteella. Metsänomistajien tulotaso on kohonnut, joten he voivat tarkkailla markkinoita rauhassa”, hän sanoo. ”JOS LämPENEmINEN ON TOdELLA hURJAA, mENEVäT LUONNON SySTEEmIT KUITENKIN SEKAISIN.” Pidemmällä aikavälillä metsänhoidon laiminlyönti aiheuttaa hänen mielestään suurimmat riskit taimikoissa. Myös metsäteollisuuden investoinnit lupaavat vauhtia puukauppaan. Kolmannes tilan tuloista tulee metsästä, kertoo Kari Kokkonen. Taustalla on hänen mukaansa julkisuudessa paljon esillä ollut biotalous: pyrkimys kohti yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. ”Se vain lisää puiden kasvua. Toppinen pitääkin puun tarjontaa suurempana haasteena kuin puun kysyntää. Nykytiedon varassa tehtävät päätökset vaikuttavat vielä 30– 50 vuoden päästä. Metsänhoidolla ilmastonmuutokseen ei hänen mielestään voi varautua. ”Hinta on puun tarjonnassa olennainen tekijä. Hän arvioi metsien seuraavan 20 vuoden ajan lähinnä hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Metsien lisäksi tilalla on vuokramaineen reilut 50 hehtaaria peltoa sekä lihakarjaa. Jos lämpeneminen on todella hurjaa, menevät luonnon systeemit kuitenkin sekaisin”, Kauppi arvioi. Onko se metsien kannalta riski vai mahdollisuus. Puulla on kysyntää Nuori koivikko huojuu hiljalleen talvisessa päivässä Savonlinnan Kokonsaaressa. Entä ilmastonmuutos. 27 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 27 26/02/15 10:26. Jos metsän perustamiseen ja taimikonhoitoon satsataan, päästään puuntuotannossa varmalle pohjalle”, hän sanoo. ”Voisi kuvitella, että fossiilipohjaisia raaka-aineita ja tuotteita korvataan tulevaisuudessa puupohjaisilla materiaaleilla. tekemättä ja riukuuntunut koivikko kaipasi jo harvennusta. Kolmannes tilan tuloista tulee metsästä, mutta puun kysynnästä Kokkonen ei ole huolissaan. Pelkkä taimikonhoito lisää metsän taloudellista tuottoa useita kymmeniä prosentteja. ”Hoitamattomassa metsikössä kiertoaika pitenee, tuhoriskit lisääntyvät ja taloudellinen tuotos laskee. Puun kysynnän näkymät ovatkin nyt suotuisat, arvioi Helsingin yliopiston metsäteollisuuden markkinoinnin ja johtamisen professori Anne Toppinen. ”Kunpa tietäisi”, sanoo Helsingin yliopiston professori Pekka Kauppi
”Voi olla, että metsänhoitoyhdistysten siirtyminen MTK:n alaisuuteen jopa lisää metsänomistajien poliittista valtaa”, Leppänen sanoo. Toiselle sijalle lehden lukijakyselyssä nousi metsänhoitotöiden laiminlyönti. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja metsäyhtiöiden ilmoitettua uusista investoinneista kukaan tuskin haluaa hankaloittaa metsätalouden harjoittamista. Verotukseen hän ei usko kiristyksiä tällä hetkellä olevan tulossa. Sinä aikana metsissä on siirrytty pinta-alaverotuksesta puun myyntitulojen verotukseen, Suomi on liittynyt EU:hun, ilmastonmuutos on noussut suuren yleisön tietoisuuteen ja metsiä on suojeltu niin Natura 2000 -ohjelmalla kuin Metso-ohjelmallakin. Metso-ohjelman kaltaiset vapaaehtoiset suojelutavat ovat toimineet odotetusti. Näin Metsälehden lukijat varautuvat riskeihin: ”hoitamalla metsät ajallaan.” ”Vakuuttamalla.” ”Olen pyrkinyt ostamaan erilaisia metsiä ja uudistamaan metsiä eri puulajeille, joten jos tuhohyönteisiä on tullakseen, eivät kaikki metsäni tuhoudu.” ”hirville taimikkoon Rexonaa.” ”Toimin metsänhoitosuunnitelman mukaan.” ”äänestän vaaleissa metsäverotusta vastustavaa.” ”harvennukset ja nuoren metsän hoito mieluummin kevätpuoles. Suojelusta mahdollisuus Kari Kokkonen on isännöinyt Savonlinnan Kokonsaaressa sijaitsevaa sukutilaa vuodesta 1994, reilut 20 vuotta. myös tuhohyönteiset, hirvi ja kotimaisen puun kysynnän heikkeneminen huolettavat. ”Politiikasta on aina tullut riskejä, mutta viime aikoina mahdollisuuksia on ollut enemmän. Tämä johtuu siitä, että poliittiset muutokset eivät tule yllättäen. Liittyykö poliittiseen päätöksentekoon metsänomistajan kannalta enemmän riskejä vai mahdollisuuksia. Myös uusien suojelualueiden tarve on Leppäsen mukaan pienempi kuin aiemmin. ”SIJOITUKSEN ARVO VAIhTELEE PALJON ENEmmäN ESImERKIKSI OSAKEmARKKINOILLA.” Myrskyistä huolta metsälehden lukijoiden mielestä metsänomistajan pahin riski ovat myrskyt. ”Metsien suojelu oli 1990-luvulla ja 2000-luvulla nykyistä suurempi riski. Kaikkiaan poliittiseen päätöksentekoon liittyy hänen mielestään metsänomistajan kannalta vähemmän riskejä kuin esimerkiksi puun kysyntään ja puun hintojen vaihteluun. Esimerkiksi uusi metsälaki ja metsänhoitoyhdistyslain uudistus ovat mahdollisuuksien puolella”, sanoo Luken varttunut tutkija Jussi Leppänen. Teema: RISKIeN hallINTa 28 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 28 26/02/15 10:26. Tulee ainakin yksi kasvukausi ennen seuraavia syysmyrskyjä.” ”metsämaan kiinteistöveroa vastustavilla kirjoituksilla.” Lukijoilta Kari Kokkosen metsät sijaitsevat kahden lossimatkan päässä mantereesta. Metsien suojelusta on tullut myös mahdollisuus”, hän sanoo
”Sijoituksen arvo vaihtelee paljon enemmän esimerkiksi osakemarkkinoilla. Kaikkiaan EU:lla on Näräkän mukaan ollut Suomen metsiin myönteinen vaikutus. Metsän ostamista pohtivaa hän kehottaa miettimään myös metsärahastoon sijoittamista. määrästä reilu neljännes on puuntuotannossa olevaa metsämaata. metsähallitus ei vakuuta metsiään, vaan pyrkii hallitsemaan riskejä varautumalla niihin. Puunkorjuuta pitää hänen mukaansa pystyä lisäämään ja vähentämään lyhyelläkin varoitusajalla. ”myrskyja hyönteistuhot todennäköisesti lisääntyvät mutta metsien kasvu kiihtyy. Korjuuyrittäjien kanssa tehtyjen sopimusten täytyy olla sellaisia, että korjuu voidaan pysäyttää. Tarvittaessa hakkuita voidaan myös kohdentaa huonommin tuottaviin kohteisiin.” Ilmastonmuutoksesta Kumpula ennakoi olevan metsälle enemmän hyötyä kuin haittaa. ”Ratkaiseva kysymys on, kumpi sitoo enemmän hiilidioksidia: hakkaamattomat metsät itsessään vai hoidetut metsät, niiden hakkuut ja edelleen puusta valmistetut tuotteet”, Näräkkä sanoo. hyötyjen ja haittojen väliltä löytyy ennen pitkää tasapaino.” Toimintaansa metsähallitus ei Kumpulan mukaan kuitenkaan perusta metsien kiihtyvän kasvun varaan, vaan siihen, miten paljon metsät ovat edellisten viiden vuoden aikana kasvaneet. ”myrskytuhoihin liittyvistä riskeistä taloudellisesti suurin on se, mahtuuko markkinoille puuta”, Kumpula sanoo. metsähallitus on Suomen suurin metsänomistaja. Jos siihen päädytään, esiin nousee metsien rooli hiilensitojina. Metsätilan arvossa ei suuria heilahteluja tapahdu. Käytännössä riskeihin varautuminen tarkoittaa vuosittain päivitettävää riskisuunnitelmaa. Nyt vireillä olevan ilmastokeskustelun yhteydessä puolestaan mietitään, pitäisikö metsät ottaa mukaan päästötavoitteisiin. Se sisältää tiedot kaikista metsähallituksen toimintaan liittyvistä riskeistä. Seuraavaksi listalla on myrskyn jälkeen istutettujen koivikoiden perkaus. Näin siitäkin huolimatta, että metsiin liittyvää sääntelyä on EU:ssa viime vuosina pyritty lisäämään. Esimerkiksi vuoden 2009 energiaja ilmastopaketti on selvästi lisännyt energiapuun käyttöä. Tulevaisuudessa kerralla tulee enemmän uudistettavaa”, Kokkonen pohtii. ”Tuhoriski jakautuu valtion metsissä niin suurelle alueelle, ettei vakuuttaminen ole taloudellisesti kannattavaa”, sanoo metsähallituksen metsätalo?usjohtaja Jussi Kumpula. Metsähallitus luottaa ennakointiin LIINA KJELLBERG EU näkyy MTK:n asiantuntijan Janne Näräkän mukaan metsänomistajan arjessa melko vähän. Turvallinen sijoitus Miten turvallisin mielin metsänomistaja voi metsiään kasvattaa. Taakse jäävässä maisemassa näkyy uudistuskypsiä metsiköitä, mutta ne saavat vielä kasvaa. Sen ansiosta palstan perälle ei tarvitse enää mennä soutaen tai jäätä pitkin potkukelkalla. Vuonna 1985 rakennettu metsien läpi kulkeva tie on helpottanut metsien hoitoa huomattavasti. ”Puuta ei kannata korjata varastoon, joten se, miten korjuumääriä saadaan nopeasti vähennettyä, pitää suunnitella etukäteen. Sen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Myrskyistä tuhoa Lähde: VMI11/Luke Sienet, hirvet ja myrskyn kaltaiset abioottiset tuhonaiheuttajat aiheuttavat ison osan metsätuhoista. Jokaisen riskin kohdalla arvioidaan muun muassa, liittyykö se toimintaympäristöön, päivittäiseen työhön vai liiketulokseen, miten merkittävä vaikutus sillä on, miten todennäköinen se on ja voidaanko siihen jotenkin varautua. Metsän tuotto on vakaa ja ennustettava mutta toisaalta myös kohtalaisen matala”, Tilli sanoo. Riskejäkin toki on. Metsänhoitotyöt Kokkonen on oppinut tekemällä. OP Ryhmän metsärahaston salkunhoitajan Tapio Tillin mukaan metsä on hyvin turvallinen sijoitus. ”Metsätiloista on varsinkin Eteläja Länsi-Suomessa ylikysyntää, joten sijoitukselleen ei välttämättä saa kauppahintaa vastaavaa tuottoa.” Kari Kokkonen on kasvattanut metsäomaisuuttaan yhden metsäpalstan verran, mutta valtaosa metsäomaisuudesta on kulkenut suvussa 1500-luvulta. Abioottiset tuhonaiheuttajat (esim. Ne liittyvät usein puukauppaan. Puolet vuodesta on pyhitetty metsälle, neljä kuukautta puunkorjuuseen ja kaksi kuukautta metsänhoitotöille. Myrskyt ovat laittaneet tärkeysjärjestyksen uusiksi: tuulenkaatojen korjuu myöhästytti taimikonhoitotöitä, jotka puolestaan nyt myöhästyttävät kasvatusja uudistushakkuita. Kokkonen istuu auton rattiin. Vaikutukset puukaupassa myös riskien välilliset vaikutukset tulee Kumpulan mukaan huomioida. Esimerkiksi myrskytuho näkyy heti puun kysynnässä ja hinnassa. Näräkän mukaan on hyvä muistaa, että esimerkiksi Natura 2000 -ohjelma on yhä kirosana monelle metsänomistajalle. Nämä katsotaan metsien suurimmiksi riskeiksi metsähallituksessa. ”Olen pyrkinyt myymään puuta vuosittain. myrsky, lumi ja metsäpalo) Ei tietoa Kilpailu Sienet Hyönteiset Muut selkärankaiset Hirvieläimet Ihmisen toiminta % puuntuotannossa olevasta metsämaasta m yrskyt, tuhohyönteiset ja metsäpalot. • 29 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 29 26/02/15 10:26
Metsätalo?usyrittäjän, työntekijöiden ja yhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että metsäteollisuuden koneet käyvät mahdollisimman taUusia ideoita Hyvä ratkaisu olisi metsäteollisuusyrityksille laitettava kapasiteettimaksu ja kapasiteetista luopumismaksu. Pinta-alaverotuksen uusimmatkin päivitykset ovat yli 20 vuotta vanhoja. Se varmistaa, että tarvittaessa tuotantoa leikataan muualta kuin Suomesta. Ehdotettu malli on mainio. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC muuttamalla kertoa, kuinka markkinatalouteen sopimaton metsätilamaksu olisi. Jotkut niistä ovat monisatasivuisia. Se myös varmistaa tasaisen puun kysynnän, työllisyyden ja tulevat investoinnit. ”Mallin mukaan metsänomistaja maksaisi metsäntuotosta vuosittain noin 10 prosentin veron. Takaisin metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, joiden edistämisestä on tehty riittävästi selvityksiä ja tutkimuksia. Kapasiteettimaksua pitäisi maksaa vain, jos tehtaan käyttöaste ei ole riittävän korkea. Miten siellä huomioitaisiin hiljaisuudessa suojelemani alueet, pitäisikö niistäkin maksaa vero. Epäilen toki, että metsäteollisuus älähtää ensin, että se ei käy. Työ olisi pitänyt tehdä virkamiestyöryhmässä: olisi tullut valmis esitys, johon ottaa kantaa. Jos ei tee investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana, veronpalautus jää saamatta. Eli ainakaan se ei toimisi. Sitä auttaisi heidän mukaansa osaltaan metsätilamaksu. Mikäli kapasiteettia poistetaan tuotannosta pysyvästi, olisi kapasiteetista luopumismaksu viiden vuoden kapasiteettimaksua vastaava määrä. Sen voisi vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa, jos myisi puuta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pääosa niistä on tehty yli 50 vuotta sitten. Uusiin tehtaisiin investoidaan ja vanhoja ei suljeta. Maksetut maksut voisi vähentää verotuksessa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos investoi vastaavasti uuteen tuotantoon, joka lisää puunkäyttöä ja työpaikkoja. 30 MAKASIINI 2 • 2015 30 MAKASIINI 2 • 2015 3398_.indd 30 19/02/15 15:54. Aktiivisena metsätalousyrittäjänä minullakin on toive, että puukauppa on vireää ja tasaista. Oletan, että vastaus kuuluu suunnilleen näin: ”Toimimme markkinatalouden ehdoilla ja kaikki yhteiskunnan asettamat pakotteet maksuilla tai veroilla sotkevat vain markkinoita. Jos puukauppoja ei syntyisi, jäisi veronpalautus saamatta.” Metsätalousyrittäjänä en ymmärrä, miten metsäntuotto määritettäisiin oikeudenmukaisesti. J os vanhat merkit pitävät paikkansa, metsäteollisuus kertoo haluavansa pitää puukaupan vireänä ja tasaisena. Esitys ei tule kysymykseenkään.” T osiasiassa en minäkään kannata tekemääni sinänsä hyvää ja toimivaa tasapuolista esitystä. Se ei ole enää mikään uutinen. Halusin vain hieman sanoja M etsätilojen sukupolvenvaihdoksien helpottamisesta ei taaskaan päästy yhteisymmärrykseen. P äätin kehittää tärkeää asiaa. Minulle uutinen oli se, että maaja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä oli mukana Metsäteollisuus ry, joka sotki aiheeseen kaikkia muitakin asioita. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. saisesti ja korkealla käyttöasteella. Kapasiteettimaksu olisi 10 prosenttia syntymättä jääneen tuotannon arvosta. Päädyin siihen, että hyvä ratkaisu olisi metsäteollisuusyrityksille laitettava kapasiteettimaksu ja kapasiteetista luopumismaksu. Tuohon ei ikinä olisi pitänyt perustaa työryhmää, jossa metsäteollisuus on mukana sotkemassa asioita muilla aiheilla. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Metsäteollisuus valmistelee uutta versiota aiemmin lanseeratusta metsätilamaksusta
OMA METSÄ Metsänhoito 15 kysymystä vesiensuojelusta Sivu 32 Pikatesti Nastoilla pitoa Sivu 35 tutkiMus Hirvien uusjako Sivu 38 allakka Vesuri ja sakset vyölle Sivu 39 PerintöMetsä Osaatko hyödyntää metsävähennyksen. Sivu 40 kysy Pois Kauanko raivurin terä kestää. Sivu 42 Ku va M iK Ko Ri iK il ä PuukauPPakoulu Paras tarjous haussa Sivu 36 3399_.indd 31 19/02/15 15:55
Lietekuopat ovat ojiin sadan metrin välein kaivettavia syvennyksiä. Yleensä se onnistuu suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita sekä perkausja kaivukatkoja rakentamalla. 3 Kuinka suurta osaa metsätiloista vesiensuojelu koskee. Kunnostusojituksessa käytetään samoja rakenteita kuin maanmuokkauksessa, mutta näiden lisäksi rakennetaan altaita. Sen merkitys korostuu toimittaessa vesistöjen lähellä, pohjavesialueella sekä kohteilla, joissa maata myllätään. Vesistön ja toimenpidealueen väliin jätettävä käsittelemätön vyöhyke eli suojakaista on sekin eräänlainen pintavalutuskenttä. kySyMySTÄ tiia puukila 32 MAKASIINI 2 • 2015 32 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 32 19/02/15 15:57. 2 Kuinka merkittävä kuormittaja metsätalous on. Metsätalous aiheuttaa vesistöihin kiintoaineja ravinnekuormitusta. Viljava maapohja, hienojakoinen maalaji, pitkälle maatunut turve tai maan viettäminen vesistöön lisäävät vesiensuojelun tarvetta. Eniten vesistöjä kuormittavat kunnostusojitus ja raskas maanmuokkaus kuten ojitusja naveromätästys. Vesiensuojelussa käytetään veden virtausta hidastavia ja kiintoaineita laskeuttavia rakenteita kuten kaivuja perkauskatkoja, lietekuoppia sekä erilaisia patorakenteita. Vaikka kuormitus tuntuu vähäiseltä, vesiensuojelu on tärkeää, sillä metsätaloutta harjoitetaan laajoilla alueilla. Metsätalouden osuus kiintoaineja ravinnekuormituksesta on fosforin osalta kuusi ja typen osalta viisi prosenttia, jos luonnonhuuhtoumaa ei huomioida. Pintavalutuksella voidaan vähentää hienon kiintoaineksen huuhtoutumista, mihin esimerkiksi altaiden tehokkuus ei riitä. Myös kosteikot toimivat suodatusta ja laskeutusta yhdistävinä vesiensuojelurakenteina. vesiensuojelusta Ojien kunnostus, maanmuokkaus, lannoitus ja hakkuut edellyttävät vesiensuojelua. Sen leveys vaihtelee maaperän ominaisuuksien ja kaltevuuksien mukaan viidestä metristä useampaan kymmeneen metriin. Kaivukatkot ovat ojiin ja naveroihin kaivamatta jätettäviä osuuksia. 5 Miten vesiä suojellaan kunnostusojituksessa ja maanmuokkauksessa. Siinä vedet ohjataan ojia kaivamalla sopivaan maastokohtaan. Laskeuttamiseen perustuvien menetelmien lisäksi vesistöjen kuormitusta hillitään suodattamalla vettä esimerkiksi pintavalutuksella. Pintavalutusta käytetään mahdollisuuksien mukaan. Rakennettu kosteikko kerää tehokkaasti kiintoaineksia ja niihin sitoutuneita ravinteita. Myös lannoituksen ja hakkuiden yhteydessä tulee miettiä, miten vesiensuojelu toteutetaan. METSÄNHOITO 1 Miksi vesiensuojelua tarvitaan. Maanmuokkauksessa vesiensuojelurakenteet ovat pääasiassa kaivuja perkauskatkoja tai lietekuoppia. Myös suojavyöhykettä edellytetään vesistöjen läheisyydessä. Vesi suodattuu pintaturpeen tai kasvillisuuden läpi. Patorakenteiden yhdistäminen laskeutusaltaisiin parantaa altaiden toimivuutta. Jokaisessa ojitushankkeessa ja uudistuskohteella joudutaan pohtimaan, miten vesiä voidaan alueella suojella ilman, että kuivatusteho tai taimettuminen kärsii. Vesiensuojelu tulee huomioida kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia ovat esimerkiksi joutomaapainanteet tai tuottamattomat suot. Myös laskeutusaltaita käytetään hidastamaan veden virtausnopeutta, jolloin hiukkaset laskeutuvat altaan pohjalle. Lisäksi rakennetaan erilaisia patoja, mutta ne ovat tavallisilla kunnostusojitusaloilla vielä harvinaisia. Vesiensuojelulla vähennetään kuormitusta ja ylläpidetään pintaja pohjavesien hyvää tilaa. Perkauskatkoilla tarkoitetaan vanhaan ojaan jätettävää muutaman metrin mittaista perkaamatonta osuutta. 4 Millaisilla keinoilla vesiä suojellaan
