Metsälehti 5/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

15 kysymystä Metsoohjelmasta TEEMA Vaihtoehtoja avohakkuulle KOEAJOSSA KAASULLA KULKEVA VW CADDY NÄIN TEET PERINNEAIDAN YHDISTYKSET KYLLÄSTYIVÄT KUUTIOON >> Minulla on lähtemisen geeni, sanoo luontokuvaaja Jorma Luhta. TE EM A : VA IH TO EH TO JA AV O H A KK U U LL E TILAKAUPAT SELVITÄ METSÄSI ARVO UUDELLA LASKURILLA ERÄMAA KUTSUU 14. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2019 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 9 6818_.indd 1 8.3.2019 16.31
Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella Kansi 2-kannet.indd 1 7.3.2019 15.15. Sinä olet siellä. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Tilaa samalla lannoitus, niin puut järeytyvät nopeammin ja hiili sitoutuu tehokkaammin. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Harvennuksella metsä kasvuun, saat 70 prosenttia rahoista heti! Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kesäharvennuksiin veloituksetta 70 % ennakkorahoituksen, kun teet puukaupat 30.4.2019 mennessä. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteessa www.metsaforest.com ja tee puukauppa kanssamme. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Myös mainoksia
15 HIRVIÄ ON 86 500 VAI ENEMMÄN. 74 18 S. S. 70 S. TALOUS 52 PUUKAUPPA : Kuutio hakee uutta suuntaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Uusi leimikko vanhan viereen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Iso tila myytiin kohtuuhintaan 56 TILAKAUPAT : Uusi laskuri metsän arvon laskemiseen 58 KOEAJOSSA : Kaasulla käyvä VW Caddy LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Räjähtävää kasvua 62 LUHTA : Ajoissa liikkeellä 69 PAKINA : Pyhän sauna on pyhäsauna 70 KÄSIN TEHTY : Menneen maailman aita 74 TUOTE & TEKIJÄ : Lohikäärmeitä Tikkakoskelta 78 VUOKKO : Satavuotiaitten seurassa 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Yliaktuaari metsätilastojen takaa 40 S. Tämän numeron kannen kuvasi Janne Körkkö. ERIKOISPUUT: Siperianlehtikuusi kasvaa vauhdikkaasti TEEMA: Vaihtoehtoja avohakkuulle TUOTE & TEKIJÄ: Lohikäärmeitä Tikkakoskelta KÄSIN TEHTY: Menneen maailman aita SISÄLLYS » 2/2019 Metsälehti Makasiini 3 6820_.indd 3 8.3.2019 15.52. 16 LUKIJAKUVA : Penkkatie odottaa kuljetuksia TEEMA 18 VAIHTOEHTOJA AVOHAKKUULLE 28 VAIKUTTAJA : Erämaa kutsuu Jorma Luhtaa OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä Metso-ohjelmasta 40 ERIKOISPUUT : Siperianlehtikuusi kasvaa vauhdikkaasti 42 TUTKIMUS : Juurissa on eroja 43 ALLAKKA : Tässä on tollompi jo ulalla 44 KYSY POIS : Tuleeko sekametsästä enemmän puuta. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsän monta arvoa 6 METSÄNOMISTAJA : Kaisa Post ihastui raivaamiseen 12 UHANALAISTEN LAJIEN MÄÄRÄ KASVOI 14 METSÄTYYPPI : Kuormittavatko ojitukset yhä. 47 PIKATESTI : Jäähyväiset iljanteille 48 PERINTÖMETSÄ : Onko testamenttia
Nyt saatavilla on myös aineiston pohjalta laadittu laskuri, jonka esittelemme sivulla 56. Puun hyvä kysyntä ja parantunut hinta ovat tehneet metsästä houkuttelevan sijoituskohteen sekä yksityisille ihmisille että entistä enemmän myös rahastoille ja muille suursijoittajille. Innostuin aiheesta niin, että maalasin peiteväreillä kuvituksenkin.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Tuntui hulppealta koeajaa autoa, jonka polttoaine saadaan vaikka heinäpellolta. Metsän monta arvoa METSÄMAAN hinta on jo aikaa sitten ”karannut käsistä”, mutta se ei ole hiljentänyt markkinoita. Varsinkin Etelä-Suomessa kysyntä ylittää tarjonnan, ja hinnat nousevat. Koossa on ainutlaatuinen TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Vuoden alusta alkaneessa Erikoispuut-juttusarjassa syvennytään kuusta, mäntyä ja koivua erikoisempien puulajien kasvatukseen. Aivan toisenlaisesta näkökulmasta metsän arvoa tarkastelee luontokuvaaja Jorma Luhta, jolla on ollut oma palsta Metsälehti Makasiinissa lehden koko 20-vuotisen historian ajan. Turhauttaa, ettei Suomessa osata käyttää mahdollisuuksia, joita meillä olisi omasta takaa.” PIRJO HAVIA METSÄPALVELUYRITTÄJÄ ”Vanhimman kirjoitetun testamentin väitetään olevan faaraoiden ajalta. Tammi-helmikuun aikana on myyty jo yli 200 tilaa, mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla voit vertailla, miten paljon metsä maksaa eri puolilla maata. Nykyisen kaltainen testamenttaus juontaa juurensa antiikin Roomaan. Luulen, että sen laatiminen ja voimaan saattaminen ei ole juuri helpottunut antiikin ajoista.” aineisto toteutuneista tilakaupoista. Hintatilasto on tarjolla Metsälehden tilaajille niin painetussa lehdessä kuin verkossa. Kaikkein kalleinta metsä on Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla, missä hehtaarin keskihinta nousi viime vuonna lähes 6 000 euroon. Sen avulla saat kätevästi arvion metsäsi markkina-arvosta. Kiitos luottamuksesta! Teemme kaikkemme, että olemme sen arvoisia. Tiedot ovat peräisin Hannu Liljeroosin viiden viime vuoden aikana keräämästä metsämaan hintatilastosta. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 6821_.indd 4 8.3.2019 15.51. Sivulta 28 alkavassa haastattelussa hän kertoo, miten metsäluonto on muuttunut. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan teitä on nyt 196 000. Siitä selviää muun muassa, kuinka paljon myydyillä metsätiloilla on ollut puuta ja paljonko kuutiometrit ovat maksaneet. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsälehti Makasiinin levikki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia ja lukijamäärä nousi
KUVA ANU KOVALAINEN » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ oli Kajaanissa 5.3. Metsälehti Makasiini 5 6821_.indd 5 8.3.2019 15.51. hiljainen ja puhtaanvalkoinen vastasataneesta lumesta. Sen lämpö tuntui selvästi ja näkyikin, kun aurinkoisimmilla paikoilla puiden oksilla sinnittelevät lumet alkoivat sulaa. Pakkasta oli kipakasti, mutta kevään merkkinä aurinko paistoi oksien lomasta sinnikkäästi
”TYKKÄSIN SIITÄ IHAN HIRVEÄSTI” 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 6822_.indd 6 8.3.2019 15.37
Isän kuoltua tilanne muuttui ja oli aika ryhtyä raivaushommiin. KAISA POST IKÄ: 39 KOULUTUS: Lakimies AMMATTI: Lapin aluehallintoviraston opetusja kulttuuritoimi -vastuualueen sekä johdon tuen yksikön lakimies PERHE: Mies Jukka sekä kaksi kleinspitziä Asseri ja Elmeri HARRASTUKSET: Puutarha ja pihalla puuhastelu, lukeminen, hiihto sekä suunnistus TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUHA OLLILA Metsälehti Makasiini 7 6822_.indd 7 8.3.2019 15.37. Perintömetsien hoito oli Kaisa Postille alkuun lähinnä veroilmoituksen tekemistä
Kaisa Post on tuonut meidät Ounasvaaralle, Rovaniemen keskustan tuntumassa olevalle virkistysalueelle. Jalka uppoaa polvea myöten. Harha-askel moottorikelkan tiivistämältä ulkoilureitiltä kuitenkin osoittaa, että helmikuinen nietos on vielä syvä. Ilmassa on kevään tuntua. Maata peittävä lumivaippa on tiivistynyt ja painunut. Hanki ei kanna siellä moottorikelkkaa eikä edes lumikenkäilijää, joten tyydymme nauttimaan metsäretkestä kaupungin mailla. Metsä tarjoaa Postille ennen kaikkea rauhaa, ja sen saavuttamiseen kelpaa muukin kuin oma metsä. Ounasvaaraa sen sijaan on koluttu paljon. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 6822_.indd 8 8.3.2019 15.37. Ennen kuin Post rakensi miehensä kanssa talon MuuroPELLO ”Metsässä saa päästää oman sisäisen lapsen valloilleen”, sanoo Kaisa Post ja painaa vaaleanpunaisen pupupipon päähänsä. Omiin metsiin on matkaa Postin kotoa runsaat sata kilometriä, eikä sinne päiväseltään tule lähdettyä. K ITUKASVUISISSA puissa vaaran laella ei ole lunta. Postin omat metsät Pellon kunnassa Ruuhijärvellä ja Nuasjärvellä ovat tällä hetkellä saavuttamattomien taipaleiden takana
Niinpä Post otti yhteyttä paikalliseen Länsi-Rajan yhdistykseen ja lähti lumien sulettua metsäneuvojan kanssa metsään. ”Kyllä täältä on erinäisinä syksyinä mustikatkin tullut kerättyä”, Post kertoo. Raivaussaha oli tullut tutuksi jo Muurolan kodin rakennusprojektin aikoihin, sillä vanhalla pellolla sijaitseva tontti kasvoi pajukkoa. Esimerkillinen urakka Kesän korvalla 2016 Post otti poikkeuksellisesti ensimmäisen loman jo ennen juhannusta. Raivuuta odottava taimikko oli kuitenkin pitkähkön kävelymatkan päässä mökiltä soisten taipaleiden takana. ”Sen jälkeen todella havahduin siihen todellisuuteen, että metsä voi olla muutakin kuin lapsuuden leikkipaikka ja se missä käydään marjassa ja hiihtämässä.” Tuumasta toimeen Lakimiehenä Lapin aluehallintovirastolla työskentelevä Post teetätti perunkirjoituksen yhteydessä metsäsuunnitelman. Metsänhoitoyhdistykseltä vakuuteltiin, että heiltä saisi metsurin hommiin, mutta tuore metsänomistaja oli päättänyt hoitaa taimikon kuntoon itse. Siellä on leikitty, hiihdetty ja marjastettu. Omista metsistään tunnollisesti huolehtinut Postin isä otti tyttärensä metsätilan hoitaakseen. Nämä ovat niitä asioita, jotka kummasti jäävät ja sitten onkin liian myöhäistä”, Post toteaa. Todellinen metsänomistajuus koitti reilut kolme vuotta sitten. Postin isä kuoli ja tytär peri isän suvussa kulkeneet metsät Nuasjärvellä. Post pakkasi enolta perityn mönkijän peräkärryyn ja suuntasi tulevalle työmaalle. Suvun metsien hoitajaksi Metsä on ollut osa Ruuhijärveltä kotoisin olevan Postin elämää lapsesta saakka. Myöhemmin hän osti myös äitinsä osuuden tilasta käytännön asioiden helpottamiseksi. ”Vielä silloinkin hän sanoi, että jos yhtään tuntuu mahdottomalta, yhdistykseltä saa metsurin ja he tekevät töitä marraskuulle asti. Taimikonhoitotöitä oli suunnitelman mukaan tiedossa noin kolmelle hehtaarille, eikä tuore metsänomistaja jäänyt aikailemaan. Ajattelin, että kiitos luottamuksesta”, Post sanoo ja nauraa. Eno omisti suvun metsät yhdessä Postin äidin kanssa. Yhdistyksen kaverin työksi jäi neuvoa, miten ja mitkä puut tuli raivata. Vuonna 2005 Post peri enonsa osuuden. ”Aika on enemmän tai vähemmän kortilla, mutta se, mikä pitää tehdä, pitää tehdä.” laan, Kemijoen ja Ternujoen risteykseen, he asuivat Ounasvaaran kupeessa. Mönkijällä sahat, bensakanisterit ja Post esittelee Nuasjärvellä sijaitsevaa metsäänsä puhelimensa näytöltä. Alkuun metsänomistajuus rajoittui lähinnä veroilmoitusten täyttöön ja tarvittaviin allekirjoituksiin. >> Metsälehti Makasiini 9 6822_.indd 9 8.3.2019 15.37. Sen poluilla on kävelty lukemattomat kerrat ja opeteltu suunnistamaan iltarasteilla. Hän muisti lapsuudestaan, kuinka metsänhoitoyhdistyksen kaveri oli istunut tuvassa ja hänen kanssaan oli käyty läpi tilan metsänhoitotarpeet. Metsänomistaja hänestä tuli 25-vuotiaana. ”Isän kanssa oli monesti puhetta, että metsät pitäisi käydä katsomassa. Isältä perityt metsät sijaitsivat nuoruudesta tutun Nuasjärven mökin lähimaastossa. ”Aika on enemmän tai vähemmän kortilla, mutta se, mikä pitää tehdä, pitää tehdä”, Post toteaa
Syvemmällä raivuualalla ei onneksi näkynyt tuhoja. 3 VINKKIÄ 1. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 6822_.indd 10 8.3.2019 15.37. Kaikella on tunnearvoa, vaikka rahallista arvoa ei varsinaisesti olisikaan”, Post kertoo. Yhteistuumin urakka saatiin selätettyä. Metsää on yhteensä noin sata hehtaaria, mutta varsinaista metsätalousmaata siitä on hieman yli puolet. Kauhea kassillinen sääskimyrkkyä ja muuta mukana ja ei muuta kuin sinne.” Ensimmäisen lomapätkän Post huudatti raivaussahaa yksin. Kun päivät viettää konttorirottana, käsillä tekeminen on sellainen kiva juttu”, Post kertoo. Ajatusmaailma on siten muuttunut”, Post miettii. Tällä hetkellä mönkijällä on ajettava suoalueen läpi kieli keskellä suuta. ”Ötököistä huolimatta minä tykkäsin siitä ihan hirveästi. Pariskunta lähti aamusta hommiin ja palasi iltapäivällä. Suuri osa maista on suota. Post on raivannut miehensä kanssa sopivaa mönkijän mentävää reittiä, jotta taimikonhoitokohteille pääsisi jatkossa helpommin. ”Ajattelin, ettei ötököitä vielä olisi, mutta sinä kesänä ötökät tulivat jo kesäkuun alussa. Onnistuneen kolmen vuoden takaisen taimikonhoitourakan hän kuitenkin lukee ensimmäiseksi oikeaksi metsänomistajakokemukseksi. 2. ”Viime kesälle tosin hirvet olivat hoitaneet lehtipuun perkuun”, Post kertoo. Sieltä kerätään suomuuraimet talven varalle pakkaseen. Mies liittyi seuraan juhannukselta. SUHTAUDU metsään ja sen mahdollisuuksiin avoimin mielin ja herättele kiinnostusta. HAKEUDU mukaan harrasteyhdistyksen toimintaan. Ei siinä mithään. Välitöntä hoitotarvetta ei enää ole. Nuorimmissa männyntaimikoissa huolehditaan, ettei lehtipuu pääse valtaamaan kasvutilaa. kamppeet kulkivat vaivatta. Yhdistyksen neuvoja oli käynyt tarkastamassa työn jäljen, täyttänyt kemeratukea varten kaavakkeet ja todennut sähköpostiviestissä: ”Oli tosi hyvin tehty.” Lapin aluehallintoviraston juristina työskentelevän Postin työhuoneen ovesta ei voi erehtyä. ”Isä antoi siunauksensa sille, että jos haluan luopua metsistä, voin luopua. ”Kävin sanomassa tutulle hirvimiehelle, että käykää ampumassa ne hirvet pois sieltä!” Hus hirvet! Nuorena Kaisa Post on ollut isän mukana kylvämässä metsää ja lukiolaisena Metsähallituksella perkaamassa vesurilla taimikoita. Kolme-nelimetrisessä taimikossa huiskittiin lähes koko loma. Erityisesti metsänomistajalle on jäänyt mieleen metsänhoitoyhdistykseltä tullut palaute. Männyntaimet olivat säästyneet. 3. Yhteyttä pidettiin radiopuhelimilla. MENE käymään ja tutustu metsääsi. Hänelle oli alusta asti selvää, että hän pitäisi metsistä huolta. ”Kävin kyllä sanomassa tutulle hirvimiehelle, että käykää ampumassa ne hirvet pois sieltä!” Ei vain metsätaloutta Post on perheensä ainoa lapsi. Hirvet olivat keskittyneet lehtipuihin ja napsineet raivausalan reunalta muutaman puun. Sanoin hänelle jo silloin, että en tule sitä tekemään. Pääasiassa metsät ovat nuoria eikä hakkuutuloja ole lähivuosina odotettavissa. ”Vasta viime vuosina olen tajunnut senkin, että onhan se hauskaa, että saa käydä omassa metsässä keräämässä mustikat ja hillat. Hilloja sen sijaan kasvaa
Tapahtuman innoittamana kerättiin yhteen suunnitteluporukka, jonka tehtävänä oli pohjustaa Suomen pohjoisimman etämetsänomistajien yhdistyksen perustamista. Post näyttää puhelimestaan kuvia metsistään. Entinen työkaveri sai houkuteltua Postin seurakseen ja yhdistystoiminta vei mukanaan. Post on ollut perustamassa Suomen pohjoisinta etämetsänomistajien yhdistystä Napapiirin metsänomistajat ry:tä. l Leipätyö lakimiehenä ja yhdistystoiminta pitävät Kaisa Postin kiireisenä. Kaksivuotinen pesti puheenjohtajana on lopuillaan. Yhdistyksen järjestämät luennot, vierailut ja tapahtumat ovat esitelleet monia tapoja hyödyntää ja hoitaa metsiä. Vertaistukea yhdistyksestä Kokonaan uusi metsämaailma Postille aukeni keväällä 2017. Ne katselevat lähipuiden oksilta, juttelevat heleällä hieman käskevällä äänellä ja seurailevat touhujamme. Lumikengillä metsään Olemme saapuneet laavulle Ounasvaaran talviulkoilureitin varrella. Ne otettu kevättalviselta lumikenkäretkeltä kaksi vuotta sitten. Edellistalvena lumi kantoi niin huonosti, ettei metsiin ollut asiaa. Heidän kokemukseen luotan”, Post kertoo. Post päätti osallistua. Se on innostanut Postia. Toukokuussa pidettiin Napapiirin metsänomistajat ry:n perustamiskokous ja Post valittiin puheenjohtajaksi. Metsälehti Makasiini 11 6822_.indd 11 8.3.2019 15.37. Maaliskuisessa vuosikokouksessa selviää, jatkaako Post puheenjohtajana. ”Siellä on pitkään metsänomistajana olleita, jotka ovat pitkään miettineet ja hoitaneet metsiään. Uteliaat kuukkelit lehahtavat paikalle makkarapalan toivossa. Metsäkeskukselta tuli kutsu tapahtumaan, jossa selvitettiin kiinnostusta paikallisen metsäkerhon perustamiseen. ”Siinä vaiheessa en ollut kuullutkaan Etämetsänomistajien liitosta. Kun repusta ei löydykään herkkuja, ne katoavat. Saati, että sillä on parikymmentä paikallisyhdistystä ympäri Suomen”, Post kertoo. ”Toivon, että pääsiäisenä, kun menemme mökille, pääsen lumikengillä kiertelemään metsässä, miltä näyttää.”. Jo yksin yhdistyksen hallituksen kokoukset ovat antoisia
Uhan alaisista lajeista noin 30 prosenttia elää metsissä, mutta kiivainta uhan alaistuminen on tuntureilla ja soilla. Metsissäkään tilanne ei ole hyvä, mutta huonontunut se ei ole.” Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko Uhanalaisuusarviointiin osallistui 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Kielteistä on se, että uhan alaisten lajien määrä kasvaa. SUOMESSA elää vähintään 48 000 eliölajia. Joidenkin lajien tilanne parani, toisten – esimerkiksi hömötiaisen – heikkeni. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA OSSI ILVONEN ”Myönteistä on se, että eliö lajeistamme 70 prosenttia on elin voimaisia. 109 METSÄLAJIN TILANNE ON PARANTUNUT 140 METSÄLAJIN TILANNE ON HUONONTUNUT » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 7170_.indd 12 8.3.2019 15.54. . Uhanalaisuusarvioinnissa niistä on mukana reilut 22 000 lajia, jotka tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta voidaan arvioida. Arvioiduista lajeista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Hömötiainenkin ahtaalla Noin 12 prosenttia maamme eliölajeista on uhanalaisia, selviää uusimmasta Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnista. Mukana oli myös asiantuntijaharrastajia
Metsälehti Makasiini 13 7170_.indd 13 8.3.2019 15.54. Eri vuosien arvioinnit eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä muun muassa arviointimenetelmät ja eliölajien tunnettuus ovat muuttuneet. % METSÄLAJISTON ELIN VOIMAISTUNEITA >> ISOTOUKOHÄRKÄ erittäin uhanalaisesta silmälläpidettäväksi >> AARNILAHURI vaarantuneesta silmälläpidettäväksi >> VERILAIKKAJÄKÄLÄ silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi >> KOIVUNKYNSIKÄÄPÄ silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi >> HOUSUMEHILÄINEN silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi METSÄLAJISTON TAANTUNEITA >> TAMMIJÄÄRÄ äärimmäisen uhanalaisesta hävinneeksi >> HAAPATYTTÖPERHONEN vaarantuneesta erittäin uhanalaiseksi >> HÖMÖTIAINEN vaarantuneesta erittäin uhanalaiseksi >> PUISTOKULTAJÄKÄLÄ vaarantuneesta erittäin uhanalaiseksi >> VARPUSPÖLLÖ silmälläpidettävästä vaarantuneeksi 5 10 15 20 25 30 35 40 Tunturipaljakat Kalliot ja kivikot Rannat Perinneympäristöt Suot Metsät Vedet Tuntematon 500 1000 1500 2000 2500 3000 Uhanalaisia lajeja Uhanalaisia metsälajeja kpl 1986 1990 2000 2010 2019 Kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen Metsäelinympäristöihin liittyvät syyt 27 % 28 % 26 % 15 % 6 % 25 % Muut syyt 73 % Metsien uudistamisja hoitotoimet Vanhojen metsien ja kookkaiden puiden häviäminen Lahopuun väheneminen Metsien puulajisuhteiden muutokset Metsien käytöllä suuri merkitys Uhanalaisten määrä kasvussa Uhanalaisten osuus suurin tuntureilla Uhanalaisista lajeista lähes kolmannes on uhanalainen ensisijaisesti metsissä tapahtuneiden muutosten takia. Tunturipaljakoiden lajistosta vajaat 38 prosenttia on uhanalaisia. Metsälajistosta uhanalaisia on vajaat yhdeksän prosenttia. Suomen lajiston uhanalaisuus arvioitiin nyt viidennen kerran
Lisäksi lasketaan uudet valtakunnalliset arviot metsätalouden typpija fosforikuormituksesta. Uudisojituksen vesistökuormitusta on tutkittu vain yhdellä valuma-alueella ja sen perusteella on päätelty, että kuormitusvaikutus menee ohi kahdessakymmenessä vuodessa. Ojitusvaikutuksia on tutkittu kauan. Nykyisten metsätaloustoimien typpija fosforikuormat on arvioitu vähäisiksi, mutta vanhojen ojitusalueiden kuormitus on todennäköisesti suurempaa. Kuormitusta vähentää merkittävästi, jos vältetään turhia ojituksia ja liian syvien ojien kaivua.. Uudet tutkimustulokset antavat viitteitä, että kuormitus jatkuu kauemmin. Vesistövaikutusten tutkimus on kohdistunut pääosin kunnostusojitukseen. LEENA FINÉR KUKA Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja Pohjoinen vihreä biotalous -tutkimusohjelman tutkimuspäällikkö. MITÄ Tutkii metsien vesija ravinnetaloutta. Metsäojituksista aiheutuu luultua suurempia ravinnehuuhtoumia, mutta vieläkään ei tiedetä kuinka suuria, professori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta sanoo. 1 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 7171_.indd 14 8.3.2019 15.55. MIKSI Hakkuumäärien kasvu edellyttää luotettavaa tietoa metsistä tulevasta vesistökuormituksesta ja keinoista, miten kuormitusta ja sen haittavaikutuksia voidaan vähentää. Vuoden alussa käynnistyi yksivuotinen MetsäVesi-hanke, jossa arvioidaan vanhojen ojitusalueiden vesistökuormituksen suuruus. Vanhojen ojitusalueiden vesistökuormitusta voidaan pienentää ennallistamisella ja mahdollisesti peitteellisellä metsätaloudella. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA JOHANNA KOKKOLA KUORMITTAVATKO OJITUKSET AINA VAAN. Tarkempia lukuja ei ole vielä käytettävissä. Milloin saadaan tarkempaa tietoa vanhojen ojitusten aiheuttamasta kuormi tuksesta. Saadaanko ojitus alueiden vesistö kuormitus kuriin. Tärveleekö metsä talous vesistöjä. Miksi vieläkin tulee yllättävää tietoa. On mukana kehittämässä metsätalouden vesiensuojelua ja johtaa MetsäVesi-hanketta. Sen suuruudeksi on arvioitu noin puolet luonnonhuuhtoumasta. Pidän kunnostusojituksen kiintoainekuormitusta suurimpana haittana. Se on paljon, sillä kunnostusojitusta tehdään vuosittain vain kymmenillä tuhansilla hehtaareilla, mutta metsäpinta-ala on miljoonia hehtaareita
