MAALISKUUTA 2017 • NRO 5 • PERUSTETTU 1933 Metso-suojelu joutuu leikkuriin. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Stihl haluaa välttää Nokian kovan kohtalon . sivu 26. Sivut 9–11 Miten käy Metson. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 16. sivu 20 PILKKEITÄ: Säästä siemenpuita eri-ikäisrakenteessa . K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Mistä siemenistä on taimet tehty. . Toivo Jussilan haapametsä pääsi vielä mukaan
Sen osuus tuloista nousi kolme prosenttiyksikköä 39 prosenttiin. 2 A J A S S A 16. Jalostetusta männynsiemenestä ei sen sijaan ole pulaa. Kaksivuotisia siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja taimia on ensi vuonna saatavilla jonkin verran”, arvioi Pohjan taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja . Valtaosa taimitarhojen tälle vuodelle tuottamista kuusentaimista on kasvatettu siemenviljelyksiltä kerätystä jalostetusta siemenestä. Siemenviljelyksiltä silloin kerätyt siemenet on nyt pitkälti käytetty. Siemenpula ei vielä näy Tämän vuoden istutuksiin riittää siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja kuusentaimia. ”Kuppi on rakenteeltaan helppo taitella ja koota, mukaan lukien integroitu, tiivis kansi, joka estää läikkymisen. Yksityisten metsänomistajien tulot olivat lähes ennallaan, vajaat 1,7 miljardia euroa. Syynä pikafuusioon on pienen Kalannin ja Uudenkaupungin yhdistyksen toiminnan tappiollisuus. LIINA KJELLBERG, teksti MIA PERKIÖ, kuva P ula kuusen siemenviljelyssiemenestä ei vielä tänä vuonna näy istutusaloilla. Varoitus epätarkoista metsäarvioista Metsätiloja ei pidä hinnoitella verkosta saatavan metsätiedon perusteella, sillä epätarkan tiedon käyttäminen tilan arvonmäärityksessä voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin, Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula toteaa. Perinteistä erillistä muovikantta ei tarvita, sillä kupin reunat voi taivuttaa kanneksi. Pohjan Taimen tälle vuodelle tuottamista noin 12 miljoonasta kuusentaimesta siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja on noin puolet. Mellanå Plantin ja Fin Forelian taimitarhoilla ruotsalainen siemenviljelyssiemen on jo käytössä. Myös Pohjan Taimessa on pohdittu siemenviljelyssiemenen ostamista Ruotsista. Summa on Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna, mutta puunhintojen laskun takia reaaliset tulot nousivat liki prosentin. Remeksen mukaan olisi tärkeätä selvittää, miksi näin on käynyt. Alueelliset riistaneuvostot päättävät maaliskuussa hirvikannan hoidon tavoitteista. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 LYHYET Kuusitukista eniten kantorahatuloja Metsänomistajat saivat viime vuonna bruttokantorahatuloja 1,96 miljardia euroa. Aulan tarkoittamista metsätietoja jakavista nettipalveluista tunnetuin on Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi. Pohjan Taimen ja Mellanå Plantin tälle vuodelle tuottamista koivuntaimista kaikki on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, mutta Mellanå Plantin toimitusjohtajan Rainer Bodmanin mukaan Etelä-Suomeen ensi vuonna istutettavien koivuntaimien tuotantoon ei enää riitä siemenviljelyssiementä. Fin Forelian tälle vuodelle tuottamista 40 miljoonasta kuusentaimesta 85 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, Mellanå Plantin tuottamista 9 miljoonasta kuusentaimesta lähes kaikki. Monella alueella kanta jäi asetettuja tavoitteita suuremmaksi viime vuonna. Päätöksenteossa kuullaan myös metsänomistajia ja metsäammattilaisia. ”Ruotsalaissiemenen ainoa huono puoli on, että se on suomalaista kalliimpaa”, sanoo Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen . Kohta päätetään syksyn hirviluvista Nyt on aika vaikuttaa ensi syksyn hirvijahdin lupamääriin, asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta muistuttaa. Taustalla on yhtiön toiminta-alueen pohjoinen sijainti – maan pohjoisosiin ei ole saatavilla kuusen siemenviljelyssiementä. Fuusion aikataulu on nopea: valtuustot päättivät asiasta tammikuussa ja Kalannin ja Uudenkaupungin toiminta päättyy kesäkuussa. Tärkein puulaji oli kuusitukki. Se ei kuitenkaan ole yhtä laadukasta kuin siemenviljelyssiemen. ”Yksivuotisten kuusentaimien osalta voi käydä niin, että siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja ei saada ensi vuodelle ollenkaan. Taimitapion tälle vuodelle tuottamista paristakymmenestä miljoonasta kuusentaimesta 60 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä. Koska kansi voidaan painattaa osana muuta kuppia, se lisää brändinäkyvyyttä”, yhtiön muotoiluja innovaatiojohtaja Cyril Drouet kertoo. Metsä Boardilta kanneton kuppi Metsä Board on kehittänyt uudenlaisen kartonkikupin. Ensi vuonna tilanne on toinen. Lisää kasvua Jalostetun siemenviljelyssiemenen käyttö lisää Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Matti Haapasen mukaan kuusen tilavuuskasvua kymmenisen prosenttia, koivun 25–30 prosenttia. Kalanti ja Uusikaupunki sulautuu Lounametsään Metsänhoitoyhdistys Kalanti ja Uusikaupunki liittyy Metsänhoitoyhdistys Lounametsään. ”Harkinnassa on, että tämän kevään kylvöihin hankittaisiin ruotsalaista siemenviljelyssiementä”, kertoo Taimitapion markkinointipäällikkö Matti Katajisto . Siemenpulaa paikataan luonnonmetsistä kerättävällä metsikkösiemenellä. Apua Ruotsista Siemenviljelyssiemenestä kasvatettujen kuusentaimien osuus vaihtelee taimitarhoilla jo nyt. Taimituotantoon käytetään ensisijaisesti siemenviljelyssiementä. Viimeksi kuusella oli runsas siemensato vuonna 2012. Fin Forelian tälle vuodelle tuottamista koivuntaimista 70–80 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, Taimitapion tuottamista puolet. Taimilaatikoihin kiinnitetyistä etiketeistä selviää, onko taimet kasvatettu siemenviljelyssiemenistä. Kuusen siemenviljelyssiemen loppuu kuitenkin usein kesken, sillä kuusi tekee harvoin runsaita siemensatoja. Myös koivun siemenviljelyssiemenestä on pulaa. Mellanå Plantin tuotantopäällikkö Metti Salminen kantaa taimilaatikkoa taimitarhan pakkasvarastossa. Männyllä kasvunlisäys on siemenviljelyssiemenen jalostusasteesta riippuen 12– 25 prosenttia.
Niin tänäkin vuonna. Fixteri Groupin toimitusjohtaja on Minna Lappalainen. ”Fixteri tulee jatkossakin olemaan lähes sataprosenttisesti suomalainen kone”, kertoo Juha Tapanen Fixteri Groupista. Sivut 16–17 Metsänomistajaksi täysin yllättäen Elämä toi Toni Tuomalan eteen haasteen, jonka hän myös otti vastaan. Jyväskylän seudun metsänomistajat ry:n puheenjohtaja Reijo Lindström piti verottajan linjausta kohtuuttomana iäkkäille metsänomistajille. M ik ko R iik ilä Ju ha Ta nh ua Siemenpula ei vielä näy Jalostetun siemenen käyttö vaikuttaa varsinkin männyllä ja koivulla myös puiden laatuun. ”On totta, että laki pakottaa arvonlisäverojen sähköiseen ilmoittamiseen, mutta lakiin ei liity sanktioita. ”Metsäveroilmoituksen 2C-lomake tosin on tehtävä, jos metsänomistajalla on aiemmilta vuosilta menovarauksia tai metsävähennyksiä, vaikka verovuonna metsässä ei olisikaan tehty mitään”, selventää ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta. Alv-ilmoitus vastakin paperilla Verohallinto ei voi pakottaa metsänomistajia ilmoittamaan sähköisesti arvonlisäveroja. Kirje on herättänyt syvää huolta. Toimintaa jatketaan Fixteri Groupin nimissä. Hän toimi samassa tehtävässä jo Fixteri Oy:n aikana. sille avainhenkilöille. Lisäksi tavoitteena on jatkaa paalaimien valmistusta. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Ei paperia, muovia eikä kartonkia Paptic yrittää muovikassien korvaajaksi. Sivu 5 Helen Oy korvaa hiiltä pelleteillä Sivu 6 Äänekosken aikataulu pitää Sivu 7 Hirvikanta-arvio tuotti yllätyksen Sivu 8 Matka maksaa myös metsänkorjuussa Sivut 12–13 METSÄSTÄ Miltä näyttää Kessissä nyt. Tällaisen viestin antoi myös verohallinto, joka helmikuun lopulla lähestyi kirjeitse kaikkia viime vuonna puuta myyneitä metsänomistajia. Esimerkkinä mainittiin, ettei paikkakunnalla olisi toimivaa internet-yhteyttä. Jatkossa Fixteri Group vastaa jo myytyjen paalaimien varaosahuollosta. Paalavan hakkuukone Fixterin tuotanto on jatkumassa uudessa yrityksessä mutta vanhoin tekijöin. Laki koskee myös arvonlisäverovelvollisia metsänomistajia, joten tämän vuoden arvonlisäverot pitäisi lain mukaan ilmoittaa sähköisesti vuoden 2018 helmikuussa. ”Esimerkiksi yhdistyksessämme on kymmeniä jäseniä, joilla ei ole nettiyhteyttä.” Asiantuntija Liisa Pulkkinen verohallinnosta toteaa, että maininta internet-yhteyksien puuttumisesta oli vain esimerkki. Pulkkisen mukaan paperilomakkeiden käyttäjiä pyritään markkinoinnin keinoin jatkossa ohjaamaan sähköiseen verojen ilmoittamiseen, mutta pakollista siitä ei ole tulossa. AJASSA 3 16. Metsänomistajat tuntevat siemenviljelyssiemenen käytön edut vaihtelevasti, sanovat metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro ja metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki . Paalaimien valmistus Jyväskylässä loppuu. Sanoma oli huomattavan yksiselitteinen: ”Muistathan, että arvonlisäveroilmoitukset vuodelta 2017 ja sen jälkeisiltä vuosilta on annettava sähköisesti.” Paperilomaketta voisi samaisen kirjeen mukaan käyttää vain erityisestä syystä. Nollavuosina ei tarvitse ilmoittaa Sen paremmin arvonlisäverokuin metsäveroilmoitustakaan ei tarvitse jättää, jos verovuonna ei ole ollut metsätalouden tuloja tai menoja. MIKKO RIIKILÄ TÄMÄN vuoden alussa voimaan tullut laki pakottaa oma-aloitteisten verojen sähköiseen ilmoittamiseen. 20 40 60 80 70 50 30 10 90 100 1991 -95 -00 -05 -10 -15 Jalostetun kuusensiemenen käyttö laskussa Lähde: Evira Kuusen siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2016. Jatkossa yhtiön päätoimipaikka on Kannonkoskella ja valmistus perustuisi pääosin alihankintaan. Toistaiseksi uudella yrityksellä ei ole tilauksia, mutta tavoitteena on löytää paalaimille ostajia ulkomailta. Ari Komulainen teki viikon ja 112 kilometrin hiihtoretken historiallisissa Kessin maisemissa. Jalostetusta siemenestä kasvatetut puut ovat vähäja ohuempioksaisia kuin metsikkösiemenestä kasvatetut. Ihmiset, joilla ei ole verkkoyhteyttä tai eivät osaa sellaista käyttää, voivat edelleen ilmoittaa arvonlisäverot paperilomakkeella.” Arvonlisäverolomakkeet ja verojen maksamiseen tarvittavat viiteja tilinnumerot saa postitse, kun soittaa verohallinnon palvelunumeroon. Lähin tällainen paikka lienee Pohjois-Koreassa. Sivut 18–19 Farmitiimi voi iskeä myös opiskelijalle Sivu 21 Uutuustuote ei synny hetkessä Sivut 23 PILKKEITÄ Tryffeli ei ole ainoa maanalainen herkku Sivu 24 Kanadanmajava kesti jahdin vapautuksen Sivu 26 Tervaleppä käy moneen paikkaan Sivu 30 MIKKO RIIKILÄ ÄSKETTÄIN konkurssiin menneen, pienpuun paalaimia valmistaneen Fixteri Oy:n tuoteoikeudet on myyty Fixteri Oy:n entiFixterin tarina ei ole ohi Pienpuupaalaimen tarina jatkuu entisten avainhenkilöiden yhtiössä. Molemmissa metsänhoitoyhdistyksissä metsänistutuksiin hankitaan silti lähtökohtaisesti siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja taimia. %
??. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Venytteletkö ennen kuin ryhdyt metsätöihin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Stihlillä olen sahaillut reilut 1 000 tuntia ilman ongelmia. Kivelänhanttu Kiven pönkä Tavoitteena on luoda vastaavanlainen julkinen asiointipalvelu kuin Vero. Metsähallitus ja ympäristöjärjestöt ovat törmäyskurssilla Kainuussa, ja ilmassa alkaa olla perinteisen metsäsodan merkkejä. Harjoitusta vaatii myös neuvottelukulttuuri, sillä monissa riistaneuvostojen kuulemistilaisuuksissa metsänomistajat ovat kokeneet, että heidän mielipidettään ei ole otettu huomioon. Jos hakee ammattilaisena ammattisahaa raivaukseen, kannattaa muistaa täällä esiintyvän ammattimetsurin hiukan vaikealukuisia kommentteja saksalaisen sahan tuomasta leivänpäällispuolesta.” Jees H-valta ”Minulla on ammattisahoina nyt Stihl 460 ja Husku 545. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Hyvä uutinen viime vuodelta on, että hirviseurueet ottivat sähköisen Oma riista -palvelun saman tien tehokäyttöön. Kun tavoite koko maassa on 66 000– 88 000 hirveä, talven lukema sijoittuu välille 79 000–103 000. Mieluimmin sieltä teholuokan yläpäästä.” Metsuri Motokuski ”Kokeile mallata se härveli valjaineen liikkeessä itsellesi sopivaksi. Ostat vain tarpeeksi tehokkaan sahan. Hirvihavainnoista raportoi tuoreeltaan 87 prosenttia seurueista, mikä parantaa huomattavasti reaaliaikaista kannansunnittelua. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Kokeile myös, miten tykkäät kaasutella, jos saat liikkeen pihalla koepäristellä. Täällä on niin paljon merkkiuskollista väkeä. ??. Kannansuunnittelun perusraami on hyvä, mutta toimintaa pitää kehittää. Uusi kysymys: Oletko osakkaana yhteismetsässä. Järeys ei ainakaan mitenkään huonossa mielessä tunnu, eikä rästikohteissakaan kone tunnu alimittaiselta. Kilpailijan valjaita kehutaan mukavammaksi, mutta ei Stihlinkään valjaat millään tavalla huonolta tunnu.” Gla ”Täältä et saa kunnon vastausta. Hirviä on yhä liikaa ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. fi. Bensaa vie hieman vähemmän kuin Husku. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Hirvien runsauden lisäksi metsänomistajien harmia on lisännyt tuhokorvausten niukkuus. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Tällainen tuki siirtolohkareelle löytyy Miehikkälän kunnan alueelta. Puusta on Kainuussa ja Pohjois-Suomessa, ainakin ennen uusien tehdashankkeiden toteutumista, rutkasti ylitarjontaa. Ärhäkkä kiihtymään ja sellainen, että käsivartta vahva ranka menee mukisematta, ei mikään risutrimmeri siis.” Isotee ”Kun mainitsit ärhäkän kiihtymisen, niin sitä löytyy vain ruotsalaismerkin sahasta. Lisäksi palveluun tuodaan uutta tietoa esimerkiksi eri alueiden uhanalaisista lajeista ja kaavoista.” Palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta luonnehti Metsään.fi-palvelun jatkokehitystä. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirviä onkin metsissä enemmän kuin syksyllä ennustettiin. Husku ärhäkämpi ja minulle istuu kouraan paremmin. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Niin koville kuin se monelle voikin ottaa, paikallisten metsänomistajien kannattaa pitää peukkuja ympäristöjärjestöille. Korvaukset ovat pudonneet 3–5 miljoonan euron tasolta noin puoleen miljoonaan euroon vuodessa, Tähän epäkohtaan on tulossa korjaus – toivottavasti jo pian – sillä ajastaan jälkeen jäänyttä riistavahinkoasetusta uudistetaan parhaillaan. Metsänomistaja löytää jatkossa yhdestä paikasta kaikki omaan tilaansa liittyvät tiedot, jotka vaikuttavat metsänhoitoon ja käyttöön. AJASSA 4 16. Ammattikäyttöön tarkoitettu, vähintään 45-kuutioinen moottori.” Jätkä ”Ärhäkän nopean hajoamaan löytää siitä Jätkän ruotsalaisversiosta. Siksi kaikkein tärkeintä on saada hirvien määrä pysymään kurissa. Helppo käynnistää ja käy ongelmitta. On väärin, jos metsänomistajat kokevat, että heillä on vähemmän päätösvaltaa kuin paljon pienemmällä joukolla metsästäjiä. Vuosituhannen vaihteessa hirviä oli ennätysmäärin ja tuhot sen mukaisia. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Luontoväki syyttää Metsähallitusta virkistyskohteiden pilaamisesta. Niinpä kaikki se, mikä on Metsähallitukselta pois, kasvattaa yksityismetsänomistajien kantorahatuloja. Vaikka tuhokorvaukset paranevat, hirvien aiheuttamista menetyksistä suuri osa jää yhä metsänomistajan vahingoksi. Vuonna 2015 käyttöön otettu hirvikannan hoitosuunnitelma oli vastaus arvosteluun, jonka hirvimäärien holtiton vaihtelu oli nostattanut. Greenpeace – metsänomistajan asialla! EERO SALA Yhteisellä asialla Kainuussa ”Mikä näistä nykysahoista on ’oikea’ raivuri. Merkki on sivuseikka, kun ne omat säädöt löytyvät. Täällä keskusteluissa joskus se oma mieleinen saha hiukan keulii.” Hiluxmetsuri Syksyn hirvenmetsästystä suunnitellaan hämmentävien lukujen äärellä. Greenpeace on käynyt paikalla osoittamassa mieltä, ja hakkuita on innostunut vastustamaan jopa Leonardo DiCaprio. Luvut osoittavat, että uuden hirvikannan hoitosuunnitelman sisäänajo on vielä kesken. Sillä olen sahaillut 600 tuntia ilman ongelmia.” Markules ”Itselläni on Stihl 490 ainoana raivurina ja sillä mielelläni raivaan. Esimerkiksi tuhojen pelossa männyn sijaan istutetun kuusikon kasvutappioihin korvaukset eivät yllä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 20% En 80% vas taa jia 76 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Muiden mukana Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi hirvikannan säätelyjärjestelmän kaipaavan uudistamista. Nyt sopivaa hirvimäärää haarukoidaan entistä pienemmillä alueilla, ja työhön osallistuu laajasti sidosryhmiä. Metsähallitus puolestaan vakuuttaa, että hakkuujälki kestää kriittisenkin tarkastelun
