TULEVAISUUDEN METSÄKONE VAALIT Mikä puolue on metsänomistajien suosikki. METSÄNOMISTAJA UUSIA TULOJA METSÄSTÄ Vinkit metsäpalvelujen ostamiseen BIOHIILI PARANTAA KASVUA MUISTA METSÄ-LAHJAVÄHENNYS ›› Automaatio lisääntyy, kuljettajaa vielä tarvitaan M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 3 TE EM A : TU LE VA IS U U D EN M ET SÄ KO N E Männyn taimien kysyntä noussut 9956_.indd 1 9956_.indd 1 11.3.2023 12.21 11.3.2023 12.21
Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta 9957_.indd 2 9957_.indd 2 11.3.2023 12.47 11.3.2023 12.47. Vastuullisesta metsän käytöstä hyödyt sekä sinä että koko Suomi. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat 1.2.–30.4.2023 myymällesi puulle reilun bonuksen. Hyvinvointia Metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liity mukaan ja pyydä tarjous: metsagroup.com/hyvaametsasta Mitä muuta hyvää voisit omalla metsälläsi saada aikaan. Lisäksi tarkistamme marraskuussa, että olet saanut puillesi vuoden parhaan hinnan
S. 15 JO PUOLET KUUSTA 16 LUKIJAN KUVA : Piti tulla männyntaimikko TEEMA 18 TULEVAISUUDEN METSÄKONE : Savotalla vuonna 2045 28 METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNET KASAUTUVAT OIKEALLE 30 METSÄ JAKAA PUOLUEET OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä metsäpalvelujen ostamisesta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Vaelluskengät ja sadetakki 42 TUTKIMUS : Mikrobit töihin 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Ennallistetaan vuoteen 1853 44 KYSY POIS : Möykkyjä raidan oksissa 47 PIKATESTI : Pahimmillaan päin mäntyä 48 PERINTÖMETSÄ : Metsälahjasta vähennystä TALOUS 51 RAHAPUU : Puunkäyttö lisääntyy 52 PUUMARKKINAT : Tuonti korvannut tuontia 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Korjuu söi puukauppatulon 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Lisämaata ilman kilpailua 56 TILAMARKKINAT : Rahasto myyntilaidalla 57 KOEAJO : Käytetty Ford Kuga 60 LUKE KARSII TILASTOJAAN 61 KOLUMNI : Kasvun eväät ovat maailmalla LUONTO 62 LUHTA : Jäisen meren kotkat 68 NÄIN TUNNISTAT PAKURIN 70 KÄSIN TEHTY : Hakoja pilkkomaan 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tähteistä hiilivarastoksi 76 LUKIJALTA : Ajan henki huomioon metsissä 78 PILKKEET : Sudenkorennoilla häiveväritys. 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Kun ”hiiappi” savotalle saatiin 62 S. 74 S. Tämän numeron kannen kuvitti Samuli Heikkinen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Jostain on tingittävä 6 METSÄNOMISTAJA : Satu Smura löysi uusia metsätuloja 12 TAIMIMARKKINOILLA SUUNTA MUUTTUU 14 METSÄTYYPPI : Millainen metsäkeskustelu kyllästyttää. JO RM A LU H TA M AT IA S H O N KA M A A SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9958_.indd 3 9958_.indd 3 10.3.2023 16.04 10.3.2023 16.04
Sähkö tekee tuloaan savotoillekin. Metsalehti. Puuta korjataan varmasti vielä silloinkin, mutta millaisilla koneilla. Hallitus joutuu harkitsemaan muun muassa metsälain uudistamista. Poliitikkojen on hyvä hallita metsätalouden perusteet senkin vuoksi, että ne nousevat tulevan eduskunnan asialistalle monessa yhteydessä. Jostain pitää tinkiä, ja siitä poliitikkojen täytyy keskenään sopia. Kyselyn tulokset löydät sivulta 28. On sekä säästettävä rahaa että varmistettava tuloja. Metsänomistajan näkökulmasta tilanne on helpompi. Valtiovarainministeriö kannustaa tinkimään rahasta. Poliitikot joutuvat päättämään, kuinka paljon on mahdollista lisätä suojelun määrärahoja. Entä kuinka paljon voidaan suojella ilman, että vaarannetaan teollisuutta ja työpaikkoja. Suomen tiukka hiilineutraalisuustavoite vaatii päättäjiä miettimään metsien hiilinielua, myös suojeluvaatimukset kasvavat. Jo nyt on selvää, että kaikkia tavoitteita ei voi saavuttaa. Tätä toimittajat Sami Karppinen ja Mikko Riikilä kävivät kysymässä metsäkoneiden kehittäjiltä. Joka puolueesta löytyy paljon metsäasioihin perehtyneitä ehdokkaita. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS METSÄNOMISTAJILLA on eduskuntavaaleissa valinnanvaraa. Vastauksia löydät sivulta 18 alkavasta jutusta. Tarvitaan vain mielikuvitusta ja luovuutta.” Metsälehti kysyi taas, mitä puoluetta metsänomistajat aikovat äänestää. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Jostain on tingittävä AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”Eduskuntavaaliohjelmien metsäkirjausten perusteella konservatiiveille löytyy vaihtoehtoja, mutta arvoliberaaleja metsänomistajia voi huhtikuussa houkuttaa vaalien ikisuosikki. Nimittäin Aku Ankka.” 9959_.indd 4 9959_.indd 4 10.3.2023 14.43 10.3.2023 14.43. Metsien hyvä hoito kannattaa kuten ennenkin ja niiden arvo kasvaa. Tämän numeron kansijutussa katsomme metsään myös seuraavaa vaalikautta pidemmälle, aina vuosituhannen puoliväliin saakka. Sen mukaan kahdella seuraavalla vaalikaudella pitäisi vahvistaa valtion taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Kukaties jo pian puukauppatulojen rinnalle tulee vaihtoehtoja kuten hiilensidontakorvaus. Kärkeen nousivat vanhat tutut, mutta tällä kertaa puolueiden järjestys on aivan uusi. Vihreän kullan tulevaisuus kiinnostaa äänestäjiä, joten Arkadianmäelle päästäkseen on osattava sanoa jotain niin hakkuista, hiilinielusta kuin metsäluonnon tilasta. SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Metsäkoneteemaan kokosimme alan huippuasiantuntijoiden näkemykset siitä, millainen on tulevaisuuden metsäkone. fi-sivuiltamme löytyy aiheesta myös mielenkiintoinen video.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Enpä olisi keksinyt myydä metsästäni koivunlehtiä Aasiaan. Tässä numerossa metsänomistaja Satu Smura näyttää esimerkkiä, mitä kaikkea metsästä voi hyödyntää
KUVA: ELISA KARHULA 9959_.indd 5 9959_.indd 5 10.3.2023 14.43 10.3.2023 14.43. TALVEN kovin pakkanen tuli vasta maaliskuulla ja koristeli metsän hennolla hunnullaan Kokkolassa (10.3.). Kevätaurinko sulattaa maiseman puoleen päivään mennessä. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Metsänomistaja Satu Smura etsii jatkuvasti uusia tapoja saada tuloja metsästään. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA 9960_.indd 6 9960_.indd 6 10.3.2023 14.47 10.3.2023 14.47. ”SITTEN KEKSIN METSÄT JA LUONNONTUOTTEET” Koivun lehtiä Aasiaan ja männynkäpyjä takan sytykkeeksi
Rautavaaralla asuivat myös isovanhemmat ja SATU SMURA 42 -vuotias. Toistaiseksi pystyssä on tukikehikko, mutta rakennustyöt saavat hetken odottaa: Smuran mies on siirtynyt harventamaan viereistä nuorta männikköä moottorisahatyönä. Rautavaaralla Pohjois-Savossa on ollut kylmä yö. Eräänä päivänä Smuran ja hänen puolisonsa luokse saapui paikkakuntalainen ja kertoi löytäneensä hyvän metsätilan. Satu Smura on saapunut mökille aamusta ja laittanut kamiinan tulille. ASUU Rautavaaralla KOULUTUKSELTAAN lähihoitaja ja kosmetologi TOIMII yrittäjänä, uusimpana tuotteistanut oman metsän antimia. Rautavaara oli Smuralle entuudestaan tuttu paikka, sillä hän on kotoisin Nurmeksesta, noin viidenkymmenen kilometrin päässä Rautavaaralta. ”Rohkeus päätökseen tuli ehkä siitä, että tällä tilalla on hyvä sijainti. PERHEESEEN kuuluu avopuoliso, 10-vuotias poika sekä kissa ja koira. ”Mies tuli kotiin ja sanoi, että nyt me muutamme täältä jonnekin. Pieni alle kahdenkymmenen neliön mökki siirtyi Smuran omistukseen osana metsätilakauppaa. Perheen yhteinen harrastus Metsätilalle suon taakse on rakentumassa taukotupa. ”Vähän jännitin, ehtiikö mökki lämmetä”, Smura toteaa ja nostaa vesipannun kamiinan liesitasolta. He halusivat kasvattaa nyt kymmenvuotiaan poikansa mieluummin rauhallisen luonnon ympäröimänä kuin kaupungin vilinässä. Olen todella tyytyväinen, että päätin ostaa metsän.” Metsien perässä Rautavaaralle Metsät ja luonto olivat yksi syy, miksi Smura ja hänen puolisonsa muuttivat pääkaupunkiseudulta Rautavaaralle. Kaadetuista rungoista pilkotaan polttopuita. Sitä lähdettiin katsomaan. Suvussa ei entuudestaan ollut metsää. Lopulta Smura otti lainaa ja osti L-kirjaimen muotoisen metsätilan mökkeineen. Itse kuitenkin pystymme tekemään ja tykkäämme siitä”, Smura kertoo. Heti ostopäätös ei syntynyt, vaan kauppaa piti harkita hetki. ”Ajattelimme, että ei oteta sinne konetta. Kaikkiaan kauppaan kuului metsää parikymmentä hehtaaria sekä viitisen hehtaaria suota. Tänne on lyhyt matka kotoa. Lopullinen päätös muutosta pois pääkaupunkiseudulta syntyi, kun pikkupojat olivat yrittäneet saada Smuran puolison ostamaan heille lähikaupasta tupakkaa ja kaljaa. Tuvan sisällä öisestä yli kahdenkymmenen asteen pakkasta ei ole tietoakaan. HARRASTAA luonnossa liikkumista ja koiran kanssa lenkkeilyä paikkakunnalla oli vietetty lapsena lukemattomia lomia ja viikonloppuja. Hän ei halunnut, että meidän poikamme on tuolla yhdeksänvuotiaana heidän seurassaan”, Smura muistelee. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9960_.indd 8 9960_.indd 8 10.3.2023 14.48 10.3.2023 14.48. LL ÄMMIN ilma tuulahtaa kasvoille. Metsän Smura osti kolmisen vuotta sitten. Tuolloin hän ei vielä aktiivisesti etsinyt metsätilaa. RAUTAVAARA Satu Smura sai mökin metsätilakaupan mukana. Alkuun metsien hoito ja omistaminen olivat uutta. ”Oli koko ajan sellainen tunne kuin olisi mökillä, vaikka oli kotona.” Nyt Smura perheineen on asunut Rautavaaralla kahdeksan vuotta eikä muutto ole kaduttanut. Tuntui, että metsäkone olisi tehnyt rumaa jälkeä. Kiireisen kaupunkielämän vaihtaminen verkkaiseen eloon Rautavaaralla vaati alkuun silti sopeutumista. Kylillä kuitenkin oli kuultu haave omasta metsästä. Smura haki tietoa verkosta ja Youtube-videoilta, vertaistukea ja apua löytyi myös Facebookin naismetsänomistajille suunnatusta LadyForest-ryhmästä. Sen takaa kulkee polku suoraan omaan metsään
”Olen todella tyytyväinen, että päätin ostaa metsän.” Metsätilalla oli päätehakkuukypsää puustoa, jonka myyntituloilla lyhennettiin lainaa. Nyt hakkuuaukolla hangen alla kasvaa tiheä luontaisesti syntynyt männyn taimikko. Metsälehti Makasiini 9 9960_.indd 9 9960_.indd 9 10.3.2023 14.48 10.3.2023 14.48
Niitä SMURAN VINKIT 1. Toissa vuoden hyvä satokausi on jäänyt Smuran mieleen. Smura on myynyt oman metsän kuivattuja koivunlehtiä saunatuoksuiksi ja käpyjä sytykkeeksi. Smura on poiminut sieltä parhaimmillaan liki sata kiloa lakkaa ja myynyt eteenpäin. 2. ”Aloin miettiä, että on pakko olla jokin toimeentulo, johon tällaiset ulkopuoliset asiat eivät vaikuta niin paljoa. Moottorisahan käyttö on tähän asti ollut Smuran puolison heiniä. ”Vesuri annettiin pojalle heti, kun hän itse halusi. Todella hyvin osaa käsitellä sitä.” Muutakin kuin puuta Satu Smura työskenteli pääkaupunkiseudulla kosmetologiyrittäjänä ja jatkoi alkuun yrityksen pyörittämistä Rautavaaralla. Syksyllä Smura osallistui metsänhoitoyhdistyksen organisoimaan käpyjen keräykseen, jossa ostettiin siemenpankkeihin siementä. NAUTI metsäsi tarjoamasta virkistyksestä hyvinvoinnillesi. Tavoitteena on tehdä työt itse. Raivaussahaan Smura kyllä tarttuu ja traktorin ajaminenkin luonnistuu. MIETI , minkälaisen metsästäsi haluat ja tee omannäköisiä valintoja. KYSY apua ja neuvoja tarvittaessa. Alkuun arvottomalta tuntunut suo on osoittautunut oivalliseksi karpaloja hillasuoksi. Viime vuonna hän keräsi juhannusviikolla säkillisen koivunlehtiä, kuivasi ne auringossa ja pussitti kuivat lehdet suurta teepussia muistuttaviin pusseihin. Smura ryhtyi selvittämään, mitä kaikkea muuta kuin puuta metsästä voi kerätä ja hyödyntää ja millä keinoin tilan ostoon nostettua lainaa saisi lyhennettyä. Nyt metsästä on tullut perheen yhteinen harrastus. He ovat nyt innostuneet siitä”, Smura kertoo. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9960_.indd 10 9960_.indd 10 10.3.2023 14.48 10.3.2023 14.48. Koronan seurauksena kalenteri kuitenkin tyhjeni ja yrityksiä painostettiin sulkemaan ovet. Omasta metsästä kehitetty tuote on myös sytykekävyt. Perheen poika on innostunut vesurihommista. ”Varmaan kaikki, mitä metsässä on, on hyödynnettävissä.” Suolta muhkeat tulot Metsätilakaupan mukana tullut suo uinuu lumivaipan alla. ”Saunominen on Aasiassa uusi juttu. Lisäksi Smuran uusi yritys, Rautavaaran paikallistuote, tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalassa toimivan tateista tunnetun Dalla Vallen kanssa. 3. Smura on kerännyt talteen männynkäpyjä, kastanut ne parafiini-steariiniseokseen ja pussitanut ne itse suunnittelemiinsa pusseihin. Muutama esimerkki metsänomistajan luovuudesta löytyy mökin pöydältä. Lakkoja, muita marjoja ja sieniä myymällä hän on ansainnut vuosittain verotonta tuloa useamman sata euroa. Sinne paikalliset saavat myydä keräämiään marjoja ja sieniä. Smuran yritys pyörittää Dalla Vallen ostopistettä Rautavaaralla. Kova pakkanen on verhonnut kitukasvuiset suomännyt kuurakuorrutteella. 4. Pakkaukset ovat lähdössä löylytuoksuiksi Aasian markkinoille. TUTUSTU metsääsi ja sen tarjoamiin moniin mahdollisuuksiin. Oman metsän leikkohavuja ja niistä tehtyjä kransseja hän on kaupannut joulun alla. Selvisi, että mahdollisuuksia on lukemattomia. Smura on saanut naisyrittäjien kautta kontakteja ja markkinointi on alkamassa. ”Maksoin kerääjille yhteensä jonkun 80 000 euroa sinä kautena.” Kuivattuja koivunlehtiä Aasiaan Smura pohtii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hyödyntää metsäänsä. Pussit on sujautettu pahvirasiaan, jonka englanninkielinen teksti kertoo paketin sisältävän saunatuoksua. Sitten keksin metsät ja luonnontuotteet.” Metsätilan oston yhteydessä tilalta oli hakattu päätehakkuukypsä puusto. Kuusen oksilla kasvavalle naavallekin löytyy käyttöä esimerkiksi jäätelön seassa
l ”Varmaan kaikki, mitä metsässä on, on hyödynnettävissä.” Alkuun Satu Smura kaipasi omaa metsää ensisijaisesti virkistyskäyttöön. Se ei toistaiseksi ole innostunut. Smuralla on kaksi mehiläistarhaa, joista toinen on mökin vieressä. Hanki kelkkareitin sivussa upottaa polveen asti, mutta metsäjäniksen leveät käpälät ovat kulkeneet hangella vaivatta. Niitä Smura poimii perheen tarpeisiin. Keväällä vuorossa on kuusenkerkkien keruu. Kerran Smura törmäsi mökin pihassa karhuun, joka oli tuhonnut muutaman pesän ja ärisi poistuessaan. Maassa risteilevät metsäjäniksen jäljet. ”Naavaa ostetaan esimerkiksi jäätelöön. Metsälehti Makasiini 11 9960_.indd 11 9960_.indd 11 10.3.2023 14.48 10.3.2023 14.48. on tarkoitus tarjota verkkokauppoihin ja retkeily-yrityksille sekä kenties myös lähikauppaan. Tällä kertaa huomio kiinnittyy kuusen oksilla kasvavaan naavaan. Saa käyttää luovuutta ja keksiä uusia juttuja.”. Naavaa ja lakan lehtiä Metsään moottorikelkkareitin viereen on heitelty heinäpaaleja. Monet kuusenkerkkää ostavat yritykset haluaisivat tuotteen olevan luomulaatua, mikä edellyttäisi metsän luomusertifiointia. Niitä omilla mailla riittäisi. Siitä pitävät myös kutsumattomat vieraat. Talvisin hän ruokkii riistaa heinällä ja metsästää jäniksiä. Sitä käytetään jäätelön seassa”, Smura kertoo. Lähellä ei ole viljelyksiä, joten mehiläiset keräävät mettä metsistä. Sitten hän keksi, että metsästä voi saada tuloja myös keruutuotteista. ”Metsää katsoo nyt ihan eri tavalla. Sitä pystyy keräämään talvella. Smuran mies kuuluu paikalliseen metsästysseuraan. ”Suomessa ei oikeastaan ole paljon suomalaisia sytyketuotteita.” Eräänlainen oman metsän tuote on myös hunaja. Paikalliselle hunajalle on kysyntää. Kosmetiikkatuotteissa käytetään esimerkiksi lakan lehteä. Tällä hetkellä siellä on tarjolla malesialaisesta puusta valmistettuja sytykkeitä. Mahdollisuuksia voisi löytyä myös kosmetiikasta. Smuraa kiinnostaa metsästyksen sijaan metsän eläinten valokuvaaminen, metsässä kulkeminen sekä keruutuotteet
”Tilannetta kuvaa se, että varsin hyvä menekki on taittunut hieman jo puutteen puolelle.” SUUNTA MUUTTUU Uudistusaloille istutetaan edelleen pääosin kuusta, mutta männynja koivuntaimien kysyntä kasvaa. Taimitarhojen siementilausten perusteella näyttää siltä, että männyn ja koivun osuus taimituotannosta nousee tänä keväänä viitisen prosenttiyksikköä. Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo, että taimitarhoille toimitettujen männynsiementen määrä kasvoi vuonna 2021 noin 13 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2022 noin 20 prosenttia. Silloin siirryttiin muutamassa vuodessa männyn istutuksesta kuusen istutukseen. Lähde: Ruokavirasto 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9961_.indd 12 9961_.indd 12 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55. ”Tämä on suurin muutos sitten 1990-luvun alkupuolen. Nyt muutos on päinvastainen.” Muutos näkyy myös Siemen Forelian tuotannossa. “Vuoden 2023 tilanne on vielä kesken, mutta veikkaan, että kysyntä kasvaa 10–20 prosenttia.” Taimiyhtiö Fin Forelian johtajan Antti Lännenpään mukaan männynja koivuntaimien menekki on ollut viime vuosina hyvä. Taimitarhoilla on viime vuosina tuotettu yhä enemmän männynja koivuntaimia, ja suuntaus näyttää jatkuvan. Samalla kuusentaimien tuotantomäärät laskevat. 67 % Metsänviljelyyn vuonna 2021 toimitetuista taimista 67 prosenttia oli kuusentaimia. LIINA KJELLBERG NYT voidaan jo puhua pidempiaikaisesta muutoksesta, arvioi Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. ”Muutos on ollut näkyvissä jo muutaman vuoden, mutta tuntuu, että ilmiö on nyt Etelä-Suomessa laajentumassa.” Tapion tuottaa siemenviljelyksillään niin kuusen, männyn kuin rauduskoivunkin siemeniä
”Männynja koivuntaimien kysyntä on kasvanut, mutta ei kuusen kysyntä silti ole romahtanut. Samaa sanoo taimiyhtiö Mellanå Plantin toimitusjohtaja Rainer Bodman. l Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. SA M I KA RP PI N EN ”Koivun kysynnän pitäisi kymmenkertaistua, että se näkyisi valtakunnan tasolla.” Antti Lännenpää, Fin Forelia Lännenpään mukaan valtakunnan tasolla männynja koivuntaimien kasvanut kysyntä ei juuri näy. Sekä siemenettä taimituottajat arvioivat, että männynja koivuntaimien kasvaneen kysynnän taustalla ovat muun muassa kirjanpainajan ja juurikäävän kuusikoissa aiheuttamat tuhot sekä sekapuustojen suosiminen jo taimikkovaiheessa. kpl Metsälehti Makasiini 13 9961_.indd 13 9961_.indd 13 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55. Taimituotannosta yli puolet on edelleen kuusta”, hän sanoo. 5 10 15 20 25 30 60 90 120 150 Lorem ipsum Kuusi laskussa Metsänviljelyyn toimitettujen männyn, kuusen ja koivun taimien määrä 2006-2021 Lähde: Ruokavirasto Mänty Koivu Kuusi 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Milj
Pitää silti muistaa, että kaikkea ei voi vain maksimoida, vaan pitää optimoida. Esimerkiksi hakkuita ei voi jatkuvasti kasvattaa ilman, että monimuotoisuus kärsii. Luontokato ja monimuotoisuus ovat koulutuksen kautta läheisiä aiheita. Metsätalous ja -teollisuus näyttäytyvät usein ympäristönpilaajana ja ongelmien aiheuttajana. ANNELI JALKANEN KUKA: Metsälehden uusi kolumnisti, metsänomistaja ja metsätieteen tohtori MITEN: On ollut mukana metsäntutkimuksen teossa yli 40 vuotta eri tehtävissä MIKSI: Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää ja tuntuu luontevalta siirtää kertynyttä tietoa verkkokeskustelujen kautta. Hiilinielujen kohdalla tietyt näkökulmat on jo moneen kertaan vatvottu. 1 2 3 4 MILLAINEN METSÄKESKUSTELU KYLLÄSTYTTÄÄ. Mitkä ovat metsäalan tulevien vuosien kohtalonkysymykset. Se ei ole kovin monipuolinen näkökulma. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9962_.indd 14 9962_.indd 14 10.3.2023 14.52 10.3.2023 14.52. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA SEPPO SAMULI Millaisista teemoista aiot kirjoittaa. Metsäala on enemmän ratkaisujen tuoja kuin ongelmien aiheuttaja. Puhutaan aina vaan Suomen metsien ja soiden hiilitaseesta, vaikka ilmakehä on maapallon laajuinen ja pitäisi katsoa kokonaisuutta. Myös hiilinieluista ja tutkimustiedon luonteesta aion kirjoittaa. Ne ovat samat kuin muunkin maailman: ilmastonmuutos, luontokato, väestöräjähdys ja liiallinen kulutus. l Anneli Jalkasen kolumni löytyy sivulta 61.. Omiin poteroihin kaivautuminen metsäkeskusteluissa nyppii Metsälehden uutta kolumnistia ja aktiivista verkkokeskustelijaa Anneli Jalkasta. Millaisena metsätalous näyttäytyy muissa medioissa. Mikä metsään liittyvä puheenaihe jo kyllästyttää. Ensimmäisen kolumnin aihe metsäteollisuus ei ole minulle tyypillinen, mutta se nousi esiin Metsälehden keskustelufoorumilla