Hirvikanta-arvio vaikuttaa kannan säätelyyn, sillä sen perusteella tehdään suositukset kaatolupamääristä. HIRVIKANTA-ARVIO on viime vuosina aliarvioinut hirvien talvikannan määrän. . Nykytiedon perusteella esimerkiksi keväällä 2017 hirviä on ollut noin 105 000, vaikka lukemaväliksi oli arvioitu 79 000–103 000 hirveä. SO N JA TY RR A » AJASSA Lä hd e: Lu ke hi rv iti et ot au lu kk o 20 19 se kä ai em m at ka nt aar vi ot HIRVEN TALVIKANTA Tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien arvioita. Joka kevät annettava arvio kertoo lukemavälin, jossa hirvien määrä on 95 prosentin todennäköisyydellä edellisen syksyn metsästyskauden jäljiltä. VALTTERI SKYTTÄ 86 500 hirveä – vai enemmän. Se on selvästi enemmän kuin viime vuosien 65 000–89 000 hirven kantatavoite. Arvion tekee Luonnovarakeskus (Luke). Tuorein hirvikanta-arvio päivittää taannehtivasti myös aiempien vuosien kanta-arvioita. Aiempia arvioita tarkennetaan muun muassa lentolaskentojen sekä syksyn hirvijahdin tuottaman uuden tiedon perusteella. Päivitetyn tiedon perusteella hirviä on ollut viime talvina yli 100 000. Metsälehti Makasiini 15 7171_.indd 15 8.3.2019 15.55. Kanta-arvio ei siis osunut kaksi vuotta sitten kohdilleen. Tällä hetkellä metsissä on Luken arvion mukaan noin 86 500 hirveä (arviohaarukka 74 500–99 000 hirveä). 2016 2017 2018 2019 aikaisempi kanta-arvio päivitetty arvio 88 000 102 000 90 000 105 000 88 000 97 000 86 500 Luken mukaan hirviä on ollut viime talvina yli 100 000
Jos tuollaisen suon ylityksessä on tie vähintään puoli metriä suon pinnan yläpuolella, ei talvella tarvitse paljoakaan lingota/aurata. Auraamisessa on se huono puoli, että aurauspalteet keräävät tielle lumikinokset, mutta jos niitä ei ole, tuiskulumi menee yli pysähtymättä tielle.” JÄTKÄ Penkkatie odottaa kuljetuksia Tien saa tehtyä suollekin. Sitten vain hyvä harso väliin ja PALJON mursketta.” JEES H-VALTA ”TIENPENKKA saisi minusta olla jonkin verran korkeampi. METSÄLEHDEN VAALIKONE AUKEAA HUOMENNA 34 Puun tuonti nousi viime vuonna 11,55 miljoonaan kuutiometriin, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvähän tuota on mersulla löysäillä, kun vain pakkaset jatkuisi.” SITOLKKA ”TULEE mieleen Pohjois-Suomen kelkkaurat. Ehkä löydät sieltä ehdokkaasi. IS M O PE KK A RI N EN / LE H TI KU VA UUTINEN LUKIJAN KUVA 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7172_.indd 16 8.3.2019 15.56. POHJOIS-POHJANMAATA. Vaalikone avautuu äänestäjille perjantaina 15. Toivottavasti saadaan korjuuseen myös tulevaisuudessa.” SIKARI ”KYLLÄ suohonkin tie saadaan, kun osaava kaivurimies työn tekee. PITÄISIKÖ avohakkuut kieltää. Lähde: Luonnonvarakeskus Enää puukuljetuksia vaille olevasta penkkaeli piennartiestä lähetti kuvan nimimerkki Tupe. maaliskuuta osoitteessa www.metsalehti.fi. Metsälehden vaalikoneesta saat selville, ketkä kansanedustajaehdokkaista ajattelevat metsäasioista samalla tavalla kuin sinä. Alla 230 pollea ja kiire jonnekin.” ARTO ”SUOMEN metsäinventoinnissa on varmasti aika paljon puuta näidenkin teiden takana. Täytyisikö valtion maksaa metsänomistajalle hakkuun myöhentämisestä, jotta metsien hiilivarasto kasvaa. Kakku vain pitää tiivistää hyvin ja tehdä tientarvetta leveämpänä, että saadaan sivuttaistukeakin. Onko hirvikanta nyt sopivan kokoinen
6827_.indd 17 8.3.2019 15.57
TEHDÄÄNKÖ AUKKO VAI JOTAKIN MUUTA. Metsää voi hakata monella tapaa ja erilaisin tavoittein. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT EMIL BOBYREV 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » HAKKUUVAIHTOEHTOJA 6828_.indd 18 7.3.2019 16.01. Ensin pitää kuitenkin tuntea vaihtoehdot
Metsälehti Makasiini 19 6828_.indd 19 7.3.2019 16.01
Kaikki eivät tosin ole aina taloudellisesti järkeviä. Vuonna 2017 ostettu metsätila, Pirttisalo nimeltään, on Kauko Koskensalon ja tämän veljentyttären Petra Koskensalon yhteis omistuksessa. Koska Koskensaloille metsä ei ole pelkkä puuntuotantolaitos, sitä tullaan todennäköisesti käsittelemään erilaisin hakkuutavoin. Liian kovalla kädellä isoja kuusirunkoja ei voi napsia joukosta pois. Hakkuutapana poimintahakkuu on osa metsän jatkuvaa kasvatusta, joka on ollut sallittua vuoden 2014 metsälakimuutoksen jälkeen. Tästäkin on kaatunut iso kuusenrunko, mutta metsässä edelleen seistään”, Kauko Koskensalo sanoo. Vanhan puuston harventamisella tehdään myös tilaa uusille taimille. Kun Koskensalojen kuusikossa on suurten puiden seassa hyväkuntoisia, pienempiä kuusirunkoja, metsään voi ”Metsä on muutakin kuin puut. Muutoin hiljaisesta metsästä kuuluu äänekäs rääkäisy. ” harkita poimintahakkuuta. Tällöin kaadetaan isoja puita sekä viallisia runkoja. Metsäyhtymän molemmat jäsenet ovat kiinnostuneita monipuolisesti metsästä, eläimistä ja luonnosta. Hanki paksujen kuusenrunkojen ympärillä on helmikuisena päivänä neulasten peitossa: lumien putoaminen on karistanut kuusten harteilta hilseet pois. Kaikki edellä luetellut hakkuutavat ovat mahdollisia metsätilalla, josta löytyy sekä varttunutta kuusiettä mäntymetsää. ”Metsä on muutakin kuin puut. Ne katkeilevat metsässä, josta on muodostumassa suurten kuusten valtakunta. ”Närhi”, toteaa metsänomistaja Kauko Koskensalo. Riskinä ovat korjuuvauriot, taimettumisen epäonnistuminen sekä jäljelle jäävien puiden sopeutuminen muuttuneisiin olosuhteisiin. ARMAALEPPIEN elämä on lahoamispisteessä. Paljon riippuu siitä, millaiseen metsään hakkuu tehdään. Ilmassa on muutenkin lupaus keväästä. Siinä on osa listaa, mistä valita. TEEMA » HAKKUUVAIHTOEHTOJA 20 Metsälehti Makasiini 6828_.indd 20 7.3.2019 16.01. Pienemmille kuusille vapautuu näin kasvutilaa järeytyä ja samalla isojen kuusten kaadosta irtoaa mojova tukkipuutili. Monta hakkuutapaa Kaistalehakkuu, pienaukkohakkuu, yläharvennus, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, poimintahakkuu, ylispuuhakkuu. Koskensalo on tullut paikalle pohtimaan, mitä Ikaalisissa sijaitsevalle, lahoavien leppien ja tuuheiden kuusten muodostamalle metsäkuviolle sekä kuusivaltaisen metsätilan muille palstoille kannattaisi tehdä
”Olen ollut aika tyytyväinen hakkuujälkeen. Niiden välillä tulee esille metsän kasvatusideologioiden suurin ero: pidetäänkö metsä jatkuvasti pystyssä ja uudistetaan sitä luontaisesti vai hakataanko vanha metsä kerralla sileäksi ja istutetaan aukolle taimia tai kylvetään siemeniä. Tällä hetkellä epäselvyyttä on erityi>> Metsälehti Makasiini 21 6828_.indd 21 7.3.2019 16.01. Keskustelu hakkuuvaihtoehdoista tiivistyy nykyisin edellä mainitun jatkuvan kasvatuksen ja avohakkuiden vertailuksi. Poimintahakkuu on vaihtoehto, joka sopii joihinkin mettiin varmasti. Kauko Koskensalo arvostaa niin puuntuotantoa, riistaa kuin luontoa. Tutkijoiden keskustelu on liikkunut sellaisissa sfääreissä, että hakkuutapojen hyödyt ja riskit aukenevat ensi istumalta vain harvalle metsänomistajalle. Hakkuupohdinnan kohteena oleva Pirttisalo ei ole Kauko Koskensalon ainoa metsäpalsta. Hän on ehtinyt teetättää uuden metsälain aikana metsiinsä sekä avohakkuuta että jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuuta. Joihinkin kohtiin joutuu tekemään aukkoja ja ne pitää uudistaa.” Vaikka jatkuva kasvatus on ollut sallittua vasta muutamia vuosia, menetelmästä on kiistelty metsäalalla vuosikymmeniä. Hiilensidontaa vai kannattavuutta
VAIHTOEHTO 2: POIMINTAHAKKUU, JATKUVA KASVATUS Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m3 myyntitulo € Havutukki 111 ** 59 6 549 Koivutukki 6** 39 234 Kuitupuu 39 ** 20 780 Lahokuusi 4** 10 40 Yhteensä 160** 7 603 Seuraava hakkuu: noin 20 vuotta * (kuusi 87+mänty 24) ** (kuusi 21+mänty 6+koivu 12) Hakkuuvaihtoehtojen kantohintaero johtuu muun muassa poimintahakkuun suuremmista korjuuja suunnittelukustannuksista. Kyseessä on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija Aapo Latvajärven luoma kuvitteellinen, yhdistyksen kokemuksiin perustuva hakkuuesimerkki. Hakattavana on pirkanmaalainen 70-vuotias hehtaarin kuusikko, jossa kuusta on 65, mäntyä 25 ja koivua 10 prosenttia. Miten hakkuutapa vaikuttaa. Puusto on suurin piirtein tasaikäistä, mutta etenkin kuusissa on selkeää kokovaihtelua runkojen välillä. Lisäksi leimikolla on 10 haapaa, jotka jäävät säästöpuuryhmäksi. Pensaskerroksessa paikoin 1-4 metristä alikasvostaimikkoa, lähinnä kuusta. VAIHTOEHTO 1: AVOHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m3 myyntitulo € Havutukki 159 ** 65 10 335 Koivutukki 9** 45 405 Kuitupuu 87 ** 25 2 175 Lahokuusi 5** 15 75 Yhteensä 260** 12 990 Uudistamiskulut (mätästys, taimet, istutus) –1 400 Taimikon varhaisperkaus (5 vuoden päästä) –450 Taimikon harvennus (10–15 vuoden päästä) – 500 Seuraava hakkuu: 25–30 vuotta * (kuusi 113+mänty 46) ** (kuusi 51+mänty 19+koivu 17) Tuulituhoriskin vuoksi hakkualojen reunat jätetään poimintahakkuussa tiheämmiksi. TEEMA » HAKKUUVAIHTOEHTOJA 22 Metsälehti Makasiini 6828_.indd 22 7.3.2019 16.01. Mäntyä jätetään, jos mahdollista
Jatkuvan kasvatuksen paremmuutta on myös perusteltu sillä, että puuntuotanto keskittyy arvokkaaseen tukkipuustoon ja avohakkuuta seuraavien uudistuskulujen välttäminen pienentää kustannuksia. Joskus joudutaan poistamaan niitä vaivalla istutettuja taimia. Avohakkuisiin nojaavaa metsän jaksollista tai tasaikäisrakenteista kasvatusta pidetään kannattavimpana tai ainakin puuntuotannon kannalta tehokkaimpana. Sitten tulee vielä hoitoeli raivauskustannuksia. Ja siihen työhön maksetaan vielä ”Usein tilanne menee niin, että puunostaja laittaa metsänomistajan istumaan pöydän ääreen ja sanoo, että näin tehdään.” 1,4 ha Avohakkuu aikomusten keskimääräinen pintaala yksityismetsissä vuonna 2018 LÄHDE: METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSET 2,0 ha Poiminta hakkuu aikomusten keskimääräinen pintaala yksityismetsissä vuonna 2018 LÄHDE: METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSET >> Metsälehti Makasiini 23 6828_.indd 23 7.3.2019 16.01. sesti kahdesta asiasta. Metsien hiilinielukiista on nostanut esille kysymyksen, onko jatkuva kasvatus ilmaston kannalta parempi kuin avohakkuu. Samaa pohtii Kauko Koskensalo. Kriitikot kuitenkin sanovat, että jatkuvasta kasvatuksesta ei ole vielä käytännön kokemusta riittävän pitkältä ajalta ja riittävän erilaisista olosuhteista, että asia olisi aukottomasti todistettu. Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä varmuudella metsämaaperän hiilipäästöjä ja -nieluja, joten mittauksia ja laskelmia tarvitaan vielä lisää. Jatkuva kasvatus näyttäisi sopivan erityisen hyvin turvemaille eli ojitusalueiden suometsiin, joissa se vähentää vesistöpäästöjä ja tuo todennäköisesti ilmastohyötyjä. ”Jos aukoksi vedetään, tulee uudistuskustannuksia. Tuloksia on saatu myös sen puolesta, että jatkuva kasvatus voi olla onnistuessaan ainakin yhtä kannattavaa metsänomistajalle kuin avohakkuu. Toinen kiistakapula on eri metsänkasvatustapojen taloudellinen kannattavuus
MUUT 2,1 % 2,1 % 3,4 % 24,8 % 69,7 % HARVENNUSHAKKUUT* 69,7 % •?Harvennus 46 % •?Ensiharvennus 20 % •?Ylispuiden poisto 3,7 % * Harvennushakkuiden tilastointi ei erittele sitä, että varovaisen harvennuksen tavoite voi olla kääntää metsää myöhemmin kohti jatkuvaa kasvatusta. Lähde: Metsäkeskus metsänkäyttöilmoitukset UUDISTUS/PÄÄTEHAKKUUT 24,8 % •?Avohakkuu 21 % •?Siemenpuuhakkuu 3 % •?Suojuspuuhakkuu 0,5 % •?Kaistale/verhopuuhakkuu 0,3 % JATKUVA KASVATUS 3,4 % •?Poimintahakkuu 2,4 % •?Pienaukkohakkuu 1 % Hakkuu osuudet vuonna 2018 TEEMA » HAKKUUVAIHTOEHTOJA 24 Metsälehti Makasiini 6828_.indd 24 7.3.2019 16.01
”Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden vanha kaiku (harsintahakkuut) on niin negatiivinen, että metsänomistaja on helppo pelotella siitä eroon, jos sanoo, että sillä tulee hirveätä jälkeä. Metsäasiantuntijoiden, kuten Aapon, pitää ainakin esitellä metsänomistajille, että kaikenlaisia vaihtoehtoja on”, Kauko Koskensalo sanoo. On ymmärrettävää, että varmat ja tehokkaat hakkuutavat kiinnostavat, kun tavoitteena on ostokiintiön täyttäminen. Kyllähän se mietityttää, että onko järkeä?” Asiantuntija ja konekuski vaikuttajat Kauko Koskensalo ei ole metsässään yksin. Metsäammattilaisilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, millainen hakkuu metsään lopulta tehdään. Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitustilastoa on arvosteltu siitä, että se ei laske kaikkia jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä harvennushakkuita jatkuvaksi, mutta muutakaan yhtä kattavaa tilastoa ei ole. Hän muistuttaa, että metsänomistajan ja metsäasiantuntijan lisäksi hakkujälkeen vaikuttaa olennaisesti puita kaatavan metsäkoneen kuljettaja. ”Haaste on saada metsänomistaja ymmärtämään, millainen lopputulos hakkuuvalinnasta seuraa.” Mikään tyyli ei ole täydellinen Koskensalojen kuusikoissa ei ole läheskään kaikkialla valmiiksi taimia tai erirakenteisuutta jatkuvaa kasvatusta ajatellen, joten avohakkuu on selvä vaihtoehto. Siihen kuluu aikaa. Hakkuutyyleissä neuvovat metsäammattilaiset ovat usein myös puun ostajia, ja puun ostajien päätehtävä on ostaa puuta. ”Usein tilanne menee niin, että puunostaja laittaa metsänomistajan istumaan pöydän ääreen ja sanoo, että näin tehdään. Toimittajan ja kuvaajan lisäksi mukana on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Aapo Latvajärvi. Harva metsänomistaja uskaltaa sanoa vastaan vuosikymmeniä metsässä töitä tehneelle ammattilaiselle”, Aapo Latvajärvi pohtii. Kun jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuissa otetaan ”Naapureita ja kyläläisiä eniten pelätään, että kun ne näkevät hakkuu jäljen.” >> Metsälehti Makasiini 25 6828_.indd 25 7.3.2019 16.01. Tilastoa tärkeämpää yksittäiselle metsänomistajalle on, mitkä ovat eri hakkuuvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet käytännössä. Asenne pitää olla kunnossa.” Oli hakkuutapa mikä tahansa, metsäasiantuntijoiden täytyy luoda metsänomistajalle realistinen kuva tuloksesta. Myös se, millaista hakkuujälkeä on totuttu pitämään hyvänä, vaikuttaa hakkuutapojen muuttumiseen. Kasvatustapaan kuuluvien poimintaja pienaukkohakkuiden osuus on ollut muutamia prosentteja metsänkäyttöilmoitusten pinta-aloista. (valtion) kemeratukea. Jatkuvan kasvatuksen yleistyminen on ollut verrattain hidasta. Aapo Latvajärvi kertoo pyrkivänsä löytämään keinon, jolla metsänomistajan tahto ja metsän käsittely saadaan sopimaan yhteen. Kun metsänomistaja pohtii hakkuuta, päätös syntyy usein metsäsuunnitelman ja metsäasiantuntijan suositusten perusteella. ”Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuu vaatii motokuskilta aikaa, silmää ja motivaatiota. Perinteisillä harvennushakkuilla ja avohakkuilla syntyy kiistatta teollisuuden haluamia puutavaralajeja ja -kuutioita. Joihinkin sopii yksi juttu, ja joihinkin taas joku toinen”, Latvajärvi toteaa. ”Täällä Ikaalistenkin seudulla on monenlaisia metsäkuvioita ja kasvupaikkoja. Avohakkuisiin nojaava metsän kasvatus on yhä valtamenetelmä. Jos tasaikäisestä metsästä haluaa siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, metsää on harvennettava useaan kertaan, jotta jäljelle jääneet puut tottuvat muuttuviin olosuhteisiin. Hakkuutapoja pohdittaessa on huomioitava, mitä ne vaativat metsäkoneeli motokuskeilta
– Muutos tasaikäisestä metsästä voi viedä runsaasti aikaa. Jalostetut puut kasvavat nopeammin ja laadukkaammin. + Ei investointeja taimien istutukseen tai siementen kylvöihin. + Korjuu painottuu tukkipuuhun, joka on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. + Vähentää turvemailla kunnostusojitusten aiheuttamia vesistöpäästöjä ja maaperästä vapautuvaa hiiltä + Maiseman metsäisyys helpompi säilyttää. + Puuston varjostusta ja peitteisyyttä tarvitsevat lajit hyötyvät. Se ei yksinään tuo metsätaloutta sen autuaammaksi toiminnaksi. – Juurikääpätuhot leviävät ja pahenevat, koska puulajin vaihto on hankalaa. – Puunkorjuu kalliimpaa ja korjuussa syntyviä puustovaurioita vaikeampi välttää. HYÖDYT JA HAITAT JATKUVAN KASVATUKSEN HAKKUUT + Poimintaja pienaukkohakkuilla metsästä säännöllistä puukauppatuloa 10–20 vuoden välein. TEEMA » HAKKUUVAIHTOEHTOJA 26 Metsälehti Makasiini 6828_.indd 26 7.3.2019 16.01. – Jalostettujen siementen ja taimien hyödyntäminen vaikeaa tai mahdotonta. Jalostuksella nopeutetaan myös puiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Aapo Latvajärvi ja Kauko Koskensalo ovat molemmat sitä mieltä, että jatkuvaa kasvatusta ei pidä väkisin työntää metsien käsittelyn valtamenetelmäksi
+ Avohakkuun jälkeen metsään syntyy suurella varmuudella tasainen, nopeasti kasvava ja arvokas puusto, jos uudistamismenetelmä valitaan oikein ja metsää hoidetaan ajallaan. Avohakkuun jälkeen tuloa tulee seuraavan kerran 25–30 vuoden kuluttua (Ylä-Lapissa 50 vuotta), ja silloinkin tili jää vaatimattomaksi. Parasta laatuaikaa on kävellä Kaukon kanssa metsässä ja jutella luonnosta, eläimistä ja elämästä”, Petra Koskensalo sanoo. Koskensalojen metsässä kävellessä tulee mieleen vielä yksi hakkuuvaihtoehto, jota ei aivan kokonaisuudessaan kuvailla oppikirjoissa. Yläharvennukseen kannustaa erityisesti se, että tukin hinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna ja maisema säilyy pidempään metsäisenä. Lue lisää Metso-suojeluohjelmasta sivulta 36.. ”Naapureita ja kyläläisiä eniten pelätään, että kun ne näkevät hakkuujäljen. isoja puita pois, pienemmät puut ja alikasvos ovat alla kasvaneen näköisiä – siis harvennettuihin tukkipuumetsiin tottuneille rujoja. ”Edellinen sukupolvi on hakannut kaavamaisesti avohakkuita ja tuloksena on tasaikäistä metsää. Kun metsässä on isoja puita sekä hieman pienempiä, hyväkuntoisia lisävaltapuita, yläharvennuksella voidaan tehdä tilaa pienemmille puille ja kerätä hakkuutiliä isojen tukkipuiden poistolla. ”Olen itse tehnyt paljon metsätöitä, joten näen, mitä kannattaa tehdä ja miten jokin hakkuu on onnistunut.” Koskensalojen metsäyhtymän nuorempi yhtiökumppani Petra Koskensalo kertoo puhelimessa, että hänelle metsän ja maan omistaminen merkitsee paljon muutakin kuin taloudellista sijoitusta. Vaikka yläharvennuksen katsotaan tähtäävän metsän uudistamiseen myöhemmin avohakkuulla, käytännössä vaihtoehdot jäävät auki. Latvajärven mukaan maiseman säilytys on ollut Ikaalisten seudulla tähän mennessä suurin syy siihen, että metsänomistajat ovat päätyneet kokeilemaan yläharvennusta tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuuta. ”Yhteinen metsä juurruttaa luontoon, kotiseutuun ja sukulaisiin kiireisen työelämän keskellä. – Taimikon hirvivahingot sekä muut eläintuhot, kuten kirjanpainaja avohakkuun reunametsän kuusissa. Sitten halutaankin pystymetsästä muuttaa tyyliä jatkuvan kasvatuksen suuntaan”, Latvajärvi kertoo. Onneksi hänellä on kokemusta. + Paljon tutkimustietoa ja käytännön kokemusta. – Raju maiseman muutos. HYÖDYT JA HAITAT AVOHAKKUU + Metsänomistajalle kerralla suurempi puukauppatili. Jos on hakkuuvaihtoehtoja, aina on myös vaihtoehtoja hakkuulle. Mikä on tavoitteena. Vaikka metsänomistaja voi itse olla sitä mieltä, että hakkuu meni suunnitellusti.” Metsien käsittelyssä pitää muistaa, että muutos vie vuosikymmeniä ja metsänomistajasukupolvet vaihtuvat tietyin väliajoin. l Metsälehti Makasiini 27 6828_.indd 27 7.3.2019 16.01. Jos harvennettuun metsään alkaakin syntyä taimia, metsänomistaja voi yrittää kääntää puustoa jatkuvaan kasvatukseen. – Kunnostusojitusten sekä maanmuokkauksen aiheuttamat päästöt turvemailla. Jutun lähteenä Hyvän metsänhoidon suositukset ja Tapion taskukirja. Kauko Koskensalo jää pohtimaan Pirttisalon metsän suhteen tehtäviä ratkaisuja metsätielle traktorinsa viereen. – Pitkä odotusaika investoinneista tuottoihin. + Jalostettujen siementen ja taimien käyttöä istutuksissa ja kylvöissä parantaa metsän kasvua