Siinä veden virtausta hidastetaan v-aukkoisen, esimerkiksi vesivanerista tehdyn levyn avulla. 7 Miten vesiensuojelu otetaan huomioon hakkuissa. Myös terveyslannoituksen ajoittaminen ojien kunnostuksen yhteyteen vähentää ravinteiden kulkeutumista. Kun hakkuut ajoitetaan oikein, vähennetään maanpinnan turhaa rikkoutumista ja ehkäistään vesistöjen kuormitusta. Ajourien suunnittelu on osa vesiensuojelua. 6 Miten vesistöt huomioidaan lannoituksessa. Ajourien suunta, paikka ja vesistöjen, kuten purojen ja ojien, ylitykset tulee miettiä tarkoin. Lupa maksaa enemmän kuin ojituksella saatava hyöy. se pp o sa m u li V-pato soveltuu pienille kohteille. Kun puuta korjataan vesistöjen läheisyydessä, hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojavyöhyke. 33 MAKASIINI 2 • 2015 33 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 33 19/02/15 15:57. 8 Voiko vesiensuojelu rajoittaa metsätalouden toimia. Energiapuun korjuussa ja kantojen nostossa käytetään suojavyöhykkeitä ja vältetään hakkuutähteen päätymistä vesistöihin tai ojiin. Tarkempaa vesiensuojelun suunnittelua tarvitaan myös, jos ojitushankkeen vedet johdetaan Natura-alueen vesistöön. Ojitusalueilla maalevitys on lentolevitystä suositeltavampi vaihtoehto. Paras tapa hillitä ravinnekuormaa on pintavalutus. Terveysja kasvatuslannoituksen yhteydessä pitää miettiä, miten ravinteita voidaan lisätä ilman, että ravinteet huuhtoutuvat alapuolisiin vesistöihin. Jos ely-keskus katsoo, että hanke edellyttää lupaa aluehallintovirastolta, kunnostusojitusta ei kannata tehdä. Kunnostusojitus pohjavesialueella vaatii aina yhteydenottoa paikalliseen ely-keskukseen, sillä vaarana on pohjavesien pilaantuminen
Myös metsäsertifiointi edellyttää, että vesiensuojelusta huolehditaan. Myös ojien kunnostukseen tarvitaan ammattilaisen apua. Maanmuokkauksissa suositellaan, että urakoitsijaa varten kuvataan kartalle halutut vesienjohtamissuunnat ja vesiensuojelurakenteet. Metsänomistaja päättää esitetyistä vaihtoehdoista, minkälaiseen vesien suojeluun hän on omilla maillaan valmis. Tiedossa ei kuitenkaan ole tapausta, jossa metsänomistajaa olisi rangaistu. Leimikonsuunnittelija arvioi puukaupan yhteydessä, miten vesistöt huomioidaan hakkuissa ja maanmuokkauksessa. Juttua varten on haastateltu dosentti ja vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuuta Tapiosta sekä kehittämispäällikkö Timo Makkosta Otso Metsäpalveluista. Perusrakenteet, kuten lietekuopat, pienet altaat sekä perkausja kaivukatkot ovat mukana kunnostusojituksen metrikustannuksessa. Vesilaki säätelee kaikkia metsätalouden vesiensuojeluasioita. Vesiensuojelurakenteisiin ei ole olemassa yksikkökustannuksia. Yksittäisen ojan rakenteiden rakennuskustannukset jäävät maanomistajan kontolle, mutta suurempien rakenteiden kulut jakautuvat kaikille hyödyn saajille. Jos hanke hyväksytään rahoitettavaksi, siitä ei aiheudu metsänomistajalle kuluja. muutoksista. Vaikka työt olisi suunnitellut ulkopuolinen konsultti ja toteuttanut urakoitsija, vastuu kiertyy aina metsänomistajalle. Sama suunnitelma toimii ojitu?silmoituksena, kun se lähetetään ely-keskukselle. Putkipato hidastaa padon läpi virtaavaa veden määrää ja pienentää tulvahuippuja. 13 Mistä metsänomistaja saa apua vesistöjen suojeluun. Vesistöjen pilaamiseen liittyvät säännökset tulevat ympäristönsuojelulaista. Metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt sekä metsäpalveluita tarjoavat yritykset, kuten Otso-metsäpalvelut, auttavat vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsäkeskus hakee toteutettavat hankkeet kilpailuttamalla. huhtikuuta asti. Myös patorakenteita pitää seurata, etteivät ne pääse tukkeutumaan tai hajoamaan. Se hidastaa valumavesiä ja sitoo ravinteita sekä kiintoaineita. 11 Mitkä lait säätelevät vesiensuojelua. Ne tulee mitoittaa valuma-alueen koon mukaan. Metsänomistaja voi saada kemeratukea kunnostusojitusten vesiensuojelurakenteisiin. Pintavalutuskenttä on tasainen maa-alue metsien käsittelyalueen ja vesistöjen välissä. Työntilaaja on aina vastuussa aiheuttamistaan 14 Kuinka paljon vesiensuojelu maksaa. Mitä monimutkaisempi vesiensuojelurakenne on, sitä enemmän se vaatii huoltoa. Käytännössä on. Se voi siis olla huomattavasti suurempi kuin varsinainen toimenpidealue. Yksittäisen tilan hankkeissa tuki on 0,13– 0,27 euroa metriltä. 12 Onko vesiensuojelu metsänomistajan velvollisuus. Ju h a Jä m sé n Ju h a Jä m sé n Ju h a Jä m sé n 34 MAKASIINI 2 • 2015 34 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 34 19/02/15 15:57. Eniten kunnostusta edellyttävät laskeutusaltaat, joita pitää varautua tyhjentämään aika ajoin. 15 Saako vesiensuojeluun tukea. Lisätietoa vesiensuojelusta voi lukea Hyvän metsänhoidon suositusten Vesiensuojelu -työoppaasta. Rakenteiden kestävyyttä edesautetaan oikealla mitoituksella. 10 Tarvitaanko vesiensuojeluun aina suunnitelma. Vesiensuojelun laiminlyönti voidaan katsoa ympäristörikokseksi. Alustavasti tukiprosentiksi on kaavailtu 70 prosenttia. Putkipatoja käytetään laajoilla ojitusalueilla. Varsinaista vesiensuojelusuunnitelmaa maanmuokkauksessa ei edellytetä. Suunnittelukustannukset katetaan kokonaan. Tällä hetkellä yhteishankkeisiin myönnetään tukea 40–65 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Ojien kunnostukseen tarvitaan aina vesiensuojelusuunnitelma. METSÄNHOITO 9 Pitääkö altaita ja ojarakenteita huoltaa. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta pintavesi kerääntyy tarkasteltavalle alueelle tai vesiensuojelurakenteelle. Suurempia kosteikkorakenteita ja pintavalutuskenttiä toteutetaan luonnonhoitohankkeina. Laskeutusaltaat ovat tarpeen ojituskohteilla sekä laajemmilla yli kymmenen hehtaarin naveroja ojitusmätästysaloilla. Uudessa kemeralaissa kunnostusojitushankkeiden suunnittelulle ja toteutuksella tulee yksi ja sama tuki. Tukea voi hakea nykyisen kemeralain ehdoilla 17. Lisäksi vesiensuojeluun vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointilaki ja luonnonsuojelulaki. Järeämpiä rakenteita tehdään tuntitaksalla
Nämä kengät voi mielihyvin ottaa käyttöön, jos vain rahavarat sen sallivat. PIKATESTI Pitoa liukkaalla Meindlin turvakengät sopivat kesäkäytön lisäksi vähälumisen ajan liukkaille keleille, sillä niissä on esiinkäännettävät nastat. Jalat kuivina Ulkokenkiin on saatavilla erilaisia liukastumisen estoja. Meindlin kengät pysyvät kuivina kosteillakin keleillä, koska ne on suojattu Gore-Tex-kalvolla. Meindlit jalassa voi käydä vaikka kyläkaupassa, kunhan muistaa kääntää nastat piiloon kaupan ovella. Vaikka Meindlit ovat metsurin turvakengät, ne ovat kohtalaisen ketterät käyttää myös muussa liikkumisessa. Niissä on myös MFS-rakenne, minkä ansiosta kenkä mukautuu käyttäjän jalkaan. Salpa käännetään auki ja sitä pari kertaa pyöräyttämällä nastat tulevat näkyviin. TeksTi ja kuvaT Hannu jauHiainen M eindlin Timber Cat -kenkien pohjassa on kuusi nastaa, jotka saadaan esille kengän kannassa olevan salvan avulla. Kengät ovat olleet harrastusluontoisessa testikäytössä reilun vuoden. Ne sopivat moottorisahatyön lisäksi erinomaisesti myös raivaussahatöihin sekä etenkin mönkijäkorjuuseen ja vapaa-ajan käyttöön. Nastojen ansiosta Meindlin kengät jalassa voi liikkua liukkaillakin pinnoilla. Plussat + Helppo käyttää + sopii moneen tarpeeseen + jalat pysyvät kuivina Miinus – Hinta Meindl tiMber Cat sahausluokka: 1 koot: 38–47 Paino: 2,8 kg Hinta: 339 euroa Myynti: uittokalusto 35 MAKASIINI 2 • 2015 3451_.indd 35 19/02/15 15:59. Myös koiran ulkoilutus hiekoittamattomalla kylätiellä sujuu. Meindl Timber Cat -turvakengät ovat valmistajan luksusmalli: hieman kalliit, mutta hintansa arvoiset. Nastat on helppo kääntää näkyville ulos mentäessä ja takaisin pohjan sisään autoon tai sisälle tultaessa. Olemukseltaan kengät muistuttavat laadukkaita vaellusjalkineita, painoa on tosin hieman enemmän, liki kolme kiloa. Tämän ajan ne ovat kestäneet hyvin. Paksun lumen metsätöissä ja kovilla pakkaskeleillä niitä ei kuitenkaan kannata käyttää. Kengät muotoutuvat noin viiden minuutin käytön jälkeen jalan lämmön vaikutuksesta, sen jälkeen nauhat voi vetää tiukalle. Meindlin järjestelmä on nopea ja käytännöllinen. Nastakengillä on helppo käväistä jäisen tien päässä olevalla postilaatikolla, syysjäillä pilkkireissulla tai potkurin kanssa verkkoja kokemassa. Pituutta nastoilla on noin puoli senttimetriä. Ei kovilla pakkasilla Meindlin turvakengät ovat olleet miellyttävät monenlaisissa sääoloissa. Nastavarustus voi olla tarpeen syysliukkailla metsätöissä, esimerkiksi metsäteiden pohjat saattavat suojakelien jälkeen olla jäässä
Takuu on puutavaralajija hakkuutapakohtainen. Tällöin myyjä antaa valtakirjan yhdistykselle. Kaupassa sovittua hintaa verrataan saman vuoden syys-marraskuun keskihintoihin samanlaisilla leimikoilla. Osa metsänomistajista tekee kaupat suoraan metsäyhtiön kanssa. PuukauPPakoulu 2/8 36 MAKASIINI 2 • 2015 3400_.indd 36 19/02/15 16:00. Valtaosa metsänhoitoyhdistyksistä vie puunmyyntisuunnitelmat internetin Puumarkkinat.fi-palveluun, jota lähes kaikki puunostajat seuraavat. Tarjouksissa määritellään ostajayhtiön lupaamat kantohinnat ja eri puutavaralajien vähimmäismitat. Huomioi tukin mitat Puukaupan voi tehdä omatoimisesti. Lisäksi takuussa on yläraja, jota suuremmat hinnannousut leikkautuvat. Oletetaan, että keväällä tehdyssä päätehakkuukaupassa mäntytukin kantohinnaksi sovitaan 57 euroa. Se kasvattaa myyntituloa, koska tukin kantohinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. Suunnitelma on kuin myynti-ilmoitus, johon ostajat vastaavat tarjouksillaan. Siinä määritellään hakattavat metsiköt – leimikko – sekä kertyvä puumäärää puulajeittain. Syksyn kaupoilla mäntytukkien keskihinta kohoaa 59 euroon. Kiinnostaville leimikoille voi saada useita ostotarjouksia. Silloin on hyvä pitää seuraavat seikat mielessä. Tällöin myyjä saa kahden euron erotuksen hintatakuuna. Näin valitset niistä parhaan. Vertailuhintana ovat yhtiön tekemien puukauppojen keskihinnat, jotka eivät ole julkisia. Ostomies tekee leimikot ja sopii hinnoista metsänomistajan kanssa, joten kilpailevia tarjouksia ei ole. Suuria tuloja ei ole odotettavissa. Varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksissa kertyy jonkin verran tukkia. Kuitupuun kantohinta on parempi kuin energiapuun. Yhdistys voi myös tehdä kaupan metsänomistajan puolesta. Vastineeksi yhtiöt antavat säännöllisesti puuta myyville hintatakuun. Ensiharvennusleimikot myydään yleensä joko kuitutai energiapuuta korjaavalle ostajalle. Esimerkiksi Stora Enso antaa hintatakuun keväällä tehdyille kaupoille. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä P uukaupan perustana on puunmyyntisuunnitelma. Lähes puolet metsänomistajista myy puunsa metsänhoitoyhdistysten kautta. Näin käy erityisesti, kun puustossa on runsaasti leppää ja haapaa. Tällöin energiapuukauppa selvästi halvemmallakin hinnalla tuottaa paremman tilin. Kenen tarjous on paras. Harvennuksilla korjuujälki on ratkaisevaa ostajan valinnassa. Se pyytää ostajilta tarjoukset leimikkoon. Eri yhtiöiden korjuuta voi arvioida omien kokemusten tai puskaradion kertoman perusteella. Toisaalta energiapuuta kertyy enemmän. Tarjousajan päätyttyä yhdistys avaa tarjoukset ja valitsee ostajaksi sen, jonka tarjous tuottaa korkeimman myyntitulon
ostaja vastaa korjuukustannuksista. Vaihtoehtoisesti ostajalta voi pyytää vähimmäishinnan kaikelle tukin mitat täyttävälle puulle. Hintaero tukkiin on suuri. Vaarana on, että pikkutukeiksi katkottaisiin osin tukin mitat täyttäviä rungon osia. Monet sahat tekevät tukkia lyhimmillään 37 desimetriin, osa jopa tätä lyhyempiä. hiNtataKuu: Puukaupan ehto, jolla alkuvuoden puukaupoissa sovittuja kantohintoja korotetaan, jos hinnat loppuvuodesta kohoavat. Tällöin tukkikertymä kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin käytettäessä tavallista vähimmäispituutta, 43 desimetriä. Tällöin myyntitulo alenee, koska pikkutukista saa muutaman euron enemmän kuin kuitupuusta. Jos kantohinta on sama luokkaa tai jopa hieman alempi, lyhyempiä tukkeja lupaava tarjous tuottaa suuremman myyntitulon harvennukselta. PuuKauPPavaltaKirja: sopimus, jolla metsänomistaja valtuuttaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiamiehekseen. Lisäksi osa ostajista voi tarjota yhtä runkohintaa kaikelle puulle. valtuutus voi kattaa tarjousten pyytämisen, vertailun ja puukaupan allekirjoittamisen metsänomistajan puolesta. Yksikköhintojen ohella parhaan tarjouksen valintaan vaikuttavat eri puutavaralajeille luvatut mittavaatimukset. Metsänomistaja saa kantohinnan myydessään leimikot pystykaupalla. Pikkutukkeja ei järeissä päätehakkuumetsissä kannata teettää. Mitä isompi osa myytävästä puusta on tukkia, sitä enemmän tuloja kertyy. Järeissä päätehakkuuleimikoissa tukin mitat eivät merkittävästi vaikuta tukkikertymään. Erikoispuille voi pyytää takuun määrästä, joka sitä vähintään tehdään. 37 MAKASIINI 2 • 2015 3400_.indd 37 19/02/15 16:00. Muuten määrä voi jäädä hakkuussa olemattomaksi. Mitä korkeampi tukkiprosentti, sitä enemmän hakkuusta kertyy tuloja. valtaKirjaKauPPa: asiamiehen – esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen – metsänomistajan puolesta tekemä puukauppa. kaikki isot metsäyhtiöt tarjoavat kanta-asiakkailleen hintatakuun. Metsänhoitoyhdistykset käyttävät erilaisten tarjousten vertailussa keräämäänsä tietoa eri ostajien hakkuillaan tekemästä runkojen katkonnasta. jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 3: Puukaupan tekeminen Makasiini 4: korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen sanastoa PuuNmyyNtisuuNNitelma: Hakattavien metsiköiden eli leimikon rajaus ja arvio hakkuussa kertyvän puun määrästä puutavaralajeittain. Näin siksi, että harvennuksessa poistetaan juuri ja juuri tukin mitat täyttäviä runkoja. Tukkikertymä kasvaa sitä korkeammaksi, mitä lyhyempiä tukkeja tehdään. Erikoispuille määrätakuu Tarjousten vertailu menee vaikeaksi, jos joku ostajista tarjoaa korotettua hintaa erikoispuille, esimerkiksi laatutyville tai pylväille. OstOtarjOus: Puun ostajan tekemä tarjous, joka sisältää kantohinnat eri puutavaralajeille, puutavaran mittaja laatuvaatimukset sekä kaupan muut ehdot. Olennaista on varmistaa, että ostaja todella tekee lyhyitä tukkeja mahdollisuuksien mukaan. PuuKauPaN KilPailutus: leimikosta saatujen tarjousten vertailu ja runsaimman puukauppatulon tuottavan tarjouksen etsiminen. harvennusja päätehakkuukuvioiden puut on jaettu eri hintaryhmiin ostotarjouksessa. Metsälehti Makasiinin puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Sama koskee pieniläpimittaisia tai laadultaan kehnoja päätehakkuumetsiä. Tällöin voi olla paras turvautua ammattilaisten apuun. KaNtOhiNta: Puun arvo metsässä, määritellään puutavaralajeittain. Runkohintatarjousten vertailu kantohintatarjouksiin ei onnistu ellei tiedä, millaisiin tukkiprosentteihin eri ostajat samanlaisilla kohteilla keskimäärin yltävät. Mäntytukin osuus uudistushakkuista Keski-Suomessa Tukki, % 90 85 85 75 70 65 60 55 50 45 200–300 200–300 400–500 500–600 600–700 700–800 800–900 900–1000 Paras ostajaneljännes Heikoin ostajaneljännes Keskiarvo Runkojen katkonta vaikuttaa melkoisesti tukkipuun määrään. Silti ostajakohtaiset erot katkonnassa voivat aiheuttaa useiden eurojen eron leimikolla muodostuvaan keskimääräiseen kantohintaan. tuKKiPrOseNtti: kertoo, kuinka suuri osa hakatusta puusta on tukkia. Ostajien tarjoamiin tukkien vähimmäismittoihin kannattaa perehtyä huolella. Vaakarivillä on kuvattu hakattavien runkojen koko