Lisäystä on ollut kaikissa puulajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten lehtipuustossa, jossa varsinkin haapa on vahvistanut asemiaan. Puuston hehtaarikohtainen kokonaismäärä talousmetsissä on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut Etelä-Suomessa runsaat 40 prosenttia ja Pohjois-Suomessa runsaat 60 prosenttia. EERO SALA JO PUOLET KUUSTA Lehtipuumetsien osuus on kasvussa ja haavan määrä lähes kaksinkertaistunut. Huolta kuitenkin aiheuttaa nuorten metsien kuusettuminen. LEHTIPUUVALTAISTEN metsien osuus on kasvanut parin vuosikymmenen aikana ja haavan määrä jopa kaksinkertaistunut. Vanhojen metsien ala on Etelä-Suomessa kääntynyt uuteen nousuun ja Pohjois-Suomessa vakiintunut.. ”Nuorten mäntymetsien osuus 1980-luvun alussa oli osin seurausta siitä, että mäntyä viljeltiin liian reheville maille”, tutkimuspäällikkö Kari T. M IK KO H ÄY RY N EN 15 30 45 60 75 90 105 120 Puuston tilavuus puuntuotannon metsämaalla, m 3 /ha 1980 Mänty 1990 1999 2006 2011 2016 2020 1980 1990 1999 2006 2011 2016 2020 1980 1990 1999 2006 2011 2016 2020 Lehtipuu Kuusi Vanhojen metsien ala Valtapuiden osuudet alle 20-vuotiaissa metsissä, % 20 40 60 80 100 100 200 300 400 500 600 300 600 900 1200 1500 1000 ha 1000 ha Lähde: Luke Puuntuotannon maa Suojeltu POHJOIS SUOMI VUOTTA ETELÄ SUOMI VUOTTA Mänty Kuusi Koivut Haapa Lepät Muu havupuu Muu lehtipuu Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9963_.indd 15 9963_.indd 15 10.3.2023 15.06 10.3.2023 15.06. Tämä ilmenee laajasta tutkimushankkeesta, jossa on selvitetty metsien monimuotoisuutta. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi hankkeen tutkimusseminaarissa. Mäntymetsien osuus alle 20-vuotiaista metsistä oli vuonna 1980 peräti 75 prosenttia, mutta vuonna 2020 osuus oli enää 40 prosenttia. Samaan aikaan kuusivaltaisten nuorten metsien osuus on kasvanut viidenneksestä puoleen ja lehtipuuvaltaisten viidestä kahteentoista prosenttiin. Eri puulajeista on suhteellisesti eniten kasvanut haavan määrä
Metsätalouden puhdas pääomatulo 2C-lomakkeilla oli tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2021 keskimäärin 5 096 euroa. Mutta taakse on turha katsella, ainoa suunta on eteenpäin.” Gla ”Antaa mennä koivulle vaan. 5096 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ei taida männyntaimikon tuhoutumista saada millään konstilla hirvien syyksi.” Nostokoukku ”Raivaussahan kun jättää varastoon, niin lopputulos on kuvan mukainen.” Siperianpihta ”Kyllä tuosta vielä hyvän taimikon kuvien perusteella saa. Sen verran hyvännäköisiä on suurin osa koivuista. ”Yhdistämällä riistakameroita, ääninauhureita, maaperänäytteitä, itiöimureita ja hyönteisansoja saamme tähän saakka kattavimman tiedon metsien lajistosta ja monimuotoisuudesta”, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Kajanus kertoo. ”Seurantalaitteiden vieminen yksityismetsiin lyhytaikaisestikin edellyttää maanomistajan lupaa. Olemme etukäteen yhteydessä jokaiseen maanomistajaan, joiden maille tällainen seurantakoeala osuu.” JY U JY U 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9964_.indd 16 9964_.indd 16 10.3.2023 15.03 10.3.2023 15.03. Hyvän koivikon saa, vaneria päätehakkuussa.” Antinjuntti ”Ei mitään järkeä kasvattaa luontaista koivuvesakkoa istutusmäntyjen hinnalla. Kuitupuut sitten ajallaan pois ja uusintakierros uudistamisessa, ellei saada aikaan kuusialikasvosta.” Puuki Metsä.fi:n kuvapalstalla ruodittiin koivun valtaamaa taimikkoa. Lähde Tilastokeskus ENEMMÄN LAJITIETOA VMI:SSÄ VALTAKUNNAN metsien inventoinnin VMI:n monimuotoisuuden mittaaminen laajenee ja yhdeltä koealalta kerätyn lajitiedon määrä moninkertaistuu. Mäntyjä jättää sinne, missä ne ovat hyvälaatuisia, ja muualle koivua tai mahdollista leppää.” Mikalaitinen99 ”Raivaa vaan, etsii raudukset. Vuonna 2020 se oli 3 614 euroa. Piti tulla männyntaimikko Tällainen ”männyntaimikko” tuli vastaan nimimerkkiä Suorittava porras. Jäljellä oleville männylle raivurilla tilaa” Metsuri-motokuski ”Voi hyvät hyssykät! Ensin uudistetaan suurella vaivalla männylle ja sitten jätetään taimet tukehtumaan lehtipuiden alle.” Suorittava porras ”Osa metsistä voi olla koivikkoakin, jos ei ole vesasyntyisiä
• Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Miksi valita YaraSuna-lannoite. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 9965_.indd 17 9965_.indd 17 10.3.2023 15.04 10.3.2023 15.04. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi
Heistä on kuitenkin tullut prosessinhoitajia, joiden tärkein tehtävä on valvoa koneen toimintaa. TULEVAISUUDEN SAVOTALLA Vuonna 2045 hakkuukoneita ohjaavat yhä ihmiset. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ, SAMI KARPPINEN KUVITUS SAMULI HEIKKINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄKONE 9966_.indd 18 9966_.indd 18 9.3.2023 16.14 9.3.2023 16.14
SA M I KA RP PI N EN yläpuolella leijuvat, lasersäteellä puuta leikkaavat automaattiset metsäkoneet. 1960-luvulla suomalaisvalmistajat rakentelivat ensimmäisiä kuormatraktoreitaan. T T ÄSSÄ jutussa pohditaan, millaisia metsäkoneet ovat vuonna 2045. Tietotekniikka tuli koneisiin jo paljon ennen kuin sitä osattiin käyttää. Metsätalousinsinööri Sakari Pinomäki esitteli 1970-luvulla harvesterin, Pika 75:n, joka kaatoi, karsi ja katkoi puut. Siihen on aikaa 22 vuotta, joten kestävyytensä puolesta nyt valmistuvat koneet voivat olla vielä silloin töissä. Epävarmaa tosin on, saako dieselmoottoreihin tuolloin enää polttoainetta. Niinpä koneet näyttävät suunnilleen samalta kuin nykyiset hakkuukoneet – ja myös 1990-luvun koneet. Silloin kehitystä siivitti maaseudun autioituminen: koneista haettiin apua, kun metsätöihin ei enää riittänyt tekijöitä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ainakin hakkuukoneissa on kuljettaja vuonna 2045. Siitä seuraa, että ohjaamossa pitää olla laajalti ikkunapintoja kuten nytkin. Sellaisia 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄKONE 9966_.indd 20 9966_.indd 20 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. Teemme niistä ehkä jutun maaliskuun 2123 Metsälehteen… Koneet valtasivat savotat 1980-luvulla Katsaus muutaman kymmenen vuoden taakse osoittaa, kuinka huimaa metsäkoneiden kehitys on ollut. Kannattaa siis unohtaa maanpinnan Logsetin tuotekehitysjohtaja Jonas Hedström hioo taitojaan yhtiön hakkuukonesimulaattorilla. Epävarmaa on sekin, voiko puuta korjata koneella, jossa ei ole kuljettajasta riippumatonta harvennuksen ja luontolaadun seuranta-automatiikkaa
Samalla opittiin hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuudet. Ehkäpä hakkuukoneen kuljettaja voisi valvoa myös autonomisesti toimivaa ajokonetta. 1980-luvulla ketterät kouraharvesterit alkoivat kiilata metsureita pois työmailta. Entistä luotettavampia ja mukavampia Metsäkoneiden tuottavuus tuntia kohti tehtyinä puukuutioina ei 30 vuodessa ole lisääntynyt kovinkaan paljon. Silti 2020-luvun koneet kaatavat puuta aivan eri tahtiin kuin edeltäjänsä. Nykyisin kuljettajat jaksavat työvuoronsa aiempaa paremmin loppuun ja vielä muutakin elämää”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professori Kalle Kärhä. Syynä on koneiden huimasti parantunut toimintavarmuus, metsäkoneyrittäjä, Putaan Mottimestarien toimitusjohtaja Pasi Mikkonen kertoo. Järjestelmä voi opastaa myös luontokohteiden säästämisessä ja säästöpuuryhmien muodostamisessa.” PUTAAN MOTTIMESTARIEN TOIMITUSJOHTAJA PASI MIKKONEN Hakkuukoneen kuljettaja työskentelee tulevaisuudessa kuin prosessinhoitaja. osasivat muutkin tehdä, mutta Pinomäki viritti koneensa myös mittaamaan ja apteeraamaan rungot. Idea oli noin 20 vuotta aikaansa edellä eikä menestynyt vanhakantaisella metsäalalla. ”Tärinä ja melu kuormittavat kuljettajaa merkittävästi. Lisää apuja kuljettajalle Jatkossa metsäkoneiden tuotekehityksessä pyritään tekemään järjestelmiä, jotka opastavat kuljettajaa. Se on varautumista puunkorjuuta maailmanKoneen lasi muuttuu läpinäkyväksi näytöksi, jossa muun muassa laserkeilaimen tuottaman tiedon perusteella osoitetaan, mitkä puut poistetaan. Tämä voisi onnistua 20 vuoden kuluttua plantaasimetsissä.” METSÄTEKNOLOGIAN PROFESSORI KALLE KÄRHÄ, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 21 9966_.indd 21 9966_.indd 21 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. ”Takavuosina piti olla yksi huoltomies neljää konetta varten, nyt yksi huoltomies pitää 14 konettamme kunnossa. Kone hoitaa rutiinit, kuljettaja valvoo, että kaikki sujuu kuten pitääkin. Vian tullen kutsutaan huolto paikalle.” Kallistuksia vakaava, tehokkaasti ääniltä ja tärinältä vaimennettu ja ilmastoitu ohjaamo luo toimistoa vastaavat työskentelyolosuhteet. Lopullisesti savotat koneellistuivat 1990-luvulla. Tämä helpottaa kuljettajien työssä jaksamista. Samalla seurataan harvennuksessa jäävää puumäärää. Koneet ovat nykyisin niin luotettavia, että kohta voimme pestata kuljettajia, jotka eivät osaa rassata koneita. Hakkuukoneen tekemä mittaus ja apteeraus alkoivat kelvata myös puunkorjaajille ja metsänomistajille
Paljon enemmän huomiota ovat kuitenkin saaneet hakkuukoneisiin asennettavat laserkeilaimet. John Deerellä on myös Timbermatic Maps -ohjelmisto, jossa hakkuukone tallentaa paikkatiedon tekemistään puutavarakasoista ja välittää tiedon kuormatraktorille. ”Tämä onnistuu hakkuukoneilla, jotka on varustettu puomin kärkiohjauksella”, toteaa Metsätehon tutkimusjohtaja Jukka Malinen. Metsäorganisaatioiden omistamassa tutkimuslaitos Metsätehossa on kehitteillä automatisoitu menetelmä, jossa hakkuukoneen tietokoneet voivat laskea ajourilta ja niiden väleiltä poistettujen puiden määrää. Kärkiohjauksessa käytettävä teknologia tarjoaa myös uuden mahdollisuuden harvennusten laadun valvontaan, mutta palataan siihen tuonnempana. Tämä parantaa vähemmän ammattitaitoisten kuljettajien työtehoa ja kokeneemmankin työ kevenee. Niitä käytetään harvennettavan puuston kuvaamisessa, poistettavien puiden valinnassa ja jäävän puuston määrän tosiaikaisessa laskemisessa. laajuisesti vaivaavaan kuljettajapulaan. Alun perin John Deeren kehittämässä puomin kärkiohjauksessa kuljettaja ohjaa joystickillä puomin kulkusuuntaa ja kärkiohjaus hoitaa loput. Pisimmälle laserkeilausta on kehittäAnalytiikan avulla pystytään sujuvoittamaan kuljettajan ja koneen toimintaa. ”Sen avulla kuljettaja tietää, mistä saa esimerkiksi nopeimmin kokoon kuorman mäntytukkia. Seuraavaksi opastetaan harventajaa Seuraava askel lienee harvennusta ohjaavan ja valvovan järjestelmän tuominen koneisiin. Kun tiedetään eri työsykleihin käytettävä aika ja verrataan sitä tausta-aineistoon, pystytään määrittämään, tarvitaanko koneen käyttäjäkohtaisiin asetuksiin muutoksia vai onko koneen toiminnoissa tai laitteistossa parannettavaa.” TUOTEKEHITYSJOHTAJA JUHA VAINIO, JOHN DEERE FORESTRY SA M I KA RP PI N EN 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄKONE 9966_.indd 22 9966_.indd 22 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. Jäävän puuston tiheys saadaan laskettua tosiaikaisesti niiden erotuksen perusteella. Puut löytyvät vaikka lumen alta”, kertoo John Deeren tuotekehitysjohtaja Juha Vainio. ”Tulevaisuuden koneiden pitää olla sellaisia, että korjuu sujuu, vaikka menettäisimme parhaat kuljettajat muille aloille. Kouriintuntuva helpotus kuljettajan työhön on ollut tietokoneiden valjastaminen metsäkoneen puomin ohjaukseen. Silloin 80 prosentin kuskin on yllettävä 100 prosentin tulokseen”, koneyrittäjä Mikkonen sanoo
Kuusivaltaiset ja runsaasti alikasvosta sisältävät metsät voivat Ponssen mukaan olla keilaimelle aluksi haastavia, mutta niissäkin harvennuksen jälkeinen runkoluku saadaan todennettua. Koko työvuoroksi riittävän tankin pitäisi olla tilavuudeltaan kolmen kuution luokkaa.” TUOTEKEHITYSJOHTAJA JONAS HEDSTRÖM, LOGSET Metsälehti Makasiini 23 9966_.indd 23 9966_.indd 23 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. Parhaimmillaan tämä voi mahdollistaa entistä paremmin puuston ja maaperän muutosten mukaan säätyvän, nykyistä pienipiirteisemmän metsien käsittelyn. Vuonna 2016 Logset esitteli järeän 12H GTE Hybrid -harvesterinsa voimanlähteeksi dieselja sähkömoottorin yhdistelmän, jossa sähkömoottorilla katetaan hetkellistä tehon tarvetta. Se on osoittautunut toimivaksi apujärjestelmäksi, mutta ei ole myynnissä. Vety voi tulevaisuudessa korvata dieselin metsäkoneiden käyttövoimana. Se vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Polttokennoilla vuoteen 2045. Sähkö on varmasti mukana metsäkoneiden voimansiirrossa vuonna 2045, mutta pelkästään ladattavin akuin koneet eivät ainakaan kaikilla markkinoilla vielä liiku. nyt Ponsse, joka viime syksynä esitteli Thinning Density Assistant -laitteen. Ponsse kehittää sähkön ja dieselvoiman liittoa toisella tapaa. Viime syksynä esitellyssä EV1-kuormatraktorissa dieselmoottorin yksinomaisena tehtävänä on ladata akkuja, jotka antavat virtaa koneen vetomoottoreille ja puomin hydrauliikkaa käyttävälle sähkömoottorille. Hankalaksi siirtymän tekee vedyn alhainen energiatiheys. Akkuja ladataan myös jarrutusenergiasta alamäkeen ajettaessa. Ratkaisu on menestynyt myös kaupallisesti. ”Kaksi kolmasosaa myymistämme harvestereista on hybrideitä”, kertoo tuotekehitysjohtaja Jonas Hedström Logsetiltä. Ensivaiheessa koneiden tarvitsema sähkö tuotetaan dieselmoottorien pyörittämillä generaattoreilla. Sähkö varataan superkondensaattoriin. Tarvittava teho saadaan tuotettua pienemmällä dieselmoottorilla kuin muuten. Ja vaikka venyisikin, työmaat ovat yleensä kaukana sähköverkoista, joten latausmahdollisuuksia ei ole. Tämä on jo koeteltua teknologiaa. Siihen akkujen kapasiteetti ei veny. Arvattavasti 2040-luvulla metsien käsittelyn tukena käytetään hakkuukoneen keilaustietoa, hakkuun yhteydessä pienoislennokilla tai droonilla otetuista kuvista muodostettuja puukarttoja sekä tuoreista satelliittikuvista ja avoimesta metsävaratiedosta saatavia puustoja maaperätietoja
Metsäkoneita voitaisiin varmasti etäohjata 20 vuoden kuluttua. ”Pääosan työajastaan kuljettaja ehtii vaikka syödä eväitään”, visioi Logbullet-pienmetsäkoneita valmistava Pekka Syvänen. ”Työ muistuttaa entistä enemmän prosessinhoitajan tehtävää. Siinä mielessä olemme valmiita uusille energiamuodoille, jotka tulevat korvaamaan fossiilisen dieselpolttoaineen”, sanoo Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola. EV1-konseptia kokeilleet ovat olleet vakuuttuneita koneen suorituskyvystä. Moni veikkaa tai ainakin toivoo, että koneet voitaisiin 2040-luvullakin varustaa polttomoottoreilla, vaikka fossiilista dieseliä ei varmasti enää olekaan tarjolla. Niihin tankattaisiin uusiutuvaa biodieseliä tai synteettisesti tuotettua, päästötöntä polttoainetta. ”Työvuoron riittävälle vetymäärälle tarvittaisiin kolmen kuutiometrin tankki, vaikka vety olisi paineistettu 700 bariin”, Logsetin Hedström toteaa. Hankalaksi asian tekee vedyn pieni energiatiheys. Kummoista hyötyä siitä ei tosin olisi. Todennäköisin vaihtoehtoinen voimanlähde olisi siinä tapauksessa vety, josta tuotettaisiin polttokennoissa sähköä. Kuljettajille yhä tarvetta Ihmistä tarvitaan ainakin hakkuukoneiden kuljettajiksi vielä vuonna 2045. Samalla rahalla saa ihmisen istumaan koneen koppiin, ja jonkun kuitenkin pitää olla metsässä, kun hakkuukoneen teräketju karkaa laipalta.” PEKKA SYVÄNEN, LOGBULLET-PIENMETSÄKONEITA VALMISTAVA YRITTÄJÄ SA M I KA RP PI N EN 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄKONE 9966_.indd 24 9966_.indd 24 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. ”Voimanlähde, dieselmoottori, on erotettu voimakkaasti vaihtelevasta kuormasta ja voidaan mitoittaa keskitehon mukaan. Sähköhydraulisesti toteutettu kuormain on tehokas ja tarkka. Heidän toimenkuvansa kuitenkin muuttuu. Lisäksi koneessa ajovoimansiirrossa on vetokykyä enemmän kuin tämänkokoisissa koneissa on koskaan aiemmin ollut, Einola kehuu. Jos tämä ei ole mahdollista, vaikeusaste kasvaa. Hakkuutyö, harvennettavien puiden valinta ja harvennuksen seuranta automatisoituvat, samoin ajourien suunnittelu. Leimikonsuunnittelu ja puukaupat voidaan tehdä metsävaratiedon perusteella sisätöinä digitaalisesti. Kuljettaja valvoo, että kaikki sujuu suunnitellusti”, ennustaa professori Kärhä. Voi olla, että parinkymmenen vuoden kuluttua hakkuukoneen kuljettaja on ensimmäinen ihminen, joka käy puukaupan kohteena olevassa metsässä
Käsittääkseni tämä olisi teknisesti jo mahdollista, mutta isot konevalmistajat eivät ole nähneet tarvetta kiirehtiä sen kehittämisessä”, Mikkonen sanoo. ”Jonkun oltava paikalla, kun ketju lentää moton laipalta pois”, Syvänen pohtii. Koneen vetovoima on parempi kuin minkään samankokoisen kuormatraktorin. Hybriditekniikalla toteutettu, täysin sähkövoimalla toimiva Ponssen EV1 -kuormatraktori on vakuuttanut koeajajat. ”Löin kuusi vuotta sitten vetoa, että viiden vuoden kuluttua meillä on kuljettajatta toimivia ajokoneita, mutta hävisin aika kalliin konjakkipullon. Sillä ei suuria hyötyjä silti saavutettaisi. Metsälehti Makasiini 25 9966_.indd 25 9966_.indd 25 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. Myös koneiden etäohjaus onnistuisi 2040-luvulla. Hakkuukoneen kuljettaja valvoisi niiden toimintaa. Sähköistetyn hydrauliikan ansiosta myös puomi on nopeampi ja tarkempi kuin samankokoisissa dieselmoottorista voimansa saavissa kuormatraktoreissa.” TUOTEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ KALLE EINOLA, PONSSE SA M I KA RP PI N EN Koneyrittäjä Pasi Mikkonen pitää mahdollisena, että ensimmäisiä ilman kuljettajaa toimivia kuormatraktoreita voisi olla käytössä jo 2040-luvulla
”Nykyistä kevyempien koneiden käyttö edellyttäisi, että metsänomistajat tyytyisivät viisi kuusi euroa nykyistä alempaan kantohintaan ensiharvennuksella. Ajourilta toimivien hakkuukoneiden kokoa ei ole helppoa pienentää. Se edellyttää leveitä ja vakaita koneita”, John Deeren Juha Vainio kertoo. Tilanne voisi olla toinen, jos metsänomistajat tilaisivat itse korjuupalveluita yrittäjiltä. ”Koneissa on oltava yli kymmenen metriä pitkä puomi, jotta harvennus 20 metrin ajouravälein onnistuu. Tällöin koneilla liikutaan myös ajourien välissä”, Syvänen sanoo. ”Pienkoneet tehdään ammattimaisille tonttipuun kaatajille ja metsäharrastajille. Ennustan, että harvennuksilla koneet kapenevat reilun kahden metrin levyisiksi, siis suunnilleen Sampon pienimmän hakkuukoneen kaltaiseksi. Se tosin ei näytä todennäköiseltä, koska puunkorjuuta tehdään pääosin metsäyhtiöiden lukuun. l Itse teen ensiharvennukset moottorisahalla, mutta ymmärrän, etteivät kaikki voi toimia samoin. PIENENEVÄTKÖ METSÄKONEET. Kalle Kärhä ja Pekka Syvänen uskovat, että harvennuksilla korostetaan metsänhoidon vaatimuksia. ”Hakkuukoneen tuotto on suunnilleen sama koneen koosta riippumatta. Se tarkoittaa koneiden pienenemistä. JU H A SI N IS A LO Katso video www.metsälehti.fi 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄKONE 9966_.indd 26 9966_.indd 26 9.3.2023 16.15 9.3.2023 16.15. Hän korostaa, etteivät niin pienet koneet ole ratkaisu kaupallisille harvennuksille. Nuoriin metsiin tarvittaisiin kevyempää harvennuskalustoa. Metsänhoitoyhdistyksellä on yksi yrittäjä, jonka pyrin saamaan töihin, kun metsiämme koneilla harvennetaan.” MAAJA METSÄTALOUSYRITTÄJÄ TOMI LEINIÖ, UUSIKAUPUNKI Metsänomistaja Tomi Leimiö toivoo nykyistä monipuolisempaa puunkorjuukalustoa. Koneiden kokoa tärkeämpää on kuitenkin kuljettajan osaaminen. Nuoriin metsiin tarvittaisiin nykyistä pienempiä koneita. Kuormatraktorit sen sijaan voisivat olla pienempiä. Syväsen Logbullet-traktorit ovat kantavuudeltaan pari tonnia. Sen verran kuutiokohtaiset korjuukustannukset nousisivat”, koneyrittäjä Pasi Mikkonen laskee. Siinä haasteena on koneiden tuottavuus, joka on suoraan verrannollinen kantavuuteen. METSÄNOMISTAJA Tomi Leimiö toivoo nykyistä monipuolisempaa valikoimaa metsäkoneita. Ammattimaiseen harvennukseen sopivien koneiden paino ja kantavuus asettuu viiden ja kymmenen tonnin välille.”