Väitän, että puuntuottajien kannattaa ottaa tämä Yläjärven oppi mietintämyssyyn. Käsituntumana materiaali on pehmeää ja taiteltavaa. Yläjärvi ilmaisi valmiutensa lähteä edistämään asiaa, mutta halusi ensin tietää, haluavatko mansikkaisännät aidosti valtion mukaan: ”Aina kun valtio alkaa antaa rahaa, se myös alkaa määräämään. Biomuovikomponentti mahdollistaa kassin teossa tarvittavan kuumasaumauksen. MIKKO HÄYRYNEN, teksti MAURI RATILAINEN, kuva S amaan aikaan kun metsäteollisuus puhuu lupaavista uusista tuotteista, tulee startup-yritykseltä kuitutuote, joka on jo pienessä mitassa kaupallistettu. Paptic saattaa olla yritys, joka rakentaa tai uudistaa Suomen seuraavan paperikoneen. Matti Kärkkäinen on ehdottanut hirvituhokorvauksista luopumista vastikkeeksi hirvikantojen säätelyn saamisesta metsäomistajien käsiin. Metsänomistajien ja teollisuuden lisäksi tieto kiinnostaa ympäristöjärjestöjä. ”Kun investointikohde on löytynyt, niin sitten lähdetään kokoamaan investointirahaa. Nyt Paptic-materiaali valmistetaan Otaniemessä 65-senttiä leveällä koepaperikoneella, jonka kapasiteetti on ymmärrettävästi rajallinen. Tavoiteltu tuotantomäärä on 10–20 tuhatta tonnia vuodessa. ??. Rahoituskierroksen tavoitteena on kymmenen miljoonaa euroa”, Mustonen sanoo. Yläjärven ajattelua voi laajentaa myös muihin metsätalouden tukiin. Paptic Oy on kehittänyt materiaalin, joka haastaa muovikassit ja monet pakkaukset. Operatiivista toimintaa palvelevaa tietoa tullaan jatkossa keräämään myös yksityismetsissä toimenpiteiden yhteydessä. Kustannus säilyy kymmeninä sentteinä hakattua puukuutiota kohti, vaikka keilaustiheys tuplattaisiin. Maailman potentiaali on huikea, eikä Papticin tarvitse korvata isoakaan siivua muovikasseista kasvaakseen suureksi. Väitän, että metsäomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia. Yritys on perustettu 2015, ja tuotteen kaupallistaminen onnistui viime kesänä, jolloin Seppälä tilasi koe-erän Papticin kasseja. Firmojen toimenpiteisiin pohjaava ajantasainen tieto on pudottanut suunnittelukustannuksia tuntuvasti. Firmoillahan tämä on ollut pitkään käytäntö. Miettikää haluatteko sitä.” Keskustelun jälkeen isäntien kannaksi tuli, että pysytään irti holhouksesta. Valtion rahaa käytetään toimintaan yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Paperikone etsinnässä Paptic on VTT:n spin-off. Muovijäte on jättimäinen ongelma, joten muovikassin korvaajan tarvitse olla halvempi ratkaisu, eikä Paptic-kassien ole tarkoituskaan kilpailla hinnalla. Selkokielellä se tarkoittaa, että kolme perustajaosakasta olivat aiemmin VTT:llä töissä. Materiaali on valtaosin pitkäkuitusellua, mutta mukana on myös biohajoavaa muovia ja paperinvalmistuksen kemikaaleja. Metsäkeskus kerää operatiivista toimintaa palvelevaa laserkeilaukseen perustuvaa tietoa. Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. AJASSA 5 16. Olin aikoinani edesmenneen maatalousja metsäministeri Toivo Yläjärven vaalitilaisuudessa Suonenjoella. Tulopuolella ovat olleet lisäksi paremmat tuotantopuustot. Yritys etsii parhaillaan pientä, myytävänä olevaa paperikonetta. Sen julkisuudesta Tukien tilalle vapautta ja vastuuta on käyty pitkään kädenvääntöä. Merkittävämmät säästöt ovat tulleet taimikonhoidosta, kun työt on päästy tekemään ajallaan. Paptic Oy » 2015 perustettu startup-yritys » toimipaikka Otaniemessä Espoossa » henkilöstöä 10 » omistajina kolme perustajaosakasta, sijoitusyhtiöitä sekä yksityishenkilöitä » toimitusjohtaja FM, MBA Tuomas Mustonen Tuomas Mustonen uskoo, että muovijätteen ongelmat siivittävät Papticin suureksi. Seuraavassa pari ehdotusta lisää. Uudet teknologiat tuovat uusia mahdollisuuksia tiedonkeruuseen toimenpiteiden yhteydessä. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tuomas Mustonen ei halua puhua kasvutavoitteista enempää kuin sen, että halu on kasvaa pk-yritystä suuremmaksi. Kasvu edellyttää, että Paptic pystyy vastaamaan isojen kauppaketjujen milMuovikasseja haastamaan Seuraavan paperikoneen saattaa hankkia startup-yritys. Huolenpitoon hiilinielusta, metsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua, jos ala voi valita keinot itse.. joonakysyntään. Metsänomistajien ja teollisuuden kannattaa lopettaa kiista metsävaratiedon avoimuudesta ja alkaa kustantaa myös keilaustiedon keruu yhdessä. Kasvutavoitteena suurten sarja Materiaali ei ole paperia, kartonkia eikä muovia – yritys haluaisikin, että sitä kutsuttaisiin papticiksi. Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tuloja menoarvion. Vaihtoehtona on hyväksyä tiedon avoimuus ja sen tuomat riskit valittamatta. Se ei paperin tapaan rapise eivätkä terävät esineet tee siihen reikiä kuten muovikassiin. Valtakunnan metsien inventointi antaa tilastollisesti luotettavan kuvan suuralueiden metsävaroista. Tietoon, jonka keräämiseen ei käytetä valtion rahaa, ei valtiovallalla ole määräämisoikeutta. EUn kanta on selvä: julkisella rahalla kootun tiedon on oltava julkista. Materiaali kestää roiskeveden mutta hajoaa vedessä, ja siksi se voidaan kierrättää kartonginkeräyksen mukana. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Se tarkoittaisi yli 50 miljoonan euron liikevaihtoa. Nykyiset kemeratuet ovat noin kaksi prosenttia metsäomistajien tuloista. ??. Toimitusjohtaja Tuomas Mustonen sanoo, että etsinnässä on pieni, 2–3 metrin levyistä rainaa tekevä erikoispaperikone. Mansikkaisännät kaipasivat valtion tukea myös mansikan tuotantoon. Tähtäin on ensisijaisesti Suomessa, mutta myös Pohjoismaat ja Saksa tulevat kyseeseen
Pellettien hinta on liian korkea sähkön hintaan verrattuna. ”Tärkeintä on, että pelletit on tuotettu kestävästi.” Maiju Westergren » Helen Oy:n vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja » 45 vuotta » kotoisin Keravalta » työskennellyt mm. Pelletin käytön puolesta puhuu sekin, että sitä voidaan polttaa samoissa polttokattiloissa kuin kivihiiltä. Nykyisissä polttokattiloissa kivihiilestä voidaan hänen mukaansa korvata pelletillä enintään kymmenisen prosenttia. Irti kivihiilestä Energiayhtiö Helen korvaa fossiilisia polttoaineita puupelleteillä. ”Pelletti on vain yksi ratkaisu, ja ratkaisuja tarvitaan paljon. Painetta asiakkailta Pelletin käyttöönoton taustalla on Helenin tavoite saada energiantuotanto ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. AJASSA 6 16. ”Pelletillä ei tällä hetkellä kannata tuottaa sähköä. Päätöksiä pelletin lisäämiseksi ei tällä hetkellä ole. Uuden polttoaineen tuominen toiselle polttoaineelle suunniteltuun polttokattilaan on haastavaa. Uusi pellettilämpölaitos nostaa Helenin vuotuiset pellettien käyttömäärät noin 100 000 tonniin. ”Tärkeintä on, että pelletit on tuotettu kestävästi.” Sähkö ei kannata Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa, joissa pellettiä sekoitetaan kivihiilen joukkoon, syntyy sekä sähköä että lämpöä. Salmisaaren ja Hanasaaren tuotantolaitoksissa pelletin käytön tavoitteena on ensisijaisesti luoda valmiuksia tulevaisuutta varten”, Westergren sanoo. Se kattaa suunnilleen kolmasosan Suomessa tuotetusta pellettimäärästä. Helen käyttää tällä hetkellä lähinnä kotimaisia pellettejä, mutta Westergrenin mukaan pelletit voitaisiin ostaa ulkomailtakin. ”Metsähake on pellettejä sitkeämpää ja kosteampaa. Taustalla on se, että kivihiilen, öljyn ja maakaasun verot ovat lämmöntuotannossa korkeat. Ilmastoneutraalisuus tarkoittaa sitä, että toiminta ei vaikuta ilmakehän kasvihuonekaasujen määrään. Pelletti jauhautuu eri tavalla kuin kivihiili ja sulaa eri lämpötilassa”, Westergren kertoo. Pelletin etu on myös se, että sen hinta määräytyy kivihiilen tapaan maailmanmarkkinoilla. Ensi vuonna käynnistyvä pellettilämpölaitos tuottaa vain lämpöä. Yhtiön Helsingin Salmisaaressa ja Hanasaaressa sijaitsevissa voimalaitoksissa palaa kivihiilen sijaan sekoitus kivihiiltä ja pellettejä. Lämmöntuotannossa pellettien käyttö alkaa hänen mukaansa sen sijaan olla kilpailukykyistä. Suurempi osuus pellettejä vaatisi mittavat korvausinvestoinnit. Uusi pellettilämpölaitos käyttää noin 40 000 tonnia pellettejä vuodessa. Helenin lämmöntuotannosta pellettien osuus on uuden lämpölaitoksen käyttöönoton jälkeen viitisen prosenttia. Tätä edellyttävät Westergrenin mukaan niin kansainväliset sopimukset kuin yhtiön asiakkaatkin. Toimitusvarmuuden kannalta on parempi, että energiantuotanto perustuu moneen vaihtoehtoon.” Pellettien lisäksi varteenotettavia fossiilisten polttoaineiden korvaajia ovat Westergrenin mukaan esimerkiksi biokaasu ja lämpöpumput, kauempana kaupungin keskustasta myös metsähake. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat F ossiilisista polttoaineista luopuminen ei suju käden käänteessä. Se ei jauhaudu niin, että sitä voisi polttaa kivihiilen seassa.” Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitokset sijaitsevat Helsingin keskustassa, joten merkitystä on myös tilantarpeella. Kaukolämpöä ja -jäähdytystä helsinkiläisille sekä sähköä koko maahan tarjoava Helen ryhtyi muutama vuosi sitten korvaamaan kivihiiltä puupelleteillä. Tonni kivihiiltä tuottaa saman energiamäärän kuin 2,5 tonnia pellettiä, mutta metsähaketta saman energiamäärän tuottamiseen tarvitaan kahdeksan kertaa niin paljon kuin kivihiiltä. Salmisaaren voimalaitosalueella pelletti korvaa ensi vuodesta lähtien myös öljyä. Metsäteollisuus ry:ssä ja Keravan Energiassa » energiatekniikan diplomi-insinööri » mies ja kolme lasta » vapaa-aikaan kuuluu flamenco, kuntosali ja ulkoilu FAKTA Pelletin käytön puolesta puhuu Maiju Westergrenin mukaan se, että sitä voidaan polttaa samoissa polttokattiloissa kuin kivihiiltä. Esimerkiksi metsähaketta ei voi sekoittaa kivihiilen sekaan. Sen tietää energiayhtiö Helen Oy:n vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren . Tonni kivihiiltä korvautuu 2,5 tonnilla pellettejä.. Vanhan öljykattilan tilalle nousee Suomen suurin pellettikattila. Sillä lämmittää noin 25 000 kerrostalokaksiota. ”Voimalaitoksissa haetaan nyt optimaalista sekoitussuhdetta
AJASSA 7 16. ”Iso haaste tulee olemaan siinä, että saadaan puu liikkeelle ja metsänomistajat innostumaan puukaupasta niin, että metsät hyödynnetään paremmin”, kertoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä . Hae 15.3.–5.4.2017: METSÄTALOUSINSINÖÖRI (YLEMPI AMK), 60 op, n. ”Kun tehdas saadaan syksyllä käyntiin, niin ostomäärien suhteen ollaan nousevalla uralla.” Uuden, tavoiteaikataulussa valmistuvan tehtaan puunhankinta-alue laajenee pohjoisen suuntaan siten, että puuta tullaan valuttamaan Äänekoskelle Oulun eteläpuolelta saakka. Perälä uskoo vakaasti siihen, että kotimaiset metsänomistajat tulevat myymään tarpeeksi puuta. ”Jatkossa Kemin puut hankitaan lähempää Kemiä, eli se mahdollistaa määrien noston Pohjois-Suomessa. Hän sanoo viime vuoden olleen tästä hyvä esimerkki: yhtiöllä oli hyvä puukauppavuosi ja puukaupan teossa vallitsi hyvä henki. Oikein hyvältä näyttää.” Metsä Group hakee Perälän mukaan tällä hetkellä leimikoita kesälle, ostoslistallla on tukkija kuitupuuta sekä hankintapuuta. Vastaavasti Joutsenon ja Rauman puut hankitaan lähempää tehtaita”, Perälä sanoo. XA MK .FI Kaipaatko uusia näköaloja työelämään. Biotuotetehtaan koekäyttöja testausvaihe on meneillään, ja töiden painopiste on asentamisessa. ”Monet meidän jäsenistä olivat liikkeellä siten, että kun tehdas starttaa, niin heidän puitaan on jo siellä valmiina.” Miten puun hinta kehittyy jatkossa. ”Valtakunnan puumäärissä menee pian 10 miljoonaa kuutiota rikki. Puukaupassa vilkas vaihe Perälä kertoo, että alkuvuonna puukaupassa on ollut hyviä viikkoja, ja muutenkin nyt on Äänekoski imee havua Uusi biotuotetehdas on jo 90-prosenttisesti valmis, ja tavoiteaikataulu pitää. Ainoastaan talvelle tulevia kuitupuita harkitaan nyt tarkkaan. ”Kyllähän se jollain tavalla vaikuttaa markkinahintoihinkin.” menossa vilkas vaihe. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 ANNE HELENIUS, teksti SAMI KARPPINEN, kuva METSÄ GROUPIN Äänekoskelle syksyllä valmistuva biotuotetehdas tulee tarvitsemaan runsaasti uutta kuitupuuta. Puunkäyttö lisääntyy noin neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa, ja suurin osa lisäyksestä on havukuitua. ”Jos käyttää vähän maalaisjärkeä ja miettii sitä, että kysyntä kasvaa huomattavasti, niin kyllähän se jollain tavalla vaikuttaa markkinahintoihinkin”, Perälä muotoilee. Kaikkiaan biotuotetehdas käyttää valmistuttuaan 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Xamkin Master Schoolissa kouluttaudut oman alasi vahvemmaksi osaajaksi, hankit ammatillisen yhteistyöverkoston ja saat tukea urapolkusi rakentamiseen. Yhtiö onkin lisännyt puun ostomääriä viime vuodesta lähtien, ja näin jatketaan myös ensi vuonna. 2 vuotta Metsätalouden liiketoiminta, Mikkeli. Nouse paremmalle paikalle ja opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto
90 000 hirveä on kannanarviointimallista saatava keskiluku. Tuorein hirvikanta-arvio päivittää taannehtivasti myös aiempien vuosien kanta-arvioita. ”Jos paikallistiedon mukaan hirvikannassa ollaan lähempänä kanta-arvion ylärajaa kuin keskikohtaa, tietoa kannattaa käyttää hyödyksi alueen hirvikannan verotussuunnittelussa”, Kukko sanoo. Aikaisemmin hirvitietoa ei ole saatu kattavasti esimerkiksi Pohjois-Suomesta. Toiveita entistä tarkemmasta kannanarvioinnista antaa viime syksynä käyttöönotettu Oma riista -palvelu. ”Hirvitiedon määrä on lisääntynyt Oma riista -palvelun myötä. Hirviä aiempaa luultua enemmän Hirvien tämän hetken talvikanta on noin 90 000 eläintä. Tämän vuoden hirvilaskennoissa saadut tiedot päivittivät kanta-arviota ylöspäin. Tarkasti ottaen Suomen tämän hetken hirvimäärä on kanta-arvion mukaan 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 79 000–103 000 hirveä. Esimerkiksi viime talvena koko Suomen hirvikannaksi arvioitiin 88 000 eläintä, mutta tämänvuotisen arvion mukaan viime vuonna kanta on ollut noin 94 000 hirveä. Palvelu sitoo hirvitiedon paremmin paikkaa ja aikaan, erityisesti paikkaan. Kanta-arvio ei kerro yhtä absoluuttista totuuslukemaa hirvimäärästä, mikä on otettava huomioon hiljan käynnistyneessä ensi syksyn kaatolupasuunnittelussa. Tuorein arvio ja päivitetyt aiempien vuosien tiedot löytyvät riistahavainnot.fi-sivustolta. Hyppäykset kanta-arvioissa johtuvat muun muassa siitä, että hirvitiedon keruussa on käynnissä murrosvaihe eli sähköinen digiloikka. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa! Seuraa tapahtumiamme kotisivuilta tai Facebookissa! Metsänomistajan ykkösvalinta. AJASSA 8 16. ”Lentolaskentojen ja esimerkiksi Oma riista -palvelun kautta saatavat aineistot lisäävät tietoa, ja edelliset arviot tarkentuvat takautuvasti.” Verotussuunnittelussa huomioon. Siellä hirvikannaksi arvioitiin vuosi sitten noin 2 700 eläintä, kun nyt arvioksi saatiin lentolaskentojen avulla vajaa 4 000 hirveä”, kertoo Luken tutkija Tuomas Kukko . Hän toivoo, että sovellus pystyttäisiin laajentamaan myös muihin eläinlajeihin, kuten Etelä-Suomessa pieniin hirvieläimiin ja villisikoihin. Hirviä odotettua enemmän Jahdin jälkeen jäävä talvikanta Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2017 80 000 84 000 88 000 92 000 96 000 100 000 Hirveä 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Kanta pieneni viime vuodesta, mutta jäi silti aiemmin arvioitua korkeammaksi. Uskon, että parannusta on palvelun myötä luvassa”, Kukko kertoo. ”Suurin yksittäinen muutos lienee hirvitalousalueella Lappi 5 eli Kittilän, Kolarin, Muonion ja Pellon alueella. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) arvion mukaan Suomen metsissä liikkuu tällä hetkellä noin 90 000 hirveä. Metsästyssovelluksen avulla metsästäjät voivat kirjata hirvihavaintoja älypuhelimeen jo paikan päällä metsässä. Tavoite talvikannalle on 66 000–88 000 hirveä
Metso-suojeluohjelmaan on käytettävissä tänä vuonna puolet vähemmän rahaa kuin ohjelman huippuvuosina, ja rahavirta on tyrehtymässä lisää tulevina vuosina. Sopimus on osa viime vuosien merkittävintä metsänsuojeluväylää, Metso-suojeluohjelmaa. Järeä haapa Toivo Jussilan suojelumetsässä on merkittävä puu monelle eliölajille. Sammalja jäkälämatot sekä käävät kuorruttavat niiden runkoja useiden metrien matkalta. Tällainen on ykkösluokan Metso-suojelumetsä. Metsäteollisuuden investoinnit ja hakkuiden lisääminen kasvattavat painetta myös suojelupuolella: maailmanmarkkinoilla kilpailevat metsätuotteet eivät voi tinkiä kestävyys-merkinnöistään. Kaakkoissuomalaisen suojelumetsän perukoilla odotti metsänomistajaa yllätys. Tästä huolimatta Metso on tähän mennessä saavuttanut kaksi kolmasosaa sille asetetusta hehtaaritavoitteesta. Metso-ohjelman kukkaro kapenee Metso-suojeluohjelman rahoitus vähenee, vaikka se on ollut viime vuosien tärkein porkkana kotimaan metsien suojelussa. Kaatuneita puita ja pystyssä seisovia lahopökkelöitä on joka puolella. Hallitus on leikannut kovalla kädellä metsiensuojelun rahoitusta. Pitäisi olla elintilaa kaikenlaisille ötököille”, sanoo metsänomistaja Toivo Jussila . ”Haapojen pinnoilla on monennäköistä kasvustoa. Jussilan sopimus olisi voinut jäädä uusimatta, ellei haapametsä olisi luonnonsuojelullisesti aivan ensimmäistä luokkaa. 9 16. Metso-ohjelma on koettu niin tärkeäksi, että Metsäteollisuus ry, MTK ja luontojärjestöt ovat vedonneet yhdessä päättäjiin ohjelman rahoituksen säilymisen puolesta. AJASSA. Miksi siis olla huolissaan. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat V altavien haapojen varjoon jääneet koivut ja kuuset tekevät vauhdilla kuolemaa. ”Metso on viime vuosien tärkein instrumentti metsien suojelussa ja tärkeä osa Suomen metsien käytön kestävyyttä”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Saija Kuusela . Metsän valtiaat – haavat – näyttävät sen sijaan suhteellisen elinvoimaisilta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsälle tehtiin uusi kymmenen vuoden määräaikainen suojelusopimus viime vuonna
Metsäkeskus on kuitenkin jo ilmoittanut, että sen täytyy valikoida uusittavia metsäkohteita vähenevän rahoituksen vuoksi. Nytkään otuksen jätöksiä ei tunnu löytyvän haapojen tyviltä ahkerasta tarkastelusta huolimatta. Uhanalaisten eläinja kasvilajien esiintyminen lisää suojeluarvoa. » Metso-ohjelman yhteydenottolomakkeet löytyvät sivulta www. Miten saan metsäni suojeluun. ”Monimuotoisuuden kehitystä täytyy seurata erilaisin tutkimusmenetelmin.” Yksi mittareista on kymmenen vuoden välein tehtävä Suomen eliölajien uhanalaisuusarvio. MMM:n kautta kulkevissa kemeratuissa suojelutavoitteet sen sijaan karkaavat jo nyt. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Avoin rahasto rinnalle. Kokeneena metsämiehenä Jussila myös tietää, kuinka vaikeaa haavan vesominen olisi saada kuriin hakkuissa. Metsoraha etenee kahta polkua pitkin. » Metsäkeskus ja kemera: 10 vuoden määräaikainen suojelusopimus tai luonnonhoitotyöt. » Metsäammattilaiset, kuten metsänhoitoyhdistysten metsäneuvojat, välittävät metsänomistajien suojelualuetarjouksia eteenpäin oikeille viranomaisille.. Osa suojelussa nyt olevista metsähehtaareista on siis menettämässä statuksensa. Koska puusto on pääasiassa haapaa, suojelun pelkona ei ole kirjanpainajien leviäminen kuusista naapurimetsään.” Metsäkeskuksen pitäisi lähivuosina uusia runsaasti määräaikaisia ympäristötukisopimuksia. metsonpolku.fi. Hehtaarit eivät yksin riitä Entisen Anjalankosken alueella Etelä-Kouvolassa sijaitsevan haapametsän pitäisi olla myös liito-oravan asuinaluetta, mutta Toivo Jussilalla ei ole liitävästä jyrsijästä suoraa havaintoa. ”Avoimella Metso-suojelurahastolla pystyttäisiin selkeästi vahvistamaan Metson rahoituspohjaa. Myös Metsoon kuuluu varsinaisen suojelun ohella tutkimusta, kehitystä, viestintää ja seurantaa – yhteensä 14 eri toimenpidettä. » Ely-keskus: pysyvän yksityisen suojelumetsän muodostaminen, myynti valtiolle suojelumetsäksi tai 20 vuoden määräaikainen suojelusopimus. Oman ehdotuksensa kertoi viime viikolla myös Metsäteollisuus ry. Yllätys puun juurella Toivo Jussilan suojellun haapametsän keskellä on pieniä aukkoja, joissa haavanvesat ja kuusentaimet yrittäAJASSA ”Aika savotta olisi, jos tästä ryhtyisi talousmetsää tekemään.” FAKTA Metso-suojeluohjelma » Metsänomistaja voi suojella metsänsä vapaaehtoisesti korvausta vastaan tai teetättää luonnonhoitotöitä. Valtion suojelurahoille on esitetty myös täydentäviä lähteitä. Viime vuoden lopulla myönnetty kahden miljoonan euron lisäraha turvaa YM:n kautta kulkevan suojeluhehtaaritavoitteen tänä vuonna. Ympäristökeskuksen Saija Kuuselan mukaan hehtaarit eivät ole ainoa suojelun onnistumisen mittari. 10 16. MTK kannattaa nykyisen ohjelman rinnalle avointa Metso-suojelurahastoa, johon yksittäiset kansalaiset, yritykset ja järjestöt voisivat lahjoittaa rahaa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. ”Nykyisellä kolmen miljoonan rahoitustasolla kemerarahoista tuettava suojelu ei saavuta tavoitettaan. Toinen vie ympäristöministeriöstä (YM) ely-keskuksiin, toinen maaja metsätalousministeriöstä (MMM) Suomen metsäkeskukseen. Asia ei ole toistaiseksi saanut ansaitsemaansa tuulta siipien alle”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . » Soveltuvuus suojeluun arvioidaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla. Yhteyttä voi myös ottaa suoraan oman alueen ely-keskukseen tai Suomen metsäkeskukseen. ”Aika savotta olisi, jos tästä ryhtyisi talousmetsää tekemään. Tavoitehehtaarien täyttyminen vaatisi kuutisen miljoonaa euroa vuodessa”, kertoo neuvotteleva virkamies Ville Schildt maaja metsätalousministeriöstä. Suojelun jatkaminen mietitytti Jussilaa aluksi, mutta koska 1,5 hehtaarin metsäalue oli jo ollut 10 vuotta suojelussa, hyvin vauhtiin päässyttä kehitystä oli turha keskeyttää. Pinta-alan rinnalla tulisi puhua suojelun lopullisesta tavoitteesta, eli metsien ja metsälajien monimuotoisuuden säilyttämisestä
Vähintään edellytykset kehittyä arvokkaaksi metsäksi ovat olemassa.” Luken tutkimusten mukaan Metso-ohjelman valintakriteerit toimivat hyvin. Niiden avulla pystytään poimimaan suojeluun parhaimmat metsät, joissa elää runsaasti lajeja ja uhanalaista eliöstöä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 vät ylöspäin kaatuneiden runkojen keskeltä. Suojeluun halutaan etenkin lehtoja, puustoisia soita, laaja-alaisia ja luonnoltaan monipuolisia kangasmetsiä, tulvametsiä ja maankohoamisrannikon metsiä. euroa Eivät metsänomistajat vain yksipuolisesti tuhoa kaikkea suojelusta välittämättä, Toivo Jussila sanoo.. ”Muistetaan kertoa suojeluvaihtoehdosta metsäomistajille. Löytö ei aiheuta kiistaa, sillä puut ovat jo suojelussa. Ei paljon valo maahan tapaa”, Jussila sanoo. Kuolleen puun määrä on kasvussa suojelualueella. ”Kesällä, kun haavat ovat lehdessä, latvusto on todella tiuha. Nyt sen tajusi, kun meni rauhassa ja pysähtyi katsomaan”, Jussila sanoo. ”Metsä on suojelun kannalta laadukas erityisesti, jos alueella on haapajatkumoa kuolleiden, maahan kaatuneiden ja lahojen haapojen muodossa. ”Suojelumetsän arvoa lisää se, jos lähellä on arvokas suojelualue, josta voi levitä harvinaista lajistoa”, Siitonen sanoo. Maanomistajan voi olla vaikea tietää, millaisia metsiä suojeluun kaivataan”, Suomen ympäristökeskuksen Saija Kuusela sanoo. Määräaikaisen suojelusopimuksen nojalla haavat ja liito-orava saavat olla rauhassa vuoteen 2026 asti. Suojelu on joissakin tilanteissa myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto metsän käytölle.” Metso-kriteerit toimivat hyvin Haavan juurelta löytyi odotettu yllätys: liito-oravan kellertäviä talvipapanoita. 11 16. Kuori vain jää, kun sisältö lahoaa. Painopiste etelässä Metso-suojeluun etsitään tänä vuonna metsiä erityisesti aivan eteläisimmän Suomen maakunnista. ”Aina kannattaa tarjota metsäänsä suojeluun. AJASSA VALTTERI SKYTTÄ JÄREIDEN haapojen runsaus Toivo Jussilan suojelumetsässä kuulostaa Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha Siitosen mukaan lupaavalta alueen luonnonsuojelullista arvoa ajatellen. ”Yleensä tulee liikuttua niin vauhdilla metsässä, ettei ole huomannutkaan, mitä kaikkea suojelualueella on. Kymmenen vuoden määräaikaisesta suojelusopimuksesta Jussila sai noin 7 600 euron korvauksen. Metsän iän lisäksi suojeluarvoon vaikuttaa metsäalueiden keskinäinen sijainti. Kuusela toivoo myös metsäammattilaisilta aktiivisuutta suojeluasioissa. ”Kyllä kävi säkä.” Metsäretken jälkeen Jussila tuntuu olevan entistä tyytyväisempi suojelupäätökseen. ”Pidän summaa tämän metsän kohdalla ihan käypänä.” Kävelyretki haapametsään yllättää vielä aivan loppumetreillään, sillä metsän takalaidalta, suuren haavan juurelta niitä vihdoin löytyy: kellertäviä liito-oravan papanoita. 10 20 30 40 50 2008 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 2017* Metso-rahoitus 2008–2017 (yhteensä YM/MMM) *arvio Lähteet: Metso-tilannekatsaus 2015, YM, MMM Suojeluvarat lasku-uralla milj. Haavanrunkojen sammalja jäkälämattoja, pökkelöitä ja lahopuita katsomalla näkee, että haapametsässä on tarjolla eliöstölle täysin erilainen elinympäristö kuin ympäröivässä talousmetsässä
Jutun anonyymi lähde ei liity kuvan korjuuseen.. 55,28 . Hankintahinnat 58,2 . Uudistushakkuu 55,79 . 24,51 . 28,3 . Toivottavasti syksyllä palataan normaaliin rytmiin.” Heikon ja surkean väliltä MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsäkuljetuksen normaali ajomatka on enimmillään 300 metriä, jonka puunmyyjä saa ikään kuin ilmaiseksi. 37,14 . 27,29 . 45,13 . 23,56 . Koivukuitua alkaa mennä Äänekoskelle, mikä tekee tilaa varsinaisen energiapuun käytölle. 18,03 . 12,06 . ”Kuluva talvi on ylimenokausi sekä kuituettä energiapuuhakkuissa. 48,38 . nousussa . 17,32 . nousussa . 14,25 . 15,59 . Jos puita pitää ajattaa ajokoneella pitempiä matkoja, se vaikuttaa kantohintaan merkittävästi. 23,74 . 58,12 . 23,89 . 28,21 . 16,98 . ETELÄ-SUOMI . 23,06 . 17,17 . Ensiharvennus 39,83 . 11,77 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,6 . 46,81 . Sama kirjoittamaton vaikenemisen sääntö tuntuu koskevan kaikkia, jotka ovat metsäkuljetuksen kanssa tekemisissä. 50,58 . 38,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,94 . 15,77 . 22,65 . 34,18 . ETELÄ-POHJANMAA . Ensiharvennus 38,42 . 18,52 . 56,48 . 48,47 . 18,94 . Miten paljon, sitä peittää salamyhkäisyyden verho. 17,66 . AJASSA 12 16. Hankintahinnat 57,77 . 59,11 45,91 . Uudistushakkuu 57,58 . 17,76 . 15,99 . Harvennushakkuu 49,45 . Uudistushakkuu 56,13 . 300 metrin ja 300 kuution raja Pitemmän ajomatkan hinnoittelu on Matka maksaa Metsäkuljetusta lyhentämällä säästää. 15,18 . 24,75 . 14,25 . 16,48 . 15,92 . Hakkuukoneen menoa joutuu hillitsemään, koska kaadetut rungot saattavat peittyä lumeen. 23,8 . 57,83 . 43,34 . 15,07 . 41,96 . Uudistushakkuu 57,3 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,36 . Vähän tavallista leudompia talvia, turpeen osuuden kasvu, sahoilta tulevat sivutuotteet, koivukuitupuun päätyminen kattiloihin heikon menekin vuoksi. Ensiharvennus 12,11 . ”Kolmen neljän vuoden ajan haketta on palanut vähemmän kuin energiapuukauppoja tehtäessä on ajateltu. Sen jälkeen lähtee tietty euromäärä pois kuutiohinnasta jokaista sataa metriä kohti.” Näin kertoo ison yhtiön ostomies. Ajokoneen liikuttaminen harvennushakkuulla on kalliimpaa kuin päätehakkuulla. Vaikutus tulee paitsi suorana ajokustannuksena myös sitä kautta, että leimikolla ajokone alkaa jäädä jälkeen hakkuukoneesta. 21,31 . KYMI-SAVO . Sojakka uskoo, että tämän lämmityskauden jälkeen helpottaa. 21,81 . MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo KOKO MAA . 15,91 . 57,47 . Kun joka kausi on ostettu puoli vuotta ylimääräistä, niin varastoihin on kertynyt energiapuuta puolentoista vuoden käyttöä vastaava määrä.” Syitä on monia. 41,35 . 28,34 . 42,22 . Asian herkkyyden vuoksi hän ei halua esiintyä omalla nimellään eikä euroista ole lupaa puhua. 49,46 . Harvennushakkuu 49,31 . 15,71 . 29,68 . nousussa . 15,4 . Tilanne on vaikea, vaikka Tampereen ympäristössä on monia haketta käyttäviä voimaloita. 25,26 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,16 . Jari Kauppinen purki kuormaa kaukokuljetusreitin päässä Karstulasssa viime viikolla. 38,17 . Harvennushakkuu 46,02 . 15,5 . Ensiharvennus Hankintahinnat PUUKAUPPA 39 % Kuusitukin osuus viime vuoden bruttokantorahatuloista. 17,45 . 27,54 . 37,04 . 20,45 . 11,35 . Taksaperusteena on yleensä runkojen keskikoko sekä metsäkuljetusmatka, useimmiten sadan metrin tarkkuudella. 16,01 . 30,3 . 38,76 . 29,55 . Hankintahinnat 56,42 . Yleissääntö on, että mitä pienempää puustoa ja mitä pidempi metsäkuljetusmatka, sitä kalliimpaa on korjuu. ”Metsäkuljetus näkyy kantohinnassa, jos matka on 300 metriä pitempi. 15,38 . 56,96 . 23,75 . 17,23 . 26,21 . 11,69 . 57,09 . 15,66 . 18,52 . 20,24 . 56,82 . 58,72 . Harvennushakkuu 47,41 . 17,29 . 23,82 . 43,9 . 17,08 . 12,02 . Lähde: Luonnonvarakeskus MIKKO HÄYRYNEN ”ENERGIAPUUN menekki on heikon ja surkean väliltä, mutta kuitenkin nollaa suurempi”, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka sanoo. 16,28 . nousussa . 11,46 . Kesällä tehty talvikulkuinen penkkatie lyhensi metsäkuljetusmatkan kilometristä 300 metriin. 22,76 . 33,85 . 28,24 . 11,26 . 18,38 . Koneyrittäjien edustajat ovat taksoista yhtä vaitonaisia kuin ostomies, mutta niiden sanotaan olevan hyvin tapauskohtaisia. 15,93 . 20,66
18,2 . Minimiala on kaksi hehtaaria, ja penkkatie voi saada tukea lähimmän kivennäismaan reunaan saakka. 45,68 . 20,81 . Jos talvileimikolle ei ole kulkua, niin into tarjouksen tekemiseen laskee.” Penkkatiellä on oja yleensä vain toisella puolella ja ojamaat on tasattu tieksi. Harvennushakkuu 47,09 . Penkkatien tekemiseen saa kemeratukea, mutta työlaji ei ole metsätie vaan suometsän hoito. 12,33 . Uudistushakkuu 52,64 . MIKKO HÄYRYNEN KESKI-SUOMI . 24,38 . 15,53 . Hankintahinnat 56,74 . 24,73 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 7 618 Pohjanmaa 16 892 Lounais-Suomi 50 465 Häme-Uusimaa 57904 Kaakkois-Suomi 63 994 Pirkanmaa 35 816 Etelä-Savo 75 875 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 54 812 Keski-Suomi 78 948 Pohjois-Savo 40 998 Pohjois-Karjala 47 325 Kainuu 12 792 Pohjois-Pohjanmaa 17 170 Lappi 12 556 573 168 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 10 Kantohintojen kehitys Savo–Karjalassa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m viikot 1–10, 2017 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2016 2013 2014 2015 2016 2017 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,85 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI KOMMENTTI periaatteessa yksinkertaista. 41,94 . 25,65 . 15,53 . 54,18 . 10,59 . Penkkatien teettämisen hintahaarukka on ollut 0,75–1,8 euroa metrille, ja kustannukset nousevat sitä mukaa, mitä paksuturpeisemmalle suolle mennään. 17,33 . nousussa . 34,31 . Uudistushakkuu 47,97 . 58,05 . 14,59 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,62 . 28,23 . Satametrittäinen vähennys on liikesalaisuus, mutta 300 metrin lisäksi myös 300 kuutiometriä on jonkinmoinen raja. Tuki on 60 tai 30 prosenttia kokonaiskustannuksista riippuen siitä, onko kunnostusalue yli vai alle viisi hehtaaria. 11,57 . 43,98 . Selkeintä olisi, että puukauppatarjoukset sisältäisivät enintään 300 metrin metsäkuljetusmatkan ja että seuraavat sadat metrit alentaisivat kantohintoja niin ja niin paljon. 44,46 . 23,77 . 19,62 . Tällöin puunmyyjä voisi puntaroida, kannattaako penkkatie. 16,89 . 21,07 . 46,59 . 24,3 . 17,47 . Ensiharvennus 11,43 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,09 . 28,02 . 27,91 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,08 . Vaikka kuljetus jäisi myöhemmäksi, joka tapauksessa talvileimikoiden korjuupainetta saadaan levitettyä pidemmälle ajalle. 15,24 . Kartalta mitataan sadat metrit, ja jokainen sata metriä vaikuttaa kantohintoihin tietyn euromäärän. 14,03 . Kuljetuksesta lisäpalvelu?. nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Sitä isommille leimikoille muutaman sadankin metrin pituista penkkatietä kannattaa vakavasti harkita, sillä korkeampi kantohinta tuo satsauksen välittömästi takaisin. 14,78 . Uudistushakkuu 56,99 . Harvennushakkuu 45,12 . Vaikka varsinaista tuottoa ei tulisikaan, jokin arvo on silläkin, että kohteelle saa jatkuvan pääsyn. Hankintahinnat 54,8 . Harvennushakkuu 45,6 . MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Erilaiset korjuuolot vaikeuttavat puunhintojen vertailua. 57,48 . 27,92 . 52,38 . 25,07 . Ensiharvennus Hankintahinnat 53,9 . 15,36 . KAINUU-POHJANMAA . 23,65 . 37,16 . 16,66 . 15,79 . Uudistushakkuu 55,79 . 57,56 . 17,04 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,68 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 17,57 . 57,18 . 55,45 . 22,03 . 18,79 . ”Penkkatie vaikuttaa tosi paljon leimikon houkuttelevuuteen. 18 . Jos puusto painottuu leimikon toiselle laidalle, se otetaan kuljetusmatkassa huomioon. 17,7 . 39,95 . 17,49 . 43,71 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,15 . 51,4 . 26,02 . Tukea saa myös yhden tilan hankkeeseen, mutta ei pelkästään penkkatiehen, vaan sen pitää liittyä kunnostusojitukseen. Syksyn ja talven taitteessa leimikko, jonne saadaan korjuukalusto heti ensimmäisen pakkasjakson myötä, on arvokas. AJASSA 13 16. 48,22 . SAVO-KARJALA . 25,6 . 14,89 . LAPPI . 15,93 . Ensiharvennus 12,19 . 33,51 . 42,19 . 15,62 . Pehmeällä pohjalla penkkatie kantaa raskaan kaluston vain jäätyneenä, mutta kestää kesäaikana kevyemmän kulun, kuten mönkijän. nousussa . 54,63 . 29,71 . 13,59 . 15,94 . 27,03 . Puunostajat eivät kuitenkaan halua muuttaa vakiintuneita käytäntöjä. nousussa . 14,58 . Penkkatie jatkaa talven korjuukautta Ostomies kannustaa tekemään penkkateitä, sillä ne jäätyvät aikaisin
Oikeiden asentojen ja menetelmien opettelu kuitenkin kannattaa, sillä niiden avulla metsätyöt tulevat Näin säästät kroppaa Kunnon työvälineillä ja oikeilla työasennoilla vältät metsätöistä tulevat terveysvitsaukset. ”Pää pidetään suorana. Ja mikä tärkeintä: tekijä välttyy metsätöiden aiheuttamilta selkä-, niskaja hartiavaivoilta. Muita yleisiä virheitä ovat käsivoimien liikakäyttö ja se, että kurkotellaan sahalla”, kertoo pian 30 vuotta metsäalan opettajana toiminut Pekka Sivonen ammattioppilaitos Hyriasta. Taukoja ei pidetä, koska hei: tämähän on lopulta urakkahommaa. PAINO RUNGOLLE. Ranteelle hyvä asento on kättelyasento. joustaa jaloista. Karsimisessa jalat joustavat ja sahan paino on rungolla. Iltaisin hartioita ja selkää särkee, mutta niinhän metsätöiden jälkeen aina. Näin käy, jos et ole saanut metsäalan koulutusta tai muuta opastusta oikeisiin, ergonomisiin työasentoihin. Moottorisahasta on pidettävä kiinni niin, että ote on luja, mutta rystyset valkoisina sitä ei kannata puristaa. Lisäksi pää ja nivelet pyritään pitämään keskiasennossa. Käsillä kannatellaan sahaa ja puristetaan sitä kahvasta rystyset valkeina. ”Yleisin virheasento on, että selkä joustaa, mutta polvet eivät. Tärkeää on sekin, että jaloista joustettaessa polven ja jalkaterän on osoitettava samaan suuntaan. Oikea tapa työskennellä moottorisahalla on pitää selkä suorana ja tei sahaa kannatella käsillä”, sanoo metsätyön ergonomiaan perehtynyt erikoistutkija Merja Perkiö-Mäkelä Työterveyslaitokselta. Tuki vartalosta ja jaloista, jousto polvista Ergonomia ja oikeat työmenetelmät korostuvat erityisesti moottorisahatyössä, jossa tyypillisesti on hankalia työasentoja ja staattista lihasjännitystä. 16. Moottorisaha käteen, selkä kyyryyn ja hartiat korviin. Selkä taittuu, polvet eivät. ”Lisäksi kyynärpäät pidetään lähellä vartaloa, ja sahan pitää tukeutua vartaloon ja jalkoihin niin etmielekkäämmiksi ja työn tekeminen tehostuu. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K evät koittaa, metsätyöt kutsuvat. Kyynärnivel ei saa olla ihan suorana tai koukussa, jotta tuki niveleen on hyvä ja voimantuotto parhaimmillaan”, Perkiö-Mäkelä selittää. Vaihtele työasentoja Perkiö-Mäkelä suosittelee myös monipuolisia työasentoja ja niiden. Pekka Sivosella on takana pitkä työrupeama metsäalan opettajana
Metsätöissä on tärkeää huolehtia työvälineiden ja varusteiden kunnosta sekä tarpeellisten taukojen pitämisestä. Esimerkiksi putoavat oksat ja latvukset sekä moottorisahan varomaton käyttö ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita metsätöissä. Henkilönsuojaimilla voidaan kuitenkin tehokkaasti suojautua monilta terveysvaaroilta. Se on osa ammattitaitoa”, Perkiö-Mäkelä sanoo. ”Kantamista ja nostamista on syytä välttää. Tauot ja lihasten rentoutus auttaa jaksamaan pidempään. Kunnon työvälineet ja varusteet helpottavat oikeaoppista työskentelyä moottorisahan kanssa. 4. VIVUTA TAI PYYHKÄISE. ANNE HELENIUS VAARALLISIMPIA työvaiheita metsätöissä ovat puunkaato, katkonta ja kasaus. Jo ennen kuin selkä alkaa oireilla, kannattaa opetella uusia ergonomisia työasentoja, vaikka se vaatiikin harjoitusta ja tuhansia toistoja”, Perkiö-Mäkelä opastaa. ”Esimerkiksi puita kaadettaessa yleensä aina on sama polvi edessä. ”Eihän se työasentojen muuttaminen ole kovin helppoa, jos on jo tottunut tiettyihin asentoihin. Muista vaihdella työasentoja ja vältä kantamista ja nostamista. ÄLÄ KURKOTA. ”Työympäristöön ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon, joten ratkaisevan tärkeää on se, missä kunnossa työvälineet ovat. ”Jos maltettaisiin pitää taukoja, niin lihakset elpyisivät ja töitä jaksetaan tehdä paljon pidempään.” Entä jos on jo vuosikausia tottunut tekemään metsätöitä tietyllä tavalla. Työturvallisuus vähentää terveysvitsauksia KYYNÄRPÄÄT LÄHELLÄ VARTALOA. ”Moni polttopuusavottaa tekevä ei käytä esimerkiksi nostokoukkuja, vaan ottaa käsillä pöllistä kiinni, ja se vie paljon energiaa. Joskus voisi tehdä toisinpäin, sillä se helpottaa raskaassa työssä kovilla olevia lihaksia.” Työasentojen vaihtelu auttaa lihaksia palautumaan ja siten jaksamaan pidempään. Karsinnassa oksat voi vivuta tai pyyhkäistä irti rungosta. 2. Jos moottorisahan käyttö on ollut vähäisempää, kannattaa oppia hakea päivän–parin lyhytkurssilta. 3. Tämän lisäksi työpäivän aikana olisi hyvä pitää muutamia viisiminuuttisia elpymistuokioita. Sen sijaan kannattaa vivuta ja vierittää”, Perkiö-Mäkelä neuvoo. ”Metsurin turvavarustukseen kuuluvat suojakypärä, kuulonsuojaimet, silmikko, turvapusero ja -housut, turvasaappaat ja -käsineet sekä varustevyö”, Lindroos muistuttaa. Katkonnassa jousta jaloista ja siirrä sahan painoa käsiltä jaloille ja vartalolle. Muutama ergonomiavinkki kannattaa kuitenkin pistää korvan taakse. Raivaussaha on säädettävä oikein, jotta työ olisi sujuvaa ja turvallista. 6. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 vaihtelemista sekä symmetrisiä työliikkeitä. Selkä linkussa ja saha kaukana itsestä karsiminen on raskasta ja vaarallista. Pidä selkä suorana ja jousta polvista. Välineitä voi olla aluksi hankala käyttää, mutta se palkitsee ergonomiassa ja energiankäytössä.” Jalkatyötä raivaussahalla Raivaussahalla työskentely on moottorisahatyötä helpompaa, sillä sitä tehdään seisten. ”Varsinkin myrskytuhometsän hakkuu vaatii sekä ammattitaitoa että kokemusta. Vahingot kohdistuvat yleisimmin selkään ja alaraajoihin. Kaatamisessa saha tukeutuu vartaloon ja jalkoihin.. METSÄSTÄ 15 16. Jos joutuu siirtelemään pöllejä paikasta toiseen, sitä ei rasittavuutensa vuoksi kannata tehdä kovin pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. 5. Jopa yli puolet metsätöiden tapaturmista aiheutuu työympäristön puutteista ja vioista. Siirrä moottorisahan painoa käsiltä vartalolle, jaloille ja rungolle. Tärkein neuvo kuitenkin on, että raivaaminen on jalkatyötä, jossa sahanterää ohjataan vartalonliikkeillä. Vinkit hyvään ergonomiaan SELKÄ SUORANA, JOUSTO JALOISTA. Raivurin painon tulisi jakautua molemmille hartioille, joten työasentoa voi korjata säätämällä valjaita, kahvojen asentoa sekä ripustuskoukun kiinnityskohtaa. Kaikkia vaaroja ei aina voida poistaa. Sivonen puolestaan muistuttaa siirtelyvälineiden merkityksestä. Samalla kun tankkaa tai teroittaa raivaussahan terää, voi tehdä myös lihaksia rentouttavia liikkeitä. ”Kantamisen ja nostamisen sijaan kannattaa vivuta ja vierittää.” 1. Lisäksi tällaisella työmaalla ei pidä työskennellä koskaan yksin”, kertoo työturvallisuusagronomi Erik Lindroos maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta
Hiihtelimme kahdessa päivässä rajan vartta seuraten Kapperjärvien tasalle. Tempaus löytyy Ylen elävästä arkistosta – kannattaa katsoa! Miltä Kessin erämaassa nyt näyttää. Alue piti sisällään Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon Paatsjoessa. Norjan puolella on myös luonnonsuojelualue, Øvre Pasvik, kooltaan 119 neliökilometriä. Norjan ja Venäjän raja-aukko aukeaa kaakon suuntaan ja Suomen ja Norjan – jo edellisiä kapeampi – aukko luoteeseen. Onneksi tietä oli ajettu moottorikelkoilla, joten umpista ei tarvinnut heti alkuun avata. R e n ga s m at ka ll a Kessissä Kessissä ”Pian taivas leimusi kokonaisuudessaan.”. 16 16. Elokuussa 1991 luonnonsuojeluveteraanit Pentti Linkola, Ville Komsi ja Teuvo Niemelä kahliutuivat Kessissä työkoneisiin. huhtikuuta 1947. Ura vie Muotkavaaraan, kolmen valtakunnan rajapyykille. Tuolloin Suomi myi Neuvostoliitolle 176 neliökilometrin verran Kessin aluetta Inarin kunnasta. Suunnitelmissa oli tehdä ”rengasmatka” ensin valtakunnan rajaa pitkin pohjoiseen ja palata Inarinjärven itärantaa lähtöpisteeseen Kessinjärven tasalle. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa rajavyöhykkeen reunaa seurailevaa kelkkauraa pitkin. Tähän lähdin hakemaan retkikaverini Isto Turpeisen kanssa vastausta viikon ja 112 kilometrin mittaisella ahkiovaelluksella. Hinta oli 700 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin 40 miljoonaa euroa. Lupa yöpymiseen saatiin, koska retkellä oli mukana palveluksessa oleva rajavartiomies. Miltä näyttää metsäsotien näyttämö 30 vuotta myöhemmin. Majoituimme rantasaunaan, joka toimii kulkijoille avoimena yksityisenä autiotupana. Vuonna 1987, eli tasan 30 vuotta sitten, puolestaan puhkesi Metsähallituksen ja luonnonsuojelijoiden välillä niin sanottu Kessin metsäsota. Tavoitteena oli Käyräjärvi, missä sijaitsee 90-luvun laman aikaan lakkautettu rajavartioasema. Yksi yö vietettiin Piilolan autiotuvassa, toinen Lapin rajavartioston partiomajassa. Tuolloin rakennettiin Paatsjoen yli silta, joka mahdollisti metsäautotiestön rakentamisen ja samalla Inarinjärven itäpuolisen erämaa-alueen hakkuut nykyaikaisilla menetelmillä. Siitä piti suksia ottamaan selvää. Ilta ehti pimetä ennen vartioasemalle saapumista. Autiotupia ja revontulia Aloitimme retkemme maasto-osuuden suuntaamalla Kessinjärveltä kohti koillista. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat S uomen rajaa siirreltiin edellisen kerran lähes päivälleen 70 vuotta sitten, 18. Tänne päättyy Virolahdelta, Suomenlahden rannalta, alkava Suomen ja Venäjän 1 313 kilometriä pitkä raja. Halusimme myös katsastaa, miten hakkuut näkyvät Kessin metsissä suojelurajauksen ulkopuolella, missä metsätalous on sallittua
Seuraavan yön vietimme Nuottamajärven laavussa. yö Nimeton järvi 5. Parhaat vuosikasvut taimissa ovat arviolta puolimetrisiä, ja mäntymetsä peittää kaikki kasvulle soveliaat alat. Keloja hakattiin kämppien polttopuiksi ja uittojen puomipuiksi. Onneksi päivä oli aurinkoinen ja tyyni eikä hiihtomatkaakaan kuin 12 kilometriä. Seassa kasvaa jokunen koivu ja haapa, mutta yhtään kuusta ei sattunut silmiin. yö Kapperjärven partiomaja 4. Metsä kasvaa pohjoisessakin Iston jäädessä leirihommiin suuntasin sukset kohden Majavaselkää katsastamaan tarkemmin suojelurajauksen ulkopuolisia hakkuita. Yllättävän paljon on myös parhaassa kasvussa olevaa nuorta mäntymetsää, jopa taimikoita. Yleinen huomio useista reitille osuneista hakkuualueista oli, että ne ovat selvästi pienialaisempia kuin etelämpänä, säästöpuita on jätetty runsaasti ja alkuperäistä metsää on käsiteltyjen kuvioiden väleissä tavallista enemmän. Illalla pakkasen kiristyessä nousi luoteiselle taivaalle himmeä revontulikaari, joka pikku hiljaa voimistui ja alkoi poimuilla. Hiihtomatkaa kertyi yli 22 kilometriä, josta osan pääsi etenemään poromiesten ajamaa porojen ruokintakelkkajälkeä. Pehmyttä putulunta oli yli 20 senttiä, joten hiihtäminen kävi työläämmäksi. Suo me n ja Ven äjä n raja Suomen ja Norjan raja Lähtö ja tulo 3. Pian taivas leimusi kokonaisuudessaan. Kessin petäjät ovat ääriolosuhteista johtuen lyhyitä, vankkaoksaisia ja hitaasti kasvaneita yhden tukin arvopuita. Näin jouduimme virittämään laavuleirin lähelle Kessinjärven rantaa. 17 16. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 METSÄSTÄ Kapperilta suksenkärjet suunnattiin länteen kohden Inarin järveä. Metsänkasvu on kiihtynyt selvästi myös täällä pohjoisessa, lähellä metsärajaa. Järeät kuusimetriset ja latvaläpimitaltaan vähintään 20-senttiset tukit myytiin norjalaisille. 20ja 30-luvuilla Kessissäkin hakattiin suuret alueet poimintahakkuina, joissa poistettiin 20 suurinta puuta hehtaarilta. yö Käyräjärvi 2. Näin leiri saatiin pystyyn auringon vielä paistaessa täydeltä terältä. yö Piilolan autiotupa 6. Vanhojen, monisatavuotiaiden aihkipetäjien tyvillä näkyi paljon palokoroja, joten metsäpalot ovat olleet aiempina vuosisatoina yleisiä. Tienvarsi puskee tiheää, hyväkasvuista mäntytaimikkoa.. Toivottavasti niitä ei jalosteta pelkiksi lankuiksi ja laudoiksi saati jauheta selluksi. yö Nuottamajärven laavu 1. yö Kessinjärvi Muotkavaara ”Pian taivas leimusi kokonaisuudessaan.” Isto Turpeinen hiihtää Kessintietä kohden Käyräjärveä. Retken viimeinen yö oli tarkoitus viettää Kessinjärven autiotuvassa, mutta Metsähallitus on sen myynyt ja tupa oli poistettu retkikäytöstä. Aukoille jätettyjä siemenja säästöpuita ovat myrskyt ja kovat tuulet kaadelleet runsaasti
Siksi muutin tänne takaisin”, parikymmentä vuotta toisaalla asunut paluumuuttaja kertoo. Äidin menehdyttyä hän otti uudestaan yhteyttä metsänhoitoyhdisYksin metsän kanssa Toni Tuomalasta tuli yhtäkkiä metsänomistaja, kun isä ja äiti kuolivat runsaan vuoden sisällä. METSÄSTÄ 18 16. Uskollisesti kymmeniä vuosia jauhanut kahvimylly kuuluu Tuomalan talon aarteistoon.. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti JUHA TANHUA, kuvat H ymykasvoinen Toni Tuomala seisoo punaisen, toistasataavuotiaan hirsitalon portailla ja huikkaa tulijoille: ”Saatte kahvia, jos jauhatte pavut itse.” Ei auta muu kuin ottaa kahvimylly käteen ja alkaa jauhaa. Samalla Tuomala kertoo Askolan Juornaankylässä olevan isoisän isän aikaisen kotitilansa historiasta. Seuraavana vuonna äiti kuoli aivoverenvuotoon. Opinhalu kasvoi Metsäasioissa Tuomala ei sentään jäänyt oman onnensa nojaan. Toni Tuomalasta tuli tilan isäntä ja metsänomistaja yhtäkkiä. Askola Vanhempi sukupolvi ei ole enää neuvomassa uudehkoa metsänomistajaa, joten Toni Tuomala kysyy välillä neuvoja metsänhoitoyhdistyksestä ja naapureilta. ”Tätä seutua on asutettu jo kivikaudelta lähtien. Olin juuri pääsemässä jo vähän yli isän poismenosta, ja yhtäkkiä kotitila jäi tyhjäksi.” Perinnönjaossa saaduista metsistä ja kotitilasta tuli Tuomalan omien sanojen mukaan hänen avoterapiapaikkansa. ”Ei sellaiseen voi valmistautua mitenkään. Jopa meidän pelloilta on löytynyt kivikirveitä, ja metsän takana rinteessä on Museoviraston rekisteröimä muinaismuistokohde.” Tuomalan tilaan kuuluu 20 hehtaaria naapurille vuokrattua peltoa ja puolensataa hehtaaria metsää. ”En raaskinut luopua tilasta, sillä täällä on kaikkea: iso piha, metsät, pellot ja joki lähellä, savusauna ja lähdekaivo. Ensin isä sairastui vakavasti ja menehtyi alkuvuodesta 2008 vain muutamien kuukausien sairastamisen jälkeen. Tilalla oli olemassa metsäsuunnitelma, jonka Tuomala päivitti isän kuoltua
Puuntuottaja sattui kävelemään metsätietä pitkin ja pelasti raukan pinteestä. Reunapalteen poisto ei ole kallista, jos vesakot on perattu säännöllisesti. seo. ”Pidän vanhoista esineistä, jos niillä on tarina.” Toni Tuomala on hankkinut kamerakokoelmansa nettihuutokaupoista tai muualta, missä kamera pistänyt miehen silmään. Osa taimista hävisi täysin ja käytännössä loputkin olivat hirvien pilaamia. Talvella pitäisi tehdä nykyistä enemmän. ”Isän kuoleman jälkeen siellä oli pelkkää pusikkoa, ja nyt kun olen kauheat alueet raivannut, niin siellä on saatu koivikko vihdoin kasvuun”, Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen tuoreessa valtuustossa istuva Tuomala kertoo. Aika kuitenkin rajoittaa matkailusta, vaeltamisesta ja sienestyksestä pitävän toimeliaan miehen harrastuksia. ”Nyt etsin mielekästä työharjoittelupaikkaa alalta, ja samaan paikkaan voisin tehdä lopputyönkin”, Tuomala vinkkaa. Metsäalalla pitkään toiminut isä oli kuljettanut 10-vuotiasta Tonia risusavotassa ja pinomittoja tekemässä. ”Metsäasiat ovat nyt paremmalla mallilla kuin aikoihin. Tuomala teki kuten metsäneuvoja opasti, ja nyt tilalla on tehty harvennushakkuu ja kaksi päätehakkuuta. Asiaa voi ennakoida ennen puutavaran tuomista tien varteen. PALSTALLA tykseen ja lähti metsäneuvojan kanssa kävelykierrokselle metsiinsä. Työhön tarvitaan mieluiten tiekarhu tai edes järeä vetopeli, joka jaksaa vetää hydraulikuormitteista ja kunnolla säädettävää laitetta. Hirvet järjestivät lisätöitä Vastajauhettu ja mutteripannulla keitetty kahvi tuoksuu perinteisessä maalaistalossa, joka on kuin kotiseutumuHyvä haltijatar oli joutunut kiipeliin kaatuneen puun alle. Toinen mahdollisuus on, että metsätien aurausurakka määritellään tavallisuudesta poiketen niin, että edellytetään käytettäväksi auran lisäksi sivuauraa, joka voi siirtää jokaisella aurauskerralla suurimman osan lumesta suoraan ojaan saakka. Meitä on moneksi. Mies pyysi haltijatarta löytämään tieurakoitsijan, joka osaa lanata metsätiehen kunnollisen sivukaltevuuden niin, että vesi valuu ojiin eikä tietä pitkin. Entä millaisia suunnitelmia tulevalla metsätalousinsinöörillä on. Mies ehdotti: Voisiko haltijatar löytää metsäyhtiön, joka maksaisi kuitupuusta viisi euroa enemmän kuutiolta kuin muut. Nyt ensimmäisellä sijalla ovat opiskelu ja metsätyöt. Jos vielä paksu reunapalle estää veden juoksun tieltä ojaan, tiestä ei saa kunnollista pelkällä sivukaltevuuden säädöllä. Edellytyksenä on, että vesakon raivaus on tehty myös ojassa niin, että siellä on kaikelle tien lumelle tilaa. ”Talven aikana olen harventanut koivikkoa muutamia tankillisia kerrallaan. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Sivuauran käyttö estää aurausviittojen asettamisen syksyllä, mutta monellako metsätiellä se muutenkaan tehdään. On kaksi mahdollisuutta. Haltijatar arvioi, ettei se ole mahdollista. Veden on voitava juosta vapaasti tieojaan. Voidaan tilata erillinen työ, jolla tien reunan lumivalli aurataan kevään tullen ojaan. ”Pidän vanhoista esineistä, jos niillä on tarina”, kertoo vanhojen kameroiden keräämisessä kunnostautunut Tuomala. Vaikutuksen huomaa keväällä lumien sulamisen aikaan: tielle ei tule suuria määriä vettä vähäisistä tien reunan lumivalleista. Keväällä istutan hehtaarin verran kuusta, koska hirvet syövät ja tallovat männyntaimet.” Hirvet ovatkin olleet Tuomalan metsien vitsauksena jo pitkään. Sillä saa sadekuopat peitetyksi ja pinnan jotakuinkin tasaiseksi, mutta sivukaltevuutta sillä ei saa tehdyksi eikä edes ylläpidetyksi. Mutta mikä oli toinen toive. Urakoijat puolustautuvat aivan aiheellisesti sillä, että pinnan muotoiluun tarvitaan kulutuskerrosta 5–10 senttimetriä. Hyvä haltijatar pudisteli lunta höyhenistään ja lupasi täyttää kahdesta miehen toivomuksesta helpomman. Monilla teillä ongelmana on kuitenkin raivaamaton vesakko ja jopa se, että tiealueella saattaa olla jonkun itsepäisen maanomistajan kuitupuukokoisia puita. Pahinta tietysti on, jos sulavasta vedestä muodostuu sivukaltevaa paannejäätä. Jos sitä ei ole tiellä, niin millä se sivukaltevuus tehdään. Jos metsätietä tarvitaan keväälläkin raskaaseen liikenteeseen, on huolehdittava siitä, etteivät lumivallit sula metsätielle ja pidä sitä märkänä viikkokausia. Seinillä on vuoden 1902 tilakartta ja Tuomalan isän tekemiä rukinlapoja, nurkassa 30-lukulainen, jugend-koristeinen urkuharmoni ja senkin päällä mustankiiltävä, Luonnontieteellisen museon roskiksesta pelastettu Olympus-kirjoituskone. Oliko se vitonen vai kymppi kuutiolta. Sivuauraa käyttäen saa metsätien kuivumaan keväällä nopeasti. ”Metsässä on edelleen sellaista tekemistä, josta ei kannata ulkopuoliselle maksaa. Lisäksi opinnot on saatava alta pois ja sitä kautta yritettävä päästä alan töihin. Kevään tiekokouksissa kannattaa tarpeen mukaan kysellä, ovatko tiestä huolehtivat aikoneet tehdä asialle jotakin. Tätä menetelmää käytetään yleisesti pienillä valtion teillä. Haltijatar mietti hetken ja sanoi: Mikä olikaan se ensimmäinen toive. METSÄSTÄ 19 16. Kokeneet metsäteiden toimitsijat ovat lähes samaa mieltä kuin sadun kirjoittaja. Osin kyse on siitä, että tiekunnalle tekee halvimman lanaustarjouksen joku, joka vetää pienellä traktorillaan ilman säätömahdollisuutta olevaa kevyttä lanaa. Ja vanhassa talossa toki riittää aina kunnostamista.”. Kun isävainaa aikoinaan istutti metsät paikallisen tavan mukaan männylle, sarvipäät herkuttelivat taimilla useampaan otteeseen. On vaikea löytää urakoijaa, joka lanaa metsätien siten, että sivukaltevuudeksi muodostuu suunniteltu 3–5 prosenttia. ”Tuolloin opin, että puunkasvatuksessa pitäisi pyrkiä laadukkaan puun tuottamiseen.” Tuomalan opinhalu kasvoi entisestään, ja nyt hän opiskelee metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa monimuoto-ohjelmassa. Myöhemmin Tuomala on paiskinut töitä paikallisen sahayrittäjän leivissä. Kerran kymmenessä vuodessa tehty urakka saattaa riittää. Taimikot on hoidettu, ensimmäisiä harvennuksia tehty ja keväällä istutan loput kuusentaimet.” Onnekseen Tuomalalla oli ennestään jonkin verran tietoa metsäasioista. Vuosi opintoja on takana, ja valmistuminen häämöttää kuluvan vuoden lopussa. Tarua ja totta metsätien kunnossapidosta Metsätien kuivumista vaikeuttavat puutavarapinot, jotka estävät lumivallien auraamisen keväällä ojaan
Sillä on lisäksi ylittämätön valtti nykysahoihin verrattuna: ”Tärinävaimennuksen puute tekee Contrasta tarkasti hallittavan lankkuja sahattaessa.” Legenda yhä pelissä mukana Vuonna 1959 esiteltyä Stihl Contraa valmistetaan edelleen.. Contraa myydään Kaakkois-Aasiaan, missä halutaan yksinkertaisia, helposti korjattavia sahoja. Haasteisiin vastatakseen Stihl on vahvistanut tuotekehitystään. ”Olemme entistä kiinnostuneempia omakotiasujista, mökkiläisistä ja puistonhoitajista.” Vuonna 1959 esitelty Stihl Contra on kunniapaikalla Stihlin museossa Waiblingenissä, ja hyvästä syystä. Sahavalmistajalta kysytään ketteryyttä, kun teknologia muuttuu ja kilpailutilanne jäsentyy uudelleen. Äskettäin yhtiö muun muassa osti osuuden israelilaisesta GreenIQ-yrityksestä, joka on erikoistunut pihanja puutarhanhoidon älylaitteisiin. Hän uskoo, että Stihl voi yhä kasvattaa markkinaosuuttaan polttomoottorisahoissa, koska osa Euroopan sahavalmistajista luopunee tuotannosta kiristyvien päästömääräyksien vuoksi. Yhdeksi putoajista veikataan saksalaista Soloa. Stihlin johtokunnan jäsen Norbert Pick ennakoi akkulaitteiden osuuden kasvavan ensivaiheessa kuluttajalaitteissa ja seuraavaksi pihojen ja puistojen hoidon ammattikoneissa. Lopulta hän heltyi myyntimiestensä vetoomuksiin ja pisti insinöörinsä töihin. Nokian romahdus tunnetaan Stihlillä, ja sitä käytetään varoittavana sekä vältettävänä esimerkkinä. Contra pelasti yhtiön 1950-luvulla. Toistaiseksi akkulaitteiden osuus Stihlin myynnistä on vähäinen, mutta kasvaa nopeasti. ”Kaksitahtimoottori pitää pintansa ammattikäyttöön tarkoitetuissa moottorisahoissa. Kevyt, t-kahvainen akkuraivaussaha FSA 130 tosin tullee myös Suomeen tämän vuoden aikana. Stihlin Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan myynnistä vastaava johtaja Nils Fock ennakoi, että kilpailuasetelma kärkevöityy, kun kauppa keskittyy akkukäyttöisiin laitteisiin. ”Vahvin todiste Contran erinomaisuudesta on, että valmistamme niitä edelleen. Yhtiön perustaja Andreas Stihl oli kiinnostuneempi dieselmoottoreista ja pienoistraktoreista. ”Osittain tästä syystä ostimme kaasuttimia valmistavan japanilaisen Zama-yhtiön. Tällä hetkellä Zama rakentaa Filippiineille uutta tehdasta.” Stihl ei halua Nokiaksi Kysynnän painottuminen akkukäyttöisiin laitteisiin haastaa jähmeään kilpailuun mukautuneet moottorisahavalmistajat. Kiristyviin päästönormeihin vastaaminen ei ole isoillekaan valmistajille helppoa. Tilanne on samankaltainen kuin suomalaisessa kuitupuukaupassa. Siitä tuli aikansa paras saha, ja malli valtasi markkinat koko puita kaatavassa maailmassa. Vuosittain niitä valmistuu tuhansia”, Schilling yllättää. Lisäksi se etsii liittolaisikseen startup-yrityksiä. Felix Weiblen esitteli Stihlin tuotteita kansainväliselle lehdistölle yhtiön kotikonnuilla Waiblingenissa. ”Aiemmin asiakkaamme oli metsuri. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S aksalainen Stihl ja ruotsalainen Husqvarna ovat vuosikymmenet hallinneet moottorisahamaailmaa kahdestaan. ”Tämä on Stihlin tärkein moottorisahamalli”, esittelee Andreas Schilling Stihliltä. Tällaisia epätäydellisen kilpailun markkinoita sanotaan oligopolistisiksi. Contra oli Stihlin ensimmäinen suoravetoinen, kalvokaasuttimella varustettu moottorisaha. Saha voidaan varustaa metalliterällä, ja sen pitäisi soveltua taimikoiden varhaisperkaukseen. Yhtä hyvää teho-painosuhdetta ei millään muulla tekniikalla kyetä tuottamaan”, Pick korostaa. Pickin mukaan Stihl pyrkii turvaamaan kaksitahtimoottoreihin erikoistuneiden osaajien saatavuuden jatkossakin. Vaihtoehtoisia tekniikoita ovat elektronisen moottorinohjauksen edelleen kehittäminen tai siirtyminen polttoaineen ruiskutustekniikkaan. Ensimmäiset akkulaitteet tulivat valikoimaan vuonna 2009. Bensasaha pitää pintansa pitkään Metsänhoitoon akkulaitteet ilmaantuvat hitaammin. Nyt niitä on tarjolla 50, ja lähivuosina valikoima kasvaa nopeasti. Siihen aikaan Stihlin sahat olivat teknisesti kaukana aikansa kärjestä. Nyt olemme entistä kiinnostuneempia omakotiasujista, mökkiläisistä ja puistonhoitajista. Myös amerikkalaisvalmistajia on lopettamassa. METSÄSTÄ 20 16. Jatkossa emme välttämättä ole markkinajohtaja, vaan kilpailemme akkulaitteiden suurten valmistajien kuten Makitan, DeWaltin ja monien kiinalaisyritysten kanssa.” Fockin mukaan ala on samankaltaisessa murroksessa kuin matkapuhelinteollisuus viime vuosikymmenellä
Messut rakennetaan kokonaisuudessaan metsään, ja ne ovatkin paras paikka haistella metsäalalla puhaltavia uusia tuulia. www.elmiawood.com KOKO MAAILMAN METSÄMESSUT Joka neljäs vuosi järjestettäville Elmia Wood – messuille osallistuu yli 50 000 vierailijaa ja 500 näytteilleasettajaa peräti 50 maasta. Tiimivastaava Pekka Dahlqvist (oikealla) tutkii Atte Heikkisen kanssa simulaattorin antamaa palautetta harjoitustehtävästä. +358 40 7554113 gunilla.holmberg@taimet.fi. Farmikomennus sopisi myös jo työelämässä oleville kuljettajille, jotka ovat vaihtamassa konemerkkiä tai pätevöitymässä ajokoneelta hakkuukoneen kuljettajaksi. Pyrkimys on mukailla työelämää, metsässä esimerkiksi ollaan aamukuudesta iltakymmeneen”, Dahlqvist kertoo. Elmia Wood – messut tarjoavat mahdollisuuden tutustua suurten konevalmistajien ja pienten tuottajien teknisiin innovaatioihin, tehdä kauppaa, tavata uusia tuttavuuksia ja inspiroitua lukuisista ideoista. +358 409009421 Erkki.eilavaara@koneyrittajat.fi Aapo Palonen (kävijät, suomi) Puh. Tervetuloa Ruotsiin 7.–10. Vuoden alussa opintonsa aloittanut Heikkinen hoitelee harjoitteet virheittä. Uuden koulutustavan pitäisi Farmin kautta huippukuntoon Savon ammattioppilaitoksen opiskelijat voidaan jatkossa komentaa farmiin hiomaan taitojaan. ”Oppilaitosten rahaa hankkeisiin on sijoitettu vajaa miljoona. Palautekin tulee automaattisesti. Loppu tulee Pohjois-Savon liitolta ja ely-keskukselta. ”Ilmavoimien uusilla lentäjillä on takanaan 300–400 lentotuntia, kun he pääsevät lentämään Hornetia. ”Yksi haaste on ollut metsäoloissa toimivan tiedonsiirtojärjestelmän löytäminen huoltoauton ja hakkuukoneen välille”, kertoo metsäkoneopetuksen tiimivastaava Pekka Dahlqvist . Hanketta toteutetaan yhdessä Ylä-Savon ammattioppilaitoksen kanssa. ”Ensi alkuun farmi on tarjolla nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen opiskelijoille esimerkiksi ennen yrittäjillä suoritettavaa työharjoittelua. Niissä lupaavat mutta lisäharjoitusta tarvitsevat pelaajat käyvät hiomassa taitojaan. Tämä on vasta esimakua tulevasta. Reitit laineille ja puljujärville Hasa vertaa käyttöön otettavaa koulutustapaa Pohjois-Amerikan ammattilaisjääkiekkoilusta tuttuihin farmiseuroihin. ”Uusien kuskien joukossa on patriklaineita, jotka menevät suoraan huipulle ja jessepuljujärviä, jotka pannaan farmin hiomaan taitojaan. olla käytössä ensi syksystä alkaen. Saamillaan miljoonilla Savon metsäopetus on hankkinut uusia metsäkoneita ja simulaattoreita. ”Puutavara-auton kuljettajien kouluttamiseksi on rakennettu kahdeksankilometrinen ajoharjoittelurata Kuopion Neulamäkeen”, Dahlqvist paljastaa. Lisäksi hakkuukoneelle vuoroaan odottava opiskelija voi harjoitella huoltoauton simulaattorilla hakkuutyömaan laidalla. ”Kaikki Suomen metsäkonekoulut voivat soveltaa, mitä täällä teemme”, Hasa toteaa. Simulaattori arvostelee opiskelijoiden suoritukset, ja hylätynkin voi saada, jos homma ei suju. METSÄSTÄ 21 16. Siinä meillä on parannettavaa.” Miljoonien eurojen hanke Savon ammattioppilaitoksessa on meneillään yhteensä 2,9 miljoonan euron hankkeet metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien koulutuksen kehittämiseksi. +358 400 479252 aapo.palonen@pp.inet.fi Gunilla Holmberg (Kävijät, suomi, svenska) Puh. Yrittäjien koneilla kuljettajien on yllettävä sellaiseen työtahtiin, jota aloittelevien on vaikea tavoittaa.” Metsäkoneopetuksen farmi tarkoittaa vaihtelevan pituista opintojaksoa, jonka aikana opiskelija voi harjoitella koneen käyttöä. +358 50 330 88 10 riikka.ylikangas@viexpo.fi Erkki Eilavaara, Koneyrittäjä (näytteilleasettajat & kävijät) Puh. Rahan lähteenä ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja rakennerahasto”, Hasa kertoo. Ilmavoimien valttina on pitkälle kehitetty lentosimulaattorien käyttö. Savon ammattioppilaitoksen koulutuspäällikkö Karl Erik Hasan ja hänen kollegoidensa opintomatka Karjalan lennostoon havainnollisti simulaattorien tehokasta käyttöä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva V ieremäläinen aikuisopiskelija Atte Heikkinen istuu uusista uusimman hakkuukonesimulaattorin pukilla ja silmäilee kolmen rinnakkaisen näyttöruudun muodostamaa metsämaisemaa, jossa kuvitellun hakkuukoneen nosturi kourineen liikkuu. Uutta on huoltoautoon sijoitettava ”lennonjohtoyksikkö”, jolla seurataan ja ohjataan kuljettajaoppilaan työskentelyä hakkuukoneella kuvaja datayhteyden avulla. Farmista pääsee, kun osaaminen on karttunut. Samalla tuntimäärällä hakkuukoneen kuljettajaopiskelijat eivät vielä ole valmiita työhön. kesäkuuta 2017 ELMIA WOOD 2017 EDUSTAJAT SUOMESSA: Riikka Ylikangas, Viexpo (näytteilleasettajat) Puh
Leimikolle tehdään rinnakkaiset puolen hehtaarin alat, joilla verrataan alaharvennusta ja voimaperäistä poimintahakkuuta. Lisäksi harvennusmetsään merkittiin säästöpuuryhmiä. Se miellyttänee ainakin purolla partioivaa saukkoa. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M uuramen kunnan harvennusmetsässä havainnollistetaan talousmetsien luonnonhoitokeinoja osana Suomen metsäkeskuksen ”Sykettä Keski-Suomen metsiin” -hanketta. Ei siis olla lähelläkään lain vähimmäisrajaa”, Turunen korostaa. ”Ennakkoraivauksilta ei tarvitse kaataa jokaista närettä eikä taimikoistakaan niittää katajia tai muita matalia pensaita nurin. Lain mukaan suojavyöhykkeen leveyden pitäisi vastata puuston keskipituutta puron molemmin puolin. Arkisia keinoja luonnonhoitoon Kohteella kokeillaan myös metsäalan yhteisen Monimetsä-hankkeen keinoja. Yksityismetsissä suojavyöhykkeiden täysrauhoitus ei Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turusen mukaan ole aina olisi paras ratkaisu. Ainakin hömöja töyhtötiaisten ahdinko helpottaa, jos koivuiset tekopökkelöt yleistyvät. Metsälakikohteilla ei pidä raivata aluspuustoa eikä pensaita. Pino piteni Pääosa leimikosta on tavallista talouskuusikkoa. ”Säästöpuita kannattaa valita lehtipuuston vallitsemista osista metsikössä. Lehtipuita on hyvä jättää istutuskuusikkoon lisäämään monimuotoisuutta. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Leimikolla suikertava puro on metsälain suojaama. Esimerkiksi tässä ryhmässä on ränsistyneitä koivuja ja leppiä sekä muutama havupuu, joten puunmyyntituloja ei sanottavasti menetetä”, sanoo projektipäällikkö Aino Ässämäki Suomen metsäkeskuksesta. Näkyvimpiä niistä ovat tekopökkelöt, noin kolmen metrin korkeudelta katkaistut puunrungot. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Myös kosteikkopainanteet voi kiertää”, Turunen vetoaa. Poimintahakkuun puolella kertymä kohosi liki 200 kuutioon. Tavoitteena on kehittää arkimetsätalouteen sopivia luonnonhoidon menetelmiä. ”Poimintahakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala oli 15. Niiden on määrä säilyä pitkälle päätehakkuun jälkeiseen aikaan. ”Poimintahakkuut tuottavat sen verran tuloja, että moni metsänomistaja haluaa jättää lain vaatimaa leveämpiä suojakaistoja tai ei hae poikkeuslupaa puronvarren päätehakkuulle.” Puuston rakenteen ja kerroksellisuuden sekä puulajiston on hakkuissa säilyttävä ennallaan. 22 16. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Alaharvennus tuotti puuta 60 kuutiota hehtaarilla. ”Kaikkia tukkipuita ei voi kaataa. Poimintahakkuun perusteet ovat selkeät. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Kolmas ja helpoimmin toteutettava luonnonhoitokeino talousmetsissä on turhan raivaussahaamisen välttäminen. Mallikohteella vyöhyke ulottui notkon leveydelle, eikä hakkuitakaan uloteta puron lähistölle. Projektipäällikkö Aino Ässämäki ja metsäneuvoja Kari Turunen arvelevat, että tekopökkelö tarjoaa tiaisille pesäpaikan jo parin vuoden päästä. Se on istutettu entiselle laitumelle 1960–luvulla, ja metsä on harvennettu kertaalleen. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.. Raivaus kielletty! Muuramessa kokeillaan luonnonhoitokeinoja. Aluskasvillisuutta ei saa raivata metsälakikohteilta, esimerkiksi purojen varsilta tai lähteiden ympäriltä eikä myöskään säästöpuuryhmien alta. Silti tuloja voi kertyä tuhansiakin euroja hehtaarilta”, Turunen havainnollistaa. ”Tavoitteena on ottaa puuta päältä pois ja korostaa puuston pituusvaihteluita”, Niskanen havainnollistaa. Hakkuun urakoi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen lukuun yrittäjä Tommi Niskanen
Tutkija tarvitsee paitsi kynämiehen taitoja myös kärsivällisyyttä: Lahtela aloitti diplomityönsä tekemisen aiheesta jo loppuvuodesta 2011. Sillä ei tiedetä juurikaan olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Myös melamiinipuun biologista kestävyyttä, eli esimerkiksi sen laho-, homeja hyönteistuhoherkkyyttä, on vielä testattava. ”Tutkijan pitää aina oppia uusia ja erilaisia asioita sekä olla avoin uusille ideoille.”. Viime syksynä samassa oppilaitoksessa hyväksyttiin tohtorinväitöskirja massiivipuun ominaisuuksien kehittämisestä erilaisilla modifiointitekniikoilla. Lämpökäsittelyssä puu taas menettää hyviä lujuusja jäykkyysominaisuuksiaan, minkä vuoksi sitä ei voi käyttää kantavissa rakenteissa. Painekyllästyksessä mäntyyn tunkeutuu suoja-ainetta koko puuhun sydänpuuta lukuun ottamatta. Seulan läpäisi neljä ainetta: metsäteollisuuden perinteinen sivutuote mäntyöljy, silikoni, natriumsilikaatti eli vesilasi sekä melamiini. ”Modifiointi tarkoittaa puun yhden tai useamman ominaisuuden parantamista niin, että se vaikuttaa koko puutuotteen elinkaaren ajan”, Lahtela selittää. Kuusi ei juuri kyllästy 10:tä millimetriä syvemmältä puun soluseinien sulkeutumisen vuoksi. Syyskuussa 1974 Metsälehti kuitenkin kertoi Metsähallituksen uudesta puunkorjuukoneesta, joka ”pistää kaksi runkoa minuutissa pölkyiksi kyytiinsä” . Melamiini on hartsia, jota käytetään muun muassa paperin pinnoittamisessa. Tehdyt johtopäätökset oli saatava kirjalliseen muotoon, jotta ne voiPitkä matka valmiiksi tuotteeksi Tutkijatohtori Ville Lahtela kehittää keinoja parantaa massiivipuun ominaisuuksia. taisiin julkaista tieteellisissä julkaisuissa ja saada muiden tutkijoiden arvioitaviksi. ”Puuteknologinen tutkimus on yrityksissä jäänyt vähemmälle. 23 16. Niitä käsiteltiin kyllästämällä ja lämpökäsittelemällä eri lämpötiloissa. ”Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä”, sanoo nuori tutkija. Sen jälkeen käsitelty puutavara kuivattiin. ”Tämän koneen työtulos on noin 80–120 runkoa tehollista tuntia kohden eli 20–40 m3 riippuen ennen kaikkea käsiteltävien runkojen koosta sekä puuston tiheydestä ja maasto-olosuhteista. Vasta sitten oli varsinaisten testikappaleiden valmistamisen vuoro. ”Kone kaataa, karsii, katkoo ja lajittelee puut ’taskuihinsa’, jotka se tyhjentää 1,5 kuutiometrin kasoiksi ajouran varteen”, lehti kuvaili. Sekin käsitteli valmiiksi kaadettuja runkoja. Uutuuden matka ideasta hyvällä hinnalla myytäväksi kauppatavaraksi kestää kuitenkin vuosia. Metsien keskellä Haminan Kitulassa kasvanut Lahtela kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2003. ”Oikotietä ei ole”, sanoo tutkijatohtori Ville Lahtela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Rauma-Repolan Lokomon tehtailla kehitettyä konetta kutsuttiin harvesteriksi. Amk-insinööriksi hän valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vuonna 2009 ja edelleen diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2012. Kainuun monitoimikoneista toinen työskenteli Kajaani Oy:n, toinen Metsähallituksen työmailla. Puun kyllästämisellä yritetään suojata sitä biologisilta tuhoilta. Aiemmin samana vuonna Metsälehti uutisoi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ottaneen Jämsässä käyttöön ruotsalaisen Kockums Processor 837–78 ATK-monitoimikoneen. Puiden kaadosta huolehtivat tosin edelleen metsurit. Miettiessään tohtorinväitöstyönsä aihetta Lahtela päätyi etsimään sellaista ympäristöystävällistä puunkäsittelymenetelmää, jossa tarvittavat aineet ovat jo saatavilla ja joiden yksikköhinta on maltillinen. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 METSÄSTÄ 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Kyllästäminen melamiinilla ja lämpökäsittely voisivat olla ratkaisu nopeasti kasvaneen männyn ongelmiin”, tutkijatohtori Ville Lahtela arvioi. ”Kaatoa varten on valmistettu myös erillisiä koneita, mutta ne eivät ole nykyisellä kustannustasolla vielä taloudellisesti kannattavia” , lehti totesi. Tällä teholla se tekee 7–8 hakkuumiehen työtä vastaavan määrän.” Metsälehden mukaan puunkorjuun koneellistamisen taustalla oli pula metsureista, mutta myös pyrkimys hillitä korjuukustannusten nousua ja keventää raskasta hakkuutyövaihetta. ”Monitoimikoneita on Suomessa tällä hetkellä vasta 30–40, joista Pohjois-Suomessa vain 4. LIINA KJELLBERG ” K a i n u u n metsissä jo kaksi monitoimikonetta” , uutisoi Me t s ä l e h ti tammikuussa 1974. Tässä vaiheessa takana oli jo paljon työtä. Sitten oli valittava parhaat mahdolliset menetelmät ja tehtävä riittävä määrä ”koeajoja” valituilla vaihtoehtoisilla kyllästysaineilla. Koesarjat valmistettiin painekattilassa. Tällä hetkellä tutkijatohtori Lahtela työskentelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toisen aiheen parissa, mutta tarkoitus on hakea rahoitusta melamiinilla käsitellyn puun kaupallistamiseen. Se lisäsi myös lämpökäsitellyn puun lujuutta. Monien mittausten tulosten varmistamiseksi oli hankittava verrokkiaineistoa, johon käsitellyn puun ominaisuuksia voitiin verrata. Monta koetta vielä edessä Melamiinikäsittely näytti vaikuttavan suotuisasti puun värin ja kosteuden kestoon. Ongelmaksi voi kuitenkin tulla sen järkevä loppukäyttö sitten, kun puutuote on tiensä päässä. Käsittelyjen jälkeen kappaleista mitattiin muun muassa kosteus-, säänkesto-, lujuusja palonkestävyysominaisuuksia. Lahtela aloitti tutkimuksensa tekemällä laajan kirjallisen selvityksen siitä, millaista tutkimusta aiheen tiimoilta on Suomessa ja maailmalla tehty. Kun Lahtela saavutti tutkimuksessaan parhaat mäntysahatavaran palonkesto-ominaisuudet juuri melamiinilla, ei tutkimusta ollut tarvetta jatkaa muilla aineilla. Metsähallituksen käytössä oli ilmeisesti kotimainen Pika 52 -prosessori, joka karsi ja katkoi kaadettuja puunrunkoja. Puunkorjuu koneellistuu MARTTI LINNA, teksti ja kuvat M etsäteollisuus kehittää kilvan uusia tuotteita, ja alan oppilaitoksissa tehdään paljon arvokasta tutkimusta. Ruotsissa toimivien koneiden määrä on jo yli 200” , lehti kirjoitti. Eli ihan ensi vuonna ei kannata melamiinipuuta kaupoista kysellä. P u u n k o r juun koneellistuminen oli alkanut – Metsälehden mukaan Suomessa tosin hitaammin kuin Ruotsissa. Se ei välttämättä tuota isojen myyntivolyymien tuotteita, eikä niistä ole isojen yritysten pääliiketoiminnaksi.” Silti kannattaa tutkia Kyllästetty puu on suosittu rakennusmateriaali
Kuvan alla oli teksti ”rotanloukut ne olla pitää”. Olen ymmärtänyt, että liika boori voisi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin puutoskin, vai pitäisikö booria sittenkin antaa kuusikolle lisää. TERHO MANNINEN puusuksilla etenevä metsämies Siteet kohdalleen Rotanloukkuside näyttää lukijan mukaan tältä. Syöjien joukossa on tietysti kasvisravinnon nauttijoita kuten myyriä, hiiriä, jäniksiä, kauriita ja peuroja mutta myös petoja kuten mäyrä, kettu, näätä ja supikoira. Siihen sienet tarvitsevatkin eläinten apua. Se on ilmeisesti tattien sukulainen, vaikka ulkonäkö muistuttaa tryffeleitä. Tiheäoksaisen kuusen lähellä maa saattaa olla hyvinkin kuivaa. Koeolosuhteissa taimia on tuhoutunut todella rajun boorin yliannostuksen seurauksena Boori tarvitsee liikkuakseen vettä ja kulkeutuu puuhun pääosin haihdutusimun avulla. Ihminen arvostaa tryffeleitä mutta ei pysty löytämään tuoksuvaa herkkua oman hajuaistinsa perusteella, vaan käyttää apunaan sikaa tai nykyään yhä useammin koiraa. Kuvaamanne oireet ovat yleisiä boorinpuutosoireita, mutta varsinainen ravinnetilanne selviäisi vain neulasanalyysin avulla. Useiden kuori on kova. JUHANI SIMONEN Joensuu Kyse ei liene boorin yliannostuksesta, koska lannoitus on tehty ohjeiden mukaan. Boorilannosta levitettiin ohjeen mukaisesti 300 kiloa hehtaarille. MARTTI VUORINEN tutkija, Luke Voiko kuusikko kärsiä boorin yliannoksesta. Ehkä siinä on mäyrä tai supikoira haistanut mehevän turilaan toukan tai kettu kaivanut myyrän hajun opastamana. LUKIJAKYSYMYS Kymmenen vuotta sitten istutettu, nyt nelimetrinen kuusentaimikko kärsii latvojen kuivumisesta ja runkojen haaroittumisesta. Kymmenes osa kuusista on kuivalatvaisia, puolet rungoista on pahasti haaroittuneita. Erityisesti syksyllä metsässä näkee nyrkinmentäviä kuoppia. Voivatko kuuset tästä johtuen kärsiä boorin yliannostuksesta. P I L K K E I T Ä 24 16. Alue ei ole hallanarkaa eikä kärsi liiasta vedestä. Kun itiöt kypsyvät, itiöemät tuoksuvat voimakkaasti ja monet eläimet kaivavat itiöemiä omaksi ravinnokseen. Jänönmukulan itiöemän valkosipulimaisen tuoksun tuntee ihminenkin. Rotanloukku, tehdasnimeltään Voitto, on vielä vanhempi ja ohessa olevan kuvan kaltainen. Ti m o To iv an en. Kasvupaikka on vanhaa peltomaata ja maaperä savista. Maan sisässä itiöemät ovat melko hyvässä suojassa sienisääskiltä. Metsänväen tryffelit Makupalan jänönmukulan pinnasta on ottanut melko pienihampainen eläin, metsämyyrä, metsähiiri tai orava. Aiemmin alueella kasvoi istutuskoivikko, jossa puut kärsivät monihaaraisuudesta. Voisi olla, että booria ei kuivuuden vuoksi olisi päässyt kulkeutumaan puuhun riittävästi. Eräissä tapauksissa boorilannoitus ei ole poistanut puutosoireita. Metsälehdessä 3/2017 oli Martti Linnan kirjoittama artikkeli puusuksista. Niille varmasti maistuisi myös kiinteämpi sienimassa. Metsikkö boorilannoitettiin, kun kuuset olivat metrisiä ja oireet ilmaantuivat. Varman vastauksen antaminen edellyttäisi tietoa kasvuoloista ja muun muassa sademääristä. Metsissä minulla ei ole tietoa boorin yliannostustapauksista. Merkkejä mustakorosienestä ei myöskään ole. Minusta side on Y-mallin kärkiside, jollaista käytin 50-luvulla kansakoulussa. Jalot tryffelit ovat tammen ja pähkinäpensaan seuralaisia, mutta myös havupuilla on lukuisia maan sisässä itiöemiä muodostavia sieniä. Ihan hyvä juttu, mutta kuva monosta ja siteestä jäi vaivaamaan. Metsikkö on saaressa entisen Pyhäselän kunnassa Pohjois-Karjalassa. Kasvaminen maan sisässä rajoittaa kuitenkin itiöiden leviämistä. Maan sisässä piilottelevat sienet ovat paljon yleisempiä kuin havaintomme osoittavat. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA METSÄPILA Useat sienet kasvattavat itiöemänsä maan sisään – tunnetuin esimerkki on tryffeli. Usein pohjalla näkyy kuitenkin osaksi syötyjä sieniä. Boori levitettiin pääosin puiden tyville. Maan sisässä kasvavat sienet ovat valtaosin puiden juurisieniä. Se suojaa kehittyvää itiöemää humuskerroksessa mönkiviltä pikkuotuksilta, jotka syövät sienirihmastoa. Oireet eivät lannoituksen jälkeen ole vähentyneet
Majavakanta ja saalis ovat pysyneet Etelä-Savossa ennallaan. Nyt 16 vuotta myöhemmin Lappalainen myöntää epäilleensä turhaan. Nykyään mennään enemmän vallitsevan riistatilanteen mukaan.” Veli Lappalaisen mukaan havainnosta olisi syytä ottaa oppia. Maakunta oli ja on yhä maamme majavaisin yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa. Monesti on käynyt päinvastoin. Heillä on paras paikallinen tietämys kestävistä metsästysmääristä. Kevääseen 2001 saakka majavasaalis tunnetaan erittäin tarkasti, sillä pyyntilupajärjestelmän aikaan saalis tuli ilmoittaa luvan myöntäneeseen riistanhoitopiiriin. ”Mielestäni metsästäjille pitää sälyttää entistä enemmän vastuuta. Majavalla tilastointitarkkuus on +/–30 prosenttia. Menetelmässä noin 5 000:lle satunnaisesti valitulle metsästäjälle lähetetään saaliskyselylomake, jonka perusteella vuosisaalisarvio tehdään. Tämän jälkeen saalis on tilastoitu Luonnonvarakeskuksen (aiemmin RKTL) ylläpitämän pienriistasaalistilastoinnin avulla. Pyyntiluvanvaraisten eläinten listalta on poistettu muun muassa metsäkauris, kanadanhanhi ja mufloni. Metsästäjäin keskusjärjestöstä ja riistanhoitopiireistä Suomen riistakeskukseksi muuttunut riistahallintomme kulkee kiivaasti suuntaan, jossa jaetaan vastuuta ja vapautta entistä enemmän paikallisille metsästäjille. Menetelmä on epätarkka lajeilla, joita metsästetään korkeintaan vain joitakin tuhansia vuodessa. Päätöksen pelättiin romahduttavan majavakantamme, koska metsästyksen epäilKANADANMAJAVA ei kadonnutkaan Kanadanmajavan metsästys vapautui pyyntiluvista keväällä 2001. ”Lyhyesti sanottuna pelkäsin silloin majavien puolesta.” Veli Lappalainen työskenteli riistapäällikkönä Etelä-Savossa, kun kanadanmajavan pyyntiluvista luovuttiin. Suomalainen on vastuullinen metsästäjä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuva R iistapäällikkö emeritus Veli Lappalainen on rehellinen ja tunnustaa tulleensa toisiin aatoksiin. Hirven ja villisian metsästystä on helpotettu ja muidenkin sorkkaeläinten pyynnille on lievennyksiä luvassa. Viimeisenä pyyntilupavuotena Etelä-Savossa metsästettiin yli 1 000 majavaa. ”Ei majava mihinkään kadonnut.” Suomalaiset vastuullisia metsästäjiä Kokeneen riistaviranomaisen ja metsästäjän sanomaa kannattaa kuunnella. PILKKEITÄ 25 16. ”Aikoinaan tuntui, että metsästäjät pyrkivät käyttämään kaikki metsästykseen myönnetyt pyyntiluvat. Todellisuudessa kasvuun on osittain saattanut vaikuttaa myös tilastointimenetelmän muutos. Pyyntilupajärjestelmä myös velvoitti metsästäjiä seuraamaan majavakantoja tarkasti. Jos arvio heittää, he myös itse kärsivät eniten seurauksista.” Majavasaalis kaksinkertaistunut Palataan kanadanmajavaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaikka tilastojen mukaan saalis on kaksinkertaistunut metsästyksen vapautumisen myötä. Sen metsästyskiintiöt siis poistettiin vappuna 2001. Kanadanmajava on elävä esimerkki turhan byrokratian tarpeettomuudesta. ”Suhtauduin majavanmetsästyksen vapauttamiseen aluksi kielteisesti.” Lappalaisen mielestä aikoinaan riistanhoitopiireistä haetut pyyntiluvat olisi pitänyt säilyttää pelkästään jo riistan arvostuksen takia. Helpotukset eivät ole johtaneet la jien alhoon. ”Nykyään mennään vallitsevan riista tilanteen mukaan.” tiin ryöstäytyvän käsistä. Metsästyksen ”helpottumisen” pelättiin koituvan lajin kohtaloksi. Metsästyskausina 2002–2015 saalis on vaihdellut keskimäärin 700–1 500 majavassa. Majavien runsauteen sillä ei ole havaittu olevan vaikutusta.. 2 000 4000 6 000 8 000 10 000 Kanta kesti Kanadanmajavasaalis 1994–2015 Kanadanmajavan metsästys vapautui pyyntiluvista 1.5.2001 Lähde: Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus 2015 2010 2005 2000 1994 Majavasaalis on kaksinkertaistunut 2000-luvulla
Syksyn 2017 lisäbudjetti saattaa tuoda helpotusta tähän. Vaikeita kysymyksiä, koska valtiovalta ei ole vielä päättänyt näistä asioista. 2017. Toiset puuyksilöt ovat perinnöllisesti satoisampia kuin toiset. Uudet kävyt syntyvät aina latvuksen yläosaan, oksankärkiin. Miten on niillä, jotka hakevat tukea kesällä tai syksyllä. Valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen kemeralain muuttamisesta. Istutukset alkavat toukokuun alussa eteläisessä Suomessa, pohjoisessa myöhemmin. Mitä tämän jälkeen. Nyrkkisäännön mukaan kuusikoissa neljännes rungoista tuottaa noin 80 prosenttia kokonaissiemensadoista, ja satoisimpia ovat nimenomaan järeät valtapuut. Miksi ei. Heti kun tämä tuki avautuu, Metsäkeskuksella on edessä täysi ruuhka hakemusten käsittelyssä. Vanhat kävyt alempana latvuksessa osoittavat kyseisen puun taipumusta kukkia keskimääräistä useammin. Kävyt laskettiin LUKIJALTA TUTKIJALTA Ei taimia ilman järeitä puita Uusi tutkimus kehottaa säästämään siemenpuita myös eri-ikäisrakenteessa. Seuraus on nuorten metsien riukuutuminen. Ennakkoraivaukset sekä taimikoiden varhaishoidot työllistävät määrätyn ajan. Yleensä ensiharvennukset ovat ns. Oma lukunsa ovat kuusen käpyja siementuhot. Tutkimuksessa laaditun mallin mukaan rinnankorkeusläpimittaluokan 20–30 senttimetrin kuusilla käpysato puuta kohden tuplaantuu harvoissa kasvatusasennoissa (pohjapinta-ala noin 12 neliömetriä) verrattuna tiheämpiin metsiköihin (ppa noin 20 m2). Tutkimusartikkeli: Nygren, M., Rissanen, K., Eerikäinen, K., Saksa, T. Tämänhetkinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Tulosten mukaan kuusten käpyisyys lisääntyy voimakkaasti rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. Valtapuiden ja lisävaltapuiden poistossa menetetäänkin merkittävä osa metsikön siementuotantopotentiaalista. Suurella todennäköisyydellä ne puuyksilöt, joissa on vanhoja käpyjä, kukkivat myös tulevina vuosina, jos olosuhteet ovat suotuisat. He ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna. Mielestäni se olisi hyvä ratkaisu. Lakiesitys on nyt siirtynyt eduskuntaan, jonka päätöstä odotetaan kevään aikana. Eli lomautukset ovat välttämättömiä. Ilman siitepölyä jääneistä siemenaiheista kehittyy tyhjää, itämiskyvytöntä siementä. Kuusi tuottaa harvoin runsaita ja hyvälaatuisia siemensatoja, keskimäärin pari kertaa vuosikymmenessä. & Valkonen, S. 2012 Lä hd e: Lu ke omistajat saavat rahoituspäätökset sekä toteutusilmoituksen jälkeen tukirahansa nopeammin. Tutkimusvuonna 2014 kuusen käpysato ei ollut mitenkään poikkeuksellisen runsas, mutta täydellisestä katovuodestakaan ei voida puhua. Tällä kertaa hakemukset voi lähettää sähköisesti, eli lomakkeita ei tarvitse lähettää sähköpostin liitteenä. Kemera aiheuttaa päänvaivaa niin metsänomistajille kuin metsäasiantuntijoille. Kukinnan välivuosina, kun kukkia ja siitepölyä on niukasti, siemensadon laatu on heikko sekä suuren tyhjäsiemenosuuden että itsepölytyksen takia. Mikä on tuen suuruus. Jos heillä ei ole mahdollisuutta/varaa maksaa kalliista taimikonhoidosta, niin taimikot/ nuoret metsät jäävät hoitamatta. Mitä tukea voi hakea ja mitä ei tänä päivänä. Tulosten mukaan yksittäisten puiden käpyisyys lisääntyy voimakkaasti rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. 2012 Puut, joissa ei kukkia v. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin yksittäisten puiden käpymääriä eri-ikäisrakenteisissa kuusikoissa. Oletettavasti heidän tukihakemuksensa hylätään rahan puutteessa tai he odottavat jälleen vuoden 2018 tilannetta. varastossa hakemuksia nuoren metsän hoitoon eli yli kolmemetristen taimikoiden hoitoon. MARKKU NYGREN Luonnonvarakeskus Suonenjoki. PILKKEITÄ 26 16. Tuen suuruus on 160 euroa hehtaarilta. Eri-ikäisrakenteisen eteläsuomalaisen kuusikon taloudelliseksi kasvatusohjelmaksi on esitetty 20–25 vuoden välein tehtävää hakkuuta, jossa poistetaan kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15–25-senttiset puut. Siementuotannon kannalta väljän kasvatusasennon etuna on se, että yksittäiset puut tuottavat harvassa asennossa enemmän käpyjä kuin vastaavankokoiset yksilöt tiheässä metsikössä. Nämä yksilöt ovat hyviä siemenpuita, ja niitä siis kannattaa mahdollisuuksien mukaan säästää turvaamaan tulevia siemensatoja. Ne ovat kuitenkin elintärkeitä, jotta metsät kasvaisivat ja tuottaisivat lopulta tukkia, joista metsänomistaja saa sen lopullisen tilinsä. On palkansaajia ja eläkeläisiä, joilla tulot ovat pienet. Jos uusia kukkia tai käpyjä ei ole näkyvissä, paras keino siemenpuiden valintaan on edellisten vuosien tilanteen arviointi: näkyykö latvuksessa vanhoja, siemenensä jo varistaneita käpyjä (kuva). Norway spruce cone crops in uneven-aged stands in southern Finland: A case study. MARJA TOLONEN Hausjärvi reilusta kuudestasadasta puusta. Hakemusten käsittely nopeutuu ja metsänPaljon huolta kemerasta M ar kk u N yg re n / Lu ke 100 200 300 400 500 10 15 20 25 30 35 Käpymäärä riippuu järeydestä ja perimästä Rinnankorkeusläpimitta, cm Käpyjä kpl/puu v. Tasaikäisissä päätehakkuuikäisissä metsiköissä, runsaana satovuotena lähes kaikki puut osallistuvat kukintaan, katovuosina vain muutama yksilö kukkii. Toisaalta mitä harvempi kasvatusasento on ja mitä vähemmän kukkia on emopuissa, sitä suurempi on todennäköisyys sille, että siemenaiheet eivät saa riittävästi siitepölyä. kodinhoidontukea taimikoiden hoitoon. Kuusikon eri-ikäiskasvatuksen hakkuissa tulisikin kiinnittää huomiota jäljelle jäävän puuston siemennyskykyyn, jotta uudistuminen pysyisi jatkuvasti käynnissä. Metsänhoitoyhdistyksien hakemuksia on Metsäkeskuksella enemmän kuin esimerkiksi metsäfirmojen tukihakemuksia. Ecol. Kahdesta Erika-kohdemetsiköstä tehty otanta paljasti, että vuoden 2014 siemensadosta lähes puolet oli tyhjää, noin kolmannes hyönteisten tuhoamaa ja vain 25 prosenttia täyttä, itävää siementä. Kemeratuki eli valtion tuki täytyy säilyttää jossain muodossa. Eri-ikäisrakenteiset kuusikot joudutaan kasvattamaan harvoina, jotta alikasvoksena kehittyvä taimiaines saisi riittävästi valoa, vettä ja ravinteita kehittyäkseen ripeästi. Ensiharvennukset ovat kalliita. Järeät valtapuut tuottavat keskimäärin suuremman siemensadon kuin pienemmät yksilöt, mutta kaikki järeät puut eivät ole samanarvoisia siementuottajia. 2014 Puut, joissa kukkia v. Niillä metsänomistajilla, jotka ovat ensimmäisinä jonossa, on mahdollisuus saada valtion tukea näihin taimikoihin. Yleisesti, mitä järeämpi puu on kyseessä, sitä suurempi on sen tuottama käpyja siemenmäärä. hoitohakkuita, joista ei rikastu. Lopetetaanko tuki kokonaan vai korvataanko se jollain muulla tukimuodolla. Metsäasiantuntijoilla on satoja ellei tuhansia hehtaareja ns. Metsikön siemensadon määrän ja laadun kannalta hakkuiden kohdistuminen pelkästään puuston järeimpään osaan on kuitenkin haitallista. Tuki on veronalaista tuloa, ja jos varhaishoidon tekee ulkopuolinen työvoima, kokonaiskustannus on suurempi kuin veron jälkeen käteen jäävä tuki. Lehtikirjoituksissa on väläytelty esim. Tyypillisesti siemenen laatu on paras runsaina kukintavuosina, välivuosina saadaan pääasiassa tyhjää ja hyönteisen tuhoamaa siementä. Näyttää siltä, että kuusella juuri ”lähisiitepölyn” saanti noin 15 metrin säteellä emopuusta on tärkeää, jotta pölytys onnistuu. Ainakin metsänhoitoyhdistysten metsureiden tilanne on kriittinen. Manag. Ne tuottavat keskimäärin suuremman siemensadon kuin pienemmät yksilöt, mutta kaikki järeät puut eivät kuitenkaan ole samanarvoisia siementuottajia (grafiikka). For. Tällä hetkellä voi metsänomistaja hakea tukea raivauksiin alle kolmemetrisiin taimikoihin eli taimikon varhaishoitoon. Tut ki mus aineistona olivat Metsäntutkimuslaitoksessa perustetut Erika-koesarjan (eri-ikäiskasvatus) intensiivikoealat viidessä koemetsikössä Eteläja Keski-Suomessa. 390:68 – 72
Kysyn Metsäkeskukselta: Onko tällaisessa tilanteessa järkeä jättää isot kuuset pystyyn, vaikka jokainen metsän kasvua vuosikymmenet seurannut voi arvata, etteivät kuuset kestä tuulen painetta. Syitä tähän voidaan aivan syystä hakea viljelysten perustamisrytmistä ja ikäjakaumasta, miksei myös eroista hoitotoimissa. Kulloinkin toteutettavan perustamisohjelman täytäntöönpanosta ja omarahoitusosuudesta vastaavat puolestaan siementuottajat. MIKKO PULKKINEN toimitusjohtaja Suomen Metsämuseosäätiö hakee johtajaa Lustoon Suomen Metsämuseosäätiö hallinnoi metsämuseo Lustoa. Vapaamuotoinen hakemus palkkatoivomuksineen sekä ansioluettelo osoitetaan säätiön hallitukselle ja toimitetaan joko postitse tai sähköpostitse yhtenä pdf-tiedostona osoitteeseen: jorma.saarimaa@upm.com. Työtä siis riittää. seikoista. Työsuhde on vakituinen. Lisätietoa: • Säätiön hallituksen pj. En kuitenkaan väheksyisi viljelysten maantieteellisen sijainnin merkitystä kuusen siemensadoille. Puhun nyt tulevasta ajasta, taakse jäänyttä emme voi muuttaa. maaliskuuta saakka. Tuleva kesä näyttää, miten työläs GA-käsittely onnistui. Koivuja kaatui kuusten mukana. Juttu perustui Luonnonvarakeskuksen tutkijan Katri Himasen haastatteluun. Lusto on valtakunnallinen erikoismuseo, metsätietokeskus ja aktiivinen toimija metsäalalla sekä merkittävä matkailukohde. Kyse on koko Suomen kannalta keskeisen toimialan raaka-ainetuotannon huoltovarmuudesta pitkälle tulevaisuuteen. Sille on annettava aikaa kasvaa: suurten kuusien korjaaminen vahingoittaa metsikköä vähemmän kuin juurineen kaatunut ryteikkö ja sitä seuraava tuulikaatojen korjuu. Siemen Forelia teki alkukesästä 2016 ensimmäistä kertaa vartteiden tuotantomittakaavaisen gibberelliiniruiskutuksen. Jos alueelle jätettäisiin kaikki lehtipuut ja pienet kuuset sekä keskellä aluetta mahdollisesti kasvavat männyt, maapohja saisi sopivasti valoa ja sukupolven tai kahden aikana siitä kehittyisi todellinen suojelun arvoinen metsikkö. Oletko Metsälehden nykyinen tai entinen tilaaja vai satunnainen lehden lukija. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 messa tulee panostaa kuusen siementuholaisten aiheuttamien vahinkojen torjumiseen – pahimmillaan ne vievät puolet sadosta. Sitten Metsäkeskus antoi korjata puut. Perusteluni eivät tehonneet. (0505854004) www.lusto.. En vastustanut itse suojelua, vaan sitä, ettei suojelluilta alueilta saanut poimia suuria kuusia. Ei mikään kovin kaunis näky suojelualueeksi, ja melkoinen urakka korjata puut metsurityönä valmiiksi muokatun aukon keskeltä. Edellytämme, että Sinulla on johtajakokemusta ja näkemystä kehittää yksiköiden toimintaa eteenpäin ja hyvät yhteistyöja vuorovaikutustaidot sekä englannin ja ruotsin käytännön kielitaito. Arvostamme hakijalta metsäalan tuntemusta, toimivia verkostoja sekä hallinnollisia taitoja. Ilmeisesti tästä syystä jotkut länsinaapurin toimijat päättivät viime keväänä pidättäytyä GA:n käytöstä, kunnes saavat lisää tutkimustietoa käsittelyn ajoituksesta ym. Nykyinen maaja metsätalousministeriön rahoittama sv-perustamisohjelma käynnistyi 1990-luvun lopulla. Toivon mukaan myös Luonnonvarakeskus Luke sekä maaja metsätalousministeriö (MMM) panostavat resurssejaan tähän ajankohtaiseen asiaan. Valittava henkilö toimii säätiön asiamiehenä, Luston johtajana ja Luston Tuki Oy:n toimitusjohtajana. Esimerkiksi eteläinen sijainti ja rannikon läheisyys näyttäisivät vaikuttavan Suomen rajojen sisäpuolellakin viljelysten ja luonnonmetsien siemensadon määrän ja toistuvuuteen. Kuusen sv-tavoitteesta (noin 260 hehtaaria) on perustettu tai perusteilla noin 75 prosenttia. Sanoin Metsäkeskuksen edustajalle, etteivät 25-metriset kuuset voi millään pysyä pystyssä keskellä hakkuuaukkoa, koska hiesun päällä on vain hyvin ohut sammalkerros ja yläpuolelta laskeva oja pitää maan koko ajan märkänä. Ei märällä hiesumaalla kasvavaa täyskypsää kuusikkoa voi suoraan muuttaa suojelulehdoksi keskellä talousmetsää. Puolen vuoden päästä pystyssä olevat kuuset sai laskea yhden käden sormin. Mistä toivoisit meidän kirjoittavan lisää. Siemen Forelian kanta on selvä: jatkamme määrätietoista työtä uusien viljelysten eteen. Metsäkeskus antoi jälleen luvan korjata kaatuneet puut, että ympärillä olevan aukon pääsee uudistamaan. Suomalaisten kuusisiemenviljelysten sato ei ole ollut odotusten mukainen määrältään eikä tasaisuudeltaan. Jorma Saarimaa, jorma.saarimaa@upm.com (0400254084) • Johtaja Helkamari Knaapi, helkamari.knaapi@lusto.. Paikka täytetään 1.9.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan. . Akkukäyttöinen saha sopii mökin ja puutarhan töihin. Viime keväänä Metsäkeskus ilmoitti suojelevansa toisen maapohjaltaan samantapaisen alueen vanhan ojan ympäriltä. Lustossa on ammattitaitoinen, osaava ja innostunut henkilöstö. Suojelualue oli taas täysimittaista kuusikkoa keskeltä päätehakkuun aukkoa. VASTAUSAIKAA on 20. Maa ei ehtinyt routaan ennen kuin lähes puolet kuusista oli nurin. Koko kuvio oli vankkaa kuusikkoa, suojeltava alue soistunutta kangasta ja maaperä hienoainesmoreenia. Vuosien mittaan alueelta oli kaatunut useita suuria kuusia. Alueen tuulen puoli on täynnä pari kolme metriä korkeita kuusen juurakoita. Emme ole jääneet odottamaan, että tilanne korjaantuu itsestään. Osaamista edustaa Luken tutkimustoiminta, joka on elintärkeässä roolissa koko ketjun kannalta. Ottelua tai ei, Himasen esille nostamat ongelmat ovat todellisia. Eikö voitaisi korjata suosiolla isot kuuset nuorempien puiden päältä. PILKKEITÄ 27 16. Osallistu tutkimukseen ja vastaa kyselyyn osoitteessa www.metsälehti.fi. ILPO VUORINEN Tampere Järkeä kuusikoiden suojeluun LUKIJALTA LUKIJALTA Metsälehden numerossa 2/2017 oli Liina Kjellbergin kirjoittama juttu Suomen ja Ruotsin kuusen siemenviljelyssiemenen tuotantoeroista. Sinulla on positiivinen sekä avoin ote työn haasteisiin. Lisäksi arvomme 10 yllätyspalkintoa.. Metsäpuiden siemenhuolto on meidän kaikkien yhteinen asia. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 31.3.2017. Tutkimustulokset kukinnan lisääntymisestä ovat rohkaisevia, mutta ruotsalaisilta kollegoilta olen kuullut myös pettymyksistä. Mitä kuusiviljelysten ikärakenteeseen tulee, suomalaisten takamatkan voi korjata ainoastaan aika. OSALLISTU tutkimukseen, voit voittaa Stihl-moottorisahan tai Samsung Galaxy -tablettitietokoneen Millaisen Metsälehti Makasiinin haluat. Onko lehden ulkoasu houkutteleva. Tilannetta verrattiin maaotteluun, jossa Ruotsi on niskan päällä, Suomi altavastaajana. Ja kyllä, ruotsalaiset kollegat näyttävät onnistuneen meitä paremmin. Entä minkä arvosanan antaisit toimitukselle. Nelisenkymmentä kuusta jätettiin keskelle aukkoa. Olemmeko osanneet tehdä siihen kiinnostavia juttuja sinulle tärkeistä aiheista. Päätöksenteosta, koordinoinnista ja merkittävästä osasta rahoitusta vastaa MMM. Kaikkien vastaajien kesken arvomme yhden pääpalkinnon, joka on voittajan valinnan mukaan joko pihapiirin töihin sopiva akkukäyttöinen Stihl-moottorisaha tai Samsung Galaxy -tablettitietokone. Museoalan työkokemus on eduksi. PALVELUKSEEN HALUTAAN Kymmenen vuotta sitten Metsäkeskus suojeli metsälain kymppipykälän perusteella vajaan puolen hehtaarin alueen noin kolmen hehtaarin päätehakkuusta. Edellytämme hakijalta korkeakoulututkintoa. Ongelma on yhteinen ja siementuottajat ovat suunnitelleet asian tiimoilta yhteistyötä tulevalle keväälle – etenkin nyt kun toiveissa on saada kohtuullinen siemensato. Ajan lisäksi tarvitaan osaamista, päätöksentekoa, rahoitusta ja operatiivista toimintaa. Kaikkien satoa edistävien hoitotoimenpiteiden lisäksi SuoSiemenet ovat osa huoltovarmuutta Käytössä metsikkösiemen Tavoite 6 ha Perustettu/perusteilla ha Tavoite 19 ha Perustettu/perusteilla ha Tavoite 62 ha Perustettu/perusteilla 22 ha Tavoite 101 ha Perustettu/ perusteilla 102 ha Tavoite 69 ha Perustettu/perusteilla 72 ha Perustaminen kesken pohjoisessa Maaja metsätalousministeriön käynnistämän siemenviljelysten perustamisohjelman eteneminen kuusen osalta eri puolilla Suomea Lä hd e: Ev ira ja Si em en Fo re lia MEITÄ kiinnostaa kuulla, mitä mieltä olet Metsälehti Makasiinista. Säätiön ja metsämuseon kotipaikka on Punkaharjulla, Savonlinnan kaupungissa. KARTOITAMME lukijoidemme toiveita lukijatutkimuksella
Puuston kokonaismäärä n. Taimikkovaltainen metsätila hyvillä pohjilla. Tarjoamme innostavan ja monipuolisen tehtäväkentän maan laajimmassa metsäalan ketjussa. 4200 m 2 . METSÄPALSTA, Savonlinna 7 ha. 265 000 € / tarjous viim. Jokeen istutettu vuonna 2015 12000 kpl meritaimenia. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 28,4 ha. Erinomainen valinta metsänhoidosta pitävälle ostajalle! Mh. 19.000 €. Maalämpö, lisälämpöä puulla tai sähköllä. Pienikin voi olla tehokas! Metsätila, jossa yksi varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. Puustoa n. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Simonkatu 6 . Puustoa n. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. mennessä sähköpostiin hakemus@mhy.fi. v. 2010. Palsta on lähes kokonaan varttunutta taimikkoa. 1155m 3 , eli n.150m 3 /ha. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Kokonaispuuston määrä n. Hyvät marjastusja sienestysmaastot ja osuudet laajoihin vesialueisiin.Talouskeskuksen ja metsämaan erilliskauppa mahdollinen. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mahdollisuus ostaa myös koko tila, johon kuuluu Leivonjärven toisella puolella oleva saman kokoinen metsäpalsta. Työtehtävien hyvän hoidon kannalta ruotsin ja englannin kielen taito on tarpeen Arvostamme yhteistyökykyä ja aktiivista otetta työtehtävien hoidossa. 19.300 €. Talouskeskus käsittää 3-kerroksisen omakotitalon, hirsisen aittarakennuksen, varastorakennuksen ja ladon. Kasvupaikat männyn kasvatukselle hyvin soveltuvaa kivennäismaata. Kantava ja hyväkuntoinen tie kulkee 2 sivulla. Yksi rantaasemakaavassa osoitettu rantarakennuspaikka. Marja Kalpio, puh. Määräala Leivonjärven eteläpuolella 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. 2148m 3 . (050) 4646500. Palstalle on tieyhteys. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. www.mhy.fi METSÄNHOITOYHDISTYSTEN PALVELU Versowood-konserni on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Luonteeltasi olet työtä pelkäämätön, muuttuviin tilanteisiin nopeasti sopeutuva ja olet valmis tarttumaan koviinkin haasteisiin. Hintanäkemys 80.000 €, tarjoukset Veijo Laukkanen puh. 2700 m 3 josta tukkipuuta n. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. Hp. 35.000 €. 19.3.2017 METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. 0400 97 17 18 METSÄ/MAATILA, Punkaharju, Putikko Metsä/maatila n. 040 5911 331 marja.kalpio@mhy.fi. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. 050 464 6500 METSÄTILA, Lappeenranta, Vainikkala 92,33 ha. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Mh. 0400 739 602 matti.sojakka@mhy.fi tj. Markkinointiosaaminen, kokemus ketjun rakentamisesta ja johtamiskokemus katsotaan eduksi. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta tai muuta metsäalan tuntemusta. tai sopimuksen mukaan. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Hp. sekä varasto. Hoidon taso hyvä. Palstalla välittömiä hakkuumahdollisuuksia. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,1 ha Parikkalan Saarella. Rakennuslupa tekn. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Vahvistamme puunhankintaa ja haemme palvelukseemme nyt HANKINTAESIMIESTÄ. 0500 339 277 Kouvolan seudulle. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Matti Sojakka, puh. Aivan vieressä kirkas lampi. Tila rajoittuu etelässä Niemijärveen ja pohjoisessa Rakkolanjokeen. Erinomainen hoitopalsta metsänomistajalle. PILKKEITÄ 28 16. Tasaiset ja kasvavat maat. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Tulemme valmistamaan vuonna 2017 lähes 1,3 miljoonaa kuutiota sahatavaraa ja kokonaispuunostomme on noin 3,5 miljoonaa m 3 . Aiempi työkokemuksesi puunhankinnan parissa on suureksi eduksi. Maapohja lehtomaista kangasta ja mustikkatyyppiä. Valmistamme raakapuusta sahatavaran ohella erilaisia puun jatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormijatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liimapuuta, puusiltoja, meluaitoja, puhelinja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. 00100 Helsinki . 285.000 €. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Hp.46 000€ / tarjous METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. 1000 m 3 . Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Yhtiön liikevaihto on yli 350 miljoonaa euroa ja palveluksessamme on 750 henkilöä. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. Hp.126 000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. 3 saostuskaivoa ja imeytyskenttää, uusittu n. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy on metsänhoitoyhdistysten kehittämisja markkinointiyhtiö. 3000 m 3 . Talossa 5 mh, oh, k, s jonka yhteydessä ”baari”, tekninen tila ja autotalli. Rakennettu 1958, kauttaaltaan remontoitu 1996-1998, myös vesija viemäriputkistot ja ikkunat. 20 %. 4650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan puuston määrä n. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen ja tilaa palvelee myös hyväkuntoinen metsäautotie. 1000 m 3 . Henkilönä olet ahkera, reipas, yhteistyökykyinen ja viihdyt perinteisessä metsämiesporukassa, sekä omaat hyvät taidot hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa. Hakemukset palkkatoiveineen pyydämme 27.3. Tie perille. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Puukarinvaaranpalsta on määräala Härmän kiinteistöstä 55 km Kuhmon kaupunkikeskustasta luoteeseen. Hp. Kattava tieverkosto. Tehtävänäsi on osallistua puun ostoon, korjuuseen ja kuljetukseen hankinta-alueellamme. 158.000 €. 13 km:n päässä taajamasta, Kirjavalatien varrella. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Kokonaispuumäärä n. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. Yhteishinta 160.000 €. asuinrakennus, piharak. Mh. Kokonaispuusto n. Lisätietoa tehtävästä antaa Jussi Torpo puh. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. METSÄPALSTA,Savonlinna 55,31 ha. Koulutukseltasi olet metsätalousinsinööri tai muun vastaavan metsäalan koulutuksen käynyt. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksellasi varustettuna 31.3.2017 mennessä osoitteeseen: Versowood Oy, metsäpäällikkö Jussi Torpo, Tähtiniementie 3, 18100 Heinola tai . 3585m 3 . Toimen vastaanottaminen 1.6. Puustoa n. Lisätietoja antavat: pj. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. Haemme uutta TOIMITUSJOHTAJAA sijaintipaikkana Helsinki. 63000€ / tarjous METSÄTILA, Luumäki 7,84 ha. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan
Työ alkaa 1.6.2017 tai sopimuksen mukaan. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Avopuolisolla ei ole avio-oikeutta puolison omaisuuteen. Kotkanpesiä etsivät Metsähallituksen henkilökunta ja vapaaehtoiset pesätarkastajat, mutta lisäksi tarvitaan muiden maastossa liikkujien apua. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Lähinnä pohdimme kysymystä mahdollisen kuoleman varalta. Palvelemme n. Maakotkan pesä sijaitsee yleensä puunrungon puolivälin yläpuolella, joskus lähes latvassa. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. LUKIJAKYSYMYS Olen puolisoni kanssa avoliitossa ja toistaiseksi meillä on yksi yhteinen lapsi. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 15.4.2017 mennessä sähköpostitse veijo.ekonoja@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja p. Etelämpänä Suomessa löydettyjen merikotkien pesistä Metsähallitus ei maksa löytöpalkkiota. PILKKEITÄ 29 16. Kummallakaan ei ole muita lapsia. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy:n tytäryhtiö Westas Bioenergia on myös merkittävä biopolttoaineen toimittaja Länsi-Suomen alueella. Usein olen myös suositellut avioliiton solmimista VÄINÖ SIKANEN Metsähallitus ryhtyy maksamaan sadan euron löytöpalkkioita aiemmin tuntemattomista maakotkan tai merikotkan pesistä. Pesäilmoituksesta tulisi käydä ilmi löytäjän nimi ja yhteystiedot, pesän sijaintikunta ja paikannimi sekä mahdollisimman tarkka sijaintitieto (koordinaatit). 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Hankinta-alue: Lieto, Kaarina, Turku, Raisio, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Vehmaa Uusikaupunki ja Laitila Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta (insinööri AMK tai MMM) sekä aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. Hallintaoikeudesta avopuolisolta ei mene perintöveroa. Kuulut hankintatiimiin, jonka puun korjuustasekä kaukokuljetuksesta vastaa korjuuja kuljetusesimies. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukaisesti. 0400 285 943 Metsänomistajat MHY Yli-ii 2x120_92mm 3.3.2017 10.13 Sivu 1 Tehtäväsi on vastata omalla alueellasi sahojemme raaka-ainehankinnasta. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Löytöpalkkio kotkanpesästä YLI-II Metsänhoitoyhdistys Yli-Ii toimii Oulussa entisen Yli-Iin kunnan alueella. Metsäsuunnittelu, tila-arvioiden laadinta sekä suometsän hoito. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 040 5088491 Metsänomistajat MHY Länsi-raja 2x100_92mm 1.3.2017 13.26 Sivu 1 Mitkä ovat avoparin oikeudet. Valittava henkilö tulee muodostamaan yhdessä toiminnanjohtajan kanssa tehokkaan ja asiakaslähtöisen ”yhden luukun periaatteella” toimivan tiimin. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Haemme metsäosastolle PUUKAUPAN AMMATTILAISTA. Paikka täytetään 1.5.2017 tai sopimuksen mukaan. Konsernin liikevaihto on noin 105 miljoona euroa, josta lähes 85 % tulee viennistä. Uusi pesä ei ole juuri haukan pesää isompi, mutta siinä on aina vahvempia oksia. 09 315?49?803 Eero Sala p. Pesäoksat saattavat olla useita senttejä paksuja, kun taas haukan pesässä ei juuri ole sormenvahvuutta paksumpia oksia. Palveluvalikoimastamme löytyvät kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Olen vastaavissa tapauksissa laatinut hallintaoikeustestamentin ja edunvalvontavaltuutuksen avopuolisolle. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Metsähallitus tarkastaa pesät ennen palkkion maksamista. Aiemmin tuntemattoman maakotkan ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun läänit) sijaitsevien merikotkan pesien ilmoittajille on luvassa 100 euron palkkio. 600 metsänomistaja jäsentämme, jotka omistavat metsää n. Mikäli minä ostan äidiltäni tilan (metsän, pellot ja rakennukset), mitkä ovat puolisoni lailliset oikeudet tilaan tai miten ja mihin ne voidaan määritellä. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella. Hallintaoikeustestamentti voi koskea vain osaa omaisuutta ja olla määräaikainen. Olemme toimialueellamme vahvin ja johtava metsäpalveluja tuottava toimija. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu laaja-alaisesti metsänomistajien palvelutuotannosta vastaaminen. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 324 (LT/15) Lukijoita 188?000 (KMT/15–16) Painopaikka Punamusta, Joensuu LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja palvelee toimialueensa metsänomistajia Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä liki 1,3 miljoona kuutiota puuta. Haemme Pelloon METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi, myynti, suunnittelu ja toteutuksen valvonta sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@ westas.fi Westas Groupin sahat tuottavat vuodessa noin 450 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa. Valittavan toimihenkilön vastuulla tulee olemaan mm. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 40 000 ha. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Hakemukset liitteineen 5.4.2017 mennessä sähköpostilla mikko.makela@mhy.fi tai osoitteella Mhy Yli-Ii, Vorellirannantie 1, 91200 Yli-Ii Tiedusteluihin vastaa tj. Aiempi kokemus puukaupallisista tehtävistä katsotaan eduksi. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. Lähes kaikissa tunnetuissa pesissä on numeroitu pesäkyltti, mutta muutama tunnettu pesä on kuitenkin ilman kylttiä. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Mikko Mäkelä p. Merikotkakin pesii yleensä puun latvukseen, ja sen pesä on rakennettu kuivista oksista ja siinä voi olla lisäksi muuan tuore oksa. Avoimen tehtävän sijoituspaikka voi olla esimerkiksi Turku. Myös puunkorjuuseen liittyvä osaaminen katsotaan eduksi. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Teidän jälkeenne koko omaisuus menee perintönä teidän yhteiselle lapselle. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 85. Hakemukset palkkatoivomuksineen sähköpostitse 31.3.2017 mennessä osoitteella juha.maki@ westas.fi. Varmistaaksemme jatkossakin laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden tarjonnan. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, oma-aloitteisuutta, metsäalan tuntemusta ja ihmissuhdetaitoja. Ilman testamenttia jälkeen jäänyt avopuoliso on ”naimisissa” maistraatin kanssa niin kauan kuin lapset ovat alaikäisiä – varsinkin, jos jälkeen jäänyt avopuoliso on varaton. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myyntisekä puunhankintaorganisaatiot
Suomen kaltaisessa metsämaassa se luonnollisesti tarkoittaa metsien lisähakkuita. Samoin entisaikojen vesimyllyissa ja muun muassa tulvaporteissa leppä on ollut suosittu puumateriaali. Kyseisen puun siitepölyä voi ilmavirtojen kuljettamana ajautua maahamme jo aiemminkin eteläisemmistä maista. Yritin siinä selittää, etteivät kaikki hakkuut suinkaan ole päätehakkuita, vaan puuta saadaan myös harvennushakkuista. Veden päälle puupaaTervalepän monet käyttäjät lujen varaan rakennetun Venetsian siltojen ja rakennusten pohjapaalutuksissa on käytetty runsaasti leppää. Suomalaiset ovat viime vuosina innostuneet päällystämään tervaleppäpaneeleilla saunojensa sisäpintoja. Monet hyönteiset ja toukat pitävät lepän lehdistä ja rantalepikot voivat epäsuorasti edesauttaa kalakantojenkin ravinnonsaantia. Yleisö vaikutti hieman epäuskoiselta, ja pian esille nousi uudelleen kysymys avohakkuiden turmiollisesta vaikutuksesta suomalaisten elämään. He kertoivat että Intiassa metsistä otetaan kaikki mahdollinen irti puun lisäksi. Puun erinomaisesti kelluvat siemenetkin leviävät vesiteitse helposti ja puu on tuttu näky maamme eteläosien rantamaisemissa. Tervalepän kyky säädellä lehtien kautta tapahtuvaa haihtumista on heikompaa kuin monella muulla lehtipuulla. Viestinnässä myönnettiin 100 000 euroa Bioaika-näyttelyrekkaan. Asiasta sukeutui kiintoisa keskustelu, joskin on myönnettävä, ettei intialaisten erityislaatuista englantia ole aivan helppo ymmärtää. Myöhemmin saman vuosisadan loppupuoliskolla ranskalainen Lamarck muutti puun latinankielisen nimen ”tahmeaksi koivuksi” ja saksalainen Gaertner edelleen ”tahmeaksi lepäksi”; latinaksi Alnus glutinosa. Kasvitieteilijä Carl von Linné määritti nykyisen tervalepän 1700-luvun puolivälissä kuulumaan koivujen sukuun. klo 13 alkaen) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tervaleppä vaatii tilaa ympärilleen. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. ??. Tervamaisen tahmeita ovat sekä tuoreet lehdet että versot. Uusista tuhosienistä vaarallisin on Phytophtora alni, joka uhkaa Euroopan lepikoita voimalla. Apurahoista 630 000 euroa jaettiin koulutuksen hankkeisiin, 295 000 hyvinvoinnin, 292 000 viestinnän, 164 000 tutkimuksen ja 140 000 euroa metsäkulttuurin hankkeisiin. Se ei menesty hyvin varjopuuna, ja vaatii kosteampaa maaperää kuin kaimansa harmaaleppä. ??. Apuraha-anomuksia kertyi kaikkiaan 297 kappaletta. Tervalepän puuaines on kevytrakenteista ja etenkin kasvavat puut ovat herkkiä lahoamaan. Rahoituksen pääpaino on metsäalan tulevaisuuden vahvistamisessa. 60 VUOTTA 2.4. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tervaleppä on pioneeripuu, joka arvostaa valoa ja kosteita maaolosuhteita. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsämiesten Säätiö on päättänyt 1,5 miljoonan euron apurahojen saajat vuodelle 2017. Leppälastuilla savustetaan kalaja liharuokia ympäri maailman. Vedenalaisissa rakenteissa tervaleppä on sen sijaan kestävää. Ulkomaalaisia sellainen saattaa jopa ahdistaa – kuten yhtä skottia, joka kesken matkaa alkoi vaatia Suomeen lisää avohakkuita, ettei tarvitsisi ihan tunnelissa matkustaa. Entisajan suomalaiset taas kunnostautuivat töräyttelemään lepän kuoresta valmistetuilla leppätorvilla karjan tai paimenkavereiden iloksi tai petojen kauhuksi. Myös Venetsian kaupunki yrittää osin kellua veden pinnalla kyseisen puulajin tukipilareihin nojautuen. Luullakseni keskustelimme kuitenkin metsien lisähakkuiden aiheuttamasta vastustuksesta. Hakemuksista 39 prosenttia sai rahoitusta. Yksi työtovereista ehähti huokaisemaan, että sillä matkallahan vieraat näkevät pelkästään avohakkuita. Myös Brittein saarilla yleinen saukko rakentaa usein pesänsä rantatörmien tervaleppien juuripehkojen suojiin. Suurimmat Euroopasta mitatut yksilöt lähentelevät neljääkymmentä metriä pituudeltaan. Varjopuuna se ei menesty. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsäkulttuurin suurimman rahoituksen sai Suomen Metsämuseo Lusto, 100 000 euroa. Lepänlehdet ja -versot maistuvat myös ravuille ja karjalle, mutta possut eivät ole persoja lepän maulle. Näkymättömät avohakkuut MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat TALVEN taittuessa maalis-huhtikuun korvilla ilmoille pöllähtää lehdettömistä puista runsaasti siitepölyhiukkasia, jotka saavat monen suomalaisen hengitystiet oireilemaan. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Vesistöjen ja jokien varsilla valokilpailu muiden lajien kanssa on vähempää, ja jos vettä on rajattomasti saatavilla, voi tervaleppä pääsääntöisesti hyvin. Tervalepän osalta symbioosi vaatii tehokkaasti toimiakseen kohtuullisen ravinnerikasta maata. Tutkimuksessa suurimman rahoituksen, 25 000 euroa sai professori Clas-Håkan Nygårdin Tampereen yliopistolla toteuttama hanke. Se oli tietenkin vitsi, sillä Lahden jälkeen maantie kulkee lähes koko matkan metsän keskellä. Tapasin menneellä viikolla joukon intialaisia metsänhoitajia, jotka olivat opintomatkalla Suomessa. Hyvinvoinnissa rahoitettiin Metsätalouden työhyvinvointiohjelmaa toteuttavia hankkeita. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 APURAHOJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. PILKKEITÄ 30 16. Minun piti kertoa heille biotaloudesta, joka heidän omassa maassaan ymmärretään bioteknologiaksi. Intialaiset olivat kovin huolissaan hakkuiden vaikutuksesta metsän muihin käyttömuotoihin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tervaleppä pitää pinnalla Venetsian gondoleja – ja vähän koko kaupunkiakin.. Säätiö rahoittaa Metsäkoulutus ry:n kautta 220 000 eurolla metsäalan koulutuksen kehittämishankkeita. Esko Alakojola, maaja metsätalousyrittäjä, Lapua (vastaanotto 1.4. Syksyisin leppä pudottaa lehtensä yleensä vihreinä, koska sen ei tarvitse ottaa talteen viherhiukkasten typpeä. Toimii maassa, vedessä ja ilmassa Lepät voivat sitoa ilmakehän typpeä symbioottisten juurinystyräbakteeriensa avulla. Kerroin myös, että heti luentoni jälkeen he lähtisivät Helsingistä tilausbussilla kohti Joensuuta. Avohakkuutkaan eivät tuhoa meillä kerralla koko maisemaa pelkästään jo siksi, että keskimäärin uudistusalat ovat alle kaksi hehtaaria. Kannattaa pitää mielessä että Suomi on lilliputtivaltio Intiaan verrattuna niin pinta-alaltaan kuin asukasmäärältään, ja metsien merkitys ihmisille kovin erilainen. Työpaikalla kerroin kollegoille intialaisten huolenaiheista suomalaisen metsänkäytön osalta. Jotkut lämmittävät koko saunan pelkästään leppähaloilla. Hajoava typpipitoinen lehtikarike parantaa muiden puulajien kasvua. Me taas ajattelemme biotalouden tarkoittavan siirtymistä pois uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä kohti kestävämpää, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloutta. Vakuutin, että meilläkin metsistä kerätään marjoja ja sieniä, ja voidaanpa joitakin kasveja käyttää myös lääketeollisuudessa. Britit ovat työstäneet tervalepästä puupohjaisia clogs-kenkiään erityisesti länsirannikolla ja Walesissä
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Tilaan Metsälehden / 2017 alkaen Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun 2017 alkaen METSÄKRYPTO 5. . ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 2, RATKAISU W ik im ed ia C om m on s METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumero Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. maaliskuuta. MItkä hirvituhot korvataan. Eroon hirvikärpäsistä Seuraava Metsälehti ilmestyy 30. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 5”. Palkinnot metsäristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Hurtig, Loue, Kaija Tiainen, Uukuniemi ja Leena Valkonen, Lapinlahti. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. MAALISKUUTA 2017 u NRO 5 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. net. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 30.3.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tervapääsky on monen myytin lintu . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Koko perheen yhteinen metsä . Freeride-kelkkailua taimikossa . PILKKEITÄ 31 16
Kirjassa on runsaasti hyödyllisiä asiakirjamalleja. Uudistetussa kirjassa esitellään myös uuden metsälahjavähennyksen vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset. 42€) Etu voimassa 31.3.2017 saakka. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele03 tai asiakaspalvelustamme, puh . Kirja avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Maaliskuun kuukauden kirja Sujuvasti seuraavalle Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia Kirja auttaa metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Teos sopii myös oppikirjaksi metsäja kiinteistöalan koulutukseen. Hinta 35€ (norm. Kirjassa käydään monipuolisesti läpi asioita, joita jokaisen nykyisen ja tulevan metsänomistajan on hyödyllistä tietää. Se on työväline niin metsänomistajille kuin metsäneuvonnan ja kiinteistövälityksen ammattilaisille