Metsälehti 4/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TORSTAINA 7. NRO 18 PERJANTAINA 4. MAALISKUUTA 2022 . Sivut 8–11 LIIKAA LEVEYTTÄ 9168_.indd 1 9168_.indd 1 25.2.2022 9.42 25.2.2022 9.42. PERUSTETTU VUONNA 1933 Nykyinen konekalusto sopii huonosti ensiharvennuksille. NRO 4 . LOKAKUUTA 2021
”Ympäristöhuoli nähdään luonnonsuojelijoiden ääriajatteluna”, kertoo tutkija Tuomo Takala Itä-Suomen yliopistosta. Sivut 8–11 LIIKAA LEVEYTTÄ 9169_.indd 2 9169_.indd 2 25.2.2022 10.48 25.2.2022 10.48. NRO 4 . HUOLI LUONNOSTA JAKAA METSÄNOMISTAJAT Metsänomistajien näkemykset luonnon lisä huomioinnin tarpeellisuudesta poikkeavat suuresti toisistaan. Luontolaaturaportin perusteella talousmetsien luonnonhoidon tulokset kuitenkin heikkenivät 2010-luvulla. ”Nämä metsänomistajat luottavat vahvasti siihen, mitä luonnon hyväksi jo tehdään, joten luonnon huomioimisen tasossa ei koeta olevan ongelmaa.” Sertifikaattiuudistus lisää luontotoimia Metsänomistajien toisistaan poikkeavat luontonäkemykset joutuvat joka tapauksessa testiin: luonnon huomiointia ollaan suomalaismetsissä jo lisäämässä. TORSTAINA 7. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tuoreen tutkimuksen mukaan viidesosa metsänomistajista on erittäin huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja haluaa muuttaa metsien käyttöä perustavanlaatuisesti. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Noin neljännes harvennettavan metsän alasta jää ajourille. NRO 18 PERJANTAINA 4. Takalan mukaan näiden näkemysten väliin asettuu enemmistö, noin 40 prosenttia metsänomistajista. Suuri osa metsänomistajista arvioi, että moderni metsätalous huolehtii hyvin luonnon monimuotoisuudesta. He suhtautuvat myönteisesti metsien luonnonhoitotoimiin, kuten vesistöjen rantojen suojavyöhykkeisiin ja tekopökkelöihin, kunhan luonnon huomioiminen vain istuu osaksi metsän talouskäyttöä. Hakkuissa on huomioitu luontoa lakien ja sertifiointikriteerien vähimmäisvaatimuksia noudattaen: nyt PEFC-sertifikaatin vaatimukset nousevat myös kuvan säästöpuumäärien osalta. AJANKOHTAINEN / UUTISET 4.3.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Sota näkyy myös puumarkkinoilla ›› 4 Uusi haaste löytyi Etelä-Savosta ›› 6–7 METSÄSTÄ Vyöhykeharvennus sopii reheville paikoille ›› 18–19 Bioöljyt eivät kavahda talvea ›› 22 Eläkeikä, mutta työt jatkuvat ›› 26–27 PILKKEITÄ Kuvataidetta tuhansien vuosien takaa ›› 28–29 Mäntymetsä pystytettiin Töölönlahdelle ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. PERUSTETTU VUONNA 1933 Nykyinen konekalusto sopii huonosti ensiharvennuksille. MAALISKUUTA 2022 . Saman tutkimuksen mukaan reilu kolmasosa metsänomistajista kokee talousmetsän luonnonhoitotoimet tarpeettomiksi. Joka tapauksessa luontotoimia tullaan suomalaismetsissä lisäämään. Kuva: Sami Karppinen VALTTERI SKYTTÄ LUONTOARVOJEN nykyistä parempi huomioiminen tulee muuttamaan metsien käsittelyä Suomessa, mutta metsänomistajakunnassa on huomattavaa vaihtelua siinä, miten luontotoimiin suhtaudutaan. He eivät halua tehdä monimuotoisuuden eteen kuin lain vaatimat toimet. LOKAKUUTA 2021
”Sitä tutkimuksemme ei kerro, miten pysyviä metsänomistajien luontoa koskevat ajatusmallit ovat. ITÄ-SUOMEN yliopiston tutkijan Tuomo Takalan mukaan tavalliselta kansalaiselta tai metsänomistajalta ei voida vaatia sellaista ekologista tietoa, jota edellytetään metsäluonnon monimuotoisuuden aidossa huomioimisessa. Metsänomistajilla voi silti olla valmiuksia luonnon suurempaan huomiointiin, sillä tutkimuksen mukaan luonnonhoitoon suhtautui täysin välinpitämättömästi vain 10 prosenttia metsänomistajista. ”Metsänomistajien keskuudessa on selkeästi suositumpaa suojella omaa metsää yksityisenä luonnonsuojelualueena, jossa lakisääteinen ja pysyvä suojelualue jää metsänomistajan omaan omistukseen”, Horne sanoo. Luonnonhoitotoimiin ja metsien suojeluun suhtaudutaan siis myönteisemmin, kun toimet kunnioittavat metsänomistajan omistusoikeutta. Luontoarvojen turvaamista tulisi lisätä Suomessa Luontokohteen suojelu omassa metsässä määräaikaisella korvauksella 1005<10 10<20 20<50 50<100 1005<10 10<20 20<50 50<100 Lä hd e: M et sä no m ist aj a 20 20 -t ut kim us 9169_.indd 3 9169_.indd 3 25.2.2022 12.20 25.2.2022 12.20. Metsänomistajat tarvitsevat apua ammattilaisilta. ”Samalla lailla, kun metsänomistaja nyt pääsee metsäammattilaisen kanssa metsään, pitäisi metsään päästä luontoammattilaisen kanssa”, Takala sanoo. ”Ei voida ajatella niin, että jos 20 prosenttia metsänomistajista on huolissaan monimuotoisuudesta, 20 prosenttia metsäalasta tulisi olemaan metsäteollisuuden ulkopuolella”, Takala sanoo. UUTISET 4.3.2022 Metsälehti.fi 3 HUOLI LUONNOSTA JAKAA METSÄNOMISTAJAT ”Ratkaisevaa on, millä tavoin luonnon lisähuomiointi tehdään.” YR JÖ H U U SK O / VA ST AV A LO Suomen yleisimmän metsäsertifikaatin, PEFC:n kriteerit uudistuvat ensi syksynä. Kun metsänomistajilta kysytään tarkemmin luontoa huomioivista käytännön toimenpiteistä, heillä on usein vahvempi halu toteuttaa toimenpiteitä omissa metsissään. Lisäksi EU-pöydissä on suunnitteilla lukuisia uusia linjauksia, jotka tulisivat toteutuessaan lisäämään luonnon huomioimista suomalaismetsissä merkittävästi. Takalan mukaan kyseisen kaltaiset palvelut puuttuvat kuitenkin lähes kokonaan. Kuopion pohjoispuolella, Iisalmen ympäristössä toimiva metsänhoitoyhdistys Savotta perusti tämän vuoden alussa ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä Suomessa päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan toimen. Savotan mukaan erityisasiantuntija tulee lisäämään met sien suojeluhankkeiden ja luon non hoitotöiden aktiivista suunnittelua ja toteutusta. Hänen mukaansa mielenkiintoista on esimerkiksi, onko luontoarvoja taloudellisesti optimaalisella tavalla huomioiva enemmistö metsänomistajista valmis joustamaan taloudesta luonnon hyväksi. Horneen mukaan ratkaisevaa on, millä tavoin luonnon lisähuomiointi tehdään. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kolmasosa metsänomistajista ei myisi metsätilaansa perheen ulkopuoliselle mistään hinnasta”, Horne kertoo. Oletus on, että ne ovat pysyviä ja arvoihin sitoutuneita, mutta asiaa pitäisi tutkia lisää.” Omistusoikeus tärkeää metsänomistajille Suomalaisista metsänomistajista kertovan jättiselvityksen, Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan puolet metsänomistajista piti luontoarvoja turvaavaa tasoa sopivana vuonna 2019. PTT:n tutkimusjohtajan ja metsänomistajatutkimushankkeen vetäjän Paula Horneen mukaan metsänomistajien luontonäkemyksistä pitää erottaa luontoarvojen lisääminen yleensä ja niiden lisääminen omissa metsissä. ”Metsänomistus itsessään on valtavan tärkeää metsänomistajille. Tarvitaanko nykyistä kattavampiin luontotoimiin sitten kaikkia metsänomistajia vai riittääkö lisätoimiin myönteisesti suhtautuvan metsänomistajaviidenneksen aktiivisuus asiassa. Luontolähtöiset neuvontapalvelut voisivat nykyisessä metsäpalvelukentässä sopia luontevimmin metsänhoitoyhdistysten toimintaan, ovathan yhdistykset lähtökohtaisesti metsänomistajien asialla. Savon pohjoisimmassa kolkassa onkin jo tapahtunut tällä saralla. METSÄÄN MYÖS LUONTOAMMATTILAISEN KANSSA 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 metsänomistajan omistama hehtaarimäärä Samaa mieltä, % vastanneista Kiinnostaa paljon tai melko paljon, % vastanneista Hehtaarit tuovat näkemyseroja Kiinnostus luontotoimiin omassa metsässä poikkeaa yleisestä näkemyksestä luontoarvoja kohtaan etenkin suurmetsänomistajilla. Muun muassa ely-keskukset ja ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet PEFC:n uudistuksia riittämättömiksi, mutta esimerkiksi suojakaistojen leveneminen ja säästöpuiden määrän sekä järeyden nouseminen tulevat lisäämään luontotoimia yksityismetsänomistajien metsissä
Polttonesteiden hinnannousu on jo täällä. ”Spekulointi pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista on ennenaikaista.” Kuitupuun ja hakkeen tuonti Venäjältä Suomeen on vajaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä, josta osa menee energiaksi. ”Metsäteollisuudessa vientirajoitteiden uhka on tiedostettu jo ennen tilanteen kärjistymistä, joten varautumissuunnitelmia on laadittu.” Arvolla mitattuna Suomen metsäteollisuuden viennistä neljä prosenttia suuntautui Venäjälle vuonna 2020. UUDISTETTU PEFC LISÄÄ JATKUVAA KASVATUSTA Suomen PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset lisäävät jatkuvaa kasvatusta. Pelkona on, että kohta kustantajat joutuvat osin luopumaan printtijulkaisuista paperipulan takia. Vaatimuksissa avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Niin osoittavat aina oikeassa olevat markkinavoimat. Runsaasti viemätöntä sahatavaraa ja romahtanut ruplan kurssi on yhdistelmä, josta Kiina ottaa kaiken hyödyn. Sodan osapuolet ovat merkittäviä sahatavaran viejiä. Suurin osa Suomen ja Venäjän välisestä metsäteollisuuteen liittyvästä kaupasta on kuitupuun ja hakkeen tuontia. Sahamaailmasta yhä vaikeammin ennustettava Jos Venäjän hyökkäystä Ukrainaan katsoo sahatavaran näkökulmasta, niin mukana on maailman kymmenestä suurimmasta sahatavaraviejästä kolme. Chicagon raaka-ainepörssissä sahatavaran hinta oli helmikuussa nousussa ja pörssi ennustaa korkean hintatason pysyvän ainakin ensi vuoteen. Muunnetun koneen vuosikapasiteetti olisi 750 000 tonnia kartonkia. Päätavoite on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat ennallistamistoimien piirissä. Kun sota vaikeuttaa tuotantoa ja sulkee Mustanmeren vientisatamat, se tekee myös vientimarkkinoilla tilaa, jonka jotkut muut täyttävät. ”En osaa sanoa minne mennään, mutta ennen Venäjän hyökkäystä ensimmäinen vuosipuolisko näytti menevän positiivisissa merkeissä”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori tiivistää. Isot kriisit nostavat energian ja perusraaka-aineiden kysyntää ja hintaa, kun varastoja täytetään pahimman varalta. Venäjä on jo omalla päätöksellään lopettanut havutukin sekä tuoreen ja järeän sahatavaran viennin. Metsä Fibrellä on iso saha Syvärillä, Stora Ensolla kaksi pienempää sahaa ja kolme aaltopahvitehdasta, UPM:llä vaneritehdas sekä tarrapaperin jakeluyksiköitä. Valko-Venäjä ja Ukraina eivät ole tuottajina suuria, mutta viejämaina ovat muutamassa vuodessa ja kaikessa hiljaisuudessa nousseet kymmenen suurimman joukkoon, sijoille seitsemän ja kymmenen. Elvytys, inflaatio, korot ja epävarmuus Sahatavaramarkkinat olisivat vaikeasti ennustettavassa vaiheessa ilman Venäjän hyökkäystä Ukrainaankin ennakoimattoman elvytysrahan, päätään nostaneen inflaation ja horroksesta heräilevien korkojen maailmassa. Venäjä on suurin havusahatavaran viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja, tosin suurin osa viennistä suuntautuu Kiinaan. Painotalojen paperivarastot ovat käymässä vähiin. Toiselle vuosipuoliskolle mentäessä inflaatio hillitsee ostovoimaa ja konflikti lisää yleistä epävarmuutta. Viennin arvo on neljä viidesosaa tuonnista, ja suurimmaksi osaksi kartonkia. MTK: EU KAAVAILEE ENNALLISTAMISESTA SITOVAA EU-komissio valmistelee asetusta, joka sisältäisi sitovat tavoitteet ennallistamiselle, MTK kertoo. Suomalaissahoille muutenkin supistunut Kiinan-markkina saattaa sulkeutua kokonaan laskevien hintojen ja kohoavien rahtikustannusten vuoksi. PAINOALA VETOAA LAKON LOPETTAMISEKSI Euroopan painoalan liitto Intergraf on vedonnut metsäyhtiö UPM:ään, jotta paperiteollisuutta koskeva lakko saataisiin päätökseen. Kriisit tuoneet hintapiikkejä Missään tapauksessa sahatavara ei ole niin suuri asia, että pakotteita laadittaisiin sahatavara mielessä. Pelkäämme, että tämä kolahtaisi erityisesti Suomen maaja metsätalouteen”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Korean-suhdanne ja öljykriisi ovat syöpyneet metsäalan muistiin kantohintojen hintapiikkeinä. Toissa vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö kotimaassa oli 67 miljoonaa kuutiometriä, ja venäläisen puun osuus 12 prosenttia. Tuotanto voisi alkaa vuonna 2025. Tämä siirtää 3,5 prosenttia metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. MIKKO HÄYRYNEN ”TILANNE ON erittäin epäselvä”, kommentoi Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asiantuntija Timo Tolonen sitä, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on Suomen metsäteollisuuteen. Sahatavarakauppaa on tehty varsin pitkälle, puukauppa on ollut tasapainossa ja pystyvarannot riittävät. Venäjällä on suomalaisomisteista metsäteollisuutta. Sodan vaikutukset vielä auki Metsäteollisuus oli jo varautunut vienti rajoituksiin. Tilaa vapautuu vielä enemmän, jos pakotteet lopettavat Venäjän sahatavaraviennin länteen. Jos hanke näyttää kannattavalta, päätös investoinnista voitaisiin tehdä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Intergrafin mukaan helmikuun puolivälistä alkaen noin 40 prosenttia painotalojen tarvitsemasta paperista jää lakon takia saamatta. Investointi lisäisi kuitupuun käyttöä Oulussa noin miljoona kuutiota. Uudet vaatimukset otetaan käyttöön ensi syksynä kansainvälisen arvioinnin valmistuttua. Elvytysraha pitää kulutusta yllä, mutta kiihtyvä inflaatio johtaa korkojen nousuun, ellei kriisi sitten käännä suuntaa. Lisäksi muun muassa säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat. ”Suojeluvaatimusten lisäksi EU on edellyttämässä merkittävien pinta-alojen ennallistamista. Korean-suhdanteen toisintoa tuskin tulee, mutta sodan vuoksi sahatavaran hinta pysynee korkeana pitempään. AJASSA 4.3.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET OULUSSA SELVITETÄÄN PAPERIKONEEN MUUNTAMISTA Stora Enso tekee kannattavuusselvityksen Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kuluttajakartonkilinjaksi. M AT TI BJ Ö RK M A N 9170_.indd 4 9170_.indd 4 25.2.2022 14.16 25.2.2022 14.16
Hirvien hampaanjälkiä näkyy myös vastaistutetuissa taimissa. Tukihakemuksia on tullut toistaiseksi 1 600 kappaletta noin 6 800 hehtaarille. Kirjaudu palveluun verkkosivuillamme. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 julkaiseman arvion mukaan hirvistä aiheutuu vuosittain metsätaloudelle kustannuksia noin 50 miljoonan euron edestä. Tutkimustiedolle huutava tarve Kuoppalan mukaan hirvieläinten aiheuttamista syöntituhoista tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimustietoa. Tällä hetkellä käsittelyssä on 900 hakemusta. Tutkimustietoa kaivataan myös susien vaikutuksista hirvien talvisiin liikkeisiin ja viihtymiseen syöntipuuhissa mäntytaimikoissa. Esimerkiksi Ete läPohjanmaan Suupohjassa on susihavaintoja ja vahinkokorvausmäärät romahtaneet. Valtio korvaa metsänomistajille hirvieläinten pyyntilupamaksuista hirvien ja valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja, ei metsäkauriiden. Aika suunnitella metsänhoitoa! Metsään.fi-palvelusta löydät tiedot metsäsi puustosta, luontokohteista ja hoitoehdotuksista. Tai pikemminkin hirvieläinten, sillä etenkin Lounais-Suomen tiheiden hirvieläinkantojen alueella on lisääntynyt epäselvyys siitä, onko taimia järsinyt hirvi, valkohäntäpeura vai metsäkauris. Syöntituhoja myös nuorissa taimissa Vastaistutetuissa taimikoissa on epäselvää, mikä hirvi eläimistä on käynyt järsimässä puuntaimia. Hirvivahinkokorvauksia kyseisen vuoden tuhoista maksettiin 1,4 miljoonaa euroa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Hirvivahinkokorvausten laskuun voi vaikuttaa metsänomistajien hakuinto ja pelko 170 euron korvauskynnyksen ylittymisestä. ”Viime vuosina on tullut uusi piirre, että vahinkojen kohteena ovat myös hiljattain viljellyt taimikot”, Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo. Määrä on metsäkeskuksen mukaan melko huomattava. Tukea on myönnetty 500 hankkeelle, 1 900 hehtaarin alalle. Tähän mennessä käsitellyistä hakemuksista noin 300 on hylätty. Suuri osa metsitys hakemuksista hylätty UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Metsänhoitoon saa myös kemera-tukea, jota voit hakea Metsään.fi-palvelussa. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ HIRVIVAHINGOISTA maksettavien korvausten määrä on laskenut selvästi vuodesta 2018 lähtien, mutta samalla havainnot syöntituhojen monipuolisuudesta ovat vahvistuneet. Hirvivahinkokorvausten vuosittainen määrä poikkeaa suuresti sarvipäiden metsätaloudelle arvioidusta kokonaishaitasta. metsakeskus.fi 9170_.indd 5 9170_.indd 5 25.2.2022 14.17 25.2.2022 14.17. Yleisin syy hakemuksen hylkäämiseen on ollut se, että metsitettäväksi aiottu alue on jo metsittynyt luontaisesti. Myönnetty tukisumma on 3,7 miljoonaa euroa. Käytä julkisin varoin tuotettua tietoa ja hoida moniarvoista omaisuuttasi. Metsäkeskuksesta arvioidaan että niistä saadaan päätökset ensi kesään mennessä. JUSSI COLLIN JOUTOALUEIDEN metsitystukea on haettu vilkkaasti, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Hirvien määrä voi myös olla laskusuunnassa, tuorein kanta-arvio julkistetaan nyt maaliskuussa. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä
”Meillä on kymmenen metsäesimiestä, jotka vastaavat korjuupalvelun tarjousten tekemisestä. Metsäyhtiöissä yhdistysten korjuupalvelu on usein koettu kiusalliseksi kilpailijaksi ja sen toimintaa on kritisoitu läpinäkymättömyydestä. Osaamisen tehokasta hyödyntämistä yhdistyksen sisällä kehitetään kuitenkin koko ajan”, Seppänen sanoo. ”Onhan tämä ollut todella silmiä avaavaa. ”Olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa.” Seppänen kuvailee yhdistyksen puunkorjuutoimintaa metsäyhtiöön verrattuna perinteisemmäksi ja myös pienimuotoisemmaksi. Viimeisimpänä yhdistykseen liittyivät vuoden alussa Kangasniemi ja Pieksämäki. Yhdistyksen koko on kasvanut fuusioiden myötä. ”Minä näen tämän myös positiivisena asiana. Samalla organisaatiorakennetta ja vastuiden jakoa on jouduttu pohtimaan uudella tavalla. Olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa, joten tämä tehtävä kuulosti jo työpaikkailmoituksessa omalta”, aiemmin Metsä Groupissa operaatioesimiehenä toiminut Mervi Seppänen kuvailee. Yhdistyksen korjuupalvelun kohteet valikoituvat pääasiassa metsänhoidollisista lähtökohdista, eivätkä ne siten aina olisi yhtiöiden puunhankinnan kannalta kaikkein kiinnostavimpia.” SILMIÄ AVAAVA SIIRTO Mervi Seppänen sai työuralleen kaipaamaansa haastetta hypätessään Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen operaatiopäälliköksi. Esimerkiksi suuria alueyrittäjiä ei ole, vaan meille urakoi paljon muutaman koneyksikön yrityksiä, joiden vahvuus on paikallisuus.” Korjuupalvelussa liikkuu raha Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee 85 toimihenkilöä. AJASSA / HAASTATTELU 4.3.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”OPERAATIOPÄÄLLIKÖN toimenkuvaan kuuluu muun muassa metsänhoitopalveluiden, puunkorjuun sekä kuljetusten kehittämistä ja niiden resursointia. Jos kyseessä on valtakirjakaupan kilpailutus, tar jous tehdään aina Kuutio-palvelun kautta kiinteillä kantohinnoilla, mikä lisää kilpailutuksen läpinäkyvyyttä.” Puunkorjuulla on tänä päivä9171_.indd 6 9171_.indd 6 25.2.2022 10.52 25.2.2022 10.52. ”Meillä oikeastaan kaikki metsäasiantuntijat tekevät kaikkea. Koska ollaan Mikkelissä, työhön voinee tarttua jääkiekkovalmentaja Risto Dufvan teesein: norsukin syödään pala kerrallaan. Millainen käsitys Seppäselle on asiasta muotoutunut uuden työn myötä. Monissa metsänhoitoyhdistyksissä korjuupalvelu on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen, mutta Etelä-Savossa näin ei ole. Puunkorjuukausi on kiivaimmillaan, joten Seppäsen työpöydällä ovat alkuun olleet etenkin korjuupalvelun asiat. Kun operaatiopäällikkö toimii lisäksi operaatiotiimin toimihenkilöiden esihenkilönä ja yhdistyksen johtoryhmän jäsenenä, kuulostaa lista työtehtävistä hengästyttävältä
moninainen luonto kiehtoo, mm. Rajana oli, että tila on elinkelpoinen, ja sellaiseksi määritettiin 500 kuution vuosikasvu. Hän uskoo, että metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa laadukkaista yrittäjistä. Kenellekään seuraavasta sukupolvesta ei ole epäselvää, mikä on kehitysluokka tai miksi taimikkoon levitetään Tricoa. 36-vuotias . AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 7 TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. On tärkeää aidosti kuunnella ja ymmärtää heidän näkemyksiään.” Seppänen on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhdistyksen metsäasiantuntijat ja metsänomistajat tuntevat hyvin oman alueensa yrittäjät ja jopa konekuskit. Sisarusten lapset, kuinka rakkaita ja läheisiä he ikinä ovatkaan, kuuluvat verottajan mukaan veroluokkaan kaksi. harrastaa hiihtoa ja juoksua, lisäksi vapaa-aikaa vietetään lapsen joukkuelajiharrastuksia seuraten . Meidän pitää pyrkiä luomaan olosuhteet, joissa yrittäjän on mahdollisuus tehdä työnsä kannattavasti.” Toki taloudelliset raamit ovat tiukat ja yrittäjätkin yleensä tiedostavat sen. Sen verran vähemmän peltoa omistavan lapsi maksaa miljoonan omaisuudesta perintöveroa. työskennellyt aiemmin 9 vuotta Metsä Groupissa eri tehtävissä ja projekteissa . Metsäni pinta-alaa en ole salaillut, joutomaineen 200 hehtaaria. VIIMEISEN PUOLEN VUODEN aikana kuolema on sivaltanut perhettämme oikealta ja vasemmalta. Mervi Seppänen korostaa yrittäjien näkemysten kuuntelemisen tärkeyttä. Ykkösveroluokassa veroa menee häneltä 57 500 euroa, kun tätinsä metsätilan perivä pulittaa 317 000 euroa, noin viisi ja puoli kertaa enemmän. Jälkeeni jääneet saisivat oudoksua verottajan selvästi muusta yhteiskunnan kehityksestä jälkeen jäänyttä perhetulkintaa. ”Ennen fuusioita korjuupalvelun rooli on eri paikkakunnilla ollut hyvin erilainen, mutta toimintaa on tavoitteena jatkossa yhtenäistää.” Puun hyvä kysyntä on eduksi korjuupalvelun toiminnalle. Seppänen vaihtoi kuulumisia hakkuukoneenkuljettaja Tony Peltomaan kanssa korjuupalvelun leimikolla Mikkelissä. Viime aikoina etenkin energiapuun rooli on Seppäsen mukaan jälleen vahvistunut. LAPSETTOMUUDELLANI ON SIIS yhteiskunnan silmissä hintansa. Jos summa halutaan kuitata puunmyyntituloilla, leimikkoa täytyy tehdä 480 000 euron edestä – kas maksuun pantua perintöveroa kun ei voi edes vähentää metsätalouden kuluna. En tätä ihmettele seurattuani muutamassa Facebook-ryhmässä käytyjä metsäkeskusteluja. Eräänkin kerran pottiputki on ollut korkeampi kuin sen käyttäjä. kotoisin Kangasniemeltä, palannut Keski-Suomen vuosien jälkeen Etelä-Savoon . Metsitin 30 vuotta sitten tilani kaikki pellot, ja silloin puhdas metsätila sai kaikki maatalouden sukupolvenvaihdosedut. ”Tämä on vahvuus, josta halutaan myös pitää kiinni. Ihan kohdalle ei vielä ole osunut – mutta entä jos osuisi. Rajapyykkien paikat on käyty etsimässä ja merkkaamassa. MERVI SEPPÄNEN . Vuodenvaihteen lähestyessä kuviin ilmestyi uusittua metsätalouden kalustoa ja vinkkejä kilometreillä kikkailusta, joilla metsätalouden tulo hinataan lähelle nollaa. RAKKAAT, MUTTA NIIN ERIARVOISET LAPSET AJASSA KOLUMNI 9171_.indd 7 9171_.indd 7 25.2.2022 10.52 25.2.2022 10.52. Asia ei ole aiemmin minua harmittanut, mutta nyt perälaudan vääjäämättä lähestyessä verottajan laskuri näyttää sen karskilla tavalla. patikointina tuntureilla ja retkinä majakkasaarille nä suuri merkitys metsänhoitoyhdistysten taloudelle. Perintövero on noin kaksinkertainen verrattuna omiin lapsiin. Sille löytyy hinta, ja se on 260 000 euroa. Päätoimista metsäyrittäjyyttä ei kai sitten enää pidetä mahdollisena. ”Aina ei voi olla kaikille mieliksi, mutta uskon, että avoimuus ja rehellisyys ovat parhaat keinot päästä eteenpäin”, Seppänen sanoo. metsätalousinsinööri . Yrittäjää kannattaa kuunnella Yksi Seppäsen keskeisistä tehtävistä on yrittäjäresursseista vastaaminen. Uskallan väittää, että sitkeästi vuodesta toiseen mukanani kulkenut siskojeni jälkikasvu on viettänyt Suomusjärven metsissä monin verroin enemmän aikaa kuin keskiverron metsänomistajaperheen lapset heidän kotimetsissään. Verottajan laskurilla perintöveroa tulee metsän osuudelta jälkeeni maksuun 317 000 euroa. Eli tehnyt itse lapsen ja jättänyt kolme hehtaaria metsittämättä. ”Yrittäjillä on usein paras tieto siitä, miten työt tehdään tehokkaasti ja laadukkaasti. Reilua. KUKA. Viime vuonna Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys korjasi ja välitti asiakkailleen ainespuuta noin 300 ja energiapuuta 150 tuhatta kuutiota. ”Korjuupalvelussa liikkuu isoja puumääriä, joten yrittäjiä ja toimihenkilöitä työllistävä vaikutus on kokonaisuutena suuri”, Seppänen muotoilee. ENTÄ JOS OLISIN AIKANAAN valinnut toisin. Kun riittävän moni hehkuttaa metsänomistuksen olevan heille ennen kaikkea harrastus, aletaan sitä myös sellaisena pitää. Siinäpä tulee aikanaan hiilinielu saamaan kyytiä! TÄSSÄ KOHTAA KUULEN korvissani vakiovastauksen: kannattaa ostaa muutama hehtaari peltoa, niin saa maatilan statuksen ja sillä on keveämpi verokohtelu. Läheisyydestä huolimatta verottaja tulkitsee nämä elämäni merkityksellisimmät ihmiset samaan luokkaan kuin kenen tahansa Hentun Liisan
AJASSA 4.3.2022 8 Metsälehti.fi NYKYKONEET OVAT LIIAN ISOJA ENSIHARVENNUKSILLE 9172_.indd 8 9172_.indd 8 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53
Alkuaan kuusikossa oli 1 600 puuta hehtaarilla. ›› 9172_.indd 9 9172_.indd 9 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53. Jos urien väliset kaistat olisi harvennettu tavoitteen mukaisesti (tuhanteen runkoon/hehtaari), kasvatettava puusto olisi huvennut metsälain minimirajalle, kun ajourien vaikutus otetaan huomioon. ”Pieni hakkuukone voi pärjätä ensiharvennuksilla, mutta lähikuljetuksen taksat ovat niin kireät, Korjuusta pitäisi maksaa nykyistä enemmän, jotta pienten hakkuuja ajokoneiden käyttö kannattaisi. Yleisin moitteen aihe on puuston liiallinen harventaminen – todennäköisesti korjuun kannattavuuden parantamiseksi. Ei ollut painumia urilla eikä kolhuja reunapuissa. Esimerkiksi viime vuonna korjuu todettiin hyvän metsänhoidon suositusten mukaiseksi vain joka viidennellä tarkastetuista kohteista. Harvennuksen jälkeen puusto näytti edelleen taajalta. Tukkisato leikkautuu Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kuvaa tilannetta inhorealistisesti. Tämän jälkeen urien väleiltä voitiin ottaa enää 200 puuta hehtaarilta, siis vain yksi puu säteeltään neljän metrin ympyrältä – eli ei oikeastaan mitään. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 9 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, KUVAT I stutuskuusikko ensiharvennettiin Etelä-Savossa viime kesänä. Lähes viisi metriä leveät ajourat puhkoivat harvennettua metsää 20 metrin välein. ”Meillä ei juuri ole käytössä ensi harvennuksille sopivaa kone kalustoa.” Ajourien keskimääräinen leveys harvennushakkuilla on lähes viisi metriä. ”Esiselvityksen perusteella katsotaan, onko jatkotoimenpiteisiin tarvetta”, kertoo neuvotteleva virkamies Satu Rantala maaja metsätalousministeriöstä. Tilanteesta huolestunut maaja metsätalousministeriö teettää parhaillaan korjuun laatua tarkentavaa esiselvitystä Metsäkeskuksella. ”Kolme, neljä euroa lisähintaa” Loimaalaisen yrittäjän Mika Jouhkin mukaan ensiharvennusten laatuongelma johtuu liian kireistä korjuutaksoista. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön mukaan valikoivan harvennuksen puutteellisuus alentaa metsikön tuottamaa tukkisatoa. Ministeriö huolissaan korjuun laadusta Metsäkeskus valvoo harvennuskorjuun laatua, eivätkä tulokset ole hurrattavia. Ongelmana on, etteivät puut jakaudu tasaisesti. Kääntäen tämä tarkoittaa, että neljässä tapauksesta viidestä metsänomistaja ei saanut sitä, mitä puukauppaa tehdessään arvattavasti odotti. Hänen mukaansa moni ensiharvennus muistuttaa käytäväharvennuksen ja pienaukkohakkuun yhdistelmää, ei tasaisesti harvennettua nuorta kasvatusmetsää. ”Leveätkään ajourat eivät aiheuta sanottavaa kasvutappiota, mutta tukkisato vähenee.” Liian voimakas harventaminen alentaa männiköiden kasvua. Turvemailla ajourat joudutaan tekemään jopa kuuden metrin levyisiksi, koska metsäkoneet on tällöin varustettava leveillä teloilla. Niistä poistettiin 600 puuta, joten hehtaarille jäi metsänhoitosuositusten mukaiset tuhat runkoa. Istutuskuusikot pystyvät hyödyntämään lisääntyvän kasvutilan. Rantalan mukaan tarkoitus on erityisesti selvittää, vaarantaako oletetusti rujo harvennusjälki kasvatusmetsien kykyä sitoa hiiltä. Silti metsänomistaja oli pettynyt. Tuloksista ei vielä puhuta, mutta rivien välistä kuuluu, ettei uusikaan selvitys taida tilannekuvaa kaunistaa. Risteyksissä ja mutkissa urat levenivät entisestään. Näki, että ammattilaiset olivat asialla. ”Pienillä koneilla tehty harvennuskorjuu maksaa muutaman euron tavallista enemmän”, yrittäjä Mika Jouhki sanoo. Ajourille jäi arviolta neljännes metsäalasta, joten niiltä kaadettiin 400 puuta hehtaaria kohti
KYMEN LAAKSOSSA KAPEIMMAT URAT, LEVEIMMÄT VÄLIT . Yhdelläkään isoista metsäyhtiöistä ei ole tarjota ainakaan kattavasti tavallista kapoisempaa kor”Pienten koneiden tuottavuus ei riitä kattamaan kaikkia kuluja.” 9172_.indd 10 9172_.indd 10 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53. Helpoissa maastoissa metsävarusteisen maataloustraktorin vetämä metsäperävaunu luontuu Sampo-luokan hakkuukoneen perään. Tähän sarjaan tarjolla olisivat Ranualla valmistettava Jarcracin Magna Pro sekä ruotsalainen Malwa 560 C. Kaikki koneet ovat leveydeltään vähän yli kaksimetrisiä, joten ne mahtuvat kulkemaan reilun kolmen metrin ajourilla. Niiden leveys on hieman yli kaksi metriä. Nykytaksoin se ei sitä ole. Tosin Jouhkin kiireisyys kertoo, että osa metsänomistajista saattaisi olla valmis tinkimään ensiharvennuspuun hinnasta saadakseen haluamansa harvennusjäljen. Kapeita ja kantavuudeltaan edes kohtalaista ajokoneita on harvassa. Keskimääräinen ajourien leveys, koko maa: 4,8 metriä . Keskimääräinen ajouraväli, koko maa; 20,4 metriä . Kääntäen sama tarkoittaa, että metsänomistajan pitää tyytyä tämän verran alempaan kantohintaan. Suurin uraväli: Kymenlaakso, 22,6 metriä Lähde: Korjuujäljen laadun tarkastukset 2021, Suomen metsäkeskus Puun ajotaksat ovat niin matalat, että lähikuljetus kannattaa vain isoilla ajokoneilla. Lisäksi puusto jakautuu tasaisemmin eikä kapeammista ajourista muodostu tuulitunneleita, joten myrskytuhotkin varmasti pienenevät. Täytän parhaillaan ensi talven työkalenteria”, hän sanoo. Isot yhtiöt eivät tarjoa pieniä koneita Metsälehden äskettäin tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmesta koneyrittäjästä haluaisi hankkia nykyistä pienempiä koneita, jos niiden käyttö olisi taloudellisesti mahdollista. AJASSA 10 Metsälehti.fi MISTÄ KONEET ENSIHARVENNUS KORJUUSEEN ENSIHARVENNUKSILLE sopiva, ammattilaisarjan hakkuukoneita ovat muun muassa Sampo Rosenlew HR46 ja Rottne 8H. ”Työtä on niin paljon kuin ehtii tehdä. Tarjolla on myös pieniä yhdistelmäkoneita, jotka voidaan muuntaa hakkuukoneesta ajokoneeksi. Hänen mukaansa lisäpanostuksen ensiharvennuskorjuuseen saa takaisin jo seuraavassa harvennuksessa, kun puuta on enemmän korjattavaksi. ”Jätän harvennuksessa puita hieman tavallista enemmän. Pienkoneilla puuta korjaavia yrittäjiä on harvassa. Seuraavan harvennuksen aikana kapeita uria ei enää havaitse.” Korjuu Jouhkin kalustolla maksaa 3-4 euroa tavallista enemmän. Puut hän lähikuljettaa maataloustraktorin ja vetävän Kronos 121 -metsäperävaunun yhdistelmällä. Ajokoneet määrittävät urien leveyden.” Jouhki itse tarjoaa toisenlaista vaihtoehtoa. Kapea hakkuukone puikkelehtii tarvittaessa myös ajourien välisillä haamu-urilla. Pienin ajourien leveys: Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi, 4,5 metriä . Hankalissa paikoissa ajourien väli voidaan venyttää jopa 40 metriin. että yrittäjien on pakko käyttää isoja ajokoneita, jotta homma pitää edes jotenkin päällään. Suurin ajourien leveys: Päijät-Häme, 5,1 metriä . Pienin uraväli: Uusimaa, 19,4 metriä . Hakkuukoneena hänellä on Rottne 8H. Helppo siirrettävyys on valttia pienillä leimikoilla, mutta pieni kuormatila syö kannattavuutta. Hän korjaa ensiharvennusja harvennusleimikoita pääosin suoraan metsänomistajin lukuun kevyellä korjuukalustolla. Lupaavimpia lienevät ruotsalaiset Ecolog 750 F ja Vimekin NG
