›› 6 METSÄSTÄ Ei soita ilman rahkasammalta ›› 16–17 Kesämökkiläisestä tuli metsänomistaja ›› 18–19 Milwaukeelta järeä akkusaha ›› 23 PILKKEITÄ Peurakopissa on hyvä meditoida ›› 24 Tyvilaho edennyt kohti pohjoista ›› 27 Puu, jota ympäröi teräksinen aita ›› 30 Tuhka ja typpi lannoittavat tehokkaasti yhdessä. HELMIKUUTA 2019 • NRO 4 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Ju ha Ka up pi ne n UUTISET Metsissä alkaa toinen laserkeilaus ›› 2–3 Mikä ihmeen franchising. ›› 4–5 Hiilinielutuista tuli vaalien metsäteema ›› 8 Metsätilakauppa uuden edessä ›› 10–11 HENKILÖ Toimitusjohtaja sai myrskyisän alun työlleen Ylä-Lapin toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen löysi itsensä keskeltä FSC-kiistaa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28. Sivut 14–15 Kasvua taivaalta M ik ko Ri ik ilä
Pohjois-Suomea lukuun ottamatta maan kaikki metsät on määrä keilata ja ilmakuvata vuoteen 2025 mennessä. Ilmakuvatiedolla tarkennetaan puulajien tunnistamista ja kuvioiden rajauksia. ”Hankkeessa arvioidaan vanhoilta, kertaalleen ojitetuilta alueilta tulevan vesistökuormituksen suuruus. Hakkuuja hoitoehdotukset tuotetaan laskennallisesti puustoja kasvupaikkatietojen perusteella. ”Toimijat ovat ladanneet avoimia metsävaratietoja jo yli kolme miljoonaa kertaa”, johtava metsätiedon asiantuntija Juho Heikkilä kertoo. Laajennustyöt käynnistyvät tänä vuonna ja valmista pitäisi olla ensi vuoden keväällä. Ensimmäiseksi yhtiö modernisoi Kajaanin sahan tuotantoteknologian, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen tehokkaamman käytön. Niistä voidaan muodostaa puustotunnukset taimikoille ja ennustaa niiden kehiMetsät keilataan taas laserilla Metsänomistajille ja koko metsäalalle on luvassa entistä tarkempaa metsätietoa. Taustalla on huoli biotalouden kestävyydestä. Metsien vesistökuormitus arvioidaan uudelleen Valtioneuvosto on käynnistänyt hankkeen, jossa metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus arvioidaan uudelleen. Kurssi on tehty yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa. ”Tämä mahdollistaa osaltaan myös sellutuotannon lisäämisen tulevaisuudessa”, toteaa Joutsenon tehtaan johtaja Ari Tanninen . Metsänhoitotyöt ulkoistetaan lähes poikkeuksetta alihankkijoille. Omistajatietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Laserkeilauksen tueksi metsät ilmakuvataan kolmen vuoden välein. ”Meillä on jatkuva huoli siitä, ettei alan alihankintaketjussa kaikki kestä päivänvaloa. Nykyisin Metsäkeskus saa tieto ja hakkuista vain metsänkäyttöilmoituksista, jotka eivät läheskään aina toteudu suunnitellussa muodossa. Riistakeskus opastaa hirvivahinkoja vähentävään metsänhoitoon Suomen riistakeskus on julkaissut metsänomistajille verkkokurssin, jossa neuvotaan hirvivahinkojen vähentämiseen metsänhoidon konsteilla. ”Jatkossa meidän pitäisi saada hakkuukoneilta tiedot kuvioiden rajoista ja hakkuutavasta sekä hakkuun ajankohdasta”, metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Metsäkeskuksesta toteaa. LYHYET UUTISET 28.2.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M etsien toinen laserkeilauskierros käynnistyy ensi vuonna. ”Tulemme investointiohjelmamme myötä kasvattamaan huomattavasti raaka-aineen käyttöä”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Petteri Virranniemi . Metsänomistajat saavat metsätietonsa Metsään.fi-palvellusta. Se ei ole laitonta, mutta voi olla ongelmallista, mikäli asiat eivät palveluiden tarjoajilla ole kunnossa, liitto huomauttaa. Hakkuukoneilta metsätietoa Muun muassa MTK ja Metsäteollisuus ry ovat allekirjoittaneet alan yhteisen suosituksen toimittaa Metsäkeskukselle tietoja hakkuista, uudistamisista ja taimikonhoitotöistä. Haluamme korjata tilanteen”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Metsä Group investoi Joutsenoon Metsä Group kasvattaa Joutsenon sellutehtaan kuorimon kapasiteettia. Keilaus on osa kansallista laserkeilausohjel maa, jonka toteuttaa Maanmittaus laitos. Tarjolla on ohjeita muun muassa uudistamiseen ja taimikonhoitoon. Teollisuusliitto huolissaan metsätöiden ulkoistamisesta Teollisuusliitto vaatii uusia toimia harmaan talouden vastaiseen taisteluun metsäalalla. Materiaali on vapaasti saatavilla osoitteesta riistainfo.fi . Suomen metsäkeskus ylläpitää metsätietojärjestelmää, joka on metsätietoekosysteemin perusta. Laajennuksen ansiosta tehtaan havupuun kuorintakapasiteetti kasvaa kolmanneksella. Keilaus tehdään noin kahden kilometrin korkeudelta lentokoneesta. Lisäksi lasketaan uudet arviot metsätalouden aiheuttamasta typpija fosforikuormituksesta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Leena Finér .. Se muodostuu metsätiedon tuotannosta, ylläpidosta ja hyödyntämisestä. Alan toimijat, kuten metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt, voivat hankkia metsätietoja avoimen metsätiedon osiosta. Pölkky investoi ja kasvattaa puun käyttöä Pölkky Oy käynnistää mittavan investointiohjelman. Metsävaratietoa saadaan jatkossa myös taimikoita hoitavien metsurien omavalvontamittauksista. Metsistä tuotetaan kuvioittain tiedot muun muassa puuston pituuksista, iästä, kuutiomääristä ja puulajijakaumasta sekä kasvupaikoista
Linnun höyhennyksestä tiesin, että kyseessä on vanha yksilö, mutta en tietenkään, miten vanha", Komulainen kertoo. Hakkuukoneiden ja metsurien omavalvontatietoja käytetään vain metsänomistajan suostumuksella. Uusi laserkeilaus tehdään tiheäpulssilaserilla. Toimiston mukaan rengas laitettiin kotkan nilkkaan 34 vuotta, kuusi kuukautta ja 27 päivää aiemmin. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ratkaisua odotetaan kesään mennessä. Puustotiedot määritellään jatkossakin sivultaan 16-metrisille ruuduille, hiloille. Pohjois-Pohjanmaalta Äänekoskelle käännetyt puuvirrat ohjattaisiin uudestaan Kemiin. Metsikkökuvioiden rajaukset viimeistellään ihmistyönä. Rengastuksen jälkeen lintu havaittiin vuonna 1986 Lounais-Suomessa, mutta sen jälkeen havaintoja ei ole tullut ennen Komulaisen valokuvaa.. . . Lisäys olisi 3,6 miljoonaa kuutiota. SU O M EN M ET SÄ KE SK US tystä sekä hoidon tarvetta. Puunkäytön lisäys olisi 2,8 miljoonaa kuutiota. Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala sanoi henkilökohtaisesti toivovansa kartonkivaihtoehtoa. KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon ympäristölupahakemus on jätetty. . . Taimikot yhä haasteena Taimikoiden tilaa ei tähän mennessä ole kyetty laserkeilaten kunnolla toteamaan, mutta jatkossa tilanne voi parantua. Alueen omat puuvarat eivät riitä täyskäytölläkään, sillä tuorein tilastoitu hakkuumäärä on 14,3 miljoonaa kuutiota ja kestävät hakkuumahdollisuudet on arvioitu 24,5 miljoonaksi. . Laserkeilauksen alkuvuosina taimikoiden tilaa arvioitiin maastossa. Tänä vuonna päättyvän ensimmäisen keilauskierroksen aikana käytetyt harvapulssilaserit lähettivät yhden laserpulssin kahdelle neliömetrille. Neljästä isosta investointihankkeesta saatiin tilannekatsaus Lapin Metsätalouspäivillä viikko sitten. . VIISI PULSSIA NELIÖMETRILLE . 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 28.2.2019 Laserkeilauksessa metsätiedot muodostetaan erikseen sivuiltaan 16-metrisille ruuduille, hiloille. Pohjoisen tehtaista päätöksiä kesäksi EERO SALA Luontokuvaaja ja Metsälehden vakituinen avustaja Ari Komulainen kuvasi tammikuun lopulla maakotkan, joka on osoittautunut Euroopan vanhimmaksi. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. . ”Yli viisimetrisistä taimikoista saataneen jatkossa käyttökelpoista tietoa”, Jyrkilä kertoo. Metsä Groupissa mietitään Kemin sellutehtaan vähittäistä modernisointia tai kokonaan uutta biotuotetehdasta. Metsänomistajan käyttöön metsätieto saadaan kesällä tehtävää keilausta seuraavan kevään aikana. Puuhuolto tukeutuisi Kainuun kuitupuuhun, jolle nyt ei ole kysyntää omassa maakunnassa. Tämän perusteella kotka on kolmanneksi vanhin Suomessa rengastettu lintu, mutta Euroopan rengastustilastojen perusteella vanhin eurooppalainen maakotka. Oulusta puntaroidaan kartonkia Stora Enson Oulun tehtaalla selvitetään, jatketaanko hienopaperituotantoa vai muututaanko kartonkitehtaaksi. Sen rengasti pitkän uran kotkaja muuttohaukkarengastajana tehnyt Jouni Ruuskanen . Metsikkökuviot muodostetaan yhdistämällä puustoja kasvupaikkatiedoiltaan toisiaan muistuttavien hilojen tiedot. Tulevaisuudessa taimikoiden tilasta haetaan lisätietoa muun muassa satelliittikuvista ja pienoislennokkeja käyttäen. "Lentokuvassa rengas näkyi hyvin, koska se oli valahtanut alas nilkkaan. Tekninen johtaja Vesa Mikkonen kertoi, että tehtaan perussuunnittelu aloitetaan tänä vuonna ja investointipäätökseen on valmius vuonna 2020. Viides eli Kaidi Finland -yhtiön Kemiin kaavailema biopolttoainetehdas ei ollut esillä. ”Jos mennään parasta mahdollista polkua, niin tehdas voisi olla käynnissä aikaisintaan 2023.” Tehdas tuottaisi noin 600 000 tonnia sellua ja tekstiilikuituja, ja käyttäisi sekä havuettä koivukuitua 3,5 miljoonaa kuutiota. Kotkan jalassa näkyi rengas, jonka numeron Komulainen ilmoitti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistoon. Hankinta-alue ulottuisi Pohjois-Karjalaan saakka, lisäksi puuta tuotaisiin Venäjältä ja Ruotsista. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Lentokoneeseen asennettu keilain lähettää viisi lasersädettä neliömetrille. Kustannus olisi noin 700 miljoonaa euroa ja havukuitupuun käyttö nousisi 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Tästä on säästösyistä luovuttu. Tarkimman tiedon keilaus antaa maaston muodoista ja puuston pituudesta. Uusi tehdas käyttäisi puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä. ”Kesän korvalla valitsemme vaihtoehdoista toisen pitempää suunnittelua varten”, liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoi. Euroopan vanhin maakotka on savolainen Pohjois-Savoissa kuvattu maakotkanaaras on syntynyt keväällä 1984. Kemijärven biotuotetehtaan ympäristöluvasta odotetaan päätöstä huhtikuussa, ja rakentamisen on määrä tapahtua 2019–2021. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. . Fakta "Metsä vara tietoja on ladattu kolme miljoonaa kertaa." MIKKO HÄYRYNEN Jos Pohjois-Suomen isot investoinnit toteutuvat, puun käyttö kasvaa 11 miljoonaa kuutiometriä. Puustotieto muodostetaan maasta ja puista takaisin heijastuvien säteiden ja keilauksen tulkintaa varten mitattavien maastokoealojen puustotietojen perusteella. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Ar i Ko m ul ai ne n Komulaisen kuvaama maakotkanaaras on syntynyt keväällä 1984 Pohjois-Pohjanmaalla.
Vaikka viime vuonna sahattiin paljon, tuotantomäärät jäivät vielä kauas vuosituhannen alun lukemista. Viime vuonna sahatavaraa tuotettiin paljon vähemmän, vain 11,8 miljoonaa kuutiometriä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN aikaan saimme vuosittain tilastokirjan verran uutta metsätietoa. Toistaiseksi tuo nielu on metsäisessä Suomessa ollut hämmästyttävän pieni. Kenties muutos ennakoi käännettä sahatavaran kotimaiseen kysyntään. "Tiedän, että sen täytyy näkyä maanMetsänhoito yhdeltä luukulta Franchise-yrittäjä Tuomas Saarenpää on kuin UPM:n mies, mutta ei kuitenkaan ihan. Onneksi Luken tilastoväki on heltynyt, ja saamme taas nauttia Suomen metsätilastot -kirjan kiinnostavista ja yllättävistäkin tiedoista: Miksi ensiharvennusala on romahtanut kymmenessä vuodessa, vaikka uudet sellutehtaat suorastaan ahmivat kuitupuuta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Joko puukerrostalot vihdoin tekevät läpimurron. Takana on sahojen paras vuosi yli kymmeneen vuoteen. Toisaalta kuitupuun kallistumisen seurauksena myös sahat saivat viime vuonna entistä parempaa hintaa sellutehtaille myymästään hakkeesta. Kunnat ja kaupungit pyrkivät kilpaa hiilineutraaleiksi, mikä tarkoittaa myös sitä, että puurakentamisen pitää lisääntyä. Teos kertoo myös, että hyväkasvuisia keski-ikäisiä metsiä on enemmän kuin koskaan. Kiinnostavaa on, että meillä puurunkoisten talojen rakennuslupia on myönnetty vähän aiempaa enemmän siitä huolimatta, että rakentaminen muuten on alkanut vähentyä. Valmista sahatavaraa tuosta määrästä syntyi 13,7 miljoonaa kuutiometriä. Luken ensi vuosina metsien tilastotieto kryptattiin sotkuisen nettihakuproseduurin taakse. AJANKOHTAINEN Lukijakuva Mikäs tässä on ollessa, sanoi kissa koivussa. Sahausta varaa lisätä. Puutalot ovat hyviä hiilivarastoja. Kyseessä on UPM:n uusi metsänhoitopalveluiden franchising-konsepti, jota Hämeen metsätyö Oy pilotoi. Se lupaa runsaita hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Todellisuudessa hän edustaa UPM Metsän franchise-yritystä, Hämeen metsätyö Oy:tä. 28.2.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva T oimitusjohtaja Tuomas Saarenpää ottaa meidät vastaan UPM:n metsäpalvelutoimistolla Hämeenlinnassa. Yritys toimii tiiviinä osana UPM:n toimintaa ja vastaa metsähoitotöiden markkinoinnista ja toteutuksesta. Myös tukkikauppa kävi viime vuonna vilkkaasti. Toimintakenttänä on UPM:n Hämeenlinnan ja Lahden toimistojen ostoalue. Puuttoman maan ala on kaventunut viidennekseen 1960-luvun alun tilanteesta. Metsänomistajat pääsivät nauttimaan korotuksista järeän puun hintaan, joka sahanomistajien mielestä nousi jo liian korkealle. Maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan, mutta vielä se ei näy sahatavaran kysynnässä. Entä miksi Suomessa puhutaan metsäkadosta, vaikka metsämaata on metsäinventointien mukaan liki 250 000 hehtaaria enemmän kuin 15 vuotta sitten. MIKKO RIIKILÄ Onneksi on metsätilasto SAHATEOLLISUUDEN VUOSITTAINEN konferenssi pidettiin pari viikkoa sitten toiveikkaissa tunnelmissa. Saarenpää on vakuuttunut, että tästä toimintamallista hyötyy myös maanomistaja. Ulkopuolisen silmin hän on yksi yhtiön työntekijöistä. LISBETTI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. SAHATAVARAN TUOTANTOA on varaa lisätä. Ostaessaan metsänhoitopalveluita Saarenpäältä metsänomistaja tekee metsänhoitosopimuksen UPM:n kanssa. Ennätysvuonna 2003 sahat ostivat tukkia lähes 30 000 kuutiometriä, josta yli neljä miljoonaa kuutiometriä oli tuontipuuta. Myös juuri päivitetyssä Kansallisessa metsästrategiassa yksi tavoitteista on lähes kaksinkertaistaa puutuotteiden hiilinielu vuoteen 2025 mennessä. Päätellen siitä, kuinka paljon ilmastonmuutoksen torjumisesta puhutaan, sahatavaran kysynnän pitäisi kasvaa niin meillä kuin muualla. Pilottikokeilu päättyi onnistuneesti viime kesänä, ja franchising-kumppanuus UPM:n kanssa jatkuu. Sahausmäärät olisivat viime vuonna kasvaneet vielä enemmän ilman loppuvuoden vaikeuksia Kiinan ja Egyptin markkinoilla. VUODEN ALUSSA vientikauppa on vilkastunut hiljaisen loppuvuoden jälkeen
