MAALISKUUTA 2015 • NRO 5 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Arttu Lamminmäki sai julkisuutta puhtaammin syttyvillä klapeillaan. Kauppaa keksintö ei vilkastuttanut. K uv a M ik ko R iik ilä METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. Sivut 18–19 Kuoret pois klapeista Uutinen: Lunastuslaki suututtaa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Talvileimikoita jää taas rästiin ›› sivut 12–13 Metsänhoito: Metsänomistajan sovellukset ›› sivut 14–15 Palstalla: Hiekkalaatikot takaisin ›› sivu 19
Verottajan arvioima metsähehtaarin keskituotto Juvalla on noin 140 euroa. Kaksi massiivista voimalinjaa hallitsee näkymää. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä on peräti kolmanneksen pienempi kuin 10 viime vuoden keskiarvo. Korvausten laskua selittää vahingoittuneiden alueiden määrän lasku. ”Näin maalla olisi arvoa myös silloin, kun metsänomistaja olisi myymässä tilaansa.” MTK remontoisi lunastuslakia Metsänomistajien etujärjestö MTK vaatii korjauksia lunastuslakiin. Muuten tukea maksetaan kuten ennenkin. Kertakorvauksia ei myöhemmin tarkentaa. Valtaosa tuonnista oli kuitupuuta tai haketta. Hehtaarikohtainen liiketulos laski 99 euroon. ”MeTSäTALOUdeN hARjOITTAMISeeN SITOUTUNeeLLe KORvAUS ON RIITTäMäTöN.” Hakelaki läpi eduskunnassa Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hakesähkön tuotantotuen muutoksesta sekä mietintöön liittyvät lausumaehdotukset. Vasten tahtoaan maasta luopuvan pitäisi pystyä korvaussummalla hankkimaan vastaavan arvoinen maatai metsäpalsta. Hänen mukaansa korvaus pitäisi laskea metsän laskennallisen tuoton mukaan ja maksaa määräajoin vuokrana. Se on laatinut oman ehdotuksensa pohjapaperiksi tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Siellä ei voi kasvattaa kuin kuitupuita.” ”Vuokra olisi reilu korvaus” Korvaukset määriteltiin lunastusmenettelyssä samoin perustein johtoaukealle ja suojavyöhykkeelle. ”Nykyinen laki on vuodelta 1978. Merkittävä osa lunastuksista palvelee yksityisten yritysten liiketoimintaa. Esimerkiksi koko ympäristöoikeuden lainsäädäntö, jota lunastuslaki palvelee, on muuttunut”, toteaa metsäasiantuntija Hannu Ripatti MTK:n metsälinjalta. Niitä voitaisiin tarkentaa tosiasiallista haittaa vastaaviksi, kun olosuhteet muuttuvat. Kartellimies pyrkii eduskuntaan Metsäyhtiöiden puukauppakartellin korvauskanteiden puuhamies, muuramelainen Reijo Lahtonen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin. Ollaan Huutokoski–Yllikkälä-linjalla, joka halkoo 150 kilometrin pitkän, vähintään 70 metriä leveän railon Lappeenrannan ja Joroisten välille. Lakiesityksen mukaan tuotantotuki jää 60 prosenttiin, mikäli hake on valmistettu jalostukseen soveltuvasta puusta. Lisäksi laskuun vaikuttaa korvausten määrittelyn muutos. ”Maapohjasta Fingrid maksoi korvauksen puolitoistakertaisena Maanmittauslaitoksen ohjearvoihin verrattuna”, Kuuva kertoo. Maapohjasta kertyi korvauksia 715,7 euroa ja puuston odotusarvoista 2 811,6 euroa, siis yhteensä 3 527 euroa eli 2 350 euroa hehtaarilta. Lisäksi MTK esittää Ruotsin mallia, jossa lunastuskorvausta korotetaan 25 prosentilla kohteen markkina-arvosta. Tarkalleen ottaen kyse oli käyttöoikeuden rajoituksesta. Kantorahatulot kohenivat Yksityismetsien kantorahatulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 1,64 miljardia euroa, mikä on reaalisesti kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Käsittelyn odotetaan vievän vuoden päivät. Lahtonen on perussuomalaisten ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä. Kuuden prosentin korko yli neljä vuotta kestäneen prosessin ajalta nosti korvauksen 4 500 euroon. Tukkia tuotiin 600 000 kuutiota. 2 a j a s s a 12. ”Meidän maita jäi voimalinjojen alle suojavyöhykkeineen seitsemisen hehtaaria”, Kuuva harmittelee. Puun tuonti väheni Suomeen tuotiin puuta viime vuonna reilut 10 miljoonaa kuutiota, 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. ”Sama koskee suojavyöhykettä. Kertakorvaus ei Kuuvan mielestä kata suvun omistuksessa 1600-luvulta asti olleen tilan maiden menetystä. Tuhoja arvioitiin yhteensä liki 1 300 hehtaarilla. Tuontipuusta 80 prosenttia oli peräisin Venäjältä.. Johtokäytävän puut metsänomistajat myivät yhteishankkeena. Ehdokkaaksi hänet innosti puukartellin korvauksia peräävä Suuri Savotta -hanke. Lunastuslaki kaipaa remonttia Korvausten pitää olla kohdallaan, kun metsää pakkolunastetaan. Korvaus lasketaan erikseen maapohjalle ja kasvatusmetsien odotusarvolle, jolla katetaan linja-alueelta saamatta jäävä, tuleva puuntuotto. Järjestö haluaisi maanomistajille oikeuden osuuteen tuotosta, jonka lunastettu kohde tuottaa. Työja elinkeinoministeriön mukaan valtaosa hakkeella tuotetusta sähköstä saa tuotantotuen täysimääräisenä lakimuutoksesta huolimatta. Linjan kiistelty laajennusosa valmistui äskettäin. Myös MTK kannattaa määrävälein maksettavia korvauksia. Suomen metsäkeskuksen mukaan korvauksia maksettiin kaikkiin 460 000 euroa, mikä on reilut 400 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Pääosa johtoaukeasta tehtiin vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäinen voimalinja rakennettiin. Havutukkien ja energiapuun tulot nousivat, mutta lehtipuutukin ja kuitupuiden laskivat. MTK:n mukaan nykyinen laki ei tätä takaa. Hirvikorvaukset liki puolittuivat Viime vuonna hirvien aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin tuntuvasti vähemmän kuin edellisvuonna. Se ei enää vastaa ajan tarpeita. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva J uvalainen metsänomistaja Simo Kuuva seisoo laajan johtoaukean keskellä. Eniten tuotiin koivukuitua, vajaat viisi miljoonaa kuutiota ja toiseksi eniten haketta, noin 2,5 miljoonaa kuutiota. Johtoaukea jäi Kuuvan omistukseen, mutta se ei paljon lämmitä. Laki tulee voimaan, jahka EU:n komissio on sen käsitellyt. Linjan rakennutti Fingrid Oy Kuuvalta lunastettiin 1,5 hehtaaria metsää uuden voimalinjan tarpeisiin. Kerran 10 vuodessa maksettava korvaussumma olisi 1 400 euroa
Investoinnin arvo on 260 mil joonaa euroa. Toimitusten kilpailutus on meneil lään, ja sopimukset pyritään tekemään en si syksynä.” Bastman ennakoi, että alueen lämpölai tokset voivat jatkossakin maksaa metsä energiasta Naantalin jättilaitosta parem min, koska ne eivät voi vaihtaa kivihiileen. Valtaosa biopolttoaineista on metsäpe räistä. On tehty päiväkoteja ja kouluja, joissa hirren hyvät ominaisuudet ovat saa neet ansaitsemansa arvon. Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2017 syksyllä. Volyymit ovat vielä pieniä, mutta ne ovat hyviä referens sikohteita.” Hirsitaloteollisuus käyttää nykytuotan nolla vajaa 400 000 kuutiometriä sahatava raa. Hankintameno-olettamana voi vähentää 80 prosenttia luovutushinnasta, joten veronalaista voittoa jää 20 prosenttia. ”Lakiin on tuotava myös kumu latiivisen haitan periaate. Määrä on run sas prosentti suhteessa koko maan liki kah den miljardin euron kantorahasummaan. Korot verotetaan muina pääomatuloina. MIKKO HÄYRYNEN NaaNtaliN jättivoimalan rakentaminen alkaa kevään aikana. Suurin tekijä on tärkein vientimaa Ve näjä ja ruplan kurssi romahdus. ”Puutavaraa riittää, siitä ei kiikasta.” Hirsitaloteollisuus ry:ssä on 17 jäsentä. Viime vuonna kertyi 230 miljoonaa euroa, ja markkinoiden ennus tetaan supistuvan tänä vuonna vielä paril la kymmenellä miljoonalla. Lunastuksessa maksettu kertakorvaus ei miestä tyydytä. » Puustosta maksettava odotusarvokorvaus verotetaan metsätalouden pääomatulona kuten puunmyyntitulot. » Maapohjasta maksettava korvaus verotetaan luovutusvoittona. ”Joka tapauksessa kilpailu kiristyy ja yleensä kysyntä luo tarjontaa.” Vaikutus tuntuu hankinta-alueen laidalla Energiapuun tilastoitu käyttöpaikkahin ta on vähän yli 20 euroa megawattituntia kohti. Hankkeen takana on Turun Seudun Ener giantuotanto Oy (TSE), jonka suurimmat omistajat ovat Fortum ja Turku Energia. Suurimmat yritykset ovat Kontiotuote ja Honkarakenne. Jättivoimala alkaa nousta Naantaliin MIKKO HÄYRYNEN HirSitaloteolliSuudeN liikevaihto on lasketellut alaspäin useita vuosia, mutta tunnelmat ovat silti toiveikkaat. Keskimääräisellä kertoimella laskettu na määrä tekee noin 800 000 kuutiometriä tukkia, mutta järeän tavaran sahauksessa saanto on parempi. Alkuvai heessa biopolttoaineita palaa puoli miljoo naa kuutiometriä. Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit ovat mukana pienillä osuuksilla. Neuvotteluja hakkeen toimituksista käydään parhaillaan. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 AJASSA Metsäneuvojan kiire alkaa jo helpottaa Sivu 5 UPM ei kauppaa metsiään etelässä Sivu 6 Traktorilupa vai ei. Sitä so vellettaisiin kun tilaan kohdistuu useita käytön rajoituksia, varsin kin jos korvauskynnys ei yksittäi sinä tapauksina ylity. ”Tavoite on, että ensin biopolttoaineiden osuus on 35–40 prosenttia, mutta osuus py ritään nostamaan 60–70 prosenttiin”, toi mitusjohtaja Tapani Bastman sanoo. Sivu 23 PILKKEITÄ Lukijalta: Ei johtoja turhaan maan alle Sivu 24 Norppa on vetisen elementin eläin Sivu 25 Kun Laatokan Karjalan metsät houkuttelivat Sivu 26 Norjan nimikkopuu – englannin kielellä Sivu 30 FAKTA TÄSSÄ NUMERoSSA Verolle menee » Lunastuslain mukaan maksettavat korvaukset ovat metsänomistajalle veronalaista tuloa. Yhteisvaiku tus omistusoikeuteen on otettava huomioon, vaikka yksittäisten ra joitusten vaikutus jäisi vähäisek si”, Ripatti korostaa. Hirsiaihioiksi tar vitaan järeää, 63–75 millimetriä paksua ja 150–225 millimetriä leveää sahatavaraa. Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohta ja, Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko Rintamäki on toiveikas, että joskus uusi kasvu alkaa. Sivu 9 Metsärahaa virtaa ilman lisäverojakin Metsälehti listasi omat esityksensä uuden hallituksen ohjelmaan. Hirsiteollisuudella iloa itkun keskellä Suunta on, että vahvoja hirsiä käytetään aikaisempaa enempää. Laitos tuottaa säh köä ja lämmittää Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan. ”Ostamme metsäenergian perille toimi tettuna. Tasanen vakuuttaa, että metsäenergia varojen puolesta Naantalin uuninpesä py syy lämpimänä. ”Hirsi on tullut mukaan julkiseen raken tamiseen. Käyttövoimaksi tulevat metsäperäinen energia, olki, turve ja kivihiili. Is m o Pe kk ar in en / Le ht ik uv a B en ja m Pö nt in en. Metsänhoito yhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen näkee, että Naantalin lai toksen suurin vaikutus metsäenergian me nekkiin ja hintaan on paitsi laitoksen lähei syydessä, myös siellä missä hankintaympyrä leikkaa Porin, Nokian ja Tampereen iso jen laitosten hankintaympyröiden kanssa. Metsänomistaja Simo Kuuvalta jäi seitsemän hehtaaria maata Yllikkälä–Huutokoskivoimalinjan alle. – siinäpä kysymys Sivu 8 Mitä teollisuuden veroesitys tarkoittaa. ”Suurimmat energiareservit ovat nuor ten metsien kunnostuksissa.” Samalla hän on hyvin huolissaan, että hal van kivihiilen vuoksi laitoksen biopolttoai neiden kysyntä voi olla epätasaista, mikä te kee metsäenergian toimittamisesta vaikeaa. Tilastohinnan perusteella Naantalin laitos toisi hankintaketjuun rahaa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Voimala on yli 400 megawatin tehol laan huomattavan iso. Hirsiteollisuuden liikevaihdosta kaksi viidesosaa kertyy viennistä. Suoraan hakkeeksi muutettuna bio polttoaineiden käyttö olisi alkuvaiheessa 500 000 kiintokuutiometrin tuntumassa, mikä nostaisi koko maan hakkeen käyttö määrää kuutisen prosenttia. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Riekko jää ansalankaan Sivut 16–17 50-luvun liito-oravaa ei viitsinyt edes kuvata Sivu 20 Valkealasta löytyy metsäyhteistyöalue Sivu 22 Pohjoisen kasvuluvut saivat päivityksen suositusten mukainen metsänhoito jopa tuplaa kasvun. Hirsitalo teollisuuden liikevaihdosta noin 40 pro senttia tulee viennistä. Finanssikriisiä edeltäneinä vahvoina vuosina alan liikevaihto liikkui 350 miljoo nan euron tasolla. Naantalin laitoksen hankintasäteeksi ar vioidaan 100–130 kilometriä. ajassa 3 12
. Tällaista aitaa on aikoinaan ollut 6–8 kilometriä.” Juuso 8 Viime vuonna Metso-ohjelmassa tehtiin ennätys, suojeluun saatiin yli 8 000 hehtaaria. Ison veroremontin sijaan kannattaa ensin selvittää, mitä muuta puuELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi pala mennyttä aikaa ”Metsälaidunnus kotipalstalla loppui 1950-luvun alkupuolella. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tavoitteena tulisi olla aktiivisen metsänomistajan verotuksen keventäminen veropohjaa laajentamalla.” Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo Oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi. . Tarkoitus ilmeisesti olikin valtion toimesta tappaa metsäelinkeino PohjoisSuomesta, mutta nyt tulevat sellutehtaat sekoittivat kuvioita pahasti.” Pitkäparta ”Pihkatappi on kyllä tuossa oikeassa, että uudistustukea on käytetty monin paikoin härskisti hyväksi jopa etelämpänä. Varsinkin metsäteollisuus toivoo entistä kannustavampaa veropolitiikkaa. Kovin kauan ei ehtinyt kulua, kun verotusta jo haluttiin muuttaa. Siitä kerromme lisää sivuilla 10–11. On kohtuullista edellyttää, että osa miljoonista ohjataan takaisin metsätalouden edistämiseen. Metsäteollisuus laskee , että metsien tuottoon perustuva verotus olisi metsänomistajille hyvä kannustin hakkuisiin. Kehitystyössä kannattaa käydä läpi myös puun tarjontaa vahvistavat veroratkaisut. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Verojärjestelmän muutokseen varattu pitkä siirtymäkausi päättyi vuoden 2005 lopussa, ja pinta-alavero jäi historiaan. Jos yhteiskunta haluaa tukea tai edistää, siihen muut keinot ovat yleensä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia. Viimeksi niistä keskusteltiin maaja metsätalousministeriön työryhmässä, jonka varsinainen tarkoitus oli etsiä keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Minä en keksi muuta syytä kuin sen, että on halu lisätä pyrogratiaa.” Korpituvan Taneli ”On kuulemma unionin kaikessa hankerahoituksessa semmoinen sääntö, että jälkikäteen ei saa myöntää. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI gALLUp VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. LUKIJAKUVA Kymmenen vuotta on kohta kulunut siitä, kun Suomessa siirryttiin puun myyntitulojen verotukseen. Nykyisille tehtaille puuta riittää, mutta entä sitten, kun raaka-ainetta tarvitaan miljoonia kuutiometrejä lisää. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Verotus on suosittu politiikanteon väline, vaikka periaatteessa sen tulisi olla mahdollisimman neutraalia. Hehtaaritavoite – 82 000 – on ennallaan, mutta määräaika nostettiin vuoteen 2025. Jotkut ovat harvennelleet hieskoivikoita, joissa on ollut havutukkia seassa.” Kepa Puukauppaan ei tarvita verovipua kaupan edistämiseksi voitaisiin tehdä. Ympäristötuen käyttö on kärsinyt niin valtion kukkaron kiristyksestä kuin alan organisaatioiden muutoksista, erityisesti metsäkeskuksen myllerryksestä. Ympäristötuen Metso-tavoitteita onkin jouduttu muokkaamaan. Sen avulla puuvirta pysyisi tasaisena myös laskusuhdanteessa. JUSSI COLLIN Ympäristötuen ahdinko ”Kertokaapa minulle, tyhmä kun olen, miksi (kemera)tuki pitää hakea etukäteen ja sitten taas tehdä toteutusselvitys. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Ei 62% Kyllä 38% v as t a ajia 2 1 3 pÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Uusi kysymys: aiotko äänestää. Vuosien varrella useat tahot ovat esittäneet metsäverotukseen uusia ideoita. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää saada metsänomistajat kattavasti mukaan biotalouden rakentamiseen. Lisäksi metsänomistajien kiinnostus määräaikaista tukea kohtaan väheni, kun se muuttui verolliseksi. Se taas kaiketi johtuu siitä, että EU:n kaikki rahoitussysteemit suunnitellaan semmoisiksi, että italialaisten olisi niitä vaikeampi huijata.” Roisto Reipas ”Ollaan tämän uudistuksen jälkeen metsäpuolella vielä sentään valovuoden päässä EU:n maatalousbyrokratiasta, mutta suunta on jo selvä.” Puun takaa ”On se vaan hyvä, että tuosta metsänuudistamisen tukemisesta luovutaan. . Myönteistä oli sekin, että metsäkeskuksen myöntämällä kemeran ympäristötuella suojeltiin runsaat 4 000 hehtaaria, tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on yllättävän paljon talousmetsää, josta puuta ei ole myyty 30 viime vuoden aikana lainkaan. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Jälkimmäisessä luvussa masentavaa on tosin se, että reippaasta kasvusta huolimatta jäätiin huippuvuosista selvästi jälkeen. ajassa 4 12. Kuvan aita on tehty luultavasti 40-luvulla. Tahallaan noita vajaatuottoisia alueita tehtiin PohjoisSuomessa, että saatiin tuet.” Pihkatappi ”Jos puuta aiotaan tuottaa Oulun yläpuolella, on metsän uudistamistuki välttämätön. Valtio saa lähivuosina joka tapauksessa metsistä lisää verotuloja. Metsäteollisuus ei puhunut piiskasta, mutta sellaiseksi keskusteluun noussut veroehdotus on metsänomistajapuolella tulkittu. Hyvä kohde on muun muassa metsäntutkimus. Lisää tietoa tarvitaan niin metsäverotuksen vaihtoehdoista kuin metsänomistajien tavoitteista.. Metsäverotusta on tarpeen yksinkertaistaa ja kohtuullistaa, mutta tässä vaiheessa hienosäätö riittää
