Metsälehti 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2023 . Sivut 8–11 HYVÄSTIT KEMERALLE PERJANTAINA 3. NRO 4 . LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Metsänhoitotukien pitkässä historiassa alkaa uusi vaihe, kun kemera vaihtuu ensi vuonna metkaan. PERUSTETTU VUONNA 1933 9918_.indd 1 9918_.indd 1 26.2.2023 15.07 26.2.2023 15.07
NRO 18 Metsänhoitotukien pitkässä historiassa alkaa uusi vaihe, kun kemera vaihtuu ensi vuonna metkaan. Todellisuudessa metsiä on uudistettu etupainotteisesti ja päätehakattavaa puustoa on mielestäni korkeintaan 500 kuutiota”, kuvailee Metsälehden haastattelema savonlinnalainen metsänomistaja. ”Suurin osa puusta olisi ollut vielä kuitupuuta ja paras arvokasvuvaihe edessäpäin. AJANKOHTAINEN / UUTISET 3.3.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsälehdelle uusi päätoimittaja ›› 4 HCV-merkintä estää kaupat ja vie korvaukset ›› 5 METSÄSTÄ Uudistamisessa katse kymmenien vuosien päähän ›› 18–19 Halpisketjukin puree napakasti ›› 22 Teollisuuden ja taiteen yhteiseloa ›› 26–27 PILKKEITÄ Kevät on parasta lumijälkien aikaa ›› 28?29 Petolintujen pesäpuut löytyvät droonin avulla ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. LOKAKUUTA 2021 . Savonlinnan Moinsalmen kylällä sijaitsevaan noin 50-vuotiaaseen kuusikkoon avoin metsävaratieto ehdotti päätehakkuuta vuodelle 2023. Avoimeen metsävaratietoon on pääsy kenellä tahansa, joten esimerkiksi metsäyhtiöt tai pankit voivat käyttää tietoja markkinoinnissaan. MAALISKUUTA 2023 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. ”Metsävaratietojen pohjalta minuun on jo aiemmin ottanut yhteyttä pankki, joka ehdotti päätehakkuiden tekemistä ja rahojen sijoittamista metsärahastoon”, metsänomistaja ihmettelee. Puuston keskiläpimitta on noin 25 senttiä. Sivut 8–11 HYVÄSTIT KEMERALLE PERJANTAINA 3. fi-palvelussa. Tämä on esimerkki siitä, kuinka avoin metsävaratieto voi antaa harhaanjohtavan käsityksen metsätilan taloudellisesti järkevistä hakkuumahdollisuuksista. Metsävaratiedon pohjalta pystyy mielestäni jymäyttämään metsänomistajaa, joka ei ole perehtynyt metsäasioihin.” Metsävaratieto ei korvaa metsäsuunnitelmaa Metsätietopäällikkö Raito Paananen Metsäkeskuksesta muistuttaa, että Metsään.fi-palvelun METSÄVARATIETO – HYVÄ RENKI, HUONO ISÄNTÄ Metsävaratieto voi ohjata järjettömiin hakkuisiin, jos tietoja ei tarkasteta maastossa ammattilaisen kanssa. PERUSTETTU VUONNA 1933 Metsäojitusta Limingassa vuonna 1961. Hänen mukaansa hakkuissa ei olisi ollut järkeä, sillä puusto oli pääasiassa noin 50-vuotiasta kuivahkon kankaan männikköä. 9919_.indd 2 9919_.indd 2 26.2.2023 15.16 26.2.2023 15.16. Avoin metsävaratieto on Suomen metsäkeskuksen tuottamaa kuviokohtaista tietoa metsien kasvupaikasta, puustosta, toimenpidemahdollisuuksista ja luontokohteista, jota metsänomistaja voi tarkastella esimerkiksi Metsään. Kuva: Museovirasto SAMI KARPPINEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVA ”METSÄÄN.FI-palvelun mukaan metsissäni olisi nyt 3 500 kuutiota päätehakattavaa puustoa. Metsäasiantuntija Vesa Laukkanen (kuvassa) ja metsänomistaja näkivät järkevämmäksi harvennushakkuun. NRO 4
Metsänhoitoyhdistysten Omametsä-sovelluksen kehittämistä vetävä Juha Laitinen metsänhoitoyhdistysten palvelutoimistosta tunnistaa Laukkasen esille nostamat ongelmat. Tämä voi johtaa pahimmilSUOMEN metsäkeskuksessa pyritään kehittämään avoimen metsävaratiedon ja sen perusteella tehtyjen toimenpide-ehdotusten tarkkuutta jatkuvasti. EI HUOMIOI metsänomistajan tavoitteita tai metsätilan hakkuumahdollisuuksia kokonaisuutena. laan siihen, että juuri harvennettuja metsiä hakataan aukoksi”, sanoo metsäasiantuntija Vesa Laukkanen. ”Metsänomistajalle on aina kerrottava, pohjautuvatko ehdotukset avoimeen metsävaratietoon vai metsäsuunnitelmaan.” Isossa kuvassa Laitinen pitää kuitenkin hyvänä, että metsänomistajat saavat avoimesta metsävaratiedosta herätettä metsän vaatimille hakkuuja hoitotoimille. ”Metsäammattilaisten tehtävä on luonnollisesti tarkistaa toimenpiteiden oikeellisuus maastossa.” metsävaratieto ei ole sama asia kuin metsäsuunnitelma. ”Palvelussa kunkin metsikkökuvion toimenpide-ehdotukset tuotetaan laskennallisesti suoraan puuston ja kasvupaikan perusteella metsänhoitosuosituksiin perustuen, eikä niissä huomioida metsätilan kokonaisuutta.” Tämä tarkoittaa, että jos metsätila sisältää metsävaratiedon mukaan pelkästään uudistuskypsää metsää, ehdotetaan Metsään. ”Hakkuita voidaan markkinoida metsävaratietojen pohjalta, joita ei ole tarkastettu maastossa. hoitoyhdistykselle Savonlinnalaisen metsänomistajan kuvailema ilmiö on tunnistettu myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Omametsä-sovelluksessa hyödynnetään myös avointa metsävaratietoa, jos metsänomistajalla ei ole tuoretta metsäsuunnitelmaa. AVOIMEN METSÄja luontotiedon yhteydessä ei luovuteta metsänomistajien henkilötai yhteystietoja. fi:ssä kaikkia kuvioita uudistettaviksi. ”Palvelussa ei ole myöskään kehitysennusteita siitä, miten tilan metsävarat kehittyvät, jos niitä hoidetaan ja hakataan ehdotusten mukaisesti.” Metsäkeskus suositteleekin aina ehdotettujen toimenpiteiden oikeellisuuden tarkistusta maastossa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, sekä metsäammattilaisen avun käyttämistä puukaupassa, tila-arvioissa ja muissa merkittävissä taloudellisissa päätöksissä. SAATAVILLA avoimesti sähköisessä muodossa metsätietolain perusteella. ”Ostaja voi kertoa metsänomistajalle, että Metsäkeskuksen metsävaratieto ehdottaa kohteelle avohakkuuta, vaikka arvokasvu olisi metsässä kiivaimmillaan. UUTISET 3.3.2023 Metsälehti.fi 3 METSÄVARATIETO – HYVÄ RENKI, HUONO ISÄNTÄ ”Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että juuri harvennettuja metsiä hakataan aukoksi.” AVOIN METSÄVARATIETO METSÄKESKUKSEN laserkeilaamalla keräämää kuviokohtaista puustotietoa. Ilmiö tuttu metsän. METSÄNOMISTAJA voi antaa metsäalan toimijoille luvan metsävaratietojensa siirtoon esimerkiksi yrityksen tarjoamaan verkkopalveluun. METSÄNOMISTAJA voi tarkastella omia tietojaan Metsään.fi-palvelussa. ”Meillä tehdään omaa laadunvarmistusta, jossa muun muassa toimenpide-ehdotusten paikkansa pitävyyttä on arvioitu maastossa metsäneuvojien toimesta”, kertoo metsätietopäällikkö Raito Paananen. Metsänomistajilta on saatu asiaan liittyviä yhteydenottoja. Jos metsänomistaja ei ole valveutunut metsänsä suhteen, niin hän saattaa tarttua ostajan ehdotukseen”, Laukkanen harmittelee. Selvitämme parhaillaan muun muassa puuston iän parempaa huomioon ottamista hakkuuehdotusten simuloinnissa, jottei liian nuorille puustoille tule uudistusehdotusta.” TIETO TÄSMENTYY KUKA FAKTA 9919_.indd 3 9919_.indd 3 26.2.2023 15.16 26.2.2023 15.16. ”Olemme tarkentaneet laskentoja havaintojen ja asiakaspalautteen perusteella. Maastotarkastuksissa on havaittu, että noin kymmenessä prosentissa tapauksista kuvion uudistamisehdotus on annettu liian aikaisin. Uudistamisläpimitta voi täyttyä hoidetuissa ja nopeasti järeytyneissä metsissä, vaikka puusto olisi vasta 50-vuotiasta ja hyvässä arvokasvuvaiheessa. Laukkanen näkee, että avoimesta metsävaratiedosta on tullut puunostajille markkinointityökalu, joka voi johtaa metsänomistajan kannalta huonoon lopputulokseen
Mäkipään tutkimusryhmä on selvittänyt metsänhoidon vaikutuksia maaperään. Hakkuutkin saisivat olla nykyistä pienempiä, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi. Kansainväliset verkostot ulottuvat rahoitusalalle Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Talouselämän lisäksi hän on työskennellyt toimittajan ja päällikkötoimittajan tehtävissä muun muassa Kauppalehdessä, Arvopaperissa ja Helsingin Sanomissa. Vahdinvaihto Metsälehdessä Eliisa Kallioniemen 39 vuoden urakka Metsälehdessä päättyy, kun vetovastuu siirtyy Petri Koskiselle. Hakkeen toimittaa konsernin puunhankinta. Nettonielua voidaan vahvistaa monin tavoin: turvepeltoja vettämällä, metsäkatoa vähentämällä, metsityksellä ja lannoituksella. maaliskuuta. ”Maaperä huomioon metsänhoidossa” Metsänhoito-ohjeet ja metsätalouden tuet tulisi uudistaa niin, että myös maaperä otetaan huomioon, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää linjaa. ”Kokemuksesta voi olla hyötyä Metsälehden digipalveluiden kehittämisessä. Koskinen aloittaa Metsälehdessä 27. Haketta uskotaan olevan tulevaisuudessa riittävästi tarjolla, yhtiöstä kerrotaan. ”Maaperä on metsän suurin hiilivarasto. Metsälehden peräsimeen tarttuva Petri Koskinen on kokenut journalisti hänkin. 90 vuotta täyttävä Metsälehti on hyvässä iskussa. Konsernin liikevaihto kohosi 49 miljoonaan euroon ja liikevoitto 16,5 miljoonaan euroon. Lehden ja lukijoiden läheinen suhde on kuitenkin pysynyt samana”, hän sanoo. Tulos viime vuodelta on erinomainen, ja lukijoille on juuri valmistumassa uusi verkkopalvelu. Kallioniemi on ehtinyt työskennellä Metsälehdessä yhteensä 39 vuotta, ennen päätoimittajuutta toimittajana, toimitussihteerinä ja 13 vuotta toimituspäällikkönä. Meren lisäksi metsäkin on tuttu elementti. Uskon, että pystymme yhdessä osaavan toimituksen kanssa monipuolistamaan lehden sisältötarjontaa niin, että se palvelee lukijoita entistäkin paremmin.” Koskinen on opiskellut viestintää ja kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa. Eliisa Kallioniemen pitkä ura Metsälehdessä on päättymässä. Sisältötarjontaa monipuolistamaan Metsälehden päätoimittaja vaihtuu aikana, jolloin metsästä puhutaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Ansioluettelosta löytyy myös perämiehen tutkinto. ”Tuona aikana Metsälehti on muuttunut paljon. ”Aika aikaansa kutakin. Koskinen oli mukana toteuttamassa Arvopaperi-lehden digiuudistusta ja on toiminut Talouselämässä ja Kauppalehdessä digituottajana. 9920_.indd 4 9920_.indd 4 26.2.2023 15.18 26.2.2023 15.18. Petri Koskinen kuvattiin vielä Alma Median tiloissa. Digitaalisten kanavien ansiosta se tavoittaa nyt laajemman yleisön kuin koskaan. Nyt on hyvä aika vaihtaa”, Kallioniemi perustelee. ”Tein metsurin töitä Inkoon Elisaaressa 90-luvulla. Kallioniemi jää eläkkeelle huhtikuun lopussa, joten hänellä on kuukauden verran aikaa siirtää tietoa seuraajalleen. Se voi olla suuri kasvihuonekaasujen nielu tai lähde, johon metsänhoitopäätökset vaikuttavat”, Mäkipää toteaa tiedotteessa. ”Tein metsurin töitä Inkoon Elisaaressa 90-luvulla.” Metsähakkeen käyttö lisääntyy Heinolassa Stora Enso investoi Heinolan aallotuskartonkitehtaalle 30 miljoonaa euroa energiankäytön uudistamiseen. Isäni suku on omistanut metsää 1700-luvulta saakka Jalasjärvellä, ja äitini suvulla on metsiä Isojoella. Lehteä vuodesta 2010 johtanut Eliisa Kallioniemi, 64, jää eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen on valittu Alma Median Talouselämä-lehdessä taloustoimittajana työskentelevä P etri Koskinen, 59. Ilmastopaneeli vaatii lisätoimia Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin nettonielujen pelastusohjelma, Suomen ilmastopaneeli toteaa. United Bankers: Metsärahastoista erinomaiset tuotot Varainhoitoyhtiö United Bankers ylsi viime vuonna ennätystulokseen. Koskisen tavoitteena on parantaa Metsälehden tunnettuutta ja vahvistaa sen roolia metsäkeskustelussa. Pian työpiste siirtyy pari kilometriä pohjoiseen Metsälehden toimitukseen Helsingin Pasilassa. Lapseni ovat perineet hiukan metsää Lapinjärvellä ja Sipoossa”, hän listaa. Investoinnin jälkeen loputkin tehtaan energialähteenä käytetystä fossiilisesta polttoaineesta voidaan korvata uusiutuvalla bioenergialla, lähinnä metsähakkeella, kuorella ja purulla. Nykyiset toimet eivät riitä nielutavoitteiden saavuttamiseen. AJASSA 3.3.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET EERO SALA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄLEHDEN päätoimittaja vaihtuu. ”Kiinteistöja metsärahastot keräsivät vuoden aikana nettomerkintöjä noin 160 miljoonaa euroa ja niiden pääomat kasvoivat yli 26 prosenttia”, toimitusjohtaja Patrick Anderson kertoo tiedotteessa. ”Olen innostunut ja kiitollinen siitä, että pääsen vaikuttamaan yhdessä Metsälehden kanssa suomalaisille erittäin tärkeään keskusteluun, jolla voi olla kauaskantoinen vaikutus Suomen metsien käytön tulevaisuuteen ja suomalaisten toimeentuloon”, hän sanoo
”Tiedot tullaan viemään järjestelmäämme, josta ne tulevat näkyviin myös Metsään.fi-palveluun. Näin voi käydä, vaikka metsänomistaja kuuluisi FSC-metsäsertifioinnin sijaan PEFC-metsäsertifiointiin, sillä puunostajat ovat yleensä sitoutuneita myös FSC-sertifiointiin. ”Hallinnollisessa menettelyssä metsänomistajaa on kuultava ja käytössä ovat vakiintuneet oikeussuojakeinot. Susanna Silvennoinen toteaa työssään, että FSC:n oma riidanratkaisumenettely on pitkäkestoinen ja perustuu lähinnä keskusteluihin, eikä se voi laillisesti ”pakottaa” ratkaisuja kuten oikeusistuimet. Lisätutkimusta tarvittaisiin ainakin sellaisissa metsänkäytön rajoitustilanteissa, joissa metsänomistajan metsät eivät kuulu FSC-sertifikaattiin. Metsänomistajan on voitava aidosti vaikuttaa omassa asiassaan. Valitettavasti emme voi vielä sanoa tarkkaa aikaa, koska tiedot ovat näkyvissä palvelussa. Eli loppuvuodesta kemeratöissä oli viime vuonna jonkinlainen loppukiri. Palvelussa näytettävät metsävarakuviot, erityisen tärkeät elinympäristökuviot ja hila-aineisto vastaavat lokakuun päivitystilannetta. Koska kyse on tukien maksusta, puhutaan vielä viime vuoden puolella tehdyistä töistä, joiden paperityöt ovat valmistuneet vasta tämän vuoden puolella. Tehdyistä metsätöistä on voinut ilmoittaa palveluun katkon aikanakin. Laista ei välttämättä ole metsänomistajalle apua tässäkään asiassa. Katkos metsävaratietojen päivityksessä ei kuitenkaan vaikuta Metsään.fi-palvelun käyttöön, Metsäkeskuksesta vakuutetaan. Tällä hetkellä tilanne onkin metsänomistajien kannalta arvaamaton. ”Palvelussa voi edelleen asioida aivan kuten tähänkin saakka”, metsänomistajapalvelujen päällikkö Ilpo Rautio muistuttaa. Kemeratukea käytettiin viime vuonna vajaat 37 miljoonaa euroa, mikä on yli 5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2021. Tiedot on otettu vastaan, mutta niiden päivittymisen aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa. SA M I KA RP PI N EN ”Olisi tutkittava, rikkooko menettely perustuslain omaisuudensuojaa.” JUSSI COLLIN KEMERATUKIEN maksatukset piristyivät alkuvuonna. ”Esimerkiksi Euroopan metsänomistajien liitto on aiheellisesti kysynyt, että kannattaako metsään investoida, jos sen käyttöä voidaan ennakoimattomasti rajoittaa. Tämä työ vaatii vielä jatkokehitystä”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen. ”Molemmissa tapauksissa metsänomistaja on jäänyt käytännössä täysin vaille oikeusturvaa. Silvennoinen toteaa tutkimuksessaan, että perustuslain vastaista on, mikäli omaisuudensuojan rajoitus toteutetaan järjestämättä asianomaiselle asianmukaisia oikeusturvakeinoja. Tämä HCV-metsä on Asikkalassa. FSC-sertifioinnissa ei tällaisia mahdollisuuksia tarkastelluissa tapauksissa ole ollut.” Arvaamaton tilanne metsänomistajille Metsänomistajalle ei myöskään korvata taloudellisia menetyksiä, jos metsän hakkuut estyvät HCV-merkinnän takia. Perustuslain pykälät puntariin. Alen perin katkoksen piti kestää tammikuun loppuun. JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus uudistaa Metsään.fi-palvelun taustalla toimivaa tietojärjestelmää. Silvennoinen tutki aihetta viime syksynä valmistuneessa maisteritutkielmassaan. Kemeratöissä piristystä Tammikuussa tukia maksettiin 400 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten tukea on alkuvuonna maksettu Pohjois-Pohjanmaalla, runsaat 500 000 euroa. Se on noin 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Uudistustöiden takia metsävaraja luontotietojen päivitys ei ole onnistunut lokakuun jälkeen. Tälle vuodelle tukirahaa on varattu lähes 48 miljoonaa euroa. KKV jätti tapaukset tutkimatta ja markkinaoikeus puolestaan palautti tapaukset kilpailuja kuluttajavirastolle. ”Näin voi sanoa. Helmikuun 10. Kasvu näyttäisi jatkuvan. ”Tilannetta verrataan pakkolunastukseen vasta siinä vaiheessa, jos metsän käyttö estyy kokonaan”, Silvennoinen kuvailee. Silvennoisen mukaan Suomessa pitäisi selvittää, rikkooko FSC:n menettely perustuslakia, jos metsänomistaja ei pysty hyödyntämään omaisuuttaan esimerkiksi HCV-merkinnän takia. Nyt näyttää siltä, että katkos päivityksissä kestää tämän kevään huhtikuulle saakka, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Silvennoisen mukaan FSC:n menettelytapa on kuitenkin erittäin ongelmallinen, sillä sertifiointimenettely poikkeaa merkittävästi hallinnollisesta luonnonsuojelualueiden perustamisesta sekä pakkolunastusmenettelystä. Sekä kilpailuja kuluttajavirasto että markkinaoikeus katsoivat, ettei asia kuulu heidän ratkaistavakseen”, kuvailee tilannetta rovaniemeläinen oikeustieteilijä Susanna Silvennoinen. Tai voidaanko metsää laittaa lainan vakuudeksi?” 9920_.indd 5 9920_.indd 5 26.2.2023 15.18 26.2.2023 15.18. Metsänomistajat pyysivät kilpailuja kuluttajavirastoa (KKV) tutkimaan, ovatko eräät metsäalan yhtiöt syyllistyneet kilpailulain vastaiseen menettelyyn osallistuessaan FSC-sertifikaatin toimeenpanoon. Tässä herää kysymys, miten FSC voi toimia asiassa lain ulkopuolella.” Perustuslaissa luonnon moniHCV-merkintä vienyt oikeusturvan Metsänomistaja jää käytännössä ilman korvauksia, jos metsän käyttö estyy FSCmetsäsertifioinnin mukaisen korkean suojeluarvon alueen takia. Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan tukia maksettiin tammikuussa 2,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 400 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsävaratietojen päivitys venyy muotoisuus on katsottu asiaksi, jonka perusteella metsänomistajan oikeutta hyödyntää omaisuuttaan voidaan rajoittaa. AJASSA 3.3.2023 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN SUOMESSA on jo ainakin kaksi tapausta, joissa FSC-metsäsertifiointiin liittyvä korkean suojeluarvon alue (HCV-alue) tai laajoja yhtenäisiä metsäalueita tarkoittava IFL-alue on heikentänyt metsänomistajan mahdollisuuksia myydä puuta. Tämä on pieni positiivinen signaali”, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta. päivään mennessä tukia oli maksettu 3,2 miljoonaa euroa, mikä on 500 000 euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. ”Olisi tutkittava, rikkooko FSC:n menettely perustuslaissa määriteltyä omaisuudensuojaa, johon kytkeytyvät myös elinkeinovapaus ja oikeusturva. Vähiten tukea käytettiin Uudellamaalla, vajaat 50 000 euroa, siinä on laskua runsaat 50 prosenttia vuodentakaisesta
