Metsälehti 5/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KLAPIKONE KÄYNTIIN VAIKUTTAJA ”Hyvästä kannattaa maksaa” ITSE TEHTY TRAKTORISTA METSÄKONE 19 kysymystä energiapuusta Tegera 9180 vaimentavat työkäsineet HIRVI KANTA EDELLEEN LASKUSSA SOTA HEIJASTUU PUUKAUPPAAN ›› Montosilla on alkanut vuoden kiireisin aika 18. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 2 TE EM A : PU U TA LII TE RII N 9224_.indd 1 9224_.indd 1 14.3.2022 15.55 14.3.2022 15.55
Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Harvennuksella metsä kasvuun, saat alennusta ennakkoraivauksesta 25 €/ha! Metsä Groupin omistajajäsenenä saat järeysrunkohinnoiteltuihin, sulan maan aikaan tehtäviin harvennuksiin kiinteähintaisesta ennakkoraivauksesta alennusta 25 euroa per hehtaari, kun teet puukaupat 15.6.2022 mennessä. Puut jatkavat kasvuaan ja samalla hiilensidontaa ja järeytyvät nopeammin tukkipuiksi. 9225_.indd 2 9225_.indd 2 14.3.2022 13.35 14.3.2022 13.35. Harvennuksissa tehdään kasvutilaa laatupuille. Hinta määräytyy poistettavien puiden koon mukaan
15 KUUSIBUUMI LAANTUMASSA 16 LUKIJAN KUVA : Pupuille haapoja TEEMA 18 KLAPIYRITTÄJÄN KEVÄT ON KIIREINEN 28 VAIKUTTAJA : Hannu Liljeroos tuntee metsätilamarkkinat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä energiapuusta 40 KASVUPAIKAT : Malli Cajander 42 TUTKIMUS : Synkkä ilmastoraportti 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Helpotuksen huokaus 44 KYSY POIS : Onko oravia näkynyt. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Päätehakkuu Kanta-Hämeessä 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : HCV-merkintä toi pakit 56 TILAMARKKINAT : Hintataso säilynyt korkeana 57 ITSE TEHTY : Konemiehen erikoinen LUONNOSSA 60 HIRVIMÄÄRISSÄ YHÄ SUURIA EROJA 62 LUHTA : Tunturien valkoinen aave AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tuontihakkeen tilalle pienpuuta 6 METSÄNOMISTAJA : Yhteistuumin ja keskustellen 12 SOTA TUNTUU METSÄSSÄKIN 14 METSÄTYYPPI : Miten PEFC uudistuu. 66 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. Yhtymää hoidetaan porukalla Hannu Liljeroos luottaa relaskooppiin tilojen arvioinnissa Mika Vuori tekee voimisteluvälineitä vanerista Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9226_.indd 3 9226_.indd 3 11.3.2022 14.49 11.3.2022 14.49. TALOUS 51 RAHAPUU : Tehdään pieniä ja hyviä tekoja 52 PUUMARKKINAT : Löytyykö energiapuuta. 47 PIKATESTI : Tegeran ihmehanskat 48 PERINTÖMETSÄ : Kun yhteismetsä yskii 68 KÄSIN TEHTY : Sammaleesta metsäinen tyyny 73 KOLUMNI : Autetaan 74 TUOTE & TEKIJÄ : Koodaus vaihtui voimistelurenkaisiin 76 LUKIJALTA : Huomioita suometsien koulutusaineistosta 78 PILKKEET : Kosiolle vasta kylläisenä 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Mullistus muokkauksessa M AR JA AN A M AL KA M AK I SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 74 S. 28 S
metsalehti.fi/puunhinta. Luonnonvarakeskus tilastoi hintoja seitsemällä suuralueella kolmen kuukauden välein. Toimittaja Liina Kjellberg esittelee kasvuyritys Halkokauppiaan rouvan, jonka klapikoneet pyörivät täysillä. Juttu alkaa sivulta 18. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tuontihakkeen tilalle pienpuuta 9227_.indd 4 9227_.indd 4 11.3.2022 14.51 11.3.2022 14.51. Ilman tukea energiapuun korjuu ohjautuu ensiharvennuksille. Lämpölaitoksilla toimitusvarmuus ja hinta ovat painaneet vaakakupissa enemmän kuin kotimaisuus. Marko Salmisen vanhasta Ursuksesta rakentama metsäkone osoittaa, että taitavia kyläseppiä vielä löytyy.” Energiapuun hintoja voit seurata osoitteessa www. Niinpä entistä useampi on päätynyt ostamaan tuontihaketta. Vaikka energiapuuksi sopivaa harvennettavaa ovat tienvarret täynnä, neljännes energiahakkeesta on ostettu Venäjältä. Nykyisessä maailmantilanteessa sammalen mieltä rauhoittava ja voimia antava merkitys tuntuu entistä tärkeämmältä. Viime vuonna se kasvoi entisestään, kun turvetta käyttäneet laitokset joutuivat siirtymään puunpolttoon. Nykyisen kestävän metsätalouden rahoituksen tilalle suunniteltu kannustinjärjestelmä ei tällä tietoa sisällä tukea nuorten metsien kunnostuskohteista kerättävälle energiapuulle. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Polttopuuta käsittelevän teemajutun teko sai pohtimaan, poltanko itse puuta puhtaasti asuntomme tulisijassa. Päättäjät joutuvat pohtimaan, miten jatkossa varmistetaan, että myös nuorista metsistä kannattaa korjata haketettavaa. Sen jälkeen hakkeen tuonti on moninkertaistunut. Uuden tiedon mukaan on mahdollista, että kemera on voimassa enää vain runsaan vuoden, eikä vuoden 2023 loppuun, kuten aiemmin on ilmoitettu. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VIIME viikkoina on paljastunut, kuinka riippuvaisiksi lämpölaitokset ovat tulleet ulkomaisesta puusta. Perinteikäs klapikauppa kukoistaa. Metsänomistajille tarjoutuu hyvä tilaisuus kunnostaa nuoria metsiä ja hyödyntää siihen myönnettävä tuki. Nyt sen tilalle etsitään kiireesti korvaavaa polttoainetta. Hoidon tarpeessa olevia kohteita lasketaan olevan liki puoli miljoonaa hehtaaria. Metsä luo turvallisuudentunnetta.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Itse tekeminen ja vanhan korjaaminen voivat olla maailman melskeiden seurauksena kohta kovassa nosteessa. Takka tuo tunnelmaa ja pitää lämmityskuluja kurissa. Kotimainen hake alkoi menettää kilpailukykyään viime vuosikymmenellä, kun pienpuun keruun tukea heikennettiin. Seuraavan kerran, kun sytytän tulisijaan tulen, käyn ulkona kurkkaamassa, millaista savua savupiipusta tulee.” MARKUS TUORMAA KUVATAITEILIJA ”Kirjoitin jutun karhunsammaltyynystä valmiiksi jo vuodenvaihteessa. Niinpä polttopuun kysyntä on kovassa kasvussa, mikä rohkaisee alalle uusia yrittäjiä
Kuva on otettu 7.3. Joutsenossa, vajaan viiden kilometrin päässä Venäjän rajasta. KUVA: HANNA KOIKKALAINEN 9227_.indd 5 9227_.indd 5 11.3.2022 14.51 11.3.2022 14.51. Kuvassa on hakkuuaukko, metsän muisto, toive uudesta kasvusta ja paremmista ajoista. MAALISKUUSSA valo paljastaa jyrkkyydellään muotoja ja linjoja. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Huomio kiinnittyy yksityiskohtiin, pieniin ja isoihin talven törröttäjiin
Metsäyhtymän maille on rakennettu useampi kilometri metsäteitä helpottamaan metsänhoitoa. YHTEISTUUMIN JA KESKUSTELLEN 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJAT Soili ja Heimo Härkäselle sekä Eija Teitolle toimiva tieverkko on tärkeä. 9228_.indd 6 9228_.indd 6 11.3.2022 14.27 11.3.2022 14.27
Sisarukset ostivat vanhempiensa toiveesta metsätilan, perustivat metsäyhtymän ja hoitivat unohtuneen metsän hoitorästit porukalla. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 9228_.indd 7 9228_.indd 7 11.3.2022 14.27 11.3.2022 14.27
Olemme kunnostaneet metsää tähän päivään saakka”, Eija Teitto kertoo. Metsää lähdettiin etsimään sopivan kulkuyhteyden päästä. Päätettiin, että metsän tuli sijaita lähellä pääkaupunkiseutua, jonne Lappeenrannasta kotoisin olevat siskokset olivat asettuneet asumaan. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJAT 9228_.indd 8 9228_.indd 8 11.3.2022 14.27 11.3.2022 14.27. Lahjoituksina eteenpäin Mäntsälän tilan oston jälkeen siskokset hankkivat vanhempiensa kanssa kimpassa vielä metsäyhtymät Soukkiosta, Pilpalasta Lopelta sekä Lappeenrannasta ja sen ympäristöstä. Aivan uutta metsien hoito ei siskoksille ollut, sillä he olivat jo alakouluikäisinä istuttamassa ja auttoivat satunnaisesti metsätöissä kunnes muuttivat kotoa opiskelemaan. Ensitöikseen he raivaisivat männikön, jonka runkoja maaliskuun alun aurinko nyt hivelee. Yhtymä oli luonteva valinta omistusmuodoksi, sillä vanhemmat halusivat olla mukana vain alussa ja luopua myöhemmin osuuksistaan. Ympäröivä pystykarsittu nuori männikkö on lähtenyt hyvin kasvuun. Puustoa on harvennettu ja kasvunsa lopettaneet metsät uudistettu. Yhtymä vanhempien kanssa Ajatus yhteisen metsätilan ostamisesta tuli siskosten vanhemmilta. Nykyään Isojärveen rajautuvan metKun lumet sulavat, Heimo Härkänen jatkaa hirsikehikon rakentamista. Parin kuukauden etsinnän jälkeen sopiva löytyi. Myös Heimo Härkäsellä on hoidettavana metsää kotipuolessa Kuortaneella. Nykyään sisarusten isän omistuksessa on enää Lappeenrannan kotitila metsineen ja maineen ja äidin omistuksessa yksi ostettu metsäkiinteistö. Tinkimättömän metsänhoidon tuloksena maisema on avautunut ja kallion laella kasvavan männikön lomasta avautuu maisema Isojärven selälle. Myös Heimo Härkänen on nuoresta pitäen tehnyt isänsä ja setänsä kanssa metsätöitä ja polttopuita. T T ÄÄLTÄ kaikki alkoi lähes 25 vuotta sitten. ”Me olemme maalaistalosta kotoisin. Metsänomistajat Soili Härkänen miehensä Heimo Härkäsen ja siskonsa Eija Teiton kanssa tarpovat kevätauringon pehmittämässä hangessa. Takana on lukematon määrä tunteja raivaussahan ja pottiputken kahvoissa. Siskokset ostivat Mäntsälän Isojärveen rajautuvan tilan yhdessä vanhempiensa ja Heimo Härkäsen kanssa vuonna 1998. Riittävän kasvuisa runsaspuustoinen tila, johon kuului kaupan päällisiksi kahdeksansataa metriä Mäntsälän suurimman järven rantaviivaa. Näkymä on varsin erilainen kuin 1990-luvun lopussa, jolloin kolmikko ensimmäisen kerran jalkautui metsään. Nyt kaikki metsätilaan kuuluvat alueet on kertaalleen hoidettu. Hän omisti aluksi tilan yhtymänä siskonsa ja äitinsä kanssa, mutta 15 vuotta sitten metsä siirtyi kokonaan Heimo Härkäsen hoiviin. Paikalla kasvoi hoitamaton taimikko ja läpitunkematon puusto. Lisäksi tilan oli oltava riittävän suuri, jotta siitä oli järkevää perustaa useamman hengen metsäyhtymä. Vanhemmat halusivat, että oppisimme metsänhoitoa, ja ehdottivat, että ostaisimme yhdessä yhtymän muodossa metsäkiinteistön”, Eija Teitto kertoo. Oman metsän puista on tulossa sauna sekä varasto metsätyökaluille kotipuoleen. ”Ainakin puolet metsäalasta kävimme läpi heti ensimmäisten vuosien aikana, jos ei enemmänkin. Hoitotyöt ja hakkuut olivat monen vuoden ajalta tekemättä. Vuosien kuluessa myös Eija Teiton ja Soili Härkäsen vanhemmat ovat lahjoittaneet osuutensa yhtymistä tyttärilleen ja Heimo Härkäselle
ELÄKKEELLÄ aloittanut maalausharrastuksen EIJA TEITTO IT-ALAN asiantuntija 63 vuotta KOTOISIN Lappeenrannasta, asuu Helsingissä Kalliossa KÄYNYT yliopiston ja kauppakorkeakoulun HARRASTAA metsänhoitoa, marjastusta, sienestystä ja kalastusta sekä mökin rakennusta. HEIMO HÄRKÄNEN ELÄKKEELLÄ , entinen ammattikoulun metallipuolen opettaja 65 vuotta KOTOISIN Kuortaneelta, asuu Tuusulassa HARRASTAA kaikenlaista ruumiillista työtä metsätöistä ja hankintahakkuista hirrenveistoon sekä koiran kanssa lenkkeilyä ja lumikenkäilyä SOILI HÄRKÄNEN ELÄKKEELLÄ , entinen sairaanhoitaja 63 vuotta KOTOISIN Lappeenrannasta, asuu Tuusulassa PERHEESEEN kuuluu kaksi aikuista lasta sekä aviomies Heimo Härkänen HARRASTAA hyötyliikuntaa eri muodoissaan, sienestystä, marjastusta, kalastusta sekä metsänhoitoa. Heimo Härkäsen lava-autolla pääsee vaikeakulkuisempaankin maastoon metsätöihin. Metsälehti Makasiini 9 9228_.indd 9 9228_.indd 9 11.3.2022 14.28 11.3.2022 14.28
Kun kaikki oli yhdessä sovittu ja vastuut jaettu, asiat alkoivat sujua jouhevasti. Leipätyön ohella tehdyssä rakennusurakassa vierähti liki kymmenen vuotta. Yhtymä vaatii opettelua Metsäyhtymän pyörittäminen vaati varsinkin alussa paneutumista. Viisi vuotta sitten metsätilan rantaan muutaman sadan metrin päähän toisistaan valmistuivat Eija Teiton sekä Soili ja Heimo Härkäsen kesämökit. Kolmikko on huomannut, että metsänhoidon luonne on muuttunut 1990-luvulta. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJAT 9228_.indd 10 9228_.indd 10 11.3.2022 14.28 11.3.2022 14.28. Yhdellä alueella on alkava kirjanpainajatuho ja metsä odottaa hakkuuta. Syynä ovat vanhoja kuusikoita kurittavat kirjanpainajat. Mäntsälässä sijaitsevassa yhtymässä Eija Teitto vastaa kirjanpidosta sekä yhdessä Heimo Härkäsen kanssa puun myynnistä ja Soili Härkänen puolestaan laskuista. Isä oli onneksi aikanaan ottanut metsävakuutuksen omiin metsiinsä. Nyt pitää olla tarkempi, varuillaan ja seurata aktiivisesti puiden kuntoa. Metsät hoidetaan yhdessä, mutta kaikki eivät välttämättä ole huudattamassa raivaussahaa yhtä aikaa. Hirret omasta metsästä Metsätilan mukana tuli vanha rantamökki, joka toimi alkuun taukopaikkana. Niitä rakennettiin talkoovoimin oman metsän puista. ”Kirjanpainajatuhoalueelta sai energiapuuta, mutta hukkaanhan ne kauniit puut menivät. Yhtymäkin vaatii opettelua”, Eija Teitto muistelee. Hanki metsäautotiellä upottaa. Nyt teitä on rakennettu tilalle peräti 3 –4 kilometriä. Lopulta metsätilalle päätettiin rakentaa tie. Se helpotti olennaisesti metsänhoitoa. ”Onneksi tässä on varaa”, Eija Teitto toteaa. ”Pyöröhirret on veistetty käsipelillä. Hirsien siirtelyssä apuna toimi siskosten vanhempien vanha traktori. Työt jaetaan yhtymän omistusosuuksien mukaan. Metsänhoito käy rivakasti, kun etukäteen on sovittu, mitä kukin tekee. Yhteistuumin istutettu kuusikko on venähtänyt jo lähemmäs ensiharvennusikää. ”Yhtymässä parasta on se, että pystyy porukalla keskustelemaan asioista”, Heimo Härkänen summaa Vakuutus pelasti Ensimmäisellä istutuksella 2000-luvun alussa mukana olivat siskosten vanhemmatkin. Hirrenveisto on miehellä verissä, sillä isoisä ja isä ovat olleet hirsiveistämöllä töissä. Suurin osa lumesta on karissut kuusenoksilta, mutta vienyt mukanaan muutamalta puulta latvan. Nyt siitä oli ensimmäisen kerran hyötyä”, Soili Härkänen kertoo. Eija Teiton mökkiin, saunaan ja varastorakennukseen haettiin lautaa omasta metsästä, vanhempien metsän tuulenkaadoista sekä jonkin verran myös ostettiin sahatavaraa. Ensimmäisinä vuosina raivuuseen saavuttiin veneellä ja vesi tuotiin muovikanistereissa. Heimo Härkänen puolestaan rakensi tonttipuista hirsirakenteisen mökin. ”Alkuun tarvittiin paljonkin keskusteluja eikä kaikki aina mennyt niin helposti. Apuna moottorisaha ja hirsityökaluja”, Heimo Härkänen kertoo. Aikaisemmin riitti, että metsät tarkasti päällisin puolin keväisin ja syksyisin. Pahimmat tuhot osuivat isän metsiin, joita siskokset ovat hoitaneet isän ikäännyttyä. ”Varmasti itselläkin monimuotoisuuden ajattelu olisi aikanaan korostunut, jos sitä olisi suosittu.” sänyhtymän omistaa Eija Teiton sekä Soili ja Heimo Härkäsen muodostama omistajakolmikko. Samaisella traktorilla Heimo Härkä”Yhtymässä parasta on se, että pystyy porukalla keskustelemaan asioista.” Siskosten vanhempien vanha traktori on apuna hirsien siirtelyssä ja polttopuun keruussa. Autolla pääsi lähelle eikä varusteita tarvinnut kantaa kallioisessa maastossa pitkiä matkoja
Selitys oli, ettei kohdetta ollut määritelty lain tai sertifioinnin mukaan säilytettäväksi. ”Meillä oli näkemysero. Metsänhoitoon saa myös kemera-tukea, jota voit hakea Metsään.fi-palvelussa. Uusi sukupolvi on selvästi kiinnostunut huolellisesta metsänhoidosta, mutta myös monimuotoisuudesta. Myös Soili Härkänen aikoo tehdä samoin. Niissä metsätyöläisten on hyvä pitää kortteeria, saunoa ja pulahtaa järveen raivuupäivän päätteeksi. l TEITON JA HÄRKÄSTEN VINKIT METSÄNOMISTUKSEEN VAKUUTA ainakin varttuneemmat metsät, sillä metsänkasvatus on muuttunut epävarmemmaksi JOS viihtyy luonnossa ja on aikaa, metsätyöt tarjoavat hyvää liikuntaa METSÄTIET helpottavat metsänhoitoa MÄNTSÄLÄ Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Jokainen hirsi on numeroitu. He olivat toivoneet, että maanmuokkauksessa säästettäisiin uudistusalalla sijaitsevan kallion päällä kasvava sammalpeitto. metsakeskus.fi Metsälehti Makasiini 11 9228_.indd 11 9228_.indd 11 11.3.2022 14.28 11.3.2022 14.28. Poika oli itsekseen opiskellut ja tiesi jo paljon metsänhoidosta. Ennen kuitenkin lähdettiin siitä, että jos oli kuusimetsä tai mäntymetsä, lehtipuita sinne ei jätetty. Hirsirakennus on tarkoitus siirtää ja kasata uudelleen kotipuolessa. Kirjaudu palveluun verkkosivuillamme. Hän lahjoitti osuutensa Lappeenrannan metsäyhtymästä sisarensa lapsille. Ensimmäinen metsäkeskustelu pojan kanssa yllätti Soili Härkäsen iloisesti. Jatkossa on osattava vielä tarkemmin sanoa, mikä tavoite on”, Eija Teitto toteaa. Mökit helpottavat metsien hoitoa. Osin mielenkiintoa metsiin on lisännyt Eija Teiton lahjoitus. Siitä on tulossa sauna ja varasto metsätyökaluille. nen hakee polttopuita. Hankalaa monimuotoisuuden turvaaminen voi olla nykyäänkin. ”Varmasti itselläkin monimuotoisuuden ajattelu olisi aikanaan korostunut, jos sitä olisi suosittu. Seuraava sukupolvi mukaan Viime vuosina metsien hoidosta ovat kiinnostuneet myös Härkästen aikuiset lapset. Ajat muuttuvat”, Eija Teitto sanoo. Polttopuita tarvitaan, sillä Härkästen koti Tuusulassa lämpiää pitkälti puulla. Sammalet oli kuitenkin kaavittu kasaan ja niihin olisi pitänyt istuttaa taimia. Aika suunnitella metsänhoitoa! Metsään.fi-palvelusta löydät tiedot metsäsi puustosta, luontokohteista ja hoitoehdotuksista. Kolmen vuoden sääntö lahjoituksissa kannattaa ottaa huomioon”, hän pohtii. Heimo Härkäsellä on sedän kanssa yhteinen metsäkämppä myös Kuortaneelta. Käytä julkisin varoin tuotettua tietoa ja hoida moniarvoista omaisuuttasi. ”Täytyy miettiä, milloin on järkevää luovuttaa. Sisarukset muistelevat yhä harmissaan taannoista pieleen mennyttä äestystä. Myös hirsien siirtelyä on luvassa lisää, sillä parhaillaan mökin pihamaalle on nousemassa uusi hirsikehikko
Samaan vaikutusketjuun liittyy, että Saksassa on kaksi venäläisomisteista, 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9229_.indd 12 9229_.indd 12 11.3.2022 16.21 11.3.2022 16.21. MISTÄ SAADAAN KORVAAVA KOIVUKUITUPUU. Kysynnän lisääntyminen luo painetta sille, että puunhinta nousee Suomessa. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä lisää kotimaisen puun tarvetta. Niiden osuus kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdosta on 2–3 prosenttia. Yhtiöillä on Venäjällä sahoja, aaltopahvija vaneritehtaita, tarrapaperin jakeluyhtiöitä sekä metsänvuokra-alueita. . Puutuotteiden vienti on vähäistä. Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat lopettaneet puun tuonnin sekä tuotannon Venäjällä. Kotimaan hajallaan olevat koivuvarat eivät riitä korvaamaan 4,5 miljoonan kuutiometrin Venäjän-tuontia täysin. . Se määrä on nyt markkinoilta pois. MITEN SOTA VAIKUTTAA PUUKAUPPAAN. TuonnisSOTA TUNTUU METSÄSSÄKIN Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi asetelmat uusiksi, myös metsäalalla. MITEN UKRAINAN-SOTA VAIKUTTAA SUOMEN METSÄTEOLLISUUTEEN. Suomen metsäteollisuustuotteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna 0,5 miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia viennin kokonaisarvosta. Joka tapauksessa koivukuitupuusta tulee niukkuutta, josta seuraa hinnannousua. Toisaalta sodan vaikutus metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoihin voi viedä toiseen suuntaan, eli vähentää tuotteiden kysyntää ja suomalaistehtaiden ja -sahojen puuntarvetta. Venäjältä tuodaan Suomeen pääasiassa sellutehtaisiin päätyvää koivukuitupuuta ja selluksi sekä poltettavaksi päätyvää haketta. Yhdessä ne ovat vieneet Euroopan markkinoille kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä on kahdeksan prosenttia Euroopan sadan miljoonan kuutiometrin kulutuksesta. Eukalyptuksen tuontia voi lisätä sekä kääntää koivusellutuotantoa havuselluksi. Vienti oli valtaosin kartonkia ja paperia. Raakapuun tuonnin arvo oli 0,33 miljardia euroa. . Tuonti on hoidettu junilla, ja ison määrän muuttuminen rekkakuljetuksiksi saattaa muodostua pullonkaulaksi. UPM:n sellunja paperintuotantoa koskeva lakko jatkui ainakin maaliskuulle, mikä pienentää metsäteollisuuden tuontikoivun ja muun kuitupuun tarvetta vuonna 2022. . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN, VALTTERI SKYTTÄ ta yli 70 prosenttia oli sahatavaraa ja koivuvaneria. Energiapuusta ja hakkeesta lisää sivulla 52. Metsäteollisuustuotteiden tuonti oli 0,24 miljardia euroa, 15 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta. Puuttuva määrä voidaan osittain hankkia Ruotsista ja Baltiasta. MITEN SAHATAVARAMARKKINOIDEN KÄY. Lisäksi tuotiin sellua ja Suomen omaan tuotantoon verrattuna suhteellisen runsaasti sanomalehtipaperia. Kotimaisen puun tarve voi siis lisääntyä niin metsäteollisuudessa kuin energiantuotannossa. Tilanne voi koventaa metsäfirmojen ja energiayhtiöiden kilpailua pieniläpimittaisesta puusta, joka kelpaa joko kuitupuuksi tai energiapuuksi. Sen vaikutukset yltävät Suomen rajojen ulkopuolelle. Luonnonvarakeskuksen mukaan Venäjältä tuodun noin 4,5 miljoonan kuution koivukuitupuumäärää on hankala korjata Suomesta tehokkaalla tavalla: puhtaita koivuleimikoita, kuten peltokoivikkoja, on rajallinen määrä ja koivua kertyy muiden hakkuiden yhteydessä. Venäjä etenkin ja myös Valko-Venäjä ja Ukraina ovat kaikki huomattavia sahatavaranviejiä