En näe kohta enää muuta vaihtoehtoa." Saarenpää ei usko, että franchise-konsepti vaarantaa pienempien metsäpalveluyrittäjien toimeentulon. Kokeilu onnistui yli odotusten, eivätkä puut viitsineet kasvattaa kunnollista juuristoa ja lakosivat syksyn tullen. Yritys maksaa UPM:lle yhteistyömaksua, jolla se saa käyttöönsä yhtiön järjestelmät, tavaramerkin, koulutukset ja tuen. Tukiin on oikeutettu metsän pinta-alasta tai puun myyntituloista riippumatta. 5 AJASSA / 28.2.2019 TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Yleensä korvaussumma on ollut puiden todellinen arvo. 76% Kyllä Teetkö metsäveroilmoituksen sähköisesti. Franchise-yrityksenä Hämeen metsätyö Oy maksaa UPM:lle yhteistyömaksua. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Kyllä 70%. Ei muuta kuin rähinä päälle vaan." JÄTKÄ "Metsässäni oli kesällä aukkohakkuu ja motomies kaatoi vahingossa 15 runkoa naapurin puolelta. . Varhaisperkauksessa riittää, kun puolen hehtaarin kokoisia taimikoita löytyy pari kappaletta eli työtä tehdään vähintään yhden hehtaarin alueella. Päästiin sopuun, jonka jälkeen olen tehnyt useita puukauppoja kyseisen henkilön kanssa." SIKARI Tiedätkö metsätilasi arvon. Kausityöntekijöitä joudutaan palkkaamaan tällä hetkellä Virosta. Kukaan ei tullut sanomaan kaadoista mitään, eli onko se varkaus. Tiedätkö metsätilasi arvon. Ostomies tarjosi kuiduille hankintahintaa ja vanerille tyvikoivun hintaa. Tavoitteena on rekrytoida uusia yrittäjiä ja ulottaa franchising-ketju maanlaajuiseksi. Yhteinen tavoite on tehostaa metsänhoitopalveluiden myyntiä ja saada alueen hoitorästit selätettyä. Näennäismetsänhoitoa. omistajalle, että yksi toimija toteuttaa koko ketjun", Saarenpää sanoo. Mahdollisuus hankkia harrastemoottorisaha ja metsämessumatka Elmiaan verottajan tukemana saattavat saada Karvisen tapaisen pragmaatikon itkemään kyyneleitä. . En lähtisi liiaksi rettelöimään. Tiedätkö metsätilasi arvon. Yhden toimijan käsissä metsänhoitotöiden ketjutus sujuu jouhevasti. Puiden hinta kertaa kolme ja korvaushan on veroton, lisäksi voi vaatia uudet taimet tilalle." TOLOPAINEN "Oikeus on vastaavia riitatapauksia käsitellyt paljon. Virolaisille maksetaan samaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa kuin suomalaisille, mutta Saarenpää uumoilee, ettei se kohta enää riitä. Varsinkin asutusja hiihtokeskusten lähettyvillä olevien, alle 10 hehtaarin kokoisten palstojen kysyntä ja hinta nousivat. Työntekijöitä ketjuun mahtuu useita, sillä Hämeen metsätyöllä on omien palkollisten ohella aliurakoitsijoita. Franchise-yrittäjät tuottavat metsänhoitopalveluita UPM-brändin alla. Hallinnollisella tempulla jopa puolet Suomen toimivista maatiloista jäisi ilman tukia. Työntekijä seuraa jokaisella työmaalla työnsä jälkeä sähköisen omavalvonnan avulla ja useampi henkilö valvoo laatua UPM:n toimesta. . UPM Metsän franchising-yrittäjyys on uusi metsänhoitopalveluiden myyntiä tehostava konsepti. Työn jäljen seurantatiedot voidaan jakaa maanomistajalle. . Esityksen mukaan tukien maksaminen lopetettaisiin tiloilta, joiden myyntituotot jäävät alle 20 000 euron vuodessa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kohtuus kaikessa." MEHTÄUKKO "Korvaus on neuvottelukysymys, kaataja on tuossa aika heikoilla. ”Miksi tämä täällä on. Saarenpää kuitenkin painottaa, että työn laatu on kohdallaan ja sitä valvotaan järjestelmällisesti. Onko osa metsänomistajista mukana metsätaloudessa vain näennäisinä yrittäjinä. FRANCHISE-YRITTÄJYYS . Selvää on, että puukauppoja kannattaa keskittää eikä edes tähdätä jokavuotiseen puunmyyntiin. Kasöörin katse kohdistui syyskuiseen rautakangen ostokuittiin. Naapurille laskettiin noiden runkojen tilavuudeksi koko aukkohakkuun keskimääräisen runkotilavuuden mukaan saatu kiintomäärä, jonka mukaan korvaussumma. Taloudellisilla seikoilla ei ollut niin väliä. KUKA KUKIN ON -kirjaa ei tarvitse selailla monta sivua ennen kuin löytää ensimmäisen merkinnän metsänhoidosta harrastuksena. Pieni perälauta on asetettu tukihankkeen minimipinta-alalla. "Palkkataso Virossa nousee, ja he löytävät työnsä nykyään kotimaasta. Eivät vissiin ole karttoja liiemmin kattelleet?" METSÄPÖRÖ "Virhe ja vahinko. Myös matkat metsään, eväsrepun, termospullon ja goretexjalkineet voi kirjata vähennyksiin – jos kehtaa, vaikka metsästä ei olisi ajatustakaan myydä leimikoita. Oikeus ymmärtää hyvin sen, että vahinko on tapahtunut eikä tuottamuksen aste ole suuri. Tekijöiden riittävyys metsissä on kuitenkin suuri kysymysmerkki. Kankikuitti hyväksyttiin – ja visakoivuista on ollut jo myyntituloa. Se, mikä minulle on elinkeino, on toiselle harrastus. Saarenpää vakuuttaa, että franchising-maksu ei ole pois metsurien palkoista. Verottaja kuitenkin palkitsee meidät molemmat yrittäjävähennyksellä. Kaikki sujui leppoisasti, ei tarvinnut kenenkään riidellä." RAIVAAJA "Vielä korvausta kiukutellessa kannattaa miettiä, onko toisena osapuolena joku, jonka kanssa saattaa olla kauppaa hieromassa tulevaisuudessa." PUU HASTELIJA "Naapurin harvennus koukkasi 5–10 metriä puolelleni. Viikon päivät kuluivat, kun askartelin tukikepit visoille ja junttasin ne kangen kanssa maahan. . Metsää haluttiin omistaa sieltä saatavien myönteisten luontokokemusten takia. Tekijöistä tulevaisuudessa pula Saarenpäälle kumppanuus UPM:n kanssa on mahdollistanut yritystoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen, mutta vastapainona vaaditaan sitoutumista, vastuullisuutta, ammattitaitoa ja pääomaa. Joten vahingolla ei voi ratsastaa korvauksia." METSURI MOTOKUSKI "Poliisit paikalle ja oikeusjuttu käyntiin – eiköhän siinä kymppitonnin saa kulumaan – oikeudenkäyntikuluihin. Naapuri tontilla oli kaadettu puita, mutta myös minun tontilta 9 kuusta (15 – 17 m korkeita) pellon laidalta. 76% Kyllä Teetkö metsäveroilmoituksen sähköisesti. Yksityismetsän keskipinta-ala Suomessa on vähän yli 30 hehtaaria. 2000-LUVUN ALKU toi tullessaan termin fiilistelymetsä. Vasta noin 40 hehtaarin peltotilat kelpaisivat Karviselle. Päinvastoin, metsään tarvitaan kaikkia halukkaita. KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. "Tässä on varmasti varaa maksaa TES:n mukaiset palkat, ja niin sen pitääkin olla." Jo franchise-sopimus edellyttää, että palkkaus on työehtosopimusten mukainen. Verottajan tilastoista ei selviä, kuinka paljon 2C-lomakkeita palautuu vuosittain kokonaan ilman myyntituloja. Uusi kysymys: Ratkaisevatko puolueiden metsäkannat äänestämisesi. Mitä metsätaloudessa tehdään kangen kanssa?” Pakkohan se oli paljastaa, että aloittelevana ahneena kapitalistina olin kylvänyt lupiinia visakoivujen alle ajatuksena typpilannoituksen hankkiminen visoille. OLEN YHDEN KERRAN ollut kuittimappini kanssa verotarkastajan luona. Metsätalouden ainoat tuet ovat kemeratukia, ja niiden 60 miljoonan euron määrä on mitätön puun myyntituloon nähden. Saarenpään franchise-yritys hoitaa UPM:n metsänhoitopalvelut sekä yhtiön metsät Hämeenlinnan ja Lahden alueella. Mutta jos vuodesta toiseen metsätilasta on pelkkiä menoja, pitääkö yhteiskunnan verovähennysten turvin tukea metsänomistajaperheiden kumisaapashankintoja. Fakta OP-RYHMÄN ENTINEN pääjohtaja Reijo Karhinen sai viljelijäkentän kuumaksi ehdotuksellaan näennäisviljelyn tuen jäädyttämisestä. . Pakko saada työntekijöitä täältä. Verkkokeskustelu: Hakkuu lipsahti naapurin puolelle "Miten pitäisi toimia.
Riitaa ei pitänyt olla. Puumarkkinat pysähtyivät tammikuussa kuin seinään. Vuosien hiljaiselon jälkeen puukauppa kävi, yhdistys oli saanut tehtyä toimitussopimukset merkittäville puunostajille ja seuraavat puoli vuotta oli turvattu. Ylä-Lapin metsät eivät ole FSC-sertifioituja. Piristyneelle puukaupalle stoppi Heikkoselle 24. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja . kotoisin Ivalosta ja asuu nykyisin Ivalossa . "Riitaa ei pitänyt olla." ”Yksityisten metsänomistajien puukaupat ovat jäissä, uusia toimitussopimuksia ei voida laatia eikä varmuutta selvittelytauon pituudesta ole”, selventää Annakaisa Heikkonen FSC-jupakkaa Ylä-Lapissa. Nyt sellainen kuitenkin nostettiin esille FSC:n riskinarvioinnissa, ja se ihmetyttää paikallisia. Se teettää jo nyt ongelmia, vaikka olemme vasta selvittelyvaiheessa", Heikkonen kertoo. . Meillä ei ole varaa aloittaa uutta kiistaa." Tilanne voi laueta, jos pystytään osoittamaan, ettei kiistaa ole. . Uutta metsäkiistaa pelätään Ivalosta kotoisin oleva Heikkonen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Metsähallituksella. Paikallisille tilanne tuli täytenä yllätyksenä. Puunostajat saavat sekoittaa paikallista puuta FSC-sertifioituihin tuotteisiin enintään 30 prosenttia. Arvioinnin mukaan on olemassa vaara, että metsätalous saamelaisten kotiseutualueella aiheuttaa merkittävää uhkaa saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle. perheeseen kuuluu 3-, 8ja 10-vuotiaat lapset sekä rajavartijana työskentelevä puoliso . "Kaikkien etu on varmasti se, ettei täällä tämän riskiarvioinnin myötä synnytetä kiistaa. FSC-kiista vaarantaa kaukolämpölaitosten puunhuollon ja hämmentää paikallisia. Heikkonen kokee, että paikallisten poromiesten, saamelaisten ja metsänomistajien rinnakkaiselo on sujunut. Osa paikallisista on alkanut osoitella toisiaan ja etsiä syyllistä. Juha Kauppinen ANNAKAISA HEIKKONEN . Metsänhoitoyhdistykseen tieto riskien kartoituksesta tuli vasta viime vuoden alkusyksystä. Juha Kauppinen. Hän on ollut tekemässä esimerkiksi yhden kiista-alueen, Yli-Muonion, valtionmaiden käyttösuunnitelmaa. omistaa metsää puolisonsa kanssa KUKA. . . Miten se tehdään, on mielenkiintoinen kysymys. Nyt riskiarvioinnin mukaan nämä vaatimukset eivät täyty, joten puuta ostavilta vaaditaan kontrollitoimenpiteitä eikä puu liiku. metsätalousinsinööri ja ylempi korkeakoulututkinto alueiden käytön suunnittelusta . Moni metsänomistaja on sekä poroisäntä että saamelainen, ja metsien monikäyttöä arvostetaan. Eri elinkeinojen yhteensovittaminen on huomioitu Ylä-Lapissa myös maakuntakaavassa, jossa on metsien käsittelyä koskevia kirjauksia. "Paikallisesti tämä näkyy jo nyt todella voimakkaasti. 28.2.2019 / AJASSA 6 TIIA PUUKILA, teksti JUHA KAUPPINEN, kuva Y lä-Lapin toiminnanjohtajana marraskuussa aloittanut Annakaisa Heikkonen sai haastavan lähdön uudelle uralleen. Syynä oli uudistuneen FSC-sertifioinnin kontrolloidun puun riskiarviointi. "Kokouksen jälkeen meni noin tunti ja tuli puhelu, että puuntoimitukset näille samaisille ostajille täytyi keskeyttää ja keskeneräiset tai juuri laaditut puukaupat panna jäihin." FSC:n vaatimaa riskinarviota oli tehty pääasiassa konsulttityönä usean vuoden ajan. Vaatimuksena on, että paikallinen puu on kontrolloitua ja täyttää FSC-sertifioinnin minimivaatimukset raaka-aineelle. Varmasti tulossa on ainakin saamelaiskäräjien kuuleminen, sillä raportissa viitataan saamelaisiin alkuperäiskansana ja poronhoitoon osana saamelaiskulttuuria. . tammikuuta on jäänyt pysyvästi mieleen. "Kyllä se huolta herättää, mikä on lopputulos ja kauanko tämä prosessi kestää", Heikkonen sanoo. Heikkonen toivoo malttia. Täällä on varmasti syviä arpia valtion maiden metsäkiistoista. FSC-jupakka uhkaa jo puutoimituksia Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen tuoreen toiminnanjohtajan työ alkoi myrskyisästi. . harrastaa erästelyä eli lähiruuan haalimista perheen ruokapöytään metsästäen, kalastaen ja marjastaen . Silloin ei kuitenkaan vielä osattu arvata seurauksia. Joudumme tosissaan miettimään, miten saamme varmistettua puuntoimitukset paikallisille kaukolämpölaitoksille. Eri tarpeiden yhteensovittaminen on hänelle tuttua. Hän oli juuri kertonut metsänhoitoyhdistyksen hallituksen kokouksessa iloisia uutisia
Valitse omasi! tuloSsa keväällä 2019! uutuus LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI —. Markkinoiden paras tehopainosuhde ja huikea kiihtyvyys. MS 500i W SUOSITUSHINTA 1 749:www.stihl.fi empowering people. Ammattisahojen lisäksi moottorisahat yleiskäyttöön pihalle ja mökille, polttopuiden tekoon, puunveistoon, maisemanhoitoon ja metsätöihin. — STIHL MS 500i W Maailman ensimmäinen ja ainoa moottorisaha polttoaineen ruiskutustekniikalla. AINUTLAATUISTA TEKNIIKKAA. Moottorin tilavuus: 79,2 cm 3 Teho: 5,0 kW / 6,8 hv Paino: 6,3 kg Ketjun kiihtyvyys: 28 m/s STIHL valmistaa moottorisahat ammattija vapaa-ajan käyttöön yli 90 vuoden kokemuksella
