Metsälehti 5/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. MAALISKUUTA 2014 • Nro 5 • WWW.METSALEHTI.FI Tilastojen mukaan 632 000 suomalaista omistaa vähintään kaksi hehtaaria metsää. ›› sivu 3 Puukauppa: Uudistamisinto ei laantunut ›› sivu 12 Metsänhoito: Pystykarsinnan aika ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Mönkijä kulkee liukkaasti teloilla ›› sivu 23 Keitä olemme. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Miten käy puudieselin. Keitä he ovat. A n n a B a c k
Kasvusta osa katettaneen tuonnilla. Puuta sen pyörittämiseen kuluisi noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Mäntsälän palkitut kenttäsahurit Antero Lindqvistin ja Tuomo Sipilän sahurintaival on kääntynyt neljännelle vuosikymmenelle. Se ei vielä riitä. Sivu 25 Suojakaista ei yksin riitä Rantametsien oikea hoito suojaa metsäpuroja parhaiten. Samalla kiihtyy arvailu uudesta sellutehtaasta. Raaka-ainetta Suomessa on, samoin vakaa ympäristö, toisin kuin esimerkiksi Venäjällä. PÄÄKIRJOITUS 13.3.2014 S ellua tuotettiin Suomessa viime vuonna liki neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja kasvu jatkuu. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Sivu 20 Ylpeys ei sallinut ennallistamista Sivu 22 Metsäkauris tuli takaisin Sivu 24 Keskustelu tuista jatkuu ”Puuntuotannon tukia uudistettaessa on syytä antaa myös vastuuta”, Heikki Smolander kirjoittaa. www.metsalehti.. Kymin ja Pietarsaaren investointeihin verrattuna uusi sellutehdas on aivan eri kokoluokan päätös. HANNU JAUHIAINEN Rahat pois suorääseiköistä Toimin pääjohtajana runsaat seitsemän vuotta. Kuka sen rakentaa, ja mihin. Sääntely lisääntyy koko ajan ja jo pelkkä byrokratia maksaa paljon – puhumattakaan seurauksista, joita koituisi mahdollisista puuraaka-aineen kestävyyskriteereistä. Siitä huolimatta lisäys tarkoittaa kaivattua uutta kysyntää tuhansille harvennusleimikoille. Sellun kysyntä jatkuu hyvänä, mikä pitää hintatason korkealla. 2 METSÄLEHTI 5 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Puustoisilla kohteilla voi vapaasti tehdä uudistushakkuita, jos kasvu on esimerkiksi ravinteiden puutteen vuoksi päässyt rapistumaan. Uutta kysyntää harvennusleimikoille Ojitusalueiden hakkuita on nyt mahdollista tehdä aikaisempaa vapaammin. UPM lisää tuotantoa sekä Kymin että Pietarsaaren tehtaillaan. Kymiin UPM investoi 160 miljoonaa euroa, mikä kasvattaa puun käyttöä Kuusankoskella vajaalla miljoonalla kuutiometrillä. Talvileimikoilla ja ojitusalueilta kertyvällä energiapuulla on valitettavasti rajallinen kysyntä. Siihen tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä EU:n tasolla ja keskenään kilpaile vien yritysten välillä. Alueen voi jättää sen jälkeen ennallistumaan suoksi. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sääntelyviidakkoa vastaan taistelemaan Suomi on yksinään pieni. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. . Myös edeltäjieni toimikaudet ovat olleet suunnilleen samanmittaisia, se näyttää olevan hyvä aika tällaisen pestin hoitamiseen. Pääjohtajan vaihdos tekee näin hyvää Metsähallitukselle, kuten minullekin!” Jyrki Kangas kommentoi lähtöään. Sivu 26 Täsmätietoa inventoinneista Sivu 26 Euroopanlehtikuusen elinvoima vaarassa Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Joskus kuva pettää silmän ”Tämä pajunkissa on kuin pajulintu.” Pahkatar Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Myös UPM teki viime vuoden tuloksestaan ison osan sellunkeitolla. Sellutehtaan arvioidaan maksavan noin 1,5 miljardia euroa. Metsäteollisuuden sijoitukset kotimaahan eivät ole aikoihin yltäneet lähellekään euromäärää, joka yhteen uuteen tehtaaseen tarvittaisiin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Ojitusalueiden hakkuukohteita kannattaa nyt laittaa myyntiin aina kun siihen on mahdollisuus. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Uusi metsä syntyy usein luontaisesti, joten uudistamiskulut jäävät kohtuullisiksi. Viime viikolla pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toi painokkaasti esille yritysten Euroopan unionia kohtaan tunteman huolen. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Vähäpuustoisiksi jääneiden alueiden metsät voi hakata ilman uudistamisvelvoitetta. Sivut 4–5 Energiapuun tuet yhä auki Sivu 6 Metsäkeskus karsii yksiköitä Sivu 8 Kaakkoisen Aasian mangrovemetsissä Sivut 16–17 Metsänomistaja koneellisti hakkuunsa Sivut 18–19 Väärin ymmärretty jokamiehenoikeus Sivu 19 Paavo Yli-Vakkurin metsäinen vuosisata Metsänhoitotieteen emeritusprofessori täyttää sata vuotta. Riskejä tosin on myös meillä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Maailmalla havusellun tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut siten kuin eukalyptussellun. Aktiivinen myyjä saa kuitenkin yleensä puunsa kaupaksi. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. . On hyvä, että Metsähallitukseen nimitetään aikanaan uusi pääjohtaja uusia linjauksia toteuttamaan. EU:n metsästrategia on hyvä osoitus yhteisestä saavutuksesta, mutta se ei vielä riitä. Pietarsaaressa investointi on vähän pienempi, mutta yhteensä kuitupuun tarve kasvaa reilusti yli miljoonalla kuutiometrillä
FT-synteesiksi kutsutulla kaasutusmenetelmällä risun saattoi muuttaa liikennepolttoaineeksi. Green Fuel Nordic eli GFN aikoo rakentaa laitokset ensin Iisalmeen, myöhemmin Savonlinnaan ja Lieksaan. Tuolloin pysähtyivät myös Stora Enson ja Neste Oilin yhteishanke sekä UPM:n biojalostamosuunnitelma Raumalle, koska ne eivät pärjänneet kilpailussa EU-tuesta. Helmikuussa hankkeen ilmoitettiin pysähtyneen investointi-ilmapiirin epävarmuuteen ja rahoittajakumppaneiden puutteeseen. Teknologiaa bioöljyn jalostamiseksi liikennepolttoaineeksi ei vielä ole, mutta sitä pidetään mahdollisena. Kiintokuutiometristä puuta tulee 220 litraa öljyä. Lappeenrannasta öljykaupunki Ainoa toteutumassa oleva puuhun pohjautuva dieseltehdas on UPM:n Lappeenrannan jalostamo, jonka on määrä valmistua kesällä. Pikapyrolyysilaitos toimii jo Fortumin Joensuun lämpövoimalan yhteydessä. GFN:n laitokset olisivat toistensa kopioita. Neste Oil käyttää mäntyöljytähdettä eli mäntypikeä Naantalin jalostamolla, mutta muuten yhtiön raaka-ainekiinnostus ei kohdistu puuhun. Metsäenergia olisi ensisijaisesti karsittua rankaa, jonka toimittamisesta on sopimus puunhankintayritys Harvestian kanssa.” M a tt i B jö rk m a n / L e h ti k u v a. Pisimmälle pääsi Vapo, joka kaavaili puudieseltehdasta Kemiin. EU:n komissio julkisti tammikuussa linjauksen, jonka mukaan liikennepolttoaineiden uusiutuvan osuuden velvoite ei ole voimassa enää vuoden 2020 jälkeen. Se rakennettaisiin mäntyöljyjalostamon viereen ja se valmistaisi liikennepolttoaineita kiinteästä puumassasta. UPM on hakenut työja elinkeinoministeriöltä tukea myös toiselle, tuotantomäärältään puolet pienemmälle jalostamolle. puun hankinnan vaikeuksiin ja arvaamattomaan politiikkaan. Ison laitoksen sopiva sijainti on kivihiilikaivoksen tai puuplantaasin vieressä. Pikapyrolyysi tuottaa bioöljyä, jolla korvataan polttoöljyä. Liian suuria Suomeen FT-teknologia on osoitettu toimivaksi, mutta nyt nähdään, että FT-laitokset ovat liian suuria Suomeen. Toimitusjohtaja Timo Saarelainen kertoo, että Iisalmen Soinlahdessa alustavat maanrakennustyöt on aloitettu ja laitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. Laitos jalostaa raakamäntyöljyä, ja vuosituotanto on 100 000 tonnia. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 5 • 2014 3 MIKKO HÄYRYNEN V ielä pari vuotta sitten ilmassa oli suurta odotusta, kun isot metsäyhtiöt hakivat kilvan tukirahaa puudieseltehtaiden rakentamiseksi. Hän uskoo FT-synteesin mahdollisuuksiin edelleen, mutta nyt on haettava uusi alku. FT-prosessiin verrattuna mäntyöljyn jatkojalostus on halpaa ja helppoa, mutta rajallista, koska mäntyöljyä ei varsinaisesti tuoteta, vaan sitä tulee sellutehtaan sivutuotteena. FT-laitosten investointikustannus on 500–700 miljoonaa euroa ja raaka-aineen tarve pari miljoonaa kuutiometriä, mikä venyttää hankinta-alueen liian suureksi. Uutta aloitusta haetaan alemmalta tasolta. Kaasutustekniikan kehityspäällikkö Esa Kurkela VTT:ltä on tehnyt puupohjaisen FT-synteesin pioneerityötä useita vuosia. Suunnitelmat törmäsivät korkeisiin kustannuksiin, energiaPuudiesel uutta alkua etsimässä Toiveet sellutehtaan kokoisista puudiesellaitoksista ovat hiipuneet. EU:lta oli lupaus 88 miljoonan euron investointituesta. ”Investointikynnys on korkea, sillä ensimmäinen puudieseltehdas joutuu kantamaan pilottilaitoksen kustannukset.” Tuotekehityksen uusi haaste on kaasutusteknologian kehittäminen pienemmän kokoluokan laitoksille. Puusta öljyä -hankkeet Toteutunut › Fortumin pikapyrolyysilaitos, Joensuu Etenevät tai aloitettu › UPM:n mäntyöljyjalostamo, Lappeenranta › GFN:n pikapyrolyysilaitos, Iisalmi Suunnitteilla › GFN:n pikapyrolyysilaitokset Savonlinnaan ja Lieksaan › UPM:n Lappeenrannan toinen laitos Pysähtyneet › Vapon ja Metsäliiton FT-laitos, Kemi › Stora Enson ja Neste Oilin FT-laitos, Porvoo › UPM:n FT-laitos, Rauma Puusta voi valmistaa liikennepolttoainetta, mutta tehdasinvestoinnin käytännön esteet ovat suuret. Pikapyrolyysilaitoksia jos rahoittajat suo FT-laitosten varjoon on jäänyt, että samanaikaisesti viedään eteenpäin toiseen teknologiaan perustuvia pikapyrolyysilaitoksia, joiden investointikustannukset jäävät kymmenesosaan. Kemin tehdas piti alun perin rakentaa yhdessä Metsäliiton kanssa, mutta Metsäliitto vetäytyi jo kesällä 2012. Yksi laitos ottaisi 350 000 kiintokuutiota raaka-ainetta ja tuottaisi 90 000 tonnia bioöljyä. Rahoitus on avoin, sillä valtiollinen riskirahoittaja Finnvera ei ole lähtenyt mukaan. ”Puolet raaka-aineesta tulisi naapurista Anaikan sahalta. Pisimmällä ja omassa sarjassaan uusiutuvan dieselin kehittäjänä on Neste Oil
Vuotuinen puunkäyttö noussee liki miljoonalla kuutiolla 3,5 miljoonaan kuutioon. Sahaamasta puimaan Myös yhteiskunnan muutokset ovat näkyneet sahurin työssä. Puusta noin puolet on koivua ja puolet havukuitua. Useimpien toimitusten hinnat nousivat, mutta muutamien laskivat – keskimäärin hinnat kuitenkin kohosivat reilut viisi prosenttia. Enempää ei kestä revitellä, sillä traktorin perässä kulkee vaikuttavat kymmenen metriä pitkä laitos: kenttäsaha. Yli kolmen vuosikymmenen aikana miesten sirkkelisahan läpi ovat kulkeneet kaikki Suomessa kasvavat puulajit, mutta yhä tulee eteen uusia tilanteita ja pulmia. Joku taas korjaa kattoa, toinen seinää. Vapaavuori luopuisi turveveron korotuksesta Ensi vuoden alussa voimaan tulevasta turpeen veronkorostuksesta pitäisi luopua, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) arvioi. Se on kolme prosenttia aiempaa enemmän. Tässä on kuva. Niinpä Suomen Sahayrittäjät hiljattain myönsi Sääksjärven Puu ay Lindqvist & Sipilälle Vuoden sahayrittäjä -palkinnon. Turpeen energiaveroa nostettiin jo viime vuoden alussa, eikä lisäkorotuksiin ole ministerin mukaan varaa. Hänet Lindqvist oli värvännyt kaveriksi, sillä silloisella puurakenteisella sahalla piti ehdottomasti olla kaksi käyttäjää, perämies ja etumies. Siinä se kesä menikin. Tehdään, kun ihmiset pyytävät”, Tuomo Sipilä naurahtaa. UPM:n diesel pärjäsi liikenteessä Metsäyhtiö UPM:n uusiutuvan biodieselin testeistä on saatu hyviä tuloksia: metsäteollisuuden tähteistä valmistettu polttoaine on toiminut liikennekoeajossa tavallisen dieselin tapaan. Lindqvist ja Sipilä ovat tehneet 33 vuoden uran liikkuvina sahureina. Kaikki asiakkaat nimittäin eivät tiedä, mitä puistaan haluaisivat, ja heitä sahurit auttavat päättämään. Keski-Suomessa saatiin suurin ilvessaalis Ilvessaalis nousi 505 yksilöön helmikuun lopulla päättyneellä metsästyskaudella, Suomen riistakeskus kertoo. Sana kiiri ja toi muita kyläläisiä sahauttamaan omia puitaan. Ehdotuksessa on sitä ennen vielä tekemistä, sillä tukijärjestelmään vaikuttavat EU:n uudet valtiontukiohjeet valmistuvat vasta kesäkuussa, maaja metsätalousministeriöstä kerrotaan. Saalis kasvoi edellisvuodesta lähes 130 eläimellä. Reilut 30 vuotta sitten Lindqvist aikoi kunnostaa navetan ja tehdä sikalan, mutta juuri silloin kylän sahuri sairastui. ”Ennen piti olla sahuri, nyt koneenhoitaja. Eniten saalista kertyi Keski-Suomen alueella, 67 ilvestä. Silloin miehet sahasivat tammikuusta. Syksyyn mennessä nousivat sekä porsaiden että rakennustarpeiden hinnat, joten sikala jäi rakentamatta. Porsaiden sijasta Lindqvistillä oli uusi ammattitaito, ja niin oli myös Tuomo Sipilällä. ”Että ai, tämä tuleekin näin tehdä”, Sipilä tuumailee. 4 METSÄLEHTI 5 • 2014 LYHYESTI Lohkominen kallistui Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut muuttuivat maaliskuun alussa. Sahuripiireissä parivaljakko tunnetaan taitavina ammattilaisina. UPM lisää sellunkeittoa Metsäyhtiö UPM investoi Kymin sellutehtaaseen Kuusankoskella tuotannon lisäämiseksi. Se pitää mielenkiintoa yllä. Nykyisin parivaljakolla on Laitilan Metallin valmistama, hydrauliikan avulla toimiva saha, jota pystyy käyttämään yksinkin. Eräskin rouva tuli aikakauslehden kanssa ja ilmoitti, että nyt täytyy saada pergola. Ura sahureina alkoi niin kuin urat aika usein – puolivahingossa. Kaikkiaan pyyntilupia haettiin yhteensä 1 333 ilveksen pyytämiseen, mutta riistakeskus myönsi vain 573 lupaa. Sen verran jo tiedetään, että komissio haluaa tulevaisuudessa puuttua aiempaa yksityiskohtaisemmin rahoitettavien toimenpiteiden valintaan ja myönnettävän tuen tasoon. Lukipa Kelan papereissa mitä hyvänsä, elämästä ei eläköidytä, ja sahaaminen jos mikä on miesten elämäntapa. Uneliaan harmaana perjantaiaamuna Sipilän kodin pihalla yrittäjät itse ovat kehuista hieman hämillään: ”Kyllä tällainen harrastus pitää olla. ”No jaa, jotain täytyy meidänkin tietää”, Tuomo Sipilä toteaa vaatimattomasti. Hinnankorotuksilla Maanmittauslaitos pyrkii omakustannusarvon toteutumiseen. Viime vuosina miehet ovat sahanneet paljon kirjanpainajan kuivattamia puita. Isännät eivät tahdo niitä hakkeeksikaan laittaa, vaikka eivät lautaa sillä hetkellä tarvitsisikaan. Lindqvistillä ja Sipilällä on yhä jokainen sormi tallella, mutta kaikSahurit isolla ässällä Palkittujen kenttäsahurien Antero Lindqvistin ja Tuomo Sipilän silmissä pilkahtelee vielä yli 30 vuoden uran jälkeen. Koeajoissa tutkittiin uusiutuvan dieselin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen erilaisissa olosuhteissa. Saavatpahan tavaraa varalle. Koeajoista vastasi VTT, jonka testikuljettajat ajoivat neljällä autolla yhteensä 80 000 kilometriä. Lindqvistin Antero ja Sipilän Tuomo siinä köröttelevät seuraavalla työmaalleen 40 kilometrin tuntivauhtia. Täytyy saada pergola Miehet sahaavat yleensä 15–20 kilometrin säteellä kotikylältään. Loppua ei näy vieläkään, vaikka virallisesti kumpikin on jo eläkkeellä. Investoinnin ansiosta Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteetti nousee 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua koivuja havusellua. Käsiä meni, ja sahaajia kuolikin muutama. ”Panin puut telalle ja sahasin pöllit pois. Lupien käyttöaste jäi 88 prosenttiin. 1980-luvulla oli rakentamisen buumi. Viime keväänä aloitetut koeajot päättyivät tämän vuoden alussa. Sahat olivat puuta ja miehet rautaa”, Antero Lindqvist sanoo. Oli itse tartuttava sahaan. Käytössä olevan tukimallin takia turpeen veronkorotus johtaisi metsähakkeen tuen laskuun. Puurakenteisen muisto ei kuitenkaan hevillä haalene. ”Miehet ovat sahureita isolla ässällä”, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti kiteyttää puhelimessa. Kemera kiinnostaa komissiota Ehdotus uudesta kemerajärjestelmästä on tarkoitus luovuttaa eduskunnalle syksyllä. Hyvä asiakaspalvelu oli yksi Vuoden sahayrittäjä -palkinnon perusteista. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S ähäkänsininen traktori on näin kevään korvalla miltei jokapäiväinen näky Mäntsälän Sääksjärven kylänraitilla. Yhtiö käyttää 160 miljoonaa euroa uuteen sellun kuivauskoneeseen, havukuitulinjan modernisointiin, uuteen kuorimoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ei se työtä kummempaa ollut”, Lindqvist muistelee. Oli liukupöytä, ja tukkia pidettiin käsin vastinta vasten. ”Hevonen on hyvä eläin, kun se syö aitaa, jota täytyy korjata.” ki kollegat eivät olleet yhtä onnekkaita. Väliajat kenttäsaha on yleensä parkissa Lindqvistin pihamaalla, jonne ihmiset tuovat peräkärryllä puitaan. Sikalan sijasta saha Sekä Lindqvist että Sipilä ovat maanviljelijöitä ja asuneet ikänsä Sääksjärvellä. Hanke käynnistyy välittömästi. ”Niin kauan kuin kuntoa piisaa”, Antero Lindqvist jatkaa. ”Tuen lasku nykytasosta vaarantaisi metsähakkeen kilpailukyvyn kivihiileen verrattuna myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa”, Vapaavuori varoitti. Yleisimmän toimituksen eli lohkomisen hinta on nyt esimerkiksi 10 hehtaarilta 1 490 euroa