Euroopan sahatavaramarkkinoilla on odotettavissa niukkuutta ja hinnannousua. Polttoaineiden kallistumista vielä puolella nykyisestä pidetään mahdollisena. otsikko: selite_ Koivukuitupuu (4,4 milj. MIKÄ ON METSÄKONEVALMISTAJIEN TILANNE. RInkula. Venäjän osuus yhtiön viennistä on 20 prosenttia. Koostetta varten on haastateltu erikoistutkija Jari Viitasta Luonnonvarakeskuksesta ja Venäjä-asiantuntija Timo Tolosta Metsäteollisuus ry:stä. Korjuun ja kuljetuksen kustannukset nousevat. Ponsse on ilmoittanut keskeyttävänsä koneiden ja varaosien viennin Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä sulkevansa Venäjällä olevat huoltotoiminnat. m 3 ) Muut (mm. MITEN SOTA VAIKUTTAA METSÄNOMISTAJIIN. Metsälehti Makasiini 13 9229_.indd 13 9229_.indd 13 11.3.2022 16.21 11.3.2022 16.21. Venäjän ja Valko-Venäjän myynti oli viime vuonna 20 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Venäjän sahatavaraviennistä valtaosa on mennyt Kiinaan, ruplan romahdus lisää vientiä. m3) 37% 16% i . Suomen sahojen kannalta Kiinan-markkinat tukkeutuvat, mutta Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoille tulee tilaa. Sähkön kallistuminen osuu etenkin mekaaniseen puunjalostukseen eli sahoihin ja mekaaniseen kuidutukseen. MITÄ ENNÄTYSKALLIISTA ENERGIASTA SEURAA. . Hinnannousu luo inflaatiopainetta sekä kysynnän että kustannusten suunnasta, mutta metsä tarjoaa inflaatiosuojan ja enemmänkin. kuusikuitu, mäntykuitu, pelletit) (1,5 milj, m3) Lähde: Luke ennakkotieto 47% Hake (3,4 milj. Monien raaka-aineiden sekä energian hinnat rikkovat ennätyksiä, metsäteollisuustuotteet eivät tee poikkeusta. John Deere Forestry on keskeyttänyt kaiken viennin Venäjälle. yhteiseltä tuotantomäärältään kahden miljoonan sahatavarakuution sahaa, ja niiden tuotanto pysähtyy. Aika näyttää, mutta moni asia on metsänomistajan puolella. . l Tuonnista puolet koivua Venäjältä tuotiin viime vuonna Suomeen raakaja jätepuuta yhteensä 9,3 miljoonaa kuutiota. Yhdysvaltojen ennätyskorkeat sahatavarahinnat ovat vetäneet sahatavaraa Euroopasta Atlantin yli, mutta Euroopan hinnannousu merkitsee tavaran jäämistä vanhalle mantereelle
SE PP O SA M U LI AUVO KAIVOLA KUKA: PEFC Suomen toiminnanjohtaja MITÄ: Ollut kehittämässä metsäsertifiointia kansallisesti ja kansainvälisesti yli 20 vuoden ajan. PEFC seuraa Brysselissä, mitä EU:n metsästrategian viittaukset uuden sertifiointijärjestelmän laatimiseen tarkoittavat käytännössä. Olennaisimmat muutokset koskevat monimuotoisuutta. Avosoiden reunojen ja vesistöjen suojakaistat levenevät, ja jatkossa niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Korjuussa säästetään kuollutta puustoa ja tehdään tekopökkelöitä. Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään. MIKSI: Sertifiointi on tehokas tapa edistää metsätalouden kestävyyttä ja tarvittavien toimien käyttöönottoa metsänomistajien sekä yritysten piirissä. Miten PEFC pärjää EU:n säädöstulvassa. Käsitys kestävyyden sisällöstä ja edistämisen keinoista kehittyy ajan myötä. Jos PEFC:n kansainväliset vaatimukset muuttuvat, muutokset jalkautetaan myös Suomen PEFC-vaatimuksiin.. Kiinnostus PEFC:tä kohtaan jatkuu hyvänä. 3 4 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9230_.indd 14 9230_.indd 14 11.3.2022 14.46 11.3.2022 14.46. Pöydällä on tällä hetkellä Suomea koskeva kansainvälinen PEFCarviointiprosessi, uudistetuista vaatimuksista kertova koulutus ja tuontipuun hyväksyttävän alkuperän osoittaminen. Jo neljättä kertaa uudistetun PEFC:n käyttöönotto alkaa syksyllä, toiminnanjohtaja Auvo Kaivola kertoo. Miksi sertifiointia uudistetaan. Kyse oli neljännestä PEFC-päivityksestä Suomessa. Miten PEFC:llä menee. Kiinnostuneet tahot kutsutaan määräajoin päivittämään vaatimusten sisältö. Lähivuosina monet EU:n säädökset vaikuttavat metsätalouteen Suomessakin. l MIKKO HÄYRYNEN 1 2 MITEN PEFC-SERTIFIOINTI MUUTTUU. Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat. Mikä on uudistuksen keskeisin sisältö
Männyllä tuotantomäärät nousivat 1,7 miljoonalla taimella. TIIA PUUKILA PIKKUISEN TAKAISIN PÄIN 49,56 % 37,33 % 13,11 % Yksivuotias kuusi halutuin Liki puolet viime vuonna istutuista kuusen taimista oli yksivuotiaita. Suuresta muutoksesta ei ole kyse, mutta taimitarhoilla on huomattu notkahdus kuusen suosiossa. Nyt tullaan pikkuisen takaisin päin”, arvioi Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Osalla taimitarhoista uumoillaan, että etenkin männystä saattaa olla niukkuutta alkavana istutuskautena. Ero 1,5ja 2-vuotiaan taimen välillä on häilyvä, sillä taimituottajilla on erilaisia käytäntöjä iän ilmoittamisessa. Rauduskoivun taimimäärät eivät ole juuri muuttuneet toissavuodesta. KOTIMAISET taimitarhat toimittivat istutuksille viime vuonna hieman yli 152 miljoonaa tainta, selviää Ruokaviraston tuoreesta tilastosta. “Tässä on oltu äärilaidassa ja kuusta on tungettu suurin piirtein joka paikkaan liiankin karuille kasvupaikoille. Männyn taimia sen sijaan toimitettiin istutuksille liki 44 miljoonaa eli 1,7 miljoonaa tainta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. TIIA PUUKILA Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9231_.indd 15 9231_.indd 15 11.3.2022 14.58 11.3.2022 14.58. Suhteessa taimituotannon kokonaismääriin kuusen osuus metsäviljelytaimista oli viime vuonna 67 prosenttia, kun se vielä vuonna 2020 oli 71 prosenttia. Juttua varten haastateltiin myös Ruokaviraston ylitarkastaja Kari Leinosta. Laskun taustalla ovat maltilliset uudistushakkuut vuosina 2019 ja 2020. Myös UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen ja Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja kertovat huomanneensa merkkejä kuusibuumin tasaantumisesta. 200 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Miljoonaa tainta Yhteensä Kuusi Mänty Rauduskoivu Muut puulajit 1-vuotias 1,5-vuotias 2-vuotias Lähde: Ruokavirasto Kuusibuumi näyttää hieman laantuneen, taimitarhurit arvioivat. “Pohjoisessa taimimääriin vaikutti vajaatuottoisten metsien uudistamiseen myönnetyn kemeratuen loppuminen viitisen vuotta sitten. Se on runsaat 16 miljoonaa tainta vähemmän kuin edellisvuonna. Muutenkin homma on muuttunut enempi jatkuva kasvatteiseksi”, kertoo Kemijärvellä sijaitsevan Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä. Viime vuonna pohjoisessa tuotettiin vain runsaat 13 miljoonaa männyntainta eli 1,3 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020. Kuusen taimia metsänviljelyyn tuotettiin runsaat 102 miljoonaa, mikä on lähes 18 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020. Tänä vuonna taimien kysynnässä näkyy Paula-myrskyn Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen aiheuttamat viimekesäiset suuret myrskytuhot. Kainuun myrskyt näkyvät Mäntyvoittoisessa Pohjois-Suomessa männyn tainten tuotantomäärät laskivat kuudetta vuotta peräkkäin. Männyn suosio noussut Kuusentaimia tuotettiin viime vuonna 18 miljoonaa tainta vähemmän kuin vuonna 2020
Sateisena alkukesänä itiöt sitten tarttuvat männyn versoihin, jotka kuolevat ja taittuvat mutkalle.” HJALMAR KANTORAHOISSA REILU KASVU LUONNONVARAKESKUKSEN mukaan metsänomistajien kantorahatulot nousivat viime vuonna 2,7 miljardiin euroon. Suurin syy kantorahatulojen nousuun oli tukkipuuhakkuiden lisääntyminen yksityismetsissä lähes 30 prosentilla, mutta myös pystykauppahintojen nousu lisäsi tuloja. Männynversoruosteen itiöt talvehtivat juuri haavan lehdissä. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9232_.indd 16 9232_.indd 16 11.3.2022 15.52 11.3.2022 15.52. Nyt olenkin varronnut hyviä hankikantokelejä asian tarkempaan syynäykseen.” JEES H-VALTA ”Itse toiminut vähän samalla tavalla. Vain huippuvuosina 2007 ja 2018 tulot ovat olleet reaalisesti suuremmat kuin 2021. SA M I KA RP PI N EN PUPUILLE HAAPOJA MURKINAKSI Metsälehden verkkokeskustelussa pohdittiin haapoja riistanhoidossa. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot lisääntyivät 21 prosenttia vuoden takaisesta, mutta metsäteollisuuden ja valtion tulot laskivat prosentilla. Lähde: Luonnonvarakeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Jos kuusikkoon on kasvanut turhan järeä paksuoksainen haapa, jolle ei ole tilaa kaatua, pystykarsinta on hyvä ratkaisu. 30,3 Tukkipuun hakkuissa ylitettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa 30 miljoonan kuutiometrin raja. Euromääräisesti tulot kasvoivat 0,6 miljardia edellisvuodesta, ja reaalisesti eli rahan arvon muutos huomioiden nousua oli 17 prosenttia. 30,3 miljoonaa on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Pudottamalla ison haavan latvuksen maahan järjestin pupuille evästä pitkäksi aikaa.” SUORITTAVA PORRAS ”Itse välttelen haapojen kasvatusta männyn taimikoissa. Pökkelöhomma täytyy lisätä vielä työohjeeseeni.” SIKARI ”Työelämässä ollessani pidin yllä monimuotoisuutta jättämällä säästöpuuryhmiä oikeisiin paikkoihin ja tekemällä tekopökkelöitä lehtipuista. Nimimerkki Gla oli lukenut Metsälehden jutun haavoista jänisten talviravintona. Saa rusakot syödä ensin oksat, sen jälkeen puun voi kaataa kasvatettavia yksilöitä vaurioittamatta.” GLA ”Minun pitää varmaan korjata haavat männikön päältä pois
Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. /leipaleveammaksi. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja BOREA , ja YaraSuna ™ HORUS , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. 9233_.indd 17 9233_.indd 17 10.3.2022 15.02 10.3.2022 15.02. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.. /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja YaraSuna ™ BOREA , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien
”AIKA HARPPAUS ON MENTY ETEENPÄIN” 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUTA LIITERIIN 9234_.indd 18 9234_.indd 18 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32
Myyntiin tehtävien klapien määrä on sinä aikana kymmenkertaistunut. ”AIKA HARPPAUS ON MENTY ETEENPÄIN” Virve ja Juha Montosella on takanaan viitisen vuotta klapiyrittäjinä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JA VIDEO SEPPO SAMULI ›› Metsälehti Makasiini 19 9234_.indd 19 9234_.indd 19 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32
Irtokuutiometri tarkoittaa sitä määrää klapeja, jolla kuutiometrin kokoinen laatikko täyttyy, jos klapit heitellään sinne. Tilalle vievän tien varteen talven aikana pinotut puunrungot odottavat halkomista klapeiksi. Helmikuun lopun lumimyräkkä on hieman lykännyt klapien teon aloitusta, mutta maaliskuun lähestyessä työt alkavat jo olla täydessä vauhdissa. Lumiset koivunrungot rullaavat yksi toisensa jälkeen syöttöpöydältä klapikoneen hihnalle. ”Ostimme tälle vuodelle 550 kiintokuutiometriä puuta, kymmenen rekkakuormallista”, Juha Montonen kertoo. Puukauppaa käydään kiintokuutiometreissä, klapikauppaa yleensä irtoeli heittokuutiometreissä. Yhdestä kiintokuutiometristä, joRungot kuljetetaan hallirakennukseen halottaviksi. V V UODEN kiireisin aika on alkanut Virve ja Juha Montosen maatilalla Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa. Talvella kaadetut puunrungot odottavat halkomista klapeiksi. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUTA LIITERIIN 9234_.indd 20 9234_.indd 20 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32
ka siis on täyttä puuta, syntyy 2,5 irtokuutiometriä klapeja. ”Päätimme kokeilla, menisivätkö klapit kaupaksi, ja nehän menivät. Ajatusta klapien myynnistä oli Virve Montosen mukaan pyöritelty jo pidempään, mutta varsinaisesti kauppa lähti liikkeelle vuonna 2017. Ainakin klapiyrittäjien mukaan klapien käyttö on kuitenkin lisääntynyt korona-aikana selvästi, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Arto Pulkkinen. Piti lähteä metsään kaatamaan lisää puita. Juha Montonen arvioi, että klapien kysynnässä näkyy myös yhteiskunnan muutos. Klapeja tekevän sukupolven edustajia on yhä vähemmän. Lämmityskaudella 2016–2017 käytetystä polttopuusta vajaat 70 prosenttia oli klapeja. ”Tänä talvena energian hinnat ovat kohonneet niin paljon, että se on varmasti vaikuttanut – varsinkin, jos vaihtoehtona on sähkölämmitys”, hän toteaa. Halkojen osuus oli vajaat 20 prosenttia ja hakkeen vajaat kymmenen prosenttia. ›› Metsälehti Makasiini 21 9234_.indd 21 9234_.indd 21 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32. Talvi oli silloin kylmä ja kauppiailta olivat klapit loppu. Luke selvittää pientalojen polttopuun käyttöä suunnilleen kymmenen vuoden välein, joten kovin ajankohtaista tietoa ei tällä hetkellä ole saatavilla. Se on 300 irtokuutiometriä enemmän kuin he viime vuonna tekivät ja kymmenen kertaa niin paljon kuin he tekivät viitisen vuotta sitten aloittaessaan klapikauppiaan uraansa. Niiden lisäksi poltettiin muutaman prosentin verran erilaista muuta puuta. Montosten tälle vuodelle ostamasta puumäärästä syntyy lähes 1 400 irtokuutiometriä klapeja. Puun poltto kasvussa Talven pakkaset ja sähkön hinnan nousu ovat kasvattaneet tällä lämmityskaudella klapien kysyntää, mutta pientalojen polttopuun käyttö on ollut nousussa jo 1990-luvulta lähtien. ”Ennen isät ja papat tekivät lapsilleen polttopuut, ”Ennen isät ja papat tekivät lapsilleen polttopuut, mutta nuoremmilla sukupolvilla on muita harrastuksia.” Halottavat puut siirtyvät yksitellen syöttöpöydältä klapikoneen hihnalle. Kun niistäkin tehdyt klapit menivät kaupaksi, ryhdyimme ostamaan puita”, Juha Montonen muistelee. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan lämmityskautena 2016–2017 pientaloissa käytettiin 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta, kun 1990-luvun alussa määrä oli 5,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Montosilla sen sijaan oli polttopuuta varastossa yli oman tarpeen. Klapientekijän kannattaa panostaa turvavarusteisiin, muistuttaa Arto Pulkkinen
mutta nuoremmilla sukupolvilla on muita harrastuksia. Kohti järeämpiä koneita Virve ja Juha Montonen ovat kasvattaneet klapien teossa käytettävien välineiden kokoluokkaa sitä mukaa, kun myyntimäärä on kasvanut. Klapeiksi halottavat puut nostetaan kourakuormaimella syöttöpöydälle, josta ne siirtyvät yksitellen klapikoneen hihnalle. Metsäkeskuksen Pulkkisen mukaan koivulla on tavallisista kotimaisista puulajeistamme paras lämpöarvo, mutta koivun lisäksi tulisijassa kannattaisi polttaa muitakin puulajeja. Kun suursäkki on täynnä, siirretään se trukkilavoineen pumppukärryn ja trukkipiikein varustetun traktorin avulla pihalle kuivumaan. Valmiit klapit siirtyvät poistokuljetinta pitkin trukkilavan päällä odottavaan parin kuutiometrin kokoiseen suursäkkiin. ”Koivun kuoressa on jonkin verran terva-aineita, jotka voivat varsinkin sytytysvaiheessa noeta tulipeValmiit klapit siirtyvät poistokuljetinta pitkin trukkilavan päällä odottavaan suursäkkiin. Tällä konekoolla pärjäämme varmaan pitkään”, Juha Montonen ennakoi. Klapien tekoon tarvittavat välineet ovat myös kalliita, eikä niitä voi käyttää mihinkään muuhun”, hän sanoo. Myös Virve ja Juha Montosen tekemistä klapeista valtaosa on koivua, mutta jonkin verran myynnissä on myös kuusta, mäntyä, leppää ja haapaa. ”Aika harppaus on menty eteenpäin alkuajoista. Itse poltamme kaikkea muuta kuin koivua, sillä koivulla talo lämpenee herkästi liikaa”, Virve Montonen kertoo. Viime vuonna työtä helpottamaan ostettiin myös erillinen syöttöpöytä. Ensimmäisenä vuonna pariskunta katkoi puut pölleiksi moottorisahalla ja halkoi ne klapeiksi sähkökäyttöisellä halkaisukoneella. Kone pätkii puut halutun mittaisiksi pölleiksi ja halkoo ne sitten klapeiksi. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUTA LIITERIIN 9234_.indd 22 9234_.indd 22 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32. Koivu selvä suosikki Luken tilastojen mukaan koivu on polttopuuna käytettävistä puulajeista selvä suosikki. ”Koivulla on suurin kysyntä, mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat polttaa koivun joukossa muutakin. Se on Montosten hankkimista järeämmän kokoluokan klapikoneista kolmas. Nyt hallirakennuksessa seisoo järeä Hakki Pilkkeen klapikone
Poltettavan puun tulee myös olla puhdasta, jätteitä tulisijoissa ei saa polttaa. Vain kuivaa ja puhdasta Puun poltossa syntyy aina jonkin verran pienhiukkaspäästöjä, mutta niitä voi vähentää. ”On hyvä tiedostaa, että puun poltosta syntyy päästöjä, mutta on myös hyvä tiedostaa, miten paljon hyötyä puun poltosta on esimerkiksi tällaisena talvena, kun on kylmää ja energia on kallista. Tuhkat tulee poistaa ja tulisijat ja savuhormit nuohota säännöllisesti. Hän korostaa, että puun polton kieltäminen ei ole suunnitteilla. Lisää puita laitetaan vähän kerrallaan ja vasta sitten, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle. Päästörajoihin tiukennuksia EU pyrkii hillitsemään puun polton päästöjä ekosuunnitteludirektiivin avulla. Puun polton pienhiukkaspäästöt ovat pitkälti peräisin kotitalouksien tulisijoista. Suomessa on valtava määrä tulisijoja, ja toisaalta kannustinraha olisi aika pieni, jos esimerkiksi uusi kiuas maksaa 500 euroa. ”Tulisijat eivät uudistu kovin nopeasti. ”Se ei ole ihan suoraviivainen juttu. Pienhiukkasia syntyy erityisesti silloin, kun palaminen on epätäydellistä. ”Tosin uusikin tulisija voi huonolla käytöllä aiheuttaa samanlaiset päästöt kuin vanha”, Jarkko Tissari sanoo. Piipusta pitäisi tulla kylmällä kelillä vaaleaa savua ja kesällä lähinnä väreilevää lämmintä ilmaa”, Mikko Savolahti sanoo. Ihmisten elimistöihin ne kulkeutuvat hengitysilman mukana. ›››› Metsälehti Makasiini 23 9234_.indd 23 9234_.indd 23 10.3.2022 15.32 10.3.2022 15.32. On arvioitu, että ne aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa. Mustat nokihiukkaset saavat lumen ja jään sulamaan nopeammin, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Uusia klapija hakekattiloita koskeva asetus tuli voimaan vuonna 2020, ja tämän vuoden alusta vaatimukset koskevat myös uusia varaavia takkoja, kamiinoita ja liesiä. Pienhiukkaspäästöt vaikuttavat hengitysilman laatuun ja väestön altistumiseen erityisesti taajamissa ja pienasutusalueilla. Myönnettäväksi tulisi paljon summaltaan pieniä tukia”, Ohtonen sanoo. Tulipesää ei tule ahtaa liian täyteen, ja sytytysvaiheeseen kannattaa valita pienempiä puita. Tissarin mukaan suomalaisten laitevalmistajien tulisijat ovat pääosin uusien määräysten mukaisia. PUUN polton pienhiukkaspäästöistä on puhuttu viime vuosina paljon. Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari jakaa puun poltosta tulevat pienhiukkaset karkeasti kolmeen ryhmään: nokeen eli mustaan hiileen, tuhka-aineisiin ja orgaanisiin yhdisteisiin. Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Katja Ohtosen mukaan tämä on tiedostettu. Talot täytyy saada lämpimiksi sähkökatkojenkin aikana.” Samoilla linjoilla on Ympäristökeskuksen Savolahti. ”Sekä hyvin märkä että hyvin kuiva puu lisäävät pienhiukkaspäästöjä. ”Suomessa se on ihan varautumiskysymys. Direktiivin tulisijoja koskevaan asetukseen on kirjattu, miten suuria hiukkaspäästöt saavat olla. Tarkoitus on selvittää kannustimia, joilla tulisijojen uudistamistahtia saataisiin nopeutettua. Myös tulisijan huolto on tärkeää. Puu on sopivaa poltettavaksi, jos sen kosteusprosentti on 10–20”, Tissari sanoo. Myös polttoaineen laadulla on merkitystä. Suuremmissa polttolaitoksissa pienhiukkaspäästöjä syntyy vähemmän, sillä palamisprosessia voidaan valvoa tarkemmin ja puun poltossa syntyvä savukaasu puhdistetaan ennen kuin se päästetään ulkoilmaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Savolahti. Huoltovarmuustekijänä tulisijat ovat ehdoton juttu.” LIINA KJELLBERG PIENHIUKKASET KURIIN Puun poltto aiheuttaa aina pienhiukkaspäästöjä, mutta polton kieltämistä ei suunnitella. Kannattaa siis tutustua tulisijan käyttöohjeisiin. Pienhiukkasiksi kutsutaan halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin suuruisia hiukkasia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen. Pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkosairauksia ja sydänja verenkiertoelimistön sairauksia. ”Jos savu on paksua ja tummaa, on polttotavassa parantamisen varaa. Terveysvaikutusten lisäksi pienhiukkasilla on ympäristövaikutuksia. Oman polttotapansa puhtauden voi tarkistaa katsomalla, millaista savua savupiipusta tulee. Se, miten nopeasti uudet säädökset näkyvät ilmanlaadussa, on asia erikseen. Haja-asutusalueilla haitta on pienempi. Nyrkkisääntönä voi pitää, että puu palaa uusissa tulisijoissa puhtaammin kuin vanhoissa. Jos halutaan, että direktiivi näkyy ilmanlaadussa nopeammin, tarvitaan toimenpiteitä”, Tissari sanoo