Ponsse-metsäkoneet suunnitellaan ja valmistetaan aina siten, että ne täyttävät erilaisten käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset”, Nummela toteaa. Ponsse ei pienennä Ponsse sen paremmin kuin muutkaan isot metsäkonevalmistajat eivät tee Sampon tai Rottnen kaltaisia kapeita hakkuutai ajokoneita. Silti valtaosa harvennuksista tehtäneen jatkossakin nykyisenkokoisella kalustolla ja nykyisellä mallilla. Liian leveät ajourat Runsaasti maastovaurioita Liikaa ajouria Runsaasti puustovaurioita Puusto jäänyt liian tiheäksi Viidennes reputtaa Korjuun laatu vuoden 2021 harvennuksilla, Suomen metsäkeskus Tarkastettu yhteensä 848 ha Korjuun laatua alentaneet syyt 2021, SMK yhteensä 690 ha (sisältää kohteet, joissa hyvän metsänhoidon suosituksiin ei ylletä) Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen Metsälain vähimmäisvaatimukset täyttävä Metsälain vaatimuksia huonompi Osuus tarkastetuista kohteista , % Osuus , % Liiaksi harvennettu 73 13 5 4 3 2 19 62 19 9172_.indd 11 9172_.indd 11 25.2.2022 9.54 25.2.2022 9.54. ”Ajouran varteen puuta voidaan jättää aavistuksen tiheämpään, jolloin ajouran tarjoamat ravinteet, kasvutila ja lisääntynyt valo ovat puiden käytettävissä.” Kannattavuuskin perustelee nykyisiä, tuottavuudeltaan tehokkaita koneita. ”Harvennuksilla hakkuukoneessa on oltava ulottuva kuormain, jonka alustaksi tarvitaan vankka kone. Nummelan mukaan nelimetrinen ajoura ei aiheuta ongelmia ensiharvennuksissa. Toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo miksi. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 11 KOMMENTTI ENERGIAPUUN hyvän kysynnän luulisi kohottavan myös kuitupuun tienvarsihintoja. VI M EK A B HARVENNUSMETSIIN TARKOITETTUJA AJOKONEITA omapaino, t kantavuus, t leveys, m Ponsse Wisent 17,30 12 2,69–2,84 Sampo Rosenlev FR 28 13 10 2,72 Eco Log 750f 11 8,50 2,40 Vimek Next Generation 7 7 1,95–2,25 HARVENNUSMETSIIN TARKOITETTUJA HAKKUUKONEITA omapaino, t ulottuvuus, m leveys Ponsse Beaver 17,70 8,60–11 2,75–3,08 Sampo Rosenlew HR46x 9 7,10 2,30 Rottne H8 10 7 2,05–2,42 Malwa 560H 5,70 6,20 1,95 Huom. Koneiden ilmoitettu leveys riippuu renkaiden leveydestä. Isossa yhdistyksessä riitti työmaita, mutta korjuu oli sen verran kallista, ettei kantohintaa juuri jäänyt, ja pienkoneet ovat jääneet pois käytöstä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. Ei oota myydään myös runsaasti puuta korjaavalla Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla. Esimerkiksi palkkakulut ja kaluston siirtokulut eivät riipu koneiden koosta. Rottnehakkuukone on vain vähän yli kaksi metriä leveä. Ainakin männyllä olisi luvassa laatuongelmia. ”Edellisessä työpaikassani Metsänhoitoyhdistys Lakeudella oli takavuosina parikin ensiharvennuksia tekevää pienkoneketjua. Sopimusyrittäjien konekalusto on yleiskäyttöistä, koska nykyisin myös yhdistys korjaa samanlaisia leimikoita kuin metsäfirmatkin. Helppoja konsteja tilanteen parantamiseen ei ole. Ruotsalaisen Vimekin NG-ajokone on reilut kaksi metriä leveä ja kantaa seitsemän tonnin kuorman. Kannattaisiko taimikot harventaa nykyistä voimakkaammin, jotta isoilla koneilla ei tarvitsisi mennä juuri kuitupuun mitat täyttäneisiin metsiin. Hyvä alku olisi se, että taimikot hoidettaisiin ajoissa edes nykyisten kasvatusohjeiden mukaisiin runkolukuihin. Kuusella se voisi onnistua. juukalustoa metsänomistajille, jotka olisivat valmiit tyytymään alennettuun ensiharvennuspuun kantohintaan saadakseen mieleisensä korjuujäljen. MIKKO RIIKILÄ Pitäisikö metsänhoitoa säätää metsäkoneille sopivaksi. Sen voisi ajatella vahvistavan pienillä koneilla operoivien yrittäjien toimintamahdollisuuksia. ”Pienten koneiden tuottavuus ei riitä kattamaan kaikkia kuluja
”Omassa metsässä antaisin harventaa nytkin, mutta jotkut asiakkaat pelkäävät pitkiä kantoja.” Järeässä päätehakkuuleimikossa tilanne muuttuu, sillä viisimetrinen tyvitukki saattaa olla puolikuutioinen. Ne voivat jäädä pitkiksi paitsi itse lumen vuoksi myös siksi, että tyvellä voi olla risuja ja havuja jo kaadetuista puista, joita ei pysty hakkuupäällä painamaan maahan saakka. Ensiharvennuksella yhden kuitupuun tilavuus on maksimissaan 70 litraa, joten kuutiomäärä on vain kuutiosta puoleentoista, arvoltaan alle kahdenkympin. Hehtaarilta harvoin otetaan yli 500 runkoa ja Penttinen laskee, että jos jokaiseen kantoon jää korkeutta 20 senttiä, niin se on sata metriä puuta. Metsä-Karelia Oy ostaa puuta ja välittää tehtaille. Keijo Jormanainen oli männikön harvennuksessa Tuupovaaran Pirttijärvellä viime viikolla. Kuusikoissa toisenlaista lumihaittaa Koneyrittäjä Keijo Jormanainen Koneyrittäjälle lumitalvi tarkoittaa korjuun hidastumista ja suurempaa polttoaineen kulutusta. ”Joidenkin leimikoiden korjuu on siirretty seuraavaan talvikauteen, metsänomistajan pyynnöstä.” Syynä ovat pitkät kannot. Metsäalalla tiedetään, että on sitä paikoin enemmän. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MISKA KORPELAINEN, KUVA YLEENSÄKIN lumisessa Pohjois-Karjalassa on lunta nyt erityisen, mutta ei kuitenkaan ennenkokemattoman paljon. AJASSA / PUUKAUPPA 4.3.2022 12 Metsälehti.fi LUNTA, LUNTA JA PITKÄT KANNOT Paksun lumen vuoksi kantoihin voi jäädä korkeutta. Lähde: Ilmatieteen laitos loka 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 cm marras joulu tammi helmi maalis huhti touko 2020–2021 2021–2022 mediaani 1991–2020 Melkein metrissä käyty Lumen syvyys Juuan Niemelän havaintoasemalla 9173_.indd 12 9173_.indd 12 25.2.2022 15.12 25.2.2022 15.12. Viisimetrisiksi kuitupuiksi muutettuna se tekee 20 kappaletta. ”Niistä kannoista sitten keväällä isäntien kanssa jutellaan, että mitä tehdään.” Pitkien kantojen kustannuslaskelma Harvennuksilla haitta on enemmän esteettinen. Harvennuksilla haitta on vain esteettinen, mutta päätehakkuilla myös taloudellinen. ”Lumitilanne panee miettimään, että onko korjuu jossakin vaiheessa keskeytettävä”, yrittäjä Seppo Penttinen sanoo. Ilmatieteen laitoksen Juuan havaintoasemalla lumensyvyys on käynyt 95 sentissä, mikä on puolet pitkän ajan mediaania enemmän. 500 rungon hehtaaritiheydellä kantoihin voi jäädä kymmenen kuutiota, arvoltaan 600–700 euroa
Viime vuonna yksityismetsistä ostetusta kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 66,1 euroa ja mäntytukista 62 euroa kuutiometriltä. Hinnat kääntyivät kesällä laskuun Lähes kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat koko alkuvuoden ajan, kunnes kääntyivät kesällä laskuun. ”Kuusitukin pystykauppahinta nousi vuositasolla reaalisesti yhdeksän prosenttia ja mäntytukin 10 prosenttia”, Torvelainen sanoo. ”Ostetun tukkipuun määrä nousi lähes edellisen huippuvuoden 2018 lukemiin ja poikkeuksellisesti suuremmaksi kuin kuitupuulla. Yksityismetsien puukauppa kasvoi viime vuonna Tukkien hinnat nousivat 10 prosenttia. Eniten ostettiin kuusitukkia. Kuusikoissa lunta on maassa vähemmän ja oksilla enemmän, mutta toisaalta lumipölyäkin tulee enemmän. Mäntykuitupuuta oli vajaa neljäsosa ja mäntytukkia viidesosa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. ”Joskus pölyää, joskus ei, riippuu onko lumi jäätynyt oksiin.” Joskus kone liikkuu lumessa yllättävänkin hyvin. ”Puuta on paljon tienvarsilla katkottuna, joten kevätseisokeista saattaa tulla pitkiä”, Jormanainen ennakoi. ”Vielä liikkumaan pääsee, mutta kantoihin alkaa jäädä korkeutta.” JUSSI COLLIN VIIME VUONNA puumarkkinoilla oli huippusuhdanne, kun sahatavaran ja sellun erinomainen kysyntä ja hintataso maailmanmarkkinoilla nostivat puun käyttöä ja hankintamääriä. ”Turvemaalla pitkien kantojen riskiä ei niin ole, koska maa antaa tiivistyvän lumen alla periksi.” Kuusikoiden juurilla lumi ei haittaa, mutta Sissonen arvioi, että pölyävä lumi leikkaa pahimmillaan kolmasosan työajasta. Pölylumi leikkaa työaikaa jopa kolmanneksen Kuljettaja Jukka Sissonen sanoo, että jonkin verran hitaammin puu kaatuu, kun pitää ensin kuoppaa kaivaa. Koko vuoden keskimääräinen hintataso oli pystykaupoissa edelliseen vuoteen verrattuna tukkipuulla kuitenkin reaalisesti 10 prosenttia ja kuitupuulla 2–3 prosenttia korkeampi. ”Vielä liikkumaan pääsee, mutta kantoihin alkaa jäädä korkeutta.” Korkeutta jää etenkin harvennuksilla, sillä ohuet rungot eivät kestä hakkuupäällä temppuilua. Tukkien ostot nousivat 42 prosenttia, kuitupuun 16 prosenttia. Esimerkiksi kesäkuun puukauppamäärä oli edelliseen viiteen vuoteen verrattuna yli kaksinkertainen. Se vie näkyvyyden ja niistää työaikaa. Lumessa ja lumessa on eroja ja vaikka lunta olisikin telan ylätasalle saakka, niin nyt Tuupovaaralla upottaa vain renkaan verran, vanteeseen asti. Suomessa yksityismetsistä puuta ostettiin teollisuudelle runsaat 47 miljoonaa kuutiota, mikä on neljännes enemmän kuin edellisvuonna, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Ajokoneen liikkumista paksu puuterilumi vaikeuttaa lähinnä aukkojen ylityksissä, jolloin kone on pohjastaan lumipatjan päällä eivätkä telat saa maakosketusta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9173_.indd 13 9173_.indd 13 25.2.2022 15.13 25.2.2022 15.13. Puukauppaa käytiin vilkkaasti keväällä ja kesällä. Kaivaminen tarkoittaa, että kouralla vetäistään lunta pois. Lumisuus on isompi kysymys männiköissä ja koivikoissa. AJASSA 4.3.2022 Metsäkoneurakointi Veljekset Jormanainen Ky:stä toteaa korjuutalven olleen hyvä, mutta nyt lunta alkaa olla liikaa. Maan kattavin markkinapaikka. Kelirikko alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja kestää hyvästi toukokuulle. Hakkuulla telojen alle voi laittaa havuja. Puutavaralajeista kauppaa käytiin eniten kuusitukilla, jonka määrä oli runsas neljäsosa kaikesta puusta. Kuusikuitupuun keskihinta oli 20,7 euroa, mäntykuitupuun 18,4 euroa ja koivukuitupuun 17,7 euroa kuutiolta. Päätehakkuulla rungot kestävät sen, että hakkuupäätä rullataan ylös alas ja juntataan kouraa tyvelle
Hankintahinnat .. .. .. .. .. 23,06 . 28,59 s 29,10 . .. 40,61 s 18,23 . 61,08 s .. 21,42 . Hankintahinnat 58,70 s 60,37 . 14,10 s 14,57 s 13,93 s .. .. 62,83 s .. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,99 s 21,95 . .. Harvennushakkuu .. Ensiharvennus 42,59 s 44,10 s .. Hankintahinnat 62,08 s 63,15 s 47,94 . 17,18 s 18,70 s 17,65 s 27,68 . .. 19,25 s 27,60 . .. .. 17,81 s 17,91 s 17,21 s 24,70 s 26,30 s Uudistushakkuu 62,60 s 65,19 . Ensiharvennus .. .. 17,94 s 25,78 s 26,69 . .. 32,21 s 31,66 s 31,79 s .. .. Vertailussa erikoispuutavaralajit korostuivat ja ne vaikuttivat tarjousten järjestykseen. Ensiharvennus .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Ensimmäinen kesäleimikko 9173_.indd 14 9173_.indd 14 25.2.2022 15.13 25.2.2022 15.13. 33,17 s 32,89 s .. .. 23,37 s 23,76 s Ensiharvennus 40,55 s 41,57 s 33,83 . .. 4.3.2022 14 Metsälehti.fi AJASSA s nousussa . 16,89 s 17,46 . 17,63 s 19,48 . .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 19,28 . Harvennushakkuu 56,07 . .. .. 57,90 . .. 28,30 s Harvennushakkuu 52,89 s 53,23 s 39,16 s 17,09 s 17,17 s 16,60 s 23,29 s 23,95 s Ensiharvennus 31,90 s 35,62 s .. 17,69 s 19,38 . .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 19,21 s 20,63 . 31,46 s .. 20,91 . Hankintahinnat 64,12 s 65,53 s 46,05 . Keskelle leimikkoa vie kesäkelpoinen metsäautotie. .. .. .. .. 23,31 . 24,61 . 13,07 . .. .. Harvennushakkuu 57,10 . Uudistushakkuu 65,91 s 67,59 s 51,58 s 20,80 . 21,80 . .. .. 17,24 . .. .. 23,51 . .. .. .. 17,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 33,36 . Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,39 s 66,43 s 42,02 . 17,19 . .. s nousussa . .. 29,80 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,19 s 66,43 s 49,49 s 18,76 s 20,11 . .. .. 30,74 s 29,91 . 32,31 s 38,64 s 37,89 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo s nousussa . .. .. 17,82 s 15,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,39 . .. .. Hankintahinnat 64,03 s 64,70 s 49,92 . 29,03 s Harvennushakkuu 53,99 . .. .. .. 45,41 . Tarjouksissa oli mukana 5–9 euroa kuitua arvokkaampia pikkutukkeja ja parruja sekä 1–2 euroa tukkia arvokkaampia sorvitukkeja. Harvennushakkuu .. 38,64 . .. .. 46,95 s .. 26,21 s 28,16 s Uudistushakkuu 61,40 . .. 15,11 s 14,31 . 19,67 s 19,66 s 19,12 s 27,88 . 12,97 . .. 17,48 . 17,24 . .. .. .. .. .. .. 24,36 . .. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 55,65 . Hankintahinnat 63,56 . 16,45 . .. 17,31 s 25,64 s 27,26 s Uudistushakkuu 63,77 s 66,68 s 47,01 . .. .. .. 20,18 . .. Hankintahinnat 60,43 s .. 18,82 . .. 19,10 . s nousussa . 28,52 . 19,80 . .. Uudistushakkuu .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 17,07 s 23,80 . .. .. 18,40 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Ensiharvennus .. .. .. 31,94 . 25,28 . .. 37,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,41 s 67,05 s 42,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,74 s 65,46 s 44,96 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Leimikko: Lähes kuusi hehtaaria kuusikon päätehakkuuta ja noin 14 hehtaaria harvennuksia, joista osa entisellä maatalousmaalla. .. 17,39 . .. .. 25,85 s 27,20 s Uudistushakkuu 65,78 s 68,15 s 43,64 . .. Hankintahinnat 60,49 s .. .. 47,78 . .. 16,75 . 32,87 . .. Harvennuspuun laatu vaihtelee. Ensiharvennus .. 47,46 s 32,40 s 32,54 s 32,51 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,48 s 63,87 . .. .. Uudistushakkuu 65,32 s 67,58 s 43,80 s 19,15 . 15,27 s 25,38 s 28,38 s Uudistushakkuu 57,75 s 57,60 s .. .. 33,18 s 33,64 s 33,19 s .. 23,12 . .. 16,05 s 17,16 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 28,96 s Harvennushakkuu 48,55 . .. 13,50 s 14,13 s 13,22 s .. .. .. 64,62 . .. 19,12 . s nousussa . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. .. 13,68 s 13,10 s 19,08 s 18,67 . 48,22 s 32,45 . s nousussa . 32,17 s 32,69 . PÄÄTEHAKKUU P uutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 78 63 4 914 Mäntykuitu 56 20 1 120 Kuusitukki 266 65 17 290 Kuusisorvi 524 67 35 108 Kuusikuitu 388 21 8 148 Lahokuusi 6 20 120 Koivutukki 17 42 714 Koivukuitu 32 19 608 Yhteensä 1 367 68 022 HARVENNUSHAKKUU Yhteensä 849 16 460 Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 20,02 s 17,57 s 24,87 s 28,43 . 57,78 . 12,51 s 12,79 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,70 s 56,06 s .. 17,77 . 17,17 s 17,91 . .. 13,47 . Harvennushakkuu 55,71 s 55,96 s 37,75 . 19,29 . .. .. 28,63 s 30,46 s Harvennushakkuu 52,37 s 52,67 s .. .. .. .. .. .. Sijainti: Pohjois-Karjala Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: 2 216 kuutiometriä Muuta: Alueen ensimmäisiä kesäleimikkokauppoja, johon tuli useita tarjouksia. .. 23,66 s 24,47 s Ensiharvennus .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Sorvitukin katkonnan arvioitiin sopivan parhaiten kyseiseen leimikkoon. .. .