Tilojen pirstomisen estävä lainsäädäntö on otettava käyttöön. Ei siis ole kyse maaseudun pröystäilevästä omakotirakentamisesta, vaan elinkeinotoimintaan usein lainarahalla tehdyistä investoinneista, lähes aina osaksi puunmyynnillä rahoitetuista. Tämä on kuolleena syntynyt ajatus. He ovat mukana sahuriporukassa, jolla on oma kirkkovene. Katajan mielestä kaikki metsänomistajat saataisiin näin pakotettua aktivoitumaan. Metsätalous on kuitenkin taloudellista toimintaa Suomessa. Kokoomuksen vasemmistosiipi on kovin kaukana todellisuudesta. Otetaan käyttöön suoraan Ruotsin malli: Tukijärjestelmät pois, yksityismetsätalous rinnastetaan muuhun yritystoimintaan, perintöja lahjavero pois, kiinteistöverosuunnitelmat romukoppaan. Niitä ennen sininen traktori sahoineen suuntaa monta kertaa pöllikasan luo. Siis oivallinen keino riistoverotukselle. Kun kiinteistöjen verotusarvot nousevat, nousevat kiinteistöverot kuntakohtaisia prosentteja muuttamattakin automaattisesti. Mutta kesään ja soutuihin on vielä aikaa. Raukkamaista on tähyillä metsämaan kiinteistöveroon. › Lindqvistin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi. Täällä ei näy katuvaloja, tiet aurataan itse, vesija lämpöjärjestelmät tehdään itse. Kataja toteaa lisäksi, että kuntien verotuksen painopistettä tulisi siirtää kiinteistöveron suuntaan. Maatilojen asuin -ja tuotantorakennukset ovat tällä hetkellä kiinteistöveron piirissä. Siinä on puusta veistetty keulakuvakin, nimeltään tietysti Rimadonna. Mutta miten erotellaan passiivinen ja aktiivinen metsänomistus. › Kumpikin asuu Mäntsälän Sääksjärvellä. Mitä jäbä duunaa. Maalla korjausremontit ovat silti työllistäneet kenttäsahureita myös lama-aikoina. Vaikka kesällä olisi miten paljon sahattavaa, Sulkavan soutujen aikaan Lindqvistiä ja Sipilää ei kannata työkeikalle tilata. Loppukesät kuluivat niin, että aamulla sahaamaan ja illalla ohraa puimaan. Onhan se hitaasti tuottavaa omaisuutta, puun kasvu Suomessa on hidasta eikä risuilla tehdä tiliä. Puunmyyntitulon pitäisi riittää investointeihinkin. Katajan mieleen on tullut ensimmäiseksi metsät. passiivisen omaisuuden ja hitaan tuoton verotus. Tarkoitus on saattaa kaikki metsämaa hyväksytysti kiinteistöveron piiriin. Mitä haja-asutusalueet sitten saavat kiinteistöveron vastineeksi. V altiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) näkee, että talouskasvua haittaa vähiten ns. Uusia maatalousrakennuksia tehdään harvoin puusta, ja hevostallin tarpeita parivaljakko työstää useammin kuin navetan. On kuivureita, konehalleja, vuokrattavia lomamökkejä. Lääkkeenä Kataja näkee metsien kiinteistöveron. Mitä saadaan: Suurempi tilakoko, aikanaan hoidetut taimikot, tasaisesti toimivat puumarkkinat ja vakiintunut metsätalousyrittäjyys. Sanoisin, että maaseudulla asutaan aika vaatimattomasti, talot voivat olla isoja, mutta satavuotiaas sa talossa asumisessa on omat haasteensa. Pääkaupunkiseudulla se ehkä on vieraampi ajatus. Yksityistieavustukset taitavat olla niitä harvoja saamapuolen asioita. ”Hevonen on hyvä eläin, kun se syö aitaa, jota täytyy korjata”, Lindqvist vitsailee. Nykyisin omakotitaloa varten sahataan vain runko, kun kattotuolit ostetaan valmiina. Me emme maitamme saa siirretyksi veroparatiisiin. Haja-asutusalueilla maksetaan huomattavia kiinteistöveroja, moninkertaisia omakotiasujiin nähden. ”Tieto kulkee suusta suuhun”, miehet kertovat.. Harrastaa metsästystä, erityisesti hirvijahtia. Tuomo Sipilän ja Antero Lindqvistin ei tarvitse mainostaa palvelujaan. Kun naapurissa korjattiin kookas navetta, moninkertaistui kiinteistövero. Kauniisti vihjaillaan kiinteistöveron vähennysoikeudesta, korotukset ovat todennäköisempiä. › Sipilän perheeseen kuuluu avovaimo ja aikuinen poika. Haja-asutusalueiden asukkaille ja rajanaapureille metsäpalstojen etuosto-oikeus. Poliitikkojen olisi nyt kuunneltava koko maan metsänomistajia ja ajateltava koko maan maaseutua. asti ja kävivät välissä kevätkylvöillä, vaikka tavallisesti sesonki käynnistyy helmi-maaliskuussa. Lisäksi Kataja sotkee tähän asiaan vielä isojen omakotitalojen rakentamisen metsän kiinteistöverosta puhuttaessa. Maanviljelijöitä, metsänomistajia ja kenttäsahureita. Sulkavan souduissa sahurit käyttävät Rimadonnan kuvalla varustettua paitaa. Mitään ei ole saatu aikaan. Ainakin vuosikymmen on puhuttu metsätalouden verotuksen järkeistämisestä. 5 METSÄLEHTI 5 • 2014 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Harrastaa metsästystä ja matkailua maailmalla. Sahurit isolla ässällä Antero Lindqvist ja Tuomo Sipilä › Lindqvist 69 vuotta, Sipilä 67 vuotta. Millaisen ja miten kalliin byrokratiakoneiston se vaatisi toteutuakseen
Teimme viikkoa myöhemmin tilauksen uudesta murskaimesta, mutta sille tukea ei enää herunut.” ”Nämä tuet pitäisi kaikki lopettaa. Hakkuri on alle minuutissa toimintavalmis, kun se ajetaan energiapuukasan viereen Kiteellä. On mahdollista sekin, että tuki tulee jatkossakin olemaan osa kemeraa”, Hilska-Aaltonen sanoo. ”Pienpuun energiatuen tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään varmaa. Hilska-Aaltonen ymmärtää tämän. Tänään Piipposten veljesten perustamat yritykset täydentävät toisiaan. Pienpuun korjuuta tuetaan tämän vuoden loppuun asti kemeran korjuutuella. Energiapuun tuen saannin edellytyksenä on myös se, että puu tulee nuoren metsän hoitokohtailta tai ensiharvennuksilta. Energiapuun tuki yhä auki ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat V eljekset Piipposen toimistossa – remontoidussa vanhassa kivinavetassa – on helmikuisena aamuna vilskettä, kun työntekijät käyvät noutamassa uusia työmääräyksiä. Tuettuun toimintaan liittyvä yritystoiminta on hänen mielestään kuitenkin aina haavoittuvainen, koska se on riippuvainen poliittisista päätöksistä. ”Puuta meidän yritykset eivät omista missään vaiheessa, me tarjotaan vain sen kuljetusta ja käsittelyä tienvarressa tai terminaaleissa”, Raimo Piipponen kertoo. Hakkuri tositoimissa Sekera Oy:n uusin hakkuri on saksalaisen Albach Maschinenbaun valmistama Diamant 2000. Hammaslahtelaisten Piipposten yrityksistä Sekera Oy, Veljekset Piipponen Oy ja Kuljetusliike Piipponen Oy keskittyvät metsäenergian ja puun käsittelyyn sekä kuljetukseen teiden varsilta tehtaille ja terminaaleihin. ”Tämä hallitus näyttää kääntäneen kelkkansa uusiutuvista energiamuodoista öljyn ja kivihiilen suuntaan. ”EU:n ohjeistukset ei oikein sovellu suomalaiseen käytäntöön. Energiapuun korjuuta suunnittelevien yritysten kannalta epävarma tilanne on hankala. Odotus jatkuu.. Kun hakkeenkuljetusauto peruuttaa hakkurin viereen, alkaa rutu kuulua ja perävaunu täyttyy vauhdilla. Suomen esitys pienpuun energiapuun tuesta (petu) herättää edelleen epäilyksiä. Näin olemme toimiArvaamattomat tuet energiapuualan huoli Piipposen veljekset eivät omista puuta vaan kuljettavat ja käsittelevät sitä. Tuki on seitsemän euroa kuutiometriltä. Ne ovat investoineet viimeisten kolmen vuoden aikana yli kolme miljoonaa euroa uuteen kalustoon ja palkanneet myös uusia työntekijöitä. Tukea maksettaisiin viisi euroa kiintokuutiometriltä. Alan ajankohtainen ongelma on epätietoisuus siitä, miten uusiutuvan energian tukipäätösten kanssa jatkossa käy. neet ennenkin.” Eino Piipponen kertoo yrittäjän näkökulmasta esimerkin tukipäätösten arvaamattomuudesta: ”Tilasimme uusimman hakkurin viime keväänä ja saimme sille investointitukea. Tukea saisi siis vain sähkön ja lämmöntuotantoon, ei esimerkiksi biopolttoaineiden valmistukseen, ja vasta kun puuerä on siirtynyt laitoksen omistukseen. Raimo tuli yritykseen johtoon mukaan vuonna 1983 ja Reinon jäätyä eläkkeelle 1987 aloitti johtotehtävissä myös Eino. 6 METSÄLEHTI 5 • 2014 HANNU JAUHIAINEN Energiapuun tulevien vuosien tukijärjestelmä on yhä auki. Hallituksen päättämättömyys saa yrittäjiltä tuomion. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että viimeksi ministeriöltä vaadittiin lisäselvityksiä energiapuun tuotantoketjusta. Suomen esittämässä tukimallissa tuen saaja olisi energian tuottaja eli sähkötai lämpölaitos. Kun energiapuusta maksetaan tukea ennen polttoa, EU haluaa varmistua siitä, että tuen saanut energiapuu ei päädy sellukattilaan. Pienpuun energiatuen kohtalo on edelleen kiinni EU:n päätöksistä. Sen valtteina on hyvä liikkuvuus huonollakin tiestöllä ja tarvittaessa myös maastossa – ja tietenkin tehokkuus haketuksessa. ”Jos terät ovat kunnossa ja energiapuu on kunnon rankaa, tekee Diamantilla hakeauton sadan kuution puoliperävaunun täyteen 25 minuutissa”, hakkurin kuljettaja Heikki Kuronen kertoo. Ener gian tarve ei kuitenkaan vähene tulevaisuudessakaan, ja uudet biopolttoaineita tuottavat laitokset tarvitsevat raaka-ainetta yhä enemmän”, Eino Piipponen sanoo. Nykymuotoista tukea voidaan maksaa tämän vuoden loppuun saakka. Jos toiminta ei lyö leiville, teemme sitten jotain muuta. Töitä veljekset olivat tehneet jo vuosia isänsä yrityksessä ennen johtotehtäviin tarttumista – esimerkiksi Eino suoritti rekkakortin 16-vuotiaana. Sopimukset on tehty UPM:n ja Metsäliiton kanssa, ja toiminta tapahtuu Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Tällä kertaa energiapuukasa on enimmäkseen oksia ja latvuksia, jolloin hakkurin työteho ei pääse kunnolla oikeuksiinsa. ”Vaikka laitokset ovat vielä suurelta osalta täällä alkutekijöissään, niihin me yrittäjinä luotamme investointeja tehtäessä. Puuenergiayrittäjät ovat odottaneet jo pitkään selvyyttä tukien tulevaisuudesta. Tehdään me täällä sitä, millä pärjätään”, hän puuskahtaa. Meillä ei liene kovin todennäköistä, että pari vuotta tienvarressa kuivunutta energiapuuta käytettäisiin selluntekoon”, Hilska-Aaltonen toteaa. Jos homma ei kannata, tehtäköön se sitten siellä, missä se on kannattavaa, vaikka Timbuktussa. Yritysten juuret soranajossa Yritystoiminta Piipposilla juontaa vuoteen 1956, jolloin veljesten isä Reino Piipponen aloitti soran ajon Hammaslahdessa
Vähemmän *#@#%!!! Vain yritysasiakkaille. Enemmän kestäviä työkaluja. Lisätietoja tarjouksesta: www.sonera.?/yritys/Sony 36 03 €/kk Sony Xperia Tablet Z + Liikkuva Netti 4G 24 kk sopimus alv % Yrittäjä, tilaa omasi täältä: • www.sonera.?/yritys/sony Osta verkkokaupasta! Saat laitteista -10 % • 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat 29 95 €/kk Sony Xperia Z + Sopiva Yritys 1000 24 kk sopimus alv % Laskimme hintaa 40 % Sony Xperia Tablet Z ja Liikkuva Netti 4G • Huippuohut ja kevyt tabletti on pölyja vesitiivis • Kaupan päälle Tasku Loisto -navigointiohjelma ja kolmen merikartta-alueen veneilykarttasarja (arvo 59,90 €) • Rajaton tiedonsiirto verkon maksimi nopeudella Sony Xperia Z Sopiva Yritys 1000 -liittymällä • Huippuluokan älypuhelin kestää pölyä ja vettä! • Paketissa 1000 min puhetta ja videopuheluita, 1000 tekstija kuvaviestiä sekä 4G-netti • Voit puhua, viestitellä ja surffata samaan hintaan myös pohjolassa ja Baltiassa!. %. Tarjous voimassa 31.3.2014 asti. Kaikkien Liikkuva Netti -liittymiemme mukana saat tietoturva palvelun maksutta yhteen laitteeseen. Hinnat alv
Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Hänen mukaansa tuotantolähtöisestä organisaatiosta on muovattava asiakaspalvelun tavoitteita paremmin palveleva. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. den aikana tehtävään metsäkeskuslain remonttiin, jossa samalla säädetään metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö Otson yhtiöittämisestä ensi vuonna. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. ”Pyrimme säästämään muun muassa sähköisiin järjestelmiin tehtävistä investoinneista. Osa alueyksiköstä perataan ensi vuoden alussa. Toisaalta valmisteilla oleva kemeralain uudistus merkitsee lisäkustannuksia, koska metsäkeskuksen tietojärjestelmät joudutaan samalla uusimaan. Ari Einin mukaan karttaharjoituksia Suomen metsäkeskuksen uudesta aluejaosta on tehty, mutta ei vielä päätöksiä. Toivottavasti henkilöstön eläköityminen riittää mahdollisimman pitkälle.” Metsäkeskuslakiin tulossa muutoksia Metsävaratietojen entistä joustavampi hyödyntäminen tehostaa muun muassa rahoitusja tarkastuspalveluita. Ensi vuoden alusta alueyksiköiden määrä vähenee nykyisestä 13:sta. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Jatkossa tuotteet myydään Lennartsfors-merkkisinä. Eini ei vielä ota kantaa väen vähennystarpeisiin, mutta toteaa, että työt on jatkossa saatava tehdyiksi nykyistä pienemmällä porukalla. ”Valtionapu kattaa 85 prosenttia metsäkeskuksen julkisen palvelun toiminnasta. Rautaja Pyörähevon lisäksi Lennartsfors valmistaa muun muassa pieniä vannesahoja. Metsäkeskus linjaa organisaatiotaan kevään aikana, jotta uudistukset ehtivät tämän vuoTuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Tähän asti Lennartsforsin valmistamat tuotteet on Suomessa myyty Jonseredin nimellä. MIKKO RIIKILÄ Pienimuotoiseen puunkorjuuseen tarkoitettujen Rautaja Pyörähepojen maahantuoja vaihtuu. ”Olemme toimineet kaksi vuotta metsäkeskuslain pohjalta yllättävänkin hyvin. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Rautahevolle uusi maahantuoja M ik k o R ii k il ä. ”Toivon, että lakia väljennettäisiin niin, että organisaation kehittämispäätökset voidaan jatkossa tehdä metsäkeskuksen johtokunnassa ilman lakimuutoksia”, Eini sanoo. Jatkossa metsäkeskuksen on toimittava entistä vähemmin varoin. ”Ratkaisevaa on organisaation toimivuus, ei aluejako”, hän korostaa. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. 8 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO RIIKILÄ S uomen metsäkeskus uudistaa julkisen palvelun yksikköään. Samalla maahantuonti siirtyy Espoossa toimivalle Koneliike Oleniukselle, joka myy muun muassa Husqvarnan moottorija raivaussahoja. Tähän asti ruotsalaisvalmisteisia hepoja maahantuonut Oy Husqvarna Ab keskittyy omien tuotteidensa markkinointiin. Ari Einin mukaan karttaharjoituksia uudesta aluejaosta on tehty, mutta ei vielä päätöksiä. Avusta on kahdessa vuodessa leikattu yli viisi miljoonaa euroa.” Tämä kuulostaa yt-neuvotteluilta. Viime vuonna valmistunut uusi strategia ja taloudelliset realiteetit pakottavat tarkistamaan tilannetta”, kertoo johtaja Ari Eini. Metsäkeskus karsii alueyksiköitään Toimipisteiden vähentämisellä on myös henkilöstövaikutuksia
