Metsälehti 4/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Kiinan-tauti iski kuusitukkiin • Liukulumikengillä metsätöihin • Uusi kolumnisti aloittaa MAAPERÄSTÄ 20 KYSYMYSTÄ PILKKOJAT PUNTARISSA Kokeilimme neljää erilaista klapikonetta REIJO KARHINEN DIGISTÄ PUHTIA METSÄALALLE TAIMIKONHOITOKOULU VIIVYTTELY TUNTUU KUKKAROSSA METSÄNOMISTAJA ENNAKKOPERINNÖLLÄ HANKITTIIN METSÄÄ
Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. METSÄ GROUP. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun
KUVA: KUVAULJAS 4837_.indd 3 24.2.2017 16.15. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. puolipilvinen ja pakkasta vain 4 astetta. METSÄ NYT Pikkaralan kylässä Oulussa Hankaan kohdilla on symmetrisesti istutettu koivikko, joka näyttäytyy kauniina Kainuuntiellä autoileville. Pieni tuulenvire heilutteli kuvauskopteria koivikon yläpuolella. Ilma oli maanantaina 20.2
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 2 2.3.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Vaadi laatua 6 ”Tästä alakaa minun mehtä!” 12 UUTISET: Lasku ei enää riitä 13 METSÄTYYPPI: Joko kuuset kukkivat. 4 MAKASIINI 2 • 2017 4 MAKASIINI 2 • 2017 4838_.indd 4 24.2.2017 16.26. 20 s. Reijo Karhinen patistaa metsäalaa uudistumaan. 14 Kuorikasoille uusi osoite 15 Sahakauppa sakkaa 16 MARKKINAT: Kiinan-kuume nosti tukkia 17 Kuukauden puukauppa: Kolmen puutavaralajin kauppa 18 Ruotsin metsätilat tuplasti kalliimpia 19 VERKOSTA: Pääseekö rangasta eroon. Teema Klapikoneet Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 20 kysymystä maaperästä 38 PIKATESTI: Liukulumikengillä metsätöihin 40 TAIMIKONHOITOKOULU: Hinta riippuu taimikosta 42 TUTKIMUS: Riistanhoito rymylaskussa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Visakoivikkoa harventamassa 44 PERINTÖMETSÄ: Käytä lahjavähennystä harkiten 46 KYSY POIS: Miksi sahasta loppuu voima. 48 METSÄVAIKUTTAJA: Digi sopii metsään SA M I KA RP PI N EN s. 48 SE PP O SA M U LI 20 Neljä erilaista pilkkojaa 26 Näin saat klapit kuiviksi 29 Pilko oikein 32 RAHAPUU: Kannattaako metsänjalostus
Puhelimen kameraa käytetään jo nyt erilaisten asioiden mittaamiseen. Kuinka hyvin olemme mielestäsi siinä onnistuneet. Ohjeet löydät sivulta 59. Suunta on hyvä, mutta työn laatua voi aina parantaa. Tarkastetuista leimikoista 60 prosenttia luokiteltiin hyväksi, kun vuosi sitten osuus oli noin puolet. Varmin laadun tae on vaativa asiakas, joka määrittelee, mitä haluaa, ja antaa palautetta. Kuvallinen raportti on erityisen mieluinen. Palvelujen tarjoajille uusi tekniikka on tuomassa kustannustehokkaita keinoja laadun seurantaan. 48 SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 2 • 2017 4838_.indd 5 24.2.2017 16.26. Juttupaketti sisältää hyvät neuvot myös saunapuiden pilkkomiseen ja varastointiin. Toivon, että ennätät uhrata hetken ja vastata lukijatutkimukseen. Laaduntarkkailu on yleistynyt myös metsänhoitotöissä. Tyypillisesti laatu todetaan omavalvonnalla. Mikä olisi keväällä sen mukavampaa työtä! Ison auman pilkkomiseen kone on kätevä. Kuvia voi hyödyntää myös muuten. 62 s. Toimittaja Liina Kjellbergin jutusta (sivu 12) käy ilmi, että metsänomistajat toivovat saavansa tilaamastaan työstä muutakin kuin laskun. VAADI LAATUA 55 ENNEN & NYT: Vauhdikkaasti uudistamaan 56 ”Päivän funtsin, yöllä kirjoitan” 58 PAKINA: Kun hätä on suuri… JO RM A LU H TA M A RK U S TU O RM A A s. 66 Luonnosta 60 LUHTA: Mustan linnun maaliskuu 64 TAPION PÖYTÄ: Lihapullan päivitys 66 KÄSINTEHTY: Oksasta hakohevonen 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Metapopulaatiot metsissä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mäntyä taustalle s. Siihen velvoittaa muun muassa PEFC-sertifiointi. Toimittaja Mikko Riikilä kokeili neljää erilaista klapikonetta ja raportoi tuloksista alkaen sivulta 20. Tarkastuksiin päätyy vain pieni osa leimikoista, joten tärkeintä on, miten puunkorjaajat itse seuraavat onnistumistaan. Esimerkiksi istuttaja tarkistaa määrävälein, että aukolla on tarpeeksi taimia. ME täällä toimituksessa pyrimme tekemään mahdollisimman laadukasta lehteä. PARHAILLAAN liiterien tuntumassa vietetään laatuaikaa, kun tuhannet suomalaiset pilkkovat polttopuitaan. Työn laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä metsäpalvelujen markkinat ovat melkoisessa murroksessa. Uusia yrittäjiä on runsaasti. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen METSÄKESKUS kertoi viime viikolla hyviä uutisia harvennushakkuiden korjuujäljestä. Sen kriteereissä todetaan, että metsänomistajille palveluja tarjoavalla toimijalla on oltava käytössään laadunseuranta. Myös asiakkaiden määrä lisääntyy, sillä entistä useampi metsänomistaja haluaa ostaa palveluja
METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2017 6 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 6 24.2.2017 17.24
Sen päälle tulevat sienet, marjat ja luontokävelyt pojan kanssa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA 7 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 7 24.2.2017 17.24. TÄSTÄ ALAKAA MINUN MEHTÄ! Minna Punkille metsä on pankki ja eläkerahasto
”Isä vähän auttoi katselemisessa ja sitten löytyi 24 hehtaarin palsta.” Joka ostaa metsää, ostaa myös työtä, vaivaa ja huolehtimista. ”Ajattelin, että tuhlaan ne heti, jos rahat vain lötköttävät tilillä. M inna Punkki osti ensimmäisen metsätilansa 25-vuotiaana opiskelijana. Oli luonteva päätös, että nyt ruvetaan etsimään taloa jostakin.” Puolison äiti kysyi, että eikö mummon tyhjilleen jäänyt talo käy. Pitää ostaa vaikka metsää, niin rahat ovat turvassa itseltäni”, Punkki kertoo. ”Täällä eletään mummoiksi ja papoiksi” Metsätila on Kuopion Pelonniemellä. Sattuman siunausta oli, että myöhemmin kuvioihin tuli puoliso Hannu, jonka mummola sijaitsi muutaman kilometrin päässä tilasta. ”Puoli vuotta riitti Helsinkiä ja sitten kiireellä pois.” ”Kun asuttiin Kuopiossa, niin viikonloput suuntautuivat kaupungista pois. ”Tänne muutettiin sillä asenteella, että täällä eletään mummoiksi ja papoiksi.” Pimeällä Pelonniemen kotiin näkyvät Puijon valot. Oma metsä, oma rauha. Kyllä kävi. Siinä iässä ei metsänostorahoja säästetä: pontimena olikin ennakkoperintö, jonka Punkin vanhemmat ja setä halusivat opiskelijatytölle antaa. Kuopioon matkaa on kolmiMetsä yllättää aina, kuten että mikä tämä muurahaispesän hajottaja on ollut. Kuopio 8 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 8 24.2.2017 17.24. Vähän se pelotti, mutta isä lupasi auttaa ja maaninkalainen maatalon tyttö tiesi, mitä työnteko on. Vanhemmilla on metsätiloja, ja he kannustivat tytärtään sijoittamaan metsään
Hannulla on navetassa 60ja 70-lukujen Mercedeksiä ja pari Fordia, ja on niitä navetan vintilläkin. Jos kylällä on joskus ollut kymmeniä viljeltyjä tiloja, enää on vain yksi ja hiertymisherkkiä rajapintoja senmukaisesti väKaupunkiin ei tee mieli, kyllä täällä vanhuuteni elän, Minna Punkki vakuuttaa. Pelonniemessä voi hengittää vapaasti eikä tarvitse kuunnella ruikutusta, johon itsekin voi sortua. Sen hän on huomannut, että palkkatyön projektit vaativat pitemmän palautumisajan. Eikä niistä raaski luopua. hemmän. ”Pää jää vätkyttämään, että ’jos sen ja sen olisin vielä tehnyt niin ja niin’. Voi toki olla, että koska Punkki ja hänen puolisonsa ovat tulleet muualta, he ovat vapaita mahdollisista ylisukupolvisista jännitteistä. ”Puoli vuotta riitti Helsinkiä ja sitten kiireellä pois.” Nyt Punkki työskentelee Savon Sanomien monimediasuunnittelijana. Metsätöiden jälkeen ruumis tarvitsee leponsa, mutta mieli on kevyt.” 4839_.indd 9 24.2.2017 17.24. Asiakkaina oli tunnettuja artisteja, joiden kengännumeron pienuudella olisi lööppijulkisuusarvoa. Lisäksi on suoritettu metsätalousyrittäjän tutkinto. Punkki ja hänen puolisonsa tykkäävät elää omassa rauhassaan ja omalla tavallaan. Puoli vuotta Helsinkiä Minna Punkki on valmistunut artenomiksi, opiskellut tiedottamista, suorittanut tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinnon ja on tietojenkäsittelyn tradenomi. Kerrostalossa aina joku napitti ja valitti, ja negatiivisella asenteella on taipumus tarttua. Asukkaat ovat suurimmaksi osaksi työikäisiä ja lähes kaikki käyvät töissä kuka missäkin. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että lehden verkkosivujen vaalikone on hänen näppäimistöltään. Kun pää vätkyttää, metsä palauttaa Punkki sanoo uppoutuvansa työhönsä yhtä lailla, oli kyse palkkatyön it-projektista tai oman metsän raivauksesta. Helsinkikin on tuttu sen verran, että hän suunnitteli ja suutaroi puoli vuotta buutseja alan yrityksessä Vallilassa. Vapaamielinen maaseutu Punkin mukaan maaseudulla asumisessa tuntuu olevan vain hyviä puolia. Käsitys maaseutuyhteisöjen ahdasmielisyydestä on hänelle vieras. sen varttia, Riistaveden taajamaan parikymmentä kilometriä. Mutta myös maalla asuminen on muuttunut. Erikoisin työ oli naisen hääpukuun sopivat helmenvalkoiset maihinnousukengät
Pankki ja eläkerahasto Metsänomistus on taloustoimintaa, virkistysarvot tulevat sen päälle. Kun tunnin raivaa, niin tuntuu hyvältä nähdä, mitä on tehnyt. Kun palkkatöissä joku kysyy, että mitä olet tehnyt, niin... Punkille työ kaupungissa ja elämä maalla ovat asioita, joilla ei ole paljon yhteistä. ”Mikko oli mukana jo kuukauden ikäisenä kopassa kannon päällä. Enemmän oliEttä Mikko oppisi nauttimaan luonnosta, näkemään, kokemaan. 10 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 10 24.2.2017 17.24. Ei hillan hillaa tai lakan lakkaa, mutta olisihan metsä paljon tylsempi ilman sitä. ”Kun äidin kanssa mentiin marjaan tai sieneen, niin nuket olivat mukana. Punkki sanoo metsiään eläkerahastokseen. Ja metsä yllättää aina, kuten mikä tämäkin muurahaispesän kaivaja on ollut”, Punkki ihmettelee ja kumartuu tutkimaan kuusen juurella olevaa pesää. Sitten, kun tarvitaan nostoja eläkerahastosta, puut ovat tukkikoossa. Koira kertoi haukullaan, että nyt on jotain. ”En oikein usko, että palkkatyöstä tilille hirveästi napsahtaa, kun eläkeikä koittaa. Ruuhkavuosien metsänomistusta Punkki katselee kymmenen vuotta sitten raivattua kuusentaimikkoa. Metsä on rahasto, josta on nostettu kun on tarvittu varoja rintamamiestalon kunnostamiseen. Se oli siipimuurahaisten parveilua kopan luona.” Nalle Puhilla oli puolen hehtaarin metsänsä, Punkilla on metsässään yhden aarin suo. Perheen poika Mikko on nyt kolmevuotias. Harvennusikäisestäkin metsästä voi jo tehdä nostoja ja tehdäänkin, kun tarvitaan varoja talon kunnostukseen. Minulle ei tullut metsästä sellaisia kauhumuistoja, että sinne piti mennä.” Metsäsuhteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on itsestään selvää. ”Mikon kanssa voidaan käydä opettelemassa rahkasammalia. ”Metsä antaa henkistä voimaa. Pitää olla myös itse tehtyä eläketurvaa.” Sitä ajatellen Punkki osti toisen, samankokoinen metsätilan Maaningan Alapitkältä. Metsää ja mediaa yhdistää kuitenkin se, että molemmat tuottavat elämyksiä. Tällä hetkellä tehdään kasvavan metsän hoitotöitä. jotain kai suunnitellut.” Retkiä yhden aarin suolle Metsäsuhteestaan Punkki kiittelee vanhempiaan
Kovemmilla pakkasilla uunia on lämmitetty joka ilta, lauhemmalla joka kolmas päivä. Punkki myöntää, että metsänomistajana oleminen pahimpien ruuhkavuosien aikana vaatii järjestelyjä. Tien viereen on jätetty tarkoituksella koivuja kasvamaan, jotta niistä voidaan tehdä polttopuita puoliautomatisoidulla prosessilla. ”Vaikka tulee niitä myynti-ilmoituksia katseltua. Punkin aloitteesta metsänhoitoyhdistys hoiti helikopterilannoituksen muutaman tilan yhteishankkeena. Boorinpuutteen vuoksi kuusilla on taipumus haaroittua. ”Edullisemmaksi tulisi, jos olisimme säädetyt vuodet viljelijöinä eli vähintään neljä hehtaaria vaikka heinällä. Mutta kun lumet sulavat, Mikko leikkii isovanhempien luona ja taimikoita hoidetaan kahdella raivaussahalla. Puhuri ottaa vauhtia läheiseltä Juurusveden selältä. Neljän hehtaarin urakka tuntuu ajatuksena lähes lomalta. Puut kaadetaan moottorisahalla, ja traktorin klapikone pui ne suoraan kuormaan. Hoitotöitä on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä kun ei ole itse ehditty. Nyt näkee, että hyvin kasvaa mutta tiheäksi jäi. Silloin mies hoitaa Mikkoa eikä mene autotalliinsa. Viimeiset kolme vuotta ovat menneet pariskunnalta lasta hoitaessa, minkä vuoksi tekemätöntä työtä on päässyt kertymään. Punkki on ajatellut, että pankista lainaa ja selvä kauppa, niin ei mene perintöveroja ja saa metsävähennyksen. 11 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 11 24.2.2017 17.24. ”Unto-myrsky teki aukon, joka istutettiin männylle. Kasvu on hyvä eikä ikäviä yllätyksiä ole tullut, paitsi että etenkin juuri harvennetut metsät ovat myrskyherkkiä. Puita meneekin paljon, sillä rakennukset lämmitetään pääasiassa puulla. Metsäja peltotilan erilainen verokohtelu ei tunnu johdonmukaiselta. Puukaupat on tähän asti tehty yhdistyksen valtakirjakauppoina, mutta seuraavaksi Punkki aikoo kilpailuttaa tarjoukset itse, jotta voi suoraan vaikuttaa hakkuutapaan. Nyt pellot ovat vuokralla.” Sukupolvenvaihdoksen lisäksi isompia laajennussuunnitelmia ei ole. si pitänyt ottaa, vaikka olisi näyttänyt liian harvalta. Metsänoston houkutus ja realiteetit Punkilta saa kysymällä kysyä valittamisen aihetta. Leivinuuni keskellä taloa lämmittää mukavasti. Punkki on vakuuttanut metsänsä, syystäkin. Sen hän suostuu sanomaan, että tulossa oleva vanhempien tilan sukupolvenvaihdos mietityttää. Jos tulee tarjolle sopivalta sijainnilta, niin houkutus on iso.” ”Meni muutama vuosi ja sitten yhtenä talvena taimikko meni tuusan nuuskaksi sen siliän tien.” Vanhemmat siirsivät metsäsuhteen Minna Punkille. Juurusvesi puhurien kiitorata Metsä tuntuu aina ostaessa kalliilta, mutta Punkin ostamilta tiloilta on löytynyt puustoarviota enemmän puuta. Hän toivoo pystyvänsä siirtämään sen eteenpäin. Meni muutama vuosi ja sitten yhtenä talvena taimikko meni tuusan nuuskaksi sen siliän tien.” Kuusivaltaisella alueella hirvet jäävät asumaan sinne, missä on ruokaa. Helmikuu on veroilmoituksen tekokuukausi ja sitä varten pitää ottaa viikonloppu aikaa
Lisäksi metsänomistajat toivoivat loppuraporttiin ehdotuksia siitä, mitä metsässä seuraavaksi tulisi tehdä. Myös kuvat ja kartat koettiin tärkeiksi. Kopterille etsitään yhdistyksessä nyt sopivia käyttökohteita. Samalla he korostivat, että olennaisten asioiden tulee löytyä raportin alusta. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juhola lennättää kuvauskopteria. Tällä hetkellä metsänomistajille lähtee usein vain lasku”, kertoo palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. 12 MAKASIINI 2 • 2017 12 MAKASIINI 2 • 2017 4849_.indd 12 24.2.2017 17.05. ”Osa toimihenkilöistä lähettää metsänomistajille kuvia, AJASSA Pelkkä lasku ei enää riitä Metsäpalvelujen tarjoajat raportoivat tekemistään töistä metsänomistajalle vaihtelevasti. ”Monet metsänhoitotöitä tilaavat metsänomistajat asuvat kaukana metsästään. Lisätiedolle näyttäisi olevan kysyntää. Selvitykseen haastatellut metsänomistajat kaipasivat yksityiskohtaista tietoa metsänhoitotöiden toteutuksesta. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUHA TANHUA METSÄNOMISTAJAT haluavat nykyistä tarkempia raportteja teettämistään metsänhoitotöistä, ilmenee Suomen metsäkeskuksen tekemästä selvityksestä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo, että yhdistyksellä ei ole tiettyä mallia, jonka mukaan toimia. ”Otos ei ole suuri, mutta luo pohjaa sille, mihin suuntaan raportointia tulisi kehittää”, sanoo Metsäkeskuksen asiantuntija Kirsi Greis. ”Palveluntarjoajilla olisi tässä hyvä hetki markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan”, Hostikka sanoo. Käytäntö vaihtelee Käytännössä metsänomistajien kohtaamat loppuraportoinnin tavat vaihtelevat palveluntarjoajasta riippuen. He haluaisivat selvän raportin siitä, miten tilattu työ on onnistunut. Metsäkeskuksen selvitystä varten haastateltiin viittä metsänomistajaa pääkaupunkiseudulta ja viittä Pohjois-Savosta
”Joskus olen käynyt metsänomistajan kanssa katsomassa työn jälkeä siinä vaiheessa, kun työ on ollut vielä kesken. Päijät-Hämeessä aiotaan kokeilla kopterilla kuvatun videon, Savotassa kännykkäkuvien käyttöä. ”Laajoissa hankkeissa, kuten metsätienrakennuksessa ja metsänparannushankkeissa, pidetään loppukokous. Kukintaennusteet saadaan myöhemmin keväällä. Lasku on riittänyt. Hänen mukaansa useimmille metsänomistajille riittää tieto siitä, että työt on tehty. Molemmissa yhdistyksissä panostetaan nyt kuvamateriaaliin. Kuusen osalta siemensadoissa ei ole pidemmällä aikavälillä selkeää nousua tai laskua, mutta koivulla on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. Hinta haasteena Metsäpalveluyritys Metsäpron perustajalta Henry Ylimäeltä asiakkaat eivät ole pyytäneet raportteja tehdystä työstä. Tilanne on samankaltainen metsäyhtiö UPM:ssä. Kirjallinen raportti ei pysty korvaamaan kuvaa”, Yli-Talonen sanoo. 4 Entä koivun kukinta. Jotkut lähettävät omavalvontalomakkeita”, hän sanoo. ”Joku saattaisi tietysti haluta enemmän sisältöä palvelulle. Ennustemallien tuloksissa oli kuitenkin tänä vuonna poikkeuksellisen suurta hajontaa. 3 Millainen on männyn siemenvuosi. Millainen siemenvuosi kuuselle on tiedossa viime vuoden kukinnan perusteella. Joko kuuset vihdoin kukkivat. Allergikoille on tiedossa kohtuu helppo kevät, runsasta kukintaa ei ole tulossa. Metsätyyppi 1 Joko tiedetään, millainen kukintavuosi männylle ja kuuselle on tulossa. Juttuja on liikkeellä, että kuuselle olisi hyvä kukintavuosi tulossa, mutta se ei ole ollenkaan varmaa. 2 Kuusi varistaa siemenensä vuoden, mänty kahden vuoden päästä kukinnasta. ”Tässä liikutaan alalla, jolla katteet ovat aika pienet. Palautekeskusteluja käymme myös hakkuista ja hoitotöistä asiakkaan toiveen mukaisesti joko puhelimitse, sähköpostitse tai tapaamisten yhteydessä”, kertoo UPM:n metsäpalvelupäällikkö Matti Turkama. ”Metsänomistajia kiinnostaa eniten se, miltä metsässä näyttää työn jälkeen. Olen tehnyt ennusteita melkein 25 vuoden ajan, enkä muista, että olisi näin vaikeaa ollut kertaakaan aikaisemmin. Männyn ja kuusen kukintaa ennustetaan säätekijöihin perustuvilla ennustemalleilla ja puiden silmuanalyyseilla. Isommista raivauksista olen lähettänyt sähköpostiin valokuvia”, Ylimäki kertoo. Metsänhoitoyhdistys Savotassa omavalvontalomakkeet pyritään lähettämään kaikille metsänhoitotöitä teettäneille metsänomistajille, kertoo yhdistyksen johtaja Rauno Karppinen. Kirjallinen raportti ei pysty korvaamaan kuvaa.” 13 MAKASIINI 2 • 2017 13 MAKASIINI 2 • 2017 4849_.indd 13 24.2.2017 17.05. Tänä keväänä variseva siemensato on kuitenkin heikohko koko maassa. päivästä heinäkuun puoliväliin. Silmuanalyysit ovat käynnissä. ”Mallin laajentamista koko maahan ja metsänhoitotöihin mietitään”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Ylimääräinen raportointi on pois yrittäjän kukkarosta.” Laatu esille Metsäyhtiö Metsä Groupissa suunnitellaan, että asiakkaille lähetettäviltä laskuilta löytyisi jatkossa enemmän tietoa toteutettujen metsänhoitotöiden laadusta. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA ERKKI OKSANEN Kuka: Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen Mitä: Tehnyt lähes 25 vuoden ajan puiden kukintaja siemensatoennusteita. Muuten loppuraportoinnin tavat riippuvat Metsä Groupissa työlajista ja siitä, onko kyse sopimusasiakkaasta vai ei. Valoisalla paikalla kasvavat, suurilatvustoiset koivut voivat silti tuottaa runsaasti siitepölyä. Olisi hyvä, jos metsänomistajat kertoisivat tarkemmin, mitä haluavat”, Ylimäki pohtii. Tietyille asiakkaille toimitetaan esimerkiksi istutuksen jälkeen uudistamistarkastusraportti. ”Metsänomistajia kiinnostaa eniten se, miltä metsässä näyttää työn jälkeen. Milloin: Havupuiden kukkaaiheiden muodostumisen kannalta herkin aika on Etelä-Suomessa noin kesäkuun 10. Omavalvontalomake on palveluntarjoajien työväline, jolla he valvovat työnsä laatua. Puiden kukintaennusteiden teko on ollut tänä vuonna ennätyksellisen hankalaa, kertoo tutkija Tatu Hokkanen. 5 Ollaanko siemensadoissa normaalin vaihtelun rajoissa. TÄTÄ LOPPURAPORTILTA TOIVOTAAN › tärkeimmät tiedot alkuun › yksityiskohtaiset tiedot loppuun › kuvia ja karttoja › ehdotus seuraavasta metsänhoitotyöstä › tietoa, miten raportti koottu › yhteystiedot lisäkysymyksiä varten joista näkyy, miltä metsä näytti ennen metsänhoitotöitä ja miltä se näyttää niiden jälkeen. Kuuselle on toivottu jo monen vuoden ajan hyvää siemensatoa. Männylle on tiedossa keskimääräinen siemenvuosi lähes koko maahan. Lisäksi yhtiössä kokeillaan parhaillaan mallia, jossa hakkuiden lopetusilmoitukseen liitetään kuva hakkuukohteesta. Yksityisyrittäjälle lisäpalveluiden tarjoaminen on kuitenkin haaste