p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Tunnelma metsässä sähköistyy. 9173_.indd 15 9173_.indd 15 25.2.2022 9.58 25.2.2022 9.58. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Kestotilaajan eDUT paranevat
Jo yli sata vuotta sitten metsätyyppiteoriaa kehittänyt A.K. UPM:n Suomen tehtaiden lakko) ja kustannustasoon liittyvä ilmiö. Investoinnit perustuvat luonnollisesti pidemmän aikavälin markkinanäkymiin, eikä tärkein peruste ole muuttunut: Kiina ja kehittyvät markkinat tarvitsevat edelleen merkittävän määrän METSÄYHTIÖILLÄ MENEE VAHVASTI Biopolttoaineet, fossiilisten materiaalien korvaajat, kuitupohjaiset ratkaisut sekä uudet sellulaadut vastaavat jatkossa yhä suuremmasta osasta yhtiöiden liikevaihtoja, kirjoittaa yli 20 vuotta metsäteollisuusyritysten kehitystä seurannut Henri Parkkinen. Koko unionin alueelle sopivia määritelmiä on mahdotonta laatia. Kysynnän kasvusta merkittävä osa johtuu pyrkimyksistä pienentää pakkaamisen ja kuljettamisen ympäristörasitusta, ja kuitupakkaamisella on kiistattomia vahvuuksia verrattuna esimerkiksi muoviin ja lasiin. Metsäteollisuustuotteiden vahvistunut kysyntä, toimitusketjujen pullonkaulat ja poikkeusolot ovat aiheuttaneet ajoittain ennen kokematonta niukkuutta paperista ja kartongista. LUONNONSUOJELUJÄRJESTÖJEN tekemässä kyselyssä valtaosa suomalaista oli sitä mieltä, että kaikki luonnonmetsät tulisi suojella. SELLUMARKKINA on yhä voimakkaammin riippuvainen Aasian edesottamuksista. Kiitos palautteesta! Työturvallisuus on tärkeä asia. VAIKUTTAA SILTÄ, että ongelma ei ole määritelmien puute vaan se, että metsää on vaikea standardisoida. Eurooppalaisten kartonkivalmistajien tilauskirjat olivat vuodenvaihteessa täynnä, ja vaikka markkinat aikanaan tasaantuvatkin, ovat kartongin pidemmän aikavälin kasvunäkymät suotuisat. Viime numerosta yhteydenottoja tuli tavallista enemmän, kun kannen moottorisahamieheltä puuttui silmäsuojus. Päätoimittaja ilahtuu aina palautteesta, koska siitä huomaa, että lehteä luetaan. Luonnontilan lisäksi epäselviä käsitteitä on paljon muitakin. Ministerit eivät ymmärrä, mitä tarkoittavat ilmaisut kuten metsien tilan heikkeneminen tai ei-kestävä korjuu. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 9174_.indd 16 9174_.indd 16 25.2.2022 14.19 25.2.2022 14.19. MISTÄ PUHUTAAN. Meillä se tarkoittaa, että suojeluohjelmille pitää varata riittävästi rahaa. METSIEN LUONNONTILA on kuitenkin tavoitteena EU komission valmistelemassa ennallistamisasetuksessa. Suhdanteiden vahvistuminen ja kulutuksen ainakin väliaikainen kasvu lisäsivät kysyntää ja mahdollistivat hintojen korotukset erityisesti loppuvuonna kustannusinflaation kiihtyessä. Paperin osalta kyseessä on melko varmasti ohimenevä, toimintaolosuhteisiin (mm. Samalla pitää jatkaa hyvin edennyttä työtä luonnonmetsien piirteiden tuomiseksi talousmetsiin. On turha kiirehtiä asetuksen toimeenpanoa, jos sen pykäliä ei osta tulkita. Brysselin metsäsanaston tulkintaan kyllästyneet maatalousministerit vaativat viime viikolla selkeitä määritelmiä. Sellaisia meillä ei ole ollut aikoihin. Kysyjät tarkoittivat luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsiä, mutta moni vastaaja varmaankin ajatteli kirveen koskemattomia saloja. Suomen kaltaisessa maassa metsäluonnon hyvinvointi riippuu paljolti siitä, mitä suojelualueiden ulkopuolella tehdään. Miten se käytännössä tehdään, on asetusluonnoksesta vaikea saada selville. Heidän kritiikkinsä kohdistui EU:n metsäkatoasetukseen. Pidemmällä aikavälillä kysynnän suunta kehittyneillä markkinoilla on laskeva digitalisaation vaikuttaessa tapoihin ja tottumuksiin. Siinä esitetään, että metsiä pitäisi kehittää takaisin kohti luonnontilaa. 4.3.2022 16 Metsälehti.fi SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA AJASSA / MIELIPIDE TI M O TO IV A N EN SUOMALAISET metsäteollisuusyhtiöt tekivät viime vuoden poikkeuksellisissa oloissa hyvää tulosta. Cajander joutui toteamaan, että kotimaasta ei enää löydy vanhoja metsiä, jotka olisivat saaneet kasvaa täysin ilman ihmisen vaikutusta. JK. Otamme sen huomioon entistä tarkemmin. Sen sijasta on paljon arvokkaampaa tehdä työtä luonnon hyväksi. Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 16 prosenttia (noin kolme miljardia euroa) suurempi kuin vuonna 2020 ja yhteenlaskettu operatiivisen toiminnan liikevoitto kasvoi noin 86 prosenttia (noin 1,6 miljardia euroa)
Paikallinen metsänhoitoyhdistys voisi varmaan välittää energiapuut eteenpäin.” A.Jalkanen ”Ei risukasa ole liian vanha energiaksi. Kasa oli läjässä ilman suojaa kaksi talvea ja kesän.” Mehtämies ”Kyllä ne vielä kelpaa kevään mittaan jollekin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 9174_.indd 17 9174_.indd 17 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20. Biopolttoaineet, fossiilisia materiaaleja korvaavat raaka-aineet ja materiaalit, kuitupohjaiset ratkaisut terveydenhuoltoon ja ominaisuuksiltaan yhä monipuolisemmat sellulaadut ovat esimerkkejä tuotteista, jotka vastaavat jatkossa yhä suuremmasta osasta yhtiöiden liikevaihtoja sekä tuovat niille uusia asiakkaita. Ilmastokriisi ratkeaa lopullisesti, kun kielletään kaikkinainen maanviljely ja varmuudeksi vielä metsästys ja kalastus ynnä marjojen poiminta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MIKKO RIIKILÄ Ratkaisu ilmastokriisiin M A RK KU U LA N D ER tuontikuitua pehmopapereiden ja hygieniatuotteiden valmistamiseksi kasvavalle ja keskiluokkaistuvalle väestölle. LUKIJAKUVA TOIMITTAJALTA METSÄTALOUTTA on korvennettu ympäristöväen hiiligrillissä vähän joka kulmalta. Jos joku yksityinen urakoitsija suostuisi nuo hakettamaan ja veisi pois. Tästäkin vuodesta on muodostumassa nousujohteinen, tosin kulmakerroin loivenee vahvan viime vuoden jälkeen. Sitralla on selvästi ratkaisukeskeisempi ote ilmastokriisiin. Jos on kysynnän ja tarjonnan tasapainossa koettu poikkeuksellisuutta, pätee sama myös hintoihin: sanomalehtipaperin hinta nousi tammikuussa Saksassa noin 170 euroa ja aikakauslehtipaperin hinta noin 250 euroa tonnilta. En peitellyt kasoja.” Mammeli ”Taitaa olla niin, että jos on jo kahdet lumet sulamassa päälle, niin on jo menetetty kanta. 4.3.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Jos neulasmassa oli oksista karissut ennen kasaan ajoa, tavara on käyttökelpoista useimmiten.” Metsäkupsa ”Minulla oli varmaan kolme vuotta energiakasa tien varressa. Korotusten seurauksena kyseisten paperilaatujen hinnat ovat 70–80 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Artikkeli on kirjoitettu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Avohakkuutkin loppuvat, mikä ilahduttanee myös Sitran ylijohtaja Jyrki Kataista – #kanakoirametsästys. Tosin tavoitteena näyttää enemmän olevan metsän hakkuiden kuin ilmastonmuutoksen jarruttaminen – #naurettavaapelleilyä. Itse keruutin risut tien varteen hakkuuaukolta. Kuidut ja kuituteknologia voivat osaltaan pienentää materiaalivirtojen ympäristörasitusta ja lisätä kierrätettävyyttä. Planeetta alkaa olla hiilineutraali, kunhan viimeiset ihmisen raadot ovat kuivahtaneet. Jos neulaset olivat vielä havuissa, silloin tavara on mennyt pilalle. Kuormatessa voi nosturin kouralla vähän kopistella happamimpia pois, jos on tarvetta.” Puuki ”Yhtiöt eivät yleensä osta hankintana hakkuutähteitä. Paperien, kartonkien ja sellun hinnat ovat edelleen nousseet alkuvuonna, kun merkittävästi kohonneita raaka-aineiden ja tuotantopainosten (energia, kemikaalit, kuljetuskustannukset jne.) hintoja on siirretty eteenpäin arvoketjussa. Pantzarin ehdotus on oikean suuntainen, mutta jää pikkuista vajaaksi. Kyllä se siitä lopulta hävisi, kun kyselin perään. Johtaja Mari Pantzar twiititti äskettäin ehdotuksen maidon ja lihan tuotannon lopettamisesta 15 vuodessa ja laidunmaiden metsittämistä – #maajussitpolvilleen. Kotimaisilla metsäteollisuusyhtiöillä on aitiopaikka lisätä tietoisuutta vaihtoehdoista ja kaupallistaa kannattavat mahdollisuudet. ”Löysin hakkuu työ maaltamme tuulen pesän, joka on kuin kukka vihko.” KUUSIKKO ”Mitä teen hakkuutähteille, jotka eivät nyt kelpaa kenellekään. Tai voihan ne keväällä polttaa ja levitellä tuhkat lannoitteeksi.” Tolopainen Verkkokeskustelu: Mitä tehdä vanhalle energiapuukasalle. Liikevaihtojen ja tulosten summan arvioidaan nousevan muutamalla prosentilla vuodesta 2021 olosuhteiden mitä todennäköisimmin palautuessa vastaamaan aikaa ennen koronapandemiaa. Tein e-puukaupat metsänhoitoyhdistyksen kautta. En tekisi mitään, yllättävän äkkiä ne kasat lätistyvät ja pusikko peittää näkyvistä.” Sulli ”Paljon riippuu siitä, onko risut ajettu toissasyksynä neulasineen vai olivatko karisseet jo metsään. Kaadoin 2 hehtaarin alueelta kuusivaltaisesta metsiköstä puut syksyllä 2020 ja oksia tuli valtavat kasat. VAIKKA toimintaolosuhteet ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet vaikeasti ennustettavia, ovat yhtiöt määrätietoisesti edistäneet investointiohjelmiaan varmistaakseen tuloksentekokykynsä ja luodakseen uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. HENRI PARKKINEN Kirjoittaja on OP:n seniori analyytikko
Tiheys on siten lähellä toisen harvennuksen jälkeistä puustotiheyttä. Toisessa harvennuksessa ajoura tehdään käsittelemättömään vyöhykkeeseen. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 4.3.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JA PIIRROS KUUSIKKOHARVENNUKSELLA metsäkoneen kuljettaja oli harventanut voimakkaasti ajouran ympäriltä, mutta ajourien väliin jäävä keskialue näytti liki koskemattomalta. Mennään eri reittiä, mutta suunnilleen samaan lopputulokseen”, Ovaskainen selventää. Ajouraväli on tavanomaista suurempi, 24–30 metriä. Jos puita ei tarvitsisi kurkotella kaukaa, harvennushakkuun tuottavuus nousisi. Ensiharvennuksessa hakkuun tuottavuus nousi 7 –8 prosenttia ja toisessa harvennuksessa jopa kymmenen prosenttia verrattuna perinteiseen tasaiseen harventamiseen. Voimakkaasti ensiharvennettuun metsään ei mennä toisessa harvennuksessa lainkaan. Ajourien väliin jätetään kokonaan harventamaton vyöhyke. Eri reittiä samaan tulokseen Vyöhykeharvennuksessa ensiharvennusikäinen metsä harvennetaan ajourien ympäriltä harvaksi. Tässä tehdään perinteistä harvennusta kevyemmällä koneella. Pystyyn jätetään 700 laadukkainta runkoa hehtaarilla. AJOURA AJOURA 30 m 10 m 4 m 13 m 1 350 r/ha HARVENTAMATON 12 m 700 RUNKOA HEHTAARILLA Ensimmäisessä harvennuksessa puusto hakataan ajouran ympäriltä harvaksi, lähelle kakkosharvennuksen puustotiheyttä. toisen harvennuksen jälkeiseen tiheyteen. SA M I K A RP PI N EN Vyöhykeharvennukselle riittää pienempikin metsäkone, sillä puita ei ole tarpeen kurotella kaukaa. Voimakkaasti harvennettuun metsään ei enää mennä kakkosharvennuksessa. Välivyöhykkeelle puustoa jää noin 1 350 runkoa hehtaarille. Metsänomistaja ei välttämät9175_.indd 18 9175_.indd 18 25.2.2022 10.02 25.2.2022 10.02. ”Tässä on ajatuksena, että näillä kahdella harvennuskerralla päästäisiin samaan puuston tilajärjestykseen, mihin päästään normaalilla kahdella tasaisella harventamisella. Lähtökohtana oli harvennushakkuun tuottavuuden lisääminen. Vyöhykeharvennuksen tuottavuutta tutkittiin metsäkonesimulaattorilla. Harvennuksessa on niin paljon asioita, joita kuljettaja joutuu huomioimaan, tekemään päätöksiä niiden pohjalta ja työskentelemään varovasti kolhimatta jääviä puita”, Ovaskainen selittää. ”Vaikka metsäkoneet ovat kehittyneet, se ei ole heijastunut harvennushakkuun tuottavuuteen. Toisessa harvennuksessa ajoura tehdään käsittelemättömään vyöhykkeeseen, jolloin harventamaton alue sekä kevyesti harvennettu alue harvennetaan kerralla HARVENTAMALLA MONIMUOTOISUUTTA Vyöhykeharvennus lisää harvennushakkuun tuottavuutta ja luo samalla vaihtelevuutta metsämaisemaan. Harventamattoman ja harvaksi harvennetun metsän väliin tehdään niin sanottu välivyöhyke, joka harvennetaan perinteistä ensiharvennustakin varoivaisemmin. Ajourien väliin jätetään kokonaan harventamaton vyöhyke. Metsätehon erikoistutkijat Heikki Ovaskainen ja Asko Poikela jalostivat näkemänsä pohjalta idean vyöhykeharvennuksesta. Kävely vuonna 2017 poikkeuksellisesti harvennetussa metsässä poiki ajatuksen uudenlaisesta harvennusmenetelmästä
9175_.indd 19 9175_.indd 19 25.2.2022 10.02 25.2.2022 10.02. Tosin ympäröivä kevyesti harvennettu ja harventamaton metsä suojaavat jonkin verran tuulelta. Pienikokoiseen tai esimerkiksi pitkään ja kapeaan harvennuskuvioon menetelmä ei istu, sillä siihen eivät eri voimakkuudelle harvennetut vyöhykkeet mahdu rinnakkain. Toisessa harvennuksessa puuta sen sijaan päätyy pinoon perinteistä kakkosharvennusta enemmän, mutta tiheässä kasvaneen metsän tukkisaanto jäänee tässä vaiheessa vähäisemmäksi. Ensiharvennus on tehtävä ajoissa, sillä ajouran ympäriltä harvaksi otettavan alueen puut ovat tuulelle alttiita. ”Vyöhykeharvennus voi olla myös keino siirtyä eri-ikäiseen metsänkasvatukseen, tai ainakin säilyttää se vaihtoehto seuraavaan käsittelyyn asti”, erikoistutkija Heikki Ovaskainen Metsäteholta arvioi. Liian honteloksi niitä ei pidä päästää ennen harvennusta. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa yksi kysymysmerkki on, miten metsän monimuotoisuudelle ja terveydelle tärkeää lehtipuusekoitusta saadaan syntymään. Maastotutkimukset puuttuvat ja vielä on esimerkiksi selvittämättä, voittaako vai häviääkö metsänomistaja tällä harvennusmenetelmällä. Lisäksi hakkuukoneessa riittäisi lyhyempi puomi, koska metsää harvennetaan pääasiassa ajouran lähiympäristöstä. Runsas hakkuutähde parantaa maan kantavuutta ja auttaa siirtämään pehmeän maan kohteita sulanmaan aikana korjattaviksi. Alustakoneen ei tarvitse olla niin järeä lyhyemmällä puomilla varustetussa koneessa, joten metsään päästäisiin kevyemmällä koneella. Harvenna ajoissa Parhaiten vyöhykeharvennus sopii reheville kasvupaikoille ja kuusikoihin. Vaihtelevan harvennusvoimakkuuden seurauksena alueelle jää sekä tiheää että harvempaa metsää, mikä luo elinympäristöjä monenlaiselle lajistolle. Vyöhykeharvennuksessa harvan puuston alle valopuuna tunnetulla koivullakin voisi olla mahdollisuuksia itää – ainakin ajourissa, joissa maanpinta on rikkoutunut. Vähemmän maaperäpainaumia Vyöhykeharvennuksessa juuristoon ja maaperään kohdistuvaa rasitusta saadaan pienennettyä, sillä ensiharvennuksessa tehtyjä ajouria ei enää käytetä toisessa harvennuksessa. Tässä ainakin käsittelemättömällä vyöhykkeellä pienikokoista lahopuuta syntyy hieman enemmän”, Ovaskainen pohtii. Näin voimakkaasti harvennettuun vyöhykkeeseen on hyvät edellytykset kehittyä luontaista alikasvosta, jonka voi myöhemmin hyödyntää. Toisessa harvennuksessa puusto on tiheä ja poistuma suuri, joten hakkuutähdettä kertyy paljon ajouralle. Toisaalta harvemmassa kasvavilla puilla on tilaa ja valoa kasvaa ja järeytyä. METSÄSTÄ 4.3.2022 Metsälehti.fi 19 FAKTA ”Mennään eri reittiä, mutta suunnilleen samaan lopputulokseen” VINKIT VYÖHYKE HARVENNUKSEEN Sopii parhaiten reheville kasvupaikoille Ensiharvennus tehtävä etupainotteisesti Harvennuskuvion oltava vähintään muutaman hehtaarin Pienemmälläkin metsäkoneella pärjää Hyödynnä harvennetun metsän alle syntyvä mahdollinen alikasvos Vyöhykeharvennus sopii kuusikon ensiharvennukseksi, mutta tuulituhoriskin vuoksi harvennus on tehtävä etupainotteisesti. ”Jos joudutaan siirtymään voimakkaammin luonnon monimuotoisuutta huomioon ottaviin harvennusmenetelmiin, tämä voisi vastata siihen. SA M I K A RP PI N EN VYÖHYKEHARVENNUKSESSA harvaksi jo ensiharvennuksessa hakattava ajourien ympäristö tarjoaa hyvät olosuhteet luontaisen alikasvoksen synnylle. Tämä voi auttaa torjumaan esimerkiksi lahovikaa aiheuttavaa juurikääpää, joka leviää herkästi juuristovaurioista puustoon. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä ja siten tuotto jää tavanomaista vähäisemmäksi. Ovaskainen näkee vyöhykeharvennuksessa mahdollisuuksia myös huonosti kantavilla mailla. Uusi reitti jatkuvaan kasvatukseen tä suoraan hyödy parantuneesta harvennustyön tuottavuudesta, mutta saattaa se helpottaa joskus hankalasti myytävien ensiharvennusten kaupaksi menoa. Aivan varauksetta vyöhykeharvennuksen puolesta ei voi liputtaa
Lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että se edes joten kin tyydyttää kaikkia.” Kaupunginpuutarhurina Oino nen osallistui yhdessä kaupungin metsätoimiston kanssa myös ka lakukkokaupungin helmen, Pui jon, suojeltujen metsien hoitami seen. kasvista uutettua hoitavaa liuosta, jonka tehoon luottaa myös Oinos ten lääkärinä työskentelevä tytär. ”Meidän maillamme on kym meniä järeitä haapo ja. Kirsti Oinonen on toiminut puutarhakaupan ja vihersuun nittelualan yrittäjänä. ”Kuusikot vanhenevat, ja sa malla niiden kunto huononee. Jos tuhot jatkuvat, metsä pitää uudistaa ennen aikojaan, Erkki Oinonen kertoo. Kesäkelissä eron olisi huoman nut vieläkin selkeämmin, koska oman leimansa tuovat moninai set lehtipuut, joita Oinonen vaa lii perheen talousmetsissä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 4.3.2022 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT ”RYTKY”, seisoo sinisessä kil vessä tienvarressa, joten alan ol la perillä Erkki ja Kirsti Oinosen luona. Työssään hän vastasi taaja ma ja puistometsien käsittelystä. Me katsoimme kisaa Kuo pion maaseudulla. Eikä ”Se on enempi diplomatiaa kuin metsänhoitoa.” 9176_.indd 20 9176_.indd 20 25.2.2022 10.05 25.2.2022 10.05. Pariskunta muutti taloon 1980luvun alussa, tosin sivutoi misiksi tilanpitäjiksi. Piti aluksi kysyä, mistä kum mallinen paikannimi juontuu, mutta haastattelun alku lykkään tyy olympiahiihtojen vuoksi. Lumitykky on runnellut yli 200 metrin korkeudella kasvavan kuusikon vajaapuiseksi. Tärkeää olisi saa da uuteen puusukupolveen myös lehtipuusekoitusta.” Tuotto edellä, pihlajia unohtamatta Oinosten kotona hoksaa heti, et tä nyt ollaan tavallista ammatti maisempien viherpeukaloiden vieraana. Erkki teki pitkän uran Kuopion kaupungin puutarhurina ja ilmeisen menes tyksekkäästi, koska uransa päät teeksi hän sai puutarhaneuvok sen arvonimen. Pyrkimykseni on säästää haaparyhmiä kaikille metsikköku vioille.” Myös leppäryhmiä Oinonen on pyrkinyt suosimaan kuusen taimikoissaan, niis tä pyyt pitävät. Vieremän mies kun hiihti ja La pinlahden nainen jakoi kultami talin. Molemmat ovat tehneet uran sa puutarhaalan ammattilaisi na. Pian Pasilasta kajahti Porilaisten mars si – vaikka Savolaisten laulu oli sikin ollut luontevampi valinta. Muutaman kilometrin moot torikelkkasafarilla selvisi, et tä puutarhaammattilaisen kä denjälki näkyy myös metsässä. Kaikkia pi tää kuulla, ja kaikilla on oma nä kemyksensä, kuinka metsä pitäi si hoitaa. Niistä mies on huolissaan. Kaa pista löytyy itse kasvatetusta aloe TYKKYMETSÄN PUUTARHURI Puutarha-alan ammattilainen tavoittelee mahdollisimman hyvää tuottoa, mutta metsiä rikastuttaville yksityiskohdillekin on sijansa. Tapasimme Poikkimäellä, mis sä Oinoset hoitavat perheen su kutilaa. ”Se on enempi diplomatiaa kuin metsänhoitoa. Vanhoja kuusikoita pitäisi vähitellen uudistaa pienia laisin aukoin. Salin jukkapalmu tavoittelee kohta kuitupuun mittoja, ja myö häisherännäisen joulukaktuksen kukinnot koristavat kuistia. Kun tuulenkaadot jätetään kor jaamatta, kirjanpainajatuhojen riski kasvaa
Kaksi metsikköä kahdeksasta on 25 %. ”Pyrin linjaamaan metsikkökuvioiden rajat mukaan korkeuskäyrien suuntaisesti, eikä hakkuualoja tehdä rinteisiin nähden poikittaisesti. 4.3.2022 Metsälehti.fi 21 METSÄVIRANOMAISET OVAT ihmeissään, kun valtion varaamaa rahoitusta taimikkojen ja nuorten metsien hoitoon on jäänyt vuosi vuodelta käyttämättä. Tavoitteena on muodostaa vähintään puolentoista, kahden hehtaarin metsikkökuvioita, koska pienipiirteisyys kävisi kalliiksi puunkorjuussa.” Mäkimaiden murhe Samalla kun Oinonen tavoittelee metsien käsittelyssään monimuotoisuutta ja kaunista maisemaa, hän arvostaa metsiensä tuottoa. Pientiloilta ei välttämättä löydy tällaista pinta-alaa. ”Tuossa lapset voivat aikanaan valita, siirtyvätkö jatkuvaan kasvatukseen. Ratkaisua puoltaa myös tuoreiden kantojen kautta leviävä maannousema. Silti hangen alta paljastuu taas uusia latvarankoja, jotka lumikuorma on katkonut puista. Ammattitausta heijastuu myös hakkuualueiden rajauksessa. Kipuamme Lynxin väsymättömän työkelkan vetämänä tilan korkeimmalle alueelle, jossa on periaatteessa parhaassa tuottovaiheessaan oleva kasvatuskuusikko. Arvailla sopii, että joissakin tapauksissa nuoren metsän hoidosta on kyllä huolehdittu, mutta asiasta ei pidetä meteliä. Kaiken muun hyvän lisäksi säädöksiä on helpotettu niin, ettei yli seitsemän vuotta aiemmin tehty varhaishoito estä aikanaan nuoren metsän hoidon tuen saamista. Metsäisen kaukomaiseman vaaliminen Savon mäkisillä mailla kysyy silmää. hän koe ongelmaksi, että kuusentaimikkoon jätetty iso pihlaja vie kasvutilan parilta taimelta. Kuusen osalta voi olla viisasta panostaa niin varhaiseen runkoluvun alentamiseen, ettei vaaraa ole. METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. HYÖNTEISTUHOT SAATTAVAT pelottaa. Erityisen outoa on, että rästejä on kertynyt taimikon varhaishoidossa, jolloin taimikon pituus on alle kolme metriä. ”Kuusikko harvenee sitä tahtia, että tämä on pakko hakata kohta aukeaksi, vaikka puuston periaatteessa pitäisi olla parhaassa tuottokunnossaan.” Kuusikko on aikanaan lannoitettu, mitä Oinonen pitää jälkikäteen ajatellen virheenä. Puusto on aukkoinen, ja merkkejä kirjanpainajastakin on näkyvillä. Tästä syystä lumitykky runtelee puitamme säännöllisesti.” Vanhalla Kuopiolla mies tarkoittaa kaupungin aluetta ennen uusimpia kuntaliitoksia, joissa muun muassa Nilsiän Tahkovuoresta tuli osa Kuopiota. Syy voi olla myös se, että tukea on haettava kerralla vähintään kahdelle hehtaarille. Parin viime vuoden aikana Oinonen on korjannut sieltä 60 kuutiota tykkypuita, jotka sahattiin rakennuspuuksi. Jokaiselle metsikkökuviolle on pyritty jättämään isoja haapoja. Tutkijoiden mukaan varhaishoito on talousmittareilla erinomaisen kannattavaa. Se selviää, kun hän esittelee kasvuisia istutuskoivikoitaan, joiden alle on muodostunut kattavasti kuusialikasvosta, kuten koivikoiden varjoon monesti syntyy. Vaatimuksen kohtuullisuudesta voi keskustella. Nuoren metsän hoidon esteistä ei ole tehty kattavaa tutkimusta. Metsikköjä oli kahdeksan. Jos kaikkeen ei aika ja rahat riitä, ainakin varhaishoidosta kannattaa huolehtia tulevien hakkuutulojen vuoksi. Niillä metsätiloilla, joilla on uskottu pienaukkojen edullisuuteen, kuviokoko saattaa olla kauttaaltaan alempi. ”Sitä mekin koetimme aikanaan kylähistoriaa varten selvittää. Taivalkoski RYTKY PALSTALLA 9176_.indd 21 9176_.indd 21 25.2.2022 10.05 25.2.2022 10.05. Eräässä suomalaisessa kokeessa kaadettiin vuonna 2003 kultakin koealalta 16 kuusirunkoa. Metsälehmuksia ja tervaleppiäkin puutarhuri on suotuisille paikoin istuttanut mailleen. Minä arvostan metsien tuottoa siinä määrin, etten moiseen ryhtyisi, mutta valinta jää heille.” Ylimääräistä haastetta Oinosen metsiin tuo seudun korkeus. ”Yli 170 metrin korkeudessa metsiä ei kokemukseni mukaan pitäisi kasvatuslannoittaa ollenkaan.” Siperianlehtikuusi kestäisi tykkymailla kuusta paremmin, mutta hirvien vuoksi taimikoilla ei olisi toivoakaan selvitä kasvuun.” Ai niin se Rytky, mistä moinen nimi juontuu. Ilmeisesti täällä on aikanaan asunut Rytkösiä”, Oinonen pohtii. Sitä vastoin kuitupuukokoa lähentelevien mäntyjen kaataminen metsään lisää todennäköisyyttä, että ytimennävertäjät lisääntyvät ja heikentävät jäävän puustoon kasvua ja laatua aiheuttamillaan tuhoilla. Tehokas kantojen käsittely urealla vaatii kasvinsuojelututkinnon suorittamista, joka vaatii uusimisen viiden vuoden välein. Riski on siis melkoinen, jos käsittely on niinkin vähäinen kuin 16 metsään jätettyä puuta. Tuen saamiseksi kohteen koon pitäisi olla vähintään puoli hehtaaria. NUORTEN TIHEIKKÖJEN HARVENNUS Aloekasvista ja pöytäviinasta syntyy ihovammat parantava liuos. Peräti kahdessa metsikössä kaadetuista puista seurannut kaarnakuoriaisten lisääntyminen aiheutti elävien puiden kuolemia lähiympäristössä. Kuusirunkojen kaataminen puolestaan lisää mahdollisuutta, että kaarnakuoriaiset lisääntyvät. ”Tämä on vanhan Kuopion korkeinta seutua. Koivua ja muita lehtipuita voi vapaasti kaataa maahan ilman riskiä niiden levittämistä hyönteisistä. Meidän lattiamme on tasan 200 metrissä meren pinnasta, ja metsiemme korkeimmat paikat ovat 220 metrissä
Husqvarnan Bio Chain Oil on selvästi kalleinta, litran pullo maksaa 6,40 euroa. Bioöljyt pärjäävät hinnallakin Raaka-aine Litrahinta, euroa Valmistusmaa Muuta Bio Sahuri Kierrätetty rypsiöljy 2,63– 1,79* Suomi Eko 100 Tekninen kasviöljy 2,65– 1,99* Suomi Paras pakkas kestävyys Husqvarna Bio Chain Oil Rapsiöljy 6,40– 4,40** Ruotsi Metsuri Power Kierrätetty mineraaliöljy 2,97– 1,69* Suomi *) hinta 3 ja 10 litran pakkauksissa **) hinta 1 ja 10 litran pakkauksissa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.. Kaksi ensin mainittua ovat kotimaista valmistetta. Niinpä ostimme Biosahurija Eko-100-teräketjuöljyjä sekä Husqvarnan Bio Chain Oil -teräketjuöljyä kokeiluumme. Jo ketjujen hypistely paljasti, ettei ongelmia ollut. Kolme litraa mineraaliöljypohjaista Metsuri Poweria maksaa 8,90 euroa. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Ainakaan kokeilemillamme öljyillä ei ongelmia synny. , ja YaraSuna ™ BOREA , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Syynä ovat vuosien takaiset kokemukset ensimmäisen polven bioöljyistä, jotka kuivuivat sahan öljykanaviin ja terälaipan uriin tukkien terän voitelun ja jumiuttaen ketjun, kun saha oli käyttämättömänä lämpimässä varastossa. Ketju liikkui vaivatta, mikä kertoi, ettei kasvipohjainen tystä, koska monikaan moottorisahuri eivät tänä päivänä tee hakkuita paukkupakkasilla. Tammikuun puolivälissä otimme sahat varastosta. Mineraaliöljy oli odotetusti juoksevaa. Kotimaiset Biosahuri ja Eko 100 -teräketjuöljyt maksavat kolmen litran kannussa 7,90 euroa ja 9,90 euroa. Toinen oletettu ongelma on ollut bioöljyn jähmettyminen pakkasella. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Kaikkien kohdalle piirtyi öljyinen vana paperiin, mikä kertoo, etteivät öljyt olleet kuivuneet. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Bioöljyistä juoksevuutensa säilytti Eko-100, mutta Husqvarnan Bio Chain Oil ja Bio Sahuri olivat umpijäässä. /leipaleveammaksi. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Käytännössä tällä ei ole merkiOta yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.. Uudet kasvipohjaiset teräketjuöljyt toimivat kaikissa olosuhteissa. Havainto varmistui sahauskokeessa, jossa käytimme testiöljyin tankattuja sahoja voimapaperin päällä. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Kokeemme osoittaa, että niin satunnaisesti moottorisahaa käyttävät kuin ammattilaisetkin voivat huoletta siirtyä biohajoaviin öljyihin. Säilöimme toiset öljynäytteet ulkona, jossa kokeilun purkua edeltävänä yönä oli nollakeli. , ja BOREA , ja YaraSuna ™ HORUS , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Näytteet olivat pakasteessa pari kuukautta. öljy ollut kuivunut ketju-uralle. Ei ongelmia talvikelissä Kaikki ulkona nollakelissä säilytetyt öljynäytteet olivat odotetusti notkeita, eikä niiden tankattavuudessa ei ollut ongelmia. 9177_.indd 22 9177_.indd 22 25.2.2022 10.16 25.2.2022 10.16. /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Sen jälkeen varastoimme sahat huoneenlämpöön pariksi Myytti bioöljyistä murrettu Metsälehden kokeilu osoitti vanhan liiton sahurien epäluulot bioöljypohjaisista teräketjuöljyistä perusteettomiksi. Kotimainen Eko 100 säilytti juoksevuutensa pakastamisesta huolimatta. KOKEILTUA kuukaudeksi. Lisäksi kaadoimme kaikkia öljyjä litran pakastepulloihin ja säilöimme ne pakastimeen. Hintakaan ei enää puolla mineraaliöljyn käyttämistä. Verrokiksi pakastimme myös jäteöljystä puhdistettua mineraaliöljyä. Ainoat erot paljastuivat pakastimessa. Hinnat on poimittu nettikaupoista. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Oletus oli, että tässä ajassa bioöljyt ehtisivät kuivua ja tukkia sahat, jos öljyillä edelleen olisi tällainen ominaisuus. METSÄSTÄ 4.3.2022 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA EMME OLE TÄHÄN ASTI kovinkaan innokkaasti suositelleet kasviöljyistä jalostettujen teräketjuöljyjen käyttöä moottorisahoissa. Bioöljyt eivät kuivuneet sahoihin parin kuukauden varastoinnin aikana. Öljyt eivät kuivuneet Päätimme antaa uuden polven bioöljyille mahdollisuuden kumota ennakkoluulomme. Tankkasimme öljyjä kolmeen moottorisahaan marraskuussa ja käytimme niitä sen verran, että öljy kulkeutui voitelukanaviin ja ketjulle