Koneessa oli muun muassa puomia seuraava, kääntyvä ja kallistuksia vakaava ohjaamo. Ponsse esitteli viime syksynä laserkeilaukseen perustuneen Thinning Density Assistantin viime syksynä, vielä ei tekniikka ole myynnissä. METSÄKONEIDEN LYHYT HISTORIA 1994 TIMBERJACK julkisti kävelevän, kuusijalkaisen hakkuukoneensa, joka keräsi valtavasti huomiota. Lisäksi se osasi mitata ja apteerata rungot. Kehitystä vauhditti muun muassa se, että siellä metsurit siirtyivät aikapalkkaukseen, mikä nosti moottorisahatyön kustannuksia. Teknisesti edistyksellinen Volvo BM Valmet 901 menestyi markkinoilla erinomaisesti. Toistaiseksi akku-Ponsse ei ole kaupallinen tuote. Kaupallista tuotetta koneesta ei yritetty rakentaa. Kone oli kuitenkin aikaansa edellä eikä menestynyt kaupallisesti. Kone oli toimiva, mutta sen tehtävä oli lähinnä esitellä silloin vielä suomalaisomisteisen Timberjackin teknologista osaamista. 2030-LUKU METSÄKONEISIIN asennettavat laserkeilaimet kartoittavat konetta ympäröivää puustoa ja harvennuksessa poistettavien puiden valinta voidaan automatisoida. 2016 SUOMALAINEN Logset toi markkinoille ensimmäisen hybridimetsäkoneen, järeän 12H GTE Hybridin. 1984 VALMETIN omistama Umeå Mekaniska AB kehitti ensimmäisen harvennushakkuille tarkoitetun hakkuukoneen. 2003 JOHN DEERE keskitti katkotun puutavaran korjuuseen tarkoitettujen metsäkoneiden tuotannon Joensuuhun, josta on kehittynyt alan suurin tuotantolaitos. Ajatuksena oli käyttää samoja komponentteja kuin maataloustraktoreissa, mutta ne osoittautuivat liian heikoiksi. 1990-LUKU TOIMIVA mittalaite ja automaattiapteeraus yleistyivät hakkuukoneissa. 2022 PONSSE kehitti täysin sähkövoimalla toimivan EV1-kuormatraktorin. Koneen dieselmoottorin tehtävänä on akkujen lataaminen. Ensivaiheen nelipyöräiset koneet jalostuivat nopeasti kuusipyöräisiksi. 2040-LUKU SÄHKÖ hakkuukoneiden moottoreille tuotetaan polttokennoilla, myös etäohjattavat ja autonomiset ajokoneet mahdollisia. Monosen laite tunnetaan Finkoja Erikssonin Skogsjan-harvestereina. Sähkömoottorit lisäävät koneen tehoa hetkellisesti jopa kolmanneksen. 1975 SAKARI PINOMÄEN kehittämä Pika 75 -harvesteri kaatoi, karsi ja katkoi puut. 1981 SAKARI MONONEN ja Ruotsin Jan Eriksson esittelevät ensimmäiset kouraharvesterit samanaikaisesti. 1970-LUKU RUOTSI oli puunkorjuun koneellistamisen johtava maa. 1965 1975 1984 1994 Metsälehti Makasiini 27 9966_.indd 27 9966_.indd 27 9.3.2023 16.16 9.3.2023 16.16. 1965 VALMET aloitti Terra-kuormatraktorien valmistamisen Tampereella
Nyt enää 18,2 prosenttia. ”Yleisesti omistusmääriin liittyen voidaan vetää johtopäätös, että suurten metsänomistajien äänet jakautuvat Metsänomistajien äänet kasautuvat oikealle Suosituimmat puolueet metsänomistajien keskuudessa ovat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta. METSÄNOMISTAJIEN suosikki tulevissa eduskuntavaaleissa on kokoomus, Metsälehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä selviää. Keskustan kannatusta epäilemättä rasittaa kahdeksan vuotta jatkunut hallitustaival. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI VAALIT 2023 » 28 Metsälehti Makasiini 9967_.indd 28 9967_.indd 28 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44. Vuoden 2019 kannatuskyselyssä vielä 23,4 prosenttia metsänomistajista aikoi äänestää keskustaa. Kokoomuksen suosio ei ole yllätys, sillä puolue on muutenkin keikkunut eduskuntavaalien alla kannatuskyselyiden kärjessä. ”Kokoomuksen kannatus korostuu erityisesti paljon metsää omistavien keskuudessa, vaikka puolueen kannatus on melko tasaista kaikissa omistusluokissa”, sanoo Saarnio. Saarnio muistuttaa kuitenkin, että hallituskauden pituinen neljän vuoden mittausväli on varsin pitkä. Puoluekantansa ilmoittaneista metsää omistavista jopa joka neljäs kertoo äänestävänsä tulevissa vaaleissa kokoomuksen ehdokasta. Myös muiden hallituspuolueiden kannatus on laskussa. Keskustan kannatus on trendinomaisesti laskenut vuodesta 2015, kun taas perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatus on kasvanut. Nyt toteutetussa tutkimuksessa harvempi kuin joka kolmas metsänomistaja ei osannut vastata kysymykseen, mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Suurin pudotus on vihreillä, joita viime eduskuntavaalien alla kertoi äänestävänsä liki 13 prosenttia metsänomistajista, mutta nyt enää 5 prosenttia. Lähes yhtä moni, 22 prosenttia, metsänomistajista aikoo äänestää perussuomalaisia, joka on metsänomistajien keskuudessa eniten suosiotaan kasvattanut puolue. Näyttää myös siltä, että keskustan kannattajia valuu kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Aiemmissa tutkimuksissa epävarmojen osuus oli 40 prosentin tietämillä. RKP:n kannatus metsänomistajien keskuudessa taas on vuosi vuodelta kasvanut hiukan. Eniten suosiotaan on kasvattanut perussuomalaiset. Esimerkiksi Ylen maaliskuun alussa julkaisemaan kannatusmittaukseen vastanneista noin joka viides aikoo äänestää kokoomusta. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannatuksen lasku on muutamia prosenttiyksiköitä. Epävarmoja alle kolmannes ”Puoluekannoista nousee esiin aika vahvasti se, että metsänomistajat ovat aiempaa varmempia puolueestaan” sanoo kyselytutkimuksesta vastannut Tommi Saarnio Taloustutkimuksesta. Metsänomistuksen suuruus vaikuttaa Vastaajilta tiedusteltiin myös metsänomistuksen suuruutta. Perinteisen metsänomistajapuolueen keskustan kannatus hiipuu edelleen
l Kok Kesk Sdp Ps Vihr Vas Rkp Kd Liike Nyt Muut Alle 5 ha 520 ha 2150 ha 51100 ha yli 100 ha Puoluekanta metsäomaisuuden suuruuden mukaan,% 24,1 10,8 18,7 20,4 23,1 20 7,6 6,9 4,2 3 4,4 3,1 3 2,5 4,5 2,5 1,7 1,1 4,2 2,3 1,5 1,4 3,3 3,3 5,2 6,2 2,4 5,8 6,1 3,5 22,3 12,9 16,1 26,8 , , , 27,6 44,6 30,3 24,4 4,2 5 10 15 20 25 5 10 15 20 25 Kok PS Kesk SDP Vihr Rkp Vas Kd Liike Nyt Muut % Lähde: Taloustutkimus Mitä puoluetta metsänomistajat aikovat äänestää 2023 2019 ›› Metsälehti Makasiini 29 9967_.indd 29 9967_.indd 29 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44. Keskustan kannatus on suurinta Itäja Pohjois-Suomessa asuvien metsänomistajien keskuudessa. Haastattelut tehtiin 16.1.22.2.2023 välisenä aikana. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä suuntaansa. SDP:n kannatus on sitä suurempaa, mitä pienempi on metsäomaisuus. Metsänomistajista puoluekantansa kertoi 634 henkilöä. ”Suurten metsänomistajien äänet jakautuvat pääosin kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kesken.” pääosin kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kesken. NÄIN TUTKIMUS TEHTIIN TALOUSTUTKIMUS haastatteli yhteensä 3626 henkilöä, joista 905 omisti metsää. . Tämä ilmiö on ollut havaittavissa jo aiemmissa mittauksissa.” Perussuomalaisia aikovat äänestää etenkin miehet ja SDP:tä etenkin naiset
TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI ›› Metsälehti Makasiini 31 9967_.indd 31 9967_.indd 31 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44. Ei ole mitään syytä sallia sitä.” Keskusta korostaa vaaliohjelmassaan maanomistajan oikeuksia, mutta maaja metsätalousvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Anne Kalmari ei tyrmää uudistamisrajojen palauttamista metsälakiin. Rahastoissa ei ylisukupolvisuus eikä yhteiskunnan näkemys paljon paina. Näiden vaalien yhteydessä on puhuttu blokkiutumisesta erityisesti, koska SDP on ilmoittanut, että ei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. ”IHAN hirveästi ihmiset puhuvat tästä (metsistä). Monimuotoisuuden ja hiilensidonnan näkökulmasta järeyttä on kasvatettava.” Myös Satu Hassi (vihr.) on samoilla linjoilla. Mielenkiintoista, että tästä on tullut oikein vaaliteema.” Metsät ovat kuuma puheenaihe vaalikentillä ja sen on huomannut myös jatkokaudelle eduskuntaan pyrkivä Piritta Rantanen (sd.). ”Jos rahastoja tulee lisää, on ehkä järeysvaatimusta pakko tarkastella. Puolueiden vaaliohjelmissa ei suoraan oteta kantaa sopivaan hakkuumäärään, mutta esimerkiksi vasemmistoliitto esittää ohjelmassaan, että hakkuille aseteMETSÄ JAKAA PUOLUEET Äänestyskopissa otetaan kevään eduskuntavaaleissa kantaa myös Suomen metsien hoitoon ja käyttöön. Siellä lasketaan sijoitetulle pääomalle maksimituotto.” Liikaa hakkuita. Maanomistajille täytyy maksaa riittävä korvaus menetetystä tuotosta”, toteaa Janne Heikkinen (kok.) Metsälaki uusiksi Haluun avata metsälaki voi olla useita syitä, mutta ainakin yksi on selvä. Jari Myllykoski (vas.) pitää uudistamisrajojen poistamista vuoden 2014 metsälain muuttamisen yhteydessä poliittisena virheenä. ”Yksityisten maanomistajien osalta on edettävä vapaaehtoisuuden pohjalta. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vaativat vaaliohjelmissaan metsälain uudistamista. Metsälehti tarkasteli puolueiden vaaliohjelmia ja kysyi maaja metsätalousvaliokunnan jäsenten näkemyksiä metsien käytöstä. ”Ei ole oikein, että millaisen metsän tahansa saa hakata, kunhan istuttaa taimet. Maaja metsätalousvaliokunnan jäsenistä useimmat pitivät metsien suojelutoimia tarpeellisina, mutta korostivat niiden oikeaa kohdentamista. ”Metsien hiilinielun romahduksen yksi syy on tutkijoiden mukaan se, että metsiä on avohakattu liian nuorina. Tiukkoja jakolinjoja vedellään myös metsäteemoissa. Sen lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto suojelisivat kaikki Metsähallituksen vanhat ja luonnontilaiset metsät
” Janne Heikkinen (kok.) Piritta Rantanen KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA ”Perussopimuksissa on sovittu, että metsäasiat kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon.” Piritta Rantanen (sd.) ”Hakkuiden rajoittaminen pitää tehdä tavalla, joka ei rankaise metsänomistajia.” Satu Hassi (vihr.) taan valtakunnallinen ja maakunnallinen yläraja. Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Sari Essayah (kd.) sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz arvioivat hakkuiden olevan kestävällä tasolla. ”Metsien hiilinielu on romahtanut ja liian suuret hakkuut ovat pääsyy siihen. Avohakkuista kiistaa Useiden puolueiden edustajat pitävät muunlaisia rajoituksia metsien käytölle mahdollisina. Rantasen mielestä vuosi on liian lyhyt aika tarkastella hakkuita, koska niiden määrä voi suhdanteiden myötä vaihdella paljonkin. Maaja metsätalousvaliokunnan jäJanne Heikkinen KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA Satu Hassi KA RR I H A RJ U / ED U SK U N TA Anne Kalmari KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA ”Jos rahastoja tulee lisää, on ehkä järeysvaatimusta pakko tarkastella.” Anne Kalmari (kesk.) VAALIT 2023 » 32 Metsälehti Makasiini 9967_.indd 32 9967_.indd 32 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44. Metsälehti kysyi maaja metsätalousvaliokunnan jäseniltä, pitäisikö hakkuita rajoittaa siten, että vuosittainen hakkuumäärä jäisi alle 70 miljoonan kuution. Hakkuiden rajoittaminen pitää tehdä tavalla, joka ei rankaise metsänomistajia, esimerkiksi maksamalla metsänomistajalle korvaus siitä, jos hän myöhentää hakkuun ajankohtaa eli antaa puuston ja maaperän sitoa hiiltä pidempään.” Ajatus sisältyy myös vihreiden vaaliohjelmaan, jossa esitetään otettavaksi käyttöön metsänomistajille suunnattu korvaus hiilinielun kasvattamisesta. Esimerkiksi turvemaiden avohakkuiden rajoittamiselle moni katsoo olevan tieteelliset perusteet. Helsingin Sanomien vaalitentissä helmikuun puolivälissä puolueiden puheenjohtajilta kysyttiin, ovatko nykyiset hakkuut heidän mielestään kestävällä tasolla. Hänen mielestään metsäteollisuuden raaka-aineen saannista on pidettävä huoli. Hiilestä korvausta Maaja metsätalousvaliokunnan jäsenistä Hassi olisi valmis rajoittamaan hakkuita. Sanna Marin (sd.), Li Andersson (vas.) ja Maria Ohisalo (vihr.) olivat sitä mieltä, että nykyinen hakkuutaso ei ole kestävä. Useimmat vastaajat pitivät tiukkoja vuosittaisia rajoituksia huonona ideana. Tähän viittasi Helsingin Sanomien tentissä myös Sanna Marin toteamalla, että metsäteollisuutta on kannustettava tuottamaan tuotteita, joihin tarvitaan vähemmän puuta, mutta puusta saadaan enemmän irti. ”Yksityisten maanomistajien osalta on edettävä vapaaehtoisuuden pohjalta
Moni muukin lupaa entistä vahvempaa EU-vaikuttamista. TALOUDELLISTA tukea hiilen varastoinnista lupaavat vasemmistoliitto ja vihreät. PERINTÖJA LAHJAVERON muuttamista sellaiseksi, että vero peritään vasta, kun omaisuutta realisoidaan lupaa RKP. METSO ja Helmi-ohjelmien rahoituksen turvaamista lupaavat vasemmistoliitto, keskusta, kokoomus ja kristillisdemokraatit METSÄLAIN uudistamista lupaavat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät METSÄPOLITIIKAN pitämistä kansallisen päätöksenteon piirissä lupaavat perussuomalaiset ja keskusta. Jari Myllykoski KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA Ritva Elomaa KI M M O BR A N D T / CO M PI C / ED U SK U N TA MITÄ PUOLUEET LUPAAVAT METSÄNOMISTAJILLE. ›› Metsälehti Makasiini 33 9967_.indd 33 9967_.indd 33 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44
Kokoomus lupaa tehostaa Suomen EU-vaikuttamista ja turvata kansalliset edut. Metsäpolitiikka omissa käsissä Suomen suhde Euroopan unioniin on päätynyt kirjaukseksi useiden puolueiden vaaliohjelmiin. Kaikkein suorimmin asian ilmaisee perussuomalaiset energiaja ilmastopolittisessa ohjelmassaan: ”Metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle millään verukkeella.” KOK PS SDP KESK VIHR VAS Nykyinen hakkuutaso on kestävä. Toisinkin asian voi tulkita. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa EU:sta halutaan suunnanäyttäjä ilmaston ja luonnon suojelemisessa. Kuluneen hallituskauden maaja metsätalousvaliokunnassa istuneella vasemmistoliiton Myllykoskella on kuitenkin varauksia. Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Uudistamisrajat on palautettava metsälakiin. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Osittain Kyllä Käytännössä saman toteaa keskusta asteen maltillisemmin sanakääntein. senistä Ritva Elomaa (ps.) ja kokoomuksen Heikkinen arvioivat, että avohakkuita turvemailla pitäisi välttää. Talousmetsienkin osalta on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta, mutta meidän itse on osattava tehdä ne päätökset.” . ”Ilmasto, energia ja luonnon monimuotoisuus kuuluvat EU:n toimivaltaan ja näin pitää mielestäni ollakin. Niitä koskeva lainsäädäntö vaikuttaa myös metsiin, ei siitä pääse yli eikä ympäri”, Satu Hassi toteaa. Jos päätehakkuukielto koskisi kaikkia turvemaita, olisi se katastrofi”, sanoo Anne Kalmari. Valiokunnan jäsenillä on vielä tuoreessa muistissa avohakkuita koskevan kansalaisaloitteen käsittely. Heikkinen kuitenkin lisää, että avohakkuun on oltava vaihtoehto metsätuhojen vuoksi. Valiokunnan puheenjohtajan kanta on tätä jyrkempi. Hän korostaa, että ilman keskustaa Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitetta ei olisi torpattu. Osittain Ehkä Ehkä Osittain Kyllä Kyllä Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätöksentekoon. ”Kuulimme yli kuuttakymmentä asiantuntijaa. ”Tietyillä suotyypeillä on pyrittävä jatkuvaan kasvatukseen. Eri alueilla tarvitaan erilaisia toimia”, sanoo Piritta Rantanen. ”Perussopimuksissa on sovittu, että metsäasiat kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vaatimut, että metsälaki on uudistettava siten, että avohakkuut tulevat luvanvaraisiksi. l VAALIT 2023 » 34 Metsälehti Makasiini 9967_.indd 34 9967_.indd 34 9.3.2023 14.44 9.3.2023 14.44. ”Päätöksiä luonnon monimuotoisuuden sääntelystä, suojelusta ja puunkäytöstä ei pidä antaa jonkun toisen käsiin. Vihreät on eri linjalla. Ehkä Ei Ehkä Ehkä Kyllä Kyllä Avohakkuita turvemailla pitää välttää. Esimerkiksi suomalaisia virkamiehiä pitäisi olla enemmän komissiossa, jotta ymmärrys Suomen oloista lisääntyisi”, sanoo Rantanen. Pikemminkin pitäisi viedä EU:lle osaamista metsien hoidosta
42: Mikrobit töihin ›› ALLAKKA S. 48: Vähennystä metsälahjasta Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT S. ›› PIKATESTI Metsänarvolaskuri puntarissa SIVU 47 METSÄNHOITO Näin ostat metsäpalveluita s. 43: Ennallistetaan vuoteen 1853 ›› KYSY POIS S. 40: Vaelluskengät ja sadetakki ›› TUTKIMUS S. ›› PERINTÖMETSÄ S. 36 SA M I K A RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9969_.indd 35 9969_.indd 35 9.3.2023 14.12 9.3.2023 14.12. 44: Mitä möykkyjä on oksissa
Metsänuudistamisen voi ostaa palvelupakettina, johon kuuluu maanmuokkaus, taimet ja taimien istutus. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9970_.indd 36 9970_.indd 36 9.3.2023 14.15 9.3.2023 14.15
Niissä hoitotöitä toteutetaan sovitussa aikataulussa metsänhoitosuunnitelman mukaan. Jo päätehakkuuta suunnitellessa kannattaa miettiä, millaista metsänhoitoa hakattavalla kuviolla tulevaisuudessa tarvitaan. Miten hyvissä ajoin metsänhoitopalveluiden ostamista kannattaa alkaa suunnitella. Metsänhoitotöitä voi tilata yksitellen tai palvelupakettina. Myös Tapion metsänhoidon suosituksista ja metsäpalveluiden tarjoajien verkkosivuilta löytyy tietoa metsänhoitotöistä ja niiden ajoituksesta. Mistä tietää, onko metsänhoitotöille tarvetta. Metsänhoitotöiden paketoiminen tulee usein halvemmaksi kuin yksittäisten töiden teettäminen. 3. SA M I KA RP PI N EN 1. Esimerkiksi metsänuudistamisen palvelupakettiin voi kuulua maanmuokkaus, taimet ja taimien istutus. Metsänhoitopalveluiden ostamista kannattaa miettiä, jos metsässä on tarvetta hoitotöille ja niitä ei halua, ehdi, osaa tai pysty tekemään itse. Kaikki metsänhoitotyöt voi teettää. Paras tietolähde on oman metsän metsäsuunnitelma, jos sellaisen on teettänyt. Apua voi kysyä myös metsäammattilaisilta. Niiden tarve kannattaa käydä tarkistamassa maastossa. Millaisia metsänhoitopalveluita on saatavilla. 16 kysymystä Milloin kannattaa miettiä metsänhoitopalveluiden ostamista. Hoitotöiden viivästyminen nostaa kustannuksia ja aiheuttaa kasvatettavalle puustolle kasvuja laatutappioita. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään. Vaikka metsänhoitotyöt teettäisi, kannattaa METSÄNHOITOPALVELUIDEN OSTAMISESTA Kaikki metsänhoitotyöt voi teettää. ›› Metsälehti Makasiini 37 9970_.indd 37 9970_.indd 37 9.3.2023 14.15 9.3.2023 14.15. Tärkeämpää kuin se, tekeekö metsänhoitotyöt itse vai teettääkö ne, on se, että työt tulee tehtyä ajoissa. fi-palvelussa näkyvät kiireelliset taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt sekä seuraavalle viisivuotiskaudelle ehdotetut hoitotyöt. Esimerkiksi lannoitus, kunnostusojitus ja metsäteiden perusparannus ovat sellaisia töitä, joita harva edes pystyy tekemään itse. 2. Moni metsänomistaja teettää taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt tarjoavat myös kaikki metsänhoitotyöt kattavia avaimet käteen -palveluita. Yleisimpiä teetettäviä metsänhoitotöitä ovat metsänuudistamiseen liittyvät työt sekä taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt. 4. Nyrkkisääntö on, että mitä lyhyempi aika metsänuudistamisesta on, sitä vähemmän metsänhoitotöiden ajoitus joustaa. Tärkeintä on, että työt tehdään ajallaan
