Metsälehti 5/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koeajossa Kesla 104 -peräkärry TUNGOSTA KANSALLISPUISTOISSA YHTYMÄN SÄÄNNÖT PAPERILLE ›› Juho Moilanen on panostanut turvemaiden puustoon 11. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 1 TE EM A : TU RV A LL IS ES TI M ET SÄ TÖ IS SÄ SAMI KARPPINEN 8293_.indd 1 6.3.2021 11.17. VAIKUTTAJA Metsä Groupin Ilkka Hämälä TURVALLISUUS TUNNISTATKO VAARAN PAIKAT
Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Tervetuloa Metsän omistajaksi. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan 8294_.indd 2 6.3.2021 11.13. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 47 PIKATESTI : Kalliimpi hanska on mukavampi 48 PERINTÖMETSÄ : Yhtymän pelisäännöt paperille TALOUS 51 RAHAPUU : Sellu on hieno tuote 52 PUUMARKKINAT : Lumi hidastaa korjuuta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Järeästä kuusitukista huippuhinta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Pieni tila, paljon tunnetta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Näkyykö uusi tehdas hinnoissa. 28 Ilkka Hämälä: Haasteet metsissä JORMA LUHTA M IK KO RII KIL Ä SE PP O SA M U LI Turvallisesti metsätöissä Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8295_.indd 3 5.3.2021 15.30. 15 UUDISTAMISRÄSTEJÄ JÄÄ, MUTTA VÄHÄN 16 LUKIJAN KUVA : Mikä vaurioitti männyn. 62 Tungosta korvessa S. 18 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS 6 METSÄNOMISTAJA : Juho Moilanen panostaa suometsiin 12 MAALISKUUSSA RYTISEE 14 METSÄTYYPPI : Missä metsät ovat parhaiten vakuutettuja. TEEMA 18 TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 28 VAIKUTTAJA : Metsä Groupin Ilkka Hämälä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä metsityslaista 40 SAHA KÄYNTIIN : Akkusaha tuo helppoutta 42 TUTKIMUS : Puulevyillä kantavuutta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Lomakausi lopuillaan 44 KYSY POIS : Miksei ketjun viilaus onnistu. 57 KOEAJO : Keslan kärryyn mahtuu isompi kuorma LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Uusi koivikko tuhopalstalle 62 LUHTA : Tungosta korvessa 68 KOLUMNI : Kuningatar savotalla 70 KÄSIN TEHTY : Tunne metsä jaloillasi 74 TUOTE & TEKIJÄ : Pyytivaaralta maailmalle 76 LUKIJALTA : Sekametsiä on tutkittu 78 PILKKEET : Pakoon lepakoita 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Sata vuotta metsänmittausta S
Huonolla onnella seudulle on jäänyt pitkäksi aikaa iso lauma, ja vahingot ovat sen mukaisia. Nyt hanget sulavat vauhdilla, ja pian metsään on taas helppo mennä. Silloin ne tulevat tilastoiduiksi ja siten paremmin näkyviksi. Vaikka hirvieläinten aiheuttamista tuhoista maksetut summat eivät ole järin suuria, on tärkeää, että kaikki korvauskelpoiset vahingot ilmoitetaan. Tämän lehden teemajutusta voit lukea, miten metsätyöt sujuvat turvallisemmin. Metsävahinkoilmoituksissa ne ovat vielä harvinaisia. Todennäköistä kuitenkin on, että kauristuhoja jää huomaamatta. Hirvituhoista maksettavien korvausten perusteita muutettiin muutama vuosi sitten, joten kannattaa perehtyä uusiin ehtoihin. Kenties vahingot eivät ole ylittäneet korvauskynnystä. Ainakin havuselluun pohjautuvan luonnonkuitukomposiitin kehittely 2000-luvun alussa on poikinut hyvää, kuten Kupilka-eräastioiden tarina osoittaa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”VETOPELIKSI valikoitui yli 30-vuotias neliveto-Valmet, kun koeajoimme Keslan metsäkärryä. Taimia on voinut syödä myös valkohäntäkauris, jota ennen sanottiin laukonpeuraksi. Haastattelun löydät sivulta 28. Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvä laskuri auttaa arvioimaan, onko korvaus mahdollinen. 8296_.indd 4 5.3.2021 15.57. TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”MEINASIN nuorempana saada pihapuulta turpiini, kun päätin hetken päähänpistona kaataa sen pokasahalla. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vahinkoja sattuu Pääjohtaja Ilkka Hämälä on viime viikkoina puhunut paljon Kemiin nousevasta uudesta tehtaasta, mutta nyt hänellä on asiaa metsistä. Ensimmäiseksi on hyvä käydä katsomassa taimikoiden kunto. Tieliikenteen riistaonnettomuuksista jo suurin osa on valkohäntäkauriin ja auton törmäyksiä. Viime vuonna korvauspinta-alasta alle prosentti oli valkohäntäkauriiden aiheuttamia tuhoja. Toimittaja Tiia Puukila keräsi tietoa metsätöissä sattuneista haavereista. Kun lunta on ollut paljon, hirvet ovat liikkuneet tavallista vähemmän. Vanha punainen traktori palautti mieleen muistoja nuoruuden savotoilta, vaikka en mikään nostalgikko olekaan.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TALVI on ollut koko maassa pitkästä aikaa luminen, minkä huomaa tästäkin lehdestä. Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa tuhoalueen on oltava vähintään puoli hehtaaria ja taimista kolmanneksen oltava pilalla. Sivulta 18 alkavasta jutusta käy ilmi, missä vaarat piilevät. Vahingot, ja ennen kaikkea niiden välttäminen, ovat myös tämän numeron pääjutun aiheena. Niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina paljon. Ainakin oppi ja kunnon välineet on hyvä olla.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”ONKO kaiken maailman innovaatioista mitään käytännön iloa
8296_.indd 5 5.3.2021 15.57. “VAELTELIN keväisessä metsässä Etelä-Karjalassa Lemillä maaliskuun ensimmäisinä päivinä ja sain kokea auringon säteiden valon ja lämmön. Paksu lumipeite rakoili jo siellä täällä.” KUVA: MIKKO HAIKO Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
”NÄMÄ ON PYSTYTTÄVÄ HYÖDYNTÄMÄÄN” 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8297_.indd 6 5.3.2021 14.47
”NÄMÄ ON PYSTYTTÄVÄ HYÖDYNTÄMÄÄN” Ylikiimingissä metsiään hoitava Juho Moilanen uskoo, että kuitupuu lähtee Kemin uuden sellutehtaan ansiosta liikkeelle aiempaa laajemmalta alueelta. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Ylikiiminki on lumista seutua. ›› Metsälehti Makasiini 7 8297_.indd 7 5.3.2021 14.48. Tykkylumen aiheuttamilta tuhoilta ei aina voi välttyä. Ostajia kiinnostavat alueen puustoiset suometsät. Lannoitus lisää Juho Moilasen havaintojen mukaan tuhoriskiä, joten vakuutukset kannattaa olla kunnossa
Pehmeään puuterilumeen kelpaa aterioinnin päätteeksi painautua kieppiin sulattelemaan vehreitä neulasia. Olen panostanut taimikonhoitotöihin ja lannoituksiin.” Kesäsetelillä töitä nuorille Raivaussahatöihin ja metsän uudistamiseen Moilanen on pestannut apuvoimia oman kylän nuorisosta. Parhaillaan neljäkymmentä tonnia Oulaisten lämpölaitokselta tuotua puutuhkaa odottaa ajourien kohmettumista ja levitystä. Peltojen viljely on nykyään lähinnä harrastushommaa.” Vanhemman rajavartijan vapaa-aika kuluu pitkälti metsänhoitotöissä. ”Työrytmi sopii minulle hyvin. JUHO MOILANEN 39 vuotta. Väliin mahtuvat pojat Hemmi ja Niilo. Tykkytuhojen syntymistä edesauttoi se, että puiden neulasmassa on lannoitusten ansiosta selvästi tavanomaista suurempi. Pari vuotta sitten teimme kotitilalla sukupolvenvaihdoksen, jonka myötä metsäpinta-ala kasvoi. HARRASTAA metsästystä ja monipuolisesti luonnossa liikkumista. YLIKIIMINKI 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8297_.indd 8 5.3.2021 14.48. Puillekin perinteinen pakkastalvi sopii, sillä tykkylumi ei ole tänä talvena juuri tarttunut latvuksiin. Lumen katkomia runkoja kerättiin pois, joten metsässä on nyt pieniä aukkopaikkoja. TYÖSKENTELEE vanhempana rajavartijana. Onneksi tuhot kohdistuivat pääasiassa vikapuihin, kuten kaksilatvaisiin ja kieroihin runkoihin”, Moilanen kertoo. ”Veljeni tekee lannoitteen levitystä yrittäjänä, joten hän tulee levittämään tuhkat.” Rajavartijan työrytmi sopii metsätöihin Moilanen asuu Ylikiimingin Arkalan kylässä kotitilallaan. Siksi metsävakuutukset kannattaa pitää kunnossa.” Viime kesänä Moilanen levitti omalla maataloustraktorillaan lannoitetta parinkymmenen hehtaarin alalle. Esimerkiksi hankintahakkuita en ole viime vuosina tehnyt. Tuloksiin olen ollut tyytyväinen, mutta kääntöpuolena on lumituhoriskin kasvaminen. Pidemmän työrupeaman jälkeen on useamman päivän vapaa, jolloin ehtii metsään.” Tosin metsätöiden rytmi on pitänyt rakentaa hieman uudelle mallille, sillä viimeisen kuuden vuoden aikana Moilasen perheeseen on syntynyt neljä lasta. Esikoinen Sanni täyttää kohta kuusi vuotta ja kuopus Kerttu on vasta neljän kuukauden ikäinen. Pohjois-Pohjanmaan metsät kasvavat mäntyä 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja neljä alle kouluikäistä lasta. Helmikuinen metsä tarjoaa metsolle oivat olosuhteet. ASUU Ylikiimingissä. ”Tälle kuviolle osui muutama vuosi sitten pahat tykkytuhot. ”Olen lannoittanut kivennäismaakuvioita keinolannoitteilla ja turvemaita tuhkalla. M U S T A m e t s o pomppaa siivilleen tukin mittoja hätyyttelevästä männystä, kun tar vomme Juho Moilasen metsässä jääkäripolun lumista pohjaa. ”Olen ostanut muutamia metsätiloja jo nuorempana. Hän toimii leipätyönään rajavartijana, mutta metsätalous on tilan toinen tukijalka. Virkatöissä Moilasen asemapaikka on normaalisti Kuusamossa, mutta korona-aikana Moilanen ja saksanpaimenkoira Veke on komennettu länsirajalle Tornioon. ”Perheen kasvaessa on ollut pakko miettiä aiempaa tarkemmin, mihin aikansa metsässä käyttää
”Peltojen viljely on nykyään lähinnä harrastushommaa.” Työkaverit. Saksanpaimenkoira Veke kulkee rajavartija Juho Moilasen kanssa töissä rajalla ja nauttii vapaapäivistä Ylikiimingissä. ›› Metsälehti Makasiini 9 8297_.indd 9 5.3.2021 14.48
”Kyllä leimikoista on täällä aina saanut tarjouksia. Osuuskunnan jäsenyys on kuitenkin rakennettu viisaasti: bonukset ja osuuskorot houkuttelevat sitoutumaan yhteistyöhön.” Metsänomistajien kannalta on mielenkiintoista nähdä, kuinka Metsä Group tukkipalapelinsä alueella sommittelee. ”Pahimmilla paikoilla on kuusentaimet pitänyt heinätä kolmeen kertaan. Hän on yhtiön sopimusasiakas, joten tavat ovat tuttuja. Moilanen luottaa metsänhoidossa tutkittuun tietoon. Jos tehtaan rakentajat uskovat alaan, niin kyllä metsänomistajakin voi luottaa, että puulla on menekkiä. Erinomainen.” Jääkäripolku halkoo osuvasti Juho Moilasen maita, joka suuntasi sotilaalliselle uralle. Siemenpullon kanssa kun käy istutustyömaan tarkistamassa, niin samalla voi tarvittaessa vähän parsia jälkiä.” Vaikka Pohjois-Pohjanmaan metsistä piirtyy ensisijaisesti karuhko mielikuva, löytyy uudistusaloilta rehevyyttä joskus haitaksi asti. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8297_.indd 10 5.3.2021 14.48. Uusi sellutehdas lisää kuitupuun tarvetta 4,5 miljoonalla kuutiolla vuodessa. ”En minäkään usko kuitupuun hinnan nousevan, mutta ainakin puu kulkee jatkossakin perushinnalla. Taimikonhoitoon hän ei ensikertalaisia ole päästänyt. Mutta kun suunnataan kauemmas Koillismaalle, niin kuitupuun kysyntä on ollut välillä heikkoa.” Juuri tästä syystä Metsä Groupin Kemin jätti-investointi on otettu Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajien keskuudessa tyytyväisenä vastaan. Kysehän on pitkäaikaisesta investoinnista.” Muutama vuosi sitten Äänekosken tehtaan valmistuessa metsänomistajien keskuudessa rohjettiin odottaa parempaa kuitupuun hintaa, mutta käytännössä kysynnän kasvu ei ole näkynyt hintatilastoissa. Sen si”Investointi on viimeisen päälle hyvä uutinen. Mutta sen tekee mielellään kun tietää, että kasvu palkitsee.” ”Puu kulkee perushinnalla” Juho Moilasen into mallikkaaseen metsänhoitoon kielii siitä, että puun menekkiin on alueella voinut luottaa. ”Investointi on viimeisen päälle hyvä uutinen. ”Kilpailutan puukaupat, eikä ostaja aina ole ollut Metsä Group. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole pohjoisessa omaa tukkipuun jalostusta. Selvää on, että Metsä Groupin on hankittava puuta aiempaa laajemmalta alueelta”, pohtii Moilanen. Nuoret ovat olleet töissä yleensä parin viikon jakson ja osa innokkaimmista pidempäänkin.” Nuorille sopiviksi työlajeiksi Moilanen on todennut istutuksen ohella varhaisperkaukset sekä ennakkoraivaukset. Erinomainen. ”Oulun kaupungilla on käytössä kesäseteli, joka on ollut hyvä apu työllistämisessä. ”Joskus on taimikko jäänyt tiheäksi tai joku kulma istuttamatta, mutta en ole siitä ketään moittinut. ”Uuden tehtaan tarpeisiin tarvitaan myös päätehakkuilta tulevaa puuta, joten Metsä Groupin on pystyttävä kilpailemaan tukkileimikoistakin”, uskoo Moilanen
Hän korostaa ymmärtävänsä myös soidensuojelun merkityksen. jaan se on ilmoittanut toimittavansa tukkia alueen yksityisille sahoille. ”Pyrin luottamaan metsänhoidossa tutkittuun tietoon, eikä jatkuvasta kasvatuksesta mielestäni ole vielä kattavasti tietoa ja kokemusta. Luku on Suomen korkeimpia muutamien muiden pohjoispohjalaisten kuntien jälkeen. ”Tällä kuviolla on mietittävä, mitä tehdään seuraavaksi. Moilasen metsistä löytyy esimerkiksi Metso-ohjelman kautta suojeltua vanhaa metsää. Tutkittuun tietoon kannattaa luottaa, mutta pienialaisia kokeiluja voi tehdä. Metsänomistajien edustajien ja metsätaloutta ymmärtävien poliitikkojen pitää olla terävänä, jotta metsänomistajien näkemykset tulevat kuulluksi.” ”Nyt kannattaisi kaikkien metsänomistajien maksaa puukaupoissaan Metsäsäätiön menekinedistämismaksu, jos sen avulla saadaan metsänomistajan ääni paremmin kuuluviin.” Ilmajäähdytteinen Deutz-Fahr on valjastettu talveksi linkohommiin. Mutta metsätalousmaan hän haluaa pitää metsätalouden käytössä. ”Suometsistä keskusteltaessa luontoja ympäristöjärjestöt ovat saaneet ääntään yhä enemmän kuuluviin. Suurimpana riskinä näen, että kuusi valtaa alaa, vaikkei se aina olisi kasvupaikalle paras puulaji. Yhtenä keinona turvemaametsien hakkuissa yhtiö on nostanut näkyvästi esille peitteisen metsänkasvatuksen. ”Turvemaametsät ovat monin paikoin reheviä ja hyväkasvuisia. 2. Kontaktit metsäalan toimijoihin ja muihin metsänomistajiin ovat tärkeitä, jotta voi kysyä neuvoa. Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, niin männyt alkavat olla jo päätehakkuukokoisia. Pohjois-Pohjanmaan metsille ominaista on, että turvemaata on paljon. Juuri näihin puustoisiin suometsiin puunhankkijoiden kiinnostus nyt kohdistuu. Männyn uudistuminen on paljon epävarmempaa.” Mutta on puuta kasvamassa kangasmaillakin. ”Tornion rajanylityspaikalla on ollut mielenkiintoista seurata jo nyt, kun sekä tukkiettä kuitupuuta liikkuu rajan yli jatkuvasti molempiin suuntiin.” Turvemaat tähtäimessä Ylikiiminki on takavuosien liitoksen myötä osa Oulun kaupunkia. Suurimpiin sahureihin Kemin tehtaan hankinta-alueella lukeutuvat ainakin Pölkky, Keitele ja Junnikkala. Valtakunnan metsien 12. Moilanen seisahtuu metson hakomismännyn tyvelle ja tarkastelee ympäröivää puustoa. Metsästä voi aina oppia uutta, esimerkiksi alan lehdistä. Moilanen ei ajatusta aivan varauksetta osta. MOILASEN VINKIT METSÄNHOITOON 1. 3. Yhtä roolia palapelissä näyttelee Ruotsi. Niihin on panostettu paljon, joten puusto on pystyttävä hyödyntämään”, Moilanen sanoo. Metsä Groupissa turvemaiden merkitys Kemin puunhankinnalle on tiedostettu. l Metsälehti Makasiini 11 8297_.indd 11 5.3.2021 14.48. Nähtäväksi jää, lisääntyykö kilpailu tukista aidosti, jos jalostaja tiedetään joka tapauksessa jo etukäteen. inventoinnin mukaan Oulun metsätalousmaasta turvemaata on 45 prosenttia. Toisaalta varovaisen harvennuksen voisi vielä silloin tehdä.”