Ympäristölle tietyssä paikassa aiheutettu haitta korvattaisiin parantamalla ympäristön tilaa toisaalla. Kiertoajat pidemmiksi Keskustan vaaliohjelman mukaan kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Sen lisäksi halutaan ensiharvennukset kuntoon, lisää puurakentamista ja tukea metsän kiertoajan pidentämiseen. "Metsäverot tulee maksaa siihen kuntaan, jossa metsät sijaitsevat." Siniset ehdottavat vaaliteemoissaan niin sanotun ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Puolueen kansanedustajan Mats Nylundin mukaan tulee myös selvittää, voisivatko päätehakkuita myöhentävät metsänomistajat saada tukea. SDP:n kansanedustaja Harry Wallin uudistaisi myös metsäverotusta. "Metsien hiilinielu on avainasemassa siinä, miten Suomi onnistuu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kristillisdemokraatit edellyttävät, että metsänomistajien neuvontapalvelut turvataan metsälön koosta riippumatta. Metsän kiinteistöverolle kaikki artikkeliin haastatellut kansanedustajat sanovat "ei". "Puumarkkinoiden tulisi toimia niin, että metsänomistajilla on kannusteet hoitaa metsiään hyvin ja ylläpitää järkeviä kiertoaikoja", hän sanoo. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kiertoaikojen pidentämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ei vastannut haastattelupyyntöön. Irti avohakkuista Vihreiden tavoitteena on edistää yksityismetsissä muun muassa jatkuvaa kasvatusta, ja valtion omistamat vanhat metsät puolue muuttaisi suojelualueiksi. jatkuvaan kasvatukseen RKP • hiilinieluja vahvistettava aktiivisella ja pitkäjänteisellä metsänhoidolla Kristillisdemokraatit • metsänomistajien neuvontapalvelut turvattava metsälön koosta riippumatta • ei kiinteistöveroa metsään. Julkisuudessa on ollut esillä, pitäisikö metsänomistajille maksaa kiertoajan pidentämisestä. Metsätalouden tuet tulee puolueen mielestä uudistaa niin, että ne kannustavat jatkuvaan kasvatukseen. Mihin sopivaa puoluetta etsivän metsänomistajan kannattaa kiinnittää huomiota. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa metsänomistajista tehdään ilmastosankareita. Nämä ovat ne asiat, joissa poliitikoilla on päätäntävaltaa", sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen . Avohakkuista puolue luopuisi turvemailla ja mahdollisuuksien mukaan myös valtion metsissä. Artikkelia varten haastatellut kansanedustajat ovat eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan jäseniä. RKP:n vaaliohjelman tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja aktiivisella metsänhoidolla. Samoilla linjoilla on Kalmari. "Suomen täytyy ennen kaikkea panostaa siihen, että metsäteollisuuden jalostusaste nousee nykyisestä siten, että samasta hakkuumäärästä saamme enemmän vientituloja", linjaa kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman . Poimintoja vaalilinjauksista Keskusta • ensiharvennukset kuntoon • hiilinieluja kasvatettava metsittämällä käytöstä poistettuja turvesoita ja viljelystä poistettuja peltoja Kokoomus • metsien roolia hiilivarastona lisättävä esim. Hiilinieluja tulee kasvattaa metsittämällä käytöstä poistettuja turvesoita ja viljelystä poistettuja peltoja. Pitkälti yhtä mieltä puolueet ovat siitä, että puurakentamista on lisättävä ja Metso-ohjelmaa laajennettava. "Nykyinen verotus ei kannusta metsän hoitoon eikä myyntiin, vaan niitä verotetaan, jotka myyvät metsäänsä." Myös sinisten kansanedustaja Kari Kulmala uudistaisi metsäverotusta. "Keskustan linjaus on saada metsiin lisää kasvua ja hyödyntää sitä", sanoo keskustan kansanedustaja Anne Kalmari . Metsämme säilyvät joka tapauksessa hiilinieluina, jos niitä käytetään vähemmän kuin ne kasvavat." Verotus kuntoon Sosiaalidemokraattien vaalitavoitteena on pidentää metsien kiertoaikaa metsänomistajille suunnattujen taloudellisten kannustimien avulla. "Kannattaa selvittää, miten puolue suhtautuu yksityisomaisuuden suojaan, metsien käyttöön puuntuotannossa ja muissa tarkoituksissa sekä metsiin kohdistuvaan verotukseen ja valtion tukiin. pidentämällä kiertoaikoja • monipuolisuutta metsänhoidon menetelmiä SDP • metsänomistajille luotava taloudellinen kannustin metsän kiertoajan pidentämiseksi • edistetään jatkuvaa kasvatusta Siniset • selvitetään ekologisen kompensaation mahdollisuuksia Perussuomalaiset • hakkuiden jälkeiset istutukset tehtävä nykyistä nopeammin Vihreät • jatkuvaa kasvatusta edistettävä • lopetetaan avohakkuut mahdollisuuksien mukaan valtion mailla Vasemmistoliitto • metsänomistajille kannustinjärjestelmä, joka palkitsee hakkuiden lykkäämisestä • tukia uudistettava niin, että kannustavat esim. Siksi tarvitaan myös taloudellista vipua", sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski . Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski suhtautuu siihen varauksella. "Avohakkuu ei nykytiedon mukaan ole hiilensidonnan kannalta järkevä toimenpide. Ilmasto edellä vaaleihin Ilmastoasioiden lisäksi muun muassa metsäverot ja puurakentaminen puhuttavat. "Siinä menevät rahat hukkaan. Perussuomalaiset laittaisivat vauhtia hakkuiden jälkeisiin istutuksiin. Kokoomuksen mielestä metsänhoidon menetelmiä tulee monipuolistaa niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin tavoitteen kasvattaa metsiin sitoutuvan hiilen määrää. 28.2.2019 / AJASSA 8 LIINA KJELLBERG, teksti TIMO TOIVANEN, piirros Y ksi teema nousee yli muiden, kun puolueet linjaavat metsänäkemyksiään kevään eduskuntavaalien alla: ilmastonmuutos ja metsien rooli sen torjunnassa. Käytännössä se tarkoittaa kannustinjärjestelmää, joka palkitsee hakkuiden lykkäämisestä. Puolueiden vaaliohjelmat vilisevät hiilinieluja, hiilivarastoja, hiilen sidontaa ja hiilineutraalia Suomea. Myös ensiharvennukset pitää hoitaa kuntoon. Puolue myös uudistaisi metsänhoidon suosituksia ja edistäisi jatkuvaa kasvatusta. Totaalikieltoon ei kuitenkaan ole syytä mennä", sanoo vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää
Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Metsikkösiemenistä peräisin olevien kuusentaimien kasvukyky ja laatu häviävät siemenviljelysten jalostettujen kuusten siemenistä syntyneille taimille. "Hyvän ja heikon kukinnan rajaa tarkennetaan vielä Keski-Suomessa, mutta hyvä kukinta näyttää rajautuvan Vaasa–Suonenjoki–Joen suuakselin eteläpuolelle", Hokkanen kertoo. Kuusen siemenet ovat tärkeää ravintoa muun muassa oraville, pikkukäpylinnuille ja käpytikoille. Suuri vaikutus kukintaan on edellisen kesän sääoloilla, ja viime vuoden alkukesä oli kuusen tulevien kukka-aiheiden muodostumisen kannalta pohjoisessa monin paikoin turhan kylmä ja sateinen. Vielä tänä keväänä kuusista karisee siemeniä heikosti koko maassa. Kuusiin vihdoin käpyjä Taimitarhoilta loppuvat pian jalostettujen kuusten siemenet. Ota yhteyttä! www.kesla.com TÄYSIN UUDET METSÄPERÄVAUNUT NYT MYYNNISSÄ . Metsän ammattilainen välittää. "Eläimet pystyvät käyttämään tämän vuoden kukinnasta syntyviä käpyjä ravinnoksi loppukesästä lähtien", Hokkanen kertoo. "Kuusen hyvää siemensatoa on todellakin odotettu", sanoo tutkija Tatu Hokkanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Edellisen kerran kuusen käpyjä oli runsaanlaisesti Etelä-Suomessa vuonna 2014 ja Pohjois-Suomessa vuonna 2012. Ostamassa tai myymässä. Niitä voi olla kymmenessä vuodessa 1–3. LAAJIN JA MONIPUOLISIN VALIKOIMA . "Tänä keväänä menee viimeiset hyvät kuusen siemenet kylvöihin. Kysy lisää myyjältäsi!. Siemenviljelyksiltä lupaavia tuloksia Hokkasen mukaan kuusen hyvien siemenvuosien väliä on vaikea ennustaa. MAAN KATTAVIN MYYNTIJA HUOLTOVERKOSTO MYYNTI-JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Uudet KESLA-metsäperävaunut on suunnitteltu asiakkaiden toiveiden mukaan. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Tämä tietäisi sitä, että Etelä-Suomessa vältytään taimijalostusta uhkaavalta pohjakosketukselta. Mutta jos kuusen kukinta onnistuu, jalostettuja siemeniä päästään kylvämään myös keväällä 2020. Niistä siemenistä kasvaneita 1tai 2-vuotiaita kuusentaimia päästään istuttamaan vuosina 2021–2022." Jos hyvää siemenvuotta ei tule, taimikasvattajat joutuvat turvautumaan ensi keväänä metsistä kerättyyn kuusensiemeneen. KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ . Niin siemenlaarien pohjia kaivelevat metsänviljelijät kuin oravat saanevat syksystä lähtien helpotusta siemenpulaan. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Taimituottaja Fin Forelian toimitusjohtajan Timo Salmisen mukaan jalostettujen kuusen siementen varastot tyhjenevät taimitarhoilla tänä keväänä. Olemme palveluksessa. Eikä pohjoiseen ole luvassa helpotusta vieläkään, sillä kuusen kukinta on jäämässä siellä etelästä poiketen heikoksi. Kukintaennuste lupaa, että joillekin viljelmille voi kypsyä erittäin hyvä ja toisille kohtuullinen jalostettujen kuusen siemenien sato syksyn käpykeräyksiin. Tänä kesänä kukkiviin kuusiin syntyvät kävyt karistavat siemenensä metsiin vuoden päästä keväällä. Yksi toiveista on kahmariteline, joka helpottaa kuormaimen kuljetusasentoon laittamista. Yhdessä kuusen kävyssä on keskimäärin 100–200 siementä. Tämän kesän runsas kukinta voi pelastaa pohjakosketukselta. Myös tämän vuoden kesäsäillä on vielä vaikutusta kukinnan onnistumiseen. MARKKINAJOHTAJA . 9 AJASSA / 28.2.2019 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva KUUSTEN odotetaan kukkivan tänä kesänä runsaasti Etelä-Suomessa. Luke on analysoinut kukkasilmuja myös muutamilta kuusen siemenviljelyksiltä
Viime vuonna tehtiin noin 1?200 tilakauppaa, joissa omistajaa vaihtoi noin 40 000 metsähehtaaria. Vaikka metsänomistuksia pilkotaan pienemmiksi, niin suunta vie myös kohti isompia kokonaisuuksia, ja etenkin instituutio-omistajat ovat ostomielellä. Klubia vetävät Rauno Numminen ja Jaakko Temmes , jotka ovat myös Etämetsänomistajien liiton vetäjiä. Kolmasosa tilakaupoista saattaa kuulostaa paljolta, mutta määrällisesti se oli vajaa 14 000 hehtaaria. Seuranta-aikana metsätilojen kauppamäärät ovat vuositasolla liikkuneet 1?000–1?300 tilakaupan haarukassa. ”Kun korot olivat viidessä prosentissa, metsän tuotto tuntui vaatimattomalta, mutta nyt kun korot ovat nollassa, niin metsän neljän prosentin tuotto tuntuu hyvältä.” Neljän prosentin tuottoa pidetään mahdollisena Oulu– Kajaani-akselin eteläpuolella. 1390 6 ForestVital .....................................1,8 ................ ”Osuus on kasvanut nopeasti, sillä vain pari vuotta sitten instituutioiden osuus kauppasummasta oli kymmenessä prosentissa”, Liljeroos kommentoi. Vielä metsätilojen hinnoissa ei ole kuplaa, mutta riski on ilmeinen.” Toistatuhantisilla oma klubi Yksityiset suurmetsänomistajat ovat vuosi sitten perustaneet Suomen Metsäsijoittajat -klubin, jossa on kymmenisen jäsentä. 3077 4 UB Metsä .......................................5,2 .............. ForestVital on metsälannoitukseen erikoistunut yhtiö. Kauppamäärien lasku selittyy etenkin UPM:n tilamyyntien hiipumisella. Hän omistaa metsää joitain tuhansia hehtaareita eri omistusmuotojen kautta. Ostokohteiden tulisi olla yli 50 hehtaaria ja tilan infran eli tiestön pitää olla kunnossa. Myytyjen tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on ollut 40 000 ja 60 000 hehtaarin välillä. Pienillä metsätiloilla yksittäiset tekijät voivat nostaa tai laskea hintaa merkittävästi, mutta isoilla tiloilla ne kumoavat toisiaan. Yksityisten ja suursijoittajien markkinat ovatkin paikoin eriytyneet. UB Nordic Forest Fund sekä ruotsalaisen finanssikonserni SEB:n Silvestica Green Forest Finland on tarkoitettu instituutiosijoittajille. Etelän ja pohjoisen ero on suuri. Ne promillet pitävät kui tenkin sisällään ilmiöitä ja trendejä. Hannu Liljeroosin ylläpitämään metsätilojen hintaseurantaan on koottu tiedot noin 90 prosentista yksityismetsien tilakaupoista viiden vuoden ajalta. 343 9 Silvestica Green Forest Finland ........1,0 ................ Yksi peruskarttalehti on 10 000 hehtaaria ja yksityismetsien kokonaismäärä on noin 13,7 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa keskustelunaiheista on kuten kenellä tahansa metsänomistajalla, mutta etenkin erilaiset metsänomistusmuodot mietityttävät klubilaisia tavallista enemmän. Hannu Liljeroosin ylläpitämä metsätilakaupan seuranta löytyy Metsälehden verkon osiosta Metsämaa.. 28.2.2019 / AJASSA 10 Suursijoittajat kiinnostuivat metsästä Metsätiloista vain pieni osa on vuosittain kaupan, mutta sillä osalla on ottajia. Instituutioille meni promille yksityistilojen alasta, mutta virta käy vain yhteen suuntaan. 108 UB Metsä, OP-Metsänomistaja ja FIM Metsä ovat piensijoittajille suunnattuja rahastoja. Forest Holding Finland -rahaston taustalla on Merimieseläkekassa. ”Ja voidaanhan me yhdessä keskustella puun hinnasta ja ehkä vähän vaikuttaakin.” Nummisen mukaan klubi ei kuitenkaan ole edunvalvontajärjestön alku. Sijoittaja voi keskittyä arvon kehityksen seurantaan. 1894 3 OP-Metsänomistaja ........................5,3 .............. Audiovisuaalisen alan yrittäjänä vaurastunut Kujala tuli metsäalalla tunnetuksi EU-komissiolle tekemästään kanteesta, joka johti metsälakien uudistamiseen. Koska tilat olivat keskimääräistä puustoisempia, kauppahintojen kokonaissummasta instituutioiden 43 miljoonan euron ostot olivat 36 prosenttia. Toimitusjohtaja Mikael Beck kertoo, että konsulttiyhtiö on asiakkailleen metsävarallisuuden hoitaja, joka etsii ostettavia kohteita, arvioi pitkän ajan tuoton, hoitaa puukaupat ja metsänhoitotyöt, ja raportoi tuloksesta. ”Klubin jäsenillä on samansuuntaisia ajatuksia metsätaloudesta, koska sillä on heille tavallista enemmän merkitystä”, Numminen sanoo. 441 8 A. Ahlström Kiinteistöt ...................1,4 ................ 2018 Ostosumma Pinta-ala milj. Kalleinta seutua oli Häme-Uusimaa, missä samasta alasta olisi pitänyt maksaa melkein 200 000 euroa, tosin kuutioita olisi tullut enemmän. Metsätilojen koko maan keskihinta pysyi varsin vakaana vuodet 2014–2016. Sen lisäksi tulevat perinnönjaot ja sukulaiskaupat. € ha 1 Tornator ......................................13,7 .............. 463 10 Forestor .........................................0,5 ................ Suhteellisuus on kuitenkin hyvä muistaa. Liljeroos näkee hinnannousun takana, että kantohinnat ovat nousseet ja instituutiosijoittajien kilpailu hyvistä ja isoista tiloista on kiristynyt. 1974 5 FIM Metsä ......................................4,6 .............. Numminen kertoo, että klubi on pystynyt avaamaan ovia, jotka eivät tavalliselle metsänomistajalle noin vain aukea, kuten maaja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen johdon tapaamiset. Jokainen yksityisiltä suursijoittajille siirtynyt metsähehtaari on poissa yksityisomistajien välisestä dominopelistä pitkäksi tai hyvin pitkäksi aikaa. UB ja FIM ovat suomalaisia varainhoito yhtiöitä ja OP tarkoittaa Osuuspankkia. ”Nyt kilpailu on liian kovaa ja joku maksaa metsistä liikaa. Merikarhut metsämarkkinoilla Reilu vuosi sitten perustettu Conifer Consulting Oy on monen ison metsätilakaupan kummisetä. 3693 2 Forest Holding Finland ....................7,9 .............. Tilastollisella keskiarvotilalla oli kokoa 33,5 hehtaaria, puustoa 3 150 kuutiota ja kauppahinta oli 103 000 euroa eli 33 euroa kuutiolle. Forestor Oy on Timo Kujalan yhtiö. "Kilpailu on liian kovaa ja joku maksaa metsistä liikaa." Suurostajia Eniten yksityisiä metsätiloja ostaneet instituutiosijoittajat v. Lähde: Hannu Liljeroosin tilastot FAKTA MIKKO HÄYRYNEN M etsänomistuk sen muutokset ovat hitaita, sillä vapailla markkinoilla metsämaista vaihtaa vuosittain omistajaa vain muutama promille. Instituutio on juhlava sana, ja tässä yhteydessä se pitää sisällään sijoitusrahastoja, osakeyhtiöitä, säätiöitä ja yhteismetsiä. Lapista samat hehtaarit, tosin pienemmällä puustolla, olisi saanut 35 000 eurolla. Beck sanoo metsätilojen hinnannousun hillinneen ostointoa. Voidaan puhua myös suursijoittajista. Vaikka tilastointikriteerit poikkeavat Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä tilastosta, niin tunnusluvut ovat pitkälti samansuuntaisia. 488 7 UB Nordic Forest Fund ....................1,5 ................ Merkittävin asiakas on ollut Merimieseläkekassaa varten perustettu Forest Holding Finland I Ky -rahasto 7,9 miljoonan euron ostosummalla. Liittymisedellytys on yksinkertainen: pitää omistaa vähintään tuhat hehtaaria metsää. Instituutiot rynnistivät Viime vuoden erityispiirre oli, että myydyistä yksityismetsistä lähes joka kolmas hehtaari päätyi instituutioille. Selvää nousua tapahtui vuosina 2017–2018