”Uusia loppukäyttömuotoja yritetään löytää parhaillaan erityisesti kuorelle, sahanpurulle ja ligniinille”, kertoo metsäteollisuuden asiantuntija MarkPaisuvat kuorikasat masuuniin. Kemeralle luvassa ripeä käsittely 70 prosenttia metsänomistajista haluaa tekopökkelöitä luonnon monimuotoisuutta lisäämään, kertoo Metsä Group. Tavoitteena on käynnistää haku viimeistään toukokuun alussa. Metsä Groupin hakkuissa tehdään kaksi tekopökkelöä hehtaarille katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta. Uusi osoite kuorikasoille Yksi tutkittava kohde on ollut puunkuoren käyttö metalliteollisuudessa. Suurin osa haluaa tekopökkelöitä SA M I KA RP PI N EN VALTTERI SKYTTÄ SAMALLA, kun metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät sellun ja muiden varsinaisten metsätuotteiden tuotantoa, kasvavat myös tehdasalueilla syntyvien sivutuotteiden määrät. Aiemmin muun muassa UPM:n teknologiajohtajana työskennellyt Karlsson on selvittänyt metsäteollisuuden sivuvirroille uusia käyttökohteita maaja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa. ”70 prosenttia on huima luku”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo sanoo. ”Ministeriöllä on valmius avata haku heti, kun laki on valmis”, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen sanoo. Metallinvalmistus käyttää hiiltä 24/7. Aikataulu saattaa kuitenkin aikaistua, sillä maaja metsätalousvaliokunnasta esitykselle luvataan ripeää käsittelyä. Koska sivutuotteiden myynti energiaksi takkusi, sahojen pihamaiden puruja kuorikasat alkoivat paisua yli äyräidensä. Voitaisiin valmistaa vähäpäästöisempää ’vihreää terästä’.” Sahojen lisäksi kuorikasoja syntyy erityisesti sellutehtaiden pihoille. Kuorija purukasojen purkuun etsitään parhaillaan uusia ratkaisuja. ”Jos kuori kävisi teräksen valmistuksessa käytettävän hiilen raaka-aineena masuunissa, ei tarvitsisi käyttää nykyistä määrää fossiilista hiiltä. Molemmat hyötyvät, mikäli puunkuori soveltuu metalliteollisuuden käyttöön.” Puunkuorta syntyy nykyisillä puunkäyttömäärillä noin 6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Esimerkiksi sahoille nousi jo viime syksynä ongelmaksi, mihin sahauksessa syntyvä sahanpuru ja puunkuori käytetään. Yhtiö on lokakuusta asti kysynyt halukkuutta pökkelöiden tekoon puukaupan yhteydessä. Tukea nuoren metsän hoitoon ei myönnettä ennen kuin lainmuutos tulee voimaan. ku Karlsson. Lyhyesti AJASSA Hallituksen esitys kemeralaiksi on siirtynyt eduskuntaan. Tarkoitus on tehdä bisnestä ja parantaa ympäristöä. Metsäteollisuuden sivutuotteille haetaan uutta käyttöä. Määrässä on Karlssonin mukaan potentiaalia 200 miljoonan euron arvoiseen liiketoimintaan. A N TE RO A A LT O N EN 14 MAKASIINI 2 • 2017 14 MAKASIINI 2 • 2017 4850_.indd 14 24.2.2017 17.09. Tähän mennessä kuorta on poltettu muun muassa lauhdesähkön tuottamiseksi, mutta se ei ole ainakaan nykynäkymillä kovin kannattava ratkaisu. ”Sellutehtaassa kuorta syntyy 24/7
”Lisäksi tutkinnan alla on, voisiko puunkuoresta tehdystä biohiilestä jalostaa korkeamman jalostusarvon hiiltä käytettäväksi esimerkiksi veden tai ilman puhdistuksessa”, Karlsson kertoo. Tavoitteena on kiertotalous. Raivaussahojen myynti keskittyy sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin koneisiin. ”Suomalaisen hirvilupamaksujärjestelmän keskeinen vaikutin on hirvien aiheuttamien lupamaksujen kohdentaminen riistan aiheuttamiin vahinkoihin. Toistaiseksi ns. Parasta jälki oli Keski-Pohjanmaalla ja heikointa Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Knaapi johtaa Lustoa, kunnes seuraaja on valittu ja aloittanut työnsä. Jättirekat tulevat myös hakekuljetuksiin Savonlinnan Punkaharjulla sijaitsevaa Suomen Metsämuseo Lustoa keväästä 2008 johtajana luotsannut Helkamari Knaapi luopuu tehtävästä tämän vuoden aikana. Harvesteri käyttää yhden rungon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia. Metsämuseo Luston johtaja vaihtuu Kiertotalous tavoitteena Sen lisäksi, että sivutuotteista saataisiin jatkossa kannattavaa liiketoimintaa, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biojalosteilla hyödyttäisi myös ympäristöä. Sahakauppa sakkaa Moottorija raivaussahojen myyntimäärä on laskenut neljänneksellä vuosituhannen vaihteen huippumääristä 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Moottorisahojen myyntimäärä yhteensä, kpl/vuosi Raivaussahojen myyntimäärä yhteensä, kpl/vuosi Neljänneksen pudotus 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Teknisen Kaupan Liitto Kpl ”Biopolttoaineet ovat tulevaisuutta, ja vaikka niiden markkinat on luotu regulaattorin toimesta, yritystoiminta noudattaa markkinatalouden periaatteita.” UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, Arvopaperi helmikuu/2017. Vuosituhannen vaihteen huippuvuosista myyntimäärä on laskenut neljänneksen. Epävirallisen tiedon mukaan ammattikäyttöön tarkoitettujen moottorija raivaussahojen sarjassa Stihlin markkinaosuus on lähes 50 prosenttia. Maanomistajat ovat Metsäkeskuksen mukaan huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Kasvatushakkuiden korjuujälki parani UPM ryhtyy kokeilemaan jopa 34-metrisiä ja sata tonnia painavia jättirekkoja hakekuljetuksissa. Tämä käy ilmi Teknisen Kaupan Liiton julkaisemasta tilastosta. Esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitettujen, sylinteritilavuudeltaan yli 50-kuutiosenttimetristen moottorisahojen myynti on pudonnut 2010-luvun alun huippuvuosista kolmanneksen. HCT-yhdistelmillä (High Capacity Transport) on kuljetettu runkopuuta. ”Tämä on erittäin merkittävä näkökohta metsäteollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta”, Karlsson sanoo. Trafi on myöntänyt HCT-kuljetuksille poikkeuslupia vuodesta 2013. ”Tällaista ei rakennettaisi, jos se ei kannattaisi. Uuden johtajan haku on jo käynnistetty. Laitosta ei myöskään rakennettaisi, jos sitä ei saataisi toimimaan.” Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Karl Haglund vastaa Kemin biojalostamon epäilijöille, Kauppalehti Optio 3/2017. Kehitys on vaihtelevaa. Toinen yhdistelmä aloittaa muutaman viikon kuluttua liikennöinnin Ristiinasta Kouvolaan ja Lappeenrantaan. 40 Sanottua MIKKO RIIKILÄ MOOTTORIja raivaussahoja myytiin viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Enin osa myydyistä moottorisahoista on sylinteritilavuudeltaan 40–50 kuutiosenttimetrin kokoluokan koneita. ”Näin muutaman vuoden alle viisikymmentävuotiaana on hyvä aika miettiä myös omaa tulevaisuutta”, Helkamari Knaapi toteaa. Siitä huolimatta isoja sahoja myytiin viime vuonna 11 500, mikä on selvästi enemmän kuin 2000-luvun alussa. Korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla kohteista, vuotta aikaisemmin puolella kohteista yllettiin samaan. UPM:n hakeyhdistelmä aloitti viime viikolla Porin ja Rauman välillä. Metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisessä kenties pisimmällä ollaan puuaineksen jalostuksessa liikenteen biopolttoaineiksi. Viime vuonna niitä myytiin noin 10 500 kappaletta. ”Iso virta veisi puunkuorta ’vihreän teräksen’ valmistukseen, sivuvirrasta jalostettaisiin esimerkiksi aktiivihiiltä ilman tai veden puhdistukseen ja lopuksi vasta poltettaisiin.” Tutkimuksen ja käynnissä olevien testihankkeiden tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja ensi vuosikymmenen alkuun mennessä, jotta uudet ideat ehtisivät mukaan nyt suunnitteilla olevien uudentyyppisten biojalostamoiden tuotantoprosesseihin. Nyt maksuja kerätään, mutta rahat eivät kohdennu riittävässä määrin metsänomistajille.” Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies, Jahti 1/2017. Korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden jättämistä painaumista. 15 MAKASIINI 2 • 2017 15 MAKASIINI 2 • 2017 4850_.indd 15 24.2.2017 17.09. 2000-luvun alussa samanlaisia raivaussahoja myytiin yli 16 000 vuosittain
15,72 . 55,83 . 43,14 . Ensiharvennus 11,65 . Hän uskoo, että kuusitukki pitää hintansa. Mäntytavaran vientimäärät ovat hivenen kuusta suurempia, vaikkakin ero on kaventuAJASSA Raakapuun kantohinnat viikolla 7 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,59 . nousussa . Kuusisahatavaraa viedään korkean elintason Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja Kiinan vauraille alueille. 12,05 . 57,32 . 15,92 . Molempien sahatavaralajien vienti on hyvässä vauhdissa. 18,36 . 45,22 . Harvennushakkuu 45,85* 15,1* 14,44* Ensiharvennus 12,37* 11,7* Kiinan-kuume nosti kuusitukkia Hinnan nousun takana olivat sahatavaran vientihintojen nousuodotukset . 17,09 . ”Kuusitavaralla markkinanäkymät ovat kohtalaisen hyvät, vaikka kotimaan rakentaminen on hiljaista pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.” Hermo petti ”Hermo petti, Kiinan-tauti iski”, Sahateollisuus ry:n toimitusjoh16 MAKASIINI 2 • 2017 16 MAKASIINI 2 • 2017 4854_.indd 16 24.2.2017 17.06. 15,16 . Uudistushakkuu 57,7 . 36,87 . . Kysyntä ei täysin riitä selittämään hintakehityksen eroa. 17,1 . 15,66 . 15,56 . 16,35 . 17,87 . 17,43 . Mäntytavara kohtaa myös kuusta enemmän kilpailua halvempien kustannusten maista, eli Venäjältä. 17,66 . 15,7 . 57,62 . 11,15 . Ensiharvennus 12,5 . 14,18 . Uudistushakkuu 55,76 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,31 . 58,63 . 18,17 . Järvinen sanoo, että kuusitukin hinta on seurannut varsin tarkasti kuusisahatavaran hinnan muutoksia Saksan markkinoilla. Ensiharvennus 11,91 . 48,18 . Harvennushakkuu 48,79 . Harvennushakkuu 47,08 . 16,97 . Mäntymarkkinat puolestaan ovat alhaisemman tulotason Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä Iso-Britanniassa, jonka valuutta on heikentynyt brexitin vuoksi. Kuusitukin suurempien ostomäärien ja kuusisahatavaran pienempien vientimäärien selittäjänä on kotimainen käyttö. 56,3 . 57,92 . 15,23 . 15,53 . 43,72 . Uudistushakkuu 56,04 . Molempien havupuulajien kauppamäärät ovat menneet samansuuntaisesti mutta niin, että kuusitukin kuukausittaiset määrät ovat olleet 200 000 – 600 000 kuutiometriä suurempia. 12,52 . MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen epäilee, että kyse on sahatavaran ostajamaiden maksukyvystä. 16,01 . 48,86 . 40,73 . Vientimäärien kasvusta huolimatta mäntytukin hinta ei ole nykinyt ylöspäin. 15,35 . 56,9 . 49,97 . 10,94 . 11,17 . 18,93 . 16,76 . 17 . 41,95 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,27 . 14,89 . 11,09 . 14,47 . laskussa *ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,04 . Harvennushakkuu 49,03 . 37,84 . 15,75 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA JUHA TANHUA KUUSITUKIN hinta otti viiden prosentin tasokorotuksen vuosi sitten. 17,08 . 41,65 . Koskitukki ostaa tukkeja vielä tämän kevään korjuuseen, metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. 18,27 . 55,25 . Uudistushakkuu 57,31 . 17,54 . 15,24 . Samaa nousua ei ole koettu mäntytukissa. 36,68 . 14,78 . nut
17,33 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Uudistushakkuu 51,57 . 13,56 . Harvennushakkuu 46,95 . 15,56 . 9,88 . Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle, jonka kanssa myyjällä oli kanta-asiakassopimus. 17,15 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,88 . 50,35 . Harvennushakkuu 44,3 . 15,08 . 15,54 . 14,23 . 57,76 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Myyjä oli tyytyväinen hintoihin ja etenkin siihen, että joulukuussa maksettiin noin 500 euron takuuhintakorotus. 40,29 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Ensiharvennus 10,52 . 51,27 . 17,25 . Vaikka kuusitukki ei ole kuin muutaman prosentin mäntytukkia kalliimpaa, on hintaero silti harvinaisen suuri. Isompi ero on nähty vain finanssikriisin alla. Ensiharvennus 11,86* 11,84* 11,29* Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,86 . Männikkö kasvoi lappilaisittain hyvin, vaikka rungoista ei tullutkaan kuin yksi pölli. MIKKO HÄYRYNEN METSÄNOMISTAJA teki viime vuoden toukokuussa kaupat noin 17,5 hehtaarin harvennuksesta Rovaniemellä. 55,42 . 17,25 . Alue oli pääosin kuivahkon kankaan ensiharvennusta. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,03 . 43,75 . 56,77 . 13,47 . Koska penkkatie ei kesäaikana kestä tukkirekkoja, niin kuitupuut olivat pinoissa tien varressa marraskuulle. 14,49 . ”Jos maailmantalous riisutaan poliittisista riskeistä, niin markkinat näyttävät kohtuullisen hyviltä. Uudistushakkuu 54,89 . Loppuosa eli puolentoista hehtaarin harvennus korjattiin joulukuussa. Merivuoren mukaan nousun takana olivat sahatavaran vientihintojen nousuodotukset, jotka kuitenkin sulivat vuoden aikana. Harvennus tehtiin kahdessa osassa. 41,65 . Tervettä tulosta ei näytä juuri kukaan tekevän”, Joensuu sanoo. 15,39 . 17,01 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 14,57 . Heinäkuussa ensiharvennettiin 16 hehtaarin alue, joka oli uudistettu auraamalla ja istuttamalla 1980-luvulla. 14 . 18,7 . 12,44 . Joensuu näkee syynä, että tukkipuun tarjonta on ylipäätään niukkaa ja suhdannetilanteen vuoksi kysyntä kohdistuu kuusitukkiin turhan voimakkaasti. Hakkuualue oli puolen kilometrin pituisen penkkatien takana. taja Kai Merivuori kommentoi kuusitukin hinnannousua. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,2* 46,13* 14,02* 14,05* Uudistushakkuu 46,53* 47,08* 16,41* Harvennushakkuu 43,2* 40,78* 13,14* 12,66* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,40 0,80 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,25 . 9,24 . 15,42 . 41,62 . 17,39 . Kuvio oli varttuneempaa metsää ja sen ensiharvennus oli hoidettu omana työnä ja hankintakauppana vuosituhannen alussa. 17 MAKASIINI 2 • 2017 17 MAKASIINI 2 • 2017 4854_.indd 17 24.2.2017 17.06. Mutta meitä painaa valuuttakurssi ja kustannustason nousu.” Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu ei laita tukin hintaa pelkästään isojen metsäyhtiöiden kontolle, myös sahayritykset osaavat kilpailla toisiltaan katteet pois. Ainoastaan tukit ajettiin ajokoneella isomman tien varteen ja kuljetettiin sahalle jo kesällä. 15,73 . ”Sahureiden tulokset osoittavat, että kuusitukin ja sahatavaran hinta ei ole kohdallaan. 15,39 Uudistushakkuu 56,71 . 48,03 . Ensiharvennus 11,34 . 36,88 . Näkymät ovat silti edelleen toiveikkaat. Taimikonhoidot oli tehty ajallaan, paikoin kahteen Kolmen puutavaralajin kauppa HARVENNUSLEIMIKKO ROVANIEMELLÄ m3 €/m3 € Mäntytukki 36 38 1 368 Mäntykuitu 728 13,88 10 104 Koivukuitu 98 11 1 078 Yhteensä 862 m3 12 550 € Lisäksi vuoden lopussa maksettiin 500 euron takuuhintakorotus. Tiedot kerätään viikoittain. 17,38 . 44,27 . 9,94 . kertaan, ja näkyvyys hakkuukoneelle oli hyvä. Sateisten säiden vuoksi harvennus piti kesällä keskeyttää ja siirtää talvikorjuuksi. Sitä ennen mäntytukki oli se kalliimpi ja parempi tukkilaji. 15,82 . Harvennushakkuu 45,55 . Hehtaarikohtaiseksi kertymäksi tuli 49 kuutiometriä. Muilta puunostajilta ei tarjouksia kysytty. 54,16 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,47 . 14,41 . 45,95 . 16,86 . 34,59
Enemmän puuta, enemmän hintaa Liljeroos muistuttaa, että Ruotsin metsissä on enemmän puustoa ja kasvupaikkatekijät paremmat. tia 63 euroon. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN metsätilamarkkinat muistuttavat monella tavalla meidän tilannetta, mutta kiinnostavia erojakin on, asiaa selvittänyt Hannu Liljeroos sanoo. Tällainen tilanne on esimerkiksi Satakunnassa. Kauppojen vähäisen määrän vuoksi kotimaan hintaseurantaa ei julkaista tässä numerossa. 18 MAKASIINI 2 • 2017 18 MAKASIINI 2 • 2017 4851_.indd 18 24.2.2017 16.39. Koko maan osalta mottihinta on laskenut viitisen prosenttia 41 euroon. Tilastojen mukaan Ruotsissa 35 prosenttia metsänostajista ei omista metsää ennestään. ”Lisäksi virkistyskäyttö näyttää nostavan Ruotsin metsien hintaa meitä enemmän. Myyntiesitteissä on tarkat selvitykset metsästysmahdollisuuksista ja riistasta.” Ruotsissa seurataan myös metsätilojen puustokuutiometrieli mottihintoja; tosin Suomessakin jokainen valveutunut ostaja laskee vertailuluvun jakamalla tilan hinnan puuston kuutiometrimäärällä. Pohjois-Ruotsissa keskihinta on noin 2 000 euroa hehtaarilla ja etelän kalleimmilla alueilla noin 10 000 euroa. Liljeroosin seurannan mukaan Suomessa vastaava mottihinta on 27 euroa. Boniteetti korvaa metsätyypit Ruotsissa käytetään metsätyyppien asemasta pituusbonitointia, jossa puuntuotoskyky perustuu puuston ikään ja pituuteen. Hinnat vaihtelevat maakuntien sisällä ALKUVUONNA metsätilamarkkinoilla on hiljaista. Sama havainto koskee Pirkanmaata, jossa maakunnan eteläpuolen hintataso on selvästi pohjoispuolta korkeampi, vaikka otetaan huomioon puustotietojen erot. Etelä-Suomen tarkastelu osoittaa, että maakunnan toisella laidalla hinta voi alhaisempi, vaikka metsän ominaisuudet ovat paremmat. ”Myös kehitysluokat kuvataan Ruotsissa eri tavalla. Hannu Liljeroos on ruotinut myös maakuntien sisäistä hinnanmuodostusta kahden vuoden ajalta. Kauppojen lukumäärä on kuitenkin pieni. Pohjoisen ja etelän välinen hintaero on viisinkertainen eli jokseenkin sama kuin Suomessa, mutta Ruotsin keskihinnat ovat tuplasti korkeammat. Viimeisten viiden vuoden aikana mottihinta on laskenut Pohjois-Ruotsissa 17 prosenttia 26 euroon, Keski-Ruotsissa 8 prosenttia 41 euroon ja noussut Etelä-Ruotsissa 7 prosentRuotsin metsätilat tuplasti kalliimpia 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 20 11 /0 7 20 11 /1 2 20 12 /0 7 20 12 /1 2 20 13 /0 7 20 13 /1 2 20 14 /0 7 20 14 /1 2 20 15 /0 7 20 15 /1 2 20 16 /0 7 20 16 /1 2 Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Vyöhyke 4 Vyöhyke 5 Lähde: Skoglika Beräkningssystem AB Metsätilojen hintakehitys Ruotsissa 2011-2016* Etelässä hintapiikki *Koskee yli 10 hehtaarin metsätiloja, joilla on metsäsuunnitelma Vyöhykejako Länsinaapurissa metsä maksaa enemmän ja tilakauppoja tehdään vähemmän. Myyjien keski-ikä on 64 vuotta ja ostajien 52 vuotta. Tällä vuosikymmenellä koko maata koskeva metsätilojen hintaindeksi on pysynyt miltei samana, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Vapailla markkinoilla myydään vuosittain vain noin 1 700 metsätilaa, joiden keskikoko on noin 70 hehtaaria. Esimerkiksi vakiintumattomat taimikot ovat oma kehitysluokkansa.” Liljeroos on havainnut, että Ruotsissa annetaan myyntikohteista enemmän tietoja kuin meillä. Tiheimmin asutuilla alueilla eli Tukholman, Göteborgin ja Malmön tuntumassa hintataso on noussut 20–30 prosenttia. Maakunnan eteläosassa metsätilojen tarjonta on niukkaa ja hinnat ovat nousseet pohjoisosaa korkeammiksi heikommista puustotiedoista huolimatta. Tarkka selko tehdään myös myyjän ja ostajan vastuista kaupanteon yhteydessä.” Lisäksi esitteissä kerrotaan rajoitteista, joita sertifiointi ja metsälaki asettavat metsien käytölle. Esitteissä kuvataan tarkoin puuston nykyinen määrä ja arvo sekä tilanne kymmenen vuoden kuluttua. Suomessa hinnat ovat pohjoisesta etelään tonnista viiteen tonniin. Ruotsissakin suurin osa luovutuksista tehdään sukulaisten kesken. ”Ostajat saavat selvän kuvan puuston kasvusta, lähiajan hakkuumahdollisuuksista ja kassavirroista. Suomessa viime vuoden luvut olivat 2 056 tilaa ja keskikoko 49,5 hehtaaria
20 40 60 80 100 Ei 51 % Kyllä 49 % VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Keräämään en metsästä sitä rupea. Hinta vaatimaton 19 euroa, karsimaton olisi 16 euroa. Vaikuttanee jossain.” TIMPPA ”Sahaus käy semmoisilla kierroksilla, että sieltä saadaan polttoon purua ja kuorta. Metsäyhdistys esittelee, millaista koulutusta metsäala tarjoaa. Energiapuun hinta ja menekki askarruttivat verkossa. Tienvarsilla paljon lahokasoja.” KALLE KEHVELI ”Ei ole suurta kysyntää hakepuulla. Energiapuulla voidaan sitten täydentää palettia, se on kaikkien etu.” APLI Pääseekö rangasta eroon. metsahyvinvointi.fi/tuotteet Vyöhykejako 80 va st aa ja a 19 MAKASIINI 2 • 2017 19 MAKASIINI 2 • 2017 4851_.indd 19 23.2.2017 17.00. Ahma pysähtyi tuohon ja näytti, että hieroi itseään johonkin jätökseen. Tänään nyssäkkään karsittuun rankaan laitettiin S/E-lappu. www.smy.fi/metsa-puhuu Loppusyksyllä aloitettua lintujen ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa. Uusi kysymys: Venytteletkö ennen kuin ryhdyt metsätöihin. PUUKI VANHAN METSÄN MÖRRI Yhteishaku on käynnissä. Mutta kuka lintulaudalla käy. Nyt saa vähintään 15 kiinnon erästä alkaen 22 euroa/kiinto, yli 40 kiinnon erästä 24 euroa/kiinto. Sadan kiinnon kerämiseen menisi koko talvi.” TOLOPAINEN ”Jos ainespuun mitat täyttämätöntä rankaa kaataa ja kasailee ja vaatimus on, että se karsitaan, on työllistävä vaikutus aika iso.” JÄTKÄ ”Loppuvuodesta hakettamolle toimitettuna 32 euroa/kuutio. Onnekseni tilaltani hakettamolle on kaksi kilometriä.” VARSI ”Taas oli uutisissa, että tuoreesta puusta saa poltettaessa enemmän energiaa kuin kuivatusta ja tietenkin tosi paljon enemmän kuin nykyisistä pari vuotta lahonneista. Hinnat edellyttävät perävaunullisella autolla ajettavaa tietä.” KORPITUVAN TANELI ”Pitkin hampain vakiostaja osti juuri hintaan 27 euroa/kuutio tien varteen ajettuna. ”Olemme tehneet energiapuuta ja olen kysellyt ostajien halukkuutta, mutta markkinat ovat tällä hetkellä melko olemattomat, kun kaikilla tuntuu olevan entisiäkin vielä tienvarsilla odottamassa.” RISUKKOJEN RAIVAAJA ”Saako niitä millään menemään. Vieressä oli edellisen omistajan aikaan hakattu suuri, vuosia seisonut kasa.” METSÄKUPSA ”Täällä karsitun rangan hinta on tippunut neljä euroa per kiinto. VERKOSSA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Omistatko klapikoneen. Kuvattu noin 30 metrin päästä. Tienvarteen ajettuna tänä vuonna 30 euroa/kiinto. Sopimuksen mukaan puut haketetaan laanipaikalla aina ennen juhannusta ja näin on toteutunut.” KÖKKI ”Se on sama mitä rangasta maksetaan. Entisetkin vielä ovat kyllä kasalla, mutta onneksi peitettynä.” MAALAIS-SEPPO ”Useana vuonna karsittu ranka mennyt samalle toimijalle. yle.fi/aihe/luonto/kuka-lintulaudallani-ruokailee-opastalvilintujen-tunnistamiseen Ilmaiseksi ladattava työkirja opastaa metsäjohtamisen saloihin. Ahma metsäkauriiden jäljillä
KLAPIKONEET 20 MAKASIINI 2 • 2017 20 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 20 23.2.2017 18.08