6,3 MM 3 Maaliskuun hakkuut keskimäärin 2010–2020 4,8 MM 3 Kuukausittaiset hakkuut keskimäärin 2010–2020 Hakkuukoneita töissä 2020 maaliskuu 2 250 2020 heinäkuu 1 350 6,5 6,7 6,9 7,1 7,3 7,5 55 57 59 61 63 65 vk 30 vk 40 vk 50 vk 2 vk 7 KUUSITUKIN KANTOHINTA UUDISTUSHAKKUILLA, ELOKUU 2020-HELMIKUU 2021 SUURIMMAT KUUKAUSITTAISET HAKKUUMÄÄRÄT 2010-LUVULLA €/m 3 Mm 3 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 3/2017 3/2019 3/2018 1/2019 10/2018 1 2 3 4 5 6 7 8 SUURIMMAT KUUKAUSITTAISET HAKKUUMÄÄRÄT 2010-LUVULLA Mm 3 3/2017 3/2019 3/2018 1/2019 10/2018 Maaliskuu 3/2017 7,3 Mm3 Maaliskuu 2019 6,9 Mm3 Maaliskuu 2018 6,8 Mm3 Tammikuu 2019 6,6 Mm3 Lokakuu 2018 6,6 Mm3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8298_.indd 12 5.3.2021 14.40
Hyvät hinnat ovat myös innostaneet metsäomistajia puukaupoille. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ PUUN OSTOT tammi-helmikuussa 2020 3,0 miljoonaa kuutiometriä tammi-helmikuussa 2021 4,7 miljoonaa kuutiometriä TÄNÄKIN vuonna maaliskuussa metsistä hakataan puuta enemmän kuin muina kuukausina. Tyypillisesti nousu on taittunut, kun kelirikkokohteilta on siirrytty talvikorjuukohteille. Tammi-helmikuun hintatilastoissa kuusitukin kantohinta on päätehakkuilla kivunnut yli 63 euroon kuutiolta. Olivatpa talven korjuukelit huonot tai hyvät, ne ovat aina maaliskuussa parhaimmillaan. Niin on kuitenkin käynyt joka vuosina 2010–2021. Ai miksikö. Metsälehti Makasiini 13 8298_.indd 13 5.3.2021 14.40. Se tarkoittaa, että kuusitukin käypä hinta on kohonnut jopa yli 65 euron. MAALISKUUSSA RYTISEE Puuta hakataan nyt, sillä puunkorjaajat hyödyntävät parhaat talvikelit ja ruokkivat sahojen yltynyttä tukin nälkää. Käytännössä tämä on varmaa, vaikka kuukausi on vasta aluillaan eikä korjuumääristä ole vielä tilastoitua tietoa. Tammi-helmikuussa (viikot 1-7) yksityismetsistä ostettiin puuta noin 4,7 miljoonaa kuutiometriä. Tästä syystä kuusitukin kantohinta on poikkeuksellisesti noussut talven aikana. Samaan aikaan sahasuhdanne on hyvä. Niitä kun yleensä riittää. Esimerkiksi tukkivaltaisia talvileimikoita on alkuvuodesta ostettu vielä tänä talvena korjattaviksi
Miksi vakuuttaminen ei innosta. Silti vuosi 2020 oli rauhallinen vahinkovuosi. Pellervon Taloustutkimus PTT selvitti meille metsävakuuttamista Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. MARIKA MAKKONEN KUKA: Vakuutusyhtiö LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija. l TEKSTI TIIA PUUKILA 1 2 3 4 5 MISSÄ METSÄT OVAT PARHAITEN VAKUUTETTUJA. Metsät ovat keskimääräistä paremmin vakuutettuja KeskiSuomessa ja PäijätHämeessä, kertoo Marika Makkonen LähiTapiolasta. Metsän arvoa ei ymmärretä. Metsäkeskus arvioi, että viime vuonna myrskyistä koitui metsille 20 miljoonan euron vahingot. Myyrätuhoja todennäköisesti paljastuu taimikoista keväällä Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Metsä-Lapissa. Parhaiten metsät on vakuutettu Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.. Ennätysmyrskyvuodelta 2011 korvattavaa kertyi kymmenkertaisesti. Maksoimme viime vuonna metsänomistajille korvauksia yhteensä hieman alle viisi miljoonaa euroa. MIKSI: LähiTapiolalla on 54 prosentin osuus metsävakuutusmarkkinoista. MITÄ: Vastaa metsänomistajien palveluista ja niiden kehittämisestä. Missä metsätuhoja on eniten. Kirjanpainajat eivät toistaiseksi ole korostuneet maksetuissa vakuutuskorvauksissa, mutta niiden populaatiot ovat paikoin suuret ja tuhoja voi ilmetä. Itä-Suomessa vakuutusaktiivisuus on silti muuta maata alhaisempi, samoin Lapissa. Vakuutettujen metsien osuus on 53 prosenttia. Määrä ei ole juuri muuttunut kymmenen vuoden takaisesta. Tavoitteena on jakaa tietoa ja auttaa metsänomistajia ennaltaehkäisemään metsätuhoja. Eniten tuhoja, etenkin lumituhoja, sattuu Kainuussa, Koillismaalla ja idässä. Yksi syy on tiedon puute. Minkälainen metsätuhovuosi oli 2020. Kuinka suuri osa metsistä on vakuutettu. Mitä tuhoja tälle vuodelle ennakoidaan. Lumituhoja voi tulla ympäri Suomen, ja tuskin selviämme myrskyittä tänäkään vuonna. Moni ajattelee, että metsävakuutus on kallis, ja luottaa, ettei vahinko osu omalle kohdalle. SE PP O S A M U LI 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8299_.indd 14 5.3.2021 14.46
l MIKKO HÄYRYNEN Uudistamisrästejä jää, mutta vähän 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 50 000 100 000 150 000 200 000 Avohakkuut, ha Kotimaiset taimitoimitukset riittävät, ha Päätehakkuualat ja taimitarhoilta toimitettujen taimimäärien perusteella lasketut istutusalat vuosilta 2011–2019. Tukkuportaan eli välittäjien on kuitenkin hyvä tietää, että jokseenkin kaikilla männyntaimilla on jo osoite, eikä uusia tilauksia juuri voi enää ottaa. Taimien tarvetta ei voi kuitenkaan laskea suoraan avohakkuiden määrästä, sillä osa aukoista uudistetaan joko luontaisesti, kylvämällä tai tuontitaimilla. Myöhään tuleva talvi on puunkorjuun kannalta ongelmallinen, mutta mahdollistaa muokkauskauden jatkumisen pitkään, kuten kahtena edellisenä syksynä. Tulevaa kevättä Salminen ei pidä mitenkään dramaattisena. ”Eiköhän aukkoihin taimet löydy”. Joka vuosi uudistetaan sekä uusia että 2–3 vuotta vanhoja aukkoja.” Myös kevään ja syksyn sääolot vaikuttavat. Viime vuosikymmenellä vuotuiset hakkuualat vaihtelivat 100 000 hehtaarista 170 000 hehtaariin, toimitettujen taimien määrät 142 miljoonasta 174 miljoonaan. Kevään taimet jo tilattu Viime vuonna kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn 168 miljoonaa tainta. ”Monet asiat tasaavat”, Suomen Metsätaimituottajat ry:n puheenjohtaja Timo Salminen sanoo. Taimien tarvetta ei aukkojen määrästä voi kuitenkaan päätellä. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 8300_.indd 15 5.3.2021 15.31. Jos hehtaarille lasketaan menevän 1 800 tainta, määrä riittäisi vajaan 100 000 hehtaarin istutuksiin. Hakuuaukkoa enemmän kuin taimia Avohakkuualojen ja taimitoimitusmäärien ero täyttyy luontaisella uudistamisella, kylvöllä, taimien tuonnilla ja uudistamisrästeillä Lähteet: Luke, Ruokavirasto Ha Vuodet Tilastojen perusteella taimitoimitukset eivät näytä riittävän hakkuuaukkojen täyttämiseen. PÄÄTEHAKKUIDEN pinta-alat saattavat vuosittain sahata melkoisesti, mutta kotimaisten taimitarhojen toimittamien taimien määrät reagoivat hakkuisiin vaisusti. Istutusala arvioitu niin, että hehtaarille tulee 1 800 tainta. Aukkoa oli vuonna 2019 tehty kuitenkin 114 000 hehtaaria. ”Suuri osa metsänomistajista on hitaita uudistamishommissa. Uudistamisrästejäkin jää, mutta niiden osuus on pieni
Myös oksien puuttuminen viittaa samaan.” METSOMIES ”KUN tonttia on avattu puista vapaaksi, on moto ryskinyt rantapuita päin ja vetänyt alas kaatamansa tuon runkoa pitkin.” JEES H-VALTA ”HAARAPUU on ollut. Mutta jos ei ole se, niin tervasroso, johon tullut lisäksi mustakoro tai jokin muu sienitauti.” PUUKI ”HAARA lienee revennyt irti. 1/4 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Viime vuonna yksityismetsistä ostettiin eniten mäntykuitupuuta. 17 hirvitalousalueella raja ylittyy ja neljällä hirvitalousalueella alittuu. Toinen haara revennyt irti. Verkkokeskustelussa arvuuteltiin syytä puunrungon heikkoon kuntoon. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8301_.indd 16 5.3.2021 15.36. POIKAOKSA katkennut lumen painosta.” METTÄMAKURI ”KATKENNUTTA haaraa veikkaisin minäkin. Lähde: Luonnonvarakeskus LUKE: HIRVIKANTA PIENENI Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan hirvikannan koko viime syksyn jahdin jälkeen oli noin 82 100 hirveä. Pieniä hirvitiheyksiä oli etenkin Lapissa. Sen osuus koko ostomäärästä oli runsas neljännes. Syy selviää, kun puu on kumossa ja sen sisältöä pääsee tutkimaan, eli onko siellä haaranperä.” JÄTKÄ ”ONKO mahdollista, että männyn vieressä on ollut joskus toinen isohko puu, joka on hangannut runkoa. Nimimerkki Maccepi ihmetteli, mikä jätti männynrunkoon jäljen ja vei toiselta puolelta oksat. Edellisestä vuodesta kanta on pienentynyt 10,6 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla sekä Kaakkois-Suomessa. Yhteensä 38 hirvitalousalueella kanta sijoittuu alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen. Jäljethän näkyvät vielä repeämän alalaidassa.” METSÄNMIES Mikä vaurioitti männyn
www.husqvarna.com/fi-fi #wearetheverybestworkday 45,7 cm³ • 2,2 kW • 8,4 kg 545FXT Autotune ™ 545FXT-RAIVAUSSAHAN OSTAJALLE TECHNICAL-RAIVAUSTAKKI JA -HOUSUT -50%. Arvo 144,90 € RAIVAUSASU PUOLEEN HINTAAN VAIHDA 550 XP® MARK II -SAHAAN JA PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN VAIHDA VANHA KÄYTTÖKUNTOINEN SAHASI UUTEEN HUSQVARNA 550 XP®/XP®G MARK II -SAHAAN HYVITYS 200 € 8302_.indd 17 3.3.2021 14.15
Niiden kaato kannattaa jättää ammattilaiselle. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 18 4.3.2021 14.18. TEKSTI TIIA PUUKILA Lumen pingottamat sähkölinjojen ylle kallistuneet puut ovat vaarallisia. Vakavimmat onnettomuudet vältetään, kun metsään lähdetään levänneenä, muistetaan turvavarusteet ja tiedostetaan oman osaamisen rajat. VAARAN PAIKAT Vuosittain metsätöissä sattuu useampi sata tapaturmaa
vastavalo ›› Metsälehti Makasiini 19 8303_.indd 19 4.3.2021 14.18
K A A DE T U N puun alle jääneet pienemmät puut ovat kuin jousipyssy. ”Konkeloita on tullut jokunen. Vaarallisin yksittäinen työvaihe puutavaran teossa on puunkaato. Viime vuoden tapaturmat eivät vielä näy tilastoissa, mutta alkuvuosi näyttää edellisvuosia synkemmältä. Todellisuudessa tapaturmia sattuu enemmän, sillä kaikki onnettomuudet eivät päädy tilastoihin. RI ST O TO IK KA N EN Myrskyn runtelema metsä on vaarallinen työmaa, jossa työskentely vaatii vankkaa ammattitaitoa. Vaarallinen tilanne syntyy, jos kaatuva puu jää kiinni toiseen puuhun, konkeloon. Toikkanen on kaksi viimeistä vuotta tehnyt metsissään energiapuusavottaa suopohjaisilla mailla, jonne ei traktorilla ole asiaa. Vuosittain niitä tilastoidaan 300 –500 kappaletta, metsänomistajia vakuuttavasta maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta kerrotaan. Kun runkoa karsiessa katkaiset samalla alle jääneen pingottuneen puun, se tulee naamalle. Metsässä on paljon ojia, joiden ylitykseen metsänomistaja on kehitellyt alumiinirampit. Yhdelle kaverille kävi näin. Neljässäkymmenessä prosentissa selvitään sijoiltaan menolla, venähdyksellä tai nyrjähdyksellä. Tapaturman aiheuttaa tyypillisimmin päälle kaatunut puu tai puristuksiin jäänyt raaja. Yksin sahan kanssa myrskypuiden kaatoon ei pidä lähteä 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 20 4.3.2021 14.18. Puun kuljetuksessa apuna on toiminut mönkijä. Hänellä meni alahampaat huulesta läpi ja muutaman tunnin hän makasi tajuttomana, kunnes virkosi.” Tamperelaisen metsänomistajan Risto Toikkasen kertomus on vain yksi esimerkki ikävistä metsätöissä sattuneista tapaturmista. Toikkanen on tehnyt metsätöitä kolmekymmentä vuotta ja turvautunut kiperän paikan tullen apuvoimiin. Vuosina 2010–2019 tapaturmia oli yhteensä yli 4 400. Tarkkuutta vaaditaan, jotta kone kuormineen pääsee turvallisesti yli. ”Pääsin itse alta pois. Muutaman kuukauden sisään kaksi metsätöiden tekijää on kuollut tapaturmaisesti. Siinä olisi voinut käydä huonosti, jos alla olisi ollut kanto, joka olisi mennyt kyljestä läpi. Puutavaran teossa sattuu Melan tilastoimista metsätyötapaturmista liki puolet liittyy puutavaran tekoon. Yleensä tapaturmat ovat lieviä. Kaksi kertaa olen soittanut naapurille, että tulee purkamaan sen traktorilla. Ei tuollaiM IK KO RI IK IL Ä Metsänomistaja Risto Toikkaselle on sattunut 30 vuodessa muutama metsätyötapaturma. Kerran turvemätäs yllätti ja sai mönkijän kaatumaan. 2010-luvulla kolmessa tapauksessa metsätyötapaturma on johtanut kuolemaan. Vakavampia tapaturmia sattuu harvoin. Sen selvittäminen vaatii ammattitaitoa ja voiman sijasta tekniikkaa. Turvallisinta on jättää myrskytuhopuiden korjuu hakkuukoneelle. Ihan turha repiä ja vaarantaa itseään.” Myös puun kuljetuksessa voi tulla ongelmia
Metsälehti Makasiini 21 8303_.indd 21 4.3.2021 14.18. Perustaidot kurssilta Puutavaran kasaus, suoriminen, nosto ja kantaminen aiheuttavat 10 prosenttia metsätyötapaturmista. Suuremmilta haavereilta on vältytty, mutta alkuun oikeissa työasennoissa oli opettelemista. ”Selän pitää olla suorana ja polvien joustaa eikä saisi tulla sivuttaiskiertoa ja nostoa samaan aikaan. Jos metsässä kaikki ajattelukapasiteetti menee sahauksen toteutuksen miettimiseen, ei pysty kiinnittämään tarpeeksi huomiota ympäristön riskeihin. Väärällä tekniikalla tehty raskas työ on aiheuttanut tukija liikuntaelimiin rasitusvammoja. Talvitie suosittelee kaikille sahauksesta kiinnos”Siinä olisi voinut käydä huonosti, jos alla olisi ollut kanto, joka olisi mennyt kyljestä läpi.” SA M I KA RP PI N EN tuneille metsänomistajille moottorisahakurssia. ”Jos raskaita pölkkyjä täytyy pinota ja siirrellä, siinä on tärkeää hyvä ergonomia”, Hyvinkäällä Hyriassa metsäpalveluyrittäjäksi opiskeleva Johanna Talvitie kertoo. Olen itse huomannut tämän silloin, kun aloitin.” Kompurointi arkipäivää Yksittäisistä työlajeista eniten tapaturmia sattuu taimikonhoidossa. Selässä olen monesti työpäivän jälkeen huomannut, että nyt se ergonomia ei ole ollut hyvä.” Talvitie on tehnyt omissa metsissään Etelä-Savossa hankintahakkuuna ensiharvennusta ja ylispuiden poistoa. Pahimmillaan tykky murtaa puusta latvan, jonka alle jääminen voi olla kohtalokasta. ”Kannattaa hakea perustaidot ja -tiedot sahan käsittelystä ennen kuin menee metsään. Taimikon Metsuri Johanna Talvitie on saanut hyvät ohjeet turvalliseen työskentelyyn koulunpenkiltä. Vaaratilanteiden välttämisessä auttaa turvallinen työskentelyrutiini. sia saisi sattua”, Toikkanen toteaa. ›› JO H A N N A TA LV IT IE Talvella metsässä vaarana on puista tippuva painava lumi
TIIA PUUKILA VASTAVALO YLEISIMMÄT TAPATURMAT METSÄNHOITOTÖISSÄ katkonta kaato Metsäkuljetus Muut metsätyöt kulotus, istutus, kylvö, lannoitus, torjunta-aineiden käyttö Metsänparannustyöt ojien, teiden ajourien teko, metsätyövälineiden huolto ja korjaus, metsätöihin liittyvät työmatkat Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, tapaturmatilastot 2010–2019. Metsästä tulee kiire pois, jos epähuomiossa polkaisee jalalla maa-ampiaispesään. Metsät ovat täynnä onkaloita ja kuoppia, joihin jalka herkästi eksyy. Kompastuminen on yksi yleisimmistä metsätapaturmista. Puutavaranteko Metsänhoitotyöt muut puutavararan tekoon liittyvät työt 18% 12% 10% 7% puutavaran kasaus, suoriminen, nosto, kantaminen karsinta 5% 4% 3% 3% 3% rankojen tai polttopuiden teko leimaus, kaadon valmistelu, halkaisu ja muut hakkuutyöt työmaalle siirtyminen konkeloiden purku 26 % taimikoiden hoito ja raivaus muut metsänhoitotyöt 5 % 1% 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 22 4.3.2021 14.18
Tiedossa on myös ongelmia, jos sahalla sohaisee tai epähuomiossa astuu maa-ampiaispesään. Vastaavia sattumuksia on Johanna Talvitiellä. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja turvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa. Heidän tilastojensa mukaan metsureille ja metsätyöntekijöille sattui metsätöissä 350 tapaturmaa vuonna 2019. Syynä on yleensä epätasainen maasto, ympäröivä kasvusto, juurakot, kannot tai terävät oksat. ”Työturvallisuus ei ole mikään kilpailuasia. Yksi syy työturvallisuuden parantumiseen on ollut koneellistaminen. Pari vuotta sitten perustetussa asiantuntijaryhmässä on edustus kaikista teollisuuden isoista työnantajista, yksityismetsätaloudesta ja Metsähallituksesta. PETRATTAVAA ON VIELÄ AMMATTIMETSURIEN työtapaturmat metsätöissä ovat vähentyneet huomattavasti menneiltä vuosikymmeniltä tähän päivään. Alalle on merkittävää, että pohjana olisi samanlainen turvallisuusajattelu ja yhteisesti mietittyjä toimintatapoja ja menettelyitä. Kaatumisilta tällaisessa maastossa ei voi välttyä. Talvella puista tippuva painava lumi sekä lumen painosta mutkalle jännittyneet puut voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Kylmyys saattaa pahimJalan osuessa raivattujen puiden kantoihin, löytää itsensä herkästi maasta. Kellokoski toimii Metsätehon työturvallisuusasiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Asiantuntijaryhmän tarkoitus on parantaa organisaatioiden välistä yhteistyötä turvallisuusasioissa, jakaa toimivia käytäntöjä ja parantaa siten koko metsäalan työturvallisuutta. Metsureiden ja manuaalisen työn määrä metsissä on romahtanut vuosien takaisesta. ”Kyllä se vaan on hyvä päivä ollut, jos kertaakaan ei ole nurin.” Raivaustyössä vaarana ovat epätasaisen maaston lisäksi kovalla vauhdilla sinkoilevat kivet ja tikut, jotka silmiin osuessa tekevät vähintään kipeää. Stora Enso Metsän työsuojeluja turvallisuuspäällikkö Kari Kellokoski näkee, että työturvallisuus on nykyään myös imagoasia, mikä vaikuttaa metsäalan houkuttelevuuteen. Tyypillisin tapaturma metsätöissä on liukastuminen, kaatuminen tai horjahtaminen. Ikävimmillään terävän kannon päälle kaatuminen voi aiheuttaa jopa murtumia. Risto Toikkasen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat metsät ovat täynnä kuoppia, jotka yli polvenkorkuinen suopursukasvusto sopivasti peittää. H A RR I M Ä EN PÄ Ä ›› Metsälehti Makasiini 23 8303_.indd 23 4.3.2021 14.18. SAMI KARPPINEN Kari Kellokoski on tehnyt turvallisuuden eteen töitä Stora Ensolla yli 30 vuotta. Vuonna 1977 tapaturmien määrä oli yli 1 200. raivuu ja hoito aiheuttavat yli neljänneksen kaikista metsätyötapaturmista. Samalla työvälineiden turvallisuus ja turvavarusteet ovat kehittyneet ja turvakäytännöt parantuneet. Tällä hetkellä metsäalalla ei ole olemassa yhteistä työturvallisuuteen liittyvää koulutusta”, Kellokoski kertoo. Vuodenajat tuovat metsätyöhön omat hankaluutensa. Kerran ojanpenkkaa raivatessa sammaloitunut kivi vierähti alta ja Toikkanen putosi takapuolelleen suoraan terävän kannon päälle. Tällä hetkellä metsäalan työturvallisuus on hyvällä tasolla, mutta jotta päästään nollaan tapaturmaan vuodessa, vaaditaan yhteisiä ponnistuksia. Myös kannoista metsänomistajalla on ikäviä muistoja. Tapaturmavakuutuskeskus kerää tietoja metsäalan ammattilaisille sattuneista tapaturmista. Isoilla toimijoilla työturvallisuus on osa sosiaalista vastuuta
Kypärää on hyvä käyttää raivatessakin, jos puusto on raivaajaa korkeampaa. Se on turvallisempaa”, Talvitie sanoo. Kypärän verkkovisiiri suojaa raivatessa silmiä, joskin osa lentävästä roskasta voi päästä sen läpi. Komposiittinen varvassuoja ei sahaa pidättele. Metsänomistajalla on varaa valita. Tärkeimmät ovat turvajalkineet, viiltosuojatut housut, huomiovärein varustettu takki sekä kypärä kuulosuojaimilla. Vanhoista turvasaappaista huomaa, että niille on ollut tarvetta. Kannattaa rauhassa pohtia, osaako hyvät tekniikat, joilla kustakin tilanteesta selvitään. Väärä nostotekniikka voi johtaa selkävammoihin. Keho on levännyt ja perustiedot ja -taidot ovat mielessä. ”Omia tekniikoita ei kannata kehitellä, ne ovat aina niitä vaaranpaikkoja. Se voi auttaa siinä, että jalka nousee paremmin ja kaatumiset vähenevät”, Talvitie opastaa. Ilman turvavarusteita metsään ei ole asiaa. Jalkineiksi tulee valita metsäkäyttöön luokitellut turvakengät, joissa on teräskuppisuoja varpaiden turvana. Tunnista oma osaaminen Turvallinen metsätyöpäivä alkaa jo kotoa. Jos tuulee, vihmoo vettä tai on kovat pakkaset tai hirveät helteet, voi sanoa itselleen, että paremmilla keleillä sitten. Jos teet sellaista hommaa, että etukäteen jo tiedät, että siinä on riskejä, älä tee sitä yksin”, Talvitie neuvoo. Rankaa nostaessa on muistettava, että polvet joustavat ja selkä pysyy suorana. ”En ole ollut selvästikään koko ajan varma, missä minun jalkani ovat ja missä menee laipan kärki. On sahattu polveen eikä päällä ole ollut haalaria kummoisempaa tai saha on osunut jalkaan, koska turvajalkineet ovat unohtuneet. millaan johtaa paleltumiin ja helteinen kesäsää nestehukkaan. Niistä on useammasta kohdasta vähän viistetty sahalla.” Turvavarusteet säästävät monelta Sahoja ja turvavarusteitakin valmistavan Husqvarnan Suomen myyntijohtaja Tuomas Kuivamäki on kuullut messuilla monenlaisia tarinoita metsätöiden sattumuksista ja läheltä piti tilanteista. Ennen kuin hommiin ryhdytään, on hyvä käydä läpi, minkälaisia riskejä työhön liittyy, minkälaisia vaaranpaikkoja ympäristössä on ja riittävätkö omat taidot. Tästä syystä erilliset suojalasit voivat olla tarpeen. ”Kevät ja syksy ovat parhaat ajat tehdä metsätöitä. M IK KO RI IK IL Ä TU O M A S KU IV A M Ä KI Husqvarnan ostojohtaja Tuomas Kuivamäki tekee sivutyönään metsätöitä. Moottorisahatyössä jalkineissa tulee lisäksi olla sivuilla viiltosuojamateriaalia, jota ei tavallisissa turvajalkineissa ole. Hän on päivittänyt vanhat kumiturvasaappaat nahkaisiin turvakenkiin. ”Vakavammat tapaturmat liittyvät yleisesti siihen, että ei ole asianmukaista suojavarustusta”, Kuivamäki kertoo. Kiire on huono kaveri metsätöissä ja omaa jaksamista kannattaa kuunnella. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 24 4.3.2021 14.18. ”Kun kenkiin laittaa vähän rahaa, saa kevyemmät kengät