Etelässä hirvitalousalueen keskimääräinen pinta-ala on noin 250 000 hehtaaria, pohjoisessa noin 800 000 hehtaaria. helda.helsinki.fi/handle/10138/153233 VT T w iK iM ED ia cO M M O N S 38 MAKASIINI 2 • 2015 38 MAKASIINI 2 • 2015 3401_.indd 38 19/02/15 16:56. Tutkija Hanna Mäkelän mukaan tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä. Jokaiselle alueelle laaditaan vaihtuvat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet. Aiempaa kuntatasoista (riistanhoitoyhdistys) tarkastelua pidettiin keinotekoisena. Näin korjaukset voidaan kohdistaa oikein ja säästää jopa miljoonia euroja. Hirvitalousalueilla ei ole juridista päätösvaltaa. Kantavuus nousi kelirikkoaikana samalle tasolle kuin kesällä ennen kunnostamista. www.youtube.com/watch?v=_ QswunfBC8U Motti-ohjelma tarkemmaksi Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmistoa on viritetty tuottamaan tarkempia kasvuennusteita varsinkin Pohjois-Suomeen männiköille. 3D-tulostuksella valmistetussa puun rungossa on puolestaan hyödynnetty puusta lähtöisin olevia biomateriaaleja. TEKSTi ja KuVa jErE MaLiNEN TäsTä keväästä alkaen maamme hirvikantoja hoidetaan 59 lajille luontaisena aluekokonaisuutena. Metsäpalojen uhka kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena metsäpalojen vaara kasvaa Suomessa, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa myös kunnostettiin metsäteitä lentotuhkalla. Tavoitteena on, että jokainen perustettu hirvitalousalue kattaisi mahdollisimman hyvin hirvien kesäja talvilaitumet. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen pitää uudistusta tarpeellisena. ”Ohjelmiston aiemman version tuottamat kasvuennusteet Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hyvin hoidetuille viljelymetsiköille jäivät käyttäjien mukaan liian alhaisiksi”, toteaa tutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Metsäteille miljoonasäästöt Metsäteiden kantavuutta voidaan mitata käsikäyttöisellä mittalaitteella. Kuten tähänkin asti, jokainen luvanhakija hakee edelleen hirvenpyyntiluvat, joihin riistanhoitoyhdistys antaa lausunnon ja Suomen riistakeskus tekee päätöksen. Energiaa keräävinä puun lehtinä ovat taipuisat, kuvioidut aurinkopaneelit, jotka on valmistettu VTT:n kehittämällä painomenetelmällä. Metsäpalojen määrä riippuu ilmaston lisäksi metsien rakenteesta sekä ihmisen toiminnasta niin palojen sytyttäjänä kuin sammuttajanakin. Eniten tulipalovaara kasvaa Lapissa. Peli ei kuitenkaan ole menetetty. ”Esimerkiksi vahinkoherkillä alueilla hirvikanta voidaan metsästää alhaiseksi, suurpetoalueilla vastaavasti pitää korkeampana petojen saalistuspaineen ansiosta.” Kunkin 59 hirvitalousalueen sisällä toimivat riistanhoitoyhdistykset linjaavat yhteistyössä sopivan hirvikannan verotuksen. Pohjoisessa nämä hirvien ”kotialueet” ovat laajempia, koska vaellukset ovat pitempiä. Siten pystytään huomioimaan alueelliset erityispiirteet.” Härkösen mukaan sellaisia ovat muun muassa metsikkörakenne, suurpedot ja liikenne. ”Hirvitalousalueilla pyritään saattamaan metsästäjät ja maanomistajat yhteistyöhön yli hallinnollisten rajojen. suomen hirvet jaettiin 59 kotiin Hirvenmetsästys mitoitetaan ensi syksystä alkaen 59 aluekokonaisuutena. TUTKITTUA VTT:n puu kerää sähköä VTT:n tutkijat ovat valmistaneet prototyypin ”puusta”, joka kerää aurinkoenergiaa, varastoi sen ja purkaa sähköksi esimerkiksi kännyköihin, mikropiireihin ja LED-lamppuihin. Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston tarkastelemista laitteista parhaaksi osoittautui käsikäyttöinen Loadman-pudotuspainolaite
Vaan sisuskaluja kumminkin vaivaa polte, että metsään olisi päästävä. Eipä hätiä mitiä, vanha uskollinen palvelijani – hieno työkaluvyö – pelastaa jälleen tilanteen. Voihan samalla ulkoiluttaa vaikka koiraa tai mammaa, eikä tarvitse lojua sohvalla eikä kuntoilla liukkaalla tiellä pakokaasujen seassa. Yksikin oksa pitää laihan pojan melkein lumen pinnalla. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Se on terävä kuin partaveitsi: usean kympin hinta unohtuu, kun työ sujuu kuin tanssi. Niitä minulla on monta Ylistys työkaluvyölle Tee iso investointi vanha leveä vyö varret rikkuneista saappaista pari käsityökalua 39 MAKASIINI 2 • 2015 39 MAKASIINI 2 • 2015 3394_.indd 39 19/02/15 16:03. Ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan sopiva oksa, jonka katkaisen parinkymmenen sentin tynkään. Takaseinä jatkuu alaskinpäin niin, että siitä voi sitaista narun puun ympäO n lunta tulvillaan taas raikas talvimetsä. Käsi löytää katsomatta työkalun kotelostaan, kun on tullut harjoitusta. Etummaisena oikealla on käyräkahvainen puunhoitosaha, jossa on parinkymmenen sentin terä. K un vyötän tämän työkalusetin uumalleni, hankala kelikään ei haittaa. Pujotan vyöhön kaksi tai kolme tällaista saapaskoteloa. T alvella on usein mukanani pari linnunpönttöä. Työmaalta voi löytyä sopivia luudaksia, vitsaksia tai risulinnun aineksia. Aiemmin suljin varren alaosan remmihakalla, mutta nykyään isken nahkapaskalla 5 millimetrin reikiä riviin ja ompelen vankalla nyörillä alapään umpeen. Vankka kaksikielinen metallisolki huolehtii kiinnityksestä. Kotimaiset koukkupäiset ovat suosikkini. Takana keskellä odottelee vesuri. S aappaanvarret asettuvat takapuoliskolleni, jotta ne eivät haittaa kumartelua ja kulkemista. Oikea käsi hamuaa kotelosta pieniä oksasaksia eli sekatöörejä. Kiintiöni niskaan valahtavista lumiryöpyistä on kukkuroillaan. Lähden varovasti tien reunasta liikkeelle ja karsin kuusia ja mäntyjä. Maahan kertyy sen verran havuja, että niiden päälle voi saappaansa asettaa. Käytän kaikkia neljää työkalua työhöni, oksan ja mieltymyksen mukaan. Sama vyö, joka kulkee ympäri vuoden mukanani, sen avulla keksii aina hyödyllistä metsäliikuntaa. Mattopuukolla teen yläosaan neljä vyön mentävää viiltoa, kaksi kumpaankin takareunaan muutaman sentin välein. Tu u li kk i Si RO lA ri. Pujotan siihen pönttöni, jonka katon yläpuolelle jatkuvaan takaseinään olen porannut ison reiän. Puut eivät juuri huoju, lumikin jää oksille. Työn hyöty ei ehkä päätä huimaa, mutta maisema hitusen kaunistuu, itse saan raikasta ulkoilmaa ja tuleepa sekin metsänkulma tarkasti syynättyä. Saha on vetosaha, joka leikkaa vain vedettäessä. erilaista, mutta useimmiten vyöstä löytyy tuttu oranssikahvainen. Omista reikiintyneistä kumisaappaistani leikkaan aina varret talteen. O stin aikanaan kiertävästä kauppa-autosta Ruotsin armeijan käytöstä poistetun taisteluvyön. Kalliit ohileikkaavat japanilaiset ovat meikäläisen juttu, teen niillä kaikki saksihommat. Maassa polveen asti, joka puunoksalla ämpärillinen. Jos jossakin järjestetään kilpailu Suomen nopeimmasta sekatöörien vetäisemisestä saappaanvarresta, saatan siihen ilmoittautua. Purin siitä irralleen varsinaisen leveän lantiovyön, joka on osin nahkaa ja osin jotakin tukevaa tekstiiliä. Työkaluvyön vehkeillä kaikki saa talteen. Monia muitakin hyviä merkkejä on, mutta halpoja kiinalaisia en suosittele – työn ilo voi kadota ja tilalle tulla jännetuppitulehdus. Laiskuus ja mukavuudenhalu laittavat kiertämään moottorisahan kaukaa. Vasemmalla kädellä tavoitan saappaaseen sujautetut raivaussakset
Metsävähennyksen avulla metsänomistaja voi pienentää metsätulojensa verotusta. Luovutusvoitto voi kasvaa Metsävähennys voi yllättää, kun metsänomistaja myy tai vaihtaa vähennykseen oikeutetun metsän. Vähennys voi olla enintään käytettävissä olevan metsävähennysoikeuden suuruinen. Lisäys tehdään, vaikka luovutusvoiton laskennassa käytettäisiin hankintameno-olettamaa. Vähennykseen oikeuttava puukauppatulo voidaan helposti osoittaa erillisellä mittalistalla, kun asia on ennalta tiedossa. Jos puukauppa kohdistuu sekä metsävähennykseen oikeutettuun metsään että metsään, jossa vähennysoikeutta ei ole, metsänomistajan kannattaa kertoa vähennysoikeudesta puunostajalle jo sopimusvaiheessa. Jos metsävähennykseen oikeutettua metsää on saatu perintönä, siirtyy perinnön mukana sama metsävähennysoikeus, mikä perinnönjättäjällä olisi ollut. Metsävähennys voi tuoda merkittävän veroedun. Jos vähennysoikeus on unohtunut, tänä vuonna voidaan oikaisuvaatimuksella vaatia tehtäväksi vielä vuoden 2009 metsävähennys. Siitä ei kuitenkaan ole iloa, jos vähennysoikeus ei ole metsänomistajan tiedossa tai sitä ei osata hyödyntää. Jos kauppa tai vaihto ei ole luovutusvoiton verosta vapaa, lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoon tai luovutustappioon. Tähän asiaan palaamme tarkemmin seuraavassa Makasiinissa. Tietoa vähennysoikeudesta ei välttämättä ole, jos on saatu perintönä tai lahjana metsää, jonka mukana on siirtynyt metsävähennysoikeutta, mutta sitä ei ole tunnistettu. Metsävähennysoikeus siirtyy vastikkeettoman saannon mukana. Vähennyksen kun saa tehdä vain omistaja, ei hallintaoikeuden haltija. Tällaisia tuloja ovat puukauppamaksut, metsätalouden tuet, vakuutusja vahingonkorvaukset ja puun verollinen oma käyttö. Jos perintömetsän vähennyspohja oli 60 000 euroa ja perinnönjättäjä oli tehnyt metsävähennystä omistusaikanaan 40 000 euroa, siirtyy perikunnalle vähennysoikeutta 20 000 euroa. Verovuoden käytettävissä oleva metsävähennysoikeus lasketaan vähentämällä metsävähennyspohjasta aiempina vuosina käytetty vähennys ja ottamalla huomioon mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty käytetyn metsävähennyksen määrä. Jos hankintameno on 100 000 euroa, metsävähennyspohja on 60 000 euroa. Metsävähennyksenä voi vaatia enintään 60 prosenttia niistä metsätalouden pääomatuloista, jotka on saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä. Jotta metsänomistaja voisi vähennystä vaatia, hänen on selvitettävä seuraavat asiat: onko hänellä metsävähennykseen oikeutettuja alueita, paljonko niiden metsävähennyspohja on, paljonko käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta on jäljellä ja paljonko verovuonna on tullut tuloja metsävähennykseen oikeutetusta metsästä. Verottaja ei kuitenkaan automaattisesti laske metsävähennystä, vaan sitä on itse vaadittava veroilmoituksessa. Pienin mahdollinen verovuoden metsävähennys on 1 500 euroa, mikä edellyttää vähintään 2 500 euron tuloja. Tällöin 60 prosenttia näistä verovuoden tuloista saadaan verottomasti. Sekin on mahdollista, että metsävähennykseen oikeutetun metsän hallintaoikeus on päättynyt, mutta omistaja ei ole huomannut ottaa käyttöönsä metsävähennysoikeutta. MuistitkO Metsävähennyksen. Vastikkeettomia saantoja ovat perintö, lahja ja saanto testamentilla. Peritty vähennys siirtyy Kun metsävähennyspohjaa lasketaan, otetaan huomioon vain verovuoden lopussa omassa omistuksessa olevat, metsävähennykseen oikeutetut metsät. Tämän summan perikunta saa merkitä omaan metsävähennyspohjaansa sinä vuonna, kun perintö saadaan. Hankintamenoon luetaan kaikki metsän hankinnasta syntyneet kustannukset, muun muassa metsän kauppahinta, varainsiirtovero, kaupanvahvistajan palkkio, lainhuutokulut ja lohkomiskulut. Jos metsänomistaja on itse ostanut metsän, on metsävähennyspohja 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Vähennystä vaadittava itse Metsävähennyksen tekemiseen oikeuttavat vain metsät, jotka on hankittu vuoden 1992 jälkeen vastikkeellisesti eli ostamalla tai vaihtamalla. Varsinkin perikunnille metsävähennysoikeus voi tulla yllätyksenä. Metsävähennysoikeus siirtyy metsän mukana myös yhteismetsän osakaskunnalle, kun metsä liitetään yhteismetsään. METSÄPERINTÖ TeksTi Pirjo Havia O len huomannut, että yllättävän moni metsänomistaja ei ole perillä oikeudestaan metsävähennykseen. Metsä on joko ostettu itse tai se on saatu vastikkeetta sellaiselta omistajalta, joka on sen ostanut. Enintään 60 prosenttia Metsävähennystä saa tehdä sitä mukaa, kun metsätalouden tuloa kertyy. On myös mahdollista, että metsä on liitetty yhteismetsään, mutta yhteismetsän hoitokunnalle tai toimitsijalle ei ole muistettu kertoa, että alue on metsävähennykseen oikeutettu. 40 MAKASIINI 2 • 2015 3393_.indd 40 19/02/15 16:05. Myydyn tilan osalta käytetyn metsävähennyksen hyöty maksetaan luovutusvoiton verona takaisin valtiolle, ikään kuin maksaisi takaisin korottoman lainan
mEtsäVähEnnyksEn LaskEminEn vuoden 2014 lopussa eerolla on metsävähennyspohjaa 75 000 euroa ( 60 000 + 15 000). Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus on määrä, jonka verran verovuonna voidaan enintään tehdä metsävähennystä. Metsävähennyksen käyttämistä ei seurata tilakohtaisesti vaan omistajakohtaisesti. isä oli ostanut Lehtimäen vuonna 1993. -Puukauppatuloa 15 000 € -kemeratukea 2 000 € -Puukauppatuloa 9 000 € -kemeratukea 4 000 € -hirvivahinkokorvauksia 4 000 € LehtoLa MarjaMäKi LehtiMäKi tulot vuonna 2014 tulot vuonna 2014 Ei tuloja vuonna 2014 41 MAKASIINI 2 • 2015 3393_.indd 41 19/02/15 16:05. Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus = Metsävähennyspohja – verovelvollisen aiempina vuosina käyttämä metsävähennys + luovutusvoittoon tai -tappioon lisätty käytetty metsävähennys. eero on aiempina vuosina käyttänyt metsävähennyksinä lähes koko Lehtolan metsävähennyspohjan eli 57 000 euroa. Metsävähennys voidaan tehdä vain Lehtolan tuloista eli 17 000 eurosta. . . Tuloja on saatu sekä metsävähennykseen oikeutetulta Lehtola-tilalta että Marjamäestä, joka ei ole metsävähennykseen oikeutettu metsä. Lehtolan metsävähennyspohja on 60 000 euroa. eerolla on verovuonna 2014 käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta 18 000 euroa, joten metsävähennys voidaan vaatia täysimääräisenä. . Vähennyksenä voidaan vaatia enintään 10 200 euroa (60 % x 17 000 euroa). Äidiltään hän on saanut vuonna 2003 lahjaksi tilan Marjamäki, jossa ei ole metsävähennysoikeutta, koska äiti oli saanut tilan perintönä vuonna 1990. vuonna 2014 hänellä on jäljellä käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta 18 000 euroa (75 000 – 57 000). EsimErkki SanaStoa Metsävähennys on tuloverolain 55 pykälässä luonnollisille henkilöille, kuolinpesille, näiden muodostamille yhtymille sekä yhteisetuuksille säädetty, metsätalouden verotusta koskeva verovähennysoikeus. Tämä 10 200 euron metsävähennys pienentää eeron maksettavaksi tulevaa metsäveroa 30 prosenttia eli 3 060 euroa. MuistitkO Metsävähennyksen. eero omistaa tilan Lehtola, jonka hän on ostanut vuonna 1998. eeron isä kuoli vuonna 2014 ja eerolle tuli perintönä tila Lehtimäki, jonka mukana siirtyi metsävähennysoikeutta 15 000 euroa. mEtsäVähEnnyksEn VaatiminEn eero sai viime vuonna 24 000 euroa puukauppatuloa, 6 000 euroa kemeratukea ja 4 000 euroa hirvivahinkokorvausta, yhteensä 34 000 euroa
Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kannattaako sekametsä, jossa on kuusta ja rauduskoivua, kylvää. Koivun kylvö onnistuu muokattuun maahan joskus hyvinkin. Valtaosa sirkkataimista kuolee kylvökesänä auringon paahteeseen, seuraavana talvena viljavan, hienojakoisen maan routimiseen eli rousteeseen ja myöhemmin aluskasvillisuuteen. Kokemukset kuusen kylvöstä rehevälle avomaalle ovat sen sijaan huonoja. Ammattimetsurit arvioivat, että terän käyttöikä on 20–30 hehtaaria, ilman haavereita. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Kuusten ollessa parimetrisiä poistetaan taimikosta kaikki vesasyntyiset lehtipuut ja kuusta pidemmät siementaimet. Sekametsän perustaminen kylvämällä ja syntyvän metsikön hoito on vieläkin vaikeampaa. Yhtä aikaa syntyvien koivujen ja kuusten yhtei?seloa häiritsee puulajien erilainen kasvurytmi. Luonto hoitaa homman uudistamalla avoalan aluksi koivikoksi, jonka alle kuusi alkaa hiipiä vasta vuosikymmen myöhemmin. Teroitus lyhentää leikkuuhammasta, joten teroituskerroilla on ratkaiseva vaikutus terän käyttöikään. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Luonnonvarakeskuksen professori. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Runsas pihlajasekoitus lisää myös teroituksen tarvetta. Kylvöä varmempi tapa perustaa sekametsä on istuttaa kuusi mätästettyyn maahan ja antaa koivun syntyä itsestään. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kuvan metsä on kylvetty vuonna 1997. Sekametsän perustaminen kylvämällä on vaikeata. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Teroituskertoihin vaikuttaa lisäkKYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Jos puulajien ikäero ja päällyspuuston tiheys ovat sopivat, saadaan seuraava kuusisukupolvi koivujen alle itsestään. Teroituksen tarpeeseen vaikuttaa puusto – sen tiheys, järeys ja puulaji. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Montako hehtaaria raivaussahan terän käyttöikä on, noin suurin piirtein. Tiheä nuori koivikko piiskaa kuusia ja harvassa asennossa puista tulee heikkolaatuisia. Tämä kuusi-raudusmetsä on perustettu vuonna 1997. KARI MIELIKÄINEN Kauanko terä kestää. Järeys vaikuttaa terän viilaustarpeen lisääntymiseen sekä harituksen pienenemiseen. Lähes tasakokoisen sekametsän etuna on se, että kuusten seassa on mahdollista tuottaa laatukoivua viilutukseen ja huonekaluteollisuuteen. 42 MAKASIINI 2 • 2015 42 MAKASIINI 2 • 2015 3395_.indd 42 19/02/15 16:10. Näin aukkopaikkoihin jätetyt rauduskoivut ohittavat ensiharvennukseen mennessä kuusen noin parilla metrillä. Jos metsikkö ei ole ylitiheä, pienestä pituuserosta ei ole haittaa. Jos sahataan pientä puustoa, terä kestää pidempään kuin järeämmässä puustossa. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Syntyykö sekametsä kylvämällä. Raivaussahan terän käyttöiän voi määritellä vain ”suurin piirtein”, kuten kysymyksestäkin ilmenee