11. Kokemuksia tietystä palveluntarjoajasta voi kysyä tutuilta ja naapureilta. Paikallisia toimijoita voi etsiä Metsään.fi-palvelusta. Sopimuksesta tulee ilmetä, mitä metsässä tehdään, milloin ja mitä työ maksaa. Esimerkiksi taimikonhoitoa ja lannoitusta tekevät yleensä eri toimijat. Se tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että tämä mittaa työnsä tulosta ja vertaa mittaustuloksia asiakkaan kanssa asetettuihin tavoitteisiin. Palveluntarjoajaa voi myös pyytää olemaan yhteydessä sekä työn aikana että sitten, kun työ on valmis. 7. Miten suuri alue kannattaa kerralla hoitaa kuntoon. Moniin metsänhoitotöihin on saatavilla valtion myöntämää kemeratukea – ensi vuodesta lähtien metka-tukea. Palveluntarjoajalla tulee esimerkiksi olla selvät yhteystiedot ja y-tunnus. Jos metsässä ei pääse käymään, voi apuna käyttää valokuvia ja keskustella palveluntarjoajan kanssa videoyhteyden välityksellä. Kannattaa tarkistaa, että perusasiat ovat kunnossa. Nykyisessä kemeratukijärjestelmässä esimerkiksi taimikonhoitoon on mahdollista saada tukea, jos hoidettava alue on kaikkiaan vähintään hehtaarin suuruinen. Kovin erilaisten työlajien yhdistämisestä ei välttämättä ole hyötyä. Paikan päällä pääsee helpommin yhteisymmärrykseen siitä, millainen kohteen lähtötilanne on ja millaisia toimenpiteitä siellä tarvitaan. Mitä eri metsänhoitotöiden teettävarautua siihen, että töiden suunnittelu ja töistä sopiminen vievät jonkin aikaa. Mitä sopimusta tehdessä tulee ottaa huomioon. On myös turvallista kirjata, että työ tehdään metsänhoidon suositusten mukaisesti. 9970_.indd 38 9970_.indd 38 9.3.2023 14.15 9.3.2023 14.15. Mistä tietää, että palveluntarjoaja on luotettava. 5. 9. On hyvä, jos myös verkkosivut löytyvät. Voiko metsänhoitopalvelun ostaa kokonaan etänä vai pitääkö metsässä käydä palveluntarjoajan kanssa. Palveluntarjoajalta voi kysyä, millaisista kohteista tällä on kokemusta. Mistä metsänhoitopalveluita kannattaa kysellä. Pitääkö metsänhoidosta tietää jotain, jos teettää kaikki työt. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi www.uniforest.com UNIFOREST CONNECT OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini Harva metsänomistaja pystyy tekemään metsänlannoituksia omatoimisesti. PEFC-sertifikaattiin sitoutuminen edellyttää palveluntarjoajalta myös omavalvontaa. Tärkeintä on, että kaikki sovitut asiat on kirjoitettu sopimukseen. Jos metsänomistajalla on erityistoiveita esimerkiksi luonnonhoitoon liittyen, ne kannattaa kirjata sopimukseen. Sopimukseen tulee kirjata, kuka tukea hakee ja kenelle se maksetaan. Silloin pystyy myös esittämään metsänhoidolle asettamansa tavoitteet paremmin. Sopimuksen teon yhteydessä kannattaa käydä tukiasiat huolellisesti läpi. Se takaa sen, että tämä tuntee hyvän metsänhoidon periaatteet ja tekee metsänhoitotyöt metsäsertifioinnin mukaan. Kannattaa tarkistaa, että palveluntarjoaja on rekisteröitynyt PEFC-sertifikaatin yrittäjärekisteriin. SA M I KA RP PI N EN Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab | Puh. Sopimukseen tulee liittää kartta, johon hoidettava alue on merkitty. Jos metsänhoitotöihin haluaa valtion tukea, on hoidettavan alueen usein oltava tietyn suuruinen. 10. Metsänhoitopalveluita tarjoavat muun muassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät sekä suurimmat puunostajat. Kannattaa myös miettiä, millainen tunne itselle jää, kun on keskustellut palveluntarjoajan kanssa. Metsänomistajan kannattaa lisäksi varmistaa, että sopimuksessa on maininta omavalvonnasta. 8. 6. Siitä, että on edes hieman perehtynyt eri metsänhoitotöihin, on apua, kun keskustelee metsäammattilaisten kanssa. Metsänhoitopalvelun voi ostaa etänä, mutta varsinkin jos palveluntarjoaja ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa tämän kanssa käydä metsässä katsomassa työmaata. Useimmiten on kustannustehokkainta hoitaa kerralla kuntoon mahdollisimman suuri alue
Kilpailutuksessa on hyvä pitää mielessä, että hyvä työnjälki ja halvin hinta eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab | Puh. Miten riidat voi välttää. 16. Paras tapa välttää riitely on huolehtia siitä, että sopimukseen kirjataan selvästi kaikki sovitut asiat. Suullisesti sovitut asiat on helpompi ymmärtää väärin. 13. Työlle voi sopia etukäteen kiinteän hinnan tai palveluntarjoaja voi tehdä työstä etukäteen kustannusarvion, jolloin lopullinen laskutushinta määräytyy tehdyn työn perusteella. Viime kädessä metsänomistamisen kannattavuuden määrittelee se, miten paljon puusta maksetaan. Tapoja on monia. Tärkeintä on, että hinnoitteluperuste on käyty läpi palveluntarjoajan kanssa ja kirjattu sopimukseen. Jos ei ole tyytyväinen työnjälkeen, kannattaa olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä palveluntarjoajaan ja sopia yhteinen maastokäynti. Sovitaanko hinta etukäteen. l 12. Työn tilaaja voi myös pyytää omavalvontaraportin nähtäväkseen. Miten tulee menetellä, jos työnjälki ei miellytä. SA M I KA RP PI N EN 9970_.indd 39 9970_.indd 39 9.3.2023 14.15 9.3.2023 14.15. Työn jälki kannattaa käydä tarkistamassa maastossa mahdollisimman pian työn valmistumisen jälkeen ja ennen laskun maksua. Esimerkiksi metsänuudistaminen, joka sisältää maanmuokkauksen, taimet ja taimien istutuksen, maksaa ilman arvonlisäveroa noin 1 500 euroa hehtaarilta. Taimikon ja nuoren metsän hoidon hinta riippuu työn vaikeudesta ja voi halvimmillaan olla muutaman sata euroa hehtaarilta ja kalleimmillaan lähemmäs tuhat euroa hehtaarilta. 14. Kannattaako metsänhoitotyöt kilpailuttaa. Kannattaako metsänomistaminen taloudellisesti, jos teettää kaikki metsänhoitotyöt. Artikkelia varten on haastateltu Mhy Pohjois-Savon operaatiojohtajaa Juha Huttusta ja Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijaa Riikka Otsamoa.. Kannattaa, mutta tärkeintä on puukaupan kilpailuttaminen. Siinä kilpailutuksen vaikuttavuus on moninkertainen metsänhoitotöiden kilpailutukseen verrattuna. 15. Jos on esimerkiksi teettänyt taimikonharvennusta, kannattaa tarkistaa, että koko alue on harvennettu ja että taimikon tiheys on metsänhoidon suositusten mukainen. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi www.uniforest.com UNIFOREST CONNECT Metsätien teko kuuluu niihin töihin, jotka yleensä teetetään. Monilla isoilla toimijoilla on lisäksi sopimusasiakkaille suunnattuja etuja. Yleensä asiat selviävät maastokäynnin aikana. minen maksaa. Kannattavuutta voi parantaa merkittävästi, jos tekee metsänhoitotöitä itse, mutta voi metsänomistamisesta saada kannattavaa, vaikka kaikki metsänhoitotyöt teettäisikin
» VÄLIKERROKSEEN fleecetai merinovillatamineet. Tärkeää on, että takissa on tuuletusaukkoja esimerkiksi kainaloissa, jotta kehoa voi viilentää hikoilun lisääntyessä. kuukausipalkka KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES OSA 2 VAELLUSKENGÄT JA SADETAKKI 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT 9971_.indd 40 9971_.indd 40 9.3.2023 14.17 9.3.2023 14.17. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Alussukan päälle voi vetää villasukan. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Päälle viimalta suojaava pukine, esimerkiksi kuoriasu tai metsätöihin mentäessä metsurin pusero. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Periaate on monille tuttu: Ihoa vasten tehokkaasti kosteutta ulospäin siirtävä aluskerrasto, väliasuksi lämmittävää, vaan ei kosteutta sitovaa vaatetta sen verran kuin vallitseva säätila edellyttää. Kovalla pakkasella vielä villapaita. ”Puuvilla pidättää kehon erittämän kosteuden ja muuttuu kylmäksi. Metsässä kyllä viihtyy, kunhan on kunnon kamppeet. Merinovillaa, ei puuvillaa Alusasun on oltava tehokkaasti kosteutta ulospäin siirtävää materiaalia, jotta iho pysyy kuivana. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Se voi pakkaskeleillä olla pahimmillaan vaarallista.” Talvisilla metsäretkillä päällysasuksi sopii viimalta suojaava kuoriasu. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Ne toimivat niin talvella kuin kesälläkin. » ULOMMAISEKSI kalvoasut, esimerkiksi goretexit. ”Kerrospukeutumisen etuna on, että vaatetusta on helppo keventää tai lisätä tuntemuksen mukaan”, Suomen Ladun asiantuntija Susanne Blomqvist kertoo. » PÄÄHÄN tuulelta suojaavalla vuorella varustettu pipo ja kaulan suojaksi fleecestä valmistettu tuubihuivi. Jos tiedossa on hikoilua tuottavaa liikuntaa, merinovillan ja keinokuitujen seosmateriaalit tai tekniset alusasut toimivat paremmin”, Blomqvist neuvoo. Räväkämpään liikuntaan valitaan hengittävä anorakki tai metsurin pusero. ULKONALIIKKUJAN on syytä tuntea kerrospukeutumisen periaatteet. Vähänkin liikuttaessa välihousuja ei mielestäni tarvita.” Pakkasen kiristyessä pukeutumista voi säätää lisäämällä välikerroksen vaatetusta. Sadetakin tärkein tehtävä on pitää käyttäjänsä lämpimänä. Tekniset alusasut valmistetaan keinokuiduista kuten polyesteristä. Kehno sää on huono peruste pysytellä sisällä. Blomqvist korostaa, ettei puuvilla-asu sovi sen paremmin aluskuin väliasuksikaan. ”Puhdas merinovilla on ykkösvalinta alusasuksi lähes aina. Väliasun tulee olla kuohkeaa, ilmavaa materiaalia, joka ei sido kosteutta vaan eristää hyvin lämpöä. ”Merinovillakerrasto tai fleeceasut sopivat väliasuksi, kuten villapaitakin. Kuivana ei märässä metsässä pysy, koska kaikVAELLUSKENGÄT JA SADETAKKI KAMPPEET KEVÄTHANGILLE » IHOA vastaan merinovillakerrasto, sukat samaa materiaalia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Niitä kutsutaan usein myös urheilukerrastoiksi
Itse käytän kuoriasun alle puettavaa ohutta untuvatakkia.” Väljät kengät ja rukkaset Talvikelissä käsineet valitaan tekemisen mukaan. Tärkeää on myös suojata kaula vaikkapa putkihuivilla. Merinovillasta hienhaju haihtuu tuulettamalla, mikä vähentää niiden pesemisen tarvetta. l ETIKKA HÄÄTÄÄ HIENHAJUN HIENHAJU tapaa pinttyä urheilukerrastoihin ja tekee niistä tympeitä käyttää. Metsälehti Makasiini 41 9971_.indd 41 9971_.indd 41 9.3.2023 14.17 9.3.2023 14.17. Ohutpohjaisissa kumisaappaissa ei kannata lähteä vähääkään pidemmille kävelyretkille.. Rukkaset pitävät kädet varmimmin lämpimänä, kunhan ne ovat niin väljät, että alle mahtuu villalapanen. Hyvät vaelluskengät ovat kalliit, mutta kestävät hyvin hoidettuina pitkään. Ne sopivat myös työkengiksi istutuksille ja raivaussahaukseen. ”Kannattaa varata reppuun vielä sukkapari, jonka voi tauolla vaihtaa hiostuneiden tilalle.” Pukeudu mukavasti Kesäkelillä alusasuna paras valinta on urheilukerrasto tai verkkopaita, joka on tuttu ainakin menneiden vuosikymmenten aikana armeijan käyneille – tai Uuno Turhapuro -elokuvien katsojille. Napakoissa vaelluskengissä jalka paleltuu helposti. ”Esimerkiksi goretextai muilla vastaavilla kalvoilla varustetut kuoriasut ovat erinomaisia ulkoliikuntaan, mutta mitkään kalvotai sadeasut eivät pysty siirtämään hikoilun tuottamaa kosteutta kokonaan ulos.” Lisäksi taukoja varten kannattaa varata lämmittävä asu reppuun. Leudolla säällä päähineeksi riittää tavallinen pipo, kylmällä sen alle voi vetää alushupun. Verkon silmiin muodostuvat ilmataskut toimivat eristeenä niin kylmää kuin lämmintäkin vastaan. Parhaiten haju lähtee, kun laittaa kerrastot likoamaan reilusti etikkaiseen veteen puoleksi tunniksi ennen konepesua. Päälle lämmin vaellussukka tai villasukka. Kesäisillä retkillä vaelluskengät ovat omiaan. Pahimman punkkikammon voi sen sijaan unohtaa. Väljyys on valttia myös talvijalkineissa. Merinovilla-asuja voi tarpeen vaatiessa pestä pesukoneiden villaohjelmilla. Alimmaksi kosteutta sitomaton ohut sukka, esimerkiksi merinovillaseosta tai teknistä kuitua – mutta ei ikinä puuvillaa. Metsään voi mennä, vaikka shortseissa ja lyhythihaisessa paidassa, kunhan muistaa tehdä punkkitarkastuksen retken jälkeen”, Blomqvist sanoo. Kerrospukeutumisen periaate pätee myös jaloissa. Jalkineen täytyy olla niin tilava, että tällainen yhdistelmä mahtuu puristamatta kenkään. ”Kannattaa pukeutua mukavasti. Pää on tärkeintä suojata auringolta. Jalat pysyvät lämpiminä esimerkiksi tilavissa huopakumisaappaissa, joihin kannattaa vielä laittaa pohjalliset eristämään maasta hohkaavaa kylmyyttä. Väliasuna voi käyttää flanellipaitaa, se tuntuu mukavan viileältä. ”Taukotakin on oltava helposti puettavissa. KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES ki sadeasut estävät hikoilun tuottaman kosteuden haihtumisen ulos
Luonnonvarakeskuksen Tuula Larmolan ja Tampereen yliopiston Antti Rissasen uusi, tieteellisessä vertaisar vioinnissa oleva tutkimus on tuonut yllättävää tietoa: sammalpintaisten ojienkin metaanipäästöt ovat olemat toman pieniä, jopa vain kahdeksas osa vesipintaisten ojien päästöistä. OJAT MATALAMMIKSI KOLMASOSA Ylä-Lapin suojeluja erämaa-alueiden palsoista on hävinnyt 1990-luvun jälkeen. Metaanin hiili sitoutuu siis se kä mikrobeihin että mutkan kaut ta rahkasammaleeseen, jonka hiilestä kolmannes on peräisin metaanista. Myös hiilidioksidipäästöt ja vesien ravinneja kiintoainekuormitus laskivat. ”Kunnostusojituksen väheneminen ja sammalojien yleistyminen hyödyt tää ilmastoa. Osaselitys on löytynyt metaanis ta ja rahkasammaleen mikrobeis ta. Tapion, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäkeskuksen tutkimuksessa ojia kunnostettiin kahteen eri syvyyteen: tavalliseen 90 sentin ja matalampaan 60 sentin syvyyteen. Mikrobien suihin. Tämä ilmenee Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, jossa kartoitettiin lähes kolme miljoonaa hehtaaria Ylä-Lapin luonnon tilaa. Ojitet tujen suometsien metaanipäästöt tulevat nimenomaan vesipintaisis ta ojista, mutta eivät ojien väleis tä, sillä sarat ovat metaanin nieluja. Matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Ilmastonmuutos ja luonnon kuluminen näkyvät palsasoiden lisäksi jäkäliköiden ja tunturikoivikoiden tilassa. ILMASTONMUUTOS VIENYT PALSASOITA W IK IM ED IA CO M M O N S 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9972_.indd 42 9972_.indd 42 9.3.2023 14.18 9.3.2023 14.18. l MIKKO HÄYRYNEN Mikrobit töihin ja metaani kiinni Rahkasammaleen mikrobit käyttävät ravinnokseen voimakasta kasvihuonekaasua. Voimme tulevaisuudes sa ehdottaa korjausta ojitettujen soi den päästölukuihin”, Larmola toteaa.. Rahkasammaleen pinnalla ole vat mikrobit sitovat metaanin hii lestä osan biomassaansa ja ha pettavat osan hiilidioksidiksi, jota sammaleet käyttävät yhteyttäes sään. Bak teerit ja arkit ovat ainoita pieneliöitä, jotka pysty vät “syömään” eli käyttämään me taania hiilen ja energian lähteenä. Metaanissa on yksi hiiliatomi ja neljä vetyatomia. ENSIKSI paradoksi: rahkasammal valtaisilla soilla on huomat tavat hiilivarastot alhaises ta perustuotannos ta huolimatta. M IK KO H ÄY RY N EN TAVANOMAISTA matalammat ojat vähentävät suometsän kuormitusta ja päästöjä. Metaani on hiilidioksidia voimak kaampi kasvihuonekaasu. Vesipintaisten ojien metaanipäästöt ovat huomattavia, mutta rahkasammaleen mikrobit pitävät sammaloituneiden ojien päästöt pieninä
Taloin eikä kyläin ympärillä rakasteta kasvavia puita. Olen koko ikäni asunut kirjan käsittelemällä alueella. Wareliuksen mukaan metsän valtaisuus on jo murrettu, se on tullut nöyryytetyksi. Tapporahaa tietenkin maksettiin karhun ja suden kaatamisesta. Perämetsistä otettiin parhaiden puiden tyviä hirsiksi, latvapuolet ja kelteet jäävät paikallensa. Halkoja hakattiin talvella, suvella taiteltiin lehtiä huolimatta ruodoista, eli lehtipuun runko jäi maahan lahoamaan. METSÄN RASITUKSEKSI ja työnkin haaskuksi sopii Wareliuksen mukaan kutsua liiallisia rakennuksia, viinanpolttoa ja päreitten armotonta menettämistä. Sontihakoja tarvittiin paljon, mäntyä, kuusta ja katajaa. MASSIIVISET MITTASUHTEET saanut ilmastohössötys alkaa ärsyttää. Enimmälti lampaita ja vuohia, mutta myös 105 nautaa ja 27 hevosta tai varsaa. Koska metsien määrän lisääminen on vaikeaa, pitää asukasluvun laskea noin 1,7 miljoonaan, jotta kullekin olisi tuo 12 hehtaaria. Jokaiselle tarpeen mukaan – idässä suuresti ylistetty Stalin ainakin tiesi, kuka ei tarvitse henkeään. Ehdotankin siis, että kun toimeen ryhdytään, tehdään se kerralla kunnolla. l Ennallistetaan vuoteen 1853 ENNALLISTA ITSESI » käytä puuta » älä haaskaa » luovu turhuuksista JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Lepät ja muut huonolehtiset hakattiin juurelta. Ainakin muiden eläinpopulaatioiden kohdalla pätee se, että kun kanta nousee liian korkeaksi luonnon kantokykyyn nähden, Suuri Manitou palauttaa kannan kohdalleen, tavalla tai toisella.. KOSKA METSIEN KÄSITTELY on ihmisen toimintaa, pitää aluksi todeta, että kirjan mukaan tuolloin oli metsää koko Suomessa noin 12 hehtaaria henkeä kohden. Ilmasto tästä paranisi. Oma painokseni on vuodelta 1938. Vuosina 1848–1850 Tyrväällä (=hieman pienempi kuin nykyinen Sastamala) menetettiin 483 kotieläintä pääasiassa susien suuhun. Päreitten tähden menee joka vuosi parhaita honkia tuhansittain, sillä niiksi kelpaa ainoastaan pinta, sydänpuut jätetään kodassa (karjakeittiössä) poltettaviksi. Alkuperäinen teos on julkaistu Suomalaisen Kirj. Hänellä taitaisi olla oiva konsti ennallistamiseenkin: pidot eivät parane, ellei väki vähene. Joutilaat lennähtelevät milloin mihinkäkin kokoukseen ja symposiumiin keksimään mitä merkillisimpiä päästölaskelmia. Minulla on jopa hiukan kättä pidempääkin asialle, löysin näet kirjahyllystäni Antero Wareliuksen kirjoittaman kirjan nimeltään Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853. Näistä tehtiin kerpoja karjanruuaksi. Pedoistakin oli silloin harmia, sama tilanne näköjään tullaan saavuttamaan nykyaikanakin. Seuran aikakauskirjassa 1854. KUN NYT ON TODETTU , että metsissä kaikki on huonosti ja että ennen oli paremmin, on päätetty ennallistaa. Huhtain eli kaskien nokipuut saavat maata ja lahota paikallansa. Usein kaadeltiin koivuja ottamatta muuta kuin tuohta. Silkkaa ilmaston rasitusta ja työn haaskuuta. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9973_.indd 43 9973_.indd 43 9.3.2023 14.20 9.3.2023 14.20. Nyt on 5,6 miljoonalle ihmiselle noin 3,6 hehtaaria per asukas. Vanhat hongistot ovat pelehtyneet (rappeutuneet), hirsiä ja pärepuita eivät saa enää kaikki talot omilta tiloiltansa. Aitoja on kanssa peräti paljon. Pitäisi Pentti Linkolan olla vielä elossa. Nuorta metsää on tarpeeksi ja haaskuunkin jäämään. Katajat katkotaan kaikki juurelta surkuttelematta. Jätettyin koivuin latvat katkotaan, että jonkun vuoden perästä saadaan lehvakkaita lehtipuita. Kotometsiä ruokotaan ja koivistoja harvennetaan
Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. 44 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 9974_.indd 44 9974_.indd 44 9.3.2023 14.23 9.3.2023 14.23. Raidan oksissa oli kummia möykkyjä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Se ei ehkä pahemmin haittaa kasvua, mutta tekee pihapiirissä olevan puun hiukan epämiellyttävän näköiseksi. Murtaessa möykky oli kuin se olisi puristettu sahajauhoista kasaan. SEPPO VUOKKO VOIKO TERÄN VAIHTAA PIENEMPÄÄN. Mikä möykyt aiheuttaa. MITÄ MÖYKKYJÄ. Lyhyen käyttöjakson jälkeen tuli kytkinjousiremontBakteeriäkämät ovat yleisiä asuttujen seutujen ja erityisesti tienvarsien raidoissa. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Useimmiten äkämät ovat juuristossa, ja siksi tätä bakteeriryhmää kutsutaan myös maabakteereiksi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Raidan bakteeriäkämät ovat yleisiä asuttujen seutujen ja erityisesti tienvarsien raidoissa, metsän sisällä en muista sitä koskaan nähneeni. Bakteerilähteenä se voi aiheuttaa monien muidenkin kasvien sairastumisen, joten pihasta sairaat raidat kannattaa poistaa. Agrobacterium riivaa yli sataa kasvilajia, joista osa on tärkeitä viljelykasveja. Koska bakteeri pystyy tunkeutumaan raitaan vain haavojen kautta, syynä yleisyyteen voivat olla tienpidon ja erityisesti lumenaurauksen synnyttämät oksavauriot. Hankin Husqvarnan 545FX Autotune -raivaussahan, jossa on isompi raivausterä (225 mm). Toinen syy bakteeriäkämien yleisyyteen avomaisemassa voi olla se, että sairauden lähteenä ovat avomaan muut kasvit, joissa piileviä bakteeriäkämiä kulkija ei niin helposti huomaa. Runko oli ehjä. » TUOLLAISET rosoiset pahkurat raidan oksissa ovat Agrobacterium tumefaciens -bakteerin aiheuttamia äkämiä
Teimme sukupolvenvaihdoksen pojalleni kaksi vuotta sitten. Sahaustekniikalla on siis ratkaiseva vaikutus koneen kestävyyteen. Korjaamoyrittäjä kertoi, että jotkut paljon sahaavat ovat vaihtaneet tähän sahaan 200-millisen terän. Näin kierrosherkkä kone pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Kytkintä ja koko sahaa rasittaa myös tylsä ja harittamaton terä. Voinko vielä muuttaa hallintaoikeuden määräaikaiseksi. Teidän on tehtävä kummastakin tilasta oma luovutusvoittoveroilmoitus. » VOITTE käyttää viimeksi hankitulla tilalla luovutusvoittoveroa laskettaessa hankintahintana ostohintaa + kaupantekoja myyntikulut. Jos olette käyttänyt metsävähennystä, joudutte tulouttamaan sen laskettaessa luovutusvoittoa. Silloin kytkin luistaa. Kytkin joutuu erityisen koville, jos koneen kierrosnopeus ei ole täysillä, kun terää ohjataan puuhun. Pidätin itselleni elinikäisen hallintaoikeuden noin 200 hehtaarin metsätilaan. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 9974_.indd 45 9974_.indd 45 9.3.2023 14.23 9.3.2023 14.23. Ne huomataan suhteellisen nopeasti ja tilanne korjataan valmistajan/maahantuojan toimesta. ti, joka onneksi meni takuuseen. Näin ei syntyisi myyntivoittoa. Pienemmällä terällä sahattaessa kiihtyvyys on parempi, minkä oli myös kysyjä todennut. Joudunko maksamaan muuttamisesta veroa, miten se lasketaan. Koneissa voi olla myös valmistevikoja. Koska omistusaika on yli kymmenen vuotta, se on luovutusvoittoverovapaa. LEO SAASTAMOINEN TILAT POJALLE Omistan kaksi metsätilaa, jotka aion siirtää pojalleni lähiaikoina. Mitä muuta pitää kauppaa tehdessä ottaa huomioon. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Jos myyn pojalleni molemmat tilat, voinko käyttää jälkimmäisen tilan myyntihinnoittelussa ostohintaa, kun ostosta on kulunut näin vähän aikaa. Nyt olen lukenut Metsälehdestä, ettei tämä ehkä ollutkaan järkevää. VÄINÖ SIKANEN MITEN PÄÄSEN EROON HALLINTAOIKEUDESTA. Kysyjän saha korjattiin takuuasiana. Pienemmän tilan olen hankkinut vuonna 2000 ja isomman 2020. Haluaisin luopua hallintaoikeudesta, kun täytän 75 vuotta. Pienemmän tilan myynti on sukupolvenvaihdoskauppa. Onko tämä turvallista. » TERÄN voi vaihtaa 200-milliseen. Turvallisuuteen se ei vaikuta, kunhan sektorisuoja vaihdetaan samalla pienemmälle terälle sopivaksi. Isommalla ja tietenkin painavammalla terällä sahattaessa kytkimeen kohdistuu – terän massan takia – aina suurempi rasitus kiihdytettäessä kuin kevyemmällä terällä työskenneltäessä