Silloin kuitu ei tukikaan sahaa”, Kuivamäki selittää. Valveutuneisuus on hänen mukaansa kuitenkin parantunut viime vuosina. Ne imeytyvät herkästi kuituihin ja estävät niiden toiminnan. Etenkin naismetsänomistajat ja etämetsänomistajat panostavat turvallisuuteen. Mikään ei ole ikuista Turvavarusteiden kuntoa kannattaa tarkkailla ja uusia niitä tarpeen vaatiessa. Samasta syystä kannattaa varoa tekstiililiimoja. › TEE oman osaamisesi mukaan, älä kiirehdi. Voit varata isomman ensiapupakkauksen taukopaikalle reppuun. › KOPAUTA viilalla raivaussahan terää. › HUOLEHDI , että työvälineet ovat kunnossa. › HUOLEHDI , että metsurinvyöstä tai takin taskusta löytyy ensiapupakkaus, jossa on paineside. Jos oksa puhkaisee turvahousujen pintamateriaalin, reiän voi paikata. Joissain kypärissä on väri-indikaattori, joka kertoo, milloin kypärä on vanhentunut. › PAKKASELLA pidä puhelin lähellä kehoa, ettei akku tyhjene kylmässä. Auringon ultraviolettisäteily puolestaan kuivattaa kypärää ja heikentää iskunkestävyyttä. METSÄTÖIHIN LÄHTIJÄN MUISTILISTA › LÄHDE metsään virkeänä ja levänneenä. › HUOLEHDI , että puhelimessa on virtaa ja ota tarvittaessa varavirtalähde mukaan. Esimerkiksi Kuivamäen isä, pitkän linjan metsuri, osti turvasaappaat vasta sahattuaan isovarpaan irti ja viiltosuojahousut sahattuaan säären auki. Osa oppii tosin vasta kantapään kautta. ”Viiltosuojakuitu kulkee lantiosta aina jalan alaosaan asti. › JÄTÄ myrskypuut ja konkelot ammattilaisille. Mikäli viiltosuojahousuun sahaa siten, että viiltosuojamateriaali purkautuu ulos, housut ovat tehtävänsä tehneet. › JOS mahdollista, ota kaveri mukaan. Jos se soi kauniisti, se on ehjä. ”Viiltosuojahousuissa on tärkeää, että niitä pestään ja ne pidetään puhtaana. Silloin on muistettava, että ommelta ei saa koskaan viedä lahkeesta läpi. Älä kokeile itse kehittämiäsi tekniikoita. Teräketju tarttuu kuituun ja vetää pitkää kuitua sahan vetolaitteeseen ja tukahduttaa terälaitteen alle sekunnissa. Jos tikkaat sen läpi jostain kohtaa, se katkaisee ja lyhentää kuitua. ”Kypärälle voi tehdä myös manuaalitestin eli laittaa kypärä polvien väliin ja rutistaa sitä kasaan. › LATAA puhelimeen 112 sovellus. › ILMOITA , minne olet menossa ja kuinka pitkäksi aikaa. › ÄLÄ lähde ääriolosuhteisiin, jos ei ole pakko. Turvallisuusrutiineista poikkeaminen johtaa usein vaaratilanteisiin. › JAA työmaasi sijainti puhelimesta kotiväelle. Jos kypärästä kuuluu kuivaa narinaa, se on ikävä kyllä tullut tiensä päähän.” Myös sahojen kunto pitää tarkistaa ›› Metsälehti Makasiini 25 8303_.indd 25 4.3.2021 14.18. › MUISTA turvavarusteet. › HANKI osaaminen kurssilta. › VARAA kunnon eväät, muista pitää taukoja ja juo riittävästi. Jos kerrosten väliin menee paljon likaa, se saattaa heikentää niiden kykyä pysäyttää teräketjua”, Kuivamäki sanoo. › PYSÄKÖI auto keula menosuuntaan. Myös pihka ja lika voivat huonontaa viiltosuojamateriaalin toimivuutta. Yleensä kypärä kestää aktiivisessa käytössä noin kolme vuotta
15 % 15 % 7 % 50 % 40 % 15 % 9 % 36 % Muu syy 13 % 27 % 39 % 25 % 9 % VA ST AV A LO ennen metsään lähtöä. Vaara piilee hakkuutyömailla Kenties suurin riski metsässä piilee kuitenkin korjuutyömailla. Mikäli oman metsän hakkuuta mielii katsomaan, on Epätasaisessa maastossa sattuu helposti tapaturmia. Terän tulee olla terävä ja laitevalmistajien ohjeiden mukaan viilattu. Raivaussahan terän on oltava ehjä ja sektorisuojan hyvin paikallaan. Ja jos mahtuu: Silmät vaarassa (tässä voisi käyttää metsurikuvaa/piirrosta, ja luvut kohditettaisiin ao. Viisi prosenttia tapaturmista johtuu moottorisahan hallinnan menettämisestä. Vahingoittuneista 93 % on miehiä. Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, tapaturmatilastot 2010–2019. Jos terän viilaa liian ottavaksi, takapotkun vaara kasvaa eli saha voi kimmota pölkystä sahaajaa kohti. Vartalon äkilliset kierrot ja liikkeet YLEISIMMIN METSÄTAPATURMA AIHEUTTAA Sijoiltaan menon, nyrjähdyksen tai venähdyksen Haavan tai pinnallisen vamman Luumurtuman Muun vamman TAPATURMAN SYYNÄ ON Terävät oksat Muu syy Maaston epätasaisuus ja liukkaus Kaatuva puu, kanto, tukki yms. ruumiinosiin) Metsureille ja metsätyöntekijöille sattuneet tapaturmat metsätöissä kehonosittain vuonna 2019 Pää ja niska 11% Silmät 20 % Yläraajat 18 % Rintakehä ja kylkiluut 5 % Sormet 15 % Alaraajat 31 % l Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus TYYPILLISIN METSÄTAPATURMA ON Liukastuminen, kaatuminen tai horjahtaminen Puun alle jääminen, putoaminen, romahdus Koneen, esineen tai laitteen hallinnan menettäminen , josta 5 % johtuu moottorisahan hallinnan menettämisestä. Moottorisahan ja raivaussahan turvalaitteiston täytyy olla kunnossa, sahan on käytävä tasaisesti eikä teräketju saa pyöriä tyhjäkäynnillä. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 26 4.3.2021 14.18
Metsäkonetta saa lähettyä vasta, kun on varmistunut, että kuljettaja on huomannut vierailijan. Konetta saa lähestyä vasta, kun kuljettaja on huomannut vierailijan. Vaikka teemme paljon ennakoivaa työtä, aina on mahdolliMetsäkoneeseen on pidettävä 90 metrin turvaetäisyys. ”Todennäköisyys, että sattuu kuolemantapaus, kasvaa. Koetaan, ettei voida uutisoida tapahtuneesta, mutta minusta siinä tehdään karhunpalvelus muille toimijoille.” l Metsälehti Makasiini 27 8303_.indd 27 4.3.2021 14.18. Ohjeiden noudattamatta jättäminen voi olla kohtalokasta. Joka vuosi kuljettajat raportoivat muutamia ketjuluodin aiheuttamia vaaratilanteita. Kellokoski korostaa, että tapaturmista tulisi jakaa avoimesti tietoa, jotta niistä opitaan ja ne pystytään jatkossa välttämään. Hakkuutyömailla vaarana ovat myös hakkuukoneen hajonneesta ketjusta sinkoavat palaset eli niin sanotut ketjuluodit. aina muistettava ilmoittaa siitä ennakkoon metsäkoneenkuljettajalle. ”Usein ikävämmät tapaukset jäävät piiloon. Päällä on oltava huomioväreillä varustetut vaatteet ja kypärä, koneeseen on pidettävä 90 metrin turvaetäisyys. Amerikassa ketjuluotiin on kuollut ihminen, Ruotsissa on sattunut yksi läheltä piti -tilanne. Stora Enso Metsän työsuojeluja turvallisuuspäällikkö Kari Kellokoski muistelee kahden vuoden takaista tapaturmaa, jossa henkilö oli vieraillut työmaalla kertomatta kuljettajalle, jäänyt kaatuvan puun alle ja loukkaantunut vakavasti. M IK KO RI IK IL Ä suus, että kuljettaja ei näe”, Kellokoski toteaa
» VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8304_.indd 28 4.3.2021 13.26
HAASTEET OVAT NYT METSISSÄ Metsäteollisuuden käyttämän puun pitää olla ekologisesti kestävää, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Yhtiöllä on hänen mukaansa iso rooli talousmetsien käsittelyn kehittämisessä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ›› Metsälehti Makasiini 29 8304_.indd 29 4.3.2021 13.26
Kuvissa on ollut Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, joka on kertonut lisätietoja Kemiin rakennettavasta 1,6 miljardia euroa maksavasta selluja biotuotetehtaasta. Nyt käy ilmi, että pääjohtajalla on paljon sanottavaa myös metsänomistajille. ”Turvemailla tärkein kysymys on vesitaseen hallinta. Pohjois-Suomen metsänomistajat voivat siis odottaa, että Metsä Groupin puunostajat tu» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 8304_.indd 30 4.3.2021 13.26. Näyttää nimittäin siltä, että jättitehdasta rakentavan metsäyhtiön suurimmat haasteet eivät tule tällä vuosikymmenellä yhtiön taseesta tai Kiinan sellumarkkinoilta vaan suomalaisista metsistä. Sellutehtaan elinkaareksi on yleisesti esitetty julkisuudessa 30–40 vuotta. Ennen Äänekosken hanketta julkinen keskustelu oli aika paljon sitä, että Suomen metsävarat jäävät hyödyntämättä. Hämälän mukaan turvemaakysymykset nousevat Pohjois-Suomen metsätalouden kehittämisessä tärkeimmiksi. Kyseessä on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomeen, ja Hämälä on puhunut haastatteluissa tiiviisti taloudesta ja teollisuuspolitiikasta. Siihen liittyy jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen rooli ja osuus, sillä jatkuvapeitteisyydellä pystytään pitämään vesitaloutta paremmin tasapainossa.” Metsä Groupin liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä arvioi viime Metsälehdessä, että hakkuuseen tulevista suometsistä kolmannes soveltuu jatkuvaan kasvatukseen. Toiseksi yhtiö on arvioinut, että raaka-ainetta eli puuta saadaan hankittua tehtaalle myös kymmeniksi vuosiksi. ”Se, miten puu on tuotettu, luo metsän arvoa.” H ISSISTÄ painetaan nappia numero yhdeksän. Globaaleilla markkinoilla on Metsä Groupin arvion perusteella kysyntää biotuotetehtaan valmistamille tuotteille, etenkin sellulle, kymmeniksi vuosiksi. Metsäkoneiden tie käy turvemaille Kemin rakennuspäätös tarkoittaa sitä, että tehdashankkeen perusedellytykset täyttyvät. ”Silloin, kun Äänekoski-päätös julkistettiin keväällä 2015, metsäkysymykset eivät olleet tällä tavalla tapetilla. Se taitaa viedä talon ylimpään kerrokseen, vaikka täyttä varmuutta Metsä Groupin pääkonttorin hissitaulun numeromäärästä ei mieleen jää. Ylhäällä hissistä ulos astuessa edessä on avara kokoustila. Talouslehdissä julkaistujen kuvien perusteella täällä on rampannut toimittaja tiuhaan viime aikoina. Tämän hankkeen (Kemi) tiimoilta on keskusteltu paljon ja voimakkaillakin sanoilla metsien käytöstä ja metsien ilmastoja biodiversiteettikysymyksistä”, Hämälä sanoo. Ero Metsä Groupin edellisen suurinvestoinnin julkistamiseen on selvä. Vaikka puuta riittää, metsissä on silti kolme isoa kysymystä, joiden merkitys on kasvanut viime vuosina: metsien hiilensidonta, metsäluonnon monimuotoisuus ja turvemaametsät. Jälkimmäisessä yhdistyvät niin kaksi edellistä kuin vielä kysymys metsätalouden ravinnevalumista vesistöön
Metsä Group koostuu viidestä toimialasta (mm. Metsä Groupin pääkonttori sijaitsee Espoossa. ”Puunhankinnan ydin on se, että Metsäliitto Osuuskunnan metsänomistajajäsenten tarjoama puu priorisoidaan kaikissa tilanteissa.” Julkisuudessa on viime vuosina esitelty useita puuhun perustuvia tehdashankkeita. Osuuskunnan omistajajäseninä on nykyisin noin 100 000 suomalaista metsänomistajaa. Puunmyyjästä kehittyi myöhemmin teollinen puunjalostaja. TOISIN päin ajateltuna omistajajäsenten metsät takaavat sen, että Metsä Groupin tuotantolaitoksille riittää puuta jalostettavaksi. METSÄLIITTO OSUUSKUNTA JA METSÄ GROUP PERUSTETTU 23.1.1934 METSÄLIITTO Osuuskunta luotiin alun perin pitämään metsänomistajien puolta puukaupoissa. Hämälän mukaan puunkorjaajan rooli tulee esille siinä vaiheessa, kun tutkijat ovat saaneet selville käytännön metsätalouden toimenpiteet, joita turvemailla kannattaa tehdä. METSÄLIITTO Osuuskunta on Metsä Groupin emoyritys. Yhtiön perusvelvoite on Hämälän mukaan Metsäliiton jäsenten omistamien metsien arvon ja sitä myötä koko Suomen metsien arvon lisääminen. OSUUSKUNNAN ideana on yhä se, että Metsä Forest ostaa Metsäliiton jäseniltä puuta tasaisesti. ”Tämmöisellä toimialalla hyvin suuri osa ideatai esivalmisteluvaiheessa olevista hankkeista ei koskaan toteudu.” ›› Metsälehti Makasiini 31 8304_.indd 31 4.3.2021 13.26. Kemin biotuotetehtaan lisäksi yhtiö investoi Suomessa mittavasti myös aaltopahvin pintakerroksessa käytettävää laineria valmistavaan Kemin kartonkitehtaaseen sekä rakentaa parhaillaan uutta suursahaa Raumalle. levat tarjoamaan hakkuisiin jatkossa erilaisia vaihtoehtoja. Metsä Board ja Metsä Fibre), joiden liikevaihto vuonna 2020 oli noin 5,1 miljardia euroa. Hankkeiden mahdollisia puunkäyttömääriä on laskettu surutta yhteen, mikä ei ole Hämälän mukaan realistinen tapa. ”Meidän tehtävämme on markkinoida niitä metsänomistajille.” Tuotantotapa luo arvoa Metsä Group on poikkeuksellinen metsäyhtiö, sillä sen pääomistajia ovat Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluvat suomalaiset metsänomistajat
”Leimikkosuunnittelussa pitää kyetä siihen, että tällaisten elementtien käyttö on suunniteltu oikein. Puuraaka-aineen on oltava ekologisten kriteerien mukaan hyväksyttävää, jotta metsänomistajan metsillä on tulevaisuudessakin taloudellista arvoa. Luontoa huomioivissa toimissa on olennaista, että niitä mietitään jo ennen puunkaadon aloittamista. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, ettei puunkäyttö saa vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuutta ”Se, miten puu on tuotettu, luo sitä metsän arvoa. ILKKA HÄMÄLÄ METSÄ Groupin pääjohtaja ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja vuodesta 2018 SYNTYNYT 23.1.1961 Oulussa, asuu Espoossa SELLU ja paperitekniikan diplomi-insinööri METSÄ Groupiin kuuluvien yritysten palveluksessa vuodesta 1987 METSÄTEOLLISUUS ry:n hallituksen varapuheenjohtaja HARRASTUKSINA teatteri, veneily, metsästys ja koiran kanssa ulkoilu VAIMO ja kaksi aikuista lasta Hämälän mukaan sellunvalmistus on kritiikistä huolimatta perustuotantoa, josta jää iso määrä arvonlisää Suomeen: laivakuljetusta lukuun ottamatta selluntuotannon osavaiheet ovat suomalaista työtä ja suomalaista raaka-ainetta. Alku» VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8304_.indd 32 4.3.2021 13.26. Hän muistuttaa, että metsien käsittelymenetelmiä tulee kehittää koko ajan. Näin niistä saadaan maksimaalinen hyöty ja ne (luontoa huomioivat toimet) saadaan sovitettua yhteen talousnäkökulman kanssa.” Sekapuustossa ratkaisu moneen Yhdeksännen kerroksen haastattelutilassa on tarjolla myös kahvia, mutta se ehtii toimia lähinnä kurkun kostukkeena, kun siirrytään varsinaiseen nieluasiaan: hiilinieluihin. Se, missä Metsä Groupilla on iso rooli, on talousmetsän käsittelyn kehittäminen monimuotoisuuden edistämiseksi. Ydinkysymys siellä on lahopuu.” Hämälä mainitsee niin tekopökkelöt, suojatiheiköt, säästöpuuryhmät kuin lehtipuuston
Käytetään uudistamisessa valikoitua taimimateriaalia. Pohjoisen hiilinielu sijaitsee nuorissa, kasvavissa metsissä, jotka ovat perua takavuosikymmenten laajoista uudistushakkuista. Kuitupuuta ahmiva Kemin biotuotetehdas tulee valmistuttuaan vauhdittamaan hakkuita niin, että myös tukkipuuta kertyy miljoona kuutiota lisää markkinoille. Toisessa tähdätään muovia korvaavaan 3D-pakkauskartonkiin ja toisessa sellusta valmistettavaan tekstiilikuituun. ”Lehtipuusto parantaa metsän ekologista tilannetta sekä taloudellisessa mielessä metsän näkymiä, sillä sekapuusto tuo metsälle paremman vastustuskyvyn erilaisia kasvitauteja vastaan.” Uusien tuotteiden istuttava perustuotantoon Sellutehdasuutinen ja ilmastokeskustelu ovat tuoneet julkisuuteen myös vaatimukset pitkäikäisemmistä puutuotteista. Sellua kritisoivissa kannanotoissa on usein harmillisen vähän järkeviä ratkaisuehdotuksia, mutta silti lienee paikallaan kysyä, pitäisikö metsäjättien satsata tuotekehitykseen vielä rohkeammin euroja. ”Lähtökohta on se, että uudet tuotteet pystytään integroimaan jo olemassa olevien tehtaiden perustuotantoon.” Hänen mukaansa tällä on kompensoitava Suomessa sitä, että seuraavasta jalostusvaiheesta tai lopputuotemarkkinoista saatetaan olla kaukana. Täytyy katsoa, kuinka paljon tukin kysyntä viriää, kun Kemin uusi tehdas käynnistyy.” ”Lähtökohta on, että uudet tuotteet pystytään integroimaan jo olemassa olevien tehtaiden perustuotantoon.” ›› Metsälehti Makasiini 33 8304_.indd 33 4.3.2021 13.26. vuonna on nähty merkkejä siitä, että keskustelu metsien ilmastovaikutuksista kiihtyy. Jos puuta kuljetetaan, niin sellun kuljettaminen on kustannustehokkain ja ympäristökuormituksen kannalta tehokkain tapa, kun viedään tiiviitä suorakaiteen muotoisia paaleja.” Metsä Groupin innovaatioja kehitysyhtiö Metsä Spring on kehittämässä Äänekosken tehtaan yhteyteen kahta koelaitosta. Puulla on mahdollisuutensa fossiilisten tekstiilikuitujen korvaamisessa. Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on todennut jo aiemmin, että Suomen hiilinielu on lähinnä Lapissa, joten ei ole yhdentekevää, mihin Lapin puu käytetään. Ilkka Hämälä korostaa, että metsien kasvusta on pidettävä huolta. ”Aina on mahdollisuus tuoda pohjoisesta tukkia merikuljetuksena Raumalle. ”Metsien kasvussa tärkein perusasia on, että uusi kasvu saadaan nopeasti lähtöön. Se ei tietysti ole pitkäjänteinen ratkaisu. Hämälän mukaan uusia tuoteavauksia etsitään, mutta niin, että ne sopivat tulosta tekevien sellulinjojen jatkoksi. Sahaustarpeen lisääntyminen ei välttämättä tarkoita kokonaan uutta sahaa. Pohjois-Suomessa on Hämälän mukaan vahva sahateollisuus, jonka kanssa Metsä Group tekee vaihtokauppoja tukkija kuitupuista. Samaan aikaan metsäyhtiö rakentaa etelään Raumalle uutta suursahaa. Hämälän mukaan on monia toimenpiteitä, jotka hyödyttävät samanaikaisesti niin ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta kuin metsän taloudellista tuottoa. Yksi tällainen on pohjoisten havumetsien lehtipuusekoituksen lisääminen eli sekametsät. ”Perusraaka-aineet, kuten sellu, matkustavat hyvin. Puun logistiikkaa tehokkaammaksi Metsäyhtiöt eivät perinteisesti kommentoi kuitupuun hinnannousua uusien tehdashankkeiden yhteydessä, vaan tyytyvät toteamaan, että puun hinta määräytyy markkinoilla ja kysynnän lisääntyminen vahvistaa puunmyyjän asemaa puunhintaneuvotteluissa. ”Parin kolmen vuoden koetehdasvaiheen jälkeen pitää pystyä arviomaan, onko tekstiilikuidusta mahdollista tehdä teollista tuotantoa.” 3D-pakkauskartongin kehitystyö etenee kenties nopeammin. Se, onko näistä uusista ideoista metsäteollisuuden varsinaisiksi vientituotteiksi, selviää tämän vuosikymmenen aikana. Tekstiilikuidun tuotanto on maailmanlaajuisesti valtava ja kasvava materiaalivirta. Taimikon ja nuoren metsän hoitotoimien tulee olla oikein ajoitettuja ja tehokkaita.” Myös monipuulajinen kasvatus, kuten männyn ja kuusen sekaviljely ja lehtipuuston jättäminen harvennuksissa, on tullut esille entistä voimakkaammin. Kasvu tulee puuvillan sijaan öljypohjaisista tekokuiduista
Suomessa korjataan puuta pienistä leimikoista”, Hämälä sanoo. Kommentti INVESTOINTEJA MYÖS IHMISIIN METSÄ Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä korostaa, että luontoa huomioivat toimenpiteet pitää saada nykyistä paremmin mukaan hakkuiden suunnitteluun. Missä välissä luonnon entistä parempi huomioiminen suunnitellaan, kun se on tehtävä päätyön eli puunkorjuun ohessa. Sitä työtä pitää yrittää tehdä koko ajan, että sieltä saadaan euroja pois.”. Hakkuualoja tulisi puunkorjuun tehokkuuden nimissä suurentaa ja metsänomistajien leimikoita yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 8304_.indd 34 4.3.2021 13.26. Suomessa onkin tilanne, jossa metsänomistaja toteaa kuitupuun kantohinnan olevan huono ja teollisuus toteaa, että puun tehdashinta on korkea. Kun metsätyöntekijöitä palkitaan luonnon huomioimisesta, luonnon huomioimiseen myös järjestyy metsätöissä aikaa. Suurten metsäalojen yhtäaikainen käsittely ei ole ympäristökysymysten kannalta kuitenkaan järkevää. VALTTERI SKYTTÄ Tehtaan portilla mitattuna Suomi on Hämälän mukaan kilpailijamaiden hintatasoon verrattuna puunhintahaitarin kalliimmassa päässä. Puunostajan päätehtävä on ostaa puuta, ja puunkorjuuyritykset ovat metsäyhtiöiden aliurakoitsijoita, joiden sopimukset on kilpailutettu tiukalle. Kaiken lisäksi pienistä leimikoista kertyy useampia eri osoitteeseen matkaavia puutavaralajeja. ”Puunhankinnan logistiikka mahdollisimman tehokkaaksi. Sellulinjojen lisäksi pitää investoida ihmisiin. l » VAIKUTTAJA LÖYDÄ UNELMIESI VÄLITTÄJÄ Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Vaatimukset työn jatkuvasta tehostamisesta ovat koskeneet tähän mennessä myös metsäpäätä. Paras motivoija on tunnetusti raha. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. ”Haaste on siinä, että puun korjuuja kuljetuskustannukset ovat korkeat. Kalleus tulee suurelta osin rakenteesta. Hakkuiden suunnittelu ja toteutus ovat kolmen osapuolen yhteistyötä: metsänomistajan, puunostajan ja hakkuukoneen kuljettajan. Puheet ja todellisuus eivät kohtaa, ainakaan vielä
36 M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 35 8306_.indd 35 4.3.2021 13.37. ›› KYSY POIS Mikä ketjussa on vikana. SIVU 44 METSÄNHOITO Miten metsitystukea haetaan. OMA METSÄ ›› SAHA KÄYNTIIN S.40: Akkusaha tarjoaa helppoutta ›› TUTKIMUS S.42: Puulevyillä kantavuutta ›› ALLAKKA S.43: Lomakausi lopuillaan ›› PIKATESTI S.47: Talvihanskat vertailussa ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Yhtymän pelisäännöt paperille Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. s