Luonnonhoitoa tarvitaan metsissä Metsämiesten säätiön rahoittama tutkimus Suomen lajien uhanalaisuuden arviosta ja sen esittely helmikuun puolivälissä saivat reipasta kritiikkiä. 9921_.indd 6 9921_.indd 6 26.2.2023 15.28 26.2.2023 15.28. Tutkimuksen lähtökohta oli etsiä parempia lähestymistapoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. ”Vaikka metsälajeilla menisi ihan hyvin verratuna muihin elinympäristöihin, talousmetsien luonnonhoitotyötä on edelleen kehitettävä”, hän sanoo nyt. METSÄLUONNON TILA ON MAINETTAAN PAREMPI Metsien lajit voivat mielikuvia paremmin, mutta työtä luonnon hyväksi on silti tehtävä, sanoo uhanalaisuusarviointeihin perehtynyt Petri Heinonen. Metsäpuolella ollaan ymmällään siitä, että lahopuun, lehtipuiden sekä kookkaiden puiden määrä kasvaa, mutta niiden väheneminen kirjataan uhanalaisia lajeja uhkaavaksi tekijäksi. Kuten moni muukin laji varpuspöllö tarvitsee metsien lahopuita. ”Kaikista lajeista uhanalaisia on 12 prosenttia. AJASSA / HAASTATTELU 3.3.2023 6 Metsälehti.fi TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA SEPPO SAMULI LAJIEN uhanalaisuutta selvittäneellä Petri Heinosella on sanottavaa, joka ei miellytä kaikkia. ”Talousmetsien luonnonhoitotyötä on edelleen kehitettävä.” Jos Petri Heinonen saisi heti pelastaa vain yhden lajin uhanalaisuudesta, se olisi varpuspöllö. ”Metsäympäristöjen uhanalaisilla lajeilla menee paremmin kuin muiden elinympäristöjen lajeilla.” Heinosen mukaan metsissä on vähemmän uhanalaisia suhteessa pinta-alaan ja arvioituihin lajeihin kuin muissa elinympäristöissä. Jos otetaan kangasmetsät, joita on puolet Suomen pinta-alasta, alle kuusi prosenttia siellä elävistä lajeista on uhanalaisia.” Heinosen mielestä metsälajeja koskevat myönteiset signaalit jäävät uhanalaisuusarviossa vähälle huomiolle. Heinonen pitää ryöpytystä kohtuuttomana
Kaasua voidaan painaa, muttei haitatta. AIKA NÄYTTÄÄ, KUINKA uuden Skotlannin malli toimii. ”Puhutaan parista prosentista metsäpinta-alasta.” Heinosen tutkimuksen ansioihin on luettu huomion kiinnittäminen tiettyyn kustannustehokkuuteen – siis suositus suojella elinympäristöt, jotka ovat pienialaisia, mutta joissa elää paljon uhanalaisia lajeja. Arviossa asetetaan ekologinen kestävyys taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden edelle, mutta tarpeellisena nähdään myös puuntuotanto. Heinosen ehdottama uhanalaisuuden perusteiden uudelleenluokittelu heikentäisi tulosten vertailtavuutta, mutta jonkinlainen erillinen toimenpideohjelma metsätalouden käyttöön voisi kriitikoidenkin mielestä olla toimiva ratkaisu. Kuluvan vuoden alussa provinssi julkisti, että tehometsätalouden piiriin tulee kuulumaan 10 prosenttia metsäpinta-alasta. Nyttemmin trendi on ollut, että talousmetsien menetelmäkirjoa pehmennetään, mikä auttaa luontoa, mutta pienentää kasvua. Metsänjalostuksessa on ollut periaatteena, että metsänviljelyaineiston on oltava perimältään monimuotoista. 3.3.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA NOVA SCOTIA ON MERELLINEN provinssi Kanadan itälaidalla. Kehuja sopii kuitenkin antaa Suomen suojeludebattiin nähden siitä, että kerralla on pyritty katsomaan kokonaisuutta, ei vain kansallista luonnonsuojelun näkökulmaa. Yhtenä keinona on metsänhoitorästien purku, mutta ehkäpä tarvitaan myös todellisia tehokeinoja. Useimmat lehdot on todennäköisesti raivattu pelloksi kauan ennen höyrysahan keksimistä. ”Kalliot ja kivikot ovat lajistoltaan todella rikkaita elinympäristöjä, joissa elää myös uhanalaisia lajeja. Tiedämme, että voimakkaalla maanmuokkauksella, kemiallisella heinän ja vesakon torjunnalla ja toistuvilla lannoituksilla saadaan haluttu puusto kasvamaan tehokierroksilla. Metsäkuusen serkut, valko-, punaja mustakuusi, muodostavat alueella taloudellisesti tärkeimpien puulajien värisuoran. Mistä saamme jatkossa esimerkiksi jatkuvassa kasvatuksessa katoavat kuutiot. Myös muualla olisi tehtävää. Metsää sen pinta-alasta on kolme neljännestä Suomen tapaan. Provinssin teetättämä puolueeton metsien käsittelyn arvio ehdottaa kolmikantamallia: osa metsästä on tiukasti suojeltua, osa ekologisesti hoidettua ja osa tehometsätalouden piirissä. KANADAN MALLIIN ”Jos emme halua hakkuuvuotoa esimerkiksi sademetsiin, on oltava valmis tuottamaan puuta myös itse.” KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Jos emme halua hakkuuvuotoa esimerkiksi sademetsiin, on oltava valmis tuottamaan puuta myös itse. Niitä voisi perustaa lajiköyhien nurmikoiden tilalle.” 9921_.indd 7 9921_.indd 7 26.2.2023 15.28 26.2.2023 15.28. Ympäristönsuojelullisista syistä kovimmat aseet puuston kasvattamiseksi ovat kuitenkin pannassa. ”Lehdot ovat pääasiassa yksityisomistuksessa, ja monet niistä on eri syistä luokiteltu lehtomaisiksi kankaiksi. Ne eivät uudistu ja niitä louhitaan surutta murskeeksi.” Totta on, että uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaivannaistoiminta on merkittävä uhanalaisuuden syy. Yksi eniten uhanalaisuutta aiheuttavista tekijöistä uhanalaisuusarvion mukaan on ”metsätalouden uudistamisja hoitotoimet”. ”Sehän voi olla mitä tahansa maanmuokkauksesta harvennusleimikoiden ennakkoraivaukseen.” Lehdot suojeltava Vaikka kangasmetsien lajit voivat luultua paremmin, on alueita, jotka Heinosen mielestä kaipaavat erityistä huomiota. Puutuotteiden kysyntä pikemminkin kasvaa kuin pienenee maailmassa. Vanhalla mantereella vellovan biodiversiteetin suojelukeskustelun tapaan myös Kanadassa on aktivoiduttu luonnontilaisten metsien lisäsuojeluun ja ekologisen kestävyyden lisäämiseen metsänhoidossa. Erona Suomeen on, että suojelun ohella puhutaan tehometsätalouden kehittämisestä. Kalliot rikkaita elinympäristöjä Heinonen on sitä mieltä, suojelupaine kohdistuminen vain metsien elinympäristöihin on kohtuutonta. Silloin on kuitenkin hyväksyttävä perimän kaventuminen. METSÄLUONNON TILA ON MAINETTAAN PAREMPI PETRI HEINONEN SENIOR advisor Tapio Oy:ssä helmikuun alusta alkaen TUTKINUT Metsämiesten säätiön rahoittamana Suomen uhanalaisuusarvion tuloksia 64-vuotias TYÖSKENNELLYT aiemmin ympäristöpäällikkönä Metsähallituksessa ja ympäristöasiantuntijana UPM:ssä KOULUTUKSELTAAN MMM, metsänhoitaja, pääaine metsänarvioimistiede PEREHEESEEN kuuluu vaimo ja neljä aikuista lasta HARRASTAA retkeilyä, sienestystä, marjastusta, työmatkapyöräilyä, alppihiihtoa ja kulttuuririentoja ASUU Vantaalla Heinosen mielestä uhanalaisuuden syyt pitäisi kuvata nykyistä tarkemmin. istutusaloja lannoittamalla ja käyttämällä mahdollisimman nopeakasvuista taimiainesta. Tehometsätaloudelle tai suoranaiselle puupeltojen kasvattamiselle on suojelualan kasvaessa paitsi kansantaloudellisia myös ekologisia perusteita. Valitsemalla vain kaikkein nopeakasvuisimmat yksilöt tuottamaan siementä voidaan puuston kasvua nostaa selvästi. SUOMESSA MALLI ON OLLUT ennemminkin kaksijakoinen: suojellun alan rinnalla oli aikanaan tehometsätalous. Kiertoajat on turboahdetussa metsätaloudessa tarkoitus puolittaa nykyiseen verrattuna mm. Lisäsuojelu ja metsänkäsittelymenetelmien keventäminen osassa metsiä on helposti sulatettava ja tarpeellinen ajatus, mutta sen kylkiäisenä taitaa tulla intensiivisemmän hoidon alueita, mikä on pitkälti unohtunut puheista. Ne pitäisi kartoittaa.” Suuri osa metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa ja harjujen paahderinteillä, eikä niitä ole paljon jäljellä. Kontortamännyn tilavuuskasvu on kolmanneksen kotimaista mäntyä suurempi, mutta kyseessä on vieraslaji. Toinen tarkasteltava asia voi kriitikoidenkin mielestä olla se, että uhanalaisuusarvio ei juuri anna työkaluja käytännön metsätaloudelle. ”Kaupunkiympäristöissä olisi valtavia mahdollisuuksia esimerkiksi kedoille ja niityille
”Tukijärjestelmän tavoitteena on kannustaa yksityismetsänomistajia sellaiseen metsien hoitoon ja käyttöön, jolla voidaan saavuttaa yksityistaloudellisten tavoitteiden ohella myös yhteiskunnan metsäpolitiikalle ja metsien käytölle asettamat tavoitteet”, Riissanen summaa. Suometsän hoitosuunnitelman tekoon sekä vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekoon tukea saa sen sijaan myös metkan kautta. 9922_.indd 8 9922_.indd 8 26.2.2023 15.30 26.2.2023 15.30. Siinä ojien kunnostustyötä ei enää tueta. Valtaosa metsätalouden tuesta on viime vuosina käytetty taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon. lokakuuta. Ainoa iso muutos on, että ojien kaivuuta ei enää tueta”, sanoo maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissanen. Nykyinen kemeratukijärjestelmä on voimassa enää tämän vuoden ja korvautuu ensi vuonna uudella metka-tukijärjestelmällä. ”Metka on hyvin pitkälti samanlainen kuin kemera. METSÄNHOIDON TUET OVAT AIKANSA PEILI Valtio on vuosien saatossa myöntänyt tukea niihin metsänhoitotöihin, joiden on koettu palvelevan paitsi metsänomistajien myös yhteiskunnan etua. Suometsien hoitoon ja ojien kunnostukseen myönnetyn kemeratuen määrä on ollut viime vuosina laskussa, joten päätös luopua ojien kunnostuksen tuesta on ehkä suurempi periaatteellisella tasolla kuin käytännössä. AJASSA 3.3.2023 8 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG os joku vielä mielii suometsien kunnostusojitukseen valtion tukea, alkaa olla kiire. Yhteiskunta tukee sitä, minkä se katsoo tärkeäksi. Jatkossa toimenpiteitä voi ja pitää suunnitella aiempaa enemmän”, Riissanen kertoo. ”Tavoitteena on, että suometsänhoidon suunnittelusta tulisi kokonaisvaltaisempaa. Nyt tukijärjestelmä uudistuu, ja kunnostusojituksen on aika siirtyä sivuun. Jos ojien perkaukseen tai täydennysojitukseen haluaa tukea, on sitä haettava Suomen metsäkeskuksesta viimeistään 1
Seuraavina neljänä vuotena tukea korotettiin joka vuosi viidellä miljoonalla markalla. Tuki koskee sekä valtiota, kuntia että yksityismetsänomistajia. 1996 Ensimmäinen kemeralaki astuu voimaan. 1957 Suomi jaetaan rahoitusvyöhykkeisiin, joissa avustusten enimmäismäärät nousevat etelästä pohjoiseen. 1969 Tuki laajenee pellonmetsitykseen. 1963 Tuki laajenee koskemaan taimikonhoitoa. Tuki laajenee koskemaan metsänlannoitusta ja ympäristönsuojelun aiheuttamia kustannuksia. 2015 Kemeralaki uudistuu ja muuttuu määräaikaiseksi. ”Tukea annettiin alun perin pitkälti lainojen SA M I KA RP PI N EN ›› 9922_.indd 9 9922_.indd 9 26.2.2023 15.30 26.2.2023 15.30. Kuntia ja yksityisiä maanomistajia tuettiin niin ilmaisin työkaluin kuin huokeakorkoisin lainoin ja raha-avustuksin. 2003 Tuki laajenee koskemaan Metso-ohjelman luonnonarvokauppaja yhteistoimintaverkostokokeiluja. Alkuaikoina tavoitteena oli lisätä metsien kasvua ja kasvullisen metsämaan pinta-alaa, mutta sittemmin tavoitteet ovat laajentuneet. Tukea voi saada taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä niiden yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, suometsän hoitosuunnitelmaan, suometsien vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekoon, metsätalouden tieverkostoon, ympäristötukeen, metsäluonnon hoitoon sekä kulotukseen. ”Yksityismetsätalouden tukijärjestelmällä on pitkät juuret, mutta se on aina elänyt hyvin ajassaan”, hän toteaa. Laissa säädettiin, että metsätaloutta tuetaan 25 miljoonalla markalla vuonna 1929. 2016 Juurikäävän torjunnan tuki päättyy. 1977 Tuki laajenee koskemaan mm. Mitä lähes satavuotiaalta tukijärjestelmältä sitten halutaan. Samaa sanoo Tapion senior advisor Marja Hilska-Aaltonen. 2026 Viimeinen vuosi, jolloin kemeratukipäätöksiin liittyviä maksatuksia voidaan tehdä. 2024 Ensimmäinen metka-laki astuu voimaan. 1987 Tuki laajenee koskemaan kulotusta, metsäojituksen kunnostusta, pystypuiden karsintaa ja metsäteiden perusparannusta. Hän työskenteli kemeratukijärjestelmän ja sitä edeltäneen metsänparannuksen tukijärjestelmän parissa vuodesta 1983 vuoteen 2020. 1953 Tuki koskee ensimmäistä kertaa vain yksityismetsänomistajia. 1991 Tukea voi saada metsänuudistamiseen, kulotukseen, taimikonhoitoon, pystypuiden karsintaan, metsänlannoitukseen, metsätien tekoon sekä metsäojitukseen, ojien kunnostukseen ja vesiensuojelurakenteiden tekoon. Tukea voi saada taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsätien tekoon ja perusparannukseen sekä metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitoon ja metsäluonnon hoitoon. 1948 Tuki laajenee koskemaan metsäteiden rakentamista. Tukea saa mm. ojitusja metsitystöihin. AJASSA 3.3.2023 Metsälehti.fi 9 METSÄNHOIDON TUET OVAT AIKANSA PEILI TUKEA METSIIN 1929–2026 1929 Ensimmäinen metsänparannuslaki astuu voimaan. Se vastaa nykyrahassa noin yhdeksää miljoonaa euroa. Tukea voi saada metsänuudistamiseen, kulotukseen, nuoren metsän hoitoon (sis. Vuonna 1929 voimaan tulleen lain taustalla olivat kasvaneet hakkuumäärät ja huoli metsien tilasta ja puuvarojen riittävyydestä. Sosiaalinenkin merkitys Palataan hetkeksi vuoteen 1928, metsätalouden tukijärjestelmän juurille. taimikonhoito ja pystykarsinta), energiapuun korjuuseen, terveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen ja metsätien tekemiseen. luontaista uudistamista ja metsäojitukseen liittyvää piennartasanteiden tekoa. Tuki muuttuu tasa-avustukseksi, jossa avustusprosentti on samassa työlajissa ja rahoitusvyöhykkeessä yhtä suuri kaikille. Uusi metka-järjestelmä tavoittelee niin metsävarojen suotuisaa kehitystä kuin monimuotoisuuden turvaamista, vesiensuojelua ja ilmastonmuutoksen hillintää. Tukea haettava viimeistään 1.10. Silloin syntyi ensimmäinen metsänparannuslaki. 2001 Tuki laajenee koskemaan juurikäävän torjuntaa. 2023 Kemeran viimeinen vuosi. Puolet tuesta varattiin valtion mailla tehtäviin suonkuivauksiin ja huonotuottoisten metsätilojen kunnostamisiin, puolet kuntien ja yksityismetsänomistajien mailla tehtäviin ojitusja metsitystöihin sekä muihin metsänparannustöihin. 1968 Ensimmäinen pysyvä metsänparannuslaki astuu voimaan