Metsänomistajien palvelutoimisto » Palvelutoimiston kaksi metsäneuvojaa neuvovat metsänomistajia valtakunnallisesti puhelimessa ja pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia toimistollaan Helsingissä. . Liian nuoret, ei vielä ensiharvennusikäiset, kuviot oli tulkittu kehitysluokkaan 03. » Palvelutoimisto kuuluu Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:hyn (MHYP), joka hoitaa metsänhoitoyhdistysten yhteisiä asioita. Palveluun liittyy myös valinnaisia tietojenluovutusja yhteistyövaltuutuksia, joita jokaisen tykönään on tietenkin pohdittava tarkasti. Vilkaisulla hakkuuehdotusten karttoihin asia selvisi nopeasti. Mitä sitten jos jossain vaiheessa tätä laserkeilausaineistoa aletaan pitää ainoana oikeana ja virallisena tietona. Tarkemmin listaa miettiessäni ja ilmakuvia zoomaillessani se oli herättävä. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Suomen metsäkeskuksen tarjoama metsään.fi-palvelu on ollut metsänomistajien käytettävissä jo parin vuoden ajan. Metsänkäsittelyä rajoittavat kaavat pitää saada sisällytettyä palveluun. . Tämä johtunee siitä, että tiedot rekisteritilakohtaisia. Myytävien metsätilojen hakkuumahdollisuudet saattavat olla ylioptimistisia. Metsikkökuviot eivät tietenkään ole yhteneväisiä paperisuunnitelman kanssa. Metsään.fi näytti ensin selkeältä, mutta osoittautui sitten mutkikkaaksi. Metsänomistusta keskellä Stadia Häkkinen sanoo, että kaupunkilaismetsänomistajista erottuu ainakin neljä erilaista metsänomistajatyyppiä. ”Nerokas systeemi!” huudahti tyttäreni, nuori maisteri ja metsätieteen ylioppilas, ja halusi nähdä ilmakuvia lisää ja lähempää. Metsään.fi ei tuntenut eikä tunnistanut samoin, vaikka ranta-alueet kartoilla näkyvät selkeästi. Tänä keväänä metsänomistajia on mietityttänyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys. Motteja kertyi kylmistä aukkohakkuista, jotka ovat teoriaa ehdotetuilla kuvioilla. Käyttöönoton jälkeen palvelu oli maksullinen. Metsään.fi-palvelun avulla sain nuoren polven tietokoneen ääreen. Palvelun ostajia ei näyttänyt siunaantuvan tarpeeksi, joten metsään.fi päätettiin muuttaa maksuttomaksi ja jo maksaneet saavat rahansa takaisin. Vuoden kiireisin aika Metsänomistajien palvelutoimistolla on ohi. Palvelussa on viilaamista varsinkin erityisalueiden hakkuumahdollisuuksien osalta. Lisäksi kysytään muista palveluista, joita jäsenmaksulla saa.” PEFC-sertifioinnin lisäksi moni metsänhoitoyhdistys tekee jäsenmaksun hinnalla puunmyyntisuunnitelman ja uusien jäsenien tiloille metsäkäynnin.. ”Sertifiointi on selkeästi asia, josta kysellään. Listaus kiireellisistä metsänhoitotöistä oli yllättävän pitkä. Metsään.fi tarjoaa suuntaa antavan aineiston, jota on kuitenkin verrattava metsässä tehtäviin arvioihin. Metsänhoitoyhdistyksillä sertifiointi tulee jäsenmaksuun kuuluvana palveluna. Viiden vuoden kuluessa tehtävien hakkuiden puukauppatulot saivat minut hämmennyksen valtaan. Lisäksi halutaan tietoa sukupolvenvaihdoksista ja metsätilakaupoista”, verotukseen ja omistajanvaihdoksiin erikoistunut Kati Häkkinen sanoo. En löytänyt myöskään kokonaispuumäärien yhteenvetoa ja puulajisuhteita. Ikäluokkajakaumia en sovelluksesta löytänyt. ”Osalla on vain yksi puukauppa merkittäväksi, toisilla on pitkä lista kuitteja ja hankintahakkuutöitä. Apua kysytään niin pihaja tonttipuiden kaatoon kuin taimien hankintaan. . Metsään.fi perustuu laserkeilausmenetelmällä tehtyyn puustoarvioon ja maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyössä rakennettuihin tilojen omistusja pinta-alatietoihin. Tilatiedot ja niihin liittyvät kartat ja ilmakuvat löytyvät helposti. . AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA www.metsään.fi Jäin myös kaipaamaan ikäluokkajakaumien grafiikkaa. Mielikuvitukseni alkoi lennellä hakkuulistan innoittamana. Mitä sitten jos verotus muuttuu ja muodostuu metsänomistajan kannalta kohtuuttomaksi metsässä olevan keilatun puuvarannon pohjalta. Kevään verokauden jälkeen metsänomistajia alkavat Häkkisen mukaan kiinnostaa käytännön metsätoimet. Neljäs ryhmä on sellainen, jossa metsää halutaan omistaa vain omistamisen vuoksi ja siellä käydään esimerkiksi marjassa.” Mitä jäsenmaksulla saa. Inhimilliset seikat ja töiden suunnittelu ovat vaikuttaneet maan pinnalla laaditun suunnitelman kuviointiin. » Kaikki metsänomistajat saavat palvelutoimistosta yleisluontoisia neuvoja. Sitten on metsään sijoittavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä metsätöitä itse. ”Soittajat kysyvät perusjuttuja: paljonko puusta maksetaan ja mitä jonkin paperin allekirjoitus merkitsee. Rantametsissä, joissa on laajalti ranta-asemakaavoitettua aluetta, on säilytetty vanhaa puustoa maiseman, käsittelyn luvanvaraisuuden, metsänkäsittelyohjeiden ja omaehtoisen suojelun vaatimusten kahlitsemana. Metsätalouteni perustuu vanhanaikaiseen paperiseen metsässä kävellen suunniteltuun metsäsuunnitelmaan, johon luotan ja jonka tunnen. Arvonlisävero on hankala asia niille metsänomistajille, joille metsätalous on vain sivutoimi”, Häkkinen kertoo. . Kati Häkkinen neuvoo metsänomistajia Maalaistentalossa Helsingin keskustassa. Kolmas tyyppi ovat metsänomistajat, joille peritty metsä on taakka ja he suunnittelevat siitä luopumista. Yksityiskohtaisen ja osin maksullisen neuvonnan kohdalla kysytään metsänhoitoyhdistysjäsenyyttä. . RIITTA ALEsTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva M etsäneuvoja Kati Häkkisen pöydällä on iso pino paperia. Metsään.fi on nerokas systeemi ja auttaa monia, jotka eivät tunne metsiään eivätkä niiden sijaintia. Häkkinen on auttanut tänäkin vuonna yli sataa arvonlisäverovelvollista kaupunkilaismetsänomistajaa veroilmoituksen täytössä. Päätin viimein tutustua tuohon niin paljon esillä olleeseen järjestelmään. Moni on jo saanut jäsenmaksulapun uudesta vapaaehtoisesti jäsenmaksusta. Neljän vuoden ajan metsänomistajia Helsingissä neuvonut Metsäneuvojan mukaan metsänomistajat miettivät nyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saatavia palveluja, kuten metsien sertifiointia. ajassa 5 12. ”On niitä, joille metsä on sijoitus, ja metsätyöt teetätetään usein ulkopuolisilla
Koko työuransa ajan yhtiössä ollut mies haluaa myös entistä useamman metsänomistajan sitoutuvan pitkäaikaisesti UPM:n leiriin. Tänä vuonna kesälomalla on tiedossa muun muassa taimikon perkausta. Kaksisuuntaista kauppaa Puunostajana uransa UPM: llä aloittanut Brander on käynyt läpi yhtiön metsäpuolen joka tason. Branderin mukaan kuusikoille riittää edelleen kysyntää. ”Eteläisellä ydinalueella metsiä ei myydä.” Branderin mukaan UPM pyrkii hankkimaan puuta Etelä-Suomessa sijaitseville tehtaille ensisijaisesti mahdollisimman läheltä tehtaita. Yhtiön palveluksessa on myös omia metsureita sekä metsäpalveluyrityksiä. ”Valitettavasti mikään hyvistä hankkeista ei ole lyönyt läpi. Yhtiön myyntihalut ovat sähköistäneet isojen metsätilojen markkinat ja saaneet myös ulkomaisia sijoittajia metsätilakaupoille Suomeen. Puukaupassa pitää osata kuunnella ja hakea vaihtoehtoja.” Lisäpotkua kemerauudistuksesta Suuret metsäomistukset ovat mahdollistaneet sen, että UPM on ollut koneellisen metsähoidon merkittävä kehittäjä. ”Uusien metsänomistajien on kenties helpompi hahmottaa eurot kuin motit”, Brander sanoo. Tuore pääkonttori tuntuu antaneen lopullisen silauksen yhtiön uudistumiselle. Tällä hetkellä puolet yksityismetsistä saamastamme puusta tulee heiltä.” Sopimusasiakkuus koostuu Branderin mukaan kahdesta puolesta: metsänomistaja voi myydä puuta ja ostaa yhtiöltä metsäpalveluita. ”Osa UPM:n maiden uusista omistajista on yhtiön sopimusasiakkaita”, Brander kertoo. » Tuli ensimmäisen kerran UPM:lle töihin kesäharjoittelijaksi vuonna 1996. 6 12. Vaara-Suomen metsät ovat myös mukana kokonaisuudessa omistajanvaihdoksista huolimatta. Hakkuita voi tehdä esimerkiksi niin, että metsä säilyy peitteisenä. Myös Sauli Brander on seurannut istutusja kitkentäkoneiden vaiheita. Kotitilalla Kangasalla riittää muutenkin työtä, sillä Brander viljelee luomuviljaa. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsäyhtiö UPM:n metsäomistuksia hallinnoiva UPM Bonvesta on myynyt viime aikoina isoja metsätiloja etenkin Kainuusta. Brander käyttää aimo osan vapaa-ajastaan metsiensä hoitamiseen. Branderin mukaan UPM:ää hyödyttää se, että yhtiöllä on oma taimitarha Joroisissa. ”Odotan paljon uudelta kemeralailta ja siihen sisältyvältä taimikon varhaishoidontuelta”, ”Etelän metsiä ei myydä” Pohjoisessa maaomistuksiaan kauppaava UPM ei aio luopua metsistään Etelä-Suomen tehtaiden ympärillä. Sauli Brander » 41-vuotias metsätalousinsinööri » UPM:n PohjoisEuroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtaja. Tukijärjestelmän eli kemeralain muutos voi kannustaa siihen, että taimikot hoidetaan jatkossa aikaisemmin ja paremmin. Toisaalta vaikka metsätietoa saa helposti kännykästä, henkilökohtainen asiakassuhde on tärkein puukaupassa.” Brander korostaa puumarkkinoiden viime vuosien tasaisuutta. Sauli Brander odottaa uusiutuvan kemeralain parantavan taimikonhoitoa. Metsänhoidossa auttaa UPM”, Brander sanoo ja virnistää. ”Kaikkia töitä en ehdi tietystikään itse tekemään. » Perheessä puoliso ja 5-vuotias tytär. Paperia ja biotuotteita Pitkän palvelushistorian vuoksi Branderilla riittää tuttuja, kun hän liikkuu UPM:n uuden pääkonttorin käytävillä Helsingin rautatieaseman vieressä. UPM on suurena paperinvalmistajana käyttänyt paljon kuusikuitua. ”UUSIeN MeTSäNOMISTAjIeN ON heLpOMpI hAhMOTTAA eUROT KUIN MOTIT.”. Raivaussahan käyttö on hänelle tuttua, sillä vapaa-aika kuluu kotitilalla Kangasalla. ”Haluamme lisää sopimusasiakkaita. Brander työskentelee Helsingin lisäksi Tampereella, joka on hänelle tuttua seutua puunostoajoilta vuosituhannen vaihteesta. » Harrastaa metsästystä, urheilua ja metsänhoitotöitä. ”Tulemme lisäämään sähköisten palveluiden määrää. Samalla tavoin metsänomistajia kosiskelee Stora Enso, ja Metsä Groupilla avainasemassa ovat Metsäliitto Osuuskunnan metsänomistajajäsenet. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden uusi johtaja Sauli Brander sanoo, ettei Kainuun kaltaista myyntibuumia ole odotettavissa Etelä-Suomeen. Koneellistamisessa ei ole tehty metsänhoidossa samanlaista harppausta kuin puunkorjuussa.” Koneellistamisyrityksistä huolimatta taimikonhoitokustannukset ovat kasvaneet koko maassa. Metsäjätti on siirtynyt reilussa kymmenessä vuodessa pelkästä paperinvalmistajasta biotuotevalmistajaksi. Paperi tuo tietysti edelleen suuren osan tuloista, mutta sen rinnalle on noussut niin tarramateriaaleja kuin biodieseliä. » Asunto Helsingissä, kotitila Kangasalla, jossa pyörittää luomutilaa. FAKTA HAASTATTELU Brander sanoo. ”Meillä on paljon omia metsiä ja kokemusta niiden hoidosta.” Tuoreen metsäjohtajan mukaan metsää tulisi voida verrata vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin, kuten kiinteistöihin tai osakkeisiin. Entinen UPM:n ostomies sanoo, että tietotekniikalla on nykyisin suurempi rooli puukaupassa kuin reilut kymmenen vuotta sitten. ”Uusi metsälaki mahdollistaa sen, että metsänomistajalla voi olla erilaisia tavoitteita
”Osa liittyjistä on käydessään pyytänyt metsäneuvojaa näyttämään, missä palsta sijaitsee. Puuhamiehenä hankkeessa on ollut Suomen metsäkeskuksen metsätalousinsinööri Heikki Nivala, joka tuli tunnetuksi jo ns. Hanke jäi silloin toteutumatta. Yhteismetsä voi hyödyntää metsävähennystä, toisin kuin osakeyhtiöt. Massaliikkeen aktiivina. Seuraavien metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksulomakkeiden viitetiedoissa on virhe ja jäsenille lähetetään uudet lomakkeet: Auranmaa, Etelä-Savo, Isojoki–Karijoki, Kangasniemi-Pieksämäki, Kanta-Häme, Karstula–Kyyjärvi, Kemijärvi, Keskipohja, Kihniö– Parkano, KiiKisSuo, Kuusamo, Kymenlaakso, Länsi-Pohja, Muhos, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Pudasjärvi, Roine, Rovaniemi, Siikalakeus, Soini, Taivalkoski, Uusimaa, Ylä-Kainuu ja Österbotten.. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa Pohjoisessa maaomistuksiaan kauppaava UPM ei aio luopua metsistään Etelä-Suomen tehtaiden ympärillä. Uusi sellutehdas tulisi vanhan tehtaan läheisyyteen. elintarviketeollisuudessa. Nivalan mukaan puunhankintakustannukset ovat merkittävä tekijä puunjalostuksen kannattavuudelle. Valtaosa uusista yhteismetsistä on metsänomistajaperheiden muodostamia. Jäsenyys lakkaa myös aikanaan, jos jäsenmaksua ei maksa. Myös Kemijärvelle puuhataan sellutehdasta Lakkautetun tehtaan tuntumaan suunniteltu hanke on vielä alkutekijöissään. Metsänhoitorästejä on tehty etupainotteisesti pois. Metsureille ja koneyrittäjille on riittänyt töitä”, Karhu kertoo. Heikki Nivalan mukaan on hyvä, että ulkopuolinen asiantuntijaraati on hankkeen arvioinut ja pitänyt sitä myös toteuttamiskelpoisena. Jos metsänomistaja on eronnut yhdistyksen jäsenyydestä, maksulappua ei pitäisi olla tullut. Suunnitteilla on uudenlaista tekniikkaa käyttävä sellutehdas. MIKKO RIIKILÄ into yhteismetsien perustamiseen virisi, kun vuoden 2003 lakiuudistus helpotti hallintoa. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Metsänhoitoyhdistysten uudet jäsenmaksulomakkeet on postitettu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on nyt vapaaehtoista. Jäsenmaksuperusteissa on jonkin verran vaihtelua. Nyt tilat tulevat hoidon piiriin. Hänen mukaansa valtaosa yhteismetsän 53 osakkaasta asuu Kauhajoen ulkopuolella – etäisimmät Utsjoella ja Isossa-Britanniassa. ”Ajatusta on pidetty yllä silloisten yhteistyökumppaneiden kesken, ja nyt se on taas tullut ajankohtaiseksi, osin uusien teknisten innovaatioiden myötä”, Nivala kertoo. Sen kiinteistöissä ja osin uusissa tuotantotiloissa toimii nyt Keitele Groupin saha. Esimerkiksi Taaleritehdas on perustanut sijoitusmetsiensä hallinnointia ja verosuunnittelua varten kaksi yhteismetsää. Tämä on tuottanut jonkin verran sekaannusta. Paljon metsää omistavat saattavat saada melkoisen nipun jäsenkortteja. Metsäkeskus on toiminut taustavaikuttajana hankeen selvitystyössä. 