Luonnonvarakeskuksen mukaan raakapuun reaaliset kantohinnat nousivat kuusi prosenttia. Mäntykuitupuusta maksettiin keskimäärin 30,1 euroa kuutiolta ja kuusikuitupuusta 32,6 euroa kuutiolta. Myös hankintapuun hintataso parani, mutta nousua kertyi vain kaksi prosenttia. Leimikkotyyppi vaikutti hintaan. Hasa on kuitenkin joutunut sopeuttamaan Eskolan tuotantoa nopeasti muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Eskolassa on perinteisesti sahattu pikkutukeista sahatavaraa ja parrua Pohjois-Afrikan markkinoille. Puut hakataan talvella ja ajetaan kesällä liikennöitävän tien varteen. ”Sahaamme tukit Eskolassa ja tuomme sahatavaran Haapajärvelle kuivattavaksi.” Hasan tavoitteena on tuottaa Eskolassa vuositasolla 70 000 kuutiota sahatavaraa ja parrua. Uudistushakkuilla tukki oli kolme prosenttia keskihintaa korkeampi ja kuitupuu 12 prosenttia kalliimpaa. 28.2.2019 / AJASSA 12 Pikkutukin käyttäjillä kasvuhaluja KOHDE: harvennusvaltainen talvileimikko SIJAINTI: Keski-Suomi OSTAJA: Iso metsäyhtiö KAUPAN KOKO: 640 m3 LEIMIKON KOKO: 4,4 ha MUUTA: Kohde on yhtiön aiemmin ostaman ison harvennusleimikon vieressä, mikä paransi hintoja. ”Meillä on pitkä kokemus alalta, ja näimme Eskolassa mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan pieniläpimittaisen tukin jalostamisessa”, Hasan toimitusjohtaja Kasperi Pitkäkangas kertoo. Viime vuonna myös ostomäärä kasvoi. Talvipuuta kesätien varteen PÄÄTEHAKKUU: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 34 61 2074 Mäntykuitu 15 20 300 Kuusitukki 39 62 2418 Kuusikuitu 29 20 580 Lahokuusi 4 15 60 Koivuvaneri 85 47 3995 Koivukuitu 135 20,2 2727 Haapakuitu 10 15 150 YHTEENSÄ 351 12 304 HARVENNUS YHTEENSÄ 289 m3 6 498,20 € LEIMIKKO YHTEENSÄ 640 m3 18 802,20 € TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva H aapajärveläinen sahayritys Hasa osti Kannuksessa toimivan Eskolan sahan Metsä Fibreltä viime vuonna. Mäntykuidun kantohinta oli 17,6 euroa kuutiolta ja kuusikuidun 19,6 euroa kuutiolta. Pikkutukin hinta noussut kuidun mukana Etelä-Pohjanmaalla Soinissa toimiva liimalevyjen valmistamiseen erikoistunut Kohiwood Oy on kasvattanut Puuja hakekaupan kasvaneet volyymit ovat palvelleet myös pikkutukin jalostajien tarpeita. Harvennuksilla taas tukin hinta oli 16 prosenttia keskihintaa pienempi ja kuitupuun kahdeksan prosenttia pienempi. Mäntytukista maksettiin pystykaupoissa 60,5 euroa kuutiolta ja kuusitukista 64,3 euroa kuutiolta. Metsäteollisuuden puunhankinta yksityismetsistä nousi viidenneksen.. Kaikkiaan Hasa käyttää vuosittain tukkia ja pikkutukkia yli miljoona kuutiometriä. ”Olemme tekemässä sahalle myös investointeja, muun muassa tukkimittari uusitaan”, sanoo Pitkäkangas. ”Egyptin markkina tökkäsi syksyllä täysin, joten olemme joutuneet rajoittamaan sahausta.” Parrun sahaamisen sijaan Hasa on lisännyt Eskolassa sahatavaratuotantoa mäntyja kuusipikkutukista. ”Egyptin markkina tökkäsi syksyllä täysin." PUUKAUPPA 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Viikko 2017 2018 2019 Puunhinnat nousivat viime vuonna JUSSI COLLIN Yksityismetsien puu kallistui viime vuonna selvästi. Leimikko myytiin mhy:n valtakirjakaupalla
62,13 s 37,26 s 19,35 s 18,81 . 27,66 . 62,75 . 17,73 s 16,70 . ”Suunnittelemme toimintamme sahauksen lähtökohdista, mutta hakkeen suotuisasti kehittyneellä hinnalla on toki merkitystä tuloksemme kannalta”, luonnehtii Hasan Pitkäkangas. 17,31 s 24,93 . 27,00 Uudistushakkuu s 64,93 . 22,39 22,92 Ensiharvennus . 12,43 Hankintahinnat s 59,00 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Yhtälö on sahurille hankala, sillä tukin hinta reagoi hitaasti sahatavaran hinnan laskuun. 63,09 . ”Tukista on ylitarjontaa” Hasan Pitkäkankaan mukaan normaalikokoisessa tukissa vallitsee tällä hetkellä ylitarjontatilanne. 18,18 s 16,98 s 24,62 s 26,52 Uudistushakkuu . ”Pystymme painottamaan tarvittaessa tuotantoa sahatavara-aihioiden puolelle, joka tuo joustoa toimintaamme”, Suni sanoo. 17,16 s 16,79 s 22,83 s 23,23 Ensiharvennus s 13,85 . 66,10 s 51,41 . 13,27 Hankintahinnat . 22,25 s 24,39 Ensiharvennus s 13,70 . 33,42 s 31,90 s 38,20 s nousussa . 33,48 s 31,97 s nousussa . Hänen mukaansa tilanne olisi kestämätön, jos myös hakkeen hinta ei olisi noussut pikkutukin hinnan noustessa. 52,05 s 31,99 s 33,87 s 32,39 Raakapuun hintatilastot, hinnat poikkeuksellisesti viikolta 7 LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi lapin hinnat puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 18,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 32,03 s nousussa . Kohiwoodin Hannu Sunin mukaan hakevirrat ovat selkeästi kääntyneet Äänekosken suuntaan. 57,63 . 19,33 s 19,61 . 63,17 s 47,90 . 13,87 s 14,13 . Ero ei voi selittyä pelkästään kuitupuun ostojen lisääntymisellä”, hän perustelee. 42,17 s 17,81 s 20,03 s 17,46 s 24,20 s 26,99 Uudistushakkuu s 63,27 s 65,45 s 43,46 s 18,81 s 21,33 s 18,84 s 26,64 Harvennushakkuu s 56,22 s 57,50 s 38,55 s 17,42 s 18,24 s 16,97 . 12,13 Hankintahinnat s 58,45 s 60,21 s 31,89 . 15,84 s 15,32 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 26,10 Harvennushakkuu s 50,53 s 51,95 s 39,66 s 16,67 . 13 AJASSA / 28.2.2019 s nousussa . 20,55 s 21,77 s 19,30 . Puukaupan kasvaneet volyymit ovat palvelleet kasvuhaluisen yrityksen tarpeita, ja raaka-ainetta on saatu ostettua toimituspuuna toivotut määrät. 32,06 s 33,76 . 60,14 . 13,08 s 12,99 Hankintahinnat s 61,83 s 62,60 s 48,98 s 31,76 s 32,93 . ”Käyttämämme puun keskikoosta kertoo hyvin se, että sahasimme viime vuonna melkein seitsemän miljoonaa kappaletta tukkeja”, toimitusjohtaja Hannu Suni kuvai lee. 61,45 s 35,95 s 17,87 s 17,38 s 25,51 Uudistushakkuu . 12,62 . 62,33 . 16,05 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi viime vuosina tuotantoaan vauhdilla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Luonnonvarakeskuksen ennakkotilaston mukaan Suomessa korjattiin vuonna 2018 havutukkipuuta yhteensä 27,3 miljoonaa kuutiota ja tuotettiin havusahatavaraa 11,8 miljoonaa kuutiota. 31,68 s nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus näkyy selvästi sekä Kohiwoodin että Hasan toiminnassa. 64,03 s 45,38 s 19,59 s 22,65 s 18,94 s 27,49 s 33,42 Harvennushakkuu . 60,13 . 61,45 . 49,11 . 59,57 . 61,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 62,68 . 16,97 s 16,32 . 61,73 . 56,05 . 61,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 13,11 . 47,10 . Yritys käytti mäntyja kuusipikkutukkia viime vuonna 312 000 kuutiota, kun määrä oli vielä vuonna 2011 reilut 100 000 kuutiota. 42,95 s 13,17 . ”Puun ostomäärät yksityismetsistä kasvoivat viime vuonna yli kymmenen miljoonaa kuutiota, mutta sahatavaraa tuotettiin vain 100 000 kuutiota edellisvuotta enemmän. 44,64 s 17,65 s 19,31 s 17,06 s 24,35 s 26,24 Uudistushakkuu . 56,49 . 28,05 Harvennushakkuu . 24,86 . Pikkutukki on puukaupassa oma hintaryhmänsä tukkien ja kuitupuun välissä.. 29,64 Harvennushakkuu s 50,86 . 28,68 Harvennushakkuu . 62,15 . ”Hakkeen hinnan nousu ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole kompensoinut jalostettavan puun hinnan nousua”, hän toteaa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 62,67 . 51,17 s 30,56 s 16,17 s 15,73 s 22,01 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 32,01 s nousussa . 21,86 s 22,36 Ensiharvennus . 54,89 . 49,30 . Olemmekin rajoittaneet tukin sahausta huhtikuun loppuun saakka noin 30 prosentilla normaalitasosta.” Pitkäkangas arvioi, että tukkija pikkutukkikokoista puuta on ohjautunut jossain määrin myös sellukattiloihin. 56,10 s 56,33 s 37,15 s 17,46 . 12,89 . 43,42 . 47,62 s 31,36 . 64,04 . Hakemarkkina vetää Samalla kun puukaupan volyymit ovat kasvaneet, on myös hakkeen kysyntä parantunut. 17,43 . 22,45 . 20,51 s 17,31 s 24,06 s 29,13 Uudistushakkuu s 62,57 . 58,37 s 58,12 s 37,13 s 20,19 . 64,62 s 48,69 s 18,35 s 19,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 21,88 s 22,31 Ensiharvennus . 59,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 12,17 . 24,26 Uudistushakkuu s 60,13 s 62,98 . 49,42 s 31,53 . 25,01 Ensiharvennus s 44,53 s 43,73 . 52,88 s 54,77 . 12,70 Hankintahinnat . Pikkutukilla hinnan nousu vaikuttaa kannattavuuteen nopeasti, sillä sen käyttösuhde on selkeästi suurempi verrattuna isoon tukkiin.” Kohiwoodin lopputuotemarkkinat ovat vetäneet toistaiseksi kohtuullisesti, mutta liimalevyjen kysynnässä on epävarmuustekijöitä muun muassa Brexitin vuoksi. 64,33 . ”Toki pikkutukin hinta on odotetusti noussut samassa suhteessa kuitupuun hinnan kanssa. 12,99 Hankintahinnat . 41,30 s 18,34 s 18,49 . 56,16 s 38,74 s 17,19 . 43,09 s 17,72 . 61,12 s 44,84 s 17,11 . 46,74 s 19,58 s 20,99 s 18,92 . 27,70 . 60,63 . 33,24 . 24,34 . 19,60 s 18,99 s 27,85 s 28,51 Harvennushakkuu . 39,43 s 16,87 s 17,49 s 16,34
Puun tuhka sisältää kaikkia puun tarvitsemia kivennäisravinteista. Myös siellä lannoituksen vaikutusaika näyttää pidentyvän pelkällä typpilannoituksella aikaan saadusta, tosin ei yhtä paljon kuin kuivahkoilla kankailla männiköissä. Turvemaille taas levitetään puun tuhkaa, joka sisältää soilla niukkoja kivennäisravinteita, kuten fosforia ja kaliumia. Tuhkapohjaisia lannoitteita valmistavan Ecolan Oy:n kehityspäällikön Mikko Räisäsen mukaan parhaat tulokset saadaan havumetsissä, joissa humuskerros on luonnostaan tavallista happamampaa. Lisäksi Pohjanlahden rannikkoalue Turusta pohjoiseen sadan kilometrin etäisyydelle merestä on tavallista happamampaa ja typpi-tuhka-lannoitukselle otollista.” Räisäsen mukaan typpi-tuhka-käsittely sopii myös viljavien maiden kuusikoihin typpi-fosfori-lannoituksen vaihtoehtona. ”Riskiä lannoitukseen käytettyjen rahojen menettämisestä ei ole, koska typen tuottama lisäkasvu saadaan joka tapauksessa, vaikka tuhka ei vaikuttaisikaan odotetusti.” Lannoitteen tuhka lieventää humuksen happamuutta, mikä edistää kuolleeseen kasviainekseen – karikkeeseen – sitoutuneen typen mobilisoitumista. 14 28.2.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K ivennäismaiden metsiä lannoitetaan yleensä typpilannoitteilla. Parasta puolukkatyypillä ”Tutkimustemme mukaan tuhka-typpilannoitteen tuottama vuotuinen kasvun lisäys pienenee vähitellen, kun aika lannoituksesta pitenee”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi toteaa. Tällaisilla kohteilla typen ja tuhkan seos on lisännyt puuston kas vua yli 20 vuoden ajan ja käsittely tuottaa kolmisenkymmentä kuutiota lisää puuta hehtaa rille. Pelkkä typpilannoitus lisää puuston kasvua 7–8 vuotta ja tuottaa noin 20 kuutiota lisäpuuta. Ilvesniemen mukaan sitä voi silti kokeilla huoletta. Ilman typen tehostevaikutusta tuhka ei vaikuta. Puuaineksen typpi sen Jatkoaikaa apulannalle Tuhkan ja typen seoslannoite voi lisätä puuston kasvua kivennäismailla jopa yli 20 vuoden ajan. Kivennäismailla pelkkä tuhka ei lisää puuston kasvua. ”Pohjois-Suomen kangasmetsät Oulujärven pohjoispuolella ovat tässä mielessä hyviä kohteita. Mik robit ja sienet hajottavat kariketta humukseksi. ”Riskiä lannoitukseen käytettyjen rahojen menettämisestä ei ole." Helikopterilla levitettynä typen ja tuhkan seoslannoitus maksaa 400–500 euroa hehtaarilta.. ”Otaksuttavasti typpilannoite tehostaa humuksen typpeä mobilisoivien mikrobien toimintaa”, Ilvesniemi pohtii. Typen ja tuhkan seoslannoitteen sen sijaan on todettu pidentävän typpilannoituksen vaikutusaikaa ja lisäävän lannoituksen tuottaman puun määrää. Kivennäismaan pinnalla oleva humuskerros muodostuu puista varisseesta karikkeesta, muun muassa oksista ja neulasista. Otollisimpia typpi-tuhkalannoitukselle ovat puolukkatyypin männiköt, joissa kivennäismaata peittävä humuskerros on luonnostaan hapanta. Tuhka neutraloi, typpi ravitsee Valtaosalla lannoituskokeista tuhka on tehostanut typen vaikutusta, mutta ei aivan kaikissa kohteissa
Kivennäismaiden männiköiden kasvu paranee jopa 25 vuodeksi. 2. Helikopterilevityksenä typ pituhkalannoitus maksaa lannoit teen kuljetusmatkasta riippuen 400–500 euroa hehtaarilla, kun lannoitetta levitetään suositus ten mukaiset kaksi ja puoli tonnia. ”Osa metsänomistajista haluaa turvata metsämaan ravinnetaseen kierrättämällä sinne puun tuhkaa, joka korvaa hakkuissa korjatun puun mukana poistuneet ravinnevarat.” Yleiskunto ja vastustuskyky paranevat Typen ja tuhkan seoslannoitus on paras tehdä muutama vuosi ensiharvennuksen jälkeen. Ilvesniemi muistuttaa, että puu tuhkan tasapainoinen lisäravin neannos saattaa parantaa puuston terveydentilaa ja vastustusky kyä esimerkiksi kirjanpainajien hyökkäystä vastaan. ”Tällöin lannoitteen vaikutus aika jatkuu kiertoajan lopulle, ei kä uusintalannoitusta tarvita.” Ecolanin operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kertoo, että pää osa typpituhkalannoitteesta levi tetään helikopterilla, mutta myös maalevitys onnistuu hyvin. Hannu Ilvesniemi huomauttaa, että tuhkan käyttöön liittyy mui ta hyötyjä ja jopa arvoja kuin vain kasvun lisäys. Tämä alentaa sijoituksen laskennallista kannattavuutta. ”Tuhka on jätettä, joka voima loiden pitäisi kyyditä jätteenkä sittelylaitoksiin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Paras tulos Pohjois-Suomessa ja länsirannikolla. 3. Tuhkalannoittei den tärkein tuottaja Ecolan se kä metsänlannoitteiden valmis taja Yara lisäävät lannoitteisiinsa booria. Sen ureatyppi on hidasliukoisessa muodossa, jo ten riski typen huuhtoutumisesta vesistöihin ja pohjavesiin on pieni. Viisi vihjettä typpituhkalannoituksesta Typen ja tuhkan seoslannoitetta levitetään 2–3 tonnia hehtaarilla. Lannoita muutama vuosi ensiharvennuksen jälkeen. Tuhka sisältää puiden tarvitsemia kivennäisravinteita oikeassa suhteessa, näin tuhkalannoitus parantaa puuston elivoimaa ja vastustuskykyä. Puun tuhkan boori ei yksin poista metsän boorin puutosta. Metsänlannoittee na puun tuhkaa voidaan käyttää turvallisesti.” Pitkävaikutteinen, tuhkapohjai nen lannoite puoltaa paikkaansa myös hiilensidonnan keinona. Tosin puu sadon kypsyminen viipyy parikym mentä vuotta, joten lannoitukseen sijoitettu raha on pitkään puustos sa kiinni. Tapion johtava asiantuntija Samuli Joensuu neuvoo, että paras ajankohta tuhkatyppilannoituk selle on muutama vuosi ensihar vennuksen jälkeen. sijaan yhdistyy poltettaessa hap peen ja haihtuu savuna mukana taivaalle, joten sitä tuhkassa ei ole. MIKKO RIIKILÄ TUHKAN ja typen seos tuottaa koh talaisen kasvun lisäyksen. Sopii puolukkatyypin mäntykankaille ja viljavien maiden kuusikoihin. Boorin puutoksesta kärsivien metsien lannoittamiseen pelkän puun tuhkan booripitoisuus on liian vähäinen. 2–3 tonnia hehtaarille Helpoimmin tuhkan ja typen seos lannoitus onnistuu Ecolanin Silva Nitro lannoitteella. 5. 4. Tuhkalannoitus vahvistaa puuston vastustuskykyä. 15 METSÄSTÄ / 28.2.2019 1. Toistaiseksi typpituhkalan noituksia on tehty vähän, ehkä muutamia satoja hehtaareita vuo sittain, lähinnä Pohjanmaalla ja PohjoisSavossa.