Jos omaisuus on saatu vastikkeetta, lasketaan edellisenkin omistajan omistusaika myyjän omistusajaksi. Tähän osaan vastata vain yleisellä tasolla. Jos jokin metsätaloudessa tarvittava laite hankintaan eri omistajien kesken yhteisesti ja sitä käytetään kummankin metsätaloudessa, hankintahinnasta voidaan kirjata omistajien verotukseen heidän maksamansa osuus. Siemenet vaativat itääkseen paljasta ja mieluiten paahteista maata. Sisarenne käyttämä metsävähennys myös tuloutetaan. Jos sisarenne ei halua maksaa luovutusvoittoveroa tai tulouttaa käyttämäänsä metsävähennystä, niin hänen on pidettävä tila omistuksessaan vähintään kymmenen vuotta ennen tilan myyntiä lapselleen. Arvonlisäveron osuus jaetaan vastaavasti omistajien verotukseen. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Voiko hankintakuluja jakaa verotuksessa. Meillä on kaksi metsäyhtymää, joissa on samat osakkaat eri osuuksin. Sen kehitys on kaksivuotinen: ensimmäisenä kesänä kehittyy lehtiruusuke ja kasvi kukkii, kypsyttää siemenensä ja kuolee seuraavana kesänä. Joskus, jos kasvuolot ovat hyvät, se ehtii kukkia jo ensimmäisenä kesänään, jolloin kasvi jää yksivuotiseksi. Kasvia on käytetty myös rohdoksena ja sen siemeniä kaloja huumaavana myrkkynä. Moottorija raivaussahojen hankintahinnan osuudet vähennetään kerralla vuosimenona. Kun kasvipeite sulkeutuu, siementaimia ei enää kehity ja tulikukka katoaa. Taimien väliin ilmaantui suuria ruusukkeita ja pari ehti kukkimaankin kesän 2013 aikana. Lisäksi tämä menetelmä on henkilökohtainen sahaustekniikan ja viilauksen suhteen. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki si maasto. Kuivassa paikassa lahoaminen on hidasta, samoin märissä ja hapettomissa oloissa. Tummatulikukka on sen sijaan aidosti monivuotinen kasvi, joka saattaa elää vuosikymmeniä ja kukkia kesästä toiseen. Kivisessä maastossa terä voi osua kiveen jo ensimmäisellä tankillisella. Toisaalta ukontulikukkaa on aidon luonnonkasvin tapaan ainakin Kaakkois-Suomen rapakivialueen vyörysorarinteillä. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Valmiiksi lahovikaiset kannot lahoavat nopeimmin. Mahtaako jollakulla lukijoista olla kokemusta kantojen lahottamisesta. Osakkaat hankkivat maataloustraktorin peräkärryn metsäkäyttöä varten. Syy ukontulikukan oikulliseen esiintymiseen on sen ekologiassa. Onko se vanhan asutuksen merkki. Jos käyttäjä haluaa tarkkailla terän käyttöikää, sen voi tehdä laskemalla, montako tankillista yhdellä terällä pystyy sahaamaan. HANNU JAUHIAINEN Mikä kukka. Yksi tanakka varsi tuottaa yli 100 000 siementä. Talomme takana kaivettiin maata kolmisen vuotta sitten. Maa tasoitettiin syksyllä 2012 ja siihen istutettiin tyrnin taimia. Tasainen kosteus nopeuttaa lahoamista, ja siinä kannon päähän sahatut urat ja kannon peittäminen karikkeella voivat auttaa. Metsätalousmaan luovuttamisesta vastikkeellisesti sisaruksille tai lapselle ei mene luovutusvoittoveroa, jos myyjä on omistanut tilan vähintään 10 vuotta. LEO SAASTAMOINEN Kaksi kysymystä yhteisten koneiden vähentämisestä Meillä on metsäyhtymä ja lisäksi osakkailla on omaa metsää. Ruotsinkielinen nimi kungsljus viittaa yhteen käyttötapaan: tervaan kastetut kuivat kukkaversot sopivat soihduiksi. Olen sahannut kannon päälle uria vettä ja kariketta keräämään. Nimenomaan tummatulikukkaa pidetään rautakautisen asutuksen merkkinä. Ehkä lahoamista voisi vielä nopeuttaa lisäämällä kannon päälle hiukan typpeä – virtsaa, ureaa tms. Lahoamisen nopeus riippuu puulajista ja olosuhteista. Metsien hoidossa käytetään osin samoja raivausja moottorisahoja. Jos sisarenne ei ole omistanut tilaa viittä vuotta, kun hän myy tilan lapselleen, niin luovutusvoittoveroa laskettaessa käytetään hankintahintana teidän saannon hankintahintaa. Jos omistusaika on yli viisi vuotta, mutta alle kymmenen, niin hankintahinta on sisarenne maksama kauppahinta ja käytetty metsävähennys tuloutetaan. Onko kasvi tummatulikukka. Koivun ja lepän kannot hajoavat nopeasti, mutta kuusen ja männyn kantojen pehmeneminen voi kestää pari vuosikymmentä. Pidän tätä hyvänä keinona, koska siinä tulee huomioitua sekä puusto että maasto. Onko tässä jotain määräaikoja. Ukontulikukan suhde kulttuuriin on epämääräisempi, mutta silläkin on ollut käyttöä. Metsälehti Makasiinissa 8/2014 Mikko Riikilä ja Väinö Sikanen kirjoittivat Metsäperintö-palstalla lapsettoman metsänomistajan sukupolvenvaihdoksesta. SEPPO VUOKKO Ukontulikukka on kaksivuotinen: ensimmäisenä kesänä kehittyy lehtiruusuke, seuraavana kasvi kukkii, kypsyttää siemenensä ja kuolee. Lapsettoman sukupolvenvaihdos. Kalliimpien laitteiden hankintahinnan osuudet kirjataan kalustoon, verovähennykset tehdään vuosipoistoina. VÄINÖ SIKANEN KA LL E LE H TI N EN 43 MAKASIINI 2 • 2015 43 MAKASIINI 2 • 2015 3395_.indd 43 19/02/15 16:10. Miten olisi, jos metsänomistaja myisi tilansa sisaruksellensa ja tämä edelleen täysi-ikäiselle lapsellensa. Esimerkiksi tienvarressa, missä puiden juurille on lentänyt hiekkaa ja pölyä, terä täytyy teroittaa jopa puolen tankillisen jälkeen. Verovapaus ei koske kuolinpesien osuuksien ja pelkän hallintaoikeuden kauppoja. Voiko poistoja jakaa molempien yhtymien kesken. Kasvi on ukontulikukka. Miten voi nopeuttaa ajourilla olevien kantojen maatumista. Maahan hautautuneet siemenet säilyvät itämiskykyisinä ilmeisesti vuosisatoja odottaen, että maanpinta revittäisiin taas auki. SEPPO VUOKKO Vauhtia kantojen lahoamiseen
Sarjan muki maksaa 20,90 euroa. www.vandernet.com tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta 10 euroa. www.Husqvarna.fi Etsintään Kadonneet metsätyökalut ja muut metalliesineet löytyvät Garret Ace 250 -metallinilmaisimella. www.maaJaKotitalousnaiset.fi Keittiöön Fiskarsin Functional Form -leikkuulauta on pellavansiemenöljyllä käsiteltyä massiivikoivua. Siihen kuuluu kolme vaihdettavaa muovista leikkuualustaa. Hinta 239 euroa. Hinta 44,95 euroa. Ulkoiluun Kevyet Merrell Capra -vaelluskengät sopivat metsässä liikkumiseen. www.fisKars.fi Tarjoiluun Iittalan uuden Tanssi-astiasarjan on kuvittanut Klaus Haapaniemi. www.eJendals.fi Heinäykseen Akkukäyttöisellä Husqvarna 136LiL -trimmerillä siistii pihapiirin ja heinää pienimuotoisesti taimikkoa. Hinta 59,90 euroa. Pimeään Petzl Tikka Pro -otsavalaisimessa on 100 lumenin teho ja se käy päivittäiseen työkäyttöön. Hinta 150 euroa. www.iittala.fi 44 MAKASIINI 2 • 2015 3452_.indd 44 19/02/15 16:11. Kengillä pärjää erilaisissa metsätöissä, kuten puunkorjuussa pienkoneilla. Kirjasta löytyvät ohjeet villivihannespiirakasta männynhavuilla maustettuun hampurilais-kastikkeeseen. Perustana on tsekkiläinen ooppera Ovela kettu. Suositushinta 199 euroa. Hinta 389 euroa. www.finndetector.com Luontoretkille Maista metsä, löydä luonto -kirja kutsuu retkelle luontoon ja keittiöön lasten kanssa. www.merrell.fi Metsätöihin Jalaksen Combat-työjalkineissa on kevyt varvassuojaus
735 € KOLME KOVAA MS 231 / 241 / 251 STIHL MS 231 Erinomainen moottorisaha yleiskäyttöön! Tankkien pikalukituskorkit Ympäristöystävällinen ja taloudellinen STIHL 2-MIX moottori Saatavana myös ErgoStart -kevytkäynnistyksellä sekä teräketjun pikakiristyksellä (C-BE) • 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg STIHL MS 241 C-M Uuden-ajan älykäs moottorisaha! M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä huolehtii kaikista moottorintoiminnoista puolestasi STIHL 2-MIX moottori, metallirunko ja pitkän huoltovälin HD2-ilmansuodattimella • 42,6 cm 3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg STIHL MS 251 Vaativalle harrastajalle! Vankka ja kestävä Ilmansuodatinjärjestelmä pitkällä huoltovälillä, STIHL 2-MIX moottori Saatavana myös ErgoStart -kevytkäynnistyksellä sekä teräketjun pikakiristyksellä (C-BE) • 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,8 kg KAMPA NJA MS 231 459,Sh. 525 € KAMPA NJA MS 251 499,Sh. KAMPA NJA MS 241 C-M 659,Sh. 585 € Metsalehti_Makasiini_2015_02_26.indd 1 9.2.2015 13:20:54 3454_.indd 45 19/02/15 11:14. www.stihl.
Alakvartaalilla puustoa oli 50–70 prosenttia, keskihintaisissa kohteissa 70– 90 prosenttia ja yläkvartaalilla 90–110 prosenttia alueen keskitilavuudesta. Eniten eli noin kolmasosa niitä on Häme-Uusimaalla ja Keski-Suomessa ja vähiten eli noin kymmenen prosenttia Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Esimerkiksi ensimmäinen hintaneljännes eli -kvartaali tarkoittaa, että jos myytyjä tiloja on ollut sata, niin tarkasteluun on otettu hehtaarihinnaltaan halvimmasta päästä laskettuna 25. 3442_.indd 46 19/02/15 16:15. ”Oli yllättävää, että tilat eivät olleet niin tyhjäksihakattuja kuin on oletettu, Liljeroos sanoo. Liljeroosin ja Maanmittauslaitoksen tilastoinnin eroa saattaa selittää se, että viime vuonna joka toisen hehtaarin myi UPM tai Metsähallituksen Laatumaa. Seurannan hehtaarimääristä UPM:n kaupat ovat 40 prosenttia. Luultua enemmän puuta Tähänastinen paras tieto myytyjen tilojen puumääristä on perustunut Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon ja valtakunnan metsien inventointiin (VMI). Taimikkovaltaisten tilojen, joiden pinta-alasta vähintään puolet on taimikoita, osuus on keskimäärin 19 prosenttia. Tuore tilasto kertoo, että myydyt tilat ovat luultua puustoisempia. Maanmittauslaitoksen VMI-vertailussa tuoreet kaupat eivät näy, koska vertailun viimeiset kauppatiedot ovat vuodelta 2008. Tämä käy ilmi Hannu Liljeroosin ylläpitämästä metsätilojen hintaseurannasta. Esimerkiksi viime vuonna myydyillä tiloilla oli puuta hehtaarilla reilut 10 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Teoreettisista hinnoittelumenetelmistä yleisin on summa-arvomenetelmä, jossa metsätila hinYllätYs tilakaupoissa yleisen käsityksen mukaan metsätilan kauppa menee niin, että ensin rapataan myyntikelpoiset puut pois ja sitten myydään maapohja. Liljeroos vertaili viime vuoden tilakauppojen puumääriä tuoreimpaan VMI:in. Niillä on kymmenen prosentin osuus hehtaarimääristä ja tilat ovat olleet keskitasoa puustoisempia. Tilakaupat on pantu hehtaarihinnan perusteella maakunnittain suuruusjärjestykseen ja tarkasteluun on otettu ensimmäisen hintaneljänneksen, puolivälin ja kolmannen hintaneljänneksen hehtaarihinta, ja näiden metsätilojen puustoa on verrattu maakunnan keskipuustoon. tilakauppa. Vaikka vertailu vahvistaa sen, että myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia, niin puustoa on kuitenkin ollut enemmän kuin Maanmittauslaitoksen tarkastelun perusteella on luultu. ”Tilastoa voi tulkita niinkin, että eteläisissä maakunnissa heikkopuustoinenkin tila menee kaupaksi”, Liljeroos toteaa. UPM myi isoja ja puustoisia tiloja. UPM:n kaupat vaikuttavat Puustoltaan tyhjimpiä tiloja on myyty Häme-Uusimaalla ja Kaakkois-Suomessa. ”Maakunnan keskitilavuus on ylittynyt koko maassa keskimäärin joka neljännellä myydyllä tilalla”, Liljeroos sanoo. Kauppaa on siis tehty keskimääräistä huomattavasti vähäpuustoisemmista tiloista. Eron pienuus oli uutta tilastonikkarillekin. halvin hehtaari maksoi 319 euroa. metsätilahinnat 46 MAKASIINI 2 • 2015 Mikko Häyrynen M yydyt metsätilat ovat keskimääräistä niukkapuustoisempia. Vertailuhintoihin pohjautuvaa metsätilojen hinnoittelua kutsutaan kauppa-arvomenetelmäksi. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla myytyjen metsätilojen puumäärät eivät juuri poikkea maakuntien keskiarvoista. Summa-arvon molemmin puolin Hinnan sanotaan olevan oikean silloin, kun kauppa syntyy. Metsähallituksen tilakaupat ovat vaikuttaneet samaan suuntaan. Virallisluontoisen tarkastelun mukaan myytyjen tilojen puuston määrä suhteessa maakunnan keskipuustoon on vaihdellut halvimman hintaneljänneksen 30–40 prosentista yläkvartaalin 70–80 prosenttiin
Yksi huono ominaisuus, kuten taimikkovaltaisuus, voi kuitenkin kompensoitua hyvän sijainnin myötä. Sen sijaan Pohjois-Suomessa odotusarvolisiä käytetään vähän, vaikka kasvatusmetsien osuus on suurempi. Metsämaan hehtaarihinnaksi tuli 319 euroa. Liljeroos on laskenut hintaseurannan tiedot metsämaan hehtaareille, eli kituja joutomaat eivät ole luvuissa mukana. Tilalla oli puustoa 289 kuutiometriä hehtaarilla. Hintavimmat hehtaarit on myyty Huittisissa, jossa 16 hehtaarin tila vaihtoi omistajaa 14 688 euron hehtaarihinnalla. Runsaspuustoisimman myydyn tilan puumäärä Maakunnan keskipuusto m3/ha Maan kallein metsähehtaari Kauppaa käyty suhteellisen puustoisista tiloista Alakvartaalia alemmilla ha-hinnoilla on tehty 25% metsätilakaupoista Yläkvartaalia korkeammilla ha-hinnoilla on tehty 25% metsätilakaupoista Maakuntien huippuhinnat €/ha Suhteellisesti puustoisimmat hehtaarit Suhteellisesti vähäpuustoisimmat hehtaarit Tilakauppojen mediaanihinnat Myytyjen tilojen puumäärän mediaani m3/ha m3/ha e/ha Maakunta F25 med. Esimerkiksi Satakunnan keskihintoihin vaikuttaa, että siellä tehtiin kaksi kauppaa yli 10 000 euron hehtaarihinnalla. Hehtaareissa laskien suurin myyjä on ollut UPM/Bonvesta, joka myi pääasiassa Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Muutamat suuret ja arvokkaat tilat saattavat nostaa maakunnan metsähehtaarin keskihintaa. Kasvavan puuston odotusarvolisien runsas käyttö nostaa summa-arvoa, mutta saa ostajat tinkimään, jolloin summa-arvon ja kauppahinnan ero kasvaa. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maassa 2 622 euroa. Eniten tiloja on myyty Metsätilat.fi-palvelun kautta. Odotusarvolisiä käytetään etenkin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa kakkoskehitysluokan eli nuorten kasvatusmetsien osuus on neljännes. F75 suurin Lounais-Suomi 74 107 135 289 151 3 584 4 444 5 875 14 688 Häme-Uusimaa 68 89 118 268 163 3 545 4 100 5 231 11 905 kaakkois-Suomi 73 105 141 248 151 2 964 4015 4 811 9 500 Pirkanmaa 82 111 137 227 148 2 782 3 840 4 600 9 210 etelä-Savo 73 100 131 223 144 3 147 3 788 4 467 8 926 eja k-Pohjanmaa 63 84 113 235 110 1 818 2 219 3 221 6 500 keski-Suomi 66 92 121 233 132 2 374 3 050 3900 8 400 Pohjois-Savo 70 105 136 221 133 2 368 3 054 3 833 12 900 Pohjois-karjala 72 99 125 182 125 2000 2 563 3 500 7 386 kainuu 77 98 113 174 96 1 413 1 846 2 306 5 100 Pohjois-Pohjanmaa 67 89 113 163 92 1 379 1 756 2 456 5 667 Lappi 40 56 74 127 70 714 955 1 393 2 736 Puustoja hintajakautumat maakunnittain 47 MAKASIINI 2 • 2015 noitellaan kuvioittain pelkästään puuntuotannollisten seikkojen pohjalta. Seurannassa eivät ole mukana sukulaiskaupat, alle kymmenen hehtaarin kaupat ja kaupat, joissa on mukana erityisarvoja kuten rakentamisoikeuksia, eivätkä UPM:n suuret sijoittajakaupat. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla maksetaan kymmenisen prosenttia alle summa-arvon. Korkein keskihinta, 5 124 euroa, oli Satakunnassa, ja matalin Lapissa, 1 045 euroa. Liljeroosin seuranta osoittaa, että Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla metsätiloista on maksettu keskimäärin kymmenen prosenttia summa-arvoa enemmän. F75 suurin VMI F25 med. ”On monta esimerkkiä, että yksittäisillä kohteilla kauppahinnan ja summa-arvon suhde vaihtelee paljonkin.” Kauppahintaa laskevat esimerkiksi syrjäinen sijainti, taimikkovaltaisuus, karut maapohjat ja huonot kulkuyhteydet, samoin vaikea maasto tai palstan nauhamainen muoto. Tila oli lähes pelkkää taimikkoa. Savukoskella 143 hehtaarin tila, josta metsämaata oli 80 hehtaaria, myytiin 235 000 eurolla. Koko vuonna omistajaa vaihtoi 46 000 metsähehtaaria 121 miljoonan euron kokonaissummalla. Likipitäen toinen tuhat on kaupan olevia, myymättömiä kohteita, lähinnä pohjoisissa maakunnissa. Lisää tietoa metsämaan hinnoista: www metsalehti.fi/ metsamaa/kuukausikatsaus/ 3442_.indd 47 19/02/15 16:15. Vilkkain kuukausi oli joulukuu, jolloin allekirjoitettiin 167 metsätilakauppaa. Halvin kauppa puolestaan on tehty maan vastakkaisella laidalla. Kallein hehtaari Huittisissa Hannu Liljeroosin seurantaan kertyi viime vuonna yhteensä 1 024 tilakaupan tiedot eli tuhannen kaupan raja ylittyi