Ensinnäkin teollisuuden kilpailukyky on nostettava politiikanteon keskiöön. ”Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia että menosopeutusta. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. ”UPM investoi poistoista vain 27 prosenttia Suomeen, mikä tarkoittaa, että UPM:n pääomat valuvat ulos”, totesi viime syksynä Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajaksi valittu Pesonen. T u u k k a Y lö n e n /c o m .p ic elinkeinoministerin koolle kutsumassa Selkäranka-seminaarissa tammikuussa, ja yllättyi saamastaan palautteesta. Helmikuun lopussa UPM kertoi 160 miljoonan euron investoinnista Kymin sellutehtaaseen, mikä on Suomen mittakaavassa huomattavan suuri sijoitus. Hän hämmästelee, kuinka vähän teollisuuden maastapako kiinnostaa EU:ta tai Suomea. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. metsakirjakauppa.. 9 METSÄLEHTI 5 • 2014 the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! Uu Uu Uu Uu Uu U jäjjäjäjälll www.agrimarket.fi Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. ”Tieto ei säpsäyttänyt ketään. Jussi Pesonen hämmästeli, kuinka vähän teollisuuden maastapako kiinnostaa EU:ta tai Suomea. tai asiakaspalvelustamme puh. Pian parlamenttiin ja komissioon valittavien päättäjien on huolehdittava yritysten kilpailukyvystä nykyistä paremmin. Siinä missä EU:n entiset ongelmamaat Irlanti, Espanja ja Portugali ovat saaneet taloutensa nousuun, Suomi on pudonnut kasvuluvuissa samaan sarjaan Italian ja Ranskan kanssa. Olin oikeasti yllättynyt.” Tilanteen muuttamiseksi Pesosella on päättäjille kolmen toimenpiteen lista. Toiseksi energiaja ilmastopolitiikkaan on saatava ennustettavuutta ja kolmanneksi EU:n on tehtävä jotain aina vain pahenevalle ”regulaatioähkylle.” Sääntelyn sijaan huomio pitäisi saada käännettyä uusiin tuotteisiin ja kasvuun. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Samana päivänä UPM tiedotti myös laajentavansa 277 miljoonalla eurolla Changshun tehdastaan Kiinassa. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Edessä on 5–10 vuoden mittainen urakka, joka pitäisi aloittaa heti”, Rehn kannusti.. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Suomi pärjää kilpailussa huonosti EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin mukaan varsinkin Suomelle on tärkeää, että kasvun edellytyksiä saadaan parannettua. Hinta 32 € ELIISA KALLIONIEMI UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen sanoma viime viikolla pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa oli selvä. Hän kertoi saman asian työja ”EU vie investointihaluja” UPM:n toimitusjohtajan mukaan Euroopan unionista on tullut säännellyin teollinen toimintaympäristö maailmassa
Kunnioitan luontoa enkä ymmärrä talouskäytön ja suojelun vastakkainasettelua. Metsänomistaja minusta tuli nuorena, maatilan isännyyden myötä. Tällä vuosituhannella metsämaan ala on kasvanut selvästi eniten yli 200 hehtaaria omistavien luokassa. Me omistamme joka kuudennen metsähehtaarin.. PERINTEIKKÄÄT Metsä on minulle perinteitä. Osalla meistä on yrittäjäasenne valmiina, ja osa kasvattaa tilakokoa ilman politiikkaakin. Joku saa toimeentulonsa metsästä, joku pitää metsänhoitoa mukavana harrastuksena ja joku hädin tuskin muistaa omistavansa metsää. Usein käveleskelen palstallani muuten vain, tarkastellen. Yrittäjyys sopisi minulle hyvin, mutta hieman arveluttaa mitä se tarkoittaisi silloin, jos joudunkin työttömäksi. Luokka ei ole ikuinen, vaan elämäntilanteen tai metsätilan muuttuessa metsänomistaja saattaa siirtyä karikatyyristä toiseen. Tunnen tämän alueen puunostajat ja asiat sujuvat heidän kanssaan. Kotitarvepuut tulee haettua ja aikaa kuluu metsässä muutenkin ihan huomaamatta. Minusta on ollut aina mukava tehdä metsätöitä itse. Metsäverotusta aiotaan kehittää yrittäjämäiseen suuntaan ja tilakoon kasvattamiseen etsitään keinoja. Tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitoksesta on avustanut metsänomistajatyyppien hahmottelussa. 10 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus M e metsänomistajat emme ole yhdestä puusta, vaan meitä on moneksi. Keskivertometsänomistajia ei ole monia, mutta metsänomistajia voi ryhmitellä. Olen kasvanut viljelemään tilaani ja hoitamaan metsiäni, ja niin tulen aina tekemään. Puukaupparahojen varaan ei voi hirveästi laskea, mutta kannattaa kuitenkin ottaa se, mitä metsä antaa. Valtaosa metsätiloista on kooltaan 20 ja sadan hehtaarin väliltä, mutta käynnissä on kahdensuuntainen kehitys: veto käy sekä pienempään että suurempaan suuntaan. Ja mikäpä niitä on tehdessä, kun talo on oman palstan laidalla. Osaan taas ei mikään politiikka pysty. Kaikki metsässä on minulle tärkeää, niin metsärahat kuin marjastus, sienestys ja metsästys. Metsätila on sopivan kokoinen ja raivaussahatyöt ja istutukset ehdin tehdä itse, välillä pieniä hankintahakkuitakin. Haen metsästä kotitarvepuut totta kai, ja teen myös hankintahakkuita. Viisi karikatyyriä perustuvat hänen sekä Harri Hännisen ja Heimo Karppisen tutkimuksee n Suomalainen metsänomistaja 2010. Kuitenkin vähän haikealta tuntuu, sillä meidän kaltaisia tuntuu olevan aina vähemmän. Me omistamme kaksi hehtaaria viidestä ja metsätilamme ovat tavallista isompia. Yrittäjämäinen metsänomistus on minulle arkipäivää ja toivoisin, että yhteiskuntakin ymmärtäisi metsänomistamisen niin. Meitä on joka viides ja tuntuu, että lukumäärä olisi vähän nousussa. TOIMELIAAT Metsätyöt ovat vastapainoa muille töilleni ja perhe-elämälle. TÄSSÄ ME OLEMME Metsänomistajia on moneen lähtöön. Alle kymmenen hehtaaria ja yli kaksisataa hehtaaria omistavien määrä kasvaa, mutta välikoon metsänomistajien määrä laskee. Marjassa, sienessä ja joskus jahdissa. Metsänomistuksen pirstoutuminen pienemmiksi tiloiksi on totta, mutta vielä enemmän totta on, että metsämaa keskittyy suuremmiksi omistuksiksi
Mikä kuuluu säästettäväksi, sen ovat muut päättäneet ja säätäneet, mutta muuten en tee ratkaisuja luonto edellä. Yleensä harvennuksia, sillä avohakkuista emme oikein välittäneet. Palsta on niin pieni ja kaukana, ettei se ole jaksanut kiinnostaa enkä olisi kiireiltäni ehtinytkään. Metsätiloja on jo monessa pitäjässä. rmojen mainosposti menee avaamatta kierrätykseen, enkä ole erityisen kiinnostunut luonnostakaan. Meitä on joka neljäs, mutta meidän metsätilamme ovat pieniä ja metsähehtaareista meillä on vain kuudesosa. Ja puhtaita metsätiloja. Metsä. Meidän määrämme on nousussa ja omistamme joka viidennen metsähehtaarin. EPÄTIETOISET En ole ehtinyt käydä perimälläni metsätilalla vuosiin. Mielessä on silti, että vielä joskus voisin käydä katsomassa palstaani. Saatan joskus tehdä metsänhoitohommia itsekin, mutta enimmäkseen annan toimeksiantoja ja ammattilaiset hoitakoot. Emme kuitenkaan omista paljon, vain joka kahdeskymmenes hehtaari on meidän.. Metsässä raha on turvassa . Nyt eläkeläisenä heikentynyt terveys on rajoitteena. Puukauppaa teimme harvoin, ja metsänhoitoyhdistyksen tuttu neuvoja auttoi. Mukavampaa kun mökin tienoo näyttää ja tuntuu metsältä. SIJOITTAJAT On mukava olla varakas ja kerryttää kapitaalia. Hoidatan metsiä pykälien mukaan. Olen sijoittanut metsään omia rahojani ja haluan sijoitukselle tuottoa. En oikein ymmärrä huolta puun tarjonnasta, sillä olen aina valmis myymään jos hinnoista sovitaan. Eikä isojen tehtaiden pärjääminen voi olla meidän pienistä puupinoista kiinni. Rakennukset myyn pienen palstan kanssa eteenpäin, sillä siten niistä saa parhaan hinnan. Olkoon palsta siellä, ei se mihinkään karkaa. Osa meistä on nuoria, mutta valtaosin olemme jo eläkeiässä. Näin eläkkeellä olisi aikaa käydä mökillä ja marjastamassa, mutta leski-ihmisenä ei tule enää niin usein lähdettyä. Kouluja tuli käytyä ja olemme pärjänneet työelämässä hyvin. nanssimaailman myllerryksiltä. Polttopuita on haettu silloin tällöin ja metsä on pysynyt hoidetun näköisenä. Myin kuitenkin kerran puuta, kun metsänhoitoyhdistyksen mies soitti ja sanoi hintojen olevan korkealla. Meitä epätietoisia on joka kymmenes. Minun puolestani metsäverotus on juuri nyt kohdallaan, paitsi perintöverotuksen osalta. 11 METSÄLEHTI 5 • 2014 VAPAA-AJAN VIETTÄJÄT Kun mieheni peri tämän palstan, niin rakensimme mökin ja metsätilasta tuli tärkeä henkireikä perheelle. Harrastuksenikaan eivät erityisesti ole metsään päin, muuten kuin että niiden rahoittamiseen tarvitaan metsärahoja
Lisäksi vaihtoehtoisen metsähoidon edistämiseen pyrkiviä maanlaajuisia yrityksiä on kaksi. Lisäksi opastamme ja valvomme puunkorjuuta”, selvittää Arvometsän toimitusjohtaja Sami Koskimaa. Runkojen pieni koko alentaa kantohintoja jonkin verran. Yhtiön perustivat metsäorganisaatioiden horjuttajana tunnettu suurmetsänomistajia Timo Kujala ja jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja professori Timo Pukkala. Toinen vaihtoehtoiseen metsänhoitoon keskittyvä yritys Arvometsä Oy aloitti juuri toimintansa. Jatkuvaan kasvatukseen ei tullutkaan ryntäystä Uusi metsälaki ei mullistanut metsänhoitoa. Vuonna 2007 perustetun Innofor Oy:n toimitusjohtaja Erno Lehto kertoo, että kiinnostus alkoi uusiin hakkuutapoihin alkoi viritä viime vuonna. PUUKAUPPA. Kaikkiaan tammi-helmikuussa tehtiin metsänkäyttöilmoituksia 23 500. He ovat myös yhtiön pääomistajat. Vaihtoehtoisen metsänhoidon edistämistä ei voi kehua hääviksi liiketoiminnaksi. ”Alkuvuoden hakkaajat ovat korostaneet, että taimikko täytyy laittaa heti alulle.” Kasvatusmetsien päätehakkuita on alkuvuodesta tehty vain satunnaisesti. Metsä Groupin Keski-Suomen piiripäällikön Matti Rossin mukaan yhtiölle ei Keski-Suomessa ole tarjottu yhtään kasvatusmetsien uudistuskohdetta. ”Ensisijaisesti tarjoamme metsäsuunnitelmia, joiden avulla puustoja kehitetään erirakenteisiksi. Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka kertoo, että jatkuvan kasvatuksen leimikoita ilmoitettiin 144 kuviolla ja pienaukkohakkuita 38 kuviolla. Alkuvuoden aikana toimeksiantojen määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi. Metsänomistajien into uudistamiseen ei näytä laantuneen, vaikka uudistamisvelvoite väljenikin lakiuudistuksessa. Jatkuvan kasvatuksen leimikoiden kaupittelu on monin paikoin ollut hankalampaa. Hakkuita on kysytty asutuksen lähimetsiköihin, joiden maisemaa halutaan vaalia. Jatkuvaa kasvatusta yhdistyksen asiakkaat eivät ole kyselleet. Kasvatusmetsien päätehakkuiden hän uskoo lisääntyvän pohjoisessa. Kiuruvedellä uudistettiin vähäpuista suometsää kaistalehakkuulla helmikuussa. ”Tavoitteena on ollut metsien kuviorakenteen järkeistäminen.” Jatkuva kasvatus on kiinnostanut Metsäliiton asiakkaita jonkin verran. Aika näyttää, mihin suuntaan tässä mennään”, Ruotsalainen pohtii. Vuosittain noin 300 000 euron liikevaihtoon yltävä Innofor on toimintansa aikana tehnyt 1,2 miljoonaa euroa tappiota. Nuorten metsien päätehakkuita ei ole tilastoitu, mutta niitäkään ei ihan läjäpäin näytä olevan vireillä. Nuorten metsin päätehakkuuleimikoiden markkinoinnissa ei ole ollut ongelmia. Istutusinto ei laannu Kyselykierros viiteen metsänhoitoyhdistykseen paljasti, että jatkuvaa kasvatusta ja kasvatusmetsien päätehakkuita on kyselty satunnaisesti. Pienialaisia nuoren metsän kuvioita on liitetty päätehakkuuseen. Arvometsässä työskentelee kymmenen ihmistä, joista osa on vakinaisia. ”Kukaan ei ole jatkuvaa kasvatusta pyytänyt, mutta olemme ehdottaneet niitä muutamiin kohteisiin”, toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Myöskään Järvi-Savossa tai Pudasjärvellä ei jatkuvan kasvatuksen leimikoita ole tilattu. Yhteensä niiden pinta-ala on 250 hehtaaria. 12 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva R eilusti alle prosentti alkuvuonna ilmoitetuista hakkuista oli jatkuvan kasvatuksen luonteisia. ”Näyttää käyneen päinvastoin. ”Äärialueilla avohakkuu pelastaa kilpailukyvyn.” Haapajärvi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Ruotsalainen kertoo muutamasta kasvatusmetsien päätehakkuutilauksesta. Arvometsä aloitti Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt näyttävät ottaneen kasvatuksen palveluvalikoimaansa suuremmitta tuskitta. Jatkuva kasvatus on yhä harvinaisuus. Alkuvuoden hakkaajat ovat korostaneet, että taimikko täytyy laittaa heti alulle. Niiden kattama leimikoiden ala oli 132 000 hehtaaria. Ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana yritys sai 28 yhteydenottoa metsänomistajilta
16,24 . 15,77 . Hankintahinnat 54,91 . 54,46 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 34,98 . 18,01 . Ensiharvennus 45,19 . KESKI-SUOMI . 14,42 . nousussa . 14,65 . 16,85 . 12,97 . 14,77 . 28,66 . 18,43 . 52,03 . Uudistushakkuu 58,26 . 23,80 . 46,08 . 18,55 . 26,30 . 15,86 . 13,29 . Havukuidun tilanne on haastava, mutta uskon, että markkinat tasapainottuvat kesään mennessä.” Vakaa hinta liikuttaa puuta. 28,79 . 30,08 . 36,50 . 29,70 . 55,96 . 11,23 . 17,33 . 21,27 . 15,45 . 25,31 . 14,12 . 22,97 . Harvennushakkuu 50,53 . 17,66 . 29,87 . 14,57 . Omatoimisia puunkorjaajia kiinnostavat kuitupuun hankintahinnat eivät ole kehittyneet mitenkään. 41,30 . 15,39 . nousussa . 44,88 . 46,31 . 58,25 . 35,98 . 17,96 . 29,51 . 52,75 . Harvennushakkuu 48,68 . 18,52 . 17,54 . Hankintahinnat 59,39 . 48,73 . Koivukuitu on vuosia jäpittänyt 30 eurossa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,79 . 47,03 . 25,08 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 453 851 Etelärannikko 13 342 Pohjanmaa 18 605 Lounais-Suomi 40 021 Häme-Uusimaa 65 670 Kaakkois-Suomi 45 587 Pirkanmaa 23 984 Etelä-Savo 51 385 Etelä-Pohjanmaa 46 532 Keski-Suomi 51 196 Pohjois-Savo 19 468 Pohjois-Karjala 30 919 Kainuu 8 760 Pohjois-Pohjanmaa 23 388 Lappi 14 990 Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 12,52 . Ensiharvennus 47,58 . 25,69 . 14,62 . 23,20 . 42,12 . Alkuvuodesta 2012 tukista maksettiin nelisen euroa vähemmän. 45,51 . 16,90 . 14,44 . 15,01 . 42,99 . 13,75 . 14,55 . 13 METSÄLEHTI 5 • 2014 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 24,56 . 42,60 . 57,13 . 37,78 . 15,34 . Mäntykuidusta on viime vuodet maksettu 28–30 euroa tienvarressa. 18,68 . 17,82 . nousussa . LAPPI . Järvi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Timo Leskinen ennakoi, että kelirikkoleimikoiden kysyntä vahvistuu lähiviikkoina. ETELÄ-POHJANMAA . 10 20 30 40 50 60 70 80 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–10, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1 ,2 1,5 MIKKO RIIKILÄ Puukauppa on alkuvuodesta käynyt paremmin kuin kertaakaan vuoden 2007 jälkeen. 14,13 . 29,67 . 46,62 . 19,39 . Harvennushakkuu 49,10 . 17,50 . 18,91 . 23,10 . 49,02 . 30,21 . 16,57 . 55,96 . 54,70 . 17,20 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,01 . Ensiharvennus 47,29 . 57,56 . 43,04 . 37,98 . KYMI-SAVO . nousussa . 18,59 . Uudistushakkuu 56,72 . 40,45 . 29,91 . Harvennushakkuu 43,64 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Uudistushakkuu 57,74 . 48,33 . 24,90 . 44,89 . 14,19 . 34,78 . 15,60 . 47,76 . 30,59 . 46,05 . 24,25 . 13,97 . 24,49 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,24 . 29,63 . 14,30 . 14,22 . Ensiharvennus 45,79 . 18,85 . 24,35 . 30,42 . Harvennushakkuu 45,99 . 21,93 . 16,57 . 23,14 . 49,23 . 17,40 . 15,87 . 34,82 . 25,35 . 17,56 . 17,89 . 49,30 . 13,81 . 32,16 . 54,88 . 14,42 . Hankintahinnat 57,76 . 57,60 . Harvennushakkuu 45,60 . 46,76 . 15,47 . KAINUU-POHJANMAA . 17,81 . 46,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,86 . nousussa . nousussa . 15,04 . Hankintahinnat 57,40 . 15,16 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 17,50 . 15,00 . 15,86 . Harvennushakkuu 48,55 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Hyvä kysyntä pitää kantohinnat vakaina, mikä on rohkaissut metsänomistajat tarjoamaan puuta markkinoille. 14,43 . 15,29 . 28,02 . 16,16 . 36,02 . 15,36 . Uudistushakkuu 53,22 . 21,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,20 . Ensiharvennus 46,54 . 13,09 . 37,53 . KOKO MAA . 23,35 . 25,27 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,20 . 41,46 . 25,86 . 14,39 . 13,38 . 16,29 . 56,27 . 29,00 . 20,67 . Hankintahinnat 54,84 . 29,68 . 14,51 . Hankintahinnat 55,83 . SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu 57,11 . 57,34 . 32,45 . 38,02 . 55,31 . 57,42 . 27,31 . 13,61 . 13,50 . 56,58 . Havutukkien kantohinnat olivat helmikuussa keskimäärin euron paremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 15,13 . Ensiharvennus 47,53 . 28,97 . 40,60 . Uudistushakkuu 48,11 . 23,82 . nousussa . Ensiharvennus 13,10 . 21,97 . 17,43 . nousussa . 19,38 . Uudistushakkuu 57,67 . 53,97 . 18,20 . 44,24 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,02 . 17,53 . 17,72 . 16,98 . 29,96 . 48,35 . Uudistushakkuu 56,80 . 14,58 . 15,55 . 41,42 . 14,20 . 16,41 . 19,57 . 28,95 . 45,56 . 17,06 . 56,42 . Kymmenen vuotta sitten helmikuussa kuusikuidusta sai tienvarressa 29 euroa, nyt 30 euroa. 29,47 . 57,03 . 29,85 . 12,10 . 23,25 . 17,79 . Hankintahinnat 55,33 . Harvennushakkuu 47,96 . ”Havutukkivaltaisista kelirikkoleimikoista tulee arvotavaraa, joten ne kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa ennen kaupan tekemistä. 15,21 . 58,38 . 14,55 . 29,76 . 56,80 . 24,25 . 13,76 . Kuusikuidun hinta on pysynyt ennallaan pitkään. Ensiharvennus 46,37 . 14,82 . 14,62 . Hankintahinnat 57,40 . 26,89 . 17,10 . 15,45