Yksi lienee se, että suometsien hoitohankkeiden ja metsätiehankkeiden määrä romahti sen jälkeen, kun Otso Metsäpalvelut vuonna 2021 ajautui konkurssiin. Metsänomistajille merkittävää on myös se, että lannoitusta ei enää korvata toteutuneiden kustannusten mukaan, vaan tietyllä summalla hehtaaria kohti. Lisäksi taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuki muuttuu niin sanotuksi de minimis -tueksi. Tälle vuodelle kemeratukiin on varattu kaikkiaan 65 miljoonaa euroa. ”Tosin myös taimikon ja nuoren metsän hoitomäärät ovat tippuneet. Markat on muutettu euroiksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella. Se tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi kolmen vuoden aikana saada tukea korkeintaan 200 000 euroa. Osittain luvassa on paluuta menneisyyteen. ”Kemera on määräaikainen tukijärjestelmä. JO KA JO U RN A LI ST IN EN KU VA -A RK IS TO , KA LE VA , M U SE O VI RA ST O Metsätien perusparannukseen saa tukea jatkossakin. Valtion tukien ideologiaan kuuluu, että niitä tarkastellaan määrävälein”, hän sanoo. Uutta kehitteillä Kaikkiaan kemerasta luopumiseen ei Riissasen mukaan liity sen suurempaa dramatiikkaa. Vuonna 1948 vuotuiset määrärahat nostettiin 100–200 miljoonan markan tasolle, mikä tosin on nykyrahassa vain 5–10 miljoonaa euroa. Siitä 47,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ja 17,5 miljoonaa euroa metsäluonnonhoi9922_.indd 10 9922_.indd 10 26.2.2023 15.30 26.2.2023 15.30. AJASSA 3.3.2023 10 Metsälehti.fi muodossa. Kun puusto on 12 metrin mittaista, on sen keskiläpimitta suunnilleen 12 senttimetriä”, sanoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen. Vuonna 1953 määräraha nousi 600 miljoonaan markkaan eli nykyrahassa noin 22 miljoonaan euroon. ”Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt piti jatkossa suunnitella ja hyväksyttää etukäteen. ”Tukijärjestelmän tavoite on ollut metsien tilan parantaminen, mutta tuilla on ollut myös suuri sosiaalinen merkitys”, Hilska-Aaltonen toteaa. Eikä tukijärjestelmä Riissasen mukaan ole valmis silloinkaan, kun metka tulee voimaan. SA M I KA RP PI N EN 100 % Luonnonhoidon kemeratukiin varatusta rahasummasta käytettiin vuonna 2022 kaikki eli noin 9 miljoonaa euroa. Viime vuosina valtaosa kemeratuista on käytetty taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon. ”Pienpuuta on kemerassa voitu usein korjata järeämmistä metsistä kuin metkassa voidaan. Ministeriössä pohditaan jo, voisiko luontoarvojen turvaamiseen seuraavaksi kehittää tulosperusteista tukijärjestelmää. Jo ensimmäinen kemeralaki vaati EU:n hyväksynnän, mutta varsinaisesti EU:n metsätalouden tuelle asettamat vaatimukset näkyivät vuonna 2015 voimaan tulleessa laissa. 65 % Puuntuotannon kemeratukiin varatusta rahasummasta käytettiin vuonna 2022 65 prosenttia eli noin 37 miljoonaa euroa. Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat jälleen yhdeksi työlajiksi, ja tukea haetaan vasta sitten, kun työ on tehty. Uutta oli myös se, että metsätilan koko ja maanomistajan varallisuus vaikuttivat siihen, miten paljon lainaa tai avustusta oli mahdollista saada. Taimikonhoitoa tehtiin varsinkin 1960–1980-luvuilla niin sanottuna työllisyystyönä, mikä tarkoitti sitä, että valtio rahoitti metsänhoitotöitä vähentääkseen työttömyyttä. Nuoren metsän hoidon yhteydessä korjattavan pienpuun osalta tukiehdot muuttuvat siten, että tukea saa, jos puuston keskipituus on työn jälkeen enintään 12 metriä. Se tarkoittaisi sitä, että tukea ei maksettaisi töiden kustannuksista, vaan työn tuloksesta. Artikkelissa on hyödynnetty teosta Metsänparantajat kansakunnan asialla 1908–1988. Erityisesti taimikonhoidon tuella on hänen mukaansa ollut myös merkittävä työllistävä vaikutus. ”Seuraavalla hallituskaudella aletaan varmaan selvittää, miten valtiontuen suuntaviivat taipuisivat tällaiseen ja millainen malli houkuttelisi metsänomistajia”, Riissanen ennakoi. Metsänuudistamistöitä ei enää hyväksytty tuettaviksi toimenpiteiksi. Kemeratuessa raja on koskenut puuston keskiläpimittaa, jonka on tullut olla työn jälkeen alle 16 senttimetriä. Samalla päätettiin, että koko rahasumma oli käytettävä yksityismetsien hyväksi. Lisäksi yksittäinen metsätila voi jatkossa saada tukea metsätien perusparannukseen, kun tällä hetkellä tukea saa vain useamman tilan yhteishankkeisiin. Tuoko metka mukanaan muutoksia muualle kuin suometsiin. ta aiheudu häiriöitä puumarkkinoille. Paino nuorissa metsissä Ensimmäinen kestävän metsätalouden rahoituslaki eli kemeralaki tuli voimaan vuonna 1996 eli vuosi sen jälkeen, kun Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin. Lainan myöntämisestä luovuttiin vasta 1990-luvulla, kun lainarahaa alkoi saada muutenkin”, Hilska-Aaltonen kertoo. Maaja metsätalousministeriön Riissanen arvioi, että taustalla on useita syitä. Valtion metsää ojitetaan Ranualla 1960-luvulla. Positiivista on kuitenkin se, että viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku ovat näyttäneet rahan käytön kannalta aika vilkkailta.” Muutoksia tukiehtoihin Entä ensi vuosi. Metsäluonnonhoidon tuet tekevät hyvin kauppansa, mutta puuntuotannon tuista jäi esimerkiksi viime vuonna käyttämättä noin 35 prosenttia. Komissio kiinnitti erityisesti huomiota siihen, ettei valtiontuesdon edistämiseen. Pienpuun korjuun tukea ei saanut sitoa puun energiakäyttöön”, Hilska-Aaltonen luettelee. Esimerkiksi vuonna 2022 puuntuotantoon myönnetyistä kemeratuista noin 80 prosenttia käytettiin taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Samalla säädettiin, että rahasummasta kaksi kolmasosaa oli käytettävä yksityismetsien hyväksi. Siitä piti alun perin luopua jo vuonna 2020. ”Joissain isoissa yhteismetsissä summa voi kolmen vuoden aikana täyttyä, mutta tavalliseen metsänomistajaan sen ei pitäisi vaikuttaa”, Riissanen arvioi
Vaikka metka-tukea haetaan taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon vasta jälkikäteen, ei sitä voi hakea sellaisiin töihin, jotka on tehty ennen kuin tukijärjestelmää koskeva laki on tullut voimaan. tammikuuta 2024. SA M I KA RP PI N EN 9922_.indd 11 9922_.indd 11 26.2.2023 15.30 26.2.2023 15.30. Sisältyy nykyisin varsinaisten työlajien tukiin. Pystykarsinnan tuki päättyi vuonna 2015. Koivikon pystykarsintaa 2000-luvun alussa. AJASSA 3.3.2023 Metsälehti.fi 11 TARKKANA PÄIVÄMÄÄRIEN KANSSA Taimikonhoitoa tai nuoren metsän hoitoa suunnittelevien metsänomistajien kannattaa olla tarkkana päivämäärien suhteen, muistuttaa Suomen metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen. 60 50 40 30 20 10 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Puuntuotantoon maksetut kemeratuet vuosina 2012-2022 Kemeratuella tehtyjä metsänhoitotöitä vuosina 2012–2022. 2* Tuen myöntäminen päättyi vuonna 2005, mutta tukea maksettiin vuoteen 2019. Näillä näkymin laki tulee voimaan 1. M IK KO H ÄY RY N EN Männikön tuhkalannoitusta 2010-luvulla. Suunnitteluja toteutusselvitystuki *1 Kulotus Pystykarsinta Terveyslannoitus Suometsän hoito Juurikäävän torjunta Metsätiet Metsänuudistaminen *2 Taimikon ja nuoren metsän hoito Miljoonaa euroa Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 40000 80000 120000 160000 200000 Taimikon ja nuoren metsän hoito Ha 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 10000 20000 30000 40000 50000 Suometsän hoito Metsäteiden rakentamiset ja perusparannukset Ha 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 500 1000 1500 2000 2500 Km Terveyslannoitus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 3000 6000 9000 12000 15000 Ha 1* Tuki hankkeiden suunnitteluun ja toteutuksen selvitykseen
”Lähtökohta on tietenkin puun laatu. Kun myy joka vuosi vähän, niin näkee sekä aallonharjat että aallonpohjat. Nuorempiin metsiin Luopajärven Sahan intressit eivät tahdo riittää. Meidän korjuukalusto on kuitenkin aika rajallinen. Vientiin Luopajärvellä syntyvästä sahatavarasta lähtee 75–80 prosenttia. Valmista sahatavaraa syntyy noin 20 000 kuutiota. PUUKAUPPA & TALOUS 3.3.2023 12 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVA LUOPAJÄRVEN Sahan metsäpäällikkö Juha Anttilan työhuoneen seinälle ripustetusta kartasta selviää sahan puunhankinta-alue. Yli satavuotiasta puuta on toistaiseksi riittänyt. Oksistoltaan se ei saa olla liian isoa. ”Siitä tulee sitten halvemman sortin sahatavaraa”, Anttila kertoo. Siitä 42 000 kuutiota on tukkeja. Puun hankinnan kireerit ovat selvät. Loppu kelpaa joko energiatai kuitupuuksi. Kurikan Jalasjärvellä sijaitseva saha ostaa vuosittain puuta kaikkiaan noin 55 000 kuutiota. ”Puuta kannattaa myydä aina. Se ulottuu Luopajärveltä 30:n ja joskus harvoin 50 kilometrin päähän kaikkiin ilmansuuntiin. On järkevää hakkauttaa ja myydä silloin, kun metsä on iältään tarpeeksi vanhaa. Jos vain odottaa arvonnousua, voi huippu mennä ohi.” Juha Anttila omistaa sahan yhdessä veljiensä Harri ja Mikko Anttilan kanssa. ”Jos vain odottaa arvonnousua, voi huippu mennä ohi.” Luopajärven sahan metsäpäällikkö Juha Anttilan toiveleimikko on suoraa satavuotiasta oksatonta männikköä. Vielä niitä löytyy. 9923_.indd 12 9923_.indd 12 26.2.2023 15.33 26.2.2023 15.33. ”Harvennuksista hankittua puuta pyritään välttämään. Rantala toimittavat tukkia Luopajärven Sahalle. Sitä pystytään kuitenkin käyttämään hyvin aukkohakkuissa.” Myös paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja Ilmajoella toimiva metsäpalveluyritys T. Männyssä ei oksistoa saa näkyä puun tyvessä ollenkaan.” Kun puu täyttää kaikki laatuvaatimukset, se on helposti jo yli satavuotista. Tärkeimmät vientimaat ovat Kreikka, Espanja, Turkki ja Egypti. Sahattavasta puusta reilut 60 prosenttia on mäntyä, loput kuusta. Tuolloin mukana on myös harvennushakkuista tulevaa puustoa. Puun pitää olla tarpeeksi järeää ja suoraa. Suojelumääräykset mietityttävät Juha Anttila kertoo huomanneen”METSÄÄ KANNATTAA MYYDÄ VUOSITTAIN” Kurikassa toimivaa Luopajärven Sahaa kiinnostaa yli satavuotias puusto. Laatupuu on vanhaa Juha Anttilalla on puuta myyville metsänomistajille selkeä neuvo
34,22 . Meillä ei ole sellaista palvelua kuin isoilla yhtiöillä, eikä toimistoja kaupungeissa”, hän toteaa. .. s nousussa . .. 29,22 s 28,76 . .. .. .. Hankintahinnat 68,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,07 s 75,19 s 48,89 s 24,39 s 26,12 s 25,22 s 29,78 s 31,42 s Uudistushakkuu 75,25 s 76,24 s 51,02 s 25,52 s 27,26 s 26,88 s 32,82 . ”Kyllä se näkyy. 28,84 s 29,57 s Uudistushakkuu 67,78 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Ensiharvennus .. .. 56,75 . 45,21 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4–7 keskiarvo s nousussa . .. 16,94 s .. 24,41 . Kyllä joissakin leimikoissa kierrellessä käy mielessä, että omistajilla saattaa olla myymiseen syynä se, että he pelkäävät uusia säädöksiä.” Mitää laumareaktiota ei Anttila kuitenkaan ole havainnut, vaan kyse on pikemminkin yksittäisten metsänomistajien ajatuksista ja niiden toteuttamisesta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,17 s 73,53 s 51,31 s 23,39 s 24,85 s 23,85 s 29,88 s 30,93 s Uudistushakkuu 72,71 s 74,91 s 53,76 s 25,20 s 26,40 s 25,83 s 32,60 s 32,39 s Harvennushakkuu 62,29 s 63,71 s 45,50 . 23,85 . Kilpailu puusta kiristymässä Luopajärven Sahan kanssa samoista apajista kilpailevat paitsi toiset lähialueen sahat myös isot metsäyhtiöt. .. 24,43 s 24,64 s Hankintahinnat 71,42 . 29,97 s 30,15 s Uudistushakkuu 71,03 s 72,69 s 54,21 s 25,46 s 24,93 s 26,31 s 32,77 s 32,35 s Harvennushakkuu 61,27 s 60,97 s 46,02 . .. .. 17,79 . 18,72 s 16,17 s 17,14 . 23,53 s 23,67 24,37 . .. .. Ensiharvennus .. Hankintahinnat 73,67 s 73,89 . 23,52 s 29,81 s 30,93 s Uudistushakkuu 70,58 s 71,60 s 41,38 s 24,89 s .. Suomen kaikkien aikojen suurimman sahapanostuksen, viime vuonna käynnistyneen Metsä Groupin Rauman mäntysahan myötä samoihin puunhankintakuvioihin tuli yksi uusi toimija lisää. Uudistushakkuu 74,95 s 76,50 s 53,58 s 24,53 s 27,11 s 26,40 s .. AJASSA 3.3.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,88 s 67,82 s 45,57 s 24,87 s 24,68 s 24,39 s 31,33 s 31,60 s Uudistushakkuu 71,32 s 70,37 s 46,10 s 27,17 s 26,14 s 26,08 s 34,34 s 33,28 s Harvennushakkuu 59,93 s 59,23 s .. .. 22,62 s 31,35 s 30,87 s Harvennushakkuu 56,29 . 18,79 s 18,13 s 26,24 s 26,90 s Uudistushakkuu 63,99 s 61,91 s .. 19,36 . 18,09 . 44,85 . .. 24,26 s 24,21 s 24,62 s 30,02 s 29,84 s Ensiharvennus .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 37,36 . .. 35,73 . .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. .. Hankintahinnat 70,69 s 70,64 s 57,25 s 42,96 s 43,48 s 44,28 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,02 . .. 43,72 s .. .. s nousussa . 24,15 s 23,15 s 23,20 s 29,25 s 29,11 s Ensiharvennus 46,41 s 46,90 s .. 20,12 . 32,47 s Harvennushakkuu 66,26 s 66,67 s 43,57 s 24,55 s 25,01 s 25,06 s 28,43 s 29,63 s Ensiharvennus .. Hankintahinnat 70,61 s 67,48 s .. .. s nousussa . 21,43 s 21,48 . s nousussa . 9923_.indd 13 9923_.indd 13 26.2.2023 15.33 26.2.2023 15.33. 42,03 . 23,04 s 23,62 s 23,39 s 28,26 s 28,61 s Ensiharvennus 43,83 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. 23,51 s 21,82 s 21,41 s 30,78 s 29,66 s Harvennushakkuu 53,54 s 51,90 . 14,69 . .. .. .. .. ”Niiden takia on sitten hakkautettu isojakin määriä metsää. 23,65 s Ensiharvennus .. 18,90 s 19,07 s 18,62 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,27 s 58,38 s .. 17,28 s 17,93 . 32,15 s 32,14 s Harvennushakkuu 59,21 s 58,34 . .. .. .. .. .. 44,52 s 42,60 s 45,06 s .. 18,27 . .. .. 18,74 . .. .. Harvennushakkuu 66,17 s 65,56 . Varsinkin hyvistä kelirikkoleimikoista käydään Anttilan mukaan kovaakin kisailua. 17,70 . 24,27 s 23,66 . 2021 2023 2022 .. 63,92 s .. .. Ensiharvennus .. 22,45 s 27,79 s 27,57 s Ensiharvennus .. 44,66 s .. 23,08 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,17 s 75,62 s 51,47 s 23,57 s 25,94 s 24,64 s 29,38 s .. 38,72 s 42,02 s .. .. 44,09 s 42,94 s 44,42 s .. .. .. 71,88 s 58,29 s 43,12 s 43,31 s 44,13 s 47,30 . 18,23 s 17,19 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,77 s 70,85 s 51,02 s 23,82 s 23,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,68 s 74,33 s 54,65 s 23,95 s 24,94 s 24,28 s 31,20 s 32,20 s Uudistushakkuu 74,43 s 75,64 s 57,49 s 25,49 s 26,34 s 26,27 s 33,60 s 33,40 . .. 19,14 . Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,59 s 70,39 s 40,67 s 23,58 s .. .. 56,57 . .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 592 925 Puukauppamäärä vko 7 sa, että metsänomistajia vaivaavat mahdolliseti odotettavissa olevat hakkuumäärien tiukennukset. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. Hankintahinnat 73,04 s 73,12 s 61,48 s 44,33 s 44,21 s 45,54 s .. .. .. 20,84 s 19,80 s 19,65 s 26,53 s .. ”Kun omistaja ei asu samalla alueella missä metsät ovat, heidän on helpompi myydä puuta isoille metsäyhtiöille kuin paikalliselle toimijalle. 66,49 . Harvennushakkuu 65,75 s 67,01 s 45,02 s 23,62 s 24,03 s 24,04 s 28,92 s .. 41,27 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. .. .. 44,73 . Hankintahinnat 63,25 s 62,90 s .. Hankintahinnat 74,97 s 73,53 . Metsä Group on aika aktiivisesti täällä samoilla markkinoilla liikkeellä.” Metsänomistajasukupolven vaihtuminen nuorempiin kaupunkilaisiin etämetsänomistajiin sekä perikuntien metsäkiinteistökauppojen lisääntyminen on Anttilan mukaan muuttanut kaupankäyntitapoja. .. .. .. 55,63 . .. 17,75 s 18,30 s 17,55 s .. 47,25 . .. .. 17,55