Miten ne eroavat, kun kaikissa on se metsä-sana. Läpitunkemattoman tiheikön tunnelmaan voi tutustua, kun tutkii ensi kertaa suomalaisten metsäorganisaatioiden muodostamaa verkostoa. Asia on väännettävä rautalangasta”, kertoo tuoreita metsänomistajia neuvova Lars Ekman Suomen metsäkeskuksesta. Teema: meTsäorganisaaTioT 48 MAKASIINI 2 • 2015 48 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 48 19/02/15 17:03. Metsäalan toimijoiden suuri määrä ja niiden metsäalkuiset nimet voivat hämmentää uutta metsänomistajaa. Viereisessä kuvassa on numeroitu ne metsäalan organisaatiot, joihin metsänomistaja todennäköisimmin törmää suunnitellessaan metsänsä hoitoa, myydessään puuta tai hankkiessaan yleistietoa metsästä. TeksTi ValTTeri skyTTä kuViTus anna Back M etsänomistajan ei tarvitse matkustaa etelään asti päästäkseen viidakkoon. Seuraavassa selviää, mitä kukin tekee. Vuosikausia metsäalalla työskennelleet ammattilaiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka hankalaa monimutkaisen metsäverkon hahmottaminen on. ”Mitä tekevät Metsä Group, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus. Teema: xxx KuKa tekee ja mitä
PuuKauPPa mEtSäNHOitO tiEtO OiKEuDEt Ja VELVOLLiSuuDEt SuOJELu 49 MAKASIINI 2 • 2015 49 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 49 19/02/15 17:03
Otso tarjoaa metsänomistajille samoja palveluita kuin metsänhoitoyhdistykset ja suuret metsäyhtiöt. Yrittäjämetsureiden ja muiden yksityisten metsäpalveluyrittäjien yhteystietoja löytyy muun muassa Metsään.fi-palvelusta ja osoitteesta www.metsatoimistot.fi. Meidän yhdistyksemme alueella jäsenmaksun hinnalla saa neuvontakäynnin paikan päälle metsään ja puunmyyntisuunnitelman. 4. Metsäkeskus myöntää metsänomistajan metsänhoitotöihin valtion hoitotukea eli kemeraa. SUoMEn MEtSäkESkUS Metsänomistajaa lähinnä oleva metsäalan viranomainen. ”Metsäkeskus on sillanrakentaja metsänomistajan ja metsäalan toimijoiden välissä”, Ekman kuvailee. Muut palvelut, kuten taimikonhoitotyöt, maksavat sitten erikseen.” Vaarion mukaan metsänomistajat kokivat ennen, että pakollisen jäsenmaksun hinnalla olisi pitänyt saada neuvon2. Metsäkeskus neuvoo, kouluttaa ja valvoo. Metsäalan lakimuutosten jälkeen metsäkeskus on ainoa valtion organisaatio, joka on keskittynyt metsänomistajien neuvomiseen ja kouluttamiseen. 5. Tänä vuonna maksu kerätään ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena. Neuvonta-avun lisäksi metsäkeskus laatii tarvittaessa metsäsuunnitelman, valvoo metsälakien noudattamista ja rahoittaa valtion tukemia metsänhoitotöitä eli kemeratöitä. Kestävän talousmetsänhoidon lisäksi metsäkeskus auttaa metsänomistajia metsien luonnonhoidossa. Stora EnSo, UPM ja MEtSä GroUP/MEtSäliitto oSUUSkUnta Kolme suurta metsäyhtiötä, jotka ostavat suurimman osan puusta. Metsänhoitoyhdistyslaki uudistettiin juuri, samalla muun muassa yhdistysten lakisääteinen jäsenmaksu vaihtui vapaaehtoiseen maksuun. Tarjoavat metsänomistajille myös puukaupan ulkopuolista apua. Metsänhoitoyhdistys uudistui Metsäkeskuksen lisäksi metsänomistajia neuvoo ja palvelee joukko yksityisiä metsäorganisaatioita. 50 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 50 19/02/15 17:03. Metsäkeskus valvoo lakia Mitä on esimerkiksi Ekmanin edustama Suomen metsäkeskus. Sahojen lisäksi alueellisia suuria puunostajia ovat esimerkiksi Harvestia ja LT-Biowatti. Pienemmät ostajat ovat usein kiinnostuneita erikoispuista ja energiapuista tukkija kuitupuun ohella. MEtSänhoitoyhdiStyS Metsänomistajien neuvoja ja auttaja metsänhoidossa sekä puukaupassa. Yhdistyksiä on tällä hetkellä 80 kappaletta. Kukin yhdistys tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen. Metsänomistaja voi hakeutua metsäyhtiön kanta-asiakkaaks i. 3. Muut neuvontaa tarjoavat metsäammattilaiset vievät metsänomistajan lähemmäs metsätalouden käytännön tasoa, kuten puukauppaa. Neuvonnan lisäksi metsänhoitoyhdistys auttaa metsänomistajaa lähes tilanteessa kuin tilanteessa, kuten metsänhoidossa, puukaupassa, tienteossa ja metsäkiinteistön myynnissä. Sahoista löytyy tietoa muun muassa sivulta www. Ne tarjoavat metsänomistajille apua omilla toiminta-alueillaan. otSo-MEtSäPalvElUt Otso on valtionhallinnon alaisesta Suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. 6. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Markku Vaarion mukaan uudistus selkeytti yhdistysorganisaatiota myös tuoreen metsänomistajan näkökulmasta. ”Metsänomistajat ymmärtävät nyt paremmin metsänhoitoyhdistyksen eri tehtävien erot. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu oli aikaisemmin lakisääteinen. Teema: meTsäorganisaaTioT 1. suomensahat.fi. Sahat ja MUUt PUUnoStajat Kolmen suuren metsäyhtiön lisäksi puumarkkinoilla on monia pienempiä mutta alueellisesti merkittäviä puunostajia. Metsänhoitoyhdistykset suunnittelevat noin 80 prosenttia yksityismetsien hoitotöistä ja noin 75 prosenttia puunmyyntisuunnitelmista. Paikallinen metsänhoitoyhdistys (mhy) on perinteisesti ollut paikka, jonne tuore metsänomistaja ohjautuu ensiksi. MEtSäPalvElUyritykSEt Kun tarvitset esimerkiksi puunkaatoa, ennakkoraivausta tai metsäneuvontaa, pienet paikalliset metsäpalveluyritykset auttavat
10. Metsäyhtiöltäkin palveluja Metsänhoitoyhdistykset eivät kuitenkaan ole yksin metsänomistajien kintereillä. Sen emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, johon kuuluu noin 123 000 suomalaista metsänomistajaa. Maanmittauslaitokselta löytyy tietoa myös halkomisesta, lohkomisesta ja yhteismetsästä. Muutoin suuret metsäpalveluntarjoajat – mhy, metsäyhtiöt ja Otso – kosiskelevat metsänomistajia suurin piirtein samanlaisella palveluvalikoimalla. Ministeriö toteuttaa Suomen metsäpolitiikkaa. Metsänhoitoyhdistys on yhdistys siinä missä muutkin, siihen voi kuulua tai olla kuulumatta.” Metsänhoitoyhdistykset kuuluvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suoraan Maaja metsätaloustuottajain keskusliittoon MTK:hon. Siihen kuuluvat entinen Metsäntutkimuslaitos Metla, entinen Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, entinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto. Kolme suurta metsäyhtiötä – Stora Enso, UPM ja Metsä Group – hallitsevat Suomen puukauppaa. MEtSähallitUS Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka valvonnassa on 12 miljoonaa hehtaaria Suomen valtion maata ja vesialueita. MTK toimii metsäelinkeinon harjoittajien edunvalvojana niin kotimaan politiikassa kuin EU-tasolla. Ilman käyttörajoituksia olevaa talousmetsää tästä on noin 3 miljoonaa hehtaaria . Maaja MEtSätaloUSMiniStEriö Maaja metsätalousministeriön alaisuuteen kuuluvat metsäalaan liittyvistä organisaatioista Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja Maaseutuvirasto. 8. Tavallinen metsänomistaja ei juuri asioi suoraan Tapion kanssa, mutta Tapion julkaisemat Hyvän metsänhoidon suositukset ovat osa suomalaisen metsänhoidon selkärankaa ja löytyvät monen metsänomistajan kirjahyllystä. Otso on valtiollisesta Suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. Kanta-asiakkaat ovat etusijalla puukaupoissa. Metsälehti kuuluu Tapion erilliseen tytäryhtiöön Metsäkustannus Oy:hyn. Metsä Group hankkii valtaosan puustaan Osuuskunnan jäseniltä. Metsäkeskukseen liittyvän taustansa vuoksi Otso on tähän mennessä avustanut metsänomistajia etenkin kemeratukiin liittyvissä töissä, kuten tiehankkeissa. Otsosta piti tulla osakeyhtiö tämän vuoden alusta, mutta yhtiöittämistä on toistaiseksi lykätty. Tapion omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Apua saa ainakin metsäsuunnitelman laatimiseen, puukauppaan, metsänhoitotöihin, sukupolvenvaihdokseen, metsäverotukseen ja metsätilan hallintaan sekä myyntiin. Puukaupan lisäksi metsänomistaja voi ostaa yhtiöiltä apua esimerkiksi metsänhoitoon tai sukupolvenvaihdoksen valmisteluun. 12. Metsäyhtiöillä on lisäksi omat kanta-asi?akkuusohjelmansa. Otso irtautui metsäkeskuksesta Otso-metsäpalvelut on tuorein metsänomistajille palveluita tarjoava metsäorganisaatio. Jos metsätilan rajoissa on epäselvyyttä, maanmittauslaitos tekee rajankäyntitoimituksen. Metsäyhtiöistä Metsä Group -konserni on metsänomistajien omistama. taPio Tapio on toiminut metsätalouden edistämisorganisaationa vuodesta 1907. Keskus aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Ympäristöministe riön vastuualaan kuuluvista asioista metsänomistajan kannalta oleellisimmat ovat tällä hetkellä luonnonsuojelulaki, soidensuojelu ja ilmastonmuutos. MaanMittaUSlaitoS Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä. Ely-kESkUS ja yMPäriStöMiniStEriö Alueellisten ely-keskusten toimialaan kuuluvat muun muassa maanteiden kunnossapito, ympäristöja luonnonsuojelu, vesistöasiat sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. 11. Myös suuret metsäyhtiöt sekä Otso-metsäpalvelut tarjoavat metsänomistajalle samoja palveluita. ”Vapaaehtoisuus sopii alalle paremmin kuin pakko. nan lisäksi paljon muitakin palveluita. Metsäkeskuksen toiminta jaettiin vuonna 2012. 9. 51 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 51 19/02/15 17:03. lUkE Luonnonvarakeskus on metsätiedon alkulähde ja tutkimusorganisaatio. 7
Jos asut eri paikkakunnalla kuin missä metsäsi sijaitsevat, Metsään.fi:n kautta voit tarkastella niin metsätilan alueella kuin asuinpaikkasi lähellä toimivia metsäorganisaatioita ja valita yhteistyökumppanin tilanteen mukaan. Metsähallituksen tekemiin hakkuisiin vaikuttaa eduskunnan liikelaitokselle asettama tulostavoite. internetpalvelun lisäksi suomen metsäkeskus järjestää tuoreille metsänomistajille Metsään aBc -koulutuspäiviä ja -kursseja. Metsätutkimustiedon levittäjänä toimii myös Tapio Oy, joka järjestää muun muassa metsäbiotalouteen liittyviä koulutuksia. Ympäristöministeriön kautta kulkee myös muun muassa poliittista kärhämää nostattanut soidensuojeluohjelma. Metsäpolitiikkaa edistetään ministeriötasolla muun muassa kansallisen metsästrategian ja kansallisen metsäohjelman avulla. Metsätutkimuksen osalta Suomen johtava laitos on tänä vuonna toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus (Luke). Metsäpalveluyrittäjät ja yrittäjämetsurit ovat itse asiassa usein niitä toimijoita, jotka tekevät alihankkijoina metsänomistajan suurilta metsäorganisaatioilta tilaamat työt. Oikeudet ja vastuut Metsänomistajan elämään lakien, oikeuksien ja vastuiden osalta vaikuttaa ylimpänä maaja metsätalousministeriö (mmm). Metsänomistaja näkee palvelussa oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut metsänhoitotyöt. Suomen valtion maaja vesialueita hallinnoi Metsähallitus. Puukaupassa monta yrittäjää Kun metsänomistaja ryhtyy puukauppaan, tutuiksi tulevien metsäorganisaatioiden määrä kasvaa entisestään. Maanmittauslaitokseen metsänomistaja törmää metsätilaa koskevissa kiinteistöasioissa. Valtio omistaa täydessä käytössä olevia talousmetsiä noin 3 miljoonaa hehtaaria. Heitä löytää esimerkiksi metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään.fi-palvelusta”, kertoo metsäkeskuksen projektipäällikkö Jouni Aila. Luonnonvarakeskukseen kuuluu metsäntutkimuksen osalta entinen Metsäntutkimuslaitos eli Metla. Puukaupassa puunmyyjän ympärillä pyörivät metsänhoitoyhdistysten, Otson ja isojen metsäyhtiöiden lisäksi sahat sekä muut pienemmät puunostajat. Suurin osa Suomen hakkuista tehdään yksityismetsissä, mutta markkinoilla liikkuu myös esimerkiksi valtion puuta. Metsänomistajalle Tapio on tuttu laatimiensa Hyvän metsänhoidon suositusten kautta. Metsää koskevissa laeissa säädetään muun muassa uudistamisvelvoitteesta, metsätuhojen torjunnasta, metsänviljelyaineiston kaupasta, puutavaran mittauksesta, yhteismetsistä ja metsätalouden organisaatioista. Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen liittyvistä asioista tutkimustietoa tuottavat muun muassa myös Pellervon taloustutkimus (PTT) ja Työtehoseura (TTS). “kursseille on viime vuosina tullut selkeästi nuorempaa väkeä.” ekmanin mukaan nuorella polvella voi olla erilainen näkemys metsätalouteen. Jos oman tilan metsätiedot löytyvät Metsään.fi:stä, palvelun kautta voi antaa eri metsäalan toimijoille luvan tietojen katseluun ja tarjousten tekoon. Luonnonsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Tämä pitää huomioida myös neuvonnassa.” Metsäpalveluyrittäjiä käyttävät kaikki Vaikka suuret metsäpalveluntarjoajat hallitsevat metsäkenttää, moneen metsätyöhön löytyy apua myös paikallisilta metsäpalveluyrittäjiltä. Metsänomistaja voi myös soittaa suoraan metsurin paikalle, jos ei ehdi itse esimerkiksi ennakkoraivaamaan hakkuuseen menossa olevaa metsäaluetta. Metsänhoito perustuu tutkimukseen Meikäläiset metsänhoito-opit pohjautuvat tutkimukseen. koulutuksia pidetään yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäorganisaatioiden kanssa. Palvelu muuttuu 1.3.2015 lähtien pysyvästi ilmaiseksi yksityisille metsänomistajille. Puukauppoja ensi kertaa tekevät metsänomistajat löytävät pienempien puunostajien tarjoukset parhaiten jonkin välikäden, kuten metsänhoitoyhdistyksen kautta. ”Pieniä metsäpalveluyrittäjiä on tullut lisää koko ajan. “ei ole varmaa, että metsän hoitaminen taloudellisesta näkökulmasta on heille itsestäänselvyys. Metsähallituksella on lisäksi tytäryhtiöitä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi taimikasvatukseen. Myös metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja Otso auttavat suojeluasioissa ja luonnonhoitotöissä. Siellä metsänomistaja asioi, jos hän esimerkiksi haluaa suojella metsiään Metso-ohjelman avulla. Metsähallitus on etenkin Pohjois-Suomessa merkittävä tekijä puukaupassa. Tällä hetkellä palvelussa on kaksi kolmasosaa yksityismetsien metsävaratiedoista. Lähteet: Metsäoikeus-kirja, Metsäkoulukirja, Uuden metsänomistajan kirja, organisaatioiden verkkosivut 52 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 52 19/02/15 17:03. Metsänomistajan on tehtävä omistusoikeudesta ilmoitus Maanmittauslaitoksen lainhuutorekisteriin kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoittamisesta. Maanmittauslaitos tulee tutuksi metsänomistajataipaleen alkuvaiheessa, kun perityn tai ostetun metsätilan omistusoikeus vahvistetaan. Luonnonsuojelun lainsäädäntöä valmistelee ympäristöministeriö. Metsässä voi olla muitakin arvoja kuin se, että tekee puukauppaa ja saa tuloja. Teema: meTsäorganisaaTioT aBC-askeleet metsänomistajaksi SUoMEn metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-palvelu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden tutustua metsäalan organisaatioihin internetissä. Metsähallituksen luontopalvelut-yksikkö ylläpitää kaikkien luonnossa liikkujien käytössä olevia kansallispuistoja ja retkeilymaastoja. Metsäluonto ja suojelu Ympäristöasioissa metsänomistaja tutustuu alueelliseen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen eli ely-keskukseen. Ministeriö valmistelee ja toteuttaa eduskunnan metsäalalle määräämiä lakeja. Metsäkeskuksen metsäneuvojan lars ekmanin mukaan tiedolle on tarvetta, sillä metsät ovat nyt selvästi alkaneet siirtyä suurilta ikäluokilta uudelle sukupolvelle