Järkevä metsänomistaja pysyttelee ensinnäkin männikössä. Muista nyrkkisääntö: runkoa vahingoittamatta ja tynkää jättämättä. Työ onnistuu, kun karsintasahan terävällä alaosalla tökätään ensin alhaalta ylös niin, että oksan kuori murtuu. Niiden täytyy aina kuulua vallitsevaan latvuskerrokseen. Mänty pystyy paikkaamaan pienet vauriot”, kertoo metsätalouden opettaja Heikki Kiuru ammattiopisto Hyriasta. Älä koske koivikkoon, ellet ole todella kokenut pystykarsija. ”Puu ylläpitää latvuksellaan elintoimintoja. Myös sahaajan pitää pysyä kunnossa. Sitten oksa katkaistaan yhdellä nopealla vedolla. ”Hitaasti jos sahaa, terä saattaa juuttua kiinni ja paksunnos vahingoittua.” VINKIT PYSTYKARSINTAAN Käsittele vain hyvälaatuista männikköä. M ik k o R ii k il ä. Huonosta ei kuitenkaan tule tukkipuuta. Ennen kuin tarttuu sahaan, kannattaa omaksua muutama asia. Jos oksakaulus menee rikki, jälsikerrokseen saattaa kulkeutua haitallisia sieniä. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 5 • 2014 14 METSÄNHOITO HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti HEIKKI KIURU, piirrokset P ystykarsinnan ideana on poistaa rungon tyviosan elävät ja kuolleet oksat 5-6 metrin korkeudelle. Oksatyven paksunnoksen eli oksakauluksen pitää säilyä ehyenä. Koivua taas voi pystykarsia, mutta sitä ei asiantuntija suosittele. Pystykarsittavan männikön on oltava hyvässä kasvussa ja puiden suorarunkoisia. Syntyy oksaton tyvitukki, josta omistaja ainakin tänä päivänä saa paremman hinnan kuin tavallisesta puusta. ”Jos tekee vähäisenkin virheen, puuhun tulee lahoja värivikoja. Niiden kasvu jää muista jälkeen, ja koko työ menee hukkaan. Koska tarkoitus on kasvattaa oksatonta puuta karsitun kohdan ympärille, kovin paksuiksi päässeitä runkoja ei kannata karsia. Käytä siis kypärää. Teetettynä se tulee kalliiksi. Pystykarsinta sopii omistajan omaksi reippailuksi metsässä. Se kuuluu runkoon ja muodostaa puun luontaisen suojavyöhykkeen. Männyn elävistä oksista karsitaan korkeintaan yksi kolmasosa ei enempää. Samalla vihreää latvusta jätetään vähintään 40 prosenttia rungon pituudesta. Kuusikko ei pystykarsintaa kaipaa, sillä se kasvaa luontaisesti tiheänä ja oksaisena. OKSAT POIS! On taas se aika vuodesta, jolloin nuoren männikön omistaja katselee puitaan sillä silmällä: ryhtyisinkö pystykarsimaan. Sopiva läpimitta on 9–13 senttimetriä. Liian niukka latvus ei jaksa torjua lahottajia, ja puun kasvu heikkenee. Se on kuin tehdas”, Kiuru selventää. Nopealla vedolla Itse sahaamiseen Kiuru neuvoo nyrkkisäännön: runkoa vahingoittamatta ja tynkää jättämättä. Tynkä on poistettava, koska muuten se jää puun sisälle laatua heikentämään. Pieniin ja ohuisiin puihin ei kannata kajota
Tehtävä on välttämätön, jos tammesta tahtoo laatupuuta, sillä vain 250–300 runkoa hehtaarilla mahtuu kehittymään tukeiksi. Lisätietoja teoksesta Heikki Kiuru: Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito (Metsäkustannus 2008). Vihreän latvuksen osuudesta saa kerralla poistaa korkeintaan 20 prosenttia. Työn lopullinen hyöty selviää vasta vuosikymmenien päästä. Tammen käsittelytapa riippuu sen iästä. Sileimmät rungot houkuttelevat niitä eniten”, Heikki Kiuru selvittää. Jätä tarpeeksi vihreää latvusta Ei näin pitkää tynkää Oksankaulus kuuluu runkoon Valitse hyvälaatuiset ja suorarunkoiset Väärin: Iso haavapinta ja rikottu oksankaulus M ik k o R ii k il ä W ik ip e d ia C o m m o n s x x x. ”Jos haluaa avata näkymää kotimetsään tai vaikka järvelle, karsimalla se onnistuu”, Heikki Kiuru toteaa. ”Muina vuodenaikoina kestää pystykarsia, kunhan työn tekee oikein.” Kun pystykarsimaan ryhtyy, kannattaa käsitellä kerralla ainakin 400– 500 runkoa hehtaarilta. Toinen vaikea aika on alkukesä, kun puut lähtevät kasvuun. Tammi toipuu nopeasti, ja paksunkin oksan päälle kehittyy suorasyistä puuta. Silloin kehittyy järkevänkokoinen erä oksatonta puuta myyntiin. Parista kolmesta rungosta ei erikseen kauppaa tehdä. Koska tammesta tulee järeärunkoinen, kannattaa vielä läpimitaltaan 20-senttisiä puita karsia. Tammesta laatupuuta ”Hitaasti jos sahaa, terä saattaa juuttua kiinni ja paksunnos vahingoittua. Pitkävartisella sahalla työ onnistuu jopa kahdeksan metrin korkeuteen. Puu hoitaa itsensä pihkalla. Ei kuitenkaan aina. Jos se voi huonosti, ei sitä voi mitenkään auttaa. Sitten puu jätetään muutamaksi vuodeksi kokonaan rauhaan tai siitä poistetaan vain yksittäisiä oksia. Lokakuusta vuodenvaihteeseen Kiuru kieltäisi koko puuhan, sillä silloin metsässä on viileää ja kos teaa. Kuori on löysää, jolloin se sahatessa repeää tavallista helpommin – ja avaa tien lahottajille. Lahottajat kuten nahakkasienet käyvät hanakasti jälsikerroksen kimppuun, jos karsimiskohta vaurioituu. Kukaan ei tiedä, mitä ostajat silloin haluavat ja mitä puusta maksetaan, mutta ei pystykarsinnasta haittaakaan liene. Kun puut ovat kasvaneet, karsitaan loput 5-6 metriin saakka. Täysin pensastuneita, mutkaisia ja monirunkoisia taimia leikataan muutaman sentin korkuisiksi. Kun tyven läpimitta on vain kolmisen senttiä, työkaluksi riittävät oksasakset. Kierrosten välissä kuluu seitsemisen vuotta. 15 METSÄLEHTI 5 • 2014 Kevättalvi on sopiva aika myös tammen pystykarsimiseen. Lahottajat uhkaavat Kevättalvi kovine hankineen on suosittu pystykarsinta-aika, mutta toki työtä voi tehdä muulloinkin. Lisäksi hidas sahaaminen käy voimille”, Kiuru toteaa. Kantoon kasvavista suorista vesoista paras jätetään kasvamaan. Osa jätetään silti karsimatta – varalta. Varttuneita tammitaimikkoja karsitaan oksasahalla vähän kerrallaan mutta usein. Sahauskohdan paranemista ei tarvitse tarkkailla eikä suoja-aineita lisätä. ”Jääpähän jotakin pelastettavaa sen jälkeen, kun hirvieläimet ovat hanganneet sarviaan leikattuihin puihin. Oksaisen männikön Kiuru karsisi kahdessa erässä, ensin parin kolmen metrin korkeuteen. Joka tapauksessa sen harrastaja saa liikuntaa raittiissa ilmassa. Lisäksi maisema pysyy hoidettuna
Väestön ja turismin kasvu levittää asutusta yhä uusille tropiikin rannoille. Kalaonni puolestaan on riippuvainen mangrovemetsistä. 16 METSÄLEHTI 5 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti ANNA BACK, kuvat S uojavalli, turvapaikka, hiilinielu. Tuolloin hän perusti miehensä kanssa sukellusretkiä ja majoitusta tarjoavan yrityksen Bunaken saarelle Indonesiaan. Tropiikissa rantaviivan läheisyydessä kasvavaa mangrovea on pinta-alaltaan vähemmän kuin Suomessa metsiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mangrovemetsät ovat maailman hiilirikkaimpia alueita. useamman metrin syvyyteen veden alle maahan ja toimii valtaisana ankkurina tropiikin myrskyjä ja aaltoja vastaan. Sanat kuvaavat hyvin yhtä maailman uhanalaisimmista metsävyöhykkeistä, mangrovemetsää. Vasta hirmumyrskyt ja taifuunit tuovat mukanaan muistutuksen mangrovevyöhykkeen merkityksestä. 2. Jälkikäteen on arvioitu, että moni olisi säästynyt, jos mangrovemetsät olisivat olleet tallella”, Kanninen sanoo. Heistä monen elinkeino ja turvallisuus riippuvat siitä. ”Mangroveilla on ilmajuuria, joiden avulla ne ottavat ilmasta happea ja kuljettavat sitä juuristoonsa”, Kanninen kertoo. Kun tavalliset puut tarvitsevat ravinteiden ja vedenottoon happea, mangrovet ovat ratkaisseet asian toisin. Silti yhä useamman tilalla seisoo hotelli. Merkittävästä roolistaan huolimatta mangrovemetsien tilalle nousee kaupunkeja ja hotelleja. Niiden läpitunkematon juuristo tarjoaa kutemisja lisääntymispaikan kaloille ja katkaravuille sekä suojan poikasille. Toisilla puista ilmajuuret puolestaan kurottavat piikkimäisenä mattona kohti taivasta. Merikilpikonna on yleinen vieras. Juuristo ulottuu RANTOJEN KASVATIT Mangrovemetsät suojaavat tsunameilta ja sitovat valtaisat määrät hiiltä. ”Jos haluamme suojautua ilmastonmuutokselta, ensimmäiseksi tulisi suojella ne metsät, joihin on sitoutunut eniten hiiltä ja joiden hakkuista aiheutuvat suurimmat päästöt. ”Mangrovemetsät ovat luontainen missa kuoli yksin Indonesiassa yli satatuhatta ihmistä. Silti sen vaikutusalueella asuu Euroopan väestöä vastaava määrä ihmisiä. Osalla mangroveista runko haarautuu alaosastaan lukuisiksi juuriksi, jotka ovat kuin toinen oksisto. Ne sitovat hiiltä kolminkertaisen määrän hehtaarilla verrattuna Suomen metsiin. 3.Merietana ja sukeltaja.. ”Esimerkiksi vuoden 2004 tsunaMangrovemetsä estää rannan eroosiota ja pitää koralliriutat elinvoimaisina Bunakenin saarella. Lukuisten paikallisten leipä tulee ravustuksesta ja kalastuksesta. Elämää mangroven naapurissa Metsänhoitaja ja sukellusyrittäjä Mia Huopalainen on asunut mangrovemetsän vieressä vuodesta 2002. Bunakenin saarta ympäröivä kymmenen metrin levyinen metsäkaistale on lukuisien lintujen, lepakoiden, varaanien ja merikäärmeiden koti. 1. Ne kasvavat vuorovesien armoilla ja ovat evoluution kuluessa sopeutuneet suolaiseen veteen sekä hapettomiin oloihin. Koralliriutta kukoistaa. suojavalli hirmumyrskyjä, taifuuneja ja merenpinnan nousua vastaan. Niillä on myös suuri taloudellinen merkitys alueen ihmisille”, kertoo trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistolta. Ilman mangrovemetsää moni kalastaja joutuu etsimään itselleen uuden ammatin. Hapettoman maan puut Tropiikin mangrovemetsät ovat puumaailman omituisuuksia. Mangrovemetsät ja suot täyttävät nämä kriteerit”, Kanninen sanoo. TROOPPISTEN Mangrovevyöhykkeen leveys riippuu siitä, kuinka loiva ranta on
Vedessä kasvava metsävyöhyke hiekkarannan ja meren välissä suojaa paitsi rakennuksia ja veneitä myös saarta ympäröiviä koralleja. 4. Laskuveden aika. Puiden rungot ja juuret tulevat pian näkyviin. Se pysäyttää veden mukana kantautuvat pienhiukkaset ja estää rantahiekkaa huuhtoutumasta koralliriutan päälle. ”Uskon, että mangrovemetsän ansiosta meidän edustallamme olevat korallit ja riutta on säilynyt puhtaana ja terveenä”, Huopalainen sanoo. Pehmytkoralliin on maastoutunut pieni rapu. ”Kun kokit perkaavat kalastajien tuomia kaloja vedessä, paikalla on heti joukko nälkäisiä mureenoita. Kartta: Mangrovemetsiä on ympäri maailmaa. Ilman mangrovea ei varmasti olisi näin eksoottisia perkuukavereita”, Huopalainen nauraa. Juuri saaren rantoja verhoavat mangrovemetsät tekivät Huopalaiseen vaikutuksen. Riutoille kulkeutunut ylimääräinen aines hankaloittaa valon pääsyä ja heikentää uuden korallin muodostumista. 5. Vuorovesi nostaa ja laskee meriveden pintaa useita metrejä vuorokaudessa. Hän on saanut puolustella metsien olemassa oloa monille hiekkarannasta ja avoimesta merinäköalasta haaveilevalle turistille. Mangroven juuristossa elää myös erikoisempi naapuri. 6. ”Jos haluamme suojautua ilmastonmuutokselta, ensimmäiseksi tulisi suojella mangrovemetsät.” Meriveden vaivaamalla rannalla kasvavan mangrovepuuston ilmajuuret ovat kuin fakiirin matto. Mureena odottaa lounastaan. Mangrovemetsän tiivis juuristo toimii siivilän tavoin. Vuokkokalan koti on polttavassa merivuokossa. Bunaken, Indonesia
18 METSÄLEHTI 5 • 2014 METSÄNOMISTAJA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat U tajärvellä maaja metsätaloutta harjoittavan Pasi Haverisen hakkuutyömaa on tältä keväältä lopuillaan. Ne Haverinen on jo hankkinut – käytettynä tietysti – mutta ne vaativat vielä kunnostusta. Viime syksyn puunajossa tuli tilanteita, joissa kantavuus petti. Varsinainen ojitusalue oli jo harvennettu, ja hakattavana oli enää tienvarren reunametsiä. Metsätöihin pieni ja ketterä kaivinkone sopii Haverisen mukaan hyvin. Haverinen on urakoinut myös muiden metsissä ja pelloilla. Sen jälkeen sillä on kaivettu ojia sekä metsiin että tilan pelloille. Laite maksoi käytettynä noin puolet uuden hinnasta. Kun puuta kertyy tästäkin savotasta noin 600 kuutiometriä, isännän avuksi tarvitaan jo konevoimaa. ”Ketjuvarustuksella maapohjan pitää olla melko hyvin jäätynyt, jotta se kantaa kuormaa. Puunajoa varten Haverinen on ostanut 80-luvun lopulla valmistetun Valmet 828 -metsätraktorin. Pari viikkoa sitten Haverinen viimeisteli noin 15 hehtaarin kunnostusojitusalueen harvennussavottaa. Haverinen korjaa suurimman osan puistaan karsittuna rankana. Kaivinkoneen Haverinen osti uutena vuonna 2004. Teloilla kantavuus paranee”, hän perustelee. Turku Utajärvi. Lisäksi laajoilla ojitusalueilla on syntynyt tarpeellisia penkkateitä. Pienen koneen etu on, että sen perä on lyhyt ja kone sopii kääntymään ahtaammissakin paikoissa ympäri. Hakkuut Haverinen tekee kahdeksan tonnin painoisella Kobelco SK 70 SR -kaivurilla, jossa on hakkuupäänä Keto Forst. Pieni kaivinkone hakkuupäällä varustettuna sopii hyvin pienirunkoisen puun korjuuseen. Isompien kaivinkoneiden ohjaamon takaosa vaatii kääntyessä enemmän tilaa. Pyörissä on vain ketjuvarustus, mutta ojitusalueilla telat olisivat tarpeen. ”Omaan käyttöön tämä kone on sopiva, urakointityöhön pitäisi sitten olla jo vähän isompi ja tehokkaampi kone”, Haverinen sanoo. Siihenkin on pientä viritystä suunnitteilla. Jatkopuomilla lisää ulottuvuutta Haverinen on myös tyytyväinen muutama vuosi sitten hankkimaansa hakkuupäähän. Ne menevät kunnan energialaitokselle, joka tarvitsee vuosittain puuta Kaivurimoto hankintasavotalla Kun hankintasavotat ovat suuria, metsänomistajakin voi koneellistaa hakkuunsa. Hakkuupää on kiinni jatkopuomissa, jonka Haverinen on itse rakentanut, kaivinkoneen oma ulottuvuus kun ei ole kovin suuri. Metsäkoneiden siirtelyyn Haverinen käyttää lavetilla varustettua tilan maataloustraktoria. Pakkasjaksoja oli sen verran, että Haverinen sai talvisavotan puut kuitenkin tienvarteen. Puomin kaatopäineen voi tarvittaessa vaihtaa normaaliin kaivinkoneen kauhaan