Kaikki on valmistettu kotimaassa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ 21 MAKASIINI 2 • 2017 21 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 21 23.2.2017 18.08. Hakki Pilke sopisi muutaman perheen kimppakoneeksi. Pilkemaster on ammattilaissarjan kone, kuten Bilkekin. Ne osoittautuivat varsin erilaisiksi. Regonia voisi luonnehtia yleiskoneeksi. Testipäivinä pakkanen laski alle 20 asteen. Myös moottorien käynnistäminen oli työlästä, mutta sivuutamme tämän, koska klapia harvemmin tehdään kovilla pakkasilla. Kokeilimme koneita helmikuun alussa. Kokelimme polttopuista innostuneelle metsänomistajalle sopivia klapikoneita. Koneet sopivat joko omakotitalossa asuvalle metsänomistajalle tai pienyrittäjälle, joka kiertää pilkkomassa polttopuuta ja tekee klapeja myyntiin. Tässä kokeiltujen lisäksi saman sarjan varteenotettavia kotimaisia koneita ovat muun muassa Japa 305+ ja Palax D270 Active. Edellytimme, että koneita voidaan hinata henkilöautolla ja että ne toimivat oman polttomoottorinsa voimalla. M etsälehden klapikonekokeiluun valikoitui neljä konetta: Bilke S3 Kulkuri, Hakki Pilke Hawk 25, Pilkemaster Evo 36 HC Lite sekä Regon R. Tämä koetteli koneiden hydraulijärjestelmiä ja aiheutti letkurikkoja. Kaikissa koneissa puun katkonta ja halkominen on suojattu kattavasti. Tapaturmien vaara on olematon vanhan ajan raateleviin klapisirkkeleihin ja ruuvihalkojiin verrattuna
Lisävarusteena ollut hydraulinen puiden syöttörulla osoittautui toimivaksi ja tarpeelliseksi. Kone sopii rahtityötä tekevällä yrittäjälle ja esimerkiksi maatilojen kimppakoneeksi. Pilkemaster Evo 36 HC Lite on tehokas, urakkaluonteiseenkin klapin tekoon sopiva kone. Puun nostovarsilla ja hydraulisella vetorullalla varustettuna kone on iso, joten sen säilyttäminenkin vie ison tilan. sähkömoottori 7,5 kW Paino . puun suurin halkaisija 36 cm . hydraulinen puunnostaja (lisävaruste) Rankojen katkaisu ketjusahalla . Sormet vaarassa Runkojen nostolaite on tehokas, mutta vaarallinen. klapien suurin katkaisupituus 60 cm Puun halkaisu . Sormi on vaarassa rutistua rautojen väliin, koska akselia on pideltävä käsin oikeassa kohtaa, kun se tarttuu syöttöpöytään. pikakiinnitettävä, 2–8 osaan halkova kovametalliterä . Pilkemasteria ohjataan ojentamalla oikea käsi suoraksi käsikahvalle. polttomoottori 18 hv . Työasento ei ole paras mahdollinen. pituus 400 cm . Laite toimitetaan katsastettuna eikä sitä tarvitse katsastaa määräajoin kuten jarrullisia perävaunuja. poikittain kääntynyt pölkky halkomaterien läpi. Nostolaite kytketään liikkuvaan syöttöpöytään työntötangolla, joka kiinnityskohta on suojaamaton. sähkömoottorilla 11 400 € 22 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 22 23.2.2017 18.08. Lisävarusteena on kuusisakarainen halkomaterä. polttomoottorilla (18 hv) 13 000 € . polttomoottori 14 hv . 685–760 kg Hinnat . Öljyn kulutus on valmistajan mukaan 1–2 litraa sataa pilkottua puukuutiota kohti. Halkomasylinteri jaksoi puristaa 40-senttisen, melko kiharaisen koivun tyvipölkyn kuusisakaraisen halkomaterän läpi. polttomoottorilla (14 hv) 12 000 € . halkaisuterän hydraulinen korkeuden säätö . Valmistuva klapi on kaunista ja kelpaa myyntitavaraksi. Halkomasylinterin liikettä ohjataan samalla vivulla kuin sahaa ja syöttöpöytää. Runkojen jaksottainen syöttö lisää käsityötä. Työasento on konstikas, koska ohjausvipuun tartutaan suoraksi sivulle ojennetulla oikealla kädellä. Lisäksi se on kiitettävän toimintavarma. Pilkemaster on rakennettu jarrulliselle perävaunualustalle. Puhti riittää myös puristamaan Ammattilaisen työjuhta Vakioterällä Pilkemaster halkoo puut kahteen tai neljään osaan. Pilkemaster on tehokas, urakkaluonteiseenkin klapin tekoon sopiva kone. hydraulinen syöttörulla (lisävaruste) . halkaisuvoima 2–8 tonnia (automaattisesti säätyvä) Poistokuljeti n . Punaista akselia on pideltävä käsin, kunnes se tarttuu tappiin. Pilkemaster Evo 36 HC Lite Valmistaja Agromaster Oy, Lemi Rankojen automaattisyöttö . käännettävä Käyttövoima . Runkojen nostimen kiinnitys syöttöpöytään on suojaamaton. Siinä on 18 hevosvoiman kaksisylinterinen bensiinimoottori. PILKEMASTER on joukon järein kone. Ketjusaha leikkaa nopeasti. Teräketju voidellaan hydrauliöljyllä. Puiden syöttökourun toisen sivun edestakainen liike siirtää rankoja kohti katkaisuterää. 15 tuuman laippa
Kone on tehokas ja toimintavarma. Bilke halkoo pölkyt kahtia. Giljotiiniterä teroitetaan kulmahiomakoneen lamellilaipalla. polttomoottori 13 hv . 18 hv moottori (rekisteröity) 10 500 € välityksen pienemmäksi ja vetää käynnistinnarusta. Mutkaiset rangat saattavat heilua syöttökuljettimelta sivuun, kun giljotiiniterä leikkaa rankaa. Ranteen vahvuiset rangat jäävät usein ehjiksi. Giljotiiniterällä tehty klapi on rouhean näköistä ja kuivuu helposti. Bilkkeen giljotiiniterä saattaa heilauttaa rankoja syöttökaukalon vasemmalle sivulle, joten siellä puolella ei pidä oleskella. Enimmillään koneen kitaan mahtuu hieman yli 20-senttinen puu. Vähittäismyyntiin tällainen klapi ei aina kelpaa. Giljotiiniterän välityksiä voidaan säätää halottavan puutavaran järeyden mukaan vetorattaita vaihtaen. Ohuita rankoja voidaan kerralla syöttää useita. syöttökuljettimen pituus 200 cm Katkaisu ja halkaisu spiraaliterällä . Meiltä kului tunnin verran koneen pysäyttäneen 16-senttisen puun irrottamiseen. 650 kg Tuottavuus . Näin puu leikkautuu suunnilleen sentti kerrallaan poikki. BILKKEEN pyörivä giljotiiniterä katkaisee ja halkoo puut. Kokeilemassamme Bilkkeessä oli samanlainen 18 hevosvoiman moottori kuin Pilkemasterissakin. Valmistaja lupaa koneen tehoksi kymmenen irtokuutiota klapia tunnissa. Giljotiinikone on parhaimmillaan läpimitaltaan 5–15-senttisen puun käsittelyssä. 10 irtokuutiota tunnissa (valmistajan ilmoitus) Polttoaineen kulutus . Sesongin aikana ehtisi tehdä useamman talon puut. Kone on joukon tehokkain, kun perusteena käytetään tuotosta. Juuttumisen syynä lienee ollut se, että käytimme koneen nopeampaa, pienille puille tarkoitettua välitystä. Tästä syystä kuljettimen lähistöllä ei pidä oleskella. Riittää, että syöttöja poistokuljetin vinssataan työasentoon ja bensahana avataan. klapien pituus säädettävä 23–55 senttiä Poistokuljetin . 18 hv moottori (ei rekisteröity) 10 000 € . Ne kuivuvat tehokkaasti, mutta vähittäismyyntiin Bilkkeellä ei klapeja voi tehdä. Käyttäjien ei tarvitse kuin mättää rankoja syöttökaukaloon, joka ahmaisee ne mukaansa ja työntää giljotiiniin. Giljotiiniin juuttuneen puun irrottaminen on työlästä, koska suojattuun terään on vaikea yltää. Tehokas ja toimintavarma Bilke on helppo ottaa käyttöön. pilkottavan puun enimmäisläpimitta 22,5 cm . pituus 280 cm, jatko-osalla 380 cm Moottorivaihtoehdot . Teroitus ei vaadi erityisosaamista. Myyntiklapin tekoon konetta ei kuitenkaan kannata hankkia. 13 hv moottorilla (rekisteröity) 8 600 € . polttomoottori 18 hv, 2-sylinterinen Paino . Bilke S3 Kulkuri on parhaimmillaan 5–15-senttisen puun käsittelyssä. Koneessa on tehokas, suoraan sanoen ahnas syöttörulla. Terä halkoo puut kahtia. 23 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 23 23.2.2017 18.08. 1,5–2 litraa tunnissa 18 hv moottorilla (valmistajan ilmoitus) Hinnat . pieniä rankoja voidaan syöttää useita kerralla . Klapeista tulee rosoisen näköisiä. Lupaus on uskottava, jos kaksi ihmistä syöttää rankoja koneelle. 13 hv moottorilla (ei rekisteröity) 8 100 € . Valmistajan mukaan juuttuneen puun saa irti, kun vaihtaa Kun motit ratkaisevat Bilke S3 Kulkuri Valmistaja Lehtoniemen Metalli Oy, Varkaus Rankojen automaattisyöttö . Viimeinen pölkky jää halkaisematta, joten puut kannattaa syöttää koneeseen tyvi edellä. Halkomisen yhteydessä syntyy puusilppua, joka on erinomaista sytykepuuta. Se sopii esimerkiksi maatilojen yhteiskäyttöön. Kehittelyn lähtökohtana on ollut kone, jolla muuhun käyttöön kelpaamaton ranka saadaan tehokkaasti jalostettua klapeiksi. Rahtikoneeksikin laite sopisi ja helppokäyttöisyytensä ansiosta myös vuokrakäyttöön. Isoilla välityksillä työskentelynopeus on suurempi
Pienen totuttelun jälkeen Hakki Pilkkeellä teki kahteen mieheen työskennellen vauhdikkaasti klapeja. Hakki Pilkkeen halkaisusylinterin työntövoima riitti Hakki Pilkkeen halkomaterän korkeutta säädetään mekaanisesti. Halkaisuteristä ylös ponnahtanut pölkky väänsi sen mutkalle. Keveytensä ansiosta konetta pystyy liikuttelemaan käsivoimin piha-alueilla. polttomoottorilla 7 427 € . Kevyt klapikone on niukasti varusteltu ja melkein viisi tuhatta euroa halvempi kuin Pilkemaster. lyä jouhevoi myös se, että halkaisusylinteri työntyy aina koko ulottumansa verran, vaikka käyttäjä lopettaisi sahausliikkeen kesken, kuten pienillä rangoilla voi tehdä. rankojen enimmäispituus 400 cm Rankojen katkaisu ketjusahalla . terälaippa 13 tuumaa . Kone on vertailun pienikokoisin. MAASELÄNKONEEN valmistama hinattava Hakki Pilke riittää omakotiasujan tarpeisiin. Sillä yltää kuormaamaan klapit henkilöauton perävaunuun, mutta ei traktorin kärryyn. Lisäksi poistokuljetin on lyhyempi kuin muissa koneissa. Tätä suurempia puita koneella ei voi käsitellä. Katkaisusahaus on nopea. Pölkkyjen pituuden määrittelevä rankojen pysäytin osoittautui heppoiseksi. hydraulipuristin/ halkaisuterät, 2/4-osainen . teräketju .325 jaolla, 1,5 mm ketju-ura, 56 vetolenkkiä . sähkömoottori 4,0 kW Polttoaineen kulutus . Hakki Pilkkeessä katkaistavien runkojen stoppari oli heppoinen. syöttötelineen pituus 180 cm . rankojen enimmäispaksuus 25 cm . Kone tuottaa erittäin siistiä klapia, jota kelpaisi myydä nirsoimmallekin takkansa lämmittäjälle. Se mahtuisi autotalliin ja vielä jäisi tilaa vaikkapa perheen polkupyörille ja talvirenkaille. 24 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 24 23.2.2017 18.08. Sahausliike saa halkaisusylinterin liikkeelle. sähkömoottorilla 6 188 € 25-senttisten pölkkyjen halkomiseen. Tästä seuraa usein häiriöitä. suurin halkaisuvoima 3,6 tonnia . pituus 200 cm Käyttövoima . Vipu on helposti käyttäjän ulottuvissa. Se vääntyi noin viiden minuutin työskentelyn jälkeen, kun halkaisuterää vasten puristunut pölkky ponnahti ylös. Työskente”Meidän perheen klapikone” Hakki Pilke Hawk 25 Valmistaja Maaselänkone Oy, Haapajärvi Rankojen käsinsyöttö . Toisena käyttöpäivänä stoppari irtosi, mutta työskentely sujui ongelmitta silmävaralta puita syöttäen. Hakki Pilkkeessä ei ole koneellista rankojen syöttöä. Hakki Pilke Hawk 25 tekee siistiä klapia. Hakki Pilke sopisi puulämmitteistä taloa asuvan perheen käyttöön, varsinkin jos lisätöinä voisi pilkkoa muutaman naapurin puut. Muissa halkovissa koneissa halkaisusylinteri palautuu kesken matkaansa, jos käyttäjä ei pidä ohjainta koko ajan työntöasennossa. klapien enimmäispituus 40 cm Puun halkaisu . lisävarusteena 6-osainen halkaisuterä Poistokuljetin . polttomoottori 13 hv . 1,2 litraa tunnissa (valmistajan ilmoitus) Paino . 475 kiloa Hinta . Heppoinen pysäytin Hakki Pilkkeen katkaisuterän verkkosuoja on muotoiltu hölmösti. Ketjusahan kohdalle oleva umpinainen osa on niin leveä, että se peittää näkyvyyden halkomateriin
terälaippa 13 tuumaa, .325 ketju, 56 vetolenkkiä . Se toimii paremmin ja on jopa turvallisempi kuin Pilkemasterin vastaava ratkaisu. Konevuokraamoiden lisäksi yksityiset yrittäjät vuokraavat koneita. pituus 340 cm . Purun poisto toimi muutenkin vajavaisesti ja koneen sisus täyttyi purusta. Ne on kuin tehty omakotiasuja-metsänomistajalle, joka käyttää oman metsän puita lämmittämiseen. polttomoottori 13 hv . Osin siinä on onnistuttu, mutta kone on vielä selvästi kehitysvaiheessa ja lastentautien vaivaama. Kelluva terä kiinnittyy yläpuolella olevaan, vapaasti ylösalas myötäävään akseliin. Nykyisellään se ei vedä vertoja kilpailijoilleen. Vuokraa viikonlopuksi Regon R1:ssä on pyritty uudistamaan klapikoneen tekniset ratkaisut. ”Tyypillisesti koneet vuokrataan pariksi päiväksi. kääntyvä . Liikaa liikkuvia osia Puun syöttöja katkaisuratkaisut ovat sen sijaan monimutkaisia ja häiriöalttiita. vain yksi runko kerrallaan Rankojen katkaisu ketjusahalla . kelluva halkaisuterä (puut eivät kiilaudu vaakaterän ja pohjan väliin) Poistokuljetin . Hankintaa voi myös perustella harrastuksella – silloinhan hinta lakkaa merkitsemästä. Tavoitteena on ollut uudistaa klapikoneen tekniset ratkaisut. Kone yleensä on saatavilla, kun ottaa muutamaa päivää etukäteen yhteyttä”, Jari Martikainen kertoo. Hinta, 8 000-13 000 euroa, on tosin sitä luokkaa, että yhden perheen laitteeksi klapikone on kallis. Katkaisusaha on muista koneista poiketen sahurin puolella konetta. Koneen sisäosat täyttyivät purulla. Selkosuomeksi koneessa on liian paljon liikkuvia osia. 640 kiloa Hinta . Sähkömoottorilla 9 016 € HENKILÖAUTOLLA hinattavat klapikoneet ovat näppäriä ja helppokäyttöisiä. Hammastettu runkojen syöttöpyörä ei saa otetta epämuotoisista rankoista. la, joten alta puolen päivän alkaa tulla ahdasta. Yrityksen on perustanut joukko Maaselän koneesta irtaantuneita tekijöitä. Näin purun poistoaukko on sahurin jalkojen kohdalHäiriöaltis kehitysmalli Regon R1 Valmistaja Regon Oy, Haapajärvi Valmistus Lasercomp Oy, Nivala Syöttökuljetin toimii myös puiden nostimena . 25 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 25 23.2.2017 18.08. Näin estetään halkeavien pölkkyjen kiilautuminen halkaisuterän ja -kaukalon väliin. Toisaalta vuokraaminen on edullinen vaihtoehto. REGONIT valmistetaan Haapajärvellä. suurin katkontapituus 40 cm Puiden halkaisu . Toivottavasti Regonin kehittäjillä riittää intoa ja resursseja parannella innovatiivista konettaan. 2/4 osaan halkova terä, lisävarusteena 2/6 osaan halkova terä . kolaketjun portaaton nopeuden säätö Käyttövoima . Yksi ratkaisu on hankkia porukkakone esimerkiksi naapurien kanssa. säädettävä teräketjun voitelu . hydraulinen . Esimerkiksi Kuopiossa Martikaisen konevuokraamo vuokraa Japa 305 -konetta hintaan 124 euroa vuorokausi. Bensiinimoottorilla 9 380 € . halkaisuterän portaaton korkeuden säätö (mekaaninen) . Kaksiosainen halkaisukaukalo on epävarmatoiminen. Perjantaista alkavasta viikonlopusta peritään kahden päivän vuokra. automaattinen syötön pysäytys . Regonin purun poisto toimi huonosti. Toinen järkevänoloinen uudistus on ”kelluva” halkaisuterä. Lisäksi halkaisuterä on sijoitettu halkaisukourun ulkopuolelle. Martikaisen vuokrataso on keskimääräinen. Fiksu idea on syöttöpöydän ja runkojen nostimen yhdistäminen. sähkömoottori 5,5 kW Paino
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 26 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 26 23.2.2017 18.08. Näin saat KLAPIT kuiviksi Kaada talvella, pilko alkukeväällä ja peitä kasa kesäkuussa, yrittäjä Kimmo Hokkanen opastaa. Kimmo Hokkanen jalostaa oman metsänsä koivukuitupuut sekä muun lehtipuun klapeiksi
Se varmistaa, että ilma todella kiertää ja klapit kuivuvat. ”Kannattaa ajella pienteollisuusalueilla ja katsella, missä näkyy paljon kuormalavoja. Koivukuitupuuta en ole metsäyhtiöille myynyt vuosiin.” Tuuliselle paikalle kuivumaan Hokkasen mukaan keskitalvi on paras aika kaataa polttopuuksi tehtävät rungot. Sivutoimenaan mies tekee polttopuuta muun muassa Jyväskylän seudun omakotiasujille. ”Nettisivujen kautta tulee välillä yllättäviäkin yhteydenottoja. K angasniemeläinen koneyrittäjä Kimmo Hokkanen muokkaa kaivinkoneellaan uudistusaloja sekä kunnostaa metsäteitä ja ojia. Joku kyseli klapeja jostain Turun läheltä. Sen tuottamiseksi tarvitaan suunnilleen sata kiintokuutiometriä puuta. Keväällä ei pressujen kanssa kuitenkaan ole syytä hötkyillä. 27 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 27 23.2.2017 18.08. Piti kohteliaasti kieltää, kun kuljetus olisi maksanut enemmän kuin puut.” Vuosittain Hokkanen myy noin 250 irtokuutiota klapeja. ”Suosittelen, että latoo kaksi kerrosta kuormalavoja klapiauman alustaksi. ”Mitä avoimempi ja tuulisempi paikka, sitä paremmin puut kuivuvat.” Hokkasella ei ole koneellista klapien kuivuria, vaan hän luottaa luomukuivaukseen. Hokkanen pakkaa klapit koneellisesti verkkopaketteihin. Puut hän pilkkoo Hakki Pilke 2X -koneella, joka saa käyttövoimansa maataloustraktorista. Tehokkaimmin pilkeauma kuivuu, kun se tehdään kaksinkertaisen kuormalavakerroksen päälle. ”Normaaleina vuosina keväällä tehdyt klapit kuivuvat polttokuntoon seuraavaan syksyyn mennessä. Monet huolellisuuteen pyrkivät peittelevät puukasoja aina sateen uhatessa. Silloin puuaines on kuivaa eikä puu ala talvella mustua kuten kesällä kaadettu. Lieneekö tämä nyt ilmastonmuutoksen syytä.” Ilman pitää kiertää Tärkeintä on eristää klapit maanpinnasta kuormalavoilla. ”Puolet puusta tulee omista metsistäni. Nopeakasvuinen puu on helpompi kuivata. ”Äkisti kasvaneesta istutusmännystä tehty klapi kuivuu melkein, kun sitä kohti henkäisee.” ”Ennen kesäkuuta puita ei kannata peittää, avonaisina ne kuivuvat paremmin, kun ilma kiertää. Kuivumisessa ei suuria eroja Hitaasti kasvanut tiivissyinen puu kuivuu hitaasti. Firmoille ne ovat jätettä, jonka hävittämisestä pitää maksaa.” Kuormalavoja saa myös nettikaupoista. Kuivumisen varmistamiseksi maalis-huhtikuu on paras aika pilkkoa puut. Yleensä niitä saa ottaa. Ilma on ahavaisen kuivaa ja aurinko lämmittää. Käytettyjen hinnat alkavat alle viidestä eurosta. Ei haittaa, vaikka välillä sataisikin.” Kesälläkään puita ei pidä paketoida pressujen sisälle. Eristä varastoitavat klapit aina maasta esimerkiksi kuormalavalla. Tosin tuntuu, että viime aikoina kesät ovat olleet entistä kosteampia. Pinojen ja aumojen päällys peitetään, mutta alareuna jätetään avonaiseksi. Hokkanen vinkkaa, mistä kuormalavoja löytyy. Uudet asiakkaat löytävät Hokkasen klapit tämän nettisivuilta. Keväällä pilkottujen, avomaalla kuivuneiden puiden kosteusprosentti on loppukesästä alle 20, eli se kelpaa jo poltettavaksi. Heinä-, elokuussa klapit ovat valmiita siirrettäväksi liiterin suojiin. Hän tekee yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen, Stora Enson ja yksityisten metsänomistajien kanssa. Hokkanen kertoo mitanneensa klapien kosteutta
Tätä varten hän on hankkinut myös Peto 1000 -paketointikoneen, joka käärii klapit irtokuution verkkopakkauksiin. Hokkaset lämmittävät omakotitaloaan pääosin hakkeella. Haapaa pidetään hankalimmin kuivuvana, mutta siihenkin pulmaan ammattilaisella on niksinsä. Keväällä tehdyt polttopuut palavat iloisesti seuraavana talvena. Lisäksi leivinuunissa, takassa ja saunassa palaa 5–10 irtokuutiota klapeja. ”Haapa kyllä kuivuu, kun kuorta rikotaan. Eri puulajien kuivumisnopeudessa ei ole suuria eroja. Vanhan kansan tiedon mukaan haapaklapien polttaminen puhdistaisi hormeja. ”Äkisti kasvaneesta istutusmännystä tehty klapi kuivuu melkein, kun sitä kohti henkäisee”, Hokkanen havainnollistaa. ”Avotakkaan tietysti koivua. Pihkapuu räiskähtelee ja siitä sinkoilee kipinöitä.” Valmiiksi verkkopakkauksiin Yrittäjän tavoitteena on saada klapit myyntikuntoon vähin rukkasen jäljin. Hän arvioi, että keskikokoisen omakotitalon lämmittämiseen kuluisi vuodessa 15–20 irtokuutiota klapeja. ”Klapit tippuvat kuljettimelta suoraan paketointikoneelle ja kone käärii puut tukevaan verkkopakkaukseen. 28 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 28 23.2.2017 18.08. Sen voi tehdä moottorisahalla samalla kun karsii puuta.” Hokkasen asiakkaiden suosikkipuu on koivu, mutta sekaklapia menee entistä enemmän, joten myös lepät ja haavat kelpaavat polttopuun tekoon. Tämä on älyttömän hyvä, tosin nykyisin aika kallis laite.” Omakotitalon puiden tekijä ei pakkauskonetta tarvitse, vaan pilkkeet voi tehdä aumaan, jossa ne saavat kuivua. Keväällä tehdyt pilkekasat kannattaa peittää vasta kesäkuussa. Silloinkin kasojen liepeet on syytä jättää avoimiksi, jotta ilma vaihtuu tehokkaasti
Pitkävartinen kirves on myös turvallisempi. Lyöntiliike alkaa käsillä, selkä pysyy edelleen suorassa ja polvet niiaavat niin, että vartalo saattaa kirveen liikettä. Mitä järeämpiä pölkkyjä pilkot, sitä pitkävartisemman ja raskasteräisemmän kirveen tarvitset. 29 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 29 23.2.2017 18.08. Kesämökin puiden pilkontaan sopii varreltaan 65-senttinen halkomakirves. Erotuksena halkomakirveistä ovat solakkateräiset veistokirveet. Lyhytvartisen kirveen terä kääntyy helposti kohti jalkaa. Pilko oikein Näillä nikseillä onnistut kevään klapitalkoissa. 1. Kyynärpäät pidetään lähellä kylkiä ja selkä suorana. OIKEA TEKNIIKKA PUIDEN pilkkominen käy äkkiseltään voimille. KUNNON KIRVES HANKI kunnollinen halkomakirves. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ‹ 2. Tällöin terä ei ohilyönnin seurauksena karkaa kohti lyöjän jalkoja. Sen kiilamainen terä pakottaa syntyvää rakoa auki, kun kirves iskee pölkkyyn. Kirveen varren pään on pysyttävä koko lyöntiliikkeen ajan hieman terää alempana. Lepää kun kädet väsyvät, muuten työ muuttuu epätarkaksi ja vaaralliseksi. Lyöntiin lähdettäessä terä on hieman kasvoja ylempänä ja varsi kohtisuoraan ylös. Oikea työskentelytapa keventää käsivarsien kuormittumista. Mitä pidempi varsi, sitä epätodennäköisempää on, että terä lipsahtaa jalkaan, vaikka kirves ei osuisikaan pölkkyyn