100000 200000 300000 400000 500000 600000 100 150 200 250 300 350 Yhteismetsien pinta-ala ja määrä 2002–2014 Määrä kasvaa paljon pinta-alaa nopeammin 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Yhteismetsien maapinta-ala, ha Yhteismetsien lkm, kpl Lähde: Maanmittauslaitos HANNU JAUHIAINEN KeMijärvellä herätellään toiveita saada alueelle jälleen kuitupuun jalostusta. ”Osakkaita Utsjoelta Britanniaan” Kauhajoelle vuonna 2013 perustettu yhteismetsä on onnistunut tavoitteessaan koota etämetsänomistajien unohdettuja tiloja takaisin metsätalouden pariin. Mhy-maksuissa ongelmia Lähes 30 metsänhoitoyhdistystä joutuu postittamaan uudet jäsenmaksulomakkeet. Nivala oli mukana puuhaamassa Stora Enson lakkauttaman tehtaalle uutta toimijaa. Karhu huomauttaa, että yhteismetsän osakkuus on metsäasioihin perehtymättömälle monin verroin helpompaa kuin oman palstan hoito. Maksu on yleensä porrastettu metsähehtaarien mukaan. Jäsenmaksun suuruudesta ovat päättäneet kunkin yhdistyksen valtuustot. Hän pitää sellutehdashanketta merkittävänä sekä alueen metsänomistajille että lähialueen sahoille. Uusi ilmiö ovat sijoitusja metsäyhtiöiden perustamat yhteismetsät. Yhteismetsä maksaa puun myyntituloistaan 28 prosentin veroa. Uusi tehdaskokonaisuus ja terminaali mahdollistaisivat kaiken Koillis-Lapin puun kokoamisen samaan paikkaan, josta puu sitten jaettaisiin eri jalostuspisteisiin tai kuljetettaisiin junalla etelään. Tänä vuonna uusia osakkaita tulossa 400 lisähehtaarin verran”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Heino Karhu. Pieni tehdas ”Tehdashanke on selvästi pienempi kuin esimerkiksi suunnitteilla oleva Äänekoski. Veroetu viisi prosenttiyksikköä Yhteismetsässä esimerkiksi puukaupoista ja metsänhoitotöistä päätetään enemmistön kannan mukaan. Varsinkin Pohjanmaalla myös kunnat ovat innostuneet perustamaan yhteismetsiä, joihin on sijoitettu kunnan omistamien metsien lisäksi erityisesti muualla asuvien metsänomistajien tiluksia. ”Ei tarvitse huolehtia veroilmoituksista tai kuittien tallettamisesta tai mistään maksuista.” Kymmeniä uusia yhteismetsiä Yhteismetsien määrä kasvaa hyvää vauhtia, kokonaispinta-ala ei niinkään. Mukana on ollut myös Aalto-yliopisto, joka on kehittänyt uudenlaista, mikrokiteistä tehtävää selluloosaa. Parissa vuodessa ala on kasvanut 1 500 hehtaariin. Tässä yhden metsänomistajan saalis. ”Kunta sijoitti perustamisvaiheessa yhteismetsään 400 hehtaaria. Vastaavasti uusien metsänomistajien pitää hakea jäsenyyttä, heidän tietojaan ei metsänhoitoyhdistyksillä ole. Yksityisillä vero taas on 30 tai 33 prosenttia. Jäsenmaksulomake on lähetetty yhdistyksen rekisterissä oleville metsänomistajille. Jos metsänomistaja ei halua olla jonkin yhdistyksen jäsen, hänen on lähetettävä eroanomus yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle ja asia on sillä selvä. Tehdas toisi myös synergiaetuja, kun samassa paikassa olisi tukin ja kuitupuun jalostusta sekä rautatieterminaali, jota parhaillaan rakennetaan. Uuden lain aikana muodostettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala on ollut 420 hehtaaria. Pohjois-Suomen vanhat yhteismetsät hallitsevat kymmeniä tuhansia metsähehtaareita. Maksulomakkeita saattaa kertyä Paljon metsää omistaville jäsenkortteja saattaa tulla melkoinen pino, jos metsät sijaitsevat laajalla alueella. ”Soklin kaivoshakkeen myötä suunnitteilla olevat tiestön parannukset toisivat myös merkittäviä kustannusetuja.” Kemijärven sellutehdashanke arvioitiin biojalostamokilpailussa toiseksi parhaaksi hankkeesi. 7 12. Vielä alkutekijöissään oleva hanke tuli julkisuuteen työja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailun kautta. Yhtymissä ja kuolinpesissä edellytetään yksimielistä päätöstä, mikä yleensä halvaannuttaa metsätalouden. Pienimmät ovat alle 20-hehtaarisia. Sitä voitaisiin käyttää mm. Hankkeen takana olevasta yrityksestä ei ole tarkempaa tietoa. Lomakkeiden viitetiedoissa on ollut puutteita, ja osalle yhdistysten jäsenkunnasta joudutaan laittamaan uudet maksulomakkeet. Jatkojalostusta varten on rakenteilla liimapuutehdas, joka aloittaa toimintansa ensi kesänä. Tällöin on myös mahdollista se, että kuuluu vain yhteen tai osaan metsäalueidensa yhdistyksistä. Viime vuosina uusia yhteismetsiä on muodostettu kymmeniä. Puunkäyttö tulisi tämän hetken suunnitelmien mukaan olemaan noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä, josta reilu kolmasosa voisi tulla lähialueen sahojen hakkeena”, Nivala sanoo. Yhteismetsien kokojakauma on valtava
”Tavaraliikennelain seitsemännen pykälän mukaan liikennelupaa ei tarvita, kun kuljetus on toissijainen kuljetuksen suorittajan koko elinkeinotoimintaan nähden. Sahapäivillä viime viikolla puhuneen Sneckin mukaan tarvitaan rohkeutta muuttaa vaikeitakin asioita, kuten tukin ja kuitupuun hintasuhdetta. Omia puita saa kuljettaa Metsäkuljetuksissa ratkaisevaa on, kenen puita ajetaan. Liikenneluvan edellyttämiä traktoriliikenteen yrittäjätutkintoja sekä kuljettajilta vaadittavia ammattipätevyystutkintoja hallinnoi Trafi. Käytännössä liikenneluvan puute on ongelma esimerkiksi silloin, kun metsänomistaja hakkaa polttopuuta metsästään ja pestaa traktoriyrittäjän korjaamaan puut. ”Lupaa ei myöskään tarvita, kun yrittäjä kuljettaa valmistamiaan polttopuita asiakkaalle. Kuljetettaessa puut ovat yrittäjän omistuksessa”, Hautalahti toteaa. ”OMASTA MeTSäSTä TUKIT vOI AjAA SAhALLe ILMAN LIIKeNNeLUpAA.” Tavallisille peltotraktoreillakin tarvitaan liikennelupa, kun puutavaraa ajetaan toisen lukuun. Sahaustoimintaa harjoitti sen jälkeen hetken aikaa Kemijärven liimapuutehtaan parissa puuhailleen Arktosin tytäryhtiö Morven, kunnes se ajautui konkurssiin omistajansa myötä vuonna 2013. Ensin mainitussa määritellään, milloin tarvitaan liikennelupa. Traktorilla säädösryteikköön Sekavat lupasäädökset vaikeuttavat traktorikuljetuksia. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Väisänen kertoo, että yhdistys on ollut mukana hankkeen selitystyössä ja auttaa myös puunhankinnassa tarpeen mukaan. Liikenneluvat myöntää koko maahan Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenteen lupapalvelut -yksikön päällikkö Pasi Hautalahden tavallisilla ”peltotraktoreillakin” tarvitaan liikennelupa, kun tavaraa ajetaan toisen lukuun. ”Lupa tarvitaan, koska puun ei katsota olevan pysyvästi yrittäjän omistuksessa. Metsäsuunnitelmia tekevät sen sijaan esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, Otso-metsäpalvelut ja muut metsäpalveluyritykset. Traktorisäädökset Suomessa säädettyjä Tieliikenteen lainsäädäntö juontuu Euroopan unionin asetuksista. Jälkimäinen säätää kuljettajan ammattipätevyydestä. Korvenojan mukaan uuden sahauslinjan myötä kapasiteettia on tarkoitus nostaa. Sahauksessa kasvuvaraa HANNU JAUHIAINEN inarin Peuravuonon saha herätellään jälleen henkiin. Tämä pätee rankapuun ja klapien kuljetukseen”, Hauhtalahti sanoo. Kokonaismassa tarkoittaa ajoneuvon omapainoa ja kantavuutta. Eniten kasvumahdollisuuksia on kotimaassa. Asetuksessa jäsenmaille on annettu mahdollisuus tarkentaviin kansallisiin säädöksiin.” Ja näin on tehty. Vanhan sahan puun käyttö oli noin 20 000 kuutiometriä. Traktorikyytejä säätelevät laki kaupallisista tavarankuljetuksista sekä laki kuormaja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä. ”EU-asetuksissa traktoreista ei puhuta mitään. Sahahankkeen takana on kuuden henkilön sijoittajaryhmä. Varsinainen sahaustoiminta on tarkoitus käynnistää ensi vuonna”, kertoo yksi osakkaista, pohjanmaalainen Tapani Korvenala. Peuravuono on vanha Vapon saha, joka siirtyi kunnan omistukseen vuonna 2012. ”Tänä kesänä sahaa kunnostetaan ja sinne hankintaan uusia laitteita. Omien puiden kuljetus metsässä ja tiellä onnistuu ilman liikennelupaa. Suomessa säätely ulottuu kokonaismassaltaan yli 2 000 kilon ajoneuvoihin. Polttopuuyrittäjä saa kuljettaa traktorillaan puita myös, kun hän ostaa puut vieraalta ja tuo ne pilkottavaksi. Egypti nousi Japanin edelle suurimmaksi sahatavaran vientimaaksi, mutta tänä vuonna Egyptin markkina on tukkeutunut. MIKKO HÄYRYNEN KosKisen Oy:n sahateollisuuden johtajan Tommi Sneckin mukaan sahausmäärä voisi kasvaa kahdella miljoonalla kuutiometrillä 13 miljoonaan kuutiometriin. 8 12. ”Jatkojalostus on hyvä lisä, mutta se ei ratkaise perustuotannon ongelmia”, hän sanoo. ajassa MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K un ajat traktorilla tavaraa, saatat tarvita kuljettajan ammattipätevyystutkinnon tai liikenneluvan tai ehkä molemmat – tai sitten et kumpaakaan. Ilman lupaa yrittäjä ei voi kuljettaa niitä tiellä. Sahauksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Säädökset niiden osalta ovat hieman erilaiset. Omasta metsästä tukit voi ajaa sahalle ilman liikennelupaa”, Hautalahti selvittää. Raja on ylitetty viimeksi vuonna 2004. Liikennetraktoreilla se tarvitaan aina kaupallisissa kuljetuksissa. Tilanne muuttuu, jos yrittäjä ostaa pystykaupalla puuta, korjaa ja toimittaa ne sahalle, jossa ne myydään. Viime vuosi oli sahoille kohtuullisen hyvä ja sahausmäärä kasvoi lähes viisi prosenttia 10,9 miljoonaan kuutiometriin. Puut hankittaisiin Korvenalan mukaan metsänhoitoyhdistyksen kautta yksityisiltä metsänomistajilta sekä tarpeen mukaan Metsähallitukselta. Vientitilastoissa sahatavara oli neljäntenä dieselpolttoaineen, päällystetyn paperin ja ruostumattoman teräksen jälkeen. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Toisin kuin edellisen Metsälehti Makasiinin sivulla 50 kerrotaan, Suomen metsäkeskus ei enää laadi metsänomistajille tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Niissä ei tunneta liikennetraktoreita eivätkä säädökset koske alle 3 500 kiloa painavia ajoneuvoja. Ammattipätevyysvaatimukset eivät koske tavallisia, enintään 45 kilometriä tunnissa kulkevia traktoreita. Viime vuoteen saakka Suomi oli Ruotsia suurempi tekijä sahatavaran Kiinan-viennissä. Peuravuono uusille omistajille OikaiSu. Sotkuiset traktorisäädökset ovat silti aitosuomalaista byrokratiaa
Keski-Suomen Muuramessa metsähehtaarin keskituotto on 151,1 euroa vuodessa. Enää se ei ehdi veroja säätää. Esimerkkitilan 30 metsähehtaarin vuosituotto olisi 4 553 euroa (30 ha x 151,1 e/ha). Silloin vähennysten jälkeen maksettavaksi jäävä puun myyntivero olisi yhtä suuri kuin vähennettävissä olevat, edellisten kymmenen vuoden aikana maksetut ennakkoverot. Veron peruste olisi sama, ollaanpa kituliaalla kanervatyypillä, jytisten kasvavalla lehtomaisella kankaalla, hakkuuaukolla tai tukkimetsässä. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa Le ht ik uv a Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. kommentti Metsänomistaja saisi metsäteollisuuden kaavailemassa veromallissa rahansa takaisin, kunhan lähtisi puukaupoille.. Veron voisi vähentää myyntiverosta, kun puuta myydään. Tämä ei kuitenkaan onnistu. Pohjoisessa se puolestaan on 10–30 euroa. Heti siihen ei liene tarvettakaan. Puukauppojen välillä ennakkoveroja maksettaisiin siis 4 553 euroa. Eikä seuraava, todennäköisesti keskustajohtoinen hallitus liene innokas syöttämään kiinteistöverolta haisevaa myrkkyä metsänomistajille. Tämä juttu perustuu julkisuudessa olleisiin tietoihin, joten laskelma on lähinnä suuntaa antava. Tähän mennessä ne eivät ole metsäyhtiöitä kiinnostaneet. Kannattaisi ensin katsoa, riittääkö puuta uusille sellutehtaille. Niinpä metsän tuotto pitää laskea kunnittain määriteltävästä metsähehtaarin keskituotosta. Verojuna taisi jo mennä Metsäteollisuus on pahasti myöhässä kiukkua herättäneen ennakkoveronsa kanssa. 9 12. 650 mottia vuosikymmenessä Tuottolukujen perusteella ennakkoverosta on helppo tehdä laskuharjoitus. Veron määräksi on esitetty kymmenen prosenttia tuotosta. Metsän tuoton tasapuoliseen laskemiseen tarvittaisiin pinta-alaverotuksen perusteita, jotta maapohjien tuottokyky ja uudistusalat voitaisiin ottaa huomioon. Vuosittainen ennakkovero laskettaisiin tilakohtaisesti metsän tuoton perusteella. Puuta pitäisi myydä 22 765 eurolla. Soilla suoriutuvia, tehokkaita koneitakin on tarjolla. Kymmenen prosentin ennakkoveroa siitä menisi 455,3 euroa vuodessa. Vähennysoikeus kattaisi kymmenen vuoden aikana maksetut ennakkoverot. Puunhankintaa voisi oikeasti suunnata myös suometsiin, siellä riittäisi puuta. Oletetaan vielä, että puun myyntulojen todellinen veroaste vuosimenojen ja muiden vähennysten jälkeen on 20 prosenttia. Metsähehtaarin keskituotto on Etelä-Suomessa 100–180 euroa. Etelä-Suomessa vero olisi 10– 15 euroa vuodessa hehtaarilta. Keskimääräisellä 35 euron kantohinnalla se tarkoittaisi 650 Metsäteollisuus tarjoaa veropiiskaa Metsälehti selvitti, mitä metsäteollisuuden veroesitys tarkoittaisi käytännössä. Kuitupuun tarjonnan todellista ylärajaa ei ole pystytty edes haarukoimaan, koska kysyntä on tarjontaan nähden ollut niukkaa. Nykyhallitus olisi ehkä täkyyn tarttunut, jos idea olisi esitetty vuosi sitten. ”Metsien veroluokitusaineistoja ei enää ole olemassa”, paljastaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallituksesta. 0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus siemenkeskus@tapio.fi KASVAA TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty MIKKO RIIKILÄ Kuitupuupulaa pelkäävä metsäteollisuus esittää ennakkoveroa puuntarjonnan takeeksi. Oletetaan, että puuta myydään kerran kymmenessä vuodessa. MIKKO RIIKILÄ kuution puukauppaa kymmenen vuoden välein
Siinä riittää monenlaista korjaamisen ja uudistamisen varaa. Se onkin esittänyt oman veromallinsa, jossa metsän tuoton verotuksella kannustettaisiin tai pikemminkin pakotettaisiin metsänomistajia puunmyyntiin Ennen kuin metsäomistajia aletaan rasittaa kovin järeillä lisäveroilla, on viisasta katsoa miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat uusien investointien käynnistyttyä. Metsätalous on nyt aivan eri tilanteessa kuin neljä vuotta sitten edellisten vaalien aikaan. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa sh ut te rs to ck HANNU JAUHIAINEN E duskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus joutuu pohtimaan muiden asioiden ohella myös metsätalo?uden verotusta. Vasta kun metsäteollisuuden puuntarve kasvaa tulevina vuosina nähdään, tuleeko puuta riittävästi markkinoille. Metsäteollisuuden puuntarve lisääntyy näillä näkymin noin 10 miljoonalla kuutiometrillä. 10 12. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiakin oli tarkoitus edistää, mutta toimenpiteitä asian hyväksi eivät Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset saaneet aikaan. Verotulojen määrä on siis luultavasti vieläkin suurempi tulevina vuosina. Se tietäisi lisää verotuloja noin 140 miljoonan euron edestä. Nykytilanteessa moni metsänomistaja voi perustellusti nimittäin todeta, että kyllähän sitä myisi, jos joku vain ostaisi. Biotalous on päivän sana, ja metsäteollisuus on lähes kuukausittain ilmoittanut uusista investoinneista, tai ainakin niihin liittyvistä suunnitelmista. Metsäteollisuus on laskenut, että jokainen markkinoille tuleva puukuutiometri lisää yhteiskunnan verotuloja 14 eurolla. Metsätalouden verokertymä on siis tulevina vuosina kasvussa ilman minkäänlaisia veronkiristyksiä. Terveiset uudelle hallitukselle Jos seuraava hallitus onnistuu metsäpolitiikassaan, rahaa virtaa valtion kassaan ilman veronkiristyksiäkin.. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puunkäyttöä. Kysymys on, saadaanko puuta markkinoille nykykonstein riittävästi kotimaasta vai tarvitaanko verotuksellisia keinoja puuntarjonnan lisäämiseksi. Jos Äänekosken lisäksi osa muistakin uusista bioselluhankkeista toteutuu, puuta tarvitaan vielä hyvinkin puolenkymmentä miljoonaa kuutiometriä lisää. Nykyisellä tasolla puukauppa tuottaa vuodessa verotuloja noin 750 miljoonaa euroa. Päättyvällä vaalikaudella kiristettiin pääomaverotusta sekä perintöja lahjaverotusta. Metsätalouden kannattavuutta heikensi myös kemeratukien laittaminen verolle. Metsäteollisuudella on huoli, että vaikka puuta onkin metsissä yllin kyllin, sitä ei saada markkinoille. Metsätalouteen liittyvät verotuksen muutokset voisivat osaltaan vilkastuttaa puukauppaa. Siihen on syytä kuitenkin varautua. Puun myyntimäärien kasvu lisäisi puolestaan tuloja ja kasvattaisi myös verotuloja – korvaten mahdollisten edistämistoimien kulut. Mukaan on laskettu puunmyyntitulojen verojen lisäksi puun korjuun ja kuljetuksen tuottamat verotulot polttoaineverot mukaan lukien