Itse teosta tavattu vanha pariskunta vakuuttaa, että biojäte kyllä maatuu metsässä. Pykälä 14 säätää jokamiehenoikeuksista: ”Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.” Jokamiehenoikeutta ei toden totta ole valkovuokon juurakoiden kaivaminen säkkikaupalla toisten metsistä, erityisesti kun esiintymä on jäänne muutama tuhat vuotta sitten vallinneelta lämpökaudelta. ”Kun otan alueen työn alle, teen sinne yleensä ensimmäiseksi penkkatien.” Utajärveläinen Pasi Haverinen käyttää kaivinkonetta monenlaisiin metsätöihin. Ojitusalueita on myös paljon, kuten Utajärvellä yleensäkin. Siinä on mukana satakunta hehtaaria avosoita, josta osa on menossa suojeluun uuden soidensuojeluohjelman myötä. On edelleen yksityishenkilöitä ja pienyrittäjiä, jotka katsovat oikeudekseen kuljettaa metsiin kaikenlaista jätettä. luku käsittelee varkautta, kavallusta ja luvatonta käyttöä. Niiden korjuuseen oma kalusto on liian heiveröistä”, Haverinen kertoo. Tämän talven hakkuukohteella on ensi kesänä vuorossa ojien kaivaminen ja perkaus. Jos esimerkiksi vanhasta televisiosta laillinen eroon pääseminen edellyttää ajamista useita kymmeniä kilometrejä, ei ole ihme, että metsänomistaja löytääkin sen ikivanhasta tervahaudasta tai kaskipellon nauriskuopasta. Ei oikein mukavia vierailijoita metsässä. Vielä kolme vuotta sitten tilalla viljeltiin perunaa, mutta sittemmin pellot on laitettu lähes kokonaan viljalle. Keruuta koskeva jokamiehenoikeus määritellään Vierailuoikeuden pelisäännöt Maatuvaa puutarhajätettä löytyy keväisin ihmeen paljon metsäteiden varsilta. Toki kesällä aikaa kuluu edelleen maataloustöissäkin. Viimeisimmän käytettynä ostetun maastoauton moottori ja vaihdelaatikko joutuivat ensimmäiseksi isännän tarkkaan syyniin. Suurimman siivoustarpeen metsänomistajalle aiheuttaa poistettava tavara, joka mahtuu mukavasti henkilöauton pieneen peräkärryyn. Pystykauppojakin syntyy. Paikallinen Rokua-Paljakan metsänhoitoyhdistys huolehtii osaltaan siitä, että näin myös tapahtuu. Keskustelunavaus johtui siitä, että Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestöt – Kiuruveden Luonnonystävät ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Seura – järjestivät linja-autolla yhteisen kevätretken valkovuokkoalueelle. Pörsänmäen valkovuokkoalue on muisto tuhansien vuosien takaiselta lämpökaudelta. Uudistushakkuiden siirtämisen syynä on ollut myös hirvitilanne. Suuri osa menee energiapuuksi tai hankintapuuna. PA L STA L L A henoikeus väärin ymmärtämisestä. Ja saattaahan se jopa lannoittaa metsää. ”Kun otan jonkin alueen työn alle, teen sinne yleensä ensimmäiseksi penkkatien, ellei tietä ole.” Hyvä tienpohja helpottaa kulkemista, ja talvisen hankintasavotan puiden metsäajomatka lyhenee, kun rekalla pääsee leimikon lähelle. ”Tukkileimikoita olen vähän yrittänyt säästää sopiviin ajankohtiin. Metsien hankinta on edelleen mielessä, mutta hyviä kasvatusmetsiä on harvoin myynnissä kohtuulliseen hintaan. Osanottajat olivat varustautuneet lapioin ja säkein, ja saalista tuli säkkikaupalla. Huonojen tapojen lisäksi asiaan vaikuttaa raha. Mitä huonommin kunnassa on järjestetty jätehuolto, sitä enemmän roskataan metsäteiden varsia. Jos kunta perii puutarhajätteen tuomisesta käsittelypaikalle maksun, metsänomistaja huomaa kyllä sen metsissään. Huollot ja korjaukset omana työnä Haveriselle koneiden kanssa puuhaaminen on myös harrastus. Rikoslain 28. Ehkä olisi syytä unohtaa lakikieli ja puhua vierailuoikeudesta. Tilakoko kasvanut Neljääkymmentä lähestyvästä Haverisesta tuli kotitilansa omistaja vuonna 1999 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. ”Viimeisimmän tilan ostin 2011. Nyt hintataso on noussut sen verran, että uusien tilojen ostamista on harkittava tarkoin.” Puukauppoja Haverinen tekee vuosittain. noin 5 000 kiintokuutiometriä. ”Viljanviljely sopii hyvin Utajärvelle, koska meillä on oma hieno jalostuslaitos, Kinnusen Mylly”, Haverinen kertoo. Työtkään eivät pysähdy pitkäksi aikaa konerikon sattuessa. Muualla Ylä-Savossa valkovuokkoja ei ole, ja yhtenäisen valkovuokkoalueen raja kulkee satoja kilometrejä etelämpänä. Totta. Kun pinta-alaa on paljon, hankintahakkuut kannattaa keskittää oman työn kannalta kohtuullisen metsäajomatkan päähän. Nyt hirvien määrä on jonkin verran vähentynyt, joten mäntytaimikoitakin ehkä uskaltaisi taas perustaa. Rakentamista ja huoltamista varten löytyy oma konehalli maatilan yhteydessä. Jäljistä voi päätellä, että muovikasseissa luontoon jätetyt tavarat ovat perua iltaisilta kävelyretkiltä. Sittemmin hän on kartuttanut metsäomaisuutta tiloja ostamalla. Huoltotyöt voi ajoittaa sopivaan ajankohtaan, vaikkapa pakkaskeleille. Se, että tällaisia ylilyöntejä sattuu tavan takaa, saattaa johtua ruotsin kielestä johdetun termin jokamieV uosia sitten paikallislehdessä ja maakunnallisessa Savon Sanomissa keskusteltiin, onko sopivaa ja lainmukaista, että Iisalmen Pörsänmäen valkovuokkoalueen yksityismetsistä kaivellaan valkovuokon juurakoita vietäväksi kotipuutarhoihin ja ties minne. Haveriselle jää nykyään aikaa lähes pelkästään metsätöihin. Kokonaispinta-ala on nyt jo noin tuhat hehtaaria. Vierailuoikeus metsissä on vanhaa tapakulttuuria, ja kun ollaan vieraana toisen metsissä, sitä koskevat laissa määritellyt pelisäännöt ja hyvät tavat. Roskaamisen ongelma Lumen kadottua Etelä-Suomesta on metsäautoteiden varsilta paljastunut jokakeväinen riesa. Vuosikymmenien perinne saattaa kylässä olla, että metsän kuopat täytetään romulla. 19 METSÄLEHTI 5 • 2014 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Maatilan koneiden purku ja kasaus on tuttua puuhaa, mutta mieheltä sujuu autojen kunnostaminenkin. Mutta ihmeen hitaasti orapihlaja-aidan jäänteet katoavat luontoon. Savon Sanomissa käydyssä keskustelussa Iisalmen Luonnon Ystävien puheenjohtaja ei nähnyt teossa mitään moittimista: kyseessä oli muka jokamiehenoikeus. Kemerasuunnitelmat on laatinut metsänhoitoyhdistys. Hankalimmat talvikohteet voi myydä pystykaupalla.. Kun koneiden huolto ja niiden korjaaminenkin sujuvat, syntyy selkeää säästöä. ehkä yllättävästi rikoslaissa toteamalla, mikä ei kuitenkaan ole rikos
Järjestelmällinen metsänhoito tuli Paavo Yli-Vakkurille tutuksi jo lapsuudenkodissa, koska isä Oskari harjoitti tilallaan metsätaloutta Metsänhoitoyhdistys Tapion ohjeita noudattaen. Yli-Vakkurin aloitteesta lainvalvontaa yhtenäistettiin ja . Kotiin Yli-Vakkuri pääsi erinäisten vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1944. TIEDEMIES JA KAUNOSIELU Paavo Yli-Vakkurin vuosisata on merkittävä osa suomalaisen metsänhoidon historiaa. Taitavana tiedemiehenä ja opettajana hän on vaikuttanut vahvasti tapaan, jolla Suomen metsiä on hoidettu sotien jälkeiseltä ajalta tähän päivään. Professori Olli Heikinheimo ja dosentti Erkki K. Yliopisto rakensi samaan aikaan Metsätaloa, ja nuori assistentti joutui varustamaan metsänhoitotieteen laitosta hyvin itsenäisesti. Onnistuipa Paavo Yli-Vakkuri saamaan myös sattumoisin samaan aikaan Suomen vierailulla olleen Yhdysvaltain entisen presidentin rouvan Eleanor Rooseveltin talkoisiin mukaan. Tarkoituksena oli saada kaikki metsää omistavat perheet yhdeksi päiväksi metsäänsä hoitotöihin. Tulokset puhuvat puolestaan: sekä metsien puuvarasto että vuotuinen kasvu ovat kaksinkertaistuneet. Tuleva professori syntyi Yli-Vakkurin talossa Kauhajoen pitäjässä 23. Suojeluluskuntalaisena hänet kuitenkin komennettin palvelukseen. Elokuussa 1941 Yli-Vakkuri joutui venäläisten vangiksi hänen moottoripyörälähettinsä ajettua vahingossa linjasta läpi. L u st o / E . Metsänhoidon uudistaja Suomen metsätalouden historian merkittävin päätös on ollut siirtyminen harsintametsätaloudesta metsikkötalouteen. Paavo Yli-Vakkuri (vasemmalla) ja Erkki Länsimies Hyytiälän metsäaseman opiskelijoina kaivamassa ojaa vuonna 1936. Tiedemies ja kaunosielu Sotien jälkeisenä aikana ekologian tutkijoiden kaarti Suomessa kasvoi valtavasti. Metsänjalostussäätiö oli perustettu 1940-luvun lopulla ja siellä oli selvitetty, paljonko Suomessa tarvitaan metsäpuiden siementä ja paljonko siemenviljelyksiä pitää perustaa. 20 METSÄLEHTI 5 • 2014 LIISA SAARENMAA M etsänhoitotieteen emeritusprofessori Paavo Yli-Vakkuri täyttää ensi viikolla sata vuotta. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi Paavo Yli-Vakkuri hakeutui metsänhoitotieteen assistentiksi. maaliskuuta 1914. rmojen vuorineuvokset saatiin uskomaan hyvään metsänhoitoon, minkä johdosta yksityismetsälain vastaiset hakkuut vähenivät dramaattisesti. Äiti Albertina Yli-Vakkuri puolestaan hoiti innokkaasti puutarhurin suunnittelemaan puutarhaa, joka perustettiin saman vuonna kuin Paavo syntyi. Kirjoittaja on Paavo Yli-Vakkurin oppilas. Metsähallituksen ylijohtaja Lappi-Seppälä kauhistui ehdotusta eikä olisi halunnut viedä sitä eteenpäin, mutta Yli-Vakkuri sanoi, että annetaan valtiovarainministeriön ratkaista asia ja esitetty summa saatiinkin pennilleen. Paavo Yli-Vakkuri kuvattuna vuonna 1994. Kirjoitus perustuu vuonna 1994 tehtyyn haastatteluun. Vapauduttuaan asepalveluksesta helmikuussa 1945 hän palasi metsänhoidon assistentiksi ja löysi viisi vuotta aikaisemmin työhuoneensa kappiin jättämänsä aineistonsa hiukan nurkasta kärähtäneenä. Kalela olivat kehittäneet uusia metsänhoitomenetelmiä, ja he olivat kuvanneet metsikkötalouden periaatteet oppikirjoissaan. Syksyllä 1935 hän ilmoittautui Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan metsätieteitä. Hän kävi opettamassa metsänhoidonneuvojille metsien käsittelyä, leimausta ja lainvalvontaa. Paavo Yli-Vakkurin tehtäväksi jäi saada kentän väki toimimaan uudella tavalla. Paavo-Ylivakkuri oli mukana perustamassa myös siemenviljelysohjelmaa. Paavo Yli-Vakkurilla oli siinä merkittävä rooli ensin Keskusmetsäseura Tapion koulutusja valistustoimiston päällikkönä ja myöhemmin Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professorina. Ansio tästä kuuluu paljolti Paavo Yli-Vakkurille, joka heti tutkijauransa alussa kiinnostui ekologiasta ja myöhemmin erityisesti ekofysiologiasta, minkä seurauksena metsänhoitotieteen – myöhemmin metsäekologian – laitokselle syntyi niin kutsuttu ”koppilaisryhmä”. Ryhmässä syntyi paljon metsätieteellisiä väitöskirjoja ja sen piiristä saatiin useita yliopiston professoreita, kuten Pertti Hari, Markku Kanninen, Pekka Kauppi, Seppo Kellomäki, Olavi Luukkanen, Annikki Mäkelä-Carter, Eero Nikinmaa ja Paavo Pelkonen. L ä n si m ie h e n a rk is to L ii sa S a a re n m a a n a lb u m i. Metsämarssiin osallistui 480 000 ihmistä presidentti Paasikivi heidän joukossaan – ja metsää hoidettiin yhden viikon aikana noin 60 000 hehtaarin alalla. Metsistä tulee pitää hyvää huolta, jotta ne kestävästi tyydyttäisivät aineellisia ja henkisiä tarpeitamme. Yli-Vakkurin kiinnostus kohdistui myös ympäristönsuojeluun, ja hänen aloitteestaan alan professuuri perustettiin 1970-luvulla maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Paavo Yli-Vakkuri on myös kaunosielu, jolle luonnon estetiikka, musiikki ja kirjallisuus ovat olleet koko pitkän elämän tärkeitä innoituksen lähteitä, kuten hän omin sanoin on todennut: Suomalaisen ajatuksissa metsään on sisältynyt aina henkisiä arvoja, siellä olivat muinoin uhripaikat ja karsikkopuut, metsän tunnelmista kirpoaa vieläkin runo, syntyy taulu, valokuva, hyvä mieli. Paavo-Ylivakkuri oli mukana tekemässä laskelmia ja laatimassa niiden pohjalta budjettia, joka nousi huimaksi. Ylioppilaaksi Paavo Yli-Vakkuri tuli vuonna 1934. Metsänhoitotöiden vauhdittamiseksi Keskusmetsäseura Tapio järjesti kesällä 1950 metsämarssin, jonka käytännön järjestelyt ja johtaminen olivat Paavo Yli-Vakkurin vastuulla. Paavo-Ylivakkurilla oli asepalveluksesta lykkäystä opintojen takia, kun sota alkoi. Sotien jälkeen Suomen metsät olivat huonossa kunnossa tekemättömien metsänhoitöiden ja epämääräisten hakkuiden jäljilta
Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A T IL AUS K A N NA T T A A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • voit lukea Metsälehti Mobiilia älypuhelimeltasi tai tabletiltasi edulliseen kestotilaajan hintaan
”Tukin lisäksi teemme parrua 8,5 sentin latvaläpimittaan asti. ”Tällaisten suometsien kasvu paranee ajan myötä, kun turve lahoaa ja siihen sitoutunut typpi vapautuu puustolle.” Kaistaleita suomaalla Kaistalehakkuu ja maanmuokkaus, ne sentään kannattaa karulla turvemaallakin metsälle tehdä. Selkosuomella se tarkoittaisi myyntipuuston korjaamista ja alueen unohtamista. Uusien ojalinjojen avaaminen ja vanhojen ojien reunapuustojen harventaminen tuottivat hakkuutuloja 1 200 euroa koko 15 hehtaarin alueelta. Kaivinkonetyö maksaa 300–350 euroa hehtaarilta. Näin nettoa jää reilut 4 000 euroa, eli 400 euroa vuodessa, siis viisi prosenttia pääomasta.” Korkea tuottoprosentti on mahdollinen, koska vähäpuustoiseen turvemaakuvioon sitoutunut pääoma on alhainen. ”Ojituksen kustannuksista puolet sai kemeratukena, muuten hommaan tuskin olisi ryhdytty.” Kaistaleita ojien sivustoille Nyt metsää hakataan Tikkasen omintakeisen leimaussuunnitelman mukaan. Metsänomistaja Antti Tikkanen uskoo, että kahdenkymmenen metrin levyiset hakkuukaistat taimettuvat tehokkaasti, kun alue ojitusmätästetään.. Nyt tehdyssä hakkuussa korjattiin suunnilleen kymmenen vuoden kasvua vastaava puumäärä. Tällaisella leimikolla sahayhtiön mittavaatimukset ovat otolliset. ”Sitä ei ammattiylpeys olisi sallinut.” Vakavammin puunkasvatuksen perusteita piti miettiä, kun alueen uudelleen ojittaminen tuli ajankohtaiseksi. Loppu oli kuitupuuta. Koivukuidut menevät Harvestialle. Idea syntyi, kun Tikkanen huomasi, että kymmenkunta vuotta sitten kaivettujen ojien pientareet ja ojista nostetut maapaakut olivat täynnä virkeästi kasvavia männyntaimia. Silloin vanhojen ojien puoliväliin kaivettiin uudet ojat. Metsäekonomisti saattaisi päätyä toisenlaiseen tulokseen, mutta näin Tikkanen laskelmansa perustelee: ”Sitoutunut pääoma on keskimäärin 8 000 euroa. Se kasvattaa Tikkasten tiliä. Kiuruveden suometsät tuntevalla ostomies Luttisella on Tikkasta ilahduttavaa kerrottavaa. Uusien ojien kaivaminen ojien vähäpuisille väleille oli paras ratkaisu”, Tikkanen muistelee. Ojitus ja muokkaus maksavat 1 700 euroa. Parrusta maksetaan useita euroja enemmän kuin havukuitupuusta. Hakkuu tuottaa arviolta 6 250 euroa. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua alueella on kattava männyntaimikko.” Hän korostaa, että alueen ainoa mahdollinen hakkuutapa oli avohakkuu – kukaan ei ostaisi suoharvennusta, josta kertyisi 15 kuutiota puuta hehtaarilla. Kuljettaja Ari Nykänen ynnäili hakkuukoneensa mittalaitteelta, että viiden hehtaarin kaistalehakkuulta kertyi yhteensä 390 kuutiota puuta, mikä ylitti metsänomistajan ennakko-odotukset selvästi. Kaksikymmentä metriä leveitä, puolisen kilometriä leveitä kaistoja hakataan noin 30 metrin välein 15 hehtaarin kuviolle. ”Enempää uudistamiseen ei kannattaisi sijoittaa. Aikanaan tässä oli kituliaasti mäntyä kasvanut räme. Mäntytukkia puumäärästä oli reilu 20 prosenttia ja HaSan himoitsemaa parrua kolmannes, siis 125 kuutiota. Ojitus maksoi 1 600 euroa. Uusi metsälaki sallisi tällaisen suometsän jättämisen ”ennallistumaan”. Runkojen keskikoko oli hakkuukoneen mittalaitteen mukaan 82 litraa. ”Pääoman tuotto viisi prosenttia” Tikkanen laskee, että 15 hehtaarin kuviolle sitoutunut pääoma on viimeisimmän kymmenvuotiskauden aikana tuottanut viiden prosentin koron, jota metsätaloudessa pidetään erinomaisena. Näin muodostuu 20 metrin levyisiä kaistoja, joiden pituus on reilut puoli kilometriä”, Tikkanen esittelee. Ensi kerran alue ojitettiin 50 vuotta sitten ja toistamiseen 2000-luvun alussa. 22 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsätalousinsinööri Antti Tikkanen sisaruksineen omistaa metsää Kiuruvedellä. ”Hakkuukone etenee 60-luvun ojien päällä ja poimii puut sivuiltaan niin kaukaa kuin yltää. ”Kyllä tämä meille kelpaa” Leimikon osti Haapajärven saha, HaSa. Puuston kasvu on enintään kaksi kuutiota vuodessa hehtaarilla. Hän on puntaroinut karujen ojitusalueiden hoidon perusteita ammattilaisen ja metsänomistajan näkökulmasta. Antti Tikkanen (oikealla) esittelee ideaansa HaSan korjuu-esimies Janela Lapveteläiselle ja ostomies Mika Luttiselle sekä koneyrittäjä Keijo Kärkkäiselle. Nyt ojitusalue vastaa tuottokyvyltään kanervatyypin mäntykangasta. ”Runsain puusto oli vanhojen ojien reunoilla. Kaistaleille Tikkanen teettää ojitusmätästyksen. Se on meille tärkeä puutavaralaji, joten tukin vähäinen kertymä ei haittaa”, selvittää ostomies Mika Luttinen. Olemme noin 15 hehtaarin suokuviolla