KAIRAN KULKIJA Valokuvaaja Jorma Luhta on kulkenut Suomen luonnossa tuhansia tunteja ja kilometrejä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE KÖRKKÖ 28 Metsälehti Makasiini VAIKUTTAJA 7173_.indd 28 7.3.2019 16.03. Kohta on uuden vaelluksen aika
Metsälehti Makasiini 29 7173_.indd 29 7.3.2019 16.03. Tietyn eläinlajin kuvaaminen alkaa toden teolla vasta silloin, kun lajista saa ensimmäisen hyvän kuvan, Jorma Luhta sanoo. Kokeneella luontokuvaajalla ei ole enää lajeja, jotka pitäisi saada ehdottomasti kuvattua, mutta joistakin eläimistä, kuten metsäpeurasta, voisi ottaa uusia, tuoreempia kuvia
Eivät alkuunkaan. Niissä voi tarkkailla esimerkiksi valkoselkätikan jälkiä, mutta Luhdan samoiluviettiä kotimetsät eivät riitä tyydyttämään. Jäältä näkee kuitenkin hyvin, miten maankohoaminen ja meriveden pinnan vaihtelut muokkaavat rannikkometsää Oulun pohjoispuolella. Vesirajassa kasvaa lehtipuupöheikköä, mutta kun ranta nousee ja maa kuivaa riittävästi, puusto vaihtuu sankkaan kuusija mäntymetsään. Palkitun luontokuvaajan toiminta-alue ulottuu ennemmin sisämaan saloille. Tässä lehdessä aiheena on muuttolintujen saapuminen (sivu 62). >> Tuorein kirja, Revontulet, viime syksyltä. Merenrantametsät ovat Haukiputaalla asuvan Luhdan lähimetsiä. ”Olen pyrkinyt siihen, että jutut kertovat suurin piirtein sen vuodenajan taJORMA LUHTA >> 68-vuotias >> Luontokuvaaja ja kirjailija >> Metsälehti Makasiinissa juttusarja vuodesta 1999 alkaen. Metsälehdessä lukijat ovat saaneet seurata vuosien ajan Luhdan luontoaiheista juttusarjaa. V ALOKU VA AJA Jorma Luhta astelee Perämerta peittävällä jääkannella. Alun toistakymmentä luontokirjaa elämänsä aikana julkaissut Luhta on vaeltanut Suomen metsissä, soilla ja tunturiylängöillä tuhansia kilometrejä. >> Kotoisin Seinäjoelta, asuu Oulun Haukiputaalla >> Valokuvataiteen valtionpalkinto kahdesti >> Kirjat Metsola ja Tähtiyöt valittu vuoden parhaiksi luontokirjoiksi >> Kaksi aikuista tytärtä >> Harrastaa kirjallisuutta ja ennen lonkan nivelrikkoa mäkihyppyä 50 vuotta. Meri on elementtinä hieman vieras miehelle, joka on yli viidenkymmenen vuoden ajan kuvannut pohjoisen luontoa ja eläimiä. 30 Metsälehti Makasiini VAIKUTTAJA 7173_.indd 30 7.3.2019 16.03. Tuloksena on ollut niin valokuvataiteen valtionpalkintoja kuin muuten palkittuja luontokirjoja. ”Minusta tulee merenkulkija vasta, kun meri jäätyy”, Luhta sanoo
Jorma Luhta on elättänyt itsensä kuvaamalla 1970-luvun alusta lähtien ja hänestä on tullut Hautalan tavoin yksi luontokuvauksen ikoneista. ”Minulla on kai geenejä lähtemiseen. Cézanne saattoi kertoman mukaan mietiskellä pitkään ennen kuin piirsi tyhjälle kankaalle edes yhden siveltimen vedon. ”Vaikea keksiä Suomen luonnosta mitään pelottavaa.” pahtumista, jolloin lehti ilmestyy”, Luhta kertoo. Nykyisin majapaikkana on entistä useammin teltta, jonne kuvaaja on siirtynyt muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä. Ja kun näkö kerran toimi, Seinäjoella lapsuutensa viettänyt Luhta sai kinuttua itsensä mukaan isänsä kalastusreissuille Lappiin. Kiviä ei kannata kuitenkaan kuvitella karhuiksi, muuten pelko hiipii esiin. Muuten esimerkiksi kuva kurkien keväisistä puuhista ei olisi vielä ehtinyt tähän lehteen. ”Oulun korkeudella on jo huhtikuusta Perämeren jäälle asteleva Luhta on tullut tunnetuksi etenkin laajojen soiden ja tunturiylänköjen kuvaajana. Lopulta voi käydä niin, että kamera kädessä eläintä odottava ihminen alkaa kuvitella näkevänsä sen, mitä toivoo. Ja sitten kun kuvaajan etsimä lintu pyrähtää lopulta näkyviin, kameran kuvausnappia painavan sormen on reagoitava nopeasti. ”En voisi kuvitellakaan laittavani ottamaani kuvaa sosiaaliseen mediaan heti samana päivänä.” Luhdan luontokirjat ovat vuosien mietinnän tulos. Sitä varten kuvia pitää olla varastossa edellisiltä vuosilta. Luhta kertoo pohtivansa huolellisesti yksittäisten kuvien sävyjä ja kuvista välittyvää tunnetta. Pitkään prosessiin vaikuttaa myös se, että luonnossa voi joutua odottamaan kauan suunnitellun kuvausasetelman toteutumista. Päättelin, ettei ihmiskunta voi olla niin järjiltään, että joku olisi astunut tähän aikaisemmin.” Kirjan takana pitkä prosessi Kuvaaminen sopi hyvin osaksi kulkemista. ”Vaikea keksiä Suomen luonnosta mitään pelottavaa. Harmaakaihin aiheuttama näkövamma saatiin kuitenkin leikkaushoidolla parannettua. ”Pidän nukkumisesta. Ensin siinä paikassa takertui pajupöheikköön. Myöhemmin autonasentajasta tuli Suomen ehkä tunnetuin luontokuvaaja Hannu Hautala. ”Mielestäni löysin sellaisen Sodankylästä Koitelaisen kairasta. ”Minua viehättää luonto, jossa keskeistä ympäristöä on paljon.” >> Metsälehti Makasiini 31 7173_.indd 31 7.3.2019 16.03. Sitten maa petti, ja aloin hiljalleen vajota alemmas ja alemmas. Lämmin pukeutuminen on myös tärkeää, sillä olen taipuvainen palelemaan.” Aiemmin Luhta nukkui paljon taivasalla louekankaan eli eräänlaisen viistokatoksen suojassa. Tuulessa puolelta toiselle heiluvan kynttiläkuusen latvaan en tosin enää kiipeäisi kuvaamaan, kuten nuorempana.” Tärkeimmäksi retkeilyvälineekseen kairojen kulkija mainitsee makuupussin. Alkeellinen elämä ja retkellä olo ovat kiinnostaneet lapsesta lähtien.” Kulkemisen kaipuu on käynyt etenkin asuttamattomien erämaiden suuntaan. Metsä ei pelota Villieläinten kuvaaja liikkuu luonnossa aistihavaintojensa äärimmäisillä rajoilla. Hän sanoo, ettei ole pelännyt metsää vuosikymmeniin. Nuorena Luhta etsi Suomesta paikkaa, jossa pystyi kuvittelemaan, että tähän ei ole ihmisen jalka koskaan astunut. Luhta itse mainitsee hengenheimolaisekseen ranskalaisen taidemaalarin Paul Cézannen. Luonnon kuvaamiseen hän sai ohjeita eräältä seinäjokiselta autonasentajalta. Nuori Luhta suuntasi kameransa kohti eläimiä, etenkin lintuja. Isä tutustutti pojan myöhemmin myös kameran käyttöön, mutta eräretket pohjoisen luontoon jättivät alle 10-vuotiaaseen lapseen lähtemättömämmän vaikutuksen. Luhta on liikkunut luonnossa pitkiä aikoja yksin. Erämaiden kutsu veressä Kymmenien vuosien ura valokuvaajana tuntuu huimalta etenkin siihen nähden, että Luhta oli lapsena käytännössä sokea
Tutkimusta tarvitaan kokonaisuuden hahmottamiseen, sillä sitä ei pysty aistein tai retkeilemällä tajuamaan.” Yksi asia, jota kokenut luonnossa liikkuja ei tällä hetkellä ymmärrä, on susikeskustelu. ”Suuri määrä luvallisia karhunkaatolupia on johtanut siihen, että salametsästäjille ei jää tilaa ja karhukanta kasvaa hillitysti. Vaikka Luhta tekee yhteisiä kuvausretkiä muun muassa Metsälehden avustajan Ari Komulaisen kanssa, yksin vaeltaminen ei ole koskaan ollut miehelle ongelma. Ennen sama alkoi juhannuksen alla. Ihminen vaikuttaa joka tapauksessa luonnon tasapainoon niin monelle muulla tapaa, että metsästyskielto ei vyyhtiä ratkaise. ”Uskon tutkijoita ja omia havaintoja. Tuolloin retkien välissä on tuskin päivänkään taukoa. Sivistysvaltion ja yhteiskunnan vaurauden todellinen merkki on se, että Ruotsilla on ollut varaa jättää erämaat erämaiksi, Luhta sanoo. Luhta ei hyväksy lapsellista ja tyhmyydestä kumpuavaa susivihaa, mutta ei myöskään näkemystä, että susikantaan ei pidä metsästämällä puuttua. ”Niillä ihmisillä, jotka ovat asioista eri mieltä kuin minä, on aina myös hyviä pointteja.” Luhta perustaa kirjoituksensa tieteelliseen maailmankuvaan. Hänen mukaansa sudella voisi toimia samanlainen metsästysjärjestelmä kuin karhulla. Ero on hurja.” Ikä auttaa ymmärtämään Jorma Luhdan luontokirjat keräävät palautteen perusteella yleisöä monipuolisesti, ja niin on tarkoituskin. Ne ovat tärkeitä muun muassa linnuile. Suomalaista metsätaloutta ja metsänomistajia Luhta arvostelee yhdestä asias32 Metsälehti Makasiini VAIKUTTAJA 7173_.indd 32 7.3.2019 16.03. alkaen hyttysiä, jotka estävät nukkumisen taivasalla. Jos nuorena oma mielipide oli ehdottomasti oikea, vanhemmiten on oppinut, että asioissa on aina puolensa ja puolensa. Metsäluonnossa mieluisia ovat loputtomat metsäerämaat, joita Suomessa on vähän. Toisin kuin Pohjois-Ruotsissa, jossa sijaitsevat Euroopan suurimmat metsäja tunturierämaat. Vuodet ovat Luhdan mukaan karsineet hänen näkemyksistään jyrkkyyttä pois. Esimerkiksi mustavalkoteos Metson kuolema herätti aikanaan innostusta yhtä lailla Itä-Suomen metsästäjissä kuin luonnonsuojelijoissa. Luhta toivoo, että metsiin säästettäisiin enemmän lahoavia jättöpuita. ”Luonnossa on keväällä ja alkukesästä niin paljon seuraa, ettei ikinä ole yksin.” Luhdan erämaavaelluksiin on aina kuulunut liikkuminen omin lihasvoimin. Kun luvallisesta susien metsästämisestä tulee perinne, metsästäjien keskinäinen kateus vähentää myös suden salametsästystä.” Erämaavaellusta lihasvoimin Luhdan vaellukset keskittyvät kevääseen ja alkukesään. ”Suomi ei olisi yhtään köyhempi, vaikka Lapin metsäraja-alueilla olisi Ruotsin tunturimetsiin verrattavia erämaita, joista puuttuu autiotupaverkosto ja kännykkämastot.” Suomessa yhtenäistä metsää on silmänkantamattomiin Itäkairassa eli itäisessä Lapissa
”Kun syrjäperän tosisuomalainen näkee metsäkanalinnun tiellä, ensimmäinen ajatus on, miten saan tuon omaan reppuuni. Hakkuissa tulisi jättää huomattavasti enemmän lahopuupökkelöitä ja niiksi kehittyviä säästöeli jättöpuita. Mitä on vielä kuvaamatta. ta. ”Se on hyvin hiljainen alue. Asiat, jotka on pakko tehdä, pitää tehdä lähivuosina.” Jos Luhta johonkin metsään aikoo Suomessa palata, se on todennäköisesti Lapin selkonen, joka tunnetaan Nimettömänä kairana. Yksi valokuvaajan kuvakertomusten päähenkilöistä on ollut metso, ja voi olla, että Metsälehdenkin lukijat pääsevät vielä näkemään kanalintujen kuninkaan elämää. Maailman mittakaavassa katoavien eläinlajien lista on kuitenkin valitettavasti menestyjiä pidempi. Luonnontilainen metsäalue kuuluu Hammastunturin erämaa-alueseen Sodankylästä pohjoiseen. Metsälehti Makasiini 33 7173_.indd 33 7.3.2019 16.03. Uusien kirjaideoiden pariin Luhta on palannut vasta aivan viime aikoina. Ehkä kamera suuntautuu vielä joskus myös sinne.. Tämä ajatus kohdistu myös metsän keloihin: ne täytyy heti saada polttopuiksi.” Lapin kairan loputtomuutta Viime aikojen kuvausmatkoistaan ja tulevista suunnitelmistaan Luhta puhuu kaarrellen. ”On totuttu, että tällaisissa aiheissa luonnonystävä pelkästään voivottelee. Vaikka elämä oli Suomessa pitkään niukkaa, ja tykytys takaraivossa vaatii edelleen syömään lautasen tyhjäksi, metsistä ei pitäisi putsata kaikkea puuta tuottavuuden nimissä. Osa luonnosta säilyy muuttumattomana.” Luhdan elinaikana positiivinen asia Suomessa on ollut nisäkäslajiston monipuolistuminen. Jotkin asiat luonnon näkökulmasta paranevat, jotkin huononevat. l ”Suomi ei olisi yhtään köyhempi, vaikka Lapin metsä raja-alueilla olisi Ruotsin tunturi metsiin verrattavia erämaita.” Luhdan luontokirjoissa sekä kuvat että teksti ovat saman miehen käsialaa. Ne ovat tärkeitä muun muassa linnuille. Yksi mahdollinen kuvausprojekti on paluu menneisyyteen ja muutoksen kuvaaminen. Kulkemiseen kuluu enemmän aikaa. ”Kirjasuunnitelmat voivat toteutua parin kolmen vuoden päästä aikaisintaan.” Luonnon kuvaamisen lisäksi Luhta on suunnannut kameransa myös pimeyteen ja tähtitaivaaseen. Vanheneminen tuo kiireen, 68-vuotias eläkeläismies sanoo. ”Huomaan, että joka vuosi yritän pakata repun entistä keveämmäksi retkelle lähtiessäni. Takana on rankka muutaman vuoden jakso omaishoitajana, joka päättyi elämänkumppanin menehtymiseen. Luhta ei näe, että muutos vain tuhoaisi luontoa, vaan kehitys kulkee kaikkiin suuntiin. Siinä erämaassa on sellaista minun ikäiselleni ja kuntoiselleni riittävää loputtomuutta.” Loputtomuutta riittää myös Luhdan kotitalon tuntumasta avautuvalla merellä
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6830_.indd 34 7.3.2019 16.04. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
44: Tuottaako sekametsä enemmän puuta. ›› PERINTÖMETSÄ Onko testamenttia. ›› PIKATESTI S. 43: Tässä on tollompi jo ulalla ›› KYSY POIS S. SIVU 48 ERIKOISPUUT Nopea kasvuinen siperian lehti kuusi 40 ›› METSÄNHOITO S.36: 15 kysymystä Metso-ohjelmasta ›› TUTKIMUS S. KA A RI N A H U TT U N EN Metsälehti Makasiini 35 6831_.indd 35 7.3.2019 16.05. 42: Juurissa on eroja ›› ALLAKKA S. 47: Kätevät liukuesteet Ranskasta s. OMA METSÄ Tästä osiosta löydät kootusti asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 6832_.indd 36 7.3.2019 16.07. 15 kysymystä METSO-OHJELMASTA Metsässäsi voi olla monimuotoisuuden kannalta arvokas luontokohde. Metso-ohjelma rahoittaa sellaisten vapaaehtoista suojelua. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO SYRJÄNEN Karjalohjalla sijaitseva luonnontilainen puro, jonka ympärillä on laajalti lehtoa, on metsälakikohde, jota on laajennettu ympäristötukikohteeksi
Vanhat järeät lehtipuut, kuten haavat, kertovat monesti kohteen sopivuudesta suojeluun. Jos mielessä on pysyvä suojelu, paikallinen ely-keskus on oikea osoite. Mikä on Metso-ohjelma. Metsäkeskus, ely-keskukset ja metsäalan toimijat auttavat selvittämään mahdollisia Metso-kohteita. Minkälaiset kohteet sopivat Metso-ohjelmaan. Rakennepiirteitä, joihin valinnassa kiinnitetään huo1 2 3 4 5 6 7 Metsälehti Makasiini 37 6832_.indd 37 7.3.2019 16.07. Mikäli kohde halutaan suojella 10 vuoden määräajaksi, otetaan yhteyttä Metsäkeskukseen. Arvokkaita kohteita ovat esimerkiksi laaja-alaiset ikääntyneet kangasmetsät, lehdot, puustoiset ja rehevät suot, tulvametsät ja paahdeympäristöt. Yhden päälatvuskerroksen sijaan puustoa on monessa kerroksessa, pensaikko kasvaa ja lahopuuta on yleensä paljon. Yli viiden hehtaarin suuruiset alat pyritään ohjaamaan pysyvään suojeluun. Tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajiston taantuminen sekä lisätä metsäisten suojelualueiden määrää. Suomen metsäkeskus solmii maanomistajien kanssa 10 vuoden määräaikaisia Metso-sopimuksia. Metso-kohteiden kriteerit on määritelty valintaperusteoppaassa. Tietoa suojeluun soveltuvista elinympäristöistä ja ominaispiirteistä löytyy esimerkiksi Metsonpolku.fi-sivustolta. Pysyvään suojeluun kohteita haetaan etenkin eteläisimmästä Suomesta. Metso on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jota ympäristöministeriö toteuttaa yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa. Pysyvään suojeluun on otettu mukaan myös 1–2 hehtaarin suuruisia vesistöjen läheisiä metsiä, lehtoja, korpia ja luhtia eli kosteita tulvavaikutteisia soita sekä kalkkikallioita metsineen. Tyypillisiä Metso-kohteita ovat myös pienvesien, kuten purojen ja lähteiden, ympäristöt. Mikä ratkaisee, valitaanko kohde Metsoon. Pysyvässä suojelussa vaihtoehtoina ovat yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, jolloin maanomistus säilyy metsänomistajalla, tai alueen myynti valtiolle. Puusto on pääsääntöisesti yli 100-vuotiasta. Metsästä näkee, että se on ollut pitkään häiriöttömässä tilassa, hoitamattomana. Minkälaisia vaihtoehtoja metsien suojelulle on. Metsäkeskus solmii määräaikaisia ympäristötukisopimuksia kautta Suomen, myös Lapissa. Kuinka suuri Metsokohteen tulee olla. Myös Metsään.fipalvelusta löytyy luontokohdetietoja. Siellä ei ole hakkuujälkiä tai ne ovat vanhoja. Niihin otetaan mukaan metsälaissa määriteltyjä puustoisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä metsälakikohteita laajempia Metso-kohteita. Rajoittuuko Metso-ohjelma Etelä-Suomeen. Tällä hetkellä Metsossa on mukana valtakunnallisesti yhteensä 109 000 hehtaaria metsää. Paahdeympäristöjä on harjualueilla, joissa on jyrkkä rinne, lajittunut maalaji, runsaasti valoa ja korkea lämpötila. Pysyvään suojeluun sopivan kangasmetsän olisi hyvä olla vähintään 4–5 hehtaaria, mutta jo olemassa olevan suojelualueen tuntumassa kohde voi olla pienempi. Metsäkeskuksen kanssa tehtyjä sopimuksia kutsutaan ympäristötukisopimuksiksi. Alue voidaan liittää Metsoon joko määräajaksi tai pysyvästi. Mikä Metso-ohjelman tavoite on. Maanomistajat suojelevat metsiään Metsossa vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen. Moni metsänomistaja perustaa 10 vuoden määräajan päätyttyä alueesta yksityisen suojelualueen. Metso-asiantuntijat selvittävät, täyttyvätkö suojeluehdot. Yleensä kohde poikkeaa selvästi hoidetusta talousmetsästä. Ely-keskusten kautta alueen voi suojella pysyvästi tai 20 vuoden määräajaksi. Metso-ohjelma alkoi vuonna 2008 ja sitä jatketaan ainakin vuoteen 2025. Ympäristötukikohteden koolla ei ole alarajaa
Korvaukseen vaikuttavat alueen keskikantohinta, suojelukohteen puuston määrä, pinta-ala ja muut kiinteistön hakkuumahdollisuudet. Pysyvästi suojeltujen alueiden määrä on tämänhetkisten tavoitteiden mukainen ja vuoden 2025 tavoitteesta on saavutettu 72 prosenttia. Lakkakääpä viihtyy tervalepän kannoilla ja lahoissa rungoissa kosteissa metsissä ja lehdoissa. miota, ovat muun muassa puuston luonnontilaisuus, korkea ikä, kerroksellisuus ja lahopuun määrä. Määräaikaisesta suojelusta saatava tuki on verollista. Jos kohteen myy valtiolle, hakkuuarvon lisäksi maasta maksetaan pieni korvaus. Osa kohteista kaipaa luonnonhoitoa lajiston ja omimaispiirteiden säilyttämiseksi. Esimerkiksi paahde-elinympäristöt ovat monesti pienialaisia ja metsittyvät helposti. Ympäristötukisopimuksiin on tänä vuonna käytettävissä noin kuusi miljoonaa ja pysyvään suojeluun noin 25 miljoonaa euroa. Määrärahojen vaihtelu on vaikuttanut Metso-ohjelman etenemiseen ja suojelukriteerejä on tiukennettu. Niitä voidaan palauttaa hakkaamalla varjostavaa puustoa sekä poistamalla hiekkaisen maan pinnalle lehdistä, neulasista ja varvikos8 9 10 Metso-ohjelman alkuaikoina ympäristötukikohteet merkittiin lapuin tai metallipannoin. Paljonko Metso-suojeluun on määrärahoja. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 6832_.indd 38 7.3.2019 16.07. Korvaus 10 vuoden määräaikaisesta suojelusta on yleensä korkeintaan kolmasosa puuston hakkuuarvosta. Esimerkiksi vähäpuustoiset metsälakikohteet eivät enää saa tukea. Metso-ohjelma suojelee lakkakäävän ja useiden muidenkin kääpien elinympäristöjä. Metsänomistaja tekee lopullisen päätöksen suojelusta vasta korvaustarjouksen saatuaan. Hoidetaanko Metsokohteita. Nykyään Metso-suojelualueita ei pääsääntöisesti merkitä maastoon, koska työhön ei ole resursseja. Pysyvän suojelun ja 20 vuoden määräaikaisen suojelun korvaus on verotonta tuloa. Tehtävää riittää, sillä vuoden 2025 suojelutavoitteesta on ympäristötukisopimusten osalta saavutettu kymmenessä vuodessa vasta 55 prosenttia. Minkälaista korvausta suojelusta maksetaan. Mikäli alue sopii Metso-ohjelmaan, metsänomistajalle tehdään korvauslaskelma. Määräaikaisessa sopimuksessa korvataan vain osa metsän hakkuuarvosta. Mikäli kohde suojellaan pysyvästi, korvaus lasketaan puutavaralajeittaisista keskikantohinnoista kokonaisarvon korjaus huomioiden
Tällaisia lajeja löytyy runsaasti käävistä, kovakuoriaisista, hyönteisistä, jäkälistä ja sammalista. Metsälaki turvaa laissa määritellyt elinympäristöt ja metsänomistajan velvollisuus on huomioida näiden kohteiden ja niiden ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa. Ojitettujen turvemaiden, kuten korpien ja rämeiden, ojia voidaan tukkia luonnontilan palauttamiseksi. Monet näistä ovat uhanalaisia. Metso-ohjelman kohteista hyötyvät lisäksi monet tavallisemmat, mutta taantuvat metsälajit, kuten tiaiset ja tikat. Onko arvokas metsäkohde pakko suojella. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Määräaikaisen ympäristötukisopimuksen voi purkaa, mutta korvaus loppuajalta pitää palauttaa.. Kohteita voidaan myös polttaa, mikä herättää maassa olevan siemenpankin. Pysyvän suojelun alueilla kohteista vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Metsänomistajalle ei koidu kustannuksia eikä vastuita Metso-kohteiden luonnonhoidosta. Lisätiedot myyjältäsi! VARUS TE SETELI! Metsälehti Makasiini 39 6832_.indd 39 7.3.2019 16.07. Aluetta ei tarvitse merkitä maastoon. Metso-ohjelma parantaa etenkin vanhoista ja kuolleista puista riippuvaisten lajien selviytymistä. Metsäkeskus voi suunnitella ympäristötukikohteille luonnonhoitohankkeen töiden toteuttamiseksi. Näistä poistetaan kuusia ja annetaan kasvutilaa ja valoa jaloille lehtipuille sekä pensaille. Sopimuksen mukaan myös metsänomistaja voi halutessaan hoitaa kohdetta. Lehtipuuvaltaisissa lehdoissa suurin ongelma on kuusettuminen ja maan happamoituminen. ta muodostunutta kunttakerrosta. 15 Voiko Metsosopimuksen purkaa. Etujen määrä on rajattu. l Juttua varten on haastateltu luonnonhoidon johtavaa asiantuntijaa Riitta Raatikaista Suomen metsäkeskuksesta, Metso-ohjelman ryhmäpäällikköä Kimmo Syrjästä Suomen ympäristökeskuksesta sekä ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiaista ympäristöministeriöstä. Lähteistä kaivetut ojat voidaan tilkitä ja oikaistujen purojen uomat palauttaa. Metso-ohjelma perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja maanomistajan päätökseen. Kuka kunnostustyöt toteuttaa ja maksaa. 11 12 13 14 15 Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Metso-alue rajataan metsätalouden ulkopuolelle, mutta normaali virkistyskäyttö, kuten marjojen ja sienten poiminta, on sallittua. TARJOU KSE PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET 500 € www.kesla.com MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. 13 Minkälaiset lajit hyötyvät Metsosta. 14 Miten Metso-alue rajoittaa toimintaa maastossa