15 kysymystä Metsityslaista Vastikään voimaantullut metsitystukilaki tarjoaa peltoheiton metsittäjälle mojovan tuen. 19 kysymystä OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8307_.indd 36 4.3.2021 13.40. Kuvan kohde on voimakkaasti vesoittunut, eikä siten enää tukikelpoinen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT TAITO KEMPPE, MIKKO HÄYRYNEN Jonkin verran metsittyneen peltoheiton tukikelpoisuuden raja voi käytännössä olla hankala määrittää. Mahdollisia kohteita on kuitenkin paljon enemmän kuin mihin määräraha riittää
Miten tukea haetaan. Metsityslaista 1 6 7 8 9 2 3 4 5 Etuala on lievästi vesoittunutta ja tukikelpoista. Metsänomistajalle hylätystä hakemuksesta ei tule seuraamuksia, mutta Metsäkeskus voi antaa huomautuksen asiamiehelle tai avustajalle, joka antaa metsitystukeen liittyvissä hakemuksissa ja toteutusilmoituksissa Metsäkeskukselle harhaanjohtavia tai virheellisiä tietoja. Mikäli asiamiehen ja avustajan toiminta jatkuu huomautuksesta huolimatta virheellisenä, voi Metsäkeskus tehdä Ruokavirastolle esityksen toimijakiellosta. Kuinka ison osan todellisista kuluista hoitopalkkio kattaa. Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Muuten oikeus saada maksatus jo myönnetystä tuesta raukeaa. Voinko aloittaa työt heti, kun se olosuhteiden puolesta on mahdollista. Se maksetaan kahdessa 450 euron erässä kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua metsityksen toteutusilmoituksesta, kun taimikko on asianmukaisesti hoidettu. Hakulomakkeet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Joutoalueilla tarkoitetaan maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja ja entisiä turvetuotantoalueita. Kuinka suuri tuki on. Mitä tapahtuu jos teen hakemuksen “kokeeksi” ja se hylätään. Hoitopalkkio on kaikilla maapohjilla 900 euroa hehtaarilta. Hoitopalkkio maksetaan automaattisesti ilman eri hakemusta. Ensisijaisesti suositellaan sähköistä hakuportaalia. Tuen hehtaarikohtainen määrä vaihtelee maalajin, metsitystavan ja puulajien mukaan. Onko töiden tekemiselle määräaika. Viljelytöiden toteuttamisaika on tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun asti, eli vuonna 2021 hyväksytyille hankkeille tulee toteutusaikaa vuoden 2023 loppuun saakka. Kivennäismaiden istutuksissa voidaan maksaa 300 eurolla korotettu tuki, jos vähintään neljäsosa taimista on jaloja lehtipuita tai tervaleppää. Työn voi aloittaa vasta, kun on saanut myönteisen tukipäätöksen. Metsätalouden vähäpuustoisille kituja joutomaille tukea ei myönnetä. Ehtiikö tuki tulevan kevään istutustöihin. Todellisten hoitokustanMikä metsitystukilaki on. ›› Metsälehti Makasiini 37 8307_.indd 37 4.3.2021 13.40. Metsitystöiden jälkeen on tehtävä toteutusilmoitus Metsäkeskukselle päätöksessä ilmoitetussa määräajassa. Tavoitteena on, että tukipäätöksiä tehdään ennen kevättä, jotta ensimmäiset työvaiheet pääsisivät käyntiin jo tulevana kesänä. Hakemuksen voi täyttää myös paperisena ja toimittaa sen Metsäkeskuksen toimipisteisiin tai turvapostilla osoitteeseen kemerahakemukset@metsakeskus.fi. Muut kohteet, kuten käytöstä poistuneet sähkölinjat, ovat mahdollisia mutta marginaalisia. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa. Hehtaarikohtainen kustannuskorvaus on porrastettu seuraavasti: 2 000 euroa turvepohjaisten maiden istutukseen, 1 500 euroa kivennäismaiden istutukseen ja kylvöön ja entisten turvetuotantoalueiden istutukseen, 1 000 euroa entisten turvetuotantoalueiden kylvöön. Minkälaisille kohteille tukea myönnetään. Hoitopalkkion tarkoitus on korvata täydennysistutuksen, lannoituksen, heinäyksen ja taimikon perkauksen kuluja. Tukea haetaan Metsäkeskuksesta. Tuki muodostuu kahdesta osasta, kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta
Voiko istuttaa isoilla taimilla ilman muokkausta vai edellytetäänkö maanmuokkausta. Kuinka pienelle alalle voi saada tukea. Mikä on vaadittu viljelytiheys. Alueet, joilla on luontaisesti syntynyt taimikko, ovat metsämaata, eivätkä näin ollen täytä tukiehtoja. 10 11 12 13 14 15 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8307_.indd 38 4.3.2021 13.40. Paljonko peltoheitolla saa olla luontaisesti syntynyttä puustoa. Metsityslain mukaan alue saa olla lievästi vesoittunut, mutta runsaasti vesakoitunut peltoheitto ei ole tukikelpoinen. Puuston ala lasketaan latvuspeittävyyden perusteella. Jos sarkojen puuton osuus on vähintään 20 metrin levyinen, niin tukea voidaan myöntää, mutta pellon pinta-alasta vähennetään puustoisten ojanpenkkojen ala. Viljelytiheydet ovat seuraavat: Jos tukikohteella on metsittyneitä ojanpenkkoja, niiden pinta-ala vähennetään kokonaisalasta latvuspeittävyyden perusteella. Saako tukea peltoheitolle, jonka ojanpenkat kasvavat hieskoivua, mutta sarat ovat lähes puuttomia. Voimakkaasti vesakoitunut peltoheitto ei ole tukikelpoinen. Mikäli alueella on puusto, joka vaatii ainespuutai energiapuuhakkuun, on alue metsittynyt eikä tämän vuoksi ole tukikelpoinen metsitystukeen. Kohteen tulee olla vähintään puoli hehtaaria ja leveydeltään vähintään 20 metriä. nusten määrä vaihtelee kohteittain paljon, joillakin kohteilla hoitopalkkion saa varsin vähällä työllä. Onko peltoheiton vähäarvoisen puuston energiapuuhakkuu este tuen saamiselle. Lievästi vesoittuneella tarkoitetaan kohdetta, jossa saralla on yksittäisiä vesakkopuskia. Peltomailla maanmuokkaus on tarpeen aina, mutta entisillä turvetuotantoalueilla se on tapauskohtaista. Taimitiheydet on määritelty metsitystukeen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa viljeltävän puulajin mukaan
Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Rehevät peltopohjat ovat hankalia metsitettäviä, kuten on myös metsitystukiehtojen täyttymisen arviointi. Tarkastetaanko tukikohteet maastossa. Onko tuki veronalaista. Hinnat voimassa 1.2.-31.3.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Potentiaalisia kohteita on selvitysten mukaan noin 100 000 hehtaaria pääasiassa Pohjois-Suomessa ja metsitystuen tarve tuolle pinta-alalle on noin 250 miljoonaa euroa. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC -ohjausjärjestelmällä. alv 24 %. Viljeltävän puulajin taimia on istutettava vähintään 1 000 kappaletta hehtaarille, jotta tuki voidaan myöntää. Hieskoivun viljelyä metsityslaki ei tue. Kuvassa puuttoman saran leveys jää alle 20 metrin, joten kohde ei ole tukikelpoinen. Kohteita tarkastetaan maastossa ennen tuen myöntämistä sekä töiden toteuttamisen jälkeen. Tänä vuonna hankkeita voidaan rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla. Rajana on, että pellolle ei ole myönnetty maataloustukia vuoden 2019 jälkeen. Voivatko tukirahat loppua kesken. Metsitystuki on maanomistajalle veronalaista tuloa. Metsitystukeen on vuosille 2021–2023 käytettävissä määrärahaa 16 miljoonaa euroa, joten kaikille potentiaalisille kohteilla rahoitus ei riitä. Tukea ei myönnetä myöskään suoraan viljelystä poistuville pelloille. Metsälehti Makasiini 39 8307_.indd 39 4.3.2021 13.40. Tukea ei myönnetä ympäristöja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden, metsittämiseen. Hinnat sis. Viljelytiheyttä määriteltäessä luontaisesti syntyneet taimet lasketaan mukaan. . 16 17 18 19 www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Kaikista metsitystukihakemuksen kohteista pyydetään ely-keskukselta lausunto, jossa otetaan kantaa luontoarvojen säilymiseen ja avoimeen maaseutumaisemaan. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Ely-keskuksen lausunto on Metsäkeskusta sitova. l Juttua varten on haastateltu rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkosta Suomen metsäkeskuksesta. Mitkä seikat voivat olla myöntämisen este. mänty 2 000, kuusi 1 800, siperianlehtikuusi ja hybridihaapa 1 300, rauduskoivu, tervaleppä sekä tammi ja muut jalot lehtipuut 1 600 tainta hehtaarille. Tositteet tulee säilyttää kymmenen vuotta viimeisen erän maksamisesta
Kuten kuvasta näkyy, akkusahan ulkomuoto ei äkkiseltään eroa suuresti bensasahasta. ”Akkusahalla haetaan helppoutta. 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN KUN Metsälehden testiryhmä arvioi akkusahojen sopivuutta metsätöihin 10 vuotta sitten, arvio kuului ”aika heiveröisiä.” Viime vuosina sahatestaajat ovat kuitenkin jo päässeet toteamaan, että akkusahoilla ”tekee koivupölliä ilokseen”. ”Napista virrat ja hanaa. Sahaa ei voi painattaa katkaistavaa puuta vasten kuten bensasahaa. Myös Kiuruveden Metsolan sahakauppias Jouni Toppi listaa akkusahojen eduksi sen, että niissä ei ole bensasahojen kaltaisia käynnistysongelmia. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ Akkusahan ketjun pitää antaa purra puuhun omalla vauhdillaan. Sähkökoneessa ei ole niin paljon huollettavia osia ja huoltotoimenpiteitä kuin polttomoottorisahoissa”, kertoo Uittokaluston myymäläpäällikkö Tommi Sipilä. Polttoaineen puhtaudesta ei tarvitse huolehtia.” Toppi muistuttaa, että iso osa polttomoottorisahojen käyntiongelmista johtuu siitä, että tankkiin on päässyt vettä. Monen metsänomistajan tarpeisiin akkusaha voi kuitenkin jo olla sopivin vaihtoehto. Polttopuusahailuun sopivien akkusahojen hinta varusteineen jää alle 500 euron. Muutoksen taustalla on se, että niin perinteisten moottorisahavalmistajien akkusahamalleissa kuin sähkötyökaluvalmistajien akkusahoissa riittää nykyisin hyvin tehoa puiden kaatoon ja katkontaan. ”Toinen syy akkusahojen suosioon on keveys.” ”Napista virrat ja hanaa” Vielä ei ole keksitty akkua, joka kestäisi koko päivän sahaustöitä metsässä. Lisäksi akkusahoissa on monta muuta etua perinteisiin bensasahoihin nähden. Metsätöihin sopivien akkusahojen kokonaishinnat liikkuvat 500–1 000 euron välissä, tehokkaimpien sahamallien yli tonnissa. Akkusahaankin pitää lisätä teräketjuöljyä. Se tuo käyttömukavuutta, kun sahaa ei tarvitse kiskoa käymään. OSA 2 AKKUSAHAT 8308_.indd 40 4.3.2021 13.35
Akut kannattaa säilyttää ja ladata lämpimässä. Lisävarusteet. Rakennustyömaalla akkusahan akku voi kestää kevyissä sahaustöissä päivän, mutta metsäammattilaisen hakkuutyöskentelyssä parhaimmatkin akkusahamallit hyytyvät reilun tunnin puunsahauksen jälkeen. ”Sahan ergonomia ja käyttötarpeen hahmottaminen on oma taiteenlajinsa. 8308_.indd 41 4.3.2021 13.35. Akkusahat. ”Yksi rangantekijänainen kertoi, että Husqvarnan 5,2 ampeeritunnin akku riittää hänellä metsässä puolentoista tunnin sahailuun. Metsänomistajan kannattaa myös pistää muistiin akkusahansa teräketjutyyppi, sillä niitä on useanlaisia. Sahan hankinta. Luulen, että se on ainakin monelle mökkiläiselle jo ihan tarpeeksi”, Jouni Toppi sanoo. l Sähkötyölaite käynnistyy nappia painamalla, joten käynnistyksen helppous ja varmuus ovat myös akkusahan valtteja. ”Isot kaatosahat eivät ihan äkkiä muutu akkusahoiksi”, Sipilä arvelee. Bensa ja teräketjuöljy. Kahdella akulla se on kolme tuntia. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Uittokaluston Tommi Sipilä muistuttaa, että akut tykkäävät huonoa sadekelistä ja kosteudesta, mikä voi rajoittaa ammattilaisten intoa akkusahailuun. Kuluvat osat ja huolto. Akun keston lisäksi akkusahojen haasteet löytyvät sahan teräpuolelta. Moottorija raivaussahojen tyypillisimpiä vikoja käsitellään sahasarjan neljännessä osassa kesäkuun Metsälehti Makasiinissa. Tyypillisimmät viat. Terät ja teräketjut. Talvija kesäasetukset Metsälehti Makasiini 41 ONKO moottoritai raivaussahassasi jokin vika, josta haluaisit kysyä. Se tarkoittaa, että moni amatöörisahaaja saa kahdella akulla jo työrupeaman aikaiseksi metsässä. AKKUSAHAT + helppo käynnistää: ei vaadi ryyppyä tai narun nykimistä + vähemmän huoltotoimia kuin bensasahassa + keveys + ei bensankäryä + vähemmän melua (kuulosuojaimet yhä suositeltavat) + käsiteltävyys ja vähemmän tärinää käsiin akkujen kesto savotointiin parhaiten sopivien mallien korkea hinta Kauanko riittää virtaa. Lisäksi työskentelymukavuudessa osataan ajatella puun kaatoa, karsintaa ja pätkintää. Sahan käyttövoiman eri muotoja vertaillessa kannattaa muistaa, että vaikka akut maksavat aluksi ja kestävät vain tietyn määrän latauskertoja, sähköä saa halvemmalla kuin pienkonebensaa.. Lähetä vikakysymyksesi osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi. Tehojen puolesta bensasahoilla on vielä ainakin tovin vankka käyttöalueensa. Työkalun pitää olla toimiva ammatilliseen työskentelyyn”, Jouni Toppi sanoo. Jos akun lataus kestää noin tunnin, niin ruokatauon jälkeen voi vielä lähteä takaisin savotalle. Työskentelymukavuus voi tehdä eroa Puun sahaukseen sopivia akkusahoja valmistavat niin tunnetut moottorisahavalmistajat Stihl, Husqvarna ja Echo kuin monet sähkötyökaluvalmistajat, esimerkiksi Makita, Ryobi ja Milwaukee. Sahamyyjien mukaan perinteisten moottorisahavalmistajien akkusahojen valttina on se, että ne ovat kestäviä sekä laadukkaita. Esimerkiksi sahan kahvojen asettelulla ja painopisteen sijainnilla on aivan eri lailla merkitystä päivän puunkaatosavotassa kuin rakennustyömaalla. Akkusahojen kohdalla on pohdittu, valtaavatko sähkölaitevalmistajat sahamarkkinat. Akkusahan vääntövoima on pienempi, joten teräketjun pitää olla terävä: ketju on viilattava huolellisesti
l Puulevyillä kantavuutta CLT-levyistä toivotaan apua pehmeiden maiden puunkorjuuseen. METSÄKONEIDEN TIEDOSTA ENEMMÄN IRTI Varttuneet korpikuusikot näyttäisivät olevan hyviä kohteita jatkuvapeitteiselle kasvatukselle. Suomeen menetelmä rantautui kansainvälisen Rosewood-hankkeen kautta, jossa etsittiin uusia menetelmiä puun liikkuvuuden parantamiseksi. Tarkoitus on testata standardipuutavarasta valmistettuja levyjä sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvästä hylkytavarasta valmistettuja levyjä. Mukana hankkeessa ovat lisäksi Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Sen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen, koska siinä ei muodostunut metsänhoitokustannuksia, uudistuminen tapahtui luontaisesti eikä maata tarvinnut muokata eikä taimikkoa harventaa. JATKUVA KASVATUS KANNATTAA KORPIKUUSIKOISSA VOIDAANKO maastovauriot välttää, jos puunajokoneen ajoreitti katetaan CLT-levyillä. Diplomi-insinööri Lari Melander tutki väitöskirjassaan, miten näiden yhdistäminen koneoppimisen menetelmillä voisi tuottaa lisäarvoa metsätaloudelle. IL G A BR ZK A LN A LIINA KJELLBERG 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8309_.indd 42 4.3.2021 13.43. CLT-levyjä käytetään puunkorjuun apuna muun muassa Latviassa. Levyjen pitää kestää useampi käyttökerta parhaimmillaan 40 tonnin painoisen puunajokoneen alla. ”CLT-levyjä on käytetty pitkään rakennuksissa, mutta nyt on saatu viitteitä siitä, että ne sopivat myös infrarakentamiseen”, sanoo hankkeessa mukana olevan Kemin Digipolis Oy:n projektipäällikkö Tytti Ahoranta. ”Ilmaston lämpeneminen pidentää kelirikkoaikaa. Pohjois-Amerikassa CLT-levyjä eli ristiinliimattuja massiivipuulevyjä on käytetty maaperän kantavuuden parantamiseen jo pidempään, ja menetelmää on kokeiltu myös Baltian maissa. ”Työn ohella automaattisesti suoritettavat ympäristön mittaukset ovat halpa ja tehokas tapa tuottaa uutta ja päivittää olemassa olevaa tietoa metsäympäristöistämme”, Melander toteaa. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta puunkorjuu voi jatkua ympäri vuoden”, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Anne Saloniemi. Sille on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston tukea. Ajatuksena on, että levyt kulkisivat puunajokoneen kyydissä, josta ne nostettaisiin ajouralle ajokoneen kouran avulla. Luken, Venäjän tiedeakatemian ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus on julkaistu Canadian Journal of Forest Research -lehdessä. Suomessa kerätään paljon metsävaratietoa sekä käytetään pitkälle automatisoituja metsäkoneita. Tätä selvitetään Lapin ammattikorkeakoulun hiljan käynnistämässä hankkeessa. Hankkeessa selvitetään CLT-levyjen käyttömahdollisuuksia paitsi pehmeillä mailla myös esimerkiksi suojelukohteilla ja ojien ylityksissä
l LOMAMME ALKAA LOPPIAISESTA. Traktorin hytistä on ollut mielenkiintoista seurata eri eläinten jälkien määrää, suuntaa ja toistuvuutta. Paitsi vuoden alussa – nyt voimme itse asettaa aikataulumme ja tehdä jotakin, tai olla tekemättä. Ja aivan puhdasta maalaislunta, ei koiranpaskan kikkaraa joukossa. Vanhuuden päiviinkin on tullut varauduttua. Omasta mielestämme tämä on ihan lystiä elämää, yleensä iltaisin päänuppi tavoittaa tyynyn tyytyväisenä ja raukeana. Mahdollisia myrskyja lumituhojakin on tullut silmäiltyä. Monta vuotta työn alla ollut erillinen puunikkarointiverstas on ollut sopiva paikka viettää pakkasja tuiskupäivää, sitäkin tilaa on saatu hiukan siistimpään kuntoon.. Vähän päivässä, paljon viikossa. Niiden hakkuu on hitaanpuoleista, mutta näin lomakautena ei ole kiire mihinkään. Periaatteessa aivan turhanpäivästä työtä, mutta huvinsa siinä on. Polttopuiden teko se vasta lystiä hommaa on. TÖIDEN TIIMELLYKSESSÄ KOIRAPARKA on joinakin päivinä jäänyt liian vähälle huomiolle. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8310_.indd 43 4.3.2021 13.45. Tähän aikaan on sopivan löysiä päiviä, niin hyvin ehtii hierotukselle, hampaiden putsaukseen, silmien tarkistukseen ja pikku voimistelutuokioihinkin. OMAN ITSEN HUOLTO tahtoo jäädä rempalleen työkiireiden tuoksinassa. Talon vähäisiä koneita on sopiva aika huoltaa, samoin teroitella iso joukko teräkaluja. Kukin meistä taaplaa tyylillään, kai meillekin sallitaan omat oikkumme. Toisinaan juolahtaa mieleen pikku päivänokoset, eikä mikään estä niitäkään. Elinkeinomme toki on täysin itse valittua ja vapaaehtoista, mutta pitkin vuotta on kuitenkin useita vuodenkierrosta ja puiden kasvuvaiheista aiheutuvia päivämääriä, johon mennessä pitää työmme olla tehtynä. Aseen ohella mukana on oksasaha, onpa Jekulla enemmän aikaa juoksennella työmaan ympärillä, kun laiska isäntä ei viitsi kovin pitkää jahtilenkkiä tehdä. Vaikka vain parikymmentä puuta reissulla karsisi, tulee siitä iloinen mieli ja hyvä hartiajumppa. Kun kerrankin tuli vanhanaikainen lumitalvi, on kinosten siirtelyssä hurahtanut tovi jos toinenkin. MIHINKÄÄN ETELÄN lämpöön emme ole koskaan haikailleet. Silloin tiukan ja tiiviin joulukuusisesongin loppusiivoukset on saatu jotenkuten maaliin. Muutama puu päivässä kolmenkymmenen sentin pölleiksi ja kotiin, se riittää. Monia omia metsäteitä lingotessa on saatu pakkanen pureutumaan pehmeään tienpohjaan, vihdoin keväällä saataneen ajettua jäätyneelle tielle sorakerros. Verstas ja toimistohuone ovat odottaneet siivoojaa jo pidemmän tovin, nyt on edes muutama sylillinen rojua saatu piiloon. kerkiää sen kanssa metsään päivittäin. Valinnat tehdään fiiliksen mukaan. Pellonreunoissa on aina sielua haittaavia puita, itselläni lukuisia koivuja, joista irrotettiin tuohi viime kesänä. Lomalaisen ei tarvitse olla tehokas, joten yhdenkin puun siivoaminen ilahduttaa. Nyt Lomakausi lopuillaan LÖHÖLOMAN TILALLE » puuhastelua » hääräilyä JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Sen paremmin kupeet kuin hermotkaan eivät kestä pidempiaikaista joutenoloa tai makoilua. Pikkumukuloille on saatu jokseenkin komeat lumikasat, joissa on leikitty monet leikit. Kaikenmoisia pikku kulmia ja tienvierun vinopuita riittää, joista ei saa kunnon hakkuuta aikaiseksi, mutta poistaa pitäisi. Aikaa on jopa loihtia maukas illallinen tai kokeilla uutta reseptiä ja huuhdella kita hyvällä viinillä
Stihl MS 250 -moottorisahan teräketjussa on ongelma. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Jos ketju on vähän käytetty, neuvona on viedä ketju yritykseen, josta se on ostettu. » TÄMÄ on kiusallinen vika. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Ketjussa kaikkien hampaiden on kuitenkin oltava yhtä kovia. MIKSEI VIILAUS ONNISTU. Ketjuissa olevat viat ovat ilmeisesti valmistusprosessissa tulleita vikoja, esimerkiksi joissakin ketjun osissa lämpökäsittely on epäonnistunut. Maksukuitti on syytä olla mukana. Tuntu johtuu todennäköisesti viilausasennosta. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Olen havainnut, että kun käytetään yhdistelmäviilaa, viila ei tunnu ottavan samalla tavalla molemmilta puolin viilattaessa. Joskus selvänä vikana on ollut hampaiden katkeaminen. Yhdistelmäviilaa käytettäessä on muistettava pyöräyttää aina välillä terävämpi sivu käyttöön. Tuotetta myyvän liikkeen välityksellä maahantuoja saa tietoa tuotteiden laadusta. LEO SAASTAMOINEN M IK KO RIIK ILÄ OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8311_.indd 44 4.3.2021 13.47. Joka toinen hammas on niin kova, ettei viila pysty, samoin joka toinen purupiikki on niin kova, ettei alennusviila pysty. Sekin varmaan johtuu hampaiden kovuudesta. Tämän takia metallin ominaisuudet ovat niissä erilaiset kuin mitä on laboratoriotutkimuksissa määritelty. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Yleensä näissä tapauksissa ketjussa on ollut vain yksi kovempi hammas. Ovatko ne tarkoitettu koneella viilattavaksi. Moottorisahojen uusissa teräketjuissa olen tavannut muutamia kertoja kovemman hampaan verrattuna toisiin hampaisiin. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki
›› MIHIN RIISTATIHEIKKÖJÄ TARVITAAN. Ne tarjoavat päiväpiilon kookkaille nisäkkäille ja pesimäja ruokailuympäristön esimerkiksi pyylle. Sertifiointiin ei pidä ottaa määräyksiä, joiden toteuttaminen osalla metsämaata ei onnistu. Vaikka riistatiheikön voi helposti luoda vaihtelevassa metsäympäristössä, sen ylläpito ei onnistu. Parempi on vain suositella riistan ja monimuotoisuuden kannalta tärkeiden puuja pensaslajien (katajan, haavan, raidan, pihlajan, lepän) säästämistä – eikä siinäkään pidä mennä ehdottomiin määräyksiin. Sitten ne syyt, miksi riistatiheikköjä ei pitäisi ottaa sertifiointisäädöksiin. Riistatiheikköjä ollaan tuomassa metsäsertifikaattiin. Mitä hyötyä riistatiheiköistä on, risukkoa ja pusikkoa metsissä riittää muutenkin. » KYLLÄHÄN erilaisilla tiheiköillä on merkitystä riistan suojapaikkoina ja muutenkin luonnon monimuotoisuuden lisääjinä. Metsä muuttuu ikääntyessään. Puut kasvavat, yhtenäinen latvuskerros tappaa alikasvoksen ja entinen riistatiheikkö on vain vähän tavallista taajempi puuryhmä, joka ei enää tarjoa ravintoa eikä näkösuojaakaan. Silti olen kysyjän kanssa samaa mieltä: erilaisia tiheikköjä metsissä riittää eikä sellaisten liittäminen sertifiointiin ole tarpeen. Mitkä eläimet niistä hyötyvät. Sitä paitsi riistatiheikköjä on lähes mahdoton luoda tasaisille hiekkakankaille, jotka esimerkiksi Salpausselillä kattavat kymmeniä neliökilometrejä. Lapissa niiden luominen tuoreemmillekin kankaille on lähes mahdotonta. Talousmetsissä on luonnostaan monenlaisia tiheikköjä. SEPPO VUOKKO M IK KO RIIK ILÄ Metsälehti Makasiini 45 8311_.indd 45 4.3.2021 13.47. Esimerkiksi suonreunan tai puronvarren pajukot ja hieskoivuviidat, useat metsälain kymppipykälän kohteet, hyvin toteutetut säästöpuuryhmät, raivaamattomat taimikot ja nuoret metsät ovat luonnostaan jo riistan suojapaikkoja. Jokaista raidanvesaa ei voi eikä pidä säästää. Jo mielekkäitten säästöpuuryhmien luominen tasaikäisiin mäntytai kuusimetsiin on hankalaa. Jos metsäpalsta on pinnanmuodoiltaan ja maaperältään vaihteleva, sinne on helppo myös luoda tiheikköjä – ja niin monet metsänomistajat tekevätkin
Hallintaoikeuden omistaja rinnastetaan omistajaan ja hänelle määrätään hänen hallinnassaan oleviin kiinteistöihin kohdistuvat kiinteistöverot. Näin on saattanut käydä keväällä 2018, jolloin touko-kesäkuun sademäärä oli vain kolmasosa normaalista. MITEN TÄYDENTÄÄ UUDISTUSALAA. Minulla on kolmen hehtaarin uudistusala, joka äestettiin ja kylvettiin männylle keväällä 2018. » YHTYMÄN osakkaat eivät voi laskuttaa kodin ja metsän välisiä matkoja. Matkakulut kirjataan verotukseen, korvaus on 0,25 euroa kilometriltä (2020). Voidaanko matkakuluista laskuttaa yhtymää. KARI MIELIKÄINEN KUKA MAKSAA KIINTEISTÖVERON. Tämä on ollut käytäntö sopimuksissa, joissa olen ollut mukana maanomistajan edustajana. » KIINTEISTÖVERO määrätään omistajalle tai omistajaan rinnastettavalle henkilölle. Vuokraoikeudenomistajaa ei voida rinnastaa omistajaan. Kiinteistövero määrätään seuraavan vuoden alusta, kun maa-aineksen otto on aloitettu. Ruotsalaiset ovat suosineet mänty-kuusisekametsien kasvatusta jo 1960-luvulta saakka. Kuusisekoitus paransi varjostuksellaan myös mäntyjen teknistä laatua. Jos alueella on kolmen kasvukauden jälkeen paikoitellen alle tuhat kylvötainta, ei odottelu enää auta, ellei tyydytä luonnon antamiin eväisiin. HANNU JAUHIAINEN l OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8311_.indd 46 4.3.2021 13.47. Myös siementen viskomisen tehoa hieman epäilen, koska kolme vuotta sitten muokattu maa ei ole enää ”otillaan” ja heinittyminenkin on päässyt vauhtiin. Kuusen taimien istutus sekametsän pohjaksi on mielenkiintoinen ajatus. Itse olisin kysyjän linjoilla ja istuttaisin korkeintaan tuhat kuusta täydentämään taimikkoa. Tällä hetkellä alueella on näkyvissä 800–1600 pienenpientä männyntainta. Syyksi todettiin juuristojen erilainen syvyys ja puulajien valovaatimukset. Myös kylvöajankohdan kuivuus voi estää siementen itämisen. Pienet sirkkataimet menehtyvät moreenimailla helposti rousteeseen ja heinittymiseen. Suomessa ruotsalaistyyppisiin sekaviljelmiin ei ole innostuttu lukuun ottamatta sitä, että saman uudistusalan eri osiin istutetaan eri puulajeja. Olen vuokraamassa tilastani määräalaa yritykselle kallion louhintaa ja murskausta varten. Kiinteistövero määrätään otto-oikeuden voimassa olevan määrän koko arvosta ja kestää niin kauan kuin otto-oikeus on voimassa. Vaimoni on osakkaana yhtymässä. Sitä, että kiinteistövero tulisi suoraan vuokraajalle, ei verottaja hyväksy. Etelä-Karjalassa loivalla etelärinteellä sijaitseva kuvio on viljavuudeltaan keskinkertaista mustikkatyyppiä. Männyn täydennysistutus isoilla taimilla tavoitetiheyteen on jo varmempi konsti, jos aluskasvillisuuden torjunnasta huolehditaan. Voitte kirjata sopimukseen, että alueesta teille määrättävän kiinteistöveron maksaa vuokraaja. Tutkimukset osoittivat, että keskinkertaisilla kasvupaikoilla havupuut tuottavat yhdessä enemmän puuta kuin sama pinta-ala puhtaina metsiköinä. Laskutettu verovapaa kilometrikorvaus voi olla enintään Verohallinnon ohjeen mukainen, eli 0,44 euroa kilometriltä vuonna 2021. » MÄNNYN luontainen uudistaminen ja kylvö ovat riskibisnestä mustikkatyypin mailla. Kuusen etuna on sen parempi selviäminen aluskasvillisuuden varjostuksesta ja vähäisempi hirvituhojen riski. Kiinteistövero voi olla iso riippuen louhintaluvassa olevasta maa-aineksen arvosta. Heidän tarjoamansa sopimuksen mukaan maanomistaja maksaa kiinteistöveron. Jos taimia ei ole keväällä enempää, niin kannattaako odotella, viskoa lisää männyn siemeniä, istuttaa lisää mäntyä tavoitetiheyteen saakka vai istuttaa harvempiin paikkoihin 1000–1200 kuusentainta. VÄINÖ SIKANEN VOINKO LASKUTTAA YHTYMÄÄ. Hänellä ei ole ajokorttia, joten kuljemme yhtymän metsässä tekemässä hoitotöitä minun autollani. Sen sijaan yhtymään kuulumattoman henkilön matkakulut voidaan maksaa laskun perusteella. Kuuluuko minun maksaa kiinteistövero louhintaa varten vuokraamastani alueesta
Silloin käsi kastuu ja kylmettyy. Molemmilla WinterPro-käsineillä voi hipeltää älypuhelinta – kuten lisämääre TouchScreen vihjaa. Kalleimmat ovat parhaat Snickers Workwearin Weather Dry -työkäsineet makKannattaako maksaa enemmän. PLUSSAT JA MIINUKSET WinterPro6000 TOUCHSCREEN keltainen + Lämmin ja vettä pitävä Avoimet Kämmenpohjan tartuntatuntuma huono WINTERPRO6000 TOUCHSCREEN tumma + Lämmin, pitää kädet kuivina + Tiivis resori ranteessa Kapea, ahdas, työläs pukea ja riisua SNICKERS WORKWEAR WEATHER DRY + Erittäin mukavat + Tarkka tartuntatuntuma + Ranneosan tarrakiinnitys Kulutuskestävyys Suppea talvityökäsineiden vertailu osoitti, että kalliimmat ovat halpoja mukavammat. Ne ovat napakat, vedenpitävät ja lämpimät. Myös näissä on Thinsulate-vuori ja vettä pitävä polyuretaanipinnoite. Kokeessa oli mukana kahdet kotimaisen Tamrexin WinterPro6000 TouchScreen –sarjan käsineet ja Snickers Workwear Weather Dry -työkäsineet. Tämä on helppo uskoa. Käsien luvataan pysyvän kuivina ja lämpiminä 20 asteen pakkasille asti. Paksu kämmenpohja on tikkaamattomana niin tunnoton, että hanskoilla oli vaikea saada pitävää otetta edes auton ratista. Viiltosuojakäsineet eivät ole pakollinen turvavaruste moottorisahatyössä.. Tämä tosin jää enempi teoriaksi, koska sormiosat ovat siihen tarkoitukseen tunnottomat. Tämä on totta. Se kannattaa maksaa. Niiden Thinsulate-vuorin luvataan pitävän kädet lämpimänä kymmenen asteen pakkasilla. Myös Snickersit ovat kapeat, joten ne sopivat huonosti sellaisiin toimiin, joissa käsinettä pitää riisua usein. Materiaali on vettä pitävää, mutta käsineen suu on aika avoin, joten lunta voi päästä hanskaan. Tamrexin keltaiset WinterPro-hanskat olivat halvimmat (19,9 euroa). Snickersin hanskat sopivat yhtä lailla metsätöihin kuin urheiluun. Käsineen suuosa ei ole yhtä pitkä kuin tummissa WinterPro-käsineissä, mutta tyköistuva tarrakiristys pitää lumen loitolla. Tamrexin keltaiset WinterPro-hanskat olivat kokeilun halvimmat. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Tumma WinterPro on kapea, joten ne eivät sovi työhön, jossa käsineitä täytyy riisua usein. Kämmenpuoli on tikattu, joten tartuntatuntuma on tarkka. Tosin käsineisiin kului viikon käytössä pieni reikä, mistä miinus. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8312_.indd 47 4.3.2021 13.52. TAMMIKUISEN moottorisahatestin ohessa katsastimme talvitöihin sopivia käsineitä. Tämä heikentää käytettävyyttä. Lisäplussat suuosan pitkästä resorista, joka mahtuu metsurin puseron hihansuun sisälle, jolloin lumi pysyy loitolla. Tarkoitus oli löytää kelpo hanskat talvisavottaan ja pohtia samalla vastausta kannattaako maksaa enemmän -kysymykseen. Tikattu kämmenpohja on polyuretaania: näillä saa tarkan lipsumattoman otteen mistä vaan. Vähän kalliimmat, paljon paremmat Kuuden euron lisäsatsauksella saa tummat WinterPro-käsineet. savat tuplasti (54 euroa) sen mitä paremmat WinterProt, mutta ovat lisähintansa väärtit. Vuori on vedenpitävä, joten kädet pysyvät kuivina. Kaikki kokeillut käsineet suojaavat kättä viiltäviltä teriltä, mutta moottorisahan teräketjun pysäyttävää viiltosuojamateriaalia käsineiden rystypuolella ei ole. Nämä sopivat talvitöihin, hiihtohanskoiksi tai vaikkapa talvikalastukseen
Siten se myös varmistaa heidän oikeusturvaansa. Kaikkien suostumus on siis oltava. Osakkaiden allekirjoituksin sopimuksesta tulee juridisesti sitova. Myös kimppametsän omistajien pitäisi sopia, miten metsää hoidetaan. Jos joku hoitaa tilauksia kaikkien puolesta, on hänelle annettava osakkaiden allekirjoittama valtakirja. Kukaan metsäyhtymän osakas ei saa yksin myydä yhteisestä metsästä puuta. Tähänkin on poikkeus. Puukauppaan tarvitaan aina joko kaikkien osakkaiden allekirjoitus tai valtakirjalla osakkaiden valtuuttaman henkilön allekirjoitus. Välitön puuston pilaantumisvaara vaikkapa myrskytuhon vuoksi voi oikeuttaa osakkaan myymään kaatunutta ja vaurioitunutta puustoa omin päätöksin. Näinhän tehdään, kun ostetaan kimppahevonen tai vuokrataan kimppakämppä. Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaisiin hankkeisiin yhtymä voi lähteä yhdenPELISÄÄNNÖT PAPERILLE Kaikki kimppaomistus edellyttää yhteisiä sääntöjä sujuakseen hyvin. Kun yhtymä on muodostettu, on tärkeätä sopia yhtymän osakkaiden yhteisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista. Ei kuitenkaan kannata hyväksyä valmiita sopimuspohjia sellaisinaan, vaan on hyvä aina keskustella ja sopia kaikki sopimuskohdat oman metsän ja omistustilanteen mukaisesti. Laki eräistä yhteisomistussuhteista, 4 § 1mom Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä. Sopimus tuo osakkaille turvaa Paras tapa sopia kimppametsän toimintatavoista on laatia metsäyhtymän yhteishallintosopimus. Kuten puukaupan sopimisessa myös metsänhoitotöiden ostamisessa tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus. Toisen oikeuteen määrätä omasta omistusosuudestaan ei sopimuksessa kuitenkaan voida puuttua. TAMMIKUUN Metsälehti Makasiinissa kerroin metsäyhtymän muodostumisesta. Näin pitäisi myös tehdä, kun omistetaan metsää yhdessä. Metsänhoitotyöt yksimielisesti Kimppahevosen omistajat sopivat, mihin talliin hevonen sijoitetaan, miten sitä ulkoilutetaan ja hoidetaan. Onkin hyvä käydä yhdessä läpi, millä otteella yhteisiä metsiä hakataan ja miten luontoarvot halutaan hakkuissa ottaa huomioon. Puun myynnit yksimielisesti Tyypillisesti yhteishallintasopimuksessa otetaan kantaa muun muassa metsänhoitoon, luonnonhoitoon ja puukauppaan. Työtilaukset, joihin ei ole edellytetty kaikkien osakkaiden suostumusta, voivat jälkikäteen aiheuttaa ikäviä riitoja. TEKSTI PIRJO HAVIA Jos suojelutasoa halutaan edistää lakien vaatimaa tasoa enemmän, on tästä sovittava yhdessä. Kiireellisissä hakkuissa vaatimukseen yksimielisyydestä on poikkeus. Siinä osakkaat voivat linjata heille tärkeitä, metsätalouden harjoittamista koskevia asioita. Monet metsäalan palveluntarjoajat voivat auttaa yhteishallintasopimuksen laadinnassa. Niin myös metsän omistaminen yhtymänä. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8313_.indd 48 4.3.2021 13.53
Tämä kuitenkin edellyttää, että hänen omistusosansa metsästä on vähintään neljäsosa, hän asuu tilalla tai hänet on yhteisesti ja todistettavasti sovittu metsäasioita hoitavaksi. ›› YHTEISHALLINTOSOPIMUKSESSA SOVITTAVAT ASIAT • Yhteishallinnon jatkaminen toistaiseksi tai määräajan • Metsien käsittelyn ja hakkuiden periaatteet • Hoitotöiden tekemisen/ teettämisen periaatteet • Metsäsuunnitelman hankinta ja päivitys ja toimenpiteet sen pohjalta • Luonnonja riistanhoidon toimenpiteet • Metsästysoikeuksien käyttö ja vuokraaminen • Kotitarvepuun ottaminen • Osakkaiden vastuut, työpanos sekä palkkiot ja kulukorvaukset • Raha-asioiden hoito, pankkitilit ja veroilmoitusten laadinta • Varojen varaaminen menoihin ja tulojen tilittäminen osakkaille • Vastuuhenkilöiden raportointivelvoite ja osakkaiden tiedonsaanti kin osakkaan päätöksin. Näin esimerkiksi tilalla asuva osakas voi ryhtyä itse tekemään taimikonhoitoa omana työnä ja saa siitä itselleen kemeratuen. Myös yhdellä yhteisomistajalla, joka omistaa neljänneksen kiinteistöstä ja joka on kiinteistöä hoitava yhteisomistaja, on sama oikeus. Hänen takanaan tukea haettaessa on kuitenkin oltava vähintään neljäsosa yhtymän omistuksesta, joko yksin tai yhdessä hanketta tukevien osakkaiden kanssa. Kiinteistöä hoitavana yhteisomistajana pidetään sellaista yhteisomistajaa, joka on: SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 8313_.indd 49 4.3.2021 13.53. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki, 28 § Yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä koskeva menettely Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön sellaisilla yhteisomistajilla, jotka omistavat kiinteistöstä vähintään neljänneksen ja joihin kuuluvat kiinteistöä hoitavat yhteisomistajat, on yhteisesti oikeus koko kiinteistön osalta ryhtyä tämän lain nojalla tuettavaan toimenpiteeseen ja ottaa vastaan tukea, jos he luopuvat toimenpiteen toteuttamiskustannusten vaatimisesta muilta kuin toimenpiteeseen yhtyneiltä yhteisomistajilta
• Laadittu veroilmoitus toimitetaan tiedoksi kaikille osakkaille. Yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys ovat tästä poikkeuksia. 1) perintökaaren (40/1965) 24 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa sovittu kiinteistön hoitajaksi; 2) yhteisomistajien tekemällä sopimuksella määritelty toimimaan tässä laissa tarkoitettuna kiinteistöä hoitavana yhteisomistajana; tai 3) kiinteistöllä asuva yhteisomistaja, jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty. Metsäyhtymä antaa vuosittain yhteisen veroilmoituksen. • Matkalaskut tehdään kuukausittain. Henkilökohtaisia vähennyksiä Kaikki metsätalouden vähennykset ja poistot yhteisistä hankinnoista merkitään yhteiseen veroilmoitukseen. • Sovitaan, miten matkakulut korvataan. Osakas saa vapaasti päättää esimerkiksi murto-osansa luovuttamisesta toiselle. Tästä voi seurata ikäviä yllätyksiä osuutensa myyvälle osakkaalle, kun luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään yhtymän käyttämät metsävähennykset. Osakas voi vähentää niiden korot omassa verotuksessaan. Osakas voi vaatia metsälahjavähennystä henkilökohtaisesti, mikäli hän on saanut vähennykseen oikeuttavaa metsää lahjana. Siksi suosittelen yhteisomistajia tekemään ainakin nämä asiat: • Yhtymälle oma pankkitili, johon kaikille osakkaille selailuoikeus tai oikeus saada tiliote. Metsäyhtymän nimissä ei voi ottaa velkaa. Yhtymä ei ole oikeushenkilö, vain ”omistuskimppa”. Verovastuu on osakaskohtainen Metsäyhtymässä jokaisella osakkaalla on henkilökohtainen, murto-osansa mukainen omistus kimppametsään. Yhtymältä ei edellytetä kahdenkertaista kirjanpitoa, vaan aikajärjestyksessä olevat muistiinpanot ja numeroidut tositteet riittävät. Tätä hän ei kuitenkaan voi käyttää henkilökohtaisessa verotuksessaan, vaan metsävähennykset tehdään aina yhtymän yhteisessä metsäveroilmoituksessa. Jos suojelutasoa tai erityisiä luontoarvoja halutaan edistää lakien vaatimaa tasoa enemmän, on tästä sovittava yhdessä. Sopiminen onnistuu parhaiten kirjaamalla yhteiset päätökset yhteishallintosopimukseen ja antamalla nämä kirjaukset vaatimuksina kaikille yhteisessä metsässä toimiville. • Talousarvio vuosittain seuraavan vuoden menoista ja tuloista. • Yhteisiä kuluja maksaneille osakkaille maksetaan kulut tositteiden perusteella. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8313_.indd 50 4.3.2021 13.53. Läpinäkyvyys ja avoimuus lisäävät luottamusta etenkin raha-asioissa. Hän on myös henkilökohtaisesti vastuussa murto-osansa mukaisesta metsäverosta. • Rahaa jaetaan osakkaille vain omistusosuuksien suhteessa. Luonnonhoito yksimielisesti Luonnonsuojelulaki ja metsälaki turvaavat luonnonhoidon minimitason kimppametsässä, vaikka osakkaat eivät olisi asiasta mitään sopineet. • Yhteinen päätös vuosittain ylijäämän jakamisesta osakkaille. Samanlainen periaatekeskustelu on käytävä ja tarvittaessa tehtävä yhteinen kirjaus myös metsäsertifioinnista. Verohallinto käyttää tätä ilmoitusta jakaakseen verotettavan tulon jokaiselle osakkaalle omistussuhteen mukaan verotettavaksi. • Ajantasainen kirjanpito. Metsävähennys yhteiseen ilmoitukseen Yhtymän osakkaalle muodostuu metsävähennysoikeutta, kun hän ostaa yhtymäosuuden. Verohallinto tekee automaattisesti viiden prosentin yrittäjävähennyksen jokaiselle osakkaalle, jolle jää verotettavaa metsätalouden tuloa. Metsäyhtymän menoihin tai osuuden hankintaan otetut velat ovat aina osakkaiden henkilökohtaisia tulonhankkimisvelkoja. Metsävähennystilanteissa kannattaa selvittää tarkkaan vähennyksen käytön vaikutukset ja sopia tarvittavista menettelyistä.. • Töitä tehneille osakkaille maksetaan yhteisesti sovittu palkka tai palkkio. Tässä noudatetaan Verohallinnon ohjeistusta. Rahat järjestykseen Riitapeikko vaanii kulman takana aina, kun kyseessä on yhteisomistus. Sama koskee metsäyhtymän tappiollista vuotta, eli verottaja jakaa muodostuneen metsätalouden tappion jokaisen osakkaan hyväksi
Tulevalla Kemin tehtaalla jalostusarvo lienee noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja sen tekee 170 työntekijää. KU VA SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Sellu on hieno ja monipuolinen tuote. Siinä jää tosin jalostusarvo taatusti huonommaksi kuin sellun teossa. Suurin CMC:n käyttäjä on kuitenkin käsittääkseni öljyteollisuus. Sellu on hieno tuote Ilman sellun tekemistä pitäisi Suomessa korjattavasta puusta käytännössä reilusti yli puolet polttaa. Otan varmasti joka päivä useampia kertoja käteeni siitä tehtyjä pakkauksia, viimeksi aamiaisella hapankorppupakkauksen. PUUSTA tehty sellu ei ole yksi ja yksinkertainen tuote. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8314_.indd 51 5.3.2021 14.05. Meillä kaikilla on taatusti vaatteita ja kodissa tekstiilejä, joissa on viskoosia. Yli kolme miljoonaa euroa per työntekijä, aivan hurja luku. . Rauman sellutehdas tekee paljon pitkäkuituista havusellua sahoilta tulevista tukkien sahauksessa jäävistä pinnoista. Kivaa, että maailman suurin CMC-tehdas on Äänekoskella. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. vetolujuus tulevat hyviksi. l HARMITTAA , kun Suomessa sellua julkisuudessa arvostellaan huonon jalostusarvon tuotteeksi. Sitä tehdään eri puulajeista eri käyttökohteisiin. Jättimäisessä metsävaltiossa Kanadassa tilanne on katastrofaalinen, paitsi sahojen, myös järkevän metsänhoidon osalta. Paperin repäisylujuus ja ns. Aamiaisella kului myös arkki talouspaperia ja ihan hetki sitten paperinenäliina. Söin sitä viimeksi eilen, jäätelön ainesosana – se estää jääkiteiden muodostusta. VÄLIMUOTONA on puolikemiallinen BCTMP, johon jää myös ligniiniä, joka selluloosan teossa poistetaan käytännössä kokonaan. Kanadassa selluja paperiteollisuus on vähentynyt todella nopeasti. Siellä on isoja alueita, jossa kuitupuuta ja sahojen sivutuotteita ei halua ostaa kukaan. Tätä kolumnia kirjoittaessani, noin tunnin aikana, olen ainakin syönyt aamiaisen, jonka valmistuksessa uunin pelti pysyi leivinpaperin ansiosta puhtaana. Joensuun Uimaharjulla valmistetaan liukosellua, josta tehdään Kiinassa viskoosia. Tällä sellulajilla saadaan vahvoja tuotteita. Heikosta jalostusarvosta moittijoilta on saattanut jäädä kansantalouden luennot väliin. Kemin tehtaan sellusta tehdään todennäköisesti paljon pehmopapereita, pohjoisen ensiharvennuskuitu sopii siihen hyvin. BCTMP:stä valmistetaan keveitä ja lujia taivekartonkeja. Pidän ympäristöystävällisistä sellusta tehdyistä tuotteista. Yksinkertaistettuna jalostusarvolla tarkoitetaan tuotannon arvonlisäystä, usein työntekijää kohden. Selluloosasta tullaan Suomessa tekemään muutaman vuoden kuluessa merkittäviä määriä suoraan puuvillaa korvaavaa kankaiden raaka-ainetta. Tuotantoprosessissa kemikaalit kiertävät ja se on äärimmäisen ympäristöystävällistä toisin kuin puuvillan tuotanto. Aamulla harjatessani hampaat totesin, että sitä on myös hammastahnassa. Kun laitat pesukoneeseen pyykkipulveria, on sitä sielläkin. Kuitenkin ehdoton suosikkini on karboksimetyyliselluloosa eli CMC. Ruuassa ja juomissa sen löytää koodilla E466. Sitä on myös monissa muissa elintarvikkeissa, sillä se pitää elintarvikkeen rakenteen herkullisena. Jos haluaisimme tehdä kilohinnaltaan kalliita tuotteita, voisimme keskittyä vaikkapa timanttija kultakorujen yksilölliseen valmistukseen. ILMAN sellun tekemistä pitäisi Suomessa korjattavasta puusta käytännössä reilusti yli puolet polttaa – isoin osa kuitupuusta ja sahoilta tulevat pinnat