Tällä tarkoitetaan sitä, että metsäkokonaisuus olisi perheen omistuksessa. Siirtymäkauden jälkeen tämä etu voitaisiin rajata niin, että sen saisi vain, jos lahjoittaja on enintään 65tai 70-vuotias. Eläkeläismetsänomistajien joukossa on toki aktiivisia osallistujia, joiden metsien hoidossa ei ole moitteen sijaa. Sen alaraja on 1 500 euroa, ja vuodessa vähennyksen suuruus voi olla vain 60 prosenttia verovuoden tuloista. Maatiloilla metsäomaisuuden arvosta saa maatalouden omaisuuden tapaan merkittävän huojennuksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Raja nousee Lappiin mentäessä 100 hehtaariin. 2 Maatalouden edut Myös Metsille Metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeuttamisen yhtenä vaihtoehtona on esitetty metsätilojen rinnastamista maatiloihin. Sen vuoksi yhteisomistuksissa tulisi selvittää mahdollisuus enemmistöpäätösten tekoon. Osaltaan tähän vaikuttaa lapsimäärän väheneminen ja kaupunkilaistuminen. Kuolinpesien hallussa on noin kymmenesosa metsämaasta, ja osuus on ollut pienoisessa laskussa. Kun sitten aika jättää ikääntyneen metsänomistajan, saattavat hänen lapsensakin olla jo eläkeiässä ja sama tilanne jatkuu. Metsävähennyksen käyttöä hankaloittavat tarpeettomat rajoitukset. Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi metsävähennysoikeuden piiriin voitaisiin lukea myös lahjoitukset. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 1 Metsätilat nuoreMMille Nykyhallituksen käynnistämä keskustelu metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämisestä tarvitsee jatkokehittelyä. Jos metsät saataisiin nuoremmille sukupolville ajoissa, kiinnostus metsien hoitoon ja hakkuisiin olisi suurempi. Metsäomaisuuden minimitasona voisi pitää esimerkiksi Melan MYEL-vakuutusehtoja. Metsävähennyksen perustana olisi silloin metsäomaisuudesta maksettu lahjavero. Metsää voidaan omistaa ja hoitaa järkevästi molemmissa yksiköissä, mutta riski siihen, että asiat eivät hoidu jossain vaiheessa hyvin, on suuri. Nyt pahimmillaan joudutaan kuviokohtaisesti erottelemaan tuloja. Kuolinpesälle verotusyksikkönä voitaisiin säätää myös enimmäisaika. Nyt metsänomistajien keski-ikä vain kasvaa koko ajan. Kuolinpesäja yhtymäomistuksiin liittyy paljon ongelmia. Jos rajakkain olevia metsäkiinteistöjä yhdistetään samalle rekisterinumerolle, metsävähennysoikeuden tulisi koskea koko uuden tilan pääomatuloja. Näin aivan pienimmät harrastepalstat jäisivät veroetuuden ulkopuolelle. Ylipäätään olisi kai järkevämpää, että metsänomistajat ostaisivat lisää metsää kuin pieniä peltotilkkuja verosuunnittelun vuoksi. Metsävähennys on metsänomistajatai pikemminkin 2C-lomakekohtainen. Yksi vaihtoehto voisi olla maaja metsätalouden verotuksen yhdistäminen, jolloin sukupolvenvaihdosasiakin tulisi ratkaistua. Nämä rajat estäisivät myös tilojen pirstomista ja siis edistäisivät tilakoon kasvattamista. Käyttämätöntä metsävähennystä voi nyt jäädä muutama tuhat euroa roikkumaan verotietoihin. 11 12. Metsävähennyksen käyttöä tulee nopeuttaa. Metsätuloja voisi silloin myös jaksottaa 3–4 vuoden ajalle, jolloin olisi mahdollisuus vähentää korkeamman pääomaveroasteen tulojen osuutta.. Metsälehden esitykset hallitusohjelMaan 4 Metsävähennystä kehitettävä Metsävähennyksen saa vastikkeellisesti hankittujen metsäkiinteistöjen hankintamenosta. Mikään ei estäisi pienemmän tilan omistajaa hankkimasta hieman lisämetsää, jolloin sukupolvenvaihdoksen voisi tehdä huojennetuin ehdoin. Paljon metsää omistavien kannattaakin nyt hankkia muutama hehtaari peltoa ja pitää sitä viljelyksessä. 3 MetsäoMaisuus yksiin käsiin Metsätilojen omistuksessa tulee suosia perhemetsätaloutta. Kun myös jatkaja harrastaa pienimuotoista pellonviljelyä, verohuojennus on tienattu. Kuolinpesässä ja myös metsäyhtymässä yksi osakas voi jarruttaa yhteisten asioiden hoitoa ja estää tarpeellisten hoitotöiden teon sekä puunmyynnin. Järkevämpää olisi, että metsätilat saisivat vastaavanlaisen huojennuksen ilman peltokikkailua. Paljon on kuitenkin myös niitä, jotka hädin tuskin muistavat, missä ne metsät nyt olivatkaan. Helpottamalla sukupolvenvaihdoksia metsätilat siirtyisivät jälkipolvelle nykyistä nopeammassa tahdissa. Puukaupparahoille ainakin olisi useammalle käyttöä: Metsäntutkimuslaitoksen eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan metsänomistajien keski-iän aleneminen lisäisi puunmyyntiä. Ruotsissa asia on hoidettu niin, että kuolinpesän verotus kiristyy määräajan jälkeen. Vakuutus on pakollinen, jos Etelä-Suomessa on metsää 50 hehtaaria. Osassa niistäkin toki harjoitetaan metsätaloutta, mutta suuri osa on muussa kuin metsätalouskäytössä. Menettely ei toisi uutta veroetua, vaan nopeuttaisi metsävähennyksen käyttöä ja samalla edistäisi tilakoon kasvattamista. Maatalousverotuksessa käytössä oleva tulojen jako pääomaja ansiotuloihin voisi hyödyttää etenkin päätoimisia metsätalousyrittäjiä. Alaraja pitää turhana byrokratiana poistaa
53,25 . 14,86 . 14,17 . 21,63 . 34,30 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,20 . 53,89 . Harvennushakkuu 50,38 . Ensiharvennus 46,17 . 25,06 . Eduskunta edellytti kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamista tuetaan jatkossakin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,63 . 33,81 . 29,31 . 44,48 . ”Kaadetut puut pitää saada sellaisten teiden varsille, joilta ne saadaan Leuto talvisää haastaa korjuun Talvileimikoita jää tältäkin talvelta rästiin. 14,86 . nousussa . 16,67 . Jos pakkasia ei tule, hakkuut lopetetaan viikon parin sisällä”, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Esimerkiksi soille ei ole viimeisten sateiden jälkeen enää menemistä. 46,91 . 17,04 . Hankintahinnat 59,45 . 23,21 . 17,26 . nousussa . 15,41 . 38,75 . 28,68 . Puunostajat eivät Kilpivaaran mukaan kuitenkaan halua ostaa leimikkoa monen vuoden korjuuajalla. 41,48 . huhtikuuta mennessä. Taustalla on kemeralain uudistus. Uudistushakkuu 55,73 . Tilanne on haastava varsinkin lähellä rannikkoa. 30,15 . ”Korjuu on menossa, mutta korjattavat kohteet joudutaan valitsemaan koko ajan tarkemmin. 17,93 . Ensiharvennus 45,13 . 13,88 . LIINA KJELLBERG, teksti ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva P oikkeuksellisen lauha sää vaikeuttaa talvileimikoiden korjuuta ympäri Eteläja Keski-Suomea. Ensiharvennus 45,06 . 23,57 . 13,61 . 13,89 . Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Sodankylän toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen. 48,29 . 55,15 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,31 . 27,25 . 15,35 . 53,95 . 17,85 . 18,22 . 14,05 . Harvennushakkuu 49,49 . 14,64 . ajassa 12 12. 27,44 . 13,53 . 13,77 . 16,42 . Vajaatuottoisten metsiköiden kauppa on sujunut nihkeästi, kertoo metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. 16,92 . Hankintahinnat 53,42 . 14,33 . Routa oli sulanut Sievissä leimikosta, kun korjuuesimies Erkki Tölli kävi paikalla maaliskuun alussa. 25,21 . 16,89 . Harvennushakkuu 46,29 . 14,52 . 17,04 . 43,89 . 17,06 . 27,89 . Metsänpohjan lisäksi myös tiestön pitää kestää. 15,35 . Harvennushakkuu 48,45 . 26,30 . 16,46 . Uudistushakkuu 55,86 . MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 puukauppa Raakapuun hintatilastot ovat Metsäteollisuus ry:n teknisten ongelmien vuoksi poikkeuksellisesti viikolta 9 KoKo maa . 41,53 . 15,61 . nousussa . 14,82 . 14,72 . 15,55 . 49,08 . 27,89 . 24,80 . 31,23 . 14,13 . 14,19 . Hankintahinnat 57,12 . 20,58 . 28,54 . EtElä-PoHJaNmaa . nousussa . 17,34 . 42,92 . 21,85 . Uudistushakkuu 56,96 . 21,40 . 17,74 . 18,35 . 37,88 . 22,83 . 19,55 . 54,83 . 24,87 . 44,43 . ”Kohteet ovat usein kuitupuuvaltaisia, vaikka päätehakkuita ovatkin. Metsänuudistamiselle on aikaa vuoden 2019 loppuun asti. Uudistushakkuu 56,37 . 28,19 . 56,91 . 17,96 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,50 . 40,40 . 47,03 . 43,30 . LIINA KJELLBERG PoHJoIS-SuomESSa on kaupattu tänä talvena paljon päätehakkuukypsiä vajaatuottoisia metsiköitä. KYmI-SaVo . 14,90 . 55,64 . EtElä-SuomI . 55,06 . 29,75 . 14,92 . Uudistamistuen lopullinen kohtalo selviää myöhemmin. 33,66 . 13,94 . Hakkuilla ei Kilpivaaran mukaan ole kiire, sillä tuen saamiseksi riittää, että kauppakirja ja kemerahakemus on tehty 17. Ensiharvennus 45,77 . Kemera kimmokkeena pohjoisessa 287 900 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 9. 16,76 . 17,24 . 44,51 . Havukuidusta on pohjoisessa pysyvä ylitarjonta”, hän sanoo. Uusi kemeralaki, joka pyritään saamaan voimaan heinäkuuhun mennessä, ei enää sisällä metsänuudistamisen tukea. Korjuukohteet valitaan tarkasti myös Varsinais-Suomessa toimivan metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella. Hankintahinnat 56,93 . 14,11 . 29,79 . 54,24 . 55,31 . 15,42 . 12,99 . 13,30 . 14,67 . 54,91 . 45,31 . 50,77 . 47,50
Uudistushakkuu 46,49 . 15,19 . 55,41 . Ensiharvennus 43,93 . 21,97 . Harvennushakkuu 47,96 . 13,66 . 20 15 16 .3. 26,04 . Hänen mukaansa jo viikon yöpakkaset auttaisivat. 14,50 . 45,55 . nousussa . 17,10 . Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella roudan puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, että maa alkaa jo kuivua. Se pettää, jos sää ei kylmene”, hän sanoo. Harvennushakkuu 13,00 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 18,17 . Talvileimikoiden korjuun kannalta lumipeitteen paksuutta merkittävämpää on kuitenkin se, että lumi satoi ennen pakkasia, joten maa ei mennyt kunnolla routaan. Hankintahinnat 55,00 . 15,76 . Hankintahinnat 53,87 . ”Metsäautoteille on kerääntynyt paljon polannetta. Sitten alkavat taas paremmat korjuukelit”, Tasanen sanoo. Tilanne on sama Pohjois-Pohjanmaan eteäosissa toimivan metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. 28,71 . 17,57 . 29,51 . 12,56 . 20 15 16 .4. 12,87 . 14,79 . 17,55 . 14,50 . 14,40 . 10,91 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,22 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI haettua kelirikonkin aikana. 23,78 . ”Routaa saisi olla enemmän, mutta kaikkiaan metsäkoneet ovat olleet täydessä vauhdissa”, sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. 54,68 . 15,25 . Säätiedotteet eivät yöpakkasia kuitenkaan lupaile. 14,04 . KESKI-SUOMI . Katseet alkavat puukaupassa suuntautua kesäja kelirikkoleimikoihin. 15,68 . 16,78 . 28,67 . nousussa . 15,05 . 15,55 . 17,15 . 16,85 . Routaa vähän Kulunut talvi on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut paitsi poikkeuksellisen leuto myös vähäluminen. 14,77 . 12,67 . 17,24 . 12,73 . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella alkuvuosi pärjättiin kuitenkin lumen avulla. 54,47 . 15,56 . Talvileimikoita ei enää kaupaksi saa ja vaikka talvileimikon vielä saisi myytyä, puuta sieltä tuskin tänä talvena enää korjataan. Talvileimikoita jää rästiin myös tänä vuonna. 40,99 . MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Ostomäärät viikolla 9 metsäkeskuksittain Kantohintojen kehitys Lapissa Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Euroa m viikot 1–9, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 287 900 Etelärannikko 15 579 Pohjanmaa 7 411 Lounais-Suomi 2 2258 Häme-Uusimaa 26 968 Kaakkois-Suomi 26 602 Pirkanmaa 15 021 Etelä-Savo 24 941 Etelä-Pohjanmaa 25 932 Keski-Suomi 14533 Pohjois-Savo 27 789 Pohjois-Karjala 30 384 Kainuu 7 314 Pohjois-Pohjanmaa 22 357 Lappi 20 808 Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen onkin huolestuneempi tiestön kantavuudesta kuin metsänpohjan kantavuudesta. Ensiharvennus 44,99 . ”Vaikeimmat leimikot jäävät korjaamatta. 15,45 . 29,70 . Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella lumipeite sen sijaan vielä kantaa. Uudistushakkuu 51,63 . Katse tulevaan Maan sisäosissa talven korjuukelejä pidetään kohtuullisina. 27,99 . 14,03 . 12,20 . Jos sää ei kylmene, jatkuu talvileimikoiden korjuu alueella parisen viikkoa. 50,94 . 25,19 . 16,88 . 50,12 . Harvennushakkuu 46,13 . 21,74 . Sielläkin lumipeite on helpottanut korjuuta ja talvileimikoita korjataan yhä, mutta korjuuaika uhkaa lumien huvetessa jäädä lyhyeksi. 52,35 . Metsämiehen toiveuni on, että maa menee kunnolla routaan viimeistään marraskuussa ja että lumi sataa roudassa olevan maan päälle”, Tasanen sanoo. 14,33 . ”Lunta tuli sen verran, että se polkeentui metsäkoneiden alla kantavaksi. Ensiharvennus 12,46 . Lunta enimmillään 1971–2000 Lunta keskimäärin 1971–2000 Lunta 2014-2015 Routaa 2014–2015 Routaa keskimäärin 1971–2000 Routaa enimmillään 1971–2000 Lähde: Suomen ympäristökeskus -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 30 40 50 60 70 16 .11 .20 14 16 .12 .20 14 16 .1.2 01 5 16 .2. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 56,91 . 42,79 . Metsäautotiet ovat tähän asti olleet jäässä mutta alkavat nyt sulaa”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen. 20 15 Cm 10,2 miljoonaa m 3 Puun tuonti 2014 (11,4 miljoonaa m3 vuonna 2013) Lähde: Luke. 37,71 . Tämä tarkoittaa sitä, että maa on lumen alla monin paikoin sula. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,92 . 52,69 . 14,55 . Routaa vain nimeksi Roudan syvyyden ja paksuuden vaihtelut Kouvolan Anjalassa Kymenlaaksossa sijaitsevassa metsässä. 14,41 . Hankintahinnat 26,23 . 46,71 . 40,74 . 20,39 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,83 . Ensiharvennus 45,98 . Hankintahinnat 55,98 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 43,49 . nousussa . ajassa 13 12. 28,56 . 20,70 . 20 15 16 .5. 46,44 . ”Lumi tasaa ja kantaa, mutta roudassa oleva maa on talvikorjuun kannalta paras. 53,43 . 19,57 . Nyt talvileimikoiden korjuu alkaa kuitenkin olla ohi”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa. 53,49 . 12,76 . 45,19 . 45,61 . 30,52 . ”Jos ei tule kovia sateita, maa voi kuivua nopeastikin. 43,11 . Roudan puuttuminen vaikuttaa eniten metsissä, tiepohjan pitää pienikin pakkanen jäässä”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. LAPPI . 42,92 . Uudistushakkuu 55,66 . Myös edellistalvi oli poikkeuksellisen leuto, joten ympäri maata on nyt korjattu sekä tänä talvena ostettuja että edellisja toissatalvena rästiin jääneitä talvileimikoita. nousussa . 16,42 . 12,69 . 15,31 . 34,91 . KAINUU-POHJANMAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,42 . 18,34 . 14,55 . Kun maa ei ole roudassa, ovat sulamisvedet paikoin painuneet maanpinnan läpi. 22,28 . 42,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,68 . Maa jäätyy helposti, kun eristävä lumikerros on sulanut ja maa on entuudestaan kylmä. 29,35 . Hänkin tosin ennakoi talven korjuukauden jäävän lyhyeksi. SAVO-KARJALA . Harvennushakkuu 46,66