Leikkaa tehokkaasti. Klapintekijän tärkein palkka lienee lämpöenergian ohella mieluisan puuhailun tuoma hyvä mieli. KÄYTTÖTURVA! Tankaamalla Husqvarnaalkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-bensiinikoneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. 4. 659/859 € ALKAEN KAMPANJA! 599/799 € NORM. Viimeistele teroitus kovasimella. RENGAS AVUKSI PERINTEINEN klapien pilkonta on hidasta, koska kirveen iskuvoima sinkoaa pilkkeitä pitkin pihaa ja pölkkykin saattaa suistua pilkontapölkyltä. TÄHTÄÄ TARKKAAN ISOJA pöllejä isketään ensin kirveellä pöllin ulkoreunalle. PAKKASELLA HALKEAA PUUT kannattaa pilkkoa heti katkonnan jälkeen, Varmimmin pöllit halkeavat napakalla pakkaskelillä, mutta mehevä, vastakatkottu pölkky halkeaa helposti keväälläkin. TERÄKETJU HUSQVARNA 30 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 30 23.2.2017 18.08. 599/799 € NORM. Koivukuitupuun karvaa alle 30 euron tienvarsihinta viisinkertaistuu pilkekasassa. 3. Kestää käyttöä. Paras korkeus on, kun pölkyn yläpinta asettuu vähän vyötärön tasoa alemmas. Sähkötoimisissa hiomakoneissa – smirkeleissä – on usein myös harmaa hiomakivi. Jos puussa näkyy ydinhalkeamia, tähtää iskusi siihen. TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. HUIPPUUUTUUS! täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. 659/859 € Kuvassa 550 XP UUTUUS! UUDET TURVA-ASUT Husqvarnan turva-asuvalikoima uudistuu. Suuntaa isku niin, että terä osuu näkyvien oksaryhmien väliin. MUISTA TEROITTAA PARAS työkalu kirveen teroittamiseen on tahko. Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas nielee 6,5 miljoonaa kuutiota. Kiharaisimpia pöllejä varten tarvitset halkaisukiilan tai toisen kirveen, joita voit takoa puuhun kirveen hamaralla tai lekalla. Aseta vanha autonrengas pilkontapölkylle tai suoraan maahan ja lado renkaan sisus täyteen pölkkyjä. Kierrä renkaan ympäri, niin voit iskeä eri suunnilta pölkkyihin. Kannattaa käyttää kahta päällekkäistä auton rengasta. Aseta pölkky tukille latvapuoli on ylöspäin, niin puu halkeaa helpommin. Silti työlle voi laskea kohtalaisen tienestin, kun arvottaa saavutuksensa ostoklapien hinnalla. Pilke on yllättävän iso asia, vaikka muutaman motin pinot tuntuvat vähäisiltä sellutehtaiden miljoonien kuutioiden rinnalla. Hommaa tukeva pilkontatukki, jolla halottava pölkky seisoo tukevasti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.. KLAPIKONEEN viereen karttuva klapikasa luo syvähenkisen turvallisuuden tunteen, jota edes putinit tai trumpit eivät juuri sillä hetkellä voi uhata. UUTUUS! TECHNICAL EXTREME Husqvarna "Tech Knee" huipputason istuvuus ja joustavuus TECHNICAL Vahvistukset siellä, missä niitä tarvitaan FUNCTIONAL Täydellinen istuvuus CLASSIC Vahvistuksia ja näkyvyyttä lisätty HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Puhdasta Husqvarna-suorituskykyä. Myös kulmahiomakoneella voi teroittaa kirveen, jos käytössä on valmiiksi kulunut kangashiomalaikka. 6. Sori vaan metsäpatruunat, näillä hintasuhteilla parhaat koivut pilkotaan jatkossakin klapeiksi. MIKKO RIIKILÄ Maaliskuu on klapintekijän kulta-aikaa KOMMENTTI Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Nyt voit pilkkoa kaikki pölkyt kerralla. Valele kiveä vedellä, kun teroitat. Rasiin kaadettujen puiden kuivattaminen kesällä sitkistää puita. HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS KAMPANJA! MOOTTORISAHAT 543/550 XP Edistyksellistä suorituskykyä metsänhoitoon. Se ei kuumenna terää liiaksi. Seuraa alkuperäisiä teräkulmia, kun hiot kirvestä. X-CUTTERÄKETJU X-Cut-ketjulle on saatavana uusi teränhoitosarja ja viilanohjain. Erinomaisen suojaavuuden lisäksi tarjoamme parhaan käyttömukavuuden. Paksut, oksikkaat pölkyt voi suosiolla sahata halki. Kun ostat vähintään 3 Husqvarnan 5 L alkylaattipolttoainekannua, saat kätevän täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. Halkeaman kohdalta pölkky lähtee ratkeamaan herkimmin. Halottavat puut ja pilkkeet pysyvät renkaan sisällä paikallaan, kunnes siirrät ne klapikasaan. Pientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoissa palaa vuosittain puuta 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Näin saat paksut pöllit halkaistua neljään tai useampaan osaan. Sitä paitsi klapintekijät suosivat kotimaista lähipuuta, metsäyhtiöistä ei aina voi samaa sanoa. Saatavana myös lämpökahvalliset XP G-mallit. Ne voi kiinnittää toisiinsa niiden vastakkain olevien sivujen läpi työntyvin pultein. 5. Apu tähän löytyy rengasliikkeen jätekasasta. Klapi on parasta, mitä keväällä voi puun kanssa puuhata. Klapintekijöiden armada päihittää siis maailman suurimpiin lukeutuvan puunjalostuslaitoksen
HUIPPUUUTUUS! täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS KAMPANJA! MOOTTORISAHAT 543/550 XP Edistyksellistä suorituskykyä metsänhoitoon. TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.. 659/859 € Kuvassa 550 XP UUTUUS! UUDET TURVA-ASUT Husqvarnan turva-asuvalikoima uudistuu. 659/859 € ALKAEN KAMPANJA! 599/799 € NORM. Erinomaisen suojaavuuden lisäksi tarjoamme parhaan käyttömukavuuden. TERÄKETJU HUSQVARNA 4873_.indd 31 23.2.2017 18.08. X-CUTTERÄKETJU X-Cut-ketjulle on saatavana uusi teränhoitosarja ja viilanohjain. KÄYTTÖTURVA! Tankaamalla Husqvarnaalkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-bensiinikoneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. UUTUUS! TECHNICAL EXTREME Husqvarna "Tech Knee" huipputason istuvuus ja joustavuus TECHNICAL Vahvistukset siellä, missä niitä tarvitaan FUNCTIONAL Täydellinen istuvuus CLASSIC Vahvistuksia ja näkyvyyttä lisätty HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Puhdasta Husqvarna-suorituskykyä. Saatavana myös lämpökahvalliset XP G-mallit. Leikkaa tehokkaasti. 599/799 € NORM. Kestää käyttöä. Kun ostat vähintään 3 Husqvarnan 5 L alkylaattipolttoainekannua, saat kätevän täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa
1,5-sukupolven siemenviljelyksiin valittujen puiden kasvua. Se on lisäksi järeämpää ja hyvälaatuisempaa. Koe sijaitsee Pyhäjärvellä, vanhan Oulun läänin alueella ja on nyt noin 16-vuotias. Nyt parhaat 1,5-sukupolven siemenviljelykset ovat vielä nuoria ja tuottavat itse aika vähän siitepölyä, jolloin muualta tuleva siitepöly hedelmöittää kukintoja, mutta tilanne korjaantuu nopeasti. Ero on todella suuri, noin 25 prosenttia. Tutkimuksessa on mukana siemenviljelyserien lisäksi vastaavien alueiden tavallisista männiköistä kerättyjen ns. Ero voi vaikuttaa vähäiseltä. Terävimmät saavat jo ensimmäisiä 1,5-sukupolven taimia, ja jotkut saavat, mitä jäljelle jää. Vastaavasti läpimitta on siemenviljelyspuilla vähän vajaa 12 senttimetriä, noin sentin vertailuerää enemmän. lisäksi ohutoksaisempia ja oksakulma on lähellä 90 astetta, kasvaa tukkisaanto ja tukit ovat lisäksi parempilaatuisia. O mistamalleni metsätilalle on tehty yksi ihan ensimmäisistä jälkeläiskokeista, jossa selvitettiin männyn ns. Ero on todella suuri, noin 25 prosenttia. S iemenviljelyserien puuston keskipituus on nyt noin 8 metriä – vain 0,6 metriä enemmän kuin metsikköerien puilla. Pieniltä vaikuttavat erot muuttuvat huomattavasti suuremmiksi, kun verrataan puiden tilavuutta. Kuusentaimia tilatessa kannattaa ostaa noin parisataa kilometriä omaa metsikköä eteläisempää perimää olevia taimia, ja taas kasvu lisääntyy. Kuusen osalta tilanne on huonompi, viimeisinä vuosina taimitarhakylvöistä reilu puolet on ollut siemenviljelyssiementä, loput tavallista metsikkösiementä. Jo taimena nopeampi kasvu vaikuttaa metsänhoitokuluihin. Jos mänty tai kuusi kasvaa taimena samassa ajassa metrin pidemmäksi, saattaa välttää yhden taimikonperkauksen tai ainakin ne tulevat halvemmiksi. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC T unnustan, että pidän hyvästä pääoman tuotosta. Kun mäntyjä on kokeessa noin 2 500 hehtaaria kohden, on siemenviljelyserän puuston tilavuus noin 125 kuutiota hehtaarilla, kun vertailuaineistolla se on noin 100 kuutiota hehtaarilla. Jos haluaa kasvattaa metsäänsä yhtä pitkään kuin aiemmin, kasvaa siellä nykyistä huomattavasti enemmän puuta. Nykyisin jalostettua siementä on riittävästi koivun ja männyn taimitarhakylvöihin aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. metsikköerien jälkeläisiä. L ähitulevaisuudessa, siis ihan lähivuosina, saamme männyn siemenviljelyksiltä nykyistäkin parempia siemeniä. Todellisuudessa asia on perin yksinkertainen: mitataan nykyisten ensimmäisen siemenviljelyssukupolven parhaiden puiden jälkeläisten kasvua. Täytyy myöntää, että olen hämmästynyt puiden kasvusta ja laadusta. Kuulostaa sanahirviöltä, jollainen se onkin. Kun siemenviljelyserän puut ovat Kannattaako metsänjalostus. RAHAPUU 32 MAKASIINI 2 • 2017 32 MAKASIINI 2 • 2017 4855_.indd 32 23.2.2017 16.56. Hintaero taimien välillä on niin pieni, että kannattaa ostaa vain parasta. Siemenviljelyserillä keskitilavuus on 50 litraa, kymmenen litraa enemmän kuin vertailuerällä. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsätalousyrittäjän on syytä olla tarkkana kuusentaimia tilatessaan. Jos Pyhäjärvellä männikön kiertoaika on nykyisin kuivahkolla kankaalla 70–80 vuotta, voi kiertoaikaa hyvällä siemenalkuperällä lyhentää saman puumäärän aikaansaamiseksi 15–20 vuotta
Sivu 34 KU VA ER KK I O KS A N EN 4840_.indd 33 23.2.2017 16.56. OMA METSÄ PIKATESTI Liukulumikengillä metsätöihin Sivu 38 TAIMIKONHOITOKOULU Hoitotyön hinta riippuu taimikosta Sivu 40 TUTKIMUS Riistanhoito alamäessä Sivu 42 ALLAKKA Visakoivikkoa harventamaan Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Hyödynnä lahjavähennys harkiten Sivu 44 KYSY POIS Miksi sahasta loppuu vääntö. Sivu 46 METSÄHOITO Miten maaperä vaikuttaa metsään
Suot kattavat noin kolmasosan Suomen maapinta-alasta ja noin puolet niistä on ojitettu metsätaloutta varten. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat peräisin kallioperästä, sekä orgaanisista eli eloperäisistä maalajeista, jotka ovat peräisin kasvien ja eläinten jäänteistä. 4 Miten kivennäismaat erottaa turvemaista. Metsämaidemme yleisin maalaji on lajittumaton moreeni. Ne nimetään sen perusteella, minkä kokoisia hiukkasia niissä on eniten. Lajittuneita maalajeja ovat sora, hiekka, karkea ja hieno hieta, hiesu sekä savi. MAAPERÄSTÄ Se, millaiset vesija ravinneolosuhteet puustolla on, riippuu maaperästä. 2 Millaisia kivennäismaalajeja Suomessa esiintyy. Maaperä on kallioperää peittävä maakerros. Turvemaat ovat märempiä kuin kivennäismaat ja niillä kasvaa rahkasammalia ja muita suokasveja. Lajittuneet kivennäismaalajit koostuvat pitkälti samankokoisista maahiukkasista, lajittumattomat keskenään erikokoisista maahiukkasista. Soramailla yli puolet maahiukkasista on yli kahden millimetrin suuruisia, savimailla valtaosa maahiukkasista on alle 0,002 millimetrin kokoisia. Lajittumattomia kivennäismaalajeja kutsutaan moreeneiksi. 1 Mikä on maaperä. Turvemailla turpeen seassa ei yleensä ole juurikaan kivennäismaata. Multaa syntyy viljavimmilla kasvupaikoilla ja turvetta veden kyllästämissä niukkahappisissa oloissa soilla. Metsämaastamme valtaosa on hiekkatai hietamoreenia. Kivennäismaalajit jaetaan lajittuneisiin ja lajittumattomiin. 3 Millaisia eloperäisiä maalajeja Suomessa esiintyy. METSÄNHOITO 20 K YS YM YS TÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ERKKI OKSANEN/LUKE 34 MAKASIINI 2 • 2017 34 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 34 23.2.2017 16.55. Turvemaa on kivennäismaata kevyempää ja puristuu helpommin kokoon. Eloperäisiä maalajeja ovat muun muassa multa ja turve
Nyrkkisääntö on, että jos huokoset ovat alle 0,02 millimetrin kokoisia, vesi pysyy niissä, kun taas suuremmista huokosista vesi menee läpi. Metsien käsittely muuttaa maaperän vesija ravinneoloja. 6 Miten maaperä vaihtelee eri puolilla Suomea. Hakkuut vilkastuttavat maaperän ravinnekiertoa. Muuten lähinnä moreeneista koostuvan maaperän maalajikoostumus vaihtelee melko satunnaisesti ympäri maata. Kasveille käyttökelpoista on se vesi, joka on sitoutuneena maaperän huokosiin ja maahiukkasiin. Turvemailla tilanne on toinen. Karkeasti voidaan sanoa, että pääosin hietaja hiekkamoreenimailla kasvaville metsillemme on eduksi, jos hienorakeisten maalajien osuus maaperässä kasvaa. Vesi kulkee maaperässä maahiukkasten välisissä huokosissa. 12 Kuinka syvälle maaperään puiden juuret ulottuvat. Silloin maaperä tiivistyy ja maan vesipitoisuus nousee niin korkeaksi, että puiden juuret alkavat kärsiä hapenpuutteesta. 7 Millainen merkitys maaperällä on metsien kasvulle. Länsirannikolla on hienojakoisia maita ja siellä, missä mannerjään sulamisvedet aikoinaan muodostivat jäätikköjokia, löytyy karkeita lajittuneita maalajeja. Hienolajitteiset maat pidättävät siis vettä karkealajitteisia paremmin. 5 Miten kivennäismaalajit erottaa toisistaan. Maaperässä voi tosin olla metsien kasvun kannalta liikaakin hienorakeisia maalajeja. 14 Miten hakkuut vaikuttavat maaperään kivennäismailla. Karkealajitteiset maat ovat pääosin karuja kasvupaikkoja, hienolajitteiset maat viljavia. 8 Miten maaperä vaikuttaa maan vesioloihin. Metsään jää hakkuiden yhteydessä aina jonkin verran hakkuutähdettä eli latvuksia ja oksia, jotka hajotessaan vapauttavat ravinteita maaperään. Varmimmin maaperän koostumus selviää maaperäanalyysillä. Silloin sekä maan vedenettä ravinteidenpidätyskyky kasvaa. Hakkuissa poistettavien puiden runkojen mukana lähtee jonkin verran ravinteita, mut35 MAKASIINI 2 • 2017 35 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 35 23.2.2017 16.55. Turvemailla kasvaa rahkasammalia ja muita suokasveja. 11 Miten maan pinnanmuodot vaikuttavat maaperän vesija ravinneoloihin. Maaperä vaikuttaa maan vesija ravinneoloihin ja sitä kautta ilmaston lisäksi eniten metsien kasvuun. Jos sateet tulevat tasaisesti, voi kasveille käyttökelpoisen veden määrä pysyä hyvänä myös huonosti vettä pidättävillä mailla. Mitä pienempiä huokoset – ja siten yleensä myös maahiukkaset – ovat, sitä paremmin maaperä pidättää vettä. 10 Millainen maaperä on metsän vedenja ravinteidensaannin kannalta hyvä. Hietaisesta maasta saa rullattua paksun, hiesuisesta maasta ohuehkon ja savisesta maasta hyvinkin ohuen pötkön. Kivennäismailla puiden juuret eivät yleensä ulotu juuri puolta metriä syvemmälle maaperään. Maaperän vesioloihin vaikuttaa myös se, miten sateet jakautuvat kasvukauden aikana. Koivujen kasvattaminen kuusten seassa vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa ja lisää siten kuusten kasvua. Avohakkuut muuttavat maaperän pariksikymmeneksi vuodeksi hiilen lähteeksi, kun hakkuutähde hajoaa ja ravinteita vapautuu, mutta uusi puusukupolvi ei pysty niitä vielä hyödyntämään. 13 Vaikuttaako metsien käsittely maaperään. Mitä alemmas rinnettä tullaan, sitä märemmäksi ja ravinteikkaammaksi kasvupaikat usein muuttuvat. Turvemailla suurin osa puiden juurista on ylimmässä 20 senttimetrin kerroksessa. Maalajia voi yrittää arvioida muotoilemalla maata käsissään. Soraista maata ei saa muotoiltua, mutta hiekkaisesta maasta saa tehtyä pallon. Kivennäismailla puuston korjuun vaikutukset ovat yleensä suhteellisen pieniä ja palautuvia. Harvennusten yhteydessä ravinnekierron vilkastuminen on jäävän puuston kannalta myönteistä. Rinteiden huipuille tulee vettä vain sateiden mukana, kun taas rinteiden alempiin osiin vettä ja veden kuljettamia ravinteita valuu myös ympäristöstä. 9 Miten maaperä vaikuttaa maan ravinneoloihin. Kuivilla hiekkavaltaisilla mailla kasveille käyttökelpoisen veden osuus on joitain prosentteja maan tilavuudesta, hieta-, hiesuja savivaltaisilla mailla osuus voi nousta kymmeniin prosentteihin. Vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Jäävä puusto kasvaa paremmin, kun kasvutila ja ravinteiden määrä nousevat
Koneiden aiheuttama maaperän tiivistyminen ja painuminen sen sijaan vaurioittaa puiden juuristoa ja häiritsee maaperän ravinnekiertoa ja vesitaloutta. Kivennäismaiden kasvupaikat kestävät runkopuiden poiston ja rehevimmät kasvupaikat myös hakkuutähteen korjuun kerran kiertoajan kuluessa. Tämä vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa, mikä on harvennuksissa hyödyksi metsään kasvamaan jäävälle puustolle ja metsänuudistamisessa uudelle puusukupolvelle. Karummilla kasvupaikoilla hakkuutähteiden keruuta tulisi välttää. Ongelma kärjistyy lähitulevaisuudessa, kun 1950–1980-luvuilla ojitetut suometsät tulevat päätehakkuuiPodsolimaannos koostuu karikekerroksesta, kangashumusker rok sesta, harmaan värisestä huuhtoutumiskerroksesta ja punaruskeasta rikastumiskerroksesta. Koivun suosiminen vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa. Koivun kasvattaminen kuusten seassa lisääkin kuusten kasvua. Lehtipuiden lehtija juurikarike sopii maaperän hajottajayhteisölle havupuiden neulaskariketta paremmin, joten lehtipuiden karikkeen sisältämät ravinteet vapautuvat maaperään nopeammin. Puunkorjuussa käytetyt metsäkoneet rikkovat maanpintaa aina jonkin verran. Lätäköt, joissa vesi seisoo, voivat paikallisesti aiheuttaa maaperään hapenpuutetta. Lähes kaikki metsien käsittelyn aiheuttama kiintoaineja humuskuormitus sekä kaksi kolmannesta fosforikuormituksesta tulee turvemailta. 17 Miten metsien käsittely vaikuttaa maaperään turvemailla. ta suuri osa puun ravinteista on hakkuutähteissä. 15 Miten korjuukoneet vaikuttavat. 16 Millainen vaikutus puulajivalinnalla on. Avohakkuiden jälkeen kasvupaikat muuttuvat märemmiksi, kun puiden latvukset eivät ole haihduttamassa vettä. Turvemailla kasvavien metsien hakkuut ja kunnostusojitukset aiheuttavat ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. 36 MAKASIINI 2 • 2017 36 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 36 23.2.2017 16.55
20 Mikä on maannos. 19 Mistä routiminen johtuu. Karikekerroksen alta löytyvät harmaa huuhtoutumiskerros ja punaruskea rikastumiskerros. Podsolimaan ylin kerros, karikekerros, sisältää puista pudonneita neulasia ja lehtiä sekä muita kasvinosia. Hakkuissa hakkuualalle jäävät oksat ja latvukset vilkastuttavat maaperän ravinnekiertoa. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan parhaillaan, tulisiko turvemailla siirtyä avohakkuista kaistaletai suojuspuuhakkuisiin. • Parannettu telojen kohtauskulma ja suuremmat kääntöpyörät mahdollistavat suuremman kantavuuden sekä ajokäytöksen maaston epätasaisuuksissa. YMPÄRIVUOTISTA TEHOA HYÖTYKÄYTTÖÖN! POLARIS.FI POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS + PROSPECTOR PRO -TELASARJA • Etenevyys äärimmäisen vaikeakulkuisessa maastossa • Alkuperäinen telasarja ympärivuotiseen käyttöön • Ylivoimainen veto – ja etenemiskyky • Optimoitu välityssuhde Polaris nelivetoon • Tehdastakuu säilyy (tarviketelasarjojen käyttö päättää laitteen tehdastakuun) • Uusi patentoitu telamaton kuviointi (FlexEdge – tecnology) parantaa ajettavuutta • Lisääntynyt telojen kosketuspinta-ala (leveämmät kumipyörät) parantaa etenevyyttä • Etuteloissa erilliset vakaimet, jotka mahdollistavat entistäkin paremmat ajo-ominaisuudet • Uuden komposiitti rungon ansiosta telasarja on merkittävästi aikaisempaa kevyempi • Voidaan käyttää sekä lumella että kuivalla maalla. Routimisesta aiheutuvat vauriot ovat yleisiä varsinkin hienojakoisilla moreenimailla sekä hietaja hiesumailla. Routimisen taustalla on se, että maassa oleva vesi jäätyy ja laajenee jäätyessään. Uusimmat ojitettujen turvemaiden tutkimustulokset viittaavat siihen, että hakkuissa poistuu niin paljon kaliumia ja booria, että seuraavan puusukupolven kasvatus vaatii lannoitusta. kään. • Jousikuormitteinen Anti-Rotation System estää telaston ympäripyörähdyksen. • Ei liukurunkoa erikseen voideltava napa. alv 24%) 10 879 € alv 0% Pakettihinta vain 2 259 € ETUSI ARVO 37 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 37 23.2.2017 16.55. Maannoksessa näkyy usein päällekkäisiä kerroksia. 18 Miten metsien käsittelyn vaikutuksia voi vähentää turvemailla. Suomessa yleisin maannos on podsolimaannos. • Markkinoiden kevyin ohjattavuus 13 490 € +tk (sis. Sisäpuolinen vetojärjestelmä. Soita ojitettiin silloin paljon, joten päätehakattavaa on tulevaisuudessa paljon. Mitä selvemmin eri kerrokset näkyvät, sitä paremmin maa läpäisee vettä. Vesistövaikutuksia pyritään ehkäisemään veden virtausta hillitsevien laskeutusaltaiden, valunnansäätelypatojen ja pintavalutuskenttien avulla, mutta ne eivät yksinään riitä. Ajatuksena on, että puuta kasvaisi hehtaarilla koko ajan vähintään 100–120 kuutiometriä, jolloin puut haihduttaisivat niin paljon, että kunnostusojituksia ei tarvittaisi. Karikekerroksen alla on kangashumuskerros, joka koostuu maatuvasta karikkeesta. Artikkelia varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria Hannu Ilvesniemeä sekä johtavia tutkijoita Raisa Mäkipäätä ja Mika Niemistä. Artikkelissa on myös hyödynnetty Metsäkustannus Oy:n julkaisemia kirjoja Metsäkoulu ja Tapion taskukirja. Maannos tarkoittaa maan pintakerrosta
Tosin helpompaa kuin lumikengillä, joilla edetessä jalkoja joutuu harottamaan reilusti erilleen. Tällä varmistetaan lipsumaton pito. PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN L iukulumikengät, eli lyhyet, leveät ja pitokarvalla varustetut sukset, tuovat uuden vaihtoehdon umpihangessa liikkumiseen. Monella ne ovat jo syrjäyttäneet lumikengät, mutta onko niistä myös metsäsuksen voittajaksi. 38 MAKASIINI 2 • 2017 4843_.indd 38 23.2.2017 16.54. Valitsimme pikatestiin suomalaisvalmistaja OAC:n KAR 147 -liukulumikengät. Hiihtämään, eikun kävelemään Lumitilanne pysyi testiviikon aikana samana, eli kerroksittaista, kohtuullisen kantavaa lunta oli noin 60 senttiä. Tätä lumityyppiä viimeiset talvet ovat olleet etelästä pohjoisinta Lappia myöden, kun lauhat jaksot vaihtelevat tiheään pikkupakkasten kanssa ja tiivistävät lunta kantavaksi. Varsinaista latuja eräsuksimaista jäntevyyttä, joka nostaisi pitoalueen liu’un aikana irti lumesta, ei näistä kuitenkaan löydy. Kengissä on EA-siteet, joita voi säätää jalkineen pohjan pituuden mukaan. Leveyttä kärjessä on 12,5 senttiä, vyötäröllä 11 senttiä ja kannassa 12,2 senttiä. Taakse jäävä Jos latu ei innosta Liukulumikengissä pito on kohdallaan. Todellista vanhan ajan putulumitalvea ei ole koettu vuosikymmeneen. Pitokarva haraa kuitenkin vastaan, minkä kuulee ujeltavasta hiihtoäänestä. Matti Turusella on käsissään kaksi OAC:n valmistamaa liukulumikenkää: vasemmalla WAP 127 UC ja oikealla testissä ollut OAC 147 KAR. Eli kyseessä ovat pidon osalta latusuksissakin muotiin nousseet skini–sukset. Pohjanreunoissa on teräskantit, jotka purevat myös kovaan hankeen. Umpilumeen siirryttäessä liukuminen tyssää kokonaan, joten eteneminen on eteenpäin kävelyä. Auratuilla eli kovapintaisilla alueilla ja urilla liukulumikenkää pystyy liu’uttamaan jotenkin eteenpäin. Pitoalueelle – joka on huomattavan pitkä verrattuna suksen pituuteen – on asennettu mohair-mix-karva. Liukulumikengät sopivat hyvin sellaiseen maastoon, jossa eräsuksimies joutuu vaikeuksiin pidon tai suksien pituuden vuoksi, kuten kuvassa edettäessä tuulenkaatojen täyttämään jyrkkään rinteeseen. Esimerkiksi Peltosen eräsuksipari painaa yli kilon enemmän. Ensimmäinen havainto oli kenkien keveys. Mallinumero kertoo tiimalasin muotoisten kenkien pituuden. Siteisiin sopii monenlaiset jalkineet, perinteistä kärkiosassa olevaa hiihtoranttia ei vaadita. Mittasin parille painoa siteineen 3,5 kiloa. Umpihangessa se tarkoittaa kävelemistä