31,90 . 12,94 . 17,46 . 56,87 . 63,87 . 41,53 . Vastaavia ongelmia on Kolarin korkeudella asti. 54,16 . 43,39 ?. 63,25 ?. ”Muutama viikko sitten ajokoneella mentiin jängän yli. 13,36 . 13,23 . Vaikka sitä oli kelkalla kahteen kertaan poljettu, se ei silti kestänyt mennä täysillä kuormilla yli”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lapin metsäneuvoja Aleksi Koivisto. 16,24 Ensiharvennus 39,54 . Pöllyävä pakkaslumi haittaa näkyvyyttä, jäätyy tuulilasiin ja hidastaa hakkuita. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,51 62,19 ?. 21,73 19,02 Harvennushakkuu 51,98 . Lumi hidastaa korjuuta Rästiin jääneitä talvileimikoita on saatu hyvin korjattua, mutta pehmeimmillä turvemailla on ollut paikoin ongelmia. 16,94 . M IKK O RIIK ILÄ TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 8315_.indd 52 5.3.2021 13.44. Parhaimmillaan runsaan 70 –80 sentin lumivaippa on hidastanut puunkorjuuta, lisännyt metsäkoneiden polttoaineen kulutusta sekä aurauskustannuksia. 19,68 . 53,43 ?. Ainoastaan kaikkein pehmeimmillä turvemailla on ollut ongelmia, sillä maa on roudaton pohjoisinta Lappia myöten. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,66 . 17,55 . Uudistushakkuu 61,98 . Talvihakkuut ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa ympäri Suomen. 36,68 . 18,00 . 37,83 . 21,01 . Uudistushakkuu 60,25 ?. Sateinen syksy sai maan paikoin vettymään ja lumi satoi sulaan maahan, mikä on osin hankaloittanut turvemaiden korjuuta. Ensiharvennus 14,23 . 21,46 . ”Muutamissa kohteissa on jouduttu lähtemään karkuun ja käyty koettelemassa myöhemmin uudelleen”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Jani Mäkinen. 22,38 . 42,96 . 18,98 Harvennushakkuu 51,02 ?. 17,33 . 16,63 . 19,95 ?. 13,43 . 64,66 . Ensiharvennus 13,21 . 18,37 . 19,27 . 18,48 . 38,25 ?. 17,66 . 16,98 ?. 17,97 ?. 19,14 . 20,37 . 16,95 . 17,24 . 44,94 ?. Harvennushakkuu 54,64 . Jänkien eli vähäpuustoisten soiden ylityksiä on jouduttu välttelemään ja puunkorjuussa on turvauduttu penkkateihin. 63,07 . 19,84 . 13,43 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,56 . 43,84 . 13,57 . VIIKKO 8 MERKITTÄVÄSSÄ osassa maata lunta on Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista enemmän. 63,81 . 40,23 . 17,94 . Nyt näin ei kaikkialla ole tapahtunut. Uudistushakkuu 62,33 . 42,38 . Tavallisesti maa tiivistyy ja jäätyy hakkuukoneen jäljiltä ja kestää sen jälkeen ajokoneen painon
17,92 . 19,52 . 48,54 . Uudistushakkuu 61,73 . 15,10 Uudistushakkuu Harvennushakkuu 46,38 . 18,25 . 46,54 . Ensiharvennus 38,70 . 57,21 . 59,90 . 15,52 . .. 17,98 . 50,29 . 35,84 . 15,32 . 19,57 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,78 . Uudistushakkuu 58,91 . 19,36 . 16,27 . Harvennushakkuu 54,16 54,69 . 52,61 . Uudistushakkuu 59,49 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Muutamissa kohteissa on jouduttu lähtemään karkuun ja käyty koettelemassa myöhemmin uudelleen.” M IKK O RIIK ILÄ Maaliskuu ratkaisee Etelä-Pohjanmaalla märimpien kohteiden hakkuita on aloiteltu vasta helmikuun puolivälin jälkeen. Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,68 . 17,16 . Tälle talvelle talvileimikot on suurelta osin ostettu. l Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Jarmo Kuorinkia Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta, metsäneuvoja Osmo Seppästä Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakasta, metsänhoitoesimies Mika Lyytistä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sekä metsäneuvoja Tapani Peurasaarta Metsänhoitoyhdistys Lapista. 58,81 . 36,18 . 16,95 . 53,96 . Jos kauppaa tehdään, jää puiden korjuu seuraavaan talveen. 17,54 . 18,77 . .. Etelä-Suomessa siirtyi viime vuoden lumettoman talven jäljiltä runsaasti talvihakkuita tälle vuodelle. Uudistushakkuu 55,55 . On ollut pettymys, että märkiä paikkoja ei ole tahtonut saada jäätymään, vaikka niitä on etukäteen poljettu. 13,74 . 17,30 . 17,70 . 11,54 . 14,13 . 14,20 . 16,50 . 45,68 19,38 . 15,90 . 38,31 . NOUSUSSA ?. 61,31 . 15,92 . 19,17 . 13,45 . Myös Lapissa jäi puuta korjaamatta viime talvena runsaan lumen ja korjuukaluston puutteen vuoksi. Uudistushakkuu 59,21 . 42,96 . 40,17 . 17,84 . Ensiharvennus 36,51 . LASKUSSA . Niitä saatetaan vielä paikoin ostaa tämän talven korjuuseen.. 64,79 . 20,48 . 47,08 . 63,56 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,41 . 17,28 . 19,47 . 13,49 . 12,75 . 59,87 . 37,52 . 18,47 . Metsälehti Makasiini 53 8315_.indd 53 5.3.2021 13.44. Nyt maaliskuun aikana on ratkaisuhetket, saadaanko pahimmat rästipaikat korjattua vai ei”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Suomenselän korjuupalvelun korjuuesimies Matti Poti. 37,78 . 17,91 . Harvennushakkuu 49,08 . 19,37 . 23,08 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,43 . 35,18 . 18,21 . Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,90 . ?. 18,77 . Sumaa saadaan purettua, mutta kiire tulee, koska ollaan jo maaliskuulla”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäasiantuntija Ari Vesterinen. 13,87 . Ensiharvennus 12,75 . 17,19 . 18,10 . Siellä on paljon sellaisiakin kauppoja, jotka on tehty 2018 tai 2019. 43,68 . ”Jossain määrin tuoreempia kauppoja jää seuraavan talven hakkuisiin. 44,22 . 16,80 . Ylivuotisia kauppoja on saatu tänä talvena hyvin hakattua, mutta tuoreempia vaihtelevasti. 20,52 . 17,91 . 20,55 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,71 . 20,62 .. Harvennushakkuu 46,63 . 60,66 . 47,46 . 44,37 . ”Lumi on ollut todella hyvä eriste. 22,04 . 12,53 . Harvennushakkuu 48,85 . Poikkeuksena ovat talvipäätehakkuut. 15,51
Tiedot kerätään viikoittain. Aineis ton kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Näin leimikon tukkisaanto ja samalla myyntitulot kasvoivat, vaikka tärkeimmän puutavaralajin eli kuusitukin yksikköhinta ei tarjouskisan paras ollutkaan. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA PÄÄTEHAKKUU ITÄ-SUOMESSA LEIMIKKO 1. Leimikoista isommassa oli puuta tuhat kuutiota ja pienemmässä noin viisi sataa. Viikko hinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Sen ostajaksi valikoitui sahayhtiö, joka tekee havutukit 14 sentin latvaläpimittaan. Myytävää puuta kertyi yhteensä puolisentoista tuhatta kuutiometriä. Niistä eri tellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Puumäärältään isomman leimikon puusto oli solakampaa. Määrä, m 3 Kantohinta, €/m 3 Yhteensä, € Kuusitukki 250 66,2 16 550 Kuusikuitu 45 19,9 895,5 Mäntytukki 121 64 7 744 Mäntykuitu 32 19,9 636,8 Koivutukki 21 48 1 008 Koivukuitu 30 18,5 555 499 27 389,3 Leimikko 2. Ne voidaan pääosin korjata kesäkelillä. Yhtymän edustaja otti yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan, joka suunnitteli leimikot ja avusti puiden markkinoimisessa. Molemmat hakattavaksi suunnitellut metsiköt olivat päätehakkuuta. Toinen leimikko oli puustoltaan järeämpää. Siitä tehtyjä tarjouksia vertailtaessa kärkeen nousi iso metsäyhtiö, joka voitti kisan nokittamalla kuusitukin kantohinnan tämän talven huippulukemien tuntumaan.. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 Viikot 1+2 ITÄ-SUOMESSA metsää omistava yhtymä päätti käyttää talven nousseet kantohinnat hyväkseen ja pani myyntiin ison puuerän kahdelta eri tilaltaan. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Asiantuntijan neuvosta leimikot kilpailutettiin erikseen, koska niiden puustot poikkesivat toisistaan. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Tarjoukset pyydettiin tammikuussa ja kaupat tehtiin viime kuussa. Puuerän jakaminen kahteen leimikkoon tuotti hyvän tuloksen. l MIKKO RIIKILÄ Järeästä kuusitukista huippuhinta TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 8315_.indd 54 5.3.2021 13.44. Lisää hyvää toi se, että pikkutukki tehtiin kymmeneen senttiin. Määrä, m 3 Kantohinta, €/m 3 Yhteensä, € Kuusitukki 631 62,55 39 469,05 Kuusikuitu 213 22,05 4696,65 Ku-pikkutukki 71 35,3 25 06,3 Mäntytukki 28 60,35 1 689,8 Mäntykuitu 11 21,9 2 40,9 Mä-pikkutukki 7 35,15 2 46,05 Koivutukki 22 47,5 1 045 Koivukuitu 183 21,25 3 888,75 1 166 5 3782,5 Myyntitulot yhteensä 81 171,8 € Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä ja hin tatietoja. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja
Lapsesta saakka Ruotsissa asuneille sisaruksille tilan myynti merkitsi siteiden heikkenemistä synnyinmaahan. Tilalla on muinaismuisto, kivikautinen asuinpaikka. Opiskelijan 15 000 euron tarjous hyväksyttiin. Käytännössä myyjäpuolta edusti ja kaupasta neuvotteli alueella asuva sukulainen. Hän arvioi kokonaispuustoksi 840 kuutiota. Myyjätaho ja kiinnostunut ostaja kohtasivat eräänlaisen puhemiehen välityksellä. KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA tehtiin viime vuoden lopulla kaupat metsätilasta, johon kuului lähes 11 hehtaaria kuivaa mäntykangasta ja kuutisen hehtaaria puutonta aapasuota. Tilan mukana tuli osuuksia useisiin yhteisiin pienvesiin, mutta käytännössä osuuksilla ei ole arvoa.. Heille oli tärkeää, että tila myydään ”todelliselle metsän ystävälle”. Tila oli kahdessa erillisessä, mutta lähekkäin sijaitsevassa palstassa. Toiselle palstalle meni metsätie, toiselle kovapohjainen tieura. Tila ei ollut julkisessa myynnissä. Myyjä oli kuolinpesä eli Ruotsissa asuvat sisarukset, joiden lapsilla ei ollut erityistä sidettä alueelle. Varttuneen kasvatusmetsän rajamailla oleva kuvio oli aikoinaan uudistettu siemenpuilla, mutta siemenpuita ei ole korjattu. Alue on kaavoitettu maaja metsätalousalueeksi, ja geologisten arvojen ge-merkinnällä on osoitettu arvokas harjualue. Siemenpuuasennossa oli liki hehtaari, mutta myrsky oli kaatanut siemenpuista huomattavan osan. Ulosteista päätellen metsot käyttävät niitä nyt hakomispuina. M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8315_.indd 55 5.3.2021 13.44. Ostaja oli metsäalan opiskelija, joka osti ensimmäistä metsätilaansa. l MIKKO HÄYRYNEN Pieni tila, paljon tunnetta TILAKAUPPA POHJOISPOHJANMAALLA PINTA-ALA noin 11 hehtaaria metsämaata, lisäksi avosuota KEHITYSLUOKAT varttunutta 6 ha, nuoren ja varttuneen rajamail la 3 ha, siemenpuuasennossa 1 ha, nuorta taimikkoa 1 ha PUUSTO 840 m 3 MYYNTIHINTA 15 000 euroa Metsäalan opiskelija osti kuolinpesältä ensimmäisen metsätilansa. Varttunutta kasvatusmetsää oli kuusi, nuoren ja varttuneen rajamailla olevaa puustoa kolme hehtaaria. Äestettyä ja pientä kylvötainta kasvavaa aukkoa oli tasan hehtaari
Metsätilojen hintataso nousi viime vuonna eniten Lapissa. Liljeroosin mukaan sen vaikutusta Keski-Suomen tilojen hintoihin on vaikea eritellä. Kemin tehtaan puun hintojen kautta tuleva vaikutus jää nähtäväksi. Viime vuonna metsätilojen hintataso nousi eniten juuri Lapissa, Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannan mukaan 13 prosenttia. Tilakauppojen määrä kasvoi lähes puolella. ”Ei voi sanoa, että metsä maksaa paremman puunkysynnän Länsi-Lapissa enemmän kuin huonomman kysynnän Itä-Lapissa.” Metsätilojen hinnat elävät puunhintojen mukana, mutta viiveellä. Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi vuonna 2017. Seulon jokaisen kohteen edustavuuden omakätisesti erikseen”, Liljeroos kertoo. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8315_.indd 56 5.3.2021 13.44. Lapissa on insti tuutioiden osuus kaupoista noin 40 prosenttia Lumitalvi on hyydyttänyt tilamarkkinoita VarsinaisSuo messa ja Hä meUusimaalla hintataso on selvästi muuta maata korkeampi Kainuussa ja PohjoisKarja lassa on instituu tioiden osuus kaupoista suurin eli noin 50 prosenttia Kymenlaakson hintataso on keskimäärin hieman Ete läKarjalaa korkeampi 1 1 1 2 2 3 3 4 5 5 4 UUTINEN Kemin biotuotetehtaasta nosti välittömästi lähialueen asuntojen kysyntää. ”Pidän omaa lukuani luotettavampana, koska siinä ovat mukana vapailla markkinoilla tarjolla olleet edustavat metsätilat. Toisin kuin Etelä-Suomen maakunnissa, Lapissa alueellista hintavaihtelua on vain vähän. ”Joka tapauksessa Keski-Suomessa vuodet 2018 ja 2020 olivat nousuvuosia, kun taas 2017 ja 2019 hinnat eivät juuri muuttuneet.”. Instituutiosijoittajat ostivat lähes joka toisen kohteen. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuu kypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin VarsinaisSuomi 24 23 657 21 14 135 36 6681 50 1,19 Satakunta 39 32 754 26 26 131 46 6171 47 1,02 HämeUusimaa 57 56 1569 30 14 111 37 5759 52 1,17 EteläKarjala 34 34 697 25 17 130 38 5574 43 1,02 Kymenlaakso 32 26 704 24 14 127 38 5672 45 1,04 Pirkanmaa 111 93 2494 25 15 125 38 5587 45 1,08 EteläSavo 100 89 2270 23 14 129 38 5706 44 1,01 E ja KPohjanmaa 186 155 4073 27 13 91 26 3156 35 0,99 KeskiSuomi 116 118 3477 25 11 111 33 4564 41 0,95 PohjoisSavo 126 108 3280 24 9 108 30 4223 39 0,95 PohjoisKarjala 129 103 3351 27 10 110 29 4190 38 0,96 Kainuu 86 71 4120 22 8 90 23 2529 28 1,05 PohjoisPohjanmaa 277 220 9387 23 10 85 19 2348 28 1,04 Lappi 145 110 6290 22 14 69 15 1508 22 1,01 Koko maa 1462 1238 43123 98 28 3510 36 lisäys helmikuu 82 68 2320 METSÄTILAKAUPAT 01.03.2020 28.02.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Maanmittauslaitoksen tilastoima mediaanihinta nousi vielä enemmän, 27 prosenttia. Mahdollisesti markkinat löivät vetoa tehtaan puolesta jo aiemmin ja olivat oikeassa. Puunostojen 4,5 miljoonan kuutiometrin lisäyksen tulisi kaiken logiikan mukaan tuntua myös metsätilojen hinnoissa. l MIKKO HÄYRYNEN Näkyykö uusi tehdas jo hinnoissa
Yhdistelmä on vaihtoehto pienmetsäkoneille. YHÄ useampi metsäharrastaja on innostunut metsäpuuhasteluun konevoimalla. Puun ajopeleiksi on tarjolla lukuisia pienkoneita, jotka tuovat metsästä parin kuution kuormia. ”Hydraulikuormaimella varustettu metsäperävaunu on edelleen yleinen ja suosittu varuste maatiloilla ja omatoimisten metsänomistajien käytössä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA TUOMAS VILLMAN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8315_.indd 57 5.3.2021 13.45. Yhdistelmän verollinen hinta on reilut 30 000 euroa”, kärryjä ja kuormaimia valmistavan Keslan myyntipäällikkö Jyrki Sahinjoki kertoo. Keslan upouusi metsä kärry ja veturina Valmetin veteraani, mallia 705. Niiden hinta on muutama kymmenen tuhatta euroa. Niinpä päädyimme koeajamaan metsänomistajille sopivaa Kesla 104 -metsäperävaunua ja Isompi kuorma kyytiin KESLA 104 -METSÄPERÄVAUNU Kantavuus: 10 tonnia Kokonaispituus: 552 cm Kokonaisleveys: 221–247 cm Kuormatilan ala: 2,4 m 2 Kuormatilan pituus: 346–378 cm Maavar:a 55–60 cm Pankot: 3/6 Hydraulinen nivelaisa Ei vetäviä pyöriä KESLA 203T -KUORMAIN Ulottuma: 6,7 m Jatkeen pituus: 1,4 m Nostokyky 3 metristä: 805 kg Nostokyky maksimiulottuvuudella: 405 kg Työpaine: 175 bar Öljyntuottosuositus: 30–50 litraa/minuutti Paino: 1 030 kg Perävaunu-kuormain-yhdistelmän hinta: 30 000–35 000 euroa Mikä olisikaan parempi vaihtoehto pienkoneelle kuin iso. Pienkoneen hinnalla voi saada myös suorituskykyisemmän koneyhdistelmän. Keslan metsäkärry ja vanha Valmet tarjoavat suorituskykyä sopuhintaan
Myyntimies Sahinjoki on ennenkin saanut vastannut epäilyksiin metsäkärryn hankinnan kannattavuudesta. siihen asennettua Keslan 203T -kuormainta. Laitteet ovat valmistajan malliston kevyimmästä päästä. ”Tältä osin kuormain toimii yhtä helposti kuin isojen metsäkoneidenkin kuormaimet. ”Yksittäisiä puita ei kannata yrittää kiertää, kun tekee ajouria. Viisimetristä rankaa tai tukkia kuormaan mahtuu enimmillään seitsemisen kiintokuutiometriä. Se on lisävaruste, josta ei kannata tinkiä. Esteetön kulku edellyttää noin neljän metrin levyisiä ja selvästi linjattuja ajouria. Lisävarusteena saa telipyörien väliin hydraulisen robson-vetorullan. Kärryn verollinen hinta on varustuksesta riippuen 30 000–35 000 euroa. Kaksi viikkoa ajoa vuodessa Kärryn etusermin ala on 2,4 neliömetriä. Kuormain yltää 6,7 metriin, joten hankintahakkaajan ei pahemmin tarvitse raahata pöllejä ajouran suunMetsälehden asian tuntija Tuomas Villman mieltyi sähköisesti esiohjattuun kuormai meen, jonka hallinta sujuu joy stickeillä. Kymmenen euron kuutiokohtaisella ajotaksalla puuta pitäisi siis hinnan edestä ajaa 3 000 kuutiota, eli paljon. Kärryn aisassa on hydraulinen kääntönivel, joka helpottaa mutkissa ajoa. taan. Ennen vanhaan laskettiin, että metsäperävaunu-kuormain kannattaa, kun ajoa kertyy vuosittain luokkaa 400 kuutiometriä. Neljän metrin ajourat Perävaunu kantaa kymmenen tonnia ja siinä on telipyörät ilman vetoa. Sillä keinolla tulee vain turhia korjuuvaurioita”, neuvoo Metsälehden asiantuntija Tuomas Villman. Sitä ohjataan kahdella sähköisellä joystickilla”, Villman kertoo. Kokeilemassamme kuormaimessa oli sähköisen esiohjaus, mikä helpottaa kuormaimen käsittelyä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8315_.indd 58 5.3.2021 13.45. Kouraan mahtuva iso pöllinippu kuten isot tukitkin nousivat ähkimättä kyytiin kaukaakin
Lunta oli parikymmentä senttiä. Traktorin teknisten tietojen mukaan hydrauliöljyn tuoton pitäisi riittää, mutta vanha hydraulipumppu ei ehkä ole enää täydessä iskussa.” ”Tältä osin kuormain toimii yhtä helposti kuin isojen metsäkoneiden kuormaimet.” Metsälehti Makasiini 59 8315_.indd 59 5.3.2021 13.45. Traktorin hydrauliöljyn tuotto kuitenkaan ei riittänyt kuormaimen jouhevaan käsittelyyn. Hankinnan kuolettamisen edellytykset ovat mielestäni kohdallaan, jos kärrylle kertyy kaksi viikkoa vuosittaista käyttöä.” Traktorin vähimmäisteho 70–80 hevosvoimaa Metsäperävaunun veturiksi riittää moottoriteholtaan 70–80 hevosvoiman traktori. vikelillä”, Sahinjoki lisää. Mieluusti neliveto, se liikkuu maastossa takavetoista paremmin. Helpohkossa maastossa nelivetotraktori kyyditti vedotonta telikärryä tukkilastissa ongelmitta. Meillä oli vetopelinä oli Valmet 705 -traktori vuodelta 1986. Tuomas Villmanin mielestä yhdistelmä toimii puun ajossa hyvin. Tällöin puut eivät mene pilalle ja metsä voi säästyä tuholaisilta. ”Ja lämmin hytti on ihan ehdoton talKuormain yltää 6,7 metrin päähän ajourasta, joten puutavaraa ei hakkuussa tarvitse kasata uran varteen. Kesla valmistaa metsävarusteensa Suomessa. ”Nosturi hidastuu, kun yrittää tehdä eri liikkeitä samanaikaisesti. ”Oma korjuukalusto varmistaa esimerkiksi kesäaikaan myrskyn kaatamien puiden nopean korjuun