Muutamien pienempien taimien säästäminen antaa suojaa myös pihapiirin pikkulinnuille ja muille eläimille. Hakkuun jälkeen mökkitontille kasvaneet kuusentaimet ovat nousseet maasta 5–8 taimen ryhminä. Tällä tiheydellä puut pystyvät turpoamaan kuitupuun mittoihin 10–15 metrin pituudella tehtävään ensiharvennukseen mennessä. » VOITTE muuttaa elinikäisen hallintaoikeuden määräaikaiseksi tekemällä sopimuksen poikanne kanssa. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9974_.indd 46 9974_.indd 46 9.3.2023 14.23 9.3.2023 14.23. Taimien kohtuullinen erikokoisuus parantaa esteettistä nautintoa edelleen. Tämä luonnollisesti sillä edellytyksellä, että uusikin kone on metsäkäytössä. Ryhmissä taimien keskinäinen etäisyys voi olla suosituksia pienempi, koska taimet saavat valoa ja ravinteita ryhmän ulkopuolelta. Tästä arvosta joudutte maksamaan lahjaveron. Samoin männyn taimet. Jos myyn metsätalouden kalustoon 100-prosenttisesti kuuluvan traktorin ja ostan uuden käytettynä, miten verotus menee. Koristeeksi jätettävien havupuiden tiheyttä kannattaa vähentää asteittain jättämällä kauneimpia tuuheita puita kasvamaan. Jos tontti on pieni ja taimiryhmiä kasvatetaan maisemasyistä, hoito voi olla lähellä puutarhan hoitoa. Minkä kokoisina taimia pitäisi poistaa, jotta jäljelle jääville jäisi tilaa kasvaa. Puutarha-arkkitehdit neuvovat suosimaan parittomia puuryhmiä (3, 5 tai 7 kappaletta), jotka näyttävät ihmissilmään rivejä ja neliömuodostelmia luonnollisemmilta. Harvennetun taimikon tiheys on sopiva, jos aikuinen voi kävellä puiden välissä kädet levitettynä. VÄINÖ SIKANEN MITÄ TEKISIN MÖKKITONTIN TAIMILLE. » MÖKKITONTIN koko ja käyttötapa vaikuttavat hoitotoimiin. Honteloiksi kehittyvät männyt ovat erityisen alttiita lumituhoille. Jos tontti on iso ja siellä on tarkoitus kasvattaa myös myyntipuuta, taimikkoa kannattaa hoitaa yleisten suositusten mukaisesti. Jos ei ole enää oikeustoimikelpoinen, niin luopumista ei hyväksytä. Voitte laskea hallintaoikeuden arvon metsätilan käyvästä arvosta hallintaoikeuden päättymisvuonna. Joudutte maksamaan lahjaveron sitten, kun hallintaoikeus uuden sopimuksen mukaan päättyy. KARI MIELIKÄINEN TRAKTORIKAUPAN VEROT. Esimerkiksi hoitomaksuja määrättäessä metsän hallintaoikeuden omistajan metsätulo otetaan huomioon, vaikka hakkuita ei tilalla tehtäisi. Kuinka paljon tyhjää tilaa taimi ympärilleen tarvitsee. Luopumisen voi myös varmistaa edunvalvontavaltuutuksella. Varsinaisessa taimikon harvennuksessa 2–4 metrin pituudella taimia jätetään kasvamaan noin kaksi tuhatta kappaletta hehtaarille. Uusi traktori otetaan metsäkäyttöön ostohinnasta ja arvonlisäverot palautettavaksi. l HANNU JAUHIAINEN Se, mitä männyntaimille kannattaa tehdä, riippuu mökkitontin koosta ja käyttötarkoituksesta. Männyt ovat kuusta arempia aluskasvillisuuden kilpailulle ja reunametsän varjostukselle. Metsätilojen elinikäiset hallintaoikeudet kannattaa yleensä muuttaa määräaikaiseksi. » VANHASTA traktorista tehdään luovutusvoittoveroilmoitus, jossa myyntihinnasta vähennetään poistamaton hankintameno tai hankintameno-olettama. Tällöin tiheistä mäntyryhmistä on syytä perata kiusaava lehtipuusto ja pelinsä menettäneet männyt jo noin metrin pituusvaiheessa. Heinääminen ja lehtipuuvesakon perkaus kannattaa tehdä alkuvaiheessa jopa vuosittain. Jos hallintaoikeus lakkaa, kun täytätte 75 vuotta, niin lahjan arvo lasketaan seuraavasti: 5% (tuotto) X 6 (ikäkerroin) = 30% (lahjan arvo on 30% tilan käyvästä arvosta). Myynnin arvonlisävero tilitetään valtiolle. Olen arvonlisäverovelvollinen
Kuutiomääränä ja tukkiprosenttina käytetty metsäammattilaisen maastoarviota. Kummallisen korkeita hintoja Testasin UPM:n laskuria muutamalla tilalla. Maastokartan tarpeellisuutta sopii ihmetellä, sillä ero peruskarttaan on, että kuviot puuttuvat. Se löytyy osoitteesta upmmetsa.fi/metsanarvolaskuri. ON liukuva käsite, että mikä on metsäsuunnitelma. l MIKKO HÄYRYNEN PAHIMMILLAAN PÄIN MÄNTYÄ Verkosta löytyviin metsätilojen arvolaskureihin pitää suhtautua suurella varauksella. METSÄTILAN ARVO (9 HA POHJOIS-SUOMESSA) m 3 arvo, € tukkiprosentti* UPM 1 549 63 300 ei ilmoita Stora Enso 1 100 ** ** Metsä Group 1 273 44 177 30 OP Metsä 1 549 43 000-47 500 39 Metsälehti.fi*** 1 550 46 200 42 *Laskurit laskevat tukkiprosenttiin myös koivun, vaikka Pohjois-Suomessa koivutukilla ei juuri ole kysyntää **Stora Enson laskuri ei ilmoita tilan hintaa eikä tukkiprosenttia, mutta antaa puuston arvoksi 22 696 euroa ***Metsälehden verkkosivujen Metsän arvo -laskuri perustuu Hannun hintaseurannan tietoihin. Ajatus ei ole pöhkö, mutta yhden puulajin kuvioilla joutuu tihrustamaan, minkä lajin vihreästä on kyse. Sen sijaan merkityksetöntä ei ole se, että tukkija kuitupuun määrät olisivat vähintään yhtä kiinnostavaa tietoa kuin puulajisuhteet. Niihin olisikin paikallaan lisätä klausuuli, joka vapauttaa ylläpitäjän kaikesta vastuusta.. Metsänarvolaskurit eivät sellaisia väitä olevansakaan. Puulajisuhteet esitetään ympyränä, jonka kehällä on vihreän eri sävyillä mänty, kuusi ja koivu. Kokeilemassani UPM:n laskurissa on kuitenkin suunnitelman makua, sillä laskuri esittää kuvioittain paitsi hinta-arvion, myös perustiedot puustosta sekä toimenpidesuositukset. PLUSSAT JA MIINUKSET + helppo käyttää + on myös pelkistetty metsäsuunnitelma tukkiprosentti puuttuu pienillä tiloilla hinta-arviot oudon korkeita Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9975_.indd 47 9975_.indd 47 9.3.2023 14.25 9.3.2023 14.25. Laskuri on tarkoitettu vain omien tilojen tarkasteluun, mutta muuri muiden omistamien tilojen tietoihin ei ole erityisen korkea. Pienemmän kokoluokan tiloissa UPM:n laskuri antoi systemaattisesti kummallisen korkeita hintoja, mikä laittoi pohtimaan, onko kokonaisarvon korjausta eli tukkualennusta muistettu käyttää. Laskuri näyttää metsätilan perustietoja. Vertailun vuoksi arvot laskettiin myös Stora Enson, Metsä Groupin, OP Metsän ja Metsälehden laskureilla. Laskurissa on karttatoiminto, jossa voi valita peruskartan, maastokartan tai ilmakuvan. Niin erilaisia arvioita eri laskurit antavat, että joidenkin täytyy olla päin mäntyä. Laskurista on myös mobiilisovellus. Laskureita on mukava pyöritellä etämetsänomistajana tai jos kelien vuoksi ei viitsi uloskaan lähteä, mutta mihinkään toimenpiteisiin pelkästään niiden varassa ei pidä ryhtyä, ei varsinkaan omistusjärjestelyihin. Asia on merkityksetön, jos tilansa edes jotenkin tuntee. Toisaalta isolla tilalla hinta-arvio oli alhaisempi kuin muilla. Peruskarttaja ilmakuvanäkymissä kuviotietoja voi avata klikkaamalla
Murto-osin saadussa lahjassa saajan oman osuuden täytyy ylittää raja-arvo, jotta vähennysoikeutta muodostuisi. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9976_.indd 48 9976_.indd 48 9.3.2023 14.27 9.3.2023 14.27. arvostuslain mukaiseksi lahjan laskennalliseksi arvoksi tulee yli 30 000 euroa. KAIKILLA niillä metsämaata lahjana saaneilla henkilöillä, jotka ovat maksaneet saannostaan henkilökohtaisesti lahjaveroa, on oikeus metsälahjavähennykseen. Jos lahjana saadun metsämaan pinta-ala on yli 100 hehtaaria, muodostuu lahjasta aina metsälahjavähennysoikeus sijainnista riippumatta. Kumpikin maksoi lahjastaan lahjaveroa 34 100 euroa. Metsälahjaverolaskurin mukaan laskennallinen 30 000 euron raja-arvo ylittyi vuonna 2019 ja kummallekin muodostui 59 215,81 euron metsälahjavähennyspohja. Jos pääomatuloveroprosentti on 30, tämä vähennysoikeus tuo todellista vähennystä pääomatulojen verotukseen enintään 17 764,74 euroa. Kummankin lahjan arvo lahjaverotuksessa oli 280 000 euroa. Koska kummankin osuus metsämaan pinta-alasta on 70 hehtaaria, ei 100 hehtaarin raja-arvo ylity. Kumpikin voi siis saada maksetusta lahMETSÄLAHJASTA VÄHENNYSTÄ Jos metsää luovutetaan lahjana, voi metsälahjavähennyksellä keventää metsätalouden verotusta paljonkin. Esimerkki Saimi lahjoitti vuonna 2019 lapsilleen Annille ja Artulle murto-osin (1/2 ja 1/2) Sysmässä sijaitsevan tilan. Kun tilan luovutusta suunnitellaan, olisi saajalla hyvä olla jo käsitys siitä, mitä hän aikoo metsällään tehdä. Yhteislahja on lahja, jonka yksi henkilö lahjoittaa tarkoituksellisesti yhteisenä kahdelle tai useammalle saajalle määräämättä luovutuksesta murto-osin. Metsälahjavähennystä tuova minimipinta-ala vaihtelee kunnittain. Vähennyksen ehtona on myös, että saadun tilan metsämaan pinta-ala on niin suuri, että ns. Nyt he haluavat tarkistaa, voivatko he käyttää metsälahjavähennystä vuoden 2022 verotuksessaan. Metsälahjavähennykseen ei myöskään ole oikeutta, jos lahja on saatu ennen vuotta 2017. Ensimmäinen asia on tarkistaa, onko heille muodostunut metsälahjavähennysoikeutta. Tilan pinta-ala oli 160 hehtaaria ja metsämaan pinta-ala 140 hehtaaria. Metsälahjavähennystä ei kuitenkaan saa yhteislahjasta eikä lahjasta, johon on sovellettu perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaista maatilan sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta. Anni ja Arttu tekivät ensimmäisen puukauppansa viime vuonna. Se muuttuu vuosittain noin 20 metsämaahehtaarista ylöspäin Verohallinnon vahvistaman metsän keskimääräisen tuottoluvun muuttuessa
Vähennyksenä voi vaatia enintään 50 prosenttia kaikesta metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joten se ei voi muodostaa metsätalouden tappiota. METSÄLAHJASTA VÄHENNYSTÄ javerosta takautuvasti takaisin noin puolet tuloverotuksensa kautta. Metsänomistajan täytyy itse selvittää metsälahjavähennysoikeutensa määrä, pitää siitä ja sen käytöstä kirjaa veromuistiinpanoissaan ja vaatia vähennystä esitäytetyn, henkilökohtaisen veroilmoituksen tarkistamisen yhteydessä. Laskuria voi käyttää myös luovutuksen suunnitteluun, koska sillä pystyy ›› Metsälehti Makasiini 49 9976_.indd 49 9976_.indd 49 9.3.2023 14.27 9.3.2023 14.27. Vaatimus on esitettävä ennen verovuotta koskevan verotuksen valmistumista Omavero-palvelussa tai erillisellä 2L Metsälahjavähennys -lomakkeella. Käytä laskuria Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelussa on metsälahjavähennyslaskuri, jonka avulla voi tarkistaa, muodostuuko saadusta metsälahjasta oikeus metsälahjavähennykseen. Seuraa ja vaadi omatoimisesti Metsälahjavähennysoikeutta ei haeta ennalta Verohallinnolta, eikä vähennyksestä muistuteta metsänomistajaa metsäveroilmoituksen yhteydessä. Se, saavatko Anni ja Arttu metsälahjavähennyksensä täysimääräisesti hyödynnettyä, riippuu paljolti metsän hakkuumahdollisuuksista ja vuotuisista metsätalouden menoista. Metsälahjavähennystä voi vaatia vain sellaisena verovuonna, jolloin lahjansaajalle muodostuu riittävästi metsätalouden verotettavaa tuloa muiden metsätalouden vähennysten ja yrittäjävähennyksen jälkeen. Verovuonna tehtävän vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa, mikä edellyttää vähintään 3 000 euron puhdasta, muiden vähennysten jälkeistä metsätalouden pääomatuloa. Jotta näin kävisi, pitäisi lahjoitusvuotta seuraavien 15 vuoden aikana tulla kummallekin metsätalouden puhdasta pääomatuloa vähintään 118 431,62 euroa eli kaksi kertaa metsälahjavähennyspohjan verran
Se määräytyy sukulaisuussuhteen mukaan. Vähennykseen oikeuttava lahja voi muodostua myös lahjanluontoisessa kaupassa. Varo yllätyksiä Kun tilan luovutusta suunnitellaan, olisi saajalla hyvä olla jo käsitys siitä, mitä hän aikoo metsällään tehdä. Metsälahjavähennysoikeuden tarkistamiseen tarvitaan seuraavat tiedot: metsän lahjoitusvuosi, lahjoitetun metsän sijaintikunta lahjoitusvuonna, Verohallinnon vahvistama metsämaan pinta-ala ja saajan veroluokka. Sitä ei ole myöskään poissuljettu, joten näkisin, että se olisi yhdenvertaisesti mukana metsätalouden puhtaassa tulossa. Näin saa osviittaa siitä, kannattaako tehdä lahjoitus, lahjanluontoinen kauppa vai kauppa ilman lahjan osuutta. Metsälahjavähennystä saa käyttää 15 vuoden ajan lahjoitusvuotta seuraavasta vuodesta laskien. Metsälahjavähennystä saa hyödyntää henkilökohtaisessa verotuksessa kaikilta tiloilta kertyneestä verovuoden puhtaasta metsätalouden tulosta, myös yhtymäomistuksen kautta tulleesta tulosta. Verohallinnon ohjeessa ei ole erikseen mainittu hallintaoikeuden kautta saatua tuloa. Metsälahjavähennys katsotaan de minimis -tueksi. Eroa on myös vähennykseen oikeuttavissa tuloissa. Sitä varten laskuri tarvitsee tietoja lahjan mahdollisesta pilkkomisesta usealle vuodelle erillisinä lahjoina, kohteen käyvästä arvosta, kauppahinnan suuruudesta, saajan pääomatulojen veroprosentista (30 tai 34), mahdollisesta lahjan mukana siirtyvästä metsävähennyspohjasta ja saajalla jo olevasta metsävähennyspohjasta. Metsävähennys sen sijaan tehdään vain omista metsävähennykseen oikeutetuista metsistä saadusta verotettavasta tulosta. Tällä on merkitystä varsinkin maataloutta harjoittaville metsänomistajille. Voit myös arvioida luovutustavan vaikutusta saajan verovähennyksiin. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9976_.indd 50 9976_.indd 50 9.3.2023 14.27 9.3.2023 14.27. Siksi tässä sanktiossa on 15 vuoden määräaika. Jos lahjana saadun metsän liittää yhteismetsään osuuksia vastaan, ei metsälahjavähennystä saa enää hyödyntää. Se voi siten muodostaa myös metsätalouden tappiota.. Käytä ennen metsävähennystä Jos metsälahjavähennyksen saaneella on myös metsävähennysoikeutta, kannattaa tarkastella määräaikoja. Edellä mainittua aiempien vähennysten tuloutusta ei kuitenkaan seuraa. Kannattaa siis usein ensin jättää metsävähennys käyttämättä ja hyödyntää metsälahjavähennys mahdollisimman nopeasti. Metsälahjavähennyksellä on 15 vuoden määräaika, mutta metsävähennyksen käytölle ei ole takarajaa. Esimerkiksi jos metsälahjavähennystä tuoneen metsän pinta-alasta luovuttaa 10 prosenttia tai enemmän ennen kuin lahjoituksesta on kulunut 15 vuotta, täytyy verotuksessa tulouttaa jo tehdyt metsälahjavähennykset korotettuna 20 prosentilla. LISÄTIETOA: TULOVEROLAKI 50 § VEROHALLINNON ohjeet löytyvät verkosta, osoitteesta vero.fi, ja sieltä edelleen polulta: Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Metsäverotus > Metsälahjavähennys VEROHALLINNON syventävät ohjeet löytyvät polulta: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Metsälahjavähennys METSÄLAHJAVÄHENNYSLASKURI löytyy osoitteessa metsalahjavahennyslaskuri.metsakeskus.fi laskemaan sekä muodostuvan metsälahjavähennyksen että mahdollisen metsävähennysoikeuden. Käyttämättä olevaa metsälahjavähennystä ei voi enää luovutuksen jälkeen hyödyntää
Kemin sellutehtaan rakennustyöt ovat pitkällä ja eiköhän Ouluun aleta kohta rakentaa toista kartonkikonetta. Rauman suursaha valmistui juuri. Niitä pitäisi sulkea todella useita, ja silloin taitaisi tehdaspaikkakunnilla tulla melkoinen huuto. Nopeasti voi laskea, että yksistään Helenin Vuosaaren uudessa hakevoimalassa palaa tänään tuhansia kiintokuutiometrejä puuta. Määrä on valtava, useita miljoonia kiintokuutiometrejä. Etenkin näin talvella. HAASTEITA SIIS RIITTÄÄ . Helenin Hanasaaren kivihiilivoimala sulkeutuu lopullisesti näinä päivinä. Yksistään nämä investoinnit lisäävät puun käyttöä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Taas asioita edistää ympäristönsuojelu. VENÄJÄLTÄ TUOTAVAN PUUN ostamisen lopettamisesta olimme käytännössä yksimielisiä hyökkäyssodan alkaessa Ukrainaan. l Puun käyttö lisääntyy Nopeasti voi laskea, että yksistään Helenin Vuosaaren uudessa hakevoimalassa palaa tänään tuhansia kiintokuutiometrejä puuta. Halusimme vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomelle tärkeät vientitulot putoaisivat. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Samaan aikaan on halu ja tarve varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Tätä kirjoittaessa on pakkaspäivä. Se korvattiin kotimaisella puulla. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9977_.indd 51 9977_.indd 51 10.3.2023 15.08 10.3.2023 15.08. Taidettiin korvata sekin puulla. Joku varmaan pahastuu, kun unohdin heidän sahahankkeensa. Samalla loppui maakaasun tuonti Venäjältä. Samalla päätimme luopua kivihiilen polttamisesta. Kärkölässä alkaa sahan uudistaminen. Jos olen oikein ymmärtänyt, Ouluun rakennetaan uusi saha. Useimmat haluavat, että muovin käyttö vähenee, sitä korvataan kartongilla. Suomessa käytännössä päätettiin luopua turpeen poltosta. Hakkuut kuitenkin todellisuudessa jatkavat kasvuaan. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Siinä katosi hetkessä Suomen markkinoilta yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Hakkuiden määrä tulee jatkamaan kasvuaan ja keskustelu hakkuista varmasti jatkuu.. PUUN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY teollisuudessakin. Monet poliitikot kertovat vaalien alla, että hakkuut ovat kestämättömällä tasolla. Tilalle tuli useita jättimäisiä hakevoimaloita, Turun Seudun Energiatuotannolle, Lahden Energialle ja Helenille (entinen Helsingin Energia). Vaihtoehdot ovat vähissä, etenkin kun moni meistä rakastaa lämmintä kotia ja lämmintä suihkua. KOTIMAISEN PUUN KÄYTTÖ lisääntyy, ei vähene. Silloin oli hyvin tiedossa, että turve korvataan käytännössä kokonaan puulla. Kun puuta tarvitaan lämmitykseen vielä pitkään, alammeko sulkea tehtaita. Päätökset turpeen ja kivihiilen käytöstä olivat puhtaasti poliittisia. Samoin tarkoitus on lopettaa kivihiilen poltto suuressa Salmisaaren voimalassa. Epäilen, että Salmisaaressa aletaan polttaa puuta
24,80 . 23,79 . 24,00 . Kotimaassa korjuumäärien lisääminen on vaikeaa. ”Seuraavan lämmityskauden puut ovat ostettuna, mutta eivät vielä pinossa”, hän kertoo. 27,46 . 17,87 . ”Jos kotimaan korjuuseen on tullut piikkiä, niin se on matala”, Laanian metsäjohtaja Pekka Hyvösaho arvioi. RIS TO PU RA NE N/V AS TA VA LO MIKKO HÄYRYNEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9978_.indd 52 9978_.indd 52 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. Painetaan päätyyn asti Hyvösahon mukaan tästä talvesta on selvitty. 75,13 . ”Nyt painetaan päätyyn asti täysillä ja ensi talven poltettavia hakataan kesätauTUONTI KORVANNUT TUONTIA Venäläisen energiapuun sijaan on poltettu Baltiasta tai Ruotsista tuotua haketta. Uudistushakkuu 73,07 . 27,68 . 75,82 . Ensiharvennus 18,41 . 43,90 . 34,42 . 46,02 . 51,58 . 26,87 . 76,72 . 18,86 . Uudistushakkuu 75,27 . 67,38 . 17,85 . 18,71 . 73,80 . 18,16 . 24,19 . 54,18 . 50,27 . 24,22 . 64,14 . 75,82 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,24 . Harvennushakkuu 66,20 . 25,10 . 50,85 . Ensiharvennus 44,04 . 52,48 . VIIKKO 9 VENÄJÄLTÄ tuotiin energiahaketta ennen Ukrainaan hyökkäystä pari miljoonaa kiintokuutiota. 45,04 . 76,80 . Neovan ja Biowatin yritysjärjestelyistä juontuva Laania on maan suurin energiapuun ostaja noin viidenneksen markkinaosuudella ja kahden miljoonan kuutiometrin määrällä. 26,57 . Tilastot eivät vielä kerro, että onko määrä korvattu kotimaisella vaiko tuonnilla muualta, mutta vastaus lienee, että enemmän tuonnilla. 25,39 . 24,57 . 27,55 . Uudistushakkuu 75,17 . Töitä kuitenkin teettää, että selvitään seuraavastakin. Laanialla Venäjältä tuotuja energiajakeita on korvattu tuonnilla Baltiasta ja jostakin muualta Euroopasta. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,19 . 26,22 . 25,75 . Harvennushakkuu 67,47 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,37 . Tuontia on pyritty lisäämään muista maista. 25,52 . 25,28 . 67,16 . Sen tarkemmin yhtiö ei asiasta kerro. 44,96 . 17,77 . 53,44 . Harvennushakkuu 62,49 . Ensiharvennus 18,72 . 23,67 . 23,88 . 24,19 . Sota pysäytti myös energiapuun tuonnin Venäjältä. 25,69 . 24,52 . 23,37 . 23,65 . 25,03 . 26,10 . 26,65