Nykyisin Metsälehteen kuuluu tabloid-kokoinen sanomalehti sekä kädessäsi oleva aikakausijulkaisu Metsälehti Makasiini. Yhdistyksen suurimmat rahoittajat ovat maaja metsätalousministeriö ja Suomen Metsäsäätiö. varSinaiStEn MEdiatalojEn lisäksi metsäaiheisia lehtiä julkaisevat monet metsäorganisaatiot. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää muualla kuin asuinpaikkakunnallaan metsää omistavien ihmisten asiaa. Yhdistys levittää tietoa suomalaisesta metsästä ja metsätaloudesta muun muassa internetissä. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1933. Suomen talousmetsistä noin 95 prosenttia kuuluu PEFC-sertifiointiin. Lehtiä julkaistaan vuodessa yhteensä 23 numeroa. Metsänomistaja voi maksaa puukaupan yhteydessä vapaaehtoisen menekinedistämismaksun, joka on Metsäsäätiön pääasiallinen tulolähde. Tutkimuslaitoksen omistavat Suomen johtavat metsäteollisuusyritykset. PEFC on kansainvälinen metsäsertifikaatti. Pankit tarjoavat metsänomistajille neuvontaa esimerkiksi metsäverotuksesta. MEtSäMaakaUPPaa käydään Suomessa niin yksityisten maanomistajien, valtion kuin metsäyhtiöiden mailla. Lehtikenttää sekoittaa se, että useimpien lehtien nimessä on metsä-sana. Metsäyhtiöiden maita ja tontteja kauppaavat UPM Bonvesta ja Stora Ensosta eriytetty Tornator. Metsätiloille on lukuisia välittäjiä, yksi merkittävä on metsänhoitoyhdistyksien omistama Metsätilat.fi-sivusto. MEtSätEolliSUUS ry on metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö. MEtSätEho oy tuottaa tutkimustietoa muun muassa puun saatavuudesta ja korjuusekä kuljetustekniikasta. Suomen suurimmat metsävakuuttajat ovat LähiTapiola ja OP-Pohjola. Metsälle on myös erilaisia sijoitusrahastoja. MaaSEUtUviraSto valvoo ja tarkastaa esimerkiksi metsäkeskuksen arvioita hirvivahingoista ja metsätalouden kemerarahoituksen sekä muiden valtionapujen käyttökohteita. Järjestöön kuuluu noin 80 prosenttia suomalaisista puutuoteteollisuuden yrityksistä. Sen jäseniä ovat Suomessa toimivat massa-, paperija kartonkiyritykset. 53 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 53 19/02/15 17:03. MTK pyrkii turvaamaan edellytykset metsätalouden harjoittamiselle kotimaisella ja kansainvälisellä edunvalvonnalla. Sertifikaatti takaa sen, että puuta sisältävän tuotteen valmistamiseen on käytetty pääasiassa kestävistä hoidetuista metsistä kaadettua puuta. Liitolla on toimintaa suurissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Säätiö jakaa apurahoja ja rahoittaa hankkeita. SUoMEn MEtSäyhdiStyS on metsäalan yhteistyöjärjestö. Metsälehti on alan pitkäikäisimpiä tiedonvälittäjiä. Valtion maita myy Metsähallituksen Laatumaa. Jäsenmaksujen lisäksi Metsäyhdistys kerää rahoitusta hankekohtaiseksi. Maaja MEtSätaloUStUottajain kESkUSliitto Mtk on metsänomistajien edunvalvontajärjestö. SUoMEn MEtSäSäätiö edistää metsätalouden ja -teollisuuden toimintaa rahoittamalla metsätiedon levittämistä ja metsäaiheista viestintää. EtäMEtSänoMiStajiEn liitto eli entinen Metsätilanomistajien liitto on erityisesti kaupungeissa asuvien metsänomistajien yhdistys
Koulutus oli tehokas ja tulos pysyvä vastaisten vuosien aikana. Ainoa mahdollinen työmaa oli metsätyöt. Mukana normaalin varustuksen lisäksi neljän gallonan peltinen polttoaineastia, litra ketjuöljyä ja saha, jonka käyttöpaino oli noin 17 kiloa. kesäkilpailu P alasin 18-vuotiaana 1954 kotipitäjääni Isojoelle oltuani vapaaehtoisena armeijassa. Sinä talvena ensilumi häipyi vasta seuraavana keväänä. Sain joukon osoitteita ja eräästä löytyi minulle sopiva saha. Kuorittaessa käsiin ja helteillä ilman paitaa ylävartaloon liimaantui pihkaa. Seuraavana päivänä Clintonin keskeinen runko-osa murtui keskeltä poikki. Noin yksi motti päivässä! Päivän eväisiin kului luultavasti enemmän kuin päiväansioni. Sinne. Kylässämme oli kuitenkin taitava vanhan kansan seppä, joka onnistui pitämään rungon kasassa kuparilevyn avulla. Merkki oli Clinton, myöhempinä aikoina tutuksi tullut nimi, mutta minulle silloin ihan outo merkki. Polkupyörämatkan jälkeen oli vielä käveltävä metsäpolkua 3 kilometriä. Se oli kovaa ja hidasta. 54 MAKASIINI 2 • 2015 3405_.indd 54 19/02/15 16:25. Samalla muistelijat valottivat eri tavoin menneiden vuosien metsätyön arkea ja reipasta kehitystä, kuten näissäkin kolmessa tarinassa. Kuitupuun kokoisen puuston juurelle pääsemiseen ja sahalle lumeen tilan tekemiseen meni aikaa enemmän kuin katkomiseen ja oksimiseen. Päiväpalkka 1 000 markkaa Kotiseudultani länsirannikolta kuitupuut menivät vientiin Kristiinankaupungin sataman kautta. Koko lumisen talven aherrettuani sain kokoon 90 vanhaa mottia eli noin 50 kuutiota nykymitoilla. Loppui rahat ja aika. Kaikki hyvät haltijat olivat kuitenkin puolellani, saha irtosi ja sain kiskaistua sen ja itseni pois kaatuvan rungon alta. Puun kaatuminen tuntui kestävän ikuisuuden. Perheeseeni kuului äitini ja kaksi nuorempaa veljeäni. Sahaostoksille Helsinkiin Muutama vuosi aikaisemmin kuollut isäni oli sahauttanut puutavaraa uuden navetan rakentamiseksi. Vastuu toimeentulosta kuului vanhimpana poikana minulle. Saha käynnistyi ihme kyllä heti ja sitten töihin. Pitkin talvea hän teki myös monta muuta paikkausta. Aloitin kotimetsässä lokakuussa. Johtopäätökseni oli selvä. Onneani kesti tasan yhden päivän. Karu ja soinen kasvualusta ei kyennyt uutta tukkimittaista puustoa tuottamaan lukuun ottamatta pitkän palstan kaukaisinta osaa, jossa tiesin olevan kymmenkunta määrämittahakkaajalta unohtunutta kuusta. 1950-luvun lopulla ilmaantui kuorimiseen koneita. Moottori toi vauhtia savotalle Metsälehden kesäkisa poiki joukon hienoja sahamuistoja. Muutaman päivän kuluttua alkoi tulla hiljakseen lunta. Myin äitini suostumuksella puutavaran ja ar vioin saavani sen 80 000 tosi vanhan markan hinnalla moottorisahan. Kotimetsäni oli isoisäni toimesta hakattu määrämittaan eli kaikki tukit pois 1930-luvulla. Ne lopettivat käsin kuorinnan. Sitä tuli ja tuli. Kuuset olivat enimmäkseen huonon kasvualustan oksaisia pörriäisiä. Puu alkoi kaatua väärään suuntaan, minua kohti. Tiedossani oli muutaman helsinkiläisen maahantuojan lehti-ilmoitukset. Onnekseni oli jo silloin saatavissa metallikaariset pokasahat entisten puupäitten sijaan. Sen sai lähtemään silloin ja vielä nytkin vain voilla. Halusin heti aluksi kokea, kuinka helposti iso tyvi katkeaa. Kantamista helpottaakseni sidoin vyön sahan kädensijan ja hartian kautta kaulan ympäri. Maalaispoikaa kiinnosti lähteä pääkaupunkiin ja sinnehän lähdin. Saha puri puuta hienosti ja onnittelin jo itseäni työn helppoudesta, kunnes kokemattomuus ja taitamattomuus puuttuivat peliin. Yhteensä 22 kiloa. Rungon takapotku teki vain mustelman hartiaani muistoksi ja opetukseksi. Kun tähän vielä yhdistyi hakkuun opettelu, terän viilaaminen monine virheineen ja pitkä matka palstalle, oli tulos vaatimaton. ”Koipelit”, eli seitsemän jalan pituuteen katkotut männyt, kuorittiin puolipuhtaiksi. Jälleenmyyjän kautta sain sen 67 000 markalla. Saha jumittui paikalleen ja mikä pahinta, hartiani ympäri kulkeva vyö oli minulta unohtunut sahaan kiinni ja roikuin siinä avuttomana pystymättä liikkumaan. Ensimmäiseksi kaadokseni valitsin tyvekkäimmän kuusen. Tavoitteeni oli McCulloch. Sahasin totta kai puun kaatokolosta huolimatta kokonaan poikki. Siihen asti olin tuskaillut pokasahan kanssa paljon pienempien tyvien kanssa. Lunta riitti joka paikassa reilusti yli polven. Seppä avuksi Olin sahan onnellinen omistaja. Hinta 120 000 markkaa ja kolmen kuukauden jonotus. Näin ei homma toimi! Olin lukenut moottorisahoista ja päätin hankkia sellaisen. Maahantuoja löytyi ja sieltä tylyt terveiset. Kuuset sahattiin metrisiksi ja kuorittiin täysin puhtaiksi kuoresta
Vuosien vierähdettyä sahassa ilmeni käyntihäiriöitä ja kaasuttimen kalvojen uusiminen tuli ajankohtaiseksi. Ja pian sahassa oli uudet kalvot. Poistettavat puut oli merkitty pilkalla puun kylkeen. Näen tärkeänä laittaa talteen tuon ajan metsätyövälineitä. Otin taskustani sahan räjäytyskuvan ja sanoin, että minullapa todistettavasti on. Siihen ensimmäinen metsurikauteni päättyikin. Bensat piti hakea lähikaupalta polkupyörällä kolmen kilometrin päästä. O len 49-vuotias sahanentisöijä Savosta. Oksimisen ja kasaamisen suoritti kirveillä tilanteesta riippuen kolme kaveria. Maailmalla, kuten Suomessakin nykyisin, merkki tunnetaan Jonseredinä. OTTO SAVOLAINEN Jo 40 vuotta käytössä ollut vanha Raket-saha toimii edelleen. Valmistuin 80-luvun lopulla mtt-tutkintoon ja jo silloin jäi jostakin syystä moottorisahat kiinnostamaan. Seuraavana vuonna pääsin McCullochin omistajaksi. ”No niinpäs on”, sanoi myyjä ja jatkoi, ettei heillä ole varaosia noin vanhaan sahaan. Niistä on tullut kevyempiä ja tehokkaampia. Entisöimiäni sahoja minulla on yli 30 kappaletta lähinnä 50–60-luvuilta. Nykyrahassa se olisi noin 1,5 euroa. Myyjä sanoi, ettei sen mallista Raketia ole olemassakaan. Astelin Kuopiossa kaupunkireissulla Raketin merkkiliikkeeseen ja pyysin Raket 621:een uudet kalvot. Matka oli tehtävä kahdesti viikossa työpäivän jälkeen. MIKKO IHALAINEN Ainutlaatuista tärinää Saha kuukauden takuulla 55 MAKASIINI 2 • 2015 3405_.indd 55 19/02/15 16:25. Sahaamista tuli paljon varsinkin, kun kuusia ja haloiksi tehtyjä koivuja katkottiin metrisiksi. Clinton ponnisteli jotenkuten läpi talvisen savotan. Minä vain sahasin apunani mittapoika, jonka työväline oli seitsemän jalan pituinen keppi. ANTTI SAARISTO Vanhojen sahojen ääni ja tärinät ovat omaa luokkaansa. Laadun suhteen maahantuojan sahalle myöntämää kuukauden takuuta voi pitää hätävarjelun liioitteluna. Itse en ole nähnyt yhtään vanhaa valokuvaa, missä metsurilla olisi päässä muuta kuin karvalakki. Jos siellä ei ole, niin ei tarvitse muualtakaan kysellä!” Ajelin Itkonniemelle, esitin räjäytyskuvan ja sanoin, että tällaiseen kaasuttimeen tarvittaisiin uudet kalvot. Sillä mitattiin kuitupuut ja harvinaiset tukit. Silloisista markoista otettiin aikoinaan kaksi nollaa pois ja pienennettiin samalla setelien kokoa. Sahan silloista hintaa kotiväki piti kalliina. Ei ole ihme, jos metsureilla on valkosormisuutta ja kuulovaurioita. Vanha Raket toimii kuitenkin yhä ja täyttää tätä kirjoitettaessa (2014) 40 vuotta. Noista markoista voi kuitenkin hahmottaa moottorisahojen silloisen korkean hintatason. Se oli janoinen kaveri, neljä litraa päivässä. Nykymittapuun mukaan saha oli raskas, mutta muut merkit eivät olleet siinä teholuokassa sen kevyempiä. Sahojen kehitys on mennyt noista päivistä kovasti eteenpäin. Niinpä minunkin sahalleni maahantuoja myönsi ainoastaan yhden kuukauden takuun. Miehen päiväpalkka oli noin 1 000 markkaa. Työporukkani teki pääasiassa harvennushakkuita. ”Joo”, sanoi myyjä kuvaa vilkaistuaan ja asteli varastohyllylle. Käytin Raketia kotitarvekäytössä pinotavaran ja polttopuiden tekoon. Itsellekin on tullut hankittua tarkoitukseen paremmin soveltuvia sahoja. Se oli kestävä ja käyttövarma saha, jolla sahasin kolme vuotta. Niistä viimeisen pyörää taluttaen. 60 kuutiosentin koneella varustettuna se on edelleen käyttökelpoinen paksujen puiden kaadossa ja sahauksessa. ”Mutta kysypäs Itkonniemeltä Venäläisen moottoriliikkeestä. Olen saanut kaikki sahani käymään, tuon ajan äänimaailma ja tärinät ovat jotakin ainutlaatuista. O stin Tuusniemellä syksyllä 1974 Raket 621 -merkkisen Ruotsissa valmistetun moottorisahan. ”Renkkuun” ladottujen polttopuiden katkominen sujuu myös, vaikka puut olisivat kuivia koivurankoja. 40 vuotta ja edelleen jatkuva käyttö on kuitenkin syönyt hinnan. Tuohon aikaan puutavaran kaatoivat ja katkoivat huippumetsurit, jotka kuluttivat sahan loppuun muutamassa kuukaudessa
Etuja ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. 54 € TECHNICALTURVAHOUSUT 282 € TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. ARVO 49 € KAMPANJAHINTA HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 6 2 9 € ) TECHNICALMETSÄTYÖPUSERO 249 € KOMBIKANNU Polttoainesäiliö 5 l, öljysäiliö 2,5 l. UUTUUS! Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.husqvarna.. A R V O 7 6 € FUNCTIONALKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 543 XP Kevyt, tehokas ja helposti hallittava ammattisaha. CLASSICKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 439 35,2 cm³, 1,5 kW, terälevy 30-40 cm, 3,92 kg 449 € Husqvarna 439 -sahan ostajalle Classic-kypärä kaupan päälle. AD1591_H_SC2_2015_assorment_FIN_230x297_AD_FI.indd 1 2015-02-10 08:10 3455_.indd 56 19/02/15 14:54. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg ALKAEN 899 € Husqvarna 545 FX/FXT tai 555 FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. Tarjoukset ja edut ovat voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 30.4.2015 saakka. 43,1 cm³, 2,2 kW, terälevy 33-45 cm, 4,5 kg 599 € ( N O R M
Karkeasti päästään parinkymmenen miljoonan motin teoreettiseen kasvumahdollisuuteen. Tukin hakkuut olisivat ehkä neljän miljoonan motin luokkaa, eli karkeasti puolitoista miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. P uuta siis riittää metsien kasvun puolesta. Suomen metsät kasvavat vuodessa 104 miljoonaa kuutiometriä. Laman olisi kuitenkin hälvettävä ja samalla rakentamisen sekä sahatavaran kulutuksen noustava. Tällöin oletetaan, että teollisuuden puun tarve muualla ei vähenisi yhtään eikä puun tuonti kasvaisi. Metsien ”käyttöaste” nousisi männynkin osalla lähelle täyskäyttöä, mikä kuusen osalla on jo tilanne. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Investoijat ovat kotiläksynsä tehneet. Pelkästään Suomen omat kotimarkkinat voivat imeä puolitoista miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän lankkua, mikäli puun käyttö nousisi takaisin 2000-luvun alun tasolle. Metsien kasvun ja poistuman erosta valtaosa on männiköissä, eli juuri mäntyä on nykykäyttöä enemmän. Tästä runkopuun hakkuut 59 miljoonaa kuutiota ja suurin kestävä hakkuumahdollisuus lähivuosina on 80 miljoonaa kuutiota. Äänekosken, Pietarsaaren, Kuusankosken, Varkauden ja Kuopion osalle harkitut investoinnit lisäisivät etenkin mäntykuidun käyttöä. 57 MAKASIINI 2 • 2015 57 MAKASIINI 2 • 2015 3444_.indd 57 19/02/15 16:27. Puustoa tarvitaan myös hiilinieluiksi ja monimuotoisuuden vaalimiseen. Tarjonta ei olisi yksin yksityisomistajien myynti-innon varassa. Riittääkö puu. Hinta ja toteutuvat puukaupat ovat toinen asia. Samalla metsistä voi olettaa syntyvän yhteiskuntaan yhä enemmän hyvää. Löytyisikö sahatavaralle markkinoita. Ehkä alkamassa on uusi ”hyvän kierre”. Ongelma on, että kasvun alkamisesta ei ole tietoa. Kasvu olisi 7–8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Entä käytäntö. Nykyiset investointisuunnitelmat varmasti innostavat metsänomistajia aktiivisuuteen. Noin puolet männyn ”lisähakkuumahdollisuuksista” on valtion ja yhtiöiden metsissä. Havusahatavaran tuotanto oli vuonna 2013 runsaat 10 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kokonaispoistuma on 78– 79 miljoonaa kuutiota. Suhdanteet, puun tuonti, puun tarjontahalukkuus, hankintaja kuljetuskulut ja metsäenergian tuotannon kehitys vaikuttavat markkinoihin ja puun toteutuvaan käyttöön. Harvennusmänniköille tulisi kysyntää. KOLUMNI toon ja kasvuun: 120–130 miljoonan motin kasvun myötä Suomi olisi yhä kiinnostavampi investointikohde. Puuntuotannon piirissä olevissa metsissä kasvu on 97 miljoonaa kuutiota. Kuitupuuta ei saada ilman tukkia. Tilastojen (Metsätilastollinen vuosikirja 2014, tieRiittää, ei riitä, riittää Noin puolet männyn ”lisähakkuumahdollisuuksista” on valtion ja yhtiöiden metsissä. ritva toivonen Kirjoittaja on Tapio Oy:n toimitusjohtaja. Pitkällä tulevaisuudessa metsät toivottavasti kasvavat ja niitä hyödynnetään vieläkin enemmän. Nämä on ratkottava erikseen. Sahaus ylsi yli 12 miljoonan kuutiometrin tasolle viimeksi vuosina 2005–2007. Näin luulisi käyvän, etenkin kun piirustuslaudoilla on myös puukerrostaloja. S ahahake korvaa kuitupuuta, joten yhteensä puuta hakattaisiin 9–10 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän kaikkien investointien toteutuessa. Tuntuu järkevältä panostaa edelleenkin metsien intensiiviseen hoiS uomeen on viimein saatu sitä, mitä on toivottu: rohkeita ilmoituksia metsäteollisuuden uusista investoinneista. Tämä tuo hintoihin nousupainetta. dot vuodelta 2013) mukaan teoriassa riittää
Tiitityksiin ja pyrähtelyihin tuli hyväksyvämpi sävy, kun sain pehmeän rasvapötkön riippumaan oksasta. Kovana pakkasaamuna siellä pörhisteli hömötiaisia, joiden äänet valittivat minun korviini huonosta palvelusta. Pörhistelyä Pakkasella kymmensenttisen pikkulinnun täytyy saada valtavasti ravintoa pysyäkseen hengissä. Kesyimpänä hyöri kuusitiainen, joka surahti käsivarren ja vartalon välistä ja hyppäsi pipon päälle tähystämään. LUHTA V ien pikkulinnuille milloin mitäkin rasvaa ja siemeniä kuusikkoon kotiladun päähän. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 58 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 58 26/02/15 10:50. Vaikka talvi tappaa metsän tiitiäisiä, paksu ja pehmeä lumi puolestaan pitää ne lämpiminä. Tuo tiaisten lilliputti ei ole kesäaikaan paljon etusormeani kookkaampi, mutta nyt se oli pörhistynyt aika palloksi
Pakkasessa 59 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 59 26/02/15 10:50. Yön kuluessa reunimmaiset pääsevät keskelle ja toisin päin. Pyrstötiaiset viihtyvät parvissa ja asettuvat talviyöksi tiiviiseen riviin samalle oksalle