PLUSSAT JA MIINUKSET 39 MAKASIINI 2 • 2017 4843_.indd 39 23.2.2017 16.54. Jos taitaa telemark-laskutekniikan, voi näillä pujotella jyrkkiäkin rinteitä näppärästi alas. Tähän perustunee liukulumikenkien kasvava suosio. Ylöspäin mentäessä pito on parasta, mitä suksikalustosta voi löytyä. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ C M Y CM MY CY CMY K Tapio_Siemen a4.pdf 1 15/02/17 12:02 latu on möykkyinen, eli ponnistuskohta liukulumikenkää eteenpäin siirrettäessä painuu lumeen muuta latua syvemmälle. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Niitä on helppo kuljettaa auton takakontissa ja ne korvaavat näiltä osin lumikengät täysin. Myös pystykarsinnassa ne ovat näppärämmät kuin pitkät sukset. OAC 147 KAR Hinta 409 € PLUSSAT + kevyet + helpot kuljettaa autossa + helppo edetä vaikeassa maastossa + erinomainen pito + helppo hallita jyrkissä laskuissa + monipuolinen side MIINUKSET – heikko luisto tasaisella – epämääräinen sivuttaisliike tasaisella kovalla alustalla – kantavuus pehmeässä lumessa – eivät sovi pitkille matkoille – hintavat OAC:n liukulumikengät myydään EA-siteillä, joka todettiin testissä hyväksi yleissiteeksi. Mäkiä alas laskettaessa huono luisto on vain eduksi: vauhti ei kiihdy liiaksi jyrkissäkään nyppylöissä ja laskuun suunniteltu rakenne tekee niistä helpot hallita. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Pystykarsijalle sopivat Liukulumikengät soveltuvat parhaiten lyhyisiin siirtymiin etenkin jyrkissä ja tiheäpuustoisessa maastossa. Painuminen johtuu pitkiin eräsuksiin verrattuna pienemmästä kantopinta-alasta. Liukulumikengillä on yksinkertaisesti hauska liikkua talvisessa luonnossa konelatujen ulkopuolella! Pidempiin retkihiihtoihin tasaisilla maastoilla pitkä perinteinen eräsuksi on kuitenkin lyömätön. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Testihiihdot tai -kävelyt osoittivat liukulumikenkien soveltuvan parhaiten vaikeaan maastoon, etenkin jyrkkiin mäkiin. Pääosa käytöstä kallistuu luultavasti kuntoiluja viihdekäyttöön. Latuhöylien ja suksien tekemille laduille liukulumikengät eivät sovellu lainkaan niiden leveyden takia
VALTTERI SKYTTÄ T aimikonhoidon kustannukset riippuvat pitkälti siitä, paljonko raivaustyöhön kuluu aikaa. Kuusentaimikoissa poistetaan erityisesti lehtipuustoa, männyntaimikoiden harvennuksessa poistetaan enimmäkseen pienempikokoista mäntyä. Lähteenä myös Taimikonhoito-kirja, Metsäkustannus 2016 Hinta riippuu taimikosta Taimikonhoidon työmäärä kasvaa viivyttelyn takia vuosittain 10 prosenttia. ”Kasvupaikan kosteus, kuten seisova vesi, viittaa suurempaan ja kalliimpaan taimikonhoitotarpeeseen. Kilpailuta tekijät Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikonhoito maksoi yksityismetsissä keskimäärin 356–435 euroa hehtaarilta vuonna 2015 riippuen siitä, oliko kyse varhaisperkauksesta vai myöhemmästä taimikonhoidosta. OSA 2: VÄLINEET JA KUSTANNUKSET Katso video Näin teroitat raivaussahan terän. Harrastusmielessä raivausta voi myös tehdä raivausveitsellä tai vesurilla luonnon ääniä kuunnellen. kypärä-kuulosuojain-visiiriyhdistelmän. Varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen sisältävä hoitoketju on puiden kasvun ja työn laadun kannalta järkevin vaihtoehto: kasvatettavaksi valittujen puiden kasvukunto ei pääse hetkeksikään taantumaan ja varhaisperkauksen ansiosta myös taimikon harvennuksessa pääsee raivaamaan helpommin kaatuvaa, pieniläpimittaista vesakkoa. youtube .com/Metsakustannus 40 MAKASIINI 2 • 2017 4874_.indd 40 23.2.2017 18.23. Työajanmenekin ratkaisee sahattavien puiden määrä, paksuus ja raivausajankohta. Koska työmäärä ja sitä kautta kustannukset vaihtelevat suuresti eri taimikoiden välillä, urakkatarjouksia kysyessä kannattaa kilpailuttaa niin suuret palveluntarjoajat kuin paikalliset metsuriyrittäjät. Omatoimiraivaaja säästää summasta sen, mitä jää jäljelle, kun hinnasta vähentää omat raivauskulunsa. Hänen mukaansa esimerkiksi turvemailla on odotettavissa enemmän taimikonhoitotarvetta ja kalliimpaa taimikonhoitoa. Jalkineiden ja vaatteiden tulee olla sellaisia, että raivatessa pystyy liikkumaan mahdollisimman vähin kompasteluin epätasaisella metsämaalla, kylkiä ja käsivarsia raapivassa taimikossa. Uotilan mukaan taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät nouse merkittävästi, vaikka taimikossa käydään yhden raivauskerran sijaan suositellut kaksi kertaa. Raivaukseen kuluu enemmän aikaa, jos työtä tekee kesällä lehtien ollessa täydessä mitassa tai talvella syvässä lumessa. Taimikonhoidon viivästyessä valta-asemaan päässeen lehtipuuvesakon sahaus on hankalampaa, mikä nostaa kustannuksia. Tankkiin on siis kaadettava bensiini-öljyseosta, jossa on kaksitahtiöljyä moottorin voitelemiseksi. www. Jos taimikonhoito viivästyy vuosikaupalla, kyse on huomattavasta summasta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila. Toisaalta kesällä tehdyn varhaisperkauksen seurauksena lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvu jää pienemmäksi ja myöhempi taimikon harvennus helpottuu. Vuodenaikakin vaikuttaa työn kestoon. Pelkällä bensiinillä moottori tuhoutuu. Sitä myöten havupuutaimien kanssa kilpailevaa lehtipuustoa syntyy enemmän”, Uotila sanoo. Kosteat olosuhteet näkyvät ennen kaikkea lehtipuun siementen suurena itävyytenä. Raivaussahoissa on kaksitahtimoottori. Mätästys vähentää töitä Se, paljonko raivauksessa poistetaan puita ja miten paksuja ne ovat, riippuu useasta tekijästä. ”Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan uudistamisen yhteydessä, sitä vähemmän lehtipuista koituu haittaa taimikonhoitovaiheessa.” Kannattavimpia maanmuokkausmenetelmiä ovat laikkuja kääntömätästys, sillä niissä paljastuu huomattavasti vähemmän lehtipuiden siementen itämiseen sopivaa maanpintaa kuin esimerkiksi äestyksessä. TAIMIKONHOITOKOULU RAIVAUSVARUSTEET Raivaaja tarvitsee kolme asiaa: 1. Jos raivattavaa on tiedossa vain jokunen hehtaari, sahan oston vaihtoehto on teettää työ metsurilla. ”Viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia suoraviivaisesti, työmäärä kasvaa viivästymisen seurauksena vuosittain lähes 10 prosenttia. Reilusti maanpintaa paljastavat maanmuokkausmenetelmät lisäävät taimikkoon syntyvän lehtipuun määrää ja nostavat samalla taimikonhoitokuluja. Työlajeista varhaisperkaus sujuu tavallisesti nopeammin kuin taimikon myöhempi harvennus, eniten aikaa vie viivästynyt taimikonhoito. valjaat, johon saha kiinnitetään 3. raivaussahan 2. Myös kasvatettava puulaji vaikuttaa siihen, millaista taimikonhoitotarve on. Kosteilla paikoilla riittää raivattavaa Raivauksessa poistettavan lehtipuuston määrään ja järeyteen vaikuttaa myös kasvupaikan maaperän viljavuus. Varhaisperkauksissa ostotyön hinta voi nousta ajanmenekkiin nähden korkeaksi, joten erityisesti niissä on hyvä paikka omatoimiselle raivaukselle. Aloittelevan raivaajan kannattaa varata noin tuhat euroa sahan, valjaiden ja kypäräsetin ostoon
Normaali raivaussahan terä on hyvä viilata jokaisella tankkaustauolla. Taimikossa on vaikea liikkua, saha painaa harteita ja hiki virtaa. Varhaisperkaus helpottaa kuvassa näkyvän myöhemmän taimikon harvennuksen tekemistä. raivauskerta Nro 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Nro 8: Erikoistapaukset Lue edellinen osa: www.metsalehti.fi Keskikokoinen raivaussaha painaa tankki täynnä 9–11 kiloa. Ohut lumipeite ei vielä ole hidaste. Palkintona on, että työnsä jäljen näkee heti. raivauskerta Nro 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Nro 5: Jätettävän puun valinta Nro 6: Taimikon 2. Vuodenaika vaikuttaa raivauksen hankaluuteen. Nro 1: Termit Nro 2: Välineet ja kustannukset Nro 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. Katso video terän viilauksesta www.youtube.com/metsakustannus Raivaussahan lisäksi taimikonhoitoon tarvitaan kypärä-visiiri-kuulosuojain-setti ja valjaat, joista saha roikkuu. Oikein viljavilla alueilla taimikon voi joutua perkaamaan kahdesti ennen lopullista harvennusta. Mitä paksumpaa vesakkoa, sitä kalliimpi on raivata. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä SA M I KA RP PI N EN VA LT TE RI SK YT TÄ 41 MAKASIINI 2 • 2017 4874_.indd 41 23.2.2017 18.23
Ilman alle 30-vuotiaiden panosta pienpetojen ja rauhoittamattomien lintujen pyynti jäisi huomattavasti vähemmälle. Suosituinta riistanhoitoa on aina ollut saalisarvoltaan merkittävien lajien ruokinta. Vuonna 2008 osuus oli kaksi kolmannesta. Kokkonen pitää kaikkiaan 80 000 euron lisärahoitusta merkittävänä. Tutkijoiden mukaan Suomessa on edelleen niin paljon riistanhoitajia, että ”riistatalkkari”-tyyppinen elinkeinotoiminta tuskin lyö leiville. Viime vuonna metsästäjistä enää puolet huomioi edes kerran vuodessa riistaa, tuore tutkimus kertoo. ”Esimerkiksi palvelujen digitalisaation ennakoinnissa on hyödyllistä tuntea niin kuluttajakäyttäytymistä, liiketoimintamalleja, kansainvälistä kauppapolitiikkaa kuin tietotekniikankin kehitystä.” Uuden professuurin tarkoituksena on vakiinnuttaa ennakoinnin asema opetusja tutkimusalana. Kaikenikäisiä riistanhoitajia yhdisti yksi seikka: omatoimisuus, valtaosa metsästäjistä hoiti riistaa useimmiten yksin. ”Rahoitus oli hyvä saada juuri tälle vuodelle. Ministeriön lisärahoituksen lisäksi Luke on päättänyt suunnata projektille 60 000 euroa tutkimusrahoituksestaan. Sukupolvesta toiseen parjatut nuoret ovat riistanhoitajien eliittiä. Harrastuksen lajikirjosta huolimatta kaikkinainen riistanhoitointo on pahasti hiipumassa. Nuorilla riittää intoa 3 000 metsästäjälle suunnattu kyselytutkimus piti onneksi sisällään paljon hyvääkin. Kestosuosikkien listalle on kuulunut myös vesilintujen pöntötys, joka sekin on tähdännyt suurempiin saaliisiin. RIISTANHOITO RYMYLASKUSSA TUTKITTUA Viime vuosina vallinnut sorsanpöntötysinto on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Pian kuitenkin hoksattiin, että tarjoilu ilahdutti enemmän kanahaukkoja: suon keskellä hangella tepasteleva teeriparvi oli pedoille helppo maali. Siemenviljelyssiemenen satojen tutkimukseen on toivottu lisäpanostusta. Kuusen ennakoidaan kukkivan viime vuosia paremmin, joten nyt on mitä testata”, Kokkonen sanoo. Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden ennakoinnin professoriksi valittu Teppo Hujala korostaa tulevaisuustietoista otetta biotalouden kehittämisessä. Parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen alustavia tuloksia esitteli Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pellikka tammikuussa Riistapäivillä Kuopiossa. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN 1960-LUVULLA suomalaismetsästäjät innostuivat teerien talviruokinnasta. ”Ennakointi on mahdollisten, todennäköisten ja toivottujen tulevaisuuksien tunnistamista ja yhteistä tulevaisuuden tekemistä”, hän kuvailee. Parasta pöytään on kannettu kanalintujen ohella hirville, peuroille, kauriille, villisioille ja jäniksille. Suomalaismetsästäjien into riistanhoitoon on romahtanut 25 vuodessa kolmanneksella. Vastaavasti riistalaskennat, pesäpönttöjen nikkarointi ja riistapeltojen pito oli osa keski-ikäisten ja iäkkäämpien metsästäjien arkea. Teerien talviruokinta loppui siihen. Siemenpulaa vastaan TI LO PO D N ER 42 MAKASIINI 2 • 2017 42 MAKASIINI 2 • 2017 4856_.indd 42 23.2.2017 16.54. Monen muun riistanhoitotoimen suosio on jyrkässä laskussa. Bisnekseksi harrastuksesta ei tahdo olla. Hänen mukaansa metsäalan toimijat ovat viime aikoina aktivoituneet jalostetun kuusen siemenen saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 1993 metsästäjistä 78 prosenttia eli noin 230 000 henkilöä osallistui vuosittain riistanhoitotoimintaan. ”Projektissa tutkitaan eri menetelmiä, joilla kuusen siemensadot saataisiin runsaammiksi, siemenen laatu paremmaksi ja siemenvuodet tasaisemmiksi”, kertoo metsäneuvos Marja Kokkonen ministeriöstä. Uusi professori ennakoi Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt Luonnonvarakeskus Lukelle täksi vuodeksi 20 000 euron lisärahoituksen projektiin, jonka tavoitteena on turvata kuusen siemenviljelyssiemenen saanti
Hidasta ja vaivalloista visakoivikon harvennus kaikkiaan on, mutta monta kertaa tulee mieli makeaksi, kun saa pelastettua jonkun upean visarungon muiden puiden puristuksesta. Vielä kun rehevä maa on muokattu hyvin, luontaisia taimia pukkaa mukaan leikkiin. Aiempina aikoina visakoivun siemen kerättiin luonnon visakoivikoista, jolloin visautumisprosentti pyöri 20:n nurkilla. Niinpä harvennushakkuulla sihdataan jokseenkin tarkkaan jokainen runko, ettei vaan vahingossa visaa kaadeta. 90 prosentista puista pystyy varmuudella sanomaan, että tämä on visa ja tämä ei. Vaivansa tästäkin, mutta saadaanpa rytmitettyä puiden pilkonta koko talven ajalle, eikä tarvitse nostella painavia kolmimetrisiä sen paremT äällä läntisessä Suomessa talvi on tähän asti ollut vaihteleva ja vähäluminen. TU U LI KK I SI RO LA min kourakasoihin metsässä kuin klapikoneen syöttöruuheenkaan. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Teemme tällä kertaa itselle niin, että raahattuani koivupöllit tieuralle katkon ne noin 33-senttisiksi. Nykyisin saatavilla olevat mikrolisätyt kloonitaimet ovat sataprosenttisesti visoja. Vaan eipä järki riittänyt merkitsemään ajouria valmiiksi ja jättämään niitä istuttamatta. Minkäänlaista motoa en visakoivikkooni päästä. Toki tiheimmissä visakohdissa puntaroidaan heikoin visakoivu ja poistetaan se. Lopella Haapastensyrjän kasvihuoneessa muutamia kymmeniä hyviä visakoivuja laitettiin lemmiskelemään keskenään, niiden jälkeläisistä visautui jo puolet. Peräkärry ajetaan klapikoneen vierelle, jossa talon huoneenhallitus asettelee pöllit koneen kitaan. Sanonkin visalle, että ”jos elonpäiviä suodaan, niin sinun paukuroillasi vielä pullon ostan, ja oikein koknakkia”. Sitten onkin se kymmenys, josta ei ole ihan varma. Nyt sihdataan kaatosuunta sen mukaan, ettei kaadettava puu vain vahingoittaisi pystyyn jäävää visarunkoa. Normaalisti harvennushakkuulVisakoivikkoa harventamassa METSÄLÄISEN ALLAKKA Harvenna visakoivikkosi huolella ajan kanssa ammattitaidolla 43 MAKASIINI 2 • 2017 43 MAKASIINI 2 • 2017 4845_.indd 43 23.2.2017 16.51. P arin tutun polttopuunkerääjän kanssa olemme menetelleet niin, että minä kaadan puut ja kaverit keräävät ne siitä itselleen polttopuuksi. Näin ollen 20–30 vuotta vanhoissa visakoivikoissa on visautumattomia runkoja runsaasti. Nyttemmin prosentti on kaiketi 70:n nurkilla. Eivätkä kloonitaimikotkaan ole näiltä turvassa. Sitten ne nostellaan traktorin kauhaan, joka tyhjennetään peräkärryyn. Siinäpä kaatelet koivikon komeimpia puita ja varjelet jopa kempuraisia pensasvisoja. S illoin aikanaan maanmuokkauksen yhteydessä tehtiin alueelle hyvä perustiestö. Meikäläiselle keli on hyvä ajankohtaan valittuun työhön, visakoivikon harvennukseen. Maa on jäätynyt kantavaksi. Nyt onkin huolellisesti yritetty laatia urat sellaisiin tasaisiin maastonkohtiin, joiden linjalle sattuisi mahdollisimman vähän visarunkoja. Päänahka joutuu toisinaan kovan raavinnan kohteeksi. Jos ja kun joskus koittaa se päivä, ettei moottorisaha pysy omissa hyppysissä, tulen vanhanaikaisesti leimaamaan jokaisen poistettavan puun yksitellen. Kaadon jälkeen – hikikarpalot otsasta valuen – pitää tarkastaa kanto, jotta oliko siinä visakukkaa vai ei. 1980-luvun lopulla alkoi olla saatavilla jalostettua siemenviljelyssiementä. la kaadetaan puu ajouraa kohti, jotta pöllien kantomatka jäisi lyhyeksi ja uralle kertyisi tasoittavia oksia ja latvuksia. Pöllinkantamista riittää. Niitäkin on tullut vastaan, että tyvellä visaa ei ole, mutta muutaman metrin korkeudessa on. Samalla vilkkuu seteli silmissä. Visautumaton runko kasvaa usein ripeämmin kuin visa
Näin ollen Artolle tupsahtaa kuin tyhjästä verotettavana metsätalouden tulona 12 231,60 euroa. Summat ovat noin-lukuja, koska vähennysoikeus oli laskettu vuoden 2016 kuntakohtaisilla tuottoluvuilla. Lisäys tehdään luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, josta on ensin vähennetty yrittäjävähennys ja mahdollinen toiseen lahjaan perustuva metsälahjavähennys. Tätä vuotta koskevat tuottoluvut saadaan Verohallinnolta loppuvuodesta. Esimerkki Arto myy puuta heti lahjan saatuaan niin, että ensimmäisen kolmen vuoden aikana puukauppatuloa kertyy 51 000 euroa. Mitä tästä seuraa. Tästä tulosta hän ei voi tehdä minkäänlaisia metsätalouden vähennyksiä. Jos metsälahjavähennysoikeuden saanut metsänomistaja luovuttaa vähintään kymmenen prosenttia lahjana saamiensa kiinteistöjen pinta-alasta ennen kuin 15 vuotta on kulunut lahjoituksesta, seuraa sanktioita: hänen tulostaan aiemmin tehdyt metsälahjavähennykset lisätään hänelle tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Jos metsänomistaja liittää metsälahjavähennysoikeutta tuoneen metsän yhteismetsään osuuksia vastaan, ei tuloutusta tehdä. Lisäys tehdään myös metsätalouden tappiolliseen pääomatuloon. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 44 MAKASIINI 2 • 2017 4846_.indd 44 23.2.2017 16.51. Jutun esimerkeissä parkanolaiselle Artolle muodostui 50 hehtaarin kokoiselta tilalta metsälahjavähennyspohjaa noin 10 193 euroa. Ei koske tiettyjä luovutuksia Kaikissa tapauksissa käytettyä metsälahjavähennystä ei lisätä tuloihin eikä vähennysoikeutta menetetä. Merkittävä seuraamus on myös se, että samalla maanomistaja menettää oikeuden vähentää vielä vähentämättä jäänyt osuus metsälahjavähennyspohjasta. Veroa tästä tulee maksettavaksi 30 prosentin veroasteella 3 669,48 euroa. Hän kuitenkin menettää oikeuden hyödyntää jäljelle jääneen metsälahjavähennyspohjan. Vähennys voi poikia ikäviä yllätyksiä tilakaupoissa. Luovutuksesta sanktioita Juoksutetaanpa aikaa vähän eteenpäin ja katsotaan, mitä Artolle ja Saanalle voisi kuulua viiden vuoden päästä. E dellisen Metsälehti Makasiinin (1/2017) Perintömetsä-artikkelissa kerroin metsälahjavähennyspohjan muodostumisesta. Verosuunnittelu avuksi Koska metsälahjavähennys tehdään metsäKÄYTÄ HARKITEN Metsälahjavähennystä hyödynnettäessä on verosuunnittelu tarpeen. Tuloverolain 55 c -pykälässä säädetään metsälahjavähennykseen liittyvistä seuraamuksista. Jos Arto olisi myynyt tontteja ja määräaloja niin, että niiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi ollut alle 5 hehtaaria, ei lisäystä olisi tullut tehtäväksi. Vuoden 2022 tuloverotuksessa Arton metsätalouden nettotuloon yrittäjävähennyksen jälkeen lisätään hänen aiemmin käyttämänsä metsälahjavähennys 20 prosentilla korotettuna. Näin käy silloin, kun luovutus tapahtuu metsänomistajan kuoleman vuoksi, osituksessa esimerkiksi avioeron yhteydessä tai lunastusmenettelyssä. Sanktiot eivät koske myöskään tilannetta, jossa alue luovutetaan valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Eikä tämä tuloutus näy pankkitilillä, vaan ainoastaan verotuksessa. Vuonna 2022 osaan Arton tilaa valmistuu ranta-asemakaava. Arto myy kaavoituksen jälkeen lahjana saamastaan tilasta tontteina ja määräalana yhteensä 6 hehtaaria. Metsälahjavähennyksen hän on käyttänyt kokonaan eli vähentänyt metsätalouden nettotuloista luonnollisten vähennysten ja 5 prosentin yrittäjävähennyksen jälkeen 10 193 euroa. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. Sitäkin kannattaa puntaroida, milloin mitäkin vähennystä käytetään. Vastaavasti Saanalle Muoniossa muodostui metsälahjavähennysoikeutta noin 10 000 euroa 150 metsähehtaarin tilalta. Arton metsätilan pinta-ala oli 50 hehtaaria
Jos hakkuutuloja on niukasti, kannattaa pidättäytyä mahdollisen metsävähennyksen tekemiseltä, jotta saa metsälahjavähennyksen hyödynnettyä. Verohallinto laatii erillisen liitteen vaatimuksen esittämistä varten. vähennyksen, menovarauksen, vuosimenojen, poistojen ja yrittäjävähennyksen jälkeisestä metsätalouden tulosta, on huolehdittava, että verotettavaa nettotuloa muodostuu riittävästi. Metsälahjavähennyspohjaa muodostui 10 000 euroa. Tulot 25 000 € Metsävähennys 15 000 € Menovaraus 1 500 € Vuosimenot 4 500 € Poistot 180 € Metsätalouden puhdas pääomatulo 3 820 € Verottaja tekee tästä yrittäjävähennyksen 5 prosenttia, jolloin jäljelle jää 3 629 euroa metsätalouden verotettavaa tuloa. Metsävähennyksen tekemiselle ei ole takarajaa, mutta metsälahjavähennyksen tekemiselle on edellä mainittu 15 vuotta. Kuten metsävähennyksen niin myös metsälahjavähennyksen hyödyntämisessä kannattaa käyttää harkintaa. Metsälahjavähennys katsotaan EU:ssa vähämerkitykselliseksi valtiontueksi, jota ei saa kertyä enempää kuin 200 000 euroa vuodessa. Vaatimus suositellaan tehtäväksi veroehdotuksen tarkistuksen yhteydessä. Vaatimus on tehtävä Verohallinnolle ennen verovuoden verotuksen valmistumista eli ennen seuraavan vuoden lokakuun loppua. Hän tekee metsätalouden veroilmoituksen saamiensa ohjeiden mukaisesti ja hyödyntää kaikki vähennysmahdollisuudet. Saana saa vuonna 2020 puukauppatuloa harvennushakkuilta 25 000 euroa. Mikä vähennys ensin. Sen hän voi vaatia, koska se on enemmän kuin pienin mahdollinen verovuoden metsälahjavähennys, joka on 1 500 euroa. Jotta hän pääsee metsälahjavähennystään hyödyntämään, hänen on huolehdittava, että muiden vähennysten jälkeistä metsätalouden tuloa kertyy tuona aikana vähintään noin 16 400 euroa. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 4846_.indd 45 23.2.2017 16.51. Tilalla on ollut vähän hakkuumahdollisuuksia. Esimerkki Kun Saana sai lahjaksi 150 hehtaarin metsätilan Muoniossa, siirtyi hänelle tilan mukana metsävähennysoikeutta 16 000 euroa sekä tieja ojahankkeiden poisto-oikeuksia 1 200 euroa. Sitä ei ole pakko käyttää, vaikka oikeus siihen olisikin syntynyt. Tästä summasta Saana voi vaatia metsälahjavähennyksenä puolet eli 1 814,50 euroa. Vähennystä vaadittava Metsälahjavähennyksen saa verotuksessa vain silloin, kun sitä itse vaatii. Saanalle jää metsälahjavähennyspohjaa vielä 8 185,50 euroa, vähennysaikaa on vuoteen 2032 asti (15 vuotta lahjoitusvuoden 2017 jälkeen). Suurin mahdollinen metsälahjavähennys vuodessa on 195 000 euroa, mikä edellyttää 390 000 euron nettotuloja. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. Jos metsälahjavähennyspohja on suuri ja tavoitteena on hyödyntää metsälahjavähennyspohja kokonaan, kannattaa hakkuut mitoittaa tätä silmällä pitäen