Myös vartta peittävät pullomaiset vesisolut. Ekologisesti merkittävin on niiden kyky säädellä elinpaikkansa vesitaloutta varastoimalla vettä. Suossa puita vastaavina pääasiallisina auringon energian sitojina ovat rahkasammalet. Ne eroavat muista sammalista monin eri tavoin. Se perustuu omalaatuisiin lehtiin. Hyönteisiä kuhisee ilmassa miljoonittain, kiusallisimpina verta imevät hyttyset ja paarmat. Turpeen tekijä Suot ja muut kosteikot ovat rahkasammalten valtakuntaa. Varressa on kimppuna sivuhaaroja, joista osa on siirottavia, osa varren myötäisiä ja usein varren kokonaan peittäviä. Vanhimmat sammalfossiilit ovat nauhamaisia ja lehdettöminä hiukan nykyisten keuhkosammalten kaltaisia. Sen silminä on suuria, tynnyrimäisiä kuolleita soluja, jotka pystyvät varastoimaan vettä parikymmentä kertaa sammalen painon verran. Osa suon linnuista lähtee takaisin etelään jo juhannuksen tienoilla ja valtaosa kahlaajista jättää suot viimeistään elokuussa. Kaksi erinomaista sammalkirjaa: Sammalten kirjo (Metsäkustannus 2016) ja Sphagnum mosses The Stars of European Mires (2018). Soilla ne ovat valtakasveja, ja muutama laji on yleinen metsämaallakin. Silti alkukesän suo kuohuu elämää. Itiöitä kulkeutuu kaikkialle, mutta kunkin lajin ympäristövaatimukset rajoittavat niiden menestystä. Rahkasammalet voivat pidättää vettä monta kertaa oman painonsa. Kun rahkasammalet kasvavat märissä oloissa, kuolleet osat eivät hajoa vaan muodostavat turvetta. Tuikea pamaus riittää nostamaan itiöt tuulten ulottuville. Sen tuloksena muodostuu suokaasua, metaania, joka voi kuplia suon pintaankin. Kaikki nykyiset rahkasammalet mahtuvat vielä samaan sukuun Sphagnum . Neitseellisesti lisääntyvät myös rahkapeitteen sukaspintaiset, millimetrin murto-osan mittaiset karvaselkäiset otukset, joille Kalle Purasjoki esitti paremmin ulkonäköä ja liikkumista kuvaavaa nimeä hiirulit. Turpeen pintaosassa elää myös monisoluisia eläimiä kuten sukkulamatoja, karhunkaisia, rataseläimiä, punkkeja ja hyönteisiä. Bdelloidea -rataseläimissä ei ole koiraita, ja ne ovat eläneet jo 400 miljoonaa vuotta ilman seksiä. Sinileviä elää myös rahkasammalten lehtien sisällä vesisoluissa, jolloin osa niiden sitomasta energiasta saattaa päätyä rahkasammalen hyväksi. Metaanin palaminen selittää mystiset aarnivalkeat. Sivuhaarojen ja varren lehdet ovat erilaisia, ja usein jo luupilla näkee riittävän tarkasti lehtien muodon. Satojen ja tuhansienkin vuosien ikäisiä sammalklooneja soilla kyllä varmaan on. Niiden tuotoksesta syödään kuitenkin vain prosentti tai pari – valtaosa niiden sitomasta hiilestä säilyy lahoamatta turpeena vuosituhansia. Näin ne säätelevät kasvupaikkansa vesitaloutta ja rakentavat elinympäristönsä, suon, itselleen parhaiten sopivaksi. Rahkasammal on eräässä mielessä kuolematon kasvi: se kasvaa latvasta koko ajan pituutta, mutta jo muutaman sentin päässä tyvipuoli kuolee. Metsässä ravintoketjut perustuvat puiden ja muiden vihreiden kasvien sitomaan aurinkoenergiaan, jonka varassa muu eliöstö elää. Sammalet ovat vanhimpia maakasveja, joiden menestys satoja miljoonia vuosia sitten antoi eläimillekin mahdollisuuden siirtyä maalle. Rataseläimet haalivat värekarvoillaan suovedessä liikkuvaa pieneliöstöä ravinnokseen. Hiukan mikrobitoimintaa on kuitenkin happamassa ja hapettomassa turpeessakin. Loppukesästä ja syksyllä suot ovat hiljaisia. 16 28.2.2019 / METSÄSTÄ SEPPO VUOKKO, teksti JUKKA LAINE, kuva S uomi on soiden ja rahkasammalten maa. Rahkasammalet syntyivät paljon myöhemmin, dinosaurusten valtakauden alkupuolella jurakaudella noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Kun itiöpesäke kuivuu, sisälle syntyy usean ilmakehän paine, joka sinkoaa itiöt ulos huikealla nopeudella, jopa 30 metriä sekunnissa. Rahkasammalten lajiutumisen valtakautta ovat kuitenkin olleet vasta viimeiset 10 miljoonaa vuotta, kun ilmasto jatkuvasti viileni. Suon elämän kirjo levien varassa Suon ekologia on aivan erilainen kuin metsän. Märkien soiden suuri, mutta lyhytaikainen hyönteistuotanto houkuttelee kahlaajat pesimään aapasoille, vaikka ne viettävätkin 10–11 kuukautta lämpimämmissä ympäristöissä. Osa siimaeliöistä on vihreitä, joten ne pystyvät itsekin sitomaan auringon energiaa. Suomessa lajeja on 43, ja ne ovat kukin erikoistuneet omanlaiseensa elinympäristöön. Sammal pystyy kuitenkin siirtämään ravintoa kuolevista osista kasvavaan latvaan. Muutamat lajit, erityisesti kangasja korpirahkasammal, ovat pikemminkin metsäkuin suolajeja, mutta hyvin menestyessään ne alkavat muuttaa metsämaata suoksi. Pallomainen itiöpesäke on lyhyen varren päässä. Yhteyttävät solut ovat verkkomaisena kuviona. Puun lahoamiseen saattaa vielä kuoleman jälkeenkin kulua satoja vuosia, mutta loppujen lopuksi rungonkin sisältämä hiili ja energia palavat kiertoon. Suon runsas hyönteiselo ei perustu rahkasammaliin vaan rahkasammalten lomassa eläviin leviin ja syanobakteereihin eli sinileviin. Leviä ja bakteereja syövät monenlaiset ameebat, ripsieläimet ja siimaeliöt. Kuollutta ainesta hajottavat bakteerit ja arkkibakteerit. Suon luojat ja valtiaat "Rahkasammal on eräässä mielessä kuolematon kasvi.". Rahkasammalet peittävät maastamme ainakin viidenneksen. Kun ruokaa on runsaasti ja petoja on vähän, hyvä pesimätulos korvaa pitkän muuttomatkan haitat. Periaatteessa olisi mahdollista, että joku rahkasammalklooni olisi yhtä vanha kuin itse suokin, mutta todennäköisesti turpeen kasvaessa paksuutta olosuhteet muuttuvat niin paljon, että toiset lajit syrjäyttävät suon varhaisvaiheen pioneerit
"Meillä on sellainen sadan hehtaarin unelma. Pettersson oli tullut miehensä Jussi Petterssonin kanssa katsomaan Vehkajärvellä Pirkanmaalla sijaitsevaa kesämökkiä. Edelleen tuntui kuitenkin siltä, etten hahmottanut kokonaisuutta", Outi Pettersson sanoo. Kurssilla käytiin läpi eri teemoja: metsänhoitoa, puukauppaa, metsäverotusta." Sadan hehtaarin unelma Mökkikaupoista on nyt reilut kymmenen vuotta. Suosituinta oli istutustyö. "Isäntä oli sitä mieltä, että saha käteen ja tekemään polttopuuta. Sellaiset metsänhoitotyöt, joihin ei tarvita isompia koneita, pariskunta pyrkii tekemään itse. "Tietoa oli niin paljon, että oli vaikea hahmottaa, mikä siitä on tärkeää. Pariskunnalla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä metsälle tulisi tehdä. Minä taas aloin etsiä tietoa netistä", hän kertoo. 18 28.2.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat V ahingossa", vastaa Outi Pettersson kysymykseen, miten hänestä aikoinaan tuli metsänomistaja. Vasta mökkikauppojen jälkeen tajusimme, että meistä oli tullut myös metsänomistajia", Pettersson kertoo. Viime vuosina mielessä on käynyt, että metsää voisi olla enemmänkin. Kokonaisuus haltuun Pettersson huomasi pian, että metsien hoidosta löytyy valtavasti tietoa. Pari vuotta myöhemmin istutimme taimet myös naapurin metsään." Itse Pettersson nauttii eniten raivaussahan kanssa työskentelystä. Ongelmana oli, että hän ei ymmärtänyt lukemaansa. He kiersivät metsässä yhdessä metsäneuvojan kanssa, ja tämä kertoi, mitä metsässä kannattaisi tehdä. Hakkuualan istutus oli kivaa koko perheen touhua. "Metsästä hakattiin vuonna 2012 hehtaarin kuusikko. Outi Pettersson viihtyi sienija marjametsässä, mutta kokemusta metsien hoidosta hänellä ei ollut. Metsää Petterssoneille tuli mökkikauppojen yhteydessä reilut kahdeksan hehtaaria. "Oli jännä fiilis tajuta, että tämä metsä – pala kotimaata – on meidän. Varsinkin metsänomistajuuden alkutaipaleella metsänhoitotöihin osallistuivat innolla myös perheen lapset. "Siellä aloin vähän päästä jyvälle asioista. Toistaiseksi sopivia kohteita ei kuitenkaan ole osunut kohdalle." Metsäalan yrittäjäksi Outi Petterssonin tie metsänomistajana eteni Metsäkeskuksen peruskurssilta metsuriopintoihin ja suorittamaan Sattumalta metsänomistajaksi Outi Petterssonista ei pitänyt tulla metsänomistajaa vaan kesämökkiläinen. Metsään tehtiin myös metsäsuunnitelma. Vehkajärvi. Kesämökin tulisijassa palavat oman metsän puista pilkotut klapit ja pihassa seisoo juontokouralla varustettu International 585 XL -merkkinen traktori. Osalle piti tehdä jotain heti, osalle viiden vuoden sisään ja osalle joskus tulevaisuudessa. Se on sellaista metsänomistajan kuntojumppaa", Outi Pettersson sanoo. Petterssonit olivat kuitenkin innoissaan. "Yksi asia on johtanut toiseen." Metsäasioista kannattaa olla ainakin sen verran selvillä, että tietää, miten metsiään haluaa hoitaa, sanoo Outi Pettersson. Kymmenisen vuotta sitten hän huomasi olevansa molempia. Metsää ei oltu hoidettu muutamaan vuoteen, joten se oli paikoin pahasti pusikoitunut. "Halusimme kesämökin emmekä osanneet arvottaa metsää ollenkaan. "Yleensä Jussi kaataa puut ja minä katkon ja karsin ne. Pariskunta kiersi paikkoja välittäjän kanssa, ihasteli läheistä metsää ja järvenrantaa, mutta näki ne lähinnä perheen lasten leikkipaikkoina. "Siitä kävi ilmi, millaista puustoa metsässämme oli. Tuli sellainen tunne, että sen haluaa hoitaa mahdollisimman hyvin." Samalla iski hämmennys. Itse hän ilmoittautui Suomen metsäkeskuksen järjestämälle metsänomistajien peruskurssille. Hän arvioi, että monet uudet metsänomistajat toteavat tällaisessa tilanteessa, ettei metsänomistaminen ole heitä varten. Myös metsäalan termistö oli vieras." Pariskunta päätti ottaa yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen
Maastoliikennelain § 24 antaa ajamiseen kuitenkin oikeutuksen, jos ei ole vaaraa törmätä muihin ajoneuvoihin. "Sellaiselle tuntui olevan tarvetta. Konekylvö myöhästyy, mätästämiseen ei päästä kelirikkoisen metsätien ollessa painorajoitettu, ja jos kaikesta huolimatta liikennöidään märällä metsätiellä, lasku tienpidolle voi olla suuri. Valtaosalle metsäalasta tehdään joko ensiharvennus tai myöhempi harvennus. Keväästä riippuen tien rungon kuivuminen voi hidastua jopa kuukaudella, jos koko talven lumet on puristettu kasaan ajouralla. Sen voi estää käyttämällä sivuauraa talven viimeisessä aurauksessa. Eri asia sitten on, etteivät metsätiet kuivu keväisin niin nopeasti kuin ne voisivat hyvällä tienpidolla. Verkko-oppiminen on nousussa. Tekijä voi ehkä odottaa vuolaita kiitoksia muilta tiekunnan osakkailta. Petterssonien metsä on kokenut reilussa kymmenessä vuodessa melkoisen muodonmuutoksen. Metsät on hoidettu kuntoon, ja puulajivalikoima on karttunut tervalepällä, visakoivulla ja lehtikuusella. Säädös on selvä: ”Moottorikelkalla ja raskaalla moottorikelkalla saa ajaa metsätiellä lumipeitteen aikana, jos tien pitäjä on sulkenut tien muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteeltä.” Nykyajan yhteiskunnassa vapaus harrastuksiin ja leikkeihin vaikuttaa painaneen lainsäädännössä enemmän kuin metsätalouden etu. Hyvä syy muistuttaa kevään tiekokouksessa tienpidosta vastaavia. PAHIN ONGELMA POLANTEESTA on metsätien kuivumisen hidastuminen keväällä. Polanne sulaa lumeen verrattuna hitaasti. Kiitoksia ei tule ainakaan myöhäisen kevään metsätien käyttäjältä, joka yrittää parikymmensenttisessä sohjossa päästä ajamaan tien päähän matalan maavaran etuvetoisella autollaan. "Yksi asia on johtanut toiseen." Petterssonin uusin aluevaltaus on oman yrityksen perustaminen. Hyvästi ruosteen estämiseksi tehdyt pohjan massaukset, kenties hellät jäähyväiset jopa typerästi suunnitellulle katalysaattorille. "Kummasti tästäkin pusikosta löytyy kunnon metsä", Pettersson sanoo hakkuukoneen ohjaamosta tervehtivälle Tino Valkamalle . Kaikkien ei tarvitse olla metsäalan ammattilaisia, mutta sen verran kannattaa olla perillä asioista, että tietää, miten haluaa metsänsä hoitaa ja millaisia palveluita ostaa." Tino Valkama teki helmikuussa harvennushakkuita Outi Petterssonin metsässä. Millaisia neuvoja Outi Pettersson antaa metsänomistajan uraansa vasta aloitteleville. Ojiin ohjattu lumi on oikeassa paikassa, ja tien runko kuivuu hyvin. Ensimmäinen verkkokurssi ilmestyi yrityksen verkkosivuille viime vuoden lopulla. Valitettavan monella paljonkin liikennöidyllä metsätiellä ojien vesakot kuitenkin estävät lumivallien kaatamisen sivuauran avulla. Metsäteiden polanne pois Polantamalla ei tarvita metsätien aurausta, mutta onko se viisasta?. Moottorikelkan aiheuttama polanne on nimittäin selvä haitta keväisin. Kun Pettersson muutama vuosi sitten jäi työttömäksi, tarttui hän entisen työpaikan tarjoamaan koulutuspakettiin. Helmikuisessa metsätiekunnan kokouksessa tekijä voi ylpeillä, että kustannuksia on säästetty lunta polantamalla. POLANNETTA TEHDÄÄN PURISTAMALLA lunta kasaan esimerkiksi autoliikenteen avulla. Petterssonien metsässä on käynnissä hakkuu. Olen vihdoin alkanut ymmärtää metsäasioita, joten nyt minulla on mahdollisuus auttaa muita." Pettersson tekee töitä myös metsäalan ulkopuolella, mutta toiveissa on, että metsäala tulevaisuudessa työllistäisi hänet kokonaan. On tainnut tässäkin lainvalmisteluasiassa metsätalouden edunvalvonta unohtua. Pusikosta metsäksi "Voi että tätä tuoreen puun tuoksua", Outi Pettersson henkäisee ja suuntaa hakkuukoneen uria pitkin syvemmälle metsään. Jos metsätiellä ei ole talvikunnossapitoa, sitä saa käyttää koko talven kestävään liikenteeseen, jos käyttäjä aurauttaa tien. Kenenkään ei pidä ottaa asiaa henkilökohtaisesti, jos tiekunnan kokouksessa päätetään selkeät pelisäännöt. "Asioista kannattaa ottaa selvää. Aurausvallit sulavat kevätauringossa myös tien puolelle aiheuttaen paannejäätä. Nyt hän toimittaa yhdistyksen jäsenlehteä ja istuu kolmatta vuotta yhdistyksen valtuustossa. PALSTALLA monitavoitteisen metsänhoidon opintokokonaisuutta Tampereen ammattikorkeakouluun. Italialainen suunnittelija ei ole arvannut, millaisissa oloissa autoja yritetään käyttää Suomen oloissa. Samasta polannesyystä metsäteiden hoitokunnat eivät katso hyvällä sitä, että auraamatonta metsätietä käytetään moottorikelkalla ajamiseen. Siihen liittyneet harjoitustyöt hän teki Roineen metsänhoitoyhdistykselle. 19 METSÄSTÄ / 28.2.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Uudet raiteet ajetaan entisten viereen, jolloin polanne saadaan syntymään suurelle osalle ajoradan leveyttä. Syksyn ensimmäisten lumisateiden aikaisesta yksittäisestä mökkimatkasta ilman aurausta ei nosteta porua, mutta koko talven kestävästä käytöstä ilman aurausta sitäkin enemmän. Petterssonit ovat istuttaneet metsäänsä muun muassa lehtikuusta ja visakoivua. Jos kerralla sataa lunta alle kymmenen senttiä, suosituilla kaupunkimaastureilla pystytään liikennöimään koko talvi ilman lumen aurausta. Puusta puuhun -yritys tarjoaa verkkokursseja aloitteleville metsänomistajille
Usein näille kohteille on kehittynyt männyn tai hieskoivun alle luontaisesti kuusialikasvosta. Sen hyödyntämistä uuden puusukupolven aineksena metsänomistajan kannattaa pohtia tarkkaan ennen uudistamispäätöksen tekemistä. Tämä ei tosin tapahdu hetkessä. ”Turvemailla avohakkuun, maanmuokkauksen ja ojituksen seurauksena ilmaan vapautuu hiiltä ja vesistöihin kiintoainesta sekä ravinteita. Kuusialikasvos hyödyksi Vaatimattomankin näköinen kuusialikasvos toipuu turvemaalla usein hyvään kasvuun, mutta se voi vaatia kymmenen vuotta aikaa. ”Muttei kovakaan pakkanen ole este onnistumiselle, jos kuljettajalla on motivaatiota ja osaamista hakkuutyöhön”, Uusitalo vakuuttaa. ”Tyypillinen ohjeistus leimikolla on, että kuusialikasvos pyritään säästämään mahdollisuuksien mukaan. Näyttää siltä, että osalla puolukkaturvekankaistakin voi olla järkevää kasvattaa olemassa olevaa kuusialikasvosta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen . Kuusialikasvoksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan kokemusta ja näkemystä, sillä vaihtelut metsän rakenteessa ovat usein suuria samankin kuvion sisällä. Voi sanoa, että jos puu ei kuole, se kasvaa. ”Kasvun kunnolliseen elpymiseen kuluu tällöin aikaa noin kymmenen vuotta. Päätökseen siitä, kannattaako kuusialikasvosta hyödyntää, vaikuttaa paljon myös se, mihin suuntaan metsänkasvatusta halutaan tulevaisuudessa kehittää. ”Kaatovaiheessa tyveä voi liikuttaa kannolta kuusikin metriä, mutta maassa runkoja ei voi vetää enää sivuttaissuunnassa yhtään.” Optimaalinen keli alikasvoskuusikon vapauttamiseen on kevättalven leuto päivä, jolloin valoakin on mukavasti tarjolla. ”Jos kuusen latvakasvaimen pituus on vähintään viisi senttiä, se kertoo erittäin hyvästä toipumiskyvystä. ”Vaatii kuskilta pelisilmää katsoa työpisteittäin tarkasti, mihin suuntaan puita voi kaataa ja kasata. Tällöin kuusen kasvu lähtee elpymään jo muutamassa vuodessa”, Valkonen kuvailee. Männyn ja koivun alla kasvaneet kuuset ovat pääsääntöisesti kehityskelpoisimpia kuin isompien lajikumppaneidensa varjostamina varttuneet kuuset. 20 28.2.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva S uomessa on valtava määrä 1960 ja -70-luvuilla ojitettuja turvemaametsiä, joissa metsän uudistaminen alkaa sekä puuston iän että läpimitan puolesta olla ajankohtaista. Kuusialikasvoksen hyödyntäminen on Valkosen mukaan kannatettava ratkaisu myös ilmaston, vesistön ja metsänomistajan kukkaron kannalta. ”Jotta alueelle saadaan aikaan kehityskelpoinen ja riittävän tiheä kuusikko, täytyy metsään jäädä hakkuun jälkeen vähintään tuhat kuusta hehtaarille kohtalaisen tasaisesti jakautuneena”, Valkonen sanoo. ”Lähtökohtana turvemailla voidaan pitää, että kuusialikasvosta kannattaa hyödyntää aina, jos kasvupaikan ravinteisuus sen sallii. ”Jos metsänkasvatusta päätetään viedä jatkuvan kasvatuksen suuntaan, voi olla perusteltua hyödyntää pienempääkin alikasvoskuusten määrää.” Korjuu vaatii pelisilmää Keski-Pohjanmaalla M. Kun puunkorjuu onnistuu hyvin, voi kuusialikasvoksen elpymistä uhata lähinnä kevätahava.” Tuhat kuusta hehtaarilla riittää Uuden puusukupolven kasvatusta ei voi suunnitella yksittäisten alikasvoskuusten tai kuusiryhmien varaan. Kuitenkin jo kahden sentin latvakasvaimella kuusen kasvu todennäköisesti elpyy, kun se saa kasvutilaa. "Jos puu ei kuole, se kasvaa." Vuosikymmeniä hoitamattomana viruneelta Kalajoella sijaitsevalta turvemaakohteelta poistettiin tänä talvena hakkuussa noin 130 kuutiota mäntyä ja koivua hehtaarilta. Etenkin pitkään vailla hoitoa olleissa metsissä on usein syntynyt isomman puuston alle eri kokoista kuusikkoa”, Uusitalo kuvailee. Joissain tapauksissa kuusia voi syntyä luontaisesti hakkuun jälkeen lisää, mutta tämän ennakointi on epävarmaa. Uusitalo Oy:n palveluksessa hakkuukoneenkuljettajana työskentelevä Joonas Uusitalo on huomannut, että kohteet, joiden korjuussa on huomioitava kuusialikasvos, ovat lisääntyneet. Lisäksi viljelyn, kunnostusojituksen ja vesiensuojelutoimien kulut ovat metsänomistajalle suuret.” Latvakasvain kertoo elpymiskyvystä Kuusen toipumiskyvystä ylispuuston poiston jälkeen kertovat luotettavimmin latvakasvaimen pituus, latvuksen muoto sekä neulasten kunto. Reikiä metsään tulee väistämättä, mutta ne pitää suunnitella siten, että vahingot jäävät kokonaisuuden kannalta mahdollisimman vähäisiksi.” Uusitalon mukaan rungon huolellinen hallinta kaatovaiheessa on olennaista. Kuusialikasvoksen elinvoimaiset latvat ennustavat kuusikon lähtevän hyvään kasvuun.