Navigointisovellukset Navigointisovellukset sopivat hyvin tien päällä liikkumiseen, mutta metsässä eteneminen onnistuu parhaiten joko ladattavan karttasovelluksen avulla tai erillisellä GPS-laitteella. Metsätilan tiedot voidaan siirtää metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta Trestimaan. Jutun lähteenä on käytetty Virpi Stenmanin opinnäytetyötä ”Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä”. Sovelluksilla tarkoitetaan kannettavien laitteiden, lähinnä älypuhelinten ja tablet-laitteiden, erilaisia ohjelmia. Sports Tracker on tunnetumpi urheilupuolelta, mutta sopii myös metsälliseen käyttöön. Maastokartat-sovelluksesta löytyvät maastokartat, ja muutamilla euroilla saa lisätoimintoja kuten sellaisen, että valitut kaverit näkevät toistensa sijainnit – näin marjastajat eivät eksy toisistaan. Ultrapoint Maastoja B-bark-karttaohjelmat on kehitetty metsästyskoirien paikannukseen, mutta sovelSovellus mukaan ja metsään Metsälehti selvitti, mitä älysovelluksia kannattaa viedä metsään. iHypsometer ja iBitterlich ovat maksuttomia sovelluksia, joiden avulla voidaan mitata puun pituutta ja pohja-pinta-alaa. Metsänomistajaversio on maksuton, mutta jokaisesta lähetetystä kuvasta menee maksu. Android-versiossa on lisäksi mahdollisuus syöttää kasvupaikkatietoja ja hakkuuja hoitoehdotuksia sekä monimuotoisuuteen liittyviä tietoja. Sovellukset toimivat kuin hypsometri ja digitaalinen relaskooppi. Reitiltä voi ottaa kuvia ja sovellus paikantaa ne reitille. Kerätyt tiedot näkyvät suoraan älypuhelimen näytöllä. Sovelluksia voi käyttää esimerkiksi pyykkien etsimiseen tai rajalinjojen merkitsemiseen. Bing Maps, Google Maps, Here Maps ja iOS Maps ovat jokseenkin samanlaisia reitinnäyttäjiä. tuvat myös kaksijalkaisille maastossa liikkujille. Trestima on alun perin tehty ammattilaisille ja se on puustonmittaussovelluksista kehittynein. Mittausten jälkeen sovellus laskee puuston tilavuuden puulajeittain ja metsikön kantoraha-arvon käyttäjän syöttämien hintatietojen perusteella. Ilmaisversion kartat eivät ole kovin tarkkoja, mutta maksullisessa versiossa on tasokkaat kartat, tilanrajat ja tilanumerot. Osassa on ilmainen koekäyttöaika, jonka jälkeen sovellus muuttuu maksulliseksi. Sovellus osoittaa lenkin reitin, pituuden ja korkeuserot. Karttaselaimella voi paikantaa oman sijainnin ja sovellukseen voi tallentaa omia paikkoja muistiin – vaikka marjapaikkoja. Osa sovelluksista on ilmaisia, osa puolestaan maksullisia. Ne tuntevat ison joukon paikannimiä ja ajattavat niin lähelle kuin metsäteitä myöten pääsee. Ne mahdollistavat paikannuksen, paikan ja kuljetun reitin merkitsemisen sekä kuljetun matkan mittauksen. Jalkamiestä ne eivät paljonkaan auta, koska kartat eivät ole lähelläkään maastokarttatasoa. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 M E T S ä S T ä 14 MIKKO HÄYRYNEN M etsän kasvu on työtä ja biologiaa, mutta saattaa olla myös informaatioteknologiaa. Maastossa ainoa hyöty lienee, että sovellus osoittaa sijainnin ja tarvittaessa suunnan kotiin. Relasphone on VTT:n kehittämä ilmaissovellus, joka toimii kuten relaskooppi. Osassa perusversio on ilmainen mutta herkkuversiosta pitää maksaa. Karttaselain-sovelluksessa on maastokartat, ilmakuvat ja kiinteistötiedot sekä liikenneviraston merikartat. Sovellukset sisältävät maastokartat, ilmakuvakartat ja tilarajat kiinteistötunnuksineen. Puustonmittaussovellukset Puustonmittaukseen tarkoitettuja sovelluksia on muutamia. 12. Karttaja paikannussovellukset Sports Trackeria lukuun ottamatta karttaja paikannussovellukset käyttävät Maanmittauslaitoksen maastokarttoja. Ne haetaan laitteella olevasta kaupasta, joka itse asiassa on sovellus sekin. Sovellusta voidaan hyödyntää kuvioittaisessa arvioinnissa. A nn a B ac k. Windows Phonelle ladattava versio sisältää yksittäisten puustotunnusten mittaamiseen tarvittavat työkalut sekä puuston pohjapinta-alan mittaustoiminnon. Metsälliset hyötysovellukset voidaan karkeasti luokitella karttaja paikannus-, navigointija puustonmittaussovelluksiin. Trestimassa otetaan kuva, joka siirtyy automaattisesti analysoitavaksi jonnekin, jota kutsutaan pilvipalveluksi, ja paluupostissa tulee kooste puustotiedoista
Niittylahden oma suosikki on Sports Tracker. Kuvien laatuun vaikuttaa megapikselien lisäksi kuvanvakain ja salama. Puustonmittaussovelluksissa kameraan ilmestyy hahlo relaskoopin tapaan. ”Kokeilin myös Relasphonea. Toisaalta Trestima on tarkka otetun kuvan laadusta, mikä vaatii aluksi opettelua. Karttaselainten maastokartat ovat tasokkaita. METSÄSTÄ 15 12. Ilmakuvat antavat puustoisuudesta ja hoitotarpeista yleistuntuman. Erittäin kirkkaassa auringonpaisteessa näyttö toimii parhaiten suuren kirkkauden tilassa, mutta kuluttaa enemmän akkua. Siihen sovelluksista on paljon apua.” Niemenmaa on itse käyttänyt eniten Ultrapointia. Ulkopuolinen virtalähde kulkee kätevästi taskussa. Nuoret saavat apua Android Windows iOs karttaja paikannussovellukset B-bark x x x perusversio ilmainen Karttaselain x x x ilmainen tutustumisjakso Ultrapoint Maasto x x ilmainen tutustumisjakso Maastokartta x x x perusversio ilmainen Sports Tracker x x x ilmainen navigointisovellukset Google Maps x x ilmainen Bing Maps x x ilmainen Here Maps x x x ilmainen iOS Maps x ilmainen Puustonmittaussovellukset Relasphone x ilmainen iHypsometer x x perusversio ilmainen iBitterlich x x perusversio ilmainen Trestima x x ilmainen, puustotunnusten analysointi maksullista Vinkit älypyhelimelle Säästät akkua kun et pidä päällä useita sovelluksia. Metsäselain on tällä hetkellä asiakkaiden saatavilla seitsemässä eri metsänhoitoyhdistyksessä. UPM:lla ja Stora Ensolla lienee kiire kehittää omat vastaavansa. Koska sovellus on vain Metsäliiton jäsenille, niin sitä ei tässä esitellä tarkemmin. ”Siinä on kätevä reitin tallennus ja matkalaskuri. Saatavilla on kosteudelta suojaavia suojataskuja. Metsänhoitoyhdistysten Metsäselain-sovellus perustuu Karttaselain-sovellukseen. Perusversio on maksuton, eivätkä lisäominaisuudetkaan ole kalliita.” Niittylahti uskoo samoin, että ainakin niillä, joita pelottaa mennä metsään, sovellukset madaltavat kynnystä. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Metsäkeskuksen koulutusasiantuntijalle Sonja Niemenmaalle, metsäneuvoja Lilli Kerolle ja metsäneuvoja Anne Niittylahdelle sovellukset ovat tuttuja. Käyttöjärjestelmä ratkaisee tarjonnan Metsään sopivia sovelluksia ja niiden käyttöjärjestelmät Kerää kuviotietoja Käsi vakaana Navigoi metsäteillä Tarkista tilarajat Kehittyneimmissä sovelluksissa on kuvioittaiset puustotiedot. Muutamilla valmistajilla on vaativiin olosuhteisiin suunniteltuja laitteita. Akut ovat herkkiä pakkaselle. Tarkastele talvikuvaa M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Navigointisovellukset tuntevat metsätiet. Moni karttasovellus vaatii toimiakseen, että laitteessa on sisäänrakennettu kompassi. ”Perijäpolvella saattaa olla tieto hukassa, että missä perintöpalsta edes sijaitsee. Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovellus, joka tuo metsäsuunnitelman kännykkään, esiteltiin viime vuonna. ”Trestiman puustonmittaustiedot ovat tarkkoja, tutkitusti yksi yhteen perinteisen relaskooppimittauksen kanssa”, Kero sanoo. Relaskooppi on kätevä; puhelimen kamerassa on relaskooppihahlo, jolla tähdätään.” Niemenmaa uskoo, että sovellukset auttavat nuorempaa sukupolvea kiinnostumaan metsäasioista. ”Esimerkiksi metsälakikohteet voi tallentaa kuvina.” Sovellusmaailmassa tapahtuu Sovellusmaailmassa tapahtuu nopeasti ja mikä on uusinta hottia tänään, joutuu luovuttamaan asemansa uudelle tulokkaalle piankin. Tammikuussa mikkeliläinen MHG Systems julkaisi Metsänomistaja Mobile -metsäsuunnitelmasovelluksen, joka valmistajan mukaan toimii kaikissa älypuhelimissa ja kännyköissä. Säänkesto vaihtelee laitteen mukaan
Kuun paistaessa kirkkaasti riekko mielellään lymyilee, koska silloin sen luontaiset saalistajat puolestaan ahkeroivat. Juho Keskitalo hankkii ansalangan Ruotsin Karesuvannosta. ”TuiSkuSSa RiEkoT TykkÄÄvÄT liikkua.” Ansa viritetään neljän sormen korkeudelle hangen pinnasta. Sellaiset ovat kulkuriekkoja. Myös kuun vaiheella on merkitystä. Tuuli varistaa lunta ja kuuraa oksista, joten ne löytävät helpommin syötävää”, on kokenut Pertti Keskitalo opettanut poikaansa. Jotos seurailee jokivarren vuomaa ansalta toiselle. Näin tapahtuu tämän tästä. Suuri merkitys on ollut perimätiedolla. Paras aika on pari päivää ennen uuden kuun syntymää. Tällöin ne voivat lähteä etsimään ruokaa etäämmältä ja niitä voi yllättäen saapua ansamaille paljonkin. ”Tuiskussa riekot tykkäävät liikkua. Vaeltavia kulkuriekkoja voi joskus ilmaantua pyyntimaahan paljonkin.. ”Riekon ansapyynnissä kaiken perusta on tuntea linnun elintavat perin pohjin. 26-vuotiaan Juhon Pertti-isä ja Sulo-isoisä ovat olleet taitavia ansapyytäjiä – eivätkä pelkästään pyytäjiä vaan myös saamamiehiä. Riekon käyttäytyminen ja elintavat ovat tulleet Keskitalolle tutuiksi ahkerasti maastossa liikkuen ja havaintoja tehden. Ajopeli pysähtyy koivujuonteen kohdalle, nuori mies nousee kelkasta, nostelee hangesta risuja ja asettelee teräksisen ansalankasilmukan risuista taiteltuun kulkuaukkoon. 16 12. Silloin riekko liikkuu ja ansamiehen on oltava valppaana. Juho Keskitalo on saanut tämänkin talven aikana Riekkojahti ilman asetta Enontekiöläinen Juho Keskitalo on ansapyytäjä jo kolmannessa polvessa. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat K elkka möyrii ja mutkittelee umpihangessa, tuisku on pyyhkinyt edellisen ajojäljen sileäksi lumierämaaksi. Riekko käyttäytyy vaihtelevasti talven eri aikoina, määrääviä tekijöitä ovat aina ruoka ja suoja”, kertoo Juho Keskitalo Enontekiön Vuontisjärveltä. Huonojen säiden aikana, kuten varpujen ja oksien jäätyessä, riekon ravinnonsaanti vaikeutuu
Se on ollut tärkeä elannon osa sukupolvien ajan etenkin talviaikaan pohjoisen kylissä. Vaeltajariekon tuntee vähäisemmästä jalkahöyhennyksestä ja tummista kynsistä. Etelän ravintoloihin Keskitalo ahkeroi ansakierroksellaan sään salliessa kolmen päivän välein. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSÄSTÄ saaliiksi muutaman vaeltajan. ”Minulla on aina sukset kelkan matkassa. Isä-Pertti Keskitalon vuolemat riekot ovat mäntypuusta.. Riekon arvostus näkyy Keskitalojen kotona muutoinkin. Ravintola-annoksessa siihen tulee aikamoinen arvonlisä. Lumitalvi Talven erikoisuus Enontekiöllä on ollut rankka tykyn muodostuminen. Nyljetyn ja vakumoidun riekon hinta on tänä talvena ollut hieman toista kymppiä. Sen jälkeen lumi jäätyi entistä kovemmin kiinni oksiin ja painoi koivun latvoja oksankärkineen ja silmuineen kohti maata valkean maalinnun tavoiteltaviksi. Riekot ovat ottaneet tarjouksen vastaan ja ruokailevat mieluusti lumitaakan alle kaartuneiden oksien suojassa. Riekon ansapyytäjän on oltava melkoinen ajotaituri selvitäkseen yksin erämaassa. Tämä riekkotalvi on ollut keskinkertainen, mutta oikein hyvänä riekkovuonna hinta saattaa pudota lähes puoleen. Lunta on paljon ja se on pehmeää vitiä, mikä tarkoittaa mahdollisimman huonoa kelkkakeliä. Keskitalo myy saalisriekot turistikeskusten ja etelän ravintoloille. 17 12. Matkaa esimerkiksi Porrastunturiin Vuontisjärveltä kertyy noin 40 kilometriä. Kirjahyllyn päällä on kymmenkunta isä-Pertin puusta vuolemaa elämänlintua. Kun ansoja saattaa olla pyytämässä useita satoja, ei niitä ennätä kokea yhden päivän aikana. Riekkoa on pohjoisimmassa Lapissa kautta aikojen kutsuttu ”elämänlinnuksi”. Järvien jäille lumen alle on lisäksi noussut vettä, joka vaikeuttaa entisestään kulkemista maastossa. Silloin saalishävikki ketun, näädän ja korpin hyväksi jää mahdollisimman vähäiseksi. Jos haveri sattuu tai kelkka särkyy, voi ainakin hiihtää paikkaan, jossa on kenttää ja saa soitetuksi apua.” Riekon ansapyynti on sallittu talvisaikaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Ansakierros tunturissa voi kartuttaa kelkan matkamittaria satakin kilometriä. Vaikka Keskitalo on taitava kelkkakuski, hän tietää, että silti erämaassa voi sattua mitä tahansa. Nykyisin ammattimaisia pyytäjiä on Enontekiöllä ehkä parikymmentä – kaksi tai kolme ansojaa kylää kohden. Vain kerran on lämpötila käynyt vähän nollan yläpuolelle
Järkeilin, voisiko koivun kuori olla puulämmityksen pienhiukkaspäästöjen lähde. Kuorettomien klapien myynti on silti ollut nahkeaa. Täällä maaseudulla moni tekee polttopuunsa itse.” Niinpä hän on päätynyt ideoimaan uutta myytävää, muun muassa koneellisesti kuivattuja jätkänkynttilöitä. Sytykkeeksi kannattaa käyttää esimerkiksi kiehisiä, ei tuohta.” Koepoltossa ei otettu kantaa havainnon syihin. Kertakokeessa saatua tulosta voi pitää lähinnä alustavana. ”Kannattava liiketoiminta edellyttäisi myyntimäärien kasvattamista.” Ihan helppoa se ei ole. Tulokset tukivat hänen oletuksiaan. ”Teimme vanhempieni kanssa sukupolvenvaihdoksen 2010. Toisaalta puuta kuorittaessa puun pinnasta häviää myös nilaja jälsikerros. Hän korostaa, että kuorellisista klapeista ei tarvitse luopua kokonaan. ”Kuorellisen puun pienhiukkaspäästöt ovat suuria ensimmäisen pesällisen sytytysvaiheessa, mutta ei enää siinä vaiheessa kun tulipesä on kuuma. Kokeessa poltettiin peräjälkeen kolme pesällistä sekä kuorellista että kuoretonta puuta. Tutkimustietoa aiheesta ei löytynyt.” Niinpä Lamminmäki marssi Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen klapikuorman kanssa. METSÄSTÄ 18 12. metsänomistaJa Arttu Lamminmäki on hionut pilkkeen tuotantoon tehokkaan järjestelmän: mitä vähemmän rukkasenkuvia klapeihin tulee, sitä parempi on yrittäjän palkka.. ”Maailman sivu on tiedetty, että, että koivun tuohi sotkee tulipesien hormit. Ne voivat yhtä hyvin olla pienhiukkasten lähteitä. Tätä ei ole tutkittu.” Välttämätön lisäelinkeino Kotitilaansa hoitava Lamminmäki rakentaa toimeentuloaan kehittämällä polttopuun tuotantoa ja myyntiä. ”Kuoripäällinen polttopuu tuotti runsaan pienhiukkaspäästön, kun tulipesää sytytettiin. Kuorettomalla puulla sytytysvaiheessa ei pienhiukkasia juuri syntynyt. Keuruulainen klapiyrittäjä-metsänomistaja Arttu Lamminmäki mietiskeli asiaa ja kertasi vanhan kansan viisauksia. Hän teetti polttokokeen, jolla selviäisi, palaako kuorittu koivu puhtaammin kuin kuorellinen. ”Jyväskylään ja Tampereelle on 80 kilometriä matkaa. Keuruu on haastava sijaintipaikka klapiyritykselle. Kuumassa pesässä myös kuoripäällinen puu palaa puhtaasti.” VTT:ltä muistutetaan, että havainnon varmistaminen vaatisi toistettuja polttokokeita. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat V iime vuosina taajamien omakotitaloalueilta on kuulunut yltyvää valitusta puutakkojen savusta. Pro Agrian laskelmat osoittivat, etteivät pellon ja metsän tuotot riitä kannattavaan tilan pitoon.” Lamminmäki on vuosittain myynyt polttopuuta satakunta klapikuutiota vuodessa. ”Sytytysvaiheessa palavan tuohen savu on nokista. Nyky-Suomessa tietysti kitistään kaikesta mahdollisesta. ”Puhelin on soinut ja monenlaista yhteydenottoa on tullut. Niiden menekki Kuoretonta sytytykseen Keuruulainen klapiyrittäjä järkeili, että kuoreton puu palaa puhtaasti. Niiden lähistöllä on melkoisesti polttopuun toimittajia. Julkisuutta tuli, muttei kauppoja Lamminmäelle koe on tuottanut runsaasti julkisuutta ja otsikoita. Havainto oli uusi myös tutkijoille. Arttu Lamminmäki koettaa vahvistaa tilansa tulopuolta polttopuun tuotannolla. Siihen hänellä on hyvä peruste. Totta silti on, että puun poltto tuottaa terveyttä vaarantavia pienhiukkasia. Vain yksi soittajista halusi ostaa kuorettomia polttopuita”, mies harmittelee