”Koivukuidun keskimääräinen pystykauppahinta nousi viime vuonna reaalisesti neljä prosenttia, kun kuusella ja männyllä hinnat pysyivät kutakuinkin edellisen vuoden tasolla”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Jukka Torvelainen tiedotteessa. Sen sijaan karsitun rangan keskihinta kohosi pystykaupoissa 7,1 euroon ja hankintakaupoissa 32,0 euroon kuutiometriltä. Maan kaupunkiväestön arvioidaan jo 15 vuodessa kasvavan 192 miljoonalla. Vuositasolla nousua tuli vastaavasti 30 prosenttia ja yhdeksän prosenttia. Tukkipuun kauppa hiljeni tuntuvasti edellisvuoden huipputasolta, Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat. ”Intian omien metsien hakkuut ja oma tuotanto tuskin pysyvät kulutuksen kasvun perässä eli maassa nähtäneen samantapainen kehitys kuin Kiinassa.” Intiasta sahatavaran suurkuluttaja MIKKO HÄYRYNEN VIROSTA on kasvanut Suomen sahatavaralle kuudenneksi suurin vientimaa lähes puolen miljoonan kuutiometrin määrällä. Raitwood valmistaa höylättyä ja maalattua rakennuspuutavaraa Tarton lähellä. Kulutuksessa on paljon kasvuvaraa, sillä toiseen väestöjättiin Kiinaan verrattuna nykyinen käyttö on vain 20–25 prosenttia. Esimerkiksi havutukkien pystykaupoissa viiden euron, eli kahdeksan prosentin nimellishintojen nousu oli reaalisesti prosentin suuruinen”, Torvelainen kertoo. Ainespuutarjous oli tarjouksista toiseksi korkein. Taustalla on etenkin venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran korvaaminen. SA M I KA RP PI N EN tuntuvasti edellisvuoden huipputasolta. Hankintakaupoissa hinta nousi 1,2-kertaiseksi 36,7 euroon”, Torvelainen kertoo. Hinta laski pystykaupoissa edellisvuodesta reaalisesti seitsemän prosenttia, mutta nousi hankintakaupoissa neljä prosenttia. Tuonnin päättyminen nosti etenkin koivukuidun hintaa. Kuvio rajautuu osin peltoon, ja osa puista on pellonreunapuita. Eniten ostettiin silti kuusitukkia, noin neljäsosa ostomäärästä. Kuusta ja koivua leimikossa kasvaa niin vähän, että niistä maksettavilla hinnoilla ei ole suurta merkitystä. Puunmyyjä valitsi sen puiden vaihtelevan laadun takia. Korjuu on siis todennäköisesti tehtävä talvella, ellei syksy ole puintien jälkeen niin kuiva, että korjuu onnistuu silloin. Tukkipuun kauppa putosi Inflaatio typisti puunhinnat Viiden euron hinnankorotus oli reaalisesti prosentin suuruinen, Luken tilastoista selviää. Leimikko: Mäntyvaltainen 2,1 hehtaarin suuruinen päätehakkuuleimikko. Pystykaupoissa hinta päätyi koko edellisen vuoden keskihintaan verrattuna reaalisesti 2,4-kertaiseksi eli 13,7 euroon. Talvileimikko. Pystykaupoissa reaaliset hinnat nousivat keskimäärin vain prosentin ja hankintakaupoissa kaksi prosenttia edellisvuodesta. ”Määrissä on nyt mahdollisuus 0,2–0,7 miljoonan kuutiometrin kasvuun”, Raitwood-yhtiön toimitusjohtaja Ivar Dembov ski arvioi. Yksityismetsistä ostettiin teollisuuspuuta yhteensä 42 miljoonaa kuutiota, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. 3.3.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Etelä-Savossa solmittiin tammikuussa kaupat 2,1 hehtaarin suuruisesta päätehakkuuleimikosta. ”Karsitun rangan hinnat kohosivat vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä poikkeuksellisen nopeasti ja korkealle. Leimikko saatetaan hakata vielä kuluvana talvena, mutta todennäköisemmin ensi talvena tai alkusyksystä, jos keli on kuiva. Viime vuoden pystyja hankintakaupoissa kaikkien puutavaralajien keskihinnat olivat edellisen vuoden nimellisiä hintoja korkeampia. Selvä pudotus ostomäärissä Puukauppa väheni edellisvuoteen verrattuna. Leimikosta tuli neljä tarjousta, yksi ainespuueli runkohinnoittelulla ja kolme puutavaralajihinnoittelulla. ” viime vuonna rahan ostovoima pieneni tavallista nopeammin .” MIKKO HÄYRYNEN INTIAN sahatavaran kulutus ja tuotanto ovat yli kolminkertaistuneet tällä vuosituhannella ja kasvu jatkuu. Latvusmassan keskihinta oli pystykaupoissa 4,8 euroa ja hankintakaupoissa 19,3 euroa kuutiolta. Hintojen reaaliset nousut jäivät kuitenkin selvästi nimellisiä muutoksia pienemmiksi. ”Vuosituhannen alussa kulutus oli samaa luokkaa kuin Italian, tänään 25,6 miljoonan kuutiometrin kulutus on jo samaa luokkaa kuin Italian ja Saksan yhteensä”, työelämäprofessori Lauri Hete mäki toteaa. Leimikko sijaitsee kantavalla maapohjalla, mutta puutavara on kuljetettava pois metsästä pellon poikki menevän tien kautta. ”Viime vuonna inflaatio kohosi vuositasolla peräti seitsemään prosenttiin ja rahan ostovoima pieneni tavallista nopeammin. Kuviolla kasvaa isoja ja laadultaan vaihtelevia melko viljavan maan mäntyjä. Viron 3,3 miljoonan kuutiometrin sahatavaran käytöstä puolet on tuontia, ja ennen Ukrainan-sotaa tuonti näistä maista oli miljoona kuutiota. Sahatavaran kulutus on perustunut yli 90-prosenttisesti omaan tuotantoon, mutta tuonnin odotetaan lähtevän kasvuun. Kulutuksen ajurina ovat samanaikaisesti tapahtuva väestönkasvu ja kaupungistuminen. Latvusmassan kauppa lisääntyi 16 prosenttia ja karsitun rangan laski 19 prosenttia. Latvusmassan osuus kaupoista oli vähän yli puolet, karsitun rangan osuus kutistui 40 prosenttiin. Katkontavertailulaskelmassa korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli noin 2 500 euroa. Energiapuun tilastoitu kauppa kutistui edellisvuodesta kolme prosenttia. Sahatavaravienti Viroon kasvuloikan kynnyksellä 9923_.indd 14 9923_.indd 14 26.2.2023 15.34 26.2.2023 15.34. Sijainti: Etelä-Savo Ostaja: metsäyhtiö Hakkuukertymä: 690 m 3 (arvio) Päätehakkuu kaupaksi runkohinnalla Viljavan maan männikön päätehakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € mäntyainespuu (runkohinta) 662 67,10 44 420,20 kuusitukki 4 72,00 288,00 kuusikuitu 9 25,00 225,00 koivutukki 6 55,00 330,00 koivukuitu 9 25,00 225,00 Yhteensä 690 45 488,20 JUSSI COLLIN VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan heijastui suoraan Suomen puumarkkinoihin, kun puuntuonti Venäjältä päättyi viime vuoden keväällä
POLKU OMAAN METSÄÄN 9923_.indd 15 9923_.indd 15 26.2.2023 15.34 26.2.2023 15.34. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. TIISTAI 6.6. KESKIVIIKKO 7.6. Lento Helsinkiin lähtee kello 18. KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN mukaan lukien laskurit (metsalehti.fi). METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. MAANANTAI 5.6. Matka jatkuu pääkaupungista kohti etelää Wicklow’n vuoristoalueelle. Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube-kanavan suosittuja testejä ja vinkkejä. Metsälehden juhlavuoden lukijamatka tehdään kesäkuussa Irlantiin. Tutustuminen yli tuhat vuotta vanhaan Dubliniin alkaa kaupunkikierroksella. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matka maksaa 1 795 euroa kahden hengen huoneessa. Vierailu Coollattin Estaten metsäalueella, jossa perehdymme paitsi metsien hoitoon ja metsästykseen myös metsätuhoihin. Dublin Cork Galway Limerick Tipperary IRLANTI VIHREÄN SAAREN METSÄT OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi: 1. Lisätietoa: www.kontiki.fi tai www.metsalehti. Päivän huipentaa yhteinen irlantilainen ilta hyvän ruuan ja musiikin parissa. MATKAOHJELMA SUNNUNTAI 4.6. Ennen kotimatkaa ohjelmassa on vierailu viskitislaamolla sekä lounas Howthin kalastajakylässä. 4. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), jossa laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. 2. Iltapäivän kohokohta on metsäkierros, josta osa kävellään puunlatvojen tasolla Beyond the Trees -puistossa. Illaksi saavumme pieneen Tipperaryn kaupunkiin, joka on tullut tutuksi sadan vuoden takaisesta laulusta ”It´s a long way to Tipperary”. Iltapäivällä käymme elokuvista tutussa Cahirin linnassa ja Sap Nurseries -taimitarhalla, joka on yksi Euroopan suurimmista. Lento Helsingistä Dubliniin lähtee kello 8.15. Reiteillä voi olla portaita ja korkeuseroja. fi/lukijamatka. Hinta sisältää suomalaisen oppaan palvelut, lennot, kuljetukset, vierailut, hotellit sekä 3 lounasta ja 2 illallista ruokajuomineen. 3. mennessä www.kontiki. Iltapäivällä ohjelmassa on tutustuminen John F. Perinteikkäällä Glennon Brothers -sahalla näemme paikallista puunjalostusta. TORSTAI 8.6. Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä vierailukohteisiin tutustutaan jalkaisin. fi, ilmoittautumiset@ kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. Kennedyn muistolle perustettuun puistoon ja arboretumiin, jossa kasvaa 4 500 puuta ja pensasta kaikkialta maailmasta. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 410 euroa. Paluumatkalla Dubliniin poikkeamme hedelmätarhalla ja maistelemme tilan tuotteita kuten omenamehua ja siideriä. Ilmoittautumiset: 31.3. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Omia metsiä hoitaessaan metsänomistajille on kertynyt kokemusta eri tavoitteiden yhdistämisestä sekä erilaisista metsänkäsittelymenetelmistä. Jotain niistä kuitenkin puuttuu. A N TT I H Ä M Ä LÄ IN EN ”Kenen tekemä onkalo?” MORIZ LEHDET JULKAISEVAT metsäaiheisia juttuja enemmän kuin koskaan. Yli 80 prosenttia viime vuonna hakatusta puumäärästä korjattiin yksityismetsistä. Metsään liittyvän liiketoiminnan mahdollisuudet ja se, kuinka paljon, miten ja mihin tarkoitukseen metsää voi käyttää, määrittyy lakkaamatta reaaliajassa. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Metsäsektorin on päivästä toiseen varmistettava, että siihen luotetaan ja, että se nauttii muun yhteiskunnan sille suomaa oikeutta toimia ja, että sen toiminta on suhteessa muun ympäristön ilmiöihin sellaista, että toiminnan edellytykset, vapaus toimia, säilyy. Tältä pohjalta heillä olisi paljon annettavaa pohdintaan Suomen metsien tulevaisuudesta. METSÄNOMISTAJIA kannattaa kuunnella, koska viime kädessä he tekevät päätöksiä hakkuista ja suojelusta. Tämä koskee myös metsäsektoria. Esimerkiksi Ruotsin laajalevikkisin päivälehti Dagens Nyheter tarjoili tuona aikana lukijoilleen melkein 200 metsäaiheista artikkelia. Siis vain pari kertaa vuodessa. Verkkosivujemme Lukijoiden kuvat -palstalla voit keskustella metsänhoidosta muiden metsänomistajien kanssa. Haastatellusta metsänomistajista puolet oli samoja. Ne käsittelevät laajasti metsien hiilinielua, hakkuita, suojelua ja puunjalostusta. Niistä vain kymmenessä oli haastateltu metsänomistajaa. Tässä kirjoituksessa emme tarkoita tällä sitä, että vapaus riippuu tarkastelukulmasta vaan sitä, että vapaus määrittyy suhteessa muihin. Tulos oli hämmentävä. Niistä toimittajat kertovat usein, mutta omissa tai naapurien metsissä hän ei ole sellaisia nähnyt. Heidän hallussaan on muun muassa 70 prosenttia metsien hiilinielusta. VALTAOSA OMISTAJISTA on saanut metsänsä perintönä, ja ratkaisuja tehdessään he ajattelevat tulevia sukupolvia. Suojelupäätöksiä metsänomistajat tekivät päivittäin. Tämä huomattiin myös ruotsalaisessa selvityksessä, jonka teetti maatalouden ja metsän ammattilehti Land. Kun nuoret ihmiset osoittavat mieltään luontokatoa vastaan, se vaikuttaa ennen pitkää metsäpäätösten reunaehtoihin, kirjoittajat toteavat. Land-lehden haastattelema metsänomistaja nostaa esimerkiksi puupellot. 3.3.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Metsätaloudesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon, mutta harvoin metsätalouden harjoittajista. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. METSÄSEKTORIN ON ANSAITTAVA LUOTTAMUKSENSA PÄIVITTÄIN Miten ja mihin tarkoitukseen metsää on lupa käyttää määrittyy jatkuvasti uudelleen, kirjoittavat johtavat neuvonantajat Terhi Koipijärvi ja Alku Siren konsulttitalo Milttonista. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE VAPAUS ON SUHTEELLISTA. www.metsalehti.fi NÄKYMÄTÖN PÄÄTTÄJÄ 9924_.indd 16 9924_.indd 16 26.2.2023 15.42 26.2.2023 15.42. Metsänomistajien onkin vaikea tunnistaa jutuista itseään. Myös tämä näkökulma rikastaisi eipäs-juupas -tasolle juuttunutta metsäkeskustelua. Selvityksessä laskettiin muissa tiedotusvälineissä julkaistut metsäaiheiset jutut ja niissä haastatellut asiantuntijat lähes neljän vuoden ajalta. Meillä vastaavaa selvitystä ei tiettävästi ole tehty, mutta tulos olisi varmasti samankaltainen. Metsänomistajia jutuissa esiintyy vain harvoin. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, kun kaikki pienetkin tilat ja omistajapariskunnista molemmat lasketaan mukaan
YMMÄRRYS YMPÄRISTÖSTÄ KEHITTYY, ja metsäsektorin on jatkuvasti ja avoimella mielellä pysyttävä kehittyvässä keskustelussa kartalla. Muuallakin, vaikka Etelä-Amerikassa, osataan. Tutkimuksen pätevyyttä on aina lupa arvioida. Dialogi edellyttää kuuntelevaa, sisäistävää ja muita mukaan kutsuvaa asennetta. Metsäsektorilla on jatkuva mahdollisuus astua täyteen voimaansa osoittaen M IL TT O N M IL TT O N TERHI KOIPIJÄRVI ALKU SIRÉN tuottamiensa ratkaisuiden merkitys yhteiskunnassa ja globaaleiden kohtalonkysymysten kuten ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Punaisen kirjan ei pitäisi olla sillä tavalla pyhä, että sitä ei saa arvioida kriittisesti. Mahdollinen kiinteistövero kelpaa luonnollisesti metsätalouden kulupuolelle. Taisi pari tonnia tulla kustannuksia. SUOMEA ON PAIKOIN AJATELTU kestävän metsätalouden mallimaana. Se tehdään, mikä jaksetaan ja sitten pois. YHTEISKUNNALLISESTA MANDAATISTA pidetään huolta olemalla läsnä yhteiskunnassa aktiivisesti ja ottamalla laajasti osaa metsistä käytävään keskusteluun. Verotus poistojen kautta (kustannus noin 1 500 €). Siksi vaikkapa tämän ajan ympäristöfilosofialla tai ympäristöön liittyvillä ajattelun virtauksilla saattaa olla geopoliittisiin mullistuksiin verrattavia vaikutuksia sektorin toimintaedellytyksiin, vaikka ne eivät aina olisi yhtä dramaattisia. Onko niin, että ensiharvennusselvityksen tulokset vain sopivat paremmin narratiiviin siitä, kuinka paha metsäteollisuus tuhoaa Suomen metsät. Kyllä kannatti laittaa poistoihin, ei ikinä mene kiinteistöveron takia tappiolle.” Isaskar keturi ”Metsäverokirja 2023:n mukaan taukotuvat voidaan poistaa 20 prosentin vuosipoistoin. Tuo brändi on vielä pelastettavissa, mutta hyvin se ei voi. ” Tomperi Verkkokeskustelu: Laavusta vähennyksiä. Metsäsektorin johtoryhmien osaaminen ja kyky ymmärtää maailmaa laaja-alaisesti ja näin lisätä mahdollisuuksia uusien arvokkaiden avauksien käynnistämiseen hyötyy siitä, että porukkaan mahtuu enemmän monimuotoisuutta ja muualtakin kuin Suomesta mukaan suomalaisen metsäsektorin tarinaan houkuteltuja osaajia. Ei merkitä tuloksi eikä menoksi.” Timppa ”Luulin aloitusta lähinnä vitsin yritelmäksi. Kun vaikkapa erilainen ympäristöä ja luontoa tutkiva tiede ja ajattelu kehittyy, on sektorilla toimivien oltava hereillä ja säädettävä omia strategioitaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöään. Meni tuossa kunnassa ilmoitusmenettelyllä. Vain muita kohti kääntymällä syntyy yhteyksiä, vaikuttavuutta ja uusia mahdollisuuksia. Omasta metsästä otettu puutavara käsitellään ns. Kustannuksia tuli kattoja lattiarakenteiden puutavarasta, katon huovista sekä naulat ja ruuvit. Metsäkoneyrittäjien, metsänomistajien ja biotuotetehtaan tuotantoinsinöörien ammattiylpeyden ja hyvinvoinnin takeena on viimein se, että muu yhteiskunta asettuu metsäsektorin ammattilaisten taakse ja, että mandaatti toimia metsissä ja käyttää puuta kestävästi säilyy. Kysy vielä kaikkien iloksi, mikä on kunnassa toimiva rakennuslupa yms. Päätös on maksullinen. Analyysin laatinut vapaa tutkija meni toteamaan, että metsien uhanalaiset lajit voivat luultua paremmin. Epäileväinen soitto tuli verottajalta. Jotkut tutkimukset uppoavat paremmin ilman huutoa pseudotieteestä, vaikka menetelmistä on tulosten yhteydessä annettu vain niukasti tietoa. En ilmoitellut mihinkään, mutta laitoin sen metsätalouden rakennelmana poistojen kautta. Tieteeseen kuuluu avoimuus ja kriittisyys. Termoksessa säilyy kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Kyseessä on mielestäni metsätalouden käytössä oleva taukoja huoltotilaksi luokiteltu rakennus.” Mehtämiäs ”Itselläni on harkkojen päällä juuri alle 10 neliön harjakattoparakki. ”Rakensin metsätilalleni hirsilaavun metsäni omista puista taukoja huoltotilaksi. Eväät tietysti mukana. hiljaisena poistona. Kun vaikkapa nuoret ihmiset osoittavat mieltään toistuvasti luontokatoon liittyen, vaikuttaa tämä tavalla tai toisella ennen pitkää metsästä tehtävien päätösten reunaehtoihin. Metsäsektorilla on oltava muun yhteiskunnan mandaatti. Verovirkailijan ohje ei sido verottajaa. Myös sen laadintaan osallistuu harrastajia, ei pelkkiä tutkimuslaitosten tohtoreita. Verottaja sen sitten laittoi kiinteistöverolle jonain metsätalouden tukikiinteistönä. Yöpyminen metsätöiden aikana jossain kodassa tai laavussa vailla peseytymismahdollisuutta liittyy aika etäisesti metsätalouden harjoittamiseen.” Gla ”Jos haluaa varman päätöksen, joka ei muutu, on verottajalta haettava ennakkopäätös kyseiselle toimelle. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP Kun toiminta on kestävällä pohjalla, vapaudet eivät ala kaventua ja liikkumavara säilyy. säädökset. Yhteiskunta on jaettuja huolia ja mahdollisuuksia. Keskustelun yhteydessä kyseenalaistettiin se, kuka saa sanoa itseään tutkijaksi. Varmisti, ettei vaan ole kesämökki.” Resevuaari-indeksi ”Sellaisen valmiskodan (9 m2) laitoin ja sinne kamiinan. Muutama euro vuodessa veroa. Nyt syntynyt keskustelu saattaa jopa parantaa uhanalaisarvioinnin käytettävyyttä käytännön metsätaloudessa, jos esimerkiksi ehdotus erillisestä toimenpideohjelmasta otetaan vakavasti. Kuka saa tutkia. 3.3.2023 Metsälehti.fi 17 HELMIKUUN myrsky metsäkuplassa syntyi Punaisen kirjan eli uhanalaisuusarvion analyysista. Monimutkaisessa ja -ulotteisessa maailmassa populismilla voidaan kyllä luoda sektorin sisäistä me-henkeä, mutta samanmielisille saarnaaminen ei kuitenkaan vahvista arvokkaita yhteyksiä. Metsätalouden käyttöön voi siirtää vaikkapa vailla muuta käyttöä olevan talouskeskuksen.” Visakallio ”Ei minulla ole aikaa mennä metsätöihin taukoja viettämään. Se on ja pysyy. Mutta ei totta vieköön, kaikkea sitä yritellään. Voinko vähentää tämän ostetun materiaalin kerralla verotuksessa. AINO ÄSSÄMÄKI 9924_.indd 17 9924_.indd 17 26.2.2023 15.42 26.2.2023 15.42. Noh, kunhan kiinteistöveroja aletaan kunnolla rukata, voivat tuollaiset aika äkkiä kadota maastosta.” Jee h-valta ”Verottaja hyväksyy kyllä metsätalouden kuluksi monenlaista, jos ne ovat selkeästi perusteltavissa. Toimintaympäristö nimittäin muuttuu, ei vain silloin, kun se aktuaalisesti muuttuu, vaan myös silloin, kun meidän ymmärryksemme toimintaympäristöstä muuttuu