Tilaa samalla lannoitus, niin puut järeytyvät nopeammin ja hiili sitoutuu tehokkaammin. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteessa www.metsaforest.com ja tee puukauppa kanssamme.. Harvennuksella metsä kasvuun, saat 70 prosenttia rahoista heti! Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kesäharvennuksiin veloituksetta 70 % ennakkorahoituksen, kun teet puukaupat 30.4.2019 mennessä
”Karkoitteen teho on sataprosenttinen. Tätä hän perustelee vastuun tuomisella lähemmäs päätöksen tekijöitä. ”Hirvi kuuluu Suomen luontoon. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi VOIT TILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION KAUPASTA: WWW.TAPIO.FI Kylvä hyvää! T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W . Trico maksaa noin 150 euroa kymmenen litraa, joka riittää parin hehtaarin käsittelyyn. Tällöin metsästäjien syksyinen urakka ei muodostu mahdottoman työlääksi. Hän muistuttaa, että mänty pitää aina uudistaa kylväen tai luontaisesti. Tärkeintä on, että kanta pidetään kohtuullisena.” Valtaosa tuhoista torjuttavissa Pollari pitää tavoitteeksi asetettua 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla sopivana. T A P I O . Metsästysseura voitaisiin velvoittaa toimimaan niin, että tuhoilta vältytään.” Pollarin mukaan toive on uskottava – onhan valtaosa metsästäjistä myös metsänomistajia. Pollari lopettaisi valtion hirvituhokorvaukset. F I. Pollari perkaisi kaiken lehtipuuston männyntaimikoista. Hän huomauttaa, että metsänomistajienkin on siedettävä myös pieni omavastuu tuhoista, kun hirvikanta pysyy kohtuullisena. ”Vahinkoja ei synny kohtuuttomasti, ja hirvikanta pysyy elinvoimaisena. Sekin on tärkeää, jotta metsästäjiä riittää jatkossakin.” Pollari sanoo, että kolme neljäsosaa hirvi tuhoista voitaisiin välttää järkevällä ennakkotorjunnalla. ”Kylvömännikkö kehittyy laadukkaaksi, ja alkuvaiheen suuri kasvatustiheys antaa pelivaraa hirvien syönnille.” Laadukkaan männyn kasvatuksesta kiinnostuneiden kannattaa Pollarin mukaan kokeilla männyn kylvämistä sekapuuksi karuimmille kuusen istutusaloille. ”Parasta olisi, kun vastuu tuhojen torjunnasta määriteltäisiin metsästysmaan vuokrasopimuksessa. 22 Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Vesat pois taimikosta Taimikoiden tuhoalttiutta voidaan pienentää järkevällä metsänhoidolla. Samalla kuusen istutustiheyttä voidaan hieman alentaa. Käsittelen männikön valtataimet, noin 1?500 hehtaarilla. Pitkän linjan metsämies ja metsästäjä Vilho Pollari toivoo metsänomistajien ja metsästäjien yhteistyötä hirvituhojen torjunnassa. Hän toivoo yhteistyötä hirviongelman ratkaisemiseksi. Kaadettavaksi riittäisi tällöin noin 1,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hän neuvoo välttämään metsäteiden reunapusikoiden niittämistä syksyllä, koska tienvarsivesakko tarjoaa erinomaista syötävää hirvelle. Näin ennätän käsitellä pari hehtaaria päivässä, vaikka jo vähän huonojalkainen olenkin.” Pollarin mielestä tässä metsänomistajien kannattaisi olla aktiivisia, Toisaalta myös metsästäjien talkootyötä tarvitaan tuhoilla alttiilla alueilla. Hirvien suosimilla talvilaidunalueilla männiköt on syytä käsitellä Trico-hirvikarkoitteella. Hirvituhot kuriin yhteistyöllä Kokenut metsä ammattilainen lopettaisi valtion hirvituho korvaukset heti. Ainakin paikoin osa hinnasta katetaan kaatolupamaksuin. 28.2.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Ä änekoskelainen Vilho ”Ville” Pollari on pitkän linjan metsänhoitomies ja innokas metsästäjä. Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh
Kriittisyys metsäalaa kohtaan sai metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan Eljas Pohtilan mietteliääksi. Kuitupuuta kertyi 1,8 kuutiometriä. Tyhjän akun lataaminen kesti keskimäärin kaksi tuntia. Vihreät arvot tulivat rytinällä 23. Saha on varustettu 16 tuuman, siis 40 sentin, pituisella terälaipalla. MILWAUKEE M18 FUEL . Sama akku sopii 150 laitteeseen Moottori on sitkeä, mutta ketjunopeus on melko alhainen, mikä alentaa leikkuutehoa. Myös yksityiset innostuivat tarjoamaan maitaan suojeluun ruuhkaksi asti, sillä puukaupasta ei tuloja herunut. . Kilpailevissa sahoissa on 5–10 ampeeritunnin akut. Milwaukeen alkuperäinen laippa särkyi parin päivän sahauksen jälkeen. Väkivahva akkusaha Yhdysvaltalaistaustaisen työkaluvalmistaja Milwaukeen akkumoottorisaha on lajinsa järeimpiä. Moottorin teho on leikkuutehosta päätellen yli 1,5 kilowattia. Saha on helppo käsitellä, joten paino ei ole ongelma katkaisutyössä, jossa vahva laite on parhaimmillaan. Kuusten keskiläpimitta oli 20,7 senttiä. Vuonna 1993 suojeltiin valtion aarniometsät Etelä-Suomessa. Tulos on hieman parempi kuin aiemmin kokeilemillamme akkusahoilla. Sahan hinta ilman akkua 519 euroa . Akun hinta 330 euroa . Pelättiin jopa, että suomalaisesta metsähoidosta tulisi metsäviennille imago-ongelmia. Sahassa voidaan käyttää myös Oregonin laippoja, joita on tarjolla kätevämpinä 13–14 tuuman pituisina. Miltä tilanne näyttää tänä päivänä, selviää maaliskuun alussa, kun uusi punainen kirja julkaistaan. METSÄSTÄ / 28.2.2019 Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Terälaippa 16 tuumaa (40 cm) . . Uudenlaista huomiota kaipasi uhanalaisten lajien kartoitus ja seuranta. Kokeilemistamme akkuketjusahoista vain DeWaltin DCM 575 yltää lähelle samaa. Koesahausten perusteella lupaus ei tunnu suuresti liioitellulta. Puuta oli metsissä liikaa ja rahaa liian vähän. Akun jännite on 18 volttia. TIIA PUUKILA PUUTUOTANTOKESKEISESTÄ metsäpolitiikasta oltiin vuonna 1993 ilmestyneen Metsälehden mukaan siirtymässä ympäristökeskeiseen metsäpolitiikkaan. Virallisia teholukemia valmistajat eivät kerro. Milwaukeen M18-akku sopii valmistajan ilmoituksen mukaan noin 150 erilaiseen akkutyökaluun. Milwaukeen työpaino on 6,3 kiloa. Aika oli nopeasti muuttunut, mikä yllätti tutkijankin. Korkeampi volttimäärä tuottaa saman tehon alemmalla virrankulutuksella, joten akku riittää pidempään. Fakta Milwaukee M18 Fuel on akkusahaksi vahva. "En vieläkään osaa sanoa, missä teimme väärin", Pohtila sanoi Metsälehden haastattelussa. . Jäisestä, juuri kaadetusta, keskiläpimitaltaan 15 sentin kuusesta Milwaukeen akullisella pystyi sahaamaan 126 kiekkoa. . Metsälehden sivuilta MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M ilwaukeen akkukäyttöisen M18 FUEL -moottorisahan suorituskyky vetää maahantuojan mukaan vertoja 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahalle. "Ei tähän löydy syyllisiä. Aikaa kului reilut 13 minuuttia. . Sahan paino akku kiinnitettynä 6,3 kiloa . Parhaimmillaan Milwaukeen akkusaha on puun ja sahatavaran katkaisutyökaluna rakennuksilla, sahalaitoksilla ja vaikkapa kesämökeillä. . Kilpailijat käyttävät 36:n ja jopa 54 voltin akkuja. Akkusahan voi ostaa myös ilman akkua. Akku M18 12 Ah . "Metsätalouden ja metsäluonnon ympärillä riehuvat riidat eivät jatku rajuina loputtomiin. Suositushinta 869 euroa . Teräketju 3/8, 1,1 millin ketju-ura . Metsätöihin akkusaha on yhä heiveröinen ja akkujen kapasiteetti vähäinen. . Kiekkosahauksissa Millwaukeen akussa riitti virtaa 11–13 minuutin yhtäjaksoiseen sahaukseen. . . Pohtila myönsi, että Lapin auraukset ja soiden laajamittainen ojittaminen tuskin tulisivat enää kysymykseen. Olimme siitä ylpeitä", Pohtila kertoi. Aikaisemmin puutuotannon turvaaminen ja metsävarojen kasvattaminen olivat olleet metsäpolitiikan tavoite ja niihin oli tutkimuksessa panostettu. Tätä ei vertailukohtien puutteen vuoksi kyetty todentamaan. Vuonna 1992 Suomessa oli punaisen kirjan, uhanalaisten lajien kokoomateoksen, mukaan 1692 uhanalaista lajia. Ympäristöjärjestöt rummuttivat metsien käsittelyn köyhdyttävän ja hävittävän lajistoa. Maahantuojan mukaan Milwaukeen High Output -akkujen hyötysuhde on tavallista korkeampi. Valmistusmaa Kiina Plussat ja miinukset + sahausteho + akun riittävyys + käsiteltävyys – hinta – laipan kärkipyörän kestävyys KOKEILTUA Hakkuutyössä akkujen virta riitti noin 40 minuutiksi. Kuusikon harvennuksella akku riitti 36 minuutin työskentelyyn. Tätä Millwaukee tasoittaa kapasiteetiltaan 12 ampeeritunnin litium-ioni akulla. Hiiliharjaton moottori . Monipuolisempi metsäpolitiikka tasoittaa tilannetta", Pohtila uskoi, ja oli osittain oikeassa. Rinnan tasalta 15 sentin koivikossa akusta riitti virtaa 38 minuutiksi ja motteja kertyi 1,3. 1990-luvun alkupuolella lama hyydytti puun kysynnän. Metsäalalla kuvittelimme harjoittaneemme hyväksyttävää ja kestävää metsätaloutta
Ensimmäisen peurayönsä hän istui kesämökin takametsään rakennetussa kyttäyskopissa 1980-luvun loppupuolella Hämeen Kalvolassa. Se katkaisee arjen kiireen ja hälinän. Niillekään tunteille ei mahda mitään, vaikka saaliin saanti metsästykseen oleellisesti kuuluukin.”. Peuroja oli käynyt iltahämärässä ruokintapaikalla jo sitä ennen, mutta metsämies on metsästämässä hyvää fiilistä. Sen jälkeen kopeissa on tullut vierailtua toimittajan työn puolesta ympäri Etelä-Suomea. Poutanen päästää peuran ruokintapaikalle ja odottelee eläimen rauhoittumista. Pellon reunaan ilmestyivät taivaalliset valot – saattokuljetus saaliille. Noin 50 000 peuran vuosisaaliista 40 000 kaadetaan kopista kyttäämällä. ”Puolen tunnin istumisen jälkeen pää jo raksuttaa omaan tahtiin omiaan. Poutasen mielestä siinä mennään hieman vikaan. Tulee tosi hyvä ja rentoutunut olo, vaikka ei saisi saalistakaan.” Fiilistä ja saalista Helmikuisena iltana Somerolla Poutanen on aloittanut istuntonsa kymmenen aikaan illalla. ”Rohkenen väittää, että metsästys on aika monelle ennen muuta vahva elämys. Suomessa on valkohäntäpeuroja enemmän kuin koskaan ja niitä metsästetään enemmän kuin koskaan. Peuran vahtijahti on enimmäkseen istumista ja odottelua. Saalis on sivuroolissa, mutta sitäkin pitää olla, jotta elämyskokemuksille olisi katetta.” Jouko Poutanen kertoo kauniisti siitä kuinka hän oikein odottaa pääsevänsä yöksi peurakoppiin. Laji myös levittäytyy itään ja pohjoiseen, joten yhä useampi metsästäjä pääsi helmikuun puolivälissä päättyneellä jahtikaudella peuranpyyntiin. ”Eläimen kuollessa tulee aina hiukan valju olo. Edes vetistyvä keli ei laske tunnelmaa. Fiiliksen lisäksi tällä kertaa päätyy paistiakin pöytään. Minä löydän peurakopista omaa rauhaa ja rauhoittumista.” Poutasesta kokemus on meditatiivinen, kuin tuleen tuijottamista. Puhe kääntyy usein ”lihaan” eli saalismääriin. Peura ei ota enää askeltakaan. ”Olen kai jonkin sortin koppikonkari ellen jo peräti veteraani”, mies nauraa omille touhuilleen, mutta korostaa monen metsästäjän viettävää aikaansa peurakopeissa huomattavasti häntä enemmän. Pellon reunaan ilmestyivät taivaalliset valot – saattokuljetus saaliille. Joka talvi hänellä on muutama kymmenenen tuhatta kohtalotoveria. Puista putoilee ryminällä lunta, mikä saa peurat pysymään piiloissaan. Koppikeikka auttaa jaksamaan Yö yksin peurakopissa on meditatiivinen kokemus. ”Nautin eniten aamuyön tunneista, kun luonto herää. Sitä alkaa epäillä oliko se peura tai kettu vai tekeekö ihmismieli vain kepposiaan.” Espoolainen Jouko Poutanen on harrastanut koppikeikkoja yli 30 vuotta. Puolenyön jälkeen rohkelikko astelee varovasti pellolle. Kuin tuleen tuijottamista Poutanen ei ole koppikokemuksineen yksin. Saatan silloin mennä vasta aamuneljältä koppiin.” Tällä kertaa aikataulu ei antanut moiselle myöten, joten toimittajan on tyytyminen iltayön herkkuhetkiin. Pahaa aavistamatta kiväärin terävä laukaus repii yöilmaa. ossakin vaiheessa yötä varjot alkavat liikkua. 24 28.2.2019 / PILKKEITÄ LUONNOSTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat J. ”Joku lähtee merelle, joku toinen Lappiin tyhjentämään ajatuksiaan
Harvat hyönteiset hoitavat jälkeläisiään. Pihtihännän toukilla omien ulosteiden syöminen voi vastata samaa. Naaras puree yöllisillä retkillään löytämänsä ravinnon hienoksi mössöksi, jonka se sitten oksentaa jälkeläisilleen. Sitä ei siis valmistella ja tehdä salassa. Metsälehden uutisointi ”MTK:ssa käydään taistelua vallasta ja rahasta” (Metsälehti 3/2019), tuntuu varsin oudolta ja liioitellulta. Se antaa toukille pari vuorokautta lisää elinaikaa, jos emo on itse joutunut toisen eläimen saaliiksi. Ja sitten isoja, vakaita puita parhaassa iässä. Vihreä latvus näkyy lumen alta, muutoin lumivaippa suojaa. Tähän ei ole tulossa mitään muutosta. Jäsentutkimusten perusteella metsänomistajat asuinpaikasta riippumatta arvostavat MTK:n edunvalvontaa selvästi enemmän kuin maanviljelijäjäsenet. Erikoiseksi sen tekee jälkeläishuolto. Tietä reunustavat lumiset puut, isot männyt, tukkipuut – aikuiset. MTK:n valtuuskunta ja metsävaltuuskunta ovat linjanneet, että metsänhoitoyhdistyksen jäsen näkee jatkossa, mikä osuus hänen jäsenmaksustaan käytetään MTK:n tekemään edunvalvontaan. Salaisuus on siiven rakenteessa: taivekohdissa on erityisiä proteiineja, jotka toimivat jousina siipeä taiteltaessa ja toisaalta lukitsevat sen tasoksi hyönteisen lentäessä. Keskusliitolle maksettavat jäsenmaksut määritetään sen päättävissä elimissä, aivan kuten kaikissa muissakin organisaatioissa. MTK:ssa uskotaan vahvasti, että esimerkiksi 10 euron vuosimaksu ei ole metsäväen tuhdin enemmistön mielestä kohtuuton sijoitus vaikuttamistyöhön. Tulee kohta, jossa on mäntyvanhuksia, monia maahan kaatuneina ja lahoamassa toukkien ruokana. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 28.2.2019 VASTINE Re ijo Ro uv in en KAMALA LUONTO LU KI JA LT A MTK:ssa uudistetaan, ei taistella SELVIYTYMISTARINOISSA KERROTAAN, kuinka valtamerellä veneessä ajelehtivat joutuvat janoonsa juomaan omaa virtsaansa ja sillä tavoin voittavat lisäpäiviä elämäänsä. Onpa kauniisti harvennettu nuori puusto, osa on lähtenyt maailmalle, osa on jäänyt kasvattamaan varttaan kotiseudulle. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa esim. Metsäedunvalvonnan tarpeet ovat kasvaneet erityisesti EU-tasolla. Sen sijaan pihtihäntänaaras voi siirtää jälkeläisensä uuteen pesään. ULLA. Metsänhoitoyhdistykset ovat itse mukana niin suunnittelemassa kuin päättämässä uudistuksesta. Osa uudistusta on myös mhy-kehittämisohjelma, jonka sisältöä räätälöidään yhdessä yhdistysten kanssa, heidän tarpeittensa pohjalta. Ulostetabletteja käytetään jo ihmistenkin hoitoon silloin, kun antibioottilääkityksellä on tuhottu suoliston bakteeritasapaino. Sitten on pieni palsta noin kymmenvuotiaita puita, eli vielä lapsia, "murkkumäntyjä". Vastaavan ohjelman valmistelu on käynnistynyt myös koskien MTK-liittoja ja -yhdistyksiä. Yksi niistä on erikoinen isopihtihäntä. Avoimuus on olennainen asia myös yksittäisen jäsenen näkökulmasta. Koti on viiden kilometrin päässä. MTK haluaa, että esimerkiksi edunvalvonnan kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenten kesken. Metsä ympärilläni kuin ihmisen elinkaari. Jatkoaikaa ulosteita syömällä Pihtihäntä huolehtii jälkeläisistään poikkeuksellisen hyvin, mutta myös sen kyky taittaa siipensä pieneen tilaan on merkillinen. Näin ne kenties saavat ihanteellisen suolistobakteerikannan. Luonnollisesti niin nyt kuin tulevaisuudessa metsänhoitoyhdistykset ja MTK:n paikallisyhdistykset voivat itse määrätä omat jäsenmaksunsa edelleen täysin vapaasti. Voi myös olla, että ulosteiden syönti kuuluu toukkien normaaliin elämänkehitykseen. Toisin kuin artikkelissa annetaan ymmärtää, koko organisaation rakenteiden ja toimintojen kehittäminen on osa järjestöuudistusta. ANTTI SAHI toiminnanjohtaja, MTK Käännyn valtatieltä lumiselle kylätielle. Uudistuksen suuntaviivat on päätetty yksimielisesti sekä MTK:n metsävaltuuskunnassa että valtuuskunnassa. MTK:n järjestöuudistuksen tavoitteena on koko järjestön, mukaan lukien metsänhoitoyhdistysten, toimintakyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä sekä edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden parantaminen. Moni yksityiskohta on vielä auki ja niistä käydään järjestön sisällä avointa ja ratkaisuhakuista keskustelua. Pesässä on muutamia kymmeniä toukkia. yhtenäisiä perusteita jäsenmaksulle kaikkialla. Tämän kaltainen on kotitieni, lumiverhossa kauneinta mitä on. Toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää, uudesta maksutasosta ei ole mitään päätöstä. Se ei siivoa pesäänsä kuten muura haiset, jotka poistavat pesästä kaikki kuolleet lajitoverit, ulosteet ja sulamattomat ruoantähteet. Mutta sitten on ihan vauvoja. Tätä nykyä jäsenmaksuilla katetaan keskusliiton toiminnasta ainoastaan yksi viidesosa. Se elää myös metsissä, mutta siellä sen huomaaminen on vielä harvinaisempaa kuin pihapiirissä. Valitettavasti nyt ei ole näin. Uudistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen ja reiluuteen. Useimmat ovat tavanneet sen pihalta tai puutarhasta, missä se on hakenut päiväsuojaa jonkin kukkaruukun, astian tai laudanpätkän alta. Kyseessä ei ole enempi eikä vähempi kuin metsänomistajan oikeus päättää omien metsiensä hoidosta. Jälleen isompia puita, nuoria aikuisia, teinejä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen maksaa tänä päivänä keskimäärin reilut seitsemän euroa siitä, että metsänomistajan ääni kuuluu ja vaikuttaa kotimaassa ja EU:ssa. Toinen erikoisuus on pihtihännän ainutlaatuinen kyky taitella lenninsiipensä pieneen tilaan lyhyitten peitinsiipien alle. Jos se viipyy poissa kauan ja poikasille tulee nälkä, ne syövät omia ulosteitaan
26
Juntusen aktivoimana Sonkajärvellä päätettiin hakea uusia avauksia mm. Juntusen toimikaudelle osui lamakausi 1990-luvun alussa. Tyvilaho vallannut lisäalaa Juurikääpä on yhä harvinainen mutta tyvilaho jo yleinen vitsaus Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuusikoissa. Hänellä oli vahvat mielipiteet metsänhoitoyhdistyksen tehtävistä ja toiminnan kehittämisestä: hallituksen tehtävä oli tehdä päätökset ja valvoa niiden toteutumista, ja toimihenkilöiden vastuulla oli päätösten toimeenpano. Korkea maaperän pH lisäsi lahoriskiä, mutta korkea orgaanisen aineksen pitoisuus alensi sitä. Eläkepäivilläkään Olavi ei heittäytynyt toimettomaksi vaan perusti Toivakon yhteismetsän estääkseen suvun metsätilojen pirstaloitumisen ja turvatakseen metsien hoidon jatkuvuuden. Puukauppa tyrehtyi ja talouden kanssa oli vaikeuksia myös metsänhoitoyhdistyksissä. Hän oli syntynyt Sonkajärvellä Löytölänmäellä vuonna 1944. Luonnonvarakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa löydettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuusista tyvilahoa kuitenkin runsaasti. Kuusenjuurikääpää esiintyy aikaisempien tutkijahavaintojen perusteella rehevillä kasvupaikoilla harvakseltaan myös Lapissa koko kuusen levinneisyysalueella. Olavi Juntunen muistetaan erityisesti aktiivisena metsänomistajien etujen puolustajana. Männyllä lahoisuus lisääntyi puun iän kasvaessa yli 120-vuotiaaksi, mutta kuusella lahoa esiintyi runsaasti jo 40–80 vuoden iässä. Männyllä vain kosteuden kerääntyminen painanteisiin ja puun ikä selittivät merkittävästi lahon esiintymistä. metsureiden ja koneyrittäjien koulutukseen. Minkään tietyn sienilajin ei havaittu olevan erityisesti yhteydessä kuusen ja männyn lahoisuuteen tällä alueella. TUTKIMUKSESSA EI LÖYDETTY männynjuurikääpää (tyvitervastautia) lainkaan, kun taas kuusenjuurikääpä tavattiin kahdesta metsiköstä Pohjois-Pohjanmaan rannikolta ja kolmesta metsiköstä Kainuusta. Hän kokosi kotitilansa historiikkia ja seurasi päivittäin metsätalouden puolella tapahtuvia muutoksia sekä valtakunnallisia uutisia. Kuusenjuurikääpä pärjää huonosti alueilla, joissa maan orgaanisen kerroksen pH on alle 4. Havupuiden tyvilahon määrä ei valtakunnan metsien inventointien (VMI) mukaan ole ajanjaksolla 1991– 2013 merkittävästi muuttunut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tutkituista noin 6 000 kuusen tuoreesta kannosta 10 prosentissa oli lahoa. JUHA KAITERA HELENA M. Kuusella lahon esiintymistä selittivät puun ikä, kannon läpimitta, maaperän pH, maan orgaanisen aineksen pitoisuus ja vuotuinen lämpösumma. Toki sulanmaan aikaisten hakkuiden pienempi osuus niin Pohjoiskuin Etelä-Suomessa on varmaan sekin osaltaan vaikuttanut juurikääpien vähälukuisuuteen tällä alueella. Lahottajasienilajiston runsauden vuoksi on mahdollista, että kantojen poistolla hakkuiden jälkeen vähennetään sienilajiston monimuotoisuutta hakkuualoilla. joulukuuta 74 vuoden iässä. Juntunen valittiin Pohjois-Savon piirimetsälautakunnan jäseneksi vuonna 1991 ja ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen johtokunnan puheenjohtajaksi vuosille 1996–2007. Toivalan metsäkoulun jälkeen Juntusen tie vei armeijan kautta Kujalan maanviljelyskouluun. Vaikka juurikääpää esiintyy tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vähän, on syytä rehevillä alueilla sulanmaan aikaan tehtyjen hakkuiden yhteydessä kuitenkin huolehtia kantojen käsittelystä, jotta sienen leviäminen sinne saataisiin estettyä. Vaikka sienilajisto on monipuolinen ja erilainen kuin Etelä-Suomen rannikkoalueilla, samat puuja ympäristötekijät vaikuttavat kuusen lahoisuuteen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Yksi syy tämän sienen vähälukuisuuteen pohjoisessa voi olla maaperän orgaanisen kerroksen happamuus. Tunnustuksena laajasta monipuolisesta ja ansiokkaasta toiminnasta yksityismetsätalouden luottamustehtävissä tasavallan presidentti myönsi hänelle metsätalousneuvoksen arvonimen. Kevään koittaessa hän ajeli tarkastamaan, hoitamaan, raivaamaan ja uudistamaan metsiä. Tutkimusalue rajautui Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Tutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksessa tutkimalla lähes 12 000 kantoa 101 tavanomaisella päätehakkuualalla pian hakkuun jälkeen. HENTTONEN MICHAEL M. Todennäköisimmin sitä löytää yli-ikäisissä tiheissä kuusikoissa ravinnerikkailla kasvupaikoilla. Niiden aiheuttamiksi vuotuisiksi menetyksiksi metsätaloudessa on arvioitu noin 50 miljoonaa euroa. Männyillä lahoa esiintyi vähän: keskimäärin prosentissa tutkituista kannoista löytyi lahoa, mutta joillakin yksittäisillä hakkuualoilla määrä ylitti 10 prosenttia. Aiemmin tyvilahoa luultiin melko vähäiseksi ongelmaksi Keskija Pohjois-Suomessa, koska juurikäävät näyttivät satunnaishavaintojen perusteella olevan siellä melko vähälukuisia. Metsikkökohtainen vaihtelu oli suurta, ja useilla rehevillä paikoilla yli 20 prosentin kuusien kannoista paljastui lahoiksi. Näillä näytealoilla sieni tavattiin vain yhdessä kannossa kullakin hakkuualalla, eli sitä voidaan pitää täällä harvinaisena lajina. Ensimmäinen työpaikka löytyi Säyneisistä, missä Juntunen löysi rinnalleen Aila-vaimon kotitilalle Löytölänmäelle. Juntunen jatkoi edelleen työtään metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Aikaisempien tutkijahavaintojen perusteella männynjuurikääpä ei kuitenkaan täysin puutu Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, sillä siitä on yksi havainto vuodelta 2000 Oulusta ja yksi 1990-luvulta Sotkamosta. MÜLLER Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. ERKKI TUOVINEN MIKKO MUSTONEN RIITTA SASSALI TUTKIJOILTA MUISTOKIRJOITUS Neljä lahonäytettä kuusen kannoista, joissa todennäköiset lahonaiheuttajat ovat: A) lahohytynupikka ja mesisieni B) maitotahra C) verinahakka ja D) kuusenjuurikääpä. Metsätalousneuvos Olavi Juntunen MAANVILJELIJÄ, metsätalousneuvos Lauri Olavi Juntunen menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana 18. Yleisin kannoista eristettyjen yli kuudenkymmenen sienilajin joukossa oli lahohytynupikka, mutta senkin osuus kaikista eristetyistä sienikannoista oli vain 16 prosenttia. Kuvat: Juha Kaitera ja Michael Müller.. Lahokantojen näytteistä eristettiin sieniä, jotka tunnistettiin DNA-määrityksin. Olavin huumori ja sopivissa tilanteissa sanotut lausahdukset saivat usein ihmiset purskahtamaan naurunremahdukseen. TYVILAHOA AIHEUTTAVAT Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa havupuilla pääasiassa muut sienilajit. 27 PILKKEITÄ / 28.2.2019 METSIEMME MERKITTÄVIMMÄT la hot tajat Etelä-Suomessa ovat kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä. Vasta kun Juntunen valittiin metsälautakunnan puheenjohtajaksi, hän joutui esteellisyyden vuoksi luopumaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajuudesta 27 vuoden jälkeen. On mahdollista, että parin viime vuosikymmenen aikana koetut korkeat lämpösummat eivät vielä näy puiden tyvissä lahottajasienten melko hitaan etenemisen vuoksi. Hän uskalsi nostaa tärkeäksi kokemansa asiat esille ja osasi perustella oma kantansa hyvin. Juntunen valittiin Sonkajärven metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi 1980. Tehtävä oli hänelle mieluinen, koska hän tunsi saavansa siinä aikaan tuloksia
Arvioitu puumäärä noin 1750 m 3 . Kuivat kankaat ovat uudistuneet pääosin luontaisesti siemenpuiden siemenistä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Yhteismetsä harjoittaa myös vapaa-ajan mökkien ja tonttien vuokraustoimintaa. €. » Ainoa laatuaan Suomessa. Tilan halkaisee pistotie, jonka kautta hakkuut ja hoitotyöt on vaivaton toteuttaa. Myydään tarjousten perusteella. Lisäksi pyrkimys poistaa metsästä ainoastaan kookkaita tukkipuita vaarantaa raakapuun toimitukset valtakuntamme massa, kartonkija paperitehtaille, jotka ovat Suomen metsäteollisuuden kivijalka. OUMAN hälytysja lämmönsäätöjärjestelmä. Päätehakkuun jälkeen maapohjaa rouhitaan koneellisesti sekoittamalla rikastunut maa-aines ja pintakarike. Edellä mainitulla metsien kasvatuksella turvataan kuitupuuta sekä tukkipuuta käyttävän teollisuuden raaka-ainetarpeet. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Mikkolanniemi Näyttävä ja tasokas loma-asuntokokonaisuus Saimaan Pihlajavedellä Savonlinnan Mikkolanniemellä. Hintanäkemys 52 000 €. Päärakennus (Finnlamelli) on valmistunut v. Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Kiinteistön kauppahintaan sisältyy mittava mökki-irtaimisto pois lukien moottorivene ja omistajan yksityisesineet. Maastoon sopivalla kynnöllä saadaan kuntoon ravinteiden, veden, lämmön ja valon maksimaalinen hyöty taimien kasvulle. Hulppeiden rantametsämaisemien lisäksi tilalle ominaista on kankaiden ja suopainanteiden vuorottelu. Kasvu metsäsuunnitelman mukaan 9,1 m 3 /ha. Osaran parjatut avohakkuut sodan jälkeen kohdistuivat myös noihin mainitsemiini kohteisiin. 63.000 € / tarjous 10.3.2019 mennessä. Hintanäkemys 95.000 €. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila 1155,9 ha. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. METSÄTILA, Savonlinna, Ikoinniemi 42,66 ha. Tilan metsät kuvioidaan kasvupohjan ja puustojen mukaisesti omiksi kuvioiksi. Tarjouskauppa, tee tarjous lähtöhinnasta 69.000 € alkaen. 5 ha suota. Varsin kattava metsäautotieverkosto. 2012, yläkerrassa 3 makuuhuonetta, alakerrassa oleskeluja ruokailutilojen lisäksi saunatilat ja yksi makuuhuone. 1,5 ha, peltoalue vuokrattu, tie/sähkölinja/joutomaata n. 500 m. » Monimuotototeutus, 1-2 lähipäivää/kk. Vakaan tuotto ja merkittävät virkistysmahdollisuudet. Sahojen vallattua koko valtakuntamme on tukkipuiden kysyntä kasvanut hyödyntämään tukkipuiksi kasvaneita metsiämme. Monimuotoinen Saimaan rantaan rajoittuva taimikoista ja kasvatusmetsistä koostuva metsäkiinteistö. Tämä hoitotapa on kaikkein kattavin jatkuvan kasvatuksen perikuva, sillä kaikki kuviot ovat jatkuvassa hyvän kasvun tilassa. 706 osuutta, jotka kuuluvat kiinteistöille Toivola II (740-552-20-3), Purola (740-535-5-13) ja Viitamäki (740-535-5-25). Kaavassa alue on metsätalousaluetta, rantarakennuspaikkoja ei ole. Taimistot raivataan, kun ne selviävät hankirajan yläpuolelle lehtipuista. Lisätietoja ks. 2013 rakennetussa rantasaunassa viihtyisä tupa keittomahdollisuuksineen ja vuolukivitakkoineen. Auton säilytykseen erillinen autotalli-/varastorakennus. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Osakkaiden käytössä on vapaa-ajan viettopaikka kirkasvetisen lammen rannassa. Tällä hetkellä niissä ovat Lapin parhaassa kasvussa olevat puustot. 1200 m 3 , viljeltyä peltoa n. Paksukarikkeiset tuoreet kankaat eivät ole uudistuneet samalla tavalla, ja ne ovat kehittyneet vajaatuottoisiksi. Kaikkien kohteiden tarjoukset pe 15.3.2019 klo 16 mennessä Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju tai veijo.laukkanen@ metsat.fi. Myydään 52 Hajakanmaan yhteismetsän osuutta (0,0052/0,693700). Kasvuun saadusta puustosta poistetaan ensimmäisessä hakkuussa kasvussa heikoimmat ja kaikkein oksaisimmat puut. 7 km päässä taajamasta, hyvän tieyhteyden varrella, metsämaan osuus n. V. METSÄTILA, Punkaharju, Kontusentie 24,548 ha. www.upmyhteismetsa.fi/ita-suomen-yhteismetsa Hintanäkemys 120.000 €. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. Sitten ne harvennetaan noin kakspuoli-kolmimetrisinä jättäen kasvamaan kaikkia kolmea pääpuulajiamme kuusta ja mäntyä täydennettynä koivulla. 0,89 ha. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Puustoja tilan metsäkuvioissa on pienestä puun taimesta aina päätehakkuuvuorossa olevaan metsään. Puuston määrää n. 10,3 ha, puuston määrä n. Siten he korjaavat aina perimältään parhaiten kasvaneet puut ja luonto saa pitää huolen uudistamisesta. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. 040 510 8085 METSÄTILA, Sulkava 18,2 ha. 69.000 €. Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Lähtöhinta 90.000 €. Halmejärven rantaan rajautuva kasvatusmetsätila Sulkavalla, lähellä Juvan rajaa. Lehdissä jatkuvan kasvatuksen ovat omaksuneet terminä ne, jotka pyrkivät metsissään monikerroksiseen puustorakenteeseen. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. He ovat jatkuvan puuston hyvän geeniperimän heikentäjiä. Yleiset valtakuntamme metsäkeskuksen hakkuu-ja hoito-ohjeet ovat erittäin selväpiirteiset. Kasvupohjat hyviä kangasmaita, omaa rantaviivaa n. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. METSÄTILA, Kuusamo 16,35 ha. Hp.18.000 € / tarjous. 395.000 €. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä koostuvan tilan arvokasvu on parhaimmillaan. 3000 m 3 . MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Lisätiedot: www.hajakanmaanyhteismetsa.fi Hp. 28 28.2.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOULUTUSTA KAIVOSPUUja paperipuuhakkuut ovat mahdollistaneet kaskimaiden, tervanpolton ja metsäpaloista muodostuneiden tiheiden metsien harvennushakkuut. Mh. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Kokonaispuusto (ainespuu) on 209.045 m 3 ja tukki% 43. Hp. Kellari-ilmastossa metsän luontainen uudistuminen on vaivalloista. UUSIUTUVAN ENERGIAN asiantuntijaksi Opiskele www.karelia.fi/uusiutuvaenergia TUTUSTU MYÖS: Teknologiaosaamisen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) METSÄTILA, Punkaharju, Enanniemi 12,691 ha. 3,6 milj. Lh. SEPPO NIVA metsätalousinsinööri Jatkuvaa oikein ja väärin Opi kehittämään uusiutuvan energian liiketoimintaa! » Uusiutuvan energian YAMK-tutkinto teknisen, luonnontieteellisen tai luonnonvara-alan ammattilaisille. Näin jäävät kasvamaan laadukkaimmat hyvärunkoiset tukkipuuaihiot. Itsenäisen tilan kokonaispuusto on 01/2019 laaditun metsäarvion mukaan 2630 m 3 , josta tukkipuun osuus on noin 25%. Rehevät maapohjat, taimikkoa 6,4 ha, kasvatusmetsää 16,4 ha, uudistusikäistä 1,1 ha, uudistamatonta 0,2 ha, tie/joutomaata 0,4 ha. YHTEISMETSÄOSUUKSIA Itä-Suomen yhteismetsä Yht. Kulkuväylät rantaan viimeistelty, rantautuminen onnistuu isommallakin veneellä
Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 19.2.??12.3. Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. 050 436 9700 A. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Kasvua biotaloudesta hamk.fi/metsatalous hami.fi Evo. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Tarjoamme sinulle toistaiseksi voimassa olevan haasteellisen, innostavan ja monipuolisen työn perinteisessä ja kehittyvässä yhtiössä. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Evolla metsäalan perustutkinnon voi suorittaa päivätai monimuoto-opintoina. Kerro itsestäsi ja lähetä hakemuksesi perjantaihin 15.3.2019 mennessä osoitteessa: www.ahlstromcapital.com/fi/yhteystiedot/hr Lisätietoja tehtävästä antavat: metsäjohtaja Timo Viinamäki, p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Palveluksessamme on 51 henkilöä. Valinnaiset opinnot laajentavat osaamista. Meiltä saat hyvät työskentelyolosuhteet upeassa ruukkimiljöössä sekä monipuoliset työsuhde-edut. Perustutkinnon opiskelijoille majoitus ja ruokailu ovat maksuttomia lähiopetusjaksoilla. Tässä oikea sijainti. Evolla käytännönläheisessä opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti ympäröivää opetusmetsää ja jo opiskeluaikana solmitaan suhteita työelämään. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja voi toimia yrittäjänä tai tehdä töitä erilaisten metsäpalveluyritysten palveluksessa. 050-598 0041 kari.kivimaki@a-ahlstrom.fi METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan opinnoissa opit käytännönläheisesti metsien hoidon ja puunkorjuutöiden tärkeimmät asiat. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. www.ahlstromcapital.com/fi/kiinteistöt-ja-metsät/kiinteistösijoitukset Etsimme palvelukseemme Noormarkkuun METSÄNHOITOESIMIESTÄ Tehtäviäsi ovat yhtiön · metsävaratiedon ajantasaisuudesta ja laskennoista huolehtiminen, tiedon hyödyntäminen liiketoiminnan tarpeisiin sekä järjestelmien ylläpito ja kehittäminen · metsän arviointi ja arvonmääritys · hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelu, työnjohto sekä laadunseuranta · maankäyttöja maa-ainesasiat Tehtävässä menestyminen edellyttää · hyviä ICT-taitoja · itseohjautuvuutta ja kehitysmyönteisyyttä · avointa ja innostunutta otetta asioihin · kykyä itsensä ja työympäristön kehittämiseen · hyviä vuorovaikutusja tiimityöskentelytaitoja · soveltuvaa metsäalan koulutusta Monipuolinen kokemus metsäalalta, metsäjärjestelmien käytöstä ja kehittämisestä, maankäytön tehtävistä sekä harrastuneisuus luontoja eräasioissa on eduksi. Opiskella voi joustavasti joko päivätai monimuoto-opiskeluna METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Opetus Hämeenlinnassa ja verkossa. Ahlström Kiinteistöt Oy on 168-vuotiset teolliset perinteet omaava perheyhtiö, jonka liiketoiminta-ajatuksena on kehittää ja hoitaa yhtiön kiinteistöja metsäomaisuutta sekä tuottaa ensiluokkaisia majoitus-, kokousja ravintolapalveluja. Yhtiön kotipaikka ja pääkonttori sijaitsevat Porin Noormarkussa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 28.2.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA Metsälehden numerossa 3/2019 sivun 19 verovinkeissä kerrottiin, että metsätalouden tuloksesta voi vähentää viiden prosentin yrittäjävähennyksen. Lisätiedot www.hami.fi METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Metsätalousinsinööri toimii metsäasiantuntijana, -asiakasvastaavana, hankinta-, korjuutai kuljetusesimiehenä. Korkeakoulujen yhteishaku 20.3.–3.4. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Tutkinto antaa pätevyyden virkaan, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Oikaisuja Metsälehden 1/2019 Paan ajärven kansallispuistosta kertovan jutun kartassa oli Paanajärvi sijoitettu väärään paikkaan. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. Koulutukseen voi hakea myös Hämeen ammatti-instituutin jatkuvassa haussa. 050-518 3661 timo.viinamaki@a-ahlstrom.fi metsänhoitopäällikkö Kari Kivimäki, p. Verottaja kuitenkin tekee yrittäjävähennyksen automaattisesti metsänomistajan puolesta. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Haku monimuotokoulutukseen 5.2.?24.3. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p
Atsteekeille puu oli pyhä – vaikka itse atsteekit käyttäytyivätkin lajikumppaneitaan kohtaan verenhimoisilla tavoilla, joita espanjalaiset valloittajat pitivät kaikkea muuta kuin pyhinä. Jokunen viikko sitten julkaistun uutisen mukaan hyönteiset olisivat häviämässä maapallolta sellaista vauhtia, ettei niitä sadan vuoden kuluttua olisi enää ollenkaan. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Toinen uutinen kertoi, että nyt on tieteellisesti todistettu ilmastonmuutoksen lisäävän konflikteja maailmassa. AARNO SAVIAHO metsänhoitaja, Hyvinkää (matkoilla) RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Näyttöön perustuva päätöksenteko on molempien tieteenalojen yhteinen tavoite. Riippuen mittaustavasta, Meksikon toista tuhatta vuotta vanha ”El Árbol del Tule”-jättipuun rinnankorkeusläpimitaksi on esitetty toistakymmentä metriä, rungon ympärysmitan ollessa 36 metriä. Puu oli 1600-luvulla istutettu meksikonsuosypressi (Taxodium mucronatum ), jota tänä päivänä pidetään Madridin vanhimpana puuna. Samantyyppinen aita suojaa myös Suomen presidentinpalatsia uteliailta ihmisjoukoilta. distichum ). El Retiron puistossa sijaitseva runko on suojattu nuolikärkisellä teräsaidalla oksiston varjelemiseksi kiipeileviltä turisteilta. Läpimittaa pidetään kuitenkin yliarviona, koska rungon poikkileikkaus muistuttaa muodoltaan enemmän tähtikuvioista soikeaa piparkakkua kuin perinteistä pyöreähköä runkoa. Kuitenkin yleisesti ottaen ihmiset olettavat saavansa oikeaa tietoa ainakin julkisista uutisvälineistä. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Siksi on tärkeää, että käytössä on työkalu, jolla eri tutkimusraporttien tulokset voidaan koota samaan tarkasteluun ja arvioida onko ilmiöistä saatavissa riittävän paljon samaan suuntaan osoittavaa tietoa. Vastaava tuote lääketieteen puolella ovat Käypä hoito-ohjeet, joita lääketieteen seura Duodecim julkaisee. Siksi on ilahduttavaa, että tutkimustulosten käytäntöön vientiin on alettu kiinnittää entistä suurempaa huomiota ja sen myötä on alettu kehittää myös menetelmiä, joilla tutkimustuloksista voidaan johtaa käytännön ohjeita. Tapio Oy ja sen edeltäjät ovat yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja sen edeltäjän Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tehneet hyvää työtä metsänhoidon suositusten eteen. Vain sellaiset tutkimustulokset, jotka on todennettu useampaan kertaan ovat käyttökelpoisia, kun ohjeita metsien hoitoon tai ihmisten hoitoon annetaan. Meksikonsuosypressi on kotoisin Meksikosta ja Guatemalasta, joskin joitakin luontaisia yksilöitä tavataan eteläisessä Texasissa. METSÄTIETEILIJÄT JA LÄÄKÄRIT ovat lyöneet hynttyyt yhteen tarkoituksenaan laatia opaskirja, jota mikä tahansa tieteen ala voisi käyttää tutkimustiedon käytäntöön viennin apuvälineenä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jättirunkoja ja atsteekkeja Yli 50 miljoonaa vuotta sitten, ilmaston ollessa nykyistä huomattavasti lämpimämpi ja kosteampi, vilisi Euroopan metsissä runsaasti suosypressejä. Puu on huomattavasti kuivuudenkestävämpi ja jää pituudeltaan usein astetta lyhyemmäksi kuin kaimansa floridansuosypressi (T. LEHDISTÄ SAA tämän tästä lukea, milloin minkäkinlainen ilmiö on nyt tieteellisesti todistettu. Kitukasvuisia metsäkuusen neulasia muistuttavat lyhytversojen litteähköt lehdet kasvavat kampamaisesti parissa rivissä. Myöhemmin ilmaston kylmetessä suosypressit taantuivat, mutta niiden fossiloituneita kookkaita runkoja on löydetty hiljattain muun muassa Unkarin ruskohiilikaivoksien alimmista kerroksista. Meksikon paksurunkoiset suosypressit Teräsaidalla suojattu meksikonsuosypressi on Madridin vanhin puu. Aihetta koskeva seminaari pidettiin viime syksynä Helsingissä Tieteiden talolla. Monille saattaa tulla yllätyksenä se, että metsäala on yhdessä lääketieteen kanssa ottanut edelläkävijän roolin tällä rintamalla. Madridin yksilö oli tammikuun pakkasten seurauksena lähestulkoon syksyisessä väriloistossa ennen le htien ja lyhytversojen varisemista. Muinaiset atsteekit paaluttivat lahonkestävillä suosypresseillä kanaviaan ja rakensivat silloisia keinosaariaan täyttämällä maata ympyrämuotoon istutettujen sypressiryhmien väliin. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva AVOHAKKUU oli Napoleonin joukkojen osastrategia näiden päättäessä valloittaa Madridin kaupungin eräänä päivänä vuonna 1808. 30 28.2.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 70 VUOTTA 16.3. Jos uutisvälineillä on pelkkä viihdearvo ja kaikki sen tietävät, väliä ei varmaan olekaan. Aiemmin puuta pidettiin kolmen puun yhteensulautumana, mutta geneetikot ovat sittemmin todenneet puun olevan yhtä ja samaa yksilöä. Mitä sitten väliä, vaikka uutiset eivät tarkalleen ottaen pitäisi paikkaansa. Siihenkin saatiin nopeasti tarkennusta ja kävi ilmi, että tutkimustuloksista kirjoittanut toimittaja oli vetänyt muutamat mutkat suoriksi saadakseen raflaavamman otsikon. Olosuhteista riippuen lehdet voivat toisinaan säilyä vihreinä talven yli. Meksikonsuosypressi on Meksikon kansallispuu, jota aikojen saatossa on istutettu ”joka niemeen notkohon saarelmaan” ja erityisesti vesistöjen varsille. Ei kulunut montakaan päivää ennen kuin uutinen korjattiin ja tarkennettiin, ettei kyse suinkaan ollut kaiken maailman hyönteisistä vaan ainoastaan uhanalaisista lajeista. Silloinen sotakoneisto tarvitsi tilaa ja esteetöntä näkyvyyttä toimiakseen tehokkaasti. Puuta kutsutaan englanninkielellä myös Montezumansypressiksi, muistona atsteekkien viimeisestä kuninkaasta. Molempia ohjeistuksia myös päivitetään jatkuvasti. Meksikonsuosypressi pitää hallussaan epävirallista rungon paksuusennätystä. Eräs puu päätettiin kuitenkin jättää, koska sen jykevähaaraista runkoa saatettiin käyttää tykin ampuma-alustana. Niinpä taktisella ydinpaikalla, valtaosa puista kaadettiin pois tykkitulen ja esikunnan tieltä. Nyt se on todistettu! Nyt se on todistettu Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta.. Tukimustulokset avautuvat vaikeasti muille kuin alan tutkijoille. Hyvän metsänhoidon suositukset on tuote, johon suomalaisen metsäntutkimuksen tulokset on koottu käytännön ohjeistukseksi. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. TOLKULLISELLE TUTKIMUSTULOSTEN tulkinnalle on kuitenkin suuri tarve, jotta maailmaa ahdistavia ongelmia voidaan oikeasti ratkoa. Ihmiset näyttävät arvostavan hätkähdyttäviä otsikoita, joita uutisvälineet mielellään tarjoavat
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Millaisia vaihtoehtoja avohakkuulle. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäristikko 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Eila Kalavainen, Hietama, Vilhelmiina Karvo, Sastamala ja Jorma Matilainen, Vahanka. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAALISKUUTA. • Siperianlehtikuusi on tuottoisa • Näin selvität metsätilasi arvon M ar ku s Tu or m aa • Testamentti tuo velvollisuuksia • Näin teet perinteisen pistoaidan • Puukalusteita viikinkimausteilla TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 14.3.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäristikko 1, oikea ratkaisu. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 31 PILKKEITÄ / 28.2.2019 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 4 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 14
Sieltä löydät niin ulkoilu-, veneilykuin maantiekartatkin sekä laajan valikoiman retkeilyyn ja matkailuun suunnattuja oppaita. Tervetuloa tutustumaan Karttakeskuksen maailmaan!. karttakauppa.fi/facebook Liity Karttakeskuksen Karttaklubiin, saat ainutlaatuisia etuja! Lue tarkemmin: Karttakauppa.fi/ karttaklubi Kaikki kartat, yksi osoite Helpoin tie Karttakeskuksen tuotteiden luo on Karttakauppa.fi. Uusin laajennus on monipuolinen luontoja metsätiedon valikoima
Suomessa kasvaa 43 rahkasammallajia, ja yhdeltä suolta voi hyvinkin löytää toistakymmentä lajia. 17 METSÄSTÄ / 28.2.2019 Okarahkasammal Sphagnum squarrosum Vaalearahkasammal Sphagnum centrale Särmärahkasammal Sphagnum quinquefarium Rantarahkasammal Sphagnum auriculatum Rahkasammal Sphagnum auriculatum Punaterärahkasammal Sphagnum divinum Suot ovat rahkasmmalten luomuksia. M ik ro sk oo pp ik uv at : Tu ul i Ti m on en