/leipaleveammaksi. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.. Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.. , ja YaraSuna ™ BOREA , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. , ja BOREA , ja YaraSuna ™ HORUS , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. 9177_.indd 23 9177_.indd 23 25.2.2022 10.08 25.2.2022 10.08. /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita
”Jos puunostaja tai korjuun suunnittelija jättää tehtäviä hoitamatta ja ne jäävät motokuskin tai korjuuyrittäjän tehtäviksi ja niiden takia hakkuutyö hidastuu, niistä pitäisi automaattisesti saada kelvollinen korvaus.” Toisaalta osa puunkorjuuyrittäjistä kokee yhä, että puunkorjaajien tulisi voida keskittyä vain puiden kaatamiseen ja kuljettamiseen. Eri asia on, miten lisätöistä maksetaan. ”Erilaiset lisäpalvelut pitäisi hinnoitella toteutuvan kustannuksen mukaisesti. Puunkorjuusopimuksen sisältöihin ja vastuisiin kaivataan selkeämpiä pelisääntöjä. Lähtökohtaisesti me olemme aina vastuussa korjuujäljestä”, Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti sanoo. Tätä työtä tullaan varmaan jatkossakin tekemään maltilla”, UPM:n operaatiojohtaja Tero Nieminen linjaa. Tukkia ei vaan voi tehdä huonolaatuisesta puusta, koska liiasta raakista tulee urakanantajalta lasku (korjuu)yrittäjälle.” UPM on ollut etunenässä siirtämässä puunkorjuun vastuita ”Ylimääräisistä töistä korvaus” Metsälehden kyselyn mukaan metsäkoneyrittäjien vastuu puunkorjuun suunnittelusta kasvaa ja työsarka levenee muutenkin. Tarkempi hinnoittelu lisätöistä Puunkorjuuyrittäjien pinnaa kiristää parhaillaan paitsi polttoaineja konekustannusten hurja nousu, myös se, miten varsinaiseen puunkaatoon liittyvistä lisätöistä maksetaan. Raivauslisä, erikoistelat, pohjapinta-alamit9178_.indd 24 9178_.indd 24 25.2.2022 11.12 25.2.2022 11.12. ”Liian usein on se tilanne, että kun mennään koneella leimikolle, nauhoitus puuttuu tai raivaustarvetta ei ole selvitetty eikä tehty. Metsälehden kyselyn mukaan korjuusuunnittelu maastossa on siirtymässä entistä vahvemmin puunkorjuuyritysten harteille. Metsä Group ei sen sijaan ole siirtämässä suunnittelutyötä eteenpäin korjuuketjussa. Puunostajilla oli aiemmin suurempi vastuu hakkuiden ja puunkorjuun suunnittelusta. ”Koneenkuljettajien pitäisi pystyä keskittymään vain tehokkaaseen työskentelyyn suunnittelun ja arpomisen sijaan.” Metsäyhtiöt eri linjoilla Oli suunnittelija kuka tahansa, huono hakkuukohteen kartoitus kaatuu niin konekuskin kuin metsänomistajan niskaan. Varastopaikat ja kääntöpaikat myös usein väärissä paikoissa.” ”Puutavaralajisuhteet tukki/ kuitu usein pielessä, ja sitten syytetään motomiestä, joka ei ole tehnyt tukkia. Hakkuukohteeseen liittyvien lupa-asioiden, kuten vieraan maan käyttöoikeuden tai tieoikeuden, pitäisi olla paremmin puunkorjaajienkin tiedossa. esimerkiksi leimikoiden suunnittelun osalta korjuuyrittäjille. ”Olemme olleet tyytyväisiä tarkoituksenmukaiseen vastuiden jakoon, jota on pohdittu yhdessä yrittäjien kanssa. Puunkorjuun suunnittelusta ei kuitenkaan pääasiassa makseta metsäkoneyrittäjille erikseen. Tämä on metsäkoneyrittäjien mukaan myös hyvä suuntaus, sillä heistä kaksi kolmesta kokee, että korjuun operatiivisen suunnittelun siirtyminen koneyritysten käsiin tehostaa toimintaa ja parantaa puunkorjuun laatua. Tämä on koettu hyväksi ratkaisuksi niin yrittäjien kuin urakanantajankin puolelta. METSÄSTÄ 4.3.2022 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, SAMI KARPPINEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA METSÄLEHDEN kyselyn mukaan metsäkoneyrittäjä tai puunkorjuuyritys on jo useimmiten se taho, joka vastaa hakkuukohteiden korjuusuunnittelusta maastossa. Myös Stora Enso on siirtänyt korjuusuunnitteluvastuuta yrittäjille. ”Emme ole miettineet puunkorjuun suunnittelutyön ulkoistamista laajemmassa mittakaavassa
Mallia osuuskunta sai Helsingistä, jossa metsätieteiden opiskelijat ovat pyörittäneet vastaavan tyyppistä osuuskuntaa. Osuuskunta pyrkii toimimaan ”joustavalla kulurakenteella”. OPISKELIJOIDEN OSAAMISELLE ON KYSYNTÄÄ 56% Yli puolet korjuuyrittäjistä arvioi, että leimikot merkitään maastoon huonosti tai melko huonosti. 68% Kaksi kolmesta metsäkoneyrittäjistä näkee, että korjuusuunnittelun siirtyminen koneyrittäjien vastuulle parantaa korjuun laatua. työstä sopimuksen mukaan, ja osuuskunta maksaa palkan opiskelijoille. Yritykset ulkoistavat oman ydintoiminnan ulkopuolelle jääviä työtehtäviä myös metsäalalla. Metsäopiskelijoiden Osuusmetsän Eetu Tarvainen on tehnyt tila-arvioita ja Nelli Kankainen metsävaratietojen digitointityötä metsänhoitajaopintojen ohessa. Yrittäjyys tutuksi Metsäopiskelijoiden Osuusmetsäksi ristitty osuuskunta luo puitteet, joissa yrittäjyys vastuineen tulee väistämättä tutuksi. Kyselyjä lähetettiin noin tuhat ja vastauksia saatiin 241. 9178_.indd 25 9178_.indd 25 25.2.2022 11.12 25.2.2022 11.12. METSÄSTÄ 4.3.2022 Metsälehti.fi 25 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TYÖKOKEMUSTA omalta alalta, lisätuloja opiskelun oheen ja kokemusta yrittäjähenkisestä toiminnasta. Metsälehdessä 3/2022 kerrottiin puunkorjuun kustannuskriisistä ja puunkorjaajien heikosta asemasta korjuusopimusneuvotteluissa. Sujuvinta yhteistyö on ollut pienehköjen metsäalan yritysten kanssa. ”Korona-aika antoi mahdollisuuden viedä ajatus käytäntöön. varsinaiseeen puunkorjuuseen liittymätön lisätyö) tulisi myös hinnoitella asianmukaisesti.” Ratkaisu ongelmaan voisi olla lisääntyvien työvaiheiden tarkempi erittely sen sijaan, että puunkorjuusta maksetaan kuutioiden perusteella könttäsumma. ”Laskutamme palvelun tilaajaa opiskelijoiden tekemästä Opiskelijoiden näköistä yritystoimintaa Metsätieteiden opiskelijat tarjoavat työpanostaan alan yrityksille oman osuuskunnan kautta. ”Meillä on syklisyyttä metsävaratiedon päivitystyössä, jolloin osuuskunnan tuntityönä tarjoama kiireapu on tarjonnut ratkaisun.” Metsäalan opiskelijoilla on hyvät valmiudet alan töiden tekemiseen, mikä on palvelun ostajan kannalta iso plussa. Tämä kehitys luo palvelulle kysyntää jatkossakin”, Kinnunen näkee. Osuuskunnassa on mukana tällä hetkellä viisitoista opiskelijaa, mutta ovet ovat avoinna suuremmallekin joukolle. Selkeä markkinarako osuuskunnalle on löytymässä metsävaratietojen digitoinnista. Halusimme luoda opiskelijoille mahdollisuuksia tehdä projektiluontoisesti töitä myös lukukauden aikana”, kertovat idean kehittäjät Eetu Dahl ja Pekka Ylimäki. Sitä opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös etätyönä opintojen ohessa. ”Muutaman viikonlopun aikana ymppäsimme koivuihin ja leppiin lähes 6 000 pakurikääpää neljällä eri kohteella.” SUOMEN Sijoitusmetsät Oy:n toimitusjohtajan Jari Kinnusen mukaan Metsäopiskelijoiden osuusmetsän työpanos on palvellut yrityksen tarpeita hyvin. ”Tämän toimintamallin soisikin yleistyvän. ”Olemme tehneet digitointia Suomen Sijoitusmetsät Oy:lle ja metsätila-arvioita Suomen Metsät Kuntoon Oy:lle”, Dahl kertoo. Olemme huomanneet, että palkkaaminen on Suomessa melko kallista”, Ylimäki sanoo. ”Niihin kontaktit ja sopimukset syntyvät helpoimmin. Siinä tärkeimpiä syitä siihen, miksi Joensuun yliopiston metsätieteiden opiskelijat päättivät vuosi sitten perustaa osuuskunnan, jonka kautta työllistetään opiskelijoita. ”Liikaa työlajeja sisällytetään mottihintaan, tarkempi erittely ja hinnoittelu lisätöistä olisi tarpeen. Isoista yrityksistä voi olla vaikeaa edes tavoittaa oikeita henkilöitä keskustelemaan asioista”, kuvailee osuuskunnan perustajajäseniin lukeutuva Jaakko Hekkala. Myös käytännöllisempiä töitä on tehty. Antti Sairanen ja Arttu Mäkelä ahkeroivat viime syksynä pakurikäävän ymppäysurakan. Olisi helpompi seurata kannattavuutta niiltä osin.” Kursiivilla kirjoitetut ovat metsäkoneyrittäjien vastauksia Metsälehden kyselyyn. ”Me pystymme tarjoamaan joustavasti työvoimaa tehtäviin, joita yritykset eivät itse ehdi juuri sillä hetkellä tekemään”, Dahl kuvailee perusajatusta. Esimerkiksi rekan kääntöpaikan valmistelu.” ”Jatkuvasti lisääntyvä metsäyhtiöiden taholta tuleva oheistyö (koealojen otto, valokuvaaminen, luontoasioiden kirjaaminen ym. Myös ammattikorkeakoulun metsäopiskelijoilla on mahdollisuus tulla mukaan. Opiskelijamaailmassa se tarkoittaa, että rahaa ei ole rajattomasti käytössä. METSÄLEHDEN KYSELY KONE YRITTÄJILLE METSÄLEHTI toteutti tammikuussa 2022 kyselyn Koneyrittäjät ry:hyn kuuluville, puunkorjuun parissa työskenteleville yrittäjille. taukset ynnä muut raportoinnit.” ”Ylimääräisistä töistä pitäisi saada korvaus. Ymppäyksestä digitointiin Osuuskunnan työprojektit alkoivat maanläheisesti sadan motin halkosavotalla Rääkkylässä, mutta nopeasti toimeksiantoja on saatu muualtakin. Samalla syntyy hyödyllisiä kontakteja työnantajien ja tulevien ammattilaisten välille
”Käytössä oli kuorimakone, johon puut syötettiin käsin ja puiden repiminen pinoista oli todella raskasta. ”Jos alkaa tympäistä, voin aamulla ilmoittaa työnantajalle, että tänään en enää lähde töihin. Tuon työn jälkeen armeija tuntui lepokodilta”, Kinnunen naurahtaa. Puunkorjuukaluston kehittyminen mahdollistaa työurien jatkamisen entistä pidempään. Kuormain oli koneen katolla, joten niskaan saattoi joskus valahtaa myös öljyä tai vettä.” Asenne ratkaisee Metsäalalla pohditaan usein sitä, miten saataisiin nuoret kiinnostumaan metsäkonetöistä ja myös pysymään alalla. METSÄSTÄ 4.3.2022 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT PIHTIPUTAALAINEN Osmo Kinnunen vannoi vuonna 1972 kuorintasavotalta armeijaan lähtiessään, ettei enää koskaan palaisi metsätöihin. Kinnusen mukaan uudesta kulTÖISSÄ ILMAN TYÖVELVOITETTA Virallinen eläkeikä ei tarkoita sitä, että työnteko pitäisi lopettaa. No, vannomatta paras. Elokuussa 70 vuotta täyttävä Kinnunen kyllä eläköityi virallisesti kolme vuotta sitten, mutta jatkoi töitä heti seuraavana päivänä uuden työsopimuksen puitteissa ”ilman työvelvoitetta”. Pihtiputaalla vaikuttanut yrittäjä Keijo Mikkonen, jonka leivissä Kinnunen oli kuorintahommaakin tehnyt, työllisti Kinnusen heti armeijan jälkeen. ”Koneella ajettiin savottaankin nelostietä pitkin, sillä liikennettä ei tuohon aikaan ollut paljoa. Kouran rotaattori pyörähti välillä niin äkäisesti, että pöllit saattoivat lennellä mihin sattuu. Metsurit hakkasivat puut ja ne ajettiin Nallella tien varteen.” Kinnunen muistelee aikaa Nallen puikoissa lämmöllä, joskaan koneen käytettävyys ei ollut nykypäivän laitteiden tasolla. On helppo päätellä, ettei uhkaus metsäalan jättämisestä toteutunut. Ura on jatkunut pian yhtäjaksoisesti puoli vuosisataa nykyisin Putaan Mottimestarit nimisenä tunnetun firman palveluksessa. 9179_.indd 26 9179_.indd 26 25.2.2022 10.24 25.2.2022 10.24. Onnea ja luojaa saa kiittää, että olen pysynyt terveenä ja saanut tehdä töitä.” Nallella nelostietä pitkin savottaan Armeijasta päästyään Kinnunen ryhtyi ajamaan puita ”Iso-Nallella”, eli monien metsänomistajienkin hyvin tuntemalla keltaisella BM Volvo -metsätraktorilla. Jyrki Hiironen ei ole hötkyilemässä eläkkeelle metsäkoneenkuljettajan töistä, vaikka vuonna 1976 alkaneella uralla puita on jo kertynyt pinoon hurja määrä. Helmikuussa 2022 Kinnunen kertoo tarinaa hakkuukoneen kopissa Pyhäsalmella sijaitsevalla talvileimikolla. ”Esimerkiksi pinon pohjapuut oli helpointa asetella käsin
”Täällä ei ole kukaan hönkimässä niskaan, toimeentulo on ollut riittävää, eikä lomautuksia ole ollut koskaan”, hän listaa työn plussia. Karttasovellukset saavat häneltä kuitenkin kiitosta, sillä ne ovat helpottaneet työtä merkittävästi. Kaikki eivät viihdy, vaan monet tykkäävät liikkua mieluummin parvessa tai näprätä puhelinta. Asenne ratkaisee viihtymisen”, Kinnunen linjaa. PU TA A N M O TT IM ES TA RE ID EN A RK IS TO jettajasta näkee aika nopeasti, tuleeko hän pärjäämään metsässä. Vaikka eväät käydään nykyään vaihtamassa lähes joka ilta kotona, on vapaus se, mikä Hiirosta työssä viehättää. Huoltoasemat eivät ole paikan päällä. Olen koittanut sanoa, että ei kannata hätäillä.” 9179_.indd 27 9179_.indd 27 25.2.2022 10.24 25.2.2022 10.24. Puunkorjuusta maksetaan yrittäjälle vain tien varteen tuotujen mottien mukaan. Toinen iso muutos liittyy tietotekniikkaan. Karttasysteemit ovat helpottaneet elämistä paljon ja esimerkiksi koneiden korjausta voidaan tehdä etänä.” Yksi asia metsätöissä ei ole vuosien saatossa kuitenkaan muuttunut. Hiironen on vuonna 1976 alkaneen metsäuransa aikana ehtinyt olla monenlaisissa töissä ojituksesta äestykseen ja pajahommista puunajoon. 64-vuotiaana hän on on virallisen eläköitymisen kynnyksellä, mutta mitään hoppua Hiirosellakaan ei tunnu eläkkeelle olevan. ”Meillä on metsäkonekuskeista koostuva kuntoutusporukka, joista osa on jäänyt jo eläkkeelle. Myös Hiironen työskentelee Putaan Mottimestareiden palkkalistoilla. Sittemmin ajokoneiden ergonomia on kuitenkin parantunut huimasti, eikä kopissa ole enää kesälläkään kuuma. Siksi kuskeiltakin odotetaan näkyvää jälkeä joka vuorossa. Tietokoneet eivät ole olleet minun vahva laji, mutta on tietotekniikassa hyvääkin. Takavuosina oli tavallista, että työreissussa saattoi vierähtää koko viikko. Hiironen muistuttaa, että nuorien ei silti kannata alkuvaiheessa stressata tuottavuudesta liikaa. Mutta paljon on hyviäkin nuoria kuskeja löytynyt. ”Totta on, että pitää olla oikea sissi täällä viihtyäkseen. ”Harvennukselta koitan saada päivässä hakattua noin sata kuutiota puuta.” ”Iso-Nalle” eli BM Volvo SM661 oli ensimmäinen varsinainen ajokone, jonka puikkoihin Osmo Kinnunen pääsi 1970-luvulla. ”Minä olen viihtynyt metsässä helvetin hyvin ja nauttinut siitä, että saan tehdä töitä omissa oloissa”, elokuussa seitsemänkymmentä vuotta täyttävä Osmo Kinnunen sanoo. ”Tietoa kerätään nykyään jumalattomasti. He ovat varoitelleet minua, että eläkeläisenä tulee aika pitkäksi”, Hiironen pohtii. Moni on laskenut koko ajan kuinka monta kuormaa vuorossa saa tien varteen. Työnantajan näkökulmasta myös kuskien urien jatkaminen mahdollisimman pitkään on tärkeää. Tuottavuus tulee kokemuksen myötä. ”Karttasysteemit helpottaneet elämistä” Ensimmäiset puut Hiironen ajoi Mini Bruunetilla, joka hoiti hommansa hyvin. 4.3.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ”Kokemuksesta on näissä hommissa enemmän hyötyä kuin iästä haittaa.” Jyrki Hiironen myöntää, että tietotekniikka ei ole hänen vahvin lajinsa. ”Minulla on ollut paljon nuoria kavereina ajamassa. Osmo Kinnusen työpäivälle tulee mittaa, kun hän lähtee Pihtiputaalta viiden aikaan aamulla ja on takaisin kotona viideltä iltapäivällä. ”Kyllä kokemuksesta on näissä hommissa ehdottomasti enemmän hyötyä kuin iästä haittaa.” ”Kukaan ei höngi niskaan” Lähes sata kilometriä Kinnusen savottaa etelämpänä Keitelepohjassa Jyrki Hiironen purkaa harvennusleimikolta tuomaansa puukuormaa Ponsse Elkin kyydistä. Kokeneet kuskit ovat usein kullanarvoisia paitsi tuloksen tekijöinä, myös osaamisen siirtäjinä nuorelle polvelle