Linja-autoaseman pihlajissa kävi vilske, sillä tilhet, taviokuurnat ja räkättirastaat popsivat ennätyksellistä marjasatoa. Useimpina pihlajanmarjavuosinakin puut ovat tässä vaiheessa jo syötyjä. Reissun vai pakkasen vaarat Kuinka hyvin talvilinnut sitten selviävät. Samat nyrkkiä pienemmät höyhenpallukat sipisivät ja särisivät samoissa puissa. Tilhet ja taviokuurnat viettivät unelmatalvea ja näyttivät joka suhteessa hyvinvoivilta. Vuosien 2009–11 1. Lentoaallon laskeutuvassa osassa siivet painautuivat tiukasti vartaloon kuin Veikko Kankkosen ajan mäkihyppääjillä. Toisilla siivet työntyivät vain hitusen ulos ruumispallosta. Nekin pörhistivät itseään palloksi, mutta untuvien määrä ei riittänyt ja vilu hiipi puseroon. Onko muuttoreissu etelän maille vaarallisempi kuin Suomen talvi. Samaa ei voinut sanoa rastaista, jotka pääsääntöisesti ovatkin muuttolintuja. Kun poistin huonoja ruutuja, havahduin epäonnistuneeseen kuvaan lentävästä tilhiparvesta. Lumi punertui pihlajien alla lintujen nokista pudonneista marjoista. 2. Niinpä ryhdyin katselemaan lentäviä tilhiä. Ei tietoakaan lämpöä huokuvasta leivinuunista tai kuumasta iltateestä. Pallona pärjää Pakkanen jatkui, mutta metsän sijaan minulle tuli asiaa kaupunkiin. Ylivoimainen enemmistö hömö-, töyhtöja kuusitiaisista ei tiedä lintujen talviruokinnasta yhtään mitään. Ruokaa pitää saada joka päivä niin paljon, että sen energia korvaa lämmönhukan. Lentämiseen haaskaantuu energiaa pikku hetkessä enemmän kuin tuntien kököttämiseen. Pihlajanmarjat houkuttivat ne Suomen talveen, ja pakkasten tultua ja muuttovietin mentyä piti vain pärjäillä. Hiihtolatuni varressa on sakea ruovikko, jonka hiljaisuus muistutti pakkasen uhreista. Aaltoilevassa lennossaan ne käyttivät kohoamisvaiheessa siipiään tai mieluummin siivenkärkiä vain vähimmän ja välttämättömimmän määrän. LUHTA Menin kotiin, lämmitin uunia, tein sisätöitä ja kömmin aikanaan sängyn lämpöön. Seuraavan aamun hiihtoretkelle pakkanen oli vain kiristynyt. Omia varpaitani kylmä nipisteli paksujen monojen ja sukkien läpi. Aidot metsätiaiset varastoivat syksyllä puiden kätköihin hyönteisiä ja selviytyvät pakkasista talvehtivien hyönteisten ja omien kätköjensä turvin. Näppäsin muutaman valokuvan. Pakkasessa pärjää parhaiten pyöreänä pallona, jossa on mahdollisimman vähän paleltuvia ulokkeita. Havahduin pohtimaan, että ne olivat viettäneet pakkasessa koko yön, paljain varpain ja nokin. Kuusi vuotta aiemmin ruovikossa tsirpitti mahdollisesti koko Euroopan pohjoisin parvi viiksitimaleita. Noinhan se pitääkin olla. Epäonnistunut kuva tilhiparvesta paljasti jopa lentävän linnun tavoittelevan pallon muotoa paukkupakkasessa. Monet poispäin lentävistä linnuista näyttivät harpilla piirretyiltä ympyröiltä. 60 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 60 26/02/15 10:50
Muuttajista yli puolet menehtyy joka vuosi, kotimaan talvehtijoilla kuolleisuus vaihtelee kolmasosasta sataan prosenttiin pakkasjaksojen ankaruuden ja pituuden mukaan. Vaikeuksia ne kokevat juuri niinä talvina, jolloin pyrstöja kuusitiaisten kannat kohenevat. 3. Koska teeret putoavat kieppiinsä suoraan lennosta, ne ovat turvassa myös ketulta ja muilta pedoilta. Urpiaiset kaivautuvat lumeen ja metsätiaiset osaavat etsiä myyrien tekemiä tai muuten syntyneitä tunneleita, joissa lämpötila pysyy pakkasöinäkin nollan tietämissä. Pakkasessa Pärjää ParhaiTen Pyöreänä PaLLona, jossa on mahdoLLisimman vähän PaLeLTuvia uLokkeiTa. pakkastalvet tappoivat kotimaisen timalikannan melkein yhdettömiin, mutta nyt ne ovat elpyneet suunnilleen Poriin asti. Kun lämpötila keikkuu molemmin puolin nollaa, koivujen silmut ja urvut jäätyvät ja jään sulattaminen kuvussa voi viedä enemmän energiaa kuin laiha ravinto antaa. Jyrkkänä vastakohtana pikkulinnuille teerien kuolleisuus on talvella minimissään. Kuusitiaistakin pienemmällä hippiäisellä on kaksoistaktiikka. Rastas pärjää lihasvärinän tuottamalla lämmöllä niin kauan kuin pihlajanmarjoja riittää yltäkylläisesti. Noin puolet syksyn hippiäisistä muuttaa Keski-Eurooppaan, toinen puoli talvehtii Suomessa. Kova hanki estää sukellukset nietokseen, ja toisinaan äkillinen kohmettuminen sulkee kokonaisen teeriparven lumen vangiksi. Papukaijamaiset taviokuurnat viettävät nyt unelmatalvea. Pakkastalvet romahduttavat kaikkien määrää ja levinneisyys supistuu etelämmäksi. Ruovikoissa elävältä viiksitimalilta ruoka ei lopu, mutta pakkastalvina järviruo’on siemenistä ei riitä kylliksi energiaa. Pihlajanmarjoja riittää ja jykevä höyhenpuku pitää vilun loitolla. Varsinkin teeri kaivaa syviä lumitunneleita, kieppejä. 1. Pienet tiitiäiset kuusija pyrstötiainen sekä puukiipijä ovat aina leutojen talvien jälkeen Oulun pohjoispuolella tavallisia. Timalin ruoka – järviruo’on siemenet – ei lopu, mutta pakkasella siitä ei saa kylliksi energiaa. 3. Räkättirastas pörhistää höyhenystä talvilintujen malliin, mutta untuvan määrä ei riitä hyvään lämpöeristykseen. Pakkastalvien seurauksena puukiipijän levinneisyyden raja siirtyy etelään ja lauhojen talvien jälkeen se valloittaa Lappia. 61 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 61 26/02/15 10:50. Lumi kätkee ja lämmittää Vaikka kylmä kurittaa, pehmeä lumi helpottaa lintujen ja nisäkkäiden selviytymistä. 2. Isot metsäkanalinnut selviytyvät parhaiten runsaslumisilla alueilla
2006 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Se vain harmitti, että hyvät puolukkaja mustikkamaat menivät, kun maa jouduttiin muokkaamaan.” Nyt siemenpuiden paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko. Myös puolukka ja mustikka ovat palanneet. Nyt paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko. ENNEN & NYT TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT RIITTA MYLLYS H eti lähdettiin katsomaan, onko puita kaatunut, muistelee metsänomistaja Riitta Myllys heinäkuista iltaa vuonna 2006. Myllys oli vakuuttanut metsänsä, joten vakuutus korvasi osan tuhoista. Riitta Myllyksen männikössä tehtiin siemenpuuhakkuu maaliskuussa 2006. Harmitti, kun ajatteli, että siemenpuualaa pitäisi seuraavana vuonna lähteä kylvämään”, Myllys sanoo. Myllyksen avopuoliso ja poika ovat raivanneet taimikosta lehtipuustoa, mutta varsinaisen harvennuksen aika on vasta muutaman vuoden päästä. Puukaupat syntyivät, maa muokattiin ja seuraavana vuonna paikalle kylvettiin perheen voimin männyn siemenet. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Siemenpuiden lisäksi Myllyksen metsäpalstalta kaatui yksittäisiä puita, naapurin palstalta nuori keväällä harvennettu mänMyrskyn jälkeen Riitta Myllys päätyi kylvämään uudistusalan käsin, kun myrsky kaatoi siemenpuuasentoon hakatun männikön. nikkö. Myllys lähti avomiehensä kanssa kiertämään metsäpalstaa. Hän päätti tehdä siemenpuualan viereisessä metsikössä päätehakkuun, sillä arvioi, etteivät puunostajat kiinnostuisi pelkistä myrskyn kaatamista puita. ”Aluskasvillisuutta voi tietysti käydä perkaamassa, jos haluaa, että taimikko näyttää kauniimmalta”, Myllys sanoo. Harvennus edessä Myrskyn jälkeen Myllys ryhtyi suunnittelemaan kaatuneiden puiden korjuuta. Lähetä ne meille Metsälehteen. Punkaharjulla Etelä-Savossa pari tuntia riehunut myrsky oli juuri laantunut. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Teille oli kaatunut puita ja edelliskeväänä siemenpuuasentoon hakatun puolentoista hehtaarin suuruisen männikön puut makasivat sikin sokin maassa. ”Se oli karmea järkytys. 2014 62 MAKASIINI 2 • 2015 3408_.indd 62 26/02/15 10:51. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi
3445_.indd 63 19/02/15 16:58. Kirja tarjoaa perustietouden käytännön metsäsuunnittelusta. Puukauppaa, metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Hinta 48 € Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta. Hinta 48 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsän hoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnon ja ympäristön hoidosta. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämis keskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Hinta 42 € Asiaa! Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Monikäyttö ja metsäluon non monimuotoisuus ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa ja siksi aiheet käsitellään kattavasti Metsäkoulussa. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eriikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys
TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos ja sHuTTersTock Syö Särkeä! Vähärasvaisesta ja ravinteikkaasta särjestä syntyy maukas terriini. Jauha terriiniksi Viime vuosina särjen käyttö on lisääntynyt ja valistuneet ravintolat ja kouluruokalat ovat ottaneet sen ruokalistalleen. Sen ravintoarvo on hyvä ja haitta-ainepitoisuudet mitättömät. Jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljon. Terriini on uunissa vesihauteessa kypsennettyä mureketta, joka on valmistettu hienonnetusta massasta. Hinta ei ole este Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ahvenen ja hauen jälkeen. kypsennä mureke voidellussa vuoassa vesihauteessa uunissa 175 asteessa noin 1,5 tuntia. kumoa vuoka, koristele mureke ja tarjoa kylmänä. Kaupasta tai toreilta särkeä ei juuri saa muuten kuin tilaamalla. tapionpöytä S ärki on mainettaan parempi ruokakala. Se on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ja esiintyy myös lähes koko Euroopassa ja Etu-Aasiassa. Valtaosa särjistä saadaan muiden kalojen pyynnin yhteydessä sivusaaliina. Suomessa on 17 särkikalalajia, särjen lisäksi muun muassa lahna, ruutana, salakka, sorva, suutari ja säyne. Suurin osa noin viiden miljoonan kilon vuosittaisesta särkisaaliista menee turkiseläinten rehuksi. Kesällä särkiparvet pysyvät mielellään lämpimässä pintavedessä ja siksi särki on yleinen onkikala. Jos sitä saa kaupasta, kilohinta on euron paikkeilla, joten hinta ei ainakaan ole käytön esteenä. Sitä tulee varsinkin silloin, kun särki nousee toukokuussa kutemaan sameisiin jokiin. Viime vuoden presidentin itsenäisyyspäivän tarjoilussa oli valittu ennakkoluulottomasti suomalaisista arkikaloista tehtyjä juhlaruokia. Nykyään, kun kalaa syödään mielellään fileenä, särkeä ei juuri arvosteta ruokakalana, koska siinä on paljon pieniä ja vaikeasti poistettavia ruotoja. Särki on makean ja murtoveden kala, rehevöityneissä järvissä se on usein yleisin kalalaji. Anna murekkeen jäähtyä vuoassa. Se on tuoretta lähiruokaa, jos mikä. Särki on parvikala. Särkikalojen syömistä voidaan pitää myös ekotekona. Ne ovat todellista lähiruokaa ja niitä pyytämällä rehevöityneistä vesistä poistuu ravinteita. Aikaisemmin särki (Rutilus rutilus ) oli yleinen talouskala, jota käytettiin ruoanlaitossa muun muassa kuivattuna ja suolakalana. Terriini tarjotaan yleensä kylmänä ja se sopii sellaisenaan alkuruoaksi tai buffetpöytään. Ainekset voi sekoittaa keskenään tai laittaa vuokaan kerroksittain. Samalla tulee tilaa niin sanotuille arvokaloille, esimerkiksi ahvenelle ja kuhalle. Lisäksi se on vähäkalorinen, vähärasvainen ja maukas proteiinin lähde. Siitä tehtiin keittoja ja kuivakalaa syötiin sellaisenaan eväsruokana. Yleensä se tunnistetaan punaisista vatsaevistä ja varsinkin punaisista silmistä. 64 MAKASIINI 2 • 2015 3448_.indd 64 19/02/15 16:33. Massasta voi tehdä kalapullia, mureketta tai terriiniä. Meidän kesämökillä verkoilla saatu särkisaalis päätyy verkosta suoraan grilliritilän päälle perattuna ja halkaistuna. Kalaterriinissä raaka-aineina voi käyttää kalaa, kasviksia, sieniä, munaa, kermaa tai viiniä. Yhdistä munat, kerma, sitruunan kuori, mausteet ja viini ja sekoita tasaiseksi massaksi. Myös kesämökkiläisen verkossa ja harrastekalastajien pyydyksissä särki on tuttu saalis. Jauha kala. Tarjolla oli muun muassa särki-haukiterriiniä ja savusärkiä. Varsinkin suuremmat särjet kannattaa jauhaa lihamyllyssä tai monitoimikoneessa, jolloin pienet ruodot jauhautuvat hienoksi. Särkimureke eli terriini 750 g särkeä jauhettuna 3 munaa 3 dl kermaa puolikkaan sitruunan kuori 0,5 dl valkoviiniä 2 tl suolaa 1 tl valkopippuria Perkaa särjet, suomusta ja poista selkäruoto ja isommat ruodot
Särkimureke sopii juhlaruoaksikin. 65 MAKASIINI 2 • 2015 3448_.indd 65 19/02/15 16:33
Kirja antaa lohdullisen kuvan porotalouden nykyisyydestä ja tulevaisuudestakin. Koululaiset toivovat erotuksen sattuvan arkipäivälle: pätevä syy olla poissa koulusta. Mukana on rujoutta, mutta ”enkelin silmiäkään” ei unohdeta. Porotalouden kuvauksessa on päästy käyttämään nykykieleen yleisesti kuulumattomia termejä, jotka tekstissä ensi kertaa esiintyessään on kursivoitu ja kirjan loppuun liitetyssä sanastossa selitetty. Kirjan vahvuus on asioiden ja olosuhteiden realistisessa kuvauksessa sekä sanoin että loistavin valokuvin. ”Poronjäkälä yhteyttää kesällä, poro syö jäkälää talvella, poromies syö ja myy poroa.” Tällä lyhyen ravintoketjun yksinkertaistuksella käynnistyy tietokirja porotalouden menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kokonaisuus muodostuu kuvan ja tekstin yhteen nivoutumisesta tavalla, joka on mahdollista vain silloin, kun tekijä on vastuussa kummastakin. Timo Helle on ylivertainen aihepiirin asiantuntija. Etelän mieskin voi palauttaa mieleensä Lapin kirjoissa usein mainitun karvakengissä käytetyn kenkäheinän. Valittu esitystapa on oivallinen. Hän on tehnyt pitkän uran metsäpeuraja porotutkijana. Porotalouden kokovartalokuva Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. Poro ja porolaidun muodostavat edelleen varsinaisen tuotantopotentiaalin. Kun hentomielinen omistaja kohtaa erotuksessa tällaisen vaatimen, se voi vastoin järkisyitä tulla valituksi ”eloon” sen sijasta että olisi joutunut ”tappoon”-porttiin. Nuorisoa ja kokonaisia perhekuntia on erotuksilla mukana. kirja-arviot Timo Helle: Porovuosi tutkija pororenkinä Sompiossa. Pohjoisen luonnon kauneus ja lumija routailmaston ankaruus muodostavat kehikon, missä porotalouden harjoittaminen kuvataan maanläheisesti. Vaikka elinkeino on teknistynyt moottorikelkan, mönkijän ja helikopterin yleistyttyä, uuden teknologian on palveltava samoja vuodenkiertoon sidottuja työvaiheita kuin poromiehen aikoinaan suksilla. Erityisen ilahtunut olen siitä, että kirjoittaja on välttänyt ”ekosysteemipalvelut” -tyyppiset nykyhokemat. Käsillä olevan kirjan tarpeisiin tutkijan näkökulma ei kuitenkaan riittänyt, niinpä hän pestautui Kemin-Sompion paliskuntaan pororengiksi ruokapalkalla syksyksi ja talveksi 2009–2010. Timo Helle on kyennyt harvinaisen hyvin lomittamaan sekä kirjallisuudesta että poromiesten puheista poimimansa perimätiedon nykyisen porotalouden harjoittamisen kuva?ukseen. Lohdullinen tulevaisuus Laitumien riittoisuudesta, metsätaloudesta ja porojen ruokinnastakin puhutaan. Kirjoittaja käyttää suomen kieltä taipuisasti ja ilmaisuvoimaisesti. Hinta 43 euroa. 183 sivua. 0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus siemenkeskus@tapio.fi KASVAA TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty 66 MAKASIINI 2 • 2015 3450_.indd 66 20/02/15 18:10. Jälkisanoissa on mukana toiveikkuutta: ”…poronhoitajien ukkoutuminen ei kuulu Kemin-Sompion uhkakuviin.” juhani Päivänen kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Suomen Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja näyttää esimerkkiä kiihkottomalla tekstillään nykyisille ehkä liian yksisilmäisesti suojeluun sitoutuneille luottamushenkilöille. Maahenki Oy 2015