Koeajossamme olleen Valmet 705:n verollinen hinta on noin 15 000 euroa.. Laineen mukaan 25 vuotta vanha Valmetin 705 nelivetot raktori sopii mainiosti kevyen metsäperävaunun veturiksi. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Se on elinkaarensa loppupuolella, mutta kyllä hyvin huolletut traktorit 20 000 tuntia kestävät. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Katso video Metsälehden Youtubesta 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8315_.indd 60 5.3.2021 13.45. Vanhojen takatuuppariValmetien aika on mennyttä. ”Uusien traktorien myynti on vähentynyt ja tästä syystä meille tulee vaihtokoneita entistä vähemmän ja samaan aikaan käytettyjen kysyntä on lisääntynyt”, Laine selvittää. Kuormaimen jouhevan toiminnan varmistamiseksi traktorin hydrauliöljyn tuoton on oltava luokkaa 50–60 litraa minuutissa. ”Sillä tapaa asennus menee kerralla oikein”, Laine sanoo. Hydraulipumpun toiminta kannattaa aina varmistaa, kun on hankkimassa käytettyä traktoria. Jos traktorin omassa pumpussa ei puhti riitä, Keslalta saa lisävarusteena erillisen hydraulipumpun, joka saa voimansa traktorin voiman ulosottoakselilta. Nykyisin harrastetraktoreiksi hankintaan mieluimmin vanhoja nelivetotraktoreita. Hy väkuntoisista vanhoista traktoreista on markkinoilla pulaa. l Keslan metsäperävaunu nostureineen voidaan asentaa moottoriteholtaan vähintään 7080 hevosvoiman traktoreihin. HARRASTETRAKTOREISTA PULAA KESLAN kanssa yhteistyötä tekevän Accon tuotepäällikkö Jani Laine neuvoo metsäperävaunun ostajia tuomaan vanhan traktorinsa Accon huoltopisteelle, jossa metsäkärryn käyttöön tarvittava varustus asennetaan. ”Tällä koneella on ajettu 15 000 tuntia. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . Koronaaika on lisännyt vanhojen traktorien kysyntää. Näin ollen tällä traktorilla voi olla pitkälti ajo vuosia harrastetraktorina.” Harrastetraktorilla tarkoitetaan omakotiasujien, kesä mökkiläisten ja metsänomistajien vehkeitä, joita on hankittu esimerkiksi lumitöitä tai puun ajoa varten. T A P I O . Halvempi vaihtoehto voi olla traktorin oman pumpun vaihtaminen uuteen. Acco on Valtran omistajayhtiö, joka valmistaa myös Fendt ja Massey Ferguson traktoreita
Puiden kasvu yllätti kokeneen metsätyömiehen. ”Jälki oli aika totaalista. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT TIMO HÄNNINEN Lokakuussa tehty taimikonhoito paljasti, että koivut ovat hyvässä kasvussa. Alue oli metsäyhtiö UPM:n omistuksessa. Hänninen saapui saarelle mukanaan istutusputki ja -laatikko, sillä katkenneiden runkojen keskelle istutettiin toistakymmentä hehtaaria rauduskoivuja. Jyväskylän ja Kuopion välissä sijaitsevalla Etelä-Konnevedellä myrskyn voima oli paikoin niin raju, että puut eivät edes ehtineet kaatua, vaan napsahtivat keskeltä poikki. fi. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT TIMO HÄNNINEN Tolppien sekaan uusi koivikko Asta-myrsky pirstoi 10 vuotta sitten puut saaresta Etelä-Konnevedellä. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » ENNEN & NYT 8337_.indd 61 5.3.2021 13.57. Näin kävi esimerkiksi Näresaaressa, jonka tuhomaisemaa rautalammilainen metsuri ja metsäpalveluyrittäjä Timo Hänninen pääsi seuraavana kesänä todistamaan. Koko saari oli täynnä tolppia”, Hänninen kertoo. Asta-myrskyssä katkenneiden puiden tilalle istutettiin niin sanottuja kesäkoivuja. Myrskypuiden pökkelöitä on yhä pystyssä. 2020 2011 ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Nyt tuhoalueella kasvaa rauduskoivuja. Lähetä ne meille Metsälehteen. Viime syksynä hän palasi saarelle istutuskoivikkoja raivaamaan. Liitä mukaan yhteystietosi. Sinnekin näyttää nousevan pikkuhiljaa uutta metsää, mutta ei ihan tällä vauhdilla.”. KESÄHELTEET päättyivät vuonna 2010 suuren rytinän säestyksellä. Hänninen arvelee, että koivujen ensiharvennushakkuu tulee ajankohtaiseksi jo alle kymmenen vuoden päästä. ”Siellä on isoja tukkimetsiä pitkällään. Asta-ukkosmyrskynrintaman mukanaan tuomat syöksyvirtaukset kaatoivat Itäja Keski-Suomessa puita kuin viikatemies heinää. ”Kiertoaika ei ole pitkä tuollaisessa metsikössä, jos kasvuvauhti pysyy samana.” Koska lähialueelle perustettiin vuonna 2014 Etelä-Konneveden kansallispuisto, Näresaaren tilannetta on mielenkiintoista verrata saariin, joissa myrskytuhopuut jätettiin niille sijoilleen
LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8319_.indd 62 5.3.2021 13.53. TUNGOSTA KORVESSA Vaikka korona ei tartu hiihtoladulla, Ahmatuvan erämaakahvilassa Syötteen kansallispuistossa turvaväleistä joutuu oikeasti huolehtimaan
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 8319_.indd 63 5.3.2021 13.53. Korona on lisännyt ruuhkia. Nuoriso ja lapsiperheet ovat löytäneet retkeilyn ja vaeltamisen
Uusien painosten vuoksi hän on kiertänyt parin viime vuoden aikana uudelleen likimain kaikki retkeilyreitit. Tulin juuri iltapimeästä Sipoonkorvesta, jossa laavut ja nuotiopaikat olivat arki-iltana täynnään väkeä”, Hentman kertoo. Keskibaanaa lykkivät luisteluhiihtäjät ohittivat meitä selän puolelta. Vantaalla asuva Raija Hentman on kirjoittanut pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen retkeilyreittioppaat. Retkiopas ja retkeilytoimittaja Raija Hentman hiihtää sekä poluttomilla tuntureilla että pääkaupunkiseudun laduilla. Pian kuitenkin selvisi, että suksiharrastus levittää tautia vain silloin, jos sitä seuraa juhliminen yökerhossa. Tänä talvena vuosikausia kasvanut retkeily luonnossa on räjähtänyt. Kuudentoista kilometrin hiihtolatu kertoi samasta ilmiöstä. Korona oli tehnyt talvilomaviikoista sananmukaisen hiihtoloman. Luontokeskuksen parkkipaikka oli sielläkin ahdettu viimeiseen sijaan, mutta keksimme laskettelurinteen alta vapaata tilaa. Raivatun aukean lisäksi myös sille johtava kapea tie oli vaarallisen täynnä pysäköityjä autoja. Suksia myydään enemmän kuin koskaan. S ERKKUNI halusi nähdä tykkylumen kuorruttamaa peikkometsää, joten ohjasimme kulkupelin kohti Riisitunturin kansallispuiston parkkipaikkaa. Uudet luonnossa kulkijat halusivat tehdä päiväretkiä. Vasemman laidan latua sujutteli vastaamme värikäs ja loputon suksijoiden joukko. Seuraavana päivänä lumiseen satumetsään vievä latu löytyi Syötteen kansallispuistosta. Kun korona iski Eurooppaan ja Suomeen vuosi sitten maaliskuussa, aluksi kaikki suksilla liikkuminen vähentyi. Siitä ensimmäisenä tunnusmerkkinä juuri nuo totutuille käyttäjämäärille mitoitetut parkkipaikat kävivät ahtaiksi. Tuiki tavallisen huonon sään tullessa aika kuluu kirjaklassikon tai muiden harrastusten parissa. Pitkien vaellusretkien harrastajat puolestaan vanhenivat vuosi vuodelta ja rinkankantajien määrä vähentyi. Melkein varoittamatta viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuoriso ja lapsiperheet innostuivat vaeltamisesta. Nuoriso löysi retkeilyn Suomalaisten suhde kansallispuistoihin ja virkistysalueisiin muuttui jo kauan ennen koronan tuloa vuosituhannen vaihteessa. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8319_.indd 64 5.3.2021 13.53. Tämä on tietenkin surullista, kun pohditaan retkeilyn ja liikunnan terveysvaikutuksia ja hyödyllisyyttä koko yhteiskunnalle. Talven ensimmäinen auringonpaiste häikäisi kasvoja. ”Luonnonalueiden ja retkeilypaikkojen käytön kasvu on ollut aivan valtavaa. Ulkoilijoiden määrät kasvavat molemmissa. Laavut täynnä väkeä Koronan vuoksi oma kosketukseni ruuhka-Suomeen lopahti täysin. Siten myös rinkkaselkäisten määrä kääntyi kasvuun. Kävely ja hiihto osoittautuivat turvallisiksi harrastuksiksi. Eipä onnistunut. ”Sipoonkorven alueen retkeilijämäärät Nykyajan kamppeilla teltassa on lämmintä ja viihtyisää
Nyt luontoon pyrkivien määrät kasvavat sellaisiksi, ettei kukaan halua puolta Tamperetta tai Oulua omalle metsäpalstalleen. Pohjois-Suomessa kasvua hidasti ulkomaanmatkailun romahtaminen. Metsälehti Makasiini 65 8319_.indd 65 5.3.2021 13.53. Metsähistorian tuntija näkisi metsämaisemassa kaskimaat, tervanpolton ja vanhat poimintahakkuut, mutta ulkoilijan silmiin sama metsä näyttäytyy luojan jäljiltä. Ja talvella pohjoisessa pitää olla koneella ajetut ladut. Tupia, latuja ja viittoja Tilastojen vastapainoksi metsä kuin metsä ei houkuttele retkeilemään ja kuntoilemaan. Vielä hetki sitten metsätalouden piirissä korostettiin talousmetsien virkistysarvoja. Tarvitaan polkuja ja reittejä, hyvät opasteet sekä kämppiä ja laavuja taukopaikoiksi. Kävely ja hiihto osoittautuivat turvallisiksi harrastuksiksi. Kun vuosituhannen vaihteessa muutama innokas ehdotti kaupungin omistamaa yhteUlkoilun, kuntoilun ja retkeilyn tärkein hyöty lienee terveys ja virkistys, jota on vaikea laskea bruttokansantuotteeseen. ovat nyt yksitoistakertaisia verrattuna samaan alueeseen ennen kansallispuiston perustamista. Vaikka luonto ei kelpaakaan ilman ulkoilurakenteita, tupien ja reittien ympärillä puolestaan luonnon täytyy näyttää luomulta. Rakennelmia pohjoiseen, suojelua etelään Tämän vuosituhannen kehitys näkyy havainnollisesti Oulun Sanginjoen metsissä. Yllättävän moni suomalainen kohdistaa metsään uskonnollisia tunteita. Vuoden aikana nousu on ollut yli kaksinkertainen, enkä usko kummoiseen vähenemiseen koronan mentyä.” Metsähallituksen mukaan kaikkien kansallispuistojen käyttö kasvoi viime vuonna 23 prosenttia. Ulkoilun, kuntoilun ja retkeilyn tärkein hyöty lienee terveys ja virkistys, jota on vaikea laskea bruttokansantuotteeseen. Laajoilla aloilla ei kulje oikein kukaan, mutta jossain toisaalla tulee ahdasta. Sekä arkikokemus että tutkimukset osoittavat, ettei keskivertokansalainen halua pelkkään luontoon
Syötteen kansallispuiston luomuluonto alkaa välittömästi koneellisesti huolletun latu-uran laidalta. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8319_.indd 66 5.3.2021 13.53. Virkistystarpeet ja luonnonsuojelu on kohtuullisen helppo sovittaa
Luonnossa liikkujissa on nyt paljon nuoria. Sukupolvenvaihdos näkyy nopeitten lajien, kuten maastopyöräilyn, lisääntymisenä. Luonnonsuojelun osalta eteläinen ja aivan pohjoisin Suomi poikkeavat jyrkästi. Metso-ohjelmalle, Luonnonperintösäätiölle ja myös perinteisille suojelumuodoille löytynee nyt käyttöä. Myöhemmin Sanginjoen metsien virkistyskäyttö kasvoi räjähdysmäisesti. Tänä talvena kaupunki myi Sanginjoen metsät Koneen Säätiölle kansallispuiston perustamista varten. Lapin kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla sama tarve kohdistuu pitkään rappeutuneiden retkeilyrakenteiden kunnostukseen.. Pohjoisessa erilaisia suojelualueita on iso osa maapinta-alasta, etelässä vanhaa luonnonmetsää on suojeltu vähän. Viime kesänä ja syksynä pitkospuureitit avarille soille olivat ennätyksellisen suosittuja. Kokemus osoittaa, että uhanalaisten metsälajien turvaaminen ja kaupunkilaisten vapaa-ajan tarpeet voidaan yhdistää samoilla alueilla. Roudan ja lumen tultua soilla näkyi kulkijoita myös reittien ja pitkospuiden ulkopuolella. Metsälehti Makasiini 67 8319_.indd 67 5.3.2021 13.54. l Yhä useampi suomalainen haluaa vapaa-ajallaan ihailla kuutamoyötä ja lumisia puita. Luonto ei kuitenkaan houkuta ilman autiotupaa ja muita retkeilyrakenteita. Äänistä ja äänestäjistään välittävä kaupunginvaltuuston jäsen kääntyi kannattamaan suojelua. Suomeen kasvoi ilmiselvä tarve uusille retkeilyja virkistysalueille. Sukupolvenvaihdos näkyy nopeitten lajien, kuten maastopyöräilyn, lisääntymisenä. näistä metsäpalstaa kansallispuistoksi, vastustus oli tyrmäävää. Toisaalla perinteiset ennakkoluulot ovat hiipuneet
Siinä käy ilmi repliikittä ja ilman tehostemusiikkia, että nyt on muuten kuningattaren kenkutuskäyrä korkealla. Crownissa kuningatar pyritään kuvaamaan ihmisenä kaikkine tunteineen, kipupisteineen ja kommervenkkeineen. Mutta eivät valtavalla budjetilla tehdyn sarjan kolme tähänastista kautta pääse siinä asiassa läheskään yhtä hyvään lopputulokseen kuin eräiden minuuttien mittainen ote Ylen taltioinnista. IHAN HYVÄ SARJA se muuten on. Mutta kovasti toivon, että saan katsoa seuraavan kauden töitteni lomassa – en niiden puutteen takia.. Ohjelman ehdottomasti paras anti on kuitenkin kuvattu Jyväskylän liepeillä. Siitä löytää tarkkasilmäinen näyttelijä tunnetiloja ammennettavakseen, aidon kuningattaren aitoja tunteita. Mutta sitä virhettä voi vielä paikata. Siitä reissusta löytyy internetistä Mirja Pyykön toimittama tasokas dokumentti. Kuningatar savotalla Siinä käy ilmi repliikittä ja ilman tehostemusiikkia, että nyt on muuten kuningattaren kenkutuskäyrä korkealla. Dokumentissa seurataan, miten kuningatar vilkuttelee Kekkosen kanssa Kauppatorille kokoontuneelle kansalle Presidentinlinnan parvekkeelta ja kovasti ovat helsinkiläiset kuulusta kylääntulijasta innoissaan. MONI MAHTAA MUISTAA , että Elisabeth II teki Suomeen valtiovisiitin vuoden 1976 toukokuussa. l » LUONNOSSA KOLUMNI 68 Metsälehti Makasiini 8336_.indd 68 5.3.2021 13.58. Koukuttunut en ole kuin yhteen sarjaan. Kuningatar piti kesäkotsan päässään ja marikossa rämpiminen repi valtiovieraan sukat. Crownin tulevilla kausilla saatetaan hyvinkin käsitellä hetkeä, jona kuningattaren lapsenlapsi nuorikkoineen katkaisi napanuoransa hoviin. Suomi toimitteli briteille puuta ja kuningatarta ympäriinsä töytyyttäneet isännät keksivät viedä Elisabethin ihan oikealle savotalle – sellaiselle, jolle kävellään päällystämätöntä ajouraa myöten. Passeli palsta löytyi ja mestoille saavuttuaan Elisabeth ripusti tarjotun turvakypärän käsilaukuttomaan käteensä. Se on tämä Englannin kuninkaallisista kertova Crown. MIELESTÄNI CROWN jää ehdottomasti vajaaksi, koska se sivuuttaa Elisabeth II:n ja suomalaisen metsän kohtaamisen. Jo vain on hyvin näyteltyä, mukavasti käsikirjoitettua ja kaikin puolin laadukasta komenljanttarointia! Vaan yksi asia jäi siinä sarjassa harmittamaan ja pahasti. KUN TÄSSÄ ON nyt ollut ajanroskaa, niin vilttiinnyinpä viime syksynä lataamaan järkimurikkapuhelimeeni Netflixin. Ken sillä kaudella kuningatarta näytteleekään, niin katsokoon pohjiksi Pyykön dokumentin. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.
8335_.indd 69 3.3.2021 14.20
Nahankappaleen päät supistetaan jalkineen kärjeksi ja kannaksi. Niinpä nykyisin myydään eräänlaisena uutuutena kenkiä, joissa on ohut ja taipuisa pohja. Sidontanyörin paikalle olen pujotellut kuminauhan. Nahan reunaan kiinnitetään nyöri jalkaan sitomista varten. On nimittäin huomattu, että jalat pysyvät terveempinä, jos ne pääsevät askelia ottaessaan mahdollisimman vapaasti liikkumaan. Perinteiset jalkineet ennen teollista aikakautta olivat useimmiten ohutpohjaisia. Myös Suomenlahden tällä puolen on ainakin paikoin käytetty lähes samanlaisia jalkineita. OHUTPOHJAISET ”paljasjalkakengät” ovat nykyisin suosittuja. Taito säilynyt Virossa Pastlad ovat Virossa perinteisesti olleet koko kansan käytössä. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8332_.indd 70 5.3.2021 14.00. Siellä kurpposia voi ostaa valmiina, mutta myös niiden tekeminen on yksinkertaista. Suomeksi niitä voi sanoa kurpposiksi. Mitään uutuuksia nämä kengät eivät oikeastaan ole. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Kurpposten tekemisen taito on Virossa säilynyt nykyaikaan saakka. Paksu kengänpohja veltostuttaa jalan, mutta ohut ja taipuisa pohja mahdollistaa jalan lihaksille niiden tarvitseman harjoituksen. Näin kurpposet voi vetäistä ulos lähtiessä hetkessä jalkaan, jolloin niistä muodostuu varmemmin jokapäiväinen käyttöesine. Tunne metsä jaloilla Kierrätysnahasta voi helposti ommella perinteiset paljasjalkakengät eli kurpposet. Olen tehnyt kesäkäyttöön sopivia kurpposia ja samalla kehittänyt perinteistä mallia helppokäyttöisemmäksi. Joitakin niistä on helppo tehdä itse, esimerkiksi virolaiset yhdestä nahankappaleesta valmistettavat ”pastlad” valmistuvat nopeasti. Perinteisen sidontanyörin kieputtelu ja sitominen nilkan ja säären ympärille on melkoisen aikaa vievää puuhaa
Vaikuttaa suorastaan siltä, että jalkapohjien tuntoaisti kertoo ympäristöstä nopeammin ja herkemmin kuin näköaisti. Kurpposissa jalat ovat kuin ympäristöään aistivat tuntosarvet. Vaikkapa vanhasta nahkasohvasta saa tehtyä lukuisia kurppospareja. Metsälehti Makasiini 71 8332_.indd 71 5.3.2021 14.00. Se herätti myös uusia ajatuksia ympäristön kokemisesta. Kurpposilla kävellessä metsänpohjan pehmeys tuntuu mukavasti. Terveellisyyden lisäksi ohutpohjaisilla jalkineilla kävely merkitsee moniaistisempaa ympäristön kokemista. Ne eivät nipistele jalkapohjaa. Jalkapohjat havainnoivat herkästi Kurpposten nahkapohjat suojaavat jalkapohjia sen verran, että metsässä kävellessä terävät risut, kävyt tai neulaset eivät haittaa. Pian huomasin, että ylläni levittäytyy pystyyn kuivunut kuusi. Kävellessä ei myöskään tarvitse katsoa yhtä tarkkaan mihin astuu kuin paljain jaloin kulkiessa. Erään kesän kävelin lähes yksinomaan kurpposilla. Kävellessäni huomasin, miten jalkapohjat aistivat herkästi ympäristöään. Metsässä onkin varsin mukavaa kävellä kurpposet jalassa: sammal tuntuu pehmeältä, mutta risuja ei tarvitse varoa. Kun metsänpohja alkoi tuntua hiukan erilaiselta, havahduin miettimään, mistä se johtuu. Jos olisin lompsinut kumisaappaissa ohi, en olisi kuivunutta kuusta huomannut. Materiaalina olen käyttänyt perinteisesti työstetyn nahan sijasta kierrätysnahkaa. ›› Sen maahan pudonneet neulaset tuntuivat jalkapohjissa erilaiselta kuin muualla metsässä levittäytyvä sammal. Kurpposissa jalat ovat kuin ympäristöään aistivat tuntosarvet
Näille kohdille piirretään vaakasuorat viivat. Keskiviivasta mitataan yläja alareunassa kummallekin puolelle piirroksen mukaisesti, jolloin saadaan sivujen kohdat. On kuitenkin ristiriitaista, että tuo ymmärrys ei yllä kulkuväylien suunnitteluun saakka. Tällä ohjeella syntyvät muodoltaan teräväkärkiset kurpposet. Sen särmät tuntuvat niin ikäviltä nahkapohjan läpi, että sepelöidyllä metsätiellä on pakko kävellä pientareella sepelin ulkopuolella. Eesti Rahva Muuseum, 2015.. Piirroksessa näkyy sekä kurpposen kaava että kurpponen valmiina. Parasta olisi, jos kunkin paikan oma maaperä riittäisi kulkureitin pohjaksi. l 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8332_.indd 72 5.3.2021 14.00. Kerran poikkesin Helsingin kaduilta keskustakirjasto Oodiin. KURPPOSIA voi tehdä monen mallisia. Lisää kurpposohjeita: Inna Raud ja Reet Piiri: Rahvarõivaste valmistamise juhend: Pastelde tegemine. Puulattiana kaupunkiin viety metsä toi kävelijälle hyvän kokemuksen. Metsien virkistyskäytön merkityksen kasvaessa olisi hyvä muistaa, että metsäteitä pitkin eivät kulje ainoastaan metsäkoneet ja autot vaan myös kävelijät. Sepelin käyttöä tulisi harkita tarkemmin. TYÖ aloitetaan tekemällä kaava esimerkiksi tukevasta paperista. Metsäteille ajetaan valtavia määriä sepeliä, ja jopa kansallispuistoissa sepelöidään kulkureittejä. Metsäpolulla vai sepelillä. Näin saadulle jalanjäljelle piirretään keskiviiva, jonka avulla mitataan piirroksen mukaisesti tilaa yläja alapuolelle. Tutkimuksissakin todettu puun miellyttävyys rakennusmateriaalina tuli siten kokemuksellisesti todistettua. Sen sijaan päinvastaisia kokemuksia olen saanut metsään viedystä sepelistä. Jalka nostetaan paperin päälle, ja seurataan kynällä sen reunoja. Särmikäs sepeli säilyy metsässä vuosituhansia, luultavasti seuraavaan jääkauteen. Olen kävellyt kurpposillani myös kaupungissa. Orgaanisella materiaalilla tehtynä ratkaisu ei olisi myöskään sepelin tavoin lopullinen. Paperikaavaa kannattaa sovittaa ensin huolellisesti omaan jalkaan, jotta kurpposen paras muoto ja koko löytyvät. PIIRROKSEN mitat ovat suuntaa antavia. Kansallispuistoissa suurten kävijämäärien aiheuttama maaston kuluminen voi estää tämän, mutta veitsenterävän sepelin sijasta voisi käyttää jotakin muuta. Kova ja sileä kadun pinta ei tunnu yhtä mukavalta kuin metsän sammalet, mutta silti kaupungissakin jalkapohjat säilyttävät havaintoherkkyytensä. Esimerkiksi poluille levitetty puuhake säilyttää niin ohutpohjaisilla kuin muillakin kengillä kävelijälle miellyttävän kokemuksen metsän pehmeydestä. Katsahdin alas ja huomasin käveleväni puulattialla. Nykyisin ymmärretään jalkojen toimintaa niin hyvin, että on alettu valmistaa ohutpohjaisia kenkiä. Aloin ihmetellä, että mitenkäs yhtäkkiä kävely tuntuu niin mukavalta. Hyvän mallin löydyttyä kaavaan kannattaa merkitä kenen jalkaan se sopii, jotta myöhemmin on helppoa heti tehdä oikean mallin mukaan