Uudistushakkuu 63,95 . 25,55 . 24,89 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,43 . 24,96 . Harvennushakkuu 65,93 . NOUSUSSA ?. 25,38 . 62,88 . 59,48 . 44,51 . 58,15 . 24,97 . 75,59 . Ensiharvennus 47,09 . 74,39 . Hyvösahon mukaan korjuumäärien kasvattamisen pullonkaulana on etenkin kalusto. 71,74 . 24,61 . ”Alun akuutissa hädässä sitä korvattiin kotimaisella jyrsinturpeella. 25,46 . 24,19 . 21,82 . 21,41 . 59,79 . 13,61 . 24,65 . 21,67 . 22,84 . 51,18 . Ensiharvennus 42,63 . 46,51 . 28,53 . 57,37 . 54,22 . 24,05 . Tuonti Venäjältä loppui heti helmikuussa sodan sytyttyä. Harvennushakkuu 57,45 . 26,76 . 37,99 . 24,51 . Kotimaassa hinnat sen sijaan jatkavat nousua edelleen.”. 23,76 . 35,42 . 24,35 . 17,91 . 25,51 . Ensiharvennus 17,76 . 19,70 . Uudistushakkuu 71,07 . 23,06 . Niinpä energiapuuksi myytynä ensiharvennuksesta voi saada kuitupuukauppaa isomman tilin. 27,06 . Tavallisesta energialeimikosta tulee 40–50 kuutiota hehtaarilta. 20,09 . ?. ”Sopimusyrittäjiä tarvitaan enemmän ja heille enemmän koneita.” Tuontia korvattu tuonnilla Turun Seudun Energiantuotanto Oy on maan suurimpia biopolttoaineen käyttäjiä. Ensiharvennus 18,76 . 24,77 . 20,31 . 15,23 . Harvennushakkuu 61,49 . Energiapuun pienemmästä latvaläpimitasta seuraa hiukan isompi kertymä. 70,82 . 48,41 . Uudistushakkuu 71,60 . 42,03 . 24,55 . 18,90 . 23,45 . 26,66 . Harvennushakkuu 60,36 . Uudistushakkuu 74,69 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,59 . Viime vuonna puupohjaisia polttoaineita – metsähaketta, purua ja kuorta, kului noin 900 000 kiintokuutiota. 26,16 . LASKUSSA . 21,78 . l Metsälehti Makasiini 53 9978_.indd 53 9978_.indd 53 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. 71,28 . 23,84 . 19,36 . 46,92 . 26,33 . Nyt ostettavien korjuu menee kesäkauden yli. 19,99 . Harvennushakkuu 54,21 . 67,05 . 26,51 . 18,81 . 25,69 . 22,82 . 25,18 . 47,51 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,78 . 73,46 . ”Venäjältä tuodun hakkeen määrä ei ole ollut kovin suuri, noin kuusi prosenttia kaikesta käytetystä biopolttoaineesta”, polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo kertoo. 17,01 . 25,24 . 54,04 . 24,34 . 23,30 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,86 . 18,41 . 23,83 . ”Hintapiikki nähtiin loppusyksyllä, mutta nyt alkuvuodesta tuontihinnat ovat olleet laskussa. Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,21 . 24,16 . 60,22 . 18,75 . 65,87 . 27,06 . 23,96 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Seuraavan lämmityskauden puut ovat ostettuna, mutta eivät vielä pinossa.” RIS TO PU RA NE N/V AS TA VA LO koon saakka.” Ostoissa kausivaihtelua ei ole. 55,23 . ”Korjuuta odottavaa, ostettua varantoa pitää olla muutamaksi kuukaudeksi.” Kuitupuun hintatasoa Pekka Hyvösaho ei avaa hintoja, mutta Metsälehden tietojen mukaan karsitun rangan hinnat ovat samaa tasoa kuin ensiharvennusten kuitupuulla. 17,79 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,65 . 64,57 . 21,73 . Kuluvalla lämmityskaudella on korvaavaa tuontia Baltiasta ja Ruotsista.” Alitalon mukaan kotimaasta lisämääriä on mahdotonta saada, joten vaihtoehtoina ovat tuonti tai muut polttoaineet. 62,22 . Kuitupuun viime syksynä alkanut romakka hinnannousu on paljolti vaihtoehtoisen energiakäytön vetoa. Harvennushakkuu 59,61 . 13,57 . 24,65 . Uudistushakkuu 68,64 . 69,25 . 18,51 . 24,03 . 72,00 . 19,68 . Jotta koneet kannattaa savotalle tuoda, niin leimikon kokonaiskertymän tulee olla parisataa kuutiota. 41,19 . Uudistushakkuu 72,13
Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tiedot kerätään viikoittain. Energiapuun arvo kattoi työkustannukset eli tulos oli plus-miinus nolla. Sijainti oli hyvä, kun toimittiin kantavan tien molemmilla puolilla. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Vaihtoehtoiset menetelmät olisivat johtaneet kustannuksiin. Varastopaikka tehtiin tien tuntumaan mäen päälle. Ennakkoraivaukselle ei nähty tarvetta, koska giljotiinilla saadaan kerättyä myös pienempi puuaines. Alempaa nuoren metsän hoidon kemeraa olisi saatu 230 euroa hehtaarilta, yhteensä 552 euroa. Korjatun energiapuun arvolla katettiin työkustannukset. Se sopii kohteille, joissa on giljotiinille liian pientä puustoa. Raivaussahatyö olisi kustantanut 1 680 euroa ja alvin. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko 9978_.indd 54 9978_.indd 54 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. Tällä kohteella poistuma oli 43,67 kuutiota ja tuen määräksi tuli 1 080 euroa. Giljotiiniin päädyttiin, koska poistuvaa runkoa oli huomattavasti, vaikkakin osa oli pientä. ENERGIAPUULEIMIKKO VARSINAIS-SUOMESSA KOKO 2,4 hehtaaria KERTYMÄ 104,8 kuutiota KEMERATUKI 1 080 euroa KANTORAHA euroa * * Kuutiohintaa ei ole tiedossa. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Mikäli kertymää olisi tullut enemmän, eli jos puusto olisi ollut järeämpää ja työmaa suurempi, olisi voitu saada myös kantorahaa. Lisäksi kokopuukorjuussa on mahdollista saada korkeampi kemeratuki eli 450 euroa hehtaarille, jos poistuma on yli 35 kuutiota. Siirtelykaato eli käsin kaataen ja pinoten tehtävä nuoren metsän hoito olisi ollut vaihtoehto ja kustannuksiltaan giljotiinikorjuun luokkaa. Eroa raivaussahatyöhön tuli metsänomistajan eduksi nyt siis 920 euroa hehtaarille. Metsänomistaja ei siis saanut kantorahaa, mutta kylläkin kemeratuen ja hoidetun metsän. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Lähtökohta oli ylitiheä, 18-vuotias mäntyvaltainen kasvatusmetsä tuoreella ja kuivahkolla kankaalla. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA VARSINAIS-SUOMESSA tehtiin alkutalvesta pieni 2,4 hehtaarin nuoren metsän hoitohanke, jossa korjattiin energiapuuta. l MIKKO HÄYRYNEN Korjuu söi puukauppatulon Nuoren metsän hoitohankkeesta ei herunut metsänomistajalle kantorahaa, mutta tilille tulivat kuitenkin kemeratuet. Rungot olivat noin 30-litraisia ja hehtaaritiheys lähes 5 000. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Kohde myytiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana ja yhdistyksen organisoimana kokopuukorjuuna giljotiinimotolla ja ajokoneella
Puusto on pääosin nuorta kasvatusmetsää. Kaupassa oli mukana nostalgiaakin. Myyntikohde käsitti kaksi palstaa, noin peninkulman etäisyydellä toisistaan. JU SS I SA LO M Ä KI ASUNTOKAUPASSA käytetty jatkuvan myynnin menetelmä voi metsätilakaupassa tarjota todellisia löytöjä nopeille ostajille. Kaupat parissa viikossa Etelä-Pohjanmaalla tehtiin alkuvuodesta mielenkiintoiset tilakaupat. JUSSI SALOMÄKI TILAKAUPPA ETELÄPOHJANMAALLA PINTA-ALA 15 hehtaaria Kehitysluokat lähes kauttaaltaan nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä PUUSTO 1 800 kuutiota, keskimäärin 121 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 59 500 euroa, 3 967 euroa hehtaari, 33 euroa kuutio Korjuu söi puukauppatulon Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9978_.indd 55 9978_.indd 55 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Lisämaata ilman kilpailua Kaksi metsätilaa myytiin nipussa asuntokaupan menetelmin maltilliseen hintaan. Jatkuva myynti tarkoittaa, että kohde myydään ilman määräaikaa ja tarjoukset tehdään usein hintapyynnöstä alaspäin. Summa-arvosta laskettu hintakerroin 0,89 ilman kokonaisarvon korjausta oli selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. He myös tietävät, millaista metsää etsivät, ja ovat järjestäneet rahoituksen valmiiksi. Myyjän vastasi vastatarjouksella, jonka ostaja hyväksyi. Metsätilakaupassa kilpailuttaminen yleensä nostaa hintoja. Sen sijaan aikarajallisessa kaupassa tarjoukset kilpailutetaan tiettyyn päivämäärään mennessä. Maapohjat ovat hyväkasvuisia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Paikallinen metsäyhtymä teki palstoista yhteistarjouksen. Kauppahinta ylitti metsäarvion käyvän hinnan noin 6 000 eurolla. Toinen myynnissä ollut tila sijaitsi metsäyhtymän yhden osakkaan kotikylällä, joten metsä oli hänelle jo ennestään tuttu. Palstojen maapohjat olivat hyväkasvuisia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Palstojen pitkähkö välimatka saattoi vähentää kiinnostusta. Toisella paikkakunnalla asuva myyjä oli kauppaan tyytyväinen.. Parhaiten etulyöntiasemaa pääsevät hyödyntämään ostajat, jotka seuraavat aktiivisesti myynti-ilmoituksia. Noin 15 hehtaarin kohde ehti olla myynnissä vain muutaman viikon ilman varsinaista lähtöhintaa, ellei sellaiseksi ajatella verkkoilmoituksen hintakohtaan laitettua yhtä euroa
Rahaston oman ilmoituksen mukaan kyse on pienistä, irrallisista kohteista, mutta sellaisiksi esimerkiksi Mäntsälän 37 hehtaaria ja Konneveden 140 hehtaaria 350 000–500 000 euron hintapyyntöineen ovat isonlaisia. Kun puustotietojen ja maakuntajakauman vaikutus otetaan huomioon, niin nimellinen hintataso on jokseenkin sama kuin vuotta aiemmin. l MIKKO HÄYRYNEN Rahasto myyntilaidalle Markkinoilla näkyy pienen pieniä merkkejä suursijoittajien ostohalujen tasaantumisesta. Yli sadan hehtaarin tiloja tai tilaryhmiä on myynnissä 13. Koko maan kuutioarvo on noussut vuodessa kaksi euroa Pohjois-Karjala euroissa markkinaykkönen, kauppasumma noin 17 miljoonaa euroa. Hintapyynnöt ovat 25–60 prosenttia korkeammat kuin muutaman vuoden takaiset ostohinnat. Suurista suurimpia ovat UB Metsä ja Tornator, jotka kattavat kaksi kolmasosaa instituutioiden ostoista.. Isoja sijoittajia kiinnostava kohde on esimerkiksi 125 hehtaarin tila Kouvolassa, myyjänä Stockfors-yhtiö. S-Pankin metsärahasto on laittanut joitain kohteita myyntiin. 9978_.indd 56 9978_.indd 56 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. 1 2 3 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA TAMMI-HELMIKUUN aikana Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seurantaan on tullut uusia myyntikohteita hienoisesti viime vuotta enemmän, mutta kauppamäärät ja niiden kokonaisala ovat selvästi pienempiä. 1 2 3 4 1 2 3 1 2 3 Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 18 11 300 19 18 138 40 8299 60 1,18 Satakunta 27 23 559 28 15 116 39 5738 49 1,12 Häme-Uusimaa 30 25 506 26 23 127 43 7059 56 1,14 Etelä-Karjala 31 27 676 27 10 104 30 5446 53 1,11 Kymenlaakso 22 19 418 31 8 102 34 5726 56 1,13 Pirkanmaa 63 55 1656 21 14 134 34 6621 50 1,14 Etelä-Savo 60 49 1663 24 12 123 37 6273 51 1,07 Eja K-Pohjanmaa 84 86 2169 20 13 110 30 4234 39 1,04 Keski-Suomi 73 67 2778 18 6 114 38 5976 53 1,06 Pohjois-Savo 63 66 2197 25 11 114 33 5630 50 1,04 Pohjois-Karjala 95 102 2867 22 10 121 33 5914 49 1,10 Kainuu 84 58 2590 14 9 103 25 3306 32 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 130 116 4116 26 10 87 22 2828 33 1,05 Lappi 78 71 3685 21 14 75 17 2014 27 1,13 Koko maa 858 775 26180 105 30 4564 43 Lisäys helmikuu 89 81 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2022 28.2.2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Niinpä reaalinen, inflaation huomioon ottava hintataso on laskenut. Toinen pieni signaali instituutiosijoittajien innon tasaantumisesta voi olla, että helmikuun suurissa kaupoissa ovat yksityiset ostajat pärjänneet hyvin. Tänä vuonna niiden ostojen kauppasumma on runsas 13 miljoonaa, ja osuus myydystä metsämaan alasta ja kauppasummasta 52 prosenttia. Instituutioilla riittää silti ostovoimaa. Keski-Suomi euroissa markkinakakkonen, kauppasumma noin 16,6 miljoonaa euroa
Kesällä 2017 käyttöön otettu auto on ulkoa siisti ja kolhuton. Noin 85 prosenttia matkustamisesta Suomessa tapahtuu henkilöautoilla. Kun avaimet ovat taskussa, aukeavat ovet itsestään ja kone käynnistetään napista. Ford Kuga alkukevään laskevan auringon valossa. diesel Tankki: 60 ltr Teho: 110 kW Kaksoiskytkin vaihdelaatikko, neliveto Omamassa: 1 716 kg Suurin sallittu massa: 2 230 kg Perävaunun massa: 2 100/750 kg jarruin/jarruitta Yhdistetty EU-kulutus: 5,2 l/100 km Hinta: 18 590 € (Kamux/ Konala) Tällä kertaa päätimme kokeilla käytettyä autoa kuten moni muukin. Eihän Suomessa tuonikäinen auto vanha olekaan. Koeajoon valikoitui melkein kuusivuotias Ford Kuga. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN 9978_.indd 57 9978_.indd 57 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. Kevyesti ohjattava Kuga koki muutama vuotta sitten uudistuksen ja kasvoi hiukan isommaksi, mutta olemus on säilynyt samana. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA SAIMME Helsingistä, Konalan Kamuxilta koeajoon vuoden 2017 Ford Kugan (malli 2.0 Tdci 150 hv Titanium). Jokaisella autolla tai ainakin automerkillä kojelaudan nappulatekniikat ja kosketusnäytöt ovat omanlaisiaan, hyvässä tapauksessa ne oppii viikon käytöllä. Ajamiseen liittyvät asiat ovat kunnossa, eikä autosta saanut iän aiheuttamaa väsähtänyttä tai kulunutta tunnetta. 2000-luvun alussa virisi innostus tuoda käytettyjä autoja lähinnä Saksasta, sittemmin Ruotsista. Maasturiksi Kugassa on herkät hallintalaitteet joka VANHAKIN KULKEE KÄYTETTY FORD KUGA 2.0 Tdci 150 hv 4WD Titanium Käyttöönotto: 5.7.2017 Mittarilukema: 168 000 km Moottori: 2.0 l 4-syl. Kugalla on helppo lähteä liikkeelle ensi kertaakin. Maassamme on EU:n toiseksi vanhin autokanta, vaikka meillä harvaan asuttuna maana on suuri autontarve. Koska autoilijat ovat köyhiksi verotettuja, suuntautuvat autokaupat käytettyihin autoihin – sekä ”Suomi-autoihin” että käytettyinä maahan tuotuihin. Nyt käytettyjä autoja tuovat myös autoliikkeet. Käytettyjä autoja myydään liikkeistä ehkä neljä kertaa enemmän kuin uusia. Kuga on tässä mielessä vielä vanhaa kunnon suunnittelua: toimintoja käytetään napeilla ja pylpyröillä, eikä kosketusnäyttöä tarvitse ajossa räplätä. Uutta dieseliä ei Fordin hinnastosta kuitenkaan enää löydy. Dieselmaasturi osoittautui 168 000 kilometrin jälkeen olevan yhä hyvässä kuosissa
Peruutuskuva kojelaudassa on riittävän kirkas, mutta suttuinen. Kugan ohjauspyörää ei tarvitse arjalaiseen tyyliin vääntää, vaan ratista on pidettävä hellemmin kiinni. Tosin tasaiseksi ei lattiaa saa, koska takapenkin selkänojat muodostavat yli 10 sentin portaan. Kugan etupenkit ovat mainiot. Alla oli lähes uudenveroiset Continentalin 235/55 17 TXL -nastarenkaat, jotka tuntuivat pitävän hyvin jääpinnalla. Takakontti on selvämuotoinen ja tilava. Ohjaus on kevyt ja vaatii erilaista ohjauskäsialaa, mihin olen omissa saksalaisissa autoissani tottunut. Kulumia ja naarmuja ei ole, ilmeisesti Kuga on ollut huolellisella käyttäjällä. Ensi kilometreillä syntyi vaikutelma huonosta suuntavakavuudesta, mutta jo tunnin ajon jälkeen auto tuntui tukevalta ja suuntavakaalta. Jos lumeen uhkaa jäädä kiinni, tuntuu meno kuitenkin epävarmalta. Niin tehokas oli apuvalo, että kun pimeällä vaihtoi lyhyille, tuntuivat lyhyet valot surkeilKojelaudan toiminnoille on paljon omia nappuloita, eikä kosketusnäytöön tarvitse ajon aikana mennä. Ihme kyllä, kun kytkee vetoluistoneston pois, kaikki tapahtuu rauhallisemmin. Lisävarusteena oli eturekkarin alapuolella ledipaneeli-kaukovalo. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA suhteessa. Tästä hintana oli tosin paljaalla kevätasfaltilla renkaista kantautuva kohina. Muut istuimet ovat vähemmällä käytöllä, mutta kuskinpukilla on aina joku, siksi se kuluu nopeammin. Kaasua polkaistessa auto raapaisee matkaan – joka nurkka vetää, vauhtia tulee mukavasti liukkaallakin pinnalla. Kugan penkki ei ollut menettänyt ryhtiään. Hyvin mahtuu ja uloskin näkee Varsinkin käytetyssä autossa kannattaa istua tovi kuljettajan istuinta tunnustelemassa. Reilu maavara luonnollisesti auttaa. Kuga ei kallistele liikaa kurveissa. Jarruakaan ei tarvitse painaa hampaat irvessä. Takavetoa kytkevä järjestelmä tulee viipeellä mukaan ja liikkeelle lähdettäessä joutuu käyttämään liikaa kaasua. Asiahan pitäisi olla päinvastoin: ABS-jarruilla toteutetun vetoluistoneston pitäisi auttaa paremmin liikkeelle. Titanium-Kugassa oli bi-xenon-ajovalot ja ajovaloautomatiikka. Vajaavetoiset Kuga kuitenkin päihittää hangessa liikkuessa kevyesti. Jos takapenkin selkänojat kääntää eteen, tilaa on roinalle hyvin. Ford Kugan yhdistetty kulutus ilmoitetaan 5,2 litraksi satasella. Takaluukun kamerasilmä on kulunut kuravellissä tai putsatessa himmeäksi. Dieselautot kuluttavat vähemmän polttoainetta. Lyhytjalkainen saattaisi haluta istuimen säädön menevän alemmaksi. Voimansiirron viritys oli kunnossa: normaaliajossa moottorin kierrosluku oli vähän tyhjäkäynnin yläpuolella ja korviin kantautui matalaa ja hiljaista murinaa. Takapenkkikin on ryhdikäs ja sinne mahtuu kaksi hyvin, varsinkin jos etupenkeillä tingitään muutama sentti elintilasta. Säädöt toimivat ja hyvä ajoasento löytyi. Talvikelillä ja Webastoa käyttäen kulutus jäi noin kuuteen litraan, mikä on katumaasturin ilmanvastuksella hyvä tulos. 9978_.indd 58 9978_.indd 58 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. Penkkiä ei tosin saanut kovin alas, joten jos on persjalkainen tai muuten haluaa ajaa matalalta, ei se onnistu. Kuga etenee lumessa ja huonolla tiellä varmoin tassuin. Fordin kaksoiskytkinlaatikko vaihtoi hienostuneesti
Autossa istuu parikymmentä senttiä tavallista henkilöautoa korkeammalla, mikä auttaa liikenteen hahmottamisessa. Nyt kuudetta vuotta jatkuvaan Koeajo-juttusarjaan ei vielä ollut sattunut Fordia, vaikka se on vanha ja iso automerkki. Metsänomistajan tai metsäammattilaisen auton on hyvä olla tavanomaista autoa maastokelpoisempi. NELIVETOINEN Ford Kuga diesel valikoitui tämän jutun päähenkilöksi muutamasta syystä. Tuulilasi oli huippukunnossa. Ajotietokoneen näyttöön voi ratin painikkeilla valita kaikenlaista infoa, vaikkapa nopeuden numeronäytön. Liikkeen vastuu tosin vähenee vanhan ja paljon ajetun kohdalla. Kokeilimme lämmitystä, ja lasin pinnalla oleva kuura rupesi helmeilemään vetenä yllättävän äkkiä. Asiakkaan täytyy ymmärtää, että auto on ikäisensä veroisessa kunnossa. Peilit ovat reilun kokoiset. Yksityisten välillä muutaman tonnin autokaupat tehdään perävalotakuulla: takuu loppuu, kun perävalot häviävät kurvin taakse.. Koeajettu Kuga osoittautui hyväkuntoiseksi ja napakaksi. Eivät ne kuitenkaan olleet surkeat, mutta ylikirkkaat pitkät valot totuttivat silmät kirkkaaseen maisemaan. Uutena kalliimpi käytettynä vai pieni uusi auto. Kun moottori on käynnissä, ei mikään estä käyttämästä lämmitintä uudelleen. 9978_.indd 59 9978_.indd 59 10.3.2023 16.09 10.3.2023 16.09. Lisäksi Kuga on tiloiltaan riittävän kookas, joten raivaussahat ja muut vempeleet mahtuvat helposti mukaan. Näyttöön saa myös vähemmän tarpeellista: kunkin pyörän tuottama vetovoima näkyy erikseen. Ulos autosta näkee mukavasti. Mitä opimme. Muutaman tonnin autoja eivät liikkeet juuri kaupittele, eivät ainakaan isommat liikkeet, koska niillä on halvastakin autosta jonkunlainen vastuu. l MIKSI KUGA. Ilmeisesti lämmittimen virrankulutus on aika suuri ja se kytkeytyy pois pian. Uusi vai käytetty. Se saattoi olla äskettäin vaihdettu. Näin vaikkapa start/stop-automatiikan saa pois päältä pysyvästi. Pahinta ja kavalinta autonhankinnassa on naapurille tai tuttaville näyttämisen halu. Suomen talvioloissa ei ole juuri järkeä sammutella dieselmoottoria vähän väliä. Vielä on mainittava, että auto ei palauta tehtaan tai Euroopan komission määräämiä asetuksia, kun sen sammuttaa. Toinen harvinainen varuste oli ratin sähkölämmitys. Uusi vastaava maksaisi luultavasti 20 000 euroa enemmän kuin koeajamamme (hintapyyntö 18 590 euroa). Sille, että tämänhintaisen käytetyn ostaa autoliikkeestä, on hyvä peruste: autoliikkeen vastuu autosta. Variaatioita on loputtomasti. Toinen selitys olisi se, että Kugassa oli tuulilasin sähkölämmitys, joten kuura-aamuina ei tarvitse raapia lasia. Aiemmin myydyistä maastureista enemmmistö on dieseleitä – ja hyvästä syystä: polttoainetalous ja vahva vääntö. Se oli niin kirkas, että xenon-lähivalot vaikuttivat lyhyille vaihtaessa tehottomilta vaikka olivat ihan hyvät. Kugassa oli siististi rekisterikilven alle asennettu ledipaneeli. Ellei henkilö ole valmistettu rahasta, joutuu hän autoa hankkiessaan pohtimaan rahankäytön järkevyyttä. Metsälehti Makasiini 59 ta. Sellainen voisi täällä Pohjan perukoilla olla joka kiesissä