sää ja tuoda sinne epäpuhtauksia. ”Jos puun kaataa ja pilkkoo huhtikuussa, on homehtumisen riski suuri. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUTA LIITERIIN 9234_.indd 24 9234_.indd 24 10.3.2022 15.33 10.3.2022 15.33. Tämä vähentää myös polton pienhiukkaspäästöjä”, hän sanoo. Valtaosa puusta ostetaan kuitenkin sieltä, missä sattuu olemaan sopivan ikäistä puustoa myytävänä. ”Harva, jolla on tulipesä, ajattelee pienhiukkaspäästöjä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta”, Virve Montonen sanoo. Käyttämänsä puun Montoset ostavat lähialueen metsänomistajilta. Myös puiden pilkkominen klapeiksi on aikataulutettu tarkkaan. Se oli vikatikki. Koivun seassa on järkevä silloin tällöin polttaa esimerkiksi kuusta ja mäntyä, niin tulisija puhdistuu. Olemme kokeilleet myös myöhemmin kaadettujen puiden pilkkomista, mutta niistäkään ei tullut laadukasta tavaraa”, Juha Montonen sanoo. Aikataulutus tarkkaa Montoset tekevät klapinsa joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana kaadetuista puista. Valmista pitää olla juhannukseen mennessä. Puun poltosta aiheutuvista pienhiukkaspäästöistä puhutaan paljon, mutta ainakaan Montosten mukaan se ei ole vaikuttanut klapien kysyntään. Kakkosharvennuksen koivu on parasta, mutta joukossa saa olla myös ensiharvennuspuuta ja järeämpiäkin runkoja”, Virve Montonen sanoo. Muuhun vuodenaikaan kaadetuista puista tehdyt klapit homehtuvat heidän mukaansa herkästi. ”Jonain vuonna jäi pieni erä heinäkuulle. Omaakin metsää heillä on, mutta 15 hehtaaria, joka koostuu peltojen reunoilla olevista pienistä metsäkuvioista, ei riitä klapikaupan pyörittämiseen. Joko niin, että metsänomistaja kaataa puut itse ja kuljet”Harva ajattelee pienhiukkaspäästöjä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta.” Juha Montonen ohjaa puiden kulkua klapikoneessa. Klapit kyllä kuivuivat, mutta niihin tuli hometta”, Virve Montonen kertoo. ”Pääsääntöisesti ostamme koivua. Montosilla on joitain vakituisia puuntoimittajia. Puut Montoset ostavat hankintakauppana
Virve Montonen tarkistaa, että valmiit klapit ovat sopivan kokoisia. Metsäkeskuksen Arto Pulkkinen on samaa mieltä. Pikkuhiljaa sana on kuitenkin levinnyt, ja ainakaan tällä hetkellä puun saanti ei ole ongelma”, Juha Montonen kertoo. Helposti tulee ajateltua, että käy mökillä lenkkarit tai crocksit jalassa tekemässä vähän polttopuita, mutta sata euroa kunnollisista turvasaappaista on aika pieni vakuutus omasta turvallisuudesta. ”Turvasaappaita ei kannata unohtaa. Hän muistuttaa, että myös turvavarusteisiin kannattaa panostaa. Järeämpiin koneisiin kannattaa panostaa sitten, jos klapeja innostuu tekemään enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Metsälehti Makasiini 25 9234_.indd 25 9234_.indd 25 10.3.2022 15.33 10.3.2022 15.33. taa ne tien varteen tai yleisimmin niin, että metsänomistaja teettää puiden kaadon ja kuljetuksen tienvarteen metsäkoneyrittäjällä. Jos käyttää moottorisahaa, kannattaa pukea myös turvahousut”, hän sanoo. Turvavarustus kuntoon Polttopuun teosta kiinnostuneita Montoset kehottavat aloittamaan hankkimalla moottorisahan ja pienen sähköhalkojan. ”Aluksi mietimme, miten saamme riittävästi puuta
Metsänhoidollisesti parasta polttopuuta saa sen sijaan nuorista hoitamattomista metsistä. Kuivat klapit tunnistaa Virve Montosen mukaan kumahduksesta, joka kuuluu, kun lyö kaksi klapia yhteen. ”Nuoret metsät ovat järkeviä kohteita, sillä pienpuulle ei ole muutakaan rahallista käyttöä”, Pulkkinen sanoo. Viime vuonna Montosilla turvauduttiin tosin kosteusmittariin. Kuivan havupuutavaran kuoren alla voi tosin lymyillä sarvijääriin kuuluva papintappaja tai sen toukka. Niistä voi löytyä niin muurahaisia, kaarnakuoriaisia, pistiäisiä, perhosia, korentoja kuin tuhatjalkaisiakin. Asuintiloihin kulkeutuneista hyönteisistä ja muista eliöistä ei Nuortevan mukaan yleensä ole haittaa. Sateelta suojaan Jos kevät on aurinkoinen, ovat ensimmäiset keväällä pilkotut klapit kuivia touko-kesäkuussa, joskus jo huhti-toukokuun vaihteessa. Kovin yleistä tämä ei kuitenkaan ole, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Heikki Nuorteva. Niissä saattaa Nuortevan mukaan toisinaan olla talon rakenteita syöviä kovakuoriaisia, kuten tuomaanjumeja, rusko-, hirsitai tupajumeja sekä kuolemankelloja. APUA KLAPIKAUPPIAAN ETSINTÄÄN www.halkoliiteri.fi www.mottinetti.fi 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » PUUTA LIITERIIN 9234_.indd 26 9234_.indd 26 10.3.2022 15.33 10.3.2022 15.33. Klapien teossa hän kehottaa noudattamaan Montosten aikataulua eli kaatamaan puut talvella ja pilkkomaan ne klapeiksi keväällä. Polttopuiden kuivaamisessa pätevät Pulkkisen mukaan samat säännöt kuin pyykin kuivaamisessa: klapien tulee olla irti maasta ja kuivauspaikan aurinkoinen ja hyvin tuulettuva. Klapien teossa syntyvä puru siirtyy puruimurin avulla hallirakennuksen ulkopuolella olevaan säiliöön. ”Akkusaha on järkevä ratkaisu, jos käyttää sahaa esimerkiksi silloin tällöin kesämökillä. ”Etenkin kosteissa puissa kuoren alla vilistelee homesienten seassa pieniä jäytiäisiä, punkkeja ja hyppyhäntäisiä”, Nuorteva kertoo. Hyönteisiä enemmän Nuorteva olisi kuitenkin huolissaan kosteissa klapeissa kasvavista sienistä ja niiden itiöistä. LIINA KJELLBERG KUOREN ALLA VOI LYMYILLÄ PAPINTAPPAJA Satunnaiselle tekijälle Pulkkinen suosittelee akkusahan käyttöä. Polttopuita kaataessa tulee samalla hoidettua metsät kasvukuntoon. Altteimpia satunnaisille tai pidempiaikaisille vierailijoille ovat hänen mukaansa ulkona suojaamattomissa pinoissa tai maata vasten säilytetyt puut. ASUINTILOIHIN voi klapien mukana joskus kulkeutua kutsumattomia vieraita, kuten hämähäkkejä ja kovakuoriaisia. Kuivissa tiloissa varastoiduissa polttopuissa hyönteisiä on hänen mukaansa harvoin. Se on toimintavarmempi ja helppokäyttöisempi.” Jos polttopuuta tekee oman metsän puista, voi Pulkkisen mukaan hyödyntää esimerkiksi tuulenkaatoja. On myös mahdollista, että vanhoissa halkoliitereissä viihtyvien lepakoiden ja jyrsijöiden loisia kulkeutuu polttopuiden mukana asuintiloihin. Märkiä ja selvästi homeisia klapeja ei hänen mukaansa kannata säilyttää sisätiloissa ollenkaan. Poikkeuksena ovat kosteat, vanhoista hirsistä tai muusta vanhahkosta puutavarasta tehdyt polttopuut, joissa on runsaasti pieniä reikiä ja purua
Montoset pyörittävät klapikauppaa maatalouden y-tunnuksen alla, mutta ajatuksissa on ollut perustaa klapikauppaa varten erillinen osakeyhtiö. Klapikaupan tavoitteena oli alun perin saada lisäansiota maanviljelyn oheen, mutta nyt Montosten suunnitelmissa on keskittyä yhä enemmän klapipuoleen ja vähentää maanviljelyä. Pääviljelykasvi on mallasohra, jonka lisäksi pelloilla viljellään vuorotellen myös kauraa tai vehnää. Ennakkotilauksien toimittaminen työllistää kuitenkin ympäri vuoden. Metsäkaupat mielessä Klapien kysyntä on Virve Montosen mukaan kovimmillaan kesä-heinäkuussa ja hiljenee loppusyksystä. Se turvaisi puun saantia. Klapit ovat myyntikuivia, kun kosteusprosentti on 20. ”Klapien lämpöarvo tippuu hiljalleen, mutta jos ne varastoi oikein, säilyvät ne käyttökelpoisina vuosia”, hän sanoo. Esimerkiksi omakotitalon seinää vasten klapeja ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää. ”Viime kevät oli niin sateinen, että päätimme varmuuden vuoksi ostaa kosteusmittarin. Ulkoa sisälle tuotujen klapien kannattaa Pulkkisen mukaan antaa kuivahtaa päivä tai pari ennen kuin niitä alkaa polttaa. Me kuivaamme klapit kymmenen prosentin hujakoille, jotta ne pysyvät kuivina, vaikka olisivat asiakkaalla ulkosäilytyksessä.” Pulkkisen mukaan kuivat klapit kannattaa säilyttää ilmavassa liiterissä. l Montoset tekevät klapeja joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana kaadetuista puista. Klapikaupan laajentuessa Montoset ovat alkaneet suunnitella myös tilan metsäpinta-alan kasvattamista. Jos klapeja säilyttää ulkona, tulee ne peittää pressulla niin, että pinojen sivut jäävät auki. Sillä nimellä Montoset markkinoivat klapejaan ja niin on nimetty myös klapikaupan verkkosivut. Nimikin on jo valmiina: Halkokauppiaan rouva. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 27 9234_.indd 27 9234_.indd 27 10.3.2022 15.33 10.3.2022 15.33. Siihen, että klapeja riittäisi myytäväksi ympäri vuoden, on kuitenkin vielä matkaa, Virve Montonen kertoo. Alun perin vitsinä syntynyt nimi on Montosten mukaan osoittautunut toimivaksi, sillä se jää helposti mieleen. Peltoa Montosten tilaan kuuluu reilut 150 hehtaaria. Haussa ovat erityisesti ensiharvennusta lähestyvät nuoret koivuvaltaiset metsät.. Montoset siirtävät klapisäkit pihalta halliin heinäkuussa
» VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9235_.indd 28 9235_.indd 28 10.3.2022 15.37 10.3.2022 15.37
Itselleen hän ei metsätilaa ole kuitenkaan ostanut. KUUMAN MARKKINAN TULKKI Hannu Liljeroos tuntee Suomen metsätilamarkkinat perin pohjin. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVAT SEPPO SAMULI ›› Metsälehti Makasiini 29 9235_.indd 29 9235_.indd 29 10.3.2022 15.37 10.3.2022 15.37
”Kaupat onnistuivat hyvin, kun valtiolHannu Liljeroos käyttää vuodesta noin kaksi kuukautta myytävien metsätilojen analysointiin maastossa. M M E T S ÄT I L A N ostaminen vapailta markkinoilta ei ole helppoa. Nimekseen Liljeroosin palvelu sai lehden sivuilla ”Hannun hintaseuranta”, mutta siitä tarkemmin tuonnempana. Metsähallituksen omistamille metsille oli tarvetta vaihtomaina, kun ympäristökeskus hankki luonnonsuojelualueita yksityisiltä maanomistajilta. ”Vuonna 1992 Metsähallituksessa uudistettiin organisaatiota ja päädyin Hämeenlinnaan hoitoalueen päälliköksi.” Hämeenlinnassa Liljeroosin tehtäviin kuuluivat myös metsäkiinteistökaupat. Kysyntää tiloista on jo pitkään ollut paljon enemmän kuin tarjontaa. Vaihtokauppaa valtion metsissä Virroilla syntynyt Liljeroos aloitti metsämiesuransa vuonna 1976 Metsähallituksen palveluksessa Nurmeksessa. Tällöin ostajaehdokas ei yleensä saa tietoonsa muiden tarjoamia hintoja, eikä välttämättä sitäkään, millä hinnalla tila on lopulta vaihtanut omistajaa. Mutta mistä metsätilan ostaja voi saada tietoa hintatasosta ja myytyjen tilojen ominaisuuksista. ”Jäin eläkkeelle Metsähallituksen palveluksesta vuonna 2014, mutta halusin edelleen jatkaa metsäalan parissa. ”Hyvästä tilasta kannattaa maksaa kovakin hinta, huonoa ei välttämättä kannata ottaa mistään hinnasta”, sanoo metsätilakaupan asiantuntija, metsänhoitaja Hannu Liljeroos. Metsän ostoa harkitsevan kannalta ongelmallista on, että tilat myydään tyypillisesti tarjousmenettelyllä. Metsäkiinteistövälittäjien toiminnan laadussa on hänen mukaansa isoja eroja eri toimijoiden välillä. Niinpä ryhdyin tilastoimaan metsätilakauppojen toteutuneita hintoja ja tilojen ominaisuustietoja.” Excelin pyörittämisessä omaksi ilokseen ei olisi juuri järkeä, joten yhteistyökumppaniksi tilastojen julkaisemiseen löytyi Metsälehti. 1980-luvulla hän poikkesi seitsemäksi vuodeksi Savoon Saastamoinen Oy:lle puunostajan hommiin, kunnes palasi Metsähallituksen hoitoalueelle Karstulaan Keski-Suomeen. Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten ei juuri mistään, joten Liljeroos näki tilanteessa markkinaraon. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9235_.indd 30 9235_.indd 30 10.3.2022 15.37 10.3.2022 15.37
Minusta tätä maanvaihtopolitiikkaa olisi järkevää jatkaa nykyäänkin, kun valtio haluaa lisätä metsien suojelua”, Liljeroos sanoo. Yksi miehen isoimmista projekteista oli yksityismaiden hankkiminen vapaaehtoisin kaupoin puolustusvoimien tarpeisiin Säkylästä. Tilaston tavoitteena on kertoa mahdollisimman tarkkaa tietoa metsätilojen hintakehityksestä Suomessa maakunnittain. ”Hyvästä tilasta kannattaa maksaa kovakin hinta, huonoa ei välttämättä kannata ottaa mistään hinnasta.” Vuosittain hankin ostoja vaihtokaupoilla kymmeniä metsätiloja.” Hannun hintaseuranta Säkylästä ja Laatumaalta hankittuihin kokemuksiin pohjautuu myös Liljeroosin ylläpitämä Hannun hintaseuranta. Varsinainen metsätilakaupan erikoisura Liljeroosilla alkoi, kun hän siirtyi vuonna 1998 Metsähallituksen kiinteistöyhtiö Laatumaan palvelukseen. ”Näin pystyin kauppaneuvotteluissa lyömään pöytään faktoja hintatasosta. Tilan ostajan kannattaa kiinnittää huomiota myös puuston laatuun. Metsälehti Makasiini 31 9235_.indd 31 9235_.indd 31 10.3.2022 15.38 10.3.2022 15.38. Liljeroos on huomannut, että tila-arvioissa voi olla isoja virheitä puuston tukkiosuuden suhteen. ”Minulla ei ollut tietoa siitä, millaisilla hinnoilla alueen tilakaupat olivat toteutuneet, joten ryhdyin systemaattisesti seuraamaan ja tilastoimaan tehtyjä kauppoja.” Tietoa hankittiin yhdistelemällä Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä saatuja tietoja metsänhoitoyhdistysten laatimiin tila-arvioihin. Sukulaisten välisiä kauppoja en myöskään ota tilastoon mukaan.” la oli tarjota hyvää vaihtomaata. Yli sadalta maanomistajalta piti hankkia yhteensä 700 hehtaarin alue varuskunnan ampumaja harjoitusalueen laajennusta varten. ”Se tarkoittaa, että kohde on myynnissä vapailla markkinoilla, eikä se sisällä metsämaan lisäksi esimerkiksi rantarakennusoikeuksia, käyttökelpoisia rakennuksia tai merkittäviä määriä tukikelpoisia peltoja. Jotta tilasto kertoisi mahdollisimman hyvin puhtaasti metsämaan tilanteesta, valikoi Liljeroos seurantaansa vain niin sanotusti edustavat tilakaupat
Tämä on osaltaan nostanut metsätilojen hintoja viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti. ”En ole kuullut kenenkään kieltäytyvän rahaston ostotarjouksesta.” Kauppa-arvomenetelmä toimivin Koska metsätilamarkkina sihisee kuumana kuin kiukaan kivi, eivät perinteisesti tilan arvon määritykseen käytetyt summa-arvoja tuottoarvomenetelmä enää välttämättä toimi kauppatilanteessa odotetulla tavalla. ”Vuodessa tilastoon kertyy koko maasta 1 200–1 400 tilakauppaa. Liljeroos vertaa tilastoissaan myydyn tilan summa-arvoa toteutuneeseen kauppahintaan, josta muodostuu hintakerroin. Monien rahastojen varat ovat kotimaisten piensijoittajien rahoja. 32 Metsälehti Makasiini 9235_.indd 32 9235_.indd 32 10.3.2022 15.38 10.3.2022 15.38. Liljeroos kerää seurantaansa myytävät kiinteistöt ja niiden ominaisuustiedot kahdesti kuukaudessa verkko-osoitteista, joissa myydään metsäkiinteistöjä. Toteutuneet kauppahinnat hän saa Maanmittauslaitoksen maksullisesta kauppahintarekisteristä. Viime vuonna keskihinta oli jo 4 045 euroa hehtaarilta.” Vuonna 2021 rahastot, eli institutionaaliset sijoittajat, ostivat metsämaata yhteensä jo 110 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 markkinassa tapahtui kuitenkin iso muutos, kun metsäyhtiö UPM ryhtyi myymään metsätilojaan Itäja Pohjois-Suomesta. ”Esimerkiksi sijoittajat eivät perusta ostopäätöstään summa-arvoon, vaan tuottotai kauppa-arvoon. ”Poikkeuksellista oli, että UPM myi alussa tiloja kiinteillä kauppahinnoilla ilman tarjousmenettelyä. Isot tilat herättivät myös rahastoyhtiöiden kiinnostuksen”, Hannu Liljeroos kertoo. Kun UPM:n metsätilatarjonta loppui, rahastoyhtiöt jäivät markkinoille. Eniten kauppoja on viime vuosina tehty Pohjanmaan maakunnissa.” UPM mullisti markkinat Suomessa metsätilamarkkinoille on ollut ominaista, että vapailla markkinoilla tarjontaa tiloista on vähän. Se on rahassa mitaten 62 prosenttia kaikista vapaiden markkinoiden tilakaupoista. ”Kun aloitin hintaseurannan vuonna 2014, metsämaan hehtaarista maksettiin keskimäärin 2 622 euroa. Ja joka tapauksessa metsät ja niiden työllistävä vaikutus säilyy Suomessa.” Ja metsätilan myyjän kannalta tilanne on hyvä. Hyvä keino » VAIKUTTAJA Hannu Liljeroosille metsätilamarkkinoiden seuranta ja sijoittajien konsultointi on tuonut mielekästä sisältöä eläkepäiviin. Kun kauppoja on yhdestä maakunnasta yli 50, ne antavat jo hyvin suuntaa hintakehityksestä. ”En olisi kuitenkaan kovin huolissani tilanteesta
Metsälehti Makasiini 33 9235_.indd 33 9235_.indd 33 10.3.2022 15.38 10.3.2022 15.38. ostotilanteessa on verrata eri laskentamenetelmien antamaa tulosta toisiinsa. Puuston määrä ja arvo ovat edelleen peruslähtökohdat tilan arvon määrittämiseen. HANNU LILJEROOS METSÄNHOITAJA 72 -vuotias TYÖURA pääasiassa Metsähallituksessa eri tehtävissä vuoteen 2014 asti TEKEE metsätilakauppaan liittyvää tilastointia ja konsultointia yrittäjänä KIRJOITTANUT syksyllä 2021 Tapion kustantaman Metsäsijoittajan kirjan ASUU Hämeenlinnassa, lähtöisin Virroilta LESKI , kaksi lasta ja kolme lastenlasta AKTIIVINEN metsätaitoilija, jonka lisäksi hiihtää ja suunnistaa. ”Ongelma on, että kaikki tila-arviot eivät ole luotettavia. Ostajaparka joutuu tekemään omia arvioitaan, ja kaikilla ei sitä taitoa ole.” Liljeroosin mukaan metsäkiinteistöjä välittävien toimijoiden käytännöissä tila-arvion suhteen on paljon eroja. ›› Metsätaitoilun lisäksi harrastuksiin kuuluu muun muassa hiihto. Hän huomauttaa, että summa-arvomenetelmän arvonkorjaus on enemmän tai vähemmän arpomista, jolle on vaikeaa löytää perustetta. Niissä voi olla isoja heittoja esimerkiksi puuston määrän tai tukkipuuosuuksien suhteen. ”Jos kuittaa kiinteistönvälityspalkkion, niin kyllä silloin pitää myös käydä maastossa tekemässä luotettava tila-arvio, eikä luottaa vanhoihin kuviotietoihin.” Vaikka metsätilojen arvot ovat nousseet ja monet potentiaaliset ostajat ovat heittäneet ostohousut naulakkoon, uskoo Liljeroos metsään sijoituskohteena edelleen. Kauppa-arvomenetelmässä sen sijaan arvioidaan kohteen käypä hinta markkinoilla toteutuneiden mahdollisimman samankaltaisten kohteiden kauppahintojen perusteella. ”Tilan arvonmääritykseen kauppa-arvomenetelmä sopii yleensä parhaiten.” Kaikissa tapauksissa Liljeroos painottaa laadukkaan tila-arvion merkitystä. Sitten tarvitaan enää rahaa ja rohkeutta”, Liljeroos sanoo
”Huonoa tilaa ei kannata ostaa millään hinnalla. Se tarkoittaa tervettä ja laadukasta metsää sekä hakkuumahdollisuuksia seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Ostettavan tilan tuotto-odotusten pitää olla hyvät. Häneltä on usein kysytty, kuinka paljon hyviä tilahankintoja hän on itse tehnyt vuosien varrella. ”Ei metsä tappiolle mene näilläkään hinnoilla, mutta tuotto voi jäädä odotettua alhaisemmaksi. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 9235_.indd 34 9235_.indd 34 10.3.2022 15.38 10.3.2022 15.38. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. ”Olen ajatellut, etten hanki metsää enempää kuin itse ehdin hoitamaan. l Liljeroosin mukaan tuulivoiman tuotto-odotukset vaikuttavat jo metsätilojen hintoihin, suojelupaineet eivät ainakaan vielä. Kun maapohjat ovat reheviä, tekemistä riittää pienemmässäkin pinta-alassa.” Samansuuntaisen ohjeen Liljeroos antaa suurempiin aloihin panostaville metsäsijoittajille. ”En ole ostanut yhtään tilaa itselleni.” Metsänomistaja hän toki on, sillä parinkymmenen hehtaarin kotitila Virroilla on hänen hoidossaan. Monen mielestä metsä on edelleen turvallinen sijoitus ja metsänomistaminen järkevää.” Huonoa ei kannata ostaa Liljeroos viettää edelleen 72-vuotiaana pari kuukautta vuodesta maastossa metsätiloja arvioiden. ”Olen ajatellut, etten hanki metsää enempää kuin itse ehdin hoitamaan.” » VAIKUTTAJA Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Siemenkeskus, puh. Jos tilalla on huonot tieyhteydet, uudistamattomia aukkoja, paljon turvemaita tai hirvituhoja, niin se kannattaa unohtaa.” Uusin Hannun hintaseuranta -juttu löytyy sivulta 56 ja Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi).. Oman tilan lisäksi teen ehtiessäni töitä serkkujen metsässä
40 KU VA : H A N N U N O U SI A IN EN ›› Metsälehti Makasiini 35 9237_.indd 35 9237_.indd 35 10.3.2022 16.48 10.3.2022 16.48. PIKATESTI Tegeran ihmehanskat SIVU 47 KASVUPAIKAT Opaskasvit kertovat metsätyypeistä s. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36 : 19 kysymystä energiapuusta ›› TUTKIMUS S.42 : Ilmastoraportti maalaa synkän kuvan ›› ALLAKKA S.43 : Helpotuksen huokaus ›› KYSY POIS S.44 : Kasvattaisinko tammea sekapuuna. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› PERINTÖMETSÄ S.48 : Mikä avuksi, kun yhteismetsä ei toimi
LIINA KJELLBERG 19 kysymystä Uudistusaloilta voi korjata hakkuutähteitä ja kantoja. ENERGIAPUUSTA Energiapuuta ei yleensä kannata varta vasten kasvattaa, mutta hoitamattomassa nuoressa metsässä energiapuuharvennus on hyvä vaihtoehto. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9238_.indd 36 9238_.indd 36 10.3.2022 17.06 10.3.2022 17.06