Tämä sidontatapa on suunniteltu kuminauhalle, joten se poikkeaa hiukan perinteisestä pauloitustavasta. Kun nahansuikaleen päästä vetää, kurpposen kanta supistuu. Kun kanta ja kärki on tehty ja kurpponen käännetty oikein päin, se näyttää tältä. Valmis kurpponen. Myös reiät voi pistellä mallikaavan läpi. Kurpposen kantaan tulevat pikkureiät voi tehdä naulan ja vasaran avulla. Nauhojen päät nostetaan kurpposen yli ristikkäin ja sidotaan sopivilla kohdin kurpposen reunoihin. Tällöin nauhan päät pistävät esiin kannasta. Varsinainen nahankappale on kuvassa mallikaavan alla. Langan molempiin päihin pujotetaan neula. Poikkileikkaukseltaan pyöreä kuminauha sopii tarkoitukseen hyvin. TEE NÄIN: 1 3 5 2 4 6 7 Nahankappale leikataan mallikaavan avulla. ENSIN kuminauha pujotetaan koko kurpposen ympäri reunaan tehtyjen aukkojen kautta. Suikaleen toinenkin pää solmitaan, minkä jälkeen ylimääräinen pituus katkaistaan pois. Kaksinkertaiseksi käännettyä metallilangan pätkää voi käyttää pujottelussa neulana. Taltan terä painuu helposti sekä kaavan että varsinaisen nahankappaleen läpi. Reunan reikiin pujotellaan paulanauha eli tässä tapauksessa kuminauha. Lopuksi langan päät solmitaan. Metsälehti Makasiini 73 8332_.indd 73 5.3.2021 14.01. Niillä jatketaan vielä vastakkaisille puolille pujottelemalla noin neljän reikien välin verran. PIIRROKSESSA näkyy myös valmiin kurpposen sidontanauhan eli paulan kiinnitys. Neuloilla vuorotellen pistämällä saadaan yhtenäinen ommel. Kurpposen kärki taitetaan kaksinkerroin ja puolikkaat ommellaan yhteen nahan nurjalta puolelta. Sivuille tulevat pitkänomaiset sidontapaulan reiät voi tehdä taltalla painamalla. Kun nauhan kiristää, nahan reuna rypyttyy ja kurpponen saa muotonsa. Ompelemisen voi aloittaa noin parin sentin päästä reunasta. Kannan reikiin pujotellaan kapea nahkasuikale, jonka päähän tehdään solmu
Kupilkoja tekevä Plasthill Oy uskoo vientikaupan kasvun jatkuvan. Viime vuosi oli kylän uumenissa valmistetuille Kupilka-eräastioille merkittävä. Kupilkan kolmivuotinen, 1,5 miljoonan euron investointiohjelma on tuonut yritykselle lisää tilaa ja tehostanut tuotantoa, sanoo Arja Kaasinen. Oletamme, että keväällä lisätilauksia tulee hyvin.” Resepti on salaisuus Yli 15 vuotta Suomessa myydyt Kupilkat ovat tuttuja monille luonnossa evästeleville. Muovin ja puun parhaita puolia yhdistävä luonnonkuitukomposiitti kestää kolhuja ja tuntuu keraamisiin PYYTIVAARALTA MAAILMALLE Mitä yhteistä on havusellulla ja muumipapalla. Ainakin se, että kumpikin on löytänyt paikkansa Kupilkan eräastioista. Nyt odotellaan, miten kuluttajat uusista tuotteista innostuvat, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arja Kaasinen. Kiina ja Hong Kong kärkkyvät heti perässä. Marraskuussa yritys lähetti Japaniin ensimmäisen merikontillisen astioita, jotka on koristeltu Muumi-hahmoilla. ”Japani on Muumi-tuotteiden viennissä kärkimaa. Viennin osuus ohitti ensimmäisen kerran kotimaan myynnin. POHJOIS-KARJALAN Kontiolahdella, lumisella Pyytivaaran kylällä eletään mielenkiintoisia aikoja. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Lahjatuotteet pakataan 20 kilometrin päässä valmistettuihin Kolo Designin vanerilaatikoihin. Odotuksia on kasattu erityisesti Aasiaan, joka on noussut tärkeimmäksi vientialueeksi. Mäntysellusta ja elintarvikemuovista valmistettuja Kupilkoja on myyty jo yli 30 maahan. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 8334_.indd 74 5.3.2021 14.03
Naapurimaakunnassa Kainuussa Kupilkat pääsivät esiin, kun Metsähallitus ja Kainuun keskussairaala antoivat pienen Kupilkan kaikille vuoden 2020 aikana Kainuussa syntyneille vauvoille. Tämä on meidän know-how’ta, josta emme kerro enempää”. Konepestävinä Kupilkat ovat ulkoruokailuja tarjoavien luontomatkailuyrittäjien suosiossa. l Kupilka tekee muutakin kuin astioita. Plasthill on linjannut, että se kehittää Kupilkoja nykyistä ympäristöystävällisemmiksi. ”Valmistustekniikkaa emme ole halunneet patentoida, jotta reseptiä ja menetelmiä ei ole tarvinnut paljastaa. ”Puukuidun eli sellun ostamme markkinoilta suurilta sellua valmistavilta yrityksiltä. Virityksiä on ollut siihenkin, että perheitä luontoretkille kannustava Kupilka löytyisi jonakin päivänä äitiyspakkauksista.. ”Seuraamme korvat ja silmät tarkkana, milloin muovia aletaan valmistaa puuöljystä.” astioihin verrattuna miellyttävältä kovillakin pakkasilla. ”Alkuvuosina oli valtavasti kokeiluja, mikä kuitu toimii parhaiten. Innovaation myötä mäntykuidusta ja elintarvikemuovista päästiin tekemään tasalaatuista massaa, jota pystyi hyödyntämään teollisessa ruiskuvalutuotannossa. ”Luonnossa liikkumisen kasvu on ollut meille positiivinen asia. Silloin päädyttiin havupuukuituun, joka on edelleen pääraaka-aine. Laserointilaite personoi astian halutulla kuvalla tai vaikka omistajan nimellä. Sopivaa muovia ei Suomessa valmisteta, ja sen ostamme EU:n alueelta”. Vuosien varrella materiaaliin on tehty vain pieniä säätöjä”, Kaasinen sanoo. Ruiskuvalutekniikan ansiosta luonnonkuitukomposiitti taipuu moneen, esimerkiksi tulustikuksi, aterimiksi ja muistitikuksi. Kupilkojen materiaali, Kareline-luonnonkuitukomposiitti, kehitettiin 2000-luvun alussa Puuteknologiakeskus Puugiassa. Metsälehti Makasiini 75 8334_.indd 75 5.3.2021 14.03. Kotimaassakin myyntiä tuli lisää liki 30 prosenttia, mutta vielä on pitkä matka siihen, että näitä kaikilla suomalaisilla olisi”, Kaasinen sanoo. Kun luonnonkuitukomposiitista on tällä hetkellä puolet öljypohjaista elintarvikemuovia, tulevaisuudessa halutaan käyttää puupohjaista muovia. Raaka-aineen tai valmistusprosessin yksityiskohtia Kaasinen ei uteluista huolimatta esittele. ”Seuraamme korvat ja silmät tarkkana, milloin muovia aletaan valmistaa puuöljystä. Heti kun sellaista saadaan markkinoille, olemme valmiita ottamaan sitä käyttöön. Luontobuumin myötä myyntiennusteet kuitenkin ylittyivät reilusti, noin 300 000 eurolla. Puuöljypohjainen muovi vahvistaisi meidän hiilineutraalia tuotantoamme.” Lahja Kainuun vauvoille Yritys odotti viime vuodelle noin 1,5 miljoonan liikevaihtoa
Nykyisin monitavoitteiset metsänomistajat ovat valmiita jopa tinkimään metsätuloista muiden arvojen puolesta. Neljänkymmenen vuoden takaiset tutkimukset osoittivat, että sekametsässä rauduskoivu oli luontaisesti syntyneeseen kuuseen ja mäntyyn verrattuna ylivoimainen kilpailija (nykyisten istutuskuusten kanssa tilanne voi olla toinen). Rakennustarvikkeiden siirto vaikeisiinkin kohteisiin. Kaikissa koneissa kahdeksanpyöräveto ja -jarrutus. Makaaninen voimansiirto: Alstor 833 (hytillinen) ja Alstor 821. Toisin sanoen sekametsässä koivu kasvoi selvästi paremmin ja havupuut huonommin kuin puhtaissa yhden puulajin metsissä. Aaro Turunen 8324_.indd 76 5.3.2021 14.32. Puunajot, hakkuut ja lannoitus. Aika ei ollut tuolloin kuitenkaan vielä kypsä asialle, koska metsänkäsittely toimi pääosin kannattavan puunkorjuun ehdoilla. Valmistettu Ruotsissa 23 vuotta. Tehometsätaloudessa yhden puulajien metsien kasvattaminen siemenestä päätehakkuuseen oli ”simppeli sapluuna”. KARI MIELIKÄINEN Hirvensalmi 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET alstor.se I alstorfinland.fi alstor.se I alstorfinland.fi Made in Sweden, superior performance. Jutussa perustellaan maastomittausten osoittavan, ettei koivu paranna kuusikon kasvua. SEKAMETSIÄ ON TILATTU JA TUTKITTU Tosiasiassa sekametsien kasvua ja kasvatusta tutkittiin aktiivisesti 1980-luvulla ja siinä yhteydessä julkaistiin aiheesta laajaan maastoaineistoon pohjautuva lisensiaattityö (mänty/koivu) ja väitöskirja (kuusi/koivu). Runsas koivusekoitus alensi sekä kuusen että koivun itsensä kasvua ja johti tuotoksen alenemiseen. Sekametsän kasvatuksen kannattavuutta parantaa se, että laadukkaimmat koivut löytyvät varjoisista kuusikoista. Erittäin hyvin toimivat ohjausjärjestelmät. Esitettyjen simulaatioiden mukaan koivun suosiminen tuotti halpaa koivukuitua kuusen kustannuksella. Muutoksen tarpeellisuutta perustellaan nykyisin metsien terveydellä, ilmaston muutoksen torjunnalla ja siihen sopeutumisella sekä maisemalla. Hydrostaattinen voimansiirto: Alstor 840 Pro (hytillinen) ja Alstor 841. Pieni määrä koivua (25 %) sen sijaan lisäsi hoidetun metsikön kiertoajan kasvua muutaman prosentin puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Teoreettisia ennusteita koivun menestymisestä ilmaston mahdollisesti lämmetessä minun on vaikea uskoa. Artikkelissa kerrotaan, että sekametsistä tiedetään yhtä ja toista lähinnä epäsuoran päättelyn perusteella ikään kuin asiaa ei olisi koskaan toden teolla tutkittu. Sen verran heikosti koivu menestyy nykyisellään Skandinavian eteläosissa ja Keski-Euroopassa. Seuraavassa muutama kommentti ansiokkaan artikkelin tiimoilta. Todella suosittu metsänomistajien ja urakoitsijoiden keskuudessa. Oksattoman tyvikoivun hinta ylittää nykyisellään kuusitukin ja ”peruskoivun” hinnan jopa kaksinkertaisesti. Laatukoivun kasvatus kuusikon sekapuuna edellyttää toteuttajaltaan kaiken aikaa teknisemmäksi muuttuvassa metsätaloudessa aktiivista otetta ja osaamista. Pitkä historia ja kokemus. Maansiirto kippilavalla. Kevyt kone jäällä ajoon. Tule tutustumaan Alstor -pienmetsäkoneisiin metsätilallemme Pälkäneen Luopioisiin tai pyydä esittely omalle kotiseudullesi. Myynti Suomessa: Oy Wicanda Ltd I +358 400 251 666 aaro.turunen@wicanda.inet.fi I Hevossalmentie 30, 36760 Luopioinen I www.alstorfinland.fi PIENMETSÄKONE ALSTOR 8X8 Neljä eri mallia. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. LUKIJALTA METSÄLEHDESSÄ 3/2021 julkaistun jutun mukaan sekametsillä on tällä hetkellä tilausta. Lievä koivusekoitus on hyvä asia myös maiseman, monimuotoisuuden ja maanhoidon kannalta. Lämmin, hiljainen ja tilava turvaohjaamo. Muut kuljetukset
Hirvituhojen välttämiseksi kannan pitäisi olla kaksi hirveä tuhannella hehtaarilla ja naarashirvien kanta pitäisi saada tasoihin uroskannan kanssa. Työ alkaa touko-kesäkuulla sopimuksen mukaan. Syönninestoaineen avulla: Metsänviljelijän suurin ongelma on männyn ja koivun viljely. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800, jotka omistavat metsää yhteensä n. Tarkka lukija huomasi, että artikkelista puuttui tieto, että kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii maanomistajan luvan. Uutena lupaavana taimikon pelastajana on löytynyt Trico-syönninestoaine. Lisäksi raivataan vesakko joka toinen vuosi. Ainetta suihkutetaan taimikkoon kymmenen litraa hehtaarille joka vuosi, kunnes taimikko on yli kuusimetristä. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan ehdottomasti eduksesi. Lain perusteella omistaja voi määrätä, mitä saa metsästää ja kuinka paljon. Tuotamme metsänomistajille lisäarvoa tarjoamalla heille kattavat metsätalouden palvelut. Lisäksi se on vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Hakemukset ansioluetteloineen 26.3.2021 klo 16.00 mennessä petri.takalo@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi www.paijannemhy.fi Päijänteen MHY 2x170_90,5 24.2.2021 10.58 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET Edellisessä Metsälehti Makasiinissa (1/2021) oli artikkeli kuusenkerkkien hyödyntämismahdollisuuksista. Myös valkohäntäpeura on metsän, peltojen, puutarhan ja liikenteen vahinkoeläin. TÄSMENNYS PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA UUSITUILLA metsästysvuokrasopimuksilla: Metsästyslain perusteella metsästysoikeus kuuluu alueen omistajalle. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja sinun on kyettävä muodostamaan pitkiä luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Tarvittaisiin 20 vuotta pientä hirvieläinkantaa, että saataisiin männynkasvatus elpymään. 200 000ha. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Susi ei ole tappanut sataan vuoteen ihmisiä Suomessa. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 35 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. Korvauksesta vero on 30 prosenttia ja suuruus lienee noin 300 euroa hyvin syödyltä hehtaarilta. Myös ilves on suurena hyötynä peurakannan säätelyssä ja varsin harvinainen eläin, jota on syytä suojella. Hirvituhoista johtuu, että Suomen pääpuulajia mäntyä uskalletaan istuttaa metsiin enää vain 30 prosenttia. Jos hirvet ovat tuhonneet taimikon, metsänomistaja on tehnyt metsärikkomuksen! Hirvieläintuhokorvaukset eivät ole kovin suuria ja lisäksi metsäkeskuksen arvioinnin joutuu aina maksamaan riippumatta siitä, myönnetäänkö korvaus vai ei. €. Metsälaki määrää taimikon istutuksen. Metsänomistaja voi vähentää hirvituhoja vaatimalla vuokrasopimuksessa kannan tasoittamista määräämällä metsästysseuran lopettamaan naarashirvien säästämisen. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, oman työn itsenäistä organisointia sekä kykyä ja halua saavuttaa myynnilliset tavoitteet. ERKKI SIMOLA HIRVITUHOT KURIIN Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva yhdistys. Hirvieläimet taas aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja levittävät punkkeja. Työlästä on, mutta jos haluaa metsän kasvavan, ei kannata laskea vaivaa eikä kustannuksia. Susien ja ilvesten avulla: Susi on Suomen luontoon kuuluva rauhoitettu eläin, jonka kanta lisääntyy suuren hirvieläinkannan vuoksi. Kun ravinto loppuu, sudet kyllä poistuvat. TULE TÖIHIN KEHITTYVÄÄN JA VIREÄÄN ORGANISAATIOON Eläköitymisen vuoksi haemme Jämsään aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti oman vastuualueensa metsänomistajille. Sinulla on oltava soveltuva koulutus ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. Kolmekin kertaa hirvituhojen jäljiltä istutettu taimikko on haastava. KUUSENKERKKIEN KERUUSTA 8324_.indd 77 5.3.2021 14.32. Palkkaus YTMETO TES mukaan
JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. metsalehti.fi/lukijakysely. Kiitäjäisillä korva on takaruumiin ensimmäisen jaokkeen yläpinnalla – siis siipien alla ja paljaana vain kovakuoriaisen lentäessä. Vastaajien kesken arvotut puiset aurinkolasit voitti Hilkka Salivaara Mikkelistä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kun lentävä hietakiitäjäinen kuulee lepakon luotausäänen, se kiihdyttää siipien lyöntinopeuden entistä suuremmaksi ja kääntää samalla sivulle harittavia peitinsiipiä taaemmaksi niin, että niiden reuna ottaa kiinni lenninsiipiin. Useimmilla yöperhosilla korvat ovat keskiruumiin sivuilla, mutta kiitäjillä erityisesti kehittyneissä huulirihmoissa. l SEPPO VUOKKO Pakoon lepakoilta! Kun hitaasti lentävät harsokorennot kuulevat lepakon kaikuluotausäänen, ne pelastautuvat pudottautumalla saman tien maahan. Lepakoita vastaan värit eivät auta. Kuuloaistin myöhäisen synnyn osoittaa se, että ”korvat” ovat eri hyönteisryhmissä ruumiin eri osissa. Samalla kovakuoriainen pudottautuu maahan. Harsokorennoilla korvat ovat etusiipien tyvellä. Päivällä siilikkäät varoittavat myrkyllisyydestään räikeillä väreillään. Siilikkäät käyttäytyvät kuitenkin toisin. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www. Nopea pudottautuminen maahan on useimpien hyönteisten pakokeino lepakoiden varalta. Tällöin syntyy korkea ääni, joka muistuttaa lepakon kaikuluotausääniä ja hämää lepakkoa kenties hetken niin, ettei se pysty saalista heti paikantamaan. Sääskillä kuulo sijaitsee tuntosarvissa. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille!’’ MISTÄ PIDIT. » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini LEPAKOT alkoivat saalistaa lentäviä hyönteisiä kaikuluotauksen avulla ainakin 50 miljoonaa vuotta sitten. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Hyönteiset kehittivät erilaisia puolustuskeinoja, mutta ne edellyttivät uutta aistia, kuuloa. 8326_.indd 78 5.3.2021 14.09. Kun siilikkäät kuulevat lepakoiden kaikuluotausäänen, ne jatkavat lentoaan mutta vastaavat lepakon ääneen omilla naksautuksillaan. Turilailla ja muilla lehtisarvisilla kovakuoriaisilla korva on niskassa päätä ja etuselkää peittävien kovien kilpien välissä olevassa pehmeässä kalvossa. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin halkaisukirveen. Jos lepakko siitä huolimatta nappaa perhosen, yksi kerta riittää, eikä se enää erehdy koskemaan naksuttelevaan otukseen. Sitä ennen kuuloaisti oli vain niillä hyönteisillä, jotka käyttivät ääniä parittelukumppanin houkutteluun. Viime numeron artikkeleista eniten ääniä sai ”18 kysymystä polttopuun teosta”. Sen 50-senttinen varsi on hikkoripuuta, ja kirves on valmistettu Suomessa. Palkinnon arvo on noin 80 euroa. . Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan
029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit ES KO K ES K IVÄ H Ä LÄ Metsälehti Makasiini 79 8327_.indd 79 5.3.2021 14.11. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25.3. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. Ensi numerossa TAIMEN MATKA TARHALTA METSÄÄN METSÄLEHTI MAKASIINI 3/21 ILMESTYY 22.4. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 1 2 3 4 5 16 2 9 3 2 17 14 3 3 1 6 3 6 7 8 9 10 4 2 1 10 15 10 5 20 1 11 12 13 14 15 3 10 23 16 1 14 25 2 8 7 4 16 17 18 19 20 4 3 12 16 14 25 2 9 4 2 21 22 23 24 25 21 2 3 1 13 10 23 10 2 7 3 sanaris.fi/Erkki Vuokila 9 16 10 5 2 16 1 23 2 1 4 14 12 8 9 13 10 20 8 9 16 10 10 16 3 15 14 1 1 9 10 16 8 23 2 10 7 25 9 6 3 10 2 23 22 10 25 25 5 4 7 16 7 9 14 8 9 10 3 14 14 5 2 17 1 2 14 4 11 25 2 1 16 1 23 22 8 3 13 5 14 3 3 8 1 9 8 19 10 3 8 5 1 8 4 1 25 18 8 9 5 10 19 19 1 16 6 1 9 10 16 16 2 14 8 16 2 10 24 22 10 8 5 8 22 2 18 16 12 6 24 25 2 23 16 7 10 9 3 6 25 16 23 8 9 16 10 25 2 16 14 8 4 2 1 1 4 16 16 1 11 14 1 12 1 23 8 21 21 2 2 23 4 1 23 20 10 5 1 2 24 1 5 11 1 25 1 1 12 1 13 1 16 2 10 9 1 5 16 13 2 3 7 24 3 8 18 12 10 1 23 1 1 16 1 23 1 3 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINI KRYPTO 8328_.indd 80 5.3.2021 14.14
Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . MERKKIPÄIVÄT 8328_.indd 81 5.3.2021 14.14. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Jukka Hoppula, Suomen metsäkeskus, metsätietoasiantuntija, Jyväskylä Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . MAKASIINIKRPYTO 2 60 VUOTTA 26.3. Palkinnot Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Vili Hämeenkorpi, Oulunsalo, Hannu Korppinen, Lappeenranta ja Reijo Kuitti, Töysä. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 25.3.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
Ilvessalo kutsuttiin esittelemään presidentti Coolidgelle, miten tällainen ihme toteutetaan”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. ”Metsäteollisuuteen ei olisi uskallettu investoida, ellei olisi tiedetty, että metsät kestävät tämän tasoisen puunkäytön.”. 1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota myös metsätuhoihin, 1990-luvulla monimuotoisuuteen ja 2000-luvulla hiilinieluihin. Korhonen. YR JÖ IL VE SS A LO N KO KO EL M A , LU ST O LIINA KJELLBERG 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 8329_.indd 82 5.3.2021 15.43. Tällä hetkellä Lukessa on meneillään 13. Mittausmenetelmät ja se, mitä metsistä mitataan, ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. inventointi. Lopullisen sysäyksen inventoinnille antoi metsäverouudistusta pohtiva komitea, joka myönsi rahoituksen inventointimenetelmien testausta varten. ”Tieto kantautui jotain kautta Yhdysvaltoihin asti. TAPAHTUMA oli niin merkittävä, että professori Yrjö Ilvessalo kutsuttiin kertomaan siitä Yhdysvaltain silloiselle presidentille Calvin Coolidgelle. Norja oli aloittanut oman inventointinsa jo vuonna 1919 ja Ruotsi liittyi joukkoon vuonna 1923, mutta Suomi sai omansa ensimmäisenä valmiiksi. Linja-arvioimisryhmä on saapunut itäiselle rajapyykille Lapissa toisen valtakunnan metsien inventoinnin aikaan 1930-luvulla. Inventoinnin taustalla oli huoli metsien tilasta. Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi, tuttavallisemmin VMI, oli käynnistetty Suomessa vuonna 1921. Paikoin pulaa oli jopa polttopuusta. Aluksi oltiin kiinnostuneita lähinnä puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien metsänhoidollisesta tilasta. ”Komitea totesi, että veromuutosta varten tarvitaan tietoa metsien tuotosta ja kasvusta. Nouseva sahateollisuus tarvitsi raaka-ainetta, ja järeästä puusta alkoi olla pula. Oli vuosi 1924 ja Suomi oli juuri saanut inventoitua koko metsäalansa, ensimmäisenä maana maailmassa. Korhonen. Inventointia veti professori Ilvessalo. l SATA VUOTTA METSÄNMITTAUSTA Ilman valtakunnan metsien inventointeja puun käyttö tuskin olisi noussut Suomessa nykytasolle, arvioi Kari T. Nopeasti oivallettiin, että metsien seurantaa tarvitaan jatkossakin”, Korhonen sanoo. Juttusarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä. Korhonen arvioi, että ilman inventointeja puun ja metsien käyttö tuskin olisi noussut Suomessa nykytasolle
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8330_.indd 83 6.3.2021 11.16. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio
Taimikonhoidon ansiosta puut saavat riittävästi kasvutilaa, järeytyvät nopeasti ja saavuttavat tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Hae lähin metsäasiantuntijasi metsaforest.com/otayhteytta ja pyydä tarjous! 8331_.indd 84 6.3.2021 11.19. Tilaa taimikonhoito 31.5.2021 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Kun tilaat varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 31.5.2021 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Taimikonhoidolla varmistat metsäsi elinvoimaisuuden Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja vuoden 2021 aikana toteutettavia töitä