Myös Energiaja Metsäteollisuus-tilastokokonaisuuksien päivitys päättyy. ”Tämä on resurssikysymys. LUONNONVARAKESKUS (Luke) ei enää päivitä kaikkia sen verkkosivuilta löytyviä metsätilastoja. Haluamme panostaa omaan tilastotuotantoon ja tehostaa sitä”, sanoo Luken yliaktuaari Eeva Vaahtera. Tarkemmin eriteltyinä työvoimatiedot löytyvät jatkossa vain Metsätilastollisesta vuosikirjasta. Ajantasaiset tilastot ovat jatkossa saatavilla näiden tahojen kautta, ja osa tilastoista julkaistaan Luken vuosittain ilmestyvässä Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Luken ylläpitämien metsätilastojen tavoitteena on Vaahteran mukaan tuottaa tietoa erityisesti metsäalan toimijoille ja päättäjille mutta myös kaikille metsäasioista kiinnostuneille.. Tilastokokonaisuudet, joita ei enää päivitetä, ovat sellaisia, joiden tiedot Luke on saanut muilta tilastojen tuottajilta, esimerkiksi Tilastokeskukselta, Metsähallitukselta ja Suomen metsäkeskukselta. l LIINA KJELLBERG LUKE KARSII METSÄTILASTOJAAN Esimerkiksi metsien monimuotoisuutta koskevaa tilastokokonaisuutta ei enää päivitetä. Muun muassa metsien monimuotoisuutta, metsäsektorin työvoimaa sekä teollisuuspuun korjuuta ja kaukokuljetusta koskevia tilastokokonaisuuksia ei enää päivitetä. 1 2 3 4 5 6 Elävä puusto Säästöpuuston määrä yksityismetsien avohakkuissa 1996-2021 Lähde: Suomen metsäkeskus, Luke Kuollut puusto m 3 /ha 1996 -00 -04 -08 -12 -16 2021 5000 10000 15000 20000 25000 Metsätalous Puutuoteteollisuus Massaja paperiteollisuus Valtaosa työllisistä miehiä Säästöpuiden määrä kasvussa Lähde: Tilastokeskus, Luke Metsäsektorin työllisten sukupuolijakauma 2021 Henkilöä Miehet Naiset Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä runkopuu Tienvarsihaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Lähde: Metsäteho, Luke Haketustavoissa vaihtelua Metsähakkeen haketustavat 2020 % 100 80 60 40 20 Teollisuuspuun kaukokuljetustavat tehtaalle 2021 Lähde: Metsäteho, Luke Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Puu kulkee pyörillä % 74 23 3 TALOUS » TILASTOT NÄITÄ EI ENÄÄ PÄIVITETÄ 60 Metsälehti Makasiini 9980_.indd 60 9980_.indd 60 10.3.2023 15.21 10.3.2023 15.21. Esimerkiksi Tilastokeskus, joka kerää työvoimatietoja, ei erittele metsäsektorin työvoimatietoja omilla verkkosivuillaan yhtä tarkasti kuin se on ne Lukelle eritellyt
ANNELI JALKANEN Kirjoittaja on tiedeviestintää harrastava metsänomistaja ja metsäntutkija.. Yksi uusi liiketoiminta-alue voivat olla synteettiset polttoaineet, joita saadaan yhdistämällä uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety sellutehtaan tai voimalaitoksen piipun päästä napattuun hiilidioksidiin. Tämä kasvu voi olla yhtä kestävää kuin kasvu kotimaassa. Metsäteollisuuden rahakkaimmat tuotteet ovat nyt kartonki ja sellu. Metsäteollisuutemme kasvun eväistä olisi hyvä ymmärtää, että ne ovat jo nyt suurelta osin levällään pitkin maailmaa. Metsäpinta-alaa siirtyy suojelualueiksi ja sähkölinjoiksi. Markkinahakkuut ovat vuosi vuodelta nousseet ja lähentyneet metsien kokonaiskasvua. Näin on varmaan vastaisuudessakin. Kun puhutaan meidän metsävarojen riittävyydestä, puhutaan siis karkeasti arvioiden alan puolikkaasta. Metsä Group on edelleen vahvasti suomalainen yritys, jonka hankinnasta kaksi kolmasosaa tulee kotimaasta. Tein pienimuotoisen analyysin kolmen suurimman yrityksemme tuotantokapasiteetin sijoittumisesta vuoden 2021 vastuullisuusja vuosiraporttien pohjalta. Uusia istutusmetsiä voidaan perustaa metsättömille alueille, ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen alihyödynnetyillä metsäalueilla voidaan hakata enemmän. METSÄTEOLLISUUTEMME asiakkaat ovat valtaosin ulkomailla, samoin osakkeenomistajat. Metsäteollisuutemme on siis tehnyt sen strategisen valinnan, että se on perustanut uutta kapasiteettiä ulkomaille runsasväkisille alueille lähelle asiakkaitaan. Kansainvälinen kompensaatiomarkkina voisi kanavoida rahaa metsänomistajille päästöjään kompensoivilta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. METSÄNOMISTAJIEN ansaintamalli pitää tässä muutoksessa kuitenkin turvata. l Kasvun eväät ovat maailmalla Metsänomistajien ansaintamalli pitää tässä muutoksessa kuitenkin turvata. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 9999_.indd 61 9999_.indd 61 10.3.2023 15.23 10.3.2023 15.23. Nämä nykyiset vahvuudet ovat tuoneet tuotekehitysja investointirahaa, jolla on kehitetty runsaasti uutta. Tämä näkyy hyvin, kun katsoo raporteista tehdaspaikkakuntien listaa. Käytännössä vaikkapa luonnonhoitohankkeella, perustamalla suojelualueen tai myymällä hiilinieluja ja hiilen varastointia. Sahateollisuus on edelleen pääosin kotimaisen hankinnan varassa. Climate Leadership Coalitionin tilaama konsulttitoimisto Boston Consulting Groupin raportti (Helsingin Sanomat 14.2.2023) kertoo, että tarve vähentää päästöjä ja suojella luonnon monimuotoisuutta ovat lähitulevaisuuden investointien ajureita. Analyysi osoitti, että Stora Enson ja UPM:n tuotantokapasiteetistä on jo suurempi osuus ulkomailla kuin kotimaassa. Poikkeuksena kevyet tuotteet: Metsä Tissuen tiivispapereissa 35 prosenttia tuotantokapasiteetistä on kotimaassa ja pehmopapereissa vain 17 prosenttia. Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, että metsäteollisuuden arvonlisä voisi edelleen kasvaa myös kotimaassa. Muun muassa professorit Markku Ollikainen ja Olli Tahvonen ovat äskettäin esittäneet, että metsänomistaja voi tulevaisuudessa tienata puuraaka-aineen myymisen sijaan päästökaupan tai kompensaatiomarkkinan avulla, siis tuottamalla puun sijaan tai sen lisäksi ilmastotai monimuotoisuushyötyjä. SE PP O SA M U LI VOIKO metsäteollisuutemme enää kasvaa. Ehkä jo tuotantokin
Aikuisella merikotkalla on valtava melkein, kahden ja puolen metrin siipiväli. 62 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9983_.indd 62 9983_.indd 62 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25
JÄISEN MEREN KOTKAT Kaloja ja vesilintuja pyytävälle kotkalle jään kattama ulappa on vaikea metsästysalue. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 9983_.indd 63 9983_.indd 63 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25. Onneksi verkkokalastajilta riittää ylijäämää
Se on hakemassa verkkoavannon reunalle jätettyjä ihmisruuaksi kelpaamattomia sinttejä. Höyhenpuku näyttää repaleiselta ja melkein mustalta. Kunnon pakkastalvina melkein koko Itämeri jäätyy, mutta tällä vuosituhannella tuli niin lauhoja talvia, että Perämerenkin keskiosat jäivät suliksi. Ison petolinnun maine parani, kun merimetson poikaset valikoituivat niiden mielisaaliiksi. Perämeri on ainoa talveksi jäätyvä meri, jonka rannoilla kohoaa kyliä ja kaupunkeja. Lounaismyrsky nostaa Perämeren pintaa yli metrillä. Jääalueet Pohjoisnavan ympärillä eivät puolestaan sovellu ihmisen asuttavaksi. Loskatalvia tavallisempia ovat lounaismyrskyt, jotka nostavat veden korkealle, rikkovat uloimmat jäät ja kasaavat ajojäät valtaviksi röykkiöiksi. Suurin osa maailman ihmisistä ei ole koskaan nähnyt jään peittämää merta. Rantajäät vetistyvät ja kaukainen sulavesi lumilakeuden takana värjää taivaanrannan melkein mustaksi. Alan kiikaroida juuri tuollaista viisimetristä jääkasaa, jonka huipulla erotan paljain silminkin tumman pisteen. 64 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9983_.indd 64 9983_.indd 64 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25. Hajallaan jäällä nököttää kymmeniä pilkkijöitä. Samaan aikaan kun Perämerellä leviää silmänkantamaton jäätai lumilakeus, oikealla Jäämerellä Ruijan rantamilla loiskuu pelkkää sulavettä. Vanhemmiten höyhenpeite tuuhentuu ja vaalenee ja nokka värjäytyy komean keltaiseksi. LL UISUTAN suksia Perämeren valkoisessa autiudessa ja pohdin näkymää ympärilläni. Kiikarikuvassa se kasvaa nuoreksi merikotkaksi. Nuori merikotka viuhtoo piilopaikkani yli ja synnyttää mielikuvan lentävästä räsymatosta. Keksin hailakanruskean aikuisen merikotkan kalamiesten keskeltä, matkaa lähimpiin on vain kolmisensataa metriä. Kokopäiväinen hiihtolenkkini kulkeutuu kahden metsäsaaren taakse lähelle Oulua
Metsälehti Makasiini 65 9983_.indd 65 9983_.indd 65 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25. Jos katsoo läheltä, merikotka näyttää tuimalta. Höyhenpuvusta se ei huolehdi yhtä pikkutarkasti kuin varsinaiset vesilinnut
Sata vuotta sitten ja vähän myöhemminkin merikotkaa vainottiin, hengisKotkapari nuokkuu jäällä tuntikausia liikkumatta. Samoihin aikoihin kotkiin kerääntyvät ympäristömyrkyt kiellettiin ja luonnonsuojelujärjestöjen merikotkatyöryhmä sai aikaan Pohjoismaihin tehokkaan ruokintaorganisaation. Tällä vuosituhannella kotkia kertyi Turun ja Vaasan saaristoihin niin paljon, että ruokinta lopetettiin. Syntyy vaikutelma, että ääni lähtee väärästä linnusta. sä säilyivät vain ihmisarimmat. Nuoret kiertelevät, aikuiset löytyvät pesimäalueelta viimeistään maaliskuussa. Luomuruokien vaihtamista possudiettiin ei nykyään suositella ihmiselle, mutta merikotkat pelastuivat sikaa syömällä. Vuosituhannen loppuun mennessä kotkat oppivat yhdistämään ihmisen liikkumisen ja sianraadot. Helsingin Viikissä merikotkat ovat jo pesineet. Kaupunkilinnuiksi merikotkat muuttuivat tällä vuosituhannella. Vaasan, Turun, Maarianhaminan, Kotkan ja melkein minkä hyvänsä rannikkokaupungin rantamilla näkee vaivatta merikotkan. Ison petolinnun maine parani, kun niiden mielisaaliiksi valikoituivat merimetson poikaset. Merikotka kesyyntyi ja pakoetäisyys lyheni. Suomessa merikotka on osittaismuuttaja eli muuttoja paikkalinnun välimailta. Haahkan ja muiden vesilintujen poikasia jahtaavat kotkaparvet koettiin ongelmaksi. Sikaa myrkkyjen sijaan 1970-luvun alussa merikotka oli häviämässä Suomesta ja koko Itämeren alueelta. Nuoren merikotkan ohilento herättää ne huutamaan ja isottelemaan. Merikotka on ollut vasta Merikotkan keväthuuto näyttää komealta, mutta se kuulostaa tikan tai pikkuhaukan kiikitykseltä. 66 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9983_.indd 66 9983_.indd 66 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25. Jäätyneen meren ongelma Runsastuvat merikotkat asuttivat Itämeren muut rannikot ja monia Suomen ja Ruotsin sisäjärviä ennen kuin löysivät Perämerelle
Kevättalvinen jääaava houkuttelee ihmisiä, ja he puolestaan osaavat napata vonkaleita myös jään alta. Lavastus ”Keksitkö käyttöä pussilliselle särkiä?” naapuri kysyy. Ne väistelevät jääulapan liikennettä, moottorija potkukelkkoja, mönkijöitä, läskipyöriä ja hiihtäjiä. Kaukana jääulapalla kotkalla on tietenkin etulyöntiasema. Auringonnousun hetkellä repalesulkainen nuori merikotka lentää kalojen ja teltan yli. Jos saalistaa kaloja ja vesilintuja, jäätynyt meri on hankala pyyntimaa. Isoa verkkoavantoa en jaksa hakata, mutta kairaan pilkkiavannon, viskaan sen ympärille kasan särkiä ja kiikaroin seuraavana päivänä luodon yllä liihottavaa merikotkaa. l Metsälehti Makasiini 67 9983_.indd 67 9983_.indd 67 10.3.2023 15.25 10.3.2023 15.25. Pilkkijöitä on valtavasti, mutta heiltä ei paljoa heru kotkan nokittavaksi. Ääni on kuin yhdistelmä pikkutikkaa ja ampuhaukkaa, merikotkaan verrattuna ne ovat hyvin pieniä lintuja. Kettu, korppi ja merikotka kilpailevat hylätystä saaliista. Kuuntelen niiden kaklattavia ja kiikittäviä keväthuutoja. Jos haluaa ehtiä ennen muita, kotkan pitää nytkin luopua ihmisarkuudesta. kymmenkunta vuotta pohjoisen Perämeren vakiopesijä. Kivikkoinen karikko keskellä selkää on kala-apaja. Piilopaikkani näkökulmasta ne eivät kuitenkaan ole niin kesyjä kaupunkilintuja kuin olen kuvitellut.. viikossa. Oikeanlainen ihmiskalastajan hyödyntäminen tuo päivällisen myös kotkalle. Kotkat lentävät pois. Sitä vastoin kalaverkot koetaan kerran Pilkkijöitä on valtavasti, mutta heiltä ei paljoa heru kotkan nokittavaksi. Tuolla tavoinhan ne kalastavat myös sulan veden aikaan. Merikotka ei hyödy siitä ilman kalastajaa avantoineen ja pyydyksineen. Kaksi päivää myöhemmin olen lavastanut luodon syrjään kalamiehen työmaan. Niistä löytyy säännöllisesti pyydykseen kuolleita kaloja, jotka viskataan jäälle. Lopuksi kalat koukataan kotkankynsiin yksi kerrallaan suoraan lennosta. Vähän myöhemmin kauemmas jäälle laskeutuu pesimäikäinen merikotkapari. Verkkoon kuolleet kalat joutavat kotkille ja muille nälkäisille. Yön pimeässä pystytän valokuvausteltan, sirottelen loput kaloistani muutaman aarin alalle, toiset etäälle, toiset lähemmäksi
Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on valkolahottajasieni, joka tyypillisimmin kasvaa hiestai rauduskoivun rungossa. Se ei ole itiöemä vaan puun sisällä kasvavan sienirihmaston aikaansaama musta kovapintainen kasvu, mikä on se pakurin käyttökelpoinen osa. Pakuri ei luonnostaan koskaan asetu terveeseen vauriottomaan puuhun vaan katkenneiden oksien tyviin tai pakkashalkeamiin. Pakuri voi kasvaa usean kilon painoiseksi. Usein suuri osa syntyneestä pakurista kasvaa ensin pullistellen tuo68 Metsälehti Makasiini LUONN0STA » PAKURI 10003_.indd 68 10003_.indd 68 10.3.2023 15.30 10.3.2023 15.30. Lyhytaikaisuuden vuoksi harva on itiöemää onnistunut näkemään. TEKSTI JA KUVAT HANNU PIISPANEN PAKURI on monikäyttöinen luonnontuote, jonka tunnistus ei aina ole helppoa. Itiöemä syntyy vasta, kun isäntäpuu on kuollut. Tässä pakurin ympit on istutettu noin puolen metrin välein. Muun muassa koivun pahka, haapapuun pahka ja arinakääpä ovat samannäköisiä. Se kasvaa vain elävässä puussa. leanruskea itiöemä tuottaa itiöitä vain päivän tai muutamia päiviä, siksi leviäminen ei ole aggressiivista. Voimakas antioksidantti On arvioitu, että pakuri voi kasvaa isäntäpuussa 15–40 vuotta puun koosta riippuen. NÄIN TUNNISTAT PAKURIN Pakuri kasvaa tyyypillisesti koivun rungossa ja vain elävässä puussa. VaaTuohen alla kasvanut pakuri ”räjäyttää” itsensä ulos. Pakuriviljelmillä tunnistaminen on helpompaa. Pakuri ei luonnostaan koskaan asetu terveeseen vauriottomaan puuhun vaan katkenneiden oksien tyviin tai pakkashalkeamiin. Pakuri on puuhun syntyvä mustanpuhuva kasvannainen. Luonnossa pakuri löytyy usein sekametsästä kuusien läheisyydestä
Pakuria on vuosisatoja kerätty kansanlääketieteen ja juomien valmistuksen tarpeisiin. Haavan pahka, kuten koivun pahka, on muodoltaan tasaisen pyöreä, mutta pakuria sileämpi. Valtava velka, haitallinen maahanmuutto, autoilua, elämistä ja metsästystä rajoittavat toimet, maatalouden ja turvetuotannon alasajo. Tutkimuksissa pakurin on todettu olevan voimakas antioksidantti. Tästä ruotsinkielinen nimi ”sprängticka”. On hyvä muistaa, että pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin vaan on luvanvaraista. Metsälehti Makasiini 69 10003_.indd 69 10003_.indd 69 10.3.2023 15.31 10.3.2023 15.31. Pakurikasvun muoto vaihtelee. Je n n a S im u la n tu ki yh d is ty s Suomalainen elämänmuoto on uhattuna. . hen alla ja ”räjäyttää” sitten tuohen päästäen mustan pakurin esiin. Sillä sanotaan olevan monia immuunijärjestelmän toimintaan sääteleviä vaikutuksia. Se asettuu kasvamaan puun halkeamaan tai muuhun pintavaurioon. Kaiken tämän on loputtava. ”Tikkatee” oli jo 1930-luvulla tunnettu kaupallinen merkki. Pakurin pintarakennne on mustanpuhuva, rosoinen ja särmikäs, myös osin mureneva. Pakuria myydään uutteena ja jauheena ravintolisänä. l Kirjoittaja on Pro Pakuri Finlandin varapuheenjohtaja
Omalla pihallamme omenapuun leik70 Metsälehti Makasiini 10002_.indd 70 10002_.indd 70 10.3.2023 15.36 10.3.2023 15.36. Havuoksien hakkuu lienee kuitenkin ollut yleisempää, sillä ne ovat nimenneet työhön varta vasten kehitellyt työkalut. Hakokirveen tavoin pölkky on kehittynyt tarkoitukseensa sopivaksi. Hakotukin korkeus vaihtelee arkistotietojen mukaan 75 senttimetristä noin metriin. Vanhoja hakokirveitäkin vielä löytyy. Hakojen hakkuussa käytetyn pölkyn nimissä näkyy idän ja lännen ero samalla tavalla kuin hakokirveenkin nimissä. Jos omassa puutarhassa kertyy vuosittain muutama oksakasa silputtavaksi, on käytännöllisempää silputa ne kirveellä pölkkyä vasten kuin hankkia työtä varten sähkökäyttöinen kone. HAKOJA PILKKOMAAN Havuista ja muista oksista syntyy kirveellä nakuttelemalla maanparannusainetta kasvimaalle. Lyhytvartista kirvestä jaksaa myös paremmin heilutella. Niinpä oksien hakkuuseen kehitelty kirves on lännessä nimeltään hakokirves ja idässä havukirves. Pisimmälle kehitystyö eteni lounaisessa Suomessa. Jos sellaisen saa käsiinsä, kannattaa se ottaa käyttöön. Silpuksi on perinteisesti hakattu sekä havupuun että lehtipuun oksia. Tarkoituksena lienee saada työskentelykorkeus suunnilleen vyötärön tasalle. Tavallisimmin jalkoja on kolme, jolloin pölkky pysyy tukevasti pystyssä epätasaisessa maassa. Esimerkiksi Huittisista kerrotaan ”että minkä mittanem miäski oli ni se teki ittellens sen korkusen hakotukin sitten.” Muista turvallisuus Hakokirves ja hakotukki ajavat saman asian kuin nykyajan koneellisesti toimiva haketin. Yleisin nimi läntisissä murteissa on hakotukki, itäisissä taas havupölkky. Malliltaan hakokirveitä on monenlaisia. Ehkäpä kehittynein on sellainen, jonka kärjessä on koukku hakojen nostamista varten. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY OKSASILPPU oli ennen tarpeen kotieläinten kuivikkeena. Usein pölkylle on tehty myös jalat. Siellä kolmijalkaiseen hakotukkiin lisättiin myös kädensija, josta sitä on helppo siirrellä. Havupuun oksaa neulasineen kutsutaan Länsi-Suomessa haoksi ja Itä-Suomessa havuksi. Välineet työn mukaan Haonhakkuuseen voi nykyaikana ryhtyä tavallista kirvestä käyttäen. Muoto sopii tarkoitukseensa: Pitkä terä katkaisee leveänkin nipun hakoja. Hakokirves on tavallista kirvestä pitkäteräisempi ja lyhytvartisempi. Pölkky voi olla pelkkä katkaistu rungonpätkä. Iskujen ei tarvitse kuitenkaan olla kovin voimakkaita, joten kirveeseen riittää lyhyt varsi. Se antoi myös viljelyksille lannanlisää – oksien mukana metsästä kulki ravinteita pelloille ja lopulta ihmisille leipää antamaan
HAKOJA PILKKOMAAN TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA ›› Metsälehti Makasiini 71 10002_.indd 71 10002_.indd 71 10.3.2023 15.36 10.3.2023 15.36
Ravinteiden näkökulmasta havujen hakkaaminen taitaa kuitenkin olla kannattavaa puuhaa: siinähän juuri puiden ravintorikkain osa käytetään lannoitteeksi. l 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 10002_.indd 72 10002_.indd 72 10.3.2023 15.36 10.3.2023 15.36. Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi yhden tärkeän ravinteen, typen, määrää puun eri osissa. On nimittäin oltu huolissaan siitä, viekö energiapuun korjuu liikaa ravinteita pois metsästä. Kevään tullen on sitten aika möyhiä silppu mullan sekaan. Sopiva hakotukin korkeus on 75–100 senttiä. Hakokirveellä vanhastaan hakatusta silpusta kerrotaan, että oksankappaleet ovat olleet jopa 15–20-senttisiä. Onpa maan uumeniin uponnut vuosien varrella myös usean joulukuusen haot. Oliko menneiden sukupolvien työ mielekästä, jos sitä tarkastelee nykyajan metsätieteellisen tutkimuksen valossa. Oksan viimeisiä pätkiä ei työturvallisuuden vuoksi tule hakata liian pieniksi, jotta kirveellä ei joudu lyömään liian lähelle oksanippua pitelevää kättä. Oksat ovat uponneet kasvimaan uumeniin vaikka omenapuu on voimakaskasvuinen. Oksia tai hakoja hakatessa ei kannata yrittää tehdä yhtä pientä silppua kuin koneellisilla hakettimilla. Männikössä vastaava luku on 60 prosenttia. Kasvimaalle oksat kannattaa kuitenkin hakata lyhyemmiksi, noin viisisenttisiksi. Kuusikossa puiden maanpäällisissä osissa 70 prosenttia typestä on neulasissa ja oksissa. Kevään tullen on sitten aika möyhiä silppu mullan sekaan. Käsin hakattaessa oksasilpusta ei tehdä yhtä hienojakoista kuin koneellisesti haketta tehtäessä. Eläinten alusina haot eivät myöskään imeneet nestettä yhtä hyvin kuin turvepehku. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa (kaino.kotus.fi/sms) ja sen arkistoituja sanamuistiinpanoja sekä artikkelia Hakkuutähteiden korjuu – muuttuuko typen saatavuus (Helmisaari et al., Metsätieteen aikakauskirja 1/2009).. Oksia ei onneksi tarvitse kantaa kauas – kun ne nakuttelee puun juurella pölkkyä vasten pätkiksi, sinkoilee silppu viereiselle hangen peittämälle kasvimaalle. Ravinteet ovat havuissa Hakojen hakkuuta on myöhemmin arvosteltu siitä, että se vaati valtavasti työtä ja kulutti metsiä. kuu on jokatalvinen työ. Meidän aikanamme asia on pohdituttanut tutkijoita pellon kasvukunnon ylläpitämisen sijaan metsän kasvukunnon säilyttämisen näkökulmasta. Työn tärkeänä tavoitteena oli aikoinaan kuitenkin peltojen pitäminen kasvukuntoisina