Palokärki tekee liian suuren oven, josta näätäkin pääsee sisälle. Eikö ihminen häiritse liito-oravaa. Sinne latvukseen se jäi jatkamaan ateriointiaan, kun me lähdimme lounaalle. Puhtaan kuusikon luontainen uudistaminen on uhkapeliä aluskasvillisuuden ja myrskytuhojen kanssa. Jos kolopuita ei ole, vanhat oravanpesät käyvät ainakin päiväpiiloiksi. Puuhun, johon selkäni nojasin, tupsahti liituri. Liito-orava asustaa pihassa kottaraispöntössä. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Näin lannoitus ehtii lisätä puiden kasvua ja vahvistaa niiden latvuksia siementuotantoa ajatellen. Liito-orava on harvoin maassa, silloin se kyllä pakenee ihmistäkin. PA SI PA RK KI N EN 46 MAKASIINI 2 • 2017 46 MAKASIINI 2 • 2017 4857_.indd 46 23.2.2017 16.50. Kerran pidin luentoa keväisessä, juuri lehteen puhjenneessa haavikossa. Joskus liito-orava löytää pesäpaikan rakennuksistakin. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Pienkoneiden asiantuntija. Niinpä se ei suuremmin ihmistä pelkää, niin kauan kuin se on turvallisesti puussa. Havupuillamme on hyviä käpyvuosia 2–4 kertaa vuosikymmenessä. Metsänkylvössä siemeniä ripotellaan hehtaarille alle puoli kiloa. Männiköissä puolenkymmentä vuotta ennen uudistamista tehtävä väljennyshakkuu lisää valoa, lämpöä ja siemensatoa ennen varsinaista siemenpuuhakkuuta. Se, että näemme sitä niin harvoin, johtuu lajien erilaisesta vuorokausirytmistä. Siemenpuuhakkuun ja maanmuokkauksen tarkasLiito-orava kurkistaa palokärjen kolosta. Luontaista uudistamista kannattaa harkita kylvön vaihtoehtona karuilla mäntykankailla, jos alueella on riittävästi hyvälaatuisia siemenpuita. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kuusen ongelmana ovat tuholaiset, jotka pilaavat siemensadon joka toinen kerta. Ihminen ei vastaa liito-oravan petokuvaa sen paremmin kuin hirvi tai muut maanpinnalla verkalleen liikkuvat isot eläimet. Suunnittelen luontaista uudistamista. Metsikön lannoittaminen juuri ennen uudistamista ei paranna puuston kasvua eikä siemensatoa, mutta lisää uudistumista vaikeuttavaa aluskasvillisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista. Käpysadon suuruutta ja vaihtelua selittävät kasvupaikan ohella parhaiten aiempien kesien sääolosuhteet sekä puiden perimä ja yleiskunto. Silloin kun liituri liikkuu ja ruokailee, ihmiset touhuavat iltapuhteissaan sisällä tai katsovat televisiota. Se alkoi rauhallisesti einehtiä nuorilla lehdillä, vaikka puun juurella oli kolmisenkymmentä ihmistä. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kuivahkon, tuoreen ja viljavan kasvupaikan siemensatojen suhde on 1:2:3. Suuri osa Suomen liito-oravista pesii aivan ihmisen lähinaapurina omakotitalojen ja kesämökkien pihapuissa tai lähimetsissä. Kolon aukko on sen verran suuri, että liiturin viholliset, esimerkiksi näätä, pääsee koloon. Luonnossa parhaita liito-oravan suojapaikkoja ovat käpyja harmaapäätikan takomat kolot. SEPPO VUOKKO Auttaako lannoitus luontaisessa uudistamisessa. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Kuusi tuottaa keskimäärin 15 ja mänty 3–5 kiloa siementä hehtaarilla. Uudistuskypsä männikkö kannattaa väljentää ja lannoittaa jo vuosikymmen ennen suunniteltua siemenpuuhakkuuta. Tämän perusteella on arveltu, että lannoituksella voitaisiin lisätä metsikön siementuotantoa. Se ei myöskään osaa kuvitella ihmistä ympäristön muuttajana, asuinympäristön hävittämiseen kykenevänä hirviönä. Metsissä ja taimitarhoilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että lannoituksen välitön vaikutus siemensatoon ja siementen kokoon on varsin pieni. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Mistä se löytää luonnossa pesäkolon. Todellisena vaarana ovat suuret petolinnut ja oksistossa ketterästi liikkuva näätä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Kun ihmiset ovat ulkona, liito-orava nukkuu kolossaan. Eikö sitä häiritse jatkuva liikenne pihassa. Pöntöt, joissa on noin neljän sentin reikä, kelpaavat pesäpaikoiksi mainiosti. Vanhoihin sisältä lahoihin lehtipuihin voi syntyä sopivia koloja, kun iso laho-oksa irtoaa ja tekee sopivan reiän. Liito-orava ei siis ole arka siinä mielessä kuin me sanaa eläimistä käytämme. Kannattaisiko siemensatoa varmistaa lannoituksella
Olen tehnyt siitä säännönmukaiset poistot vuosittain. Tällöin vältytään näiltä turhilta epäselvyyksiltä. Myyntihinnan arvonlisävero tilitetään valtiolle arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä. Olen arvonlisäverovelvollinen. Pirjo Havia, MetsäPremium Miten rahoittaa ja hyödyntää metsätilan omistamista monimuotoisesti. Jos koneen käynti on epätasainen kokeen aikana, vuoto on ilmeinen. Husse 346 XPG:ssäni on käyntitai kaasutinongelma. Sen sijaan teidän on tehtävä välittömästi luovutusvoittoveroilmoitus (verolomake 9), johon merkkaatte, että kysymyksessä on metsätilan sukupolvenvaihdos. Paras kenttäkoe kampiakselin tiivistevuodon havaitsemiseen on pitää joutokäynnillä olevaa sahaa takakahvasta kiinni terä alaspäin ja samalla puistella konetta sivuttain. Kone on vuodelta 2005. Työ on paras teettää pienkonekorjaamolla, jossa on työn vaatimat erikoistyövälineet. Teidän ei tarvitse toimittaa tila-arviota verottajalle, koska teillä ei ole myydystä tilasta laadittua metsätaloussuunnitelmaa. Normaaliasennossa saha toimii hyvin, ottaa kierroksia ja vääntää hyvin. Peräkärrystä pitää tehdä luovutusvoittoverolaskelma ja -ilmoitus. Ostin muutama vuosi sitten peräkärryn, jonka laitoin metsäverotukseen. Tarkemmassa kokeessa suoritetaan kampikammion alija ylipainemittaus vuodon havaitsemiseksi. Jos myyntihinta on alle 1 000 euroa ja verovelvollisella ei ole muita luovutusvoittoja, luovutusvoitto on verovapaa. Sanna Peltola, Suomen metsäkeskus Messut päättyvät Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Olli Lukkarinen, Stora Enso UPM-yhteismetsä, metsänomistaminen on nyt paljon helpompaa Heikki Kalvila, UPM Metsä Edunvalvontavaltakirja ja testamentti verotehokkaan metsäomaisuuden siirron varmistajana Pekka Kuusisto, Metsä Group Sukupolvenvaihdoskaupan rahoitus, testamentti ja edunvalvontavaltuutus Petri Kortejärvi, OP-ryhmä Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksissa ja yhteismetsän perustamisessa Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos Sukupolvenvaihdoksen edut ja sudenkuopat Jukka Pusa, Metsänhoitoyhdistykset Metsäsi kaukana – PKMO lähellä Eero Mikkola, PKMO Arvioinnin erityiskysymykset Antti Orama ja Matti Äijälä, Arviointikeskus Metsänomistajan eläkeja muut vakuutukset Monica Oljemark, Mela Metsänomistajan mahdollisuudet turvata luonnon monimuotoisuutta Panu Kunttu, WWF Sopisiko yhteismetsä minulle ja jälkeläisille. sa ajoituksessa kannattaa seurata puun hintapiikkejä ja käyttää hyväksi siemensatoennusteita. Verottajalta tuli veroehdotus, jossa oli määrätty luovutusvoittoveroksi 60 prosenttia luovutushinnasta. HANNU JAUHIAINEN Miksi sahasta loppuu voima käänneltäessä. LEO SAASTAMOINEN Mitä pitäisi tehdä. Laakereissakin on jo kulumisen ja pikeentymisen merkkejä. Jos sahan kampiakselin tiivisteet vaihdetaan, suosittelen samalla vaihtamaan kampikammion runkolaakerit. KARI MIELIKÄINEN Miten peräkärryn myynti laitetaan verotukseen. Möin pojalleni metsätilan. Minulla ei kuitenkaan ole metsäsuunnitelmaa tilasta. Kun tehdään kiinteistökauppoja, kannattaa heti tehdä luovutusvoittoveroilmoitus verottajalle. Jos nyt myyn kärryn pois, miten myynti käsitellään verotuksessa. Sahan ollessa jo kaksitoista vuotta vanha kampiakselin tiivisteet (stefat) ovat kovettuneet. Sahaa käänneltäessä ilmenevä käyntihäiriö viittaa kampikammion ilmavuotoon. Teidän metsätilanne kaupasta ei mene luovutusvoittoveroa. Kyljellään kaatoasennossa vääntö ja voima loppuvat, ei tahdo saada puuta poikki. Toimitatte luovutusvoittoveroilmoituksen veroehdotuksen lähettäneelle verovirkailijalle. Riitta Kaikkonen, Nordea Skogen som investering Christian Strömberg, Aktia Carola Wester-Sundblad, Aktia Generationsväxling på skogslägenheten Clas Stenvall, Finlands skogscentral Gåvoskattelättnaden och företagaravdraget Mårten Lövdahl, Finlands skogscentral POLVELTA TOISELLE – METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOSMESSUT Lauantaina 11.3.2017 klo 10–16 Helsingin yliopisto, Yliopistonkatu 3, Helsinki Tervetuloa! Vapaa pääsy Oikea ratkaisu metsätilan sukupolvenvaihdokseen – tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! | www.metsäkeskus.fi 10.15 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 Porthania 1 Porthania 2 Porthania 3 Suomen Laki -sali 47 MAKASIINI 2 • 2017 47 MAKASIINI 2 • 2017 4857_.indd 47 23.2.2017 16.50. Mitä pitäisi tehdä. Jäljelle jäävä osuus on luovutusvoittoa. Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Kuolinpesä, verotusyhtymä – puretaanko vai ei. Missä vika. Myyntihinnasta vähennetään poistamaton hankintameno. Matti Kiviniemi, Metsäkustannus Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja Kelan etuuksiin. VÄINÖ SIKANEN Alkusanat Valtiovallan tervehdys Ari Eini, Suomen metsäkeskus Jari Leppä, Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Muutoksia metsänomistajan verotukseen 2017: Metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys Kari Pilhjerta, Verohallinto Metsätilan sukupolvenvaihdos ja metsälahjavähennyksen laskuri Esa Lappalainen, Suomen metsäkeskus Verotuksen ehdoilla, vai olisiko muutakin. Soitin verosihteerille, joka vaati kaupan kohteesta tila-arviota
Kiireinen pääjohtaja on saapunut haastatteluun alakerran tilaisuudesta, jossa palkittiin pitkään talossa palvellutta henkilökuntaa. VAIKUTTAJA A urinko paistaa OP-finanssiryhmän hulppean, puolitoista vuotta sitten Helsingin Vallilaan valmistuneen pääkonttorin ikkunoista. ”Metsiimme ei ole istuttanut meidän oman porukan ohella kukaan muu.” Viime keväänä Karhisen klaani istutti 20 000 tainta, ja istutustyössä oli mukana kahdeksan aikuista ja viisi pientä apupoikaa. Hän seuraa päivittäin myyntiin tulevat eteläja itäsavolaiset metsätilat ja ostaa vaimonsa Tuulan kanssa useampia metsätiloja vuosittain. Tulevaisuudessa seinälle lisätään myös Karhisen oma kuva. Takana tuijottavat entisten pääjohtajien muotokuvat. 48 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 48 23.2.2017 16.49. Karhinen itsekin tuli Osuuspankin palvelukseen lähes 40 vuotta sitten. Lastenlapset eivät vielä istuta, mutta joka tapauksessa metsäasioihin vihkiytyneitä on suvussa jo kolmessa polvessa. Uusia tiloja pyritään hankkimaan siitä enintään noin puolentoista tunnin traktoriajomatkan säteellä.” Nykyään Karhisen kaikki liikenevä vapaa-aika menee metsätöissä tavalla tai toisella. Kun oli selvää, ettei kotitila voisi elättää, uravalinnoista tuli toisenlaiset”, Karhinen kertoo. Nelilapsisen maanviljelijäperheen poika valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja aloitti kotikuntansa Juvan Osuuspankissa apulaisjohtajana vuonna 1979. Pääjohtaja Reijo Karhinen istuu johtajakerroksen neuvotteluhuoneessa arvoisessaan seurassa. ”Salpalinjan molemmin puolin istutimme nuo taimet. DIGI SOPII METSÄÄN TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen patistaa metsäalaa ja koko Suomea uudistumaan. Erityisesti metsänistutus hoituu omin voimin. Siihen kului kaksi pidennettyä viikonloppua.” Mutta se oli viime keväänä se. ”Varmaan olisin jäänyt kotitilalle, jos se olisi ollut suurempi. Koko perhe mukana Pääjohtajuutensa ohella Karhinen on aktiivinen metsänomistaja ja innokas metsätalouden puolestapuhuja. Viime vuonna uusia hehtaareja kertyi 65. ”Tukikohtamme on Savonlinnassa. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna hän keräsi metsästään tuulenkaatoja. Karhinen on ehtinyt metsään senkin jälkeen. OP Ryhmän pääjohtajaksi hän siirtyi 10 vuotta sitten. Mukaan on otettu koko perhe: neljä lasta puolisoineen sekä lapsenlapset
Sen hän on todistanut ostamalla jatkuvasti uutta metsää runsaan 10 vuoden ajan. 49 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 49 23.2.2017 16.49. Reijo Karhinen luotti kotimaiseen metsäteollisuuteen silloinkin, kun muiden usko jo horjui
Lähes joka viides suomalainen osasi nimetä hänet kuvasta ilman apua. ”Minulla on tosi verissä se, kuinka juonnetaan ja kuinka tavara kulkee traktorilla metsässä.” Tuoreen selvityksen mukaan Reijo Karhinen on Suomen tunnistetuin yritysjohtaja. 50 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 50 23.2.2017 16.49
Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa. Etelä-Savossa Juvalla vuonna 1955 syntynyt OP Ryhmän pääjohtaja ja vuorineuvos. ”Heiniminenkin tuntui pienenä inhottavalta, mutta nyt taimen pelastaminen tuo suurta nautintoa.” Hypetykselle on syynsä Iloa Karhiselle tuo myös metsätalouden uusi, hypetyksen arvoinen nousu. . Kunniatohtori Turun kauppakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. ”Meillä on Suomessa aivan liikaa yhteisöjä ja organisaatioita, jotka ovat syntyneet ja edelleen elävät sellaisessa Suomessa, jota ei enää ole. Oikea kysymys on, mikseivät yritykset uudistu. . Karhinen kertoo Suomen olevan paalupaikalla digitalisaatiossa, johon neljäs teollinen vallankumous vahvasti perustuu. Muhkeiden investointieurojen lisäksi Suomessa on maan kokoon nähden merkittävät metsävarat, jotka ovat kahdeksan prosenttia koko Euroopan metsävaroista. Lisäksi Suomen pitäisi maana uudistua.” Melkoinen tehtävä 100-vuotiaalle. ”Olisimme olleet maailmanluokan tumpeloita, jos näillä edellytyksillä olisimme menettäneet jopa vuosisataisen kokemuksen metsäteollisuudesta.” Investoinneilla on Karhisen mukaan paitsi merkittävä työllisyysvaikutus, myös huomattava psykologinen vaikutus. Lisäksi Suomessa on investoitu vahvasti energiantuotannon kapasiteettiin, mikä turvaa kohtuuhintaisen energiansaannin myös jatkossa. ”Kaiken ohella täytyy pitää huolta perusteollisuuden kilpailukyvystä. Pankkityön lisäksi lukuisia luottamustehtäviä. Kalvokoosteessa hän kertoo metsäteollisuuden tekeillä tai suunnitteilla olevien 1,4 miljardin euron investointien olevan merkki siitä, että metsäteollisuus on edelleen Suomen talouden perusta. Meillä on uudistumisvastaisuutta yli oman tarpeen.” Karhisen mielestä on väärin kysyä, mikseivät yritykset investoi. Jos putoaisin mihin tahansa keskelle metsätyömaata, niin traktori ja metsäperäkärry lähtevät aika äkkiä liikkeelle.” Toki metsätöistä löytyy myös epämieluisia hommia. Karhisen mukaan Suomella on kaikki digiloikan vaatimat valttikortit käsissään. Suomessa myös metsäalan osaaminen ja tutkimus ovat kansainvälistä huipputasoa. ”Minulla on tosi verissä se, kuinka juonnetaan ja kuinka tavara kulkee traktorilla metsässä. Esimerkiksi propsien ja tukkien tekemisestä Karhinen ei ole koskaan ollut kovin innostunut. Se on vahva viesti siitä, että heikot vuodet ovat vihdoin takana.” Valtavien mahdollisuuksien lisäksi löytyy riskitekijöitä, jotka voivat uhata tällä hetkellä metsäteollisuudessa vallitsevaa hyvää pöhinää. . Vain uudistumishalua tarvitaan lisää. Valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Suomessa ei esimerkiksi ole nähty suuria metsään liittyneitä mielenosoituksia. Tavanomaista on se, että olen liikkeellä metsäperäkärryn kanssa.” Karhinen on 10-vuotiaasta lähtien ollut aktiivisesti metsätöissä, pääasiassa ajamassa puita. Reijo Karhinen . ”Jos yritys uudistuu, niin sitä kautta tulee automaattisesti lisää investointeja.” Digi avuksi uudistumiseen Tästä päästäänkin suoraan Karhisen erääseen lempiteemaan, digitalisaatioon. . ”Istutan ja työskentelen raivaussahan kanssa. Perheessä puoliso ja neljä aikuista lasta. Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi on kotimainen Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu! Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Hän etsii tabletiltaan uuden kalvon ja kysyy, pystymmekö hyödyntämään paalupaikan. Neljänneksi kohdaksi Karhinen nimeää Suomen vakaan toimintaympäristön ja sen, että metsätalouden hyväksyttävyys on hyvällä mallilla. Kalvolla paalupaikalla oleva formulakuljettaja Räikkönen joutuu lähtemään huippuunsa viritetyllä kilpurillaan metsäautotielle. Kalvolla on viisi syytä väitteen tueksi. ”Investoinnit lisäävät voimakkaasti tulevaisuudenuskoamme. Karhinen kaivaa esille tablettitietokoneen ja etsii sieltä kalvoja, joihin hän on koostanut materiaalia sekä haastattelua että erästä tulevaa puhujamatkaansa varten. Tervetuloa tehtaalle koeajolle! Metsänomistajan ehdoton ykkönen 51 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 51 23.2.2017 16.49
”Eihän pankkikonttorissakaan käyty ennen vanhaan 15:ttä kertaa päivässä, mutta mobiilipankissa joku voi nykyään käydä niin usein.” Karhisen sanoo metsän muuttuvan nuorille helpommaksi, luontevammaksi ja läheisemmäksi asiaksi, kun se on mobiilipalvelun avulla tuotu kännykkään. 52 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 52 23.2.2017 16.49. Ymmärrämmekö metsänomistajina, että kun metsäteollisuuden kapasiteetti lisääntyy, niin tavaraa tarvitaan entistä enemmän. ”Kannan huolta siitä, että metsäteollisuudella riittää raaka-ainetta. Sovelluksen avulla voisi seurata, mitä metsissä tapahtuu ja kuinka paljon se tuottaa. Siellä ei riittävän ajoissa nähty, millainen on paperin kysynnän muutos.” Karhinen muistuttaa digitalisaation olevan valtava mahdollisuus 100 vuotta täyttävälle Suomelle. Aktiivisuudella vältämme puun tuontitarpeen.” Digiloikkaa vaatiessaan Karhinen ei kuitenkaan ole unohtanut niitä vanhan liiton metsänomistajia, joille digitaalisuus on vierasta. ”Meillä on digiedellytysten puolesta kaikki kunnossa, mutta sitten meillä on kannustinloukkuja, rakentamisen sääntelyä ja investointeja rajoittavaa byrokratiaa. Hän toivoo, että julkisessa keskustelussa avattaisiin enemmän sitä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan. Oikeanlaisia digitaalisia palveluja kehittämällä saattaisi parhaassa tapauksessa ratketa moni metsäalan rakenteellinen ongelma. Se ei ole mikään mörkö. Karhisen mukaan tässä kohtaa kaksi maailmaa: vanha ja uusi, digitalisaation edellyttämä joustava maailma. Kuvassa liikennesumpun keskellä oleva auto saisi periaatteessa huristaa sataakahtakymppiä. ”Keskustelun painopiste saisi olla uudistumisen puolella. Esimerkiksi digimaailmassa elävien nuorien kiinnostusta tulevia perintömetsiä kohtaan voitaisiin lisätä kehittämällä palvelu, joka tuo metsän suoraan kännykkään. Mobiilipalvelu auttaisi myös etämetsänomistajia ja pienten, muutaman hehtaarin metsätilojen omistajia. Myös palkkojen määräytyminen työmarkkinoilla on kovin jäykkää.” Seuraa uusi kalvo, tällä kertaa kuva ruuhkaiselta moottoritieltä. Mobiilipalvelun avulla se voisi tapahtua huomattavasti useammin, jopa kymmeniä kertoja vuodessa. Heidän on edelleen voitava hoitaa asiansa toisella tavalla. Se taas näkyy puukauppoina, jotka puolestaan turvaavat raaka-aineen saannin tulevaisuudessa. Samaan aikaan joku metsäalan asiantuntija näkee saman kuvan ja kertoo, mitä metsälle kannattaisi tehdä”, Karhinen visioi. Sitä pitäiKun metsä tulee kännykkään, se on yhtä lähellä kuin oma tasku. ”Esimerkiksi metsäteollisuus eli pitkään vanhassa maailmassa ja lopulta heräsi, mutta ei tarpeeksi varhain. Kun me tiedämme, että maailma muuttuu kovaa vauhtia, niin miksi emme toimi?” Metsä tutuksi kännykällä OP Ryhmä on viime vuosina panostanut voimakkaasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. ”Ylipäänsä metsäalan toimijoiden tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomionsa tuottamaansa asiakaskokemukseen. ”Nuori voisi mennä kännykän kanssa metsään ja kuvata, että tältä metsä nyt näyttää. Mobiilipalvelun avulla kuka tahansa voi käydä metsissään vaikka monta kertaa päivässä. Ja kun metsä on läheisempi, aktiivisuus kasvaa. Hän muistuttaa, ettei moni kaupunkilainen etämetsänomistaja, erityisesti nuori, todennäköisesti käy metsissään kuin muutaman kerran vuodessa. Jos toimintaa helpotetaan digitaalisuuden avulla, se voi aktivoida tällaisia metsänomistajia pitämään metsistään huolta ja myymään puuta. Se ei kuitenkaan pääse mihinkään, sillä edellä ja vieressä olevat köröttelevät kahdeksaakymppiä. Digitaalista tiikerinloikkaa Karhinen suosittelee vahvasti myös metsäsektorille