Syvällisempää taloudellista otetta olisi voinut liittää esimerkiksi harvennustapojen vertailuun, kasvatuslannoituksen esittelyyn ja eri uudistamismenetelmien välisiin vertailuihin. Joiltakin osin loppuhuipennus jää kuitenkin kokematta ja sisältö rajoittuu vain menetelmien kuvaamiseen. juho rantaLa kirjoittaja on Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.): Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Lisämausteen sisältöön antavat uuteen tutkimustietoon perustuvat yksittäisten metsänhoidon toimenpiteiden menetelmäkuvaukset ja kannattavuuslaskelmat. Metsänkasvatuksen taloudelliset perusteet ja etenkin siihen liittyvät erityispiirteet onkin kirjassa käsitelty mainiosti. Kirjasta löytyy muutamia kysymyksiä herättäviä yksityiskohtia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon ohje, jonka mukaan valintatilanteessa kannattaa ensin toteuttaa oikea-aikaiset taimikonhoidot ja lykätä jo myöhästyneiden taimikoiden kunnostamista. Arvokasvusta turhan niukalti Kirjan nimen ja takakannen perusteella on lupa odottaa vahvaa painotusta taloudellisten näkökulmien esittelyyn. Metsäammattilaisille kirja antaa hyvät eväät siirtyä puuntuotokseen keskittyvästä kuutioneuvonnasta metsänomistamisen ja puuntuotannon sijoitusja investointineuvontaan. valintatilanteisiin. Intensiivisen metsänkäsittelyn vaikutus metsiemme puuntuotokseen ja puuntuotannon kannattavuuteen kuvataan lukijalle heti kirjan ensimmäisessä luvussa. Etenkin tehokkaasta ja kannattavasta puuntuotannosta kiinnostunut lukija saa johdannosta aimo annoksen lisämotivaatiota kirjan lukemiseen. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Saija Huuskosen, Jari Hynysen ja Sauli Valkosen toimittama Metsänkasvatus-kirja tarjoaa lukijalle laajan kattauksen metsänkasvatuksen perusteista, menetelmistä ja kannattavuudesta. Metsäammattilaisten lisäksi kirja sopii hyvin perusteokseksi opiskelijoille ja etenkin sellaisille metsänomistajille, jotka panostavat aktiiviseen ja taloudellisesti kannattavaan puuntuotantoon. 205 sivua. Lukemisen arvoinen Kaiken kaikkiaan kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja ajatuksia herättävä. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op Hae 17.3.–9.4.2015 Lue lisää: Ura metsäasiantuntijana. Metsänkasvatuksen eri menetelmät ja niiden kannattavuus esitellään neutraalisti ja realistisesti. Kirjan argumentointi nojaa vahvasti tutkimustietoon ja tarjoaa asiasta syvällisemmin kiinnostuPerusteltuja ratkaisuja metsänhoitoon kirja soPii hyvin Perusteokseksi oPiskeLijoiLLe ja etenkin seLLaisiLLe MetsänoMistajiLLe, jotka Panostavat aktiiviseen ja taLoudeLLisesti kannattavaan Puuntuotantoon. Samalla kirkastuu metsänhoidon merkitys puuraaka-aineen kestävän saatavuuden näkökulmasta. www.mamk.fi neille viittaukset alkuperäisille tiedonlähteille. Tämä ja muutkin ohjeet löytyvät, kun kirjan lukee läpi, mutta satunnainen selailija ei niitä välttämättä löydä. Hinta 42 euroa. Metsäkustannus 2014. Etenkin kannattavimpien metsänkasvatusketjujen kuvauksia olisi voinut täydentää kannattavuustarkasteluilla. Lisätietoja: Pasi Pakkala, p. Tällaisia ovat muun muassa laikkumätästyksen nostaminen muita mätästysmenetelmiä paremmaksi kuusen istutuskohteiden muokkausmenetelmäksi, kookkaiden taimien hyödyntäminen heinäntorjuntatarpeen vähentämisessä ja korkotekijän sivuuttaminen koneellisen kitkennän ja perinteisen metsurityönä tehtävän taimikonhoitoketjun kannattavuusvertailussa. Menetelmiä ei laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan kirjoittajat nostavat esiin niiden hyvät ja huonot puolet, joiden perusteella lukija voi tehdä omat valintansa. Lisäksi metsänkasvatuksen yleinen kannattavuus jää kirjassa hieman yksittäisten toimenpiteiden kannattavuuden arvioinnin varjoon. Kysymyksiäkin herää Kirja tarjoaa useita hyvin perusteltuja ja käytännönläheisiä ratkaisuja metsänomistajille yleisiin kouLutusta Myydään TAIMIKON HIRVITUHOJEN TORJUNTAAN PUHUVA HIRVIVAHTI www.hirvivahti.fi p. 045 276 9780 67 MAKASIINI 2 • 2015 3450_.indd 67 20/02/15 18:10. Myös metsänomistajan päätöksenteon kannalta keskeisen arvokasvun käsitteen esittely jää asian tärkeyteen nähden pienelle painolle. MAMK = SUOMEN PARAS Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus
Arvonnassa onni suosi Erkki Lämsää Oulusta. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kiitos kaikille vastanneille palautteesta! Termosmukiin mahtuu 3,5 desilitraa juomaa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. koulutusta Mistä pidit. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. HAMKissa opiskellaan moduuleissa, joiden käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Evon metsäosuuskunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä oikeita töitä – oikeassa yrityksessä jo opiskeluaikana. Evon alueella on myös monipuolista tutkimusja koetoimintaa, jolla on huomattava merkitys alan koulutukselle. www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous EVONmetsaopetus E Evolla sijaitsee yksi Etelä-Suomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta metsäopetuksen käytössä on noin 2000 hehtaaria. ViiMe numeron suosituin juttu oli Ari Komulaisen Patikkaretki. METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. HAKU 17.3.. 68 MAKASIINI 2 • 2015 3457_.indd 68 20/02/15 17:37. mistä pidit. 9.4. 9.4. Palkinnoiksi arvomme viisi Airamin termosmukia. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto. kaikki 20. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. HAKU 24.2.–17.3. Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. HAKU 17.3.. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Koulutus Hämeenlinnassa. Koulutus alkaa syksyllä 2015 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi
Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Ennen tehtynä kasat olisivat ristinä monessakin suhteessa. Kertoimien jälkeen ralikoista muodostuva kiintomäärä ei ole kummoinen. Mikäli taimikonhoidot ovat ajallaan ja järkevästi suoritetut, pienpuuta ei pinoiksi asti edes tule. Jos pienpuita sahaillaan 1 000 kappaletta hehtaarilla määrään 18 kuutiota, se olisi 18 litraa kappaleelta. Lisäksi haastetta aiheuttaa enempää konehakkuuta tuntemattomalle satunnaiselle sahaajalle ajouraverkoston suunnittelu ja kasojen sijoittelu. Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Joensuun hankintapiirille toimialueena Tohmajärvi, toimistopaikkana Kitee sekä Mikkelin hankintapiirille toimialueena Rantasalmi. Korjuun kannalta tämän pienpuunhakkaajan olisi työskenneltävä moton jälkeen oksaja latvuskasojen seassa. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. LISÄTIEDOT JA HAKU 6.3.2015 MENNESSÄ: www.metsagroup.com/Uramahdollisuudet Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Konehakkuutaksa määräytyy hakkuutavan lisäksi lähes yksin poistettavan puuston keskijäreydestä. Laskelmassa esitetyt konekorjuukulut vaihtoehtojen 1–3 kesken eivät ole suhteessa oikein. Todennäköisesti nämä nyssäkät mitataan tienvarressa pinomitalla. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Jos poistettavien puiden järeys ei nouse, hakkuutaksa on sama kuin 1:llä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Pienpuulla näpertelystä Vaihtoehdossa 2 kaikki alle 8-senttiset raivataan. Käytännössä se on olematon haittaansa nähden, mutta esitetyssä laskelmassa huomioitava tuon suuruisena kuten myös pienpuiden ajotaksa 7,5 euroa kuutiolta on epärealistisen korkea. palvelukseen halutaan lukijalta ViiMe joulukuun lehdessä (Metsälehti Makasiini 8/2014) esitettiin lukijapalstalla laskelma pienpuunkorjuusta. Lisäksi pienten nyssäköiden kauppaaminen määrävähennyksillä vie mahdolliset näpertelyn ”voitot”. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. jukka timonen 69 MAKASIINI 2 • 2015 3457_.indd 69 20/02/15 17:37. Kun vaihtoehdossa 3 hakataan pienpuusto pois, järeys tietenkin nousee motolle ja näin hakkuutaksa alenee. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Jos järeys nousisi vaihtoehdon 3 osalta vaihtoehtoon 1 nähden vaikkapa 20 litraa, se olisi käytännön leimikossa noin 1,50 euroa edullisempi hakkuutaksa motille. Jos menetelmässä 1 vain alikasvos raivataan, leimikko on tavanomainen ja poistettavan puuston keskijäreys vaikkapa 80 litraa runko. Nettotulos menetelmien kesken voi olla lopulta ihan muuta. Siihen kommentti. Itse hakkuu, molemmilla osapuolilla tietenkin eriaikaisesti tehtynä, on yhtä arpomista ”kumman” runkoja otan ja jätän. Joskus joku työ ”omana työnä” on tietyistä syistä jopa kalliimpaa. Ajokoneen on pidettävä nämä erillään viimeistään purettaessa eri pinoihin. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Metsäasiantuntijoita puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Hankintahintaan 30 euroa kuutiolta niitä menee kuutioon noin 55 kappaletta eli rahassa 54 senttiä kappale. Ennakkoraivauksen hinta on olemassa, tekipä työn kuka hyvänsä. Raivaamattoman kuvion alikasvoksen lisä hakkuutaksaan on joissain taulukoissa 2 prosenttia
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 2 • 2015 3458_.indd 70 20/02/15 17:38
2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. ja metsät. Tutkijan työnsä ohella hän on hoitanut Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimipaikan asiakaspäällikön tehtäviä vuosina 2010–2014. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Juha Rikala, maat. 80 VUOTTA 4.3. Västilä on työskennellyt tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa (vuoden alusta Lukessa) viimeisten 20 vuoden ajan. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Aimo Nikunen, metsänhoitaja, Helsinki 13.3. Juhani Jukola, metsänhoitaja, Rauma 60 VUOTTA 13.3. Jouko Vattulainen, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 7.3. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 3458_.indd 71 20/02/15 17:38. Markku Ylinurmikoski, Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen metsuri, Nakkila 50 VUOTTA 4.3. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT EFI Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Sinikka Västilä on nimitetty Euroopan metsäinstituutin (EFI) Pohjois-Euroopan toimiston johtajaksi. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Kuusinen, Tampere, Tuula Lyykorpi, Imatra ja Elina Ylitalo, Raahe. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Markus Hinno, Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu, Rauma 9.3. 2015 ??/?. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 12.3. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. tohtori, Helsinki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksesta. Västilä aloittaa uudessa työssään Ruotsin Uumajassa maaliskuussa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Keltaiset täplät talvikin lehtien alapinnalla tietävät tuhoa kuusen siemenille. seuraavan kukinnan aikana tuholaisia on sitten vähän. siemenkatoa täydentävät usein muut samanaikaisesti runsaina esiintyvät siementuholaiset, kuusentuomenruoste sekä monet hyönteiset. siperiankärhö on meillä harvinainen. pe nt ti a la nk o/ ku va liit er i meTSähalliTuS suunnittelee parhaillaan, kuinka kehittää museovirastolta sille siirtyneitä historiakohteita. voi kyllä tulla nälkä, sillä siementen kaivaminen männyn kävyistä on suuremman työn takana. ne ovat kuitenkin talvikilta ravintonsa ryöväävän loisen – kuusentalvikinruosteen – itiöpesäkkeitä. kuusen kanssa viihtyvä, vaaleakukkainen siperiankärhö on kaunis, mutta ei niin näyttävä kuin puutarhoihin myytävät siperiankärhöt. Loisituissa kävyissä ei kehity siemeniä. siemeniä valmistuu riittävästi turvaamaan kuusen säilymisen, jollei tänä kesänä niin sitten seuraavana. metsähallitukselle siirtyneitä kohteita ovat muun muassa kajaanin, raaseporin ja kuusiston rauniolinnat, seilin museokirkko paraisilla, kärnäkosken linnoitus, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja kotkassa, porvoon iso Linnanmäki, Leväluhdan uhrilähde isokyrössä ja välimaan saamelaistila utsjoella. Siperiankärhö on vuoden puuvartinen Kärhö kurkottaa valoon tukeutumalla muihin kasveihin. niiden alkuperä on tuotu ulkomailta. nykyään kasvupaikkoja tunnetaan vain muutama ja ne sijaitsevat suojelualueilla. Rauniot eläviksi 72 MAKASIINI 2 • 2015 3456_.indd 72 20/02/15 17:38. itiöt irtoavat kuusen kukinta-aikaan ja nousevat pyörteilevien ilmavirtausten mukana kuusen latvukseen. saastumisen määrä riippuukin enemmän kuusen kukinta-ajan sääoloista kuin talvikinruosteen itiötuotannon määrästä. emikukkaan osunut itiö itää. pikkukäpylintu ja kuusitiainen kaikkoavat toisille seuduille, käpytikka ja orava siirtyvät mäntykankaille. SademeTSiSSä liaanit eli puuvartiset köynnökset ovat yleisiä, mutta suomessa niitä kasvaa luonnonvaraisena vain kaksi, punakoiso ja siperiankärhö. Hyönteistuholaisia ja siementen syöjiä vastaan kuusi puolustautuu rytmittämällä kukintaansa: runsasta kukintaa seuraa yksi tai useampia katovuosia, jolloin eläimet kuolevat nälkään ja niiden lukumäärät pienenevät. tuholaisten yhteisvaikutus voi kuitenkin olla niin suuri, että kuusen siemeniä syövät eläimet ovat vaikeuksissa. kuusentalvikkiruosteeseen tämä taktiikka ei kuitenkaan pure: ruostesieni elää talvikeissa monivuotisena ja tuottaa joka kevät yhtälailla itiöitä. taloudellisia tappioita tuholaiset aiheuttavat silloin, kun ne iskeytyvät runsaina siementuotantoa varten perustetuille viljelmille. apuna on kymmenien paikallisille asukkaille pidettyjen ideointitilaisuuksien anti. oravalle ja käpytikalle voiko loinen olla kaunis. ensimmäistä kertaa se löydettiin vasta vuonna 1947 Lapväärtistä. kun kävyt kypsyvät, on sienikin taas valmis itiöimään. käpysuomujen yläpinnalle syntyy suuria itiöpusseja, joista vapautuvat itiöt päätyvät talvikkien lehdille. pilkkeitä teksti seppo vuokko kuva jorma peiponen Talvikin lehden alapinta on joskus niin tasaisesti keltaisten täplien kirjavoima, että niiden kuvittelisi kuuluvan talvikin omaan varustukseen. kuusen lisääntymiselle niistä ei ole merkittävää vahinkoa. kohteita kunnioittaen totta kai”, sanoo projektipäällikkö Henrik Jansson. näistä siperiankärhöllä (Clematis sibirica) on tänä vuonna juhlavuosi, sillä Dendrologian seura on valinnut kärhöt vuoden puuvartiseksi kasvisuvuksi. ”Haluamme olla mahdollistaja ja kannustaa luomaan tapahtumien ja toiminnan kautta hyvinvointia koko seudulle
maaliskuuta. huhtikuuta. uusi metsä alulle Mirja Oksa luottaa visakoivuun huhtikuun MAkASiiniSSA ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 9. 73 MAKASIINI 2 • 2015 la u ra n is si n en 3415_.indd 73 20/02/15 17:39. Seuraava Metsälehti ilmestyy 12
Viikonloput ovat vapaita. Vapaudun tai pääsen avovankilaan keväällä. Tämän isompaa puutyötä täällä ei mahdukaan tekemään, sillä työskentelytilat ovat vankilassa rajalliset. myös tilaustöitä tehdään, mauri ajosmäki kertoo. Nyt tekeillä oleva varasto on ulkopuolinen tilaustyö. Valmiista työstä meille maksetaan urakkalisää. yksi kaveri tekee parhaillaan puisia leikkijunia. Nyt olemme tehneet elementeistä koottavaa puista ulkovarastoa kolmen miehen tiimissä. Työnjohtajat sanovat, että minua pitää estellä, etten tulisi töihin silloinkin. saamme usein tilaajalta vain mitat. Tuomioni on käsittelyssä hovissa (hovioikeudessa). raivaussahaakin on tullut kokeiltua. 74 MAKASIINI 2 • 2015 74 MAKASIINI 2 • 2015 3414_.indd 74 20/02/15 17:42. Jokelan vankilassa tehdään myös pienempiä puutöitä, kuten sienijakkaroita, puunkantotelineitä ja keinuhevosia. Lisätietoa vankilatuotteista www.rikosseuraamus.fi/fi/index/vankilatuotteet.html Puuta kiven sisästä Jokelan vankilassa vangit valmistavat puusta myyntiin kaikkea jakkaroista ulkovarastoihin. Teemme arkipäivinä töitä kahdeksasta neljään eli normaalin työpäivän verran. Tekemällä oppii kuitenkin aina uutta. olen tehnyt rakennustöitä siviilissä, joten puu on tuttu rakennusmateriaali. Työnteko tuo rytmiä elämään muurien sisällä. käytämme pääasiassa kuusta ja mäntyä. Varaston lisäksi olen ollut tekemässä muun muassa roskakatosta ja maitolaituria. Nyt on vielä tehtävä töitä täällä. meillä on kuitenkin hyvät ja uudet työvälineet. Vankilan myymälässä myydään muun muassa sienijakkaroita. uusien tilaustöiden lisäksi täällä kunnostetaan vanhoja puuesineitä. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli ”Teen paljon mieluummin töitä kuin istun vain sellissä. olen ollut myös aiemmin rakentamassa ja korjaamassa puisia hirvitorneja, pitkospuita sekä laavuja. Varsinaisen rakennustyön suunnittelemme täällä vankilassa yhdessä työnjohdon kanssa. Hommia saa olla, joten tilatkaa vain lisää puutöitä meiltä!” Jokelan vankilan vangit ovat pääasiassa tutkintavankeja. Varasto alkaa olla valmis. moni yllättyy siitä, että vankilassa tehdään niin monipuolisesti puutuotteita. Mauri Ajosmäki rakentaa mieluummin puista ulkovarastoa, kuin katselee pelkkiä tiilenpäitä. ostaja on nähnyt sen ja oli tyytyväinen
TILAA NETISSÄ WWW.METSALEHTI.FI/TARJOUS TAI PUH. Aina saatavilla. Aina hyödyllisenä. Aina valmiina. Metsälehti Mobiili -tarjous voimassa vielä helmikuun ajan! Tutustu ja tilaa! Metsälehden mobiiliversio on luettavissa kaikissa Android, Apple ja Windows-pohjaisissa älypuhelimissa ja tableteissa. Download from Windows Store Download from Windows Store Lataa ilmainen näytenumero Apple Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta. 09 315 49 840 (MA–PE KLO 9–15) Metsälehti Mobiilin saat nyt myös Windows-päätelaitteisiin. Ja sen käyttö on helppoa! Metsälehti Mobiili kulkee mukana aina siellä, missä sinäkin. 20 € 7 kk 3447_.indd 75 19/02/15 17:15. Katso esittelyvideo Metsäkustannuksen You Tube-kanavalla
D a d d y F in la n d Onko metsäsuunnitelmasi ajan tasalla. Noudattamalla OTSO Metsäsuunnitelmaa metsäsijoituksesi tuotto nousee satoja euroja hehtaarilla tulevan kymmenen vuoden aikana. OTSO Metsäsuunnitelma on kannattava investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. Pysy kartalla metsäsi mahdollisuuksista, tee tilaus nyt ja hyödynnä ennakkotilaajan edut! Tutustu etuihin osoitteessa www.otso.fi/metsasuunnittelu. Halutessasi teemme sinulle ehdotuksen metsäsuunnitelmasi mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Lisäksi valvomme työn laatua ja sinun etuasi toteuttajien valinnassa sekä puukauppojen kilpailutuksessa. 3416_.indd 76 19/02/15 11:16. OTSO:lta saat avaimet käteen -palveluna kaiken mitä metsääsi tarvitset