Sivu 6 Poliisin uusi univormu WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kuka maksaa kantokäsittelyn. . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. . MAALISKUUTA 2016 • NRO 5 • PERUSTETTU 1933 Teemu Lammi ei enää jahtaa roistoja vaan kaataa puita. sivu 24. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Taimikonhoidon mitä, missä ja ennen kaikkea milloin . sivut 14–15 PILKKEITÄ: Miten lopulta kävi jäätien kanssa
Myös metsäkaurissaalis oli ennätyksellinen, 4 800 eläintä. Hän uskoo puumarkkinoiden pitävän huolen siitä, että käsittelykustannukset eivät jää yksin metsänomistajien harteille. Siitä paperin osuus oli suurin eli 379 miljoonaa euroa, kartonkia vietiin 209 miljoonan edestä ja massaa 186 miljoonan arvosta. ”Eri puunostajat voivat toimia eri tavalla. Konekuski Leo Riuttala tarkasteli käsittelyainetta levittävää kaatopäätä viime syksynä. Jopa 10 miljoonaa euroa kuluja siirtyy metsänomistajille ja puunostajille. Metsähallituksen metsät säilyisivät valtion omistuksessa ja määräysvallassa. Puukauppasopimus ratkaisee Vaikka vastuu kantokäsittelystä on jatkossa metsäteollisuudella, se on aiemmin korostanut, että juurikäävän torjunta hyödyttää eniten metsänomistajaa. » Keskimääräinen tukisumma yhdelle hakkuulle on ollut noin 200 euroa. ”Juurikäävän torjuntaan käytettävä summa riippuu hakkuumääristä. LYHYET Metsähallituksen puukauppayhtiö Rovaniemelle Metsähallituslakiesityksen mukaan Metsähallituksen sisälle perustetaan valtion talousmetsiä hallinnoiva tytäryhtiö. Rajatulta alueelta ei tarvitse kaataa puita aasianrunkojäärän vuoksi, Evira korostaa. 2 A J A S S A 17. Koska kemeratukeen perustuva juurikäävän torjunta päättyy toukokuun lopussa, metsänomistajien tulee jo nyt huomioida kantokäsittelykustannus puukauppatarjouksia kilpailuttaessaan, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . ”Olisimme toivoneet, että juurikäävän torjunta pysyy rahoitettavana työlajina, sillä se liittyy niin voiFAKTA Juurikääpää torjutaan kantokäsittelyllä vähintään toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä. Jos lehtipuita halutaan kuljettaa muualta, ne on käsiteltävä mahdollisten jäärien tuhoamiseksi esimerkiksi hakettamalla. » Viime vuonna torjuntatukea myönnettiin Metsäkeskuksen mukaan noin 7 miljoonaa euroa. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Parisataa euroa per hakkuu » Juurikäävän torjuntatuen suuruus on 70 euroa hehtaaria kohden. Yhteistyö varmistaa koivikoiden ja koivunmahlan riittävyyden tulevaisuudessa ja mahdollistaa Nordic Koivun tuotannon kasvattamisen. VALTTERI SKYTTÄ P uunostajien ja -myyjien on kesäkuun alusta alkaen löydettävä maksaja kantokäsittelystä koituville kustannuksille. Sahatavaran viennin arvo oli 129 miljoonaa euroa. Esimerkiksi viime vuonna torjuntatuen suuruus oli noin seitsemän miljoonaa euroa. Metsävienti kasvoi viime vuonna Metsäteollisuustuotteiden vienti koheni viime vuonna. Viime joulukuussa metsäteollisuustuotteita vietiin reilun miljardin euron arvosta. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta linjasi mietinnössään, että työnimellä ”Metsätalous Oy” kutsutun yhtiön kotipaikaksi tulee Rovaniemi. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan kantokäsittely siirtyy nyt puukaupan osapuolten maksettavaksi. Myös juurikääpätuki on maksettu suoraan metsänomistajalle, jolta puunkorjaaja on veloittanut hakkuun yhteydessä tukea vastaavan summan. Yhtä puukauppaa kohden muutos tietää keskimäärin 200 euron lisäkuluja. Suomen riistakeskuksen mukaan saalis nousi 26 600:aan, mikä on yli 2 000 eläintä enemmän kuin edellisellä kaudella. Metsänomistajan on katsottava, sisältyykö kantokäsittely kantohintatarjoukseen vai peritäänkö siitä erillinen maksu.” Tiirolan mukaan metsäteollisuudella on perinteisesti ollut enemmän tarvetta kantokäsittelyä vaativille kesähakkuille kuin talvihakkuille, joilla käsittelyä ei tarvita. Alue ympäröi paikkaa, josta löydettiin viime vuonna aasianrunkojääriä. Koivumahlan keräys kasvuun Metsätalousyhtiö Tornator ja koivumahlan tuottaja Nordic Koivu ovat sopineet yhteistyöstä koivumahlan keräyksessä. KantokäsittelysVääntö maksajasta alkaa Juurikäävän torjuntatuki päättyy. ”Jos yhtiöstä halutaan myydä yksikin osake, eduskunnan täytyy siitä päättää”, valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä totesi. Hostikan mukaan lakimuutos ei poista juurikäävän torjunnan tärkeyttä ja Metsäkeskus valvoo yhä kantokäsittelyn toteutusta. Valkohäntäpeuroja saaliiksi ennätysmäärä Valkohäntäpeuroja kaadettiin tammikuussa päättyneellä metsästyskaudella ennätysmäärä. Vantaalla rajattiin lehtipuiden korjuuta Evira on rajannut Vantaalle noin 15 neliökilometrin alueen, jolta lehtipuiden kuljetusta on rajoitettu. Luonnonvarakeskuksen mukaan viennin arvo nousi 11,3 miljardiin euroon, mikä on reaalisesti kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kustannussiirtymän taustalla on lakiuudistus, jonka myötä juurikäävän torjunta poistuu kemeratukien joukosta ja siirtyy metsätuholaissa määritellyksi hakkuuoikeuden haltijan velvoitteeksi. Tuen perusteella kustannushaarukka on 7–10 miljoonaa euroa”, sanoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka . Se pp o Sa m ul i. Kantokäsittelyyn eli juurikääpäsienen torjuntaan ei enää makseta lakimuutoksen takia valtion tukea. Muutos on osa hallituksen kemeratukiin kohdistamia 15 miljoonan euron säästöjä. tä vastaavat siis puuta ostava teollisuus ja metsäkoneyrittäjät. Jos puita joudutaan kaatamaan, niitä voi käyttää alueen sisällä vapaasti. Ennätyssaaliit kertovat kantojen vahvistumisesta, Riistakeskus arvioi
”Tukieuroista tulee olemaan vajausta, se tiedetään jo nyt”, toteaa eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.). Egypti ja Algeria ovat talousvaikeuksiensa vuoksi rajoittaneet ulkomaanvaluutan saatavuutta. Valiokuntakäsittelyssä kemeralakia kritisoitiin Lepän mukaan erityisesti sen monimutkaisuudesta. Se, että metsänomistaja saa kasan paperia, ei hyödytä ketään”, Leppä sanoo. Juurikääpäsienen itiöt leviävät lämpimänä vuodenaikana hakkuissa syntyneisiin tuoreisiin kantopintoihin, sitä kautta puiden juuristoon ja metsäalueelle vuosikymmeniksi. Kantokäsittelyn hintalappu voi siis olla suurempi kuin poistuvat kemeratukisummat antavat ymmärtää. Sahalla tulevat ja menevät maksusuoritukset eivät ajallisesti kohtaa ja kassatilanne voi olla heikko, mikäli omat saatavat ovat viivästyneet. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät hakkuumääriä, joten kantokäsittelyn määrä kasvaa. Selkiyttämisen varaa Uuden lain mukaan maaja metsätalousministeriö voi keskeyttää tuen myöntämisen, jos vuosittain käytettävissä olevat kemeravarat loppuvat. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPAMAKSUJEN viivästyksiä on ollut aina, mutta viimeisen vuoden aikana niitä on ilmennyt vähän enemmän, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Useimmiten kyse on yksityisestä pk-sektorin sahayrityksestä. ”Metsänomistajan pitäisi pystyä hoitamaan kaikki kemeratukiin liittyvät asiat sähköisesti. Tällainen tilanne saattaa syntyä kuun viimeisen päivän maksusumassa. Valiokunnan mukaan tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaista. Terveyslannoitukseen voi tulevaisuudessa saada tukea vain, jos kyseessä on ojitettujen suometsien tuhkalannoitus tai sellaisten kohteiden lannoitus, jotka kärsivät boorinpuutoksesta. ”Tilitysten viivästyminen saattaa heikentää yksityisen sahateollisuuden kilpailuasemaa puukaupoissa.” Maksut matelevat Puukauppamaksut ovat viime aikoina myöhästelleet poikkeuksellisen paljon. Uusi kemeralaki tulee voimaan huhtikuussa ja on voimassa vuoden 2020 loppuun. Puita lahottavan ja tappavan juurikäävän yleistyminen Suomen metsissä on pitkälti seurausta 1960-luvulla aloitetuista kesähakkuista. Kemeralakiin tehtävien muutosten taustalla ovat hallituksen säästötoimet. ”Vain taimikon varhaishoidon tuki ja Pohjois-Suomen metsäteiden tuki säilyvät ennallaan”, sanoo maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen . Niin sanottu korotettu tuki, jota on voitu maksaa silloin, kun nuoren metsän hoidon yhteydessä on kerätty pienpuuta, laskee. Kiinan-kaupassa maksuajat ovat pitkiä. ”Kantokäsittelystä tullaan sopimaan puukauppakohtaisesti”, sanoo myös Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojala . Mitkä ovat todelliset kustannukset. Sivu 28 Kirsikankukkaloistoa idässä ja lännessä Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA M ar tt i Li nn a A nt ti A im oKo iv is to LIINA KJELLBERG Uusi kemeralaki tuo odotetusti leikkauksia metsänomistajien tukiin. Metsäkoneyrittäjät ovat myös aiemmin todenneet, että käsittelyn todelliset kustannukset ovat valtion maksamaa tukea suuremmat. Viivästyksistä on koitunut harmia, kun metsänomistajat ovat sopineet maksujaan puukaupan tilityspäiville. Sivu 7 Liito-oravan tuoma paperityö keveni Sivu 8 Valta vaihtui ojankaivussa Ennen kunnostusojitukset teki Metsäkeskus, nyt markkinoille on tullut muitakin. Se pp o Sa m ul i. Lisäksi tuen määrä laskee kauttaaltaan. ”Ilmeisesti viivästyksissä heijastuu sahatavaran heikko markkinatilanne ja yksityisten sahojen huono kannattavuus.” Öljyn hinnan lasku aiheuttaa ongelmia öljynviejämaiden taloudelle. AJASSA 3 17. Kemeraa karsitaan Vain taimikon varhaishoidon ja Pohjois-Suomen metsäteiden tuet säilyvät ennallaan. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Veistos yhdistää puun ja elämän Sivut 16–17 Metsätöitä ja jänisjahtia Sivut 18–19 ”Ympäristömerkillä selityksen paikka” Sivu 19 Teräketjutestissä yllättävä voittaja Sivut 22–23 PILKKEITÄ Majavan hampaat terottuvat syödessä Sivu 24 Lypsyn lomassa rusakot kiikariin Sivu 25 Tervasroson kanssa alkaa olla kiire Tiedämme vielä liian vähän tervasrosoepidemian luonteesta, Risto Jalkanen kirjoittaa. Merkittävin muutos lienee se, että tulevaisuudessa juurikäävän torjuntaan ei enää saa tukea. Järvinen korostaa, että puukauppasopimuksessa tilityksistä tulee sopia selkeästi ja niistä myös pidetään kiinni. Vääntö maksajasta alkaa makkaasti metsän terveyteen, joka on meidän kaikkien yhteinen asia.” Mäntylän mukaan Metsä Group on jo valmistautunut muutokseen ja torjuntatuen päättyminen otetaan jatkossa huomioon yhtiön puukaupoissa. Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän mielestä kemeratukien pitäisi hoitua sähköisesti. Juurikääpää koskevan lakimuutoksen toinen käsittely eduskunnassa oli lehden painoon mennessä kesken, mutta lakimuutos oli ensimmäisen käsittelyn perusteella menossa läpi. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 AJASSA Metsäkiinteistöjen kauppiaille uusia vaatimuksia Sivu 5 Metsätiloihin kului taas ennätyssumma Keskimääräinen metsähehtaari maksoi viime vuonna 2754 euroa. Eteläja Keski-Suomessa metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen maksettava tuki sen sijaan laskee. Nuoren metsän hoidon tuki pyritään kohdentamaan sellaisiin kohteisiin, joissa harvennus on taloudellisesti kannattamatonta
Nyt keväällä voi terästäytyä istutusta tai kylvöä edeltävissä maanmuokkauksissa. Äskettäisessä mielipidekyselyssä kävi ilmi, että valtaosa kansalaisista pitää Metsähallitusta Suomen suurimpana metsänomistajana. ??. Sillä on iso merkitys puukaupassa, luonnonsuojelussa ja ihmisten vapaa-ajassa. Luonnonhoidon taso on entistä tärkeämpi mittari nyt, kun hakkuukiistat tuntuvat jälleen kärjistyvän. Onneksi metsien suojelua on lisätty ja alalla on tehty paljon työtä sen eteen, että luonnonhoidosta on tullut osa tavallista metsänhoitoa. Tästä on aika ajoin puhetta, mutta miten käytäntö?” Potifar ”Väli-Suomessa runkohinnan käyttäjät ovat olleet sahureita. Se nopeuttaa ja helpottaa asiointia. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Jospa pöllöt saisivat pidettyä myyräkannat aisoissa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Toisaalta osa asiakkaista haluaa asioida vain verkossa.” Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sähköisestä puukaupasta. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sähköiset kaupatkin lähtevät yleensä liikkeelle tapaamisesta tai puhelinsoitosta. Oli hyvä mäntyleimikko ja tuli hyvä keskihinta puulajihinnoitteluun verrattuna. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Pihassa ainakin lintujen ruokintapaikoilla on valitettavasti näkynyt paljon myyriä.” Pahkatar Lehtopöllö myyrävahdissa Luontoarvot huomioidaan hyvin hakkuissa, kertoivat Metsäkeskuksen viime vuoden tarkastustulokset. Järvien, jokien, purojen ja lähteiden ympärille hakkuissa jätettäviä suojakaistoja pitää leventää. ??. Liika tyytyväisyys pysäyttää kuitenkin kehityksen, joten parannettavaakin on. Mutta eihän kukaan runkohinnoittelulla sellaista osta.” Metsuri motokuski ”Runkohinnoittelu lähinnä poistaa huolen katkonnasta. Sekin ihastutti, että latvat oli hakattu tarkkaan.” Timppa ”Runkohinnoittelu sopii myyjälle erinomaisesti vain heikkolaatuisesta ja pienikokoisesta leimikosta (litrakoko), jossa tukkiprosentti uhkaa jäädä pieneksi. Metsät ovat kuitenkin vain osa Metsähallitusta, joka hallinnoi kaikkiaan kolmannesta Suomen maaja vesialueista. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. VALTTERI SKYTTÄ Vesistöt mielessä ”Kenellä on ja millaisia kokemuksia runkohinnoittelusta. Uusi kysymys: Kannattaako istuttaa koivua. Ihan ookoo kauppaa runkohinnalla.” Rööri Roope ”Kannattaisi varmaan mennä runkohinnoitteluun, niin loppuisi iänikuinen katkonnan vatvominen.” A. Jalkanen Sähköinen kaupankäynti on luontevaa, kun metsänomistajan ja metsäasiantuntijan välillä vallitsee luottamus. Tavallisten ihmisten silmissä Metsähallitus on monella tapaa tärkeä ja jopa todellista kokoaan isompi. Myös talousmetsien luonnonhoidossa Metsähallitus on ollut hyvä näyteikkuna ja suunnannäyttäjä. Jos kaikki olisivat siinä mukana, niin tarjousten vertailu olisi helppoa.” Rane ”Palstalaisille tiedoksi: Jos ostaja ostaa runkohinnalla, ei sen tarvitse antaa lista kuin koko määrästä ei katkonnasta. Todellisuudessa yksityiset omistavat metsistä yli puolet ja Metsähallitus vain runsaan kolmanneksen. Keskustelusta voi päätellä, että nämä aiheet pysyvät pinnalla vielä pitkään. Helsingissä järjestettiin viime viikolla iso mielenosoitus lakimuutosta vastaan, ja samanhenkinen adressi keräsi muutamassa päivässä yli sata tuhatta allekirjoittajaa. Lakimuutoksen tarkoitus ei ole ollut vaikuttaa Metsähallituksen hakkuutavoitteisiin, mutta siitä huolimatta se on nostanut taas esille metsätalou den kestävyyden ja hallituksen aikeet lisätä puun käyttöä. Siksi on tärkeää, että lakiuudistus onnistuu. Säästöpuiden lisääntyvää määrää on kehuttu, mutta lahoamaan on syytä jättää nykyistä enemmän järeitä havuja lehtipuita. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Aiotko kunnostaa ojia. Ei ihme, että kansalaiset ovat huolissaan. AJASSA 4 17. Koko metsätalous hyötyy siitä, että valtion talousmetsien hoidolle ja käytölle ei ole esteitä ja tasainen raaka-ainevirta tuo vakautta puumarkkinoille. Kaivurinhytissä ei saa olla niin kiire, että laskeutusallas, kaivukatko tai muu ravinteiden valumista ehkäisevä toimi jää tekemättä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 57% EI 43% vas taa jia 20 9 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Leimikot olivat rakenteeltaan lähes yhden puulajin leimikoita ja niissäkin pystykuitua vähän. Hallituspuolueiden edustajat ovat sitä mieltä, että eduskuntaan tuotu lakiesitys ei aiheuta isoja muutoksia nykyiseen. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Metsähallituslain uudistaminen on ollut hämmentävää seurattavaa. Runkohintatarjouksen rinnalle olisi hyvä saada myös tavaralajitarjous vertailemisen avuksi.” Metsä-Masa ”Kerran on tehty sahan kanssa. Se on ostajan asia, tekee vaikka hellapuita. Lakiuudistuksen käynnistäjä ja takarajan asettaja on Euroopan unioni, mutta muutokselle on ollut aikaa yhdeksän vuotta. Lakimuutos järkytti metsärauhaa ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Oppositio taas näki siinä paljon uhkia ja halusi kumota koko esityksen. Hämminkiä on lisännyt kova kiire aivan loppusuoralla. Nyt on hyvä varautua perustelemaan, miksi hakkuiden lisääntyminen ei ole metsille uhka