Veden voi helposti laskea pois mönkijän takaosassa olevan muovisen propun kautta. Maahantuoja ratkaissee ongelman ilmanottoaukon suojausta parantamalla. Tästä on etua etenkin lumikelillä, kun kantoja ja kiviä ei näe. Vaihto vie aikaa pari tuntia. Mönkijään vaihdettiin normaalin vetokuulan tilalle moottorikelkan reen vetämiseen sopiva peräkoukku. Aina metsänomistajat eivät taipuneet täyttämään myyntivelvollisuuttaan. Puuta saattoi laittaa kyytiin niin paljon kuin kuormaan sai mahtumaan, keskimäärin noin puolitoista kiintokuutiometriä. Polarista myydään kampanjahintaan 11 490 euroa maaliskuun loppuun saakka. Telamönkijän tuulisuoja on alhaalta avonainen, ja lunta pöllyää myös kuskin syliin. Polariksella ajettiin ojitusalueen ensiharvennuksesta kertyvää kuitupuuta ja polttopuurankaa tienvarteen yhteensä noin 450 kilometrin matka kolmen viikon aikana. Kunnolla jäät saa sulatettua vain lämpimässä hallissa. Yleensä pelkkä uhka riitti metsänomistajalle, sillä vain 765 tapauksessa pakkohakkaus oli todella jouduttu toteuttamaan. ”Lohdutuksena kuitenkin mainittakoon, ettei toistaiseksi ole annetuilla hakkuuvelvollisuuksilla metsiä pilattu kuten niitä aikanaan pilattiin metsien hakkuun ja kaupan ollessa täysin metsänomistajien vallassa”, nimimerkki Piilu puolestaan veisteli pakinassaan. rässä maastossa ja raskaiden kuormien vedossa, muulloin kannattaa vaihtaa pyörät alle. Polaris toimi hyvin reen veturina. Toinen talviolojen huoli on telaston jäätyminen. Teloilla varustettu Polaris 570 on hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto isommalle mönkijälle. Eniten harmia aiheuttivat leimausten ylitykset ja muuten huolimattomasti toteutetut hakkuut – varsinkin kun niistä oli äärimmäisen vaikea saada korvauksia. Polariksen normaali maavara on 28 senttiä, mutta telasto nostaa sen noin 36 senttiin. Koeajomönkijässä oli lisävarusteena takaboksi, joka on ehdottoman tarpeellinen talvella. Kaikista metsänomistajista osuus oli vain 0,04 prosenttia. Sen vetokykyyn saattoi luottaa ilman pelkoa kuorman paikalleen juuttumisesta. Aukealla ajettaessa etutelastosta lentää lumilohkareita, joten kuljettajan on pidettävä kypärää tai suojalaseja. Kesäajossa teloja voi tarvita mäTalvisavottaan telamönkijällä Polaris-telamönkijä sopii ympärivuotiseen käyttöön ja on tehokas apuväline metsätöissä. Neljällä telalla varustetulla mönkijällä isokin kuorma lähtee liikkeelle ilman, että vetolaite jää sutimaan tyhjää. Silloin kansanhuoltoministeriö määräsi pakkohakkauksen, josta maksettiin kymmenen markkaa kuutiolta vähemmmän kuin määrätty kantohinta. Myös epätasaiselta kovalta pohjalta ja ylärinteestä Polaris lähti kuorman kanssa selvästi varmemmin liikkeelle kuin moottorikelkka. Telamönkijä on hieman kelkkaa leveämpi, joten umpimetsässä se ei ole yhtä kätevä. ”Jos metsänomistajalle ei sallita mahdollisuuksiakaan takeisiin siitä, ettei hänen metsästään hakata muuta kuin mitä kauppa edellyttää, käy luovutusvelvollisuuden täyttäminen hänelle yhä vastenmielisemmäksi”, Metsälehti kirjoitti helmikuussa 1944. Teloilla varustettu Polaris on talvikelillä kevyt ohjata EPS-ohjaustehostiminen ansiosta. ”Haluttomuutta esiintyy useinkin varakkaiden metsänomistajien keskuudessa, joilla valtion pakkolainauksesta ja raskaista veroista ym. Polariksesta jäi pienine puutteineen myönteinen kuva varsinkin puunajossa. Se on saatavana myös traktorija tieliikennemallina sekä ilman ohjaustehostinta. 23 METSÄLEHTI 5 • 2014 UUTINE N VUONN A 1944 EERO SALA Jotta sota-ajan puuntarve saatiin turvattua, metsänomistajille määrättiin erityinen myyntivelvollisuus. Alkuvuoteen 1944 mennessä pakkohakkauksista oli annettu yhteensä 4 005 määräystä. Jos Polariksen ajoi umpihankeen kiinni, sen irrottaminen kävi kätevästi vakiovarusteena olevalla tehokkaalla vinssillä. Pakkomyynti ei tietenkään metsänomistajia miellyttänyt, ja vaikka he pääsääntöisesti täyttivät langetetut velvollisuudet, se ei sujunut ilman soraääniä. Erillinen suojamuovi voi silti olla tarpeen. Se koski lähinnä polttopuuta, mutta jossain määrin myös kuituja tukkipuuta. Pohja on kohtuullisen hyvin suojattu. menoista selvitäkseen on riittävästi käteisiä varoja, joten metsän myynnistä ei olla riippuvaisia”, lehti kirjoitti. Puun ajosavotassa pitääkin olla kosteutta kestävät housut, koska istuin on jatkuvasti märkä. KOKEILTUA Telasarjalla varustettu Polaris 570 osoittautui erinomaiseksi puunajovälineeksi pienellä hankintasavotalla.. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Pöllyävä lumi ongelma Pöllyävä lumi pääsi huonosti suojatun ilmanottoaukon kautta variaattorikoteloon, missä se suli vedeksi ja vaikeutti variaattorin toimintaa. Etuosan sisäpuolet telojen kohdalta olivat avoimet ja kaipaavat suojauksen. Myy tai itke ja myy HANNU JAUHIAINEN, teksti ja kuvat Metsälehden koeajossa oli helmikuun alkupuolella uusi Polaris Sportsman 570 EFI EPS Forest -mönkijä varustettuna Prospector Pro S -telasarjalla. Liikkeellelähdöt sujuivat vaivattomasti, samoin ajo variaattorivedon suurimmallakin vaihteella. Polariksen mittaristosta löytyy kaikki tarpeellinen. Mönkijään ja teloihin takertuva jäätyvä lumi aiheuttaa pieniä ongelmia. Reen voi myös irrottaa ja poljettaa valmiin uran, jolloin sen saa taas liikkeelle ilman kuorman osittaista purkamista
Keskiajalla Ahvenanmaalle rakennettiin Kastelholman linna. Varsinkin ilves ja susi saalistavat niitä mielellään. Metsäkauriin kesäravintoa ovat ruohot, marjat ja lehtipuiden lehdet. Pienet sorkan jäljet ja papanakasat kertovat metsäkauriin asuvan alueella. Tehokkaan lisääntymisen ansiosta metsäkauriita riittää metsästettäväksi asti. Myöhemmin istutuksia jatkettiin sisämaassa. Kustaa Vaasa siirsi Ahvenanmaan kruunun omaisuudeksi juuri metsäkaurisjahdin takia. Kauriit levisivät Suomeen myös Karjalankannaksen ja Ruotsista Perämeren pohjukan kautta. Tällä hetkellä metsäkauris asuttaa tasaisesti Eteläja Länsi-Suomea sekä Pohjanlahden rannikkoalueita Tornion seudulle asti. Etelä-Ruotsin vähälumisilla alueilla siitä on paikoin tullut ongelmaeläin, siellä kun elää jo noin miljoona metsäkaurista. Toistaiseksi metsäkauris on vain kaunis lisä metsäluontoomme, ja sellaiseksi se taitaa runsaslumisessa Suomessa jäädäkin. Kannat kasvoivat ja kauriit valtasivat nopeasti entisiä elinalueitaan. Yhteydenpitoon ne käyttävät vaikeasti paikannettavaa vihellystä, ja varoitusääni on koiramainen haukunta. Salaperäinen pikkukauris Metsäkaurista pidetään salaperäisenä eläimenä. Metsäkauris on ryhmänsä pienin edustaja, vain ajokoiran kokoinen. Vasa syntyy toukokuulla, joskus naaras voi saada kaksoset tai jopa kolmosetkin. Alkuperäiselle alueelle jää vahvin uros puolustamaan omaa reviiriään. Parittelu tapahtuu jo keskikesällä. Kevään lopulla metsäkaurislauma hajoaa. On nimittäin ehdotettu, että vanha suomalainen nimi tarvas tarkoittaisi juuri metsäkaurista. Riistanruokintapaikoilla niille kelpaa hyvin rehuvilja, vihannekset, juurekset ja heinät. Todisteita tästä ei kuitenkaan ole – fossiileja ja luulöytöjä metsäkauriista on löytynyt hyvin vähän. Naaraat sitä vastoin liikkuvat vapaammin isommalla alueella ja vierailevat usein myös naapuriurosten reviireillä. Häntä on olematon tynkä, ja uroksella on pystyt lyhyet sarvet. Suomessa ammutaan vuosittain 2 800–4 200 metsäkaurista. Walt Disneyn Bambi on kuitenkin valkohäntäkauris, metsäkaurista kun ei esiinny Amerikoissa. LUONNOSTA. Kuvassa naaras ja uros. Vain pienet sorkanjäljet ja papanakasat paljastavat kauriiden liikkeet ihmisille. Vuonna 1923 itävaltalainen Felix Salten kirjoitti sadun ”Bambi, tarina metsästä”, jonka sankari on metsäkauriin pilkullinen vasa. Lyhyillä jaloillaan se ei oikein pärjää Itä-Suomen lumisissa metsissä. Paikoin muuallakin sisämaassa on vahvoja keskittymiä, ja kesäisin kauriita voi nähdä lähes koko maassa. Sitä käyttivät Ruotsin-Suomen kuninkaalliset metsästysretkillään tukikohtana, ja tärkeä saaliseläin oli metsäkauris. Myös monelle petoeläimelle metsäkauris on sopivaa riistaa. Pienen kokonsa ansiosta se kätkeytyy metsän siimekseen tiheäänkin asutulla alueella. Metsäkauriin paluu Koko Pohjolasta jo lähes hävinnyt metsäkauris tuo taas kauniin lisän metsäluontoomme. Talvisin metsäkauriit elelevät pikkulaumoissa ruokintapaikkojen läheisyydessä vähälumisilla alueilla. 24 METSÄLEHTI 5 • 2014 HANNU ESKONEN teksti ja kuvat M etsäkauris oli entisaikoina tärkeä riistaeläin, joka saattoi kuulua jo suomalaisten kivikauden metsämiesten saalislistalle. Tehokkaiden tuliaseiden myötä se oli kuolemassa sukupuuttoon koko Pohjolasta. Talvisin niiden on tyytyminen varpuihin, naavaan, luppoon ja puiden oksiin. Metsäkauris on tuttu myös lasten sadusta. Metsäkauris metsästettiin kuitenkin Ahvenanmaalta loppuun jo 1600-luvulla; ehkä häviämistä edesauttoi myös ilmaston kylmeneminen samoihin aikoihin. Vuonna 1552 kerrotaan Sven-nimisen kuninkaallisen metsämiehen tappaneen 136 kaurista, ja sakkoja luvattomista metsäkauriskaadoista langetettiin salametsästäjille usein. Kauriskolareita sattuu jo liiankin usein, ja talvisin kauriit syövät hengenpitimikseen männynja kuusentaimia. ”Walt Disneyn Bambi on valkohäntäkauris, metsäkaurista kun ei esiinny Amerikoissa.” Joskus metsäkauriit tottuvat ihmisiin niin, että päästävät rauhallisen kulkijan lähietäisyydelle. Istutettiin takaisin Ahvenanmaalle metsäkauris palautettiin jo 1950ja 1960-luvuilla, ja siellä on tätä nykyä vahva metsäkauriskanta. Onneksi metsästystä alettiin säädellä ja ilmastokin lämpeni 1800-luvulla
On mietittävä metsäneuvoja Äijön esittämää kysymystä, kummat tarvitsevat tukia enemmän, metsänomistajat vai niitä hallinnoivat organisaatiot. Puuntuotannon tukia uudistettaessa on syytä antaa myös vastuuta. Panostus taimikonhoitoon on kannattavan puuntuotannon välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Kauttaaltaan ruskeasävyinen ruskoukonkorento on niistä runsain ja helposti tunnettava. Tutkijoita myöten julkiset organisaatiot on hellineet ajatusta, että tukien avulla voidaan metsänomistajat houkutella panostamaan omaa rahaa puuntuotantoon. Ruotsilla oli rohkeutta luopua puuntuotannon tuista, mutta Suomessa jatkettiin Mera-kautta uusilla tukimuodoilla. Sinisen ja vihreän hohtoiset lajit ovat vaikeammin määritettävissä. Toisin kuin useimmat hyönteiset, sudenkorennot kasvavat vielä aikuistuttuaankin. Metsälaki antaa nyt metsänomistajille hyvin SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Sudenkorennot elävät aikuisina useita viikkoja ja keräävät sinä aikana energiaa lisääntymistä varten. Erityisen usein metsissä näkee suuria ukonkorentoja. LUKIJALTA Nouseeko kuusitukin hinta yli 60 euron juhannukseen mennessä. Valtion tuloja menoarviossa vuodelle 2014 on asetettu hyville taimikoille ja nuorille metsille tavoitteeksi 30 prosentta. Ne voivat myös ”lämmittää moottoreitaan” paikallaan siipiään väristäen. Lisääntyneen panostuksen on oletettu johtavan automaattisesti parempiin taimikoihin ja nuoriin metsiin. Suomi ei näytä asettavan metsänhoidon tavoitteita kovin korkealle vaikka samaan aikaan mainostaa maailman parasta metsänhoitoa. Metsä tarjoaa enemmän saalista, vähemmän kilpailijoita ja turvallisemman elinympäristön kuin avoin ranta, jonne sudenkorennot palaavat aikuiselämänsä loppupuolella kumppania etsimään ja lisääntymään. Tästä syystä taimikonhoidon osalta käytettyjä euroja parempi tunnus on puuntuotannon kannalta hyvien taimikoiden ja nuorten metsien tila. Yhteiskunnan ja metsänomistajien yhteisestä panostuksesta huolimatta tilanne ei ole kehuttava, ei käytännössä eikä tavoitteenasettelussa. Kohonneiden kustannusten lisäksi saadaan aikaan myös huonompi tuotantopuusto. Silti aikuisia sudenkorentoja näkee yleisesti metsissä lentelemässä kaukanakin vesistöistä. Tällöin metsänomistaja joutuu usein laittamaan omaa rahaa taimikonhoitoon enemmän kuin tekemällä taimikonhoitotyöt oikea-aikaisesti ilman tukia. Professori Harstelan tutkijaryhmä aikoinaan nosti esiin ajattelutavan ongelman. Näitä vertailuita kannattaa tehdä enemmänkin, sillä hyvällä onnella saattaa löytyä asia, jonka me suomalaiset hallitsemme metsätaloudessa paremmin kuin naapuri. Metsäaukiolla pörräävä ukonkorentojoukko on siis ihan merkittävä hyönteisten napsija, ja vastaa hyönteisten vähentäjänä harmaasieppoa. Kyllä naapurissakin osataan suuret vapaudet metsien käsittelyyn niin uudistamishakkuiden ajoituksen kuin kasvatushakkuidenkin osalta. Siksi sudenkorennot paistattelevat usein päivää tummilla pinnoilla ja kääntävät itseään aurinkoon päin kuin hiekkarannoilla makailevat ihmiset. Nuoren korennon kitiinikuori venyy niin, että aikuiselämän ensimmäisten vuorokausien aikana paino nousee jopa kaksinkertaiseksi. Kansallisessa metsäohjelmassa vastaava tavoite on 40 prosenttia. Artikkelissa siteeratun metsätalousneuvoja Äijön kokemukset Pirkanmaalta ovat tässä suhteessa puhuttelevat. Metsänomistajat on houkuteltu laiminlyömään varhaishoitoa ja viivästyttämään taimikonhoitoa sinne saakka, kun taimikonhoidon tuen ehdot täytyvät. Sudenkorentoja metsässä Yön viileys pakottaa sudenkorennot laskeutumaan ja muuttaa ilman taiturimaiset pedot avuttomiksi saaliseläimiksi. 20 40 60 80 100 Ei 55% Kyllä 45% METSÄPILA GALLUP T oukkina sudenkorennot elävät vesissä. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 5 • 2014 25 Täytyy nostaa Mikko Riikilälle hattua taimikonhoidon tilan vertailusta Suomen ja Ruotsin välillä (Metsälehti 3/2014). On myös hyödynnettävä läntisen naapurin kokemuksia, niin nöyryyttävää kuin se onkin. Sudenkorennot lentävät vain lämpiminä päivinä, sillä lentolihasten lämpötilan täytyy olla yli 30 astetta, jotta taiturimainen lento onnistuisi. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Metsissä sudenkorennot ovat saalistamassa, ja kenties myös paossa vainoojiaan. VMI 10:n mukaan hyvien taimikoiden osuus on 31 prosenttia. Päivässä sudenkorento syö jopa viidenneksen omasta painostaan. HEIKKI SMOLANDER erikoistutkija Metla/Suonenjoki. Sudenkorennot ovat petoja, jotka saalistavat lentäviä hyönteisiä, kirvoja, kärpäsiä, perhosia – mutta myös toisiaan
Rantametsien tavoitteellisella hoidolla päästään parempiin lopputuloksiin. Oli myös vaikeuksia arvioida työn joutuisuutta. Suojavyöhykkeiden tulee olla vähintään 15–30 metriä leSuojakaista ei pelasta vesistöä Kapeat suojakaistat eivät riitä turvaamaan vesistöjä. Haapanen on tehnyt suurtyön Valtakunnan metsien inventointi vaati monipuolisia erätaitoja. Inventointi ei ole kuitenkaan mikään kaavoihinsa kangistunut instituutio. Rantojen lehtipuuvaltaisuus vähentää myös valumavesien happamuutta. Hinta 38 euroa. Tulosten esitysmuodot heijastivat puunhankinnan teknistä toteutusta. vin aiempien kirjallisten harrastusten perusteella, ja hän on itsekin osallistunut valtakunnan metsien inventointiin muutamana vuonna. Niiden vedet ovat voimakkaan varjostuksen vuoksi kylmiä ja hapekkaita, sillä kylmään veteen liukenee enemmän happea. Rantapuuston juuristo vakauttaa myös virtaavien vesien rantapenkkoja ja vähentää niiden eroosiota. Viiden metrin muokkaamaton suojakaista ei riitä suojaamaan vesistöjä haitallisilta muutoksilta. 26 METSÄLEHTI 5 • 2014 Reija Haapanen: Valtakunnan metsien inventoinnit Suomen metsiä mittaamassa. Suojavyöhykkeiden on oltava leveämpiä ja niille tulee jättää riittävästi puustoa. Kun 1920-luvulla valtaosa teollisuuden raakapuusta tuli perille uittaen, inventoinnin tulokset esitettiin hallinnollisten yksikköjen lisäksi myös päävesistöalueiden mukaisesti. Puuston varjostuksella on suurin merkitys on puroille ja muille pienvesille. Seuraavassa Ruotsin Fiskeriverketin SILVA-tutkimushankkeen keskeisiä johtopäätöksiä: Suojavyöhykkeiden tulee olla vähintään 10 metriä leveitä, jotta ne voisivat pidättää tehokkaasti kiintoainetta ja pidättää enemmän kuin 50 prosenttia valumavesien kuljettamista ravinteista. Metsänhoitaja Reija Haapanen on kirjoittanut valtakunnan metsien inventoinnin historian 1920-luvulta nykypäiviin. Kuva vuodelta 1952. Syynä on tietotarpeiden ja myös menetelmien kehitys. 