Minkälainen metsä nyt kannattaisi perustaa, jotta se pärjää ja tarjoaa parhaimman tuoton vuonna 2083. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen sekä erikoistutkija Jari Miina kertovat, minkälaisia valintoja he tekisivät ja miten he ovat omat metsänsä uudistaneet. Sekapuusto varmin Puulajeista tutkijat luottavat kolmeen pääpuulajiin, kuuseen, koivuun sekä mäntyyn, mutta eivät sulje esimerkiksi tammea ja tervaleppää tyystin pois. Pienillä pinta-aloilla erikoisemmat puulajit voivat olla toimiva valinta. Myös metsän historia on syytä tuntea. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 3.3.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA HAKKUUTA suunnitellessa pitää jo pohtia, minkälainen metsä tilalle uudistetaan. Ilmasto muuttuu ja tulevien vuosikymmenten puunkäytöstä eikä puunhinnoista ei ole varmuutta. Kaavamaisuus metsänuudistamisessa on unohdettava ja puulajia kannattaa vaihdella kuvion sisäisten viljavuusja korkeuserojen mukaan. Hitaasti kasvavissa pohjoisen metsissä luontainen uudistaminen on järkevää, sillä tuotokseen nähden istutus maanmuokkauksineen on kallis vaihtoehto. Varmin vaihtoehto uudistaa tulevat metsät on perustaa sekametsä, hyödyntää jalostettuja taimia ja huolehtia, että puulaji sopii kasvupaikalle. SE PP O SA M U LI 9925_.indd 18 9925_.indd 18 27.2.2023 15.17 27.2.2023 15.17. ”Hyvä tuotto ei tule, jos näitä kaikkia edellä mainittuja asioita ei ota huomioon”, Miina summaa. TI IA PU U KI LA Kun taimi istutetaan syvään oikealle kasvupaikalle, sillä on hyvät edellytykset kasvuun lähtöön ja tulevaan tuottoon. Jotta metsä tuottaa, tulee taimien pysyä hengissä, metsikön olla laadukas, tuhon ja ilmaston kestävä sekä monimuotoinen. ”Jos päätehakkuukuusikossa on ollut kohtuullisen paljon juurikääpää tai kirjanpainajaa, en lähtisi tilalle toista puhdasta kuusikkoa perustamaan, vaikka nykyhinnoilla laskettuna siitä todennäköisesti paras tuotto tulisikin”, Hynynen kertoo. Miinan ja Hynysen mukaan uuden metsikön perustamisessa keskiössä ovat kasvupaikalle sopiva puulaji, sekametsä sekä jalostetut taimet. Vaikka ilmasto lämpenee, myös Pohjois-Suomessa kannatMITEN SAAN PARHAAN TUOTON VUONNA 2083
Tavoitteena on, että tulevaisuuden kuusikoissa lehtipuuta olisi puustosta viidennes läpi kiertoajan. Jalostetut taimet kasvavat luontaisesti syntyneitä taimia rivakammin, pärjäävät muuttuvassa ilmastossa sekä kasvavat nopeammin hirvien ulottumattomiin ja ohi kilpailevan puuston. Jalostetut männyt ovat kapeaoksaisempia ja oksakulma on parempi kuin jalostamattomilla yksilöillä. Hynysen mukaan männyn uudistamista mustikkatyypin metsiin kartetaan turhaan ja muistellaan vanhoja räkämänniköitä. Miina on istuttanut täystiheän kuusikon, mutta hyödyntää luontaisesti uudistusalalle tulleita mäntyjä ja rauduskoivuja. Jos ei ole täyttä varmuutta, tuleeko sinne luontaisia taimia ja mitä taimia sinne tulee luontaisesti, istutustiheyden laskeminen on vähän riskaabelia”, Miina perustelee. TI IA PU U KI LA sidonta ja puuntuotos, siinäkin tapauksessa jalostettu alkuperä on ilman muuta parempi vaihtoehto eli voimme saada samassa ajassa enemmän puuta”, Hynynen summaa. VALITSE puulaji kasvupaikan mukaan. 5. Toimivaksi on todettu myös perustaa sekametsää kylvämällä mänty ja istuttamalla kuusi. Jalostettu koivu ohittaa kasvussa nopeasti kuusen ja metsästä kasvaa kaksijaksoinen. METSÄSTÄ 3.3.2023 Metsälehti.fi 19 taa edelleen luottaa mäntyyn ja kuuseen. 3. ”Nyt, kun tavoitteena on sekametsä, on mietitty, pitäisikö kuusen istutustiheyttä laskea. Jalostettua, kiitos! Hynynenkään ei lähtisi viljelemään kuusta alle 1 600 tainta hehtaarille. TI IA PU U KI LA VINKIT Sekametsänkasvatuksessa oikein ajoitettu taimikonhoito on vielä tärkeämpää kuin puhtaassa kuusikossa. ISTUTA tai kylvä aina, kun mahdollista. Jos tavoitteena on paras puuntuotto, kannattaa ainakin osa puulajeista kylvää tai istuttaa. Se ei vielä alenna metsästä saatavaa tuottoa, mutta puskuroi tuhoja. OLE ajoissa sekametsäisen taimikon hoidossa. Tarvittaessa taimikonhoidossa kaadetaan istutuskuusi pois, mikäli luontaisesti syntynyt taimi soveltuu paikalle paremmin. Vaihtoehtoina on istuttaa koivut erillisiin ryhmiin tai täydentää kuusikkoa myöhemmin jalostetulla koivulla. 7. VAADi jalostettuja taimia ja siemeniä. Aikaisemmista suosituksista poiketen jo varhaisperkausvaiheessa tulee jättää koivuja kasvamaan. 6. Jalostetun koivun ja kuusen sekaistutuksesta on sen sijaan toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Hynynen on päätynyt omissa metsissään uudistamaan ongelmaiset kuusikot kuusikoivusekä kuusimänty-sekametsillä, joissa on suurin piirtein puolet ja puolet kumpaakin puulajia. Lopullinen puiden valinta tehdään taimikonharvennuksessa. Taimitarhalla jalostetusta siemenestä kasvatettu taimi on puuntuotokseltaan paras ja pärjää muuttuvassa ilmastossa. Hyvä hetki taimikonhoidolle on, kun taimet ovat noin nelimetrisiä eikä hirvistä ole enää ongelmaa sekapuustolle. 9925_.indd 19 9925_.indd 19 27.2.2023 15.17 27.2.2023 15.17. Sekapuustoinen kuusikko on puhdasta kuusikkoa kestävämpi kirjanpainajaa ja juurikääpää vastaan. Esimerkiksi kivisiin kuiviin kohtiin luontaisesti uudistunut mänty on istutuskuusta parempi vaihtoehto. Näin sekapuustoisuus on varmaa, metsä ei jää vajaatuottoiseksi ja alalle saa jalostetut taimet. ”Jos sekapuustoinen kuusen taimikko on seitsemän, kahdeksan metristä, voi olla, ettei kasvatettavia puita ole enää mahdollista valitakaan”, erikoistutkija Jari Miina Lukesta muistuttaa. Tällöin koivut ovat voineet riukuuntua ja piiskata kuusten latvoja ja valittavaksi jää huonoista vaihtoehdoista tyydyttävimmät. SUOSI sekametsää, hyvä lehtipuun osuus on kolmannes –viidennes alasta. Tämän hetken tiedon mukaan pyritään sekametsäisyyteen, jos kasvupaikan viljavuus sen sallii”, Miina ohjeistaa. PIDÄ puuston määrä hieman korkeammalla kuin nykyiset harvennusmallit edellyttävät. ÄLÄ muokkaa maata tarpeettoman voimakkaasti. Uudistusalalle voi esimerkiksi teetättää kaksituhatta laikkumätästä hehtaarille, mutta istuttaa mättäisiin vain 1 500 kuusen tainta ja antaa taimikon täydentyä luontaisesti. Varmin tapa saada aikaan täyspuustoinen sekametsä on istuttaminen. 4. Monta tietä sekametsään Sekametsän perustamiseen on monta vaihtoehtoa. Tavoitteena esimerkiksi kuusikoissa on noin kahdenkymmenen prosentin lehtipuuosuus läpi kiertoajan. 2. ”Jos halutaan yhdistää hiilen”Pyritään sekametsään.” TUOTTOISAAN METSÄNKASVATUKSEEN 1. ”Varmin on sekametsä. AJOITUS KAIKKI KAIKESSA Juttua varten on saatu apua myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rautiolta
Virtanen pohtii, että vahva metsäsuhde muodostuu jo kahdessa sukupolvessa, eikä tulevassa metsänomistajuudessa ole ollut vähääkään ikävän velvoitetaakan makua. Virtanen opiskeli liiketalouden tradenomiksi, teki asiakaspalvelua, markkinointia ja oli viimeiset kuusi vuotta osakeja vuokrahuoneistojen välitysliikkeen toimistotöissä. ”Ennen näitä opintoja luulin, että tiedän paljonkin, mutta opinnot ovatkin lisänneet tietämättömyyden tuskaa. Vaikka harrastepalstasta puhuttiin, niin hehtaareita on sen verran, että töitä on ollut tehtäväksi asti. Hän on kotoisin Vantaalta, mutta vanhemmat hankkivat aikoinaan Etelä-Savosta kaksi metsätilaa ja kesämökin. Ennen opintoja ilmastonmuutos oli mörkö, mutta nyt on tietoa sopeutumiskeinoista ja saattaa SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Metsäsuhde on vahva, vaikka se tulisi vain yhden sukupolven takaa, kuten Elina Virtasella. Tiedon määrä on niin valtava.” Metsätaloudessa on suuri muutos päällä, ja uutta opeteltavaa tulee jatkuvasti, kuten sertifiointikriteerien uudistus. Koronavuosien etätyöt kalliolaisessa yksiössä kypsyttivät ratkaisuun, että metsäoppiin sittenkin, ja jos saisi edes päivän viikossa olla ulkotöissä. Tilat odottavat Etelä-Savossa, mutta työharjoittelun vuoksi askel vie metsään Heinolassa. Elina Virtanen valmistuu ja valmistautuu sekä metsäammattiin että metsänomistajaksi. Parhaillaan on menossa metsätalousinsinööriopintojen harjoittelu Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 3.3.2023 20 Metsälehti.fi VANTAA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TOMMI MATTILA, KUVAT ”METSÄNOMISTAJUUS on ollut meidän perheen juttu, aina”, Elina Virtanen aloittaa. Sen kehityksen olen nähnyt, se on jo kerran harvennettu ja kaikki ne jäkälät.” Toinen ammatinvalintakierros vei metsään Virtasella oli vetoa metsäammattiin saakka, mutta jotenkin rohkeus ei ensimmäisellä ammatinvalintakierroksella vielä riittänyt. Mökkimatkojen vakioaiheita oli, mitä millekin palstalle pitäisi tehdä. ”Pikkuveljen kanssa nukuttiin sadetakin päällä päiväunia.” Sen jälkeen kun Virtanen kynnelle kykeni, on omakohtaista kokemusta kertynyt niistä tavallisista metsänomistajien omista töistä: kylvöstä, istutuksesta ja raivauksesta. 9926_.indd 20 9926_.indd 20 27.2.2023 15.18 27.2.2023 15.18. ”Tuntui turhaa pelkoa, että ei se pääkaupunkiseutulaiselle, vaan ’täällä asuville’ se kuuluu”, hän miettii harjoittelukaupunkinsa Heinolan kahvilassa. ”Lempipaikka on kuivan kankaan mäntymetsä rinteen päällä, jota olin pystykarsimassa
Vähäravinteisilla kasvupaikoilla männylle ei ole vaihtoehtoa. ”Vapaaehtoisuus on aina parempi kuin velvoite, ja vaikka jatkuvaan kasvatukseen velvoitettaisiin, niin ei se käy kaikkialle.” Talouden, luontoarvojen ja hiilensidonnan kolmiyhteydessä Virtanen korostaa talouden ja luonnon tasapainoa, jolloin hiilensidonta hoituu myös. Hiilensitojan ystäviä ovat lehtikuusi ja rauduskoivu, molemmat hyvin kasvavia raskaita puulajeja. VERTAILU PUUN MAHDOLLISUUKSIIN on kiintoisa. Esimerkiksi douglaskuusen istuttaminen kiinnostaa. Tällaisessa puulajien vertailussa erottuu kaksi puulajia muiden ylitse. Se ei kuitenkaan nosta hapanta makua. ”Opinnäytetyö pitää napsutella kuntoon ja metsäammattilaisena täytyy löytää oma kolo, johon erikoistua.” Erikoistuminen painottuu puunkorjuuseen ja karttapalvelujen parempaan hyödyntämiseen, etämetsänomistajia ajatellen. Kolme linkkiä Virtasen metsäkytköksissä on kolme vahvaa linkkiä: tuleva metsänomistajuus, tuleva metsäammatti ja kolmantena etämetsänomistajien yhteiset asiat, joita hän hoitaa Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n hallituksessa. Teollisuuden pitää saada puunsa, ilmasto on pelastettava ja luontokato pysäytettävä, ja yhteiskunta tarvitsee metsästä myös verotulonsa. Suurin osa syntyvästä karikkeesta on helposti hajoavaa, ja se palaa nopeasti hiilidioksidina ilmakehään. Vastaus on siis selkeä. Metsä peritään pääsääntöisesti varttuneessa iässä, joten henkisesti metsänomistajuuteensa jo valmis Virtanen edustaa etupainotteisesti uusinta metsänomistajapolvea. HIILENSITOJAN NIKSIKIRJA ”Opinnot ovatkin lisänneet tietämättömyyden tuskaa.” olla rohkeuttakin kokeilla asioita omista lähtökohdista. Ensimmäinen puuntuottajan strateginen kysymys on, pitäisikö hiili sitoa turpeeseen vai puuhun. PALSTALLA 9926_.indd 21 9926_.indd 21 27.2.2023 15.18 27.2.2023 15.18. ”Yhdistys on metsänomistajien ja etenkin etämetsänomisKorona-ajan etätyöt kaupunkiyksiössä kypsyttivät hakeutumaan uuteen, metsäiseen ammattiin. ”Enköhän Etelä-Suomen alueella pysy.” Millenniaalit ja iso vastuu Nuoruuden kaveriporukassa Vantaalla metsäkiinnostus tuntui erikoiseltakin, mutta sittemmin on yllättänyt, kuinka monella on metsää, tai ainakin tulossa. Tällöin tulee otetuksi huomioon puuaineen tiheys. tajien ääni.” Virtanen uskoo, että tulevassa metsäammatissaan hän osaa puhua asiakkaan kielellä, koska oli niin vastikään itse sillä puolella. Tällainen puuntuottajan rooli on tärkeä, vaikka koko ongelma aiheutuukin siitä, että ihmiskunta käyttää fossiilisia polttoaineita kuten öljy, kivihiili ja maakaasu. 3.3.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Havupuissa hiiltä on enemmän kuin lehtipuissa, mutta ero ei ole iso. Se, mitä puulajia kasvatetaan, riippuu ravinteisuudesta. Ilmasta otetaan hiilidioksidia ja maaperästä vettä, ja auringosta saatavan energian avulla ne yhdistetään hiilihydraateiksi. Kunnianhimoisen hiilensitojan työkalu on puu, ei turve. Tehokkain ratkaisu olisi minimoida niiden käyttö. Eiköhän olisi jo aika miettiä uudelleen Suomelle soveliasta hirvikannan suuruutta rauduskoivun viljelyn mahdollistamiseksi. Paremmilla kasvupaikoilla vaihtoehtoja on enemmän. Puulajeja kannattaa verrata mittaamalla tuotos kiloina, ei kuutiometreinä. Keskiarvo saatiin painottamalla erityyppisiä soita niiden pinta-alan mukaan. Suot ovat mainioita hiilivaraston säilyttäjiä, mutta uuden hiilen sitomisessa ne eivät ole tehokkaita. Samalla ilmakehään vapautuu vedestä happea. Virtanen kertoo olevansa avoimin mielin uuden äärellä, mihin se viekin. ”Kyllä me arvostamme metsiä, ja arvostus vain kasvaa.” ILMASTONMUUTOSTA vastaan taistellessa puuntuottajan rooliksi sopii mainiosti hiilen sitominen yhteyttämisen avulla. Hänen sukupolvensa saa hyötyä aikaisempien työstä, mutta joutuu kohtaamaan myös korjattavat asiat. Jos runkopuu kasvaa suolla vuosittain vain kaksi kuutiometriä hehtaarilla, se merkitsee sitä, että runkoihin sitoutuu hiiltä 500 kg. Lisäksi hiiltä sitoutuu maanalaisiin puun osiin. Metsänomistajien hiljainen ääni Virtasen tuntemus on, että yleisessä metsäkeskustelussa kovaäänisimmät peittävät alleen metsänomistajien hiljaisen äänen. ”On helppo huudella, että tee sinä siellä sitä, mutta kyse on kuitenkin jonkun omaisuudesta.” Virtasen mukaan metsänomistajat ovat näyttäneet, että luontoarvojen hyväksi tehdään paljon ja pyyteettömästikin, jos se on vapaaehtoista. Samalla vähennettäisiin märehtivien hirvien metaanituotantoa. Erityisen huonoja hiilensitojia ovat saraa kasvavat ojittamattomat suot. Vuonna 2002 valmistuneen vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan Suomen ojittamattomilla soilla hiiltä kertyi hehtaaria kohti vuodessa keskimäärin 185 kilogrammaa. Eikä syytä huoleen, tarpeellinen vastuullisuus löytyy Virtasen millenniaalisukupolveltakin, kun sille on tarvetta. Siksikin olisi epäreilua, jos jotain ruvettaisiin puskemaan jonkinasteisella pakolla sinne minne se ei sovi. En koe, että jouduttaisiin korjaamaan virheitä, vaan että nyt tiedetään enemmän ja myös yleinen arvopohja on muuttunut.” Uuden metsänomistajasukupolven kohtaama vastuu on ennemmin suuri kuin pieni. Hiilihydraateista muodostetaan tarvittaessa vaikka mitä, mihin luonnon oma biokemia antaa mahdollisuuksia. Eikä se ole huono vaihtoehto. ”Silloin on toimittu parhaan tiedon mukaisesti, ja niin toimitaan myös nyt
Ensimmäinen ja hiukan yllättäväkin huomio oli, että Trilink-ketjut eivät uutena veny. Ketju piti kiristää neljästi ensimmäisen puolen tunnin aikana. Toinen plussia tuova havainto oli ketjun hyvä viilattavuus. Koesahaukset tehtiin Husqvarna 560 XP -moottorisahalla. Terähampaiden liika kovuus ei haitannut. Sahauskokeessa käytetyt ketjut olivat uusia. Kohtalaisesta laadusta kertonee sekin, että Uittokaluston mukaan iso osa suomalaisista koneyrittäjistä on siirtynyt käyttämään edullisia Trilink-ketjuja. Se vähentää teräketjun laipalta karkaamista. Pakkasta oli kymmenen astetta ja puu oli jäässä, mikä lisää sahausvastusta. Trilinkistä puhuttaessa vastaus on kyllä. Jos kiristys unohtuu, ketju irtoaa helposti laipalta. Kokeilimme, kuinka kauan eri ketjuilla kesti sahata neljä kiekkoa läpimitaltaan 20-senttisestä kuusipöllistä. Norrköping-ketjua emme sen hurjan venyvyyden vuoksi ottaisi metsätöihin. Tältä osin ketju on ihan parhaiden joukossa. Silloin kannattaa satsata leikkaavuuteen. Trilink valmistetaan Kiinassa. Sahauskoe yllätti Vertailimme Trilink-ketjun leikkuutehoa keskihintaiseen Oregonin Speedcut-ketjuun ja Puuilossa 6,90 euroa maksaneeseen, niin ikään kiinalaisvalmisteiseen Norrköping-ketjuun. Eikä maahan tai vänkäriin sahaaminenkaan harmita yhtä paljon kuin kalliimmalla ketjulla. Niillä suoriutuu mainiosti rankaja kuitupuun sahaamisesta. Trilinkillä neljä kiekkoa irtosi 12,2 sekunnissa. Tilanne on toinen, jos sahattavana olisi esimerkiksi paksuja tonttija pihapuita. Sen sahausaika asettui 11,2 sekuntiin. Tosin yhdessä Trilink-ketjuista hampaiden pintakovuus häiritsi ensi viilausta, mutta sen Budjettiketjulla pärjää pöllinteossa Trilink-teräketjut ovat halpasarjan parhaasta päästä. Yllättäen Norrköping-ketju päihitti Trilinkin sahauskokeessa. Ongelmaton käytettävyys on tärkeämpi ominaisuus kuin parhaista ketjuista jäävä leikkuuteho, kun sahattavana on enintään parikymmensenttisiä puita. TRILINK-KETJUT 0,325-, 3/8 LPja 3/8-jaollisia Useita pituusvaihtoehtoja Valmistusmaa Kiina HINNAT 3/8 LP ja 0,325 ketjut 10,90 euroa (sis alv) 3/8 ketjut 13,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + venymättömyys + hyvä viilattavuus – leikkuuteho jälkeen ongelmia ei ollut. Valmistaja on yhdysvaltalainen Arrowhead Engineered Products. Trilink-ketjulla irtosi neljä kiekkoa 20-senttisestä kuusipöllistä noin 12 sekunnissa. Trilink-ketjun terähammas Trilink-ketjuja oli helppo viilata. Teimme kaikilla ketjuilla kolme toistoa. Se on käyttökelpoinen ketju polttoja kuitupuuhakkuisiin. Leikkuuteholtaan ketjujen parhaimmistoon lukeutuvalla Oregonin Speedcutilla sahausaika oli 10,3 sekuntia. Se voi vaikuttaa ketjun laatuun. Oregon Speedcut -ketjun terähammas KOKEILTUA 9927_.indd 22 9927_.indd 22 27.2.2023 15.32 27.2.2023 15.32. Tällöin ketjun vetolenkit vaurioituvat ja ketju taittuu, mikä heikentää ketjun kestävyyttä. Terähampaissa ei ollut viilausta vaikeuttavaa liiallista kovuutta, kuten halpaketjuissa joskus tapaa olla. METSÄSTÄ 3.3.2023 22 Metsälehti.fi FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT TRILINK-teräketjut ovat tuttuja pienkoneliikkeiden tarjouslaareista tyyliiin: ”Tästä ketju kympillä!” Markkinoiden kalleimmat vastaavat ketjut maksavat yli 30 euroa, joten säästö on melkoinen. Hyvä ketju kuitupuuhakkuisiin Haimme vastausta kysymykseen, kannattaako teräketjun hinnassa säästää. Kuusikon ensiharvennuksessa riitti, kun terähampaat viilattiin kevyesti joka toisella tankkauksella. Me kokeilimme pieniin ja keskikokoisiin moottorisahoihin tarkoitettuja 3/8 LPja 0,325-jaollisia teräketjuja Stihl MS 241ja Husqvarna 560 XP -moottorisahoissa
”Tänään myydyt koneet kirjautuvat vuoden 2024 rekisteröintitilastoihin.” Isot hallitsevat Traficomin tilaston mukaan koneiden toimitukset lisääntyivät voimakkaasti viime vuoden syyskuun jälkeen, mikä kertoo tuotantoa rajoittaneiden pullonkaulojen avartumisesta. Suosikkimallit ovat kautta linjan varsin järeitä koneita. Tosin Prosilva on aliedustettuna tilastossa. Kolme suurta hallitsevat metsäkoneissa Merkki Myydyt koneet 2022 Osuus 2022 % Ponsse 253 51,1 John Deere 137 27,7 Komatsu 73 14,7 SampoRosenlew 16 3,2 Logset 11 2,2 Nisula 3 0,6 Rottne 1 0,2 Yhteensä 495 Suosituimmat hakkuukoneet 2022 Ponsse Scorpion King 46 John Deere 1170 36 Ponsse Scorpion 36 John Deere 1270 34 Suosituimmat kuormatraktorit 2022 Ponsse Buffalo 66 Ponsse Elk 8W 37 John Deere 1210D 26 John Deere 1510 21 Lähde: Traficom 2023 Maan kattavin markkinapaikka. Kolmen suuren kaula seuraajiin on musertava. Koronan aiheuttama komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat jarruttivat tuotantoa. Tämä johtuu yhtiön mukaan maailmanlaajuisesta komponenttipulasta ja uuden metsäkonetehtaan käynnistysvaikeuksista Uumajassa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9927_.indd 23 9927_.indd 23 27.2.2023 15.33 27.2.2023 15.33. Yhtiö on ilmoituksensa mukaan luovuttanut Suomeen vuosittain kuudesta yhdeksään konetta, joista vain osa on rekisteröity. Osin tämä selittynee sillä, että Ponsse lienee onnistunut komponenttien hankinnassa kilpailijoitaan paremmin. John Deeren markkinaosuus on ollut vakaasti vajaat 30 prosenttia. Hakkuukoneiden ykkönen, Ponssen Scorpion King painaa 23,2 tonnia ja John Deeren 1170 reilut 19 tonnia. Kisan kolmonen, Komatsu sen sijaan on menettänyt markkinaosuuttaan toimitusvaikeuksiensa vuoksi viiden prosenttiyksikön verran. Kysyntää olisi ollut arviolta 550 uudelle metsäkoneelle. ”Tänä vuonna Komatsun metsäkoneiden rekisteröintimäärät tulevat nousemaan Suomessa”, kertoo myyntija markkinointijohtaja Tommi Virta. Kuormatraktorien ykkönen Ponsse Buffalo painaa 19,8 tonnia. Viime vuonna yli puolet hakkuukoneista ja kuormatraktoreista oli vieremäläistä tekoa. Ponssen osuus Suomeen rekisteröidyistä metsäkoneista on suvereeni. Erityisesti Komatsun toimitukset ovat jääneet Suomeen tilattujen koneiden määrästä, mikä pidentää koneiden toimitusaikoja. METSÄSTÄ 3.3.2023 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin Traficomin tilaston mukaan 495 metsäkonetta, luku sisältää sekä hakkuukoneet että kuormatraktorit. Ponsse jyrää metsäkonemarkkinoilla Viime vuonna yli puolet Suomessa rekisteröidyistä metsäkoneista oli Ponssen valmistamia. Viime vuoden rekisteröintimäärä on tarkastelujakson toiseksi alin, mutta ei kuvaa todellista kysyntää. Rekisteröintitilasto antaa jokseenkin tarkan kuvan asiakkaille luovutettujen uusien metsäkoneiden määrää valtaosa koneista rekisteröidään. Hän huomauttaa, että rekisteröintitilasto ei suoraan kuvaa metsäkoneiden kysynnän ja kauppojen määrää, koska toimitusajat ovat viime aikoina olleet jopa vuoden mittaisia. Sampo-Rosenlewin koneita rekisteröitiin 16 ja Vaasassa toimivan Logsetin koneita 11. Hakkuukoneita ja kuormatraktoreita on rekisteröity suunnilleen saman verran
Siksi haluamme kannustaa kaupunkia toimimaan entistä paremmin”, sanoo Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Susiluoma. ”Tässä oli tehty varovainen poimintahakkuu”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Keljonkankaalla Jyväskylän eteläosassa sijaitsevasta asutuksen lähimetsästä, jota tarkasteltiin arvioinnissa. On tärkeää, että asukkaat pääsevät mukaan suunnitteluun ja saavat esimerkiksi merkitä puita, joita toivovat poistettaviksi.” Pajunen sanoo, että arvioinnissa esille nousseeseen voimakkaaseen raivaukseen on vaikuttanut asukkaiden toive. METSÄN TUNTU SÄILYI KAUPUNGISSA Jyväskylän kaupunki toteutti edistykselliseksikin mainitun metsäohjelman. Asukkaat tyytyväisiä Viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen korostaa lähija ulkoilumetsien turvallisuutta ja viihtyisyyttä puolustaessaan tehtyjä toimia. Hän myös korostaa, että metsäohjelman toteuttaminen on vasta alussa. ”Jyväskylän metsäohjelman tavoite ja malli on hyvä, mutta kaipaa päivitystä. Ohjelma ulottuu vuoteen 2030. ”Täällä pyritään siihen, että puusto pysyisi elinvoimaisena ja syntyisi myös uutta puustoa.” Alikasvosta oli paikoin raivattu arvioijien mukaan turhan innokkaasti ja säästöpuiden dokumentointiin esitettiin parannuksia, mutta pääosin metsänhoidon todetiin vastanneen metsäohjelman tavoitteisiin. METSÄSTÄ 3.3.2023 24 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVA JYVÄSKYLÄN kaupungin lähes 9 000 hehtaarin metsäomaisuus on monenlaisten toiveiden ja odotusten kohde. Talousmetsiä on noin kolmannes. Lähiseudun asukkaiden toiveiden mukaan raivattu alikasvos on jo alkanut vesoa voimakkaasti. Susiluoman mukaan ulkoiluja virkistysmetsissä ei pitäisi toimia metsätalouden menetelmin. Arvion laati Tapio Palvelut Oy, jonka asiantuntijat perehtyivät metsien hoitoon kirjallisten aineistojen ja haastattelujen avulla, mutta myös tekemällä mittauksia kaupungin metsissä. 9928_.indd 24 9928_.indd 24 27.2.2023 15.35 27.2.2023 15.35. Jotta kaikki näkökulmat tulisivat huomioiduksi, kaupunki laati vuonna 2018 yhdessä luontojärjestöjen, metsäalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa metsänhoitoa linjaavan ohjelman. Metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti teki arvion Jyväskylän Keljonkankaalla vuonna 2020 toteutetusta poimintahakkuusta. ”Osittain on jätettykin raivaamatta, mutta yritetään vielä enemmän löytää siinä keskitie.” Jyväskylän metsistä on suojeltu jo 17 prosenttia. Susiluoma on toisaalta tyytyväinen, että arviointi tehtiin, mutta pettynyt siihen, että ar viointia varten haastateltiin vain kaupungin työntekijöitä ja metsänhoidon toteuttajia. Toteutusta kritisoitu Asiakkuusasiantuntija Sini Miettinen Tapiosta sanoo, että Jyväskylän kaupunki on metsien hoidossa edistyksellinen ja metsäohjelman tavoitteita on toteutettu etuajassa. Susiluoma ymmärtää myös asukkaita vaikka toivookin, että kaupunki viestisi asukkaille monimuotoisuuden suojelun tärkeydestä. Lähtökohta pitäisi olla, että puita poistetaan vain silloin, kun se on aivan välttämätöntä. Asukkaat toivovat kuitenkin näköalojen avartamista lähimetsissä. ”Metsäohjelmassa oli lausuttu, että halutaan säilyttää metsän tuntu. ”Talousmetsillä on tuottotavoite, ja se on ihan mittava summa, jolla lopulta tuotetaan kuntalaisille palveluja.” Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Jyväskylässä lähija ulkoilusekä virkistysmetsiksi luokiteltavia metsiä käsitellään pääasiassa peitteisen metsänkäsittelyn menetelmin, eikä niille ole asetettu taloudellista tuottotavoitetta. ”Pääosa asukkaista haluaa, että lähialueiden metsiä hoidetaan.” Arviointi tehtiin osin metsäohjelman toteutukseen kohdistuneen kritiikin vuoksi. ”Pääosa asukkaista on tyytyväisiä ja haluaa, että lähialueiden metsiä hoidetaan. Metsäohjelman toteutumisesta valmistui vastikään arvio, jonka mukaan metsänhoito on pääasiassa ollut ohjelman tavoitteiden mukaista. Nyt se on arvioitu. Esimerkiksi sen toteutumista pyrittiin arvioimaan”, Kuutti sanoo
Puusto näyttää talvikelissäkin täystiheältä. 9928_.indd 25 9928_.indd 25 27.2.2023 15.35 27.2.2023 15.35. Sellaisena metsä voidaan kasvattaa jopa yli satavuotiaaksi. Kasvatettavaksi jääneet koivut ovat noin kymmenmetrisiä. Sitä ennen koivikon alle syntynyt kuusialikasvos harvennetaan.” Jalkanen laskee, että kymmenen vuotta sitten tehdyn koivun istutuksen jälkeen metsikössä päästään tekemään kaksi päätehakkuuta seuraavien seitsemän kymmenen vuoden aikana. Tämä ei ole jatkuvaa kasvatusta, vaan kahden puusukupolven kasvattamista rinnakkain.” Superharvennus jatkamaan kiertoaikaa Kuusikoilleen Jalkanen on kehittänyt superharvennuksen, joka sopii nuoruudestaan harvana kasvatetuissa metsissä, joissa puiden latvukset ovat elinvoimaisia. Kantoleikkaus paljastaa myös ensiharvennetun istutuskuusikon vinhan alkukasvun. Veli-Jussi Jalkanen mittailee kymmenvuotiaan koivikkonsa valtapuita. Isokokoisille mättäille istutettiin samana kesänä koivuntaimia, jotka nyt ovat kasvaneet kymmenen kasvukautta. Päätehakkuuvaiheen saavuttanut kuusikko väljennetään noin 200 runkoon hehtaarilla. Kaksi päätehakkuuta 70 vuodessa Nopeasti vankistuvassa koivikkossa seuraava harvennus tehdään 6–8 vuoden kuluttua. ”Puusto avohakataan, jos kirjanpainajat tai laho iskeytyvät metsään. Hänen mukaansa täyslatvaiset suuret puut tuottavat myös hyvän hehtaarikasvun ”Meillä on 170-vuotiaita, metrin paksuisia pihakuusia, joiden paksuuskasvu on edelleen puoli senttiä vuodessa.” Telakaivuri maataloustraktori ovat ajaneet mätästyksessä tehtyjä laakeita ”ajouraojia”. ”Ensi kesänä koivut kasvavat nopeasti.” Jalkanen perustelee varhaisia ensiharvennuksia latvusten häiriöttömän kehityksen turvaamisella. Pitkän loppukasvatuksen ajan metsänomistaja voi hyödyntää hiilensidontakorvauksia.” Vanhenevien kuusikoiden kasvattaminen vaatii Jalkasen mukaan valppautta. Tuulenkaadot korjaamme viipymättä. Uudistusalaa halkoivat leveydeltään metsäkoneen mentävät mätästysojat 20 metrin välein. Enää Jalkasen ei tarvitse todistella, että korjuukoneet pystyvät liikkumaan ojaurilla. ”Tavoite on kasvattaa kuuset 60–70-senttisiksi sorvitukeiksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen on Jalkasen kanssa samaa mieltä siitä, että voimakkaat harvennukset kiihdyttävät yksittäisten runkojen kasvua, jos niiden kasvukunto on hyvä. ”Saamme energiapuusta 35 euroa kuutiolta, joten myyntitulo on korjuukustannuksia suurempi.” Ensiharvennukseen kymmenessä vuodessa Vinhasti kasvavasta koivikosta saatiin parikymmentä kuutiota myyntipuuta hehtaarilta. Tämän varmistamiseksi käyn vuosittain tilamme jokaisella metsikkökuviolla. ”Koivikko kypsyy tukeiksi 3040 vuodessa ja kuuset muutama vuosikymmen niiden jälkeen. Kymmenen vuotta sitten sama maisema oli avoin. Yksittäisten puiden voimakas kasvu ei auta, jos puustoa on niin vähän, ettei koko alueen tuottokykyä ei saada hyödynnettyä.” Jalkanen ei jaa kasvututkijoiden käsitystä hiipuvasta kasvusta. METSÄSTÄ 3.3.2023 Metsälehti.fi 25 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT VIIMEKSI olimme tällä paikalla toukokuussa 2012 (Metsälehti 11/2012). Silloin maisema oli myllätty ja metsänomistaja, Sahalan kartanon isäntä Veli-Jussi Jalkanen esitteli ajouraojitusmätästystään ojitetun korpimetsän päätehakkuualalla. Puuston tiheyden ja hehtaarikohtaisen kasvun välillä on kiistaton yhteys. Superharvennettu metsä voi kasvaa kymmenen kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Hakkuukertymä ei päätä huimaa, rankaa kertyi noin 20 kuutiota hehtaarilla. ”Puuston tilavuuskasvu kuitenkin taantuu, kun metsää kasvatetaan harvapuustoisena. Kartanon omat koneet ovat juuri harventaneet kymmenvuotiaan koivikon. Myöhemmin niiden oli tarkoitus toimia ajourina. ”Ensi kesänä koivut kasvavat nopeasti.” Harvennuksen jälkeen hehtaarilla kasvaa noin 600 koivua. Jalkasen mukaan puut kannatti silti korjata. ”Silloin tähän jätetään hehtaarille noin 300 koivua, jotka saavat kasvaa päätehakkuuseen
Serlachius maksoi tilaustyöstä hyvin. Päässään hänellä on kalotti, pieni kangaspäähine, ja kädessään kävelykeppi. Teos on esillä Göstana tunnetussa Serlachius-museon rakennuksessa, joka rakennettiin edustuskodiksi G.A. METSÄSTÄ 3.3.2023 26 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI P arrakas mies seisoo keskellä paperikonesalia. ”Toki näitä tutkitaan sen historiallisen taustan läpi.” 1. Hän tuki muutenkin nuorta taiteilijaa jopa maksamalla tälle kuukausirahaa, joka vastasi tuon ajan kansakoulun opettajan kuukausiansiota. Pieni pala maisemaa. Muotokuvan on maalannut yksi Suomen tunnetuimmista kultakauden taiteilijoista: Akseli Gallén-Kallela. 2. Pääosassa on Laatokan alueen maisema metsineen ja niittyineen, mutta oikeassa reunassa pauhaa koski ja sen voimalla saha. Niitä Halonen on kuvannut teoksessaan Leppäkoski vuodelta 1917. Nykyisin ote on myös kriittinen. 3. 1. Ei siksi, että hän olisi ollut erityisen kiinnostunut paperin valmistuksesta, vaan rahan takia. Hänen muotokuviensa taustalla eivät myllää paperikoneet, vaan usein sinne on sijoitettu jokin PATRUUNAT TAITEEN TUKENA Sata vuotta sitten teollisuutta kuvattiin tehtaanomistajien tilaustöissä. Aiheena sahat ja paperitehtaat Yksi varhaisia kuvauksia Suomen metsäteollisuudesta on Pekka Halosen Myllykylän saha vuodelta 1899. Sahan edustalle on uitettu tukkeja ja katoksen alla näyttäisi olevan lautoja kuivumassa taapelissa. Ei tämä Halosen mestariteos ole, mutta ilman muuta taiteilijat suhtautuivat näihin vakavasti. ”Tämä on aika tyypillinen Halonen. 5. Myllykylä sijaitsee Sortavalasta luoteeseen ja sahan rakennukset ovat jo tuhoutuneet. 4. Serlachuksen veljenpojalle Göstalle. 2. Mies on Gustaf Adolf Serlachius, Mäntän paperitehtaan perustaja. Ei toki ainoa, myös muut teollisuusopatruunat tilasivat muotokuvia itsestään, perheenjäsenistään ja teollisuuslaitoksistaan. Lähistöllä sijainneen Leppäkosken paperitehtaan rakennukset kuitenkin ovat vielä tiettävästi olemassa. 9929_.indd 26 9929_.indd 26 27.2.2023 15.44 27.2.2023 15.44. Serlachius oli yksi ensimmäisiä merkittävä mesenaatteja Suomen taidekentällä. Toki näitä tutkitaan sen historiallisen taustan läpi”, sanoo Serlachius-museon johtaja Pauli Sivonen