Myyjät ovat yleisesti olleet tyytyväisiä toteutuneisiin kauppahintoihin.” puolella kiinteistönvälitysliikkeen palveluksessa välitystehtäviä suorittavista henkilöistä tulee olla riittävä ammattipätevyys. Metsätalousinsinööri Ossi Hannula suoritti Keskuskauppakamarin järjestämän LKV-tutkinnon viime vuoden marraskuussa. Hyvä kysyntä näkyy myös hinnoissa. Rungon yksittäisten osien hintoja hän ei tarvitse. Lopuilta löytyy kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto (KiAT). Puunjalostusyrityksen kilpailukyky markkinoilla on pitkällä tähtäimellä myös metsänomistajan etu. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 AJANKOHTAINEN KOLUMNI SAMI KARPPINEN teksti ja kuva V uoden 2016 alussa uudistunut välitysliikelaki edellyttää, että vähintään Muodollisesti pätevä Tiukemmat pätevyysvaatimukset koskevat myös metsäkiinteistöjen välittäjäliikkeitä. Puukaupan ongelmiin kannattaa ottaa oppia teuraskaupasta. Jäykkyyksistä kertoo sekin, että jo ilmoitus sellutehdasinvestoinnista nostaa vaatimuksia lisätä sahauskapasiteettia pohtimatta samalla, että onko tavaralle markkinoita. Tahto kyseenalaistaa nykytila ja tarttua aidon tuottavuushypyn hakuun näyttää kuitenkin puuttuvan. Puuhapalstat viedään käsistä Metsätilojen kysyntä on säilynyt talouden yleisestä alavireestä huolimatta vahvana. Lihatalo ostaa ruhoja ja hinnoittelee niitä laadun mukaan. Koska järeät rungot on jalostuksessa arvokkaampia kuin ohuet ja niiden korjuukustannukset ovat myös pienemmät, on järkevää, että järeästä puusta maksetaan paremmin kuin ohuesta. Pöyryn mukaan lopputuotteista johdetun ”puustamaksukyvyn” ja kantohintojen korrelaatio on varsin löyhä. ”Parhaiten menevät kaupaksi tilat, joilla on tiedossa hoitotöitä tai hakkuumahdollisuuksia. ”Yksi kolmesta välittäjästämme on eläköitymässä, joten halusimme varmistaa, että meillä on jatkossakin riittävät pätevyydet välitystoimintaan.” LKV-tutkintoa pidetään yleisesti vaativana. Käytännössä riittävällä ammattipätevyydellä tarkoitetaan hyväksytysti suoritettua LKVeli laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkintoa”, selventää ylitarkastaja Heikki Tarvonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Sähköistäminen onkin tapa järkeistää puukauppaa, mutta väitän, että sähköistämiseen liitetty toimintatapojen muuttaminen tuo kertaluokkaa suuremmat hyödyt kuin pelkkä sähköistys. ??. Puukaupan osapuolet näyttävät löytäneen toisensa sähköisen kauppapaikan rakentamiseksi. Yksinkertaistaen jokaiselle läpimittaluokalle voi olla oma hintansa. Tukkisaannon maksimoiva katkonta ja tukin minimiläpimitta näyttävät olevan puukaupan avainasioita. ”Alalla on voinut toimia yrityksiä, joissa vain yhdellä henkilöllä kuudesta on LKV-pätevyys. Aikaa muutokseen valmistautumiseen on ollut lähes kolme vuotta. Väitän, että pätevä tutkijaryhmä löytää järeyteen, laatuun ja logistiikkaan liittyviin leimikkotekijöihin perustuvan hinnoittelutavan, joka tuo tuntuvat hyödyt alentuneina kustannuksina ja parempina jalostusarvoina. ”Kiinnostavimpiin kohteisiin voi tulla jopa toistakymmentä tarjousta. Tieto rungon paksuudesta tulee motosta jatkuvana muuttujana. Aineistoja on teollisuudella ja päteviä tutkijoita tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla. että toimipaikkakohtaisesti. Oikeudenmukaisuuden pohtiminen jo tutkimusvaiheessa sotkee varmasti koko pelin. Kussakin puutavaralajissa sovelletaan pitkälle keskiarvohintoja. ”Metsäkiinteistöihin perehtyneelle esimerkiksi asunto-osakeja vuokravälitysasiat vaativat opiskelua. Valmentavasta kurssista oli paljon hyötyä”, metsätalousinsinööriksi Nikkarilasta aikoinaan valmistunut Hannula myöntää. ”Vaatimuksen on täytyttävä sekä kiinteistönvälitysliikeTavaralajimenetelmä on ylivoimainen puunkorjuussa, mutta näyttää tuovan turhia jäykkyyksiä ja kustannuksia puukauppaan. ??. Eli parhaat laadut alihinnoitellaan ja heikoimmat laadut ylihinnoitellaan. ”Tarpeellinen uudistus” Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimitusjohtaja Antti Mähönen pitää lakiuudistusta tervetulleena. Metsänomistajan tulee saada käypä markkinahinta leimikosta. Läpimenoprosentti on keskimäärin noin 30. Teuraskaupasta esimerkkiä HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä metsäomaisuuden hallintapalveluiden asiantuntijana työskentelevä Ossi Hannula suoritti kokeen viime vuoden marraskuussa. Ei se tietenkään näin yksinkertaista ole. Saaliinjaon voi jättää markkinavoimille. Kiinteistönvälittäjän koulutus ja kokemus varmistavat sen, että tilakaupoissa lain vaatimukset ja verotukselliset seikat tulevat huomioitua”, Mähönen painottaa. Mielestäni tällöin ei voida taata sitä, että asiakkaat saavat ammattitaitoista palvelua.” Järvi-Suomen Metsätilojen kiinteistönvälittäjistä 90 prosentilla on LKV-tutkinto suoritettuna. Ei farmariakaan kiinnosta, mikä osa ruhosta menee fileiksi ja mikä lenkkimakkaraan tai mitä lihatalo tekee sorkille ja korville. Tuotantotalouden perusoppihan on, että sähköistämisestä saadaan kunnolla hyötyä vain, jos samalla muutetaan toimintatapoja. Järeyttä tärkeämpi on rungon laatu lopputuotteen kannalta. Lakimuutos järkytti metsärauhaa. ”Metsätilat käyvät hyvin kaupaksi ja ostajia on liikkeellä. Ryhmä tarvitsee kunnon aineistot ja kolmen vuoden työrauhan edunvalvojilta. AJASSA 5 17. Tukin kantohinnat ovat 2,5–4 kertaa korkeammat kuin kuidun, jonka puolestaan 2–3 kertaa korkeammat kuin energiapuun. Kun on ensin saatu arvio uuden toimintamallin hyödyistä, on se helpointa testata firmojen metsissä. Kiinnostavuutta lisää, jos tila sijaitsee taajaman läheisyydessä”, Ossi Hannula kuvailee. Kuinka paljon lukuisat puutavaralajit nostavat pienissä leimikoissa korjuuja kaukokuljetuskustannuksia, näyttää olevan tabu. Etenkin pienet, niin kutsutut puuhapalstat kiinnostavat ihmisiä. Metsänomistaja odottaa omalta kannaltaan optimaalista katkontaa, mutta puunjalostajan on edullista tehdä sitä, mitä asiakas senhetkisessä markkinatilanteessa haluaa. Ammattipätevyys osoitetaan Keskuskauppakamarin järjestämässä kiinteistönvälittäjäkokeessa. Eikä hänen tarvitse tietää, miten jalostaja pätkii rungon tarkoitukseensa sopivasti
”Fyysinen ulkotyö, luonto ja metsä. Lammin metsuriyritys on pyörinyt viime vuoden lopusta lähtien kahden sahaajan voimin. Silti kaikki metsänomistajat eivät edelleenkään tiedä, kuinka tärkeä sijoitus taimikonhoito on metsän tulevan tuoton kannalta. Maaliskuun alun urakka sisälsi maisemanhoidollisia sahausja raivaustöitä Lahden kaupungin metsässä. ”Myöhemmin voisin opiskella hieman lisää metsäalaa, esimerkiksi metsätalousinsinööriksi.”. ”5 000 euroa alkupääomaa vie jo pitkälle. ”Käytäntö opettaa paljon. Enää ei tarvitse sahata kilpaa metsäkoneiden kanssa eikä ottaa itsestään aina sitä viimeistä irti, sanoo 30 vuotta puita kaatanut Jorma Toivanen. Vapaus tehdä. Lammi myös omistaa yhä metsää Keminmaassa ja Kittilässä. Aliurakointi on ollut Lammin mukaan toimiva malli nuorelle metsuriyritykselle. Kaupungin metsien lisäksi työmaita löytyy metsätalousyhtiö Tornatorin mailta sekä metsänhoitoyhdistysten välittäminä. Jos et, tienaat näin paljon vähemmän. ”Kaverista on apua vaikeissa kaadoissa. Laatu on metsurin ykköskäyntikortti.” Aliurakointi toimiva alku Metsureiden pöllin päällä pitämä tauko lähenee loppuaan. Vaikka alalla on Lammin mukaan kasvupotentiaalia, tavoitteena on tällä hetkellä vakiinnuttaa työmäärä sopivaksi kahden hengen tiimille. Vielä ei ole ollut liikaa erimielisyyksiä”, Toivanen sanoo ja naurahtaa. ”Ruoka valitaan kelien mukaan. HAASTATTELU muassa myrskytuhotyömailla Saksassa. ”Keskustelemme paljon töiden kulusta. Hänen mukaansa metsuriyrittäjän tulee tuntea metsäalan laskutuskäytännöt, sillä palkka ei tule joka kuun viidestoista päivä. Lammin yritys tekee tällä hetkellä metsätöitä aliurakointina lahtelaiselle MT-Metsätöille. Hän kehuu uuttaa kemeratukijärjestelmää, jossa taimikoiden varhaishoito on oma tukilajinsa. Jos varhaisperkaus jää tekemättä, myöhästynyt taimikonhoito tulee paljon kalliimmaksi.” Kevät jatkuu metsurikaksikon osalta taimien istutuksilla ja raivauksilla. Sahat, turvavarusteet ja auto tarvitsee olla.” Taimikonhoito kannattaa Lammin mukaan ajoitus metsuriyrityksen perustamiselle on ollut hyvä. Metsätöihin hän perehtyi jo 1990-luvun lopulla metsäkoulussa. ”Metsänomistaminen sopii hyvin yrittäjän työhön, sillä aikatauluja voi järjestellä niin, että metsätöitä ehtii tekemään omiinkin metsiin.” Lammi suunnitteli oman metsuriyrityksen perustamista huolella ja kävi yrityskoulutuksen vuonna 2013. Metsätöitä myös omissa metsissä Kaksikko kiertää metsiä noin tunnin ajomatkan säteellä Lahdesta ja Orimattilasta. Kovilla pakkasille mukana on lämmintä keittoa”, Lammi kertoo. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsuriyrittäjä Teemu Lammi on tyytyväinen kahteen tuoreeseen elämänmuutokseen. AJASSA 6 17. Kelit ovat aina hyviä”, Lammi luettelee metsuriammatin etuja. Pohjoisesta kotoisin oleva Teemu Lammi osoittaa, että vaikka mies lähtee Lapista, Lappi ei lähde miehestä: raivatessa kuulosuojainten alla soi Lapin radio. ”Metsänomistajille pitäisi saada paremmin kerrottua, että jos teet metsänhoidon, tienaat näin paljon. Alalle pääsee noin 5 000 eurolla. Hän muutti perheineen Kittilästä Lapista Lahden lähelle Orimattilaan ja vaihtoi poliisiviran metsuriyrittäjyyteen. Työnteko on turvallisempaa, ja kaksi näkemystä antaa metsäasioissa aina paremman lopputuloksen kuin yksi”, Lammi kertoo. ”On tärkeää, että töitä löytyy ympärivuotisesti.” Talvisaikaan hakkuiden ennakkoraivaukset ovat taajamametsien ohella olennaisia työkohteita. FAKTA Teemu Lammi » 39-vuotias metsuriyrittäjä » Asuu Orimattilassa, kotoisin Tervolasta Kemin pohjoispuolelta » Vaimo ja kolme lasta, neljäs tulossa » Vaihtoi poliisin työn metsuriyrittäjyyteen » Metsäjätkä toiminimen alla metsänhoitotöitä tekee kaksi metsuria » Harrastukset: maastopyöräily, lasten kanssa hiihtely, iltarastit Metsurikaverista on Teemu Lammin (vasemmalla) mukaan suuri apu. Lammi teki ennen poliisin uraa useamman vuoden palkkatöitä metsissä ja kävi muun Poliisista puiden kaatajaksi Teemu Lammi vaihtoi rikollisten kampituksen metsuriyrittäjyyteen. Suoran kontaktin saaminen metsänomistajiin on hankalaa.” Lammi laskeskeli ennen yrityksen perustamista tarkkaan eri metsätöiden hintoja. Nyt Lammi sahaa, raivaa ja istuttaa metsiä Päijät-Hämeessä. Linnunlaulua kuuluu jo maaliskuisessa metsässä, kun metsurit pitävät kahvitaukoa. Hän palkkasi työkaverikseen vuodesta 1987 asti maailman savottoja kiertäneen Jorma Toivasen . Seuraavana vuonna vuorotteluvapaalla alkoi tuntua, että metsurintyöt voisivat onnistua. Sahaaja pysyy käynnissä eväillä. ”Metsään.fi ei ole vielä tuonut tulosta minun kohdallani
Instituutioiden väliset kaupat näkyvät erityisen selvästi tiettyjen maakuntien luvuissa. Lähde: Maanmittauslaitos 66 miljoonaan euroon. Lähes pelkkää kasvua Rakentamaton metsätalousmaa (yli 95% alasta metsää) yli 1 ha kaupat 100 150 200 250 300 350 2009 2011 2013 2015 Lähde: Maanmittauslaitos Summa, M€ Hämeessä kalleimmat metsähehtaarit Vuonna 2015 myydyt yli 10 hehtaarin metsäkiinteistöt LukuKeskiKeskiKeskiKeskimäärä pintahinta hinta hinta ala ha €/ha alayläkvartaali kvartaali Uusimaa 17 29,9 4434 3 778 4965 Varsinais-Suomi 36 26,9 4452 3029 5142 Satakunta 49 28,6 3714 2445 4607 Kanta-Häme 27 27,1 5038 3356 6452 Pirkanmaa 96 24,6 3914 2766 4670 Päijät-Häme 48 29,1 5181 3495 6433 Kymenlaakso 63 21 3604 2631 4338 Etelä-Karjala 49 20,8 3739 2632 4205 Etelä-Savo 131 28,2 3438 2366 4167 Pohjois-Savo 178 35,1 2957 2053 3479 Pohjois-Karjala 181 38,7 2775 1925 3367 Keski-Suomi 115 35,7 3415 2277 4118 Etelä-Pohjanmaa 124 21,7 2378 1652 2937 Pohjanmaa 79 19,3 2501 1827 2981 Keski-Pohjanmaa 32 30 2150 1469 2640 Pohjois-Pohjanmaa 266 39,1 1671 1028 2111 Kainuu 184 96,5 1619 1037 2021 Lappi 91 52,4 1083 491 1239 Ahvenanmaa 2 17,1 3610 3571 3649 Koko maa 1768 39 2754 1550 3561 Alakvartaali tarkoittaa halvimman neljänneksen korkeinta hintaa, yläkvartaali puolestaan kalleimman neljänneksen alinta hintaa. Tiedätkö, mitä metsässä tapahtuu. 050 491 5180 Mikko Salonen, p. Metsä on edelleen halvinta. Tulkinta saa tukea havainnosta, että kauppojen määrä ja metsähehtaarin keskihinta ovat laskeneet, mutta ostohintojen summan lisäksi myös tilojen keskikoko on kasvanut. Blom Kartta Oy Pasilanraitio 5 00240 Helsinki Puh 010 322 8940 Email: info.fi@blomasa.com blomkartta.fi MIKKO HÄYRYNEN RAHA menee metsään, sillä metsätilojen ostoon käytetty rahamäärä kasvaa vuosi vuodelta, Maanmittauslaitoksen tilasto osoittaa. Hehtaarihinnat jäivät alle kahden tonnin myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tilastosta voi tehdä tulkinnan, että perinteinen metsätilakauppa kävi viime vuonna hitaammin, mutta isoista sijoittajakohteista on käyty kauppaa aiempaa enemmän instituutioiden välillä. Omistajaa vaihtaneiden hehtaarien kokonaismäärä laski parilla tuhannella liki 69 000 hehtaariin. Yli neljän tuhannen euron keskimääräisiä hehtaarihintoja maksettiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Tarkastelu koskee yli kymmenen hehtaarin metsätiloja, jotka on myyty vapailla markkinoilla ja joissa ei ole mukana erityisarvoja. AJASSA 7 17. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kauppaa tehtiin 71 miljoonalla eurolla, kun viisi vuotta aiemmin summa oli 14,5 miljoonaa. Kainuussa myytyjen tilojen keskimääräinen pinta-ala on lähes sata hehtaaria, kun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla luku on alle 20 hehtaaria. Ostosumman kasvu johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että markkinoille on tullut isoja, suursijoittajille suunnattuja kohteita. Ilmakuvaamme vuosittain kymmeniä tuhansia neliökilometrejä metsäalan ortokuvaja inventointitarpeisiin. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maan tasolla 2 754 euroa, kun vuotta aiemmin hinta oli muutaman kympin korkeampi, 2 796 euroa. Viime vuonna ostosumma kasvoi lähes 40 miljoonalla 343 miljoonaan euroon. Myyjänä on etenkin UPM. Myytyjen tilojen keskikoko oli viime vuonna 39 hehtaaria, vuotta aiemmin 37,8 hehtaaria. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Lapissa, hehtaarihinta keskimäärin 1 083 euroa. Kvartiili tarkoittaa hintatilaston neljännestä, eli alakvartiili osuu 25 prosentin kohdalle tehdyistä kaupoista halvemmasta päästä laskettuna. Blom on Suomen johtava ilmakuvaaja ja metsien inventointipalvelujen tuottaja. Kainuussa nousu on ollut viidestä miljoonasta Eurot menivät metsään Metsätiloja ostettiin viimekin vuonna entistä suuremmalla rahalla. Lasse Turunen, p. Haluatko tarkkaa tietoa siitä, missä metsät vaativat käsittelyä tai puusto on hakkuukypsää. Luotettava. Hintaseurannan yläja alakvartiilit kertovat hintojen hajonnasta. Korkein keskihinta oli Kanta-Hämeessä, 5 038 euroa, ja seuraavaksi korkein Päijät-Hämeessä, 5 181 euroa. Ota yhteyttä niin laajennamme maailmaasi. Mediaanieli keskimmäinen hinta oli 2 444 euroa. Kallein yläkvartiili, 6 452 euroa, oli Kanta-Hämeessä ja halvin alakvartiili, 491 euroa, Lapissa. Tuoreilla ilmakuvilla ja inventointiaineistoilla autamme sinua tehostamaan toimintaasi, saavuttamaan kustannussäästöjä ja varmistamaan laadukkaan lopputuloksen asiakkaillesi. Viiden tonnin etelä Tilakauppojen tahti laski viitisen prosenttia, sillä viime vuonna tehtiin 1 768 metsätilakauppaa, kun vuotta aiemmin määrä oli 1 873. Blom. 040 5410 295 Osaava. Joustava. Ovatko ilmakuvasi vanhoja ja epäselviä