327 sivua. Pienissä ja keskisuurissa puroissa 70–80 prosenttia puroeliöiden ravinnosta on peräisin rantavyöhykkeen kasvillisuudesta. oinnin vaatimukset vesistöjen suojakaistoille ovat selvästi alimitoitettuja. Inventoinneista vakuuttavasti veitä ja niillä täytyy olla vähintään 60–80 prosenttia puuston alkuperäisestä latvuspeittävyydestä jäljellä, jotta vesistön lämpötilan nousu hakkuun jälkeen voitaisiin välttää. Tämä on olennaista, sillä puilla on monia muitakin merkittäviä vesiekologisia vaikutuksia kuin ravinteiden ja kiintoaineen pidättäminen. Työ on sopinut Haapaselle hyTutkimustulokset osoittavat, että PEFC-serti. Kolmantena kesänä Uudellamaalla voitiin tihentämistä jatkaa vielä 13 kilometriin. Lehtikarike, oksat ja neulaset, päätyvät vesistöön melko kapealta, 10–15 metriä leveältä rantametsävyöhykkeeltä. Veteen kaatuneet kuolleet puut lisäävät merkittävästi veVeteen kaatunut kuollut puusto tarjoaa taimenille suojaa veden virtaukselta ja petokaloilta. Etenkin alkuvuosikymmeninä alkuperäisiä suunnitelmia noudatettiin vain osittain. Monikerroksellinen kasvillisuus, joka koostuu ruohoista, pensaista ja puista, pidättää tehokkaimmin ravinteita ja kiintoainetta. Inventointi on ollut Metsäntutkimuslaitoksen yksi päätehtävä ja kruununjalokivi, joskin ensimmäiseen inventointiin johtaneet kokeilut tehtiin muissa organisaatioissa. Sitä saatettiin lisätä vähitellen, mikä mahdollisti otoksen suurentamisen. Esimerkiksi ennen sotia Suomella oli määrätietoinen pyrkimys elintarvikeomavaraisuuteen. Karttatuotannossa panostettiin jo 50 vuotta sitten hallintorajat unohtavaan tulosten esittelyyn. Esimerkiksi ensimmäisessä inventoinnissa 1921–1924 linjaväliksi asetettiin K u v a t: P e tr i K e to -T o k o i M e tl a / T a u n o H o lo p a is e n k o k o e lm a. Tietotarpeiden muuttumista on peilattu yhteiskunnan muutokseen ja metsätalouden roolin muuttumiseen. Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa on tehty kymmenittäin Suomessa vähälle huomiolle jääneitä tutkimuksia rantapuuston vesiekologisista vaikutuksista. Vastaavasti oli tärkeää tietää, paljonko inventoinnissa löytyi pellonraivauskelpoista metsää. Pienten latvavesistöjen eliölajisto on sopeutunut tällaisiin olosuhteisiin. Inventoinnin rahoitus oli epävarmaa. Erityisesti lehtipuiden karike on tärkeä ravinnonlähde, ja se pitää yllä suurempaa pohjaeliöstön monimuotoisuutta kuin havukarike. Suurin merkitys karikkeella on puroissa, pienissä lammissa ja lähteissä, joiden ravintoketjut alkavat pääasiassa kariketta hajottavista pohjaeläimistä. Kun työ eteni oletettua nopeammin, toisena työskentelykesänä linjaväli tihennettiin kaksinkertaiseksi eli 26 kilometriin. Metsäkustannus 2014. TUTKIJALTA KIRJA suunnitelmissa 52 kilometriä. Erityisen tärkeä on etelän puoleisen rannan suojavyöhyke. Nimien kokoaminen on suurtyö Haapanen on käsitellyt kirjassaan aikajärjestyksessä kaikki toteutetut 11 inventointia. Soiden ojituskelpoisuus säilyi arvioitavana tekijänä kauan, kunnes kymmenennessä inventoinnissa 2004–2008 ryhmänjohtajalle ei enää annettu mahdollisuutta ehdottaa suon uudisojitusta. Niin kai voi sanoa, kun yhtään inventointia ei ole toistettu täsmälleen samanlaisena kuin edellistä inventointia
Väliotsikoillakin pärjää Teos on kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. Ennen ostopäätöstä potentiaaliset ostajat vilkaisevat hakemistosta, onko siellä heidän tai heidän kavereidensa nimiä tai edes kotipaikkaa. Eteläiseen Suomeen suosittelemme jalostettuja männyn siemeniä, joilla taloudellinen tuotto on 20–30 % suurempi kuin metsikkösiementä käytettäessä. Käytännössä suojakaistojen leveys vaihtelee, yksiselitteisiä määreitä vähimmäisleveydestä ole. Rantametsien puustolla on myös monia sellaisia vesiekologisia vaikutuksia, joita peltojen puuttomilla suojakaistoilla ei lainkaan ole. Useimmat suojavaikutukset toteutuvat kohtuullisen hyvin 10– 20 metriä leveillä puustoisilla suojavyöhykkeillä. Moitetta saa myös valoku vien painatus. Tutkimuksessaan Selonen löysi vakavia puutteita metsälain suojaamien luontokohteiden kartoituksessa. Selonen tutki väitöskirjatyössään metsälain suojaamiin puronvarsielinympäristöjä ja mahdollisuutta vaikuttaa niiden avulla talousmetsien monimuotoisuuteen. Rantajaksot ovat erilaisia ja niiden tavoitteissa painottuvat vesiensuojelu, monimuotoisuus, maisema-arvot ja puuntuotanto erilaisina yhdistelminä. Savottahistoria esillä Pälkäneellä. KYLVÄ HYVÄÄ sistöjen rakenteellista monimuotoisuutta. Siksi myös rantakuvioiden rajauksen ja käsittelyn tulee olla harkitusti erilaista eri paikoissa. MIKKO RIIKILÄ Ekologian ja evoluutiobiologian alalta väitellyt . Luontokartoitusten laadunvarmistus havaittiin huteraksi. Jos on, ostopäätös syntyy helpommin kuin ilman hakemistoa. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on emeritusprofessori ja puuntuottaja. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, KaakkoisSuomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. Kirjaimet ovat leipätekstissä asiallisia, mutta numeroiden taiteellisuus tekee paljon lukuja sisältävistä sivuista visuaalisesti levottomia aivan kuin tekijä olisi vedellyt vinoviivoja tekstin joukkoon. Monet nimet ovat tuttuja myöhemmän uransa perusteella. MTK:n kannan mukaan metsätalouden vesiensuojelulta ei saa vaatia enempää kuin maatalouden ympäristötukiehdot edellyttävät pelloilla, eli kolmen metrin suojakaistoja. PETRI KETO-TOKOI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja työskentelee metsäekologian lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. 10?–20 metriä leveitä rantametsäkuvioita voidaan käsitellä poimintahakkuin ajamatta itse kuviolla, samalla kun vieressä sijaitsevilla kangasmetsäkuvioilla tehdään hakkuita. Nimistä huomaa, että inventointi on ollut haluttu kesätyöpaikka. loso. Purojen, lähteiden ja lampien ravintoketjut alkavat kariketta hajottavista pohjaeläimistä. 040 556 3807 Pohjois-Savo, EteläSavo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Metsässä esitellään puukuljetuksen kehitystä 1900-luvun alun hevosja höyryajasta aina maataloustraktorit ja isännät syrjäyttäneisiin kuormatraktoreihin ja metsäkoneyrittäjien uuteen ammattiryhmään. Vesistöjen rantametsät tulee rajata riittävän leveiksi käsittelykuvioiksi ja määritellä niille yksilölliset tavoitteet ja metsänkäsittelyratkaisut. PEFC-serti. Viisi metriä on kuitenkin selvästi liian vähän. Parempi ratkaisu olisi ollut painaa kuvat pariksi kolmeksi osioksi kunnolliselle päällystetylle paperille, mikä olisi mahdollistanut riittävän resoluution käytön. Suojavyöhykkeen tulisi olla 20 metriä leveä ja käsittelemätön, jotta kuolleen puuston määrä vesistössä säilyisi pitkällä aikavälillä lähes hakkuuta edeltäneellä tasolla. 040 585 0005 Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. selvittäessään kaikista inventoinneista, ketkä toimivat ryhmänjohtajina ja muissa keskeisissä tehtävissä. Yleensä suojavyöhykkeet ovat Selosen suosittamaa kapeampia. Hänen mukaansa vähintään viidennes lakikohteista jäi löytämättä ja löydetyistäkin ainakin joka kolmas kohde on piirretty väärin karttaan. Se lisäisi olennaisesti käytettävyyttä, mutta myös kirjan menekkiä. Siksi peltojen suojakaistoihin takertuminen on merkittävä este metsätalouden vesiensuojelun kehittämiselle. Käytetty kellertävä paperi sopii hyvin lukutekstille, mutta valokuvat jäävät suttuisiksi ja harmaasävyisiksi. Näitäkin menetelmiä käytettäessä on olennaista jättää säästöpuita. Eri-ikäisrakenteisena tai kaksijaksoisena kasvattaminen tarjoavat paljon mahdollisuuksia tavoitteiden joustavaan yhteensovittamiseen. Selosen mielestä suojakaistoilla ei myöskään pitäisi sallia minkäänlaisia poimintahakkuita, vaikka uusi metsälaki ne salliikin. Ei tietoa vaan edunvalvontaa Näiden tutkimustulosten pohjalta on selvää, että ollakseen toimivia ja tehokkaita vesistöjen suojavyöhykkeiden tulee olla nykykäytäntöä leveämpiä. Selitys ei vakuuta. 0294 32 6000 | www.tapio.. oinnin suojakaistakriteeri ei perustukaan tutkimustietoon, vaan edunvalvontaan. Ne tarjoavat kutuja suojapaikkoja mm. an maisteri Ville Selonen vaatii tutkimukseen vedoten metsälain suojaamille puronvarsille jätettävien suojakaistojen leventämistä vähintään 45 metriin. 27 METSÄLEHTI 5 • 2014 TUOTTAVA METSÄ Hyvistä siemenistä kasvaa Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. Tällaiseen paljon tietoa sisältävään historiateokseen kuuluu olennaisena osana hakemisto henkilöistä, asioista ja paikoista. Moitetta voi esittää kirjaintyypin valinnasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin putkilokasveja, sammalia, kääpiä sekä kovakuoriaisia ja lahopuustoa. Näillä menetelmillä voidaan päästä selvästi parempiin vesiensuojelutuloksiin kuin nykyisillä kaavamaisilla suojakaistakäytännöillä. Ohjelmassa on työnäytöksiä eri aikakausilta. Lähtökohta on ongelmallinen, sillä maatalouden ympäristötukiehdoilla ei ole saavutettu läheskään sille asetettuja vesiensuojelutavoitteita. YHTEYSHENKILÖMME: SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. Esipuheessa Haapanen puolustelee hakemiston puutetta sillä, että olisi ollut liian työlästä päättää, milloin kirjallisuusviitteiden henkilöt olisi pitänyt sisällyttää hakemistoon. taimenille ja mateille sekä elinympäristöjä monille pienemmille vesieliöille. 040 552 0508 Eteläja KeskiPohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Kirja sopii kaikille, jotka tarvitsevat täsmätietoa Suomen metsien mittaamisesta 90 vuoden aikana. Väliotsikot on valittu siten, että kiireinen lukija pääsee asioista jyvälle pelkästään lukemalla ne. Samankaltainen käsittely soveltuu hyvin myös vettä kangasmailta keräävien ja kohti vesistöjä johtavien notkelmien metsänhoitoon. Niiden perusteella arvioitiin, kuinka leveä suojakaista riittää turvamaan puroympäristöjen kasvillisuuden. Kansainvälisestikin tarkasteltuna Suomen PEFC:n suojakaistakriteerin vaatimustaso on hyvin matala. Haapanen vakuuttaa esipuheessaan kirjoittaneensa vaikeista asioista vain sen verran kuin hän on itse sisäistänyt, ja sen lukija huomaa tekstistä positiivisella tavalla. Suojakaistoille lisää leveyttä Vanhan Savotan kämppä Pälkäneen Rautajärvellä järjestää ensi viikonloppuna perinteisen vanhan ajan savotan. Merkeistä esillä ovat ruotsalaiset BM-Volvot, Kockumit ja Ösa sekä suomalaiset Valmetit
Toinen asia on haapatukeissa esiintyvä pehmeä lahopuu, jota esiintyy niin ikään sydänpuussa, mutta myös pintapuussa. Jos lahottajat ovat vaurioittaneet haapapuun tyviosan sydänpuuta, jätetään se luonnollisesti saunapuuksi kiukaan alle ja itse sauna tehdään puun terveistä osista. Puiden ikäja valtapituustietoja ei tarvita. URPO MULARI Haastattelin hirsiammattilaista Paavo Eskelistä asian tiimoilta. Kasvatusja hakkuutavan valintaan tarvitaan erilaisia malleja. Metsäteollisuuden muutoksessa 1954– 2008. Näin ollen ei tarvitse lyödä lukkoon mitään ikuisuusmalleja vaan toimia tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Olen huomannut, että osassa haapoja sydänpuu on tumma, kuten vanhemmalla haavalla usein on. Kova tumma osa ei aiheuta lahoamista. 1960-luvun puolivälissä Suomessa elettiin vahvaa talouselämän murroskautta. ELIISA KALLIONIEMI Ossi Kokkosen kansainvälinen ura alkoi jo koulupoikana. Eikö ole niin, että käytettyä metsävähennystä EI tarvitse lisätä mahdolliseen luovutusvoittoon, kun on omistanut tilan yli 10 vuotta. VMI 1–3) osoittavat, että kaikki Suomen metsät ovat olleet luonnonvaraisina nimenomaan erirakenteisia sekametsiä. Ja silloin ei lisätä metsävähennystäkään. Vallankin tuo käytetty metsävähennys ja sen käsittely myyntitilanteessa on se tärkeä mutta paljon epäselvyyttä sisältävä asia. Nykyopiskelijoiden on mahdotonta ymmärtää, minkälaisia projektit 1960ja 1970-luvulla olivat, arveltiin Teknillisten Tieteiden Akatemian järjestämässä kirjan julkistamistilaisuudessa. Tumma kova sydänosa on haapatukille hyvin yleinen, eikä se huononna tukin ominaisuuksia hirsikäytössä. Oppikirjassamme ”Metsän jatkuva kasvatus” esitetään jatkuvan kasvatuksen mallit kaikenlaisille kasvupaikoille ja eri osiin maata neljällä voimakkuustasolla. ERKKI LÄHDE OLAVI LAIHO Ei mitään luonnonlakeja KIRJA Ossi Kokkonen, Jyrki Koulumies (toim.): Projektipäällikkö. Malli määrittää sen neutraalisti puustoja kannattavuustietoineen tietenkin metsänomistajan antamien reunaehtojen puitteissa. Niitä käytettäessä mittaustiedoiksi riittävät kasvupaikka ja sen sijainti sekä puulajeittainen runkolukujakauma. HANNU JAUHIAINEN Olen kaatanut syyskesän aikana haapoja rakennustarpeiksi. Tuohon imuun pääsi mukaan myös tuore selluinsinööri Ossi Kokkonen. Etukäteen ei tarvitse myöskään päättää hakkuutapaa. Timosen tarkoituksella huonosti valitsema kuvapari paljastaa, että hän on heikosti perehtynyt metsänhoidon eri vaihtoehtoihin. Jos aiempien alaharvennusten seurauksena metsikkö on puhdasta kuusikkoa, sen palauttaminen erirakenteiseksi sekametsäksi edellyttää voimakasta yläharvennusta. Malli perustuu yli 60 000 puun läpimitan mittaustietoihin VMIja kenttäkoeaineistoista. Lahovauriot, jotka pehmittävät puuta on syytä huomioida hirrenveistossa. Kirjan kuvitusta. 320 sivua. Hänen mukaansa enää edes metsänomistajat eivät tunnu uskovan metsäteollisuuden mahdollisuuksiin. Lisäksi esitetään mallit tasarakenteisiksi hakattujen metsien palauttamiseksi luonnonmukaisen erirakenteisiksi. Siltä osin kirjoitus sotki omia ajatuksianikin. Kirjansa loppusanoissa Kokkonen kysyy, minne Suomen valtion ja metsäteollisuuden tulevaisuudenusko on hävinnyt. Jatkuvan kasvatuksen hakkuutapoja on useita erilaisia lähtöpuuston rakenteesta riippuen. Nyt on meneillään haapatukkien ajo lanssiin työstöä varten. OSMO PERÄLÄ Perälä on kirjoittanut useita teoksia puun käytöstä.. tällaisia runkoja käyttää mökin rungon kasauksessa. Erkki Timonen onnistui sen tekemään (Metsälehti 3/2014) sekä kuvilla että sanoilla. Se on monivuotisen tutkimusja kehitystyön tulos. Onko olemassa vaara, että tämä tumma tyviosa alkaa myöhemmin jossain vaiheessa lahota. Hinta 32 euroa. Ehtona on, että metsää ei avohakata, vaan se säilytetään jatkuvasti puustoisena. Valtakunnanmetsien inventoinnit (esim. Ossi Kokkonen kirjoittaa kaunistelematta mutta lempeästi myös epäonnistumisista. Laho pääsee haapaan hyvin helposti rungon vierestä katkenneiden oksien ja kuolleiden oksien tyngistä sekä hirvien järsimistä paikoista. Ossi Kokkonen on pannut merkille, että nykyisin insinöörejä on metsäteollisuuden johdossa entistä vähemmän. Ihanteena olisi sellainen, jota voi ilman ennakkoehtoja käyttää missä tahansa metsikössä. Nykyinen paperiteollisuuden suurvalta Kiina tuotti vuonna 1980 paperia ja kartonkia 1500 tehtaalla vähemmän kuin samaan aikaan tavaraa syntyi Suomessa muutamalla kymmenellä tehtaalla. Lahon vaurioittamasta tukista voidaan toki käyttää terve osa hirsirakenteisiin. 28 METSÄLEHTI 5 • 2014 Sanotaan, että yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa. Tekniikan osaajilSuomea rakentamassa la oli kysyntää, kun uusia tehtaita rakennettiin ja vanhoja modernisoitiin. Jos rungon sydänpuu on tumma mutta ei vielä pehmeä, voiko Haittaako tukin tumma tyviosa. Erityisen kiinnostavia ovat kuvaukset Neuvostoliitosta ja Kiinasta. Eskelinen on veistänyt kymmeniä haapahirsikehikoita ja käyttänyt niihin tuhatkunta haapatukkia. Siksikö innovaatioiden sijasta kvartaalien tuotto saa päähuomion. Lukemalla erilaisia nettisivuja tämä asia ei oikein selviä perinpohjaisesti.” KeKuVa Käytettyä metsävähennystä lisätään aina vastikkeellisesti vuoden 1992 jälkeen hankittujen tilojen luovutusvoittoon, jos kauppa on luovutusvoittoveron alainen. Eläkkeelle jäätyään Ossi Kokkonen kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Jatkuva kasvatus on parhaimmillaan tyypillisessä suomalaisessa sekametsässä, jossa kookkaina puina on pääosin mäntyä ja/tai koivua. Tutkimukset on julkaistu englanniksi kansainvälisissä tieteellisesti tarkastetuissa sarjoissa ja suomeksi ”Alikasvoksesta ylispuuksi” oppikirjassa. Vai koskeeMetsävähennys ihmetyttää ko tämä vain lähisukulaiskauppoja. Kaikki päätökset eivät ole olleet viisaita eikä kaikki ole sujunut suunnitelmien mukaan. Niistä metsänomistaja voi valita, mitä seikkoja hän haluaa korostaa metsässään; vaikkapa yksinomaan puuntuotannon maksimointia tai myös monikäytön ja monimuotoisuuden samalla huomioon ottamista. Lopputuloksena on mielenkiintoinen kertomus yhdestä työurasta ja samalla myös suomalaisen metsäteollisuuden noususta kukoistukseen. (Poislukien tilanne, jossa ostetaan ja myydään saman vuoden aikana) Tuo 10 vuotta liittynee siihen, että lähisukulaisten kesken kauppa on luovutusvoittoverosta vapaa, jos tila on ollut myyjän hallussa vähintään 10 vuotta. Tässä työnäyte englantilaiselta paperitehtaalta. Viipurissa syntyneen ja vaatimattomissa oloissa varttuneen nuoren miehen ura alkoi Kemistä ja jatkui useiden yritysten palveluksessa Suomessa sekä ulkomailla. Seuraavalla hakkuukerralla tehdään uusi määritys ja haluttaessa voidaan kasvatustapaa vaihtaa. LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS ”Jaakko Temmes kirjoitti hauskan metaforisesti metsänomistajan kannalta tärkeää asiaa. Itä-Suomen yliopiston professorin Timo Pukkalan johdolla viime vuonna kehitetty ”Jokametsän” malli täyttää tämän tärkeän vaatimuksen. Poiketen Timosen hokemasta jatkuvaa kasvatusta voi tehdä kaikilla metsäkuvioilla. Tekstiä syntyi melkoinen määrä, joten tarvittiin toimittaja Jyrki Koulumiehen apua käsikirjoituksen lyhentämiseen ja järjestämiseen. Metsäkustannus 2014. Hän oli mukana muun muassa Pohjan Sellu -hankkeessa ja Kirkniemessä käynnistämässä paperikonetta 1996. Näiden modernien vaihtoehtoisten metsän kasvatusmal lien paletin pitäisi tyydyttää vaativammankin metsänomistajan tarpeet ja yhteiskunnan omistamissa metsissä lisäksi jokamiehenkin tarpeet. Valta on asiantuntijoilla, jotka ennen toimivat talousjohtajina. Sellaisiksi ne pyrkivät alikasvosten avulla kehittymään kaikenlaisten hakkuiden jälkeen