Maastoltaan tasaisten pienpuuleimikoiden ja erilliskohteiden, kuten metsäteiden varsien ja peltojen reunojen, raivauksissa voidaan käyttää myös kaivinkoneita, joissa on energiakoura. Luontaisesti syntyneissä turvemaan hieskoivikoissa energiapuun kasvatus voi kuitenkin olla järkevää. Metsänhoidon suositusten mukaan hakkuutähteen ja kantojen korjuu on järkevää, jos ainespuukertymä on yli 200 kuutiometriä hehtaarilla ja kohde on vähintään hehtaarin suuruinen. Miten energiapuuharvennus tehdään. Energiapuuta ovat esimerkiksi uudistusaloilta korjattavat hakkuutähteet ja kannot sekä nuoren metsän harvennuksilta korjattava karsittu rankapuu, karsimaton kokopuu ja pieniläpimittainen kuitupuu. Siellä taimikonhoito ja harvennukset voidaan jättää väliin ja kasvattaa puusto lyhyellä kiertoajalla eli 40–50 vuodessa energiapuuksi. Yleensä ei, sillä energiapuusta maksetaan vähemmän kuin kuitupuusta. Mitä energiapuu on. Energiapuuta korjataan yleensä sellaisista nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Tällaisen puuston harventaminen on kallista, mutta korjuukustannuksia voidaan pienentää myymällä energiapuuta. Hoidettujen metsien ensiharvennuksilta voidaan ainespuun korjuun lisäksi korjata energiapuuksi latvuksia ja jossain määrin myös pieniläpimittaista kuitupuuta. Energiapuuharvennukset tehdään pääosin metsäkoneilla, mutta jonkin verran energiapuuta korjataan myös metsurityönä ja isäntälinjan korjuukalustolla hankintatyönä. Rankapuun korjuu sopii kaikenlaisille kasvupaikoille. Energiapuuta voidaan korjata myös hoidettujen metsien ensiharvennuksilta. Siinä männikkö kasvatetaan taimikkovaiheessa tavallista tiheämpänä, jotta puiden ENERGIAPUUSTA Jos energiapuuharvennuksessa korjataan kokopuuta, otetaan puut talteen oksineen ja latvoineen. Millaisilta uudistusaloilta hakkuutähteitä korjataan. Rankapuun korjuussa oksat ja latvukset jätetään metsään. Millaisella kalustolla energiapuuharvennukset tehdään. Nuorissa metsissä ennakkoraivaus on usein tarpeen. Millaisille kohteille energiapuuharvennus sopii. Tällaisilla kohteilla energiapuun korjuu kasvattaa hakkuukertymää ja siten hakkuutuloja. Sellaisista nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä, korjataan kokopuuta tai rankapuuta. Kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta hakkuutähteitä ei tulisi kerätä, eikä myöskään ravinnehäiriöistä kärsiviltä kohteilta. Energiapuuharvennuksilla käytetään sekä harvennushakkuisiin soveltuvia metsäkoneita että energiapuun korjuuseen räätälöityjä hakkuukoneita, jotka suoriutuvat sekä hakkuusta että puutavaran metsäkuljetuksesta. Sopiiko energiapuuharvennus kaikille kasvupaikoille. Hakkuutähteitä ja kantoja korjataan lähinnä reheviltä kuusen uudistusaloilta – kantojen korjuu on tosin nykyisin melko vähäistä. Muillakin kohteilla kolmasosa hakkuutähteistä suositellaan jättämään metsään. Onko energiapuun kasvatus taloudellisesti kannattavaa. Kokopuun korjuu tarkoittaa sitä, että puut otetaan talteen oksineen ja latvoineen. Varsinkin, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, on puuston alla paljon näkyvyyttä haittaavaa aluskasvillisuutta. Hakkuissa käytetään kerääviä ja joukkokäsitteleviä energiakouria, joihin mahtuu kerralla useampi runko. Männyn uudistusaloilla hakkuutähteen kertymä on yleensä niin pieni, ettei korjuu kannata. Sopivillakin kohteilla noin kolmannes latvusmassasta pitäisi jättää metsään. Energiapuulla tarkoitetaan kaikkea metsästä energiakäyttöön korjattavaa raaka-ainetta. Ennakkoraivaus parantaa korjuutyön laatua ja tuottavuutta. SA M I KA RP PI N EN 1 2 3 4 5 6 7 8 Metsälehti Makasiini 37 9238_.indd 37 9238_.indd 37 10.3.2022 17.06 10.3.2022 17.06. Kokopuun korjuuta ei tule tehdä kuivahkoja kankaita karummilla tai ravinnepuutteesta kärsivillä kasvupaikoilla, sillä valtaosa puiden ravinteista on neulasissa ja lehdissä. Energiapuun kasvatus voi tulla kyseeseen myös männyn laatukasvatuksen yhteydessä. Tyypillinen kohde on ylitiheä nuori metsä, jossa kasvaa riukuuntuneita ja läpimitaltaan pieniä puita. Onko ennakkoraivaus tarpeen
Varmista paikkasi ja osta pääsylippu jo nyt! SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9238_.indd 38 9238_.indd 38 10.3.2022 17.06 10.3.2022 17.06. Nuoren metsän hoitoon ja työn yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen voi saada valtion maksamaa kemeratukea. Jos energiapuuta korjataan hoidetun metsän ensiharvennuksen yhteydessä, tulee tuloja jo enemmän. Yksittäisen kuvion tulee olla vähintään puolen hehtaarin suuruinen, ja kaikkiaan tukea on haettava vähintään kahden hehtaarin suuruiselle alueelle. Messuilla pääset tutustumaan tuoteuutuuksiin ja innovaatioihin, luomaan suhteita ja edistämään liiketoimintaa. Miten suuri korjuuvaurioiden riski on. Energiapuuharvennuksissa syntyy enemmän korjuuvaurioita kuin tavallisissa harvennuksissa, sillä puut kasvavat tiheämmässä ja korjuuolosuhteet ovat vaativammat. Millä ehdoin tukea saa. Jääkö energiapuuharvennuksesta rahaa käteen. Vuonna 2022 painopisteenä on tulevaisuuden innovatiivinen ja kestävä metsänhoito. Jos kyseessä on kokopuukorjuu tai latvusmassan korjuu, käytetään ajokoneessa olevaa vaakaa ja muutetaan energiapuun paino kuutiometreiksi. rungoista tulee mahdollisimman suoria ja vähäoksaisia. Saako energiapuun korjuuseen tukea. Tervetuloa Elmia Wood -messuille. Energiapuun hinta vaihtelee enemmän kuin ainespuun hinta. Miten paljon energiapuusta maksetaan. Poistuman tulee olla Etelä-Suomessa vähintään 1 500 ja Pohjois-Suomessa vähintään 1 000 runkoa hehtaarilta. Jos työn yhteydessä kerätään pienpuuta, nousee tuki 430 euroon hehtaarilta. Tukea tulee hakea ennen töiden aloittamista, mutta työt voi aloittaa ennen rahoituspäätöksen saamista. Jos tukea haetaan myös pienpuun korjuuseen, pitää pienpuuta kerätä eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 kuutiometriä ja pohjoisessa Suomessa vähintään 25 kuutiometriä hehtaarilta. Elmia Wood rakentuu Jönköpingin lähimetsiin, ja messut houkuttelevat kävijöitä ja näytteilleasettajia suuresta osasta Eurooppaa. Nykyinen kemeratuki ja sen rahoitusehdot ovat näillä näkymin voimassa kesäkuun Energiapuuharvennuksissa käytetään energiakouria, jotka pystyvät käsittelemään kerralla useampia runkoja. Pääpuulajina kasvatettavan puuston keskiläpimitta saa ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen olla rinnan korkeudelta enintään 16 senttimetriä, ja työn jälkeen puuston tulee olla yli kolmen metrin mittaista. Uutta messuilla on muun muassa Wood Square -tapaamispaikka, jossa mielenkiintoiset vieraat jakavat osaamistaan keskusteluissa ja väittelyissä ja jossa annetaan opastusta Wood Knowledge LOOP -osiossa. kesäkuuta Ruotsissa. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta. Pienpuun korjuun tuki on näillä näkymin loppumassa nykyisten tukiehtojen päättyessä. Energiapuun korjuuja haketusyritykset saattavat maksaa energiapuusta myös energiasisällön mukaan. Hintaan vaikuttavat muun muassa korjuukustannukset ja korjuukohteen etäisyys energiapuuta käyttävästä voimalaitoksesta. 2-4 JUNE 2022 elmiawood.com Vieraile metsäalan suurtapahtumassa – Elmia Wood 2022 Maailman johtavat metsäalan messut, Elmia Wood, järjestetään 2.–4. Työn jälkeen kasvatettavia puita saa olla enintään 3 000 kappaletta hehtaarilla. Kokopuusta maksettiin keskimäärin 3,90 euroa, latvusmassasta 4,30 euroa ja kannoista 2,00 euroa kuutiometriltä. Ensiharvennus tehdään laatuharvennuksena energiapuuta korjaten, kun puusto on 10–12 metrin mittaista. Kemeratuki kattaa korjuukulut hoitamattomissa nuorissa metsissä, joten metsänomistaja voi saada hieman tuloja. Jos taas korjataan rankapuuta, mitataan yksittäiset rungot hakkuukoneen mittalaitteella. Metsänomistajalle maksetaan yleensä kuutiometrien perusteella. Rankapuusta maksettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) hintatilastojen mukaan viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä keskimäärin 5,60 euroa kuutiometriltä. Miten energiapuun hinta määräytyy. Miten paljon tukea voi saada. Elmia Wood on tapaamispaikka metsänomistajille, yrittäjille, metsävirkamiehille ja muille metsästä kiinnostuneille. 9 10 11 12 13 14 15 2023 loppuun asti
Miltä energiapuun tulevaisuus näyttää. Miten monimuotoisuus huomioidaan. Ostaja ja myyjä sopivat varastopaikan ja sen, miten kauan energiapuuta saa varastopaikassa säilyttää. Energiapuulla on nyt hyvä kysyntä. Korhosta. Kiireellisiä taimikonhoitotarpeita on Valtakunnan metsien 12. Kartta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta, siihen on merkitty lähes 60 000 hehtaarin edestä energiapuukohteiden keskittymiä. Kiireellisiä ensiharvennuskohteita on 900 000 hehtaarilla. Suomen metsäkeskus julkaisi hiljan kartan mahdollisista energiapuukohteiden keskittymistä. Energiapuuharvennusta koskevat samat suositukset ja säädökset kuin muitakin harvennuksia. Varmista paikkasi ja osta pääsylippu jo nyt! 9238_.indd 39 9238_.indd 39 10.3.2022 17.06 10.3.2022 17.06. Lisäksi artikkelissa on hyödynnetty Tapion metsänhoidon suosituksia.. Havupuuvaltaisilla kohteilla sekapuuksi tulisi jättää lehtipuustoa, ja riistaeläinten suojaksi tulisi jättää riistatiheiköitä. Miten paljon energiapuuharvennukseen sopivia kohteita löytyy. kesäkuuta Ruotsissa. Myös pienpuun korjuun tuki noussee uudelleen keskusteluun. Uutta messuilla on muun muassa Wood Square -tapaamispaikka, jossa mielenkiintoiset vieraat jakavat osaamistaan keskusteluissa ja väittelyissä ja jossa annetaan opastusta Wood Knowledge LOOP -osiossa. Viime vuosina energiapuusta noin neljännes on tuotu ulkomailta, pääasiassa Venäjältä. Elmia Wood rakentuu Jönköpingin lähimetsiin, ja messut houkuttelevat kävijöitä ja näytteilleasettajia suuresta osasta Eurooppaa. Varastopaikalla oleva energiapuu on puunostajan vastuulla. Myös vesiensuojelu tulee huomioida. Elmia Wood on tapaamispaikka metsänomistajille, yrittäjille, metsävirkamiehille ja muille metsästä kiinnostuneille. Jos Venäjältä tullutta energiapuuta korvataan jatkossa kotimaisella, voi pieniläpimittaista kuitupuuta ohjautua entistä enemmän energiaksi. Näistä 460 000 hehtaaria on sellaisissa metsissä, jotka ovat ehtineet nuoren kasvatusmetsän vaiheeseen. Energiapuu varastoidaan yleensä metsätien varressa tai erillisissä terminaaleissa. Kylmä talvi ja turpeen nopea alasajo ovat kasvattaneet sitä. Vuonna 2022 painopisteenä on tulevaisuuden innovatiivinen ja kestävä metsänhoito. inventoinnin mukaan 800 000 hehtaarilla. Tervetuloa Elmia Wood -messuille. Mitä energiapuulle tapahtuu korjuun jälkeen. Niistäkin osa on sellaisia, joissa energiapuuharvennus voi olla järkevä vaihtoehto. Ensi talven energiapuut ostetaan tämän vuoden kevään ja kesän aikana. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntijaa Kyösti Turkiaa ja hankehallinnon asiantuntijaa Yrjö Niskasta, Bioenergia ry:n toimialapäällikköä Tage Fredrikssonia sekä Luken johtavaa tutkijaa Kari T. Keväällä korjattua energiapuuta kuivataan yleensä vähintään kesän yli ennen kuin se haketetaan. l 16 17 18 19 2-4 JUNE 2022 elmiawood.com Vieraile metsäalan suurtapahtumassa – Elmia Wood 2022 Maailman johtavat metsäalan messut, Elmia Wood, järjestetään 2.–4. Messuilla pääset tutustumaan tuoteuutuuksiin ja innovaatioihin, luomaan suhteita ja edistämään liiketoimintaa. Niissä hakkuu voi olla järkevä toteuttaa energiapuuharvennuksena. Järeät lahopuut ja edellisessä päätehakkuussa jätetyt säästöpuut tulisi jättää korjuun ulkopuolelle
Tonterin mukaan metsänomistajalle riittää yleensä se, että osaa erottaa kasvupaikkatyypit toisistaan. Tämän sarjan seuraavissa osissa keskitytään niiden tunnistamiseen. ”Varsinkin mustikka ja puolukka viihtyvät niin monenlaisissa metsissä, etteivät ne ole hyviä opaskasveja”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Metsätyyppijärjestelmän puolesta puhuu Tonterin mukaan sen helppoja monikäyttöisyys. Metsistämme löytyy niin mustikkatyyppiä kuin variksenmarja-puolukkatyyppiäkin. Osa lehtotyypeistä on metsätyyppien kaltaisia, osa voi edustaa jonkin muun lehtotyypin tiettyä kehitysvaihetta. Ne esiintyvät runsaina ja hyvinvoivina vain tietyillä metsätyypeillä. Jako metsätyyppeihin on tehty sen perusteella, millaisia kasveja niillä kasvaa, kun puusto on varttunutta. Millainen luokittelujärjestelmä kuvaisi metsiemme puuntuotoskykyä parhaiten. Samaa mieltä on Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Cajanderin kehittämään metsätyyppiteoriaan. METSÄNTUTKIJA ja kasvitieteilijä A. K. Mustikkatyypin metsissä kasvaa kyllä mustikkaa, mutta niin kasvaa muuallakin. Mustikkatyypin opaskasveja ovat esimerkiksi vanamo, oravanmarja ja metsätähti. Kritiikkiä ja kehuja Metsätyyppiteoria lähtee siitä, että metsätyypit pysyvät samoina puuston koko kiertoajan – hakkuista, lannoituksista, myrskytuhoista ja muista kasvillisuuteen vaikuttavista tekijöistä huolimatta. Metsätyyppien määrityksessä nimikkokasveista ei ole suurta hyötyä. Nämä ovat karuimmasta rehevimpään karukkokankaat, kuivat kankaat, kuivahkot kankaat, tuoreet kankaat, lehtomaiset kankaat ja lehdot. Kasvupaikkojen luokittelu perustuu Suomessa Cajanderin vuonna 1909 julkaisemaan metsätyyppiteoriaan. Cajanderin arvellaan alun perin ajatelleen, että samoja metsätyyppejä voisi käyttää koko maassa. Cajander päätyi viimeksi mainittuun, ja sillä tiellä olemme yhä. Kasvupaikan puustoon, maaperän viljavuuteen vai kasvillisuuteen perustuva. Metsäja lehtotyyppejä varten Suomi on jaettu neljään osaan: Etelä-Suomeen, Pohjanmaa-Kainuuseen, Peräpohjolaan ja Metsä-Lappiin. Aimo Kaarlo Cajander (1879–1943) oli metsäntutkija ja kasvitieteilijä, Metsähallituksen ensimmäinen pääjohtaja, Kansallisen Edistyspuolueen puheenjohtaja sekä Suomen pääministeri. Käytännön metsätaloutta varten metsäja lehtotyypit on ryhmitelty kuuteen kasvupaikkatyyppiin. Cajander jakoi kasvupaikat metsätyyppeihin, joita on nykyisin 27. Esimerkiksi Etelä-Suomessa tuoreiden kankaiden yleisin metsätyyppi on mustikkatyyppi, Peräpohjolassa kerrossammal-mustikkatyyppi. Hän arvioi, että jos metsätyyppijärjestelmä kehitettäisiin nyt, huomioitaisiin maaperän ravinteisuus ja kosteus nykyistä tarkemmin. Tunteminen on hyödyksi, sillä se, millaisella kasvupaikalla metsät kasvavat, heijastuu metsien hoitoon ja käyttöön. Metsätyyppijärjestelmää on arvosteltu muun muassa siitä, että puulajivalinnan ja puuston iän vaikutuksia kasvillisuuteen ei ole tutkittu tarpeeksi. Cajander oli satakunta vuotta sitten vaikean valinnan edessä. Näin ei kuitenkaan ole. Tonterin mukaan tietoa siitä, miten metsän kehitysvaihe vaikuttaa kasvillisuuteen, on kuitenkin karttunut. Kasvupaikkatyypit haltuun Nykyisin kasvupaikat jaetaan metsätyyppien lisäksi 26 lehtotyyppiin. K. Järjestelmän sovellukset ulottuvat metsänhoito-ohjeista valtaMALLI CAJANDER Metsiemme kasvupaikkojen luokittelu perustuu A. Metsätyypit hän nimesi niille luonteenomaisten kasvilajien mukaan. Opaskasvit tarkoittavat kasveja, joiden avulla metsätyypit voidaan määrittää. ”Metsätyyppejä voidaan soveltaa samanaikaisesti puuntuotoskyvyn määrittämiseen, uudistamismenetelmän ja puulajin valintaan sekä metsänhoitotöiden ja hakkuiden tarpeen ja ajoituksen arvioimiseen. Sen kantava ajatus on, että kasvilajiston koostumus ja eri kasvilajien runsaussuhteet kertovat kasvupaikan ravinteisuudesta ja kosteudesta ja siten puuntuotoskyvystä. Kasvupaikkatyyppien avulla metsäja lehtotyypit voidaan ryhmitellä myös maantieteellisesti. LIINA KJELLBERG ED U SK U N TA OSA 2 KASVUPAIKKAJA METSÄTYYPIT 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9239_.indd 40 9239_.indd 40 10.3.2022 15.59 10.3.2022 15.59. Lehtojen osalta jaottelu on erilainen
2. Kangas vai suo. JU H A -P EK KA H O TA N EN Puolukka-lillukkatyypin lehdon kasveja ovat muun muassa lillukka, ahomansikka, käenkaali, kielo ja mustikka. Lähde: Luke Lehdot 2% Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat 3% Karukkokankaat sekä kalliomaat, hietikot ja vesijättömaat 1% 51% 29% 14% kunnan metsien inventointiin ja suojelubiologiseen kartoitukseen”, hän sanoo. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Tuoreet kankaat 6. Venäjällä on samantapainen, Ruotsissa taas käytetään paljon pituusbonitointia, jossa kasvupaikan puuntuotoskyky perustuu puuston pituuskehitykseen. 358000 2096000 7660000 4270000 453000 358000 2096000 7660000 4270000 453000 Kankaista puolet tuoreita Kasvupaikkojen osuudet metsämaan kankailla. 1. Lehtomaiset kankaat 7. Kuivahkot kankaat 5. Lehdot on tässä luettu kankaisiin. JU H A -P EK KA H O TA N EN Kuivahkojen kankaiden variksenmarja-puolukkatyyppiä esiintyy Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeellä. TI M O PE N TT IL Ä Hiirenporras-isoalvejuurityyppi on yksi metsiemme lehtotyypeistä. Turvekankaat AIVAN OMANLAISENSA Samanlaista kasvupaikkojen luokittelujärjestelmää kuin meidän ei ole missään muualla maailmassa. l Mustikkatyyppi on Etelä-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeellä tuoreiden kankaiden yleisin metsätyyppi. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. Sitä tavataan koko maassa. KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Etelämpänä Euroopassa metsät luokitellaan puulajin mukaan. Suotyypit 8. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kirjoja Metsäkoulu ja Metsätyypit sekä verkkosivustoa kansallisbiografia.fi. H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9239_.indd 41 9239_.indd 41 10.3.2022 15.59 10.3.2022 15.59
Suojelun ja elinympäristöjen ennallistamisen piiriin pitäisi raportin mukaan saada 30–50 prosenttia planeetan pinta-alasta. HAKKUIDEN YLIARVIOINNIN SYY SELVITETTY MAANMITTAUSLAITOKSEN, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä VTT:n tutkijat ryhtyvät kehittämään teknologiaa, jonka avulla robottidroonit valjastetaan metsäpalojen torjuntaan. ”Samalla on taattava oikeudenmukaisuus, niin maaseudun asukkaita kuin alkuperäiskansoja kohtaan”, Mustonen kertoo. IPCC:n raportin mukaan merenpinta nousee ja sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt yleistyvät. Korhonen toteaa. Suomen sopeutumisessa pääosassa on metsien lajiston ja ikärakenteen lisääminen, ilmastotutkija Tero Mustonen sanoo. VMI:n maastohavainnot osoittivat tässä arvonsa”, Suomen VMI:stä vastaava Kari T. IPCC:n järjestyksessään kuudetta arviointiraporttia oli laatimassa 270 tutkijaa ympäri maailman. Lisäksi tarvitaan metsien, soiden ja turvemaiden ennallistamisia. Kuva Ranskan rannikolta. l EERO SALA AIKA KÄY VÄHIIN IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpenemisen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. FR ED TA N N EA U KESÄLLÄ 2020 Nature-lehti julkaisi vääräksi osoittautuneen tiedon, jonka mukaan Euroopan metsien hakkuuala oli kasvanut lähes 50 prosentilla. KANSAINVÄLISEN ilmastopaneelin IPCC:n tuorein raportti maalaa synkän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä. ”Neljä kymmenestä ihmisestä maailmassa elää riskialueilla”, muistuttaa Suomen ilmastopaneelin pääsihteeri Petteri Taalas. Nyt julkaistu toinen osa keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niihin sopeutumiseen. ”Kehitämme uutta tekoälypohjaista tekniikkaa nopeaan metsäpalojen havaitsemiseen ja tilannetietoisuuden luomiseen metsäpalojen sammutustyön aikana”, kertoo professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta. DROONEISTA APU METSÄPALOIHIN M IK KO H ÄY RY N EN 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9240_.indd 42 9240_.indd 42 10.3.2022 16.33 10.3.2022 16.33. Edessä on jäätiköiden ja ikiroudan sulamista, merenpinnan nousua sekä sään ääri-ilmiöiden voimistumista. Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin seuraavien 20 vuoden aikana pidettyä tavoitellussa 1,5 asteessa, jo sillä on peruuttamattomia vaikutuksia. Tuore tutkimus paljastaa, että hakkuiden tunnistamisessa käytettiin väärää menetelmää. Vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Huhtikuussa ilmestyy kolmas osa, siinä arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta.. ”Useat tutkijaryhmät Euroopassa ovat työskennelleet aktiivisesti virheen korjaamiseksi
Päässäni pyöri päivän mittaan traktorin hytissä mieleeni muljahtaneita ajatuksia. Sama väki, joka äänekkäimmin peräänkuulutti omistajan vapautta, on nyt sitä mieltä, että avohakkuu on kiellettävä. Tällainen maalaistöllin tavallinen persvakoäijä on ollut jo jonkin aikaa äimän käkenä metsäalan kokemasta maalittamisesta. Laittakaa vaan niitä sääntöjä ja lakeja ja direktiivejä. Puuston alla oleva pohja ja maanalainen metsä vasta hyviä sitojia ovat. Yli 40 vuoden aikana olen luultavasti kaatanut miljoonakin puuta, pientä ja isoa. Täällä metsämailla sentään riittää, että työntää lumea hiukan sivuun, sitä varten on jätetty tila. HUOLI HIILEN SIDONNASTA hiipi minunkin mieleeni. Yhtäkkiä telkkarissa puhuu ministeri kadulla makoilevista kapinoitsijoista. En toki ole mitään juurien välityksellä tapahtuvaa tiedonvaihtoa itse nähnyt, mutta näin on väitetty. Juuristoa riittää ja pikkuötökät päälle. Ja se metsän hiilensidonta. Syvällä rintaäänellä, luonnon monimuotoisuutta ylevästi korostaen osa porukkaa on hakannut metsänsä rahapuut pois ja jättänyt jälkeensä harvaakin harvempia rääseiköitä. PUIDEN KESKUSTELU piinaa mieltäni. Lähes kaikki toimet ovat ilmastolle vaarallisia, näin ovat todenneet niin keskikaupungin neitoset kuin Komission ylimaallisen viisaat virkailijat. Jopa oman koti-Suomemme pääkaupungissa syydetään mereen tai sen välittömään läheisyyteen kymmeniätuhansia autokuormia likaista lunta. l Helpotuksen huokaus! RISTIPAINEISSA » säilytä maalaisjärki » ota itse selvää JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JOKU VUOSI SITTEN metsälaki muuttui. Olenko näin vienyt hyvän kaverin ja keskustelukumppanin kymmeniltä tuhansilta vierustovereilta. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9241_.indd 43 9241_.indd 43 10.3.2022 16.36 10.3.2022 16.36. Nyt vaan pitää olla iloinen veronmaksaja ja rahoittaa joutoporukan alituinen pykälien nikkarointi. Lumityö on niin yksitoikkoista ja yksinkertaista, että hiukan hitaampikin ehtii monenmoista puntaroida. Joka paikassa syydetään vesistöihin roskia, jätevesiä ja tehtaiden prosessipäästöjä. LOPPUMATTOMIEN lumitöiden uuvuttamana lösähdin nojatuoliin ja napsautin töllöttimen auki. Näppärimmät tietysti hakkasivat rahantarpeen varjolla keskenkasvuisetkin metsänsä tyhjiksi. Isot antilooppilaumat kuin myös kotoisat lehmämme vasta petoja ovat. On siis aina, mistä ottaa, eikä ole koskaan mitään kalliita metsänhoitotöitä. Niiden kai pitäisi olla maapallon merkittävin hiilensitoja. Viimeinen tekee vaikeata, mutta yritän. Ne merien viherlevät ensiksi. Pitäisi vaan olla omalla nimellään ja kasvoillaan sekä selvin päin. Paksulomiaa ja muita uusia keksittyjä sanoja pukkaa tuutin täydeltä, mahtaako niiden suomennoksesta olla monikaan perillä, minä en ainakaan. Kyllähän puutarhojen ja peltojen maaperä kerää hyvin hiiltä. Onko puu älykkäämpi kuin salaatinlehti. Ja lumea kuormaavat koneet ja sitä siirtävät autot tupruttavat koko ajan pakokaasua. Minua helpottaa! Kansalaistottelemattomuus, jopa lain rikkominen, on hänen mukaansa sallittu vaikuttamisen muoto. Olen tasa-arvon kannattaja. Sitä seuraavaa ainaa kyllä voi joutua odottelemaan vähän pidempään. Puhumattakaan siitä, mitä mikäkin käytännössä tarkoittaa. Laittakaa vaan metsäni lukkoon, kohotan kirveeni ja ilmoitan, että avain jäi minulle.. Totta kai jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Asfaltin ja betonin hiilensidonnasta en ole vielä ehtinyt lukemaan tutkimuksia. Olen tottelematon. Onko siis puu arvokkaampi kuin ruoho. Miljoona miljoonaa ruohoa on niiden kitoihin uponnut päivittäin, ja naapuriruoholta on raastettu ystävä. Varsinkin nyt, kun valtaisat lumimäärät ovat katkoneet ja taivuttaneet hentoiset jättöpuut pilalle
Onko niillä jokin tauti vai mikä kantaan on vaikuttanut. Oma merkityksensä on lumioloilla myös havaintojen tekoon. ONKO ORAVIA NÄKYNYT. Oravaa on näkynyt metsissä aiempaa harvemmin. Petojen merkitys lienee normaalivuosina vähäinen, mutta silloin kun kuusen siemeniä on vähän ja ravintoa pitää hakea maasta, oravat ovat alttiina niin kanahaukan, huuhkajan kuin maassa liikkuvien petojen saalistukselle. Jos lumi on kovaa tai luminen kausi lyhyt, oravan lumijäljistä kertyy vain vähän havaintoja. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. SEPPO VUOKKO Oravan runsaus riippuu talven ravintotilanteesta. SH U TT ER ST O CK IM AG ES OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9242_.indd 44 9242_.indd 44 10.3.2022 16.42 10.3.2022 16.42. Lumijälkihavaintojen mukaan 20 vuodessa oravakanta on pienentynyt kolmanteen osaan. » ORAVAN runsaus riippuu ratkaisevasti talvisesta ravintotilanteesta. Hätäravintoa ovat kuusen kukkasilmut. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Se antaa väärän kuvan oravan runsaudesta. Lisäksi se käyttää syksyllä tekemiään varastoja, joissa on siemeniä, marjoja ja myös sieniä. Parasta talviravintoa ovat kuusen siemenet, joita syödessään sen ei tarvitse poistua turvallisesta ympäristöstä. Jos lunta on paksulti tai maata kattaa jäinen peite, varastoille ei pääse. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Petojen merkitys korostuu sitä mukaa kun kanta hupenee
Kopat auki ja roskat pois. Vetoakselin reiästä laitetaan rasvaa kulmavaihteen hammaspyöräparille ja sisimmäisille suojaamattomille laakereille. Ohut öljy terän pinnalla estää terän ruostumisen varastoinnissa. Mitä eroa on kustannuksissa ja veroissa näissä vaihtoehdoissa. Tammien laatua pyritään parantamaan taimivaiheessa hoitoleikkauksilla. Viimeisenä toimenpiteenä ennen koekäyttöä suosittelen laittamaan tankkiin pienkonebensiiniä. Tarkistuksilla ennakoidaan koneen toimivuus. Tämä onnistuu, kun kulmavaihteen irrottaa. Se suojaa muun muassa polttonestelaitteita hapettumiselta. Olemme omistaneet veljeni kanssa kaksi noin 100 hehtaarin metsätilaa vuodesta 2002. LEO SAASTAMOINEN MITEN TILAT KANNATTAA JAKAA. Saha on kolme vuotta vanha. Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaan, voivat närhet ja oravat levittää tammia myös metsikön ulkopuolelle. Kysyjällä oli Stihlin saha, mutta nämä ohjeet pätevät kaikkiin raivaussahoihin. Tammen latvus kaipaa runsaasti tilaa, rungon alaosa varjostusta ja maapohja auringon lämpöä erityisesti keväällä. Ilmansuodatin on syytä vaihtaa tai ainakin puhdistaa/pestä. Ensimmäisenä kannattaa miettiä, kuinka paljon konetta on käytetty ilman huoltoa. Metsälehti Makasiini 45 9242_.indd 45 9242_.indd 45 10.3.2022 16.42 10.3.2022 16.42. Tammia ympäröivien kuusten leikkaaminen samanaikaisesti ja poistaminen joulukuusina kymmenen vuotta istutuksesta antaa tammille kasvutilaa ja tuottaa tuloja. Tämän vuoksi tammea kasvatetaan yleisesti sekapuuna kuusikossa. Viime aikojen ilmastoennusteet ovat lisänneet kiinnostusta jalojen lehtipuiden kasvatukseen. SH U TT ER ST O CK IM AG ES M IK KO H ÄY RY N EN Tammi on kasvupaikkavaatimuksiltaan joustava. huoltovapaata kulmavaihdetta. Stihl on käyttänyt joissakin raivaussahamalleissa ns. TAMMI SEKAPUUNA. Rasvan vieminen onnistuu sopivalla putkella, joka on kiinnitetty rasvatuubin kierteeseen. Raivaussaha (Stihl FS 460) jäi kiireisen syksyn aikana huoltamatta. Sytytystulppa täytyy vaihtaa. Mitä kannattaa katsoa ennen raivauskauden aloittamista. Kipinäverkko on puhdistettava, jos sellainen on paikoillaan. Ruuvit ja mutterit kiristetään. Useat huoltokohteet ovat tarkistuskohteita. Jäähdytysripoihin tarttuvat herkästi muun muassa horsman lenninhaivenelliset siemenet. Jos kahden tammirivin väliin istutetaan kolme kuusiriviä, voidaan tammille antaa lisätilaa poistamalla laitimmaiset kuusirivit ja huonolaatuiset tammet ensimmäisissä harvennuksissa. Tarvittaessa käynnistimen jousi irrotetaan, puhdistetaan ja rasvataan esimerkiksi aseöljyllä. Voiko kulmavaihteelle tehdä mitään, kun siinä ei ole rasvan täyttöaukkoa. Siihen viittaa närhen saksankielinen nimi ”terhonkätkijä”. Myös huippulaatuisista tammista Keski-Euroopan huutokaupoissa maksetut korkeat hinnat ja puhdas kokeilunhalu vetoavat joihinkin metsänomistajiin. Keväthalla, pakkashalkeamat, jänikset, runkojen haaroittuminen ja harvennuksen jälkeen runkoon ilmestyvät vesioksat tekevät puhtaan tammimetsikön kasvatuksesta taloudellista riskibisnestä. Yksittäisten tammien tai tammiryhmien istuttaminen 8–10 metrin välein kuusten sekaan mahdollistaa aikanaan runsaan sadan tammen jatkokasvatuksen järeiksi tukkitai maisemapuiksi kuusikon päätehakkuun jälkeen. Vaikka tammi on syvän juuristonsa ja varjonsietonsa ansiosta kasvupaikkavaatimuksiltaan varsin joustava, kasvaa se parhaiten viljavilla kasvupaikoilla. Meikäläinen laittaa nykyään tammea kuusikoiden sekaan, mutta voisiko kokeilla pelkkää tammea vaiko vain sekapuustona. Oma kokemus on, että tammi pärjää hyvin kuusen kanssa pituuskehityksessä. Tarkoitus on jakaa tilat keskenämme siten, että saamme omat tilat ilman erillisiä rajankäyntejä. Terä teroitetaan, ruoste ja hartsi poistetaan terän pinnalta teräsvillalla tai ohuella hiomapaperilla. Tammet ja kuuset voidaan istuttaa riveihin tai ryhmiin. NYT on hyvä aika huoltaa lumettomana aikana käytettäviä koneita. Käynnistinlaitteen toimivuus on tarkistettava ja vaihdettava rispaantunut käynnistimen naru ehjään. Kysyjän koneella on sahattu kolmena vuotena. Ellei tammiston perustaminen ja kasvatus onnistu alkuperäisen suunnitelman mukaan, voi tuloksena olla tuottoisa kuusikko. Parhaiten nämä ristiriitaiset ”toiveet” toteuttaa harva tammisto, jonka alla kasvaa pensasmainen lehtisekapuusto. KARI MIELIKÄINEN RAIVURIN KEVÄTHUOLTO. » KUUSI tuhatta vuotta sitten Atlanttisella lämpökaudella tammi kasvoi luontaisesti Oulun korkeudella, josta se pakeni ilmaston viiletessä takaisin Etelä-Suomeen. Jakoa suorittava asiantuntija neuvoi meitä ensin yhdistämään tilat yhdeksi kiinteistöksi ja vasta sen jälkeen suorittamaan jaon. Siihen ei ole vaihdettu ilmanputsaria eikä sytytystulppaa. Polttonestesuodatin on vaihdettava ja polttonesteputkien kunto tarkistettava. Koneiden huolto täytyy aloittaa perusteellisella puhdistuksella ja polttoaineen poistamisella tankista. Sellaiseen voi laittaa rasvaa, jos katsoo sen aiheelliseksi. Ei ehkä kovin paljon, mutta huolto on tarpeellinen vähilläkin käyttömäärillä
Joko teette jakosopimuksen siten, että kumpikin saa teistä oman tilan. HANNU JAUHIAINEN Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9242_.indd 46 9242_.indd 46 10.3.2022 16.42 10.3.2022 16.42. VÄINÖ SIKANEN TONTTIPUIDEN MYYNNIN VEROT. Saako kiinteistöveron vähentää tuloista. Yhdistäminen pyydetään maanmittaustoimistosta. Verottajalta voi pyytää lausunnon luovutuksen arvosta. Miten tuloa verotetaan. Olen katsonut vastaavissa tapauksissa selvimmäksi ja edullisimmaksi vaihtoehdoksi tehdä jaon suoraan kauppakirjoilla. Toinen vaihtoehto on, että yhdistätte tilat yhdeksi kiinteistöksi ja sen jälkeen suoritatte jaon. Muita kuluja ei tule. Tila voidaan jakaa samanarvoisiin osiin jakosopimuksella, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Haette lainhuudot omille kiinteistöillenne. Luovutusvoittoveroa teiltä ei mene, koska olette sisaruksia ja omistaneet tilat yli kymmenen vuotta. Luovutuksen arvosta ja kuluista saatte metsävähennyksen. » VAIHTOEHTOJA on kaksi. Jaosta ei makseta varainsiirtoveroa, metsävähennystäkään ei tule. Kun olette hakeneet lainhuudot, maanmittaustoimisto suorittaa tilajaon kahdeksi eri kiinteistöksi. Saatte metsävähennyksen kauppahinnasta ja kaupan kuluista. » TONTIN puunmyyntitulot ovat muuta pääomatuloa ja tuloista voi vähentää vain välittömät puun hankintaan liittyvät kulut, ei kiinteistöveroa. Verottaja tulkitsee jaon kaupaksi, vaikka jaossa ei käytetä rahavastiketta. Varainsiirtomaksu (4 prosenttia) maksetaan puolesta (1/2) teille tulevan kiinteistön arvosta. Maanmittaustoimisto perii yhdistämisja lohkomiskulut. Kauppahinnan on oltava yli 75 prosenttia tilan osuuden käyvästä arvosta, jotta ei synny verotettavaa lahjaa. Toinen osakas ostaa kauppakirjalla toiselta osakkaalta hänen osuutensa tilasta. Jaossa toinen teistä saa kantatilan ja toinen määräalan. Laaditaan jakosopimus, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Olen myynyt sieltä nyt puuta. Kumpikin hakee omalle tilalleen lainhuudot ja maksaa varainsiirtoveroa 4 prosenttia kauppahinnasta. Minulla on kahden hehtaarin tontti, josta maksan kiinteistöveroa
Katso video osoitteessa metsälehti.fi Käsineiden kämmenpuolta suojaa paksuhko, tärinää vaimentava vaahtomuovikerros. Sananmukaisesti näppituntuman mukaan Tegeran käsineet vaimensivat tärinää, joka toki on taajuudeltaan hidasta verrattuna esimerkiksi moottorisahan tuottamaan tärinään. l IHMEHANSKAT TEGERA 9180 -Tärinää vaimentava Vibrothan-vaahtomuovikerros kämmenpohjassa -Pintamateriaali keinonahkaa -Testattu ISO 10819-2013 -standardin mukaisesti -Suojaa myös hankaukselta ja viilloilta -Hinta 50–60 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET +Tärinänvaimennus tuntui toimivalta –Käsineiden kankeus –Hinta Tegeran tärinävaimennetut työkäsineet tekevät sen, minkä lupaavat. Toisaalta halpasarjan moottorija raivaussahoissa kahvat saattavat täristä kouraan tuntuvasti, mikä voi oireilla kivulloisesti jälkeenpäin. Mutta esimerkiksi raivurin kahvojen lieväkin tärinä saattaa pitkien sahausjaksojen aikana ärsyttää. Talvisissa ulkotöissä ranne tosin jää paljaaksi.. Käsineet suojaavat myös hankaukselta ja viiltohaavoilta. Tavallisilla työhanskoilla piikkauskoneen aiheuttama tärinä tuntui voimakkaammalta kuin Tegeroilla piikatessa. Epäilen, että kämmenpuolen paksu vaahtomuovikerros vettyy herkästi, mikä heikentää käsineiden käyttömukavuutta metsätöissä. Lisäksi kämmenpuolen paksu vaahtomuovitoppaus tekee käsineistä hieman kankeat – esimerkiksi pottitaimien istuttamisessa näillä ei pärjäisi, mutta ei niitä ole siihen tarkoitettukaan. Pelkästään valmistajan lupauksiin tärinänvaimennuksessa ei tarvitse uskoa, sillä käsineet on testattu ISO 10819-2013 -standardin mukaisin testein. PÄÄSÄÄNTÖ on, että esimerkiksi moottoritai raivaussahan häiritsevä tärinä kertoo, että jotain on vialla. Käsineet suojaavat myös hankaukselta ja viiltohaavoilta. Niiden kämmenpuolta suojaa ranteesta sormien päihin ulottuva paksuhko, tärinää vaimentava Vibrothan-vaahtomuovikerros. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA JA VIDEO SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9243_.indd 47 9243_.indd 47 10.3.2022 16.51 10.3.2022 16.51. Se pitää korjata eikä vaimentaa. Käsineet ovat lyhyet ja siltä osin näppärät moniin toimiin. Näppärät, mutta kalliit Huvikseen 9180-hanskoja ei kannata hommata, jo niiden hinta hillitsee heräteostoja. Voisivatko käsineet vaimentaa koneiden tärinää, kuten työkäsineitä valmistava Tegera lupaa 9180-mallin työkäsineidensä tekevän. Vaahtomuovi vaimentaa Tegeran käsineet muistuttavat jalkapallomaalivahdin hanskoja. Vallitsevasta lumitilanteesta johtuen hylkäsimme moottorisahat ja päädyimme kokeilemaan käsineiden tärinänvaimennuksen vaikuttavuutta kylpyhuoneremontissa ilkeästi käsiin käyvän piikkauskoneen kanssa. Sisätöissä näppäryyttä korostaa se, että tarralla tiivistettävä ranneosa on tavallista lyhyempi
Niin hyvä kuin yhteismetsä omistusmuotona onkin, ei sielläkään säästytä ihmisten ajoittaiselta ahneudelta, kateudelta, itsekkyydeltä ja mitä niitä varjopuolen ominaisuuksia nyt onkaan. Toki tähän tarvitaan rahaa ja siten hyvää taloudellista iskukykyä. Tällaista kuitenkin hieman vierastetaan. Syitä voi olla monia. Hän voi siten itsenäisesti milloin tahansa myydä tai lahjoittaa osuutensa. Mutta myös koko yhteismetsä voidaan myydä. Yksittäinen yhteismetsän osakas päättää omista osuuksistaan. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9244_.indd 48 9244_.indd 48 10.3.2022 16.55 10.3.2022 16.55. Jos osakkaat eivät koe yhteismetsää omakseen, ei heiltä voi myöskään odottaa sitoutumista sen toiminnan kehittämiseen. Osuuden tai yhteismetsän voi myydä Yksittäinen yhteismetsän osakas päättää omista osuuksistaan. Hoitokunnan jäsenenä toimiminen edellyttää sitoutumista yhteisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Vaihtoehtoisesti voi hankkia palkattua työvoimaa. Joskus yhteismetsän tulevaisuus saattaa olla arvailujen varassa myös sisäisten ristiriitojen vuoksi. Ennen vuotta 2003 peJOS YHTEISMETSÄ YSKII Huonosti toimivan yhteismetsän osakkaille on tarjolla monta keinoa tilanteen parantamiseksi: palveluiden osto, oman osuuden myynti, yhteismetsän jakaminen tai myynti. Omistus on usein sirpaloitunut alkuperäisten omistajien jälkeläisille ja uusille metsään sijoittajille. Vuosikymmenten saatossa alueiden elinkeinorakenne on muuttunut ja alkuperäinen yhteismetsän toiminnan motiivi on kääntynyt pelkästään yhteisen metsätalouden harjoittamiseen. Vanhoissa yhteismetsissä perustamisen tavoitteena on useimmiten ollut taloudellinen tuki maatalouden tai porotalouden harjoittamiselle. Palvelu voi pelastaa Halutessaan yhteismetsä voi järjestää toimintansa ostopalvelun varaan. Tämä ei poista tarvetta nimetä hallintohenkilöitä ohjesäännön mukaisesti, mutta heidän taakkaansa voidaan näin keventää. VAIKKA päätöksenteko on yhteismetsässä helppoa, ei toiminnan pyörittäminen silti aina suju. Se on helpoin tapa päästä eroon omistuksesta, joka ei enää miellytä. Joidenkin yhteismetsien ongelma on innokkaiden ja osaavien hallintohenkilöiden löytäminen. Vaikka palkkiot olisivat houkuttavia, ei yhteismetsän osakkailla välttämättä ole aikaa tai intoa ottaa vastaan vastuullisia tehtäviä. Onneksi viime vuosina tässä on ollut havaittavissa muutosta parempaan päin. Jos toimiva hallinto on tuskaillut vuosikausia, ehkä jo vuosikymmeniä, edellä kuvattujen ongelmien kanssa, alkaa tulevaisuus aktiivisten henkilöiden harvenemisen ja osakkaiden ikääntymisen seurauksena näyttää laskusuuntaiselta. Motiivi hukassa Jokaisen yhteismetsän historiaan liittyy motiivi – syy, miksi se on perustettu. Valitettavan usein palkkiot tehtävän hoitamisesta ovat minimaalisia ja hoitokunnan jäseniltä odotetaan talkoohenkeä. Toki hoitokunnan jäseneksi tai toimitsijaksi voidaan nimetä myös henkilöitä, jotka eivät ole yhteismetsän osakkaita
PIRJO HAVIA TEKSTI PIRJO HAVIA SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9244_.indd 49 9244_.indd 49 10.3.2022 16.55 10.3.2022 16.55. JOS YHTEISMETSÄ YSKII LAISSA PIENTÄ KORJAAMISTA VAIKKA välillä kuulee väitettävän yhteismetsäomistusta kankeaksi, pidän itse sitä melko joustavana verrattuna kuolinpesäja yhtymäomistukseen. Jo se, että ongelmatilanteisiin löytyy sekä osakkaan itse määrättävissä olevia, henkilökohtaisia ratkaisuja että osakaskunnan päätöksin haettavia rakenteellisia ratkaisuja, kertoo siitä, että pattitilanteisiin ei tarvitse jäädä. Toki uusien yhteismetsien jakamista ja osuuden erottamista koskeva korkea osakaskunnan kokouksen enemmistövaatimus (3/4) voi vaikeuttaa ratkaisuissa etenemistä. Pitäisin ongelmatilanteiden ratkaisuja ajatellen perusteltuna sellaista yhteismetsälain muutosta, joka antaisi mahdollisuuden sopimuspohjaisissakin yhteismetsissä rakenteellisiin järjestelyihin kahden kolmasosan enemmistöpäätöksin
Sama mahdollisuus on myös uusilla, vuodesta 2003 alkaen kiinteistönmuodostamislain (10 §) mukaan perustetuilla niin sanotuilla sopimuspohjaisilla yhteismetsillä. Se on ollut mahdollista jo pitkään, mutta yhdistämisiä on toteutunut vasta viime aikoina. Ison osakaskunnan kohdalla tämä ratkaisu voi olla vaikea toteuttaa. Lisääminen edellyttää vähintään kolmen neljäsosan enemmistöpäätöstä. l SH U TT ER ST O CK IM AG ES 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9244_.indd 50 9244_.indd 50 10.3.2022 16.55 10.3.2022 16.55. rustetuilla yhteismetsillä on kaksi tapaa päästä yhteismetsästä eroon. Tämä luonnollisesti edellyttää sellaista ostajaa, joka haluaa nimenomaan kyseisen yhteismetsän itselleen, osakastiloineen päivineen. Jakamiseen ei tarvita maaja metsätalousministeriön lupaa. Yhteismetsän voi jakaa Yhteismetsä on myös mahdollista jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi. Tästä säädetään yhteismetsälaissa (33 §). Jos osakkaita ei ole paljon ja yhteistä tahtoa riittää, voivat kaikki osakkaat yhdessä myydä osuutensa jollekin taholle tai tahoille. Se voi olla ratkaisu, jos osakaskunta on ajautunut tukevasti eri leireihin. Yhdistäminen on suositeltava ratkaisu silloin, kun yhteismetsän osakkaat haluavat jatkaa omistusta, mutta hallinnon pyörittäminen koetaan vaikeaksi. Yhdistämiseen on kaksi mahdollisuutta: yhdistyvistä yhteismetsistä muodostetaan kokonaan uusi yhteismetsä tai toisen yhteismetsän alueet liitetään toiseen, yleensä isompaan yhteismetsään. Myyntilupa voidaan myöntää vain perustellusta syystä. Yhteismetsien yhdistämisestä säädetään sekä yhteismetsälaissa että kiinteistönmuodostamislaissa.. Jos sellaista ei ohjesäännössä ole, pykälä voidaan sinne lisätä osakaskunnan kokouspäätöksellä. Osakaskunnan kokous voi myös antaa suostumuksensa yhden osakkaan osuuksia vastaavan alueen erottamiseen. Lisäksi muutettu ohjesääntö on vahvistettava Suomen metsäkeskuksessa. Toinen tapa on hakea maaja metsätalousministeriöstä lupaa yhteismetsän myymiseen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa liitetyn yhteismetsän osakkaat tulevat aiempien osuuksiensa euromääräistä arvoa vastaavin osuuksin osakkaiksi toimintaansa jatkavaan yhteismetsään. Tällöin myyjinä eivät ole yksittäiset osakkaat, vaan yhteismetsän osakaskunta. Uudet, vuodesta 2003 alkaen perustetut yhteismetsät voivat päättää yhteismetsän jakamisesta kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi osakaskunnan kokouksessa, kunhan asiaa kannattaa vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneista äänistä. Yleensä pieni yhteismetsä yhdistyy isomman kanssa – sellaisen, jonka hallinto toimii hyvin ja pitkäjänteisesti. Osakkaille jakaminen edellyttää uudessa yhteismetsässä, että menettelyn mahdollistava pykälä löytyy yhteismetsän ohjesäännöstä. Maanmittauslaitos hoitaa yhdistämisen yhteismetsien sopimuksen ja hakemuksen perusteella. Vanhat yhteismetsät tarvitsevat jakamiseen osakaskunnan kahden kolmasosan enemmistöpäätöksen ja luvan maaja metsätalousministeriöltä. Uusissa yhteismetsissä osakaskunta voi jakaa alueet osakkaille omistusosuuksien suhteessa. Yhteismetsä säilyy, mutta osuuksien omistajuus muuttuu. Myynti edellyttää vähintään kahden kolmasosan enemmistöpäätöstä osakaskunnan kokouksessa. Yhteismetsiä voi yhdistää Uusi ilmiö on yhteismetsien yhdistäminen
Ohjeita löytyy hyvin netistä. Ne siementävät uuden taimikon. . Siten saamme tehtyä pienen kulojatkumon. Metsäasiantuntijat avustavat suunnittelussa. SEURAAVASSA pieniä tekoja, joilla voi vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Saamme samalla suojaa ja pesäpaikkoja riistalle. Niin tämäkin. Sodan seurauksena kriittisten raaka-aineiden hinnat nousevat nopeasti lähes poikkeuksetta. OJITETUILLA turvemailla kannattaa välttää tarpeetonta kunnostusojitusta ja uudistushakkuissa minimoida haitallinen vesistövaikutus. KUN jätämme säästöpuita hakkuualalle, ne jätetään ryhmiin, joissa on esimerkiksi pieniä kuusia kasvamassa isomman puuston alla. Jos alueella on tarpeen tehdä maanmuokkaus, tehdään se kääntömätästämällä. Metsänomistajana odotan myös sahatavaran hinnan nousevan. Mikäli alueella on metsäkanalinnuille mahdollisesti sopivia soidinalueita, tehdään harvennushakkuu siten, että siitä tulee mahdollinen uusi soidinalue. Vehnän hinta nousee varmasti. Toinen hyvä paikka säästöpuille on laajentaa metsälain kymppipykälän alueita jättämällä säästöpuut niiden reunoille. l Tehdään pieniä ja hyviä tekoja Karummilla paksuturpeisilla kasvupaikoilla ei muokkausta kannata tehdä lainkaan. Harvennushakkuissa säästetään kaikki raidat ja mahdollisimman paljon leppiä ja haapoja. Niin tulee käymään nytkin, tai on jo käynyt. Tehdään pieniä hyviä tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia. Eri linnuille tehdään erikokoisia pönttöjä. Merkittävä osa noususta johtuu varastojen kasvattamisesta, osa todellisesta kysynnän kasvusta. Pajut kukkivat keväällä ensimmäisenä ja ovat tärkeä ravinnon lähde kimalaisille. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C LÄHES kaikki kolumnit alkavat Ukrainan sodalla, sen vaikutuksilla ja seurauksilla. Mikäli kohde on vielä märkä painanne, aina parempi. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9245_.indd 51 9245_.indd 51 11.3.2022 15.49 11.3.2022 15.49. Keskeisten metallien – nikkelin, teräksen, kullan ja harvinaisten maametallien – hinnat nousevat. Puunpätkiä ei ole tarkoitus polttaa loppuun, vaan saada ne kohtuullisesti hiiltymään. Pääosa suomalaisista metsänomistajista ei peri metsästysvuokraa, mutta vuokraa voi edellyttää maksettavaksi linnunpönttöjen asentamisella omaan metsään ja niiden kunnosta huolehtimisella. Useimmat metsästysseurat varmaankin hyväksyvät asian. Näin olemme saaneet järjestettyä lapsille tai lapsenlapsille iloisen tapahtuman. Jätetään alueelle alle tukkikokoisia, hyvälaatuisia mäntyjä siemenpuiksi. Kun metsäpalot ja metsien kulotukset ovat vähentyneet, voi metsäpaloista riippuvaisten hyönteisten, sienten ja muiden lajien säilymistä todennäköisesti edes hieman helpottaa polttamalla märkänä aikana muutamia runkoja hakkuuaukolla. Katajia ei raivata ja pajut säästetään metsätaloudessa aina kun mahdollista. Mikäli alueella, vaikkapa metsätien varressa, on tapana pitää nuotioita, teemme ne aina hieman eri paikkaan. Harvennushakkuissa tehdään aina tekopökkelöitä, jotka ovat tulevia lintujen pesäpuita ja samalla tulevaa lahopuuta. Karummilla paksuturpeisilla kasvupaikoilla ei muokkausta kannata tehdä lainkaan. Yleensä pitkäksi ajaksi. Jätetään ne pysyvästi hakkaamatta. Harmittavasti tutkimuksia teoista en juuri tunne. Linnunpönttöjä tekemällä korvaamme liian pientä pystylahopuiden määrää. Teetetään tekopökkelöitä eri puulajeista ja erikokoisista puista. Samoin käy energialle, kuten öljylle
KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,65 . 45,84 . Ensiharvennus 14,68 . 67,14 . 19,67 . 17,74 . 17,00 . 20,85 . Tämä ajaa korjuuja kuljetuskapasiteetit tiukoille. 19,52 . 44,89 . 44,18 . Harvennushakkuu 55,56 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,99 . 19,79 . Harvennushakkuu 55,77 . Koska tuontikoivua on päätynyt sellutehtaisiin ja tuontihaketta niin sellutehtaisiin kuin lämpölaitoksiin, kotimaisen puun tarve lisääntyy sekä metsäteollisuudessa että energiantuotannossa. 38,09 . 68,17 . 39,22 . 65,60 . 20,05 . 17,61 . 57,37 . 66,78 . 17,44 . ”Mitään hätiköityä ei nyt kannata tehdä.” Sami Karppinen TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 9246_.indd 52 9246_.indd 52 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. 14,10 . MTK:n mukaan suurin haaste teollisuudelle tulee olemaan koivukuitupuun hankinta, mutta asian ratkaisuista on tihkunut metsäyhtiöiltä vasta vähän tietoa. 55,59 . 13,70 . 46,81 . 17,58 . 38,14 . 13,38 . Uudistushakkuu 66,46 . 19,32 . 13,30 . 21,23 . 67,16 . 22,17 . 17,30 . 18,20 . 18,26 . 20,94 . 17,89 . 42,09 . 14,20 . 43,80 . 16,87 . ”Yhtäkkiä pitäisi paikata suuret määrät koivukuitua ja energiapuuta, jotka LÖYTYYKÖ RÄSTIKOHDETTA ENERGIAPUUKSI. 19,28 . 16,57 . 19,49 . Ensiharvennus VIIKKO 9 KOTIMAAN puumarkkinoiden ykköskysymyksiä tulee lähiaikoina olemaan, mistä hankitaan korvaava puu Venäjältä tuodulle koivukuitupuulle ja hakkeelle. Uudistushakkuu 63,94 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,99 . Harvennushakkuu 54,17 . 57,01 . Venäjältä tuodun hakkeen korvaaminen lisää kotimaisen energiapuun kysyntää. Ensiharvennus 40,88 . 68,38 . 17,80 . Uudistushakkuu 66,19 . 17,48 . Puumarkkinoiden kannalta vielä nopeammin eteen tulee kysymys venäläisen energiahakkeen korvaamisesta. Tämän kevättalven lämmityskaudesta lämpölaitokset vielä selviävät, mutta niiden on jo nyt kiirehdittävä suunnitelmissaan ensi syksyä varten. 18,32 . 17,77 . 19,73
l Metsälehti Makasiini 53 9246_.indd 53 9246_.indd 53 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. 41,85 . 58,64 . Uudistushakkuu 62,88 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Energialaitokset saavat poltettavaa haketta muun muassa hakkuutähteistä. 14,20 . 48,54 . 17,94 . Uudistushakkuu 52,19 . ”Mitään hätiköityä ei nyt kannata tehdä.” Kuljetusmatkat etelän laitoksille pitkiä Pääosa polttoon päätyvästä metsähakkeesta on harvennushakkuissa kerättävää pieniläpimittaista puuta tai päätehakkuiden jäljiltä kerättäviä hakkuutähteitä. 17,20 . 19,48 . Ensiharvennus 9,40 . ?. 18,12 . 67,41 . 19,71 . 13,02 . 17,56 . Uudistushakkuu 58,97 . Uudistushakkuu 64,17 . 18,11 . 45,34 . Energiapuukohdekeskittymistä kertova kartta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta ja on avoin myös metsänomistajien katsottavaksi.. 53,58 . Rannikolla sijaitsevien voimalaitosten kotimaista hakkeenhankintaa rajoittavat pitkät kuljetusmatkat sisämaasta, joten ne ovat käyttäneet esimerkiksi Baltiasta kuljetettua tuontienergiapuuta. 14,28 . 14,73 . Harvennushakkuu 57,35 . 18,72 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,29 . 16,97 . 18,00 . Harvennushakkuu 53,03 . Harvennushakkuu 52,60 . 56,20 . 18,70 . 15,51 . 57,57 . 56,51 . 15,54 . Konsulttiyritys Afryn vuosi sitten tekemän metsähakeselvityksen mukaan suurinta niukkuutta kotimaisesta energiapuusta on Eteläja Länsi-Suomessa. 48,07 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,15 . 17,25 . 16,79 . Ensiharvennus 14,23 . ovat molemmat pieniläpimittaista puuta. 19,01 . 18,57 . 14,62 . Metsäkeskuksen kartalle päässeet energiapuukohteet on haarukoitu pinta-alaltaan ja sijainniltaan niin, että niiden korjaaminen olisi käytännössä mahdollista. 53,96 . 16,89 . Itäja Pohjois-Suomessa riittää Afryn mukaan sen sijaan hyvin kotimaista energiapuuainesta myös kasvaviin tarpeisiin. 17,85 . 15,23 . NOUSUSSA ?. 18,59 . 17,53 . 16,11 . 20,37 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,52 . 19,21 . Kartalle on koottu nuoren metsän hoitokohteita tai ensiharvennuskohteita, joilta todennäköisesti kertyy korjattavaksi energiaksi kelpaavaa pienpuuta. 19,41 . Energiapuun lisähankinnan suhteen suomalaiset lämpölaitokset ovat hyvin erilaisessa asemassa. 53,10 . 19,71 . Karttusen viesti metsänomistajille on, että puukauppojen kilpailuttaminen on muuttuvassa tilanteessa entistä tärkeämpää. 19,72 . Harvennushakkuu 50,94 . 64,36 . 22,02 . 20,69 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,14 . 47,72 . Metsäkeskuksella kartta energiapuukohteista Suomen metsäkeskus julkaisi viime syksynä tuoreen kartan mahdollisista energiapuukeskittymistä. 63,31 . 61,77 . 66,34 . 15,88 . Harvennushakkuu 47,96 . 18,98 . Uudistushakkuu 66,19 . Uudistushakkuu 62,07 . 16,93 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,34 . 20,59 . 49,85 . 17,35 . Mahdollisia energiapuukeskittymiä on koko maassa lähes 60 000 hehtaaria, joten potentiaalia kotimaisen metsähakkeen tuotannon lisäämiseen on. 13,95 . 63,38 . 17,36 . Tuore aineisto kiinnostanee nykyisessä tilanteessa monia energiaja metsäalan toimijoita. LASKUSSA . 15,53 . 17,76 . 18,32 . 17,79 . Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,88 . 20,96 . Ensiharvennus 12,62 . 64,95 47,29 . 63,71 . Puunkorjuun ja -kuljetuksen kapasiteetit nousevat haasteiksi”, arvioi MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Kuivanut hakkuutähdekasa voidaan hakettaa paikan päällä metsäautotien varressa. 38,91 . 18,71 20,21 . 12,71 . 21,72
Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. l VALTTERI SKYTTÄ Omatoimisen puunajon sijaan pystykauppa PÄÄTEJA YLISPUUHAKKUUTA KANTA-HÄMEESSÄ PUUTAVARALAJI KANTOHINTA €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYYNTITULO, € Kuusi kokorunko 64,30 606 38 966 Kuusi lahokuitu 12 31 372 Mänty kokorunko 62,20 110 6 842 Koivutukki 42 21 882 Koivukuitu 21 70 1 470 Muu kuitu 12 13 156 Hakkuutähteet 1,6 (€/kuusiainespuukuutio) 368 589 Yhteensä (arvio) 851 (ainespuuta) 49 277 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Tarjouksia tuli kuusi kappaletta. Idea kuitenkin hylättiin, ja puut myytiin pystykaupalla. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJAN ja metsänhoitoyhdistyksen välinen tuumailu vuodenvaihteessa johti siihen, että kaupaksi päätettiin laittaa metsätilan huonokuntoisimmat päätehakkuumetsät. Kuusivaltaisen ja kesällä korjattavan 2,2 hehtaarin kokoisen päätehakkuukuvion lisäksi kauppaan sisältyy runsaan hehtaarin verran sekalaisen ylispuuston poistoa luontaisesti taimettuneelta alueelta. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Lisäksi korkeaksi noussut polttoaineen hinta vähensi laskelmissa omatoimisen korjuun houkuttelevuutta. Pystykauppa on puukaupan yleisin muoto: siinä puunostaja vastaa puiden kaadosta ja kuljetuksesta. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9246_.indd 54 9246_.indd 54 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tiedot kerätään viikoittain. Kaupat solmittiin helmikuussa ison metsäyhtiön kanssa. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ylispuiden kaato on merkitty tehtäväksi talvella, mutta korjuu oikein kuivalla kesäkelillä voi myös olla mahdollista.. Suuren mottimäärän ajaminen omalla kalustolla olisi ollut metsänomistajalle työlästä. Kauppa solmittiin kuusen ja männyn osalta kokorunkohinnalla. Omatoiminen metsänomistaja harkitsi kyseisten hakkuukohteiden osalta myös sitä, että metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu olisi tehnyt kaatotyöt ja metsänomistaja olisi ajanut itse puut tienvarteen
Tieto HCV-merkinnästä yllätti myös myyjän ja välittäjän, sillä lahopuun määrä oli vähäinen. Tilaa myynyt kuolinpesä hyväksyi parhaan, yhteismetsältä tulleen tarjouksen. JU SS I SA LO M Ä KI Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9246_.indd 55 9246_.indd 55 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. Koska maastotarkastusta ei runsaan lumen vuoksi voitu tehdä, ostaja perui tarjouksensa. KUUKAUDEN TILAKAUPPA RUNSASPUUSTOISELLA metsätilalla Pohjois-Karjalassa oli avoimen Metsään.fi-metsävaratiedon mukaan huomattavia hakkuumahdollisuuksia. Ostajalle oli kerrottu puukauppatarjouksen yhteydessä, että alueelta on löytynyt lahopuustoa ja että osalla tilaa on HCV-merkintä (High Conservation Value). Kangasmaapohjaisen tilan kokonaispuusto oli 3 600 kuutiometriä, keskimäärin 250 kuutiota hehtaarilla. Osa vanhoista koivuista vaikutti lahovikaisilta. Metsälakikohteista ei metsävaratiedoissa ollut merkintöjä. Välittäjän mukaan puuston korkea ikä nostaa metsätilan hintaa, mutta vähentää kiinnostusta tarjousten tekemiseen. Kaupanteossa oli mutkia. Sieltä uusi ostaja löytyikin pian. Puukauppatarjous paljasti lahopuustoisen kangasmetsän HCV-merkinnän. l JUSSI SALOMÄKI HCV-merkintä toi pakit TILAKAUPPA POHJOISKARJALASSA PINTA-ALA 15 hehtaaria KEHITYSLUOKAT nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä 7,6 hehtaaria ja uudistuskypsiä metsiköitä liki 7 hehtaaria PUUSTO 3 600 kuutiota, josta puolet tukkia MYYNTIHINT A 103 000 euroa, 7 200 euroa hehtaarilta, 28 euroa kuutiolta Uusi ostaja metsätilalle löytyi, kun monimuotoista tilaa ryhdyttiin markkinoimaan luonnonsuojelujärjestöille. Uudistuskypsiä metsiköitä oli lähes 7 hehtaaria. Peruuntumisen jälkeen välitysliike markkinoi kohdetta luonnonsuojelujärjestöille. Se tarkoittaa, että alueella on mahdollisesti FSC-sertifioinnin määrittämiä luontoarvoja, jotka pitää ottaa hakkuissa huomioon. Kauppahintaan ostajan vaihtuminen ei juuri vaikuttanut. Myyntikohteeseen kuului 15 hehtaarin metsätilan lisäksi kaksi vapaa-ajan rakennusta. Uusi omistaja siirtää tilan suojeluun, rakennuksille tulee todennäköisesti retkeilyyn liittyvää käyttöä.. Kiinnostusta tilaan vähensivät rakennukset sekä valtapuuston korkea ikä. Myyntihinta oli 103 000 euroa
Kainuussa verrattain paljon kauppoja Lapissa kaupan keskikoko 55 hehtaaria metsämaata Koko maassa kaupan keskikoko 33 hehtaaria metsämaata Hintakerroin on kaikissa maakunnissa yli yhden Eja K-Pohjanmaalla kaupan keskikoko 24 hehtaaria metsämaata Satakunnassa verrattain vähän kauppoja 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 VAIKKA runsasluminen talvi on vaikeuttanut tilakauppaa, niin Hannu Liljeroos on kirjannut seurantaansa tälle vuodelle 162 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Uusia kauppoja on kertynyt alkuvuonna 215, ja myyty ala on 7 382 hehtaaria metsämaata. Helmikuun suurin kauppa tehtiin Äänekoskella, jossa Yhteismetsä Virta myi ja S-Pankin metsärahasto osti 122 hehtaaria lähes 900 000 euron kauppahinnalla. Keskimääräinen metsämaan hinta on 4 244 euroa hehtaarilla. Hausjärvellä ja Hyvinkäällä myynnissä olevien tilojen yhteisala on 850 hehtaaria. Ne ovat ostaneet tänä vuonna sata kohdetta, joiden osuus myydystä metsämaan alasta on 59 prosenttia ja kauppahintasummasta 63 prosenttia. Yhteismetsien piirissä tapahtuu paitsi laajentumista, myös luopumista. Osa ostaa lisää metsää, osa myy maitaan. Hausjärven yhteismetsä on luopumassa koko metsäomaisuudestaan. Kaupan keskikooksi tulee 34 hehtaaria. Taulukko on ajalta 1.8.2021–28.2.2022 eli se sisältää seitsemän viimeisen kuukauden kaupat.. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9246_.indd 56 9246_.indd 56 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. ”Osa yhteismetsistä luopuu, osa ostaa lisää ja uusia syntyy. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 22 18 277 19 31 146 43 7209 49 1,13 Satakunta 18 13 301 33 21 104 42 5646 54 1,17 Häme-Uusimaa 31 32 716 27 19 127 42 7492 59 1,22 Etelä-Karjala 32 28 582 37 14 100 35 4963 49 1,03 Kymenlaakso 40 27 664 22 12 125 40 6116 49 1,07 Pirkanmaa 80 76 2262 21 13 123 39 6661 54 1,25 Etelä-Savo 52 47 1215 29 15 124 42 6813 55 1,05 Eja K-Pohjanmaa 135 116 2740 23 12 99 26 3613 36 1,08 Keski-Suomi 88 71 2230 24 13 113 35 5430 48 1,07 Pohjois-Savo 85 78 3218 22 12 117 34 5769 49 1,05 Pohjois-Karjala 101 94 2744 22 15 124 33 5212 42 1,03 Kainuu 77 74 3229 20 10 95 24 3002 32 1,01 Pohjois-Pohjanmaa 149 119 4347 20 10 87 20 2520 29 1,04 Lappi 102 81 4436 24 10 72 18 1812 25 1,05 Koko maa 1012 874 28961 102 30 4244 41 Lisäys helmikuu 73 82 2579 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2021 28.2.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. ”Hintataso on jokseenkin sama kuin koko vuoden 2021 tilastossa, kun ottaa huomioon keskipuustot ja kauppojen maakunnittaisen jakautuman”, Liljeroos kertoo. l MIKKO HÄYRYNEN Hintataso säilynyt korkeana Yhteismetsien ala kasvaa. Pohjois-Karjalan tämän vuoden 19 kaupasta vain kaksi on myyty yksityiselle ostajalle. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on pitkään ollut vakaalla kasvu-uralla, noin 20 000 hehtaaria vuodessa.” Institutionaalisten sijoittajien rynnistys jatkuu
Osat ovat perua lukuisista puretuista koneista. Siihen on sovitettu Parkanosta löytyneitä osia puretusta Lännen kaivinkoneesta. Metsä-Ursuksen ruotsalainen ulottuvuus on puutavaranosturi, joka on lainattu Rottnen maineikkaasta Blondin-kuormatraktorista. Konemiehen erikoinen Mitä tekee konemies, kun vanhan nelivetotraktorin etuakselisto ei kestä metsäajoa. Kuormaimessa on nolla kaksiviitonen metsäkoneen koura, joten isokin puutavaranippu nousee kerralla kyytiin.” Kotipitäjän perua on traktorin perään liitetty telipyöräinen, naapurissa 1980-luvulla tehty metsäkärry. Ei tosin se malli, jolta kone päältä päin näyttää. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT JA VIDEO SAMI KARPPINEN URSUS C-385 Moottoriteho 82 hv 4-sylinteriä Iskutilavuus 4 562 cm3 Vaihteet 16+8 Hydraulinen pikavaihde Paino 4 040 kg Ensimmäiset Suomeen vuonna 1976 Valmistettiin 1975–83 Valmistusmaa Puola Hintataso säilynyt korkeana Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » ITSE TEHTY 9246_.indd 57 9246_.indd 57 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. ”Tämä on oikeasti Ursus C-385 vuodelta 1976, mutta joku on jostain syystä vaihtanut tähän konepellin toisesta Ursuksesta”, Salminen kertoo. MARKO Salmisen rouheaa luomusta voi luonnehtia kierrätysmetsäkoneeksi. Perustana on puolalaista tekoa oleva 1970-luvun Ursus. Mekaanista nivelakselia ei voi käyttää, koska Ursuksessa ei ole ajovoiman ulosottoa. Niinpä Salminen on miettinyt perään hydraulista vetomoottoria. Tässä sarjassa esittelemme metsänomistajien kehittelemiä koneita ja keksintöjä. Rouhean virtaviivainen metsä-Ursus on kierrätystä parhaimmillaan. Poistaa koko akselin ja tekee traktorista kuusipyöräisen metsäkoneen. Siinä on osia niin Puolasta, Ruotsista kuin Uuraisiltakin ja pikkuisen myös Parkanon suunnasta. ”Puomi yltää kuuteen ja puoleen metriin. Peräveto on vielä mietinnässä
Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Perinteikäs traktorivalmistaja päätyi vararikkoon viime vuonna. Rikkinäisen etuakselin ongelma Koneen suunnittelu ja rakentaminen luontuvat Salmiselta, joka päätoimenaan huoltaa ja korjaa kaikenlaisia autoa isompia koneita verstaallaan Uuraisilla. Varsinkin 1970ja 80-luvuilla niitä käytettiin myös Suomessa maatiloilla ja muun muassa turvekentillä vetotraktoreina. Ursuksen traktorituotanto olisi tänä vuonna juhlinut satavuotismerkkipäiviään, mutta tasavuotisjuhlat jäivät haaveeksi. Tässä tehtävässä Ursus palveli jo edellisessä elämässään tavallisena nelivetotraktorina. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. FI Valmistettu Suomessa 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » ITSE TEHTY 9246_.indd 58 9246_.indd 58 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. Hän kertoo ajavansa metsä-Ursuksella ainakin polttopuut joka talvi. Kolmannella kerralla päätin, että nyt tähän tulee muutos.” Konemiehen ratkaisu oli johdonmukainen. ”Ajoin tämän talliin, ja istututin ison mehtäkärryn perään. FI Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Salminen on myös metsänomistaja. Kun se oli kiinni, irrotin etuakselin kokonaan”, Salminen kertoo. Pari kertaa toin sen kotiin ja korjasin. Siinä hommassa se ei kuitenkaan ollut kaikkein nöyrin palvelija. Yhden talvikauden iltapuhteiden pajastelun tuloksena Ursus koki muodonmuutoksen. Kun etupyörä osui kantoon, tuulettajan siivet alkoivat hangata syyläriin. ”Yhden talvikauden iltapuhteet metsä-Ursuksen rakentamisessa kuluivat”, Marko Salminen kertoo. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. SUOMESSA tutuimmat Ursus-mallit valmistettiin sen aikaisen itäblokin yhteistyönä tshekkiläisen Zetorin kanssa osin tshekkien valmistamista osista. ”Traktorin etukehto oli jossain vaiheessa särkynyt eivätkä etuakselin kiinnikkeet metsässä ajaessa tahtoneet pysyä paikoillaan. Jos etuakselia ei saa kuntoon, otetaan se pois. ENSIMMÄISET Ursuksen traktorit valmistuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1922. Nyt koneessa on toimiva runko-ohjaus ja omintakeinen, mutta jämäkkä TRAKTORITUOTANTOA 99 VUOTTA URSUS -traktorit ovat puolalaista tekoa