Siperianlehtikuusi ankkuroi juurensa syvälle, karistaa neulasensa talveksi eikä sen runko hevillä katkea. Ennen jääkautta se kasvoi maassamme luontaisena. Lehtikuusi hyödyntää tilan hyvin, mutta liian tiukassa kasvu hiipuu. Tainten määräksi hehtaarilla riittää 1 300, enintään 1 600 tainta. ”Minä istuttaisin lehtikuusen sekametsänä koivun kanssa, koska lehtikuusen harvennuspuulle on huonosti kysyntää. Lukkarinen vinkkaa, että kasvatuksesta kiinnostuneen metsänomistajan kannattaa vierailla ennen istutusta vanhassa lehtikuusikossa. TEKSTI JA KUVITUS TIIA PUUKILA 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » ERIKOISPUUT 6833_.indd 40 7.3.2019 16.08. Sekametsänä koivun kanssa Lehtikuusi sopii kuusen ja koivun kanssa samoille kasvupaikoille. Nykyisessä ilmastossa lehtikuusi menestyy varmimmin eteläisessä Suomessa, mutta sopivilla paikoilla se kasvaa Rovaniemen korkeudelle asti. Lehtomaisilla kankailla lehtikuusi on tutkimuksissa saavuttanut 70-vuotiaana 36 metrin valtapituuden ja tilavuus on ollut viidenneksen kuusta suurempi. Lukkarisen mailla siperianlehtikuusta kasvaa pieninä koeviljelminä yhteensä nelisen hehtaaria. Etenkin kosteutta pidättävillä rinnemailla, joissa on vedenvirtauksia, se venähtää nopeasti. Voi olla, että metsikkö säästyisi jatkossa paremmin tuhoilta”, vinkkaa lehtikuusista väitellyt ja niitä kasvattava metsätalousyrittäjä Antti Lukkarinen. ”Jos omassa metsässä on toistuvasti tykkylumitai tuulituhoja, paikka on rehevä ja puut päätehakkuuiässä, voisi yhtenä vaihtoehtona miettiä lehtikuusta. Siperianlehtikuusi on Venäjän Arkangelista Raivolaan Karjalankannakselle ja sieltä Suomeen tuotu paluumuuttaja. Kasvatus sekametsänä vaatii kuitenkin viitseTuottoisa jättiläinen Arkangelista Siperianlehtikuusi tuottaa enemmän puuta ja selättää myrskyt paremmin kuin kuusi, mutta sen markkinat ovat epävarmat. Koivu menee aina kaupaksi”, Lukkarinen sanoo. RAVINTEIKKAILLA mailla siperianlehtikuusi on nopeakasvuinen metsiemme jättiläinen. Taimikko perustetaan harvana. Tästä syystä se kestää kuusta paremmin kuivuutta ja myrskyjä. Se kasvaa myös tuoreilla kankailla, mutta ei tuota puuainesta kuusta enempää. Näin saa parhaiten käsityksen, kuinka suureksi puu venähtää ja paljonko tilaa se vaatii
Saavutettuaan rinnankorkeuden sitä ei pidättele mikään. ”Jos hiilensidonnasta alettaisiin maksaa metsänomistajille, vaikuttaisi se välillisesti myös lehtikuusen taloudellisiin mahdollisuuksiin”, Antti Lukkarinen arvioi. Lehtipuiden tavoin se karistaa neulasensa talveksi. Hinta vertautuu kuusitukkiin, mutta parhaimmillaan voi saada erikoispuun hinnan, päälle 80 euroa kuutiolta. Paras aika karsinnalle on kasvukauden aikaan. Ilmastonmuutoksen hillinnässä lehtikuusella voisi hiilivaraston lisäksi olla toinenkin rooli. Kiertoaika on metsänomistajan tavoitteesta riippuen 60 ja 150 vuoden välillä. PITKÄIKÄINEN HIILENSITOJA Mikäli metsien hiilinielua halutaan kasvattaa, pitäisi kiertoaikaa pidentää. Se parantaa laatua, ja leikkuukohtaan muodostuu nopeasti virheetöntä puuainesta. Lehtikuusi kasvattaa uudet oksat tilalle eli vesioksia syntyy, jos karsii liian rajusti”, Lukkarinen muistuttaa. Liian voimakas hakkuu aiheuttaa kasvutappioita. Nyrkkisääntö harvennuksissa on, että korkeintaan kolmannes runkoluvusta hakataan kerralla. Lehtikuusella tämä onnistuu. Se taipuu jopa saunan seinäpaneeleiksi ja lauteiksi. liäisyyttä. Helppo aika aloittaa pystykarsinta on ensiharvennuksen jälkeen. Pystykarsinta on lehtikuusen mieleen. Lehtikuuset maistuvat hirville, joten pahimmille hirvikeskittymille niitä ei kannata istuttaa. Sen kasvuaikaa voidaan huoletta venyttää ja se sitoo hiiltä esimerkiksi kuusta nopeammin. Terä puristuu ja pysähtyy”, Lukkarinen kertoo. Kiitollinen pystykarsittava Lehtikuusitaimikko kaipaa huolellista hoitoa alkuvaiheessa. ”Tuoreissa lehtikuusitukeissa on jännitteitä, mikä hankaloittaa sahausta. Lehtikuusi on omiaan ulkoverhouksessa, parketeissa ja kohteissa, joissa vaaditaan lahonkestoa, mutta ei voida käyttää kyllästettyä puuta. ”Liian innokas ei pidä olla ja huitaista montaa metriä runkoa kerralla paljaaksi. Näin lehtikuusi saa etumatkaa eikä jää kasvunopeudeltaan tasaväkisen koivun jalkoihin. Tukit piensahurille Tukin mittoihin venähtäneet lehtikuuset kannattaa myydä piensahureille. Etelä-Suomessa lehtikuusi järeytyy päätehakkuukokoon 60–80-vuotiaana. Vaikka se kasvaa rivakasti, heinä tai vesakko voivat nitistää sen. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi tiedossa. Jos läheltä löytyy sahuri, voi lehtikuuset sahauttaa ja myydä itse sahatavarana eteenpäin. Lehtikuusikon ensiharvennus on ajankohtainen jo kymmenen, kahdenkymmenen vuoden iässä, kun puusto on 12–15-metristä. Laatu ratkaisee. l OSA 2 SIPERIANLEHTIKUUSI Metsälehti Makasiini 41 6833_.indd 41 7.3.2019 16.08. Suomen vanhimpiin lukeutuva lehtikuusikko Kiteellä on 175-vuotias. Mätästettyyn maahan istutetaan ensin lehtikuusen taimet ja vasta vuoden päästä koivut. Vihreästä latvuksesta 60 prosenttia olisi hyvä olla jäljellä vielä karsinnan jälkeen. Silloin huonoimmat rungot on jo kaadettu ja ajourat ERIKOISPUITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Lehtikuusella kasvu säilyy hyvänä iän karttuessa. Harvennuksia tehdään kaikkiaan kolmesta viiteen kertaan. Jos maassa on lunta, heijastuu suurimpi osa auringon säteilystä takaisin avaruuteen eikä sitoudu tummaan latvukseen, kuten kuusella. Tällöin tukkeja kannattaa seisottaa laanissa ainakin vuosi
Seuralla on viisi tieteenalakerhoa: Metsäbiologian kerho, Metsänhoitoklubi, Metsäekonomistiklubi, Taksaattoriklubi ja Teknologiklubi. Tutkimuksessa verrattiin kaikkiaan 54:n taimitarhalla kasvaneen puolitoistavuotiaan kuusentaimen juuristoja. Aiempien tutkimusten mukaan jalostuksessa käytettävien nopeaja hidaskasvuisten puiden jälkeläiset eivät eroa toisistaan ainakaan puuaineen tiheyden osalta. Nopeakasvuisilla kuusentaimilla juurten sivuhaaroja esiintyy lisäksi useammin kauempana taimen tyveltä. Se on Hambergin mukaan myös varmaa, että runsaasti haarova juuristo luo hyvät lähtökohdat taimen kasvulle. Kasvihuonekaasuvirtoja mitattiin useiden kuukausien ajan turveprofiilin sulaessa. LIINA KJELLBERG IKIROUDAN SULAMINEN NÄKYY PÄÄSTÖINÄ ARKTISEN alueen ikiroudasta sulavat turvesuot saattavat lisätä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, selviää Itä-Suomen yliopiston ja Montrealin yliopiston tutkimuksesta. Siihen, tulisiko metsänjalostuksessa kiinnittää enemmän huomiota juuristoon, Hamberg ei ota kantaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan nopeakasvuisten kuusentaimien juuret haarautuvat enemmän kuin hidaskasvuisten. Mitä enemmän juuret haarautuvat, sitä todennäköisempää on, että taimet löytävät maaperästä vettä, ravinteita ja symbionttisia juuristosieniä”, sanoo Luken erikoistutkija Leena Hamberg. LU KE kuusella sukupolvelta toiselle. Juurten ominaisuudet periytyvät Juurissa on eroja Nopeakasvuisten kuusten juuret haarautuvat enemmän kuin hidaskasvuisten. Ensin pitää selvittää, ovatko muut nopeakasvuisten kuusten ominaisuudet haluttuja. Mitä paremmat juuriyhteydet taimi saa, sitä paremmin se pärjää kilpailussa maaperän ravinteista ja vedestä.. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 7167_.indd 42 7.3.2019 16.22. LU KE Mallinnettu kuva nopeakasvuisen kuusentaimen juuristosta. Tutkijat selvittivät ikiroudan sulamista ja sen vaikutuksia soiden hiilitaseeseen käyttämällä Suomen Lapista otettuja kokonaisia turveprofiileja, jotka ulottuivat suon pintakasvillisuudesta ikiroudan yläosaan asti. ”Tällä voi olla suuri merkitys. Mukana oli alkuperältään sekä nopeaettä hidaskasvuisia taimia. Kaikki taimet olivat vielä yhtä pitkiä ja niiden juuristot painoivat saman verran, mutta nopeakasvuista alkuperää olevien taimien juuristoissa oli jo selvästi enemmän haaroja. Seura perustettiin vuonna 1909 edistämään maamme metsäntutkimusta. METSÄ TIETEELLINEN SEURA TÄYTTÄÄ VUOSIA SUOMEN Metsätieteellinen Seura täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Eri alkuperää olevat kuusentaimet erotetaan taimitarhalla värimerkein. EROT KUUSTEN kasvunopeuksissa voivat selittyä juuriston rakenteella
LAHOPUU on vähissä. Itärajan takana niitä sentään riitti suuria selkosia. Mahtaako nyt tämänkin puun hiilensidontaintensiteetti kadota, ja aiheutan ilmaston lämpenemisen rikollisella toiminnallani. Samalla syyllistyn metsien loppumiseen. Rantamökkien tonttipuut ja vintit ilmeisesti jäivät vielä laskematta. Nuoruudessa niitä ei kyllä paljoa metsissä näkynyt. Tiedänpä paljon vanhempiakin maapuita. Sehän ei ole aika eikä mikään maapallon 4,5 miljardin vuoden ikään verrattuna. Muutoinkin tällainen tollompi on aika ulalla informaatiotulvien ja somemyrskyjen piiskauksessa. » Mihin puhuja pyrkii. Määräarvioista on kiva aina vängätä, naaTässä on tollompi jo aika ulalla JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Pitänee siis tilata Saharasta kuorma kamelinkakkaa, sillähän kahvipannu porisee. » Onko käytännön kokemuksia. Tämä ei tietysti koske kaikkia lajeja, nimittäin jotkut toiset lajit ovat lisääntyneet ja muutamia uusiakin on tänne etelämpää muuttanut. Kunnottomia metsiä on siitä lähtien hakattu. Samoin männyn neulaset he saavat kestämään varjoa ja mäntyä voi hyvin uudistaa peitteisessä metsässä. Pikkutilojen tuvanuunit ja ulkosaunat sekä karjakeittiöiden padat nielivät kaiken myyntikelvottoman puun. Hiilen sidonta on nyt kaikkein tärkeintä. NYT eduskuntavaalien alla on tapahtumassa ihme. Metsien hakkuitahan tulisi vähentää, suorastaan lopettaa. Puiden biologia alkaa noudattaa vaaliehdokkaiden omituisia ajatuksia metsän kiertokulusta. Minäkään en ole milloinkaan nähnyt 200-vuotiasta kuusikkoa. 80-luvulla muuan geologi huomasi ilmakuvistaan, että kunnon metsät ovat Suomesta loppuneet. Kohu asiasta nousi mittavaksi. Niin kuin on ollut aina. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA TAAS karahti tuskanhiki otsalle. Ikimetsiä ei ainakaan ole. Itänaapurissa niitä kyllä riittää, mutta täällä levinneisyyden äärirajalla määrä on kuulemma kriittinen. Ovat kuolleet jo aiemmin. Vielä kun puu oli menossa äitimuorin hellapuuksi, siinäkin hommassa taivaalle tuprahtaa tonneittain pienhiukkasia. Puurakentamista pitää lisätä, uusiutuvan energian käyttöä kasvattaa ja puukuiduista valmistaa vaatteita sekä muovia korvaavia tuotteita valtavasti.. Kunnes ne laskettiin. Sitä mantraa kannattaa hokea ja tehdä samalla pari lentomatkaa maailman ympäri ja ajaa raivokasta rallia järven jäällä. Nyt kerrotaan, että nisäkkäiden määrä on vähentynyt, samoin lintujen, perhosten ja muiden hyönteisten. Uskon silti vahvasti sukupuuttoon, yhtäkään dinosaurusta ei ole vastaani lyllertänyt. Poliitikot saavat kuusille syvät juuret, jotka pystyvät imemään vettä kuivillakin mäillä. Valkoselkätikka täällä reuna-alueillaan elelee vaan, vaikka niidenkin tarun piti loppua. Sitähän ämmät ovat jo ammoisista ajoista pelänneet. Parannusta lienee luvassa: Myrskytuhoja tulee yhtenään, Aapeli pauhasi juuri vuoden alussa. l KU VA TU U LI KK I SI RO LA 6835_.indd 43 7.3.2019 16.12. Myyntiin sopivia pöllejä ei poltettu, niistä saatiin kaivattua rahaa. VAALIKEVÄÄN MUISTILISTA » Luulo ei ole tietoa. Metsätuotteiden viennistä saatavaa rahaa kuitenkin tarvitaan kaikkialla, jokainen mahdollinen taho kamppailee niukoilla budjeteilla. Olin kaatamassa ranteenvahvuista karahkaa polttopuuksi, kun pelkotila pukkasi. Eipä hätää. LIITO-ORAVAT olivat kuolemaisillaan sukupuuttoon. 8-vuotiaita Tapani-myrskyn tuulikaatoja on yhä korjaamatta, ja jäävätkin metsään. Koskemattomia aarnimetsiä kyllä saadaan runsaasti, kunhan odotellaan sata vuotta. raita arvellaan olevan nyt 150 000
OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET SEKAMETSÄSTÄ ENEMMÄN PUUTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 00240 Helsinki. KA RI M IE LI KÄ IN EN 6836_.indd 44 7.3.2019 16.14. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija 44 Metsälehti Makasiini Sekametsissä voi kasvaa laadukkaitakin koivuja. Tukkikokoisen puuston tuotos oli sekametsässä 6–11 prosenttia korkeampi. Lisäys on huomattavasti suurempi, jos koivut täydentävät muutoin aukkoiseksi jäävää kuusikkoa. Pitääkö paikkansa, että kuusi-koivusekametsä tuottaa enemmän puuta kuin kuusikko. Yleisyydestään huolimatta sekametsien kasvua ja kasvatusta ei ole tutkittu Suomessa juuri lainkaan. Koivu tarvitsee vankistuakseen enemmän kasvutilaa kuin kuusi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Sekametsästä tulee yksijaksoinen, kun koivu ja kuusi ovat samanmittaisia noin 1–2 metrin pituudella. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Tämän jälkeen rauduskoivu voi karata kuuselta aluksi parin metrin verran, mutta kuusi saavuttaa sen ennen pitkää. » KUUSI on puolivarjopuu, joka voi kasvaa koivun kanssa tasaveroisena kumppanina tai alikasvoksena. Jos sekametsä perustetaan istuttamalla, etukasvuisista koivuista tulee oksikkaita. Vuonna 1985 julkaistun väitöskirjan mukaan 25 prosentin rauduskoivusekoitus merkitsi 3–5 prosentin kasvun lisäystä verrattuna yhtä tiheänä kasvatettavaan puhtaaseen kuusikkoon. Sekametsä voidaan perustaa viljellen tai koivu voi syntyä luontaisesti kuusikon täydentäjäksi. Runsaampi koivun määrä alkaa kilpailullaan haitata sekä kuusen että myös koivun omaa kasvua. Kasvatuksen kannattavuus riippuu paljolti koivun laadusta, joka voi olla monesta syystä heikko. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toisaalta paraslaatuiset luontaiset tyviMETSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi
Nopeasti kuivuvassa karikekerroksessa vallitsevat varpujen kanssa yhteistoiminnassa olevat sienet. Kuivimmilla paikoilla männyn ja kuusen juuriston suuntautumisessa ei ole kovin suurta eroa. Juuriston perusrakenne määräytyy tietysti perimän mukaan. SEPPO VUOKKO TIEKORVAUSTEN VEROTUKSESTA. Tilapäisestä kulkuoikeudesta maksettu korvaus on metsätalouden muuta pääomatuloa. Miksi mänty, kuusi ja koivu kasvattavat juurensa eri syvyyteen. » MAANMITTAUSTOIMITUKSESSA määritellystä tieoikeudesta maksettu korvaus käsitellään luovutusvoittona, jolloin hankintameno-olettama on 80 prosenttia. Tukeva perusta puun kasvulle saadaan kasvattamalla juuret syvälle maaperään, mutta niin kuin kysyjä toteaa, valtaosa ravinteista on maan pintakerroksissa. koivut löytyvät kuusikoista. Metsäpuut eivät kuitenkaan ota ravinteita ja vettä omilla juurillaan vaan saavat ne juurisieniltään, jotka osallistuvat karikkeen ja humuksen hajottamiseen. Koivut voidaan poistaa vaneripuina kuusikon viimeisessä harvennuksessa tai osa niistä voidaan jättää kasvamaan päätehakkuuseen saakka. HANNU JAUHIAINEN ›› Metsälehti Makasiini 45 6836_.indd 45 7.3.2019 16.14. Siksi märillä mailla kaikkien tavallisten metsäpuiden juuristo on hyvin pinnallinen ja puut kaatuvat herkästi myrskyssä. Kun poutakausilla humuskerros kuivuu, hiipuu siellä myös juurisienten toiminta eivätkä pinnanläheiset juuret saa enää vettä ja ravinteita. Juuriston kasvuun vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, ennen muuta pohjaveden pinnan taso. Kuusille on annettava tilaa harventamalla, ennen kuin niiden latvat ulottuvat koivun latvuksen piiskattaviksi. Suuri osa männyn ja kuusen juuristoeroista johtuu tästä: kuuset kasvavat keskimäärin märemmillä mailla, missä juuristo jää pinnalliseksi nimenomaan märkyyden vuoksi. Nuori kuusi voi tuottaa uusia juuria vielä rungon tyveenkin, jopa kymmeniä senttimetrejä alkuperäisen itämiskohdan yläpuolelle. Entä metsäyhtiön tilapäisestä tieuran kulkuoikeudesta maksama korvaus. Kaksijaksoinen sekametsä, jossa kuuset syntyvät tai istutetaan koivikon alle, on tuottoisa, mikäli puulajin pituusero on sopiva. Jos verovelvollisen luovutusten kokonaismäärä on verovuoden aikana yhteensä alle 1 000 euroa, ne ovat verovapaita. Tehtävät ovat osin ristiriitaisia. Männyn ja kuusen juurisienistä pääosa toimii humuskerroksessa, mutta sienirihmastot yltävät myös syvemmälle maahan ja hajottavat sinne joutunutta eloperäistä ainesta kuten kuolleita juuria ja veden ylemmistä kerroksista uuttamia aineksia. Silloin syvemmälle maaperään tunkeutuvilla juurilla on tärkeä tehtävä myös veden ja ravinteiden otossa. » PUIDEN juurilla on kaksi päätehtävää: pitää puu pystyssä ja hankkia vettä ja sen mukana ravinteita latvuksen käyttöön. Eri puulajeilla on kullakin joukko omia juurisieniä, jotka taas ovat erikoistuneet kukin omalla tavallaan karikkeen hajottamiseen. Sekametsän muita hyötyjä ovat maisema, maan pitkäaikaisen kasvukunnon säilyminen ja metsikön terveys. Eivätkö ravinteet ole pääasiassa metsämaan pintakerroksessa. Jos korvausta maksetaan viljelyskäytössä olevasta tiestä, korvaus on kuitenkin maatalouden tuloa. Koivun juuristo on keskimäärin syvempi kuin männyn tai kuusen. Mitä tuloa on tieoikeudesta maksettu korvaus. Suurin osa metsän ravinteista kiertää, ne siis vapautuvat lahoavista eliöjäänteistä. KARI MIELIKÄINEN MIKSI JUURET OVAT ERI SYVYYDESSÄ. Useimmat puut eivät pysty kasvattamaan juuria pysyvästi veden kyllästämään maahan, jossa juuret menehtyisivät hapen puutteeseen. Jos ylispuukoivujen korjuu onnistuu liikoja vaurioita välttäen, säästetään uuden kuusisukupolven kehityksessä vuosikymmeniä
Olen käyttänyt niiden metsävähennyksiä. Joudunko maksamaan luovutusvoittoveroa tilakaupasta saamastani metsävähennyksestä. Omistan useita metsätiloja. Kiihdytyspumpun tehtävänä on antaa lisäpolttoaineannos kiihdytettäessä. Jos olette omistanut tilan edellisen vuoden lopussa ennen tilan myyntiä, silloin tuloutetaan teidän toisilta tiloilta käyttämäänne metsävähennystä. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Pidemmällä tähtäimellä vähällä käytöllä olevassa sahassa käyttäisin valmista 2-T-pienmoottoribensiiniä, koska sen ominaisuudet eivät muutu merkittävästi säilytyksessä. Kaasari ja äänenvaimennin on putsattu eikä kulumia näy. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 6836_.indd 46 7.3.2019 16.14. » IHAN aluksi on varmistettava, että suuttimet on säädetty kohdalleen. Tilalta ei tehtäisi hakkuita omistusaikanani. Sahalla on sahattu maksimissaan 100 tankillista. Todennäköinen syy hyytymiseen on kiihdytyspumpun männän jumittaminen. Nyt olen tehnyt suullisen sopimuksen myynnissä olevasta metsätilasta. Usein suunnittelemalla voi välttää mahdolliset verot – niin tässäkin tapauksessa. Tarkoitus on ostaa tila ja myydä se myöhemmin voitolla. Jos tilan ostoa ja myyntiä ei voida tehdä saman vuoden aikana, niin tila on ostettava yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi 90:n ja 10 prosentin osuuksilla. VÄINÖ SIKANEN Ostamassa tai myymässä. Olemme palveluksessa. Sahassa on käytetty normaalia seosbensaa. Vuosimallin 2011 Stihl MS 211 on pari vuotta temppuillut. Näin pienellä sahausmäärällä kone voi olla käyttämättä pitkiäkin aikoja. Välillä käy ihan ok, mutta välillä hyytyy kun kaasuttaa. Seisokkiaikana normaali bensiini haihtuu ja aiheuttaa muun muassa hapettumista kaasuttimen kanaviin. Kiihdytyspumpun mäntää käyttää kaasuläpän akseli ja paluuliikkeen saa aikaan hento kierrejousi. Kysyjän sahalla on sahattu keskimäärin 10 tankillista vuodessa. LEO SAASTAMOINEN TULEEKO METSÄVÄHENNYKSESTÄ LUOVUTUSVOITTOVEROA. Samalla kaasutin kannattaa käyttää ultraäänipesussa, jolloin ongelma ratkeaa. Silloin tilan omistajista muodostuu verotusyhtymä, jolla on eri y-tunnus kuin teidän omistamillanne metsätiloilla. » JOS myytte tilan samana vuonna, kun olette sen ostanut, ette joudu tulouttamaan metsävähennystä. Mäntä jousineen on vaihdettavissa. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Stihl MS 211:ssa on kiihdytyspumpulla varustettu kaasutin. Näin voitte välttää aikaisemmin käyttämienne metsävähennysten tulouttamisen hankittavan tilan luovutusvoittoveroon. MISSÄ VIKA. Bensana käytetty 98E ja Teboilin 2-t-öljyä