Kun maalauksia aikoineen työstettiin, ne olivat kuitenkin järven pinnan tasolla. Usein kuvapinnan nurkassa on muinaisen taiteilijan signeerauksena punamultainen kämmenen jälki. PILKKEET 4.3.2022 28 Metsälehti.fi RETKEILY HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT VIIMEISIN jääkausi päättyi Suomessa noin 10 000 vuotta sitten. Ne saattoivat olla rajamerkkejä tai peräti pyhiä paikkoja, joissa käytiin kokoontumassa ja shamaanit ottivat yhteyksiä tuon puoleiseen. Mitä korkeammalla maalaus kallioseinämässä sijaitsee sitä vanhempi se on. Kuvassa Saraakallion maalausseinää. Myöhemmin isot järvemme mursivat harjuun uudet lasku-uomat Suomenlahteen ja järvien pinta laski metritolkulla. He käyttivät erivärisiä kivipintoja ja halkeamia osana maalaustaan. Jäätikön sulaessa etelästä saapui metsästäjiä ja kalastajia ammentamaan saalista saarten, järvien, soiden ja metsien sokkeloista. Niinpä niitä alettiin merkata vesikulkureittien rantamien jyrkkiin kallioseinämiin kauniilla kalliomaalauksilla. Salpausselkä rajoitti järviä etelässä, ja niiden laskujoet virtasivat Pohjanlahteen. Kalliomaalauksia tehtiin vuosisatojen ajan samoilla paikoilla. Kalliomaalauksien paikat valittiin tarkasti. Omat pyyntialueet olivat tärkeitä. Nuoremman kivikauden ihmiset tekivät maalinsa itse luonnon antimista. Kivikauden taiteilijat valitsivat teokselleen paikan pystysuorasta kalliosta tarkasti. Vähitellen osa pyyntimiehistä jäi pysyvästi asumaan maahamme. Vanhimmat maalaukset ovat noin 7 000 vuoden takaa. 9180_.indd 28 9180_.indd 28 25.2.2022 10.27 25.2.2022 10.27. Tärkeää oli myös, että seinämä oli ulospäin kallistuva tai maalausalueen ylHIRVIÄ, KÄÄRMEITÄ JA TIKKU-UKKOJA Tuhansien vuosia sitten kallioihin maalatut taideteokset ovat säilyneet meidän päiviimme. Sekä Saimaan että Päijänteen vedenpinta oli noihin aikoihin nykyistä paljon korkeammalla. Kesähelteillä kuvien värit näyttävät haalistuneilta ja niitä on vaikea erottaa. Kulttipaikkoja. Kalliomaalauksiin tutustuu parhaiten syksyllä, talvella tai keväällä. Maalauksissa hirvet, käärmeet, kalat, ketut ja ihmiset elävät elämäänsä; niissä metsästään, kuljetaan veneillä ja shamaanit tanssivat. Sidosaineena käytettiin joko verta, rasvaa tai munanvalkuaista. Lähes kaikki maalatut kallioseinämät ovat järven rannalla, joskus korkeallakin veden pinnasta. Raaka-aineena oli maasta saatava punamulta, joka sisälsi rautaoksidia
Suomussalmen Hossasta löytyivät upeat Värikallion maalaukset vuonna 1977. Siluurija devonikauden vaihteen kasvipeitteestä olisi voinut 400 miljoonaa vuotta sitten löytää aivan hyvin ketunlieon kaltaisia kasveja. Laukaan Saraakallio löydettiin vuonna 1975. Tämä piirre viittaa piirtäjän yhteyksiin Jäämeren rannoille Ruijaan tai Kuolaan. Värikallion piirrosalueen yläreunassa on ihmishahmoja, joilla on sekä pää että silmät. Kunhan ketunlieoista ehditään tekemään DNA-tutkimuksia, nykyisten lajien iät tarkentuvat. Kun kanadalainen Curtis Björk laati Brittiläisen Kolumbian kasviota, hän katsoi myös eurooppalaisia ketunliekonäytteitä – ja jakoi ne viiteen eri lajiin. Vasta Ristiinan Astuvansalmen rantakallion maalausten löytö vuonna 1968 aloitti laajan innostuksen. Se lienee Pohjolan suurin kalliomaalausalue noin 200 kuvallaan. Tilanne on sama kuin usein dinosaurusten aikalaisiksi sanotuilla käpypalmuilla: suurin osa 350 lajista on kehittynyt vasta viiden viimeisen vuosimiljoonan aikana! lä oli kalliolippa. Suomesta kalliomaalauksia on löytynyt noin 140 – tosin osa on jo niin kuluneita, että niitä voisi hyvin kutsua punamultalänteiksi. Ketunliekoa on pidetty ikivanhana lajina. Luultavasti korpiketunlieko on lajeista metsäseuduilla yleisin, varjoisten kuusikkokorpien ja soistuvien kuusikoiden eläjä, mutta erot äimäketunliekoon ja euroopanketunliekoon kaipaavat tarkennusta Tulevat kesät osoittavat, kuinka helppo niitä pitää erillään ja kuinka merkittäviä ovat erot niiden ekologiassa ja kasvupaikoissa. Aika moni on kummastellut sen ulkonäön vaihtelua, mutta ei ole kunnolla paneutunut siihen. Muiden lajien välillä erot eivät ole yhtä silmiinpistäviä. Vaikka ulkonäkö ei ole paljon satojen miljoonien vuosien aikana muuttunut, ekologialtaan ja elintoiminnoiltaan nykymuodot ovat varmasti aivan erilaisia. Lajit on esitelty Lutukan tuoreimmassa numerossa (2/2021, löytyy Luomus. Venäjän puolella Itä-Karjalassa vesilinnut, eritoten joutsenet ovat yleisiä. Astuvansalmen maalauskenttä on Pohjolan suurin: yli 15 metriä leveä sisältäen noin 60 eri kuvaa. Niitä seuraavat hirvet, veneet ja geometriset kuviot: vinoristejä ja verkkokuvioita. Kylmään talvi-ilmastoon sopeutuKETUNLIEKOJA ONKIN VIISI LAJIA Viidestä ketunliekolajista tunturiseutujen keltaketunlieko on värinsä vuoksi helpoimmin tunnettava. Läheiseltä Juusjärveltä löytyi komea taideteos vuonna 1963. Näin maalaukset olivat suojassa vesisateelta ja valuvesiltä. fi-sivulta). PILKKEET 4.3.2022 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Usein tällaisissa oloissa maalauksen päälle muodostui lasimainen piikerros, jonka ansiosta osa niistä on kuin vasta tehtyjä. Rannoilla olevia kalliojyrkänteitä kannattaakin katsella tarkasti, sillä kaikkia kalliomaalauksia ei ole vielä löydetty. 9180_.indd 29 9180_.indd 29 25.2.2022 10.27 25.2.2022 10.27. Sibeliuksen löytö Jean Sibelius löysi Kirkkonummen Vitträskistä ensimmäisen kalliopiirroksen vuonna 1911. Ulkonäöltään poikkeavin on tunturiseutujen keltaketunlieko, muita pienempi, väriltään keltainen tai jopa oranssi. Sitä kasvaa yksitellen siellä täällä, mutta missään se ei ole erityisen runsas. METSÄN KÄTKÖISSÄ KETUNLIEKOON ei ole tavattu kiinnittää paljon huomiota. Paikalliset ihmiset tosin tunsivat kalliojyrkänteen tuolla Värikallion nimellä jo kauan ennen virallista statusta. neet muodot ovat syntyneet vasta jääkausiajalla, viimeisten parin kolmen miljoonan vuoden aikana. Venäjän, Norjan ja Ruotsin kalliopiirrokset ovat kallioon kaivertamalla piirrettyjä, eikä niitä väritetty niin kuin Suomessa. Seuraavaa kuvaa saatiinkin sitten odottaa pitkän aikaa. Eniten suomalaisissa maalauksissa esiintyy koukkupolvisia tikku-ukkoja. Meiltä taas kaivertamalla tehtyjä piirroksia ei tunneta lainkaan. Kuolassa ja Pohjois-Norjassa taas valaat ovat tärkeitä piirroskohteita
Aiheeseen hän tutustui syvällisemmin yliopiston maantieteen opettajana; hän muun muassa ennakoi maa talous-metsätieteellisen tutkimuksen tarpeen. Harvoin metsä on perattua; usein se on täynnä kaatuneita, puoleksi lahonneita puunrunkoja, joita myrsky on kukistanut.” (Maamme kirja,1899). Maamme kirja kuului puoli vuosisataa koulujen peruslukemistoon. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 9181_.indd 30 9181_.indd 30 25.2.2022 10.31 25.2.2022 10.31. Suurten autioiden metsien synkeys Metsät olivat satusetä Zachris (Sakari) Topeliukselle (1818– 1898) tärkeä suomalaisuuden symboli. Siemenkeskus, puh. PILKKEET 4.3.2022 TUULA VUOLLE-SELKI ”JOS SEISOT LIKELLÄ metsää tahi kävelet siellä, huomaat pian, ettei se ole kauttaaltaan samanlaista. Topelius pelkäsi metsien häviämistä ja julisti metsiensuojelua Maamme kirjassa, joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1875. Sakari Topelius kävelyllä Alörnskogenissa vuonna 1897. Topelius ylisti monessa kohdin suomalaista luontoa. SV EN SK A LI TT ER AT U RS Ä LL SK A PE T I FI N LA N D Suomi tarvitsee metsiään eniten Topelius oli jo nuorena kiinnostunut puista ja metsistä. Väliin se kasvaa niin tiheänä, että siellä on synkkä varjo kirkkaalla kesäpäivällä, ja väliin niin harvana, että aurinko valaisee pienimmänkin mättään. Mikä metsässä on kaikkein kauneinta -kertomus kuvaa, miten metsässä oli monenlaisia puita aina pilviin asti ulottuvasta hongasta alkaen pieneen nystyräiseen katajaan saakka. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Suomalaista kansallismetsää ihannoiva Topelius vastusti metsien suurhakkuita, jotka olivat yleisiä maan teollistumisvaiheessa. Huoli metsien riittävyydestä oli aitoa. Maamme kirjassa luonto edusti Topeliukselle usein samaa kuin metsä. ”Ei mikään taida voimallisemmasti liikuttaa matkustajan mieltä kuin äärettömän suurten autioiden metsien synkeys. Nykyään jo tiedetään, että metsävaramme olivat huvenLisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Hän ylisti niiden kauneutta. Niissä kuulee juurikuin meren pohjassa, alinomaisessa hiljaisuudessa, ja kuulee korkealla päänsä päällä tuulen humisevan kuusien latvoissa, tahi pilviin ulottuvien petäjien kruunuissa.” Satusedällä oli huoli metsistä Sakari Topelius pelkäsi metsien häviämistä ja julisti metsiensuojelua. Väliin se kohottaa uljaan korkeat runkonsa pilviä kohti; toisinaan se on lyhytkasvuista ja mitätöntä
Metsäyhtiö on myöntänyt tehneensä virheen. Arvostamme kokemusta puukaupasta ja metsätaloudesta sekä digitaalisesta liiketoiminnasta. Koivu on kotikoivu, pihakoivu, ja siihen on monella vahva tunneside. Työskentelet energisessä tiimissämme yhdessä tuoteomistajan ja toimitusjohtajan kanssa, joka toimii esimiehenäsi. Ja minä muistan, sanoi tyttö, että tähti iltasilla kimaltelee koivun lehtien välitse.” Topeliuksen saduista yksi tunnetuimmista on kertomus koivusta ja tähdestä. FAKTA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsäyhtiö teki luvatta ajolinjan metsäpalstamme läpi päästäk seen naapurimetsänomistajan leimikolle. Milloin tulee kaskenkaataja ja kaataa metsän saadakseen muutamaksi vuodeksi viljasadon ja laitumen. Tarjoamme sinulle haasteellisen ja monipuolisen tehtävän maailman ensimmäisen kaikille avoimen KUUTIO® puukauppapaikan ja koko metsäsektorin yhteisen digitalisaation kehityksessä. Koivu ja tähti ”Muistan, että vanhempaini kartanolla on iso koivu, jossa kauniit lintuset laulavat auringon noustessa. Mikäli kiinnostuit, hae tehtävään 27.3.2022 mennessä edellä mainitun linkin kautta. Useat yhtiöt käyttävät puukauppasopimuksissaan ehtoa, jonka mukaan hakkuusopimuksen ulkopuolella kaadetut puut korvataan puun myyjälle kaadettujen puiden laatua ja kokoa vastaavaan hintaan nähden kaksinkertaisena. Tehtävässäsi kehität ja toteutat Kuution viestintää ja markkinointia erityisesti digitaalisissa kanavissa. PILKKEET 4.3.2022 Metsälehti.fi 31 LUKIJAKYSYMYS Albert Edelfelt maalasi muoto kuvan Topeliuksesta vuonna 1889. Milloin taas tulee talonpojan vaimo lapsineen kokoamaan kerpoja lampailleen; sitten tulevat halonhakkaajat, tervanpolttajat, tukinkaatajat, jotka kaatavat kaikki, jättämättä siemenpuutakaan. Koivu herättää edelleen vahvoja tunteita. LAURA HARJUNPÄÄ JURISTI, MTK Millainen korvaus kaadetuista puista. Sinulla on kokemusta asiakas – ja viestintätehtävistä sekä ymmärrys somen, digiviestinnän ja mainonnan mahdollisuuksista. Tartu ainutlaatuiseen haasteeseen ja tule tekemään kanssamme metsäalan uniikin palvelun menestystarinaa. ?. Ajolinjalta on kaadet tu sekä tukkipuustoa että varttu nutta taimikkoa. Etsimme nyt Vastaat monipuolisista asiakasyhteistyö ja -palvelutehtävistä. Koivu ja tähti edustavat kauaksi kotimaastaan viedyille lapsille kotia ja isänmaata. MONTA NIMEÄ ?. Vaikka tämä ehto koskee sopimusperusteista vahingonkorvausta, voi tästä hakea ohjenuoraa oman korvausvaatimuksen tueksi. Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja sujuva suomen sekä englannin kielen taito ja ansioksesi luetaan ruotsin kielen taito. ASIAKKUUSJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Suomen Puukauppa Oy kehittää ja ylläpitää metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja puunostajille, sekä muille metsäalan palveluntarjoajille tarkoitettua kaikille avointa ja neutraalia KUUTIO ® puukauppapaikkaa. Sen mukaan vahingon kärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Tehtävässä menestyminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, oma-aloitteisuutta, ongelmaratkaisukykyä ja joustavuutta. LUKIJA KESKI-POHJANMAALTA KUVAILLUSSA tilanteessa on selvää, että metsäyhtiön tulee korvata maanomistajalle aiheuttamansa vahinko. Topelius halveksi aivan erityisesti sen aikaisia ”timmerbarooneja”, jotka sumeilematta hakkauttivat metsiä. Millaiseen korvaukseen olem me oikeutettuja. Näin syntynyttä korvaussummaa pidetään usein sopimuksissa korvausvastuun enimmäismääränä. 9181_.indd 31 9181_.indd 31 25.2.2022 10.31 25.2.2022 10.31. Hakkuiden pelättiin johtavan ilmaston kylmenemiseen ja samalla maatalouden edellytysten heikkenemiseen. Koivu on kuin äiti, lämmin, hellä ja rakastava. Topeliuksen mukaan ei mikään maa tarvitse metsäänsä paremmin kuin Suomi. Lähde: Kansallisbiografia neet vaarallisesti. Rauduskoivu on valittu vuonna 1988 Suomen kansallispuuksi. Hän käytti itse etunimenään lyhennettä Z. Kehitämme toimintaamme ja haemme kasvua. ?. Katso tehtävästä lisää osoitteesta www.arespartners.. › avoimet työpaikat. tai nimimuotoa Zachris virallisissakin yhteyksissä. Topelius oli viralliselta etunimeltään Zacharias. Korvattavaksi tulevat ainakin vahingon suuruuden arvioimisesta maanomistajalle aiheutuneet kohtuulliset kulut sekä kaadetun puuston arvo ja mahdollisesti myös uuden kasvatettavan taimikon aikaansaamisesta syntyneitä kuluja. Suomeksi käytetään usein muotoa Sakari. Rooli on uusi ja toimenkuvan sisältö muokkaantuu osittain valitun henkilön osaamisen ja näyttöjen mukaan. Vahingonkorvausvaatimusta laatiessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon Suomen vahingonkorvausoikeudessa noudatettava rikastumiskiellon periaate. Vahinkoa kärsinyt ei siis saa hyötyä vahingon aiheutumisesta, minkä vuoksi korvattavaksi tulee ainoastaan todellinen syntynyt vahinko
Hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. Rantaviivaa on n. Merkitty laivareitti Savonlinna-Punkaharju n. Ennen varsinaisen työn alkamista valittu työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Lisätietoja osoitteesta www.keitelegroup.fi/tyopaikat. 617 m 3 . Puuston määrä n. Yleiskaavan mukaan rak. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 029 432 6111 Sami Karppinen p. paikka va-asunnolle, rak.oikeus 150 k-m 2 . 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. Omaa rantaviivaa on n. 3,8 ha. Palveluksessamme on yli 500 puualan ammattilaista. Etäisyys Helsingistä n. 1500 m 3 , peltoa n. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Lohja, Pusula 3,915 ha, Puustoinen metsätila, kokonaispuusto n. Hp. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, hyvä tieyhteys. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. Hp. 225.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä Parikkalassa. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2021 oli n 356 miljoonaa euroa. METSÄPALSTA, RANTARAK.PAIKKA, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Hp. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 69 000 €. Toimihenkilöiden käytössä on uusimmat metsäsuunnitteluja puunkorjuun logistiikkajärjestelmät. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Myydään määräalana, metsämaan pa noin 37 ha. 029 432 a6114 Kauppak. 2010 rinnetontin korkeimmalle kohdalle. 115.000 €. Palkkaus YT/METO TES / palkkatoive. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9182_.indd 32 9182_.indd 32 25.2.2022 14.26 25.2.2022 14.26. Edellytämme hakijalta metsätalousinsinöörin tai metsänhoitajan koulutusta. Asuinrakennus valmistunut v. Hp. Hp. 250 m, ilmansuunnat länteen, luoteeseen ja pohjoiseen, ranta kivi/ hiekkapohjainen. Hp. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. 5 km:n vesimatkan päässä. 50 m. Hyvät maapohjat ja tie perille. Sallan yhteismetsä 2 x 95_95mm 25.2.2022 10.53 Sivu 1 Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Sallan yhteismetsä on perinteikäs Lappilainen yhteismetsä ja alansa edelläkävijä Suomessa. 85 km. Vapautuu nopeasti uudelle omistajalle. Päärakennuksessa tehty kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti välittäjältä. Hp. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen ok-talon, 2-kerroksisen aittarakennuksen, saunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. Rakennukset hyvässä kunnossa, lämmitysmuotona maalämpö. 13.3. 125 km, Hämeenlinnasta n. Työ alkaa sopimuksen mukaan tai viimeistään 1.5.2022. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Laadukkaista materiaaleista valmistettu huvila, jossa toiminnot (oh,k,2mh,kph/s) kolmessa tasossa. Tuotamme vuodessa 1.000.000 m3 sahatavaraa ja 450.000 m3 jatkojalosteita. VAPAA-AJAN TONTTI, Punkaharju, Särkilahti 1,06 ha. 25 km, Lahdesta n. 2012 jälkeen peruskorj. Tiedustelut: metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro p. mennessä. 70.000 €. V. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Kerimäki Moderni ympärivuotiseen asumiseen soveltuva edustuskelpoinen huvila Paasniemellä omalla rantatontilla. Hp. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Rantatontti Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Jätä työhakemus ja ansioluettelo sähköpostilla viimeistään 11.3.2022 osoitteella sym@sallanyhteismetsa.fi Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Anne Harju 040 5670 670 ja operaatioesimies Kirsi Tahvanainen 040 6525 999. Yhteismetsän pinta-ala on 70 000 ha ja hakkuusuunnite 100 000 m3/v. 36.000 € / tarjous viim. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak.oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . Haemme Hankintaesimiestä Keiteleen sahan hankinta-alueelle Toimialueena: Suonenjoki, Pieksämäki, Leppävirta Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta sekä puun korjuun valmistelusta. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Puustoisimmilla kuvioilla puuta on yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. 115.000 €. Heti vapaa. Autokatoksessa kaksi erillistä varastohuonetta. 029 432 6108 Eero Sala p. Työssä tarvitaan metsätalouden eri osa-alueiden vankkaa tuntemusta, itsenäistä ja tuloksellista työotetta sekä hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja. 30.000 €. Pihlajaveden rannalla. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Runsaasti katettua terassipinta-alaa. O Od do ottaam mm me e ssiin nu ullttaa Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti puun ostosta Aktiivista sekä oma-aloitteista otetta työhön ja hyviä vuorovaikutustaitoja Palveluja markkinointihenkisyyttä T Taarrjjo oaam mm me e Tavoitteellista ja haasteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla ilpo.pentinpuro@keitelegroup.fi 20.3.2022 mennessä. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Kohde rajoittuu osin Saukonsaarentien varrelle. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Kohteeseen sisältyy 4 RA-rantarakennuspaikkaa, rak.oikeutta 150 m 2 / rakennuspaikka. Päärakennuksessa 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Tilaa on isommallekin perheelle asua ja touhuta. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. vuosikerta. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. runsaasti varastotilaa. Metsämaata n. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Hiljattain harvennettu eli nyt hyvässä tuottokunnossa. Keitele 2x200mm Hankintaesimies 2022_ML 25.2.2022 10.34 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää on omasta takaa. Kasvupaikat reheviä, monin paikoin lehtomaisia kankaita. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 50 km ja Tampereelta n. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. Kuusivaltainen kokonaispuusto noin 7000 m 3 , tukkia on noin 47 %. Lämmitys sähköllä ja 5 tulisijalla. 040595 3006. perustettu 1933 4.3.2022 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Haemme SUUNNITTELIJAA V VA AK KIIT TU UIISSEEEEN N T TY YÖ ÖSSU UH HTTEEEESSEEEEN N Suunnittelijana tehtäviisi kuuluu ylläpitää Sallan yhteismetsän omien metsien ajantasaista metsävaratietoa sekä metsänhoitotyömaaja leimikkoreserviä
Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 18.3.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 9182_.indd 33 9182_.indd 33 25.2.2022 14.26 25.2.2022 14.26. PALKINNOT metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja Alasaarela, Yli-Olhava, Pertti Kilpeläinen, Palokka ja Raija Sandström, Lepsämä. tai p. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4 ”. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PILKKEET 4.3.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 4 METSÄRISTIKKO 22, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan
Nimitys on osuva. Siirreltävä ja muunneltava noin 2 700 neliömetrin puurakennus . . Finlandia-talon väistötila . Puurakentaminen vei mukanaan, joten viime syksynä valmistunut Torvinen toimii nyt Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin yliopisto-opettajana. Kolmea havupuulajia Maaliskuussa avautuva Pikku-Finlandia toimii peruskorjattavan Finlandia-talon väistötilana. PILKKEET 4.3.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA PIKKUMETSIKKÖ. Urakoitsija FM-Haus Oy, jonka arkkitehti Arkitekturum Oy Jaakko Torvisen suunnitteleman Pikku-Finlandian ulkoterassia reunustaa 36 männynrunkoa. Männynrungot on kaadettu kahdesta loviisalaisesta yksityismetsästä. ”Sahateollisuus haluaa oksatonta puuta, mutta jos puita käytettäisiin kokonaisina, voisi oksakohtien kestävyyttä hyödyntää.” Finlandia-talon peruskorjaus kestää muutaman vuoden. Puun ominaispiirteiden hyödyntämistä hän tutkisi mielellään lisää. . ”Halusin, että rungot ovat mahdollisimman koskemattomia. Avautuu maaliskuussa 2022 . . Sillä nimityksellä arkkitehti Jaakko Torvinen kutsuu Helsingin Töölönlahdelle suunnittelemansa puurakennuksen aulaa. ”Korkkilankkuun päädyttiin sen ekologisuuden ja akustisten ominaisuuksien vuoksi”, Torvinen kertoo. Pikku-Finlandiaksi nimettyä rakennusta kannattelee kaikkiaan 95 männynrunkoa. Pikku-Finlandia on rakennettu siirreltävistä puumoduuleista. Torvisen suunnitelma voitti väistötilasta Aalto-yliopistossa vuonna 2019 järjestetyn kilpailun. FAKTA 9183_.indd 34 9183_.indd 34 25.2.2022 10.39 25.2.2022 10.39. Aulassa seisoo 23 jykevää männynrunkoa. Muuten rungot ovat sellaisia kuin ne olivat metsurin kaadettua ne”, Torvinen sanoo. Niistä 59 seisoo rakennuksen sisällä, loput 36 reunustavat rakennuksen ulkoterassia. Valtaosa rungoista on 40–50-vuotiaita, mutta joukossa on muutama satavuotiaskin puu. Terassi ja kahvila avoinna kaikille . Ajatus kokonaisten männynrunkojen käytöstä syntyi, kun Torvinen pohti, mitä suomalaisuus hänelle merkitsee. Yhteistyökumppanit Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen ja Arkkitehdit NRT Oy . ”Metsää, erityisesti kansallisromanttista mäntymetsää.” Oksakohdat käyttöön Pikku-Finlandia on ensimmäinen Torvisen suunnittelema rakennus. . Arkkitehdit Jaakko Torvinen sekä Elli Wendelin ja Havu Järvelä . Finlandia-talon väistötilaksi rakennettavan Pikku-Finlandian erikoisuus ovat painepesurilla kuoritut männynrungot. . . Sen jälkeen Pikku-Finlandia siirretään muuhun käyttöön, näillä näkymin kouluksi. Helsingin kaupungin ehtona oli, että rakennuksen tulee edistää puurakentamista ja olla muokattavissa. . Siihen rakennus sopii Torvisen mukaan hyvin. Sisätilat ovat lattian korkkilankkua lukuun ottamatta pääosin mäntyä ja kuusta, ulkoterassin laudoitus on siperianlehtikuusta. ”Kiva ajatus, että lapset voivat käydä koulua mäntyjen keskellä.” Mäntymetsän tuntua PIKKU-FINLANDIA . Kuori ja nila on poistettu painepesurilla ja rungoille on tehty hirsisuojakäsittely. Rungot on kuorittu ja niiden alaosissa olleet oksat on sahattu pois, mutta ylempänä olevat oksat kurkottavat kohti kattoa. Männynrunkojen lisäksi rakennuksessa on käytetty muun muassa CLT-levyjä eli monikerroslevyjä, LVLeli viilupalkeista tehtyjä ripalaattoja sekä liimapuupalkkeja
Miten klapikauppa käy. Kasvattajalleen puu on helppohoitoinen, sillä sen latvus on ”itsepuhdistuva” – alimpien lehtien kuollessa ne irtoavat ja putoavat itsestään ilman ihmisen apua. Tieteellinen sukunimensä viittaa kreikkalaisten komeaksi kuvaamaan Adonis-jumalhahmoon. Suosikkipalmu Filippiineiltä Hoikkarunkoisella joulupalmulla on sulkamaiset lehdet. Joulupalmun kukat ovat valkoisia, ja pölytyttyään niihin kehittyy soikeita luumunmuotoisia punaisia hedelmiä myöhään syksyllä ja talviaikaan. ). Erityisen hyvin joulupalmu on sopeutunut eteläisen Floridan ravinneköyhille hiekkamaille. Filippiineiltä kotoisin oleva joulupalmu (Adonidia merrillii ) on eräs suosituimpia koristepalmuja. ”VENÄJÄN ALOITTAMA SOTA herättää paljon huolia. Mies vietti Filippiineillä yli kaksikymmentä vuotta elämästään kuvaten tieteelle jopa tuhansia uusia kasvilajeja. Hoikkarunkoinen ja usein alle kymmenmetrinen ”puu” on sulkamaisine lehtineen kuin kääpiöversio jättimäisestä kuningaspalmusta (Roystonea spp. Sitä, olisiko tästä hyötyä, ryhtyi selvittämään Metsäteho. ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Aiotko istuttaa nykyistä enemmän koivua ja mäntyä. Lajinimi taas on kunnianosoitus amerikkalaiselle Elmer Drew Merrill-nimiselle kasvitutkijalle. Vastaukseni: suomalaisten sähköja lämpöhuolto ei vaarantuisi.” Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä Twitterissä 24.2. Joulupalmua on viljelty maailman trooppiselle ja subtrooppiselle vyöhykkeelle kuten Karibian alueelle, Välija Etelä-Amerikkaan, Hawaijille ja Madeiralle. Toiset pitävät hedelmiä koristeellisina, ja toiset taas leikkaavat hedelmävanat pois ”ettei piha roskaantuisi”. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. PILKKEET 4.3.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 70 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. i Onko metsässäsi lumituhoja. Se ei yleensä kasva yli 10-metriseksi. Metsälehti Makasiini ilmestyy 18. ”Eräänä keinona on pinotavaran osalta metsässä tapahtuvan katkomisen supistaminen mahdollisimman vähiin, toisin sanoen pitkän, useimmiten vielä pituudeltaan vaihtelevan tavaran eli rankojen teko sekä niiden katkominen varastopaikalla tai tehtaalla”, Metsälehti kirjoitti maaliskuussa 1952. HAKKUUTYÖVOIMAN puute sai metsäalan 1950-luvun alussa etsimään uusia menetelmiä puunkorjuuseen. Helposti leviävänä vieraslajina se on villiintynyt ympäristöönsä monin paikoin. Itse palmu ei ole järsivien hyönteistuholaisten ravintosuosikki, mutta tietyt kasvinesteitä imevät kaskaslajit tartuttavat palmuun vaarallista fytoplasmatautia. maaliskuuta. Tauti voi tappaa joulupalmun jopa muutamassa kuukaudessa, eikä siihen ole tehokasta parannuskeinoa. Useiden muiden koristepalmulajien lakastuneita lehtiä täytyy erikseen aika ajoin manuaalisesti karsia terävillä veitsillä tai pystykarsintasahoilla. Ratkaisuja työvoimapulaan 9183_.indd 35 9183_.indd 35 25.2.2022 14.29 25.2.2022 14.29. Minulta on kysytty, mitä merkitsisi, jos energiayhteydet Venäjälle katkeaisivat. Palmun alalatvuksessa ei ole ollenkaan kuolleita tai lakastuneita lehtiä, mutta niiden sijaan siellä voi näihin aikoihin roikkua satoja punaisia pikkuhedelmiä pitkissä vanoissa. Hedelmien ravintoarvo on perin mitätön, mutta osa väestöstä pureskelee niitä betelpähkinöiden tapaan piristystarkoituksessa. Palmu on hyvin hallanarka pienillekin pakkaslukemille. Taudin johdosta hedelmät putoavat maahan ennenaikaisesti ja lehdet kellastuvat. Hedelmistään puu tunnetaan Joulupalmu ei tarvitse suurta kasvutilaa juuristolleen, ja sitä voidaan viljellä kohtalaisen ahtaissakin olosuhteissa. Maailmalla sitä kutsutaan myös Manilapalmuksi maan pääkaupungin nimen mukaisesti. Ei 47 % Kyllä 53% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ETELÄNMATKAAJA saattaa talvilomallaan törmätä erääseen näyttävälehtiseen palmulajiin hotellin allasalueella tai puutarhassa käyskennellessään
Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9184_.indd 36 9184_.indd 36 25.2.2022 10.33 25.2.2022 10.33. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle