Sivut 18–19 Ajankohtaista: Puunostajat passiivisina ›› sivu 3 Metsälaki: Tutkija ennustaa ongelmia ›› sivu 8 Puukauppa: Leimikon laadusta halutaan maksaa ›› sivu 12 Palstalla: Turhaa syyllistämistä ›› sivu 19 Uuden ajan savotta M ik ko R iik ilä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14. MAALISKUUTA 2013 • Nro 5 • WWW.METSALEHTI.FI Vesa Linnera ja Antti Heinonen harjoittelivat jatkuvan kasvatuksen hakkuuta Toivakassa
Ensimmäinen puupohjaista dieseliä tuottava jalostamo käynnistyy ensi vuonna, ja luontomatkailu lisääntyy. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. PÄÄKIRJOITUS 14.3.2013 S uomen biotalousstrategian valmistelijat kiirehtivät valmiiksi esitystään, joka on määrä tuoda hallituksen hyväksyttäväksi muutaman viikon kuluttua. Kravatit saivat lähteä Petri Parvinen ryhtyi tuulettamaan metsäsektoria. Onko tästä uudesta jotain hyötyä. Silmä lepää näitä hyvään kasvuun saatettuja taimikoita katsellessa.” Suorittava porras METSÄSTÄ PILKKEITÄ Se pp o Sa m ul i Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Enemmistö metsänomistajista pysynee perinteisillä linjoilla. Juuri nyt monet hankkeet niin Euroopan unionissa kuin kotimaassakin pyrkivät päinvastaiseen eli suitsimaan metsien hyödyntämistä entistä tiukemmin. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Biokuituja käytetään jo limsapulloissa, puhelimissa, ehkä pian myös autojen kitkarenkaissa. Sivu 7 Uutuusöljy ei enää tuki Sivu 9 Laserkeilauksesta apua puukauppaan Parhaillaan selvitetään maastolaserkeilauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Sivut 4–5 Sahojen kurimus ei hellitä Sivu 6 Talvivaaraakin pahempi vitsaus Hapan maa koettelee Länsirannikon seutua. Kun metsiemme kasvu on paljon suurempi kuin poistuma, on sinällään melko yhdentekevää, miten metsiä käsitellään. Erilaisia strategioitakin on jo yli sata. Onhan heidän käyttämistään menetelmistä sekä tutkittua että käytännön kokemuksista saatua tietoa runsain määrin. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Hyvät rahkeet eivät kuitenkaan vielä riitä, sillä myös biotaloudessa pitää osata kehittää ja valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita sekä palveluja ja saada ne kaupaksi. Euroopassa biotaloutta kehitetään etenkin maatalouden ympärille, mutta meillä vihreää taloutta on luonteva rakentaa metsien varaan. Toivottavasti ja todennäköisesti on, sillä maailmalla biotalous eli uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla hyödyntävä talous elää uutta nousukautta. . . Tukevasta selkänojasta on hyötyä, kun päätetään tutkimusrahoista tai keinoista, joilla edistetään uutta liiketoimintaa. www.metsalehti.. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vetämässä johtoryhmässä on edustajia neljästä ministeriöstä, työja elinkeinoministeriön lisäksi maaja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. On hyvä, että strategiaa on valmisteltu poikkeuksellisen laajalla joukolla. Onnistuessaan strategia tuo puulle uutta kysyntää. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Onhan Suomessa aina eletty luonnonvaroihin perustuvaa biotaloutta, joskaan ei tuolla nimellä. Joka tapauksessa mikä tahansa hakkuu on taloudellisessa mielessä parempi kuin se, että ei hakata ollenkaan. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. . Sivut 10–11 Kuusikin uudistuu luontaisesti Sivut 14–15 Walesin prinssi pelasi fortunaa Sivut 16–17 Nelikymppisenäkin nuori metsänomistaja Juhlavuoden sarjassa tavataan tuttuja vuosien takaa. Uudempien mallien toimivuus voi sen sijaan olla uskon varassa. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Tarvitaan tutkimusta, investointeja ja markkinointia. Kun tämän ottaa vertailun lähtökohdaksi, jokainen voi todistaa käyttämänsä menetelmän järkeväksi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Sivu 20 Kuin henkien mekastusta Sivu 24 Lukijan vinkillä ketju teräväksi Sivu 25 Rosenlewin vaiheista laadukas historiateos Sivu 27 Metsälakiuudistus puhuttaa edelleen Sivu 28 Alppikuusi kasvaa yli kahdessa kilometrissä Sivu 30 Taimikolla lentävä lähtö ”Mallikkaasti perattua taimikkoa ja hyvin kehittyviä nuoria metsiä on kuvan ympäristössä runsaasti. Valitettavasti tämä tavoite on jäänyt lakimuutoksessa pahasti jalkoihin, vaikka Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä.” WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder vetoaa eduskuntaan. Puuta pitää voida hakata lisää Uudistuva metsälainsäädäntö sallii lähes kaikenlaisen metsien käsittelyn. Hakattavat puut voi valita mielensä mukaan. Niitä täällä on paljon, samoin metsiin liittyvää opetusta ja tutkimusta, mikä antaa kilpailuun erinomaiset lähtöasemat. Hallituksen vankka sitoutuminen biotalouteen auttaa toivottavasti myös siten, että metsien hakkuita voidaan kasvattaa. HANNU JAUHIAINEN Jatkuvia hakkuita Kansanedustajien on viime kädessä varmistettava, että tuleva laki turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden nykyistä paremmin. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 2 METSÄLEHTI 5 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Biotaloudesta puhutaan paljon, mutta silti strategian merkitys herättää epäilyksen. Se ’energia-asentokin’ on aivan tuntematon käsite
Tein itse jäätien ja hommasin hakkuu kone yrittäjän töihin. 1–3 vuoden välein Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Ei Ei n. Metsänhoitoyhdistykset osoittautuivat firmojakin laiskemmiksi soittelemaan metsänomistajille. Kaikki yhteydenotot tulivat isojen metsäyhtiöiden edustajilta. Kannattaisi ehkä ensin soittaa metsänomistajille eikä ministeri Vapaavuorelle, jos haluaa tehdä puukauppoja. Hänkin innostui puu kaupasta, kun jää tiekin oli valmiina.” ”Olisi toivottavaa, että ostajat ottaisivat suoraan yhteyttä puun myyjiin eivätkä toimisi metsän hoito yhdistyksen kautta. Se voisi vähentää yhdistysten roolia puu kaupoilla.”. Silloin saisi järkevästi kaupaksi pienempiäkin kohteita, kun koneet ovat jo palstan vieressä.” ”Ostajan yhteydenotto olisi oiva tapa viestittää, että puuta tarvitaan.” ”Ostajia ei 2?000 kuutio metrin saarileimikko kiinnostanut. Soitin naapuri tilalliselle. Luulisi, että tähän tulee parin vuoden kuluttua muutos. Kysyimme myös, onko metsänhoitoyhdistyksestä soiteltu. Ostajien yhteydenotot ovat harvinaisia, vaikka suuri enemmistö metsänomistajista pitää niitä toivottavina. Myyntiaktiivisuudessa näyttää olevan alueellisia eroja. Yli 80 prosenttia vastanneista myy puuta 1–5 vuoden välein, liki puolet 1–3 vuoden välein. Metsämaakunta Etelä-Savon vastaajista lähes kaikki kertoivat myyvänsä puuta 1–3 vuoden välein. Metsänomistaja odottaa soittoasi Valtaenemmistö, lähes 90 prosenttia, piti hyvänä ajatusta, että puunostajat ottaisivat yhteyttä. Vain vajaa 40 prosenttia vastaajista kertoi ostomiesten ottaneen yhteyttä. Kyselyyn vastasi 31 metsänomistajaa, siis noin kymmenen joka maakunnasta. soittaneet yhdellekään vastaajistamme. Yhtiöt pitävät yksityis metsän omistajia reservinä, kun niillä on paljon omia metsiä. Lähes yhtä moni olisi myös valmis tekemään puukaupan tällaisen aloitteen perusteella. Sahoilta ei paljon soitella Iso kysymyksemme oli, ”ovatko puunostajat ottaneet oma-aloitteisesti yhteyttä sinuun viimeisimpien viiden vuoden aikana”. 5 vuoden välein 1 Kuinka usein myyt puuta. Niinpä soitimme satunnaisesti valituille Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa metsää omistavalle ja kysyimme, ovatko puunostajat viimeisimpien viiden vuoden aikana ottaPuunostajat eivät juuri metsänomistajille soita Puukauppa on myyjien omaaloitteisuuden varassa. 3 Onko metsänhoitoyhdistys ottanut yhteyttä viimeisen 5 vuoden aikana. 10 vuoden välein a) Saha b) Muu ostaja harvemmin 2 Onko puun ostaja ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä viimeisen 5 vuoden aikana. Toki sillä varauksella, että tarjottu hintataso tyydyttää, mikä ei liene kohtuuton varaus. Havainnot asettavat outoon valoon vaatimukset rankaisuverojen säätämisestä metsänomistajille. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 5 • 2013 3 HANNU JAUHIAINEN MIKKO RIIKILÄ K yselimme puhelinhaastatteluna metsänomistajien kokemuksia puunostajien ja metsänhoitoyhdistysten aloitteellisuudesta puumarkkinoilla. Halusimme selvittää, tekevätkö metsäyhtiöt ja sahat varmasti kaikkensa puuta saadakseen. Pienimmät tilat rajattiin pois. Vastaajat valittiin alle 70-vuotiaista metsänomistajista. Isot yhtiöt hallitsevat liiaksi puu kauppoja.” ”Yhtiöt ja metsän hoito yhdistykset voisivat olla yhteydessä naapuritilojen omistajiin, kun jonnekin päin on hakkuu suunnitteilla. 4 Oletko itse ottanut yhteyttä puunostajiin tai metsänhoitoyhdistykseen. Pohjois-Karjalassa ja varsinkin Pirkanmaalla puukauppoja tehtiin tätä harvemmin. Siltä tilanne näidenkin tulosten perusteella näyttää. Vastaukset eivät mairittele puunostajia. Neljä viidestä kyselyymme vastanneesta kertoo ottaneensa itse yhteyttä puunostajaan tai metsänhoitoyhdistykseen myydäkseen puuta. Erään firman ostomies kertoi äskettäin, että heille on viime vuosina osoitettu niin moninaisia hommia, ettei aika tahdo enää riittää puun ostamiseen. 11 21 6 4 1 31 19 12 10 25 5 26 4 27 neet oma-aloitteisesti yhteyttä. Jäätie kun kuulemma on riski. Tulos on jokseenkin sama kuin MTK:n teettämässä, yli kymmenen kertaa suuremmalle metsänomistajajoukolle suunnatussa samansuuntaisessa Metsätutka-kyselyssä. Virteen yhtyi elinkeinoministeri, kokoomuksen Jan Vapaavuori. Vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista kertoi yhdistykseltä soitetun viiden vuoden aikana. Sahayritysten ostomiehet eivät ole ”Yhteydenotto olisi hyvä ja kauppojakin voisi syntyä, jos itsellä olisi myynnin tarvetta. Esimerkiksi hämäläisen sahayhtiö Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra vaati metsänomistajille vuotuista 50 euron hehtaarikohtaista metsätilamaksua piiskaksi puukaupoille. Yhteydenotoksi tulkittiin puhelinsoitto tai käynti, ei esimerkiksi sähköpostin tai postikortin lähettämistä. Valtaosa myy säännöllisesti Vastausten perusteella puunostajien kannattaisi yrittää muutakin kuin syytellä metsänomistajia. 5 Pidätkö hyvänä ajatusta, että puunostajat ottaisivat aktiivisesti yhteyttä metsänomistajiin. MTK:n vuosittain toistama kysely osoittaa, että yhteydenottoja saavien metsänomistajien määrä 2000-luvun puolivälistä pienentynyt kymmenen prosenttiyksikköä. Jutun pontimena oli puunjalostajien toistama väite huonosti käyvästä puukaupasta ja metsänomistajien syyttely puun panttaamisesta. 6 Voisitko tehdä puukaupan ostajan/metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta. Metsälehti n
Metsäkeskus tarkasti viime vuonna männyn taimikoita, ja tuoreiden kankaiden osalta kylvötulos luokiteltiin heikoksi tai virheelliseksi yli puolella tarkastetusta pinta-alasta. Täältä löytyisi infrastruktuurin suunnittelija, komponenttien toimittaja, rakennusyhtiö – koko paketti. Metsäkeskuksen tekemän kyselyn mukaan kauppa on käynyt hyvin ja puun toimittajien varastot alkavat ehtyä. Suurimmat rahoittajat ovat maaja metsätalousministeriö sekä Suomen Metsäsäätiö. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu on tarjolla Jämsän ja Jyväskylän suunnalla. Juuri Parvisen kaltaista visionääriä metsäala kaipaa. ”Jos halutaan, että jokin asia uudistuu, se pitää ensin myydä. Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori on hiljattain valittu Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtajaksi, ja ajatus lentää isojen asioiden parissa. Kokemukset ovat olleet hyviä: tuhka parantaa metsäteiden kantavuutta ja roudankestoa. Metsätaloudellista näkemystä on vaikka muille jakaa, mutta sitä pitää oppia suuntaamaan uudella tavalla.” Täytyy ajatella isosti Tutkimustyön lisäksi Parvinen on muun muassa uudistanut yksityistä terveydenhuoltoa ja sen palkitsemisjärjestelmää. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuva P etri Parviselta ei tahdo saada suunvuoroa. Siellä on jo kivi-, betonija muovikaupunki, miksi ei siis puusta rakennettua?” Parvinen kysyy. ”Hänen kaltaistaan osaajaa SMY:n hallituksen pöydässä ei ennestään istu. Metlan mukaan toteutunut kantohintataso oli reaalisesti alimmillaan sitten 1990-luvun lamavuosien. Kysely tehtiin Halkoliiteri.com-palvelussa mukana oleville yrittäjille. Paperin vienti laskussa Suomesta vietiin metsäteollisuustuotteita viime vuonna liki 11 miljardilla eurolla, mikä on reaalisesti viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Liitoa ei vähällä keskeytetä. Polttopuusta paikoin pulaa Polttopuusta voi joillakin alueilla tulla pulaa kevään aikana. Hänen mukaansa menestyksen kannalta tärkein mittari on nimenomaan se, pystytäänkö tukemaan myyntiä. Hyvään tulokseen päästiin vain kahdeksalla prosentilla pinta-alasta. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yhteensä 379 ilvestä, mikä on kymmenen eläintä vähemmän kuin edellisellä pyyntikaudella. 4 METSÄLEHTI 5 • 2013 LyHyESTI Männyn kylvöstä saatiin huonoja tuloksia Männyn kylvö epäonnistuu usein tuoreilla kankailla, Suomen metsäkeskus arvioi. Se etsii signaaleja siitä, mitä alalta odotetaan: tehdäänkö asioita, joita yhteiskunta haluaa. Jälkiteollinen yhteiskunta perustuu älyn myymiseen, laajojen kokonaisuuksien hanskaamiseen”, hän visioi. Ja mitä korkeampi on tuotteen jalostusarvo, sitä koulutetumpaa väkeä tarvitaan myyntiin.” Uudistaja ulkopuolelta ”Jonkun pitäisi myydä Kiinaan miljoonan asukkaan puukaupunki.” Vapiskaa, kaikki te perinteiden vaalijat! Suomen Metsäyhdistyksen uusi puheenjohtaja Petri Parvinen on valmis tuulettamaan koko sektorin.. Kylvötulos katsottiin hyväksi, kun taimia on yli 3?000 kappaletta hehtaarilla. UPM tarjoaa tuhkateitä Metsäyhtiö UPM on jo useamman vuoden ajan kokeillut voimalaitostensa tuottaman tuhkan käyttöä metsäteiden kunnostuksessa. Uusi puheenjohtaja kielsi ensi töikseen kravatin käytön hallituksen kokouksissa, mikä symboloi asioiden uudistamista: rippipuvussa ajatus ei kulje. Ja koska bulkkitavaran kustannuskilpailukyky ei Suomelle kaksista tulevaisuutta lupaa, täytyy hilata arvoketjut ylös eli myydä isoja asioita. Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan tulos laski 83 euroon hehtaarilta, mikä on reaalisesti kahdeksan euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Nyt yhtiö tarjoaa tuhkatiepalvelua myös yksityisille metsänomistajille. Suomen riistakeskus oli myöntänyt luvat 404 ilveksen metsästykseen. Noin puolella vastanneista yrittäjistä puuta riittää vielä tälle lämmityskaudelle, neljäsosalla puut loppuvat ennen kevättä ja neljäsosa ei osannut arvioida tilannetta varmaksi. Täysipäiväinen professori hänestä tuli 2009. Käytännössä yhdistys muun muassa järjestää Päättä jien Metsäakatemian, koululaisten Metsävisan sekä tekee yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa. ”Jonkun pitäisi myydä Kiinaan miljoonan asukkaan puukaupunki avaimet käteen -periaatteella. Puukaupungin kaltainen jättikauppa olisi skenaario, johon suomalaiset hyvinkin pystyisivät, kun ryhtyisivät. Parvisen erityisosaamista on uusien asioiden myyminen. Massan ja kartongin vientimäärät nousivat, mutta paperin laski. Kantohinnat lamavuosien tasolla Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos heikkeni viime vuonna. Rooli on ollut sekä konsultin että yrittäjän. Jättikaupat takaisivat maan talouteen rahavirtoja, jota Parvinen ei pitkien arvoketjujen paperiteollisuuden jäljissä näe. Viime vuoden markkinahakkuut nousivat yhteensä 53 miljoonaan kuutiometriin. Hallituksessa mukana oleva MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on Parvisen aloitukseen tyytyväinen. Metsäyhdistyksen puheenjohtaja voi vaikuttaa alan tulevaisuuteen, ja paikalle haluttiin nimenomaan kyseenalaistaja metsätalouden ulkopuolelta. Niitä metsäteollisuudella riittää: biopolttoaineet, kuidut, älypakkaaminen, puurakentamisen komponentit. Eniten putosi päällystämättömän aikakauslehtipaperin vienti, 26 prosenttia. ”Meillä on hyvä maine vastuuhenkilöinä, loistava maine projektinvetäjinä, samoin tehtaan toiminnasta vastaavina. Viime vuoden reaalinen kantohinta taso oli seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan massaja paperiteollisuuden viennin arvo oli 8,7 miljardia. Tämä olisi juuri sitä älyn myymistä. Kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin viidennes. Ilvessaalis kutistui Ilvessaalis jäi viimevuotisesta. Tyydyttävään tulokseen päästiin 2?000 taimella ja heikkoon 1?300 taimella. Ensi vuona toimintaa on tarkoitus laajentaa muualle maahan. Kylvötulos katsottiin virheelliseksi, jos jäätiin alle lakirajan eli 1?300 taimen. Itse SMY on metsäalan yhteistyöjärjestö, joka toimii sen ja muun yhteiskunnan rajapinnassa
Miten on markkinointi ja talous hoidettu. Mikä estää soveltamasta samankaltaista bisneslogiikkaa myös metsään. Antaa kuvan passiivisesta sekalaisesta joukosta, joka omistaa metsää. Se haluaa hyvinvointia, kauneutta ja terveyttä. Pitkällä tähtäimellä varallisuus kasvaisi nykyistä enemmän. Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ehdotteli metsälle 50 euron hehtaarikohtaista vuosittaista maksua vauhdittamaan puukauppaa. En ole ainakaan nähnyt.” Opinkappaleeksi Parvinen ottaa Tornionjoen lohen. Puunmyyjiä Parvinen moittii siitä, että tase ja tuloslaskelma sekoitetaan. Nämä ministereiden ja teollisuusjohtajien henkilökohtaiset pohdinnat ”puukauppakannusteista” vetävät tasaisin väliajoin maton puuntuottajan saappaiden alta. Jos nämä ”kannusteet” puukauppaan toteutetaan, joutuu metsätaloutta harjoittava viimeistään taloudelliseen ahdinkoon. ”On selvästi vaikeaa yhdistää raakaa bisneslaskentaa ja muunlaisia metsästä saatavia arvoja ja hyötyjä. Jos Suomen sahojen pystyssä pysyminen vaatii puuntuotannon ja sitä kautta myös maaseudun kurjistamista, pitää sahamiesten katsoa peiliin. ”Asunnon ostossa tällainen laskeminen jo osataan. Soittaa rumpuja bändissä. Mikä veroton luovutus se on, kun perintö -ja lahjaverot on maksettu jo moneen kertaan etukäteen. › Asuu työpakolaisena Helsingissä. › Opiskellut London School of Economic sissa, Tukholman kauppakorkeakoulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Kun tilan kassaa ei ole verotuksella kokonaan tyhjennetty, ei tarvitse ihan sitä viimeistä mottihintaa vahtia, vaan puuta voidaan myydä tasaiseen tahtiin. Ruotsissa ei ole perintöveroa. ”Yritys teki kunnianhimoisen kokonaisratkaisun Se ei jäänyt pelkäksi laiturielementtien toimittajaksi.” Puunmyyntitulot osa kokonaisuutta Parvinen korostaa, että suomalaisen puun merkitys raaka-aineena on vähentynyt joka suhteessa. Helmikuun puolivälissä jysähti pommi Vierumäen suunnasta. Mallia voisi ottaa vaikka Ruotsista. Suomalaiset konepajayhtiöt soveltavat jo sujuvasti isojen kokonaisuuksien logiikkaa. Kumpi on kannustavampaa, pakkoverotus vai verohelpotukset. Kateuden kehdossa Suomessa se on tuo pakkoon turvautuminen, varsinkin kun yrittämisestä ja omistamisesta on kyse. Sinne meni nopeus ja kustannuskilpailuetu! ”Emme me pysty niillä markkinoilla massia takomaan. 5 METSÄLEHTI 5 • 2013 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Ja kaikki maa on verolle pantava Uudistaja ulkopuolelta Petri Parvinen › Syntynyt 1977 Turussa. Aletaan paiskia töitä”, Petri Parvinen kertoo.. Siellä metsätilalle kertynyt omaisuus voidaan käyttää vaikkapa lisämetsän hankintaan (joka on paljon edullisempaa kuin Suomessa) ja saada aikaan mielekkäitä metsätaloudellisia kokonaisuuksia. Puhutaan paljon metsästyspalveluista, marjaja sienitaloudesta, mutta niitä ei rinnasteta muuhun metsätalouteen. On helppoa iskeä heikkoon heterogeeniseen lenkkiin: metsänomistajiin. Ja onhan niillä varaa kun on oikein brändikin väsätty. › Filosofian tohtori, Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori. › Harrastaa ornitologiaa, metsästystä, rockmusiikkia. Ala on keskittynyt liikaa kotimaiseen raaka-aineeseen.” Tehtaat ja sahat eivät ratkaise tulevaisuuden kilpailukykyä, vaikka ne toistaiseksi tärkeitä ovatkin. Toiseksi meiltä puuttuu halpa työvoima ja energia. Niillä on kuitenkin suora yhteys. Huomioidaan hinta, arvonnousu, remontit ja lainanhoitokulut. Onko vaadittu riittävällä voimalla verohelpotuksia ja taisteltu henkilöstö puhaltamaan yhteiseen hiileen työpaikkojen säilymisen puolesta. Puuta ehkä kannattaa myydä halvemmalla, jos vaikkapa osaketai korkomarkkinat tarjoavat houkuttelevia tilaisuuksia. Marinetek teki Dubain palmusaarten laiturityöt. Sen minkä voisi investoida metsään, hoitotoimenpiteisiin, teihin, ojituksiin ja kalustoon, joista voi tehdä terveesti verovähennyksiä saaden hyödyn omaan metsäänsä ja laajemmin hyödyttää koko maan puuntuotantoa, ryövättäisiin. Ehdotustaan Kopra puolustelee tasaisella puunsaannilla sahoille ja maksun poisto-oikeudella puunmyyjälle. On sääli ajatella, että meillä on hienoa metsää, mutta se ei riitä maailmankaupassa menestymiseen. Puuntuottajatai metsäyrittäjä-brändi antaisi kuvan aktiivisesta taloudellisesta toiminnasta ja paikasta talouden rattaissa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi. Petri Parvinen ryhtyy visioimaan. Edunvalvontamme puuhastelee metsänomistaja-brändin parissa, mitä lisäarvoa se tuo. Tuijotetaan pelkkää puun hintaa ja sitä, paljonko tuottoa pitää tulla tänä vuonna, kun metsää pitäisi katsoa osana koko sijoitusvarallisuutta. Kokoomus tuli myöhemmin katumapäälle ja loivensi kantojaan. Ensinnäkin eukalyptus kasvaa muutamassa vuodessa plantaasilla. D emarit nostivat metsien kiinteistöveron jälleen keskusteluun ja saivat seuraa kokoomuslaisista hallituskumppaneistaan, jotka naamioivat kiinteistöveron ”metsätilamaksuksi tai ”uudeksi veroksi metsätilallisille”. ”Innostun, kun tapahtuu jotakin konkreettista – yliopistolla alkaa uusi kurssi tai syntyy kaupat. Meitä on moneen lähtöön; puunhalaajista puunkasvattajiin ja kaikkea siltä väliltä. Kopra väläyttää metsätilojen yli sukupolven tapahtuvaa verotonta luovutusta. Outotecilta tilataan kokonaisia kaivostekniikkajärjestelmiä, Ruukki Constructionilta rakennuksen suunnittelua. Ilmeisesti kokoomuksessa muistettiin, että he ovat porvaripuolue ja heidän äänestäjiensä joukossa on jokunen metsänomistaja ja metsätalousyrittäjäkin. Jos tämä on hinta metsätalouden tuista, joutavat ne paperikoriin ja niitä hallinnoiva virkamieskunta taimikonhoitotöihin. Merikalastajat saavat siitä muutaman euron kilolta, kun se ylävirralta urheilukalastettuna maksaa sata kertaa enemmän. Nyt malli pitäisi siirtää metsätalouteen.” Hedonismi huomioon Mutta mitä metsällä tehdään, jos ei sieltä myydä puuta. Metsästä on hyötyä paitsi taloudellisesti myös ilollisesti, sillä jälkiteollinen yhteiskunta on yhä hedonistisempi
Heikon kannattavuuden vuoksi sahaaminen ei yllä puuvarojen mahdollistamalle tasolle. ”Rahoitushakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta nykytilanteessa lisäkapasiteetin rakentamiseen on syytä suhtautua pidättyvästi.” Sahaaminen jämähti kannattavuuskuoppaan Kun ei kannata, niin sahoja seisoo raakaaineen keskellä. Tänä vuonna Myllyahon saha Alajärvellä on haettu saneeraukseen ja Peuravuono Inarissa konkurssiin. ”Kustannustekijät eivät jousta riittävän nopeasti markkinatilanteen mukana.” Merivuori sanoo pelänneensä jo viime vuonna, että sahoja alkaisi pysähdellä. ”Kun tukin käyttö olisi useita sahoja tuhansia kuutiometrejä, niin sahaa ei hetkessä päräytetä liikkeelle.” Sahan laitteisto ei ole erityisesti pikkutukkia varten, joten se ei ole vastaus harvennusten tukkisumalle. ”Sahaa ei ole päästetty rapistumaan, mutta käynnistämisestä ei ole suunnitelmia”, sahajohtaja Jani Riissanen sanoo. Pohjois-Suomeen on syntynyt tilanne, jossa puuta riittäisi kokonaiselle uudelle sahalle. Metsävaratietojen mukaan tukkikertymä ei vielä kahden tulevan vuosikymmenen aikana ole nousussa, mutta tukin hakkuiden ja hakkuumahdollisuuksien ero on jo nyt erityisen suuri Pohjois-Suomessa. Tilanteen edessä ollaan neuvottomia, ja pari vuotta kestänyt korpivaellus jatkuu. Hän oikoo käsitystä, että Osaran aukeiden varttuminen lisäisi pohjoisen hakkuumahdollisuuksia voimakkaasti. ”Pysähtyneen sahan käynnistämiseen tarvittavia käyttöpääomia on vaikea löytää.” Heikon kannattavuuden vuoksi sahaaminen ei yllä tasolle, jolle se puuvarojen perusteella voisi nousta. 6 METSÄLEHTI 5 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JYRKI NIKKILÄ, kuva S ahaaminen on jämähtänyt kannattavuuskuoppaan niin isoilla metsäyhtiöillä kuin yksityisillä sahoilla. Pohjois-Suomessa sahanmentävä aukko Kannattavuuden myötä ovat haihtuneet myös investointihalut. Metsä Groupin Karihaaran saha Kemissä seisoo neljättä vuotta. Professori Tuula Packalen Metsäntutkimuslaitoksesta on tutkinut hakkuumahdollisuuksia VMI-aineistoista. Jos kannattavuus olisi kunnossa, sahausmäärä voisi Merivuoren mukaan olla jopa kolmekymmentä prosenttia suurempi. Rungon koko ja runkomuoto muuttuu, ja hankintakustannus on korkeampi” Biojalostamo herättäisi sahauksenkin Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Aula pitää selvänä, että hakkuumahdollisuuksien puolesta on tilaa uudelle sahalle ja puukauppahaluja löytyy, mutta hän muistuttaa kuitenkin, että tilanne on syntynyt nopeasti. ”Kyse ei ole vain nuorten metsien varttumisesta, vaan hakkuiden yleisesti matalasta tasosta.” Pohjois-Suomessa on viime vuosina hakattu 3,6 miljoonaa kuutiometriä tukkia, ja suurin kestävä hakkuumahdollisuus on 5,3 miljoonaa. Aula pitää Vapon Kemiin kaavailemaa biojalostamoa ratkaisun avaimena. ”Vaikka biojalostamo ja saha eivät suoraan ole kytköksissä, niin niiden puunhankinnat tukevat toisiaan.” Karihaaran pitkä seisokki jatkuu Metsä Group on Kemissä vahva toimija, mutta yhtiö vetäytyi bio jalostamon selvityshankkeesta ja seisottaa Karihaaran sahaa jo neljättä vuotta. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pohtii, että jos parhaidenkin yksityisten sahojen tulos on nollan tuntumassa, niin kyse ei voi olla osaamisen puutteista vaan toimintaympäristön vaikeudesta. Peuravuonon saha Inarissa on haettu konkurssiin, Arctoksen liimapuutuotanto Kemijärvellä ei onnistunut, Karihaaran saha Kemissä seisoo ja Ruotsin puolella sahaus on loppunut konkurssiin sekä Haaparannassa että yhdellä sahalla Luulajassa. Sahatoimialan johtaja on tänä vuonna vaihdettu sekä Stora Ensossa, Metsä Groupissa että Vapossa, ja viime kesänä UPM:ssä. ”Tulevina vuosina yhä suurempi osuus tukista tulee kasvatushakkuilta.”. ”Toki tulevina vuosina yhä suurempi osuus tukista tulee kasvatushakkuilta, ja se koskee koko maata. Helmikuussa Lapin metsätalouspäivillä Metsähallituksen taholta esitettiin, että Rovaniemelle tulisi perustaa saha. Valtiollisen yritysrahoittajan Finnveran Pohjois-Suomen johtaja Pentti Kinnunen ei syty ajatukselle, että Pohjois-Suomeen rakennettaisiin uusia sahausyksiköitä, sillä kapasiteettia on jo sekä toiminnassa että reservissä
Valmistelussa on kuultu asiantuntijoiden lisäksi myös tavallisia kansalaisia. Biotalous lisää puun käyttöä Biotalousstrategia tulee hallituksen käsittelyyn huhtikuun lopulla. Asiaa pohtinut työryhmä viimeistelee vielä toimenpide-ehdotuksensa, ja sen jälkeen biotalousstrategia tulee valtioneuvoston käsittelyyn huhtikuun lopulla. Perämeren rannikon tuntumassa näitä maita esiintyy noin sadan metrin korkeuskäyrän alapuolisilla alueilla, ja Etelä-Suomessa alue ulottuu noin 40 metrin korkeudelle meren pinnasta. GTK on laatimassa kartta-aineistoa riskialueista. . Kun näitä alavia maita on kuivatettu pelloiksi tai ojitettu metsämaina, sul. G TK. Biotalousstrategian laadintaan on osallistunut neljä ministeriötä, maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä ympäristöministeriö. Hapan maa rannikon ongelmana Talvivaaran päästöt ovat pientä happaman maan aiheuttamiin tuhoihin verrattuna. 7 METSÄLEHTI 5 • 2013 the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! www.agrimarket.fi Annons 140x190mm.indd 1 2013-02-11 15:11:50 HANNU JAUHIAINEN Happamasta maasta voi aiheutua ongelmia vesistöihin, jos kunnostusojituksia tai maanmuokkauksia toteutetaan varomattomasti. Laskeutusaltaita ei tule käyttää riskikohteilla vesiensuojelussa, koska ne ulottuvat mineraalimaahan. Happaman maan aiheuttamat ongelmat olivat esillä Metsäkeskuksen vesiensuojelun koulutuspäivillä Haukiputaalla. Maataloudessa peltojen salaojitukset ovat oma ongelmansa. dipitoisilla alueilla tulisi Saarisen mukaan välttää kaivamasta ojia aikaisempaa syvemmiksi ja ylipäätään suosia tiheämpää ja matalampaa ojaverkostoa. Biotalousstrategialla pyritään kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, mutta samalla se täyttää hallitusohjelman kasvutavoitteita. Esimerkiksi Siikajokilaakso Oulun eteläpuolella sekä Kyrönjoen valuma-alue Etelä-Pohjanmaalla ovat niiden esiintymisalueita. Hapettomassa tilassa pohjavedenpinnan alapuolella happamuudesta ei ole haittaa. Strateginen johtaja Sixten Sunabacka työja elinkeinoministeriöstä totesi, että puun käyttöä olisi mahdollista lisätä noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Sen perusteella voidaan tehdä tarkempia selvityksiä esimerkiksi kunnostusojitusalueen maaperästä, jos kohde on riskialueella. Ilmiön seurauksena osa rannikkoalueen joista on täysin elottomia ja vesien laatu huono. Kun ojaa on syvennetty, esille on tullut rikkihappoa tuottavaa hapanta maata. Vaikka paljon maata on jo kuivattu, tuhot jatkuvat, ellei maaperän happamuutta ote ta huomioon niin metsätaloudessa kuin muussakin maankäytössä. Ne ovat melko mitättömiä verrattuna siihen tuhoon, mitä hapan maa on aiheuttanut maankohoamisrannikon luonnossa. ELIISA KALLIONIEMI Suomen biotalousstrategian valmistelu on edennyt loppusuoralle. Biomassojen tarve kasvaa myös muualla Euroopassa. Muualla Euroopassa biotalous pohjautuu paljolti maatalouteen, mutta meillä kasvunäkymiä on varsinkin metsään perustuvissa tuotteissa ja palveluissa. Jo nyt hakkuutähteistä uhkaa tulla pula. Vesistöissä hapan ja metallipitoinen laskeuma näkyy siten, että vesi on kirkasta ja paikoin lietteen pinnassa näkyy tummia rautakerrostumia sekä kirkkaampia alumiinikerrostumia. Maaperäselvitys ennen ojitusta Tutkija Tuomas Saarinen Oulun yliopistosta korostaa, että sul. Sul. Uudistusojitusalueen ojanreunassa näkyy vanha jo hapettunut vaaleampi kerros turpeen alla. Tämän seurauksena maaperään syntyy rikkihappoa, joka puolestaan liuottaa metalleja maaperästä. Ilmiötä edistävät kuivat kesät, jolloin pohjaveden pinta laskee ja hapan maa pääsee ilman kanssa tekemisiin. Ympäristögeologi Peter Eden Geologian tutkimuskeskuksesta vertaa happaman maan aiheuttamaa ympäristövaikutusta paljon esillä olleisiin Talvivaaran kaivoksen päästöihin. Sen sijaan ohutturpeisimmilla alueilla tilanne voi olla toinen. Noin puolet tuosta määrästä on ajateltu ohjautuvan energiakäyttöön ja noin puolet rakentamiseen. disavi on päässyt ilman kanssa tekemisiin. Työn etenemistä voi seurata osoitteessa www.biotalous.. dimaan esiintymissyvyys on syytä tarkistaa ennen kunnostusojitusta. Jos alla oleva maa on hapanta, ojia ei pitäisi syventää eikä niitä pidä ulottaa kivennäismaahan saakka. Jos turvekerroksen paksuus on yli 80 senttimetriä, ongelmia ei yleensä esiinny kunnostusojitusalueilla. Suomen läntisellä maankohoamisrannikolla on maaperässä paikoin hapanta sulfaattimaata, joka luonnontilassa on pääosin turvemaan peittämä. Salaojitus kuivattaa myös pintamaan alla olevaa maakerrosta, jolloin happamoituminen voi lähteä liikkeelle. ”On tärkeää, että Suomen biomassavarannot jalostetaan täällä eikä niitä viedä muualle”, muistutti Liisa Saarenmaa Hänen mukaansa on mahdollista, että myös meillä tietyistä puutavaralajeista voi olla niukkuutta. Happamia maita ei ole kaikkialla. ”Tarkoitus on luoda uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa”, kertoi biotaloustyöryhmää johtava apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maaja metsätalousministeriöstä tiedotustilaisuudessa viime viikolla
maaliskuuta julkaistuissa artikkeleissa huolensa, että rajoittamattomat avohakkuut salliva uusi metsälaki pakottaa pankit alentamaan metsien arvoa merkittävästi esimerkiksi lainan vakuutena. ”Nykyisessä laissa ei ole määritelty uudistettavien alueiden kokoa. Näin olisi myös jatkossa.” Ojala huomauttaa, ettei nykylakikaan estä metsän kaiken puuston hakkaamista, jos puusto on vähimmäisrajat täyttävää. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston johtaja Juha Ojala pitää pankkimiesten esille ottamaa asiaa tärkeänä, mutta ratkaistavissa olevana. Pankilla taas on oikeus ryhtyä omaisuuden säilyttämiseksi tarpeellisiin toimiin. ”Nykyinenkään metsälaki ei anna velkojalle erityistä suojaa. Pankin ja velallisen välisellä yksityisoikeudellisella sopimuksella sovitaan, että metsänomistajalla on velvollisuus hoitaa panttioikeuden kohteena olevaa omaisuutta siten, ettei sen arvo alene. Juha Ojala ”Uusi laki selkiyttää tilannetta, kun siinä määritellään selvät rajat.” Er kk i O ks an en Sauli Valkonen kummastelee metsälakiin esitettyä liian harvoiksi hakattujen jatkuvan kasvatuksen metsien uudistamisvelvollisuutta. Se parantaa myös metsänomistajien oi keusturvaa.” Ojala uskoo, että metsänomistajat haluavat jatkossakin hoitaa metsäomaisuuttaan hyvin. Ministeriö torjuu pankkien huolen Maaja metsä talousministeriössä ei jaeta pankki väen pelkoa uuden metsä lain vaikutuksista vakuusarvoihin. Uskon, että nämä kuitenkin jäävät marginaalitapauksiksi.” On mahdollista, että pankit lisäisivät luottoja panttausehtoihin kohdan, jolla velallinen velvoitetaan ilmoittamaan etukäteen suurista hakkuista tai muista pantin arvoa alentavista toimista. Tutkimusten mukaan 5–10 sentin pituus olisi riittävä tavoitepituus taimille.” Valkosen mukaan lakiluonnoksen kolmas ongelma ovat jatkuvan kasvatuksen hakkuille säädetyt vähimmäispuustorajat. Väärinkäytöksiä tapahtuu, mutta ne ovat todella marginaalisia.” Ojalan mukaan hyvän lainsäädännön periaatteisiin kuuluu, että lakitasolla määritellään kansalaisia velvoittavat asiat. Kysymys on uusista käsittelytavoista eikä tutkimustietoakaan ole riittävästi. Taimettuneita pienaukkoja ei oteta huomioon hakkuussa jäävän puuston tiheyttä määriteltäessä. Seuraavaan hakkuuseen mennessä puuston määrä kaksinkertaistuu. ”Etelä-Suomessa kuusikon saisi harventaa pohjapinta-alaan 11 neliömetriä hehtaarilla, joka vastaa 80–100 kuution hehtaaripuustoa. Tämä lienee myös pankin etu esimerkiksi pakkohuutokaupan uhatessa. Esimerkiksi 40–50-vuotias männikkö Keski-Suomessa täyttää hyvinkin uudistamiskriteerit.” ”Likviditeetti paranee” Ojala huomauttaa, että riski on pankille sitä suurempi, mitä vanhempaa ja enemmän puustoa tilalla on, koska vakuusarvo määritellään puuston mukaan. Näin sankan metsän varjossa alikasvokset eivät kehittyisi.” Varsinkin tasarakenteisten puustojen muuttaminen erirakenteisiksi jatkuvan kasvatuksen metsiksi olisi Sauli Valkosen mukaan vaikeaa. 8 METSÄLEHTI 5 • 2013 MIKKO RIIKILÄ M etsänhoidon tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta näkee tulevan metsälain luonnoksessa ongelmia, vaikka sisältöä jo kertaalleen korjattiin. Hän oudoksuu myös liian harvoiksi hakattujen jatkuvan kasvatuksen metsien uudistamisvelvollisuutta. Ne jätettiin liian korkeiksi. Le en a Lo uh iv aa ra. luontaisesti perustetuille taimikoille rima on korkealla. Näin metsätalouden kannattavuutta voidaan parantaa. ”Tämä näyttäisi sallivan metsän hakkaamisen harvapuustoisiksi repaleiksi. Metsän likviditeetti siis paranee maksuvalmiusvaikeuksissa. ”Puustojen edelleen kasvattaminen voisi useimmiten olla järkevämpää kuin avohakkuu ja viljely.” ”Väärinkäytökset harvinaisia” Metsälain valmistelua johtava maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala kertoo, että lakiehdotus on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Uudistamisen osalta tavoitteet on nyt kirjattu lakiin. Kylvetyille ja Tutkija varoittaa metsälain puutteista Sauli Valkosen mukaan uudistuvan metsälain tuoreinkin versio voi mahdollistaa metsän tuhoamisen. ”Mitä enemmän nykylain mukaan uudistamiskypsää puustoa on, sitä suurempi on tilan arvo ja sitä suurempi mahdollisuus metsänomistajalla on alentaa tilan vakuusarvoa, jos rikkoo sopimusehtoja. Ojala toivoo, että asiaan otetaan kantaa meneillään olevalla lain lausuntokierroksella. Tiedon karttuessa asiaan on syytä palata”, Ojala sanoo. Kyse on siis sopimusrikkomuksesta nykylain mukaan ja myös uuden lakiehdotuksen mukaisessa tilanteessa.” Ojala muistuttaa, että lakiehdotus antaa mahdollisuuden uudistaa metsiköt, joiden kasvu on heikko tai jotka ovat pinta-alaltaan liian pieniä. ”Lakiehdotuksen valmistelussa ei nähty kovin suurena uhkana, että metsänomistajat alkaisivat hakata metsänsä repaleiseksi. Tämä ei liene tarkoitus, ja säädöksiä tullaan varmasti tarkentamaan.” Luontaista syrjitään yhä Metsän uudistamisen tavoitteeksi asetetut taimikoiden vähimmäispituudet ovat yhä Valkosen mukaan yhä pielessä. ”Oman käytännön kokemukseni mukaan eri puolille Suomea esitetyt aikarajat ovat aika kohdallaan. MIKKO RIIKILÄ Nordean ja Osuuspankin maaja metsätalouspuolen asiantuntijat ilmaisivat Metsälehti Makasiinissa (2/13) ja Metsälehden verkkosivuilla 1. Lain sisältöä voidaan tarkistaa lausuntojen perusteella. ”On syytä soveltaa varovaisuutta ja huolehtia, ettei metsiä hakata vajaatuottoiksi. ”Tällä hetkellä vähimmäisrajat ovat varsin alhaiset, ja lakiehdotusta valmistellut työryhmä katsoi senkin takia, ettei ole tarkoituksenmukaista säilyttää nykyisenkaltaisia uudistamisrajoja. ”Pyrkimyksenä oli lisätä luontaisen uudistamisen käyttömahdollisuuksia. ”Arviolta puolet kylvön ja luontaisen uudistamisen yrityksistä johtaisi lainrikkomukseen. Olemme kuitenkin pyytäneet Metlalta erikseen tästä asiantuntijalausunnon. Ainakin Etelä-Suomessa on käymässä toisinpäin.” Näin siksi, että lakiehdotuksen mukaan taimikoiden on saavutettava 30 sentin vähimmäispituus Etelä-Suomessa seitsemässä vuodessa. ”Luonnokseen sisältyy kohta, joka röyhkeästi tulkittuna voi laillistaa metsien raiskaamisen.” Valkosen mukaan pienaukkoja ja niitä ympäröiviä reunametsiä koskevat säädökset ovat yhä ylimalkaiset. Uusi laki selkiyttää tilannetta, kun siinä määritellään selvät rajat. Alle puolen hehtaarin pienaukkoja on käytännössä voitu hakata ilman uudistamisvelvollisuutta. Valkosen huolta pienaukkoja koskevan säännöstön ylimalkaisuudesta hän ei jaa. Jos siitä saadaan uutta tietoa, toki asiaa tarkastellaan uudestaan.” Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeiset vähimmäispuustorajat hyväksyttiin Ojalan mukaan yksimielisesti valmistelutyöryhmässä, johon kuului myös Metlan asiantuntijoita, muun muassa Sauli Valkonen. ”Ääritapauksessa päätehakkuulla voidaan irrottaa pääomia
Bioöljy voitelee mineraaliöljyä tehokkaammin, joten öljyn syöttö voidaan säätää minimiin.” Metsuri Bio -öljy on ollut markkinoilla vuoden päivät. Aine ei myöskään ole myrkyllistä, pahanmakuista kylläkin. Uuden bioöljyn hinta on kaksinkertainen tavalliseen teräketjuöljyyn verrattuna. Käytäntö vaihtelee tuottajittain. Koneissa öljynsyöttöä säädellään tarpeen mukaan. Ekokem on Suomen suurin teräketjuöljyjen valmistaja. ”Talvikaudella kauppoihin toimitettava öljy on notkeampaa kuin kesälaatuinen öljy. Tällöin pitkään käyttämättä olleen sahan öljykanavat tahtoivat tukkeutua. Pentikäisen mukaan valituksia öljyn kuivumisesta ei ole tullut. Pakkaushetkellä etikettiin tulostetun pakkauspäivän edellä oleva tunnuskoodi kertoo öljyn notkeuden eli viskositeetin. ”Käyttökustannusten ero ei ole yhtä suuri, jos sahassa on säädettävä öljypumppu. Myyntipäällikkö Martti Pentikäinen esittelee uutta, keltaisiin kannuihin pakattua bioöljyä. Ekokemin myyntipäällikkö Martti Pentikäinen paljastaa uuden Metsuri Bio -öljyn salaisuuden. Bioöljy sopii esimerkiksi vesistöjen lähellä työskentelyyn ja avantojen sahaamiseen. Teräketjuöljyllä ei ole ”parasta ennen” -päivää. Näin pohjalle painuvat raskaat jakeet sekoittuvat.” Öljykanisterin etikettiin tulostetun pakkauspäiväyksen edellä oleva koodi kertoo öljyn viskositeetin. ”Valtaosa öljystä on edelleen mineraaliöljypohjaista”, Martti Pentikäinen kertoo. Metsuri Bioon on lisätty aiempaa tehokkaammat hapettumista ja ruostumista estävät lisäaineet.” Käyttöturvatiedotteen mukaan tilapäinen altistus uudelle bioöljylle ei ärsytä ihoa. Siilinjärven metsäkoulun pienkonemekaanikkojen kouluttaja Leo Saastamoinen kerUusi bioöljy ei tuki öljypumppua Bioöljy ei ärsytä ihoa, mutta hintakin on kaksinkertainen. ”Talvilaadun tunnus 46 cSt. Kesälaatu on 68 cSt”, Pentikäinen kertoo. ”Toivottavasti uusi öljy ei aiheuta samanlaisia ongelmia kuin vanhat kasvipohjaiset öljyt. Klikkaa itsesi metsäkirjojen verkkokauppaan: www.metsakustannus.fi Metsäkirjakauppa. ”Valtaosa puusta hakataan koneilla, mutta ne kuluttavat teräketjuöljystä vain viidenneksen. Kankeamman kesälaadun kaadettavuus loppuu kymmeneen asteeseen.” Talvilaadun tunnistaa öljykannun etiketistä. 68cST on kankeampaa kesäkäyttöön sopivaa. Koodi 46 cST kertoo öljyn sopivan talvikäyttöön. ”Kasviöljystä valmistettujen teräketjuöljyjen kovettuminen on johtunut öljyn hapettumisesta. Öljy luokitellaan biohajoavaksi. Korkeampi hinta johtuu valmistukseen käytettävän rypsiöljyn mineraaliöljyä korkeammasta markkinahinnasta. Perinteistä teräketjuöljyä ei – toi sin kuin yleensä luullaan – valmisteta käytetyistä moottoriöljyistä, kansankielellä jäteöljyistä. ”Öljy ei vanhene, mutta pitkään seisonutta öljykanisteria kannattaa käännellä ylösalaisin muutaman kerran. Sellaiselle olisi tarvetta.” Kolme miljoonaa litraa teräketjuöljyä Ekokem on Suomen suurin teräketjuöljyn tuottaja. too, ettei hänellä toistaiseksi ole kokemusta uudesta bioöljystä – vanhoista sitäkin enemmän ja lähinnä huonoja. Se juoksee tankkiin vielä 25 asteen pakkasilla. 9 METSÄLEHTI 5 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Uusi kasviöljypohjainen teräketjuöljy ei valmistajan mukaan tuki moottorisahan öljykanavia tai öljypumppua, kuten aiemmat bioöljyt usein tekivät. Toisaalta moto katkaisee puun nopeasti, mikä osaltaan vähentää öljyn menekkiä.” Tunnista talvilaatu Pentikäisen mukaan teräketjuöljyn ominaisuudet mukautetaan vuodenaikojen mukaan. ”Raaka-aineena käytetään vain kirkkaita öljyjä, esimerkiksi paperikoneissa käytettyjä voiteluöljyjä.” Suurin osa teräketjuöljyistä myydään moottorisahojen ja ketjuterällä varustettujen klapikoneiden voiteluaineeksi. Vuosittain myytävästä noin kolmesta miljoonasta litrasta teräketjuöljyä se tuottaa 80 prosenttia. Osa ilmoittaa etiketissä öljyn jähmepisteen asteina
Laserkeilauksella sen sijaan puustosta saadaan kolmiulottei nen, pisteistä koostuva kuva, jos ta pystytään laskemaan pituudet, läpimitat, tilavuudet, sijainnit se Lähietäisyydeltä maastolaserkeilatut kuuset näyttävät tältä.. Holopainen vetää yhdessä professor i Juha Hyypän kans sa tutkimusryhmää, joka kehit tää menetelmiä muun muassa seuraavan sukupolven lento ja maastolaserkeilaukseen. Ku va kertoo melko tarkasti myös puulajin. Hankkeita rahoittavat muun muassa Suomen Akatemia, EU, Tekes, maa ja metsätalous ministeriö sekä Metsämiesten säätiö. Putki taas kuuluu laserkeilaimeen, jo ka kartoittaa metsän puita. Kun maan pinnalta ja lento koneesta tehtävä laserkeilaus kehittyy tarpeeksi tarkaksi, sen välittämä tieto hyödyttää mo nin tavoin vaikkapa puukaupan osapuolia. Lasersäde määrittelee metsän Tulevaisuudessa laserkeilain mönkii metsään ja mittaa tarkasti, paljonko ja minkälaista puutavaraa sieltä saadaan. Menetelmiä vasta ke hitetään”, korostaa Helsingin yliopiston geoinformatiikan pro fessori Markus Holopainen. ”Tällä hetkellä maastolaser keilauslaitteet ovat tutkimus käytössä. Tiedot hyödyttävät sekä metsänomistajaa että puunostajaa. Sitä edeltävät kaukokartoitusmenetelmät ei vät ole kertoneet puiden pituut ta. Etuja edullisuus Lentokoneesta tehtävä laserkei laus on arkipäivää, ja sen avulla on kartoitettu jo melkein puolet Suomen metsistä. Ajopeliin kiinnitetty laite lä hettää lasersäteitä kohteeseen ja tuottaa siitä kuvan, josta voi daan esimerkiksi päätellä yksit täisen puun tilavuus. Mönkijä ei kuitenkaan kulje vieraalla planeetalla vaan seka metsässä Suomen Evolla. Lisäksi tu lee tietoa rungon muodosta sekä oksien määrästä ja koosta. Insi nöörit ja fyysikot kehittävät lait teita, joiden käyttökelpoisuutta metsätieteilijät testaavat. 10 METSÄLEHTI 5 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI T ietokoneen ruudulla näkyvällä videolla mies ajaa mönkijää, jonka va rusteet muistuttavat tieteis elokuvaa: kuskin kypärällä va rustetun pään yläpuolella kohoaa tykinpiippua muistuttava putki, joka kääntyy alustallaan
Samalla hän voi tehdä kartan met sään jäävistä puista. ”On painetta siihen, että ai neistosta tulisi ilmaista kaikil le, koska se vauhdittaisi bisnestä kuten puu ja metsätilakauppaa. Esimerkiksi Metsähallituk sen kaltainen iso toimija tekisi inventoinnin ja päivittäisi tie toihin muutokset kuten hak kuut. Metsätehossa toivotaankin, että laserkeilauk sella pystyttäisiin mahdollisimman pian selvittä mään runkojen ominaisuudet. Ensimmäisen kuvauk sen jälkeen tehdään toinen, jol loin pintamalleja on kaksi. Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Markus Holopainen kehittää menetelmiä muun muassa seuraavan sukupolven lentoja maastolaserkeilaukseen. Kun laite lähettää sätei tä, tulee huimasti tietoa ja mittaustuloksia. Se kuitenkin edellyttää, että metsävaratiedot ovat myös ostajien käytös sä. Suurimmat haasteet ovat, pys tytäänkö paikantamaan lentola serkeilauksessa näkyvät yksit täiset puut sekä tulkitsemaan puutavaralajit. Nyt siihen on oikeus vain metsänomistajalla. ”Se on kuitenkin nopeampaa ja edullisempaa kuin perinteinen ilmakuva tai metsätalouden suunnitteluprosessi”, sanoo puunhankkijoiden tutkimus ja kehittämisyhtiö Metsätehon toimi tusjohtaja Heikki Pajuoja. Teema on tällä het kellä tärkeä niin tutkimukses sa kuin operatiivisessa metsä suunnittelussakin.” ”Säästyy melkein 10 miljoonaa euroa, ja työ on yhtä tarkkaa kuin entinenkin.” K im m o B ra nd t. Metsässä käytäisiin ehkä kerran 20 vuodessa. Nyt olisi pian päästävä käyttövaiheeseen”, Pa juoja kiirehtii. Ilmakuvaa tarvitaan toistaiseksi puulajien selvittämiseen. Myös kannettavia välineitä testataan. Lasermenetelmän etuja on sen edullisuus. Holopaisen mukaan myös metsäkiinteistöjen arvot saadaan määritettyä nykyistä tarkemmin tuottoarvolaskennan avulla, jo ka tehdään metsäsuunnittelun yhteydessä. ”Sehän on puun arvokkain osa.” Tietoja voisi hyödyntää myös katkonnassa, sil lä maalaserin saa hakkuukoneeseen kiinni. Sitä varten laserkeilaus pitää vä lillä tehdä uudestaan. Tänä vuonna Suomen met säkeskus ottaa käyttöön uuden metsäsuunnittelun tietojärjes telmän, joka perustuu tarkkoi hin maastomittauksiin, laserkei laukseen ja ilmakuvatulkintaan. 11 METSÄLEHTI 5 • 2013 Lasersäde määrittelee metsän Puunhankkijat toivovat laserkeilauksesta ennen kaikkea ajantasaista ja kohtuullisen luotettavaa tietoa metsästä. Aikaisemmin metsävaratiedon hankkiminen maksoi valtiolle noin 10 euroa hehtaarilta, nyt nelisen euroa. Tämä kuva on Punkaharjulta. Silloin pysty tään laskemaan puutavarala jien määrä nykyistä tarkemmin.” Holopainen arvioi, että maas tolaserkeilaus on tosikäytös sä ehkä kymmenen vuoden ku luttua. ”Maastossa käymällä selviää, onko kyse hakkuista vai tuhois ta”, Holopainen selvittää. Puuntuotto ja riskit selville Laserkeilauksen tutkimuksessa on mukana jo uusi ulottuvuus – aika. ”Jos kartoitetaan 1,5 miljoo naa hehtaaria vuodessa, sääs tyy melkein 10 miljoonaa euroa, ja työ on yhtä tarkkaa kuin en tinenkin”, Holopainen laskee. Iso kysymys kuuluukin, kuinka julkista tie dosta tulee. Se voisi tulla mukaan seuraavaan metsäsuunnittelun tietojärjestelmään, jolloin met sävaratietoa kyetään tuottamaan vielä nykyistä tarkemmin. Hän odottaa myös, että laserkeilauksen tulos ten tulkinta helpottuu. Käytännössä metsänomistaja voisi antaa luvan, kenelle hänen tietojaan saa luovuttaa”, Markus Holopainen kertoo. ”Pitäisi osata määritellä run kolukusarja eli se, montako puu ta metsikössä kasvaa ja mikä on niiden läpimitta. Puukauppojen tekoon helpotusta Nordic Geo Centerin ja Metsäntutkimuslaitoksen kokeessa maastolaserkeilattiin puustoa kolmessa eri kohteessa. Säästöä tulee 60 prosenttia. kä latvuston peittävyys. Kul jettajalle välittyvät sen avulla tiedot, mitä puita poistetaan. Silloin ostaja voisi tarjota siitä suoraan. ”Väliaika pärjätään kasvumal leilla tai kaukokartoituksella.” Runkolukusarja selville Parhaillaan tutkijat selvittävät, kuinka maastolaserkeilauksen avulla saataisiin tarkkaa tietoa yksittäisistä puista ja puuryhmis tä. Laserkeilauslaite kulkee maastossa mainiosti mönkijän kyydissä. ”Vaikka haetaan kustannus tehokkuutta, on huolehdittava, että laserkeilauksen laatu pysyy korkeana. Etenkin tyvitukin laatu kiinnostaa. Puunhankkijoiden tavoite on, että he tietäisi vät valmiiksi, missä metsikössä on juuri oikean laista tavaraa. Niis tä pitäisi pystyä erottamaan oleellinen, ja siinä on vielä kehittämistä. Metsä on ehkä kasvanut tai kadonnut. Hän toivoo, että laserkeilaus tulevina vuosina vauhdittaisi puukauppaa. Ne paljastavat puun biomas san muutoksen. Kun laserkeilaukseen perus tuvaa tietoa saadaan samoilta alueilta useampana ajankohta na, voidaan historiatiedon sekä mallien ja simuloinnin avulla en nustaa jopa metsätuhojen riskejä tai metsien tulevaa puuntuottoa. ”Prototyyppejä on jo käytössä joissakin koneis sa. Tämä valtion kustantama met sävaratieto löytyy tulevaisuu dessa internetistä ja on metsän omistajalle ilmaista. Holo painen tutkimusryhmineen sel vittää myös, onko tarkennetul la tiedolla lisäarvoa vai syntyykö hyöty vain siitä, että tietoa saa daan kaiken aikaa halvemmalla. Sit ten kuvat laitetaan päällekkäin, jolloin nähdään korkeusmuutok set. Juuri sitä varten metsään vie dään mönkijät ja jalustat
”Puun hinnan pitää linkittyä nykyistä paremmin lopputuotteiden hintoihin eli siihen, mitä maailmalla tapahtuu. Kun leimikon ominaisuudet otetaan paremmin huomioon ja hintahaarukkaa levennetään, hinta määräytyy tuotteen arvon mukaisesti. ”Suuret yhtiöt ovat lähtökuopissaan. ”Nyt tarkennetaan ja ehkä jopa levitetään hinnoitteluhaitaria. Hinnoittelua on yritetty muuttaa ennenkin vaihtelevin tuloksin. Sahoille järeä tukki on tervetullutta. Läpinäkyvyys ratkaisee Tutkija Jukka Malisen mukaan puun hinnoittelun kehittäminen on menossa oikeaan suuntaan. kö Jorma Länsitalon mukaan hinnoittelu on kuitenkin edelleen liian tasaväkistä. Metsäyhtiö aikoo huomioida nykyistä paremmin korjuukustannuksiin vaikuttavat tekijät. Puiden hinnoittelua tutkinut yliopistotutkija Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistosta on saanut useita yhteydenottoja hinnoittelun kehittämisestä kiinnostuneilta puunostajilta. ”Kehitämme hinnoittelua tarkemmin kohteen mukaiseksi ja pyrimme ottamaan voimakkaammin huomioon puun jalostusarvon”, Länsitalo kertoo. Huomio järeyteen Metsäyhtiöllä on käytössään erilaisia hinnoittelutapoja erilaisille kohteille. ”Liikkeelle pitää lähteä pikkuhiljaa ja lisätä mausteita tavaralajihinnoitteluun, esimerkiksi eri järeyksille erilaisia hintoja. Kun hakkuukypsyysrajat poistuvat ensivuoden alusta, markkinoilla saattaa tulla nykyistä enemmän pienempää tukkia. Jatkossa metsäkuljetusmatka ja poistuman määrä sekä järeys otetaan tarkemmin huomioon kuutiohinnoissa. Myös metsälain muuttuminen voi tuoda oman lisänsä hinnoitteluun. Myös leimikkokohtainen jalostusarvo tulee huomioida hinnoittelussa entistä voimakkaammin”, sanoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä. 12 METSÄLEHTI 5 • 2013 PUUKAUPPA TIIA PUUKILA M etsäyhtiöiden kiinnostus puun hinnoittelutavan muuttamiseen on kasvanut viimeisen puolen aikana. Esimerkiksi laserkeilausaineistoa voisi hyödyntää puustoarvioinneissa”, Kiiliäinen kertoo. Puukaupassa liikkuva rahamäärä ei muutu, mutta se jakautuu metsänomistajien kesken eritavalla. ”Lisäksi uuden teknologian ottaminen mukaan hinnoitteluun on tervetullutta, jotta oleellisten tunnuslukujen ennakkotietoa saataisiin tarkennettua. UPM Metsän puukauppapäällikön Janne Kiiliäisen mukaan nykyistä leveämpi hinta-haitari olisi tarpeen, koska tällä hetkellä puunhinta määräytyy pitkälti markkinahetken eikä riittävästi kohteen ja todellisen jalostusarvon mukaan. Kuitupuukohteissa puolestaan täsmennetään hinnoittelun keinoin, mitkä kohteet ovat järkeviä ainespuukohteita ja mitkä sopivat enemmän energiapuukohteiksi. Uskon, että yksittäisetkin firmat pystyvät kehittämään hinnoittelua ja jonkinlaisia yrityksiä tulee”, Malinen sanoo. Sa m i Ke rä ne n. Syynä on se, että puunhinta määräytyy tällä hetkellä pitkälti markkinoiden eikä todellisen jalostusarvon mukaan. Esimerkiksi harvennustukeille on eri hintalappu kuin päätehakkuutukeille. Ne, joilla on hyvälaatuista tukkia, saavat siitä hyvän hinnan”, Malinen sanoo. Tätä kautta hyvistä kohteista on varaa maksaa hyvää hintaa ja huonommilla kohteilla otetaan paremmin huomioon ne reaaliteetit, jotka vaikuttavat kohteen loppuarvoon.” Samankaltaisia ajatuksia on Metsä Groupilla ja UPM:llä. Ne seuraavat aktiivisesti toistensa liikkeitä ja ovat valmistautuneet lähtemään itsekin mukaan uudenlaiseen hinnoitteluun, jos joku tekee aloitteen.” Halua hinnoittelun kehittämiseen siis löytyy, mutta aloitteen tekeminen ensimmäisenä tuntuu jännittävän. Tämä tarkoittaa, että hyvien ja huonojen leimikoiden välinen hintahaitari levenee. Stora Enson metsäpäällikHintalappu todellisen arvon mukaiseksi Puun hinta saattaa määräytyä jatkossa nykyistä tarkemmin kohteen mukaisesti. Järeämmästä tukista syntyy arvokkaampia tuotteita ja tehokkaammin kuin pienellä puulla. Ajallaan metsänsä raivannut ja harventanut saa jatkossa entistä leveämmän puukauppatilin ja laiskemman tilipussi jää laihemmaksi. Suurta kertamuutosta tuskin tullaan näkemään. ”Tämä on oikeudenmukaista myös metsänomistajaa kohtaan. ”Hinnoittelun täytyy vain olla riittävän läpinäkyvää, että metsänomistajakin tietää, mistä hinta muodostuu.” ”Suuret yhtiöt ovat lähtökuopissaan ja valmiina uudenlaiseen hinnoitteluun, jos joku tekee aloitteen.” Puun hinnoissa yritetään jatkossa huomioida nykyistä paremmin korjuukustannuksiin vaikuttavat tekijät, kuten hakattavan puuston järeys ja metsäkuljetusmatka
Uudellamaalla ostajia on tasapuolisesti kaikille puutavaralajeille. 45,79 . 13,30 . 14,35 . 41,58 . 41,81 . 14,54 . 44,75 . 29,66 . 56,23 . 15,57 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 47,40 . 56,84 . 23,82 . Harvennushakkuu 44,99 . 54,62 . 18,53 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 13,75 . 17,26 . 17,98 . 13,84 . 29,63 . 31,95 . Uudistushakkuu 56,66 . nousussa . 23,29 . 56,66 . 15,71 . 41,35 . 23,83 . 14,23 . 53,19 . 48,36 . 24,92 . 17,64 . 22,64 . 54,77 . 48,95 . 15,71 . 23,24 . 14,08 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,85 . ”Pitkään aikaan ei ole ollut näin hyvää vuoden aloitusta”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen sanoo. 21,54 . 21,27 . 48,10 . 52,47 . 23,74 . 14,45 . 18,13 . nousussa . Uudistushakkuu 52,33 . Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella kauppansa tekevät mäntytukki sekä mänty-, kuusikuin koivukuitu. Talven otollisten korjuukelien ansiosta talvileimikkovarastot ovat huvenneet, ja ostajien katseet kohdistuvat jo sulanmaan aikaan. 14,08 . 15,09 . Harvennushakkuu 45,71 . 14,45 . KESKI-SUOMI . 15,73 . 14,78 . Ensiharvennus 46,29 . 16,98 . 14,85 . 18,00 . Ensiharvennus 48,25 . 15,33 . 19,26 . 20,37 . 41,66 . 17,94 . 14,98 . 25,18 . Hankintahinnat 57,42 . Harvennushakkuu 48,79 . 14,83 . 21,04 . 30,75 . 55,70 . 19,49 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Hankintahinnat 54,14 . 53,61 . Hankintahinnat 58,60 . 37,84 . 30,10 . Ensiharvennus 45,63 . 17,63 . 13,89 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,93 . LAPPI . 37,89 . SAVO-KARJALA . nousussa . nousussa . 15,88 . Harvennushakkuu 48,21 . 14,40 . 44,65 . 56,64 . 47,66 . Ensiharvennus 45,83 . 15,09 . Ensiharvennus 40,18 . 25,46 . 14,39 . 40,59 . 42,92 . Hankintahinnat 53,42 . 16,93 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 12,45 . 29,69 . 30,65 . 30,96 . 54,56 . 26,73 . 32,59 . 17,78 . 15,33 . 15,84 . 16,86 . 19,15 . ”Puunmyyjien odotukset tulevaan kesään ovat hintojen suhteen kovat, mutta sahojen puunostajat ovat olleet kovinkin kriittisiä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtaja Timo Leirimaa. 13,88 . 24,92 . 53,80 . 30,12 . 13,76 . 47,96 . 21,38 . 16,94 . 23,27 . 30,00 . 46,37 . 20,91 . nousussa . 30,04 . Myös hinnoissa on havaittavista maltillista nousua. 15,88 . 13,36 . 13,72 . nousussa . 18,75 . 57,70 . 16,29 . 46,45 . 23,76 . 51,05 . 15,82 . 30,46 . 46,09 . TIIA PUUKILA Puukauppa on käynyt vuoden ensimmäiset kuukaudet hyvin. 35,40 . 15,66 . 29,20 . Uudistushakkuu 47,25 . Uudistushakkuu 55,96 . 15,96 . Hankintahinnat 56,49 . 44,92 . 31,34 . 21,91 . 24,18 . 17,41 . 14,82 . 25,01 . 43,30 . 35,43 . 20,02 . 48,81 . 39,82 . 17,18 . 13,63 . KAINUU-POHJANMAA . 17,20 . 17,90 . Uudistushakkuu 57,20 . 29,92 . 21,50 . nousussa . 39,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 . 14,60 . 31,60 . 25,09 . 55,96 . 24,14 . 29,27 . 13,54 . 13,11 . 54,86 . 11,72 . 55,57 . 15,56 . 17,63 . 46,01 . 56,99 . Ensiharvennus 44,26 . 17,77 . 15,78 . ETELÄ-POHJANMAA . Hankintahinnat 57,72 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 24,41 . 20,71 . nousussa . 32,11 . 15,09 . Harvennushakkuu 48,17 . 35,59 . Ensiharvennus 45,86 . 18,21 . 52,31 . 30,42 . 14,50 . 25,11 . 38,26 . Uudistushakkuu 56,92 . 19,38 . Kaikenlaisille kesäja kelirikkokohteille on nyt kysyntää. 30,66 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,34 . 50,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,78 . KYMI-SAVO . 15,56 . 15,58 . 45,94 . Sahoille kelpaavat sekä mäntyettä kuusitukki. 14,39 . 13,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,50 . 17,52 . 45,62 . 16,33 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,54 . Hankintahinnat 57,49 . Harvennushakkuu 47,77 . Halutuinta on silti energiapuu. 15,42 . 29,99 . ”Sen kysyntä on parantunut huomattavasti”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa. 14,44 . 55,83 . 24,15 . 30,92 . 13 METSÄLEHTI 5 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 427?078 Etelärannikko 20?489 Pohjanmaa 20?489 Lounais-Suomi 39?057 Häme-Uusimaa 50?603 Kaakkois-Suomi 32?939 Pirkanmaa 42?125 Etelä-Savo 53?073 Etelä-Pohjanmaa 39?713 Keski-Suomi 29?223 Pohjois-Savo 35?426 Pohjois-Karjala 27?007 Kainuu 8?929 Pohjois-Pohjanmaa 20?183 Lappi 11?545 Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . 17,12 . 47,29 . 18,53 . 16,13 . 55,63 . Ensiharvennus 45,23 . Itä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella kysyntää on mäntytukille, koivuvanerille sekä kuidulle puulajiin katsomatta. Kiikarissa kelirikkokohteet Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–10, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. 18,60 . 16,92 . 18,35 . KOKO MAA . 29,57 . Hankintahinnat 58,11 . Uudistushakkuu 55,46 . Harvennushakkuu 13,58 . 14,80 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,84 . Uudistushakkuu 55,91 . 43,68 . 17,57 . 15,48 . 16,07 . 37,99 . Harvennushakkuu 49,98
Etelässä niitä osuu kohdalle kahdesta kolmeen kertaan kymmenessä vuodessa ja pohjoisessa vielä harvemmin. Kuusentaimet saattavat aluksi säikähtää ja juroa, kun ylispuut poistetaan. Siinä kuusen taimikko yritetään saada syntymään alalle jätettävien suojuspuiden alle. Kun kuitupuun mittoihin yltänyt hieskoivikko hakataan, kuusialikasvoksesta syntyy ilman lisäkuluja uusi puusukupolvi. Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu parhaiten aloilla, joissa on jo entuudestaan merkkejä taimettumisesta. Avohakkuuvaihtoehto olisi huomattavasti tätä kalliimpi ja työläämpi. Rehevien maiden muokatuilla avohakkuualoilla heinittyminen on todellinen ongelma, jolta luontaista uudistamista hyödyntämällä voidaan välttyä. Uudista hyvän siemensadon aikaan.. ”Mäntyä ja/tai koivua pitäisi olViitseliäiden laji Kuusen luontaisella uudistamisella on huono maine, osin syystäkin. Jos kuusen taimia putkahtelee kasvatettavan puuston alle ja kasvupaikka on kuuselle sopiva, luontainen uudistaminen voi onnistuakin. Hieskoivujen alla syntyneestä kuusialikasvoksesta kasvoi kahdessakymmenessä vuodessa terve kuusikko. Seuraa hyviä siemenvuosia Päätös luontaisesta uudistamisesta pitää tehdä hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta. Menetelmä on harkinnan arvoinen etenkin rehevillä, herkästi heinittyvillä ja hallanaroilla kasvupaikoilla, esimerkiksi korpinorkoissa. Lopputuloksena voi syntyä aukkoinen taimikko tai pahimmassa tapauksessa odottelusta huolimatta uudistaminen ei onnistu laisinkaan. Hyödynnä luontainen alikasvos. Suojuspuuhakkuu onnistuu parhaiten tuoreen kankaan tai mieluiten lehtomaisen kankaan sekametsissä, joissa on kuusen lisäksi koivua ja/tai mäntyä. Keskellä on ajoura, jonka avulla ylispuut kuljetettiin pois alalta. Paras tulos, jos taimia valmiiksi. Se pitää aina ajoittaa samaan aikaan hyvien siemenvuosien kanssa. Aukko vaatisi raivauksen, voimakkaan maanmuokkauksen ja istutuksen lisäksi tehokkaan heinäämisen. On kuitenkin tapauksia, joissa kuusen luontainen uudistaminen on varteen otettava vaihtoehto viljelylle. Kuusi on kuitenkin sitkeä. Se on menetelmänä hidas ja epävarma sekä vaatii taitoa. Juurikäävän vaivaamilla aloilla luontaisen kuusialikasvoksen hyödyntäminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska suurella todennäköisyydellä laho on levinnyt myös taimiin. Esimerkiksi rehevillä ojitetuilla turvemailla hieskoivikon alle syntyy usein kuusialikasvos. Luontaisesti syntynyt elinkelpoinen alikasvos kannattaa kuitenkin hyödyntää. Suojuspuusto suojaa hallalta Etenkin Pohjois-Suomessa kuusen luontaisen uudistamisen päämenetelmänä pidetään suojuspuuhakkuuta. ”Jos kuusen taimikko on syntynyt valmiiksi, on kannattavaa ja kustannustehokasta metsänhoitoa hyödyntää se, vaikka vähän harvempanakin”, sanoo erikoistutkija Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitokselta. Kuusen luontaiselle uudistamiselle sopivia siemenvuosia on 3–4 vuoden välein. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 5 • 2013 14 METSÄnHoITo TIIA PUUKILA H yvän metsänhoidon suositukset eivät puolla kuusen luontaista uudistamista kuin poikkeustapauksissa. ”Kuusen luontainen uudistaminen vaatii enemmän paneutumista, viitseliäisyyttä ja taitoa kuin kuusen viljely”, Hyppönen sanoo. Parhaimmat edellytykset onnistuneelle kuusen luontaiselle uudistamiselle on aloilla, joissa on jo valmiiksi merkkejä taimettumisesta. Varmin menetelmä kuusen uudistamiseen on istuttaminen
Paras tulos saavutetaan, jos alueella on jo valmiiksi merkkejä taimettumisesta. Tuoreessa tutkimuksessa aukot taimettuivat hyvin ilman maanmuokkausta noin kolmessa vuodessa. Siihen ei kukaan pysty tällä hetkellä vastaamaan. Kangasmailla kaistale kannattaa muokata äestämällä tai laikuttamalla. Rehevillä, herkästi heinittyvillä ja hallanaroilla aloilla kuusen luontainen uudistaminen on varteen otettava vaihtoehto viljelylle. Tutkimusten mukaan alikasvos kuitenkin säilyy kasvatuskelpoisena, jos sitä hakkuussa varotaan. ”Pienaukkomenetelmä tuntuu tuottavan runsaasti taimiainesta korvissa. Hyödynnä luontaisesti syntynyt terve alikasvos, jos kasvupaikka on kuuselle sopiva. Eri-ikäismetsissä opitaan tekemällä han istutetut taimet huuhtouvat sateen mukana. Viljavilla eroosioherkillä rinteillä on vaarana, että muokattuun maaVuosittaisista hakkuista viisitoista prosenttia on luontaisen uudistamisen hakkuita. la jopa puolet suojuspuumäärästä. Kuusen eri-ikäiskasvatuksessa pitää hakata ainakin alle kymmenen pohjapinta-alan.” Rehevillä aloilla reipas harvennus kuitenkin tietää hillitöntä heinittymistä etenkin pienaukoissa. Kun koetta jatketaan selviää, miten taimet kasvavat ja vaikuttaako aukon koko taimien kasvuunlähtöön.. Silloin siellä ei ole niin ahdasta ja valoa tulee enemmän.” Kun suojuspuiden alle on syntynyt riittävästi kuusen taimia, tehdään viivyttelemättä ylispuuhakkuu ja vapautetaan taimikko. Miten kuusen luontainen uudistaminen jatkuvassa kasvatuksessa onnistuu. Kuusi uudistuu parhaiten muiden puulajien alle”, Hyppönen sanoo. ”Minä kyllä viljelisin hakatun ja muokatun alan enkä jäisi odottelemaan.” Kaistalehakkuu on kuitenkin harkitsemisen arvoinen kivikkoisilla mutta viljavilla rinteillä, joissa muokkaus ja istutus eivät onnistu. Kaistalehakkuuksi nimetyssä menetelmässä metsään hakataan alle viidenkymmenen metrin levyinen kaistale, jonka molemmilla reunoilla on siemennyskykyisiä kuusia. Myös hitauteen on syytä varautua. Älä säikähdä, jos ylispuuston alta vapautettu taimikko juroo muutaman vuoden. Kuusen luontainen uudistaminen saattaa kuitenkin lisääntyä metsälain uudistuessa ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuessa. Näistä suurin osa on tähdännyt männyn luontaiseen uudistamiseen. Kasvamaan jätetään viitisensataa runkoa hehtaarille. ”Kolmesataa on aika paljon, mieluummin hakataan harvemmaksi. Viljavilla hallanaroilla kasvupaikoilla kuusikon uudistaminen onnistuu, kun hyödynnetään luontaista taimiainesta. Taimia syntyy, mutta vielä ei pystytä sanomaan mitään taimikoiden myöhemmästä kehityksestä”, sanoo erikoistutkija Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitokselta. Jotta taimien syntyä saadaan vauhditettua, metsikkö voidaan väljentää ennen varsinaista suojuspuuhakkuuta. Metsä kyllä uudistuu, mutta missä ajassa. Suojuspuiden korjuu vaatii ammattitaitoa. Pienaukot taimettuvat hyvin Pohjoisen rehevissä korvissa lupaavia tuloksia kuusen luontaisesta uudistamisesta on saatu pienaukkohakkuulla. Kuusi on sitkeä ja jatkaa kasvua, kun se on saanut varjoneulasensa vaihdettua valoneulasiin. Hyppönen ei kuitenkaan halua vielä tuomita sitä, koska tutkimustietoa menetelmän toimivuudesta on vähän. ”Kuusen luontainen uudistaminen vaatii paneutumista, viitseliäisyyttä ja taitoa.” Vinkkejä kuusen luontaiseen uudistamiseen Sama paikka 20 vuotta myöhemmin. Siinä metsään hakataan halkaisijaltaan 10–25 metrisiä ympyränmuotoisia aukkoja. 15 METSÄLEHTI 5 • 2013 Päätä luontaisesta uudistamisesta hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta, ja ajoita se hyvän siemensadon aikaan. Parhaiten taimettuvat kosteailla kasvupaikoilla, kuten turvemailla. On opittava tekemällä ja kokeilemalla. Suojuspuuhakkuuta ei käytännössä juuri suosita, koska sitä pidetään monivaiheisena ja kivennäismailla epävarmana menetelmänä. Noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta tehtävässä harvennuksessa poistetaan pääasiassa kuusta. ”Sellaisia metsänhoitosuosituksia kuin tasaikäispuolella ei voida tehdä vielä pitkiin aikoihin”, Valkonen sanoo. Mikäli alalle syntyy elinvoimainen kuusialikasvos, tehdään varsinainen suojuspuuhakkuu, jossa säästetään sadasta kolmeensataan laadukkainta puuta hehtaarille. ”Eiköhän odoteta, että saadaan tutkimustuloksia, ja tehdään sen jälkeen ratkaisu menetelmän käyttökelpoisuudesta.” Kaistaleita kivikkoisille rinteille Pienialaisia kaistaleita voidaan kangasja turvemailla uudistaa reunametsän siemennystä hyödyntäen. ”Jos alikasvosreserviä halutaan ylläpitää ja kehittää, metsä on hakattava harvaksi. Kuusentaimikko tuhoutuu tarpeettomasti, jos ajouria ei suunnittele tarkoin. Hyppönen ei ole vakuuttunut menetelmän toimivuudesta. Metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Sauli Valkosen mukaan mahdollisuudet ovat hyvät, jos alikasvos on jo olemassa. Monesti rehevillä aloilla hieskoivikon alle syntyy luontainen kuusialikasvos. Hyppönen selvittää sitä parhaillaan Metsäntutkimuslaitoksen monivuotisessa hankkeessa yhdessä alan muiden tutkijoiden kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen kokeet ovat iältään vasta parikymppisiä
Vuonna 1923 syntyi oma yritys, joka yhä tunnetaan nimellä Juho Jussila. Värikäs puulelulaatikko on säilyttänyt asemansa yhtenä jyväskyläläisen Juho Jussila Oy:n menestystuotteista. ”Askaretta on lähes mahdoton saada rikki – edes poliisin”, nauraa Juho Jussila Oy:n toimitusjohtaja Maija Jussila-Savo. Enää puuleluja ja metsään osoittavaa ikkunaa ei pidetä lapsuuden rappiona. Sen pitäisi olla hitaasti kasvanutta, sitkeää ja oksatonta. Sen on oltava opettava ja kehittävä. Esimerkiksi Walesin prinssin mielestä peli oli erinomainen, ja hän lahjoitti niitä vähäosaisille. ”Onneksi Keski-Suomesta löytyy vielä pikkusahoja, jotka jaksavat metsästää tarvitsemamme puun.” Viime vuosina vahvistunut vitsaus on ollut ruskotäpläkärpänen. Hän perehtyi opettajan työnsä ohessa vähitellen markkinoihin ja puusepän työhön. Fortuna oli onnenpotku Maija Jussila-Savon ukin isä Juho Jussila (s. ”Pyrimme sataprosenttiseen suomalaisuuteen. 65-vuotias palikkatesti Lasten kasvatuksessa ovat puiset lelut ja ikkuna metsään päin taas muodissa. Se viiruttaa koivun esteettisesti käyttökelvottomaksi leluihin. Jos kokelas onnistuu solauttamaan pyöreän palikan sisälle laatikkoon pyöreästä reiästä, on hän rikospoliisiainesta. Jos pyöreästä reiästä sattuukin survomaan läpi kolmion, niin eipä hätää, järjestyspoliisin puolella on aina käyttöä reipasotteisille tytöille ja pojille. Pääpuu on koivu. Kaikki muu on turhaa”, lelujen maailmaan kiinni kasvanut toimitusjohtaja tiivistää. Siinä auttoivat keksijän koulumaailman tuntemus ja opettajatutut. Pelin otti omakseen kuningaskunnan hovi. Välillä se on henkisesti hankalaa, sillä jopa Saksassa työvoimakustannukset ovat pudonneet puoleen Suomesta”, Harri Salo manaa ja ennustaa Suomen metsäteollisuuden ajavan parhaillaan päin seinää. ”Metsiä on kasvatettu sata vuotta massa metsä teollisuuden tarpeisiin.” JERE MALINEN, teksti ja kuvat p a l i k k a t e s t i V. Läpimurtoa ulkomaille ei tarvinnut kauan odotella. Vuonna 1929 Jussila postitti fortunan koetilauksen Britanniaan. Laatikon laatu ja lujuus perustuvat suomalaisen koivun sitkeyteen ja puusepäntyönä tehtyihin sormiliitoksiin. ”Tottakai uskon, että puulelut pärjäävät viihde-elektroniikalle. ”Lelu on lapselle perusarvo. Sellaisia syntyy vain sekametsikössä. Maija Jussila-Savo on miettinyt vastausta ennenkin, sillä hän vastaa uusien lelumallien suunnittelusta. Sen malli on säilynyt samana kaikki nämä vuodet. Vuonna 1926 Juho Jussila keksi fortuna-pelin, jota käytettiin aluksi laskutaidon opetuksessa Jyväskylän harjoituskoulussa. Maija Jussila-Savolle lelut ovat sekä elämäntyö että suvun perintö. Viimeisin ovat vuoden 2008 pikkuautot. ”Meillä metsiä on kasvatettu sata vuotta massametsäteollisuuden tarpeisiin. Laatupuu tiukassa Nykyään puulelutehtaalla työskentelee 15 henkilöä. Pelkästään vuonna 1933 Britanniaan vietiin neljännesmiljoona peliä. Poliisien palikkatestinäkin tunnettu Askare-puulelulaatikko täyttää tänä vuonna peräti 65 vuotta. 16 METSÄLEHTI 5 • 2013 a nha vitsi kertoo poliisikoulun pääsykokeesta, jossa puupalikoilla ratkaistaan tulevan konstaapelin paikka valtion virkakoneistossa. Tärkein maa on Japani, mutta myös Keski-Euroopassa riittää kysyntää. Ja tietenkin kestävä ja turvallinen. Niillä eväillä kasvatetaan jälleen valppaita veronmaksajia. Fortunan suosion tasaannuttua yritys keksi seuraavina vuosikymmeninä uusia klassikkopelejä ja leluja, jotka ovat yhä tuotannossa kuten Askare, Hakka ja Jukka-keinuhevonen. Se oli läpimurto. ”Tehdas toimi tuolloin Lutakossa, jossa työskenteli parhaimmillaan noin 300 naulapoikaa naputtelemassa fortunoiden pistekehiä”, myyntipäällikkö Harri Savo paljastaa. Lapsi oppii leikkimällä Millainen on hyvä lelu. ”Isoisoisä halusi alusta asti päästä ulkomaille, vaikka aloittikin työt kotinurkissa Jyväskylän keskustassa”, toimitusjohtaja kertaa 90-vuotiaan yrityksen alkuvuosia. Tuotteista valtaosa menee ulkomaanvientiin. 1930-luvulle ajoittuneen fortunan kultakauden tarkkoja myyntilukuja ei tunneta. Viime aikoina ilmapiiri on alkanut kallistua perinteisiin leluihin ja leikkeihin.” Ihmiset ovat palaamassa juurilleen. Fortunasta tehtiin myös suurempi pubi-malli, jota pelattiin flipperien tyyliin baareissa ja ravintoloissa. Sitä myydään edelleen pelkästään Suomessa tuhansia kappaleita vuodessa. Laatua ei ole.” Puulelutehtaan materiaalivaatimuksia Harri Salo pitää alan tiukimpina. 1874) alkoi 1900-luvun alussa ihmetellä ulkomaalaisten puutavaroiden määrää Suomessa. Puun jalostusastetta pitäisi parantaa, mutta korkealaatuista raaka-ainetta on vaikea hankkia
Jukka-keinuhevosella on menossa 67:s tuotantovuosi. kestosuosikin, Askareen. Tuppeensahattua koivua kuluu vuodessa noin 200 kuutiota. 17 METSÄLEHTI 5 • 2013 Harri Salo ja Maija Jussila-Salo esittelevät poliisien palikkatestinäkin tunnetun puulelulaatikon kansia. Tehtaalla on pieni puulelumuseoa, jossa esitellään yrityksen 90-vuotista tuotehistoriaa.. Suomalaisten puulelujen päämarkkinat ovat Japanissa ja KeskiEuroopassa
Tämänkertainen leimikko rajautuu taloomme, emmekä halua avohakkuuta pihapiiriimme. Metsänomistaja ohjeisti kuljettajan Matematiikan opettajana työskennellyt Matti Anttila on perehtynyt jatkuvan kasvatuksen menetelmään tarkkaan. Verannalle jätetty metsurinkypärä kertoo, että konevoimaan on sittemmin siirrytty. ”Puukauppa ja metsänkäyttöilmoitus tehtiin lokakuussa. Männyt ja koivut pyrittiin säästämään. Metsäalan uudet tuulet tarjosivat Anttiloille mahdollisuuden hoitaa kuusikoitaan. Lisäksi leimikolle tehdään kymmenen metriä kanttiaan olevia pienaukkoja. ”Ostimme metsän 20 vuotta sitten. jatkuvan kasvatuksen hakkuuta nyt teen. ”Raamattunsa” opeilla Anttila ohjeisti Linneraa yläharvennukseen, jossa poistetaan suurimpia kuusia. Näin päätehakkuutakaan ei olisi tarvinnut miettiä – mutta vinhakasvuinen kuusikko yllätti omistajansa. Hakkuutavaksi määriteltiin jatkuva kasvatus”Tämä on toinen kerta, kun moto on meidän metsässämme. ”Aluksi Matti ei suostunut käyttämään edes moottorisahaa, vaan kaateli pokasahalla puita”, Pirjo-vaimo paljastaa. Vähän tämä on vielä opettelun puolella”, hakkuukonetta ohjastanut Vesa Linnera toteaa. Pirkko Anttila muistelee, kuinka he metsän hankittuaan toiveikkaasti ajattelivat, etteivät metsät ehtisi heidän elinaikanaan hakkuukypsiksi. Harvennukset on teetetty metsurityönä ja omin voimin. ”Esitin perhetuttavallemme, eläkkeellä olevalle metsänhoitajalle, että siirrymme jatkuvaan kasvatukseen. Metsää on hoidettu innokkaasti ja omatoimisesti – omaan tapaan tosin. 60 vuoden suunnitelma Päämäärä on asetettava kauas tulevaisuuteen, kun tasarakenteista metsää aletaan muuttaa jatkuvan kasvatuksen metsäksi. Syy ei ollut motomiehen eikä puut ostaneen Metsä Groupin ammattilaisten. Siistiä työtä kuljettaja tekee.” Konemiehen haasteena on muovata istutuskuusikosta jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa pitäisi olla lomittain eri kokoisia puita ja myös taimia. ”Kolmen päivän kokemuksella Yläharvennus tuotti pitkän pinon järeää sorvitukkia.. Eikä minulla ole valittamista. Maisema on tärkeämpi kuin metsän tuoton maksimointi”, Matti Anttila kertoo. Hän totesi, että täytyy sinulla olla hyvä eläke, jos on varaa sillä tapaa hakata metsää”, Matti Anttila myhäilee. Matti Anttila ei halua tehdä avohakkuita metsiinsä. Avohakkuut eivät pariskuntaa ole koskaan miellyttäneet. Ihan puhdasoppista hakkuusta ei tullut. ”Tässä on meidän metsäraamattumme”, Anttila esittelee Timo Pukkalan, Erkki Lähteen ja Olavi Laihon käsikirjaa Metsän jatkuva kasvatus . Vaikea lähtökohta Anttiloita voi pitää eräänlaisina metsäidealisteina. 18 METSÄLEHTI 5 • 2013 METSÄnoMISTaja MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat E läkkeellä oleva opettajapariskunta Pirkko ja Matti Anttila päätti muokata 45-vuotiaasta istutuskuusikostaan erirakenteisen. Työn alla on 11 hehtaarin leimikko, jota Metsä Groupin korjuuyrittäjä hakkasi uusien oppien mukaan Toivakassa. Istutuskuusikon muuttaminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi on onnistuessaankin vuosikymmenien hanke
”Ehkä varovainen harvennus on hyväkin. Eri-ikäisrakenteiseksi metsä kehittyisi 60 vuodessa. Erirakenteisessa metsässä jäävän puuston varjeleminen hidastaisi hakkuuta merkittävästi.”, arvioi apulaiskorjuupäällikkö Antti Heinonen Metsä Groupista. Kuusikon kasvu saattaa jälleen yllättää hänet. Anttiloiden metsää yläharvennettiin voimaperäisesti jatkuvaan kasvatukseen pyrkien. Yksi selvitettävä asia on taimikkotuhojen riski. Luottamus tulevaisuuteen lisää puukauppaa. Hakkuukoneen kuljettaja Vesa Linneralle hakkuutapa oli uusi. Yläharvennuksen jälkeen puuta on hehtaarilla 170– 200 kuutiota. Metsänomistaja kaavailee, että leimikolle palataan Pukkalan ohjeen mukaisesti 15 vuoden kuluttua. Kun sahalobbarit ovat käyneet poliitikkojen juttusilla vaatimassa kuka kiinteistöveroa, kuka metsänomistajamaksua 50 euroa hehtaarilta vuodessa, ollaan puukauppaa ajatellen aivan hakoteillä. Näin viljavalla kasvupaikalla kuusikko kasvaa harvennuksen jälkeenkin toistakymmentä kuutiota hehtaarilla”, Noponen toteaa. tukkisatojen omistajat, jotka pystyivät realisoimaan edullisella verotuksella vuosikymmenien aikana keräämänsä hakkuusäästöt. Hakkuut ovat kasvaneet Kun Versowoodin omistajien esi-isä Teodor Kopra perusti sahansa 1960, ainoanakaan vuonna havutukkien hakkuut eivät olleet ylittäneet 15:ttä miljoonaa kuutiometriä. Savotta tuotti hyvän sadon. Kasvava tukkipuusto ei muutamaan vuosikymmeneen pilaannu metsässä. Maisema olisi muuttunut radikaalisti, jos puuston määrää olisi alennettu voimakkaasti”, Anttila pohtii. Puustoa piti jättää selvästi enemmän kuin oikeassa jatkuvan kasvatuksen hakkuussa. Ei pakkokeinoilla uhkailu. Suomen Sahat ry ja Versowood: Voisitteko käyttää yhteiskunnallista vaikutusvaltaanne siihen, että hirvien määrä pudotettaisiin samaksi kuin se oli vuonna 1970, eli 20?000 eläimeksi. Verotuksen siirtymäajanjakso 1993–2005 näkyy hyvin. Markkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Lähes kaikkina siirtymäkauden vuosina havutukkeja hakattiin trendiä enemmän. Voidaan rauhallisesti ja neutraalisti selvittää, millä tavalla uusi tavoite voidaan saavuttaa. Sama hakkuutapa olisi tuottoisin, vaikka kuusikkoa olisi kasvatettu päätehakkuuseen. Teodor olisi ollut näillä hakkuumäärillä onnesta soikea. Joku voisi laskea, kuinka viljelymetsätalous suotuisimmillaan kannattaa. Yksinkertainen laskutoimitus paljastaa, että 15 vuoden kuluttua metsikön puuvaranto karttuu 350–400 kuutioon hehtaarilla ja puusto on järeää tukkimetsää. Olisi hauska nähdä, millaisiin tuottoprosentteihin päädyttäisiin, kun laskelman lähtötietoina käytettäisiin kymmentä kuutiota hipovaa keskikasvua, 50–60 vuoden kiertoaikaa sekä huimaa tukkisatoa jo päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa. Jos hän antaisi perillisilleen tukun rahaa ja männyntaimikkoja, joita hirvilaumat tuhoavat vuodesta toiseen, hän antaisi perijöille vähemmän omaisuutta. Jatkuvista hirvituhoista kärsivistä männyntaimikoista ei koskaan saada laatupuuta sahateollisuudelle. Tätä nykyä vastuullinen metsänomistaja jättää pahoilla hirvituhoalueilla perillisilleen hakkuukypsät männiköt hakkaamattomina. ”Korjuu sujui tehokkaasti, koska varottavaa taimikkoa tai alempien latvuskerrosten puita ei ole. Pinta-alaverotukseen jäivät suurten Metsänomistajia syyllistetään huonoin perustein Milj. m Havutukin markkinahakkuut 1955–2012 1960 1970 1980 1990 2000 2010 30 25 20 15 10 5 Kuka laskisi. Seuraava tasaluku 20 miljoonaa kuutiometriä saavutettiin kolmena vuonna 1980-luvun vaihteessa, ja pysyvämmin vasta verotuksen siirtymäaikana 1992–2005. Lähtökohtana voisi käyttää vaikka tässä esitellyn kaltaista istutuskuusikkoa – samanlaisia on varttumassa satoja tuhansia hehtaareita. 19 METSÄLEHTI 5 • 2013 MaTTI KÄRKKÄInEn Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ei kotimaisista tukkihakkuista saa oikeaa kuvaa valitsemalla tarkoitushakuisesti perusvuoden. On syytä muistaa ajanjakso 1993–2005. Kohti jatkuvan kasvatuksen tilaa pyrkiminen edellyttänee seuraavan hakkuun tekemistä selvästi Anttilan kaavailemaa aikaisemmin. Pääsyylliseksi on nimetty metsänomistajat, jotka lobbareiden mukaan pihtaavat puuta suureksi vahingoksi koko Suomen kansantaloudelle. Kuvan mukaan sahaus on alentunut välillä 2000–2012, ja Saksa ja Ruotsi ovat napsineet markkinaosuuksia. Näin metsäkeskus edellytti harvennusta vanhan lain mukaan. ”Täytyy sinulla olla hyvä eläke, jos on tuollaiseen hakkuuseen varaa.” Turku Toivakka. 15 vuoden kuluttua seuraavassa hakkuussa korjattaisiin ylispuut. Se saattaisi olla positiivinen merkki puuntuottajille, että hakkuukypsiä männiköitä kannattaa uudistaa ilman suurta pelkoa, että perilliset joutuvat taistelemaan hirvien kanssa männyntaimikkoja kasvattaessaan. Mutta aina voi parantaa. Kun siirtymäaika päättyi 2005, nyt vedetään henkeä, kun ylimääräiset myyntitarpeet on hoidettu. Professori Timo Pukkalan mallin mukaan tasarakenteisesta päätehakkuumetsästä poistetaan kaikki yli 22-senttiset puut. Sorvitukkia harvennukselta Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Noponen arvioi, että puuta korjataan noin 130 kuutiometriä hehtaarilla. Sen jälkeen hakkuissa edistettäisiin uusien puusukupovien kehitystä. S ahateollisuuden lobbarit ovat viime viikkoina ahkeroineet lehdistöön päin. Oheisessa kuvassa havutukkien hakkuut on esitetty vuosille 1955–2012. Hakatusta puusta yli 60 prosenttia oli tukkia. Tilastoluvut on laskettu oikein. Muu rehellisyys on kyseenalaista. Tämä oli verotuksen siirtymäaika, jolloin halukkaat saivat pysyä pinta-alaverotuksessa muiden siirtyessä myyntiverotukseen. Tienvarressa oli pitkät pinot järeää, vaneritehtaalle menevää kuusitukkia, eli sorvitukkia – ei ihan tavallinen näky harvennusleimikon lanssipaikalla. Kuusikon harvennus tuotti runsaan tukkisadon. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI hakkuu uuden metsälain hengessä.” Uusi laki ei vielä ole voimassa. Ensimmäisen kerran tukkeja hakattiin niin paljon vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Havutukkien kestävät hakkuut voisivat nimittäin olla 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pääviesti on esitetty sahateollisuuden tuotantoa kuvaavassa, lehdistölle syötetyssä piirroksessa, jonka alkuvuosi on 2000. PALSTALLA Tukkien hakkuut ovat lisääntyneet trendinä koko sodanjälkeisen ajan. Nyt kun havutukkeja on hakattu kolmena peräkkäisenä lamavuonna 2010–2012 yli 20 miljoonaa kuutiometriä kunakin vuonna, mikä ihmeen hätä on pojanpojille tullut. Tässä ei toki ole mitään uutta, näin on toimittu rutiininomaisesti jo vuosia
”Onneksi tuli ostettua metsiä jo 1990-luvulla. Nyt hinnat ovat karanneet, kun sijoittajat hakevat turvallisia kohteita varoilleen.” Nuorena agrologiksi opiskellut Ralli jatkoi opintojaan hankkien metsätalousteknikon paperit. Ralli heiluttaa puheenjohtajan nuijaa Sulkavan kunnanvaltuustossa. ”Kyllä valtiovallan pitäisi vihdoin kyetä tekemään ratkaisu, jolla metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin saataisiin todella vauhtia. lituksessa hän on pitkään ollut varapuheenjohtajana. Soutamaankin hän on ehtinyt, 60 kilometrin lenkin hän on tehnyt 10 kertaa. Kommentti paljastaa maaseudun aktiivin, joka on nuoresta alkaen tottunut tarttumaan toimeen niin omalla tilalla kuin yhteisten asioiden hoidossa. Minä olin se isän tyttö, joka kulki polvenkorkuisesta metsäja maahommissa. Tuottajahinnat olivat järkevässä suhteessa tuotantokustannuksiin, Metsälehti 22/1993. Näin teollisuus saisi lisää kaipaamaansa raaka-ainetta ja harvennusrästit alkaisivat purkautua. Metsänomistajien keski-ikään suhteutettuna hän on oikeastaan nuorempi kuin 20 vuotta sitten. Pitkään hän ei sillä kertaa paarmojen syöttinä viihtynyt. Haastattelun aikana Rallin kännykkä piipitteli tasaiseen tahtiin tekstareita, kun Pietarin seudulta pitkää viikonloppua viettämään tulossa olleet vieraat ilmoittavat saapuneensa Suomen puolelle. 20 vuotta sitten tilalla oli 15 hehtaaria peltoa, kymmenkunta lypsävää lehmää ja toista sataa hehtaaria metsää. Metsät ovat merkittävä tulolähde tilalle. MITÄ NYT KUULUU. ”Sillä saa soutuneuvoksen arvonimen.” EU-ajan selviytyjä Kun haastattelua viime viikolla tehtiin, oli pienimuotoinen juhlapäivä. Metsävaltainen sulkavalaistila oli juuri siirtynyt isältä tyttärelle. Hoitotyöt tehdään itse, ja ensiharvennuksia korjataan omin voimin hankintatyönä. Viimeisimmissä mhy-vaaleissa hän keräsi seutukunnan muhkeimman äänisaaliin. (Metsälehti 22/1993). ”1990-luvun alussa Partalansaaressa oli 36 maitotilaa. Toivon todella, että kaikki investoinnit, jotka lisäisivät pienpuun käyttöä, saataisiin välittömästi käyntiin”, Ralli toteaa. Ralli edusti nuoria metsänomistajia. ”Ennen EU-jäsenyyttä maatilan hoito oli helpompaa. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Metsänhoitoyhdistyksen halKaisa Ralli on yhä nuori metsänomistaja Tasan 20 vuotta sitten parikymppinen Kaisa Ralli ryhtyi ”isännöimään” kotitilaansa. Heitä ei silloinkaan ollut paljon, mutta enemmän kuin nykyisin. Hieman paradoksaalista on, että nelikymppisenä Ralli lukeutuu yhä metsänomistajakunnan nuorimpaan ryhmään. Raivaussaha ja traktori tulivat pienestä alkaen tutuiksi.” Veikko-isä muistelee, kuinka Kaisa Ralli teininä lähti bikiniuikkarit päällä kesähelteellä raivuulle. Sitä hän hoitaa edelleen, vaikka EU-aika onkin maaseutua koetellut. Intoa reissu ei laannuttanut. Luottoa on riittänyt myös pitäjän asioiden hoidossa. Haastattelu oli osa juttusarjaa, jossa esiteltiin erilaisia metsänomistajia. Metsäkoulussa myös tapasi puolisonsa Janne Eskelisen. Miljoonaluokan navettahankkeisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty. Tasan kaksikymmentä vuotta sitten kotitila siirtyi Kaisa Rallin omistukseen. ”Katsotaan nyt, karjanhoidon jatkoa emme vielä ole ratkaisseet.” Moni naapuri on ratkaisunsa tehnyt. eikä paperisotakaan ollut kovin mutkikasta.” Siitä on vain muisto jäljellä. Tilan uusin tulonlähde ovat lomamökit. ”Ai miksikö minä. Nuoremmilla on monesti enemmän rahantarvetta, joten metsiin tulisi eloa ja työtä. Nyt pariskunnalla on 13-vuotias Elina-tytär ja kahdeksanvuotias Veikka-poika. Koska tila sijaitsee Partalansaaressa, ei liene yllätys, että Ralli on häärinyt myös kotisaarensa ympäri kiertävän Sulkavan soudun järjestelyissä. 20 METSÄLEHTI 5 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsälehden toimittaja Ulla Kivivuori haastatteli Kaisa Rallia vuonna 1993. Nyt jäljellä on enää kaksi.” Metsää ja mökkejä Ralli on hankkinut lisää metsää lähiseudulta. Lehmien määrä on kaksinkertaistunut. Tilakauppa isältä tyttärelle oli tehty päivälleen 20 vuotta sitten. Kaisa Ralli esittelee 20 vuotta sitten uudistettua metsää, ensimmäistä hänen omistusaikanaan: ”Tämä alue kylvettiin, siksi männyt ovat vielä näin pieniä.” Haastattelupäivänä oli juhlan paikka. Meitä oli neljä tytärtä. Silti tilalla tuotetaan yhä maitoa. Siinä oli luonteva peruste täytekakkukahveille
Haasta. Puunhinta. Oletko marjastaja vai tietäjä. Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Kommentoi. Testaa tietosi. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Haasta ystäväsi. Suomen johtava metsäportaali uudistui. Osallistu. Kerro. Metsäkeskustelu. Avaudu. Tietopeli metsien miehille ja naisille. Metsäkortisto. Sisältää kätevän laskurin. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Sana on vapaa. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Pelaa. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt. Sähköisesti ja kätevästi. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Millä hinnalla tukki liikkuu
Toisaalta sahat on suunnattu samalle käyttäjäryhmälle. Periaatteessa kapea oteväli tekee sahan käsittelystä kiikkerää. Näin etuja takakahvan välinen etäisyys on pieni. Näistäkin luvuista on tultu viimeisimmän arvion mukaan alaspäin joitain kymmeniä yksilöitä. Tyhjäkäyntinopeutta voi säätää säätöruuvilla. 22 METSÄLEHTI 5 • 2013 MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat S hindaiwa 390sx -sahan moottori on sylinteritilavuudeltaan 38,4-kuutiosenttimetrinen. Sudenjäljestä sen erottaa parhaiten käpälän painauman pyöreästä muodosta. Painoltaan (4,5 kg) uutuusmalli ei ole teholuokkansa kevein, mutta kevyimmästä päästä. Shindaiwa 390sx:n teho riitti koivikon ensiharvennuksella. Siitä heruu tehoa 1,9 kilowattia. Stihlissä on pienempi moottori (noin 30 cm3), joten sikäli vertailu on hieman kohtuuton. Kanalinnut, metsäja valkohäntäkauriit ja maamme pohjoisosan metsäpeurat ja porot tuovat ilveksen saalisvalikoimaan vaihtelua. Kokeilimme Shindaiwaa koivikon ensiharvennuksella. Paljon porua ja parranpärinää aiheuttanut susi sinnitteli samaan aikaan kymmenesosan kanta-arviolla, eli 150–160 yksilöllä. Vertasimme Shindaiwan leikkuutehoa Stihlin kevytsahaan MS 192:een. Käytännössä siitä ei suurta haittaa ole amatöörisahurin rankapalstalla. Mallin voi luokitella pari vuotta sitten esitellyn erinomaisen harvennussahan, Shindaiwa 452 s:n pikkuveljeksi. Ilveksen tärkein saaliseläin jänis on runsaslukuinen läpi Suomen. Sudenjäljelle tyypilliset kynsien aiheuttamat viirujäljet puuttuvat. Hallintalaitteiltaan Shindaiwaa voi kuvata retroksi. Shindaiwa 390sx › Moottorin sylinteri tilavuus 38,4 cm3 › Teho 1,9 kW › Paino 4,5 kg › Polttoainetankki 0,42 l › Öljytankki 0,215 l › Terävarustus 13 tuumaa/.325/1,3 mm › Valmistusmaa Japani › Maahantuoja Sg Nieminen Oy KOKEILTUA Ison kissan maaliskuu Ilves on tätä nykyä runsaslukuisin suurpetomme. kierroksia kuin tämän kokoluokan sahalta voi odottaa. Tosin isot kannanvaihtelut ovat tyypillisiä. Ryyppyhanikka ja virrankatkaisin tuovat tuulahduksen 1970suurpetojen seurannan mukaan kantaansa tasaisen varmasti viimeiset vuosikymmenet. Ilves ei aiheuta aseitten kanssa metsiä samoavissa samanlaisia tunteenpurkauksia kuin susi. Kahvat lähekkäin Saha on ulkomitoiltaan pieni. Alle parikymmensenttisten puiden tekoon sahan teho riittää ongelmitta. Ilveksenjälki halkoo kevättalvista metsää. Vuoteen 2010 jatkunut kannan kasvu näyttää tosin RKTL:n mukaan olevan taittumassa. Leikkuuteholtaan saha on amatöörisarjaa, mutta puhdittomaksi sitä ei silti voi moittia. Näin ilves on saanut valloittaa rauhassa takaisin entiset asuinalueensa, joilta se 1900-luvun alkuvuosikymmeninä pyydettiin sukupuuton partaalle. Eikä suuttimien ruuvailuun suurta tarvetta olisikaan: moottori kiihtyy ja ottaa sen verran Kevyt saha rankametsään Shindaiwa 390sx on kevyen sarjan moottorisaha, joka sopii erinomaisesti metsänomistajan tarpeisiin. Vuonna 1980 ilveksiä liikkui metsissämme vain runsas sata, kun vuoden 2011 kanta-arvio oli jo 2 350– 2 600 ilvestä. Pientä ja kevyttä sahaa on mukava käyttää. Shindaiwa leikkasi 15-senttistä puuta kolmanneksen nopeammin. Ammattisahalla rungot tietysti katkeavat nopeammin, mutta kun lunta on polveen asti, ei ole suurta merkitystä, katkeaako runko pari sekuntia nopeammin vai hitaammin. Käyttäjä ei voi säätää kiinteillä suuttimilla varustettua kaasutinta. Silloin kun jäniskannat ovat runsaat – kuten nyt näyttävät monin paikoin olevan – riittää niin ajokoiramiehille kuin ilvekselle saalista. Ilves on tällä erää runsaslukuisin suurpetomme. Etenkin metsäARI KOMULAINEN teksti ja kuva Suomen ainoa kissaeläin ilves on lisännyt Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)
Sahan hinnoittelu on toistaiseksi auki. Ylösalas liikkuva ”DDR-mallinen” virrankatkaisin takertuu silloin tällöin risuun ja saha sammuu. 23 METSÄLEHTI 5 • 2013 UUTINEN VUONNA 1943 EERO SALA Alkuvuonna 1943 jatkosodassa elettiin tapahtumaköyhää asemasotavaihetta. Shindaiwan virrankatkaisin tuo tuulahduksen 1970lukua. ja 80-luvuilta. Kotimaan puutalorakentamisen uskottiin vilkastuvan entisestään sodan päätyttyä. Urosilves ei osallistu pentujen huoltoon tai hoitoon muuten kuin laittamalla ne alulle. Tiheän ilveskannan alueella urosten yhteenotot voivat olla rajuja. Tällöin ilvekset voivat olla poikkeuksellisesti liikkeellä myös päivänvalossa. Metsälehden mukaan puutaloteollisuudelle voitiin ”ennustaa varmaa tulevaisuutta, sillä onhan jo yksin Euroopassa hävitetty asuntoja suunnattoman paljon, jolloin rauhan tultua on jälleen rakennettava nopeasti” . Shindaiwa 390sx on toimiva peli moottorisahaa esimerkiksi rankametsässä tai ensiharvennuksilla käyttävälle metsänomistajalle. Sotaonnen suosittua Suomessa suunniteltiin jo puutaloja takaisin vallatuille alueille. Sellaisen saattoi pystyttää nopeasti ilman ammattirakentajia, se oli käytännöllinen, miellytti silmää eikä tullut edes kalliiksi. Aika purkaa ja aika rakentaa kauris on vaikeuksissa ilveksen osuessa niiden elinalueelle. Saattaapa yöksi pihalle laskettu kissakin päätyä suuremman serkun ruokapöytään. Talven mittaan ilves voi napsia lähes kokonaan jopa yli kymmenpäisen kaurislauman. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Ominaisuuksiltaan vastaavia sahoja, esimerkiksi Jonseredin CS 2240:tä, myydään vajaalla neljälläsadalla eurolla. Tammikuussa lehdessä iloittiin siitä, että puutalojen tehdasmainen rakentaminen eli enemmän tai vähemmän valmiiden talopakettien tuotanto oli päässyt niin hyvään vauhtiin, että naapurimaa Ruotsi oli jo jäänyt jälkeen. 20 puuteollisuusyhtiötä oli liittynyt yhteen ja perustanut yhteisyrityksen puutalotuotantoa varten. Vain jäljet kertovat ison kissan vierailusta sen käydessä joskus jopa piha-piirissä verottamassa jäniksiä, rusakoita tai pikkujyrsijöitä. Myös puutalojen vientiä varten oli perustettu oma yhteisyritys. Silloin voi korviin kantautua ilveksen mouruamista. Suuret urosilvekset liikkuvat naaraiden asuinalueilla etsiskellen sopivaa part neria suvunjatkamispuuhiin. Siksi olikin tärkeää, että ”metsänomistajat myyvät teollisuudelle sahapuita ja että niiden hakkauksia ei jätetä sivusiaksi tärkeän polttopuukamppailun rinnalla” . Ryyppyä on vaikea vetää päälle rukkasia riisumatta. Tosin samoin tapaa joskus käydä myös monitoimihanikoilla varustetuille nykysahoille. Kymmenen viikon raskausajan jälkeen pentuja syntyy toukokuussa tavallisesti kahdesta kolmeen. Metsälehdessäkin katse oli jo varovasti suunnattu sodanjälkeiseen aikaan. Viennillä olikin sotaoloissa erityinen merkitys, sillä vaikka ulkomailta tuotiin Suomeen vain kaikkein välttämättömin, sota oli nostanut tuontitavaroiden hinnat taivaisiin. ”Vain jäljet kertovat ison kissan vierailusta sen käydessä joskus pihapiirissä.”. Pennut seuraavat emoaan vuoden verran, eli seuraavaan kiima-aikaan asti, minkä jälkeen ne saavat tulla toimeen omin voimin. Naarasilveksen äänestä ei voi erehtyä, vaikka sen kuulisi ensimmäisen kerran. ”Erityisesti on pantu painoa puutalojen mallien ja piirustusten aikaansaamiseksi maalaisoloja ja maanviljelijöitä varten.” Tehdasmaisesti valmistetulla puutalolla oli lehden mukaan useita etuja veistetyistä puista tehtyihin rakennuksiin verrattuna. Kasvatusvastuu jää naaraalle Piintyneenä yöliikkujana ilveksestä saadaan harvoin näköhavaintoja. Missä on tavannut useamman kerran ilveksen jälkijonon, siellä kannattaa iltayön tunteina käydä kuuntelemassa metsän ääniä. Maaliskuu on ilvekselle tärkeä kuukausi: silloin koittaa kiima-aika. Ilmansuojaimen kotelo aukeaa nykyaikaisesti käsin käännettävällä lukitsimella
Naaras voi vastata sille kimeällä kirkaisulla, jota on joskus verrat tu hukkuvan ihmisen hätähuu toon. Soiti mella koiras viheltelee teemaan sa pitkän aikaa noin sekunnin vä lein. Lehtopöllön le vinneisyyden pohjoisraja kul kee Oulun läänin keskiosissa. Varpuspöllön tapaan myös hii ripöllö on äänessä hämärän tun teina. Yksi pari on pe sinyt Helsingin Vanhan kirkon puistossakin. Sen soidinvihellys on punatulkkumainen, tasaisen pehmeä vihellys ”hjyyy”. Pöllöjen soidinlaulu voi alkaa jo joulutammikuulla. Saattaapa sitä kuulla joskus päiväsaikaankin. Lehtopöllö on eteläisen Suo men yleisin pöllö. Sen soidinäänet ovat peh meitä, pulisevia huutosarjoja ja erilaisia huhuiluja. 24 METSÄLEHTI 5 • 2013 nimittäin erittäin arka lintu ja hylkää poikkeuksetta pesänsä jo ensimmäisen häirinnän jälkeen. Tästä äänestä koiras kiih tyy ja alkaa huhuilla kiivaammin. Pesänsä se laatii metsän reunaan vanhan onton kelon sisään, uuttuun tai palo kärjen koloon. Parhaina myyrävuosina voi metsissä tavata myös lapinpöl löjä. Siinä helmipöllöuros esittelee valitul leen tulevaa yhteistä pesäkoloa. Henkiä ei metsistä löydy, mutta lehtopöl lön tapaa varmasti. Maa liskuun lopulla hätäisimmät pöllöt hautovat jo muniaan. Huuhkaja pesii kivikkoisilla mäillä ja kallion rinteillä. Kuvassa metsämyyrä on jäänyt varpuspöllön kynsiin. Se aloittaa soidinviheltelyn sä jo hämärissä. Jos tällöin sattuu lähelle pesää, voi hyvällä tuurilla kuul la erilaisia livertäviä ääniä. Kauan ja pitkään kevääseen sa malla paikalla puputtava koiras on varmasti yksinäinen lintu, jo ka taukoamattomalla laulullaan yrittää houkutella luokseen naa rasta. Mitään pelät tävää ei kuitenkaan ole. Kiihkeim millään laulu on maalishuhti kuun tähtikirkkaina öinä. Kun varpuspöllö hiljenee, aloittaa helmipöllö soidinpu putuksensa. Äänet kuuluvat pöllöjemme kuninkaal le, huuhkajalle. Karmeita kiljahduksia Ennen uskottiin, että pahat hen get mellastivat metsässä, kun sieltä kuului karmeita huuto sarjoja ja huokaisuja. Varpuspöllö on pienin pöl lömme, vain punatulkun kokoi nen. Se pesii erilai sissa lehtometsissä, puistoissa ja kylien laiteilla. Pesimäaikaan viirupöllörevii rillä kannattaa olla varuillaan. Pesimäpiirikseen ja siten myös kevättalviseksi vi heltelypaikakseen se kuitenkin valitsee useimmiten ikikuusikon, jossa on vanhoja haapoja tikan koloineen. Ovatpa jot kut luontokuvaajat ja pöllötutki jat menettäneet jopa toisen sil mänsä viirupöllön hyökätessä. Jos koiraalla on jo kaveri naan naaras, puputusta kuuluu vähän. Se istuu puun oksalla tai aidan seipäällä tähyillen jyrsijöitä saaliikseen. Se pesii muunkinlaisissa metsissä, jos sopiva ”savupiippupökkelö” tai iso pönttö on tarjolla. Uroshuuhkaja istuu korkean kuusen latvassa kumeita huutojaan huudellen. Pelottoma na lintuna se tähyilee saalista tol pan nokasta ja päästää ihmisen hyvin lähelle. Viirupöllöt ovat usein hyvin agg ressiivisia, ja hyökätessään ää nettömin siivin kookas pöllö saa aikaan pahaa jälkeä. Huuhkaja on. Hiiripöllö on muista pöllöistä poiketen päiväeläin. Heikkohermoinen peläs tyy näitä ääniä helposti ja lähtee paikalta nopeasti. Lapinpöllön tapaa usein myös päiväsaikaan. Sen soidinlauluun kuuluu kymmenisen kertaa toistettu ”huu”. Myös viirupöllön soidinlaulu on huhuilua. Lapinpöllö on vaeltava pöllö, joka seurailee tarkasti myy rien kannanvaihteluja ja pesii siellä, missä kannat ovat runsaat. LUONNOSTA Outoja metsän ääniä Nyt kannattaa suunnata sopiville pöllömaille ja kuunnella tähtien loisteessa öistä konserttia. Usein varpuspöllö ilmestyy lä helle asutusta. Metsän siimeksessä pöllöt esittävät soi dinlaulajaan. Huuhkaja huhuilee Jos sattuu asumaan lähellä ki vikkoista mäkeä tai kalliota, voi öisestä metsästä kuulla kumei ta, viiden sekunnin välein tois tuvia ”huuu u” huutoja. Pimeän tultua se vaikenee, mutta aloittaa jälleen aamun sa rastaessa. ”Ennen uskottiin, että pahat henget mellastivat metsässä.” Varpuspöllö on pienestä koostaan huolimatta myyrien ja pikkulintujen kauhu. Jos ke vättalvella kuulee alueelta huuh kajan huhuilua, on syytä välttää siellä kuljeskelua. Soidinlaulun alku on aivan kuin huuhkajan, mut ta loppuun tulee tunnusomainen puhina: ”huu hu vu hu hu huu.” Viirupöllön luontaista pesimä piiriä ovat ikikuusikot. Yhteen menoon näitä muutaman sekunnin vä lein kuuluvia ”hu hu hu hu hu…” ääniä saattaa tulla useita satoja. HANNU ESKONEN teksti ja kuvat K uulaina kevättalven iltoi na voi ulkona liikkujan yllättää metsästä kuu luva kummallinen ääni. Se voi olla huhuilua, puputusta, vihel lystä tai selkäpiitä karmiva kil jaisu
Lainaus omasta artikkelista: ”Seitsemäs jääkausi on tulossa mallilaskelmien mukaan parissatuhannessa vuodessa.” Ei siis 2 000 vuoden päästä. JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat K otomaamme karunkauniit kasvot ovat valtaosaltaan edellisen jääkauden perua. Lauhat ilmavirtaukset kääntyivät pohjoiseen, kun niitä aiemmin pois ohjannut massiivinen jäämonoliitti suli edestä. Vuosien 1996–2003 välisenä aikana Grönlannin jäähän kairattiin 1?500 metriä syvä reikä. Siihen vaikuttaa Aurinkokunnan muiden kappaleiden massojen vetovoima.” Sama lähde kertoo, että ratataso vaihtelee noin 40 000 vuoden jaksoissa. Kun ruuvipenkissä on kiinni pelkkä ketju, saha ei ole viilauksen tiellä. Ihan mielenkiintoista, että Metsälehti kertoo tuollaisistakin metsiin liittyvästä asiasta. Sillä, että jokamiehenoikeuksille saataisiin jättää hyvästit, ei ole suurtakaan merkitystä sen rinnalla, millaista ahdistusta ja tuskaa metsätilamaksu tulisi meidän metsänomistajien keskuudessa aiheuttamaan. Näitä kysymyksiä on vatvottu pitkään tutkijoiden kammioissa. Juuri raskaan vedyn määrä jäänäytteissä ilmaisee sen, että pohjoisella pallonpuoliskolla ilmakehän kiertoliike muuttui yhdessä vuodessa jääkauden loppuessa. Myös vedyn isotooppien suhteista saadaan selvyys pilven lämpötilasta. Sahara syntyi Ihmiseen verrattava suorittaja on jääkausi. Kiveniskemää ei jaksa viilalla jyystää tarpeeksi, jotta hampaan ulkoreunan pyöreys häviäisi. Se on enemmän kuin tuuli, jäätiköt, vuorijonojen hitaat muutokset tai joet siirtävät ainesta yhteensä. LUONNOSTA miljoonan vuoden aikana yhteensä kuusi. Kukaan ei kuitenkaan ole erehtymätön. Vuodesta toiseen olemme myyneet puuta tasaisesti, usein aivan pilkkahinnallakin, ja elättäneet sahayrittäjiä sekä sellunkeittäjiä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Artikkelin ohessa on kaavio, joka vastaa kirjoitetun tekstin lukuja. Jääkausi on kiehtonut ihmisen mielikuvitusta. Ennen kuin lähdemme miettimään syntyjä syviä, on varmasti paikallaan kertoa myös nykyihmisen uuraudesta. Tieto on aina suhteellista. Mistä tämä tieto. Me metsänomistajat olemme jo nyt niin tiukilla moninkertaisen verotuksen ja yhä vain kallistuvien metsänuudistusja hoitotöiden kanssa, että kyseinen metsätilamaksu olisi suoranainen metsänomistajien ”tapporaha”. Seuraavan jääkauden alku 2000 vuoden päästä. Metsälehden luontotoimittajat ovat kokeneita kuvaajia ja kirjoittajia. TAPANI SYRI Somero Lukijoiden vinkkejä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.. Metsässä viilaan ei tarvitse koskea, tylsyneen tilalle vaihdetaan vain uusi ketju. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 5 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJAVINKKI Koskien artikkelia ”Yhtäkkiä jääkausi loppui” (Metsälehti 2/2013). Viilapenkkiin sopii vanha laippa, joten sitä ei tarvitse viilausta varten irrottaa moottorisahasta. Muita väitteitä: Maan ratatason kallistelu johtuu muiden planeettojen vetovoimasta. Onhan totta, että ihminen siirtää vuoden aikana maaperän aineksia jo enemmän kuin luonto muuttaa maaperää luontaisesti. Aineisto tarkistetaan monista lähteistä ja niitä käytetään myös jutun rakenteessa. Siksi on aivan kohtuutonta syyllistää meitä jatkuvasti ja vieläpä esittää uusia piiskamaksuja kiitokseksi. Tuulijärjestelmien muutos tulee esille jäänäytteissä, jotka kertovat sen, että jäätikölle lumena satanut vesihöyry on peräisin muualta kuin aikaisemmin. Muut tietolähteet eivät tätä ole kertoneet. V iime jääkausi loppui 11712 vuotta sitten. Ilmastossa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata mittaamalla kahden vakaan hapen isotoopin suhdetta jäänäytteissä. Viilana käytän Stihlin kahdenkäden kolmiviilalaitetta, jolla saa samalla puruhampaan alennettua. Nykyinen kallistuskulma on 23,5 astetta, ja se on kaiken aikaa pienenemässä. Ratatason heilahtelu johtuu aurinkokunnan muiden kappaleiden vetovoimasta. On tietysti mahdollista, että mainitun massan kilomäärät ovat painovirheestä johtuen kääntyneet ympäri. Ja jos omistaa vaikka sata hehtaaria tällaisessa kasvuvaiheessa olevaa metsää, niin ei kovinkaan monena vuotena kykene repäisemään sieltä 5000 euron suuruista sakkomaksua. Esimerkiksi Saharan autiomaan vehmas savannimetsä vaihtui äkillisesti hiekka-aavikoksi, kun jääkausi päättyi Pohjois-Euroopass a. Jään sisältämät ilmakuplat varastoivat tietoa ilmastooloista. Asian tekee mielenkiintoiseks i se, että tutkimustulokset kertovat kuinka koko Barentsin meri oli jään peitossa vielä 14?000–15?000 vuotta sitten, aivan kuten Grönlannin jäätutkimus osoittaa. Niiden tarkkaa määrää ei vain vielä tunneta, mutta vahva käsitys tukee oletusta, että jääkausia on ollut viimeksi kuluneen kahden Yhtäkkiä jääkausi loppui Ihmiskunnan on jo syytä alkaa varautua seuraavaan, seitsemänteen jääkauteen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun geologinen aikakausi määriteltiin jäänäytteen perusteella. Edellä mainittuna ajankohtana Grönlannin ilmasto muuttui yhdessä hetkessä. Jääkaudet vaativat ensisysäykseksi korkeiden vuoristojen syntymän, sillä ainoastaan näin ilmavirtaukset ovat otolliset jään muodostumiselle. Seitsemäs jääkausi on tulossa, mallilaskelmien mukaan parissatuhannessa vuodessa. Puruhampaiden laskukaan ei oikein auta. Tuntui kuitenkin terä. Suora lainaus Tieteen Kuvalehdestä (10/2008): ”Maan pyörimisakseli ei ole kohtisuoraan vasten ratatasoa eli sitä tasoa, jota maa kiertää Auringon ympäri, vaan todellakin hieman kallellaan ja kallistuman suuruus vaihtelee. Uudet tutkimusmenetelmät tuovat koko ajan uutta todistusaineistoa. Muutos pienimmästä kallistuskulmasta suurimpaan kestää 21500 vuotta. Siirtolohkareiden massiiviset kolossit seisovat kuin mykkinä todistajina ajattomassa maisemassa. Ja onhan tuo ihmisen siirtämäksikin aika kevyt juttu, 1200 autokuormaa maata Suomessa, pikkupaikkakunnallakin siirtyy sen verran joka vuosi. JOUKO KUOSMANEN Jouko Kuosmanen vastaa Vuosien varrella olen viilannut moottorisahani ketjuja yleensä käyttäen apuna muovirullilla varustettua viilanohjainta. Norjalaisten geologien tutkimuksissa Huippuvuorilla tehtiin ällistyttävä havainto. Jääkauden syntymä on hidas prosessi, joka on itse asiassa alkanut jo Huippuvuorilla. En ole saanut terään sellaista imua kuin uudessa ketjussa, etenkään silloin, jos ketju on osunut kiveen. Viimeksi kuluneen 5?000 vuoden aikana ihminen on ottanut käyttöönsä Alppien vuoriston korkeusluokkaa olevan, sata kilometriä pitkän ainekasauman. Grönlannin jäätikön sateiden alkuperämuutokset. Joulukuussa 2008 jäänäyte hyväksyttiin viralliseksi standardiksi, joka ilmaisee nykyisen geologisen kauden alun. Muovirullat myös kuluvat nopeasti ja viila painuu liian alas. Kun jäänäytteestä analysoidaan tavallisen hapen ja raskaan hapen suhde, saadaan selville lämpötila siinä pilvessä, josta lumi aikanaan satoi. Uusi jääkausi edessä Tapahtumahetkell ä Grönlannin ilmasto muuttui yhdessä hetkessä. Mitä kaikkia seurauksia kyseisenlaisella sakkomaksulla tulisi olemaankaan. Jäänäytteet ovat paljastaneet, että interglasiaalikaudet alkavat ja päättyvät erityisen jyrkästi: alle sadassa vuodessa. Siinä on tukevat metalliset ohjaimet, jolloin viila tulee aina oikeaan kohtaan ja puruhampaat aina tasamittaisiksi. Näiden syiden vuoksi olen kehitellyt helpon ja hyvän tavan ketjun teroitukseen. Ketju kiristetään pyöräyttämällä ketjun ja laipan väliin pantavalla vähän kiilamaisella puukapulalla. Äkkiä tuulet vain alkoivat puhaltaa Grönlantiin toisesta suunnasta. TAPIO KRAATARI Kummallinen jääkausi Geomorfologi Roger Hooke Mainen yliopistossa Yhdysvalloissa on arvioinut, että ihmiset siirtävät joka vuosi 45000 tonnia maapallon kuivaa pinta-alaa tarpeisiinsa. Joskus kirjoittaja joutuu tasapainoilemaan eri lähteiden varassa, koska lopullista totuutta ei omista kukaan. tai postitse Lukijavinkki, Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Sitä vastoin etelänapamantereella vanhin jäänäyte ulottuu ”vain” 800?000 vuoden päähän. Artikkeli on julkaistu aluksi Discover-lehdessä, mistä tieto on siirtynyt Helsingin Sanomien tiedepalstalle. Miten se päättyi ja milloin. Alussa muutos oli nopea, sillä vain 50 vuodessa Grönlannin lämpötila nousi 10 astetta. Rääkkylän Vuoharju halkaisee Pohjois-Saimaan ikään kuin kahtia. Valtaosa metsänomistajista on hoitanut ja tulee varmasti hoitamaan oman osuutensa enemmänkin kuin esimerkillisesti. Kuvankauniit soraharjut ja välkkyvät järvenselät ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. Kun kallistuskulma on suurimmillaan, auringon energia jakautuu maan pinnalle epätasaisemmin ja kesän ja talven ero korostuu. Sen jälkeen ketju on helppo viilata. Ketju teräväksi Tapani Syri viilaa ketjut sisätiloissa ruuvipenkkiin kiinnitettynä. Energian epätasainen jakautuminen voimistaa myös ilmaja merivirtauksia. Uudet tuulet saivat jääkauden väistymään, ja nykyinen interglasiaalikausi alkoi. Kapulasta valitaan sopiva kohta, että ketju kiristyy kapulaa pyöräytettäessä. Tällainen viilanohjain on myös hutera, kun siitä ei voi pitää tukevasti kiinni. Kun toimitin juttua, ihmettelin itsekin lukeman pienuutta, mutta en katsonut tarpeelliseksi muuttaa toisen henkilön tekemää tilastoa muulta osin kuin lisäämällä siihen hieman tilaston ajankohdasta ja nykyhetkestä juontuvaa materiamäärää. Tarvitsee vain tarkistaa, mitä Wikipedia sanoo Jangtse-joesta: 1900 miljoonaa tonnia per vuosi. Todellako. ”Jääkausi päättyi äkillisesti – vain yhden vuoden aikana.” Jääkauden maisema oli hyytävän kylmä, auringon kehrä oli kuin usvan takana. Tulos on ollut yleensä aika huono. Ei taida olla niin. Jutussa oli kuitenkin omituisuuksia, kuten että ihminen siirtää joka vuosi 50000 tonnia maata, enemmän kuin joet ym. Jääkauden päättyminen vuoden tarkkuudella. Muutamalla irrotuksella ja siirrolla saadaan koko ketjun viilattua. Virallisen ajoituksen mukaan jääkausi päättyi 11?712 vuotta sitten äkillisesti – vain yhden vuoden aikana! Tarkka ajankohta selvisi Grönlannissa tehtyjen jääkairattujen näytteiden analyyseissä. Kahdella kädellä viilatessa teho on aivan toinen kuin yhdellä kädellä. Viimeisimmät laskelmat tukevat tätä oletusta, sillä pohjoisen napa-alueen ilmasto on lämmennyt viisi astetta sadassa vuodessa. GRIP-jääytimen analyysit ovat osoittaneet, että äkilliset ilmastomuutokset ovat leimanneet Pohjois-Atlantin alueita viimeisen neljännesmiljoonan vuoden aikana. Tarkka ajankohta saatiin selville Grönlannissa tehtyjen NordGRIP-jääkairausnäytteiden analyysissä. Pää tulee vetävän käteen, koska elääkin pitäisi. Ensin on syytä varautua napa-alueiden sulamiseen, mikä lienee väistämättä edessä. kuljettavat. Teroitettava ketju laitetaan irtolaipan ympäri ja kiinni ruuvipenkkiin. Lämpötila kohosi Pohjanmerellä ällistyttäviin lukemiin ilmeisesti merivirtojen äkillisen muutoksen myötä. Käyttämällä järvenpohjasaven pieniin kasvikuituihin hiili-14-menetelmää norjalaistutkijat saattoivat ajoittaa alueella vallinneen jäättömän kauden, joka alkoi noin 10?000 vuotta sitten ja kesti yli 7?000 vuotta. Sää vaihtelee rajusti. Ymmärtääköhän kyseinen yrittäjä lainkaan mitä esittää. Syntyyn vaikuttaa myös planeetan kallistumiskulman poikkeama normaalista. Ruuvipenkissä voi viilata useita ketjuja samalla rupeamalla. SEPPO KOTILAINEN maanviljelijä/metsänomistaja Iisalmi Metsänomistajien tapporaha Ei ole yllättävää, että eräät poliitikot ovat ottaneet jälleen kerran esille kiinteistöveron ulottamisen myös maatalousja metsämaahan. Tuulijärjestelmien muutos näkyy selvästi jäänäytteissä, jotka osoittavat, että jäätikölle lumena satanut vesihöyry oli peräisin eri merialueelta kuin aikaisemmin. En osaa sanoa, mikä osa Metsälehden lukijoista osaa hymähtää tällaiselle jutulle tai mikä osa uskoo sen. Sen arvoitus on ollut iso haaste tiedemiehille. vältä puukoniskulta, kun erään sahan toimitusjohtaja esitti 50 euron suuruista vuosittaista metsätilamaksua hehtaaria kohden meille metsänomistajille. Tälläkin tapaa ihminen on siis kohonnut maapallon herraksi. Ihmiset siirtävät joka vuosi 50?000 tonnia maapallon kuivaa pinta-alaa tarpeisiinsa. Mirkelillä kyllä saa terävän ja ottavan terän, mutta se syö ketjut nopeasti loppuun, jos sillä aina teroittaa. Harjumaisema on yksi näkyvin merkki jääkaudesta. Vanhin sieltä saatu jäänäyte yltää 123?000 vuoden päähän