”Liito-oravan pesäpuu ja sitä lähimmät, suojaa tuovat puut tulee säilyttää. Uusi laki ei kuitenkaan kumoa sitä, että liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty lailla. Annons 94x150mm.indd 1 2013-02-11 16:10:07 Tapio Silva Oy Siemenkeskus puh. Rajausmenettelyn vaikutus liito-oravan suojeluun on kuitenkin ollut lakitekstin mukaan vähäinen: metsänkäsittelyyn annetut rajaukset ovat kohdistuneet säännöksen voimassaoloaikana noin 1–2 prosenttiin Suomen liito-oravista. /kauppa KASVAA TUOTTAVA METSÄ VALTTERI SKYTTÄ ELY-KESKUKSET eivät enää tee erillistä rajauspäätöstä metsänkäsittelystä liito-orava-alueiden hakkuissa. Poistuvan rajausmenettelyn tarkoitus on ollut varmistaa, että liito-oravan elinpaikat huomioidaan hakkuissa. Vähentynyt vauhdilla » Liito-oravien määrä on vähentynyt 10 vuoden aikana 23 prosenttia. Rakemaan mukaan lakimuutoksessa olennaista on, että liito-oravien elinalueista kertova paikkatietoaineisto saadaan nykyistä paremmaksi. Kattavammat tiedot elinalueista Muutos korostaa liito-oravaan liittyvää neuvontaa ja metsänkäsittelyohjeistuksia. Eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen tarkoituksena on vähentää hakkuisiin liittyvää byrokratiaa liito-oravien esiintymisalueilla ja tuoda säästöjä ely-keskuksille. » Liito-oravien lisääntymisja levähdyspaikkoina toimivien metsäalueiden hävittäminen tai heikentäminen on edelleen kielletty lailla. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 FAKTA the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since Originaali Pottiputki® Ammattilaistenkin käytössä jo vuodesta1970. Kun hakkuusta tehdään metsänkäyttöilmoitus, Metsäkeskus ilmoittaa hakkuuoikeuden haltijalle, jos tämä on tietämättään hakkaamassa liito-oravan elinalueella. Metsäalan on siis yhä huomioitava liitävä nisäkäs hakkuissa. AJASSA 8 17. » Raja-arvo uhanalaisuudelle on kannan taantuminen 10 vuodessa 30 prosentilla. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Samoin metsänhakkaajat ovat voineet luottaa toimivansa lainmukaisesti viranomaisvarmistuksen myötä. Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana KYLVÄ HYVÄÄ! Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. ”Ainakin lakimuutoksen mukaan tietoaineistoja tullaan kehittämään.” Kun tieto liito-oravan elinpaikasta on helposti saatavissa ja Liito-oravabyrokratia kevenee Ely-keskusten tekemä rajausmenettely poistuu. Samoin oravalla pitää olla kulkuyhteydet ravintopuille”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa . » Orava poistettiin silti uhanalaisten lajien listalta alkuvuodesta. metsänkäsittelyohjeistus toimii, metsätaloudella on Metsäkeskuksen mukaan hyvät mahdollisuudet säilyttää oravan lisääntymisja levähdyspaikat. ”Suurimmassa osassa liito-oravatapauksia metsänkäsittelyyn löytyy vaihtoehtoja. Metsäkeskus ja ely-keskukset neuvovat Rakemaan mukaan yhä liito-orava-asioissa. On mahdollista rajata leimikko, tehdä säästöpuuryhmiä tai harjoittaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta”, Rakemaa sanoo.. Jos lisääntymisja levähdyspaikkoja joudutaan turvaamaan laajasti, metsänomistaja voi saada suojelusta korvauksia
Kilpailu hiipi ojankaivuun Ojitusten kunnossapito on muuttunut yleishyödyllisestä palvelutoiminnasta kilpailluksi liiketoiminnaksi. Markkinoille ovat tulleet myös metsäyhtiöt ja pienemmät yksityiset toimijat. Kunnostustahti on suuressa muutoksessa pysynyt yllättävänkin hyvänä. 9 17. Liito-oravabyrokratia kevenee Laskeutusallas on kohta valmis, kaivinkoneurakoitsija Heikki Luukinen ja Otson Heikki Heikkinen tarkastelevat. Markkinatilan ovat täyttäneet etenkin metsänhoitoyhdistykset, jotka metsänhoitomaksun poistumisen vuoksi ovat etsineet uutta toimintaa. Kaivukelit ovat tänä talvena erinomaiset; maassa on kantavaa kohvaa, mutta ei kuitenkaan kaivamista haittaavaa routaa.. Metsäkeskusten ja niistä irrotetun Otson ote on kuitenkin höltynyt tällä vuosituhannella. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, teksti JOUNI KLINGA, kuvat O jitukset ja myöhemmin kunnostusojitukset olivat takavuosina lähes yksinomaan metsäkeskusten ja niiden edeltäjäorganisaatioiden hommia.
Kilpailuasetelma on olemassa, mutta hintataso ei merkittävästi heitä eri toimijoilla. Jos se poistuisi kokonaan, niin työlaji romahtaisi”, Rautakoski näkee. ”Kemera antaa liikkeellelähtöapua. Ketään ei voi ”VÄHINTÄÄNKIN NYKYINEN TUKITASO JA -MÄÄRÄ TULISI SÄILYTTÄÄ.”. Kohteita kyllä riittää. Kohteet eivät enää ole suuria ja yhtenäisiä, vaan sirpaleisempia.” Ihan kaikkea ei voi kunnostaa. Juntusen mukaan kunnostuksia rajoittaa etenkin mäntykuitupuun heikko menekki. ”Huippuvuodet takana”, Otson Pohjois-Suomen alue-esimies Pauli Juntunen sanoo. Ojalinjat olisi järkevää aukaista yhdessä harvennushakkuiden kanssa. Kemera on ollut myllerryksessä, laki uusittiin viime kesänä ja uusi muutos on tulossa huhtikuun aikana. ”Toteutusmäärät pikkuisen laahaavat. Erityisen hyväksi liiketoiminnaksi kunnostusojituksia ei tosin kehu kukaan. Sadan hehtaarin kunnostushanke on lopuillaan. Kunnostusojitusten tarve ei ole häipynyt mihinkään, sillä yhdistyksen alueesta puolet on turvemaita. Viime vuosina lasku on tosin tasaantunut. ”Vähintäänkin nykyinen tukitaso ja -määrä tulisi olla, jotta suometsistä tuleva puuhuolto turvataan”, Juntunen näkee. Uudisojitusten määrät olivat suurimmillaan 1970-luvun alkupuolella, ja kunnostusten kiertoaika on 20–30 vuotta. Hankkeet saa se, joka on eniten kentällä ja jolla on parhaat kontaktit metsänomistajiin. Korjuuolot ovat vaikeat, hakkuukertymä on pieni samoin kuin runkojen keskikoko.” Kemerasta kiinni Myös asiakkaat eli metsänomistajat ovat muuttuneet. Yksimielisyys ottaa aikaa Ojien kunnossapito ei ole tiekunnan tapaista enemmistö päättää -toimintaa. Vesiensuojeluvaatimusten vuoksi joitain pohjavesialueilla tai Natura-alueiden lähellä olevia kohteita on jäänyt kunnostamatta. Hintaa tärkeämpi kilpailukeino on asiakastuntemus. Yhdistyksen osuus kasvanut Otson metsäpalveluesimies Heikki Heikkinen valvoi kunnostusojitusta Limingassa viime viikolla. Ne joutuvat odottamaan, että muut innostuvat mukaan. Tukitaso laskee, mutta vieläkään ei ole varmaa, kuinka paljon. ”Olemme lisänneet kunnostusojitusten määrää ja osuutemme on kasvanut vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.” Kunnostusojituksista on tullut yhdistykselle tärkeä palvelumuoto sitä mukaan kuin markkinoilla on ollut tilaa kasvaa. Metsänomistajan kannalta nykyaika ei ole hirveän erilainen verrattuna metsäkeskusaikaan. Huippuvuodet takana Kunnostusojitusmäärät ovat laskeneet vuosituhannen alusta kolmanneksella. Maanomistuksellisesti olosuhteet eivät ole helpot, sillä tilat ovat tilkkua ja suikaleita. Kunnostusojitus maksaa kaikilla toimijoilla yleensä vajaan euron metriltä, ilman kemeratukea. Kunnostusojitusten, tai kuten kutsutaan suometsien hoidon, kemeratuki on 40–70 prosenttia kokonaiskustannuksista riippuen hankkeen koosta. 5 000 10 000 15 000 20 000 18 13 5 km 12 32 km 2000 2014 Yksityismetsien kunnostusojitukset 2000 ja 2014 Kaivetut ojat, km ”Suurin osa kunnostusojitustarpeesta on jo käyty läpi. AJASSA 10 17. Hankkeet ovat vääjäämättä yhteishankkeita. ”Meidän kilpailuetu on, että voimme tarjota metsänomistajille helpon ja valmiin paketin.” Kuitupuun markkinat ovat heikot, minkä vuoksi suunnitelmia on kasaantunut. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Kilpailua käydään, mutta ei juurikaan hinnalla. Keskija Pohjois-Pohjanmaan rajalla toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Juha Rautakoski on nähnyt kunnostusojitusten ison muutoksen. ”Monet suometsät ovat nollaleimikoita, joista ei saa tarjousta. Nyt niitä pitää myös myydä.” Juntusen mukaan kemeravarat ovat kunnostusten niukkuustekijä. Vaikeita ovat pienet, erilliset kohteet, jotka ovat kaukana teistä. Kunnostusojitus on useimmiten kannattava investointi ilman tukeakin, mutta kemera laittaa hankkeet liikkeelle. Malakiankankaalla aukaistaan ojaa lähes 27 kilometriä. Ojansa saa kuntoon, jos niin haluaa – pääsääntöisesti. On ongelmallista rytmittää kunnostusojituksen suunnittelu, puunkorjuu ja ojituksen toteutus.” Rautakosken mukaan jokainen maanomistaja kuitenkin saa ojansa kuntoon. ”Aiemmin tilauksia eli ojitusanomuksia tuli itsestään
AJASSA 11 17. Lundell kuittaa osuuden laskun, että Otso ei lähde määrästä, vaan kannattavuudesta. Pääasiallinen kuljetusalue sijaitsee Stora Enso Oyj Itä-Suomen hankinta-alueella (Kitee, Pyhäselkä, Rääkkylä ja Parikkala). Jos vesien poisjuoksutus tehdään rajaojia pitkin tai palstan läpi niin, että alapuolisille maanomistajille ei tule ojitushyötyä, niin yleensä heille ei tule myöskään kustannuksia. Ohjeet tarjouspyynnön jättämiseen löydät osoitteesta www.storaensometsa.fi/kilpailutus. Ojitusten historiassa liiketaloudellinen näkökulma ei ole ollut ensisijainen lähtökohta.” Lundell peräänkuuluttaa metsäalalle vähemmän tukivetoista ajattelua eikä jokaista hanketta ole järkevää toteuttaa. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Otson liiketoimintajohtaja Kari Lundell korostaa kunnostusojitusten olevan muutostilanteessa. Tyypillisin viivästymisen syy on, että hankkeissa on riitaisuutta ja joku ei aukaise ojalinjoja omalta osaltaan. Ojitustoimitus on harvinainen ja tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun yläpuoliset vedet on juoksutettava alapuolisen, vastahakoisen maanomistajan maiden kautta. Vuosittainen työmääräarvio on noin 350 000 m 3 . Ensin katsotaan, paljonko saadaan tukea ja sitten, että onko hanke järkevä. Metsäkeskus oli ojitusten jokseenkin ainoa toimija vielä viitisentoista vuotta sitten. ”Asiakkaat eli metsänomistajat ovat tottuneet, että mennään tuet edellä. Kunnostusojitusten tuotto on joillain alueilla niin hyvä, että hankkeet ovat kannattavia riippumatta onko tuki 60 vaiko 40 prosenttia. Lisätietoja antaa Viljo Lappalainen, p. Pienillä kunnostusojitusalueilla kustannukset nousevat hyötyä suuremmiksi.” Lundell uskoo, että vähemmälläkin tuella pärjättäisiin. ”Jos kemeravaroja pitää tinkiä, niin ei metsäteistä, mutta suopuolelta voi vähän säätää.” Kilpailua, mutta ei täydellistä Puutavaran autokuljetuksen tarjouspyyntö Stora Enso Oyj pyytää tarjousta puutavaran autokuljetuksesta. ”Entisenkaltaista toimintaa ei enää ole, mutta uusikaan ei ole vielä täysin muotoutunut.” Hänen mielestään markkina ei ole täysin kilpailullinen, sillä valtio on mukana kemera-varoilla ja metsänhoitoyhdistyksillä on taseissaan metsänhoitomaksuja. ”Otso ei ole valtion jatke, joka yleishyödyllisistä syistä ojittaa missä vain jos maanomistaja kehtaa kysyä. 040 5635032, viljo.lappalainen@storaenso.com Stora Enso Metsä 10 000 15 000 20 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Laskua kolmasosa Yksityismetsien kunnostusojitukset 2000–2014 Pinta-ala, ha Kaivetut ojat, km Lähde: Luke 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hankkeeseen pakottaa, paitsi ääritoimena vesilain ojitustoimituksella. Määrä voi vaihdella vuosittain riippuen asiakastehtaiden puuntarpeista. Tarjouspyyntö ja tarjouksen antajan tiedot ovat luottamuksellisia. ”Siihen pitäisi saada tolkkua vaikka niin, että me voisimme hakata ja myydä ojalinjan puut maanomistajan lukuun.”. Seuraajalla eli Otsolla on 40–50 prosentin osuus. Tarjous toimitettava Stora Enso Oyj:lle 20.4.2016 mennessä. Isoissa ojitushankkeissa kaikkien maanomistajien yksimielisyyden saaminen ottaa aikaa. Runkosopimus jakaantuu noin vuoden mittaisiin taksapistekausiin. Sopimus tulee voimaan 1.10.2016 alkaen ja on voimassa kolme (3) vuotta, ellei muuta yhdessä sovita
17,67 . 16,34 . 15,27 . 20,55 . 14,38 . 14,94 . 15,81 . 14,74 . 16,82 . 25,46 . ”Hyviä talvikorjuukelpoisia päätehakkuuleimikoita pystytään paikoin vielä ostamaan, mutta talviharvennukset on tältä talvelta ostettu. 28,45 . 15,15 . 48,08 . 54,91 . 10,96 . 18,18 . MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo KOKO MAA . 22,76 . 17,31 . 45,65 . nousussa . Esimerkiksi Metsä Group ostaa energiakäyttöön lähinnä uudistushakkuiden yhteydessä tulevaa latvusmassaa. 11,02 . 16,08 . 18,01 . 23,68 . Ensiharvennus 38,52 . Rankapuuta on riittämiin varastossa. 21,59 . 36,45 . 53,96 . 31,49 . 55,58 . Lähde: Luonnonvarakeskus PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K oivutukin käyttö on Suomessa harvojen käsissä. AJASSA 12 17. 36,61 . 35,97 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,65 . 29,73 . 20,93 . Hankintahinnat 55,59 . Talven pakkasjakson ansiosta rästissä olleet talvileimikot on pitkälti saatu korjattua. Samaa mieltä ovat UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtaja Sauli Brander ja Metsä Groupin Suomen puukauppaja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä . 48,05 . 20,25 . Koivutukin sahausta Haka-Woodin sahalla Viitasaarella. 11,62 . 15,38 . 41,62 . 28,20 . 11,29 . 28,02 . 33,46 . ETELÄ-POHJANMAA . 14,64 . Ensiharvennus 37,47 . 55 . 11,34 . 24,59 . 35,98 . Eniten kysyntää on kelirikkoleimikoilla mutta myös tavallisilla kesäleimikoilla”, sanoo Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo . Kesäleimikoilla kysyntää. 55,20 . 24,23 . 57,11 . Koskisen on myös suurimpia koivuvaneKoivutukki jakautuu harvoille Koivutukin jalostus on keskittynyt Itäja KeskiSuomeen. 23,75 . Uudistushakkuu 54,99 . 18,39 . 53,03 . 28,44 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,64 . 54,82 . Uudistushakkuu 55,41 . Energiapuun tilanne ei sen sijaan ole kovin ruusuinen. LIINA KJELLBERG METSISSÄ hakataan vielä talvileimikoita, mutta puunostajien katseet ovat jo kelirikkoja kesäleimikoissa. Haka-Wood on Suomen pohjoisimpia koivusahoja. 43,13 . Harvennushakkuu 48,34 . 15,21 . 13,92 . 24,93 . 52,41 . 11,02 . Suurimmat koivua sahaavat sahat ovat Viitasaarella sijaitseva Haka-Wood Oy ja Koskisen Oy:n saha Hirvensalmella. nousussa . Hankintahinnat 55,55 . 15,09 . 28,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,36 . Uudistushakkuu 56,41 . 14,10 . Hankintahinnat 3,6 miljoonaa kuutiota Tammikuussa yksityismetsistä teollisuuden käyttöön hakattu puumäärä. 16,96 . 15,16 . Suurempia koivunjalostajia on alle kymmenen. Harvennushakkuu Ensiharvennus 11,64 . Suurista metsäyhtiöistä koivua jalostavat UPM ja Metsä Group. nousussa . 17,13 . 27,40 . 15,40 . 45,36 . 11,49 . Heidän mukaansa kysyntää on nyt kaikille puutavaralajeille. KYMI-SAVO . 38,76 . 15,15 . 55,84 . nousussa . Harvennushakkuu 46,83 . 23,61 . 46,80 . 15,13 . 43,89 . Ensiharvennus 11,38 . Teollisessa mittakaavassa merkittävät koivunjalostajat laskee kahden käden sormin. 16,87 . 28,37 . 24,75 . 21,06 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,86 . 54,67 . 46,19 . Kuluneen talven korjuuolosuhteisiin puunostajat ovat tyytyväisiä. 46,51 . 16,95 . 11,08 . Uudistushakkuu 54,91 . 40,86 . UPM:llä on koivuvaneritehtaat Joensuussa, Savonlinnassa ja Jyväskylässä, Metsä Groupilla Punkaharjulla ja Suolahdella. 17,05 . 39,55 . 23,75 . 11,39 . 22,78 . ETELÄ-SUOMI . Hankintahinnat 58,82 . 16,89 . 17,10 . Harvennushakkuu 47,78