Verkon silmäkohdissa on metalliset klipsit pitoa parantamassa. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 6837_.indd 47 7.3.2019 16.15. RANSKALAISVALMISTEISET Ezy Shoesit vedetään kenkien päälle kuin ketjut, ne sopivat kaikkiin ulkokenkiin. Liukueste kattaa koko jalkapohjan, joten pito on päkiällä uu teen askeleeseen ponnistettaessa. Alkutalvesta ne olivat Suomesta loppu, mutta nii tä voi etsiskellä verkkokaupoista.. Eikä siinä mitään, helmikuun lo pun liukkailla EzyShoesit toimivat lu pausten mukaisesti. Myös kevättalvisella, jäiseksi po lannetulla metsätiellä tai polulla näis tä olisi iso apu. Se kuroutuu kuminarun avulla tiiviisti kengän ympärille. Ihan hirveää rousketta niistä ei kuulu nut Prismassa kävellessä, aika liuk kaat ne tosin lattialaatoilla olivat. Talvi-, vaellusja juoksukengissä EzyShoesit pysyivät hyvin, mutta turvakengältä ne tahtoivat livetä. Luultavasti nämä toi misivat myös jäisillä tai syyssateiden liukastamilla rinteillä raivatessa. Joustavan rakenteensa vuok si se pysyi 38numeron juoksukenkien kin päällä ja toimi luvatulla tavalla. EzyShoes Xtreme liukues teet maksavat esimerkiksi Partioai tassa liki 30 euroa. Ongelma ratkesi, kun sivun kurenauhat teipattiin yhteen saappaan keskelle. EZYSHOES X-TREME MATERIAALI polyesteria ja polyuretaania POHJASSA 13 metallirengasta Tarranauhakiinnitys HINTA noin 30 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Pito + Asettuminen kengälle + Lujatekoisuus Saatavuus Verkkomainen EzyShoes-liukueste kiinnittyy jalkineeseen sivuilla olevien kurenauhojen ja nilkan yli kiristettävän tarranauhan avulla. Liukueste asettuu vaivatta ken gälle ja on helppo kiristää sekä irrot taa. Kantapään kiertävä hihna kiristetään nilkan yli joustavalla tarranauhalla. Seinäpitoa ne eivät tarjoa, mutta liukkaallakin jääl lä askel pitää eikä pohjan alla oleva li sävaruste tunnu epämukavalta juos tessakaan. Rakenteeltaan EzyShoesit ovat verk komaiset. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Jäähyväiset iljanteille EzyShoes X-treme -liukuesteiden avulla askel pitää jäälläkin. EzyShoes ei ole yhtä armoton lat tiapinnoille kuin nastakengät. Kärjestään korkeiden ja pinnaltaan liukkaiden metsurin tur vasaappaiden päältä ne tahtoivat va lua pois. Kokeilimme XLkoon liukuestet tä, joka on tarkoitettu 44–48numeron kenkiin. Tavallisilla kengille liukueste aset tui tukevasti. Tuote on brändätty sen verran ekstrii miksi, ettei mummoolo hiivi mieleen kuten perinteisten liukuesteiden kanssa. Nämä sopivat kenelle tahan sa liukkailla liikkuville, äkkiä tu lee mieleen esimerkiksi potku kelkkailu ja talvilenkkeily. Ongelma ratkesi, kun teip pasimme kengän sivulla kulkevat kumiset kurenarut saappaan kärki osan päälle yhteen. EzyShoeseja on tarjolla neljä ko koa. Komposiittimateriaali on vet tähylkivää ja lujaa. Maineen luomiseen on värvätty muun muassa polkujuoksun maailmanmestari. Pieni nippusi de olisi paras tähän tarkoitukseen
Jollei testamentin tekijällä ole lainkaan perintökaaren mukaisia perillisiä, annetaan testamentti tiedoksi valtiokonttorille. Pari vuotta sitten Ville oli antanut Jaakolle suljetun kirjekuoren ja vannottanut Jaakkoa säilyttämään sen huolella ja avaamaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ KUOLEMANTAPAUKSEN yhteydessä kannattaa aina selvittää, onko vainaja tehnyt testamentin. Näin testamentti voi saada lainvoiman. Yleensä se löytyy pankin tallelokerosta, asiakirjasäilytyksestä, testamentin saajalta tai vainajan kodista. Moiteaika alkaa siitä hetkestä, kun perillinen on todisteONKO TESTAMENTTIA. Mitä Villen poika nyt sanoisi. PIRJO HAVIA OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini 6838_.indd 48 7.3.2019 16.16. Voi myös olla useita eri aikaan laadittuja testamentteja. Pankin lakimies kertoo, että Alma ei todennäköisesti ole tiennyt testamentin sisältöä, koska Villen ei ole tarvinnut sitä hänelle näyttää. Mitä nyt pitää tehdä. Entä onko tämä oikeasti pätevä asiakirja. Alma on vain todistanut Villen allekirjoituksen oikeaksi ja Villen allekirjoitushetken terveyden ja riippumattomuuden. Niistä samaa omaisuutta koskee vain viimeisin. ESIMERKKI Jaakko sai tietää, että naapurin Ville oli yöllä lähtenyt ajasta iäisyyteen. Jaakon kädet alkoivat täristä. Hän muisti, miten painokkaasti Ville oli vaatinut, että kirjettä ei saa avata ennen hänen kuolemaansa. Testamentissa on Jaakon omakätinen allekirjoitus ja myös kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Testamentti tuo sen saajalle sekä valintoja että velvoitteita. Moiteaika puoli vuotta Testamenttia voi moittia. Lakimies neuvoo Jaakkoa saattamaan testamentin mahdollisimman pian tiedoksi Villen ainoalle perilliselle, Johannekselle. Tiedoksi perillisille Testamentin saajan velvollisuus on saattaa saamansa testamentti todistetusti tiedoksi kaikille kuolinpesän osakkaille ja antaa heille siitä kopiot. Jaakko hakee asiantuntijan opastusta omasta pankistaan. Ville oli testamentannut hänelle metsänsä, 15 hehtaarin tilan, joka oli Jaakon oman metsän naapurissa. Testamentattua omaisuutta ei kuitenkaan ole pakko ottaa vastaan tai siitä voi ottaa vastaan vain osan. Ensimmäisenä Jaakon silmiin osui otsikko: Testamentti. Jaakko soittaa Johannekselle ja sopii tapaamisen viikon päähän, kun Johannes on tulossa käymään isänsä talolla. Jaakko kaiveli kirjeen esille ja avasi sen. Toinen todistajista on Alma, joka myös asuu naapurissa. Mitä muut naapurit ajattelisivat. Kuultuaan, että testamentti vaikuttaa täysin pätevältä, hän päättää ottaa perinnön vastaan. Tapaamiseen Jaakko ottaa mukaan Johannekselle annettavan, oikeaksi todistetun kopion testamentista, tiedoksiantolomakkeen sekä kaksi esteetöntä todistajaa naapurista. Testamentti voi tulla perillisille yllätyksenä. Miksi ihmeessä Alma ei ole puhunut hänelle tästä mitään. Mitä, jos kyläläiset olisivat ennalta tienneet, Jaakko pohtii. Testamentista voi olla useampia alkuperäiskappaleita
Hänellä on kuusi kuukautta aikaa nostaa kanne käräjäoikeudessa, mikäli hän vaatii testamenttia pätemättömäksi. Mutta kyseessä oli sentään arvokas omaisuus, ainakin 60 000 euron arvoinen. Käsiala on kiistatta isän, niin myös allekirjoitus. Johannes on vähintään yhtä hämillään testamentista kuin Jaakkokin. Hän ei oikein tiedä, miten suhtautua. Johannes tutkii tarkkaan testamenttia. No, hän kyllä tiesi, miten kiintynyt isä oli tuohon metsäplänttiin, eikä varmaan olisi tykännyt siitä, jos Johannes olisi mennyt sen myymään vieraalle. Sille rahalle olisi löytynyt käyttöä hänenkin perheessään. Koko testamentti on käsin kirjoitettu. Isä oli usein kehunut Jaakkoa ja Jaakon metsiä ja kertonut heidän yhdessä tehneen joitain kunnostustöitäkin metsässä. VE ER A KO M U LA IN EN Perukirjassa on mainittava testamentti ja sen määräysten mukainen perintö. Isällä oli pää terävä loppuun asti, sitä >> Metsälehti Makasiini 49 6838_.indd 49 7.3.2019 16.16. tusti saanut tiedon testamentista
Se voi olla myös rahasumma. Testamentti voi olla yleistai erityisjälkisäädös. Tästä summasta Jaakko joutuu maksamaan perintöveroa. Johannes puolestaan saa ainoana perillisenä omiin nimiinsä muun Villeltä jääneen omaisuuden. Erityisjälkisäädöksellä eli legaatilla määrätään saajalle tietty, jäämistöstä irrotettava esine tai etuus. Ja Jaakkoa, suoraselkäistä miestä, hän ei voi syyttää isän pakottamisesta tai painostamisesta. Testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on liitettävä perukirjaan. . Ainoana perillisenä Johanneksen lakiosa on tästä puolet eli 140 000 euroa ja sehän hänelle nyt tulee, aika paljon enemmänkin. Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas siihen asti, kun pesä jaetaan. Se voidaan myös esittää perunkirjoituksessa. Lakiosavaade täytyy esittää todistettavasti testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Itse asiassa isä oli usein kehunut Jaakkoa hyväksi ystäväkseen. Tällaisia lahjoja isä oli antanut hänelle kaikkiaan 70 000 euron arvosta. Testamenttisaannolle perintövero, metsäsaannolle lainhuuto Perukirja toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Lakiosa on suuruudeltaan puolet siitä, mitä perilliselle tulisi, jos testamenttia ei olisi. Hän toteaa, ettei ole perusteita lakiosavaatimukselle. Ne siis katsotaan perunkirjoituksessa ennakkoperinnöksi. Yhdessäkään lahjoista ei ole ollut määräystä, että se ei ole ennakkoperintöä. Näin hän siirtyy omistajana jatkamaan Villen metsässä, niin kuin hän sitä nimittää, Villen työn perintöä. Johanneksen on pakko ihailla isänsä huolellisuutta. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ ei voi kiistää. Erityisjälkisäädöksen saajasta ei tule kuolinpesän osakasta, vaan hänen saantonsa irrotetaan hänelle jäämistöstä. l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 6838_.indd 50 7.3.2019 16.16. Johannes ynnäilee isän aiemmin hänelle antamia, verotettuja lahjoja. Lainvoimaisuustodistuksen hän pyytää käräjäoikeudesta. Johannes päättää olla moittimatta testamenttia. Yleistestamentissa määrätään saajalle oikeus suhteelliseen osuuteen jäämistöstä, esimerkiksi puolet omaisuudesta. Lisäksi jäämistön arvo, Jaakolle menevä metsä mukaan lukien, on noin 210 000 euroa, yhteensä siis 280 000 euroa. Testamentin saajaa verotetaan saannon käyvästä arvosta perintöja lahjaverolain säännösten mukaan. Perunkirjoituksen jälkeen Jaakko hakee testamentilla saamalleen metsätilalle lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Todistajatkin ovat kunnon kansalaisia kylältä, kaikki selväjärkisiä, eivät sukulaisia heille eikä Jaakolle. Perintöveroa tulee maksettavaksi 8 400 euroa. Oikeus lakiosaan Rintaperillisellä on oikeus saada lakiosana perintöä, vaikka omaisuutta olisi testamentilla määrätty muille. Hänelle on joka tapauksessa tulossa ainoana lapsena mittava perintö ja ihan riittävästi perintöveroa maksettavaksi. Villen jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa on Jaakolle määrätyn metsän arvoksi katsottu 58 000 euroa tilaisuutta varten laaditun tila-arvion perusteella. Perukirjassa on mainittava testamentti ja sen määräysten mukainen perintö. Koska hän ei ole Villen perhettä, häntä verotetaan ankaramman II veroluokan mukaan. Liitettävä perukirjaan Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Hän liittää, saamiensa ohjeiden mukaisesti, lainhuutohakemukseen perukirjan liitteineen, alkuperäisen testamentin ja selvityksen testamentin lainvoimaisuudesta
Uusin laajennus on monipuolinen luontoja metsätiedon valikoima. Sieltä löydät niin ulkoilu-, veneilykuin maantiekartatkin sekä laajan valikoiman retkeilyyn ja matkailuun suunnattuja oppaita. Sieltä löydät niin ulkoilu-, veneilykuin maantiekartatkin sekä laajan valikoiman retkeilyyn ja matkailuun suunnattuja oppaita. Tervetuloa tutustumaan Karttakeskuksen maailmaan! karttakauppa.fi/facebook Liity Karttakeskuksen Karttaklubiin, saat ainutlaatuisia etuja! Lue tarkemmin: Karttakauppa.fi/ karttaklubi Kaikki kartat, yksi osoite Helpoin tie Karttakeskuksen tuotteiden luo on Karttakauppa.fi. Tervetuloa tutustumaan Karttakeskuksen maailmaan! 7168_.indd 51 8.3.2019 15.35. karttakauppa.fi/facebook Liity Karttakeskuksen Karttaklubiin, saat ainutlaatuisia etuja! Lue tarkemmin: Karttakauppa.fi/ karttaklubi Kaikki kartat, yksi osoite Helpoin tie Karttakeskuksen tuotteiden luo on Karttakauppa.fi. Sieltä löydät niin ulkoilu-, veneilykuin maantiekartatkin sekä laajan valikoiman retkeilyyn ja matkailuun suunnattuja oppaita. Uusin laajennus on monipuolinen luontoja metsätiedon valikoima. Uusin laajennus on monipuolinen luontoja metsätiedon valikoima. Tervetuloa tutustumaan Karttakeskuksen maailmaan! karttakauppa.fi/facebook Liity Karttakeskuksen Karttaklubiin, saat ainutlaatuisia etuja! Lue tarkemmin: Karttakauppa.fi/ karttaklubi Kaikki kartat, yksi osoite Helpoin tie Karttakeskuksen tuotteiden luo on Karttakauppa.fi
16,92 Uudistushakkuu . 17,43 . Valtaosa metsänhoitoyhdistyksistä on nimittäin luopunut Kuution käytöstä. 20,34 . TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 6840_.indd 52 8.3.2019 16.29. 13,96 . 22,35 . Epäluuloja ja paperitulosteita Yhdistyksissä Kuution ongelmaksi koetaan palvelun hinta suhteessa siitä saatuun hyötyyn. 16,29 Ensiharvennus . 19,26 Harvennushakkuu . 14,06 . PARI VUOTTA käytössä olleen Kuution tarkoituksena on saattaa puun ostajat ja myyjät yhteen. 16,92 . 61,12 . 54,83 . 64,03 . Näin iso osa valtakirjakaupoin välitettävistä yksityismetsien leimikoista ei kulje enää Kuution kautta, mikä tekee puukauppapaikasta torson. 20,05 . 12,93 . 56,78 . 65,34 . LASKUSSA * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi VIIKKO 9 Isot metsäyhtiöt ja valtaosa muista ostajista käyttävät edelleen kuutiota. 50,92 . Kuution kautta on kilpailutettu puukauppoja jo yli 13 miljoonaa kuutiota, siis noin 20 000 metsänomistajan puukaupat. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 18,41 . 18,86 Harvennushakkuu . 13,35 . 12,75 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 17,57 . 18,3 . 62,22 . 40,88 . 44,01 . Se on meille ylimääräistä työtä. 63,57 46,48 . 20,81 . Samaan aikaan maksamme palvelusta yhden toimihenkilön palkan verran vuodessa”, manaa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. 38,88 . 61,64 . Suuri irtaantuminen tapahtui viime vuoden loppupuolella. ”Kuutioon tulleet tarjoukset on siirrettävä käsityönä omaan järjestelmäämme. 47,64 . Kuutioon tallentuneet ostotarjoukset eivät siirry metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmiin, jossa tarjousten vertailulaskelmat tehdään. Lisätyötä teettää myös se, että osalKuutio hakee uutta suuntaa Valtaosa metsänhoitoyhdistyksistä on luopunut sähköisen puukauppapalvelun käytöstä. 52,79 . 18,39 . 19,56 . 55,86 . NOUSUSSA . 19,13 . 17,26 Uudistushakkuu . 13,2 . 17,22 Ensiharvennus . Luvut kuulostavat hyvältä, mutta ne eivät kerro koko totuutta tilanteesta. 63,71 . Myyjä tai hänen edustajansa tallentaa tiedot leimikosta Kuutioon ja kohteesta kiinnostuneet ostajat tekevät tarjouksen sähköisesti. 58,95
41,83 . 58,35 . 17,32 . 55,91 . 16,55 Uudistushakkuu . 62,96 . 16,29 . 20,87 . 64,05 . 16,38 Ensiharvennus . 59,61 . 62,62 . 54,43 . 17,89 . 17,14 . Ostajapuolellakaan Kuution käyttö ei ole kattavaa. 12,51 . 50,3 . 13,25 ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 20,27 . 17,68 . Ojalan mukaan Kuution tietojärjestelmät on saatu toimiviksi. 19,49 . 13,07 SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 16,74 . 18,71 Harvennushakkuu . 47,09 . 39,07 . 13,99 . 64,94 . ”Pohdimme, voidaanko tähän luoda oikoteitä, jotka helpottaisivat Kuution käyttöä.” Metsälehti Makasiini 53 6840_.indd 53 8.3.2019 16.29. 13,57 . 15,49 Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,76 * 48,61 * 16,72 * 15,32 * Uudistushakkuu 54,97 * 49,81 * 19,24 * 17,7 * Harvennushakkuu 49,2 * 45,44 * 15,88 * 14,39 * Ensiharvennus M IK KO H ÄY RY N EN le ostajista tarjouspyynnöt on lähetettävä yhä sähköpostitse. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksiltä kerättyä rahaa on käytetty Kuution markkinointiin yksityisille metsänomistajille, mikä voi vähentää yhdistysten osuutta puukauppojen välittämisessä. 49,34 . ”Kuution ongelmat on Suomen Puukauppa Oy:n hallituksessa otettu vakavasti. 38,74 . 18,8 . Suurimmat haasteet ovat asiakkaiden, varsinkin metsänhoitoyhdistysten järjestelmissä, jotka eivät toimi yhdessä Kuution kanssa. 52,08 . 17,54 . 17,66 . Uusi strategia valmisteilla Kuutiota taustayrityksen, Suomen Puukauppa Oy:n, hallituksen puheenjohtaja Juha Ojala kertoo, että Kuutiolle työstetään uutta strategiaa. 62,18 . 42,59 . 16,74 Ensiharvennus . 57,23 . 19,44 . Tarkoitus on, että Kuutio nivoutuisi osaksi metsätoimijoiden järjestelmiä. 21,31 . 16,04 . 18,6 . ”Saimme pelkästään Kuution kautta lähetettyihin tarjouspyyntöihin vaihtelevasti tarjouksia. 17,61 . 17,02 Uudistushakkuu . 12,63 KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 45,43 . 16,95 Uudistushakkuu . 18,81 Harvennushakkuu . 44,35 . 19,65 . ”Yhdistyksissä on koettu, että niiden palvelumaksuja on käytetty tarkoituksiin, jotka eivät tue yhdistysten puukaupallista toimintaa”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. 49,06 . 43,22 . 17,04 . Osin Kuution käyttö tökkii myös puumarkkinapoliittisiin jännitteisiin. 17,29 . 19,59 . 55,51 . Tavoitteena on löytää keinot, joilla Kuutio palvelee paremmin myös yhdistyskenttää”, Ojala toteaa. 58,21 . 20,31 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 60,57 . 18,59 Harvennushakkuu . 60,83 . 19,07 . 12,29 . 58,87 . 16,66 Ensiharvennus . 37,03 . 60,32 . Uusi strategia on määrä saada valmiiksi maalikuun aikana. 17,94 . 17,03 . 63,54 . 17,17 Uudistushakkuu . 17,17 Uudistushakkuu 60,71 * 61,56 * 19,42 * 18,77 * Harvennushakkuu Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Metsänomistajat saavat ladata palveluun leimikoitaan maksutta, mutta yhdistyksille sama maksaa. 19,12 Harvennushakkuu . 55,45 . Keskimäärin niitä tuli vähemmän kuin perinteisesti sähköpostitse lähetettyihin tarjouspyyntöihin”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro. 60,86 . 62,34 . 56,41 . 56,81
Lisäksi saha teki tukkia pienemmistä, mutta yhä sahauskelpoisista rungon osista parrua. l MIKKO RIIKILÄ TUOREEHKO metsänomistaja teki nopean kaupan yksityisen sahayhtiön kanssa helmikuussa. Myyjä otti kuitenkin ennen suunniteltua korjuuta yhteyttä sahan ostomieheen ja ehdotti kaupan täydentämistä. Myyjä ei kilpailuttanut leimikkoa vaan luotti hyväksi yhteistyökumppaniksi osoittautuneeseen sahayhtiöön. Uusi leimikko tuli korjuuvuoroon helmikuussa, jo pari viikkoa kaupanteon jälkeen, koska Uusi leimikko vanhan viereen NOPEA KAUPPA SISÄ-SUOMESSA PUUTAVARALAJI KERTYMÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 10,4 57 592,8 Mäntyparru 0,6 26 15,6 Mäntykuitu 5,6 20 112 Kuusitukki 152,4 59,5 9067,8 Kuusiparru 11,3 25 282,5 Kuusikuitu 52,5 20 1050 Sellukuusi 2,1 8 16,8 Koivutukki 0,9 47 42,3 Koivukuitu 5,8 18,5 107,3 Yhteensä 241,6 11287,1 hakkuukone oli joka tapauksessa tulossa samalla tilalla olleeseen vanhaan leimikkoon. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA tui 3,1 metristä aina 6,1 metriin. Sen hinta oli 5–6 euroa parempi kuin kuusitai mäntykuitupuulla. Hän saikin talvikohteestaan asiallisen tarjouksen, jossa tukkisaantoa ja samalla myyjän tuloja korotti sahan tarjoama lavea tukkien pituusvalikoima, joka ulotPuukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Perusteena kaupalle oli, että samalla Sisä-Suomessa sijaitsevalla metsätilalla oli saman ostajan kanssa jo vuosi sitten tehty leimikko, joka oli nyt tulossa korjuuvuoroon. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Runsaimmin – 150 kuutiota – tuli kuusitukkia. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 viikko TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 6840_.indd 54 8.3.2019 16.29. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tiedot kerätään viikoittain. Puukauppatuloa metsänomistaja sai runsaat 11 000 euroa.. Tarjolla oli vajaan hehtaarin kokoinen talvikorjuuseen sopiva päätehakkuuleimikko. Noin 80 aarin kohteelta kertyi puuta yhteensä reilut 240 kuutiota
Kasvatettavat puustot olivat pääosin hoidettuja eikä välitöntä harvennustarvetta juurikaan ollut.” Taimikoiden laatu oli huonompi ja hoitotarvetta oli runsaasti. Tilan arvokkaimpia kuvioita oli noin 60-vuotias, neljän hehtaarin suuruinen kasvatusmetsä. Tila herätti normaalia kiinnostusta ja ostotarjouksia tehtiin kuusi.. Lähtöhinta oli 266 000 euroa ja toteutunut hinta 337 000 euroa. KUUKAUDEN TILAKAUPPA ORIVEDELLÄ tuli viime vuoden lopulla myyntiin 75 hehtaarin tila, jossa metsämaata oli 66 hehtaaria. Summa-arvoon suhteutetuksi hintakertoimeksi tuli maltillinen 0,95. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 6840_.indd 55 8.3.2019 16.29. Tila-arvio kohdallaan Puustokuvioita oli yhteensä 30, mutta tilan arvo oli pääosin kuudessa suurimmassa kuviossa. Puuston määrä ja tukkiprosentti olivat lähellä Pirkanmaan viime vuoden tilakauppojen keskiarvoa. Mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä oli 41 hehtaaria, taimikoita 21 hehtaaria ja uudistettavaa neljä hehtaaria. Hän arvioi, että tilalta löytyvät myyntiesitteen mukaiset puuja tukkimäärät. Mäntytaimikot olivat tavanomaisia, mutta pitkäksi päässeet koivu-kuusisekataimikot vaativat paljon kunnostusta. Tila oli yksi suorakaiteen muotoinen palsta, jolla oli pituutta kolmisen kilometriä ja leveyttä noin 250 metriä. Luovuttaja ja ostaja olivat yksityisiä metsänomistajia. Maapohjat olivat pääosin tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Tilan arvioinut Hannu Liljeroos keskitti relaskooppiarvioinnin tälle noin 34 hehtaarin suuruiselle kuviojoukolle. Kauppa tehtiin tämän vuoden puolella. Myyntiesitteen mukaan puustoa oli noin 7 300 kuutiometriä eli keskimäärin 110 kuutiota metsämaan hehtaarilla. Turvemaita oli vain kymmenisen prosenttia metsämaan alasta. Myynnin peruste oli ilmeisesti jatkajan puute. Tilalle oli helppo päästä hyväkuntoista metsäautotietä suoraan kantatieltä. MIKKO HÄYRYNEN Isohko tila myytiin kohtuuhintaan TILAKAUPPA ORIVEDELLÄ Pinta-ala: 75 ha, josta metsää 66 ha Kasvatusmetsät: 41 ha Taimikot: 21 ha Uudistuskypsät: 4 ha Puusto: 7 300 m3 Myyntihinta: 337 000 € Metsätilan kasvatus metsät olivat kunnossa, mutta taimikossa on hoidettavaa. ”Kasvatusmetsien laatu vaihteli tyydyttävästä hyvään. Parhaita puustoja olivat tilan eteläpään mänty-kuusisekametsät. Tukkipuun osuus oli 32 prosenttia