Hänen ajatteluaan molemmissa rooleissa leimaa pitkä tähtäin. +358 40 7554113 gunilla.holmberg@taimet.fi 53 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 53 23.2.2017 16.49. 3000 osuuspankkilaisen työpaikka valmistui kesällä 2015. Tällä ajattelulla voidaan varmistaa sekin, että myös 100-vuotias Suomi voi hyvin kymmenien vuosien päästä. Työt kutsuvat, vaikka aurinko on jo ehtinyt laskea Vallilan kerrostalojen taakse. Messut rakennetaan kokonaisuudessaan metsään, ja ne ovatkin paras paikka haistella metsäalalla puhaltavia uusia tuulia. ”Kaikkien päättävien tahojen tulisi olla eräällä tavalla metsänomistajia, niin että he ajattelisivat automaattisesti tulevia sukupolvia ja sitä, missä kunnossa jätämme tämän maan lapsillemme.” Karhinen sanoo, että näin ajattelemalla moni tämän hetken ongelma ratkeaa jo itsestään. +358 50 330 88 10 riikka.ylikangas@viexpo.fi Erkki Eilavaara, Koneyrittäjä (näytteilleasettajat & kävijät) Puh. Elmia Wood – messut tarjoavat mahdollisuuden tutustua suurten konevalmistajien ja pienten tuottajien teknisiin innovaatioihin, tehdä kauppaa, tavata uusia tuttavuuksia ja inspiroitua lukuisista ideoista. Haastattelutuokio on ohi, ja valtakunnan tärkeimpiin talousvaikuttajiin kuuluva Karhinen ei jää tuhlaamaan aikaa. www.elmiawood.com KOKO MAAILMAN METSÄMESSUT Joka neljäs vuosi järjestettäville Elmia Wood – messuille osallistuu yli 50 000 vierailijaa ja 500 näytteilleasettajaa peräti 50 maasta. Pitkä tähtäin auttaa Karhinen on kawhden roolin mies: pankkiiri ja metsänomistaja. Harva työnjälki hyödyttää välittömästi itseäni.” Samaa hän soveltaa myös pankkimaailmaan ja toivoisi pitkän tähtäimen ajattelua käytettävän myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. kesäkuuta 2017 ELMIA WOOD 2017 EDUSTAJAT SUOMESSA: Riikka Ylikangas, Viexpo (näytteilleasettajat) Puh. +358 409009421 Erkki.eilavaara@koneyrittajat.fi Aapo Palonen (kävijät, suomi) Puh. Sitä paitsi tulevaisuudessa ei ole olemassa sellaista elämänaluetta, joka ei digitalisoituisi”, Karhinen sanoo ja naputtaa samalla mahonkipöytää kuin sanojensa vakuudeksi. si sekä mitata että johtaa. Tervetuloa Ruotsiin 7.–10. Samalla on parasta vain uskoa, että nykynuoret elävät digimaailmassa. ”Jos metsäalan digitalisaatio ei etene, emme saa luontevaa suhdetta näihin nuoriin. +358 400 479252 aapo.palonen@pp.inet.fi Gunilla Holmberg (Kävijät, suomi, svenska) Puh. OP:n pääkonttori Helsingin Vallilassa on suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte. ”Kun ostan metsiä, niin suuri osa taloudellisesta hyödystä tulee lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Mallia tulisi hakea oman toimialan ulkopuolelta.” Hän muistuttaa, että uudistumistarvetta on laajalti
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4859_.indd 54 23.2.2017 16.48
Muuten en mitenkään olisi päässyt tällaiseen kuutiosisältöön”, Sipilä kertoo 1,3 hehtaarin kuviostaan. Lähetä ne meille Metsälehteen. Sipilä arvioi puustoa olevan 230 kuutiota hehtaarilla. Tuolloisessa haastattelussaan Sipilä arvioi, että päätehakkuu on vasta 60–70 vuoden päästä. Istutuksessa ei nuukailtu, sillä Harri Sipilä käytti kalliita ja kookkaita a-luokan taimia. ”Työskentelin taimikossa todella paljon. Moni jättää ensiharvennuksen tekemättä, koska siitä jää niin vähän euroja käteen. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Voi sanoa, että se tuottaa korkoa korolle.” Sipilä muistelee 1980-luvulla puhutun siitä, että koivuja pitäisi kasvattaa tiuhassa. ”Tänä päivänä ostajat eivät paljonkaan laatua hinnoittele. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. ”Seuraavat 10 vuotta tuotto kasvaa rajusti. Metsän lääke on kirves Rauduskoivun taimet lähtivät kasvamaan hyvin heti istutuksen jälkeen. ”Istutin 1 400 tainta hehtaarille, vaikka metsänhoitoyhdistyksen suositus oli 1 600 tainta. ”Minulla ei ole koskaan kasvanut omissa metsissä sellaista lajia kuin energiapuu. En ole päässyt kemeraan kiinni, sillä raivaan taimikot heti.” Koivikkonsa Sipilä on raivannut kahdesti: vuosina 1999 ja 2010. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Hyvällä esityöllä ja hoidolla päätehakkuun ajankohta on aikaistunut vähintään 15 vuodella. Se sopi hyvin, sillä tuohon aikaan Sipilä oli aktiivisuunnistaja ja kilpaili Asikkalan Raikkaan maineikkaassa joukkueessa. Se ei ollut ihme, sillä Sipilä oli hankkinut reilunkokoisia ja kalliimmansorttisia a-luokan taimia. Pidin vesakon kurissa ja raivasin vatunvarsiakin.” Raivaustyö kävi kuntoilusta. Tällä hetkellä koivujen läpimitta on 31 senttiä 1,3 metrin korkeudelta mitattuna, ja puiden pituus on 28 metriä. ENNEN & NYT Vauhdikkaasti uudistamaan Taimista on kasvanut komea koivikko 34 vuodessa. Metsän lääke on kuitenkin kirves.” 2016 1982 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Harvennuksien merkitys on iso. K uvapari Asikkalasta on paikallisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen Harri Sipilän näyte siitä, mihin harvemmalla istutusvälillä ja rohkealla harvennuksella voi päästä. Vuonna 1982 istutetusta taimikosta on reilussa 30 vuodessa kasvanut kaunis koivumetsä. Lisäksi olen harventanut rajusti. Istutustyötä tuli seuraamaan paikallislehden toimittaja. Samalla korostettiin puiden korkeaa laatua. Koivujen läpimitta on nyt 31 senttiä, pituutta puilla on 28 metriä. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA HARRI SIPILÄ 55 MAKASIINI 2 • 2017 4860_.indd 55 23.2.2017 16.48. Kun kuvio päätehakataan 10 vuoden päästä, puuta voi olla jo 400 kuutiota. Kyllä ne kuutiot hinnan sanelevat”, 30 vuotta puunostajana toiminut Sipilä kertoo. Lisäksi kasvupaikka oli hyvälaatuista lehtomaista tyyppiä, jossa aiemmin oli rehottanut vajaatuottoinen lepikko
UUSI KOLUMNISTI ”PÄIVÄN FUNTSIN, YÖLLÄ KIRJOITAN” Kirjailija Antti Heikkinen haaveilee klassikkoromaanin kirjoittamisesta ja viihdyttää Metsälehti Makasiinin lukijoita tarinoillaan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA SEPPO SAMULI 56 MAKASIINI 2 • 2017 4862_.indd 56 23.2.2017 16.47
”Hyvän rankametsän nurinpistämisessä ja puiden katkomisessa sekä pinoamisessa on omanlaisensa riemu.” Antti Heikkinen . ”Se on hienoa, sillä muutama vuosi on pitänyt täysillä paahtaa aina jokin asia mielessä, eikä mihinkään ole voinut hiljentyä. ”Päivän funtsin ja yöllä kirjoitan pois”, sujuvakynäinen nilsiäläinen kertoo. Kirjailija, joka sai esikoisteoksellaan Pihkatappi sekä Savoniaettä Kalevi Jäntti -palkinnot. Pysähdyin kuuntelemaan hiljaisuutta ja katsomaan pimeyttä. Sitten on vielä Ponssen tarina, kun mennään konkreettisesti pokasahasta pörssiyhtiöön. Muutaman vuoden sisällä hän on julkaissut kaksi romaania ja kolme elämäkertaa. Mikään murrekirjailija en kuitenkaan ole.” Heikkistä pyydettiin Metsälehti Makasiinin kolumnistiksi, ja ensimmäinen kirjoitus löytyy seuraavalta sivulta. Tulevissa Metsälehti Makasiinin kolumneissaan Heikkinen saattaa käyttää savon murretta, sydämensä kieltä. Mieluisinta on ollut juuri näppärän rankasavotan teko. Samalla tuttu ja itsestään selvä metsä on alkanut tuntua uudenlaiselta. Heikkinen jos kuka sellaisen voisi vielä puskea. Harrastaa elokuvia, säännöllistä hikoilemista, saunomista ja ihmisenä kasvamista. Siihen Heikkinen kerää parhaillaan materiaalia. Omien sanojensa mukaan hän on kolumnintekijänä kuitenkin sellainen, ettei hän edellisenä päivänä vielä ole kärryillä siitä, mitä tuleman pitää. Se on valtavan opettavaista.” Entäs mistä Savoniaja Kalevi Jäntin palkinnot saanut kirjailija vielä haaveilee. Parhaillaan hän treenaa Rokan roolia Tuntemattoman sotilaan kesäteatteriversioon. Siispä tie vie rankametsään. ”Ohjaushommia on nyt pari ja kesällä tehdään Laura Malmivaaran kanssa yksi aika mielenkiintoinen esitys Herättäjäjuhlille.” Kenties työläin homma on kuitenkin metsäkoneyhtiö Ponssen perustajasta Einari Vidgrenistä tehtävä elämäkerta. Kirjoittanut elämäkerrat Juice Leskisestä, Heikki Turusesta ja Jaakko Teposta. Myös epämieluisan metsähomman hän osaa nimetä saman tien, jopa voimasanalla höystettynä. ”Hyvän rankametsän nurinpistämisessä ja puiden katkomisessa sekä pinoamisessa on omanlaisensa riemu. ”Metsä on ollut myös olemisen paikka, jonne olen aina mennyt mielelläni.” Nykyään Heikkinen asuu Nilsiän keskustassa. ”Se tuntui mukavalta ajatukselta, en hirveän kauan sitä epäröinyt. ”Joulunpyhien jälkeen olin pojan kanssa mummolassa, ja menin yöllä käymään ulkona. ”Hyödynnän murretta, jos on sen paikka. Lisäksi hän on kirjoittanut ja ohjannut näytelmiä, ja totta kai hän on ehtinyt itsekin näyttämölle. Hän kertoo päässeensä, ei joutuneensa, jo nuoresta kossista isän kanssa metsätöihin. Hyvässä lykyssä kirja valmistuu ensi vuoden Metko-messuille. 57 MAKASIINI 2 • 2017 4862_.indd 57 23.2.2017 16.47. Säpsähdin, että tämä tuntuukin joltain aivan uudelta. . Sitä pitäisi vähän kerrassaan ruveta palaamaan metsään takaisin.” Ajan myötä Heikkinen saattaakin vetäytyä asumaan korvempaan. . Pesti oli palkitulle kirjailijalle mieleinen. Nyt kun olen lapsen kanssa, niin siinä on vain oltava. ”Luulen, että tässä keväällä teen niin, että jätän Hiski-pojan mummolle hoitoon, ja otan jonkin rankasavotan itselleni”, sanoo Heikkinen. Että miten sen kaiken saa kirjassa kerrottua?” Heikkinen kertoo haikeutta äänessään, ettei ehtinyt tavata vuonna 2010 kuollutta Vidgreniä henkilökohtaisesti. ”Olisi hienoa kirjoittaa semmoinen kirja, joka jää edes pienimuotoiseksi klassikoksi.” Ja mikä ettei. ”Sirkkelillä puiden pätkiminen, se oli viimeisen päälle tympeää touhua.” Heikkiselle metsä on monimerkityksinen asia. On myös rikottu kirjailijan omaa periaatetta, jonka mukaan ”ihmisen pittää puhua paperilla sillä lailla, kuin se ihminen puhhuu elävänäkin.” Tämä haasto on kuitenkin käännetty yleiskielelle. Kirjailija Antti Heikkisen rikkaasta ja eloisasta ilmaisusta on jäänyt kirjoitusvaiheessa vain rippeet jäljelle. Toiveena on töiden riittävyys ja se, että saisi viettää tyyntä, vaan ei puolikuollutta elämää. H eti alkuun on pyydettävä anteeksi. Metsä on läheinen teema, ja luulen, että kolumneissa voin hyödyntää joitakin tarinoita, mitä en ole muualle vielä kirjoittanut.” Heikkinen kertoo suurin piirtein tietävänsä, mistä aikoo kolumneja kirjoittaa. Se on toisaalta ollut aina olemassa kotitalon ympärillä, eikä siellä ole ollut mitään pelättävää. Syntyi maatilalle Nilsiän Palonurmeen vuonna 1985. Kirjoitushommien keskellä on tärkeää välillä tehdä jotain sellaista, jossa näkee kättensä jäljen.” Toki kirjastakin jää jälki, mutta Heikkisen mukaan kirjaa selaillessa on hankalampi ajatella, mitä sen eteen on tehty. ”Einari oli semmoinen äijä, että siitä oli harvalla pahaa sanottavaa. . Omaa metsää hänellä ei ole, mutta perheen mailta tekemistä löytyy. ”Sillä tavalla, että voisi nurkan takana käydä rauhassa kusella.” Löpsöttelyä ja iso haave Heikkisen arki täyttyy kynähommien ohella myös parivuotiaan Hiskin kanssa olemisesta. Se on Suomessa miljonäärille aika kova juttu.” Metsällä monta merkitystä Heikkisen kiivasta työtahtia selittää osittain se, että hän jättäytyi kuukausipalkkaisesta toimittajantyöstä kirjailijan epävarmalle elannolle viime vuoden lopulla. Rouva, hellästi akanmuljake, lähtee hoitovapaan jälkeen taas töihin, ja kynäniekan tärkeimmäksi tehtäväksi jää pojan kanssa ”kahteen pekkaan löpsötteleminen”. Toisaalta: ”Olen sanonut, että jos en näillä hommilla pärjää, niin sitten alan tehdä vaikka rankasavottaa.” Tämän sanoessaan korven keskellä kasvanut Heikkinen ei liioittele. ”Einarin tarina on varmaan ihan maailmankin mittakaavassa kova juttu. Kovin pitkiin tuumauksiin tuotteliaalla kirjailijalla ei viime vuosina ole ollut aikaa
Pikkutie vaihtui isompaan, yksi kaista kahteen kaistaan ja autossa vallitsi odottava hiljaisuus. Sitäpä ei autosta löytynyt, joten nöyränä, tunteiden sekamelskaa päässään keitellen lähti lierikkomies hivuttautumaan ojan yli luonnon suureen puuceehen. Niin teki esimerkiksi muuan herranröpi, joka aikanaan majoili Kaisaniemessä aika kovilla neliöhinnoilla arvotetussa asunnossaan. Aikanaan hän palasi, istahti takapenkille ja auto lähti liikkeelle. Matka jatkui ja tie kapeni, koko päivän innolla nalkuttanut herra alkoi tuntea suolistossaan luonnollista painetta. Tuusulan kohdalla lierihattumies sitten napsautti suutaan, huokaisi syvään ja lausui hymyillen: ”Kyllä meillä ihmisillä on paljosta kiittäminen suomalaista koivua.” Niin että kyllä se metsäsuomalainen urbaaneimmastakin eläjästä löytyy, kun oikein sattuvat olosuhteet kohdalleen. Mies istui hiljaa kauan, tavattoman kauan. Mököttäjä ei vaivautunut edes autosta ulos, huuteli vain ikkunasta ivauksia metsä-Suomelle ja vannoi Luojan sorvanneen ihmisen rakentamaan tiiviisti asutettuja elinpaikkoja. Vain lierihattumies nyrpisteli lärSE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Jokaisessa suomalaisessahan ei välttämättä asu metsäsuomalaista – tai asuu, mutta helevetin hyvin eräät onnistuvat sen peittämään. T ämä on ensimmäinen kolumnini tähän lehteen. viään ja motkotti. Mies ei suostunut ajattelemaankaan huvilareissuja tai marjamatkoja, hän ei kumisaappaita jalkoihinsa kiskoisi eikä itikoita ruokkisi. Lopulta hänen oli pakko nielaista sisunsa ja pyytää kuskia pysähtymään, koska valkoiset kesähousut olivat vaarassa. Sivistyneenä miehenä hän salasi tunteensa pitkään, melkein liian pitkään. Kolmea muuta nauratti, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään. Vähässä kummassa hän ei raitiovaunukiskojen tuolle puolen lähtenyt, ei vaikka sisäsuomalainen vaimonsa yritti uhkaillen, kiristäen ja pihdaten pakottaa. Jotta sisäänajoni olisi mahdollisimman nuoleskeleva, kerron teille opettavaisen tarinan ihmisen ja metsän suhteesta. Marina rupesi ottamaan muuta seuruetta päähän ja kahvittelun jälkeen kurvaili puolipirusissaan aina vain pienemmille teille. Heikkona hetkenään mies lupautui rouvansa ja tuttavapariskuntansa kanssa pienelle maaseututripille, lierihattu päässään ja kravatti kaulassaan hän survoutui ystäväparin auton takapenkille. Kuljettaja teki työtä käskettyä, metsänvihaaja laskeutui takapenkiltä tielle ja alkoi kysellä paperin perään. Kuskina ollut tuttavamies ohjaili auton jostakin moottoritien liittymästä pienemmälle pikiväylälle, retkikunta nautiskeli kahvit mukavassa kesäkuppilassa. Ja tämä tarina, tämä on tosi. Kuiva hiekka pöllysi auton jäljessä ja välillä pysähdyttiin tien varteen ahomansikoita etsimään. Turpa rullalla mies katseli, kuinka kotikaupunki jäi taakse ja tienvarsimaisemat vaihtuivat ruutukaava-alueesta peltoihin, järvenpyörylöihin sekä metsikköihin. Muuten mukava mies, mutta vähän liian vilpitön kivitalojen ja asfaltin ystävä. PAKINA KUN HÄTÄ ON SUURI... 58 MAKASIINI 2 • 2017 58 MAKASIINI 2 • 2017 4863_.indd 58 23.2.2017 18.07. Vaan annappas olla. Siinä ihasteltiin Suomen suvea, heiteltiin klisheitä ihanasta luonnosta ja osoiteltiin sormella läheisen lahdelman rantavesillä uivaa telkkäpoikuetta
Onnea voittajille ja kiitos kaikille palautteen antajille! Lukijakyselyn voittajat 59 MAKASIINI 2 • 2017 4865_.indd 59 24.2.2017 17.15. Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa tai Hämeen ammatti-instituutin erillishaussa. maaliskuuta saakka. Onko lehden ulkoasu houkutteleva. YHTEISHAKU 21.2.??14.3. YHTEISHAKU 15.3.??5.4. Koulutus alkaa syksyllä 2017. MISTÄ PIDÄT. Evolla perusopintoihin sisältyy puuntuottamista, puunhankintaa ja metsäekologiaa. Entä minkä arvosanan antaisit toimitukselle juuri tämän numeron toteutuksesta. Lisäksi arvomme 10 yllätyspalkintoa. Osallistu tutkimukseen ja vastaa kyselyyn, se löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Erillishaku 21.2.??30.4. Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). Vastausaikaa on 20. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Koulutus Hämeenlinnassa. Mistä toivoisit meidän kirjoittavan lisää. aikaisemman tutkinnon suorittaneille. YHTEISHAKU 15.3.??5.4. VIIME Metsälehti Makasiinin lukijakyselyssä eniten ääniä sai kansijuttu metsänomistajasta ”Upseeri ja metsämies”. Kolme oppimisen muotoa helpottavat opintojen sovittamista eri elämäntilanteisiin. Olemmeko osanneet tehdä siihen kiinnostavia juttuja sinulle tärkeistä aiheista. www.hami.fi www.hamk.fi/evo EVO Akkukäyttöinen saha sopii mökin ja puutarhan töihin. Valinnaiset opinnot laajentavat osaamista. Kaikkien vastaajien kesken arvomme yhden pääpalkinnon, joka on voittajan valinnan mukaan joko pihapiirin töihin sopiva akkukäyttöinen Stihl-moottorisaha tai Samsung Galaxy -tablettitietokone. PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Vastaajien kesken arvotut linnunpöntöt voittivat Antti Havumäki, Terttu Häkli, Veikko Leppiniemi, Kalevi Pölönen ja Timo Heikkinen. Kasvua biotaloudesta METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Kartoitamme teidän toiveitanne lukijatutkimuksella. HAMKin käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. MEITÄ kiinnostaa kuulla, mitä mieltä olet Metsälehti Makasiinista. Ruokailu ja kouluviikoilla asuntolassa asuminen opiskelijalle maksutonta. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. Mitä pidät lehdestä
LUHTA 60 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 60 23.2.2017 17.29
MUSTAN LINNUN MAALISKUU Nykyaikainen korppi päivystää valtatiellä ja tekee löytöjä kaatopaikalta. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Kevättalven soidinmenoissa esitellään omaa suuruutta ja komeutta. 61 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 61 23.2.2017 17.29. Oikein itsevarma voi pyyhkiä nokkaansa vähäisempien pöyhistelylle. Siipien kohottaminen saa näyttämään harteikkaalta, niskaja kulmahöyhenten pörhistäminen lisää ilmeen tuimuutta. Pohjoisessa elää myös perinnekorppeja, jotka harjoittavat ikiaikaista mustan linnun elämää
Vesisateiden ja parin pakkasyön jälkeen valkenee kevättalven ensimmäinen hankiaamu. Koska minulla ei ole kummempaakaan tekemistä, luisuttelen äänien suuntaan. Sitten klonksahtaa -Ku-klonk! -Ku-klonk! Ääni on sointuva ja metallisen kirkas. Väestön kulutustaso nousi, liikenne lisääntyi, kaatopaikat paisuivat. Riistanhoito alkoi pohjata tutkimustietoon, jolloin synnintekijät vaihtuivat linnuista pikkupedoiksi: ketuksi, minkiksi ja supiksi. Vainottu korppi rauhoitettiin poronhoitoalueen ulkopuolella. Vauhti on huima, siivistä kuuluu terävä melkein viheltävä suihkina. Viiden korpin lentue kirii vastaan harvapuisessa rämesalmessa. Kaatopaikan jätteiden kimppuun korpit kävivät viimeisinä, kun lokit, naakat ja varikset olivat osoittaneet apajan turvalliseksi ja myrkyttömäksi. Aivan jalkamiestä lumikuori ei kanna, mutta suksilla meno on kevyttä ja hauskaa. Mutta nyt on hiljaista. P ääsen Hirvisuon ulapalle suoraan maantieltä. Kun rohkeammat varislinnut ovat havainneet ruokapaikan turvalliseksi ja antoisaksi, varovaiset korpit tulevat joukolla ja valtaavat parhaat apajat. Kolmen kilometrin jälkeen tulen metsäsaareen, kaivan termospullon ja pysähdyn tauolle. Ihmettelen, kuinka vähän ne välittävät hyvin näkemästään hiihtäjästä. ValtaKaatopaikkojen naakkaja varisparvissa korpit ovat vähemmistönä. Vähitellen musta lintu mullisti elintapansa ihmisen karttajasta tämän hyväksikäyttäjäksi. Suomupohja ulisee liukuessa. Alan pohtia korpin ja ihmisten maailman kertakaikkisesti muuttunutta suhdetta oman elämäni aikana. Mieleen tulee muistoja kymmenien vuosien takaa. Erämaasta ihmisten ilmoille Kun viisitoistavuotiaana suksin metsään kiikarit kaulalla, korppi oli likimain ihmeellisintä, mitä saattoi nähdä. Kaikki ronkkuvat kireää ja lyhyttä lentonäytöksen ääntä. Kaukaisimman sydänmaan sijaan korpin talviympäristöksi muodostuivat maantiet ja kaatopaikat. Kiikareita tarvittiin siksikin, että korppi ei koskaan lentänyt läheltä. 62 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 62 23.2.2017 17.29. Korpit ovat liikkeellä. Kiiltävänmustat, kovat siipisulat synnyttävät lennossa terävän suihkinan. Pohjoisesta Jyskynsaaren suunnalta kuuluu sen jälkeen kovaa raakkumista. Lintua vainottiin riistarosvona ja sen soinnukas raakkuna symboloi erämaata. Liikenteen melu on vaiennut kaukaiseksi huminaksi. Kokemuksesta tiedän, että reilun kuukauden kuluttua rimpisuo kirkuu ja pulisee täynnään ääniä. Tuokion päästä mustat linnut vilistävät pieninä pisteinä kaukaisuudessa
Kyttääminen piilokojussa tarkoitti käytännössä korppiparven seuraamista, sillä noina vuosina kotkat vierastivat ihmisen kattamaa ruokapöytää. Poron korvat ovat lähteneet kelkkamiehen matkaan. Lopulta korpin kannalta mainio kehitys alkoi tyrehtyä. Moottoritielle eläinten pääsyä estettiin aidoin, muualla luvalliset ajonopeudet hidastuivat. Nuorimies kokeili vaikutusta korppityttöön ylösalaisin lentämällä ja roikkumalla oksasta nokallaan tai varpaan varassa. Perinnekorppien konstit Kiikaroin metsänlaitaa ja löydän kymmenkunta korppia kuusien latvoista. Tuolla pitää käydä! Metsän sisään työntyy leveätelaisen kelkan jälki, joka vihjaisee ennalta, mitä tulen löytämään. teiden varsilla ne päinvastoin pyrkivät yksinvaltiaina hyödyntämään liikennekuoleman uhreja. Pohdin poron kuolinsyytä, joista nälkä tai ilves on todennäköisin. Suoerämaan perinnekorpit istuvat kaatopaikan valopylvään sijaan oikeassa kelossa. Pyrkimyksenä oli toisaalta kotkan suojelu, toisaalta valokuvaus. Vaaleaa karvaa on levinnyt muutaman aarin alalle. Kevättalvisin katselin korppien soidinelkeitä, mahtailuja, höyhenpuvun röyhistelyä, kummallisia kurluttavia ja kirahtavia ääniä. Samalla käy mielessä, että kaikesta kaupungistumisesta huolimatta pohjoisen Suomen korpit pärjäävät myös perinteisillä ja suorastaan ikiaikaisilla elämisen keinoilla. Tällä vuosikymmenellä mustan linnun lentokuvion tai kumean ronkkumisen voi havaita minkä tahansa Suomen kaupungin kadulta. Kaatopaikkojen määrä väheni kymmenesosaan ja jätteiden käsittelyssä energian tuotanto polttamalla yleistyi. Mieleeni muistui myös Ranuan eläinpuiston Jaska-korppi, joka osasi lausua nimensä ja monta muutakin suomen kielen sanaa. Kovasti kasvanut korppikanta alkoi vakiintua tai hiukan taantua. Soitimella pörhistellään 1970-luvun alussa käytin valtavasti energiaa maakotkien ruokkimiseen rahtaamalla hylättyjä teuraseläimiä kotkamaille. Korppi on todettu kaikkien maailman lintujen älyniekaksi. Korppeja vilahtelee puiden välistä ja siivet viuhuvat. Parvi leikki hippaa jollakin luunpalasella. Lumessa lojuu kuollut poro tai pikemminkin reikäinen ja veltto turkki, nokittu luuranko ja vaaleita linnunjätöksiä. 63 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 63 23.2.2017 17.29. Korpin ainoaksi strategiaksi jäi kaupungistumisen jatkaminen
TAPION PÖYTÄ Lihapullan PÄIVITYS Riistahärkis-lihapullat maistuvat keltaisen juuressoseen ja pirteän kaaliraasteen kanssa. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS 64 MAKASIINI 2 • 2017 4861_.indd 64 23.2.2017 17.37