Kerro meille, jos sinulla tai naapurillasi on kiinnostava keksintö, josta kannattaisi kertoa muillekin. Istuin pyörähtää lähes kitkatta henkilöäautosta lainatun laakerin varassa. ”Ei tämä ole myytävänä, millä minä sitten hakisin polttopuut metsästä.”. Alkuaan se oli hakkuukoneen takalasina, joka piti naarmujen vuoksi vaihtaa. Ota yhteys toimittaja Sami Karppiseen (sami.karppinen@metsalehti.fi) tai toimittaja Mikko Riikilään (mikko.riikila@metsalehti.fi). Henkilöauton pyörästä lainatun laakerin varassa kuljettajan istuin kääntyy kitkatta, jaloille on runsain mitoin tilaa molempiin suuntiin. Nosturi on pääosin rakennettu ruotsalaisen Rottnen osista. Ohjaamon katossa on avara kattoikkuna, joka helpottaa nosturin käsittelyä. Materiaali on 12 millin karkaistua polykarbonaattia, joka on mitoitettu kestämään hakkuukoneen ketjuluodin. Runko-ohjauksessa pyörät eivät käänny vaan koneen runko taittuu akselien välisestä nivelestä. Maastokelpoisuus ei kuulemma ole ongelma. Ikkuna on 12-millistä karkaistua polykarbonaattia Alun perin se oli moton ohjaamon takalasina. Kysymykseen, paljollako Ursus olisi ostettavissa, vastaus on yksivakaa. ”Hytti on alun perinkin ollut tilava ja siellä on ollut apukuljettajalle oma istuin. Käyntiäänessä ei ole mitään vaimennettua, vaan se ärähtää kuten vanhan maailman traktorin pitääkin. runkolukko, joka pitää koneen vakaana kuormattaessa. Turbokin toimii vain haalistuneena tekstinä. Taivaalliset näkymät Ennen kuin Salmisen miettimä perävaunun hydrauliveto joskus valmistuu, metsä-Ursus etenee kaksivetoisena metsätraktorina. Isopyöräinen ja tasapohjainen kone suoriutuu maastossa kuin maastossa, kunhan ei liian pehmoiseen aja. Konepelti on lainattu pykälää uudemmasta Ursuksesta. Ohjaamo vetää tilavuudeltaan vertoja nykyisille metsäkoneille. Korotin kattoa ja poistin pohjalta nostolaitteen kannen, jolloin ohjaamon pohja saatiin kokonaan tasaiseksi.” Mielenkiintoinen yksityiskohta on avara kattoikkuna. Metsä-Ursuksen ohjaamo on odottamattoman tilava. ”Pystyn seuraamaan ylös nostetun kuormaimen liikkeitä kattoikkunan kautta.” Kone-esittelyn lopuksi Salminen rytkäyttää Ursuksen käyntiin. Metsälehti Makasiini 59 9246_.indd 59 9246_.indd 59 11.3.2022 16.02 11.3.2022 16.02. l KERRO KEKSINNÖSTÄ! Metsälehti Makasiinissa esitellään tänä vuonna metsänomistajien kehittämiä koneita ja muita keksintöjä
”Sitten joutuu toteamaan, että ne alueet, joilla kantatavoitetta ei ole saavutettu, ovat aika lailla samoja alueita kuin aina ennenkin.” Toistuvaa aliarviointia Luken mukaan hirvikanta on muuta maata tiheämpi Lounais-Suomessa, koko eteläisellä rannikkoseudulla, Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella. ”Muutamilla alueilla käy jatkuvasti niin, että Luken kanta-arviota korotetaan taannehtivasti.” Hirvikanta-arvio koostuu useasta tekijästä, joten joidenkin arvioon vaikuttavien tekijöiden on pitänyt olla näillä alueilla pielessä. Hän korostaa, että ongelmat koskevat vain muuHIRVIMÄÄRISSÄ YHÄ HUOMATTAVIA EROJA Neljänneksellä hirvitalousalueista on toistuvasti pulmia kannanhallinnassa, MTK arvioi. Nyt maaliskuussa on seurattu tavoitteiden toteutumista, seuraavaksi keväällä on vuorossa ensi syksyn kaatomäärien suunnittelu. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA HANNU HUTTU 60 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » HIRVET 9281_.indd 60 9281_.indd 60 11.3.2022 16.25 11.3.2022 16.25. Sen mukaan Suomen metsissä liikkuvien sarvipäiden määrä on ollut viime vuodet hienoisessa laskussa. Hirvien kantahaarukka on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan nyt 70 000–93 700 eläintä. Vahinkoilmoituksista suuntaa kaadoille Hirvitalousalueille asetettiin viime keväänä kantatavoitteet kolmeksi vuodeksi. Silloin ollaan aika kaukana siitä, miten homman pitäisi hoitua”, Leskinen sanoo. Siitä kiitos metsästäjille”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen. Toistuvaa haastetta kannanhallinnassa on Leskisen mukaan noin neljänneksellä hirvitalousalueista. Hirvitiheys punoittaa yhä myös paikoin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. TUOREIN kanta-arvio hirvien määrästä valmistui maaliskuun alussa. Kanta-arviossa merkittävässä roolissa ovat muun muassa metsästäjien jahtikaudella ilmoittamat hirvihavainnot ja metsästäjien omat arviot jäävän hirvikannan suuruudesta. Ongelma on, että alueiden sisällä ja välillä on kannanhallinnassa huomattavia eroja. ”Muutamilla hirvitalousalueilla verotussuunnitelma on tehty aiemmin niin, että kantatavoitteen saavuttaminen ei ole ollut sillä mahdollista. Kolmasosalla alueista hirvien määrä on yhä kantatavoitetta suurempi. Hirviä on tällä hetkellä 70 000–93 700. Hirvitalousalueita on 59. Hirvikannasta uutisoidaan yleensä keskiarvoluku, mutta se on osoittautunut viime vuosina aliarvioksi. ”Suurimmassa osassa Suomea hirvikanta on saatu tavoitteiden mukaiseksi
Leskinen kehottaa metsänomistajia seuraamaan hirvien aiheuttamia puustovahinkoja ja hakemaan korvauskynnyksen ylittävistä vahingoista korvausta Metsäkeskukselta. Kun vahingoista on tietoa, hirvikannan verotusta pystytään kohdentamaan vahinkoalueille”, Leskinen sanoo.. Ne nakertavat silti koko hirvenmetsästysjärjestelmän uskottavuutta. Työkalusta toivotaan ratkaisua siihen, että hirvikantatavoitteet saataisiin mitoitettua metsätuhoihin nähden kaikkien hyväksymälle tasolle ympäri Suomen. Kannansäätelyssä ongelmia tutuilla seuduilla Metsälehti Makasiini 61 9281_.indd 61 9281_.indd 61 11.3.2022 16.26 11.3.2022 16.26. Kun kaatojen määrä tippui 10 vuotta sitten alle 40 000:n, hirvikanta pompsahti nopeasti nykyisen kaltaisista lukemista yli 100 000 yksilön. l Hirvitalousalueet Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2022 Miten käy ensi syksyn saalismäärän. 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Hirvisaalis edeltävän syksyn jahdissa Talvikanta syksyn jahdin jälkeen Lä hd e: Lu ke Hirveä Alueet, joilla hirvien määrä on yhä yli kantatavoitteen tai joiden kantatavoite on poikkeuksellisen suuri. UUTTA TYÖKALUA ODOTELLAAN HIRVILLE asetetuista kantatavoitteista huolimatta hirvikeskustelussa on yhä selvittämättä, mikä on sopiva hirvien määrä. ”Korvausten hakeminen on tärkeää, sillä korvausten määrällä on vaikutusta siihen, miten hirvikantaa verotetaan. Viime syksynä saalis oli noin 42 000 hirveä. Taloudellisessa mielessä hirvet aiheuttavat eniten vahinkoa syömällä ja katkomalla männynsekä rauduskoivuntaimia. Luonnonvarakeskus kehittää ensi vuodeksi työkalua, joka kertoo hirvitalousalueittain, miten erilaiset hirvimäärät näkyvät alueella metsätuhoina ja miten tuhot kohdistuvat eri puulajeihin. tamia alueita Suomessa. Sopiva siinä mielessä, että kannan koossa otetaan huomioon hirvien aiheuttamat metsätalousvahingot ja vaikutus puulajistoon monipuolisuuteen. Tänä talvena lunta on ollut runsaasti, joten hirvet ovat voineet pysyä paksussa lumessa paikoillaan energiaa säästääkseen – ja aiheuttaneet samalla merkittävää syöntituhoa ympäröivässä puustossa
Suomalaiselta tunturiylängöltä ison valkoisen pöllön voi talvella yhä löytää. TUNTURIEN VALKOINEN AAVE Ilmastonmuutos on romahduttanut äärimmäisen uhanalaisen tunturipöllön maailmankannan. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA » ›› 62 Metsälehti Makasiini 9263_.indd 62 9263_.indd 62 11.3.2022 15.24 11.3.2022 15.24
Nuori tunturipöllö istuu selänteen kivipaadella ja katselee minua hämärtyvässä illassa. Metsälehti Makasiini 63 9263_.indd 63 9263_.indd 63 11.3.2022 15.24 11.3.2022 15.24
Poljin peltotietä lähemmäksi ja uudella kiikaroinnilla tunnistin nuoren tunturipöllön. V V ÄHÄN yli viisikymmentä vuotta sitten pyöräilin Seinäjoen kaupunkiin rajautuvalla peltolakeudella. Ilmeisesti taantuma Venäjällä on samaa luokkaa. Tuoreimmat uutiset tundralta ovat kolkkoja. LUHTA » Vaikka ilmastonmuutos lämmittää nimenomaisesti napaseutuja, Pohjoismaissa lämpeneminen on maltillisempaa. Tällä vuosituhannella jokin muuttui. Tundra työntää pajua Pohjanmaan ja saariston talvipöllöt tulevat Venäjän tundralta. Sotien jälkeen tuntureilla ei kymmeniin vuosiin kasvanut valkoisen pöllön jälkikasvua, mutta tällä vuosituhannella niitä on pesinyt Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Suomessa kelvollista pesimäympäristöä on muutamia satoja neliökilometrejä. Samaan aikaan kun valkoisen pöllön maailmankanta hupenee, ne pärjäävät suhteellisesti paremmin kotoisilla tuntureilla. Lähestymiseni oli saanut sen kääntymään, joten valkoiseen tummaviiruiseen lintuun kasvoivat oranssit pöllönsilmät. Ikirouta sulaa ja maa puskee pajua ja muuta korkeaa pusikkoa. Laji määriteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi, eikä pöllön ampuminen käynyt kenenkään mielessä. Tunturipöllö rauhoitettiin 1962, ja niihin aikoihin täytetyn tunturipöllön lasisilmät tähystivät yhden jos toisen pohjalaisen maalaistalon olohuonetta. Tunturipöllö aloittaa pesimisen vain hyvänä myyräja sopulivuonna. Pöllön levinneisyys kiertää vanteena pohjoisnapaa ja linnut tekevät itä–länsi-suunnassa tuhansien kilometrien vaelluksia kulloisiinkin myyrämaisemiin. Katselin lintuja lumisella aukealla ja löysin ison peltopyyparven. Tunturipöllö puolestaan on matalavarpuisen aukean saalistaja, joten paras ympäristö vähenee. Pesivien parien määrä on keskimäärin vähentynyt, mutta pesimävuosia on jopa tiheämmässä. Hieno kokemus ei ollut ylen harvinainen. Jokaisesta tunturipöllöstä tuli uutinen ja jokainen keräsi satoja katsojia. Mutta nimensä mukaisesti tunturipöllö pesii myös Pohjoismaiden tunturiylängöillä. Pohjoismainen 64 Metsälehti Makasiini 9263_.indd 64 9263_.indd 64 11.3.2022 15.24 11.3.2022 15.24. Tarkkaan seurattu Kanadan ja Alaskan tunturipöllökanta on lyhyessä ajassa romahtanut kolmannekseen. Etelä-Pohjanmaan lakeuksien lisäksi ne olivat Jurmon kaltaisten merenluotojen vakiovieraita. Viime vuosituhannen loppuun asti eteläisessä Suomessa tavattiin joka talvi jopa kymmeniä valkoisia pöllöjä. Tällä vuosituhannella jokin muuttui. Ilta alkoi jo hämärtyä, kun kiikareihin osui harmahtava möykky ladon katolta
›› arktinen vyöhyke on levinneisyyden äärimmäisellä länsilaidalla. Näkyvä ja näkymätön Omien kokemusteni mukaan tunturipöllöjä piileksii nykyäänkin joka talvi Suomessa, mutta ne eivät pääse uutisiin eivätkä osu lintuharrastajien kiikareihin. Pystytän yksiöni, lämmitettävän teltan, niille sijoilleni ja seuraavana aamuna suksin pöllöjahtiin. Lapissa myyräja sopulivuodet toistuvat neljän tai viiden vuoden jaksoissa, mutta 2020 keväällä kannat romahtivat juuri lumien sulaessa. Vielä viime vuosituhannen lopussa Venäjän tunturipöllöt vaelsivat talvehtimaan Pohjanmaan peltolakeuksille. Kivien ja tuulenpieksämien rikkomassa lumimaisemassa se vaikuttaa Metsälehti Makasiini 65 9263_.indd 65 9263_.indd 65 11.3.2022 15.24 11.3.2022 15.24. Ladon katto oli ison siirtolohkareen veroinen tähystyspaikka. Viimeisen kerran Suomessa kasvoi tunturipöllön poikanen lentokykyiseksi kesällä 2015. Lähden maaliskuiselle pulkkavaellukselle etsimään valkoisia lintuja – en tunturipöllöä vaan riekkoja ja kiirunoita. Olen mielissäni vähätuulisen kelin jatkumisesta. Päivästä toiseen jatkunut tuulenmyräkkä tyyntyy, ja illan viimeisessä valossa keksin tunturipöllön isopäisen hahmon. Seuraavaa sopulipaljoutta odotellaan parin vuoden päähän. Se istuu tunturinyppylän ylimmälle laelle kasatun kivikeon päällä. Nykyvuosina jokainen peltopöllö kasvaa uutisaiheeksi. Ne liikkuvat niillä samoilla tunturiylängöillä, joilla ovat tämän vuosituhannen aikana pesineet. Muutaman tunnin kierroksen jälkeen nuori tunturipöllö löytyy, mutta lentää tuota pikaa kadoksiin. Kovemmissa tuiverruksissa pöllö kyyhöttää päiväsajan notkelmien varvikossa tai kivipaasien suojassa, joista sen havaitseminen on toivottoman vaikeaa
LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 9263_.indd 66 9263_.indd 66 11.3.2022 15.24 11.3.2022 15.24. Lumi valaisee lentävän tunturipöllön vatsapuolen
Haen matkaani tyhjän ahkion ja lähestyn pöllöä pulkassa maaten. Talven tuulet ovat nietostaneet puronotkoihin monta metriä paksun hangen, jonka alla sopulit elävät ikiomaa elämää. . l Siirtolohkareen varjossa kyhjöttävä tunturipöllön poikanen näyttää mytologian maahiselta. Kun pöllö hämärän tullen ponkaisee lentoon kiveltään, arvaan sen suuntaavan pyyntireissulle. Vuosien mittaan olen luikertanut samalla konstilla metson tai milloin minkäkin isokokoisen talvilinnun naapuriksi. Iltapäivällä löydän pöllön kivikkoiselta harjanteelta lähellä telttaani. Viimeinen pesintä onnistui Suomessa 2015. Tunturipöllöjä on kuvattu ympäristöhallinnon myöntämällä poikkeusluvalla. Tunturipöllö aloittaa pesimisen vain hyvänä myyräja sopulivuonna. Metsälehti Makasiini 67 9263_.indd 67 9263_.indd 67 11.3.2022 15.25 11.3.2022 15.25. Kaksi tuntia ja kolmesataa metriä myöhemmin tapitamme toisiamme likimain silmästä silmään. Lupa tarvitaan pesältä ja pesällä tapahtuvaan kuvaukseen. Potkin ja työnnän itseäni eteenpäin. Vaikka tunturipöllö karttaa pystynä pölkkynä näyttäytyvää ihmistä, se katselee litteää matelijaa paljon suvaitsevammin. Ehkä pöllö saalistaa kiirunoita. aaveelta, joka näyttäytyy tai muuttui näkymättömäksi milloin tahtoo. Ne yöpyvät lumikuopissa, niin että pää ja nokka pilkistävät näkösälle. Mietin sen ruokavaliota
Metsän terveysvaikutuksista mieleen nousee esilKarhunsammalella täytetty tyyny tuo metsän äänet ja tuoksun kotiin. Kerroin myös, että karhunsammalen vanha nimi on sudensammal. 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9251_.indd 68 9251_.indd 68 11.3.2022 15.31 11.3.2022 15.31. Suden piirsi Osma Tuormaa. Retkillä on tehty esimerkiksi sammalkasvokylpy-nimistä harjoitetta, jossa makuualustalla maaten kasvot painetaan sammaleeseen. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Karhunsammalen vanha suomalainen nimi on sudensammal, joten sammaltyyny sai sudenkuvan päällyskankaaseensa. Huomasin itsekin lapseni kanssa, että jo pelkästään sammalen koskettelu vaikutti suuresti mielialaan. Tutkimustuloksia on opittu viemään myös käytäntöön. PÄÄ TYYNYYN METSÄPOHJALLA eli kuntalla on tutkimusten mukaan hyviä terveysvaikutuksia. ”Kasvojen annetaan painua sammaleisiin tuntien, kuinka kasvojen pienet lihakset rentoutuvat, kuinka sammalten läpi on helppo hengittää ja kuinka vajotaan vihreään kosteaan hämärään, maan aromeihin, metsään itseensä”, Leppänen kertoo. Vastustuskykyä lisäävän mikrobialtistuksen lisäksi metsän hyvä vaikutus mieleen on toinen suosittu tutkimusten aihe. Tutkimuksista lukiessani mietin, voisiko metsänpohjan hyvät ominaisuudet tuoda omaan kotiin täyttämällä tyynyn karhunsammalella. Esimerkiksi päiväkodin pihaan tuodun kuntan on havaittu edistävän lasten vastustuskykyä sairauksille. Sipoossa maantieteilijä Marko Leppänen ja biologi Adela Pajunen vetävät terveysvaikutteisia metsäretkiä. Myös hyvä vaikutus mieleen on ollut retkillä nähtävissä. ”Eikös se tunnu aivan kuin sudenturkilta?” kysyin. Kerran retkeillessämme oli lapseni jostakin kovin harmistunut. Nykyisin metsäpohjan mikrobeja on opittu myös lisäämään alusvaatteisiin. Hän silitteli sammalta, ja harmistus oli tipotiessään. Samassa lapseni huudahti koiramme nimen, onhan koira suden sukua. Istahdimme sammalikkoon ja ohjasin hänet koskettelemaan karhunsammalmätästä. Onpa kehitetty näitä mikrobeja sisältävää terveysvaikutteista suihkettakin. Kun yönsä nukkuisi nenä sammaltyynyä vasten, niin eiköhän hyviä metsämikrobeja saisi ihan mukavasti! Pehmeä kuin suden turkki Sammalen hyviin vaikutuksiin tulee tutustuttua jo metsässä. Hänen mukaansa näin hengitysteihin saa valtavasti metsän hyviä mikrobeja
Keräsin metsästä sammalta, kuivasin sen ja sulloin tyynyn sisälle täytteeksi. Tyynykankaan läpi sammal tuntuu aikalailla samalta kuin metsänpohjan varvikko telttakankaan läpi. Kuin teltassa nukkuisi Sudensammaltyynyn tekeminen oli yksinkertaista. Kuivatettu sammal risahtelee ja rahisee varpujen lailla: tyyny tuo metsän äänet mukanaan. Niitä onkin mukava kuunnella unta odotellessa. Kun päänsä painaa sammaltyynylle, tuntuu kuin olisi käymässä levolle teltassa metsän keskellä. Sudensammaltyyny myös tuoksuu metsälle, mutta kuiva sisäilma vaimentaa Karhunsammal kasvaa tiiviinä kasvustoina. Jo pelkästään sammalen koskettelu vaikutti suuresti mielialaan. Metsälehti Makasiini 69 9251_.indd 69 9251_.indd 69 11.3.2022 15.32 11.3.2022 15.32. le sama kuin metsän vaikutuksessa vastustuskykyyn: mahdollisimman läheinen kosketus metsään on hyväksi. Karhunsammalen versossa on vahva varsi ja siinä neulasmaisia lehtiä
tuoksua jonkin verran. Karhunsammalen itiöpesäkkeet taas ovat antaneet aiheen monille murteissa käytetyille nimityksille, joiden tulkinta on selvä. Kuulemma maistuivat makeilta. Itiöpesäkkeitä täynnä oleva sammalikko näyttää pieneltä viljapellolta, joten myös nimitykset kyyhkysenlaiho ja kurjentouko on helppo ymmärtää. Muutaman vanhan tiedon mukaan lapset ovat syöneetkin itiöpesäkkeitä. Nykyaikana kansanomaiset kasvinnimet voivat antaa virikkeitä nähdä ja kokea metsä rikkaammin. Sammalen ja suden turkin pehmeys on sille ainakin nykyajan lapsia puhutteleva tulkinta. Itä-Suomen savolaismurteiden alueelta löytyy nimelle myös toinen muoto: hukansammal. Pehmeän sammalen silittely rauhoittaa mieltä samalla tavoin kuin koirankin silittäminen. Itiöpesäke näyttää pieneltä viljanjyvältä. Jonkin aikaa sudensammaltyynyä käytettyäni koin, että juuri tuoksu on siinä parasta. Tällä alueella sutta kutsutaan hukaksi. Lisäksi Kirsti Aapala Suomen murteiden sanakirjan toimituksesta on antanut tietoja juttua varten.. Taisin siis huomata kokemuksellisesti ne metsän terveysvaikutukset, joista tutkimuksetkin kertovat. Kyyhkysenlaihoa ja kurjentoukoa Kasvilajilla voi olla useita kansanomaisia nimiä. l 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9251_.indd 70 9251_.indd 70 11.3.2022 15.32 11.3.2022 15.32. Kun sen ottaa vasta nukkumaan mennessä sisälle, on tuoksu voimakkaimmillaan. Sammalentuoksu tuntuu ikään kuin hyväilevän hengitysteitä. Nimen alkuperälle tuskin löytyy yksiselitteistä selitystä. Suomen murteissa sudensammal on laajimmalle levinnyt karhunsammalen nimitys. Vastaavanlaisia nimiä on lukuisia. Sammalentuoksua voi lisätä jättämällä tyynyn päiväksi kosteaan ulkotilaan. Nimi sudensammal on aiemmin ollut karhunsammal-nimen ohella käytössä myös kirjakielessä, ja siihen voi törmätä yhtä hyvin vanhassa metsänhoidon oppaassa kuin kansatieteellisessä teoksessakin. Niinpä itiöpesäkkeellistä karhunsammalta voi sanoa vaikkapa hiirenkauraksi, harakankauraksi, kyyhkysenrukiiksi tai käenohraksi. Suomen kasvisto -kirjojen tekijä Elias Lönnrot on todennut, että vaikka nimet voivat olla lajien suhteen epätäsmällisiä, ne kuitenkin ”antavat jotain johtoa Suomalaisten mielialasta kasveja suhteen kuin monesta muustaki lähellisestä seikasta”. Jutussa on hyödynnetty Suomen murteiden sanakirjaa (Kotimaisten kielten keskus)
Tuoreen sammalen lehdet siirottavat varresta sivullepäin, mutta kuivuessaan ne painautuvat vartta vasten. Karhunsammaltyynyllä nukkuessa kuivan ja kostean sammalen ominaisuudet tulevat tutuksi. Karhunsammal kuivuu muovilaatikossakin hyvin, kunhan sitä pöyhii muutaman kerran. Sammalen keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Muitakin lajeja voi toki kokeilla. Sammalta on metsässä kerättävä täytettävän tyynyn kokoon nähden noin 4–5-kertainen määrä. Karhunsammalen versossa on vahva varsi, siinä neulasmaisia lehtiä. Sammal menettää samalla hiukan pehmeyttään ja menee kasaan. Sammalen joustavuus palautuu pitämällä tyynyä kosteassa ilmassa. Karhunsammalta on helppo kerätä, sillä se nousee tuppaina maasta käsin vetämällä. KUIVUTTUAAN varsi myös katkeilee helpommin kuin tuoreena. Se saattaa johtua varsien katkeilusta. TEE NÄIN SUOMESSA kasvaa useita karhunsammallajeja. Ne kasvavat tiheinä mättäinä. Tyynyn täyttämiseen sopivin on suurikokoisin laji, korpikarhunsammal, sillä sitä on helpointa kerätä. Muutaman vuoden vanha hakkuuaukea voi olla keruuseen sopivin paikka, sillä karhunsammal ryöpsähtää usein hakkuun jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Metsälehti Makasiini 71 9251_.indd 71 9251_.indd 71 11.3.2022 15.32 11.3.2022 15.32. KORPIKARHUNSAMMALEN varret voivat kasvaa jopa 40 senttiä pitkiksi. Sammalen kuivuttua siihen jääneet multapaakut on helppo rikkoa, jolloin ne varisevat laatikon pohjalle. Kun pään painaa aivan rutikuivaa karhunsammaltyynyä vasten, voi kuulla pientä risahtelua. Tyyny kannattaa täyttää melko täydeksi, sillä sammal painuu tyynyä käytettessä
Stora Enso Asiakaspalvelu p. 8–16) storaensometsa.fi Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein Voita elämysloma Järvisydämen maisemasviitissä 9252_.indd 72 9252_.indd 72 10.3.2022 19.46 10.3.2022 19.46. Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta. Hyödynnä alkuvuoden parhaat puukauppaja asiakasedut. Osallistut arvontaan tekemällä kampanja-aikana 1.3.–31.5.2022 Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen. 020 461 478 (ark. Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Tänä aikana metsätiloilla on ollut omistajina keskimäärin kuusi sukupolvea, hoidettu kaksi metsän kiertokulkua ja yhtiö on kasvanut maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Hyvän metsänhoidon kunniaksi arvomme asiakkaidemme kesken 3 kpl elämyspaketteja maisemasviittiin Rantasalmen Järvisydämeen