Isoista metsätiloista hän on tehnyt havainnon, että niistä ei enää saa tukkualennusta, vaan suursijoittajien ostamissa kohteissa hehtaarihinnalla on ollut taipumus nousta. ”Laskurin antama hinta on suuntaa-antava, sillä jokainen tila on erilainen ja erityisarvot pitää hinnoitella tapauskohtaisesti”, Liljeroos kertoo. Kokeilu osoitti, että metsätilan arvo ja kauppahinta eivät mene aina käsikkäin. 56 Metsälehti Makasiini 6840_.indd 56 8.3.2019 16.29. ”Laskuri ei yksin sovellu arviointimenetelmäksi ammattikäyttöön. ”Kahdessa yli sadan tuhannen euron kohteessa arviot osuivat muutaman tonnin sisälle. Palvelu on kuukauden ajan vapaasti käytettävissä, sen jälkeen se muuttuu lehden tilaajien lisäpalveluksi. Pienillä metsätiloilla yksittäiset tekijät voivat nostaa tai laskea hintaa merkittävästi, mutta isoilla tiloilla ne kumoavat toisiaan. Alueen erityis arvojen, puuston sekä Tiedätkö metsäsi arvon. Metsän arvo -laskuri löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi). Riittävän iso tarkoittaa karkeasti yli sadan hehtaarin tiloja. TALOUS » TILAKAUPPA METSÄLEHDEN verkkosivuilla on vastikään julkaistu metsätilojen hinnanmäärityksen laskuri. Lähtötietojen perusteella laskuri arvioi tilan markkina-arvon sekä hehtaarin ja puustokuutiometrin keskihinnat. Muutaman perustiedon avulla Metsälehden uusi laskuri kertoo metsätilasi arvon. ”Markkinoille on tullut isoja toimijoita, jotka etsivät isoja, helposti hallinnoitavia kokonaisuuksia. Lisäksi se kertoo toteutuneiden kauppojen hehtaarihintojen vaihteluvälin. ”Metsätilan hinta voidaan määrittää eri lähdeaineistoja hyödyntävillä laskentatyökaluilla varsin luotettavasti, kun tila on riittävän iso”, Simosolin tekninen johtaja Antti Mäkinen sanoo. Pienten ja isojen metsätilojen markkinat ovat eriytyneet etenkin Kainuussa.” Pitkälle viety tiivistys Savonlinnassa toimivan Asuntoja Metsätori Oy:n kiinteistövälittäjä Seppo Kairikko testasi laskuria muutamalla tuoreella tilakaupalla. Tilakauppa ilman maastokäyntiä on silti harvinaista. Myöskään tiestön olemassaoloa ja kuntoa ei huomioida.” Kairikko näkee laskurin metsätilan arvonmäärityksen pitkälle vietynä tiivistyksenä. Metsän arvo -laskuriin syötetään perustiedot tilan sijainnista, koosta, puuston määrästä, tukkiprosentista ja maapohjan laadusta. Metsälehden tilaama yksityismetsänomistajille suunnattu hintalaskuri rakentui muun tuotekehityksen mukana. ”Heikkoutena pidän, että syöttötiedoissa ei ole taimikko-osuutta eikä hoitorästejä. Laskuri pohjautuu Hannu Liljeroosin ylläpitämään metsätilojen hintaseurantaan, johon hän on koonnut noin 90 prosenttia yksityismetsien tilakaupoista viiden vuoden ajalta. Enimmillään laskurin hinta-arviot poikkesivat toteutuneista jopa 35 prosentilla, mutta vaihtelua oli molempiin suuntiin.” Kairikko pitää laskuria helppokäyttöisenä, sillä syöttötietoja on vain kourallinen. Tällöin lehden kestotilaajat voivat käyttää palvelua rekisteröidyttyään Metsälehden verkkopalvelun käyttäjiksi. Yksityistilojen kokoluokassa Mäkinen ei näe hintakuplaa, vaikkakin sanoo tilamarkkinoiden lämmenneen Etelä-Suomessa. Isompi tila, luotettavampi arvio Laskurin on toteuttanut Simosol Oy, joka tarjoaa metsän arvonmääritystä instituutiosijoittajille
Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten toimistoissa keilausdata otetaan usein ensimmäisenä esille, jotta tiedetään mistä puhutaan. MIKKO HÄYRYNEN Alussa oli Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastot ja kaikki muu on tullut sen jälkeen. Laserkeilausdata on periaatteessa julkista Maanmittauslaitoksen verkossa, mutta mutkikkaiden toimien takana. Laserkeilauksen puustotiedot ovat niin tarkkoja, että laki ei salli niiden pohjalta laskettujen kuviotietojen julkistamista ilman maanomistajan lupaa. Maanmittauslaitoksen tilastot eivät kuitenkaan kerro puustotiedoista, metsätilan arvo riippuu kuitenkin enemkasvuolosuhteiden tuntemus ovat edelleen ensisijaisia.” Tieto sieltä, toinen täältä Metsätiloja koskevan tiedon tarjonta verkossa on kasvanut. Ja jos haluaa mennä yksinkertaisimman kautta, niin Google Mapsin satelliittikuvakin kertoo paljon. Nykyisin metsätilasta ja sen hintatasosta saa käsityksen ilman maastokäyntiäkin poimimalla eri lähteistä tiedon sieltä, toisen täältä. Ainakaan vielä, vaikka puustotietojen julkisuus on metsänomistajajärjestölle vaikea pala. Kehitys ei pysähdy. Tilastot kertovat metsätilojen hehtaarihintojen keskiarvot ja mediaanit maakunnittain. Metsälehti Makasiini 57 6840_.indd 57 8.3.2019 16.29. Helpoin tapa saada arvio oman tilan puuston määrästä ja tukkiprosentista on Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu. Laserkeilaus on nuori ja kehittyvä, mutta erittäin lupaava menetelmä. Metsälehden laskurin hinta-arvion luotettavuus riippuu paljolti lähtötietojen luotettavuudesta. Maaseudun Tulevaisuuden verkossa on Metsäpalvelu, joka antaa syötettyjen tietojen perusteella vertailuhinnat lähinnä samanlaisista, toteutuneista tilakaupoista. Osuuspankin OP metsä -sivulla on palvelu, jossa kiinteistönumeron perusteella saa tilan hinnan, pinta-alan, puuston kokonaistilavuuden ja hehtaarikohtaisen tilavuuden. Myös metsäyhtiöltä löytyy laskurit hintojen arviointiin. män puustosta kuin maasta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna on varsinainen runsaudensarvi tilojen ominaisuustietojen osalta, mutta palvelu ei kerro tilojen hinnoista. Puuston määrä on eritelty puuja puutavaralajeittain
Auto on 4,9 metriä pitkä. Sen leveys ja korkeus ovat reilut 1, 8 metriä. Henkilöautoversioon saa enimmillään seitsemän istuinta kolmeen riviin. TÄYTTÄ KAASUA! Volkkarin järkiauto kulkee kotimaisella biokaasulla käytännössä nollapäästöin. Huomaamatta kaasulla Päätimme kokeilla kaasumallia, koska halusimme kokea, miltä tuntuu ajaa kotimaisella biokaasulla kulkevaa autoa. Tilaa nimittäin riittää. Se sopisi myös metsäyrittäjälle tai puuntuottajalle. Tulos oli, että ei yhtään miltään – ajaessa eroa bensa-autoon ei huomaa. Keskikulutus koeajon aikana oli 5,4 kiloa kaasua. Metsäkäyttöön tosin sopisi paremmin bensatai dieselversio, joita saa nelivetoisina. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN Kaasu-Caddy tankattiin Mikkelin Haukivuorella. 58 Metsälehti Makasiini 6840_.indd 58 8.3.2019 16.29. Pakettiautona siinä on kuormatilaa yli neljä kuutiota. Tavaraa saa kyytiin takaluukusta ja sivuilla olevista liukuovista. Me kokeilimme kuitenkin kaasumallia. Biokaasu maksoi 1,4 euroa kilolta. TALOUS » KOEAJOSSA VW CADDY TGI 1,4 KW DGS Polttoaine: Metaanikaasu + bensiini Sylinteritilavuus: 1 395 cm 3 Moottorin teho: 81 kW Vääntömomentti: 200 Nm Huippunopeus: 174 km/h Kiihtyvyys 0-100 km/h: 12,9 s Kulutus keskimäärin: 5,0 kg/100 km Kulutus koeajossa: 5,4 kg/100 km Kaasutankin tilavuus: 37 kg Bensatankin tilavuus: 13 litraa CO 2 -päästö g/km: 121 g/km Akseliväli: 3 006 mm Raideleveys: 1 538 mm Maavara: 173 mm Hinta alkaen: 31 674 euroa VW CADDY on remonttija jakelufirmojen suosima työauto
Kaasun tankkaaminen kestää tupla-ajan bensatankin täyttöön verrattuna. Taka-akselin kohdalle sijoitetut kaasutankit tekevät autosta takapainotteisen, joten etuvedolla on vaikea päästä liikkeelle jäiseen ylämäkeen. Kaasun loppuessa järjestelmä vaihtaa automaattisesti bensalle. Edellä ajavan vauhtiin sopeutuva vakionopeussäädin toimi kuin ajatus. Pääpolttoainetta, biotai maakaasua – siis metaania, mahtuu tankkiin 37 kiloa. TARJOU KSE PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET 500 € www.kesla.com MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Sillä ajaa 800 kilometriä. CADDYN KÄYTTÖVOIMAVERO LISÄÄ KULUJA TGI (kaasu) TSI (bensa) TDI (diesel) Perusvero (€/vuosi) 228 255 262 Käyttövoimavero (€/vuosi) 283 482 Yhteensä (€/vuosi) 511 255 744 Kaasu-Caddyn moottorin teho on 81 kilowattia. Pitkällä matkalla se häiritsee, raksatai metsäajossa ei. Viisi kiloa sadalla kilometrillä Caddyn voimanlähde on bensiinimoottori, joka käy pääosin kaasulla. >> Metsälehti Makasiini 59 Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Nastarenkaiden melu tunkee sisälle. Etujen määrä on rajattu. Asfaltin kulumisurissa auto hakee suuntaa nastarenkailla, muuten se on vakaa ajettava. Lisätiedot myyjältäsi! VARUS TE SETELI! 6840_.indd 59 8.3.2019 16.29. Koeajoauton automaattivaihteisto helpotti kuitenkin niukkatehoisen auton ajoa. Tankkaus kestää ehkä kaksi kertaa saman ajan kuin bensa-auton tankin täyttö. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Lisäksi autossa on 13 litran bensatankki. Ohituksissa potkua saisi olla enemmän. Tankkauspisteen letku liitetään auton tankkausventtiiliin ja lukitaan salvalla. Tankattaessa kuuluu samanlainen siKaasuja bensatankille on oma polttoainemittarinsa, myös kulutusta seurataan erikseen. Xenon-valot ovat tehokkaat
Raaka-ainetta riittäisi jopa yllättävän paljon. Suurin hyöty kaasusta saadaan isoruokaisilla bensamoottoreilla. Mutta koska olemme Suomessa, valtio toisella kädellä rankaisee hiilineutraaliin kaasuun vaihtanutta autoilijaa korotetulla ajoneuvoverolla.. Julkisuudessa touhuttujen 750 000 sähköauton hankkimiseen kuluisi Huomaatko eron. Päästötöntä ja kotimaista Hiilineutraali biokaasu olisi edullinen keino alentaa liikenteen hiilipäästöjä. hinä kuin kumivenettä täytettäessä. Valmistajan ilmoittamalla kulutuksella sadan kilometrin ajo maksaisi biokaasulla 7 euroa. Lähes kaikki bioperäiset jätteet kelpaavat kaasun raaka-aineeksi. 15 miljardin ylimääräistä euroa, jotka valuisivat ulkomaille. Kaasu-Caddyn hinta on 2 000 euroa korkeampi kuin bensaversion. Koeajoauton järjestelmät tarkkailivat ympäristöä joka suuntaan. Vanhan bensa-auton muuntaminen kaasukäyttöiseksi maksaa 4 000 euroa. 0500 569 566 Nyt jo toisen jalostusvaiheen kuusen siemeniä saatavana Suomessa! TALOUS » KOEAJOSSA 60 Metsälehti Makasiini 6840_.indd 60 8.3.2019 16.29. Yhden henkilöauton vuoden polttoaine saataisiin alle hehtaarin nurmisadosta. Valmistajan ilmoittama keskikulutus on 5 kiloa kaasua sadalla kilometrillä. Puun mädätys kaasuksi ei onnistu. Lue lisää www.skogsplantor.se/fi Myynti Suomessa, puh. Valtio tukee muunnosta tuhannella eurolla. Ota yhteyttä, niin saat parhaat mahdolliset taimet ja suurimman kasvupotentiaalin juuri sinun metsääsi. Koeajossa kulutus oli 5,4 kiloa sadalla kilometrillä. Kilo biokaasua maksaa 1,4 euroa. Puolen miljoonan kaasuauton appeet saataisiin 400 000 peltohehtaarilta. Esimerkiksi sähköllä toimiva VW Golf maksaa 20 000 euroa enemmän kuin sama auto bensakoneella. Bensakoneella saman matkan ajaisi 8,2 eurolla ja dieselillä reilut seitsemän euroa. Oikea taimivalinta voi nostaa metsäsi arvoa 24% Olemme jalostaneet taimia jo puolen vuosisadan ajan, minkä ansiosta voimme tarjota jopa 24% paremman kasvun. l Ohjaamossa on reilusti tilaa eikä penkeissäkään ole valittamista. Saman määrän biokaasuautoja saisi 1,5 miljardilla, mutta kotipolttoinen kaasu lisäisi tulovirtoja omassa maassa. Saat sekä varmuutta että vaurautta
LUONNOSSA » ENNEN & NYT keskipituus 11 metriä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kuusen taimet kiihdyttivät nopeasti kasvuun ja työntyivät pintakasvillisuudesta piittaamatta ylöspäin. Niiden sekaan oli syntynyt hentovartinen, mutta sakea kuusten pituinen koivuvitelikko. Myyntipuuta kertynee 70 kuutiota. 2019 2009 PARIN hehtaarin peltoheitto metsän keskellä Pohjois-Savossa metsitettiin vuonna 1999. Nyt palasimme katsomaan sitä. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen kuuset olivat 2–3-metrisiä. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana kuuset ovat kasvaneet pituutta keskimäärin metrin vuodessa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Räjähtävää kasvua Vuonna 1999 istutettua kuusikkoa pitäisi jo harventaa. Puuston valtapituus oli 13 metriä ja Metsälehti Makasiini 61 6843_.indd 61 8.3.2019 15.59. Harvennusmalli puolestaan kertoo, että metsä on välittömästi harvennuksen tarpeessa. Valmiiksi raivatusta taimikosta otettua kuvaa käytettiin Metsäkustannuksen taimikonhoito-oppaan kansikuvana. Harvennuksen jälkeen kuusikon kasvu nopeutuu entisestään. Pääosa koivuista raivattiin pois vuonna 2009. Paakkutaimia istuttaen viljely sujui joutuisasti. Liitä mukaan yhteystietosi. Professori Kari Mielikäinen ennustaa, että peltokuusikkoon karttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana puuta lisää 170 kuutiometriä hehtaarille, jolloin puuston tilavuus kohoaa yhteensä 250 kuutioon ja metsikkö voidaan harventaa toistamiseen.. Alueelle vedettiin kyntöauralla palteet reilun kahden metrin välein, myös ojat kunnostettiin ennen istutusta. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Harvennuksessa puuston pohjapinta-ala alennetaan noin 13 neliömetriin hehtaarilla, eli reilu puolet kuusista poistetaan. Harvennuksessa kertyy myyntipuuta arviolta 70 kuutiometriä hehtaarilla – ei ihan huonosti siis. Maisema oli tyystin erilainen: näkymää metsäautotieltä hallitsi toistakymmentä metriä korkea kuusiseinä. Istutuskuusikko on kymmenessä vuodessa varttunut kasvatusmetsäksi. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. Puuston pohjapinta-ala on 26 neliömetriä hehtaarilla. Vesakko raivattiin kuusikosta vuonna 2009. Puiden keskiläpimitta on 17 senttiä, suurimmat kuusista ovat rinnantasalta jo 20-senttisiä. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Puut ovat runkomuodoltaan tyvekkäitä. Relaskooppitaulukko paljastaa tilavuudeksi 150 kuutiota hehtaarilla. fi. Maa oli viljavuudeltaan lehtomaista
Laululennon näkee ja kuulee jo ennen aprillipäivää. LUONNOSSA » LUHTA 6844_.indd 62 8.3.2019 16.00. 62 Metsälehti Makasiini Ajoissa liikkeellä Pikkulinnut aloittavat pesäpuuhat melkein talvella ehtiäkseen valmistautua seuraavaan talveen. Myös isoilla siivekkäillä pitää kiirettä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA ”Miks leivo lennät Suomehen, niin varhain kevähällä.” Lauluntekijä kummasteli kiurun saapumista lumisille pelloille, mutta nykyään ne tulevat vielä aikaisemmin
Metsälehti Makasiini 63 6844_.indd 63 8.3.2019 16.00
Tiaisten talvisäästöt Suomessa talvehtivat metsän tiaiset ovat hyönteissyöjiä, joita pakkastalvi koettelee kaikin tavoin. Laulun mukaan kiurua houkuttavat isänmaallisen linnunmielen ohella Suomen kauneus ja kanteleen soitto. Työ ja hyöty koituvat eri yksilöille ja usein myös eri lajeille, mutta laajemmassa mitassa kaikki jeesaavat toisiaan. Joutsenenkin kevätmuutto on aikaistunut melkein kuukaudella ja keväthankien aikaan kaikki aikuiset joutsenet lentelevät pesimäalueillaan. 64 Metsälehti Makasiini INAKIN kaikki ikäiseni ovat kansakoulussa laulaneet: ”Miks leivo lennät Suomehen, niin varh a i n ke v ä h ä l l ä .” Aleksanteri Rahkonen kirjoitti säkeet 1800-luvulla, jonka jälkeen leivon nimi vaihtui vähitellen kiuruksi. Enimmän osan vuorokaudesta joutsenet ruokailevat jäättömissä koskipaikoissa tai järvien luusuoissa. Maaliskuun yössä kaikuu helmipöllön puputtava kevätlaulu. Vatsantäytettä ei löydy mistään muualta. Talven aikana varastot syödään. Rahkosen leivoihin verrattuna nykyiset kiurut saapuvat Suomeen entistä aikaisemmin. Lintututkijoilla on nykyään toisenlainen teoria kiurun innoittajista. Tiaiset mitoittavat ensimmäisen pesinnän sellaiseen aikaan, jolloin poikasten kuoriutuessa kaikki metsän pörriäiset heräävät. Yksittäinen kiurupari tuntuu puurtavan enemmän lajinsa säilymiseksi kuin omaksi hyväkseen. Ennen lajikumppaneitaan saapunut kiuru ehtii vallata parhaan peltoaukean. Tiaisten talvikuolleisuus on vielä isompi kuin kiurulla, joten kannan säilyminen vaatii kaksi isoa pesuetta. Kiuruja kuolee muuttomatkoilla ja talvialueilla. Ajoissa aloitettu pesiminen mahdollistaa kesän mittaan jopa kolme pesuetta. Varhaiselle pesimäajalle löytyy muitakin syitä. Muutama viikko myöhemmin emo kurkistelee vanhasta palokärjen kolosta tai isosta linnunpöntöstä. Kiurun laulun voi kuulla Oulun korkeudellakin ennen aprillipäivää. Tässä vaiheessa hämähäkeistä, perhosista tai pulleista toukista ei näy eikä kuulu merkkiäkään. Jos niiden elämää seuraa tarkemmin, joutuu pohtimaan varhaisen kevätmuuton hyötyjä. >> 6844_.indd 64 8.3.2019 16.00. Myös laululennossa ne ovat helppo ja houkuttava saalis nuolihaukalle ja muille ilmojen pedoille. Loppukesällä ne hamstraavat talvikellarin täyteen: pyytävät ja kätkevät kaarnanrakoihin, naavatuppoihin ja muihin piiloihin saalistamiaan ötököitä. Maaliskuu on paras laulukuukausi ja sen lopussa alkaa pesäkolojen kaivaminen lahopökkelöihin. Aamuvarhaisella ne käväisevät hätäisesti lumisella suoaukealla, tepastelevat lumesta hädin tuskin pilkottavan pesämättään ympärilMaaliskuu on paras laulukuukausi ja sen lopussa alkaa pesäkolojen kaivaminen lahopökkelöihin. Kesä voi loppua kesken Pohjois-Suomen soilla ja saloilla ensimmäinen ja näkyvin muuttolintu on joutsen. Silloin ei perhehuolia tarvita, joten nuorison pitää pärjätä omin nokkinensa. Jos kuitenkin helmikuuhun osuu vähän lauhempi päivä, kevätlaulut helkkyvät. Tiaisten lisäksi myös puukiipijä osallistuu sekä keräämiseen että syömiseen. Tiedustelijat tulevat helmikuussa ja maaliskuu on Etelä-Suomessa tärkein kevätmuuttokuukausi
Metsälehti Makasiini 65 6844_.indd 65 8.3.2019 16.00
6844_.indd 66 8.3.2019 16.00. Aikuiset joutsenparit tulevat Suomeen jo hiihtokelien aikaan. 66 Metsälehti Makasiini Lapissa kurjet palaavat vaihtelevan lumisille soille ja munivat oitis mättäiden paljastuessa. Kesän pituus riittää juuri ja juuri kurjenpoikasen kasvamiseen täysikokoiseksi. Joutsenia on niin paljon, että hyvästä pesäsuosta tai -lammesta pitää tapella
Maakotkat munivat aprillipäivän tietämissä, joten Lapissa kipakoita pakkasia riittää melkein koko haudonnan ajaksi. Munien hautomiseen ja poikasten kasvamiseen lentokykyiseksi kuluu kuusi kuukautta. Joutsenkanta on sen verran tiheä, että oma pesimäsuo vaatii vartiointia nuoremmilta uudisasukkailta. Aika ei yksinkertaisesti riitä pesän rakentamiseen. Kuusikosta helisee puukiipijän pajulintumainen säe, johon välillä sekoittuu tiaisten, punatulkkujen tai vihervarpusten kevätlaulua. Jos kevät myöhästyy ja jos syyspakkaset tulevat varhain, lentokyvyttömät joutsenenpojat jäätyvät suorimpeen. Pimeässä puputtaa helmipöllö ja varpuspöllön vihellys kaikuu aamun sarastaessa. Pohjois-Suomessa ja Lapissa yleinen järripeippo saapuu pari viikkoa ennen lähisukulaista tavallista peippoa. Joutsenkannan kasvu osoittaa, miten sulan ajan pidentyminen suosii lajia. Värikäs peippo on laulajana onneton. Laulusäe on särisevä ”JÄRRR!” lä ja lentävät takaisin jokivarren sulaan. Metsälehti Makasiini 67 Töyhtötiainen pesii varhain ehtiäkseen syyskesän aikana kerätä isot talvivarastot ennen hämähäkkien ja hyönteisten katoamista. Ison linnun pitää aloittaa pesiminen niin aikaisin kuin mahdollista. l Vihervarpunen kuuluu varhaisten muuttolintujen ja kevätlaulajien joukkoon. Konsertti aamuvirkulle Asun Oulun pohjoispuolella, jossa maaliskuu on täysi talvikuukausi ja ja sen loppupuolisko parasta hiihtosesonkia. Etelä-Suomen metsälampien rannoille kurjet kasaavat komean pesäkeon, mutta runsaslumisessa Kainuussa tai Metsä-Lapissa ne munivat suoraan korkeille mättäille lumen ja jään keskelle. Joutsenen tavoin jokainen muukin saman kokoluokan siipiniekka pyrkii varhaiseen pesimiseen. Ison linnun pitää aloittaa pesiminen niin aikaisin kuin mahdollista. Auringonnousu saa tikat pärryttämään ja pyyt piiskuttamaan. Ylimmässä Lapissa kesän pituus on ainoa tekijä, joka estää kurkia runsastumasta. 6844_.indd 67 8.3.2019 16.00. Useimmat kuntoilevat lähimmäiseni ihmettelevät, kun kerron metsät täyttävästä linnunlaulusta: ”Eihän siellä mitään kuule!” Kyllä hekin kuulisivat, jos lähtisivät ladulle vähän aikaisemmin. Aikainen lintu madon nappaa.