Toinen teema on työläisten kohtelu. 5. ”Gösta taitelijan kanssa neuvotellen sopi, mitä näissä kuvataan ja se oli hyvin tarkkaa.” Esimerkiksi puunkuljetusta kuvaavassa Marcus Collinin tilaustyössä pöllien päät olivat ensin keskenään eripituisia, mutta Gösta ilmoitti kirjeitse taiteilijalle, että pinon on oltava siisti. Pääkonttori on nykyään Mäntän paperiteollisuuden historiaan perehdyttävä Gustaf-museo. Mänttä ja moni muu teollisuuspaikkakunta on syntynyt tehtaan piipun ympärille. W. 7. 9929_.indd 27 9929_.indd 27 27.2.2023 15.44 27.2.2023 15.44. Työhuoneessaan Gösta Serlachius ympäröi itsensä kuvilla metsien ja satamien työläisistä, jotka ahertavat anonyymeina selin katsojaan. Ehrströmin Mäntän kirkon urkuparven lasimaalauksessa pienet enkelit pitelevät vessapaperirullaa. Otteita PATRUUNAT TAITEEN TUKENA Sata vuotta sitten teollisuutta kuvattiin tehtaanomistajien tilaustöissä. Työntekijöistä pidettiin 1920ja 1930-luvuilla Mäntässä listoja, joissa ihmisiä jaoteltiin poliittisten näkemysten mukaan ja kuvattiin ominaisuuksia, jotka eivät juuri liittyneet työntekoon. Uusin tehtaan syntyä kuvaava teos Serlachius-museossa on Minna Henrikssonin ja Ahmed Al-Nawasin Genesis-ryijy. SAMPO LINKONEVA listoista on aseteltu Gustaf-museon kolmanteen kerrokseen. Irvileukojen mukaan Eric O. 7. Valokuvaaja Ville Lenkkerin teoksessa Vieraat kuvataan ihmisiä katsomassa kohti pitkää piippua. Siinä pääosassa ovat työläiset ja heidän elinpiirinsä. Taidetta konttoriin Kotinsa, Joenniemen kartanon, lisäksi Gösta Serlachius rakennutti yhtiölle pääkonttorin, joka täytettiin taiteella. Samalla, kun hakataan metsää, taiteen keräilyn kautta ihannoidaan koskematonta kansallismaisemaa. Nykyisin ote on myös kriittinen. Sen aulaa kiertää Serlachiuksen tilaama Lennart Segertstrålen seinämaalaus. METSÄSTÄ 3.3.2023 Metsälehti.fi 27 merkittävä teos suvun taidekokoelmasta. ”Se on yhteiskunnallista keskustelua, joka on taiteen tehtävä.” Pääosa jutussa mainituista teoksista on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämissä museoissa. ”Kun näitä vaikeita asioita nostaa itse esiin, pääsee sanomaan myös sen, että metsäteollisuus on mahdollistanut kaiken tämän taiteen”, sanoo Pauli Sivonen. Maalauksessa kuvataan tehtaan rakentamista, puuhiokkeen valmistusta ja paperin matkaa maailmalle, ennen kaikkea Pietariin. 4. ”Mäntän metsäteollisuus syntyi, jotta Pietarissa ihmiset voivat lukea sanomalehtiä. Näyttelyn tiedot perustuvat Serlachius-museon omaan historian tutkimukseen. Genesis-näyttely kommentoi metsäteollisuuden perisyntejä. Työläisten näkökulma Nykytaiteilijat katsovat Mäntän historiaa usein patruunoiden katseen sijaan työläisen silmin. Tämä on sellainen syntymyytti”, Sivonen sanoo viitaten filmirullamaisesti etenevään teokseen. 6. Ryijyssä tehtaan piipusta tuleva savu sekoittuu savuun, joka syntyy työväentalon palaessa maan tasalle. 3. 6
Aivan kuin märkä lumi olisi sulanut tarkasti tassun alta pois. PILKKEET 3.3.2023 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT ETELÄ-SAVON eläkkeellä olevalla riistapäällikkö Veli Lappalaisella on mainio jälkimuisto. Jälkiä on joskus jopa liikaa. Moni talviunta tai horrosta nukkuva otus ilmaantuu kevään kovettamille hangille. Vuosikymmenen takaperin hän oli kotiseuduillaan Hämeenlinnassa hirvimetsällä. Eläinten jäljillä (WSOY) Lumijälkiopas – Nisäkkäiden lumijälkien tunnistaminen (Metsästäjäin Keskusjärjestö) Kevätpäivän voisi viettää huonomminkin kuin lumijälkiä lumikenkäillen. Liikkeellä ovat kaikki kulkijat kärpästä karhuun. Jäljittäjän tulisi kulkea jäljenjättäjän perässä riittävän kauas. Varpaita oli viisi, takajalan pitkulaisella tassulla mittaa reilusti yli 20 senttiä. Eläinten lumijäljitys on mukava ja kiinnostava harrastus, vaikka ei metsästäisi. Lumen alta lentoon lähteneen teeren jälkeensä jättämää kieppiä voi kutsua luonnon taideteokseksi. Jälkiä on kaikkialla kaupungeissakin ja jäljitys kuuluu jokamiehenoikeuksiin, kunhan ei häiritse eläimiä. Muuten oli pyytömiehellä edessä nälkäkuolema. Oli myöhäsyksy, maassa ensilumi. Myös keväiset lisääntymispuuhat saavat eläimet liikkeelle, ja metsissä rampataan normaalia enemmän. Paras paikka ja aika ei ole lintuparatiisi kiivaimpaan pesimäaikaan, jolloin ilma on täynnä laulua ja liverrystä. Ei jälkiä vaan jäljitystä Eläinten jäljitys ei ole pelkästään yksittäisten jälkien löytämistä ja tunnistamista. Toisaalta siinä piilee myös hankaluus. Otollisin aika jälkiharrastukselle on kevät. Ilmiö on sama kuin linnunlaulujen opettelussa. Se on kokonaisuus, SUURILLA JÄLJILLÄ Kevät on parasta aikaa opetella eläinten lumijälkiä. joka muodostuu jälkijonon seuraamisesta. ”Kävelin hirvipassiin ja näin metsätiellä suuret jäljet.” Ne olivat sananmukaisesti uunituoreet. Pohjolaan saapuneen turkisriistan pyytäjän oli syytä oppia nopeasti seuraako hän näätää, oravaa vai metsäjänistä. Tarkastelemalla eläimen kul9930_.indd 28 9930_.indd 28 27.2.2023 15.46 27.2.2023 15.46. ”Näytti kuin ihminen olisi kävellyt saunan jälkeen paljain jaloin huurrelumisella terassilla.” Ne muistuttivat paljasjaloin kulkeneen ihmisen jälkiä muutenkin. HYVIÄ JÄLKIKIRJOJA Åke Aronson, Peter Eriksson: Eläinten jälkiä (Otava) Mikä tästä meni. ”Karhu oli lähtenyt talvipesästä lipettiin läheisen metsätyömaan melskettä.” Lumijäljitys on jokamiehenoikeus Jokaiselle eläinlajille tyypillisten lumijälkien opettelemiselle on ihmisellä ollut syynsä, metsästys
Myös eläintulokkaat löytävät oman roolinsa ja ryöpsähdysmäisen runsastumisen jälkeen kanta asettuu kohtuulliseksi. Omassa pihassamme koppelo kävi monena keväänä syömässä aukeavia lehtikuusen silmuja. Useimmat tulokaskasvit tarjoavat ravintoa joillekin alkuperäisille eläimille. Esimerkiksi järvien rannoilta, ojien pohjilta ja lanatuilta hiekkateiltä löytyy jälkiä kesälläkin. Toistaiseksi yleisiä ovat vain terttuselja ja isotuomipihlaja, mutta muutkin marjakasvit ovat leviämässä metsiin. Marjakasvien osalta vuorovaikutukset on helppoja havaita. Karhunjälki sykähdyttää joka kerta, vaikka niitä olisi nähnyt satoja. Se kukki ja teki runsaasti marjoja. Taitojen kartuttua on hyvä siirtyä hankalampiin jäljitysolosuhteisiin. Kun olen itsekin laskenut marjasatoja, tuntuisivat luvut olevan pikemminkin alakanttiin kuin liioittelevia. Kännykällä jäljet talteen Jälkien seuraamisessa ja opettelussa valokuvaus on tärkeässa roolissa. Linnut syövät puutarhaja puistokasvien marjoja ja levittävät samalla niitä metsään. Hän päätyi reiluun miljoonaan marjaan ja 430 kilon satomäärään. Eläimen hetkellinen painallus saadaan ikuistettua aikapäiviksi eteenpäin, jolloin myöhemmin voi kuvasta tutkia metsässä epäselviksi jääneitä asioita. Ihminen voi pitää kurttulehtiruusua haitallisena tulokkaana, mutta metsähiiri ja viherpeippo ovat varmasti eri mieltä! Vieraslajejakin kannattaisi havainnoida ekosysteemin osana. Mikä merkitys marjakasvien piha-, puistoja tienvierusistutuksilla on mahtanut olla mustarastaan runsastumiseen. Kevään myötä luonnossa on riittävästi valoa, jotta valokuvattaviin jälkiin muodostuisi varjoja. Hannu Sarvanne laski ja arvioi Viikissä 160-metrisen isotuomipihlaja-aidanteen marjasatoa. PILKKEET 3.3.2023 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Luulen, että lupiiniakin alkaa jokin eläin syömään ennen pitkää. KAMALA LUONTO kutapaa, askellusta ja kulkureittiä sekä ottamalla huomioon jälkilöydön vuodenaika, maantieteellinen sijainti ja ympäristö, voidaan jäljenjättäjä rajata melko tarkasti tiettyyn eläinryhmään kuuluvaksi. Niin on jo käynyt piisamille. Saukko näyttää minkille paikkansa ja ilves supikoiralle! Ahvenet ovat jo oppineet syömään liejutaskurapua, vaikka Itämeressä ei luonnostaan ollutkaan mitään sen näköistä otusta. METSÄN KÄTKÖISSÄ VIERASLAJEJA pidetään pelkkänä kiusana, mutta totuus on paljon monipuolisempi. Jäljittäjän kannattaa etsiä kulkujälkien lisäksi myös muita merkkejä eläimistä. Myös asiantunteva jälkikirja on ehdoton apuväline. Jälkikuvaus kannattaa aina. Kun ostimme kaksi marjatuomipihlajaa, tilanne muuttui. Naapurilta saatu siitepöly tuotti hyvin itävää siementä ja nyt rusotuomipihlajan taimia on kaikkialla ympäristössä, niin pihallamme kuin läheisissä metsissäkin. Samalla voi opetella eläinten jäljissä piileviä lajin sisäisiä eroja kuten esimerkiksi hirvenvasan, hirvilehmän ja hirvisonnin väliset erot. Etelä-Suomessa suurin osa metsän herukkapensaista on puutarhoista peräisin. 9930_.indd 29 9930_.indd 29 27.2.2023 15.46 27.2.2023 15.46. Punaherukka on eri lajia (risteymä) kuin alkuperäinen pohjanpunaherukka, mutta puutarhan ja metsän mustaherukat ovat samaa lajia. Ulosteet, oksennuspallot, virtsa, sulat, höyhenet, syönnökset, pesät, piilopaikat, kulkureitit, luolat, kolot ja ruokavarastot auttavat määrityksessä. Kameran lisäksi jäljestäjän kannattaa varustautua antoisaan harrastukseen mittanauhan, millimetripaperin ja piirroslehtiön kanssa. VIERASLAJIT MAISTUVAT Oravalle kelpaavat pihdan siemenet siinä kuin kuusenkin siemenet. Sitä mukaa kun marjat kypsyivät, rastaat söivät ne, mutta taimia ei lähimaastossa ollut. Pihassamme kasvoi jo paikan ostaessamme komea rusotuomipihlaja. Yhtä tärkeää on tehdä selkoa läheisten lajiparien (metsäjänis vai rusakko) ja lajiryhmien (näätäeläin vai koiraeläin) välisistä eroista
029 432 6117 • tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Tervaloi den metsätil alla Kuhmoi sissa kokeilla an rohkeas ti eri tapoja saada metsäst ä euroja. Kuivuus on joskus aiheuttanut ”suonikohjumaisia” kyhmyjä joista laho leviää, mutta kasvupaikka on kostea, mikä voisikin olla toinen syy koivujen huonoon kuntoon. 20 kilovoltin johtojen johtoaukea on yleensä joko 10, 8 tai 6 metriä leveä. PERUST ETTU VUONN A 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen TORSTA INA 7. KOIVUISTAAN HUOLESTUNUT NÄIN pahat korot koivun rungossa näyttävät tyypillisiltä korjuuvaurioilta, vaikka kysyjän mukaan kone ei ole niitä telonut. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €): • verkkole hti • näköisle hti • maksulli set verkon sisällöt • lehtiark isto Rekisteröid y ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti. Koivut kasvavat melko kostealla paikalla, joka on ilmeisesti ollut peltoa vuosikymmeniä sitten. NRO 18 Nastolas sa paljastu i poikkeu ksellisen laaja kuivuud en ja kirjanpa inajien aiheutta ma metsäva hinko. AINEISTOPÄIVÄ 17. Kun kolmisen vuotta sitten kysyin Luonnonvarakeskuksen tilastoasiantuntijoilta tästä ristiriidasta, sain vastauksen, jonka mukaan nykyinen tapa tilastoida metsäkatoa ei ota huomioon hylättyjen peltojen, ns. PERJAN TAINA 9. PENTTI NIEMISTÖ KOIVUTUTKIJA LUONNONVARAKESKUS 9931_.indd 30 9931_.indd 30 27.2.2023 15.54 27.2.2023 15.54. LOKAKU UTA 2021 . Kun nykytilanne on siis se, että metsäkadon määrää Suomessa tilastoitaessa otetaan metsämaan pinta-alojen muutoksiin vaikuttavista tekijöistä vain osa huomioon ja osa unohdetaan, niin ehdotan, että metsäkadon määrää tilastoidaan jatkossa valtakunnan metsien inventointitulosten ja laserkeilattujen metsävaratietojen perusteella. Koivujen vauriot kummastuttivat lukijaa. Millainen koivujen tulevaisuus mahtaa olla. Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJAN TAINA 14. Enemmä n pitäisi tehdä, mutta mitä. Tämä taas johtuu siitä, että kukaan ei ilmoita minnekään, kun peltoheitto on muuttunut metsämaaksi. LOKAKU UTA 2021 . JOULUK UUTA 2022 . MARRA SKUUTA 2022 . LOKAKU UTA 2021 . NRO 18 . Yhden puun tyvellä näyttää olevan kaarnan rikkoutumista, mikä viittaa maasta tai taimivaiheen myyrätuhosta leviävään lahoon. Hyönteisten ”reiät” ovat paljon pienempiä, eivätkä myyrät tai sorkkaeläimet koske näin suuriin koivuihin. SUOMEN vuosittaisesta metsäkadosta esitetään varsin tarkkoja hehtaarimääriä. Peltoheittoja on kaiketikin Suomessa noin 100 000 hehtaaria, ja erityisen paljon niitä on Pohjois-Suomessa. Sivut 22–23 YRITYS TÄ PITÄÄ OLLA TORSTA INA 2. Yksi viimeisimmistä luvuista on valtioneuvoston maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman esitetty arvio, jonka mukaan metsäkato on 2010 luvulla ollut noin 14 000 hehtaaria vuodessa. PILKKEET 3.3.2023 30 Metsälehti.fi VARAA OMA ILMOITUSTILASI! Metsälehden 31. Toisaalta koivujen luonnolliseen elinkaareen kuuluukin lahoamien verraten nuorena, joten sen kanssa on vain elettävä. NRO 22 . ARI LEVULA ELÄKELÄINEN METSÄTALOUSINSINÖÖRI Mikä on metsäkadon todellinen määrä. NRO 18 Tammel assa Kanta-H ämeessä paljastu ivat poikkeu ksellisen laajat hirvituh ot. LOKAKU UTA 2022 . Muita syitä miettiessä joutuu sulkemaan pois pakkashalkeamat, joita koivulla usein esiintyy, mutta kuoressa näkyy silloin pitkä pystysuora viiva. fi/rekister oidy (Rekister öintiin tarvitset asiakasnumeros i lehden osoiteken tästä). NRO 21 . Toki kapean johtoaukean palautuminen metsämaaksi ei reunavaikutuksen johdosta vaikuta metsän kasvuun suoraan suhteessa pinta-alaan, mutta metsäkadolla tarkoitetaankin metsämaan pinta-alan muutosta, ei metsän kasvun muutosta, johon taas vaikuttavat hyvin monet tekijät. NRO 18 Metsäal aa syylliste tään luonnon köyhtym isestä. Kun voidaan arvioida, että 20 kilovoltin avojohtojen pituudesta noin puolet on sijainnut metsässä, niin metsässä kulkevia johtoja on alkujaan ollut yhteensä noin 70 000 kilometriä. Samalla aikavälillä kitumaan määrä on vähentynyt 209 00 hehtaaria. Lehtipuuvesakon ikä kertoo, että tuolloin on metsikköä käsitelty voimakkaasti. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55 TORSTA INA 7. 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 TORSTA INA 7. Sivut 10–13 LUONTO KATO – MITÄ SE ON. Toisin sanoen huonosti kasvavaa metsätalousmaata, jonka kasvu on alle kuutio hehtaarilla vuodessa, on siirtynyt merkittäviä määriä metsämaaksi. Tuo pinta-ala on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kantaverkon kaikkien metsäalueilla sijaitsevien johtoaukeiden pinta-ala yhteensä. maaliskuuta ilmestyvällä numerolla 6/2023 on 25 000 kappaleen metsänomistajille suunnattu osoitteellinen lisäjakelu. PERUST ETTU VUONN A 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy . Kestotilaaj an eDUT paranevat. Vauriokoivujen tulevaisuus on sinetöity, suuri osa kelpaa vain polttopuuksi tai toukkien ruoaksi – valitettavasti – vaan arvonsa niilläkin. LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA 30 prosenttia yleisempiä kuin metsämaalla, ja tukkikokoisesta puusta menee keskimäärin jopa puolet haaskuun. Koska osa koroista on melko korkealla, niin veikkaan syyksi koivuja vasten kaatuneita puita. Keskijänniteverkkoa on Suomessa noin 140 000 kilometriä, joka kaupunkiverkkoja lukuun ottamatta on ollut ennen laajamittaisen kaapeloinnin aloittamista avojohtoja. JOULUK UUTA 2021 . Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄ Ä PERJAN TAINA 25. Vähälle huomiolle on jäänyt 20 kilovoltin keskijänniteavojohtojen kaapeloinnin vaikutus metsämaan pinta-alaan. Kaikkinaiset viat ovat peltokoivuilla Mikä koivuja vaivaa. MAALISKUUTA Lukijamäärä 164 000 (KMT-22) • Ota yhteyttä mediamyyntiin p. Vaurioiden vakavuudesta kertoo korojen suuruus, puuaineeseen ulottuva vaurioitus ja laajasti edennyt lahoaminen. Lahoavatko ne ennen aikojaan ”haavojen” takia. NRO 22 . Koivun tuohen rikkominen on aina iso riski, koska pihka ei tule suojaksi. Nämä luvut ovat ristiriidassa sen kanssa, että valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan aikavälillä 2008–2018 Suomessa metsämaan pinta-ala on lisääntynyt 193 000 hehtaaria. Kyljestymisen, eli reunoilta haavan päälle kasvaneen puun perusteella arvioin, että vauriot ovat noin kymmenen vuoden takaisia. peltoheittojen, hidasta metsittymistä. Jos lasketaan metsässä kulkevien avojohtojen pinta-ala kapeimman eli kuuden metrin leveyden mukaan, niin pinta-alaksi tulee 70 000 km x 0,6 ha/km = 42 000 ha. Suurin osa noista pelloista on hylätty jo viitisenkymmentä vuotta sitten, joten niitä siirtyy koko ajan metsämaaksi ilman ihmisen toimintaa. Toivotaan, että nykyisillä paakkutaimilla saadaan parempi tulos. Tietääksemme mikään kone ei ole telonut puita. Usean koivun rungossa on jonkinlainen vaurio. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli 9691_.indd 1 9691_.indd 1 9.10.2022 13.01 9.10.2022 13.01 Maaliskuun lopun METSÄLEHDELLÄ lisäjakelu Mikähän aiheuttaa ”reikiä” koivuihimme. Tutkimuskoealojamme on pilattu nastoilla, niiteillä, alumiinitikkailla, jopa mittasaksen raapaisuilla