Onkohan tuollainen hävikki niin mittavaa, että sen torjumiseksi kannattaa ottaa riski mittavista autovahingoista. Siellä ne kuivuvat rutikuiviksi ja syttyvät herkästi.” Isäukolle kiitos Tilan pidon ensi vuodet Lamminmäki on saanut toimeentulonsa lähinnä metsätalo?udesta. Ylilääkäri Raimo O. Useissa tiekunnissa metsäteiden liukkauden torjuntaan ei ole varauduttu mitenkään, vaikka tie pidettäisiin talvisin auki. Jos pitkäkyntisyys on todellakin muuttunut paikalliseksi tavaksi, hiekkalaatikoiden sepelin voi ostaa värillisenä. Hiekkalaatikot mäkipaikoissa ovat katoavaa kansanperinnettä. Esimerkiksi puun kuoriminen alentaa päästöjä paljon vähemmän.” Kosteat puut ja kitupoltto lisäävät pienhiukkasten kokonaispäästön kymmentai satakertaiseksi. Myrkyllisten orgaanisten yhdisteiden päästöt kohoavat jopa tuhatkertaiseksi.” Terveyshaitat keskittyvät taajaan rakennetuille pientaloalueille. Kun ikääntyvään tiehen on muodostunut reunapalletta eikä kaltevuutta enää ole tien keskeltä reunoille päin, sulavat lumivallit muodostavat tien pinnalle päivisin vettä, joka yöllä jäätyy. Kuumassa pesässä tuohellinenkin koivu palaa puhtaasti. Talviharvennusten kaupaksi saaminen on työn ja tuskan takana. Jos metsätie on hyvässä kunnossa, liukkauden torjuntaa tarvitaan vähemmän kuin ikääntyneillä ja rappeutuneilla teillä. Hän jätti aina taimikonharvennuksissa koivuja kasvamaan.” Myös harvennettavia metsiä Lamminmäen tilalla riittää runsaasti. Kun talvella on tarpeen torjua liukkautta, sen voi tehdä murskeella, jonka raekoko on alle 30 millimetriä. Ennenaikaisia kuolemia esiintyy eniten kroonisia sydänja verisuonitauteja sekä hengityselintauteja sairastavilla. ”Nostelen ne vaunuun klapikuorman päälle. Osa pienimmistä hiukkasista voi kulkeutua verenkiertoon. Jotkut ovat yhdistäneet murskeen ajon liukkauden torjuntaan. ”Tästä saan kiittää isäukon metsänhoitolinjaa. ??. METSÄSTÄ 19 12. Puut pilkotaan katettuun kuivausvaunuun, jossa puut kuivataan ilmapuhaltimien avulla. Koivupölkyn pinnasta voi tuohellisen osan lohkaista irti. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Tähän asti pilketuotantoon on piisannut koivuja omasta takaa. Hiekoitus ei ole sama kuin liukkauden torjunta. Käsitys on väärä. Lisäkustannus on mitätön, sillä hiekkalaatikoihin ei tarvita paljon tavaraa. Se voi olla syy siihen, että liukkauden torjunta unohtuu silloin, kun se olisi todella tarpeen. Jokatalvisen liukkauden torjunnan sijaan tarvitaan silloin kunnollinen tien peruskunnostus. Usein liukkaus syntyy sulavista tien lumivalleista, jotka uusilla teillä valuttavan vetensä reunaojiin. Ja jos hiekoitusta tarvitaan, tyypillisille metsäteille ei aina kannata tuoda hiekkaa, vaikka se olisi halpaa ja helposti saatavilla jopa tien varrelta. ”Varmin keino on polttaa kuivaa, puhdasta puuta ja käyttää tulisijaa ohjeiden mukaan. pAlsTAllA mukana) voi antaa paremman tuloksen. Jos metsätien jääpolanne on tasattu ja samalla karhennettu uramaiseksi, ei tarvita hiekkaa ehkä pahimpia mäkiä ja sivukaltevuuskohtia lukuun ottamatta. Kooltaan ne ovat alle 2,5 mikrometriä. Metsäteille talvihiekkaa Hiekoittamattomilla metsäteillä talvella puuta ajanut yrittäjä arvioi joskus, että hänen kotikunnassaan talvisin jopa kirkkoherra käyttää enemmän hiekkaa kuin tienhoitokunnat. Lisäksi hänellä on pienimuotoista viljanviljelyä. Jos näin on, tarvitaan herätys ja parannus. Erityisesti sivukaltevissa mutkissa myös raskas ajoneuvo voi liukua hallitsemattomalla tavalla. Punainen sepeli on monilla paikkakunnilla turvallinen valinta. Keuruu. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Samalla keinolla kuivuvat myös jätkänkynttilät. Kun laatikot täytetään hyvissä ajoin syksyllä 10-millisellä kuivalla sepelillä, tavara ei jäädy toisin kuin hieno hiekka. Tai paremminkin riittäisi. Kun lumi sulaa usein epätasaisesti auringonpaisteen tulosuunnasta riip puen, voi syntyä sellaista jäistä sivukaltevuutta, joka vie autoa kuin autoa väärään suuntaan. Haja-asutusalueilla puunpolton pienhiukkasista ei yleensä koidu merkittävää haittaa. Jotkut tiekunnat suhtautuvat hiekkalaatikoihin kielteisesti sillä verukkeella, että jotkut ottavat mursketta laatikoista yksityiseen käyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että kotitalouksien puunpoltosta syntyvät pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain jopa 260 ennenaikaista kuolemaa. Vaikka raekoko on alle 10 millimetriä, materiaali hyödyttää tienpitoa myös kesällä. Pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin, jossa ne tuhoavat soluja ja aiheuttavat tulehduksia. Tämäkin onnistuu, jos on tarvetta tuoda tielle lisää pintamateriaalia. Salonen THL:stä neuvoo, että puulämmittäjät voivat vähentää pienhiukkaspäästöjä merkittävästi. Jäiset mäet voivat olla hiekoittamattomina ongelmallisia. Samalla reilun 20 kuution kuormasta haihtuu vettä 3 000 litraa”, hän selvittää. Joskus metsätie on päässyt niin huonoon kuntoon, että sivukaltevassa maastossa ylärinteestä valuu tielle sulavaa vettä. Niitä tarvittaisiin edelleen. Poikkeuksena ovat vain ne metsätiet, joiden varrella on pysyvää asutusta. Kuiva puu palaa puhtaasti Kuorettomia klapeja on helppo tehdä itsekin. Lamminmäellä on näppärä ratkaisu klapien kuivaamiseen. ”Toivottavasti Äänekosken uusi sellutehdas tulee ja ratkaisee kuitupuun menekkiongelmat.” Puun poltosta syntyvät pienhiukkaset koostuvat noesta ja siihen kiinnittyneistä orgaanisista yhdisteistä sekä kivennäispitoisesta lentotuhkasta. Kun sattuu pääkallokeli, esimerkiksi sataa alijäähtynyttä vettä jäiselle pinnalle, on tilanne vakava. Teräväsärmäinen sepeli (ei hienoainesta) tai murske (hienoaines ”MAAILMAN SIvU ON TIedeTTy, eTTä TUOhI SOTKee TULIpeSIeN hORMIT.” näyttääkin jopa lupaavammalta kuin kuorittujen pilkkeiden. Liukkauden torjuntaa ei tarvita joka vuosi eikä kaikilla teillä. Vaikuttaa olevan yleinen käsitys, että hitaasti jurraaville puutavara-autoille tien liukkaudesta ei ole haittaa. Ylärinteen puolella olevan tien sivuojan on toimittava kaikissa oloissa. ”Kärryllinen kuivuu myyntikuntoon parissa viikossa. ??. Konsteja löytyy, kun keinot loppuvat
Kerran olen onnistunut seuraamaan tilannetta, jossa emo opasti poikasta liitämään. Talvella ja keväällä voi löytää kellanruskeita, riisinjyvän kokoisia ja muotoisia papanoita suurten haapojen ja kuusien tyvestä. Vuodenajasta ja paikasta riippuen on havaittu joitain vaihteluita. Liito-oravat ovat enimmäkseen hämäräaktiivisia. Liito-oravan paha uhkaaja on näätä. Hämäräaktiiviset liito-oravat lähtevät liikkeelle päiväpiiloistaan auringonlaskun jälkeen. Talvisin ne ruokailevat aamuja iltahämärissä. 20 12. Kesäyönä ne lähtevät pesästä keskiyön aikaan ja palaavat auringonnousun aikoihin. Suomessa esiintymisalue on etelärannikolta pohjoiseen Oulu–Kuusamo-linjalle saakka. Ne lähtevät liikkeelle päiväpiiloistaan auringonlaskun jälkeen, samaan aikaan pohjanlepakoiden kanssa. Samoissa metsissä elävät pyyt ja muut kanalinnut. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 BENJAM PÖNTINEN teksti ja kuvat 50 -luvulla luontokuvausta aloitellut nuorukainen pöntötti metsiä helmipöllöjen pesimispaikoiksi. Ne olivat niin yleisiä ja liian tavallisia kuvattavaksi. Eteläja keskieurooppalaiset voivat jopa ihmetellä, onko sellaisia edes olemassa. vaihtopesiä muutaman hehtaarin alueella. Tänä päivänä sama poikanen – jo varttuneena miehenä ja ammattiluonnonkuvaajana – harmittelee, ettei silloin ymmärtänyt kuvata liito-oravia enemmän. Siellä se on sateelta suojassa ja poikasten on turvallista aloittaa kiipeilyharjoitukset oksiston turvissa. Suomen, Viron, Latvian, samoin kuin itäisen Siperian ja Japanin, liito-oravalaji on sama, Pteromys volans. Ei ole enää. Se pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton ja välttämään petojen huomion. Valoisan aikaan se liikkuu hyvin hitaasti ja varovasti ikään kuin hiipien. ja 15–20 ja pöntön korkeus 30– 40 senttiä. Järeitä ylispuita, pieniä aukkoja, lepikoita, haavikkoja ja kuusitiheikköjä, niitä liito-oravat suosivat. Koiraat asustelevat jopa lähes kymmenen kertaa suuremmalla alueella, jolla saattaa olla useita naarasyksilöitä. Pönttö on hyvä sijoittaa roikkumaan kuusen alaoksista. Liito-oravat elävät mieluiten Liito-oravan salattu elämä Vielä 60 vuotta sitten liito-orava oli liiankin tavallinen valokuvattavaksi. Erityisesti ne viihtyvät reunavyöhykkeillä, missä metsätyypin vaihtelevuus on suurinta. Kirjoittaja on luontokuvaaja ja tietokirjailija. Valokuvaajalle etenkin liito-oravan liito on jokseenkin haastava kohde. Aikuiset liito-oravat elävät paikkauskollisina samalla alueella. Poikasiaan imettävä naaras ruokailee myös iltapäivisin. Talousmetsissä, joista luonnonkolot puuttuvat, liito-oravaa voi suorastaan ohjailla asumaan halutulla alueella. Suomi on lajin läntisin esiintymisalue, Ruotsissa ja Norjassa puolestaan ei ole koskaan havaittu liito-oravia. Harjaantunut silmä oppii nopeasti havaitsemaan, mikä on tälle vanhan kansan siipioravalle sopivaa metsää. Keväisen lisääntymispäivän aikaan siipi oravat eivät juuri ihmistä huomaa. Naaraan kantoaika on viitisen viikkoa ja poikaset alkavat liikkua pesäkolon ulkopuolella muutaman viikon ikäisinä. Paras liito-oravien kartoitusaika onkin maaliskuulta toukokuulle. Omat parhaat kuvaustilanteeni ovatkin olleet juuri useamman pääsiäisen tietämissä. Ne tuovat poikasensa suojaisten tiheikköjen hyönteisapajille. Aukko oikean kokoiseksi Erityisesti tikkalinnut, käpytikka ja pohjantikka, tekevät koloja, jotka soveltuvat myös liito-oravan pesäksi, mutta se asettuu mielellään myös ihmisen tekemään pönttöön. Avohakkuiden kärsijä Laaja-alaisten hakkuiden suurin tai ainakin kuuluisin kärsijä on ollut liito-orava. Skandinavian valloituksen viimeisenä esteenä on mahtava Tornionjoki. Kevätkesällä ravinnon muuttuessa siemenistä puiden lehtiin uloste muuttuu tummaksi ja vesisateessa liukenevaksi. Pohjois-Pohjanmaan suuret suoalueet ja joet ovat tälle metsien eläjälle ylittämättömiä esteitä. Pohjois-Amerikassa elää kaksi vastaavaa, kooltaan hieman pienempää lajia. Kulkuaukon tulisi olla noin 43 senttiä, kolon halkaisiLiito-oravan pöntön oikea korkeus on 30–40 senttiä. Harmikseen hän löysi lähes jokaisesta pöntöstä liito-oravan naavalla pehmustaman pesän. ”LAAjA-ALAISTeN hAKKUIdeN AINAKIN KUULUISIN KäRSIjä ON OLLUT LIITO-ORAvA.” vanhoissa sekametsissä. Siksi pönttöä rakennettaessa on tärkeätä tehdä kulkuaukko sen kokoiseksi, ettei näädän kallo mahdu aukosta sisään. Mutta se on ihan oman arvoinen tarinansa kerrottavaksi joskus myöhemmin. Ei sekotu oravaan Liito-oravan harmaa turkki, suuret silmät ja liitopoimut erottavat sen helposti ruskeasta kotipihan oravasta. metsästä. Silloin se ei yleensä poistu kauas pesästään, vaan ruokailee pesäpuun latvassa tai lähipuussa. Naaraalla saattaa olla ns
Hinta 76 € Uudistettu 4. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja käsittelee monipuolisesti ja havainnollisesti muun muassa metsien hoitoa ja käyttöä, puukauppaa, valtionrahoitusta, metsien kaavoitusta ja suoje lua sekä erilaisia metsänomistusmuotoja. Hinta 48 € Metsäoikeus Matti Kiviniemi Metsäoikeus on kattava ja vakiintunut metsälainsäädännön käsikirja ja selitysteos. Koska metsälaki ja valtaosa muustakin metsälainsäädän nöstä on muuttunut viime vuosina, on ajantasainen käsikirja on hyödyksi useimmille metsäalan toimijoille. Lakien ja alemman asteisten säännösten lisäksi teoksessa selostetaan tärkeimmät metsäalan oikeustapaukset. Hinta 48 € Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta. painos. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämis keskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Liito-oravan salattu elämä Ota oppia. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsän hoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnon ja ympäristön hoidosta. Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Puukauppaa, metsätalouden kannat tavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh
Eihän se yhteistoimintaa estä, vaikka tilat ovatkin eri omistajilla.” Toki palstojen pirstaloitumisen ongelmat tunnetaan myös Valkealan suunnalla. Yhteisiä leimikkokeskityksiä ja yhteismyyntejä ei ole tehty enää pitkään aikaan. Osa siitä on hajallaan ympäri Suomea, ja Metsähallitus ostaa tiloja Vekaranjärven varuskunta-alueen ympäriltä harjoitusmaastoiksi puolustusvoimille”, Vesanen kertoo. Puuttui myös resursseja alueellisten metsäsuunnitelmien laatimiseen, joita metsätalousalueiden toiminta edellytti. Miten kehittäisit lehteä, mistä haluaisit lukea lisää, mistä riittäisi vähempikin?. Ensimmäinen metsäyhteistyöalue (joista käytettiin paikoin myös nimeä metsätalousalue) perustettiin Pohjois-Savoon vuonna 1968. Niiltä odotettiin kasvavaa puuntuotantoa, metsänhoitoja parannustöiden optimointia sekä tasaisempaa raakapuun tarjontaa. Hurskainen ja A. Yhteismetsiin kohdistuu samanlaisia odotuksia – aika näyttää, toteutuvatko ne. Selänpään metsäyhteistyöalueen puheenjohtajana 90-luvun lopulta lähtien toiminut Veli-Matti Vesanen katsoi päätään puistellen, kuinka eri metsäyhtiöiden motoja kuljetettiin peräkanaa lavettiautoilla korjaamassa pieniä tuholeimikoita. Veli-Matti Vesasen talvet kuluvat omien metsien harvennusja hoitokohteilla. Muiden kuin Selänpään perustamiskirjoilla taitaa olla enää vain historiallista arvoa. Heinäkuun viimeisen eli Helenan päivän syöksyvirtaukset kaatoivat tuhansia kuutioita puuta. Ne olivat siellä täällä eri omistajien metsissä. Lähes puolet niistä toimi Pohjois-Karjalassa. he päätetään edellisenä vuotena, kohteet ovat esimerkiksi historiallisia paikkoja tai metsänhoitoja luontokohteita.” Vesanen arvelee, että Selänpäässä metsäyhteistyöalue on pysynyt hengissä sen takia, että entinen Valkealan (nykyinen Kymenlaakson) metsänhoitoyhdistys on ollut aina toiminnassa mukana ammattiavun antajana. Paikka ja aiYhteistyöalueista yhteismetsiin Metsäyhteistyöalueista haettiin aikanaan samoja ratkaisuja kuin nyt yhteismetsistä. 8, 1974. ”Olen seurannut läheltä Jaalan yhteismetsän toimintaa mutta en tiedä, onko niistä verohelpotuksista ja muista tuista apua. MAALISK UUTA 2015 • NRO 5 • WWW.ME TSALEHT I.FI • PERUSTE TTU 1933 Arttu Lamminm äki sai julkisuutt a puhtaamm in syttyvillä klapeillaa n. Silva Fennica vol. ”Kun metsätila tulee myyntiin, ei sen omistus jää likikään aina kylälle. 70-luvulla perustetun metsäyhteistyöalueen rooli on tosin muuttunut alkuajoista. Toisin oli Suomessa 1960-luvulla, jolloin ensimmäiset metsäyhteistyöalueet perustettiin Ruotsista saatujen esimerk kien mukaisesti. Muina etuina nähtiin metsäta louden ja metsänhoitotöiden suunnittelun tehostuminen, ammattihenkilöstön tehokkaampi käyttö, metsäyhteistyöalueen jäsenten työvoiman ja kaluston käyttömahdollisuuksien lisääminen sekä metsänomistajien tietotason nostaminen. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 MARTTI LINNA, teksti ja kuva V iime syksynä Valkealan Selänpään kylällä korjattiin metsissä myrskytuhoja. MItä mieltä olet Metsälehdestä. Aikanaan metsäyhteistyöalueita pidettiin yhtenä vastauksena kansantalouden odotuksiin yksityismetsätaloudelta. Samanlaiset odotukset Lista sisältää samoja asioita, joilla yhä perustellaan yhteismetsien perustamista ratkaisuna yksityismetsätalouden ongelmiin. ”Toiminta on nykyään lähinnä kyläiltojen viettämistä kerran vuodessa jossakin päin kylää”, maanviljelijä ja metsätalousyrittäjä Vesanen kertoo. Lähde: J. Myös MTK:lla ja osin metsäteollisuudellakin oli varautunut asenne. Selänpää on vireä kymenlaaksolaiskylä, missä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Reunala: Metsätalousaluetoiminnan kehitys ja kehittymisen edellytykset Suomessa. Yksi sellainen toimii yhä Valkealassa. Syy oli lähinnä metsäpolitiikassa: Metsäliitto-yhtymällä, joka noihin aikoihin suhtautui varauksellisesti tällaisten alueiden perustamiseen, ei ollut tuotantolaitoksia Pohjois-Karjalan piirimetsälautakunnan alueella. ”Ne keräävät yleensä 20–30 henkilöä paikalle. Lisää tuloja, tehokkaampaa työtä Vuoteen 1974 mennessä alueita oli perustettu jo noin 350. Veli-Matti Vesanen kuitenkin epäilee, tokko niistä on ongelman ratkaisuksi. Yhteistyöalueiden perustamisella pyrittiin, paitsi pienempiin puunkorjuun ja -myynnin sekä metsänhoitotöiden kustannuksiin, myös metsänomistajien parempiin neuvotteluasemiin puun hinnoista sovittaessa. Mielipiteesi auttaa meitä tekemään entistäkin parempaa Metsälehteä. Sivut 18–19 Kuoret pois klapeista Uutinen: Lunastusl aki suututtaa ›› sivut 2–3 Puukaupp a: Talvileimi koita jää taas rästiin ›› sivut 12–13 Metsänho ito: Metsänom istajan sovellukse t ›› sivut 14–15 Palstalla: Hiekkalaa tikot takaisin ›› sivu 19 Tule rohkeasti antamaan suoraa palautetta – sekä ruusuja että risuja. Niinpä niiden tukeminen jäi usein paikallisten piirimetsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten aktiivisuuden varaan. Yhteismyyntejä oli harrastettu ennenkin, mutta puunkorjuun ja metsänhoitotöiden kustannustason kohoamisen takia katsottiin, ettei sellainen yhteistoiminta enää riittänyt. Valkealassakin perustettiin aikanaan toistakymmentä metsäyhteistyöaluetta eri kylille. Yksityismetsätalouden harjoittamisesta haluttiin tehdä voimaperäisempää perustamalla metsätalousalueita. Ku va M ik ko R iik ilä METSÄAL AN AJANKOH TAISLEHT I • TORSTAIN A 12. Kauppaa keksintö ei vilkastutt anut. METSÄSTÄ 22 12. Selänpäässä on tehty yksi periaatepäätös siltä varalta, että metsäyhteistyöalue päätetään joskus lopettaa. Vielä 70-luvullakaan ei ollut selvää, kenen tehtävä metsäyhteistyöalueiden edistäminen oli. Vastaa Metsälehden lukijakyselyyn! Metsälehden lukijakyselyn löydät osoitteesta www.metsalehti.?
Jyväskylän korkeudella tarkennettu malli johti vuositasolla noin kuutiometrin korkeampaan keskimääräiseen puun tuotokseen. Lisäys oli lähes kokonaan tukkipuuta. Työntekijän piti hakata puumäärä yksin, tosin vaimo ja alle 16-vuotiaat lapset saivat auttaa ”perheen päätä”. Eräällä alueella Etelä-Hämeessä on hakkuumäärä noussut jopa nelinkertaiseksi kuluvassa kuussa, johon suurelta osalta ovat pakkaukset todennäköisesti vaikuttaneet” . Jos puuta kertyi samassa ajassa vähintään 72 mottia, sai kahden pakkauksen osto-oikeuden. Uudet mallit kuvaavat, millaisiin tuloksiin nykyaikaisilla uudistamismenetelmillä ja suositusten mukaisella metsänhoidolla voidaan yltää. ”Kestävät vuotuiset hakkuumahdollisuudet kohosivat yli 70 prosenttia edellisestä suunnitelmasta”, Korhonen kertoo. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Luken uusi ennustemalli tuotti. Aivan niin nuoriin metsiin yhteismetsä ei silti aio päätehakkuita suunnata, vaan kasvuisat männiköt saavat kartuttaa tukkipuuosuuttaan tätä pidempään. Näin alhainen työtulos osoittaa, että työntekijät eivät työskentele metsässä täysiä viikkoja, sillä suomalainen metsätyömies varmasti hakkaa päivässä huomattavasti enemmän kuin pari mottia” , lehdessä todettiin. Yhden pakkauksen osto-oikeuden sai, jos työntekijä oli metsätöissä vähintään kahden viikon ajan ja hakkasi yhteensä vähintään 48 kuutiota. Suunnitelmaa varten metsät laserkeilattiin. Viljelymetsät yli mallien Kuusamon yhteismetsän viime vuonna tekemä uusi metsäsuunnitelma lienee tarkin havaintoaineisto viljelymetsien kasvukyvystä pohjoisessa. Yhdessä pakkauksessa oli 200 grammaa palasokeria, 150 grammaa paahdettua kahvia ja viisi askia Työmies-savukkeita. Pohjois-Suomen hyvin hoidettujen mäntymetsien kasvuennusteet ovat nyt saatettu ajan tasalle. Lisäksi puuston nopea kehitys mahdollistaa useampia harvennuksia. Esimerkiksi Kuusamossa kiertoaika lyhenee 20 vuodella. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Tuoreiden kankaiden säätöauratuille aloille istutetut, alle 50-vuotiaat männiköt yltävät parhaimmillaan yli kymmenen kuution vuosikasvuun.” Yhteismetsän osakkaille metsäsuunnitelman uusiminen oli ilouutinen. Ennuste perustuu 90 vuoden kiertoaikaan. ”Työteho on ollut luvattoman heikko. Esimerkiksi Uudenmaan-Hämeen hankintapiirissä pakkauksia pidettiin ”tehokkaimpana tähän mennessä keksityistä työn kiihokkeista. 1 2 3 4 5 6 Kiertoajan keskituotos kuivahkolla kankaalla, mänty Hyvä hoito kannattaa M /ha/v Jyväskylä Kuusamo keskimäärin keskimäärin hyvin hoidettu hyvin hoidettu Lähde: Luke. Lisäksi puuston kasvu varmennettiin maastomittauksin. ”Esimerkiksi siirtyminen männyn luontaisesta uudistamisesta kylvöön nostaa puuston tuotosta”, Huuskonen toteaa. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Tupakan, kahvin ja sokerin voimalla JUSSI COLLIN Sotien jälkeen kannettiin huolta metsätyömiesten työtahdista. ”Korjattu ennuste perustuu havaintoihin hoidettujen metsiköiden kehityksestä”, selvittää tutkija Saija Huuskonen Lukesta. Huuskonen laati kollegoineen Metsälehden pyynnöstä laskelman, joka kuvaa millaisiin puuntuotoksiin keskimääräisen ja hyvän metsänhoidon kasvuennustein ylletään Jyväskylän ja Kuusamon männiköissä. Hän huomauttaa, että todellisuudessa hyvin hoidetut viljelymetsät varttuvat hakkuukypsiksi nopeammin kuin tähän asti on ennustettu. ”Tähän asti käytetyt metsien kasvumallit kuvaavat luontaisesti syntyneiden metsien kehitystä. M is ka Pu um al a MIKKO RIIKILÄ Luonnonvarakeskus Luke päivitti Motti-kasvusimulaattorin kasvuennusteita. Suurin hyöty pohjoisessa Tarkennettu kasvuennuste johti suurimpaan tuotoseroon Pohjois-Suomen hoidetuissa männiköissä, kun sitä verrattiin Motti-ohjelmistossa aiemmin käytettyihin kasvuennusteisiin. Suuralueiden puuston kehitysennusteiden laadintaan se ei sovi”, hän neuvoo. Tahdin parantamiseksi lansseerattiin marraskuun alussa Teho-pakkaukset. Hoidetut viljelymetsät kasvavat 20 prosenttia enemmän kuin kasvumallit ennustiHyvä hoito tuplaa tuoton pohjoisessa Luke tarkensi metsien kasvua ennustavia mallejaan. Kuusamon yhteismetsän hoidetut viljelymetsät varttuvat ensiharvennettaviksi 30–35 vuodessa. Metsätyöntekijä sai osto-oikeuden savukkeita, kahvia ja sokeria sisältävään pakkaukseen, jos ylsi asetettuihin hakkuuvaatimuksiin. vat”, toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen kertoo. Vertailun havainnollistamiseksi molemmissa ennusteissa käytettiin samalla alueella samoja kiertoaikoja. UUTINEN vUoNNa 1945 METSÄSTÄ 23 12. ”Korjattua kasvuennustetta voi käyttää harkinnan mukaan metsikkökuvioilla, joiden hoito on alusta lähtien ollut mallikelpoista. Tähän asti käytössä olleet Motin kasvuennusteet on laadittu metsien keskimääräisen kasvun perusteella. Hakkuukypsyyden ne saavuttavat 60–65-vuotiaina. Pakkausten vaikutusta arvioitiin Metsälehdessä tuoreeltaan marraskuun lopussa. ”Nuorten kasvatusmetsien keskimääräinen vuosikasvu on 5,5 kuutiota hehtaarilla. Tarkennettu ennuste päätyy noin kolmen kuutiometriin. ”Keskimääräinen” ennuste arvioi kuivahkon kankaan männikön keskimääräiseksi puuntuotoksi noin 1,7 kuutiometriä hehtaarilla. Metsälehdessä seurattiin tiiviisti puun korjuun etenemistä ja esimerkiksi lokakuussa 1945 päiviteltiin heikkoa hakkuutahtia – mieskohtainen tulos oli kesällä paininut jo alle kahden kuution ja syksyä kohden noussut vain niukasti
Terän suojan takana oli harja asennettuna niin, että harjajouhet olivat kantokorkeuden alapuolella. Hirvenjäkälän ohella hätäravintona on käytetty myös muita jäkäliä, esimerkiksi luppoja ja poronjäkäliä. Metsäsuomalaiset vieroivat kuitenkin jäkälänkäyttöä. Jauhot on sitten käytetty leivontaan tai ruoanlaittoon. Metsänhoitaja Viljo Kaartinen oli asialla näissä laitesuunnitteluissa, joten hän varmaan oli teettänyt esittelemäni laitteen. TIMO SALMI Sähköistä asiaa. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA LUKIJALTA HIRVENJäKälät ovat yleisiä karuissa kangasmetsissä ja kallioilla koko Suomessa. Riistanhoidollisesti se on iso juttu. Ensimmäisen maailmansodan vuosina viljaa ei aina saatu, ja paikoin Lapissa jouduttiin vielä turvautumaan jäkäliin. Sain kokeiltavaksi sellaisen sirppilaitteen, jossa sirppi oli terän etupuolella ja jousti siten, että sylinteriventtiilistä ruikkasi ainetta terän alapinnalle sutaten kannonpäät torjunta-aineella. Innostus loppui kun sanottiin, että kemiallinen vesakontorjunta on nyt loppu. Hirvet, kauriit, peurat ja porot saisivat oivallisia syömäpaikkoja. Jäkälää on keitetty lipeän tai tuhkan kanssa, kuivattu ja jauhettu. Lajeja on kaksi, isoja pienihirvenjäkälä. Suurten nälkävuosien aikaan piti viljaa säästää ja niin proviisori Wahlfors sai 1868 luvan valmistaa Kajaanin olutpanimossa 200 kannua jäkäläviinaa. Kun olot paranivat, jäkälän käyttö niin ravintona kuin viinan valmistuksessa loppui. Parturoidaan sähkölinjojen läheiset reunapuut pois, niistä metsänomistaja saa metsänhakkuutuloa. Annetaan sähkölinjojen alusmetsän kasvaa siihen asti, ettei niistä ole häiriötä sähkönjakelulle. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 P I L K K E I T Ä 24 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Rahaa säästyisi eikä hiilijalanjälki kasvaisi, kun maajohdot jätettäisiin rakentamatta. Minusta näin tehden tulisi sähkö halvemmaksi kuluttajallekin, kun sähköyhtiöiden ei tarvitsisi korottaa loputtomiin sähkönsiirtomaksuja. Näin menetellen metsänkierto tulee lyhyemmäksi ja metsänomistaja saa tuloa lyhyemmällä aikavälillä siltä alueelta. Vanha nimi oli islanninjäkälä, nykyinen nimi viittaa hirvensarvia muistuttavaan ulkonäköön. Siinä oli kuten Metsälehden kuvassa säiliö, sulkijahana ja bensaletkua terälle asti. Hätäleipää ja jäkäläviinaa Hirvenjäkälä kasvaa usein yhtenäisinä peitteinä, joten sitä on ollut helppo kerätä niin leivänjatkeeksi kuin viinantekoonkin. Sitten annetaan reunametsän kasvaa pöhikkönä siihen mittaan asti, etteivät ne taipuessaan ylety sähkölinjoille. Jäkäliä on voitu lisätä keittoihin myös sellaisinaan. Aine valui omalla painollaan onttoon rungon sisukseen, ja korkista säädeltiin tarvetta. Porasin reiät harjapuolelle, josta aine tihkui kostuttaen harjakset. Hakekone kun siellä möyrii, niin se tekee siemenille rikkonaista maata, josta ne räjähtävät nopeaan kasvuun. Hirvenjäkälän ravintosisältö on kuitenkin paljon parempi kuin poronjäkälän, ja haitallisia jäkälähappoja siinä taas on vähemmän. Seuraavina vuosina muutkin kokeilivat jäkäläviinan tekoa, ja kaikkiaan sitä tuli markkinoille ehkä puolimiljoonaa litraa. METSÄPILA Ti m o To iv an en MEtSälEHdESSä 3/2015 oli asiaa biologisesta vesakontorjunnasta ja kuinka torjunta-aineen levitykseen haetaan vielä keinoja. Hirvenjäkäliä on käytetty hätäruokana kaikkialla pohjoisilla alueilla niin Pohjois-Amerikassa kuin Euraasiassakin. Raivatessa kehittyi sitten tee se itse -laite, josta työnjohtokin sanoi, että ”suuret keksinnöt ovat yksinkertaisia”. Tietysti jäkälää on käytetty myös viinan valmistukseen. Lars Levi Laestadius sanoikin, ettei jäkälää käytetä niin kauan kuin mänty on vihreä. Eivätkä asuisi sitten hoidetuissa taimikoissa. Sähkölinjojen alusmetsäkin saadaan näin tuottamaan maanomistajalle tuloa. VEIKKO VÄÄTÄJÄ Taivalkoski Vesakontorjuntalaite 30 vuoden takaa EIPä kaiveta sähköjohtoja maan alle. Taimettuminen tapahtuu luontaisesti lähimetsän puista. Harjan sai maalisiveltimestä, jossa oli irrotettava varsi. Sitten pannaan töihin sitä varten suunniteltu hakekone, joka pui nuoren metsän hakkeeksi suoraan säiliöön. Pienriistalle tulisi ruokaja suojapaikkoja. Koivut ovat nopeasti kasvavia puita. Lehden kuvaa katsellessa tuli mieleen, että samoilla asioilla oltiin noin 30 vuotta sitten, kun pohdittiin kemialliseen vesakontorjuntaan sopivia laitteita raivaussahaan. 12. Kasvupaikoissakin on eroa: isohirvenjäkälä on metsälaji, joka viihtyy sammalten ja varpujen seurassa, pikkuhirvenjäkälä suosii avoimempia paikkoja kuten kallioita ja hietikoita. Vähimmällä jäkäläruoan valmistuksessa ovat päässeet ne pohjoiset kansat, jotka söivät peuran pötsin sisältöä joko sellaisenaan tai muihin ruokiin sekoitettuina. Nyt metsänomistajat voisivat ryhtyä vastaavaa laitetta kehittämään, kokeilkaa vaikka Round upia
Näkyvä osoitus norpan maavaiheesta on sen turkki, jolla ei ole lämpötaloudelle juuri merkitystä lajin nykyisessä elinympäristössä. Se löytyi meteorittikraaterista, jossa muinoin oli ollut järvi – löydön perusteella hylkeen alku sijoittui makeaan veteen. Elimistön hiilidioksidin mittaamiseen erikoistuneet solut ilmoittavat tilanteen vaarallisuudesta ja saavat aikaan autoMiten norppa elää jään alla. Todiste norpan maavaiheesta saatiin vuonna 2007, kun Kanadan arktiselta Devoninsaarelta löydettiin 20–24 miljoonaa vuotta vanha hylkeen edeltäjän fossiili. Sukeltajataudin eli typen ja muiden kaasujen kuplimisen norppa taas välttää puristamalla keuhkot kokoon. Happi ei yksin takaa hengissä pysymistä – sen voi todeta, kun pidättää hengitystä minuutin ajan. Tämä tapahtuu punasolujen sisältämän rauta-atomin avulla. Tämä on osasyy sille, miksi ihmiset hukkuvat, kun joutuvat paniikkitilanteessa veden varaan. Sukelluksen pitkä kesto puolestaan johtuu eläimen veren suuresta hemoglobiinipitoisuudesta, joka sitoo tehokkaasti happea. Sammakko, jonka toukka-asteen muodon voi nähdä ihmissikiön alkuasteella, kehittyi niveljalkaisista noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Norppa on siitä hyvä esimerkki. Norppa osaa hyödyntää happea eri tavoin eri tilanteissa. Se käy ilmi eläimen vuorokausirytmitaulukosta, jossa yli puolet ajasta sijoittuu veden alle. Keskiraskaalla norpalla syke putoaa matalassakin sukelluksessa 15–30 kertaan minuutissa. Noin 70-kiloisessa norpassa on verta pyöreät kymmenen litraa. pilkkeitä LUONNOSTA maattisen hengityksen käynnistymisen. Verisuonet puristuvat kasaan niin, että täysi verimäärä ohjautuu ainoastaan niille elimille, joiden täysitehoinen toiminta on hengissä pysymiselle välttämätöntä. Prosessi käynnistyy, kun hiiliyhdisteet hapettuvat eli ”palavat” solun sisällä olevissa mitokontrioiden voimaloissa. Tämän ohella happea varastoituu tehokkaasti norpan lihaksistoon hemoglobiinin läheisen avittajan myoglobiinin ansiosta. Eläimet ovat sopeutuneet monenlaiseen ympäristöön. Lukema on norpalla 250, kun ihmisellä se on noin 140–150 milligrammaa. Vesieläin ei tarvitse keuhkoihinsa happea sukelluksen ajaksi, vaan tärkein happivarasto on veri, jota on ihmisen painokiloon suhteutettuna kaksinkertainen määrä. 25 12. Tämä on hyvä saavutus, varsinkin kun muistetaan, että norppa kehittyi maa nisäkkäästä ja pakeni vihollisiaan veteen. Tuolloin kaloille tunnusomainen uimarakko muuntui maan päällä elävien eläinten keuhkoiksi. Miten norppa sitten voi elää niin vieraassa elementissä. Niissä on ohut solukerros, jonka läpi happi siirtyy verenkiertoon ja hiilidioksidi poistuu verestä. Kalojen kidukset ja nisäkkään keuhkot toimivat periaatteessa samalla tavalla. Norpan kinospesän tähde kertoo, miten eläin on hakenut pesäsijaa jään alta eri paikkoihin poraamiensa avantojen kautta. Hengityskäskyä ei anna elintärkeä happi vaan hiilidioksidi. Norppaa auttaa myös kyky sietää hiilidioksidia, joka varastoituu verenkierrossa pussimaisiin keskuslaskimoihin. Puolet ajasta veden alla Norpan koko olemus on kuin tehty vedenalaista elämää varten. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 JOUKO KUOSMANEN, teksti ja kuvat K un ihminen vetää vettä keuhkoihinsa, yskänkohtaus lamaannuttaa koko elimistön. Norpan keuhkot ovat mitoiltaan maanisäkkäiden keuhkojen kokoiset. Norppa kunnostautuu monella tavalla Norppa ei ole millänsäkään, vaikka vedenpaine on 40 metrin syvyydessä viisi kertaa niin suuri kuin pinnalla. Rauta tuo eläville soluille happea, ja aivan yhtä tehokkaasti se poistaa hiilidioksidia. Norpan sukellus ei vaadi keuhkoihin sitoutunutta happea, vaan vereen ja lihaksiin sitoutunutta ilmaa. Norpan lihan tumma väri paljastaa sen olemassaolon. Sukelluksissa eläimen verenkierto supistuu välittömästi. Niinpä aivot ja sydän saavat edelleen paljon verta, mutta tavallisissa oloissa paljon verta tarvitsevat muut sisäelimet ja lihakset saavat pärjätä minimimäärällä. Hätäleipää ja jäkäläviinaa. Nisäkäs sopeutuu monenlaiseen ympäristöön. Taloudellinen verenkierto säästää samalla sydäntä: sen sykenopeus laskee sitä alemmaksi, mitä syvemmälle eläin sukeltaa. Lihaksistoon varastoitunut myöglobiini pitää tehoa yllä. 110 senttiä pitkä ja 30 senttiä korkea eläin on ollut jonkinlainen hylkeen ja saukon välimuoto: kävelevä hylje. Kotoinen norppa on yksi keskiraskaan sarjan sukeltajista
Vihreän kullan perään oli jo aiemmin lähtenyt sahamiehiä, kuten Suomeen asettunut norjalainen Christopher Diesen ja länsisuomalainen Wihtori Kause. Paluumatkalla hän tapaa vielä kuulun karhunkaatajan Jehor Timoskaisen, joka on tappanut 105 otsoa. Sen hän arvioi johtuva vähälumisesta talvesta. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus lu st o/ ti m o k au se n ko ko el m a. ”Sellaista metsäkasvullisuutta olen tuskin ennen maassamme nähnyt – puut, sirot, suorat ja mehevät, pyrkivät taivasta kohden ikäänkuin ilomielin ja halustansa.” Senaattori vierailee työmiesten ”murjussa” ja metsänhoitajan ”talvipalatsissa”, vaatimattomassa virkatalossa, jonka seinällä on kuva vähäpukeisesta jazz-tytöstä. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Kylissä asuntopula on melkoinen, minkä vuoksi huoneenvuokrat ovat nousseet jopa 500 markkaan eli Helsingin tasolle. Kova paikallinen kilpailija oli Hella Wuolijoen johtama Aunuksen Puuliike, jonka Litsman sahaan Castrén tutustui. ”Polkkatukka on sentään voittokulussansa tännekin ehtinyt”, kuvaa Castren ”kotoista Klondykeä”. Meheviä tukkimetsiä Mahtavat havumetsät tekivät kirjoittajaan vaikutuksen. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Valtakunta pienentynyt, metsäala kasvanut Valtakunnan metsien ensimmäinen inventointi 1925 ja nykytilanne 1925 2015 Suomen maa-ala 343 599 km2 303 890 km2 kasvullista metsää 20,1 milj.ha 20,3 milj.ha puuston määrä 1,6 mrd.m3 2,3 mrd.m3 Vuotuinen kasvu 44 milj.m3* 104 milj.m3 Metsätuotteiden viennin osuus 89 % 20 % ELIISA KALLIONIEMI M etsälehden lukija Tapani Honkanen lähetti toimitukseen kirpputorilta löytämänsä Suomen Kuvalehden vanhan numeron, jossa on kiinnostava kirjoitus ”Karjalan metsämailta”. Mielenkiintoista on lukea, että pitkällä saalislistalla on vain yksi hukka. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Suvilahdessa ei ollut vuonna 1922 yhtään taloa. Nyt asukkaita on jo 2000. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. ”...viimeksi mainittua en katsonut oikeudeksi lähemmin tarkastaa”, hän kirjoittaa. Kun samoihin aikoihin saatiin vihdoin päätökseen maanomistusoloja selkiyttänyt isojako, erämaassa alkoivat isot savotat. Siinä senaattori, entinen ministeri Kaarlo Castrén raportoi retkestään Suojärvelle helmikuussa 1925, ”erään puunjalostusyhtiön asioissa”, kuten hän lehden lukijoille kuvaa. Maitolitran hinta, 2,5 markkaa, lienee enemmän kuin missään muualla, Castren arvioi. Suojärvi Suojärven tukkimetsät houkuttelivat paikalle myös tulevat liikemiehet Yrjö ja Ilmari Kausen (seisomassa kädet taskussa). Hinnat karkaavat Castrén panee tyytyväisenä merkille, että koko retken aikana hän ei nähnyt yhtään eläinrääkkäystapausta. Matka Suomen itäisimpään kolkkaan taittui uusia raiteita pitkin. Hanki on vain noin puolen metrin paksuinen, kun se vuotta aiemmin oli ollut 1,5 metriä. Pari vuotta aiemmin avattu 110 kilometrin mittainen rautatie oli käynnistänyt melkoisen ryntäyksen Laatokan Karjalan metsiin. pilkkeitä 26 12. Hevosmiehiä on saapunut ajoon vähintään kolme tuhatta, kauimmaiset Hauholta ja Kuopion takaa. Elokuvateattereita on kaksi ja partureita neljä, mutta Seurahuoneelta puuttuvat alkeellisimmatkin nykyaikaiset mukavuudet. Lähde: Suomen Kuvalehti 14/1925 Kultaryntäys Karjalaan Viheriä kulta houkutteli 90 vuotta sitten Karjalan Suojärvelle tuhansia metsätyömiehiä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh
Salaman uskon iskevän tai olevan iskemättä pihapuihin samalla tavalla, kasvoivatpa ne yksin tai yhdessä. Poikani asuu perheineen kyseisessä kiinteistössä ja käy muualla töissä. pilkkeitä 27 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Metsäasiantuntija puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin. Yleensä puuryhmä kestää tuulta yksittäistä puuta paremmin varsinkin, jos sen reunoilla on hieman lyhyempiä puita. Ajantasainen metsäsuunnitelma on. UKKI 70 VUOTTA Koska teillä on ajan tasalla oleva metsätaloussuunnitelma, niin aluksi laadittakaa tilan metsistä hinta-arvio. Haluaisin pellon 2,5 hehtaaria ja metsän siirtää seuraaville sukupolville mutta en tiedä, mikä olisi tapauksessani oikea ratkaisu. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Näin saadaan tilalle verottajan ohjeiden mukainen käypä arvo. Seurannassa arvioidaan myös muun muassa metsätyömaiden siisteyttä. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aukealla vuosikymmeniä kasvaneet pihakoivut eivät ole millänsäkään, jos niistä ottaa muutamia pois. Pihapiirissä kasvaa melko tiheässä eri puulajeja. Vertailulaskelmista nähdään maksuun tulevat verot, metsävähennykset ja vuosittaiset tulot. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Seuraavaksi kannattaa teettää luovutuksen vaihtoehdoista vertailulaskelmat. Talouskeskuksen asuinrakennuksen ja muut maatilan rakennukset olen myynyt pojalleni jo 10 vuotta sitten, tontti on lohkaistu. ”Metsiä käytetään usein kaatopaikkana. Jos tilalla on normaali määrä hakkuumahdollisuuksia, niin kaupalla suoritettu sukupolvenvaihdos on yleensä edullisin vaihtoehto: – puunmyyntivero putoaa lapsilta 12 prosenttiin – kauppahinta maksetaan puunmyyntituloilla – maksuaika korotta voi olla yli kymmenen vuotta – perintöverot jäävät pois. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Onko parempi, että jäljelle jäävät puut kasvavat ryhmässä kuin yksittäin. Ohjeet löytyvät verottajan perintöja lahjaverotuksen ohjeista. PALVELUKSEEN HALUTAAN Lukijakysymys Lukijakysymys Olen 70-vuotias yksin elävä metsänomistaja, jolla on kaksi perillistä. VÄINÖ SIKANEN Miten siirrän metsän. Ihmiset jättävät kaikenlaista romua metsään”, metsätalouden laatupäällikkö Timo Kemppainen toteaa. Tällöin tuulen voima keskittyy alemmas ja pienemmät, paremmin tuulta kestävät puut suojaavat isoja ja korkealatvaisia puita. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Roskat vaivaavat valtion metsissä. Samoista ohjeista saatte myös verottajan hyväksymän hehtaarihinnan pelloille. Työmaat ovat Metsähallituksen mailla siistejä, mutta muutoin metsiä roskataan surutta: sieltä löytyy muun muassa rakennusjätteitä, akkuja, auton renkaita, kodinkoneita ja muuta romua. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. YmPäriSTöHoidoN laatu on säilynyt kokonaisuutena hyvänä valtion mailla, Metsähallituksen viime vuoden ympäristöseuranta kertoo. Jos haluatte vielä olla mukana tilan töissä, niin kannattaa pidättää osa (10 prosenttia) hallintaoikeudesta määräajaksi itselle. Seurantoja on tehty jo 20 vuoden ajan. Asunnosta ja kesämökistä suosittelen laatimaan testamentin. Aukealla pihalla vuosikymmeniä kasvaneet koivut eivät ole millänsäkään, jos niistä ottaa muutamia pois. Minulla on asunto kaupungissa sekä kesämökki samassa kunnassa. Tämän jälkeen voitte päättää lasten kanssa yhdessä, mikä vaihtoehto sopii teille ja lapsillenne parhaiten. Jos pihalle jää yksittäisiä puita, onko riski, että salama iskee niihin tai että seuraava myrsky kaataa ne herkemmin kuin ryhmässä kasvavat puut. Omistan metsää 50 hehtaaria, pellot olen myynyt jo pois, jolloin itselle jäi noin 2,5 hehtaaria. Haemme nyt metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Rauman hankintapiirille toimialueena Pori länsi. Tämä mahdollistaa metsästä teille aiheutuvien kulujen vähentämisen metsän verotettavista tuloista. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Liiterin takana olevan tiheämmän männikön jättäisin aivan reunasta harventamatta ja kaataisin metsikön sisäosasta pääasiassa honteloimpia puita. Viiden vuoden kuluttua puustoa voisi harventaa toistamiseen. Harvennuksen jälkeen puut vahvistavat runkoaan ja juuriaan paremmin tuulta kestäviksi. Yhteismetsässä tilasta jäisi lapsille pysyvä vuosittainen tulo ilman metsänomistamisen vaivoja. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Kunnostusojituksen vesiensuojelussa laatua voisi nostaa, samoin kehitettävää on uudistushakkuiden arvokkaiden säästöpuiden laadussa ja määrässä. LISÄTIEDOT JA HAKU 22.3.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Poika ja samoin tytär sanoivat, että eivät tarvitse metsää, mutta minusta olisi mukava jos jotakin jäisi tilasta jäljelle. Lukija Uudeltamaalta Kuvan perusteella arvioiden pihapiiri on kuivahkoa rinnemaata, jossa järeiksi ehtineet puut ovat varsin vahvajuurisia lukuun ottamatta männikön tiheää sisäosaa. KARI MIELIKÄINEN professori, Luonnonvarakeskus Onko yksin kasvava puu riski. Jos lapset eivät halua ottaa tilaa vastaan kaupalla eikä lahjoituksena, kannattaisi harkita metsän liittämistä yhteismetsään ja peltojen myymistä naapureille. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Tarkoitukseni on kaataa osa puista
GROW STRONGER TÄHTÄÄ Hanki ylempi AMK-tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulun Master Schoolissa METSÄTalOuSiNSiNööRi (ylEMpi aMk), Mikkeli, 60 op, kesto noin 2 vuotta Hae yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 www.mamk.fi/masterschool Master_School_ilmoitus_Xamk_260x380mm_12032015.indd 1 2.3.2015 13:34:36. KORKEAMMALLE
Kokonaispuusto n. Mh. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 103.000 €. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJIA Toimialueena on lähinnä Ylistaron alue. Työ alkaa 1.5.2015 tai sopimuksen mukaan. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havuvaltaista. Puustoa n. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Tilalla oleva metsästystorni ei kuulu kauppaan, sen ostamisesta voi sopia erikseen (1500 €). 197.000 €. Pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä ja varttuneita taimikoita. mennessä. Heti hakattavaa puustoa on n. 24.400 €. UPM Bonvesta -metsätila. 2800 m 3 (tukki n. 110 m³/ha. n. Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Hautajärven rantaan rajoittuva metsäkiinteistö. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Palkkaus YT/METO -työehtosopimuksen mukaisesti. 85 km. Kokonaispuusto n. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo 67,7 ha. Työllistämme toimihenkilöitä, yrittäjiä ja metsureita yli 35 htv. neljännes pinta-alasta. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Varttunutta kasvatusmetsää n. UPM Bonvesta-metsätila. 1600 m 3 . 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. Kokonaispuusto n. Metsämaasta reilu puolet on varttunutta kasvatusmetsikköä. 52.000 €. UPM Bonvesta-metsätila. 633.000 €. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKOjULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op Hae 17.3.–9.4.2015 Lue lisää: Ura metsäasiantuntijana. Tuotamme jäsenillemme monipuolisia puukauppa-, metsänhoito-, ja asiantuntijapalveluja. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 MAMK = SUOMEN PARAS Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. 1.020 m³. Liikevaihtomme on yli 3 miljoonaa euroa. 50.000 € tai tarjous 15.3. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. Hyvä metsäautotie perille. Maasto helppokulkuista ja kasvavaa. Juuan Petrovaarassa Saarijärven rannalla. puolet ja uudistuskypsää metsää n. Myöskään osuudet yht. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 1650 m 3 . 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. Rajoittuu pohjoisesta paikallistiehen, jolta talvitiepohja palstan eteläosaan. METSÄPALSTA, Vaala 66,7 ha. 96 % on metsämaata, jossa keskipuusto on n. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Hp. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 30 km Sotkamosta etelään. Kokonaispuusto n. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 1200 m 3 , Saarijärven rantaviivaa n. 218.600 € METSÄPALSTA, Kuhmo 10,7 ha. 2000 m 3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. 26 ha, uudistuskypsää metsää on n. UPM Bonvesta-metsätila. Määräala, kokonaispuusto n. 96 m³/ha. 60 km, Joensuuhun n. METSÄPALSTA, Rautavaara, Rasimäki 34,11 ha. Puustoa n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy LÖYDÄ vihreä keitaasi Metsämaasta! www.metsalehti.. 050 464 6500. Noin 10 km:n etäisyydellä Lappeenrannasta. Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan 29.3.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jarmo.lahdenmaa@ep.mhy.fi Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa, 040 521 9104, jarmo.lahdenmaa@ep.mhy.fi ETELÄ-POHJANMAA Metsänomistajat MHY Etelä-Phjanmaa 2x120_92mm 4.3.2015 13.23 Sivu 1 KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lisätietoja: Pasi Pakkala, p. 1260 m 3 , kuitu n. METSÄPALSTA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133.5 ha. /metsamaa METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. 20210 m 3 eli 151 m 3 /ha. 1400 m 3 , josta iso osa hakattavissa. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 09 315?49?844, 050 572 2165 MArKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Karjalanojanpalsta on määräala 8 km Vaalan kirkonkylältä luoteeseen Ouluntien varrella. 97 %. Määräala 27 kilometriä Kuhmon keskustasta itään. Runsaspuustoinen määräala 6-tien varrella. METSÄPALSTA, Juuka 29,85 ha. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. alueisiin eivät kuulu kauppaan. 1378 m 3 . Kokonaispuusto n. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. 7 500 m³, keskipuusto n. 109.100 €. Kuusijoki virtaa palstan eteläpään läpi. Arvostamme sitoutumiskykyä, markkinointija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. 2 km. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Metsämaata pinta-alasta n. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 500 m, hyvä tieyhteys. Rantaviivaa yht. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Hauho/Alvettula 36,2 ha. Mäntyvaltainen kokonaispuusto arviolta 6.160 m³. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 5 500 jäsentään viiden kunnan alueella. 09 315?49?803 Eero Sala p. 11 ha. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 3 150 m³. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. METSÄPALSTA, Lappeenranta 16,32ha. mennessä. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m 2 /rak.paikka. 82.000 €, tarjous 29.3. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. Palstalla oleva mökki ei kuulu kauppaan, myyjä siirtää sen pois. Vajaa kaksi hehtaaria uudistuskypsää metsää. 1410 m 3 ). www.mamk.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa palvelee n. pilkkeitä 29 12. Varttuneita kasvatusmetsiköitä on n. 15 ha. Juuan keskustaan n. 22 km, Nurmekseen n. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €
Kuusi levisi laajemmin Skandinaviaan viimeisen jääkauden jälkeen pääosin vasta viitisentuhatta vuotta sitten. pilkkeitä 30 12. . MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Hautausmaan puutarhurilta hän olikin saanut kuulla, että Eino-myrsky marraskuussa 2013 oli kaatanut puun hautakiven päälle. Viikingit käyttivät kuusen sitkeitä juuripunoksia vahvistamaan tammialustensa tukirakenteita ja saivat kuusenkerkkäoluesta lisäpontta taisteluihinsa. Norjalaisten mukaan tämä oli merkittävä syy siihen, että he saivat englanniksi nimeään kantavan ”kansallispuun”. Kolmisenkymmentä puukirkkoa on vielä jäljellä, yksi lähellä kuuluisaa olympiakylää televisiosarjastakin tutussa Lillehammerin maisemissa. Päätimme korjauttaa sen. . . Aiemmin Mähönen työskenteli kiinteistömaailma Oy:n osakkaana Siilinjärvellä. Kuusta ei kasvanut Brittein saarilla luontaisesti ollenkaan ja tammetkin olivat vähissä – sekä kalliita. BiojaLoStaMokiLpaiLu työja elinkeinoministeriön järjestämän biojalostamokilpailun on voittanut jyväskyläläinen tuotekehitysyhtiö Spinnova Oy uudella tekstiilikuidun tuotantoteknologiallaan, jossa puukuidusta keritään suoraan lankaa. Kun suurpalo tuhosi valtaosan Lontoon asuinrakennuksista vuonna 1666, saatiin sopivaa jälleenrakennuspuuta muun muassa Norjan kuusimetsistä. Viinikka on viimeksi työskennellyt Metsänhoitoyhdistys pirkanmaan metsäpäällikkönä. Tarinoiden mukaan kuusen kärpässienikeitto ”taikajuomana” oli teholtaan kuitenkin omaa luokkaansa valloitusretkillä. WBM Bio BuSineSS UpM:n lappeenrannan biojalostamo on palkittu kansainvälisellä WBM Bio Business -palkinnolla. . Kolmattakin alalajien välimuotoa tarjotaan fennica-nimellä. Ruotsalaisten tiedemiesten parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan metsäkuusen perimä on kooltaan seitsemän kertaa suurempi kuin ihmisen vastaava geenisekvenssi. Maantieteellisesti puu kasvaa Norjasta itään aina Tyynellemerelle saakka. Sain heti hyvää palvelua ja kiviveistämön edustaja lupasi käydä paikan päällä katsomassa, mitä oli tapahtunut. Seurakunta näyttää ottaneen opiksi Eino-myrskystä ja hoitaa huonokuntoiset puut ajoissa pois ennen kuin ne ehtivät saada tuhoja aikaan. Ringebun sauvakirkko Norjassa, metsäkuusesta rakennettu kuten asiaan kuuluu. Pian kiven kaatumisen syyksi paljastui reunakiveyksen kallistuminen. lappeenrannan jalostamo voitti Vuoden kaupallinen laitos -sarjan. Metsäkuusi on Euroopan mitNorjalainen kuusipuu takaavassa korkeimpia puita: Keski-Euroopasta on kuvattu yli 60-metrisiä yksilöitä. Sovimme että reunakivet suoristetaan ja kivi nostetaan pystyyn. Kiistely ei toisaalta ole ihme, sillä kuusen sadat eri muodot, risteymät ja kooltaan valtava perimäaines pitävät tutkijat virkeinä tutkimusmateriaalin määrän suhteen. Metsäkuusi on Norjan tärkein puulaji.. Silloin metsävakuutus korvasi onneksi taloudelliset menetykset. Kuusi voi selviytyä etelän vuoristoalueilla jopa kolmen kilometrin korkeudella. jääkausien selviytyjät Kasvitieteilijät kiistelevät metsäkuusen lajimäärityksistä. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat VanHan pohjoismaisen sananlaskun mukaan on ”sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. Mahdollisten tulevien luonnonkatastrofien varalta Pohjoismaille tärkeiden puiden perintötekijöitä on päätetty suojella. Toiset pitävät niitä alalajeina ja toiset omina lajeinaan. Huipputurvallisen biopankkitalletuksen avulla seuraavan jäätai lämpökauden jälkeen kuusen ei enää tarvitse vuosituhansia matkata perinteisin keinoin Pohjolan kankaille. jäRVi-SuoMen MetSätiLat oy Metsätalousinsinööri, lkV Antti Mähönen on valittu JärviSuomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtajaksi. Se on Norjan tärkein ja suomalaisillekin toiseksi tärkein puulaji. Sovimme myös että kiveä ei tässä vaiheessa korjattaisi, koska sen liimaaminen edellyttäisi kuljetusta toiselle paikkakunnalle eikä lopputuloksesta olisi varmuutta. Samainen Eino-myrsky oli nimittäin kaatanut Itä-Suomessa mieheni metsää siinä mitassa, että jälkiseuraamuksena oli koko kuvion päätehakkuu. Meidän sukulaisten kannalta hyvä uutinen oli se, että seurakunnalla oli näin ollen korvausvastuu kiven korjaamisesta. FaMiLy tiMBeR oy Metsätalousinsinööri Tapio Viinikka on nimitetty Family timber Oy:n toimitusjohtajaksi. Sen seurauksena kivi oli kaatuessaan haljennut ja siitä oli irronnut pala. Sitten asia unohtui, kunnes viime syksynä kävin sisareni kanssa katsomassa kaatunutta kiveä. . Ruotsalaiset tosin ovat raportoineet alueellaan joulukuusen korkuisen kuusikloonin, jonka juuret olisivat yli yhdeksän vuosituhannen ikäisiä. Norjalaiset ovat vastikään kelpuuttaneet juuri suomalaisia kuusensiemeniä turvaan Huippuvuorten ikiroutaan louhittuun siemenpankkiin. Voittajat julkistettiin World Bio Markets tapahtumassa Amsterdamissa. Mäki siirtyy energiaviraston palvelukseen tapio Oy:stä. Puun kaatumisen paljastuminen vahingon syyksi Jouluaattona 2013 tyttäreni kävi viemässä kynttilää esi-isiensä haudalle Helsingin Hietaniemeen ja huomasi ikivanhan hautakiven kaatuneen. Pienenä ihmeenä pidin sitä, että hän ylipäätään sukuhautamme löysi, sillä kivi oli kaatunut naamalYllätyskäänne hautausmaalla niMitykSiä paLkitut RakaS päiVäkiRja nuoRteVa eneRgiaViRaSto Metsänhoitaja Olli Mäki on nimitetty ylitarkastajaksi energiaviraston uusiutuva energia -ryhmän taloudellisen valvonnan tiimiin. Kuinka asiantuntevissa käsissä se olikaan, selvisi maaliskuun alkupuolella, kun kiviveistämön edustaja soitti ja kertoi tutkineensa tapausta lisää. . Hietaniemen hautausmaalla käydessäni muutama viikko sitten huomasin arboristin puun latvassa sitä katkomassa. leen, joten nimet olivat piilossa. Keskiajalla norjalaiset rakentelivat sauvakirkkoja paikallisista kuusistaan, joita niiden tornit myös ulkonaisesti muistuttivat. oli aikamoinen yllätys, vaikka ei sen oikeastaan olisi pitänyt sellainen olla. Itäistä ja pohjoista kapealatvaista obovata-kuusirotua kutsutaan siperiankuuseksi ja meikäläistä metsäkuusen versiota euroopankuuseksi. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilain viranomaistehtävien hoitaminen. Vieläkään en saanut tartuttua toimeen, vaan vasta uuden vuoden jälkeen, jolloin oli kulunut jo yli vuosi siitä kun tapahtumasta oli saatu ensimmäinen havainto, otin yhteyttä kiviveistämöön. Metsäkuusen (Picea abies ) yleisesti käytetty englanninkielinen nimi on ”Norway spruce”. Tapahtuma herätti sukulaisten keskuudessa jonkin verran keskustelua, eikä ilkivallankaan mahdollisuutta suljettu pois. Norjalaisten matkassa kuusi on ollut monessa mukana. Hän oli alkanut ihmetellä, miksi hautakivi oli kaatunut eteenpäin, vaikka sen alla oleva reunakivi oli kallistunut taaksepäin. Helpotus oli suuri, kun hautakiven hoito oli viimein hyvissä ja asiantuntevissa käsissä. Puulajina kuusi on ehtinyt sopeutua hämmästyttävän hyvin hyisiin ja monimuotoisiin olosuhteisiimme luonnonmittakaavassa lyhyessä ajassa
Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Koska taimikkoa pitää täydentää. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Manu Honkanen, Joensuu, Hannu Kunnas, luumäki ja Kari Puranen, Jyväskylä. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. . Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 26.3. . Keitä metsänomistajat aikovat äänestää. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. pilkkeitä 31 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 5”. 09 315 49 840. Millä hinnalla metsämaa kävi kaupaksi. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 3D-tulostusta puusta . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . ENSI NUMEROSSA METSÄKRYPTO 5 Metsäristikko 2, oikea ratkaisu R od eo. Metsähallitus esittelee kultuurikohteensa . osoitteessa Metsälehti, pl 890, 00101 Helsinki. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. maaliskuuta
194 000 kertaa.. METSÄLEHDELLÄ JA MAKASIINILLA ON 194 000 LUKIJAA. Kiitämme luottamuksestanne ja lupaamme olla sen arvoisia jatkossakin. Kiitos ja kumarrus Lähde: Kansallinen Mediatutkimus 2014. Onpa teitä paljon, lukijoita. 14 000 enemmän kuin viimeksi