690 € 590 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. vuotta SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. vuotta 399 € Kaupan päälle turvakypärä ja kombikannu! 259 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS410CX Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Microlite Paino 4,2 kg Polttoainesäiliö 0,32 L Öljy 0,22 L Takuu 2. 15 m Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa Ohjaustehostimella 5590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV750L EFI T3B EPS Moottori 695 CC, yksisylinterinen, nestejäähdytteinen, nelitahtinen EFI Voimansiirto CVT-automaatti Eturenkaat 25x8-12, takarenkaat 25x10-12 Maavara 280 mm Akseliväli 1455 mm Ohjaustehostin, sähkövinssi, vetokoukku Takuu 24 kk Tehokas uutuusmalli! 6790 € 3990 € norm. WWW.KONE-GLANS.FI 6849_.indd 68 8.3.2019 16.02. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V Takuu 1. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty 399 € AUTOTALLI SUNYARD 15 M Mitat (P,L,K): 500x299x232 cm eli n. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli VAKIONA! Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupanpäälle! 295 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Moottori 51,7 cm , 3,4 HV / 2,5 kW Vakioterälaite 41 cm / 16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Öljypumppu automaattinen ja säädettävä Paino 5,4 kg Takuu 2. vuosi HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P,L,K): 250x190x207 cm eli n. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € Pöllinpituus max. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta
Lauantaisin se meinasi vaniljajäätelöpokaletta ananasrenkaalla, joskus peräti kinuskitai suklaakastikkeella. Samalla paketoimme menneen viikon ja luomme mukavan pohjan alkavalle allakanaukeamalle. Pyhän sauna on pyhäsauna NYKYPÄIVÄNÄ TUOLLAISTEN traditioiden vaaliminen on hirmuisen vaikeaa, on ainakin minulle. Varsinaisina pyhinä emme kylpeneet koskaan, pyhät olivat pyhiä. Ankarimpana heinäntekoaikana sellaista tapahtui, samoin arjelle osuneiden juhlapyhien aattoina. Pöytäkirjaa emme pidä, mutta jos pitäisimme, olisimme varmasti kirjanneet siihen maininnan siitä, että seuramme jokaisen jäsenen henkinen tila on kohentunut kokoontumisiemme myötä. Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta vanhempieni työnarkkaruudesta huolimatta työnteko alkoi sunnuntaisin vasta kirkonmenojen varmasti päätyttyä. Humaltuminen tai alkoholin nautiskelu ei kuulu seuramme toimintaan, saunakaljat saatamme kyllä napata. SE OLI HYVÄ SILLEESTI, ja siitäkin syystä voisin kehua penska-aikaani vaikka kuinka. Suomeksi sanottuna saunomme joka sunnuntai. Tuo sapattiaika tarkoitti isälle ja äidille aamunavetan jälkeistä päiväunituokiota. Ihan jo sillä, jotta pyhänpito, saunominen ja tietyt säännöllisyydet parantavat ihmisten olotiloja niin, että saunattomina päivinä tulee väkisinkin tehtyä tavallista enemmän hyviä asioita paitsi itselleen, myös muille.. Harvakseltaan lämmitimme saunan myös muina päivinä. Keskiviikon saunanjälkeisiltanen tarkoitti kiukaalla kypsytettyä lenkinpätkää, joka huuhdeltiin alas lasillisella keltaista tai punaista limpparia. Uusia jäseniä seuraamme ei oteta, mutta ihan vinkkinä: Perustakaapas itse kukainenkin vastaavanlaisia porukoita. Aloittelemme kolmen maissa ja lopettelemme parin tunnin kuluttua – parhaimmillaan olemme löylytelleet kuusikin tuntia välillä viilutellen. Yksi tärkeimmistä oli se, jotta sauna lämmitettiin kaksi kertaa viikossa eli keskiviikkona ja lauantaina. Heidän kerallaan olen tullut perustaneeksi saunaseuran, jonka toiminta yhdistää kaksi lapsuuteni säännöllisyyttä. Ja jos teille joku tulee ämpyttämään siitä, että suomalainen saunanlämmitys sulattaa napajäätiköt, niin olkaa viksusti vaiti. l Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » PAKINA KU VA SE PP O SA M U LI 7169_.indd 69 8.3.2019 16.03. Joskus puhumme enemmän, joskus vähemmän, toisinaan asiaa ja toisinaan pelkkää soopaa. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä PENSKA-AIKANI oli siitäkin mukavaa, että silloin pätivät tietyt säännöllisyydet. Moinen annos nautiskeltiin Napakymppiä tai jotakin Pertsa Reposen viihdeohjelmaa katsellen, Kari Salmelaisen läpändeeruksille tai Heikki Kinnusen sketsihahmoille naureskellen. Kiire ja deadlinet pilaavat monet hyvät asiat, mutta viime vuosina olen löytänyt ympärilleni eräitä ihmisiä, joiden aivorasiat nakuttelevat samantahtisesti kuin minulla. Saunaanpääsy kajasteli ajatuksissa pitkin päivää ja monesti siihen liittyi odotus jostain harvinaisemmasta herkusta. HUOMIONARVOISINTA ON kuitenkin se, että löylyistä lähtiessämme voimme poikkeuksetta paremmin kuin niihin mennessämme. Surku vain, että olen ymmärtänyt sen kaikki hienoudet vasta keski-ikäistyessäni – jos olisin herännyt siihen asiaan aikaisemmin, olisin varmasti kiittänyt isää ja äitiä kädestäpitäen jokaisesta lapsuuteni kylpyillasta ja pyhäaamusta. Nimenomaan yhdellä lasillisella, koska tasasimme kaksi litraista limupulloa tarkasti kaikkien osilletulijoiden kesken. Mutta yksikin lasillinen piisasi, kun sen joi hitaasti nautiskellen
Vitsaskuuset halkaistaan latvasta alkaen kahtia. Myös latvan pikkuoksat kannattaa jättää karsimatta. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY Menneen maailman aita Perinteisen pistoaidan tekemiseen voi hakea tuntumaa esimerkiksi talkooleiriltä. 6845_.indd 70 8.3.2019 16.05. Halkeama etenee taivuttamalla puolikkaita toisistaan erilleen. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Tiheästi kasvaneet alikasvoskuuset ovat parhaita vitsaspuita, sillä hitaasti kasvanut pienioksainen kuusi halkeaa ja taipuu parhaiten. Kuuset voi kiskaista juurineen maasta, jolloin juuritupsut muodostavat kauniin yksityiskohdan valmiiseen aitaan. Sopiva vitsaskuusi on noin sormenvahvuinen ja pituudeltaan reilu metri
Hiilletty osa olisi hyvä ulottua noin 10 senttiä maanpinnan yläpuolelle. Jos tätä vertaa nykysuomalaiseen maisemaan, voi todeta, että aitoja oli reippaasti enemmän kuin nykyisiä metsäautoteitä, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin metsäojia. Niitä näkee vanhoissa suomalaisissa maisemamaalauksissa ja elokuvissa, mutta maastosta aidat ovat lahonneet. Latvan voi käyttää muutaman sentin paksuuteen saakka. Kunnolla tehty aita kestää aidanselällä istumista tai seisomista. >> 6845_.indd 71 8.3.2019 16.05. Säästääkseen metsiä valtiovalta pyrki jo 1700-luvulta lähtien rajoittamaan aitojen tekoa – tosin usein huonolla menestyksellä. Haapa sen sijaan kannattaa kuivumisen edistämiseksi aisata Aitaan tarvitaan kahdenlaisia seipäitä: varsinaisia seipäitä ja tukiseipäitä. Pituudeltaan seipäät ovat puolestatoista metristä kolmeen. Ne ovat osa mielenmaisemaa, mutta eivät enää osa todellista maisemaa. Aitamestari Matti Partio kokeilee talkoissa valmistuneen aidan kestävyyttä. Varsinaiset seipäät muodostavat pystyyn tulevat seiväsparit ja tukiseiväs pannaan vinotueksi estämään aitaa kaatumasta. Tiheiköstä aidaspuita Viime vuosisadan alussa Suomi oli maailman aitarikkain maa. Yksi syy perinteisten aitojen vähenemiseen oli lopulta puun arvon nousu. Seipäiksi käyvät tyveltään noin 2,5–5 sentin pikkukuuset. Aidaksen sopivin paksuus tyvipäästä on noin seitsemästä kahdeksaan senttiä, mutta jo viisikin senttiä riittää. Puuta ei enää kannattanut käyttää aitaan, etenkin kun kelvollisen aidan sai Aitoihin on käytetty vanhastaan sekä halkaistua että pyöreää puuta. Nykyisin aidat tehdään useimmiten pyöreästä puusta, sillä halkaistaviksi sopiville paksummille rungoille on muutakin käyttöä. Hyviä aidaksia saa etenkin kuusesta ja haavasta. Erään arvion mukaan aitojemme yhteenlaskettu pituus olisi yltänyt 18,5 kertaa maapallon ympäri. Seipäiden alapäät kuoritaan noin puolen metrin matkalta, teroitetaan ja hiilletään nuotiolla lahoamista vastaan. Sittemmin pistoaidat ovat jääneet lähinnä iäkkäiden ihmisten muistoihin. Kuusiaidas kuivuu karsimisesta kuoreen aiheutuneiden aukkojen kautta ja karistaa lopunkin kuoren aidassa itsestään. Ohuemmista tulee tukiseipäitä ja paksummista varsinaisia seipäitä. Metsälehti Makasiini 71 ITSAKSIN sidottu ja viistoon ladottu pistoaita oli tärkeä osa suomalaista maisemaa vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Myös kataja on kestävä seiväspuu, mutta sitä ei yleensä ole yhtä suuria määriä saatavilla kuin kuusta. Aikoinaan aitoihin kuluikin enemmän puuta kuin mihinkään muuhun rakennelmaan. Seipäiden yläpäät saavat jäädä korkealle aidanselän yläpuolelle ja niihin voi jättää koristeeksi latvatupsun
Vitsaksen tyvi on paksu ja jäykkä. Näin sidos ei pääse purkautumaan. Vitsassidos voidaan tehdä muutamalla eri tavalla. Tässä esitellään tapa, jossa halkaistu vitsas muodostaa kahdeksikon seiväsparin ympärille. Latva kierretään muutama kerta tämän jälkeen vitsaksen paksumman puolen ympärille. ”Jatkuvan kasvatuksen metsässä on usein tiheitä kohtia. 4. Lisäksi vitsaksen kuori suojaa auringon ultraviolettisäteilyltä ja estää puun haurastumista. Sitominen aloitetaan kiertämällä vitsaksen latva toisen seipään ympärille kuoripuoli ulospäin. Kun sen painaa lopuksi seipäiden väliin, sidos lukittuu kestäväksi. Näistä on hyvä hakea pitkää ja ohutta riukua aitatarpeiksi”, Sulkava kertoo. Katoaako ojienkin muisto niiden sammaloituessa yhtä kauniisti kuin vanhan aidan. 3. Tilan pihapiirin laidalta löytyi vielä jäänteitä vanhasta aidasta. Hän hoitaa talouskäytössä olevia metsiä jatkuvan kasvatuksen periaatteella, joskin luonnonsuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon virallisia vaatimuksia tiukemmin. Muuten harvennuksia pyritään välttämään, koska niiden aiheuttama kulu on turha luonnon hoitaessa harvennuksen.” Maisema muuttuu Tällä kertaa aidaspuita hakiessa mielessä oli perinnemaiseman hoito. Kannattaa kiertää myötäpäivään, jotta myöhemmissä vaiheissa tehtävä kiertäminen ei avaa latvan kierroksia. Koska pikkukuuset ovat luonnostaan myötäpäivään kiertyneitä, on luontevaa kiertää myös vitsasta myötäpäivään. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY aikaan metallilangasta paljon vähemmällä työllä. Samalla raivattiin umpeen kasvanutta metsälaidunta. Nykyajan maisema-aitoihin tarvittavan puun määrä on mitätön entisaikaan nähden. 2. Vitsaksen kiertämistä kahdeksikoksi seipäiden väliin jatketaan niin monta kierrosta kuin vitsaksessa riittää pituutta. Miten kauniisti aita sopiikaan vielä näin raunioituneena maisemaan. Nykyisin osa metsäojista on todettu tarpeettomiksi lähes samaan tapaan kuin reilu sata vuotta sitten osa aidoista. Kun vitsas kierretään myös toisen seipään ympärille, sen itsensä ympärille kierretyt latvahavut puristuvat seipään ja vitsaksen väliin. Kävin aitatalkoissa Suomen Luonnonsuojeluliiton omistamalla tilalla Heinäveden Vihtarissa. Harmaantuneet aidakset ovat kuin mitä tahansa lahopuita, mutta niiden säntillisestä järjestyksestä on vielä sen verran jäljellä, että ihmistyön jälki näkyy. Mitä mieltä aitatarpeiden hausta metsästä on Luonnonsuojeluliiton tilanhoitaja Risto Sulkava. Samalla vitsasta kierretään puoli kierrosta itsensä ympäri myötäpäivään, jotta kuoripuoli tulee toisenkin seipään ympärillä ulospäin. Silti aidantekoa voi yhä ajatella myös metsäluonnon tai metsänhoidon kannalta. Näin päin vitsas kestää paremmin jyrkän taivuttamisen seipään ympäri. Tilan metsistä suurin osa on suojeltu, pienempi osa toimii luonnonmukaisen metsänhoidon kokeiluja neuvontamaana. 1. Vitsasta on tarpeen kiertää sidottaessa hiukan myös itsensä ympäri, jotta kuoripuoli tulee sidoksessa ulospäin. ”Toki pitää jättää alikasvosta ja välikerrosta, joista kasvaa tuleva arvopuu, mutta taimia syntyy melkein aina ylen määrin, eli varaa harventaa riukuaidan verran kyllä on. 6845_.indd 72 8.3.2019 16.05. Joka kierroksella on muistettava kiertää vitsasta myös itsensä ympäri puoli kierrosta. Aidanseipäät olivat kaatuneet ja aidakset painuneet lähelle maata. Maitohorsmat kasvoivat painunutta aidanselkää korkeammalla
Seipäiden alle asetettu metalliputki pitää seipäät sopivasti koholla, jolloin ne ovat liekeissä, mutta eivät kosketa palavia puita. Perinteistä aitaa tehdään nykyään enemmän vanhojen maisemamielikuvien henkiin herättämiseksi kuin käytännön tarpeeseen. Tukiseiväs pujotetaan seiväsparin väliin ja jännitetään tukevasti maahan. Hän on tehnyt aitoja sekä yksityispihoihin että Metsähallituksen tilaamana luonnonsuojelualueille. Pistoaidan kauneus taitaa olla juuri tässä: siinä yhdistyvät metsän monimuotoisuus ja perinteinen maatalousmaisema. 3. Partion mukaan työssä ei tarvitse olla turhan tarkka. Jos jokin vitsas ei asetu aivan täsmällisesti, ei se haittaa. l Kiitokset aitatalkoiden järjestäjille: Ilmari Räsäsen Säätiö, Pirteä Pässi Oy, KYNÄ-hanke, Maaja kotitalousnaiset sekä Heinäveden Luonnonystävät ry. SEIPÄIDEN tyvien hiiltämistä varten voi rakentaa tiilistä ja metalliromusta ”uunin”, jonka sivuaukosta työnnetään sisään polttopuut ja etuaukosta seipäiden tyvipäät. Tukiseipään päälle tulee ensin aidas ja sidos tehdään vasta sen jälkeen. AIDAN aloituskohtaan pannaan kivi pitämään ensimmäisen aidaksen päätä koholla. Oppia talkoissa Aitatalkoiden mestariksi on pyydetty ristiinalainen Matti Partio. Metsälehti Makasiini 73 TEE NÄIN: 1 3 5 2 4 6 Maisema on loputonta muutosta. . Murtumakohdasta puolikkaita lähdetään vetämään toisistaan irti. 6845_.indd 73 8.3.2019 16.05. 6. Niinpä unohdettu aita kannattaa herättää henkiin. Tilalla lampaita ja metsän eläimiä pitää toisistaan erillään sähköistetty petoaita. MATTI Partio työntää tukiseivästä paikalleen. SEIPÄILLE kannattaa tökätä rautakangella reiät, jotta ne painuvat tarpeeksi syvälle. Erilaisissa perinnetapahtumissa Partio tekee aitaa näytösluontoisesti. Partio sitoo aidan aloitusseiväsparissa joka välistä, mutta muissa seiväspareissa 4–5 kohdasta. HALKEAMISTA ohjataan taivuttamalla aina sitä puolikasta, joka meinaa kasvaa toista paksummaksi, voimakkaammin. Rakennukset ja niitä ympäröivä viljelysmaisema ovat osa Vihtarin mäkiasutusta, joka on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Seipäät nousevat taivasta kohti eripituisina ja viistot aidakset seurailevat mäkistä peltoa. Ennen aidanteon aloittamista päätetään aidasten haluttu kaltevuus, joka ilmaistaan sen mukaan, kuinka monen seiväsparin läpi yksi aidas kulkee. Niissä halukkaat pääsevät tekemään kaikkia työvaiheita. Pikkukuusten tiheikkö on kuin ryöminyt avoimen pellon keskelle. 2. Kyllä se aidassa pysyy eikä valmiista kokonaisuudesta jokaista yksityiskohtaa huomaa.” Päivän aikana talkooporukka saa aikaiseksi nelisenkymmentä syliä eli noin 70 metriä aitaa, mikä on suunnilleen entisajan torpparilla vaadittu päivätyöurakka. 4. Aidasten asettelu on helpompaa, kun seiväsparin yläpäät harottavat hiukan toisistaan ulospäin. 1. Hyvä keino oppia pistoaidan tekoa on osallistua talkoisiin. Toinen mahdollisuus on aloittaa halkaiseminen oksanhangasta. 5. ”Pienet virheet sallitaan. Havut ja kuustenjuuret koristavat sieltä täältä uudenuutukaista aitaa. Kun huolehtii, että halkeamakohdassa näkyy jatkuvasti puun ydinjuonne, onnistuu halkaiseminen latvasta tyveen saakka. VITSAKSEN halkaisun voi aloittaa taittamalla vitsaksen latvaa, jolloin puu murtuu puoliksi. Lyhytjuoksuisessa aidassa aidakset kulkevat vain kahden seiväsparin läpi. Nykyaikaisessa lauta-aidassa virheet näkyisivät, mutta eivät vaihtelevasta luonnonmateriaalista tehdyssä pistoaidassa. Sidottaessa seipäät jännitettään niin, että aidakset jäävät tiukasti niiden väliin
”Periaatteessa tilauksesta kaikkea puusta, paitsi ei aivan suoraa ja kliinistä.” Kalusteet tehdään keskisuomalaisesta puusta. Puustikki Oy:n valmistamia kalusteita voi hyvällä syyllä kutsua eeppisiksi. Puustikki hankkii käyttämänsä puut Kouhian sahalta. Jyväskylän Tikka koskella toimivan Puustikin myyntivalttina on aitous ja tyyli, jollaista ei Suomesta tai maailmalta löydy. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ KUN Puustikki Oy:n vetäjä Jarkko Pilvinen esittelee lohikäärmeenpäillä koristeltua viikinkihenkistä kaappia, ymmärtää hyvin, miksi hän mielellään luonnehtii yrityksen valmistamia tuotteita eeppisiksi (=valtava, suunnaton, mahtava, järisyttävä). Tällaisten uniikkien tuotteiden hinnoittelu on haastavaa.” Eeppisten luomusten lisäksi Puustikki valmistaa tavanomaisempia, mutta tyylille uskollisia tuotteita koruista ja leikkuualustoista kodin ja yritysten kalusteisiin. ”Tämäkin asiakas sanoi, että voisi ostaa kalusteet mistä vaan, mutta meidän tyylimme ratkaisi kaupat. ”Kaapin on tilannut eräs maailmankansalainen, jonka nimeä en voi paljastaa. Puustikki Oy:n Jarkko Pilvinen ja juuri asiakkaalle valmistuva kaappi. Hän tilasi meiltä jo aiemmin viikinkisängyn, jonka valmistukseen kului aikaa yli kaksi kuukautta ja puuta noin puolitoista kuutiota”, kertoo Pilvinen. LOHIKÄÄRMEITÄ TIKKAKOSKELTA TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6848_.indd 74 8.3.2019 16.06. Sängyn myyntihinta oli 35 000 euroa ja kaapin 22 000 euroa. Runko on mäntyä, lohikäärmeenpäät on tehty koivusta. Sitä ostetaan Kouhian sahalta 100–250 milliä leveänä ja 50 milliä paksuna särmättynä, mutta höyläämättömänä lankkuna. Kaapin tyylikkyys ja työjälki mykistävät nimittäin kenet tahansa
”Toivon, että saamme jatkossa entistä enemmän jalansijaa ulkomailta, sillä Suomen markkina on lopulta rajallinen. Tilauskirjat ovat ainakin 3–4 kuukautta täynnä. l 6848_.indd 75 8.3.2019 16.06. ”Suurin innoittajani on vuonna 2011 julkaistu Skyrim-peli. ”Minä olen pian ainoa, jolla ei ole alan koulutusta. ”Esimerkiksi Viikingitja Game of Thrones -tv-sarjat ovat selvästi lisänneet kiinnostusta tuotteisiimme.” Rock-henkisiksikin luonnehditut kalusteet kiinnostavat myös baareja ja ravintoloita. Lopullisesti harrastuksesta tuli työ, kun hän perusti Puustikki Oy:n vuonna 2013. Puusepänverstaan nopea kasvu on alalla varsin poikkeuksellista. Poikkeuksellista kasvua Jarkko Pilvisen, 37, ura puuseppänä sai alkusysäyksen vuonna 2006, kun hän valmisti itselleen harrastusmielessä tietokonepöydän ja tv-tason. LOHIKÄÄRMEITÄ TIKKAKOSKELTA Lohikäärme valmistettiin katseiden vangitsijaksi messuille, mutta sen voi halutessaan ostaa verkkokaupasta. Kaapin viikinkikirves syntyi kahdesta retkikirveen terästä, joihin taottiin mukaan ajan patinaa. Puustikin sisustamia baareja löytyy jo useammasta kaupungista. ”Emme väitä, että olisimme maailman parhaita puuseppiä, mutta erotumme varmasti tyylillämme. Haluamme tehdä enemmän tosi eeppisiä juttuja, sillä ne ovat meidän ehdoton vahvuutemme.” . ”Vieläkään tämä ei tunnu työltä. HInta 25 000 euroa. Pilvinen myöntää vasta viimeisen vuoden aikana itsekin ymmärtäneensä, että Tikkakoskella ollaan toteuttamassa ”maailmanluokan juttua”. Päivät tosin venyvät usein pitkiksi, kun innostun toteut tamaan visioitani.” Nykyään Pilvisellä on visioidensa toteuttamisessa apuna viisi työntekijää: neljä puuseppää ja yksi koruseppä. Oman verstaspanokseni olen myynyt yli vuodeksi eteenpäin.” Tietokonepeli innoittajana Idea viikinkihenkisistä huonekaluista ja käyttöesineistä on lähtöisin Pilvisen intohimosta viikinkiaiheisiin tietokonepeleihin ja tv-sarjoihin. Metsälehti Makasiini 75 ”Haluamme tehdä enemmän tosi eeppisiä juttuja, sillä ne ovat meidän ehdoton vahvuu temme.” Visioiden toteuttamisessa vaaditaan monenlaista kekseliäisyyttä. Olen aivan hullu Skyrim-fani ja ammennan siitä ideoita edelleen.” Pilvinen uskoo, että maailmanlaajuinen viikinkibuumi on satanut suoraan Puustikin laariin. Siksi alan suorittaa käsityömestarin ammattitutkintoa.” Yrittäjäksi Pilvinen ryhtyi lukioja kauppakoulupohjalta