09 315 49 840). PALVELUKSEEN HALUTAAN Milloin metsään on syytä tehdä neulasanalyysi. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Neulasnäytteet otetaan kasvukauden päätyttyä, mieluiten talvella. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. . Entä missä tapauksessa on turvauduttava maaperätutkimukseen. YK:n metsäympäristön tilan seurannassa kerätään nuorin ja toiseksi nuorin vuosikerta, sillä joskus ravinteiden puutokset näkyvät selvemmin vanhemmissa vuosikerroissa. TERVEYSLANNOITUSTA HARKITSEVA LUKIJA NEULASANALYYSI tehdään tyypillisesti silloin, kun puiden kasvussa näkyy häiriötä eikä pystytä suoraan päättelemään, mistä ongelma johtuu. Sahat ja jatkojalostuslaitoksemme sijaitsevat Kuusamossa,Taivalkoskella, Kajaanissa ja Oulussa. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. LUKIJAKYSYMYS Pölkky Oy on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Nämä ovat toki harvinaisempia tapauksia, mutta voivat joskus selittää ongelmia esimerkiksi tulvivilla alueilla. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. PILKKEET 3.3.2023 Metsälehti.fi 31 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. PASI RAUTIO METSÄNHOIDON TUTKIMUSPROFESSORI LUONNONVARAKESKUS Milloin tarvitaan neulasanalyysi. Maaperäanalyysiä käytetään muun muassa silloin, kun vallitsevan puuston neulaset ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa tai jos neulasia ei ole käytettävissä eli puusto on esimerkiksi kuollut tai poistettu päätehakkuussa. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Neulasanalyysia varten tarvitaan neulasnäytteet. Juttu avautuu uuteen näkymään. Jos esimerkiksi puustosta havaitaan latvakuolemia tai neulasten väri muuttuu keltaiseksi eikä syy ole selvä, neulasanalyysi on paikallaan. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Tartu haasteeseen ja kasvata vahvat juuret pohjoiseen! Lisätietoa tehtävästä sekä hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme polkky.?/yritys/ura Haemme joukkoomme METSÄASIANTUNTIJOITA puunhankintaan Puolangan, Ranuan ja Kajaanin (+Paltamo & Vaala) ostoalueille 9931_.indd 31 9931_.indd 31 27.2.2023 15.54 27.2.2023 15.54. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Neulasanalyysejä tekee esimerkiksi entinen Viljavuuspalvelu, nykyinen Eurofins. Esimerkiksi joidenkin ravinnepuutosten tai myrkytystilojen taustalla ei ole ravinteen määrä maassa, vaan pohjaveden muutosten aiheuttamat hapetus-pelkistysreaktiot, jotka muuttavat ravinteiden saatavuutta. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Maaperätutkimusta saatetaan joskus tarvita myös mahdollisen ravinnepuutoksen syiden selvittämiseen. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Liikevaihtomme on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistämme 420 alan ammattilaista. Näytteet tulisi ottaa vallitsevasta latvuskerroksesta, latvuksen yläkolmanneksesta
Suomi ja Suomen metsänomistajat eivät pärjää, jos kaikki metsät suojeltaisiin. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (määräaikainen) p. 70 m 2 ja 3. vuosikerta. perustettu 1933 Isojoen Saha Oy on pohjalainen yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa. Arvauskisa ratkesi METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6108 Eero Sala p. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 5 km, 6-tielle 1,5 km. 1991 valm. Hp. Toisin sanoen kaikissa näissä kolmessa metsien käyttömuodoissa pitää löytää tasapaino. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Nykyisen toimenhaltijamme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme palvelukseemme metsäosastolle KURIKKA-ILMAJOKI-LAIHIA alueelle METSÄASIANTUNTIJAA Metsäasiantuntijana teet tärkeää työtä uusiutuvien materiaalien valmistusketjussa ja hoidat metsänomistaja-asiakkuuksia kokonaisvaltaisesti. ja v. V. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 16.03.2023 mennessä osoitteella: info@isojoensaha.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Esa Hakamäki puhelin 040 548 6040 Isojoen saha 2x120_85mm 22.2.2023 11.00 Sivu 1 9932_.indd 32 9932_.indd 32 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57. Lähimmäksi osuneen arvauksen, 1 350 kuutiota hehtaarilla, heitti Jaakko Romu. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Erinomainen paikka yrittäjän kodiksi, työtiloiksi, tai vaikka parin perheen asuttavaksi! Huoneistot: 1. Tämä olisi Suomen elintason tuho. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Keskimääräinen arvattu kuutiomäärä oli 696,73 kuutiota hehtaarilla. 1h + k n. Kuutiokilpailuun tuli arvauksia yhteensä 74 kappaletta. Hp. 029 432 6110 Tiia Puukila p. oh + k + 3h + s + kph + wc n. ja varastotilana toimiva navetta, Parikkalan keskustaan n. 30 m 2 . 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. tulossa. Hp. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Nykyisen metsälain ensimmäinen pykälä toteaa, että ”tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoito ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään”. Ei e-tod. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 1930 rak. 49.000 €. oh + k + 2h n. OMAKOTITALO, PARIKKALA, Kukkulantie 54 80 k-m 2 , tontti 4830 m 2 . Liikevaihtomme tilikaudella 2021 oli 60 miljoonaa euroa ja palveluksessamme on yli 60 alan ammattilaista. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa PALVELUKSEEN HALUTAAN TIETEELLINEN metsäpaneeli on nyt perustettu . Yksikään jäsenistä ei edusta metsäfirmoja tai metsänomistajien edustusjärjestöjä. V. Voittaja palkittiin Metsälehti Digin vuosikerralla (arvo 142,80 euroa). 60 m, näkymät upealle Hummonselälle! Talon alakerrassa tupa + avok + 2 mh (toisessa oma wc) + khh + sauna + ph + kph/wc, yläkerrassa oh+mh&wc, parveke. Odotan innolla tämän paneelin ensimmäistä ulostuloa joko lehdistössä tai televisiossa. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 95 m 2 , 2. 1987 peruskorjattu 3 huoneistoa käsittävä asuintalo, n. 195 m 2 , tontti 7350 m 2 . Metsän todellinen kuutiomäärä hehtaarilla oli 1 181. Paneelin puheenjohtaja on Antti Asikainen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. E-tod. Metsäkeskusteluun pitää saada mukaan myös tämä metsien taloudellisuus. Toivottavasti se tulee pian. 3.3.2023 32 Metsälehti.fi PILKKEET MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa OMAKOTITALO/RIVITALO, Kerimäki, Kumpurannantie 111 n. Jäseniä on 14. Tämän paneelin jäsenet ovat vain ja ainoastaan metsätutkijoita ja metsätieteen ammattilaisia. + parveke, pihasauna, tontilla myös 1900-luvun alulta peräisin oleva asuinrak. Tehtävässäsi vastaat alueellasi puunhankinnasta, sekä korjuun ja kuljetuksen ohjauksesta. Ilmastoja luontopaneeli katsoo asioita liian ahtaasti vain luonnon ja ilmaston näkökohdista. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 2000 rakennettu hirsitalo mäntykankaalla, Puruveden lounaisrantatontilla, rantaviivaa n. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA HAUSJÄRVI Metsäpaneeli mukaan keskusteluun LUKIJALTA KILPAILU JÄRJESTIMME Metsälehden Facebookja Instagram-sivuilla arvauskilpailun Suomen puustoisimman metsän kuutiomäärästä. Eli Suomen ja metsänomistajien metsien käytössä pitää ottaa huomioon sekä hakkuut että virkistyskäyttö sekä metsien suojelu. Aikaisempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. V. Odotamme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, aktiivista otetta, yhteistyökykyä sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. 62.000 €. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 12 km Kerimäeltä. hirsitalo, tupak + mh + avoin yläk. Rannalla turvekattoinen savusauna, jossa takkatupa+s. Piharakennuksessa sauna ja varastotiloja, grillikatos. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) halusi perustaa tämän tieteellisen paneelin, jotta metsäkeskusteluissa voitaisiin ottaa huomioon muitakin näkökulmia kuin vain ilmastollinen tai luonnon näkökulma. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 280.000 €. OMAKOTITALO, Kesälahti, Murtoniementie 16 137 m 2 , tontti 6150 m 2 . Ei e-tod
09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 9932_.indd 33 9932_.indd 33 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57. tai p. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Voit ratkoa sen päätteellä ja lä hettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PILKKEET 3.3.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 4 METSÄRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 4”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PALKINNOT metsäristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Matts Kentala, Evijärvi, Esa Makkonen, Kerimäki ja Aatos Rönkkö, Espoo. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 17.3.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki
”Sehän näkyy sieltä ylhäältä ihan eri tavalla kuin maan tasolta”, Tuominen huomauttaa. Jo parinkymmenen minuutin lennolla saa kartoitettua ison alan. Suurten petolintujen pesäpuut on lain nojalla rauhoitettu, mutta pesimismahdollisuuksien parantamiseksi uusia tarvittaisiin. ”Kävimme katsomassa yhtä pesäpuuta maastossa, ja siitä tuli ajatus, että miltä se näyttää yläilmoista”, Riimala kertoo. Tulevaisuuden pesäpuut löytyvät yläilmoista Opiskelijoiden innovaatio yhdistää petolintujen suojelun ja säästöpuuryhmien suunnittelun. Petolinnut ovat tärkeä osa Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta. Mikko Riimala (vas.) ja Janne Tuominen uskovat droonien käytön lisääntyvän metsissä. Tällaisella idealla metsätalousinsinööreiksi opiskelevat Janne Tuominen ja Mikko Riimala Tampereen ammattikorkeakoulusta voittivat äskettäin Findrones-innovaatiokilpailun. Tarvittava kalustokin alkaa olla yhä useamman ulottuvilla. Tutkimuslennon jälkeen kaksikko alkoi pohtia, että tekniikkaa voisi hyödyntää myös tulevien pesäpuiden löytämiseen. Laitteeksi sopii tavallisessa elektroniikkaliikkeessä myytävä 500–1 000 euron drooni. Ne muun muassa auttavat pitämään jyrsijäkannan tasapainossa. Samalla voidaan etsiä potentiaalisia pesäpuita petolinnuille. Luonnonsuojelu versus metsätalous – niiden ei pidä olla kolikon kaksi puolta. Tuomisen ja Riimalan innovaatiossa suojelua voi tehdä tehostuneen metsäsuunnittelun ohessa. ”Se oli yksi suurimpia motivaattoreitani lähteä opiskelemaan metsäalaa. 3.3.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN TUOMAS NIKULIN, TEKSTI KAISA VARKILA, KUVA MITÄ jos valitsisit säästöpuiksi yksilöitä, jotka voivat palvella petolintujen pesäpaikkoina, ja löytäisit nämä puut näppärästi nopealla drooniajelulla. Viime kesänä Riimala osui juttusille eläköityneen luontotutkijan kanssa ja sai tältä kiitosta siitä, että nykyiset metsätalouden opiskelijat ovat kiinnostuneita petolintujen hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Tuomisen mukaan havainnointi ei vaadi metsäalan perusosaamista ihmeempiä taitoja. Kyllä niiden täytyy sivistysvaltiossa kulkea käsi kädessä”, Riimala tuumii. Taivaalta lakkapäinen vanha mänty erottuu ympäröivistä puista todella hyvin, jopa paremmin kuin maan kamaralta. DROONI AVUKSI Metsäsuunnittelussa drooni kameroineen on edullinen ja nopea työväline säästöpuuryhmien suunnitteluun. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat vapaasti käytettävissä. Suomen petolintukanta on ollut viime vuosikymmenet tasaisessa laskussa, mikä asiantuntijoiden mukaan johtuu merkittäviltä osin hakkuista. Laitteen hallinnan oppii Riimalan mukaan varttitunnissa, ainakin jos joskus on pelannut pelikonsolilla. Jo viidelläsadalla eurolla saa droonin, joka kulkee maastossa kevyesti mukana ja jonka käytettävyys on ammattilaistasoa. Uusia pesäpuita tarvitaan Vielä droonien hyödyntäminen metsäkäytössä on kuitenkin alkutekijöissään. Luonnosta huolehtiminen onkin sekä Tuomiselle että Riimalalle tärkeää. ”Aikaa ja kustannuksia säästyy”, Tuominen sanoo. FAKTA 9933_.indd 34 9933_.indd 34 27.2.2023 15.59 27.2.2023 15.59. Vaikkei laite poista tarvetta maastoon jalkautumiselle, se auttaa suuntaamaan suoraan oikeaan paikkaan. Oivalluksen rakennusaineina olivat Tuomisen drooniharrastus ja yhteiset opinnot. Olemassa olevien pesien sijaintia ja asutustilannetta voi kartoittaa metsäsuunnitelmaa tehtäessä sekä hakkuita suunniteltaessa. Ja idealistinen visio siitä, että vastakkainasettelu pitäisi saada laskuun
3.3.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 17.3.2023 Mitä puoluetta metsänomistaja ÄÄNESTÄÄ. Ihmekös se, jos #puuenergia vähän kasvoi.” Metsämiesten Säätiön puheenjohtaja Juha Mäkinen Twitterissä 22.2.2023 9933_.indd 35 9933_.indd 35 27.2.2023 15.59 27.2.2023 15.59. Kooltaan puu on kutakuinkin metsämännyn luokkaa. Puita tehokkaasti näivettävän mäntyankeroisen on arveltu levinneen maahan Pohjois-Amerikasta viime vuosisadan alkupuolella. Mäntysieniä ennätyshintaan Japaninpunamänty on usein pioneeripuu alavilla ja karuilla hiekkamailla sekä metsäpalojen jälkeen. Juuri runsaan pihkan takia puu on myös kohtuullisen lahonkestävää ja polttopuuna lämpöarvoltaan verrattain hyvää. Japaninpunamänty (Pinus densiflora ) on kotoisin Japanin, Korean niemimaan ja koillisen Kiinan alueilta. METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. PUNAMÄNTYJÄ ITÄ-AASIASTA Japaninmännyn neulaset ja kävyt ovat noin puolta pidempiä kuin metsämännyllä. Luontaisilla kasvualueillaan puuta on silti käytetty runsain mitoin muun muassa rakennuspuuna, ratapölkkyinä ja puukuituteollisuudessa. Metsämaan arvo oli laman myötä laskenut melkoisesti, sillä lehden mukaan vuonna 1929 pientilojen metsämaista oli Etelä-Suomessa maksettu 2 601 ja Pohjois-Suomessakin 883 markkaa hehtaarilta (nykyrahassa 935 ja 317 euroa). Ulkomaista, miedompimakuisena pidettyä sientä tuodaan Japaniin huomattavasti halvemmalla kilohinnalla muun muassa Kiinasta ja jopa Suomesta. Tuulta, hellettä ja kuivuutta kestävänä puulajina japaninpunamänty on suosittu metsityskäytössä sekä temppelija kotipuutarhoiden koristeja bonsaipuuna. VUONNA 1933 maailmanlaajuinen lama vaikutti yhä Suomessakin. Itse puuaines on hyvin pihkapitoista, ja pihkaa käytettiin entisaikaan soihtujen ja tärpätinvalmistukseen. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ITÄISESSÄ Aasiassa kasvaa suomalaista metsämäntyä muistuttava ja sille kohtuullisen läheistä sukua oleva mäntylaji. Suotuisissa oloissa japaninpunamänty voi kasvaa yli 35-metriseksi. Japaninpunamännyn erään mykorritsasienen, ”matsutaken” eli tuoksuvalmuskan (Tricholoma matsutake ) itiöemät ovat erityisen arvostettuja ja kallisarvoisia ruokasieniä Aasian markkinoilla. Suotuisissa oloissa puu voi kasvaa yli 35-metriseksi, mutta jää etenkin rannikon tuntumassa huomattavasti lyhyemmäksi. Sienen tieteellinen lajinimi pohjautuu japaninkieleen ja merkitsee ”mäntysientä”. Sienikadon seurauksena japanilaisen matsutaken kilohinta on paikoin noussut useisiin satoihin euroihin ja kalleimmillaan huutokaupassa jopa tuhansiin euroihin. Etelä-Koreassa puusta käytetään mieluummin nimeä koreanpunamänty, ja mänty mainitaan myös maan kansallislaulun sanoissa. Kyseisen puun juuriston yhteydessä kasvaa myös eräs maailman arvokkaimmista ruokasienilajikkeista. Se pystyy tarvittaessa sinnittelemään vielä yli kahden kilometrin korkeudessa. ”SUOMI PUDOTTANUT kaasun käyttöä melkein 60 prosenttia, eniten koko EU:ssa. Verrattuna metsämäntyyn on japaninpunamänty runkomuodoltaan usein melko kehnonlaista ja oksikasta. Korkealla vuoristossa koko on viinimarjapensaan luokkaa tai pienempi. Sienen satomäärät Japanissa ovat toisen maailmansodan jälkeen romahtaneet kohonneiden lämpötilojen, kuivuuden ja mäntyankeroisen aiheuttamien puustotuhojen takia. Metsämaasta oli maksettu pienemmillä tiloilla 385 markkaa ja yli 50 hehtaarin tiloilla 423 markkaa hehtaarilla (nykyrahaksi muutettuna 165 ja 182 euroa). Maaliskuun alun Metsälehti kertoi, että edellisenä vuonna toimitetuissa pakkohuutokaupoissa asutushallitus oli ostanut kaikkiaan 490 tilaa. Monien vuosisatoja vanhojen temppeleiden ja iäkkäiden puusiltojen rakenteissa puu on osoittautunut varsin kestäväksi kosteissakin olosuhteissa. Aikoinaan japaninpunamäntyä käytettiin etenkin puuhiilen tuottamisessa ja pikimustaa hiiltä myös musteen valmistuksessa. Kaksineulasmäntyihin kuuluvan japaninmännyn neulaset ja kävyt ovat keskimäärin noin puolta pidempiä kuin metsämännyllä
UUTUUS: Norwood hirsihöylä LX 26 Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6990,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. tukin halkaisija 69 cm OS27 Tukkivannesahat nyt rahtivapaasti! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,4 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 5,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot OS27 Tukkivannesahat nyt rahtivapaasti! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste 9934_.indd 36 9934_.indd 36 27.2.2023 16.06 27.2.2023 16.06. Kampanjat voimassa 31.3.2023 asti Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat OS27 alk: 4790,00 FRONTIER OS27 Max