Myös tavallisella kirveellä voi hakata oksia silpuksi. Kolmijalkaisen hakotukin teko onnistuu helpoiten vääntämällä pölkkyyn jalkoja varten reiät kairalla. Pitkäteräisellä hakokirveellä menee yhdellä iskulla monta oksaa poikki. Metsälehti Makasiini 73 10002_.indd 73 10002_.indd 73 10.3.2023 15.36 10.3.2023 15.36. Hakotukin siirtely käy helposti kädensijasta kiinni pitäen. Hakokirveen koukulla voi kumartumatta noukkaista seuraavan hakattavan haon. Kädensijatappia varten väännetään yksi reikä myös pölkyn sivulle
Parhaillaan Rantsi ja tuotantotiimi jännittävät, miten kisassa käy. Pitelen käsissäni kasvualustaksi viherrakentamiseen kehitettyä biohiilen palasta. Yksi tonni biohiiltä sitoo hiilidioksidia vähintään 3–3,5 tonnia. Kilpailussa palkitaan vuosittain yksi puupohjainen innovaatio. GRK:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi (keskellä) sekä laadunhallinnasta ja ympäristöluvituksesta vastaava Maija Hakala ja biotuotteiden liiketoiminnan johtaja Mika Häkli jännittävät, miten biohiilestä valmistettu kasvualusta sijoittuu Uusi puu-kilpailun finaalissa. Lisäksi pyrolysoinnissä aromaattisten yhdisteiden rakenne muuttuu, jolloin mikrobit eivät pysTÄHTEISTÄ HIILIVARASTOKSI Hakkuutähteistä tuotettu biohiili parantaa kasvien kasvua ja sitoo hiiltä jopa sahatavaraa pidempään. Puuhakkeesta valmistettu tuote on rakennusinfrasta tunnetun GRK:n ja insinööritoimisto Carbon Balance Finlandin yhteistyön tulos. ”Biohiili itsessään on merkittävästi hiilinegatiivinen. Myös tuotantoprosessi on energiaomavarainen eli emme tarvitse ulkopuolista lämpöenergiaa”, GRK:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi kertoo. Samalla biohiilelle syntyy ainutlaatuinen rakenne. Biohiili on valittu tämän vuoden Uusi puu -kilpailun finaaliin. Esimerkiksi Tukholmassa kaikki katupuut istutetaan biohiilikasvualustaan. Kun biohiiltä lisätään osaksi tienpientareen kasvualustaa, vähenevät päästöt. GRK:n ydintoimintaa ovat teiden, siltojen ja rautateiden rakentaminen ja kunnossapito sekä näihin liittyvät päällystysja viherrakennustyöt. Kaasut otetaan talteen ja hyödynnetään energiana, joka riittää koko tuotantoprosessiin. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI NÄYTTÄÄ ja tuntuu grillihiileltä, mutta ei juuri värjää eikä pölise ja sitoo hiiltä vähintään sadaksi vuodeksi. Mustissa näytepusseissa on biohiiltä. ”Kun happea on rajallisesti, puumateriaalin rakenne aukeaa ja sinne tulee valtava määrä huokosia, joilla se pystyy sitomaan ravinteita ja vettä itseensä. Vesi ja ravinteet talteen Biohiili valmistetaan jätemateriaaleista, kuten hakkuutähteistä, metsäteollisuuden lietteistä tai hevosen lannasta. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9986_.indd 74 9986_.indd 74 10.3.2023 15.41 10.3.2023 15.41. Se syntyy pyrolyysissä eli korkeassa lämpötilassa ja alhaisessa happipitoisuudessa. Tällöin materiaali ei pala vaan hiiltyy ja siihen sitoutuneet kaasut vapautuvat
Riina Rantsi uskoo, että raaka-ainetta riittää, sillä biohiileksi kelpaa monenlainen puumassa rakennusjätteestä hakkuutähteisiin. l ”Yksi tonni biohiiltä sitoo hiilidioksidia vähintään 3–3,5 tonnia.” Biohiili valmistetaan jätemateriaaleista, kuten hakkuutähteistä. Biohiilen sekoittaminen kasvualustaan parantaa maan ilmavuutta sekä veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Biohiilen lisääminen osaksi kasvualustaa parantaa tutkitusti kasvien kasvua. Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi teiden päällystyksestä. Tällöin ei ehdi tapahtua luontaista hajoamista, ja raaka-aineen hiilipitoisuus on mahdollisimman korkea.” Osa tuotetusta biohiilestä menee GRK:n omaan käyttöön, mutta sitä tarjotaan myös muille yrityksille. Biohiili toimitetaan suursäkeissä ja levitetään kasvualustaksi. Ainakin kahdessa ensimmäisessä laitoksessa biohiilen raaka-aineena tullaan pitkälti käyttämään metsäteollisuuden sivuvirtoja sekä hakkuutähteitä. Biohiili toimii kuin suodatin, joka pidättää ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista. Biohiili myös sitoo hiiltä pitkään. ”Voimme käyttää tuoretta puuta. ”Jos asfalttiin voidaan lisätä hiilinegatiivista biohiiltä, se pienentää päällysteen hiilijalanjälkeä.”. ty sitä hajottamaan”, Rantsi selventää. Samalla se imee ja varastoi vettä sienen tavoin ja vapauttaa sitä kuivina kausina kasvien käyttöön. Huokoinen rakenne tekee kasvualustasta ilmavan ja estää maata tiivistymästä. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä biohiililaitoksia on kaikkiaan viisi ja tuotanto on 20 000 tonnia vuodessa eli puolet koko Euroopan tämänhetkisestä biohiilituotannosta. Kuivauksen ansiosta hakkuutähteet saavat olla märkiä. G RK G RK Metsälehti Makasiini 75 9986_.indd 75 9986_.indd 75 10.3.2023 15.41 10.3.2023 15.41. Tätä varten tarvitaan raaka-ainetta vuosittain 100 000–150 000 tonnia. Märkäkin kelpaa GRK aloitti biohiilen valmistuksen viime syksynä. Viitisen vuotta teollisessa tuotannossa olleelle biohiilelle on maailmalla keksitty jo yli 50 käyttötarkoitusta. Kuvissa (yllä ja alla) GRK:n työmaa Ruotsissa. Testeissä on osoitettu, että se säilyy maaperässä vähintään sata, jopa tuhat vuotta
Metsätyö ja puunmyynti takasivat leveämmän leivän ja toimeentulon. Edellytämme sujuvaa suomen kielen taitoa sekä kykyä käyttää työkielenä englantia, mielellään myös ruotsia. Mikäli tässä onnistutaan, palautuisi kiinnostus hiipumassa olevaan metsänomistukseen ja -hoitoon. Myös etätyöskentely onnistuu joustavasti. Mitään ei jää maaseudun kuntiin, joissa metsä sijaitsee. Metsäteollisuuden osuus vientitulostamme on enää yksi viidennes. JUSSI SAUNA-AHO Ajan henki huomioon metsissä TARJOLLA KASVUN PAIKKA DIGIMARKKINOINNIN MONIOSAAJALLE Pystytkö näkemään metsän puilta some-viestinnän tiheikössä. Näin taattiin oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta väestöryhmien kesken sekä siten yhteiskuntarauhan säilymistä. Juurrutat uudistuvan brändimme otolliseen maaperään. Metsän merkitys maaseudun väestölle on yhä tärkeä, mutta vähentymässä elinkeinorakenteen muuttuessa. Tarjoamme monipuolisen tehtävän kehittyvässä kasvuyrityksessä ja viihtyisän toimiston Helsingissä. Hallitset markkinoinnin ostamisen, tapahtumat, ansaitun median sekä Kuution oman mainostilan myynnin. klo 15–17). osoitteessa kuutio.fi/rekry2023 Lisätietoja: Konsultti Jarmo Virtanen / Arespartners (varmimmin ti 21.3. Näin tuettaisiin myös maaseudun elinvoimaisuutta. Metsän ja metsänhoidon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi lienevät vastaavasti moninaisia. Ehdotukseni metsänkasvatuksen ja -hoidon päämääräksi on: 1) tukea maamme taloudellista kehitystä ja varmistaa raakapuun hinnoilla metsänomistuksen ja hoidon kannattavuus metsänomistajalle, 2) tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa hiilinieluja tuottamalla, 3) edistää luonnon monimuotoisuuden vaalimista ja parantamista metsänkasvatusja hoitotoimenpitein ja 4) edistää väestön hyvinvointia kehittämällä metsää myös vapaa-ajan käyttöön ja harrastuksiin sopivaksi. Monimuotoisuutta tulisi selkeyttää ja konkretisoida erilaisia alueita koskeviin ja luotettavaan tietoon perustuen. Luonnon monimuotoisuus vaihtelee alueelta toiselle. Hiilinielujen tuottamisesta ei makseta metsänkasvattajalle. 1900-luvun alussa viisas lainsäädäntö varmisti sen, että maaseudun väestö sai viljelystilkkujensa lisäksi myös metsää. Puukaupan ymmärrys ei ole välttämätöntä – meillä opit. Metsää omistavista suuri osa on siirtynyt tai siirtymässä kaupunkeihin vieden mennessään myös metsän myynnin verotulot. Työssä vastaat monipuolisesti viestinnästä ja markkinoinnista. Lisäksi turvattaisiin raakapuun saanti metsäteollisuudelle ja edistettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaa. Sinulla on kokemusta digimarkkinoinnista, mutta myös intoa, oma-aloitteisuutta ja ratkaisuhakuisuutta. Markkinoiden määrittämä raakapuun hinta suhteessa ostovoiman kehitykseen on jäänyt jälkeen. Suomen Puukauppa Oy kehittää ja ylläpitää koko metsäalan yhteistä KUUTIO® puukauppapaikkaa. Myös siinä vain tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuva tieto ja suositukset antaisivat pohjaa ja uskottavuutta sekä intoa metsänomistajille kasvattaa ja hoitaa metsiään luonnon monimuotoisuutta edistävällä tavalla. klo 14–16) ja TJ Aku Mäkelä / Suomen Puukauppa Oy (varmimmin pe 17.3. Metsällä alkaa olla myös vaikutusta väestön hyvinvointiin, koska metsä järkevästi hoidettuna tarjoaa vastapainoa ihmisten hektiseen ja stressaavaan työntekoon tuottamalla uusia mahdollisuuksia lisääntyvän vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja siten hyvinvointiin. Kyllä voidaan, mikäli metsänkasvatukselle ja metsänhoidolle luodaan laaja-alaisesti hyväksyttävä tavoitteisto ja aletaan toimia sen mukaisesti. Nautit vaihtelevista työpäivistä ja laajasta toimenkuvasta. METSÄ , metsänomistus ja metsänhoito ovat aikaisemmin vastanneet Suomessa ajan henkeä hyvin. Metsä on ollut 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun lopulle asti maamme ja maaseudulla asuvien pienviljelijöiden talouden selkäranka. Voidaanko asialle tehdä jotain. Metsänomistuksen ja metsänhoidon kannattavuuden varmistamiseksi tarvitaan kaksi muutosta nykyiseen: raakapuun hintoja tulee tarkistaa ylöspäin ja hiilinielujen tuottamisesta tulee maksaa korvausta. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA 10004_.indd 76 10004_.indd 76 10.3.2023 15.44 10.3.2023 15.44. Metsänmyynnistä kerättävät verotulot tulisi saattaa samalle tasolle sekä henkilömetsänomistajan että rahastometsänomistajan tapauksessa ja verotulot tulisi ohjata metsän sijaintikuntaan. Metsänhoito on nyt vähentymässä ja puunsaanti metsäteollisuudelle saattaa heiketä. Tavoitat tehokkaasti kohderyhmät digimarkkinoinnin keinoin. Metsää omistavat yksityiset henkilöt maksavat veroa metsänmyyntituloistaan noin kolmasosan, mutta metsää omistavat rahastot vain viidesosan. Jätä hakemuksesi viimeistään 26.3. Maanviljelyä harjoittavat pientilat ovat häviämässä, koska metsästä saatava lisäkään ei riitä toimeentuloon. Metsästä, sen hoidosta ja hyväksikäytöstä tulisi muodostaa uusi suomalainen vientituote ja markkinoida sitä YK:n FAO:lle ja myös muille maille. ja pe 24.3. Sopisikohan raakapuun ja hiilinielun hintojen tarkistusja määritysmenettelyksi sama, jota menestyksellisesti käytetään työehtosopimusja palkkaneuvotteluissa
Varaa oma ilmoitustilasi! Aineistopäivä on 11.huhtikuuta Ota yhteyttä mediamyyntiin p. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. HUHTIKUUN Metsälehti Makasiinissa keskitytään uudistamiseen ja eri puulajeihin. OIKAISU 10004_.indd 77 10004_.indd 77 10.3.2023 15.44 10.3.2023 15.44. Lehti on myös 90-vuotiaan Metsälehden juhlanumero. Metsälehti Makasiini 77 METSÄLEHDEN 4/2023 artikkelissa ”Metsänhoidon tuet ovat aikansa peili” kerrottiin virheellisesti, että lainojen myöntämisestä metsänhoitotöitä varten luovuttiin 1990-luvulla. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Esittelemme tuttuja ja yllättäviä vaihtoehtoja, joilla metsänomistaja voi monipuolistaa metsiensä puustoa. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Juttu avautuu uuteen näkymään. Lainojen myöntäminen alkoi vähentyä 1990-luvulla, mutta lopullisesti siitä luovuttiin vuoden 2015 kemeralain myötä. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. 09 315 49 840). 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. . 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh
HÄVITTÄJÄKONEISSA ja sotalaivoissa tärkeäksi ovat nousseet häiveominaisuudet – eli se, kuinka kohteesta tehdään mahdollisimman vaikeasti havaittava. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT. Toimivatko nämä räikeät värit suojaväreinä silloin, kun korennot lentävät väreilevän veden pinnan yllä. Ajatusta tukee sekin, että kauempaa rannoista saalistaan hakevilla sudenkorentolajeilla väritys on usein ruskehtava. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Västäräkit kyllä napsivat korentoja saaliikseen helposti, mutta se väijyykin niitä rannalta käsin. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Olisiko luonto keksinyt tämänkin ennen ihmistä. Onko sinisiipisten korentojen siipien väri häiveominaisuus, joka kätkee veden yllä lentävät korennot yläpuolella väijyviltä saalistajilta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Naaras liikkuu vähän ja piilottelee enimmän aikaa kasvillisuuden joukossa, mutta koiraat parveilevat näkyvästi veden yllä mainostaen kyvykkyyttään aivan kuten morpho-korento. metsalehti.fi/lukijakysely. SEPPO VUOKKO Sudenkorennoilla häiveväritys. Meidän lajistossamme eniten morpho-korentoa muistuttavat neidonkorento ja immenkorento. Palkinnoiksi arvotut kirjakassit olemme lähettäneet Matti Meriläiselle, Leila Soikkelille ja Vesa Ylläsjärvelle. Sininen koiras parveilee näkyvästi veden yllä, enimmän aikaa piilotteleva naaras on ruskea. 9989_.indd 78 9989_.indd 78 10.3.2023 15.45 10.3.2023 15.45. Kummallakin lajilla naaraat ovat maaston värisiä, mutta neidonkorennon koiras on kokonaan tumman sininen, immenkorennon koiraalla on siivissä leveät siniset vyöt. Kun sininen taivas heijastuu väreilevästä veden pinnasta, yläpuolelta tarkkaileva nuolihaukka ei kenties pysty kunnolla paikantamaan läikähtelevää saalista kunnolla. Tähän tulokseen päätyivät eteläamerikkalaisen morpho-korennon (Zenithoptera lanei) värejä ja heijastuksia tutkineet. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Monien muiden sudenkorentojen väritys on huomiota herättävän kirkas, metallinhohtoisia sinisiä ja vihreitä sävyjä, joita keltaiset tai mustat vyöt katkovat. Viime numeron suosituin juttu oli metsäteollisuuden uusia tuotteita käsitellyt artikkeli ”Momentum meni”. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin järeän X25-halkaisukirveen, joka sopii hyvin kevään klapityömaalle. » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini ARVONTA! JO RM A PE IP O N EN Sivulta katsoen veden yllä lentelevät neidonkorennot ovat hyvin näkyviä, mutta kätkeekö väritys ne ylhäältä päin tarkkailevalta pedolta
050 410 4239 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 029 432 6115 (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma) p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 31.3. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. Ensi numerossa IDEOITA PUULAJIN VALINTAAN METSÄLEHTI MAKASIINI 3/23 ILMESTYY 28.4. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus M AT IA S H O N K A M A A 9990_.indd 79 9990_.indd 79 10.3.2023 15.50 10.3.2023 15.50
Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9991_.indd 80 9991_.indd 80 10.3.2023 15.55 10.3.2023 15.55. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI A R K A K O O K A S L A A S T I S Ä R Ä K A N T P E T Ä J Ä U N I O N I O R A S K U I N N I T U N K Ä R S Ä M Ö U L I N A A I E R A B A T I T A G A T H A T U L I O P A S L A K O A U T T E L U T K A L K K U N A J A N E V U S U L O O S I T U S L T A O S A S E T O N I N P I K I S S I N O K K A R O L A U S L I I T T O A S O V I T T A A E K A N E L U U F O T L N I M O L A M U O T O I L E M A N A V A N I L J A M O T I T I N E S O L E V A L E A R L I M E T I T S I N E T T I T A P I T S A L O VILLA seinällä hifimerkki jälleen joilla 1. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. VIISUEDUSTAJAMME VERBI MONEN PALON SYY ISO TASOITTEEKSI PERINNERUOKA FILOSOFI ISO MÄNTY LIITTO HIILEN POLTTOON PIENIKUKKAINEN SÄÄTYYHTEISKUNNASSA KEVÄINEN ILMIÖ KEISARI ALENNUKSIA NAUTTIVAT SÄKKIPILLIN SOITOSTA. TAUKO CHRISTIE PALKKA AUTTAA KUMOSSA JEESAAMISIA KISKOILLA KIRJAILIJA AUSTEN PELIOHJELMA VIEHKEYS SARASTUS LIUOTUSAINE -MUSTA KISAPAIKKA 1996 TERMISTÖ USEIN PALON KERA "$$" PITKOSPUIN KOHTALOLTA 9 V SOLMITTAVA ASETELLA KERJUU SUORANA RIITA HARDWICK SENNALLE KOHTALOKAS RATA MONEN JÄÄTELÖN MAKU MÄÄRÄMITTAISIA ANKKA -I TARUKUNKKU ESIINTYVÄ ERÄMAA www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. SUKANVARTEEN -1. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . -7. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). 4
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Metsähallitus on vuonna 2006 perustetun järjestön perustajajäseniä. 9991_.indd 81 9991_.indd 81 10.3.2023 15.55 10.3.2023 15.55. . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Järjestöön kuuluu tällä hetkellä 36 organisaatiota 25 Euroopan maasta. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 31.3.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Eustafor Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 2 MAKASIINIKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Niemelä on nimitetty Euroopan valtion metsien yhdistyksen Eustaforin (The European State Forest Association) johtokunnan puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Nina Aaltonen, Turku, Sinikka Eno, Teuva ja Päivi Sillanpää, Heinola. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Eustafor on kestävää metsätaloutta harjoittavien eurooppalaisten valtionmetsäorganisaatioiden kattojärjestö. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa
Vaikka rikkinäisiä letkuja noidutaan työmailla edelleen, voi hydrauliikan merkitystä pohtia mielikuvaharjoituksen kautta: Mitä tapahtuisi, jos kaikki hydraulipumput ja -letkut vietäisiin savotoilta nyt pois. Esimerkiksi vuonna 1967 Fiskars julkisti oman hydraulikuormaimensa. ”Hiab oli niin tunnettu merkki, että siitä syntyi sittemmin yleisnimi kaikenlaisille hydraulikuormaimille”, Pakkanen kertoo. Tekniikan yleistyessä uusia valmistajia tuli markkinoille myös kotimaasta. Lieksan Jongunjoella kuormattiin pinotavaraa ruotsalaisella Hiab 172 -kuormaimella vuonna 1963. Ensimmäiset hydrauliset kourakuormaimet Suomeen tulivat, kuinkas muutenkaan, Ruotsista. Kuormaimien lisäksi se liikuttaa metsäkoneissa paljon muutakin. Kuormain oli kiinnitetty Volvo Boxer -traktoriin ja perässä oli Rysky-kärry. Hydrauliikka on tänä päivänä erottamaton osa puunkorjuuta. . Niitä asennettiin ensivaiheessa metsäkäyttöön tehtyihin kuormatraktoreihin. LU ST O /M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A /L . l SAMI KARPPINEN KUN “HIIAPPI” SAVOTALLE SAATIIN Metsäalaa muuttaneista keksinnöistä kertovassa sarjassa vuorossa on hydrauliikka, joka mullisti puunkorjuun tuottavuuden. Sodat vauhdittavat teknistä kehitystä, ja niin kävi myös hydrauliikalle ja sen sovelluksille toisen maailmansodan aikaan. KA RV O N EN 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9992_.indd 82 9992_.indd 82 10.3.2023 16.12 10.3.2023 16.12. Viimeistään 1950-luvun lopulla Suomenkin metsäsavotoilla opittiin, mitä tarkoittaa tehon siirtäminen paineen ja virtauksen avulla, kun hydrauliset kourakuormaimet tekivät läpimurtonsa. Hydraulisen puristimen patentoi tiettävästi englantilainen Joseph Bramah jo vuonna 1795. HYDRAULIIKAN periaatteet ovat olleet tuttuja jo useamman vuosisadan ajan. Hydraulisen kourakuormaimen merkityksestä kertoo myös se, että niiden alkuajoilta löytyy kuvia runsaasti. ”Hydrauliset kourakuormaimet nopeuttivat puutavaran kuormausta siihen aikaan käytettyihin vaijerikuormaimiin verrattuna merkittävästi”, sanoo metsähistoriaan perehtynyt metsänhoitaja Esko Pakkanen
KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.fi). Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavan suosittuja testejä ja vinkkejä. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. P OLKU OMAAN METSÄÄN Luo tunnukset jo tänään: metsalehti.fi/rekisteroidy OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. 9993_.indd 83 9993_.indd 83 11.3.2023 12.48 11.3.2023 12.48
Palar3B Vähentää juurikääpää Todellinen sankaritaimi. Lisää kasvua tapio.fi – metsäkauppa.fi – finforelia.fi TAIMISANKARI Kun syntyy kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää merkittävästi tavallista hitaammin, on helppo nähdä mitä se tarkoittaa terveelle tyvitukille – eli metsän tulevalle tuotolle ja hyvinvoinnille. Saat sen omaan metsääsi osoitteesta tapio.fi 9994_.indd 84 9994_.indd 84 11.3.2023 12.50 11.3.2023 12.50. Kyseessä on todellinen sankaritaimi