PÄÄTIN KIRJOITTAA AJASTA , jota tässä nyt elellään. Mutta kun ei pelollekaan sopisi valtaa antaa, koska sitä lietsoessaan tämä muuan mulkvisti onnistuu tavoitteissaan. Kirkkaana pakkaspäivänä ne olivat Rautavaaran ylle ilmestyneet ja pudottaneet jokusen paukun periaatteessa melko heppoisia tuhoja aiheuttaen. Itse olen sen sellaiseksi solminut ajattelemalla vähän kaikenlaista ja montaa asiaa liiankin kanssa. Hetkittäin tuntuu käsittämättömältä ajatella, että esimerkiksi Kuopion kaupunkia mou– karoitiin kahdeksan vuosikymmentä sitten samalla tavalla kuin nyt eräitä isompia savuja Ukrainassa. EDELLISESTÄ JAARITTELUSTA on helppoa huomata, kuinka solmussa olen tuntojeni kanssa. Silloin sitä osaa arvostaa rauhaa vallan eri tavalla kuin ennen. Se on hyvä. Siksipä lahjoitan tästä kolumnista saamani palkkion ukrainalaisten auttamiseen. Ja toisaalta myös pelätä sen menettämistä. Kansakoulun halkoliiteri siinä oli mennyt päreiksi ja sen mukana koululla halkoja hakkaamassa käyneen ukkopolosen työkalut – eli huonoteräisen kirveen ja pokasahan, jonka katkennut terä oli paikattu rautalangalla. Autetaan. Sieluni on kuin tippaleipä. Tai no. Ukrainan sotaa sekä sen herättämiä pelkoja ja epätietoisuutta. Lahjoituksia parempia konsteja en ole toistaiseksi keksinyt. Olisin voinut kirjoittaa jostain hilpeämmästäkin, mutta ei irronnut. Päivästä toiseen olen miettinyt, kuinka voisin heitä parhaiten auttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sodan kauhuissa ja kurimuksissa parhaillaan elävien ihmispoloisten vähättelyä. Lahjoituksia parempia konsteja en ole toistaiseksi keksinyt. SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Metsälehti Makasiini 73 LUONNOSSA » KOLUMNI 9253_.indd 73 9253_.indd 73 11.3.2022 15.22 11.3.2022 15.22. Yhtenä yönseutuna havahduin muistamaan, että talvisodan aikaan Neuvostoliiton pommikoneet pyörähtivät myös Rautavaaralla eli tuossa naapurikylällä. Todennäköisesti punalentäjät tyhjensivät isompien kaupunkien pommituksista ylijääneet lastinsa korpipitäjään hetken mielijohteesta. Niin kuin nyt vaikka siitä ajasta, jolloin Suomi on edelliset sotansa käynyt. Väistämätön fakta ja tapahtuneet tosiasiat ovat siinä mielessä armollisia, että ne eivät muutu märehtimällä miksikään. Ei tietenkään samalla tavalla, mutta kuitenkin. Tiedätte kyllä, mitä tarkoitan. Nykyisten lisäksi olen kerrannut kaikkea sitä, mitä olen osunut vuosien juoksussa kuulemaan menneistä. Ihan jo siksi, että tavallaan he nyt kärsivät myös meidän edestämme.. KAIKISTA KARKEIMMIN sota koskettaa aina pientä ihmistä, joka joutuu idioottien, oman perseensä turvaamiseksi armeijoita luoneiden ja niitä liikuttelevien hallitsijoiden vuoksi hiekanjyväseksi historian myllyyn. Noin paperille laitettuna menetykset eivät olleet kovin suuret. Ei missään määrin, ei. Aikalaiset kuitenkin muistelivat halonhakkaajan silmistä valuneen kyyneleitä. Oikeasti. Ne ovat raskaita asioita – kysymysmerkin alla ja jatkuvassa kammossa eläminen on korventavaa. Sosiaalinen media ja tänäinen tiedonkulku tuovat sodan erityisen lähelle. Ne tarinat liikkuvat sekä taistelutantereilla että kotirintamilla. l Autetaan Päivästä toiseen olen miettinyt, kuinka voisin heitä parhaiten auttaa. Autetaan heitä. Autetaan
Vuori otti idean tosissaan, palkkasi voimistelurenkaiden tekijän ja lopetti koodarin hommat. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9254_.indd 74 9254_.indd 74 11.3.2022 15.19 11.3.2022 15.19. ”Se ei ole ihan sama, tuleeko raaka-aine Suomesta vai Venäjältä. Nykyään Lempäälän Ideaparkin viereisessä toimitilassa valmistuu renkaiden ohella puolapuita ja niiden lisäosia, leuanvetoja trapetsitankoja sekä oheistuotteena lastensänkyjä. Tuotteet myydään suurelta osin verkkokaupassa, kuten vaimon isä ideoi. Hän olisi halunnut ostaa voimistelurenkaat, mutta sellaisia ei löytynyt vuonna 2014 mistään. ”Se ei ole ihan sama, tuleeko raaka-aine Suomesta vai Venäjältä.” Toimitusjohtaja Mika Vuori (vas.) vastaa tuotesuunnittelusta yhdessä tuotekehitysvastavan Mikko Männistön kanssa. Muutamaa vuotta myöhemmin tuotevalikoima laajeni. Alkuun yritys keskittyi voimistelurenkaisiin. Kaikissa raaka-aineena on kotimainen koivu. Vuotta myöhemmin vuonna 2015 aloitti toimintansa Suomen voimistelutuote. MIKA VUOREN appiukkoa harmitti. Tuotteiden päämarkkina on Suomessa, mutKOODAUS VAIHTUI VOIMISTELURENKAISIIN Kotimainen koivu taipuu voimistelutuotteiksi Lempäälässä Ideaparkin kupeessa. Appi ehdotti, että voimistelurenkaita kannattaisi alkaa myydä verkkokaupassa. Isolle osalle valmistus Suomessa suomalaisesta puusta on tärkeää”, kertoo Suomen voimistelutuotteen toimitusjohtajana työskentelevä Vuori
Halutut ominaisuudet saadaan pintakäsittelyllä sekä materiaalivalinnalla. Vanerilevyt sahataan pienemmiksi ja syötetään CNC-työstökeskukseen, joka työstää tuotteet automaattisesti haluttuun muotoon. Vähintään vuoden varasto Vaneria käytetään esimerkiksi puolapuiden reunapaloihin ja lisäosiin. Tämän jälkeen tuotteet hiotaan koneellisesti ja viimeinen silaus tehdään hiomaverkolla käsityönä. ta hieman alle kolmasosa myynnistä tulee Ruotsista ja Tanskasta. ”Teemme aina vähintään vuoden varaston itsellemme. Yksin voimistelurenkaita syntyy yrityksen tiloissa viitisenkymmentä päivittäin. ”Olemme päätyneet massiivikoivuun ja koivuvaneriin, mitkä ovat todella lujia ja kestäviä”, Vuori kertoo. Massiivikoivu menee alihankkijalle, joka valmistaa siitä puolapuihin puolat. Ne tulevat Voimistelutuotteelle valmiiksi höylättyinä ja maalattuina. Mikko Männistö viimeistelee maalaukseen meneviä puolapuun reunaosia. Myös voimistelurengas syntyy vanerilevystä. Tuotteita menee paljon yritysten toimitiloihin, kouluihin sekä koteihin. Kysyntään pystyttiin vastaamaan, kiitos periaatepäätöksen. ”Se on ollut huvittava ilmiö. Voimistelurenkaat viimeistellään käsityönä. Hionnassa apuna käytetään myös koneita. Metsälehti Makasiini 75 9254_.indd 75 9254_.indd 75 11.3.2022 15.20 11.3.2022 15.20. Siellä alkuperä ei samalla tavalla paina kuin kotimaassa. Maalattavat ja pinnoitettavat tuotteet lähetään maalaukseen erikoistuneeseen yritykseen. l Voimistelurenkaat valmistetaan vanerilevystä. Koronavuonna yrityksen liikevaihto kasvoi lähes kolmanneksen, sillä ihmiset halusivat kuntoilla kotona ja hankkia lapsille tekemistä. Mitä enemmän puhuu Suomesta ja suomalaisuudesta, sitä huonommin se Ruotsissa vetoaa.” Vaneria ja massiivipuuta Vuori vastaa yhtiökumppaninsa Mikko Männistön kanssa tuotteiden suunnittelusta. Päivässä renkaita syntyy viitisenkymmentä paria. Esimerkiksi Ruotsin markkinoilla joudutaan jopa häivyttämään tuotteiden suomalaisuutta. Sitä kuluu vuodessa useampi rekkakuormallinen. Asiakkaille tuotteet toimitetaan osina. Tässä hiotaan puolapuun reunapalaa. Olimme siinä kohdassa aika hyvissä kantimissa.”. Tuotteiden on kestettävä treenien tuomaa rasitusta, jatkuvaa käsittelyä ja puhdistamista. Siihen ajetaan ensin CNC-työstökeskuksessa renkaan muoto, joka pyöristetään. Koivuvanerin yritys ostaa Koskiselta sekä Metsä Woodilta ja työstää itse Lempäälässä
» PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA TEIN Tapion uudesta suometsien koulutusmateriaalista (suometsaosaaja.fi) huolestuttavia havaintoja: 1) Missään en havainnut suositusta ojitustiheydestä. Kehitämme toimintaamme ja haemme kasvua. 9255_.indd 76 9255_.indd 76 11.3.2022 15.15 11.3.2022 15.15. Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja sujuva suomen sekä englannin kielen taito ja ansioksesi luetaan ruotsin kielen taito. Siv ut 22– 23 KY LM ÄÄ KY YTI Ä PER JAN TAI NA 18. Rooli on uusi ja toimenkuvan sisältö muokkaantuu osittain valitun henkilön osaamisen ja näyttöjen mukaan. Mikäli kiinnostuit, hae tehtävään 27.3.2022 mennessä edellä mainitun linkin kautta. LOK AKU UTA 202 1 . Vanha noin 40 metrin sarkaleveyshän on liian suuri, ja siksi nykyään käytetään 25–30 metrin sarkaleveyttä ja ojitusja ajouraojitusmätästyksessä jopa 20 metrin. 9) Yleistiedoissa pitäisi olla tilastoja, paljonko Suomessa on ojitettu turvemaita, paljonko näin on saatu lisää puuta, paljonko hehtaareita on kiireellisen kunnostuksen tarpeessa ja miten turvemaiden kasvu edelleen taantuu, jos ojituksien perkauksia jätetään hoitamatta nykyiseen tahtiin. Jos lukuja ei ole, silloin ei pitäisi tehdä pitkälle meneviä suosituksia tai ohjeita, joiden peruste on vain luulo tai toive. Vertailuna olisi oltava muun muassa se, että luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia 0,2–0,3 kg/ha/v, kun turvemaalla ojituksella ja tuhkalannoituksella hyvään kasvuun saatu metsä kasvaa 6–17 m3/ ha/v eli sitoo 5–15 tn/ha/v. Ppa:n heikkoutena on se, että riukumetsissä se johtaa liian suureen runkolukuun ja karsiintumiseen ja tykkytuhoalttiiseen honteloitumiseen. VELI-JUSSI JALKANEN TOR STA INA 7. HEL MIK UU TA 202 1 . 2) Tapionkin pitäisi siirtyä pois pohjapinta-alasta (ppa) tiheysmäärittelynä ja siirtyä runkolukuun hehtaarilla, mikä on selkeä ja yhteismitallinen tiheysmäärittelytapa heti taimikosta lähtien. 6) Se olisi pitänyt mainita, että terveen metsän biokasvusta ja hiilen sidonnasta 70 prosenttia painuu maan alle juuriin, pieneläimiin, sienirihmastoihin ja mikrobeihin, jotka voivat elää vain pohjavedestä vapaassa maakerroksessa, jota on siis 1000 m3/ha / jokainen 10 cm kerros. NR O 3 . 7) Märkien soiden metaanipäästöistä ja hiilen vapautumisesta turpeesta ojituksen seurauksena ei ollut lukuja. 8) Ruskeiden vesien ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi suositusluettelosta puuttui hakesuodatin. 3) Ojien perkausohjeet eivät suositelleet edullista erikoiskapean kauhan käyttöä, jolla ojien luiskat jäävät ehjiksi ja näin erooHUOMIOITA KOULUTUSAINEISTOSTA sio vähäisemmäksi, kun vain ojien pohjalle kertynyt massa poistetaan. › avoimet työpaikat. Arvostamme kokemusta puukaupasta ja metsätaloudesta sekä digitaalisesta liiketoiminnasta. Tarjoamme sinulle haasteellisen ja monipuolisen tehtävän maailman ensimmäisen kaikille avoimen KUUTIO® puukauppapaikan ja koko metsäsektorin yhteisen digitalisaation kehityksessä. Tehtävässä menestyminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, oma-aloitteisuutta, ongelmaratkaisukykyä ja joustavuutta. Sinulla on kokemusta asiakas – ja viestintätehtävistä sekä ymmärrys somen, digiviestinnän ja mainonnan mahdollisuuksista. 4) Aineistosta puutui numeerinen tieto. Tehtävässäsi kehität ja toteutat Kuution viestintää ja markkinointia erityisesti digitaalisissa kanavissa. 5) Sitä ei mainita, että vaikka puut haihduttavat vettä kesällä ja pitävät pohjavettä alempana, puiden lepoaikana syksystä kevääseen näin ei tapahdu. Tartu ainutlaatuiseen haasteeseen ja tule tekemään kanssamme metsäalan uniikin palvelun menestystarinaa. Tällöin metsämaa täyttyy helposti maan pintaan asti vedellä ja maanalainen elävä biologia kuolee. PER UST ETT U VU ON NA 193 3 9151 _.ind d 1 9151 _.ind d 1 11.2 .202 2 17.3 6 11.2 .202 2 17.3 6 ASIAKKUUSJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Suomen Puukauppa Oy kehittää ja ylläpitää metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja puunostajille, sekä muille metsäalan palveluntarjoajille tarkoitettua kaikille avointa ja neutraalia KUUTIO ® puukauppapaikkaa. Etsimme nyt Vastaat monipuolisista asiakasyhteistyö ja -palvelutehtävistä. Katso tehtävästä lisää osoitteesta www.arespartners.. NR O 18 Pist imm e kev yen kes kisa rjan moo ttor isah at koe tuk sell e talv isis sa olos uht eiss a. Näin sarkojen keskellä pohjavesi jää riittävän alhaalle, jos ojastot toimivat ja ovat riittävän syviä. Kpl/ha on kenen tahansa helppo arvioida ympyräkoealoilta ilman monille hankalaa relaskooppilaskentaa. Työskentelet energisessä tiimissämme yhdessä tuoteomistajan ja toimitusjohtajan kanssa, joka toimii esimiehenäsi
MAALIS KUUTA 2022 . Toimintamme laajentuessa haemme joukkoomme HANKINTAESIMIEHIÄ Vastaamaan puunostoja korjuutehtävistä toimialueille , Nurmes ja Pyhäjärvi Haapajärvi. 040 706 9166 Metsässä hyvä Mhy.fi/pohjois-karjala Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. NR O 18 Pist imm e kev yen kes kisa rjan moo ttor isah at koe tuk sell e talv isis sa olos uht eiss a. PER UST ETT U VU ON NA 193 3 9151 _.ind d 1 9151 _.ind d 1 11.2 .202 2 17.3 6 11.2 .202 2 17.3 6 Haemme metsäasiantuntijaa Ilomantsiin Työtehtäviin kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. PERUST ETTU VUONN A 1933 Nykyin en konekal usto sopii huonost i ensihar vennuk sille. Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala/uutiset ja laita hakemus meille 27.3. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. / aineistopäivä 1.4. osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille OTA YHTEYTTÄ MEDIAMYYNTIIN: p.029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi lukijoita 221 000 (KMT/2021) TORSTA INA 7. LOKAK UUTA 2021 . NRO 18 PERJAN TAINA 4. 9255_.indd 77 9255_.indd 77 11.3.2022 15.15 11.3.2022 15.15. NR O 3 . Sivut 8–11 LIIKAA LEVEYT TÄ TOR STA INA 7. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Harvestia hankkii puut Mondi Power?uten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle. Mondi on johtava maailmanlaajuinen pakkausja paperikonserni, joka työllistää noin 26 000 ihmistä yli 30 maassa. Tarjoamme haastavia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, sekä kannustavan ja viihtyisän työyhteisön osana kansainvälistä puunhankintaa. NRO 4 . Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. LOK AKU UTA 202 1 . Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään 27.3.2022 mennessä osoitteeseen: jari.takkinen@harvestia.. Lisätietoja tehtävästä antaa: Jari Takkinen / 044 508 7142 Lue lisää meistä osoitteessa harvestia.. » PILKKEET » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 PALVELUKSEEN HALUTAAN NUMERO 7 ilmestyy 13.4. Siv ut 22– 23 KY LM ÄÄ KY YTI Ä PER JAN TAI NA 18. mennessä! Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 B, 80100 JOENSUU • pohjois-karjala@mhy.fi puh. HEL MIK UU TA 202 1
Arpaonni suosi tällä kertaa Reijo Hallikaista Kuopiosta. l SEPPO VUOKKO Kosiolle vasta kylläisenä Tukkimiehentäi kiiruhtaa palopaikoillekin etsimään sekä ravintoa että munimispaikkaa. Yksi niistä on tukkimiehentäi. Aikuinen voi elää useamman vuoden, mikä on varsin poikkeuksellista hyönteismaailmassa.. » PILKKEET MISTÄ PIDIT. Yksi selitys on työnjako: toukat syövät, aikuiset lisääntyvät. Mineraalimaalla kasvavat taimet säästyvät, mutta humuspeitteessä olevat taimet ovat alttiina tuhoille. Nuori kärsäkäs ei pysty lentämään, vaan se etsii ravintokohteensa, nuoret havupuun taimet, kävelemällä. Myös maanmuokkaustapa vaikuttaa tuhojen määrään. 9257_.indd 78 9257_.indd 78 11.3.2022 15.12 11.3.2022 15.12. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Paketti sisältää Lapuan Kankureiden Havu-keittiöpyyhkeen ja Miikon kotimaisesta vanerista valmistaman Koivu-tarjottimen. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Luulisi, että juurissa elävä toukka olisi turvassa saalistajilta, mutta täydellistä turvaa ei ole missään. ARVONTA! JO RM A PE IP O N EN 78 Metsälehti Makasiini MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Siksi tuhonaiheuttajina ovat useimmiten toukat, mutta poikkeuksiakin on. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MILJOONINE lajeineen hyönteiset ovat parhaiten menestynyt eliöryhmä. Suojavaatteissaan työskentelevää nykyajan metsuria tukkimiehentäi ei kiusaa, mutta lepotauolla hän saa haroa niitä hiuksistaan yhtä lailla kuin entisajan jätkä. Loispistiäinen Bracon hylobi on suorastaan erikoistunut tukkimiehentäin toukkiin. Lentolihakset ja sukupuolielimet kehittyvät toimintakelpoisiksi vasta, kun nuorukainen on saanut lisää energiaa syömällä. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme metsäisiä tuotteita keittiöön. Tuoreen puun haju houkuttelee lentokykynsä saavuttaneita kärsäkkäitä yhtä lailla parittelukumppanin kuin ravinnonkin toivossa. Silloin ne törmäävät työmaillekin. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”Yllätys suon syvyyksistä”. Naaras sijoittelee munia yksitellen juuriin pitkin kesää. Aikuiset kuoriutuvat keväällä. Ehkä aikuisen kuoriaisen on yksinkertaisesti hankala liikkua paljaalla hiekalla! Myöhemmin lentokykyisinä ne aterioivat myös puiden latvuksissa, mutta siellä ne eivät aiheuta merkittävää tuhoa. metsalehti.fi/lukijakysely. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Palkinnon arvo on noin 70 euroa. Istutuksissa tuhoja voidaan vähentää taimien torjunta-ainekäsittelyllä. Tukkimiehentäin toukat ovat liki harmittomia, sillä ne elävät kuolevien tai juuri kuolleiden puiden juurissa, siis kantojen maanalaisissa osissa kuoren sisäosaa ja puun pintaosaa syöden. Tukkimiehentäi on siis taimituholainen
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6114 Kauppak. 050 435 9362 Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 1.4. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 70 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SA M I K A RP PI N EN UUDISTAMASSA ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA 9258_.indd 79 9258_.indd 79 11.3.2022 15.08 11.3.2022 15.08. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/22 ILMESTYY 29.4
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9259_.indd 80 9259_.indd 80 11.3.2022 15.04 11.3.2022 15.04. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 17 13 16 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 1 13 12 3 9 9 3 sanaris.fi/Erkki Vuokila 3 14 3 1 2 K 2 3 4 3 1 4 4 3 2 19 21 12 2 20 18 8 8 4 17 13 6 18 11 13 12 2 2 16 8 2 18 18 15 11 13 2 13 2 6 2 12 3 13 15 18 18 22 13 3 15 2 3 2 3 6 2 13 5 2 16 19 13 9 8 24 1 16 18 21 9 9 17 13 3 18 19 22 2 8 24 19 9 22 18 2 15 8 5 8 2 17 18 4 19 2 8 19 2 6 4 13 8 17 2 18 4 8 12 2 3 13 13 19 13 4 3 2 8 2 15 10 13 2 15 20 2 12 9 3 3 9 8 4 3 19 21 17 4 12 3 2 24 2 22 15 23 12 14 20 13 19 13 11 9 2 8 3 4 22 18 19 13 23 17 8 16 13 13 12 18 15 13 13 9 8 6 2 12 1 18 1 9 22 2 3 19 20 9 12 2 23 13 7 23 18 12 2 22 4 3 2 14 8 23 3 7 15 8 23 7 15 15 13 3 13 14 11 11 13 14 15 8 8 19 15 18 12 10 2 19 2 3 7 15 13 6 14 23 8 14 19 2 6 2 11 23 21 3 13 7 14 23 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€)
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Riitta Tenhunen, Suomen metsäkeskuksen henkilöstöasiantuntija, Jyväskylä 50 VUOTTA 22.4. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Timo Lahtinen, Suomen metsäkeskuksen sovellusvastaava, Lahti Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. net. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 1.4.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palkinnot Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Erja Harju, Kokkola ja Irmeli Uimari, Salla. 60 VUOTTA 1.4. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. . MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 2 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään 10 viikkoa ennen merkkipäivää. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU 9259_.indd 81 9259_.indd 81 11.3.2022 15.04 11.3.2022 15.04
Mättään sisään jää ravinteikasta maanpinnan päälliseli humuskerrosta, mikä tarjoaa oivat olosuhteet mättääseen istutettavan puuntaimen juuristolle. Molemmissa syntyy samankaltainen muokkausjälki, jossa kivennäismaa käännetään humuskerroksen päälle. Suomen yleisimmissä metsämaan muokkausmenetelmissä – laikkuja kääntömätästyksessä – maanpinta käännetään ympäri puuntaimien kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Pistemäisinä kääntöinä tehtävät mättäät paljastavat kuitenkin huomattavasti vähemmän maanpintaa kuin aurausvaot. 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 Kuusi Mänty Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus (mm.auraus) 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2020 Vuosittaiset maanmuokkausalat, hehtaaria Lä hd e: Lu ke 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9260_.indd 82 9260_.indd 82 11.3.2022 15.00 11.3.2022 15.00. METSÄALAA mullistaneista keksinnöistä kertovassa juttusarjassa on vuorossa sananmukaisesti käänteentekevä muutos metsätöissä: metsämaan muokkaaminen mätästämällä. LU ST O / M ET SÄ H A LL IT U KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A / TI M O A RI TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Mätästys jyrää Mätästys on ollut 2000-luvulla maanmuokkauksen valtamenetelmä. Yleistyminen kulki käsi kädessä paakkutaimien kehityksen ja kuusenistutuksen suosion kasvun kanssa. l MULLISTUS MUOKKAUKSESSA Mätästys antaa taimille hyvän lähdön, muttei myllää koko hakkuualaa. Mätästystä käytetään ympäri maailmaa, eikä menetelmälle ole yhtä keksijää tai keksimisajankohtaa. Mätästys on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto: maaperää häiritään mahdollisimman vähän, mutta riittävästi takaamaan taimille hyvä kasvuun lähtö. Mätästysmenetelmien kehityksen ansiosta mätästys nousi nopeasti suosituimmaksi maanmuokkaustavaksi 2000-luvun alussa. Posio vuonna 1995: mättääseen istutetut männyntaimet selviävät todennäköisemmin hengissä ja kasvavat paremmin kuin muualle maahan istutetut taimet. Koska maanpintaa paljastuu vähemmän, mätästys vähentää istutustaimien ympärille luontaisesti syntyvän ja raivausta vaativan lehtipuupöheikön määrää. Suomen oloissa mätästys lähti jalostumaan metsämaan aurauksesta, kertoo johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta
Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9261_.indd 83 9261_.indd 83 14.3.2022 15.27 14.3.2022 15.27. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen
9262_.indd 2 9262_.indd 2 14.3.2022 15.53 14.3.2022 15.53