Siinäpä se yleinen laiminlyönti on, sillä otollisinta aikaa on havupuilla 3–5 vuotta, koivulla vähemmän. Korjuutiimissä on tiimiesimies, korjuuvastaava sekä puoliaikainen toimistonhoitaja. Haemme Joensuuhun METSÄPALVELUPÄÄLLIKKÖÄ johtamaan pohjoisen ja läntisen alueiden metsätiimejä sekä metsäpalvelujen myyntiä. Vuotuinen liikevaihtomme on noin 5,0 milj.euroa ja metsänomistajajäseniä 3000 ja hakkuusuunnitteemme liki 900000 m3 Haemme joukkoomme KORJUUVASTAAVAA toimipaikkana Pulkkilan toimisto Korjuuvastaava tarjous hinnoittelee ja sopii metsänomistajien kanssa mhy:n korjuupalveluun tulevat leimikot, hoitaa puunkorjuun tienvarteen yrittäjiemme kanssa sekä tekee metsänomistajalle tilitykset ja selvityksen korjuusta. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukainen. Lisätietoja antavat johtaja Harri Välimäki puh. Arvostamme aiempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä. Mutta palataanpa lumituhoihin ja niiden torjuntaan. Taimikon harvennusta tärkeämpi on nuoren metsän ensiharvennus, jossa muiden seikkojen ohella tulisi kiinnittää erityistä huomiota kasvatettavan, jäljelle jäävän puuston oksistoon – niiden tasaiseen jakautumiseen rungon ympärille, aivan kuin taimikon » PILKKEET SIIKALAKEUS Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 23 toimihenkilön joukkoonsa vahvistusta. Tässä olisi metsänhoitoyhdistysten ja miksei Metsäkeskuksenkin henkilökunnalla peiliin katsomisen paikka. Vuotuiset korjuumäärät korjuutiimissä ovat noin 120 tm3. Hakemukset 8.4.2019 mennessä sähköpostilla kari.salo@mhy.fi. Jos kesiä tulee 2–3, on jo paljon voitettu. 044 0354012 tai johtaja Kari Salo p. Työssä edellytämme hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä tulla toimeen muiden toimihenkilöiden/tiimien, urakoitsijoiden ja metsänomistajien kanssa. Toimi täytetään sopimuksen mukaan. Metsäpalvelupäällikkö vastaa alueensa myynnin ja markkinoinnin suunnittelusta sekä Mhy Pohjois-Karjalan metsänhoitotöiden resurssien hankinnasta ja yrittäjien runkosopimuksista. Edellytämme aktiivista myyntihenkisyyttä sekä tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tiimien kanssa. Lisäksi hän vastaa tiet ja ojat-tiimin johtamisesta sekä myynnin kehittämisestä. Taloudellinen toimintatapa ja toimintojen kehittäminen on edellytys tulokselliselle toiminnalle. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään viimeistään 31.3.2019 sähköpostitse: harri.valimaki@mhy.fi Katso lisätietoja www.mhy.fi/pohjois-karjala 7165_.indd 76 8.3.2019 16.07. Tiedustelut toimeen: Korjuutiimin esimies Matti Tuukkanen p. Toisin sanoen metsän parhaitten puiden välittömään kosketukseen ei saisi jättää oksistoltaan toispuoleisia puita. Taimikon harvennuksissa tulisi suosia taimia, joissa oksisto on jakautunut tasaisesti rungon ympärille. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUMITUHOJEN TORJUNNASSA HUOMIO OKSIIN Lumituhojen torjunta pitäisi kokemukseni mukaan aloittaa jo silloin, kun puusto on taimikkovaiheessa. Ehkä päinvastaisista olettamuksista riippumatta metsänjalostuksella aikaansaatu puusto antaa tähän parhaat edellytykset, sillä näissä metsiköissä puiden oksakulma ja oksien paksuus ovat luonnonmetsiä paremmat. Toimeen edellytämme metsäalan koulutusta. 0407360681. Toiminta-alueena pääasiassa Latvatiimin alue (Pyhännän ja Siikalatvan kunnat). Mhy Pohjois-Karjalassa on jäseninä n. 050 027 8011. Siinä eräs tärkeimmistä tekijöistä on toimenpiteen tekoaika, puuston kehitys huomioon ottaen. 13 000 metsänomistajaa. 050 379 9112 ja metsäpalvelupäällikkö Mika Lappalainen puh. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. Toimimme seitsemän kunnan alueella. metsänhoitoyhdistys MHY Siikalakeus 2x150mm_Makasiini 7.3.2019 11.32 Sivu 1 harvennuksessakin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jätettävän puuston vihreän latvuksen tulee olla vähintään puolet rungon pituudesta, parempi jos enemmän. Liian monissa pelloille istutetuissa koivikoissa puut ovat riukuuntuneet niin pitkälle, että niistä syntyy ”klapimetsiä”. Arvostamme markkinointihenkisyyttä ja tuloshakuista toimintaa. Nyt eletään puuston ensiharvennuksen kannalta parasta vuodenaikaa – kevättalvea ja alkukesää, jolloin jäävä puusto saa ainakin yhden kesän aikaa vahvistaa runkoaan. AARRE SYRJÄNEN METSÄNOMISTAJA JA ENT. Nuorten metsien harvennukset pitäisi aina tehdä ennen kuin puusto on karsiutunut liian pitkälle. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, kokemusta esimiestyöstä sekä metsäpalvelujen myynnistä ja hankinnasta, asiakaspalvelutaitoja ja sitoutunutta tuloksellista otetta työhön. Puun tasaisesti jakautunut latvus ja oksisto vähentävät rungon kallistumista lumitaakan alla ja parantavat lumen putoamista maahan. Palkkaus yt-meto sopimuksen mukaan. METSÄNEUVOJA 76 Metsälehti Makasiini Mhy Pohjois-Karjala ry on yksi maakunnan merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa metsänomistajille monipuolisia puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Yhdistyksellä on 13 paikallistoimistoa ja palvelemme metsänomistajia 56 toimihenkilön voimin sekä työllistämme paikallisia metsureita ja yrittäjiä
Sekin pudottanee lopullista hiilipörssin taksaa. Kaikki taloudelliset toimet tarvitsevat hallintonsa, ja se maksaa. Otetaan hiilitonnin hinta EU:n päästöpörssistä. Pöydälle on nostettu hiilipörssi. Mutta miten metsätilallinen mittaa näkymättömän alkuainehiilensä määrän, kun vain puuston kuutioista on tähän asti puhuttu. KASVATA KUUTIOITA, NIELE HIILTÄ Kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun kohuraportin jälkeen ilmastokamppailu alkoi hakea uusia keinoja. Ja kun yksinkertaisimmillaan ilmastokamppailu puhuu vain taimien istuttamisesta. Maailmalla lehtipuiden, esimerkiksi eukalyptusten, kuivatuoretiheys on useimmiten yli 0,5 tonnia kuutiolta. Kun eri vaihtoehdoille tulee kysyntää, vaihtoehdot kilpailevat hinnoillaan. Kasvata kolme kuutiota puuta ja anna metsäsi niellä tonni hiiltä. Sen raha-arvo kiinnostaa pörssin meklaria. » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 Opiskele tänään huomisen ammatti. Runkopuiden nyrkkisääntönä voi käyttää: Kiintokuutiossa puuta on kuivaa biomassaa 0,5 tonnia, kuivasta biomassasta puolet on hiiltä. Ajatusleikki panee ajattelemaan, josko metsätilallinen saa lopultakin parempaa tuloa hyvin hoitamastaan metsästä. Ehkä näkyvimmin sitä on pitänyt esillä energiayhtiö St1:n johtaja Mika Anttonen. Taas on hyvä muistaa, että kyseessä on pyöristetty keskiarvo. Männyllä se on keskimäärin 0,405 ja koivulla 0,490 kuivatonnia kuutiometriä kohden. Se oli helmikuun alussa 84,1 euroa alkuainehiilen tonnilta (mikä vastaa 22,9 euroa hiilidioksidin tonnilta). Sinne päätyy hiilen vuotuinen nieluvirta. Luonnonvarakeskus on mitannut tälle kolmikolle metsiemme keskimääräisen biomassan määrän kahdesti, jaksoilla 2009–2013 ja 2014–2016. Näin tonni runkopuun alkuainehiiltä tarvitsee neljä kuutiometriä. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssin syntymisellä on vaikutuksensa puumarkkinoihin. Hiilipörssin vertailuhinta on tietysti vielä teoriaa, ja se lienee yläkantissa. Nyrkkisääntö on karkea, sillä eri puulajien tiheys vaihtelee. VELI POHJONEN MAATALOUSJA METSÄTIETEIDEN TOHTORI DOSENTTI Puustoaan hoitava metsä tilallinen odottaa jo herkeämättä hiili pörssiä. Vaihtelua on niin eri puulajien välillä, eri-ikäisten metsiköiden välillä kuin eri kasvupaikkojen välillä. Hiilen nieluvirta menee metsissä paitsi runkoihin, myös oksiin ja juuriin. Metsäteollisuus maksoi tammikuussa harvennusmännyn kantohintaa keskimäärin 17,4 euroa kuutiolta. Hän tietää metsänsä olevan hiilen nieluvarasto. Pörssille on tunnusomaista, että joku tahkoaa voittoa. 0400 780 029 Johanna.Jalkanen@xamk.fi p. Hae Xamkiin kevään yhteishaussa 20.3. – 3.4.2019 ja hanki tulevaisuuden tutkinto. Nyrkkisäännöllä voi silti tehdä heti ajatusleikin. Karkeistaen metsäbiomassan nyrkkisääntö on: kasvata kolme kuutiota suomalaista puuta, niele tonni hiiltä. Käyttämällä biomassan mittausten keskiarvoa ja alkuainehiilen 50 prosentin sääntöä, yhtä runkokuutiometriä kohti metsissämme on 0,353 tonnia biomassan hiiltä. Hiilipörssin meklari voi maksaa siitä yhteensä 84,1 euroa, eli 28 euroa runkopuun kuutiolta. Tai toisinpäin, yhden alkuainehiilen tonnin lisäys tarvitsee 2,83 kuutiota runkopuun kasvua. 040 842 0514 7165_.indd 77 8.3.2019 16.07. Kuitupuun hintaan tulee nousun paine. Puustoaan hoitava metsätilallinen odottaa jo herkeämättä hiilipörssiä. ww w.x am k.fi METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), 240 op, 4 v METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK), metsätalouden liiketoiminta, 60 op, 2 v Lisätiedot Pasi.Pakkala@xamk.fi p. Kuutiohinta on mukiinmenevä
Maitikoilla on kuitenkin kaksi keinoa talttahampaitten torjuntaan. Siemenet karisevat aaSatavuotiaitten seurassa Yksivuotisen metsämaitikan kannattaa panostaa kukkien väriin ja meteen, jotta pölytys onnistuisi. Arvomme kaksi palkintoa. Metsän pohjalla on tuuhea sammalpeite, joka yhdessä syvän varjon kanssa estää taimettumisen tehokkaasti. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Myös siementen sisältämä myrkyllinen aukubiini vähentänee jyrsijöiden kiinnostusta. Siemenet ovat muurahaisen ”munien” eli kotelokoppien kokoisia ja muotoisia, mikä houkuttaa muurahaisen tarttumaan siihen. Siksi ne ovat puoliloisia erotukseksi varsinaisista loisista, jotka ottavat kaiken energian ja ravinnon isänniltään. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Joskus kuitenkin näkee kourallisen maitikan siemeniä metsähiiren tai -myyrän varastossa marjojen joukossa. Kaikki maaliskuun loppuun mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Raiva-raivausveitsen. Iso siemen on avain maitikoiden menestykseen. Voi olla, että ne jäävät lopulta syömättä ja näkyvät seuraavana keväänä tuuheana taimikimppuna. Palkinnoksi arvotut Fiskarsin tuotteet voitti Auvo Kuusela Keiteleeltä. Pesiin kannetut siemenet kuljetetaan aikanaan ulos kaatopaikalle, minne päätymulla, jolloin muurahaiset ehtivät korjaamaan siemenet ennen yön tuloa. On sentään yksi poikkeus. Runsaan vararavintonsa turvin maitikka voi paksussakin sammalikossa kasvattaa juurensa toisten kasvien juuriin ja silti voimaa riittää vielä ensimmäisten lehtien nostamiseen valoon. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Metsän nuoruudessa syntyneet kasvit elävät vuosikymmeniä – varvut, heinät ja ruohot yhtä pitkään kuin puutkin. metsalehti.fi/lukijakysely. Maitikat varastavat vettä ja ravinteita naapureittensa juurista, mutta yhteyttävät itse vedestä ja hiilidioksidista sokeria auringon valon avulla. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 7162_.indd 78 8.3.2019 16.08. Usein maitikan siemenet hyljätään jo matkalla, kun mehevä lisäke on syöty. Viime numeron suosituin juttu oli “16 kysymystä yläharvennuksesta “. vät kuolleet muurahaiset ja pesän talousjäte. Uusia kasveja syntyy vain aukkopaikkoihin, sinne, missä puujätti on juurineen rojahtanut nurin ja jättänyt tulokkaille muokatun maan. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. ARVONTA! MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Maitikat elävät vain vuoden kerrallaan satavuotiaiden seurassa: itävät, kukkivat ja kuolevat saman kesän kuluessa. Luulisi isojen ja ravinteikkaiden siementen houkuttavan myös jyrsijöitä. Joskus maitikoita kasvaakin kehänä muurahaispesän ympärillä. Lisähoukuttimena siemenen päässä on mehevä ja rasvainen lisäke. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. SEPPO VUOKKO Mistä pidit. JO RM A PE IP O N EN VARTTUNEEN metsän kas vit kasvavat, kukkivat ja tekevät siementä, mutta taimia ei synny
040 1623 991 Taitto Tiina Aaltonen Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49845, 0400 894080 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointi johtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari, p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?873, 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?805, 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 87. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström, p. vuosikerta, perustettu 1933. Ensi numerossa ERIKOISPUUT Vinkit kontortamännyn kasvatukseen METSURIN KANSSA ISTUTTAMASSA METSÄLEHTI MAKASIINI 3/19 ILMESTYY 25.4. Seuraava Metsälehti ilmestyy 28.3. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) Painopaikka Paperit PunaMusta 2019 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 KU VA A N TT I LE IN O N EN Metsälehti Makasiini 79 6852_.indd 79 8.3.2019 16.09. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran, p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa, p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p.040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 848, 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki, p
Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini 7164_.indd 80 8.3.2019 16.11. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . » MAKASIINIKRYPTO 2 NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . PALKINNOT Makasiinristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Tarja Ojansuu, Forssa, Perttu Pitkänen, Oitti ja Janne Saarentalo, Siuntio. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. MERKKIPÄIVÄT Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MAKASIINIRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 2 80 VUOTTA 21.3. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Timo Nyyssölä, Suomen metsäkeskuksen puurakentamisen koordinaattori, Ähtäri (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kari Havunen, metsänhoitaja, Varkaus (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 27.3. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Raija Vesterinen, ICT-asiantuntija, Kuopio 50 VUOTTA 31.3. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.3.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 7164_.indd 81 8.3.2019 16.11. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Lasken, tarkastelen tai kirjoitan jotain. Mielenkiintoisinta tässä työssä on muutos ja sen hallinta, sillä metsäala on jatkuvassa myllerryksessä. Vastuullani ovat puukauppatilastot sekä vuosittain tehtävät raakapuun hakkuukertymän ja puuston poistuman tilastoinnit. Tilastojen pitäisi kehittyä mutta pysyä vuodesta toiseen vertailukelpoisina.”. Aineiston luovuttajien tietosuoja on ehdoton, joten emme julkaise tai luovuta yrityskohtaisia tietoja esimerkiksi puun hinnoista. Luken viime vuonna julkaisema Suomen metsätilastot keräsi tärkeimmät metsätilastot jälleen yksiin kansiin. Valtaosa Luken julkaisemista tilastoista perustuu metsäalan eri toimijoilta kerättyihin tietoihin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI merkiksi Eurostat ja YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO. Luken yliaktuaarin Jukka Torvelaisen työpäivä kuluu pitkälti tietokoneen ääressä. Pelkkää numeroiden kanssa teutarointia työ ei kuitenkaan ole. Luken tilastoja käyttävät niin puunostajat, puunmyyjät, metsäja ympäristöhallinto, tutkijat kuin tavalliset kansalaisetkin – sekä esi”MIELENKIINTOISINTA ON MUUTOS” Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Jukka Torvelainen huolehtii, että puukauppatilastot ovat kaikkien saatavilla. Polttopuun käyttömäärät kysyttiin kuitenkin puun käyttäjiltä, ja metsämaan omistustiedot tulevat Verohallinnosta. Metsätilastollisen vuosikirjan julkaiseminen loppui, kun Metlasta tuli osa Lukea. Mikään matikkanero ei tarvitse olla, mutta lukuja ei saa pelätä. 82 Metsälehti Makasiini 7163_.indd 82 8.3.2019 16.12. Tilastot laaditaan porukalla, joten sähköposteja tulee luettua ja lähetettyä paljon. Yliaktuaarin tehtäviin kuuluu huolehtia, että tilastot tehdään lakien, asetusten ja alan eettisten ohjeiden mukaan. Suuri osa työpäivästä kuluu tietokoneen ääressä. Viime kesänä valmistui pienatalojen polttopuun käyttöä koskeva selvitys, ja nyt työn alla on metsämaan omistusta käsittelevien tilastojen päivitys. Myös tilastojen käyttäjiin ja tietolähteisiin tulee oltua yhteydessä. » TYÖSSÄ METSÄSSÄ HYVÄSTÄ matikkapäästä on tässä työssä hyötyä. Luken julkaisemien tilastojen tulee olla luotettavia, puolueettomia, vertailukelpoisia ja tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Tarkka ja sinnikäs pitää myös olla, ettei tilastoihin tule virheitä
Myös mainoksia. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella 7166_.indd 83 8.3.2019 16.32. Sinä olet siellä. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan
Markkinoiden paras tehopainosuhde ja huikea, viiveetön kiihtyvyys. — STIHL MS 500i W Maailman ensimmäinen ja ainoa moottorisaha polttoaineen ruiskutustekniikalla. • Pääset osaksi ammattilaisten asiantuntijaverkostoa. • Lue lisää Metsälehden lukijoiden saamista konkreettisista euromääräisistä hyödyistä alla olevasta linkistä. Tilaamalla Metsälehti Makasiinin saat rahanarvoisia neuvoja ja vinkkejä metsänomistamiseen ja -hoitoon. AINUTLAATUISTA TEKNIIKKAA. JOULUKUUTA • NUMERO 5/2018 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI Skoda Karoq tilava katu maasturi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 019 TE EM A : H A KK U U VA IH TO EH TO JA Sano kyllä tuottavammalle metsälle. O so it el äh de : Su om en m et sä ke sk us as ia ka sr ek is te ri , Al ek sa nt er in ka tu 18 , 15 14 La ht i. Tilaa 20-vuotta täyttävä uudistettu Metsälehti Makasiini tutustumishintaan. Lahjan arvo 29,00. 70,00€) Huom! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. 11472000003 SUOSITUSHINTA 1 749:www.stihl.fi empowering people. TE EM A : VA IH TO EH TO JA AV O H A KK U U LL E TILAKAUPAT SELVITÄ METSÄSI ARVO UUDELLA LASKURILLA ERÄMAA KUTSUU 14. Tilaajalahjana Metsäverokirja 2020. MAALISKUUTA 15 kysymystä Metsoohjelmasta TEEMA Vaihtoehtoja avohakkuulle KOEAJOSSA KAASULLA KULKEVA VW CADDY NÄIN TEET PERINNEAIDAN YHDISTYKSET KYLLÄSTYIVÄT KUUTIOON >> Minulla on lähtemisen geeni, sanoo luontokuvaaja Jorma Luhta. • Opit tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan ja ennakoimaan yllättävät tilanteet metsänhoidossa. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2019 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 9 6818_.indd 1 7.3.2019 15.20 Kansi 1-kannet.indd 1 7.3.2019 15.27. 20. Tartu tilaisuuteen heti ja tilaa! Tarjous voimassa 31.3. Moottorin tilavuus: 79,2 cm 3 Teho: 5,0 kW / 6,8 hv Paino: 6,3 kg Ketjun kiihtyvyys: 28 m/s tuloSsa keväällä 2019! uutuus LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — 14. • Pysyt ajan tasalla mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. 12 kk /8 nro 39 ,90 (norm. Metsälehti Makasiinin lukeminen kannattaa tai soita 09 315 498 40 , kerro tilatessa, että kyseessä on tilaametsä -tarjous. saakka