JUURESSOSE 1 kg perunaa, lanttua, porkkanaa, palsternakkaa, bataattia vettä tai maitoa nokare voita 1 tl suolaa Pese ja kuori juurekset ja keitä kypsiksi vedessä. Soseuta ja lisää vesi tai maito ja voi. Lihapullia tehtiin vuosisadan alussa pelkästään pitopöytään tai sunnuntairuoaksi. Meillä lihapullat olivat aluksi säätyläisten – kartanoiden ja pappiloiden – juhlaruokia. Ruotsin kuningas Kaarle XII tutustui lihapulliin sotaretkillään Ottomaanien valtakunnassa 1700-luvulla ja ihastui niihin. Härkäpapu kasvaa luomuna. Lihapullat ovat yhä suomalaisten suosikkiruokien listalla ja ne ovat edelleen myös pitopöydän vakioruokaa. Munkkien kerrotaan tuoneen sen Pohjolan luostareihin 1200-luvulla, josta se levisi maallisiin puutarhoihin seuraavien vuosisatojen aikana. Paista lihapullat öljy-voiseoksessa. Härkäpapuja kannattaa liottaa ja keittää suurempi määrä ja pakastaa pienissä erissä myöhempää käyttöä varten. Paista koelihapulla ja tarkista mausteet. Ruotsissa lihapullat ovat olleet rakastettua ”husmanskostia” ja niistä on tullut jopa ruotsalaisuuden symboli. Uusi koostumus Papujen avulla lihapullat voi päivittää tämän päivän herkuksi. Riistalihasta ja härkäpavusta tehdyt lihapullat edustavat nykyisiä ruokatrendejä: terveellistä, ekologista, kotimaista ja edullista luomuruokaa. Kaaliraaste puolukoiden kera sopii lisukkeeksi. Sen tanakka varsi estää rikkaruohojen kasvun, eikä se typpeä sisältävänä tarvitse lannoitteita, vaan se jopa lannoittaa maata. Juuressoseesta saa lautaselle samalla kertaa vihannekset. Lihapullat on perinteisesti tarjottu perunasoseen kera, mutta soseeseen voi käyttää perunan lisäksi monia juureksia. Se on tyypillinen 1700-luvun ruoka, jossa aineksia keitetään, survotaan, maustetaan ja paistetaan. 65 MAKASIINI 2 • 2017 4861_.indd 65 23.2.2017 17.37. Tähän on vaikuttanut varmasti tavarataloketjun Ikean ympäri maailmaa kauppaamat lihapullat. Keskiajalla kaikki Euroopassa syöty papu oli härkäpapua. Ruotsissa ne on mainittu ensimmäisen kerran Cajsa Wargin keittokirjassa vuodelta 1754. P erinteikäs lihapulla on lähtöisin eurooppalaisista hoveista. Mausta suolalla. Suomessa härkäpapua viljeltiin 1950-luvulle saakka, mutta sitten se jäi muiden vihannesten varjoon. Jos papujen esikypsennys on hankalaa, härkistä saa myös valmiina rouheena, jolloin ruoanvalmistus on nopeampaa. Pilko sipulit ja sienet. Arkiruoaksi ne yleistyivät 1900-luvun puolivälin tienoilla. Niitä myydään vuosittain 150 miljoonaa kappaletta. Näin keväällä tomaatti ja kurkku ovat kalliita, mutta kotimaiset juurekset ovat edullisia. Riistasta ja pavuista tehdyt lihapullat jatkavat Metsälehden Suomi 100 -juhlavuoden ruokapalstaa. Monissa maissa on omat versionsa lihapullista. Yhdistä ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Härkis on nykyään muotiruokaa ja varsinaista voimaruokaa, sillä se sisältää lähes 30 prosenttia valkuaista. 1900-luvun alussa perustettujen kotitalousjärjestöjen ja -koulujen välityksellä lihapullareseptit saatiin tavallisiin koteihin. Härkäpapu (Vicia faba) on maailman vanhimpia viljeltyjä vihanneksia. RIISTAHÄRKIS-LIHAPULLAT 250 g riistalihaa (hirveä, peuraa, poroa) 3 dl härkäpapuja 1 muna 1 sipuli 2-3 valosipulinkynttä 1 dl tuoreita sieniä tai 0,5 dl kuivattuja 0,5 dl kuivattua nokkosta 1 tl suolaa 1 tl katajanmarjoja 2 tl yrttimausteita (timjamia, oreganoa) öljyä ja voita paistamiseen Liota härkäpapuja yön yli, keitä tunnin ajan ja soseuta. Viron puolella härkäpapua viljellään vielä suuria määriä ihmisravinnoksi, eikä pelkästään rehuksi. Muutkin kuin kasvissyöjät ovat löytäneet sen. Pohjoismaissa lihapullat mainitaan ensimmäisen kerran tanskalaisessa keittokirjassa vuonna 1703. Vähitellen ne levisivät maaseudulle pitoja juhlaruoiksi
On helppo kuvitella, miten suuresta havukasasta havuja vähän kerrassaan hakkuupölkylle nostettaessa löytyy silloin tällöin sopiva hakohärän aines. Puu haarautuu kahtia ja toinen haara valikoituu jatkamaan rungon pituuskasvua. Tällaisista kohdista syntyy oivallisia niskakaaria lehtipuuhevosille. Jos lapselle antaa puukon käteen, alkaa perinne elää. Mielikuvitus avuksi Nykyaikana hakohevosen tai -härän aineksia voi etsiskellä vaikkapa metsätöiden jäljiltä. Vuosikasvainten väliin kasvaneista oksakiehkuroista on tehty niin puuronsekoitusvälineitä eli härkimiä kuin vaikkapa risukarheja maanviljelykseen. Toisaalta keppihakohevonen yltää vaikka mihin, kun lapsi pitää sitä häntäpäästä kiinni ja ohjailee vaikkapa kiipeämään puuhun tai hörppimään purosta vettä. Hakotarhan asukki Hakohevonen syntyy yksinkertaisesti. Havuja pienittiin vesuria muistuttavalla hakokirveellä pölkkyä tai puupukkia vasten. Lapsilla on mielikuvitusta siinä, miten eläimen voi tehdä. Jättämällä pitemmän pätkän runkoa hevosen vartaloksi syntyy keppihevonen. Se osoittautui lasten leikeissä monikäyttöiseksi. Perinteisen maatalouden aikaan eläinten kuivikkeena käytettiin usein kuusenhavuista hakattuja pätkiä. Hakohärkiä kerrotaan tehdyn juuri tuollaisen työn lomassa. Eipä tarvitse enää olla vain arkistotoihin kätketyn varassa. Hakohevosella on myös sukulainen. Lapsillekin on syntynyt jotakin: harottavilla oksajaloilla seisovia hakohevosia. Hakohärkä vuollaan muuten samoin kuin hevonen, mutta kaksi ylöspäin sojottavaa oksantynkää jätetään härän sarviksi. Aika usein lehtipuista löytyy kohtia, joissa runko tekee mutkan sivulle ja sitten oikaisee suunnan kaarevalla kasvulla. Paksumpaan päähän vuollaan hevosen pää. Hakojen hakkaaminen oli monesti jonkun vanhan eläkeläisvaarin tehtävä. HAKOHEVONEN syntyy oksasta TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA S uomalaiset ovat oppineet hyödyntämään männyn ja kuusen oksaisuutta monella tapaa. Samalla tavalla hevoselle saatiin häntä. Kasvutapansa vuoksi lehtipuiden rungoista ei kasva yhtä suoria kuin havupuiden. Lehtipuusta veistoksia Useimmat lehtipuut kasvavat haarajatkoisesti. Myös härälle piti pojan mielestä saada korvat. Koska oksantyngät tarvittiin sarviksi, teimme sille korvat puoliksi irti vuolluista kuorenpaloista. Keppihakohevosella voi ratsastaa tavanomaiseen tapaan. Männyn tai kuusen latvasta katkaistaan pätkä hevosen vartaloksi niin, että oksista saa lyhennettyä hevoselle sopivat jalat. 66 MAKASIINI 2 • 2017 4780_.indd 66 23.2.2017 17.40. Jalkoja on usein vain kaksi, jolloin hevosen häntäpää nojaa suoraan maahan. KÄSIN TEHTY Pienellä vuoleskelulla oksanhaara muuttuu perinteiseksi leikkihevoseksi. Hakohevosia on mahdollista tehdä erikokoisia sen mukaan, valitaanko paksumpi vai ohuempi kohta rungosta. Kun kaaren sisäpuolelle vuolee hevosen turvan ja kaulan, alkaa oksanpätkä jo muistuttaa kokolailla hevosta. Sen vaari voi hetkessä muovata hakokirveellä lapsille leluksi. Vaikka poika oli vuolemassa hevosta, hän jätti puuhun myös pari ylöspäin sojottavaa oksantynkää – ne ovat hevosen korvat, hän selitti. Myös paksuksi kasvanut sivuhaara on sopiva aihio hakohevoselle. Jos oksia on sopivissa kohdin vierekkäisissä oksakiehkuroissa, voi hevoselle tehdä neljä jalkaa. Poikani alkoi vuolla kuorta hevosen harjan kohdalta ja jätti kuorisuikaleet kiinni: näin syntyi hevosen harja
67 MAKASIINI 2 • 2017 4780_.indd 67 23.2.2017 17.40
”Traktori kuin hakohärkä” Harottavilla oksajaloillaan seisovat pikkueläimet antoivat aihetta myös sanontoihin. Ainespuusta sahataan ensin hevosen pää ja etupuoli oikean pituiseksi. Vuolin turvan yläpuolelta puuta pois niin, että korvien aihio jäi sojottamaan ylöspäin. Havupuuhevoset ja härät sen sijaan ovat karkeamman ja kankeamman näköisiä. rin tamma ja sulhanen kuin hakohärkä. Lyhensin lopuksi hevosen takaosan sahalla. Hevosen alapuoli kannattaa vielä vuolla suoraksi, jotta eläin pysyy paremmin pystyssä. 68 MAKASIINI 2 • 2017 4780_.indd 68 23.2.2017 17.40. Hevosen niskan ja selän on puu itse muovannut kasvaessaan. Sahauskohdat on merkitty piirroksen katkoviivoilla. Kaulan alapuolelle sen sijaan on annettava muoto puukolla. Yksityiskohtia saa esimerkiksi tekemällä korvat halki repäistyistä oksankohdista ja vuolemalla niskaan lastuja harjaksi. 4. Niinpä suomalaisten hakohevosella on jalat, mutta sen niska on kovin jäykkämuotoinen. Eräs Fiatin vuosimallia 1975 oleva traktori oli niin kankea kääntymään, että sille annettiin lempinimeksi hakohärkä. 5. 3. 3. Virossa lasten hevoset on vuoltu lehtipuusta. 4. 2. Kun korvien aihion vuolee halki, kumpikin korva erottuu ja saa terävän kärjen. Puun kasvutapa ja hevosen muoto ovat parhaimmillaan niin kauniissa vuorovaikutuksessa, että lehtipuuhevosesta syntyy suorastaan silmiähivelevä veistos. Hakohevosen vuolu onnistuu alle kouluikäiseltä lapseltakin. 1. 1. Kun takaosan sahaa alhaaltapäin, mutta ei aivan loppuun saakka, voi yläreunasta lohkaista pienen kuorellisen lastun hevosen hännäksi. Kankeaa tai hidasliikkeistä ihmistä voitiin verrata hakohevoseen tai -härkään. Kielenkäytössä hakohärkä jatkoi elämäänsä vielä koneiden aikakaudelle saakHEVOSEN muoto löytyy lehtipuun haarasta. Virolaisten lehtipuuhevonen taas on oikein kaunisniskainen, mutta useimmiten jalaton. Häntäpuolen voi vielä jättää pitkäksi, jotta siitä voi pitää vuollessa kiinni. 5. Esimerkiksi Kalannista on vuonna 1938 muistiin merkitty sanonta Morsian kuin tuoma2. ka. Ohensin hevosen pään ja kaulan puukolla kummaltakin puolelta
PERJANTAI 22.9. TIISTAI 19.9. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Työpisteesi on Haukivuoren toimistolla. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN OIKAISU Painettu lehti tavoittaa edelleen suomalaiset parhaiten. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Ja paljon muuta. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. Palveluksessamme on 64 toimihenkilöä. Toinen virhe oli kaaviossa, jossa kerrottiin, että Riistakeskus saa riistanhoitoyhdistyksiltä lausunnon lupahakemuksista ja tekee lopulliset päätökset. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. Ostoskeskus Westfield Southcenter Mall. Digitaalisilla välineillä lehtiä lukee 70 prosenttia suomalaisista. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. LAUANTAI 23.9. KESKIVIIKKO 20.9. Metsälehdellä ja Metsälehti Makasiinilla oli KMT:n mukaan viime vuonna 188 000 lukijaa. Tietokoneiden, matkapuhelinten ja tablettien suosion jyrkän kasvun jälkeen eri lukuvälineiden osuudet ovat asettumassa vakaammalle tasolle. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Keflavik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Ohjelmassa mainitut ruokailut (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3980 EUR / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 EUR / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 EUR / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) mukaan paperista lehteä lukee viikoittain 79 prosenttia. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti. Tästä keväästä lähtien hakemukset jätetään suoraan Suomen riistakeskukselle. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. MAANANTAI 18.9. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. 045-1242005 TAI info@kontiki.fi www.triotravels.fi Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. SUNNUNTAI 17.9. Lukijamatka 16.9.–24.9.2017 Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Kohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Myös tältä osin asetus muuttui, eikä riistanhoitoyhdistys enää anna lausuntoa hakemuksiin. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 14.3.2017 mennessä sähköpostitse vesa.vaananen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen p. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. Lisää lukijoita Metsälehdelle Edellisen Metsälehden (3/2017) Kanta-arviosta pyyntiluviksi -artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että metsästysseurat jättäisivät edelleen lupahakemuksensa riistanhoitoyhdistyksille. Työ alkaa 1.4.2017 tai sopimuksen mukaan. 0400 754 252 Metsänomistajat MHY Etelä-Savo 2x130 Makasiini_Makasiini 22.2.2017 12.31 Sivu 1 69 MAKASIINI 2 • 2017 4875_.indd 69 24.2.2017 16.14. Vuonna 2015 lukijoita oli 180 000. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta otetta työhön. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi Kestotilaajan etu 75 € ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueen 15 000 metsänomistajaa kymmenen kunnan alueella. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. Tutustumme Seattleen. Amerikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . TORSTAI 21.9. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIRISTIKKO 70 MAKASIINI 2 • 2017 4866_.indd 70 24.2.2017 16.21
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Ennen Koskiselle tuloaan Pahta toimi konsulttiyhtiö Pöyryn rahoitusja talousjohtajana ja sitä aiemmin monissa johtoja asiantuntijatehtävissä metsäteollisuudessa. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Eija Antikainen, Jokijärvi, Eero Karjalainen, Oulu ja Heini Tiainen, Uukuniemi. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 2017 alkaen Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 4866_.indd 71 24.2.2017 16.21. Koskisen-konserni Koskisen-konsernin toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta alkaen on nimitetty Jukka Pahta. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 16.3.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Länsitalo aloitti Enso-Gutzeitissa vuonna 1989. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Hän on toiminut väliaikaisena toimitusjohtajana viime lokakuusta lähtien. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. 60 VUOTTA 10.3. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 2017 alkaen (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Seppo Huurinainen, maat. Hän jatkaa myös metsäpäällikkönä Suomessa siihen asti, kunnes uusi metsäpäällikkö on valittu. Stora Enson metsäpäälliköksi hänet nimitettiin vuonna 2008. Jouni Rantala, Suomen metsäkeskus, elinkeinopäällikkö, Lahti (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. MERKKIPÄIVÄT Stora Enso Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo on valittu yhtiön Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian puunhankinnasta vastaavaksi johtajaksi. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. maisteri, Mikkeli (matkoilla) 50 VUOTTA 11.3. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. ja metsät. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Kaikilla kuusilla on nyt juhlavuosi. Pohjantikka tarvitsee elinympäristöönsä äsken kuolleita kuusia, valkoselkätikka lahoja lehtipuita. Metapopulaatiot liittyvät saarekkeiseen elinympäristöön, jossa on lajille sopivia laikkuja ja niiden välissä laajojakin kelvottomia aloja. Muualla se tarkoittaa yleensä nuorta kuusta. Monet kukkajäärät elävät toukkana lahopuussa, mutta aikuiset hakevat ruokansa ja ilmeisesti myös parittelukumppaninsa valoisilta, niittymäisiltä paikoilta, joissa on runsaasti kukkia. Itä-Suomessa näre paikoin syrjäyttää kuusi-sanan kokonaan. Ne ovat sopivia elinpiirejä lukuisille lajeille, joille tavanomainen kangasmetsäluonto ei tarjoa mahdollisuuksia. Hyvänä lentäjänä se pystyy asuttamaan pieniäkin tuomikasvustoja, mutta jokaisessa tuomessa ei perhosta silti ole. Yksittäiset esiintymät eli populaatiot voivat olla pieniä ja tilapäisiä. Metapopulaatioita metsissä Tuominopsasiiven toukka elää tuomella, mutta aikuinen ruokailee kukilla, tässä vuohenputkella. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN VUOSI sitten keväällä kuollut ekologi Ilkka Hanski saavutti maailmanmaineensa nimenomaan metapopulaatioita tutkimalla. Hyvillä lentäjillä, kuten perhosilla, sopivat elinpaikat voivat olla kaukanakin toisistaan ja turvaavat silti lajin säilymisen. Karakuusi on korpikuusi ja rapaeli räkäkuusi leveälatvainen, vahvaoksainen puu. Selitys löytyy Martti Hertzin vuonna 1931 painetusta Nuorten metsäkirjasta, jossa hän opastaa tunnistamaan kuusia. Myös Dendrologian seura on valinnut vuoden 2017 puusuvuksi kuuset. Useimpien lajien kannalta metsäkin on laikkujen muodostama elinympäristö. KUUSEN tietävät kaikki. Lantakuoriaisille kelvollisia ovat vain tietynlaiset tai tietyn eläimen lantakasat; täpläverkkoperhoselle heinäratamoa tai tähkätädykettä kasvavat niityt. Näiden lisäksi Hertzi luettelee ”muunnoksia, muotoja ja merkillisyyksiä”, joiden nimi kuvaa kuusten ulkonäköä. Lukuisten pienten esiintymien muodostama metapopulaatio selviytyy, jos laikkuja on riittävästi ja ne ovat niin lähellä toisiaan, että yksilöiden siirtyminen laikulta toiselle onnistuu. Karankokuuselta on latva kuivunut. Tuominopsasiiven toukkien ravinnoksi sopivat tuomipöheiköt ovat pieninä laikkuina havumetsien keskellä. Hanski tutki erityisesti lantakuoriaisia ja täpläverkkoperhosta. Korpikarhunsammal selviytyy vain kosteissa painanteissa, karvakarhunsammal kuivalla paikalla. Kuusen juhlavuosi SH U TT ER ST O CK IM AG ES 72 MAKASIINI 2 • 2017 4867_.indd 72 24.2.2017 17.13. Näitä ovat muun muassa kampakuusi, harjakuusi, laakakuusi ja huiskilokuusi. Kummallekin lajille suurin osa metsäympäristöstä on kelvotonta. Aika monelle myös näre on tuttu, mutta mitä ovat kara-, rapatai huiskilokuusi. Tälle metapopulaatioajatukselle perustuu myös metsälain pykälä 10, joka suojelee tavanomaisesta metsäympäristöstä poikkeavia kohteita. Jotkut lajit elävät jopa tuplasaaristossa: ne tarvitsevat elämänsä eri vaiheissa erilaisen ympäristön. Kohta pääsemme istuttamaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi Tulevaisuuden kuusia
040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Katja Raninen p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 16.3. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. PEFC-sertifioitu METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki P. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. Männikkö alulle Sopivassa paikassa kylvö on hyvä vaihtoehto. TAIMIKONHOITOKOULU: Varhaishoito ja 1. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. raivaus Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/17 ILMESTYY 13.4. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. VA LT TE RI SK YT TÄ TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi 4868_.indd 73 24.2.2017 16.45
Valmistan kuukausittain muutamia kymmeniä Luava-teoksia. Suosituimpia aiheita ovat perhe, lapset ja lemmikit. Parin vuoden kehitystyön jälkeen syntyi Luava-teos: mattapintainen valokuva, jonka pohjustus on kotimaista mäntyä. Pidän puusta materiaalina ja halusin kuvien taustaksi luonnonmateriaalin. Päätin yhdistää valokuvat ja puun. TUOTE JA TEKIJÄ Juuso Virtanen myy valtaosan Luava-teoksista yrityksen nettisivujen kautta (www.luava.fi). Aloitan taustojen työstämisen siinä vaiheessa, kun saan tilauksen, jotta vastahiotun puun tuoksu säilyy asiakkaalle saakka. Teosten hinta vaihtelee 25 eurosta 69 euroon. 74 MAKASIINI 2 • 2017 74 MAKASIINI 2 • 2017 4847_.indd 74 24.2.2017 16.19. Useimmat asiakkaat haluavat kuitenkin käyttää omia kuviaan. Moni pelkää, ettei omien kuvien laatu riitä, mutta huoleen ei ole syytä. Minulla on muutamia jälleenmyyjiä, jotka myyvät omista valokuvistani tekemiäni teoksia. Hion ja petsaan puupalat, tulostan valokuvat erikoistulostimella ja kiinnitän ne puuhun. Olen myös osakkaana videotuotantoyhtiössä, mikä tuo mukavaa vaihtelua työhön.” MÄNTYÄ TAUSTALLE Juuso Virtanen liittää valokuvat ja puun yhteen. Yhden Luava-teoksen valmistus sujuu nopeimmillaan neljässä viidessä päivässä. Käytän kuvien tulostuksessa mattakuitua, sillä en tahdo, että puun syyt kuultavat valokuvan läpi. Tällä hetkellä teoksia menee lähinnä kotimaahan, mutta suunnitelmissa on laajentaa myyntiä myös ulkomaille. Ne voi ripustaa seinälle tai pitää pöydällä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIMMO BRANDT ”AJATUS lähti liikkeelle siitä, etten löytänyt sopivia kehyksiä valokuvilleni. Minulla on elokuvaja tv-alan koulutus, puun työstämisen olen oppinut isältäni. Teen jopa 80 prosenttia teoksista kännykkäkuvista. Olen valokuvannut koko ikäni ja halusin kuville uudenlaista käyttöä. Teoksissa käyttämäni puun tilaan valmiiksi paloiksi sahattuna paikalliselta sahurilta. Luava-teoksia saa tällä hetkellä kahdeksassa koossa ja värissä, kertoo Juuso Virtanen. Luava-teoksia saa tällä hetkellä kahdeksassa koossa ja värissä
Hinta 35€ (norm. 42€) Etu voimassa 31.3.2017 saakka. Se on työväline niin metsänomistajille kuin metsäneuvonnan ja kiinteistövälityksen ammattilaisille. Kirja avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Maaliskuun kuukauden kirja Sujuvasti seuraavalle Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia Kirja auttaa metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Uudistetussa kirjassa esitellään myös uuden metsälahjavähennyksen vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele03 tai asiakaspalvelustamme, puh . Teos sopii myös oppikirjaksi metsäja kiinteistöalan koulutukseen. Kirjassa on runsaasti hyödyllisiä asiakirjamalleja. Kirjassa käydään monipuolisesti läpi asioita, joita jokaisen nykyisen ja tulevan metsänomistajan on hyödyllistä tietää
STIHL & VIKING POLTTOAINEET www.stihl.. • STIHL MotoMix • Ympäristöystävällinen 2-T polttoaine, joka valmistetaan käyttäen STIHLin omaa huippulaadukasta HP Ultra moottoriöljyä toimii kaikissa 2-tahtimoottoreissa sekä STIHL 4-MIX moottoreissa! • VIKING MotoPlus • Ympäristöystävällinen 4-T polttoaine, joka ei sisällä öljyä toimii kaikissa 4-tahtimoottoreissa! OPTIMUM SYSTEM • Etuja koneelle • Moitteeton käynti Optimaalinen kiihtyvyys • Etuja ihmiselle • Käyttövalmis • Etuja ympäristölle • Pienemmät CO 2 -päästöt Metsalehti_Makasiini_2017_03_02.indd 1 8.2.2017 14:51:41