35,24 . Teollisuuden käyttöön viime vuonna hakatusta noin 54 miljoonasta ainespuukuutiometristä koivutukkia oli vajaat pari prosenttia. 34,35 . 19,29 . 17,21 . 45,46 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 417 818 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 10 Koivutukki jakautuu harvoille rin ja -viilun valmistajia. Harvennushakkuu 44,52 . 15,58 . 12,05 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 54,05 . Koskisen Oy:lle puuta hankkivan Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu arvioi rajan menevän Sotkamon ja Nurmeksen kohdalla. 14,78 . Metsä Groupin Suomen puukauppaja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä muistuttaakin, että koivutukin ostoalueen rajat on veteen piirretty viiva. 16,85 . 10,03 . Kun sahojen toiminta tehostui, ei koivu sopinut enää joukkoon. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,61 . Ensiharvennus 39,25 . Tämä näkyy myös puunhankinnassa. 23,14 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 27,73 . Koivuvaneria valmistaa myös Sastamalassa sijaitseva Riga Wood Finland Oy ja koivuviilua ja -erikoisvaneria Lohjalla sijaitseva Mahogany Oy. Ostoalue päättyy Oulun lääniin Koivunjalostus on keskittynyt pitkälti Itäja Keski-Suomeen – sinne, missä koivutukkia on parhaiten saatavilla. Uudistushakkuu 54,51 . 13,78 . MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 KESKI-SUOMI . ”Silloin sahoilla sahattiin sekä koivua että havupuuta. Hankintahinnat 54,32 . Ensiharvennus Hankintahinnat 52,42 . nousussa . 15,03 . Suomalaisia koivusahoja ulkomailla edustavan Koivu-Trading Oy:n toimitusjohtaja Antti Korpikallion mukaan koivunjalostajien vähäinen määrä ei kuitenkaan johdu vain raaka-aineen niukkuudesta. Jos tuotantolaitokset käyvät täysillä, haetaan raaka-ainetta kauempaakin. 15,33 . ”Vaikea sanoa, onko hinta enemmän kiinni korjuuolosuhteista vai puun laadusta. Luontaisesti syntyneen koivun laatu heikkenee kyllä länteen ja etelään mentäessä”, hän sanoo. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtaja Sauli Brander vetää pohjoisrajan Iisalmi-Pihtipudas-Seinäjoki-linjan kohdalle. 13,49 . Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosien parhailta kasvupaikoilta voi Verkasalon mukaan kuitenkin saada kohtalaisen laadukasta koivutukkia. 43,43 . Harvennushakkuu 46,92 . 25,94 . 15,73 . 14,84 . 50,78 . LAPPI . Pohjoisrajan sanelee paitsi etäisyys tuotantolaitoksista myös koivutukin saatavuus. 55,13 . 24,98 . Koivuviilua yhtiö valmistaa Hirvensalmella ja koivuvaneria Järvelässä. 16,99 . 14,38 . 21,24 . 14,97 . Lisäksi koivusahatavaran markkinat ovat niin pienet, etteivät ne kiinnosta suurempia toimijoita”, Korpikallio sanoo. Uudistushakkuu 55,38 . 52,74 . 23,11 . 40,70 . 11,54 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Haka-Wood taas hankkii puuta 150–200 kilometrin säteellä Viitasaarelta. Länsi-Suomessa koivutukki käy kaupaksi huonommin, joskin kysyntä on Verkasalon mukaan viime aikoina kasvanut. 29,83 . 43,07 . Harvennushakkuu 45,46 . 16,75 . 20,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,85 . 44,36 . 27,80 . Tilanne ei yllätä, kun katsoo Luken tilastoja. 17,47 . Hirvensalmi Lohja Savonlinna Joensuu Jyväskylä Sastamala Viitasaari Järvelä Punkaharju Suolahti Ostoalueen Pohjoisraja Suomen suurimmat koivunjalostajat Koivu jalostuu Itäja Keski-Suomessa Mahogany Oy Lohja UPM Joensuu, Savonlinna, Jyväskylä Metsä Group Punkaharju, Suolahti Koskisen Oy Hirvensalmi, Järvelä Haka-Wood Oy Viitasaari Riga Wood Finland Oy Sastamala. KAINUU-POHJANMAA . 16,14 . 43,91 . AJASSA 13 17. 54,08 . Koivutukin ostoalueen pohjoisraja myötäilee Verkasalon mukaan entisen Oulun läänin etelärajaa. SAVO-KARJALA . nousussa . 52,34 . 32,62 . 46 . 29,27 . 14,27 . Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 19 219 Pohjanmaa 25 309 Lounais-Suomi 30 943 Häme-Uusimaa 47 003 Kaakkois-Suomi 34 376 Pirkanmaa 29 371 Etelä-Savo 61 223 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 606 Keski-Suomi 35 945 Pohjois-Savo 25 299 Pohjois-Karjala 33 111 Kainuu 13 665 Pohjois-Pohjanmaa 16 874 Lappi 9 872 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2012 2013 2014 2015 2016 viikot 1–10, 2016 2014 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1–2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2015 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Etelä–Suomessa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Se, että yritys ei jalosta koivutukkia, ei välttämättä tarkoita, ettei se osta sitä. Esimerkiksi Stora Enso ostaa muun puukaupan yhteydessä tulevia koivutukkeja ja myy ne eteenpäin koivunjalostajille. ”Esimerkiksi Niemen tehtailla on alueelliset piensahojen verkostot, mutta muuten koivunjalostus on pitkälti paikallisten sirkkelisahureiden varassa”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Erkki Verkasalo . Ensiharvennus 11,01 . 41,32 . 17,50 . 49,37 . 28,03 . 19,26 . 14,53 . 50,23 . 54,3 . Koivunjalostajien käyttämä rauduskoivu kattaa maamme puuston tilavuudesta viisi prosenttia. 25,92 . nousussa . 25,30 . Esimerkiksi Koivu-Tradingiä oli 1970-luvulla perustamassa parikymmentä koivua sahaavaa sahaa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,18 . Koivu ei yleensä kasva Pohjois-Suomessa hyvän tukin mittoihin ja vaikka kasvaisi, on se Verkasalon mukaan siinä vaiheessa usein niin vanha, että siinä on jo lahoa ja muita sisävikoja. 10,05 . Uudistushakkuu 51,50 . Parhaat hinnat koivutukista maksetaan Verkasalon mukaan Päijänteen ja Saimaan alueilla. 17,17 . 27,95 . 15,46 . Hankintahinnat 55,27 . nousussa . 28,30 . 18,43 . 17,56 . 42,38 . 53,58
Ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa poistetaan kaikki havupuutaimien kasvua haittaavat lehtipuut. Havupuutaimikoita hoidetaan Suomessa pääosin kahdessa vaiheessa. Syynä vuodenaikavalintoihin ovat lehtipuiden vesat. ”Keskikesä on parasta varhaisperkausaikaa lehtipuiden jälleenvesomisen kannalta. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Näin rytmität taimikonhoidon M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ M aaliskuun hiljalleen hupenevat hanget vievät metsämiehen ja -naisen ajatukset vääjäämättä raivaussahaan. Myöhemmällä raivauskerralla eli varsinaisessa taimikonhoidossa lehtipuuvesojen poiston lisäksi taimikkoa harvennetaan tarvittaessa sopivaan kasvatustiheyteen. Vaikka metsän lumipeite onkin vielä pääosin liian paksu itse sahaukseen, raivaussahan kiiltävää putkea katsellessa voi miettiä taimikonhoidon vuosirytmiä. Arvioi varhaisperkaustarve lehdelliseen aikaan. Mikä taimikko olisi sopivin hoitaa, kun aika käy pitkäksi kesälomalla. Maaliskuussa (yllä) tilanne näyttää paremmalta kuin kesällä (alla). Kesällä kaadettuna kantovesojen pituuskasvu jää Kesä on parasta varhaisperkausaikaa, järeiden taimikoiden harvennus kannattaa tehdä kylmään vuodenaikaan. Er kk i O ks an en / Lu ke Er kk i O ks an en / Lu ke. 17. Luonnonvarakeskuksen metsänuudistamisen ja taimikonhoidon erikoistutkija Timo Saksa suosittelee, että loppukevät ja kesä käytetään varhaisperkaukseen, muut vuodenajat taimikoiden myöhempään harvennukseen. Minkä palstan kimppuun käyn ensiksi keväällä. Lopputulos: perkaa
Kaksivaiheinen riskittömin Saksan mukaan kaksivaiheinen taimikonhoito on riskittömin vaihtoehto niin istutuskuusikoissa kuin pääsääntöisesti istutusja kylvömänniköissäkin. Männyllä kaksivaiheinen taimikonhoito vähentää myös hirvituhoriskiä”, Saksa sanoo. Poikkeuksia ovat turvemaiden hieskoivut, jotka kannattaa kaataa heinä–elokuussa. Heti päätehakkuun jälkeen istutetussa kuusikossa perkauksen ajankohta on 4–6 vuotta istutuksesta. Tiheässä riukumaisiksi kasvaneilla taimilla on näin koko kasvukausi aikaa vahvistua kestämään seuraavan talven lumikuormaa. Kevään ensimmäiseksi raivauskohteeksi sopii tiheän mäntytaimikon harvennus. Männyllä vaihtoehtoja Mäntytaimikoistakin suurin osa tarJuurikäävän varalta ”JÄREIMMÄT TAIMIKOT KANNATTAA JÄTTÄÄ LOKA-MARRASKUULLE.” Vinkit taimikonhoidon ajoitukseen Jos olet todella kiireinen, keskity varhaisperkauksiin. JOS haluaa minimoida lehtipuuvesojen pituuskasvun raivauksen jälkeen, varhaisperkaus kannattaa tehdä juhannuksen tienoon ja elokuun lopun välillä. ”Järeimmät kohteet kannattaa jättää loka–marraskuulle. Tutkimukset tarkoista minivesomisajankohdista ovat osin ristiriitaisia, mutta eri lehtipuulajeilla on omat parhaat kaatoajankohtansa. Männyllä ytimennävertäriski puoltaa myös sitä, että järeimmät taimikon harvennuskohteet tehdään syksyllä tai talvella”, Saksa sanoo. Havupuun kehitys ei taannu, ja taimikko kehittyy nopeammin. Hirvialueilla mäntytaimikon harvennusta kannattaa myöhästyttää, jotta syötyjen taimien tilalle on vielä vara valita uusia puita. Laatupuukasvatuksen ohjerajojen lisäksi mäntytaimikon harvennukseen on kaksi muuta vaihtoehtoa. Jos metsänomistaja haluaa taimikostaan energiapuuta, mäntytaimikko harvennetaan jo 2–3 metrin pituisena. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun männyt ovat 4–6-metrisiä ja uudistamisesta on aikaa 15– 20 vuotta. Muokkaa maa ja kylvä tai istuta mahdollisimman pian päätehakkuun jälkeen. Heinäkuu on tehokkainta myös lepänja haavantaimien perkaukseen. ”Ajankohdat johtuvat siitä, että kun lehdet ovat kasvaneet kesällä, vararavinto lehtipuiden juurakoissa on pienemmillään”, Luken erikoistutkija Timo Saksa sanoo. Jos uudistaminen ei tapahdu heti hakkuun jälkeen, lehtipuiden etumatka kasvaa ja taimikossa voidaan joutua kolmivaiheiseen hoitoon eli perkaamaan kahdesti ennen varsinaista taimikonhoitoa. Lehtipuut kasvavat nopeasti ohi istutustaimista. Kuusikossa kaksivaiheisuus toimii niin, että varhaisperkaus tehdään, kun istutuskuuset ovat noin metrin pituisia. Heinää ja torju taimia haittaava pintakasvillisuus taimikon ensivuosina. Karuimmilla kasvupaikoilla kannattaa keskittyä vain ainespuun eli tukin ja kuidun kasvatukseen. Silloin riski juurikääpäsienen leviämiseen on pienintä. ”Jos lähdetään halkomaan hiuksia, optimaalisin varhaisperkausajankohta voisi olla juuri ennen kuin puut ovat täydessä lehdessä. Laatupuun kasvatukseen tähtäävän mäntytaimikon kaksivaiheisessa hoitoketjussa varhaisperkaus tehdään, kun taimet ovat 0,5–1 metriä pitkiä ja taimikon perustamisesta on aikaa 5–10 vuotta. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 pienemmäksi kuin keväällä tai syksyllä. METSÄSTÄ 15 17. Jutun lähteenä on käytetty uutta Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset -kirjaa, Metsäkustannus 2016. Jos tilanne on kiikun kaakun, älä emmi vaan perkaa. Jos lumipeite antaa myöten, taimikon harvennus kannattaa tehdä talvella, jolloin juurikääpä ei ainakaan leviä kannoista taimikkoon. Käytä kesä varhaisperkauksiin, alkukevät, syksy ja talvi taimikoiden harvennuksiin. ”Kaksivaiheisessa pystytään välttämään se tilanne, että havupuu jäisi kasvussa lehtipuun alle. Muista, että lehtipuiden kasvu juontaa jo osin ajasta ennen päätehakkuuta. Varaudu tuhoihin Älä emmi Er kk i O ks an en / Lu ke Va ltt er i Sk yt tä Va ltt er i Sk yt tä. Vaikka taimikonhoidon ei ole havaittu lisäävän juurikääpää, etenkin järeiden havupuutaimikoiden harvennus kannattaa tehdä kylmään vuodenaikaan. Taimikon harvennusvaiheessa vesomisella ei ole enää merkitystä”, Saksa sanoo. Taimikonhoidon jälkeen lehtipuiden vesat eivät enää saavuta istutuskuusien pituuskasvua. Tee ennakkoraivaus muutama vuosi ennen päätehakkuuta. Raivaustyö ei olisi vielä hankalaa, mutta tulevien vesojen pituuskasvu rajoittuisi.” Paras tulos keskikesän kuivuudessa vitsee varhaisperkauksen Etelä-Suomessa, vaikka männylle luontaiset karummat kasvupaikat vähentävät lehtipuuston kilpailua. Istutuksesta on tällöin kulunut aikaa noin 10 vuotta. Saksa muistuttaa, että vaikka keskikesä on kasvuvauhdin näkökulmasta parasta perkausaikaa, työ täydessä lehdessä olevassa taimikossa vie aikaa. Ytimennävertäjäkuoriaisten aiheuttama riski koskee yli viisimetristen mäntyjen kaatoa taimikon harvennuksissa. Erittäin tiheissä, yli 5 000 runkoa hehtaarilla sisältävissä männyntaimikoissa myöhempi taimikonhoito kannattaa tehdä lumija tuulituhojen välttämiseksi jo silloin, kun taimet ovat 3–4 metrisiä. Tämä tyyli sopii vain tuoreilla tai kuivahkoilla kankailla kasvaville männiköille. Talviraivaus juurikäävän varalta Varhaisperkausta vaativat taimikot merkitään siis kalenteriin kesäkuukausien kohdalle. Lehtipuuston aiheuttama kilpailu lisääntyy voimakkaasti jo yhdessä kesässä. Pitkän sadejakson jälkeen kaadettujen puiden kannot vesovat enemmän kuin kuivana aikana kaadettujen puiden kannot. Taimikon tarvitsemiin perkausja raivauskertoihin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka nopeasti päätehakkuun jälkeen taimet istutetaan tai alue kylvetään. Alkuvuotta ei kuitenkaan tarvitse tuhlata odotteluun. ”Tiheimpiä mäntytaimikoita voi harventaa jo varhaisperkausvaiheessa ja ottaa susipuita pois”, Saksa toteaa. Koivun ja pihlajan minivesomisajankohta on kesäkuun puolivälissä. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun kuuset ovat 3–4-metrisiä. Raivauksen jälkeen kannoista nousevien vesojen kasvuvauhti riippuu myös kaatoajankohdan sääoloista
Valtavan hienon valikoiman pahkoja sain tutulta metsäkoneyrittäjältä. Lattiaa peittää suojamatto, jonka päällä on roiskeina monien näyttelyiden värimuisti. Patinoitunena ne jatkavat elämäänsä luonnon omilla ehdoilla, vuodenajoista piittaamatta. Siellä hän liikkuu ratsain tai patikoiden, siellä ajatus liitää ratsun antaessa liikkeelle rytmin, ja siellä suunnitelmat saavat muotonsa. Lisäksi siinä on upea tuoksu.” Järeät puut, pahkat ja muu veistäjälle sovelias puuaines löytyy lähitienoilta myös ystävien ja sukulaisten avulla. ”Koko suku ja lähipiiri on valjastettu materiaalin keruuseen. Muutamat niistä ovat saaneet lumihunnun ylleen. Essi Korvalle metsä on kaikki kaikessa. Torniojoki virtaa pakkasesta huoELÄMÄN PUINEN KIERTOKULKU Suomalainen mänty ja ihmiselämän vaiheet yhdistyvät kuvanveistäjä Essi Korvan töissä. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat K uvanveistäjä Essi Korva ottaa vieraan vastaan kotinsa pihalla Pellon Jarhoisessa, Torniojoen varressa. ”Mieluisin veistomateriaalini on kotimainen mänty, tuoreena tai hongittuneena. Työhuoneesta näkyy lapsuuden ranta Korvan työhuone on kotitalon yläkerrassa. Se on tasalaatuista, riittävän pehmeää veistettäväksi mutta silti kestävää ja halkeaa kauniisti. Se säntää paikasta toiseen, veistokselta veistokselle ja hyppii riemusta. Varhaisesta aamusta huolimatta – tai sen ansiosta – Essi Korvan veistokset kuistilla ja pihamaalla elävät. ”Turva 6” viihtyy puhtaalla lumella.. ”Tykkään, että teokset saavat olla ulkona ja liittyä hitaasti luonnon omaan kiertokulkuun”, Korva sanoo. Lattialla seisoo maalausteline. Seinillä pensseleiden ja siveltimien joukossa on luonnoksia ja piirustuksia. Essi Korva työskentelee elämän tärkeimpien kysymysten äärellä. 16 17. Samassa hetkessä elää myös Hekla-koira. Jokainen ihminen kokee syntymän, elämän sekä kuoleman. Työhuoneen ikkunasta avautuu näkymä Jokirantaan, jossa Korva lapsena rakensi rantapuiden juurakoista omia pienoismaailmojaan. Hän oli ajatellut eläkepäivinään ryhtyä tekemään niistä jotakin, mutta ennenaikainen sairaus esti suunnitelman, ja hän luovutti aarteensa minulle”, Essi Korva kertoo. Sieltä löytyy mieluista materiaalia taiteen raaka-aineiksi: lintujen sulkia, eläinten luita, pääkalloja. Keskitalven kirkas pakkasaamu vielä empii, eikä aurinko ota noustakseen. Paitsi innoittaja, metsä on Korvalle myös konkreettisesti läsnä
Essi Korva ilmoitti läheisilleen jo lapsena, että hänestä tulee taiteilija. Korva valmistui kiitetystä opinahjosta kuvanveistäjäksi vuonna 2010. Kevyttä usvahuurua nousee törmälle. Jokainen ihminen kokee syntymän, elämän sekä kuoleman. Kutsumus oli vahva, vaikka varoittaviakin sanoja ammatin epävarmuudesta sai kuulla. On tilaa, avaruutta ja puhtautta. Sikäläisessä ”kuolleitten päivän juhlassa” juhlitaan elämää. Korva on nuoresta iästään huolimatta jo kansainvälinen taiteilija. ELÄMÄN PUINEN KIERTOKULKU ”KUOLEMA ON SIIVOTTU YHTEISKUNNASTAMME, VAIKKA SE ON LUONNOLLISINTA MAAILMASSA.” ”Missä kukaan ei näe” on veistetty männystä. Essin vanhemmat viljelevät maaja metsätilaa Väylän varressa. Hän on opiskellut ja työskennellyt muun muassa Espanjassa ja Meksikossa. Sopivan materiaalin löydyttyä voi kulua parikin vuotta ennen kuin työ alkaa. Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutissa veistäminen sai kuitenkin yliotteen. Viimeistelyssä kuluu harjoja ja maaleja. ”Kyykkyjumppa navetassa on tuttua puuhaa”, Korva kertoo. Kotimaassa Korvan teoksia ovat hankkineet monet museot ja yksityiset taidekokoelmat. Näyttelyihin hän on osallistunut kaikissa Pohjoismaissa sekä Virossa ja Venäjällä. Suuri teema Korva työskentelee elämän tärkeimpien kysymysten äärellä. Vaikutteet teokselle antoi puolen vuoden opintoja työskentelymatka Meksikoon. Moottorisahasta pensseliin Matka puusta taideteokseksi on monivaiheinen. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 METSÄSTÄ limatta paikoin sulana. Tilan pellot ovat luomutuotannossa, mutta lehmät lypsävät tavanomaista maitoa. 17 17. Yhtälailla syntymä kuin kuolemakin ovat elämässä läsnä, vaikkakin sen vastakkaisia puolia. Vielä Kanneljärven kansanopiston kuvataidelinjalla maalaaminen oli vahvimmilla. Suunnitteluvaiheen jälkeen on aika ryhtyä työstämään. Korvan välineitä ovat mm. ”Kuolema on siivottu meidän yhteiskunnastamme, vaikka se on luonnollisinta maailmassa”, Essi Korva toteaa ilman synkkyyttä, täynnä nautinnollista elämän iloa.. Jutun pääkuvan veistossarjassa ”Kutsu ja odotus” kalmankalpeat ihmishahmot seisovat puolisääreen ulottuvassa hangessa kuin kutsuen ja odottaen Korvan pihamaan veistospuiston rajalla. sähkökäyttöinen moottorisaha, rälläkkä, lukemattomat taltat sekä kaasutohotin polttamista varten
Nytkin kolmevuotias Kamu-beagle hakee innolla jänistä tutuista notkanteista. ”Työhommista kaipaamaan jäin mukavia metsänomistajia ja kevään tunnelmaa metsässä.” ”Talvista on tullut niin vähälumisia, että beaglekin pärjää maastossa hyvin jopa näin helmikuussa. ”Työuralta mieluisimmat muistot liittyvät juuri kevään kynnykselle. METSÄSTÄ 18 17. ”Toisaalta metsässä pystyy omalla osaamisella ja aktiivisuudella vaikuttamaan oleellisesti sijoituksesta saatavaan tuottoon”, hän pohtii. Tuttujen isäntien kanssa oli mukava tehdä kauppaa, juoda kahvit ja turista niitä näitä”, vuonna 2011 Metsäliiton palveluksesta eläköitynyt Närhi sanoo. metsänomistaja: eläkeläinen, ei asu tilalla, ja pääosa toimeentulosta tulee muualta kuin metsästä.” ”Yhteensä metsäpinta-alaa on noin 55 hehtaaria. Tyypillinen suomalainen metsänomistaja Petäjäveden ja Multian metsiin Närhen tuo säännöllisesti metsästysharrastus. Lisäksi hän on ostanut metsää Leivonmäeltä. Metsäala vei mukanaan, ja pisimmän rupeaman tein Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa, vuodesta 1986 eläköitymiseen asti.” Työuransa aikana Närhi ehti ostaa puita lähinnä Jyväskylän seudulta pitkästi päälle miljoona mottia. Luonto herää eloon ja taloissa kierrettiin mittaamassa hankintapinoja. Metsän tuotto on itsestä kiinni Eläkepäiviä viettävän Kalervo Närhen aika kuluu metsänhoitotöissä ja jänisjahdissa suomenmestarin kanssa. ”Pääsin Jyväskylään Serlalle metsäharjoittelijaksi, ja muutin Sumiaisista kaupunkiin erääseen taloon kortteeriin. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Jyväskylä METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN teksti ja kuvat M etsänomistaja Kalervo Närhi silmäilee tottuneesti lumen verhoamaa hankintapuupinoa metsäautotien varressa Petäjävedellä. Määrä on sikäli sopiva, että metsänhoitotyöt on ennättänyt hyvin tehdä omatoimisesti.” Myytäviä tiloja Närhi myöntää sivusilmällä seuraavansa edelleen, mutta niiden hinnat tuntuvat tänä päivänä todella kovilta. Jälkiä on niukasti, sillä jänöt eivät ole liikkuneet piiloistaan yöllisen lumisateen jälkeen. Tällä kertaa puut eivät ole miehen omia, mutta työurallaan lähes viisi vuosikymmentä puuta ostaneelta mieheltä pinon tarkastaminen tapahtuu automaattisesti. Mies on nykymittapuun mukaan tyypillinen suomalainen Beagle Highway’s Fellow, tuttavallisemmin Kamu, korjasi viime syksynä Ajovoittaja-kisasta täyden potin 96,50 pisteellä.. 67-vuotiaan Närhen metsämiesura alkoi niin ikään Metsäliitossa työskennelleen Jaakko-isän jalanjäljissä jo 16-vuotiaana vuonna 1964. Jyväskylässä asuva Närhi on lähtöisin Äänekosken Sumiaisista. Lähes viisikymmentä vuotta puunoston parissa työskennelleen Kalervo Närhen huomio kiinnittyy edelleen vaistomaisesti hankintapinoihin. Jos puut ladottaisiin kolmimetrisinä pölkkyinä kaksi metriä korkeaan pinoon, sille kertyisi mittaa yli 166 kilometriä. Närhen omat metsät sijaitsevat kotitalon perintönä Sumiaisissa. Onko alamittoja, miten ladottu, joko pinonpäähän on lyöty firman laput
MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Harvennusleimikon myynti on paljon mukavampaa”, hän myöntää. Se on peräisin Venäjän luonnontilaisista vanhoista metsistä, joita pitää suojella, Bergbom jatkaa.” Ja höpö höpö. Kymppitonni on pikkuraha näissä ympäristömerkkikarkeloissa. METSÄSTÄ 19 17. Tukkileimikon myyntiä jarruttaa sekin, ettei eläkeläisellä ole juuri nyt suuria investointitarpeita. ”Taimikoihin olen ehkä mennyt liiankin varhain vanhan kemera tuen edellytyksiä ajatellen. Kehityksen suunta on ehdottomasti oikea, kun tukia kohdennetaan uuden lain myötä varhaisperkauksiin”, Närhi uskoo. ”Sama pyssy on muuten ollut minullakin pikkupoikana”, kertoo metsänhoitaja Matti Närhi. Suurempi este muodostuu käsittämättömän korkeista kustannuksista, jotka Motiva Services Oy perii. Mutta ei päätehakkuuta nykyään itsekään kovin innokkaasti myy. Suurempi ongelma on, ettei edes metsäpaloja vaivauduta torjumaan, jos kohteena on vähäarvoinen siperianlehtikuusi. Sen mukaan joutsenmerkkiläiset vastustavat myös viljeltyä tiikkiä. PALSTALLA Pari metsäalan lehteä kertoi äskettäin uutisesta, jonka mukaan Joutsenmerkkiä on turha havitella tuotteelle, jonka raaka-aine on siperianlehtikuusi. Kyseessä saattaa olla harkittu teko. Ainakaan ei tehdä eroa luonnontiikin ja viljellyn tiikin välillä, vaan tiikkiä pidetään sopimattomana ympäristömerkin tuotteisiin. ??. Se, että halutaan kurittaa venäläisiä puutavaran tuottajia, on silkkaa kauppapolitiikkaa. Oli hyvät eväät ja saatiin saalista”, poika perustelee. Mukana on suomalaisen Lunawoodin lämpöpuu, mutta myös hollantilaisten radiatamänty, joka on käsitelty etikkahappoanhydridillä. Kaiken kruunaa vuosimaksu. Puukauppaa tutun kumppanin kanssa Hankintahakkuulle Närhi ei nykyään enää itse lähde, vaan puut hän myy pystykaupalla. Teollisilla valmistajilla on rahaa käytettäväksi myös ympäristömerkkeihin. ta löytyy viisivuotiaalle pojanpojalle pienoiskiväärin tukista tehty leikkipyssy. Viime syksynä mies ennätti raivata taimikoita kymmenen hehtaaria. Jos joku suomalainen lehtikuusen kasvattaja alkaa tehdä tukeistaan jotakin tuotetta, ainakaan puulaji ei estä Joutsenmerkin hakemista ja saamista. ”Enemmänkin olisi tullut tehtyä, mutta vaimo liukastui syksyllä ja loukkasi nilkan, joten kotona tarvittiin paljon apuani.” Pitkä kokemus yksityisten ja yhtiöiden omistamien metsien parissa on opettanut, että taimikonhoidot ja harvennukset on syytä tehdä ajallaan. Etikkahappoanhydridi tehdään huikealla energiankulutuksella metanolin kautta häkäkaasusta ja vedystä, eikä tätä prosessia voi pitää kestävän kehityksen mukaisena. ”Tämä asia vaikuttaa varmasti puukauppahaluihin Suomessa laajemminkin.” Kamulla mestarin otteet Reilun tunnin haun jälkeen Kamun haukku tärähtää käyntiin. Mutta tämä on eri asia kuin lehdistötiedotteen väittämä, ettei siperianlehtikuusi-niminen havupuu muka kelpaisi ympäristömerkityn tuotteen raaka-aineeksi. Etenkin tiikin ominaisuudet ovat erinomaisia kaikkiin käsiteltyihin puihin verrattuna, ja myös lehtikuusi on kelvollista moniin tarkoituksiin sellaisenaan. Kaikki ympäristömerkin tuotteet ryhmässä ”kestävä puutavara” ovat sellaisia, joissa puuta on käsitelty hintaa lisäävällä menetelmällä. ”Tämä oli paras jänisjahtipäivä ikinä. Niilo Närhi roikuttaa saalista ylpeänä. Selitys on yksinkertainen. Miten niin siperianlehtikuusi ei estä merkin saamista. Viime syksynä Hyvinkäällä beaglejen Ajovoittaja-kisassa suomenmestariksi kruunattu Kamu, virallisemmin Highway’s Fellow, antaa jänikselle kyytiä varmoin ottein. Sitten maksetaan selvitystyöstä, että tuote on oikeasti pohjoismaisen ympäristömerkin arvoinen. Metsäliiton mies on luottanut tuttuun firmaan myös työuransa jälkeen. Kun menee päätöksiin, joihin Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom perustaa ”haastattelunsa”, ilmenee aivan muuta. Taitaa olla selittämisen paikka ympäristömerkin markkinoijilla.. Pian lumisesta metsästä kajahtaa vaimea laukaus. Lehdistötiedote muotoilee: ”Siperianlehtikuusi on luontaisesti kestävä ja siksi arvokas puuraaka-aine. ”Ehkä jossain tilanteessa olisi muualta voinut saada jonkun euron enemmän, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi muuttaa toimivaa kauppasuhdetta.” Vaikka Närhi on hoitanut metsiään puhtaasti taloudellisesta lähtökohdista, tunnistaa hän nykyään itsessään samoja piirteitä kuin aikoinaan asiakkaissa. Ja pojat ovat päättäneet, että sama koskee myös dahurianlehtikuusta. Eikö olisi järkevää suosia puulajeja, Puulajin valinnan riskit Puuntuottaja ennätti jo säikähtää uutista, ettei siperianlehtikuusesta tehty tuote enää voisi saada ympäristömerkkiä. Gps-pannan ansiosta Niilo Närhi voi seurata Kamu-koiran liikkeitä Kalervo-papan puhelimesta. Onneksi kyseessä oli uutisankka. Tovin päästä kodalle ilmestyy kolme tyytyväistä miestä ja innokas koira. Ja aivan oikein, kun menee uutisen alkulähteelle eli Joutsenmerkkiä ylläpitävän Motiva Services Oy:n lehdistötiedotteisiin, sieltä löytyy uutisessa siteerattu väite. ”Leimikkoa suunniteltaessa tai hankintapinoa mitatessa koitin aina houkutella metsänomistajaa myymään myös aukkoa. Suuressa viisaudessaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin isot pojat ovat tehneet englanninkielisen Excel-taulukon, jonka mukaan Euroopan unionin ulkopuolelta tuleva Siberian larch ei kelpaa raaka-aineeksi ympäristömerkityille tuotteille. Ikävän yleiseen tapaan yhtiön lehdistötiedote on suunniteltu laiskoille toimittajille muotoon, joka antaa mielikuvan haastattelusta. Muutakin kiintoisaa taulukossa on. Pelkästä hakemuksesta yrittäjä joutuu maksamaan 3 000 euroa, josta pienyrittäjä tosin saa 50 prosentin alennuksen. Yhtiö itsekin huomasi tämän, koska on jo hieman täsmentänyt lehdistötiedotettaan. Mutta onko tämä viisasta. Kun Venäjän siperianlehtikuusivarat ovat muutamia kymmeniä miljardeja kuutiometrejä ja ongelmana on, ettei sitä huolita teollisuuspuuksi jos vain mäntyä on saatavana, on älytön virhepäätelmä ottaa se ympäristötikun nokkaan. ”Olipa tämä myös sinun ensimmäinen jänisjahtipäivä ikinä”, pappa nauraa. Taimikonhoitoon hyvissä ajoin Taimikonhoitotyöt, istutukset ja ennakkoraivaukset Närhi onkin hoitanut poikkeuksetta itse. ??. Närhi hälyttää läheisellä kodalla tulia pitävän poikansa Matin ja tämän pojan Niilon passiin. joissa halutut ominaisuudet ovat jo luontaisesti. Papan peräkontisPojanpoika Niilo Närhi oli mukana elämänsä ensimmäisessä jänisjahdissa
Esimerkiksi tuulivoimaMIKKO LASSILAN TÄRPIT. Maakuntakaavojen merkinnöillä on kuitenkin ohjausvaikutusta siihen, mitä kaavahierarkian seuraavalla tasolla piirretään yleiskaavoihin. METSÄSTÄ 20 17. Näin voi kuitenkin käydä, sillä kaavoilla on oikeusvaikutuksia. Kouvolalainen maaseutuyrittäjä Mikko Lassila harrastaa kaavoitusasioita, joten monet maanomistajat soittavat hänelle törmätessään maitaan koskevaan outoon kaavamerkintään. (Lähde: Pyhtään kunta). Vireillä on myös metsätietolain muutos, joka mahdollistaa sen, että kaavoittaja voi jatkossa hakea tarvitsemaansa luontoja metsävaratietoa suoraan metsäkeskuksen tietojärjestelmästä. Selvityksistä täytyy löytyä sille pitävät perustelut. Voimaan tultuaan yleiskaavan merkinnät syrjäyttävät maakuntakaavan, joten sen laadintaa kannattaa seurata. Maakunnissa laaditaan valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita yhdistäviä maakuntakaavoja. ”Alueiden käytön suunnittelussa täytyy olla tavoitteena vuorovaikutteisuus ja riittävä vaikutusten arviointi”, sanoo alueidenkäyttöpäällikkö Harri Kuivalainen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta. Maakuntakaavoissa osoitettujen aluevarausten aikajänne voi olla pitkä, jopa 20–30 vuotta. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat H elmikuun alusta alkaen maakuntaliittojen ei ole enää tarvinnut lähettää laatimiaan maakuntakaavoja ympäristöministeriön vahvistettaviksi. Jo maakuntakaavoituksen tasolla maanomistajaa voi kohdata ehdollinen rakentamisrajoitus esimerkiksi suojeluarvojen takia. Alueiden käytön suunnittelu ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muille oikeuksien haltijoille kohtuutonta haittaa. Kunnan laatima asemakaava syrjäyttää voimaan tultuaan yleiskaavan. Rantaosayleiskaavassa taas jyvitetään rantarakentamisoikeuksia, ja merkitään alueita myös tulevien mökkiläisten virkistystä varten. Biotalous on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeista. Esimerkiksi Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa on paljon valkoisia alueita. Epämääräinen rajaus suojeltavan eliölajin tarpeisiin mahdollisesti sopivasta elinympäristöstä ei ole riittävä peruste suojelumerkinnälle. Ne ovat yleispiirteisiä eivätkä kata läheskään kaikkia maakunnan maaja vesialueita. Merkinnöiltään se rajaa jo hyvinkin tarkasti esimerkiksi tulevia rakennuspaikkoja ja -oikeuksia. Kaava-aineisto ei ole kunnissa vielä läheskään aina sähköisessä muodossa, eikä siten siirrettävissä metsätoimijoiden tietojärjestelmiin. » Ota selvää arvokkaista maisema-alueista ja tehdyistä luontoselvityksistä. Maaseudulla asuvien ja yrittävien kannalta tärkeitä tavoitteita ovat muun muassa yhdyskuntarakenteen pitäminen tiiviinä, elinkeinojen toiminnan tukeminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Esimerkiksi kyläyleiskaava voidaan tehdä sellaisella tarkkuudella, että sen perusteella kunnan rakennusvalvonta voi myöntää suoraan rakennuslupia. kaavaa varten voidaan selvittää voimaloiden melu-, maisemaja välkevaikutuksia.” Byrokratiaa karsitaan Kuivalainen muistuttaa, ettei maakuntakaavassa tarvitse osoittaa käyttövarauksia jokaiselle alueelle. » Kysy valmistelijoilta ja asiantuntijoilta, mitä vireillä oleva kaava vaikuttaa elinkeinoosi, omaisuuteesi ja suunnitelmiisi. ”Kun lähdetään kaavoittamaan, on tiedettävä mikä on tavoite ja mitkä ovat vaikutukset. Kaavoituksella on Suomessa monta tehtävää. Yksittäisen maanomistajan kannattaa valvoa, millaisia kaavamerkintöjä hänen mailleen tulee. Tämä tarkoittaa kuntien ja tulevien itsehallintoalueiden luottamushenkilöiden sananvallan kasvamista alueiden käytön suunnittelussa. Sen jälkeen on laadittu lisäksi luontoja maaseutukaava, energiakaava tuulienergiatuontoon sopivien alueiden kartoittamiseksi sekä kauppaja merialuekaavat. » Tutustu kuntasi kaavoitusohjelmaan ja vuosittaiseen kaavoituskatsaukseen. Yksi osa sen toteuttamista on metsäalaa tukevan kaavoituksen kehittäminen. Eri viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon kaavojen määräykset ja edistettävä niiden toteutumista. Varma havainto liito-oravan läsnäolosta. » Tutustu maitasi mahdollisesti koskeviin yleisja asemakaavoihin. Siksi on syytä olla tarkkana. Kaavan laatimisvaiheessa annettava rakentamiskielto voi kestää maksimissaan kaksi vuotta. » Selvitä, ketkä vastaavat kaavoituksesta alueesi edunvalvontajärjestöissä. eri alueille, ja niiden aikajänne voi olla lyhimmillään 5–10 vuotta. » Jätä tarvittaessa muistutus noudattaen viranomaisten aikarajoja. Alempi syrjäyttää ylemmän Yleiskaavat laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaavoja voidaan laatia moniin erilaisiin tarkoituksiin kunnan Älä anna kaavan yllättää Kaava saattaa rajoittaa maanomistajan mahdollisuuksia hyödyntää omaisuuttaan. Yleiskaava-alueella vähänkin suuremman metsätyön tekeminen saattaa vaatia maksullisen maisematyöluvan hakemista kunnalta. Niinpä maa-ainesten ottamista suunnittelevalle maanomistajalle voi tulla yllätyksenä, ettei siihen heltiäkään lupia alueelta, joka on kaavassa merkitty muuhun käyttöön. Usein tätä työtä tehdään vaiheittain: Esimerkiksi Kymenlaaksoon laadittiin kymmenisen vuotta sitten taajamakaava. » Tutustu voimassa olevaan maakuntakaavaan ja vireillä oleviin muutoksiin. Maakunnallisen kaavahierarkian kolmas taso eli asemakaava laaditaan yleiskaavoituksen ohjaamana. Tällöin laadintaa varten tehdyt selvitykset voidaan ohjata oikein. Elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että tarkoituksena on selkeyttää metsälain sekä maankäyttöja rakennuslain rajapintoja niin, että päällekkäistä ohjausta poistetaan. » Perehdy valmisteilla olevaan kaavaan jo luonnosvaiheessa. » Selvitä kaavan suhde jokamiehenoikeuksiin, metsälakiin sekä maankäyttöja rakennuslakiin
Kun varhaishoito, varhais perkaus ja myöhempi taimikonhoito tehdään tavoitteelli sesti ja oikeaaikaisesti, päästään kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Hinta 42 €. Uutuus Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 34 € Sujuvasti seuraavalle – metsän omistajanvaihdos Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia Kirja auttaa metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteut tamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Se avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Taimi konhoidolla huolehditaan metsänuudistamisessa tehdyn investoinnin tuottokyvystä. Tulevaisuus tehdään nyt. Teoksessa esitetään uusimmat oikeustapaukset, metsäverotuksen ja muun oleellisen lainsäädännön muutokset sekä asiakirjamallit. Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila Taimikon perustaminen on merkittävä investointi. Kirja kokoaa tiedon taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä sekä niiden kustannuksista
Toinen ryhmä olivat pieniin sahoihin, esimerkiksi hankintahakkaajien suosimaan Stihl MS 201:een, sopiva 3/8 jaollinen ketju, jossa vetolenkkien lukumäärä on 44 lenkkiä ja vetolenkin leveys 1,3 millimetriä. 45 kuutiosentin Jonsered polkaisee 2,5 kilowattia. 3/8-jaollisia ketjuja koesahasimme Stihlin sähäkällä MS 200:lla. Kokeilimme, kuinka erikoisketjut toimivat puhtaan puun sahaamisessa. KOKEILTUA. Kyse ei siis ollut Stihl vastaan Husku -maaottelusta, vaan ketjutyyppien vertailusta. Keräilimme erilaisia teräketjuja ja muilutimme ne tammikuiseen metsään Savon sydämeen. Pyrimme myös havainnoimaan, paljonko hiekkaan sahaaminen heikentää leikkuutehoa. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Panimme erilaiset teräketjut samalle viivalle. Muut koesahattiin Jonseredin vanhalla ammattilaismalli 2147:lla. Vetolenkin paksuus oli 1,5 millimetriä. Mikä puraisee äreimmin. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. Vain yksi voittaja Yleisen käsityksen mukaan teräväkulmaiset ketjut leikkaavat tehokkaammin kuin pyöreäkulmaiset. Siis normiketju 13 tuuman terälaipalle. Vastakkain olivat Oregonin teräväkulmainen, niin sanottu chisel-ketju ja Stihlin pyöreäkulmainen Rapid-ketju. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhon aiheuttajat. Sylinteritilavuudeltaan 35 kuutiosentin Stihl tuottaa 1,8 kilowatin huipputehon. 20–30 asteen pakkasjakso oli jäädyttänyt puut luunkoviksi, kun vertailimme erilaisiin sahoihin ja käyttöön tarkoitettuja ketjuja Ensimmäisen vertailuryhmän muodostivat keskikokoisten moottorisahojen vakioketjut, joiden jako on 0,325, vetolenkkien lukumäärä 56 ja vetolenkkien leveys 1,5 millimetriä. Hinta 42 € Metsätuhot MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija O nko teräketjuissa eroa. Kolmas ryhmä olivat kovapalaja kovakarkaistut ketjut: Stihlin Duro (kultahammas) sekä Oregonin Multicut-ketjut, jotka olivat 325-jakoisia ja 56-lenkkisiä. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Teräväkulmaisen Stihlin voitto yllätti. Koesahasimme teräväkulmaista Stihlin Picco Superja pyöreäkulmaista Picco Micro -ketjua sekä Oregonin teräväkulmaista VXL -ketjua ja halpaketju-Championia. METSÄSTÄ 22 17. Toisaalta kapeampi ketju (1,3 mm vetolenkki) puree puuta nopeammin kuin leveämpi ketju (1,5 mm vetolenkki). Kokeilimme miten erilaiset teräketjut purivat tammikuun pakkasten luun kovaksi jäädyttämää puuta
Heleniuksen mukaan siemenviljelyksen siementuotannon käynnistyminen kestää yli kymmenen vuotta. ”Onhan käpykilpailu niitä harvoja kilpailuja, joissa jokainen kilpailija palkitaan – jokaisesta käpykilosta maksetaan keräyspalkkio ”, lehti kirjoitti. Tosin halpaketju venyi huomattavan paljon jo neljä kertaa viiden kiekon sarjan sahauksen aikana ja olisi ilmeisesti lentänyt laipalta ensimmäisen tankillisen aikana. Kuusi on ajanut metsänviljelyssä männyn ohi. Koululaiset käpyjahdissa. LIINA KJELLBERG M etsälehti uutisoi vuoden 1960 kesäkuussa koululaisten keräämästä huimasta käpymäärästä. Koejärjestely ei täysin onnistunut, mutta erikoisketjujen leikkuuteho ei tuntunut sanottavasti heikentyvän muutaman hiekkapuun sahaamisesta. Summa vastaa Suomen Pankin mukaan nykyrahassa noin 930 000 euroa. ”HALPAKETJU OLISI ILMEISESTI LENTÄNYT LAIPALTA ENSIMMÄISEN TANKILLISEN AIKANA.” Sahasimme jokaisella ketjulla neljä viiden kiekon sarjaa läpimitaltaan 13 sentin pöllistä. Ero jäi kuitenkin melko vähäiseksi. Vuonna 1960 männyn käpyjä kerättiin Metsälehden mukaan kaikkiaan 1,8 miljoonaa kiloa. Koesahaukset tehtiin tehtaan jäljiltä olevilla uusilla ketjuilla. Selkeästi nopeimmat viiden kiekon sarjat sahattiin Stihlin teräväkulmaisella Picco Super -ketjulla, vaikka sen voimanlähteenä oli teholtaan vähäisempi Stihl MS 200. Kerroimme teräketjuista yleisemmin Metsälehden numerossa 2/2016. 3/8-ketjujen sarjassa toiseksi nopein oli niin ikään teräväkulmaisella hampaalla varustettu Oregonin VXL-ketju. Stihlin ketjut pärjäsivät parhaiten Viiden kiekon sarja läpimitaltaan 13 cm:n kuusesta. Käpymäärä ylitti kaikki ennakko-odotukset: käpyjä kerättiin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ensimmäiset männyn siemenviljelykset oli perustettu 1950-luvun alussa, mutta sieltä siementä tuskin vielä saatiin. Kokeilimme myös, paljonko hiekkaisen puun sahaaminen heikentää ketjun leikkaavuutta. Keskimääräistä sahausaikaa laskettaessa hitain sarja jätettiin pois. Kovametalliketjut purivat puuta tavallisia ketjuja hitaammin. Vuonna 2014 männyn siementä kerättiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan enää 5 620 kiloa. Toisaalta pyöreäkulmainen ketju (alla) pysyy pidempään terävänä ja on myös helpompi teroittaa. Eniten käpyjä keräsivät Kerimäellä Etelä-Savossa sijaitsevan Ruokolahden koulun oppilaat – jokainen 60 oppilaasta keskimäärin 140 kiloa. 3/8 MATALAPROFIILIKETJUT (VIILATAAN 4 MM PYÖRÖVIILALLA), 44 VETOLENKKIÄ Stihl picco super Oregon vxl Halpaketju Champion Stihl picco micro sarja 1 12,9 14,1 14 14,5 sarja 2 12,8 13 15,6 16 sarja 3 11 13,8 13,7 15 sarja 4 10,35 14 14,2 14,2 keskimäärin 11,4 13,6 14 14,6 0,325 JAOLLISET KETJUT, 56 VETOLENKKIÄ, 1,5 MM VETOLENKKI Stihl 25 RM Oregon 21 LP=56 sarja 1 12,2 12,2 sarja 2 12,9 12,7 sarja 3 11,8 14,2 sarja 4 12 11,4 keskimäärin 12 12,1 KOVAPALATERÄT Stihl kultahammas Oregon multicut sarja 1 15,7 16 sarja 2 15,9 16,3 keskimäärin 15,8 16,15 Ketju leikkaa tehokkaammin, kun terähampaan etukulma on terävä (yllä). Keskimääräinen sahausaika on laskettu pudottamalla jokaiselta ketjulta huonoin aika pois. Ainakin itse harkitsisin kovapalatai kovakarkaistua ketjua myrskypuun savotalle, jossa normiketjut tylsyvät sietämättömän nopeasti. Halpaketju Champion menestyi leikkuutehon vertailussa, mutta teräketju venyi jo koesahausten aikana melkoisesti. Lämpötila –25 astetta. Siemeniä siitä määrästä käpyjä saa Heleniuksen mukaan noin 24 000 kiloa. Voitto tuli vieläpä kohtalaisen selvällä erolla. Metsälehti arveli tietävänsä, mikä käpyjenkeruuinnostuksen taustalla oli. 325-jaollisten ketjujen kisa päättyi käytännössä tasapeliin. ”Kilpailuun osallistuneiden nuorten panos koko maan siemenen hankinnassa on yllättävän suuri, peräti 2/3! Heidän keräämänsä siemen vastaa noin kahden vuoden tarvetta, ja sillä voidaan metsittää noin 50.000 hehtaaria! ”, Metsälehti kirjoitti. Ero halpaketju Championiin oli vähäinen. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Teräväkulmaisen ketjunhan pitäisi olla parhaimmillaan pehmeää puuta sahattaessa. Jostain syystä teräväkulmainen ketju ei tässä sarjassa erottunut nopeammalla sahauksellaan. Tehokkaamman Jonseredin olisi millä tahansa ketjuvarustuksella luullut päihittävän pienempänsä erityisesti jäätyneen puun aikaan. vvv Nykyään valtaosa männyn siemenestä kerätään siemenviljelyksiltä, mutta Luonnonvarakeskus Luken tutkija Pekka Helenius arvioi, että vuonna 1960 männyn käpyjä kerättiin päätehakkuualoilta tai pystypuista. Kaikkiaan käpykeräykseen osallistuneet nuoret saivat keräyspalkkioina lähes 40 miljoonaa markkaa. Tulos on yllättävä. Käpyjenkeruukilpailuun osallistuneet kansakoululaiset ja maatalouskerholaiset olivat keränneet talven aikana 1,2 miljoonaa kiloa männyn käpyjä. METSÄSTÄ 23 17
Saarihakkuun kohteena olleesta peltokuusikosta kertyi kuitenkin puuta niin nopeasti, että itse kaatotyöt jäivät lyhyiksi. Saarisavotasta kertyi sekä tukkiettä kuitupuuta molempia pari autollista, yhteensä noin 230 mottia. Majava siis teroittaa hampaita syödessään! Koskahan saadaan sama rakenne moottorisahan teriin. Hallintaoikeus luovutuksen kohteeseen siirtyy luovutuksen saajalle tämän sopimuksen allekirjoituksella. Hampaan näkyvä osa on hammaskiillettä, joka on synnyltään biologista kudosta, mutta voimakkaasti mineralisoitunut. Rauta antaa sekä värin että kovuuden jyrsijöiden etuhampaisiin. Luopumisessa ei tarvita kaupanvahvistajaa. VÄINÖ SIKANEN Hallintaoikeudesta eroon HALLINTAOIKEUDEN LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Mikko Antero Metsä (160239-488T) Metsäjoentie 59, 50100 Mikkeli SAAJA Antti Tapani Metsä (250778-1294) Metsäjoentie 59 , 50100 Mikkeli LUOVUTUKSEN KOHDE KIINTEISTÖ Mikkelin kaupungin Vuolingon kylässä sijaitseva Metsälä niminen tila RN:o 1:22, Kiinteistötunnus: 444-333-1-22 Luovutus koskee 25. Ihminen joutuu tuon tuostakin teroittamaan teräksestä tehtyjä sahojaan, talttojaan ja puukkojaan. Olihan tammikuussa kovia pakkasia, jotka tekivät jäähän vahvuutta. Kauppahinnan on oltava yli 75 prosenttia hallintaoikeuden arvosta, jottei synny verotettavaa lahjaa. päivänä tammikuuta 2016 Luovuttaja: _____________________ Mikko Metsä Saaja: _____________________ Antti Metsä. Se jää nyt järeytymään päätehakkuuseen. Sen sijaan ruskea kiille on amorfista, lasimaista ainesta, jossa atomit eivät ole järjestyneet säännöllisiksi kiteiksi. Ruskea väri ei ole likaa, vaan hampaan etureuna on rakenteeltaan erilaista kuin valkea osa. Kun jyrsijä puree kovaa kasvisainesta, sisäosa kuluu nopeammin kuin ruskea ulko-osa, ja niin siinä säilyy koko ajan terävä leikkauspinta. Jutussa jäädytettiin vesistön yli talvitietä, jotta voitaisiin harventaa saaressa metsää ja kuljettaa sieltä hakattua puutavaraa jääteitse. Mikkelissä 14. Sitten lauhtui kovasti. Ruskeassa osassa on rautaa ja magnesiumia enemmän kuin valkoisessa kiilteessä, mutta kiilteen rakennekin on erilainen. Kiteissä vieraat aineet heikentävät kestävyyttä, mutta amorfisessa aineessa ne siis voivat lisätä sen lujuutta. Ruskea kerros on hyvin ohut, rotalla ja myyrillä vain noin sadasosa millimetriä, majavalla kuitenkin noin millin kymmenyksen paksuinen. Suurin osa puista kuljetettiin omalla kalustolla ja tie jäädytettiin itse, joten kulut saatiin peittoon.” Nikkolan mukaan ensisijaisena hakkuutavoitteena ollut peltokuusikko tuli pääosin harvennettua. Juuri siinä piilee terävien hampaiden salaisuus. ”Työtunteja kertyi. Kauppahinnasta on myyjän maksettava luovutusvoittovero. Poika Pohjanmaalta Metsänomistaja Timo Nikkolan mukaan saaresta hakatut puut saatiin kaikki rantaan. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Joku sanoi rottaa katsoessaan, että inhottavaa kun hampaat ovat noin ruskeat – mutta vain etuhampaiden ulkopinta on ruskea. ”On sitä sen verran hullu, että varmaan tulee uudestaankin tehtyä jäätie”, Nikkola sanoo. Helmikuun alussa Metsälehdessä (2/2016) oli juttua Loppijärveltä. huhtikuuta 1999 luopujan lahjakirjalla pidättämää hallintaoikeutta edellä mainittuun kiinteistöön. Jutun lopussa oli maininta, että aluetta päästiin hakkaamaan, mutta saatiinko puutavaraa mantereelle asti. Miten luopuminen tapahtuu ja kuinka lapsiani verotetaan saamastaan hallintaoikeudesta. Itse kaatotyöstä pääosan teki traktorimoto, muutamia isoimpia runkoja Nikkola kaatoi myös käsin. Ostajalle ei tule veroja tai muita maksuja. Valkea kiille on kiteistä ainetta ja vieraat molekyylit ovat kidehilassa. P I L K K E I T Ä 24 17. Amorfinen aine pystyy sitomaan enemmän vieraita aineita kuin kiteinen aine. Alla esimerkki luopumissopimuksesta lahjana. Elinikäinen hallintaoikeus jäi minulle. Kaiken kaikkiaan saaren hakkuumahdollisuuksista onnistuttiin helmikuun vesisateessa hyödyntämään vajaa puolet. Hallintaoikeuden arvo määräytyy luopujan iän mukaan. Allekirjoitettu sopimus toimitetaan verottajalle. ”Keli meni ihan velliksi muutaman päivä hakkuiden aloittamisen jälkeen. Nyt mieleni on muuttunut, ja haluan luopua tuosta oikeudesta elinaikanani, kaiken varalta. VALTTERI SKYTTÄ HALLINTAOIKEUDEN LUOVUTUSSOPIMUS Lahjoitin noin yhdeksän vuotta sitten metsätilan kahdelle lapselleni. Hakkuu kannatti keskeytymisestään huolimatta, sillä oma urakointi säästi kustannuksia. Matka jään yli oli sen verran pitkä ja puunajo hidasta, että emme halunneet ottaa sitä riskiä, etKestikö jäätie puunajon. tä puut jäisivät ajamatta”, Nikkola kertoo. Esimerkiksi, jos luopuja on 80 vuoden ikäinen, niin lahjan arvo on 25 prosenttia kiinteistön arvosta, jos käytetään metsällä viiden prosentin tuottoa. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYKSIÄ Kun katselee majavan tekemää lastukasaa järeän haavan juurella, ihmettelee, kuinka se pitää purukalustonsa kunnossa. Luovutuksen saajalla on omistusoikeus kiinteistöön, jota luovutettu hallintaoikeus koskee. Luopumisen voi toteuttaa myös kaupalla. Ostajan on vain tehtävä verottajalle ilmoitus ja hakeuduttava arvonlisäverovelvolliseksi, jos ei ole ollut aikaisemmin verovelvollinen. Harmaapääukki Luopuminen tapahtuu laatimalla vapaamuotoinen luopumissopimus, jonka luopuja ja saajat allekirjoittavat. Jyrsijän etuhampaissa ruskea pintaosa on paljon kovempaa ainesta kuin kiilteen valkea osa. Kiille muodostuu kuitumaisista kalsiumapatiittikiteistä, jotka ovat järjestyneet toistensa lomaan kolmiulotteiseksi kudokseksi tai verkostoksi hiukan kuin selluloosakuidut kasvin solunseinässä. Varsinainen rautahammas Majavan mahtavien hampaiden ruskeassa ulkopinnassa piilee puunpurijan menestyksen salaisuus. Lapset joutuvat maksamaan hallintaoikeuden arvosta normaalin lahjaveron, jos luopuminen tehdään lahjoituksena
”Minulla on tapana harjata syömättä jäänyt lehmien ape navetan takaovesta ulos. Nälkäisimmät saapuvat heti illan hämärryttyä. Eläimillä on yksilöllinen karvapeitteen väritys, mikä helpottaa tunnistamista. Silloin myös villi luonto on vilkkaimmillaan”, Rauno Mikkonen kehuu nauttivansa navetan päivittäisestä Avara luonto -ohjelmasta parhaaseen katseluaikaan. Navetan ikkunoista hohtavan valon loisteessa niitä pystyy vertailemaan yksityiskohtaisesti.” Lisäapuna Mikkosella on riistakamera. Tänä talvena katseenvangitsijoina ovat vilistäneet rusakot. ”Se kaveri oli riidankylväjä, epäsosiaalinen epeli. Mikkosenmäellä Rantasalmen Tuusmäessä on seissyt navetta Rauno Mikkonen on bongaillut lypsytöiden lomassa niin karhuja, kettuja, supeja kuin hirviäkin. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”O len viettänyt elämäni aikana tuhansia tunteja navetassa. Kameravalvonta on paljastanut rusakoiden rytmit. ”Epäilen, että melko moni naapureidenkin omenapuu ja marjapensas on tämän touhun ansiosta säästynyt.” Lumijälkiä seuraamalla Mikkonen on havainnut keitaan kutsuvan pitkäkoipia parin kilometrin säteeltä. ”Lypsyaika osuu iltaja aamuhämärään. Itsekin olen muutaman maistanut”, metsästystä harrastava Mikkonen hymyilee luonnon kiertokululle. PILKKEITÄ 25 17. RUSAKOT KIIKARISSA 1800-luvulta lähtien. ”Ei niistä ole haittaa ollut. Kyllä noita rusakoita sopii syödäkin. Kiikarit kuuluvat Rauno Mikkosen navetan vakiovarusteisiin. Se valvoo rusakkoruokalan tapahtumia silloin, kun isäntä itse on yöpuulla. Tilalla luotetaan perinteisiin. Vanhan ajan niityillä ja hakamailla viihtyvät myös metsäneläimet. ”Rusakot ovat vain viiden metrin päässä rakennuksesta. Vain yksi yllättävä laji loistaa poissaolollaan: metsäjänis. Rusakkokarjan tarkkailua Mikkonen hurahti rusakoiden arjentarkkailuun reilut viisi vuotta sitten. Lypsytöiden lomassa on hetki aikaa luonnonnäytelmille. Mikkonen kippasi lehmien ulkokarsinaan kauraa ja esikuivattua säilörehua. Ympärille avautuu hulppea maisema metsiä, järviä ja peltoja. Tuurillakin on toki sijansa, mutta aika ja paikka ratkaisevat luontohavaintojen karttumisen. Tänä talvena katseluvuorossa ovat olleet rusakot. ”Pakkasella ja runsaslumisina talvina on kovin vilske. Kukin käy tankkaamassa keskimäärin kerran yössä. Niinpä karjakin saa käyskennellä luonnonlaitumilla. Viimeiset vieraat luikkivat päiväpiiloihinsa aamun sarastaessa. ”Kirjallisuuden perusteella jänikset ovatkin enemmän oman tiensä kulkijoita.” Riistakamera valvoo silloin, kun isäntä itse on poissa.. Runsaan riistan perässä paikalle polveilee silloin tällöin myös ilvesten ja kettujen jälkiä. Eniten kävijämääriin vaikuttaa sää. Yhtenä talvi-iltana huomasin, kuinka heinäkasalla istui kuutamon loisteessa pari rusakkoa pupeltamassa.” Syttyi ajatus rusakoiden ruokinnasta. Vaikka niitä näkyykin alati maisemissa, samaan ravintolanpöytään sellainen on eksynyt vain yhtenä talvena. Ei mennyt monta päivää, kun navetan takana kävi jo vilske. Jänö yritti hätistellä rusakoita pois, mutta eihän se mitään mahtanut itseään puolet suuremmille serkuilleen.” Sen koommin Mikkonen ei ole ravintolassaan metsäjänistä tavannut. Rusakoita oli puolenkymmentä, ja ne nahistelivat ruuasta.” Talven mittaan ruokinnalla on vieraillut isännän arvion mukaan noin kymmenen eri rusakkoa. Yltäkylläisen tarjoilun innoittamana ruokailijat ovat jättäneet pihapiirin hedelmäpuut rauhaan. Sinä aikana on ehtinyt nähdä monenlaista luonnonnäytelmää”, maitotilan isäntä Rauno Mikkonen paljastaa työuransa tähtihetket. Suojasäällä ja lumettomaan aikaan ne eivät käy ruokinnalla oikeastaan ollenkaan.” Metsäjänis on häirikkö Rusakkoravintolalla on ollut myönteinen vaikutus myös Mikkosten puutarhan antimiin. ”Piti perustaa useampi kasa. Riistakamera tallensi rusakoiden yöllisen vierailun
Tervasrososieni tulee tavallisesti oksaa pitkin runkoon ja alkaa itiöidä siinä. Sienen kierrettyä rungon ympäri latvus on ehtinyt supistua niin paljon, että lähes aina koro on jäänyt elävän latvuksen alapuolelle. Viivästetään ensiharvennusikäisen sairaan metsän käsittelyä 5–10 vuodella, jos se on mahdollista terveydentilan suhteen. Ensiharvennuksen sijasta se sitten uudistetaan. Toistaiseksi tiedämme kuitenkin aivan liian vähän nykyisen epidemian luonteesta. Itä-Lapista, Koillismaalta ja Kainuusta tietoja on huomattavasti vähemmän, vaikka tuhokohteita sielläkin on. Varsin sitkeähenkisessä puussa sieni on edennyt 0,8 cm vuodessa 22 vuoden ajan saamatta mäntyä hengiltä. Metsätalous ja biotuotetehtaat tarvitsevat mäntynsä. Lyhennetään kiertoaikaa radikaalisti. Tautiongelman katoamisesta ei ole merkkiäkään. Syntyy koro, tervasroso, joka vasta vuosien kuluttua tulee paremmin näkyviin koron mustumisen kautta. Tiivistetysti: aggressiivista tervasrosoa esiintyy avohakkuun, muokkauksen ja viljelyn kautta parantuneisiin olosuhteisiin syntyneissä hyväpuustoisissa mäntytaimikoissa sekä ensiharvennusmänniköissä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla. Tämä ensiharvennuksessa hakkaamatta jäänyt mänty kuoli ennen seuraavaa harvennusta, koska koro on latvuksen alapuolella. Meidän tulee ymmärtää, kuinka aggresVaarallisen huonosti tunnettu vitsaus Tervasrosoisten nuorten metsien käsittelyyn pitää löytää pian ratkaisut. TUTKIJALTA. Yksi vaihtoehto voisi olla altistuneiden männiköiden kiertoajan radikaali lyhentäminen, mikä kuitenkin mahdollistaisi riskialueiden viljelyn männylle jatkossakin. PILKKEITÄ 26 17. siivinen tervasroso toimii, jotta voisimme ymmärtää, kuinka metsätalouden tulisi toimia. Riskialueiksi on määritelty läntisen Lapin lehtokeskukset, isot jokivarret ja niiden vaaramaat. Metsähallituksen mailta Kittilästä. Suorat tartunnat rungon neulasten kautta ovat harvinaisia, vaikkakin mahdollisia. Menetykset siten jatkuvat, ellei saneeraushakkuuta tehdä todella huolella. Runkotartunta tappaa nuoren puun kokonaan Tervasroso tulee mäntyyn uusimman kasvaimen neulasten tai vaurioiden kautta. Kun nuoren metsän tervasrosoisuus voi olla jopa yli 80 prosenttia, suuri saneeraustarve nostaa esille kysymykset metsiköiden käsittelyvaihtoehdoista. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on perehtynyt mm. Muita tuhoille alttiita alueita ovat Tornionjokivarsi Keski-Lapissa, ns. Laajoja tuhoalueita on löydetty mm. Toistaiseksi myös keinot ongelman ratkaisemiseksi ovat rajallisia. Ohuen puun sieni kiertää muutamassa vuodessa, hieman paksumman vuosikymmenessä. Neljä pahaa riskialuetta Inari Utsjoki Enontekiö Sodankylä Kittilä Muonio Kolari Pello Ylitornio Rovaniemi Pelkosenniemi Savukoski Salla Kemijärvi Posio Ranua Simo Tervola Tornio Keminmaa Kemi Tervasrosoa esiintyy eniten rehevien maiden metsissä, missä vanhat kuusimetsät on uudistettu männylle. Uudistamishakkuu olisi ainoa kaupallinen hakkuu. Ajatus, että ”koska tervasroso tartuttaa vain mäntyä, luovutaan männystä”, on vain vitsi. Lapin oloissa näistä todennäköisin väli-isäntä on erityisen nopeasti uudistusalalla leviävä metsämaitikka. Matka sieltä oksaa pitkin runkoon kestää 3–7 vuotta, normaalisti noin viisi vuotta. Tervasroso on tullut runkoon vasemmalla näkyvästä oksasta, kun männyssä oli 17 vuosilustoa. Tautia on kuitenkin myös jopa luontaisesti uudistuneissa taimikoissa ja nuorissa metsissä männyn luontaisilla kasvupaikoilla. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 N uoria mäntyvaltaisia metsiä, joissa tervasrosoa on runsaasti, on Lapissa varovaisesti arvioiden 10 000 hehtaaria. pohjoisten mäntymetsien kasvuun, kehitykseen ja riskeihin Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. Hyvin kasvavassa sulkeutuneessa nuoressa männikössä latvus supistuu nopeasti. Väli-isänniksi on tunnistettu ainakin pionit, kuusiot, käärmeenpistoyrtti ja metsämaitikka. Perinteinen, vanhoissa hoitamattomissa metsissä yleinen tervasroso leviää suoraan männystä mäntyyn. Ongelman aiheuttaa niin sanottu aggressiivinen tervasroso, jonka levitäkseen pitäisi tarvita väli-isäntää. Nuoressa metsässä kuollut mänty katoaa nopeasti Varttuneissa taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä tervasroson tekee erityisen kiusalliseksi puun suuren kuolemisriskin ohella se, että hyvän kasvupaikan ensiharvennusikäinen puu muuttuu korjuukelvottomaksi jopa energiapuuna muutamassa vuodessa, koska siinä ei vielä ole sydänpuuta riittämiin ja hyväkasvuisuus näyttäisi edistävän lahoamista. Kiusallisia piirteitä riittää: Jos nuorta tervasrosoista metsää harvennettaessa runkokoroisia puita jää metsään, ne kuolevat hyvissä ajoin ennen seuraavaa harvennusta luonnon omaan kiertoon. Mänty olisi siten saatava talteen elävänä. Vaikka puun tehokkain osa eli latva menetettäisiinkin, eloon jäävä alalatvus – tai vain yksi alaoksa – säilyttää puun hengissä ja pilaantumattomana. Latvuksen kuollessa koko puu kuolee. Lapin kolmion alue sekä Kemijoen eteläpuolen vaaramaisemat Kivalojen alueella. Runkoontulopaikka oksan ympärillä kuolee, ja kuolio leviää 1–2 senttimetrin vauhdilla kehän suuntaan molemmilla puolilla runkoa. Epidemian jatkumisesta samassa metsässä ei ole tietoa. Myöhemmällä iällä kasvu hidastuu ja latvus supistuu hitaammin, jolloin sienen kierrettyä rungon ympäri koro on edelleen vihreän latvuksen sisällä. Näitä meidän on selvitettävä
Hae yhteishaussa 16.3.–6.4.2016 METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) 240 op, opiskeluaika 4 vuotta, Mikkeli. www.mamk.fi/metsatalous. PILKKEITÄ Ura metsäasiantuntijana
6 www.finnmetko.fi Jämsä 1.9. Runkojen ympärysmitta – siis halausmitta – on jopa 90–140 senttiä. ”Halipuu-metsän on tarkoitus olla helposti lähestyttävä ja turvallinen tavallinen suomalainen metsä”, Riitta Raekallio-Wunderink kertoo. Kartta havainnollistaa hirvieläinkannan suuruutta ja sen metsille aiheuttamia tuhoja. 4 . Toiveena on perustaa Halipuu-metsiä muuallekin Suomeen. A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . com M e t s ä G r o u p o n v a s t u u l l i n e n m e t s ä t e o l l i s u u s k o n s e r n i . Halipuiden tuotteistus perustuu niiden järeyteen. Riitta Raekallio-Wunderinkin mies Steffan on kotoisin Hollannista, missä metsiä on niin vähän, että niihin voi olla oma sisäänkäynti. 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a metsagroup . Uusi palvelu näyttää hirvituhot Metsäkustannus arpoo Ipadeja lukijoiden kesken. Hirvieläinvahinkokorvauksia myönnettiin vuonna 2014 haetuista vahingoista vain kahdeksasosa eli reilut 450 000 euroa muutaman vuoden takaisista huippulukemista. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 TAPAHTUMIA PALKINTO PALVELUKSEEN HALUTAAN M e t s ä a la n a m m a t t ila in e n p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . Lisäksi palveluun on tuotu Luonnonvarakeskuksen lumijälki-indeksin tuottama tieto hirvikannan laajuudesta. Työkonealan päätapahtuma 2016! SAARA LILJA-ROTHSTEN teksti ja kuva Mitä turisti voi ostaa Leviltä matkamuistoksi, kun laukut ovat jo täynnä. Palveluun kirjatut tiedot perustuvat metsäkeskukselle taimikkotuhoista vuosina 2013–2015 tehtyihin riistavahinkoilmoituksiin. V u o d e n 2 1 4 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 1 5 . Omaan puuhun voi ostaa linnunpöntön tai sitä voi somistaa haluamallaan tavalla. ”Kiinnostuneet metsänomistajat voivat kääntyä puoleemme”, Riitta Raekallio-Wunderink kehottaa. Jatkossa alueella on aikomus kehittää myös ohjelmapalveluita. Sunnuntaisin metsästä lähetetään periscope-lähetyksiä, joiden avulla puutaan voi käydä kurkistamassa. Vastaus on halipuu. Halipuu-toiminimen perusti Riitta Raekallio-Wunderink yhdessä isänsä Kaarle Raekallion kanssa viime vuonna. Japanilaiset, ja aasialaiset yleensäkin, ovat kiinnostuneita Suomen puhtaasta luonnosta ja revontulista. Helmikuun iPad Airin voittaja on Merja Räikkönen Toivalasta.. H a e m m e m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä V i i t a sa a r e n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a P i h t i p u t a a n k u n t a , t o i m i st o p a i k k a n a P i h t i p u d a s. 3.9. Mänty hyvään perheeseen Halipuun voi ostaa halattavaksi tai adoptoidun puun elämää voi seurata etänä. ”Mänty tarkoittaa kestävyyttä ja revontulet hedelmällisyyttä”, Steffan Wunderink kertoo. Tai mitä voi Lapin luonnosta kiinnostunut hankkia käymättä edes paikan päällä. K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . JUSSI COLLIN Hirvivahinkojen sijainnit ja vahinkoalat löytyvät Suomen metsäkeskuksen uudesta karttapalvelusta. Jämsä 1.9.-3.9. Japanissa sintolainen uskonto kunnioittaa elämää, ja luonnolla nähdään tärkeitä merkityksiä. Joitain puita on jo adoptoitu, ja yhteydenottoja on ollut useita. S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. Tähtäin ulkomailla Halipuiden tärkeimmät markkinointikohteet löytyvät muualta kuin Suomesta. PILKKEITÄ 28 17. Palvelu löytyy osoitteesta www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot . E dellytämme: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . Alkuperäisen yritysidean Kaarle Raekallio oli keksinyt jo pari vuotta aiemmin, kun perhe oli kokoontunut metsään tulille: Entä jos järeitä 80–100-vuotiaita mäntyjä ei kaadettaisikaan, vaan niitä myytäisiin halattaviksi ja adoptoitaviksi. Lisätietoa osoitteessa www. M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 1 6 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . ”Haetut korvaukset eivät vielä kerro koko totuutta tuhojen määrästä”, asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Korvaukset ovat alentuneet ja lisäksi metsänomistajat ovat jättäneet korvauksia hakematta korvausperusteiden muutosten takia. Yrityksen nettisivutkin ovat vain englanniksi ja japaniksi. Puun voi adoptoida viideksi vuodeksi kerrallaan, ja hinnat vaihtelevat 300 ja 500 euron välillä. L i s ä t i e d o t j a h a k u 1 . Halipuu on vielä pieni yritys ja toimii nettisivujen kautta. halipuu.com. Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa
Kolmesta kiinteistöstä muodostuva kohde hyvän tieyhteyden varrella. Rajoittuu kylätiehen. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Punamusta, Joensuu KYMENLAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso palvelee toimialueensa 5.200 metsänomistajaa Kouvolan, Kotkan, Iitin, Pyhtään ja osin Loviisan alueella. Työ alkaa 1.6.2016 tai sopimuksen mukaan. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Kuhmo 8,7 ha. 95.000 € / tarjous 22.2.2016 klo 16 mennessä. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. Varpasenmäki-kiinteistössä myyjä pidättää itselleen talouskeskuksen alueen, n. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Arvostamme molemmissa työtehtävissä aiempaa kokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta otetta työhön. Kuvion 14 ympäristössä mahdollisesti hyödynnettävää maa-ainesta (vuorisoraa). 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. 050 368 8769 METSÄPALSTA, Savitaipale 62 ha. Hyvin saavutettavissa, rajoittuu etelässä Immolantiehen. 39 500 € / tarjous viim. Anttola 3:58 23,16 ha, Varpasenmäki 3:50 n. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. 24,05 ha, Varpanen 12:8 1,7750 ha. PILKKEITÄ 29 17. Hp. Taimikot kaipaavat pikaisesti raivaussahaa. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 3 ha, ja n. 09 315 49 803 Eero Sala p. Kokonaispuusto n. Palveluvalikoimastamme löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 9 ha varttunutta kasvatusmetsää, n. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. 1.650 m 3 . 35.000€/tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Lisätietoja www.mhy.fi/kymenlaakso Haemme Kouvolaan METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. 153.000 €. Eteläisessä Sotkamossa sijaitsevan Lintusuonpalstan kokonaispuusto on n. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Parikkala, Melkoniemi 48,985 ha. Tiheää metsää, jota ei ole vuosiin käsitelty. 3.120 m³. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 15.4.2016 mennessä sähköpostitse veijo. Tee tarjous! METSÄPALSTA, Pieksämäki, Maavuskylä 21,2 ha. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 3,5 ha, vuokrattu 2016 loppuun. Tilalla n. Haemme Kouvolaan METSÄSUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen Tehtäviisi kuuluu metsäsuunnitelmien laadinta sekä niiden markkinointi ja tila-arvioiden laadinta. 0,3 ha:n kokoisen määräalan Tynnyrlammen rannalta. ekonoja@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja p. Eu-tukikelpoista peltoa n. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. sekä varasto. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 0400 391 054. 23 ha nuorta kasvatusmetsää ja 7 ha pientä taimikkoa. Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. Yht. 69.600 €. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 040 5088491 Metsänomistajat MHY Länsi-raja 2 x 135_92mm 9.3.2016 9.55 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Pöytyä, Yläne 20,67 ha. METSÄPALSTA, Sotkamo 47,1 ha. 160 000 €. 1350 m 3 . MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Yht. Käytännössä koko tila on käsiteltävissä pääosin kasvatushakkuin. 09 315 49 845 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Taimikkovaltainen tila, tasaiset ja kasvavat maapohjat. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 7 km:n päässä taajamasta. 1,6 ha. Kasvupohjat reheviä, kokonaispuuston määrä n. Oiva sijoituskohde, jonka tuotosta pääsee nauttimaan jo varsin pian. Työt alkavat 1.5.2016 tai sopimuksen mukaan. Taimikkovaltainen metsätila Savitaipaleen eteläosassa. 5 ha osin metsittyneitä peltoja. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 24.3.2016 mennessä sähköpostitse jari.ursin@mhy.fi Lisätietoja tehtävistä antaa tj Jari Ursin, puh 0400-354989 tai jari.ursin@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kymenlaakso 2 x 170_92mm 4.3.2016 9.54 Sivu 1 LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja palvelee toimialueensa 2200 metsänomistajaa Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. 2377 m3. Haemme Kolariin METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi, myynti, suunnittelu ja toteutuksen valvonta sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Erilliskauppa mahdollinen. 3700 m 3 , tukkipuun osuus n. 20.3.2016 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Metsämaasta n. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 2,5 ha ja nuoria kasvatusmetsiä n. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. 84.000 €/tarjous. Mäntyvaltaiset metsät, kivennäismaakangasta. 14.800 €. Palveluksessamme on 23 toimihenkilöä. Taimikot pääosin hyvin onnistuneet ja maapohjat kasvavia. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. Metsäharrastajalle lähipalsta vain noin 11 km Kuhmon keskustasta itään. Metsät jakautuvat liki tasan taimikoihin ja kasvatusmetsiin, joista varttuneita kasvatusmetsiä on n. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 09 315 49 807 Tiia Puukila p
??. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Amerikkalaisille monipäiväisiin kukkaisjuhliin taas liittyy enemmän oheistoimintaa ja näyttävää rekvisiittaa kuten paraateja ja ilotulitusta. Kadunvarsien ja puistojen kirsikkapuista osa oli kuitenkin jo kukassa. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ. Onneksi veroasioita ymmärtävä ystävä valisti, että alv on syytä maksaa saman tien, ettei tule putkaa, linnaa ja vankeutta, kuten kauhukseni kuvittelin. Kun viimeisenä veroilmotuksen jättöpäivänä, eli siis karkauspäivänä, yritin vielä uudelleen soittaa, kaikki linjat olivat koko ajan varattuina. Kuolinpesän metsäveroilmoituksen laadinta lankesi osakseni huonosti valmistautuneena. Myöhemmin puita istutettiin myös kotipuutarhan ulkopuolelle, ja tätä nykyä pienehkö kaupunki viettää omaa kansainvälistä kirsikankukkafestivaalia. Apurahoista koulutukseen menee lähes 600 000 euroa. Stuart Köhler, metsänhoitaja, Hämeenlinna 75 VUOTTA 29.3. ??. Kuolinpesän osalta vaikeusastetta lisää se, ettei ilmoitusta pysty tekemään verkossa, koska vainajan pankkitunnukset eivät enää pelaa. Muissakin maissa kirsikkapuiden kukintaa toki ihastellaan, joskin brittien kuningaskunnassa ehkä asteen verran tyynemmällä painoarvolla. Maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina vietettiin Englannissa äitienpäivää. Koristeellisten puiden erivärisissä ja -muotoisissa kukissa voi lajikkeesta riippuen olla viidestä jopa sataan terälehteä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Varsinaisten kirsikkapuiden alasukuun (Cerasus) kuuluvia lajeja ei ole kovinkaan monta, mutta erilaisia viljelylajikkeita on kehitetty roppakaupalla. Innokkaimmat japanilaiset jopa yöpyvät kukkivien puiden alla. Myös Yhdysvaltojen etelävaltiossa, Georgiassa, juhlitaan kirsikkapuiden kukintaa. Yli 40 vuotta kestäneen metsänaisurani aikana en ollut sellaista joutunut aiemmin tekemään. Opinnäytetyö oli jätetty tarkastukseen, ja perästä kuuluu vasta joskus syksymmällä. Japanilaisille luonnonilmiöön liittyy usein syvän mystistä kunnioitusta, kuten ihaillessaan Suomen Lapin revontulia. Ne päätyivät kuitenkin poltettaviksi presidentti Taftin määräyksestä, koska puut olivat täynnä ankeroisia ja hyönteistuholaisia. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Onneksi älysin ottaa yhteyttä verotoimistoon jo hyvissä ajoin tammikuun puolella. Metsäveroilmoitus MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva KIRSIKKAPUIDEN kukinta on monille japanilaisille ja amerikkalaisille merkittävä tapahtuma. Viralliseksi määritelty huippukukinta on silloin, kun pilvenpiirtäjän korkuisen Washington-monumentin ympärillä olevista kirsikkapuista 70 prosenttia on kukassa. Seppo Kaunisto, professori, Porvoo (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 APURAHOJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Edeltävällä viikolla oli raesateita ja yöpakkastakin ajoittain, ja Lontoon pormestari antoi EU-lausuntojaan tiedotusvälineille toppatakissa ja pipo päässä. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Helpotus oli suuri , kun pistin metsäveroilmoituksen yhteen kuoreen ja oma-aloitteiset maksut -ilmoituksen toiseen kuoreen, koska ne menevät verohallinnossa eri osoitteisiin. Todellisuudessa maksamatta jääneen alvin seurauksena ilmeisesti annetaan noin tuhannen euron uhkasakko, josta yksi kollega kertoi lopulta selvinneensä viidellä eurolla kiitos hyvien selitysten. Pääkaupunki sai ensimmäiset parituhatta kirsikkapuutaan lahjaksi Tokion kaupungilta vuonna 1910. Hyvinvointiin liittyviä hankkeita säätiö tukee 280 000 eurolla. Kirsikoiden kukinta ei olekaan Britanniassa niin ”big deal” kuin esimerkiksi Japanissa, jossa kukintaa seurataan innokkaasti jopa tunnin tarkkuudella. Tutkimus saa reilut 210 000 euroa ja metsäkulttuuria tuetaan 110 000 eurolla. Melkoista päänvaivaa tuotti oma-aloitteiset maksut -niminen lomake, jolla piti maksaa alv. Metsäveroilmoituksen laadinta oli sikäli sangen opettavainen kokemus, että siinähän kertalaakista näki, mitä metsätalous oli tuottanut ja mitä tuloksen teko oli maksanut. Helsingin olympiavuonna eräs Maconin kaupungin asukas nappasi pääkaupunkiturneellaan pistokkaita Washington DC:n japanilaisista kirsikkapuista. Tositteiden numerointi ja muistiinpanojen teko oli yllättävän hauskaa puuhaa ja tunsin oloni suorastaan juhlalliseksi kirjoittaessani kansio päälle: säilytettävä vuoteen 2021 asti. Toiseksi eniten tukea jaetaan viestintään, liki 320 000 euroa. Kevät muisKirsikkapuiden Lontoon kadunvarsien ja puistojen kirsikkapuista oli maaliskuun alussa jo moni kukassa. kevätjuhlat Metsämiesten Säätiö jakaa apurahoja tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa. 21 B, 00100 Helsinki. Ei auttanut muu kuin vaivata ystäviä jälleen kerran. laipio@metsalehti.fi Harjoituksesta jäi kuitenkin päällimmäiseksi se havainto, ettei metsätalous mikään kultakaivos ole. Seuraava, tällä kertaa terveempi laivalastillinen japanilaisia kirsikkapuita saatiin istutettavaksi hieman ennen Titanicin haaksirikkoa. Vatulointi ja iterointi johtivat lopulta tulokseen, jonka oikeellisuus selvinnee siinä vaiheessa, kun veropäätös aikoinaan annetaan. Juhlien ajankohta riippuu kukinnan ajoittumisesta. 85 VUOTTA 30.3. tutti suomalaista koleaa toukokuuta. Sähköposti: paivi. Mistään ei olisi tullut mitään, ellen olisi saanut apua ystäviltä. Varsinainen tuloja kulupuoli olivat selvää pässinlihaa siihen saakka, kun piti ryhtyä tekemään poistoja ja arvuuttelemaan metsävähennyksen oikeaa summaa. Tätä varten ”National Park Service” tekee kirsikkapuiden kukintaennusteita muutaman päivän tarkkuudella. Ihmiset saattavat joukoittain kerääntyä kirsikkapuistoihin kukkaloistoa aistimaan, kuka milläkin tavoin. Made in Japan Amerikan presidenttien ”kotikaupungissa” Washington DC:ssä vietetään vuosittain kansallista kirsikankukkafestivaalia. Lontoossa kirsikkapuiden kukinnan alkaessa muita kukkivia puita ja pensaita, kuten magnolioita ja kamelioita, ovat jo puutarhat pullollaan. Pelkästään koristetarkoituksiin jalostetuissa ja pistokkain lisättävissä lajikkeissa marjat voivat puuttua jopa kokonaan. Kaikki vähintään 1 500 euron apurahan saajat löytyvät Metsämiesten Säätiön sivuilta www.mmsaatio.fi kohdasta ”Ajankohtaista”. Päinvastoin kuin marjantuotantolajeilla, villija koristekirsikoiden marjat ovat yleensä pieniä tai syömäkelvottomia. Parin vuoden takaisen avohakkuualueen metsittäminen haukkasi melkoisen osan tuloista ja loppujen lopuksi viivan alle jäävästä tuloksesta verottajakin vaatii omansa. Silloin ei linjoilla ollut vielä ruuhkaa ja ystävällisellä veroneuvojalla oli runsaasti aikaa meikäläiselle ensikertalaiselle. PILKKEITÄ 30 17
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. maaliskuuta. MItä jäi käteen 80-luvun koivubuumista. Näin turvemaan saa kasvamaan puuta . Palkinnot metsäristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Tiina Holmanen, Turku, Marja Salonoja, Harjavalta ja Mauri Taiminen, Elimäki. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 31.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 5”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ENSI NUMEROSSA B em nj am Pö nt in en METSÄKRYPTO 5 METSÄRISTIKKO 2, OIKEA RATKAISU. Mitä tekee saha-agentti. . PILKKEITÄ 31 17. net. Seuraava Metsälehti ilmestyy 31. Miksi puusta ei rakenneta siltoja. . Repolaisten arkea . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. MAALISKUUTA 2016 u NRO 5 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %
Uusi Ford Ranger alkaen 34.505,04 € (autoveroton hinta 29.420 € + arvioitu autovero 4.485,04 € CO2-päästöillä 191 g/km, sis.toim.kulut 600 €). Kuvan auto erikoisvarustein. * Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja turvallisuus. Mene minne haluat, tee mitä tahdot. Tutustu uuteen Ford Rangeriin: ford.fi * Kantavuus jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm, vääntö jopa 470 Nm. UUSI FORD RANGER 4WD Vaikuttava ja tehokas. Uusi Ford Ranger selviää kaikista tilanteista. Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 191-234 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,1-8,7 l/100 km. Uusi Ford Ranger on entistäkin suorituskykyisempi. Ford Finland