1,5 km matkalta. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tyrjänsaari 108,7 ha. 300 m. Rajoittuu valtiontiehen, tilan keskellä oma hyväkuntoinen metsäautotie. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy minä 2.0 MAMK = SUOMEN PARAS Metsäopetusta maastossa, luokassa ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. Tie halkaisee tilan. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), 240 OP Hae nyt! Yhteishaku 3.3.–1.4.2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA PALKINTO MYYDÄÄN METSÄPALSTA, Ranua, Pohjasperä 111,2 ha. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1000 m 3 . 3800 m 3 . Varttunutta kasvatusmetsää kehitysluokkajakaumasta 50 %, tuoretta kangasta n. metsätila lähellä Äänekosken keskustaa. 275.000 €/tarjous METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Tämä tullee lisäämään puun kysyntää alueella merkittävästi. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 102.200 €. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kok.rak.oikeus 200 k-m 2 . 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Osaamisen perustana hyvät työelämäyhteydet. Ruotsin kielen taito on hakijalle eduksi. UPM Bonvesta -metsätila. 87 % kivennäismaata, pinta-alasta lähes 70 % varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 57 ha. Saimaan Kesamossa metsäisellä ja jylhällä kalliotontilla rantarakennuspaikka, johon rakennettu jo sähköistetty saunamökki, huvimaja/kesäkeittiö, varasto ja ekovessa. Metsätila Ranuajoen varrella, kohteessa vanha hirsinen asuinrakennus josta remonttitaitoinen voi tehdä kesäasunnon. 159 m 3 /ha. Määräala, jossa puustoa n. UPM Bonvesta -metsätila. 73.000 € METSÄPALSTA, Ranua, Asmunti 51 ha. Edellytämme hakijalta sitoutuneisuutta, yhteistyökykyisyyttä sekä oma-aloitteisuutta. 3.730m 3 . 20 %. Alanko-niminen tila 12 km Puolangalta pohjoiseen. UPM Bonvesta -metsätila. Vapaamuotoiset hakemukset 31.3.2013 mennessä sähköpostilla ylitornio@mhy.fi tai osoitteeseen Ylitornion metsänhoitoyhdistys Säipänkuja 2 A 1, 95600 Ylitornio. Suojainen lahti, joka avautuu lounaaseen. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Päivitä osaamisesi uudelle tasolle Mikkelin ammattikorkeakoulussa. METSÄTILA/LOMAPAIKKA, Savonlinna, Kesamonsaari 6 ha. Rantametsätila, Ylärauvanlammen rantaa n. Uimaharjun taajamaan n.18,5 km. Hakijalla tulee olla metsäalan koulutus ja aikaisempaa työkokemusta metsäalalla. Kattava metsäautotieverkosto. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Hyvä metsäautotie tilan läpi, puustoa 1445 m 3 + taimikot. Kasvavat maapohjat, onnistuneet taimikot, heti hakkuumahdollisuuksia. 25%. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Kuoreen merkintä ’Hakemus’. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Reilunkok. Turvemaiden osuus vain n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Hyvä sekoitus kasvatusmetsää ja taimikoita. 5970 m 3 , viidesosa pa:sta varttunutta kasvatusmetsää, 10 % uudistuskypsää metsää. Tiedot www.laprim.?. Oivallinen sijoitusmetsä tee tarjous ! 138.000 €. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. Ensimmäisen niistä voitti Juho Vesalainen Otavasta. Lisätiedot www.laprim.?. Seuraava tabletti arvotaan kuun lopulla. 040 510 8085 METSÄTILA, Puolanka, Auho 79,82 ha. Harvennustarvetta lähes 20 ha alalla. Autotie perille. Mäntyvaltainen kokonaispuusto n. Paikka täytetään 1.6.2014 tai sopimuksen mukaan. www.kiinteistomaailma.?/1122019. Määräala rajoittuu Kalliojokeen, kasvavat maapojat, yli 50 % tuoretta tai parempaa kasvupohjaa. 17.240 m 3 eli peräti n. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. 40.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 29 METSÄLEHTI 5 • 2014 YLITORNIO Haemme TOIMINNANJOHTAJAA Työtehtävinä metsänhoitoyhdistyksen johtaminen, kehittäminen ja hallinnosta huolehtiminen. Lisäksi purkukuntoisia hirsirakennuksia. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Äänekoski, Äänekoski 88 ha. Lisätietoja työtehtävistä antaa toiminnanjohtaja Risto Yrjänheikki puh. Määräala, jonka metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 09 315 49 803 Eero Sala p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 0400 294226. 36 ha. 98.000 € METSÄTILA, Ranua. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. www.mamk.. rakennuspaikka, rak.oikeus 150 m 2 . 70 % ja lehtomaista kangasta n. Kohteella oma lampi ja pieni honkainen eräkämppä. Puustomäärä noin 3300 m 3 , josta tukkipuuta n. Näytenumeron voi käydä ilmaiseksi lataamassa Applen kaupasta tai Google Playsta.. Huom! Keitele Forest on ilmoittanut rakentavansa Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuutehtaan. 491.000€. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. METSÄTILA, Savonlinna, Vuokala 26,78 ha. Runsaspuustoinen määräala, kokonaispuusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Hyvät tieyhteydet, nopeahkosti puukauppatuloja. 106.000 €. Jatkuvaliikenteinen lossi ja talvella jäätie. Lisätiedot www.laprim.?. 39.000 € /tarjous. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 125.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsälehti.?/mobiili Ensimmäinen iPad Mikkeliin Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta. Palsta rajoittuu Koitajokeen n. Kokonaispuusto n. Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.
Harri Karjalainen, aluepäällikkö, Sipoo 21.3. mahdollista kehittää ja testata tuotannollisessa mittakaavassa. Seppo Ruuskanen, metsänhoitaja, Vantaa 30.3. Ranskan tuliaisia ”Mikä hidastaa?” oli ranskanopettajallani tapana kysyä, kun oppilas takerteli käännöstekstinsä kanssa. maisteri, Helsinki 25.3. ja metsät. Tauti äityi alavilla ja lämpimillä istutusmailla paikoin niin pahaksi, että euroopanlehtikuusen laajamittaisista viljely-yrityksistä luovuttiin monilla alueilla jopa maakohtaisesti. maisteri, Savonlinna 21.3. Ranskan tuliaisina voin kertoa, että Eurooppa kehittää biojalostamoita mutta aivan liian hitaasti. Muinaiset roomalaiset tosin moittivat lehtikuusen maistuvan liian hyvin laivojen runkoja järsiville laivamadoille. laipio@metsalehti.. Näiltä reissuilta on tapana kerätä kotiin tuotavaa eli matkalla opittua muidenkin käyttöön. Ihminen on suosinut lehtikuusta myös muiden puulajien kustannuksella. Teknologia on kotitaloudessakin tuttu juttu eli käyminen, hienommin sanottuna fermentointi, jossa mikrobit pilkkovat orgaanisia aineita. Sähköposti: paivi. Tutkimuksen on oltava siellä, missä tuotantokin on, joten tarvitaan yhteistyöalusta. Karuissa olosuhteissa se on luontaisilla kasvupaikoillaan selvinnyt elinvoimaisena vuosituhansia jääkausien, ihmisen ja karjanlaidunnuksen puristuksissa. Euroopanlehtikuusi (L arix decidua) ei näytä suomalaiseen laaturunkoiseen havupuumaailmaan tottuneelle metsämiehelle teknisesti kovin mallikkaalta. Puut ovat usein paksuoksaisia, leveälatvuksisia ja lenkorunkoisia. Maisemaja puistopuuna euroopanlehtikuusta on istutettu runsaasti ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. maisteri, Jyväskylä (matkoilla) Merkkipäiväpalstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Paksu kuori suojaa myös kuloja vastaan ja syvälle ulottuvan juuristonsa avulla puu pysyy pystyssä kohtuullisissa myrskyissä. Heikki Savolainen, metsänhoitojohtaja, maat. Tauti on dramaattisen nopeasti levinnyt ympäri saarivaltakuntaa aiheuttaen mittavaa tuhoa ja hätähakkuita. Prosessien kehittäminen ja kannattavan liiketoiminnan repiminen bioraaka-aineista vaativat niin Ranskassa kuin Suomessakin määrätietoisia otteita. Ihan tavallisella leivontahiivallakin pärjätään pitkälle, mutta tutkimusta ja kehittämistyötä tarvitaan monimutkaisempien yhdisteiden pilkkomiseksi, ja silloin puhutaan bioteknologiasta. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 80 VUOTTA 17.3. Se jalostaa sokerijuurikkaasta ja vehnästä lähes sataprosenttista viinaa, josta edelleen kehitetään erilaisia tuotteita kuten biopolttoaineita. Punkaharjulla kasvava ennätyspuu, euroopanlehtikuusi, on yli 46-metrinen. Alavilla mailla taudinvaara Euroopanlehtikuusi on hyvin hallanja pakkasenkestävä. 21 B, 00100 Helsinki. Teppo Loikkanen, puistonjohtaja, maat. Puun pihkaneritys on suurempi kuin männyllä, ja maalarit maailmalla tuntevat lehtikuusenpihkasta tehdyn venetsiantärpätin. Yksinkertaisuudessaan se merkitsee riittävän isoa tonttia, jonne mahtuu sekä tuotantolaitoksia että tutkimuslaboratorioita ja demonstraatiolaitoksia, joilla uusia tuotteita on Euroopanlehtikuusi vaaravyöhykkeellä ”Maailman korkein puurakenteinen radiomasto on tehty lehtikuusesta.”. Eino Tirkkonen, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Heinävesi (ei juhlia) 50 VUOTTA 18.3. Alpeilla ja Karpaattien vuoristossa puhtaita lehtikuusimetsiä tavataan yleensä korkeimmilla alueilla – alempana metsät ovat sekametsiä. Kun tuote on saatu kuntoon, seuraa vaarallinen vaihe. Lehtikuusen sydänpuu on varsin lahonkestävää ja puuta onkin arvostettu erityisesti laivanrakennusja kaivostoiminnassa sekä muissa kosteudenkestävyyttä vaativissa olosuhteissa. Pomacle-Bazancourtin biojalostamo toimii osuuskuntaperiaatteella. Eiff el-tornia muistuttava maailman korkein puurakenteinen radiomasto on tehty lehtikuusesta. Talvikaudeksi neulasensa varistavat puut ovat karjanlaidunnuksen kannalta valoisampia ja nurmikenttien kuntoa paremmin ylläpitäviä kuin ”varjopuut”. Kun puuta on ihmisen toimesta istutettu luontaisen kasvualueensa ulkopuolelle, on sen kimppuun käyneet vahingolliset tuhonaiheuttajat – kuten lehtikuusensyöpä. Kolme vuotta sitten tauti löydettiin ensimmäisen kerran myös euroopanlehtikuusesta. Myös juurikääpä iskeytyy lehtikuuseen herkästi. Tällainen Bio-Demo meille Pomacle-Bazancourtissa esiteltiin. Kalliin tutkimusja kehitystyön tulokset voivat valua muualle, mikäli rahoitusja muut tukiasiat eivät ole kunnossa. Helena Loppi, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva kanslisti, Seinäjoki 70 VUOTTA 17.3. Sama kysymys tuli mieleeni taannoisella Ranskan matkalla, jolla pääsin tutustumaan ihan oikeaan biojalostamoon. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Biojalostamon rakentaminen on kallista puuhaa, eikä riskisijoittajia ole helppoa löytää. Taudin aiheuttamien vahinkojen takia muun muassa britit siirtyivät istuttamaan kestävämpää japaninlehtikuusta. Muutama vuosi sitten tammen äkkikuolemana tunnettu vaarallinen taudinaiheuttaja, Phytophthora ramorum -munasieni (versopolte), siirtyi yllättäen japaninlehtikuusten kimppuun Britanniassa. ja metsät. Olli Torri, myyntipäällikkö, maat. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. ja metsät. Sellutehdaskin on biojalostamo, ja monella sellaisella olen toki kotimaassa vieraillut, joten eivät ranskalaisten putkistot ja pannut minua aivan ällikällä lyöneet. Politiikan tempoilevuus koetaan suurena liiketoimintariskinä. Kyseinen puolalainen torni on yhtä korkea kuin Helsingin stadionintorni ja Suomen korkein puu yhteensä. Siksi ranskalaiset toivoivat, että julkinen valta tulisi jakamaan riskiä ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta ja myös takaamaan uuden tuotteen markkinoille pääsyn esimerkiksi sopivalla tukipolitiikalla. Vauhtia masiinaan olisi siis saatavissa poistamalla sääntelyä ja uudistamalla investointipolitiikkaa, mutta riittääkö rohkeus, kas siinä kysymys. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Näin ikävästi oli käynyt Pomacle-Bazancourtissa, jossa kehitettyä tuotetta alettiin tehdä Kanadassa siitä yksinkertaisesta syystä, että Kanada pystyi kattamaan puolet investointikustannuksista, mihin taas EU-politiikka ei taipunut. MERKKIPÄIVÄT LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kun lehtikuusta teollisen vallankumouksen kynnyksellä alettiin suuremmassa mittakaavassa istuttamaan ”ihmisten ilmoille” alle kilometrin korkeuteen, innostui puusta myös sitä vahingoittavat pieneliöt. Esimerkiksi Man-saarella on parhaillaan käynnissä 450 hehtaarin avohakkuut taudin leviämisen estämiseksi; noin puolet saaren lehtikuusista on arvioitu saastuneiksi. 30 METSÄLEHTI 5 • 2014 HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Kauniiden alppimaisemien metsänrajapuu, euroopanlehtikuusi, kasvaa jopa kahden ja puolen kilometrin korkeudessa
Puukauppaa verkossa . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 31 METSÄLEHTI 5 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. METSÄKRYPTO 5 Metsäristikko 2, oikea ratkaisu. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kun pohjalaiset metsänsä hävittivät Seuraava Metsälehti ilmestyy 27. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . . Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.3. Biofore-auto esittäytyy . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Mitä metsämaa maksaa. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 5”. maaliskuuta. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840. Mitä kuuluu 4H:lle. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palkinnot metsäristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Seppo Horttanainen, Lieksa, Pekka Rönkkö, Espoo ja Heino Väisänen, Kajaani Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Kirja esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Teoksen on toimittanut VT Matti Kiviniemi, jolla on useamman vuosikymmenen kokemus metsälainsäädännöstä ja sen tulkinnasta. Hinta: 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä ja ajatuspähkinöitä, joita jokainen voi soveltaa omaan metsäänsä. Kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa, säädösten ryhmittely on selkeämpää ja selaaminen matkaoloissa käy nopeammin kuin verkosta. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Hinta 38,40 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. Hinta 38,40 € Uutuus Uutuus Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Hinta 42 € Metsäalan säädökset Tietoa suomalaisesta metsästä. tai asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Mukana aineistoa syventävä CD-ROM. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. www.metsakustannus.