Koiraan korea ulkonäkö kuvastaa yksilön elinvoimaa. Tukkien kuorinnalla ei ole kiirettä. ovat suoranainen rasite. Lintumaailmassa näemme ilmiön selvemmin kuin ihmisyhteisössä. Kantohinnalla 40 euroa/m3 hakkuukertymän olisi oltava 400 m3/ha enemmän kuin metsikössä, joka syntyisi avoalalle itsestään. Olemme myös kertoneet kirjassamme, että laskettaessa nykyarvoja varttuneemmille metsiköille kasvatusmenetelmien väliset suhteelliset erot ovat yleensä paljon pienemmät kuin esim. Yksi näitä tutkimuksia tehneistä ruotsalaisista on Peder Wikström, joka itse on korostanut (Canadian Journal of Forest Research 31/2001, s. Ne parantavat lentäjän kaarretaitoja, joten kyse ei ole aivan turhista koristeista kuten paratiisilinnuilla tai riikinkukolla, joilla sukupuolikoristeet Naaras valitsee Ihmisestä kaikki sinitiaiset ovat samannäköisiä, mutta naaras näkee päälaen laikun ultravioletista hehkusta, kuka koiraista on väkevin. Niissä ruotsalaisissa ja norjalaisissa tutkimuksissa, joihin suomalaiset metsäammattilaiset toistuvasti – ehkäpä tarkoitushakuisesti – viittaavat, on tutkittu nimenomaan varttuneen tasaikäisen metsikön käsittelyä toistuvilla harvennuksilla, mitä on nimitetty jatkuvaksi kasvatukseksi. Jos jäljelle ei jää yhtään puuta, on tehty avohakkuu. Jos tasaikäismetsätalous halutaan pitää kuvioissa mukana, kustannuksia on saatava pienemmiksi. Jos sitä halutaan välttää, metsikköä on ruvettava hyvissä ajoin hoitamaan niin, että siinä on jatkuvasti puustoa, joka ei ole hakkuukypsää. Lisäksi olemme teroittaneet, että varttunutta tasaikäistä ja -kokoista metsikköä ei yleensä kannata käsitellä toistuvilla lievillä harvennuksilla vaan kannattavampaa on uudistaa metsikkö joutuisasti, ja vasta seuraavan puusukupolven käsittelyssä tulee harkita jatkuvan kasvatuksen käyttöä. Ne voidaan kuoria heti syksyllä ennen kovia pakkasia, talvisaikaan leudommilla keleillä tai vasta keväällä. Perusteena sille, että naaraan on oltava huolellinen valinnassaan, on tietysti se, että naaras panostaa lisääntymiseen paljon enemmän kuin koiras. Rakennettaessa hirret asetetaan seinälle kupera sivu ylöspäin ja halkeama jää näin päälle tulevan hirren varauksen alle piiloon. Ihminen ei pysty täysin asettumaan sinitiaisrouvan asemaan, sillä linnut näkevät myös ultravioletin, ja sinitiaisella päälaen höyhenten ultravioletin voimakkuus on olennainen osa viehätysvoimaa. Hirsirakennus voidaan rakentaa suoraan tuoreista hirsistä heti kuorimisen jälkeen, jolloin rakennuksen painuminen on voimakkaampaa kuin kuivista hirsistä rakentaen. Puiden voi toki antaa kuivua ennen rakentamista puolikuiviksi tai täysin kuiviksi. 1065), että hänen laskelmiaan ei pidä käyttää tasaja eri-ikäiskasvatuksen kannattavuuden vertailuun. Sitten vielä rungon kuoriminen, jotta päästäisiin mahdollisimman vähäisillä halkeamisilla – mikä olisi asiallinen työtapa. Lehdet haihduttavat vettä ennen kuihtumistaan noin 30 prosenttia puun kokonaispainosta. Neljän prosentin korolla lisäkasvun tulisi olla 864 m3/ha. verrattaessa avohakatun erirakenteisen metsikön viljelyä yläharvennusvaihtoehtoon. Vaihtoehtoisten menetelmien tulevat tulot ja menot diskontataan nykyhetkeen, ja vaihtoehdoista valitaan se, joka tuottaa suurimman nykyarvon. Kaataisinko ns. Toinen kuorinta tehdään vasta rakentamisen yhteydessä. Muina aikoina rakennettaessa on puhtaana pysymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Norjalaisissa tutkimuksissa ei ole käytetty optimointia, jolloin tulokseksi saadaan mitä halutaan. ”Jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa metsiköistä, jotka ovat valmiiksi erirakenteisia.” M ik ko H äy ry ne n. OSMO PERÄLÄ Haapa on oiva puu saunan rakentamiseen. Jos viljelymetsikön perustaminen maksaa 1?500 euroa/ hehtaari, korkokanta on kolme prosenttia ja metsikkö hakataan 80 vuoden päästä, on hakkuutulon oltava 15?961 euroa/ha enemmän kuin metsikössä, joka syntyisi muokkaamattomalle avoalalle luontaisesti. Uros voi tuottaa – ja jakaa – miljoonia ja taas miljoonia siittiöitä sillä energiamäärällä, jonka naaras käyttää yhden pesueen munimiseen ja hoitamiseen. Haapa soveltuu saunan rakennuspuuksi oikein hyvin. Eljas Heikkilä muistuttaa (Metsälehti 3/2013), että nykyarvovertailun tulos riippuu siitä, millaisesta metsiköstä lähdetään liikkeelle. Kuoriminen voidaan tehdä Saunahaapojen kaato kahdessa vaiheessa. Metsikön optimaalinen käsittely eli uudistuskypsien puiden poisto nopeassa tahdissa on estetty rajoitteilla tai tätä vaihtoehtoa ei ole muuten vaan sisällytetty vertailuun. Ensimmäinen kuoriminen voi olla suurpiirteinen ja sen tarkoitus on vapauttaa puu kuivumaan. Jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa metsiköistä, jotka ovat valmiiksi erirakenteisia. Puut on hyvä kaataa heinä-elokuun vaihteessa rasiin. 26 METSÄLEHTI 5 • 2013 LUKIJALTA SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Tällaisia metsiköitä on Suomessa runsaasti. Toisella kuorinnalla vuollaan puu puhtaaksi kaikesta kuori ja nila-aineesta sekä samalla vuollaan pehmeä viimeinen vuosikasvu pois. Olen miettinyt mikä olisi paras kaatoajankohta tukkien kuivumisen kannalta. Yksittäisen konkreettisen metsikön käsittelyvaihtoehtojen taloudellisessa vertailussa ei ole mitään mielivaltaista. Ei siis liene vaikea ymmärtää, että aloitettiinpa nykyarvon laskenta millaisesta metsiköstä hyvänsä, kolmen prosentin tai sitä suuremmilla korkokannoilla kannattavimmiksi osoittautuvat kasvatusmenetelmät, joihin ei sisälly tasaikäisen metsikön perustamista voimaperäisin menetelmin. Subjektiivisesti valittujen yksittäisten käsittelyohjelmien vertailuilla, jollainen Metsälehdessäkin oli, ei ole todistusvoimaa. Lumen aikana rakennettaessa pysyvät hirret puhtaina. Olisi tietenkin helpompi kaataa, kun maassa ei olisi paljon lunta – kuitenkin niin, että saisi kunnon rakennustukkia. Jos halutaan verrata tasaja eri-ikäismetsätaloutta, on verrattava optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun eri-ikäismetsätalouteen. Hirsi pyrkii halkeilemaan koska puu kutistuu kuivuessaan tangentin suunnassa liki 10 prosenttia ja säteen suunnassa vain kolme prosenttia Halkeilu voidaan ohjata hirren selkäpuolelle sahattavaan muutamia senttejä syvään uraan. Onko ne parasta kaataa kevättalvella vai kesällä heti kun lehti on kasvanut vai syksyllä ennen kuin lehti on pudonnut. Olemme kirjassamme Metsän jatkuva kasvatus selittäneet, että tietyn metsikön optimaalista käsittelyä haettaessa nykyarvolaskenta aloitetaan metsikön tilasta laskentahetkellä. Olen rakentamassa pyöreästä haavasta savusauna/saunatupaa.Kaadettavien haapapöllien läpimitta on noin 20 senttimetriä ja pituus noin 5,5 metriä. Esimerkiksi uudistaminen on investointi, jonka kannattavuutta on syytä harkita huolellisin nykyarvolaskelmin. Miesparan on vain tavalla tai toisella kukkoiltava niin, että naaras huomaa juuri hänet. Näin puu säilyy puhtaana seinälle nostamiseen asti. Kannattavassa metsätaloudessa hakkuussa tulee poistaa taloudellisesti hakkuukypsiä puita. Mustarastasnaaras tutkailee koiraan nokan väriä: mitä komeamman keltaoranssi, sitä parempi. TIMO PUKKALA ERKKI LÄHDE OLAVI LAIHO Tarkoitushakuisuutta, mutta keneltä. Tältä pohjalta voi katsella myös sorsaja kanalintukoiraita, peippoa ja punarintaa. Tämä sahaus tehdään heti ensimmäisen kuorinnan jälkeen, jolloin puun halkeama ohjautuu oikeaan paikkaan kuperalle sivulle. Kuinka kauan kuivuminen vie ennen kuin tukki on valmis rakentamiseen. Haarapääskyllä pyrstön pitkät reunasulat ovat naaraan mieleen: mitä pitemmät, sitä paremmat. LUKIJAKySyMyS . rasiin, jotta lehdet imisivät kosteuden rungosta, ja tekisin karsimisen ja pätkimisen kun kaadetusta puusta ovat lehdet varisseet pois. Haarapääskynaaraalla ei kuitenkaan ole mittanauhaa, jolla sulat mittaisi, vaan se käyttää suhteellista asteikkoa. Pienten suhteellisten erojen ei kuitenkaan pidä antaa hämärtää kasvatusmenetelmän valintaa. V aikka miehet mitä kuvittelisivat, naaras se on joka valitsee. Rouva sinitiainen taas tarkkailee koiraitten päälakea: mitä vahvempi sininen väri, sitä luotettavampi ukko. Pieni koiras, jonka pyrstösulat ovat pitkät ruumiinkokoon verrattuna, on parempi kuin suuri koiras, jolla on kyllä senteissä pitemmät sulat, mutta ne eivät näytä pitkiltä. Puiden karsinta ja korjuu maasta on syytä tehdä ennen lumien tuloa
Metsäliitto vaati puolet osakkeista. Hinta oli kaksinkertainen pörssihintaan nähden. Porin mahtiyhtiöstä ei ole paljon enää jäljellä, vaikka Seikussa yhä sahataankin ja Sampo-Rosenlew-leikkuupuimureita ja hakkuukoneita tehdäänkin. Luonnollisesti metsästys kuului herraelämään. Liiketoimien monipuolisuus kasvoi; ideoiden puutteesta ja niiden rohkeasta toteutuksesta ei ainakaan voi moittia yhtiötä eikä etenkään sen johtoon vuonna 1969 tullutta Gustav Rosenlewia. Kunnollisia osinkoja jaettiinkin joka vuosi, olihan se elinehto monille pääomistajista, ja ”osingon taso oli yhtiölle tärkeä tekijä sen uskottavuuden ja sijoittajien luottamuksen takia”. Vuonna 1920 Porissa oli lähtenyt käyntiin selluja paperitehdas. Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja yhdelle suuromistajalle, Gustav Rosenlewille, kaupasta ei kerrottu etukäteen. Raha ja uusi sisäministeri Toivo Horelli ratkaisivat, ja kartano joutui saksalaisomistukseen. Rosenlew-museo, Satakunnan Museo 2011. Omistajien näkemyserot olivat esteenä yhtiön kehittämiselle: osa halusi jatkaa, osa myydä osan tai kaiken pois. Alkuajat kauppiastaustainen Rosenlew tunnettiin menestyvänä sahayhtiönä, mutta pian oltiin mukana myös konepajatoiminnassa. Hinta 48 euroa. Puunostajien yhteistyö käsitellään luonnollisena ilmiönä, mutta Puulaakija muut puunhankinnan yhteistyökuviot jäävät hämäriksi. Tehdas oli pieni ja vanhanaikainen, eikä sukuyhtiöllä ollut oikein varoja eikä kaikilla halujakaan modernisointiin. Metsäteollisuus säilyi Rosenlewin päätoimintona 1950-luvulle ja sen jälkeenkin. Rosenlewin loppu käydään kirjassa läpi hyvin avoimesti, kuten yhtiön aiempikin historia. Suvun omistusriitojen seurauksena yhtiön toiseksi pääomistajaksi tuli von Frenckellien suku vuonna 1916, joten perheyhtiöstä tuli sukuyhtiö. 1980-luvulla maksettiin osinkoina 55 miljoonaa markkaa; samana aikana yhtiön tappiot olivat 137 miljoonaa. Veikko Miettinen ja Raket 1960-luvun alkuvuosina. Ratkaisua haettiin parinkymmenen vuoden ajan, mutta tuloksetta. Yhtiössä oli kuitenkin kaksi vahvaa tukijalkaa, jotka pitivät sitä pystyssä: metsät ja voimatalous. ”Projektille oli vaikea saada lupaa, ellei siinä olisi mukana Keskustapuolueelle ja puunmyyjille läheistä tahoa. Lisäksi valmistui maatalousja kotitalouskoneita – ja jopa teollisuusrobotteja 1970-luvulla. Se myös halusi rakennuttaa tehtaan pohjoiseen kehitysalueille ja hoitaa puunhankinnan. Vanajanlinna siirtyi sodan jälkeen Neuvostoliitolle ja edelleen kommunistien Sirola-opistoksi. Kirjassa kerrotaan myös omistajasuvuista ja niiden elämäntavoista, joita etenkin ennen sotia voisi luonnehtia lähes ruhtinaalliseksi. Ehdot olivat liian kovat”, Jussi Koivuniemi kirjoittaa. Kuvassa Rosenlewin Isonsannan ja Seikun höyrysahat Porissa 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, etualalla näkyy Porin Konepajan telakka-aluetta. Asuttiin kartanoissa ja huviloissa, ajettiin Rolls-Royceilla ja kylpylälomilla käytiin Ranskassa. Rosenlew oli metsäasioissa kärkipäätä, jos kohta yhtiönä ei kaikkein helpoimpia. Rosenlew 1853–1987. Kartanosta ei tullut kuitenkaan Suomen presidentin kesäasuntoa, kuten Risto Ryti kaavaili. Tämä tuo kirjaan elävyyttä. Rosenlew oli ensimmäisiä yhtiöitä, joka ryhtyi jakamaan turvavarusteita metsätyöntekijöilleen. Sahoja oli yhtiöllä siihen aikaan kaksi, Seikun saha Porissa sekä Tornion Kuusiluodon saha, jonka toiminta loppui kuitenkin saksalaishävitykseen 1944. Konsernin kannattavuus oli etenkin 1970-luvulta alkaen huono. 811 sivua. Yhtiö hankki ensimmäiset metsätilansa samaan aikaan kun aloitti sahaliikkeensä ja jatkoi metsien ostamista lähes loppuun saakka. Enimmillään Rosenlewillä oli 100?000 metsähehtaaria. Sahat tekivät kuitenkin tappiota lähes koko 1970ja 1980-luvun, kuten usein aikaisemminkin. Rosenlew kuului niihin viisaisiin metsäyhtiöihin, jotka ymmärsivät omien metsien (ja oman voiman) merkityksen. Siihen mahtui laaja kirjo tuotteita laivoista luistimiin. Samalla valtion – uittajien pyynnöstä – rakentaman Pispalan nippu-uittotunnelin käyttö jäi koenippujen varaan. Yhtiö olikin perustamassa Kokemäenjoen Lauttausyhtiötä jo 1873, ja oli myös uiton lopettaja 1966. Paperiteollisuus oli yhtiön kannattavin osa aina 1960-luvulle, jolloin sen tuloksentekokyky alkoi heiketä. ESKO PAKKANEN ”Asuttiin kartanoissa ja huviloissa, ajettiin Rolls-Royceilla ja kylpylälomilla käytiin Ranskassa.” Jussi Koivuniemen hyvin kirjoitetussa kirjassa on arvoisensa kuvitus. Lisäksi kirjoittajalla on ollut käytössään omistajasukujen yksi tyisarkistoja ja päiväkirjoja. Ratkaisuksi tuli, että enemmistö Rosenlewja Frenckell-sukujen omistajista myi osakkeensa Rauma-Repolalle tammikuussa 1987. KIRJAT saalta politiikkaan. Myös toistakymmentä yh tiön johtajaa on haastateltu. Rosenlewin historia alkoi 1800-luvun puolivälissä perheyhtiönä. Myöhemmin 1970-luvun lopulla ostettiin vielä Parkanon saha ja talotehdas. Enää se on muisto vain – mutta nyt muistot on tallennettu kirjaksi. Koivuniemen laskelmien mukaan Rauma-Repola maksoi vajaat miljardi markkaa, mikä vastasi Rosenlewin metsien arvoa. Vaikka omistuspohja laajeni ja yhtiö meni pörssiinkin, kaksi sukua säilyivät loppuun asti Oy W. U PM , Va lk ea ko sk i Jo hn En gl un d, Sa ta ku nn an m us eo. Voittoa kuitenkin näytettiin, mutta se tehtiin kirjanpitojärjestelyin. Toimitusjohtajana vuosina 1916–40 toiminut Wilhelm Rosenlew velkaantui pahasti Vanajan kartanon rakentamisessaan, ja se jouduttiin myymään vuonna 1941. Valitettavasti kaikki liikeideat eivät olleet kannattavia. Se oli lähellä 1970-luvun taitteessa suunnitellussa Satasellu-yhteishankkeessa, mutta hanke kaatui toisaalta Metsäteollisuuden Keskusliiton investointilupamenettelyyn, toiPorilaisyhtiön nousu, loisto ja loppu Rosenlew oli näkyvä osa Porin ja Suomen metsäteollisuutta. Yhtiö sai merkittävän osan puistaan omista metsistä; 1900-luvun alkupuoliskolla keskimäärin 15–20 prosenttia, mutta sotien jälkeen osuus kasvoi ja joinakin vuosina saatiin – tai pikemminkin otettiin – omista metsistä lähes puolet. 27 METSÄLEHTI 5 • 2013 Jussi Koivuniemi: Sukuyhtiön aika. Yhteistyöhön oltiin valmiit, mikäli se palveli omaa etua. Rosenlew Ab:n pääomistajina. Tähän on päästy – toimeksiantajien myöntämän kirjoittamisvapauden ohella – sen ansiosta, että yhtiöllä on hyvin säilynyt arkisto kirjeenvaihtoineen. Rosenlewin nimi säilyy – suvun ohella – kuitenkin Rosenlew-museon ja tämän upean historiakirjan myötä
Suomen Metsämuseo Lusto on metsäalan valtakunnallinen erikoismuseo, joka sijaitsee Punkaharjulla. Vuosittain lustossa vierailee 30000–35000 kävijää. Volyymin säätöerät kannattaa hankkia ulkomailta ja maksaa niistä enemmän, jotta kotimarkkinoiden hintataso ei vain kohoaisi. Jos metsille langetetaan kaksinkertainen verotus, aion olla myymättä puuta tällaisen verolain säätäneen hallituksen toiminta-ajan ja tarvittaessa vielä seuraavan hallituskauden perään. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi Elintärkeät sydän ja keuhkot kiistelivät siitä, kumpi on ihmisen tärkein elin, kun peräsuoli ilmoittautui mukaan kisaan. Meillä on niin suuret puuvarannot, että metsän huonoon hoitoon ja puuvarojen tuhlaamiseen on varaa. Tämä on vapaa maa. Kuusen kasvatus samalla paikalla onnistuu korkeintaan kahden sukupolven aikana, mutta kolmas sukupolvi on jo yleensä sairas. Esimerkiksi vuonna 2009 tein kauppoja olemattomalla alle 10 euron kuutiohinnalla siten, että laitoin vielä myyntitulon tukemaan yhden puukauppaasiakkaani tuolloin kuilun partaalla ollutta omavaraisuusastetta ja suomalaisia työpaikkoja. Bioenergia esille Lustoon Venäjä on perustanut laajan kansallispuiston Äänisen niemimaalle. Innovatiivisia tuotteita esittelevässä näyttelyssä nostetaan esiin metsäsektorin tärkeitä innovaatioita menneisyydestä tähän päivään ja kerrotaan tarinat niiden takaa. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. Harsintahakkuilla aikoinaan pilalle käsiteltyjä metsäkuvioita on nähtävissä edelleenkin. Kun tervalepikköön on kasvanut vankka kuusikko ja tervalepät ovat tuhoutuneet tai tuhoutumassa, vaatisi monimuotoisuuden palauttaminen tervalepikön uudistamista. Yläharvennus on aina ollut hyväksyttävä toimenpide, mutta se edellyttää ennalta tapahtuvaa puiden leimausta ja erittäin suurta ammattitaitoa. Metsätalouden kannattavuus ei kuitenkaan kestä lisärasitteita. 28 METSÄLEHTI 5 • 2013 KOULUTUSTA Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. Nyt metsäkuvioita, joissa yläharvennus voitaisiin järkevästi suorittaa, tulee erittäin harvoin vastaan. Uutta vaiheittain rakennettavaa näyttelyä tukee Metsäsäätiö 50000 eurolla. Koska tuhohyönteiset ja sienitaudit eivät tunne tilojen rajoja, on olemassa vaara, että nämä alueet tulevat levittämään metsätuhoja myös ympäröiviin yksityismetsiin. Bioenergianäyttelyssä esitellään puupohjaisia energiamuotoja perinteisistä lämmitystavoista pelletteihin ja nestemäisiin polttoaineisiin. Näinhän se oligopolihinnoittelu menee. Väitöskirja tarkastetaan ensi lauantaina Helsingin yliopistossa. Lakiehdotuksessa suositaan yläharvennuksen laajempaa käyttöönottoa. Kun korjaaminen tapahtuu nykyisin koneellisesti, tarkoittaa se myös sitä, että jäävälle puustolle ja maastolle tulee jatkuvasti korjuuvaurioita. Uudistuksen myötä rakennetaan bioenergia ja metsäsektorin innovatiiviset tuotteet näyttelyt Koneaika-näyttelyn yhteyteen. Julkisuudessa ehdotettu ja kulisseissa jo valmisteltukin 100 miljoonan euron kustannus vastaa metsän kiertoajalla ylimääräisen varhaishoidon ja taimikonhoidon kustannuksia joka ainoalle metsähehtaarille! Jos lisärasitteita ajamalla ajetaan, ei auta kuin muuttaa suhtautumista yhteistyökumppaneihin ja tehdä rakkaista asiakkaista ja samalla niiden SAK:n jäsenistöön kuuluvista työntekijöistä . Katsotaan, onko kansantaloutemme sydän (metsäteollisuus) tai keuhkot (SAK:lainen kuluttaja) tärkeimmät elimet, vai onko sittenkin vähäpätöinen peräsuoli se tärkein. Metsänomistajilla on tunnetusti kärsivällisyyttä. Maataloudessa on aina ymmärretty vuoroviljelyksen merkitys, mutta miksi sitä ei ymmärretä metsätaloudessa. Olen vakuuttunut, että kiinteistöveron tyyppisen lisäkustannuksen vaikutus metsätilani talouteen on niin dramaattinen, että olen valmis muuttamaan puunmyyntikäyttäytymistäni. Puiston pinta-ala on reilut kaksisataatuhatta hehtaaria. Säästetään tulonmenetys vaikka hetkellisestä elintasosta ja taimikonhoidon kustannuksista. Vaaran mukaan organisaa tiot ovat ottaneet metsänomistajalta yritystoiminnan harjoittamisen oikeudet ja eliminoineet yritykset palvelujen tarjonnasta. Metsälain 10. Vienanmereen rajoittuva puisto kattaa Euroopan laajimman meren rannalla sijaitsevan boreaalisen metsäerämaan. Se onnistuu vain avohakkuulla. Lisätietoja: Pasi Pakkala P. Nuoret, ajallaan hoidetut metsäni kestävät kyllä hitaan puunkasvun Suomessa viisi vuotta hoitamattomanakin, ja puustopääoman määrä kasvaa vielä vaikka puoli vuosisataa ilman päätehakkuita. Jatkuva kasvatus on otettu mukaan hyväksyttäväksi toimenpiteeksi. Metsälakia ei sovelleta luonnonsuojelutarkoitukseen tai virkistyskäyttöön osoitetuilla alueil la. Väitöskirjassaan Vaara esittää, että puunkorjuu on tehotonta ja metsäalan korporaatiot käyttävät valtaansa väärin. Enkä ole suinkaan ainoa. En ole katkeroitunut siitäkään, että metsäteollisuus maksaa venäläisille puusta enemmän kuin suomalaisille. Lisäksi siinä todetaan, että lakia metsätuhojen torjunnasta ei myöskään sovellettaisi näillä alueilla. Mutta sitten tulee esiin kysymys, miten lehtomaisessa puronotkossa kasvava tervalepikkö uudistetaan. Uusi kansallispuisto suojelee koskematonta metsä-, suo-, rannikkoja meriluontoa, harvinaisia elinympäristöjä ja lajeja sekä rannikolla asuvien pomorien kulttuuriperintöä ja perinteistä elämäntapaa. Sen tuloksena metsätalous on kaaoksen tilassa sekä taloudellisena tuotantotoimintana että elinkeino-oloina ja metsäluonnon käsittelynäkin, Vaara arvioi. Työpalveluja tuottavat monopoleina eri laitokset: puunkasvatuksen palveluja metsänhoitoyhdistykset ja puunkorjuun palveluja metsäyhtiöt. Laitosten palvelut perustuvat väärinymmärrettyyn tehokkuuteen. Tervalepiköt ovat myös oleellinen osa monimuotoista metsäluontoa. 86-vuotias Vaara väittelee aiheesta Metsänhoitajien maa: Tutkimus metsäalan korporatismista. pykälän mukaisilla puronotkoilla hyväksytään varovaiset poimintahakkuut sairaiden puiden poistamiseksi, mikä on aivan järkevä esitys. Jo pelkästään se, että kasvamaan jätettyjen puiden juuristo vahingoittuu, on omiaan edistämään juurikäävän eli tyvilahon lisääntymistä. ”Lyökäämme päätämme mäntyyn, kraatari”, sanoi muinoin Nummisuutarin Esko. Olen pyrkinyt myymään puuta läpi suhdannekierron. Sydän ja keuhkot nauroivat tuolle vähäpätöiselle elimelle, mutta kahden viikon toimimattomuuden jälkeen ne halusivat lopettaa kilpailun ja myönsivät, että peräsuoli oli niistä kaikkein tärkein. Vienan Karjalaan kansallispuisto. Puoli vuotta myöhemmin olin onnellinen, kun sellun hinnat hipoivat ennätyksiä ja kuitupuuni vahvistivat metsäteollisuutemme yrityskaupoissa tuhoutuneet taseet takaisin normaalitasolle. Jos valinta jätetään motokuskin tehtäväksi, se helposti johtaa harsinnan luonteisiin hakkuisiin. NUORI METSÄTALOUSYRITTÄJÄ Östermark Metsien kiinteistövero on huono vitsi LUKIJALTA LUKIJALTA Metsälain uudistamisehdotus on lähtenyt lausuntokierrokselle. nanssipoliittinen panttivanki. Ehdotus antaa aihetta muutamille huomautuksille. Laissa tulisi olla määräys, että monimuotoisuuden palauttaminen olisi mahdollista laista poikkeavalla tavalla alueyksikön antaman luvan perusteella. Siis jatkuva kasvatus pitkällä aikavälillä johtaa laajoihin metsätuhoihin. Lauri Vaarasta jälleen tohtori Bioenergia ja metsäsektorin innovatiiviset tuotteet pääsevät esille Lustoon. Ja kuka sen leimauksen suorittaa. Millainen vaikutus on virkistysalueella, joka on metsätuhojen saastuttama. Mutta sitä ei ole ajateltu, että jatkuva kasvatus tarkoittaa myös jatkuvaa puiden korjaamista samalta kuviolta. JOUKO JUURIKKALA Huomautuksia metsälaista ”Millainen vaikutus on virkistysalueella, joka on metsätuhojen saastuttama?” Maaja metsätaloustieteiden tohtori Lauri Vaara väittelee tohtoriksi toistamiseen Helsingin yliopistossa, nyt valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Mikään laki ei kiellä ihmistä omaisuutensa hävittämisestä, jos hänen periaatteensa sitä vaatii. Tosiasiana on hyväksyttävä se, että luonnossa tapahtuu koko ajan muutoksia, eivätkä luonnonvoimat kysy ihmisten mielipiteitä. Metsätalouden osa on kansantaloutemme arvo(stus)ketjussa samankaltainen. Kun metsät olivat 1960 ja -70 luvulla vielä epätasaisia ja puut silloin leimattiin ennalta, yläharvennus oli silloin järkevä toimenpide, vaikka sitä viranomaiset vastustivat. Kieltoa ”metsää ei saa hävittää” ei lakiehdotus enää tunne
Kiint. 92.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo, Korholanmäki 15,35 ha. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. 800 000 ha. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Palkkaus YT / Meto-työehtosopimuksen mukainen. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Mahd. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 699.000 €. Ilomantsin taajamaan n. Hyvässä tuottokunnossa oleva tila rajavyöhykkeellä. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. 0500 278 528 tai toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen puh. 27 km Kuopioon. 2500 m 3 . Soita ja pyydä suullinen lupa käyntiä varten. Nyt haemme METSÄNEUVOJAA Arvostamme markkinointihenkisyyttä, oma-aloitteisuutta sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelussa. Kok.puusto n. Koivuvaltainen kokonaispuusto on n. Tie tulee keskelle palstaa. Jäseniä meillä on lähes 22 000, jotka omistavat metsää yhteensä n. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Erityisosaaminen kuten spv ja metsäsuunnittelu katsotaan eduksi. Markkinointikoulutuksen lisäksi arvostamme myös metsäalan koulutusta. 040 516 4836. Simojoen läh. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 500 m:n matka mantereen venerannasta, jäätie kulkee saaren vierestä. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 21500 m 3 . Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Hakemukset 31.3.2013 mennessä osoitteeseen: vesa.tennila@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Vesa Tennilä 0400196821 SALLA MHY Salla_92mm 1.3.2013 10.43 Sivu 1 GALLUP Oletko uudistanut luontaisesti. majoitustilojen rakentamisen. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan. 09 315 49 844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määrä ala, kokonaispuusto n. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 27400 m 3 . vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36 415 (LT/11) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN POHJOIS-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala toimii koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Venerannasta n. 129.000 €. 09 315 49 803 Eero Sala p. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv.alueeksi. LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Mahd. Erinomainen metsäharrastajan palsta! 41.700 €. 09 315 49 847 050 331 4137 Internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 580 m, lammenrantaa 250 m. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. 540.000 €. VASTAA KYSELYYN METSÄLEHDEN NETTISIVULLA 22.3. Puustoa n. 29 METSÄLEHTI 5 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Paikka täytetään 1.5.2013 mennessä tai sopimuksen mukaan. Paikka täytetään aluksi määräaikaisena 1.5.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Metsäkiinteistö Sotkamossa, noin 20 km taajamasta Kajaanin suuntaan. 23 km, Enoon 25 km. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Mitä pidät Metsälehdestä. Asiakkaanamme on noin 1 500 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata noin 205 000 ha. Hakemukset sähköpostitse 18.3.2013 mennessä osoitteeseen marja.vartiainen@mhy.fi. Haemme nyt Joensuuhun MARKKINOINTISIHTEERIÄ Tehtävässä onnistuaksesi tarvitset positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä ryhmätyötaitoja. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tokrajärvi 228,6 ha. Määräala, saavutettavuus erinomainen: rajoittuu valtion teihin ja palstalla runsaasti metsäautoteitä. ostaa vuokra-alue. Palkkaus YT/ Metotyöehtosopimuksen mukaisesti. Huom! Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. 57.000 €. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Anna-Maija Laakkonen puh. METSÄPALSTA, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Kokonaispuusto n. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen ranta-alueelta. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään aukeavalla rannalla. Vain n. 62,7 ha. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. 1660 m 3 , myös välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Neljännes metsämaan pinta-alasta on uudistuskypsää metsikköä. 09 315 49 842, 045 130 0211 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. Puusto 2000 m 3 , pääos.nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Toimihenkilöitä palveluksessamme on neljä. Tokrajärven rantaa n. metsalehti.. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 841, 0400 913 822 ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. MHY Pohjois-karjala 2x100_92mm 7.3.2013 9.54 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Salla toimii Sallan kunnan alueella. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 55. Tehtävä on määräaikainen, 2 vuotta. MENNESSÄ 20 40 60 80 100 Kyllä 64% Ei 36%. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. METSÄPALSTA, Kitee, Kalattoma 22,44 ha
Tie vähähiiliseen yhteiskuntaan näyttää olevan kivi(hii li)nen, ellei tukipolitiikalle jotain tehdä. Komission setien olisi ehkä syytä vierailla biolaaksossa, jotta he osaisivat asettaa tukipoltiikan ehdot sellaisiksi, että niillä oikeasti lisättäisiin uusiutuvan energian käyttöä meillä ja muualla. Yksi heistä oli soitinrakentaja Antonio Stradivari, jonka rakentamasta viulusta maksettiin toissa vuonna vajaat 10 miljoonaa puntaa. Viime vuonna kivihiilen käyttö Alholmenissa oli noin 10 prosentin luokkaa, mutta tänä vuonna toimitusjohtaja arvioi sen nousevan jo 50 prosenttiin. Lähivuorten hiihtoladuilta sekä niiden yläpuolelta Cortina d’Ampezzon hyppyrimäestä hakivat suomalaiset talviurheilijat olympiakultaa yli puoli vuosisataa aiemmin. Italian Alpeilla avohakkuut ovat pääosin historiaa. Viitasaaren, Kivijärven ja Kannonkosken alueiden metsäsuunnitelmia alkaa tehdä metsätalousinsinööri Jorma Tenhunen. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Vastikään kilpailtiin hiihdon maailmanmestaruuksista Italian Dolomiittivuorten kupeessa kuusimetsien katveessa. Viulujen ainutlaatuiseen sointiin on haettu selityksiä kautta vuosisatojen – tuloksetta. Ongelma on tuttu muualtakin, ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet, että Suomenmaassa vallitsee nyt pula hakkuutähteestä! Ei Alholmenin tarvitse raaka-aineen puutteesta silti kärsiä. Turpeen saatavuuskin on ollut huonoa viime kesän saK aikki tietävät Kalifornian piilaakson, joka on maailman vetovoimaisin ICT-alan keskittymä. Alholmeniin ei kannata kuljettaa haketettavaa 100–150 kilometriä kauempaa, ja lähimetsät on jo kaluttu. ja metsät. Kivijärven uusi neuvoja on metsätalousinsinööri Juha Koski, 28. Toinen ongelma on se, että turpeen poltto rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin, eikä sitäkään siis tueta. Toimitusjohtaja Roger Holm on kuitenkin harmissaan, sillä voimala on joutunut alkamaan käyttää yhä enemmän kivihiiltä tämä vuoden alusta lukien. Marko Pönkkö Kivijärveltä siirtyy neuvojaksi Pihtiputaalle. Soittoäänen kuunteluun perustuvat sokkotestit eivät yllättäen aina ole löytäneet havaittavaa eroa Stradivariuksen ja uuden ”hyvän” viulun välillä. Hän on toiminut viimeksi projektipäällikkönä Oulun seudulla Bioenergiapörssi.fi.ssä. lua, kymmeniä selloja, kaksi kitaraa ja mandoliinia sekä yhden harpun. Syyt ovat Holmin mukaan pitkälti poliittisia, joskin sateinen viime kesäkin on ollut vaikuttamassa polttoaineen käyttösuhteisiin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Edelleen suosittu teoria on, että kaikukopassa käytetty Dolomiittien kuusi on ainutlaatuisen tasalaatuista ja hidaskasvuista. maisteri, Helsinki (perhepiirissä) Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi teiden vuoksi. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Keski-Pohjanmaalla puolestaan sijaitsee biolaakso, josta on kovaa vauhtia kehkeytymässä, jos ei koko maailman niin ainakin Suomen monipuolisin biotalouden keskittymä. 30 METSÄLEHTI 5 • 2013 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Seassa tai omina metsikköinään kasvaa vuorimäntyä ja euroopanlehtikuusta. Viulujen puuaineksen kemiallisesta käsittelystä ja pintalakan koostumuksen salaisuuksista on kiistelty. Tällä kertaa suuret metsämaat Suomi ja Kanada saivat tyytyä himmeimpään mitaliin ja italialaiset kisajärjestäjät pelkkiin kädenpuristuksiin jakaessaan mitaleita muille. Kolmanneksi haketukseen sopivasta puuraaka-aineesta on tullut pula. Mekaanisesti tarkat kopiot eivät ole saavuttaneet vastaavaa sointiväriä. Toimitusjohtaja Holm harmittelee asiaa, koska hänen mukaansa olisi mukavampaa ostaa raaka-aine metsänomistajilta ja jättää mainitut pari miljoonaa euroa pyörimään aluetalouteen. Kallisarvoisia soitinpuita Muutama italialainen on onnistunut vuolemaan Val di Fiemmen kuusimetsistä puutuotteita, jotka 300 vuotta myöhemmin ovat osoittautuneet kultaakin arvokkaammiksi. Virpi Gustafsson, maat. Eritoten energiantuotannossa biolaakson toimijat ovat olleet aktiivisia, mistä hyvänä esimerkkinä on yllä mainittu maailman suurin biopolttoainevoimala Alholmens Kraft. Hän on toiminut metsäneuvojana Mhy Päijänteen alueella. Stradivarin jalanjäljissä Italian Alpeilla vilistelee silti tänäkin päivänä runsaasti soitinrakentajia ja -tehtaiden alihankkijoita ympäri maailmaa urheiluväkeä väistellen. Suojelualueet ovat rauhoitettuja, mutta muualla taloushakkuissa poimitaan yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Biolaakso on muun muassa Suomen maitoaitta, siellä sijaitsee maailman suurin biopolttoainevoimala, siellä valmistetetaan 60 prosenttia puusta rakennettavista valmistaloista ja kaiken kukkuraksi se isännöi Pohjois-Euroopan suurinta Biolaakson tarinoita MHY KESKI-SUOMI Kannonkosken uusi neuvoja on metsätalousinsinööri Eero Riipinen, 28. Puiden vuosilustomittauksiin perustuva dendrokronologia on ollut apuna selvitettäessa soitinpuiden alkuperää, laatua ja myös harhateorioita. Kivihiilen käyttö bioenergialaitoksessa on sikälikin nurinkurista, että se lyö korvalle Suomelle asetettuja uusiutuvan energian käyttötavoitteita. Biolaaksolla on siis hyvät eväät monenlaiseen omavaraisuuteen. 21 B, 00100 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Turha mainitakaan, että biolaakson turvevarat on aivan omaa luokkaansa. Mielenkiintoinen uusi teoria arvelee puuta ravinnokseen jäytäneen sienirihmaston parantaneen sointia. Stradivari rakensi elämänsä aikana apureineen toista tuhatta viuDolomiittien arvokkaat kuuset Tässä Cortina d’Ampezzon hyppyrissä voittivat suomalaiset vuonna 1956 ensimmäisen kerran talvi olympialaisissa mäen laskun kultaa (ja hopeaa). Vaikka kasvu saattaa italialaiseen makuun olla hidasta, löytyy vielä 1?700 metrin korkeudelta yli 800 kuutiometrin hehtaarikohtaisia puustotilavuuksia. Kuusi kasvaa kituuttaa parhaimmillaan yli kahden kilometrin korkeudella. Mikko Pätsi, Posion metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen, Posio 25.3. Hän toimii yrittäjäpohjalta ja hänet tavoittaa alueen metsäneuvojien kautta. Pentti Puranen, metsänhoitaja, Jyväskylä 50 VUOTTA 23.3. Lisäksi myös viulun rungossa käytetty vaahtera, paju ja otelaudan ebenpuu vaikuttavat sointiväriin ja sekoittavat tutkijoiden analyysisoppaa. RAkAs päiväkiRjA 80 VUOTTA 21.3. Yksi tärkeä syy on se, ettei valtion haketustukea enää vuoden vaihteen jälkeen ole saanut osoittaa sellaisille voimaloille, jotka tuottavat sähköä, vaan tuki ohjautuu nykyisin pelkästään lämpölaitoksille. Soitinpuut eivät muun muassa olleetkaan peräisin kirkkorakennusten seinistä. Kalkkipitoisten Dolomiittien rinteiden valtapuuna on yleisimmin kuusi (Picea abies ). ”Italian Alpeilla avohakkuut ovat pääosin historiaa.”. epäorganisen kemian teollisuuskeskittymää Kokkolassa sijaitsevine syväsatamineen. Kivihiilta on saatavissa kuinka paljon tahansa, ja sitä voimala joutuu tänä vuonna käyttämään ainakin kahden miljoonan euron edestä
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Metsäkoneisiin lisää tehoa Seuraava Metsälehti ilmestyy 28. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Helena Nuojua, Kempele ja Aimo Tuomela, Ulvila. . METSÄKRYPTO 5 Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 28.3. net. Mitä maksaa metsämaa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. maaliskuuta. Armeija pohtii metsiään . 09 315 49 840. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . 31 METSÄLEHTI 5 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Mammuttipetäjiä hoidetaan tulella . Metsäristikko 2, oikea ratkaisu. Akkusahat testissä . Maakaasu vaihtui puuhun . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 5”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen Esipuhe eräneuvos Juha K. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kairikko Eräretkiä Pohjolassa on yksi suomalaisen eräkirjallisuuden klassikoita, jonka ainutlaatuisen rehelliset ja monipuoliset metsästystarinat sekä kiinnostava, yksityiskohtainen ajan kuva ovat saaneet lukijoita yhä uusista sukupolvista. Kustantajan ovh. Runsaasti kuvitetun teoksen lähestymistapa on koke mushistoriallinen: kuinka ihminen on eri aikakausina ja erilai sissa tilanteissa kokenut metsän, millaiseksi hän on sen mie lessään jäsentänyt ja miten elänyt sen kanssa. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 120 euroa Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta Suurteos upeassa tuotelaatikossa Suurteos upeassa tuotelaatikossa Uppoudu tarinaan ja arjen elämään Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi Kirjat Mele 3-13.indd 1 6.3.2013 22.07. Uusintapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteok sen parhaat kertomukset. 42 euroa Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Metsien hoidon, käytön ja merkityksen kehittymistä valot tava historiateos tarkastelee metsiä samanaikaisesti kansal lisen luonnonvaran, suomalaisen elinympäristön ja muuttu van yhteiskunnan kannalta. Jo pikkupoikana metsästyskipi nän saanut kirjailija kertoo jännittävistä hetkistä suurriista jahdeissa, ihailee luonnon kauneutta ja kuvailee lämpimästi lukuisia viisaita koiriaan. Kirjahankkeesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos. Fr. Eräretkiä Pohjolassa Ax. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. Kirjan osat: Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuun otto (1500–1850) Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsä talouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Kustantajan ovh. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh