Metsälehti 5/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTUS SEITSEMÄN ISOA MUUTOSTA VAIKUTTAJA MINISTERI UNELMATYÖSSÄÄN KLAPEISTA 19 KYSYMYSTÄ Metsä tuo vaihtelua tutkijaperheen arkeen Virikkeitä luonnosta UPM harventaa parhaiten?•?Näin ostat metsäpalveluita?•?Kirveet pikatestissä M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 8 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TU S Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. kansi_2/18.indd 1 8.3.2018 13.11. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. 15. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta
Eri kasvu paikkatyyppien opaskasvit esitellään. Suon ojitusta edeltävä luonne huomioidaan arvioitaessa turvekankaiden metsän kasvatuskelpoisuutta. Maaliskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele038 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas Kirja esittelee havainnollisesti suomalaisen suotyyppi järjestelmän. 34€) Etu voimassa 31.3.2018 saakka Metsäsijoittajan kirja Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet. Opas on toimiva apuväline luonnon tilaisten soiden sekä ojitettujen turvekankaiden tunnistamiseen. Mukana on harvinaisten ja uhanalaisten suoluontotyyppien kuvauksia sekä on runsaasti tietoa kasvilajistosta. Hinta 32€ (norm 42€) Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Hinta 27€ (norm. METSÄ GROUP. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Teos kuvaa metsä maan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsä tilojen arvon määritysmenetelmiä. Suuren kiinnostuksen vuoksi jatkamme tarjousta kansi_2/18.indd 2 8.3.2018 13.12. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomioon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun
Kultainen halko maise massa muistuttaa luonnon arvok kuudesta ja siitä, miten luontoa käytetään niin positii visessa kuin negatiivisessakin mielessä pääomana. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Taustalla näkyy lähes tyhjäksi avohakattu hakkuu alue. Ilta alkoi hämärtyä ja aurinko laskea. METSÄ NYT Kuva on otettu Teiskossa, Tampereella 5.3.2018. KUVA JA TEKSTI: JAAKKO KAHILANIEMI 5568_.indd 3 9.3.2018 16.23
40 TUTKIMUS: Maalatvoista lahopuuta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Metsälääkeriippuvuutta 44 PERINTÖMETSÄ: Metsä vaikuttaa maksuihin 46 KYSY POIS: Kuinka pitkiä juuret ovat. 20 SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI SE PP O SA M U LI TI M O TO IV A IN EN NRO 2 15.3.2018 Metsänomistajakunta muuttuu hitaasti mutta varmasti. Teema Metsänomistus 20 Metsänomistajien muuttuva joukko 30 RAHAPUU: Metsänuudistamisen virheitä Oma metsä 32 19 kysymystä klapien teosta 36 PIKATESTI: Kirveet koetuksella 38 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Ostaisinko metsätilan. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS 6 METSÄNOMISTAJA: Kuningasajatuksia luonnosta 12 UUTISET: UPM harventaa parhaiten 13 METSÄTYYPPI: Mihin luomusertifiointia tarvitaan. 4 MAKASIINI 2 • 2018 5569_.indd 4 9.3.2018 17.34. 48 Näin tilaat metsäpalveluita 50 VAIKUTTAJA: Ministeri unelmatyössään s. 14 Kuitupuun hinta pomppasi Virossa 16 MARKKINAT: Veristä kilpailua luvassa 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pikkutukki ratkaisi 18 Metsärahasto maksoi hyvin 19 VERKOSTA: Nouseeko hinta
kansi_2/18.indd 1 8.3.2018 13.11 Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. Journalistin ohjeet löydät osoitteesta www.jsn.fi. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSISSÄ on meneillään historiallisen vilkas maaliskuu. 36 Halkomakirveellä järeäkin pölkky halkeaa. Tästä kaikesta seuraa, että metsätalouden sijoitustuotot ovat Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan jatkaneet kasvuaan kaikissa maakunnissa. Jopa puun tilastoitu reaalihinta ei enää viime vuonna laskenut, vaan se pysyi vuoden 2016 tasolla. SA M I KA RP PI N EN Luonnosta 59 PAKINA: Ylistys sirkushuveille 60 LUHTA: Kun tuuli yltyy 64 ENNEN & NYT: Hirvituhon jälkeen 66 TAPION PÖYTÄ: Kaloripommi Englannista 68 LUKIJALTA: Kaikkia keinoja tarvitaan 70 MAKASIINIKRYPTO 72 PILKKEET: Hörhöt haavan kuoren kimpussa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Ysikymppisellä potkii hyvin s. Viime viikkoina Luonnonvarakeskus on tiedottanut monta hyvää uutista viime vuodesta. Metsänomistajien kantorahatulot kasvoivat melkein sadalla miljoonalla eurolla. Olemme vastuussa ennen kaikkea lukijoillemme. Myös meillä metsätilakauppa käy vilkkaana ja muuttaa metsänomistusta. JULKISEN sanan neuvosto JSN täyttää 50 vuotta. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTUS SEITSEMÄN ISOA MUUTOSTA VAIKUTTAJA MINISTERI UNELMATYÖSSÄÄN KLAPEISTA 19 KYSYMYSTÄ Metsä tuo vaihtelua tutkijaperheen arkeen Virikkeitä luonnosta UPM harventaa parhaiten?•?Näin ostat metsäpalveluita?•?Kirveet pikatestissä M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 8 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TU S Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Myös Metsälehti on sitoutunut Journalistin ohjeisiin, mitä osoittaa oheinen Vastuullista journalismia -merkki. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Perinteisesti puuta korjataan tähän aikaan kaikkein eniten, ja nyt erityisen paljon, koska puun käyttö on lisääntynyt. VAHVA USKO TULEVAISUUTEEN 15. Testi löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Erään barometrin mukaan kuusi kymmenestä metsänomistajasta on kiinnostunut ostamaan lisää metsää. Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. 5 MAKASIINI 2 • 2018 5569_.indd 5 9.3.2018 17.34. Edes ennätyskorkealle nousseet hehtaarihinnat eivät ole karkottaneet ostajia markkinoilta. Toimittaja Valtteri Skyttä selvitti, minkälainen muutos on meneillään ja löysi seitsemän kiinnostavaa trendiä. Ennätykset unohtuvat nopeasti, kun heti perään tulee uusia. Samanlaisia kuulumisia kantautuu Ruotsista, missä metsänomistajien tulevaisuudenusko on vahva. Juttuun liittyen laadimme leikkimielisen testin, jonka avulla voit käydä kokeilemassa, millainen metsänomistaja sinä olet. Kun valitsemme jutunaiheita tai laitteita kokeiltavaksi, teemme valinnan ajatellen teidän lukijoiden toiveita. Mäntykuitupuuta, jota niin usein on ollut vaikea saada kaupaksi, ostettiin viime vuonna kuusitukin ohella kaikkein eniten. Uskottavuus, luotettavuus ja puolueettomuus ovat työssämme tärkeitä periaatteita
Raivaussahan varressa voi siistin taimikon lisäksi syntyä vaikka väitöskirjan puolikas. KUNINGASAJATUKSIA LUONNOSTA ?TEKSTI ANNE HELENIUS?KUVAT SAMI KARPPINEN Kuhmosten perheessä tehdään tutkimusta ja hoidetaan metsää. METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2018 6 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 6 9.3.2018 17.22
7 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 7 9.3.2018 17.22
Työt hoituvat erillisessä piharakennuksessa 70 metrin päässä talosta. Mutta paperinkulutushan on metsänomistajan kannalta vain hyvä asia”, Kuhmonen veistelee. Samaan aikaan hieman kauempana jopa kymmenen hirven lauma mussuttaa Kuhmosen vaivalla istuttamia mäntytaimikoita. Kuhmosta on esimerkiksi kiittäminen tai kiroaminen Suomen EU-maataloustukijärjestelmän laskelmista ja rahanjakoperusteista. Ei tuo ole hirveästi harmittanut.” Sarpaniemen tilalla on kaikki metsätyöt päätehakkuita lukuun ottamatta tehty itse. 8 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 8 9.3.2018 17.22. ”Meillä ei ole mikään paperiton toimisto, sillä kirjoja ja mappeja on vuosien aikana kertynyt melkoisesti. Huumoria ja pitkää pinnaa 200-hehtaarisen, mäntyvaltaisen tilan isännällä siis riittää, ja ne ovat tulleet hänen uransa aikana moneen kertaan tarpeeseen. M aaliskui nen aurinko kirvelee silmiä pohjoissavolaisessa, harvesteria maistaneessa koivikossa. Sommitelmasta puuttuu vain kolmivuotias Iida, joka parhaillaan on ensimmäistä kertaa päiväkodissa sitten pikkuveljen syntymän. Väitöskirja syntyi raivatessa Kuhmonen on arkisista paperitöistään huolimatta ehta metsien mies, joka tänä vuonna viettää isännyytensä 30-vuotistaitelijajuhlaa. Tuomas Kuhmonen asettautuu kuvattavaksi kahden kuukauden ikäisen Niilon kanssa. ”Nyt niille piruille ei riitä edes se, että niitä ruokkii taimikoilla, vaan nykyään niille pitää tehdä ulkoilureittejäkin”, Kuhmotuksen kohteena on muun muassa se, kuinka nuorten yrittäjyyttä voisi maaseudulla parhaiten edistää. Parhaillaan Kuhmonen tekee toista väitöskirjaansa, nyt tulevaisuudentutkimuksesta. Vaimo Irene komentaa Liina-sakemannia ja Osku-spanielia istumaan nätisti viereensä. Kuhmosella on työhuoneellaan seuraa, sillä äitiyslomalla oleva Irene-vaimo tekee omaa väitöskirjaansa. Omat metsätaloussuunnitelmansa laativa nen murjaisee ja tarkoittaa kelkalla tekemäänsä hiihtolatua, jossa hirvet ovat käyskennelleet parin kilometrin matkalta. KiinnosIso käsikirjasto on perua ajoilta ennen internetiä. ”Harkinnan lopputulos oli aika selvä, sillä olen perheen ainoa lapsi. Hän on etätöiden uranuurtaja Suomessa: lähes 30 vuoden ajan hän on tehnyt töitä kotonaan Vesannolla, ja työpaikoillaan hän on omien sanojensa mukaan käynyt vain satunnaisesti kahvilla. Kolme vuosikymmentä sitten etätyötä tekevä tutkija ei saanut tilastotietoja, saati tieteellisiä lehtiä ja kirjallisuutta napin painalluksella verkosta, vaan kaikki piti hankkia itse omiin kirjahyllyihin. On hiljaista, paitsi kun Ilmasotakou lun pojat Tikkakoskel ta kaar tavat visiitille Sarpanie men tilan yläpuolelle. Nyt agronomin ja kauppatieteiden tohtorin arki kuluu Turun yliopiston tulevaisuudentutkijana
Lehtikuusta on vajaan hehtaarin alalla. ”Teen jatkuvasti muutaman sadan kuution hankintakauppoja. Välillä oli pakko sammuttaa saha ja ottaa sanelin käteen, jos mieleen tuli jokin kuningasajatus.” Metsätöitä tehdessä on sattunut muutakin kummaa. Suunnitelmasta löytyy muun muassa vertailua mitattujen kasvujen ja taulukkokasvujen välillä. ”Siellä oli hyvä miettiä asioita. 9 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 9 9.3.2018 17.22. Energiapuu menee tavattoman hyvin kaupaksi, sillä sitä ostetaan paikkakunnalla sijaitsevaan lämpölaitokseen. Irenevaimo tekee väitöskirjaa ympäristöjohtamisesta Jyväskylän yliopistoon. Ensimmäinen, pieteetillä tehty metsätalous suunnitelma syntyi harjoitustyönä maa ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa. Kun Tshernobylin ydinvoimala räjähti 1 600 kilometrin päässä Vesannolta, läheisellä mäellä töissä ollut Kuhmonen sai niskaansa keltaisen jauhesateen. Nyt odotan kieli pitkällä, että pääsen taas metsään töihin”, tällä hetkellä kiireellisten paperitöiden raskauttama Kuhmonen sanoo. Tuomas Kuhmosen palkanmaksaja on yli 400 kilometrin päässä Turussa. Meillä oli silloin vielä karjaa, ja räjähdyksen jälkeen syntyi kaksi epämuodostunutta vasikkaa. Kyllä se vähän pelotti.” Nahkeasti syntynyt Natura Sarpaniemen tilan 200 hehtaarista hieman yli puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 15 koivua. Harvennushakkuiden lisäksi Kuhmosen mielityötä on taimikonhoito. Virallinen linjahan oli, ettei mitään vaarallista ollut tapahtunut. Joka vuosi hän raivaa 10–15 hehtaaria metsää.” Kuhmosen suosikkityökalu on kaivinkone ja siihen liitetty hakkuupää. ”Nyt odotan kieli pitkällä, että pääsen taas metsään töihin.” ”Eipä näistä julkisuudessa paljon kerrottu. Niinpä hän hoitaa itse laikutukset, mätästykset, ojitukset, tienteot ja harvennushakkuut. Onnellinen ratkaisu hankalalta tuntuvalle yhtälölle: Kuhmoset ovat pystyneet yhdistämään tiedeuran, etätyöt ja maalla asumisen. Kuhmonen laskee, että 30 vuoden aikana ”omin pikku kätösin” on istutettu 223 000 puuta ja raivattu 302 hehtaaria metsää. Ensimmäisestä väitöskirjasta kuulemma puolet syntyi raivaussahan varressa. Kuhmonen laskeskeleekin, että viime syksynä hänen puillaan lämmitettiin Vesantoa jopa kuuden viikon ajan. ”Vähän hävettää, sillä toisinaan isä ehtii tehdä enemmän kuin minä. Juuri 85 vuotta täyttänyt isä on toki auttanut poikaansa. Kaksikuukautinen Niilo saa olla päivisin vanhempiensa seurassa
Jos hakkaan puut itse ja ajan ne tienvarteen, niin säästääkö puunostaja korjuukustannuksina vain euron?” Hänen mukaansa ainoa asia, mitä epäkohdalle on tehtävissä, olisi täysin toisenlaisen puukauppajärjestelmän luominen esimerkiksi Ruotsin malliin. Korvaus turpeesta oli nimellinen”, Kuhmonen muistelee ja jatkaa: ”Maanomistajan kokemuksella voin sanoa, että kaikki paha, mitä Naturasta on sanottu, on varmaan totta.” Puunkorjuu omiin käsiin Omatoimisena puunkorjaajana sekä tulevaisuuden ja maaseudun yrittäjyyden tutkijana Kuhmosella on tiukkoja näkemyksiä puukaupasta Suomessa. Kuvioita on 147, ja määrän suuruus johtuu historiallisista syistä. Markkinat ovat vääristyneet, koska alalla on vain muuTuomas Kuhmosen mielestä metsässä melkein parasta ovat kauniit tai kiinnostavat paikat. ”Maanomistajan kokemuksella voin sanoa, että kaikki paha, mitä Naturasta on sanottu, on varmaan totta.” Erityisen hyvin tämä näkyy Kuhmosen mukaan hankintakaupassa. Isot puunostajat yrittävät mustasukkaisesti pitää itsellään koko korjuuketjun – ne pimittävät kustannusten ja arvonlisän muodostumista ja jakaantumista ketjun sisällä. ”Kuvioita on edelleenkin vähän liikaa, mutta kyllä näiden kanssa pärjää. Jokaisella metsäreissulla löytyy sarvipäiden tuoreita jälkiä. Pinta-alaverotuksen aikana eräs kuvionmääritysperuste oli metsäveroluokka. Yksinkertaisesti: Se ei toimi. tama iso tekijä, jotka toimivat kuin monopolimarkkinoilla. Natura-suotakin tilalla on vajaat 50 hehtaaria. Tästä olisi muutakin hyötyä: omatoimisella puunkorjuulla olisi virkistävä vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen. Mäntyvaltaisella tilalla hirvet ovat vuosien saatossa tuhonneet taimikoita kymmenillä tuhansilla euroilla. Koko prosessi oli ympäristönsuojelua tärkeänä pitävästä Kuhmosesta vähintäänkin omituinen, samalla romahti luottamus ympäristöhallintoon. ”Seutukaavassa suo oli turvesuo, jossa on miljoona kuutiota nostokelpoista turvetta. Hankintakaupassa tukista maksettiin vain euro enemmän kuutiolta kuin pystypuusta. Metsänomistajien olisi itse päästävä vastaamaan puunkorjuusta tienvarteen saakka. Kuluva talvi on ollut pahin hirvituhojen suhteen Sarpaniemen tilalla. Tätä männikköä harventaessaan hän monta kertaa nousi kaivinkoneen katolle istumaan ja ihailemaan maisemaa. 10 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 10 9.3.2018 17.22. Tämä on aika pienipiirteistä maastoa, on korkeuseroja, painanteita ja soita.” Kun Kuhmonen ryhtyi isännäksi, tilan puusto oli kovin tasaikäistä, vuosisadan vaihteessa syntynyttä. ”Katselin vanhoja puukauppapapereita. Sittemmin kuvioita on uudistettu, ja suurin osa niistä on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsikköä
”Nykysysteemi ei toimi. ”Täällä olisi hirveän tärkeää, että ne joilla on kykyä, halua ja kalustoa, voisivat hankkia tuloja esimerkiksi puunkorjuulla. 11 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 11 9.3.2018 17.23. Kuhmosen mäntyvaltaisessa metsässä hirvituhoja on ollut paljon, ja mies laskeskelee, että hirvien takia tappiota on tullut reilusti viisinumeroinen summa. Maanomistajan ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa.” Mitäpä tehdä. Kuhmosen suuri suosikki on kaivin koneeseen liitetty hakkuupää, koska yhdistelmällä saa paljon aikaan ja jälki on yhtä siistiä kuin käsipelilläkin. ”Siinä voisi olla vaikka sellainen ratkaisu, että metsästysseurat voisivat itse olla kantaa miettimässä”, Kuhmonen ehdottaa ja alkaa tehdä lähtöä kylälle hakemaan Iida-tyttöstä päiväkodista. Bonuksena pääsee vielä painelemaan nappeja ja kääntelemään vipuja. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Korvausjärjestelmä on pelkkä vitsi, minäkään en ole korvauksia edes viitsinyt hakea. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Nykytalvina niillä päästäisiin lisäksi kohteisiin, joihin pyöräkalustolla ei päästä.” Lopuksi vielä sananen hirvipolitiikasta nyt, kun alueelliset riistaneuvostot parhaillaan päättävät hirvitiheyksistä. Maaseudulla riittää talvisin tyhjillään seisovia kaivinkoneita, joihin saisi kohtuukustannuksin hakkuupään. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio
MHY Metsä hallitus Metsä Group Muu yritys Stora Enso UPM Yksityinen maanomistaja Hyvä 49,7 % 60,0 % 56,4 % 47,4 % 45,0 % 62,1 % 75,9 % Huomautettavaa 43,0 % 40,0 % 42,1 % 50,0 % 53,8 % 35,6 % 24,1 % Virheellinen 7,3 % 0,0 % 1,5 % 2,6 % 1,3 % 2,3 % 0,0 % Kohteita yhteensä 151 25 133 78 80 87 29 Lähde: Suomen metsäkeskus Laadussa on eroja Metsäkeskuksen korjuujälkiarviot hakkuutekijöiden mukaan tilastoituna vuosilta 2013–17. Jos yksikin havainnoitavista tekijöistä on alle hyvän ra12 MAKASIINI 2 • 2018 12 MAKASIINI 2 • 2018 5601_.indd 12 9.3.2018 17.25. AJASSA Laadussa on eroja Metsäkeskuksen korjuujälkiarviot hakkuutekijöiden mukaan tilastoituna vuosilta 2013–17. Virheelliseksi luokiteltujen korjuutyömaiden osuus oli kaikilla vähäinen, tosin metsänhoitoyhdistysten korjuussa virheelliseksi todettiin hieman runsaammin työmaita. Metsäkeskus julkaisee tulokset vuosittaisina yhteenvetoina. Yksityisten metsänomistajien korjaamia harvennuskohteita Metsäkeskuksen otantaan sattui 29. Korjuujälki on siis ollut hyvää keskimäärin 54 prosentilla kohteista. Sekä metsänhoitoyhdistyksiltä että isoilta metsäyhtiöiltä mitattiin 80–150 korjuukohdetta. Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä. Enintään viisi prosenttia puista saa olla vaurioituneita eikä syvyydeltään yli kymmenen sentin ajourapainumien osuus saa nousta yli viiden prosentin. Puolet hyviä Otannalla valituilla leimikoilla tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puustoja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Otos on siis suhteellisen pieni, mutta tulos johdonmukainen. Yksityismetsissä puuta korjaavista organisaatioista parhaiten harvennuskorjuusta suoriutui UPM, sille hävisi niukasti Metsä Group. Riittävän otannan saamiseksi mittauksista koostettiin yhteenveto viideltä viime vuodelta. tä. Metsäkeskus arvioi kasvatushakkuiden korjuujälkeä kolmiportaisella asteikolla: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Tutkittavat työmaat on valittu satunnaisesti maaja metsätalous ministeriön määrittämän tavoitteen mukaisesti. Korjuujäljen laadusta paljastui melkoisia eroja. Arvosanan hyvä korjuukohde saa, jos harvennuksen jälkeisen puuston pohjapinta-ala on metsänhoitosuosituksissa määritellyn harvennusmallin mukainen, ajouraväli 19 metriä ja ajourien leveys alle 4,6 metriä. MHY Metsähallitus Metsä Group Muu yritys Storaenso UPM Yksityinen maanomistaja HYVÄ 49,7 % 60,0 % 56,4 % 47,4 % 45,0 % 62,1 % 75,9 % HUOMAUTETTAVAA 43,0 % 40,0 % 42,1 % 50,0 % 53,8 % 35,6 % 24,1 % VIRHEELLINEN 7,3 % 0,0 % 1,5 % 2,6 % 1,3 % 2,3 % 0,0 % KOHTEITA yhteensä 151 25 133 78 80 87 29 Lähde: Suomen metsäkeskus TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI pyysi Suomen metsäkeskukselta puunkorjaajittain ositetut tulokset vuosittain tehtävistä korjuujäljen seurannoista. Viiden viime vuoden aikana mitatuista yhteensä 587 korjuukohteista hyviksi luokiteltiin 315. Kolme neljästä kohteesta todettiin hyvin korjatuiksi eikä yhtään virheelliseksi luokiteltavaa työmaata löytynyt metsänomistajien jäljilUPM harventaa laadukkaimmin Metsäkeskuksen korjuujälkiseuranta paljastaa niin alueellisia kuin metsä yhtiöitten välisiä eroja. Stora Enson, metsänhoitoyhdistysten ja muiden yritysten – itsenäisten sahojen – korjaamilla kohteilla hyväksi luokitellun korjuun osuus jäi kymmenkunta prosenttiyksikköä alemmas. Vertailun perustana ovat lähes 600 leimikolla mitattu korjuujäljen laatu
jan, leimikko menee luokkaan huomautettavaa. Miksi: Tarkoituksena on edistää itäsuomalaisten luonnontuoteyritysten kasvua. Sen sijaan esimerkiksi väkilannoitus, juurikäävän torjuminen urealla sekä heinäntorjunta glyfosaatilla ovat kiellettyjä. Toiseksi eniten sanomista tuli liian harvaksi harvennetuista puustoista. Mitä: On vastuututkijana Luken ja Metsäkeskuksen yhteisessä Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin -hankkeessa. Alueelliset erot korjuun laadussa ovat suuria. Vastoin odotuksia viime vuoden surkea tulos ei johtunut voimakkaiden sateiden seurauksena aiheutuneista maastovaurioista. Alueelliset erot isoja Kasvatushakkuun toteutustapa ei selittänyt korjuujäljen eroja. Metsätyyppi UPM:lle puuta korjaavan Metsäkuljetus Hyvärisen hakkuukone harventaa suometsää Vesannolla. PohjoisKarjalassa ryhdytään luomusertifioimaan metsiä, kertoo tutkija Henri Vanhanen Luonnonvara keskuksesta. Muun muassa jatkuvan kasvatuksen hakkuut luokitellaan poimintahakkuiksi. Tässä asiassa lähinnä mielikuvitus on rajana. Runkoja juuristovau rioita oli myös selvästi enemmän kuin muilla tavoin harvennetuilla kohteilla. Hyvien osuudella mitaten viime vuoden tulos romahti vuosikymmenen pohjalukemaan – vain 37 prosenttia kohteista luokiteltiin hyviksi. Luomusertifioiduista luonnontuotteista maksetaan kansainvälisillä markkinoilla huomattavasti enemmän kuin sertifioimattomista tuotteista. Alueella ei kuitenkaan vielä ole toteutettu metsien luomusertifiointia eli niiden muuttamista luomukeruualueiksi. 2 Miksi Pohjois-Karjalassa on siihen ryhdytty. Tuotteistettuja raaka-aineita on metsissä paljon, kuntasta siitepölyyn saakka. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa hyviksi todettujen korjuukohteiden osuus on 70–80 prosenttia. Nyt Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Metsäkeskus ovat aloittaneet hankkeen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifioimikseksi. 4 Mitä luomusertifioidussa metsässä saa ja ei saa tehdä. Huonoimmilla alueilla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa hyvien osuus jää 30–40 prosenttiin. 1 Mistä on kyse. 3 Mitä tuotteita metsästä voisi kerätä. 13 MAKASIINI 2 • 2018 13 MAKASIINI 2 • 2018 5601_.indd 13 9.3.2018 17.25. Kuluvan vuosikymmenen aikana korjuujäljen laatu on vaihdellut. pakuri, kuusenkerkät ja mustikan versot. Tosin poimintahakkuilla ajourien leveys oli keskimäärin yli kuusi metriä, siis puolitoista metriä yli hyvän rajan. TEKSTI ANNE HELENIUS Kuka: Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhanen. Metsänomistajalle helpoimpia kerättäviä ovat marjat, sienet, koivun lehdet ja mahla, Mihin luomusertifiointia tarvitaan. Normaaleja metsänhoitotöitä voi tehdä, ne eivät vie luomustatusta pois. Virheelliseksi korjuu katsotaan, jos puusto on harvennettu lakirajaa harvemmaksi, yli 15 prosenttia puustosta on kolhittu tai ja ajourapainaumien osuus kohoaa yli 20 prosentin. Pohjois-Karjalassa toimii Suomen suurimpia luonnontuoteyrityksiä, joiden tuotteista pääosa menee vientiin. Poimintahakkuilla hyvien korjuujälkien osuus oli samaa luokkaa kuin tavallisilla harvennuksilla. Yleisin huomautuksen aihe olivat runsaat puustovauriot. Toivotaan, että metsänomistajat havahtuisivat huomaamaan, että metsistä löytyy muutakin myytävää kuin puu
tasaajia ja puunhinnat ovat hei luneet siellä enemmän. Vuonna 2016 viennin arvo oli 11,4 miljardia euroa. ”Ja kun kysyntä kasvaa, niin sen pitää tuntua hinnassa.” 14 MAKASIINI 2 • 2018 14 MAKASIINI 2 • 2018 5585_.indd 14 9.3.2018 17.28. Metsistä enemmän sijoitustuottoa Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto nousi viime vuonna 6,3 prosenttiin, selviää Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoista. Alkutalven vetelyys selittää paljon, sillä Virossa mehevin nousu ajoittuu loppuvuoteen. Metsäteollisuuden vienti 2007 tasolle Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi vuonna 2017 viisi prosenttia 12,1 miljardiin euroon, selviää Tullin tilastosta. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa neljä prosenttiyksikköä. Edellytyk senä on Metsäliiton jäsenyys ja että puuta on myyty viimeisen neljän vuoden aikana vähintään puolituhatta kuutiometriä. Alan osuus koko Suomen tavaraviennistä oli viidennes. Lyhyesti AJASSA 40 35 30 25 20 15 10 5 Kuusikuitupuun tienvarsihinnat Viron valtionmetsien puu kaupoissa sekä EteläSuomen hankintahinnat ja harvennusten kantohinnat. Virossa käytettävä kuoreton tilavuus on muunnettu yhteismitalliseksi Suomen kuorellisen tilavuuden kanssa Tullin ulkomaankauppatilaston kertoimella 1,15. Ruotsi on merkittävästi lisännyt puun tuontia lähialueilta Norjasta ja Baltian maista.” Reservimarkkina sahaa ylösalas Baltian maat ovat perinteisesti olleet puunkysynnän paineen lisää puuta kotimaasta ja omilta jäseniltä. Heikompien metsäteiden vuoksi korjuuolot vaikuttavat puun saatavuuteen enemmän kuin Suomessa”, tut kimuspäällikkö Erno Järvinen Kuitupuun hinta pomppasi Virossa Suomessa hinta mataa, mutta pinnan alla on painetta. Lisäbonus maksetaan maalistoukokuun aikana os tetulle kuitupuulle. ”Jos Suomessa oli hankala korjuusyksy, niin Baltiassa se oli vielä hankalampi. Kunnat vaativat hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden päätöksen hylätä lähes kuuden miljoonan euron korvausvaatimukset. Nyt korjuu tilanne on parantunut. Jos korjuu jos takin syystä hankaloituu, niin puun niukkuus näkyy tehdas kentällä. ”Baltia on reservialuetta Suo men, Ruotsin ja Saksan kuitu puun käyttäjille. Baltian sahateollisuus toimii hyvin ja sen puunhankinnan mukana on tullut kuitupuuta. Viimeksi viennin arvo ylitti 12 miljardia euroa kymmenen vuotta sitten. Puuntuotannon kustannukset sen sijaan alensivat tuottoa vajaan prosenttiyksikön. Mäntylän mukaan Viron kui tupuun hinnannousulla ja Met sä Groupin hiljattain julkista malla lisäbonuksella ei ole yh teyttä. Esimer kiksi vuonna 2007 kuusikuitu puun hinta oli Virossa selvästi nykyistä korkeammalla. Tilanne on harvoin näin hyvä.” ”Kun kysyntä kasvaa, niin sen pitää tuntua hinnassa.” Järvisen tuntuman mukaan Suomen metsäteollisuus operoi aiempaa pienemmillä puuvaras toilla, olivat ne sitten leimikko varantoja pystyssä tai korjattua puuta tehtaalla. Mutta mukana on muutakin, kuten kahden sellutehtaan laa jennus Ruotsissa. Talvi tuli Baltiaan vasta tammi kuun puolivälissä, mikä on nä kynyt puunhankinnassa enem män kuin muualla. ”Kun Äänekosken tehdashan ke julkistettiin, niin ilmoitim me, että haemme merkittävästi MTK:n metsäosastolta sanoo. EteläSuomes sa kasvua on kertynyt vain 2–3 prosenttia. ”Massateollisuus kannattaa erinomaisesti ja nyt on oiva ti laisuus kilpailuttaa harvennus leimikkoja. €/m 2 02 01 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 Etelä-Suomen hankintahinnat Viron tienvarsihinnat, muunnettu kuorelliseksi Etelä-Suomen harvennusten kantohinnat 2017 2018 Lähde: Luke, Viron metsähallitus (Riigimetsa Majandamise Keskus) Kunnat valittavat puukartellista Metsäyhtiöiltä puukauppakartellista korvauksia peräävät 32 kuntaa ovat jättäneet valituksen Helsingin hovioikeuteen. Nyt se aika on tullut.” Bonuskorotukset eivät näy raakapuun hintatilastoissa. ”Ruotsissa hakkuumahdolli suudet on käytetty tarkemmin kuin Suomessa, minkä vuoksi kysynnän kasvu tuntuu maan rajojen ulkopuolella. Tuotto oli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin 2016 ja yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 5 edellisenä vuonna keskimäärin. Reservialueel la hinta reagoi herkästi ylös tai alas”, Metsä Groupin metsäjoh taja Juha Mäntylä kertoo. Oiva tilaisuus puukaupoille MTK:n Järvinen korostaa, että kuitupuun kysyntä on paranta nut koko maassa. ”Kevään aikana on tarkoitus tunnustella, löytyykö kiistassa sopuratkaisua metsäyhtiöiden ja kuntien välillä”, kertoi kuntaliiton lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Yle-uutisille. MIKKO HÄYRYNEN VIROSSA kuusikuitupuun tien varsihinta on noussut vuodessa 20 prosenttia. ”Kysyntä vahvistui erityisesti Aasiassa mutta myös Euroopassa”, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström
Uudet tiedot antavat viitettä siitä, että hirvikannan koko on heilunut viime vuosina kanta-arviohaarukan ylärajalla. Tuorein hirvikanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien kanta-arvioita. Viime syksyn jahdin jäljiltä metsissä liikkuu tällä hetkellä noin 88?500 hirveä. Käsikirjoittaja on Marjo Vilkko ja juontaja Juhani Seppänen (kuvassa). Tavoitekantaa ei saavutettu Hirvitiheys hirvitalousalueittain 2017 hirveä / 1000 ha Lähde: Luonnonvarakeskus Jahdin jälkeen jäävä hirvikanta (vuosi/hirveä) 2017 88?392 2016 100?259 2015 99?958 2014 95?905 2013 89?845 2012 85?299 Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2018 Tiku ja Taku vieraslajiksi Pohjoisamerikkalaista maaoravaa (Aku Ankastakin tutut Tiku ja Taku) esitetään kansalliseen vieraslajiluetteloon. Ehdotuksen mukaan koirasusien kasvattaminen ja myynti sekä uusien koirasusien ottaminen lemmikeiksi kiellettäisiin. 3.9 3.1 3.3 2.7 2.8 3.4 3.4 3.8 3.6 3.4 3.7 3.4 4.4 0.9 2.9 0.8 1.5 2.7 2.4 2.2 2.8 2.3 2.8 2.7 3.2 3.3 3.2 3.4 3.9 3.5 2.3 3.0 2.3 2.4 3.3 2.8 2.8 3.3 3.6 3.7 3.9 3.0 3.3 4.1 3.6 3.4 3.7 5.0 5.3 3.0 2.4 3.8 5.4 4.4 3.3 2.9 3.1 2.0 3.0 Sanottua Mäntykuitupuuta ostettiin viime vuonna yksityismetsistä ennätysmäiset 11 miljoonaa kuutiota. 15 MAKASIINI 2 • 2018 15 MAKASIINI 2 • 2018 5585_.indd 15 9.3.2018 17.28. Sarjan tuottaa Intervisio Oy ja sitä konsultoi Mikko Häyrynen Metsäkustannus Oy:stä. Täytimme metsäveroilmoituksia ja yritimme tulkita sääntöjä, ja kyllä ne maallikolle ovat osittain haasteellisia.” Verohallinnon uusi pääjohtaja Markku Heikura, Talouselämä 2.3. Se on jatkoa sarjoille Suomi on suomalainen, Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen. Vähentyneestä hirvimäärästä huolimatta kannan koolle asetettua tavoitetta ei ole saavutettu. Luken mukaan hirvimäärä on vähentynyt aiemmasta niin Eteläkuin Pohjois-Suomessa. Viime syksynä kaadettiin yli 6?000 hirveä enemmän kuin vuoden 2016 metsästyskaudella. Täydennyksen jälkeen kansallisessa luettelossa olisi 16 lajia, kahdeksan lajiryhmää sekä yksi risteymä. Luetteloon halutaan lisätä myös yhdeksän haitallista vieraskasvilajia sekä kolme eläinlajia. Tarkasti ottaen hirvimäärä on tällä hetkellä kanta-arvion mukaan 95 prosentin todennäköisyydellä 76?500– 101?000 hirveä. Sitä rahoittavat Metsämiesten Säätiö ja Suomen Metsäsäätiö. Se on 4 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vuonna 2011. IN TE RV IS IO O Y ”Pitkän aikavälin visio voisi olla sen kaltainen, että etämetsänomistaja esimerkiksi Tampereelta voisi mennä metsäasiantuntijamme kanssa virtuaalilasit päässä vaikka kotonaan omaan metsäänsä Kittilässä.” Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen, Aamulehti 3.3. 11 VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUS (Luke) julkaisi maaliskuun alussa arvionsa hirvikannan koosta. Tavoite talvikannalle on 65?000–89?000 hirveä. ”Minulla ja vaimollani on vähän metsää. Metsäsuhdetta televisioon Yle esittää ensi vuonna metsäsuhdetta käsittelevän kahdeksanosaisen tv-sarjan Suomi on metsäläinen. ”Sanomalehtipaperista tuli pulaa.” Otsikko Keskisuomalaisessa 7.3
17,79 ?. 17,29 ?. Uskon, että keväällä korjuukelpoisista leimikoista käydään veristä kilpailua. Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Veristä kilpailua luvassa Puukauppakeväästä odotetaan poikkeuksellisen mielenkiintoista. 11,94 ?. Harvennushakkuu 52,28 . 43,63 ?. 18,54 . Ensiharvennus 12,29 ?. 16,24 ?. 16,15 . 38,14 . 41,86 ?. 61,38 . 16,44 ?. 11,66 ?. Uudistushakkuu 60,46 ?. Toivotaan, että talvi kestää ja kestää”, Mäntylä sanoo. Uudistushakkuu 60,24 . Raakapuun kantohinnat viikolla 9 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,85 . Puun kysyntä ylittää tarjonnan, ja kaikki leimikot ovat käyneet syksystä saakka hyvin kaupaksi. 52,74 . Polaaripyörteen mukanaan tuoma maaliskuinen pakkasjakso oli mannaa puunkorjaajille. Toivottavasti myös hinnalla”, Takalo ennakoi. 59,79 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,81 . 42,88 ?. 12,23 ?. Uudistushakkuu 58,66 . 16 MAKASIINI 2 • 2018 16 MAKASIINI 2 • 2018 5575_.indd 16 9.3.2018 17.29. 62,35 ?. 60,36 . Houkuttaako hinta myymään. Kuitupuuvarastojen täyttö on ollut tänä talvena haastavaa, koska tehtaiden puunkäyttö on kasvanut nopeasti. ”Puuta on päästy korjaamaan hyvissä olosuhteissa eteläisintä Suomea myöten. 18,24 ?. 15,46 ?. 18,01 ?. Kun takana on puunhankinnan ennätysvuosi, ei metsänomistajilla ole juuri patoutuneita puunmyyntitarpeita. 41,26 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,79 ?. 16,92 ?. 37,34 . 18,19 ?. Me olemme erityisen kiinnostuneita päätehakkuista, kesäharvennuskohteista ja hankintapuusta”, hän sanoo. 12,62 ?. Ensiharvennus 38,33 ?. Uudistushakkuu 58,77 ?. 17,66 ?. 16,46 . 16,62 ?. Moni ostaja hakee varastotasoihin nopeaa korjausta märän syksyn jäljiltä. 34,15 . 46,94 ?. Harvennushakkuu 52,05 . 19,45 . 15,41 ?. 16,27 ?. 61,63 . Ensiharvennus 44,51* 41,33* 12,46 ?. 37,17 . 16,26 . 15,95 ?. 18,27 . Harvennushakkuu 49,28 ?. 61,38 ?. Yrittäjä Petri Manninen ajoi kuitupuuta tien varteen helmikuun lopulla Laukaan Äijälässä. ???. 40,83 . Takalo uskoo, että puuta kuitenkin löytyy kesäkorjuun tarpeisiin. ??. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,08 . 48,39 ?. 16,83 . 53,63 . 18,65 ?. 17,96 . Varastotasot ovat selvässä nousussa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN MARKKINAT käyvät kuumana jo. ”Nyt myös kuitupuu on todella haluttua.” Kuitupuun vahva veto näkyy myös yhdistyksen korjuupalvelun toiminnassa, jolla on toimitussopimus kaikkien neljän merkittävän (Harvestia, Metsä Group, Stora Enso, UPM) alueelta kuitupuuta ostavan yhtiön kanssa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo myöntää, että tällaista tilannetta on puumarkkinoilla odotettu. ”Leimikoiden korjuujärjestyksellä ja kalustovalinnoilla voimme vaikuttaa siihen, että pystymme hyödyntämään talvikelit tehokkaasti loppuun asti.” Tukin kysyntä jatkunee hyvänä Kuusitukin kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä. Myös mäntytukin markkinanäkymät ovat kohentuneet. 19,32 ?. 36,37 . 14,79 ?. 62,50 . 11,97 ?. ”Hintatasoon en ota kantaa, mutta kilpailu leimikoista on kovaa. 19,05 ?. 45,18 ?. Maaliskuusta muodostunee puunkorjuussa ja -kuljetuksissa historiallisen vilkas kuukausi. 16,55 ?. ”Emme ole pystyneet varastoimaan puuta normaalisti kelirikkokaudeksi, vaan kaikki metsästä irti saatava puu lähtee heti tehtaille. 59,13 . 15,91 ?. 11,86 ?. nousussa. 15,62 . 16,66 . ”Mutta se edellyttää niin houkuttelevaa kuitupuun hintaa, että metsänomistajat kiinnostuvat puukaupasta, vaikkei akuuttia tarvetta olisikaan.” Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan kuitupuusta ei ole pulaa, sillä puukauppa on käynyt hyvin. Tulossa historiallinen maaliskuu Kevään puukauppatilanteeseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon puuta onnistutaan korjaamaan talvileimikoilta terminaaleihin ja asemavarastoihin. 17,79 ?. 51,11
16,07 ?. Ensiharvennus 12,02 . 100 20,2 2?020,0 mäntykuitu 610 16,5 10?065,0 kuusikuitu 15 16,5 247,5 koivukuitu 6 16,5 99,0 Yhteensä 776 14?681,5 Ensiharvennus mäntykuitu 72 14,0 1?008,0 kuusikuitu 3 14,0 42,0 Yhteensä 75 1?050,0 Leimikko yhteensä 15?731,5 17 MAKASIINI 2 • 2018 17 MAKASIINI 2 • 2018 5575_.indd 17 9.3.2018 17.29. 62,41 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,32 ?. Harvennushakkuu 45,87 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 18,48 . Ilman määrätakuuta hyvähintaisten erikoispuiden merkitys puukaupassa jää pahimmillaan olemattomaksi. 47,84 ?. 12,42 ?. 10,78 . 17,70 ?. Harvennushakkuu 47,10 . 15,56 ?. 12,94 . 44,00 ?. 18,09 ?. Maastoon leimikon suunnitteli metsänhoitoyhdistys. 37,23 ?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,91 ?. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,09* 48,08* 15,06* 14,50* Uudistushakkuu 46,58 * 49,09 * 16,58 * 16,52 * Harvennushakkuu 45,23* 13,67* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki uskoo tukin hintakehityksen jatkuvan vakaana. 19,07 ?. Harvennushakkuu 50,59 ?. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi puun tarjonta keväällä muodostuu.” Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Jos johonkin kohdistuu nousupainetta, niin kuitupuun hintaan. 45,51 ?. 53,22 . 11,33 . 16,96 . 17,95 . ”Tukin nykyinen hintataso ei nähdäkseni jarruta puukauppaa. 43,12 ?. Leimikosta tuli useita tarjouksia. Myyjä saa maksun sadasta pikkutukkikuutiosta, vaikka määrä jäisikin hakkuussa vajaaksi. Uudistushakkuu 54,48 ?. Uudistushakkuu 60,82 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 37,16 ?. 17,85 ?. 35,31* 18,39 . Sopimuksen mukaan korjuussa pikkutukkia otetaan sata kuutiometriä. Uudistushakkuu 57,73 ?. 16,21 ?. 51,14 ?. MIKKO RIIKILÄ PUUKAUPAN kohteena oli 850 kuution kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko Keski-Suomessa. Kaikkiaan harvennettavaa puustoa on vajaat kymmenen hehtaaria. Ensiharvennus 13,08 . 10,58 ?. 45,09 ?. Leimausarvion mukaan puukaupan loppusumma kohoaa reiluun 15 000 euroon. 15,21 . 15,94 . Metsänomistaja sitoutui tekemään tarvittavat ennakkoraivaukset itse. 14,73 . 17,38 . 54,15 . 13,41 . Pikkutukin määrätakuu ratkaisi HARVENNUSHAKKUU KESKI-SUOMESSA puutavaralaji määrä m 3 hinta e/m 3 yhteensä euroa Harvennus mäntytukki 45 50,0 2?250,0 mä-pikkut. 17,11 ?. Kauppa oli sikäli epätavallinen, että metsänomistaja laittoi itse kohteen tiedot sähköiseen puukauppapalvelu Kuutioon. 16,17 ?. Tiedot kerätään viikoittain. 15,53 . 18,14 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,46 ?. 14,83 . 42,09 ?. Oleellinen muutos puumarkkinoilla on hänenkin mukaan kuitupuun kysynnän nopea kasvu. 15,93 . 14,22 ?. Pääosa kohteesta on normaalia harvennusta. Ensiharvennukselta puuta kertyy 75 kuutiota ja se myös hinnoiteltiin erikseen. 35,23* 15,68 ?. 15,32 ?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 61,14 . 59,07 . 18,35 . 16,29 . Kaupan ratkaisi ostajan lupaus ottaa pikkutukkia ennalta sovittu määrä. 60,25 . Ensiharvennus 11,23
Metsämaahehtaarin hinnaksi tuli 3 637 euroa, kuutiometrin hinnaksi 38 euroa ja hintakertoimeksi 0,99. Mielestäni muutamilla kuvioilla tukkiosuudet oli tosin arvioitu noin kymmenen prosenttia liian suuriksi.” Taimikot olivat hyväkuntoisia eikä kiireellisiä hoitotöitä ollut. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m 3 /ha tukki-% e/ha e/m 3 kerroin* Varsinais-Suomi 5 5 74 Satakunta 5 3 76 Häme-Uusimaa 6 7 112 Etelä-Karjala 8 6 117 Kymenlaakso 5 4 95 Pirkanmaa 5 9 261 Etelä-Savo 18 13 342 23 13 126 31 4814 38 0,97 Eja K-Pohjanmaa 38 18 495 27 9 84 21 2373 28 0,93 Keski-Suomi 17 22 763 31 12 103 32 3746 36 0,86 Pohjois-Savo 17 8 232 Pohjois-Karjala 24 11 296 21 9 106 17 2827 27 Kainuu 10 13 755 26 9 75 22 1550 21 Pohjois-Pohjanmaa 35 28 1127 23 10 93 20 2089 23 0,89 Lappi 13 12 840 11 12 72 15 1185 16 Koko maa 206 159 5585 2730 METSÄTILAKAUPAT 1.1.–28.2.2018 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Rahastot kilpasilla Hintapyyntö oli 173 400 euroa, tila-arvion summa-arvo 231 646 euroa ja puuston arvo 203 193 euroa. Kohteesta maksettiin 229 160 euroa eli liki kolmanneksen hintapyyntöä enemmän. Kaiken kaikkiaan Liljeroos arvioi, että tila oli pirkanmaalaiseksi kohteeksi maapohjiltaan ja puustoiltaan keskivertoa huonompi. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Maapohjat olivat pääosin kuivahkoa kangasta. Tällä kertaa esittelemme tilakaupan, jossa hintapyyntö ylitettiin 30 prosentilla. Tilalla oli varsinaista metsämaata 63 hehtaaria ja metsikkökuvioita 42. Muutama uudistuskypsä kuvio oli kuusivaltainen ja niissä puustoa oli noin 200 kuutiota hehtaarilla. Puusto oli hyvälaatuista, mutta keskipituudet olivat yleisesti vain noin 16 metriä. Metsätaloudellisesti alle keskiverron Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos kävi arvioimassa kohteen helmikuussa. MIKKO HÄYRYNEN POHJOISELLA PIRKANMAALLA tehtiin hiljattain kauppa 68 hehtaarin metsätilasta. Sekä parhaan että toiseksi parhaan tarjouksen takana oli metsärahasto. Kasvatusmetsät olivat pääasiassa varttuneita eli kolmoskehitysluokkaa. Metsärahasto maksoi hyvin H A N N U LI LJ ER O O S + Ei hoitorästejä, kattava tiestö, hyvä kehitysluokkajakauma – Karuhkot maapohjat, paljon turvemaita, harvaksi hakatut puustot Myyntiesitteen mukaan puuta oli hehtaarilla keskimäärin 96 kuutiometriä, tukin osuus oli 42 prosenttia. Taimikoita oli 22 prosenttia, kasvatusmetsiä 61 prosenttia ja uudistettavia 17 prosenttia. AJASSA Tilakauppojen pienen määrän vuoksi kaikista maakunnista ei ole tunnuslukuja. Uudistettavat, mäntyvaltaiset kuviot oli harvennettu voimakkaasti ja hehtaaripuumäärät jäivät alhaisiksi 100–150 kuutiometriin. Turvemaiden osuus oli noin 30 prosenttia. Tilan mäntyvaltaiset kuviot oli harvennettu voimakkaasti. Hankasalmella tehtiin suurin kauppa (681 700 euroa) Tornator aktiivisin ostaja (4 kauppaa) vain kolme UPM Bonvestan myyntiä Heinävedellä tehtiin pienin kauppa (8 500 euroa) 18 MAKASIINI 2 • 2018 18 MAKASIINI 2 • 2018 5587_.indd 18 9.3.2018 17.32. ”Esitteen puumäärät vastasivat hyvin omaa näkemystäni. ”Näkemykseni on, että myyjä sai kohteesta sen puuntuottokykyyn nähden erittäin hyvän hinnan”, Liljeroos arvioi
Uudet pakkausmateriaalit ja tekstiilit tuovat toivoa.” A. Nouseeko vai ei. JALKANEN ”Tehtaiden sulkemiset Suomessa ovat perustuneet paperitehtaiden ylikapasiteettiin maailmalla, eivät puun hintaan Suomessa.” UUSMETSÄLÄINEN Gallup Onko metsässäsi ollut korjuu vaurioita. Luontoliiton kevätseuranta on taas alkanut. www.kevatseuranta.fi Mitähän vanhat puunhinnat ovat nykyrahassa. Reaa lihinnan suhteen toivoisin, että edes lasku pysähtyisi.” KORPITUVAN TANELI ”Reaalihinnan lasku on päättymässä, mutta turha odottaa pidemmän päälle isompaa tiliä. tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html Uuden metsätietolain mahdollistamat avoimet paikkatietoaineistot löytyvät täältä. Sillä tapaa saamme pysymään edes jotenkuten toimivat puumarkkinat maamme rajojen sisäpuolella.” JEES H-VALTA ”Kyllä kai se niin on, että hoitohakkuiden laiminlyönti se vasta kalliiksi tuleekin hinnan kyttäyksessä.” MEHTÄUKKO ”Selluteollisuus tuottaa Suomessa varmaan nyt oikeasti 30 prosenttia tuottoa, kirjanpidolla ja tulojen siirroilla tuota peitellään. Milloin kääntyy puun reaalihinta nousuun. Tätähän se on ollut 1970-luvulta lähtien. Uusi metsälaki mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen nimissä tehtävän voimakkaan harvennuksen.” HUSSE 100 80 60 40 20 Ei 42 % Kyllä 58 % 19 MAKASIINI 2 • 2018 19 MAKASIINI 2 • 2018 5587_.indd 19 9.3.2018 17.32. Puunhintojen kehittyminen mietitytti verkkokeskustelijoita. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Uusi kysymys: Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi. Kiertotaloutta kannattaa katsella pidemmän aikavälin muutoksena.” HILUXMETSURI ”Kuitupuun hinta voi nousta, jos siitä keksitään tehdä jotain arvokasta, mitä menee kaupaksi maailmalla. www.metsaan.fi/yleistietoa-avoimesta-metsatiedosta UUDEN METSÄLAIN HARVENNUS ”Harvennus pohjapinta-alaan kahdeksan. Suhdannehuippu todennäköisesti nostaa kantohintoja, mutta taantuman tullessa puuntuottaja on se, joka joutuu joustamaan.” METSÄKUPSA ”Varmin tapa pitää puun hinta alhaalla, on myydä puuta huonoon hintaan. DERHORST ”Nimellishinta saattaa jopa noustakin hiukan. Puunhinnalla ei tuota kannattamattomaksi saa.” PIHKATAPPI ”On aivan varmaa, että suomalaiselle puulle on kysyntää, muodossa tai toisessa, nykyisten tai uusien toimijoiden kautta. Tarkista. Itse olen vähintään 10 vuoden puunmyyntilakossa, ellei tule selvää tukin hintapiikkiä.” KALLE KEHVELI ”Paras tapa on myydä puuta vuosittain. VERKOSSA ”Kauppamäärä nousi viime vuonna, samoin nimellishinnat, mutta reaalihinta laski
Metsän omistajakunta muuttuu, mutta hitaasti. METSÄNOMISTUS 20 MAKASIINI 2 • 2018 20 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 20 9.3.2018 18.00. Perinteisten maanviljelijämetsän omistajien määrä vähenee, isojen sekä pienten tilojen osuus kasvaa ja etäisyys omaan metsään pitenee
MUUTTUVA JOUKKO TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ??KUVAT JANNE RUOTSALAINEN??PIIRROKSET TIMO TOIVAINEN 21 MAKASIINI 2 • 2018 21 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 21 9.3.2018 18.00
Samaa kertovat tilastot. Seuraavassa käydään läpi seitsemän keskeistä trendiä, joita on syytä pitää silmällä. Eniten perinteisen ”isäntälinjan” metsänomistamisen vähentyminen on näkynyt eläkeläismetsänomistajien määrässä. Maanviljelijöille metsänhoito on osin sivutyötä, vaikka se onkin olennainen osa elantoa. Metsänomistajat ikääntyvät Metsänomistajien keski-ikä on noussut 1990-luvulta lähtien reilusta 50 ikävuodesta yli 60 vuoteen. Vastikään eläkkeelle jäänyt Äijö on pitänyt metsänomistajille lukemattomia kursseja ja jatkaa yhä veroneuvontaa. On arki-ilta, kohta iltauutisten aika, mutta luentotilaan saapuneiden katseet seuraavat kärsivällisesti metsäveroilmoituksen täyttöohjeita. Eläkeläisten ryhmä kasvaa myös jatkossa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jussi Leppänen. ”Maanviljelijä-metsänomistajien määrän väheneminen nostaa metsänomistajien keski-ikää, sillä he ovat maatalouden EU-murroksesta lähtien olleet noin 10 vuotta muita metsätilanomistajia nuorempia”, Luken Leppänen kertoo. Osuuden pienentyminen on merkinnyt muiden metsänomistajaryhmien kasvua. Kolme neljästä verolomakkeita tuijottavasta metsänomistajasta on miehiä. Hän tuntee perusteellisesti ainakin pirkanmaalaiset metsätilalliset. Viimeisestä perinteisestä metsänomistajakyselystä on tovi aikaa, ja päivityksen määräaika on vasta ensi vuonna. ”Perinteinen maatilametsänomistus on osin katoavaa perinnettä. Mutta kuten metsäkin kasvaa hitaasti ja varmasti, myös metsänomistajakunnassa tapahtuu hiljalleen muutoksia. Talous on suurimmalle osalle metsänomistajista tärkeä asia, joten metsän tuloja ja menoja käsittelevä veroilta on toimittajalle hyvä paikka tavata erilaisia metsänomistajia. Veroneuvoja istuu kuuntelemassa muutama nuorempi metsänomistaja, mutta valtaosa osallistujista on eläkeiässä tai todennäköisesti ainakin lähestyy sitä tulevina vuosina. ”Palkansaajien eli työikäisten osuus metsänomistajissa ei ole juuri muuttunut, sillä metsätila tulee uuden metsänomistajan haltuun yleensä eläkeiän kynnyksellä.” Maaja metsätilojen muutoksen liittyy toinenkin metsänomistajakuntaa muovaava kehityssuunta: ikääntyminen. 2. Tietoa metsänomistajista silti löytyy, niin tilastoista kuin metsäammattilaisilta. 22 MAKASIINI 2 • 2018 22 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 22 9.3.2018 18.08. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen keräämän metsänomistajatiedon julkaisuväli on venähtänyt, kun laitos liitettiin muutama vuosi sitten osaksi Luonnonvarakeskusta. Naisten osuus metsänomistajakunnasta on toki kokonaisuudessaan tätä suurempi, mutta ainakin tähän asti miehet ovat tutkimusten mukaan vastanneet päätöksenteosta metsänomistajatalouksissa. Metsäveroilta Lempäälässä Tampereen kupeessa jatkuu jo kolmatta tuntia. 1. Metsänomistaminen on eräällä tavalla ammattimaistunut, sillä metsäsijoittajat ovat kasvattaneet omistuksiaan. M etsänomistajat ovat tarkkaavaista yleisöä. Äijön uran aikana tapahtuneista metsänomistajakunnan muutoksista ehkä selkeimmän on aiheuttanut maaseudun rakennemurros. Lempäälässä istuva joukko vaikuttaa perinteiseltä. Keski-ikää on nostanut väestön yleinen ikääntyminen, mutta myös maaseudun murros. Maanviljelijä-metsänomistajien määrä on laskenut jo 1960-luvulta lähtien. Maanviljely-metsänomistus vähenee Metsänomistajakunnan rakenteesta tilastoidaan monia asioita. Nykyisten isojen maatilojen omistajat eivät enää oikein kerkiä metsätöihin, etenkään jos on karjaa”, Äijö kertoo. Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 2000-luvulla noussut yli 60 ikävuoden. Näille parillekymmenelle metsänomistajalle on selvää, että oma metsä kiinnostaa. Lempäälän iltamassa veroneuvoja antaa yli 40 vuoden ajan Suomen metsäkeskuksessa työskennellyt metsäasiantuntija Matti Äijö
Metsä on harvennettu ja lannoitettu, joten nyt odotellaan sen kasvua. Tänä talvena edessä on vielä hankintahakkuita. M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e. Metsästä olisi tarkoitus kasvattaa tulevaisuuden eläketurva. Omassa metsässä on tärkeintä puukauppatulot, ja se että metsä ylipäänsä on. On paikkoja, jossa voi käydä juomassa kahvit.” ERKKI LINDFORS metsäyhtymä omistaa metsää Orivedellä ”Olen metsäpalveluyrittäjä, joten teen myös oman metsäni metsätyöt. Hankintahakkaajana tunnen puun hinnan hikoillessani. 23 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 23 9.3.2018 18.00. Metsäviranomainen eli Suomen metsäkeskus järjestää alkuvuodesta veroiltoja ympäri Suomea. Raivurin kanssa voi mennä hommiin niin paljon kuin jaksaa. Tänä keväänä olisi vielä tarkoitus mennä pariin taimikkoon. M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si. Metsätalouden menoihin nähden kuitupuun hinta saisi kyllä nousta.” TAPIO HOVI omistaa metsää Sastamalassa ja Virroilla yksin ja yhdessä puolison kanssa G A LL U P . Viime vuonna raivattavaa oli paljon. Matti Äijö antoi metsänomistajille ohjeita metsäveroilmoituksen täyttöön helmikuun lopussa Lempäälässä. ”Isot toimenpiteet on tehty. Siellä on mukava käydä, sillä omassa metsässä ei eksy. Taimikonhoitotöitä on tietysti edessä
Puukauppa kiinnostaa yhä Tutkimuksissa on ennakoitu, että metsänomistamiseen liittyy tulevaisuudessa entistä useampia erilaisia tavoitteita. Se tarkoittaa nykyään yhä suuremmassa määrin metsäsijoittajia”, Leppänen kertoo. Entä mitä tapahtuu, kun metsänomistajakunta ikääntyy. Metsänomistajakunnan ikääntyminen on jatkunut jo tovin, eikä suurta käännöstä ole odotettavissa lähivuosina. Metsätilakauppoja on todennäköisesti vilkastuttanut myös palveluiden lisääntyminen. Esimerkiksi 2010-luvun taitteessa miltei kaksi kolmasosaa metsänomistajista asui samassa kunnassa metsänsä kanssa. ”Nyt eletään Espoossa ja metsä on Kuusamossa. Eniten on kasvanut alle 10 hehtaarin suuruisten tilojen lukumäärä, mutta pinta-alalMetsäkeskuksessa yli 40 vuoden työuran tehnyt Matti Äijö on jatkanut metsänomistajien neuvomista eläkkeelläkin. lisesti lisäystä on tullut eniten suuriin, yli 200 hehtaarin metsätiloihin. Tai sitten tarvitsee viettää pidempi rupeama palstalla”, Matti Äijö pohtii. 4. Tähän mennessä puunmyynti on säi lynyt isona osana metsänomistajuutta, painotti metsänomistaja tavoitteissaan metsän virkistyskäyttöä tai metsätöiden tekemistä. Tai mitä tapahtuu silloin, jos entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa eikä puunmyyntituloilla ole ratkaisevaa merkitystä oman talouden kannalta. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia on pyritty helpottamaan, esimerkiksi viime vuonna tuli voimaan metsälahjavähennys. Metsäkiinteistöjen hajanaisuus siis yleistyy. Metsä vaihtaa yhä omistajaa pääasiassa perintönä, suvun sisäisenä kauppana tai lahjana. Metsäteollisuuden näkökulmasta polttavin kysymys on ollut, miten muutos vaikuttaa puukauppoihin. Nyt entistä isompi osa metsänomistajista asuu matkan päässä metsätilaltaan. 3. Siinäpä kysymyksiä tulevaisuuteen. 5. Etäisyys metsätilaan kasvaa Metsä alkoi ennen aitan tai pirtin kulman takaa. ”Taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on lisääntynyt. Metsänomistajakunnan muuttoliike on toistaiseksi käynyt tiloilta taajamiin. Monella on vielä kokemusta metsän keskellä asumisesta. Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2010 metsänomistajakyselyn perusteella puuntuotantoja virkistystavoitteet eivät näytä sulkevan toisiaan pois. Vuosien 2006– 2013 tilastot kuitenkin kertovat, että metsätilojen keskiluokka kutistuu ja ääripäät kasvavat. Ei siellä enää iltaisin raivuulla käydä. Vaikka etäisyys omaan metsään on pidentynyt, aivan suurkaupunkien ydinkeskustoissa ei vielä olla. Ainakaan toistaiseksi puukauppa ei ole kärsinyt metsänomistajakunnan rakennemuu24 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 24 9.3.2018 18.00. Uudet metsänomistajapolvet voivat olla herkempiä luopumaan suvun metsätilasta, ja metsätilan myyntiä suunnittelevalle on nykyisin myyntiapua tarjolla. Sen vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Puuntuotanto on tärkeä tavoite, ja voi olla, että harvennettu ja helppokulkuinen metsä koetaan myös virkistyskäytössä luonnontilaista kätevämmäksi. Kaupungistuminen näyttää kuitenkin jatkuvan, joten metsänomistajien keskimääräinen etäisyys omalle metsäpalstalle kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa. ”Isojen metsätilojen määrä ja ala kasvavat ja metsänomistus ammattimaistuu”, Äijö toteaa. ”Isot tilat eivät todennäköisesti ole yhtenäisiä alueita, vaan omistuksia on siellä täällä samassa kunnassa tai jopa eri maakunnissa”, Luken Jussi Leppänen sanoo. Isot ja pienet kasvavat Yksityisten omistamasta metsämaasta pääosa sijaitsee keskikokoisilla, 20–100 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla. Korkea ikähän vähentää tutkitusti puun myyntiä hehtaaria kohden. Vaikka siirtymä seuraaville polville on tasaisen hidasta, voi työikäisten osuus metsänomistajista olla kasvussa 2030-luvulle tultaessa omistajavaihdosten myötä. Isojen metsätilojen muodostumista on kiihdyttänyt vilkkaana käyvä metsätilakauppa. Kauppoihin on kannustanut muun muassa alhainen korkotaso, jolloin metsän ostoon on ollut houkuttelevaa hakea lainaa. Toiseen päähän taas tulee tilojen pirstoutumisen myötä lisää pienmetsänomistajia
6. Harvennushakkuita on joskus vaikea saada kaupaksi, jos puukauppasuhdanne on huono. Nyt kursseille tulee 50–60-vuotiaita ekonomeja ja pappeja opettelemaan raivaussahan käyttöä.” ”Sain metsän lahjana isältäni. toksesta, sillä viime vuosien ennätyshakkuissa kaadetuista puista valtaosa on ostettu yksityismetsistä. M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si. Toisaalta ainakin Lempäälän veroillassa haastatellut metsänomistajat kertovat tekevänsä ahkerasti raivaustöitä. Puuntuotantoon voivat vaikuttaa myös suojeluhalukkuuden lisääntyminen ja metsän monimuotoisuussekä maisema-arvojen korostuminen. Metsä on vastapainoa palkkatyölle ja hengähdyspaikka, jossa voi rentoutua.” MARITA LEPPÄNEN metsää Ylöjärven Kurussa Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa ”Meillä on tädin ja äidin metsistä suku polvenvaihdos prosessissa. ”Kansainvälisesti verrattuna metsänomistajien omatoiminen tekeminen on korkealla tasolla.” Matti Äijö on huomannut, että metsänomistamisen ammattitaito ei enää siirry sukupolvelta toiselle entiseen malliin. Ylisuuri hirvikanta on ongelma.” JUHO POHJOISMÄKI tuleva metsänomistaja Lempäälässä G A LL U P . Metsissä ei melko pitkään aikaan tehty mitään, mutta parina viime talvena oli harvennushakkuuta. Teen siellä jo nyt kaik kia metsätöitä, sillä olen metsänhoitoyrittäjä. Metsänomistamisessa positiivista on luonnon läheisyys ja se, että vaikka odotusarvo tuloille ei ole suuri, eivät riskitkään ole isoja. H EL SIN G IN YL IO PIS TO 25 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 25 9.3.2018 18.09. Samalla kun isojen metsätilojen osuus kasvaa, metsäkiinteistöjen hajanaisuus yleistyy, kertoo Luken Jussi Leppänen. Suurmetsänomistajalla voi olla metsäpalstoja siellä täällä. Seuraavaksi yritetään saada kaikki taimikonhoitorästit tehtyä. Hänellä on vielä hallintaoikeus metsiin, mutta minä hoidan metsäasiat käytännössä. Alueella on suometsää, joten seuraava mahdollinen projekti olisi kunnostusojitus. Omatoimisuus laskussa Heimo Karppisen mukaan metsänomistajien omatoimisen tekemisen kohdalla trendi on hiukan alaspäin. ”Ennen isä opetti poikaa, tai jos isä ei ehtinyt, niin vaari opetti poikaa tilan metsissä. Polttopuita on kerätty monen vuoden tarpeiksi. KI M M O BR A N D T Suhdanne vaikuttaa metsän omistajien puun myyntiin, Heimo Karppinen sanoo. Hän muistuttaa, että pitkän ajan kuluessa metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen vaikuttavat suuresti talouden suhdannevaihtelut. Metsänhoitotöiden harrastaminen on yhä melko yleistä laskevasta kehityssuunnasta huolimatta, Karppinen myöntää. Hakkuita ja metsänuudistuksia on myös tasaisesti tiedossa. ”Voi olla, että metsänomistajalle joku metsäalue on enemmän niin sanottu oma metsä eli virkistysalue, ja toinen palsta on selkeämmin puuntuotantoalue”, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Heimo Karp pinen. Metsä on minulle tulevaisuuden elanto. Metsän lähellä sijaitseva isän kotitalo on nyt mökkikäytössä. M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e
26 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 26 9.3.2018 18.00. Metsänomistaja voi ymmärtää vero ohjeet väärin. Myös metsätilan välittömässä läheisyydessä asuminen vähenee. Metsänomistajakunta on tällä vuosituhannella ikääntynyt ja aktiivimaanviljelijöiden osuus metsänomistajista on pienentynyt. Veroilloissa annettavilla tiedoilla pyritään välttämänään ongelmia ja lisäselvitysten tarvetta
Pieni hakkuu on tulossa ja uudistamistyöt tehdään itse, mikäli mahdollista. Metsäomistus on positiivinen asia, sillä tuntuu, että metsän arvo säilyy ja puulla tulee olemaan käyttöä myös tulevaisuudessa. Matti Äijö on nähnyt pitämissään koulutuksissa, kuinka naismetsänomistajien osuus ja aktiivisuus on lisääntynyt. M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si. Se on tärkeää”, Äijö sanoo. Kuolinpesiä on purettu etenkin metsäyhtymiksi. Yleisin tilakoko on 20–49 hehtaaria. Yli kahden hehtaarin suuruisia metsä tiloja on 347 000. Yksi mietityttävä huomio on, että nuorempien sukupolvien kulutuskäyttäytymismallit ovat ihan erilaisia kuin nykyisen metsänomistajaikäpolven. Sen yhteydessä oleva kotitila on suvun yhteinen tapaamispaikka, jossa lapsetkin viihtyvät. Yksi metsänomistamisen muutossuunta on vielä käsittelemättä. Metsänomistajakunnan perinteinen rakenne on antanut viitettä karikatyyreihin nuoremmista yrittäjämiehistä ja eläkeläisnaisista. (tiedot vuoden 2013 lopulta) Metsänomistajien keskiikä on 62–63 vuotta. Entä vähentääkö kaupungistuminen ja metsänomistajien etääntyminen metsätilasta ymmärrystä metsästä. Verotusyhtymiä on 15 prosenttia ja kuolinpesiä 12 prosenttia yksityismetsätiloista. M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e. Pientä päätehakkuuta on tehty. Konservatiivisella nais-mies-jaottelulla on vaikutusta metsänomistamiseen. He kehtaavat tunnustaa, etteivät tiedä jotain metsäasiaa. Kuolinpesän velvollisuudet ja vas tuu metsänhoidosta painavat. Kuolinpesien määrä on vähentynyt 2000luvulla. Yksin tai puolison kanssa omistetaan 73 prosenttia yksityismetsätiloista. Puustosta kolmasosa on uudistushakkuukypsää. G A LL U P . Lähteinä: Luke/Metla Suomalainen metsänomistaja 2010, PTT Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030 27 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 27 9.3.2018 18.00. Joka tapauksessa naismetsänomistajien määrä ennakoidaan kasvavan, sillä metsätilojen omistajanvaihdoksissa perinteet eivät enää suosi niin vahvasti miehiä, vaan tuore metsänomistajuus kohdistuu entistä useammin myös naisiin. Tähän mennessä miehet ovat ilmoittautuneet aktiivisemmiksi metsäasioissa. Metsänomistajien kokonaismäärä on yli 600 000. Varmuus ilahduttaa.” HEIKKI SALMINEN kuolinpesän metsää Valkeakoskella ”Metsä on rentoutumispaikka. Taimikonhoitoa on myös vielä jonkin verran tehtävänä. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen 2010-luvun taitteessa tekemässä kyselyssä metsätilan hoidosta vastaava henkilö oli yhä kolmessa tapauksessa neljästä mies. Taimikonhoitoa yritämme tehdä pitkälti itse. Vai onko niin, että lähellä oleviin asioihin sokaistuu, ja etäisyys monipuolistaa metsäajattelua. Viime keväänä metsitimme vanhoja peltoja istuttamalla. Haluavatko metsänomistajat harrastaa taimikonraivausta jatkossa yhtä innokkaasti. Naiset entistä aktiivisempia Myös Lempäälän metsäveroillassa pohditaan kahvin ja leivoksen äärellä metsänomistajakunnan tulevaisuutta. Tavoite on saada metsä niin hyvään kasvukuntoon, että siitä riittäisi tulevaisuudessa tuloa lapsille ja lapsenlapsille. Puukaupoista tulee jonkinlaista tuloa, mutta jakajia on paljon pienellä tilalla. ”Naisille täytyy nostaa hattua siitä, että kynnys kysellä on matalampi. Yksi tulevaisuuden piirre voi olla, että metsäpalveluiden tarve kasvaa, kun metsänomistajat kaupungistuvat. Metsän virkistyskäyttö on myös merkitty enemmän naismetsänomistajien ominaisuudeksi. Muut arvot kuin rikastuminen painavat meillä metsänomistuksessa.” JORMA TIENAHO metsää Multialla kuolinpesän omistuksessa Fakta YKSITYINEN METSÄNOMISTUS Yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko on 30,1 hehtaaria. Kysely ei kerro kaikkea äänivallasta, jota naiset käyttävät niin puolisoiden yhteisissä metsänomistajatalouksissa kuin osakkaina metsäyhtymissä ja perikunnissa. ”Olen kuolinpesämetsän osakkaana yhdessä neljän lapseni kanssa. 7. Eläkeläiselle metsä on myös puuhapaikka. Kokemus metsätöistä vähenee eikä aikakaan riitä metsätöihin etäisyyden ja palkkatyön vuoksi
Metsässä virkistyjä Omassa metsässä, joka sijaitsee usein kesämökin yhteydessä, on kiva rentoutua. Luonnon ystävä Metsässä tehdään hakkuita ja metsänhoitotöitä, mutta käsit te lyssä huomioidaan ennen kaik kea luonto ja maisema. Metsässä työskennellessä oman kätensä jäljen näkee heti. Ja onhan hikoilu ulkona luonnon keskellä myös loistavaa kuntoilua! Perinteinen metsätilanomistaja-maanviljelijä Maanviljelijä tai muu yrittäjä, joka asuu yhä metsänsä kyljessä. Tee testi verkossa: www.metsalehti.fi/artikkelit/millainenolet 28 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 28 9.3.2018 18.00. Metsänhoidon harrastaja Metsästä tulee toki puukauppatuloja, mutta vielä mukavampaa on päästä istuttamaan ja raivaamaan. Tavoitteena on, että omistusten arvo kasvaa. Myös maailmanlaa juiset aiheet, kuten ilmastonmuutos, mietityttävät omia puita kat sellessa. Testaa, millainen metsänomistaja olet! Metsälehden metsänomistajatestillä saat selville, mihin metsän omistajaryhmään kuulut. Mallina käytetty tutkimuksia: PTT Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030 ja Luke/Metla Suomalainen metsänomistaja 2010. Metsästä saatavat tulot ovat tärkeitä. Metsäsijoittaja Metsä tuottaa rahaa. Puukauppa tulee eteen silloin tällöin. Puukaupat ja metsänhoitotyöt pyörivät, mutta käytännön työtä tekee harvoin itse. Aika kuluu niin pienimuotoisten metsätöiden, marjastuksen, retkeilyn kuin polttopuusavotan parissa. Ohessa esimerkkejä, millainen tulos voi olla. Metsästä osa jätetään kokonaan metsätöiden ulkopuolelle. Tekee metsätöitä omin voimin ja tiedoin
29 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 29 9.3.2018 18.00
Kun pohtii huonosti uudistettuja kohteita, tyypillisiä virheitä ovat: taimi istutetaan liian matalalle ja muokkauskohdan reunaan. Jokainen voi kokeilla sen laittamalla aurinkoisena iltapäivänä käden mättään sisään ja vastaavasti kokeilemalla maan lämpötilaa kymmenen sentin syvyydeltä muokkaamattomasta kohdasta. Puiden kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta veden kyllästämässä maassa on liian Metsänuudistamisen virheitä Maalajien hyvä tunnistamissääntö on: hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa. Se syntyy, kun kapillaarivoima nostaa keväällä tai syksyllä vettä maassa ylöspäin. Mättään lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ympärillä olevan kuntan taikka heinän alla olevan maan. Puun juuret tarvitsevat happea kyetäkseen siirtämään ravinteita neulasille kasvua varten, siis aivan samasta syystä kun ihminen hengittää. K un tulen istutustyömaalle, tarkistan heti, että pottiputkien jalkapainike on säädetty asentoon, jossa taimi menee mahdollisimman syvälle mättääseen istutettaessa. En muista koskaan käyneeni taimikossa, jossa on tullut vahinkoja siitä, että taimet on istutettu mättään päälle syvään. Tällä varmistuu riittävä veden saanti kuivana aikana ja mahdolliset roustevahingot estyvät. Taimen kasvunopeuteen maan lämpötila vaikuttaa enemmän kuin ilman lämpötila. Ero on taloudellisesti merkittävä. K un istuttaa taimen liian matalaan paikkaan, on siinä sateisina kausina paljon vettä, jopa lätäköitä. Perheessämme onkin sanonta, että äitienpäivälounas syödään varmasti ulkona. RAHAPUU 30 MAKASIINI 2 • 2018 30 MAKASIINI 2 • 2018 5599_.indd 30 9.3.2018 18.03. Jos istuttaa mättään keskelle, heinät ja muu kilpaileva kasvusto eivät yleensä yllä kaatumaan taimen päälle ja kaatamaan sitä alleen. Rouste on monille metsänomistajille outo tuholainen. Taimi pitäisi istuttaa mättään korkeimpaan kohtaan. Hieta siis tuntuu M etsänuudistamiseen ja erityisesti taimien istuttamiseen on erinomaisia kuvitettuja ohjeita, mutta huonosti uudistettuihin kohteisiin ”törmää” jatkuvasti. Jokainen meistä on nähnyt kuulaana kevättai syyspäivänä kauniita jääpuikkoja, jotka nousevat maasta ylöspäin. L iian usein kuulee puuhakkaalta metsäomistajalta, että kaikki taimet oli istutettuna äitienpäivään mennessä. Meillä istutuskausi alkaa etelästä äitienpäivän aikoihin. Merkittävä osa Lapin palleaurattujen metsien hyvästä kasvusta perustuu juuri tähän. Itse pidän ohjeena, että kylvö tai luontainen uudistuminen on mahdollinen, kun näen selkeästi hiekkaa. vähän happea kasvun kannalta. Tämä ei tarkoita, että kannatan palleaurausta, vastaavaan lopputulokseen päästään myös mätästyksellä. Tästä syystä soita on ojitettu puiden kasvun parantamiseksi. Harmittavasti ne nostavat mukanaan myös pienet taimet juurineen, jolloin ne kuivuvat. Jos istuttaa reunalle, kilpaileva kasvusto kaatuu talvella taimen päälle. Kun Keski-Suomessa istuttaa taimen mättään korkeimpaan kohtaan, siirtyvät kasvuolosuhteet satoja kilometrejä eteläisempää aluetta vastaaviksi. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sormissa, hiesun jyvät tuntuvat kielellä, saven jyvät eivät tunnu kielellä. Maalajien hyvä tunnistamissääntö on: hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa. Jos istuttaa kylmään maahan ja tulee aurinkoisia päiviä, taimi haihduttaa vettä, mutta juuret eivät kasva kylmään maahan. Tämä on tyypillinen syy, miksi kylvötai siemenpuutaimikko on onnistunut huonosti. Lämpötilaero on huikea. Lapissa auratuilla alueilla maassa on puiden kasvun kannalta riittävästi happea, sillä vesi valuu pois aurausvakoja pitkin. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Roustetta esiintyy vain hienojakoisilla maalajeilla, hiesuja savipitoisilla mailla lähes varmasti ja hietaisilla moreeneilla usein. Taimelle tulee jano ja kasvuun lähtö hidastuu turhan takia
Sivu 38 TUTKIMUS Maalatvoista lahopuuta Sivu 40 ALLAKKA Metsälääkeriippuvuutta Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Metsä vaikuttaa seniorin maksuihin Sivu 44 KYSY POIS Miten pitkiä juuret ovat. OMA METSÄ SA M I KA RP PI N EN METSÄNHOITO 19 kysymystä klapien teosta Sivu 32 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Ostaisinko metsää. Sivu 46 METSÄTALOUS Näin tilaat metsäpalveluita Sivu 48 PIKATESTI Kirveet koetuksella Sivu 36 5600_.indd 31 8.3.2018 11.28
4 Millainen kirves on paras klapien teossa. Koivun lisäksi kaikki muutkin puulajimme kelpaavat kuitenkin klapeiksi. Moottorisahalla hoituu puiden kaato ja katkonta, kirveellä pilkkominen klapeiksi. 5 Missä vaiheessa kannattaa harkita klapikoneen ostoa. 2 Mikä puulaji on paras klapipuu. Yleensä klapit pilkotaan joko 25:n, 33:n tai 50:n sentin mittaisiksi. Katkonta onnistuu parhaiten, jos apuna on sahapukki. Nykyään suositellaankin, että tulisijoja lämmitettäisiin silloin tällöin sekapuulla, jossa koivun seassa on kuusta ja mäntyä. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO TU U LA ST RÖ M BE RG Klapit tulee kuivattaa niin, etteivät ne ole kosketuksissa maahan. Klapien tekoon kannattaa hankkia pilkkomiseen suunniteltu kirves. Puiden katkonnassa moottorisahan voi halutessaan korvata käsisahalla. Lisäksi koivuklapit roskaavat vähiten, sillä kuori on koivuissa tiukasti kiinni. Koivun tuohessa on melko paljon tervaa, joten se nokeaa tulisijoja. Ne toimivat parhaiten eivätkä jää kiinni sitkeäänkään puuhun. Klapien pilkontaan tarvitaan avuksi muutaman kymmenen senttimetrin korkuinen pölli. Kuusiklapien poltto sen sijaan puhdistaa tulisijoja. 3 Millaisia työvälineitä klapien tekijä tarvitsee. Koivu on puulajeistamme painavin, joten sen lämpöarvo on paras. Apuna voi käyttää esimerkiksi puulavoja. Sellaista kannattaa harkita, jos pilkottavaa on paljon. Lyhyempiä klapeja käytetään saunojen ja takkojen lämmitykseen, pidempiä leivinuuneissa ja lämmityskattiloissa. Markkinoilta löytyy lisäksi erilaisia klapikoneita. Klapista käytetään usein myös nimitystä pilke. Riippuu keneltä kysyy. 1 Mikä on klapi. Klapi on 25–50 sentin mittainen halkaistu polttopuu. Eniten klapeja tehdään koivusta. Ilmankosteus on nyt alhainen, joten puut kuivuvat hyvin. 32 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 5595_.indd 32 8.3.2018 11.34. Jos ajattelee puhtaasti taloudellisesti, KLAPIEN TEOSTA Maaliskuu on polttopuiden teon aikaa. Moottorisahalla ja kirveellä pääsee pitkälle
Peite TU U LA ST RÖ M BE RG Koivurunkojen kuori pitää rikkoa huolellisesti, jos puista ei heti tee klapeja. Kevään kosteus on silloin kadonnut puista. Esimerkiksi autotallissa tai varastossa tuoreet klapit homehtuvat herkästi. Tavallisen puulla lämmittäjän kannalta sillä tuskin kuitenkaan on merkitystä. Rasiinkaadon aika on yleensä juhannuksen tienoilla. Hyvä puuvaja on ilmava. Kuusija mäntyrungot säilyvät hyvin pinoissa, kunhan pinot on tehty niin, että ne ovat irti maasta ja varastopaikka on tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Klapit voi kuivattaa pinossa, kasassa tai verkkosäkissä. VE LIPE KK A KA U PP IN EN laitetaan vain pinon päälle, pinon sivuja ei saa peittää. 9 Miksi klapien pitää kuivua. Klapinteossa koivuklapit kannattaakin aina halkaista. Se pitää pilkkoa klapeiksi nopeasti. Paras pilkkomisaika alkaa maaliskuussa ja jatkuu koko kevään. Apua lain tulkitsemiseen saa paikalliselta pelastuslaitokselta. Koivulla tilanne on toinen. Puuliiterien suojaetäisyy33 MAKASIINI 2 • 2018 33 MAKASIINI 2 • 2018 5595_.indd 33 8.3.2018 11.34. Klapit voi pinota aluspuiden päälle tai käyttää apuna esimerkiksi puulavoja. Yleistäen voi sanoa, että omakotitalon lämmittämiseen tarvittavat klapit pystyy vielä pilkkomaan vuokrakoneella. Tärkeintä on, että ilma pääsee kulkemaan klapien väleissä. Kevättalvella kaadetusta koivusta tehdyn klapin voi polttaa nuotiossa vaikka saman tien, havupuut taas ovat talvellakin liian märkiä poltettaviksi. Jollekin voi kuitenkin olla tärkeää, että klapikone löytyy omasta takaa, jolloin sen saa käyttöön milloin vain. Osa yrittäjistä vuokraa klapikoneitaan, samoin jotkut pienviljelijäyhdistykset. Jos klapeja säilytetään vuosikymmeniä, osa palavista kaasuista haihtuu, jolloin klapien lämpöarvo on hieman pienempi. Ostamisen sijaan voi harkita klapikoneen vuokraamista tai ostamista yhdessä tuttavien kanssa. Keväällä pilkotut klapit ovat yleensä riittävän kuivia seuraavan kesän jälkeen, kunhan ne ovat saaneet kuivua hyvällä paikalla. Koivun kuori on niin tiivis, että puu alkaa muuten lahota. Nesteet virtaavat silloin rungoissa. Käytännössä klapipino voi siis olla talon seinustalle, jos kyseessä on esimerkiksi kivirakennus, jossa on palomuuri. 10 Miten kauan klapien pitää antaa kuivua ennen käyttöä. kannattaa klapikoneen hankinta vasta, jos pilkottavaa on paljon ja säännöllisesti. Koivulla voi käyttää myös niin sanottua rasiinkaatoa, jossa puut kaadetaan, kun ne ovat täydessä lehdessä. Kuusen ja männyn pilkkomisella ei ole kova kiire. 16 Säädelläänkö klapien säilytystä jotenkin. 15 Miten monta vuotta klapit säilyvät. Jos klapit on kuivatettu kunnolla ja varastoitu hyvin, pysyvät ne polttokelpoisina vuosia. Puutalon puisten räystäiden alle klapipinoa ei sen sijaan yleensä tule laittaa. 8 Mihin vuodenaikaan klapit kannattaa pilkkoa. Klapit kuivuvat silloin hyvin, sillä ilma on keväisin kuiva. 6 Mihin vuodenaikaan sellaiset puut, joista aikoo tehdä klapeja, kannattaa kaataa. Klapien päälle kannattaa heinäkuun puoliväliin mennessä laittaa sadesuoja. 7 Miten nopeasti kaadetut puut pitää pilkkoa klapeiksi. Osa puun lämpöarvosta koostuu haihtuvista kaasuista. Varjoisassa paikassa kuivuminen on hitaampaa. Ei, klapit kuivuvat vain sellaisessa tilassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Parhaiten klapit kuivuvat ulkona aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Koivun kuori ei hengitä, joten puu alkaa herkästi lahota. Kevättalvella, sillä puu on silloin kuivimmillaan. 13 Millainen on hyvä puuvaja. Märimmillään puut ovat keväällä aloittaessaan kasvuaan. Jos koivurunkoja aikoo säilyttää pinoissa, pitää niiden kuori rikkoa huolellisesti. Pelastuslain mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Sen jälkeen vettä sataa yleensä enemmän kuin sitä haihtuu, joten kuivuneet klapit kostuvat herkästi uudelleen. Klapien tulee olla irti maasta, ettei maasta nouseva kosteus kastele niitä. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuu pienemmät päästöt kuin märän puun polttamisesta. Vajan seinien ja lattian on oltava sellaiset, että ilma pääsee kiertämään. Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. Jos puuvajaa ei ole, voi klapipinon suojata esimerkiksi pressulla tai kattopellillä. 14 Voiko tuoreet klapit viedä suoraan sisätiloihin. Kuusiklapit kuivuvat nopeimmin, mänty ja koivu hieman hitaammin. 11 Millaisessa paikassa klapit kuivuvat parhaiten. 12 Pitääkö klapit suojata. Parasta on, jos klapit saa siirrettyä puuvajaan
Jos tuntee metsänomistajia, voi kysyä, saako kerätä hakkuutähteitä polttopuuksi heidän metsistään. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Tätä voi myös pyytää pätkimään rungot sopivan mittaisiksi pölleiksi. 17 Mitä tehdä, jos ei itse osaa kaataa puita, mutta haluaa tehdä klapeja. Irtokuutiometri tarkoittaa klapimäärää, joka heiteltynä mahtuu kuutiometrin kokoisen tilaan. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. halkoliiteri.com ja VTT:n Klapia liiteriin! -ohje. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Rankapuita voi kysellä metsänhoitoyhdistyksistä. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Muut lähteet: www. Jos on omasta takaa esimerkiksi pihapuita, voi puiden kaadon teettää paikallisella metsäpalveluyrittäjällä. Klapiyrittäjät pyytävät koivuklapeista 50–65 euroa irtokuutiometriltä, havuja sekaklapeista hieman vähemmän. Puunostajat kasaavat tällaiset puut usein omaan pinoonsa metsätien varteen. 19 Miten paljon klapit maksavat ostettuina. det on yleensä määritelty kunnan rakennusjärjestyksessä, ja ne voivat hieman vaihdella kunnittain. Ne kuljettavat puut myös sovittuun paikkaan, mutta silloin ostettavan puumäärän on yleensä oltava isompi. Puiden katkonta sujuu moottorisahalla, mutta halutessaan voi käsisahaakin käyttää. 18 Mitä tehdä, jos haluaa tehdä klapeja, muttei omista metsää. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5595_.indd 34 8.3.2018 11.34. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. JU H A TU O M I/L EH TIK U VA Suomessa valmistetut taimenistutusputket ja vakat Jälleenmyyjämme: SISUPUTKI 30 V Kokemuksella Tiedustelut: info@sisuputki.fi 34 MAKASIINI 2 • 2018 34 MAKASIINI 2 • 2018 • 400 cc. Metsän harvennusja päätehakkuiden yhteydessä metsänomistaja voi yleensä sopia puunostajan kanssa, että osa kaadetuista puista jää myyjän omaan käyttöön. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen projektipäällikköä Veli-Pekka Kauppista ja sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastajaa Jarkko Häyristä. Kuljetuskustannukset klapiyrittäjät laskuttavat yleensä erikseen. Pukki on sahauksessa tarpeen
35 MAKASIINI 2 • 2018 • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5595_.indd 35 8.3.2018 11.34. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla
Husqvarnan kir veet tehdään Tsekissä. Vertailussa oli muka na 70 sentin varrella varustet tu SUC1,0710halkomakirves. Bahco valmistaa kirveensä In tiassa. Maaliskuun alun kipakassa pakkasessa jä reäkin pölkky halkesi rapeasti. Vertailtavana oli Fiskarsin halkomakirves, malli X21, jon ka varren pituus on 70 senttiä ja paino 1,6 kiloa. Bahcolta saimme käyttööm me uuden halkomakirvessar jan, jossa on kirveitä varreltaan 45senttisestä aina 80sentti seen asti. Testiryhmään kutsuimme viestinnän suunnittelija Päi vi Hietalan Metsäkeskukses Haastajia ulkomailta Ruotsalaistaustaiset Bahco ja Husqvarna tarjoavat kelpo vaihtoehdon Fiskarsin halkomakirveelle. Ei mikään salaa tinsyöjän työkalu, luonnehti tes tiryhmämme. Haastajiksi valitsim me merkkeinä tunnetut, mutta kirveiden valmistajina vieraat Bahcon ja Husqvarnan. Fiskarsin terä on solakampi kuin Bahcon ja Husqvarnan voimakkaasti kiilamaiset terät. O rastavan kevään kunniaksi kokei limme, kuinka koivupölkky hal keaa. Husqvarnalta kokeilussa oli mukana järeä S2800kirves, varreltaan 70senttinen, mutta kilon Fiskarsin verrokkikirves tä raskaampi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ?KUVAT SAMI KARPPINEN PLUSSAT JA MIINUKSET HUSQVARNA S2800 Paino 2,8 kg Suositushinta 79,90 euroa Maahantuoja Oy Husqvarna Ab Valmistetaan Tsekissä + Raskas – voimaa ongelma puiden halkomiseen – Raskas – kuormittaa nopeasti – Kallis FISKARS X21 Paino 2,1 kg Hinta 55–60 euroa Valmistetaan Suomessa + Kotimainen + Laadukas BAHCO SUC-1,0-710 Paino 1,8 kg Suositushinta 49,90 euroa Maahantuoja SNA Europe Valmistetaan Intiassa + Edullinen + Varressa hyvä pito – Varren pään muotoilu PIKATESTI Jarkko Liukkosen mukaan Husqvarnan kirves oli turhan raskas tavalliseen klapin tekoon. Oksikkaiden ”kartanokoivujen” halkomisessa raskas terä tuo tarvittavaa voimaa. Oranssivartiset Fiskarsin kirveet valmistetaan Suomessa. 36 MAKASIINI 2 • 2018 36 MAKASIINI 2 • 2018 5596_.indd 36 8.3.2018 11.41
Toisaalta sen käyttö kysyy enemmän voimaa. Terän muoto ratkaisee Halkomakirveiden terät ovat kiilamaisia ja paksunevat no peasti. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. Päivi Hietala valitsi suosik kikirveekseen Bahcon, vaikka myönsikin valinnan vähän epä isänmaalliseksi. Enemmistö suosi Fiskarsia Vertailu oli harvinaisen tasai nen ja se olisi ollut vieläkin ta saisempi, jos Husqvarnalta olisi mukana ollut merkin kevyempi halkomakirves. Bahco sopii mi nun käteeni paremmin. Teemu Kivi suosii suomalaista Fiskarsia. Kiilamai nen terä tuo mahtia sitkeiden puiden halkomiseen, solakka uppoaa vähimmällä vastuksel la helposti halkeavaan puuhun. ”Fiskarsin varren muoto on tuttu, valitsisin sen yleiskirveek si puun pilkontaan. Lisäk si varren pintamateriaalin pito on parempi. ”Fiskars tuntuu raskaammal ta, muuten Bahco ja Fiskars ovat samankaltaisia. Testiryhmän jäsenillä oli vaihteleva kokemus pilkonnas ta. Husqvarnan muita raskaam pi terä antaa voimaa isojen pui den halkomiseen. Husqvarnan var si vahvistuu terää kohti, mutta kirveen käsittelyssä sitä ei huo maa. Kivi ja Liukkonen tunnusti vat, että heillä on suomalaiskan salliseen tapaan läheinen suhde Fiskarsin kirveeseen. Metsänomistajan pienkoneet: ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Haastajat eivät suistaneet Fiskarsia kirveski san ykköspallilta, mutta lähellä ne ovat. Bahcon varsi on aavistuksen paksumpi kuin Fiskarsin. ”Tavallisten saunapuiden te kemiseen ehdottomasti Fiskars, se upposi parhaiten puuhun.” Jyhkeäoksaisten, niin sanot tujen kartanokoivujen pilkonta ei kirvespelillä onnistunut edes napakassa pakkasessa eivätkä kokeilemamme kiilatkaan aut taneet asiaa. Ilman moottorisa haa tai järeää hydraulihalkojaa niiden pilkkominen ei taida on nistua. Husqvarna olisi oiva vehje isojen puiden pil kontaan”, Teemu Kivi arvioi. Näin kirveenterän muo dostama rako avautuu nopeasti, kun terä painuu puuhun. Sen var si on hieman muita paksumpi, mutta se ei ainakaan minua hai tannut.” Testiryhmän miesosasto suo si suomalaista. . Jarkko Liukkonen oli samal la linjalla. . Pilkkominen sujuu kai killa malleilla eivätkä hintaerot kaan ole mahdottomia. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . . ta, metsäneuvoja Teemu Kiven Metsänhoitoyhdistys Päijän teestä sekä metsäasiantuntija Jarkko Liukkosen Metsä Grou pista. Esittelyt ja näytökset: • Suurmessut Vaasa 7-8.4.2018 • FinnMetko Jämsä 30.8-1.9.2018 Päivi Hietala mieltyi Bachon halkaisukirveeseen. 37 MAKASIINI 2 • 2018 37 MAKASIINI 2 • 2018 5596_.indd 37 8.3.2018 11.41. . Erityispiirteenä varres sa on terän juuren peltivahvis tus, joka suojaa vartta, kun terä ei osu pölkylle. Voimakkaimmin kiilamai nen oli Bahcon terä, Fiskars oli profiililtaan solakin. Husqvarnalla on yleiskirveeksi paremmin sopiva halkomakir ves S1600
Tila-arviosta löytyvät puustotiedot Hyvään kauppatapaan kuuluu, että tila on esiarvioitu myyjän toimesta, eli myyjä on hankkinut ammattilaisen tekemän tilaar vion kuviotietoineen. OSA 2: METSÄTILAN OSTAMINEN Ostaisinko metsätilan. Google Mapsin satelliittikuva kertoo myös paljon, etenkin lumiseen aikaan otet tu kuva. MIKKO HÄYRYNEN Metsätilaa voi arvioida verkkopalvelujen avulla vaikka nojatuolissa istuen, mutta maastokäyntiä ei korvaa mikään. Tilaarviossa on esi tetty olennaiset tilan arvoon vaikuttavat tekijät, kuten puuston kehitysluokkien ja kauma. Tilan arviointia etänä Kun myyntikohde on selvillä, niin jo tilanu meron perusteella verkosta voi louhia run saasti tietoa, maastoon menemättä. Kaupanvahvistaja veloittaa sen lisäksi kauppakirjan laadinnasta. Metsätaloudessa operoidaan metsiköit täin eli kuvioittain ja kuviotiedot osoitta vat, mihin arvio perustuu. Lainhuudatus tarkoittaa omistuksen rekisteröintiä ja maksaa 119 euroa. Silloin voi pyytää, että myyjä antaa tilan kuviotiedot Metsä keskuksen Metsään.fipalvelun kautta. Niiden käyttö vaatii tottumusta. Hyvää vertailutietoa metsätilan hinnan arviointiin antavat Hannun hintaseuranta (tässä lehdessä ja www.metsalehti.fi) sekä Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen Metsäpalvelu. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Paik katietoikkuna (www.paikkatietoikkuna.fi) on mainio palvelu. Lohkomistoimituksessa lohkotilasta muodostetaan itsenäinen kiinteistö tai se yhdistetään johonkin toiseen kiinteistöön. Niissä kerrotaan kuvioittain perustiedot maapohjasta, puula jista, puuston iästä sekä tukki ja kuitupuun kuutiomääristä. Arvion oikeellisuutta voi testata käymällä läpi tilan kuvioita arvok kaimmista alkaen. 38 MAKASIINI 2 • 2018 5579_.indd 38 8.3.2018 11.42. Piilevää tarjontaa voi herätellä esimer kiksi laittamalla ostoilmoituksen paikallis lehteen tai verkon markkinapaikoille. Tilaarvio ei ole mittaus, vaan nimensä mukaisesti arvio. Ostajan kannalta tilanne on otollisempi, jos tila ei ole julkisesti myynnissä, jolloin ei tarvitse kilpailla muita ostajia vastaan. Yksityistiestä kustannuksia Tilan sijainti yleisen eli julkisin varoin yllä pidettävän tien varrella on plussaa. On hyvä muistaa, että verkosta saatu tie to on suuntaaantavaa. Oleellisinta on katsoa rajat ja maastokar tasta tiet, turvemaat ja ojat. Aina tilaarviota ei ole. Jos tilal le mennään yksityistietä, niin metsänomis tajasta tulee myös tiekunnan jäsen ja kus tannusten kantaja. Jos on ostettu lohkotila eli tietty alue isommasta tilasta, niin lohkomistoimitus käynnistyy automaattisesti lainhuutohakemuksen myötä. Kiinteistökaupan kulut ?Kiinteistön kaupasta koituu ostajalle sivukuluja. Kiinnostavuutta lisää, jos tilalla on run saasti heti hakattavaa. Julkisesta myynnistä on vaivaa, jota kaik ki myyjät eivät halua. Toinen vaih toehto on ostaa tila vapailta markkinoilta: se kysyy aktiivisuutta, mutta antaa myös valinnan vapauden. Kiinteistötunnuksen perusteella se antaa metsätilan arvon, puulajijakauman sekä puutavaralajeittaisia tunnuslukuja. Kaupanvahvistajan 120 euron palkkio on tapana laittaa puoliksi ostajan ja myyjän kesken. Varttuneet kasvatusmetsät tarkoittavat, että metsässä on rahaa kiinni pitkällä mää räaikaistilillä, mutta hyvällä korolla. OP Metsä palvelu (opmetsa.fi) on myös kätevä. Parhaassa tapauk sessa ostohinnan voi saada kutakuinkin ta kaisin yhdellä puukaupalla, mutta seuraa vaa on sitten odoteltava pitkään. Kun kuitupuuta varttuu tukkipuuksi, niin arvo kolmin tai nelinkertaistuu. Paikkatietoikkunassa on runsaasti puus ton määrään liittyvää tietoa, mutta hila tietona eli 16 x 16 metrin ruutuina. Valtaosa o mis ta janvaihdoksista tapah tuu sukulaisten vä lillä perintöinä tai sukulais kauppoina. Sen perusteella voi kuitenkin arvioida, onko kohde riittävän kiinnostava maastokäyntiä varten. Tila löytyy hakutoimin nolla ja tarjolla on erilaisia karttatasoja enemmän kuin jaksaa omaksua. TIE METSÄNOMISTAJAKSI M etsänomistajaksi on kak si tietä. Ilmakuvat ja kaukokartoitus eivät ylipäätään kuitenkaan kerro puuston laatua. Varainsiirtovero on neljä prosenttia kauppahinnasta. Ilmakuvasta nä kee puustoisuuden ja väärävärikuva kertoo tavallista ilmakuvaa paremmin lehtipuus ton (näkyy vaaleamman punaisena) osuu desta ja esimerkiksi taimikonhoidon tar peesta. Lohkomiskulu riippuu pinta-alasta ja esimerkiksi 20 hehtaarilla se on 1 530 euroa
Se vaihte lee etelästä pohjoiseen. Tummemman vihreä on havupuustoa, vaaleampi lehtipuustoa. Vieläkin on tiloja, joille ei ole tietä eikä virallista kulkuoikeutta. Kannattavan kau pan raja on Lapissa 20 euroa, etelässä nel jäkymppiä – sen ylittämiseen pitää olla eri tyisiä syitä, kuten välittömät, tukkipainot teiset hakkuumahdollisuudet. Vaikka tilalle olisi metsätie, niin metsä teiden sivuhaaroilla saattaa olla sulan maan aikaisia painorajoituksia, joiden vuoksi tila ei ole kesäkorjuukelpoinen. Kun jaksaa odotella, niin luonto kor jaa hinnoitteluvirheet ja puuston kiertoajan kuluessa ehtii mennä monet finanssikriisit. Puuston laadun ja ojien kunnon näkee vain maastokäynnillä. Viranomaisväylän käyt täminen saattaa tosin aiheuttaa epäsopua. Maan Metsänomistamista käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden Makasiini 3: Verkottuminen ja kouluttautuminen Makasiini 4: Lait, suositukset ja hyvä tapa Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8. Metsänomistuk sen aikajänne on pitkä, usein ylisukupolvi nen. Ne ovat historian jäänteitä ajalta, jolloin kulkuoikeuksien re kisteröintiä ei pidetty tarpeellisena, koska hevospeli ei jättänyt maastoon jälkiä. Kus tannus riippuu tieyksiköistä ja tieyksikkö jen määrä siitä, miten tila sijoittuu tien vai kutusalueeseen. Ilmakuva kertoo, että alue on pääosin runsaspuustoinen. Katso puustokuutiometrin hinta Puusto määrittää metsätilan hintaa enem män kuin hehtaarimäärä. Vain paikan päällä todella näkee puuston laadun, mahdolliset tuhot, ojien ja tiestön kunnon, kiireelliset hoitotyöt, välit tömät ja kohta koittavat hakkuumahdolli suudet. Vaikka tilasta maksaisi pikkuisen ylä kanttiin, niin mitä sitten. Väärävärikuvan vaaleamman punainen osoittaa lehtipuuston määrän selvemmin ja kangasmaan vihreä (kuvan yläosassa) kertoo hiljattain tehdystä harvennuksesta. Maastokäynti kannattaa Maastokäynti on tilan arvioinnissa kaikki kaikessa. mittauslaitoksen kautta näille tiloille saa vi rallisen kulkuoikeuden eli naapuritiloja ra sittavan rasitteen. Rivissä oleva lehtipuusto antaa olettaa, että kyse on joko metsitetyistä tai itsestään metsittyneistä pelloista. Maastokäynnin korvaamattoman merki tyksen vuoksi suurin osa tilakaupasta käy dään lumettomana aikana. Kiinnostuneen kannattaa seurata etenkin näitä sivuja: metsatilat.fi (mhy-taustaisia välittäjiä) Metsämaa (metsalehti.fi/metsamaa) bonvesta.fi (UPM:n kohteita, yleensä isoja) tornator.fi (Tornatorin kohteita) laatumaa.fi (Metsähallituksen kohteita) vapo.fi (Vapon entisiä turvetuotantoalueita ja niiden reunametsiä) etuovi.com oikotie.fi otso.fi (Otso Metsäpalvelujen kiinteistövälitys) tori.fi huutokaupat.com suomenmetsakiinteistot.com (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi) Paikkatietoikkunan maastokartta kertoo, että kohde on kangasmaata, sinne menee tie ja ojitukselle on ollut tarvetta. Eniten maksavat ne, jotka saavat suurimman hyödyn eli joiden tilat ovat kauimpana yleisestä tiestä. LÄ H D E: W W W .PA IK KA TIE TO IK KU N A .FI 39 MAKASIINI 2 • 2018 5579_.indd 39 8.3.2018 11.42. Puukauppa Myyntipaikkoja Valtaosa myytävistä tiloista on verkossa. Kokeneet metsä tilojen ostajat katsovat ensiksi tilan puusto kuutiometrin hintaa eli kyseisen tilan yh den puukuutiometrin hintaa. Metsätien perusparannus on iso remont ti, joka toistuu 20–30 vuoden välein
Metsäntutkimuksella on lahopuussa vielä paljon tutkittavaa. M IK KO H ÄY RY N EN 40 MAKASIINI 2 • 2018 40 MAKASIINI 2 • 2018 5583_.indd 40 8.3.2018 13.53. Mäkipää korostaa, että lahopuuta tulee jättää etenkin kasvatusmetsien hakkuissa, koska niissä ei juurikaan ole luonnonpoistuman tuottamaa lahopuujatkumoa. Monimuotoisuuden kannalta kyse on ennen kaikkea niistä monista sienilajeista, jotka elävät suurimman osan elinkaarestaan rihmastona ihmissilmälle näkymättömissä. Asia on niin uusi, että maahan jätettävällä osalla ei ole nimitystä, mutta se voisi olla jättölatvus tai maalatva. Lahopuuta tulisi jättää etenkin harvennuksissa. Taustalla on Metsäteollisuus ry:n kampanja lahopuun määrän lisäämiseksi. Se tiedetään, että kuusivaltaisessa vanhassa metsässä on lähes kaksi tuhatta sienilajia. Vähän on enemmän kuin ei mitään ”Mikä tahansa määrä lahopuuta on parempi kuin ei mitään, ja harvennushakkuissa jätetty erityisen arvokasta”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta sanoo. TEKOPÖKKELÖIDEN latvaosan jättäminen maahan lahoamaan on uusinta uutta talousmetsien luonnonhoidossa. Jos niistä osa katoaa, niin jossakin vaiheessa lahoamisprosessi katkeaa. Maalatvoista lahopuuta TUTKITTUA Ilman lahopuujatkumoa kolmannes metsän sienilajeista on vaarassa. Latvaosalla tarkoitetaan koko katkaisukohdan yläpuolista osaa. Esimerkiksi voimalaitoksen vastaanottojärjestelmän uudelleenjärjestelyillä hakerekkojen jonotusaikoja saatiin lyhennettyä 6–20 minuuttia. Polttamattomat hakkuutähteet puolestaan jäävät metsään, ja hiili vapautuu ilmakehään niiden hajotessa. ”Ilman lahopuujatkumoa tuo lahopuussa elävä kolmannes katoaa. Ero on siinä, mitä niiden sisältämälle hiilelle tapahtuu, ellei sitä vapauteta polttamalla. MIKKO HÄYRYNEN Hakekuljetuksiin tehokkuutta Metsähakkeen kuljetusten uudelleenjärjestelyt voisivat parantaa tuottavuutta ja vähentää toiminnan kausittaisuutta, tutkija Kari Väätäisen väitöskirjassa arvioidaan. ”Ellei fossiilista hiiltä vapauteta, se pysyy poissa ilmakehästä. Niistä kolmannes elää vain lahopuussa, toinen kolmannes elää sekä maaperässä että lahoavassa puussa ja kolmannes vain maaperässä. Ilmastohaitat kuriin puulla Hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole haitatonta, mutta hakkuutähteiden polttamisen ilmastohaitat jäävät kivihiilen ja turpeen haittoja pienemmiksi, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. ER KK I O KS A N EN /L U O N N O N VA RA KE SK U S Uusin luonnonhoitotoimi auttaa näkymättömiä uhanalaisia. Hakkuutähteiden jättäminen ei riitä, koska joillakin lahottajasienillä itiöemien muodostuminen edellyttää järeämpää puuta. Saapumisaikaikkunaan perustuva aikataulutus osoittautui järkeväksi kovimpien kulutushuippujen aikana. Lahoavien maapuiden tilavuus ei voi nousta kovin suureksi, sillä yleensä ehdotetaan kahta tekopökkelöä ja maalatvaa hehtaarille. Kyse ei ole laista, metsänhoitosuosituksista tai sertifioinnista, vaan vapaaehtoisesta monimuotoisuustoimesta niiden päälle. Käsityksemme hakkuutähteiden polton haitallisuudesta riippuukin siis siitä, kuinka haitallisena päästöjen aikaistamista pidämme”, tutkija Aapo Rautiainen sanoo. Lisäksi muutamat sienilajit esiintyvät maaperässä vain lahopuun välittömässä läheisyydessä.” Jokaisella puulajilla on omat lahottajasienensä. Sekä hakkuutähteiden että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä
Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5584_.indd 41 8.3.2018 11.46. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5590_.indd 42 8.3.2018 11.47. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
A inakin keskustelunaiheiden suppeutta. Ainakin odotan tutkimusta siitä, että jos meikäläisen tavoin viihtyy metsässä useita tunteja päivässä, reilusti yli 300 päivää vuodessa, niin mitä siitä seuraa. Ei ole kokemuksia. Ties kuinka kauan tästäkin saa kärsiä. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Määrätyn päiväannoksen ilmajokista kyllä nautin, mutta ei siitäkään kehtaa puhua, kun maistelin juuri ennakkoon kaksisataavuotispäiväni lääkkeet. Pari päivää jotenkuten menee laiskotellessa, mutta sitten tuska alkaa hiipiä hyppysiin. Olen myös tunnekylmä sikäli, että kun joku mestariehdokas riutuu vatsataudissa sängynpohjassa tai on nyrjäyttänyt nilkkansa, en tahdo jaksaa sympatiseerata sairasta enkä asiasta kertovia otsikoita. Ja voivat jopa edistää siitä parantumista. Oli sitten olympialaiset taikka joku mahtava jääkiekko-ottelu, niin siitähän media repeää, some halkeaa ja kylillä puhua pälpätetään. Saa kai sitä vähemmästäkin pölhön maineen. Aikaa myöten sitä sitten pikku hiljaa rikastuu. Esimerkiksi parituntista roskien keräilyä. TU U LI KK I SI RO LA ja toisen Väinön, jotka vielä yhdeksänkymppisinä metsäläisinä ovat teräviä ja tomeria, jotta lysti saattaa vaan jatkua omallakin kohdallani. Sekin vielä. Kun oma leipä on yleensä työn ja hien takana, empatia lienee valunut eritteiden mukana korpeen. Mutta annas olla, kun joku alkaa selvittää havaintoja kuusenneulaspistiäisen kehitysvaiheista! Kyllä meikäläisen korvat höristyvät ja muu toiminta unohtuu. Tunnenpa yhden Voiton E ipä tarvitse montaakaan aviisia avata, kun jo pompahtaa silmille ylistäviä otsikoita metsän terveysvaikutuksista. Metsässä mieliala kohenee muutamassa minuutissa, verenpaine laskee parissakymmenessä. Monta päivää on pienellä tienestillä tai melkein nollilla. Juuri joku italialainen syöpälääkäri esitti, että metsällinen ravinto ja luonnonläheinen elämäntapa ehkäisevät matala-asteisia tulehduksia kehossamme ja sitä kautta ehkä myös syövän syntymistä. Toki mamma syöttää minulle jotakin vitamiinia ja käymme voimisteluissa, mutta eipä niistä ole jutunjuureksi. Selviä vaikutuksia kuulemma havaitaan, jos liikkuu maastossa yli viisi tuntia kuukaudessa. Jassoo, mitähän noistakin tuumaisi. Toisen kautta en metsässä pysty paljon tuhlaamaankaan. Johonkin on tartuttava. Tähän riippuvuuteen kun liittyy sekin, että jouten ei osaa olla. Eipä siis auta, metsään on lähdettävä. Meikäläisen on vaan parempi olla sivussa ja pitää suunsa supussa. Vaikka nuorempana olin yhteiskunnallisesti aktiivinen, sekin on metsälääkeriippuvuuden vuoksi hiipumaan päin. Sama peli on musiikkifestivaalien, rallitapahtumien ja suurten kulttuurifoorumien kanssa, eipä saa minusta juttukumppania. Muutoin Yliannoksia ja metsälääkeriippuvuutta METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsässä stressitaso laskee vaivat parantuvat 43 MAKASIINI 2 • 2018 43 MAKASIINI 2 • 2018 5578_.indd 43 8.3.2018 11.48. Mikäli kortit niin kohdalleni osuvat, saattaa työvuosia olla vielä edessäni lukuisia – ja taas joku nuorempi jää ilman. Kovasti vähän kiinnostavat politiikkojen puheet. Sama ymmärtämättömyys ilmenee silloinkin, kun joku kritisoi pakolla osoitettua, äärimmäisen raskasta ja ihmisarvoa alentavaa työtä. kyllä kannan huolta lähimmäisten vakavammista vaivoista. A inakaan toistaiseksi en kykene ottamaan kantaa eri lääkäreiden, lääkkeiden ja hoitojen hyvyyteen tai huonouteen. En tunnista juuri ketään urheilijaa, enkä pahemmin seuraa telkkariakaan
En myöskään ota huomioon tilanteisiin liittyviä Kelan tukia, joilla voi olla tapauksesta riippuen iso vaikutus. Silloin metsä voi mahdollistaa haluttujen palvelujen oston tai toisaalta kasvattaa hoitokustannuksia. Maksu tulojen mukaan Edellä oleva laskelma koskee nimenomaan yksityisiä seniorikoteja, joihin hakeudutaan itse ilman kunnan palveluseteliä tai ostopalvelusopimusta. Metsätulot ovat osa huomioon otettavia kuukausituloja silloin, kun asiakas omistaa itse tai puolison kanssa metsää tai on metsää omistavan yhtymän osakas. Tässä vaiheessa keskustelua vastaus yleensä alkaa sanoilla ”No sehän riippuu siitä, että…” Ja näin se todella on, yksiselitteistä vastausta hehtaareista ei kysymykseen voi antaa. Sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuudistus (sote-uudistus) tulee tuomaan muutoksia, joita en ole ryhtynyt ennustamaan. Se varmistaa, että palvelumaksujen jälkeen tuloista, metsätulot mukaan lukien, jää asiakkaalle omaan käyttöön vähintään 15 prosenttia ja vuonna 2018 vähintään 108 euroa kuukaudessa. P aljonko tarvitaan metsää, jotta sen tuotolla voisi elää vanhuutensa mukavasti ja nauttia hoivasta. Kunnalla on siis hinnasto tuottamistaan palveluista, ja asiakas maksaa täyden hinnan tai vähemmän tuloistaan riippuen. Laki asettaa kunnalliselle laitoshoidolle ja palvelumaksuille selvät suuntaviivat (laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992). Kaikki artikkelissa esitetyt euroja hehtaarimäärät, joita ei ole erikseen säädetty laissa tai asetuksessa, ovat suuntaa antavia. Jos asioitasi hoitaa holhouslain mukaan määrätty ulkopuolinen edunvalvoja, kannattaa varata vielä hänen kulujaan vastaava rahoitus. Kunnallisessa palveluntarjonnassa tilanne on toinen. Tämä tarkoittaa noin 75 000 euroa metsätalouden tuloja vuodessa. Vastaavasti valtioneuvoston asetuksella säädetään voimassaolevista sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista. On syytä huomata, että palveluasumisen maksut ovat pienempiä silloin, kun ei tarvita yöpäivystystä. Jos laatii edunvalvontavaltakirjan ajoissa, voi kenties tässä kohden säästää paljon. Eläketuloja ja kenties muita tuottoja tarvitaan muun muassa lääkekulujen kattamiseen sekä henkilökohtaisten tarvikkeiden ja palvelujen ostamiseen. Periaate on, että kaikki veronalaiset ja verovapaat tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen otetaan huomioon keskimääräisinä kuukausituloina. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 44 MAKASIINI 2 • 2018 5577_.indd 44 8.3.2018 11.53. Asiakkaan kannalta tärkeä on maksuasetuksen säännös henkilökohtaisen käyttövaran turvaamisesta. Koska palveluasumisen ja pitkäkestoisen laitoshoidon maailma erilaisine maksuineen ja tukineen on monimuotoinen, suljen heti aluksi tarkastelun ulkopuolelle tilanteet, joita varten on laadittu erityissäännöksiä, esimerkiksi kuntouttava asuminen ja rintamaveteraanien palvelut. Hallintaoikeus voi aiheuttaa yllätyksiä. Metsä vaikuttaa SENIORIN MAKSUIHIN Moni meistä viettää viimeiset vuotensa palvelujen äärellä joko laitoshoidossa tai palveluasunnossa. Hehtaareilla mielenrauhaa Yksi vastaus alun kysymykseen on, että jos metsätulosi ovat kulujen ja verojen jälkeen 150–200 euroa vuorokaudessa, voit turvata itsellesi sen kalleimman eli tehostetun, yksityisen palveluasumisen. Tietyissä tilanteissa määräytymisperusteena on osuus puolisojen yhteenlasketuista kuukausituloista. Eteläisimmässä Suomessa se edellyttää noin 450 hehtaarin metsäaluetta ja pohjoisimmassa Suomessa noin 3 000 hehtaarin metsäaluetta. Säädökset koskevat kunnan itse järjestämää tai ostopalvelusopimuksella hankkimaa palvelua ja soveltuvin osin myös palvelusetelillä järjestettyä palvelua. Tarkastelen seuraavassa palveluasumista metsää omistavan seniorin näkökulmasta. Tällöin metsätuloilla voi maksaa vuokran, ateriamaksun ja ympärivuorokautisesta palvelusta perittävän palvelumaksun. Myös yhteismetsäosuuksien omistaminen otetaan huomioon. Siellä keskeistä on, että asiakkaalta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ja että asiakas maksaa kunnalle tulojensa mukaan
Nämä kun voivat osoittaa aivan eri suuruusluokkaa olevia lukuja. Sen sijaan jakamattoman kuolinpesän saamia metsätuloja ei oteta huomioon asiak kaan omina tuloina. Jos huomaat, että palvelumaksu on asetettu väärin perustein, voit metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella hakea maksuun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä. Metsänhoitoyhdistyksestä saadun lausunnon mukaan Reetan metsän keskimääräisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo kulujen jälkeen on vain 900 euroa. Tuotto perustuu ajantasaiseen Verohallinnon päätökseen metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta. Tila sijaitsee Jyväskylässä. Tilan pinta-ala on 38 hehtaaria ja siitä on Verohallinnon tietojen mukaan metsämaata 30 hehtaaria. Reetan metsätila on kuitenkin erittäin taimikkovaltainen ja hänellä on usein metsästään enemmän menoa kuin tuloa. Kannattaa myös miettiä, olisiko parasta luovuttaa metsä jatkajalle ennen kunnalliseen palveluasumiseen siirtymistä. Esimerkki Reetta on todennut, ettei enää pärjää vaikean diabeteksen ja pitkälle edenneen nivelrikon vuoksi yksin kotona. Hän hakee ja saa paikan kotikunnan senioritalosta. Vuotuinen tulo = 30 ha x 149,15 €/ha = 4 474,5 €/v. Koska laskennallisen ja todellisen tuoton ero on suurempi kuin 10 prosenttia, Reetta tekee anomuksen huomioon otettavan metsätulon alentamisesta. Päätös löytyy muun muassa Verohallinnon sivuilta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset. Vuosituloina tulisi siis huomioon otettavaksi 4 027 euroa, mikä tarkoittaa yli 330 euron maksuvaraa kuukaudessa. Tästä summasta tehdään 10 prosentin kuluvähennys ja vähennetään metsätalouden korkomenot, mikäli Reetalla sellaisia olisi. Alennuksena otetaan huomioon tuottojen erotus 4 027 € (4 027 €900 €) = 900 €. Jos asiakkaalla on pidätetyn tai esimerkiksi testamentilla saadun hallintaoikeuden tuoma oikeus saada metsän tuotto, otetaan metsätulot huomioon, vaikkei itse enää ole metsänomistaja. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 45 MAKASIINI 2 • 2018 5577_.indd 45 8.3.2018 11.53. Anomuksen perusteella huomioon otettavaksi metsätuloksi katsotaan 900 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa vain 75 euron maksuvaraa kuukaudessa. Palvelumaksua määritettäessä otetaan muiden tulojen ohella huomioon Reetan omistaman metsätilan tuotto. Palvelumaksua määrättäessä otetaan metsätulo huomioon laskennallisena maksuasetuksen 912/1992 pykälän 28 a mukaan. Edellä oleva esimerkki muistuttaa siitä, että ennen palvelusopimuksen laatimista kannattaa verrata metsän laskennallista tuottoa sen todelliseen tuottoon. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh
Juurten välinen kilpailu metsässä rajoittaa niiden kasvua niin, että yksittäin kasvavilla puilla juuret usein yltävät pitemmälle kuin metsän sisällä kasvavilla puilla. Kuusen juuristo on pinnallisin, mutta koivun juurista suuri osa on humuskerroksen alapuolella mineraalimaassa 0,5–1 metrin syvyydellä. Ison pihakoivun juuret näyttävät ulottuvan todella pitkälle. Harvennustarvetta ei tulisi sitten niin aikaisin. Itse istutan varmuuden vuoksi muutamia satoja reservitaimia, jotta metsästä löytyisi tuhat laadukasta tukkipuuta viimeisissä hakkuissa. Viljelytiheyttä pohdittaessa kannattaa tarkastella koko kasvatusketjua. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan sekä harvennettu että harventamaton kuusikko tuottavat elinaikanaan noin 1?000 tukkirunkoa. Tämäntyyppiset kulut katsotaan ns. SEPPO VUOKKO Kannattaako kuuset istuttaa harvempaan. Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaan 50-vuotiaassa metsässä männyn juuret ulottuivat 8 metrin päähän rungosta, kuusen 15 metrin ja koivun 20 metrin päähän rungosta. KARI MIELIKÄINEN Saako testamentin kulut vähennettyä verotuksessa. Kuva on Ruotsista ja puulaji on kontorta. elantokustannuksiksi, jotka ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. JO RM A PE IP O N EN 46 MAKASIINI 2 • 2018 46 MAKASIINI 2 • 2018 5580_.indd 46 8.3.2018 11.54. Paitsi että ne kasvavat lomittain, ne kasvavat osin myös eri syvyyksillä. Metsäteollisuuden prosessien ”jätteisiin” ja sivuvirtoihin perustuvien tuotteiden erinomaisuus ei näy kuituja tukkipuun hintasuhteessa, jonka pitkäaikainen suunta on ollut alaspäin. Kuusentaimet lähtevät nykyään hyvin kasvuun ja kasvavat nopeasti. Hehkutus puusta valmistettavien uusien tuotteiden ympärillä antaa kuvan siitä, että alan tulevaisuus lepää lääkkeiden, vaatteiden, komposiittien ja puuperäisen energian varassa. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kysyjä esittää harvemman taimikon etuna ensiharvennuksen viivästyttämisen. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Harvennuksen jälkeen kaikki puut kasvaisivat tukkikokoon vähällä vaivalla ja riskillä. HANNU JAUHIAINEN Kulo on paljastanut, kuinka puiden juuret menevät ristiin rastiin. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Ajatus harvemmasta istutustiheydestä on näin ollen varsin perusteltu. Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla kasvatusketju voisi olla myös harvahko istutus ja vain yksi harvennus noin tuhanteen runkoon hehtaarilla. Juurten ulottuvuutta ravinteiden hankinnassa lisäävät niiden sienikumppanit. Pienkoneiden asiantuntija. Miten pitkiä juuret ovat. Puitten juuret jakavat metsämaan tarkoin. Veden kyllästämään maahan metsäpuiden juuret eivät yleensä kasva ja veden vaivaamilla mailla kaikkien puiden juuristo jää pinnalliseksi. Usein sanotaan, että juuristo ulottuu yhtä leveälle kuin latvusto, mutta metsän sisälläkin juuriston ulottuvuus on kaksi kolme kertaa suurempi kuin oksien, sillä juuret kasvavat lomittain toistensa ohi. Jos hakkuuala mätästetään ja istutetaan välittömästi hakkuun jälkeen sekä tehdään heinäys, varhaisperkaus ja taimikon harvennus ajallaan, 1 000–1 500 istutettua kuusta ja luontainen täydennys takaavat yleensä riittävän hyvän lopputulokseen. Onko puiden juuristo metsässä pienempi. Olisiko sen vuoksi järkevää pudottaa istutustiheys 1 800 taimesta johonkin 1 500–1 600 taimeen hehtaarille. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Harvennukset eivät lisää puuntuotosta, mutta nopeuttavat järeytymistä ja lyhentävät kiertoaikaa. Luvut ovat luultavasti liian pieniä, sillä hennoimpien juurien seuraaminen metsämaan juurten sekamelskassa on vaikeata. Myöhäinen, voimakas harvennus parantaa hakkuutuloja muutamalla satasella, mutta lisää tuulituhojen riskiä. Puuntuottamisen tavoite on tulevaisuudessakin järeä puu, joka on parasta kaikkeen, edullista korjata ja kaunista katsoa. Voiko testamentin laadintaan ja perinnönjakoon liittyvät kustannukset vähentää metsäverotuksessa. Se, kuinka paljon muutaman sadan taimen tinkimisellä on mahdollista säästää, on jokaisen harkittava itse. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Noin puolet istutetuista puista kuolee tai joutuu teuraaksi halpana kuitutai energiapuuna
Hallintaoikeus voi olla määräaikainen. Elinikäisen hallintaoikeuden pidättäminen kaikkeen omaisuuteen ei useimmiten ole järkevää. • 35 000 metsäperävaunua. Hallintaoikeuden omistaja voi elää jopa yli 100-vuotiaaksi, jolloin omistaja ei mahdollisesti pääse nauttimaan elinaikanaan omaisuudestaan, josta hän on kuitenkin maksanut perintöverot. Hallintaoikeustestamentissa olisi perintöverot määrättävä maksettavaksi pesän varoista. Olemme pohtineet, pitäisikö testamenttia kuitenkin muuttaa. Omaisuus, jonka hallintaoikeus on toisella henkilöllä, on omistajalta suljettu mahdollisuus käyttää omaa omaisuuttaan. Teidän tapauksessanne voisi harkita mallia, jossa leskelle tulee valintaoikeus yhteiseen omaisuuteen. Kun traktori ja peräkärry on otettu metsätalouden kalustoon, ovat ne myytäessä arvonlisäverollisia eli myyntihinnan alv on tilitettävä valtiolle. VÄINÖ SIKANEN www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Esimerkiksi rahavarat pitäisi olla sulkutilillä. • 50 000 kuormainta. Silloin traktori ei kuulu metsätalouden kalustoon, eikä sitä myytäessä lasketa arvonlisäveroa. Näitä tapauksia on ollut useita. Myös vuosikulujen arvonlisäverot voi vähentää. Hallintaoikeuden pidättäminen voi olla perusteltua kiinteälle omaisuudelle määräajaksi. Hallintaoikeus on elinikäinen ja koskee kaikkea omaisuutta. Miten traktorin kulut vähennetään. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Mitä mieltä olette ja mitä ehdotatte muutettavaksi. Miten näiden vuosikulut ja arvo vähennetään verotuksessa. Entä arvonlisäverotus, muuttuuko traktori arvonlisäverolliseksi. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 47 MAKASIINI 2 • 2018 47 MAKASIINI 2 • 2018 5580_.indd 47 8.3.2018 11.54. luvun tarkoittamana käyttö oikeustestamenttina, jolloin omistusoikeus varallisuuteen menee tältä osin tässä testamentissa määrätyille henkilöille. Haltija voi käyttää vain rahavarojen korot. Voit liittää traktorin ja kuormainperäkärryn metsätalouden kalustoon käyvästä arvosta. HANNU JAUHIAINEN Pitäisikö muuttaa testamenttia. Hallintaoikeuden pidättämisen ulkopuolelle olisi suljettava ainakin rahavarat. Minulla on vanha maataloustraktori ja kuormainperäkärry, joita olen käyttänyt hankintasavotassa puiden ajoon. Testamentinsaajalla on kuitenkin niin halutessaan oikeus joko luopua testamenttisaannosta joko osittain tai kokonaan samoin kuin oikeus ottaa testamentti vastaan osaksi tai kokonaan perintökaaren 12. Malliteksti: Viimeksi eloon jäänyt puoliso saa täyden omistusja hallintaoikeuden kaikkeen yhteiseen omaisuuteen. Meillä on puolisoiden välinen hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeuden saaja maksaa perintöverot saamatta omaisuudesta mitään tuloja. Omistusoikeuden saajan olisi hyvä tietää, koska hän saa omaisuuden hallintaansa, joten hallintaoikeuden tulisi olla määräaikainen. Tämä on yleisin puolisoiden välinen testamentti, jossa ei ole ajateltu muuta kuin huojennuksen saamista perillisten perintöveroon. Sen jälkeen saatu käypä arvo vähennetään verotuksessa poistoina ja vuosikulut vuosimenoina. Vaihtoehtoisesti voit vähentää traktorin kulut 11 euron tuntikustannuksen mukaan. • Markkinoiden laajin valikoima
METSÄTALOUS TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ O matoimisuutta on pidetty metsänhoidon ihanteena. Samoin metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset tarjoavat maksullista metsänhoitoa. Työkohteen rajat, metsän hoidon periaatteet ja hinnoittelun perusteet kannattaa laittaa paperille, kun urakasta sovitaan. Metsuri tai metsäneuvoja lähtevät usein mukaan metsään työkohteeseen tutustumaan. Kuvio vai tila kerrallaan. Hoitotarpeet todetaan yhdessä ja Näin tilaat metsäpalveluita Sovi ennalta raivaustyön hinta lisineen sekä työn toteutusajankohta. Jos istutuksessa ei viivytellä, heinän polkemiselta yleensä säästytään. Tällöin metsänomistaja määrittää työkohteen rajat ja hoidon periaatteet. Nyrkkisääntö on, että työ kallistuu kymmenen prosenttia vuodessa. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-verkkopalvelun kautta voi etsiä metsän sijaintipaikkakunnalla toimivia metsäpalveluyrittäjiä. Istutusten siirtäminen omien kiireiden vuoksi vuodella parilla on vielä huonompi idea. Lisäksi sovitaan, mitä työ maksaa. Raivaussahatyön ajanmenekki kasvaa, kun kaadettavien puiden läpimitta kasvaa – ja niin käy, jos sahausta lykätään. Talvikelillä ei raivaussahatöitä kannata ainakaan tuntitaksalla teettää. Todellisuudessa siihen takertuminen voi merkitä viivästyneitä ja tekemättä jääviä metsänhoitotöitä, jos työt jäävät odottamaan, milloin metsänomistajalla sattuisi olemaan sopivasti aikaa. 48 MAKASIINI 2 • 2018 5581_.indd 48 8.3.2018 11.55. Heinä rehottaa aukolla hakkuun jälkeisinä vuosina ja pahimmillaan taimia joudutaan vapauttamaan heinikosta. Onneksi apua on helppo saada. Ajantasainen metsäsuunnitelma helpottaa töiden tilaamista. Jos metsänomistaja hoidattaa esimerkiksi taimikkokuvionsa kuntoon, hän sopii tekijän kanssa, mitä tehdään ja milloin. Metsäyhtiöt markkinoivat metsänhoidon palveluita varsinkin puukauppojen yhteydessä
Jos metsänomistaja haluaisi kokonaan ulkoistaa metsätalouden harjoittamisen metsästään luopumatta, voisi metsän vuokraus – teoriassa – tarjota tähän ratkaisun. Tällöin työn hinnoittelukin on selkeää. Esimerkiksi taimikon harvennuksen jälkeisen tiheyden järjestelmällinen mittaaminen parantaa sahurin työn laatua. Jos tunnet tekijät ja tiedät tarkkaan mitä tilaat, urakkasopimus yrittäjän kanssa voi olla hyvä idea. Kannattaa siis etukäteen miettiä, millaisia toiveita tekijälle asettaa. Tällöinkin on syytä täsmätä näkemykset, jotta molemmat ymmärtävät asian samalla tapaa. ”Tapaukset, jossa pyydetään raivaamaan ’sieltä tien toiselta puolelta niistä kohdin, joissa on paljon vesakkoa’, ovat hankalia. Jämsä 30.8.-1.9. samalla sovitaan usein töiden teettämisestä ja mahdollisten kemeratukien hakemisesta. Tällöin työ on pakko tehdä tuntilaskutuksena. Takuuaika kestää yleensä vuoden istutuksen jälkeen. Se on varma keino välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja riitaisilta jälkipuheilta. Myös se on syytä sopia, kuka hakee kemeratuet, jos niitä sovitulle työmaalle on saatavissa.” Pasanen korostaa, että metsänomistajan on syytä ilmaista selvästi toiveensa, miten metsä hoidetaan. Työn tilaajan muistilista Sovi kirjallisesti: 1. Sovi kaikki ennalta Kuopion seudulla toimivan Metsuripalvelu HaKa Oy:n osakas Kalle Pasanen kehottaa metsänomistajia selvittämään työn hinnoittelun perusteet, kun urakasta sovitaan. Kannattaa suosia palveluntarjoajia, jotka tekevät omavalvontaa työmaillaan. Esimerkiksi mitä tarkoittaa, että taimikko harvennetaan riittävän harvaksi.” Hän neuvoo metsänomistajaa myös kyselemään metsurilta, millä perustein tämä aikoo taimikkoa hoitaa. 7 Omat erityistoiveet 8 Miten lisätöiden kanssa menetellään 9 Miten menetellä, jos jokin menee pieleen, esimerkiksi työn laatu ei ole luvattua. Yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa 2 . 8 www.finnmetko.fi 49 MAKASIINI 2 • 2018 5581_.indd 49 8.3.2018 11.55. Palvelun tuottaja vastaa istutusvirheistä ja taimien vioista. Vaivattomimmin metsätalouden hallinnoinnista selviää, kun tekee sopimuksen metsäomaisuuden hoidosta metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön kanssa. Pasanen toivoo, että työtilausta tekevä metsänomistaja osaisi määrittää työkohteen yksiselitteisesti esimerkiksi metsäsuunnitelman numeroituina kuvioina. Kannattaa aina suosia palveluntarjoajia, jotka hinnoittelevat työt ennalta. Vain osa yrityksistä tarjoaa tällaista palvelua. Metsänhoitourakasta on syytä laatia kirjallinen sopimus, ellei toimita pitkäaikaisten luottometsurien kanssa. Käsittelyalueen rajaus työlajeittain 3 Työn toteuttamistapa 4 Kustannusarvio 5 Työn toteuttamis aikataulu 6 Millainen metsä on hoidon jälkeen, esimerkiksi taimikon runkoluku hehtaarilla. ”Saamme usein ohjeen, että ’tee niin kuin hyvä on, sinähän se ammattilainen olet’. Toisaalta metsäyhtiön tai yhdistyksen kautta töiden tilaaminen liittää palveluun myös työnjohdon ja vastuun laadusta, mikä helpottaa metsänomistajan taakkaa. Näin 400 euron työstä koituu metsänomistajalle melkein 500 euron lasku. Asiansa osaava tekijä osaa selittää työnsä perusteet. Omistaja saisi kiinteää vuokraa metsästään. Halutessaan metsänomistaja voi myös sopia, että palvelun tuottaja varhaisperkaa taimikon puolenkymmentä vuotta istutuksen jälkeen. Metsänomistaja päättää, miltä osin ne toteutetaan. Epäselvällä työmaalla myös työteho jää huonoksi, kun aikaa menee pähkäilyyn, mistä seuraavaksi sahaisi.” Vain luottometsuri suoraan töihin Metsäpalveluita ostaessasi saat mitä todennäköisimmin edullisimmat tarjoukset metsuripalveluita tuottavilta yrittäjiltä. Jos ei osaa, ei ehkä kannata tehdä sopimustakaan. Vuokraaja hakkaisi ja hoitaisi metsää vuokraehtojen mukaisesti ja saisi hyötynä puun myyntitulot. ”Ennalta on yksiselitteisesti määriteltävä, mitä sopimus kattaa: sisältääkö urakkahinta kilometrikorvaukset, arvonlisäveron ja työnjohtokorvauksen. Yhdistys ja metsäyhtiöt lisäävät laskuun oman katteensa, joka nostaa töiden hintaa noin 20 prosentilla. Palvelun tuottaja laatii ehdotuksen seuraavan vuoden hoitotoimista ja hakkuista. Metsänuudistamistyöt voi tilata ennalta hinnoiteltuna pakettina, joka sisältää työnjohdon, taimet, maanmuokkauksen ja istutustyön sekä mahdollisesti tuloksen seurannan. Ideaa on kehitelty, mutta toistaiseksi metsiä Suomessa ei ole vuokrattu
50 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 50 8.3.2018 12.02. VAIKUTTAJA UNELMATÖISSÄ Kimmo Tiilikaisella on takanaan pitkä vääntö metsien roolista EU:n energiaja ilmastopolitiikassa
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 51 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 51 8.3.2018 12.02. UNELMATÖISSÄ Ympäristönsuojelun ja metsätalouden yhdistäminen on aina kiehtonut asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista
Koville Tiilikainen on pestissään joutunutkin. Hän on viettänyt koko elämänsä enemmän tai vähemmän metsäasioiden parissa. Miten Suomen metsiä käytettäisiin, jos hän yksin saisi siitä päättää. ”Toivottavasti Suomeen tulee vielä jokunen selluinvestointi lisää, että kuitupuulle saadaan teollista käyttöä.” Lulucf-asetus määrittelee muun muassa, miten metsien hiilinielut huomioidaan päästölaskennassa. ”Kannot ovat bioenergian lähteistä hankalimmat hyödyntää ja niillä on oma arvonsa metsien monimuotoisuudelle.” Tiilikaisen mukaan nyt tulee huolehtia siitä, että uusiutuvan energian hankkeisiin on saatavilla riittävästi investointitukia. Nykyinen salkku, jossa energiapuolikin on mukana, on yhdistelmistä kansainvälisesti ehkä kovempi”, hän pohtii. Metsätyöt tulivat tutuiksi jo lapsuuden maisemissa Ruokolahdella Etelä-Karjalassa, ja vuonna 1991 Tiilikainen valmistui metsänhoitajaksi. Tukkipuuta ei saada, ellei ensiharvennuksia tehdä ajallaan.” Kantojen energiakäytöstä Tiilikainen ei sen sijaan ole vakuuttunut. Puuraaka-aineesta nykyistä suurempi osuus käytettäisiin rakentamiseen. Parlamentin mukaan puun energiakäytössä pitää kuitenkin lisätä jätehierarkiaa. Vuonna 2007 Keskustan toisen kauden kansanedustaja valittiin ympäristöministeri Paula Lehtomäen äitiysloman sijaiseksi. Pelkona oli, että Suomi joutuisi korvaamaan lisääntyvät hakkuumäärät ostamalla päästöoikeuksia. Hän on tyytyväinen. ”Energiaja ilmastopaketti saatiin Suomen kannalta hyvään jamaan. Viime vuoden keväästä Tiilikainen on toiminut asunto-, energiaja ympäristöministerinä, ja sitä ennen hän toimi pari vuotta maatalousja ympäristöministerinä. Kun tapaa ulkomaisia kollegoita, näkee, että Suomeen yhdistetään kolme asiaa: korkea ympäristöosaaminen, koulutuksen taso ja teknologiaosaaminen.” Suomen kanta näkyi Tiilikaisen mielestä hyvin myös uusiutuvan energian kestävyyskriteerien valmistelussa. Kuitupuunkaan energiakäytössä Tiilikainen ei näe ongelmaa, jos kuidulle ei muuta käyttöä löydy. K ysymys saa ministeri Kimmo Tiilikaisen naurahtamaan. Eikä pelkkiin tellinkirakenteisiin, vaan niin, että sahatavaraa, vaneria ja kertopuuta päätyisi pysyviksi rakenteiksi”, Tiilikainen sanoo. Vastaus on kuitenkin valmiina. Tämä tarkoittaa sitä, että puuta voidaan käyttää energiantuotannossa, jos sitä ei voida jalostaa pidemmälle. Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit ovat vielä työn alla. Muistutimme bioenergian merkityksestä ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamisessa. ”Teimme hyvää yhteistyötä Ruotsin kollegan Ibrahim Baylanin kanssa. EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti päätyivät kuitenkin siihen, että metsien hakkuita voi tulevaisuudessa kasvattaakin, kunhan pitkällä aikavälillä metsien hiilinielu säilyy ja hiilineutraalius voidaan saavuttaa. ”Kun on koko ikänsä puuhannut luonnonvarojen kestävän käytön saralla, on tyytyväinen tällaisesta mahdollisuudesta. Metsien kasvua hän tehostaisi, samoin suojelua. ”Suomi on kansainvälisesti johtavia metsämaita. Tiilikainen tietää, mistä puhuu. Metsien osalta vääntöä on ollut varsinkin niin sanotusta lulucf-asetuksesta sekä uusiutuvan energian direktiivin (RED II) sisältämistä kestävyyskriteereistä. Tutkimuspanokset taas kohdentuisivat varsinkin muovia korvaaviin tuotteisiin ja puupohjaisiin tekstiileihin, sillä ”ne voivat hyvinkin olla tulevaisuuden suuri juttu.” Toiveissa on, että tulevaisuudessa kasvuun lähtisi myös luontomatkailu. Tämän kirjeen on 52 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 52 8.3.2018 12.02. En ole ainakaan eri mieltä”, Tiilikainen sanoo. Tiilikainen huomauttaa, ettei puuta kasvateta Suomessa energiakäyttöön. Takana on pitkä vääntö metsien roolista Euroopan unionin energiaja ilmastopolitiikassa. Kuluneita lähes kolmea vuotta Tiilikainen kuvailee unelmatyöajakseen. Tapasimme avainmeppejä ja lähetimme vielä kirjeen juuri ennen äänestyksiä kaikille EU-parlamentin jäsenille. Metsiemme hoitoa ja käyttöä voidaan jatkaa totuttuun tapaan. Ellei tule, ennemmin kuitupuu kannattaa energiana käyttää kuin jättää metsät riukuuntumaan. Herättelyn tarvetta Kun seuraa tiedotusvälineistä EU:n energiaja ilmastopolitiikan päätöksentekoa, voi syntyä sellainen mielikuva, ettei Suomi tahdo saada metsäasioissa ääntänsä kuuluviin. ”Puuston kasvusta hyödynnettäisiin suunnilleen kolme neljäsosaa, kestävällä tavalla. ”Tätä on kuvailtu Suomen EU-historian mittavimmaksi vaikuttamisoperaatioksi. Tiilikaisen mukaan lopputulos on kuitenkin se, joka ratkaisee. Se antaa selkänojaa metsäteollisuuden suunnitteilla oleville investoinneille.” Kuitupuulle käyttöä EU:ssa linjataan nyt vuoteen 2030 ulottuvaa energiaja ilmastopolitiikkaa. Energiapuuta syntyy metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotteena. ”Toivottavasti Suomeen tulee vielä jokunen selluinvestointi lisää, että kuitupuulle saadaan teollista käyttöä. Tiilikaisen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. EU-parlamentti päätti tammikuussa, ettei se rajoita puun energiakäyttöä ja jätti ympäristövaliokunnan näkemyksestä poiketen kannot, runkopuun ja mäntyöljyn uusiutuvien energialähteiden listalle. Meidät tunnetaan metsistämme ja metsäosaamisestamme
omistaa reilut sata hehtaaria metsää, josta osan yksin ja osan sisarusten kanssa Metsien suojelua tulisi Kimmo Tiilikaisen mukaan tehostaa varsinkin talousmetsissä. vaimo ja kaksi lasta . asunto-, energiaja ympäristöministeri 2017. asuu Helsingissä . Keskustan kansanedustaja 2003– . ympäristöministeri 2007–2008 . Kimmo Tiilikainen . 53 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 53 8.3.2018 12.02. harrastaa jalkapalloa ja lintuja, bongannut viimeksi lapinpöllön . syntynyt 1966 Ruokolahdella . valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta 1991 . maatalousja ympäristöministeri 2015–2017 . Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2011–2015
Se edellyttää kuitenkin sitä, että puulla riittää kysyntää. Uusiutuvan energian direktiivi on edennyt kolmikantaneuvotteluihin, lisäksi pöydällä on niin metsästrategiaa, biotalousstrategiaa kuin puutavara-asetusta. Suojelualueitakin tarvitaan lisää, mutta luonnon monimuotoisuus ei säily pelkästään niiden avulla. Biotaloutta on se valtava metsäpinta-ala, joka kasvaa vuosittain noin 20 miljoonaa kuutiometriä hakkuita enemmän.” Avohakkuilla paikkansa Suomalaiseen metsätalouteen, ja varsinkin metsiemme kasvuun, Tiilikainen on tyytyväinen. ”Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa metsätaloutta. 50–60 vuoden aikana metsien kasvu ja samalla puuvarasto on tuplaantunut. Asiat näyttävät erilaisilta, kun ne näkee omin silmin”, hän sanoo. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 54 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 54 8.3.2018 12.02. sanottu kääntäneen europarlamentin kannalleen lopullisesti.” Vaikka Suomen metsäala on viime aikoina saanut näkemyksiään läpi EU:ssa, ei työ ole vielä valmis. Metsien kasvu palvelee hänen mukaansa niin luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa, puuraaka-aineen käyttöä kuin metsien virkistyskäyttöä. Sen on oltava kunnossa, että voimme esiintyä uskottavasti maailmalla ja vientiyrityksillä on hyvät markkinat.” Ympäristöministeriön seinällä on ympäristöhallinnon entisiä ministereitä. Uudistushakkuita tehdään vuosittain alle prosentilla metsäpinta-alasta. Kun noin 30 vuotta sitten opiskelin metsäalaa, oli kasvu 80 miljoonaa kuutiometriä. Metsän ammattilainen välittää. Tiilikaisen mielestä suomalaisen metsäalan suurin haaste on kuitenkin lisätä EU:n tulevan päättäjäsukupolven metsätietoisuutta. Jotain tässä maassa on osattu tehdä oikein.” Metsien kasvua tulee Tiilikaisen mukaan lisätä edelleen. Silloin metsänomistajilla riittää motivaatiota tehdä hoitotyöt ajallaan.” Metsien suojelua tulisi Tiilikaisen mukaan tehostaa varsinkin talousmetsissä. ”Metsiemme vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä. ”Jos suomalaisessa mediassa on juttu biotaloudesta, on jutun kuvituksena lähes poikkeuksetta kuva hakkuuaukosta. Herättelyä tarvitaan Tiilikaisen mukaan kotimaassakin. ”Suomeen pitäisi nyt kutsua sellaisia ihmisiä, jotka ovat tekemässä päätöksiä kymmenen vuoden päästä. ”Varmin tapa motivoida metsänomistajat huolehtimaan metsiensä kasvusta on, että kasvavalle puulle on riittävästi kysyntää
Hoitanut tehtävänsä hyvin hallitusohjelman puitteissa ja ollut valmis muuttamaan näkökantojaan ja tekemään pikaisia korjauksia asioihin.” ANDERS ADLERCREUTZ?(r.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Toimintatyylissä ei ole moitittavaa. Tämä on oikea tapa. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan ohjelman rahoitusta on viime vuosina leikattu, mutta tälle vuodelle määrärahaa on luvassa hieman aiempia vuosia enemmän. Metsien hiilinieluasiassa Tiilikainen on voimakkaasti ajanut metsien nopean hyödyntämisen asiaa eli että EU:n nielulaskennassa painettaisiin villaisella se, jos metsien hiilinielut pienenevät Suomessa.” SATU HASSI (vihr.), eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Lahopuita ja kuolleita puita tulisi Tiilikaisen mielestä säästää hakkuissa nykyistä enemmän, samoin haapoja ja raitoja. Ymmärrän ministerin aikataulupaineet. Tietoa on tullut, kun tietoa on tarvittu. Hän kuitenkin pitäytyy EU:ssa hyväksytyissä päästövähennystavoitteissa, vaikka Pariisin sopimukseen on kirjattu, että eri maiden tähän mennessä lupaamat päästövähennykset eivät riitä. Paukkuja täytyy laittaa jatkossakin, että vauhti pysyy ja tavoitteet saavutetaan. Siinä on tällä hetkellä enemmän vääntöä.” MARTTI MÖLSÄ?(sin.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Ympäristöministeri on ollut aika näkymätön ympäristöja asuntoasioissa. Biotalouspaketit ja muut ovat koko hallituksen elinkeinopolitiikkaa.” RIITTA MYLLER?(sd.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Tiilikaisen rooli Pariisin ilmastoneuvotteluissa on ollut tärkeä ja rakentava. ”Rahoitus tulee tarpeeseen. Katsotaan nyt, miten energia tukipaketti menee. ”Nykyinen metsälaki mahdollistaa, että jokainen metsänomistaja voi itse päättää, miten käsittelee metsiään. Kun hän aikoinaan valitsi opiskelualaa, olivat hänen ystävänsä var55 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 55 8.3.2018 12.02. Hän toivoo, että myös kulotusmäärät saataisiin kasvuun. Linjanvetoja ei ole. Metso-ohjelmaa tukevat niin ympäristöjärjestöt, metsänomistajat kuin metsäteollisuus, ja se on saanut kansainvälistäkin huomiota.” Metso-ohjelman rahoitusta käsitellään Tiilikaisen mukaan seuraavan kerran kevään kehysriihessä. Ottaa asiat vakavasti ja suhtautuu niihin objektiivisesti. Avohakkuut jakavat mielipiteitä, mutta niiden kieltämiselle Tiilikainen ei näe perusteita. Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen pitää antaa mahdollisuus, mutta löytyy avohakkuillekin esikuva luonnosta.” Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso etenee Tiilikaisen mukaan suunnilleen tavoitteessaan. TIILIKAISESTA SANOTTUA ” Hyvin asiallinen ja avoin ministeri. Jokaisen kansanedustajan kanssa ei välttämättä ehdi rupatella niin paljon kuin kansanedustaja itse ehkä toivoisi.” PAULI KIURU?(kok.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Ei suurempaa moittimista. Kehuja hallitukselle Ympäristönsuojelun ja metsätalouden yhdistäminen on kiehtonut Tiilikaista lukioikäisestä asti. Häneltä on tarvittaessa voinut kysyä, missä mennään ja hän on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on briiffannut valiokunnan jäseniä etukäteen
Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. 825,Jonsered moottorisaha CS 2253 WH Erinomainen kiihtyvyys ja tehokkuus. 40,9 cm 3 , 1,8 kW, 4,3 kg. 299, Jonsered turvapusero, Stretch Pusero nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Metsäasioista vallitsee hänen mukaansa hallituksessa yksimielisyys. 799,Jonsered turvahousut, Stretch Viiltosuojalliset (luokka 1 / 20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Lyhyt runkoputki ja erinomainen tärinänvaimennus. Housujen muotoonommellut polvet takaavat hyvän liikkuvuuden. Hihojen kainaloissa tuuletusvetoketjut. Hän on vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla Helsingissä Kaakkois-Suomen vaalipiirin sijaan. Nopeasti kiihtyvä, pienipäästöinen Clean Power -moottori. Asioita pitää pystyä katsomaan samaan aikaan eri näkökulmista.” Keskustan kansanedustaja Tiilikainen on ollut vuodesta 2003. Omalle poliittiselle uralleen Tiilikainen toivoo jatkoa. Vakiona raivausterä ja Vector 4-55 -valjaat. Lahkeiden takana tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Olkaimet mukana. Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. 199,Norm. 50,1 cm 3 , 2,8 kW, 5,2 kg. Käyttömukavuutta parantavat Spin Start, pehmustetut kahvat ja peukalokaasu. ”Jokaisen hallituksen hajoamisella on spekuloitu. ”Yhteiset asiat kiinnostivat, olin mukana kyläja luonnonsuojeluyhdistyksissä ja kotikunnassa oli klassisia kyläkoulukysymyksiä. Julkisuudessa on pohdittu, hajoaako hallitus ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mutta Tiilikainen ei siihen usko. Varustettu lämpökahvoilla. Terälevy 13”. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. ”Toivottavasti metsien miehelle löytyy kannatusta Helsingistäkin.” Tehdäänkö tukkikaupat. Lämpökahvat sekä termostaattiohjattu kaasuttimen lämmitys. Muotoonommellut hihat takaavat hyvän liikkuvuuden. Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Jonsered moottorisaha CS 2240 Kevyt ja helppokäyttöinen yleissaha. Vaativaan käyttöön. 299,Norm. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen metsälakiin, joka sallii sekä avohakkuut että metsien jatkuvan kasvatuksen. 339, Jonsered raivaussaha FC 2245 W Suorituskykyinen raivaussaha. ”Ajattelin kuitenkin, että yksi biologiasta kiinnostunut metsänhoitaja saa enemmän hyvää aikaan kuin kymmenen biologiasta kiinnostunutta biologia. 56 MAKASIINI 2 • 2018 Tarjoukset voimassa 18.3.2018 saakka. Kun ottaa kantaa asioihin, aletaan pian kysyä, olisiko kiinnostunut politiikasta.” Nykyisen hallituksen toimintaan Tiilikainen on tyytyväinen. moja, että hän lähtisi opiskelemaan biologiaa. 259, Paras Metsälehden vertailussa 14/2017! Hankkija_Metsa?lehti_230x297.indd 1 27.2.2018 9.02 5593_.indd 56 8.3.2018 12.02. Tarrakiinnitys käsivarsien alaosassa. 199,Norm. Se on poliittisen keskustelun hupia”, hän sanoo. Optimaalinen kulmavaihde metsänraivaukseen
Tarrakiinnitys käsivarsien alaosassa. 799,Jonsered turvahousut, Stretch Viiltosuojalliset (luokka 1 / 20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. 299,Norm. Vakiona raivausterä ja Vector 4-55 -valjaat. Lahkeiden takana tuuletusvetoketjut. Hihojen kainaloissa tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Vaativaan käyttöön. Nopeasti kiihtyvä, pienipäästöinen Clean Power -moottori. 199,Norm. Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Jonsered moottorisaha CS 2240 Kevyt ja helppokäyttöinen yleissaha. Lämpökahvat sekä termostaattiohjattu kaasuttimen lämmitys. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Olkaimet mukana. 57 MAKASIINI 2 • 2018 Tarjoukset voimassa 18.3.2018 saakka. 339, Jonsered raivaussaha FC 2245 W Suorituskykyinen raivaussaha. Optimaalinen kulmavaihde metsänraivaukseen. 259, Paras Metsälehden vertailussa 14/2017! Hankkija_Metsa?lehti_230x297.indd 1 27.2.2018 9.02 5593_.indd 57 8.3.2018 12.02. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. 825,Jonsered moottorisaha CS 2253 WH Erinomainen kiihtyvyys ja tehokkuus. 199,Norm. 40,9 cm 3 , 1,8 kW, 4,3 kg. Lyhyt runkoputki ja erinomainen tärinänvaimennus. Varustettu lämpökahvoilla. 299, Jonsered turvapusero, Stretch Pusero nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Muotoonommellut hihat takaavat hyvän liikkuvuuden. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Terälevy 13”. Käyttömukavuutta parantavat Spin Start, pehmustetut kahvat ja peukalokaasu. Housujen muotoonommellut polvet takaavat hyvän liikkuvuuden. 50,1 cm 3 , 2,8 kW, 5,2 kg
Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 24 kk takuu 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti PIHAVARASTO SUNYARD SNSD E Mitat (L, P, K): 257x205x212 cm, n. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V Vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Nopea kone työskennellä! 795 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. vuoden ruostumattomuustakuu! 295 € GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs&Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 5590 € HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max. WWW.KONE-GLANS.FI 5594_.indd 58 8.3.2018 12.04. 5 m Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko Kunnon tuuletus Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖINEN KLAPIKONE LS12T Puristusvoima 12 tonnia Maksimi pöllin pituus 610 mm Moottori Loncin 6,5 HV nelitahtimoottori Tukeva ilmakumipyörät 4.80 / 4.00 8 Paino 200 kg Vetokoukku 15. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia
Yleensä sellaiset jakavat ympärilleen iloa, herättävät inhoa tai tekevät molempia. Toisaalla stetsonipäinen Markku rakentaa kurkkupurkista telkänpöntön ja viimeisen vartin aikana katsotaan, minkämoisen voiton keisaripariskunta milläkin kertaa saa. Joskus niin hyvä, että kateeksi kävisi, jos sen kuittaisi simpsettikaulainen pukuherra. Tietynsorttisessa seurassa olen keikaroinut huivi kaulassa ja näyttänyt kieltäni kaikenlaiselle junttikomiikalle. Ei ainakaan kameran läpi. Se voi toki olla tottakin, mutta minuushan siinä kärsii. Kaava on joka kerta sama: Ensin kätellään, sitten kameran edessä tapahtuu jotain, sen jälkeen puhuvat päät selostavat tapahtuneen suoraan kameralle, sama toistuu muutaman kerran ja lopuksi paiskataan jälleen tassua. Useimmiten toteutuu jälkimmäinen ja korkealle nostan lakkiani heille, jotka kestävät olalletaputtelut ja persiillepotkimiset niin hyvin, ettei se pahemmin päällepäin näy. Viihdyttävää kevättä! SE PP O SA M U LI 59 MAKASIINI 2 • 2018 5602_.indd 59 8.3.2018 12.05. Parempaa televisioviihdettä se minun mielesYLISTYS SIRKUSHUVEILLE täni on kuin Putoukset tai mitä näitä nyt muita on. Pystyn perustelemaan mielipiteeni helposti, sillä hektisen kevääni ehdottomia nollaushetkiä ovat olleet vajaan tunnin mittaiset telkkarireissut Uuraisille. H äpeäkseni tunnustan, että toisinaan olen tekeytynyt kultturellimmaksi kuin olenkaan. Seuraavana aamuna en ole kaikistellen osannut edes hävetä teennäisyyttäni. Sitten on myös se sakki, joka kiskaisee nauriin sieraimeensa niin keisarista kuin kaikesta muustakin. Huutokauppakeisari on kuin äidin tekemä ruisleipä – se ei yllätä koskaan, mutta toimii aina. Niinä hetkinä on korvieni välistä kuulunut iloinen urean loiske ja samalla omatuntoni on yrittänyt supatella, että kuuleppas junttaspulikka, Pekka Puupään ja Turhapuron tahdissahan tässä on ihmiseksi vartuttu. PAKINA ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Toki muutama sellainenkin eläjä maailmaan mahtuu, koska – nyt tulee klishee – iso osa elämän rikkaudesta löytyy erilaisista persoonista ja tietynlaiset persoonat nousevat aina tavalla tai toisella esiin. Yleensä voitto on ihan hyvä. Sitä tarvitaan, sille on maailmassa vissi sijansa. Mutta kun sen tekeekin hihattomaan paitaan pukeutunut Palsanmäki, pystyy katsoja jopa iloitsemaan keisarin saamasta katteesta. Ehkäpä olen jopa puolustellut sitä ajattelemalla, että erilaisissa seurapiireissä pärjätäkseen ihmisen tulee niin sanotusti pukeutua sään mukaan. Se johtuu samaistumisen mahdollisuudesta ja siitä, että katsoja saattaa muistaa itsekin myyneensä Keltaisessa pörssissä hyvällä voitolla appiukkovainaan tallista löytyneet talvirenkaat tai saaneensa mukavat metsärahat paiskaamalla yhtiön miehen kanssa lapasta oikealle hetkellä. Kiitollisia saisivat olla hekin, koska mielen pahoittaminen vähemmän vakavista asioista on mitä suomalaisin ilmiö, monille oikein harrastus, ja sen ruokkimisessa perusviihde on parasta mahdollista apulantaa. Totuus kun lie kuitenkin se, että jos joku ei hyväksy sinua sellaisena kuin olet, on se lähinnä hänen ongelmansa – paitsi tietysti silloin, jos satut olemaan ihmistapoja tuntematon pösilö. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että Suomen huutokauppakeisari ansaitsisi valtiollisena huomionosoituksena vähintään postimerkin, mieluiten jopa patsaan
LUONTO Tuulenvinkka juoksuttaa lunta Paistunturin ylängöllä. 60 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 60 8.3.2018 12.13. Kun puhuri yltyy, ilmiöstä ei saa valokuvaa, koska mitään ei näy
Tunturissa myräkkä käy ja lumi lentää tämän tästä. Metsän sisällä myrsky voi olla hengenvaarallinen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 61 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 61 8.3.2018 12.13
Uteliaille sepustin lähteneeni reissuun puoli vuot ta aiemmin. Lähimmän tunturin rintee seen alumiinilapio kiilteli kuin hopea koru kolmesataa metriä telttapaikastani. Ylhäällä se käännähti ylösalaisin ja iskeytyi ko vaan hankeen sellaisella voimalla, että arvasin molempien kaarien särkyneen. Sillä kertaa lapion etsiminen oli toivo tonta, koska pöllyävät nietokset supisti vat näkyvyyden metriin tai pariin. Asu musta pulkasta kaivaessani täysin tyy neen iltaan virisi kohtalainen länsituu li, joten sidoin ensi töikseni telttakäärön turvaköydellä ahkioon. Aluksi pelkäsin myrskyn sieppaavan ja vievän minut kuin syksyn lehden. Lapionkin lentoretki harmittaa, mut ta teltta on talvivaeltajalle sananmukai sesti henki ja elämä. Paluumatkalla marssin naapurimaan retkeilijöiden täyttämää vaelluspolkua iso lumilapio reppuni laella. Aluksi pelkäsin myrskyn sieppaavan ja vievän minut kuin syksyn lehden. Sellaista on hurja kuvitella, sillä hirmu myrskyn rajana pidetään 33 metrin se kuntinopeutta. Pysty tin kangasmajan tyynenä ja pilvettömänä iltana korkealle ja avoimelle paikalle, sil lä halusin katsella ja valokuvata linnun rataa pimeän tullen. Hahmotin ma jan ääriviivat tuiskun ja pimeän läpi kä denmitan päästä. Lastasin pulkan uudelleen ja sähköi nen näyttö opasti kuin suojelusenkeli toivomaani suojaa kohti. Sata vuotta Shackletonin padanmene tyksen jälkeen purin telttaani Ruotsin ja Norjan rajatuntureilla. Vähän myöhemmin tuuli heikkeni ja sitä vasten saattoi kävellä, kunhan rohkaistui Mat ti Nykäsen parhaitten päivien etunojaan. Oitis nukahdettua ni keli vaihtui raekuuroiksi ja myrskyksi. Teltta on huono leija Onnekseni en ole koskaan joutunut ko kemaan suoranaista mahtimyrskyä tun turissa. Tuuli yltyi ja riuhtoi hangelle kohoa vaa kupolia niin rajusti, että se irtosi jo kaisesta lumikiilastaan ja nousi narun sa varassa kuin leija taivaalle. Minullekin sattui aikamoinen tuiverrus, ja vinkan riepot telussa ote lumilapiosta lipsahti. Peitteinen havumetsä pystyy salpaa Lumituiskun aikana ei tunturissa näe oikein mitään, mutta teltassa voi ja pitääkin olla viihtyisää. Aamun ensimmäisessä sarastuksessa käärin jo kaisen kamppeeni reppuun ja kurkistin ulos teltasta. Aivan viime vuosina Kilpisjärven Saa nan huipulla on mitattu viisikymmentä metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia. Metsässä on toisin Tunturiylängöillä myrskyt toistuvat niin usein, että alamaissa ja metsien suojas sa ne koetaan tavallisen tuulisina päivi nä. Toinen katkesi kolmeksi palaseksi, joten mikään pikakorjaus ei ollut mahdollinen. Makuupussia hak kaavan telttakankaan metelissä en uskal tanut edes yrittää nukkumista. V uonna 1916 Etelänavan val loitusta tavoitellut Ernest Shackleton joutui retkikun tineen ankaraan myrskyyn. Pys tyin liikkumaan vain ryömimällä, mut ta onnistuin purkamaan ja käärimään teltan paketiksi ilman vahinkoja. Samalla hetkellä kuulas ilta vaihtui lu mimyrskyksi ja täydeksi pimeydeksi. 62 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 62 8.3.2018 12.13. Mi nulla oli sattumoisin ensimmäistä kertaa GPSmollukka matkassani. Kevyt kesäyksiöni pysyi ehjänä, mutta puhuri painoi koko laitoksen täysin lit teäksi maata vasten. Pati koin samoille kulmille jalkamiehenä hei näkuussa. Jos puhuri vie rautamöykkyjä, myös ihminen muuttuu tahtomattaan lentotaitoiseksi. Pari vuotta aikai semmin pysähdyin maaliskuisen illan hämärtyessä teltan pystytykseen Pais tunturin lumilakeudella Utsjoella. Ryömimistä ja etunojaa Vaikka maaliskuuhun sisältyy omissa ko kemuksissani ankaria tunturituulia, ko vin puhuri on iskenyt lokakuussa. Tuuli tarrasi kolmijalkaiseen pataan, ja miehet saivat katsella raskaan rautahäkkyrän ilmalentoa näkymättö miin. Työvä line katosi silmänräpäyksessä vaakasuo rana lentävän lumen sekaan. Muistin puo len peninkulman päästä yksityisen kam min, joka kolme talvea aiemmin oli lukit sematon. Joskus paremman sään odottelu kestää päiväkausia
Muuan juttusille sattunut Utsjoen po romies kuvaili parin vuoden takaista tal vea liki tauottomaksi myräkäksi syksys tä kevääseen. Tunturissa tuiverrus vie matkassaan lakin, lapaset, työkalut, teltan, siis kaiken, minkä vain matkaansa saa tai mistä kulkijan ote kirpoaa. Jaurulle haviteltiin jo pa tuulenkaatosavottaa, joka sittemmin supistui autiotupien polttopuuhuolloksi. Kuusikon sisällä aistii kevyitä leyhähdyksiä. Korkea tunturin kero ja toisaalta havumetsä ovat kevättalven tuulisena päivänä kaksi täysin eri maailmaa. En tiennyt, että met sää lakosi sadat hehtaarit sekä salon ete lä että pohjoispuolella. Takavuosina olin leiriytynyt kankaalle, jossa nyt tör rötti sikin sokin sortuneita isoja ja pieniä männynrunkoja. Vie tin 80luvun kuuluisan Maurimyrskyn Kuhmon Juortanansalossa. Jos myräkkä kuitenkin ylittää tietyn rajan, metsä muuttuu vaa ralliseksi. 63 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 63 8.3.2018 12.13. Metsänrajaa Pallastuntureilla. Vuosikymmen myöhemmin katselin Sirkkamyrskyn jälkiä UKKpuistossa Jaurujoen pohjoisrannalla. Sirkka-myrskyn jälkiä Kekkosen puiston Vongoivanmännikössä. Vaikka myrskyjä on riittä nyt iät kaiket, säätieteilijänkin mielestä keskimääräinen tuulisuus on kasvanut. Henkeä ja terveyttä uhkaavien vaarojen sijaan har mittelin kovaa tuulta, koska se tutisutti kamerajalustaani. Usein kovimmat suihkuvirtauk set osuvat varsin rajatuille aloille. maan rajunkin tuulen voiman. Yksittäinen myrs kypäivä ei kerro ilmastonmuutoksesta, mutta tilastollisesti ne runsastuvat. Myös metsäntutkijat povaavat myrsky tuhojen lisääntyvän Suomen metsissä. Pari vuotta aikaisemmin yövyin louteen suojissa samalla kankaalla. Kun pu huri vie telttoja ja lapioita avotunturis sa, kuusikon sisällä tuntee vain hajanai sia leyhähdyksiä. Ennusteilla on luonnollisesti suora yh teys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tasaiseen nousuun ja maailmanlaajui seen lämpenemiseen
Siemenistä syntyi oiva ja tiheä taimikon alku. Nauhan kunnossapito vaatii kuitenkin jatkuvia vierailuja taimikkoon. ”Aina, kun uudet taimet kasvoivat niin pitkiksi, että niiden latvat jäivät talvella esiin lumesta, taimet syötiin”, Markku Suhonen kertoo. ”Esittelin näitä taimikkokuvia hirviporukan kauden aloituskahveilla. Hirvet söivät ja katkoivat taimia pahoin, osan kuoliaaksi asti. ”Yhden metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet hirvikantaan ovat liian pienet.” Vuonna 2015 otetussa kuvassa näkyy raivattu, hirvinauhalla aidattu ja pahoilta syöntituhoilta säästynyt mäntytaimikko. mikon hyvin, mutta se vaatii paljon huolenpitoa.” Yhteistyötä metsästäjien kanssa Vauhkoontunut hirvi menee läpi muovisesta nauhasta, mutta ruokapaikkaa itsekseen etsivän hirven kulkuun nauha Suhosen mukaan vaikuttaa. ENNEN & NYT Hirvien syönti vioitti männyntaimia pahoin useampana talvena 1990-luvun alussa. Taimikon tiheys on jätetty suositusten ylärajalle 3 000 puuhun hehtaarilla, jotta valinnanvaraa on, jos hirvet vielä noin nelimetrisiä taimia katkovat vahvoilla kauloillaan. ”Hirvinauha on pelastanut nykyisen taiTuhon jälkeen Markku Suhosen mäntytaimikon tarina on jälleen yksi osoitus siitä, miten merkittävä vaikutus hirvillä on metsiin ja metsien hoitoon. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MARKKU SUHONEN S otkamossa metsää omistava Markku Suhonen kylvi reilun viiden hehtaarin kokoiselle hakkuuaukolle männynsiemeniä 1980-luvun lopussa. Yhteiset torjuntatalkoot lähtivät siitä liikkeelle.” Vaikka Suhosen yhteys lähialueen hirvenmetsästäjiin on hyvä, hirviporukoita on hänen mukaansa monenlaisia ja osa ylläpitää toimillaan metsätuhoihin nähden ylisuurta hirvimäärää. Kun uuden taimikon latvat ylsivät ensi kerran esiin lumesta, taimikko aidattiin hirvinauhalla. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Mänty on kasvultaan paras puulaji turvemaapohjaisella alueella. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ”Hiihdin tänä talvena tarkistamassa nauhan ja nautin siitä, että hirvi oli kävellyt vanhan ladun pohjaa taimikon reunalla, muttei ollut mennyt sisälle taimikkoon.” 64 MAKASIINI 2 • 2018 5591_.indd 64 8.3.2018 12.14. Taimikosta tuli hirvien talvinen ruokailualue. ”En osaa laskea rahallista arvoa sille ylimääräiselle työlle ja ajankäytölle, joka tämän taimikon kasvattamiseen on tarvittu.” 1995 2015 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Hänellä on itsellään yli 100 kilometriä matkaa metsäpalstalle, mutta paikalliset metsästäjät ovat tulleet avuksi. Suhonen hiihtää taimikon ympärille ladun pahimpaan syöntiaikaan talvella. Suhonen ei lannistunut, vaan raivasi vioittuneet ja tuhoutuneet männyntaimet nurin ja istutti säästyneiden kylvötaimien sekaan lisää mäntyjä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Ja kuten Suhosen vuonna 1995 ottamasta kuvasta näkee, tuho oli mittavaa. Ongelmat alkoivat, kun männyntaimet kasvoivat niin suuriksi, että niiden latvat ylsivät talvella lumihangen päälle. Yhdessä hirvinauha putsataan ja korjataan talvisin kerran viikossa, samalla taimikkoon jää merkki ihmisen läsnäolosta ja hajusta. Männyt on saatu säästymään uusilta tuhoilta hirvinauhan, hajusteiden ja viikottaisten palstalla käyntien avulla
Iltapäivällä on mahdollisuus risteillä pari tuntia leppoisasti bambulautoilla. Kestotilaajan etu 75€ Lähde mukanamme Kiinaan Matkalla pääset näkemään Kiinaa monipuolisesti alkaen Chongqingin miljoonakaupungista etelän vehreisiin vuorija jokimaisemiin. Matka kestää noin viisi tuntia. Torstaina suuntaamme paikallisten markkinoiden kautta kokkikouluun, missä valmistamme opettajan johdolla viiden ruokalajin lounaan. 5592_.indd 65 8.3.2018 12.15. Keskiviikon aloitamme jokiristeilyllä kohti Yangshuon pikkukaupunkia. Jos sää sallii, pääsemme katsomaan puunkorjuuta eukalyptusmetsässä. Illalla tervetulopäivällinen. Ryhmän minimikoko 15. Matkalla on suomalainen matkanjohtaja ja Metsälehden edustajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. Illalla seuraamme näyttävää ulkoilmaesitystä, johon osallistuu satoja avustajia. Osa lounaista on retkilounaita. Illalla jäähyväispäivällinen. Vaihtoehtoisesti voi tutustua Yangshuon myymälöiden tarjontaan. Sunnuntaina lennämme takaisin Chongqingiin ja majoitumme tuttuun JW Marriott -hotelliin. Lounaan jälkeen majoitumme ensimmäisen luokan JW Marriott -hotelliin aivan ostoskatujen läheisyyteen. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 2 785 euroa, ja muille 2 860 euroa. Käymme myös tutustumassa Ponssen toimintaan Beihaissa. Lentoaika on 8,5 tuntia. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 460 euroa. Matkalla näemme maanviljelijöiden korkeille vuorenrinteille rakentamia riisiterasseja. Lähdemme saman tien tutustumaan maailman suurimmasta patohankkeesta kertovaan Kolmen rotkon museoon. Illalla seuraamme kalastajien ja kesyjen merimetsojen yhteistyötä. Lauantaina tutustumme Ponsse Oyj:n toimintaan Beihaissa. Yao-kansan musiikkija tanssiesitys viihdyttää meitä Huanglon kylässä. Li-joki kiemurtelee vihreiden sokeritoppavuorten lomassa. Matkan voi varata myös verkkokaupasta, mistä löytyy tarkempi matkaohjelma sekä tietoa maksuaikataulusta ja peruutusehdoista: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-kiinaan. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot ja lentokenttäkuljetukset, viisumikulut, verot ja muut viranomaismaksut, junamatkan ensimmäisessä luokassa, muut ohjelmassa mainitut retket pääsymaksuineen sekä majoituksen. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Guilin Bravo -hotelliin. lento kohti Helsinkiä lähtee kello 10.25 ja on perillä 14.05. Finnairin lento Helsingistä Chongqingiin lähtee kello 17.40. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Maanantaina lennämme kohti Guilinia. Lounaan jälkeen vierailemme teeinstituutissa. Tiistaina lähdemme kokopäiväretkelle Longsheniin. Ponsse toimittaa metsäkoneet Stora Ensolle ja vastaa koulutuksesta sekä koneiden huollosta. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Maanantaina 5.11. Perjantaina aamulla lähdemme luotijunalla Beihain merenrantakaupunkiin. Matkanjärjestäjä huolehtii palvelupalkkioista, kantajamaksuista sekä paikallisoppaiden ja bussinkuljettajien juomarahoista. Nousemme kabiinihissillä noin kilometrin korkeuteen ihailemaan ympäröiviä maisemia. Matka ei sovellu liikuntajaroitteisille. Sunnuntaina saavumme kello 7.10 Chongqingiin, joka on rakennettu Jangtseja Jialingjokien välisten kukkuloiden rinteille. Majoitumme kahdeksi yöksi viihtyisään keskitason Green Lotus -hotelliin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (09) 696 2770 tai olympia@olympia.fi. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Beihai Shangri-La -hotelliin. Kauniit aamu-usvan peittämät kukkulat ovat houkutelleet taiteilijoita ikuistamaan seudun maisemia jo vuosisatojen ajan. Jos joessa ei ole riittävästi vettä, matkustamme bussilla. Iltapäivällä on aikaa nauttia kaupungin leppoisasta tunnelmasta ja kauniista maisemista. Matkalla on täysihoito eli hinta sisältää aamiaisen lisäksi kaksi kiinalaista ateriaa päivittäin sisältäen lasillisen olutta tai virvoitusjuomaa. Sen edessä on kauniisti valaistu, iltakävelyihin houkutteleva puisto. METSÄLE HDEN LUKIJAM ATKA 27.10.–5.11 .2018 MATKAOHJELMA Lauantaina 27.10
TAPION PÖYTÄ KALORIPOMMI Englannista 66 MAKASIINI 2 • 2018 5597_.indd 66 8.3.2018 12.16
67 MAKASIINI 2 • 2018 5597_.indd 67 8.3.2018 12.16. Valuta perunat paperilla ja ripottele suolaa päälle. Englannissa ruokalajiin käytetään lähinnä turskaa, mutta myös muita vaaleita kaloja käytetään. Perunat leikataan ranskalaisten tapaan ja paistetaan samassa öljyssä ensin. Kuvassa on käytetty kalannahkaa koristeena. Kokoa kala-peruna-kastikeannos lautaselle tai voipaperille. Kevyemmän version saat kypsentämällä perunat uunissa. Vuonna 1860 aloitti Lontoon ensimmäinen fish & chips -kauppias, juutalainen emigrantti Joseph Malin, joka myi ”kalaa paistettuna juutalaiseen tapaan”. E nglannista ei kovin montaa perinneruokaa ole maailmalle lähtenyt. Öljyssä paistetut perunat maistuvat herkullisilta, tosin ne ovat sen verran kaloripitoisia, että ne eivät sovi jokapäiväiseen ruokavalioon. Myöhemmin siitä tuli tyypillinen take away -ruoka. Lontoossa Thames-joen varrella sijaitsevassa pikkuisessa ruokapaikassa olen kuitenkin kerran syönyt erinomaisen fish & chips-annoksen. Ruoan lisukkeena on usein tartartai remoulade-kastiketta ja coleslaw-kaalisalaattia. Nämä sopivat hyvin suomalaistenkin ruokapöytään, sillä sen raaka-aineet – kala ja peruna – ovat meille tuttuja. Perunoille ripotellaan mausteeksi suolaa ja viinietikkaa tai ketsuppia. 400 g kalafileitä, vähärasvaista kalaa (kuha, siika, hauki, ahven) Friteeraustaikina 1 dl ruisjauhoja (englantilaiset käyttävät vehnäjauhoja) 1 muna 1–2 dl vettä suolaa pippuria Tee aineksista vellimäinen seos, kasta kalapalat siihen ja friteeraa ne öljyssä kauniin ruskeiksi. Näin kevättalvella sopii herkutella vähän tukevammalla ruoalla ja moni saa kalaa pöytäänsä omilla pyydyksillään. Tarkista maku. Monen pavun riistapapupata tuoksuu ja lämmittää. Se oli alun perin työväestön ruokaa ja katuruokaa: useimmiten sitä myytiin kadulla ja se käärittiin sanomalehteen, jotta hinta pysyi edullisena. Vuonna 1910 f&c-kojuja oli Englannissa 25 000 ja vuonna 1930 jo 35 000. FISH & CHIPS 4 dl öljyä 0,5 kg perunoita Pese ja leikkaa perunat joko lohkoiksi tai suikaleiksi ja paista öljyssä, kunnes ne ovat kypsiä ja kauniin värisiä. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Englantilaisten perinteikäs katuruoka fish & chips maistuu suomalaisillekin. Tunnetuin on fish & chips, leivitetty ja öljyssä paistettu kala sekä ranskalaiset perunat. Kalapalat leivitetään jauhoissa ja paistetaan öljyssä. Olen usein vältellyt fish & chips -ruokaa sen kaloripitoisuuden takia. Ensimmäinen koju aukesi 1860 Erään teorian mukaan fish & chips on lähtöisin jo 1600-luvulta Englannissa asuvilta juutalaisilta, jotka paistoivat kalaa öljyssä. TARTAR-KASTIKE 2 dl majoneesia 1 suolakurkku 1/2 sipuli 1 rkl kaprista 1 rkl tilliä suolaa pippuria 2 rkl sitruunamehua Pilko kurkku, sipuli, kaprikset ja tilli ja lisää muut ainekset. Ruokalajin suosio on sittemmin hiipunut ja 2009 f&c-kojuja oli enää 10 000
Kyseinen ohjelma perustuu Afrikassa eri maissa saatuihin kokemuksiin onnistuneista ja kustannustehokkaista hankkeista. Yleinen havainto on ollut, että onnistumiseen vaaditaan paikallisten ihmisten hyväksyntä ja aktiivinen osallistuminen sekä näille kumppaneille suoraan koituva hyöty. Yhteisalueet ovat yksi osa kiinteistöjen ja metsätilojen omistusta. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. TIMO SAARINEN Yhteisalueista kaivataan lisää tietoa www.keitelegroup.fi HANKINTAESIMIESTÄ KIURUVESI-PYHÄJÄRVI -ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. OLAVI LUUKKANEN PALVELUKSEEN HALUTAAN VIIMEISIMMÄSSÄ Metsälehti Makasiinissa (1/2018) Pirjo Havia sivuaa Termit tutuksi -jutussaan yhteisalueosuuksia, joita voi kuulua metsätiloihin. Olen itse osakkaana useammassakin yhteisalueessa ja yhden jakokunnan hallinnossakin mukana. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. On täysin vieraita käsitteitä yms. Palveluksessamme on yli 450 puualan ammattilaista. 0400 717 292 Katso rekryvideot: www.keitelegroup.fi/tyopaikat 68 MAKASIINI 2 • 2018 5598_.indd 68 9.3.2018 17.36. Joulukuisessa haastattelussa halusin myös kiinnittää huomiota jo käynnissä olevaan laajaan maa-alueiden kunnostustyöhön. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2019. Kuitenkin saatetaan käsitellä suuriakin asioita. Mielestäni tästä aiheesta voisi kirjoittaa enempikin, koska se on monelle metsänomistajalle ja muillekin kiinteistöjen omistajille täyttä ”hebreaa”. vesijättöjen lunastuksista. 240 miljoonaa euroa. järjestäytyneiden yhteisalueiden kokouksiin, kun asiasta ei tiedetä mitään. Tuotamme vuodessa 850.000 m3 sahatavaraa ja 400.000 m3 jatkojalosteita. Korostaisin uudestaan, että vuosittain luonnonmetsiä häviää, lähinnä kehitysmaissa, vielä 6,5 miljoonaa hehtaaria, kun taas uusia metsiä syntyy istuttamalla tai luontaisesti vain 3,3 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Ja nekin henkilöt, jotka kokouksiin tulevat, eivät välttämättä tunne lainkaan yhteisaluelakia. Esimerkiksi Afrikan maiden vuonna 2016 aloittama AFR100-ohjelma kattaa yli 20 maata, jotka yhdessä ovat tähän mennessä sitoutuneet palauttamaan puut 63 miljoonan hehtaarin alalle. Järjestäytyneet yhteisalueethan ovat osakaskuntina oikeushenkilöitä ja voivat siten ottaa vaikka lainaa taikka kerätä osakkailta maksuja. Israelilaiset asiantuntijat ovat Sahelin alueella Afrikassa jo kiitettävällä tavalla auttaneet maaseudun asukkaita sadeveden keräykseen ja tippukasteluun perustuvassa kotipuutarhojen hoidossa. Tietämättömyys näiden merkityksestä voi aiheuttaa turhia riitojakin. Tämä oli myös minun viestini joulukuun Metsälehti Makasiinin haastattelussa, johon Hyvönen viittaa. Moni jättää tulematta jakoja osakaskuntien ym. On turhauttavaa, kun sadoista osakkaista paikalle kokouksiin vaivautuu vain kolme tai neljä. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on n. LUKIJALTA PILKKEET Kaikkia keinoja tarvitaan HEIKKI HYVÖNEN kehottaa ”Metsittämään” (Metsälehti Makasiini 1/2018). Olen edelleen sitä mieltä, että aikaisempaan kokemukseen perehtymisestä on hyötyä, kun sovelletaan kokonaan uudentyyppistä kallista teknologiaa ilmastonmuutoksen estämiseen puiden avulla. Osakaskunnille voi olla kertynyt huomattaviakin summia mm. Kannatan kirjoittajan tavoin myös ottamaan oppia Israelista kuivien alueiden veden käytön suunnittelussa. Metsien pinta-alan lisäämisen tarpeesta ei voikaan olla muuta kuin samaa mieltä. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään työhakemukset 23.3.2018 mennessä sähköpostitse: kari.wuolijoki @keitelegroup.fi Lisätietoja: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, p. Hyvösen kommentissa todetaan, miten maapallolla on laajoja metsänsä menettäneitä alueita, joille puut voitaisiin helpostikin palauttaa. Näiden rahavarojen käytöstä päätetään juuri kokouksissa. Israelilainen tekniikka sopii erityisen hyvin hedelmien ja vihannesten tuotantoon vähäsateisilla alueilla. Haemme: Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Tätä ohjelmaa tukee ainakin kaksitoista kansainvälistä järjestöä, ja sen tukena on jo kymmenkunta yksityisen sektorin rahoittajaa. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Kaikkia keinoja tarvitaan, jotta koko maailmassa vuoteen 2030 mennessä tavoitteeksi asetetut 350 miljoonaa (Afrikassa 100 miljoonaa) uutta metsähehtaaria saadaan aikaan. Hän tekee sen aivan aiheellisesti ja koko maapalloon viitaten
Hakkuurajat eivät pauku METSÄLEHTI UUTISOI hakkuista ja kestävistä hakkuumahdollisuuksista (Metsälehti 4/2018). Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Ne eivät varmasti yhden vuoden hakkuilla häviä mihinkään. Mitä pienempään maantieteelliseen tarkasteluun metsävarojen riittävyydessä mennään, sitä mielivaltaisempia tulkintoja niiden riittävyydestä on mahdollista tehdä. Den sökande bör ha en för uppgiften lämplig examen, behärska de båda inhemska språken i tal och skrift samt ha lätt att samarbeta. Som förman fungerar verksamhetsledaren och vid verkställighet bistår teamledarna. Yhteen vuoteen ja yksittäisiin maakuntiin kohdistuva tarkastelu ei useasta syystä ole perusteltu. LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN ÖSTERBOTTEN Skogsvårdsföreningen Österbotten rf har till syfte att främja lönsamheten hos det skogsbruk som medlemmarna idkar genom att producera tjänster samt bevaka skogs-ägarnas intressen. Fältchefen fungerar också som verksamhetsledarens ersättare. Runsas lumipeite on estänyt metsämaan jäätymisen, joten vaikeuksia on ollut. Arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoja, kokemusta puukaupasta sekä kykyä oma-aloitteiseen tavoitteelliseen toimintaan. För att skapa förutsättningar för fortsatt tillväxt förstärker vi nu vår organisation och söker en FÄLTCHEF Fältchefen ansvar för utvecklingen av skogsvårdsföreningens tjänster, arbetssätt, rutiner och att implementera dessa i fält. Puu kulkee myös maakuntien välillä, jos infrastruktuuri on kunnossa ja puulle riittää kysyntää. På frågor svarar verksamhetsledare Jan Slotte, 050-544 2690 eller jan.slotte@svf.fi, kontorstid 15.3 och 16.3 samt 26–29.3. ERNO JÄRVINEN,?tutkimuspäällikkö, MTK Kurkkaa talvihakkuille! Metsälehden videobloggaajana eli vlogistina aloittanut motokuski Janne Seppänen kertoo, miten puunkorjuu sujuu. Kaikille suunnitteilla oleville puun käytön lisäysinvestoinneille on siis yhä tilaa. Jutun mukaan eräissä maakunnissa hakkuut vuonna 2016 ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet. Koncernen omsätter 13 miljoner euro. Skogsvårdsföreningen har 11 500 medlemmar och till koncernen hör de helägda dotterbolagen Ab Österbottens trä – Pohjalaisten Puu Oy och Ab Skogsfastigheter AFM. Hakemuksia ei palauteta. Täysin kiistämätön tosiasia myös on, että Suomen metsiin on pelkästään 2000-luvulla kertynyt riittämättömän kysynnän vuoksi valtavat hakkuusäästöt. Videoissaan Seppänen esittelee Metsälehden lukijoille hakkuutyömaiden arkea. euroa. Ehkä perustellusti, kestävät hakkuumahdollisuudet ovat myös hyvin varovainen arvio metsävarojen kehityksestä. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 50 ja liikevaihtomme on noin 15 milj. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Luke on myös omissa julkaisuissaan todennut, että puuta riittää. Valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella Suomen metsien kasvu loittonee vuosi vuodelta kokonaispoistumasta. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Metsäasiantuntijamme eläköityessä haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Saarijärven kunnan alueelle. Seppäsen vlogi löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi). Skogsvårdsföreningen Österbotten rf PB 186, 65101 VASA, www.svf.fi Skogsägarna MHY Österbotten 2x150 Makasiini_Makasiini 22.2.2018 13.57 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Tekstissä viitattiin sekä Luken keräämiin tilastoihin että heidän metsävaratutkimuksiin. 040 554 3857. Erfarenhet från liknande uppgifter och kännedom om privatskogsbruk värdesätts. Ensimmäisessä vlogissaan hän kertoo, millaisissa olosuhteissa puuta on jouduttu tänä talvena kaatamaan. Metsävarojen turpoaminen mahdollistaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen. www.facebook.com/mhykeskisuomi 69 MAKASIINI 2 • 2018 5598_.indd 69 9.3.2018 17.36. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi . Hakemukset liitteineen 29.3.2018 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Muun muassa syksyn 2017 suhdannekatsauksessaan Luke totesi kestäviksi ainespuun hakkuumahdollisuuksiksi 85 miljoonaa kuutiometriä. Samassa yhteydessä laitos ennusti vuoden 2018 markkinahakkuiksi 65 miljoonaa kuutiometriä. Tjänsten tillträds enligt överenskommelse. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa kahdentoista kunnan alueella. Metsien kasvua on metsänhoidon avulla edelleen varaa lisätä. Ansökningar jämte löneanspråk skickas till rekry@ svf.fi senast 31.3.2018. Tiedusteluihin vastaa johtaja Ilpo Pentinpuro p
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIKRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 2 • 2018 5603_.indd 70 9.3.2018 17.37. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Sähköposti: paivi.laipio@metsa lehti.fi. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Metsätalousinsinööri Markus Kärkkäinen aloitti metsänhoitoesimiehenä Kiuruvedellä maaliskuun alussa. Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.3.2018 osoit teessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tietoja voi lähettää kir jeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähet tää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. MAKASIINIKRYPTO 2 NIMITYKSET MERKKIPÄIVÄT Palkinnot Maka siiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Luukkonen , Joen suu, Irene Siitonen , Ruovesi ja Seppo Tikkanen , Pielavesi. Metsänhoitoyhdistys Savotta Metsänhoitaja Nette Korhonen aloitti helmikuussa metsäasiantuntija na Sonkajärvellä, toimialueenaan Sukeva. Mäki nen siirtyy tehtävään sisäministeriön viestintäjohtajan paikalta. Tapio Nikkanen, metsänhoitaja, hallituksen puheenjohtaja Logset Oy, Snowek Oy, hallituksen jäsen Junttan Oy, Kirkkonummi Merkkipäivätpalsta on avoin kaikille lukijoille. Metsäteollisuus ry Valtiotieteiden maisteri Mika Mäkinen on nimitetty 1.4.2018 alkaen Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Pielavedelle metsänhoitoesimieheksi on valittu metsätalousin sinööri Ville Paananen , hän aloittaa maaliskuussa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkki päiväluettelosta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. 5603_.indd 71 9.3.2018 17.37. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Onnitte lumme heille ja kii tokset kaikille mu kana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiiniristikko 1, oikea ratkaisu 60 vuotta 22.3. Metsä teollisuuden edellinen viestintäjohtaja Anne Pirilä siirtyi sähkönsiirto yritys Carunan palvelukseen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tun nus ”Makasiinikrypto 2”. net
SO IL E H O VI LA TU U LI AU TI O Kaipuu, 2015, koivu. Kolmas oli valmis pitämään haavankeltajäkälää oikeana suomusammaleena – oli hänen mielestään samannäköistä, vaikka vähän oudon väristä. metsalehti.fi/lukijakysely. Noissa kokeiluissa voi käydä huonosti. Niinpä jäniksille kaadetun haavan latvaoksistosta syömättä olivat jääneet ne kohdat, joissa kasvoi haavankeltajäkälää. Toinen taas ihmetteli, onko haavan kuoren harmaa nukka samaa tavaraa. TAMPERELAINEN Galleria Saskia esittelee tekstiilitaiteilija Soile Hovilan ja puualan artenomi Tuuli Aution näkökulmia puihin ja metsään. Toisten innoittamana haavan pinnalta vihreätä nöyhtää kerännyt totesi tavaran ihan kelvottomaksi – mitä lie sammalta sitten kerännytkään. Hörhöt haavan kuorta raaputtamassa Haapasuomusammalta ja tummaruskeista vanhan haavan kuorella vanhassa kuusikossa. Kaikki 3. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikki kasvit valmistavat syöjiensä torjumiseksi haitta-aineita, joista jotkut ovat ihmiselle myrkyllisiä hyvinkin pieninä määrinä. Huumehörhöjen kiinnostuksen kohteena ovat aineet, jotka vaikuttavat keskushermostoon kuten kokapensaan kokaiini tai unikon opiaatit – nekin tärkeitä lääkkeinä. Vettä ja likaa hylkivä Mää on ekologinen vaihtoehto muovisille istuinalustoille. Puuta ja metsää Tuu li Aut io MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Mistä pidit. huhtikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. 72 MAKASIINI 2 • 2018 5588_.indd 72 9.3.2018 17.43. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kasvinsyöjänisäkkäät käyttävät hajuaistiaan ruoan laatua arvioidessaan. Kuori ja sen alla oleva jälsikerros on eri juttu. Kokonaan kotimainen tuote on alun perin suunniteltu Helsingin Löyly-saunarakennuksen ulkoterasseille. Toisella lailla huumeveikkojen ääliömäistä seikkailumieltä osoittaa eräällä nettipalstalla käyty keskustelu. saakka. Palkinnon arvo on 99 euroa. Palkinnoksi arvotut linnunpöntöt voittivat Jouko Huikuri Keravalta, Jaana Jokiniitty Helsingistä, Ritva Luomi Siilinjärveltä ja Pertti Purovesi Espoosta. Ihminen käyttää monien kukkakasvien puolustusaineita nautintoaineina (kahvin kofeiini, kaakaon teobromiini), mausteina (kanelin, tillin ja oreganon tuoksuvat yhdisteet) tai lääkkeinä (salisyylihappo). Metsän katedraalissa -näyttely on avoinna 23.3. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN HUUMEVEIKKOJEN ehtymätöntä seikkailumieltä osoittaa, että joku on keksinyt päänsä sekoittajaksi haavan kuorella kasvavan pienen maksasammalen, haapasuomusammalen. Niiden puolustusaineet ovat niin tehokkaita, että ani harva nisäkäs syö sammalta tai jäkälää, eikä minkään nisäkkään kannata ruveta jälttämään puun kuoren ohutta kasvipeitettä. Puun rungon pienten sammalten ja jäkälien myrkyt on suunnattu varmaan erityisesti nilviäisiä ja niveljalkaisia – siis hyönteisiä ja siiroja – vastaan. Viime numeron suosituin juttu oli artikkeli ”21 kysymystä kannattavuudesta”. Jotta hän olisi siihen kokeilluissaan osunut, on hänen täytynyt testata satoja erilaisia kasveja. Metsän katedraali, 2015, kuvakudos. Jäkälät ja sammalet ovat otelleet selkärangattomien kasvinsyöjien kanssa satoja miljoonia vuosia ennen kuin nisäkkäät ilmestyivät. Palkinnoksi arvomme suomalaisesta villasta valmistetun Mää-istuinalustan
050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315?49?808 Tiina Aaltonen Toimitussihteerit Jussi Collin p. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/2018 ILMESTYY 26.4. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Uusi metsä Onko istutuskoneesta pottiputken korvaajaksi. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 73 MAKASIINI 2 • 2018 Tie metsänomistajaksi: Verkottuminen ja kouluttautuminen 5605_.indd 73 9.3.2018 17.46. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. SE PP O SA M U LI TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 29.3. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
Mika Lahtinen kertoo, että potkuri muutettiin kokoontaittuvaksi vuonna 1977, jolloin laivan konttiin saatiin mahtumaan useampia menopelejä. Juhlavuoden kunniaksi alamme ensi syksynä valmistaa mustaa juhlakelkkaa. Normaalisti valmistamme vuosittain 10 000 potkukelkkaa. Tällä hetkellä potkureita on kuutta eri kokoa ja värivaihtoehtoja on viisi. Haemme toimittajaa, jolta voisimme tilata isompiakin eriä. Nykyään E.S. Tässä Esla-potkukelkat kasataan ja lähetetään maailmalle. 74 MAKASIINI 2 • 2018 74 MAKASIINI 2 • 2018 5604_.indd 74 9.3.2018 17.47. Mutta kun Sanna-vaimo kävi potkureillaan kaupalla ja joku aina osti Sannan kulkupelin kauppamatkalla, niin vuonna 1933 Lahtis-Samppa sai ajatuksen alkaa valmistaa potkureita sarjatyönä. Suurin osa potkukelkoista myydään Suomessa, mutta meillä on myös vientiä erityisesti Kanadaan, Ruotsiin ja Saksaan. Nyt ostamme koivulankkua pienempiä määriä kerrallaan paikallisilta sahureilta ja metsänomistajilta. Potkukelkan tärkeä varuste on liukujalas, joka parantaa luistoa ja kantavuutta, eikä hiekkaan osuessaan tihkaise yhtä lujaa kuin teräsantura. Aluksi hän valmisti yksittäisiä potkureita Indian-moottoripyörien myynnin ohessa. Tämä on yksi meidän markkinavalteistamme. Lahtinen Oy on maailman suurin potkukelkanvalmistaja. Valmistamamme Esla-merkkiset potkukelkat ovat pysyneet käytännössä melko samanlaisina vuosikymmenten aikana. Hyödynnämme puumateriaalin tehokkaasti: sadasta kuutiosta puutavaraa saa noin 10 000 kelkkaa. Mika Lahtinen luotsaa maailman suurinta potkukelkkatehdasta. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA HARJU ”MINUN isopappani Erkki Samuli Lahtinen, Lahtis-Samppa, aloitti ensimmäisten potkukelkkojen valmistuksen 90 vuotta sitten Kouran kylällä Seinäjoella. Värit ja osat ovat muuttuneet jonkin verran, mutta kaikki silti tunnistavat eri mallit Esla-potkureiksi. Koivulankut hankittiin aiemmin Koskisen Oy:ltä, mutta he ovat ilmoittaneet lopettavansa koivun sahaamisen. Uusia markkinoita etsimme Keski-Euroopan lumisilta alueilta.” YSIKYMPPISELLÄ POTKII HYVIN TUOTE JA TEKIJÄ Limen värinen kelkka tuli asiakkaiden toiveesta tuotantoon muutamia vuosia sitten. Jos talvi on hyvä, kelkkoja menee enemmänkin. Meillä on nykyään ongelmia materiaalin saatavuudessa. Parhaimpina vuosina 1970ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin hiekoituslaki ei vielä ollut voimassa, kelkkoja valmistettiin jopa 80 000 vuodessa. Esla-potkukelkan puuosat ovat kotimaista koivua. Talvet vaikuttavat potkureiden menekkiin paljon
Maaliskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele038 tai asiakaspalvelustamme, puh . Eri kasvu paikkatyyppien opaskasvit esitellään. Hinta 27€ (norm. Teos kuvaa metsä maan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsä tilojen arvon määritysmenetelmiä. Mukana on harvinaisten ja uhanalaisten suoluontotyyppien kuvauksia sekä on runsaasti tietoa kasvilajistosta. Opas on toimiva apuväline luonnon tilaisten soiden sekä ojitettujen turvekankaiden tunnistamiseen. Hinta 32€ (norm 42€) Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Suuren kiinnostuksen vuoksi jatkamme tarjousta 5589_.indd 75 8.3.2018 12.40. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas Kirja esittelee havainnollisesti suomalaisen suotyyppi järjestelmän. Suon ojitusta edeltävä luonne huomioidaan arvioitaessa turvekankaiden metsän kasvatuskelpoisuutta. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomioon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa. 34€) Etu voimassa 31.3.2018 saakka Metsäsijoittajan kirja Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet
Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. 5586_.indd 76 8.3.2018 12.40